1 TEEMA 6 2024 Metsäeskareiden matkassa LUMOUDU PYHÄSTÄ LUONNOSTA Kaikilla luoduilla on yhteys luojaansa
Kannustaa lasta arvostamaan ja rakastamaan luontoa. Upeasta kuvituksesta vastaa rakastettu ja palkittu kuvittaja Virpi Penna. • Lehti ihmeellisestä ilosta • Kuljetaan askel askeleelta adventista jouluun • Ilon joulukalenteri: Ilon luukut 1.-24.12 • Jänishousu ja Rämäpää keksivät Bobon perheelle jouluyllätyksen • Rakennetaan jouluseimi • Uusia joulurunoja joulukortteihin • Lasten haastattelu: Mitä tahtoisin antaa joululahjaksi • Joulu toisella puolella maailmaa • Raamatun kertomus jouluyön ihmeestä • Metsäneläinten joulu • Kotien joulurukous TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaa-lehti Tukee kotien kristillistä kasvatusta lapsilähtöisesti. Joulunumero. Elää kirkkovuoden rytmissä. Antaa lasten oman äänen kuulua. Sisältää runoja, loruja, sarjakuvia ja tehtäviä. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Ilmestyy 19.11. Kustantaja Lasten Keskus. Tarinoissa seikkailevat kaverukset Jänishousu, Rämäpää ja Bobo, joka on hiljattain muuttanut Afrikasta Suomeen. Kertoo lasten elämästä eri puolilla maailmaa. Päätoimittajana kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Julkaisee Raamatun kertomuksia ja uusia iltarukouksia
Dominic, 3, kertoo taiteilun lomassa käyneensä joskus metsäretkillä. Julkaisee Raamatun kertomuksia ja uusia iltarukouksia. Antaa lasten oman äänen kuulua. • Lehti ihmeellisestä ilosta • Kuljetaan askel askeleelta adventista jouluun • Ilon joulukalenteri: Ilon luukut 1.-24.12 • Jänishousu ja Rämäpää keksivät Bobon perheelle jouluyllätyksen • Rakennetaan jouluseimi • Uusia joulurunoja joulukortteihin • Lasten haastattelu: Mitä tahtoisin antaa joululahjaksi • Joulu toisella puolella maailmaa • Raamatun kertomus jouluyön ihmeestä • Metsäneläinten joulu • Kotien joulurukous TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaa-lehti Tukee kotien kristillistä kasvatusta lapsilähtöisesti. Sisältää runoja, loruja, sarjakuvia ja tehtäviä. Mukanaan hänellä on ollut isä ja tietenkin eväitä. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen Leijonan minä olen nähnyt unessani. Päätoimittajana kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Jännintä suomalaisessa metsässä on Dominicin mielestä karhut. Joulunumero Päiväkerholaiset ulkoilevat kosteana lokakuun aamuna tuulelta suojassa yhdellä Tapiolan kirkon monista sisäpihoista. Heillä on mukanaan erilaisia luonnonmateriaaleja ja varhaiskasvatuksen ohjaaja Annukan kanssa niistä syntyykin hauskoja taideteoksia. Kannustaa lasta arvostamaan ja rakastamaan luontoa. TEEMA 3 LAPSEN SILMIN facebook.com/lastenkeskus lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Ilmestyy 19.11. Elää kirkkovuoden rytmissä. Kertoo lasten elämästä eri puolilla maailmaa. Tarinoissa seikkailevat kaverukset Jänishousu, Rämäpää ja Bobo, joka on hiljattain muuttanut Afrikasta Suomeen. Kustantaja Lasten Keskus. Erityisesti hän kertoo kyllä pitävänsä viidakon eläimistä, kuten leijonista, tiikereistä ja krokotiileistä.. Upeasta kuvituksesta vastaa rakastettu ja palkittu kuvittaja Virpi Penna. Se oli iso poikaleijona ja se karjui
Itsetuntemus odotuksen kompassina Odotuksen ei pitäisi olla ensisijaisesti odotusten täyttämistä. Hakeudunko kuin vahingossa lukemaan kauhutarinoita synnytyksestä tai pänttäänkö päähäni kaiken mahdollisen tutkimustiedon. Jokainen haluaa parasta omalle lapselleen, mutta kukaan tuskin pystyy toteuttamaan omassa arjessaan aivan kaikkea, mitä odottajalle suositellaan. Jos taas huomaa välttelevänsä jonkin epämiellyttävän asian ajattelemista, voi olla hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, olisiko asian torjuminen oikeastaan viesti siitä, että juuri tämä asia olisi hyvä kohdata. Jos odotusta katsotaan yksilön eli odottajan näkökulmasta, voi raskaudessa olla. Pahimmillaan erilaiset ohjeet lisäävät stressiä ja painetta, joka vie odotuksesta ilon, ja raskaana oleva kokee jatkuvaa riittämättömyydentunnetta ja syyllisyyttä aivan turhaan. Hyvääkin tarkoittava ohje voi olla loukkaava ja normittava: kehotus nauttia omasta raskaudesta tuntuu suorastaan pilkkaavalta, jos taustalla on monta sydäntä särkevää keskenmenoa, tai jos odottaja kärsii hyperemeesistä eli epätavallisen voimakkaasta ja pitkäkestoisesta raskauspahoinvoinnista. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Johanna Mantere Itsetuntemusta odotuksen tueksi ”Nauti nyt, kun vielä saat nukkua!” ”Noudata ruokavaliosuosituksia, urheile ja liiku, harjoita lantionpohjanlihaksia, käy synnytysvalmennuksessa, ota selvää imetyksestä – äläkä unohda rentoutua!” ”Muista öljytä mahaasi!” Raskaana oleva saa odotuksensa ensimetreiltä alkaen valtavasti erilaisia vinkkejä ja ohjeita siitä, miten omaa raskautta tulisi suorittaa parhaalla mahdollisella tavalla. Odotuksen ulottuvuudet Yksi tapa lisätä itsetuntemusta on pohtia omalla kohdallaan odotuksen eri ulottuvuuksia. Olisikin tärkeää, että odottaja saisi raskauden aikana mahdollisuuden pohtia, mikä juuri itselle odottajana on olennaista. Osa ohjeista on peräisin luotettavilta tahoilta, kuten neuvolasta ja terveydenhoitoalan ammattilaisilta, mutta raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta jaetaan sosiaalisessa mediassa myös runsaasti kokemustietoa, joka perustuu yhden tai muutaman ihmisen kokemuksiin valtavan laajasta aihepiiristä. Itseensä tutustumisen kautta syntyy varmuutta, jonka varassa eri suunnilta tulvivia ohjeita ei tarvitse ottaa vastaan sellaisenaan suodattamatta. Tällä hetkellä raskausajan tuessa korostuu voimakkaasti lääketieteellinen puoli, ja lisäksi kulttuurin ja median kautta välittyvät kertomukset odotuksesta ja synnytyksestä hallitsevat odotusaikaan liittyvää tarinankerrontaa ja kuvastoa. Mikäli odottajalla on taipumuksena älyllistää asioita, voikin olla tarpeen pohtia ennemmin sitä, mitä keho juuri nyt kaipaisi. Jos jokin tietty asia valtaa mielen kokonaan, se voi kuitenkin tukahduttaa jotakin muuta, johon myös olisi hyvä kiinnittää huomiota. Itsetuntemus on kuin kompassi, jonka varassa odottaja voi suunnistaa eteenpäin luottavaisin mielin. Odotusaikana itsetuntemusta voi lisätä yksinkertaisilla pienillä asioilla, kuten huomioimalla, mitkä asiat kiinnittävät luonnostaan huomion odotuksessa: näenkö hyvän vai keskitynkö negatiivisiin tuntemuksiin ja pelkoihin. Kaikkiin reaktioihin ja tunteisiin kannattaa suhtautua myötätuntoisesti ja ymmärtäväisesti, sillä jokaisella niistä on jokin viesti. Mikäli omat ajatukset kiinnittyvät esimerkiksi jatkuvasti huoliin, voi olla, ettei kyse ole aina realistisista peloista, vaan taustalta voi löytyä vaikkapa lapsuudessa opittu toimintamalli, joka vaatii tarkempaa tutustumista omaan menneisyyteen. Varsinkin ensimmäisen lapsen odottajan voi olla vaikeaa navigoida erilaisten vinkkien viidakossa ja arvioida, mihin omassa odotuksessa kannattaa keskittyä. Se on aikaa, joka luo tilaa kokonaan uudelle ihmiselle ja elämänvaiheelle
Miten voin parisuhteessani ja miten valmistaudumme vanhemmuuteen yhdessä. Mikä minulle luo turvaa ja luottamusta synnytystä ja vanhemmaksi kasvamista ajatellessani. Tukea tarvitaan paitsi odotuksen fyysiseen puoleen, myös odotuksen sisäiseen matkaan ja itseen tutustumiseen. Yksilökeskeinen kulttuuri ruokkii ajatusta siitä, että vanhemmuudesta pitäisi selvitä omin avuin. IHMISSUHTEET: Millainen tukiverkosto minulla on. Joku etsiytyy keskustelemaan kokemuksistaan, toinen sukeltaa syviin vesiin pohtimaan lapsen saamisen merkitystä elämän kokonaisuudessa. Mikä saa minut jaksamaan haasteiden keskellä. Lisätietoa www.odotuksensavyt.com ja @odotuksensavyt ITSETUNTEMUSTA VOI LISÄTÄ ESIMERKIKSI SEURAAVIEN KYSYMYSTEN AVULLA: KEHO: Miten koen raskauden kehossani. Jos taas hakeutuu jatkuvasti vertailemaan omia kokemuksia toisten jakamiin ihannetarinoihin, on hyvä säännöstellä omaa sosiaalisen median käyttöä ja keskittyä enemmän odotuksen henkilökohtaiseen merkitykseen kuin kulttuurisiin ideaaleihin. Mikä on vanhemmuuden tarkoitus elämäni tarinassa. Ryhmän pohjalta kirjoitettu Odotuksen sävyt-kirja (Johanna Mantere) julkaistiin elokuussa 2024. Mihin uskon ja luotan. Tunnistamalla oman odotuksensa painopisteitä odottaja voi huomata, mitkä osa-alueet kaipaisivat enemmän huomiota tai mihin voisi keskittyä vähemmänkin. Kuinka suhtaudun erilaisiin tunteisiini ja muuttuvaan identiteettiini. Missä raskaus tuntuu ja miten se vaikuttaa minuun fyysisesti. Odotus on matka, johon kuuluvat kaikki elämän sävyt – ja yhdessä jaettuna kipeätkin kokemukset on mahdollista nähdä toivon läpi. HENKINEN JA HENGELLINEN ELÄMÄ: Mikä on minulle tärkeää raskaudessa / synnytyksessä / vanhemuudessa. Jos odotusta esimerkiksi hallitsee jatkuva pelko, jota tulee pyöriteltyä yksin oman pään sisällä, on tärkeää hakeutua käsittelemään aihetta turvallisesti vertaistukiryhmässä tai ammattiauttajan kanssa, jotta pelon voi kohdata luottamuksellisessa ilmapiirissä. Itsetuntemuksesta on odotuksessa paljon apua, mutta se ei tarkoita sitä, että odotus olisi yksilösuoritus. Kenen seurassa tunnen olevani oma itseni. Millainen liike tai kosketus rauhoittaa ja hellii kehoani, mikä tuntuu raskauden myötä vaikealta. Millainen vanhempi näen olevani lapsen synnyttyä. Millaisia tunteita minussa herää, kun muistelen omaa lapsuuttani. Jokainen odottaja ja vanhempi tarvitsee rinnalleen ihmisiä, jotka rohkaisevat ja tukevat matkalla kohti isoa elämänmuutosta. Odotuksen eri osa-alueet tasapainottavat ja tukevat toisiaan. Itsereflektiota ei totisesti ole helppoa lähteä harjoittelemaan, jos kaikki energia menee siihen, että on vain selvittävä päivästä toiseen. Itse kullakin painottuvat odotuksessa hieman eri puolet: yksi havainnoi jatkuvasti kehon toimintoja, toinen prosessoi etenkin identiteettiään vanhempana. MIELI: Millaisia tunteita ja ajatuksia raskaus herättää minussa. Mistä voin saada vertaistukea. Millaiset suhteet minulla on vanhempiini. 5 TEEMA kuitenkin myös neljä muuta hyvin henkilökohtaista ulottuvuutta: keho, psyyke, ihmissuhteet sekä henkinen ja hengellinen ulottuvuus. O d o t u k s e n s ä v y t Kokonaisvalta isesti kohti vanhemmuutta J o h a n n a m a n t e r e Kirjapaja Itsetuntemus on kuin kompassi, jonka varassa odottaja voi suunnistaa eteenpäin luottavaisin mielin", sanoo Johanna Mantere.. Keihin samastun tai vertaan itseäni. Miten suhtaudun muuttuvaan kehooni ja sen lähettämiin viesteihin. Millainen perhe meistä on tulossa. Jos näin on, ei tästäkään kannata kantaa turhaan syyllisyyttä. ODOTTAJIEN TOIMINTAA SEURAKUNNISSA Toistaiseksi odottajien toiminta seurakunnissa on vielä melko uutta, mutta vähitellen seurakunnissa on alettu tukea odottajia yhä enemmän järjestämällä niin odottajien vertaistukiryhmiä kuin odottajien tapahtumia, joissa tarjoutuu tilaisuuksia luottamukselliseen keskusteluun ja kohtaamiseen. Keihin voin turvautua, kun tarvitsen apua. Eri ulottuvuuksista voi korostua yksi tai useampi, mutta kaikki osa-alueet ovat läsnä tavalla tai toisella. Mitä tehdessäni koen olevani vahvasti läsnä tässä hetkessä. Mikä huolestuttaa, mikä luo iloa ja toivoa. Miten mielialani ovat vaihdelleet. Älä jää yksin Joskus odottajan voimavarat ovat niin vähissä, että jopa odotuksen ja synnytyksen ajatteleminen tuntuu liian kipeältä. Tästä haitallisesta yksin pärjäämisen eetoksesta olisi hyvä luopua jo odotusaikana. Vuodesta 2020 lähtien monessa seurakunnassa on järjestetty myös Odotuksen sävyt-ryhmiä, johon liittyvää ryhmänohjaajakoulutusta järjestetään STEP-koulutuksen kautta. Näin omaa odotustaan voi alkaa elää vahvemmin omista lähtökohdista, ei vain lääketieteellisen ja kulttuurisen odotuskertomuksen ehdoilla
6 TEEMA 19 Tekijät Hiljentymistä luonnon äärellä 22 Kirkon talolta 23 Tekijät Harjun seurakunta satsaa luontoja ympäristöasioihin 26 Tutkittua Kirkkomuskareiden ohjaajat kaipaavat täydennyskoulutusta 28 Tekijät Nuoret vapaaehtoiset 30 7 kysymystä Luontoja kestävyyskasvatusta alle kouluikäisille 32 Tekijät Metsäeskari 36 Nallukka TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Itsetuntemusta odotuksen tueksi 7 Pääkirjoitus 8 Teema Ekoteologi Pauliina Kainulainen: Lumoudu pyhästä luonnosta 14 Teema Filosofian tohtori Juha Luodeslampi: Kaikilla luoduilla on yhteys luojaansa 38 Raamattua leikkien Seikkaillaan luontoa ihmetellen 42 Luovat lapset Jouluisia koristeita oksista 44 Perhekirkko Rakettikirkko 46 Lastenkirkko 48 Laula – leiki – liiku Laulaen me juhlitaan 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 30 38 TÄSSÄ NUMEROSSA: Rauhaa luonnosta 14
Ole rauhassa Aina ei ole mahdollista päästä maastoon. Esille tuodaan hienoja käytäntöjä ympäri Suomenniemen. Seikkaillaan yhdessä, pidetään mieli avoimena. Pidä huolta itsestäsi, hengitä syvään ja jos mahdollista, hengitä syvään metsässä. Leikitään, seikkaillaan ja kiitetään Ihminen on leikkivä ihminen. Pieni on Suurin -lehden tavoite on palvella monipuolisesti ja kattavasti niin seurakunnissa toteutettavaa laaja-alaista varhaiskasvatusta kuin myös päivähoidon ammattilaisia ja alan opiskelijoita. Raision seurakunnassa kehitetyn Godfulnessin tavoitteena on tarjota luonnon ja rukouksen rauhoittavaa vaikutusta kaikille ajasta ja paikasta riippumatta. Sinulle lukijamme haluamme jatkossakin tuottaa lehden, josta on hyötyä ja iloa ja jonka lukeminen vahvistaa ja varustaa. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Marjo Suominen Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 6 2024 Mikko Mäkelä vastaava päätoimittaja, joka innostuu luonnosta, liikkeestä ja ihmisistä. Eikä unohdeta kiittää. Mennään rohkeasti luontoon lasten kanssa, pidetään metsäeskareita, metsäperhekerhoja, mennään “pikkumetsiin” ja pidetään aistit avoinna. Kiitos niistä! Otamme mielellämme vinkkejä vastaan ja jaamme hyviä malleja yhteiseen hyvään. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/24 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/24 mukana 8. Iltalukemiseksi suosittelen lämpimästi Pauliina Kainulaisen Metsämaja – Luontomietiskelyjä maan kielellä -kirjaa (Kirjapaja 2024). Leikkimielisyys, huumori ja luonto ovat myös mielenhyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Istuvaa presidenttiämme lainaten tiivistän ajatukseni kolmeen pointtiin tämän numeron äärellä: Nauti luonnosta Jotta voimme nauttia luonnosta, luontoon saa mennä ja luonnosta pitää pitää huolta. Iloitsen suuresti, kun monissa toiminnoissa päätetään, kuten joku 2000 vuotta sitten sanoi: ”Menkää ja tehkää”. Palautteen perusteella lehdellä, erityisesti painetulla lehdellä, on paikkansa ja lehti on antoisa. Tässä lehdessä teema on "rauhaa luonnosta”. Sinä kasvattajana olet tärkeä. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti Päivi Aumala • Tiina Hänninen Riikka Jäntti • Minna Kaihlanen Taina Karvonen • Marjukka Luoma Johanna Mantere • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. Myös minä haluan tehdä niin: kiitos teille lehdentekijät tästä ja jokaisesta kuluneen vuoden aikana toteutuneesta numerosta! Iloa ja valoa jokaiseen savuun!. Lasten ja nuorten keskus ry Rauhaa ja voimaa luonnosta – yhdessä kohti uutta kirkkovuotta Armon vuosi 2024 alkaa kääntyä kohti loppuaan ja lähestymme kohti uutta kirkkovuotta
TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Minna Raitavuo ja Shutterstock LUMOUDU PYHÄSTÄ LUONNOSTA TEEMA 8 TEEMA. 8 TEEMA Ekoteologi Pauliina Kainulainen kannustaa jättämään asioita silleen, elämään kohtuudella ja viemään lapset luontoon ilman härpäkkeitä. Hän puhuu ekologisen kääntymyksen puolesta, joka kyteekin jo hiljalleen
Väitöskirja syntyi brasilialaisesta naisteologista Ivone Gebarasta, jonka ajattelussa ekologinen ulottuvuus on vahvasti läsnä. On hienoa asua paikassa, missä kulkee karhuja ja susia. ”Eräässä Sitran raportissa noteerataan myönteisesti ekoteologinen ajattelu. Meidän ajassamme siihen liittyy myös ekologinen puoli: sekä yksilöiden, kirkon että koko yhteiskunnan osalta tarvittaisiin ekologista kääntymystä. ”Gebaran ohella kirjailija Anna-Maija Raittila on ollut minulle tärkeä esikuva. Meillä on vielä hienoja koskemattomia soita, joita uhkaa edelleen turpeennosto. Nythän sitä aika ajoin tapahtuukin.” Kainulainen on parhaillaan – kuten aika ajoin ennenkin – irtautunut seurakuntapapin työstään saadakseen aikaa ajatella ja kirjoittaa. Joissain paikoin on peräti siirrytty avohakkuisiin perustuvasta metsän käsittelystä vähän hellempään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen”, Kainulainen kertoo. Joissakin seurakunnissa on havahduttu suojelemaan metsää enemmän tai jopa ennallistamaan sitä. Siitä lähtien olen mietiskellyt erityisesti suomalaista luontosuhdetta ja sen hengellistä ulottuvuutta; ja jonkun verran myös latinalaisamerikkalaisten alkuperäiskansojen ekoteologiaa”, Kainulainen sanoo. Esimerkiki paavi Franciscus ja ortodoksien patriarkka Bartolomeos ovat nostaneet teeman hienosti esiin.” Kainulainen uskoo, että ekologista kääntymystä tapahtuu jo kaiken aikaa. Sittemmin hän kiinnostui köyhyyden ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä ja lähti Latinalaiseen Amerikkaan tutkimaan vapautuksen teologiaa. ”Mielenmuutoksen kehotus on hyvin keskeistä Jeesuksen julistuksessa. Esimerkiksi suomalaisten suhde soihin on muuttumassa paljon myönteisempään suuntaan. Nyt tilanne vaikuttaa valoisalta ainakin lähimpien metsien suhteen, joissa kirjailija liikkuu koiransa kanssa ja ammentaa inspiraatiota ja ajatuksia. Hän pohtii kirjoissaan välillä teologisiakin aiheita ja kysyy, koska kirkko alkaa tosissaan puolustaa luontoa ja eläimiä. 9 TEEMA LUMOUDU PYHÄSTÄ LUONNOSTA Pauliina Kainulaisen mielen päällä ovat tänä syksynä etenkin suot. Näin muillekin lajeille jää tilaa elää ja kukoistaa. ”Hän hoksautti minut maailmankatsomuksen tason pohdintoihin. Ehkä seuraavien seurakuntavaalien alla saamme nuoria päättäjiä innostumaan asiasta. Tarvitaan myös ekologinen kääntymys, joka merkitsee kokonaisvaltaista muutosta siinä, miten ymmärrämme paikkamme maailmassa ja rajoitamme vapaaehtoisesti omia tarpeitamme. Sen sijaan seurakuntien metsänkäsittely muuttuu ekologisempaan suuntaan tuskallisen hitaasti. Se toisi uusia tuulia seurakuntien metsäajatteluun.” Kainulaisen mukaan hengelliset ja teologiset perustelut luonnon vaalimiselle ovat yhteiskunnassamme monille vieraita jopa seurakunnissa, vaikka ne kirkossa periaatteessa hyväksytäänkin. Ennen soista puhuttiin meillä pelottavina ja uhkaavina ympärisTEEMA 9 TEEMA. Kääntymyksen kautta kohtuullisempi elämä näyttäytyy myös mielekkäämpänä kuin ylikulutus, josta kannamme kipeää syyllisyyttä. Myös ortodoksinen ekologinen teologia on kiinnostavaa, Virossa on hienoja luontoajattelijoita ja Eeva Kilpi on kirjailijana vaikuttava. Olen aivan samaa mieltä ja sen vuoksi yritän liikkua työssäni sillä tasolla.” Kohtuuelämää koko luomakunnan hyväksi Kainulainen ei usko, että ekokriisi on ratkaistavissa pelkän tiedon avulla. Valonpilkahduksia seurakuntien metsänkäsittelyssä Kainulaisen mukaan seurakunnissa on ympäristönsuojelussa tapahtunut paljon hyvää käytännön tasolla ympäristödiplomijärjestelmästä ilmasto-ohjelmiin. ”Täällä Pohjois-Karjalassa soiden tilanne on ollut kovasti esillä ympäristöjärjestöjen työssä. Soiden ohessa hän on kamppaillut seudun metsien puolesta. ”Tämä on minulle henkilökohtaisesti pitkäaikainen turhauma, koska olen yrittänyt olla tekemässä muutosta metsäasioissa kirkon sisällä. Metsän käsittelyn rajuus on viime aikoina puhutellut suomalaisia etenkin uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden kovan kohtalon kautta. Tuorein tuttavuus on erityisen kaunis Koivusuo, jolla hän on retkeillyt edellisenä päivänä Ilomantsissa. Kainulaisen kädenjälki näkyy myös syksyllä ilmestyvässä Vihreässä rukouskirjassa, joka kattaa useamman kirjoittajan luontoyhteyteen liittyviä rukouksia. Suoteema kytkeytyy myös papin ja tietokirjailijan kirjoitusprojekteihin ja rooliin kansalaisaktivistina. Tällä hetkellä luovutaan esimerkiksi öljylämmityksestä monin paikoin. Niitä sitten koitamme suojella.” Kainulaisen koti on Kontiolahdessa lähellä Höytiäisen rantaa. Viime vuonna kirjailijalta ilmestyi teos Metsämaja – Luontomietiskelyjä maan kielellä. ”Luonnon eläimet ovat minulle tärkeitä ja suhde muiden lajien edustajiin on aina ollut olennainen osa ekoteologiaani. Ilveksen ja ahman olen nähnyt itsekin.” Vapautuksen teologiasta ekologiseen pohdintaan Kainulainen kasvoi Pohjois-Savon maaseudulla, jossa yhteys luontoon oli olennainen osa hänen elämäänsä pienestä pitäen – samaten kuin luonnon pyhyys. Metsien ja järvien yhdistelmä on edelleen hänen sielunmaisemaansa. Kainulainen arvelee, että piittaamattomuus luonnon hyvinvoinnista osui kipeästi ihmisten hermoon: miksi edes vaatimattomat raakut eivät enää saa elää rauhassa omissa oloissaan. Samainen raportti sisältää ajatuksen, että vaikuttavimmat muutokset juontavat juurensa maailmankatsomukselliselle ja arvojen ja uskontojen tasolle. ”Nähtävissä on silti valonpilkahduksia
Esimerkiksi hiljaisuuden liike onkin tuonut mystiikkaa jälleen esiin.” Kainulainen on myös kiinnostuneena seurannut vanhan suomalaisen kansanuskon elvyttämistä, joka kertoo ihmisten tarpeesta löytää kokonaisvaltaisuutta syvätasolla. 10 TEEMA TEEMA töinä, kun taas nykysin ihmiset mieltävät ne kauniina ja salaperäisinä virkistäytymisen ja jopa hassuttelun paikkoina. ”Toisaalta olen nauttinut erikoisista keleistä, mutta toisaalta jokainen kaunis päivä on muistutus siitä, että ilmastonmuutos on jo täällä. Jo pelkkä luonnossa oleminen kokonaisvaltaisesti kiinnittää lapsen huomiota hienoihin asioihin ja on tärkeää vastapainoa yliteknologisoituneelle lasten kulttuurille, josta leikki meinaa hävitä”, Kainulainen sanoo. ”Kaikkein yksinkertaisin keino herättää lasten luontosuhde on viedä heidät ulos. Esimerkiksi Psalmien kirjassa Jumala on turvakallio ja Pyhä Henki kuin tuuli. Ja koska lämpeneminen on niin nopeaa, se aiheuttaa ongelmia monille muille lajeille ja ihmisille muualla maailmassa.” Kuinka sitten pitää yllä toivoa ilmastonmuutoksen ja lajikadon syövereissä. ”Kannattaa miettiä, miten voisi välittää lapsille Jumalan pyhän läsnäolon kaikessa luodussa. Tähän kytkeytyy vahva mielikuva paratiisillisesta tavoitetilasta, jossa ihmiset ja eläimetkin auttavat vastavuoroisesti toisiaan ja ovat läheisessä yhteydessä. Ja vaikka turvallisuus on tärkeä ottaa huomioon, sitä ei pitäisi Kainulaisen mielestä liioitella, jotta lapsilta ei häviäisi mahdollisuus leikkiä luonnossa. ”Minussakin elää tavallaan sekä kristinusko että jotain vanhasta luontohengellisyydestä, joka on osa minua suomalaisena ja aktivoituu esimerkiksi marjanpoiminta-aikaan.” ”Ajatus, että kaikki vanhaan luontoyhteyteen liittyvä on tuomittavaa pakanallisuutta, alkaa olla ja historiaa. Myös usko luonnonhenkiin tai haltijoihin kertoo mielestäni siitä, että luonto nähdään pyhänä ja sitä kunnioitetaan.” Kristinuskon näkökulmastakin on Kainulaisen mielestä hienoa, jos luonnon voi mieltää pyhänä. Mystiikan perinteissä esimerkiksi ihmisten ja eläinten suhde on saattanut olla olennainen teema. Miten paljon hyvää voitaisiinkaan tehdä jättämällä silleen monia asioita – eli olla vain tekemättä.” Aistit avoinna ilman turhia härpäkkeitä Seurakuntien kasvatustyö on Kainulaisen mukaan kiitettävän kiinnostunut ekologisista kysymyksistä. Ekoteologi kannustaa myös pohtimaan, millaisia mielikuvia Jumalasta lasten kanssa käytetään. ”Seurakunnassa ja kirkossa perimmäinen toivonlähde on luottamus Jumalan mahdollisuuksiin. ”Meihin on iskostettu ajatus, että luontoakin pitää koko ajan jotenkin muokata ja käsitellä. Olisikohan sillä voimaa muuttaa mieltämme?” Kainulainen pitää myös keskieurooppalaisen mystikon Mestari Eckhartin (1260–1328) ajatuksesta silleen jättämisestä, jota ekoteologi on soveltanut luontosuhteeseemme. ”Luonnosta on suoympäristössä erityisen helppo lumoutua. Niihin kytkeytyy kokonaisvaltaisempi yhteys luontoon. Onneksi voimme nyt olla kunnioittavasti vuorovaikutuksessa ja etsiä yhdessä toivonlähteitä myös ekologiseen kääntymykseen.” Toiminta lievittää epätoivoa Kesäinen syksy on aiheuttanut Pauliina Kainulaisessa ristiriitaisen olon. ”Kun saunoin eilen illalla ystävän luona itärajalla, huomasin rupikonnan saunapolulla ja pysähdyin ihastelemaan sitä. Se auttaa kriisien Tarvitaan ekologinen kääntymys, joka merkitsee kokonaisvaltaista muutosta siinä, miten ymmärrämme paikkamme maailmassa ja rajoitamme vapaaehtoisesti omia tarpeitamme.. Minusta lapsetkin ansaitsevat monipuolisemman tavan lähestyä Jumalaa ja rukoilla.” ”Vinkkejä tästä voi etsiä tästä esimerkiksi Anna-Maija Raittilan tuotannosta runoilijana ja virsirunoilijana. Lastenkin kanssa kannattaa lähteä eri vuorokauden ja vuodenaikoina aistit avoimena luontoon ja jättää tekniset härpäkkeet pois.” Mystiikan syväjuuret uuteen kasvuun Kainulainen uskoo, että varsinkin protestanttien olisi tärkeää löytää enemmän sijaa mystiikalle, hiljaiselle rukoukselle ja muulle syvälle hengellisyydelle. ”Näen itsekin vanhassa suomalaisugrilaisessa tai itämerensuomalaisessa ajattelussa painotuksia, jotka ovat ekologisesti todella ajankohtaisia, kuten läheisempi suhde eläimiin jat tietynlainen ymmärrys luonnon pyhyydestä. Sen pyhyys vain ymmärretään vähän toisella tavalla kuin vanhassa luonnonuskossa: Jumala on läheisesti läsnä kaikessa luodussaan mutta samalla myös luotuaan suurempi ja käsittämättömämpi. Monet pyhät ihmiset ovat viettäneet osan elämästään erakkoina ja luoneet läheisen suhteen villieläimiin. Hänellä on valtavan rikas ja upea kieli.” Niin lapsi kuin aikuinen altistuu lumoutumaan luonnosta suuntaamalla vaikkapa rannalle iltahämärissä, metsään marjastamaan, suolle retkeilemään – tai seuraamalla villieläimiä. ”Meillä on katkottu mystiikan syväjuuria ja niitä pitäisi kasvattaa uudestaan. Fyysinen yhteys luontoon ja eläimiin – ja kasvokkain oleminen toisten ihmisten kanssa luonnossa – ovat hänestä äärettömän merkityksellisiä asioita, joita seurakunnan varhaiskasvatuksessa voi luontevasti toteuttaa. Taivaan Isälle on paikkansa, mutta sen ohella olisi paljon muitakin, luonnosta poimittuja mielikuvia. Etenkin syvällisen luontosuhteen vaalimiseen olisi kuitenkin panostettava paljon nykyistä vahvemmin
”Itse olen soveltanut tätä rippikoulutyössä: olemme pitäneet oppitunteja ja hartaushetkiä isossa kodassa nuotion ympärillä. Kansalaisjärjestöpuolellakin toimii tosin paljon kristittyjä, eli kirkko on läsnä myös siellä.” Kainulainen arvostaa nuoria aktivisteja, jotka toimivat esimerkiksi Elokapinassa. Niiden sijaan hän kirjoittaa luontoteemoista romaaneja, joista Margarita herkisti ihmiset juuri raakkujen asialle.” Tulisija teiden risteyksessä Pauliina Kainulainen on ollut mukana kehittämässä Juurimessua, joka pohjaa osittain hänen teokseensa Metsän teologia (2013). Maanläheisessä messussa etsitään hengellisiä juuria luomakunnasta ja kirkon elävästä perinteestä. ”Kirjailija Anni Kytömäki on esimerkki introvertista ihmisestä, jonka keino ei ole mielenosoitukset. Etenkin yhdessä toimiminen on tehokas keino ehkäistä epätoivoa. Esimerkiksi kansalaistoiminnassa voi jakaa muiden samanhenkisten kanssa vaikeitakin tunteita, mutta fokus on kuitenkin pyrkimyksissä paremman tulevaisuuden puolesta. Kansalaistottelemattomuus ei tietenkään ole helppo laji periaatteellisesti. Anna-Maija Raittila on kirjoittanut, että seurakunta olkoon tulisija teiden risteyksessä, jonka ympärille voi asettua lämmittelemään ja jossa ollaan silmät samalla tasolla.” Kainulaisen mielestä tulisija-mielikuva on lämmin ja kutsuva, ja siihen liittyy jotain hyvin alkukantaista ja pyhää. ”He ovat rohkeita ja johdonmukaisia tekemisessään ja herättävät erittäin tärkeää keskustelua. Perhekirkkojakin voisi varmasti viedä enemmän luontoon; olisi kiva saada lapset ja nuoret mukaan ideoimaan niitä.” Kainulainen on kuvannut ihanneseurakuntaansa lämpimäksi, kutsuvaksi ja avarasti ihmisiä vastaanottavaksi yhteisöksi, joka suuntautuisi sisäpiiriajattelusta palvelemaan enemmän ihmisiä ja luomakuntaa. Niiden ympärille muodostuu erilaisista ihmisistä koostuva yhteisö, ja toivoisin samanlaista meininkiä enemmän seurakuntiinkin. Mutta jos asia on todella tärkeä eivätkä muut keinot tunnu auttavan ainakaan tarpeeksi nopeasti, sillekin on sijansa.” ”Ensin pitää tietysti miettiä, olisiko tarjolla vielä tehokkaampia keinoja – ja niiden pitää ehdottomasti olla väkivallattomia.” Kainulainen muistuttaa myös, että vaikuttamiskeinoja on joka lähtöön. Kainulainen on itse vaikuttanut muun muassa pohjoiskarjalaisessa Kohtuus vaarassa -liikkeessä, joka edistää kohtuullista elämäntapaa. Tuli on luonut yhteenkuuluvuutta ja sen ympärillä on kerrottu tärkeistä asioista nuoremmille sukupolville. Levottomampikin nuori tai lapsi rauhoittuu elävän tulen äärellä.. ”Asenne ratkaisee paljon: että uudet ihmiset ovat tervetulleita, heistä ollaan kiinnostuneita ja heitä lähestytään lämpimästi. ”Yhteinen toiminta on usein tosi mukavaa, vaikka aiheet saattavat olla raskaita. Ihmiset ovat aina kokoontuneet nuotion äärelle. Olen itse käyttänyt välillä sen aineistoa esimerkiksi järjestäessäni seurakuntapappina luontokirkkoja.” ”Myös Metsämaja-kirjassani on vähän liturgista aineistoa, josta voi hakea virikkeitä. 11 TEEMA keskellä ja antaa voimaa jatkaa sitkeästi työtä, luottamista ja toivomista.” Kainulainen uskoo vahvasti myös toimintaan. ”Juurimessu elää nyt omaa elämäänsä ja on netissä kaikkien käytettävissä ja sovellettavissa. Jokaisen on kuunneltava itseään
Teos kehottaa lukijaa rakentamaan oman metsämajan, olemisen kodan, konkreettisesti tai mielessä. Kirja tarjoaa malleja henkisiin ja hengellisiin harjoituksiin, jotka palvelevat yksittäisen ihmisen sisäistä etsintää mutta myös yhteisön rakentumista. ISBN 9789523547544 Hinta 33,90 UUTUUS! Lempeää odotusta 33,90 € UUTUUS! Luontomietiskelyjä 31,90 € Ku va Fr ee pi k. Metsämaja johdattaa ikiaikaisten elementtien – maan, veden, tulen ja ilman – äärelle. Pauliina Kainulainen on Kontiolahdella asuva ekoteologi, joka on viimeaikaisissa kirjoituksissaan perehtynyt erityisesti itämerensuomalaiseen mystiikkaan. Kaiken keskellä moni kaipaa elämäänsä uutta näkyä. Johanna Mantere käsittelee teemaa paitsi omien kokemustensa myös haastattelemiensa äitien tarinoiden kautta. Odotusaika on paitsi fyysinen myös psyykkinen prosessi, joka vaikuttaa odottajan ja tämän perheen koko elämään. Rituaalien kieli on ihmiskunnan varhaisin tapa lähestyä elämän syvimpiä mysteerejä. Tässä kirjassa pureudutaan raskausaikaan kokonaisvaltaisesti. 12 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi PAULIINA KAINULAINEN Metsämaja — Luontomietiskelyjä maan kielellä Elämme kiihtyvän muutoksen aikaa. Mukaan tuodaan odotuksen kaikki sävyt: valmistautuminen, sisäinen ja ulkoinen muodonmuutos, pohdinnat perheestä ja suvusta. Ilmasto lämpiää, lajit katoavat, energiakriisi lisää epävarmuutta. Odotuksen sävyt saattelee lukijan uuteen elämänvaiheeseen lämpimästi ja rohkaisevasti, itsetuntoa vahvistaen. Kirjan äärellä odottaja pääsee pohtimaan raskauden merkitystä myös luovien ja meditatiivisten harjoitusten avulla. ISBN 9789523547162 Hinta 31,90 JOANNA MANTERE Odotuksen sävyt — Kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta Lapsen odotus voi alkaa jo paljon ennen kuin viivat piirtyvät raskaustestiin. Yksin-kertaiset luonnossa toteutettavat riitit mahdollistavat elä-mänmuotomme muutoksen, auttavat meitä kytkeytymään maahan uudelleen
Sovella materiaaleja ryhmällesi: voit esimerkiksi käyttää vain osan kirjeistä tai lukea lasten kanssa jonain päivänä useammankin kirjeen. Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. OTA KÄYTTÖÖSI VARHAISKASVATUKSEN MATERIAALIT Ku va Fr ee pi k. Mukaan tuodaan odotuksen kaikki sävyt: valmistautuminen, sisäinen ja ulkoinen muodonmuutos, pohdinnat perheestä ja suvusta. Johanna Mantere käsittelee teemaa paitsi omien kokemustensa myös haastattelemiensa äitien tarinoiden kautta. Verkoston muodostavat yhdessä valtion ja kirkon toimijat sekä lapsija nuorisojärjestöt ja lapsiasiavaltuutetun toimisto. Kirja tarjoaa malleja henkisiin ja hengellisiin harjoituksiin, jotka palvelevat yksittäisen ihmisen sisäistä etsintää mutta myös yhteisön rakentumista. ISBN 9789523547544 Hinta 33,90 UUTUUS! Lempeää odotusta 33,90 € UUTUUS! Luontomietiskelyjä 31,90 € Lapsen oikeuksien viikko 18.–24.11. Rituaalien kieli on ihmiskunnan varhaisin tapa lähestyä elämän syvimpiä mysteerejä. Kirjan äärellä odottaja pääsee pohtimaan raskauden merkitystä myös luovien ja meditatiivisten harjoitusten avulla. Kaiken keskellä moni kaipaa elämäänsä uutta näkyä. Teos kehottaa lukijaa rakentamaan oman metsämajan, olemisen kodan, konkreettisesti tai mielessä. Metsämaja johdattaa ikiaikaisten elementtien – maan, veden, tulen ja ilman – äärelle. Uutuutena löydät materiaaleista Tiukun kirjeet ääneen luettuna, joten voitte myös kuunnella Tiukun kirjeet yhdessä lasten kanssa. Tänä vuonna viikon teemana on jokaisen lapsen oikeus oppimiseen. Materiaaleja voi vapaasti hyödyntää ympäri vuoden. Odotuksen sävyt saattelee lukijan uuteen elämänvaiheeseen lämpimästi ja rohkaisevasti, itsetuntoa vahvistaen. Jokaisessa kirjeessä on mukana vinkkejä toiminnallisiin toteutuksiin: leikkiä, askartelua, piirtämistä ja harjoitteita vuorovaikutusja tunnetaitoihin. ISBN 9789523547162 Hinta 31,90 JOANNA MANTERE Odotuksen sävyt — Kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta Lapsen odotus voi alkaa jo paljon ennen kuin viivat piirtyvät raskaustestiin. Tiuku lähettää lapsille kirjeen jokaisena lapsen oikeuksien viikon arkipäivänä. Ilmasto lämpiää, lajit katoavat, energiakriisi lisää epävarmuutta. Lapsen oikeuksien viikon toteuttaa Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto. Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen 20.11. Yksin-kertaiset luonnossa toteutettavat riitit mahdollistavat elä-mänmuotomme muutoksen, auttavat meitä kytkeytymään maahan uudelleen. Ilmoittautuminen vuoden 2024 Lapsen oikeuksien viikolle on käynnissä! Ilmoittautumalla tuet Lapsen oikeuksien viestintäverkoston toimintaa ja Lapsen oikeuksien viikon järjestämistä. Odotusaika on paitsi fyysinen myös psyykkinen prosessi, joka vaikuttaa odottajan ja tämän perheen koko elämään. Materiaaleissa on nyt uusi muistipeli, joka löytyy myös englanniksi. Tässä kirjassa pureudutaan raskausaikaan kokonaisvaltaisesti. 13 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi PAULIINA KAINULAINEN Metsämaja — Luontomietiskelyjä maan kielellä Elämme kiihtyvän muutoksen aikaa. Laitetaan Suomen liput liehumaan! Tiuku-hahmo oppaana Lapsen oikeuksien viikon varhaiskasvatuksen materiaalit koostuvat viidestä kirjeestä, joissa Hupsis-metsässä asuva Tiuku-hahmo johdattelee lapset lapsen oikeuksien ja oppimisteeman pariin. Pauliina Kainulainen on Kontiolahdella asuva ekoteologi, joka on viimeaikaisissa kirjoituksissaan perehtynyt erityisesti itämerensuomalaiseen mystiikkaan
Nykyisin se kommunikoi perheenjäsenten kanssa eri tavoin. Monet Luodeslammen taideteokset ovat tunnistettavissa muun muassa erilaisiksi eläimiksi. – Omassa filosofisessa ajattelussani on tärkeää, että tämä kolmentauden tila on positiivinen. Pandemian aikana yritin opettaa kissalleni symbolifunktioita ilman ruokapalkkiota. – Kissat ovat arvoituksellisia ja itsenäisiä, eivätkä ne kiinny ihmiseen koiran tavoin. – Koiran käyttäytymisen myötä teen havaintoja, joita en muuten tekisi. Koira haistelee ympäristöään ja havaitsee asioita jo paljon aikaisemmin kuin ihminen. Sitten olivat lemmikkieläimet, joista läheisimpiä ovat aina olleet kissat. Ikääntymisen ja sairastelun seurauksena kissan käyttäytyminen ja kommunikaatiomenetelmät ovat muuttuneet. Syvempi ymmärtäminen vaatii sellaista olemista, joita kissat harrastavat. Luodeslampi kuvailee suhdettaan eläimiinsä ensisijaisesti kommunikaatiosuhteeksi. On taipunut jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Luodeslampi vertaakin taideteoksiaan kissoihin ja luomaansa kissafilosofiaan. Kun teoksen filosofiaan syventyy, vastaan tulee seuraava kerros kuten ympäristökysymykset. Mitä se kertoo, mitä se välittää historiasta ja tästä hetkestä. Se sisältää turvallisuuden, hyvinvoinnin, aitouden ja autenttisuuden. – Kalat kommunikoivat keskenään. Koiramme käyttäytyy samalla tavalla, mutta kissa on koiraa kärsimättömämpi. – Taideteokseni voivat herättää ajatuksia ja tunteita, mutta päästäkseen teoksen sisälle, sen äärellä on oltava aikaa. Eläinten siirtyminen taiteeseen on Luodeslammelle luontevaa. Yksinkertaisuudessaan se voi tapahtua vaikkapa koiraa ulkoiluttaessa. Lapsuuden lehmillä oli nimet, ne olivat persoonia ja osaa saattoivat lapsetkin silittää. Eläin saa olla eläin, sen ei tarvitse muuttua ihmiseksi. Hänellä on ollut omien sanojensa mukaan eläimiä aina. Muille se ei sitä tee. Teoksissani erilaiset kertomukset kohtaavat ja muokkaantuvat joksikin elolliseksi, aika usein kohtuullisen pieneksi eläimeksi, Kirkkohallituksessa työskentelevä filosofian tohtori ja kuvanveistäjä kertoo. Jotta kissoja voisi ymmärtää, niiden kanssa täytyy olla aikaa olemiseen. Joskus nimittäin tuntuu siltä, että eläimet haistavat asioita etukäteen, Luodeslampi pohtii. Hämmästyksekseni kissa oppi muutaman symbolin ainoastaan rapsuttelun ja huomion saamisen avulla. TEEMA TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen Hylätyistä tavaroista peräisin olevat materiaalit taipuvat Juha Luodeslammen muokkaamana eläinaiheisiksi taideteoksiksi. Eläimet ovat oman aistija kokemusmaailmansa kautta omanlaisessa yhteydessä kaikkeuteen, ja ne avaavat tätä yhteyttä eri tavoin ihmiselle. Entä onko mahdollista, että hajulla on futuuri. – Kissa on alkanut pyytää erilaisia asioita koputtamalla minua tassulla. Luodeslampi mainitsee esimerkkinä kalat. Jokaisella lajilla on oma tehtävänsä, ja ihmisellä erityinen tehtävä luomakunnan varjelijana. Lemmikit ovat perheenjäseniä, joista huolehditaan yhtä hyvin kuin muistakin perheenjäsenistä ja joiden kanssa kommunikoidaan monin eri tavoin. Luonto on kaikkialla Eläinmaailmassa on paljon hienovaraisempaa kommunikaatiota kuin olemme yleisesti otaksuneet. Kommunikointia ja huolenpitoa Luodeslammen perheenjäseniin kuuluvat myös neljävuotias chihuahua ja jo hieman iäkkäämpi kissa. Luodeslampi ajattelee, että kissan ja koiran tietoisuus todellisuudesta on hieman erilainen kuin hänellä ihmisenä. Eläimet kertovat minulle jotain, mitä en muuten tästä kaikkeudesta tavoittaisi. 14 TEEMA Kaikilla luoduilla on yhteys luojaansa Filosofian tohtori Juha Luodeslampi katselee, tutkii ja tulkitsee kaikkeutta isona mysteerinä, missä jokaisella luodulla on jonkinlainen yhteys omaan luojaansa. – Meillä on jo paljon tietoa siitä, että eläimet kommunikoivat keskenään ja niillä on sosiaalista oppimista. – Käyttämälläni materiaalilla on aina taustalla jokin kertomus. Kaloilla on muisti, ne oppivat ja ovat hyvin kiputietoisia. Luodeslampi määrittelee eri lajien kohtaamisen kolmentauden tilaksi, joka on ihmisen ja eläimen välillä oleva yhteinen jaettu tila. Jotkut kalat osaavat käyttää myös jonkinlaisia. Syvemmän tarkastelun seurauksena pinnan alta löytyy arvoituksellisuus. Olen muun muassa miettinyt hajun todellisuutta. Minulle on erittäin tärkeää, että tässä tilassa vuorovaikutus tapahtuu kahteen suuntaan. – Olen tehnyt muun muassa bensiinisäiliöistä ja pakoputkista vesilintuja
Eläinten siirtyminen taiteeseen on Luodeslammelle luontevaa. Hänellä on ollut omien sanojensa mukaan eläimiä aina.. 15 TEEMA ”Yksi kauneimpia tutkimustuloksia on se, että vaikka lapselle olisi kasautunut useita haitallisia kokemuksia, yhdelläkin lähipiirin luotettavalla aikuisella, joka näkee hänet ja arvostaa häntä, voi olla valtava merkitys", sanoo Taina Laajasalo
Kolonialistista kalastamista hän ei enää ymmärrä. Elämä on mysteeri Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi ihmisten myös muiden eliölajien elämään. – Jokaisella luodulla on jonkinlainen yhteys omaan luojaansa. – Meidän pitäisi pystyä selvittämään tämä sotku siltä osin, kun se on JUHA LUODESLAMPI • Filosofian tohtori • Työskentelee Kirkkohallituksessa aikuistyön ja kulttuurin asiantuntijana • Kuvanveistäjä • Kunnostaa vanhoja autoja, mopoja ja laitteita. Olemme menettäneet kuusikymmentä prosenttia maailman eläinlajeista, lämpötilat ovat kohonneet ja eläimistä peräisin olevat sairaudet leviävät mantereelta toiselle. – Suhtautuminen kalaretkiin, joissa kaikkia pyydystettyjä kaloja ei kuitenkaan pystytä käyttämään ravinnoksi, tulee varmasti muuttumaan, Luodeslampi ennustaa. Ihminen on osa luontoa. Kaiken tämän tiedon valossa suhtautumiseni kaloihin ja kalastamiseen on muuttunut. Jo vanhoissa kirkkokunnissa on ollut erilaisia eläimiin liittyneitä traditioita kuten eläinten siunaamisia. Minulle eläinteologiassa on ensisijaisesti kysymys luomisesta ja luomiseen liittyvistä seikoista. Tietoisuus ympäristökatastrofista on vaikuttanut monen ihmisen luontosuhteeseen. Nyt ympäristökysymykset ovat laajempia. Kaikilla luoduilla on oma tehtävänsä, ja ihmisellä oma erityistehtävänsä. Tunnetuin eläinteologian edustaja lienee ollut italialainen munkki ja saarnaaja Franciscus Assisilainen, joka on julistettu muun muassa eläinten suojelupyhimykseksi. – Aina on ollut ihmisiä, jotka ovat näitä asioita pohtineet. Tietyllä tasolla ajattelen eläinten olevan jollain tavalla viestintuojia niistä todellisuuden tasoista, joita en itse saavuta. Se ei ole vain jokin erityishyödyke, joka on eristetty jonnekin metsäsaarekkeeseen. – Olen jo oman elämäni aikana nähnyt luonnossa tapahtuneen ison muutoksen. – Ajattelen, että luonto on kaikkialla. Luodeslampi tunnustaa voivansa kuitenkin kalastaa, jos kala tulee syödyksi. Omalla kohdallani se on kristinuskon traditio, joka puhuu tietyllä kielellä Jumalasta, kaikkeudesta ja todellisuudesta. Eläinteologia Vaikka Luodeslammen on helppo kokea olevansa yksi eläin muiden joukossa, hän toteaa ihmisellä ja eläimellä olevan luomakunnassa erilaiset roolit. Emme ole vieraantuneet luonnosta, koska luonto tulee väkisin meidän luoksemme ja on meidän ympärillämme myös kaupunkiolosuhteissa. Puhumme kaikkeudesta oman traditiomme mukaisesti ja siirrämme sitä sukupolvelta toiselle. Eri aikakausina eläinten ja luonnon merkitys on noussut kristittyjen keskuudessa keskusteluun eri tavoin. Luodeslammen lapsuudessa puhuttiin konkreettisista ympäristöongelmista kuten avohakkuista ja Koijärviliikkeestä. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA työkaluja saavuttaakseen haluamansa. Luodeslampi ei koe ristiriitaa luomisen ja evoluution välillä. – Ajattelen, että on kysymys kielestä, meidän tarpeestamme keskustella asioista, joita emme ihan perimmäisesti ymmärrä. Se, että lähdemme erikseen luontoon, on Luodeslammen mielestä ajatuksena jännittävä. Eläinteologia on ollut vuosisatojen ajan osa kirkon historiaa
Luodeslampi haluaa luottaa siihen, että nuorisolla on kyky nähdä ja muuttaa maailmaa. Jonkun on tehtävä muut tietoiseksi asioista, joista me emme kaikki ole samalla tavalla perillä. – En näe tätä kuitenkaan sellaisena asiana, että valta on vallanpitäjillä. Muutosvoima on ihmisissä, siinä tiedostamisessa, mikä meillä on. Aallot synnyttävät liikkeen Elokapina on Luodeslammen mielestä osoitus siitä, että politiikan perinteiset rakenteet eivät enää riitä nuorille. Luodeslammen mukaan eläimillä on oma paikkansa myös kristinuskon sanoman kirkastajina. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan jotain suurempaa globaalia yhteisymmärrystä. – Seuraava suuri kysymys on, mitä ovat yhteyttävät kasvit. Eihän meillä ole talouttakaan, jos meillä ei ole tätä todellisuutta. Jos me esimerkiksi menetämme saimaannorpan, me menetämme sen. Yhtä hyvin valtio voisi maksaa palkkaa elinkeinosta luopuville yrittäjille kuin tukea taloudellisesti elinkeinon jatkumista. Elämä on suuri mysteeri. – Talous on usein keskeinen argumentti. – Monet ihmiset ovat kyselleet hengellistä perhemateriaalia, mikä liittyisi elämään lemmikin kanssa; sen hankkimiseen, sairastumiseen, menehtymiseen ja myös pihan eläinten kanssa olemiseen. – Lisäksi useimmat tarhatut turkiseläimet ovat eläimenä aika lähellä koiraa. Nämä ovat kuitenkin vaikeita kysymyksiä, enkä koe olevani tämän alan asiantuntija. Jos eläin on esimerkiksi ollut ainoa persoonallinen olento, jonka kanssa ihminen on ollut tekemisessä, sen menetyksestä seuraava yksinäisyys on musertavaa. Eläinaktivistit ovat tuoneet toistuvasti esiin erityisesti tuotantoeläinten huonoja olosuhteita, mutta muutokset tuntuvat etenevän hitaasti, erityisesti jo monessa maassa kielletyn turkistarhauksen suhteen. Eläinteologia on ollut vuosisatojen ajan osa kirkon historiaa. Elinkeinona turkistarhaus on Suomen mittakaavassa hyvin marginaalinen. 17 TEEMA aaltoja syntyy aika-ajoin ja ne synnyttävät liikkeen. – Kirkkohan olemme me. Eläinsuhteeseen on tullut mukaan huoli. Luodeslampi toteaa, että kahdeksankymmentäluvulla turkistarhaus saattoi olla monille vielä kannattavaa, mutta nykyään se on hiipuva elinkeino, minkä yleinen arvostus on laskenut. Ihmiskunta joutuu varmasti luopumaan monenlaisista asioista. Ihmisen velvollisuus on keskittyä luomakunnan varjeluun. Eläimillä on oma paikkansa myös kristinuskon sanoman kirkastajina. Kotieläimen menettämisen suru on monelle todella raskas kokemus. Instituutiona kirkko voi näyttää myös omaa esimerkkiään suhteessa ympäristöasioihin. Elokapinalle ja muille vastaaville liikkeille raha ei riitä argumentiksi. Olettaisin, että aika moni kristitty on jo näiden asioiden suhteen aktiivinen. – Kun on riittävän suuri ongelma ratkaistavana, siihen halutaan tarttua kiivaammin. Luodeslampi on koonnut kirjan yhdessä Anna-Mari Kaskisen ja Sofia Tuomenvirran kanssa. Minkälaista elämää niillä on, sillä toistaiseksi ihminen ei ole pystynyt synnyttämään keinoelämää. Julkisilla kirkon kannanotoilla ja suurten johtajien lauselmilla on niilläkin oma paikkansa. Meillä on kuitenkin muita eläinpopulaatioita, jotka mahdollisesti vahvistuvat, ja elämme sitten niiden kanssa. Lemmikkikotien rukouskirja Lemmikit ovat yhteiskunnassamme perheenjäseniä. Tänä vuonna ilmestynyt Lemmikkikotien rukouskirja tarjoaa koko perheelle materiaalia, jossa eläimet ja luonto ovat tärkeässä roolissa. Luodeslampi muistuttaa, että pörssikapitalismi ja markkinaliberalismi ovat maailmanhistoriassa kuitenkin suhteellisen uusia keksintöjä. Kaikki täällä on keskeneräistä, mikään ei ole pysyvää. Tunnetuin eläinteologian edustaja lienee ollut italialainen munkki ja saarnaaja Franciscus Assisilainen. Tällaisia 17 Lemmikit ovat yhteiskunnassamme perheenjäseniä. Kolmikko työsti yhdessä Lemmikkikotien rukouskirjan, jonka he toivovat synnyttävän myös laajempaa pohdintaa, ja että vastaavia kirjoja. – Elämä on muutoksessa. Tulisiko kirkon sitten olla aktiivisemmassa ja näkyvämmässä roolissa suhteessa ympäristönja eläintensuojeluun. Elokapina sekä muut vastaavat liikkeet nostavat esiin nykyisen järjestelmän tehottomuuden. Politiikassa puhutaan paljon rahasta ja talouskasvusta, joiden avulla pyritään ratkaisemaan ongelmia. Pystymme tekemään monenlaisia asioita laboratoriossa, mutta elävä olento ei ole meidän saavutettavissa. Ihmisten, eläinten ja eliöiden lisäksi Luodeslampi pohtii myös kasvien elämää. Ihmiskunnan historiassa tulee uusia ajanjaksoja, uudenlaisia asioita ja uusia suhteita. Asioita alkaa tapahtua. vielä mahdollista. – On hyvä, että nuoret ovat tarttuneet ponnekkaasti ympäristöongelmiin. TEEMA – Turkistarhaus on eettisesti kestämätön, mutta sitä perustellaan elinkeinopoliittisesti, ja valtio tukee alan yrittäjiä. Oikeus hyvään elämään Myös eläinten huono kohtelu nousee yleiseen keskusteluun erilaisina aaltoina. – En näe turkistarhausta enää millään muotoa perusteltavissa olevana toimintamuotona. Jokainen koiranomistaja tietää, mitä se tarkoittaa. Ne haluavat sitoutua johonkin korkeampaan päämäärään
Ja kun olet uuvuksissa, minä viereen nukahdan. Eläimet ovat aina puhutelleet lapsia. Jos lapsen kanssa näkee esimerkiksi kuolleen eläimen, kirjasta voi löytää sisältöä, jonka avulla aihetta voi lasten kanssa käsitellä. – On inhimillistä ja hyvä miettiä, olisiko tällaiselle sururyhmälle tarvetta omassa seurakunnassa. Nooan Arkin eläimistä on tehty lukuisia kirjoja, samoin pyhän maan lampaista ja aaseista. Meillä on elämänvaiheita, joissa tämän ja tuonpuoleisen raja tulee hyvin ohueksi. – Kirjassa on rukousten lisäksi myös runoja sekä lyhyitä selityksiä aikuisille. Luodeslampi kannustaa seurakuntia ottamaan lemmikit huomioon omassa toiminnassaan. Monipuolista kirjaa voi hyödyntää eri tavoin. Eläimet puhuttelevat lapsia Raamatun maailmassa oli paljon eläimiä, ja lasten hengellisessä kirjallisuudessa eläinten kuvat ovat keskeisessä asemassa. Palaute on ollut yllättävänkin positiivista. Kirjapaja 2024. – Kirja antaa hyvän mahdollisuuden käsitellä näitä asioita myös lasten kanssa. Juostaan halki lenkkipolun, rantojen ja metsien. Kirjassa käsitellään paitsi surua myös kaikkea sitä kivaa, mitä eläimet ja muu luonto ihmisen elämään antavat. 18 TEEMA syntyisi lisää myös muiden tekeminä. Luodeslampi kannustaa seurakuntia ottamaan lemmikit huomioot omassa toiminnassaan.. Koirat siirtyvät sateenkaarisillalle, ja jälleennäkemisen toivo on vahva myös lemmikkien kohdalla. Hyvää yötä, kaveri, unisena pukahdan. Yhdessä me kuljetaan salaisuutta etsien. TEEMA Meidän leikit Kaksi hyppelevää jalkaa, neljä pientä tassua, yhdessä me leikitään leikkiämme hassua. On hyvä, että surevalla ihmisellä on turvallinen ympäristö ja paikka, missä näitä asioita on lupa pohtia. Sieltä voi poimia vaikkapa päivittäin tai viikoittain jonkun aiheen keskusteluun. – Tällaista on selvästi tarvittu. Sururyhmä paitsi lohduttaa, se myös jäsentää ihmisen ajatuksia ja tunteita. Kirjasta on tullut jo runsaasti myönteistä palautetta. Lemmikkinsä menettäneet ihmiset käyttävät usein uskonnollisia kielikuvia kuolleesta eläimestään. Joissain seurakunnissa jo järjestetäänkin muun muassa lemmikkien siunaamisia, adventtihartauksia sekä sururyhmiä lemmikkinsä menettäneille. Lähde: Tassunjälkiä, Lemmikkikotien rukouskirja (Kaskinen – Luodeslampi – Tuomenvirta)
19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Moni videoista ja erilaista harjoituksista sopii myös lapsille.. Hiljentymistä luonnon äärellä TEKSTI Saara Paatero KUVAT Saara Paatero ja Raision seurakunta / Godfulness TEKIJÄT 19 KUVA Shutterstock Raision seurakunnassa kehitetyissä Godfulness-harjoituksissa pysähdytään luonnon ja rukouksen pariin
Godfulnessia voi käyttää yhtenä apuna esimerkiksi silloin, kun uni ei tule. Näissä on ajatuksena, että videoita sanoitettaisiin vielä enemmän lapsentasoisesti. Harjoituksiin kuuluu luontohiljentymisten lisäksi virtuaalisia luontopolkuja ja kehollisia rukouksia. Lasten luontopolku taas on saanut Kirkon ympäristökasvatuspalkinnon. Lehti nostaa esiin, ettei toiminta ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Verkkosivuilta löytyy kristillisten hiljentymisja hengitysharjoitusten lisäksi tietoa esimerkiksi rukouksesta. . Avointa perhekerhoa vastaavassa perhetalossa Godfulnessia on käytetty rauhoittumiseen. Esimerkiksi koululaisten ja Godfulnessin avulla mahdollistetaan luonnosta nauttiminen heillekin, joille se ei ole muuten mahdollista ja tuodaan luonto heidän lähellensä", Sari Lahti sanoo. Esimerkiksi Venäjän Ukrainaan tekemän invaasion jälkeen syntyneeseen ahdistukseen tehtiin video helpottamaan huolta ja murhetta, Lehti sanoo. Koska sisältö sopii kaikille, on harjoituksia käytetty seurakunnassa lapsista eläkeläisiin. Hengellisyys on myös vahvasti luterilaisen kirkon hengellisyyttä, jossa lähtökohtana on pyhä, kolmiyhteinen Jumala, Lehti sanoo. Työ lähti liikkeelle ensimmäisistä luontopoluista ja kuvasta, ja samalla löytyi uusi tapa tukea seurakuntalaisia vaikean ajan keskellä. Tällöin Siltalalla oli mahdollisuus kehittää Godfulnessia työssään Raision seurakunnan projektikoordinaattorina. Videoita käytetty lapsija perhetoiminnassa Yksinkertaisen menetelmän käyttäminen tukee monella tapaa hyvinvointia. Tämä on yksi niistä siunauksista, joita meidän seurakuntaamme ja koko kirkolle tuli, kun aikaa irtosi korona-aikana erilaisista kohtaamisista ja muusta tekemisestä ajattelulle, Lehti kertoo. Sivusto sisältää myös perheille sopivia vinkkejä kristilliseen ympäristönsuojeluun. Lisenssillä harjoitukset käyttöön Godfulness on Raision seurakunnalle rekisteröity tavaramerkki. Siltalan kanssa konseptia on ollut tekemässä etenkin kirjailija Anna-Mari Kaskinen, psykologit Titta Hassila ja Orvokki Julkunen sekä media-alan yrittäjät Jenni ja Riku Kankaro. . Luontopolku sisältää ohjeet esimerkiksi pienen luontohartauden pitämiseen. Perustana on kirkon hengellinen perinne sekä kristillinen Jumalaja ihmiskäsitys. Aasin matkassa -video tarkastelee pääsiäisen tapahtumia aasin näkökulmasta, ja siinä kerrotaan, miksi pääsiäinen on kristinuskon tärkein juhla. Kun netistä tulee vastaan monenlaista materiaalia, haluamme pitää TEKIJÄT. Suomen luonnosta tutut asiat ovat rauhoittavia ja videot lohdullisia. Nuoret ovat saaneet Godfulnessista apua myös esimerkiksi ahdistuksen tunteeseen. Tätä kokonaisuutta halutaan hoitaa harjoitusten avulla. . Raision kirkkoherra Sari Lehti toteaa, että Godfulness-konseptin luominen on vaatinut paljon aikaa ja asiantuntemusta, ja tekemistä on leimannut vahva omistautuminen. Raision seurakunnassa koko henkilöstö on koulutettu käyttämään Godfulnessia. Godfulnessin avulla mahdollistetaan luonnosta nauttiminen heillekin, joille se ei ole muuten mahdollista ja tuodaan luonto heidän lähellensä. Myös rippikoululaisten on sanottu pitäneen harjoituksista paljon. . varhaisnuorten kevätkirkossa oli mukana tähtiin liittyvä video. . Innostunut eri alojen asiantuntijoiden ryhmä takasi sen, että toimintaa voitiin kehittää eteenpäin ja laajentaa. Ympäristöasiantuntija Hannele Siltala on kehittänyt kokonaisuuden omasta ideastaan Raision seurakunnassa. Pohjalla ovat myös Raision seurakunnan arvot: pyhyys, avoimuus ja turvallisuus. Luonto ja hengellisyys esillä Godfulnessin ideana on, että se pyrkii tukemaan tasapainoista elämää itsen, muiden ihmisten, luonnon ja Jumalan kanssa. Verkossa olevia harjoituksia voi tehdä kuka vain itsekseen. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Godfulnessin tavoitteena on tarjota luonnon ja rukouksen rauhoittavaa vaikutusta kaikille ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä onkin tuonut seurakuntaan hämmästyttävät määrät lohtua, tukea ja kiitosta. Jo vuonna 2015 tehtyä luontopolkua voi hyödyntää perheiden omilla retkillä. Perustana on kristillinen käsitys ihmisestä kokonaisuutena, johon kuuluvat sekä keho että mieli. Levolliset hetket ovat myös puhutelleet monia. Osa materiaaleista on jo nyt tehty lapsia ajatellen, mutta ajatuksena on, että Godfulness for kids -materiaalia tehtäisiin jatkossa enemmänkin kokonaiseksi sivustoksi. Ryhmälle materiaalit saa käyttöön, jos käy aiheeseen liittyvän koulutuksen ja hankkii lisenssin, jonka avulla voi vetää harjoituksia muille. Koulutuksilla ja lisensseillä halutaan taata konseptin laatu. Toiminnassa halutaan siten tuoda hyvinvointia ihmisten elämään, ja Lehden mukaan osoittaa ymmärtämystä ihmisten murheita kohtaan. Turussa Linnasmäen opistolla Siltala on pitänyt aiheesta koulutuksen, ja seuraava koulutus on tulossa ensi tammikuussa
Turvallisuus hengellisesti on tärkeää, siksi olemme tehneet nämä rajat, Lehti sanoo. . Verkkosivuille suunnitellaankin uusia harjoituksia. Myös viime keväänä Kirkon juhlissa Tampereella julkistettu Godfulness-messu on varsin uusi kokonaisuus. Muuten Lehden kuulema palaute on ollut erittäin positiivista. Pientä ihmettelyä on tullut englanninkielisestä ja mindfulnessiin viittaavasta nimestä. Se on hienoa. Godfulnessin leviämisestä eri puolille Suomea ei ole tarkkaa tietoa. Tekijät ovat mahdottoman taitavia. Anna-Mari Kaskinen ja Jenni Kankaro olivat tehneet messun musiikin. Arvostan, kun ihmiset haluavat antaa osaamistaan tällaiseen. Tätä uskaltaa tehdä ja tähän voi luottaa. Monet ovat kuitenkin kuulleet aiheesta, ja yksittäisiä esimerkkejä käytöstä löytyy eri puolilta maata. Messussa oli vaihtuvia dioja, videoita ja rakennetta tukeva luontoaiheinen kuvitus. . Godfulnessin ideana on, että se pyrkii tukemaan tasapainoista elämää itsen, muiden ihmisten, luonnon ja Jumalan kanssa.. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT tämän sellaisella sanoituksella, että voimme kirkkain silmin sanoa kenelle tahansa tämän kumpuavan meidän 2000-vuotisesta perinnöstämme. Perinteisessä kaavassa oli huomioitu Godfulnessin tapa sanoittaa asioita. Siellä oli hyvä olla. Lehden mukaan lisensseillä ei saada seurakunnalle isoja rahoja, vaan lisenssimaksut käytetään Godfulnessin kehittämiseen. Siinä on toivoa meidän kirkollemme, Lehti sanoo. Lehti muistelee, että ihmiset olivat innostuneita messusta. Tämä ei kilpaile minkään kanssa eikä ole uhka kenellekään, vaan on mahdollisuus niin yksittäisille ihmisille kuin seurakuntien työntekijöille työhönsä, Lehti sanoo. Olen itse valtavan kiitollinen, että olen saanut olla pienenä siruna mahdollistamassa tätä
vuodenkiertoon liittyviä perinteitä, erilaisia uskomuksia sekä uskontoihin ja historiaan liittyviä tapahtumia. Väisänen toteaa, että ”neilikka ei välttämättä ole paras sianlihan mauste, mutta se muistuttaa siitä, että pääsiäinen on tulossa: syntymä johtaa kuolemaan.” Kirja toimii mainiosti joulukalenterin tavoin, sillä se on jaettu 25:n lukuun, joten joka päivälle on oma ”symbolimaistiaisensa”. Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025 EVL Plus. Mausteneilikat ovat kovasti rautanaulojen näköisiä, niinpä niitä pidettiin Jeesuksen ristiinnaulitsemisen naulojen symbolina. Näin varmistetaan kaikenikäisille fyysinen, henkinen, sosiaalinen, hengellinen ja seksuaalinen turvallisuus. Joulun symbolit voivat kätkeä taakseen mm. Siksi turvallisemman tilan periaatteiden pitäisi olla seurakunnissa ja kristillisissä järjestöissä erityisen selvät. Turvallisemman tilan periaatteet ovat käytännön työkalu kunnioittavan ja syrjimättömän ilmapiirin luomiseen lapsille ja aikuisille. Kun kaikki sitoutuvat niihin, luodaan avoimempaa ja kunnioittavampaa ilmapiiriä. Siihen velvoittamat meitä lain ja sopimusten lisäksi Jumalan luomisjärjestys ja kultaisen säännön ohjeet. Jokaisella pitää olla oikeus seurakuntaan ja kirkkoon, jossa voi olla oma itsensä ja kokea olevansa kunnioitettu täysin omana itsenään. Ymmärrän, että toiset eivät voi tietää toiveistani ja tunteistani, ellen kerro niistä. Työntekijöinä meillä on aina velvollisuus puuttua huoleen, häirintään ja epäasialliseen käytökseen. Onhan toimintamme ja yhteisömme turvallinen kaikille. Joskushan niin voi käydä myös joulukalenterin kanssa! Tiesitkö, että mausteneilikat symboloivat ristiinnaulitsemisen nauloja?. Nähdään Tampere -talossa tammikuussa. Ilmoittautumisaika on juuri nyt. On tärkeää tutustua Turvallinen seurakunta -ohjeistuksiin Turvallinen seurakunta EVL Plus sekä häirinnän ehkäisemiseen Henkisesti ja sosiaalisesti turvallinen seurakunta EVL Plus Voit kysyä lisää: liisa.valila@evl.fi ja petri.patronen@evl.fi Turvallisuuden ja yhteistyön teemojen äärellä olemme myös Diakonian ja kasvatuksen päivillä 8-10.1.2025 Tampereella. Monelle tullee yllätyksenä se, että joulukinkku muistuttaa ristiinnaulitsemisesta. Kirjassa kerrotaan, mistä nimet juontuvat, mutta kristillistä jouluperinnettä tuntevat osaavat myös päätellä nimien taustat. Turvallisemmassa tilassa minun on helpompi myös ottaa vastaan palautetta omasta käytöksestäni, pyytää anteeksi ja saada anteeksi. Tosin kirja imaisee mukaan niin, että helposti sen tulee ahmaisseeksi kerralla. Tunnetko adventtikynttiläkruunujen tarinan. Laitamme tottuneesti mantelin puuroon, keräämme käpyjä jouluaskarteluihin, painamme neilikoita kinkun pintaan ja kiinnitämme kranssin oven koristeeksi – vuodesta toiseen teemme niin, emmekä useinkaan pysähdy pohtimaan, mitä näiden tekojen taustalla on. Ne ovat muotoutuneet eri vaiheiden kautta nykyisenlaisiksi, nelikynttiläisiksi. Liisa Väisänen SYMBOLIEN JOULU SKS-kirjat 2024 KIRJAHYLLY Taidefilosofi, tietokirjailija ja symbolitutkija Liisa Väisänen sukeltaa uutuusteoksessaan joulun symbolien maailmaan. Ihmisen kasvu, niin lapsen kuin aikuisen, tarvitsee turvallisen tilan. Pelot, uhkakuvat tai vaarat ehkäisevät kasvua ja oppimista. Näitä periaatteita pitää miettiä jokaisessa seurakunnassa, yhteisössä ja työpaikassa tasaisin väliajoin. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT KIRKON TALOLTA Olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaisia näkemyksiä, mutta meidät on kutsuttu kunnioittamaan toisiamme ja elämään rauhassa yhdessä. Jokaisella kynttilällä on myös nimensä: ensimmäinen on nimeltään profeetta, toinen Betlehem, kolmas paimen ja neljäs enkelit
Lähimetsät ja maalaismaisema olivat luontaisesti läsnä hänen jokapäiväisessä elämässään. Harjussa – kuten myös Tampereen muissa seurakunnissa – on toteutettu vauvojen metsäkylpyjä sekä keväällä että syksyllä. Harjun seurakunnassa toimii myös aktiivinen ympäristötyön vastuutiimi, joka koostuu eri työalojen työntekijöistä sekä luottamushenkilöstä. Työnsä puitteissa hän on päässyt osallistumaan moniin luontoja ympäristöaiheisiin projekteihin. – Vastuutiimin toiminnan käynnisti kirkkoherramme Tero Matilainen, joka toimii tiimin kannustavana sparraajana. – Koulutus on antanut syvempää ymmärrystä ja osaamista luonnossa toimimiseen. TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Arttu Lahtinen ja Hannu Jukola Tampereen Aitolahdesta, Olkahisesta kotoisin olevan Anne Ryyppö-Pramin luontoinnostuksen juuret ulottuvat hänen lapsuuteensa. – Siellä on rakenneltu muun TEKIJÄT Luontoja ympäristöasiat ovat olleet Anne Ryyppö-Pramin (keskellä) sydäntä lähellä läpi työuran.. Pari vuotta sitten hänen työnkuvansa Tampereen Harjun seurakunnassa muuttui, ja samalla hän alkoi opiskella työn ohessa luonto-ohjaajaksi. Metsäkylpyjä ja ötökkä -olympialaisia Harjun seurakunnassa on runsaasti luontoteemaista toimintaa, joista osa on suunnattu selkeästi lapsiperheille ja/tai perheen pienimmille. Luontoja ympäristöasiat ovat olleet lähellä Ryyppö-Pramin sydäntä läpi työuran. Lisäksi kotipihalta löytyi monipuolinen kotieläinten kirjo – porsas, lammas, kukko ja kissoja. Minä itse olen tiimin koollekutsuja. Hän toteaa, että lasten tapa ihmetellä luontoa avaa aikuisillekin ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia olemaan läsnä hetkessä. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT Harjun seurakunta satsaa luontoja ympäristöasioihin Tampereen Harjun seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Anne Ryyppö-Prami korostaa seurakuntien ja eri verkostojen sekä järjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä luontoja ympäristöasioissa. Tällainen ammatillisen osaamisen laajentaminen oli ollut hänen pitkäaikainen haaveensa. Jatkossa vauvojen metsäkylpyjä on tarkoitus toteuttaa myös talvikuukausina. Lähijaksoilla oppiminen on tapahtunut käytännön kokemusten ja tekemisen kautta, mikä on puolestaan vahvistanut luontosuhdettani entisestään, Ryyppö-Prami pohtii. Harjun seurakunnassa pidetään vuosittain Lielahden kirkolla kesäleiripäivät. Ajatuksena on, että luontoon tutustutaan niin näkö-, kuulo-, haju-, maku-, kuin tuntoaistin kautta
– Lapset pysähtyvät tutkimaan yksityiskohtia, he kuuntelevat tuulen huminaa tai tarkkailevat perhosen siipien liikettä – he elävät syvästi jokaisen hetken. – Isojen systeemitason ratkaisujen rinnalla seurakuntien työntekijät voivat tehdä asioita luonnon hyväksi omassa työssään. – Luonto muistuttaa meitä siitä, että olemme osa jotain suurempaa. – Uusille ideoille ja hankkeille on kuitenkin aina tilaa. – Kesäleiripäivien tiimoilta olemme tehneet yhteistyötä muun muassa Luontoliiton ja Ekokumppaneiden kanssa. Hän muistuttaa, että yhteistyö esimerkiksi paikallisten luontojärjestöjen kanssa voi tuoda uusia ideoita ja lisää osaamista. Kannustan varhaiskasvatuksen ammattilaisia tarttumaan rohkeasti luonnon ja ympäristön suojeluun osana työtään. Seurakuntayhtymän kiinteistöosaston työntekijä toimitti puolestaan kesäleiripäiville sata helposti koottavaa linnunpönttöä. – Yksinkertaiset toimenpiteet, kuten retket lähiympäristöön, luonnon havainnointi ja luontoteemojen liittäminen hartauksiin tai ohjelmatuokioihin ovat tähän helppoja tapoja. Luontoteemat ovat luonnollisesti vahvasti esillä myös Harjun seurakunnan varhaiskasvatuksen ja perhetyön perustoiminnassa. Pienetkin teot vaikuttavat Ryyppö-Prami toteaa, että seurakunnissa ympäri Suomen tehdään jo paljon asioita luonnon ja ympäristön hyväksi. Hankkeen viimeinen askel on marraskuussa Pispalan kirkossa pidettävä Ilmastotoivon musiikki-ilta, jossa kuullaan myös lapsikuoroa, Ryyppö-Prami kertoo. – Siinä koko perheen näkökulma on tullut esiin erityisesti elokuisessa ”Maistuvassa metsäretkessä”. – Sitä kautta voi saada tukea myös kestävien elämäntapojen opettamiseen. Marraskuussa Harjussa vietetään kuusivuotissynttäreitä, jossa yksi toimintapiste toteutetaan ulkona. Vastaavasti voimme omassa arjessamme kohtuullistaa elämäntapojemme. – Lapset esimerkiksi ulkoilevat lastenohjaajien johdolla erilaisissa luontoympäristöissä, ja kirkkovuoden kierrossa luontoa tutkitaan eri vuodenaikoina. Ei kannata epäröidä ottaa yhteyttä, sillä omankin kokemukseni mukaan eri tahot tekevät mielellään yhteistyötä seurakuntien kanssa. Seurakuntien keskeisenä työkaluna on ympäristödiplomi, joka on seurakuntia varten räätälöity väline ilmastoja ympäristövastuun kantamista varten. Luonto voi olla myös paikka, jossa ihminen voi kokea turvaa ja yhteyttä Luojaansa. Ryyppö-Prami toteaa, että lasten tapa ihmetellä luontoa avaa aikuisillekin ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia olemaan läsnä hetkessä. Laitoimme nuotiolla yhdessä ruokaa, ja nuorin osallistuja oli 1-vuotias. Sen sijaan voisimme elää ohikiitävät arjen hetket ympärillä olevasta luonnosta ammentaen. Muita linnunpönttöjä on Harjussa koottumyös päiväkerholaisten kanssa. – Siinä osallistujat kiertävät iltahämärässä kirkon, puiden oksilta enkeliheijastimia etsien ja löytäen. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT muassa hyönteishotelleja ja käpyavaimenperiä sekä vietetty Ötökkä-olympialaisia ja -festareita. Rauhaa ja elämänvoimaa Kirkon tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi työmatkaa kävellessämme ei välttämättä kannata miettiä, että ”sitten lomalla menen metsään”. Tällaiset toiminnot eivät ole vain yksittäisiä tempauksia, vaan ne ovat osa seurakunnan kokonaisvaltaista ympäristötavoitetta. – Kun antaudumme luonnon kannateltavaksi, voimme tuntea kuinka Jumalan käsi lepää sen yllä, tarjoten meille rauhaa ja elämänvoimaa. Kun ihminen kiinnittää huomiota ympäristöönsä, hän voi alkaa tuntea, kuinka luonto ravitsee ja palauttaa häntä takaisin tasapainoon. Harjun seurakunnassa on meneillään myös kaikenikäisten Seitsemän askelta lähiluontoon -hanke. Ulkotilojen hyödyntäminen lasten kanssa tuo luontoyhteyden osaksi arkea ja vahvistaa perheiden luontosuhdetta. – Tämä kosteikonkin omistava työntekijä opasti lapsia ja aikuisia linnunpönttöjen kokoamisessa, ja kertoi samalla lintuharrastuksestaan. Kannustankin varhaiskasvatuksen ammattilaisia tarttumaan rohkeasti luonnon ja ympäristön suojeluun osana työtään. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus.. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Ryyppö-Pramin mukaan erityisesti pikkulapsiperheiden kanssa toimiessa luonnon kokeminen yhdessä on merkittävä mahdollisuus opettaa lapsille kestävän kehityksen arvoja. Kestävän elämäntavan harjoittaminen voi tuottaa tyydytystä sekä antaa lapsille ja perheille toivoa siitä, että voimme vaikuttaa ympäristön tilaan. Osa perustoimintaa Viime keväänä Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry toimitti Pispalan kirkon pihamaalle kaksi mehiläistarhaa, jotka siunattiin toukokuisena sunnuntaina messun jälkeen, ja samalla vietettiin mehiläisten tervetulojuhlaa. Jokainen pieni hetki luonnossa voi antaa voimaa ja iloa. Me aikuisetkin voimme pysähtyä hengittämään luonnon rytmiä, avata aistit ja antaa luonnon kertoa tarinansa. Luonnon keskellä olemme tasaveroisia kaiken elämän kanssa, Ryyppö-Prami pohtii. Ryyppö-Prami korostaa eri verkostojen ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä
– Kannattaa selailla uusinta kirkon henkilöstökoulutustarjontaa sekä puhua toiveistaan työyhteisössä sekä työtovereille että esihenkilöille. Ympäristöohjelma sisältää yhdeksän osiota, joissa on määritelty minimikriteerit ja pisteytettävät paikalliset lisätoimet: kirkon ympäristödiplomi, toiminta ja talous, ympäristökasvatus, jätehuolto ja kiertotalous, ruoka ja keittiöt, energia ja kiinteistöt/kiinteistöhoito, hautausmaat ja viheralueet, metsät ja muut luonnonalueet sekä liikenne. Se on laatujärjestelmä ja työväline, jonka avulla niin seurakuntien johtoa, työntekijöitä kuin seurakuntalaisia kannustetaan vastuulliseen, kohtuulliseen ja kiitolliseen elämään. Yllättävän moni kirkon työntekijöistä jakaa huolen ympäristön tilasta ja on motivoitunut toimimaan sen hyväksi. Tämä liittyy kaikkeen toimintaan, esimerkiksi ruokatottumuksiin, hankintoihin, energian käyttöön, jätteen määrän vähentämiseen ja liikkumiseen. Kysymys on seurakuntien eettisestä vastuusta julkisena toimijana. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Ympäristöohjelma asettaa raamit Tampereen seurakuntien ympäristötavoitteet on kirjattu ympäristöohjelmaan. Matilainen toteaa, että kirkossa on tarjolla hyvää koulutusta, joka auttaa soveltamaan ympäristöasioita osaksi tavallista seurakuntatyötä. Ympäristökasvatussuunnitelma on puolestaan ympäristöohjelman toteutusta käytännössä. ”Ympäristöohjelma 2023– 2025” sisältää ympäristöasioiden hoitamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. – Ajantasainen tieteellinen ymmärrys ympäristön tilasta on niin hälyttävä, että kaikkien toimijoiden on oltava mukana hidastamassa luonnon kannalta tuhoisaa kehitystä. Lisäksi vastuu ympäristöstä on kristillisen ihmiskäsityksen ytimessä, hän luonnehtii. – Ympäristötyön näkökulmat huomioidaan kaikkien työalojen toimintasuunnittelussa, ja ne tulevat sitä kautta osaksi jokaisen työntekijän työtä. Tämä koskee etenkin liikkumisesta ja ruokailuista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja ilmastopäästöjä. Ympäristödiplomin myöntäminen edellyttää sekä ympäristöohjelman että ympäristökasvatussuunnitelman olemassaoloa. Vastuu ympäristöstä on kristillisen ihmiskäsityksen ytimessä Kirkkoherra Tero Matilainen toteaa, että ympäristötyö on valittu Harjussa seurakuntatyön yhdeksi keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Kirkkoherra Tero Matilainen (vas.), ylivahtimestari Seppo Janhonen, diakoniatyöntekijä Pia Rantatupa ja seurakuntaneuvoston jäsen Jouko Mäki-Lohiluoma iloitsevat uudistuneesta piha-alueesta.. Yhteistyöjärjestöjen kautta seurakuntien ympäristötyö tavoittaa seurakuntalaisia paremmin kuin yksin toteutettuna. Ympäristökasvatuksen päätavoite on laaja-alainen kaikkia ikäryhmiä koskettava luontosuhteen vahvistaminen ja luomakunnan varjelu. Pihalle on muun muassa asetettu koivunrunkoja ötökkäpuiksi. – Seurakuntien toiminta aiheuttaa omalta osaltaan ympäristökuormitusta, jota on pyrittävä kaikin voimin vähentämään. Harjun seurakunnassa haluttiin tukea luonnon monimuotoisuutta Pispalan kirkon piha-alueen peruskorjauksen yhteydessä. Matilaisen mukaan verkostot tuovat työhön uusia näkökulmia, menetelmällistä osaamista ja tavoittavuutta
Seurakuntien musiikkileikkikoulujen ohjaajien koulutustausta vaihtelee suuresti. Kirkkomuskaritoiminnan ohjaajien koulutustausta ja ammattinimikkeet vaihtelevat suuresti. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT Kirkkomuskareiden ohjaajat kaipaavat täydennyskoulutusta TEKSTI Mari Liukkonen Kirjoittaja on kirkkomuusikko ja varhaisiän musiikinopettaja, joka työskentelee tällä hetkellä Hailuodon seurakunnan kanttorina sekä Vuolle-opiston Hailuodon osaston musiikinopettajana opiskellen töiden ohella myös laulupedagogiksi. Työssä tarvitaan musiikillisten taitojen lisäksi myös varhaiskasvatuksen osaamista sekä tuntemusta lapsen kristillisen kasvun tukemista. Millaisella koulutuksella kirkkomuskareiden ohjaajat voisivat täydentää osaamistaan, sitä Mari Liukkonen selvitti opinnäytetyössään Oulun ammattikorkeakoulussa. Toiminnalle ei kuitenkaan ole asetettu samanlaisia musiikkikasvatuksellisia tavoitteita kuin taiteen perusopetuksessa. Sen sijaan kirkkomuskareissa yhdistyy niin musiikkikasvatus, varhaiskasvatus kuin kristillinen kasvatuskin. Kirkkomuusikot saavat koulutuksessaan hengellisen musiikin ja seurakunnan musiikkikasvatuksen tuntemuksen, mutta alle kouluikäisten lasten kasvatuksen tuntemus jää vieraaksi. Osalla ohjaajista on useita musiikin alan ammattitutkintoja, toisilla ei puolestaan edes musiikin harrastuneisuutta. Kirkkomuskareiden ohjaajien koulutustaustat vaihtelevat suuresti Mari Liukkosen opinnäytetyössä Oulun ammattikorkeakoulun Taiteen tekijä ja kehittäjä -ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa tutkittiin seurakuntien varhaisiän musiikkikasvatuksen opettajien ja ohjaajien koulutustaustaa. Osalla seurakunnan varhaisiän musiikkitoimintaa ohjaavista lastenohjaajista ei ole esimerkiksi lainkaan soittotaitoa. Tämä vaatii myös kirkkomuskaritoiminnan ohjaajilta perehtymistä kaikkiin osa-alueisiin. Lastenohjaajat ovat koulutuksensa puolesta seurakunnan varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, mutta heidän musiikillinen osaamisensa jää lähes kokonaan oman harrastuneisuuden varaan. Tutkimus osoitti, että yksikään ammattikoulutus Suomessa ei yksinään vastaa seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen tarpeisiin. Musiikkileikkikoulutoimintaa on ollut seurakuntien piirissä lähes yhtä kauan kuin musiikkioppilaitoksissakin. TUTKITTUA. Varhaisiän musiikinopettajilla on vankka koulutustausta nimenomaan varhaisiän musiikkikasvatukseen, mutta heidän koulutuksessaan ei perehdytä seurakunnan musiikkikasvatukseen eikä hengelliseen muskarimateriaaliin. Toimintaa ohjaavat pääasiassa varhaisiän musiikinopettajat, kirkkomuusikot ja lastenohjaajat, mutta myös muut seurakuntien työntekijät. Kirkkomuskarit eli seurakuntien musiikkileikkikoulut ovat yhä enemmän yleistymässä oleva seurakuntien varhaiskasvatuksen toimintamuoto
Usealla tutkimuksiin vastanneella on laaja työnkuva, joka kattaa muutakin kuin muskaritoimintaa, jolloin kehittämisalue voi painottua muualle kuin juuri kirkkomuskarityöhön. Kyselytutkimuksen vastauksista nousi toive kohdistaa täydennyskoulutukset tulevaisuudessa erikseen heille, joilla ei ole juurikaan musiikillista osaamista sekä erikseen musiikin ammattikoulutuksen käyneille. Ilmoittautuminen viimeistään 10.1.2025. Ilmoittautuminen viimeistään 13.1.2025. Luontolähtöiset toimintatavat ryhmien kanssa 28.1., 11.2., 11.3., 25.3. Koulutukset lähialueelle paikallisen osaamisen voimin Kyselytutkimuksista ilmeni, että kirkkomuskareiden ohjaajat kaipaavat lisää täydennyskoulutusta, mutta samalla seurakuntien resurssit rajoittavat koulutuksiin osallistumista. Oulun ammattikorkeakoulu. Odotuksen sävyt -vertaistukiryhmissä käsitellään odotukseen liittyviä tunteita ja ajatuksia luovien harjoitusten ja keskustelun avulla. Lisäksi käsitellään tutkimustiedon merkitystä johtamisen ja kehittämisen tukena. Ilmoittautuminen viimeistään 16.12.2024. Myös koulutusten ajankohta ja sijainti vaikuttavat osallistumisaktiivisuuteen. Voisiko koulutuksissa hyödyntää myös oman paikkakunnan tai lähialueen varhaisiän musiikinopettajien tai kirkkomuusikoiden musiikkikasvatusosaamista. Taiteen tekijä ja kehittäjä YAMK-tutkinto-ohjelma. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT 12.–14.2.2025 STEP-koulutus, Järvenpää Koulutus auttaa tarkastelemaan seurakunnan kasvatusta toimintaympäristön muutosten näkökulmasta ja vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogista kehittämistä sekä sen hyödyntämistä johtamisessa. Opinnäytetyö.. Tutkimukseen vastanneiden joukosta nousi myös toive laajasta kirkkomuskarin perusteiden koulutuksesta, joka antaisi perustason valmiudet ja pätevyyden kirkkomuskarin ohjaamiseen. ja 8.4., klo 13.00–15.45 Teams-koulutus Koulutuksessa opit monipuolisia luontolähtöisiä toimintamalleja, jotka vahvistavat hyvinvointia ja syventävät luontosuhdetta eri asiakasryhmien, kuten maahanmuuttajien, päihdeja mielenterveyskuntoutujien sekä vanhusten kanssa. Sana on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatusta, joten tietyt raamit voisivat taata kirkkomuskarin laadun ja toimintaperiaatteet riippumatta siitä, missä ja miten toimintaa järjestetään. Työhön liittyvillä kyselytutkimuksilla kartoitettiin paitsi kirkkomuskareiden ohjaajien koulutustaustaa myös heidän tarvettaan täydennyskoulutuksiin sekä osallistumisaktiivisuuttaan jo olleisiin täydennyskoulutuksiin. ja 9.10.2025 klo 9.30–15 I jakso STEPkoulutus, Järvenpää, II jakso verkkokoulutus Ohjaajakoulutuksessa opitaan tukemaan vanhemmuutta jo ennen vauvan syntymää. Lastenohjaajille suunnatut koulutukset voisivat painottua päiväja perhekerhotyössä tarvittaviin lauluihin sekä sellaisiin työskentelytapoihin, jotka on helppo omaksua vähäisemmälläkin musiikkiosaamisella. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Liukkonen, Mari 2024. Seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatus on tällä hetkellä hyvin kirjavaa, ja kirkkomuskarilla voidaan tarkoittaa lähestulkoon mitä vain lasten kanssa musisointia. Seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen ohjaajien tarpeet täydennyskoulutukseen. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden suunnat ja johtaminen Odotuksen sävyt -ohjaajakoulutus 20.–21.1. HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KOKKOLA | KUOPIO | LAPUA PIEKSÄMÄKI | PORI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin seurakunnille.step.fi stepseurakunnille STEP-koulutus seurakunnille Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | riikka.jantti@step.fi | selja.koponen@step.fi | marjukka.luoma@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Koulutusesite 2025 Kirkkomuskareiden ohjaajat kaipaavat täydennyskoulutusta Täydennyskoulutukset kohdistettava erikseen eri ammattiryhmille Opinnäytetyön otsikkona on ”Kirkkomuskari – seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen ohjaajien tarpeet täydennyskoulutukseen”. Lastenohjaajat kaipasivat täydennyskoulutuksilta myös helppojen säestyssoittimien, kuten kanteleen ja ukulelen, opetusta. Parhaiten seurakunnan varhaisiän musiikkikasvatuksen työntekijöitä palvelisivatkin omassa seurakunnassa, seurakuntayhtymässä tai rovastikunnassa järjestettävät koulutukset, jotka voitaisiin kohdistaa tietyille ammattiryhmille. Kirkkomuskari
Esittelen itseni ja kerron, että olen täällä vahvalla taka-ajatuksella: olen tarjoamassa mahdollisuutta liittyä jo muutaman vuoden ajan toimineeseen varhaiskasvatuksen nuorten vapaaehtoisten Whatsapp-ryhmään eli VaVaWa -ryhmään. Ryhmässä mukana oleminen ei vielä velvoita mihinkään ja useimmista tehtävistä maksetaan pieni palkkio. Lastenhoidossa nuoret eivät tietenkään ole itse vastuussa lapsista, mutta ilman heitä emme pärjäisi.” Isoset pelastavat perheleirin letut Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna on alle kouluikäisten lasten perheille suunnattu perheleiri. Selitän, että ryhmässä me varhaiskasvatuksen työntekijät silloin tällöin huhuilemme nuoria mukaan vapaaehtoisiksi erilaisiin lasten ja perheiden juttuihin, esimerkiksi perheiden elokuvailtojen tai äitien iltojen lastenhoitoon tai tekemään ja toteuttamaan vaikkapa kasvomaalauksia tai muuta hauskaa perheiden tapahtumissa. Leiri on kutakuinkin täynnä leirikeskuksen kapasiteettiin nähden, ja lasten ikä Emilia Heinonen on toiminut mm. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT TEKIJÄT ”Vois leikkiä vaikka seikkailua tai riehuntaleikkejä” TESKTI & KUVAT Annukka Saarinen VaVaWa – varhaiskasvatuksen vapaaehtoisten Whatsapp Elokuussa piipahdan Salon seurakunnan kerhonohjaajakoulutukseen ilmoittautuneiden ensimmäisessä kokoontumisessa. Viime kaudella äitien iltojen ajaksi pyydettiin yksi tai kaksi nuorta lapsia hoitamaan tarpeen mukaan, samoin esim. Lastenhoidolle on tilausta Syyskuun alussa yksi äiti laittaa sähköpostia ja kyselee, onko äitien iltaan mahdollista järjestää lastenhoito. kirkkokuoron harjoitusten ajaksi on voitu tarjota mahdollisuutta jättää lapset hoitoon läheiseen tilaan. Lastenhoitotehtäviä on tarjolla myös lastenohjaajien apuna esimerkiksi perheiden elokuvailtojen lastenhoidossa. Kasvatuksen ohjaaja Johanna Rytkönen on kokenut nuorten avun korvaamattomaksi: ”Oma-aloitteisilta nuorilta hoituu niin vaipanvaihdot kuin kaikki muukin. Kaikki läsnäolijat ilmoittautuvat mukaan. lastenhoidossa lastenohjaajien apuna.. Lastenhoitajia on helppo löytää Whatsapp-ryhmän kautta, usein tar– nuoret vapaaehtoiset tuovat apua, iloa ja energiaa varhaiskasvatukseen Salon seurakunnassa jokkaita on tarvetta enemmän
Toinen isosista nappaa kopin letunpaistopisteestä ja viettää kolmisen tuntia nuotion äärellä perheitä lettujen paistamisessa auttaen, työntekijöiden ja toisen isosen valvoessa kädentaitoja, ulkoleikkejä ja uimista. Myös palautteen antaminen on tärkeää, jotta nuorille jää positiivinen kokemus.” Miira on myös huomannut, että aikuisen on hyvä huolehtia siitä, että erilaiset nuoret pääsevät esille. Silloin hiljaisemmat eivät saa onnistumisen kokemusta, vaikka he ovat yhtä hyviä ja arvokkaita.” Ilmoittautumisia puretaan ja tehtäviä jaetaan porukalla. Kun nuorisotyönohjaaja Emilia Holopainen kerran kysyi isoseksi perheleirille, Jade totesi, että voisihan sitä kokeilla. Kysyn, mitä muuta kuin letunpaistoa Jaden tehtäviin on perheleireillä kuulunut. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT vaihtelee vauvasta tokaluokkalaisiin. Varhaiskasvatuksen vapaaehtoisten Whatsapp-ryhmään hän kertoo liittyneensä, koska pitää lapsista ja olisi aina halunnut pikkusiskon. Valvovina silminä, auttavina käsinä ja aikuistenkin juttuseurana Superletunpaistaja on Jade Ahlstedt, 17. Lastenleireillä on fyysisesti rankempaa. Ja letunpaistossa! Tajuamme vasta leiriohjelman suunniteltuamme, että leiriporukka ei millään mahdu kerralla leirikeskuksen pieneen grillikotaan, ja letunpaisto täytyy joko jättää pois kokonaan tai järjestää niin, että perheet tulevat sinne eri aikaan. ”Vaikka nuoret ovat pääsääntöisesti omatoimisia, aikuisen pitää tapahtuman alussa kertoa, mitä heiltä odotetaan, Miira sanoo ja jatkaa: ”Se luo nuorille turvallisuuden tunteen ja antaa rohkeutta tarttua erilaisiin tehtäviin. Välillä olen pitänyt silmällä jotakuta lasta tai kantanut lapsen vanhemman syliin, jos lapsi ei ole jaksanut kävellä.” Toinen syyskuun perheleirin isosista, Ella-Maria Laine, 17, on samoilla linjoilla Jaden kanssa: ”Ehkä perheleireillä on helpompaa, kun siellä on ne aikuiset, jotka pitää huolta lapsista. Isosia tarvitaan apukäsinä erityisesti ruokailutilanteissa ja siirtymissä. Hän on käynyt seurakunnan isoskoulutuksen ja ollut mukana kaikenlaisilla lastenleireillä. ”Pääsee sosiaalistumaan eri tavalla kuin lasten kanssa", nuoret toteavat. Emilia Heinonen 16, ei ole vielä ollut mukana perheleireillä, mutta on toiminut perheiden elokuvaillan lastenhoidossa lastenohjaajien apuna. ”Helposti käy niin, että reippaammat ja rohkeammat jättävät hiljaisemmat nuoret taka-alalle. Kysyn vielä lopuksi Jadelta, mitä hän tekisi lasten kanssa, jos saisi itse päättää ja tehdä ihan mitä vain. Perheleirilläkin kuitenkin seuraan tilanteita, katson välillä lasten perään ja ohjeistan ja huolehdin aikatauluista.” Isompia haasteita kumpikaan ei koe perheleireihin liittyvän, välillä toki on vaikea keksiä vaikkapa sopivia ulkoleikkejä, kun ikähaarukka on laaja. tenkin siellä aina vanhempien ja lasten ulottuvilla, jos joku haluaa leikkiä tai pelata jotakin. Myös lastenleireillä isosena ollut Emilia ei osaa nimetä, mikä olisi seurakunnan vapaaehtoistehtävistä mieluisin: ”Tykkään kaikesta ja tykkään haasteita tosi paljon.” Kysymykseen, mitä hän erityisesti haluaisi lasten kanssa tehdä, löytyy nopeasti vastaus: ”Haluaisin leikkiä heidän kanssaan seikkailua!” Nuorista vapaaehtoisista pidetään huolta Lastenohjaaja Miira Lehti on toiminut nuorten vapaaehtoisten kanssa niin erilaisissa lastenhoitokuvioissa kuin perheleireilläkin. ”Pääsee sosialisoitumaan eri tavalla kuin lasten kanssa”, Ella toteaa. ”Perheleirillä on päässyt aika helpolla, kun ei ole tarvinnut tehdä niin paljon isosen duuneja kuin lastenleireillä”, Jade vastaa, ”Olen kuiIsoset Ella ja Jade laskevat perheleirien hyviin puoliin vanhempien kanssa rupattelun. ”Leikittäis melkein koko ajan pihalla riehumisleikkejä, varsinkin talvella”, Jade vastaa. Sekä Ella että Jade laskevat perheleirien hyviin puoliin vanhempien kanssa rupattelun. Näin syntyy vappukampaus.. Syyskuussa Jade on mukana jo toisella perheleirillä
Mari ja Terhi Ek ovat kirjoittaneet toukokuussa 2024 julkaistun Onni olla ulkona luonto ja kestävyyskasvatus varhaislapsuudessa -kirjan (Santalahti). Onnistuneet kokemukset luonnossa, elämykset, kiireettömyys, turvallisuus sekä muun muassa yhdessä toimiminen vahvistavat välittämistä, empatiaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta koko yhteisön kesken. Minkä ajatuksen haluaisit nostaa luonnosta oppimisympäristönä. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Luonnossa olemisella ja yhteydellä luontoon on laajasti vaikutuksia lasten kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. 4 Luontoja kestävyyskasvatusta alle kouluikäisille Mari Parikka-Nihti (KM) on kestävyysja luontokasvatukseen perehtynyt varhaiskasvatuksen opettaja. Planetaarisen hyvinvoinnin käsitteellä pyritään irtaantumaan ihmiskeskeisyydestä ja tavoittelemaan kokonaisvaltaista näkemystä hyvinvoinnista. Turvallisen aikuisen seurassa ei ole oikeita tai vääriä tunteita. Tämä vastuu täytyy tiedostaa ja ymmärtää – ja viedä askel kerrallaan arjen käytänteisiin. Mitä haluaisit sanoa ympäristötunteista varhaiskasvatuksessa. Ympäristötunteiden tulisi kulkea luonnollisesti osana varhaiskasvatuksen arkea. Ihmisellä on vastuu maapallon tilasta, sen kaikista lajeista ja ihmiskunnasta osana sitä. Luonto haastaa lasta tutkimaan ja motivoi oppimaan tarjoamalla ihmettelyn ja uteliaisuuden aiheita. Lasten mukana kulkevien aikuisten malli, arvot, asenteet ja toiminta ovat merkityksellisessä asemassa lasten kestävyyskasvatuksen edistämisessä. Pohjalle on hyvä tehdä tunnetaitoharjoituksia ja tutustua muuten tunnekasvatuksen mahdollisuuksiin. 2 KUVA Marissa Tammisalo Luonto haastaa lasta tutkimaan ja motivoi oppimaan tarjoamalla ihmettelyn ja uteliaisuuden aiheita.. Tutkimuksessa nousee myös yhä vahvemmin esille havainnot siitä, miten lasten empatiataidot parantuvat luonnossa sekä toisia lapsia että luontoa kohtaan. Luontoyhteyden vahvistaminen on varhaislapsuuden kestävyyskasvatuksen tärkeimpiä asioita. Luontoja kestävyyskasvatus on konkreettisia tekoja sekä arjen osallisuutta, joilla voidaan parantaa sekä aikuisten että lasten hyvinvointia. Nykyinen luonnonvarojen käyttö, tuotanto ja kulutus vaarantaa sekä ihmiskunnan että luonnon hyvinvoinnin. Mitä erityisesti haluaisit nostaa luontoja kestävyyskasvatuksesta alle kouluikäisten kanssa toimittaessa. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Ladulla lasten ulkoilun erityisasiantuntijana. Kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta kannattaa pohtia, miten kokonaisvaltaista, kestävyysorientoitunutta ja lasten osallisuutta korostavaa toteutettava pedagogiikka on. Luonnossa lisääntyvät kognitiivinen kiinnostus ja emotionaaliset reaktiot luontoon, liikkuminen luonnossa, moniaistiset kokemukset sekä kontaktit luonnon eri elementteihin – myös ihmisiin ja eläimiin. 1 Mikä on planetaarisen hyvinvoinnin ydinajatus. 3 Ympäristötunteiden käsittely lähtee aina lasten tarpeista ja lapsiryhmän kehitystaso huomioiden. On tärkeä ymmärtää, ettei ihmistä ja ihmisyhteisöä voi olla olemassa ilman elinvoimaista luontoa, sillä esimerkiksi hengittäessään ihminen on osa sitä maailmaa, jossa hän elää. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja aikuiset tarjoavat lapsille tilaisuuksia sekä ilmaista tunteitaan että käsitellä niitä ja selvitä niiden kanssa. Hän on aloittanut vuonna 2005 Suomen ensimmäisen varhaiskasvatuksen niin sanotun metsäryhmän ja edistänyt sekä koulujen että päiväkotien ulkona toimimista ja oppimista tuosta alkaen. Luonto tarjoaa oppimisja toimintaympäristön monille erilaisille tavoille oppia. Tunnetaidot vahvistuvat ja kehittyvät lasten saadessa tukea tunneilmaisuunsa niin sosiaalisissa tilanteissa kuin ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Myös huolta herättävistä ympäristökysymyksistä on lupa puhua. Aikuisten välittämä malli ja omien tunteiden näyttäminen ja hallitseminen toimivat lapsille esimerkkeinä. Kun lapsi saa liikkua lähiluonnossa koko kehoa käyttäen – leikkiä, ihmetellä ja oppia – hän luo parhaan mahdollisen pohjan luonnon ymmärtämiselle ja sen vaalimiselle. Luonnossa olemisella on myös iso vaikutus sekä myöhempään ympäristökäyttäytymiseen että biofiliaan eli perustarpeeseemme olla kosketuksissa luonnon kanssa
Perheiden yhteinen ulkoilu on ihana hetki myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Toki myös samalla liikkumiseni lisääntyy ja kehon käyttö monipuolistuu. Hämärät hommat Liikkuva perhe Suomen Latu. Paras hetki päivässä on, kun hektisen työpäivän päätteeksi pääsen lähimetsään. qr-koodi. Luonto rauhoittaa. Tuohon 10 vuoden periodiin ei juurikaan tullut sairauspoissaolopäiviä. Suomen Ladun Hämärähommat on mitä mainioin konsepti hämäränajalle luonnossa liikkumiseen. Uskon luonnon terveysvaikutuksiin, sillä tämän huomasin erityisesti toimiessani varhaiskasvatuksen metsäryhmissä yli 10 vuoden ajan. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ Millä tavoin luonto tarjoaa sinulle hyvinvointia. Monesti huomaan ihan fyysisesti sykkeen laskevan ja hengityksen syventyvän. Marraskuussa kannattaa järjestää läheisten ilta isänpäivän tiimoille lähiluontoon. Nauttikaa syyssateista, ihmetelkää luonnon valmistautumista talveen ja kuunnelkaa luonnon hiljaisuutta mihin kaikki linnut ovatkaan menneet. Näihin vinkkeihin kannattaa käydä tutustumassa viereisestä qr-koodista. 7 Onni olla ulkona, luontoja kestävyyskasvatus -kirjaan on koottu myös kattava lähdeaineisto, jota kannattaa hyödyntää lisätiedon hankkimisessa. Samalla huomaan keskittymiseni paranevan ja havainnointikykyni elpyvän. Suomen Ladun valtakunnallinen jäsenjärjestö Ulko-opet ry on aiheen tiimoilla työskentelevien yhteinen yhteisö, joka varmasti tarjoaa tukea, ideoita ja koulutusta verkostoissaan. Luonto on kaiken hyvinvointini lähtökohta. Hyödyntäkää aamun tai iltojen hämärät hetket. Siihen haluan kaikkia kannustaa. Usein juuri oman yhteisön arvokeskustelu on merkityksellinen aloitus toiminnalle. Perheiden yhteiseen ulkoiluun vinkkejä löytyy esimerkiksi Liikkuva perhe -toiminnan kautta ja Suomen Ladun lasten ja perheiden sivustolta, ks. Hyvinvointia minulle ovat myös luonnon tarjoamat mahdollisuudet marjastaa, sienestää, retkiluistella, hiihtää tai esimerkiksi kesällä nauttia uimisesta luonnonvesissä. Koulutusta tarjoaa niin Suomen Latu kuin Suomen ympäristöopisto Sykli sekä monet muut järjestöt. 5 Miten vinkkaisit varhaiskasvatuksen lapsiryhmää nauttimaan luonnosta nyt, kun eletään marraskuuta. Lämmittäkää yhdessä trangioilla vaikka mehua tai järjestäkää iltapalaretki, jonne perheet tuovat omat eväät mukana. 6 Mistä aiheesta kiinnostuneen varhaiskasvatuksen ammattilaisen kannattaa lähteä hakemaan lisätietoa tai koulutusta
Yksi ryhmä voi esimerkiksi harjoitella kirjaimia, toinen puolestaan työskennellä vaikkapa verstaassa puukkojen kanssa.” Tämän jälkeen lapset siirtyvät ulkoja metsäleikkeihin. TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen. Kun kulkuväylältä poikkeaa oikeasta kohdasta metsään ja nousee vähän rinnettä ylös, eteen avautuu metsäeskareiden, Haukkojen, tukikohta: kodat, ruokailukatokset ja mitä inspiroivin maasto leikkiin, liikkumiseen ja oppimiseen. ”Tämä on sellainen Melukylän tyyppinen ympäristö, jossa lapsilla on tilaa ja avaruutta leikeilleen”, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Maarit Närepalo. Esiopetus päättyy kello yksi, jolloin siirrymme joko koululle tai jatkamme metsäpäivää. Metsäeskareiden ryhmässä on 20 lasta, ja heidän tyypillinen päivänsä alkaa aamupiirissä esiopetuksella kello yhdeksältä kodassa. Kanakeitto maistuu Vilhelmille, Maaritille ja Iivolle. ”Metsässä lapset saavat todella kokea luonnon hyvinvointivaikutuksia. Oppiminen tapahtuu yleensä pienryhmissä, joista jokaisella on pedagogiset tavoitteensa. Metsäympäristö tarjoaa aivan erilaisen kokemuksen kuin koulun piha.” Päivän rytmi Lapset ruokailevat parhaillaan. Metsäpäiviä on TEKIJÄT Metsäeskarilaiset nauttivat lounaan aina ulkona. Leikkipaikat, pelija ulkokentät ovat kaikki hienoja ja siistejä. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT METSÄESKARI tarjoaa rajattomat mahdollisuudet oppimiselle ja leikille Tamperelaisen Vuoreksen koulun miljöö on komea ja avara. Ruokailu tapahtuu aina ulkona. Alue rajautuu metsään. Kanakeitto maistuu ulkoilmassa, päivänvarjon alla. Ennen lounasta lapset kokoontuvat vielä piiriin, jossa vahvistetaan opittuja asioita toiminnallisesti, usein leikin avulla. ”Lounaan jälkeen on vielä hetki leikkiä, ja sitten luemme sadun. ”Alkuun katsomme kalenterit ja käymme läpi päivän ohjelman
Kanakeitto maistuu Vilhelmille, Maaritille ja Iivolle.. Inka tasapainoilee tukin päällä. 33 Me tekijät 33 TEKIJÄT Maarit Närepalo iloitsee työstään metsäeskareiden opettajana. Iivo kertoo, että aamulla kun herää pirteänä, sitä oikein odottaa jo pääsevänsä leikkimään metsäeskarilaisten kanssa. ”Tämä on meidän heppa”, Iivo esittelee. Metsäeskarilaiset nauttivat lounaan aina ulkona. Hän pitää myös majojen rakentamisesta. Vilhelmille metsäeskareissa parasta ovat kaverit. Hän tykkää leikkiä ja pelata myös kodassa
Maskottimme Tiki-orava tuli maanantaina pyytämään apua roskatun metsän siivoamiseen. Verenpaine ja stressitaso laskevat, aistit ovat avoinna. Autoimme Tikiä roskien keruussa ja harjoittelimme samalla lajittelua. ”Eskarilaisemme kehittyvät äärettömän taitaviksi työskentelemään tällaisissa olosuhteissa, kun heitä ei koko ajan kielletä että ’ei älä, varo varo!’. Kytkemme mielikuvituksen päälle ja ryhdymme leikkimään. Näitä taitoja tarvitaan sitten koulussa.” Viikon teemana kierrätys Tänään perjantaina Haukoilla on ollut hieman normaalista poikkeava päivä, sillä he ovat retkeilleet koko aamupäivän. Keskimäärin meidän eskarilaisemme pysyvätkin hyvin terveinä”, Närepalo toteaa tyytyväisenä. Tänä syksynä olemme viettäneet muun muassa marja-, sieni-, puuja suoviikkoa. 34 Me tekijät 34 TEKIJÄT viikossa kaksi ja silloin olemme koko päivän metsässä ja syömme myös välipalan ulkona. Lasten luovuus kukoistaa tällaisessa ympäristössä.” Seikkailupedagogiikka Metäeskareiden ryhmässä toteutetaan myös seikkailupedagogiikkaa. Heidän annetaan oikeasti kokeilla, ja vähän ylittääkin itseään. Kaiken kruunasi Pirkanmaan jätehuollon Bioman-esitys, joka kertoi biojätteistä ja lajittelusta musiikin keinoin. ”Varo” ei ole ensimmäinen sana, kun lapset tarttuvat sahaan tai taituroivat köysiradalla. Ja lapset ovat muotoilleet meidän ohjeet ja säännöt toimintakauden alussa. Puitteet ilmiöoppimiselle ovat huikeat. Jos me huomaamme, että heitä kiinnostavat juuri nyt esimerkiksi hämähäkit, niin silloin me otamme tutkimusaiheiksi juuri ne. ”Järjestämme lastenkokouksia, joissa lapset päättävät asioista. ”Verstaalla aloitamme sahauksesta. Seikkailukasvatuksen pedagogiikan mukaisesti lapset saavat kokeilla rajojaan turvallisesti. Toki ideoita ja ajatuksia tulee lapsilta koko ajan. Luonnosta löytyy jatkuvasti uusia ilmiöitä ja kiinnostuksen kohteita. On tärkeää, että lapset pääsevät joustavasti ja omaehtoisesti tutkimaan ja toteuttamaan mielenkiinnonkohteitaan.” Myös demokratiakasvatus huomioidaan toiminnassa. ”Esiopetussuunnitelma on kaiken perusta, mutta menetelmät täällä ulkona ovat hieman erilaiset kuin sisätiloissa. ”Ja kaikki puiden entsyymit! Ja miten hyödymmekään metsän mikrobeista! Metsällä on paljon hyvinvointia ja terveyttä lisääviä vaikutuksia. Pidämme tärkeänä lasten tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja työskentelytaitoja tukevaa toimintaa. Metsämaastossa on runsaasti tarjoumia ja houkutuksia leikeille. Se esitettiin sekä ykkös-kakkosluokkalaisille että meidän eskarilaisille.” Muutakin erityistä on tapahtunut tällä viikolla. Se on suosittu päivä, koska silloin lapset voivat keskittyä pitkäkestoisiin metsäleikkeihin ilman siirtymiä.” Oppimista kodassa ja ulkotoiminnassa ”Kota toimii meidän luokkahuoneenamme, mutta myös metsä itsessään on oiva oppimisympäristö. Puihin ja isoille kiville saa kiivetä ja sahaa käyttää. Ja aina on tietysti aikuinen valvomassa. Vastustuskykyä ja voimailua Tutkitusti ihmiset, niin isot kuin pienet, rauhoittuvat metsämaastossa. Ympäristökasvatus ja luontosuhteen muodostuminen on toimintamme ytimessä.” ”Kodassa teemme toisinaan kynäpaperitehtäviä, mutta varinaisia työkirjoja emme käytä. Sitä lapset odottivat kovasti. He saavat itsevarmuutta ja oppivat luottamaan siihen, että he osaavat ja kykenevät.” ”Toki meillä voi jonkun näkökulmasta olla vaarallisiakin toimintoja, kuten nuo verstaspuuhat”, Närepalo toteaa. Myös lasten motoriset taidot kehittyvät, kun metsämaasto haastaa heitä päivittäin: on tasapainoharjoitusta, kiipeilyä, hyppimistä, roikkumista… ”Kun lapset esimerkiksi raahaavat majapuita, siinä tulee hyvin paljon voimailua. Sitten edetään naulaamiseen, ja tällä viikolla on jo ollut puukkopäivä. Kun käytännöt opetellaan huolellisesti heti alkuun, niin hyvin harvoin sattuu haavereita. Myös aivan päivittäisissä valintatilanteissa saatamme äänestää. ”Niitä sitten huomioimme pitkin vuotta. ”Kävimme palauttamassa syksyn aikana keräämämme pullot, ja niistä saaduilla rahoilla ostimme kirpputorilta lautapelejä”, Närepalo kertoo. Pedagogiikkamme perustuu paljolti ulkona oppimiseen ja ympäristökasvatukseen”, Närepalo kertoo. Perheet ovatkin kertoneet, miten he ovat nyt myös kotona alkaneet vuolemaan.” Lapset osallisina Toimintakauden alussa metsäeskarilaiset ovat miettineet vanhempiensa kanssa omia mielenkiinnonkohteitaan ja vahvuuksiaan. Yhtenä päivänä eräs lapsista totesikin, että ihanaa kun meillä on täällä niin paljon kaikkea. Meillä on sääntökoivu tuossa ovessa, jonka valkeaan runkoon säännöt on kirjattu.” TEKIJÄT. Lasten peruskunto kasvaa myös säännöllisillä retkillämme.” ”Lapsilla ei ole tyypillisiä päiväkodin leikkivälineitä, mutta ei niitä tarvitakaan. ”Myös koko viikko on ollut erityinen, koska meillä on kierrätyksen teemaviikko
Nyt niitä on kolme.” Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen opettajana hän on toiminut 40 vuotta. Minä puolestani aloitin parin vuoden päästä siitä. Tulin tänne sisäilmaongelmaisista taloista. Osa viihtyy kotaleikeissä, toiset olisivat aina ulkona.. Vaikka kuinka yrittäisit jakaa lapset pienryhmiin, niin niitä jakotiloja ei sisältä tahdo löytyä. Sitä kautta identiteettini on vahvistunut entisestään.” ”Koen nyt olevani selkeästi ulko-opettaja”, Maarit Närepalo iloitsee. ”Päiväkodeissa tila tahtoo loppua kesken. Vuosikymmeniä meni taloissa, jotka on nyt räjäytetty maan tasalle.” ”Täällä sisäilmaongelmaa ei ole, ja koen tervehtyneeni. Tero on ollut perustamassa metsäeskareiden toimintaa, Piia puolestaan aloitti tänä vuonna. Silloin täällä oli yksi kota valmiina. ”Muutama vuosi sitten halusin vahvistaa ulko-opettajuuttani, ja pääsin opiskelemaan alaa Sykliin eli Suomen ympäristöopistoon. Meillä ei ole tilaongelmia, avaraa metsäluontoa riittää moneen suuntaan.” Koulutukseltaan Närepalo on paitsi varhaiskasvatuksen opettaja myös ympäristökasvattaja. Melu voi olla raskasta myös lapsille. Erityisesti jos lapsilla on nepsyoireita, päiväkodin äänimaailma voi olla kuormittava.” Muiltakin tilaongelmilta vältytään. ”Nämä viimeiset seitsemän vuotta olen ollut työssäni onnellinen. Unelmatyö Maarit Närepalo opettaa metsäeskareita seitsemättä vuotta. 35 Me tekijät 35 TEKIJÄT Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat Piia Kamppi ja Tero Kuisma auttavat lapsia rakentamaan majaa tontulle. ”Tämä toiminta käynnistyi vuonna 2016. Kaikille oppijoille on omannäköistään toimintaa. Myös äänimaailma metsässä on ihan jotain muuta kuin sisätiloissa, joissa melun takia tekee mieli pitää kuulokkeita korvilla
Tikanpojalle antaisin tukevan nokkamukin, oravalle ainekset uuteen pesään ja sittenhän haluaisinkin jo toivottaa: tervetuloa kesään! 36 TEKIJÄT. Lempeä tuuli toisi kaikille hyvän mielen, ystävyyden ja yhteisen kielen. 36 Me tekijät 36 TEKIJÄT NALLUKKA Käärisin sinulle pakettiin pikkulintujen pirteän laulun, perhoselle nukkuvalle niittykukkien värein maalatun taulun. Lahjoja TEKSTI JA PIIRROS Heli Arvilommi Jos vielä löytäisin suurensuuren kauhan, jakaisin sillä jokaiselle joulun hiljaisen rauhan
38 Raamattua leikkien: Seikkaillaan luontoa ihmetellen s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Shutterstock IDEAT 37 Wau! Onpa avaruus uskomattoman ihmeellinen! Niin paljon tähtiä ja planeettoja! Rakettikirkossa nautitaan pimeän ajan kirkkaasta tähtitaivaasta. Ideoita toteutukseen s. 42 Luovat lapset: Metsän aarteista joulukoristeita s. 48 Laula–leiki–liiku: Joulu laittaa laulamaan! IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 44–45.. 37 IDEAT s
Kun seikkailijat saapuvat sopivaan seikkailupaikkaan, ohjaaja pyytää pysähtymään ja asettumaan piiriin niin, että kaikki näkevät, miten kertomus alkaa rakentua. Lyhyemmän siitä saa jättämällä joitain toimintoja pois tai toteuttamalla sen useammassa osassa eri kokoontumiskerroilla tai vaikkapa leirin eri päivinä jatkokertomuksena. Leikitään seuraa johtajaa. Oli vain aivan pimeää.” Ohjaaja pyytää seikkailijoita peit. Ihan alussa Tämä raamattuseikkailu toimii parhaiten ulkona toteutettuna. Minä luulen, että silloin ei ollut vielä yhtään mitään. Vielä ei voi ihan tarkkaan tietää millainen siitä tulee. Keksitään erilaisia tapoja liikkua ja vaihdetaan välillä johtajaa. Ihan niin kuin seikkailuissa kuuluukin käydä. Tämän raamattuseikkailun runko rakentuu Godly Play:n luomiskertomuksen ympärille. Viedään siis vauvat, vaaperot ja taaperot metsään. 38 IDEAT IDEAT RAAMATTUA LEIKKIEN Seikkaillaan luontoa ihmetellen TEKSTI & KUVAT Satu Reinikainen Raamattuseikkailu on toiminnallinen kokonaisuus, jossa painottuvat liikkuminen, toimintaympäristön hyödyntäminen ja seikkailuun osallistujien oma toiminta. Kovin tarkkaan ei siis kannata suunnitella etukäteen, vaan antaa seikkailun viedä mukanaan. Silloin, kun maailmaa ei vielä ollut olemassa. Tekstissä mainittu kuvataulujen kertomus löytyy kirjasta Suuri leikki – Vanhan testamentin Ihmisen luontosuhde alkaa rakentua jo varhaislapsuudessa. Seikkailu syntyy yhdessä tehden! Lähdetään matkaan! Kuka haluaa johdattaa joukkoa. Ohjaaja aloittaa kertomuksen: ”Mitähän oli ihan alussa. Kokonaisena toteutuksena seikkailu voi kestää kaksikin tuntia. Seikkailu on yllätys. Annetaan luonnon lumota! kertomuksia (Luominen), Lasten Keskus 2005. Seikkailun suunta voikin muuttua ihan uudeksi seikkailijoiden ideoiden myötä. Ihmetellään, ihastellaan, tutkitaan ja tuumaillaan
”Millaista on, kun on aivan pimeää?” Kuunnellaan vastauksia ja jutellaan niistä yhdessä. 1 2 3 Kuvissa näkyvät kuvataulut on tehty leikkaamalla ja liimaamalla askarteluhuovasta kuvioita paksuille huopalevyille. Se oli valon lahja. Suuri leikki -kirjasta.) Kertomuksen jälkeen kuva asetetaan maahan kaikkien näkyville. Kuvat kulkevat mukana helposti esimerkiksi kangaskassissa. Jutellaan yhdessä valosta ja etsitään ympäriltä valosta muistuttavia asioita. Leikin jälkeen kerrotaan kolmannen kuvan kertomus. Jos käytössä on suuri kangas, voi se toimia taivaanvahvuutena, jonka alitse kuljetaan. 39 IDEAT tämään omat silmänsä niin hyvin kuin pystyy. Ohjaaja kertoo maailman ensimmäisestä lahjasta, jonka Jumala antoi meille. Toinen kuva muistuttaa veden lahjasta. Yksi kerrallaan kukin saa kulkea taivaanvahvuuden alta toiseen päähän ja asettuu sitten takaisin osaksi taivaanvahvuutta. Siinä vedet ovat asettuneet taivaanvahvuuden yläja alapuolelle. Voimmeko tehdä sen yhdessä?” Tehdään sen mukaan, mitä seikkailijat keksivät tai ohjataan asettumaan kahteen vastakkaiseen riviin ja ojennetaan kädet yläviistoon eteen. ”Minkähänlainen on taivaan vahvuus. Miten sitä voisi kuvata. Paitsi ehkä… ehkä siellä oli suunnattoman suuri hymy.” Ohjaaja piirtää samalla ilmaan tai maahan oikein suuren hymyn. Ollaan hetki pimeyden keskellä hiljaa. ”Mutta ei ollut ketään näkemässä sitä.” Ohjaaja ottaa esiin ensimmäisen kertomuskuvan. Kertomuksen jälkeen kuva asetetaan ensimmäisen viereen maahan. ”Ihan alussa ei ollut mitään. (Koko kertomusteksti löytyy em. Apuna voi käyttää kyTämän raamattuseikkailun runko rakentuu Godly Play:n luomiskertomuksen ympärille. “Mitä sellaista sinä haluaisit tuoda tämän kuvan äärelle, mikä sinulle kertoo valosta?” Seikkailijat saavat lähteä etsimään luonnosta valosta kertovia asioita ja tuoda ne kuvan luokse. Tutkitaan ympäristöä yhdessä. Kun kaikki ovat valmiita, jatketaan kertomusta toisen kuvataulun äärellä. Kaikkien maasta kasvavien kasvien lahja. 1 2 3. Pimeyden keskellä ei ollut mitään
Sitten aletaan kasvaa: ensin juurtuvat juuret, pieni taimi nostaa päätään. Nyt alkaa hauskin vaihe! Heittele ja puristele pussia niin kauan, että pienessä pussissa oleva kerma alkaa jähmettyä. Entä suurin. Kuinka pieneksi pääset. Mikä on pienin kasvi, minkä näette. Sulje pussi huolellisesti. Lumestakin voisi jäätelöä tehdä kondensoidun maidon avulla, mutta sitä varten lumen tulisi olla ihan puhdasta. 40 IDEAT symyksiä. Tässä ohjeessa lunta ei käytetä itse jäätelön raaka-aineena, vaan lunta tarvitaan jäätelön valmistamisessa. Mitä kaikkea ihmeellistä löytyykään. ”Mitä kaikkia kasveja ja puita näet ympärilläsi. ”Muistaako joku jonkun laulun, missä kerrotaan puista?” Lauletaan se yhdessä. Siihen puhkeaa kukkia ja kukat muuttuvat hedelmiksi. Jos lauluja ei tule mieleen, voi ohjaaja ehdottaa vaikkapa laulua Pikkuinen käpy (Kirkkomuskari 3, Lasten Keskus). Jos käytössä on luuppeja tai suurennuslaseja, voidaan niillä tutkia kasvien lehtiä, sammalia, kaarnaa ja jäkälää. Suola hidastaa lumen sulamista. Puu kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Lumi on kylmää! Metsäjäätelö sulaa helposti, joten se kannattaa syödä mahdollisimman nopeasti. Onko jossakin marjoja tai hedelmiä. Tämä metsäjäätelö valmistuu kermasta ja valituista mausteista. Sekoita isompaan pussiin lunta ja suola. Ne painavat oksilla.” Lopuksi ohjaaja kysyy jokaiselta vuorollaan, mikä puu hän on. Mieti mikä puu haluat olla. ”Mitä näkyy. Miltä puut ja näyttävät alhaalta päin vasten taivasta?” Leikki-idea: ”Ollaan ihan pieniä puun siemeniä. Puu huojuu tuulessa. 1 dl sokeria • mausteeksi vaikkapa kaakaota, vaniljasokeria tai makusiirappia Kaada pienempään pussiin kerma, sokeri ja valitsemanne mauste. Sen oksat kasvavat kohti taivasta. Tarvitset: • lunta • 0,5, dl karkeaa merisuolaa • kaksi eri kokoista minigrip-pussia (esim. Tiedättekö niiden nimiä?” Voidaan heittäytyä selälleen puiden alle ja katsella ylös. Metsäjäätelö Talvella metsäjuhlaohjelmaan sopii loistavasti jäätelön tekeminen. Jos teet jäätelöä sisällä, kannattaa pussia käsitellessä laittaa tumput tai rukkaset käteen. 4 5 RAAMATTUA LEIKKIEN. Laita pienempi pussi isomman sisälle, lisää vielä tarvittaessa lunta ja sulje pussi huolellisesti. 1 l ja 3 l pussit) • 2 dl kuohukermaa • n. Miten ihmeellisesti jäätelö syntyykään lumen avulla
”Mistä siinä pidit eniten. Millainen vedenelävä haluat olla?” Lähdetään liikkumaan kuin vedessä elävät olennot. ”Keitä kaikkia asuu vedessä. Ajan laskemisen lahja. 41 IDEAT Tutkimisen jälkeen on tässä kohtaa seikkailua hyvä paikka eväshetkelle. Katetaan yhdessä juhlapöytä ja otetaan eväät esiin. 4 Otetaan esiin seitsemäs taulu ja kerrotaan sen kertomus. Jos seikkaillaan talvella, voidaan tehdä yhdessä metsäjäätelöä. Opetellaan yhdessä tekemään myös käpyeläimiä. Minkälaisia maalla, ilmassa tai vedessä eläviä olentoja voisimme tehdä luonnon materiaaleista. ”Mitä tässä on. Mihin lepoa tarvitaan. ”Miten sinä lepäät. Millaisia asioita voi tehdä keväällä/kesällä/syksyllä/talvella?” Halukkaat saavat näyttää kunkin vuodenajan kohdalla liikkeillä erilaisia asioita ja tehdään ne kaikki myös yhdessä. Jokainen saa tehdä luonnonmateriaaleista kuvan, joka muistuttaa levosta. Otetaan esiin kuudes taulu, joka kuvaa maalla elävien eläinten ja ihmisten luomista. Loppulauluksi sopii vaikkapa tuttu virsi 135, Jumala loi. ”Miten eri tavoin me laskemme aikaa. Kuunnellaan kaikkia vuodenaikoja erikseen. Voidaan myös yhdessä opetella tekemään käpyeläimiä. Mikä kertoo mikä aika vuodesta nyt on. Mitä näet?” Kerrotaan neljännen kuvan kertomus – aurinko, kuu ja tähdet. Entä ilmassa. Seikkailun päätteeksi katsellaan vielä hetki koko kertomusta. Luonnonmateriaaleista syntyy myös kauniita mandaloita, omia tai yksi yhteinen. Mikä siinä oli mielestäsi tärkeää?” Annetaan kaikille tilaa sanoa ja kiitetään lopuksi yhteisestä seikkailusta. Eri vuodenaikoina luonnossa kuuluu erilaisia ääniä. 5 6 7 6 7 Luonnonmateriaaleista syntyy kauniita mandaloita, omia tai yksi yhteinen. Jokainen saa rakentaa haluamansa eläimen tai ihmisen ja tuoda sen kuvataulujen luokse. RAAMATTUA LEIKKIEN. Jos seikkailijoita on paljon, voidaan jakaantua neljään ryhmään vuodenaikojen mukaan ja keksiä ryhmittäin millaisia ääniä kunakin vuodenaikana kuuluu. Eväshetken jälkeen jatketaan kertomusta ja otetaan esiin neljäs kuva. Liikutaan ilmassa elävien tavoin. ”Millainen ilmassa elävä olet?” Jos seikkailijoita on paljon, voidaan jakaantua kahteen ryhmään, joista toiset ovat vedenja toiset ilmanolentoja. Otetaan esiin viides kuva ja kerrotaan sen kertomus
Jokainen tekijä innostuu varmasti asettelemaan oksanpätkät oman näköiseen järjestykseen. Nämä vinkit toimivat ideoina, joilla pääsee alkuun. 42 IDEAT LUOVAT LAPSET Aarteita metsästä – jouluisia koristeita oksista TEKSTI, TOTEUTUS JA KUVAT Heli Arvilommi Jouluiseen tunnelmaan voi jo sukeltaa askartelemalla koristeita luonnon materiaaleista. 42 IDEAT. Lasipurkkejakin niillä voi koristella. Oksan pätkiä voi liimailla tähdiksi, rinkeleiksi tai joulukuusen muotoon. Jos laitat purkin sisälle kynttilän tai vaikkapa jouluherkkuja, niin saat pikku lahjan annettavaksi. Metsästä tai puistosta löytyy pudonneita oksia
KUVAT 4-6 Aloita tikkujen liimaaminen. 10 11 KYNTTILÄLYHTY / SÄILYTYSPURKKI KUVA 9 Leikkaa ruskeasta paperista n. 43 IDEAT TARVIKKEET • oksia (melko ohuita) • oksasakset/sakset • ruskeaa pahvia/kartonkia (esim. KUUSI KUVA 8 Liimaa litteään puutikkuun ripustusnauha taakse. KUVA 12 Päällystä ja koristele halutessasi purkin kansi väripaperilla tai kankaalla. Käytä eri paksuisia tikkuja. Liimaa tikkuun kerros kerrokselta oksanpätkät latvasta tyveen, pienimmästä suurimpaan. Leikkaa oksista reilu määrä eripituisia pätkiä (1–7 cm). Kiinnitä ripustuslanka taakse liimalla tai solmi pahvikiekon ympäri. Laita purkin sisään led-kynttilä tai jouluisia herkkuja. Liimaa se lasipurkin ympärille alareunaan tai keskelle. KUVA 7 Rinkeli: liimaa suunnilleen yhtä pitkiä tikkuja `rinkeliin` vierekkäin. jäätelöja kahvinsekoitustikut tai kertakäyttöiset puuveitset) • purkkeja ympyrän muodon piirtämiseen (n. 12. 3 cm leveä ja purkin ympärysmitan pituinen suikale. Ø 3 cm) • lyijykynä • liimaa (EriKeeper) ja liima-alusta, johon voi kaataa liimaa • lasipurkkeja • ruskeaa paperia • nauhaa ripustukseen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Näitä tarvitset TÄHDET JA RINKELI KUVAT 1-2 Piirrä pahville ympyrä (muottina isompi purkki) ?a sen keskelle pienempi ympyrä (muottina pullonkorkki). (Paperisuikaleeseen oksanpätkät tarttuvat helpommin kuin lasipinnalle.) KUVA 11 Vinkki: pujota kumilenkki purkin/oksien ympärille liimauksen jälkeen, kuivumisen ajaksi. Kaada liimaa liima-alustalle. Liimaa sen jälkeen lyhempiä tikkuja täyttäen välit. KUVA 3 Leikkaa ympyrä irti ja leikkaa keskelle aukko. kierrätyspahvi talouspakkauksista) • litteitä puutikkuja (esim. Tähti: aloita neljällä pitemmällä tikulla, jotka asetetaan ristin muotoon. KUVA 10 Liimaa paperisuikaleen päälle oksanpätkiä riviin tai sommittele oman makusi mukaan. Ø 9 cm, n
Painotuksena on kaste. Näkyykö avaruusolioita. Seurakunnassa vietetty hauska harras hetki voi innostaa tähtitaivaan ihailuun myös perheen omalla ajalla. Tunnistatteko joitain kuvioita. Rakettikirkkoon voi tehdä näiden kävelyiden jälkeen taidetta nähdystä ja koetusta. Kirjatkaa ylös, mitä tähän mennessä avaruudesta tiedätte ja käykää prosessin jälkeen läpi, mitä uutta olette oppineet. 44 IDEAT PERHEKIRKKO Rakettikirkossa nautitaan pimeän ajan kirkkaasta tähtitaivaasta TEKSTI Anita Ahtiainen, Marjukka Luoma ja Miia Raninen TOTEUTUS Marjukka Luoma ja Miia Raninen Kouluttaja Marjukka Luoma ja varhaiskasvatuksenohjaaja Miia Raninen ovat ideoineet Päkän ja Pulmun vinkkeihin muskarikirkon, jonka paras toteutusaika on keskitalvi. Siitä voi myös tehdä koko kylälle tai kaupungille haasteen sosiaalisessa mediassa. Loppiaisen jälkeen vietetään kasteen sunnuntaita, jolloin monessa seurakunnassa kutsutaan edellisenä vuonna kastettuja kirkkoon ja kastepuun lehdet lähtevät koteihin täydentämään lasten muistokirjoja. Hyödyntäkää leikkimaailmaa rakentaessanne esimerkiksi erilaisia kankaita, foliota, valoja, heijastavia maaleja ja naamiaisasuja. Miten saatte tilan pimeäksi siten, että siellä voisi loistaa pieniä valoja tähtinä. Rakettikirkon toteutus julkaistaan nyt myös tässä lehdessä, jotta se varmasti huomattaisiin ja otettaisiin käyttöön. Onko teidän mahdollista hyödyntää esimerkiksi riisipaperivarjostimia vai leikkaatteko planeetat pahvista. Avaruus-leikkimaailma Avaruutta tutkitaan ryhmässä vapaan leikin avulla. Ilmiönä avaruus Valmisteluissa voi myös edetä Päkän ja Pulmun vinkkien lisämateriaaleista löytyvien ilmiöntutkimiskorttien avulla. Voisivatko lattialle levitettävät kumiset värilätkät toimia kuukivinä, joita pitkin kävellään. Voisiko avaruuden värimaailma olla mustahopea. Keskustelkaa avaruudesta, mitä siitä tiedätte ja mitä haluaisitte selvittää. Valmistelut lasten kanssa Avaruuden tutkiminen kannattaa aloittaa lapsiryhmissä hyvissä ajoin ennen rakettikirkkoa. Vai oletteko itse pukeutuneet sellaisiksi. Versioon on tehty pieniä lisäyksiä. Keksikää erilaisia tapoja liikkua, samalle planeetalle ei saa astua uudestaan! Taustalle voi laittaa soimaan avaruusaiheista äänimaailmaa tai kuunnella vaikkapa tähtitai rakettilauluja.. Kun musiikki lakkaa, löytääkö jokainen oman planeetan itselleen. Millainen avaruusalus teillä on. Vai rakennatteko ehkä kokonaisen avaruusaseman pahvilaatikoista. Voitteko leikata kiiltävästä paperista tähtiä tai tähtikuvioita seinille ja tutkia niitä. Rakentakaa isosta pahvilaatikosta avaruushirviö ja syöttäkää sille avaruusruokaa (pallomeripalloja tms.). Näkyykö tilassa planeettoja, kuu tai aurinko. Esimerkiksi Tieteellinen yhdistys Ursan sivuilla on vinkkejä avaruuden tutkimiseen. Mistä materiaaleista ne on tehty. Seurakunnassa voi perheille järjestää tähtitaivaan tutkimisretkiä ja pimeässä liikkumiseen totuttelun vaelluksia varsinkin perheleirien yhteydessä. Hyödyntäkää ideointikortteja; pohtikaa, millä tavoin tulette seuraavien viikkojen aikana tutkimaan avaruutta
hallaharson tai tähtikankaan alle. Kun kosken olkapäihin, siunaan kätten teot. Kraaterin pohjaan telakoituu. Katselen Luojan maailmaa. körötellään ja nostetaan lapsi ylös Raketilla mennään tähtiä kohti, avaruuteen näin. Yhdessä voimme pitää huolta toisistamme, luonnosta ja maailmasta. Minä uskon Pyhään Henkeen, Luojaan kolmiyhteiseen. Loruillaan Avaruusraketin ampaisu (KM 3, s. Ollaanko jo valmiita. 83 Laulu voidaan myös kuunnella ja lapset voivat asettua esim. Näyttääpä se pieneltä näin kaukaa katsottuna. Lähdetään hitaasti kävelemään kuun pinnalla. körötellään ja nostetaan lapsi ylös Onpas mukavaa, kun seikkailla saan, keinutellaan onpas mukavaa, kun maailmaa katsellaan. 148). Sehän on aivan hurja! Sehän on aivan hurja! Wau! Onpa avaruus uskomattoman ihmeellinen! Niin paljon tähtiä ja planeettoja! Mitä kaikkea voitte nähdä avaruudessa. Täällä kaikki saavat laulaa ja soittaa!” Alkulaulu: Soivat iloisesti kirkonkellot Alkusiunaus: Me olemme koolla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kaste on täynnä suuren Jumalan rakkautta, jonka saa kokea ilman mitään ehtoja. Sehän on aivan hurja! Sehän on aivan hurja! Pukeudutaan avaruuspukuun! Kädet, jalat, vetoketju kiinni, suojakypärä päähän. Onpa täällä hiljaista. Avaruusraketti ampaisee, taivasta kohti tempaisee! Maata kohti se kulkeutuu, meren aaltoon laskeutuu. Aamen. Korvista kiinni pitelen. Hytkyn, hytkyn (KM 3, s. Mari Torri-Tuominen Oletteko valmiita, lähtölaskenta alkaa: 5, 4, 3, 2, 1, matkaan! Avaruusraketti ampaisee, taivasta kohti tempaisee! Suihkumoottori jyrisee. 147) Lisäsäkeistö: Raketilla mennään tähtiä kohti, vauhdilla ylöspäin. Esirukous Siunaa koko maailmaa, meidän koteja ja avaruutta valtavaa. katsellaan Päivän rukous: ”Koko minä tässä” kirjasta Minä täällä, Jumala – Lapsen rukouskirja, Lasten Keskus 2012 Tai Jumala sinä olet suurempi kuin maailma ja avaruus. Riisutaan avaruuspuku. Uskontunnustus: Minä uskon Jumalaan. Se vain jatkuu ja jatkuu! Raamatunluku: Psalmista 8 Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Käykää läpi alla olevan rakettikirkon laulut ja lorut ja antakaa lapsille tilaisuus ehdottaa suunnitemaan muutoksia ja lisäyksiä. Amen. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Tähdet meitä muistuttaa, lähelle ja kauas katsomaan. Me kaikki yhdessä olemme suuri perhe. 45 IDEAT. Kuin avaruus, myös kaste on jotain, mitä emme täysin ymmärrä. Lähdetään takaisin rakettiin. säkeistö, san. Katselen Luojan maailmaa. Minä olen pieni ihmettelevä ihminen. Tänään seikkaillaan avaruudessa. Kun kosken otsaan, siunaan ajatukset. Katselen Luojan maailmaa. (Seiniin on voitu kiinnittää erilaisia avaruudesta löytyviä asioita: avaruusaluksia, avaruusolioita, meteoriitteja, aurinko, avaruusasemia, satelliitteja. Ja silti sinne mahtuu niin paljon ihmisiä, eläimiä ja ihmeellistä luontoa. Oi, katsokaa! Tuo taitaa olla maapallo. Herran siunaus Loppuylistys: Jaetaan marakassit ja lauletaan ja soitetaan Avaruusraketin ampaisu (KM 3, s. s.94 Voit piirtää vieruskaverille tai itsellesi otsaan kasteen muistoksi ristinmerkin. Nostetaan happisäiliö selkään. Jeesus, kiitos että välität Jumalan suuren rakkauden meille pienille ihmisille sopivalla tavalla. Katselen Luojan maailmaa. Sinä tunnet minut nimeltä. Katselen Luojan maailmaa. Sehän on aivan hurja! Sehän on aivan hurja! Olemme laskeutuneet lumiseen maahan. Tervetulotoivotus (lapset toivottavat): ”Tervetuloa rakettikirkkoon. Minä uskon Jeesukseen. Katselen Luojan maailmaa. 45 IDEAT Rakettikirkko Soitetaan kelloja (kirkonkellot, triangeli, käsikellot). Lauletaan Pieni kastelaulu KM3. Jos idean pohjalta rakennetaan seurakunnan päämessu, voi sisältöä muokata niin, että päivän evankeliumi käsitellään, mutta kuitenkin samalla lapsille merkityksellisellä tyylillä osallistavasti. Ja katsokaa kaikkia noita tähtiä! Lauletaan Tähtihelinää KM 3, s. 148) 1. Avaruusraketti ampaisee, taivasta kohti tempaisee! Kuuta kohti se kulkeutuu. Jeesus opetti meille, että kaste yhdistää suuren Jumalan ja pienen ihmisen. Kun kosken rintaan, siunaan tunteen
”Siitä on tulossa ihana. Se tuo toivottua valoa pimeän keskelle. Suuri osa ideoista on 11-vuotiaan Lilin keksimiä. Esimerkiksi joulukalenterin askarreltava versio sopii hyvin osaksi ryhmätoimintaa tai jaettavaksi vinkkinä kirjepyhäkoulussa. Lili toimii myös kertojana joulukalenterin videoilla, jossa on monipuolista tekemistä: niin askartelua kuin liikuntaakin. Näin Viivi vastasi: ”Minua innostaa Lastenkirkossa sen kuvitus ja monipuolisuus sekä se, miten toimivia materiaalit ovat seurakunnille, lapsille ja perheille. Kysyimme häneltä, mikä häntä innostaa Lastenkirkossa, mitä hän haluaisi kehittää ja mitä hän itse Lastenkirkon toimituksessa tekee. Oulusta kotoisin oleva Viivi opiskelee Kalajoen kristillisessä opistossa kasvatuksenja ohjauksenalan perustutkintoa tavoitteenaan lastenohjaajan ammatti. Kirkkomme Polku -toimintamallin mukaisesti Lastenkirkon joulun sisältö on ideoitu lasten kanssa. Lastenkirkon tonttupajaan liittyi syksyllä uusi taitaja, 17-vuotias opiskelija Viivi Nauska. Se on monipuolinen ja varmasti löytyy tekemistä ihan jokaiselle. 46 IDEAT Ilon joulussa on tekemistä, laulamista ja joulun rauhaa Joulu on monille vuoden suurin ilon kekkeri. Viivi on Ilon joulun uusi tekijä LASTENKIRKKO Lili on ideoinut Lastenkirkon joulun sisältöä. Lastenkirkon Lastenpajassa ideoita on hiottu eteenpäin. Se on selkeä ja innostava.” Erityisesti hän sanoo iloitsevansa Lastenkirkon joulusta. Lastenkirkossa ollaan tärkeiden asioiden äärellä.” Viivi kertoi pohtineensa kehitysideoita, mutta totesikin olevansa tyytyväinen Lastenkirkkoon nykyisellään: ”Lastenkirkko on sopiva juuri nyt. Minä puolestani olen tekemässä Lastenkirkon joulusomea.” Lastenkirkon Facebookja Instagram-kanavalle tuleekin jouluisten kuvien ja videolinkkien lisäksi Päkän ja Pulmun suuhun sopivia loruja, jotka Viivi ideoi. Viivi tekee Lastenkirkon joulusomea.
47 IDEAT Ilon joulussa on tekemistä, laulamista ja joulun rauhaa TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com p. Siellä on linkit kuviin, rastitehtäviin, videoihin ja Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien järjestämisessä tarvittavaan PowerPoint -esitykseen. Innosta seurakuntasi viestijöitä liittämään kuva myös seurakuntalehteenne. Joulukalenteritarroista on nyt myös versio, johon voi värittää joulukalenterin luukkujen numeroita. 03 4246 5376 • MONIPUOLINEN • VAIKUTTAVA • AJANKOHTAINEN 1 TEEMA 3 2024 Vauvojen luontokyl vyssä viihdytää n ja rentoudut aan MILLENIAA LIEN MONET POLUT LIIKKUVAT LAPSET: Kummink aa liikkumaa n! 1 TEEMA 4 2024 Myötätuntokulttuuri varhaiskasvatuksessa ANNA LAPSEN TUNTEA! LUOVAT LAPSET: Nukketeatteri metsäretkellä Uudista lehden tilaukset ensi vuodelle! Lastenkirkko.fi-sivuilla on seurakunnille koottu materiaalipaketti joulunajan sisältöihin ja viestintään. Ilon joulu -kokonaisuus
Loistaen me juhlitaan pientä vauvaa. & san. œ œ œ ™ œj . 2. F 5 Jee F sus vau va G‹ syn G‹/C tyi jou lu na, F 9 juh F liin len te li G‹ jou G‹/C lu en ke li. œ œ œ . 48 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Sini Nikku Vantaalla kanttorina työskentelevä Sini on koulutukseltaan varhaisiän musiikkikasvattaja ja kirkkomuusikko. :,: Jeesus-vauva syntyi jouluna, juhliin lenteli jouluenkeli. &b . :,: Jeesus-vauva syntyi jouluna, juhliin lenteli jouluenkeli. Ó œ œ œ ™ œJ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ 48 IDEAT. œ œ œ . Joulu laittaa laulamaan Laulaen me juhlitaan Joulu laittaa laulamaan, nauramaan, leipomaan, kutittamaan... . F 13 C &b Joulu laittaa laulamaan säv. :,: Joulu laittaa pomppimaan, pomppimaan, pomppimaan. œ œ œ œ œ œ œ . . Riikka Jäntti & Sini Nikku &b &b . C ™ ™ Lau G‹ la en F/A me juh B¨ li taan pien G‹ tä vau C vaa. Tämän laulun avulla lapsia voi osallistaa kertomaan, mitä kaikkea joulu laittaa tekemään. Uusin LauluPäkän kappale laittaa liikkeelle ja tekemään asioita. 3. Pomppien me juhlitaan pientä vauvaa. mitä muuta joulu kutsuu tekemään. œ œ œ œ œ œ œ . 1.Jou G‹ lu lait F/A taa lau B¨ la maan, lau G‹ la maan, lau F la maan. :,: Joulu laittaa loistamaan, loistamaan, loistamaan
Ottakaa pomppimishaaste vastaan ryhmässä ja pomppikaa yhdellä tavalla aina yhden säkeistön aikana. Joulu laittaa soittamaan, soitetaan sifonkihuivimalletilla puolinuotteja rummulle soittamaan, soittamaan. lennätetään ilmassa sifonkihuivimallettia Pomppien Miten eri tavoin voisi pomppia. piirretään vauvan käsillä sivuille enkeliin siivet Joulun rivitanssi vauvoille Muodostetaan kaksi riviä kasvot vastakkain. Jeesus-vauva vauvan käsi sivulle, toinen käsi sivulle ja yhdessä kädet rinnan päälle ristiin syntyi jouluna, vauvan käsi sivulle, toinen käsi sivulle ja yhdessä kädet rinnan päälle ristiin juhliin lenteli jouluenkeli. Joulu laittaa jumppaamaan, jumpataan vauvan kehonosaa jumppaamaan, jumppaamaan. Jumpaten me juhlitaan pientä vauvaa. Tasajalkaa, yhdellä jalalla, vuorojaloin, lattiakuvalta toiselle, silmät kiinni... heijataan kapuloita sylissä Jeesus-vauva syntyi jouluna, soitetaan kapuloilla yhteen Juhliin lenteli jouluenkeli. Jeesus-vauva syntyi jouluna, silitetään sifonkihuivimalletilla rummun pintaa juhliin lenteli jouluenkeli. vauva lentoasentoon ja aikuinen lennättää vauvaa vastapäistä paria kohti 49 IDEAT. kapulat kumpaankin käsiin siiviksi ja lennetään Mallettienkeleillä ja rummuilla Laitetaan sifonkihuivi kiinni mallettiin kuminauhalla. nostetaan vauvat ylös ja alas Jeesus-vauva heijataan vauvaa sylissä syntyi jouluna, pyöritään itsensä ympäri juhliin lenteli jouluenkeli. Joulu laittaa tanssimaan, neljä askelta paria kohti tanssimaan, tanssimaan, pysähdyksissä ihmetellään paria Tanssien me juhlitaan neljä askelta peruutetaan pientä vauvaa. 49 IDEAT LAULA – LEIKI – LIIKU Laulaen me juhlitaan Soittaen kapuloilla Joulu laittaa soitetaan kapuloilla yhteen loistamaan, loistamaan, loistamaan. Leikitään ja soitetaan kappale sifonkihuivimalletilla ja rummulla. tehdään kapuloista tähtiä Loistaen me juhlitaan soitetaan kapuloilla yhteen pientä vauvaa. Riveissä olevat ottavat vastapäisestä rivistä oman parin. Vauvojen kehojumppa Vauvat laitetaan viltin päälle lattialle. Nimetään aina ennen säkeistön alkua, mitä kehonosaa jumpataan ja miten. Pomppimissäkeistöjä tuleekin aikamoinen läjä, kun päästää mielikuvituksen pomppimistavoissa valloilleen. Näin saadaan aikaiseksi jouluenkeli. Soittaen me juhlitaan pientä vauvaa
TEKSTI & KUVA Miia Raninen Miia on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Valokuvauksen hän aloitti jo teininä, ja siitä on tullut hänelle rakas harrastus. Tiedä en sitä lain! Joulua kohti, sinne se johti, luokse lapsen, Vapahtajain. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Matkalle lähden, oppaaksi tähden loistavan kirkkaan sain! Tässä on tie – vaan mihin se vie
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.
52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO AITLAHTI, KERÄNEN-PANTSU, MÄKINEN Lattiakuvat ja kestävä tulevaisuus EMMA JANSSON Luontopolulla — Eläinten talvi Lattiakuvat on pedagoginen menetelmä, jossa hyödynnetään kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Entä millaisia eläinten talvivarastot ovat. Kertomuksen edetessä lattialle muodostuu juuri tämän ryhmän prosessin kuva. Osa työskentelyistä on suunnattu seurakuntien kasvatustyöhön, osa yhteiskunnan muiden toimijoiden kuten varhaiskasvattajien ja opettajien käyttöön. Jopa jotkut hyönteiset jatkavat vilkasta eloaan läpi talven. Lattiakuvat ja kestävä tulevaisuus käsittelee ihmisen suhdetta luontoon sekä ihmisten suhdetta toisiinsa. Viides lattiakuvakirja sukeltaa ajankohtaisiin teemoihin ja osoittaa, että myös vaikeina koettuja teemoja on mahdollista käsitellä toivon näkökulmasta. Onko täällä käynyt mäyrä, orava tai lumikko. 22,00 € Ilmestyy 1/2025. Jotkut vaihtavat talviturkin, toiset nukkuvat talviunta ja toiset kerääntyvät virtaavan veden äärelle. Pyrähtikö metsässä metso vai helmipöllö. Kirjan uudet lattiakuvatyöskentelyt kestävästä tulevaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta vahvistavat toivoa ja motivoivat eri-ikäisiä aktiiviseen toimijuuteen. Talvinen metsä on kaikkea muuta kuin hiljainen. Miten sinä voit auttaa eläimiä pärjäämään talven yli. Hangella näkyy monenlaisen kipittäjän jälkiä, ja joku on järsinyt käpyä ja karahkaa. Eläimet selviytyvät talvesta monin keinoin. Istahtiko pihapuuhun urpiainen vai tilhi. Myös lumen suojissa tapahtuu paljon, samoin järven jäätyneen pinnan alla. Pakkanen paukkuu ja lumi peittää maan, mutta jos katsoo tarkkaan, käy luonnossa melkoinen vipellys. ISBN 9789524130264 Hinta 22,00 ISBN 9789523549326 Hinta 35,22 UUTUUS! 20 uutta työskentelyä! 35,22€ UUTUUS! Miten eläimet selviytyvät talvesta