1 Teema 6 2018 RAAMATTUA LEIKKIEN: Rauhantekijät Rauha on tarttuva tunne Lapsen oikeuksissa kysymys on lapsen ihmisarvon täydestä toteuttamisesta VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n
MARKE T TA VAISMAA C ARLOS DA CRUTZ (KUV.) Aikakirja Hurmaavassa perheen pienimmille tarkoitetussa kirjassa pikku panda äimistelee maailman ihmeitä. Aika on jännä juttu. Mitä tarkoittaa vuosi, vuorokausi, tunti, minuutti, sekunti, kesäaika, kreivin aika.... 32 s. Ja vaikka makaisit tunnin matolla aikaa tuhlaten ja varpaita heilutellen, et olisi sen köyhempi kuin ennenkään. Mitä aika on. 190 x 200 mm ISBN 978-952-288-950-8 KOKO n. Tällä matkalla aika ei käy pitkäksi! KOKO 24 s. Aikakirjassa Hilkka-tyttö kohtaa mystisen ja kovin kiireisen Aikaihmisen, jonka matkassa hän pääsee hauskalle ja syvälliselle tutkimusretkelle ajan ytimeen. Voiko sitä säästää tai tappaa, määrääkö ajan kulun kello vai tunne, mitä on ajanlasku, onko ajalla alku ja loppu. Sitä ei voi nähdä, mutta kuitenkin sitä voi varata ja tuhlata. On paljon ISOJA asioita, on paljon pikkiriikkisiä asioita, on pehmeitä ja kovia, jännittäviä ja turvallisia asioita. Veikeä ja sopivasti vinksallaan oleva kuvakirja sopii perheen yhteisiin lukuhetkiin, uudestaan ja uudestaan luettavaksi. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Tartu hetkeen! TUULI-MARIA RAUTA MARJO NYGÅRD (KUV.) POKS, sanoi pikku panda ja törmäsi... Aikaa voi myös säästää. ISBN 978-952-288-951-5 Pikku panda pyörii suoraan sydämiin! UUTUUS! 19,00 € UUTUUS! 25,00 €. Miten aikaa mitataan. Villin ja vauhdikkaan tutkimusmatkan päätteeksi on IHANAA kierähtää, pyörähtää ja tömpsähtää suoraan isäpandan ja äitipandan kainaloon
Veikeä ja sopivasti vinksallaan oleva kuvakirja sopii perheen yhteisiin lukuhetkiin, uudestaan ja uudestaan luettavaksi. ISBN 978-952-288-951-5 Pikku panda pyörii suoraan sydämiin! UUTUUS! 19,00 € UUTUUS! 25,00 € Leikkitouhuissa Pokharan keskustan liepeillä huhtikuisena aamupäivänä — tuiki tavallinen katunäkymä Nepalissa. Ilo löytyy monesti hämmästyttävän yksinkertaisista asioista. Taustalla entinen pikkuputiikki, jonka ovessa teksti Dhaw?ne Fresh House. 32 s. Ja vaikka makaisit tunnin matolla aikaa tuhlaten ja varpaita heilutellen, et olisi sen köyhempi kuin ennenkään. Villin ja vauhdikkaan tutkimusmatkan päätteeksi on IHANAA kierähtää, pyörähtää ja tömpsähtää suoraan isäpandan ja äitipandan kainaloon. Miten aikaa mitataan. Tällä matkalla aika ei käy pitkäksi! KOKO 24 s. On paljon ISOJA asioita, on paljon pikkiriikkisiä asioita, on pehmeitä ja kovia, jännittäviä ja turvallisia asioita. Voiko sitä säästää tai tappaa, määrääkö ajan kulun kello vai tunne, mitä on ajanlasku, onko ajalla alku ja loppu. Aikakirjassa Hilkka-tyttö kohtaa mystisen ja kovin kiireisen Aikaihmisen, jonka matkassa hän pääsee hauskalle ja syvälliselle tutkimusretkelle ajan ytimeen. 190 x 200 mm ISBN 978-952-288-950-8 KOKO n. Sitä ei voi nähdä, mutta kuitenkin sitä voi varata ja tuhlata. Aika on jännä juttu. MARKE T TA VAISMAA C ARLOS DA CRUTZ (KUV.) Aikakirja Hurmaavassa perheen pienimmille tarkoitetussa kirjassa pikku panda äimistelee maailman ihmeitä. Aikaa voi myös säästää. Mitä tarkoittaa vuosi, vuorokausi, tunti, minuutti, sekunti, kesäaika, kreivin aika.... • Pokharan pikkukaupunki, vaeltajan Mekka, sijaitsee Himalajan vuoriston tuntumassa lähellä maailmankuulua Annapurna Circuit -vaellusreittiä, jonka korkein osuus kohoaa 5416 metriin.. Mitä aika on. Tarjolla tuoretta villisianlihaa. 3 Teema Mummi soittaa, vastaa puhelimeen! — Hehe! Onks sulla kännykkä?" Lapsen silmin TEKSTI Jenni ja Roni Tinell KUVA Roni Tinell facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Tartu hetkeen! TUULI-MARIA RAUTA MARJO NYGÅRD (KUV.) POKS, sanoi pikku panda ja törmäsi... • Valtaosa nepalilaislapsista elää länsimaisittain mitattuna köyhyydessä ja moni, etenkin maaseudulla, vailla mahdollisuutta koulunkäyntiin tai päivähoitoon
4 Teema Teema : RAUHA Lapsen silmin Pääkirjoitus Joulurauhaa Teema Lapsen oikeudet – outoa, mutta itsestään selvää Kolumni Mikä riittää. Teema Rauha on tarttuva tunne Me tekijät Me tekijät Sallikaa lasten tulla – ja olla! Nuori Kirkko Musiikillisella matkalla pyhän musiikin siivittämänä Me tekijät Familyroom vahvistaa kasvatuskumppanuutta 7 kysymystä Jutta Urpilainen toimii rauhanvälityksen erityisavustajana Nuori kirkko Kirkon talolta Kaste kuuluu kaikille Kouluttaudu, osallistu Kirkon lastenojaajat ry Rauhaa, vain rauhaa Kirjahylly ja digileikit Oikeissa töissä Hyvinvoinnin vahvistaminen on johtajan tärkein tehtävä Tekevälle sattuu Kun päähenkilö unohtui Ideasta käytännöksi Luovat lapset Superkivaa tekemistä superkavereille Raamattua leikkien Shalom alechem rauha kanssasi! Raamattua leikkien Rauhantekijät Perhemessu Kynttilänpäivän taaperomessu Lastenkirkko Katsomuskasvatus Uskontojen suuret kertomukset Pyhiä hetkiä Valon lapsina Laula – leiki – liiku Ihmeellinen joulu Kurkistuksia Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 37 Rauhantekijät 3 5 6 10 11 16 18 22 24 26 27 28 29 30 31 32 34 37 38 42 44 46 48 50 52 54 11 Rauha on tarttuva tunne 6 Lapsen oikeudet 18 Musiikillisella matkalla pyhän musiikin siivittämänä
Ojentaessamme kätemme silittämään vastasyntynyttä, joko konkreettisesti tai välillisesti mahdollistamalla heille hyvän elämän, ojennamme kätemme kohti maailman rauhaa. 5 Teema Joulurauhaa Istun koulun joulukirkossa. Joulun ytimessä on lapsi. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 79,00 12 kk 82,00 Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 31,00 12 kk 34,00 Irtonumero 12,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Vaikka ensimmäisen joulun kuvauksessa ympäristö on vaatimaton ja olosuhteet levottomat, kaikuu sen keskellä sanoma rauhasta. Kuoro laulaa ja isommat oppilaat lukevat jouluevankeliumia. Rauhallista adventtia ja joulua vastasyntyneen seurassa! Eija Kallinen 6 2018 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Joulun rauha soi yhä lauluissa ja loistaa kuvissa ja kuvaelmissa. Kaikki etenee sovitusti kunnes tyttö yhtäkkiä ojentaa pienen kätensä ja silittää Jeesus-nuken päätä hyvin hellästi. Kaikkein oleellisin joulun sanomasta on juuri murtautunut tajuntaani. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ohjeet pienille ja suurille -liite numeroiden 1/18 ja 4/18 mukana sekä päiväja perhekerhosuunnitelmat numeron 2/18 liitteenä 2.vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Sirpa Päivinen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. Joosef seuraa esimerkkiä. Äiti ja isä, kaukaiset vieraat, eläimet, raskasta työtä tekevät paimenet ja näkymättömän ja näkyvän rajan murtavat enkelit iloitsevat vastasyntyneestä, sillä hänen mukanaan maailmaan tulee rauha. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Saija Kronqvist Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Etsiessämme joulun rauhaa, kannattaa suunnaksi ottaa kaikkein pienimmät. Ensimmäisen luokan tyttö ja poika istuvat seimen takana Mariana ja Joosefina. Tämä samainen vauva, aikuiseksi kasvettuaan, nosti lapsen seurakunnan keskiöön ja totesi, että pienet ovat suurimpia. Oppilaat esittävät joulukuvaelmaa
– Kysymys on Suomen velvoittavan sopimuksen huomioimisesta, ei jonkin ylimääräisen sisällön lisäämisestä opetukseen. Muutama vuosi sitten UNICEF tuotti yhteishankkeena Poikien ja Tyttöjen Keskuksen sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa oppaan Lapsen oikeudet toiminnallisesti. – Jos lapset haluavat esimerkiksi juoma-automaatin päiväkotiin, on lapsen edun mukaista, ettei sitä tule. Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa onkin vahvasti esillä lapsen oikeudet ja YK:n lapsenoikeuksien sopimus, asia jonka puolesta UNICEF teki pitkään vaikuttamistyötä. Keskeisiä kysymyksiä ovatkin, miten lapsia osallistetaan, ja kysytäänkö lasten mielipidettä heitä koskevissa asioissa. Aikuisen tehtävä on kertoa lapsille, miten heidän ehdotukset otettiin TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen TEEMA Lapsen oikeudet. – Alle kouluikäisille ei ole oleellista opettaa tarkasti lapsen oikeuksien sisältöä. – Kun eteen tulee tilanteita, joissa eri oikeudet näyttäisivät olevan ristiriidassa keskenään, niiden käsittelemiseen ei välttämättä ole välineitä. – Ajatellaan, että aihe on niin itsestään selvää, ettei sitä tarvitse erikseen käsitellä. Suomessa ihmisoikeudet tunnustetaan varsin hyvin. Miten lasta puhutellaan. Aikuisen tulee puuttua itse tekoon, eikä lähteä arvioimaan teon takana olevaa persoonaa. Toiseutetaanko tiettyjä lapsiryhmiä huomaamatta. – Kiusaajaa ei tule leimata tyhmäksi tai ressukaksi. Mutta myös kiusaaja on ihmisenä arvokas. Opas tarjoaa tukea ihmisoikeuskasvatukseen kouluissa, mutta opasta voi hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa. 6 Teema – outoa, mutta itsestään selvää Lapsen oikeuksissa on perimmältään kysymys lapsen ihmisarvon täydestä toteuttamisesta. Suomalaista koulua arvostetaan, ja sitä tullaan ihmettelemään eri puolilta maailmaa. Lasten tulee päästä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin jo suunnitteluvaiheessa. Yleinen mielipide voi kuitenkin myös johtaa harhaan. Lapsen oikeudet on laajalti hyväksytty arvoperusta. Laissa korostuvat lapsen etu ja osallisuus. – Kun lapsen oikeudet on kirjattu selkeinä opetussuunnitelmaan, syntyy helposti harha, että ne siirtyisivät itsestään lasten tietoisuuteen ja asenteisiin. Meillä on YK:lta vahva mandaatti edistää lapsen oikeuksien toteutumista, UNICEFin asiantuntija Mia Malama painottaa. Suomalaisille itsestään selvää, mutta yhtä aikaa outoa ja vaikeaa. Kohtelu tietoa tärkeämpää Opettajakoulutuksen tavoin lapsen oikeudet ovat hyvin vaihtelevasti mukana myös varhaiskasvattajien koulutuksessa, tai niitä ei käsitellä lainkaan. – On tärkeää tarkkailla omaa tapaa puhua lapselle ja pohtia, millaista maailmaa omalla käytöksellään rakentaa, tai miten esimerkiksi kiusaamista voisi ennaltaehkäistä. Tehdessään väitöskirjaansa noin kymmenen vuotta sitten Malama huomasi, että ihmisoikeuksia pidettiin toisaalta itsestään selvinä, mutta toisaalta taas vaikeina ja outoina asioina. Ongelmia tulee lähestyä oikeusperustaisesti; jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen ympäristöön. Jokaisen sukupolven tulee kuitenkin tutustua oikeuksiin kasvatuksen ja opetuksen eri vaiheissa. Suomalaisen koulujärjestelmän erinomaisuus perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvoihin: ihmisja lapsenoikeuksien kunnioittamiseen. Lapsen osallisuus Lapsen oikeuksien sopimus on uudessa varhaiskasvatuslaissa hyvin esillä, ja siihen vedotaan lain monessa kohdassa. Tärkeintä on miettiä, miten kohtelemme lasta. Vaikka lasten kanssa käydäänkin läpi heidän näkemyksiään, aikuinen voi silti päätyä erilaiseen ratkaisuun. – Lapsia osallistetaan helposti ainoastaan kehällisten asioiden suunnitteluun, kuten esimerkiksi koulun urheilupäivän viettämiseen
7 Teema TEEMA – Kun lapsen oikeudet on kirjattu selkeinä opetussuunnitelmaan, syntyy helposti harha, että ne siirtyisivät itsestään lasten tietoisuuteen ja asenteisiin. Jokaisen sukupolven tulee kuitenkin tutustua niihin kasvatuksen ja opetuksen eri vaiheissa, sanoo Mia Malama.
Oppilaiden aiheesta tekemät visuaaliset työt ripustettiin koulujen seinille kaikkien nähtäville. 8 Teema huomioon, ja miksi päädyttiin tekemään toisella tavalla. Malama kyselee. – Jokainen lapsi on ainutlaatuinen, jolla on oikeus keTEEMA hittyä omaan mittaansa. Malli on muun muassa Englannissa hyvin suosittu ja laajalle levinnyt. Lasten kanssa voidaan miettiä esimerkiksi heitä kiinnostavia vierailukohteita. – Toteutimme lapsenoikeusperustaisia luokkasopimuksia. Yhdessä etsitään ja löydetään ratkaisuja, jotka olisivat eri näkökulmista katsottuina hyviä. Meidän pilotti nojautuu siihen, että meillä on erinomaiset opetussuunnitelmat, joissa lapsen oikeudet ovat hyvällä perustalla. – Osallisuus on oppimisprosessi, jossa lapsi oppii myös rajoitukset. – Toivoisin, että uusi varhaiskasvatuslaki haastaisi kasvattajia entistä enemmän edistämään lapsen kokonaisvaltaista osallisuutta. Luokkasopimuksia Koulut valitsivat alkukartoituksen perusteella itse omat kehittämiskohteensa, joiden työstämiseen varattiin vuosi aikaa. Miten inkluusio siis voidaan toteuttaa. – Yksi haaste on edellä mainittu osallisuuden toteutuminen. Suomen haasteet Lasten oikeudet toteutuvat Suomessa suhteellisen hyvin. Työntekijän tietämättömyys saattaa estää lapsen oikeuksien toteutumisen. – Työt muistuttavat yhteisistä sopimuksista, ja miksi ne on tehty. – Se ei kuitenkaan sovi täysin suomalaiseen kontekstiin. Missä on meidän yhteiskuntamme kipupisteet. – Ei ole tarkoituksenmukaista, että veisimme kouluihin jotain lisää, mikä rasittaisi jo ennestään äärirajoilla olevaa henkilöstöä. Lapsilta saatetaan kysyä mielipidettä, mutta ei välttämättä kerrota, miten heidän näkemys vaikutti lopputulokseen, vai vaikuttiko mitenkään. Aikuisen tehtävä on sanoittaa, miksi esimerkiksi matka Legolandiin ei onnistu. Sen sijaa olemme pyrkineet selvittämään, miten asioita voitaisiin tehdä eritavalla. Rights Respecting School -mallissa tarkastellaan koulun toimintakulttuurin eri alueita: hallintoa, päätöksentekoa, opetussuunnitelmaa, koulun fyysistä tilaa sekä miten lapsen oikeudet siellä toteutuvat niin, että jokaisella lapsella on oikeus lapsen oikeuksille perustuvaan ja turvalliseen koulunkäyntiin. Haasteitakin riittää, ja yksi niistä on osallisuuden toteutuminen. Työntekijän tietämättömyys saattaa estää lapsen oikeuksien toteutumisen.. Kokeilimme sopimustyyppistä työskentelytapaa, jossa yhdessä sovitut asiat nivottin lapsenoikeuksiin. Meillä on kuitenkin erilaisia lapsiryhmiä. Haasteitakin riittää. Koulupilotti Mia Malamaa pitää tällä hetkellä kiireisenä Kirkkonummen kahdessa koulussa pyörivä lapsenoikeusperustainen koulupilotin arviointivaihe. Koulupilotin taustalla on UNICEFin Rights Respecting School -malli, joka on tehty erityisesti kehittyneiden maiden olosuhteisiin. Oikeusperustainen lähestymistapa tarjoaa tukevamman perustan säännöille verrattuna siihen, että vain ohjeistetaan, että ei saa kiusata tai että kiusaaminen ei tunnu kivalta. Ristiriitatilanteissa aiheeseen on ollut helppo palata töitä tarkastelemalla. Säännöt perusteltiin sopimuksen artikloilla. Lasten oikeudet toteutuvat Suomessa suhteellisen hyvin. Päätimme lähteä kokeilemaan erilaisia asioita, joiden avulla koulun henkilökunta ja oppilaat voisivat entistä paremmin toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa. Suomessa on paljon turvapaikanhakijoita ja muita vähemmistöryhmiä, joiden lasten oikeuksissa on vielä suuria puutteita kuten oikeus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kun puhutaan lapsen oikeudesta kehittyä täyteen mittaansa, tullaan vaikeisiin kysymyksiin; inkluusion toteuttamiseen ja toteutumiseen. UNICEFilla on myös Child Friendly School -malli, joka on tarkoitettu kehitysmaakontekstiin. Inkluusio on ajattelutapa, jossa korostetaan esimerkiksi kaikkien vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien oikeutta kuulua tavallisiin yhteisöihin
Kiusaaminen kouluissa on hiukan vähentynyt, mutta muutos ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävä. Toimintakulttuurin kehittäminen vaatisi koko koulun henkilökunnan yhteistä koulutusta, ja että henkilökunta siistijöistä opettajiin voisi päättää asioista yhdessä. – Maahanmuuttajalasten oikeuksien toteutumisessa on selkeästi puutteita. – Vammaisillakin lapsilla on oikeus täysimääräiseen kehittymiseen. Eri kunnat ovat ratkaisseet asian eri tavoin. Pilottia varten ei tehty erikoisjärjestelyitä, vaan sen toimivuutta kokeiltiin normaaliolosuhteissa. – Koulujärjestelmä on hyvin opettajakeskeinen, ja koulun eri henkilökunta toimii omien esimiestensä alaisuudessa. Tulokset julkistetaan ensi keväänä. Monessa kehitysmaassa opetus ei ole laadukasta, sillä koulutettuja opettajia ei välttämättä ole. Pilotin tarkoitus onkin ollut alkusysäys, jonka jälkeen koulut pystyvät jatkavat toimintaa itsenäisesti. Kouluissa järjestettiin myös lapsenoikeusperustaiset viikot, joihin UNICEF tuotti paljon kiitosta saaneet materiaalit. Lapset eivät pääse kouluun, tai he joutuvat keskeyttämään koulun perheolosuhteiden takia. Maailmanlaajuisesti lapsen oikeuksien toteutumisessa on hyvinkin paljon haasteita. Se ei kuitenkaan auta, jos koulussa ei opi. – Oikeus laadukkaan koulutukseen toteutuu monissa maissa heikosti. – Nyt jo pystymme sanomaan, että tietämys lapsenoikeuksista on lisääntynyt kouluissa huimasti. 9 Teema KUKA MIA MALAMA FT, TM Perhe monikulttuurinen Työskentelee UNICEFissa Lapsen oikeuksien ja ihmisoikeus-, katsomusja monikulttuurisuuskasvatuksen asiantuntija Pitkä työkokemus tutkimusja opetustehtävistä opettajankoulutuslaitoksella Artikkeleita ihmisoikeusja katsomuskasvatuksesta Luokkasopimusten lisäksi kokeiltiin myös muita keinoja, miten lastenoikeudet saataisiin osaksi jokapäiväistä puhetapaa. Rasismia Suomessa joutuvat kokemaan myös esimerkiksi toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat sekä muualta Suomeen adoptoidut lapset. Pääsevätkö he mukaan suomalaiseen koulujärjestelmään ja missä vaiheessa. Koulujen toimintakulttuurin muutos tarvitsee aikaa ja harjoittelua. Malama on huolestunut myös vammaisten lasten oikeuksien toteutumisesta. Ongelmia on niin Suomessa kuin kehittymättömissäkin maissa. – Loppuarvioinnin perusteella päätämme, mitä otamme pilotista omaan toimintaamme. Myös maahanmuuttajalasten pääseminen osaksi yhteiskuntaa huolestuttaa Malamaa. – Kehittämishankkeissa saattaa tulla jopa aiempaa huonompia tuloksia, mikä johtuu usein siitä, että asiat tiedostetaan aiempaa paremmin ja niistä on lupa puhua. Koulutuksesta huolimatta heidän unelmansa jäävät helposti toteutumatta. Tulevaisuuden haasteet Suomessa suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat rasismi ja asenneilmasto muun muassa maahanmuuttajia kohtaan. Haasteitakin riitti. Mietimme myös materiaalin työstämistä kouluille, sekä miten tuloksia voisi hyödyntää jo opettajakoulutuksessa. – Lapsenoikeudet ovat nyt sekä opetusettä varhaiskasvatussuunnitelmassa, mikä on ollut ison työn tulos, Malama iloitsee.. Tuloksia Tällä hetkellä on menossa pilotin loppuarviointi. Malama katsoo ongelmia oman asiantuntijuutensa näkökulmasta. Toimintakulttuurin kehittäminen ei onnistu, jos eri henkilökuntaryhmät eivät juuri keskustele keskenään. Koulu saatetaan saada nimellisesti käytyä, mutta se ei johda mihinkään, Malama murehtii. Kun lapset saadaan kouluun, tilastot näyttävät hyviltä. Kaikista haasteista huolimatta edistystäkin tapahtuu
Myös minun teoillani ja tekemättä jättämisilläni on merkitystä. En edes kehtaa ajatella, millaiselta pröystäilyltä työmatkalentämiseni ja kertakäyttömukista juotu kahvini saattavat vuosikymmenten päästä vaikuttaa. Mutta se sisältää myös välähdyksen siitä täydellisyydestä, johon ihminen ei yksin pysty: jossain kajastaa parempi maailma. MINNA MANNERT Kirjoittaja on sidosryhmäpäällikkö Pipliaseurassa. Hiljakkoin julkaistusta ilmastoraportista kertovan uutisen ääressä mietin omaa arkeani. Oma mukavuudenhaluinen elämäntapani on omalta osaltaan osallisena maailmanlaajuiseen epäreiluun tapahtumaketjuun, jonka toisessa päässä trooppiset saaret hautautuvat veden alle asukkaineen ja eläimineen. Mikä riittää. Totuuksien katsominen silmiin satuttaa. ”Muistithan ostaa sähköisen nenäkarvanpoistajan”, julistivat kampanjajulisteet joulukiireiselle ostoskansalle, pilke silmäkulmassa ja kulutusyhteiskunnalle ivaillen. Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’ (Matt. Ollaan tuomiosunnuntain pimeydessä. Vaikka kuinka tahtoisin muuta, oma elämäni kietoutuu järjestelmiin, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta ja kärsimystä. Ehkäpä ajatus siitä, että ihmisen arvo ei ole rahasta ja menestyksestä kiinni on salakavalasti muuttunut hieman harvinaisemmaksi. Kuitenkin yltäkylläisyys ympärillä on noista 90-luvun vuosista vain lisääntynyt. Missä menen nyt, päälle kolmikymppisenä. Jo 2000 vuotta olemme lukeneet ohjelmanjulistusta nälkäisten ruokkimisesta ja kodittomien kutsumisesta omaan kotiin. Nuo julisteet muistuttivat elämänarvoista, jotka pohjimmiltaan perustuvat johonkin muuhun kuin rahan ja tavaran haalimiseen. 25:25–45). Päivän uutisotsikoissa vyöryy maailman pauhu ja planeetan itku. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’ Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa. ’Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Täydellistä tasa-arvoa ja sovintoa emme silti ole onnistuneet luomaan. Kirkon elämässä ei vielä marraskuun lopulla vietetä joulun odotusta tai valon juhlaa. Tuomiosunnuntain kutsu itsetutkiskeluun on kutsu elää paremmin. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Kirjoitus on aiemmin julkaistu Pipliaseuran Arjen voimasanoja -blogissa, www.piplia.fi Lentoaseman kahvio on jo aloittanut joululaulujen soittamisen, kun pysähdyn lukemaan lehdet työmatkalla marraskuisena arkipäivänä. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Se on seisomista vuoren huipulla, jonka toiKOLUMNI KUKA Päivän uutisotsikoissa vyöryy maailman pauhu ja planeetan itku.. Tähän aikaan vuodesta muistelen teinivuosiani, jolloin ympäristöjärjestöt julistivat vietettäväksi Älä osta mitään -päivän marraskuussa, joulukatujen avaamisen kynnyksellä. Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Ajattelen edelleen niin, että rakkauden ja läheisyyden osoittamiseen ei tarvita taloja ja tavaroita. Vaikka kuinka haluaisin ajatella, että ilmastonmuutos liittyy pelkästään savupiippuihin ja poliitikkoihin, en voi. 10 Teema sella puolella näkyy meidän epätäydellisyytemme ja toisella puolella Jumalan täydellinen rakkaus, lohtu ja lämpö
”Tilaisuus leikkiin toisten lasten kanssa on suurin rikkaus, mitä varhaiskasvatus voi antaa lapsella”, Suhonen sanoo. Yksi kirjan kirjoittajista: Stressin säätely – Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin, PS-kustannus 2015.. Että kyllä niistä selviää.” Suhonen on itse tutkinut taaperoikäisiä päiväkotilapsia ja huomannut, että meillä ihmisillä on sisäsyntyinen tarve olla hyviä ja auttaa toisiamme. ”Kaikki lähtee itsestä: rauhoita ensin oma mieli ja malta olla tässä hetkessä juuri näitä lapsia varten”, sanoo filosofian tohtori ja erityispedagogiikan dosentti Eira Suhonen. ”Minusta tällä on kauaskantoisia merkityksiä sosiaalisten taitojen oppimisessa myöhemmin elämässä. TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Sinimaaria Kangas ja Shutterstock Syysmyrsky riehuu ikkunan takana, kun pohdimme Eira Suhosen kanssa rauhaa, stressiä ja hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Lehdet pyörivät ilmassa kuin villisti mutta sopuisasti telmivät lapset. ”Pieni lapsi ei kuitenkaan vielä osaa olla toisten lasten kanssa ilman aikuista, joka näyttää mallia ja antaa turvaa. Me emme voi oppia niitä, ellemme ole ensin saaneet kokemusta siitä, miten minä olen hyvä toiselle ja miten toinen on hyvä minulle.” Lapsi kokee tämän kiintymissuhteessa vanhempien kanssa luontaisesti. Ja että me voimme vahvistaa tätä ominaisuutta nimenomaan varhaiskasvatuksen kentällä. Silloin esiintulevat ongelmat voidaan ratkaista yhdessä. Varhaiskasvatuksessa ympäristönä on ryhmä, jossa voidaan edelleen vahvisKUKA EIRA SUHONEN Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, kasvatustieteiden osasto Väitellyt vuonna 2009: Erityistä tukea tarvitsevan taaperon sopeutuminen päiväkotiryhmään – Monitapaustutkimus vuorovaikutussuhteista ja niiden rakentumisesta. 11 Teema Rauha on tarttuva tunne TEEMA Kuinka luoda rauha lapsiryhmään. Ja on vain hyvä asia, että vertaisryhmässä tulee välillä ristiriitoja ja lapsi oppii, ettei se haittaa
Lasten säätelytaidot kehittyvät varhaiskasvatusvaiheessa huimaa vauhtia. Esimerkiksi näin: ”Minua kiukuttaa kun en saanut tuota punaista traktoria, mutta en mene repimään sitä suoraan toisen kädestä, vaan opin säätelemään omaa toimintaani. Tässä kasvattaja tarvitsee pedagogista sensitiivisyyttä, jotta hän osaa ennalta lukea niitä tilanteita, jotka saattavat olla lapsille haasteellisia. Lapset imevät koko ajan aikuisista heidän tapaansa toimia, puhua ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. ”Kasvattajan tulisi ennakoida tilanne, rauhoittaa lapsi ja antaa hänelle jokin ratkaisumalli – eli tulla ikään kuin lapsen vierelle: meillä on tässä nyt ristiriita, mitenkäs me ratkaistaan se. Silloin tapahtuu stressireaktio. Jos minun itseni sisällä on rauha, se tarttuu lapsiin. Kun lapset ponnistelevat, he oppivat uusia asioita. ”On hyvä, että me reagoimme asioihin ja lyhytkestoinen stressi on käyttökelpoista. Jos lapsella ei ole eväitä selvitä tästä ponnistelutilanteesta, hän alkaa ehkä käyttäytyä ei-toivotulla tavalla. Silloin lapsen halu oppia ja uteliaisuus pääsevät kukoistamaan. Suhonen näkee sen vuoksi varhaiskasvatuksen suurena rikkautena ihan pienellekin lapselle. Paha mieli näkyy kehosta, ilmeestä ja tavasta toimia – että nyt ei ole kaikki hyvin. 12 Teema TEEMA Lapset rauhoittuvat, kun he näkevät. Mitä me voitaisiin tehdä sen ratkaisemiseksi?” Tällöin stressi ei vaikeuta oppimista – vaan päinvastoin. taa hyvän tekemistä toiselle. Joten niitä ei kannata ajatella tai yhteys lapsiin katkeaa ja he tulevat levottomiksi. ”Lapsi ei aina suinkaan ilmaise tunteitaan selkeästi niin, että ’nyt minua vähän harmittaa, voisitko rakas opettaja vähän lohduttaa minua’. Mutta jos stressireaktiossa noussut kortisoli ei lähdekään laskuun, tilanne pahenee. Harjoitellessa taito siirtyy lapselle eikä hän kohta enää tarvitse aikuista kanssasäätelijäksi.” Kun lapsi haluaa jotain, mutta ei tiedä miten saada se, hänen olonsa muuttuu hämmentyneeksi tai hän voi kokea pettymystä. Sen vuoksi tarvitaan aikuista, joka puuttuu tilanteeseen. ”Kasvattaja voi sanoa, että ahaa, nyt sulla on kurja olo. Tutkija toivookin, että kasvattajat malttaisivat keskittyä vain olemaan. Haluamme hyvää toisillemme, koska olemme sosiaalisia olentoja.” Oma hötkyily tarttuu lapsiin Miten sitten varhaiskasvattaja voisi rakentaa lapsiryhmään kiireetöntä, rauhaisaa tunnelmaa. ”Jospa aikuiset esimerkiksi päiväkodissa malttaisivat ottaa rauhan itselleen ja olla tässä hetkessä juuri näitä lapsia varten. Tämä aiheuttaa levottomuutta. Sen aiheuttaa tunne – ei esimerkiksi se punainen traktori, vaan lapsen kokema pettymys ja turhautuminen. Heillä saattaa olla vaikka sata tekemätöntä työtä, mutta niitä ei voi tehdä lasten kanssa. ”Eli empatia on synnynnäistä. Jo vauvat tunnistavat toistensa hädän. Olla koko ajan herkkänä ja tietoinen siitä, mitä lapsiryhmässä tapahtuu. Opin pysähtymään”, erityisesti lasten stressinsäätelytaitojen kehittymistä tutkinut Suhonen sanoo. He eivät koe, että aikuinen on silloin turvallinen.” Suhonen ottaa esimerkiksi lapset, jotka eivät saa autoa hyllystä ja etsivät aikuista auttamaan. Esimer. Lapset rauhoittuvat nähdessään, että aikuinen on läsnä ja valmis auttamaan.” ”Välillä lapselle on toki mukavaa, että aikuinen johtaa toimintaa. Se rauhoittaa lapsia. Jos aikuiset ovat kauhean kiireisiä ja hössöttävät koko ajan, lapsistakin tulee levottomampia”, Suhonen sanoo. että aikuinen on läsnä ja valmis auttamaan. Silloin toiminta ei ole pelkästään lapsen vastuulla. Lapsi on turvassa, koska aikuinen tietää mitä tapahtuu, vaikka tarina kuinka jännittää heitä välillä.” Turvan tunne onkin Suhosen mukaan ehdottomasti kaiken oppimisen ja kehittymisen perusta; tunne siitä, että tässä ympäristössä minulla ei ole mitään hätää. He saavat lepotauon, kun keräät lauman eteesi ja kesytät sen yhteiseen hetkeen ja tarinaan. Aikuinen taas miettii, mitä tänään pitäisi vielä tehdä eikä huomaa lasta. Selviytymisstrategioiden ja ratkaisumallien oppiminen alkaa jo pienenä aikuisen avulla. Mutta se vaatii kasvattajilta todella syvällistä ymmärrystä lapsesta: heidän tulee kuulla ja nähdä lasta ja ymmärtää tämän tapaa ilmaista itseään. Voi vain istua ja katsoa lasten leikkiä, auttaa tarvittaessa ja leikkiä ehkä mukana. ”Ei tarvitse koko ajan hötkyillä. Kolmevuotiaina lapset alkavat toimia jo taaperoita itsenäisemmin, mutta lapsi tarvitsee turvaa aina – ja niin muuten aikuinenkin.” Hyväntahtoisten aikeiden ja prososiaalisten taitojen herkkyyskausi ajoittuu kuitenkin alle kolmen vuoden ikään. ”Lapsiryhmässä harjoitellaan samaan aikaan vertaissuhteiden kanssa säätelyä. Lyhytkestoinen stressi on käyttökelpoista Toinen avainasia lapsen hyvinvoinnin kannalta on Suhosen mukaan kanssasäätely, jossa aikuinen auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan ja toimintaansa. ”Minusta kaikki lähtee itsestä. Silloin pitää tarttua tilanteeseen, kysyä mikä on hätänä ja sanoa, että minä autan sinua ja olen sinun turvanasi
Silloin tilanteen voi ratkaista ryhmän sisällä ja avulla. He ovat ehkä nähneet huonon mallin, jossa mennään suoraan toisen päälle ja revitään tältä lelu. ”Jos sanot silloin lapselle, että lopeta ja mene tuonne, niin minkä ratkaisumallin annat hänelle. Sama pätee Suhosen mukaan monissa tapauksissa kiusaamiseen. Esimerkiksi näin: ”Voi että, Pekalla meni herneet nenään, kun tämä legotalo hajosi ja sitä harmittaa niin hirveästi, ettei se tiedä miten olisi. Ryhmästä poisto merkitsee lapselle hylätyksi tulemista. Jos kasvattajatiimillä ei ole yhtenäistä toimintakulttuuria, eli yhteistä filosofiaa ja sääntöjä, lapset stressaantuvat. ”Henkilökunnan vaihtuvuus vaikuttaa tietenkin myös lasten stressiin. Mutta jos ryhmässä on esimerkiksi kolme aikuista, lapsi kestää sen, että joku lomailee välillä – kunhan paikalla on aina yksi tuttu ja turvallinen aikuinen. Lapsi ajattelee, että minä olen huono.” Tässä tullaankin sulavasti rauhaan. Jos tuntee ryhmän ja näkee pienen kytevän palon, ei tarvitse kuin vähän huiskaista vettä päälle. On esimerkiksi tärkeää, että vanhemmat saattavat lapsen päiväkotiin ja juttelevat henkilökunnan kanssa. Lapsi voi ihan hyvin luoda kolmeen aikuiseen hyvän suhteen eikä hän ole silloin niin haavoittuva.” Lasta stressaa Suhosen mukaan hetkellisesti myös päivähoidon aloittaminen, joten se kannattaa järjestää ajatuksella. Jos perheessä on vaikkapa sairautta, se stressaa lastakin. Lapset usein vain haluavat päästä mukaan leikkiin, mutta eivät tiedä miten. 13 Teema kiksi majan tekemisessä saattaa olla hirveä miettiminen ja pohtiminen – ja sitten kanssasäätelijä tulee apuun.” ”Lasta ei kuitenkaan saa koskaan ajaa tilanteesta pois tyyliin ’nyt et ollut kunnolla, mene matkoihisi’. Nyt puhalletaan Pekalle voimaa”. ”Ja tottakai perustarpeista huolehtiminen on tärkeää. Ja kun tulee ikävä, voidaan muistella yhdessä vanhempia ja katsella heidän kuviaan. ”Kasvattaja voi sanoa, että ahaa, nyt sulla on kurja olo. Ei hän ajattele, että olinpas minä tuhma – en enää koskaan tee noin, koska sain tällaisen rangaistuksen. Silloin hänelle tulisi antaa kodin ulkopuolella entistä enemmän aikaa.” Ryhmän koko vaikuttaa lapsen Eira Suhonen tietää, että selviytymisstrategioiden ja ratkaisumallien oppiminen alkaa jo pienenä aikuisen avulla. Myös ennakoitavuus ja struktuuri ovat tärkeitä lapsille: se, että päivät soljuvat suunnilleen samaan tapaan aamupuurosta leikkiin, ruokailuun ja lepoon”, Suhonen sanoo. Ja mistä se pieni lapsi sitten oppii nurkassa. Tosin siinä vaiheessa kun lapsi kiukuttelee, ei kannata puhua, vaan pelkästään rauhoittaa lasta.” Jos aikuiset malttavat rauhassa seurata lapsia, he pystyvät ennakoimaan tilanteita ja olla lähellä varmuuden vuoksi. Lisäksi lapsella voi olla päiväkodin ulkopuolelta tulevaa stressiä. Ryhmätoiminta täytyy rakentaa sellaiseksi, että siellä vallitsee rauha. Mitä me voitaisiin tehdä sen ratkaisemiseksi?”. Otetaan siis ongelma yhteiseksi asiaksi ja autetaan lasta säätämään toimintaansa. Että ei kannata yrittää päästä toisen kaveriksi, ei sinusta kuitenkaan ole siihen. ”Ehdottomasti turvattomuus. Turvattomuus – stressin ykköslähde Millaiset asiat sitten tuottavat pienelle lapselle pitempikestoista stressiä. Pitäisi nimenomaan tehdä toisin päin: näen että sinä haluaisit niin kovasti leikkiä muiden kanssa, mutta noin me ei tehdä
”Aikuisen pitäisi ammattilaisena ymmärtää, että yhteys lapseen on hänen vastuullaan. Jos me emme siis näe lapsia, me emme voi tuntea, onko heillä hyvä olo.” Suhonen kokemuksen mukaan asiassa on tehty suuria harppauksia eteenpäin hänen uransa aikana. Huomioi lapsen tunnetilat ja olotilat. Käpertyneet vs. ”Tässä auttaa paljon, kun myöntää itselleen, että nyt se tunne tulee. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan nykyisin paljon paremmin lasten tarpeita. ”Temperamentti vaikutta paljon siihen, miten lapsi suhtautuu ympäristöön. kiukkuavat stressaajat Miten lapsen stressin sitten voi tunnistaa. Jos lasta itkettää, etsi syy ja lohduta lasta. Se ei toki tarkoita vielä sitä, että he olisivat stressaantuneita, mutta kiireisyydestä saattaa kehittyä stressi pidemmän päälle.” Aikuinen voi olla tukemassa lapsen stressin säätelyä kanssasäätelyllä – huomioimalla lapsen tunnetilan.. Ovatko lapset sitten stressaantuneempia kuin ennen. ”Ei minun mielestäni. Toiset vetäytyvät jatkuvasti syrjään – ja tämä ei tarkoita luontaisesti ujoja ja arkoja persoonia. Jotkut lapset eivät ota esimerkiksi hälinästä mitään stressiä. Kollegani sanoikin kerran, että mitä silmä ei näe, sitä sydän ei tunne. ”Lapset pitää ennen kaikkea nähdä. Jos ympäristö on hyvin hektinen, lapset ovat vilkkaampia. Minä lasken aina puolukoita. He ovat esimerkiksi Sodankylässä hyvin erilaisia kuin Helsingissä. Heidän kokemuksensa on sama, mutta käyttäytyminen päinvastaista: he ovat hyvin ulospäinsuuntautuneita, keskittymättömiä ja kiukkuisia. Yksinkertaista.” Aikuisen stressi tarttuu lapseen, sillä tämä on hyvin herkkä aikuisen signaaleille ja menee helposti aikuisen tunnetilaan. Juttele lasten kanssa ja ole se turvallinen aikuinen, jonka syliin voi tulla aina tarvittaessa. Täytyy säätää ensin oma tunnetila ja vasta sitten voi auttaa lasta.” Entä siirtyykö stressi lapsesta toiseen. He ovat alituisessa stressitilassa, jossa heillä on jatkuvasti turvaton ja epävarma olo. Jos lapsi käyttäytyy ei-toivotulla tavalla ja aikuisen oma säätely pettää, lapsi ärsyyntyy siis entistä enemmän. Jos rauhattomuus on jatkuvaa, siitä saattaa pitemmän päälle aiheutua stressiä – ensin hiljaisemmille lapsille ja sitten muille. Ainoa mistä olen huolestunut nykyisin – ja minkä seurauksia ei vielä tiedetä – on digimaailma.” ”Maailman hektisyys näkyy toki lapsissa. Tähän voi kouluttaa itseään ja miettiä, mitä se oikein tarkoittaa, että minun pitää säätää lapsen tunnetilaa. Turvattomuuden kaikki lapset kokevat silti stressaavana.” Syli lievittää stressiä Miten aikuinen voi olla tukemassa lapsen stressinsäätelyä. Niinpä hän tietää erinomaisesti, kuinka vaikeaa itsehillintä on usein käytännässä. ”Kanssasäätelyllä. Toista äärilaitaa edustavat lapset näyttävät pahan olonsa ulospäin. Jos lapsi tulee syliin, hänelle pitää antaa syliä. Pitää rauhoittaa itsensä ja sitten vasta ratkaista tilanne. Älä oleta, että lapsi tulee heti kertomaan asiansa, vaan lue lasta. Aikuinenhan opettaa lapselle, kuinka vaikeissa tilanteissa reagoidaan.” Suhonen työskenteli ennen yliopistouraansa 24 vuotta ensin esikoulun opettajana ja sitten erityisopettajana. Suhonen muistuttaa kuitenkin, että stressin kokeminen on erittäin yksilöllistä. ”Jos tilanne tulkitaan niin, että sinä olet tuhma ja ilkeä lapsi, mene ulos tästä ryhmästä, lapsen käsitystä itsestään huonona vain vahvistetaan. Suhosen mukaan ainakin levottomuus tarttuu herkästi. Enemmän merkitystä on sillä, miten ryhmän toiminta järjestetään – esimerkiksi niin, etteivät kaikki lapset ole samassa paikassa yhtä aikaa levottoman liikehdinnän välttämiseksi. He hakeutuvat ristiriitatilanteisiin toisten lasten kanssa ja heidän on vaikea tulla toimeen vertaissuhteissa. Jos toisaalta: jos ei tunnisteta itseensä käpertyneitä lapsia, vahvistetaan heidän tunnettaan siitä, etteivät he kuulu ryhmään.” Stressi voi molemmissa tapauksissa kehittyä masennukseksi. 14 Teema TEEMA stressiin Suhosen mukaan yllättävän vähän. Kaikkein huolestuttavimpia ovat Suhosen mielestä itseensä käpertyneet lapset, jotka eivät ole uteliaita ympäristöä kohtaan. Ympäristön elämänrytmi vaikuttaa lapsiin
18 Lasten musiikillisella matkalla soi pyhä musiikki s. 22 Familyroom vahvistaa kasvatuskumppanuutta KUVA Marjo Suominen Ritva Parkkali ja Nina Maarit Partanen kehittävät Familyroom-palvelua.. 15 Me tekijät Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 16 Sallikaa lasten tulla – ja olla! s. s
ME TEKIJÄT Sallikaa lasten tulla – ja olla! Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen.. Monelle kaikkein tutuin lapsia koskeva Raamatunkohta on Mark. 10:13–16, jossa Jeesuksen luo tuodaan lapsia – opetuslapset koettavat estellä, mutta Jeesus sallii lasten tulla. 16 Me tekijät TEKSTI Seija Helomaa KUVITUS Laura Kartano Lasten oikeuksia voidaan perustella myös Raamatulla
Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja vaikka Raamatun Jumala on korkein Herra, suuri ja pelottava Jumala, hän kuitenkin ”huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet” (5. Kohdassa Matt. Jeesus toki oli erilainen kuin kukaan muu, mutta kenties tämä kohta voi muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on nähdä, kuulla ja huomioida lapsi. Moos. 17:14–21 Jeesus parantaa kuunvaihetaudista kärsivän pojan ja opettaa sitten hänessä tapahtuneen muutoksen jälkeen: ”Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi.” Kohdassa Matt. Lapsi itsessään on tärkeä nostaa keskiöön. Lapselle parasta – ei vain sitä, mikä käteen osuu Raamatun perusteella kirkko voi perustella lasten oikeuksista kiinni pitämisen. On monta lupausten lasta, esimerkiksi Abraham saa lupauksen jälkeläisistä. Lapsi voi avata aikuisenkin silmät ja antaa sysäyksen muutokseen. Jeesus nostaa lapsen esiin omana itsenään, jopa esikuvaksi. Sama ajatus toistuu esimerkiksi kohdassa Ps. 7:14: ”Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel,” ja tämä lupaus toistuu, kunnes lupausten lapsi syntyy. 10:1–2). 11:11–12 Jeesus kysyy: ”Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa. Tätä tulee tehdä sekä kansainvälisellä tasolla (esimerkiksi lähetysjärjestöt tekevät valtavasti hyvää työtä tehdäkseen näkymättömät näkyviksi), että omassa maassa, omassa kirkossa ja seurakunnassa (esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa on hyvä askel). 10:17–18). Myös lupauksiin armosta ja sovituksesta liittyy vahvasti lupaus lapsesta, esimerkiksi kohdassa Jes. Lapset siis tuntuvat nousevan esiin siellä, missä avautuu esiin pieni väläys Jumalan valtakunnasta – nurkalta tai toiselta pieni kurkistus Jumalan valtakuntaan. Kohdassa 21:15–16 lapset huutavat temppelissä ”Hoosianna, Daavidin Poika,” mikä suututtaa heitä, jotka näkevät Jeesuksen vihollisenaan. Jumala on siis orpojen, lapseksikin erityisen heikossa asemassa olevien puolustaja. 68:6. Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa?” Jeesus jatkaa opettamalla siitä, millainen Isä Jumala on, mutta ajatukset viriävät myös siihen suuntaan, että myös jokaisen ihan tavallisen vanhemman tulee antaa lapselleen sitä, mikä lapselle on parasta, eikä sitä, mikä käteen osuu. 19:13-16 kerrotaan samasta tapauksesta kuin Markuksen evankeliumiin kirjatussa lasten evankeliumissa. Enkä voi välttää ajatusta siitä, että ristillä riippuva Kristus itse myös on lopulta avuton kuin pieni, puolustuskyvytön lapsi. Raamattua lukiessa saattaa kuitenkin silmien ohi soljua myös lukukaupalla tekstiä ilman pientäkään mainintaa lapsista. Kohdassa Luuk. 2:41–50 kerrotaan, kuinka Jeesus jäi pääsiäisjuhlien jälkeen vahingossa Jerusalemiin, vanhemmat häntä hädissään etsivät ja löysivät temppelistä, jossa Hän puhui ja muut kuuntelivat. Väläys Jumalan valtakunnasta Myös Matteuksen evankeliumissa on useita lukuja, joissa lapsi ja Jumalan valtakunta liittyvät yhteen. Jeesus ei määrittele heitä ”pikkuaikuisiksi” ja odota heiltä jotakin, mitä aikuisilta voisi odottaa. Kun Jeesus sanoo ”Sallikaa lasten tulla,” me voimme päätellä, että lasten täytyy päästä osallisiksi. Kun luemme Jeesus-vauvasta pakolaisena (Matt. Kirkon tehtävä Kirkon tehtävä on puhua ja toimia kaikkea lasten kohtaamaa vähättelyä ja mitätöimistä, väkivaltaa ja kiusaamista vastaan. 17 Me tekijät Tässä lasten evankeliumiksikin kutsutussa kohdassa Jeesus nostaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti syrjässä olevan lapsen esiin ja huomion keskipisteeksi. Kertomuksen lapsen henkilöhahmosta ei sanota enempää, vain tämä kohtaaminen on haluttu viestiä eteenpäin ja tallentaa Raamatun teksteihin. Isänsä lapsi. Lapsi – Jumalan lahja Raamatussa lapset ovat Jumalan lahjaa. 18:1–6 Jeesus tuo lapsen opetuslasten keskelle ja opettaa: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. 2:13–14), se muistuttaa meitä lasten oikeudesta elämään, selviytymismahdollisuuksiin, turvalliseen kasvuun. Ja Jesajan kirjassa varoitetaan: ”Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka katalia päätöksiä tekevät estääkseen heikkoja saamasta oikeutta, riistääkseen kansani köyhiltä lain turvan, anastaakseen leskien varat, ryöstääkseen orpojen perintöosan” (Jes. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa?. Kohdassa Luuk. Tähän kehottavat sekä yhteiset kansainväliset lastenoikeuksien sopimukset, että sydämemme, jotka kirkon tehtävälle ilosanoman viejänä sykkivät, että Jumala, joka Raamatussa puhuu. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.” Kohdassa Matt
Esiopetusryhmä istuu kuuntelemaan. Vox Silentiin lauluun sekoittuu hetkeksi tanbur-luutun ääni yläurkuparvelta iranilaisen Ali Asghar Rahimin aloittaessa soittovuoronsa. Aurinko leikkii kirkon seinässä Vuoren ja Korhosen laulaessa psalmin sanoin ”ettet loukkaa jalkaasi kiveen”. Vilho osallistui musiikkimatkalle äitinsä kanssa. Tämä vaihdon hetki tuntuu kerta toisensa jälkeen ihmeellisen yhteensointuvalta. He rohkaisevat kiertelemään kirkossa, menemään lähelle esiintyjiä ja ihmettelemään, miten erilaiselta musiikki kuulostaa kirkon eri osissa tai pehmeällä kirkonpenkillä loikoen kuunneltuna. Lapsiryhmässä näkyy ihmetteleviä ilmeitä ja varovaisia hymyjä. Osa jää kirkkoon lähes tunniksi. Samalla kun Peali Juvan, Kiureli Sammallahden ja Sami Rönkän laulu sekä intialaisen harmonin ja tabla-rummun äänet vaimenevat, Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen eli lauluyhtye Vox Silentii aloittaa kirkon etuosassa keskiaikaisen rukouslaulun latinaksi ja suomeksi. Esiintyjien vaihtuessa kirkkotilassa kaikuvat tovin päällekkäin kaksi erilaista pyhän musiikin perinnettä edellisen antaessa seuraavalle tilaa. Saapuvien lasten vaatteiden kahina ei häiritse kirkossa jo olevia lapsiryhmiä, koska kuuntelemisen imu ja vahva keskittyneisyys vallitsevat. Kun ensimmäinen esiopetusryhmä saapuu aamulla hämyiseen kirkkosaliin, he pääsevät lähietäisyydeltä seuraamaan intialais-suomalaisen Trio Sahramin esitystä. 18 Me tekijät ME TEKIJÄT MUSIIKILLISELLA MATKALLA pyhän musiikin siivittämänä TEKSTI Sanna Yli-Koski-Mustonen KUVAT Sirpa Päivinen Lasten musiikillisella matkalla Helsingin Paavalinkirkossa sadat päiväkotilapset pysähtyivät kuuntelemaan kristillistä, islamilaista ja hindulaista pyhää musiikkia. Parijono ei hievahdakaan, ja yksi varhaiskasvattajista sulkee hetkeksi silmänsä. Pienimpien kohdalla kokonaisvaltaisuus, kokemuksellisuus ja virikkeiden tarjoaminen on tärkeää, samoin liikkumisen, tutkimisen ja ihmettelemisen mahdollistaminen.. He ohjeistavat lapsia laittamaan kaikki kysymykset ja ihmettelyn aiheet muistiin, jotta niistä voidaan keskustella myöhemmin. Paavalinkirkon ovella lapsiryhmiä ovat vastaanottamassa Helsingin seurakuntayhtymän varhaiskasvattajat Päivi Vuorelma-Glad ja Satu Laakso sekä kanttori Jukka Ahokas. Kaikki halukkaat ryhmät eivät mahtuneet edes mukaan Sacred Music Helsinki -festivaaliin liittyneeseen pilottitapahtumaan. Kukin ryhmä saa viipyillä kuuntelemassa kolmea vuorottelevaa esiintyjää niin kauan kuin tahtoo
19 Me tekijät Mallia maailmalta Aloitteen pyhän musiikin festivaalin järjestämisestä Helsingin kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan ja Helsingin seurakuntien yhteistyönä teki kanttori Jukka Ahokas. Vox Silentiin keskiaikaista rukouslaulua elävöittivät kätten liikkeet ja alttarialueella kulkeminen. Ajatuksen oli hänelle esittänyt uskontodialogiin perehtynyt pastori Heidi Rautionmaa. Aikeissa oli pilotoida musiikillista matkaa pienimuotoisesti, ja siksi tapahtumaa markkinoitiin ensin Paavalinkirkkoa lähellä sijaitsevien seurakuntien kautta yhteistyöpäiväkodeille. – Pienimpien kohdalla kokonaisvaltaisuus, kokemuksellisuus ja virikkeiden tarjoaminen on tärkeää, samoin liikkumisen, tutkimisen ja ihmettelemisen mahdollistaminen. Konserttien lisäksi uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattoman festivaalin yhteydessä järjestettiin työpajoja, esitelmiä, seminaareja ja elokuvanäytöksiä. Pääjärjestäjien yhteistyökumppaneina oli muun muassa helsinkiläisiä eri uskontojen yhteisöjä, Suomi-Intia-Seura ja YK-liitto. Helsingin kaupungin Pedagoginen kehittämisyksikkö kiinnostui asiasta, ja niin kutsu välitettiin kaikille helsinkiläisten esiopetusryhmien lastentarhanopettajille. Alun perin Sacred Music Helsinki luotiin aikuisten kulttuuritapahtumaksi, joka tutustuttaa laajaa yleisöä eri uskontojen musiikkiin niin ulkomaisten kuin kotimaisten yhtyeiden, kuorojen ja solistien esittämänä. Trio Sahramin värikkäät esiintymisasut, kaksirumpuinen tabla-soitin ja intialainen harmoni ovat esikoululaisista kiinnostavaa katsottavaa.. Suunnitteluvaiheessa haluttiin huomioida myös lapset. Syvää luottamusta tarvitaan Vuorelma-Gladin Iranilainen Ali Asghar Rahimi luo matalalla lauluäänellään ja pitkäkaulaisella tanbur-luutulla sydäntä koskettavan tunnelman. Pyhässä tilassa toteutettu musiikillinen matka mahdollistaa hyvin lasten kokemusmaailmaan pohjaavaa ilmiölähtöisyyttä ja jälkikäteen lasten pohdintoihin ja aloitteisiin tarttumista varhaiskasvatusryhmässä, kertoo Päivi Vuorelma-Glad. Siitä alkoi ilmoittautumisten tulva. Vuorelma-Glad kertoo, että runsaassa ilmoittautumisten määrässä taustalla on yhteinen ymmärrys varhaiskasvatussuunnitelman perusteista Helsingin kaupungin Pedagogisen kehittämisyksikön ja Helsingin seurakuntayhtymän välillä. Monissa maissa pyhän musiikin festivaaleista on jo pitkä historia. Alle kouluikäisille päätettiin järjestää musiikillinen matka kirkossa ja kouluikäisille pyhän musiikin konsertti kulttuurikeskuksessa
Kiittävää palautetta Palaute tapahtumasta on Vuorelma-Gladin mukaan ollut erittäin positiivista ja tapahtumaa on luonnehdittu juuri sellaiseksi, mitä on tarvittu ja kaivattu. – 3–6-vuotiaita kiinnostavat kertomukset, esimerkiksi tämän tapahtuman eri katsomustaustoista tulevat muusikot, se mistä he tulevat ja mitä soittavat, Vuorelma-Glad sanoo. Mikä se soitin on, onko se kitara?” Kotimatkalla lapseni ehdottaa: ”Mennään lisää kirkkoon, laulua katsomaan. Siksi lapsiryhmät kohdataan kirkon oven edustalla, ja heillä on mahdollisuus kulkea kirkossa lähellä esiintyjiä. Minne se muutti. – Lapset esimerkiksi katsoivat alttarilla olevaa ristiä ja puhuivat Jeesuksesta, että se mies on kuollut. Vilholle kirkko ympäristönä on tuttu ja oman paikan valitseminen kirkonpenkistä on tärkeä asia. Lapset kiinnittivät huomiota urkuihin ja ihmettelivät hetkittäin,. 20 Me tekijät ME TEKIJÄT mukaan yhteistyösuhteissa yksittäisen päiväkodin ja paikallisseurakunnan tason lisäksi koko kaupungin ja seurakuntayhtymän tasolla silloin, kun kehitetään uusia tapoja toimia uuden vasun aikana. Konsertti monipuolistaa päiväkodin musiikkikasvatusta, jossa pääosassa on muuten lastenmusiikki. Kirkossa on loistava akustiikka. Siksi myös eri uskontotaustoista tulevat muusikot vuorottelevat toistensa kanssa ja kuuntelevat toisiaan. Siinä muusikot, heidän kotimaansa Mukanani Paavalin kirkossa on 2-vuotias Vilho-poikani. Tunsimme olomme tervetulleiksi, koska ennen kirkkoon menoa ja konsertin jälkeen oli henkilökuntaa keskustelemassa lasten kanssa. Häntä Trio Sahramin soitto aluksi mietityttää. Lähtiessä varhaiskasvattajille jaettiin parin sivun taustatietomateriaali. Kun möreä miesääni aloittaa laulun, hän kiipeää syliin ja kuiskaa ”Pois, kotiin, jännittää”. Päiväkoti Puotinkulman 3–5-vuotiaat myös havainnoivat ja kyselivät paljon. Konsertti oli sopivan pituinen, saimmehan itse päättää, kuinka kauan siellä viivymme. Kohtaamista, kertomuksellisuutta ja kuuntelua Lähtökohtana eri katsomuksiin tutustumisessa on kunnioittava kohtaaminen – ihmiseltä ihmiselle. Toiveeseen tullaan Helsingissä mitä todennäköisimmin vastaamaan. Ajatus on, että lapset saavat kysellä ja kysymyksiä kerätään, mutta niihin ei kesken tapahtuman vastata vaan musiikki, havainnointi, ihmettely ja vaeltaminen tässä oppimisympäristössä ovat pääosassa, Vuorelma-Glad kertoo. Kuiskutan, että intialaisessa harmonissa on samankaltaiset koskettimet kuin kotona sähköpianossa. Vuorelma-Glad toteaa, että tässä oli tehty tietoinen päätös ikään kuin olla tuputtamatta tietoa etukäteen. Lapset huomasivat myös karitsan ja kauniin lampun. Kerrotaan isille kirkosta.” Pienen lapsen silmin ja soittimensa on nimetty, ja kunkin esiintyjäkokoonpanon soittamasta musiikista sekä Paavalin kirkon symboleista ja taideteoksista kerrotaan muutamalla lauseella. Seuraavien esiintyjien ideoiminen on alkanut. Osallistujat ovat toivoneet tapahtumalle jatkoa. – Olemme tarkkaan miettineet lapsiryhmille saavuttaessa annettavia ohjeistuksia, jotta lasten kokemus kirkkotilan, eri instrumenttien, hiljaisuuden ja muun kiinnostavan äärellä olisi mahdollisimman hyvä ja rauhallinen. Kun kuiskutan vastaukseksi soittajan ja soittimen nimet, mainitsen että muusikko on muuttanut tänne Suomeen ja totean että soitin näyttää vähän samalta kuin ukulele kotona, alkaa kysymyksiä sadella: ”Mitä se laulaa. Vähän harmitti, että kaikkia esiintyjiä ei näkynyt niin hyvin ja oven läheisyydestä Trio Sahramin musiikki kuului aika hiljaa kirkon etuosaan. Hän istuu pitkään valitsemassaan eturivin reunapaikassa vieressäni kuuntelemassa. Kun ehdotan paikanvaihtoa eturivistä taaemmas, hän toteaa määrätietoisesti ”Tässä lisää, Vilhon paikka”. Syli on hyvä. Taustamateriaali koettiin hyödylliseksi ja musiikillinen matka aikaansai hyviä keskusteluja jälkikäteen päiväkodissa. Sieltä hän kurkkii selkänojan yli urkuparvella esiintyvää muusikkoa. Ennen kaikkea näin haluttiin tukea sitä, että ryhmien omat varhaiskasvattajat voivat tahtoessaan laajentaa keskustelua koetusta lasten kysymysten ja havaintojen pohjalta. Vanhemmat olivat tyytyväisiä, että saivat ennakkoon tietoa, millainen retki on kyseessä. Mikä sen sedän nimi on. Tapahtumaan osallistuneen itähelsinkiläisen päiväkoti Puotinkulman 3–5-vuotiaiden Sudenkorennot-ryhmän lastentarhanopettajat Tanja Haverinen ja Hannele Rahkonen sekä lastenhoitaja Liubov Krylova pohtivat jälkikäteen kokemusta musiikillisesta matkasta lapsiryhmänsä näkökulmasta: – Eri uskontokuntien musiikki kiinnostaa, koska ryhmässämme on paljon eri uskontoihin kuuluvia lapsia
Onko retki konserttiin saanut jotakin palautetta osakseen lasten vanhemmilta. Isompien lasten kanssa kävimme läpi taustamateriaalia ja puhuimme soittimista. Lapset huomasivat myös karitsan ja kauniin lampun. Mikä sai teidät innostumaan ilmoittautumaan. Ei tarvitse aloittaa isosti tai kalliisti, sanoo Vuorelma-Glad. Vähän harmitti, että kaikkia esiintyjiä ei näkynyt niin hyvin ja oven läheisyydestä Trio Sahramin musiikki kuului aika hiljaa kirkon etuosaan. Uskonnot eivät ole ihmisten yhdessäeloa rajaavia vaan mahdollistavia asioita.. Lapset katsoivat alttarilla olevaa ristiä ja puhuivat Jeesuksesta, että se mies on kuollut. Tarvittava musiikillinen osaaminen saattaa löytyä lasten vanhemmiltakin, tai paikkakunnalla asuvilta eri uskontoja tunnustuskuntien musiikin harrastajilta. Lapset myös kertoivat tapahtumasta päiväkodissa pienemmille, jotka eivät olleet mukana. Lapset kiinnittivät huomiota urkuihin ja ihmettelivät hetkittäin mistä musiikki kuuluu, koska eivät nähneet niin hyvin muita kuin kirkon etuosassa olevat laulajat. Uskontodialogia tarvitaan Uskontodialogi on vielä Suomessa melko uusi asia, jota uudet varhaiskasvatusja opetussuunnitelmaperusteet painottavat. Millaista palautetta antaisitte tapahtumasta. Moninaisuus on todellisuutta lasten arjessa. Lapset myös kertoivat tapahtumasta päiväkodissa pienemmille, kertovat Haverinen, Rahkonen ja Krylova. Liikkeelle voi ja kannattaakin lähteä pienimuotoisesti, esimerkiksi kahden tai kolmen esiintyjän voimin. Isompien lasten kanssa kävimme läpi taustatietomateriaalia ja puhuimme soittimista. – Pidämme todella tärkeänä, että olemme yhteistyökumppanina mukana vasun mukaisessa katsomuskasvatuksessa. – Olemme kaikki alkuaskelmilla oppimassa uskontojen välistä dialogia ja tämän oppimisprosessin kuuluukin siis herättää kysymyksiä. Se on yhteiskuntarauhan rakentamista ja sen näyttämistä, että uskonnoilla on paikkansa yhteiskunnassa. Millä tavoin konsertti linkittyy muuhun ryhmänne syksyn varhaiskasvatukseen. Eri uskontokuntien musiikki on kiinnostavaa, koska ryhmässämme on paljon eri uskontoihin kuuluvia lapsia. Tapahtuman voi toteuttaa kirkon ohella vaikka päiväkodin tiloissa tai lähikirjastossa, yhdessä esiintyjien kanssa tapahtumapaikkaa pohtien. Näen vasun suurena mahdollisuutena uuteen. Siksikin on reilua tarjota pysähdyspaikkoja moninaisuuden äärelle, mahdollisuuksia oppia uskontolukutaitoa ja saada kokemuksia, joiden pohjalle rakentaa ymmärrystään maailmasta, Vuorelma-Glad sanoo. mistä musiikki kuuluu, koska eivät nähneet niin hyvin muita kuin kirkon etuosassa olevat laulajat. Tunsimme olomme tervetulleiksi, koska ennen kirkkoon menoa ja konsertin jälkeen oli henkilökuntaa keskustelemassa lasten kanssa. Mikäli muualla haluttaisiin järjestää vastaavaa, avainasemassa on verkostoituminen ja tutustuminen, pilottitapahtuman järjestäjät kertovat. Vuorelma-Glad haluaa rohkaista muitakin varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä katsomusten väliseen dialogiin. Millä tavoin käytitte saamaanne taustatietomateriaalia lapsiryhmän kanssa. Päiväkotimme työntekijäkokouksessa oli tietoa konsertista. 21 Me tekijät Sudenkorennot musiikkimatkalla Kysyin jälkikäteen itähelsinkiläisen päiväkoti Puotinkulman 3–5-vuotiaiden Sudenkorennot-ryhmän lastentarhanopettajilta Tanja Haveriselta ja Hannele Rahkoselta ja lastenhoitaja Liubov Krylovalta, millainen kokemus heidän ryhmänsä retki oli ja millaisia olivat lasten kysymykset ja havainnot musiikillisesta matkasta. – Paikalliselta tasolta kannattaa lähteä liikkeelle, sillä musiikki on aina oleellinen osa uskontoja ja niiden ilmaisumuotoja. Millaisia kysymyksiä ja havaintoja lapset toivat esiin paikan päällä tai jälkikäteen. Vanhemmat olivat tyytyväisiä, että saivat ennakkoon tietoa, millainen retki on kyseessä. Konsertti monipuolistaa päiväkodin musiikkikasvatusta, koska muuten pääosassa on lastenmusiikki. Konsertti oli sopivan pituinen, kun sai itse päättää, kuinka kauan siellä viipyy. Kirkossa on loistava akustiikka. Tällaisilla yhteistyökonserteilla voimme mallintaa lapsille toisen kiinnostunutta kuulemista. Kokeilla voi pienestikin Lähivuosina ajankohtainen kysymys on, millaista kaikille lapsille tarjottavaan katsomuskasvatukseen liittyvää yhteistyötä kunnat voivat tehdä seurakuntien kanssa
Edellä mainituilla vuosikymmenillä perheiden turvaverkko rakentui pitkälti suvun ja naapureiden varaan. ”Familyroom auttaa löytämään lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatut toiminnot ja tapahtumat suoraan omasta älylaitteesta”, tiivistää palvelun luonteen Familyroom ry:stä Nina Maarit Partanen. Ja silloin tiedon on löydyttävä. Perhekeskusverkostotyöstä on sanottu, että se on enemmän kuin eri tahojen välistä yhteistyötä: se on toimintatapa, periaate, tapa ajatella. Nyt Kuokkalassa otettiin digiloikkaa, jonka yhtenä tarkoituksena on välttää moiset turhaumat. Yhdessä Familyroom-palvelun avainsanoja on ’yhdessä’. Paikka oli oivallinen valinta ”iloiselle perhetapahtumalle”, onhan näiden seinien sisällä synnytetty uutta ennenkin – kartano palveli Jyväskylän maalaiskunnan synnytyssairaalana vuosina 1948–1967. Keskus rakentuu yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa. Familyroom-ajattelu on linjassa hallituksen kärkihankkeen kanssa, johon digitaaliset palvelut kuuluvat. Kokemuksesta tiedämme, että pahimmillaan tieto on niin hajallaan ja monien klikkausten takana, että vanhempi ei löydä etsimäänsä ja turhautuu. Myös seurakunnan palvelun tulee olla oikea-aikaista ja asiakkaan tarpeet huomioivaa. Hän voi hakea älypuhelimellaan vaikkapa tietoa siitä, minne juuri nyt voisi mennä ja mitä seurakunnalla on tarjolla tässä lähellä. 22 Me tekijät ME TEKIJÄT Familyroom palvelee lapsiperheitä integroimalla kristillisten seurakuntien lapsija perhetyön toiminnot digitaaliseksi perhekeskukseksi. Familyroomissa on yhteys Jyväskylän kaupungin ylläpitämään Perhekompassiin ja sitä kautta muihin sote-palveluihin”, täydentää Nina Maarit Partanen. Familyroom-palvelun julkistamistilaisuutta vietettiin Kuokkalan kartanossa Jyväskylässä 4.10. Tällä vuosikymmenellä vanhemman tuki ja turva on useissa tilanteissa älylaite, jota näppäilemällä haetaan vastausta mitä moninaisimpiin kysymyksiin. vahvistaa kasvatuskumppanuutta seurakuntien ja lapsiperheiden välillä TEKSTI JA KUVAT Marjo Suominen. ”Visiomme onkin, että Familyroom toimii hakuportaalina, yhteisönä ja mediana lapsiperheitä palvellen.” Palvelumuotoilun termein ilmaistuna Familyroom on sitoutunut tuottamaan lisäarvoa niin lapsiperheille kuin seurakunnille toimimalla linkkinä ja kehittämällä palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Digitaalisuuden avulla rakennetaan ja vahvistetaan yhteisöllisyyden ja välittämisen kulttuuria Suomessa, niin ettei yksikään perhe jää ilman tukea, kun sitä tarvitsee. Asiakkaan arvostaminen on keskiössä”, sanoo Jyväskylän seurakuntayhtymän lapsija perhetyön työalasihteeri Ritva Parkkali. ”Lapsiperheiden elämä on hektistä, ja hiekkalaatikon reunalla istuva vanhempi tarvitsee etsimänsä tiedon nopeasti ja helposti. Digitaalinen palvelunohjaus helpottaa kynnystä ottaa yhteyttä ja tulla mukaan uusiin toimintoihin. ”Tarpeita vastaavat tukitoiminnot löytyvät kootusti, eikä niitä tarvitse etsiä monesta osoitteesta. Toimintatapa tähtää oikea-aikaiseen ja ennaltaehkäisevään perheiden tukemiseen, joka vähentää erityispalveluiden tarvetta
Entuudestaan he eivät tunteneet toisiaan, mutta pian heidän välilleen syttyi luottamus ja naiset jakoivat elämäntarinoitaan, Nina tuoreena äitinä ja Ritva kolmen aikuisen lasten äitinä. seurakunta, helluntaiseurakunta, vapaaseurakunta, ortodoksinen kirkko, adventtiseurakunta, Pyhän Olavin seurakunta sekä Muuramen ev.lut.seurakunta. Palvelua lähdettiin kehittelemään samalla, kun he keskustelivat omista ja tuntemiensa perheiden tarpeista mm. niissä tilanteissa, joissa apua olisi tarvittu. Yhteisten jakamisten ja dialogin kautta syntyi ensimmäinen visio yhteiskristillisestä perhekeskustoimintamallista, jottei yksikään perhe jää ilman tukea kun sitä tarvitsee. Familyroom on digitaalinen perhekeskushanke. Familyroom on osa maakunnallista perhekeskustoimintamallin rakentamisen LAPE-hanketta. Familyroom-yhdistys toimii Jyväskylän kaupungin hankekumppanina maakunnallisen perhekeskus-toimintamallin rakentamisessa. Familyroom kytkeytyy kiinteästi Lapeen, perhekeskushankkeseen ja Jyväskylän Perhekompassiin. Ajatus esiteltiin rohkeasti myös kaupungin yhteistyökumppaneille. Nyt yhdistyksessä visioidaan, että ajan kuluessa ja kokemuksen karttuessa Familyroom voisi laajentua kansalliseksi, koko maan kattavaksi kirkollisten yhteisöjen palveluksi. Tämän jälkeen naiset kohtasivat Ritva Parkkalin ja tiimi kasvoi kahdella osaajalla. www.familyroom.online www.familyroom.fi Familyroom tukee kasvatuskumppanuutta seurakuntien ja lapsiperheiden välillä ja haluaa vahvistaa perheiden omia voimavaroja erilaisissa elämäntilanteissa. Familyroom-hanke alkoi keväällä 2017 ja valmistui syksyllä 2018. ”Rohkaisemme jokaista tutustumaan eri seurakuntien toimintoihin yli seurakuntarajojen”, sanovat Nina Maarit Partanen ja Ritva Parkkali. Yhteinen asiakkuus ohjaa toimintaa.. Idea Familyroomista syntyi runsaat kaksi vuotta sitten, kun Nina Maarit ja Anni Kinnunen kohtasivat. Vasemmalta palvelujohtaja Päivi Kalilainen, Ritva Parkkali, Nina Maarit Partanen, palvelupäällikkö Virve Hongisto ja Lape-muutosagentti Hanna Hämäläinen. 23 Me tekijät Ajatus Familyroomista syntyi kokemuksia jakaen Palaamme vielä Familyroomin juurille ja siihen, miten kaikki sai alkunsa. Palvelussa ovat mukana Jyväskylän ev.lut. Yhteistyötä on tehty Jyväskylän kaupungin kanssa alusta alkaen, ja kaupungin edustajat tulivat onnittelemaan tekijöitä Familyroomin julkistamistilaisuuteen
Joulusauna, jouluateria, joulupukki, jouluevankeliumi ja jouluyönmessu kuuluvat meidän jouluun. Kannatan raportin esitystä, että Suomi laatisi selkeät kriteerit sille, kuinka lapsen etu harkitaan läpi koko turvapaikkaprosessin ja sitä, että Suomi muuttaisi pikaisesti lasten säilöönottoa koskevaa lainsäädäntöä ja käytäntöä. Mitä työhösi kuuluu rauhanvälityksen erityisedustajana. Jutta Urpilainen toimii rauhanvälityksen erityisavustajana. Pidän katsomuskasvatusta tärkeänä osana varhaiskasvatusta ja toivon, että voisimme kehittää luontevia tapoja, joilla seurakunnat voisivat toimia yhteistyössä niin koulujen kuin päiväkotien kanssa. Miten tämä liittyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Naisten ja nuorten tulisi yhä enemmän olla keskeisessä osassa rakentamassa rauhaa, sillä vain siten voidaan saavuttaa kestävä rauha. 1. Mitä ajattelet varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta ja sen roolista osana varhaiskasvatusta. Lapsella on oikeus kasvaa vanhempien uskon ja arvojen tuntemukseen, myös osana yhteisöä. Tärkeintä on kuitenkin rauhoittuminen ja yhdessäolo. Erityisedustajana tehtäväni painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen rauhanprosesseissa, ja sen alueellinen painopiste on Afrikka. Mitä odotuksia teillä on perheessä seurakunnalle kristillisestä kasvatuksesta. Kysymys on aiheellinen. UNICEFin viime keväänä julkaisemassa tutkimuksessa katsotaan, että Suomi ja muut Pohjoismaat kohtelevat lasta ensisijaisesti turvapaikanhakijana. Joulun sanoman äärelle pysähtyminen. KUVA Suvi Sievilä Seitsemään kysymykseemme vastaa kansanedustaja ja Nuori kirkko ry:n valtuuston puheenjohtaja. 2. Yhtä elementtiä kulttuuristamme ja elämäntavastamme ei voi irrottaa täysin erilliseksi elämänpiiriksi. Puolet Afrikan noin 1,2 miljardista asukkaasta on alle 25-vuotiaita. Tästä syystä halusimme tarjota myös lapsellemme mahdollisuuden osallistua seurakunnan lapsija perhetoimintaan ja kävimme seurakunnan perhekerhossa, kun hoidimme lasta kotona. Tämä on johtanut siihen, että turvapaikanhakijalapset ovat menettäneet heille kuuluvat lapsen oikeudet. Millainen on teidän joulunne. Olemme molemmat puolisoni kanssa olleet lapsena ja nuorena seurakunnan toiminnassa mukana. 4. Naisten oikeuksien ja osallisuuden vahvistamisella on suuri vaikutus myös heidän lastensa hyvinvoinnin lisääntymiseen. 5. 24 Me tekijät 7 KYSYMYSTÄ Miten voisimme edistää turvapaikanhakijalapsien oikeuksia Suomessa. Vietämme varsin perinteistä suomalaista joulua suvun kesken. Nyt, kun lapsi on päivähoidossa ja olemme molemmat työelämässä, emme enää pääse keskellä päivää perhekerhoon. 3. On hienoa, että Suomi on ensimmäisiä maita, jossa tehdään toimintaohjelma nuorten osallisuuden vahvistamiseksi rauhanprosesseissa. Niinpä pyrimme osallistumaan seurakunnan järjestämiin erilaisiin perhetapahtumiin. On tärkeää muistaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus on sitovampi kuin oma lainsäädäntömme. Väestörakenne taas Afrikassa on sellainen, että nuorten osallisuuden vahvistaminen on välttämätöntä kestävien tuloksien saavuttamiseksi
Jutta Urpilainen toimii rauhanvälityksen erityisavustajana Millaiseen seurakuntaan olisi/on perheesi hyvä tulla. Millainen on mielestäsi lapsiystävällinen seurakunta. 25 Me tekijät 6. Toivoisin, että seurakunnassa olisi mahdollisimman matalan kynnyksen toimintaa, jossa olisi huomioitu myös erilaiset perheet. Millaisia terveisiä haluaisit välittää seurakunnan varhaiskasvattajille. Työssäkäyville perheille on tyttöja poikakerhoja ja leiritoimintaa, mutta ehkä voisi olla vielä enemmän sellaista toimintaa, johon koko perhe voisi osallistua yhdessä. Oman identiteetin selkeys avaa siltoja myös kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Ylipäänsä toivoisin avoimuuden asennetta, jossa lapsiperheet kokisivat olevansa tervetulleita niin jumalanpalveluksiin kuin muuhunkin toimintaan, vaikka lapset eivät aina jaksakaan istua hiljaa paikallaan. Naisten oikeuksien ja osallisuuden vahvistamisella on suuri vaikutus myös heidän lastensa hyvinvoinnin lisääntymiseen.. 7. Olkaa rohkeita tukiessanne myös lasten kasvua vanhempiensa uskon ja arvojen tuntemukseen. Päiväkerhot ja perhekerhot ovat hyviä vaihtoehtoja niille perheille, joilla vanhemmat ovat kotona. Se on tärkeä palvelus perheille ja lapsille
Perheleirin johtajana toimii Juha Pitkä Tuusulasta, hän on myös suunnitteluryhmämme puheenjohtaja. ”Juhlavuosi kannattaa ottaa mukaan toimintasuunnitelmaan ja kaikkeen siihen, mitä muutenkin tehdään, silloin se ei vaadi erillistä re¬surssointia. Ohjelmaa rakennetaan monipuolisesti ja toisaalta tilaa antavasti. Kannatti!” sanovat tytöt iloisina. 2019) perheleiri Perhelä sijoittuu Savulan ja Purolan välimaastoon, urheilukentän taakse. Perheleiri käyttää omissa isommissa ohjelmissaan Purolan lavarakennelmaa, muuten liitymme tietysti avajaisja päätösiltoihin sekä jumalanpalvelukseen isolla nuotiopaikalla. Perheleirille voi osallistua myös vain viikonlopun ajaksi. Lue lisää tästä www.nuorikirkko.fi/tule-mukaan-100-vuotta-iloa-juhlavuoteen-2019 Lataa juhlavuoden logot ja ilme seurakuntasi käyttöön sakasti.evl.fi/varhaisnuorisotyo Pisaran Perhelään valmisteilla monipuolinen ohjelma – perheiden omaa aikaa unohtamatta Pisara-suurleirin (24.–29.7. 26 Me tekijät NUORI KIRKKO Tule mukaan 100 vuotta iloa -juhlavuoteen 2019 Vuosi 2019 on kirkon kouluikäisten juhlavuosi. 7–14-vuotiaille suunnatun logokilpailun voittajatyö on Iidan ja Mirellan suunnittelema ja piirtämä. Juhlavuoden ilme logoineen ja julisteineen on nyt julkaistu. Juhlavuoden “100 vuotta iloa” onnistunutta nimeä ehdottivat Anni ja Kristiina, koska “on kiva olla leirillä ja on hauskaa”. Lue lisää: www.pisaraleiri.fi. “Osallistuimme ’käydää voittaa tää’ -asenteella. Niille on varattu oma paikkansa ja sähkönsä. Niin sanottuun Raamattutaloon pyrimme saamaan erilaista mukavaa Godly Play -raamatunkerrontatavan, lattiakuvien ja raamattuleikin kautta. Suihkut löytyvät pienen kävelymatkan päästä, wc-tiloina pääasiassa bajamajat. Ruokailut hoidetaan Savulan ruokailukatoksella. Juhlavuoteen kuuluu myös muun muassa koululaisille suunnatun uuden YouTube-kanavan julkistaminen ja Yö kirkossa -haastekampanja. Ohjelmassa hyödynnämme Partaharjun mahtavaa maastoa ja paikkoja: Ristikiven kirkkoa, esteetöntä luontopolkua, kotaa, Salvosen vettä! Lisäksi ohjelmassa on kaikenlaista nikkaroinnista tanssiin ja askartelusta muskareihin. Majoitus tapahtuu omissa teltoissa, mutta perheleirille voi saapua myös asuntovaunulla tai -autolla. Juhlavuoden huipentumaa juhlitaan valtakunnallisesti Pisara-suurleirillä 24.– 29.7.2019 Partaharjulla. Mukaan on tulossa myös nuoria isosiksi ja leikkikavereiksi – siis apukäsiksi. Perheleirin alueelle saamme mahdollisesti oman tulistelupaikan, hiekkalaatikon sekä kokoontumis-, puuhaja kahviteltan mikroineen. Aikuisille tarjotaan myös muutamia omia ohjelmaja luentotuokioita, muun muassa parisuhteen palikoista ja tietoa pienten lasten kiusaamisen ehkäisyyn liittyvästä PIKI-hankkeesta. Lisäksi niin sanotut kiertävät ohjelmat, jotka toteutuvat kaikissa kylissä, saapuvat myös Perhelään. Pidämme tärkeänä, että leirillä perheillä on aikaa ja mahdollisuuksia puuhastella yhdessä. Urheilukentällä on tilaa erilaisille leikeille. Kysymys on siitä, miten tyttöjen ja poikien osallisuus toteutuu seurakunnassa eri tilanteissa”, toivoo asiantuntija Katri Vappula KKP:sta. Leirille tulevat lapset ovat huoltajiensa, vanhempiensa, kummiensa, mummiensa ja vaariensa vastuulla
Entistä useammin, esimerkiksi seurakuntien perhekerhossa tai päiväkerhossa, kohtaamme lapsia, joita ei ole vanhempiensa tavoin kastettu. Miten osaisimme vahvistaa kummisuhteita. Viime vuonna kirkossamme kastettiin hieman alle 70 % syntyneistä lapsista. Yksi syy on, että kaikille nuorille vanhemmille perinteeseen liittyminen ei ole enää riittävä perustelu kasteelle. Kasteiden väheneminen näkyy kuitenkin koko maassa ja koskee kaikkia alueita. Kastepuun kyyhkysiin kirjoitetaan kastettujen lasten nimet. Alueelliset erot ovat suuria, esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän kasteprosentti on noin 30 % maan keskiarvoa alhaisempi. Jokainen voi vaikuttaa asioihin omalla paikallaan. Yhteistä kehittämistäkin tehdään. He tarvitsevat omakohtaisia perusteluita ymmärrettävällä kielellä ja kaipaavat persoonallisia, heille räätälöityjä palveluita. Kahden itäsuomalaisen alueen seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät listasivat koulutuspäivään liittyen kysymyksiä, joihin he haluaisivat tarttua ja löytää vastauksia: Missä kaikkialla ja miten voisimme ottaa kasteen luontevasti puheeksi tai viestiä kasteesta. Hanke edistää asioita verkostomaisella työotteella yhdessä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa ja sitä koordinoi Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat -yksikkö. Nyt on aika toimia, jos haluamme tulevaisuuden olevan toisenlainen. Laskimme, että mikäli kasteiden määrä vähenee vuosittain yhtä paljon kuin se on parin viimeisen vuoden ajan tehnyt, toimitamme viimeisen kasteen vuonna 2056. Miten vahvistamme kristillisen identiteetin kasvamista kasvun polulla. Tule mukaan keskusteluihin ja yhteiseen kehittämiseen esimerkiksi liittymällä Kaste ja kummius -hankkeen Facebook-ryhmään. Nykyisillä viestintätavoillaan kirkko ei tunnu kohtaavan nuoria aikuisia valittujen viestintävälineiden tai sisältöjenkään osalta. Seurakunnissa on tutkittu syitä tämän ilmiön taustalla. Innovoidaan yhdessä kaikkea, mikä voi auttaa ihmisiä kohtaamaan uskomme aarteet tuoreella ja merkityksellisellä tavalla. Miten kohtaamme kastamattoman lapsen ja hänen perheensä. Mitkä näistä kysymyksistä voisivat olla myös sinulle niitä, joihin tartut tulevan vuoden aikana. TEKSTI Katri Vappula Kaste ja kummius -hanke, johtava asiantuntija, Kirkon kasvatus ja perheasiat Soukan kappelin kastepuu. kasteen esteitä, osallistavia menetelmiä ja työalojen yhteistyötä kasteeseen liittyen, kummiuden tukemista, jäsenviestintää ja kasvun polkua. Mitä muita asioita on, joita sinä haluaisit tehdä asian eteen. Tekeillä on myös kättä pidempää materiaalia viestintään, kuten sähköisiä ja painettuja esitteitä sekä uudet kaste-aiheiset nettisivut. Kaste ja kummius -hanke (2018–2020) tukee ja tekee työtä kasteen, kummiuden ja kristillisen identiteettiä luovan kasvun polun vahvistamiseksi. kirkon toimittamien kasteiden määrä on laskenut tasaisesti kiihtyen 2000-luvun ajan. Miten sanoitamme kasteen merkitystä nykyajan kielellä ja symboleilla. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Miten sanoitamme kasteen merkitystä nykyajan kielellä ja symboleilla?. Meneillä olevissa hankkeen prosesseissa työstetään mm. 27 Me tekijät KIRKON TALOLTA Kaste on kaikkien asia Suomen ev.lut
Dialoginen yhteistoiminta, työnohjaaja, kouluttaja Anne Kansanaho 12.00 Lounas 13.00 Työpajat. 1. Valitse toinen haluamasi työpaja, ilmoittautuminen tapahtumaan saapuessa. Kuule kollegaa. Miten kristillinen ihmiskäsitys ja siitä kumpuava tapa olla vuorovaikutuksessa tukee lapsen kasvua. Kristillinen ihmiskäsitys ja läsnäolo lapsen kasvun tukena. Valitse mieleisin työpaja, ilmoittautuminen tapahtumaan saapuessa. Yhteinen työskentely koulutuksessa syventää jaettua ymmärrystä seurakuntanne toiminnasta. Raamatuntutkija Outi Lehtipuu 10.45 Työpajat. Kuule taaperoa. 28 Me tekijät KOULUTTAUDU, OSALLISTU KUULE IHMISTÄ! Espoon ja Helsingin hiippakuntien varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan koulutuspäivä LAUANTAI 9.3. 2019 Seurakuntaopisto, Järvenpää Hiippis uudistuu! Kokoonnumme maaliskuussa aiempaa tiiviimpään ja yhteisöllisempään päivään kuulemisen ja läsnäolon äärellä. 15.00 Messu, joka syntyy yhdessä TIEDUSTELUT Kaisa Aitlahti, SO, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi ja Johanna Heikkinen, Nuori kirkko, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi ILMOITTAUTUMINEN 8.2.2019 mennessä www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat OSALLISTUMISMAKSU 80 €, sisältää tulokahvin, lounaan ja päiväkahvin PÄIVÄN JÄRJESTÄVÄT Espoon hiippakunta, Helsingin hiippakunta, Nuori kirkko ry ja Seurakuntaopisto NUORI KIRKKO TARJOAA: Tilauskoulutusta räätälöidysti, yhdessä suunnitellen Toteutamme tilauskoulutuksia seurakuntanne, hiippakuntanne tai yhteisönne toiveiden pohjalta. Ota rohkeasti yhteyttä – suunnitellaan yhdessä sellainen koulutus, joka vastaa juuri teidän tarpeitanne! Tilaa koulutusta esimerkiksi seuraavista teemoista LAPSEN JA PERHEEN TUKEMINEN SURUSSA Tiedustelut: kouluttaja Tiina Haapasalo, tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi, puh. Päivässä jaamme tietoa ja toimintatapoja lasten ja perheiden kohtaamisesta ja vietämme yhdessä suunniteltua ja toteutettua messua. 0405084554 ILMIÖLÄHTÖISYYS VARHAISKASVATUKSESSA Tiedustelut: Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi, 050 525 0349 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN Tiedustelut: Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi, 050 525 0349 HAVAINNOINTI JA PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI VARHAISKASVATUKSESSA Tiedustelut: Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi, 050 525 0349 LASTEN VIRSI JA KIRKKOMUSKARI – HALTUUN KOKO AARREARKKU Tiedustelut: Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, 050 585 1071 PYHÄT TANSSIT JA LIIKE Tiedustelut: Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, 050 5851071 KUINKA VIESTIN LAPSILLE JA PERHEILLE. Yhteisen messun suunnittelu Messy Church -tyyliin, kouluttaja Anita Ahtiainen 2. Työpajat toteutetaan päivän aikana kahdesti. Kenen ääni kuuluu messussa. Tiedustelut: Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi, 050 596 6039 LASTEN JA NUORTEN JUMALANPALVELUSELÄMÄ Tiedustelut: Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi, 050 596 6039 tai Mari Torri-Tuominen, mari.torri-tuominen@nuorikirkko.fi, 050 585 1071 PYHÄKOULUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tiedustelut: Anita Ahtiainen, anita.ahtiainen@nuorikirkko.fi tai Satu Reinikainen, satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi, 040 701 9713 LUE LISÄÄ: koulutukset.nuorikirkko.fi. 14.15 Kahvi 14.45 Musisoiden kohti messua. Omaa työyhteisöä varten suunniteltu koulutus auttaa kehittämään toimintaa, vahvistamaan motivaatiota ja löytämään työhön uusia näkökulmia. Tilauskoulutusten hinnat määritellään tapauskohtaisesti koulutuksen laajuudesta, osallistujien määrästä ja koulutustiloista riippuen. Kuka messussa kuuluu. Järjestämme tilauskoulutuksia kaikkialla Suomessa. Miten eri tavoin voimme kuulla Jumalaa. Alle 3-vuotiaat kerholaisina, lastentarhanopettaja Katariina Nousiainen 5. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.30 Aamurukous 9.45 Kuule ihmistä. Kuule pariasi. Jumala kuulee minua – rukoushelmet kuulemisen ja läsnäolon välineenä, kouluttajat Satu Reinikainen ja Mari Torri-Tuominen 4. Miten kuulen pientä kerholaista, entä kumppaniani tai kollegaa. Vanhemmuuden ja parisuhteen yhteensovittaminen, asiantuntija Heli Pruuki 3
Kasteesta alkavan kirkkopolun suunnitelmallinen vahvistaminen tukee sekä yhteyttä seurakuntaan että lapsen hyvää kasvua. Yhdistyksemme hallitus pyysi useita vaihtoehtoja ja niistä valikoitui kolme jäsenten äänestettäväksi. Ihaninta kuitenkin oli tavata seurakuntien varhaiskasvatuksen ammattilaisia ympäri Suomen ja todeta, kuinka upea, taitava ja ammattitaitoinen joukko olemme ja kuinka paljon meissä on yhdessä voimaa. Kiitos kaikille äänestäjille! Yhdistyksen vuosikokouksessa valittiin puheenjohtaja sekä yhdistyksen edustajat Kirkon alat ry:n hallitukseen ja edustajistoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 1.1.2019–31.12.2021. 29 Me tekijät KIRKON LASTENOHJAAJAT RY www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää #bertanpolulla #bertanpolulla Polkuja rauhoittumiseen läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille –workshop 9.1.2019 klo 16.30–18, Kirkon kasvatuksen päivät, Jyväskylä Miten tulemme ohjaajina läsnäoleviksi ryhmässä. Rakennetaan erilaisia yhteistyömalleja seurakunnan sisällä ja muissa perhetoiminnan verkostoissa. Rauha on monin tavoin ajankohtainen meidän jokaisen arjessamme. Rikas kirkkopolku sisältää jännittäviä mutkia, iloisia yllätyksiä ja hauskoja uudelleen kohtaamisia. Adventin aika on työssämme yksi vuoden kiireisimmistä ajoista. Ja toisaalta myös kirkko ja kristillinen kasvatus on kaiken toimintamme ydin. Työskentelyssä hyödynnetään kirjaa Polkuja rauhoittumiseen (Aitlahti & Reinikainen, LKKP 2018). Olemme kaikki erilaiset, erikokoiset ja eri-ikäiset yhdessä käsi kädessä ja samanarvoisina rakentamassa kirkkoa yhteiseksi kodiksemme. Seinäjoella julkistettiin yhdistyksemme uusi logo. 040 701 9713 etunimi.sukunimi@seurakuntaopisto.fi Koko koulutustarjontamme löydät osoitteesta: www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Syyskuussa saimme olla rauha-teeman äärellä Valtakunnallisilla seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä Seinäjoella. Kasteesta kirkkopolulle 21.–23.1.2019, Seurakuntaopisto, Järvenpään kampus Mitä kaste merkitsee lapselle, perheelle, kummeille ja isovanhemmille. Toivottavasti löydämme kaikki arjestamme myös aikaa rauhoittua ja valmistautua jouluun, Vapahtajamme syntymäjuhlaan. Teen jatkossakin parhaani ja tarvitsen paljon tukea teiltä jäseniltä. Kokous valitsi minut jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen. Koulutustiedustelut ja -tilaukset: Hanna Pulkkinen, koulutuspäällikkö, p.044 712 4985 Kaisa Aitlahti, kouluttaja, p. Joitakin vuosia sitten tein tietoisen päätöksen, että lasten leikin aikana en valmistele tai touhua mitään muuta, vaan istun leikkitilan lattialla ja seuraan lasten leikkejä. Tietoa muista päätöksistä löydät yhdistyksemme nettisivuilta. Miten voimme auttaa lasta ja nuorta keskittymään ja olemaan aktiivisesti läsnä. Meillä työntekijöillä täytyy olla rauha työssämme, jotta pystymme välittämään sitä toiminnassamme mukana oleville lapsille ja perheille. Tutkimme erilaisia tapoja vetää henkeä koko keholla. 040 703 3356 Satu Reinikainen, kouluttaja, p. Silloin kun lapset ja perheet ovat läsnä, meillä työntekijöillä ei saa olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin olla siinä tilanteessa. Mielestäni siinä kiteytyvät hienosti yhdistyksemme arvot ja perustehtävä. Teemaa käsiteltiin monin eri tavoin, ja työn arkeen sai taas paljon uusia ideoita. Millaisen tien alku kaste on ja miten se liittyy tavalliseen arkeen. Äänestyksen voittaja valittiin yhdistyksen uudeksi logoksi. Rauhallista joulun aikaa! RAUHAA, VAIN RAUHAA TEKSTI Merja Forsman puheenjohtaja, Kirkon Lastenohjaajat ry merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi. Huomasin pian, että jo se, että olin aktiivisesti läsnä rauhoitti leikkitilanteet. Teoriaa ja työskentelyjä, liikettä ja mielikuvia, ääniä ja hiljaisuutta. Logon suunnittelija on Jouko Kinnunen Ideatutka Oy:stä. Seurakunta perheiden arjessa 6.–8.2.2019 Seurakuntaopisto, Lapuan kampus Miten ja millaisissa tilanteissa kohtaamme perheitä. Millaista työtä teemme myös seurakunnan seinien ulkopuolella. Laittakaa viestejä ja soitelkaa, kuulen mielelläni, mitä työhönne kuuluu. Millä tavalla rakennamme perhelähtöistä työotetta auttamaan ja vahvistamaan perheiden hyvinvointia ja osallisuutta
Yrityksen tavoitteena on voimaannuttaa ja motivoida uuden sukupolven luovia tuottajia maailman ympäri. Riitta Viitala (KT, erityisopettaja) työskentelee erityispedagogiikan lehtorina Jyväskylän yliopistossa. Vanhemmat voivat käyttää sovellusta vaikkapa oman kodin reseptikirjan tekemiseen. Varhaiserityiskasvatuksen lähtökohtana on kaikille lapsille yhteinen varhaiskasvatus, jossa lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan monimuotoisesti. Hänen tutkimuksellinen mielenkiintonsa suuntautuu erityisesti inklusiiviseen varhaiskasvatukseen ja lasten sosiaaliseen osallisuuden tukemiseen. Isommat lapset voivat tehdä itsenäisesti kirjoja heitä kiinnostavista Ikä: kaikki Hinta: ilmaisversio (Book Creator One), 5,49€ (iOS) Käyttöjärjestelmä: iOS, Chrome WiFi: Toimii offline-versiona suus. Kyseinen sovellus on saanut parhaan oppimissovelluksen palkinnon vuonna 2015. Kirjaa voi tallentaa myös pdf-tiedostona tai videona. Book Creator One on ilmaisversio, jolla saa tehtyä yhden kirjan. Tällä hetkellä Book Creator on saatavilla AppStoresta iOS -laittelille ja Chrome-versiona opettajien käyttöön. Lapset tarvitsevat eniten tukea kielen ja sosioemotionaalisen kehityksen pulmien takia. Kirjassa kerrotaan käytännönläheisesti, miten lapselle järjestetään hänen kasvuaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä muu tarvittava tuki. aiheista. Vanhemmat voivat tehdä pienten lasten kanssa interaktiivisia kirjoja matkoista tai retkistä. TEKSTI Vlada Laukkonen BOOK CREATOR. Kun päätät tehdä lapsen kanssa kirjan Book Creator -sovelluksen avulla, niin saatat yllättyä miten monipuolinen työkalu on edessäsi. Sovelluksesta löytyy valmiita pohjia ja tarvittavia elementtejä sitä varten. Oleellista on rakentaa toimiva yhteistyö perheen kanssa ja havainnoida, mikä vaikutus ryhmän käytännöillä ja koko varhaiskasvatusympäristöllä on lapsen tuen tarpeen ilmenemiseen. Kirjan tekovaiheessa voi lisätä kuvia, tekstiä, vaihtaa Käytännönläheinen lapsen kasvua tukeva lukusuositus! DIGILEIKIT fonttia ja värejä. Näiden lisäksi esillä ovat muun muassa oppimisen vaikeudet, motoriset ongelmat ja vammaiPäivi Pihlaja ja Riitta Viitala (toim.) VARHAISERITYISKASVATUS PS-Kustannus 2018 Book Creator -sovelluksen takana on yritys nimeltä Red Jumper. Kun kirja on tehty, niin voit tallentaa sen iBooks-sovellukseen tai lähettää sähköpostilla kaverille. Yrityksen mukaan sovelluksen avulla tuotetaan miljoona kirjaa päivittäin maailman ympäri. Miten lasten yksilölliset tuen tarpeet huomioidaan ryhmämuotoisessa ympäristössä. Voit myös piirtää sivuille halutessasi. Sovellus sopii kaiken ikäisille vauvasta vaariin. Kaikki lähtee lapsen tilanteen kartoituksesta. 30 Me tekijät KIRJAHYLLY Lasta ympäröivät varhaiskasvatuksen käytännöt aiheuttavat tai lieventävät lapsen tuen tarpeita. Hänen tutkimuksensa painopisteet ovat vuosia olleet erityisja varhaiskasvatus sekä lasten sosiaaliset ja emotionaaliset vaikeudet. Sovellusta käytetään myös oppimisympäristön tukena päiväkodeissa ja kouluissa. Päivi Pihlaja (KT, dosentti, psykoterapeutti, erityisopettaja) työskentelee Turun yliopistossa yliopistotutkijana erityispedagogiikan oppiaineessa. Jos tavallinen kirja ei tunnu parhaalta vaihtoehdolta, niin voit tehdä sarjakuvan. Jos et ole vielä kuullut kyseisestä sovelluksesta, niin nyt on korkea aika tutustua siihen. Book Creatorin avulla voit luoda interaktiivisia kirjoja. Lapset pitävät erityisesti ominaisuudesta, jossa voi nauhoittaa omaa ääntä kertomassa tarinaa. Sovellus mahdollistaa videoiden ja audion lisäämisen. Book Creator oli joskus saatavilla Androidja Windows -alustoille, mutta vuonna 2017 sovelluksen kehittäjä päätti lopettaa kyseiset versiot
Johtamisen kultainen sääntö Joku voi nyt ihmetellä, miksi kirjoitan näin vahvasti pedagogisesta johtamisesta hyvinvoinnin yhteydessä – tähän on montakin syytä. On totta kai tärkeää, että uskalletaan muokata rakenteita sitä yhteisöä ja toimintakenttää palvelevaksi, jossa seurakunnassa eletään. Muotoilisin johtamisen kultaisen säännön oman kokemukseni pohjalta seuraavasti: Johda niin kuin tahtoisit itseäsi johdettavan. Toiseksi olen kouluttajan työssä huomannut seurakuntien monenkirjavat varhaiskasvatuksen johtamisen rakenteet. Loppujen lopuksi pedagoginen johtaminen on koko työyhteisön vastuulla, sillä laadukas varhaiskasvatus on jokaisen varhaiskasvattajan vastuulla!. Jokaisella on vastuu seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan laadusta sekä kehittämisestä, mutta johtaminen on se, mikä mahdollistaa nämä kaksi. päätoimittaja. Kiitos, että hoidatte tätä arvokasta tehtävää! Teette erittäin tärkeää työtä. Lapsen ja perheen hyvinvointi varhaiskasvatuksen keskiössä käsittää erityisesti ne pedagogiset ratkaisut, jotka tukevat tätä tavoitetta. Tämä on yhtä aikaa sekä vahvuus että heikkous. Ensinnäkin olen omassa työssäni erilaisissa varhaiskasvatuksen johtamistehtävissä nähnyt johtamisen ja erityisesti pedagogisen johtamisen suoran vaikutuksen työyhteisön hyvinvointiin ja sitä kautta myös varhaiskasvatuksen laatuun. Pedagoginen johtaminen vaatii monipuolista osaamista, jatkuvaa kehittymistä ja kehittämistä – usein voi myös tuntua, että se vaatii enemmän kuin mihin kykenisi. Tahdonkin erityisesti kiittää kaikkia varhaiskasvatuksen pedagogisissa johtamistehtävissä toimivia. Kun perustehtävämme toteutuu ja varhaiskasvatus on laadukasta, lapset ja perheet voivat hyvin. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Pedagogisesti osaava johtaja on mahdollistaja ja valmentaja, joka toiminnallaan tukee työyhteisöä. Se on sydämen asia, joka samalla saattaa nostaa vaatimusten ristiaallokossa riittämättömyyden tunnetta. Minulle nämä kulkevat käsi kädessä. Työn tekemistä palvelevat johtamisen rakenteet auttavat seurakunnan varhaiskasvatuksen työntekijöitä tärkeän työn tekemisessä. Pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatuksessa keskeisessä roolissa työyhteisön ammattitaidon ja motivaation ylläpitämisessä. Hyvinvointi seurakunnan työntekijän näkökulmasta taas on hieman eri tason käsite. Varhaiskasvatuksen pedagogisen johtajan jaloin tehtävä on palvella muita ja varmistaa, että hän toiminnallaan tukee perustehtävän toteutumista mahdollisimman hyvin. Jokainen pedagoginen johtaja tarvitseekin tueksi motivoituneen ja vahvan työyhteisön. Tähän liittyvät muun muassa läsnäolo, kohtaaminen ja varhaiskasvatuksen laatu kokonaisuudessaan. KUKA OIKEISSA TÖISSÄ Hyvinvoinnin vahvistaminen on johtajan tärkein tehtävä kuttaa väistämättäkin varhaiskasvatuksen laatuun. 31 Me tekijät TEKSTI Vlada Laukkonen Hyvinvointi on hyvin kokonaisvaltainen kokemus. Pedagogisesti osaava johtaja on mahdollistaja ja valmentaja, joka toiminnallaan tukee työyhteisöä. Se käsittää yhtäältä työntekijän ammattitaidon ja henkilökohtaiset työn tekemiseen liittyvät tekijät; toisaalta siihen liittyvät vahvasti työyhteisön työilmapiiriin vaikuttavat tekijät ja johtamisen rakenteet. Toivon myös, että tukenasi on työyhteisö, joka näkee tämän tehtävän haasteellisuuden ja merkityksellisyyden. Toisaalta tämä kuitenkin saattaa aiheuttaa sen, että nimenomaan varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen kehittämiselle ei ole erityistä aikaa eikä paikkaa ja tämä vaiJOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2
Jos hakisimme seimen vauvoineen, ne saisivat olla muun ohjelman aikana suuren muovikuusen vieressä, kunnes tulisi jouluevankeliumin vuoro. Teimme keskeneräisiä viimeistelyjä valmiiksi. Aloimme pohtia, että joulujuhlan päähenkilön voisi tietysti myös kapaloida kerhon kauneimmasta nukesta, niin säästyisimme rappujen ja pitkien käytävien kulkemisen sekä kantamisen vaivalta. Käänsimme seiniä reunustavat matalat leluja kirjakaapit ympäri sileät taustapuolet huoneeseen päin, niin että hyllyistä pursuavat kuhmurat jäivät piiloon seinää vasten. Päiväkerhon joulujuhlaa vietettäisiin kello 17.30 illalla, jotta kaikki vanhemmat ehtisivät mukaan. Kaunista tuli! Silloin työparini huomasi, että kaikki nuket olivat jääneet piiloon seinän puolelle! Tällä kertaa pohdimme, ottaisimmeko koristelut pois ja kääntäisimme nukkekaapit, jotta saisimme valita Jeesukseksi sopivan vauvan. – Jeesus-vauvaa ja seimeä tarvittiin eilen Kauneimpien Joululaulujen illassa. Se oli huippusuoritus pieneltä lapselta! Onneksi Ylimmäinen työnantajamme on armollinen ja haluaa antaa anteeksi meidän töppäilymme. Kun kaikki kerholaiset istuivat satupenkeillä ja yleisö heitä vastapäätä, asettui työparini pitämään tervetulopuhetta. Silti tänä vuonna päiväkerhon joulujuhlaa rakentaessa aion ensimmäiseksi ottaa esille Joulun Lapsen, joko seimeen makaamaan tai Marian käsivarsille asetettavaksi.. Asia jäi ratkaisematta ruokapöydässä, sillä keskustelu kääntyi kerhohuoneeseen ja sen sisustamiseen juhlatilaksi. Toisaalta seimessä nukkuva Vapahtaja antaisi autenttista tunnelmaa kuvaelmaan. Keräsimme ikkunalaudoilta, seiniltä, kaappien päältä ja ovista kaikki ylimääräiset tavarat, laput ja ilmoitukset, jotka veimme rippikoulusalin puolelle. Vieläkin saan kyyneleet silmiini muistellessani, kuinka tyttö katseli lempeästi ja heijasi näkymätöntä Jeesus-vauvaa sylissään. Lähtisimme seimenhakureissulle kirkkoon heti, kun juhlahuone olisi kunnossa. Hän myös antoi ohjeet neljävuotiaalle Marialle, miten pitää vauvaa sylissään. Päätimme, että valmiiksi rakennettua ei ryhdytä purkamaan. Siinä vaiheessa juhlan alkuun oli aikaa enää puoli tuntia, joten vaihdoimme arkiasut juhlavaatteisiin. Aterian jälkeen alkoi fyysinen aherrus. Verhosimme kaapit valkoisilla kankailla ja laitoimme niiden päälle erilaisia talvikoristeita. Välillä kävin haukkaamassa palasia banaanista, sitten riensin takaisin hommiin. 32 Me tekijät TEKEVÄLLE SATTUU Pidin päiväkerhoa vanhan kaksikerroksisen ja sokkeloisen kirkon alakerrassa. Muistan hämärästi, että pukiessani lapsille kuvaelmavaatteita työparini selitti yleisölle jotakin Jeesuksesta. Lopulta banaani oli syöty ja kerhohuone valmiina vastaanottamaan vieraita. Sen jälkeen aloitimme kerhohuoneen tuunaamisen. Ne pitää hakea yläkerrasta, hän sanoi. Yllättäen hän tulikin sitä ennen supattamaan korvaani: TEKSTI Merja Salonen KUVITUS Pekka Rahkonen Kun päähenkilö unohtui – Jeesus ja seimi ovat vielä yläkerrassa! Keskittymiseni herpaantui hetkeksi ja pieni jännityspallo vatsassa suureni huomattavasti, mutta siinä vaiheessa asialle ei voinut enää tehdä mitään. Ensin päätimme lasten esiintymistilan paikan. Aamupäivällä juhlittiin joulua avoimen päiväkerhon porukan kanssa, ja puoliltapäivin pääsimme syömään lounasta työparini kanssa. Syyskausi lähestyi loppuaan ja ilmassa oli suuren juhlan tuntua. Vielä ehdimme sipaista vähän meikkiä kasvoihin ja kammata hiukset, ennen kuin ensimmäiset perheet isovanhempineen saapuivat paikalle. Raahasimme isot ja painavat pöydät viereiseen rippikoulusaliin ja kannoimme sieltä tuoleja istumapaikoiksi kymmenille juhlavieraille. Ohjelma kulki ilman yllätyksiä omalla painollaan, kunnes tuli jouluevankeliumin vuoro
48 Pyhiä hetkiä: Valon lapsina Tässä kertomuksessa harmaa liina on kaupunki. 33 Ideasta käytännöksi KUVA Kaisa Rapanen Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 34 Luovat lapset: Superkivoja työpajoja Pikin innoittamana s. – Kyllä, itse asiassa se voisi olla vaikka Jerusalem! Sitten päästään rakennustöihin. s. 37 Raamattua leikkien: Rauhantekijät s. Jokainen rakentaa itselleen talon yhteiseen kaupunkiin kepeistä ja palikoista – Raamattua leikkien Kellokosken päiväkerhossa.. – Onko se Jerusalem
Pohtia, missä tilanteissa mitalin voisi saada tai antaa. Sen jälkeen siirryimme taideluokkaan rakentelemaan mitaleja superkaverille tai itselle. Vantaan Lastenkulttuurikeskus Pessissä oli esillä Piki-näyttely syksyllä 2018. vesiliukoinen peiteväri. SUPERKAVERIMITALI TYÖPAJAN KULKU Taidepajan aluksi tutustuimme näyttelyyn lyhyesti. Väri siirretään leimasimeen vaahtomuovista tehdyn töpöttimen avulla (= vaahtomuovipalan ympärille kierretty maalarinteippiä). Piki-näyttely hurmasi Vantaalla! Näyttelyssä vieraili 40 lapsiryhmää ja näyttelyn teemoihin liittyen pidettiin erilaisia kädentaitojen ja kuviksen työpajoja, joista tässä muutama esimerkki. TYÖPAJAN TAVOITE Herättää huomaamaan hyvän kaveruuden merkitys. Kirja ja näyttely käsittelevät ystävyyttä, tunteita, kiusaamista ja itsetunnon vahvistamista. Pienet kertakäyttölautaset toimivat mitalin alustoina, joihin voi piirtää, värittää sekä liimata väripapereista kuvioita. (Huomaa liimata numero 1 peilikuvana!) Painoväri on nestemäistä pulloväriä, esim. Sitten vain nauha paikoilleen! Muistathan leikata nauhasta tarpeeksi pitkän, niin että siinä on solmimisvaraa ja että se menee pään yli pujottamalla. Näyttelyn yhteydessä tarjottiin päiväkotija kouluryhmille draamaohjaajan vetämiä elämyksellisiä opastuksia ja työpajoja alle kouluikäisille lapsille yhdessä vanhempiensa kanssa. eläinhahmoja, joista lapsi voi valita kaverukset mitaliin. numero 1 tai ”roomalainen ykkönen” tai sydän. Jos käytetään leimasimia, painanta kannattaa tehdä viimeiseksi. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Kaisa Rapanen ja Heli Arvilommi KUVAT Kaisa Rapanen Superkivaa tekemistä superkavereille ETUKÄTEISVALMISTELUT ”Painopöytä”: valmista etukäteen leimasimet, joissa esim. Näissä työpajoissa sovellettiin Piki-materiaalia ja Sun ja Mun juttu -oppaan vinkkejä. Näyttely perustuu Katri Kirkkopellon kuvakirjaan Piki. Vanhemmat saivat tietoa Piki-kirjasta ja materiaalista. Mitalin reunoja voi koristella rei`ittämällä tai leikkaamalla. Kenelle haluaisit antaa tekemäsi mitalin ja miksi. Vantaan kulttuuripalvelut järjestää Lastenkulttuurikeskus Pessissä vuosittain noin neljä lapsille suunnattua näyttelyä, joihin liittyy toiminnallisia työpajoja ja opastuksia. TARVIKKEET pieniä kertakäyttölautasia saksia vahaliituja väripapereita paperikuvioita tarroja yms. Leikkaa numerot tai kuviot 0,5 cm:n paksuisesta retkipatjasta ja liimaa kuumaliimalla puupalikkaan. puikkoliimaa nauhaa rei´itin leimasimia leimasinväriä. Valmiista tarroista tai lehtikuvista voi löytyä esim. Nauhaa varten tehdään reikä lävistimellä tai terävillä saksilla
Maalarit voivat myös kohta vaihtaa jääpaloja keskenään. Miltä väri tuntuu. Näin maalauksesta tulee kerroksellinen. Tarjoa uusia värejä lasten halutessa kokeilla niitä. TYÖPAJAN KULKU Tutustuimme Piki-näyttelyn kaveruksiin. Voit tehdä kaksi väriä, esim. Mitä tapahtuu, kun väri moikkaa kaverin väriä. VÄRI KOHTAA KAVERIN – YSTÄVÄMAALAUS TYÖPAJAN TAVOITE Yhdessä maalatessa keskustellaan lempiväreistä, värien tuomista tunnelmista ja maalaamisen herättämistä ajatuksista. Vinkki: maalaushuopa imee kosteutta erittäin hyvin, ja jälki on akvarellimaisen kaunis maalattaessa märälle pinnalle. Maalausta jatketaan alaspäin. Maalausalustaa kostutetaan lisää: laita lämminvesikulho ryhmän keskelle, jaa jokaiselle pienet vaahtomuovisienet. Lopuksi voi matonkuteen pätkällä tai pahvisuikaleella vielä ”maalata” maalauksessa olevia märimpiä kohtia. suikale keskelle. Keksitään maalaukselle yhdessä nimi. läpinäkyviä tukevia kertakäyttömukeja tai lasipurkkeja maalien annosteluun eri värisiä matonkuteen pätkiä tai pahvisuikaleita (useampi kappale samaa väriä). Liimaa puikkoliimalla maalaushuopaa maalauspaperin päälle, esim. Laita mukit pakastimeen jäätymään. Kiinnitä paperi kauttaaltaan reunoistaan maalarinteipillä lattialle tai pöydälle. Anna lasten valita, minkä värisellä jääpalalla kukin haluaa aloittaa. Nyt voit tarjota vahvempia värejä kupeissa sekä siveltimet. Löytyykö sinun tai kaverin vaatteista samaa väriä. Miltä väri tuntuu. Onko maalauksella joku nimi. keltaisen ja sinisen. Jääpalasta irtoava sulamisvesi myös kostuttaa maalausalustaa sopivasti. Kehota lapsia aloittamaan maalaus keskeltä paperia, jolloin värit kohtaavat. Tutkikaa, minkälaisia väriyhdistelmiä syntyy maalauksen edetessä. Sieni kastellaan lämpimässä vedessä ja sienestä puristellaan tippoja maalausalustalle. 35 Ideasta käytännöksi ETUKÄTEISVALMISTELUT Valmista jääpalat ennakkoon: tee vedestä ja elintarvikeväristä sekoitus, jonka annostelet kertakäyttömukien pohjalle (noin puoliväliin). Tällä kertaa muistuttelimme mieliin värien nimiä tutkimalla, minkä väriset paidat hahmoilla on. Huomataan, että kaikki mielipiteet ja tykkäämiset ovat yhtä hyviä ja oikeita. (Lapsi voi koskettaa omaa tai kaverin vaatetta). Miltä jääpala tuntuu. Kukin maalari valitsee värin, jolla haluaa aloittaa. Lopuksi lapsi valitsee yhden värin ohjaajan värinauhanipusta: Mikä on sinun tämän hetken mieluisin värisi. Miltä jääpala tuntuu. Mikä tai missä se voisi olla. VÄRIT JA TARVIKKEET elintarvikeväreillä värjätyt jääpalat (vähintään 1 kpl/maalaaja) lämmintä vettä isoihin kulhoihin (1 kpl/ryhmä) vaahtomuovipaloja (1 kpl/maalaaja) suurehkoja siveltimiä (1 kpl/maalaaja) Kuivausliinoja ja -paperia 3 kpl läpinäkyviä kannuja värien sekoitukseen, lusikoita. Miltä vesi tuntuu. Maalausalusta: teippaa yhteen 4 kpl isoja arkkeja vahvaa maalauspaperia yhdeksi isoksi maalausalustaksi, jonka ympärille mahtuu 2–4 maalaria. Ohennetut värit: valmista pullopeiteväristä tai sormiväreistä vedellä ohentamalla keltainen, sininen ja punainen väri kannuihin tai suurempiin astioihin, joista voit annostella värin mukeihin tai purkkeihin. Maalaaminen kannattaa aloittaa ohuimmista väreistä eli jääpaloista ja siirtyä sitten vahvempiin väreihin
Se on erittäin vahingollista lapsen kehitykselle”, Repo selventää. Toimintamallin toteutuksen apuna ovat lasten kuvakirja, kasvattajille ja kotiväelle suunnattu yhteinen opas sekä vanhempien verkkomateriaali. LISÄTIETOJA Varhaiskasvatuskouluttaja, työnohjaaja Tiina Haapsalo Nuori kirkko ry tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Lue lisää PIKI-hankkeesta: www.pikitoimintamalli.fi Salamasankarin viitoissa jokaisella on ihan omat kuviot! TYÖPAJAN TAVOITE Lasten ja aikuisten yhdessä tekeminen ja pohtiminen: Missä tilanteessa viitta olisi tarpeen pukea ylle. Yle haastatteli 21.8.2017 PIKI-toimintamallin tekemiseen osallistunutta kasvatustieteiden tohtoria Laura Repoa aiheesta: “Päiväkoti-ikäisten arkeen kuuluvat luonnollisesti kiistat ja nahistelu. 2–4-vuotiaalle viitan pituus on noin 50 cm, 5–8-vuotiaalle noin 70 cm. Huomaa, että viitta leikataan kankaan taitteelta. Niiden selvittely opettaa ristiriitojen ratkaisutaitoja lapsille”, Repo sanoo. Kuvio leikataan irti, kiinnitetään nuppineuloin kankaaseen ja piirretään ääriviivat pehmeällä lyijykynällä tai tekstiilitussilla. Viitan juju piilee helpossa mallissa. PIKI-toimintamallista tarjotaan myös koulutusta varhaiskasvattajille sekä vanhempainiltoja. Lapsi piirtää suunnittelemansa kuvion ensin paperille. Kun kiusaamiseen puututaan mahdollisimman varhain, ilmiötä saadaan vähennettyä helpoiten ja tehokkaimmin.” Tunnetko PIKIn. TARVIKKEET Fleece-kangasta (vähintään kahta väriä; pohjakangas ja kuviot) isot sakset piirustuspaperia pehmeitä lyijykyniä pikku sakset tekstiililiimaa (tai Eri-Keeperiä). Perusviitta on kaikilla sama, mutta lapsi suunnittelee kuvion/kuviot viittaan. Olisiko viitalla jotain salaisia voimia, mihin se auttaisi. Artikkelissa nostetaan esiin myös huoli jatkuvuudesta: “Tutkimusten mukaan työpaikkakiusaajat ovat kiusanneet luokkatovereitaan jo koulussa ja sitä ennen jopa päiväkodissa. piirros. Viitta leikataan kaavan mukaan, ks. Tämän tukena on toimintamalli, jolla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista varhaiskasvatusryhmissä. Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhanke (PIKI) pyrkii kiusaamisessa nollatoleranssiin. Millaisen sankarin viitan sinä haluaisit pukea päällesi. Avoimelta sivulta leikataan viitan solmimisnauhat, joten mitään ei tarvitse ommella tai laittaa erillisiä kiinnitysnauhoja. Kuvio leikataan irti kankaasta ja liimataan haluttuun kohtaan. 36 Ideasta käytännöksi SUPERSANKARIN VIITTA LUOVAT LAPSET Pikillä on metsässä päällään Salamasankarin viitta. Työpajassa lapsi ja vanhempi työskentelevät yhdessä. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti lasten itsesäätely-, vuorovaikutusja tunnetaitoja. Kaavan helmaa lyhentämällä tai pidentämällä saa sopivan kokoisen viitan. “Joukosta poissulkeminen on se, mihin kiusaaminen johtaa. Viitan kaava: Viitan kaava on kirjasta Satu Kontinen: Pienen sankarin viittakirja, Moreeni 2012
Yhtä hyvin hän voi vahvistaa lapsia kasvamaan rauhantekijöinä. Hepreankielinen sana shalom tarkoittaa paitsi kahden osapuolen välistä rauhaa, myös kaikinpuolista hyvinvointia, harmoniaa, levollisuutta, tyyneyttä ja eheyttä. 14:27). Kristityille yksi Jeesuksen kunnianimistä on Rauhanruhtinas. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen vuoksi, rauha on tärkeä teema kautta Vanhan testamentin kirjojen. Aaronin siunauksessa, jonka kristityt tuntevat Herran siunaus nimellä (4. Pidänkö omaa tai toisten rauhallisuutta myönteisenä vai haastavana luonteenpiirteenä. 37 Ideasta käytännöksi Shalom alechem – rauha kanssasi! TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Shutterstock RAAMATTUA LEIKKIEN Tuoko lapsi rauhan mukanaan vai onko rauha mennyttä, kun lapsi saapuu paikalle. Se ei siis ole pelkkää sodan puuttumista, vaan myös sisäistä rauhaa. Lapsi tarvitsee rauhaa ja tilaa olla oma itsensä. Ihmissuhteissa pienet erimielisyydet ja suuremmatkin myrskyt ovat tuttuja monille jo pienenä. Samalla suhteet toisiin ihmisiin ja vuorovaikutus heidän kanssaan ovat hyvän kasvun edellytys. Jäähyväispuheessaan opetuslapsille Jeesus lupasi jättää heille rauhansa (Joh. Vanha testamentti käsittelee Israelin kansan sotaisia vaiheita. Nimellä viitataan Vanhan testamentin ennustuksiin, joiden ajateltiin toteutuvan Jeesuksessa, Messiaassa. Lattiakuvakertomuksessa Rauhantekijät liitytään vuosien 2018–2019 kirkon kasvatuksen teemaan, jossa etsitään sisäistä ja ulkoista rauhaa niin läheltä kuin kaukaakin. Juutalaisille shalom tarkoittaa oikeanlaista, ristiriidatonta suhdetta toisten ihmisten ja maailman kanssa. Vaikka rauha on valtavan kokoinen asia, sitä rakennetaan myös pienin suin, silmin ja sormin. Onko lapsiryhmä tänään rauhallinen vai rauhaton. Ilman kokemusta keskinäisestä yhteydestä, sovinnossa olemisesta, ei synny leikkiä eikä oppimista. Muslimeilla vastaava arabiankielinen tervehdys on salaam aleikum. Kristuksen rauha on anteeksiantoon ja hyväksymiseen perustuvaa rauhaa Jumalan kanssa. Hänelle on tärkeää huomata, millaisilla valinnoilla hän voi luoda yhteyttä, rakentaa rauhaa ihmisten välille. Lapselle rauha toteutuu pienissä, yksittäisissä teoissa sekä ihmisten välillä vallitsevassa ilmapiirissä. Moos. 6:24–25), Jumalalle osoitetaan vahva vetoomus rauhan puolesta. Aikuinen voi itse tuoda rauhaa ja levollisuutta. Millainen vuorovaikutus luo rauhaa?. Oman pystyvyyden huomaaminen on lapselle tärkeää. Rauha ja sen kaipaus ovat kasvattajalle tuttuja teemoja. Miten kasvatamme lapsen kohtaamaan toiset niin, että rauhan siemenet voisivat kasvaa maailmassa. Rauhantekijöissä näkökulmaksi on valittu yhteyden ja rauhan rakentaminen ihmisten välille. Vanhassa testamentissa shalom tarkoittaa sopusoinnussa elämistä Jumalan tahdon kanssa: iloa, täyttymystä ja oikeudenmukaisuutta ihmisten lisäksi koko luomakunnalle. Rauha on Jumalan lahja, mutta yhtä aikaa ihmisten tulee edistää rauhaa. Visio tulevaisuudesta on optimistinen: lopulta Jumala ratkaisee kansojen riidat, kaikki elävät sovinnossa ja miekat taotaan auroiksi (Jes. 2:4). Onko minulla riittävästi omaa tilaa ja rauhaa työssä tai vapaalla. Millainen vuorovaikutus luo rauhaa ja ohjaa tekemään sovinnon myös riitojen keskelle. Shalom alechem, rauha kanssasi, on edelleen yleinen tervehdys, jota voidaan käyttää sekä tavatessa että erotessa
Otetaan esille harmaa kangas. Helposti huomataan harmaa paita, mutta tarkemmin katsoen harmaata on myös sukissa ja vaatteiden kuvioissa. Taputuskäsiä tarvitaan myös laulussa Shalom (Kirkkomuskari 2). Tässä ryhmässä osataan tehdä yhdessä! Hetkessä on saatu tilaa istua lattialle piiriin. Kellokosken päiväkerhossa nuorin kerholainen on neljävuotias, joku on täyttänyt jo kuusi. Kenellä on vaatteissaan jotain harmaata. Ne, joilta harmaata löytyy, auttavat levittämään liinan piirin keskelle. TEKSTI Kaisa Aitlahti KUVAT Kaisa Rapanen Materiaali 1 tai 4 harmaata liinaa rakennuspalikoita, keppejä tai muita rakennustarvikkeita kiviä Raamattu asettelumateriaalia kynttilä. Jokainen taputtaa nimensä haluamallaan rytmillä, johon muut liittyvät. Shalom on kaikille ihan uusi sana, mutta sitä laulaen opitaan pian tervehtimään toisia. Matot kiertyvät rullalle, nousevat yhdessä hujauksessa lasten olkapäille ja matkustavat nurkan taakse. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Rauhantekijät ”Minä autan kans!” kuuluu monesta suusta
Tässä kaupungissa naapurit näyttävät kieltämättä onnellisilta. Liinalle syntyy perustuksia, kattoja ja torneja. – Kivi! – Se on kyllä aika kurainen. Ilo ja rauha ovat muuttuneet kaupungissa epäluuloksi ja peloksi. Entä jos ollaan riidoissa. – Pian se selviää! Kun talot on saatu valmiiksi, huomataan, että jokaisella on tässä kaupungissa naapureita. Miltä kaupungissa nyt tuntuu asua. – Kyllä, itse asiassa se voisi olla vaikka Jerusalem! Sitten päästään rakennustöihin. Vähitellen kivistä muodostuu pitkä muuri kaupungin asukkaiden välille. Mutta yhtäkkiä kävi niin, että kaupunkiin alkoi syntyä erimielisyyttä. – Tää on nimeltään Jestis. Mihin sitä tarvittiin. Jokainen rakentaa itselleen talon yhteiseen kaupunkiin kepeistä ja palikoista.. He eivät myöskään pitäneet muurista, se teki elämän vain hankalaksi. Jokainen rakentaa itselleen talon yhteiseen kaupunkiin kepeistä ja palikoista. Täällä vallitsee rauha ja kaikilla on hyvä olla. 39 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Mikä tämä harmaa liina oikein voisi olla. LapSitten päästään rakennustöihin. – Kun lyö toista. Sen lomassa joku ehtii huomata myös muita tarvikkeita. – Kun joku sanoo lopeta, eikä se toinen lopeta. Se tuntuu lapsista ihan kummalliselta ajatukselta. Ei kovin mukavalta enää, lapset tuumivat. ”Rakennetaan koti-Jerusalem,” lapset hihkuvat. Yhdessä mietitään, millainen on hyvä naapuri. – Tai pakottaa toista. Lopulta tuntui kuin kaupunki olisi jaettu kahteen osaan muurilla. Iloa takaisin! Onneksi tässä kaupungissa asuu paljon lapsia! Lapset eivät nimittäin pelänneet. Kaupungin asukkaat luottavat toisiinsa. Molemmilla puolilla muuria ihmiset ajattelivat, että vain he olivat tärkeitä, noista toisista ei ole niin väliksi. – Jos joku määräilee. – Tai kun pyytää jotain eikä toinen anna. – Jos kaataa toisen asfaltille. – Valmis yhteistyöllä! Talonrakennus ei ole ihan nopea projekti. Nyt tarvitaan niitä kiviä! Kun joku keksii erimielisyyttä aiheuttavan asian, hän ottaa kiven ja asettaa sen kaupungin keskelle. Kyllä, kaikista näistä syntyy erimielisyyttä. Se alkoi pienen pienistä asioista, mutta kasvoi nopeasti. Eetu, Eemeli ja Miika rakentavat talonsa vieri viereen niin, että niistä tulee yksi kokonaisuus, vähän kuin rivitalo. Lisäksi hyvällä naapurilla on hyvä näkö ja korjausmiehen taitoja. – Tai taklaa toisen. – Mihin me noita kiviä käytetään. – Jos heittää kivellä toista päähän. Lasten mielestä hän on kiva, onnellinen, ystävällinen, tosi hyvä ja antelias. Mitä ovat sellaiset pienet asiat, sanat ja teot, joista erimielisyys ihmisten välillä helposti alkaa. Tässä kertomuksessa harmaa liina on kaupunki. – Onko se Jerusalem
– Voinko mä tulla mukaan. Näetkö vastapäätä olevan. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus kutsui onnellisiksi niitä, jotka rakentavat rauhaa. – Jos menee toisen kanssa ulkomaille! – Tai vie toisen herkuttelemaan. Lapsilta satelee ehdotuksia siitä, mitä kaupunkilaiset voivat tehdä, että heidän on taas hyvä elää yhdessä. – Ja ottaa toisen mukaan. Ne ovatkin tärkeitä kukkia, rauhan kukkia: – Voin jakaa kukkasia! – Minä puhallan ja kaikkialle leviää rauhaa. Miten sinä voit tuoda rauhaa maailmaan. Entä vieressä olevat, molemmin puolin. – Otan aurinkoa. Jeesuksen antama rauha on tarkoitettu heijastumaan koko maailmaan. – En riitele. Kaupunki on vapautettava pelosta ja epäluulosta. – Nyt alkoi jo välähtää päässä! Niinpä. Ryhmässä syntyy nopeasti niin monta upeaa ehdotusta, että kaikki erimielisyyden kivet saadaan siirrettyä syrjään kaupungin keskeltä. – Voit! Asialla taitavatkin olla rauhantekijät! Ryhmässä syntyy nopeasti niin monta upeaa ehdotusta, että kaikki erimielisyyden kivet saadaan siirrettyä syrjään kaupungin keskeltä. Pian kerhossa on käynnissä monta leikkiä. Toivotusten rytmissä nostetaan ja lasketaan käsiä yhdessä: Shalom, shalom! Rauhaa, rauhaa! On aika ottaa yhdessä luodusta kuvasta talteen omaan sydämeen se, mikä on itselle tärkeää. Miten ilo saadaan takaisin kaupunkiin. Jeesus tuli itsekin tuomaan rauhaa maan päälle. Lähi-idässä on tapana tervehtiä tavatessa toivottamalla rauhaa, shalom. – En hauku toisia. Shalom! Rauhaa!. Jokaisen ehdotuksen kohdalla lapsi saa ottaa muurista kiven pois. Sytytetään kynttilä ja asetetaan se sekä Raamattu kaupunkiin. – Pyydettäis anteeksi! – Vois antaa toiselle tosi hyvän jätskin. – En pakota. – Eikä määräile toista. Kaupungin taloista on tullut tosi kauniita. Lopuksi tartutaan vielä piirissä käsistä ja toivotellaan rauhaa kahdella kielellä. – Vois jakaa oman talon toisten kanssa. – En huuda. Ilman muuria ihmiset näkevät toisensa taas. Jokainen saa valita kukan ja asettaa sen omaan taloonsa. Ohjaajat tallentavat muistot myös valokuvina, jotta lapset voivat jakaa ajatuksiaan kotona. Ilman muuria voivat taas tervehtiä toisiaan. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN set päättävät, että jotain pitää tehdä. – Jakaa omista karkeista toisille
Kappalainen Kirsti Koskela on ollut mukana taaperokirkoissa vuodesta 2009. Toteutustiimissä on varhaiskasvatuksen pappi, lastenkappeli Arkin vastaava lastenohjaaja sekä muskariopettaja. Tervetuloa ja esittelyt Kirkkohetken tai messun vetäjät esittelevät itsensä jotakin soitinta soittamalla. TARVIKKEET Salaisuuslaatikko iso sininen kangas Joona-valas kiviä paperista leikattuja soikioita veneiksi tai sitten aiemmin kerhossa tai pyhäkoulussa askarreltuja paperiveneitä majakka, jonka voi askarrella pahvista tai käyttää koriste-esinettä. Nämä vinkit sopivat toteutettaviksi niin kynttilänpäivänä kuin kasteensunnuntainakin. Alun perin pohjana on ollut Kaija Eerolan ja Raija-Liisa Vuorion rukoushelmiin perustuva taaperokirkkomateriaali (Lasten Keskus 2007). LAULU: Sinua heijaan silitän Sinua heijaan silitän. Kehittämistyössä on tärkeää niin perheiden kontekstin huomioiminen kuin huolellinen teologinen ajattelu. ja sanat Eeva-Maria Nyyssönen, löytyy Pieni on Suurin -lehdestä 1/2018. Kertosäkeessä kaikki, mahdollisuuksien mukaan seurakuntalaiset, soittavat. Kehittämiseen kuuluu myös niiden huomioiminen, jotka eivät kirkkohetkiin pääse osallistumaan. Hän oli mukana Lapsi ja teologia -koulutuksessa kehittääkseen taaperokirkkojen lapsiteologista toimivuutta. Laulu löytyy kuunneltavana versiona www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit ja tammikuun alusta lähtien videona Lastenkirkon Yy kaa koo -lauletaan ohjelmapaikalla. Jos ehtoollista ei vietetä, voi vinkeistä jättää pois evankeliumin luvun, ripin ja ehtoollisrukouksen. Pohjana on Leppävaaran seurakunnan kappalaisen Kirsti Koskelan idea kynttilänpäivän taaperokirkon toteutukseksi. Tervetulotoivotuksessa voi kertoa, mistä taaperomessussa on kyse: toimitaan lasten ehdoilla, ja juuri siksi saamme olla erityisen lähellä Jumalaa. 2. Messun toteutus 1. (soitetaan triangelia) Siunaa, Jeesus, meitä, valaise sydänten teitä. Kirkkohetken kaava on kehkeytynyt vuosien varrella niin, että rukoushelmistä on luovuttu, mutta uusia elementtejä on tullut mukaan. PERHEMESSU. Taaperokirkko kokoaa keskimäärin kolmetoista 0–5-vuotiasta lasta kynttilänpäivän taaperomessu huoltajineen, suosituimmissa kirkoissa ollut yhteensä lähes 60 henkeä. Alkulaulu Sinua heijaan silitän , säv. Lehdessä on myös lauluun liittyviä vinkkejä ja toimintatapoja. “Kaikki mukaan vaan, kaikki mukaan vaan, kaikki mukaan vaan soittamaan.” Seurakuntalaiset esittäytyvät ryhminä: lapset, vanhemmat, kummit, isovanhemmat, niin että he saavat soittaa “oman säkeistönsä” alun. Leppävaaran seurakunnassa pidetään taaperokirkkoja kerran kuussa kesäkautta lukuun ottamatta. Orkesterilaulu, Kirkkomuskari 1, Lasten Keskus. Kukin ohjaaja soittaa vuorollaan omaa soitintaan ja samalla lauletaan esiteltävän nimi tyyliin “Kirsti tässä soittaa, soittaa, soittaa, Kirsti tässä soittaa marakassia”. Jokaisesta kirkkohetkestä valmistuu seurakunnan some-kanaviin tee se itse -hartaus. Kynttilänkin sytytän ( sytytetään kynttilä) Siunaa, Jeesus, meitä, valaise sydänten teitä. Hän on ottanut tehtäväkseen kehittää toimintaa ja rakentaa konseptin “Kirkkovuosi taaperon kanssa”, joka pitää sisällään kaikkiin kirkkovuoden juhlapäiviin oman taaperokirkko-rungon. TEKSTI & TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen, Kirsti Koskela, Anita Ahtiainen KUVITUS Shutterstock Sinua heijaan, silitän. Siihen on lisätty kasteeseen ja kummiuteen liittyviä elementtejä ja ehtoollinen. 41 Ideasta käytännöksi ”Valo näyttää suuntaa” Alkuvuodesta mennään seurakunnissa perusasioiden äärelle – kasteeseen, siunaukseen, Jeesukseen elämän valona. Triangelilla heläytän. Tähän voi liittää myös laulun, esim
Voit piirtää vielä ristinmerkin otsaasi. Ei kai! Kertoja: Laitetaan saaret paikalleen.” Pyydä lapsia laittamaan korissa olevat kivet mereen. Pieniä kaloja, isoja kaloja ja ihan mahdottoman isoja. Kups, laiva keikkuu. Lapsen oma aikuinen piirtää lapsen selkään. Muille maille omenoita ostamaan, kaalinpäitä kauppaamaan. Eikö tule hauki. Mutta, mistä meren vesi tulee. Ja sitä on tosi tosi paljon. Sinä olet kanssani. 4. Kertoja: “Kerrotaan selkään piirtämällä pisaran matkasta. Joo se on vettä. “Kaloja. Ne kaikki pienet kalat on tuolla veden pinnan alla, mutta katso, joku on tullut kurkkaamaan tänne veden päälle.” Ota esiin Godly Play/Joona-kertomuksen valas ja vie se kankaalle. Pienet kalat uivat, ai, ai. Voisikohan sen tehdä ihan omalla pikkuisella veneellä. Saarna Kertoja: “Tässä on salaisuuslaatikko. Katsotaan, mitä siellä on.” Ota laatikosta sininen kangas. 3. Laiva, laiva minnekä laiva menee. Aikuiset tai isommat sisarukset voivat piirtää ristinmerkin ihan pienten vauvojen otsaan. Kertoja: “Mikähän tämä voisi olla?” Kuuntele vastauksia ja reagoi niihin. Se on meri. Voit äidin tai isän kanssa tehdä itsellesi ikioman laivan.” Askarrellaan laivat ja viedään ne sitten mereen seilaamaan. Minä seison valossa. Niin paljon, että siellä voi liikkua suuria laivojakin. “Hypätään laivaan ja lähdetään seilaamaan!” LAULU: Laiva Meidän muksun laulut ja leikit, Otava. Mitä sieltä mielestäsi vielä puuttuu?" Kuuntele vastauksia ja reagoi niihin ja jatkaa aina sen mukaan mitä ehdotuksia tulee: kaloja, saaria. Ohjaaja näyttää mallia avustajan kanssa. “Tänään meri näyttää ihanalta. Päivän rukous Jumala, sinä olet valo. Lepään valossa. Tänään se on …” Levitä sininen kangas lattialle. Aamen.. Ristinmerkki Liturgi: Olemme koolla: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, aamen. “Se voi olla kaikkea tätä. LAULU Merikalat JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja x2 Pikkukalat vipeltelee korkealla, (naputetaan sormenpäillä reisiä) mutta isot kalat vaanii matalalla x2 (taputetaan käsillä reisiä) Myrskyllä merikalat huutaa hui! (taputetaan hitaassa tahdissa reisiä, Hui!-kohdassa kädet ylös) Ja kaikki kalat suojaan ui! (hangataan kämmenillä reisiä edes takaisin ja laitetaan kädet lopuksi pään päälle suojaksi) tai LAULU: Pienet kalat uivat Musiikkia muksuille, Otava Pienet kalat uivat, ai, ai. Olisi kiva hypätä veneeseen ja lähteä purjehtimaan. 42 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU 5. Katso mallia, miten teen.” Pisara hyppää matkaan (kosketetaan etusormella kevyesti selkää) Pisaroita tulee lisää (naputellaan kaikilla sormilla parin selkää) Pisaroista tulee pieniä puroja (vedellään sormilla pitkiä viivoja selkään) Puroista tulee joki (hierotaan selkää pitkillä rauhallisilla vedoilla) Joki muuttuu koskeksi (pitkät vedot muuttuvat kohisevaksi koskeksi) Koski laskee suureen mereen (rauhallinen hieronta ja hiljainen hyräily) Kertoja: “Tämä meidän meremme näyttää vielä aika tyhjältä. ... Pienistä pisaroista! LEIKKI: Pisaran matka mereen Hannele Huovi, Karvakorvan laulupurkki, Tammi. “Jos kastat sinne varpaasi, se kastuu. Vaikka olisi pimeää, sinä näytät tietä. Pienet kalat uivat, ei, ei
Raotetaan salaisuuslaatikon kantta niin, että kaikki näkevät sinne. Auta minua olemaan niin kuin sinä. Siellä oli vanha viisas mies, Simeon, joka näki jo Jeesus vauvassa valon. Mikä näyttäisi meille suuntaa niin, että pienet veneet ovat turvassa. Se valo voi auttaa huomaamaan, milloin olemme toimineet väärin ja koska pitää pyytää anteeksi. Niitä meidän pitää varoa. Uhrivirsi LAULU: Leipä ja viini Lasten virsi 87, Lasten Keskus 8. Sinä olit ystävällinen ja vietit aikaa ystävien kanssa. Se valo voi auttaa meitä tekemään oikeita päätöksiä. Kun Jeesus oli pieni vauva, hänen vanhempansa veivät hänet temppeliin siunattavaksi. Hän on luonut ihmisen, maailman ja ihmeet sen. Hän antaa meille anteeksi. Olisikohan salaisuuslaatikossa vielä jotakin. Ja taas oikea suunta löytyy. 2. Laita majakkaan led-kynttilä Kertoja: Jeesus on niin kuin majakka. Mikä tämä on. Voisiko tästä olla apua veneille. Rukoilemalla huomaamme Jeesus-valon paremmin. Hän luo uutta elämää, uskon meissä herättää.. Majakan valo näyttää, mistä on turvallista kulkea. Otetaan majakka esiin ja laitetaan sopivaan kohtaan. 9. Tekstinlukija lukee Luuk. 1. Hän näyttää meille tietä. Hän on Henki rakkauden. Ja me olemme niin kuin nuo pienet laivat. LAULU: Uskon Isään Jumalaan marakassit: 733:1 Uskon Isään Jumalaan kaiken hyvän antajaan. Ehtoollisrukous On tärkeää, että vuorovaikutus ja yhteys ei katkea ehtoollisrukouksen aikana. Sinä olit rohkea ja vastustit niitä, jotka pitivät itseään muita parempana. Keskellemme syntyi hän, tuntee ihmiselämän. Hänen opetustaan seuraamalla löydämme hyvän elämän tien. 6. Sinä saat uskoa syntisi anteeksi Isän ja Pojan Pyhän Hengen nimeen. Liturgi: Jeesus kuulee rukouksemme. Anna anteeksi. Silloinkin kun on eksyksissä, eikä tiedä missä on, voimme katsoa kohti Jeesusta. 43 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Kertoja: “Mutta mitä ihmettä! Pienet kivet ovat kareja, joita veneestä on vaikea nähdä. Joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Sen kynttilän valo on meille majakkana. rukoilija: Jeesus, sinä olit aina pienien ja heikkojen puolella. Uskontunnustus Uskontunnustuksen voi toteuttaa esimerkiksi kaiuttaen jumalanpalveluslaulua Uskon Isään Jumalaan puhumalla/laulaen ja samalla soittimilla rytmittäen. triangelit: 733:4 Uskon henkeen totuuden. Tämä on majakka. Loppulaulu LAULU: Jäähyväislaulu Lasten virsi 169, Lasten Keskus Kutsu kirkkomehuille ja kahveille kapulat: 733:2 Uskon Poikaan, Jeesukseen, Vapahtajaan rakkaaseen. rukoilija: Jeesus, sinä tiedät, mitä olen tehnyt väärin. On hyvä ensin sanoittaa lyhyesti ehtoollisen merkitys ja käytäntö. 2: 22–33 Kertoja: Jeesus on valo, jonka Jumala on meille valmistanut. Kun ihminen kastetaan, hän voi olla vauva tai lapsi tai nuori tai aikuinen, mutta aina silloin hänelle sytytään kynttilä ja sanotaan: Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Kuunnellaan, mitä tapauksesta kerrotaan. Mutta miten. 7. Jeesus näyttää meille suuntaa ja tietä. Tähän voi laittaa valon
44 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Lastenkirkko.fi muuttuu 1.12. alkaen jouluiseksi. Tavoitteenamme on, että ainakin 50 000 ihmistä nauttisi tänä vuonna Lastenkirkon joulusta.. Myös Lastenkirkko-lehden joulusisällöt toimivat mainiosti kerhojen ohjelmana. Joulukalenterista voi tulla kiva ohjelma kerhoihin koko joulun odotuksen ajaksi. Videoiden lisäksi Lastenkirkon kautta pääsette kätevästi kuuntelemaan Lasten jouluradiota. Lastenkirkko on joulupaketti kaikkien seurakuntien lapsille ja perheille Lastenkirkon musiikkikanava Yy kaa koo lauletaan! pitää sisällään monta joululaulukaraokevideota joulujuhlia tahdittamaan. Joka päivä avattavan uuden luukun voi jakaa sähköisesti tai printata ja laittaa kiertämään joulukorttina. Lastenkirkko.fi:n joulukalenteri innostaa tekemään hyvää ja nauttimaan joulun odotuksesta. Lastenkirkko-lehden joulunumero palvelee mainiosti lapsiryhmien toimintaa. Varpu Savolan kuvitusta ko. lehdestä. Lisäksi Päkä ja Pulmu sekä Tutkimuspartiokin ovat jouluisissa tunnelmissa. Joka päivä avattavan uuden luukun voi jakaa sähköisesti tai printata ja laittaa kiertämään joulukorttina. Tulostettavista joulupuuhista löytyy tekemistä moneen tarpeeseen. Lastenkirkon joulun kuvia löydät viestinnän tarpeisiin Kirkon kuvapankista hakusanalla Lastenkirkko. Lastenkirkko.fi:n kautta pääsee kätevästi kuuntelemaan jouluradiota. Kannattaa myös jakaa Lastenkirkon Facebook-sivun sisältöjä somessa. Tarjolla seurakunnallisen digijoulun kaikki sortit 3–8-vuotiaiden makuun
Käytä mielikuvitusta ja luovuutta. Kuukauden paras rakentaja saa töitään ja halutessaan myös itsensä esiin Fisucraftin sivuilla ja somessa. Voit kuvailla rakennusta. Tykkään rakennella Fisucraftissa, koska kaikki pelaajat siellä ovat tosi mukavia ja siellä on vapaa rakennusmaailma, jossa luovuus pääsee valloilleen ilman rajoituksia. Valitse “Lisää kotiin” ANDROID Paina selaimesta asetukset-painiketta. Hän muisteli, että “Taikapetterin jääkarhu oli mun kaveri, tein taikatempun”. 45 Ideasta käytännöksi FISUCRAFTIN rakentajakisassa loppukiri Kallion seurakuntalainen, nelivuotias Vappu Rask oli tekemässä joulukertomusta Taika Petterin, Jakke Jääkarhun ja taiteilija Äni Jaatisen kanssa. Niihin kuuluvat kaikennäköiset modernit kartanot, pilvenpiirtäjät, kerrostalot ja jopa kokonaiset kaupungit. Löytyy varmasti kaikki tarvittava luomaan upea ja luomus. Videot ovat mukava tapa jakaa jouluevankeliumi oman seurakunnan medioissa. Olen rakentanut Minecraftissa jo ainakin yli 5 vuotta. Kerro, missä maailmassa ja mistä koordinaateista rakennus löytyy. Rakennan mieluiten moderneja rakennuksia. Tein joulupukille kortin”. Lasten vanhempien tietoon on hyvä saattaa, että Lastenkirkon voi laittaa helposti lapsen saataville mobiilaitteisiin: IPHONE Paina selaimesta JAA symbolia. Voit valita paikan ja tyylin. fi-sivustolle yhdessä Taika-Petterin ja Jakke Jääkarhun kanssa. Ahkera rakentaja Skye97 esittäytyy Olen kotoisin Kotkasta. Minecraftissa rakentamisessa on parasta on vapaus tehdä mitä haluaa. Kuvausten jälkeen Vappu muisteli aiempia joulukokemuksiaan: “Alppilan kirkolle tuli joulupukki ja toi lahjan ja pelkäsin sitä vähän kun olin pieni tyttö. Vuoden alussa aloitimme Kuukauden rakentaja -kisan. Se on mukava myös siksi, että kaikki pelaajat ovat siellä saman arvoisia, eikä kenelläkään ole mitään lahjoittaja-tapaisia arvonimiä, jotka toisivat heille mitään etuja pelaamiseen muihin pelaajiin verrattuna. kuinka vanha olet, millä paikkakunnalla asut. Millaisia rakennuksia rakentelet mieluiten. Voit myös lomakkeella kertoa jotain itsestäsi, esim. Laita lomakkeeseen myös sähköpostiosoite, josta sinut saa tarvittaessa kiinni, jos tulee lisää kysyttävää.. Kokemusta on siis kertynyt paljon. Miksi tykkään rakennella Fisucraftissa. Kiinnitä aloitusnäyttöön. Äni piirsi jouluevankeliumin Kylli-täti tyyliin Taika-Petterin kertomuksen mukaisesti. Joulukuussa ehtii vielä mukaan rakentamaan ja kamppailemaan vuoden mestarirakentajan tittelistä. Anna vinkki rakennuksesta Fisucarftin ylläpitäjille fisucraft.net sivustolla olevalla lomakkeella. Osallistumisohje Tee rakennuksesi Fisucraftin palvelimella Minecraftissa. Vappu Rask (vas.) oli tekemässä joulukertomusta Lastenkirkko. “Kiinnitä aloitusruutuun” tai “Lisää pikanäppäin” WINDOWS PHONE Paina selaimesta ***-painiketta. Lisäksi materiaaleja on paljon. Kuvauksissa Vapusta oli kiva olla. Harrastan piirtämistä, ulkoilua ja tietysti tietokoneella pelaamista, useimmiten Minecraftia. Tunnetko jonkun, joka on haka rakentamaan Minecraftissa
46 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS Uskontojen suuret kertomukset avaavat jumaluuden mysteeriä TEKSTI Sylvia Hakari KUVA Shutterstock Joulu on monille meistä se kaikkein ihanin vuosittainen juhla. Myytit kuitenkin vastaavat ihmiselämän peruskysymyksiin, ja niihin kuuluvat erilaiset jumalat ja sankarit. Kristityt eivät mielellään puhu myyteistä Raamatun yhteydessä, sillä myyttejä pidetään usein keksittyinä. Kirkko täyttyy edelleen joulun evankeliumia kuulemaan ja laulamaan yhdessä jouluvirsiä. Myytit kertovat muun muassa siitä, miten maailma sai alkunsa, mikä on elämän tarkoitus ja mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Aina ei välttämättä tule ajatelleeksi, miksi joulukertomus Jeesuksen syntymästä on niin tärkeä, että sitä juhlitaan vuosi toisensa jälkeen – on juhlittu jo vuosisatoja. Edelleenkään tiede ei ole kyennyt täysin selittämään maailmankaikkeuden olemassaolon perimmäisiä kysymyksiä. Aikanaan melkein kielsin kolmevuotiaalta pojaltani tonttulakin pitämisen kirkossa epäsopivuuteen vedoten – sehän kuuluu kansanuskomuksiin! Poikani piti perinteistä pellavaista tonttupukua yllään jouluna yötä päivää. Varhaiskantaiset uskonnot ovat kirjoituksettomia, joten myytit ja muu perinne ovat kulkeneet niissä suullisesti. Siihen valmistaudutaan hartaudella ja sen ympärille rakennetaan joululaulujen soidessa yhteinen juhla perinteineen, lahjoineen, ruokineen, tuoksuineen ja ennen kaikea läheisine ihmisineen. Näin alueen muslimiperheet olisivat kokeneet olevansa tervetulleita juhlaan ja heidätkin olisi huomioitu. Kuten muidenkin uskontoon sidoksissa olevien juhlien kohdalla olen törmännyt joulun aikaan keskusteluun siitä, kenelle joulun vietto kuuluu ja miten sitä on sallittua juhlia ja miten ei. Tunnetuin suomalainen mytologian edustaja on Suomen kansalliseepos, Kalevala. Uskonto on yleisinhimillinen, kaikille ihmisille tunnusomainen ilmiö. On selvää, että juhlalla on jokaiselle yksilöllinen merkitys, eivätkä kaikki todellakaan vietä joulua. Tunnistammekko suuren kertomuksen voiman. Ennen tieteen kehittymistä maailman syntyä selitettiin erilaisten pyhien kertomusten eli myyttien avulla. Moninaisuuden lisääntyessä myös tarve ymmärtää vieraiden kulttuurien kertomuksia ja rakentaa yhteyksiä on osoittautunut välttämättömäksi.. Kirkossa tunsin, että minua pidettiin huonona kasvattajana pojan tonttulakin vuoksi, vaikka tunne oli kyllä täysin sisäisesti rakennettu. Myytin ja sadun erona voidaan pitää sitä, että myytissä tapahtuneita asioita on pidetty tavalla tai toisella tosina, kun taas satuihin on kautta aikain suhtauduttu satuina. Mutta tunnistammeko suurten kertomusten voiman. Tyypillisiä myyttien aihepiirejä ovat esimerkiksi luominen, luonto ja luonnonilmiöt, yliluonnollisia voimia omaavat sankarit, hirviöt ja demonit sekä kuolemanjälkeinen elämä. Suullinen perimätieto on kulkenut kulttuureissa sukupolvelta toiselle niin, että yhteisöjen vanhimmat Aina ei välttämättä tule ajatelleeksi, miksi joulukertomus Jeesuksen syntymästä on niin tärkeä, että sitä juhlitaan vuosi toisensa jälkeen – on juhlittu jo vuosisatoja. Niiden avulla on kasvatettu, varoitettu, neuvottu ja siirretty elämänviisautta nuoremmille sukupolville. Kertomukset ovat kautta vuosisatojen olleet vahvoja opettajia. Opettaja ei pyyntöön suostunut: “Omivat meiltä vielä joulunkin!” Heräsin pohtimaan, mikä olikaan joulukertomuksen merkitys ja miten merkityksen sistäistämisen tulisi näkyä suhteessa toisiin ihmisiin, toisiin uskontoihin ja uskomuksiin. Myytti etsii vastausta suuriin kysymyksiin Tätä pohtiessa on palattava uskonnon ja uskomisen alkulähteille. Vähän toisenlaisesta pelosta yhtenäisyysvaatimuksen kohdalla kertoo se, kun erään monikulttuurisen koulun joulujuhlaa koordinoivaa opettajaa oli pyydetty juhlan avauspuheenvuorossa kertomaan, että Jeesus on myös islaminuskoisille tärkeä henkilö. Sitä juhlitaan myös kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Kaikki suhtautuivat pieneen tonttupoikaan ystävällisesti ja ihaillen
Hadithit on koottu 800-luvulla ja niissä kerrotaan myös Jeesuksesta. Jokaisessa uskonnossa on myös kertomuksien syntyyn liittyvä tarina, joka vahvistaa tekstin pyhyyden ja muuttumattomuuden velvoitteen. Kertojanlahjoja omaavilla on aina ollut suurta valtaa yhteisöissä, eikä se valta ole poistunut. Islamilaisissa maissa Koraani ohjaa sekä yksilön että koko yhteiskunnan elämää. Moninaisuuden lisääntyessä myös tarve ymmärtää vieraiden kulttuurien kertomuksia ja rakentaa yhteyksiä on osoittautunut välttämättömäksi. Se sisältää Bhagavadgitan, Herran laulun, jossa kuvataan, että kuolema ei ole loppu ja ihmisen on täytettävä velvollisuutensa. Jeesuslapseen, joka syntyi syrjäiseen talliin. Näkemällä ja rakentamalla yhteyksiä ja antamalla moninaisuudelle tilaa, voimme rakentaa maailmanlaajuista suurta kertomusta, etiikkaa ja maailmaneetosta, jonka hyväksyvät niin uskonnolliset kuin ei -uskonnollisetkin ihmiset. Näistä tulkintaeroista johtuneista konflikteista on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä omine sääntöineen ja tulkintoineen. Toisaalta, kuten hyvin tunnistamme, kertomusten tulkinnat vaihtelevat uskontojenkin sisällä. Eräs laji on eeppiset runoelmat, joiden ei koeta olevan jumalan ilmoituksia, mutta kuitenkin tärkeitä. Maailmanuskontoja tarkastellessa keskitytään usein uskonnon ulkoisesti näkyviin tuntomerkkeihin: juhliin, vaatetukseen, symboleihin ja pyhiin paikkoihin. Eri uskontojen tuntemus auttaa meitä jokaista kohtaamaan eri uskontojen kannattajia ja ymmärtämään heidän ajatteluja elämäntapaansa. Kun myyttejä alettiin taltioida kirjalliseen muotoon, syntyivät ensimmäiset uskonnolliset opit ja oppijärjestelmät. 47 Ideasta käytännöksi kertovat muille yhteisön jäsenille myyttejä tai muita tarinoita, joita on pidetty tärkeinä hyvinvoinnin ja yhteisön menestymisen kannalta. Pyhiä kertomuksia tarkastelemalla voidaan kuitenkin päästä paljon lähemmäs uskonnon todellista ydintä ja sisältöä -– juuri kertomuksethan luovat perustan opille ja ovat sitä kautta muokanneet uskonnon ulkoisia piirteitä. Millaisia suuria kertomuksia uskonnoilla on. Juutalaisten pyhät kirjoitukset Toorassa ovat kristityille osaltaan tuttuja Vanhasta Testamentista luomiskertomuksineen, käskyineen, kieltoineen, runoineen ja kertomuksineen vaikkapa Nooan arkista ja Joonasta valaan vatsassa. Ja viettää yhteistä joulua!. Myös koraani käsittelee lähes kaikkia ihmisen elämään, kuolemaan ja tuonpuoleiseen liittyviä kysymyksiä. Katsomuksellisesti neutraalia ympäristöä ei ole. Koraani korostaa myös muslimin ja Jumalan välistä välitöntä ja läheistä suhdetta. Tutustu ei uskontojen kertomuksiin Nykypäivän globaalistuvassa maailmassa maailmanuskontojen vaikutus näkyy lähes kaikkialla, kuten esimerkiksi taiteessa, politiikassa ja ihmisten arkielämässä. Näistä keskeisimpiä on Mahabharata, joka on Intian kansalliseepos. Niitä ei pidetä suoraan Jumalalta saatuina ilmoituksina, vaan ne ovat ihmisten monenlaisia pohdiskeluja ja kertomuksia ikuisen maailmanjärjestyksen käsityksistä. Edelleenkin kertomukset kannattelevat yhteisöjen kulttuuria ja luovat siltoja sukupolvien välille. Monissa kulttuureissa myyttien tulkitseminen ja niiden siirtäminen sukupolvelta toiselle uskottiin uskonnollisten ammattilaisten, kuten pappien ja muiden uskonoppineiden käsiin. Koraanin ohella muslimeille tärkeitä ovat myös ”hadithit”, jotka ovat profeetta Muhammedin teoista ja sanoista kertovia lyhyitä kertomuksia. Ihmisarvon, armon ja anteeksiannon sanomaa riippumatta meidän lähtökodistamme, kyvyistämme, pakanallisista tonttulakeistamme ja toiseuden peloistamme. Lähi-idässä syntyneissä uskonnoissa pyhä kirja ymmärretään Jumalan ilmoitukseksi, joten sen arvovalta ja muuttumattomuuden velvoite on hyvin suuri. Maailmanlaajuinen suuri kertomus Mutta palataan taas joulun suureen kertomukseen. Suureen valoon ja lahjaan, jonka hän meille kaikille toi omista lähtökohdistaan huolimatta. Yhteiskuntaan, jossa häntä pidettiin arvottomana. Maailmalla ei ole eloonjäämisen mahdollisuutta, jos emme opi kohtaamaan toisia, kuten Jeesus kohtasi – tuomitsematta. Näissä kaikissa suurissa kertomuksissa on lopulta paljon yhteistä. Kaukoidässä syntyneiden uskontojen pyhistä kirjoista taas on erilaajuisia koosteita. Hindulaisuuteen taas liittyvät Lähi-idän uskonnoista poiketen monenlaiset tekstit. Monet uskontojen pyhät tekstit ovat muotoutuneet myyttien pohjalta. Pikemminkin päinvastoin: se voi vahvistaa tuntemusta omasta uskonnosta ja tukea omaa uskonnollista identiteettiämme ja samalla lieventää pelkoja itsellemme tärkeän menettämisestä. Esimerkiksi Lähi-idässä syntyneiden uskontojen yhteisiin juuriin tutustuminen ei tarkoita oman uskonnollisen identiteetin hämärtymistä eikä uskontojen sekoittamista keskenään
Kiehtovaa. Kiinnitetään heijastimet itseemme, otetaan taskulamput ja lähdetään hämärään seikkailemaan. Mutta niin ei ole ollut aina. (Jes. Näin joulun alla voisimme lähteä etsimään toisenlaista valoa, jouluvaloa. Hei, sehän on aasi. Esimerkiksi keitaalla voi soida itämainen melodia. Mitäpä jos olisikin aivan pimeää. Iisai Aasin askelissa. Heitä odotellessani voisi opettaa teille tämän lauluni. Isäntäväkeni levähtävää parhaillaan tuolla noiden kallioiden suojassa. 48 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Valon lapsina Tämän pyhän hetken voi toteuttaa monin tavoin: joulupolkuna sisällä tai ulkona, näytelmänä, pienesti tai suurellisesti lavastettuna, kokonaisuutena, osissa tai vaikkapa lyhennettynä. Isännälläni Joosefilla on siellä veroasioita hoidettavana. Laulun lopulla Iisai hyvästelee lapset. Olisiko se pelottavaa vai jännittävää. Laulu Tuiki, tuiki tähtönen tai LV 19 Betlehemin tähti Välineet kameli-pehmo suurehko, valaiseva tähti rusinoita ja taateleita. Iisai: Hei, minä olen Iisai, aasi. Lähdemme liikkeelle 2. Mitähän se täällä tekee. Lauletaan Valonsäde. Musiikkia voi käyttää eri tavoin. Teema Matka Kysymys Koska ollaan perillä. Kyllä minua jännittää. Eläinten tarinat ovat hyvin pelkistettyjä. Kahden aikuisen toteutuksessa Hesekiel Härkä kertoo viimeisessä näytöksessä muiden eläinten kommentit kolmannessa persoonassa. Lauletaan aasista. Teema Seikkailu Kysymys Mistä löytyy joulun valo. Hän kehottaa meitä elämään valon lapsina. Kamilla Kamelin karavaanissa Teema Tähti Kysymys Mistä löydämme Kuninkaan. TEKSTI Taina Karvonen KUVITUS Shutterstock Aikuinen: Hei tuolta kuuluu merkillistä ääntä. Katsotaan, kuinka heijastimet kimaltelevat taskulampun valossa. Iisai kopsuttelee paikalle kevyin askelin laulun tahdissa. 1. Jumala lupaa Raamatussa jouluvalosta näin: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Keskustellaan aiheesta lasten kanssa. Sillä tiedättekö mitä: Meille tulee vauva! Se voi syntyä milloin vain. Aikuisia tarvitaan minimissään kaksi: matkanjohtaja ja eläinten ääni. Laulu LV 108, Valonsäde Välineet itse tehtyjä tai valmiita heijastimia taskulamppuja Aikuinen: Suomessa pitkä pimeä talvi. Nykyään meillä on sähköja muita keinovaloja torjumassa pimeää. Hauska nähdä täällä muita matkalaisia. Tulemme Nasaretin kaupungista ja olemme menossa Betlehemiin. 9:1). Laulu KM 2, Aasin askeleet tai LV 4:1, Ratsastaja Välineet aasi-pehmo tai keppihevonen, rytmikapulat/ keppihevoset 3. Minäkin olen matkalla isäntäväkeni kanssa. Lähdetäänpä siis etsimään jouluvaloa. Niitä voi ”lihotella”, ja tapaamiseen voi liittää enemmän vuorovaikutusta. Koska matka on pitkä, hän hankki minut emännälleni Marialle ratsuksi. Ulkona voidaan liikkua hämärään aikaan, sisällä sammutella valoja sen verran kuin hyvältä tuntuu. Aivan pienimmille riittää hyvinkin pelkistetty versio. Soitetaan kapuloilla. En millään jaksaisi odottaa, että pääsemme perille
Lyydia Lampaan laitumella Teema Enkeli Kysymys Mitä ihmettä tämä on. Mutta kukas tuolta tallustelee. Siellä taita olla lampaita ja heidän hoitajiaan, paimenia. Täällähän on paljon tuttuja! Hesekiel Härkä tulee tervehtimään. Lauletaan ja leikitään se. Kameli: Tervehdys teille matkalaiset. Ensin tänne tuli nuori aviopari pyytämään yösijaa. Sekin valaisee pimeässä. Lyydia: Koska täällä on se meidän auttajamme, josta enkeli kertoi. Nyt se nukkuu nyt tuossa Hesekielin ruoka-astiassa. Iisai: Maria ja Joosef. Tulen kaukaa itämailta isäntäni Kasparin karavaanissa. Jeesus-vauvan olisi hyvä olla tavallisen vauvan kokoinen ja seimen hänelle sopiva. Herkkuhetken jälkeen hyvästellään Kamilla. Mutta minun täytyy nyt kiirehtää, etten eksy toisista. Se valo on tämä pienokainen. Minä ole Kamilla, kameli. Ei voi olla totta, sehän on kameli! Moikataanpa sitä. He eivät mahtuneet mihinkään majataloon, ja heidän oli pakko löytää jokin suoja, koska vauva oli syntymässä. Mennään katsomaan. Hesekiel: Ja nyt täällä olette tekin. jouluvirsi niin, että kahden ensimmäisen säkeistön jälkeen vielä kymmenes tai Heinillä härkien / 2 säkeistöä. Sen nimi on Jeesus. Aikuinen: Tuolla kedolla palaa nuotio. Hesekiel Härän heinäkaukalolla Teema Valo Vastaus Olemme löytäneet lapsen, kuninkaan, pelastajan, valon Laulu LV 10:1–2, Heinillä härkien kaukalon ja/ tai LV 8: 1–2, 10, Enkeli taivaan Välineet härkä-pehmo seimi/ joulukuvaelma nukein Kuvaelman voi rakentaa monin tavoin. Sinä voit laulaa mukana, jos laulu on tuttu. Minimissään tarvitaan nukke ja seimi. Jumala on luvannut sen kansallemme. Meillä on hänelle hienoja lahjoja. Se on tuo pieni poika. Aikuinen: Olemme tainneet löytää jouluvalon, sillä Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Ja nyt hän on täällä. Hän ja hänen ystävänsä näkivät taivaalla tuon suuren tähden tuolla. Nyt olemme kaikki kiirehtimässä hänen luokseen. Paimenet sytyttivät tuon nuotion, jotta olisi hiukan valoisampaa ja lämpimämpää. Laulu LV 8: Enkeli taivaan 1-2 Välineet lammas-pehmo haloista, tuikuista ja keltaisesta ja oranssista silkkipaperista rakennettu nuotio 5. Nuotio pitää myös pedot loitolla, ne kun pelkäävät valoa ja tulta. Kannan isäntäni tavaroita; hänellä on paljon kaikkea, sillä hän on kuningas – ja rikas! Hän on myös viisas. Hesekiel: Tervetuloa tänne minun talliini. Lyydia: Iltaa eikun yötä, ystävät, minä olen Lyydia Lammas. Ja sitten se syntyikin. Hesekiel: Ja sitten saapui kokonainen karavaani! Kamilla: Koska tähti kertoi, että suuri kuningas on syntynyt täällä. Oli kylmää ja pimeää ja painauduin emoni kylkeen saadakseni unta. Hei, mehän osaamme tähänkin laulu. He lähtivät seuraamaan sitä, koska he tietävät, että sen ilmestyminen taivaalle tarkoittaa tavallista mahtavamman kuninkaan syntymää. Keitaalla nähty tähti on tuotu seimen ylle. Lauletaan jouluvirresta 2 säkeistöä. Tulkaa ja istukaa hetkeksi tähän keitaalle. Mutta yhtäkkiä taivas valkeni aivan merkillisesti ja näimme enkelin! Pelästyimme kaikki aivan kamalasti, mutta enkeli sanoi: ”Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilon.” Minäpä kerron sen laulaen. Hesekiel: Ja juuri, kun oli toipunut hämmästyksestäni, tänne säntäsi lauma lampaita ja paimenia. Laumani ja sen paimenet olivat tuolla kedolla yöpymässä aivan kuten tavallisestikin. Se, joka seu-raa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. Aikuinen: Tuolla näyttäisi olevan jonkinlainen talli tai suoja. Uskaltaisimmeko mennä hiukan lämmittelemään sen ääreen. Oikeassa paikassa olettekin, sillä täällä on joulun valo. Saatte maistella näitä itämaisia herkkuja. Hienoa, että tulitte juuri tänä yönä, sillä tämä on aivan poikkeuksellinen yö. 8:12) Lauletaan esim. Hän on Jumalan poika. Lyydia Lammas tulee paikalle. Olemme todella iloisia. Melkein mikä vaan joululaulu kelpaa kokoavaksi päätökseksi! 4. Hänestä kasvaa viisas opettaja, joka auttaa meitä kaikkia elämässä. Se on pieni poika. Hän on kuningas, mutta hän ei hallitse näkyvää valtakuntaa, vaan ihmisten sydämiä. Olemme odottaneet tuota auttajaa jo pitkään. Minä olen Hesekiel Härkä ja asustelen täällä. Sehän tulvii valoa. 49 Ideasta käytännöksi Aikuinen: Katsokaapa, kuinka tuolla tuikkii suuri tähti. Olen kokenut aivan ihmeellisiä asioita tänä yönä. Seimen äärellä ihmettelevät ystävämme Iisai, Kamilla, Lyydia ja Hesekiel Härkä.. Olemme menossa tervehtimään tuota uutta kuningasta
Viime itsenäisyyspäivänä omassa kodissani valo lehahti pöydän kulmille asti. Valo tulee vaikka jonkun isomman talon kattopellin kautta – tunkeutuu sisälle. Adventin valo ja siitä laulaminen aloittaa joulukuun: ”Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa.” *Joulukuun sade. Sadekuu : kosketetaan sormenpäitä (ja varpaita) Tähtikuu : silitetään varovasti kasvot, otsa ja posket Lumikuu : otetaan jaloista kiinni ja ”potkutellaan” Synttärikuu : hierotaan rintakehää Piparikuu : annetaan lapselle suukkoja joka puolelle Isompien jumppa Aloitetaan seisten. Lorua voi soittaa erilaisilla soittimilla, taputtaa erilaisilla rytmeillä, körötellä vauva sylissä eri tavoin, tehdä käsiliikkeinä ja -leikkinä, silittää tarina kaverin selkään jne. Se on erilainen kuin marraskuun lotiseva sade, joka vaan mättää taivaalta tavaraa! Sateesta muistan jouluiset hämärät päivät alakoulussa, jolloin harjoittelimme joulujuhlan ohjelmia: ”Arkihuolesi kaikki heitä!” *Tähtikuu! Lapsuudesta maalla muistan kovahkon pakkasillan, juuri ennen joulua. Joulukuu on sadekuu – pisarat tanssii dip dip duu. Joulukuu on tähtikuu – valot tuikkii tuutelis tuu. Varataan tilaa myös lattialla makoiluun: Aurinkokuu : tehdään käsillä isoja venytyksiä ylös, pihanurmelle laskeudutaan alas – tehdään liikettä muutaman kerran. Sadekuu : pompitaan Tähtikuu : asettaudutaan selälleen ja tehdään lumienkeli-kuviota Lumikuu : tehdään vatsalihasliikkeitä Synttärikuu : käperrytään ihan pieneksi keräksi Piparikuu : aletaan purkautua kerästä ostamalla raajoja yksitellen ja ravistellen; lopulta noustaan ylös ja ravistellaan koko kehoa. Joulukuu on synttärikuu – Jeesus seimeen asettuu. Joulukuu on piparikuu – suklaasuukko ja kuusipuu. Koko kuusimetsä verhoutuu harmaaseen, kosteaan vaippaan. Joulukuu on lumikuu – lapsi lapioi, ilahtuu. Tähtikirkas taivas ja nousevan kuun aika houkuttelivat ulos pimeään – siellä ei ollutkaan enää pimeää, vaan sinivuorten yö! Vedimme siskon kanssa potkukelkoilla pitkin peltoteitä ja lauloimme salaperäisesti: ”Sinivuorten yö, siellä uuras työ, se on päättynyt, jo on juhla nyt!” Itse asettauduin myös tunnelmoimaan noiden lauseiden kanssa ja aistimaan kaikilla aisteilla.. Säkeitä toistetaan parikin kertaa, ja samalla silitellään vaikkapa näin (säkeet merkitty ”kuun” mukaan): Aurinkokuu : piirretään lapset ääriviivat pitkillä, rauhallisilla vedoilla. *Joulukuun auringonvalo tulee matalalta . 50 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Mari Torri-Tuominen KUVA Suvi Sievilä Ihmeellinen joulu! Joulukuu on aurinkokuu – pihanurmi punertuu. Ulkona jäisen punertava valo seuraili meren rantoja ja tuuli pyyhkäisi taivaan tyhjäksi pilvistä. Se myös yllättää! Kotona saattaakin joku nurkka valaistua paikasta, jonne ei muutoin ikinä valo yllä. Joulu ja joulukuu! Essi Nyyssönen runoilee Kirkkomuskari 2 -kirjassa näin: Lorusta saa kivan vauvan hierontaleikin Vauva makoilee selällään alustalla
Sävelten nimet voi olla merkitty paloihin myös c1 tai g, tms; se tarkoittaa säveltasoa; siis korkeutta, jolta kyseinen sävel soi. Laulu tulee kuunneltaviksi Pieni on suurin -lehden materiaalit palstalle. Millaista ilmapiiriä luomme. 12 1. Esimerkiksi: • Kokeilkaa kaanona! Joko puolesta tahdista (Taivaallinen -sanan jälkeen), yhden tahdin jälkeen tai neljän tahdin jälkeen. Laulu tulee kuunneltaviksi www.pienionsuurinlehti.fi/lisamateriaalit *Joulukuun lumi tuiskuaa ja tuivertaa ; täyttää joka paikan. Glo ri a, in ex cel sis De o. Joku liittyy siihen ketjuun ensimmäistä kertaa; hieman toisten auttamanakin. ja san. Paimen ihmeissänsä ryhtyy laulamaan. Tai vaal li nen kan sa nii tyn va lai see. Glo ri a, in ex cel sis De o. 51 Ideasta käytännöksi Laula – leiki – liiku -palstan taustamateriaalina käytetään Lasten Keskuksen Kirkkomuskari 2 -kirjaa. 2. Heli Vapaakallio Taivaallinen kansa Esitysohje • Laulun voi säestää yhdellä soinnulla. KIRJA Joulun iloja ja tunnelmia – ihmeellisen ihanaa aikaa! Taivaallinen kansa on tässä laulussa enkeleitä, jotka kertoivat paimenille tiedon Jeesuksen syntymästä, ja lauloivat myös kunniaa Jumalalle. Harvoin se tulee hitaan romanttisesti alas, isoina hiutaleina niin kuin elokuvissa. Gloria, in excelsis Deo. 44 44 44 Säv. Kulttuuriperintöön kuuluvilla lauluilla liitymme pitkiin ketjuihin ja toisaalta rakennamme uusia. ”Piparintuoksua, tonttujen juoksua; siinäkö joulu on?” Joulu on piparia ja suklaata, lahjoja, poroja ja pukkeja, joulupuita ja kuusipuita. sana ”joulukirkko” lehauttaa hajuaistiini kolmesataa kostean kahisevaa toppapukua tulemassa kirkkoon) kuin vaikkapa äänirekisterinkin. Ne voi lausua suomalaista latinaääntämystä noudattaen: eli ”glooria, in ekselsis deoo”. tai Taivaallinen kansa Taivaallinen kansa on Heli Vapaakallion tekemä laulu, joka löytyy kirjasta Raamattulauluja lapsikuoroille, Lasten Keskus.. Mitä lauluja laulamme ja missä yhteyksissä. Tai Jouluyö, juhlayö vie seimelle ja syntymän ihmeeseen. Taivaallinen kansa laulun aloittaa. Pai men lam pai nen sa hei tä kat se lee. Gloria, in excelsis Deo. Eräänä kanttorityön joulukuuna laskin kuulleeni ja nähneeni jouluevankeliumin 24 kertaa; vessapaperirullahahmoesityksistä jouluyön messun hartaaseen luentaan. Erilaisten joulujen muistoista voisi kerätä niin tuoksurekisterin (esim. Huomaa ohjeissa oleva kaanon -laulun mahdollisuus myös. Jos käytössä on erilaisia laattasoittimia tai yksittäisiä paloja, voi laulua säestää sävelillä C ja G. *Synttärikuu! ”Heinillä härkien kaukalon” on kovin tunnettu ja tykätty joululaulu. Ja joulu on enkeleitä, paimenia kedolla, talli, Jeesus, Maria ja Joosef. Sehän ulottaa sanomansa jo kauas joulusta, Jeesuksen maallisen elämänkaaren toiseen päähän. Muistot; hajut, tunnelmat ja tuntemukset! Millaisia muistoja haluamme välittää lapsille. Latinankieliset sanat Gloria, in excelsis Deo merkitsevät juuri Kunnia Jumalalle korkeuksissa. Sävelet voi soittaa myös pianolla, uruilla, melodiikalla. Joskus niinkin; ja silloin lauletaan ”Hiljaa leijaa maahan hiutaleet”. • Laulua voi säestää myös ksylofonipaloilla, muilla laattasoittimilla tai käsikelloilla sävelillä C ja G
Aivotutkimuksella on pystytty todentamaan, miten kipeä kokemus yksinäisyydestä. Varhainen kiintymyssuhde suojaa Junttilan tutkimusten mukaan on olemassa useampia riskitekijöitä yksinäisyyden alkamiselle ja pitkittymiselle. Taustalla voi olla vanhempien oma yksinäisyys, joka heikentää lapsen kohdalla toimivien sosiaalisten mallien saamista elämäänsä. Myöhemmässä iässä mukaan tulevat koulukiusaamisen ja kaverisuhteiden puuttumisen ongelmat. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu, vanhempien tunnekylmyys ja esimerkiksi se, ettei lapsen kanssa keskustella, saa lapsen vetäytymään omaan kuoreensa. Lapsen ujous, arkuus, introverttius, estynyt tai pelokas persoonallisuus luovat pohjaa yksin jäämiselle ja ulkopuolisuuden kokemiselle. Yksinäisyys yhteiskunnallisena kriisinä TEKSTI Tiina Haapsalo KUVA Tammi/Kristian Tervo Junttila on kirjoittanut kirjat Kavereita nolla (2015) ja Kaiken keskellä yksin (2018), kustantajana Tammi.. 52 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA Lapsiasiahenkilöiden vuotuisen koulutuspäivän aloitti yllä olevan otsikon mukaisesti kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila, joka on tutkinut yhteiskunnassamme vaikuttavaa yksinäisyyttä lasten ja nuorten elämässä. Aivojen etulohkossa on kohta, jossa yksinäisyyden kokemus saa aikaiseksi samankaltaisen jäljen kuin fyysinen kipu! Alla nuoren henkilön toteamus omasta tilanteestaan Niinan viime keväisen kyselyaineistosta: ”Näkymättömyys aiheuttanut minulle aiemmin katkeruutta ja vihaa, nykyään olen jo niin tottunut siihen, että ajattelen ansaitsevani sen ja pyrin satuttamaan ja mitätöimään itseäni aina pahemmin kuin muut.” Vaikuta yksinäisyyden kierteeseen Niinan viesti päivän koulutuksessa oli, että yksinäisyys on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia, mutta jonka vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja, kun niihin vain tartutaan! Jokainen yksinäinen tarvitsee vahvistusta sosiaalisissa ja sosiokognitiivissa taidoissaan ja tätä vahvistusta on tarjolla matalan kynnyksen sosiaalisissa kontakteissa, kuten seurakuntien tarjoamassa kerhotoiminnassa. Työntekijöinä ja seurakuntalaisina meidän on syytä olla vieläkin tarkempia havainnoimaan ryhmissämme yksin jääneet ja etenkin ne, joilla ei ole voimia tai kykyä tulla seurakunnan toimintaan mukaan. Yksin jääminen ja yksinäisyyttä pitkään kokeneella yksinäisyys voi muuttua osaksi identiteettiä, ja silloin yksilö tutkii ympäristöään ”yksinäisyyden silmälasien” ja ulkopuolisuuden kautta. Ainoastaan ihmisiä, joilla on uskallusta ja aikaa!” Lapsiasiahenkilöt koolla Helsingissä 6.10. Tutkimuksissa on myös todettu, että yksinäisyys on yli sukupolven menevä kokemus. Niina päätti koulutuskokonaisuutensa lauseisiin, jotka jäivät varmasti terveisiksi myös lapsiasiahenkilöille eri puolille seurakuntia: ”Kohtaamattomuus kyseenalaistaa olemassaolon, satuttaa ja sairastuttaa, mutta on samalla jotain sellaista, jonka muuttaminen ei vaadi ihmeitä. Kasvattajilla on aivan erityinen tehtävä pyrkiä muuttamaan tällaisen lapsen tai nuoren ajatusvääristymiä ja negatiivista kuvaa itsestään sekä vahvistaa hänen sosiaalista resilienssiään. Jos lapselle ei ole muodostunut varhaisessa lapsuudessa turvallista kiintymyssuhdetta häntä hoitavaan aikuiseen, luo se jo arkuutta ja luottamuksen puutetta solmia sosiaalisia suhteita. Vakavan aiheen olimme pyytäneet Niinalta, koska lapsiasiahenkilöt ovat omalta osaltaan huolehtimassa seurakunnissa myös niiden lasten ja nuorten äänen kuulemisesta, jotka ovat vaarassa jäädä täysin yksin tai ovat kokonaan jäämässä ulkopuolisiksi. Kävimme myös keskustelua siitä, miten tärkeää on, että seurakunnankin kaikissa kasvatusja koulutustilanteissa vaikutetaan muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen
Vuoden kuluttua vastaava konferenssi järjestetään Belgiassa, ja se on avoin kaikille Godly Play -ohjaajakoulutuksen käyneille, joita meillä Suomessakin on noin 200. 53 Ideasta käytännöksi Vuoden 2018 teema on osallisuus Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän ympärille järjestetään erityisesti kouluille suunnattu toiminnallinen lapsen oikeuksien viikko 19.–23.11. Vuodesta 2020 alkaen lapsen oikeuksien päivästä tulee vakiintunut liputuspäivä, mikä tarkoittaa, että sen kohdalle kalentereihin tulee jatkossa lipunkuva. Lindholm huomioi työssään erityisen monipuolisesti ja laajasti vauvaperheet. Syyskuun 28. Seurakuntalaisten elämän asettaminen toiminnan suunnittelun keskiöön on työtä, jota on helppoa sekä suuri ilo kehua”, sanoo piispa Laajasalo. Lapsen oikeuksien viikon järjestää lapsen oikeuksien viestintäverkosto, jota koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ 20.11. www.lapsenoikeuksienviikko.fi KUVAT Satu Reinikainen. “Lindholm on tehnyt pioneerityötä kehittäessään perinteistä perhekerhotyötä seurakuntalaisten toiveista ja tarpeista käsin. Kuva: Sirpa Päivinen. Suomen terveiset lensivät iloisesti suoraan kohti osallistujia. Suomesta konferenssiin osallistui kolme Godly play kouluttajaa: Anita Ahtiainen, Satu Reinikainen ja Tuula Valkonen. Se mahdollistaa koko perheen osallistumisen toimintaan. KURKISTUKSIA Vauvan päivän kunniaksi vauvamyönteisen seurakunnan erityismaininta Korson seurakunnan perhekerhotyöntekijä Erja Lindholmille Erja Lindholm on työskennellyt lasten ja perheiden parissa 40 vuotta. päivänä vietettiin toista kertaa valtakunnallista vauvan päivää. Korson seurakunnassa toimii Lindholmin ansiosta säännöllinen iltaperhekerho. Lapsen oikeuksien viikon perjantaina järjestetään myös kansallinen Lapsi mukaan töihin -päivä (www.lapsimukaantoihin.fi), jonka toteutusta koordinoi lapsiasiavaltuutetun toimisto yhdessä Lastensuojelun keskusliiton sekä työja elinkeinoministeriön kanssa. Kirkkohallitus ja Nuori kirkko ovat luoneet vauvaystävällisen seurakunnan tunnusmerkit, ja niiden pohjalta Helsingin piispa Teemu Laajasalo nosti vuonna 2018 vauvamyönteisten seurakuntien esimerkiksi Helsingin hiippakunnasta perhekerhotyöntekijä Erja Lindholmin. Ihmisen spiritualiteettia ja elämän matkaa ihmeteltiin Katrin Lordin johdolla – mitenpä muuten, kuin yhteistä kertomusta rakentaen. Tänä vuonna olimme koolla Hollannissa 22.–23.9. Idea illalla tapahtuvasta perhekerhosta mahdollistaa vauvaperheen näkemisen laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat myös isovanhemmat ja kummit. GP-kehittäjät koolla Hollannissa Euroopan Godly Play kouluttajat kokoontuvat vuosittain jakamaan, ihmettelemään ja kehittämään
Talliin tuli paljon vieraita pimeän yön keskeltä. Ikkunan takana pilkkopimeää. Kotona on kaunista. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Kuka siivosi joulun lapsen tallin. He keskittyivät lapseen. Laitan kuusen täyteen koristeita Kynttilän liekki on jännittävä, siihen ei saa koskea. Piparkakku meni vähän vinoon. KUVA Vastavalo / Antero Aaltonen Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Tähtitaivas oli kirkas. Näen lasissa oman naamani, kun yritän katsoa ulos. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Missä on valo. Ehkä siellä oli hämärää, eikä sotkuja näkynyt
55 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Luterilainen ihme on pussin pohjalle unohtunut karkki, joka löytyy hädän hetkellä. 27,90€ 25,90 € Mikä on ihme. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATI PIRTTIMAA Jumalan oma maailmaa varten Kristittynä elämisestä K AISA K ARIR ANTA Ihmeellinen matkakirja Miten elää ja kasvaa kristittynä niin, että hengellinen elämä olisi osa jokapäiväistä arkeamme yksinkertaisena kuin hengitys. Tapahtuuko ihmeitä ylipäätään?. ISBN 9789522889423 Mitä on kristittynä eläminen tässä maailmassa. Ihmeitätekevien ikonien, patsaiden ja paikkojen tarinat yllättävät matkaajan, ja käsitys ihmeistä kirkastuu. Tätä pohtii Kati Pirttimaa teoksessaan, jonka innoittajana on Ionan yhteisö Skotlannista. Ihmeellinen matkakirja kuljettaa lukijaa ympäri Eurooppaa ihmeiden perässä. Matkaa tehdään rukoustekstein ja lyhyin pohdinnoin niin päivittäisestä rukouselämästä, arkisen työn merkityksestä kuin luomakunnan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä. ISBN 9789522889386 KOKO 183 s. Mikä on ihme. Tapahtuuko ihmeitä ylipäätään. KOKO n. Ihmiset, jotka matkustavat ihmeitä tekeviin paikkoihin, toivovat niiltä enemmän. 199s. Matka suuntautuu niin Ranskan Lourdesiin ja Portugalin Fatimaan kuin Pyhtitsan luostariin ja Uspenskin katedraaliin