1 Teema Jokaisella on katsomus! Lapsi katsomuksellisena ympäristöajattelijana 5 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 2 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! Katsomuskasvatuksen monet haasteet
38,00 €. Nykyaikaista katsomuskasvatusta tehdään monen tahon ammattimaisena yhteistyönä, jotta voidaan tukea lapsen kehitystä lapsen tasolla, lasta kunnioittaen, ihmetellen ja oppien. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi POULTER, UBANI, LAINE, KALLIONIEMI Lapsenkokoinen katsomuskasvatus Lapsenkokoinen katsomuskasvatus on monipuolinen sukellus lapsen maailmaan ja katsomukselliseen ajatteluun. Niin ikään digitaalisesti kokoontuvat ryhmät on huomioitu. ISBN 9789523543928 Hinta 29,90 UUTUUS! Polkuja tähän hetkeen. Ne auttavat ryhmää asettumaan hetkeen ja suuntaamaan ajatuksia. Niissä pohditaan, miten kasvattaa lasta tilanteessa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat toisaalta aiempaa näkyvämpiä yhteiskunnassa, mutta toisaalta perheiden arjen kosketus niihin on yhä kirjavampaa. 29,90 € UUTUUS! Sukellus lapsen maailmaan. Luonto ja luonnossa viipyminen ovat tärkeässä osassa. Kirjan kuvat ja niissä olevat lisätyn todellisuuden elementit syventävät osaa harjoituksista uusiin kerroksiin. Sen tieteellisesti tasokkaat, mutta käytännönläheiset artikkelit pohjautuvat lokakuussa 2020 pidetyn katsomuskasvatussymposiumin esityksiin. Ne toimivat myös aikuisten yksilöharjoituksina. Kirjan harjoitukset avaavat monenlaisia polkuja tähän hetkeen, valoon, lähteille, minuuteen, mielenmaisemiin ja voimavaroihin. Kirjan kymmenet harjoitukset soveltuvat ohjattuina erilaissa ryhmissä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. ISBN 9789523543782 Hinta 38,00 KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Uusia polkuja rauhoittumiseen Suosittu Polkuja rauhoittumiseen -kirja saa jatkoa! Kun elämän keskellä on tarve vetää henkeä, rauhoittumisharjoitukset auttavat näkemään hyvän ja vahvistamaan läsnäolon taitoja
ISBN 9789523543928 Hinta 29,90 UUTUUS! Polkuja tähän hetkeen. Ne toimivat myös aikuisten yksilöharjoituksina. Kerhoa vetävät lastenohjaajat Heli Vesanen ja Satu Vainio. 29,90 € UUTUUS! Sukellus lapsen maailmaan. Kirjan kymmenet harjoitukset soveltuvat ohjattuina erilaissa ryhmissä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. 3 Teema LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi POULTER, UBANI, LAINE, KALLIONIEMI Lapsenkokoinen katsomuskasvatus Lapsenkokoinen katsomuskasvatus on monipuolinen sukellus lapsen maailmaan ja katsomukselliseen ajatteluun. ISBN 9789523543782 Hinta 38,00 KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Uusia polkuja rauhoittumiseen Suosittu Polkuja rauhoittumiseen -kirja saa jatkoa! Kun elämän keskellä on tarve vetää henkeä, rauhoittumisharjoitukset auttavat näkemään hyvän ja vahvistamaan läsnäolon taitoja. Kirjan harjoitukset avaavat monenlaisia polkuja tähän hetkeen, valoon, lähteille, minuuteen, mielenmaisemiin ja voimavaroihin. Niissä pohditaan, miten kasvattaa lasta tilanteessa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat toisaalta aiempaa näkyvämpiä yhteiskunnassa, mutta toisaalta perheiden arjen kosketus niihin on yhä kirjavampaa. "Ellenillä on kiva ääni" Olivia, 4 vuotta "Olivia on hauska leikkimään" Ellen, 5 vuotta. Kirjan kuvat ja niissä olevat lisätyn todellisuuden elementit syventävät osaa harjoituksista uusiin kerroksiin. Niin ikään digitaalisesti kokoontuvat ryhmät on huomioitu. Sen tieteellisesti tasokkaat, mutta käytännönläheiset artikkelit pohjautuvat lokakuussa 2020 pidetyn katsomuskasvatussymposiumin esityksiin. Nykyaikaista katsomuskasvatusta tehdään monen tahon ammattimaisena yhteistyönä, jotta voidaan tukea lapsen kehitystä lapsen tasolla, lasta kunnioittaen, ihmetellen ja oppien. Mikä kaverissa on parasta. 38,00 € Olivia ja Ellen käyvät päiväkerhoa Suvelan kappelissa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Kuvaamme Lapsen silmin -sivulle kaveruksia ja kysymme heiltä kysymyksen ystävyydestä. Luonto ja luonnossa viipyminen ovat tärkeässä osassa. Ne auttavat ryhmää asettumaan hetkeen ja suuntaamaan ajatuksia
Louisille uteliaisuus on tärkeä asia. 4 Teema PERHEIDEN KANSSA Kristityn ja agnostikon perhe TEKSTI Juhana Unkuri KUVA Suvi Sievilä Kun tytär varttuu, Anna haluaa välittää hänelle erityisesti ajatusta suvaitsevaisuudesta. Tähän hän liittää uteliaisuuden toisiin ihmisiin sekä suvaitsevaisuuden ja empatian oppimisen.
Tyttärelle kaste pohdinnan jälkeen Erilaisten taustojen myötä Annan ja Louisin perheessä lapsen kastaminen ei ollut itsestään selvää. Anna ja Louis toteavat, että nuo kaksi kuukautta ovat olleet rakkaudentäyteistä aikaa. 5 Teema Anna Korolainen ja Louis Crevier tapasivat sattumalta Pariisissa Annan lyhyen lomamatkan aikana. Se antaa myös ihmiselle itselleen mahdollisuuden rakentaa ja elää omannäköistään elämää. Helsingissä he ovat asuneet nyt viiden vuoden ajan. Sanoisin niin, että suhteessamme erilaiset elämänkatsomukset ovat toisaalta merkityksellinen asia, mutta samalla sivuseikka, hän puntaroi. Ranskalainen Louis on agnostikko. Hän voi itse aikanaan muodostaa vapaasti omia näkemyksiään, Louis pohtii. Louis on samoilla linjoilla. – Minulle se tarkoittaa muiden ihmisten hyväksyntää varauksetta sellaisina kuin he ovat. He keskustelivat asiasta ennen lapsen syntymää paljon. Hän toteaa, että he molemmat ovat mietiskeleviä ihmisiä. Kristityn Annan perheessä ja vanhempien lähipiirissä on runsaasti pappeja ja muita kirkon työntekijöitä. Näin ollen minulla ei ole ollut luonnollisestikaan juuri yhteyksiä organisoituun uskoon. Käyn kuitenkin yhä mielelläni kirkossa ja rukoilen päivittäin, Anna kertoo. Jouduimme yllättävään byrokratiapyöritykseen heti tänne saapuessamme, Anna kertoo. On oltava myös utelias erilaisia ideoita kohtaan, mutAnna Korolainen Crevierillä ja Louis Crevierillä on erilainen elämänkatsomuksellinen tausta. Louisille uteliaisuus on erityisen tärkeä asia. – Oma perheeni ei ole uskonnollinen, ja näin on ollut ainakin neljän sukupolven ajan. Näitä asioita haluan välittää myös lapsellemme. Suvaitsevaisuuteen liittyy vahvasti myös heikommassa asemassa olevien ja syrjittyjen auttaminen, Anna pohtii ja kertoo arvostavansa myös uteliaisuutta maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan sekä elinikäistä oppimista ja itsensä kehittämistä. Yhteisten pohdintojen jälkeen he päättivät antaa tyttärensä kastettavaksi. – Tämän pohdinnan jälkeen päätimme antaa lapsemme kastettavaksi. – Jotkut teemat ovat haastavia – kuten usko Jumalaan ja kuoleman jälkeinen elämä – mutta uskomme, että voimme antaa lapsellemme oivalluksen siitä, miten me ajattelemme asioista. ta samalla on opittava ajattelemaan kriittisesti. Keskustelujen jälkeen Louis alkoi huomata, ettei uskonnollisen yhteisön jäsenyys tai sen puuttuminen ollut hänelle lopulta kovin tärkeä asia, ja että Annalle etenkin kasteen sakramentti merkitsi paljon. Kun tytär varttuu, Anna haluaa välittää hänelle erityisesti ajatusta suvaitsevaisuudesta. Naimisiin Anna ja Louis menivät vuonna 2018, ja viime kesäkuussa heille syntyi tyttölapsi, joka sai kasteessa nimen Sasha. Pari asui vuoden etäsuhteessa (Anna Lontoossa ja Louis Pariisissa) ja sen jälkeen vuoden yhdessä Pariisissa. Joskus tämä keskustelu on hedelmällistä, joskus ei. – Tähän liittyy uteliaisuus toisiin ihmisiin sekä suvaitsevaisuuden ja empatian oppiminen. Anna ja Louis toteavat, että Helsinki on koko ajan kehittymässä kansainvälisempään suuntaan. Pariskunta on kuitenkin keskustellut usein eksistentiaalisista kysymyksistä. Annalla (joka käyttää nykyään sukunimeä Korolainen Crevier) ja Louisilla on erilainen elämänkatsomuksellinen tausta. – Itselleni kaste oli tärkeä asia ja toivoin kovasti, että saisin tarjota lapsellemme samanlaisen uskonnollisen tukiverkon kuin itselläni on lapsena ollut. Haastatteluajankohtana pariskunnan Sasha-tytär on noin kahden kuukauden ikäinen. Uskonto ei ole juurikaan esillä julkisessa tilassa, vaan sitä pidetään yksityisasiana. PERHEIDEN KANSSA. Anna ja Louis toteavat, että erilaisista taustoista huolimatta heillä on paljon samanlaisiakin arvoja. Kohti tulevaa Anna on ammatiltaan näyttelijä ja teatteriopettaja, Louis puolestaan Art Director ja 3D-animaattori. – Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ulkomaalaisen, joka ei puhu sujuvaa suomea, on keskimääräistä hankalampaa saada ystäviä ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Hän toteaa, että Ranskassa kirkko ja valtio ovat olleet jo pitkään erillään. – Olemme läpi vuosien keskustelleet Annan uskosta ja siitä, että minulta usko puuttuu. Louis taas koki lapsen liittämisen uskonnolliseen yhteisöön, ilman tämän suostumusta, väkivaltaisena, Anna kertoo. Arvomaailmassa on kuitenkin myös paljon yhtäläisyyttä ja tarvittaessa kompromissit löytyvät keskustelemalla. En oikein tiedä mistä tämä johtuu, mutta Helsinki tuntuu olevan selvästi sisäänpäinlämpiävämpi kuin meidän tuntemamme muut isot metropolit, Louis pohtii. – Suomeen ei voinut edes EU:n kansalaisena asettua jos sattui olemaan freelancer tai työtön, eikä ollut naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. Hän kävi aikanaan herätysliikkeen järjestämän rippikoulun ja oli sen jälkeen pari vuotta aktiivisesti mukana järjestön toiminnassa muun muassa isosena. – Aikuisiällä en ole löytänyt uskonnollista yhteisöä, jonka arvomaailman täysin jakaisin. Helsinkiin vuonna 2016 muuttaessaan he kokivat, että Suomi ei ole kovin avoin maa, eikä eurooppalaisenkaan ole vaivatonta asettua Suomeen. He rakastuivat nopeasti ja alkoivat seurustella muutaman Pariisinja Lontoon-tapaamisen jälkeen. Odotamme innolla tulevaa, Anna sanoo. Annan mukaan merkitysten hakeminen sekä elämän ja kuoleman pohtiminen on olennainen osa heidän suhdettaan. Halusin kuitenkin niin, että kastepappi oli perheenjäsen ja toimitus tehtiin kotona ja perhepiirissä, Louis sanoo. – Lapsi tuo mukanaan suuren vastuun, mikä on tietysti haastavaa ja vähän pelottavaakin, mutta kokemus on ollut ihana
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Avoin kirje Hanna Rothmanille Nallukka Me tekijät Kulttuuriperintöä, avoimuutta ja arjen etiikkaa Kirjahylly Me tekijät Maahanmuuttajaäidit mukaan kouluun ja työelämään Lasten ja nuorten keskus 7 kysymystä Vastaajana Suomen somalialaisten liiton hallituksen puheenjohtaja Mohamed Absiye Kirkon talolta Kouluttaudu, osallistu 3 4 7 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Kristityn ja agnostikon perhe Pääkirjoitus Näe minut! Teema Katsomuskasvatuksen monet haasteet Kolumni Jokaisella on katsomus Teema Lapsi katsomuksellisena ympäristöajattelijana Sakraalitilassa Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa Joulupolku Joulun iloa yhteistyössä Digileikit Värityskuvia, joilla voi leikkiä Lapsikeskeinen palvelumuotoiluprosessi Lastenkirkko Hyviä hetkiä Kultaista sääntöä tutkimassa Laula – leiki – liiku Ihmeellinen avaruus Hiljaisuuden ikkuna 8 46 36 26 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Katsomuskasvatus 18 21 22 25 26 29 30 32 33 36 40 42 43 44 46 48 50 Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatusnumero seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyöhön!
Tämän hetken kasvattajilla onkin suuri vastuu myös tulevaisuuden yhteiskunnasta: mihin valmistamme 2040ja 2050-luvun aikuisia. Katsomuksen huomiointi varhaiskasvatuksessa auttaa näkemään lapset kokonaisina. Samanlainen nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista, on hän sitten kaksi, kaksikymmentäkaksi tai kuusikymmentäkaksi. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Näe minut! “Äiti kato!” Lause lienee yksi yleisimmistä tämän hetken päivissäni: kaksivuotias esikoiseni oppii joka päivä uusia taitoja ja haluaa auliisti esitellä niitä meille tärkeimmilleen. Katsomuskasvatus toimii myös tunteiden käsittelijänä lapsiryhmässä. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen (perhevapaalla) TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen, Kaisa Aitlahti, Tiina Hänninen, Minna Kaihlanen, Taina Karvonen, Eleonora Printz, Johanna Routasalo, Satu Reinikainen, Anna-Mari Tukeva KATSOMUSKASVATUSNUMEROSSA ASIANTUNTIJOINA Tiina Haapsalo ja Ilkka Tahvanainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 84,50 € 12 kk 88 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 36,50€ 12 kk 39,50 € Irtonumero 17,50 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) Kestotilaus 34,50 € 12kk 36,50 € ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Toivomme lehden tarjoavan mielekkäitä rakennusaineita niin pyhien tilojen tutkimiseen, tunnetaitoihin kuin filosofisiin pohdintoihin!. Tämä lehti pureutuu katsomuskasvatuksen teemoihin erityisesti tulevaisuuden näkökulmista. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Katsomus on myös tapa tuoda kulttuuri näkyville. Katsomus on myös tapa tuoda kulttuuri näkyville. Kuinka huomioimme erilaisista kulttuureista tulevat. Miten toisia kuuluu kohdella. 7 Teema 5 2021 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. 5. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numerossa 1/21. Numeron 3/21 mukana koko varhaiskasvatukselle suunnattu liite. Millaisilla tunnetaidoilla ja työelämävalmiuksilla varustamme tulevaisuuden tekijöitä. Erilaisiin katsomuksiin tutustuessa lasten kanssa on luontevaa opetella myös suvaitsevaisuutta ja etiikkaa. Katsomus on ihmistä syvällisesti määrittävä tekijä, joka muovaa yksilön minäkuvaa, moraalikäsitystä ja suhdetta yhteisöön. Mistä tulee hyvä mieli
Siksi lasten ja nuorten elämänkatsomustieto on ollut itselläni aina vahvasti mukana. Sitten on tiettyjä faktoihin perustuvia kysymyksiä, joissa erimeilisyys voi olla jopa vaarallista. Elämme kaikille yhteisessä, mutta samalla moninaisessa maailmassa. Yksi pitää intialaisesta ruuasta, toinen italialaisesta. Helppoja ratkaisuja ei ole. Vaikka jotkut ajattelevat, että eri uskonnot voivat olla yhtä aikaa totta, suuret uskontokunnat kuten kristinusko ja islam kokevat olevansa ainoita oikeita uskontoja. Mielipiteisiin ja tosiasioihin liittyvien kysymysten väliin sijoittuu kuitenkin paljon erilaisia kysymyksiä kuten katsomukselliset kysymykset. Varhaiskasvatuksen ammattilainen hän ei omien sanojensa mukaan koe olevansa. Tämä tekee katsomuksesta kiinnostavan ja tutkimisen arvoisen asian, Salmenkivi toteaa. Tietyistä asioista tulee saada olla eri mieltä, mutta joissain asioissa erimielisyys voi olla jopa vaarallista. – Pitää hyväksyä, että ihmisillä voi olla erilaisia katsomuksia ja totuuskäsityksiä, mutta pitää hyväksyä myös se, että jotkut ajattelevat heidän katsomuksensa olevan ainoa oikea tai ainakin paras. Ihmisen täytyy voida olla vaikkapa kristitty, muslimi tai ateisti. – Elämänkatsomustiedon opetus aloitettiin 1985. – Katsomuksiin liittyvien kysymysten kannalta on mielenkiintoista, että niiden kohdalla erimielisyys voi olla hyvinkin moninaista. Nykyaikainen yhteiskunta ei toimi, jos tämä ei ole sallittua. 8 Teema Katsomuskasvatuksen monet haasteet TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock ja Tapani Romppainen TEEMA Lapsen oikeus katsomuskasvatukseen sisältää filosofin näkökulmasta isoja kysymyksiä, jotka edellyttävät syvällistä pohdintaa. – On olemassa paljon asioita, joista voidaan olla perustellusti eri mieltä. Filosofiaa lapsille Filosofian didaktiikan dosenttina Salmenkivi on kiinnostunut siitä, mitä katsomus lasten maailmassa tarkoittaa ja mitä lapsille tulisi siitä opettaa. Se on mielipidekysymys ja makuasia. Jos jonkun mielestä Suomessa on vasemmanpuoleinen liikenne ja hän elää mielipiteensä mukaisesti, henkilö on liikenteessä hengenvaarallinen, filosofian didaktiikan dosentti Eero Salmenkivi karrikoi. EERO SALMENKIVI Filosofian tohtori ja didaktiikan dosentti Työskentelee Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Opettajien akatemian perustajajäsen 2013– Ylioppilaslautakunnan jäsen 2016–2018 Katsomusaineiden selvityshenkilö 2021 KUKA?. On kuitenkin yksiselitteistä, että niistä tulee saada olla eri mieltä. Se oli uusi vaihtoehto, jossa opetus perustuu ”filosofiaa lapsille -lähestymistapaan”, jossa lasten omaa ääntä pyritään kuuntelemaan mahdollisimman paljon
Yhdeksänkymmentäluvun lopulla minut valittiin filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien hallitukseen. Salmenkiven mukaan käsitys kumpuaa osittain omasta historiastamme. Platonin tieto-oppia käsittelevä väitöskirja valmistui 2010. – Koulun katsomusopetusta tarkastellaan usein uskonnonopetuksen näkökulmasta, mikä on ollut Euroopassa toiseen maailmansotaan asti pääasiallisesti tunnustuksellista kristillistä opetusta. Uskonnosta puhuttaessa katsomuksien oletetaan helposti tarkoittavan ei-uskonnollisia katsomuksia. Mitä lapsille sitten tulisi katsomuksesta opettaa. Opintojen ohella hän teki erilaisia opettajan sijaisuuksia. Erityisesti katolisen kirkon vaikutus kasvattajana on eri. Yliopiston päätoimisena opettajana Salmenkivi aloitti tämän vuosituhannen alussa. Filosofian opetuksen rinnalle liittyi elämänkatsomustieto. Samoihin aikoihin aloin opettaa myös opettajankoulutuslaitoksessa filosofian didaktiikkaa. 9 Teema Lapsen oikeus katsomuskasvatukseen sisältää filosofin näkökulmasta isoja kysymyksiä, jotka edellyttävät syvällistä pohdintaa. Monissa maissa se on sitä edelleen, sillä koulujen ja varhaiskasvatuksen omistajatahot ovat usein uskonnollisia yhdyskuntia. Polku johti yliopistoon, missä Salmenkivi opiskeli muun muassa filosofiaa ja matematiikkaa. – Merkittävin työtehtäväni oli steinerkoulussa, missä opetin filosofiaa, matematiikkaa, uskontoa sekä elämänkatsomustietoa. – Katsomus on kattokäsite monille eri aatteille ja katsomuksille. Salmenkivi aloitti uransa seitsemänkymmentäluvulla toimimalla uskonnonopettajana työskennelleen äitinsä sijaisena. Salmenkiven mukaan kaiken yläpuolelle nousevat etiikka ja moraali. Helppoja ratkaisuja ei ole. Filosofian didaktiikan dosentuurin Salmikivi saavutti vuonna 2015. Katsomus kattokäsitteenä Katsomuksiin liittyviin termeihin liittyy helposti sekaannusta ja väärinkäsityksiä, sillä kukin tulkitsee termejä omista taustoistaan käsin
Olemme erilaisia. On kuitenkin yksiselitteistä, että niistä tulee saada olla eri mieltä. Jäsennämme sen helposti eurooppalaisesta historiasta käsin. Käsitteeseen liittyy sama ongelma kuin uskonnon käsitteeseen. Pohjoismaissa uskontokasvatus ja kasvatuskatsomus ovat valtiovallan alaisuudessa ja kouluissa kaikille pakollinen oppiaine. Maailmankatsomuksen käsitteellä on ehkä pyritty määrittelemän uskonto ja uskontokasvatus ikään kuin neutraaleiksi käsitteiksi, Salmenkivi pohtii. Euroopan maiden muuttuessa moninaiseksi yhteiskunnan koululaitoksissa on käytännössä luovuttu tunnustuksellisesta kristillisestä opetuksesta, eri maissa eri tavoin. Hyvin monet näistä ovat hyväksyttäviä, vaikka aivan kaikki eivät sitä ole. 10 Teema TEEMA puolilla maailmaa edelleen varsin merkittävä. – Maailmankatsomus käsitteenä on kiinnostava eikä mitenkään itsestään selvä. Meillä on erilaisia perheitä, katsomuksia ja tapoja. – Katsomuksiin liittyvien kysymysten kannalta on mielenkiintoista, että niiden kohdalla erimielisyys voi olla hyvinkin moninaista. – Sekin on eurooppalainen ilmiö, jota ei välttämättä ymmärretä muualla maailmassa uskonnoissa, joissa rituaalit, tarinat ja yhdessäolo korostuvat. Uskonnottomuus Salmenkiven mielestä on mielenkiintoista, että suomalaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa uskonnottomuus ei ole mainittu katsomuksena, vaan jonain muuna, mikä on omiaan vaikeuttamaan katsomukseen liittyvän terminologian ymmärtämistä. Uskonto ja maailmankatsomus Uskontotieteessä 1990-luvun lopussa esitettiin ajatus, että uskonnon sijaan alettaisiin puhua maailmankatsomuksista, koska silloin muun muassa maallistumisen ja sekularisaation käsitteleminen olisi helpompaa. Uskonnottomuus tarkoittaa suomalaisille useimmiten Jo lapsen tulisi ymmärtää, että elämässä on moninaisuutta. Tämä on johtanut opinkappaleiden painottumiseen eurooppalaisessa uskonnonopetuksessa. Ihmisen täytyy voida olla vaikkapa kristitty, muslimi tai ateisti, sanoo Eero Salmenkivi.
Perusopetuksessa nämä molemmat on yhdistetty uskontoon ja elämänkatsomustietoon. Pystyäksemme toimimaan yhteisessä maailmassa, meillä tulee olla yhteiset eettiset pelisäännöt. Se voi olla myös vain yhtä asiaa koskeva, filosofisesti ontologinen käsitys; vain luonnolliset asiat ovat olemassa. Yhteiset pelisäännöt Mitä lapsille sitten tulisi katsomuksesta opettaa. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti, tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti. Se voi olla myös ateistinen tai vastaava muu näkemys, johon voi joko liittyä muita maailmankatsomuksellisia piirteitä kuten eettisiä tai poliittisia kantoja tai yhteisöllistä toimintaa jossakin järjestössä. – Erittäin hyvä ja pohtimisen arvoinen kysymys. Olemme erilaisia. Lasten uskonnollisesta ja moraalisesta kasvatuksesta. Tulisiko etiikka ja katsomus sisällyttää samaan oppimisalueeseen. Tulisiko käytännön olla yhtenäinen aina varhaiskasvatuksesta lukioon. Yhteiskunnan tehtävä on opettaa nämä lapsille. Asiaa selvitellään parhaillaan, Salmenkivi toteaa ja kertoo olevansa mukana kyseisessä selvitystyöryhmässä. Salmenkiven mukaan etiikan ja katsomuksen välinen suhde on kiinnostava ilmiö. 11 Teema sitä, ettei uskonto merkitse ihmiselle kovinkaan paljon. Hyvin monet näistä ovat hyväksyttäviä, vaikka aivan kaikki eivät sitä ole. Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa Salmenkivi nimeää varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen tärkeimmiksi sisällöllisiksi tavoitteiksi moninaisuuden hyväksymisen sekä kotien kunnioittamisen. Salmenkiven mukaan kaiken yläpuolelle nousevat etiikka ja moraali. – Jo lapsen tulisi ymmärtää, että elämässä on moninaisuutta. – Uskonnottomuus katsomuksena on näkemys siitä, ettei tuonpuoleista ole olemassa. Uskonnottomuus voi kuitenkin olla katsomus muiden katsomusten joukossa. – Tässä monimutkaisessa ja moninaisessa maailmassa on monia katsomuksia, moninaisia arvoja, mielipiteitä sekä informaation lähteitä. Varhaiskasvatuksessa nämä oppimisalueet on eroteltu eettisen ja katsomuskasvatuksen oppimisen alueiksi. Lukiossa etiikkaa ja katsomusta opetetaan jälleen osittain erikseen. Miten asioiden pitäisi olla, sen määrittelee koulun oppiaineista päättävä eduskunta. Meillä on erilaisia perheitä, katsomuksia ja tapoja
Jos ajatellaan uskontotiedettä ja uskontojen kehittymistä, niin uskonto ei koske tiettyjä katekismuksen tulkintoja, vaan useimmiten rituaalisesti jäsentyneitä tapoja kuten esimerkiksi iltarukouksia. Varhaiskasvatuksen kohdalla tilanne on haasteellisempi, sillä varhaiskasvatuksessa ei ole oppiaineita eikä oppisisältöjä ja käsitteet ovat helposti hyvin abstrakteja. Halutaanko uskonnossa tulevaisuudessa opettaa oman uskonnon historiaa, tapoja ja rituaaleja, vai tulisiko uskonnon opetuksen antaa eväitä erilaisten kysymysten vastaamiseen. – Varhaiskasvatuksessa uusien ajatusten käytännön soveltamisessa on varmasti isoja haasteita. 12 Teema päättävät ensisijaisesti vanhemmat. Salmenkiven mukaan katsomuskasvatuksen koulutuksellinen jatkumo on poikkeuksellisen auki. Tulevaisuuden näkymiä Lapsen oikeus katsomuskatsomukseen herättää kysymyksen, mitä se merkitsee uskonnon opetuksen osalta. Filosofilla on monta kysymystä mietittävänä. TEEMA. Varhaiskasvatussuunnitelmassa korostetaan perheen tapakulttuurin huomioimista sekä kulttuurin katsomuksellisia tarinoita. Oikeus katsomuskatsomukseen koskee luonnollisesti myös pieniä lapsia, mutta sen soveltaminen pienille lapsille on usein haasteellisesta. Miten katsomuskasvatus tulee jatkumaan perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, ovat parhaillaan selvittelyssä. Rituaalien pohtiminen ilman niihin osallistumista vaatii jo yliopistotason abstraktia ajattelua. Pitäisikö katsomuskatsomuksen sisältöä laajentaa koskemaan laajemmin erilaisia kysymyksiä kuten rokotevastaisuutta. Vanhempien toiveita tulisi kuunnella herkällä korvalla. Maailma muuttuu, suhtautuminen uskontoon ja uskontoihin muuttuvat. Tasavertaisuus ja toisen kunnioittaminen edellyttävät toisen uskonnon tuntemista ja sen laajempaa ymmärtämistä. Koulutuksellinen jatkumo Tällä hetkellä lapsen saaman katsomuksellisen opetuksen koulussa ratkaisee se, mihin rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu. – Meillä on iso huoli siitä, että sosiaalinen media siilouttaa ihmisten informaatiokentät. Katsomuskasvatukseen liittyviä aihepiirejä on usein erittäin vaikea pohtia isompienkin lasten kanssa. Miten kaikki toiveet pystytään käytännössä hoitamaan, on tärkeä kysymys. – Miten eri kulttuurien ja katsomusten tarinoihin suhtaudutaan yhdenvertaisesti, on vaativa kysymys, jonka pohtimisen tueksi tarvittaisiin myös tutkimusta. – Katsomukset ovat nykyään erittäin tärkeitä käsitteitä ja asioita, joita koulussa tulee käsitellä. Uskontojen rooli ja moninaisuus kasvavat paitsi maailmalla myös Suomessa. Elämänkatsomustieto kuuluu ensisijaisesti uskontokuntaan kuulumattomille. Nykyiseen ja tulevaisuuden uskonnon opetukseen liittyy isoja kysymyksiä. Opiskellaanko uskonnon opetuksessa tulevaisuudessa oman ja muiden uskontojen historiaa ja erityispiirteitä, vai tutustutaanko opetuksessa eri uskontojen tarinoihin. Kun uskonnon opetuksesta puhutaan eurooppalaiskontekstissa, puhe on Salmenkiven mukaan edelleen hyvin lähellä yksilön oman uskonnon opetusta. Jos varhaiskasvatus tai koulu ei ikään kuin tasoita siilojen välisiä muureja, niin yhteiskuntarauhan säilyminen on iso ongelma. Katsomuskasvatuksen perimmäinen tehtävä on antaa eväitä 2040–2050-lukujen aikuisille, jotka elävät sekularisoituneessa Suomessa, etsivät omassa elämässään erilaisia ratkaisuja ja tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä. – Puhuttaessa oikeudesta katsomuskasvatukseen pitäisi ymmärtää uskontoa
Minun vastaukseni on: koska jokaisella on katsomus. Miksi vielä 2020-luvullakin puhutaan katsomuskasvatuksesta. Katsomuskasvatus on lapsen oman katsomuksellisen kehityksen tukemista, siis rakennusaineisten tarjoamista lapsen katsomuksellisen kasvuun. detta maailmaan: löytämään ihmeitä, kauneutta, kiehtovia kysymyksiä ja pyhyyttä kaiken arkisen keskeltä. Jokaisella on katsomus. KOLUMNI KUKA. Jokaiselle muodostuu käsitys maailmasta ja omasta itsestä osana sitä: arvoista, ihanteista, uskomuksista, merkityksestä ja pyhästä. Katsomus voi olla uskonnollinen tai uskonnoton. Katsomus ei ole välttämättä kovin tiedostettu, mutta silti se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Katsomuskasvatus voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa myös aikuisille: se on pysähtymistä lasten kanssa elämän arvojen ja ihmeiden äärelle.. Tällaista ihmettelyä on kuulunut partiossa, jossa tämän vuoden ohjelmapainotus on Katsomus (k)antaa. Miksi edelleen halutaan antaa ja kehittää katsomuskasvatusta, vaikka se voi aiheuttaa joskus käytännön kysymyksiä tai epävarmuuden tunteita kasvattajassa. Lapset ihmettelevät, tuntevat syvää surua ja iloa sekä näkevät ympärillään pyhää ja kauneutta. Elämä ei ole myöskään vain paikasta toiseen kiiruhtamista, vaan siinä on syvempi ulottuvuus. JoAikuisilla on vastuu antaa lapsille mahdollisuuksia etsiä, mikä elämässä on tärkeää. Usein lapset tietävätkin sen paremmin kuin aikuiset. 2020-luvulla tarvitaan tukea sen oivaltamiseen, että elämässä ei ole kysymys vain tavaroiden haalimisesta tai muusta materiaalisesta ulottuvuudesta. Monenlaiset tarinat, laulut, retket, keskustelut ja kuvat voivat auttaa lasta rakentamaan suhJokaisella on katsomus AINO-ELINA KILPELÄINEN Kirjoittaja on Lasten ja nuorten keskuksen kouluttaja, joka tekee väitöskirjaa kirkon varhaiskasvatuksesta. 13 Teema kainen pohtii, mikä itselle on rakasta ja mistä saa elämäänsä voimaa. Lapsen oikeuksien julistus kehottaa aikuisia tukemaan lapsen hengellistä kehitystä ruumiillisen, henkisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen ohella (27 artikla). Pienen lapsen katsomus on enemmän kokemuksellista kuin käsitteellistä. Usein ajatellaan, että lapset ovat luonnostaan spirituaalisia: hengellisiä ja henkisiä. Katsomuskasvatuksen kautta lasta voi auttaa tiedostamaan ja rakentamaan omaa katsomustaan. Oman lähipiirin tavat ja juhlaperinteet on arvokasta tuntea. Heillä on valmius kokea yhteyttä ja rakentaa suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja kulttuuriin sekä usein myös näkymättömään todellisuuteen. Partion henkisestä ja hengellisestä kasvatuksesta on viime vuosina alettu käyttää käsitettä katsomuskasvatus. Eri uskontoihin tutustuminen lisää ymmärrystä siitä, miten monin tavoin maailman voi käsittää ja miten erilaisista asioista voi löytää pyhää. Hän saa kertoa, mikä hänelle on arvokasta ja mitkä juhlat tai tavat ovat juuri hänen perheelleen tärkeitä. Katsomuskasvatuksen merkityksen kysely on tuttua myös varhaiskasvatuksessa, jossa katsomuskasvatus-käsite on ollut käytössä jo pidempään. Aikuisilla on vastuu antaa lapsille mahdollisuuksia etsiä, mikä elämässä on tärkeää. Toisaalta katsomuskasvatus on myös tutustumista ympärillä oleviin katsomusjärjestelmiin. Katsomuskasvatus on sitä, että lapsi saa tulla nähdyksi kokonaisena. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, kuten usein sanotaan. Arvokkain voi löytyä ihan läheltä: vaikkapa ystävyydestä, metsän hiljaisuudesta, naurusta tai leikistä
Esimerkiksi eläimet ja erilaiset suhteet niihin ovat perusaineistoa myyteissä, saduissa ja monissa uskonnollisissa sisällöissä. Näiden yhteisöjen tehtävä ja mahdollisuudet ulottuvat kuitenkin myös pidemmälle: siihen, millainen maailmankatsomuksellinen perusta ympäristösuhteelle muodostuu. Lapset ihmettelevät sekä elotonta että elävää luontoa, rakentavat majoja ja hyödyntävät leikeissään ympäristöä monin tavoin. Psykologian tutkija Peter Kahn on puhunut ympäristöön liittyvästä ”sukupolvi-muistinmenetyksestä” (environmental generational amnesia). Esimerkiksi varhaisempi sukupolvi on tottunut lintulajien runsauteen, mutta ympäristönmuutosten vuoksi seuraava sukupolvi syntyy oloihin, joissa laulaa paljon vähemmän lintulajeja. Nuoremmat ikäpolvet eivät myöskään lähtökohtaisesti tiedä, miten paljon ympäristönsuojelussa on edistytty vaikkapa 1970-luvun alkuun verrattuna. Keskustelen myös ympäristönmuutosten aiheuttamista tunteista ja niiden kohtaamisesta. Ilmentyykö kristillisessä TEEMA. Lasten luontosuhteen muutokset vaikuttavat paitsi hyvinvointiin myös katsomuksiin ja uskontoihin. Tämä pätee sekä kaupunkiluontoon että maaseutuun, mutta tietenkin suuri ekosysteemien rikkaus tuottaa vielä monipuolisempia elämyksiä. 14 Teema Lapsi katsomuksellisena ympäristöajattelijana TEKSTI Panu Pihkala KUVA Shutterstock Kirjoittaja on ympäristötutkija, tietokirjailija ja kahden alle 10-vuotiaan lapsen isä. Kristinuskon kohdalla on kysytty, miten luomisoppi ja kolminaisuusoppi – eli käsitys siitä, että Jumala on läsnä maailmassa – vaikuttavat ympäristökäyttäytymisen tavoitteisiin. Samalla ilmiöllä on myös positiivisiin kehityskulkuihin liittyvä puolensa, joka vaatii sekin tiedostamista. Ihmisen ajattelu ja tunteet ovat historiassa kehittyneet monipuolisessa vuorovaikutussuhteessa ympäristön kanssa. Lasten luontosuhteen muuttuminen voi olla aluksi vaikeaa tajuta vanhemmille sukupolville, koska lähtötilanteet ovat niin erilaisia. Laajemman tekstini ”Lapset, luonto ja katsomuskasvatus” löytyvät teoksesta Lapsenkokoinen katsomuskasvatus (2021), ja sen kirjallisuusluettelo tarjoaa paljon lisälähteitä. Ympäristökasvatus ja katsomuskasvatus Ympäristökasvatus tarkoittaa kaikenlaista vaikuttamistoimintaa, jolla pyritään kehittämään ihmisten ympäristökäyttäytymistä. Voimakkaan kaupungistunut ja teknologisoituvan kulttuurin keskellä elävä lapsi ei välttämättä lähtökohtaisesti tunne esimerkiksi lampaita alkuunkaan. Ihminen kokee syviä eksistentiaalisia ja henkisiä kokemuksia luonnossa jo aivan pienenä, joskus myös nähdessään tähtitaivaan kaupungin valojen keskeltä. Lapsen luontosuhteen syvätaso ja muutosten tuomat haasteet Luonnon maailma on ihmislapsen ikiaikainen tutkimusmaasto ja kumppani. Tarkastelen lasten luontosuhdetta ja katsomuskasvatusta muuttuvan maailman keskellä. Joskus lapset kasvattavat tässä aikuisia, mutta aikuisilla on erityinen eettinen tehtävä kasvattaa lapsia mahdollisimman kestävään ympäristösuhteeseen. Voivatko he tavoittaa psalmien välittämää kuvaa ihmisestä, joka pohtii jumalasuhdettaan luonnon keskellä, jos heitä ei saateta itse luontoon. Katsomusyhteisöt välittävät viestiä siitä, miten niiden syvimmät arvot ja uskomukset liittyvät luontoon – tai jäävät liittymättä. Maailmankatsomuksellisesti luonto on merkittävämpi asia kuin mitä aina oivalletaan. Hyvistä kehityskuluista kertominen voi olla hyvin voimaannuttavaa, mutta samalla on tietenkin vältettävä ylioptimismin vaikutelmaa. Myös esimerkiksi kristillisen kasvatuksen näkökulmasta tämä on sangen huomionarvoista: ymmärtävätkö teknologisoituneen ajan lapset vaikkapa vertauksia lampaista ja paimenesta. Myös mielikuvitus ja symbolinen kieli köyhtyvät, jos riittävän rikasta luontosuhdetta ei ole. Ekopsykologiassa on nostettu esiin se, miten merkittävällä tavalla edellä kuvatut vuorovaikutussuhteet vaikuttavat ihmiseen. Myöhemmät sukupolvet eivät enää tiedä sitä, millaista ennen oli, vaan pitävät senhetkistä nykytilaa normaalitilana. Ihminen on kasvanut kokonaisvaltaisesti luonnon maailmassa: hän on kokenut aisteillaan pimeyden ja valon, sateen ja lämmön, rotkojen salaperäisyyden ja vesialueiden kiehtovat aavat. Ihmiset omaksuvat lapsena ja nuorena tietyn käsityksen siitä, millainen heitä ympäröivän luonnon normaalitila on. Vastaavasti jos näitä kokemuksia ei ole, vaikuttaa se omalla tavallaan syvästi ihmiseen. Etenkin pienille lapsille luonto eri muodoissaan tarjoaa loputtomasti virikkeitä. Katsomusyhteisöillä on tärkeä rooli jo siinä, että ne toteuttavat omalta osaltaan yleistä ympäristökasvatusta. Nuoremmat eivät kuitenkaan osaa lähtökohtaisesti surra tätä muutosta, koska he eivät tunne aiempaa tilaa
Miten katsomusasiat nivoutuvat yhteen ympäristökasvatuksen kanssa työssämme. Kysymyksiä varhaiskasvatuksen työyhteisöille ja työntekijöille Mitä tiedän siitä, miten lähelläni olevat lapset kokevat luonnon. POHDITTAVAKSI. 16 kirjallisuusluettelossa.) Millä tavoin lasten ympäristötunteet ilmenevät työssämme. Voisiko meidän varhaiskasvatuksen työyhteisössä käsitellä ympäristötunteita esimerkiksi käsitekartan avulla. Jos on, millainen. Millä eri tavoin luontosuhteesi on muuttunut ja elänyt elämänkaaresi aikana. Onko ympäristöllä ollut vaikutus katsomukseesi. Pohdi omaa historiaasi, mieluiten yhdessä toisten kanssa. Onko meillä valmiuksia ja toimintamalleja vaikeiden ympäristötunteiden käsittelyyn silloin, kun joku lapsi niitä ilmaisee. Miten voisin lisätä tietoani ja ymmärrystäni. 15 Teema Voisiko sen oivaltaminen, että lasten luontosuhteen syvätaso vaikuttaa katsomuksiin, muodostua lisämotivaatioksi ympäristökasvatukselle. (Käsitekartoista lisätietoa s
Virikkeitä löydät esimerkiksi teoksesta Taidepolkuja ympäristöempatiaan (ks. Lapset kokevat monenlaisia tunteita luonnonympäristöissä ja ympäristökysymyksiin liittyen: iloa ja inhoa, kiehtovuutta ja pelkoa, surua ja suuttumusta. Tutkimuksissa on huomattu, että jo päiväkoti-ikäiset lapset saattavat olla peloissaan ja ymmällään ympäristökriisin vuoksi. Ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019) – Erilaisten ympäristötunteiden käsikirja, jossa myös virikkeitä keskusteluihin ja tunnetyöhön Katsomusyhteisöt välittävät viestiä siitä, miten niiden syvimmät arvot ja uskomukset liittyvät luontoon – tai jäävät liittymättä. Tuukkanen (toim.): Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (2020, ladattavissa netistä) – Lapsiasiavaltuutetun kirja sisältää monia kiinnostavia artikkeleita lasten ja nuorten ympäristösuhteesta Panu Pihkala: Mieli maassa. Tämä ei tarkoita työyhteisöterapiaa, vaan pitkäjänteistä paneutumista omien ja työyhteisön reagointitapojen kehittämiseen. kasvatuksessa usko siihen, että luonto on Jumalan luomaa ja ihmisen kasvun vuorovaikutteinen kumppani. Sen valjastaminen ympäristötunteiden kohtaamiseen vaatii kuitenkin sitä, että kasvattajat yhdessä työyhteisönsä kanssa käsittelevät riittävästi omia tunteitaan ja miettivät toimintamalleja. Luonnonympäristöjä ja luovia menetelmiä voi yhdistää tähän lukuisin eri tavoin: esimerkiksi on mahdollista tehdä metsässä pieniä taideteoksia, joiden kautta keskustellaan surun tai syyllisyyden tunteista. Syyllisyyden eri muotojen kohtaaminen on ihmisille usein vaikeaa ja tähän tarvittaisiin hyviä sosiaalisia käytäntöjä. Nukari (toim.): Kulttuurija katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa. Gradu ladattavissa https://helda. Samaan aikaan monet lapset eivät vielä koe suurempaa ahdistusta. Pekkarinen & T. Laine & L. Käytän esimerkkinä kahta merkittävää ympäristötunnetta, surua ja syyllisyyttä. Aihepiiri on tärkeä myös ympäristöasioiden ja luontokokemusten kannalta. Katsomuskasvatuksen erityismahdollisuuksia Katsomuskasvatuksella on omalta osaltaan merkittäviä mahdollisuuksia ympäristötunteiden käsittelyyn. Ympäristösyyllisyys on paljon keskusteltu tunne: ihmiset kokevat, että heitä syyllistetään etenkin ilmastokysymyksissä. Voisiko sen oivaltaminen, että lasten luontosuhteen syvätaso vaikuttaa katsomuksiin, muodostua lisämotivaatioksi ympäristökasvatukselle. Myllynen & M. Ympäristösurua koetaan paljon ja erilaisissa muodoissa liittyen esimerkiksi lähiympäristöjen muutoksiin, eläinten vähenemiseen ja vuodenaikojen muutoksiin ilmastokriisin myötä. Tilanne vaatii kasvattajilta uudenlaista paneutumista. Suru on kuitenkin vaikeasti kohdattava tunne, koska teollistuneissa yhteiskunnissa sitä on usein julkisesti vältelty ja suruperinteet ovat ohentuneet. Oheinen tietolaatikko esittelee kirjoja ja materiaaleja, joita voi hyödyntää tässä. Helsinki: Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry (2020, ladattavissa netistä) – Julkaisu sisältää myös kaksi Panu Pihkalan tekstiä (Kulttuurija katsomusdialogin tärkeys ympäristökasvatukselle & Tunteet, ympäristökasvatus ja katsomusdialogi) E. Erilaiset seremoniat ja rituaalit voivat myös auttaa tunteiden käsittelyssä, ja näihin katsomuskasvatuksessa on paljon osaamista. Snellman: Taidepolkuja ympäristöempatiaan: Opas monitaiteiseen työskentelyyn (Taideyliopisto & Opinkirjo, 2020, ladattavissa netistä) M. Laajasti määriteltynä syyllisyyteen liittyvät myös vastuun tunteet. Ympäristötunteiden kohtaaminen Viime aikoina on kiinnitetty kasvavaa huomiota tunteiden merkitykseen katsomuksellisuudessa. kirjallisuusluettelo). TEEMA LINKKEJÄ JA KIRJALLISUUTTA. Vaikeita ympäristötunteita kutsutaan joskus yleisnimellä ympäristöahdistus. Kyse ei ole vain kierrätyksestä ja ulkoilusta (tärkeitä nekin), vaan hengellisen perustan muotoutumisesta. Katsomuskasvatuksessa on perinteisesti käsitelty myös surua ja syyllisyyttä, joskin yleensä muihin aiheisiin kuin ympäristöön liittyen. Kuoppamäki, M. helsinki.fi/handle/10138/324112 A. Perusturvallisuuden tunteen säilyttäminen on keskeisen tärkeää, mutta lapsia ei myöskään saisi lohduttaa liiallisella ylioptimismilla: monet nykynuoret kertovat syvistä pettymyksen tunteista sitä kohtaan, että aikuiset aikanaan vakuuttelivat heille, että ”kyllä kaikki järjestyy ympäristökriisin suhteen”. Nyt tätä osaamista olisi tärkeää soveltaa ympäristösurun ja –syyllisyyden kollektiiviseen käsittelyyn. Jos esimerkiksi omaa surua ympäristönmuutoksista ei ole koskaan sanoittanut tai käsitellyt, on hyvin vaikeaa kohdata rakentavasti lapsen surua ympäristönmuutoksista. Onneksi varhaiskasvattajilla on monenlaista tunteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn liittyvää ammattitaitoa. 16 Teema Ympäristötunteiden käsitekartta ja muita tunnetehtäviä: www.toivoajatoimintaa.fi/tunteet (Panu Pihkala, Pinja Sipari & co.) Chantal Arokanto on tehnyt pro gradu –tutkielman aiheesta Ilmastokasvatus varhaiskasvatuksessa (Helsingin yliopisto, 2020), ja hän on tietoinen myös ilmastotunteiden dynamiikasta. Olen pohtinut paljon myös yllä kuvattujen ilmiöiden vaikutusta katsomusyhteisöjen ympäristökasvatukselle. Lasten kokemukset ja tunteet tulisi voida kohdata siten, että lapsi tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Monia ”luontotunteita” on jo pitkään käsitelty varhaiskasvatuksessa, mutta voimistuva ympäristökriisi tuo uusia haasteita
18 Anita Järvisalo kirjoitti kirjeen Hanna Rothmanille s. 17 Me tekijät Me tekijät 17 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 22 Kulttuuriperintöä, avoimuutta ja arjen etiikkaa s. s. 26 Maahanmuuttajaäidit mukaan kouluun ja työelämään KUVA Sinimaaria Kangas Tuula Piippo-Amezianen (vas.) ja Anne Kovalaisen eskariryhmässä on mutkaton ja keskusteleva ote katsomuskasvatukseen.
Tästä velvoittavuudesta olisit sinäkin varmasti iloinen – olihan kasvatuksesi pohjavireeltään hartaan uskonnollista. TEKSTI Anita Järvisalo KUVAT Suvi Sievilä Kirjoittaja on Espoon Matinkylän päiväkodin johtaja. Mutta sen mieltäminen on ollut kovin tärkeää heräämistä. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Hei Hanna, ja heti alkuun tuuletukset sinulle, lastentarhatoiminnan perustaja. Paljon on myös muuttunut, eikä vähiten se miten puhumme lapselle Jumalista. Ihmetteletkö sitä, että minä tosiaan puhun katsomuskasvatuksesta enkä uskontokasvatuksesta. Minäpä kerron sinulle omasta matkastani.. Tässä välissä on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Kyllä, kirjoitin sen ihan oikein – Jumalista. Avoin kirje Hanna Rothmanille Tiedätkös Hanna, minulla on työpöydälläni auki tuorein valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Pyhäkouluille ja kaikelle muullekin. Se nostaa varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen merkityksen ja velvoittavuuden varsin napakasti esiin. Olen nimittäin lukenut, että kun ystäväsi Betty Alanderin kanssa vuonna 1888 perustit kansanlastentarhan, sen yhteydessä toimi myös pyhäkoulu. Mutta, mutta. Kutsun sinut mukaan aikamatkalle. Sen eron mieltämiseen on minullakin mennyt jonkin aikaa. Aika nainen olit aikanasi! Näkisitpä työsi hedelmät nyt reilun sadan vuoden päästä kuolemastasi. Siinä on monikko. Luulenpa että sinäkin sen ymmärtäisit
Kuinka paljon pääsiäinen saa näkyä, millä tavalla. Tuo vuoden 1973 laki velvoitti turvaamaan hoitopaikkoja äitien työssäkäynnin lisääntyessä. Luulen, että monille kasvattajille se oli jopa helpotus. Usko pois, että näitä asioita on viime vuosina pohdittu erilaisissa kokoonpanoissa hyvin huolellisesti. Uudelle vuosituhannelle tultaessa vanhemmilta ymmärrettiin pyytää lupa lasten osallistumiseen: tunnustuksellinen hartauden harjoittamien ei enää istunut päiväkodin agendaan. Huoltajilta en muista valituksia tulleen. Pelottaviakin. Keskustelu luterilaiseen kulttuuriin pohjautuvasta uskontokasvatuksen roolista tiimoilta oli kuitenkin jo käynnistynyt: Suvivirsi vai ei. Entä sitten vielä ne hyvin tiedostavat vanhemmat, jotka penäsivät: entä me uskonnottomat, miten huomioitte meidät. Varsin villiä se oli myös silloisen uskontokasvatuksen osalta, vaikka olihan sille laissa asetettu tavoitteet. Vielä joitakin vuosia myöhemmin, opettajaharjoittelussa Tampereella, muistan, että päiväkodin lounas aloitettiin ruokarukouksella. Tämä voi Hanna sinusta tuntua tuntua oudolta, mutta tässä nykymeiningissä kasvattajalta edellytetään neutraliteettia uskontojen suhteen. Pitikö se rukoushetki hänelle nyt sitten jossain hiljaisessa nurkassa mahdollistaa kesken työpäivän. Ajattele Hanna; juuri sitä sinäkin olit lastentarhatoiminnallasi ja uudella lastentarhanopettajakoulutuksellasi tavoitellut! Sitä että työssäkäyvät äidit saivat lapsensa hoitoon. Koska itselläni on aina ollut suuri veto jonkin itseäni pyhemmän puoleen, oli pakko pysähtyä sen tosiasian eteen, että ihmiset eri puolella maailmaa kokivat jumalan eri tavoin. Ja että naisille voisi myös tarjota laadukasta ammattioppia kasvatuksen tärkeään tehtävään. Seurakunta työparina Olivathan ne hämmentäviä aikoja, etenkin 1990-luku. Oli kokonaan eri jumaliakin. 19 Me tekijät Me tekijät 19 Uskontokasvatuksesta katsomuskasvatusta kohti Kun vuonna 1981 tuoreena ylioppilaana aloitin päiväkotiharjoittelijana espoolaisessa päiväkodissa, oli ensimmäinen laki päivähoidosta ollut voimassa vasta kahdeksan vuotta. Muistan esimerkiksi, kuinka yksi vapaa-ajattelijaksi itseään tituleeraava opettaja julisti kaiken uskontoon liittyvän pannaan. Minkä mittainen huivi olisi ok työnantajan mielestä. Kyllähän siinä niin kävi, että pitkään katsomuskasvatus jäi joko seurakunnan tai yksittäisten asiasta kiinnostuneiden työntekijän kontolle, etenkin jos se ei ole tuntunut johtajalle luontaiselta alueelta. Monesti jälkeenpäin olen esimerkiksi miettinyt, kuinka mahdoimme huomioida Vietnamin venepakolaisten katsomuksellista taustaa, kun heistä ensimmäiset vuonna 1979 saapuivat Suomeen. Toinen taas laulatutti lapsilla enkelitaivaat ja suvivirret ulkoa moneen kertaan jo ennen kristillispainotteisia juhlia. Neutraalisuus – kalskahtaako korHanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. On kokonaan eri jumaliakin.. Velvoitteena pohtiminen Niin että Hanna, tämä uusi varhaiskasvatussuunnitelma, (vasuksi me sitä kutsumme), on oikein hyvä juttu. Rothman ja Elisabeth eli Betty Alander perustivat vuonna 1888 kansanlastentarhan, jonka yhteydessä oli myös lastenkoti, kesäsiirtola ja pyhäkoulu. Minä nimittäin itsekin johdan nykyään suht isoa ja hyvin monikulttuurista päiväkotia Espoossa. Ja jumala – se on hyvin herkkä asia. Se kuitenkin tuntui totta puhuakseni jo tuolloin hiukan hämmentävältä ja vanhanaikaiseltakin – ihanko totta se oli kaikille huoltajille jees. Seurakuntien kirkkovartit yleistyivät ja pyhäkouluja tuotiin myös päiväkotien kattojen alle. Niissä asioissa ei parane talloa herkkiä sieluja. Tiedätkö Hanna, minä luulen, että itse aloin miettiä näistä uskontotai no, katsomuskasvatusasioita syvällisemmin vasta silloin, kun päiväkodit alkoivat monikulttuuristua. Katsomuskasvatus kiehtoo minua ja mietin paljon, miten siitä tulisi mahdollisimman luonteva osa työtämme, vähän niin kuin yhteinen tutkimusmatka eri kulttuurien uskontoihin ja tapoihin kohdata itse kunkin pyhä. Vasu on hyvin viisas mutta myös käytännöllinen asiakirja, joka antaa raamit kasvattajille ja meille johtajille. Mitä tapahtuu, jos vahingossa tarjoan sianlihaa muslimilapselle. Kielien ja kulttuurien kirjo kasvoi kasvamistaan päiväkodeissa. Oli pakko pysähtyä sen tosiasian eteen, että ihmiset eri puolella maailmaa kokevat jumalan eri tavoin. Eikä hämmennystä hälventänyt sekään, että yhtä äkkiä työkaveriksi saattoi tulla joku toiselta puolen maapalloa. Täytyy kyllä myöntää, että tuolloin 1980-luvun alussa aloittaessani, pedagogiikan sisällöt olivat aikamoista räsymaton kirjoa. Kouluissa päivänavausten sisällöt neutraalistuivat, ja päiväkodeissakin oltiin varovaisia. Nämä vakaumusasiat kun ovat aika herkkiä
Mutta Hanna, hartauden harjoittamisen kanssa me olemme tarkkoja. Enää ei tarvitse pähkäillä, voiko sen Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Kirkkovuoden alku 15.11. Pohtiminen yhdessä on tämän päivän juttu! Ja tiedätkö Hanna, täällä Espoossa pohdimme näitä myös seurakunnan kanssa yhdessä järjestetyissä katsomuskasvatuskahviloissa! Pelisääntöjä Tätä uutta vasua voi kiittää myös siitä, että sen pohjalta on esimerkiksi meillä Espoossa sovittu uudet, selkeät pelisäännöt koulun, päiväkodin ja seurakunnan yhteistyölle. Päinvastoin! Niistä keskusteleminen ja pohtiminen on sitä yleissivistävää tutkimusmatkaa, jossa opimme kunnioittamaan ja ymmärtämään erilaisia tapoja katsella maailmaa. 1.muharram Uusi vuosi 2.4. 1. Karjalan valistajien juhla TA MM IK UU HE LM IK U U M A A L IS K U U H U H TI K U U TO UK OKU U ELOKUU SY YS KU U L O K A K U U JOU LU KU U M A R R A SK U U 12.4./13.4. 20 Me tekijät Me tekijät 20 vaasi hieman ontolta. Lucianpäivä 13.5. Pääsiäinen 23.5. Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen 26.5. Pesah Juutalainen pääsiäinen 1.9. Diwali Kulttuurien juhlakalenteri LUKUVUOSI 2020–2021 31.10. Vielä jännemmäksi asia tulee, kun siihen valjastaa mukaan lapsen huoltajat. Tienviittoja on vain tarkennettu ja työtavoista tehty sopimuksia. Mahdollisesti myös omansa. ’Id al-adha Uhrijuhla 27.9. YK:n päivä 17.2. Vesak Buddhan syntymäpäivä 20.8./21.8. Joulupäivä 1.11. Itseasiassa niin täytyykin tehdä. Pyhäinpäivä 18.7./19.7. Tai moskeijassa, voitko kuvitella. Uudenvuodenpäivä 11.2. Tätä kutsumme positiiviseksi uskonnonvapaudeksi. Ramadan alkaa 13.12. Rosh ha-shana Uusi vuosi 19.7./20.7. Pohtiminen, Hanna. Vapunpäivä 24.10. Tuhkakeskiviikko Paaston alkaminen Symbolien selitykset SUOMEN LUTERILAISET JUUTALAISUUS HINDULAISUUS / KRISHNA-LIIKE ISLAM SUOMEN ORTODOKSIT KATOLINEN KIRKKO BUDDHALAISUUS KANSALLINEN JUHLAPÄIVÄ 31.10. ’Id al-fitr 15.8. Ensimmäisessä korissa on se velvoittavin: yleissivistävä opetus, jossa saamme jakaa tietoa uskomuksista ja katsomuksista. Netti – sellainenkin näppärä apuri nykyään! Minä uskon, että pidemmässä juoksussa tämä kaikki lisää yhteistä pohdintaa henkilökunnan ja oman kielija kulttuuriopettajamme kanssa, niin että aihetta aristelevatkin kasvattajat ymmärtävät aikuisen tärkeyden lapsen oman identiteetin ja katsomuksen jäsentymisen tukena. Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen 4.4. Mietin paljon, miten katsomuskasvatuksesta tulisi mahdollisimman luonteva osa työtämme, vähän niin kuin yhteinen tutkimusmatka eri kulttuurien uskontoihin ja tapoihin kohdata itse kunkin pyhä.. Arafatpäivä 28.10./29.10. Lapsen oikeuksien päivä Kulttuurien juhlakalenteri rytmittää Matinkylän päiväkodin arkea, jossa kaikkia katsomuksia tahdotaan huomioida tasa-arvoisesti. Sen löytää helposti netistä. Kiinalainen uusi vuosi 1.5. Mawlid an-nabi Profeetta Muhammedin syntymä 1.–7.2. Helluntai 2.11. Mutta Hanna, juttu on niin, ettei se suinkaan tarkoita, etteikö uskontoon liittyviä asioista käsiteltäisi. Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko (YK) 12.8. Hanukka 18.9. Pitkäperjantai 6.12. Itsenäisyyspäivä 1.1. Sri Krishna Janmashtami Herra Krishnan ilmestyminen 10.–18.12. Kaikkien pyhien päivä 15.8. Suuri perjantai 14.2. Ja vierailla vaikkapa kirkoissa. adventti Kirkkovuoden alku 16.2. Laskiais tiistai 2.4. Vainajien päivä 29.11. Hyvin toimii, usko pois! Tässä apuna voi myös käyttää kulttuurien juhlakalenteria, jotta pysymme kartalla eri uskontojen tärkeistä päivämääristä. Päämäärä on kirkas: autamme lasta ymmärtämään maailman moninaisuutta ja annamme aineksia oman katsomuksen syventymiselle! 2020 202 1 27.3–4.4. Se on suht helppoa esimerkiksi vasukeskusteluissa: Kerro meille, mitä voimme kertoa muille lapsille tavastanne viettää oman kulttuurinne juhlapäiviä. Sitä harjoittamme vain esimerkiksi ”kolmoskorin” pääsiäistai joulukirkossa, kun olemme ensin pyytäneet luvan huoltajilta. Ja neljäs, kasvun ja hyvinvoinnin kori mahdollistaa päiväkodille yhteisen kriisityön ja henkilökunnalle suunnatut hiljaisuuden retriitit. Sellaisella minäkin olen ollut ja saanut voimia tähän välillä aika haipakkaan arkeeni. Sovintosunnuntai Paaston alkaminen 25.12. Helatorstai 20.11. Kyllä voi, mutta se ei ole uskontoa vaan kulttuuriperintöä, ja se kuuluu sopimuksen toiseen ”kakkoskoriin” muiden perinteisten juhlien kansME TEKIJÄT sa. Niin että Hanna, älä huoli, kasvattajien tärkeä työ jatkuu. Sopimuksessa puhumme kumppanuuskoreista. Jom kippur Suuri sovituspäivä 11.5./12.5
Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Tummaan iltaan, märkään tuoksuun myrskyää. Avaa kuivuneen kuusen oksat sateenvarjoksi. Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Painaa sienen hatun syvemmälle päähän. Saattaa sammaleen sateen syleilyyn, muuttaa linnut. Siksi on tärkeää, että myös lapsille avataan ajatusta, että pyhän voi kohdata kuka tahansa ja missä tahansa – vaikka lähimetsässä.. Nallukan mielestä pieni on suurin! Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . Pakkanen puraisee, lätäkkö ritisee. Lukee puun lehdet, kultaisen lehdistön. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Syksy maalaa metsän niin että värit rämähtävät. Monikulttuurisessa Matinkylässä voi metsäkirkossa kuka tahansa käydä rukoilemassa omalla kielellään
”Toimimme pitkälti kuten mikä tahansa ryhmä. Tämän päivän lapsille pääsiäi. Kulttuurikalenteri raamittaa Taikureiden kulttuurikasvatus noudattaa suomalaista kulttuurikalenteria. Kun lippu liehuu salossa, tutkimme yhdessä, mikä päivä tänään onkaan”, Piippo-Ameziane kertoo. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Kulttuuriperintöä, avoimuutta ja arjen etiikkaa ME TEKIJÄT Taikurit-eskariryhmässä on mutkaton ote katsomuskasvatukseen. Lisäksi meillä on yksi ortodoksi ja yksi islaminuskoinen. Sen puitteissa tutustutaan oppilaiden edustamiin katsomuksiin ja opitaan arjen etiikkaa. Opettajat keskustelevat lasten kanssa liputuksen syystä ja yhdistävät merkkipäivän muuhun toimintaan. ”Koronan vuoksi meillä on ollut seurakunnan kanssa hyvin vähän yhteistyötä. Metsään rajaavalla pihalla telmii kirjava joukko lapsia, joista moni vaihtaa kieltä juoksussa. Samalla alkopetus hyötyy toiminnallisuudesta ja leikillisyydestä, jota meillä on enemmän kuin koulun puolella.” Vain kolme Taikuria puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Viime vuonna kävimme pääsiäistä läpi opetusvideota hyödyntäen ja keskustelimme, näkyikö siinä tuttuja asioita. ”Käynnistelemme myös tautitilanteen mukaan yhteistyömallia ykkösja kakkosluokkalaisten kanssa. Emme ole esimerkiksi voineet osallistua seurakunnan järjestämään pääsiäistapahtumaan. Integroituun 16 oppilaan ryhmään mahtuu seitsemän erilaista tukea tarvitsevaa lasta. Hän luotsaa kollegansa Anne Kovalaisen kanssa Taikureita, joka on yksi koulun kolmesta esiopetusryhmästä. Esimerkiksi Ylen oppimissivulta löytyy aiheeseen liittyviä materiaalipaketteja. ”Tutustumme kansallisiin liputusja juhlapäiviin. Esimerkiksi viime pääsiäisenä annoimme lapsille tehtäväksi keskustella kotona, miten pääsiäinen näkyy heillä. ”Meitä on paljon – noin 1500 lasta ja nuorta päiväkodista, alaja yläkoulusta”, kertoo varhaiskasvatuksenopettaja Tuula Piippo-Ameziane. Sitten vertailimme vastauksia”, Piippo-Ameziane kertoo. Katsomuksia kysellään vasta koulussa, mutta veikkaan valtaosan olevan taustaltaan perusevankelisluterilaisia. Opetuksen tukena käytetään musiikkia, kädentaitoja, kuvataidetta ja satuja. ”Tutkimme myös, miten juhla nousee esiin arjesta. TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Taivas tihkuaa mutta tamperelainen Tesoman koulu hehkuu väriä. Kukaan vanhemmista ei ole maininnut, ettei lapsi saa osallistua mihinkään katsomukselliseen toimintaan”, Piippo-Ameziane sanoo. Opettajilla on apunaan lastenhoitaja ja avustaja. ”Tämä porukka on aika homogeeninen katsomuskasvatuksen kannalta. Mutta koska monilla on pulmia kielen kanssa, käytämme enemmän puhetta korvaavia menetelmiä kuten kuvia ja tukiviittomia”, Kovalainen selittää. Ideana on alentaa eskarin ja koulun välistä kynnystä
Voidaan vertailla että aha, teillä kotona tehdäänkin noin kun taas täällä teemme näin”, Piippo-Ameziane sanoo. Ryhmä ei siis lähde tutustumaan johonkin ihan vieraaseen, johon kenelläkään ei ole kosketuspintaa. Koska epidemia on koetellut yhteistyötä vanhempien kanssa, heitä on pyritty osallistamaan kotitehtävien kautta. Haluamme opettaa lapsia keskustelemaan, ajattelemaan itse ja ilmaisemaan mielipiteensä. nen merkitsee pitkälti suklaamunia ja rairuohoa, jota kasvatettiin täälläkin”, Kovalainen sanoo. Se on ehkä meidän katsomuskasvatuksemme punainen lanka”, Kovalainen sanoo. ”Toisten auttamiseen kannustaminen on tärkeää. Vältytään sanomasta ei älä”, Kovalainen sanoo. Tämä kertoi olevansa kotoisin Marokosta ja että hänellä on eri uskonto. He kertovat kotimaastaan ja lapset saavaa esittää heille kysymyksiä. ”Ja siihen liittyy tietysti vuorovaikutusja tunnekasvatus. He eivät usein halua erottua muista. Lapset saattavat esimerkiksi ihmetellä kavereiden käyttämiä apuvälineitä. ”Yhtenä vuonna pyysin vanhempia kertomaan omasta katsomuksestaan yhdessä lapsen kanssa. Niinpä eskari on tärkeä ikävaihe oppia suvaitsevaisuutta.. Tehtäväni oli vain jakaa puheenvuoroja – ahaa, sinulla on tällainen hyvin selkeästi evankelisluterilainen näkemys asiaasta ja sinulla taas tieteellinen lähestymistapa”, Piippo-Ameziane kertoo. Tunteiden nimeäminen on hirveän tärkeää tämän ikäisille. Ryhmässä satsataankin ”huomaa hyvä -pedagogiikkaan”. Kovalaisen mukaan eskari-ikäiset lapset ovat varsin arkoja kertomaan omasta taustastaan. He olivat hoksanneet, että auttaminen on hyvä juttu”, Piippo-Ameziane kertoo. Aha, sanoi lapsi vain ja jatkoi ruoan hakemista”, Piippo-Ameziane kertoo. Kukaan ei kysynyt minun mielipidettäni. Voidaan vertailla että aha, teillä kotona tehdäänkin noin kun taas täällä teemme näin. Se opettaa toisen kulttuurin hyväksymistä ja vieraiden kohtaamista”, Piippo-Ameziane kertoo. Yritämme opettaa myös lapsia keskustelemaan, ajattelemaan itse ja ilmaisemaan mielipiteensä”, Kovalainen kertoo. Silloin keskustelemme siitä, että jos joku paikka ei toimi kuten muilla, voidaan käyttää tällaisia välineitä”, Kovalainen sanoo. ”Lapset ovat tosin harvoin kiinnostuneita niistä. Ensin kaikki sanoivat, että ei oo mun, mutta sitten kaksi lasta tuli korjaamaan tavarat pois. Keskustelu kuvaa Kovalaisen mielestä hyvin eskari-ikäisen lapsen joustavuutta. He ovat esimerkiksi miettineet lapsen kanssa ryhmälle omia sääntöjä. Kovalaisen mukaan eskari-ikäisille lapsille voi jo puhua faktaa, mutta he eivät vielä kyseenalaista ja lähde sitä kautta pohtimaan asioita. Ruokalajonossa eräs lapsi kysyi, miksi naisella on huivi. ”Meillä on molemmilla keskusteleva ote opetuksessa. Punaisena lankana etiikka ”Koulun puolelle verrattuna etiikka on vahvasti mukana eskarissa. Heidän kanssaan pystyy jo kivasti keskustelemaan asioista oikeilla käsitteillä ja nimillä, kun heitä vähän auttaa”, Piippo-Ameziane lisää. Oiva sauma oppia suvaitsevaisuutta Eskarissa tarjotaan Kovalaisen mukaan lapsille erilaisia tapoja ja näkökulmia katsoa maailmaa. ”Ja onhan meillä erilaisuutta myös erilaisten oppijoiden puolesta. ”Toisaalta he pitävät luontevana, että kaveri on erivärinen tai että jollakin on erilaiset vaatteet. Otin asian isosti esille ja he saivat tarrat. Viime vuonna meillä oli iso keskustelu, jossa kävimme läpi kristinuskon, islamin ja tieteellisen maailmankatsomuksen. 23 Me tekijät Me tekijät 23 On tärkeää olla arvottamatta, mitä lasten kotona tehdään. Kaupungin palkkalistoilla on kulttuurikasvattaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä seurakunnan kanttorin kanssa. ”Kun alkaa kehua tiettyä käyttäytymistä, se vetää muitakin mukaan. Kun tänään tuli vastaava tilanne legolaatikon kanssa, kolme lasta ilmestyi heti hoitamaan asian. Kun kaverin erilainen kulttuuritausta nousee esiin ruokailun yhteydessä, muille selitetään, että ruokavalio perustuu perheen tapoihin. Lisäksi erilaiset taustat tulevat esiin harjoittelijoiden kautta. Seurakunta osallistuu niihin soitannollisesti”, Kovalainen selittää. Eräs äiti kokosi muistitikulle ihanat kuvat ja toi kulttuuriinsa liittyvän pääsiäiskakun, jota maistelimme”, Piippo-Ameziane kertoo. He eivät ole myöskään asenteilla kyllästettyjä vaan uteliaita. Taikureissa tutustutaan valtakunnallisen esiopetussuunnitelman mukaisesti kaikkiin oppilaiden edustamiin katsomuksiin. ”On tärkeää olla arvottamatta mitä lasten kotona tehdään. ”Lapset näkevät, että toivotamme heidät tervetulleiksi ja että he ovat tasa-arvoisia kanssamme. Eskarissa harjoitellaan ahkerasti kaverija yhteistyötaitoja, joita ryhmässä kutsutaan koululaistaidoiksi. Esimerkiksi eilen lattialle oli jäänyt tavaroita. ”Korona-aikaan olemme koostaneet esimerkiksi yhteisiä kevätjuhlavideoita, koska vanhemmat eivät pääse juhliin. He eivät vielä ehkä pohdi katsomuksiaan kovin syvällisesti eivätkä perheiden väliset erot estä lapsia leikkimästä yhdessä. Suomalaisten opiskelijoiden ohessa ryhmässä vierailee runsain määrin kieliharjoittelijoita, jotka ovat taustaltaan ja kielitasoltaan hyvin erilaisia. Taikureissa käsitellään eri kulttuureja ja katsomuksia silloin kun ne tulevat luontevasti esiin lasten tai harjoittelijoiden taustasta. Meillä on parhaillaan kieliharjoitteilussa kaksi aikuista naista, joista toinen käyttää huivia. Molempien mukaan opettajan on tärkeä tiedostaa omat arvot, jotta niitä ei välitä lapsille huomaamattaan
Kuinka tarjota paketti, joka palvelee juuri tätä ryhmää?” Kovalainen pohtii. Nyt perheet ovat paljon yksilöllisempiä. Ryhmällä on oma metsäpaikka, jossa ulkoillaan miltei viikottain. Esiopetussuunnitelman katsomuskasvatus toimii nuorana, joita opettajien on seurattava. 24 Me tekijät Me tekijät 24 ME TEKIJÄT ”On puhuttu siitä, pitäisikö jatkaa koulussa yhteistä katsomusoppia eikä jakaa oppilaita eri ryhmiin uskontokunnan mukaan. Viime syksynä ryhmä hautasi maahan perunankuoria ja karkkipussin. Koska meitä on kaksi yhden sijaan, meillä on isompi kirjo työtavoissa myös kulttuurija katsomuskasvatuksessa”, Kovalainen sanoo. Kaksikkoa sekä motivoi että haastaa myös se mahdollisuuksien ja materiaalin kirjo, jota lapsille voi tarjota. Keskustelujen pohjana toimivat myös kuvat, sadut ja netistä löytyvät videon pätkät. Keväällä kuoria ei löytynyt mutta matoja kylläkin. Opettajat käyvät ahkerasti vuoropuhelua paitsi keskenään myös opiskelijoiden, esimiesten ja yhteistyömallin koululuokkien kanssa. Ryhmässä on yhtä paljon erilaisia katsomusnäkökulmia kuin oppilaita. On eri asia, jos joku lapsista alkaa heti kertoa, mihin pääsiäinen perustuu. Kun tutustutaan juhlapyhään kuten pääsiäiseen, lapsilta kysytään aluksi, mitä he tietävät siitä. Olihan se ennen yksinkertaisempaa vaikkakin myös tylsempää”, Kovalainen sanoo. Molempien mukaan katsomuskasvatuksen haasteena on silti se, että osaa olla tuomatta esiin omia asenteita ja mielipiteitä liian voimakkaasti. Totta kai omat vahvuudet näkyvät työssä. Ja hän oppi”, Piippo-Ameziane kertoo. Retkillä käydään läpi esimerkiksi elollisen ja elottoman välistä jakoa. ”Aiheeseen on samaten turha pureutua syvällisesti, jos lapsilla on paljon kielellisiä haasteita. ”Haasteena on myös tietynlainen sensitiivisyys. ”Kun ei anna valmista vastausta, näkee millä tasolla lapset on. ”Olin itse pitkään ummikko maailmalla, joten kiinnitän luontaisesti huomiota muualta tulleisiin lapsiin”, Piippo-Ameziane sanoo. ”Ja tietynlainen tasapainoilu kaikkien kulttuurien kesken. Pussi oli yhä niillä sijoillaan. Olemme kaikki samassa veneessä”, Kovalainen sanoo. Motivaatio taas kumpuaa kiinnostuksesta ja jatkuvasta uteliaisuudesta. Että huomaa mitä reaktioita jokin esiin nouseva asia aiheuttaa ja osaa lähteä lapsiryhmän kanssa purkamaan niitä: ’Aha, sinä olet tätä mieltä, mutta sinä oletkin tuota mieltä’”, Piippo-Ameziane sanoo. Eräälle eskarilaiselle laitettiin syksyn tavoitteeksi oppia leikkimään metsässä. ”Ennen ryhmät olivat huomattavasti homogeenisempiä – eli lapset tulivat suunnilleen saman kaltaisista lähtökohdista. Mahdollisuuksien kirjo: haaste ja motivaattori ”Työyhteisöömme kuuluu neljä eskariopettajaa, jotka kaikki tekevät työtään ja tulkitsevat esiopetussuunnitelmaa omasta lähtökohdastaan käsin. ”Minulla on sellainen yleistuntuma, että meillä kaikilla on asiaan ammatillinen ote”, Piippo-Ameziane sanoo ja Kovalainen on samaa mieltä. ”Onneksi esiopetuksen vahvuus on juuri siinä, että meillä on aikaa pysähtyä esiin pulpahtavien asioiden äärelle ”, Kovalainen huomauttaa. ”Korona-aikaan ihmiset ovat huomanneet, ettei sitä ehkä ihan itsekseen pärjääkään. Silloin voimme käyttää lapsen tietämystä hyväksi”, Piippo-Ameziane sanoo. Toimintaa saattoi vetää samalla kaavalla huomioimatta heidän erityistarpeitaan. Voi siis olla, etteivät perheet uskaltaneet ennen tuoda erilaisuuttaan esiin”, Piippo-Ameziane sanoo. Vuodenkiertoa seurataan metsäretkillä kulman takana. Välillä lapset saavat tehtäväksi havannoida ympäristöä ja etsi muutoksia luonnossa. Ryhmä sanelee lähestymistavan Pohdinnoissa päästään usein liikkeelle pureutumalla kysymyksiin, jotka lapset nostavat esiin. Molempien mielestä yksilökeskeisyyden aika on kuitenkin kohta kuljettu loppuun. Asioiden käsittely riippuu aina ryhmästä”, Kovalainen lisää. Jos kaikilta tulee pelkkä suklaamuna, asiassa ei kannata mennä kovin syvälle. ”Joillekin metsä on vieras paikka, jos perheen tapoihin ei kuulu viedä lapsia sinne. Toisaalta myös sensitiivisyys erilaisia perheitä kohtaan on lisääntynyt. se, että osaa olla tuomatta esiin omia asenteita mielipiteitä liian voimakkaasti.. ”Kuoleman teemaa pohditaan lähinnä lemmikkieläinten kohdalla. Anne Kovalaisen (oik.) ja Tuula Piippo-Amezianen mukaan katsomuskasvatuksen haasteena on mm. ”Ihmiskäsitys on muuttunut vielä individualistisemmaksi viimeisen 20 vuoden kuluessa, tyyliin ’mutta kun minä teen asian näin ja minä haluan tätä’. Jos jokainen voi tuoda esiin oman näkemyksensä, lapsille kehittyy kenties niihin ymmärtävämpi suhde kuin jos heidät laitetaan opiskelemaan erikseen. Lemmikin menetys saattaa olla lapselle iso asia”, Piippo-Ameziane sanoo. Silloin tieto ei jakaudu”, Piippo-Ameziane pohtii. Takaisin me-ajatteluun Molemmat opettajat ovat olleet alalla pitkään ja huomanneet esikoululaisissa hurjan muutoksen. Olemme palaamassa yhdessä toimimiseen. Pieni yleissivistävä katsaus riittää
Kirjan motto onkin kirjattu kanteen: ”Naurun määrä päivän aikana voisi olla ihan hyvä mittari.” Kirjan nostamat teemat ovat vahvasti esillä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. 2. Kirjassa huomioidaan myös varhaiskasvatustiimien ja -yhteisön keskinäinen työskentely ja huoltajien osallisuus ilmiölähtöisessä oppimisessa. 3. Tausta-ajatukseltaan näissä on kuitenkin eroa, vaikka osa työtavoista onkin yhteisiä. Hän on Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin päätoimittaja. Ihmettely – Mikä mietityttää ja kiinnostaa. Esillä ovat niin opettajan suhde lapseen, positiiviset oppimiskokemukset, lapsen autonomian tukeminen, lasten vuorovaikutussuhteet kuin aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Ilmiöoppimisessa liikkeelle lähdetään lapsiryhmän ihmettelykysymyksistä, joiden ympärille ilmiötyöskentely alkaa rakentua. Kuhunkin teemaan tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä sekä varhaiskasvatuksen opettajien ja asiantuntijoiden kokemuksia. Positiivinen pedagogiikka korostaa lapsen myönteistä oppimisasennetta sekä oppimiselle suotuisaa sosiaalista ympäristöä. Oppimisen ja hyvinvoinnin perustaan pureudutaan tutkimustietoon pohjautuvien teemojen avulla. Menetelminä toimivat tutkimisen ja ihmettelyn lisäksi muun muassa mielikuvitusleikit, monet ilmaisukasvatuksen muodot, liikkuminen ja lasten vuorovaikutuksen tukeminen. Lisäksi se syventää kasvattajan osaamista ilmiölähtöisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Vaikka kirjassa havainnollistetaan ilmiöpedagogiikkaa päiväkotien toimintaympäristössä, työskentelytapaa Johanna Heikkinen IHME ILMIÖT Lasten Keskus 2021 voidaan hyödyntää myös avoimessa varhaiskasvatuksessa. Lasten Keskus 2021 Kirja syventää kasvattajan osaamista ilmiölähtöisen toimintakulttuurin rakentamiseen.. 25 Me tekijät Me tekijät 25 KIRJAHYLLY Ilmiölähtöisyys tuo varhaiskasvatukseen uusia mahdollisuuksia tukea lapsen omaehtoista oppimista ja yhdessä toimimista. Arviointi – Mitä on opittu. Kirja perehdyttää ja syventää teoreettisesti ja runsain esimerkein sekä materiaalipohjin ilmiölähtöistä kasvatusta ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Työskentely – Tutkitaan, touhutaan ja tehdään yhdessä 4. Ilmiölähtöisyys ei ole vain pedagoginen malli vaan myös kokonaisvaltainen toimintakulttuuri. Samuli Ranta KASVUN JUURET. Ilmiötyöskentely suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa. KT Samuli Ranta toimii yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Teos avaa pedagogista toiminnan kehittämistä päiväkodissa. Ranta on aktiivisesti ottanut kantaa varhaiskasvatuksen ongelmakohtiin ja haluaa olla mukana kehittämässä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Ensi kuulemalta ilmiölähtöisyys voi sekoittua projektityöskentelyyn, joka on varhaiskasvatuksessa tuttu toimintatapa. Vaikka kirjan viitekehys on päiväkotimaailmasta, teos antaa hyviä työvälineitä myös muille varhaiskasvatuksessa ja opetustehtävissä työskenteleville. Johanna Heikkisen Ihme ilmiöt – ilmiölähtöinen oppiminen varhaiskasvatuksessa (Lasten Keskus 2021) teos sisältää kaiken, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaisen tarvitsee tietää kokeillessaan ensimmäisiä kertoja ilmiöoppimista. Ilmiölähtöisellä kasvatuksella voidaan edistää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita ja auttaa lasta oppimaan niitä taitoja, joita hän tarvitsee nyt ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. MITEN TUEN LAPSEN OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA. Lapselle merkitysten muodostaminen on kokonaisvaltaista ja vain se, minkä lapsi kokee henkilökohtaisesti merkittävänä, voi muovata hänen käsitystään ympäröivästä maailmasta. Mikä on innostanut. Hyvässä oppimisympäristössä on turvallinen olo, arvostetaan toisia ja koetaan paljon iloa. Ideointi – Miten voisimme löytää vastauksia kysymyksiimme. Ilmiölähtöisen työskentelyn vaiheet: 1. TEKSTI Noora Hynynen Kasvun juuret -kirja johdattaa lukijansa positiivisen pedagogiikan käsitteen ymmärtämiseen ja tarjoaa myös konkreettisia työkaluja, joilla voidaan tukea lapsen myönteistä kehitystä ja kasvua varhaiskasvatuksessa
– Näissä hetkissä kynnys vieraan kielen käyttämiseen on usein matalampi kuin perinteisessä opettajajohtoisessa opetuksessa. – Samalla vanhemmat oppivat auttamaan omia lapsiaan läksyissä ja muissa kouluun liittyvissä asioissa. Ryhmään voi tulla alle kouluikäisenkin lapsen kanssa. Autamme myös vanhempia päivähoitohakemusten tekemisessä, jotta mahdollisimman moni voi halutessaan aloittaa työkokeilun hankkeen kevätkaudella. – Toimintamme poikkeaa tältä osin tavanomaisista kotoutumiskoulutuksista. TEKSTI Juhana Unkuri opiskelevat. Monipuolista oppimista Hankeryhmät ovat kokoontuneet neljänä päivänä viikossa peruskoululla tai muussa koulun lähellä olevassa tilassa. – Ryhmissämme on kokeiltu hiihtoa ja luistelua sekä opeteltu pyöräilemään. Tavoitteena on, ettei kukaan jää yksin kotiin. Aurola toteaa, että käynnissä oleva hanke vahvistaa vanhempien suomen kielen taitoja sekä opiskeluja työelämävalmiuksia. Myös koululaisten isät ovat tervetulleita toimintaan, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa osallistujista on ollut äitejä. Aurola toteaa, että monet hankkeen äideistä ovat asuneet Suomessa jo vuosia, mutta ovat olleet lähinnä kotona lasten kanssa tai viettäneet aikaa omassa kieliyhteisössään. Apunamme on työkokeilijoita ja työssäoppijoita, jotka hoitavat lapsia sillä aikaa, kun vanhemmat Maahanmuuttajaäidit mukaan kouluun ja työelämään Vantaalaisissa peruskouluissa alkoi vuonna 2017 hanke, jonka avulla on edistetty tehokkaasti maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja integroitumista Suomeen. Kolmena aamuna vanhemmat menevät ensin kahden oppitunnin ajaksi peruskoulun 1.ja 2.-luokkiin oppimaan yhdessä oppilaiden kanssa jatkaen sen jälkeen opiskelua omassa ryhmässä hankeopettajan kanssa. 26 Me tekijät Me tekijät 26 ME TEKIJÄT Hankkeen ensimmäisenä vuotena maahanmuuttajaäidit opiskelevat suomen kieltä, lukuja kirjoitustaidon perusteita sekä matematiikan perusteita vantaalaisissa peruskouluissa. Laura Aurola työskentelee Careeriassa ammatillisena opettajana kouluttaen tulevia koulunkäynninohjaajia. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke toteutetaan yhteistyössä Careerian, Vantaan perusopetuksen ja Vantaan Osaamiskeskuksen kanssa. Hankkeen myötä he voivat kokea kuuluvansa niin koulun vanhempien, asuinalueen asukkaiden kuin opiskelijoiden ryhmiin. Ammatillinen koulutus tapahtuu pääosin käytännönläheisesti työpaikoilla. Toisena vuotena äidit aloittavat ammatilliset opinnot tai aikuisten perusopetuksen. Lisäksi hän toimii tämän hankkeen yhdessä ryhmässä opettajana. Jotkut heistä eivät ole kos. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö helpottuu. Toimintaan mukaan voivat tulla myös ne vanhemmat, jotka vasta odottavat päätöstä oleskeluluvasta. – Näin integroituminen ja suomen kielen oppiminen saadaan heti käyntiin, ja niin sanottua tyhjäkäyntiä vältetään. Olemme valmistaneet yhdessä ruokaa sekä käyneet konserteissa ja teattereissa. – Erityisesti haluamme vahvistaa vanhempien osallisuuden kokemusta. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana kuusi vantaalaista peruskoulua. Vuodesta 2020 lähtien nimenä on ollut “Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään”. Päävastuun hankkeesta kantaa ammatillinen oppilaitos Careeria. Monipuoliseen hankkeeseen on sisältynyt pelaamista, leikkimistä, ulkoilua ja erilaisia vierailuja. Lisäksi vanhemmat ovat toimineet apukäsinä esimerkiksi liikuntatunneilla ja retkillä, Aurola kertoo. Hanke alkoi Äidit mukana -nimellä. Aurola korostaa niin kahvihetkien kuin muiden epävirallisempien kielenoppimistilanteiden tärkeyttä. – Näin suomen kieli ei ole päässyt kehittymään ja äidit ovat jääneet opiskeluja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yhtenä päivänä viikossa vanhemmat opiskelevat suomen kieltä omassa ryhmässään suomen kielen opettajan johdolla
KUVA Juha Jäntti. 27 Me tekijät Me tekijät 27 On ollut todella hienoa nähdä vanhempien voimaantuvan. Omien vahvuuksien tunnistaminen sekä unelmien sanoittaminen ja niiden tavoittelu on yksi hankkeen tärkeistä teemoista", Laura Aurola sanoo
Aurola toteaa, että koulun ja eri kulttuuritaustaisten perheiden yhteistyön vahvistamisella voi olla suuri merkitys seuraavien sukupolvien syrjäytymisen ehkäisemisessä. – Helsinki toteutti jo viime vuonna pilotin yhteistyössä Careerian kanssa ja siellä ollaan nyt aloittamassa vastaavaa toimintaa itsenäisesti. Tunsin oloni yksinäiseksi ja eksyneeksi. – Nyt toimintaa on ollut paljon etänä. – On ollut todella hienoa nähdä vanhempien voimaantuvan. Sumrein on kiitollinen Careerian hankkeesta, joka antoi hänelle tärkeän sysäyksen eteenpäin. – Erityisesti äitien koulutustaustalla on tässä tutkitusti merkitystä. Tuntui kuin joku olisi tarttunut käteeni, kävellyt kanssani ja asettanut elämäni oikeille raiteille. Korona-aika on luonnollisesti vaikuttanut hankkeen toimintaan. – Sitä ennen olin vain kotona hoitamassa lapsia. Keskeyttämisprosentti on ollut hankkeessa hyvin pieni. Tunsin oloni yksinäiseksi ja eksyneeksi. Hyviä tuloksia Hankkeesta on tehty opinnäytetöitä ja tuloksellisuutta on tutkittu myös kielitesteillä sekä seuraamalla vanhempien poluttumista opintoihin ja työelämään hankkeen päätyttyä. Myyrmäen alueen martta-yhdistykseltä saimme lahjoituksena kaikille äideille villasukat!. Omien vahvuuksien tunnistaminen sekä unelmien sanoittaminen ja niiden tavoittelu on yksi hankkeen tärkeistä teemoista. ME TEKIJÄT Sumrein on kiitollinen Careerian hankkeesta, joka antoi hänelle tärkeän sysäyksen eteenpäin. Olemmekin esitelleet toimintaa ulkomailla ja kansainvälisissä seminaareissa. Minulle opettajana ehkä antoisinta on ollut nähdä vanhempien valtava oppimismotivaatio sekä halu päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Aurolan mukaan monissa kunnissa on oltu kiinnostusta asiaan. – Sitä ennen olin vain kotona hoitamassa lapsia. Äidit mukana -hankkeesta sain juuri sen mitä tuossa kohtaa tarvitsin. Monet ovat löytäneet työpaikan ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen myötä. Työskentelen yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa, tehtäväni on auttaa opiskelijoita integroitumaan suomalaiseen järjestelmään ja auttaa opettajia ymmärtämään enemmän opiskelijoiden taustoja, Sumrein kertoo. Hanketta on esitelty yksittäisissä kunnissa eri puolilla Suomea. – Vantaalla on kova tahtotila saada hankkeen toiminta pysyväksi osaksi peruskoulujen toimintaa. Monet ovat kertoneet, miten hienoa on ollut saada uusia ystäviä hankkeen muista vanhemmista. Hanke muutti elämää Tunisialainen Insaf Sumrein oli Äidit mukana -hankkeessa lukuvuonna 2019–2020. Positiivista tässä on ollut se, että samalla vanhempien digitaidot ovat karttuneet huimasti. – Äskettäin aloitin työt vantaalaisessa koulussa, jossa toimin monikielisenä ohjaajana. Myös Espoossa on aloitettu toimintaa samankaltaisella idealla toimintaa. Osalla on ollut näihin töihin jo valmiiksi vahvaa ammatillista osaamista. Hankkeen tämänhetkinen rahoitus jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun. Hanke on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. 28 Me tekijät Me tekijät 28 kaan käyneet koulua kotimaassaan tai Suomessa. – Hankkeessa olleita äitejä on saatu jatko-opintoihin tai ammatilliseen koulutukseen paremmalla prosentilla kuin perinteisissä kotouttamismalleissa. Tila, jossa kokoonnuimme, oli koulun kellarikerroksessa ja tilassa oli tosi kylmät lattiat. Silloinkin syynä on ollut yleensä muutto toiselle paikkakunnalle tai raskaus. Tämän jälkeen hän opiskeli Careeriassa koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnon. Tulokset ovat olleet hyviä ja hankkeen on koettu hyödyttävän kaikkia mukana olevia osapuolia
Seurakuntaopisto on perustettu vuonna 1945. ekan lauseen, jossa “orava taivaltaa yksin” ja mietin että sille voisi löytyä laulussa kaveri.” Frankin sanoitus syntyi korona-ajan musisoinnin lomassa. Uusi nettisivusto löytyy osoitteessa step.fi. Kilpailun voittajat valitsi lastenraati ja aikuistenraati eli Lasten virren toimituskunta. STEP-koulutus tarjoaa ammatillista koulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle useilla eri paikkakunnalla ympäri Suomea. LUE LISÄÄ: lapsenoikeudet.fi Vuoden 2021 LAPSEN OIKEUKSIEN VIIKON (15.–21.11.) teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Työntekijäkyselyn mukaan 85 prosenttia oppilaitoksen työntekijöistä piti nimenvaihdosta tarpeellisena. Nimen alkukirjaimet nousevat STEP-koulutuksen ammatillisen koulutuksen keskeisistä toimialoista; sosiaali-, terveysja muut palvelualat. Seurakuntaopisto käynnisti Suomessa ensimmäisenä diakonien ja kirkon nuorisotyösekä lastenohjaajakoulutuksen, ja on koko historiansa ajan ollut edelläkävijä lapsija nuorisotyön sekä sosiaalialan koulutuksissa. Kahdeksanvuotiaan Vilja Sihvosen sanoitus ”Pieni Orava” ja 10-vuotiaan Frank Haahtelan sanoitus ”Sinä annat vapauden” valittiin sanoituskilpailun voittajiksi monen hyvän ehdokkaan joukosta. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui 7-vuotiaan Lilja Ojapellon Pääsiäisen ihme. Kuunneltavina versioina ne tulevat löytymään ainakin Lasten virren äänitteeltä. Ilmoittautuneet saavat lisätietoja sähköisellä uutiskirjeellä. Inspiraatio tuli siitä, kun kirjoitin Seurakuntaopisto on nyt STEP-koulutus Seurakuntaopisto on 1.9.2021 alkaen STEP-koulutus. Vilja Sihvonen Kuva: Karoliina Sihvonen Frank Haahtela Kuva: Heidi Haahtela Tutustu lasten lähettämiin sanoituksiin osoitteessa: lastenkirkko.fi/pakan-postilaatikko Lapsen oikeuksien viikkoon on helppo lähteä mukaan! Viikolle voivat ilmoittautua koulut, varhaiskasvatuksen yksiköt sekä tapahtumien järjestäjät. Tarve nimenmuutokselle oli ilmeinen, kun enää noin 10 prosenttia oppilaitoksen koulutuksista on sellaisia, joissa voi kouluttautua tehtäviin seurakunnissa. ”Kettu ja orava ovat kavereita laulussa, kun se vaan tuli mun mieleen. Vuodesta 2013 alkaen sen ylläpitäjänä on toiminut Kirkkopalvelut ry. Laulutekstejä saatiin kiitettävästi, peräti 34, joista finaaliin valittiin 10. “Jee! Aika iloinen fiilis nyt”, iloitsee Vilja. Oppilaitos on pohjoismaiden suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita vuosittain. Lasten virsi uudistuu noin kymmenen vuoden välein, ja ensi vuoden laitosta varten Lasten ja nuorten keskus järjesti lapsille suunnatun sanoituskilpailun. Hän teki sanoitusta useampaan otteeseen ja viilasi sitä pitkään. Seuraavaksi voittajatekstit sävelletään lauluiksi ja julkaistaan seuraavassa Lasten virsi -kirjassa, joka ilmestyy näillä näkymin joulukuussa 2022. Sanoittajista Frankin suosikkeja ovat Juha Tapio ja Eppu Normaali. Osallistuminen on ilmaista, eikä ilmoittautumisen myötä sitouduta mihinkään. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Lasten virsi uudistuu lasten sanoituksilla Lasten virsi saa kaksi uutta upeaa kappaletta sanoituskilpailusta, joka järjestettiin viime keväänä. ILMOITTAUTUMISET www.lapsenoikeudet.fi/ kampanja/lapsenoikeuksienviikko/ilmoittaudu-mukaan Materiaalipaketit kouluille, varhaiskasvatukseen ja vapaa-ajan toimintaan julkaistaan 15.10
KUVA Suvi Sievilä ”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että somalialaisyhteisön lapset ja nuoret ovat yhä vahvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa”. 30 Me tekijät Me tekijät 30 7 KYSYMYSTÄ Seitsemään kysymykseen vastasi Suomen somalialaisten liiton hallituksen puheenjohtaja Mohamed Absiye
Liittona pystymme vaikuttamaan yhteistyökumppanien ja viranomaisyhteistyön kautta (mm. Millainen voimavara oma usko ja katsomus on. Liitossa pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että lapset ja nuoret ovat yhä vahvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa ja menestyvät. 31 Me tekijät Me tekijät 31 5 Henkilökohtaisesti en koe arjessa suuria ennakkoluuloja. oikeusja sisäministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu). Nuoret ovat tärkeä painopiste liitolle ja haluamme tarjota heille eväitä elämään suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tukea haastetilanteisiin. Nuorille on tarjolla heidän toiveidensa mukaisia toimintoja, kuten opintopiirejä ja liikuntavuoroja sekä erilaisia kursseja ja ryhmätoimintoja. Vaikuttamiseen kuuluu kannanottojen valmistelua ja lausuntoja eri ministeriöiltä. Mikä on Suomen somalialaisten liiton nuorten verkosto. Ennakkoluulot ovat kokemukseni mukaan nykyään näkymättömämpiä. 3 4 Liitossa uskonto näkyy esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden määrässä – moni on valmis palvelemaan omaa yhteisöä ja saa siitä paljon voimavaroja. ”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että somalialaisyhteisön lapset ja nuoret ovat yhä vahvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa” Oman yhteisön eteen ja heikompien puolesta työskenteleminen sekä usko kulkevat käsi kädessä. Miten olet kokenut oikeuden omaan uskoon ja katsomukseen toteutuvan omassa lähipiirissäsi. Nuorten verkosto on nuorten omasta toiveesta lähtenyt STEA:n rahoittama hanke (2019–2021), jossa paneudutaan erityisesti 15–29-vuotiaiden suomensomalialaisten nuorten osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa. Esimerkiksi tietyissä työpaikoissa tai koulujen liikuntatunneilla huivi tai hame voi olla kielletty. Yksilötason vaikuttamisen mahdollisuudet ovat kehittyneet vuosien aikana, toki esimerkiksi työllistymiseen liittyvää syrjintää esiintyy edelleen. Naisilla uskonto näkyy enemmän pukeutumisessa, ja heillä voi sen takia olla enemmän haasteita. Vihapuhetta esiintyy enemmän sosiaalisessa mediassa. Minkälaisiin ennakkoluuloihin törmää suomalaisessa yhteiskunnassa. 7 KYSYMYSTÄ Omasta mielestäni Suomessa ei ole ongelmaa tässä – voi harjoittaa vapaasti. 1 2 Minkälaisena koette mahdollisuudet aitoon osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa toteutuvan. Oman yhteisön eteen ja heikompien puolesta työskenteleminen sekä usko kulkevat käsi kädessä. Oikeudellisesti siis uskonnonvapaus toteutuu, mutta ei välttämättä aina käytännössä.. Miten pääsee vaikuttamaan. Työskentelemme opiskelun, työn, vaikuttamisen ja mielekkään vapaa-ajan teemojen parissa. Miten se toimii ja minkälaisten asioiden eteen se tekee työtään. Uskon ja vakaumuksen takia en ole kokenut syrjintää. Kuitenkin rakenteellinen rasismi, erityisesti jo mainitsemani työelämän ennakkoluulot, ovat edelleen tutkimustenkin mukaan ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. 7 Nuorten verkosto -hanke päättyy tänä vuonna, mutta nuoret ovat toivoneet ryhmätoimintojen säilyvän. viimeisen 10 vuoden aikana. Esimerkiksi näillä keinoin viemme viestiä viranomaisten ja suomensomalialaisen yhteisön välillä. Tämä teema nousee usein esiin nuorten kanssa jutellessa. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia liitolla on lasten ja nuorten aseman edistämiseksi. Minkälaiset asiat ovat menneet parempaan suuntaan esim. Monille se on arvokkaampaa kuin taloudellinen hyöty. 6 Mielestäni tilanne on parantunut ja syrjintä ei ole niin suoraa kuin ennen, esimerkiksi kaduilla en itse kohtaa huutelua
Tampereen, Oulun ja Helsingin yliopistosta Susanna Itäkare, Niina Putkonen, Katja Castillo, Vantaan ja Tampereen kielija kulttuuriopettajat, ortodoksiset ja katolilaiset asiantuntijat. Ammattilaisena työkirjaa voi tarjota asiakkaille tai tutustua sen avulla sateenkaarisensitiiviseen puhetapaan. 32 Me tekijät Me tekijät 32 KIRKON TALOLTA Päivien otsikkona on ”Että kukaan ei jää yksin” kirkon ulkopuolisuuden ehkäisyn suuntaviivojen mukaisesti. Kertokaa meille toiminnastanne & tehdään katsomukset näkyväksi. Lisätietoa, päivien ohjelma sekä ilmoittautumislinkki löytyvät osoitteesta www.evl.fi/kirkonkasvatuksenpaivat RAKKAUSSUHTEEN TYÖKIRJA SATEENKAARI-IHMISILLE JA HEIDÄN KUMPPANEILLEEN Kirkkohallitus tekee mm. Ehkä lastenrunouden myötä voi kehittää uudenlaista yhteistyöpedagogiikkaa…. Dialogi kulttuurisista ja katsomuksellisista kysymyksistä on välttämätöntä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentamiseksi sekä vastakkainasettelun ehkäisemiseksi. Perhesuhdekeskus on tuottanut sensitiivisen työkirjan sateenkaari-ihmisille ja heidän kumppaneilleen rakkaussuhdetaitojen vahvistamiseksi sekä rakkaussuhteen iloksi ja tueksi. Kasvatuksen päivät tarjoavat hyvän tilaisuuden kehittää osaamistaan, verkostoitua ja innostua työn kehittämisestä. koulutusyhteistyötä Perhesuhdekeskuksen kanssa. KASVUAKATSOMUKSESTA.FI-SIVUSTOON on rakennettu blogija somekanavat. Parhaat palkitaan loppuvuodesta ja uusi kuvitettu Maailmanpyörässä-lastenrunokilpailu julkaistaan helmikuussa 2022. Kustannusosakeyhtiö Teos pitää kilpailun satoa korkeatasoisena. Syksyn aikana blogin kirjoittajina ovat mm. Dialogitaitajat -kampanja auttaa kasvattajia tukemaan lasten ja nuorten dialogitaitoja sekä kulttuurista ja katsomuksellista osaamista. Dialogitaitajat-kampanjaa koordinoi Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry yhteistyössä Kirkkohallituksen ja Seurakuntaopiston kanssa. Teemaa käsitellään seuraavista näkökulmasta: • toimimme yhteistyössä alan yhteistyöverkoston kanssa • tuemme lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta (mm. DIALOGITAITAJAT-KAMPANJA alkaa syksyllä. Innostamme teitä lähettämään valokuvia toimintanne parhaista hetkistä, tuotoksista ja oppimisympäristöstä Ilkka Tahvanaiselle. Polku-toimintamalli) • kehitämme toimintatapoja, joilla mahdollistamme lasten, nuorten ja perheiden selviytymistä korona-ajan haasteista ja sen jälkeisestä ajasta • mahdollistamme lasten, nuorten ja perheiden luontosuhteen vahvistumista ja ilmastotoivon ylläpitämistä • vahvistamme edelleen digitaalisia palveluja ja sisältöjä Tammikuussa Jyväskylään! MAAILMANPYÖRÄSSÄ-LASTENRUNOKILPAILU katsomusten ja kulttuurien kohtaamisesta saavutti suuren suosion. Tapahtuma toteutetaan osin hybridinä. Kesän kynnyksellä runokuoria tipahteli ikkunoista ja savupiipuista, yhteensä lähes 700 kappaletta. Dialogi on kunnioittavaa vuoropuhelua ja dialogitaitojamme kehittämällä vähennämme vihapuhetta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Vihkosta voi tilata maksutta haluamansa määrän suoraan asiakkaiden ja/tai ammattilaisten saataville! Tutustu ja tilaa: www.perhesuhdekeskus.fi/uusi-rakkaussuhteen-tyokirja-ilmestynyt/. Löytäisitkö täältä jotain kiinnostavaa itsellesi ja työyhteisölle. Instagram-tili julkaisee katsomuskasvatustodelliSyksy tarjoaa meille monenlaisia mahdollisuuksia jakaa osaamista, syventyä tai tutkia uutta. suutta lapsen silmin. Katsomusten välisen dialogin tavoitteena on, että katsomuksia ei käytettäisi vihapuheen ja ennakkoluulojen levittämisen välikappaleina. Katsomuskasvatuksen voima Ensi vuoden tammikuussa järjestetään perinteiset Kirkon kasvatuksen päivät Jyväskylässä 11.–13.1.2022. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytäisi ohjelmatarjonnasta omaa osaamistaan vahvistavaa ja jotakin uutta omaan työhönsä, sen kohderyhmille ja verkostoyhteistyöhön. Alueellista kehittämistyötä esitellään myös sivuston Facebook-sivulla
Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin www.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme: kaisa.aitlahti@step.fi paivi.aumala@step.fi satu.reinikainen@step.fi Olemme kasvaneet oppilaitosyhdistymisten myötä, ja kasvaneet ulos nimestä Seurakuntaopisto. TIINA HAAPSALO Tiinan erityisosaamiseen kuuluvat katsomuskasvatus ja kiusaamisen ehkäisyn menetelmät – Tiina on kouluttanut suosittua Pikiä jo pitkään. Tarjolla on uusien ideoiden lisäksi menetelmiä ja materiaaleja työhön. 1.9.2021 alkaen olemme STEP-koulutus. Miten lapset ja perheet rakentavat seurakuntaa. KOULUTTAUDU, OSALLISTU. Tutustumme myös palikoiden verkkomateriaaliin. 33 Me tekijät Me tekijät 33 #bertanpolulla #bertanpolulla Psalmien kirja eläväksi 10.–12.11.2021, STEP-koulutus, Järvenpää Koulutuksessa psalmeja lähestytään musiikin ja kuvataiteen keinoin sekä rakennetaan niiden ympärille toiminnallisia kokonaisuuksia kerronnan ja liikkeen kautta. Tätä ennen hän toimi Espoon Tapiolan seurakunnassa varhaiskasvatuksen ja perhetyön esihenkilönä. Hyppää kirkkomuskarin kyytiin, sukella Pikin sympaattiseen maailmaan kiusaamisen ehkäisyssä, ota Lastenkirkon materiaalit käyttöön! TUNNETKO MEIDÄT. Tiimistämme löytyy asiantuntemusta moneen lähtöön. Riikka on säveltänyt monia suosittuja kirkkomuskarilaulua ja myös Vauvamuskarin laulut ovat ilahduttaneet monia. RIIKKA JÄNTTI vastaa musiikkikoulutuksista. Koulutuksissamme pääset sukeltamaan Polku-mallin kautta seurakuntalaisten osallisuuden lisäämiseen. koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Koulutuksissamme on myös muita asiantuntijoita Lasten ja nuorten keskuksesta sekä yhteistyöverkostoistamme. Kysy sopivista koulutusmahdollisuuksista oman tiimisi tarpeisiin! MARJUKKA LUOMA on elokuussa aloittanut varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajana. #seuravasteppi #stepkoulutus STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY TERVETULOA VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUKSIIMME! Vuoden 2022 koulutuksissa painottuu erityisesti muuttuva toimintaympäristö. ANITA AHTIAINEN on lapsija nuorilähtöisen teologian asiantuntija ja Lastenkirkko-median päätoimittajana myös perehtynyt digitaalisuuden hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa. Polkua tarkastellaan myös eri silmälaseilla: miltä vaikka seurakuntanne musiikkipolku näyttäisi. Elävöitetään yhdessä psalmeja eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa käytettäviksi! Palikat perhetoiminnassa 24.–25.11.2021, STEP-koulutus, Järvenpää Palikkaperhe on päivitetty. Miten voisimme parhaalla tavalla hyödyntää parisuhteen, vanhemmuuden, seurustelun ja isovanhemmuuden palikoita osallisuuden ja havainnollistamisen välineenä ryhmissä, toimituskeskusteluissa, leireillä tai tapahtumissa
24,50 € UUTUUS! Uusi joulupuuhakirja! 5,44 €. Kertomus veneretkestä luo lapsentajuisen ja turvallisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä. ISBN 9789523544895 Hinta 5,44 MONICA VIKSTRÖM-JOKELA, HELI PUKKI Millainen on taivas. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Niin on taivaskin aivan lähellä, vain ikään kuin näkymättömyysverhon toisella puolella. 34 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA RAITTILA Päkän puuhat Joulu Uudessa joulupuuhakirjassa askartelevat Lastenkirkosta tutut Päkä ja Pulmu jouluisten tekemisten äärellä. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Parhaat asiat maan päällä ovat taivaan palasia. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa joulun sanoman äärelle. Minkälaista siellä on. Joku on ehkä sanonut sinulle, että kun kuolemme, menemme taivaaseen. Mutta missä taivas on. Taivaasta on monta kuvaa. Humoristisen lämmin kuvitus kiinnittää tarinaa vahvasti lapsen arkitodellisuuteen. Tämä on niistä yksi. Kirja sopii lapselle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä tai jota kuolema on kohdannut. Kun ajattelemme taivaaseen muuttanutta läheistä ihmistä, hän tuntuu olevan lähellä. ISBN 9789523544987 Hinta 24,50 UUTUUS! Taivaasta on monta kuvaa
Humoristisen lämmin kuvitus kiinnittää tarinaa vahvasti lapsen arkitodellisuuteen. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Niin on taivaskin aivan lähellä, vain ikään kuin näkymättömyysverhon toisella puolella. 46 Hyviä hetkiä: Kultaista sääntöä tutkimassa s. Tämä on niistä yksi. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. s. Kun ajattelemme taivaaseen muuttanutta läheistä ihmistä, hän tuntuu olevan lähellä. Kirkkosalin korkeuksista löytyi mielenkiintoista katsottavaa. Joku on ehkä sanonut sinulle, että kun kuolemme, menemme taivaaseen. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa joulun sanoman äärelle. Kertomus veneretkestä luo lapsentajuisen ja turvallisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä. 35 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA RAITTILA Päkän puuhat Joulu Uudessa joulupuuhakirjassa askartelevat Lastenkirkosta tutut Päkä ja Pulmu jouluisten tekemisten äärellä. ISBN 9789523544987 Hinta 24,50 UUTUUS! Taivaasta on monta kuvaa. 48 Laula – leiki – liiku: Ihmeellinen avaruus! Väinö pääsi tutkimusmatkalle Mikael Agricolan kirkkoon. Taivaasta on monta kuvaa. 36 Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa s. Minkälaista siellä on. 36. Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. 24,50 € UUTUUS! Uusi joulupuuhakirja! 5,44 € KUVA Suvi Sievilä IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. ISBN 9789523544895 Hinta 5,44 MONICA VIKSTRÖM-JOKELA, HELI PUKKI Millainen on taivas. s. Parhaat asiat maan päällä ovat taivaan palasia. Mutta missä taivas on. Kirja sopii lapselle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä tai jota kuolema on kohdannut
Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja osallistujia aktivoiden. Pedagogisen mallin avulla kulttuuriperinnöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö. 36 Ideasta käytännöksi SAKRAALITILASSA TEKSTI Dani Lahtinen KUVAT Suvi Sievilä Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa TUTKI TILAA Kulttuuriperintö oppimisympäristönä Hyödynnä soveltaen uskonnonopetus.fi-sivuston Tutki tilaa -materiaalia myös varhaiskasvatusikäisten lasten ryhmätoiminnassa. www.uskonnonopetus.fi/materiaalit/ pedagogiset-kokonaisuudet/ tutki-tilaa. Materiaalia käyttämällä tilan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat lapselle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen
Vierailulle Mikael Agricolan kirkkoon Eräs retki, jota olen erityisellä lämmöllä opintojeni ajalta haikaillut, on syventävän harjoitteluni aikana esiopetusikäisten lasten kanssa tehty tutkimusmatka Mikael Agricolan kirkkoon Helsingin Eirassa. Yhteistyöstä kaiken on lähdettävä Jotta vierailu pyhään tilaan onnistuu, on syytä varmistaa muutamat asiat. Harjoitteluni ajalle ryhmän opettaja oli varannut vierailut myös Jehovan todistajien valtakunnansaliin ja Helsingin synagogaan. Varmista siis, että puhutte kaikki samasta asiasta ja tiedätte, mistä on kyse. Jotain helpotusta retkikaipuulle ovat tarjonneet internetin syövereistä bongatut virtuaaliset vierailukohteet, joista lapset ovat kovasti pitäneet. Valitettavasti julkisilla välineillä liikkuminen ja sisätilakohteet ovat sisältäneet merkittävää epävarmuutta, joten kauempana olevat kohteet ja pienet tilat ovat jääneet täysin suunnitelmiemme ulkopuolelle. Kysele rohkeasti! Katsomusyhteisöillä on asiantuntijuutta heidän omaan katsomukseensa. Monille esimerkiksi on täysin uutta, että uskonnottomuuden käsittely yhdenvertaisesti katsomusten rinnalla kuuluu osaksi suomalaista varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Näille lapsille erilaisten sakraalitilojen – eri katsomusyhteisöille pyhien tilojen – tutkiminen oli tuttua. Kattavat ohjeet vierailun järjestämiseen löydät sivustolta: dialogikasvatus.fi/dialogitaitajat/ vierailut VINKKI Olen sen vuosikurssin varhaiskasvatuksen opettaja, joka juuri ennen valmistumistaan ehti tehdä opintonsa harjoitteluineen mutta työelämään siirryttyään joutui keskelle koronapandemian mukanaan tuomia rajoituksia. Toki jonkinlaisia retkiä on pandemiasta huolimatta voinut tehdä – lähiympäristö on tullut tutuksi lukuisilla kävelyretkillä ja erityisesti metsän lumo on ollut suuri. Katsomusyhteisöt ja perheet eivät välttämättä tunne katsomuskasvatuksen tavoitteita. Mutta on selvää, ettei vielä olla teknologiassa sillä tasolla, että virtuaalisessa tilassa oleva kohde olisi yksiyhteen verrattavissa fyysisestä tilasta saataviin kokemuksiin. Kuvauksiin Danin kanssa osallistui Väinö, joka tutustui äitinsä seurassa Mikael Agricolan kirkkoon.. Ensinnäkin lasten huoltajien on tiedettävä, mitä varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus tarkoittaa ja millaista kasvatusta se pitää sisällään. Katsomusyhteisöillä ei välttämättä ole riittäviä resursseja tai varhaiskasvatusikäiselle lapsiryhmälle soveltuvan pedagogiikan asiantuntijaa. 37 Ideasta käytännöksi Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa Niihin liittyy lasten mielessä aina jokin oma lumonsa, on se sitten matkan aikana ympäristössä olevat rakennukset kiinnostavine kauppoineen, kenties repussa odottelevat eväät tai hauskalta kuulostava tuntematon määränpää. Opintojeni aikana käymälläni eettisenja katsomuskasvatuksen pedagogiikan kurssilla painotettiin syystäkin huoltajien kanssa käytävää dialogia. Ole avoin! Kerro perheille etukäteen, mitä vierailulle on suunniteltu ja vierailun jälkeen mitä vierailulla on tapahtunut. Tätä taustaa vasten oli helppo keksiä, mitä tekisimme ryhmän kanssa harjoittelun ajalle sijoittuvana Mikael Agricolan eli suomen kielen päivänä: menisimme Mikael Agricolan kirkkoon selvittämään, löytyisikö sieltä jälkiä kyseisestä henkilöstä. Opintojen ajalta olen kaikkein eniten kaivannut lapsiryhmien kanssa tehtäviä retkiä ja vierailuja. Monet niistä myös avaavat mielellään oviaan lapsiryhmille tutustuttavaksi, vaikkeivat sitä erikseen missään mainosta. Itse olen pitänyt hyvänä, että heti toimintakauden alkaessa Vierailu pyhään tilaan pähkinänkuoressa: Varmista yhteiset pelisäännöt. He olivat käyneet ennen harjoitteluani esimerkiksi helluntaiseurakunnan tiloissa ja tutustuneet Suomen islam-seurakunnan moskeijaan. Pedagoginen vastuu on lapsiryhmän opettajilla
Suurimpiin huolenaiheisiin lääkkeeksi voi toimia esimerkiksi perheenjäsenen kutsuminen mukaan vierailulle. Suunnitellessani retkeä Mikael Agricolan kirkkoon oli helppoa, kun puhelinnumero tilan käyttömahdollisuuksiin löytyi Helsingin seurakuntayhtymän sivuilta. Lisäksi sain suntion puhelinnumeron, josta saatoin vielä varmistaa muita kaipaamiani yksityiskohtia. Kirkko oli itselleni entuudestaan tuttu ja tiesin siellä olevan kiinnostavia Dani Lahtinen opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ja uskonnontutkimusta sekä varhaiskasvatustieteitä. Koulutukseltaan hän on teologian ja kasvatustieteiden kandidaatti. Kun perheet tietävät, millaista katsomuskasvatus on, heidän on helpompi myös suhtautua luottavaisin mielin tuokioihin, joissa katsomuksia käsitellään. Minulle myös tarjottiin ystävällisesti tarkempaa opastusmahdollisuutta, mutta ajattelin ankkuroivani retkeä enemmän kielten rikkaaseen maailmaan ja Mikael Agricolan henkilöhistoriaan kuin itse kirkkotilaan, joten jätimme tutustumisen avoimen ihmetteleväksi ohjatun kierroksen sijaan. Retki ihmettelyä täynnä Retkipäivänä, eli tuolloin siis myös Mikael Agricolan päivänä, lähdimme sitten suuntaamaan lasten kanssa kohti Mikael Agricolan kirkkoa. Lisäksi ensimmäisissä vasutai leops-keskusteluissa kannattaa vielä palata aiheeseen jokaisen perheen kanssa erikseen. Myöskään avoimuuden tarvetta ei voi liiaksi korostaa, eli perheillä on täysi oikeus tietää, mitä heidän lapsensa tekevät ja oppivat varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa. Luottamus on perheelle erityisen tärkeätä silloin, kun lapset päästetään vierailulle itselle täysin vieraisiin paikkoihin tai sellaisten yhteisöjen tiloihin, joista lähtökohtaiset käsitykset saattavat olla negatiivissävyitteisiä. Yhteistyön tulee sujua paitsi perheiden, myös vierailun kohteena olevan yhteisön kanssa. Opiskelujensa ohessa hän työskentelee Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa.. 38 Ideasta käytännöksi SAKRAALITILASSA järjestetään vanhempainilta, jossa muiden aiheiden lisäksi avataan myös katsomuskasvatusta huoltajille
Selvästi suosituin kirkkotilasta löytyneistä esineistä oli katosta roikkuva laiva, jonka moni muisti vielä viikkoja myöhemmin. Jatkotyöstön paikka Vierailu Mikael Agricolan kirkkoon oli kaikin puolin onnistunut, mutta retki ei tietenkään päättynyt paluuseen päiväkotiin. Päiväkodissa voisi seuraavan päivän tehtävänä olla nykykirjaimien vertaaminen Agricolan aikaisiin vastineisiinsa. Ja seuraavalla vierailulla toisen katsomusyhteisön tilaan taas saatetaan löytää opettavaisia vertailuKysymyksiä varhaiskasvattajien työyhteisölle pohdittavaksi: Miten huomioidaan kaikki ryhmän katsomukset, myös uskonnottomat, yhdenvertaisesti ryhmän toiminnassa. Tämä yksityiskohta kiinnosti lapsia niin paljon, että sen ihmettelyyn kului hyvä tovi. Kuten kaikissa, myös pyhiin tiloihin suuntautuvissa retkissä on tärkeää se, mitä retkeltä saadulla tiedolla lopulta tehdään. Tänä syksynä hankkeelta on tulossa avoin julkaisu, Pyhiä tiloja tutkimassa – Opas varhaiskasvatukseen, missä avataan laajemmin pedagogiikkaa pyhien tilojen tutkimisen taustalla sekä kerrotaan vastaavista vierailuista eri katsomusyhteisöjen tiloihin. Väinön huomio kiinnittyi komeaan kynttilään, katosta roikkuvaan laivaan ja lahjaksi saamaansa Päkä-tarraan.. Me aikuiset puolestamme inspiroiduimme näistä lasten monipuolisista arvailuista. Arvuuttelimme yhdessä, miten tuo laskeminen on saattanut onnistua ja kun me ryhmän aikuiset emme olleet ottaneet asiasta etukäteen selvää, olimme yhtälailla itse arvuuttelijoiden roolissa. Hetken kiertelyn jälkeen kokoonnuimme kirkon etuosaan ja kävimme läpi yhteisesti muutamia kysymyksiä ja kerroin heille tarinan Mikael Agricolasta ja suomen kirjakielen alkuajoista. Hattujen riisumisen ja takkien avaamisen jälkeen lapset saivat vapaasti kulkea ympäri kirkkotilaa ja kysellä näkemiensä esineiden nimiä, käyttötarkoituksia tai vain jakaa ajatuksiaan tilasta. Kirkkovierailuilla lasten kiinnostuksen kohteet ovat yksilöllisiä, mutta varmasti jokainen löytää jotakin. Lapsia kiinnostavat asiat poikkeavat usein siitä, mihin aikuiset ovat tottuneet huomionsa kohdistamaan – aikuinen voi joutua yllättymään, mihin lapsiryhmän kanssa aikaa käytetään: moskeijan matot, valtakunnansalin mikrofonit tai kirkon seinälautaan jonkun ilkikurisesti piirtämä apina ovat hyviä esimerkkejä lasten suosikeista. Vaikken viime aikoina olekaan päässyt toteuttamaan vastaavanlaisia vierailuja pyhiin tiloihin, olen saanut työskennellä Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa ja siten kyennyt olemaan osallisena suunnittelemassa tukimateriaaleja katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi. kohtia, jotka voivat liittyä esimerkiksi aiemmin mainitsemaani päähineiden käyttöön, tiloissa yleensä kuultavaan musiikkiin tai vaikkapa erilaisiin kirjoitusmerkkeihin, joita eri sakraalitiloissa käytetään. Mikael Agricolan kirkon tornihan on siitä erityinen, että sota-aikana sen piikkimäinen yläosa on laskettu tornin sisään. Saavuttuamme itse kirkkotilaan annoimme lapsille ensimmäisiksi ohjeiksi ottaa hatut pois päästään ja näin kunnioittaa monille hyvin tuttua perinnettä pitää pää paljaana kirkkotilassa. Mikäli lähellä ei ole mahdollisuuksia tutustua katsomusyhteisöjen tiloihin perinteisellä vierailulla, miten voisimme tuoda katsomusyhteisöjen tiloja ryhmään. Ohjasinkin lapsia edeltä ihastelemaan hieman kirkon tornia, jonka ihmettelyyn palaisimme myöhemmin myös sisältä käsin. 39 Ideasta käytännöksi historiallisia yksityiskohtia. Miten hyödynnämme ryhmän toiminnassa vierailuilta saatua tietoa. Tai luettavaksi otettava satu saattaisikin olla vanhanaikaisella suomella kirjoitettu. Varmasti monissa päiväkodeissa ja kouluissa puhuttiin samoista asioista samaisena päivänä, mutta meidän tilamme oli oppimisympäristönä varsin erityinen. Ryhmän lastenhoitaja tarkisti lopulta asian pikaisella googlailulla ja saimme arvailuillemme lopulta oikean vastauksen, johon lapset olivat tyytyväisiä. Kokemuksiin on hyvä palata yhteisesti esimerkiksi matkan varrella otettuja valokuvia katselemalla tai jatkamalla asian käsittelyä muuten. Myöhemmällä synagogakäynnillä, kun poikien tuli laittaa kipat päähänsä, saimme nivottua kahta varsin erilaista kulttuuriperinnettä toisiinsa
Se asettelee puupalasia päällekkäin ja vierekkäin ja välillä myös ristikkäin. Kokeile, miltä tuntuu polvistua seimen ääreen. On hyvä voida kysyä, miten Jeesuksen syntymä liittyy jouluun. Helsingin Mikaelin seurakunta on yksi Suomen monikulttuurisimmista alueista. Se alkaa Nasaretin kylästä. päivä: Viidentenä päivänä Hiirunen mittailee, sahaa ja naulaa. Tapahtumassa lapset kulkevat ryhmänä omien aikuistensa kanssa. He ovat saaneet ohjelmaan liittyvät lorukortit, jotta sisältöä voi käyttää ennen ja jälkeen vierailun päiväkodissa. 40 Ideasta käytännöksi JOULUN ILOA YHTEISTYÖSSÄ! Kunnan varhaiskasvatuksen ja seurakuntien yhteistyö on usein erityisen tiivistä joulun aikaan. He näkivät suuren tähden taivaalla ja lähtivät pitkälle matkalle nähdäkseen vastasyntyneen kuninkaan. Joulun erikoisuus on ollut piparikiertue alueen leikkipuistoissa. KUUNTELE JA LAULA MUKANA lastenkirkko.fi/seurakunnille/materiaalit. Mikä kuva puuttuu. PÄKÄN JOULUPOLKU SEIMEN ÄÄRESSÄ. Kopsuttele aasin askelin seuraavalle rastille. Se heiluttaa rakennelmaa ja tuuppii sitä. Marian ja Joosef ovat lähdössä Betlehemiin hoitamaan veroasioita. Uteliaisuus kristillistä joulun kertomusta kohtaan ansaitsee tulla huomioiduksi. Tietoa ohjelman sisällöstä on jaettu etukäteen varhaiskasvatuksen yhteyshenkilöille. Joulua vietetään yleisesti katsomuksesta riippumatta. Koskettavuus tulee siitä, että aikuinen saa myös ohjeen, kuinka loru piirretään sormella lapsen selkään. Pienimpien kanssa voi myös halutessaan jättää jonkun toimintapisteen välistä. Lähdön tunnelma paranee, kun piirrät sormella hymynaaman toisen selkään. Kertomuksesta puuttuvat vain tietäjät. Niin tietäjät tekivät, kun löysivät Jeesus-vauvan JOULUPOLKU Lastenkirkon joulupolku ja joulukalenteri 1 TEKSTI Anita Ahtiainen VOIT LADATA AUKEAMALLA OLEVAT "RASTIT" KÄYTTÖÖSI OSOITTEESTA PÄKÄN JOULUPOLKU MISTÄ JOULUUN KUULUVISTA ASIOISTA LAULETAAN JOULU TULLA SAA -VIDEOLLA. Pastori Jenni Kahenvirta kertoo, että sekä jouluna että pääsiäisenä on tarjottu lähileikkipuistossa liikunnallisia kierroksia, joissa ilo syntyy leikkien, liikkuen, tutkien ja lorutellen. Tapahtuma on suunniteltu erityisesti taaperoikäisille eli 1–3-vuotiaille. Niillä lapset ovat päässeet hoitajiensa kanssa koristelemaan pipareita ja loruttelemaan Hiiri Hiirusen koskettevia loruja. Aloitusja lopetuspisteellä on pieni ohjattu tuokio. Mitä ei mainita laulussa. piirrä selkään sormella numero 5 kulje selän poikki peukalo-etusormi – "mittarimatona" sahaa kämmensivulla selkää naputtele selkää sieltä täältä painele kämmenillä selkää, etene kohti hartioita painele kämmenillä rivi painele kämmeniä ristikkäin selkään laita kädet kyljille ja heiluta tönäise selkää käsillä PÄKÄN JOULUPOLKU MINÄ OLEN PÄKÄ JA VIEN SINUT JOULUPOLULLE. Tilaisuudessa on myös laulettu joululauluja paikalla olevien toiveiden mukaan. Seurakunnassa onkin jo totuttu rakentamaan suurten kristillisten juhlien ympärille tapahtuma, joihin myös kunnan varhaiskasvatuksen ryhmien on helppo liittyä. Tapahtuma toteutetaan kokonaan ulkona, ja toiminta-aika on ryhmän koosta riippuen 20–40 minuuttia. Tässä maistiainen Hiiri Hiirusen lorusta 5. "Taitaa se kestää", hiiri pohtii mielissään
PÄKÄN JOULUPOLKU TÄMÄ ON MAJATALON ELÄINTEN SUOJA Siellä Jeesus-vauva syntyy. Niin tietäjät tekivät, kun löysivät Jeesus-vauvan PÄKÄN JOULUPOLKU VALO LISÄÄNTYY ADVENTTIKYNTTELIKÖS SÄ Sytytä sormikynttilät eli nosta sormet pystyyn laulun tahtiin: 1. Juokse sitten niin kovaa kuin pääset seuraavalle rastille. Kaikki huoneet on varattu. Mitä ei mainita laulussa. 41 Ideasta käytännöksi Päkän joulupolulla pääsee tutustumaan joulun kertomukseen. Varhaiskasvatuksessa on hyvä tutustua materiaaliin etukäteen ja valita rasteista sopivat. Härkä ja aasi ihmettelee, kun Maria panee hänet ruokakaukaloon nukkumaan. etusormi 2. Vilkuta joulun valoa ympärillesi. Entä säikähtynyt paimen. Susi Sileä, jolle joulu on ennestään tuntematon juttu, tutustuu Päkä-lampaan avustuksella siihen, miten eläimet ihmiset valmistautuvat jouluun. KATSO PIIRRETÄÄN TÄHTI! -VIDEO 8 VOIT LADATA AUKEAMALLA OLEVAT "RASTIT" KÄYTTÖÖSI OSOITTEESTA PÄKÄN JOULUPOLKU MISTÄ JOULUUN KUULUVISTA ASIOISTA LAULETAAN JOULU TULLA SAA -VIDEOLLA. Ketä Jeesus katsoo. alkaen. Kokeile, miltä tuntuu polvistua seimen ääreen. Piirrä sormellä käteesi joulutähti. Kaikki katsovat vauvaa. 10 PÄKÄN JOULUPOLKU PÄKÄ JA KANI SOITTAVAT KIRKONKELLOA Millainen ääni kellosta mielestäsi tulee. He näkivät suuren tähden taivaalla ja lähtivät pitkälle matkalle nähdäkseen vastasyntyneen kuninkaan. Näytä, miltä näyttää hämmästynyt lammas. alkaen. PÄKÄN JOULUPOLKU NYT OLLAAN BETLEHEMISSÄ Mutta mihin Maria ja Joosef pääsevät nukkumaan. Lastenkirkon joulukalenteria voi seurata Lastenkirkon YouTube-kanavassa 28.11. KATSO JA TANSSi TALLIN ELÄINTEN KIITOSTANSSI PÄKÄN JOULUPOLKU PÄKÄN JOULUPOLKU TÄSSÄ ON HEINÄÄ KASVAVA KETO, PÄKÄN LEMPIPAIKKA. Joulukalenterivideot voit katsoa Lastenkirkko.fi sivustolta 28.11. KUUNTELE JA LAULA MUKANA 7. Mitä hyvää pimeydessä Päkän ja Kanin mielestä on. Kulje seuraavalle rastille laahustavin, uneliain askelin, niin näet, miten ja Marian ja Joosefin käy. Niin paimenetkin tekivät. pikkurilli Puhalla lopuksi kynttilät sammuksiin (sormet menevät koukkuun). PÄKÄN JOULUPOLKU SEIMEN ÄÄRESSÄ. nimetön 4. Enkeli kertoo Jeesuksen syntyneen Betlehemissä. Mikä kuva puuttuu. On yö. Katso sinä vieressäsi seisovaa silmiin ja toivota hyvää joulua. KATSO NYT SYTYTÄMME KYNTTILÄÄN -VIDEO 2 3 4 5 6 9 PÄKÄN JOULUPOLKU JOULUKALENTERI AVAUTUU 28.11. Kertomuksesta puuttuvat vain tietäjät. Kirkas valo häikäisee paimenet ja lampaat. keskisormi 3
Pelin aluksi valitaan yksi neljästä askarteluteemasta. Se on pienelle lapselle sopivan rauhallinen ja musiikkikin on iloista. Lisäksi valmis väritystyö on interaktiivinen. Värityskuvan osaset tulevat automaattisesti yksitellen lapselle väritettäviksi. Yritys on julkaissut Paper Colorin lisäksi useita muitakin leikkisiä sovelluksia, joissa muun muassa harjoitellaan koodausvalmiuksia, harjoitetaan tarkkaavaisuutta sekä tutustutaan sääilmiöihin. Kun kaikki kuvan elementit ovat saaneet värin ja työ on valmis, voi kännykän tai tabletin kuvakansioon tallettaa siitä itselleen muiston. Tämä saattaa aiheuttaa tarkassa askartelijassa harmistusta. Sovelluksella leikkiminen sopiikin erinomaisesti keskittymistä ja rauhoittumista vaativiin hetkiin, sillä hötkyilemällä ei tämä digileikki pitkälle etene. Luonto ja eläimet ovat kuvien teemoissa vahvasti läsnä. Paperimaailmaan ilmestyy myös asukkaita ja sitä saa “heitellä” virtuaalisilla paperimytyillä. Taiteen tekemisen ja leikin lisäksi Pango Paper Color tarjoaa hieman myös oppimista. Valkoinen ja punainen saa aikaan vaaleanpunaisen, sininen ja keltainen vihreän ja niin edelleen. Ideana on värittää kolmiulotteisia “paperista taiteltuja” maailmoja samalla värien yhdistämistä opetellen. Pango Paper Color on visuaalisesti kaunis sovellus, jonka ilme jäljittelee perinteisiä vesiväritöitä ja paperisia origameja. Tarjolla on tekstitön vinkkipankki, mistä värien sekoittamista saa luntata. Se on paitsi lapsen näkökulmasta intuitiivinen käyttää myös teemaltaan ja tunnelmaltaan pienille sopivan leppoisa. Sivupalkista valitaan ensin sopivaa värinappia ja sitten väri levitetään oikeaa kohtaa tökkäämällä. Pangon värityskuvia pienikin osaa värittää itsenäisesti ilman, että liidut tipahtelevat junan tai auton lattialle hukkaan.. Harmillista on kuitenkin se, että peli etenee ennalta määrätyssä järjestyksessä eikä taideteoksen ”pieleen TEKSTI Jenni Utriainen PANGO PAPER COLOR IOS, ANDROID 2,99-3,99 EUROA EI VAADI WIFIÄ LISÄTIETOA PELISTÄ www.studio-pango.com Digitaalisia leluja Ranskasta Studio Pango on ranskalainen lastenpelifirma, joka tekee pelejä alle kouluikäisille lapsille ja jonka peleissä seikkailevat usein samat värikkäät eläinhahmot. Tarjolla olevia perusvärejä yhdistelemällä saa aikaiseksi aina uusia värejä, ja lapsi oppii leikin lomassa ja itse testaten, kuinka eri värejä syntyy. Sitä tökkimällä lapsi saa aikaan ääntä ja liikettä. Tarjolla on niin syntymäpäiväjuhlaa, metsää, maatilaa kuin vedenalaista maailmaakin. Kun lapsi on valmis, hän painaa ok-napista ja väritettäväksi ilmestyy uusi valkoinen kohta. Kyseessä on siis pelkkää väritystyötä laajempi leikki – oikea taidekokemus. Kolmiulotteisuus ja interaktiivisuus tuovat vaihtelua perinteisille värityskuville. 42 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Värityskuvia, joilla voi leikkiä! Studio Pangon kehittämä interaktiivinen värityskuvasovellus on mukavaa askartelua pienille lapsille. Peli ikään kuin ohjaa lasta askel kerrallaan kunnes työ on valmis. Kuvan värit saa tietenkin valita oman makunsa mukaan. Peli on hyvin yksinkertainen, ja pelaamisessa on helppo onnistua. INFO menneitä” kohtia voi palata korjaamaan. Yksinkertaisuudesta huolimatta tekemistä silti riittää, sillä yhden kuvan värittämiseen menee aikaa ja kuvan saa joka pelikerralla tietysti värittää uudella tavalla. Peli ei sisällä kolmannen osapuolen mainoksia tai lisäostoja. Tätä peliä voi muuten suositella vanhemmille, jos perhe on lähdössä matkalle. Teeman valinnan jälkeen peli etenee verkkaisesti valmiiksi mietityn kaavan mukaan. Sovellus sopii yli 3-vuotiaille. Kiire ei ole, vaan tässä puuhassa täytyy opetella malttamaan mielensä
Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ohjaavat lapsikeskeistä palvelumuotoilua. Nämä on otettu kokeiluun ja saatu hyviä kokemuksia”, kuvailee Kalliomeri käytännön kokemustaan menetelmän hyödyntämisestä. Myönteinen tunnistaminen on tutkimusperustaisesti löydetty näkökulma, joka kuuluu lapsikeskeiseen palvelumuotoiluprosessiin. Pelastakaa Lapset ry 2021 Verkkojulkaisu 2020: www.pelastakaalapset.fi/ lapsikeskeinen-palvelumuotoilu/. ”Tiedämme, että pystymme luomaan parempia palveluita, kun ymmärrämme palveluiden käyttäjien kokemuksia, ajatuksia ja toimintaa. Reetta Kalliomeri, Katja Mettinen, Anna-Maija Ohlsson, Sonja Soini, Hanna Tulensalo; kuvittanut Inari Savola. Aikuinen varmistaa, että lasta ei syrjitä ja että lapsi saa riittävästi tietoa ymmärtääkseen, mistä kehittämisessä on kyse. Verkkojulkaisusta löytyy työkalu, joka auttaa tunnistamaan käsillä olevan kehittämishaasteen kannalta keskeiset lapsen oikeudet. 43 Ideasta käytännöksi LUE LISÄÄ Myönteinen tunnistaminen kuuluu lapsikeskeiseen palvelumuotoiluprosessiin TEKSTI Noora Hynynen Lapsikeskeisessä palvelumuotoilussa lapset osallistuvat palvelun kehittämiseen tuottamalla tietoa, tekemällä ratkaisuideoita ja antamalla palautetta. Se vahvistaa lasten ja perheiden kokemusta omasta arvokkuudestaan yksilöinä ja itselleen tärkeiden yhteisöjen jäsenenä. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu -oppaasta löytyy käytännön työkaluja palvelun kehittämisen eri vaiheisiin ja siinä on mallinnettu toimiva kehittämisprosessi. Lapsikeskeistä palvelumuotoiluprosessia voi käyttää kokonaan uuden palvelun kehittämiseen tai nykyisten palvelujen parantamiseen. Silti lapsia kutsutaan aika harvoin kehittämään palveluita. Siinä yhdistyvät lapsen oikeudet, palvelumuotoilun prosessi sekä myönteisen tunnistamisen näkökulma. Tajusimme, että tällaista materiaalia ei ole olemassa, mutta tarve sille oli selvästi tunnistettu monella eri toimialalla”, kertoo Reetta Kalliomeri Pelastakaa Lapset ry:stä oppaan synnystä. ”Pelastakaa Lapsilla havaitsimme, että moni lapsista jännittää aluksi uuteen tukiperheeseen tai lomakotiin menemistä ja lasten kanssa ideoitiin yhdessä hyvin konkreettisia tapoja, joilla lasten jännitystä voisi vähentää ja palveluun tulon kynnystä madaltaa. Myös monet toimintatavat lasten kuulemiseen ovat aikuislähtöisiä, eivätkä ole mahdollistaneet kaikenlaisten lasten yhdenvertaista osallistumista
Susi tutustuu jouluun, mutta Päkän antama tieto ei vie sutta mennessään. Ja onhan siellä kaunista!. NELLI JUUSELA, SUSI SILEÄ: – Jo vietetyistä jouluista mulla tulee mieleen ensimmäisenä läheisten kanssa vietetyt hetket. Hän pyytää oppaakseen Päkä-lampaan. Parhaassa tapauksessa joulukalenteri tavoittaa kaikki suomea ymmärtävät lapset ja tuo joulumieltä katsomuksesta riippumatta. JAANA JÄÄSKELÄINEN, KÄSIKIRJOITTAJA: – Kaikkien omien jouluperinteiden seasta haluaisin joulukalenterissa näkyvän lämminhenkisen yhdessäolon ja läheisyyden merkityksen, sillä perheen jouluja muistellessani tämä nousee tärkeimpänä muistona jokaiselta joululta ekana mieleen. Kalenterin tekijöinä on nuoria aikuisia, joita tällainen avara joulu on innostanut kovin. Ikkunasta tonttujen etsiminen ja suklaan syöminen serkkujen kanssa. Monesti joulukuussa täällä Helsingissä ei vielä ole lunta nimeksikään, joten on ollut ihanaa mennä pohjoiseen, jossa talvi on sellainen kuin sen lapsuudesta muistan. Jouluevankeliumi kerrotaan Lego-animaatioina, jotka toteuttaa suositun Lego-pääsiäiskertomuksen tehnyt Katri Saarela. HANNA-SOFIA JAUHIAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: – Vaikka en muuten niin perinteisenä ihmisenä itseäni pidäkään, joulut ovat minulle aina perinteiden aikaa mummolan joulupuuroista kuusen tähden laittoon. Päkän joulupolku -materiaalit voi tulostaa, laminoida ja sijoittaa perheiden ja lapsiryhmien saataville sopivaan paikkaan. Joulukalenteri kannattaa linkittää verkkosivuille ja someen. HANNA VANHALA, JÄRJESTÄJÄ: – Olen kotoisin Meri-Lapista ja siellä, isovanhempien luona olenkin viettänyt jokaisen jouluni lukuunottamatta koronajoulua 2020. Susi Sileä, joka ei tiedä joulusta mitään, haluaa selvittää, mistä joulussa on kyse. SINI NIKKU, PÄKÄ-LAMMAS: – Miettiessäni menneitä jouluja ja sen alusaikaa mieleni valtaa jännityksen, kihelmöinnin ja odotuksen tunteet. Joulukalenterin julisteeseen voi kätevästi liittää seurakunnan muun toiminnan esittelyt. Haluan siis tuoda kalenteriin mukaan kiireetöntä ja lämmintä yhdessä tekemistä mukavien jouluperinteiden kautta. Lämmin tunnelma, joululaulut, yhdessä käpertyminen ruoan jälkeen sohvalle odottamaan joulupukin tuloa. Haluaisin siis pistää pienen ripauksen odotusta, jännitystä ja kihelmöintiä joulukalenteriin. Päkän joulu on kulttuurisesti vieraanvarainen. Päkä ja Susi tutkivat videoilta, miten eläimet ja lapset valmistautuvat jouluun. Tässä heidän ajatuksiaan siitä, mitä he haluavat kalenterilla välittää: LASTENKIRKKO Videoina toteutettavassa joulukalenterissa eläimet valmistautuvat jouluun LASTENKIRKON MONIPUOLINEN JOULU Lastenkirkon joulumateriaalit seurakunnille Lastenkirkko.fi/seurakunnille/ materiaalit -verkkosivut tarjoaa seurakunnille monipuolisen kattauksen jouluun. Meidän perheessämme ei joulusta stressata liikoja, vaan kaikki koristelut, ruuat ja lahjat hoidetaan hyvällä, lämpimällä fiiliksellä. Eli muistoista suurimmaksi sanaksi selkeästi nousee lämpö sekä yhdessä olo. Lähden joka vuosi pohjoiseen, jossa yksi joululahja äidilleni on kaikkien jouluruokien teko. Eläinteema on lasten toivoma ja sen lomaan on hyvin luontevaa sijoittaa perinteinen joulukertomus. Lisää ohjeita tarjolla Lastenkirkon paja -Teamsissa, johon pääsee mukaan laittamalla sähköpostia Anita Ahtiaiselle, anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi. Joulu ei tunnu joululta ilman lähimpiä ihmisiä ympärilläni. Lumi narskuu kenkien alla, pakkanen kipristelee ja auringonvalo on harvinaista herkkua. 44 Ideasta käytännöksi Lastenkirkon joulukalenterissa on tänä vuonna eläimellistä menoa. Varmasti monella tapaa nuo edellä mainitut tunteet ovat löytäneet uusia muotoja aikuistumisen myötä, mutta silti ne samat tunteet ovat pysyneet lapsuudesta asti
Piirtämistä kannattaa pohjustaa keskustelemalla. lut. Vähän isompia saattaisi kiinnostaa myös Yö kirkossa -tapahtuma. uskonnosta ja materiaalia kasvun ja hyvinvoinnin tueksi, mutta enimmäkseen sen sisältö liittyy kristillisiin tilaisuuksiin ja juhliin. marraskuuta vietetään jälleen kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Siellä julkaistaan lasten kysymyksiin pohjautuvia videoita. INFO Mulla on väliä ja Sulla on väliä -haaste 20. 45 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO TUKEE YHTEISTYÖTÄ Lastenkirkko-mediaa julkaisee Lasten ja nuorten keskus ry, joka on Suomen ev. Lastenkirkko antaa 3–13-vuotiaille lapsille teemaan liittyvän piirustushaasteen. arvotaan kaikkien piirustuksia lähettäneiden kesken kolme 50 euron arvoista lahjakorttia Lasten Keskuksen kirjakauppaan. Lastenkirkosta voit ladata kuvan, johon voit liittää itselle mieluisimman iltarukouksen ja lähettää sen tervehdyksenä jollekin, jolle toivoo hyvää ja rauhallista iltaa. Lue lisää: evl.fi/plus/ seurakuntaelama/kasvatus/varhaisnuorisotyo/yo-kirkossa PÄKÄN PÄIVÄ -SOVELLUKSESSA kertomuksia pienille Päkän päivä -mobiilisovellus on tehty 3–6-vuotiaille. Todennäköisesti jo moni 2-vuotiaskin kiinnostuu sovelluksessa olevista tehtävistä ja kertomuksista! Joulukalenteri kertoo, miten Susi Sileä löytää Päkän avustuksella hyvän joulumielen itselleen ja muillekin eläimille. lut. Tutkimuspartio selvittää vastauksia lasten suuriin kysymyksiin Lastenkirkossa on uusi ohjelmapaikka: Tutkimuspartio selvittää. Sisältö on turvallisesti kristillistä. Sähköpostiin paka@ lastenkirkko.fi lähetetyt kuvat piirustuksista julkaistaan Lastenkirkon sivuilla Päkän posti -ohjelmapaikassa: lastenkirkko.fi/pakan-postilaatikko/ Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Tänä vuonna teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun otsikolla #MullaOnVäliä ja #SullaOnVäliä. Ensimmäisten videoiden aiheina ovat “Pääsevätkö eläimet taivaaseen” ja “Pelaavatko enkelit pokevai ihmiskorteilla”. Kysymyksen voi kirjoittaa tai halutessaan toimittaa äänitiedostona – toivomme todella, että videoissa kuuluu lasten oma ääni! Pyhäinpäivä kiinnostaa lapsia ja perheitä Toteuttaisitteko rastipolun hautausmaalle. LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄN JA VIIKOLLE LASTENKIRKKO. kirkon seurakuntien palvelujärjestö. Mulla on väliä ja Sulla on väliä -otsikon lisäksi on hyvä jutella siitä, mitä lapsen oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon käytännössä tarkoittaa. Kuva löytyy Lastenkirkon sivuilta Iltahetki-ohjelmapaikalta. Lastenkirkosta löytyy yleissivistävää tietoa ev. Lastenkirkko.fi/yhteistyö-sivulla on kuvattu median sisältöä yhteistyön näkökulmasta. Iltarukouskortit somejakoon Iltojen pimetessä on mukavaa jakaa toisillekin sitä turvaa, jonka iltarukouksesta on saanut. Mukaan kutsutaan perheitä kaikenikäisten lasten kanssa. Lapset voivat lähettää kysymyksiä tulevia videoita varten Lastenkirkko.fi-sivustolla. Sen on piirtänyt Johanna Mantere. Seurakunnat voivat soveltuvin hyödyntää Lastenkirkon sisältöjä varhaiskasvatusja kouluyhteistyössä
Pehmoeläimiä: 2 kaurista, poro, kettu, jänis, karhu, koira, lammas ja hiiri sekä sideharso. Turhaan se äiti varoitteli. Martti: – Kiirehän tässä tulee, täytyy ehtiä metsän vanhemmiston kokoukseen päättämään metsän asioista. Teema haastaa kasvattajia katsomussensitiivisyyteen ja rohkeuteen ihmetellä elämää lasten kanssa, sallia kysymyksiä ja tunteita. Lapsen edun mukaista on, että hän pääsee suurten elämänkysymysten äärelle itselleen sopivalla, lapsilähtöisellä tavalla.. Bambino: – Auts, ui uijui! Jalkaan sattuu! Kettu ja jänis lähtevät juoksemaan karkuun, lällättäen mennessään. Lällällää! Metsässä löntystelee myös poro, Aulis. Bambino loukkaa tönäisyssä jalkansa. Pikkuinen kauris, Bambino, on rohjennut lähteä yksin emonsa luota katsomaan maailmaa. Hän on syömässä herkullisia marjoja. Bambino: – La, la, laa, maailma on ihana! Mitään kamalaa ei voi sattua näin kauniissa metsässä. 46 Ideasta käytännöksi Tänä aamuna metsässä on erityisen kaunista. Hän on metsän kuningas ja hyvin tärkeä itsestään. Valitettavasti Aulis ei huomaa Bambinoa, sillä hän on vanha ja hidas, eikä näe eikä kuule enää kunnolla. Aulis ei ole vaarallinen, vaikka sillä onkin suuret sarvet. Aulis: – Tuollapäin näkyy punaisia karpaloita, siis jälkiruoka odottaa! Köpsis, köpsis! Aulis talsii pois. Metsässä on kuitenkin eläimiä, jotka osaavat olla ilkeitä. Martti: – Aina nuo kokemattomat pojanklopit ajautuvat vaikeuksiin! Minä olen liian tärkeä karhu puuttumaan tuollaisiin! En voi myöhästyä kokouksesta, olenhan kokouksen puheenjohtaja ja metsän tärkein eläin. TARVIKKEET JA ENNAKKOVALMISTELUT Rakenna värikäs metsä, jossa on lehtiä, sieniä ja marjoja, polku huovasta, iso kivi, puunoksa ja kanto. Bambino jatkaa iloista menoaan. Aamuaurinko luo ensimmäisiä säteitään. Yhtäkkiä kaverukset, kettu ja jänis, hyppäävät suoraan Bambinon eteen ja tönäisevät hänet päin kiveä. Auttaisiko Martti Bambinoa. Joko nyt Bambinoa autetaan. Martti huomaa tien poskessa viruvan kauriin. Hei, tuoltahan tulee mahtava Martti-karhu. Martti marssii tuhisten pois. Sitten polkua pitkin jolkottaa koira. RouHYVIÄ HETKIÄ Lippo-lammas Mukailtu kertomus Laupiaasta samarialaisesta. Kultaista sääntöä tutkimassa TEKSTI & TOTEUTUS Seija Hatakka ja Tiina Hänninen Lapsiryhmän kanssa heittäydytään kertomuksen siivin pohtimaan lähimmäisyyttä, toisen auttamista, kiusaamista ja erilaisuutta. Bambino: – Uijui, voi minun jalkani! Kiven vierellä kulkee polku, jossa eläimet usein tallustavat. Voisi luulla, että ollaan taikametsässä
Kukaan ei ole samanlainen – jokainen on yhtä ainutlaatuinen ja arvokas. 3) Jokainen ottaa jonkun toisen ilmapallon ja piirtää siihen silmät. Nyt ilmapalloon piirretään suu ja nenä. TOIMINTAIDEOITA • Teeman käsittelyä näytellen. Mitä siulle o sattuna. Kaikki, jotka tykkäävät juosta, ottavat askeleen eteenpäin. Tälle ilmapallolle piirretään hiukset. Bambino: – Kettu ja jänis tönäisivät minut kiveen, eikä kukaan ole auttanut minua ja tässä nyt itken. • Millainen on hyvä kaveri. Bambino: – Uijui, äitii! Lippo: – Mikäs se ol. Sitten Lippo kuulee uikutusta. Lippo huomaa Bambinon. Lippo: – Kukas sie oot. Voitko sinä auttaa. Niinpä Lippo ja Hipsukka käärivät siteen Bambinon jalkaan. (Voit käyttää apuna tunneja kaveritaitokortteja, Suomen Mielenterveys ry). • Jos arvostat ja välität ihmisistä, voit olla toiselle lähimmäinen. Sitten palataan paikoilleen ja on seuraavan vuoro kertoa, mistä hän tykkää. Kaikki, jotka ottivat askeleen eteenpäin, voivat nyt juosta paikallaan. Hipsukka: – Nakerran vielä pari onkaloa kantooni ja paikat pitää pehmustaa villavällyillä. ”Minä tykkään juosta/laulaa/ maalata” jne. Autanko mie sinnuu. Kultainen sääntö esiintyy monissa suurissa maailman uskonnoissa. Lippo: – Voe mahoton, tokkiisa! Hyppeehän kyytiin, tuonne selekään, mie jeesoon. Halukkaat lapset voivat kokeilla esim. Matkanteko kestää, sillä Lippo ihmettelee aivan kaikkea. • Saako toisia töniä tai kiusata. Lippo: – Mitäs pilivipalleroita tuol on. Lipon laahustaessa Bambino selässään, hiiri Hipsukka ehostaa kannon MIKÄ ON LÄHIMMÄINEN • Läheiset ihmiset: isä, äiti, sisarukset, isovanhemmat, naapuri, ystävät tai kuka tahansa vastaantulija. • Oikea ja väärä: kuka kertomuksessa teki oikein, kuka väärin. Tästä tulee hieno majatalo! Tuolta tuleekin ensimmäiset vieraat! Tervetuloa arvon matkalaiset! Lippo: – Pampiino on satuttana jalakasa. 6) Leikin lopuksi lapset poimivat lattialta oman pallonsa ja esittelevät sen muille. Näin Bambino pääsee äitinsä syliin ja kotiin lepäämään. Kultainen on käynyt koiranäyttelyissä ja voittanutkin palkintoja. Lippo lähtee etsimään Bambinon äitiä ja jonkin ajan kuluttua he palaavatkin yhdessä takaisin. Rouva Kultainen on jalorotuinen koira ja mielestään hienompi kuin muut koirat. Teeman äärellä. • Pohtikaa ryhmänne sääntöjä LAULUJA • Jukka Salminen (san. • Kenelle kerrot, jos näet tai koet itse kiusaamista. Hipsukka: – Tämä selvä! Minä sijaan vuoteen ja pidän Bambinosta huolen. Rouva Kultainen siirtyy polun toiselle puolelle huomattuaan loukkaantuneen kauriin. Jalkaan sattuu, aijai! Rouva Kultainen: – Voi, hölmö pieni bambi, etkö ymmärrä, minä olen liian hieno auttamaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Kultainen sääntö: ”Tee vain sellaisia tekoja, joita haluaisit itsellesi tehtävän” tai ”Älä tee muille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän”. 5) Ilmapallot heitetään uudestaan lattialle ja poimitaan uusi. KESKUSTELUIDEOITA (ikätaso): kysymyksiä käsitellään lasten kanssa niin, että he voivat tuntea olonsa turvalliseksi. auttamistai kiusaamiskohtausta: toisen asemaan asettuminen. Lippo-lammas haahuilee metsässä. & säv.) Tule ystäväksi näin • Lasten Virsi: Ojennan käteni (139), Valonsäde (108) LAMMAS-LORU KAIKUNA Pikku lammas kipitti, kavioitaan nosteli, korkealle hyppeli, ympärämpär pyörähti, ruohikolle mötkähti ja sitten hiljaa määkäisi: Mää! luona majataloaan. Bambino: – Voisitko auttaa minua, en pääse tästä mihinkään. 4) Ilmapallot heitetään taas lattialle ja poimitaan sieltä uusi pallo. • Kuka on sinun lähimmäisesi. Kultaiseen turkkiini tulee takkuja ja tassuni tahriintuvat! Minä olen näyttelykoira, enkä mikään resupekkojen auttaja! Niinpä Kultainen sipsuttaa tiehensä. • Lippo-lammas näki haavoittuneessa Bambinossa lähimmäisen. Oi, ompas kommeita lehdyköitä! Ooh! Kuuluu ihastuneita huudahduksia, kun Lippo tutkii ympäristöä. 2) Ilmapallot heitetään keskelle lattiaa. Bambino: – Voi, eikö kukaan auta minua! Tuolta tulee joku, ehkä hän auttaa. • “Oma kuvani” Tarvikkeet: ilmapalloja ja tusseja Harjoituksen kulku lapsiryhmän ikä huomioiden: 1) Aikuinen jakaa lapsille puhalletut ilmapallot, joihin tussikynillä kirjoitetaan oma nimi. • Miten sinä voit/olet auttanut toisia. Lippo: – Mie lähen ehtimää Pampiinon äitii, niin piähä sie sillä aikoo huolta Pampiinosta. • Miksi kukaan muu ei auttanut Bambinoa kuin Lippo ja Hipsukka. Näin huomataan, että meillä on paljon yhteisiä asioita ja omia mielenkiinnon kohteita. Meijän pittää laittoo lasta sen koipeen. 47 Ideasta käytännöksi va Kultaisella on tapana käydä kuntoilemassa metsässä, hän on nimittäin tarkka kurveistaan. • Minä tykkään -draamaleikki Jokainen saa vuorollaan kertoa itsestään jonkin asian, mitä tykkää tehdä esim
Vaihtelu synnyttää musiikkiin värejä, ilmettä ja tunnelmaa. • kävellään piirissä myötäpäivään + vaihdetaan suuntaa • pysähdytään taputtamaan sykettä jalkoihin ja vilkuttelemaan toisille • hypitään omilla paikoilla • pyörähdetään omalla paikalla ympäri • pysähdytään kuuntelemaan, mistä “uusi kaveri” milloinkin on saapunut Neptunus Rauhoittumishetkeksi kuunnellaan klassista musiikkia, esimerkiksi Gustav Holstin Planeetat-sarjan Neptunus-osaa hallaharson alla. Avaruuspolkka on lastenmusiikkiyhtye “Naattiorkesterin” vauhdikas ja leikkisä laulu, jota voidaan liikkua esimerkiksi isossa piirissä. Musiikillisesti ne houkuttelevat tutustumaan dynamiikan vastapariin hiljaa – voimakkaasti eli musiikkisanaston italian kielellä piano ja forte. Jos tilan saa pimennettyä, voit ottaa muutaman hallaharsoa pitävien toiseen käteen taskulamppuja tai kännykän taskulamppuja tuikkimaan tähdiksi. Dynamiikka tarkoittaa äänen voimakkuutta ja sen vaihtelua. Avaruuden hiljaisuus, painottomassa tilassa ääntä ei voi havaita kuulon avulla, ja toisaalta avaruusraketin suihkumoottorin jyrinä maan ilmakehässä muodostavat vahvan kontrastin. perussykettä körötellen/taputtaen reisiin Puetaan päälle avaruuspuku, astronautin varusteista otetaan luku: ken-gät x 2 haala-ri x 2 kypä-rä x 2 hans-kat x 2 Avaruusseikkailu odottaa. 48 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVA Suvi Sievilä KUVITUS Shutterstock IHMEELLINEN AVARUUS! Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. Millaisia sävyjä lasten kanssa soittamalla, laulamalla tai liikkumalla syntyykään, kun seikkailu suuntaa kohti avaruutta. Lähtölaskenta kajahtaa. Lähtölaskenta. Tähtiä, kuita, aurinko, planeettoja. Tällä kertaa lennähdetään ihastelemaan ja ihmettelemään upeaa luomakuntaa avaruuteen, ainakin kuuhun saakka. Kuunnellaan ja liikutaan tai vaihtoehtoisesti soitetaan esimerkiksi munamarakasseilla. Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi – TSSSSHHHHH... Lapset voivat piirtää halutessaan toistensa selkään/lattiaan/ilmaan tähtiä, aurinkoja ja kuita
tuolin alle. Kuunnellaan tarkasti! “Väistetään meteoriittiparvea! CHIMES/TUULIKELLO “Aurinkotuuli puhaltaa! RUMMUN PAMAHDUS + KALVON KAHINAA KYNSILLÄ “Kuu näkyvissä. Aletaan lorutella Avaruusraketti-laulun ensimmäistä riviä ja taputetaan folioon perussykettä ensin hiljaa ja pikkuhiljaa vähän voimakkaammin. 49 Ideasta käytännöksi Avaruusraketti Kurkistellaan kaukoputkella avaruuteen – mitä siellä näkyy. Lorutellaan laulun toista riviä (ykkösmaaliin). Nipistetään raketin “kärki” suipoksi ja aletaan lennättää rakettia samalla, kun lorutellaan laulun viimeistä riviä (kakkosmaali): “Raketti korkealla kiitää ja viivoja taivaalle piirtää.” Soitinruno Avaruusmatkalla Ohjaaja/lapsi keskeyttää toiminnan erilaisilla soittimilla. Laitetaan rulla lattialla olevan folion päälle pitkittäin ja rullataan folio rullan ympärille. Astronautit, valmiina laskeutumaan raketeilla kuun pinnalle ihan hiljaa.” KSYLOFONI OHJELMISTO VINKKEJÄ: • Walking in the air (suom. 25 x 25 cm pala foliota jokaiselle saippuakuplia ilmaan + mutkitellaan pyörähdetään tai ihaillaan revontulia, aikuiset heiluttavat huiveja hiivitään oman paikan luokse, raketti esim. (Lasten vastausten perusteella voidaan laulaa vaikkapa Tuiki, tuiki tähtönen, Aa-aa-aurinko.) Silitellään, rapsutellaan sormen päillä folioita lattiaa vasten, kuunnellaan syntyvää äänimaailmaa. 1) istutaan lattialla, raketit lattialla laukaisuvalmiina 2) noustaan raketin kanssa seisomaan 3) lähdetään liikkumaan omaan suuntaan vapaasti ja lennättämään rakettia LAULA – LEIKI – LIIKU 1 2 3 4 5. Avaruus) • Avaruusraketin ampaisu (Kirkkomuskari 3) • Tuiki, tuiki tähtönen (trad.) • Tähtihelinää (Kirkkomuskari 3) • Valot sammuvat (Kirkkomuskari 3) • Aa-aa-aurinko (Kirkkomuskari 2) • Kuuntelen, on aivan hiljaista (virsi 922) • Päistikka: Lähtölaskenta + Valonnopeutta • Ammuu-orkesteri: Taivastus • Gustav Holst: Planeetat-sarja Laulu löytyy myös KIRKKOMUSKARI 3 -äänitteeltä TARVIKKEET • vessapaperirulla • n. Jatketaan leikkimällä raketeilla ja laulamalla laulua välillä voimakkaasti f, välillä hiljaa p
KUVA Vastavalo/Tuire Härkönen Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Puut nousevat ylöspäin, taivas loistaa kirkkaana. 50 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Lätäkkö on peili, astun siihen sisään. Saanko kuvan takaisin. Vesi muuttuu mustaksi, taivas katoaa pinnalta. Näkyy pelkkää mutaista, rinkuloita ja palloja. Tulen äkkiä pois. TEKSTI Katja-Maaria Kaskinen Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Pitäisi odottaa kauan, parantaa haavaa hiljaa
51 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATRI KIRKKOPELTO Molli ja salaperäinen Suttu KATRI KIRKKOPELTO Molli ja salaperäinen Suttu Kasvattajan opas Molli rakastaa kotiaan. 24,50€ Kasvattajan opas 12,50€ OPAS ILMESTYY JOULUKUUSSA.. Molli ja salaperäinen Suttu on hilpeän liikuttava kertomus oman tilan merkityksestä, erilaisista temperamenteista, yhdessä elämisen haasteista sekä itsekkyyden ja epäitsekkyyden rajoista. Vihkosessa avataan kirjan sisältöjä aukeamittain ja teemoittain. Mollin kotirauha on mennyttä! Molli ryhtyy ystävänsä Pikku Sisun kanssa urheasti selvittämään outoja tapahtumia ja joutuu pieneen suureen seikkailuun. Vihkonen sisältää Molli ja salaperäinen suttu -kuvakirjaan pohjautuvia tehtäviä, leikkejä ja pohdittavaa lapsiryhmille ja perheille. Ystävällisyys on tärkeä taito. Mutta nyt Mollin kodissa on alkanut tapahtua outoja asioita. Vihkonen sisältää ihastuttavat Mollin, Pikku Sisun ja Sutun tunnetaitokortit. Kysytty vihkonen muodostaa yhdessä Molli ja salaperäinen Suttu -kuvakirjan kanssa vankan tuen päiväkotien ja perheiden tunnetaitokasvatukseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Tavarat vaihtavat paikkaa, esineitä putoilee hyllyiltä, sotkuisia pieniä jalanjälkiä ilmestyy sinne tänne, ja koko talo tuntuu omituisesti huokailevan ja narisevan liitoksissaan. Ja miksi ihmeessä joka paikasta löytyy ruusunmarjan siemeniä. Koti on oma paikka ja turvallinen pesä. ISBN 9789523545021 Hinta 24,50 ISBN 9789523545038 Hinta 12,50 ILMESTYY JOULUKUUSSA. Tehtävissä ja leikeissä hyödynnetään niin draaman, musiikin kuin kuvallisen ilmaisun keinoja