1 TEEMA 5 2023 Askelia ihmisyyteen -näyttely havahduttaa HYVÄT KAVERITAIDOT Oletko ällistäjä. Roolityöskentely katsomuskasvatuksessa
Suvi Pulkkinen työskentelee nuorisotyönohjaajana Liedon seurakunnassa. Toiminnallisuuden avulla lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä osallisiksi elämän ihmeestä ja Jumalan rakkaudesta. Niiden aiheet nousevat kirkkovuodesta, tutuista raamatunkertomuksista sekä kasvun polun eri vaiheista, kokemuksista ja tuntemuksista. ISBN 9789523548749 Hinta 32,90 Toiminnallisuutta! 32,90 € UUTUUS! UUTUUS! Monipuolinen hartauskokonaisuus 34,90 €. ISBN 9789523547674 Hinta 34,90 MARGIT PULKKINEN, MARIKA PULKKINEN Pisaroita — Seikkailua, draamaa, hartautta Pisaroita on runsas kattaus erilaista tekemistä ja touhua kasvatustyöhön. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SUVI PULKKINEN Kerhonohjaajan hartauskirja Tässä teoksessa on kaikki, mitä kerhonohjaaja tarvitsee hartauden pitämiseen. Teos on jatkoa suositulle kirjalle Pulahduksia Hartauksia perhetyöhön. Materiaali sopii sekä kouluikäisten ryhmille että koko perheen tekemiseksi. Jokaisesta teemasta on kolme erilaista versiota: perinteinen, tarinallinen ja toiminnallinen. Valmiita hartaustoteutuksia on monipuolisesti erilaisia. Tämä monipuolinen hartauskokonaisuus sopii kerhojen lisäksi laajemminkin kouluikäisten toimintaan. Mukana on myös tiivis ja selkeä tietopaketti hartauden valmistelusta ja toteutuksesta. Teemat vaihtelevat Raamatusta luontoja seikkailukasvatukseen. Kirja sisältää hartauksia, rastipolkuja, seikkailuja, tarinoita ja bibliodraamaa, joista riittää ohjelmaa niin säännöllisesti kokoontuviin kerhoihin kuin erilaisiin tapahtumiin
Suvi Pulkkinen työskentelee nuorisotyönohjaajana Liedon seurakunnassa. Teos on jatkoa suositulle kirjalle Pulahduksia Hartauksia perhetyöhön. Teemat vaihtelevat Raamatusta luontoja seikkailukasvatukseen. Kastemaljan vesi tuntui poikien sormissa mukavalta – ja vähän saattoi roiskuakin!. Mukana on myös tiivis ja selkeä tietopaketti hartauden valmistelusta ja toteutuksesta. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi SUVI PULKKINEN Kerhonohjaajan hartauskirja Tässä teoksessa on kaikki, mitä kerhonohjaaja tarvitsee hartauden pitämiseen. Messun jälkeen lasten kirkkopussukoista löytyneet kylpyankat pääsivät uimaan kastemaljaan. Kirja sisältää hartauksia, rastipolkuja, seikkailuja, tarinoita ja bibliodraamaa, joista riittää ohjelmaa niin säännöllisesti kokoontuviin kerhoihin kuin erilaisiin tapahtumiin. ISBN 9789523548749 Hinta 32,90 Toiminnallisuutta! 32,90 € UUTUUS! UUTUUS! Monipuolinen hartauskokonaisuus 34,90 € TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Espoolaiset Dennis (5 vuotta) ja Eero (2 vuotta) olivat perhemessussa Tapiolan kirkossa. ISBN 9789523547674 Hinta 34,90 MARGIT PULKKINEN, MARIKA PULKKINEN Pisaroita — Seikkailua, draamaa, hartautta Pisaroita on runsas kattaus erilaista tekemistä ja touhua kasvatustyöhön. Niiden aiheet nousevat kirkkovuodesta, tutuista raamatunkertomuksista sekä kasvun polun eri vaiheista, kokemuksista ja tuntemuksista. Jokaisesta teemasta on kolme erilaista versiota: perinteinen, tarinallinen ja toiminnallinen. Valmiita hartaustoteutuksia on monipuolisesti erilaisia. Materiaali sopii sekä kouluikäisten ryhmille että koko perheen tekemiseksi. Toiminnallisuuden avulla lapset ja aikuiset pääsevät yhdessä osallisiksi elämän ihmeestä ja Jumalan rakkaudesta. Tämä monipuolinen hartauskokonaisuus sopii kerhojen lisäksi laajemminkin kouluikäisten toimintaan
4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Saara Paatero Yhdenvertaisia yhteisöjä edistämässä Yhteisöjen rakentaminen onnistuu kiinnittämällä katse vuorovaikutukseen ja turvalliseen ympäristöön. Mirva Keski-Vähälä korostaa perhetyöntekijöiden merkitystä nykyaikana kaiken automatisoituessa ja siirtyessä verkkoon yhä enemmän.
Lisäksi hän tekee yhteistyötä esimerkiksi Kaapatut Lapset ry:n kanssa. Työntekijöiden työt eivät tähän lopu, sillä yhteisöjä pitää aina johtaa. Tätä varten voi harjoitella kohtaamistaitoja siinä missä muitakin taitoja.” Kohtaamistyö on radikaalia työtä, ja sillä on suuri merkitys. Tämä ei tarkoita kuppikuntien syntymistä, mutta toisilla voi olla voimavaroja muita enemmän toiminnan kehittämiseksi. ”Yhteisöissä ihmiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Yhteisö pitää huolta toisistaan. Yhteisön kanssa voi miettiä myös seuraavaa tasoa, mihin toimintaa halutaan kehittää. Tästä syystä tarvitaan myös välineitä työhön kentälle.” Keski-Vähälä pyrkii koulutuksillaan viemään oppejaan eteenpäin. Yhteisöllä hän tarkoittaa ryhmää erilaisia ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi asuinalue tai yhteinen toimipiste. ”Kohtaamistyö on radikaalia työtä, ja sillä on suuri merkitys. Myös kuulopuhe toimii markkinointipuhetta paremmin, ja paikka pitää dollistaa toisten tasavertaisen kohtaamisen. Työ alkaa aina itsestä, sillä ensimmäiseksi tulee pohtia omia toimintamalleja ja sanavalintoja. Yhteisön rakentajien on huolehdittava, että kaikki kokevat olevansa tervetulleita mukaan. Työssä ei kannata odottaa palkintoa, vaan miettiä, mistä itse kiinnostuu. Pelkkä tilan avaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan rento tunnelma tehdään yhdessä esimerkiksi ruoan laiton yhteydessä. Tähän tarvitaan kuuntelua, keskustelua ja tukemista sekä sopivasti kepeyttä. Usein yhteisöihin syntyykin ydinryhmä, jolla on suurempi vastuu ryhmän eteenpäin viemisestä. Yhteisö ei synny itsestään Yhteisön rakentaminen kuitenkin kestää. Siellä pyrittiin koronan aikanakin keksimään uusia tapoja tavata alueen lapsia ja perheitä pienen tekemisen äärellä. Työstä tulee olla ylpeä.” Keski-Vähälän mukaan vuorovaikutusta ja yhteisön rakentamista tehdään kohtaaminen kerrallaan. ”Ruoki unelmia” ”Kun osa huomiosta kiinnittyy esimerkiksi ruoanlaittoon, kirppistelyyn tai savitöihin, onnistuu ihmisten kohtaaminen helpommin. Aluksi yhteisön syntymistä varten pitää avata tilaa. Tällöin voi olla tekemässä vaikuttavaa työtä.” Turvallisessa yhteisössä on mahdollisuus myös epäonnistua. Ihmisille syntyy halu antaa takaisin, kun oma tilanne helpottaa.” Korona korosti yhteisöllisyyden merkitystä Korona-aikana kaikki jäi tauolle ja yhteisöllisyys vaikeutui. Toimiva yhteisö syntyy vain yhdenvertaisuuden rakentamisen kautta. Esimerkiksi maalaamisessa keskitytään tekemisen lisäksi myös arvoihin. Tarvitaan turvallisia, viihtyisiä tiloja, joissa erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat kohdata toisiaan kynnyksettömästi”, Keski-Vähälä sanoo. Hän kokee erilaiset luovat menetelmät ja elämyksellisyyden itselleen luonteviksi tavoiksi tehdä yhteisötyötä. Työssä kohtaavat monet tärkeät arvot, kuten toisen kunnioitus ja erilaisuuden huomioiminen. ”Yhteisöissä syntyy helposti konflikteja ihmisten erilaisuuden takia. Keski-Vähälä toimi aiemmin seurakunnan perhetyöntekijänä, ja hänestä seurakunnissa vastuuta voisi siirtää nykyistä enemmän vapaaehtoisille, jotta yhteisön vahva osallisuus ja toiminnan omistajuus voisi toteutua. Joskus sosiaaliohjaus ja neuvola voivat auttaa, mutta yhteisötalon henkilökunnan on oltava hereillä ja otettava koppi sopivalla hetkellä. Kehut ja yhteiset juhlat ovat tärkeitä. Hän on ollut rakentamassa yhteisöjä seurakunnissa ja Itä-Helsingin monikulttuurisessa ympäristössä. Se on luonnollista. ”Vaikka korona katkaisi yhteydet, korona-aika näytti, kuinka monin tavoin olemme normaalisti yhteydessä toisiimme. ”Tässä työssä ihmiset kuitenkin uupuvat usein, siksi työhyvinvoinnista tulee huolehtia. Ihmiset, jotka ovat saaneet yhteisöstä aiemmin jotain itselleen, voivat antaa myöhemmin myös muille. Konfliktit voivat syntyä esimerkiksi erilaisista ajatuksista oikeanlaiseen vanhemmuuteen liittyen.” ”Tavoitteena on kuitenkin lisätä rauhaa. 5 TEEMA TEKSTI & KUVAT Saara Paatero Yhdenvertaisia yhteisöjä edistämässä kokea riittävän turvalliseksi. Hän korostaa perhetyöntekijöiden merkitystä nykyaikana kaiken automatisoituessa ja siirtyessä verkkoon yhä enemmän. Yhteisöjen tarve oikeastaan vain korostui.” Keski-Vähälä on työskennellyt Mellunmäen metroaseman yhteydessä olevassa Lasten ja perheiden talo Meltsissä. Hän puhuu aiheesta innoissaan ja nostaa esiin paljon esimerkkejä. Tarve kohdata toisia ei kadonnut koronan myötä eikä yhteistyö loppunut siihen, sillä yhteydenpito toisiin on ihmisille luontaista. Työstä tulee olla ylpeä.”. Keski-Vähälän taustaan kuuluu sosionomin koulutuksen lisäksi muun muassa koreografin ja tanssiterapeutin töitä. Asioita voi tehdä vielä paremmin, jos oma intohimo vie eteenpäin. Hänen mukaansa on haastavaa löytää mukaan kaikki, jotka tarvitsevat yhteisöä. Yhteisen tekemisen lisäksi yhteisön palkitseminen nousee esiin. Tämä alkaa usein vaikuttaa elämässä. Toiminnan ei tarvitse jäädä paikoilleen, vaan osallistujien ja ohjaajien unelmille on tilaa. Omien heikkouksien tunnistaminen mah”Yhteisön tarve on kasvanut entisestään, vaikka yhteiskunnassa onkin ollut pitkään yksin pärjäämisen kulttuuri”, perhetyöntekijä ja yrittäjä Mirva Keski-Vähälä kertoo viime vuosista. ”Nykyisin on vain vähän paikkoja, jotka eivät maksa. Työssä pitää olla sopivasti villiyttä ja syvyyttä
6 TEEMA 19 Tekijät Me kaikki pohdimme ihmisyyden peruskysymyksiä 24 Tekijät Katsomukselliset pohdinnat inspiroivat vuorovaikutukseen 26 Nallukka 27 Kirkon talolta Tapahtumia ja polkuja 28 7 kysymystä Katsomuskasvatuksella rauhaa ja yhteisymmärrystä 31 Kirjahylly 32 Papin päiväkirjasta Sairaalapapin merkintöjä TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Yhdenvertaisia yhteisöjä edistämässä 7 Pääkirjoitus 8 Teema Oletko ällistäjä, tasapainoilija vai vaalija. 13 Kolumni Uskallanko, saanko, osaanko, voinko. 14 Teema Hyvät kaveritaidot kitkevät kiusaamista 34 Liikkuvat lapset Perhekerho hyppyrimäen laavulla 38 Deep talk DEEP TALK on arvokieltä 42 Pyhäinpäivä Mitä silloin oikeastaan muistellaan. 44 Hyviä hetkiä Tärkeiden asioiden matkalaukku 47 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Odotetaan! 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 28 38 TÄSSÄ NUMEROSSA: Katsomuskasvattajan roolit 14
Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden Ilkka Tahvanaisen ja Päivi Aumalan opastuksella voit lähteä tunnustelemaan, millainen katsomuskasvattaja olet: ällistäjä, vaalija vai sittenkin tasapainoilija. Rooleja on 11 – ehkä tunnistat itsessäsi piirteitä useammasta. Pienen maan vahvuus on pitkään ollut se, että täällä saa olla eri mieltä, ajatella eri tavoin ja uskoa eri tavoin.” Kädessäsi oleva Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatuksen teemanumero tarjoaa polunpäitä katsomuksellisten kysymysten pohdintoihin ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen – positiiviseen uskonnonvapauteen. Homo sapiens on homo religiosus, uskonnollinen ihminen. Hyviä hetkiä sinulle lasten ja perheiden kanssa. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Jani Mahkonen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 5 2023 Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Vuosi 2023 on uskonnonvapauden juhlavuosi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Pakkaa ”tärkeiden asioiden matkalaukkuun” Maailmapyörässä-kirja ja lähde lasten kanssa värikkäälle matkalle satujen maailmaan. Minulla on tänä syksynä ollut etuoikeus käydä uimassa viisivuotiaan veljenpojan kanssa. Isossa kirjassa kehotetaan rohkeuteen. Haluan rohkaista juuri sinua: uskalla, saat, osaat ja voit! Katsomuskasvatuksen maailma on rikas sen toteuttajalle. Hän kannustaa näkemään katsomuskasvatuksen pakkopullan sijasta mahdollisuutena, rikkautena ja etuoikeutena – mahdollisuutena rakentaa rauhallisempaa tulevaisuutta. Olet tärkeä!. Rauman pikkunorssin varhaiskasvatuksen opettajan Pauliina Liukkoilan mukana pääset syventymään Deep talkiin ja kokeilemaan, miten lapsiryhmässä puhutaan arvokieltä. Tavoite on hyvä: turvata uskonnonvapauden toteutuminen sekä edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen. Mikä riemu ja ilo syntyivät pienistä asioista! Mikä on sinun pienin mahdollinen muuttuja leikkiä. Tulkaa lasten kaltaisiksi, kehottaa Vapahtaja – meillä on siis merkittävän huomattava taho takana kehottamassa ihmettelemään, leikkimään ja elämään täysillä. Deep talkin hiekkakertomukset nojaavat tuhansia vuosia vanhaan kertomusperinteeseen. Homo sapiens on myös homo ludens, leikkivä ihminen. Katso vinkit Pitäjänmäen seurakunnan satuhetkitoteutuksista. Kuten piispa Mari Leppänen on hyvin kirjoittanut: “Kulttuuri, joka ei tunnista omia juuriaan ja anna niille arvoa, on köyhä. Kolumnissa Ismo Pellikka kysyy, miten runsaat kuusi vuotta sitten julkaistu varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 -asiakirja on toteutunut katsomuskasvatuksen osalta. Menetelmässä viehättää sen intensiivisyys, vahva läsnäolo ja osallisuutta korostava ote. 7. Uskonnonvapaus on yksi vapaan yhteiskunnan perusta, joka tekee Suomesta edistyksellisen. Miksi yhä vielä kysytään: uskallanko, saanko, osaanko ja voinko. Lainsäädännön lähtökohtana on ja tulee olla positiivisen uskonnonvapauden edistäminen
Se elää aina mukana ja läpäisee kaiken toiminnan. Mainio itsereflektion keino Parhaimmillaan roolityöskentely saa opettajat ottamaan katsomuskasvattajuuden vahvasti haltuunsa. Ihmetellään retken varrella ortodoksikirkon ihmeellisen kultaisia kupoleja ja mietitään sammalia nuuskiessa, onko keijukaisia olemassa”, Aumala sanoo. Tuleeko minusta katsomuskasvattajana varovaisempi tai passiivisempi. “Roolit tuovat esiin sen, ettei katsomuskasvatus ole vain jokin päälleliimattu juttu, joka napataan esiin juhlapyhinä. Saduttaa aiheesta Paavin sähköauto. Kysymystä pohti työryhmä, johon kuului seurakuntien ja kuntien edustajia, päiväkodin johtajia sekä hallinnon asiantuntijoita. Eroaako se vaikkapa matematiikan tai liikunnan oppimisesta. Hän saattaa hoksata, että tuota stimuloijan roolia en ole. TEEMA Ällistäjä-kasvattaja saattaa esimerkiksi toimia näin: Miettii lasten kanssa entä jos -kysymyksiä. Millaisista rooleista käsin katsomuskasvattajat toimivat. Ryhdynkö vain kuuntelemaan enkä tee itse aloitteita. Sieltä ryhmä poimi esiin kasvattajille annettuja tehtäviä ja odotuksia katsomuksen, kielen ja kulttuurin osalta. Rakentaa eteiseen esineja arvokollaasin. Aloimme miettiä, mitä ne voisivat tarkoittaa katsomuskasvatuksessa”, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen, yksi työryhmän jäsenistä. Lauseet herättävät myös huomaamaan, miten itse toimimme ja mitä se merkitsee lapsille”, kertoo työryhmässä samaten vaikuttanut kouluttaja Päivi Aumala. “Satu Reinikainen käänsi ne sitten lauseiksi, jotka auttavat hahmottamaan erilaisia lähestymistapoja katsomuskasvatukseen. TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock OLETKO ÄLLISTÄJÄ, TASAPAINOILIJA VAI VAALIJA. “Kun tutkimme varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja esiopetussuunnitelmaa, huomasimme että aikuisille asetetaan pedagogisissa tilanteissa erilaisia rooleja. Tahvanaisen mielestä roolityöskentely on ennen muuta reflektioväline kasvattajille: missä roolissa yleensä työskentelen katsomuskasvatustilanteissa. “Kasvattaja saattaa huomata toimivansa aika yksiulotteisesti tai hänellä voi olla ajatteluvinoumia. 8 TEEMA Roolityöskentely on kasvattajille oiva työkalu, joka parhaimmillaan kehittää katsomusdialogin taitoa. Tulokseksi saatiin 11 roolia: vaalija, leikkijä, kuuntelija, ällistäjä, tasapainoilija, yhteisön rakentaja, stimuloija, kohtuullistaja, arkkitehti, rauhankasvattaja ja hyvinvoinnin edistäjä. Kehittää päiväkotiin uudenlaisen juhlaperinteen. Vaikka työryhmä keksi roolien nimet, ne pohjaavat vankasti opetussuunnitelmiin. Roolien pohtiminen luo ehkä laajempaa reviiriä lapselle kehittyä katsomuksellisessa ja kulttuurisessa identiteetissä.” Kasvattajan ei toki tarvitse pysytellä vain yhdessä roolissa
Katsomuskasvatuksen lisäksi roolityöskentelyä voi heijastaa kaikkeen muuhunkin opettamisen, toimimisen ja vuorovaikutuksen tapaan. “Parhaimmillaan roolimalli auttaa jäsentämään ja monipuolistamaan omaa työskentelyä – ja arvioimaan, mikä merkitys sillä on suhteessa lapsiin, huoltajiin ja kollegoihin. Ovatko kunnan työntekijät passiivisia ja seurakunnan työntekijät aktiivisia. “Roolityöskentely on raikas näkökulma työyhteisön kehittämiseen – ainakin se herättää katsomaan työskentelyä uusin silmin. “Rooleja kannattaa tarkastella erityisesti seurakunnan ja kunnan välisessä yhteistyössä. Miten nämä Työryhmän laatimat 11 roolia eivät ole kiveen hakattuja, vaan esimerkiksi päiväkodissa saatetaan löytää aivan uusia rooleja.. Tahvanainen ja Aumala keksivät äkkiseltään listan jatkeeksi tulevaisuuteen suuntautuvan tutkijan, joka luo erilaisia todellisuuksia. Esimerkiksi leikkiä voi yhtä lailla tarkastella roolien näkökulmasta: Miten toimin stimuloijana leikissä – vai olenko siinäkin tasapainoilija. “Varhaiskasvatuksen tiimi voi puolestaan huomata, että sen eri jäsenillä on aivan erilainen näkökulma katsomuskasvatukseen. “On tärkeää huomata, että kasvattajalla voi olla vaikka kuinka monta eri roolia ja että roolin sisällä saattaa olla jokin näkökulma, jota hän ei ole ajatellutkaan”, Aumala sanoo. Työryhmän laatimat 11 roolia eivät myöskään ole kiveen hakattuja, vaan esimerkiksi päiväkodissa saatetaan löytää aivan uusia rooleja. Onko minulle tärkeintä leikin sisältö vai sen sujuvuus. Onko hänellä esimerkiksi vaalijan rooli, jossa hän tahtoo siirtää kristillistä kulttuuriperintöä eteenpäin. 9 TEEMA OLETKO ÄLLISTÄJÄ, TASAPAINOILIJA VAI VAALIJA. Tahvanainen lisää, että roolit voivat tukea myös dialogia huoltajien kanssa: kuinka kohtaamme heidät ja mitä kerromme heille katsomuskasvatuksesta. Pinttyneitä rooleja yhteistyössä. Se voi yllättää kollegat ja onkin kiinnostavaa tarkkailla, millaisia reaktioita muutos saa aikaan”, Tahvanainen pohtii. Voisinko kokeilla sitä ja katsoa, mitä se tuottaa. Jollekin saattaa olla luontaisempaa olla ällistäjä ja toiselle taas tasapainoilija”, Tahvanainen sanoo. TEEMA kaan pitkään aikaan huomioinut työssäni. Mitä jos ryhdyn nyt työskentelemään stimuloijana ja ällistäjänä. “Ja entäs jos koko työyhteisö päättää, että seuraavan kuukauden ajan kaikki ryhtyvät työskentelemään stimuloijan roolista. Millaisia vaikutuksia sillä on suhteessa lapsiin. Onko meillä rakenteita tai paikkoja, joissa henkilöstö keskustelee katsomuskasvatuksesta säännöllisesti. Se on myös hyvä johtajien keskinäinen työväline, kun lähdetään esimerkiksi päivittämään vasua”, Aumala sanoo. Tahvanaisen ja Aumalan mielestä myös kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa on tärkeä pohtia, millaisista rooleista käsin työntekijä toimii. Millaista pedagogiikkaa se tuottaa?” Päiväkoti tai varhaiskasvatusyksikko joutuu Tahvanaisen mukaan roolityöskentelyn kautta myös arvioimaan toimintaansa: Meillä on tällainen oppimisalue vasussa – millä tavalla se toteutuu meidän päiväkodissa vai toteutuuko
10 TEEMA “Uskontohäpeä on ehkä voimistumassa tässä ajassa, samoin kuin uskontosokeus: aikuiset eivät enää osaa lukea uskonnon ja katsomuksen liittymäkohtia vaikkapa yhteiskunnallisiin tai maailmanpoliittisiin tilanteisiin", Aumala ja Tahvanainen pohtivat.
Tahvanaisen mukaan varhaiskasvatuksen piirissäkin esiintyy uskontohäpeää, jolloin lapset eivät uskalla toteuttaa katsomuksellista identiteettiään. Hän toivoo, että roolityöskentely luo matalamman kynnyksen ja leikillisemmän tavan tarttua katsomuskasvatukseen. Se on elintärkeää etenkin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja keskustelussa. Me emme selviä ilman katsomusdialogin taitoa ja parhaimmillaan roolityöskentely auttaa rakentamaan sitä”, Tahvanainen sanoo. “Uskontohäpeä on ehkä voimistumassa tässä ajassa, samoin kuin uskontosokeus: aikuiset eivät enää osaa lukea uskonnon ja katsomuksen liittymäkohtia vaikkapa yhteiskunnallisiin tai maailmanpoliittisiin tilanteisiin”, Tahvanainen sanoo. Leikillinen lähestymistapa Yksi katsomuskasvattajan rooleista on hyvinvoinnin edistäjä. “Kasvattajan on tärkeää tuoda esiin uskontoon ja katsomuksiin liittyviä sanoja. “Sensitiivisyys taas parhaimmillaan laajentaa katsomusRoolityöskentelyn kautta voisimme luoda toimintaa, jossa erilaiset näkökulmat ovat hyväksyttäviä ja kiinnostavia, ja opettajat uskaltavat kuunnella perheiden katsomuksellisia kertomuksia.. Vaikka katsomukseen liittyvistä seikoista voidaan ajatella eri tavoin, tärkeintä on tuoda ne esiin ja keskustella niistä. Miten lapsi saa olla kokonainen omana itsenään ja tuoda mukanaan perinteet, jotka ovat hänelle merkittäviä. 11 TEEMA roolit vaikuttavat toimintaan?” Tahvanainen sanoo. “Taidekasvatuksessa puhutaan siitä, kuinka helppoa on taiteen ääressä esittää erilaisia näkökulmia, jotka kaikki hyväksytään. Miten hän voi toteuttaa niitä. Kokevatko seurakunnan työntekijät sen loukkaukseksi?” Aumala huomauttaa, että roolityöskentely saa seurakunnan työntekijät myös miettimään, miten he suhtautuvat muihin katsomuksiin. “Mitä jos kunnan työntekijät ottavat vaikkapa arkkitehdin roolin ja ryhtyvät järjestelemään kirkkotilan oppimisympäristöä. Voiko niistä myös puhua?” Aumala kysyy. Mikä meillä on yhteistä ja mikä taas on ihan omaa. Miten lapsi voisi tulla päiväkotiin koko taustansa kanssa ilman, että sitä ruvetaan dissaamaan?” Peloista kohti katsomusmyönteisyyttä Katsomusten kirjo tulee esiin jo rooleihin liittyvissä esimerkeissä: ikoni, buddha-patsas, paavin sähköauto, churro-munkit ja Amina-nukke, joka ei voi syödä ennen pimeän tuloa. Tällöin opettaja joutuu tasapainoilemaan, mutta on todella tärkeää tiedostaa nuo käsitykset ja kuunnella niitä. Asemoidumme sen mukaan, mikä on mielestämme oikein ja totta. Siitä syntyy hirvittäviä jännitteitä ja paineita”, Tahvanainen sanoo. “Lapsella on esimerkiksi samat arvot kuin hänen perheellään. Myös niihin liittyvä sanasto saattaa puuttua kokonaan. Hän toivoo, että roolityöskentelyn kautta voisimme luoda toimintaa, jossa erilaiset näkökulmat ovat hyväksyttäviä ja kiinnostavia ja opettajat uskaltavat kuunnella perheiden katsomuksellisia kertomuksia. He ovat aistineet aikuisista, että uskonto ja katsomus ovat aiheita, joista ei voi puhua eikä niitä voi ilmentää. Varovaisuus kaventaa katsomuskasvatusta, jolloin ei uskalleta toteuttaa edes vasun edellyttämiä asioita. Tahvanaisen mukaan roolityöskentely luo parhaimmillaan ilmapiirin, jossa lapsi voi pohtia, kuka minä olen ja mikä minun suhteeni on toisiin ihmisiin ja maailmankaikkeuteen. Aumala huomauttaa, etteivät kasvattajat välttämättä tarkoitushakuisesti välttele katsomuksiin liittyviä aiheita. Roolien sanoitus on Aumalan ja Tahvanaisen mukaan konkreettista arjen kieltä, josta löytyy kaikille samaistumisen kohteita ja joka kannustaa dialogiin. Tulisi päästä siitä, että katsomuksiin suhtaudutaan rajoitusten kautta.” Tahvanainen toivoo, että uskaltaisimme päästä peloista ja jännitteistä kohti katsomusmyönteistä pedagogiikkaa. Siinä hän huomioi sen, että hengellinen tai henkinen ulottuvuus on oleellinen osa lapsen hyvinvointia. “Päiväkotimaailmassa lähdetään vieläkin usein siitä, mitä saa tai ei saa tehdä. Ihmiset vain ajattelevat yhä, että uskonto ja katsomus ovat vahvasti ihmisen yksityisasioita. Mutta kun päästään katsomuksiin, meistä tulee TEEMA tosi jäykkiä. “Niissä vaikuttavat monet uskontoon, arvoihin ja viisauksiin liittyvät totuuskäsitykset, jotka saattavat joskus joutua ristiriitaan vasun ja länsimaisen liberaalin ajattelun kanssa. “Ja turvallisen tilan, johon kaikki mahtuvat ihmettelemään ja kyseenalaistamaan asioita”, Aumala lisää. Mutta koska maailma on yhä moninaisempi ja monikulttuurisempi, tarvitsemme kipeästi katsomuksiin liittyvää puhetta ja käsitteitä
Rohkaisee lapsia kertomaan ajatuksistaan ja tavoistaan. 12 TEEMA kasvatusta. Onko niissä yllättäviä näkökulmia vai esiintyykö niissä edelleen vain vanhoja normatiivisia stereotypioita. • Millaisia katsomuskasvattajarooleja tunnistan omassa tiimissäni/ työyhteisössäni. Yhdessä soittamiseen ja tanssimiseen on helppo lähteä mukaan. Voisitko kertoa niistä ja tulla mukaan auttamaan järjestelyissä?” “Lapsillahan ei ole luontaisesti varovaisuutta, mutta me aikuiset suitsimme heidän ajatteluaan”, Aumala sanoo. Työkalu pyrkii siihen, että myös huoltajat ja lapset saavat toimia ympäristön rakentajina ja tapahtumatuottajina. “Roolityöskentelyn kautta oppimisympäristöä katsotaan katsomuskasvatuksen silmälasein: voiko leikeissä olla vaikkapa erilaisia huiveja, syömäpuikkoja ja isoja afrikkalaisia vateja”, Aumala sanoo. “Ja tuottavatko kirjallisuus ja laulut meille vaikkapa ällistyksen mahdollisuuksia. • Miten erilaiset roolit vaikuttavat katsomuskasvatustilanteisiin ja yhteistyöhön huoltajien kanssa. Kuulee lasten kuiskaukset. Onko niissä yllättäviä näkökulmia vai esiintyykö niissä edelleen vain vanhoja normatiivisia stereotypioita?" Aumala ja Tahvanainen kysyvät. • Mitä omassa toiminnassani muuttuu, jos vaihdan tietoisesti roolia. Ei pelästy uskotko sä -kysymyksiä. Tahvanainen pohtii, voisiko huoltajia pyytää arvioimaan päiväkodin oppimisympäristöä. Miten esitetään liikuntarajoitteiset ja tummaihoiset?” Aumalan ja Tahvanaisen mukaan mikään työryhmään koostamista 11 roolista ei ole muita tärkeämpi. Musiikki on erilaisia lapsia mukaan ottamisen osallistamisen väline. TEEMA. • Millaisia rooleja tunnistan varhaiskasvatuksen ja katsomusyhteisöjen välisessä yhteistyössä. “Jos ajatellaan arkkitehdin roolia, lapsi löytää parhaimmillaan oppimisympäristöstä samaistumisen kohteita ja materiaaleja. Miten he monipuolistaisivat sitä. He nostavat silti lopuksi esiin kuuntelemisen, joka on olennaista koko katsomusdialogissa. Pohdintakysymyksiä varhaiskasvatuksen työyhteisöille • Millaisia rooleja minulla on katsomuskasvattajana. Millaisia rooleja asetellaan tytöille ja pojille. Tällöin me paitsi tunnistamme myös tunnustamme lapsen identiteetin ja ajatukset. Tai lapset voisivat kuvata kameroilla omia lempipaikkojaan. Voidaan järjestää juhlia ja tehdä perheiden perinteistä yhdessä käsitekarttoja, arvokollaaseja ja esinenäyttelyjä. Uskalletaan kysyä asioista enemmän huoltajilta: minkälaisia juhlaperinteitä teillä on. Oppimisympäristöön kuuluu lisäksi se, miten olemme lasten kanssa ja millaisia kohtaamisia luomme lasten välille”, Tahvanainen sanoo. Kuuntelija-kasvattajaa kuvataan näin: Hoksaa kysyä, mitä hiljaisuus puhuu. Vaikka lasten taitotasot olisivat erilaisia, musiikillinen tekeminen on aika helppo rakentaa sellaiseksi, että kaikki pääsevät mukaan. Roolityöskentelymateriaalin voi tulostaa osoitteesta: Kasvuakatsomuksesta.fi "Tuottavatko kirjallisuus ja laulut meille vaikkapa ällistyksen mahdollisuuksia. • Millä tavoin roolityöskentely voisi vahvistaa kunnan ja seurakunnan katsomuskasvatusyhteistyötä. Kuuntelija kuulee kuiskaukset Roolityöskentelyllä on merkityksensä myös oppimisympäristön suhteen. Rakastaa erilaisuutta ja kaikkea, missä on monta vastausta. Sen avulla opitaan näkemään nyansseja ja osoittamaan kiinnostusta
Uskonnollista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi pyhät rakennukset tai rituaalit ja musiikki.” Tämä lainaus on Viisastutaan!-sivustolta. Mikä on ”paasto”. Uskallanko, saanko, osaanko, voinko. Monet löytävät niistä turvaa, lohtua, iloa ja tarkoitusta, juhlaa ja arkea. KOLUMNI selle merkitsee saada tutustua toisenlaisiin katsomuksiin, kulttuureihin ja niiden mitä erilaisimpiin piirteisiin rauhassa, turvassa ja ilman pakkoa luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa?” Pääsisimme ajattelemasta katsomuskasvatusta pakkopullan sijasta mahdollisuutena, rikkautena ja etuoikeutena, mahdollisuutena rakentaa rauhallisempaa tulevaisuutta. Ei tiedetä mitä katsomuskasvatuksessa ”saa tehdä” – tai jos tiedetään, ”ei uskalleta” tehdä. Nyt tiedämme, että tämä muutos ei ole toteutunut niin sujuvasti kuin ehkä oletettiin. Mikä on tuon rakennuksen nimi. Näin toimiessamme omaksumme uteliaisuuden, yhdessä etsimisen ja yhdessä löytämisen asenteet. Yksi näistä muutoksista oli uskontokasvatuksen muuttuminen katsomuskasvatukseksi. Miltä tämä musiikki kuulostaa. Millä nimellä tätä paastoruokaa kutsutaan. Näitä positiivisia asioita voimme ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa ja rakentaa tulevaisuutta, jossa ei ole pelkoa eikä väkivaltaa. Tällä tavalla lapsi pääsee kosketukseen katsomuksellisten ilmiöiden, esineiden ja tapojen kanssa heijastellen tähän kosketukseen omia aiempia kokemuksiaan näistä ilmiöistä ja jakaa kokemuksiaan ryhmänsä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Saanko. Ainakin aineksia oman katsomuskasvattajuuden kehittymiseen on tarjolla, sillä katsomuskasvatukseen kohdistuvaa, korkeatasoista kotimaista tieteellistä tutkimusta on valmiina ja saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Varhaiskasvatuksessa annetaan nimiä useille asioille ja ilmiöille; puille, kasveille, vuodenajoille, ihmisille… Miksi emme omaksuisi samaa lähestymistapaa myös suhteessa kulttuurien ja uskontojen ilmiöille ja esineille. Osaanko?” Tuskin mikään muu varhaiskasvatuksen alueista herättää yhtä paljon tämäntyyppisiä ammatillista epätietoisuutta ja epävarmuutta heijastavia kysymyksiä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 -asiakirja toi monia muutoksia varhaiskasvatukseen. Kaikkeen tähän ohjaa myös Avointen oppimateriaalien kirjastosta löytyvä Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen materiaali. Aineksia katsomuskasvattajuuden kehittymiseen. Monikulttuurisen ja moniuskontoisen katsomuskasvatuksen voi mieltää myös kasvatuksena rauhaan. Ne kaikki ohjaavatkin oikeastaan miettimään katsomuskasvatusta lapsen oikeuksien näkökulmasta kysyen: ”Mitä lapISMO PELLIKKA Kirjoittaja on katsomusaineiden ja historian lehtori Itä-Suomen yliopistossa. On hyvä muistaa, että katsomuskasvatuksella ja sen toteuttamisella on vahva lainsäädännöllinen, sopimuksellinen ja hallinnollinen tuki varhaiskasvatussuunnitelmassa, varhaiskasvatuslaissa sekä perustusja uskonnonvapauslaeissa ja Lapsen oikeuksien sopimuksessa. Kumpikin niistä tarjoaa useita näkökulmia lapsen kokonaisvaltaisen kasvun edistämiseen ja varhaiskasvattajan katsomuskasvatuksellisen identiteetin ja osaamisen kehittämiEi tiedetä mitä katsomuskasvatuksessa ”saa tehdä” – tai jos tiedetään, ”ei uskalleta” tehdä. Olemme erilaisia, ja lapsi kohtaa erilaisuutta joka päivä mitä erilaisimmissa muodoissa. ”Lapsi voi vain oppia jotain sellaista, mitä hän pääsee näkemään ja kokemaan. Noin viiden vuoden kuluessa olemme esimerkiksi saaneet kaksikin katsomuskasvatuksen teoriaa ja käytäntöä käsittelevää teosta, ”Varhaiskasvatus katsomusten keskellä” ja ”Lapsenkokoinen katsomuskasvatus”. Lapsen kohdatessa monimuotoisuutta esimerkiksi leikin, musiikin, tapakulttuurin ja toisten lasten kautta, rakennetaan samalla välineitä käsitellä monimuotoisuutta päiväkodin ulkopuolella ja päiväkodin jälkeen – ehkä koko elämässä. Katsomuskasvatus on ajankohtaista. Siitä konkreettisin osoitus ovat nämä kysymykset, jotka esitetään näinä päivinä jokaisessa katsomuskasvatusta käsittelevässä virallisessa tai epävirallisessa tilaisuudessa: ”Uskallanko. 13 TEEMA seen myös valmiiden toteutusideoiden muodossa. Ja niin edelleen. Katsomuksista saa puhua! Katsomukset ovat osa monen ihmisen elämää. Kaikki näkemykset ja kokemuksien sanoittamiset ovat sallittuja ja niistä opetellaan keskustelemaan yhdessä toisia kunnioittaen. Ovatko siis parin vuoden takaisessa haastattelussa lausumani sanat ”Opettajien on saatava riittävästi tukea siihen, miten muutosta käsitellään ammatillisesti” jääneet toteutumatta
14 TEEMA Hyvät kaveritaidot kitkevät kiusaamista Lapsen minäkuva, tunnetaidot ja itsesäätelytaidot rakentavat pohjaa kaveritaidoille, joilla on kauaskantoiset vaikutukset lapsen elämään. Haasteena on, että myös kielteiset kokemukset vaikuttavat lapsen käsitykseen itsestään osana laajempaa vertaisryhmää. Hyvät kaveritaidot muokkaavat lapsen myönteistä minäkuvaa. Riskinä on, että varhaiskasvatuksen vertaisryhmässä omaksuttu rooli, haitalliset käyttäytymismallit ja huono itsetunto seuraavat lasta koulutaipaleelle. – Kielteisestä kokemuksesta tulee pahimmillaan itseään ruokkiva ennuste, jonka myötä lapsi alkaa suhtautua tuleviin vuorovaikutustilanteisiin negatiivisesti. Hyvät kaveritaidot ehkäisevät kiusaamista. Kiusaamisen kanssa tekemisissä olevat lapset voivat jäädä myönteisen vuorovaikutuksen ulkopuolelle, mikä vähentää mahdollisuuksia harjoitella ja vahvistaa elämässä tärkeitä kaveritaitoja, Laaksonen toteaa. – Kaveritaidot sekoitetaan usein sosiaalisuuteen, mikä kuvaa pikemminkin halukkuutta hakeutua muiden seuraan. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen. Minäkuva ja lapsen toimijuus rakentuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. – Pohdin, miten mahdollisia kaveripulmia ja kiusaamista voitaisiin ehkäistä jo lapsuudessa. Hyvässä ilmapiirissä lapsi saa turvallisia kokemuksia kavereiden kanssa toimisesta, mikä auttaa lasta suhtautumaan positiivisesti vuorovaikutukseen muiden kanssa. TEEMA Laaksosen tutkimuskohteena oli alun perin kiusaamisen ehkäiseminen, minkä rinnalle nousi lapsen kaveritaidot. Hyvät kaveritaidot kertovat puolestaan siitä, että lapsi osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa muiden lasten kanssa, lasten kaveritaidoista väitellyt tutkija, Vilja Laaksonen kiteyttää. Sen myötä tärkeänä asiana nousivat esiin kaveritaidot, joita lapsi tarvitsee vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapsiryhmä on lapsen vertaisryhmä, missä hän opettelee vuorovaikutustaitoja
Olemme luoneet kaveritaitojen havainnointiin työkaluja, jotta nämä tilanteet olisi helpompi tunnistaa. – Esikoululaiset hallitsevat ryhmässä toimimisen taidot jo aika hyvin, sillä niitä on harjoiteltu alusta asti. Näkymättömän muuttuminen näkyväksi edellyttää tilanteen havainnoimista, lapsituntemusta ja lapsen kuulemista. Ystävällistä käyttäytymistä harjoitellaan yhdessä. Tilannetta voidaan purkaa yhdessä ja miettiä, miltä tilanne näytti eri lasten silmin. Itse näen, että nämä kaikki kiinnittyvät voimakkaasti lapsen omaan kokemukseen, miten hän ottaa osaa maailmaan sekä miten hän rakentaa käsitystä ja kuvaa itsestään. Miten ratkaistaan tilanne, kun leikissä syntyy riitaa. Se tapahtui kuitenkin tavalla, jotka muut kokivat häiritsevänä. Tukea havainnointiin löytyy muun muassa Laaksosen kirjoittamasta teoksesta, Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa. Parhaimmillaan ryhmä on ikään kuin suojamuuri kiusaamista vastaan. Ei kiusaamistakaan tapahdu tyhjiössä. Taidot kiinnittyvät aina ryhmän toimintaan tavalla tai toisella. Eroja voidaan tunnistaa kaveritaitoja havainnoimalla. – Hiljaisen ja rauhallisen lapsen vetäytyvä käytös jää helposti huomaamatta. Oman tahdon ilmaiseminen on taito, mikä tukee lasta pitkälle elämään. TEEMA Kaveritaidoilla parempaan vuorovaikutukseen Laaksosen mukaan kaikki tärkeät asiat elämässä kiinnittyvät jollain tavalla vuorovaikutukseen. Yksin piirtämään tai rakentelemaan vetäytynyt lapsi ei välttämättä pidä yksin puuhastelemisesta. Rauhallisella ja kavereiden kanssa helposti toimeentulevalla lapsella leikit näyttävät sujuvan, eikä häntä joudu juuri koskaan ohjeistamaan. Siivoamiseen tulee mukaan yksi lapsi oman keppinsä kanssa. Lapsi opettelee, miten leikkija kaveritilanteissa neuvotellaan tai ratkaistaan ristiriitoja. Ryhmässä lapset saavat harjoitella, miten tehdään kompromisseja niin, ettei kukaan loukkaannu tai satuta itseään. Taitamattomasti leikkiin mukaan pyrkivän lapsen käyttäytyminen saatetaan kokea häiritseväksi. Kaveritaitojen havainnoiminen Aina tilanteet eivät ole sitä, miltä ne ulospäin näyttävät. Mitä pienempiä lapsia sitä enemmän keskitytään harjoittelemaan ryhmässä olemisen taitoja, miten toimitaan ja leikitään yhdessä. Havainnointiin on kuitenkin oltava aikaa.. Lapselle ei ole itsestään selvää, miten leikkiin voi päästä mukaan tai miten toisten leikkialoitteisiin tulisi suhtautua. Siihen kuuluvat niin ryhmässä toimimisen, vuorovaikutuksen ylläpitämisen, vuorovaikutukseen liittymisen kuin toisten huomioon ottamisenkin taidot. Lapset jonottavat siivousvälineitä saadakseen siivota ravintolan. Varhaiskasvattajan tulee saada tukea lasten havainnointiin, jotta hän voi tunnistaa, millaista ryhmän toiminta on ja millaiselta kaveritaidot arjessa näyttävät. 15 TEEMA Kaveritaidot sekoitetaan usein sosiaalisuuteen, mikä kuvaa pikemminkin halukkuutta hakeutua muiden seuraan. Lapsi tarvitsee selkeät säännöt, miten ryhmässä toimitaan, mutta pelkät säännöt eivät kuitenkaan riitä. Hän on ehkä ollut enemmän kyseistä taitoa vaativissa tilanteissa. Hän kolauttaa vahingossa kepillä toista lasta tai pudottaa kepillään ravintolan kipot lattialle. Muut lapset alkavat huutaa aikuista apuun, että yksi kiusaa ja häiritsee leikkiä. – On myös tunnistettava, että jos jollekin lapselle jokin taito on helpompaa kuin muille, hän on ehkä vain harjoitellut kyseistä taitoa enemmän. – Puhun paljon ryhmän merkityksestä, sillä kukaan ei voi olla taitava yksin. Erilaiset havainnointityökalut auttavat kohdentamaan huomion eri asioihin, myös näkymättömään puoleen. Lapsi tarvitsee ohjausta myös vuorovaikutukseen hakeutumiseen. – Kaveritaitojen jakaminen neljään eri alueeseen auttaa tarttumaan kaveritaitojen laajaan käsitteeseen. Hyvä vuorovaikutus ruokkii hyvää vuorovaikutusta. Laaksonen jakaa kaveritaidot neljään eri osa-alueeseen. Miten tukea kaveritaitoja ryhmässä Jotta kaveritaitoja pääsisi vahvistamaan, on ensin ymmärrettävä, mitä kaveritaidot ovat ja omaksuttava perusajatus siitä, että kaveritaitoja voidaan oppia ja harjoitella. – Kaveritaidoista puhutaan usein myös käsitteillä sosiaaliset taidot, sosiaalinen kompetenssi tai vuorovaikutustaidot. Lapsi voi käyttäytyä muita kiusaavalla tavalla vahingossa vastoin omaa tahtoaan. Lapsen kanssa voidaan lähteä harjoittelemaan, miten omaa ääntä voi tuoda rakentavasti esiin. Lapsi tarvitsee apua siihen, miten suhteuttaa omia tarpeitaan ryhmän toimintaan ja tarpeisiin. Saattaa kuitenkin olla, että hänellä menee mukavasti siksi, ettei hän uskalla sanoa omaa mielipidettään eikä tuoda omia leikkitoiveitaan kuuluviin. – Lapsi tuo harvoin omia toiveitaan esiin, mikä saattaa harmittaa häntä. – Voi olla, että lapsen tarkoitus ei ollut häiritä eikä kiusata, vaan hän yritti tulla leikkiin mukaan. Hän ehkä haluaisikin mieluummin leikkiä muiden kanssa, mutta ei tiedä, mitä sanoa ja miten päästä mukaan. Vuorovaikutuksen ylläpitämisen keskiössä ovat palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Lapsissa on kuitenkin paljon eroja, toiselle jotkut asiat ovat helpompia kuin toiselle. Toisten huomioon ottaminen edellyttää toisten tunteiden tunnistamista ja huomioimista. Laaksonen kuvailee tilannetta esimerkillä, missä lapsiryhmällä on menossa mukava leikki. Tämä voi tulla näkyväksi kaveritaitoja havainnoimalla. Monella lapsella ja aikuisellakin voi olla haasteita ymmärtää, mitä kaveritaidot konkreettisesti tarkoittavat. Miten antaa palautetta, että tuo ei sovi minulle, minä haluaisin tehdä näin
Se on arvokas periaate, mis. Ensin harjoittelua tehdään aikuisen tuella ja osaamisen karttuessa omatoimisesti. Kaveritaidot eivät synny itsestään, niitä on lähdettävä rohkeasti harjoittelemaan erilaisten harjoitteiden kautta. Syy ei ollut toiselle tullut paha mieli tai että oli itse toiminut tilanteessa väärin. Meidän aikuisten vastuulla on avata sosiaalisen maailman pelisääntöjä ja auttaa lasta ymmärtämään. – Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutuksessa muiden kanssa harjoitella leikkiin liittymistä, palautteen antamista tai eri tunteiden esiin tuomista ja tunnistamista. Laaksosen mukaan ne ovat tieto, taito, tahto ja eettiset periaatteet. Mitä asioita voisimme ryhmänä harjoitella. Yksi näkökulma kaveritaitojen vahvistamiseen on lähteä tunnistamaan lapsen tuntemuksia ryhmän toiminnan kautta. – Eettiset periaatteet ehkä vielä alleviivaavat samaa asiaa, miksi kiusaaminen ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää, Laaksonen painottaa. Näin lapselle jää muistijälki onnistuneesta kokemuksesta ja toimintamallista. Tiedon avaaminen lapselle, on keskustelua ja reflektointia lapsen tai ryhmän kanssa. Laaksonen toteaa kysymyksen olevan varsin tyypillinen varhaiskasvattajien koulutustilanteissa. – Mielestäni kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Osaamisen neljä ulottuvuutta Kun lapsen tai ryhmän kanssa harjoitellaan jotain uutta, osaamisen taustalla voidaan tunnistaa neljä eri ulottuvuutta. Havainnoiminen vaatii rauhoitetun hetken myös aikuisen näkökulmasta. Kun kysyin eskarilaiselta, mitä pitää tehdä, jos on ristiriitoja, suurin osa sanoi, että pitää pyytää anteeksi. Todennäköistä on, että kaikkia ja kaikkea ei pysty työn ohessa havainnoimaan. Onko kaikkien leikittävä kaikkien kanssa Kuuluuko hyviin kaveritaitoihin sitten se, että kaikkien on pystyttävä leikkimään kaikkien kanssa. Oppimisen taustallaa oleva tahto liittyy lapsen vireystilaan, itsesäätelykykyyn ja empatiakykyyn kuten siihen, miten tärkeänä lapsi kokee toimia tilanteissa toista kunnioittavalla tavalla. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan kytkeä ryhmän pedagogiseen toimintaan, näin saadaan aikaan hyvää synergiaa. Laaksonen on koonnut teokseensa erilaisia harjoituksia, joiden avulla kaveritaitoja on mahdollista lähteä vahvistamaan. Yleinen periaate on, että vahvistetaan ryhmää, ollaan kaikkien kanssa ja leikitään yhdessä. Aivan upea vastaus. Taito kehittyy harjoittelemalla yhdessä muiden kanssa. – Varhaiskasvattajat voivat yhdessä pohtia, millaisia taitoja voidaan lähteä vahvistamaan – punnitaan, millaisia vahvuuksia meidän ryhmässämme on. Jos ryhmässä on paljon valvontaa vaativia pieniä lapsia, lasten turvallisuus on kuitenkin etusijalla. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA VILJA LAAKSONEN • FT, YTM, pedagoginen pätevyys • Tietokirjailija • Johtaja, RALLA Oy/ Aava & Bang Oy • Kiusaamisen ehkäisemisen ja lasten kaverisuhteiden asiantuntija • Teos: Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa, 2022, PS-Kustannus – Työparin kanssa voi sopia ennakkoon, kumpi havainnoi lasten leikkejä ja kirjaa ne ylös. Kun kysyin miksi, valtaosa lapsista vastasi, että koska aikuinen käskee. Yksi lapsi vastasi, että kun pyytää anteeksi, paha mieli menee pois, ja voidaan olla ystäviä huomennakin. Aikuisen tulee varmistaa, että lapsi ymmärtää, mistä tilanteessa on kysymys
– Jos emme kuuntele lasta ja ole yhteydessä hänen vanhempiensa kanssa, emme voi tietää, mitä lapsi haluaa tai mitkä hänelle ovat mieluisimpia asioita arjessa. Osa saattaa puolestaan kokea helposti yksinäisyyttä, jos hänellä on vähänkin omaa tilaa. Vahvuutta on sekin, että pystyy keskittymään ja kuuntelemaan muita.. Hän onkin jo alkanut kirjoittaa seuraavaa kirjaansa, joka liittyy kasvatuskumppanuuteen, vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen. Kysy ja kuuntele Ajattelemme helposti, että sosiaalisuus tarkoittaa lapsen olevan sosiaalisesti taitava tai että hänen kaveritaitonsa ovat vahvat. Jos kokemukset ovat puolestaan olleet aikuisten tai lasten taholta negatiivisia, lapsi on helposti varautunut. Aikuisen tehtävä on purkaa tilanne lasten kanssa, miksi näin ei voi toimia. Tärkeintä on muistaa, että annetaan lapselle tilaa itse kertoa, mistä hän pitää, mitä hän tuntee tai mitä hän haluaa tehdä. On normaalia, että asioista ollaan eri mieltä. Ei sanoiteta asioita hänen puolestaan. On kuitenkin tärkeä tunnistaa, että joskus leikissä voi olla tilanne, ettei siihen voi ottaa muita mukaan. Tämä vaatii aikuiselta tunnistamista, mistä tilanteessa on kysymys. Lapselle saatetaan sanoa jo etukäteen, ettei hän pääse leikkiin mukaan, eikä lapsi edes yritä liittyä leikkiin. Hän saattaa suhtautua tuleviin tilanteisiin epäillen. Laaksonen uskoo, että jokainen vanhempi haluaa lapselleen mahdollisimman hyvän elämän. Voinko luottaa ja voinko olla sellainen kuin olen. Nämä ovat tärkeitä taitoja tulevaisuutta varten. Lapsi ei pääse leikissä tuomaan omaa mielipidettään esiin, häntä alistetaan tai hänellä ei ole valtaa toimia. 17 TEEMA kille niille lapsille, jotka ovat olleet osallisena kiusaamisprosessissa. Lapsi voi tulla kuulluksi, nähdyksi, arvostetuksi sellaisena kuin on. Esimerkiksi keinuleikissä keinuja on tietty määrä, joissa voi olla tietty määrä lapsia keinumassa. Leikissä voi kuitenkin olla tilanne, että yksi lapsi on toistuvasti vaikkapa kissan roolissa. tä ei pidä tinkiä. – Se, että tähän leikkiin tulisi yllättäen mukaan kolmas lapsi, voi hetkessä lopettaa leikin. Kaverisuhteet lisäävät hyvinvointia Yhteisöllisyys kuulu ihmisyyteen, ihmisellä on synnynnäinen tarve kuulua johonkin. Ei oleteta, että jos lapsi usein piirtää tai rakentaa, että hän pitäisi siitä. Myönteiset kokemukset ruokkivat luottamusta tulevaan. – Lapsen elämä rakentuu leikin äärellä. Vaikka havainnoiminen ei ole aina mahdollista, arjessa tulisi olla riittävän usein hetkiä, jolloin aikuinen pystyy olemaan läsnä ja seuraamaan, mitä leikeissä tapahtuu. – Yksi hyvä, myönteinen ja tasapainoinen vertaissuhde on sekin jo tärkeä lapsen positiivisen kehityksen kannalta. – Kaveritaidot lähtevät lapsen vahvuuksista. Laaksonen painottaa, että jokaisella lapsella on oikeus saada myönteisiä kokemuksia omassa vertaisryhmässään leikin äärellä. – Saatamme sanoittaa lapsen arkea täysin huomaamatta. On tärkeä antaa lapselle nähdyksi tulemisen tunne siitä, että hän vain on. Leikki on lapselle maailmaan osallistumista, nähdyksi tulemista, ihmisenä olemista ja kasvamista. Yksinäisyyden kokemus on yksilöllistä. – Jos tällainen tilanne tunnistetaan, aikuisen vastuulla on miettiä, miten kaikki lapset pystyisivät turvallisesti kiinnittymään leikkiin. Omaa vuoroa voi kyllä odottaa. Muutaman lapsen päivän kestävä juonellinen leikki voi sekin olla tilanne, johon muiden on vaikea mahtua mukaan. – On tärkeää, että myös vanhemmat ovat tietoisia päiväkodin arvoista ja kaveritaidoista, jotta hekin pystyisivät vahvistamaan samoja asioita lapsen arjessa. – Haluan korostaa aikuisen antaman palautteen merkitystä. Lapsi voi olla taitava monin eri tavoin. – On hyvä, että eri mieltä olemistakin harjoitellaan rakentavasti. Tutkimusten mukaan kaverien määrä ei lapsen hyvinvoinnin kannalta ole kuitenkaan määräävä tekijä, kysymys on laadusta. Myönteinen ja tasapainoinen suhde ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suhteessa voisi olla ristiriitoja. Vahvuutta voi olla sekin, että lapsi pystyy keskittymään ja kuuntelemaan muita, tai että hän pystyy leikissä ottamaan erilaisia näkökulmia huomioon, Laaksonen muistuttaa. Rajat kiusaamiselle Tyypillinen kiusaamisen muoto on ryhmän ulkopuolelle jättäminen, mikä voi tapahtua myös piilossa aikuisilta. Aikuisen tulee antaa työkaluja myönteiseen vuorovaikutukseen kaiTEEMA 17 Kaveritaidot lähtevät lapsen vahvuuksista. Jos lapsi on kokenut, että muiden kanssa on kiva olla ja häntä arvostetaan, lapsi menee seuraavallakin kerralla mielellään mukaan. On myös huomioitava, että osa lapsista tarvitsee hieman enemmän oma tilaa. Helppo sääntö sen sijaan on, ettei kukaan lapsi saisi toistuvasti jäädä yksin ja leikkien ulkopuolelle. On tärkeää, että me aikuisina olemme siitä kiinnostuneita. Jos lapsi laitetaan toistuvasti rooliin, jossa hän ei halua olla, tai jos rooli on sellainen, että eläin ei saa puhua tai nousta seisomaan, kiusaamisen raja on ylitetty. Harjoitellaan ratkaisemaan ristiriitoja ja pärjäämään sen tunteen kanssa, että harmittaa, jos kaveri ei halunnutkaan tehdä niin kuin minä halusin tehdä. Kiusaamista voi tapahtua myös leikin aikana. Lapsia voi kyllä auttaa siirtymään jonkun toisen leikin äärelle. Voi myös olla, että hän ei uskalla olla muiden kanssa, vaikka haluaisi. – Aikuisen silmin saattaa näyttää, että rauhallisessa leikissä on kaikki kunnossa. Aina ei tarvitse edes yrittää tai tehdä mitään, eikä ainakaan missään tapauksessa tarvitse onnistua
ISBN 9789523548688 Hinta 21,00 Uutuus Fiksut faktat -sarjaan 21,50 € UUTUUS! Tuulet ja tunteet vaihtelee 21,00 € UUTUUS!. Molli-sarjan perheen pienimmille suunnatut valloittavat kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. Entä tarvitsevatko eläimet omia vessoja. Tuulet ja tunteet tulevat ja menevät. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään, minne kaikki kakka menee ja kuinka uskomattomista, joskus jopa hiukan ällöttävistä syistä, kakka on erittäin hyödyllistä. ISBN 9789523548770 Hinta 21,50 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja väärä jalka Paha tuuli nipistelee Mollin jaloissa, murjottaa hännänpäässä ja saa olon tuntumaan kiukkuiselta. Mollin tekee mieli vain karjua ja polkea jalkaa. Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Mainio ja hihityttävän hauska kirja antaa lohtua jokaiselle pienelle ja vähän isommallekin uhmaikäiselle. Kirjaa puhaltamalla, kääntelemällä tai paijaamalla tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Ja miksi eläinten jätökset näyttävät kaikki niin erilaisilta. Tarvitaan pienen lukijan apua, että paha tuuli saadaan karkotettua ja Molli löytää hyvän tuulen. 18 TEEMA TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Minne kakka menee Niin uskomatonta kuin se onkaan: maapallolla ei olisi elämää ilman kakkaa! Mitä kakalle sitten oikeastaan tapahtuu, kun vedämme vessanpöntön ja pökäle katoaa jätevesiputkistoon
Fiksut faktat on laadukas sarja, joka valottaa maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Iida Hakala TEKIJÄT 19 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KATIE DAYNES Minne kakka menee Niin uskomatonta kuin se onkaan: maapallolla ei olisi elämää ilman kakkaa! Mitä kakalle sitten oikeastaan tapahtuu, kun vedämme vessanpöntön ja pökäle katoaa jätevesiputkistoon. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. ”Me kaikki pohdimme ihmisyyden peruskysymyksiä” Espoossa Helinä Rautavaaran museossa esillä oleva Askelia ihmisyyteen -näyttely antaa eväitä uskontoja katsomusdialogiin. Entä tarvitsevatko eläimet omia vessoja. Kirjaa puhaltamalla, kääntelemällä tai paijaamalla tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Mollin tekee mieli vain karjua ja polkea jalkaa. Ja miksi eläinten jätökset näyttävät kaikki niin erilaisilta. Tuulet ja tunteet tulevat ja menevät. Mainio ja hihityttävän hauska kirja antaa lohtua jokaiselle pienelle ja vähän isommallekin uhmaikäiselle. Kirjan kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään, minne kaikki kakka menee ja kuinka uskomattomista, joskus jopa hiukan ällöttävistä syistä, kakka on erittäin hyödyllistä. Tarvitaan pienen lukijan apua, että paha tuuli saadaan karkotettua ja Molli löytää hyvän tuulen. Molli-sarjan perheen pienimmille suunnatut valloittavat kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. ISBN 9789523548688 Hinta 21,00 Uutuus Fiksut faktat -sarjaan 21,50 € UUTUUS! Tuulet ja tunteet vaihtelee 21,00 € UUTUUS! Yleisömanageri Helka Saarinen:. ISBN 9789523548770 Hinta 21,50 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja väärä jalka Paha tuuli nipistelee Mollin jaloissa, murjottaa hännänpäässä ja saa olon tuntumaan kiukkuiselta
20 Me tekijät 20 TEKIJÄT TEKIJÄT Erno Enkenbergin teos Embrace II Helinä Rautavaaran museo sijaitsee Espoon keskuksessa Entressen kauppakeskuksessa. asti.. Askelia ihmisyyteen -näyttely on käynnissä 29.10
Se on matka omaan itseen. – Jokaisella meistä on oma katsomuksemme ja omat arvomme, joiden pohjalta olemme vuorovaikutuksessa itsemme ja ympäristömme kanssa. – Noissa tapaamisissa puhuttiin paljon turvallisesta ilmapiiristä. Osalla meistä katsomus on uskonIida Hakala ja Erno Enkenbergin tekemä maalaus ”Hyvä elämä”.. – Elämä koostuu ikään kuin palapelin eri paloista. Yhteistä operointia Helka Saarinen toteaa, että taide antaa hyvän mahdollisuuden lähestyä myös vaikeita ja haastavia teemoja. Tahvanaisen mukaan nykyään viranomaisilla on ”jonkinlainen tarve piiloistaa uskontoa ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä”. – Meidän varhaiskasvattajien on ylipäätään luotava turvallista pedagogiikkaa ja tilaa, jossa lapsen on mahdollista pohtia uskonnon ja katsomuksen roolia. Saarinen toteaa, että taidetta voi ihmetellä yksin tai yhdessä toisen kanssa. Kaiken ikäisille suunnatulla, viitisentoista teosta sisältävällä näyttelyllä on kiintoisa taustahistoria. Nyt työn tulokset ovat nähtävillä Askelia ihmisyyteen -näyttelyssä. Askelia ihmisyyteen -näyttely antaa osaltaan eväitä tällaisten teemojen pohtimiseen, Helinä Rautavaara -museon yleisömanageri Helka Saarinen sanoo. Viimeisessä kokoontumisessa olivat mukana myös projektiin kutsutut taiteilijat Erno Enkenberg ja Sini Pelkki. Se antaa mahdollisuuden oppia ja jakaa katsomukseen liittyviä asioita sekä samalla ymmärtää erilaisuuteen liittyvää rikkautta. Taide voi toimia loistavana keskustelunavauksena, ja tarjoaa mahdollisuuden kohdata niin tuttuja kuin tuntemattomia. Prosessia koordinoi Kirkkohallituksessa varhaiskasvatuksen asiantuntijana työskentelevä Ilkka Tahvanainen, jonka mukaan tapaamisissa korostui vuoropuhelu ja vapaa assosiointi. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT Yksi Askelia ihmisyyteen -näyttelyn teoksista on Erno Enkenbergin tekemä maalaus ”Hyvä elämä”, jossa näkyvät kahdet kädet rakentamassa palapeliä. Meidän on tärkeää oppia näkemään, miten uskonnot ja katsomukset vaikuttavat ihmisen arjessa ja hänen lähiyhteisössään. Tahvanaisen mukaan kysymys on samalla lapsen oikeuksista. Samalla he pohtivat katsomuskasvatukseen liittyviä kysymyksiä, jännitteitä ja epävarmuuksia. – Taide toimii ikään kuin porttina. keskustelukulttuuria, katsomuksia ja uskontoja sekä erilaisia ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä. – Tällaiset projektit saattavat auttaa vähentämään uskontosokeutta. Palat rakentuvat pikkuhiljaa ja aina kaikki palaset eivät heti löydä paikkaansa. Se haastaa omia ajatusvinoumia ja herättää miettimään, mitä oikeasti ajattelen asioista tai miksi kyseinen teos herättää tietynlaisia ajatuksia ja tunteita. Sen jälkeen he alkoivat työstää teoksia, joissa käsitellään mm. Tarvitsemme myös muita ihmisiä, joiden kanssa yhdessä rakentaa elämän palapeliä. Kirkkohallitus ja Step-opintokeskus kutsuivat syksyllä 2021 yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen, Espoon seurakuntien ja Espoon kaupungin kanssa kymmenen varhaiskasvatuksen asiantuntijaa osallistumaan uudenlaiseen prosessiin, jossa hyödynnettiin taidepohjaisia menetelmiä ja erilaisia kuvan katsomisen tapoja. Heillä oli mahdollisuus poimia keskustelusta aineksia teoksiinsa, ja he saivat itselleen myös aiempien tapaamisten keskustelut litteroituna
Tähän näyttelyyn syntyneet teokset ovat itsenäisiä taiteellisen ajattelun tuloksia, hän määrittelee. Samaa voi sanoa taiteen kokemisesta, olipa sitten kyseessä kuvataide tai vaikka kirjallisuus. Hän piti näyttelyn dialogista taustaprosessia mielenkiintoisena. Koen, että taide toimii henkilökohtaisella tasolla, ja parhaimmillaan se auttaa yksilöitä etsimään ratkaisuja myös institutionaalisiin ongelmiin. On ollut ylipäätään mielenkiintoista huomata, miten erilaisilla tavoilla vaikkapa Askelia ihmisyyteen -näyttelyn maalauksia voi tulkita. Samalla hän toteaa, että parhaimmillaan taide voi kuitenkin kirkastaa omia ajatuksia ja antaa uusia näkökulmia. – Näin sen avulla voidaan käydä myös uskontoja katsomusdialogia. Kuitenkin me kaikki pohdimme melko samanlaisia ihmisyyden peruskysymyksiä, joiden kautta me operoimme tässä maailmassa. Monien asiakkaiden kanssa on päästy juttelemaan kaikenlaisista teemoista. lokakuuta asti. Taide herättää kysymyksiä Kuvataiteilija Erno Enkenberg työsti näyttelyyn sekä öljymaalauksia että silisec-tulosteita, jotka ovat käytännössä pleksin väliin laminoituja valokuvatulosteita. – Kävijät ovat avanneet opastuksilla rohkeasti omia ajatuksiaan sekä esittäneet hyviä havaintoja ja pohdintoja. Enkenberg toteaa, että taide herättää aina kysymyksiä, mutta samalla sen luonteeseen kuuluu kysymysten avoimuus. Vastaukset ihmisyyden kysymyksiin ovat henkilökohtaisia. Askelia ihmisyyteen -näyttely on paljastanut, miten monin tavoin maalauksia voi tulkita. Ihmisyys ja kanssakäyminen on ollut jo pitkään yksi pääteemoistani. Eri uskonnot esillä Askelia ihmisyyteen -näyttely avautui yleisölle maaliskuun lopussa ja se on käynnissä 29. Saarinen kertoo Askelia ihmisyyteen -näyttelyn saaneen erittäin hyvän vastaanoton. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT TEKIJÄT nollinen, osalla taas ei. Se voi puolestaan auttaa ja tukea yksilöitä heidän omissa nähdyksi tulemisen tarpeissaan. Vasemmalla Erno Enkenbergin teos "Embrace".. Enkenberg pohtii taiteessaan muun muassa nähdyksi tulemisen kysymystä. Hän toteaa sen olevan ihmisille niin institutioonalinen kuin henkilökohtainen ongelma tai haaste. Saarisen mukaan taide tasapuolistaa ja yhdistää. – Ei se kuitenkaan vaikuttanut juurikaan teosteni syntyyn. Näyttelyn ohessa järjestetään myös Viisastutaan -pedagogiseen materiaaliin liittyviä työpajoja eri kohderyhmille sekä opastettuja kierroksia lapsiryhmille. Näyttelyssä käynti on mahdollista yhdistää museon vakituiseen, 3–6-vuotiaille suunnattuun opastettuun Taikatyy22 TEKIJÄT Taiteen avulla voidaan käydä uskontoja katsomusdialogia. Selkeitä vastauksia ei taida olla olemassa – ikävä kyllä – vaan ne ovat aina paikallisia, ajallisia ja tilallisia, Enkenberg pohtii. – Institutionaalisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa rakenteiden ja käytäntöjen kehittämisellä. – Siksi taide tarjoaa hyvin harvoin suoria vastauksia
Jotkut tulevat tänne uudelleen perheenjäsentensäkin kanssa. Uusia kävijöitä Helinä Rautavaaran museo muutti Espoon keskuksessa sijaitsevaan Entressen kauppakeskukseen neljä vuotta sitten. Hänen mukaansa eri uskonnot ja kulttuurit esittäytyvät Taikatyyny-kierroksella rinnakkain ja tasavertaisina. Helka Saarisen mukaan sijainti on tuonut museoon paljon uusia kävijöitä. – Tänne on eksynyt myös monia sellaisia kävijöitä, ketkä eivät välttämättä lähtisi varta vasten museoon. Kierros tukee varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin kuuluvan katsomuskasvatuksen tavoitteita ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Saarinen kertoo, että satunnaisten kävijöiden lisäksi museo on saanut paljon vakituisiakin kävijöitä. – Kierroksen sisältö linkittyy erityisen hyvin kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun, ajatteluun ja oppimiseen sekä monilukutaitoon, Saarinen luonnehtii. Kauppamatkalla täällä on kuitenkin helppo piipahtaa. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT INFO www.helinamuseo.fi ny-katsomuskierrokseen. – Taikatyynyillä matkustetaan eri puolille maailmaa, erityisesti Lähi-itään, Intiaan ja LänsiAfrikkaan. Taikatyyny-kierros on suunniteltu yhteistyössä Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa –hankkeen kanssa. eri työaloihin liittyen. Elämyksellisellä ja moniaistisella katsomuskasvatuskierroksella eri uskontoihin tutustutaan museon kokoelman, tarinoiden, leikkien ja tehtävien välityksellä. Asiaa auttaa myös se, että meille on aina ilmainen sisäänpääsy. – Erityisen ilahduttavaa on ollut saada monia vakkarilapsikävijöitä. Taikatyynyillä matkustetaan eri puolille maailmaa, erityisesti Lähi-itään, Intiaan ja Länsi-Afrikkaan. Monet heistä ovat olleet täällä aiemmin opastetulla kierroksella päiväkotitai kouluryhmän mukana. – Kuuntelemme miltä islamilainen rukouskutsu tai kirkon kellot kuulostavat tai miltä rukousmatto, huivi ja rukoushelmet tuntuvat. – On ollut ilo saada tänne osallistujia monipuolisesti ja kokea monenlaisia kohtaamisia. Saarinen toteaa, että museolla on myös erilaisia tapahtumia, mm. Tuoksutamme yhdessä suitsukkeita ja mausteita, ja jos aika riittää, tanssimme maanviljelystanssia. Matkakohteissa pohditaan erilaisia uskontoja, jotka ovat kulkeutuneet aikojen saatossa muuttoliikkeen myötä lähtömaistaan eri puolille maailmaa.. Jotkut tapaavat tulla moikkaamaan meitä kavereidensa kanssa viikoittain. Matkakohteissa pohditaan erilaisia uskontoja, jotka ovat kulkeutuneet aikojen saatossa muuttoliikkeen myötä lähtömaistaan eri puolille maailmaa, aina Suomeen asti, Saarinen kertoo. Lopuksi rakennamme Hyvän Elämän -palapeliä ja pohdimme yhdessä, mitä asioita meidän omaan hyvään elämäämme kuuluu
Heille katsomusdialogi on ennen muuta arkista vuorovaikutusta, johon he haluavat kutsua kaikkia päiväkodin lapsia ja aikuisia. "Tärkeää on, että keskusteluyhteys on avointa myös lasten perheiden suuntaan. Pyrimmekin satsaamaan näihin taitoihin lastemme kanssa paljon”, Sari korostaa. TEKIJÄT. Pyrimme ottamaan rohkeasti puheeksi uskontoon, arvoihin ja katsomuksiin liittyvät asiat.” Henkilökohtainen kiinnostus – ja se vasu! Saria ja Merjaa yhdistää henkilökohtainen kiinnostus uskontoja, katsoTEKSTI & KUVAT Marjo Suominen ja Eestinmäen päiväkoti Porvoolaisen Eestinmäen päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajia Merja Passojaa ja Sari Siiteriä kuunnellessa vakuuttuu siitä, että katsomuskasvatuksesta puhuminen voi olla luonteva asia. Tällä hetkellä lapsia on hieman alle sata. Somaliasta, Venäjältä, Virosta, Thaimaasta, Filippiineiltä, Kiinasta, Albaniasta ja Kroatiasta. ta. Vuoden 2022 kasvatusalan toimijoiden Yhteisymmärrysteko-palkinto myönnettiin tälle päiväkodille tekemästään aktiivisesta dialogikasvatuksesta. Katsomukselliset pohdinnat voivat alkaa vaikkapa ruokailutilanteessa, kun lapsi kysyy vierustoveriltaan, miksi tämä ei syö lihapullia. Monikulttuurisuus on alueella kasvussa. Maahanmuuttajataustaiset lapset tulevat mm. Olemme sopineet yhteisistä käytänteistä, ja seurakunnan järjestämä toiminta on rikastuttanut päiväkotimme arkea”, kertovat Merja Passoja ja Sari Siiteri. ”Yhteistyö seurakunnan kanssa sujuu mainiosti. He juttelevat siitä paitsi mutkattomasti myös innostuneesti. Tunnustustakin on tullut. Merja puolestaan nostaa katsomuskasvatuksen merkitystä dialogin edistäjänä: ”Katsomuskasvatus on tärkeää siksi, että sen avulla lapset voivat oppia keskustelemaan avoimesti ja kunnioittavasti eri mielipiteistä ja näkökulmisEestinmäen päiväkoti Päiväkodissa on kuusi ryhmää eri ikäisille lapsille. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT Katsomukselliset pohdinnat inspiroivat vuorovaikutukseen ”Vuorovaikutustaitojen merkitystä ei varhaiskasvatuksessa voi korostaa liikaa – se miten täällä yhdessä ollaan ja eletään, on aivan olennaista
Se ohjaa selkeästi, mitä katsomuskasvatus on ja mitä se edellyttää. ”Yhteistyö seurakunnan kanssa sujuu mainiosti. Olemme sopineet yhteisistä käytänteistä, ja seurakunnan järjestämä toiminta on rikastuttanut päiväkotimme arkea”, kertovat Merja Passoja ja Sari Siiteri. muksia ja eri kulttuureja kohtaan. Kun päiväkotiimme alkoi tulla yhä enemmän lapsia myös muista kulttuureista, kiinnostuin niistä ja syvensin osaamistani. ”Tämä on meille sydämen asia”, Merja kiteyttää. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Yhteisymmärrysviikkoa vietetään jälleen helmikuun ensimmäisellä viikolla, 29.1.–4.2.2024 Vuonna 2024 viikkoa vietetään teemalla "Enemmän kuin rinnakkaiseloa". ”Vasu on osoittautunut oivalliseksi työkaluksi. Pyhäkoulua pidin aikoinaan myös päiväkotimme lapsille, mutta ne ajat ovat takana.” Sari kertoo valmistuneensa vuonna 2015 eli silloin, kun katsomuskasvatus linjattiin vasussa uudelleen. Merja Passoja ja Sari Siiteri lähtivät aikoinaan Dialogitaitajiin ja Yhteisymmärrysviikkoon, kun heitä pyydettiin pilottipäiväkodiksi. Pilottina he saivat runsaasti materiaalia ja lisätietoa viikosta, ja se sai heidät innostumaan. ”Nuorempana ohjasin seurakunnan tyttökerhoa ja pidin pyhäkoulua. Tunnustus myönnetään kahdessa kategoriassa: 1) yhteisöjen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kategoriassa sekä 2) kasvatusalan toimijoiden, kuten päiväkotien ja koulujen, kategoriassa. Myös suomalainen kulttuuri saa sijansa. Yhteisymmärrysviikko kutsuu rakentamaan yhdessä parempaa maailmaa. Yhteisymmärrysteosta palkitaan Osana YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon juhlintaa Suomessa valitaan vuosittain yhteisymmärrystä ja dialogia edistäneet #yhteisymmärrysteot. Harmillisesti jotkut sivuuttavat vasun katsomuskasvatuksen todeten: – Ei koske meitä!" "Se on sääli, sillä vasun kirjaukset eivät ole mitenkään korkealentoisia, vaan sellaisia asioita, joita on luontevaa liittää päiväkodin arkeen. Yhteisymmärrysteon hakee ja palkitsee Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry yhdessä Yhteisymmärrysviikon ohjausryhmän kanssa. Tehdään aidosti yhdessä ja ollaan yhdessä me! Viikkoa Suomessa koordinoi Uskontojen ja katsomusten yhteistyön ryhmä. ”Yhteisymmärrysviikko tarkoitPorvoolaisina viikkomme on aina päättynyt Runebergin pariskunnan vierailuun lapsiryhmissä. Se on tarjonnut toimivan lähestymistavan myös katsomuksellisille teemoille.” Yhteisymmärrysviikko – dialogia ja yhteisymmärrystä Eestinmäen päiväkodissa katsomuskasvatus rikastuu vuosittain helmikuun ensimmäisellä järjestettävästä Yhteisymmärrysviikosta. ”Erityisesti pidämme draamatyöskentelystä. Viikon valtakunnallisesta teemasta ja suunnitelmista saadaan toiminnalle raamit, ja tarkemmat sisällöt ja toteutukset rakentuvat sitten kunkin lapsiryhmän tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Kollegat myös tukevat ja inspiroivat toisiaan. ”Yhtenä vuotena teimme leikkinurkkaukseen suomalaisen saunan.”. ” Saria ja Merjaa ovat alusta lähtien yhdistäneet erilaiset projektit, joita he toteuttavat lapsiryhmässä
”Heiltä on muun muassa tullut työntekijä kertomaan eri tavoista rukoilla. Päiväkotimme perheiden kulttuuritaustat ovat näkyneet välipaloilla: yhteistyössä keittiön kanssa on suunniteltu kansainvälistä välipalalistaa. Olemme järjestäneet myös kädentaitojen työpajoja sekä laittaneet esille kuvia eri maista”, Merja kertoo. Heli Arvilommi – taa toiminnassamme vain viikkoa vuodesta, mutta oikeasti sen merkitys kantaa pidemmälle. Sirkeä sade rummuttaa rajattomasti. Ja totta kai nautimme torttukahvit”, Sari kertoo. Merja korostaa johtajan tukea. Syysmetsän sävyisä sinfonia. ”Myös suomalainen kulttuuri saa sijansa. Taivaan takaa kuuluu jo talven tuttu tuutulaulu. ”Draaman keinoin olemme tuoneet esille toisen huomioimista ja kuulemista ja oppineet samalla, miten erilaisuus on rikkautta. Sari ja Merja kannustavat ottamaan yhteisymmärryksen osaksi arkea. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT Nallukka: SYKSYN SINFONIA Eloisan kesän jälkeen märän sammaleen samba. ”Kannattaa ottaa koko talo mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan viikkoa. Muun muassa materiaalit, jotka sitä varten tuotetaan, ovat käytettävissä milloin vain niille on tarvetta. Näin lapset oppivat jo pieninä kohtaamaan eri taustoista tulevia ihmisiä, oppivat ymmärtämään erilaisuutta.” TEKIJÄT. Me olemme jakaneet ryhmille vastuualueet, ja näin kukaan ei ole kuormittunut liikaa.” ”Kutsukaa mukaan myös yhteistyötahoja: esimerkiksi kirjasto, musiikkiopisto ja seurakunta ovat oivallisia kumppaneita”, Sari sanoo. Vuosien saatossa Teamsin kansioihin onkin tallentunut runsaasti sisältöjä katsomuskasvastuksen toteuttamiseen.’’ Eestinmäessä Yhteisymmärrysviikkoon on sisältynyt musiikkia, lauluja, tansseja, leikkejä ja tarinoita eri maista. Koko talon yhteinen asia Miten Yhteisymmärrysviikosta voisi tulla koko päiväkodin yhteinen juttu. Yhtenä vuotena teimme leikkinurkkaukseen suomalaisen saunan.” Yhteisymmärrysviikolla Porvoon suomalaisen seurakunta on toiminut yhteistyökumppanina. Hänellä on avainrooli saada työyhteisö sitoutumaan. Tuuli puhaltelee poikkihuiluaan matalin samettisävelin. Koivun kitara komppaa kepeästi kieliänsä, lehdet tanssivat kuin nuotit viivastolla. Eräänä vuonna meille esitettiin Nooan Arkki -kertomus päiväkodin pihalla ja toisella kertaa he veivät meidät lähimetsään Luomiskertomuksen maailmaan.” Viikko saa aina arvoisensa päätöksen. ”Porvoolaisina viikkomme on aina päättynyt Runebergin pariskunnan vierailuun lapsiryhmissä. ”Me teemme sitä päivittäin arjessa, kun kohtaamme eri kulttuureista tulevia lapsia ja heidän vanhempiaan. Lapset puolestaan ovat esittäneet heille eri maista tulevia musiikkiesityksiä. Vaahtera rokkaa oranssiaan, virkeät värit huutelevat hilpeästi
Tarvitsemme tietoja ja yhteisvastuuta tarttua asioihin. Nähdäänhän siellä! KASVURAUHA -HYBRIDISEMINAARI KESKIVIIKKONA 25.10.2023 Teams ja live Seminaari liittyy STM:n Väkivallaton lapsuus 2020–2025 -toimenpidesuunnitelmaan. Lue lisää: evl.fi/kirkonkasvatuksenpaivat Tämä työkausi pitää sisällään monenlaisia tapahtumia ja polkuja niin täällä Kirkkohallituksessa, järjestöissä kuin seurakunnissakin. Ohjelmasisällöltään päivät ovat kasvatuksen alan ammattilaistapahtuma, joka tarjoaa seurakuntien, kristillisten järjestöjen, yhteiskunnallisten yhteistyöverkostojen ja kasvatuksen alan oppilaitosten työntekijöille upean keskustelufoorumin ja kohtaamispaikan. Tavoitteena on kehittää eettinen toimintamalli lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Päivät on suunnattu kaikille kasvatuksen kentän työntekijöille, ja osa päivien ohjelmasta toteutetaan myös ruotsin kielellä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen evl.fi/kasvurauha LAPSET, NUORET, INTERNET JA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA, TIISTAINA 10.10. Tammikuussa kokoonnumme teemalla ”Toivon polulla” ja mukaan kutsutaan seurakuntien koko kasvatuksen tiimiä. Ohjelmaa on tarjolla kaikenikäisten kasvatuksen teemoihin, myös varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen evl.fi/seksuaalinenhairinta Lisätietoja liisa.valila@evl.fi. Kasvatuksen päivillä pääsemme tutustumaan uusiin Polku–materiaaleihin, kuulemaan sekä vahvistamaan työntekijän omaa identiteettiä ja omia toivon näköaloja. Seminaarissa pohdimme sitä, miten ehkäisemme ja estämme uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvan henkisen, hengellisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai kaltoinkohtelun. KLO 13–15 Tiedätkö mitä lapset näkevät ja kuulevat internetissä. Seminaari on ekumeeninen ja edustettuina ovat isot kirkkokunnat, vapaat suunnat sekä herätysliikkeet. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Tervetuloa tapahtumiin ja poluille! KIRKON TALOLTA TEEMA: TOIVON POLULLA Tervetuloa Kirkon kasvatuksen päiville 9–11.1.2024 Jyväskylään. Valitettavasti lapset eivät ole aina turvassa myöskään uskonnollisen yhteisön toiminnassa. Tapahtumassa on perinteisesti myös laaja kasvatuksen alan materiaalinäyttely. Tule kuulemaan! Webinaari toteutetaan yhteistyössä Nuorten Exit ry:n ja Loisto setlementti ry:n kanssa. Meidän erityisteemamme kulkevat vahvasti uskonnonvapauden juhlavuoden, turvallisemman seurakunnan, Perhekeskus-verkostojen ja Polku-toimintamallin äärellä. Nämä kaikki teemat esillä myös tammikuussa Kasvatuksen päivillä
Henkilöstölle on tarjottu koulutuksia, tukimateriaalia, ja seurakunnan katsomuskasvatusmentorit ovat tukeneet kasvattajia katsomuksellisten teemojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Viime vuosina katsomuskasvatuksen kehittämisessä on huomioitu erityisesti moninaisuuden näkökulmia ja katsomusten yhdenvertaisuuus. Kirkkonummella varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen kehittämistyötä on tehty vuosikymmeniä. Suomenkielisen evankelis-luterilaisen seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti kehittämään ja arvioimaan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen tarvitsemaa tukea. Katsomuskasvatuksella rauhaa ja yhteisymmärrystä tuleville sukupolville 1 KUVA Marissa Tammisalo TEKIJÄT 28 Katsomuskasvatusta koskeviin kysymyksiimme vastasi varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Satu Westerlund Kirkkonummelta. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Minkälaisia askeleita katsomuskasvatuksen kehittämistyössä otettu tähän mennessä omalla toimialueellasi. Kunnan kielija kulttuuriopettajat ovat tulleet vahvasti osaksi katsomuskasvatuksen tuen suunnittelua ja yhteistyötä, ja kunnan alueella oleviin katsomusyhteisöihin on luotu yhteistyösuhteita. Hänen vastuualueelleen kuuluu kunnan itäisen alueen varhaiskasvatus ja perhepäivähoito.
Kielija kulttuuriopettaja on tehnyt yhteistyössä kirjastopedagogin kanssa katsomuksiin liittyvän lukusalkun, jossa on kirjojen lisäksi toimintamateriaalia, esim. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Entä huoltajayhteistyö, miten se toteutuu. Jatkuva, avoin ja luottamuksellinen dialogi henkilöstön ja huoltajien välillä on ensiarvoisen tärkeää katsomuskasvatusta toteutettaessa. Turvallinen kasvattaja kuulee ja pysähtyy lapsen rinnalle häntä mietityttävien asioiden kanssa. Lähetämme säännöllisesti henkilöstölle katsomuskasvatuskirjeitä, joihin kokoamme vuodenkiertoon ja katsomuksellisiin ilmiöihin liittyviä toimintaideoita. Olemme esimerkiksi laatineet kuvaukset kunnan erilaisista katsomuksellisista tiloista ja ohjeet niihin tutustumiseen. Henkilöstö huomioi moninaisuusnäkökulman myös oppimisympäristöjen, toiminnan ja välineistön suunnittelussa. Kasvatusyhteistyö alkaa huoltajien kanssa jo lapsen aloittaessa varhaiskasvatusta. Juhlakaruselli(dialogikasvatus.fi) ja Viisastutaan-materiaalia (evl.fi). Huoltajien kanssa käydyt keskustelut ja katsomuskasvatuksen sisältöjen avaaminen heille on erityisen tärkeää ryhmässä, jossa on edustettuna erilaisia katsomuksia. 5. 4 Turvallinen kasvattaja kuulee ja pysähtyy lapsen rinnalle häntä mietityttävien asioiden kanssa. Työn alla on tällä hetkellä moniaistiset katsomuslaatikot, joiden kautta lapset voivat tutustua eri katsomuksiin kokemuksellisesti eri aistien kautta. Henkilöstöltä vaaditaan herkkyyttä, läsnäoloa ja rohkeutta tempautua ihmettelemään lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa pyritään siihen, että kaikki lapset voivat osallistua toimintaan ja heitä kannustetaan pohtimaan ja tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja kysymyksiä. 7 KYSYMYSTÄ Lapset ovat avoimia ja kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta. Heiltä syntyy spontaaneja kysymyksiä ja omia oivalluksia yllättävissäkin tilanteissa. Aloituskeskustelussa huoltajat kertovat kasvattajille perheelleen tärkeistä arvoista, perheessä vietettävistä juhlista ja perheen mahdollisesta uskonnosta tai muusta katsomuksesta. Lapset nostavat esiin asioita omista elämäntilanteistaan, syntymästä, kuolemasta, perheen juhlista, ja toki maailman tapahtumat, kuten sota Ukrainassa, voivat pohdituttaa ja pelottaakin. 2 3 Kulttuurien, kielten ja katsomusten moninaisuus näkyy vahvasti varhaiskasvatuksessa. Kun ryhmässä on edustettuna monia eri katsomuksia, nämä kaikki tulee huomioida vuoden kierrossa. Tällöin herkästi läsnä oleva kasvattaja voi tukea lapsen ajattelua vaikkapa etsimällä yhdessä lisää tietoa lasta mietityttävistä asioista. Esimerkiksi erilaisiin katsomuksellisiin tiloihin tutustuessa lapset tuottavat kysymyksiä ja ihmettelyä omista lähtökohdistaan käsin. Lapsen tulee saada kokemus, että hänen ajatuksiensa ovat arvokkaita ja merkityksellisiä. Tavoitteenamme on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Esimerkiksi lattiakuvat, Viisastutaan-materiaali ja Katsomuslaatikot avaavat mahdollisuuden yhteiseen ihmettelyyn. Lapset ja huoltajat voivat osallistua toiminnan valmisteluun tuomalla esimerkiksi valokuvia tai esineitä, joiden kautta juhlaan tai tärkeään päivään voi tutustua. Katsomusten osalta myös uskonnottomuus näkyy ryhmien arjessa. Mentorit järjestävät kunnan luterilaisissa kirkoissa kirkkoseikkailuja, joihin miltei koko esiopetusikäisten ikäluokka osallistuu. Seurakunnan katsomuskasvatusmentoreilta voi lainata esimerkiksi lattiakuvamateriaaleja sekä kasteja surulaatikoita. Siinä henkilöstöä auttaa juhlakalenteri ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö. Toivomme että erilainen, helposti käyttöön otettava materiaali kannustaa ja helpottaa henkilöstöä tarttumaan katsomuksellisiin teemoihin matalalla kynnyksellä. Materiaaleja voi lainata varhaiskasvatuksen välinelainaamon kautta. Kunnan sisäisillä verkkosivuilla on materiaalia katsomuskasvatuksen suunnittelun tueksi. Entä lapset, ovatko he nostaneet esiin jotain erityistä prosessoitavaa. Kasvattajan tehtävä on myös tuottaa lapsille monipuolisesti kokemuksia erilaisista oppimisen alueista. Mitä materiaalia katsomuskasvatukseen on tehty ja minkä verran sitä on teillä käytössä. Näin katsomukselliset ja eettiset aiheet tulevat luontevasti osaksi ryhmän arkea. Pohtimista voidaan jatkaa yhdessä ryhmän muiden lasten kanssa ja tuottaa erilaisia näkökulmia. Miten moninaisuus näkyy katsomuskasvatuksessa. Tämän pohjalta kasvattajat voivat kirjata lapsiryhmän vuosikelloon näkyviin ryhmässä edustettuina olevien katsomusten juhlapäiviä ja ottaa niitä mukaan toiminnan suunnitteluun. Materiaalia tuotetaan ja lisätään koko ajan päiväkotien tarpeita kuunnellen. Uskonnollisten tilaisuuksien (jouluja kevätkirkot) aikana järjestetään mahdollisuus valita vaihtoehtoinen tilaisuus. Lapsen tulee saada kokemus, että hänen ajatuksiensa ovat arvokkaita ja merkityksellisiä
Yhteistyö evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa on vahvaa ja tavoitteellista, ja yhteistyösuhteet kunnan muihin katsomusyhteisöihin vahvistuvat yhteistyön lisääntyessä. HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | johanna.mantere@step.fi | satu.reinikainen@step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Katsomuskasvatuksen pedagogiikka ja yhteistyö Tilauskoulutus, myös verkossa Miten katsomuskasvatus niveltyy osaksi varhaiskasvatuksen arkea ja toimintaa ohjaavaa pedagogista ajattelua. 7 Olen erittäin kiitollinen ja iloinen siitä katsomusyhteistyöstä, jota meillä Kirkkonummella tällä hetkellä on. Lasten ja varhaiskasvatuksen osalta unelmoin siitä, että katsomuskasvatus löytäisi paikkansa luontevana osana lapsen kokonaisvaltaista kasvatusta ja opetusta. Minkälaiset seurakuntayhteistyön rakenteet teillä on. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus voi parhaassa tapauksessa rakentaa rauhaa ja yhteisymmärrystä tuleville sukupolville. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus saada varhaiskasvatuksessa kokemuksia ja ymmärrystä erilaisista katsomuksista ja uskonnoista, samoin kuin saada arvostusta omasta katsomuksestaan tai uskonnostaan. Lasta tulisi kannustaa ja rohkaista ihmettelemään ja pohtimaan etiikkaan ja katsomuksiin liittyviä asioita ja henkilöstön tulisi tuottaa lapsille kokemuksia, jotka mahdollistavat ihmettelyn. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT Mitä itse toivot katsomuskasvatusyhteistyöltä. 6. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa sille, miten lapsi suhtautuu uskontoihin ja katsomuksiin tulevaisuudessa. Miten katsomusyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö voi rikastuttaa katsomuskasvatusta. Yhteisöllisen kokemisen ja jakamisen merkitys oppimisessa, kaikkien aistien käyttö, kehollisuus ja muu toiminnallisuus sekä laaja-alainen osaaminen tulevat lattiakuvien kautta huomioiduksi. Kunnioittava ja arvostava suhtautuminen lisääntyy, kun lapsi saa positiivisia kokemuksia muista katsomuksista ja kokee itse tulevansa arvostetuksi sellaisena kuin on. Tämän lisäksi varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö ja johtava varhaisnuorisotyöntekijä tapaavat vuosittain ja keskustelevat ajankohtaisista yhteistyön ilmiöistä. Kokouksissa jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista sekä ideoidaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Entä mitä unelmia sinulla on lapsen kannalta suhteessa katsomuskasvatukseen. 7 KYSYMYSTÄ Seurakunnan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusmentorit ja kunnan varhaiskasvatuksen edustajat tapaavat säännöllisesti noin neljä kertaa vuodessa katsomuskasvatuksen yhteistyöryhmässä. Yhteisymmärrysviikko katsomuskasvatusyhteistyössä 10.11.2023 12–16, verkossa Yhteisymmärrysviikko on oivallinen mahdollisuus katsomuskasvatusyhteistyön toteuttamiselle! Tule tutustumaan Yhteisymmärrysviikon 2024 teemoihin ja materiaaleihin ja kuulemaan ideoita yhteisymmärrysviikon toteuttamiseen paikallisessa yhteistyössä. Menetelmä tukee osallisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja dialogisuutta. Koulutus avaa mahdollisuuksia rakentaa dialogia ja kehittää yhteistyötä yhdessä alueen katsomusyhteisöjen kanssa. Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa Tilauskoulutus Lattiakuvat on hyvä menetelmä katsomuskasvatukseen ja elämänkysymysten käsittelemiseen
Nadja Sarell on freelance-kuvittaja, ja hän on valmistunut myös tanssijaksi. Uskontolukutaitoa tarvitaan yhä enenevässä määrin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, sosiaalija terveysalalla sekä poliisija oikeusviranomaisten taholla. Hyvä kasvuympäristö on Elsan ja Laurin maailman tapaan yhteisöllinen. Isovanhempien mukanaolo antaa luontevan mahdollisuuden käsitellä sukua ja ikääntymistä. Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Nyt kahdeksanosaisen sarjan aiheet vaihtelevat matkustamisesta uimiseen, luistelemisesta kierrätykseen. Tässä tärkeässä osassa on myös Nadja Sarellin kuvitus. Päiväkodissa korostuvat niin oppimisen kuin ryhmän käyttäytymisen erilaiset vaiheet, suhteet aikuisiin ja erilaiseen kulttuuritaustaan. Kirja ”Uskontolukutaito suomalaisessa yhteiskunnassa” kartoittaa, missä ja mihin uskontolukutaitoa tarvitaan ja millaisia seurauksia puutteellisesta uskontolukutaidosta voi olla. keisiin, esimerkiksi herätysliikkeisiin kohdistuva uskontolukutaito ei ole itsestään selvää. Elsan ja Laurin elämänpiiri on monipuolinen. Oikeus omaan uskontoon on perusoikeusja yhdenvertaisuuskysymys. Uusien uskonnollisten ryhmien ja ilmiöiden lisäksi myöskään Suomessa tavanomaisempien uskonnollisiin liikVUODEN 2023 TIETOPÖLLÖ-PALKINTO KERTTU RAHIKALLE JA NADJA SARELLILLE Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö myönnettiin tänä vuonna työparille, lasten tietokirjailija Kerttu Rahikalle ja kuvittaja Nadja Sarellille. Lapsen arkipäivään liittyvät elämänhallinnan keinot käsitellään vetävän tarinan ja huomaamattoman toiston avulla. Selkeiltä, liikkeiltään harkituilta ja värikylläisiltä hahmoilta voi oppia toimintatapoja erilaisiin tilanteisiin. Teoksessa pohditaankin, miten uskonnollisten liikkeiden oikeudet ja velvollisuudet näyttäytyvät uskontolukutaidon näkökulmasta. Muun muassa muuttoliikkeen ja uusien hengellisyyksien muotojen takia yhteiskunnassa tarvitaan parempaa kykyä ymmärtää uskonnollisia ilmiöitä. Näissä faktiotyyppisissä kuvakirjoissa tarinan jälkeen tuleva tietopaketti houkuttelee jatkamaan yhteisiä keskusteluja. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT KIRJAHYLLY Toimittajat Aini Linjakumpu, Tuula Sakaranaho, Johanna Konttori, Inkeri Rissanen, Ruth Illman, Martin Ubani ja Marja Tiilikainen USKONTOLUKUTAITO SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Gaudeamus 2023 Uskontojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kadonnut, vaan uskontoihin liittyvät teemat, kysymykset ja haasteet ovat päinvastoin kasvavassa roolissa. Uskonnollisten vähemmistöjen osallisuus ja oikeudet ovat olennaisia yhteiskuntarauhalle, ja uskontolukutaitoa tarvitaankin kansalaistaitona keskinäisen ymmärryksen ja toimivan demokratian vahvistamiseen. Tapakulttuuri tulee tutuksi, kun tutustutaan esimerkiksi juhlaetikettiin tai opitaan keinoja riehakkaan olon purkamiseen. Tämä vaatii riittävää ymmärrystä uskonnollisista liikkeistä. Palkintoperustelut Helsinkiläisen työparin tausta ja tiivis yhteistyö tulevat hienosti esiin suurikokoisissa Elsa ja Lauri -kuvakirjoissa (Kustannus-Mäkelä). Erilaisiin uskonnollisiin ryhmiin kuuluville tulee taata uskonnon harjoittamisen oikeus. Teokset korostavat omalta osaltaan turvallisia ihmissuhteita ja kykyä tulla toimeen muiden kanssa. Tarinoiden tapahtumista pienet lukijat saavat vinkkejä omiin toiminnallisiin leikkeihinsä. Kerttu Rahikka on kasvatustieteiden maisteri, ja hän työskentelee päiväkodissa. Globalisaation sekä uskontoa hyödyntävän nationalismin ja populismin vuoksi on tärkeää pohtia, minkälaisia merkityksiä uskonnoilla on yksilöille ja yhteisöille. Teoksen kirjoittajina on uskontojen tutkimuksen eturivin asiantuntijoita kuudesta eri yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.
Eikö meidän tehtävämme ole julistaa evankeliumia. Kuin hennon ja hauraan kasvin vaalimista.. Väittäisin, että asia on aivan päinvastoin: vaikeneva pappi ei hylkää Jumalaansa, vaan väistyy hiukan syrjemmälle – ja tekee tilaa Jumalalle! Meidän kykymme ymmärtää toista ihmistä on ja hänen tarpeitaan on aina rajallinen, kun taas Jumalan ymmärrys on rajatonta. Joskus taas käy niin, että Jeesuksen sanat puhuttelevat eniten opetuslapsia tai muita läsnäolijoita, kuten kertomuksessa rikkaasta nuorukaisesta ja suurimmasta käskystä. Synnytysosasto oli oma maailmansa: mitä sitten, kun odottava äiti sairastuu vakavasti tai odotettu vauva kuolee kohtuun. Sen sijaan tulee pidättäytyä oman arvomaailmansa tyrkyttämisestä tai omien mielipiteittensä äänekkäästä julistamisesta. Akuuttiosastoilla kohtasin paljon kipua ja kuolemaa, mutta myös toiveikkuutta ja pieniä ihmeitä. Joskus mietin, miten avata käsitettä siten, ettei se sulkisi ketään ulkopuolelle. Saako ylipäätään murtua ja olla jaksamatta. Mieleeni tulevat Sakkeus ja nainen Sykarin kaivolla. Toisinaan voi tukea toista ikään kuin palauttamalla tämän ajatukset hänelle itselleen. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta monesta seurakunnan työntekijästä ja aktiivisesta toimijasta. Onko sille tilaa. Kun viimeksi toimin sairaalasielunhoitajana kymmenisen vuotta sitten, papin läsnäolo sairaalassa oli vielä varsin luontevaa ja kirkollinen kieli useimmille ihmisille ymmärrettävää. Teemmekö enää hengellistä työtä, kun seurakunta toimii kunnan palveluntuottajana eikä iltapäiväkerhossa saa rukoilla. Työ on kuin hennon ja hauraan kasvin vaalimista: laiminlyöminen tietää tuhoa, mutta liiallinen kasteleminen ja ravitseminen on vähintään yhtä kohtalokasta. Merkityksellisiksi nousevat myös rohkaiseminen, luottamuksen vahvistaminen ja toivon tuominen. Tehtävät olivat hyvin vaihtelevia riippuen siitä, millaisella osastolla liikuin. Näin tapahtuu jopa kuoleman äärellä: viisaimmat sanat kuolemisesta olen kuullut kuolevilta itseltään. Näin ihminen saattaa hahmottaa oman tilanteensa selvemmin. Olisiko ”keskusteluapu” kömpelö. Kun tutkit Jeesukseen toimintaa, saatat huomata, että keskustellessaan fariseusten ja muiden uskonnollisten ihmisten kanssa Jeesus vetosi Jumalaan ja tämän sanaan. Varhaiskasvatuksen kentällä olemme käyneet ja käymme läpi samankaltaista kamppailua. Jos esimerkiksi rukoileminen on hänelle aivan vierasta, se saattaa jopa pelottaa. Molemmat toimintamallit ovat itsekkäitä, jopa julmia. Toisinaan nämä keskustelut johtivat muutokseen ihmisen sisäisessä tai jopa ulkoisessa elämässä. Mutta nyt sellainenkin sana kuin ”sielunhoito” saattaa herättää ihmisissä hämmennystä – jopa karkottaa tukea tarvitsevia. Papin tehtävänä on tehdä tyhjää tilaa, jossa toinen ihminen voi pohtia itseään ja omaa tilannettaan. Mutta kun hän kohtasi ihmisen, joka kamppaili oman elämänsä kysymysten kanssa, hän lähti aina liikkeelle siitä tilanteesta, jossa tämä eli. Pappeus on paljolti sisäistä kääntymistä Pyhän Hengen puoleen. Mitä ihmeen hoitoa sielun hoitaminen on. Psykiatrisella puolella haasteet olivat erilaisia. Silloin on hyvä pohtia, mikä oikeastaan on lapsen kannalta parasta. Näin se löytää oman elinvoimansa ja kukoistaa. Mitä pitäisi ajatella, jos meitä pyydetään osallistumaan päiväkodin katsomuskasvatukseen entisten hartaushetkien sijaan. Piilotammeko värimme, jos emme jatkuvasti tuo sitä esiin. On hedelmällisempää pohtia lapsen mielessä olevia kysymyksiä. Toisen ihmisen tuskan kestäminen ja vastaanottaminen on tärkeää. Näitä kysymyksiä pohditaan sairaalasielunhoidossa aina asiakkaan lähtökohdistaan – hänen tarpeistaan ja katsomuksestaan käsin. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Sairaalapapin merkintöjä TEKSTI Taina Karvonen Varhaiskasvatuksen opettaja ja pappi/ Kankaanpään seurakunta KUVITUS Pekka Rahkonen Toimin tämän vuoden alkupuoliskon sairaalapappina Porissa. Työn keskiössä olivat potilaat, heidän omaisensa ja eri osastojen henkilökunta. Tärkeintä on kuunnella kokonaisvaltaisesti., mitä toinen viestii. On maltettava mielensä ja tutkittava, mitä kasvi tarvitsee. Vai löytyisikö korvaavia ilmaisuja. Ympäröivä maailma on muuttunut. Miten elää, kun elämä jakaa huonot kortit, kun kaikelta tuntuu putoavan pohja pois, kun toivo paremmasta pettää jo ties monennen kerran
33 IDEAT s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Jani Mahkonen IDEAT 33. 44 Tärkeiden asioiden matkalaukku s. IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. Pesimispaikkaa ihmetellään yhdessä. 38 DEEP TALK on arvokieltä s. 48 Laula-leiki-liiku: Odotetaan-laulu adventtiin Kiikaroimalla metsästä löytyy linnunpesä, jossa on pieniä leikkilinnunpoikasia
34 IDEAT 34 IDEAT LIIKKUVAT LAPSET Perhekerho pyrähti hyppyrimäen laavulle TEKSTI Satu Rathgeber KUVAT Jani Mahkonen
Lopuksi on kiva käydä köllöttelemässä riippukeinuissa. Vuorossa on Miran ohjaama liikuntaleikki varjon ja pehmolintujen kanssa. Kiikaroimalla metsästä löytyykin linnunpesä, jossa on pieniä leikkilinnunpoikasia. Se rauhoittaa lapset kuuntelemaan metsän puiden suhinaa ja eri lintulajien laulua. Samalla lennätämme lintuja varjon kanssa ja katsomme, miten hyvin ne lentävät. Hiekkatie rapisee askelissa, kun lapset kirmaavat kohti laavua. Taustalla soi musiikkia ja laulamme mukana. Lapset vanhempineen otetaan iloisesti vastaan! Ryhmää ohjaavat lastenohjaaja Mira Kähkönen Joutjärven seurakunnasta ja kollega Riikka Hyrkäs Salpausselän seurakunnasta. Laura ohjaa riippukeinuissa oleville pienen lintuaiheisen meditaation. Samalla pohditaan lintujen pesimisrauhaa ja hissutellaan sen läheisyydessä ihan hiljaa. ”Saako näihin kiivetä ja temppuilla. Muuten ei tässä elämäntilanteessa olisikaan aikaa kuntosalille.” Mä oon tosi ketterä, koska mä harrastan jalkapalloa ja karatea!” Siksi mä pääsin helposti kiipeämään tänne riippukeinuunkin.”. Pesimispaikkaa ihmetellään yhdessä. Rastiradan tehtävät johdattelevat tutustumaan luontoon ja lintuihin. Esillä on myös kirjoja, joita lapset ja aikuiset innolla tutkivat. Laura on järjestänyt perheille rastiradan metsään, laavun lähiympäristöön. Rastien välit kuljetaan ylittämällä monenlaisia esteitä – kannot, varvikot ja kaatuneet puunrungot toimivat luonnon omana temppuratana. Yhteisleikin jälkeen siirrymme laavulle haukkaamaan välipalaa. Varjolta lentävät linnut juostaan hakemaan takaisin kyytiin. Rastiradan jälkeen perhekerholaiset kokoontuvat yhteen leikkivarjon äärelle. Perheet etsivät muun muassa metsään piilotettuja lintupehmoja ja tutkivat rasteilla, mitä linnut syövät ja missä ne pesivät. Lapset katselevat uteliaina Lauran virittämiä riippukeinuja. Ohjaajat kantavat mukanaan pientä evästä ja kahvitermareita. Laavulla on Lauran tuomia värityspahveja, joihin voi värittää luonnon omilla väreillä. Mukana on myös ympäristökasvattaja Laura Poikajärvi Luontokoulu Kaislasta. Voinko mennä päikkäreille jo nyt?” kyselevät innokkaimmat. 35 IDEAT Perhekerho pyrähti hyppyrimäen laavulle Pian käynnistyy perheiden yhteinen ulkoilukerho Lahdessa maineikkaan hyppyrimäen kupeessa. Kokoontumisen teemana on tänään luonto, linnut ja liikkuminen. Olisiko siitä hyvä siirtyäkin jo päiväunille! Täällä luonnossa on ihan oma “kuntosali”, jossa tykkään käydä lasten kanssa
Yleensä juoksen ainakin pikkuveljen perässä, kun se ehtii kaikkialle!”. Ota asia rohkeasti puheeksi myös päivähoidossa tai koulussa ja kysy miten lapsella siellä sujuu. Bonuksena tulee tietenkin luontoon, kasveihin sekä eri eläinja eliölajeihin tutustuminen sekä ympäristöstä huolehtiminen.” Epätasainen ja määrittelemätön ympäristö ovat ulkoliikunnan suuri rikkaus. Kaikille lapsille on tärkeää, että he saavat mahdollisuuden kasvattaa luottamusta omiin taitoihin.Tämä tarkoittaa, että he saavat kehuja ja kiitosta onnistumisesta, yrittämisestä ja innokkuudesta. Lasten sinnikkyys ja luonteenvahvuudet kehittyvät luonnossa liikkuessa. Pyri välttämään liikaa varoittelua tai jatkuvaa ohjaamista. Sitä meidän vanhempien ja kasvattajien tulisi ruokkia päivittäin. Kokeilemalla ja välillä epäonnistumallakin lapsi saa kokemuksia, jotka rakentavat varmuutta juuri siihen tilanteeseen tai taitoon. Mitä useammin lapsi pääsee haastamaan taitonsa ja harjoittelemaan sekä saa mahdollisuuden kokeilla ja myös epäonnistua, sen paremmin lapsen taidot kehittyvät. Vanhempina ja kasvattajina voimme tarjota lapselle mahdollisimman monia erilaisia liikkumispaikkoja ja –ympäristöjä. Kun lapsi alkaa luottaa omiin taitoihinsa, motivaatio liikkumiseen lisääntyy ja taidot kehittyvät. Tunnistamalla tilanteet tai taidot, joissa lapsi eniten tarvitsee tukea, on helpompi etsiä apua. Tärkeää on myös ihailla lapsen kehittyviä taitoja ja antaa positiivista palautetta, kuten: “Miten sinä oletkin noin ketterä, että pääsit kiipeämään tuolle kivelle! Ja miten hienosti ja sinnikkäästi jaksoit roikkua oksalla noin kauan!” Tykkään liikkua kaikenlaisella tavalla. Tämä tietoisku on lähteestä: innostunliikkumaan.fi Perusta liikunnalliselle elämäntavalle “Luontoympäristö on luontainen liikuttaja”, vastaa Laura, kun kysyn, miten luontotoiminta istuu osaksi liikuntakasvatusta. Vanhemmat puolestaan kannustavat esimerkillään. Vaikka aikuisella itsellään ei olisikaan liikunnallisia vahvuuksia, voi silti toimia lapsen liikunnanilon innostajana. Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy noin 5–6 % ikäluokasta, ja lievempiä motoriikan haasteita havaitaan arviolta jopa joka kymmenennellä lapsella. Pelkästään jo lapsen ulkoilun mahdollistaminen ja kasvuympäristön monipuolinen tutkiminen yhdessä luovat hyvän perustan lapsen liikunnallisen elämäntavan kehittymiselle. Lapsi on luonnostaan utelias ja liikkuvainen. Jos vanhemmalle tai kasvattajalle herää epäilys, että lapsi tarvitsee tukea motoristen taitojen kehittämiseen, kannattaa havainnoida lasta arkisissa puuhissa. ”Luontoliikunta tuo kaikki rakentamattoman ympäristön edut, kuten tasapainoilun ja koordinaatiokyvyn harjoittelun sekä erilaisiin elementteihin ja sääolosuhteisiin sopeutumisen. Lapset nauttivat, kun he pääsevät ylittämään itsensä ja kiipeilemään esimerkiksi puihin. 36 IDEAT LIIKKUVAT LAPSET 36 IDEAT Vinkkilinkit perheiden yhteiseen liikkumiseen: • liikkuvaperhe.fi • neuvokasperhe.fi • suomenlatu.fi/ulkoile/ perheliikunta • liiku.fi/varhaiskasvattajille/ varhaiskasvatuksen-liikuntamateriaalit/vinkkeja-perheliikuntaan • seurakunnille.step.fi/course/ luonto-ja-liikuntaseurakunnan-kasvatuksessa • lahti.fi/kasvatus-ja-koulutus/ luontokoulu-kaisla MITEN TUKEA LAPSEN MOTORIIKKAA
3. Siitä saa voimaa arjen työskentelyyn. 4. Se on jäänyt sieltä elämään ja nykyään käyn päivittäin tekemässä koiran kanssa useita kävelylenkkejä. 37 IDEAT 1. – Liikkuminen on minulle elämäntapa. Vanhemmat voivat juurruttaa lapsiin normaalin arkiliikkumisen taidon eli ihan peruskävelyn tai pyöräilyn. 7. Miten haluaisit kehittää seurakuntanne liikuntakasvatustyötä. Mikä on vaikuttanut itselläsi liikunnallisen elämäntavan kehittymiseen. Lahti on liikuntakaupunki ja meillä on hyvät yhteistyökumppanit, joiden kanssa tehdään yhteisiä liikunnallisia tempauksia. Jos vanhemmat liikkuvat, myös heidän lapsensa liikkuvat ja ovat motorisilta taidoiltaan etevämpiä, kuin vähän liikkuvien perheiden lapset. ”Haaveilen luontoliikuntakerhosta metsässä” Perhetyöntekijä Mira Kähkönen:. Minkälaisia muutoksia olet huomannut viime vuosina perheiden liikuntatottumuksissa. Millä tavoin tuette perheiden yhteistä liikkumista toiminnassanne. – Liikkuvien perheiden ja ei-liikkuvien perheiden lasten liikkumistottumuksissa ja motorisissa taidoissa on selviä eroja. Onko liikuntakasvatus toiminnassanne tavoitteellista. – Minua on tuettu ja kannustettu lapsena ja nuorena liikkumiseen. – Toivoisin lisää yhteisiä liikkumismahdollisuuksia perheille, etenkin iltaisin, jotta työssä käyvätkin perheet voisivat osallistua. Mitä liikkuminen ja liikunta merkitsee sinulle itsellesi. – Haaveilen luontoliikuntakerhosta metsässä, jota voisi pitää kerran kuukaudessa perheille. Olen pienestä pitäen liikkunut ja harrastanut kilpaurheilua. 6. Jokaisessa perhekerhossa on myös perheille yhteistä liikkumista riippuen kerhon teemoista. Nykypäivänä kuljetaan hyvin herkästi autolla, eikä anneta lapsille mahdollisuutta totuttautua arkiliikkumiseen. – Meillä on erilaisia tapahtumia, joissa on liikuntaa mukana. Lasten harrastaminen on nykyään todella kallista ja tässä kohtaa näkisin, että seurakunnat voisivat järjestää ilmaista perheliikuntaa. Mikä on sinun työhaaveesi lähitulevaisuuteen. Lenkkeilyn lisäksi käyn myös säännöllisesti kuntosalilla ja uimassa. Näistä tunnetuimmat ovat lasten Finlandiahiihdot ja Salpausselän kilpailut. 5. Tavoitteellisuus tulee näin luonnostaan ja lapsilähtöisesti. musiikin kautta, hartaushetkissä ja joskus temppuratojen muodossa. – Liikkuminen on kerhoihin sisäänrakennettua esim. 2. Ajattelemme niin, että lapselle ominainen tapa oppia, tutkia ja toimia on liikkua, joten haluamme tukea sitä
Erityisesti minua kiehtoi hiekan tarjoama kokemuksellinen tila, jossa kertomuksella ja läsnäololla on tärkeä rooli. Lyhyiden kertomusten avulla, vähillä sanoilla luodaan sisäisen maailman tila.” Kertomuksien kautta siirrytään peilaamaan osallistujien omaa ja heidän yhteisönsä elämää. Hän toimi Salon seurakunnassa lapsityönohjaajana, mutta nykyään hän on eläkkeellä työstään. Vasun perusteiden mukaista Hyödynnän omassa työssäni Deep talkia osana pedagogiikkaa katsomuskasvatuksen näkökulmasta, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Hän toteaa seuraavasti: ”Menetelmässä hyödynnetään tuhansia vuosia vanhoja kertomuksia ja niistä suurin osa on myös kerrottu autiomaassa. Huoneessa on rauhallista, pieni valo valaisee hiekan. Hiekka edustaa autiomaata, jossa voi tapahtua kaikenlaista. 38 IDEAT DEEP TALK – puhutaan arvokieltä TEKSTI & KUVAT Pauliina Liukkoila Deep talk eli hiekkakertomukset on menetelmä, jossa kaikki alkaa ikiaikaisista, tuhansia vuosia vanhoista kertomuksista. Kerrontahetki alkaa aina osallistujien kiinnittymisellä hiekkakertomuksen ääreen ja hiekkasäkin avaamisella. Mutta silti se antaa käyttäjälle mahdollisuuden toteuttaa Deep talkia erilaisin keinoin ja soveltavin ottein. Menetelmä tukee lasten kasvua hyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen, ihmisyyteen ja rauhaan. Ohjaajan käsien liike hiekalla vahvistaa keskittymistä käsillä olevaan hetkeen ja rauhoittaa lasta. Tunnen hiekan käsissäni, se tuntuu pehmeälle, vähän kylmälle. Deep talkissa liikutaan sisäisen kielen, moraalin, asenteiden ja arvojen alueilla. Deep talk pohjaa Jerome Berrymanin Godly Play -uskontokasvatusmenetelmään. Taustalla ikiaikaiset kertomukset Deep talk -menetelmän on kehittänyt Tuula Valkonen. Tutustuin Deep talk -menetelmään aloittaessani Pikkunorssissa keväällä 2021. Pääsin seuraamaan Deep talk -tuokiota ja olin vaikuttunut. Deep talk -menetelmää on kehitetty yhdessä varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa, jotta se soveltuisi varhaiskasvatuksen käyttöön mahdollisimman monipuolisesti. Yle Areenasta löytyvässä Pisara-ohjelman haastattelussa (2022) menetelmän kehittäjä Tuula Valkonen kertoo kertomuksista mielenkiintoisen yksityiskohdan. Deep talkissa on toistuvat elementit ja toistuvat vaiheet. Deep talkissa liikutaan sisäisen kielen, moraalin, arvojen ja asenteiden alueilla. Pikkunorssi on Suomen ensimmäinen yliopiston alaisuudessa toimiva harjoittelupäiväkoti. Tällä hetkellä toimin varhaiskasvatuksen opettajana 1–5-vuotiaille lapsille. Lapsia tulee ohjata arvokeskusteluun, ryhmään kuulumiseen ja yksilöllisyyteen. Kertomuksien kautta peilautuu osallistujien oma sekä heidän yhteisönsä elämä. Lähtökohtana Deep talkissa ei kuitenkaan ole Godly Playn tapaan uskonto, vaan menetelmä soveltuu kaikenlaisten eettisten kysymysten pohdintaan osallistujan uskontoon katsomatta. Deep talk mahdollistaa tämän kaiken lapsen tasoisesti, aistien ja turvallisesti yhdessä kokien. Pikkunorssissa tuolloin työskennellyt varhaiskasvatuksenerityisopettaja käytti menetelmää oman työnsä osana ja kuvitti IKI-TARU-hankkeen tiimoilta Deep talk -kertomuksia sekä kertomushetkiä. On tärkeää nostaa esille myös DEEP TALK. Ja nyt minä mietin, oletko valmis kuulemaan kertomuksen?” DEEP TALK ELI HIEKKAKERTOMUS OSANA VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAN TOTEUTTAMAA PEDAGOGIIKKAA Olen Pauliina Liukkoila ja toimin varhaiskasvatuksen opettajana Rauman pikkunorssissa. Sen jälkeen esitetään hiekkakertomushetkelle olennainen kysymys: ”Oletko valmis kuulemaan kertomuksen?” Elementtinä hiekka on osoittautunut lapsia puhuttelevaksi
Ja jos kaikki eivät pääse mukaan samana päivänä, niin voimme jatkaa seuraavanakin päivänä. 39 IDEAT Lapsi elää suorituskeskeisessä maailmassa, jossa on alati kiire. Sitten vaihdamme paikkaa.” Varhaiskasvatuksessa Deep talk -menetelmän käyttäminen onnistuu parhaiten pienryhmässä, ja yhden kertomushetken kesto on noin 15 minuuttia. ”Lapset istuvat hiekan vierellä, kuulevat hiekan rauhoittavan äänen, kuulevat kertomuksen, aina yhtä erityisen. Päivän aikana onkin siis mahdollista pitää tuokio useammalle pienryhmälle. Itsekin pidän tässä menetelmässä juuri siitä, että lapsi kohdataan yksilöllisesti ja osana yhteisöään. Deep talkin monipuoliset käyttömahdollisuudet pedagogiikassa. Toisen kunnioittamisesta ja halusta olla yhdessä syntyy kolmanteus. Hetkessä ollaan yhdessä ja puhutaan arvokieltä, joka koskettaa kerta toisensa jälkeen. Itselleni on erityisen tärkeää löytää sellaisia työkaluja, joilla pystyn antamaan lapsille erilaisia kokemuksia minäkuvansa vahvistamiseen. Kokeilemalla ymmärrät”, sanoo Pauliina Liukkoila. Toiseuden hyväksymisen rinnalla menetelmässä puhutaan kolmanteudesta, jolla tarkoitetaan kahden ihmisen väliin syntyvää yhteyttä. Menetelmässä päästään sellaisten ihmisyyden teemojen äärellä, joiden käsitteleminen lasten kanssa on tärkeää. Koen itse erityisen tärkeänä sen, että ei ole kiire. Deep talkissa on Montessori-pedagogiikan piirteitä. En koskaan pysty kuvailemaan tuokion voimaa, se voima on läsnäolossa ja kohdatuksi tulemisessa. Yhdessä olemme enemmän ja yhdessäolo on lahja. Puhutaan arvokieltä Kertomusten teemojen vuoksi hiekkakertomukset sopivat osaksi katsomuskasvatusta, mutta kertomushetket laajemmin mahdollistavat aidon läsnäolon ja mahdollisuuden kohtaamisiin yksilön ja yhteisön tasolla. Välillä on enemmän puhetta, välillä vähemmän. ”Kertomus päättyy, lapset kertovat mistä pitivät kertomuksessa. Lapsi saa tulla kertomushetkeen täysin omana itsenään ja osallistua haluamallaan tavalla. Olen itse käyttänyt menetelmää kaikenikäisten lasten ryhmässä. Deep talk tarjoaa ennakoidun ja strukturoidun tilan, mikä soveltyy hyvin myös erilaisille oppijoille. Ilman kokemusta kohtaamisia ei syntyisi. Hiljaisuudessakin kuulen lapsen äänen. He kertovat myös mistä eivät pitäneet. Menetelmän avulla kykenemme huomaamaan ja juhlistamaan näitä syntyviä kolmanteuksia. Omassa ryhmässäni tuokiolle osallistuu yleensä 5–6 lasta kerrallaan. Ja se riittää. Tuokio ei koskaan ole kaikissa pienryhmissä saman pituinen. Minulta kysytään usein, että voiko menetelmää käyttää myös pienten ryhmissä, koska hiekan käyttäminen koetaan haasteellisena. Ja se riittää. Se on taika, joka vie mennessään. Siksi koen Deep talk -menetelmän olevan juuri sitä, mitä tämä hetki kaipaa. Kaikki sekin mitä ei sanota, sekin on tässä. DEEP TALK. Yhteisiä piirteitä ovat keskusteleminen metaforien kautta, sanaton viestintä, oman sisäisen puheen löytäminen ja leikillisyys. Menetelmässä ei pyritä ymmärtämään toista toisen asemaan asettumalla, vaan arvostetaan erilaisissa kohtaamisissa syntyvää ilmapiiriä, lisäarvoa ja kokemusta. Myös aikuiset, jotka ovat olleet Deep talk -tuokiossa mukana, ovat sanoneet sen rauhoittavan. Koen merkitykselliseksi sen, miten menetelmän kautta lapset saadaan arvokeskustelujen äärelle hyvin luonnollisesti asettumalla lapsen kokemisen ja tulkinnan äärelle. He seuraavat äänettömästi, tarkkoina. Tässä menetelmässä minua kiehtoo sen erilaisuus. Älä epäile tarttua Deep talkiin, vaan innostu ja kokeile. Silloin tunnelma säilyy rauhallisena, ja jokaisen lapsen yksilölliselle kohtaamiselle on aikaa ja tilaa. Myös ihan pienet lapset oppivat tuokion eri vaiheet ja pystyvät tulemaan osaksi kokemuksellista tilaa
” Itselleni on kertomushetkissä tärkeää saada olla hetki rauhassa ennen tuokion alkamista. Arvokieleen alkaa hiljalleen tulla ihmisyyden kieleen liittyviä sanoja tai lauseita. Varhaiskasvatuksen opettajan työssä menetelmä tarjoaa tilan, jossa kaikki voivat jakaa valitsemiaan asioita. Kirjapaja oy. Oletko valmis kuulemaan kertomuksen?” Lause osoittaa syvää, arvostavaa kuuntelemista ja sisäistä arvottamista. Tärkeää on, että jokainen osallistuja näkee ja kuulee kertomuksen. Piiri voi olla puoliympyrän muotoinen. Tärkeintä on, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi. Deep talk -menetelmä soveltuu myös työnohjaukseen ja henkilöstön välisiin keskinäisiin keskusteluihin. Siten saisin vielä yksityiskohtaisemmin käsiteltyä sellaisia aiheita ja arvoja, jotka koen merkitykselliseksi omassa ryhmässäni. ”Kiitos, kun olen jälleen saanut viettää kanssanne tämän hetken, lapset hymyilevät ja katsovat silmät iloa täynnä. Tärkeää on myös valmistella oppimisympäristö Deep talk -tuokiolle sopivaksi. Helsinki. Ainoastaan hiekka huoneessa on valaistu. Ja se hiekalle piirtyy, kaksi parasta kaverusta leikkimässä nukeilla. Deep talk -tuokion toteutuksesta ja rakenteesta Deep talk tuokio alkaa toteamuksella: ”Nyt minä mietin. Niin se juhlissamme on. Huone on mahdollisimman pimeä ja muita virikkeitä on mahdollisimman vähän. Käytettäviä kertomuksia ja kertomushetkeen liittyvää kuvausta löytyy Tuula Valkosen kirjasta ja kuvallista materiaalia löydät IKI-TARU-hankkeen sivuilta. Piiri voi olla lattialla tai pyöreän pöydän ympärillä. Tuolloin kertomushetkellä todetaan, että sekin, mitä ei sanota, on täällä. Lapset maistavat ja jokainen hymyilee, kyllä se maistuu paremmalta, kun se yhdessä nautitaan. ”Ja nyt me voisimme piirtää tähän hiekalla meidän päivän. Kaikki hiekkakertomukset on myös käytävä etukäteen hyvin läpi niin, että tiedät millaisen kertomuksen äärellä olet ja mitä itse haluat lapsille kertomuksen kautta välittää. https://sites.utu.fi/rinnalla Deep talk menetelmän verkkosivut. Eteistyöskentely sisältää rauhallisen sisääntulon ryhmätilaan ja piirin muodostamisen. Mutta eivät laita sitä suuhunsa, jokaisen pitää ensin saada omansa. Deep talk -kertomushetki aloitetaan kysymyksellä: ”Oletko valmis kuulemaan kertomuksen?. 40 IDEAT Valkonen,T. Tänään kuultiin meritähtikertomus, lapset saavat kertoa kuka heistä välittää ja ne ihmiset tallennamme kertomuksen symboliin meritähteen. Mielestäni Deep talk -menetelmän kautta voidaan vahvistaa lapsen sisäiseen arvokieleen ja vahvistaa jokaisen lapsen sisäistä kokemusta ihmisyyden elementeistä. Haluan käydä kertomuksen läpi mielessäni ja kuunnella hiekan rauhoittavaa ääntä. Tulevaisuudessa haluaisin kirjoittaa jonkun kertomuksen myös itse ryhmälleni. ”Juhlissamme on tänään tarjolla pieni hedelmän pala, lapset saavat sen käsiinsä. Tärkeää on, että oppimisympäristö viestii kertomuksen tavoin rauhaa ja vähäeleisyyttä. On mahdollista, että lapsi ei halua jakaa asioita. Sen taikaa ei voi selittää, se täytyy kokea.” DEEP TALK -KERTOMUSHETKEEN VALMISTAUTUMINEN. Mielestäni oikean tunnelman tavoittamisen edellytyksenä on, että olen itse rauhoittunut ja valmiina sitä kautta antamaan saman rauhan myös kertomushetkeen osallistuville. Lapsista yksi toteaa päivän olevan hyvä, kun saa leikkiä kavereiden kanssa. Ja lapset hymyilevät yhdessä, heidät on kuultu ja nähty. https://sites.utu.fi/iki-taru/lukevayhteiso/deep-talk Erityisesti minua kiehtoo hiekan tarjoama kokemuksellinen tila, jossa kertomuksella ja läsnäololla on merkittävä rooli”, sanoo Pauliina Liukkoila. Silloin ymmärrän, Deep talk on jotain todella erityistä. ” Deep talk -kertomushetki koostuu seuraavista vaiheista: eteistyöskentely, kerronta, leikki ja juhla. Tietenkin niin, että se pohjautuisi johonkin ikiaikaiseen ajattomaan kertomukseen. Lapset katsovat hiekkaa he miettivät, tulisiko hiekalle piirtää iloa vai surua. Rinnalla hankkeen verkkosivut. www.deeptalksuomi.com/7-2/blog IKI-TARU-hankkeen verkkosivut. Arvostavan kuuntelun tila on aikaansaava, nopea ja tehokas, koska se on vapaa, turvallinen ja leikkisä. (2014) Deep Talk tunnista yhteisön voima. Kertomushetkellä huomioidaan kaikki sille osallistuvat, niin lapset kuin aikuisetkin. Menetelmä antaa mahdollisuuden jokaisella osallistujalle puhua omaa sisäistä kieltään. Se osoittaa ajatuksen tilaa, jossa jokainen yksilö saa vapaasti ottaa esille asian, jonka haluaa löytää itsestään tai omasta elämästään. Haluaisin tulevaisuudessa käyttää menetelmää osana koko työyhteisön hyvinvoinnin rakentumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Tärkeää on kuitenkin mahdollistaa jokaiselle lapselle tila ja aika oman tulkinnan tekemiseen kertomuksesta
Laita esine hiekalle, voit kysyä mihin kohtaan esine laitetaan. Voidaan myös keskustella edellisellä kerralla annetusta tehtävästä. Pyydä, että aloittaisimme yhdessä juhlan. TARVIKKEET * hiekkaa * kangas, jonka sisällä säilytetään hiekkaa * puisia tai muita hahmoja (yksinkertaisia hahmoja, jotka eivät synnytä itsessään tarinoita. 41 IDEAT DEEP TALK -KERTOMUSHETKEN MALLI ETEISTYÖSKENTELY • rauhallinen sisääntulo tilaan • piirin muodostaminen; pyöreä pöytä tai puoliympyrä, josta kaikki näkevät kerrotun kertomuksen • aluksi tervehditään ja kuullaan kuulumiset • huomioidaan tuokioon osallistuvat lapset ja aikuiset • aloitetaan kysymyksellä: ”Oletko valmis kuulemaan kertomuksen?” KERRONTA: MERITÄHTI-KERTOMUS Ihminen kulki pitkin merenrantaa, jossa myrsky oli heittänyt paljon, paljon meritähtiä kuivalle maalle. Kumpikin tapa on hyvä. Itsestä kertovia kysymyksiä Pyydä jokaista ottamaan itsensä korista ja asettamaan itsensä hiekalle. Toista piirissä olevien sanomat asiat, laita ne meritähteen. Jutellaan yhdessä herkusta, tuokiosta ja tuntemuksista. (Esim, viinirypäleet. Voidaan antaa harjoitus ryhmässä tai kotona tehtäväksi. Ole hetki hiljaa ja totea sitten: ”Tässä on kaikki se, mitä on ääneen sanottu ja mitä on ajateltu, mitä ei ole sanottu ääneen, ja näin on hyvä.” JUHLA Ota esille tarjottavat. • kerätään pois välineet, kauniisti • suljetaan hiekkasäkki • noustaan seisomaan ja vaihdetaan paikkaa LEIKKI Hiekka levitetään uudelleen. Kysytään lapsilta kysymyksiä: ”Nyt minä mietin…” Yhteisökysymyksiä ”Minkälainen päivä meillä on tänään?” ”Mitä hyvää tässä aamussa/ päivässä on?” ”Kerro päivästäsi, mitä haluat laittaa tähän päivään?” Kertomukseen ja tuokion teemaan liittyviä kysymyksiä Teemaan liittyviä kysymyksiä kysyttäessä ota käteesi kertomukseen liittyvä metaforinen esine (esim.meritähti). * meritähtiä (jokaiseen kertomukseen kuuluu omia esineitä). Tuo itsesi hiekalle: ”Mitä haluat kertoa itsestäsi tänään?” Leikin tilan lopuksi kysy vielä viimeinen kysymys: ”Haluatko muuttaa jotain vai onko näin hyvä?” Laita lopuksi kädet avoimina kämmenpuoli hiekkaa ja välineitä kohti. Pidä sitä arvostaen kädessäsi. Määrä ei ole tärkeä vaan yhteinen jakaminen ja huomiointi.) Tarjoile kohteliaasti kaikille vuorollaan. Aina välillä ihminen pysähtyi ja heitti veteen yhden meritähden. Hänen takanaan kulki toinen ihminen, joka sanoi: ”Tuosta ei ole mitään hyötyä, et voi pelastaa kaikkia meritähtiä.” Silloin edellä kulkenut ihminen kumartui taas, heitti meritähden takaisin mereen ja sanoi: ”Tälle meritähdelle siitä on hyötyä ja väliä.” Ihmettelykysymykset: ”Nyt minä mietin …mistä pidit tässä kertomuksessa eniten?” … mistä et pitänyt?” … missä kohtaa kertomusta itse haluaisit olla?” Näihin kysymyksiin ryhmä voi vastata ääneen tai hiljaa. Kosketa esinettä, kun sanot asian
Niille kaikille on yhteistä elämän ja kasvukauden päätöksen juhlistaminen. Kehitys etenee yksilöllisesti, mutta seurailee yleisesti samaa kaavaa. Jokainen suru on ainutlaatuinen ja erityinen, eikä ole oikeaa ja väärää tapaa surra. MUISTOJEN KAUTTA NÄKYVÄKSI • surusta puhuminen on tärkeää • kuolleet läheiset tulevat muistelun kautta näkyviksi • muistelun pohjalta rakentuu side menetettyyn • kuulumisen ja liittymisen tunne vahvistuu LAPSILLE TÄRKEÄÄ SURUN KÄSITTELYSSÄ • vertaistuki • saada sanat surulle ja kuolemalle • muistelu • surusta puhuminen ja surun kanssa eläminen • sen ymmärtäminen ja vahvistaminen, että on merkityksellinen tulevaisuus edessä, vaikka on suru – mitä silloin oikeastaan muistellaan?. Kun lapsi on 6-10-vuotias, hän ymmärtää kuoleman lopullisuuden paremmin, mutta hän saattaa silti vältellä oman kuolevaisuutensa myöntämistä. Alun perin ne olivat koko elämän kestäviä toimintoja, joissa vainajat olivat läsnä. Silti lapsi suree syvästi ja tarvitsee tukea ja turvaa surun keskellä. Lapsen kehitystaso ja elämänkokemus vaikuttavat surun kokemukseen. Pyhäinpäivä Pyhäinpäivä, kekri, samhain, halloween, dia de muertos – nämä samoihin aikoihin vietettävät juhlat menevät helposti sekaisin ihmisten mielissä. 42 IDEAT PYHÄINPÄIVÄ TEKSTI Milla Korkalainen KUVAT Shutterstock Kirjoittaja on Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan pappi. Pieni lapsi ei ymmärrä kuoleman lopullisuutta, ja alle viisivuotiaalle on vaikeaa hahmottaa käsitteitä "aina" ja "ei koskaan". Perheen ja muun lähipiirin on tärkeää tiedostaa, että pienikin lapsi tuntee surua, vihaa, pelkoa ja iloa. On myös eri asia, onko menetyksen kohde oma vanhempi, sisarus, isovanhempi, lemmikki vai joku muu. Seuraavassa on muutamia tehtäviä, joiden avulla surua ja kuolemaa voi käsitellä toisaalta perheessä ja toisaalta lapsiryhmässä. Lapsen käsitys kuolemasta seuraa hänen kognitiivista kehitystään. Surutyö-käsite kuvaa surun sairauden kaltaisena ajanjaksona, jolla on selkeä päätös. Lapsi ja lapsen suru Lapsia kiinnostaa kuolema samoin kuin mikä tahansa elämän asia. Lapsi voi kysellä toistuvasti, minne kuollut on mennyt ja milloin hän palaa. Esiteini-iän lähestyessä lapsi saattaa pohtia, miten suru vaikuttaa häneen itseensä ja pelätä, etteivät ystävät ymmärrä häntä. Sitten surusta tuli tabu. Viime aikoina mielikuva surusta vaikuttaa muuttuneen aaltoilevaksi prosessiksi; selviytymistarinaksi, jossa vainajien voi ajatella olevan mukana auttamassa. Suruun ja suremiseen vaikuttavat siis sekä yksilön elämänkulku että yhteiskunnassa vallalla oleva kulttuurinen käsitys surusta. Pyhäinpäivä tarjoaa lohtua kuoleman ja surun äärellä, sillä kristinuskon mukaan mukaan Jeesus voitti kuoleman ja mahdollisti uuden elämän Jumalan taivaassa yhdessä rakkaiden kanssa. Hän käsittelee kuolemaa myös leikkimällä. Lapsi kamppailee itsenäisyyden tarpeen ja hylätyksi tulemisen pelon välimaastossa. Surun käsittelyä Kuollutta rakasta ei tarvitse unohtaa, vaan läheinen voi eri tavoin kulkea rinnalla koko elämän. Pyhäinpäivänä marraskuussa Suomessa muistellaan ja kaivataan kuolleita rakkaita sytyttämällä kynttilöitä haudoille. Myös aikuinen tarvitsee tukea sekä omaan suruun että lapsen surun tukemiseen. Kuoleman lopullisuus ja henkilökohtaisuus alkaa hahmottua. Tämä opetus tuo monille lohtua. Turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä lapsi uskaltaa ilmaista ajatuksensa ja kysymyksensä. Muuttunut suru Suru ja sureminen ovat muuttuneet paljon 1800-luvulta nykypäivään. Tässä vaiheessa voi nousta pelko omasta tai läheisten kuolemasta. 8-10-vuotias lapsi alkaa tarkastella kuolemaa biologian näkökulmasta. Hän tarvitsee aikuisten tukea tunteidensa sanoittamiseen ja jakamiseen. Lapsen suru on, toisin kuin aikuisilla, tyypillisesti hetkittäistä
Mietitään: Peukalo: missä hän oli hyvä. Etusormi: mistä hän torui/mistä ei pitänyt. Keskisormi: mitä hän tänään sanoisi minulle. Mikä on surullinen ilme. Muistolaatikkoa voi sitten availla aina kun haluaa muistella. Pikkusormi: miten hän hassutteli. 5. Siellä on myös muita pyhäinpäivän aikaa sopivia rastiratoja. 2. Näyttäkää, missä kohtaa omaa kehoa suru tuntuu. pysähdys: Meissä on samaa näköä Tarvikkeet: valokuva ja peili Tutkikaa valokuvan ja peilin avulla, mitä samoja piirteitä itsessä on kuin kuvassa olevalla henkilöllä. Sisäkanteen liimataan kuva kuolleesta rakkaasta. 43 IDEAT Valmistakaa muistelun polun pysähdyspaikat itse tai tulostakaa Lastenkirkko.fi-materiaaleista. pysähdys: Tunteet ja lohdutus Tarvikkeet: kuvia eri ilmeistä Katsokaa esillä olevia kuvia. 3. pysähdys: Keltaiset lehdet Tarvikkeet: valmiiksi leikattuja lehden muotoisia kartonkipaloja ja kyniä Puunlehteen kirjoitetaan itselle tärkeä muisto kuolleesta läheisestä. Miten toivoisit, että sinua lohdutettaisiin. Laatikkoon voi tallettaa kiven, keltaisen lehden ja kartonkikäden. Kämmen: mikä meissä on samaa. Tehtävän voi tehdä myös niin, että tutkitaan myös kaikkia niitä, jotka ovat paikalla ja mietitään, mitä samanlaista ja erilaista meissä on. Polulta kotiin Kotiin voi antaa muistolaatikon teko-ohjeen. pysähdys Kynttilän sytytys haudalla Tarvikkeet: kynttilöitä, tulitikkuja Jokainen saa sanoa ääneen, kenelle kynttilä sytytetään ja mitä terveisiä haluaa hänelle lähettää. Muistelun polku hautausmaalla tai ulkona. Voidaan myös jutella siitä, löytyykö luonnosta sellainen paikka, jossa on hyvä muistella kuollutta rakasta. 6. Sinne voi myös tehdä lohtutaulun, jossa on leikattuja tai itse taiteiltuja kuvia lohduttavista asioista. pysähdys: Muistokivi Rastilta saa ottaa mukaansa kiven, joka muistuttaa läheisestä. pysähdys: Muistoja joka sormelle Tarvikkeet: kartongista leikattuja käsiä, valokuvia Jokainen saa itselleen kartonkikäden ja voi kertoa, ketä haluaa sen kanssa muistella. 4. 1. Nimetön: mikä oli hänen lempiruokansa
Kirjoittaja työskentelee Pitäjänmäen seurakunnassa varhaiskasvatuksen ohjaajana ja on kirjoittanut kirjan Yhteistyötä koreittain – Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten kanssa, Lasten Keskus 2019. 44 IDEAT Tärkeiden asioiden matkalaukku TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Marjo Suominen Kuvissa esiintyvät Päiväkoti Mestarin Kisällit -ryhmän esikoululaiset. Näin kuuluu ote Asta Haukiojan “Tärkeiden asioiden matkalaukku” -runosta, joka julkaistiin viime vuonna ilmestyneessä Maailmanpyörässä-runokokoelmassa (Teos 2022). Mun tyynyn. Runokokoelman runojen pohjalta suunniteltu runoja satuhetki palvelee katsomuskasvatuksen toteuttamista moninaisissa päiväkotiryhmissä. Vettä. Saako pakata äitin?” HYVIÄ HETKIÄ – katsomuskasvatusta runojen siivin. Sujauta sisään äidin syli, veljen hymy, perhe oma”. Mun unilelun. “Laita sinne iltarukous, sammakko saunapolulta. Ja ruokaa. Pakkaisin mun tärkeiden asioiden matkalaukkuun paljon kirjoja
Seurakunnan työntekijän näkökulmasta runoja satuhetki sopii niin ensikohtaamisiin vaikkapa uusien yhteistyötahojen kanssa kuin myös aiemman yhteistyön luontevaksi jatkoksi. 45 IDEAT Matkaan valmistautumista Pitäjänmäen seurakunnan varhaiskasvatustiimi on järjestänyt Pitäjänmäen kirjastossa alueen päiväkotiryhmille satuhetkiä useiden vuosien ajan. HYVIÄ HETKIÄ. Toteutus onnistuu hyvin myös työntekijän ja alan opiskelijan tai kahden työntekijän yhteistyönä, eikä valmiiseen käsikirjoitukseen perehtyminen vaadi monia tunteja työaikaa. Kissan kanssa mennään niin moskeijaan, synagogaan, temppeliin kuin kirkkoon ja pohditaan “Mennään sinne, missä rauha on syvä, mennään sinne, missä on hyvä”. Haluan ehtiä soittaa kaikkia soittimia!” Kisällit-eskarit ottavat tutun työntekijän seurakunnasta innokkaasti vastaan vierailulle ja mukana kulkeva matkalaukku herättää heti kiinnostuksen. Kissapehmo toivottaa katsojat tervetulleeksi työntekijän kanssa ja on ikäänkuin toisena runonlausujana, esimerkiksi Kaisa Harjun runossa “Minne mennään?”. Näin useampi ryhmä pääsisi osallistumaan. Poikkeuksetta kaikki halusivat omiin tiloihin. Runoja satuhetken loSoitetaan parin kanssa! Kun yhtäaikaa soi noin 10 eri soitinta sopivalla voimakkuudella rinnakkain, se kuulostaa ihmeelliseltä ja hienolta, aivan kuin erilaisten ihmisten yhteiselokin.” Saadaanko me vielä soittaa. Toinen vierailija tässä runoja satuhetkitoteutuksessa voisi olla luontevasti toisen katsomusyhteisön edustaja. Sisältö on lyhennettävissä ja musiikkia voi lisätä ja vähentää ryhmän mukaan. Kevätkaudella 2023 kysyimme kahdeksalta seurakunnan alueella sijaitsevalta päiväkodilta, haluavaisitko he satuhetken vaihteeksi omiinsa tiloihin vai tuttuun tapaan retkenä kirjastolle. Siispä matkalaukkua pakkaamaan ja päiväkodeille polkemaan! Runoja satuhetken toteuttamiseen tarvitaan yksi työntekijä, kissapehmolelu, matkalaukku sisältäen runot kuvineen, kiinnostusta herätteleviä esineitä runojen teemoista, pari Maailmanpyörässä-runokirjaa lainattaviksi päiväkoteihin sekä erilaisia pienikokoisia soittimia, joilla tehdään äänimaailmaa runoihin. Toteutus soveltuu sisällöltään myös koulun 1.–2.-luokkien katsomusaineiden oppitunnin vierailuksi. Aamupäivässä voi toteuttaa 2–4 hetkeä, kussakin mukana 1–2 päiväkotiryhmää. kori). Satuhetkiperinne kolmen tahon kesken on ollut antoisaa yleissivistävän varhaiskasvatuksen yhteistyötä (Kumppanuuden korien 1. Matkalaukku avautuu Runoja satuhetki koostuu kahdeksasta runosta, lyhyistä äänimaailmahetkistä ja dialogista kertojatyöntekijän ja kissamaskotin välillä. Yhteinen pohtiminen ja ihmetteleminen onkin olennaista runohetkessä, kuten Elina Pullin “Mitä tarkoittaa pyhä?” -runon lopussa triangelin äänen johdattaessa kyselemään: “Mitä jos jatkaisit itse lausetta, etsisit omaa vastausta, tai aloitat lorun alusta?” Mukaan valitut runot johdattavat esimerkiksi lentävän maton päälle kuuntelemaan “jonninjoutavia marinoita, runoutta ja tarinoita, kuiskauksia, lupauksia ja hartaita rukouksia”, hakemaan Hakaniemestä halal-lihaa ja kiertämään kirkon pihaa sekä isovaarin pihalle grillijuhliin koska “on joka pyhä syytä juhlaan: perjantaina, lauantaina, sunnuntaina, taikka aina”
TÄRKEIDEN ASIOIDEN MATKALAUKKU -HETKI SEURAKUNNAN PERHETOIMINNASSA Seurakunnan perhetoiminnassa Tärkeiden asioiden matkalaukku -hetki sopii hyvin esimerkiksi uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärysviikon ohjelmaan, vaikkapa kouluikäisten kerhoon tai pyhäkouluun, tai vuoden varrella perheiden viikonlopputapahtuman yhdeksi sisällöksi rastipisteen tapaan. 46 IDEAT puksi, riippuen käytettävissä olevasta ajasta ja lasten vireystilasta, jäädään yhdessä soittamaan mukana olevilla soittimilla yhteistä äänimaailmaa ja/tai keskustelemaan mitä kukin pakkaisi mukaan omaan tärkeiden asioiden matkalaukkuun. Kaikkiaan tavoite on, ettei katsomuskasvatuksen toteutuminen jää pistemäiseksi, vaan vierailu on rikastuttamassa ryhmässä koko vuonna tapahtuvaa oppimista. Maailmanpyörässä -runokokoelma osoittautunut niin hyväksi katsomuskasvatuksellisen yhteistyön välineeksi, että suunnitteilla on jatko-osa “Tärkeiden asioiden reppureissu”, jossa seikkailee työntekijän kertojakaverina toinen kirjasta tuttu eläinhahmo eli yläilmoista maailmaa ihmettelevä Äkkiäinen-pörriäinen ja hänen mukanaan Guru-kani, Saima Kaimaani tai Uhma-Ahma. Hänen arkensa katsomusperinne tuli nähdyksi päiväkodissa. Riemastuttavia riimejä ja huumorintajuista otetta sisältävää Anni Tanskasen “Kävin kerran Käpylässä” -runoa on erityisesti talletettu ryhmien jatkokäyttöä varten. Pitäjänmäen seurakunnassa matkalaukkuvierailu on tehty 2-4-vuotiaiden päiväkerhoryhmään ja pohdittu toteuttaa pop up -ohjelmanumerona kaikenikäisten iltaruokailun yhteydessä halukkaille tarjottavaksi viereisessä rauhallisessa huoneessa. Päiväkotien työntekijöille jaetaan lista virikekysymyksiä helpottamaan katsomuskasvatuksellisen keskustelun jatkamista oman ryhmän arjessa. Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että satuja runohetkessä integroituu monia eri varhaiskasvatuksen sisältöjä kuten katsomus-, musiikki-, draamaja kirjallisuuskasvatusta sekä luontevasti samalla eettistä kasvatusta. Tutustu Tärkeiden asioiden matkalaukku -käsikirjoitukseen. Työntekijäkokoonpanosta ja tiloista riippuen ryhmän voi myös jakaa. Lapset voivat myös haastatella vanhempaa, isovanhempaa tai kummia siitä, mitä nämä pakkaisivat ja vastauksista piirrettyjen kuvien äärellä voitaisiin käydä keskustelua tai tehdä taidenäyttely. Näin ollen Kummipäivä ja isovanhempien päivä siis sopisivat myös Tärkeiden asioiden matkalaukku -hetken ajankohdaksi. Työntekijät voivat myös valotai videokuvaten dokumentoida runoja satuhetkeä, jolloin sisältö avautuu konkreettisemmin kaikille huoltajille ja erityisesti monikielisille perheille. HYVIÄ HETKIÄ Siinä sanottiin moskeija! Siinä sanottiin moskeija!” Muslimiperheen lapsi hämmästyi ja riemastui kuullessaan tutun paikan nimen. Jatkotyöskentelyksi sopisi seurakunnan omassa toiminnassa tarjottavan kristillisen kasvatuksen näkökulmasta vaikkapa papin vierailu, jossa hän olisi pakannut oman työnsä tärkeiden asioiden matkalaukun Raamattuineen, kastekynttilöineen, virsikirjoineen ja papin asuineen. Matka jatkuu Tärkeiden asioiden matkalaukku -vierailujen tekeminen on ollut työntekijänäkökulmasta palkitseva osa verkostoyhteistyötä. Vasun laaja-alaisen oppimisen alueiden näkökulmasta runoja satuhetki edistää moninaistuvassa maailmassa tarvittavaa, ihmisten välistä kunnioitusta rakentavaa kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä ajattelun ja elinikäisen oppimisen osaamista. Heitä myös vinkataan tekemään kuvataidetyöt kuvateksteineen lasten omista tärkeiden asioiden matkalaukuista, jotka voi sitten ripustaa naulakkokäytävälle huoltajienkin ihasteltaviksi. Matkalaukkuvierailujen palaute yllätti myönteisesti Palaute Tärkeiden asioiden matkalaukku -hetkistä niin lapsilta kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiltä useasta eri päiväkodista on ollut poikkeuksetta innostunutta ja kiittävää. Yksittäisiä runoja äänimaailman kanssa on käytetty esimerkiksi perhekerhossa ja vauvaryhmässä loppurentoutuksena, ja samalla on voitu kertoa vanhemmille seurakunnan ja päiväkotien välisestä yhteistyöstä ennen kuin ryhmien lapset aloittavat päiväkotitaipaleensa
23. 1. 18. 22. 20. Lasten ei tarvitse antaa rahaa voidakseen auttaa. Laulu-Päkän sisällöt ovat Riikka Jäntin ja Sini Nikun luomia. 8. 47 IDEAT LASTENKIRKKO Odotetaan, odotetaan Lastenkirkon joulukalenteri Joulukalenterin ensimmäinen luukku on samalla avausjakso Lastenkirkon uudesta Laulu-Päkä-ohjelmasta, jossa juhlapäivien merkitykset lauletaan ja lorutellaan selkeiksi. 24. 14. Siellä on myös upea Annika Haikan 7-vuotiaana säveltämä ja sanoittama Joulu tulee meille, joka on nyt sekä Lasten virressä, että Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihossa. 25. 16. -laulusta jouluinen versio, johon sanoitukset on kerätty lasten avoimessa sanoituskilpailussa. Lastenkirkko.fi -sivustolla joulukalenterin numeroiden takaa löytyy lasten kauneimpia joululauluja ja niihin liittyviä tehtäviä.. 19. Yhteinen joulukalenterimme tekee tutuksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, joissa kerätyillä kolehdeilla parannetaan erityisesti vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta ja oikeuksien toteutumista. Mitä ihmettä! Lastenkirkon metsään on satanut numeroita ja Päkä-lammas on ihmeissään. 6. 12. 11. Heillä on molemmilla sekä musiikkipedagogin että kanttorin koulutus ja pitkä kokemus pienten lasten kanssa toimimisesta. 17. Laulaminen jo itsessään tekee hyvää. Joulukalenteri on Lastenkirkon, Suomen Lähetysseuran ja Jouluradion yhteistyö maailman lasten auttamiseksi. 7. Muissa Lastenkirkon joulukalenterin jaksoissa tullaan näkemään esimerkiksi Naattiorkesterin Osaatko sinä. 15. 2. Laulu-Päkä tulee laulattamaan ja tanssittamaan lapsia läpi vuoden uusilla jaksoillaan, mutta ensin “Odotetaan, odotetaan”, sillä sitä on adventti. 4. 13. Se rakentaa yhteenkuuluvuutta ja vähentää stressiä. Aidon joulumielen levittäminen tekee hyvää koko maailmalle. 9. 21. 5. 10. 3
• lapset ovat vuorollaan johtajia • liikkeillä liikutaan aina eteenpäin ja yritetään saavuttaa jokin maaliviiva/seinä • liikkeet tehdään pienesti tai suuresti • kokeillaan välillä puisia tai muovisia, välillä metallisia lusikoita miten se vaikuttaa äänimaailmaan ja liikkeeseen Laula-leiki-liiku-palstasta vastaa musiikkikouluttaja Riikka Jäntti, joka työskentelee sekä LNK:ssa että STEP-koulutuksessa. Jähmetytään hiljaa paikalleen / lasketaan kämmenet lapsen selkää vasten. LAULA – LEIKI – LIIKU ODOTETAAN! ALOITUSLORU Laskeudutaan tähän. Hiljainen hipsutus, Sormenpäillä vuorotellen liikettä ilmaan tai omiin jalkoihin. Silitetään päästä varpaisiin / istutaan alas lattialle. Lauluun liittyvä musiikkivideo julkaistaan Lastenkirkon Youtube-kanavalla marraskuussa. kantapäillä töminää, Tömistys (ja ääni voimistuu). Odottaminen konkretisoituu musiikissa myös tauoissa. Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt videoita aiheesta mm. Vuoden 2023 teemana on Lapsella on oikeus hyvinvointiin. Odotetaan vähän. Lapsen oikeuksien toteutumista ei sen sijaan pitäisi joutua odottamaan hetkeäkään. Odotatko sinä tänään jotain. ja kaikki pysähtyy. Joulukalenterin luukku kerrallaan ja joulukuun sunnuntaisin syttyvä adventtikynttilä kerrallaan tuo joulun juhlaa lähemmäksi sitten kun sen aika koittaa. Instagramissa @pedagogiadascores_official-sivulla. Hyvinvointia voi rakentaa myös musisoimalla yhdessä, onhan musiikilla tutkitusti monia hyvää tekeviä vaikutuksia. LIIKUNTALEIKKI “SEURAA LUSIKOITA” TARVIKKEET: 2 kpl lusikoita, matala pöytä tai värikäs alusta Lusikoilla on 4 erilaista liikettä, joita ohjaaja tekee vapaassa järjestyksessä pöytää vasten. Lapsiryhmässä liikkeelle on hyvä lähteä yhteistä sykettä etsien, vaikkapa lorutellen samalla kaikuna.. Musiikissa jonkin lähestymistä voi kuvata crescendolla, äänen voimistumisella. varpaiden vipsutus, Liikutellaan varpaita / silitetään lapsen varpaita kämmenillä kuminaa, Kämmenestä kuppi ja taputetaan vatsaan tai lattiaan. Lähdetään liikkeelle hiljaa soittaen, laulaen tai liikkuen ja annetaan äänen ja liikkeen voimistua ja kasvaa vähitellen. 48 IDEAT TEKSTI Pauliina Viertola Kirjoittaja on Seinäjoen seurakunnan lastenohjaaja. Jähmetytään aivan hiljaa paikalleen. Adventti-sanan taustalla on latinan kielinen sana advenire “tulla luo, saapua”, joka koostuu etuliitteistä ad“luo, kohti” ja verbistä venire, joka tarkoittaa tulemista. yhtä aikaa hypähtää Hyppäytetään omat kädet tai vauva ilmaan HY-pähtää. Siitä sai alkunsa myös uusi adventtiin ja joulunodotukseen liittyvä Odotetaan-laulu. Lasten kanssa on hauskaa kokeilla versiota “seuraa johtajaa”-leikistä, jossa seurataankin varsinaisten liikkeiden sijaan lusikoita. Lapsille sanotaan usein: “Odota vähän,” tai “odota hetki”. Ehkä vapaa-aikaa, yhteisiä hetkiä ystävien kanssa, erityisen innostavaa työtehtävää tai aikaa olla vain. 1) napsutus pöytään vuorotellen nopeasti juoksu paikallaan/eteenpäin 2) lusikat ovat kiinni pöydässä liikkumatta tauko, odottaminen paikalleen 3) molemmat lusikat yhtä aikaa korkealle ilmaan hyppy ilmaan 4) lusikat “auki yhteen” pöydällä hyppy haaraan ja yhteen KEHITTELYT LEIKISTÄ ESIM. Ennen joulukuuta ehtii odottaa montaa muutakin mukavaa asiaa, esimerkiksi Lapsen oikeuksien päivän juhlintaa
. . . . triangelit) Joulu lähestyy. . . ??. Riikka Jäntti san. . ??. . . Odotetaan, odotetaan... vent ad tä on Si taan. . . . . . . . . . (Puhuen:) :,: Auttaako kalenteri odottamaan. . . ?. . . . Sini Nikku ja Riikka Jäntti Adventti Odotetaan 15 9 5 ?. . . . Kalenteri auttaa odottamaan! :,: Luukku kerrallaan, viikko kerrallaan, kynttilä kerrallaan joulu lähestyy 1, 2, 3, 4. . . . . soitin 2 (esim. . . . . . . . . . . . vent ad tä on Si taan. . . al Fine (Sormikynttilät syttyvät yy, kaa, koo, nee) G7 F C G7 G7 D7 C G F F C C . . . . . al Fine (Sormikynttilät syttyvät yy, kaa, koo, nee) G7 F C G7 G7 D7 C G F F C C . . . . . . . . säv. Soittajat voivat ryhmittyä istumaan soitinryhmittäin eli esim. ?. . . . marakassit) Viikko kerrallaan. . . . . . . . . Riikka Jäntti san. . . . säv. . . viik ko hes ral laan, lä ker ku lu Luuk jou ti. ?. . . . . . . . . . ?. . . Kalenteri auttaa odottamaan! :,: Luukku kerrallaan, viikko kerrallaan, kynttilä kerrallaan joulu lähestyy 1, 2, 3, 4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ?. triangeleja, marakasseja ja kulkusia. . 49 IDEAT Odotetaan Adventti Odotetaan, odotetaan.... ?. . . . . . . . . (Puhuen:) :,: Auttaako kalenteri odottamaan. kaikki triangelin soittajat vierekkäin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ?. ?. . . . ral laan ker ti lä kynt laan, ker ral tyy. . Odotetaan, odotetaan… kaikki soittavat yhdessä kertosäkeessä Luukku kerrallaan. . . . soitin 1 (esim. kaikilla tauko, kukaan ei soita Odotetaan, odotetaan.... . . . . . Jokainen saa valita itselleen mieluisen soittimen. ?. ?. . . . . . . . SOITETAAN YHDESSÄ JA VUOROTELLEN Tarjolla on 3 erilaista rytmisoitinta, esim. . . . . . . soitin 3 (esim. . . . . . . . . ?. . . ?. Sini Nikku ja Riikka Jäntti Adventti Odotetaan 15 9 5 ?. do te o do te taan, o ki. . viik ko hes ral laan, lä ker ku lu Luuk jou ti. . . . . lä het vie taan do te O te taan, o do taan, do te O Fine D.C. ral laan ker ti lä kynt laan, ker ral tyy. . . lä het vie taan do te O te taan, o do taan, do te O Fine D.C. ?. . kulkuset) Kynttilä kerrallaan. . . . . . . do te o do te taan, o ki. Odotetaan, odotetaan..
Kiitos syksyn väreistä, kiitos syksyn uusista teistä. Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Aamen. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Siunaa syksyn alut uudet, siunaa arki, juhlallisuudet. TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Kiitos syksyn sadosta tästä, sinulle, minulle riittävästä
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Anna-Mari Kaskinen on monipuolinen tekstintekijä, jonka kirjallinen ura on jatkunut vuosikymmeniä. Leppänen johdattaa lukijan pohtimaan omaa paikkaansa, omia unelmiaan, mutta myös yhteisiä unelmia ja yhteistä elämää. Teoksen täydentävät Leppäsen valokuvat elämän pienistä merkityksellisistä hetkistä. On ihmeellistä, kun kaksi ihmistä löytää toisensa kaikkien maailman ihmisten joukosta. Ne kertovat rakkaudesta, joka kantaa elämän kaikissa vaiheissa. Leppäsen tekstien teemoja ovat luomakunnan kauneus ja luonnon hyvinvointi, ihmisen elämä rosoineen ja hengähdystaukoineen, hiljaisuuden kuuntelu ja elämän näkeminen pitkänä pyhiinvaelluksena. Millaista on kulkea toisen rinnalla vuodesta toiseen. Taivas on maan päällä silloin, kun ihminen tuntee kuuluvansa juuri siihen, missä on. Hänen tuotantonsa käsittää muun muassa runoja, lauluja virsitekstejä ISBN 9789523548237 Hinta 24,90 ISBN 9789523548275 Hinta 25,90 Rakkaus kantaa 25,90€ Merkitykselliset hetket 24,90€. Kuulun tähän maisemaan on ensimmäinen Leppäsen piispana julkaisema teos. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO MARI LEPPÄNEN Kuulun tähän maisemaan Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta ANNA-MARI KASKINEN Ihmettä rakkaus on — Runoja yhteisestä elämästä Mari Leppänen vihittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi helmikuussa 2021. Anna-Mari Kaskisen runot kertovat yhteisestä matkasta, erilaisuuden rikkaudesta ja yhdessä kasvamisesta ilojen ja surujen kohdatessa