1 Teema 6 2017 Raamattua leikkien: SALAPOLIISIT KAPPELISSA JOULUNA iloitaan perheen kanssa MONILUKUTAITO – kaiken kattava kansalaistaito
TEEMAT tunteet, huumori, auttaminen, uhma KOKO 220 x 295 mm, 32 s. On viileää. (24 tarinaa) TÄHTIPUU JA MUITA JOULUTARINOITA -KIRJASSA VUOROT TELEVAT Perinteiset ja nykyaikaiset aiheet. Joissakin tarinoissa on tonttuja, peikkoja ja metsän eläimiä, joissakin seikkaillaan realistisessa lasten maailmassa. Lumenhohtavia ja tähdenkirkkaita ihmeitäkin tapahtuu. Aina välillä myös Armas vilkuilee naapuriin. ISBN 978-952-288-795-5 TEEMAT ystävyys, ystävystyminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisöllisyys KOKO 230 x 270 mm, 32 s. Tarinoissa korostuvat läheisyyden, jakamisen ja auttamisen arvot. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulu on hyviä tarinoita! 28,00 € BRIGIT TE WENINGER, E VE THARLE T (KUVITUS) Tähtipuu ja muita joulutarinoita PAUL FRIESTER, PHILIPE GOOSSENS Missä äiti on, Parku-Pöllö. Ja tuoksuukin aivan uudelle! Pöllönpoikasen hämmästykseksi koko metsä on peittynyt valkoiseen lumeen. Jouluna kaikki on mahdollista! ER ÄÄNÄ AAMUNA, KUN PARKU-PÖLLÖ HER ÄÄ. On hiljaista. Kuka alkaisi tuon koiran ystäväksi. AMY HEST, JENNI DESMOND Saman tähtitaivaan alla TEEMAT joulu, ystävyys, auttaminen, seikkailu ISBN 978-952-288-790-0 KOKO 124 s. Joulupukkikin on mukana, ja yhden tonttuperheen elämää seurataan aina jouluvalmisteluista jouluyöhön saakka. Eräänä kauniina yönä Oiva ja Armas kokevat jotain ainutlaatuista, mikä nivoo näiden kahden naapuruksen tiet loppuelämäksi yhteen. Niillä on omat kotinsa, omat tapansa ja omat touhunsa. Tarvitaan jälleen suuriäänistä parkumista ja koko eläinjoukon neuvokkuutta, ennen kuin pikkupöllö löytää turvaan. Aika ajoin oiva kurkkii Armaksen pihaan. OIVA JA ARMAS OVAT NAAPUREITA. kaikki ei ole kuin ennen. ISBN 978-952-288-789-4 UUTUUS! 22,90 € 25,50 € UUTUUS!. Näyttää siltä, että niitä yhdistää ainoastaan pihojen välissä kohoava aita. se pohtii. Pupun pitäisi saada ystävä, se miettii. Parku-Pöllön ja oravanpoikasen lumitemmellykset ovat niin villejä, että pian ystäväkset huomaavat eksyneensä äideistään
Jouluna kaikki on mahdollista! ER ÄÄNÄ AAMUNA, KUN PARKU-PÖLLÖ HER ÄÄ. Kuka alkaisi tuon koiran ystäväksi. 3 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulu on hyviä tarinoita! 28,00 € BRIGIT TE WENINGER, E VE THARLE T (KUVITUS) Tähtipuu ja muita joulutarinoita PAUL FRIESTER, PHILIPE GOOSSENS Missä äiti on, Parku-Pöllö. Aina välillä myös Armas vilkuilee naapuriin. Parku-Pöllön ja oravanpoikasen lumitemmellykset ovat niin villejä, että pian ystäväkset huomaavat eksyneensä äideistään. (24 tarinaa) TÄHTIPUU JA MUITA JOULUTARINOITA -KIRJASSA VUOROT TELEVAT Perinteiset ja nykyaikaiset aiheet. On viileää. Eräänä kauniina yönä Oiva ja Armas kokevat jotain ainutlaatuista, mikä nivoo näiden kahden naapuruksen tiet loppuelämäksi yhteen. Näyttää siltä, että niitä yhdistää ainoastaan pihojen välissä kohoava aita. se pohtii. Joissakin tarinoissa on tonttuja, peikkoja ja metsän eläimiä, joissakin seikkaillaan realistisessa lasten maailmassa. kaikki ei ole kuin ennen. TEEMAT tunteet, huumori, auttaminen, uhma KOKO 220 x 295 mm, 32 s. Tarvitaan jälleen suuriäänistä parkumista ja koko eläinjoukon neuvokkuutta, ennen kuin pikkupöllö löytää turvaan. On hiljaista. Joulupukkikin on mukana, ja yhden tonttuperheen elämää seurataan aina jouluvalmisteluista jouluyöhön saakka. Lapsen silmin TEKSTI Jenni Tinell KUVA Roni Tinell. AMY HEST, JENNI DESMOND Saman tähtitaivaan alla TEEMAT joulu, ystävyys, auttaminen, seikkailu ISBN 978-952-288-790-0 KOKO 124 s. OIVA JA ARMAS OVAT NAAPUREITA. Tarinoissa korostuvat läheisyyden, jakamisen ja auttamisen arvot. Niillä on omat kotinsa, omat tapansa ja omat touhunsa. ISBN 978-952-288-789-4 UUTUUS! 22,90 € 25,50 € UUTUUS! Nää ruudun kuvat on aika jänniä! Mä tykkään kyl kovasti saduistakin. Pupun pitäisi saada ystävä, se miettii. ISBN 978-952-288-795-5 TEEMAT ystävyys, ystävystyminen, erilaisuuden hyväksyminen, yhteisöllisyys KOKO 230 x 270 mm, 32 s. Lumenhohtavia ja tähdenkirkkaita ihmeitäkin tapahtuu. Ja tuoksuukin aivan uudelle! Pöllönpoikasen hämmästykseksi koko metsä on peittynyt valkoiseen lumeen. Aika ajoin oiva kurkkii Armaksen pihaan
4 Teema TEEMA: MONILUKUTAITO LAPSEN SILMIN PÄÄKIRJOITUS Monilukutaito TEEMA Monilukutaito opettaa ihmisenä olemisen taitoa KOLUMNI Leikkivä lapsi ja mediakulttuurin moninaisuus 7 KYSYMYSTÄ 7 kysymystä lastenkulttuurista KIRJAHYLLY ME TEKIJÄT ME TEKIJÄT Jouluna iloitaan perheen kanssa ME TEKIJÄT Vuoden Lastenohjaajaksi valittu Päivi Leinola ME TEKIJÄT Ehdoitta hyväksyvä katse hoitaa ME TEKIJÄT Tammisalon kirkolla koululaisten iltapäivä rauhoitetaan puhelimilta NUORI KIRKKO Huikean hieno suurleiri KIRKON TALOLTA Osallistu parisuhdeviikkoon OIKEISSA TÖISSÄ Monilukutaito luo perustaa kulttuuriselle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle KOULUTTAUDU, OSALLISTU TEKEVÄLLE SATTUU Kieltojen ja rajoitusten viidakossa IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI LUOVAT LAPSET Mediatuokiot kutsuvat omaehtoisuuden, läsnäolon ja dialogin äärelle REFORMAATION VUOSI Lutheria laulatti RAAMATTUA LEIKKIEN Kirkkopedagokiikka on VASU:n kaveri RAAMATTUA LEIKKIEN Salapoliisit kappelissa PERHEMESSU Kynttilänpäivän messu LAULA – LEIKI – LIIKU Yhtä juhlaa LASTEN KIRKKO PYHÄN ÄÄRELLÄ Lue kuvaa KURKISTUKSIA HILJAISUUDEN IKKUNA 6 37 42 TÄSSÄ NUMEROSSA LIITE Monilukutaidon asiantuntijat Salapoliisit kappelissa Yhtä juhlaa musisoiden! 3 5 6 11 12 14 16 18 20 23 24 24 26 28 30 32 35 36 37 40 42 44 46 48 50 18 Vuoden Lastenohjaajan sydämellä lapset ja vanhukset
Monilukutaito on yksi varhaiskasvatussuunnitelman korostamista asioista. Lapset haluaisivat viettää aikaansa mobiililaitteiden kanssa pelejä pelaten, videoita katsellen ja musiikkia kuunnellen. Lapset tarvitsevat kykyä ymmärtää ja tulkita heidän ympärillään olevia viestejä. Liikkuva kuva on vallannut entistä enemmän tilaa. Viesti näytti aidolta ja sai pohtimaan, mitä kaikkea muuta väärentäjät pystyvät tekemään. Parhaillaan pohditaan sitä, mikä vastuu palvelun tarjoajalla on palvelussa jaettavasta sisällöstä. Se sai aikaan hämmästyksen ja naurun, koska pyynnön lähettäjäksi merkitty istui hänen vierellään. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 76,00 12 kk 79,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 29,00 12 kk 32,00 Irtonumero 11,80 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Lapsille avautuu mahdollisuuksia uuteen ja ennen näkemättömään, mutta samalla uusiin vaaroihin ja vahingolliseen sisältöön. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/17 ja 4/17 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/17 liitteenä 1.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Roni Tinell Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi www.facebook.com/PienionSuurinlehti Yhtä juhlaa musisoiden! VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n. Lasse Halme PÄÄKIRJOITUS 6 2017 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy PÄÄTOIMITTAJAT Lasse Halme (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Tasapainoileminen on vaikeaa, koska vastakkain ovat uusien asioiden avaamat mahdollisuudet ja niiden aiheuttamat ongelmat ja vaarat. Tämä asettaa lisäoppimisen ja kouluttautumisen haasteen. Tietoverkkojen ja uusien laitteiden kehitys on avannut kokonaan uuden maailman, jonka äärellä aikuiset ovat ymmällään. Lapset tarvitsevat monilukutaitoa, kykyä hahmottaa ja tulkita monenlaisia viestejä, joita ympärillä on. Eri maiden ratkaisut sosiaalisten palvelujen käyttämisestä vaihtelevat, mutta todennäköisesti Suomi asettaa itsenäisen käytön ikärajaksi 13 vuotta muiden Pohjoismaiden tavoin. Lapsen elämä kapeutuu ja alkaa syntyä riippuvuuksia. Tietokone ja tietoverkot ovat kuin Paratiisin hyvän ja pahan tiedon puu: maailmanlaajan tietokoneyhtiön tunnuksena ei ole sattumalta haukattu omena. Miten lapset erottaisivat toden ja väärän tällaisessa maailmassa. Heidän tulee oppia käyttämään uusia mahdollisuuksia arkisissa asioissa ja itsensä ilmaisemisessa. Esimerkki osoittaa, kuinka taitavaksi nettiväärentäminen on tullut. Lapsille on avautunut uusia mahdollisuuksia ja kiinnostuksen kohteita, mutta jossakin on raja, jossa hyväkin asia kääntyy ongelmaksi. Voimme puhua suorastaan informaatiotulvasta. Millaista tietoa meistä voi kerätä ja mihin tarkoitukseen sitä voi käyttää. Minkä ikäisenä erilaisia palveluja saa käyttää. Vähän aikaa sitten työtoverini sai viestin, jossa häntä pyydettiin siirtämään suuri summa rahaa ulkomaille. Myös lapset ovat mainonnan ja vaikuttamisen kohteena. Kasvattajille tämä kaikki asettaa haasteita, koska pitää tukea lapsen elämää ympäristössä, joka on monella tavoin itselle vieras. Näyttöruudut, julisteet ja mainokset vaikuttavat ympäristössämme. 5 Teema MONILUKUTAITO Jokainen lapsiperhe taistelee nykyään ruutuajasta. Sanojen lisäksi kuvilla on nykymaailmassa hyvin suuri merkitys. Kasvattajina meidän tulee varustaa lapset elämään tässä uudessa maailmassa. Kysymys ei ole omasta kiinnostuksesta, vaan lapsen tukemisesta ja työn tarvitsemasta ammattitaidosta. Uusien ilmiöiden osalta yhteiskunnallinen lainsäädäntö tulee jäljessä
Se on oikeastaan kaikkea sitä, mitä maailman ymmärtämiseen ja osallistumiseen tällä hetkellä tarvitaan. Kiteytettynä monilukutaito on ihmisenä olemisen ja elämisen taitoa yhä kirjavammassa maailmassa. Oli tietyt oppikirjat, joita pidettiin auktoriteetteina, eikä niitä juuri kyseenalaistettu. 6 Teema Monilukutaito opettaa ihmisenä olemisen taitoa Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa monilukutaito luetaan yhdeksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueeksi. Kulttuurisesti moninaiset lapset tarvitsevat tukea kulttuuriin kasvamiseen ja oman kulttuurin ylläpitämiseen jokaisella elämän osa-alueella. Parempaan viestintään Ennen tieto tuntui olevan hallittavissa. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen TEEMA Monilukutaito on laaja käsite, jota on vaikea määritellä yhdellä lauseella. Perinteinen kirjoitusja lukutaito eivät pelkästään enää riitä. Se opettaa inhimillisyyttä ja ihmisyyttä. Monilukutaito antaa myös valmiudet arvioida tietoa, väitteitä ja mielipiteitä, sekä uskallusta kyseenalaistaa näkemäänsä ja kuulemaansa. Se on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti ja terveen kriittisesti, luoda ja osallistua. Twiitit ja tekstiviestit tarvitsevat tuekseen hymiöitä, ettei tulisi väärinkäsityksiä. Monilukutaito liittyy vahvasti myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joka puolestaan muokkaa lapsen ajattelua ja oppimisen taitoja sekä luo perustan elinikäiselle oppimiselle. – Monilukutaitoa on haluttu tietoisesti laajentaa, siksi se on listattu laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin, eikä enää äidinkieleen yhtenä osa-alueena. Hän kykenee keskustelemaan monenlaisten ihmisten kanssa ja osaa käyttää viestimiseen erilaisia tapoja ja välineitä. – Kysymys on sivistyksestä ja jokaisen kansalaisen tarvitsemista taidoista, Kumpulainen kiteyttää. Pienten lasten (0–8) monilukutaidon edistäminen on yksi Opetusja kulttuuriministeriön kärkihankkeista. – Nyt meillä on niin paljon tietoa, että tarvitsemme paljon laaja-alaisia taitoja kyetäksemme arvioimaan tiedon alkuperää ja oikeellisuutta sekä sen esittämisen ja jakamisen motiiveja, tutkijatohtori Satu Valkonen sanoo. Monilukutaidon puuttuessa ihminen tukeutuu helposti uskomuksiin, sillä hänen on vaikea ymmärtää ympäristöään. Tutkimusta ja kehitystyötä Helsingin yliopistolla käynnistyi vuoden alussa kaksivuotinen Monilukutaito-tutkimusja kehittämisohjelma. Muutaman sanan perusteella niitä väistämättä tulee. Monilukutaitoinen ihminen ymmärtää erilaisuutta. Tarvitaanko uutta termiä. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle. Monilukutaito kasvattaa suvaitsevaisuuteen ja kulttuurisen monimuotoisuuden hahmottamiseen. – Kehittämisohjelma fokusoituu lapsiin, lapsiperheisiin sekä ammattilaisiin, jotka työskentelevät tämän ikäryhmän. Jotkut ovat huolissaan, lyheneekö kieli. Ei tarvinnut välttämättä edes yrittää ymmärtää. Kysymys on edelleen lukemisen ja kirjoittamisen taidosta, mutta laajan käsityksen mukaan tekstit voivat olla myös puhutussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. – Monilukutaito on niiden tietojen ja taitojen kokonaisuus, jonka avulla voimme ymmärtää, viestiä ja toimia toisten kanssa kulttuurisesti moninaisten tekstien täyttämässä maailmassa, Kumpulainen määrittelee. Tarvitaan enemmän tulkinnan taitoja. Eikö tähän kaikkeen ole aina pyritty. Pienet lapset tarvitsevat näitä taitoja, mutta eivät kaikki aikuisetkaan näitä hallitse, kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen perustelee. Tasa-arvoista kasvatusta Monilukutaito on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan, ja se on myös opetussuunnitelman keskiössä. Monilukutaito edistää lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. – Ehdottomasti tarvitaan. Ihmisten tulee voida tuottaa ja luoda uutta, mutta myös tulkita ja ymmärtää kriittisesti. Ihmisten tulee tulla toimeen keskenään, vaikuttaa ja osallistua yhä kirjavammassa yhteiskunnassa. – Tämän tyyppistä laaja-alaisen osaamisen taitoa tarvitaan kaikissa sisällöissä ja ihmisen toiminnan muodoissa
7 Teema Kristiina Kumpulainen (vas.) ja Satu Valkonen ovat pienten lasten monilukutaitoa edistävän tutkimusja kehittämisohjelman asiantuntijoita.
Tutkimuksessa on mukana noin 1000–1500 osallistujaa. Yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön, opettajien ja kulttuuritoimijoiden kanssa kehitetään materiaalia, oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa monilukutaidon edistämiseksi. Vasussa on nostettu erityisesti esiin lasten oma osallisuus suunnitteluun ja arviointiin. Kun on monilukutaitoinen, niin pärjää aika pitkälle. Mitä voitaisiin tehdä, että myös pojat innostuisivat lukemaan. Se tuottaa uudenlaisia viestejä ja merkkejä, ja vie kulttuuria eteenpäin. – Pääkaupunkiseudulla on tunnetusti eniten päiväkoteja ja kouluja, joissa on kielellisesti ja kulttuurisesti erilaisia lapsia. – Kehittämisohjelman osana selvitämme muun muassa, miten lasten elokuvan avulla voidaan käsitellä esimerkiksi sukupuolen moninaisuuteen tai erilaisiin kulttuuritaustoiTEEMA ja perheiden kanssa. 8 Teema – Keskinäinen yhteistyö on tärkeää. Kun kulttuuria rakennetaan yhdessä, opitaan tulemaan toimeen toisten ihmisen kanssa. Yhdessä varhaiskasvatushenkilöstön, opettajien ja kulttuuritoimijoiden kanssa kehitetään materiaalia, oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa monilukutaidon edistämiseksi.. Erityisesti poikien tilanne huolestuttaa. Olisi tärkeää miettiä kirjailijoiden ja lastenkulttuurin tuottajien kanssa, miksi kirjoihin tarttuvat esisijaisesti tytöt. Ohjelma toteutetaan yhdessä Helsingin kaupungin kanssa, joka on ottanut monilukutaidon osaksi omaa kehittämistoimintaa. Tietoa pyritään välittämään myös vanhemmille ja perheille. Ohjelman erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat eri kulttuuriset ja eri kieliryhmiin kuuluvat lapset ja heidän monilukutaidon kehittäminen. Monilukutaito on sosiaalisia ja tunnetaitoja, iloa, mielikuvittelua ja luovuutta. Ohjelman nettisivuille tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa ja materiaalia. Meillä on alueita, joissa yhdessä lapsiryhmässä saattaa olla 70 % muun kielitai kulttuuriryhmän edustajia, Kumpulainen toteaa. Kansalliset talkoot Kumpulainen pitää erityisen tärkeänä yhteistyötä kirjastojen, museoiden, tiedekeskusten sekä muiden kulttuurilaitosten kanssa, jotka voivat omalta osaltaan tukea lasten monilukutaitoa. Ohjelmaan liittyy myös vaikuttavuustutkimusta, jolla voimme tieteellisesti osoittaa, mikä oikeasti toimii, ohjelman tieteellisenä johtajana toimiva Kumpulainen kertoo. Lapsen kyky ymmärtää. Tulossa on myös avoin ja maksuton verkkokurssi MOOC (Massive Open Online Cource), jonka avulla monilukutaitoa voi opiskella kuka tahansa. Ensi vuonna aloitetaan monilukutaitokouluttajien koulutus. Se ei ole pelkästään päiväkotien tai koulujen tehtävä. Hanke sisältää monia hyviä ja jaloja pyrkimyksiä. – Ihmiset eivät osaa olla enää ihmisiksi. – Tilastollisesti ne, jotka lukevat itsensä pojiksi, lukevat vähemmän. Monilukutaidon kehittäminen tulisi olla kansalliset talkoot
– Lähdemme liikkeelle lapsen maailmasta. Tietotekniikka on päivittäin läsnä lapsen maailmassa, ja siksi lapsen on myös opittava käsittelemään ja ymmärtämään sitä. Millaisia heidän tarinansa ovat, ja mitä he lukevat. Aikuisen tehtävä on ohjata lasta huomioimaan erilaisia asioita, mikä auttaa häntä myös myöhemmin toisenlaisessa ympäristössä, Valkonen kannustaa. 9 Teema KUKA KRISTIINA KUMPULAINEN Kasvatustieteen professori Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella Playful Learning Centerin perustajajäsen (MOI) -kehittämisja tutkimusohjelman projektinjohtaja SATU VALKONEN Tutkijatohtori Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osastolla Kirjoittanut terveydenhoitajille oppaan Neuvola lapsiperheen mediakasvatuksen tukena (MLL, 2015) Artikkeleita mm. Lapsille tarjotaan mahdollisuus käsitellä elokuvan sisältöä monipuolisella tekemisellä lapsen omat kiinnostuksenkohteet huomioonottaen. Tietoja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa monin eri tavoin lasten ilmaisua, viestimistä ja oppimista rikastaen. median vaikutuksesta lapsen hyvinvointiin ja television vaikutuksista lasten arjessa (MOI) -kehittämisja tutkimusohjelman tutkija hin kytkeytyviä ajattelumalleja ja olettamuksia, tutkijatohtori Satu Valkonen kertoo. Pienille lapsille ymmärryksen vahvistaminen merkityksestä on tärkeää. Digitaalisuuden vaikutuksia Digitalisaatio on yksi monilukutaitoon vaikuttava asia. On pohtimisen arvoista, miten me ymmärrämme lapsen maailman, kun meillä on niin monenlaisia lapsia monenlaisista kulttuureista. On hyvä pohtia, millaisilla keinoilla lapset tutustuvat maailmaan. – Voit kysyä lapselta, miten hän ymmärtää kuulemansa tai näkemänsä. Sitä voi harjoitella vaikkapa yhteisissä lukuhetkissä. – Monilukutaito on sosiaalisia ja tunnetaitoja, iloa, mielikuvittelua ja luovuutta, korostavat tutkijat.
Voimme ottaa kuvia ja tallenteita vanhemmille näytettäväksi sekä samalla selittää, miten asioista on tehty monilukutaidon näkökulmasta. Lisäksi MOI-kehittämisohjelman monikanavainen viestintä välittää kaikille pienten lasten parissa toimiville aikuisille ja lapsille tutkittua tietoa, toimintamalleja ja materiaalia monilukutaidon edistämiseen kodeissa ja muissa arjen yhteisöissä. ja 2. – Jokainen perhe ja jokainen koulu on monikielinen, sillä jokaisella perheellä on oma tapa puhua ja oma kommunikoinnin kulttuuri. Monialainen kehittämisohjelma tarttuu kulttuurisen ja sukupuolisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja yhtäläisten monilukutaitoa tukevien oppimismahdollisuuksien edistämiseen pienten lasten (0-8 vuotta) kasvuympäristöissä. 10 Teema – Olemme vasta tutkimassa aihetta. Miten he muun muassa kiinnittävät huomiota erilaisiin lukuja tulkinnantapoihin ja mahdollistavat tekemistä eri materiaaleilla. Monilukutaidon vahvistamiseen ei määritellä valmiita tapoja, osaamistavoitteita eikä anneta valmiita vinkkejä. Mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Tässä vaiheessa kuitenkin tiedämme, että käsin kirjoittaminen edistää oppimista. Tällä hetkellä niitä on tulossa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan ja Heurekan tiedekeskukseen. Kehittämisohjelman tuloksena syntyy tutkimukseen perustuvia monipuolisia lasten monilukutaitoa tasa-arvoisesti edistäviä toimintamalleja. Monilukutaito on laaja-alainen taito, joka on nivottava vuorovaikutukseen vanhemman kanssa. Valkosta itseään kiinnostaa, miten monilukutaito voi edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sekä miten erilaisten lasten oppia ja identiteettiä voidaan tukea monilukutaidolla. Ohjelman aikana kehitetty toimenpidekokonaisuus ja sen sisältämä koulutusformaatti vahvistavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulujen, kirjastojen, museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja osaamista mahdollistaen lasten monilukutaidon edistämisen jatkumona eri kasvuympäristöissä. Kun uutta asiaa jollain tavalla prosessoi, muistijälki on kuultua tai luettua vahvempi. Siksi monilukutaitoa tarvitaan. – Meidän tehtävämme on kouluttaa ja auttaa työntekijöitä ymmärtämään, milloin he edistävät monilukutaitoa osana heidän normaalia toimintaansa, sekä tuoda keskusteluun, mitä kaikkea se on, ja millä kaikilla tavoilla sitä voidaan tuoda esiin ja tukea. Monilukutaitoa edistävien toimenpiteiden vaikuttavuuden tutkiminen ja levittäminen. ja 2. Toivon, että pystyisimme monilukutaidolla tarjoamaan vaihtoehtoisia tapoja lasten osallistumiselle, kulttuurisille osallistumiselle ja oman ymmärryksen rakentamiselle, joka huomioisi lasten lähtökohdat ja innostaisi mukaan, Satu Valkonen visioi. Kuitenkin sitä tulee toteuttaa tavoitteellisesti. – Lapsi voi dokumentoida päiväänsä monella tavoin. Jos lapsi voi piirtää päivästään, miksei hän voisi yhtä hyvin kuvata tai videoida sitä. Ohjelma tuottaa myös ymmärrystä monilukutaidon kehittymisestä, sen tukemisesta ja arvioinnista varhaislapsuudessa. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta osa-alueesta: 1. – Toivon, että jokaiselle lapselle löytyisi tapa käsitellä asioita itselle mielekkäällä tavalla. Meidän tehtävämme on auttaa työntekijöitä ymmärtämään, milloin he edistävät monilukutaitoa osana heidän normaalia toimintaansa.. Uusia haasteita Varhaiskasvattajien tulee toimintasuunnitelmissaan huomioida, miten monilukutaidon vahvistaminen heillä toteutuu. Valkonen haluaa muistuttaa, että ihmisillä on aina erilaisia tapoja oppia. 3. Perheille tulee olemaan omia tapahtumia. 2. LINKKI TEEMA Lisätietoja www.monilukutaito.com Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) –kehittämisohjelma Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelma on uusimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva varhaiskasvatuksen, esija alkuopetuksen (1. Monilukutaitoa edistävän tutkimusperustaisen ohjelman ja toimenpiteiden kehittäminen varhaiskasvatukseen ja esija alkuopetukseen (1. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen alkuopetuksen sekä kirjastoja kulttuurialan henkilöstön osaamisen kehittäminen lasten monilukutaidon edistämisessä sekä siihen liittyvä koulutus ja perehdytys. Kehittämisohjelman toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Playful Learning Center. vuosiluokat) sekä kulttuurilaitosten toimintaan näiden keskinäistä yhteistyötä ja lasten lukutaitojen oppimisen jatkumoa vahvistaen. vuosiluokat) sekä kirjastoja kulttuurialan henkilöstön käyttöön suunnattu lasten monilukutaitoa edistävä ohjelma. MOI-ohjelman tavoitteena on kehittää toimintamalleja lasten monilukutaidon kehittämiseksi sekä vahvistaa varhaiskasvatuksen ja esija alkuopetuksen henkilöstön osaamista lasten monilukutaidon tukemisessa
Se, miltä nämä leikit näyttäytyvät toisille onkin sitten ihan eri asia. Minun on vanhempana helppoa tunnistaa ja erottaa, mikä tyttöni medialeikeissä on koettua tai havaittua, ja mikä taas toivottua tai keksittyä. Esimerkiksi digitaalisten pelien pelaaminen ei näyttele arjessamme minkäänlaista roolia. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, että kyseessä ovat lelupuhelin, vanha analogikello ja kuvitteellinen versio Pokémon Go:sta, koska tyttöni kerronnassa ne ovat oikeita ja todellisia. Puhelimella on katsottu elokuvia, kuunneltu musiikkia, pelattu pelejä, luettu e-kirjoja ja otettu gigakaupalla valokuvia ja videoita. Tyttöni tavat käyttää puhelintaan ja kelloaan heijastavat hänen mediakulttuurisia ympäristöjään. Kello puolestaan vaikuttaa olevan viimeisintä huutoa, sillä siihen on esimerkiksi integroitu Pokémon Go -peli. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohje on seuraava: ”Me voidaan kysyä.” Tämä pätee niin lapsiin kuin huoltajiin: avoimuus ja arvostus ovat avaintekijöitä lapsia, huoltajia ja ammattikasvattajia osallistavan mediakasvatuksen toteuttamisessa. Kotona kuunnellaan päivittäin musiikkia suoratoistopalvelusta ja mobiililaitteita käytetään paljon valoja videokuvaamiseen. Pedagogiikka ei kuitenkaan saa perustua uskomuksiin ja kuvitelmiin. Mutta mikä on se keino, jolla ennakko-oletusten ja virheellisten tulkintojen taakse voidaan päästä. Ensimmäinen oma puhelin kun tavataan tänä päivänä saada joko eskarin tai koulun aloituksen yhteydessä. Kesälomalla testasin (huonolla menestyksellä) yhtä e-kirjasovellusta ja kelloon keksitty Pokémon Go -peli muistuttaa puolestaan kovasti juoksukelloni navigointisovellusta. Toisaalta kaikki vaikutteet eivät kumpua kotiympäristöstä. KOLUMNI LEIKKIVÄ LAPSI ja mediakulttuurin moninaisuus KUKA PEKKA MERTALA Kirjoittaja työskentelee varhaiskasvatuksen tutkijana Oulun yliopistossa. Molemmat ovat siitä lähtien olleet ahkerassa käytössä. Tältä osin tyttäreni leikkeihin on vaikuttanut enemmän se, mitä vertaiskulttuurissa pidetään arvossa. Tietoisuus lasten media-aiheisten juurien moninaisuudesta on olennaisen tärkeää myös pienten lasten kanssa parissa työskenteleville ammattikasvattajille. 11 Teema ja tyttäreni tapauksessa nämä siirtymät ovat olleet tänä syksynä ajankohtaisia monen ystävän elämässä. En pitäisi ihmeenä, vaikka tällaisia päätelmiä olisi tehty myös tyttäreni leikeistä. Viisivuotias tyttäreni sai viime kesänä papaltaan älypuhelimen ja sedältään älykellon. Pikku Kakkonen puolestaan katsotaan yhtä usein tabletilta kuin televisiosta. Hän ei esimerkiksi puhu puhelimestaan lelupuhelimena vaikka tietääkin sen sellainen olevan. Niin ikään halu tuottaa lelukännykkä oikeaksi leikin kautta tekee näkyväksi sen, kuinka älypuhelin ei ole vain medialaite vaan se on myös isouden ja itsenäisyyden symboli. Tutkimus on osoittanut, että mediasta ammentavat leikit tulkitaan usein vihjeiksi kotona tapahtuvan mediankäytön suuresta määrästä. Parhaan kuulemani vastauksen on antanut erääseen kehittämishankkeeseen osallistunut lastentarhanopettaja. Tätä tulkintaharhaa vahvistavat sosiaalisessa mediassa kiertävät artikkelit, joissa heppoisin perusteluin kauhistellaan lasten mediankäyttöä tai ihastellaan heidän näppäryyttään digitaalisten medialaitteiden kanssa. Mediakasvatuksen – ja varhaiskasvatuksen ylipäätään – lähtökohtana on aina lapsen kohtaaminen omana itsenään, ei kuvitellun mediasukupolven kasvottomana jäsenenä. Se rikkoisi leikin taikapiirin. Ei hullummin kahden euron leikkipuhelimelta ja kymmenen vuotta vanhalta Muumi-rannekellolta
Molemmissa on käytössä sisäinen maailma ja mielikuvitus, ja ne ruokkivat toisiaan. Niihin kannattaa tutustua, koska menetelmien toteuttaminen ei vaadi taidealan koulutusta, ja ne ovat avaimet käteen -tyyppisiä paketteja. Laadukas kulttuuritarjonta joka huomioi lapsen kehityksen vaiheen, voi avata ikkunoita elämän, oman itsen ja muiden ihmisten ymmärtämiseen, ja siksi se lisää empatiakykyä ja hyvinvointia. Mitkä olisivat keinoja saada lapsen ääni kuulumaan lastenkulttuurissa. Leluhahmoille luodaan elämä ja ominaisuuksia, kuten vaikka draamatekstin kirjoittamisessa tapahtuu. Tähän alkuun annamme pohdittavaksesi ison kysymyksen: Mikä on lastenkulttuurin merkitys mm. On olemassa hienoja esimerkkejä siitä, miten kulttuurituotantoja kuten näyttelyitä, on suunniteltu lasten kanssa. Kulttuuri on aineetonta perintöämme, estetiikkaa, merkityksiä ja valtava rikkaus. 5. Meidän aikuisten tulee huolehtia, että lapsi kasvaa kulttuuriin pienestä asti luontevasti arkensa ja kasvunsa lomassa. Materiaalit . lapsen ilmaisutaitojen kehittämisessä. Lapsen kokemat esteettiset elämykset siirtyvät osaksi leikkiä, ja toisaalta leikki saa helposti taiteellisia ulottuvuuksia. Ne ovat saman asian kaksi kylkeä. Tämän näkee joka päivä, kun seuraa lasten leikkejä. Se on aivan olennainen. Menetelmäoppaat. lentolisko, jolla voisi lentää, ja tämä toteutettiin. Näyttelystä tuli kaikkien aikojen hitti. Mielikuvituksen ja taiteellisen ilmaisun kautta lapsi työstää kaikkea sitä, mitä hänen ympäristössään on ja mikä on hänen suhteensa siihen. Miten sinä vinkkaisit heitä edistämään lastenkulttuuria. 12 Teema 7 KYSYMYSTÄ 7 kysymystä lastenkulttuurista Kysymyksiimme vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja Saara Vesikansa. Seurakuntien varhaiskasvattajat ovat lastenkulttuurin toteuttajia arjen työssään. Aikuisten ohjaajien tulee olla herkkiä lapselle, lastenkulttuuritoimijat puhuvat lapsilähtöisyydestä. 4. Sieltä löytyy sirkusta, sanataidetta, kansanmusiikkia ja vaikka mitä! KUVA Janne Kaakinen. Laadukas lastenkulttuuritoiminta, vaikkapa lastenmusiikkikonsertti tai satukirjan lukeminen, ovat lasten kulttuuristen oikeuksien toteutumista, ja nämä oikeudet ovat osa YK:n lapsen oikeuksien julistusta. Taide ja kulttuuri tarjoavat meille kaikille ja myös kaikkein pienimmille työkaluja oman persoonan kasvuun ja omaksi itseksemme tulemiseen. 3. Toiveena oli mm. Lapsen oman ilmaisun tukeminen ja siihen kannustaminen tukevat myös merkittävästi lapsen hyvinvointia, koska meillä kaikilla on ihmisyyteen kuuluva tarve ilmaista itseämme. Menetelmäoppaat löytyvät osoitteesta lastenkulttuuri.fi . Millaisena näet leikin ja lastenkulttuurin välisen yhteyden. Lastenkulttuurikeskukset tuottavat monilla paikkakunnilla monipuolista toimintaa, kuten esityksiä ja näyttelyitä ja tapahtumia, joissa kannattaa vierailla ja voi kysyä myös taiteilijoiden vetämiä työpajoja. 2 . 1. Kotikunnassani Tampereella Lastenkulttuurikeskus Rulla toteutti muutama vuosi sitten näyttelyn dinosauruksista, koska lapset toivoivat sitä. Olemme myös tuottaneet verkkoon yli viisikymmentä taidelähtöistä menetelmäopasta, joista löytyy paljon varhaiskasvatukseen sopivaa aineistoa eri taiteenaloilta. Lapsilta voidaan myös kerätä palautetta toiminnasta monin tavoin, ihan pienimmiltäkin. Entä lastenkulttuurin merkitys lasten hyvinvoinnille
Se perinteinen rahapula siis. Tällä saattoi olla vaikutusta siihen, että minusta tuli aikuisena innokas veneilijä ja nautin saaristoluonnosta. Olin lapsena myös väsymätön nukkekodilla leikkijä ja sen sisustaja, koska niissä mielikuvitus ja kädentaidot yhdistyivät minua puhuttelevalla tavalla. Mutta panostamme siihen, että pienilläkin voimavaroilla tavoitetaan paljon lapsia ja nuoria. 7. Laadukkaalle lastenkulttuurille on valtavasti kysyntää, ja jäsenkeskuksiemme resurssit vastata huutoon ovat rajalliset. Nämä ovat minun henkilökohtaiset kokemukseni siitä, miten lapsuuden elämykset jäävät meille tärkeäksi pääomaksi koko elämän ajalle.. Mikä siitä teki sellaisen. Osasin jo lukea itse, mutta äänenlukemista oli ihana kuunnella samalla, kun nautimme kesän lämmöstä ulkona. Minusta tuli jo pienenä lukutoukka, ja mieleeni on jäänyt lähtemättömästi se kesä, kun äitimme luki minulle ja siskolleni viltillä Astrid Lindgrenin Saariston lapsia. 6. Mikä on rakkain lapsuudenmuistosi lastenkulttuurin äärellä. Minkälaisten asiat arvioit uhkaavan lastenkulttuurin olemassaoloa tällä hetkellä. 13 Teema Lapsen oman ilmaisun tukeminen ja siihen kannustaminen tukevat merkittävästi lapsen hyvinvointia, koska meillä kaikilla on ihmisyyteen kuuluva tarve ilmaista itseämme. Nykyisin rentoudun parhaiten neulomalla ja pohtimalla eri malleja ja värejä. Olemme esimerkiksi kehittäneet kiertäviä lastenkulttuurisisältöjä, jotta tavoittaisimme myös syrjäkylillä asuvat lapset ja nuoret, jotka asuvat kaukana kulttuuritaloista, ja siksi panostamme myös verkkomateriaaleihin
Aikuista haastetaan tukemaan ja ohjaamaan lapsen oppimaan oppimista tämän yksilölliset vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja haasteet huomioiden." Liisa Ahonen väitteli tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria käsittelevässä luvussa Liisa Ahonen sanoo henkilökohtaisena mielipiteenään, että ajatus oppivasta yhteisöstä ravistelee varhaiskasvatuksen käytänteitä kaikkein radikaaleimmin. ”Oppaan lukeminen ei korvaa Vasun perusteisiin perehtymistä, mutta kirja voi toimia yhtenä konkreettisena työkaluna uutta Vasua prosessoitaessa osana omaa työtä”, Ahonen korostaa. Näistä sisällöistä häneltä ilmestyi tänä vuonna kirja Haastavat kasvatustilanteet – Lämpimän vuorovaikutuksen kirja. ”Kirjassa pohdimme muun muassa sitä, miten lapsen voi tutustuttaa teknologiaan ja moderniin mediamaailmaan turvallisesti ja hallitusti. Kirja antaa vinkkejä käytännön työskentelyihin niin aikuisille kuin lapsille (ihmissuhdekartta, tulevaisuustyöskentely, kiukkupäiväkirja jne.) Kirjan tekijät ovat pitkänlinjan ammattilaisia – Heli Pruuki on työskennellyt pitkään parija perhepsykoterapeuttina ja Jari Sinkkonen lastenpsykiatrian erikoislääkärinä. Teos on syntynyt asiantuntijahaastatteluihin pohjautuen. ”Jos varhaiskasvatuksen keskeisin ja sitä eniten määrittävä tekijä tulisi kiteyttää yhteen käsitteeseen, se olisi ehdottomasti vuorovaikutus”, Ahonen kirjoittaa.. ”Suurin muutos ja samalla suurin haaste kytkeytyy aikuisen roolin tietoiseen murtamiseen, kun oppivassa yhteisössä aikuinen nähdään niin ikään oppijana. Hyvä ero on mahdollinen, kun vanhemmat pysyvät turvallisina aikuisina lapsilleen myös tunne-elämän myllerryksen keskellä, tähdentävät tekijät. Kannustammepa vanhempia itseäänkin kokeilemaan pelaamista!” Satu Irisvik ja Jenni Utriainen KUINKA KASVATTAA DIGINATIIVI. Ahonen ottaa myös kantaa. He halusivat tehdä kirjan, josta välittyy positiivisuus ja kannustustaminen kieltojen ja liikojen rajoitusten sijaan. Lähtöajatuksksena kirjalle on ollut, ettei oikeita diginatiiveja ole: ”Ihan jokainen lapsi tarvitsee mediasisältöjen ja teknologian kanssa opastusta. Valotamme myös, miksi ruutuaikaa ei kannata laskea kellolla ja miksi vastustamme YouTuben lastenohjelmia. Missä iässä pitää aloittaa ja miten. Mitä muuta hyödyllistä älylaitteilla voi pelaamisen lisäksi tehdä. Kirjan haltuunottoa helpottavat jokaisen luvun loppuun kootut ydinkohdat. Kerromme, mitä kaikkea kivaa tabletilla voi lasten kanssa tehdä ja millaiset sovellukset ja pelit ovat pienille lapsille sopivia. Diginatiivit-kirja tarjoaa monipuolisesti valistusta ja vinkkejä mediakasvatustyöhön, jota me aikuiset emme enää voi sivuuttaa. Hän perehtyi tutkimuksessaan varhaiskasvattajan toimintaan päiväkodin haastavissa kasvatustilanteissa. S & S 2017 Lapsi ja ero -kirja tarjoaa keinoja tukea lasta vanhempien erotessa ja näkökulmia omaan vanhemmuuteen uudessa tilanteessa. Voiko vauva käyttää tablettia. Heli Pruuki ja Jari Sinkkonen LAPSI JA ERO – Eväitä eteenpäin Kirjapaja 2017 Liisa Ahonen VASUN KÄYTTÖOPAS PS-Kustannus 2017 Liisa Ahonen on kirjoittanut Vasun käyttöoppaan käytännön työtä tekeville varhaiskasvattajille: vinkit ja ideat on tarkoitettu hyödynnettäviksi ryhmän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Oikeasti kovaa pornoa tuottava haku tuli äidin tietoon, kun viisivuotias tuli pihalta kotiin ja halusi tietää, mikä on Google... Kirja vastaa kysymyksiin: Mikä on oikea tapa toimia pikkulasten ja älylaitteiden kanssa. Kirjassa kerrottu esimerkkitapaus osoittaa, miten älyläitteet ovat tulleet osaksi pienten maailmaa, ja uudessa mediamaailmassa aikuisten on toisinaan vaikea pysyä taaperoidensa perässä ja tilanteen tasalla. Myös Vasun käyttöoppaassa Ahonen korostaa, että kaiken toiminnan lähtökohta on se, millä tavalla lapset tulevat kohdatuiksi. Tämä tuli selväksi silloin kun pihapiirin pienimmäi¬nen oli kuullut isoilta pojilta vinkin kirjoittaa Googlen kuvahakuun xxx. Vasun prosessointia rikastuttavat kunkin luvun lopussa olevat pohdintatehtävät, tarkistuslistat ja harjoitukset, joiden avulla Vasua voidaan työstää varhaiskasvatustiimissä. Tekijät haastattelivat aiheeseen perehtyneitä lastenpsykiatreja, kasvatustieteilijöitä, pelikasvattajia, erityisopettajia, lastenpelien julkaisijoita sekä paljon tavallisia vanhempia, jotka halusivat kertoa omasta tavastaan kohdata kasvatushaasteet ja digiaika. Kuinka paljon ruutuaikaa on tarpeeksi. Vinkit löytyvät myös lapsen ensimmäisen oman kännykän hankintaan ja ensimmäisiin itsenäisiin nettisurffailuihin. Kirja sisältää hyödyllistä tutkimustietoa erosta lasten näkökulmasta ja lapsen hyvinvointia tukevista käytännöistä. 14 Teema KIRJAHYLLY Lasten keskuudessa kaikenlaiset huhut ja varsinkin pöhköilyjutut leviävät nopeasti. Silloinkin, ja ehkä varsinkin silloin, kun teknisten härpäkkeiden käyttö näyttäisi äidistä ja isästä päälle päin sujuvan kuin vettä vain.” Kirjan tekijöitä ovat viestintäkonsultti Satu Irisvik ja Viihdevintiöt-bloggaaja Jenni Utriainen. Hakutuloksista löytyisi kuulemma Muumien kuvia, oli pienemmille vinkattu
15 Me tekijät Me tekijät Jouluna iloitaan perheen kanssa Vuoden Lastenohjaaja Päivi Leinola! Voimauttavaa valokuvausta kirkkotilassa s.16 Huippukokemus oli myös tämän syksyn mikkelinpäivän perhemessu tuomiokirkossa, kun lapsi pääsi ehtoollisavustajaksi." s. 18 s.18 s.20 KUVA Marjo Suominen
Sitä täytetään pala palalta. Lopuksi luemme Raamattua. Täällä Pohjolan perukoilla perhe joutuu viettämään vuoden toiseksi suurinta juhlaa pienemmällä joukolla, sillä suurin osa suvusta asuu Italiassa. Sukuun kuuluu ydinperheen lisäksi isovanhempia, tätejä, setiä ja serkkuja. Sanmorit selittävät, että katolisessa kirkossa ei pidetä joulua Jeesuksen syntymän muistojuhlana, vaan silloin ajatellaan Jeesuksen todella syntyvän jälleen maailmaan. Ruuan kaverina tarjoillaan tietenkin hyvää viiniä. Messun jälkeen ehditään nukkua muutama tunti, ennen kuin on aika herätä joulupäivään. Sillä halutaan korostaa sitä, että Kristus syntyy jouluna meidän jokaisen luokse sinne missä me olemme. Lapset kertovat Herodeksen linnan olevan erityisen jännittävä. Pierpaolo on tehnyt seimiasetelmaan muun muassa heidän sukulaistensa kesäasunnon. Päivä aloitetaan kiitosrukouksella, jota kutsutaan nimellä laudes. Silloin rukoilemme yhdessä ja jokainen lapsi saa kertoa omasta elämästään. Ruoka ja lahjat kuuluvat myös katoliseen jouluun Aamupäivän rukoushetken jälkeen perhe istuu syömään runsaan aterian. – Jouluyön messu ei siinä mielessä ole sen erityisempi kuin muutkaan messut. Pierpaolon rakentamissa maiseman osissa palaa valoja ja solisee vesiputouksia. – Jokaisessa perheessä on omanlaisensa seimiasetelma. Asetelman osat voivat olla kuvia omasta alueesta. – Seimiasetelma on katekeesi, eli uskonnon opetusta, joka on selkeää myös heille jotka eivät osaa lukea. 16 Me tekijät Jouluna iloitaan PERHEEN KANSSA ME TEKIJÄT TEKSTI & KUVAT Kaisa Anttila Joulun juhlinta alkaa jouluyönä, jolloin perhe menee yömessuun. Isoäiti Giovanna Marengo, Davide (19), Francesco (15), äiti Cristina Morano, isä Pierpaolo Sanmori, Benedetta (3), Giacomo (5), Letizia (9), Mariachiara (13) ja Anna (17). Erityisen tärkeää perheen kanssa kokoontuminen on joulun aikaan. Joulun juhlinta alkaa jouluyönä, jolloin perhe menee yömessuun. Se valaistaan pienillä punaisilla valoilla aavemaisen tunnelman luomiseksi. Se on kuin pala Raamattua, Cristina selittää. – Menemme yön messuun uupuneina, mutta tulemme sieltä takaisin kotiin virkistyneinä. Saamme sieltä voimaa, Cristina kertoo. – Joulupäivä, joskus myös jouluaatto, vietetään perinteisesti yhdessä suvun kanssa, Pierpaolo kertoo. Seimiasetelman tarkoitus onkin tehdä evankeliumia tutuksi erityisesti lapsille. – Meillä on tapana pitää laudes joka sunnuntai. Seimiasetelma on uskonnon opetusta Adventin aikana kodin kunniapaikalle rakennetaan seimiasetelma, jonka osat Pierpaolo on hahmoja lukuunottamatta itse rakentanut. Vaikka joulu on tärkeä juhla, Cristina ja Pierpaolo korostavat sen olevan tärkeä ennen kaikkea pääsiäisen kautta. Se on hyvin tärkeä hetki, Pierpaolo sanoo. Näkee, että tässä kodissa perhe on tärkeä ja tiivis yksikkö. Kaikki löytävät oman kolosensa helposti ja luontevasti. Perheen isovanhemmista Cristinan äiti on asunut Sanmorien luona Oulussa muutaman vuoden ajan. Joulupöytään kuuluu muun muassa lihapata nimeltään bollito ja makeat kakut nimeltään panettone ja pandore. Sanmorin perhe tulee Piemonten alueelta Italiasta, mikä näkyy heidän ruokapöydässään. Siten jouluyön messu on todellisen, ajankohtaisen juhlan viettämistä. Seimiasetelma ei pyri muistuttamaan sitä paikkaa, missä Jeesus todellisuudessa syntyi. Joulupäivänä siihen lisätään Jeesus-lapsi ja loppiaisena paikalle saapuvat itämaan tietäjät. – Jokaisena sunnuntaina messu merkitsee pääsiäisen uudistamista, Pierpaolo kuvailee. Yksi lapsista kuljettaa Cristinan äitiä pyörätuolissa sohvan viereen. Messusta saa voimaa Sanmorin perheessä jouluun hiljennytään jo reilun viikon verran ennen itse juhlaa. Yhdeksän päivän ajan he sytyttävät kynttilän kunakin päivänä. Oululaisessa rivitaloasunnossa käy kuhina, kun perhe kutsutaan kokoon valokuvan ottamista varten. Perheen isän, Pierpaolo Sanmorin, ja äidin, Cristina Moranon viereen kirmaa yhteensä seitsemän lasta
Haastavimmaksi asiaksi joulun suhteen perheen vanhemmat ovat kokeneet sen, että lapset eivät välttämättä malttaisi viettää joulua oman perheen kesken. Kuitenkin joulu kokoaa edelleen tuhansia kristittyjä kirkkoihin eri puolilla Suomea. POHDITTAVAKSI: Millaisia perinteitä minulla on omassa joulussani. Ymmärrys erilaisista tavoista juhlia joulua voi avata jotain uutta myös omaan joulun juhlintaamme. Miten voisimme käsitellä lasten kanssa jouluun liittyviä erilaisia perinteitä yhdessä?. Sanmorin perheessä pyritään keskittymään joulun todelliseen sanomaan, mutta etenkin pienemmät lapset odottavat innolla lahjoja. Myös ei-kristilliset jouluperinteet ovat vahvistuneet viime vuosien aikana. Miksi. Millaisia jouluun liittyviä perinteitä työyhteisössänne ja/tai seurakuntanne perheillä/ seurakunnassanne on. Vaikka katolisessa perinteessä lahjat kuuluisi antaa vasta loppiaisena, Sanmorin perheen lapset saavat lahjoja jo jouluyönä tai joulupäivän aamuna. 17 Me tekijät – Syömme kaikessa rauhassa ja keskustellen. Aseteleman osat voivat olla kuvia omasta alueesta. Kavereiden kanssa leikkiminen tai nuorten omat menot houkuttelevat. Cristina ja Pierpaolo ymmärtävät lasten malttamattomuutta. Joulu on kristityille suuri juhla, jota juhlitaan yhteiskunnassamme hyvin monin tavoin. Monilukutaitoon liittyy myös ymmärrys erilaisista tavoista juhlia. Ruuan jälkeen siivotaan, lapset saavat leikkiä ja isovanhemmat voivat viettää aikaa lasten kanssa, Cristina kertoo. Lehden tässä numerossa tutustumme katolisen Sanmorin ja Moranon perheen jouluun. Jokaisessa perheessä on omalaisensa seimiasetelma. – Olisi lapsille liian vaikeaa, jos heidän pitäisi tavata kavereita jotka esittelevät joululahjojaan, kun heidän pitäisi vielä odottaa loppiaiseen asti. Kotona ollessaankin lapset helposti uppoutuisivat netin maailmaan, jos se heille sallittaisiin. Mitkä perinteet ovat erityisen tärkeitä
Resurssit eivät kuitenkaan riitä jatkuvaan yhteydenpitoon päiväkotien kanssa. Perhekahvilaa pidetään kerran viikossa, ja viime syksynä käynnistettiin iltaperhekerho, sekin Päivin aloitteesta. Myöhemmin tulivat lastenohjaajaopinnot Turun kristillisellä opistolla. Päivi Leinola toimii lastenohjaajana Åbo svenska församlingenin palveluksessa. Ne ovat omatekoisia. Kodinomaisuutta tulee myös siitä, kun lapset osallistuvat tekemisiin meidän aikuisten kanssa. Kun koululaiset tulevat kerhoon, heitä ympäröi pullantai leiväntuoksu. Täällä työntekijöillä on vapaus kokeilla omia näkemyksiään ja visioitaan. Viihdyn kaikenikäisten ihmisten seurassa, erityisesti sydämellä ovat lapset ja vanhukset. Kuten kollegansa Päivi on kouluttautunut päivähoidon mentoriksi. Jos lapsi valittaa tekemisen puutetta, kutsun hänet viereeni istumaan ja totean, että eikö ole ihanaa, kun ei tarvitse tehdä mitään.. Toiminnan tukikohta on Aurakatu 18, Aurelian seurakuntatalo. Iltapäiväkerholaisten ryhmästä osallistuu 30 lasta 40:stä kuoroon, ja yksi iltapäiväkerhon ohjaajista on aina mukana kuoroharjoituksissa. Kerhoon tultaessa älypuhelimet pannaan sivuun. Lastenhoitajan opinnot hän suoritti aikanaan Ruotsissa ja päivitti ne kelpoisiksi myös Suomessa. Levollista yhdessäoloa Lapsille Päivi Leinola haluaa välittää kiireettömyyttä ja kodinomaista tunnelmaa, elämää tässä ja nyt. – Satsaamme välipaloihin. Haluamme tukea henkilökuntaa heidän työssään, emme niinkään tarjota valmista. Pitkään tein viikonloppukeikkaa vanhusten kotihoidossa, mutta enää ei terveys kestä sitä tahtia. Aluksi en edes osannut päättää, lähdenkö vanhusvai varhaiskasvatustyöhön, ja niinpä tuli valittua molemmat. Ihmisen aito kohtaaminen onkin hänelle työn syvintä ydintä. Kun ikää karttuu, täytyy jarruttaa tahtia ja vähentää työmäärää. – Opiskelujen loppusuoralla, näytön loppukeskustelussa sanoin silloiselle työparilleni, että kuule Maija, ei minusta ikinä tule seurakunnan työntekijää… Vuodesta 2011 asti olen ollut kirkon töissä! Päivi kehuu vuolaasti työnantajaansa: – ”Åbo svenska” on avarakatseinen ja lapsiystävällinen seurakunta. – Olen ollut ikäni kiinnostunut ihmisistä. Avoimeksi ja helposti lähestyttäväksi minua on myös luonnehdittu. – Vuosittain pyrimme järjestämään ruotsinkieliselle päivähoidon henkilökunnalle katsomuskasvatuksen aamuja tai iltoja. Palkan maksaa seurakuntayhtymä. Aktiivinen työote on tuonut tulosta: nyt iltapäiväryhmässä on 40 lasta ja ryhmä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Kasvatusasiainkeskuksen työntekijänä pääsee ammattitaitoaan aina halutessaan kehittämään koulutuksissa. Toiminnassamme vaalitaan leikkiä ja luodaan sille edellytyksiä, Leinola korostaa. – Meidän pitää opettaa lapsille myös rauhoittumista. Myös lapsikuorotoiminta on vireää, tilastoissa ollaan Bårgo stiftin alueella kärjessä. Lapsikuorolaisia on 84, lisäksi toimii nuorisokuoro. 18 Me tekijät ME TEKIJÄT TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen Vuoden Lastenohjaajaksi valittu Päivi Leinola – sydämellä lapset ja vanhukset ”Hän katsoo silmiin, muistaa nimet ja perheen jäsenet ja saa kaikki tuntemaan itsensä tervetulleiksi.” Lainaus on Kirkon Lastenohjaajat ry:n Vuoden Lastenohjaaja -tittelin palkitsemisperusteista, kun valituksi tuli turkulainen Päivi Leinola. Välillä uhanalainen päiväkerho kokoontuu edelleen, nyt kahdesti viikossa. Juuri nyt olisi kysyntää eri uskontojen sisältöjä avaavalle keskustelulle, ja sellaista ollaankin virittelemässä
Mukaan kelpuutan ainoastaan mieheni, jos hän jaksaa lähteä. taskuja lapsien tutkittavaksi. Tämä taulu ei ole niin paljoa muunneltavissa kuin muut taulut, joissa on mm. Työniloa Päivi Leinolalle työn rikkaus ovat lapset ja perheet. – Olemme osa heitä, vaikka palkan maksaakin yhtymä. Hänen kokemuksessaan kerhomme oli niin turvallinen paikka, että siellä voi kertoa myös vaikeasta asiasta. Ainutlaatuinen alttarikaappi – On etuoikeus, että olemme saaneet toteuttaa Turun tuomiokirkkoon tällaisen projektin, Päivi iloitsee ja esittelee tuomiokirkon Agricola-kappelissa olevaa alttarikaappia. – Myös vuosia sitten hankitut flanellot ovat nyt ahkerassa käytössä alttarikaapin rekvisiittana Aureliassa. Melkeinpä aina joku on leikkimässä ja järjestelemässä taulun sisuksia – ja silloin voi Jumalalla olla sammakko suussaan. Kuitenkin niin, että ihmisiä ei ole ympärillä liikaa. Kun parhaimmillaan kohtaa 150 ihmistä päivässä, pitää vastapainoksi päästä lataamaan akkuja ja ”tyhjentämään päätä”. Kun tiedustelen Päiviltä työn haasteista, vastaus on yksiselitteinen: – Kaikki, mikä liittyy musiikkiin! Joudun aina muistuttamaan itseäni, että tämäkin kuuluu työnkuvaan. Kroppa ei tahdo pysyä mukana. Esimerkkinä Päivi mainitsee iltapäiväryhmässä ilmenneen kiusaamisen paljastumisen. 19 Me tekijät – Erään kerran kun olin ollut viikon poissa iltapäiväryhmästä, kollegat kertoivat parin pojan kehittämästä leikistä, jonka ideana oli leikkiä Päiviä! Olin vähän kauhuissani – kysyin, että no huusivatko pojat kovaa. Ihmisiä en liioin vapaa-ajallani kaipaa. No, lasten kanssa musisoiminen kyllä sujuu vaivatta. Näin pitkälle ollaan tultu! Työn rikkaudeksi Leinola sanoo vaihtelevuuden ja monimuotoisuuden, sen ettei pääse leipääntymään. Meitä on yli 50 lastenohjaajaa Turussa – iso, iloinen joukko. Jokainen tämän ansaitsisi, Päivi Leinola korostaa. Kolme–neljä kertaa viikossa ajaa hurautamme luonnon helmaan, meren rantaan ja metsään. Voimaa luonnosta Oman jaksamisensa haasteeksi juuri nyt Päivi nostaa sen, että opettelee vähentämään innostusta. Kynttilät palavat ainoastaan silloin, kun kaapin äärellä vietetään esimerkiksi kynttilähetkeä. – Pyrimme siihen, että lapset pääsevät aikuisen kanssa koskemaan ja tutkimaan kaikkea kaapissa olevaa. Työyhteisöään ”Åbo svenskaa” Päivi luonnehtii tiiviiksi. Varta vasten alttarikaappia varten tuomiokirkkoon on tehty meri-, pääsiäis-, jouluja luomisteemaiset taulut sekä kuvaushetkellä kaapissa oleva Jumalan sylissä -taulu. Se on kiitos koko työyhteisöllemme, meillä on niin moninaista osaamista. Ei suinkaan, ohjaajat vastasivat, vaan pojat menivät sohvalle, nostivat jalat pöydälle, ristivät kädet vatsan päälle ja katselivat kattoa. Tietysti ystävät ovat tärkeitä, samoin lukeminen. Voiko tärkeämpää olla! – Huippukokemus oli myös tämän syksyn mikkelinpäivän perhemessu, kun lapsi pääsi ehtoollisavustajaksi. Alttaritaulut ovat vaihdettavia, ja kaapin lokeroista löytyy erilaisia tykötarpeita. – Lapsi uskalsi hartaushetkessä koko ryhmän kuullen sanoa, että häntä kiusataan koulussa. Ensimmäinen versio on Aurakadun seurakuntatalolla. – Pyrin pitämään mielessäni rajat: työt tehdään työpaikalla ja niillä tunneilla, jotka siihen kuuluvat. – Tunnustus on ihan huikea, ja se tuli kyllä puskista. Onkin rikkaus kuulua molempiin työyhteisöihin. On etuoikeus, että olemme saaneet toteuttaa Turun tuomiokirkkoon tällaisen projektin, Päivi iloitsee ja esittelee tuomiokirkon Agricola-kappelissa olevaa alttarikaappia.. Kyllä tästä on tullut lapsille mieluinen. Todellinen yllätys, jota en osannut odottaa. Välillä on tarpeen ottaa vähän iisimmin. Sieltä nousevat onnistumisen kokemukset työssä. – Minulle se tarkoittaa metsälenkkiä koirien kanssa. Alttarikaappi on pyörillä liikuteltava ja toiminnallinen. Tuomiokirkon alttarikaappi avautuu joka sunnuntai, kun sen äärellä vietetään hartaushetkeä jumalanpalveluksen aikaan. Mieltä lämmittää myös Vuoden Lastenohjaaja -titteli. Ideaa muhiteltiin yhdessä työparin kanssa. Sen idea on junamatkan ”tuliainen” neuvottelupäiviltä Uudessakaarlepyyssä. – Tuomiokirkon kaappi on jo toinen versio, ja se toteutettiin yhteistyössä tuomiokirkkoseurakunnan työryhmän kanssa. Siitä olimme aina unelmoineen ja nyt se toteutui. – Ruissalo on meille valtavan tärkeä voimaantumisen paikka. – Kodinomainen, rento oleminen on hyvä malli lapsille. Molemmat tahot pitää tietysti huomioida työssään, muistaa kertoa, missä mennään
Siksi valokuvaushanke sopii kaikkiin katsomuksiin kuuluville lapsille. Se innosti mentoreita uusiin ajatuksiin ja käyttämään vaikutteita voimauttavasta valokuvauksesta sekä uudesta kuvaamisen tavasta. Teukku oli saanut nelipäiväisen tutustumiskoulutuksen voimauttavan valokuvan menetelmään. . Kun valo osuu siihen, sen takana näkyy risti.” ”Haluun alttarilla niin että toi ikkuna näkyy. Lapset uskoivat vilpittömästi sen, mitä heistä sanottiin. TEKSTI Laura Koskelainen katse hoitaa Voimauttavaa valokuvausta kirkkotilassa:. Kullakin mentorilla oli oma kirkkonsa ja oma eskariryhmänsä, joiden kanssa kehittämistehtävä tehtiin. Kuvaus suosikkipaikassa Kuvauspäivänä moni lapsi tiesi heti, missä kohdassa he haluavat tulla kuvatuksi. ”Haluun ton ikkunan eessä, koska se on niin kaunis. Saanko tästä ottaa kuvan?” Teukku muistelee, miten kuvattavana ollut poika alkaa hymyillä, ryhdistyä, kun hän kuuli kauniita sanoja itsestään. Tärkeää oli se, että lapsi itse määrittelee kuvauspaikan. 20 Me tekijät ME TEKIJÄT Ehdoitta hyväksyvä Kirkkonummella työskentelevät seurakunnan varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen mentorit Anne-Mari Teukku, Nina Raninen ja Katja Aalto tekivät viime keväänä ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittämistehtävän, jossa he halusivat tehdä valokuvauksen keinoin näkyväksi lapsen ainutlaatuisuuden kirkkotilassa. Jos mä makaisin tän (alttarikaiteen) päällä.” Lapsi sai valita juuri sen paikan, rajauksen ja asennon kuin hän itse halusi. Kun katson sinua, näen hurjan suloisen pojan, näen valon tulevan tosi hienosti tähän. He tutkivat kirkon esineitä, arkkitehtuuria ja maalauksia. Minä todellakin olen ihana, Aalto koki lasten tuntevan. Mentorit valmistivat kolme tapaamiskertaa sisältäneen kirkkoseikkailun yhdessä kunnan varhaiskasvattajien kanssa. ”Onko tämä se paikka, jossa haluat olla kuvattavana. Joku halusi urkupillien luokse, joku alttarin ääreen, toiset päätyivät kastepuun lähelle, hienon maalauksen viereen tai kynttiläkruunun alle. Tarkoitus oli tutustua rakennukseen, eikä harjoittaa uskontoa. Se on niin värikäs. He saivat myös etsiä itselleen kivan paikan, jossa heidät kuvataan seuraavalla kerralla. Mentorien kannustava ja ihaileva palaute lapselle kuvaushetkellä sai lähes jokaisen säteilemään kuvassa. Ensimmäisessä tapaamisessa lapsiryhmä tutustui omaan kotikirkkoonsa paremmin. He piirsivät mieleisiään asioita, ”kirkon aarteita”. He kuuntelivat kirkon ääniä ja miettivät, mitä hiljaisuus on. Ohjaajat halusivat kehittää aiemmin toteuttamaansa kirkkoseikkailua ja liittää siihen lapsen ainutlaatuisuuden kokemuksen kirkkotilassa
Valokuvauksessa on perinteisesti toimittu kuvaajalähtöisesti. Savolainen koki asiantuntijaroolin vinoutuman, kun hän työskenteli lastensuojelussa 1990-luvulla. Esikouluopettaja Kristiina Kauniston mukaan lapsen kasvoista näkyy, miten kuvaaja katsoo häntä lempeästi. . Nähdyksi tuleminen, lapsen osallisuus ja portti lapsen maailmaan oli mentoreiden mielestä kiehtovaa. Savolainen kritisoi sitä, miten sosiaalija terveysalan ammatillisuus on pitkään käsitetty sellaisena, että auttaja piiloutuu oman ammatillisen roolin taakse. Lapsi tarvitsee, että joku rakastaa hänet ehjäksi. He huomasivat, miten yhteys oli rakentunut lasten kanssa ihan eri tavalla. Siinä kuvattava on valokuvan päähenkilö. Voimauttavassa valokuvauksessa pitää tehdä toisin. Tärkeetä ja rauhanomaista ja hyvää puhetta. Ei sen mukaan, mikä ihmisestä itsestään tuntuisi hyvältä ja tarpeelliselta. Miten häntä pitää katsoa, vai saako katsoa ollenkaan. Voimauttavan valokuvauksen perimmäinen idea on muuttaa auttajan ja asiakkaan välinen suhde tasaveroiseksi, jossa auttajan tunteet ovat asiakkaan korjaava peili. Aalto kokee, että projekti tukee lasten suhtautumista kirkkoon positiivisella tavalla. Työotteessa kehitetään sitä, miten ihminen tulee arvostetuksi ja ymmärretyksi toisten silmissä. Hän koki vääränä sen, miten rakkaus oli erotettu auttamistyöstä. Hän voi päättää rajauksen ja asennon – kuvaaja painaa vain laukaisinta. Kuvaaja etsii sopivan kuvauspaikan, asettelee ihmisen haluamaansa asentoon, korjaa pään asentoa ja rajaa kuvan. 21 Me tekijät Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä menetelmä, jonka lähtökohtana on, että korjaavat asiat tapahtuvat liittymisen kokemuksessa. Niinku antais rauhaa siinä”. Kommentit kirjoitettiin ylös ja ne talletettiin lasten kansioon. Lapsille valokuvat ovat olleet arvokkaita. Lapset osasivat kehua hienosti. ”Olet suloinen ja kasvosi ovat kirkkaat. Kuvaajan pitää kuulla, mikä päähenkilölle on tärkeintä. Perinteisessä auttamistyössä asiakasta on ammattitaitoisesti hoidettu hoitosuunnitelman mukaan. Aukeaman kuvissa ovat Miksu ja Alma. Valo heijastuu niissä kauniisti!” ”Näyttää, että Miksu tulisi pitämään kaikille sellasta puhetta. Valokuvaaminen on konkreettinen keino tehdä työtä siten, että oikeasti näkee ihmisen. Kukaan ihminen ei voi oppia ihmisenä olemisen taitoja, jos joutuu olemaan vain interventioiden kohde. Voimauttavan valokuvan menetelmässä pyritään ratkaisemaan se, miten työ voi olla rakkaudellista, vaikka se on myös ammatillista. Tärkeintä on hyväksyvä katse Valokuvista tärkeä muisto Kolmannella tapaamiskerralla lapset, ohjaajat ja mentorit katselivat yhdessä valmiita kuvia. Oli tärkeää oppia katsomaan kauniisti ja arvostavasti päiväkotikavereita. Kuvaaja ikuistaa hetken. Voimauttavassa valokuvauksessa auttaja luopuu omasta ammatillisesta tietämisestä. Lapsille nähdyksi tuleminen ja mukavien asioiden kuuntelu itsestä oli tärkein juttu. Ehdoitta hyväksyvä Kun voimauttavan valokuvauksen menetelmällä otetaan kuva, oikeudet ovat tavallaan kuvan kohteella. katse hoitaa
Hyväksyvän katseen kautta hän saa yhteyteen ja osallisuuteen liittyviä myönteisiä kokemuksia ja oppii katsomaan itseään hyväksyvästi. Se kuormittaa auttajaa. On sallittua liikuttua siitä, mikä on toisen tärkeä. Vuorovaikutustilanteesta tulee epänormaali, kun toista ei peilata. Ihmiset ovat nykyisen neurobiologisen ymmärryksen mukaan rakentuneet sovittautumaan toisiinsa ja heidän kehonsa peilaavat automaattisesti toisiaan koko ajan. Häntä katsotaan arvioiden. . Tarkoituksena ei ole valokuvata uudella menetelmällä joka tilanteessa, vaan katsoa ihmisiä eri tavalla, arvostavasti ja ehdoitta hyväksyvästi. . Minun pitää lähestyä toista puhtaalta pöydältä ja antaa toisen mullistaa minut. Se ei tunnu kunnioittavalta, Savolainen kertoo. Kun asiakas tuntee itsensä ymmärretyksi ja hyväksytyksi, muutos on mahdollista. Voi osallistua toisen suruun ja iloon. Asiakasta yritetään ohjata tiettyyn suuntaan. Työntekijä lähtee asiakkaan kanssa yhdessä etsimään sopivia ratkaisuja tuntemattomalle maaperälle. Autettava jää yksinäisyyden kokemukseen ja hänelle jää olo, että häntä ei kuulla. Työstä tulee työntekijälle vähemmän kuormittavaa, kun hänen ei tarvitse kylmettää itseään, Savolainen kertoo. Siksi vaikkapa perheen tai työyhteisön tarina voi rakentua vain, jos jokaisen kokemus on mukana. Tärkeää on ehdoitta hyväksyvä katse ja päästä osallistumaan toisen maailmaan. Jos auttamistyössä kielletään tunteminen ja kiintyminen, silloin toimitaan vastoin omaa biologiaa. Vasta sitten voi soveltaa voimauttavaa valokuvausta asiakkaiden kanssa. Molemminpuolinen tunnesuhde tärkeää Voimauttavan valokuvan menetelmän tavoite on, että asettaudutaan tasavertaiseen ja molemminpuoliseen tunnesuhteeseen toisen kanssa. Valokuvaus on vain keino uudenlaisen hellän ja turvallisen katseen löytämiselle. Menetelmään tutustuneet oppivat, että maailma ei ole kaikille sama, vaan kaikki ymmärtävät samat asiat eri lailla. Ideana on ehdoitta hyväksyminen, iloitaan toisesta vaikka hän ei olisi ”kehittynyt” ollenkaan auttamisjärjestelmän toivomaan suuntaan. Luodaan emotionaalisesti turvallinen tila, jossa tunnistetaan omia ja toistensa tunteita ja opitaan erottamaan ne toisistaan. Kun katsoo toista ihanasti, se tuottaa hyviä tunteita ja muutosta. . 22 Me tekijät ME TEKIJÄT Lisää tietoa osoitteesta www.voimauttavavalokuva.net LINKKI . Koulutuksen aikana opitaan pois sekä valokuvaustradition että vakiintuneiden auttamistapojen katsomisen tavasta. Perinteisessä auttamisen asetelmassa auttajan ja asiakkaan välillä on valtataistelu. Siihen kuuluu lähijaksoja ja työskentelyä oman itsensä, perheensä ja työyhteisönsä kanssa. Voimauttavan valokuvauksen täydennyskoulutuksessa on käynyt parinkymmenen vuoden ajan monia auttamisen ammattilaisia: fysioterapeutteja, lääkäreitä, opettajia, sosiaalialalla työskenteleviä. Ammatillisen peruskoulutuksen voi suorittaa vuoden koulutuksessa. – Voimauttavan valokuvan menetelmän tavoite on, että asettaudutaan tasavertaiseen ja molemminpuoliseen tunnesuhteeseen toisen kanssa, sanoo Miina Savolainen.
Puhelimet ja laitteet eivät korvaa inhimilliseen kanssakäymiseen kuuluvaa lämpöä. – Rauhoitamme lasten iltapäivät kohtaamisille kasvotusten, älypuhelimet pidetään silloin poissa, sanovat Riina Lamberg ja Nina Haddadin. – Tanssiesityksen taustalle saatetaan tarvita musiikkia, ja silloin musiikkikanava löytyy näppärästi puhelimesta. Toisinaan pelin maailma voi sulautua lasten leikkeihin niin voimallisesti, että toista jopa satutetaan. Se ei kuitenkaan sovi ammattietiikkaamme”, sanoo Nina. Pokémonin pelaajat liikkuvat ahkerasti kirkon ympäristössä; Tammisalon kirkko on yksi pelin kohtaamispaikoista. – Aivotutkimukset ovat osoittaneet, miten pelaaminen antaa nopean palkinnon ja nostaa mielihyvähormonien tasoa, ja siitä syntyy se koukuttavuus. – Tokihan meille ohjaajille olisi helppo ratkaisu jättää lapset puhelintensa ääreen. – Lapsi tarvitsee aikaa pelkästään oman sisäisen maailmansa kuuntelemiseen. Se kädessä lapset tulevat kerhoon ja puhelin on ensimmäinen asia mihin tartutaan, kun kerhopäivä päättyy, kertovat ohjaajat. TEKSTI & KUVA Marjo Suominen. Adrenaliinitasot puolestaan nousevat kiihkeärytmisessä pelissä, ja silloin on mahdotonta heti pelaamiseen jälkeen rauhoittaa itseään normaaliin kanssakäymiseen. Ihmisen fysiologia tarjoaa selvän syyn, miksi lapsi voi pitkän pelisession jälkeen olla levoton ja kyvytön keskittymään. Ohjaajat toivovatkin, että emme unohda ottaa lasta kainaloon, lukea kirjaa tai ihmetellä yhdessä maailmaa. Kerhoaika onkin päätetty rauhoittaa muulle tekemiselle puhelimien tarjoamien virikkeiden sijaan; esimerkiksi pelaaminen iltapäiväkerhossa tapahtuu pelilautojen äärellä, ei luurien kanssa. Vanhemmat ovat olleet käytännölle hyvin myötämielisiä. Vanhempainillassa olemme keskustelleet paljon siitä, mitä ruutujan sijaan voisi nähdä, kokea ja tehdä. Samoin lapsi voi olla yhteydessä vanhempiinsa, sopia vaikkapa kaverille menosta. Siitä on tullut jopa tavoitetila, ja lapset kyselevät toisiltaan, mihin peliin kaveri on koukussa. Ohjaajat täydentävät, että kyse ei ole kuitenkaan teknologiavastaisuudesta; laitteiden tarjoamat mahdollisuudet tunnistetaan ja hyödynnetään. Huomio ikärajoihin – Siihenkin olemme törmänneet, että lapsi on altistunut ikäkaudelleen sopimattomalle materiaalille. Pokémon-pelin Pikachu-pehmot ovat mukana iltapäiväkerholaisten leikeissä, mutta pelin kännykkäsovelluksella ei kerhoaikana pelata. Ninan ja Riina vetämässä iltapäiväkerhossa painotus on kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa – kännykkäpelien he eivät ole nähneet edistävän näitä taitoja kerhossa. Myös ohjaajille älypuhelin on tarpeellinen työväline. 23 Me tekijät ME TEKIJÄT TAMMISALON KIRKOLLA koululaisten iltapäivä rauhoitetaan puhelimilta Iltapäiväkerhoa ohjaavat Nina Haddadin ja Riina Lamberg näkevät työssään, miten älypuhelimet sovelluksineen nivoutuvat yhä tiiviimmäksi osaksi pienten koululaisten elämää. Hälyä, nopeaa tempoa ja räiskettä on monen lapsen elämässä kylliksi. – Meidän on pitänyt puuttua leikkiin ja muistuttaa, että oikeassa elämässä ei ole montaa elämää. Lasten älypuhelinten käyttö vaatiikin aikuisilta vastuulli-suutta. Myös viikonlopun ja loman jälkeen lapsi saattaa kertoa käyttäneensä lähes koko aikansa pelaamiseen tai että pelaaminen on loman paras muisto. Perinteiset reissuvihkot ovat historiaa. puhumalla ja käyttäytymällä aggressiivisesti, ja kun syitä alettiin purkaa, selvisi, että lapsi oli katsonut itsekseen kotona K-18-ikäryhmän kauhuelokuvia. Eräs poika kipuili koko vuoden mm. Elokuvan päähahmo oli nukke, joka muuttui pahaksi ja tappoi kaikki, Riina kertoo. – Tänä syksynä olen ensi kerran törmännyt siihen, että lapset ovat käyttäneet termiä ’olen koukussa tähän peliin’. Lapset voivat esimerkiksi dokumentoida tuotoksiaan ja tehdä videoita. Valistusta ja rajoja Kun iltapäiväkerho alkoi elokuussa, aivan ensimmäisten asioiden joukossa oli sopia siitä, miten puhelimien kanssa toimitaan, mikä tarkoitti, että pääsääntöisesti ne pidetään poissa. Yhteinen sopimus – Yhdessä olemme sopineet, että puhelimia ei käytetä eikä pidetä esillä kerhoaikana, sanoo Nina. Poika esitteli elokuvaa täällä kavereilleen puhelimestaan. Joidenkin lasten kohdalla suhde puhelimeen näyttäytyy lähes riippuvuutena. Puuttuminen voi joskus tarkoittaa myös lastensuojeluilmoitusta, jos vanhemmat eivät toistuvista pyynnöistä huolimatta tartu ongelmiin vakavasti. Kysymme, mistä jatkuva puhelimen kanssa pelaaminen on pois. He pitävät päivittäin yhteyttä vanhempiin muun muassa Whatsapp-sovelluksen avulla, ja siitä onkin tullut keskeinen kanava lasten kerhopäivien dokumentointiin ja nopeaan tiedottamiseen. – Kerhossamme on 23 ekaluokkalaista, ja jokaisella heistä on älypuhelin. Muun muassa aivotutkimuksista saadaan yhä enemmän tietoa pelaamisen vaikutuksista
Unelmat tulevaisuuden esileikkinä mihin ne vievät sinua, minua, meitä. Miten siirrytään kehältä aitoon kontaktiin. Voit ilmoittautua mukaan tiimiin täyttämällä lomakkeen verkossa osoitteessa: https://goo.gl/forms/Gn9ToCIwXmpGuSq13 KIRKON TALOLTA Viikolla 46 vietetään valtakunnallista parisuhdeviikkoa. Parisuhdeviikko huipentuu Parisuhdepäiviin pe-la 17.–18.11.2017 (Helsinki, Crown Plaza). Haaste heitetään myös seurakunnille – kaikille pareja kohtaaville työntekijöille! Miten parisuhdeviikko voisi näkyä teidän seurakunnassa. Perhekerhoissa voidaan pohtia parisuhteen kysymyksiä ja tarjota Osallistu parisuhdeviikkoon! materiaalia ( vaikkapa www.parisuhteenpalikat.fi) Viikolla voidaan myös järjestää ravintolailta pariskunnille. Pääset tutustumaan tunnetaidottomuutemme juuriin kun VT, tutkija ja tietokirjailija Sari Näre johdattaa meidät läpi lähihistorian. Mitä leirillä erityisesti juhlitaan ja mitä kaikkea muuta tulee huikean hienoon leiriohjelmaan. Näyttelyalueella tavattavissa kaikki valtakunnalliset parisuhdetoimintaa järjestävät tahot! Haluatko osallistua työpajaan. Parisuhdekeskus Kataja ry organisoi viikkoa yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Kuinka multitasking ja hyggeily toimivat parisuhteessa. Päivät täyttyvät monipuolisesta tekemisestä, askartelusta, liikunnasta, musiikista, pienistä ja suurista iltanuotioista ja yöt nautitaan unesta teltoissa. Lähisuhdeväkivalta parisuhteessa RIITTA POHJOISVIRTA, PEKKA PUUKKO Asiantuntijadialogissa lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Pohjoisvirta ja perheja pariterapeutti Puukko: tunnistaminen, puheeksiottaminen ja turvallinen työskentely. Suurleirit ovat olleet tyttöjen ja poikien suurta juhlaa jo vuodesta 1951, mutta vuonna 2019 leiriä juhlitaan koko kasvun kaaren kanssa! Luvassa on kuusi ikimuistoista leiripäivää. POP-UP terapia Ps. Voiko hankalien tunteiden keskellä rakastaa. Tunneyhteys parisuhteessa PIRJO TUHKASAARI Yhteys itseen yhteys toiseen: ”Siksi maailma on täynnä tuhoavia tunteita, kun ihmisen sisäisille kokemuksille ja merkityksille ei ole tilaa” korostaa tunteiden merkityksestä puhuva psykoterapeutti VET Pirjo Tuhkasaari. Nyt kannattaa merkitä leiripäivät muistiin! Haluatko mukaan tekemään suurleiriä. Hintaan sisältyy lounasbuffet! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.parisuhdepäivät.fi 17.-18.11.2017 hotelli Crowne Plaza, Helsinki www.minduu,fi tarjoaa kahvit talvipuutarhassa ammattilaisille Vuoden inspiroivimmat koulutuspäivät sosiaalija terveysalan ammattilaisille yhteistyössä 18:sta valtakunnallisen järjestön voimin! Parisuhdehuoltamo Tunteiden vaikutus parisuhteessa LAURI NUMMENMAA Taitava omien sekä toisten tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä parisuhdetaito. Tervetuloa! Riitelyn kehältä aitoon kohtaamiseen TERHI KETOLA-HUTTUNEN Millaista kaavaa pyöritämme omissa riidoissamme. 24 Me tekijät Katso lisää www.hyveetelamassa.fi NUORI KIRKKO HUIKEAN HIENO SUURLEIRI 24.–29.7.2019 Partaharjulla, Pieksämäellä Huikean hieno suurleiri on tulossa jälleen! Järjestyksessään jo 18. Odotamme suurleirille noin 2 000 osanottajaa. Parisuhdepäivät Perjantain ohjelma tunnetaidot suhdetaitojen ytimessä Kaksi koulutuspäivää yhteensä 150 € pe-la 17-18.11 tai 120 € pe 17.11 ja 60 € la 18.11. KIRSI HEIKINHEIMO Kuinka vaalia suhdetta monenlaisten tunteiden keskellä. Pääjärjestäjänä on Nuori kirkko ry yhteistyökumppanien kanssa. Maksullisiin päiviin ilmoittaudutaan etukäteen https://parisuhdekeskus.fi/parisuhdepaivat-2017 Sota, seksi ja tunneperintö SARI NÄRE Luennossa tarkastellaan sota-ajan jättämiä jälkiä tunneja seksisuhteisiin. Seurustelun kysymykset voivat tällä viikolla olla esillä vaikkapa koulussa tai nuorten toiminnassa. Ohjelma voi olla kurssi, luento, lehtikirjoitus, artikkeli, blogipostaus tms. Pariskuntia voidaan kutsua pururadalle parisuhdeteemaiselle rastiradalle. Eri toimijoita haastetaan liittymään parisuhdeviikkoon ja näkymään paikallisesti eri toiminnoissa sekä medioissa. Joka neljäs vuosi järjestettävä suurleiri on telttaleiri 10–14-vuotiaille tytöille ja pojille ohjaajineen ja nuoremmille vanhempiensa seurassa sekä nyt myös 15–28-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Miten kehää voi yrittää tunnistaa ja oppia pysäyttämään. Leirin ajankohdaksi on vahvistettu kyselyn jälkeen 24.–29.7.2019. Mukana on 17 valtakunnallista järjestöä sekä kirkon parisuhdetyö. Päivien teemaksi on valittu tunteet. Intohimon tunteet seksuaalisuuden voimat TIIA FORSSTRÖM Hankalien tunteiden yli HANNA RANSSI-MATIKAINEN Tunteella vuorovaikutuksesta KATAJAN VERTAISOHJAAJAT Lämpöä suhteeseen marraskuun keskelle :)! Lauantain 18.11 ohjelma on nyt kaikille avoin Parisuhdehuoltamo! Lauantain ohjelma tunteesta toiseen (viikko 46). Se kaikki selviää pikkuhiljaa seuraavissa viesteissämme. suurleiri järjestetään maankuulussa, luonnonkauniissa Partaharjun leirikylässä, Pieksämäellä. Teemaa kannattaa pitää esillä myös seurakunnan omilla sivuilla ja muualla sosiaalisessa mediassa
Tunneyhteys parisuhteessa PIRJO TUHKASAARI Yhteys itseen yhteys toiseen: ”Siksi maailma on täynnä tuhoavia tunteita, kun ihmisen sisäisille kokemuksille ja merkityksille ei ole tilaa” korostaa tunteiden merkityksestä puhuva psykoterapeutti VET Pirjo Tuhkasaari. Näyttelyalueella tavattavissa kaikki valtakunnalliset parisuhdetoimintaa järjestävät tahot! Haluatko osallistua työpajaan. Hintaan sisältyy lounasbuffet! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.parisuhdepäivät.fi 17.-18.11.2017 hotelli Crowne Plaza, Helsinki www.minduu,fi tarjoaa kahvit talvipuutarhassa ammattilaisille Vuoden inspiroivimmat koulutuspäivät sosiaalija terveysalan ammattilaisille yhteistyössä 18:sta valtakunnallisen järjestön voimin! Parisuhdehuoltamo Tunteiden vaikutus parisuhteessa LAURI NUMMENMAA Taitava omien sekä toisten tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä parisuhdetaito. POP-UP terapia Ps. Miten siirrytään kehältä aitoon kontaktiin. Kuinka multitasking ja hyggeily toimivat parisuhteessa. KIRSI HEIKINHEIMO Kuinka vaalia suhdetta monenlaisten tunteiden keskellä. 25 Me tekijät Sota, seksi ja tunneperintö SARI NÄRE Luennossa tarkastellaan sota-ajan jättämiä jälkiä tunneja seksisuhteisiin. Lähisuhdeväkivalta parisuhteessa RIITTA POHJOISVIRTA, PEKKA PUUKKO Asiantuntijadialogissa lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Pohjoisvirta ja perheja pariterapeutti Puukko: tunnistaminen, puheeksiottaminen ja turvallinen työskentely. Tervetuloa! Riitelyn kehältä aitoon kohtaamiseen TERHI KETOLA-HUTTUNEN Millaista kaavaa pyöritämme omissa riidoissamme. Intohimon tunteet seksuaalisuuden voimat TIIA FORSSTRÖM Hankalien tunteiden yli HANNA RANSSI-MATIKAINEN Tunteella vuorovaikutuksesta KATAJAN VERTAISOHJAAJAT Lämpöä suhteeseen marraskuun keskelle :)! Lauantain 18.11 ohjelma on nyt kaikille avoin Parisuhdehuoltamo! Lauantain ohjelma tunteesta toiseen. Unelmat tulevaisuuden esileikkinä mihin ne vievät sinua, minua, meitä. Parisuhdepäivät Perjantain ohjelma tunnetaidot suhdetaitojen ytimessä Kaksi koulutuspäivää yhteensä 150 € pe-la 17-18.11 tai 120 € pe 17.11 ja 60 € la 18.11. Miten kehää voi yrittää tunnistaa ja oppia pysäyttämään. Voiko hankalien tunteiden keskellä rakastaa. Pääset tutustumaan tunnetaidottomuutemme juuriin kun VT, tutkija ja tietokirjailija Sari Näre johdattaa meidät läpi lähihistorian
Toivottavasti seuraavat 100 vuotta saavat olla meille myös hyviä ja voimme kasvaa edelleen kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Itselleni nuo kaksi ystävystä ovat esimerkki siitä, mitä tarkoittaa, kun hyväksyy erilaisuuden osana ihmisyyttä varauksetta. päätoimittaja. A3-kokoista kuvaa voi värittää vaikka palan kerrallaan 24 päivän ajan. Pian juhlimme 100-vuotiasta Suomea. Olemme saaneet kasvaa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaan, jossa lapsuuden arvo ja merkitys tiedostetaan. Näitä ovat mm. Muuttuvassa maailmassa lapsi tarvitsee monenlaisia taitoja. Se ei ole niinkään erilaisuus ja eroavaisuudet, vaan se, mikä meitä yhdistää ihmisinä. monipuoliset vuorovaikutustaidot ja kyky toimia kulttuurisesti erilaisissa ympäristöissä. Onkin ollut erityisen hienoa huomata, miten valveutuneita, osaavia ja motivoituneita varhaiskasvatuksen ammattilaisia seurakunnissamme on! Monissa seurakunnissa tehdään jo tällä hetkellä valtavan hyvää työtä lapsen kielen ja identiteetin kehityksen tukemiseksi sekä erilaisuuden kunnioittamisen puolesta. Joulukertomus herää eloon värittämällä OIKEISSA TÖISSÄ MONILUKUTAITO luo perustaa kulttuuriselle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle KUKA Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. Lapsi kasvaa osaksi sitä todellisuutta, johon häntä kasvatetaan. Siihen liittyvät keskeisesti myös oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Maamme on saanut kokea tuona aikana paljon, mutta vuodet ovat myös kohdelleet meitä monessa suhteessa hyvin. 26 Me tekijät www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! KIRSI TAPANI Väritä jouluseimi ISBN 978-952-288-777-1 KOKO 297 x 210 mm, 4 s + kannet HINTA 10 kpl / 35 euroa TÄNÄ VUONNA eläydytään joulun tapahtumiin värittämällä. Kirsi Tapanin piirtämässä vauhdikkaassa joulukuvaelmassa seurataan Mariaa ja Joosefia Betlehemiin, missä ihmetellään vastasyntynyttä Jeesuslasta yhdessä paimenten ja itämaan tietäjien kanssa. Erilaisuuden kunnioittaminen ja muuttuvan maailman ymmärtäminen ovat monilukutaidon keskiössä. Kampaus oli pojan mukaan ollut ainoa eroavaisuus parhaiden ystävysten välillä. Ehkä tuolloin, kuten esimerkin pojat, emme keskittyisi niin paljoa erilaisuuden haasteisiin, vaan voisimme nähdä sen voimavarana ja rikkautena. Mukana kulkee joulun tarina kerrottuna sekä toiminnallisia vinkkejä lasten joulun odotukseen. Ajattelen, että nostamalla monilukutaito uuden Vasun keskiöön voidaan olla vaikuttamassa siihen, että yhteiskuntamme olisi tulevaisuudessa kulttuurisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ja parempi paikka elää. Mielestäni nuo pojat olivat ymmärtäneet jotain sellaista ihmisyydestä, jota meistä kaikki eivät ymmärrä edes koko elämänsä aikana. Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle ja erilaisuuden rikkauden löytämisen riemua itse kunkin työhön! Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja ihmisenä kasvulle. Päivityksessä äiti kirjoitti, miten erottamattomia nämä kaverukset olivat. Kuvassa poika oli haljeta ylpeydestä, sillä hän oli viimein saanut samanlaisen kampauksen kuin hänen parhaalla ystävällään ja siinä he nyt ylpeänä rinnakkain poseerasivat. TEKSTI Johanna Heikkinen KUVA Suvi Sievilä Tulee mieleeni erään äidin päivitys Facebookissa. Kielellisesti ja kulttuurisesti rikas ympäristö auttaa lasta myös oman identiteetin rakentumisessa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja ihmisenä kasvulle. Tässä numerossa teemana on monilukutaito ja sitä myötä myös erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen. Monilukutaidon ytimessä ovat juuri ne taidot, joita lapsi tarvitsee tulevaisuudessa. Hyvän ystävän kanssa voi jakaa kaiken ja tuossa iässä haluaa ehkä olla samanlainen pukeutumista ja hiustyyliä myöten! Tuossa äidin jakamassa kuvassa valkoihoinen ja tummaihoinen poika hymyilivät leveästi vierekkäin, mutta ihonväri tai etninen tausta eivät selvästikään olleet noille kaveruksille merkityksellisiä tai edes eroavaisuuksia. Kukaan ei kasva tyhjiössä, vaan pieni lapsi tarvitsee rinnalleen peilejä, jotka heijastavat hänelle todellisuutta siitä, millainen hän on ja millainen häntä ympäröivä maailma on. He olivat ymmärtäneet sen, mikä todella on tärkeintä ihmisten välillä. Äiti oli ottanut kuvan pojastaan ja tämän ystävästään samanlaisissa kampauksissa. Lapsi kasvaa osaksi sitä todellisuutta, johon häntä kasvatetaan.. Siksi on merkittävää, jos me aikuiset – kasvattajat, huoltajat ja vanhemmat – pystymme yhdessä rakentamaan lapsen kanssa kuvaa hyväksyvästä ja kulttuurisesti rikkaasta Suomesta, jossa on lupa olla sellainen kuin on. Syksyn aikana olen kouluttanut Vasun pedagogiikkaa ja ajattelua erinäisissä yhteyksissä
27 Me tekijät www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja UUTUUS! KIRSI TAPANI Väritä jouluseimi ISBN 978-952-288-777-1 KOKO 297 x 210 mm, 4 s + kannet HINTA 10 kpl / 35 euroa TÄNÄ VUONNA eläydytään joulun tapahtumiin värittämällä. A3-kokoista kuvaa voi värittää vaikka palan kerrallaan 24 päivän ajan. Kirsi Tapanin piirtämässä vauhdikkaassa joulukuvaelmassa seurataan Mariaa ja Joosefia Betlehemiin, missä ihmetellään vastasyntynyttä Jeesuslasta yhdessä paimenten ja itämaan tietäjien kanssa. Joulukertomus herää eloon värittämällä. Mukana kulkee joulun tarina kerrottuna sekä toiminnallisia vinkkejä lasten joulun odotukseen
Ilmiönä kristillinen kasvatus – miten VASU näkyy seurakunnan toiminnassa. 17.00 Päivällinen 18.00 Lastenkirkko-juhlat. 040 703 3356, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi Satu Reinikainen, p. Tilauskoulutus Miten Vasun pedagogiikka näkyy kristillisen kasvatuksen sisällöissä. Leikin kautta ilmiöihin 19.–21.3.2018 Lapsi tutkii oman elämänsä ajankohtaisia ilmiöitä omassa ja yhteisessä leikissä. Panelisteina pienten lasten kiusaamisenehkäisyn, monikulttuurisuuden, sosiaalisen median asiantuntijoita sekä ainakin yksi isä. PYHÄKOULUSYMPOSIUM, JÄRVENPÄÄ Pyhäkoulu voi olla tärkeä rauhan rakentamisen paikka. Musiikkia ja tarinoita Lastenkirkon sivuilta. 13.30 Pyhäkoulun merkitys identiteetin rakentajana, alustajana uskontodialogin asiantuntija Heidi Rautionmaa 15.00 Kahvi 15.30 Mistä rauha koostuu, mitä taitoja tarvitaan rauhaan kotona ja lapsiryhmissä. 14.45 Lähtökahvi Osallistumismaksu 180 € + ateriapaketti ja majoitus Tiedustelut Satu Reinikainen, SO ja Anita Ahtiainen, Nuori kirkko ry Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/agricola Tervetuloa PYHÄKOULUsymposiumiin! www.seurakuntaopisto.fi/agricola Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää K oulutus Kutsuu Syvemmälle Godly Playn maailmaan 15.–16.3.2017 Godly Play on kehittynyt ja täydentynyt vuosien varrella. Sukellamme tutkimaan GP:n mahdollisuuksia ja vahvuuksia eri ikäryhmien kanssa monipuolisesti toiminnan eri muodoissa seurakunnassa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Kaisa Aitlahti, p. 12.00 Lounas 13.00 Karuselli jatkuu… 14.15 Rauhan matkassa uuteen vuoteen, Anita Ahtiainen Nuori kirkko ry ja Satu Reinikainen, Seurakuntaopisto. Miten hengelliset sisällöt asettuvat ilmiölähtöiseen toimintatapaan. Mikä on muuttunut ja miksi. Päkän ja Pulmun kaverina Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry:stä SUNNUNTAI 28.1. Symposiumissa jaamme käytännön työkaluja toimintaan ja eväitä rauhaa rakentavaan ajatteluun. Uusi Vasu on astunut voimaan ja auttaa myös seurakunnan varhaiskasvatusta tarkastelemaan omaa toimintaansa uusin silmin. Koulutus erityisesti sinulle, jolle GP:n maailma on jo entuudestaan ainakin hiukan tuttu. VASU2017:ssa tärkeää on leikki ja ilmiölähtöinen oppiminen. Seurakuntaan tilattu koulutus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää työtä paikallisesti ja koko tiimin voimin. Koulutuksessa opimme, miten voimme luoda ilmiölähtöistä toimintaa ja vahvistaa leikkiä työn sisällöissä. OHJELMA LAUANTAI 27.1. Kristittyjen tehtävä on myös rakentaa yhdessä rauhaa koko maailmaan. Tärkeää on niin lapsen sisäinen rauha kuin koti ja leikkiympäristön rauha. Tutustumme syvemmin GP:n kertomuksiin ja niiden liittymiseen menetelmän kokonaisuuteen. Ihmeteltävää riittää yhä! Mitä Godly Play on tänään. Paneelia luotsaa kouluttaja Suvielise Nurmi Nuoresta kirkosta. Miten varhaiskasvattaja osaa tukea lapsen omiin kiinnostuksen kohteisiin perustuvaa oppimista, luoda pedagogista toimintaa ilmiöiden ympärille ja antaa tilaa leikkiin uppoutumiselle. Millaisena kirkkovuosi näyttäytyy lapsen elämän arjessa. 040 701 9713, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi #bertanpolulla KOULUTTAUDU, OSALLISTU. 28 Me tekijät Pul mu ja Päkä rauh an asia lla Pul mu ja Päkä rauhan asia lla 27.–28.1. 8.00–9.00 Aamupala majoittujille 9.15 Aamunavaus: Raamattu ja rauha, Anita Ahtiainen 9.45 Hyppää pyhäkoulukarusellin kyytiin! Saat tutustua kolmeen toiminnalliseen tapaan rakentaa rauhaa pyhäkoulussa. 9.00 Ilmoittautuminen, S-rakennus 10.30 Rauhan messu 12.00 Lounas Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry:n toimintaan tutustumista sekä Lasten Keskus ja Kirjapajan kirjamyynti
Tule mukaan luomaan uusia toimintamalleja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen yhdessä yhteiskunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Toteuttaja Nuori kirkko. 8.30–9.45 Kanavat I-kierros 10.15–11.30 Kanavat II-kierros 11.30–12.30 Lounas 12.30–13.30 Kasvurauhaa! Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen 13.30–14.00 Rohkeus tehrä komiaa ja unelmoida suuria! 14.00 Päivien päätös 14.30 Lähtökahvit Kohderyhmät Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät Osallistumismaksu 270 €, sisältää ohjelmassa mainitut ateriat, majoitus ei kuulu hintaan. Ilmoittautuminen avataan tammikuussa 2018.. 29 Me tekijät KATSOMUSKASVATUS KUTSUU UUTEEN YHTEISKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN JA SEURAKUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖ JA DIALOGI Uusia tuulia yhteistyöhön katsomuskasvatuksessa. Yhteistyökumppanit SO, Kirkon Lastenohjaajat ry, Seinäjoen seurakunnat, Lapuan hiippakunta, Kirkon kasvatus ja perheasiat Tiedustelut Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi. Seurakuntaopisto, Järvenpää Täydentävä koulutus, 3 op Rakenne 3 + 2 lähiopiskelupäivää, orientaatiotehtävä, oppimistehtävä, kirjallisuutta Kohderyhmät Varhaiskasvatusja perhetyötä tekevät työntekijät kirkossa ja yhteiskunnassa Osallistumismaksu 410 € + ateriapaketti ja majoitus Järjestäjät Seurakuntaopisto ja Nuori kirkko ry Tiedustelut Hanna Pulkkinen/ SO, hanna.pulkkinen@seurakuntaopisto.fi ja Tiina Haapsalo, tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen: www.seurakuntaopisto.fi/agricola KOULUTTAUDU, OSALLISTU Ollaha nyvvaa rauhas! Alustava ohjelma TORSTAI 20.9. I jakso 12.–14.2., II jakso 4.–5.10. I jakso 1.–2.2.2018 ja II jakso 27.–28.9.2018 Seurakuntaopisto, Järvenpää Opintopisteet 5 op KEK/V Rakenne 2 + 2 lähipäivää, orientaatiotehtävä, kirjallisuutta, kehittämistehtävä Kohderyhmät Lastenohjaajat, varhaiskasvatuksen/ lapsityönohjaajat, lapsityön teologit Osallistumismaksu 380 € + ateriapaketti ja majoitus Järjestäjät Seurakuntaopisto, Nuori kirkko ry, KKP Tiedustelut Hanna Pulkkinen / SO, Tiina Haapsalo, tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Ilmoittautuminen: www.seurakuntaopisto.fi/agricola TUNNETAITOKASVATTAJAN HAASTEET TUNNEJA VUOROVAIKUTUSTAIDOT KASVATTAJAN TYÖSSÄ Miten temperamentti vaikuttaa vuorovaikutukseen. Osaamista havainnointiin, haastavissa kasvatustilanteissa toimimiseen ja niiden ennakointiin! Miten tukea lapsen itsesäätely-, tunneja vuorovaikutustaitoja. Dialoginen työote auttaa yhteistyön rakentamisessa. VASU2017:ssa katsomuskasvatus sekä kielija kulttuuritietoinen pedagogiikka ovat vahvasti läsnä. Majoituksen kukin osallistuja varaa suoraan hotellista. 8.30 Ilmoittautuminen alkaa! Tarjolla aamukahvit 10.00–11.00 Aloitusmessu (Lakeuden risti) 11.30–12.30 Lounas 12.30–13.30 Päivien avaus! Tervetuloa Seinäjoelle 13.30–14.00 Harrasta liikuntaa 14.00–14.30 Kahvit 14.30-15.00 Piispa Simo Peuran tervehdys 15.00-16.00 Rauhaa perheisiin, perheet ristipaineiden keskellä 16.00-16.30 LK:n uutuuksien esittely & Lastenkirkko-media 16.30 Päivällinen Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 19.30 Yhteinen iltaohjelma: Ollaha nyvvaa yhes ja piretähän hauskaa! (Iltaohjelma sisältyy osallistumiskustannuksiin.) PERJANTAI 21.9
Siivotaan omat jäljet. Tässä kasvun vaiheessa lapsia pitää kieltää ihan hirveästi. Meilläkin näitä on varmasti liuta. Likaiset vaatteet viedään pyykkikoriin jne. Paitsi että usein sellaiset asiat alkavat tässä vaiheessa näyttääkin täysin rationaalisilta. Sitten ne paikoillaan pötköttävät nyytit ihan liian nopeasti kasvavat. Alkavat liikkua, laittaa kaikkea suuhun, syödä itse, leikata saksilla, piirtää ja tehdä kaikkea muutakin vaarallista. Kädet pestään kun tullaan ulkoa. Eräs niistä kuuluu siten, että eräälle tietylle tuolille ei ole suotavaa kerryttää montaa vaatekertaa, vaan siinä saa olla korkeintaan seuraavan päivän vaatteet, muut ovat likapyykkiä. Yht'äkkiä se tuhiseva maidonhajuinen kakkalinko onkin ympäröity vaaroilla, joista vauvaa odottaessa ei kukaan sanallakaan maininnut. Maito tai vesi ovat ruokajuomia. Syödään suu kiinni. Ennen niin kaunis maailma muodostaakin nyt vain yhden suuren katastrofisammion, jossa toinen toistaan hirvittävämmät onnettomuudet vaanivat ja odottavat vain sopivaa hetkeä iskeäkseen. Ja siitä se työsarka sitten alkaa. On keksittävä hirveästi sääntöjä, yleensä kieltäviä ja rajoittavia. Yleensä ne säännöt osuvat myös omaan nilkkaan, joten kannattaa miettiä perheelle sellaiset säännöt, joita kykenee itsekin noudattamaan. Tämä on mielestäni se kasvatustyön raskain osuus.. Sitäpä ei aavista kun ne tulevat maailmaan niin salakavalan suloisessa ja pikkiriikkisessä paketissa. Tätä perheen sisäistä arvokeskustelua käydään luultavasti siihen saakka, kunnes viimeinenkin käärö muuttaa omilleen jolloin vanhemmat, vastoin perheen normistoa, nostavat jalat pöydälle ja huokaisevat helpotuksesta eivätkä syö mitään terveellistä ainakaan viikkoon ja senkin olohuoneen sohvalla televisiota katsellen. Kiitetään ruoasta. Sääntöjen keksiminen on hirvittävän työlästä, sillä useimmiten ne täytyy pystyä perustelemaan. Lisäksi joka perheellä on omat perheen sisäiset, erinäisten tekijöiden muovaamat spesifimmät sääntönsä. 30 Me tekijät Kieltojen ja rajoitusten viidakossa TEKEVÄLLE SATTUU TEKSTI Sanna Virtaniemi KUVITUS Pekka Rahkonen Lasten kasvattaminen on ihan hirveän raskasta puuhaa. Pestään hampaat aamuin illoin. Älä sitä äläkä tätä eikä varsinkaan tuota. Pyydetään anteeksi jos ollaan satutettu toista. Tiivistä kieltämisvaihetta seuraavassa vaiheessa pitää keksiä, mikä meidän perheessä on tärkeää. Onhan lasten mieluisimpia sanoja miksi. Eräänä päivänä 9-vuotias piristi minua tunnepitoisella viestillä: “Sä sanot mulle aina että yhet vaatteet tuolilla kerrallaan niin MIKSI SULLA ON 2 PAITAA, 3 HOUSUT JA TUHANNET SUKAT TUOLILLA NYT?!” Saatoin tässä vain ihailla lapseni lyhyeen viestiin sisällyttämää sarkasmia nykykirjoituksen keinoin. Peruste “koska minä sanon niin” on melko pian loppuun käytetty mutta siihenkin voi silloin tällöin turvautua, kunhan se ei muodostu pääasialliseksi perusteeksi. Ajan mittaan täytyy myös pystyä arvioimaan olemassa oleva normisto ja sen valossa nykytila ja tehdä arvio, pitäisikö normistoa kenties muuttaa jollakin tavalla. Meillä on käytössä muutamia varmasti monessa muussakin perheessä yleisesti käytettyjä sääntöjä. On kelattava läpi oma lapsuus ja otettava sieltä se oppi mikä otettavissa on ja tehtävä aivan toisin ne asiat, joista omassa lapsuudessaan on kokenut suurta vääryyttä
s. 31 Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi Tällä kertaa yhdistimme viiden aistin kirkkopedagogiikkaan tietoja viestintäteknologisia taitoja. 50 Luovat lapset: Mediatuokiot kutsuvat! Reformaation vuosi: Lutheria laulatti Raamattua leikkien: Salapoliisit kappelissa s.32 s.35 s.37 KUVA Satu Reinikainen
Se on luova prosessi, joka tarkoittaa eläytymistä omien ajatusmallien kyseenalaistamiseen ja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimiseen. 32 Ideasta käytännöksi MEDIATUOKIOT kutsuvat omaehtoisuuden, läsnäolon ja dialogin äärelle LUOVAT LAPSET TEKSTI Kaisa Myllylä KUVAT Mediakasvatuskeskus Metka ry:n kuva-arkisto Kirjoittaja on pedagoginen suunnittelija Mediakasvatuskeskus Metka ry:ssä Ota hyvä lukuasento ja aseta aivosi vastaanottavaiseen asentoon. Dialogi on enemmän kuin pelkkä keskustelu. Oppimiskäsitys, johon esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pohjautuvat, korostaa lapsen itseyttä olla aktiivinen, sisäsyntyisesti halukas oppimaan uutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Johdattelen sinut mukaan Metka ry:n matkalle mediakasvatuksen maailmaan mediatuokioiden äärelle ja esittelen sinulle muutaman konkreettisen esimerkin, joiden avulla saat mediakasvattajuutesi kukoistamaan entistä ehompana siinä arjen kiireiden keskellä. Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Kasvu on sekä fyysistä että henkistä kehitystä, jossa media nivoutuu osaksi monikanavaisia aistihavaintoja. Leikki voi olla ohjattua ja vapaata, molemmilla on erityinen asema lapsen kasvussa ja kehityksessä. Lapsi on osa ympäristöään, jossa esimerkiksi taiteellinen kokeminen on arvo sinänsä ja mediasisällöt sekä mediavälineet ovat osa tätä merkityskokonaisuutta. Monilukutaitoinen lapsi ilmaisee itseään draaman keinoin, sanallistaa median sisältöjä, pohtii sisältöjen vaikutuksia ensin itseensä sitten laajemmin, ja käyttää mediavälineitä. Vastaamisessa ja vastaanottamisessa syntyvä dialogi on. Dialogin kautta myös lapsella on mahdollisuus koetella oppimisen kohteena olevia ajatuksia, uskomuksia, teorioita ja käsityksiä. Me aikuiset tarjoamme mahdollisuuden luovalle mielelle kehittyä turvallisessa ympäristössä. Yhteisten mediatuokioiden tavoitteena on vahvistaa lasten monilukutaidon kehittymistä niin kotona kuin erilaisissa kasvatusinstituutioissa. Säkenöiviä satuja Turvallinen ympäristö tuottaa positiivisia tunnekokemuksia, jossa dialoginen kasvatussuhde saattaa lasta oman toimijuutensa äärelle. Tarkoituksena on auttaa myös aikuisia huomaamaan omaa toimintaansa ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet. Mediatuokioiden ajatus pohjautuu läsnäoloon, dialogiseen kasvatukseen ja lasten omaehtoiseen median tuottamiseen. Oppimista tapahtuu muun muassa lasten havainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa
Tässä mediatuokiossa tarvitset tablet-laitteen, sille jalustan, kuvakäsikirjoituspohjan, esimerkiksi IOS-käyttöjärjestelmällä toimivan StopMotion-sovelluksen, pahvia, luonnonmateriaaleja ja rutkasti mielikuvitusta. Lyhyen animaation avulla arkiset asiat heräävät eloon ja luovuus lähtee lennolle. Mediatuokion aluksi voi hahmotella animaation tapahtumat kuvakäsikirjoituspohjaan, johon toiminta kuvataan piirtämällä ja kirjoittamalla muutamalla lauseella, mitä kuvassa halutaan näkyvän. Saduttaminen on oivallinen keino avata tarinankerronnan muotoja.. Kuvat ja ääni yhdistetään yhtenäiseksi teokseksi käyttäen apuna teknologiaa: IOS-käyttöjärjestelmässä iMovie, muille käyttöjärjestelmille sopiva Windows Live Movie Maker ovat amatöörikäyttöön soveltuvia ilmaisua tukevia sovelluksia. Lapsen itse keksimän sadun tai lukemasi iltasadun voisi tehdä animaatioksi. Tärkeintä on saada lapsi itse keksimään ja kertomaan kokonainen tarina. Julkaisu ladattavissa netistä: https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/ pdf/LOS_A5fi.pdf Mediakasvatuskeskus Metka ry on toimittanut Mediametkaa!-kirjasarjaa 60-vuotisen järjestöuransa aikana näihin päiviin asti. Taustalla ovat muun muassa hallitusohjelman tavoitteet, laajentunut mediakasvatuksen toimijakenttä, jatkuvasti kehittyvä mediaympäristö ja mediakasvatuksen alue. Miten tarina alkaa ja loppuu. Miten syksyn värikkäät lehdet saa upeasti tanssimaan kuvaruudulla. Sen jälkeen sitä voi vielä korjata tai täydentää. Mikä on sadun lajityyppi. Vastaa lapsen kanssa kysymyksiin: keitä sadussa seikkailee. Aseta vihreä pahvi taulun kehyksiin lasin alle. Ota kirjoista mediatuokioiden vinkit haltuun! Löydät kaikki Mediametkaa! kirjat osoitteesta: www.mediametka.fi TIESITKÖ. Laita tablet-laite jalustaan ja tähtää se vihreää pahvia kohti yläviistosta. Lapsen kertoman tarinan voi joko nauhoittaa mobiililaitteelle tai kirjoittaa paperille. OKM:n julkaisu on ladattavissa netistä: http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/ content/OKM11.pdf YK:n yleissopimus Lapsen oikeuksista kehystää toimintaa kodeissa ja kasvatusinstituutioissa. Taustaksi voit valita lapsen itse ottaman valokuvan. Miten lapsen lempipelin hahmot saisi elämään omaa kiinnostavaa elämäänsä. Kerratkaa vielä yhdessä mitä tarinassa tapahtuu: miten se alkaa, mitä siinä oikeastaan tapahtuu ja mihin tarina Opetusja kulttuuriministeriö on laatinut kulttuuripoliittiset suuntaviivat hyvän medialukutaidon edistämiseksi vuosille 2013–2016. Kun kuvakäsikirjoitus on tehty, voidaan askarrella animaation hahmot erivärisistä pahveista tai ottaa luonnonmateriaalit käyttöön. Saduttaminen on oivallinen keino avata tarinankerronnan muotoja. Lopuksi tarinalle luodaan visuaalinen maailma piirtämällä kuvat. Pala-animaation avulla käydään kuussa tai tutkitaan lähimetsää Millaisia henkilöt ovat. Kuuntelu, keskustelu ja ohjaaminen oikeaan suuntaan ovat ensiaskeleet yhteisen mediatuokion onnistumiselle. Miksi he tekevät asioita niin kuin tekevät. Tarinan henkilöiden persoonallisuutta voi pohtia seuraavaksi. Em. Mitä päähenkilölle tapahtuu. Millaisia henkilöt ovat. Esimerkiksi green screen -tekniikkaa voi havainnollistaa tavallisen vihreän pahvin avulla, jolloin animaatioon voi valita haluamansa taustan, esimerkiksi kuvan kuun pinnasta. Taustan valinnassa ohjaa StopMotion-sovellus, joka tarjoaa tietyn määrän taustavaihtoehtoja. Saduttamista voi kokeilla myös digitaalisesti. kysymykst voivat olla myös tämän mediatuokion ytimessä. Kuuntelu, keskustelu ja ohjaaminen oikeaan suuntaan ovat ensiaskeleet yhteisen mediatuokion onnistumiselle. Digitaalinen tarina voi koostua lasten itse ottamista valokuvista, joihin hän itse kertoo tarinan. Mediatuokion aikana lapsi kuvittelee tapahmuketjun inspiraatiokuvan tai elokuvan avulla, kertoo oman tarinan ja vielä piirtää omalle tarinalleen kuvat. Miksi he tekevät asioita niin kuin tekevät. Kun lapsi on itse mielestään kertonut kaiken, tarina kuunnellaan tai luetaan ääneen. Missä tarina tapahtuu. Saduttaminen onnistuu kuitenkin ilman teknisiä laitteita. Saduttamisessa aikuinen antaa lapselle tavoitteeksi mielikuvituksen avulla muodostaa tarina, jonka hän kirjaa juuri sellaisena muistiin. StopMotion-sovellus on helppo aloittevalle animaationtekijälle. Millaisia hahmoja he ovat persoonaltaan. 33 Ideasta käytännöksi ihmisen maailmassa olemisen keino. Ota esiin askarrellut animaation hahmot ja kuvakäsikirjoitus
Se voi edustaa ajassa kiinni olevaa tapaa kohdata media kaikkine mahdollisuuksineen sääntöjä ja rajoituksia kunnioittaen tasapainoon pyrkien. Kaikkiin edellä mainittuihin mediatuokiohin löydät seikkaperäiset toteutusohjeet Mediakasvatuskeskus Metka ry:n tuottamista oppimateriaaleista osoitteesta: mediametka.fi. Jokaisella tehtäväpisteellä osallistujat saavat lisätietoa esimerkiksi netiketistä, pelien ikärajoista tai elokuvallisen ilmaisun perusteista. Mitä lapsi itse mainostaisi vihreän värin avulla. Omille ideoille voi piirtää kuvan ja keskittyä väreihin ja muotoihin. Sivuilla on oppimateriaalit-kohta, josta klikkaamalla pääset aarreaittaan. Mainiot Mediaperheet -toimintamallissa järjestetään perheen, päivähoidon, kirjaston tai kerhon kanssa yhteinen toiminnallinen mediatuokio, jonka aikana keskustellaan mediaan liittyvistä ilmiöistä arjen tasolla keksityn perhekuvauksen avulla. Tampere University Press. Mediatuokio alkaa yhdessä kuvien tai videoiden katsomisella. Kukin perhe edustaa tiettyä mediaa, ilmiöitä tai sisältöä. Mainokset ja kaupallinen sisältö kuuluvat osaksi maisemaa, jonka osana me kaikki olemme. Millaisen tunteen kuva tai video saa lapsessa aikaan. Helsinki Niinistö, Hanna (toim.) ja Ruhala Anu (toim.) 2006: Noin kymmenen askelta elävään kertomiseen. Kysy, mitä lapsi itse mainostaisi esimerkiksi valkoisella. Mediamuffinssi-hanke. Mainiot Mediaperheet -tapahtuma voi olla osana muita yhteisiä tapahtumia tai sille voi varata kokonaan oman päivän. Mielikuvat ova tärkeä median vaikuttamisen keino. Mainoksia on monenlaisia: videoita, tekstiä, kuvia ja kaikkien näiden yhdistelmiä. Mainiot Mediaperheet – tehtävärata kasvatuskumppanuuden vahvistamiseen Mainioita Mediaperheitä voisi mainostaa ennen vanhempien, lasten ja päiväkodin henkilökunnan yhteisen tapahtuman alkua. Kaikki tehtäväkortit ja ohjeet ovat tulostettavissa oman tapahtuman järjestämisen tueksi. Ota kuva! Liikuta hahmoa hieman ja ota jälleen kuva! Toista tämä niin monta kertaa kuin se on tarinanne kannalta oleellista. Sosiaalisessa mediassa olemme osa kaupallista ympäristöä, mutta niin olemme myös mennessämme kauppakeskukseen. Elokuvissa mainos on yleensä piilossa: jokin tuote on näkyvillä kohtauksessa tietyn ajan. Osallistujat saavat kiertää jokaisen perheen tehtäväpisteellä ja pohtia helppojen tehtävien avulla, miten mediaa käytetään omassa perheessä hyödyksi tai miten se koetaan haasteeksi. Opetushallitus 2016: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Värri, Veli-Matti 2002: Hyvä kasvatus – kasvatus hyvään: Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Mediamuffinssi-hanke. Animaatio koostuu siis sarjasta valokuvia. Tärkeintä on ymmärtää, että kaiken keskiössä on lapsi itse oman kokemusmaailmansa kanssa. Tehtävärata voi olla nopea katsaus aiheisiin tai sen äärellä voi viettää puoli päivää. Kysymykset kuten missä mainoksia näet, mitä värejä, millaisia tekstejä tai millainen mielikuva kuvasta sinulle välittyy ovat kysymyksiä, joiden pohjalle koko tuokio rakentuu. Kun kuvia tai videoita katsottu, aloitetaan tulkinta. Oleellista on ymmärtää vaikuttaminen: median vaikuttamisen keinot ja yksilön vaikuttamisen mahdollisuudet median avulla. Perheen tehtäväpisteellä pureudutaan tehtävien avulla juuri kyseisten medioiden olennaisiin piirteisiin. Mainosten tunnistamista harjoitellaan lasten kanssa yhdessä leikin avulla. Parhaimmassa tapauksessa oman tapahtuman jälkeen yhdessä pohtien muodostuu uusi Mainio Mediaperhe vanhojen rinnalle. Pohtikaa yhdessä yhden mainoskuvan avulla, mitä siinä tapahtuu tai millaisia hahmoja siinä esiintyy. Mainioita Mediaperheitä on yhteensä kaksitoista. Mitä värejä yleensä lapsille suunnatuissa mainoksissa on. Voit tilata Metkalta myös mediakasvatuskoulutuksen! Tapaamisiin siis! Ymmärrys siitä, että ihminen omine valintoineen on luomassa mediaa, on tärkeä lähtöpiste kriittisen ajattelun kehittymiselle.. Mainosetsivät mediatuokiota varten tarvitset erilaisia mainoskuvia tai videoita. Tehtäväradalla pureudutaan peleihin ja pelikulttuuriin, tarinankerrontaan, mobiililaitteisiin, elokuvan lumoon, ääneen, sosiaaliseen mediaan, valokuvaukseen, lukemiseen, erilaisiin pelisääntöihin ja rajoituksiin, vaikuttamiseen median avulla, tiedon hakuun ja kuluttamiseen. Tämä mediatuokio voi jalostua kodin tai päiväkodin seinien ulkopuolellekin: Mainosveikkaajat voivat yhdessä miettiä millainen mainos mihinkin kohtaan kaupunkia sopisi. Pohtikaa, mitkä seikat erottavat lehden kansikuvan jonkun tietyn tuotteen mainoskuvasta. Ymmärrys siitä, että ihminen omine valintoineen on luomassa mediaa on tärkeä lähtöpiste kriittisen ajattelun kehittymiselle. Mainoksia voi siis etsiä mistä vain: ostoskeskuksista, lehdistä, tv:stä, radiosta tai lasten omista peleistä. Mainosetsivien matkassa Media tulee ymmärtää myös teollisuutena, jolloin siihen liittyy tietenkin kaupallisuus. Avain, Helsinki Niinistö, Hanna (toim.) ja Ruhala, Anu (toim.) 2006: Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla. päättyy. Leikissä eläydytään etsivän rooliin ja etsitään esimerkeistä oikea mainos sanallistamalla mainoksissa käytetyt tehokeinot ja lopuksi vielä suunnittelemalla oma mainos. Esimerkiksi sosiaalisen median palvelut rahoitetaan pääosin sponsorisopimuksin, mikä näyttäytyy meille käyttäjille mainoksina muun sisällön seassa. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET LÄHTEET Merilampi, Ritva-Sini 2014: Mediakasvatuksen perusteet. Kaupallisen sisällön tunnistaminen on aikuisellekkin haastavaa, kun mainokset sulautuvat osaksi erilaisia ympäristöjä. Kysy lapselta vielä lopuksi, mitä hän itse haluaisi mainostaa. StopMotion-sovellus tekee kuvistasi automaattisesti animaation. Helsinki. Aseta hahmot vihreän pahvin päälle ja ala ottamaan kuvia
Laulut, varsinkin monet virret, yhdistävät yli sukupolvien. Se voi tarjota reformatorisia löytöjä esimerkiksi näin: • Kuunnellaan virsi 21 yhdessä. Siksi Luther kirjoitti monia virsiä itsekin. Rakennetaan jouluseimi yhdessä pala kerrallaan: siihen kuuluu seimi, Jeesus-vauva, Maria, Joosef, eläimet, enkeli, tähti, paimenet ja ehkä itäisen maan viisaat miehet lahjoineen ja jotain muutakin. Musiikki ja laulaminen olivat Lutherille yhtä tärkeitä asioita kuin kirjoittaminen, lukeminen ja laskeminen. Idea laulun sanoihin on peräisin Luukkaan evankeliumista (Luuk. Luther kirjoitti sen vuonna 1535 musiikilliseksi joulukuvaelmaksi lapsille – lauluksi, jonka mukana lapset saivat kertoa ja elää joulun tarinaa. Ehkä isovanhemmat voisi kutsua mukaan laulamaan Enkeli taivaan ja askartelemaan enkeleitä tai miettimään sopivaa ilosanomaa. Mitkä sanat ja asiat jäivät mieleen. Adventin ja joulun aikaan lauletaan edelleen paljon. 2015. Millaisia kysymyksiä heräsi. Kirche mit Kindern et al. Aktionen, Geschichten, Ideen. Enkelit kootaan enkelikuoroksi tai taivaalliseksi sotajoukoksi. LÄHDE Laulaminen kuuluu lapsiryhmään yhtä tiiviisti kuin leikkiminen, syöminen ja ulkoilu. • Etsitään virrestä kaikki asiat, jotka siinä kerrotaan enkeleiden ilmoittamasta ”suuresta ilosta”. Paitsi että laulaminen on hauskaa, se auttaa oppimaan monenlaisia asioita. Miltä mahtaa tuntua nukkua seimessä. Das Begleitheft zur Reformationsschatzkiste. Luther käynnisti kuitenkin suuren muutoksen. Seurakunta sai vastata ainoastaan aamenen tai hallelujan silloin tällöin. Yksi tunnetuimmista ja rakkaimmista virsistä Suomessa, Enkeli taivaan (VK 21), on Lutherin virsi. Paimenet vastaavat säkeistöissä 3-4 ja sen jälkeen kaikki voivat liittyä yhteiseen lauluun – enkelien ilmoittama ilouutinen on viesti koko maailmalle. Onko siellä kovaa vai pehmeää, kylmää vai lämmintä, onko turvallista. Kauneimmat joululaulut täyttävät kirkot ja muissakin joulujuhlissa lauletaan yhdessä. LUTHERIA laulatti TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVA Shutterstock Mit Kindern die Reformation entdecken. Miten paimenet löysivät paikalle. Suomen kirkon virsikirjassa Lutherin kädenjälki näkyy 18 virressä. Joka päivä enkeli tuo lapsille ilouutisen ja saa sitten paikkansa enkelikuorosta, johon saadaan jouluun mennessä todella monta enkeliä! • Enkelikalenteri toimii kotiin vietävänä ideana myös perhekerhossa: se voidaan aloittaa yhdessä ja viimeistellä ja ottaa käyttöön kotona. Lapset saavat kertoa, mikä ilouutinen heidän omalla enkelillään on ihmisille. Osa lapsista voi pukeutua enkeleiksi ja laulaa enkelikuorona säkeistöt 1 ja 2. Mukanaolo ja osallistuminen onnistuu helposti laulamalla. REFORMAATION VUOSI Martti Lutherin aikaan, 1500-luvun alussa, vain papit lauloivat messussa – ja useimmiten latinaksi. • Enkeleistä voi tehdä myös joulukalenterin. Keitä kaikkia oli paikalla. Enkeli taivaan lauletaan lähes aina joulukirkossa ja niin laulun yhdistämien sukupolvien ketju saa jatkoa. Aina ei ole ollut näin.. 35 Ideasta käytännöksi Lapsiryhmässä Enkeli taivaan -virttä voidaan käsitellä monella tavalla. • Rakennetaan heinillä pehmustettu seimi vaikkapa pahvilaatikosta ja kokeillaan, millainen paikka se on vauvalle – miksei isommallekin lapselle. Hänen käsityksensä jumalanpalveluksesta oli toisenlainen: messu on kaikkien yhteinen juhla, jossa myös seurakuntalaiset saavat olla aktiivisesti mukana. • Millaisessa talossa seimi oli. • Jokainen tuo kotoa enkelin tai enkelit askarrellaan yhdessä. 2:8-16). Hänen kirjoittamiaan, kääntämiään ja muokkaamiaan virsiä on säilynyt 43. Laulaminen on myös osa luterilaista uskonnollisuutta ja jumalanpalvelusta. Enkeli taivaan -virressä on erilaisia rooleja
Sisältöjä voidaan etsiä seuraamalla kuvavihjeitä. Tilaa voi tutkia esimerkiksi pareittain. Käytettävyyttä lisää myös se, että samaan tilaan voi luoda eri kanavan esimerkiksi lapsille, rippikoululaisille, vihkipareille ja turisteille. Käytössä voi olla kuulokkeita tutkimisrauhan turvaamiseksi ja kuuluvuuden parantamiseksi. Käy vinkkaamassa lehtemme Fb-sivulla! voitteena on auttaa lasta ymmärtämään häntä ympäröivää maailmaa kokonaisvaltaisesti. Kirkkovierailua valmisteltaessa sovitaan tarkemmin sisällöstä ja tavoitteista. Sovellus löytää tilaan piilotetun sisällön, kun laitteen kohdentaa digisisällöllä ladattuun paikkaan, kuten alttariin tai virsikirjaan. VASU peräänkuuluttaa tilaa ihmettelylle ja lasten kysymyksille. Kirkkopedagoginen vierailu on helppo toteuttaa kumppanuuden korissa 1, osana yleissivistävää kasvatusta. VINKKAA. Hyvässä oppimisympäristössä lapsi saa tutkia maailmaa ja ilmaista itseään kaikilla aisteilla ja koko keholla. Oppimista tapahtuu kaikkialla itse tehden ja kokeillen, tutkien ja leikkien, yhteistyötä tehden ja onnistumisista nauttien. Sisällöt voivat olla ääntä, kuvaa, musiikkia, videota tai tehtäviä. Tällä kertaa yhdistimme viiden aistin kirkkopedagogiikkaan tietoja viestintäteknologisia taitoja. Lisättyä todellisuutta löydät Agricola-kappelin lisäksi myös Helsingin Kallion kirkosta sekä Turun tuomiokirkosta – ehkä muualtakin. Kunnan varhaiskasvatuksen näkökulmasta vierailun tulee aina olla pedagogisesti perusteltu. Kotikirkko onkin oivallinen oppimisympäristö ja siihen tutustuminen luonteva osa kunnan varhaiskasvatuksen ja seurakunnan välistä yhteistyötä. TaTiedätkö muita lisätyn todellisuuden kirkkoja. Aikuisten tulee tietoisesti pyrkiä pois autoritaarisesta asenteesta. Sovellusta voi käyttää monella tavalla. Kirkkopedagogiikassa ajatus oppimisesta on sopusoinnussa VASU:n oppimiskäsityksen kanssa: lapset oppivat vuorovaikutuksessa ja aktiivisesti toimien. Yhteistyössä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa Seurakuntaopiston Järvenpään kampuksen Agricola-kappeliin on luotu digitaalisia sisältöjä, jotka avautuvat tutkittaviksi ilmaisella Aurasma-sovelluksella. Katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat VASU:n mukaan lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. 36 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Kirkkopedagogiikka on Vasun kaveri TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVA Satu Reinikainen Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU2017) kannustaa hyödyntämään monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat lapsen luontaista uteliaisuutta. Ohjatun tutustumisen sijaan tai jälkeen lapset voivat toimia lisätyn todellisuuden tilassa vapaasti oman kiinnostuksensa mukaan. Silloin vierailu ei sisällä uskonnon harjoittamisen elementtejä, vaan se voidaan suunnitella tutustuttamaan esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriperinteeseen, arkkitehtuuriin, lähiympäristöön tai luterilaisuuteen, joka vaikuttaa yhteiskunnassa monin tavoin juhlakalenterista lähtien
Opitaan, että kelloja soitetaan nykyään usein nappia painamalla ja että niiden soitosta voi päätellä monta asiaa, kuten kuolleen seurakuntalaisen iän. VINKKAA. Ruudulla liikkuu salapoliisipalloja, jotka pysähtyvät, kun ne löytävät jotain kiinnostavaa. Lapset osaavat itsekin olla kellotorneja ja leikkiä kelloja soittamaan kiipeävää suntiota. Kun siitä painaa, täyttää kirkonkellojen kaiku aulan. Lapsia kiinnostaa enemmän nuotin kuva. Lapset kuuntelevat keskittyneesti, mitä ääni kertoo kirkonkelloista. – Siistii! Siistii! Anna mulle oma pädi! Tabletilla opetellaan katsomaan kuin kameralla. Kappelin aulassa värikkäät tuolit toivottavat lapset tervetulleiksi. Etsintäpartio liikkeelle! Pojat löytävät kappelin lasioven ja kurkkivat sen läpi sisälle. Kirkonkellot voivat olla tietysti myös kellotornissa. Muut tabletit laitetaan hetkeksi pois ja Essa saa zoomata kelloon uudelleen. 37 Ideasta käytännöksi Kirkkopedagogiikka on Vasun kaveri RAAMATTUA LEIKKIEN SALAPOLIISIT KAPPELISSA TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Satu Reinikainen Päiväkoti Satakielen esikoululaiset Ulpukat ovat tulleet tutustumaan kappeliin, joka sijaitsee Järvenpäässä samalla Seurakuntaopiston kampuksella kuin päiväkotikin. Voidaanko me soittaa sitä, kysellään. Ensin otetaan kuitenkin käyttöön tabletit. – Oliko teillä pitkä matka. Salapoliisipallot nappaavat vihjeen ja ruudulle ilmestyy nuotin ja megafonin kuvake. Tytöt huomaavat kellon aulan seinällä. Miltä kappeli yleensä näyttää tai kuulostaa. – Kirkonkelloista sen tunnistaa. – Joo! Ne on katolla. – No ihan tosi pieni, ehkä metri. Kappeliin on asennettu digitaalista sisältöä lisätyn todellisuuden avulla. Tämän kappelin kelloa kukaan ei ole vielä nähnyt. Päiväkodin kanssa on sovittu, että kappelia tutkitaan osana yleissivistävää katsomuskasvatusta, johon kaikki lapset saavat osallistua. – Jos se on tuolla vähän kauempana, pojat veikkaavat kurkotellessaan mahdollisimman pitkälle kappeliin. Sisällöissä liitytään ryhmän pidempään prosessiin, jonka aiheena ovat aistit. Löytyisikö kellosta jotain. Käytössä on tableteille ladattu Aurasma-sovellus. – Siellä on risti
Kysypä kotona, kenen idea oli, että sait just tämän nimen! – Mun oman nimen keksi äiti! – Mulla ei ole nimipäivää. Mitä se voisi olla. Sitten siirrytään käsi kädessä kappeliin ja mutkitellaan erilaisin askelin. Lapset tietävät, että kaikissa kirkoissa ei ole tuoleja. Keskelle kappelia on varattu jokaiselle tuoli piiriin. Pian löytyy kastemalja. – Kuka sitten ehdotti sun omaa nimeä. Hetken kuluttua suljetaan silmät. –Vettä!. Isi ois tahtonut eri nimen. Kappelissa on myös jotain mikä voisi virrata ja solista. 2007. 38 Ideasta käytännöksi Owens, A. – Soittimet! Nekin, mutta mitä voisi myös juoda. 2002. Tällä kertaa Santeri saa painaa äänen kuuluviin. Walamies. Kappelissa on myös jotain mikä voisi virrata ja solita. Mitä sitten, ellei tuoleja. Valokiilassa päiväkodin draamaprosessi. Selviää, että kirkossa voi olla piispanistuin ja ettei saarnatuoli oikeastaan ole mikään tuoli. Koko joukko suuntaa alttarin taakse tutkimaan keraamisia ruukkuja, mutta niissä ei ole vettä ja etsintä jatkuu. Helsinki: Kirjayhtymä. Eettinen kasvu ja dialogisuus draaman näyttämöllä. Helsinki: Draamatyö Liukko S. – Sohva! Tabletin salapoliisipallojen pysäyttäminen tuoliin osoittautuu haastavaksi tehtäväksi. Sitten keskustellaan kasteesta ja nimestä. Tabletin salapoliisipallojen pysäyttäminen tuoliin osallistuu haastavaksi tehtäväksi. Entä mitä jää selän taakse. Lapset tietävät, että heillä on ollut kastejuhlat, joissa pojillakin oli päällä mekko. M. – Mun nimeä äiti ei saanu päättää. & Baber, K. Draamakompassi. Moni muistelee olleensa kastejuhlassa RAAMATTUA LEIKKIEN Kaikki saavat soittaa kelloa vuorollaan oman ikänsä verran. Mitä värejä ja muotoja näkyy. Ääni on aikamoinen, mutta käsistähän saa tehtyä kuulosuojaimet. Ilmaisua ipanoille. Niinpä sitä lähdetään etsimään. Kaikki saavat soittaa vuorollaan. – Vettä! Vettä kappelissa ei vielä ole nähty. Näkemättäkin lapset osoittavat juuri oikeisiin paikkoihin, kun ohjaaja kysyy: missä on ikkuna. Vettä tunnustellaan ja kuulostellaan sen ääntä. – Sehän olis jännä selvittää. Aleksi kiipeää korokkeelle ja saa tehtäväksi soittaa kelloa oman ikänsä verran. Kerrontaa kasteen symboliikasta ja historiasta kuunnellaan omaan tahtiin. Ohjaajien avulla jokainen saa kastemaljaan liitetyn äänitiedoston auki. 1998. Mitä se voisi olla. Entä ovi, tai vihreää väriä. Kun sopiva paikka on löytynyt, katsellaan kappelia rauhassa. – Solisee! – Otetaan taas padit, lapset ehdottavat. Ääni kuuluu niin hiljaa, että on kuunneltava tosi tarkkaan. – En mä tiedä. Turku: Åbo Akamedi
Lapset etsivät mieluisan paikan, jossa haluaisivat piirtää. Soittourakan jälkeen päästään pötköttelemään pehmeälle matolle. – Mä piirrän värikkäät urut! Tutkittavaa jää vielä paljon. Sitä kotiin viedessä voi vaikka kysyä lisää ensimmäisestä omasta juhlasta. Pienet salapoliisit valvovat, ettei kenenkään kynttilä jää sytyttämättä. Vuorossa on kappelin suurimman soittimen etsiminen. 39 Ideasta käytännöksi papin sylissä, äidin tai isän lisäksi. Lapsia kiinnostaa, mitä urkujen takana oikein on. Mistä ne on mahdettu tehdä. Urkupenkillinen lapsia saa vuorotellen kokeilla, miten urusta kuuluu ääni. Vuorossa on kappelin suurimman soittimen etsiminen. Samalla lauletaan kaikille oma nimilaulu. Odottaminen on haastavaa, mutta jokaisen vuoro tulee kyllä. Yhden kummi asuu kaukana, toisen kummi on kuollut, kolmas ei muista kummiensa nimiä. Mikael ja Aleksi asettuvat rumpujen viereen piirtämään jättiläiskokoista sähköbassoa. On aika sanoa taitaville ja tarkoille salapoliiseille kiitos. Lasista ristiäkin olisi kiva tutkia lisää tai tulla kokeilemaan kappelin soittimia. Odottaminen on haastavaa, mutta jokaisen vuoro tulee kyllä.. Salapoliiseille on helppo juttu keksiä, miten urut laitetaan päälle. Yhdessä löydettiin paljon kiinnostavia asioita! Hajuaistia kutkutellaan tuohuksilla. Hajuaistia kutkutellaan tuohuksilla. Lapset etsivät mieluisan paikan, jossa haluaisivat piirtää. Urkupenkillinen lapsia saa vuorotellen kokeilla, miten urusta kuuluu ääni. Uruista salapoliisipallot löytävät kolme vaihtoehtoa, joista lapsia kiinnostaa eniten video urkujen soittamisesta ja urkumusiikin kuunteleminen. Kerttu ja Essa istuvat lattialla ja piirtävät vauhdilla. Santeri hakeutuu lasisen taideteoksen alle loihtimaan paperille lentokoneita ja Saku pehmeälle penkille urkujen viereen kuvaamaan kaikkea, mitä kappelissa on tehty ja nähty. Jokainen saa tuohuksen mukaansa. Katosta lasketaan 15 lamppua ja seiniltä lisää. Kummi on sanana vieraampi. Mistä ne on mahdettu tehdä. Sieltä näkyykin ihan eri asioita kuin seisten. – Ananaksesta! – Se tuoksuu kukkasilta! – Mä haluaisin syödä tän! Jokainen lapsi sytyttää tuohuksen ja asettaa sen hiekka-astiaan
Halutessanne tähän teemaan voi liittää myös Laula, leiki liiku -palstalla esitellyn Suomi 100 -laulun; vaikka kirkkokahveilla tai loppulauluna. Tämä kirkkopuu kasvattaa hedelmää, tarjoaa suojaa, lämpöä, voimaa ja elämää. Näitä ketjuja ja uusia vauvoja voi ilmentää seurakunnissa ja kirkon tiloissa kastepuilla. Jatketaan Valonsäde-lauluun ja -leikkiin. Pieni vauva voi omalla olemassaolollaan julistaa Jumalan tekoja; olla pieni kynttilä kaiken hämäryyden keskellä. Jatketaan laulamalla virsi 546 kolmas säkeistö: //:Jeesus, minun alkaa anna päivän toimet sinussa:// rytmitetään perussykettä polviin + tehdään työ-viittoma (läpsytelläään sormia edestakaisin toisiinsa osuen) //:Työni kuorman alla kanna, iltaan asti vahvista:// nostetaan käsiä ylös + tehdään ilta –viittoma (sormet kiinni toisissaan käsi otsan korkeudelta leukaan; kuin suljettaisiin silmät) //:Jeesus, asu minussa, pysyä suo sinussa:// nostetaan lapsi ylös / nostetaan kädet ylös ja halataan. Laitetaan valoa sormiin, varpaisiin ja silmiin. Kastepuu on paikka, johon ripustetaan kastettujen nimet. Vuonna 2017 syntyneet lapset ovat kaikki Suomen juhlavuoden lapsia! TEEMASANOJA: Kasteen muistaminen Kastettujen muistaminen Kastepuu Kristittyjen yhteys ”Kirkko olkoon niin kuin puu” Valo PERHEMESSU Kynttilänpäivän messu TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen Messun kulku Alkulaulu Jeesus, ilo sydämeni (VK 546 :1 ja 3) ja Valonsäde (LV 108) Lauletaan ensin virsi 546 ensimmäinen säkeistö kaiuttaen ja leikkien: //:Jeesus, ilo sydämeni, armon kirkas aurinko:// taputellaan + tehdään käsillä kaari //: onneni ja autuuteni, voimakseni tule jo :// keinutellaan + nostetaan käsiä/näytetään hauista. Jeesus vietiin pienenä vauvana temppeliin siunattavaksi. Leikitään. //:Jeesus, asu minussa, pysyä suo sinussa:// -nostetaan lapsi ylös / nostetaan kädet ylös + halataan. Seurakunta ja kirkko saa muotonsa ja olemuksensa tästä puusta. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.” Näille jäljille on hyvä tuoda vauvoja kirkkoon! Edellisenä vuonna kastetut voidaan kutsua kirkkoon tässä vaiheessa oikein hyvin. Vauvat ja perheet liittyvät kuin ketjuna Simeonin käsivarsille ja Jumalan siunauksen suojaan. Siunaus ja arkeen lähettäminen on tärkeää. 40 Ideasta käytännöksi Alttarilta meille loistaa Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Alkusiunaus Vuorotervehdys Johdantosanat johdantosanoihin voidaan liittää laulu Sinun silmäsi (LV 111) Synnintunnustus nro 704 sekä virsi 564:3 Lauletaan virsi kaiuttaen ja hitaammin kuin alussa Synninpäästö Herra, armahda Kehoitetaan yhtymään tähän vanhaan rukoukseen sylissä olevaa keinutellen.. Yksi runko, jossa oksia on paljon. Seurakunnissa on tullut vastaa pitsipuita, puuviilupuita, pahvipuita, puisia puita… PUU! Yksi Jeesuksen Kristuksen kuvista ja symboleista on meille puu. Vanha Simeon sai siunata lapsen, ja samalla hän ylisti Jumalaa sanoen: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut
Valolla on nimi: Jumala. Varsinaisia säkeistöjä on kolme. ”Puuryhmä” voi tehdä oman puunsa säkeistön aikana ja kertosäkeessä kaikki liikkuvat. Toimintaa tekstiin liittyen saa käydä sytyttämässä oman kynttilän saa käydä siunattavana saa käydä kirjoittamassa rukouksia saa käydä piirtämässä/maalaamassa rukouksia saa käydä rutistelemassa keltaista paperia; valon rukouksia Lauluja toiminnan aikana Maa on niin kaunis (VK 30) Jumalan kämmenellä (VK 499 tai LV) Vuosilaulu (LV 154: 2) laulun talvisäkeistö muutaman kerran Suojassa rakkauden (Vauvamuskari) Sinun silmäsi (LV 111) Uskontunnustus Uhrivirsi Liekkejä on monta (VK 454) huivit käyttöön ja heilutteluun Ehtoollisrukoukset ja ehtoollisen vietto Kiitosrukous + esirukous Rukousaiheet myös piirretyistä/maalatuista/ rutistelluista papereista. Neljäs säkeistö heilutellaan. Kulkekaa niin kauan kuin teillä on valo, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Toinen säkeistö pidetään kättä/vauvaa ylhäällä ja säkeistön lopussa tuodaan vauva syliin tai kädet halaamaan itseä. Tässä messussa emme vihi kynttilöitä, mutta annamme valkoisen värin loistaa ja sytytämme alttarille peräti kuusi kynttilää. Säkeistön lopussa käsi ylös tai vauva nousee ylös. Valo hymyilee. Valo tietää minun nimeni. Ensimmäinen säkeistö körötellään ja/tai taputetaan. 41 Ideasta käytännöksi Kynttilänpäivän nimen juuret vievät keskiajalle! Tuona sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. 12: 35–36 Jeesus sanoi: ”Vielä hetken aikaa valo on teidän keskellänne. Voidaan kerrata koko laulu! Päivän rukous Päivän virsi Kirkko olkoon niin kuin puu (VK 949) Virren kertosäkeen voi liikkua vapaasti tai omalla paikallaan keinutellen; huivin kanssa. Valo, joka ajaa pelot pois. Lämpimän keltainen. Kunnia Kiitosvirsi Soita ja laula (LV 70) Lauluun lisätään liikkeet. Kolmas säkeistö keinutellaan/sylitellään halaten; säkeistön lopussa kädet nousevat ylös. Päivän teksti Joh. Ne voi lukea myös kaikuna tai elävöittää liikkein. Siunaus Lähettäminen Voi käyttää lisäksi Simeonin kiitosvirren sanoja. Joka kulkee pimeässä, ei tiedä, minne on menossa. Valo kuiskaa minulle: lepää sinä vain. Huivit voidaan jakaa ovilla kirkkoon tullessa. Valo kuiskaa: lepää sinä vain. Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon lapsia.” Tämän sanottuaan Jeesus lähti ja poistui heidän näkyvistään. Valo on vieressäni. Se silittää poskeani. Ajattelen suurta, ihanaa valoa. Voidaan ohjeistaa myös niinkin, että kastettuja äiteineen ja isineen pyydetään nousemaan kertosäkeen aikana omalla paikallaan ja heiluttelemaan huivia ja keinumaan. Valo on tässä. Kaikki järjestyy. Loppulaulu Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa (Vauvamuskari) tai Suomi 100 -laulu Suomi 100 laulu liittyy puihin! Laulu löytyy ohjeistuksineen ja nuotteineen tämän lehden Laula, leiki liiku -palstalta, sivulta 42.. Etukäteen voidaan harjoitella erinäköisten puiden tekoa esimerkiksi perhekerhoissa tai päiväkerhoissa; esimerkiksi patsas-menetelmällä. Se tahtoo minulle hyvää. Se on hyvä valo. Valo silittää päätäni. Tekstin käsittely Voi lukea meditaatiotekstin Valo (Monica Vikström-Jokela: Minä täällä, Jumala! Lasten Keskus) Ajattelen valoa
Vielä siis ehtii. Koulutukselta olen taiteen maisteri. Kisa, jossa on tavoitteena saada rakennettua ainakin 100 kirkon pienoismallia, on käynnissä 5.12. Fisucraft.net -sivustolta löydät tarkemmat tiedot tapahtumista. Palkintoraati valitsee voittajan, joka saa 100 euron superlahjakortin, jota voi käyttää useissa eri liikkeissä. Mitä hyvää on Lastenkirkkolehdessä ja lastenkirkko-verkko-sivussa, Fisucraftissa. Olen opiskellut audiovisuaalista mediakulttuuria Lapin yliopistossa. Kuva: Markus Kartano UUSI TYYPPI tarjoaa aivan mielettömät mahdollisuudet lastentoiminnan kehittämiseen ja oppimisen edistämiseen hauskalla tavalla. Alueelle on jo rakenteilla useita kymmeniä kirkkoja, mutta kaikki eivät ole vielä ilmoittautuneet kisaan. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan 4 x 25 euron arvoista lahjakorttia. Fisucraft FISUINEN JOULU Tiedätkö, joko sinun oma kotikirkkosi on rakennettu Fisucraftiin. Kuva: Juha Kinanen Kuka oikein olet. Haluaisin tuoda enemmän lasten osallisuutta edistäviä sisältöjä. asti. Rakentelukisan päätyttyä Fisussakin laskeudutaan joulutunnelmaan. Vladan kädenjälki tulee siis jatkossa näkymään sekä www.lastenkirkko.fi -verkkosivuilla että Fisucraftissa. Olen erittäin kiinnostunut leikin ja teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Eniten pidän lasten mediasta ja oppimista edistävistä peleistä ja sovelluksista. Miten haluat kehittää Lastenkirkko-mediaa. Mutta millaisesta uudesta tyypistä oikein on kyse?. 44 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Vlada asettui yhteiskuvaan Lastenkirkosta tuttujen hahmojen keskelle. Lastenkirkon tekijätiimi muuttui lokakuun alussa, kun Nuori kirkko ry:ssä aloitti uusi digiviestintäsuunnittelija. Miten haluat rohkaista lastenohjaajia ja muita kasvattajia digitaalisuuden käyttöön. Kun rakennus on valmis, se ilmoitetaan kilpailuun osoitteessa kilpailut@fisucraft.net. Digilaitteet ovat vain työkaluja muiden joukossa, joiden avulla saadaan mielenkiintoisia kokeiluja aikaiseksi. Pidän Lastenkirkon söpöistä hahmoista, värikkäästä maailmasta ja monipuolisesta sisällöstä. Samalla sanottiin jäähyväiset ja kiitokset pitkään teknisestä toteutuksesta vastanneelle Tommi Heinäjärvelle. Tärkeintä on mennä lasten kiinnostukset ja leikki edellä. Tuntuu, että Lastenkirkon kehittämisessä vain taivas on rajana. Joulualueella saa rakentaa oman joulupaikan. Haluan rohkaista lapsenomaiseen uteliaisuuteen ja tutkimiseen. Nimeni on Vlada Laukkonen
Kuvia julkaistaan lastenkirkon postilaatikossa. Jouluaineisto on vinkeissä rakennettu niin, että sitä voi hyödyntää vielä tammikuussakin. Jokaisen kalenteriluukun takaa avautuu tehtävä, jonka avulla voi jakaa hyvää mieltä läheisille. Joulukuussa avaamme myös lastenkirkko.fi-sivuilla iloisen adventtikalenterin. Pyhäkouluissa ja muissa hyvissä hetkissä adventti lähtee käyntiin Päkän vinkeistä löytyvällä Hoosianna-työskentelyllä. Sitä tutkimalla syvenee ajatus joululahjojen antamisesta. Toivottavaa on, että kortit kiertävät pyhäkoulutai kerhoporukassa tai perheen kesken. KUVA Marjo Nygård PÄKÄN VINKIT JOULUNODOTUKSEEN Jokaisen kalenteriluukun takaa avautuu tehtävä, jonka avulla voit jakaa hyvää mieltä läheisillesi.. Voit lähettää ne Päkälle osoitteeseen paka@lastenkirkko.fi Päkän vinkeistä löydät myös kertomuksen Pyhästä Nikolauksesta. Lauluun saatte tukea www.lastenkirkko.fi -sivulta Yy kaa koo lauletaan! -kohdan Hoosianna-videoista. Siksi tänä vuonna Lastenkirkko-lehdessä on raikkaasti erilainen joulukalenteri. Se koostuu 24 kortista, jotka voi leikata lehdestä ja laittaa itse taiteltavaan rasiaan. Joka päivä otetaan uusi kortti ja annetaan se lahjana eteenpäin hyvää mieltä tuomaan. Niiden innoittamina voitte lähteä rakentamaan reittiä jouluun ja ottaa vaikka kuvia lapsista reitin varrelta. Hyvän mielen tehtäviä saa laittaa eteenpäin myös Facebookissa, Instagramissa tai vaikka sähköpostissa tai ihan oikeassa kirjeessä. 45 Ideasta käytännöksi 1 PÄKÄN VINKIT 2 LASTENKIRKON JOULUKALENTERI Joulu on antamisen aikaa ja lapsille lahjat on iso juttu. Montakohan korttia sinä mahdat saada adventin aikaan
46 Ideasta käytännöksi Lue kuvaa – työskentelyä Giotto di Bondonen teoksen Jeesuksen syntymä (Nativity 1304–06) parissa TEKSTI Katariina Nousiainen PYHÄN ÄÄRELLÄ Esikoululaisten ryhmä on kokoontunut smartboardin ääreen. Hyvin vanhaa kuvaa, yli 700 vuotta vanhaa. Saatte katsoa sitä tarkkaan, sillä olen huomannut, että teillä on hyvin tarkat silmät.”. ”Te saatte kohta katsoa jotakin erikoista ja ihmeellistä kuvaa. Kuuden lapsen ryhmä istuu aivan hiljaa kun lastentarhanopettaja Kristiina Kaunisto kertoo, mitä tänään tehdään
Lapset aloittavat: – Mä nään vauvan ... – Siinä aiotaan järjestää häät, kun siellä on se vauva. Lapset valitsevat mieluisat välineensä ja aloittavat. – Mä nään vuoria ja tikapuusängyn. Kasvattajana hän jakaa hetken tunnetilan, hengittäen samaa tunnelmaa. Aikuisena miehenäkin Giotolla on lampaat mukanaan, mielessään. Minä ajattelen, että vauvalla on siinä lämmin ja hyvä olla. Löytää sanoja kuvaamaan omia havaintoja. Keskustelussa on tärkeä vaihe: tulla kuulluksi ja saada jakaa omia ajatuksia. Kukaan lapsista ei pidä kuvaa pelottavana. Kristiina kulkee lasten parissa, kumartuu vuorollaan jokaisen lapsen lähelle, kuuntelee ja auttaa lapsia viemään työskentelyä eteenpäin. Kuvat syntyivät raaputtaen terävällä kivellä kallioon ja maahan. Tarina vie lapset inhimillisen kokemuksen ääreen, myös taiteilija voi joutua taistelemaan löytääkseen oman värinsä sekä tapansa katsoa ja kuvata maailmaa. Sitä pelottaa, jos tulee sänky sen päälle, se katos. Kristiina on ottanut myös väriprintit käyttämästään koko kuvasta sekä teoksen yksityiskohdasta (äiti ja vauva keskiössä). Joku lapsista toteaa, että siinä on valoa. Hän ei ole ohjannut lapsia kuvan suhteen mihinkään valmiiseen tulkintaan – ainoastaan avannut oven tarkkaan katsomiseen. – Ku se vauva syntyi, toi isä auttoi myös siinä, että se syntyis lokakuussa. Toiminnan pedagogisella suunnitelulla voidaan muodostaa sellaisia rakenteita, joissa lapselle on aikaa ja sosiaalista tilaa pysähtyä katsomaan, kokemaan ja kuulemaan intuitiivisesti, mitä kuvat kertovat meille.. Yksi lapsista jää jatkamaan muiden jälkeen. ja äidin. Työ on edelleen näkyvissä kokonaan, lisäksi siitä on erikseen tulostettu yksityiskohta, jossa näkyy äiti ja lapsi. too taiteilijasta. Musiikki herättää uusia aisteja ja mielikuvituksen kanavat avautumaan ja yhdistymään jo koettuun. – Tuolla on aasi ja lehmä! – On paljon sinistä ja kultaa. Sillä vauvalla ... Ensimmäisen kokoontumisen lopuksi maalataan kuvan tunnelmaa. – Niillä on avaruuskypärät. Keskustelun jälkeen lapsiryhmä siirtyy taidepajaan tekemään valitsemiaan yksityiskohtia työstä. Kristiina kirjoittaa samalla ajatuksia ylös lasten kuvaillessa näkemäänsä. Liike syntyy lapsista hyvin spontaanisti Bachin tutun Sinfonian soidessa liikuntasalissa eräänä päivänä ensimmäisen työskentelykerran jälkeen. – Se äiti lepää. Lopuksi hän kertoo lyhyen tarinan Giotosta pienenä poikana tekemässä kuvaa paimentamistaan lampaista. Bondonen maalaus ilmestyy smartboardille. vauvan ympärille on kiedottu kangasta, että sillä olisi lämmin. Aluksi kukaan ei uskalla sanoa mitään. He jakavat ajatuksiaan ensin yhdessä. – Se ottaa sen vauvan syliin. Kristiina on jakanut pöydille välineitä akvarellimaalaukseen sekä pastelliliitujen käyttöön. Sitä miestä vähän jännittää, kun ne on menossa häihin. Ryhmä istuu matolla ja tuoleilla, yhdessä mutta jokainen omassa rauhassaan. Printeissä avaruuskypärät näyttävätkin erilaisilta. Vaan on sillä vauvalla kädet ja jalat ... Vaikka varhaiskasvatus tilanteiden pedagoginen dokumentointi kuuluu Kristiinan työmenetelmiin, nyt hän ei kuvaa. Ne lentää. Hän istuu katsomassa kuvaa vielä pitkään, viimeistelee sitten viimeisen sinisen vedon omaan työhönsä. Ryhmän koko on riittävän pieni, jotta Kristiinalla on mahdollisuus keskustella jokaisen lapsen kanssa kunkin valitsemasta omasta näkökulmasta työhön. Ne lentää. Seuraava kuvatyöskentely teoksen ympärillä alkaa kuvakirjalla, joka kerTuolla on enkeleitä. Taidepajassa on levollinen tunnelma. Tästä jatkuu seuraava kokoontuminen muutaman päivän kuluttua; kuvakirjasta ”Poika nimeltä Giotto”. näyttää omalla paidallaan, miten enkelin kädet ovat. Lasten havainnoista kohti kuvien työstöä Kristiina ei ole kertonut lapsille taideteoksen nimeä. Tällä kertaa smartboardilla katsottavassa tutussa kuvassa keskitytään teoksen yksityiskohtiin, siihen mikä lapsia itseään kiinnostaa eniten. Ne luottaa siihen vauvaan ja siksi niillä on kädet yhdessä. Kristiina lisää vielä, että taiteilija haluaakin, että jokainen näkee teoksessa itselleen tärkeitä asioita. – Se mies nukkuu. Kristiinan suunnitellessa työskentelyä eteenpäin hänen mielessään on ollut ajatus liikkeen ja musiikin yhdistäminen osaksi kokonaista kokemusta. Kristiina kysyy lapsilta, millainen olo kuvasta tulee. Kaikki näetty ja kuvasta koettu on totta ja oikein. Sitä väsyttää. Tämä syntynyt tunnelma on kuvaamiseen liian yksityinen. Siinä on ollut läsnä aito kohtaaminen, monien aistien yhteinen kuvan kokeminen ja piilotettujen merkitysten intuitiivinen oivaltaminen. Kristiina on tuonut saliin salaperäisen kultaisen laatikon joka herättää mielenkiintoa ja saa ajatuksia virtaamaan. Sanotaan, että vauva kapaloidaan. Kristiina jatkaa: ”Siihen kuvaan, jonka tulette näkemään, on sävelletty musiikkia.” CD-soittimesta soljuu Bachin Jouluoratorion toisen osan Sinfonia. 47 Ideasta käytännöksi Kristiina vastaa: – Niin, se näyttää siltä, kyllä. – Nään eläimiä ja poikasen, vuohia ja lampaita. Samalla hän kirjaa lasten ajatuksia ylös ranskalaisin viivoin. Tunnen, että olen saanut seurata hyvin ainutlaatuista varhaiskasvatuksen hetkeä. Kädet ja jalatkin on laitettu sinne kuin suppuun, näin. – Tuolla on enkeleitä. sillä ei oo käsiä eikä jalkoja. Kristiina kertoo heille, että kuviin palataan uudelleen myöhemmin iltapäivällä heidän kokoontuessa yhdessä katsomaan niitä. Havainnoijana istun vielä hetken taidepajassa. Mielikuvat enkeleistä ja keijuista linkittyvät musiikkiin ja saa lapset ”leijumaan”. Poika, joka ei vielä tuota kovin paljon suomen kieltä, nousee ylös, tulee Kristiina luo ja näyttää, että yhdellä enkelillä on kädet hihojen sisällä ... Ne luottaa siihen vauvaan ja siksi niillä on kädet yhdessä. Rauhallinen ja kaunis musiikki soi tilassa, muuten on aivan hiljaista. Kasvattajan on mahdollista rakentaa kuvien lukemiseen sellainen fyysinen ja psyykkinen tila, joka ruokkii uteliaisuutta ja kiinnostusta. – Näyttää siltä, ett se on peiton alla. Musiikin hiljennyttyä on lasten vuoro kertoa, mitä he kuvassa näkevät. Myöhemmin Kristiina toteaakin, että kasvattaja ei voi rajata itseään tällaisista tunnekokemuksista ulkopuolelle. Kristiina kannustaa heitä kertomalla, että jokainen saa katsoa kuvaa omalla tavallaan ja nähdä juuri sitä, mitä siinä näkee. Työt valmistuvat hiljalleen siltä erää ja lapset siirtyvät omaan tahtiin eteiseen pukeutumaan ulos. Työskentelyn aikana taustalla soi jälleen Bachin Jouluoratorion sinfonia
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä avasi em. Projektin alkamisen kunniaksi Turun kaupungin varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päiväkerhojen lapset saivat tuoda omat lorunsa ja runonsa Föri-pululle tiistaina 3.10.2017 klo 10 Föri-lautalle. Tarkoituksena on, että runot ja lorut lähtevät eteenpäin ilahduttamaan kaikkia turkulaisia. Föri-pulun matkaa voi seurata Turun kaupungin sivistystoimialan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sosiaalisen median kanavissa. Lorupussi toimii lorujen innoittajana ja se saattaa kuiskuttaa runoja lapsen korvaan, jos oikein tarkasti kuuntelee. Mukana on myös värityskuvia ja materiaalia, joita voidaan monistaa, jos runosuoni pulpahtaa yli valmiiden korttien. Runoja tuotetaan kerhoissa ja puistoissa, mutta myös kodeissa yhdessä vanhempien kanssa. Teorian mukaan varhaiskehitystä säätelee vahvasti turvallisuuden tarve ja pyrkimys pysytellä erityisesti vaarallisissa tilanteissa mahdollisimman lähellä hoivaavaa aikuista. Käytössä on sekä vanhoja tuttuja että uusia runoja, joita lapset perheineen myös itse tuottavat. Omia runoja ja kuvia korteista voi jakaa tunnisteella #Föripulu. Lasten kieltä rikastuttava Föri-pulu lähti lentoon 3.10. Turun kaupungin kirjastolle tulee lastenosastolle Saagaan Föri-pulun koti – linnunpönttö, jonne lapset voivat yhdessä vanhempiensa kanssa viedä oman runonsa. www.turku.fi/pulu TEKSTI Jasmin Nisunen, varhaiskasvatuksen ohjaaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä LINKKI. Föri-pulu rikastuttaa pienten lasten kieltä runojen ja lorujen avulla. Tarkoituksena on, että Föri-pulu – huovutettu suloinen pulu – pääsee vierailemaan kaikissa kerhoissa, niin kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen kuin seurakunnan kerhoissa. Yhteisöllinen vanhemmuus suojaa vanhempia ja lähtökohta on, että aina autetaan niitä, jotka kokevat jäävänsä joukon ulkopuolelle. Yhteisöllinen kiintymyssuhdeteorian ydin on siinä, miten ihmiset rakentavat turvaa yhdessä – tiedämmehän ihmisten olevan hyvin syvällisesti yhteisöllisiä eläimiä. teorialle yhteisön merkitystä korostavia näkökulmia 60-vuotisjuhlaluennossaan syyskuussa. ”Ihmisellä häpeäreaktiot korostuvat, jos hän ei saa kokea kutsua yhteisöön. Vastaavasti linnunpöntöstä saa ottaa mukaansa lasten tuottamia runoja, ja näin yhteisöllinen kokemus jatkaa kulkuaan eteenpäin. Kielenrikastamisprojekti Föri-pulun suojelijana toimii opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Projektissa mukana olevat lapset saavat lorupussin, jossa on muutama valmis runo, sekä tyhjiä korttipohjia, joihin he voivat aikuisten avulla tuottaa oman runonsa. 48 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Turun kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksen yhteistyönä syntynyt Föri-pulu tähtää pienten lasten kielenrikastuttamiseen ja yhteisöllisen kasvun kokemukseen. Föri-pulun tarina ja kaikki materiaali on löydettävissä osoitteesta www.turku.fi/pulu Nyt on yhteisöllisen kiintymyssuhdeteorian aika Kiintymyssuhdeteoria on tullut tutuksi valtaosalle vauvaja pikkulapsiperheiden kanssa työtään tekeville varhaiskasvattajille
Myös taipumus erotella lapsia kuuluvaksi meihin tai muihin on synnynnäinen, ja siksi aikuisten tehtävä on laajentaa me-piiriä ja näin vähentää syrjäytymistä. Lapsiasiahenkilönä voi toimia joko seurakunnan luottamushenkilö tai työntekijä, mutta näiden yhteistyö tuottaa hedelmällisintä tulosta. Nuoret luottamushenkilöt Katri Malmi ja Tanja Holm osoittivat, että nuorilla on asiaa. WWF:n ympäristökasvatuksen asiantuntija Sanna Koskinen painotti puheenvuorossaan lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen merkitystä niin nuorten oman identiteetin kuin seurakunnan kannalta. Mutta saavatko kaikki nuoret oikeasti tilaa ja tuetaanko heidän vaikutusmahdollisuuksiaan riittävästi. Mukaan pääsee tilaamalla lapsiasiahenkilöiden uutiskirjeen, johon linkitämme ajankohtaista tietoa lapsen oikeuksista, tapahtumista ja koulutuksista sekä lapsiasiahenkilöitä palvelevista materiaaleista. Vasemmalla projektipäällikkö Kati Honkanen THL:stä. Sitten asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta sekä Katri Malmi, Nuoren kirkon Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVIsta. 49 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Nyt on yhteisöllisen kiintymyssuhdeteorian aika Seurakuntien lapsiasiahenkilöiden valtakunnallinen seminaari kokosi lauantaina 7.10. Iltapäivällä etsittiin keinoja vahvistaa lasten ja nuorten aktiivista seurakuntalaisuutta. Yksilöiden kokemukset seurakuntalaisuudestaan muodostavat seurakunnan. Lapsiasiahenkilöt koolla Lahdessa TEKSTI JA KUVA Suvielise Nurmi Näistä kokemuksista kumpuavat muun muassa Kullervon kohtalo Kalevalassa tai aikamme koulusurmat. Aluksi pohdittiin lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) nykytilaa seurakunnissa ja etsittiin askelmerkkejä lapsen edun mukaiselle toimintakulttuurin muutokselle. Työparina toimivat lapsiasiahenkilöt voivat yhdessä tunnistaa lasten ja nuorten etua koskevat asiat ajoissa. Tässä yhteistyössä on lapsija perhetyöstään tunnettujen seurakuntien kanssa on arvokasta. Seurakuntien lapsiasiahenkilöt tukevat LAVA:n toteuttamista seurakunnan päätöksenteossa sekä toimivat sparraajana ja ideoijana silloin, kun vahvistetaan lasten ja nuorten seurakuntalaisuutta, heidän äänensä kuulumista ja osallisuutta. Syvällä ihmisyydessä on kiinnostus toisen tahtoa kohtaan ja tietoisuus siitä, että minun kuuluu auttaa. Kysymys kuuluikin: – Joko teidän seurakuntanne tekee LAPE-yhteistyötä. KUVA Tuomas Sarpaneva INFO. Lahteen viitisenkymmentä aktiivista lasten ja nuorten edun puolustajaa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapsiystävällinen kunta ja maakunta. THL:n Katru Honkanen kertoi, että syntymässä olevat maakunnat pyritään rakentamaan alusta asti lapsiystävällisiksi. Tilaa uutiskirje Nuori kirkko ry.n verkkosivulta: http://nuorikirkko.fi/ toiminta/vaikuttaminen/ kuntien lapsiasiahenkilöiden verkosto toimii tiedotusja vertaistukikanavana jo yli 350 lapsiasiahenkilöille. Nuoren kirkon NAVI-ryhmän aktiivit toivoivat aikuisilta tukea etenkin seurakuntavaaleissa ehdolle asettumiseen ja oikeiden vaikuttamiskanavien löytämiseen. Tämä synnynnäinen valmius tarvitsee harjaannuttamista ja aikuisen säätelyapua. ”Aivan olennaisia on pohtia, miten voimme vahvistaa hyväntahtoisuutta siitä, että ihminen on osa joukkoa”, tiivisti Jukka Mäkelä. Hän alusti seurakuntavaaleista ja nuorten vaikuttamisesta toisen navilaisen Tanja Holmin kanssa otsikolla Nuorilla on asiaa – saavatko he tilaa. Lapsilla on synnynnäinen yhteisöllisyyden kyky ja hyväntahtoisuus näkyy toisen auttamisena ja omastaan toiselle jakamisena. Häpeäraivo syntyy ulkopuolisuuden kokemuksesta”, Mäkelä tähdensi. Eräänä haasteena seminaaripäivän keskusteluissa nousi esiin se, että tieto esittelyyn tulevista asioista saavuttaa lapsiasiahenkilön usein liian myöhään. Nuori kirkko ry:n koordinoima seuraKasvatusja perheasioiden johtaja Seppo Vesalan avasi tilaisuuden puheenvuorollaan LAVA:n käytännön haasteista Lahdessa. Parhaimmillaan lasten omat mielipiteet ja työntekijöiden hiljainen tieto voidaan ottaa huomioon jo silloin, kun asioita vasta suunnitellaan pantavaksi vierille. Tomi Kiilakosken ajatusta lainaten: ”Osallisuus on yksilön tunne ja yhteisön tila.” Onko seurakuntaasi jo nimitetty lapsiahenkilö(t)
Yksi pieni kynttilä kodin valaisee. Vaikka paljon kesken on, meille juhla tee. 50 Me tekijät Joulu, tervetuloa meille asumaan. Iloa ja valoa tänään kaivataan. Anna-Mari Kaskinen HILJAISUUDEN IKKUNA KUVA Shutterstock
51 Me tekijät
TEEMAT oman elämän havainnointi KOKO 112 s. Koulutukseen uskonut aikuinenkin voi päätyä ulkokehälle. ISBN 978-952-288-739-9 UUTUUS! 3 32,90 € 23,90 € UUTUUS! KUVA Suvi Sievilä. Onnellisten tyrannia jyrää ja vauhdin vaade kirittää. Mitä ovat ne ihanteet, joihin sinä uskot. Onko hyväosaisuus suorituslaji. Teos johdattaa havainnoimaan omaa elämää tehtävien ja kysymysten avulla, ja viisaat ajatukset ja inspiroivat kuvat antavat virikkeitä. Asta Lepän teos on matka suomalaisen yhteiskunnan ihanteisiin ja kipukohtiin. Suomi juhlii satavuotista taivaltaan tasavaltana ja menestystään hyvinvointivaltiona. Yhteiskunnan notkelmissa elää kuitenkin kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät voi niin hyvin. Millaiset kokemukset ovat meitä muovanneet, mikä on minulle tärkeää, mitä olen tehnyt ja mitä toivon tulevalta. Täytettävä kirja on aarre itselle ja huomaavainen lahja läheiselle. Menestyksen pelimerkit jaetaan yhä useammin jo lapsuudessa. Kaikki köyhät eivät asukaan enää Afrikassa. ISBN 978-952-288-762-7 TEEMAT tasa-arvo, hyväosaisuus, huono-osaisuus KOKO 176 s. Menestyksen, vaurauden, onnellisuuden, nopeuden ja tasa-arvon ihanteet siivittävät matkaamme, mutta tunnelma kakkosluokan vaunussa alkaa käydä tukalaksi. Entä huono-osaisuus. Minun elämäni -teos kannustaa lukijaa tarkastelemaan elämäänsä juuri nyt, kääntämään katseen hyväksyvästi menneeseen ja unelmoimaan rohkeasti tulevasta. 52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi JOHANNA MUUR AHAISK ANGAS Minun elämäni TOIVEITA, MUISTOJA, UNELMIA ASTA LEPPÄ Voittajien varjot HAVAINTOJA EPÄTASA-AR VOISTEN TASAVALLASTA Liian harvoin pysähdymme pohtimaan elämäämme, ja vielä harvemmin kerromme siitä muille