1 Teema MIHIN SUOMALAINEN VARHAISKASVATUS on menossa – ja kenen ehdoilla. 6 2019 PEDAGOGIIKAN johtaminen Joulun tähdet
Hinta a 3,90, myydään 5 kappaleen nipuissa (19,50 e) Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CECILIA HEIKKILÄ Kissa Lempisen joulukiemura KUVITUS JA TOTEUTUS KIRSI TAPANI Askartele jouluseimi Eräänä kylmänä joulukuisena päivänä kissa Lempisen ihanaan punaiseen villaneulepuseroon ilmestyy salakavala reikä... ja neule alkaa purkautua. Jouluseimi on kaunis ja joulun ytimen tavoittava lahja lapsiryhmille kotiin vietäväksi tai yhdessä askarreltavaksi. Seimivihot myydään viiden kappaleen nipuissa. Tilaa Jouluseimeä jaettavaksi joulunaikaan seurakuntasi lapsija perhetyössä. Hahmot on helppo leikata irti, ja niiden avulla voi leikkiä ensimmäisen joulun tapahtumia joko vihon mukana seuraavan joulukertomuksen tai jouluevankeliumin pohjalta. Minne etsintäretki lopulta johdattaa kissa Lempisen ja löytyykö langan päästä yllättävä ystävyys. Kauheus ja hirveys! Talvi ilman omaa puseroa olisi pitkä ja kylmä, eikä sellainen tule kuuloonkaan. Askartele Jouluseimi välittää joulun sanomaa niin kerhoon, päiväkotiin kuin perheisiin. ISBN 9789523541146 Hinta 19,00 19,00 € UUTUUS! 3,90 € UUTUUS! ISBN 978-952-354-159-7 Koko 210 x 297 mm, 24 s. Kissa Lempinen jäljittää lankaa kaikilla kissanvaistoillaan. Lanka kiemurtelee läpi kujien, kipuaa villinä pitkin seiniä ja kurottelee kohti kaupungin kattoja ja torneja. Jouluseimi-vihosta rakentuu viehättävä seimiasetelma, jonka on tänä vuonna toteuttanut Kirsi Tapani
Minne etsintäretki lopulta johdattaa kissa Lempisen ja löytyykö langan päästä yllättävä ystävyys. Lanka kiemurtelee läpi kujien, kipuaa villinä pitkin seiniä ja kurottelee kohti kaupungin kattoja ja torneja. Hinta a 3,90, myydään 5 kappaleen nipuissa (19,50 e) Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille Tilaa jouluseimi jaettavaksi lapsille Amelia käy päiväkerhoa Tuusulassa. 3 Teema Leikimme serkun kanssa kerhossa joka päivä. Jouluseimi-vihosta rakentuu viehättävä seimiasetelma, jonka on tänä vuonna toteuttanut Kirsi Tapani. Meillä on samanlaiset pehmolelut! Näin sanoitti 4-vuotias Amelia. Kauheus ja hirveys! Talvi ilman omaa puseroa olisi pitkä ja kylmä, eikä sellainen tule kuuloonkaan. Askartele Jouluseimi välittää joulun sanomaa niin kerhoon, päiväkotiin kuin perheisiin. Kissa Lempinen jäljittää lankaa kaikilla kissanvaistoillaan. Hahmot on helppo leikata irti, ja niiden avulla voi leikkiä ensimmäisen joulun tapahtumia joko vihon mukana seuraavan joulukertomuksen tai jouluevankeliumin pohjalta. Anita kuvasi Amelian ja serkkunsa Nellin leikin tiimellyksessä.. Kerhoa ohjaavat Anita Lindqvist ja Susanna Soininen. Jouluseimi on kaunis ja joulun ytimen tavoittava lahja lapsiryhmille kotiin vietäväksi tai yhdessä askarreltavaksi. ja neule alkaa purkautua. Tilaa Jouluseimeä jaettavaksi joulunaikaan seurakuntasi lapsija perhetyössä. ISBN 9789523541146 Hinta 19,00 19,00 € UUTUUS! 3,90 € UUTUUS! ISBN 978-952-354-159-7 Koko 210 x 297 mm, 24 s. Seimivihot myydään viiden kappaleen nipuissa. Lapsen silmin KUVA Suvi Sievilä facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi CECILIA HEIKKILÄ Kissa Lempisen joulukiemura KUVITUS JA TOTEUTUS KIRSI TAPANI Askartele jouluseimi Eräänä kylmänä joulukuisena päivänä kissa Lempisen ihanaan punaiseen villaneulepuseroon ilmestyy salakavala reikä..
12 Leena Lahtinen: "Pedagoginen johtajuus on yhteinen tehtävä". 4 Teema Teema : PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Lapsen silmin Pääkirjoitus Varhaiskasvatuksen johtajat barrikadeille Teema Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa. Kolumni Muutoksessa oleva varhaiskasvatus Teema Pedagoginen johtajuus on yhteinen tehtävä Me tekijät Me tekijät Dialogisuus lisää työhyvinvointia Me tekijät Joulun lumoa konttikirkossa Me tekijät Kurssinmuutos kohti koteja Nuori kirkko Luotu liikkumaan -hanke Oikeissa töissä Pedagogiikan johtamisen merkityksestä 7 kysymystä Vuoden 2019 lastenohjaaja Marja Okkola Kirkon talolta Hyvä päivä yhdessä Kouluttaudu, osallistu Kirjahylly Digileikit Pikku toukka paksulainen Papin päiväkirjasta Kohti uutta rohkeasti! Ideasta käytännöksi Luovat lapset Loppiaiseksi saksankieliseen Eurooppaan Raamattua leikkien Joulun tähti Raamattua leikkien Tähti näyttää tien Kurkistuksia Lastenkirkko Perhemessu Kynttilänpäivän mukulamessu Katsomuskasvatus "Korikirjasta" antimia katsomuskasvatuksen arkeen Laula – leiki – liiku Tähtiä, tähtiä Pyhiä hetkiä Hyvä hetki yhdessä Hiljaisuuden ikkuna TÄSSÄ NUMEROSSA 40 Tähti näyttää tien 3 5 6 11 12 36 39 40 43 44 46 49 50 52 54 20 Joulun lumoa konttikirkossa 16 20 22 24 25 26 28 30 32 33 34 6 Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa
Varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi Keltikangas-Järvinen kannustaa varhaiskasvattajia nousemaan barrikadeille.” Liisa Keltikangas-Järvinen vertaa varhaiskasvatuksen toteutumisen haasteellisuutta kirurgin työhön: ”Jos kirurgille annettaisiin yhtä aikaa kolme potilasta, toimimaton veitsi ja yksi lampuista olisi palanut, hän toteaisi tilanteen mahdottomuuden eikä suostuisi leikkaamaan.” Varhaiskasvatusta johdetaan ns. Nuorten Keskuksen pääsihteerinä työni keskittyi rippikouluikäisten ja sitä vanhempien nuorten todellisuuteen. Minun on helppo uskoa, että varhaiskasvatuksen johtamisesta vastaavat työntekijät selättävät ne haasteet, joita päiväkotien johtaminen heidän eteensä tuo. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numeroiden 1/19 ja 4/19 mukana sekä Pulmun jyväsiä -liite päiväja perhekerhoille numeron 2/19 liitteenä 3. Lasten hyvä edellyttää paitsi johtamiselta myös alaistaidoilta parasta mahdollista. Tämä lehti puhuu varhaiskasvatuksen johtamisesta. 5 Teema Varhaiskasvatuksen johtajat barrikadeille! Minusta tuli Nuori kirkko ry:n kehittäminen ja palvelut yksikön johtaja vuoden 2017 alussa, kun kolme kirkollista kasvatusalan järjestöä yhdistyi. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olen nähnyt, kuinka vahvalla ammatillisella osaamisella varhaiskasvatusta maassamme toteutetaan ja johdetaan. Johdin sitä ennen yli 20 vuotta yhtä yhdistyneistä järjestöistä, Nuorten Keskus ry:tä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 81 € 12 kk 84 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 34 € 12 kk 37 € Irtonumero 13,50 Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. On iso merkitys, onko ryhmässä 18 vai 21 lasta. On aika nousta barrikadeille puolustamaan varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen mahdollistumista lapsen kehityksen kannalta oikean kokoisissa ryhmissä! Eija Kallinen 6 2019 JULKAISIJA NUORI KIRKKO RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Kuluneiden kolmen vuoden aika nykyisessä tehtävässä on mahdollistanut minulle kurkistuksen varhaiskasvatukseen. Keskustelu olemassa olevista rakenteista on kuitenkin vähäistä, vaikka tutkimukset osoittavat, miten ryhmän koko vaikuttaa ryhmädynamiikan muodostumiseen. kouluttajamme. Yhdestä asiasta huomaan kuitenkin kantavani huolta. Siitä psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen toteaa lehdessä: ”Yksi varhaiskasvatuksen laatua määrittävä tekijä on ryhmän koko. Sanon tarkoituksella kurkistuksen, sillä Nuoren kirkon varsinaiset sisältöosaajat varahaiskasvatuksen saralla ovat mm. sisäänpäin kääntyen varmistamalla, että päiväkodeissa ja seurakuntien kerhoissa toteutuu lapsen etu, mutta sitä johdetaan myös kääntyen ulospäin eli vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, niin ettei yhdenkään varhaiskasvattajan tarvitse toimia kuten edellä mainittu kirurgi kehnoine välineineen. Olen vaikuttunut näkemästäni ja kuulemastani. vuosikerta PAINOPAIKKA Forssa Print Oy MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS eija.kallinen@nuorikirkko.fi. (09) 6877 4510, www.nuorikirkko.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA OY PÄÄTOIMITTAJAT Eija Kallinen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@nuorikirkko.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Minna Kaihlanen Taina Karvonen Saija Kronqvist Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh
Millä varhaiskasvatuksen laatua mitataan. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock. Entä kuka todellisuudessa ohjaa varhaiskasvatusta. Aiheesta olivat keskustelemassa psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen. 6 Teema TEEMA Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa ja kenen ehdoilla
Vaikutusten vaikea todentaminen Varhaiskasvatuksen pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikea näyttää toteen. Myös varhaiskasvatus on arvo sinänsä. TEEMA Liisa Keltikangas-Järvinen ja Lasse Lipponen saapuivat pienen yleisön eteen Helsingin Seurakuntayhtymän tiloihin pohtimaan varhaiskasvatusta ja sen tulevaisuutta. – Miksi tämä ei riitä. – Tällä hetkellä lapsuus ei ole itseisarvo, vaan se nähdään pikemminkin valmennuskurssina työelämään, mikä ei ole kehityspsykologian mukaista ajattelua. –Tämä on surullista. Se ei tasoita eroja, vaan kasvattaa niitä. – En sano, ettei varhaiskasvatuksella olisi mitään pitempiaikaista merkitystä. Esimerkiksi laajan sanavaraston omaava lapsi saa varhaiskasvatuksesta huomattavasti enemmän irti kuin suppean sanavaraston omaava lapsi. Lapsen jokaisella aikakaudella on oma kehitystehtävänsä. Varhaiskasvatuskeskustelussa tulisikin miettiä tavoitetta. Varhaiskasvatusta pidetään tasa-arvoa lisäävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena satsauksena. Pilottihankkeessa on ollut mukana kahdeksan maata. Käsitys varhaiskasvatuksesta taloudellisena satsauksena lähti liikkeelle tutkimuksista, joissa koulutuksen todettiin olevan hyvä taloudellinen investointi. Emme voi ajatella, että yksi vaihe valmentaisi seuraavaan. – Nykyiseen käsitykseen lapsuudesta ja koulutuksesta vaikuttavat globaalisesti suurimmat koulutusvaikuttajat OECD ja Maailmanpankki, jotka määrittelevät niin varhaiskasvatuksen kuin koulujenkin sisältöjen suuntaa, Lipponen toteaa. OECD on järjestänyt PISA-testejä myös pikkulapsille. Lipponen on Keltikangas-Järvisen tavoin huolissaan lapsuuden itseisarvosta. Globaalisti vaikuttava trendi syrjäyttää perinteistä varhaiskasvatusta, ja kognitiivisten taitojen harjoittaminen aloitetaan yhä varhaisemmassa vaiheessa, Lipponen murehtii. Aivan kuin väittäisin, että teidän työelämällänne ei ole mitään merkitystä, vaan sillä valmennetaan teitä vanhuuteen, psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen vertaa. Nykyisessä yhteiskunnassa varhaiskasvatus on välttämättömyys, siksi se on rakennettava mahdollisimman laadukkaaksi. Taloudellinen investointi. 7 Teema Mihin suomalainen varhaiskasvatus on menossa ja kenen ehdoilla. Miksi meidän pitää perustella varhaiskasvatuksen merkitystä valheellisilla argumenteilla. Tilaisuus oli keskusteleva ja rento, mutta suora ja konstailematon. – Varhaiskasvatuksen tulisi sinällään tuottaa lapselle iloa ja nautintoa ilman, että siitä seuraa jotain aikuisuudessa. – Lapsuus on arvo sinänsä. Vaikutus ulottuu noin kahteen ensimmäiseen kouluvuoteen, ei pidemmälle. Sen merkitystä ei tule perustella tutkimusnäytöllä, joka ei ole totta. – Keitä varten kasvatusja koulutusjärjestelmä on oleLasse Lipponen ja Liisa Keltikangas-Järvinen ovat huolissaan lapsuuden itseisarvosta. OECD:n mielestä hanke on ollut äärimmäisen onnistunut. Tätä keskustelua ei käydä, vaan varhaiskasvatuksen merkitystä perustellaan tulevaisuuden vaikutuksilla. Julkisessa keskustelussa käsitys lapsuudesta on kapeutunut. – Keitä varten kasvatusja koulutusjärjestelmä on olemassa, ja mikä sen perimmäinen tehtävä on. Vai panostetaanko siihen, että kaikki saavat saman kasvatuksen ja opetuksen, jolloin parhaat lähtevät entisestään kukoistamaan. Milloin olemme antaneet tämän tapahtua. – Kaikki tutkimukset osoittavat, että tehokkaasta varhaiskasvatuksesta hyötyvät parhaiten hyväosaiset lapset. KATSELE. Jos lasten välisiä tasoeroja halutaan pienentää, tähän tulisi olla erilaisia toimenpiteitä. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Lasse Lipponen myöntää, että kiinnostus varhaiskasvatukseen on kasvussa juuri Keltikangas-Järvisen mainitsemista syistä. Toinen kysymys on, pitääkö sen riittää pidemmälle. Keltikangas-Järvisen mukaan yksi kyseenalaisista väittämistä on, että varhaiskasvatus lisäisi tasa-arvoa. Nyt testausta laajennetaan myös muihin maihin. Keltikangas-Järvisen ja Lipposen keskustelu on katsottavissa videotallenteena Nuori kirkko ry:n Facebook-sivulta. Meillä ei vain ole siitä mitään näyttöä
Tutkii leikillistä oppimista ja vuorovaikutusta eri toimintaympäristöissä. WSOY, 2012 Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY, 2016 Pienen lapsen sosiaalisuus. 8 Teema TEEMA KUKA LIISA KELTIKANGAS-JÄRVINEN Psykologian professori emerita. Työskennellyt Helsingin yliopistossa. WSOY, 2008 Temperamentti ja koulumenestys. WSOY, 2010 Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Kirjoittanut useita alan teoksia, muun muassa: Hyvät tyypit, temperamentti ja työelämä. WSOY, 2006 KUKA LASSE LIPPONEN Kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto. Tunnetaan erityisesti temperamenttitutkimuksista. Tunnettu Tutkiva oppiminen -kirjojen yhtenä kirjoittajana.
Takaisin ytimeen Lasse Lipponen nyökyttelee päätään Keltikangas-Järvisen mielipiteille. Varhaiskasvattajien tulisi käydä samankaltaista laatukeskustelua. – Lämpimällä ja välittävällä vuorovaikutussuhteella näyttäisi olevan hyvä ennuste muun muassa oppimiseen. Näin ei kuitenkaan ole. On iso merkitys, onko ryhmässä 18 vai 21 lasta. Ilman ohjausta lapset eivät opi sosiaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi Keltikangas-Järvinen kannustaa varhaiskasvattajia nousemaan barrikadeille. Lapset oppivat kyllä lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan myöhemminkin. Lapsessa oleva mahdollisuus kokea empatiaa voidaan myös helposti tukahduttaa. Miltä minusta tuntuu, kun minua lohdutetaan. On sanottu, että kolmeja viisivuotiaan aivojen välinen ero on yhtä suuri kuin 20ja 60-vuotiaan, Keltikangas-Järvinen painottaa. Elämme kasvatuksen ja opetuksen näkökulmista mielenkiintoisia aikoja”, pohtii Lasse Lipponen.. – Aihetta tutkittaessa huomattiin, että joissain päiväkodeissa joku itki aina, joissain ei itketty koskaan. Rauhalliset rotatkin tulevat aggressiiviseksi, jos ne joutuvat liian suureen ryhmään. Keskustelu olemassa olevista rakenteista on kuitenkin vähäistä, vaikka tutkimukset osoittavat, miten ryhmän koko vaikuttaa ryhmädynamiikan muodostumiseen. Yksi varhaiskasvatuksen laatua määrittävä tekijä on ryhmän koko. Kun keinot loppuvat, tilanteita aletaan ratkaista aggressiivisesti. – Tiedämme, että jos ryhmää ei tiukasti ohjata, se tuottaa kilpailua, kiusaamista ja käyttöön astuvat viidakon lait. Se on tehokas tapa, jonka jo lapsi osaa hyödyntää, Keltikangas-Järvinen huomauttaa. Empatian herättäminen on kuitenkin mahdollista, mutta se vaatii päivittäistä keskustelua ja tavoitteellista ohjausta. 9 Teema TEEMA massa, ja mikä sen perimmäinen tehtävä on. – Laadun tarkastelun tulisi lähteä lasten kehitysvaiheiden ja tarpeiden määrittelystä. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että lapsi oppii leikkimällä. Elämme kasvatuksen ja opetuksen näkökulmista mielenkiintoisia aikoja. – Liittäisin jokaiseen päivään yhteisen hetken, jossa käsitellään lasten omia ja toisten tunteita. Hän pyrkii luomaan samaa henkeä lastentarhanopettajaopiskelijoihin. Suomessa on totuttu pärjäämisen ja reippauden kulttuuriin, johon lohduttaminen ei ole kuulunut. – Jos joku lapsista kaatuu, muut lapset odottavat tämän saavan osakseen lohdutusta ja kääntyvät katsomaan aikuista. Hän kertoo tehneensä viimeiset kolme vuotta aiheesta arjen tutkimusta. Lasten tulee saada olla lapsia. Erittäin harvoin kuulee keskustelua empaattisten ja vahvan moraalin omaavien ihmisten kasvattamisesta, sillä mittaukset perustuvat oppimiseen ja oppimistuloksiin. – Tämä saattaa selittää sen, että Suomi on ollut pitkään PISA-tutkimuksen kärkimaita. Pyrin tekemään oppilaistani aktivisteja. Miltä minusta tuntui, ja miltä toisesta mahdollisesti tuntui. Itkun määrä riippui päiväkodin traditiosta, miten itkevään lapseen suhtauduttiin, Keltikangas-Järvinen lisää. Ilman tutkimustulosta tätä on vaikea todistaa, mutta jos joku näin sanoisi, en väittäisi vastaan. – Jos kirurgille annettaisiin yhtä aikaa kolme potilasta, toimimaton veitsi ja yksi lampuista olisi palanut, hän toteaisi tilanteen mahdottomuuden eikä suostuisi leikkaamaan. Lapsia ei ole määrätietoisesti opetettu, vaan lapsille on annettu mahdollisuuksia ja aikaa leikkimiseen. Laadun määrittelyä Laadukas varhaiskasvatus tapahtuu sopusoinnussa lapsen kehityksen kanssa. Tutkimuksista nousee esiin yksi selkeä varhaiskasvatuksen laatua selittävä tekijä; aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde. Jos he toteaisivat työn tekemisen olevan yksinkertaisesti mahdotonta ja kieltäytyisivät työskentelemään huononoissa olosuhteissa, rakenteet muuttuisivat nopeasti. Itku lisää itkua Lasse Lipponen innostuu Keltikangas-Järvisen ehdotuksesta. Keltikangas-Järvisen mukaan on virheellistä ajatella, että varhaisesta oppimisesta alkaisi kehitys, joka ennustaisi lapsen myöhempää kehitystä. Yksi varhaiskasvatuksen laatua määrittävä tekijä onkin päiväkodissa esiintyvän itkun määrä. Kun aikuinen ottaa muut ryhmän lapset tilanteeseen mukaan, he ovat innokkaita lohduttamaan ja osallistumaan toisen suruun. – Itse keskittyisin lukemaan lapsille, tekemään käsillä erilaisia asioita, rakentaisin pitkäkestoisia leikkejä ja leikkisin lasten kanssa. Mitä voin silloin tehdä. Entiseen ydintekemiseen ei kuitenkaan uskalleta täysin mennä siitä pelosta, että emme enää pärjäisi globaalissa kilpailussa. – Rakennamme kilpailukeskeistä maailmaa, jossa lapsen empatian kyky ei kehity itsestään, moraalista ja etiikasta puhumattakaan. Tapausten ja kertomusten avulla voidaan keskustella, mitä tapahtui, mikä oli oikein ja mikä oli väärin. Olen vakuuttunut, että tämä on paras tapa tehdä varhaiskasvatusta. – Korostan oppilailleni, etteivät he menisi kentälle alistumaan, vaan muuttamaan sitä. Empatian herättämistä Lapsen ympärillä olevan ryhmän oletetaan automaattisesti synnyttävän sosiaalisia taitoja. Lipposen mukaan suomalaisen varhaiskasvatuksen tulisi pysyä ytimessä, jossa on aiemminkin oltu. Tämä on yksi tärkeä agendani opettajana. Mistä havaitsen, että toisesta tuntuu pahalta. Erittäin harvoin kuulee keskustelua empaattisten ja vahvan moraalin omaavien ihmisten kasvattamisesta, sillä mittaukset perustuvat oppimiseen ja oppimistuloksiin
Tämä oli hyvin selkeä ilmapiiriä selittävä tekijä laajassa laatutekijöitä selvittävässä tutkimuksessamme. Luetaan pitkiä satuja, jotka pitää kuunnella loppuun. Aina ei tehdä vain kivoja asioita. Lipposen on tätä vaikea hyväksyä. Mikä voisi vielä enemmän sotia lapsen kehityspsykologiaa vastaan. Pieni ryhmä ja pysyvyys Yleinen käsitys on, että lapsi hyötyy ryhmässä olemisesta. Lapsen temperamentista riippuu, miten valmis hän on menemään ryhmään. Laadukkaasta sisällöstä huolimatta päivähoidossa voi tulla ongelmia, jos lapsiryhmä on liian iso. Tukea kasvuun ja oppimiseen Lapsen kasvun ja oppimisen perusta on kiintymyssuhteessa. Lapsen ei tule joutua hyppäämään vanhemman hoivasta suoraan suureen ryhmään. On tärkeää, että lapsen elämässä on luotettava, lämmin ja pysyvä aikuinen, joka täyttää hänen perustarpeensa. – Muille lapsille tulisi osoittaa, että lapsi lopetti itkemisen. Yhtäkkiä lapsi on kykenevä toimimaan ryhmässä aivan eri tavalla. Alle vuoden ikäiselle lapselle yksi ihminen on ylitse muiden. – Ryhmän hyötyä on vaikea näyttää toteen. – Tällä hetkellä itseäni kiinnostavat erityisesti lapsen kasvuun liittyvät emotionaaliset ja moraaliset kysymykset, ikävän ja surun tuntemukset, sekä miten voimme kannatella pieniä lapsia näissä asioissa. 10 Teema TEEMA Alle kolmevuotiaalla on rajaton emotionaalisuus. Kiintymyssuhteen siirtämistä toiseen henkilöön voidaan harjoitella pikkuhiljaa. – Jos lapset ovat syventyneet leikkiin, ei ole mitään perustetta mennä sanomaan, että nyt pitää lähteä ulos. Päiväkodissa on usein kiire noudattaa aikuisten luomaa päiväohjelmaa. On emotionaalisesti tärkeää, että lapsi kykenee uppoutumaan pitkäjännitteiseen tekemiseen. Lipponen tukee Keltikangas-Järvisen ajatusta. Pikkuhiljaa lapsen elämään tulee myös muita, sekundaarisia kiintymyssuhteita, joiden tulisi olla mahdollisimman pysyviä. Myös varhaiskasvatus on arvo sinänsä. – Nykyiset opetuskokeilut, joissa lapsilla ei ole omaa ryhmää, luokkaa eikä opettajaa, ovat täysin käsittämättömiä. Täällä ei ole mitään hätää, kaikki on hyvin. – Kannustetaan lapsia pitkäkestoiseen toimintaan eikä anneta heidän luovuttaa. – Kognitiivisten taitojen oppimisen perusta on lapsen keskittymiskyky ja rauhoittuminen, joita molempia voidaan harjoitella. Lapset oppivat pian, ettei mitään kannata aloittaa, koska kohta pitää kuitenkin lopettaa. Ryhmät jaetaan joka aamu uusiksi, ja opettaja valitsee, minkä ryhmän sinä päivänä ottaa. – Alle kolmevuotiaan lapsen ei ole pakko mennä mihinkään. Lisäksi lohduttamisen kulttuurilla oli iso merkitys lapsen emotionaalisessa kehityksessä ja turvallisuuden tunteen tuottamisessa. Koko päivän isossa ryhmässä oleminen on kaksivuotiaan aivoille äärimmäisen kuormittavaa. Itkevä lapsi tulisikin ottaa nopeasti syliin saamaan lohdutusta. Kiintymyssuhteen jatkuva vaihtuminen ei vain käy. Yleinen pahanolon tunne alkaa levitä nopeasti pienten lasten keskuudessa. Silloin siitä on tehtävä niin hyvä kokemus kuin mahdollista, Keltikangas-Järvinen toteaa. Lapsi tarvitsee ympärilleen tutun aikuisen ja tutut lapset. Jos ei jaksa, niin pitää ainakin olla rauhallisesti, Keltikangas-Järvinen opastaa. Hän on parhaillaan keräämässä tutkimusaineistoa itkemisestä ja siihen liittyvistä emootioista päiväkodin aloittaneiden kolmivuotiaiden keskuudessa. Lähdetään tekemään jotain ja jatketaan, vaikka ei viitsisi. Kun yksi alkaa itkeä, pian muutkin aloittavat. Lipponen lisää, että aihetta on tutkittu yllättävän vähän. Neljävuotias on jo usein valmis, viisivuotiaan on jo hyvä olla – ja kuusivuotiaalle se on välttämätöntä. "Lapsuus on arvo sinänsä. Optimaalinen vuorovaikutuksen kenttä, jonka lapsi hallitsee ja kokee miellyttävänä, on lapsen ikä + 2 lasta. Pienelle taaperolle päiväkotiryhmässä oleminen on haaste, tietyllä temperamentilla varustetulle lapselle riski. Kolmevuotiaana lapsen aivoissa tapahtuu iso hyppäys. Päiväkodeissakin tehdään samankaltaisia kokeiluja. – Olen valvotun, kontrolloidun ja koulutetun aikuisen ohjaaman perhepäivähoidon kannalla. Sen merkitystä ei tule perustella tutkimusnäytöllä, joka ei ole totta", sanoo Liisa Keltikangas-Järvinen.. Olisi hyvin tärkeä, että lapsi säilyttäisi ensimmäisen kiintymyssuhteensa toiselle ikävuodelle. On olennaista miettiä, miten lasten pitkäkestoinen tekeminen voidaan mahdollistaa. Se on välttämättömyys
Korkeatasoinen varhaiskasvatus vaikuttaa pitkälle lasten elämään. Työhyvinvoinnista puhuttaessa nousee sen rinnalle aina myös hyvä johtaminen. Varhaiskasvatuslaki vuodelta 2015 muutti merkittävästi varhaiskasvatuksen perustehtävää, joka konkretisoidaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Muutoksen keskellä henkilöstön työhyvinvointi on koetuksella. Päiväkodin ja varhaiskasvatuksen johtajan työhön kuuluu KUKA Muutoksessa jaksamista auttaa työn merkityksellisyyden tunteminen. Muutosjohtajuuteen kuuluu henkilöstön turvallisuuden tunteen ylläpito ja muutosvastarinnan käsittely. Muutosjohtajuudessa päiväkodin johtajalta edellytetään päämäärätietoisuutta – selkeää tavoitteiden asettamista, resursseista huolehtimista ja tavoitteiden edistymisen seuraamista. Varhaiskasvatustoiminnan tulee perustua pedagogisiin ratkaisuihin ja lain tavoitteiden toteutumiseen. Voiko tätä merkityksellisempää työtä olla. Johtajalta odotetaan myös päiväkodin henkilöstön osallistamista, joka sisältää vastuun jakamista kunkin koulutuksen ja tehtävän mukaisesti ja muutoksen suunnittelemista yhdessä henkilöstönsä kanssa. Korkeatasoinen varhaiskasvatus tarvitsee resursseja toteutuakseen. Muutos edellyttää vahvaa johtamista, jonka avulla saadaan henkilökunnan parhaat puolet esille ja saadaan henkilöstö kehittymään ja jaksamaan. Varhaiskasvatuksen johtamisen erilaiset vaatimukset, päiväkotien moniammatillisuus ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden painottuminen tekevät johtajasta yhä tärkeämmän. Suuren muutoksen äärellä johtajan rooli korostuu. Yksi osoitus tästä on se, että varhaiskasvatuslaki vuodelta 2018 määritteli päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukseksi kasvatustieteen maisteritutkinnon vuoteen 2030 mennessä. KOLUMNI. Varhaiskasvatuksessa se syntyy lapsista. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä kunnan toiminnan tunteminen on johtajuudessa keskeistä. Useiden erillään toimivien päiväkotien ja erilaisten palvelujen liittäminen päiväkotien johtajien työhön on tuonut työnkuvaan haasteita. Uusi osaamisen alue johtajilla on varhaiskasvatuksen laadullinen arviointi. Muutoksessa jaksamista auttaa työn merkityksellisyyden tunteminen. Hyvältä johtajalta vaaditaan kykyä selkeyttää päiväkodin perustehtävä ja luoda siitä yhteinen näkemys, jonka pohjalta sekä henkilöstö että johtaja yhdessä kehittävät toimintakulttuuria. Päiväkotien johtajien työnkuva on muuttunut 1990-luvulta työtehtäviltä yhä monimuotoisemmaksi ja laajemmaksi kokonaisuudeksi. Hyvää johtajaa kuvataan myös karismaattiseksi, luovaksi ja läsnäolevaksi. On selvää, että henkilöstön voimavarat ovat nykyisin yhä useammin koetuksella lisääntyneen tehokkuusajattelun ja samanaikaisesti lisääntyneiden vaatimusten kanssa. On sanottu, että hyvä johtaja on oikeudenmukainen ja helposti lähestyttävä. 11 Teema nykyisin vaatimukset muodostaa lapsiryhmiä lasten tarpeiden ja toisaalta henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen perustuen, huomioida lasten ja vanhempien osallisuus sekä kehittää turvallinen, terveellinen ja oppimiseen kannustava varhaiskasvatusympäristö. Sanomattakin on selvää, että johtajuus varhaiskasvatuksessa on vaativaa työtä. Muutoksen käynnistyessä se on synnyttänyt myös varhaiskasvatustoiminnan johtamisen kehittämistarpeita. Varhaiskasvatuksessa se syntyy lapsista. Työhyvinvointia edistävät hyvät työolot, työssä tarvittava osaaminen ja mielekkääksi koettu työ. Muutoksessa oleva varhaiskasvatus tarvitsee vahvaa johtajuutta ANITTA PAKANEN Kirjoittaja on puheenjohtaja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitossa. Johtajilta vaaditaan yhä monitahoisempaa tapaa käsitellä sekä substanssiosaamista että muutosta. Näiden mukaan päiväkoteihin tulee luoda sellainen toimintakulttuuri, joka edistää lasten kehitystä, kasvamista, oppimista ja hyvinvointia. Tutkimustieto korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja erityisesti koulutetun henkilöstön merkityksestä lasten kehitykselle on käynnistänyt historiallisen muutoksen suomalaisessa varhaiskasvatusjärjestelmässä
KUVAT Suvi Sievilä ja Marjo Suominen Pedagoginen johtajuus on yhteinen tehtävä Pedagoginen johtaminen varhaiskasvatuksessa -teeman keskiössä on sellainen varhaiskasvatustoiminnan johtaminen, joka varmistaa laadullisen varhaiskasvatuksen toteutumisen. 12 Teema TEEMA TEKSTI Juhana Unkuri Kirjoittaja on toiminnanjohtaja Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry:ssä. Pedagoginen johtajuus liittyy päiväkodin ja muiden varhaiskasvatusyksiköiden rakenteisiin ja prosesseihin.
Yhteistyötä vanhempien kanssa Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa. – Yksi tärkeimmistä asioista on lasten sensitiivinen kohtaaminen. Ammattikasvattajien pitää tunnistaa toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja erilaiset työtavat. Tavoitteena on luonnollisesti se, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet näkyvät myös yhteisön käytännöissä. Lahtisen mukaan nykyisessä varhaiskasvatuslaissa ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lapsen etu on huomioitu monella tavalla. KARVI:n eli Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen määrittelyjen mukaisesti pedagogisen johtamisen laatu rakentuu sekä rakenteellisista että prosesseihin liittyvistä tekijöistä, joiden tulee konkretisoitua niin kansallisella, paikallisella kuin pedagogisen toiminnan tasoilla. Tavoitteiden tulee näkyä käytännöissä Lahtisen mukaan pedagogisessa johtamisessa avainroolissa on esimies. Lisäksi esimies rohkaisee työyhteisöä kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria. On varmistettava laadukas pedagoginen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen. Esimiehen on varmistettava, että niin hänellä itsellään kuin jokaisella muulla työntekijällä on riittävä osaaminen. – Esimiehen tehtävä on varmistaa, että työyhteisö voi olla oppiva yhteisö; paikka, jossa osaamista kehitetään ja jaetaan. Yhteisiä työkäytäntöjä tulee havainnoida ja arvioida säännöllisesti. Nämä prosessitekijät kuvaavat, miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä toteutetaan käytännössä. Varhaiskasvatussuunnitelma eli Vasu toimii tässä ohjaavana asiakirjana, joka tukee päätöksentekoa arjen tilanteissa ja teoissa. – Jokaisella tulee olla yhteinen ymmärrys tavoitteista ja teoista. Lahtisen mukaan jokaisen työntekijän on mietittävä, mitä hänen tulee tehdä varhaiskasvatuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Siinä on kysymys niin henkilöstöjohtamisesta, talouden johtamisesta kuin verkostojohtamisesta. Varhaiskasvatuslakiin kirjatut varhaiskasvatuksen tavoitteet toimivat erinomaisena apuna pedagogisen johtajuuden lapsilähtöisen toimintakulttuurin varmistamisessa, Reunamo Education Research OY:n toimitusjohtaja, varhaiskasvatuksen arvioinnin ja johtajuuden asiantuntija Leena Lahtinen sanoo. Sen tavoite on tukea lapsen kasvua ja oppimista yhteistyössä, lapsen vahvuuksia tukien. On tartuttava lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja rikastettava lapsen leikkiä. Varhaiskasvatustyötä tekevien on tunnistettava lapsen mielenkiinnon kohteet. On oltava tietoisuus siitä, että jokaisen työtä ohjaa laki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet. Vanhempien arvot ja asenteet vaikuttavat osaltaan siihen, miten he kokevat varhaiskasvatustoiminnan ja minkälaisia odotuksia heillä on yhteistyölle. 13 Teema TEEMA Esimiehen tehtävänä on edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Hänen tehtävänään on edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. Oma perustehtävä on hahmotettava. – Tavoitteena on, että lapsi on oppiva ja hyvinvoiva. Pedagoginen johtajuus liittyy johtajuuteen laajassa mielessä. Ammattikasvattajan tulee olla tilannelukutaitoinen kasvattaja. Prosessitekijät puolestaan tarkoittavat varhaispedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria, joilla on suora linkki lapsen kokemuksiin. – Kysymys on toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista sekä niiden laadusta. Ammattikasvattajan on oltava lapselle esikuva ja roolimalli. Lahtisen mukaan työyhteisön muiden ammattikasvattajien tulee löytää yhteinen tahtotila Vasuun perustuvan työn tekemiseen. Niitä määrittävät ja säätelevät muun muassa lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat. Esimies myös rohkaisee työyhteisöä kehittämään ja innovoimaan yhteistä toimintakulttuuria", sanoo Leena Lahtinen. Varhaiskasvatussuunnitelman keskiössä on varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta. – Laadun rakennetekijät ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä asioita. Lahtisen mukaan on tärkeää, että vanhemmilla on tieto varhaiskasvatuksen tavoitteista ja motivaatiota sitoutua yhteistyöhön.. Esimiehen tulee kehityskeskusteluilla varmistaa työntekijöiden ammatillinen sitoutuminen ja vastuun ottaminen yhteisestä työstä. –Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa on mahdollisuus keskustella lapsija oppimiskäsityksistä sekä vanhempien varhaiskasvatukselle asettamista odotuksista
He ovat rinnallakulkijoita. Lahtisen mukaan tällä hetkellä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa otetaan haltuun ja pyritään löytämään yhteistä ymmärrystä sen uusista käsitteistä. kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot sekä lapsi ja hänen yhteisönsä. – Käytännössä tärkein työ tehdään lasten, lasten vanhempien ja varhaiskasvattajien jokapäiväisessä yhteisessä toiminnassa. Lupaukset tai kauniit ja hyvät kirjoitukset eivät kuitenkaan riitä, jos ne eivät muutu teoiksi. – Varhaiskasvatuksella on selkeät työtä ohjaavat asiakirjat. Lahtisen mukaan hyvin toimivan pedagogisen johtamisen avulla voidaan saavuttaa tilanne, jossa lapsilla on mahdollisuus näyttää avoimesti tunteitaan.. On tärkeää, että kommunikointi vanhempien kanssa on riittävän säännöllistä. Toivon, että heille annetaan rauha tehdä hyvää työtä ja sitä johdetaan vahvasti, mutta viisaasti. Ammattikasvattajien tehtävä on tukea vanhempia kasvatustyössä. – Aikaisemmassakin varhaiskasvatussuunnitelmassa nämä orientaatiot oli kirjattu, mutta niitä ei oltu linkitetty niin selkeästi toinen toisiinsa. – Lapset tarvitsevat kavereita ja mahdollisuutta leikkiin. Kysymys on luottamuksen ilmapiiristä. Näin asian ei tietenkään tule olla. Lahtisen mukaan joillain vanhemmilla on epärealistisia odotuksia varhaiskasvatustoimintaa kohtaan. Lapsilla aktiivinen rooli Lahtisen mukaan on ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon myös lasten oma näkökulma: kuinka he kokevat varhaiskasvatuksen ja siellä toteutuvan toimintakulttuurin. Henkilöstö on osaavaa sekä pääsääntöisesti sitoutunutta. Nykyisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan lapsen mielenkiinnon kohteet ja tarpeet pitää tunnistaa. On tehtävä vielä paljon töitä, jotta tieto ohjaisi varhaiskasvatuksen toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Laadullinen varhaiskasvatus pystyy varmistamaan tämän, jos varhaiskasvatusta tehdään ammatillisesti ja lapsilähtöisesti. – Nyt kaikilla lapsilla ei ole tasavertaisia oikeuksia laadulliseen varhaiskasvatukseen, vaan se vaihtelee varhaiskasvatusyksikön, alueen tai jopa maantieteellisen sijainnin mukaan. Lahtinen toteaa, että lapsuudella on itseisarvo. He ovat kuitenkin parhaita asiantuntijoita omaan lapseensa liittyvissä asioissa: mitkä ovat lapsen vahvuuksia, millainen hänen persoonansa on, millainen on hänen minä-kuvansa ja itsetuntonsa. Lahtisen mukaan hyvin toimivan pedagogisen johtamisen avulla voidaan saavuttaa myös tilanne, jossa lapsilla on mahdollisuus näyttää avoimesti tunteitaan. Ilman, että siitä syntyy mitään kiusaamisen prosessia, pahoinvointia tai syrjäytymisen uhkaa. Saavatko he osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, onko heillä kavereita ja kokevatko he yhteenkuuluvuutta, tai saavatko he vahvistavaa ja positiivista palautetta joka päivä. – He luulevat, että lapset vain tuodaan päiväkotiin ja heidät haetaan sieltä pois, ja varhaiskasvattajat hoitavat homman. Tässäkin asiassa on tehtävä töitä, jotta tilanne muuttuisi. Jos varhaiskasvatussuunnitelman perusteita toteutetaan lasta kunnioittavassa ympäristössä, lapset ovat iloisia, toiminnallisia, tutkivia ja hyvin sitoutuneita yhteiseen tekemiseen. Oppimisalueiksi on määritelty mm. – Yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, miten hyvin lapset viihtyvät. He tekevät mielellään yhteisiä projekteja ja arvostavat toisiaan. Alalla on myös hyvin koulutettua henkilökuntaa. – Lapsi voi näyttää avoimesti, jos jokin asia harmittaa tai suututtaa häntä. Jokapäiväistä yhteistä toimintaa Lahtisen mukaan varhaiskasvatuksen merkitys on ymmärretty valtakunnallisesti ja siihen panostetaan tällä hetkellä paljon. 14 Teema TEEMA – Tässä on hajontaa, mutta on hienoa, että valtaosa vanhemmista haluaa olla rakentamassa varhaiskasvatuksen yhteistä arkea
20 Joulun lumoa konttikirkossa s. 22 Hausjärvellä tehtiin suunnan muutos kohti koteja s. 26 Marja Okkola on Vuoden lastenohjaaja 2019 KUVA RoniTinell "Konttikirkon tapahtumat ovat rohkaisseet meitä työntekijöitä menemään ulos kirkon tiloista sinne, missä ihmiset kaupunkilaiset liikkuvat ja missä voi tehdä yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa.". s. 15 Me tekijät Me tekijät 15 Me tekijät Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea
Jollekin taas saattaa syntyä tarve ratkaista asia no. 16 Me tekijät Me tekijät 16 TEKSTI Anne Kansanaho ja Janne Kareinen KUVITUS Shutterstock Anne Kansanaho toimii kouluttajana DialogiAkatemiassa. Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa yhteistyö työyhteisössä ei toimi. Tämä tuottaa helposti kokemuksen oman työn merkityksellisyyden katoamisesta. Dialogi ja dialoginen yhteistoiminta voivat toimia vastalääkkeenä Kirjoittaja on Kiimingin seurakunnan kappalainen. Merkityksettömyydestä merkityksellisyyteen Työelämässä tahti on muuttunut tiiviimmäksi, asiat ja tilanteet monimutkaistuneet, tehtävät erikoistuneet. Esimerkiksi perhetyössä työparin kanssa käyty dialogi voi tehdä asiakasperheen tilanteen näkyväksi kokonaisempana ja laajempana kuin vain omasta näkökulmasta katsoessa. Samalla työparin ajattelutavat ja perususkomukset tulevat ymmärrettävämmiksi. Janne Kareinen on DialogiAkatemian johtaja. Avaamme dialogin keskeisiä toimintatapoja ja ymmärrystä, johon ne perustuvat sekä millainen vaikutus niillä on tasa-arvoisen ja luottamuksellisen yhteisön synnyttämisessä. Jos työyhteisössä ei ole riittävästi keskinäistä luottamusta, erilaisia näkökulmia ei ehkä sanotakaan ääneen, vaan niistä puhutaan vasta palaverin jälkeen epävirallisissa tilanteissa. Tai joku käyttää valtaa, joka hänelle ei kuulu, tai edistää vain omia asioitaan. Miten minä reagoin, miksi minussa herää jokin olo, kun työparini toimiikin asiakasperheessä toisin kuin olisin itse toiminut. Dialogisuus mahdollistaa tasa-arvoisen ja luottamuksellisen yhteistyön syntymisen merkityksettömyyden kokemukseen. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti päätyä konsensukseen tai ratkaisuihin, vaan saada mahdollisimman hyvä käsitys erilaisista näkökulmista, niin että pystymme paremmin ymmärtämään toisiamme. Dialogissa jännitteitä ei kuitenkaan nähdä konflikteina, eikä niitä lakaista maton alle, vaan kaikkia näkökulmia pidetään yhtä aikaa yhtä oikeina ja niitä pyritään yhdessä kirkastamaan ja syventämään. ME TEKIJÄT Avaamme tässä artikkelissa toisenlaista vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan tapaa – dialogisuutta, joka parhaimmillaan synnyttää työyhteisön jäsenille osallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi työpaikan palaverissa saattaa tällaisten jännitteiden esiin noustessa olla totuttuja ääneen lausumattomia tapoja toimia. Dialogia kutsutaan usein merkityskeskusteluksi ja se keskittyy ymmärryksen lisäämiseen kolmesta asiasta käsiteltävästä aiheesta, muiden ja omista näkökulmista. Jännitteiden esiin saaminen on hyvä asia Eri näkökulmien esiin saaminen ja tarkastelu tuo usein jännitteitä näkyviin. Ja ennen kaikkea kumpikin ymmärtää enemmän myös itsestään. Voidaan esimerkiksi pohtia, mitä kummallekin tarkoittaa 'hyvä elämä' tai millaisia tunteita tilanne herättää. Kuulostaako tutulta. Jos on vaikea ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutta, näky omastakin roolista ja työn vaikuttavuudesta helposti ohenee. Kokous venyy eikä kaikkia asioita silti ehditä käsitellä, joku vie kaiken tilan olemalla aina äänessä ja jotkut eivät saa ollenkaan puhua eikä itse enää edes huvita osallistua
Dialogi tarvitsee ohjaamista ja jonkun, joka ohjaa sitä. Siihen, että en tule torjutuksi, mitätöidyksi, hyökätyksi, ohitetuksi, liikaa hoivatuksi. Tasaveroisuus on eri asia kuin tasa-arvoisuus. Vallankäyttö neutraalina asiana on yksinkertaisesti toisten toimintaan kohdistettua toimintaa. Työyhteisön jäsenet ovat eri työtehtävissä ja eri asemissa organisaatiossa – he eivät siis ole tasaveroisia. Ehkä tulen kateelliseksikin työkaverilleni hänen kyvykkyydestään, ehkä alan tuntea huonommuutta tai pelätä oman osaamiseni riittävyyttä. Kuunteleminen tarkoittaa, että annan kuulemani toisen puheen sisällön vaikuttaa omaan tässä ja nyt -kokemukseeni ja kun liityn omalla puheenvuorollani, en puhu vain sitä, mitä aina aiemminkin olen puhunut vaan kerron, miten kuulemani vaikutti omaan näkökulmaani asiasta. Suora puhe dialogissa tarkoittaa oman puheen kohdistamista toisille läsnäolijoille puhuttelemalla vaikka nimeltä ”Kun sinä, Tuomo, sanoit, että..., niin se sai minut ajattelemaan, että..." tai "En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit, voitko sanoa siitä jotakin lisää tai kuvailla sen toisin?" Oleellista on vilpittömyys. Esimerkiksi jos työkaveri haluaa muuttaa yhdessä vetämämme koulutuspäivän sisällön toiseksi kuin alun perin yhdessä suunnittelimme, ei välttämättä ole helppoa ryhtyä tarkentamaan ja kuuntelemaan, mikä hänet saa ajattelemaan niin. Usein on helpompi liittyä samanmielisiin. ”suorien sanojen sanomista”, toisen arvostelua tai toisesta puhumista hänelle itselleen. Se ei ole ns. Myös jokainen osallistuja käyttää valtaa ottamalla puheenvuoroja, valikoimalla mitä puhuu ja miten ja miten paljon puhuu, olemalla hiljaa, vetäytymällä, myötäilemällä, haastamalla. Meillä kaikilla on kokemuksia siitä, keihin ihmisiin voi luottaa ja keihin ei. Kokoamme siihen pelisääntöjä, jotka liittyvät vapaaehtoisten kanssa toimimiseen seurakunnassa.” peasti, ja jos joku on vahva persoona, hän saattaa sanoa mielipiteensä niin voimakkaasti, että muille ei tunnu jäävän tilaa tai uskallusta kertoa omaa näkemystään tai ei kyetä jatkamaan pohdintaa. Joudun sietämään omia jännitteen herättämiä tunteitani ja suostumaan tutkimaan, onko työkaverini ehdotus sittenkin parempi kuin aiempi suunnitelmamme. Jotta voin vapaasti ilmaista oman kokemukseni, minun täytyy voida luottaa toisten riittävän neutraaliin hyväntahtoisuuteen. Ellei uskalla, osaa tai halua käyttää työrooliinsa kuuluvaa valtaa, muilla työyhteisössä on hankalaa. Aito, suora puhe on oman vilpittömän kokemuksen ilmaisemista toisille ihmisille. Dialogissa ja dialogisessa yhteistoiminnassa vallankäyttö tehdään läpinäkyväksi. Vallan pelosta vallan näkyväksi tekemiseen Työelämässä jokaiseen työrooliin kuuluu vallankäyttöoikeus ja -velvollisuus. Esimerkiksi kokoukseen kannattaa ja voi sisällyttää dialogisia keskusteluja, jotka erotetaan päätöksenteosta, mutta jotka toimivat päätöksenteon pohjana, sillä päätöksenteko helpottuu ja nopeutuu keskinäisen ymmärryksen lisääntymisen seurauksena. Vallankäytön seuraukset määrittävät sen rakentavuuden laadun. 17 Me tekijät Me tekijät 17 ME TEKIJÄT ””Pohja-ajatus on, että teemme yhtenä tutkinnon osana Raision seurakunnan kanssa vapaaehtoisten laatukäsikirjan. Johtaja saa myös näin kaikkien osallisten näkökulmien tuoman ymmärryksen, vaikka hän olisikin joissakin asioissa varsinainen päätöksen tekijä. Jos töissä käyttää valtaa, jota omaan työrooliin ei oikeasti kuulu tai sitä käyttää huonosti, työyhteisö on yhtälailla vaikeuksissa. Dialogissa jokaisen, myös esimiehen tai päällikön, näkökulma on tasa-arvoinen kaikkien muiden näkökulmien kanssa, epätasaveroisuudesta huolimatta. Tasa-arvo on dialogin peruslähtökohta. Ideaalitapauksessa dialogin osallistujat auttavat toisiaan pohtimaan ja syventämään näkökulmiaan. Näin ollen meistä jokainen käyttää valtaa koko elämänsä läpi ja kaikkialla. Filosofi Michel Foucault sanoo vallan olevan lähtökohtaisesti neutraali asia, ei siis hyvää eikä pahaa. Joudun kenties myös huomaamaan, että minun ideani ei ollutkaan hyvä tähän tilanteeseen ja luopumaan siitä. Tämä edellyttää suoraan toisille omasta kokemuksesta puhumista ja toisten kokemusten rauhallista ja eläytyvää kuuntelua. Dialogia kutsutaan usein merkityskeskusteluksi. Dialogi vaatii luottamusta ja synnyttää luottamusta Luottamuksen syntyminen edellyttää kykyä ja halua olla toinen toiselle läsnä tässä ja nyt -hetkessä, jotta voi herkistyä tämänhetkisille kokemuksille. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä käsitys erilaisista näkökulmista, niin että pystymme paremmin ymmärtämään toisiamme.. Eri näkökulmien syventämistä ja kirkastamista tehdään puhumalla ja tutkimalla kunkin työntekijän kokemuksia, jotka ovat saaneet heidät ajattelemaan tai näkemään asian tietyllä tavalla
Kirja on samalla raamatunlukuopas, jota seuraamalla Uusi testamentti tulee luettua vuosittain ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa. Dialogisessa keskustelussa se tarkoittaa vapautta ilmaista oma kokemus. Näin pääset dialogissa alkuun Dialogi voi kuulostaa helpolta, mutta ei sitä ole. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Dialogisesti toimivassa yhteisössä syntyy vahva osallisuustaju – ymmärrys siitä, että on osa suurempaa kokonaisuutta. Harjoittelua tarvitaan paljon. Kätevän kokoinen kirja kulkee helposti mukana ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. Dialogisen yhteistoiminnan alkuun pääsee aloittamalla dialogin. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. ”Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle. ISBN 9789523541092 Hinta 8,50 ISBN 9789522887559 Hinta 17,90 UUTUUS! Rakastettu klassikko 8,50 € 17,90 € Parhaimmillaan dialogisen yhteistoiminnan kulttuuri synnyttää ja ylläpitää hyvinvointia: • saan vapaasti ilmaista kokemukseni ja tulen kuulluksi • koen tasa-arvoisuutta, tiedän mitä näkökulmani merkitsee muille ja yhteiselle työllemme • koen olevani osa isompaa kokonaisuutta, jonka hahmotan riittävän hyvin • luotan toisten neutraaliin hyväntahtoisuuteen minua kohtaan ja he puolestaan minun • kykenemme sietämään ja kannattelemaan syntyviä jännitteitä riittävän hyvin • dialogeissa keskinäisymmärryksemme lisääntyy ja löydämme uusia ratkaisuja ja tuoretta ajattelua • tiedän mihin kuulun ja mikä merkitys tekemiselläni on.. Harvoin hyvätkään keskustelut vielä ovat varsinaisia dialogeja. Esimerkiksi jos työporukan suunnittelupalaverissa kehitellään seuraavalle kaudelle uusia kokonaisuuksia, joku voi kokea työskentelyn hankalana, jos hänen oma perustyönsä poikkeaa kovasti muiden töistä. Voi olla vaikeaa liittyä ja niveltää omaa työtä kehittelyyn. Pohdinnasta voi seurata työskentelyyn jotain, jota muut eivät osanneet ajatella. Jo sillä, että muuttaa vain hieman puhumisen ja kuuntelemisen tapoja, voi olla merkittäviä etuja keskinäisen ymmärryksen syntymiselle. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. Silti monissa keskusteluissa ja vuorovaikutustilanteissa dialogiseen suuntaan pyrkiminen parantaa jo merkittävästi niiden laatua. Dialogisessa yhteistoiminnassa vapaus tarkoittaa sitä, että jokainen voi käyttää omia kykyjään yhteisön ja omaksi hyödyksi yhteisessä toiminnassa ja siis tietää tehtävänsä ja merkityksensä muille. Sanan ajan ovat toimittaneet syvällisellä kokemuksella ja asiantuntemuksella kirjailija Anna-Mari Kaskinen, arkkipiispa Tapio Luoma ja professori Miikka Ruokanen. Yhteisö puolestaan tukee itse kunkin kykyjen kasvua. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. LINKIT LÄHDEVIITTEET JA LUKEMISTOA Käytännön työkaluja Erätauko-keskustelumallista www.eratauko.fi Koulutusta www.dialogiakatemia.fi ME TEKIJÄT facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulumuistaminen vapaaehtoiselle KASKINEN, LUOMA, RUOKANEN Sanan aika kirkkovuosi 2019-2020 Raamattua vuoden jokaiselle päivälle ANNA-MARI K ASKINEN Hyvyyden voimaa Sanan aika on rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Ne ovat täynnä siunausta.” Anna-Mari Kaskinen on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Jos työyhteisö on dialoginen, on mahdollista sanoa, että kokee itsensä ulkopuolisena, eikä oikein ymmärrä mistä tässä on kyse tai ei koe olevansa osa yhteistä toimintaa. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Näin yhteinen tekeminen saa jotain sellaista, joka ei olisi muuten tullut esiin ja työntekijä ymmärtää samalla oman merkityksensä yhteisölle. Dialogisesti toimiva ryhmä kuulee ja ottaa hankaluuden vakavasti ja alkaa pohtia yhdessä, mistä se mahtaa johtua. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. 18 Me tekijät Me tekijät 18 Dialogin luoma osallisuus ja hyvinvointivaikutukset Dialogin toinen peruslähtökohta on vapaus
Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. ISBN 9789523541092 Hinta 8,50 ISBN 9789522887559 Hinta 17,90 UUTUUS! Rakastettu klassikko 8,50 € 17,90 €. Kirja on samalla raamatunlukuopas, jota seuraamalla Uusi testamentti tulee luettua vuosittain ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Kätevän kokoinen kirja kulkee helposti mukana ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. Ne ovat täynnä siunausta.” Anna-Mari Kaskinen on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jolla on laaja kirjallinen tuotanto. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Sanan ajan ovat toimittaneet syvällisellä kokemuksella ja asiantuntemuksella kirjailija Anna-Mari Kaskinen, arkkipiispa Tapio Luoma ja professori Miikka Ruokanen. 19 Me tekijät Me tekijät 19 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Joulumuistaminen vapaaehtoiselle KASKINEN, LUOMA, RUOKANEN Sanan aika kirkkovuosi 2019-2020 Raamattua vuoden jokaiselle päivälle ANNA-MARI K ASKINEN Hyvyyden voimaa Sanan aika on rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. ”Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle
Monelle sen merkitys saattaa olla tunteellisesti suurempikin kuin pääsiäisen. 20 Me tekijät Me tekijät 20 ME TEKIJÄT Joulun lumoa KONTTIKIRKOSSA TEKSTI Taina Karvonen KUVAT Roni Tinell Jouluviikot ovat seurakunnissa erittäin merkityksellisiä, onhan joulu pääsiäisen jälkeen tärkein kristillinen juhla. Seurakuntaan kohdistuu paljon odotuksia kristillisen sanoman välittäjänä ja perinteiden ylläpitäjänä – sekä kaikenlaisen jouluilon ja avunkin tuojana.
Yllätyksenä meille toimijoille tuli se, että monet vanhemmat halusivat kuvata lapsensa seimen vieressä. Konttikirkon tapahtumat ovat rohkaisseet meitä työntekijöitä menemään kirkon tiloista sinne, missä kaupunkilaiset arjessaan liikkuvat tai missä voi tehdä yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa. Lasten osalta päädyimme kahteen päätapahtumaan: Vantaan Lucia vieraili kontilla Lucian päivän aikoihin ja joulun alla lasten lauluryhmä Kastehelmi lauloi ja laulatti joululauluja muskarinohjaaja Ritva-Leena Tuulin ja kanttori Katariina Kopsan johdolla. Jumala on keskellämme. Me työntekijät emme jääneet vain omiin tiloihimme odottamaan kävijöitä, vaan menimme myös sinne, missä ihmiset liikkuivat. Projektin uskottiin antavan eväitä myös tulevien vuosien joulun ajan suunnittelulle ja toteutukselle. Lisäksi kontilla oltiin erilaisten toritapahtumien aikaan, muun muassa joulumarkkinoilla. Sain olla vetämässä tuota projektia ja annoin itselleni leikkimielisen nimen Mama Christmas. Suuressa seurakunnassa työntekijätkään eivät oikein hahmottaneet, mitä kaikkea joulun aikaan tapahtuu. Toiminnan sisällössä haluttiin huomioida aiempaa enemmän eri seurakuntalaisten tarpeet ja toiveet. Kauniin kuvan saattoi lähettää joulukorttina sukulaisille ja ystäville. Ne olivat luonteeltaan yleissivistäviä, joten ne sopivat kaikille katsomukseen katsomatta. Projekti sai nimekseen Joulun lumo. Vantaan seurakuntien omistama konttikirkko vietiin keskeiselle paikalle Myyrmannin kauppakeskuksen ja aseman väliin, missä se on ollut useampana vuonna. Toteutukset voivat olla varsin erilaisia paikallisista olosuhteista ja käytettävissä olevista resursseista riippuen. Käytännössä konttikirkosta muodostui paikka, jonne monet poikkesivat katselemaan hetkeksi kaunista seimikuvaelmaa ja sisustuksen kiehtovia yksityiskohtia tai laulamaan tai vaan kuuntelemaan musiikkia. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Vantaankosken seurakunnassa toteutettiin viime vuonna erityinen jouluprojekti. Projekti syntyi tarpeesta hahmottaa seurakunnan joulun ajan kokonaisuutta. Perinteisten joulukirkkohetkien rinnalle käynnistettiin joulumuskarit, joihin voivat osallistua niin yksityiset perheet kuin päiväkotien väkikin. Tarjolla oli myös makeisia, piparkakkuja ja glögiä. Toki siellä laulettiin tuttu adventtivirsikin. Lapsille suunnattiin monenlaista toimintaa. Sisustimme konttikirkon yhdessä Lastenkulttuuritalo Toteemin työntekijöiden kanssa. Joulun sanoma on kuitenkin sama: Jeesus-lapsi syntyy eläinten suojassa ja hänet kapaloidaan seimeen nukkumaan. Vantaan seurakuntien omistama konttikirkko vietiin keskeiselle paikalle Myyrmannin kauppakeskuksen ja aseman väliin, missä se on ollut useampana vuonna.. Yhdessä mietitimme myös, millaista toimintaa sen äärellä järjestettäisiin
Kun hän palasi töihin kesäkuussa, hän perusteli asiansa johtokunnalle uusin voimin: seurakunnan varhaiskasvatus pitäisi joko ajaa alas tai varhaiskasvattajat saisivat alkaa toteuttaa uusia kuvioita – eli diakonista työtä perheiden parissa. ”Kun menin viemään vauvaperheeseen rotinakorin, huomasin äitien yksinäisyyden ja erityisesti masentuneet äidit. Saisimme hoitaa lapsia vain, jos heidät tuotaisiin seurakunnan päiväkerhon tilaan. Se on hajaantunut eri toimipisteisiin, jotka ovat etäällä toisistaan. He voivat nyt jakaa perhetyötä varhaiskasvattajille ja keskittyä enemmän vanhustyöhön. Seurakunta saa heiltä kaiken aikaa lisää kyselyjä. Sekä syntyvyys että kastettujen lasten osuus oli laskenut. Mutta eihän kukaan ala roudaamaan esimerkiksi vauvaa mihinkään”, Vehmas kertoo Keväällä Vehmas jäi neljän kuukauden sairauslomalle uupumisen vuoksi. Sitten perheet soittivat minulle ja ohjasin niihin lastenohjaajan maksutta – myös sellaisiin, jotka eivät kuuluneet kirkkoon. ”Senkin vuoksi on helpompaa, että lastenohjaajat pääsevät liikkumaan ja voivat mennä apua tarvitsevan perheen luo.” Tiivistä yhteispeliä kunnan kanssa Hausjärven seurakunta tekee läheistä yhteistyötä kunnan kanssa. Vanhemmat olivat koko ajan sidoksissa kotiin. Heli Vehmaksen johdolla resursseja suunnattiin diakoniseen työhön, joka räätälöitiin perheiden omista toiveista ja tarpeista käsin. Äidit miettivät, voivatko laittaa lasta päiväkerhoon, ”jos siellä puhutaan liikaa Jeesuksesta”. Mutta muutoksen myötä kaikille riittää luultavasti töitä”, kuvaa Vehmas, joka on työskennellyt seurakunnassa 21 vuotta. Rotinakäynneillä Vehmaksen silmille pompahti myös tukiverkostojen puute. Kun lastenohjaaja ryhtyi käymään kerran viikossa perheessä, vanhemmat pääsivät kahdestaan lenkille tai kauppaan. ”Jos tekisimme vain perustyötä – eli päiväkerho-, perhekerhoja päiväkotityötä – meillä olisi kahden vuoden kuluttua yksi ainoa päiväkerho ja perhekerho. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Kurssinmuutos kohti koteja TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Kun lapset vähenivät Hausjärven seurakunnassa, varhaiskasvattajat eivät jääneet nuolemaan näppejään. Seurakunnassa on panostettu perhekerhoihin, koska ne on koettu toimiviksi ja vetävät paljon väkeä kaikissa toimipisteissä. ”Kemiat toimivat hyvin ja yhteistyö sujuu luonnollisesti. Tuntosarvet koholla Vehmaksen mukaan varhaiskasvattajat saavat olla koko ajan tuntosarvet koholla: kuinka pitää seurakunnan toiminta osana muuttuvaa yhteiskuntaa. Syyskuussa sain viimein johtokunnalta vahvistuksen, että saamme tehdä tätä työtä luvallisesti ja että varhaiskasvattajat ovat päteviä menemään perheiden luo.” Vehmaksen mukaan perheet ovat olleet todella kiitollisia, koska palvelu lähtee heidän tarpeistaan. Näen koko ajan enemmän ja enemmän väsyneitä äitejä.” Vähitellen Vehmaksen päähän juurtui ajatus ryhtyä tekemään diakonista työtä perheiden parissa. Lastenohjaajien koulutus ja vakuutus eivät riittäneet siihen. Hausjärvellä ei ole mitään varsinaista keskusta, mikä tekee myös seurakunnan toiminnasta haastavaa. Vehmas kokee sen tärkeänä, sillä hänen mielestään lapset ja vanhemmat ovat yhteisiä. ”Sitten tuli neuvoston päätös, ettemme voi tehdä tällaista työtä, koska sitä ei ole hyväksytty eikä käsitelty johtokunnassa. En esimerkiksi ala heti rukoilemaan yhdessä vanhempien kanssa, koska se voi olla heille todella vaikeaa. Palvelusta tuli todella paljon hyvää palautetta, että tätä todella tarvitaan.” Vehmas kertoo esimerkin viisilapsisesta perheestä, johon kuului yksi erityislapsi. Hän on huomannut muun muassa äitiryhmien Facebook-kommentteja lukiessaan, että ilmassa on paljon kirkkovastaisuutta. Kaksi diakonia ovat samaten tyytyväisiä järjestelyyn. ”Mielestäni viesti menee perille tekemisen ja lähimmäisenrakkauden kautta – kohtaamalla perhe ja lapset. Hausjärvellä on yllättävän paljon myös yksinhuoltajaisiä.” Hausjärvellä toimii nyt vain kaksi päiväkerhoryhmää. ”Lastenhoidon kautta voimme tuoda esiin sen, että mekin olemme ihmisiä emmekä mitään käännyttäjiä. Mies saattaa käydä pääkaupunkiseudulla töissä ja palvelut ovat kaukana. Toiminta alkoi alun perin jo kuluneen vuoden tammikuussa. Sen sijaan voin rukoilla hiljaa heidän puolestaan”, Vehmas sanoo. Kunnan sosiaalityöntekijä kysyi minulta esimerkiksi äskettäin, haluaako seurakunta tulla yhdeksi vetäjäksi tammikuussa alkavaa. ”Kunnan sosiaalitoimi ilmoitti perheille, että tarjoamme tällaista palvelua. On suuri asia, jos olemme niin luottamuksen arvoisia, että kirkkoon kuulumattomatkin perheet uskaltavat soittaa meille ja pyytää käymään.” ”Sanonkin ohjaajille, että teemme tätä työtä omalla persoonalla ja menemme perheeseen tukemaan heitä arjessa, että äiti saa huilata – tai isä. ”Selitin pitkään, mitä muissa seurakunnissa tehdään, mitä varhaiskasvattajan ammattitutkintoon kuuluu ja mitkä ovat työn eettiset tavoitteet. Muutama vuosi sitten varhaiskasvatuksen työalajohtaja Heli Vehmas havahtui siihen, että lasten määrä oli vähentynyt radikaalisti Hausjärven seurakunnassa. Silloin tarvitsisimme nykyisen neljän lastenohjaajan sijaan enää kaksi. Monet perheet ovat muuttaneet tänne Helsingin seudulta eivätkä ole vielä juurtuneet
Kun perhe on päässyt tilanteen yli, sosiaalityöntekijä saattaa soittaa Vehmakselle, että nyt perhe voisi tarvita päiväkerhon kaltaista toimintaa. Piirsin seurakuntatalon ja kuntatalon vierekkäin ja ihmiset kulkemaan niiden väliä. 23 Me tekijät Me tekijät 23 beibi-ryhmään. Vasta työuupumus opetti häntä rajaamaan sitä. Pienessä seurakunnassa työnkuva leviää herkästi joka suuntaan. Prosessi jatkuu yhä. ”Sairaslomalla ollessani äidit ottivat messengerillä yhteyttä ja kyselivät jaksamistani. Olen miettinyt, miten voisimme yhdistää jotenkin lapset ja vanhukset – he kun pitävät usein samanlaisista asioista.” ”Keväällä käynnistämmekin kokeilun seniorikodin kanssa, jossa on vähän hyväkuntoisempia vanhuksia. Niinpä täytin elämäni työllä yli äyräiden. Kantaa pitkälle huomata, kuinka tärkeitä me seurakunnan työntekijät olemme ihmisille.” Heli Vehmaksen mukaan varhaiskasvattajat saavat olla koko ajan tuntosarvet koholla: kuinka pitää seurakunnan toiminta osana muuttuvaa yhteiskuntaa.. Kun näkee konkreettisesti perheitä ja lasten iloa, jaksaa taistella päättävien elinten kanssa. Jotkut vanhemmat ovat tulleet kiittämään minua myöhemmin.” Yhteisiä hetkiä lapsille ja varttuneelle väelle Vehmas näkee varhaiskasvatuksen tulevaisuuden valoisana. ”Käyn usein katsomassa 97-vuotiasta mummoani Hausjärven vanhainkodilla ja olen vetänyt heille muun muassa bingoa. Välillä vastaan tulee vaikeampia tilanteita, joista tehdään lastensuojeluilmoitus. Hän virittelee aiheen tiimoilta jälleen uutta hanketta. Tulemme perheeseen sen omilla ehdoilla. Lopuksi pidetään pieni hartaushetki, lapset voivat sytyttää kynttilän ja vanhukset soittaa kelloa.” Vehmas arvelee projektin tuovan paljon iloa sekä vanhuksille että lapsille – varsinkin niille, joilla ei ole isovanhempia lähellä. Monille se on kuukauden kohokohta. Minä voin puolestani tiedustella, onko kunta kiinnostunut tulemaan mukaan seurakunnan järjestämään toimintaan. ”Välillä olen tehnyt itse ilmoituksen. Olemme nyt mielestäni päässeet siihen tavoitteeseen.” Vehmaksen mukaan yhteispeli on paikallaan senkin vuoksi, että molemmilla osapuolilla on omat valttinsa perhetyössä. ”Meillä on jo perhekerhon yhteydessä kerran kuussa kirkkohetkiä, joihin myös vanhempi väki voi tulla mukaan. ”Meissä ei ole mitään pelättävää, koska emme ole mitään virkaihmisiä. Uupuminen oli iso koulu, jonka kautta minun oli rakennettava uusi työminä. Lasten pyhäkouluryhmä kokoontuu siellä kerran kuussa tunnin verran; lauletaan, askarrellaan tai leivotaan vanhusten kanssa yhdessä. Kun sosiaalityöntekijä menee käymään, syntyy usein hirveä jännite: apua, meillä on näin likaista, tuleekohan tästä joku ilmoitus.” Jos Vehmaksesta tuntuu, että perheessä tarvitaan kunnan sosiaalityöntekijää, hän soittaa tälle. Silloin seurakunnan varhaiskasvattajat ja kunnan sosiaalityöntekijät miettivät yhdessä, mikä on kunkin tehtävä. Olemme usein pitäneet perheleirejä yhdessä.” ”Eräässä koulutuksessa kysyttiin, mitä haluat tavoitella työssäsi. Olen kertonut vanhemmille siitä suoraan ja sanonut, että se ei tarkoita sitä, että teiltä viedään lapset vaan että saatte tukitoimia. Yritän olla syöksymättä tilanteeseen, jossa olen töissä 24/7.” Vehmas kertoo ymmärtävänsä joka kerta mennessään vaikkapa kerhoon tai rotinoille, miksi hän tekee tätä työtä. ”Koska omat lapset ovat aikuisia ja kotona odottaa enää mies ja kaksi koiraa, siellä ei välttämättä tarvita minua. Seurakunnan työntekijän on esimerkiksi usein helpompi mennä perheeseen. Samaten diakoniatyön ja perhekerhojen yhteisiin joulujuhliin kutsutaan kaikki mummot ja papat.” Vehmas on varhaiskasvatuksen ohella osallistunut ahkerasti esimerkiksi vanhustyöhön ja kirkkomarkkinoiden järjestelyihin
Liikunnan myönteinen merkitys hyvinvoinnin edistämisessä ja myös syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Lisäksi hankkeen avulla pyritään tukemaan ja kehittämään seurakuntien toimintamalleja, jotka mahdollistavat nuorten liikunnan osana seurakuntien toimintaa.” Hankkeessa painottuu erityisesti nuorten osallisuus, sillä kerhojen sisältöjen koordinointivastuun ottavat viime kädessä seurakuntien “liikuntaisoset”. Siksi sisällöt suunnitellaan niin, että ‘höntsäliikuntakerhoihin’ voi osallistua myös nuori, jolle liikunta ei vielä ole osa arkea. Lokakuun lopussa käynnistyy opetusja kulttuuriministeriön tuella Nuoren kirkon Luotu liikkumaan -hanke, jonka tavoitteena on tukea nuorten arjessa jaksamista, vähentää yksinäisyyttä ja lisätä sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti rippikouluja isosikäiset, 15–18-vuotiaat nuoret. Lisätietoja: hankekoordinaattori Markku Autio markku.autio@nuorikirkko.fi, 044 787 8334. Nuori kirkko ry haluaa osaltaan olla pysäyttämässä tätä huolestuttavaa trendiä ja nivoa liikuntaa enemmän osaksi nuorten arkea. Hanke jatkuu koko vuoden 2020. 24 Me tekijät Me tekijät 24 NUORI KIRKKO Nuoren kirkon Luotu liikkumaan -hankkeesta kipinää nuorten arkiliikuntaan seurakunnissa Tutkimusten mukaan vain puolet alakouluikäisistä pojista ja kolmasosa tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, ja murrosiässä liikunnan määrä vähenee edelleen. Pilotoinnista saatujen kokemusten ja toiminnan kehittämisen kautta hanketta on tarkoitus laajentaa useisiin muihinkin seurakuntiin vuoden 2020 aikana. Oikein toteutettuna liikunnalla on näitä kaikkia asioita edistävä vaikutus. Nuori kirkko tulee yhdessä seurakuntien kanssa kehittämään seurakuntien jo olemassa olevien toimintojen osaksi uusia tapoja liikuttaa niihin osallistuvia nuoria siten, että hankkeen aikana 1000:lle vähän liikkuvalle nuorelle mahdollistuu säännöllinen liikunta. Hanke alkaa pilottivaiheella, jossa mukana on kolmesta viiteen seurakuntaa, jossa liikuntaisoset alkavat vetää esimerkiksi rippikoulun ja seurakunnan muun toiminnan ohessa matalan kynnyksen liikuntakerhoja. “Hankkeen kantavana ajatuksena on kannustaa ihan kaikkia liikkumaan. Luotu liikkumaan -hanke alkoi pilottien eli Kajaanin, Kuopion ja Varkauden seurakuntien yhteisellä starttipäivällä Partaharjun leirikeskuksessa 26.–27.10. Liikuntakerhojen ovet ovat auki aivan kaikille”, innostaa hankekoordinaattori Markku Autio Nuoresta kirkosta ja jatkaa: “Liikuntakerhojen sisällöt lähtevät seurakuntien ja erityisesti nuorten isosten omista hyvistä kokemuksista
Toisaalta pedagogiikan johtaminen myös turvaa kasvatushenkilöstön työhyvinvointia ja antaa välineitä varhaiskasvatuksen toteuttamiseen ja lapsen kuulemiseen. Kuitenkin se juuri on kaiken kasvatustyön ytimessä! Se, miten pedagogiikan johtaminen on organisoitu ja miten työyhteisössä ovat jakautuneet valtaja vastuukysymykset, on ensisijaisesti esimiehen vastuulla. Ensinnäkin pedagogiikan johtaminen on kaikkien kasvatuksen ammattilaisten vastuulla.Toisaalta pedagogisesta johtamisesta viime kädessä vastaa kasvatuksen esimies. Mikä sitten lopuksi on ratkaisevinta lapsen hyvän arjen tukemisessa. Se on ammatillisesta varhaiskasvatuksesta puhuttaessa avaintekijä, mutta samalla se on myös etuoikeus ja mahdollisuus. Kasvatuksen käytänteiden suhteen pedagogisen johtamisen tavoitteena on turvata lapsen hyvä päivä ja ajantasaisen tutkimustietoon ja yleisiin säädöksiin pohjautuvan varhaiskasvatuksen käytänteiden toteutuminen varhaiskasvatuksessa. Näillä on vastaavasti keskeinen vaikutus siihen, miten kohtaamme lapsen, perheen ja myös työtoverit työyhteisössä. Kun kohtaamme lapsen, pyrimme kuulemaan häntä. Ja juuri tuossa kohtaamisessa on kaiken kasvatuksen ydin. Yhä pimentyvien päivien keskellä annetaan aikaa itsellemme, työtovereille ja ennen kaikkea lapsille ja perheille! OIKEISSA TÖISSÄ. Kun kohtaamme perheen, pyrimme löytämään niitä käytänteitä ja tapoja tehdä yhteistyötä, jotka tuottavat perheelle jotain hyvää. KUKA Pedagogiikan johtamisen merkityksestä Varhaiskasvatushenkilöstön osaamisen ja pedagogiseen keskusteluun liittyvän osaamisen jatkuvan kehittämisen on todettu olevan yhteydessä työmotivaatioon, jaksamiseen ja työhön sitoutumiseen. 25 Me tekijät Me tekijät 25 Yksi keskeisiä sisältöjä, joihin tarjoan koulutusta, on pedagogiikan johtaminen. Pedagoginen, kasvatusja opetuskäytänteisiin liittyvä osaaminen on siis keskeinen tekijä hyvinvoivan lapsen kannalta. Pedagogiikka ja sen johtaminen on koko kasvatusyhteisön yhteinen asia. JOHANNA HEIKKINEN Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen kouluttaja ja Pieni on Suurin -lehden 2. johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi Pedagogiikka ja sen johtaminen on koko kasvatusyhteisön yhteinen asia. Kuitenkin jokainen varhaiskasvatuksen ammattilainen on vastuussa oman osaamisensa päivittämisestä ja ammatillisesta kehittymisestä sekä niistä kasvatuskäytänteistä, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Kaikkea emme me varhaiskasvattajatkaan pysty tekemään, mutta tutkimukset vahvistavat, että henkilöstön osaaminen ja pedagogisen puheen ylläpitäminen – keskustelu kasvatukseen liittyvistä käytänteistä ja sisällöistä – turvaavat erityisesti varhaiskasvatuksen laatua. Kun kohtaamme työtoverit, pyrimme löytämään yhdessä työyhteisön kannalta niitä ratkaisuja, jotka edistävät yhteistä hyvinvointiamme ja työssä jaksamista. Varhaiskasvatuksessa pedagogiikan johtamisen tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus. Aika ajoin kuulen puhetta kasvatuksen ammattilaisten keskuudessa, ettei pedagoginen johtaminen liity omaan työhön. Esimies luo työn tekemiselle raamit, mutta ammattikasvattaja vastaa siitä, että varhaiskasvatusta toteutetaan noissa annetuissa raameissa mahdollisimman laadukkaasti lapsen ja perheen hyvän arjen tukemiseksi. Tuo käsitepari pitää sisällään monta näkökulmaa. päätoimittaja. Joten toivotankin sinulle oikein antoisaa ja kehittämismyönteistä loppuvuotta
Olen aikuisena – neljänkympin kriisissä, vaihtanut alaa aivan kokonaan. Toki tiesin, että työkaverini Lahden seurakuntayhtymässä olivat minua ehdottaneet Vuoden lastenohjaajaksi. 2011. Tein visualistin (somistajan) töitä n. Olin tehnyt kaikki opintoihin liittyvät harjoitteluni seurakunnalla ja koin kutsumuksekseni tehdä työtä seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Keski-Lahden seurakunnan perhetyötä tekevä lastenohjaaja Marja Okkola on valittu Vuoden lastenohjaajaksi. 26 Me tekijät Me tekijät 26 7 KYSYMYSTÄ Marja Okkola on Vuoden lastenohjaaja 2019 Miten sinusta tuli varhaiskasvattaja kirkon töihin. 1. Lämpimät onnittelut! Miltä tällainen valinta tuntuu ja mitä ajatuksia se herättää sinussa. Aikaisemmilta ammateiltani olen puualan artesaani ja visualisti. Lapseni sairastumisen myötä elämänarvoni menivät uusiksi ja koin, että haluan tehdä merkityksellisempää työtä Opiskelin lastenohjaajaksi silloisessa Lahden Diakoniainstituutissa, nykyisessä Suomen Diakoniaopistossa, ja valmistuin v. Kun sitten sain tietää tuleeni valituksi, se sekä ilahdutti, liikutti että teki todella nöyräksi. Valinnan perusteluissa korostuivat Okkolan monipuolinen toiminta ja osaaminen seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Vasemmalta Minna Tuominen, Marju Mluge, Mira Kähkönen, Jenny Lindström, Marja Olkkola, Riikka Hyrkäs ja Laura Kytömäki.. KUVA Marjo Suominen Marja Olkkola iloitsee työtovereistaan. Opiskelin artesaaniopintojen jälkeen somistajan ammattitutkinnon. Sydämellinen kiitos! Valinta tuli todella yllätyksenä. Minkälaisia polkuja olet opinnoissasi ja työurallasi kulkenut. Täytyy myöntää, että valinta luo myös tietynlaisia suorituspaineita työhöni jatkossa, mutta toivon, että voin kanavoida paineet positiivisella tavalla omaan tekemiseeni. Kirkon Lastenohjaajat ry:n hallitus teki valinnan saamiensa esitysten perusteella, ja valinta julkistettiin Kirkon varhaiskasvatuksen neuvottelupäivien yhteydessä Vantaalla syyskuussa. Onnekseni 2. 15 vuotta. Artesaanin töitä olen tehnyt lähinnä omaksi ilokseni
Saan erityisesti voimia työhöni henkilökohtaisesta suhteesta Jumalaan, Isään. Emme ole vain ”kerhotätejä”, jotka hiukan puuhastelevat lasten kanssa! Olemme koulutettuja ja ammattitaitoisia varhaiskasvattajia, ja teemme työtämme kirkon vasuun sitoutuen, mikä pohjautuu samoihin pedagogisiin linjauksiin, kuin valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Mitä harrastat. Mikä siinä haastaa ja missä näet mahdollisuuksia. Kerhotoiminnan lisäksi, olen saanut olla mukana mm. Matkustaminen on koko perheemme rakas harrastus. Mikä merkitys on työyhteisöllä. Yksi rakas harrastukseni on lukeminen, mielilukemiseni ovat elämänkerrat ja ammattiini liittyvä kirjallisuus. Olin äärimmäisen onnellinen, kun sain puhelinsoiton Päivi Hyystinmäki-Suomelta valinnastani. 2018 Israel-rippileirillä. Voisimme olla rohkeasti kysymässä oikeuksiamme myös positiivisen uskonnonvapauslain perään; lapsillamme on oikeus kuulla myös kristillistä sanomaa. Seurakunnan varhaiskasvatuksella on toivon mukaan paikkansa myös tulevaisuudessa. Työtehtäviini kuuluu perhekerhojen ja perhemuskarin lisäksi Lahden keskustan alueella järjestettävät perheille suunnatut tapahtumat, erilaiset leirit, maahanmuuttajatyö yhteistyössä neuvolan ja Lahden Ensija turvakodin kanssa sekä uutena toimintana Keski-Lahden seurakunnassa parisuhdeillat. Meillä on myös kaksi koiraa, jotka tuovat iloa, tekemistä ja liikuntaa jokapäiväiseen elämään. Lapset kaipaavat syliä, kuuntelijaa, hassutteluseuraa, aikuisia, jotka vakuuttavat, että kaikki järjestyy ja yksin ei tarvitse selvitä. Minua mietityttää myös se, että uskonnonvapauslakia tulkitaan usein negatiivisen näkökulman kautta. Elokuusta 2011 olen työskennellyt erilaisissa tehtävissä pääasiassa varhaiskasvatuksessa Lahden seurakuntayhtymässä. 7. Mikä tuo iloa työajan ulkopuolella. Minua on siunattu erityisen upeilla työkavereilla. Mikä asia pohdituttaa sinua erityisesti juuri nyt ajatellen lasten ja perheiden tilanteita ja elämää. Mikä on luovuttamatonta siinä. Innostavalla ja myötäintoisella työyhteisöllä on valtavan suuri merkitys. 7 KYSYMYSTÄ. Mistä saat voimia tehtävääsi ja mikä inspiroi uudistamaan sitä. Teen tällä hetkellä perhetyötä Keski-Lahden seurakunnassa. päiväkerhotyö), niin uskon, että meillä on tarjottavana jotakin sellaista, mitä ei-seurakunnallinen varhaiskasvatus ei voi tarjota. Jouduin pyytämään Päiviä toistamaan asiansa, koska en meinannut uskoa kuulemaani. 4. 6. Tärkein ajatukseni työssäni on toimia kristillisten arvojen ohjaamana, armollisena itselleni ja kanssaihmisille. Musiikki (kuuntelu sekä soittaminen) on voimaannuttavaa. 27 Me tekijät Me tekijät 27 3. Meillä on kolme lasta, joista yksi on naimisissa, perheemme on siis kasvanut myös ihanalla vävypojalla. Lisäksi oma perheeni on todella tärkeä voimavara. Rukoilen myös ihan pientenkin asioiden puolesta ja tiedän, että minulla on ystäviä ja läheisiä, jotka rukoilevat puolestani. Lahden seurakuntayhtymässä aukesi vakituisia ja määräaikaisia lastenohjaajan paikkoja juuri valmistumiskeväänäni. 5. Vaikka jotkin työmuodot muuttavat muotoaan (esim. Innostuin ukulelen soitosta muutama vuosi sitten ja haaveilen ”ukuleleherätyksestä” Lahden seurakuntayhtymässä. Minkälaisena näet seurakunnan varhaiskasvatuksen tulevaisuuden. Olen huolissani lasten ”aikuisen nälästä”, erityisesti se näkyy lastenohjaajan työssä iltapäivätoiminnassa olevilla 1.ja 2.-luokkaisilla lapsilla. Hengellisten asioiden esillä pitäminen on tärkeää – se, että lapsi saa kokemuksen, ettei ole olemassa mitään ”sunnuntaijumalaa”, vaan Hän on ja Hänelle annetaan tilaa olla läsnä ihan tavallisessa arjessa, iloissa ja suruissa. Voimme tarjota perheille ja lapsille toivon näkökulmaa. Inspiraatiota työni uudistamiseen saan oikeastaan sisäsyntyisestä vaihtelun halusta, pidän kaikesta uudesta ja näen mieluummin uudet asiat mahdollisuutena kuin uhkana, vaikka välillä jotain täytyy hiukan sulatella, ennen kuin tartumme työhön. Mikä on keskeinen ajatus – ”mottosi” – työssäsi seurakunnan varhaiskasvattajana. Ukulele on hyvin yhteisöllinen soitin, mitä enemmän on soittajia, sitä hauskemmin ja iloisemmin soitto soi. Lisäksi koen tärkeänä pitää esillä seurakunnan varhaiskasvatusta osana ammattitaitoisia toimijoita. Uskon myös, että verkostoituminen vahvistuu edelleen eri toimijoiden välillä ja voimme olla mukana kristillisellä näkökulmalla lapsiperhetoimijoiden laajassa kentässä. Kärsimystie-näytelmässä, Lahden Joulukylässä, Salpausselän kisoissa sekä nuorisotyössä kesällä v
Kohtaamisia ja merkityksellisyyttä Kirkon tarjoama aamuja iltapäivätoiminta edistää lasten keskinäistä kunnioitusta sekä mahdollistaa kunkin lapsen kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymisen. Iltapäiväkerhojen ohjaajia koottiinkin ensimmäisen kerran yhteen syksyllä 1973 Partaharjulla pidettyyn seminaariin. Yhteisössä tunnistetaan pienen kansalaisen perusoikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. Selvityksen mukaan 86.1 % vanhemmista arvioi toiminnan yleisen laadun joko hyväksi tai erinomaiseksi. Tänäkin päivänä aamuja iltapäivätoiminnassa korostuu kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkityksellisyys, lapsen elämismaailmaan ja mielenkiinnonkohteisiin. Uskonnollisten tilaisuuksien vaihtoehdot mietitään pedagogisesti perustellen ja perheitä kuunnellen. Kirkon aamuja iltapäivätoiminta on osa hyvinvointityötä, joka turvaa lapselle kehittävän kasvuympäristön, vertaisryhmän sekä vähentää lapsen yksin viettämää aikaa. Toiminta on monipuolista ja yhteistyö sujuvaa, todetaan Opetushallituksen julkaisemassa Aamuja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet -raportissa (2018:12). He toivovat myös laadukkaampia tiloja ja terveellisiä välipaloja, kiusaamiseen tulisi puuttua ja opettaa lapsille enemmän kaveritaitoja ja yhdessä tekemistä. Aamuja iltapäivätoiminta on lapsen viettämää vapaa-aikaa, johon kuuluu iloa, onnistumisen kokemuksia ja kavereiden seuraa. Iltapäiväkerhotoiminnalle syntyi tarvetta, kun perheen molemmat vanhemmat alkoivat käydä kodin ulkopuolisessa ansiotyössä. Se merkitsee läheisten ja turvallisten ihmissuhteitten jatkuvaa rakentamista. Ohjaajat edistävät lapsen taitoa kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä, tunteita sekä kykyä tarkastella omia arvoja ja asenteita. Järjestöjen tai yksityisten palveluntuottajien järjestämää aamuja iltapäivätoimintaa on toiseksi eniten, ja seurakuntien osuus toiminnan toteuttamisesta on noin kymmenen prosenttia. Toiminta edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen edistäen lapsen osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, mutta toivovat toimintaa lasten yksinäisiin aamuihin ja joustoa iltapäiviin. Ohjaajien saama koulutus vahvistaa toiminnan pedagogista suunnittelua, toteutumista ja arviointia. Kerhoon tulee luoda turvallinen ja mahdollisimman kotoisa ilmapiiri. Samana vuonna ilmestyi myös Kirkon nuorisotyön keskuksen julkaisema Iltapäiväkerhot-opas. Aamuja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet Kuntatietojen mukaan 2016–2017 aamuja iltapäivätoimintaan osallistui 54 000 lasta, noin 42 % ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaista. Aamuja iltapäivätoiminnan toteuttaminen on muodostanut seurakunnille merkittävän kohtaamispaikan liittyä perheiden arkeen. Toimintaperiaatetta toteutetaan yhä. Henkilökunta on osaavaa, mutta heitä ei ole riittävästi jokaisen lapsen huomioimiseksi. Aamuja iltapäivätoiminta on avointa kaikille lapsille, eikä kirkon jäsenyys ole osallistumisen edellytys. töä ja kirkkovuoden kiertoon liittyviä tapahtumia. Tärkeämpää on itse lasten kohtaaminen ja heidän kanssaan oleminen. Aamuja iltapäivätoiminnan selvitys nostaa kehittämisen kohteiksi tukea tarvitsevien lasten toiminnan järjestämisen, koulun Hyvä päivä yhdessä KIRKON TALOLTA. Toiminnassa hyödynnetään kulttuuriperinYli neljäkymmentävuotta kirkko ja kunta ovat tehneet valtakunnallista yhteistyötä laadukkaan aamuja iltapäivätoiminnan mahdollistamiseksi. 28 Me tekijät Me tekijät 28 Kirkon järjestämä aamuja iltapäivätoiminta nyt ja tänään Kirkon aamuja iltapäivätoiminta noudattaa Opetushallituksen laatimia perusteita ja paikallisia toimintasuunnitelmia. Kirkon aamuja iltapäivätoimintaa toteuttavat lastenohjaajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat sekä nuorisotyönohjaajat. Iltapäivätoimintaa kuvattiin esimerkiksi näin: Kerhon toiminnassa ohjelmointikysymyksistä ei saa tehdä liian keskeistä tekijää. Kyselyyn osallistui lähes 10 000 vastaajaa: huoltajien lastensa kanssa, aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajia, esimiehiä ja toimintaa koordinoivia asiantuntijoita. Opetushallituksen laatimassa selvityksessä avataan toiminnan järjestämisen haasteita, jotka liittyvät henkilöstön osaamiseen, yhteistyöhön tai toimitiloihin. Seurantayhteenvedossa kunnan todetaan olevan vuosittain pääasiallinen aamuja iltapäivätoiminnan järjestäjä. Mutta onko niin jatkossakin
2020. Suurin osa lapsista koki päivittäin iloa, riemua, oppimisen, osaamisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Tämä asettaa haasteen meille aikuisille. Kohtaamattomuus – kokemus siitä, ettei kukaan huomaa eikä välitä – aktivoi aivoissamme saman alueen kuin fyysinen kipu. Määräykset ja ohjeet 2011:1. Ohjelmassa on runsaasti tarjontaa lasten ja perheiden näkökulmasta. Sitra Sukupuolien moninaisuus ja intersukupuolisuus TIKA -tukea intersukupuolisille, keinoja ammattilaisille -hanke, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus Tapaamisiin Tampereella!. Opetushallitus KT Niina Junttila, opetusneuvos, kasvatuspsykologian dosentti kanssa tehtävän yhteistyön, kansallisten perusteiden ja ohjeiden päivittämisen sekä tiloihin ja välipalan laatuun liittyvää arviointia. Tapahtuma järjestetään Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksikön sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin yhteistyönä. Lapsella, joka kokee tulevansa kohdatuksi, olevansa tärkeä, arvokas ja hyväksytty, ei ole tarvetta hakea hyväksyntää kapinoinnin, kiukuttelun tai satuttamisen keinoin. Aamuja iltapäivätoimintaan toivotaan suunnattavan voimakkaammin täydennyskoulutustarjontaa sekä tavoitteellista verkostoyhteistyön mahdollistamista jatkossakin. Haasteen uudistaa eri sektorien, toimijoiden, järjestelmien, instituutioiden, organisaatioiden ja yksittäisten ihmisten arki ja asenteet sellaisiksi, että jokainen lapsemme kokisi tulevansa kohdatuksi. Rakentavaa katsomusdialogia tukemassa Nuori kirkko ry ja Rauhankasvatusinstituutti Hyvä päivä yhdessä mielekäs aamuja iltapäivätoiminta -Kirkon kasvatus ja perheasiat, Nuori kirkko ry Lapsuuden ja nuoruuden monet identiteetit Nuori kirkko ry, Seurakuntaopisto, Kirkkohallitus Luonnossa tapahtuva oppiminen ja kasvu – metsä oppimisympäristönä lapsille ja nuorille Nuori kirkko ry, Suomen Partiolaiset, Outward Bound Finland Polkuja rauhoittumiseen – läsnäolotaitoja lapsille ja nuorille Seurakuntaopisto Sitra Lab – Miten tartumme lasten ja nuorten eriarvoisuuteen. Tapahtuma järjestetään ilmastovastuullisesti ja se korvaa kirkon kasvatuksen päivät v. Alla muutamia nostoja ohjelmatarjonnasta tiistaista torstaihin. Opetushallitus Hyvä päivä yhdessä Kirkon aamuja iltapäivätoiminta. On myös tarpeen selvittää aamuja iltapäivätoiminnassa työskentelevän henkilöstön koulutustaso ja osaamistarpeet sekä alalle kiinnittymisen ehdot. Perusopetuksen aamuja iltapäivätoiminnan perusteet 2011. Pienellä lapsella tarve olla näkyvä voi ilmetä kiukutteluna, aggressiivisuutena tai äänekkäänä kapinointina – keinoina, jotka tunnetusti saavat meidät aikuiset havahtumaan ja huomaamaan heidän pahan olonsa. Aamuja iltapäivätoiminnan perusteet -asiakirja on jo vuodelta 2011. Päivillä on mahdollisuus kuulla alan ajankohtaista ja tutkittua tietoa sekä kehittämistyön kokemuksia ja toimivia käytäntöjä. Siksi sosiaalinen kipu satuttaa ja sairastuttua ja saa toimimaan tavoilla, joihin muutoin ei olisi tarvetta turvautua. Kohtaamattomana ihminen kokee alemmuutta, häpeää, surua, vihaa ja toivottomuutta. Kirkkohallitus 2019. Tarkempaa tietoa löytyy päivien sivuilta www.alli.fi/palvelut/nuori2020-valtakunnalliset-kasvatuksen-ja-nuorisotyon-paivat Vaikea vanhemmuus Yhteisvastuukeräys/Kirkkopalvelut ry, Kirkkohallitus/KKP, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset ry AATOS JA AMINE GODS OF MOLENBEECK. Opetusneuvos Niina Junttila: Aamuja iltapäivätoiminnan selvityksemme (2018) päätulos oli, että valtaosa lapsista voi hyvin ja nauttii toiminnassa viettämistään hetkistä yhdessä kavereiden ja turvallisten aikuisten kanssa. Ilkka Tahvanainen Varhaiskasvatuksen asiantuntija, Kirkkohallitus Tammikuussa Tampereelle! Tampere-taloon kokoontuu suuri joukko kasvatuksen ammattilaisia NUORI2020-tapahtumaan 14.–16.1.2020. Mutta pienempi osa lapsista, noin joka kymmenes koki vähintäänkin joskus olevansa näkymätön, ulkopuolinen ja sellainen, jonka pahaa oloa aikuiset eivät huomaa. Kasvatuksen suurtapahtuma tarjoaa hyvän tilaisuuden kehittää osaamistaan, verkostoitua ja innostua. Raportit ja selvitykset 2018: 12. Lienee siis aika ottaa tämäkin toimintaa linjaava asiakirja uuden tarkastelun alle. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Lähteet: Aamuja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet. Oletettavaa on, että koulupäivään liittyvien palveluiden uudistamiseen syntyy tulevina vuosina kokeiluja ja pilottihankkeita
mennessä Helsingin päivään ja 13.2. Laajuus 0,25 op Ilmoittautuminen 6.2. Samalla jaetaan kokemuksia kunnan varhaiskasvatuksen kanssa toteutetuista ideoista ja käytännöistä. Voit tuoda omat kysymyksesi ja ideasi yhteiseen päivään, jossa vahvistat osaamistasi katsomuskasvatuksen yhteistyön teemoissa. Tiedustelut Kouluttaja Hanna Pulkkinen, hanna.pulkkinen@seurakuntaopisto.fi Kouluttaja Tiina Haapsalo, tiina.haapsalo@nuorikirkko.fi Järjestäjä Seurakuntaopisto sekä Nuori kirkko ry ja Kirkon Kasvatusja Perheasiat (KKP). 30 Me tekijät Me tekijät 30 1 Teema VARHAISKA S VATTA JAN LEHTI n 1 2019 DEEP TALK on läsnäolon pedagogiikkaa Tutkimalla tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista Tavoittaako kirkko sinut, minut – meidät. Päivässä mukana sekä katsomuskasvatuksen asiantuntijoita että seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen toimijoita. Tilaajatunnistukseen ja sitä kautta lehden näköisversioon sekä lehtiarkistoon pääset seuraavasti: Ota esiin asiakasnumerosi, jonka olet saanut lehden tilausvahvistuksen mukana. 1 Teema LAPSIRYHMÄSSÄ erilaisuus on tavanomaista TUKEA ARKEEN – kotikäynnit poikivat hyvää koko perheelle 4 2019 TYÖKALUT näppärän notkeaan pyhäkouluun KOULUTTAUDU, OSALLISTU Tule Helsinkiin tai Ouluun! Katsomuskasvatuksen ajankohtaispäivään 6.3.2020 (Helsinki) 13.3.2020 (Oulu) Kehitä osaamistasi katsomuskasvatuksen ajankohtaispäivässä! Päivä sisältää ajankohtaista asiaa ja keskustelua katsomuskasvatuksen yhteistyöstä. Lounas omakustanteinen. mennessä Oulun päivään, www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/ tilauskoulutus/seurakunnat Osallistumismaksu 70 €, sisältää kahvit. Mene osoitteeseen: www.lehtiluukku.fi/lehti/pieni-on-suurin Käyttäjätunnukset toimivat myös Lehtiluukun Appleja Android-sovelluksissa. Sovellukset ovat ladattavissa täältä: Pieni on Suurin -lehden näköisversio sekä lehtiarkisto ovat verkossa 1 2 Apple Android 1 Teema LAPSEN SURU tarvitsee tilaa ja aikaa 5 2019 KAIKKI YHDESSÄ ja jokainen näkyväksi Älä tallaa toisen pyhää 1 Teema ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 2 2019 ASSER-AASIN MATKASSA pääsiäispolulla PIENRYHMÄPEDAGOGIIKASTA hyötyvät kaikki Syvemmälle kirkkotilaan! 1 Teema KATSOMUSKASVATUSTA tehdään nyt yhteistyössä WASTE AND FEAST – arjesta juhlaa hävikin voimin 3 2019 Mirjam Kalland: "Yhdenkään vanhemman ei tulisi joutua olemaan yksin!" Hyödynnä asiakasetuasi!
perhetapahtumat ja vertaisryhmät), ajankohtaiset valtakunnalliset hankkeet sekä oman alueen perhetoiminnan verkostoissa toimiminen. Lisätietoja Kouluttaja Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi, 050 525 0349 Kouluttaja Markku Autio, markku.autio@nuorikirkko.fi, 044 787 8334 Osallistumismaksu 240 €. Mikä kiinnostaa ja mikä liikuttaa kouluikäisiä tässä ajassa. Laajuus 5 op Osallistumismaksu 410 €. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KOULUTTAUDU, OSALLISTU 22.– 24.4.2020 ja 3.– 4.11.2020 Seurakuntaopisto, Lapuan kristillisen opiston kampus Miten perheiden moninaisuus huomioidaan seurakunnan perhetoiminnan kehittämisessä. Tämän koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja ymmärtää kouluikäisten toiminnan ajankohtaisia kehittämiskysymyksiä ja osaa hyödyntää kouluikäisten tämän hetken keskeistä pedagogiikkaa työssään. 1hh lisämaksu 20 €/yö. Majoitus Täysihoito 2 hengen huoneessa koko koulutusjaksolta 187 €. Koululaiset 2020-luvulla – seurakunta mukana kouluikäisten ja heidän perheidensä arjessa 25.–27.3.2020 Seurakuntaopisto , Järvenpään kampus Tule mukaan pohtimaan kouluikäisille suunnatun toiminnan ydintä ja innostumaan uusista ideoista! Mitä on seurakunnan toiminta kouluikäisille ja heidän perheilleen 2020-luvulla. Perhelähtöinen ja verkostomainen työote auttaa rakentamaan vuorovaikutusta ja kehittämään perheiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Millaisia perheitä toiminta ei vielä tavoita ja mitä asialle voisi tehdä. Lisätietoja moduulien valinnasta ja kirkon erityiskoulutuksista sakasti.evl.fi/ erityiskoulutus. Pelkkä majoitus 45 €/2hh/yö (sis. Moduuli on yksi kasvatuksen erityiskoulutuksen (KEK) valinnaisia moduuleja. Ilmoittautumiset 5.2.2020 mennessä www.koulutukset.nuorikirkko.fi Koulutuksen sisältöjä ovat: perhelähtöinen työote ja perheiden kohtaamisen taidot, perheiden monimuotoisuus ja seurakuntayhteyden vahvistaminen, seurakunnan perhetoiminnan kokonaisuus (mm. aamuja iltapalan). Koulutukseen sisältyy orientoiva tehtävä, kirjallisuutta ja lähijaksojen välillä toteutettava, omasta työstä nouseva perhetoiminnan kehittämistehtävä (esim. Pelkkä ateriapaketti 105 €. Täysihoito 2h-huoneessa 240 € ja 1h-huoneessa 300 €. Ilmoittautuminen www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/ tilauskoulutus/seurakunnat Tiedustelut Kouluttaja Kaisa Aitlahti, kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi, 040 7033356 Kouluttaja Johanna Heikkinen, johanna.heikkinen@nuorikirkko.fi, 050 525 0349 Perhetoiminta muutoksessa. Entä millaisia mahdollisuuksia seurakunnalla on olla mukana kouluikäisten ja heidän perheidensä arjessa 2020-luvulla. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 30 euroa, rajoitettu saatavuus. uuden toimintamallin kokeileminen, perheiden osallisuutta vahvistavan toimintakulttuurin kehittäminen tai rakenteellinen/sisällöllinen uudistus). Osallistuja tunnistaa seurakunnan kouluikäisten perhetoiminnan erityispiirteitä ja huomioi nämä työssään. Siihen voi osallistua myös yksittäisenä koulutuksena, vaikka ei suorittaisi erityiskoulutusta kokonaisuutena. Kehittämistehtäviä ohjataan sähköpostitse lähijaksojen välissä. Mihin suuntaan perhetoimintaa kouluikäisten parissa kannattaisi kehittää. Pelkät ateriat 63 €
Tiimiälyä arvostavassa organisaatiossa eri ikäisten työntekijöiden vuorovaikutustoiveet ja -tyylit huomioidaan ja niistä keskustellaan avoimesti sujuvien käytänteiden luomiseksi, kirja kuvaa. Mirja Köngäs on päiväkotiarkea tutkinut filosofian tohtori, joka painottaa lapsinäkökulmaa tunnetutkimuksissa. Kirja osoittaa, kuinka lasten ja aikuisten tunneäly näkyy päiväkodin arjessa, miten lasten tunnekasvatusta voidaan tukea ja millaisia työkaluja tähän on olemassa. 32 Me tekijät Me tekijät 32 KIRJAHYLLY Tiimiälytaidot ovat taitoja, joita jokainen voi kehittää ja tuoda tiimiin asemastaan riippumatta Tiimiäly koostuu viidestä taidosta. TEKSTI Tuula-Maria Ahonen Mirja Köngäs TUNNEÄLY VARHAISKASVATUKSESSA PS-Kustannus 2019 Älykkyydellä lapsi voi oppia laskemaan kymmeneen. Kirjasta kasvattaja voi löytää vastauksia mm. – Kun ihmisellä on tunne, että hänellä on lupa epäonnistua, hän uskaltaa sanoa ajatuksensa ääneen, ehdottaa jotain uutta ja ottaa riskejä. – Kun ymmärretään, ettei toisen auttaminen ja toiselle antaminen ole itseltä pois, vaan lisää yhteistä hyvää, on oivallettu empatian periaatteen ydin. Kirjan mukaan yksi työelämässä alihyödynnetyistä empatiataidoista on kuunteleminen. Myötätunnon tunne sen sijaan tuntuu kehossa erityisenä lämpönä. Hänen väitöstutkimus ”Eihän lapsil oo ees hermoja – Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa” julkaistiin vuonna 2018. Kirjoittajat pitävät psykologista turvaa tiimiälyn kenties tärkeimpänä ominaisuutena. • miten voit tukea lapsia suunnitelmallisesti. Itsetuntemus on sitä, että ihminen pystyy tarkastelemaan itseään itsensä ulkopuolelta, tavallaan monitoroimaan itseään. Perustava taito on itsetuntemus. • millaisena näyttäytyy kunkin lapsen tunneälyprofiili. ”Kun varhaiskasvattaja toimii tunneäly edellä, voi luottaa siihen, että joutuu yhä harvemmin lasten kanssa alakynteen”, kirja opastaa. Vaivattominta tunneälyn perusteiden sisäistäminen on alle kouluikäisenä, kun aivot ovat valmiit vastaanottamaan enemmän uutta tietoa ja testailemaan eri toimintamalleja ennen kuin ne juurtuvat lopullisille paikoilleen. – Myötätuntotutkimuksissa on todettu, että torjutuksi tuleminen aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia kuin fyysinen väkivalta. seuraaviin kysymyksiin: • mitä ovat lapsen käytöksen neurologiset syyt. Tutkimusten mukaan myötätuntoa voi oppia ja kehittää. Tunneälyllä voi oppia lohduttamaan kaveria tämän tuntiessa koti-ikävää. Kun itsetuntemus on kunnossa, on helpompi luoda ja kehittää yhdessä neljä muuta taitoa, jotka ovat yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia sekä rikastava vuorovaikutus. • miksi kasvattajan oma tasapainoisuus on avain lapsen kanssa toimimiseen. – Tulevaisuuden työelämä odottaa meiltä yhä parempia ja monipuolisempia vuorovaikutustaitoja. Tiimiälyä hyödyntävässä organisaatiossa yksilöt jakavat käsityksen siitä, että yhteinen hyvä on omaa etua tärkeämpi, kirja toteaa. Se on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin oppia ajamaan pyörällä. Tunneäly varhaiskasvatuksessa -teos avaa lasten tunnekehityksen vaiheita ja tunneälyn käsitettä. Kuunteleminen on – paitsi paras tapa saada tietoa – myös voimakas keino luoda yhteys toiseen. Jos tätä tunnetta ei ole tai se on heikko, ihminen keskittyy varmistamaan omaa suoritustaan ja välttämään mahdollisen virheen, kirjoittajat toteavat osuen monille kovin tuttuun tilanteeseen, josta on syytä päästä eteenpäin. Tunneälyn käyttöä ja kehittämistä voi opettaa missä iässä tahansa. • miten tunnistaa tilanteet, joissa lapset käyttävät tunneälyn eri osa-alueiden taitoja. On äärimmäisen tärkeää tunnistaa omat vahvat ja heikot puolet, hyväksyä itsensä. Ilona Hiila, Maaretta Tukiainen ja Ida Hakkola TIIMIÄLY Tuuma, 2019. Heikko itsetunto aiheuttaa palautetilanteissa ylimitoitettuja reaktioita
Joulun aikaan peliin on perinteisesti tullut jouluinen teema lumisateineen ja tonttuhattuineen, mikä tuo pelaamiseen vaihtelua. Siinä tuttu My Very Hungry Carerpillar -peli pyörii osana oikeaa ympäristöä vaikka omassa olohuoneessa tai pihalla. ihastuneen kannattaa tutustua ainakin pelin hieman riisutumpaan lisätyn todellisuuden versioon, joka on saatavilla uudemmille iOS-laitteille. Toukka meni nukkumaan! Eihän tää peli vielä loppunut?” 4-vuotiaan pelaajan kommentti. Kirkkaat värit, veikeä musiikki ja ystävällinen tunnelma houkuttavat muutenkin pieniä ja peli sopii mitä mainioimmin 2–5-vuotiaille lapsille. 33 Me tekijät Me tekijät 33 DIGILEIKIT Rauhallisessa pelissä hoivataan toukkaa ja opitaan värejä My Very Hungry Caterpillar -pelin idea on kasvattaa toukasta perhonen. Kaikki tekeminen ei tule tarjolle kerralla, vaan uutta pelattavaa tulee eteen pikkuhiljaa lapsen kokeillessa eri toimintoja. Sille voi antaa leluja ja puhallella sen iloksi saippuakuplia. Sen kanssa saa kasvattaa kukkia ja tehdä taidetta ”kaatamalla” sille virtuaalisia maaleja virtuaalisen paperin päälle. Sitä voi viihdyttää myös laittamalla sen purjehtimaan lammelle ankkojen kanssa pienellä kaarnalaivalla. Nykylapsille toukan elämää on tarjolla myös digileikkeinä StoryToys-pelifirman lastensovelluksissa. Lapselta voi kysellä, kuinka monta omenaa tai luumua toukka söi. Kaikki leikit saadakseen täytyy siis olla sitkeä! Näytön yläreunassa näkyvistä palkeista voi tarkistaa, haluaisiko toukka mieluummin syödä vai leikkiä, mutta peliä voi periaatteessa pelata palkeista välittämättäkin. Matkan varrella toukalle syötetään hedelmiä sekä annetaan sille virikkeitä erilaisten puuhien muodossa. Toukanhoitoon TEKSTI Jenni Utriainen Sympaattinen Pikku toukka paksulainen on monelle vanhemmallekin tuttu Eric Carlen lastenkirjoista. Syöttämisen lisäksi toukalle tarjotaan tekemistä. Pelissä ei ole pistelaskua tai ajanottoa ja leikki on alun jälkeen vapaata. Puuhailun jälkeen toukkaa alkaa väsyttää ja se haluaa mennä lehden alle nukkumaan. Peli alkaa toukan kuoriutumisella munasta. Kännykän ruudun läpi pelattavassa pelissä toukka näkyy siellä, missä pelaaja sattuu kulloinkin olemaan. Ja kertoa, minkä värisiä eri hedelmät ovat. MY VERY HUNGRY CATERPILLAR Hinta 5,49 euroa Käyttöjärjestelmä iOS, Android, Windows WiFi Toimii ilman nettiyhteyttä Lisää tietoa: www.storytoys.com www.viihdevintiot.fi INFO. Omenoita ja päärynöitä poimitaan puista sormella raahaamalla ja toukka viilettää paikalle aterialle. Tämä on hyvä vihje lapselle siitä, että peliä on nyt pelattu tarpeeksi eikä perhoseksi tarvitse päästä yhdellä tai edes kahdella pelikerralla. Toukan elinympäristöön ilmestyy hedelmäpuita. Talvella lapsille on taianomainen kokemus kasvattaa toukan kanssa omenapuita lumihankeen tai maalata virtuaalisia kuvia suoraan kodin lattiaan! Tämä peli löytyy App Storesta nimellä My Very Hungry Caterpillar AR. Sen jälkeen toukkavauvaa aletaan hoivata syöttämällä ja leikittämällä sitä. StoryToys on julkaissut muitakin Eric Carlen hahmoihin perustuvia laadukkaita lastenpelejä. Pelin kuvituksessa ei ole vaikeasti hahmotettavaa pientä piperrystä, niinpä ruudulla näkyviä asioita on luonnollista osoittaa ja sanoittaa. Joulupäivityksen myötä voi virittäytyä juhlakauden tunnelmaan, ja tammikuussa toukka on taas ennallaan. Näin pienet luvut ja perusvärit tulee opittua leikin ohessa. Pelinäkymä on tyylikkään riisuttu ja hyvin selkeä, joten pienenkin lapsen on helppo ryhtyä leikkiin ilman runsaudenpulan tunnelmaa. Pelinäkymää raahataan sormella sivusuunnassa ja toukka liikkuu itsekseen sinne, minne sormella tulee tökättyä, joten myös ohjaaminen onnistuu nuorimmilta
34 Me tekijät Me tekijät 34 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA TEKSTI Rosa Kostamo KUVITUS Pekka Rahkonen Kohti uutta rohkeasti Aloitin työt nykyisessä työyhteisössä suuren organisaatiomuutoksen jälkeen. Muutoksen keskellä on myös pysyvyyttä. Tärkeää on ollut se, että työnantaja on suhtautunut kokeiluihin rohkeasti, eikä epäonnistumista ole tarvinnut pelätä. Joskus työn arjessa unohtuu, miksi muutosta on tarvittu, mutta kokonaisuutta katsoessa huomaa, että se on ollut väistämätön. Menestyvät yritykset kokeilevat rohkeasti ja jopa “palkitsevat” virheistä. Jos työilmapiiri ei salli kokeiluja, muutos varmasti voi kuristaa kurkkua. Sitten on jonkin uuden aika. Kaikista ei tule aktiivikävijöitä, mutta en tiedä, onko se tavoitteena edes realistinen. Osa ei kykene erottamaan meitä toisistaan. Vähintäänkin me, messu ja Jumala. Muu maailma on elänyt jatkuvan muutoksen kulttuurissa jo pitkään. Tässä kaiken keskellä, uuden edessä voi olla uusi mahdollisuus korostaa Kristusta.. Se, että en osaa verrata toimintaa aiempaan, siihen, mitä ennen organisaatiomuutosta oli, on mielestäni vapauttavaa. Tavallaan olemme kuin aarre, jostakin syystä vähän piilossa. Koen, että töissä on saanut kokeilla uutta rohkeasti. Omiin ideoihin ei saa rakastua liikaa, jos ne eivät toimi eivätkä edes kehittämisellä muutu toimiviksi. Muutos voi olla myös mahtava mahdollisuus. Jokaisella kohtaamisella, jonka seurakuntalaisten tai seurakunnan alueella asuvien ihmisten kanssa käy, voi muuttaa heidän käsitystään kirkosta. Kun työhön suhtaudutaan lämmöllä ja intohimolla, vanhasta voi olla vaikea luopua. Kirkko taas on pitkään nähty jämähtäneenä organisaationa. Olin saanut kuulla muutoksesta jo työtä hakiessa, mutta käytännössä minulla ei ollut aavistustakaan mitä tai miten aiemmin on tehty. Olen yrittänyt ajatella, että olen ennemmin osa ratkaisua kuin ongelmaa. Vaikka talous ajaa seurakuntia muutokseen, tilanteesta ei tarvitse seurata ainoastaan supistusta. Mitä jos menetämme nekin seurakuntalaiset, jotka nyt osallistuvat. Olen myös huomannut, ettei ihmisillä välttämättä ole aavistustakaan siitä lahjakkuuden määrästä, jota kirkossamme on. En usko, että se sittenkään on helppoa, mutta varmasti opettavaista ja kasvattavaa. Ymmärrän, että muutos on pelottavaa. Tällainen ajattelu vaatii myös itseltä paljon. Jos muutos kuitenkin on väistämätöntä, tilanteesta kannattaa ottaa kaikki irti. Osa kokeiluista on menestyneet, toiset on katsottu parhaimmaksi unohtaa. Vaikka talous olisi se, mikä sysää muutokseen, Jumalasta ei tarvitse vähentää. Lähetyskäsky. Ymmärrettävästi muutos työyhteisössä ei ole sujunut täysin kivuttomasti. Jos se toimii nyt, se ei välttämättä toimi viiden vuoden päästä enää. Kirkko kuin kirkko. Toisaalta, jos jokin asia toimii, niin siihen ei voi suhtautua itsestäänselvyytenä. Minulta muutos ja kokeileminen on vaatinut malttia, selvitystyötä ja mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä. Varmasti koko totuus ei ole ihmisten mielikuvissa, mutta aina oma toimintamme ei ole edesauttanut mielikuvan muutosta. Nimittäin, jos ei ole tehnyt virheitä, on tuskin kokeillutkaan. Vähitellen. Seurakuntalaisia haastatellessa huomasin, että me suomalaiset luterilaiset edustamme myös koko maailmanlaajuisen katolisen kirkon kuvaa sekä kokemuksia ortodoksisesta kirkosta. Työyhteisönä mielestäni on tärkeintä ollut ymmärtää, että me pystymme tähän
Vauhtipyhis-ryhmän lapset rakensivat itse tallin tapahtumat puisia hahmoja hyödyntäen. 46 Kynttilänpäivän mukulamessu s. 35 Luovat lapset: Tiernapoikien matkassa s. 50 Laula, leiki, liiku: Tähtiä, tähtiä! Kirkkain tähti loistaa tallin yllä. 35 Ideasta käytännöksi KUVA Hanna Tuuri Ideasta käytännöksi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. s. Raamattua leikkien, s. Ja lopuksi hiljennyimme seimen äärelle. 40.
vuonna 150–220) liitti tietäjät Psalmiin 72, jonka mukaan Tarsisin ja meren saarten, Sheban ja Saban kuninkaat tuovat lahjansa Herralle. Tiernapoikaperinne on satoja vuosia vanha. tammikuuta keräämässä lahjoituksia, joilla autetaan apua tarvitsevia lapsia. Se pohjautuu Raamatun kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka saapuivat Jerusalemiin idästä (Matt. 1800-luvun loppuun mennessä perinne oli miltei hävinnyt. Jo varhaisen kirkon aikana pääteltiin lahjojen lukumäärän perusteella, että tietäjiä olisi ollut kolme. Kuninkaiksi pukeutuneet lapset kiertävät loppiaisena 6. Vähitellen kristillisessä perinteessä kuudennelta vuosisadalta lähtien puhuttiin enemmän kuninkaista tietäjien sijaan. Miltähän kirkkoisä Tertullianuksesta tuntui, kun hän pohti ja oivalsi asioita kolmesta kuninkaasta. Käykää kuuntelemassa ja katselemassa netistä hakusanalla sternsinger (tähtilaulajat). Kirkkoisä Tertullianus (n. 36 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI Johanna Routasalo KUVAT Johanna Routasalo ja Wikimedia Lähdetään loppiaiseksi 2020 saksankieliseen Eurooppaan! Tällä matkalla kohtaavat niin historia kuin nykyhetki. Tietotekstit voi muokata lapsia varten muutamaan sanaan. Saksassa nykyinen tiernapoikaperinne kolehdin keruineen syntyi vasta noin tuhat vuotta myöhemmin, 1500-luvulla. ”He avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.” (Matt. Ovessa toivotus: 20-C+M+B-20 Laulun ja varojen keräämisen lisäksi kuninkaat tuovat mukanaan siunausta loppiaiseen! Tällöin he piirtävät loppiaisen messussa siunatulla liidulla oveen tai sen yläkarmiin toivotuksen 20-C+M+B-20. Poimi toteutuksesta oman ryhmäsi loppiaiseen sopivimmat palat. Mitä tähtilauluja tai Kolmen kuninkaan -lauluja itse muistatte. Lähdemme tiernapoikien (jonka jatkumoa myös suomalainen tiernapoikaperinne on) ja kolmen kuninkaan maailmaan. Dreikönigssingen-keräyksen järjestävät Saksassa lasten lähetysjärjestö ”Die Sternsinger“ (Tähtilaulajat) ja Saksan katolisen nuorison liitto (Bund der Deutschen Katholischen Jugend, BDJK). 2:1) kumartamaan Jeesusta. Se elvytettiin toisen maailmansodan jälkeen, tällä kertaa toisen tyyppisenä. Kun kolmeksi kuninkaaksi pukeutuneet lapset kiertelevät, he kolkuttelevat oville ja laulavat Kolmen kuninkaan lauluja. Keitä ovat tiernapojat – Sternsinger eli tähtilaulajat?. Kuninkaiksi pukeutuneet nuoret pojat ja miehet kiersivät talosta taloon, kertoivat Jeesuksen syntymästä ja pyysivät palkkiota itselleen. He ovat hyvällä asialla. Toivotus koostuu vuosiluvusta ja kirjainyhdistelmästä, joka voidaan tulkita joko kuninkaitten nimikirjaimiksi (Caspar, Melchior ja Balthasar) tai latinankieliseksi siunaukseksi “Christus mansionem benedicat“, ”Kristus siunatkoon tätä taloa“. Nyt lapset lähetettiin virallisesti tiernapoikina ja -tyttöinä keräämään lahjoituksia. 2:10). Pohtikaa, keitä te haluaisitte auttaa ja millä tavoin
37 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Melchior: – En jaksa enää. Balthasar: – Tuolla, vähän horisontin yläpuolella! Suoraan idässä! (Nosta tähti esiin.) Melchior: – Uusi tähti! Todellakin, uusi tähti! Caspar: – Nyt minäkin näen sen! Sillä on loistava pyrstö! Balthasar: – Tähti valaisee koko yön! Vihdoinkin merkki, jota olemme odottaneet! Caspar: – Lähdetään aikaisin huomenaamuna. Jäämme vielä täksi illaksi. Milloin tuo hetki tulee. Olen niin väsynyt. (Nosta Caspar esiin.) Balthasar: – Mutta vanhoissa kirjoissa lukee ihan selvästi, että taivaalle syttyy uusi tähti. Piirtäkää mieleisenne ovet ja ulkoseinät. Hän odottaa aivan varmasti meitä jokaista. Ettehän te yritä voittaa pimeyttä vain itseänne varten. Balthasar: – Ettehän te tarkkaile yötä vain itseänne varten. Vielä tämän yhden kerran jäämme tutkimaan taivasta. Emme me saa nukkua sillä hetkellä, kun uusi kuningas tulee tähän maailmaan. Ja aamulla jaksan tuskin nousta sängystä. Hei, yritetään vielä tämä kerta. Caspar: – Minä ainakin lopetan vähän aikaisemmin tänä iltana. En halua enää odottaa yhtään. Toteutus 1: MATKASUUNNITELMIA. Milloin tähti alkaa vihdoin loistaa. Seurataan tähteä. Valmistakaa Kolme kuningasta, Pyhä perhe ja tähti. (Nosta Melchior esiin.) Caspar: – Minulla on jo ihan punaiset, tulehtuneet silmät. (Nosta Pyhä perhe.) Willi Fährmann: Dreikönigsspiel im Advent, Kurzes Adventsspiel für die Weihnachtszeit, Auer Verlag. Meidän pitää kertoa ihmisille uudesta kuninkaasta. Kenelle te haluaisitte antaa kortit loppiaissiunaukseksi. Pelkkää odottamista, vain odottamista. Hän pelastaa ihmiset kaikesta hädästä, kaikesta kärsimyksestä, kaikesta yksinäisyydestä. Rooleja voi jakaa useammalle, mutta ne toimivat myös yhden esittämänä. Alla on kaksi toteutusta, jotka perustuvat kerrontaan sekä vuoropuheluun. (Nosta Balthasar.) Melchior: – Sanot noin jo aika pitkään ja vieläkään ei ole tapahtunut mitään. Hän odottaa meitä. Balthasar: – Vielä ei ole kovinkaan myöhä. Toiset viettävät iltansa mukavasti ja me vain istumme täällä yö toisensa perään tuijottelemassa pimeyteen. Tähän kysymykseen haetaan vastauksia sorminukketeatterin keinoin. Mikäli laskelmani pitävät paikkansa, meidän pitäisi nähdä se aivan pian. Mutta nyt on tärkeämpää, että lähdemme matkaan. Oveen kirjoitetaan tiernapoikien viesti! Avonaisesta ovesta kun kurkkaa, sieltä voisi näkyä vaikkapa kolme kuningasta tai jotain muuta mukavaa. Ei varmastikaan tänä yönä. Melchior: – Sanoit noin jo vuosia sitten. Tarvikkeita ei tarvitse paljoa, vain vähän kultapaperia, kangasta, silkkipaperia tai huopaa ja liimaa! Tehdäänpä mekin ovet! Tarvitsette kartonkia, sakset, ja kyniä. Kaiken sen perusteella mitä tiedämme, ei uuden tähden syttymiseen pitäisi kulua enää pitkää aikaa. Aika on täyttynyt. Tulenko vielä huomenna, sitä en osaa vielä varmasti sanoa. Mininäytelmiin käyvät kuitenkin samat nuket. Joka yö katson kaukoputkellani, eikä koskaan tapahdu mitään. Melchior: – Mutta etkös sinä halunnut kutsua ystäväsi kylään. Maailman Vapahtaja syntyy pian. He nimittävät minua Kalleksi-joka-vain-tuijottaa-yläilmoihin ja nauravat selkäni takana. Suomennos Miika Rosendahl. Melchior ja Caspar: – Olkoon sitten. Te teette tämän kaikkien ihmisten vuoksi. Caspar: – Kyllä. Se näyttää meille tien Kuningasten Kuninkaan luokse. Caspar: – Naapuritkin pitävät minua jo pilkkanaan. Meidän pitää etsiä uusi kuningas. Haluaisin vihdoinkin tavata ystäviäni pitkästä aikaa. Mitä loppiaisena oikein tapahtui. Taidanpa lähteä samantien. Keitä ovat tiernapojat – Sternsinger eli tähtilaulajat. Miten ihmiset muuten tietäisivät, milloin uusi kuningas syntyy
(Nosta Pyhä perhe.) He kumartuvat maahan ja rukoilevat lasta. Tiet ovat hämäriä, puut mustia. 56–60). (Kuljeta kuninkaita ja tähteä sen perässä.) He seuraavat tähteä, kunnes saavutaan Betlehemiiin. Suomeksi sisar Esther Kaufmannia mukaillen Miika Rosendahl (Sr. He menevät autiomaan halki, monien maitten kautta, vuorien yli ja laaksojen läpi. (Nosta tähti ylös.) Kuninkaat ja tähdistäennustajat näkevät sen kaukaisessa maassa. Tie ei ole helppo kulkea. (Nosta kuninkaat.) He ymmärtävät sen merkiksi ja sanovat toisilleen: ”Tuo on kuninkaallinen tähti. Tyypillinen Kuninkaan kakku tehdään rusinapullataikinasta. 38 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Leivotaan Kuninkaan kakku Loppiaisen, kolmen kuninkaan juhlan perinteisiin on kuulunut 1200-luvulta lähtien “kuninkaan valitseminen juhlivalle valtakunnalle”. Kuninkaan tehtävänä on määrätä juhlan aikana, mitä juodaan ja syödään, ja koko hovin pitää noudattaa kuninkaan käskyjä. Hän saa määrätä seuraavan leikin tai laulun. Sen saajasta tulee kuningas juhlan ajaksi. Et pysty enää näkemään kauas. Tähti kulkee heidän edellään ja näyttää tietä. He ymmärtävät: tämä lapsi on uusi kuningas. Esther Kaufmann: Der Stern ist uns ein Zeichen, Religionspädagogische Praxis 2013/4, S. Taikinakappaleet pyöritellään pallon muotoisiksi. kenestä tulee kuningas. Taikinapallot kiinnitetään yhteen siten, että iso pallo on keskellä ja pienet sen ympärillä. Tähdet loistavat pimeällä taivaalla. (Kuninkaat kumartavat lasta.) He tuovat hänelle lahjoja – kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Samoin ihmiset, jotka kulkevat autiomaassa, löytävät sillä tavoin perille. He laskevat kruununsa. Tuuli puhaltaa vastaan, aurinko häikäisee. Kuningas on syntynyt.” He lähtevät matkaan etsimään uutta kuningasta. Yhteen pienistä palloista leivotaan manteli mukaan. Näin syntynyt ”kruunu“ voidellaan kananmunalla sekä sirotellaan sokerilla ja paistetaan. Erään kerran suuri tähti kohosi taivaalle ja loisti kirkkaasti. Tähdet alkavat loistaa. Mutta taivaalla näkyy pieniä, loistavia pisteitä. Välillä kuninkaat ovat väsyneitä pitkästä vaelluksesta. Tähän aikaan yöt ovat pitkiä. Kuka löytää mantelin... Aurinko paistaa vain lyhyesti. Tähdet näyttävät heille tietä. Yö on pimeä. Aavalla merellä merenkulkijat katsovat tähtiä ja löytävät oikean suunnan. Toisinaan he pystyvät kulkemaan vain vaivoin. Taikina jaetaan yhteen isoon ja kahdeksaan pieneen osaan. Kuninkaan valitsemiseksi leivotaan niin sanottuun Kuninkaan kakkuun mukaan papu tai manteli. Siellä he löytävät Jeesus-lapsen. Jokaisen päivän jälkeen tulee yö. Saksassa loppiainen nähdään osana isompaa kokonaisuutta, joten silloin toivotetaan ”gesegnetes neues jahr!” eli ”siunattua uutta vuotta!” Me täällä Suomessa toivotamme: ”Hyvää ja siunattua loppiaista!” Toteutus 2: KUNINKAALLINEN TÄHTI Kerro tai lue tekstiä ja varaa sorminuket jo valmiiksi käteen. Mutta he seuraavat tähteä
Uusi maailmanaika on koittanut, vaikka maailman pahuutta ei vielä ole sivuutettu. Kun uni ei tullut, vilkaisin verhonraosta ulos. Jeesuksessa alkanut uusi aika vertautui tähden myötä näihin kertomuksiin. Tuuli keinutti puunlehtiä ja yllätys! Tähtitaivas avautui upeana merenä! Ei ollut keinovaloja haittaamassa! Revontulia ei näkynyt. Myös tähden syttyminen kuvaa uuden alkua ja sitä, että koko luomakunta – myös elottomat tähdet – julistaa Kristuksen syntymää. Riippumatta tapahtumien historiallisuudesta on kertomuksella sisäinen sanomansa jumalallisista salaisuuksista. Olen vain hiukkanen tuossa luomistyön meressä. Muutokset herättivät myös pelkoja, niin kuin ne tekevät tänäkin päivänä. Kertomus tähteä seuraavista itämaan tietäjistä on tuttu. Sieltä luettiin taivaan merkkejä. Siksi on tärkeää, että etsimme levollisesti ja pitkäjänteisesti sisäisen ja ulkonaisen elämämme tasapainoa. Silti tähtitaivas kirkkaudessaan puhutteli! Ihminen on kautta aikain pysähtynyt tähtitaivaan alle ihmettelemään. 39 Ideasta käytännöksi TEKSTI Marianne Kyrönviita TEKSTI Hanna Tuuri Kirjoittaja on Parkanon seurakunnan kappalainen. Jos Mooseksesta alkoi Jumalan ja kansan välisen liiton aika, niin Jeesus on uuden Joulun tähti liiton alku, ikään kuin jatko ja täyttymys Mooseksesta alkaneelle ajalle. Ne kannustavat oikeudenmukaisuuteen ja rakkauteen. RAAMATTUA LEIKKIEN Elokuisena iltayönä olin kesäpaikassamme. Maailma ei ole myöskään sama kuin ilman Kristuksen syntymää, inkarnaatiota, sillä Jeesuksen muodossa Jumala antoi maailmalle rauhan, totuuden ja toivon merkit. Nyt kun tietoa on enemmän, se ei vähennä kokemusta ihmisen pienuudesta. ”Mä silmät luon ylös taivaaseen ja yhteen käteni liitän. Jumala kirjoittaa maailman historiaa myös meidän elämämme kautta. Antiikin ajan lukijalle hallitsijoiden syntymä ja valoilmiöt kuuluivat yhteen. Jeesuksen syntymän aikoihin taivas oli ”oppikirja”. Sua Herra, ystävä lapsien, nyt hartain mielin mä kiitän.” (Virsi 490:1).. Muovaamme maailmaa tavalla, jolla elämme elämäämme
TÄHTI näyttää tien ”Tähti loistaa taivaalla.” ”Minä osaan laulun Tuiki, tuiki tähtönen.” ”Hei, joulun tähti ja joulukuusessakin on tähti latvassa.” Näin Vauhtipyhisläiset vastasivat, kun kävin heitä tapaamassa ja kertomassa, että ensi kerralla pyhäkoulussa mietitään sellaista asiaa kuin tähti. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI Eleonora Printz TOTEUTUS Eleonora Printz, Emmi Vierenmaa ja Veera Niemenmaa KUVAT Hanna Tuuri Tässä joulunajan toteutuksessa olivat mukana Parkanon Vauhtipyhis-ryhmän lapset. Ja erityisesti tähteä joulunaikaan.
Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisMutta mikä on Vauhtipyhis. ”Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Matkalla voidaan miettiä, että oliko sillä seudulla paljon mäkiä ja vuoria, joita oli hankala kavuta vai olivatko tiet helppokulkuisia. Ollaan tähtiä toisillemme -laulu innoittaa lapset tekemään monenlaisia tähtiä, pieniä ja isoja. Laulun kertosäkeessä saa ryhmä vauhtia töppösiin, kun niissä hypellen, pyörien ja taputtaen kerrotaan, että taivaan Isä rakastaa. Kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin lähellä, ettei huomaa löytäneensä. Tähtimalleja on isoja ja pieniä. (Kirjasta Deep Talk – tunnista yhteisön voima) RAAMATTUA LEIKKIEN Seuraavaa suunnitelmaa voi käyttää joko kokonaisuudessaan jakaen sen useammalle kokoontumiskerralle tai valiten eri osia yhteen kertaan. Vauhtipyhiksessä on vauhtia, liikuntaa, tanssia, kisailua, luovuutta ja mielikuvitusta. ”Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Kun tähdet ovat kuivuneet, leikitään niillä tähden piilotusta. Tällä hetkellä pyhiksessä käy seitsemän lasta. Tai sitten lapset voivat itse piirtää tähden, jonka leikkaavat. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Betlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verollepantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.” Marian ja Joosefin matkaa valaisivat taivaalla tuikkivat tähdet. ”Tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava. Suunnitelman pohjana on tähti ja joulukertomus, Luuk. Tätä laulua voisi toistaa tosi monta kertaa, lapset eivät kyllästy hypähtämään isoksi tähdeksi. Jos tähti ei ala löytymään, vinkataan, ketä kohti tähti yrittää kurottaa ja kuka on kauimmaisena. Niin iloista, että se on syvää. Lapset askartelevat joko keltaisista tai kultaisista pahveista tähdet. Tähti-teemainen joulunalusaika. (Ollaan tähtiä toisillemme, Maria Portaankorva, Kirkkomuskari 2). Maisa Krokfors, kirjasta Tammen Kultainen laulukirja.) Pyhäkoulutilan käytävään on kiinnitetty heijastimia tähdiksi ja käytävä pimennetään. Tuiki, tuiki tähtönen on laulu, joka on tuttu lähes jokaiselle lapselle. Tähteen liimataan kimalteita. Lapset saavat kulkea Marian ja Joosefin matkaa taskulamppujen kanssa. Heijastintähdet johdattavat heitä pimeässä. Joulukertomuksen matkaa aloitettiin tällä tutulla laululla. Talli ja jouluntähti -laulussa soitetaan laattoja. (Risti ja pääsiäinen, Heli Vapaakallio, Kirkkomuskari 2). Pyhis on 45 minuutin mittainen ja toimii seurakuntatalolla. 41 Ideasta käytännöksi Niin kevyttä, että se on painavaa. Hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.” Majatalon yllä loisti monenlaisia tähtiä. 2:1–20. Tällä laululla voi puhua toiselle ilman sanoja, mikä onkin lapsista aina jännittävää. Lasten kanssa tutustutaan raamatunkertomuksiin, minkä jälkeen he vauhdittavat kertomusta erilaisien rakentamisien, leikkien ja kisailujen myötä. Pyhisnuoret Emmi ja Veera Niemenmaa pitävät yhdessä maanantai-iltapäivisin Vauhtipyhistä, jonne ovat tervetulleita 3–12-vuotiaat. Yksi piilottaa huoneeseen tähden ja toiset etsivät. Laulun viittomat ovat myös tulleet tutuiksi. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. (Tuiki, tuiki tähtönen, ranskalainen kansansävelmä, suom. Tämä ihana, tarttuva laulu löytyy Kirkkomuskari-kirjasta, ja ohjeet siihen on tehnyt Heli Vapaakallio. Laatat A ja D saavat soida aina laulun tahdissa neljä kertaa ja sitten nostetaan malletit tähdeksi pään ylle
Valot Betlehemiin -laulu kertoo joulukertomuksen. 42 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN ti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. No juurihan sitä oltiin sormilla laulun avulla harjoiteltu, joten kaikki onnistuivat. Tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." Tähdet taivaalla loistivat entistä enemmän enkelin tuodessa sanomaa paimenille. Tähti on valo. Tähti johdatti lapsen luo. ”Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Betlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti." He menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tee iso pallo käsillä ylhäältä alas Betlehemin tähti innoittaa lapset ajattelemaan monia asioita, joista vielä keskustelemme: Tähti auttaa löytämään jonkun tärkeän luo. Lapsille annetaan tehtäväksi miettiä, miten sormista voi tehdä tähtiä. Kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Näillä ajatuksilla Parkanon pyhäkouluväki toivottelee mukavia joulunalusaikoja – ollaan tähtiä toisillemme!. Tähti johti miehet Jeesuksen luo ja se on kirkas tähti. Huudahda käsien välistä Pieni tähti Tee sormilla tähti on aivan innoissaan. Eräs koululainen, Joona onkin tässä aika näppärä ja ohjeistaa toiset lattialla vastakkain – ja sakarat ovat valmiit! Pyhäkouluun on varattu enkelivärityskuva, tällä kertaa se on kaikille iso, yhteinen kuva, jonka ympärille lapset saavat piirtää paljon tuikkivia tähtiä. ” Tähti johdattaa. Jono voi pysähtyä aina säkeistön ajaksi ihmettelemään omaa välkkyvää tähteä ja kertosäkeessä taas jono etenee tähtien samalla tanssiessa. Seuraava tehtävä onkin jo haastavampi. Tähtitaivas loistaa kirkkaana seimen yllä. Sen voi tehdä myös kaikuna. (Valot Betlehemiin, Birgitta Äijälä, Rapujen juhlat) Valotähtien sijaan voidaan käyttää myös heijastinpolkua siten, että säkeistön ajaksi jäädään ihmettelemään yhtä heijastinta ja kertosäkeessä kuljetaan polulla. Taputtele innoissasi Pieni tähti Tee sormilla tähti valaisee koko maailmaa. He miettivät, ketkä seurasivat tähteä ja keräävät talliin nämä tärkeät henkilöt. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.” Kirkkain tähti loistaa tallin yllä. Kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Kaikki pyhäkoululaiset muodostaisivat yhden ison tähden. Pieni tähti Tee sormilla tähti kertoo suurta tarinaa. Saako koko kehosta tähden. Talliin jossa Jeesus oli. Lapset rakentavat itse tallin tapahtumat puisista hahmoista. Maahan vatsalle tai selälle ja jalat sekä kädet levälleen ja tähti on valmis. Pieni tähti -runo, runon voi lukea ja leikkiä jokaiselle kokoontumiskerralla. Yhteistyö jätetään joulun ajaksi pyhäkouluhuoneen seinään. Laulua elävöitetään tuikkivilla valotähdillä, joita kuljetetaan rauhassa laulun tahtiin tällä kertaa pitkässä jonossa. Aika helppoa se oli lapsille. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Tähti, joka valaisee koko Betlehemin. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja lopuksi hiljennymme seimen äärelle
Esimerkiksi intialainen tuotantoyhtiö on hankkinut oikeudet Pikkuli-animaatiosarjan opetuskäyttöön Intian päiväkoteihin ja kouluihin. Onko oikein olla kateellinen tai itsekäs. Mukana ovat usein myös pienet pyynpoikaset äitinsä kera, hämähäkki, pöllö, myyrä sekä muita ystäviä. Esiripun avautuessa paikka valokiilassa on vapaa! Arkadia-teatteri valmistui jo Teatterimuseon ensimmäiseen pysyvään näyttelyyn vuonna 1999. 43 Ideasta käytännöksi KURKISTUKSIA ”Pikkulin maailma sai alkunsa seuratessani lasteni suhdetta itseensä ja ympäristöönsä. Suomalainen Teatteri näkyy myös näyttämön vastaisella seinällä olevassa dioraamassa, jossa on esillä näyttelyn vanhinta aineistoa, pukuja ja esineistöä 1800-luvulta. C. Pikkulin paras ystävä on Honkkeli, konkkelikoipinen kahlaajalintu. Entä jos vanhemmat riitelevät tai lemmikki näyttää kuolleen. L. Pikkulin maailma Pikkuli elää metsässä pesässä yhdessä äidin, isän, siskon ja veljen kanssa. muualla yli 20 maassa. Myös pukuhuoneeseen, jonne pääsee näyttämön takanurkasta, on haluttu tuoda 1800-luvun teatterin tunnelmaa. Televisiosarjassa Pikkulin hahmot piipittävät lintukielellä, mutta abstraktit asiat, kuten tunteet, haaveet ja pelot, esitetään kuvakuplina. Perhe ja ystävät ovat Pikkulille todella tärkeitä. Lisäksi toisten auttaminen, yhä uudestaan yrittäminen ja omien tunteiden ilmaiseminen nousevat esiin keskeisinä teemoina”, kertoo Metsämarja Aittokoski, Pikkuli-hahmon luoja. Teatterin pukuhuoneessa voi vaihtaa roolia ja pukeutua unelmien sankariksi, primadonnaksi tai vaikka tiikeriksi. Arkadia-teatterin nimessäkin on historian havinaa. TEATTERIMUSEO Tallberginkatu 1 G 00180 Helsinki Näyttelyt avoinna: Ti, to–su klo 11–18 Ke klo 11–20 Maanantaisin suljettu Pikkuli vetoaa perheen pienimpiin niin TV:ssä, mobiilipelinä kuin kuvakirjoissa Pienen linnun maailmassa on jatkuvasti jotain uutta ja Pikkulin eteen tuleekin usein vaikeita asioita. Pikkuli-animaatiosarjan jaksoja käytetään myös varhaiskasvatuksessa tunnetaitojen opettamiseen. Engelin Helsinkiin 1820-luvulla suunnitteleman teatterirakennuksen pienikokoinen kaksoisolento muodostui pian kävijöiden suosikiksi. Onneksi Pikkuli selviää kaikesta perheensä ja ystäviensä avustuksella. Pikkuli johdattaa mukaan iloisiin tarinoihin ja vahvoihin tunteisiin! Tekijät ovat pohtineet Pikkulin arvomaailmaa tarkoin: ”Pikkulin maailma on turvallinen, mutta myös yllätyksiä täynnä. Kirjan pohjalta on toteutettu 26-osainen televisiosarja, jota on esitetty Suomessa Pikku Kakkosessa ja Teatterimuseon Arkadia-teatterissa paikka valokiilassa on vapaa Kaapelitehtaalle Helsingin Ruoholahteen sijoittuvan Teatterimuseon anti on runsas. Uskaltaisiko lentää tai pyytää anteeksi. Muun muassa kaaren koristeet sekä esirippu ja kulissit on tehty Engelin luonnosten pohjalta. Yhdelle käyntikerralle riittää koettavaa museon Arkadia-teatterissa, jossa pääsee hyppäämään näyttelijän, ohjaajan, puku-, valotai äänisuunnittelijan kenkiin. Pikkulin maailmassa tärkeimmät asiat ovat: perhe ja ystävät, ilo ja leikki, tutkiminen ja oppiminen sekä luonto ja ympäristö.”. Pikkulin tarinat saivat alkunsa Lennä Pikkuli, lennä! ¬-lastenkirjassa (kuvitus Elli Vuorinen). Samannimisessä teatterissa Helsingissä esiintyi ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri, Suomalainen Teatteri 1800-luvun loppuvuosikymmeninä
Lastenkirkon Facebookissa ja Instagramissa julkaistaan myös jotain joulunodotuksen jokaisena päivänä eli kiireisimmät tontut voivat jakaa sisältöä suoraan sieltä. on myös Lapsenoikeuksien päivä. Kuvat löytyvät Kirkon kuvapankista ja niitä voi ladata myös Lastenkirkko.fi/Tietoa/Seurakunnille -sivulta. Tarjoiluksi sopivat hyvin Päkä-muffinssit tai Päkä-porkkanakakku, jotka lapset saavat itse koristella sokerikuorrutteella, strösseleillä ja nonparelleilla.. Peli on tarkoitettu 3–6-vuotiaille ja se on nyt ladattavissa Android-laitteille Google Play -pelikaupasta. Moni seurakunta on tilannut varhaiskasvatuksen neuvottelupäivillä tai Lastenkirkon ohjausryhmässä tarvikkeet kivan julkistamisjuhlan järjestämiseen. Päkän päivä -julkkareita perhekerhoissa Sadoissa seurakuntien perhekerhoissa vietetään Päkän päivä -sovelluksen julkkareita viikolla 47, koska keskiviikkona 20.11. Musiikki tulee Lasten jouluradiosta striimattuna. Julkkareissa esitellään Päkän päivää pöytäteatterin keinoin ja jaetaan lapsille Päkän päivä -tarroja. Niitä varten saatte käyttöönne Lastenkirkon kivat kalenteriluukut ja myös Päkän hyväntekemisenkortit sekä tietysti kaiken sisällön Lastenkirkon Youtube-kanavalta. Pelissä voi arjen taitojen harjoittelemisen ohessa kuunnella joululauluja Päkän olohuoneeseen linkitetystä radioista. 44 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Lastenkirkon joulussa pelataan ja lauletaan joululauluja Päkän päivä -sovellus on seurakuntien yhteinen joululahja lapsiperheille. Tee itse Lastenkirkko -tyylinen joulukalenteri Aikaisempien vuosien kokemuksesta oppineena emme tänä vuonna tee erillistä Lastenkirkon joulukalenteria, sillä seurakunnissa halutaan tehdä omia joulukalentereita
Lasten jouluradion kuuntelu tuo joulumieltä lasten kerhoihin ja perheille suunnattuihin tapahtumiin. Mikä on Lasten jouluradion ja Jouluradion ero. Lasten kautta minulle on avautunut maailmoita, joihin en olisi muuten päässyt mukaan. Se tapa, jolla lapsi pohtii näkemäänsä ja kuulemaansa, saa aikuisenkin pysähtymään pienten asioiden äärelle. Tekijät Jouluradion kanavien takana: vasemmalta Ida-Liina Huurtela, Petri Lehtola, Markus Kartano, Sakari Hukka, Riitta Kalliorinne, Hanna Antila, Mari Aarnio, Klaus Elfving, Maija Kiviranta, Aura Neuvonen.. Uudempien lapsille suunnattujen joululaulujen lisäksi kanavalla soivat myös vanhat ja perinteiset joululaulut ja niiden sovitukset. Ne siirtävät pitkää suomalaista joululauluperinnettä sukupolvelta toiselle. Kannattaa rohkeasti kokeilla eri kanavia! LASTEN JOULURADIO virittää joulumielelle Jouluradion kanavien musiikki on laadultaan ja sisällöltään huolella mietittyä ja suunniteltua. Jazzia, klassista, poppia tai vaikka rockia voi kuunnella koko perheen voimin, sillä Jouluradion kanavien musiikki on laadultaan ja sisällöltään huolella mietittyä ja suunniteltua. Pääkanava Jouluradio puolestaan soittaa rakkaimpia joululauluja laidasta laitaan, sekä uusina että perinteisinä sovituksina. Kanava on sekoitus vanhoja, kaikille tuttuja joululauluja lapsille sopivina sovituksina ja usein myös lasten esittämänä. Joulumusiikin äärellä on helppo pysähtyä pohtimaan joulun sanomaa ja nauttia yhdessä musiikista. Miten lapset ovat innostaneet sinua elämässäsi. Millä tavoin seurakunnan lastenohjaaja voisi hyödyntää Jouluradiota työssään. Jouluradion musiikkipäällikkö Aura Neuvonen vastaa kysymyksiimme. Sen musiikkivalikoimassa on myös melankolisia, hartaita ja klassisia joululaulusovituksia. 45 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO Lasten jouluradio on yksi suositun Jouluradion kanavista. Jouluradion nettikanavista löytyy sopiva jokaiseen makuun ja tunnelmaan. Jouluradiota tuottavat pääkaupunkiseudun seurakunnat. Jouluaskartelujen, -leikkien ja -aterioinnin lomassa voi kuunnella radiota ja laulaa mukana tuttuja lauluja. Lasten jouluradiossa kappaleet on valittu siten, että ne palvelevat erityisesti lapsiyleisöä sekä tyyliltään että sisällöltään. Lasten jouluradiossa soivat tutut ja kuvat joululaulut, joita voi vaikka laulaa mukana. Lapset ovat innostaneet minua katsomaan elämän ja maailman yksityiskohtia, jotka jäisivät muuten kiireen keskellä huomiotta. Kanava esittelee myös uutta joulumusiikkia. Jouluradio on tunnelmaltaan aikuismaisempi ja monisävyisempi
Jokaista messua varten teimme Petri Laaksosen ja Jukka Salmisen kanssa uusia mukulalauluja, joita laulettiin virsien ohella. Kaikkein koskettavinta näiden kahden vuosikymmenen aikana on ollut siunaus. Ensin tehtiin laulu "On kaupunkimme Vantaa, se meille kodin antaa. Me emme tiedä, mitä siunaus tarkoittaa, ja miten se toteutuu. Lapset vaelluksella Todellisia asiantuntijoita olivat kuitenkin lapset. Sana piti sisällään kasvun potentiaalia. Meidän voimamme eivät riitä suojelemaan. Myös oikea lammas piipahti saarnaamassa Hyvän paimenen sunnuntaina. Valmistelutyö oli perusteellinen. Vuotta aikaisemmin Hakunilan seurakunnan lapsityönohjaaja Liisa Pietilä oli kutsunut koolle ryhmän pohtimaan, mitä Vantaalla voisi tehdä lapsiperheiden hyväksi. Lastenohjaajien ammattitaito osoittautui suureksi avuksi. Kaikilla lapsilla ei ole luontoa lähellä, joten luonto tuotiin kirkon sisälle: syksyn omenoita, joita sai käydä maistelemassa vaelluksen aikana, puiden oksia, kukkia, lehtiä. Rukousmajoilla oli majanvartijat, jotka olivat lapsia. Ja Vantaalla, lentokentän läheisyydessä, kokoonnuttiin rukoilemaan kirkon sivuhuoneeseen kannetun laskuvarjon alle. Vanhemmat jakavat yhteisen kokemuksen: Meidän kätemme eivät riitä auttamaan. Messussa oli myös kaksi juontajaa, toinen lapsi, toinen aikuinen. Jeesus, siunaa meitä, me pyydämme niin, anna enkeleitä myös tähän kaupunkiin." Laulu käytiin esittämässä Vantaan silloiselle kaupunginjohtajalle Pirjo Ala-Kapeelle, joka otti enkeli-ilmapalloin varustautuneen päiväkerholaiskulkueen iloisesti vastaan. Lähdimme puolisoni Pekka-papin kanssa ja välillä koko perheen voimin viemään messua seurakuntiin eri puolille Suomea. Se oli riittävän arkinen, mutta kuitenkin lämmin. Messun ohjausryhmä, johon kuuluivat myös kasvatussihteeri Leila Valtonen ja musiikkisihteeri Helena Värri, kutsui kuultavaksi asiantuntijoita kirkon lapsityön eri aloilta. Ilmassa oli iloa ja innostusta, ja perheitä osallistui messujen valmisteluun. Toiveena oli myös kehittää jumalanpalvelus, joka kunnioittaisi lapsen tapaa ottaa vastaan vaikutteita eri aisteilla. Aivan uudeksi työtoverijoukoksi muodostuivat seurakuntalaiset, joilla oli käden taitoja. Ne kannattelevat häntä silloinkin, kun meidän otteemme herpoaa. Lapsi toimi myös Raamatun lukijana. Suomalaiset isät ja pojat rakensivat kirkkoon oksista ja lehdistä tehdyn ”lasten ja oravien rukousmajan.” Utsjoella Mukulamessuun oli tuotu saamelaisvauvan kehto, komsio. – Mukula on aika positiivinen sana lapsesta. Amerikkalaisessa rukousmajassa lapset saivat kutoa rukousta kangaspuilla. Heidän tehtäväkseen annettiin rukousalttareiden ja majojen rakentaminen. Lauluista julkaistiin äänite ja laulukirja. Meidän viisautemme ei riitä ymmärtämään, mikä on parasta lapselle. Sitten syntyi messu. Samalla kun messu kotiutui Hakunilaan, Vivamossa Lohjalla ryhdyttiin järjestämään perhepäiviä, jotka alkoivat Mukulamessulla. Perheet eri puolilla maailmaa alkoivat rakentaa rukousmajoja: Norjassa maahanmuuttajien rukousmajassa tuoksui voimakkaasti maustettu afrikkalainen vihannespata. Nimi syntyi vantaalaisen lähiön pihalla: Mukulamessu. Mukula kertoo kasvun mahdollisuudesta: perunan mukulasta tai kukkasipulista ei vielä tiedä, mikä siitä voi tulla.. Anna-Mari Kaskinen keksi Mukulamessu-nimen. Heillä oli yksi toive ylitse muiden: jospa kirkossa ei tarvitsisi koko ajan istua aloillaan. Lähdimme viemään sitä ensin Norjaan, sitten Yhdysvaltoihin, jossa koulutimme Luther-seminaarissa St. Rakkaus, jota lasta kohtaan tunnemme, kutsuu meitä jättämään hänet Jumalan käsiin. Tavoitteena oli luoda jumalanpalvelus, jossa sellaisetkin lapsiperheet, jotka eivät olleet tottuneet käymään kirkossa, voisivat tuntea olonsa kotoisaksi ja tervetulleeksi. Mukula Mass Messua alettiin kysellä myös maamme rajojen ulkopuolelle. Kirkkotilan rakentamisessa nähtiin paljon vaivaa. Se miten erilaiset vanhemmat eri puolilla maailmaa tuovat lapsensa siunattaviksi kirkon alttarille. Paulissa kirkon tulevia työntekijöitä käyttämään Mukulamessua työssään: Welcome to the Mukula Mass! Messua on vietetty myös Saksassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Australiassa. Lahjat käyttöön Mukula-aate tempasi mukaansa. Syntyi rukousvaellus, jonka aikana lapset lähtivät vanhempien kanssa yhdessä liikkeelle, hiljentymään rukousalttareiden äärelle, piipahtamaan rukousmajoissa, kirjoittamaan ja piirtämään omia rukouksia tai käymään alttarilla siunattavina. 46 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Kynttilänpäivän mukulamessu TEKSTI Anna-Mari Kaskinen KUVAT Pekka Kaskinen Mukulamessun ensimmäiset sävelet kajahtivat ilmoille Hakunilan kirkossa Vantaalla kynttilänpäivänä vuonna 1993
Rukouskynttelikköön voidaan sytyttää kynttilöitä, aikuiset yhdessä lasten kanssa. Hanna: Vieläkö sinä odotat. Enkeli kertoi minulle, että minusta tulisi Jeesuksen äiti. Rukouksia voi myös kirjoittaa ja piirtää. Täällä käy kymmeniä pienokaisia päivittäin. Joosef palaa takaisin, silittää Marian hiuksia ja taputtaa lasta. Profeetta Hanna saapuu Simeonin luo. Pyhä Henki on ilmoittanut minulle, ettei kuolema kohtaa minua ennen kuin olen nähnyt Herran voidellun. Joosef: Niin. 47 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Tervetuloa kynttilänpäivän mukulamessuun! Kynttilänpäivän mukulamessuun voidaan kutsua vuoden aikana kastetut vauvat perheineen, isovanhempineen ja kummeineen. Maria kantaa Jeesus-lasta sylissään. Rukouksena voi olla virren säe. Kaikki oli niin ihmeellistä. Hanna: Simeon! Vieläkö olet täällä. Sinä joka itsekin olet profeetta ja palvelet Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. (Marian laulu 2) Koko tie on valmistettu (Lähettämislaulu) Lauluista voi harjoitella joko kaikki kolme tai vain yhden, Ylistetty olkoon Herra. Simeon: Olen nähnyt monia onnellisia vanhempia. Monet ovat huolissaan sinusta. Hanna: Siitä on jo kauan. fi/lisamateriaalit. Mukulamessun KULKU ALKULAULU Laulu kuuluu kirkkotiellä, virsikirjan lisävihko 950 TERVETULOTOIVOTUS Lapsi ja aikuinen yhdessä ANNA ANTEEKSI Jeesus, anna anteeksi, nyt hiljaa rukoilen MM 5 KIITOS Sinä kuulit pyyntöni MM 7 RAAMATTULAULU Minulla on kirja MM 8 RAAMATUN LUKEMINEN VIRSI TAI LAULU SAARNA Näytelmä Vanhasta Simeonista USKONTUNNUSTUS RUKOUSVAELLUS JA SIUNAAMINEN Rukous on silta Virsikirjan lisävihko 931, Lapset saavat tulla MM 44, Nyt Herra rauhaan mennä saan, virsi 49, Ehtoollista voidaan viettää tässä kohtaa RUKOUSTEN KOKOAMINEN ESIRUKOUSLAULU Kiitos, hyvä Jumala, kun kuulet rukouksen, MM laulu 14 TOIVOTUS Tahtoisin toivoa sinulle, MM laulu 16 PÄÄTÖSLAULU Reissulaulu, MM laulu 19 Vanha Simeon saapuu kirkon keskikäytävää pitkin kohti alttarialuetta. (Kaataa ruukusta vettä Simeonin astiaan. (Vetäytyvät talon taakse.) Maria ja Joosef saapuvat temppelin eteen. (Kaksi muuta laulua voi roolihenkilö lausua.) Laulujen sanat ovat sivulla 48 ja nuotit verkkosivuillamme:pienionsuurinlehti. Heidän mielestään sinun pitäisi jo vetäytyä vanhuuden lepoon. KYNTTILÄNPÄIVÄN NÄYTELMÄ Hanna: Simeon, kyllä minä uskon sinua. Rukousvaelluksella yhdellä alttarilla on esillä kastemalja ja kastemekko. Emme taatusti erotu joukosta. Joosef: Kyllä tämä nyt tasaantuu. Maria: Kertaan itsekin yötä päivää kaikkia niitä asioita, joita lapsestamme on sanottu. Simeon: Totta puhuen minua väsyttää aika lailla. NÄYTELMÄN HENKILÖT: Vanha Simeon Hanna Maria Joosef Jeesus-vauva ja kansaa KYNTTILÄNPÄIVÄN MUKULAMESSUN LAULUT: Ylistetty olkoon, Herra Herra, kuka hän on. Ota tuosta vettä. Ja sitten vielä ne paimenet ja itämään viisaat miehet, jotka kävivät täällä. Mutta joskus Herra vastaa eri tavalla kuin olemme osanneet odottaa. Toiselle rukousalttarille voi askarrella puun lehden, johon kirjoitetaan lapsen nimi ja liitetään se kastepuuhun. Päivä on jo pitkällä, ja aurinko on paahtanut kuumasti. Ja suloisia pienokaisia. Maria: Joosef! Joosef kääntyy. Simeon: Hanna, oletko sinäkin alkanut epäillä. Luulen, että tarvitset syötävää. Simon juo.) Simeon: Niin kauan kuin pystyn kävelemään omin jaloin minä tulen. Mukulamessun toteuttamista varten tarvitaan papin lisäksi juontajapari (lapsi ja aikuinen), rukousmajan vartijat ja näyttelijät, jotka voivat olla myös rukousmajan vartiojoita. Hän katselee tutkivasti lapsia ja vanhempia, etenkin pieniä vauvoja
Laulun ”loppusoiton” aikana Simeon saapuu vartiopaikalleen temppelin oven vierelle. Tunnelma on harras. Tämän lapsen, Isä, sinulle nyt annan. Koko matka siunataan. Ylistetty olkoon Herra. Maria jää tuudittelemaan Jeesusta sylissään. Joosef ja Maria alkavat kulkea kohti temppeliä. Herra hänen askeleitaan aamuin illoin varjelkoon. Hänet tapaan vihdoinkin. Joosef: Kuinka voitte sanoa noin. Olet kansoille näin valmistanut sen. Maria ja Joosef kulkevat temppeliin. Maria ja Joosef ovat ihmeissään. Herra, kuka hän on. Lapsi, jonka taivas antoi, keskellämme elää nyt. Hanna: Ylistetty olkoon Jumala! (yleisölle) Jumalan lupaus on täyttynyt! Kaikki te, jotka olette odottaneet Israelin lunastusta! Kuulkaa. Nyt voin rauhassa lähteä. Simeon kääntää katseensa lapseen. Hän ottaa lapsen käsivarsilleen ja alkaa ylistää Jumalaa. Herra, kuka hän on. Hän liikuttuu ja seuraa tapahtumia kauempaa. Herra, kuka hän on. Varo, ettei hän herää. Mitä puhuivat ne miehet kuninkaasta. Hanna kuulee laulun ja saapuu taaemmalle. Siinä samassa hän ymmärtää, että hänen edessään on nyt lapsi, jota hän on odottanut kaikki nämä vuodet. Saapunut on keskellemme Herra, jota kaivattiin. Maria laulaa Jeesukselle hellästi ja haaveellisen onnellisesti. Hetkemme on koittanut. Ketä kapaloissa sylissäni kannan. Kiitos soikoon korkeuksiin. Julistakaa kaikki kansat Jumalamme kunniaa! Ylistetty olkoon Herra. Ylistetty olkoon Herra! Lupaus on täyttynyt. Mistä uneksii hän hymyilevin huulin. Mikä teitä odottaakin, luottaa voitte Jumalaan.. Simeon katsoo heitä, kun he lähestyvät temppelin ovea. Hänen luonaanko on taivaan valtakunta. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset. Simeon siunaa lasta laittamalle käden hänen päälleen. Laulun lopussa Joosef ottaa lapsen Simeonilta. Hanna: Kumartakaa kuningasta! Simeon: Minä sain nähdä hänet omin silmin! Simeon antaa lapsen Marialle. Herra, kuka hän on. Herra, kuka hän on, tämä lapsi, josta enkeliltä kuulin. Ylistetty olkoon Herra! Lapsi meidät vapahtaa. Valo on jo voittanut. Tätä hetkeä niin kauan odotin.Tätä hetkeä niin kaipasin, kuin taivaan tähteä. Hanna saapuu ja katsoo lasta Simeonin sylissä. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Maria: Mitä te tarkoitatte. Hän kumartaa lasta ja puhkeaa puhumaan. Onko kaikki tämä ihmeellistä unta. Pakanoille vihdoin koittaa sinun suuri valosi Sinun kansallesi kirkkaus ikuinen. Herra, kuka hän on. Maria, Joosef ja lapsi palaavat temppelistä ja aloittavat kotimatkan kohti Nasaretia. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi. 48 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU Maria: Shh. Se hetki on lähellä! Ihmisiä alkaa kerääntyä Simeonin, Jeesuksen, Hannan ja Joosefin ympärille. Maria näyttää hämmentyneeltä. Herra, kuka hän on. Kun he ovat temppelissä, alkaa riemukas israelilaistyyppinen kiitoslaulu ja tanssi. Simeon, Hanna ja lopulta koko väkijoukko lähettävät heidät matkaan laulun sanoin. Koko tie on valmistettu. Nyt se koitti. Simeon: Herra, palvelijasi tunnet. Simeon: Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Simeon kohottaa kätensä vielä kerran siunaukseen lapsen ylle. Lähettämislaulu Pyhä poika vahvistukoon, viisaudessa varttukoon. Siunaus olkoon yllä päänsä, armo hänen osanaan, valmistukoon tehtäväänsä joka täyttyy aikanaan. Lapsi syntyi keskellemme. Herra, kuka hän on, tänne saapuiko hän kirkkauden maasta. Simeon: Lupaukset ovat täyttyneet
Korit ovat myös selkiyttäneet seurakunnan roolia, kun Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, Lape, on parin viime vuoden aikana tuonut kuntien, seurakuntien ja järjestöjen ammattilaiset saman pöydän ääreen rakentamaan yhdessä perheiden hyvinvointia alueelleen. Samalla avautuu laajemminkin näkökulmia yhteistyölle ¬– jopa eri toimijoiden yhteiselle työlle lapsen ja nuoren parhaaksi. Sanna Yli-Koski-Mustosen Yhteistyötä koreittain -kirja on syntynyt tarpeesta käytännönläheiseen tukeen korimallin pohjalta. Poulter avaa kasvatusta ja koulutusta linjaavien asiakirjojen sanoitusta katsomuskasvatuksesta ja monikatsomuksellisesta yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. 49 Ideasta käytännöksi KATSOMUSKASVATUS Kirkkohallituksen julkaisema Neljä kumppanuuden koria -esite on viime vuosina tullut tutuksi seurakunnan, varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten työntekijöille. ”Korikirjasta” antimia katsomuskasvatuksen arkeen Uskaltautumalla dialogiin pystytään usein selvittämään väärinymmärryksiä tai tiedon puutteen aiheuttamaa epävarmuutta.. Kirjassa onkin valtava määrä käytännössä kokeiltuja toimintamalleja eri puolilta Suomea. Lape-yhteistyön laajetessa myös korin monipuoliseen sisältöön kannattaa tutustua laajemmin seurakunnan eri työntekijäryhmien kanssa. Uskaltautumalla dialogiin pystytään usein selvittämään väärinymmärryksiä tai tiedon puutteen aiheuttamaa epävarmuutta. Jako on helpottanut yhteisen kielen, käsitteiden ja tavoitteiden hahmottamista ja luoneet luottamusta kumppaneiden välille. Työntekijän oma motivaatio ja innostus ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on kuulla ja keskustella kumppanien, lasten ja vanhempien tarpeita, kysymyksiä, epäilyjä ja toiveita. Avoin ja säännöllinen arviointi mahdollistaa myös sen, että emme muutoksissa juutu korien pohjalle, vaan kykenemme yhdessä toimimaan lapsen kokonaisvaltaisen kasvun mahdollistajina. Seurakuntien vahva ammatillinen osaaminen on monissa yhteyksissä tullut osalle kumppaneita jopa yllätyksenä, mutta myös lisännyt heidän kiinnostustaan yhteistyön tekemiselle. Värikkäät korit ovat hahmottaneet yhteistyön tavoitteita ja pelisääntöjä kasvatusja opetussuunnitelmien ja niiden sanoitusten päivittyessä. ”Koriajattelussa” yhteistyö jaetaan neljään koriin: yleissivistävään, perinteisten juhlien, uskonnollisten tilaisuuksien sekä kasvun ja hyvinvoinnin (jota voisi Lape-koriksikin kutsua) koreihin. Teoreettiset korit täyttyvät kirjassa tiedoilla ja pohdinnoilla sekä aivan erityisesti käytännön kokemuksilla ja ideoilla. Jokaista koria tarkastellaan tämän jälkeen vuorollaan niin varhaiskasvatuksen, koulun kuin oppilaitosten näkökulmista. Kirjan lopulla oleva osa ”Yhteistyötä kehitetään suunnitellen ja arvioiden” antaakin näkökulmia ja eväitä ajan, alueen, niin lasten, työntekijöiden kuin huoltajien kuulemiseen. Viime vuosina on seurakunnissa selkeytetty sekä vanhoja toimintatapoja että ideoitu ja luotu uusia tapoja toimia oman paikkakunnan kasvatusja koulumaailmassa. Erityisen laajasti käsitellään neljättä, kasvun ja hyvinvoinnin koria, jota voisi kutsua myös Lape-koriksi. Kirjan lukijan tehtävänä on pitää mielessään runsaan ja innostavan konkretian ja ideoinnin keskellä omalla alueellaan käytävän dialogin tärkeys. TEKSTI Minna Kaihlanen Kirjoittaja on johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Suuren uskonnollisen yhteisön jäsenenä seurakunnan työntekijällä on vastuunsa, jotta myös alueen muut uskonnolliset yhteisöt tulevat kuulluiksi ja mukaan dialogiin ja yhteistyöhön. Hengästyttävä tehtävä lienee ollut 150 työntekijän haastattelut ja ideoiden ja esimerkkien läpikäyminen! Kirjan alussa Saila Poulterin artikkeli ”Onko katsomuksille tilaa” tarjoaa pohdittavaa kasvattajille niin seurakunnissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin kotona
. Vaihtoehtona teatterihommille voidaan tehdä vaikkapa kuulamaalaustekniikalla eläväinen yötaivas ja liimata irti leikattu tähti sille. ka ka sa jo van. . Hanna ohjaa Haagassa useita muskariryhmiä. ?. . Sen jälkeen seuraa sanojen tuunaus: silitän, taputan jne. 50 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI JA TOTEUTUS Hanna Autio KUVITUS Shutterstock Tähtiä, tähtiä! Talven pimeät illat ja hämärät aamut houkuttelevat kääntämään katseen korkeuksiin. Niistä on kirjoitettu runoja ja maalattu tauluja, tehty kilokaupalla tieteellisiä tutkimuksia ja kaihoisia lauluja. Aikuinen tekee lapselle tai isommat lapset toisilleen. Sitten silitellään, taputellaan ja lopuksi kutitellaan. . Kysyin muutamalta pieneltä ystävältäni, mitä he tähdistä tietävät ja mitä niistä tulee heille mieleen. Ehkä myös otetaan paperit ja kynät esiin ja piirretään tähtiä ihan oikeasti! (nuottikuva alla). . . . Keksitään tähdille hienot nimet ja lapset käyvät vuorollaan esittelemässä omat tähtensä sinistä kangastaustaa vasten. . ta hoh niin, kau den, täh nen pie rän Piir den, täh nen pie rän Piir C F F C F C F/ B. Kuulamaalauksen taustalle tietysti myös soimaan jotain ihanaa avaruusmusiikkia, kuten Howard Blaken iki-ihana Walking in the Air Lumiukko -piirroselokuvasta.. tan. Kahta ensimmäistä riviä voi kerrata, kunnes jokainen sakara on saatu valmiiksi. Niissä on terät ja ympyrä keskellä. . Tehdään vielä ”tähtiteatteri”! (Siinä kannattaa muuten käyttää vähän paksumpaa paperia jo piirtämisvaiheessa.) Tähdet leikataan irti paperista ja teipataan niihin pitkä tikku. . . Toisesta kädestä myös! Kun kädet on lämmitelty, ne voikin laittaa tuikkimaan vaikka Tuiki, tuiki tähtösen tahtiin. . tilalle ”väritän, väritän, vielä väritän…” Sitä toistetaan sen aikaa, että kaikki ovat saaneet väritettyä tähtensä. . Pienitähti . . . . Ne muodostaa kuvioita.” Kolmivuotias Hertta tiesi, että ”ne lentää, ne näyttää valkoisilta, ne on avaruudessa ja ne on tehty vuorista.” Tähti on oivallinen aihe musiikkituokioille niin iltataivasta kuin myös sitä ihan erityistä, joulun lapsen syntymästä kertovaa tähteä ajatellen – aina loppiaiseen asti. Tässä niiden kaveriksi kaksi tuoretta tähtilaulua ja muutamia vinkkejä niiden käyttöön. F F maa. . . . . . . . Ensin sivellään avatun kämmenen sormista ”sakarat”, suunta kämmenestä sormenpäihin. . . Hohtavaksi loppusilaukseksi voi laittaa muutaman pisaran kimalleliiPiirretään tähti! Piirretään käsistä tähdet laulun sanojen mukaan. . . . . Neljävuotias Aaro kertoi että ”Tähdet näyttää poliisimerkiltä. . . . F C F F B?/ B?/ F/ B. Ne loistaa kun on pimeää. . . ”Siitä tulee mieleen keltainen, koska tähti on keltainen. . ti ti ku ku hän hän vä vä tan, tan, ta pu ta pu tän, tän, li li Si Si ran. Hanna Autio musiikkia” voi katsastaa vaikka Gustav Holstin orkesterisarjasta Planeetat, esimerkiksi osa Jupiter. Hän on myös tehnyt suositun ukulelekirjan Tulkaa kaikki nyt laulamaan – Viisuja ja virsiä ukulelelle. . . . . Tai tehdään niistä porukalla hienoja tähtikuvioita ja keksitään niillekin nimet. . Oranssi, valo, aurinko – kaikki saman värisiä,” tuumaili Pihla, 5 vuotta. Ne kiinnostavat yhtä lailla niin aikuisia kuin lapsia. Tähtiteatteriin sopivaa ”esittelyTähtitarinoita ja aivan uusia tähtilauluja meille tarjoilee Helsingin Haagan seurakunnan kanttori ja varhaisiän musiikkipedagogi Hanna Autio. . . . . . . . . . . . Tähdelle on oma teemansa myös Kirkkomuskari 2 -kirjassa, sieltä löytyy vallan mukavia lauluja ja loruja. . Tummalla taivaalla tuikkivat tähdet ovat kiehtoneet ihmismieltä kautta maailman sivun. tan. . .
. . . . . . . to len den täh ja vää ky välk ta ket tui ja ja, to len den täh he li nää, en ti täh Pien ten 3 3 3 3 D D D D D G/ D G D Em/ D D G/ D D D G Em/ D 1. . Tähtihelinää Hanna Autio Hanna Autio. . . . . . . . . Me olemme menneet laulua näin: Tähtihelinää ?. ?. Jos laulua lauletaan useampia kertoja, voi lopuksi etsiä aina uuden kaverin tähden tekoa varten. . . . . . . 51 Ideasta käytännöksi Seuraavassa laulussa päästetään tähdet lentämään! Joulukuusen kultaisesta tai hopeisesta koristenauhasta saa hienoja ”pyrstötähtiä” leikkaamalla niistä sopivan mittaisia (n. . . suus. . . . Yön hiljaisuudessa voi soittaa joko sammutettuja lyöntejä kokonuotteina (yksi isku tahdin alkuun) tai tehdä vieruskaverin kanssa kahdesta triangelista kuusisakaraisen tähden asettamalla ne päällekkäin kärjet eri suuntiin. . . ?. . Kun on tarpeeksi tuikittu ja lennetty, siirrytään kohtaan: Ja yön hiljaisuus, ryhmälle sopivalla tavalla laskeudutaan hiljaisuuteen (vaikka yön hiljaisuus. 80-100 cm) pätkiä. . . . . . . ja. . 2. . . . . . ?. Pienten tähtien helinää, mennä vipelletään kuusennauhan kanssa, tuiketta välkkyvää ensimmäisen rivin voi hyvin kerrata, niin päästään vauhtiin ja tähdenlentoja, pysähdytään paikoilleen heilauttamaan pyrstötähteä ja tähdenlentoja hitaasti puolelta toiselle triolien tahtiin Tähän väliin voi improvisoida soitetun välikkeen, jonka aikana tähdet saavat jatkaa lentoaan, sitten taas kerrataan alusta. . . Soittaessa voi kertaukset ja välisoitot jättää pois ja edetä ihan nuottikuvan mukaan. . . . . . . . . . . hil jai yön suus, hil jai yön Ja ja. . lattialle makoilemaan tähtiasentoon tai tuodaan pyrstötähdet sakaroiksi isoon yhteiseen tähteen sinisen kankaan päälle) Triangeli on ihan paras soitin tähtien tuiketta kuvaamaan! Vähän isompien kanssa voi harjoitella sykkeen puolittamista: pienet tähdet helisevät ja tuikkivat neljäsosissa, tähdenlennot ovat hitaampia puolinuotteja (eli ensimmäisellä rivillä neljä kilahdusta/tahti ja toisella kaksi
• Millaista oli arki silloin, kun itse olin lapsi. • Milloin meillä on aikaa levolla. Jää siunaamaan meitä. • Mikä tuottaa iloa meidän perheessä. 52 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Hyvä hetki yhdessä Tarvikkeet: • 1–2 valkoista liinaa • tyhjät taulukehykset • pieniä esineitä (esim. aikuinen ja lapsi yhdessä – voivat vuorollaan ja halutessaan siirtää kehykset omien esineidensä päälle ja kertoa niistä. Piirissä katsellaan yhdessä, keitä kaikkia on tänään paikalla esimerkiksi antamalla katseen kiertää jokaisessa ja katseiden kohdatessa tervehditään hymyllä. Rakennetaan piiri yhdessä ottamalla toisia kädestä kiinni. leluja, pääsiäismunan yllätyksiä jne.) Pyydetään perheitä tuomaan kotoaan 1–3 esinettä, jotka kertovat perheelle tärkeistä asioista. Kiitos, että saamme jakaa yhdessä arkea. Toteutukset ovat osa Yhteisvastuu 2020 -aineistoa. Ohjaaja ottaa ison valkoisen liinan ja asettelee sen keskelle. Esimerkiksi seuraavat kysymykset voivat virittää keskustelua: • Millaista on meidän arkemme. Lauletaan ja leikitään Lastenvirsi 61, Ristinmerkki Kun on tultu yhteen, istuudutaan alas piirissä. Kun ne on aseteltu liinalle, katsellaan yhdessä, mitä sieltä löytyy. • Onko jotain, mikä kuormittaa arjessa. Tämän jälkeen jokainen voi ottaa sieltä yhden mielenkiintoisen esineen käteensä ja tutustua siihen. Hän voi myös kertoa, että Raamatussa sanotaan, että Jumala tuntee kaikki meidän tiemme ja on läsnä kaikessa (Psalmi 139). Seuraavaksi jokainen – esim. Rukoillaan vielä yhdessä: Kiitos taivaan Isä, että olet antanut meille kaikkea hyvää elämäämme. Tämän jälkeen ohjaaja tuo liinan keskelle tyhjät kehykset ja kertoo, että kehykset kuvastavat Jumalan läsnäoloa elämässämme. Kun kierros on käyty, laitetaan esineet takaisin liinalle. Ohjaaja voi myös koota jonkin verran esineitä (esimerkiksi pieniä leluja) kerhoon, jos paikalle tulee perheitä, joilla ei satu olemaan omaa esinettä mukanaan. Loppulauluksi sopii esimerkiksi jokin seuraavista: LV 121, Hyvä Jumala, kiitän kodista LV 66, Minun sydämeni on levollinen LV 68, Jumala loi LV 57, On ilo olla yhdessä Symbolityöskentely aiheesta ”minulle tärkeät asiat" Työskentelyyn liittyen voidaan perhekerhossa myös keskustella aikuisten kesken siitä, mistä koostuu hyvä arki meidän perheessämme. Riippuen piirin koosta ja lasten iästä, joko lapset tai sekä lapset että aikuiset voivat tämän jälkeen kertoa, minkä esineen valitsi ja miksi. Tämän jälkeen jokainen perhe tai vaikkapa lapset tuovat omat esineensä liinalle. • Mikä meidän arjessa on erityisen hyvää. TEKSTI JA TOTEUTUS Johanna Heikkinen Työskentely on erityisesti suunnattu perhekerhoihin, mutta se on myös sovellettavissa päiväkerhoihin 3?5-vuotiaiden kanssa toteutettavaksi.. • Miten selviydymme arjen kuormituksesta
materiaaleja ja tuomaan kerhoon. Pienoismalleista voidaan myös järjestää näyttely, johon kutsutaan huoltajia ja muita perheenjäseniä. • maalarinteippiä, eri keeperiä ja/tai kuumaliimaa (kuumaliimaa käytettäessä aikuinen on liimaamassa). 53 Ideasta käytännöksi Tarvikkeet: • 1–2 valkoista liinaa • tyhjät taulukehykset • pieniä esineitä (esim. (Virren 1. (Lapset voidaan jakaa ohjaajien kanssa pienempiin ryhmiin.) Tämän jälkeen jokainen rakentaa oman pienoismallin omasta lähiympäristöstään tai esimerkiksi kodista. Työskentelyn tarkoituksena on herättää pohtimaan omia tärkeitä aikuisia sekä sitä, mikä tuo minulle turvaa arjessa. Kun pienoismallit ovat valmiita, sijoitetaan aiemmin tuodut tai tehdyt kuvat esimerkiksi pienoismallin sisälle tai pienoismallin viereen. Toivottavasti jokaisella lapsella on ainakin yksi tärkeä aikuinen elämässään. Mikäli kuvia ei jostain syystä saada tuotua tai joltain lapselta ne puuttuvat, voidaan myös aloittaa työskentely piirtämällä tai maalaamalla näitä kuvia. Perheitä voidaan myös pyytää etukäteen keräämään ko. Tärkeää on, että työskentelylle on käytettävissä aikaa ja että keskeneräiset työt voidaan taltioida johonkin kerhokertojen välillä. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi tyhjiä ja puhtaita maitopurkkeja, vessapaperin hylsyjä ja luonnonmateriaalia, kankaan paloja jne. Kun suunnitelma/pohjapiirros on valmis, aletaan työstää pienoismallia. Tärkeää on, että aikuinen kuuntelee ja kirjaa ylös kaiken sellaiseen muotoon kuin lapsi itse kertoo. "Minulle tärkeät aikuiset" Työskentely iltapäiväkerhoihin Aloitetaan pienoismallin rakentaminen tekemällä suunnitelma paperille. säkeistö sopii hyvin myös katsomuskasvatukseen.) Tarvikkeet: • valkoista paperia ja kyniä • valokuvia kotoa (mahdollisuuksien mukaan) • tarvikkeita pienoismalliin, esim. Vaikka usein puheissamme korostuu ydinperhe, voi perheeseen kuulua useita muita lapselle tärkeitä ihmisiä. Mikäli kerhoryhmä on iso, voidaan työskentelyä porrastaa ja toteuttaa pienemmissä ryhmissä kerrallaan. Kun kuvat ovat valmiina, keskustellaan kuvista esimerkiksi pienemmissä ryhmissä ohjaajan läsnä ollessa. leluja, pääsiäismunan yllätyksiä jne.) Perhe on jokaisella lapsella erilainen, ja on tärkeää, että puhuttaessa perheestä annamme lapsen määritellä itse, keitä hänen perheeseensä kuuluu. Hän voi pyytää lasta kertomaan perheestään ja tekemästään pienoismallista. Ohjaaja voi myös hyödyntää sadutusta jatkotyöskentelyssä. Vain mielikuvitus on rajana. Myös nämä kertomukset voidaan liittää pohjapiirustuksen, kuvien ja pienoismallin kanssa nähtäväksi. Perheen tarkoituksena olisi tuoda lapselle iloa, rakkautta ja turvaa. tyhjiä ja puhtaita maitotölkkejä, kankaan paloja, pahvia yms. Työskentely päätetään joka kerta laulamalla ensimmäinen säkeistö LV 83:sta, Tahtoisin toivoa sinulle. Työskentelyn käynnistämiseksi voidaan pyytää perheitä tuomaan kerhoon kuvia lapselle tärkeistä ihmisistä (ja elämistäkin)
54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Taivas on täynnä pisaroita, valohippuja tähtiä, lumihiutaleita tuulenpuuskia. Kun he katsoivat ylös enkelit lauloivat. KUVA Roni Tinell Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Taivaasta tuli valo lapsen poskien päälle. Ja jotain niin kaukana, etten näe sinne, eikä tiedemies
55 Ideasta käytännöksi www.lapsenoikeuksienviikko.fi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Molli pohtii matkallaan koti-ikävää, maailman mittaa ja määrää. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATRI KIRKKOPELTO Molli ja maan ääri KATRI KIRKKOPELTO Tuumasta tunteeseen Mollin malliin Molli päättää uskaltaa tehdä jotain, mitä se ei ole koskaan tehnyt. Se lähtee kotoaan ja tutusta maailmastaan metsään, aidan toiselle puolelle. Kääntövihkonen sisältää Molli ja kumma sekä Molli ja maan ääri -kuvakirjoihin pohjautuvia tehtäviä, leikkejä ja pohdittavaa lapsiryhmille ja perheille. Vihkonen sisältää ihastuttavat Mollin ja Pikku Sisun tunnetaitokortit. Kysytty ja odotettu vihkonen muodostaa yhdessä Molli-kuvakirjojen kanssa vankan tuen päiväkotien ja perheiden tunnetaitokasvatukseen. Vihkosessa avataan kirjojen sisältöjä aukeamittain ja teemoittain. Miten läheltä voikaan löytyä suuri seikkailu ja uusi, tuntematon maailma! Rakastetun Mollin uusi, liikuttavan lumoava seikkailu antaa lapselle rohkeutta astua kodin turvallisten rajojen ulkopuolelle. Tehtävissä ja leikeissä hyödynnetään niin draaman, musiikin kuin kuvallisen ilmaisun keinoja. ISBN 9789523541184 Hinta 24,50 ISBN 9789523541238 Hinta 12,50 Miten läheltä voikaan löytyä seikkailu! 24,50€ 12,50 € Mukana tunnetaitokortit. Se antaa avaimia koti-ikävään ja itseluottamusta uuden ja vieraan kohtaamiseen