1 Teema 3 2022 Pienten paikka keskellä kylää PALVELUMUOTOILUA perhekeskusten kohtaamispaikoissa TYÖN JOHTAMISTA DATALLA
ISBN 9789523545663 Hinta 19,70 KATRI KIRKKOPELTO Molli ja pöpi pipi Molliin on iskenyt kurja pöpö! Se pistelee kurkussa, kipristelee vatsassa ja saa olon tuntumaan pieneltä ja kurjalta. Sympaattinen pienten kirja on omistettu kaikille, jotka ovat joskus kadottaneet rakkaan lelun, sormikkaan tai sukan. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi EMILIA ERFVING Kasan nenä Kasan pieni kaarnanenä on kadonnut! Kasa etsii nenäänsä metsästä, niityltä, suolta ja järven pohjasta. Kirjaa puhaltamalla, kääntelemällä tai paijaamalla tapahtuu yhtä jos toista yllättävää. Matkan varrella ystävälliset eläimet ehdottavat kukin vuorollaan Kasalle uutta nenää. Kirjaa lukiessa voi lapsen kanssa keskustella tunteista, joita muutokset ja tärkeistä asioista luopuminen voivat herättää. ISBN 9789523545700 Hinta 19,50 UUTUUS! Molliin on iskenyt kurja pöpö! 19,50 € UUTUUS! Sympaattinen pienten kirja 19,70 €. Kirjassa esitellyt erilaiset luonnonympäristöt tarjoavat tutkittavaa lasten ympäristökasvatuksen tueksi. Nenäksi sovitetaan törröttävää keppiä, kulmikasta kiveä ja limaista levää. Edes parhaan ystävän Sisun seura ei innosta Mollia leikkeihin. Tarvitaan erikoislaastareita, kuumaa juomaa, lepoa ja pienen lukijan apua, että Mollin olo helpottuu ja ikävä pöpö saadaan ajettua pois. Empatia, ystävän apu ja yhteinen aika ovat parhaat laastarit kaiken maailman pipeihin! Molli-sarjan perheen pienimmille suunnatut valloittavat kirjat käsittelevät lapsiperheille tuttuja tilanteita. Vai onko sittenkin. Toiminnallisen rakenteen ansiosta lapsi haluaa lukea kirjat yhä uudestaan. Mutta mikään niistä ei ole yhtä hyvä kuin rakas tuttu kaarnanpala
Arvi on minun ensimmäinen ystävä.” Jaakko, 8 vuotta ”Jaakossa parasta on se, että se osaa olla reilu ja kiltti. Pojat tutustuivat toisiinsa pieninä vauvoina äitiensä kautta ja ovat siitä lähtien leikkineet yhdessä. Yhdessä ollessaan he usein leikkivät supersankareita, pukeutuvat roolivaatteisiin, tekevät retkiä tai juttelevat. Me tykätään aika paljon samoista asioista.” Arvi, 7 vuotta. ”Parasta on se, että Arvi on minun ystäväni. LAPSEN SILMIN KUVA Miia Raninen Mikä kaverissa on parasta. 3 Teema Espoolaiset Arvi ja Jaakko ovat ystäviä jo toisessa polvessa
Päivin kohdalla se oli lapsiparkki. Myöhemmin saimme vielä toisen vastaavan tilan Vernissakadulta radan takaa. Pienten paikan juuret ulottuvat kauemmas. 4 Teema PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen, Tikkurilan kirkon ulkokuva Antero Harju / Kirkon kuvapankki Vantaan Tikkurilan kirkon suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilua: kaupunkilaisilta ja työntekijöiltä kerättiin ideoita, toiveita ja tarpeita. Näin meillä oli ikään kuin kaksi ”koelaboratoriota”, joissa voitiin havainnoida käyttäjien tarpeita uuden kirkon Pienten paikkaa silmällä pitäen”, kertoo varhaiskasvaPienten paikka keskellä kylää! Ensimmäisen kerroksen Pienten paikkaan on lapsiperheiden helppo tulla. ”Lastenohjaaja käy Pienten pai. ”Jo aivan opintojeni alkuvaiheessa halusin vaihtaa tilan nimen, ja niin entisestä lapsiparkista tuli Pienten paikka.” Alussa oli myös selvää, että uuden kirkon Pienten paikka tulisi olemaan perheiden olohuone – säännöllisesti kokoontuvaa toimintaa ei siellä lähtökohtaisesti toteutettaisi, kun tilan neliömäärät eivät sellaiseen edes kunnolla taipuisi. Tervetuloa hengaamaan! Pienten paikkaan tullaan Lauran kahvilan kautta, ja ovet ovat auki saman ajan kuin kirkko, arkisin puolikahdeksasta iltayhdeksään, viikonloppuna yhdeksästä kuuteen. Palvelumuotoilun tuloksena rakennuksen katutasoon saatiin kahvila ja lapsiperheiden Pienten paikka. Tila on saanut valtavasti myönteistä palautetta – niin näiltäkin äideiltä. Tilassa voi syödä omia eväitä tai hakea syötävää ja juotavaa viereisestä kahvilasta. tuksenohjaaja Päivi Romula. varhaiskasvatuksen kausitavaraa ja leluja lasten päivittäiseen käyttöön. ”Pienten paikka, jota aluksi kutsuttiin lapsiparkiksi, sai alkunsa vuonna 2017, kun Vehkapolun tiloihin avattiin avoin kohtaamispaikka perheille. Tikkurilan kirkkoa voikin luonnehtia helposti lähestyttäväksi. Palvelumuotoilun opintoja lähti toteuttamaan osa työntekijöistä, Päivi mukaan lukien, ja kirkkoherran johdolla etsittiin jokaiselle uuteen kirkkoon liittyvä kehittämiskohde. Karkea arvio on, että päiväsaikaan siellä käy noin 30–60 ihmistä, iltaisin 8–30 välillä”, Päivi Romula kertoo. Ruokailua varten on pieni keittiösyvennys, jossa ovat tiskiallas, mikro ja jääkaappi. Reilun vuoden toiminut Tikkurilan kirkko ja sen Pienten paikka sijaitsevat paraatipaikalla aivan Tikkurilan aseman ja kauppakeskus Dixin tuntumassa. Tila on sisustettu värikkäin pehmojakkaroin, ja seinustoilla on muutamia pöytäryhmiä. Yhden seinän täyttävät kaapit, joissa säilytetään mm. ”Toistaiseksi emme ole tilastoineet kävijämääriä
Tyypillisesti osallistujia on ollut n. ”Muskarikirkkopäivänä ovet ovat auki 9–13, ja aulassa on tarjolla kahvia ja ruokaa. Myös vauvakahvilatoimintaa on kokeiltu. Jotkut tekevät nyt entistä enemmän esim. Nyt suosimme myös lyhyempien jaksojen toimintaa: vauvojen värikylpyjä, laula ja leiki -tuokioita, vauvatanssia ja baby salmesang -kokoontumisia.” ”Kirkkoherra rohkaisikin meitä kehittämään ja luomaan uutta, luopumaan vanhasta ja sellaisista toiminnoista, jotka eivät ole enää niin vetovoimaista. Sopeutumisessa auttoi kuitenkin se, että olin ollut mukana tilojen suunnitteluvaiheissa ja -työpajoissa.” Jotkut asiat yllättivät silti. Olen päässyt osallistumaan moneen – mm. viestintää – somea, kuukausikirjeitä ja mainoksia”, Päivi Romula sanoo. Esimerkiksi osasta päiväkerhoja on luovuttu.” ”Lastenohjaajien työ on sopeutunut hyvin muutoksiin. Piti esim. Puun nimi on Rakkaus. Varsinaista päivystystä tilassa ei ole.” Tällä hetkellä ainoa kokoontuvan toiminnan muoto Pienten paikassa on sunnuntain lastenkirkko (entinen pyhäkoulu) jumalanpalveluksen aikaan kello 10–10.30. neuvolayhteistyöhön liittyvän käynnin yhteydessä kerroin perheille rakenteilla olevasta kirkosta ja kuulostelin, mitä tarpeita heiltä nousee.” Kyselyistä saatua tietoa on hyödynnetty toteutuksissa. Aiemmin työtä tehtiin toimistossa yhden tai kahden hengen huoneissa. Kirkkosalin betoniseinään on kaiverrettu taiteilija-arkkitehtikaksikko Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon suunnittelema moderni kastepuu, joka on osa kirkon taidetta. 5 Teema kassa yhdestä kahteen kertaan päivässä, siistimässä paikkoja ja korona-aikaan myös pesemässä leluja. hyväksyä se, että tavaroillemme saimme vain lokerot kaappien sijaan.” Kysytään ja kokeillaan – ja luovutaan vanhasta! Kirkon suunnitteluvaiheessa pääkaupunkiseudun ihmisiltä kyseltiin useaan otteeseen, mitä kaikkea toimintaa tai toiminnallisuutta halutaan. Perheet saavat hakea nauhat itselleen puolen vuoden välein. Pienten paikasta on helppo siirtyä kirkkosalin puolelle. kirkon rakentamisvaiheisiin ja toimintaa valmisteleviin kokouksiin.” ”Toki uusin tiloihin muutto tarkoitti valtavaa työkulttuurin muutosta. ”Palvelumuotoilu on rohkaissut pop up -tyyppiseen toimintaan. Kokoavasta lapsiperhetoiminnasta Päivi nostaa esimerkkinä perjantaisin kirkkosalissa järjestettävän muskarikirkon, jolloin tiloissa on vipinää. Jotkut niistä ovat hyvin käytännöllisiä, kuten se, että Pienten paikkaan saatiin oma vessa. Tärkeää on myös, että Pienten paikkaan pääsee helposti vaunujen kanssa. ”Tilojen pienuus yllätti alkuun kaikki. Lapsiperheet tarvitsevat myös ei-kaupallisia tiloja, joissa voi vain hengailla vauvan tai taaperon kanssa.. Muskarikirkon yhteydessä kiinnitetään kyseisenä viikkona kastettujen lasten kastenauhat kastepuuhun. 70–80.” Myös työtilat palvelumuotoiltiin Palvelumuotoilun polulle astumista Päivi Romula pitää hyvänä valintana. Päivi Romula ja sosionomiopiskelija Kiia Joronen esittelevät kastepuuta. Myös vierailujen, esim. Oksien käsin puhallettuihin lasihedelmiin sidotaan kastettujen lasten nimillä varustetut silkkinauhat. ”Työntekijänä koen, että minua on kuunneltu todella paljon. ”Olen haastatellut ihmisiä kadulla ja Tikkurin kauppakeskuksessa. Perinteisesti seurakuntien toiminta alkaa syksyllä ja päättyy keväällä. Täällä hyödynnämme vaihdellen ryhmä-, kokousja työtiloja, ja olemme nyt yhdessä yhtymän väen ja ruotsinkielisen seurakunnan työntekijöiden kanssa.” ”Tunnustan olevani muutosvastainen
Teema Tuomisina toivoa, iloa ja osallisuutta Luovat lapset Taidetta kepeistä Digileikit Kännykkä käteen ja kokkaamaan Raamattua leikkien Mikä se on se Pyhä Henki. Perhemessu Turvassa – tästäkin selvitään! Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Mustat aukot Laula – leiki – liiku Kesä ulkona Hiljaisuuden ikkuna 8 38 28 14 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Dataa, palvelumuotoilua ja viestintää 20 22 25 25 26 28 31 32 34 37 38 42 45 46 48 50. 6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Päkä ja Pulmu vinkkaavat Seinäjoella Me tekijät Hyödynnetään pyhäkoulun brändin voima Kirkon talolta Lasten ja nuorten Keskus Me tekijät Ensimmäinen väitöskirja kirkon varhaiskasvatuksesta 7 kysymystä Elina Knuuttilalle Kouluttaudu, osallistu Papin päiväkirjasta Uskon digiloikka 3 4 7 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Pienten paikka on keskellä kylää Pääkirjoitus Suunnitellaan ja tehdään yhdessä Teema Työn johtaminen datalla on välttämätöntä Kolumni Miten tukea perheitä uskontokasvatuksessa
Hienolta kuulostavat termit – design sprintit, datan hyödyntäminen ja kohderyhmähaastattelut – ovat alkaneet vilistä myös kirkollisessa kielessä. 7 Teema 3 2022 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Jo toiminnassa mukana olevien lisäksi tämä tarkoittaa myös potentiaalisia tulijoita. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 87 € • 12 kk 91 € • 6 kk 54 € Irtonumero 18,50 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti • Kestotilaus 38,50 € • 12 kk 41,50 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 37 € • 12 kk 39 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Palvelumuotoilussa keskeistä ovat nopeat kokeilut ja eteneminen palautteen pohjalta. Kannustan kokeilemaan!. Kolmivuotisen kehittämisprosessin sijaan kokeillaan jo kolmen viikon päästä ensimmäistä kertaa ja korjataan toimimattomia kohtia sen pohjalta. Kehitys innostaa, mutta saattaa myös hirvittää: osaanko ja pystynkö tähän uudenlaiseen tekemisen tapaan. Palvelumuotoilun perusajatus on viime kädessä yksinkertainen: suunnitellaan ja tehdään yhdessä niiden ihmisten kanssa, joita haluamme palvella. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Antero Aaltonen / Vastavalo Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Palvelumuotoilun perusajatus on viime kädessä yksinkertainen: suunnitellaan ja tehdään yhdessä niiden ihmisten kanssa, joita haluamme palvella. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen (perhevapaalla) TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Päivi Aumala Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Marjukka Luoma Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. 6. Tässä lehdessä tuodaan esiin ihania esimerkkejä siitä, kuinka palvelumuotoilu on auttanut seurakunnan toiminnan uudistamisessa tai yhteistyökumppanuuksien löytämisessä. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun -vinkit liite numeron 3/22 mukana. Voiko seurakunta olla mukana auttamassa. Siksi meidänkin täytyy uskaltaa ulos omista tiloistamme ja toiminnoistamme esimerkiksi lähimarketin aulaan kysymään alueen asukkaiden arjesta. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Suunnitellaan ja tehdään yhdessä Palvelumuotoilu on ollut viime vuosina vahvasti nousussa myös seurakunnissa. Palvelumuotoilussa lähdetään ihmisten tarpeista: missä esimerkiksi perheet viettävät vapaa-aikaa, mihin he tarvitsisivat arjessa apua. Palvelumuotoilussa on myös jotain kovin raamatullista: mennään sinne missä ihmiset ovat ja puhutaan jokaiselle hänen omalla kielellään helluntain ihmeen mukaan
• Valmistelee Helsingin yliopistossa arvotutkimukseen ja toimijuuden käsitteeseen liittyvää väitöskirjaa. JAAKKO KAARTINEN • Sosiaalietiikkaan perehtynyt teologian maisteri. • Villi-lehden toimitussihteeri. • Työskennellyt Insight360 Oy:ssä, jossa suunnitellut ja toteuttanut segmentointija paikkatietomalleja yritysten, viranomaisten, puolueiden ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. 8 Teema KUKA. • Taloustutkimuksen konsultti. • Julkaissut kirjoja Lasten Keskukselle. • Työskennellyt kohderyhmämallien, digitaalisen kohdentamisen, siihen liittyvien teknologiaratkaisujen ja analytiikan parissa sekä journalistina. • Vapaa-aika kuluu kulttuuriharrastuksissa, erityisesti esitystaiteen ja nykytanssin parissa – sekä katsojana että esiintyjänä.
– Se on vaativa prosessi, eikä se synnytä välitöntä ahaa-elämystä. On äärimmäisen vaikea reflektoida omaa työtään ilman datan muodostamia tukipilareita, siksi datalla johtaminen on välttämätöntä. Sitä ennen on hyvä pysähtyä tarkastelemaan nykyisyyttä. Pandemian aikana osa ihmisistä on ollut huolestuneita, osa ei. Minun kysymykseni on, että miksi, Kaartinen kiteyttää. Tuloksista sadun tiedon perusteella rakennetaan selittäviä ja kuvaavia malleja, joita voidaan hyödyntää työn kehittämisessä. Isän opetukset upposivat otolliseen maaperään. – Ihmiset kulkevat tutkitusti tutuilla raiteilla, ja vakiintuneet toimintatavat vievät meitä eteenpäin. Seuraa välitön kysymys, mihin se liittyy. Jaakko Kaartinen kertoo saaneensa jo lapsena isältään neuvon, että elämässä pitää kysyä paljon miksi-kysymyksiä. Eikä sekään haittaa, jos työpaikkoja on samanaikaisesti useampia. Niin on aina ollut. Kaartisen urapolku alkoi Teologisesta tiedekunnasta. Ukrainan kauheuksien keskellä osa lamaantuu, osa alkaa toimia. Kun postinumeroihin yhdistetään esimerkiksi kaikki alueella kastetut lapset, kartalta voi olla nähtävissä, että kastettuja on jollain alueella enemmän kuin toisella. Tämä on yksi tapa tutkia, onko toiminnassa katvealueita, joihin olisi syytä puuttua.. Tilastoista piirrettyihin pylväisiin, ympyröihin ja graafisin piirroksiin on usein vaikea tarttua. Intohimoisella suhtautumisella tekemiseen on ollut myös kääntöpuolensa. Villi-lehden toimitussihteerinä ja Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana työskentelevä Kaartinen on viime vuodet kehittänyt tutkimusmallia, joissa ilmiöitä tarkastellaan empiirisen tutkimuksen ja datan pohjalta. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen & Suvi Sievilä TYÖN JOHTAMINEN DATALLA ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TEEMA Asiakasdata peilaa todellisuutta Toiminnasta kerätyn asiakasdatan pitäisi toimia palvelun tarjoajalle peilin tavoin. – Tarkastelu ei vielä sinänsä johda toimenpiteisiin, mutta se on liikkeellepaneva voima. Muutosten ennakoiminen on kirkon elinehto. Miksi-kysymykset ovat vieneet miestä erilaisten töiden pariin, joissa kaikissa on saanut olla ammatikseen utelias. Olemme operoineet postinumeroissa, joihin on helppo linkittää monenlaista tietoa. Piirrosten lisäksi on tutkittava lukuja, lukujen välisiä suhteita ja tarkasteltava niitä analyyttisesti. Näiden eri intressien kautta olen vähitellen suuntautunut nykyisiin tehtäviini, joissa saan lähestyä erilaisia ilmiöitä datan ja käsitteellisen analyysin työkaluilla sekä raportoida niistä toimittajan tavoin. – Internetin kehittyessä minua alkoivat kiinnostaa tilastot, analytiikka sekä tutkimus, erityisesti sosiaalietiikka ja siihen liittyvät kysymykset. Mitä alueella on sellaista, mitä toisella alueella ei ole. Ihan pakko kysyä, miksi. Toimittajan hommat alkoivat jo opiskelujen ohessa, ja miehen tie johti lopulta töihin Kotimaahan. – Minua kiinnostaa ihmisenä olemisen eri ilmiöt. Ajattelimme, että voisimme näyttää kerätyn tiedon esimerkiksi kartalla, jolloin ihmiselle syntyisi tilanteesta heti jonkinlainen mielikuva. Kaartisen mukaan seurakuntien toimintaa on tarkasteltu Kirkon nelivuotiskertomuksessa monipuolisesti, mutta tietoja voisi hyödyntää laajemminkin. Kun ihmisiä kerääntyy yhteen, alamme toimia yhdessä eri tavoin. Parhaan kuvan omasta työstään saa, kun sitä tarkastelee lintuperspektiivistä erilaista dataa yhdistelemällä. Joskus päivää on joutunut venyttämään molemmista päistä. Konfirmoitujakin näyttäisi olevan samalla alueella enemmän. 9 Teema Yhteiskunnan voimakas muutos suistaa seurakunnan vanhat toimintatavat raiteiltaan, jos raidetta ei vaihdeta ajoissa. Kaartisen elämää on ohjannut myös periaate, että hän tarttuu vain itseään kiinnostaviin asioihin. Jos kartalle lisätään samanaikaisesti vielä konfirmoidut, suurija pienituloiset, saattaakin näkyä, että suurituloisten asuinalueella lapsia kastetaan enemmän kuin muualla
Voimme jakaa kontaktit vaikkapa eri ikäryhmiin ja katsoa, keitä olemme tavanneet ja keitä emme. Vapaaehtoistyötä on kehitetty jäntevästi uudenlaisiin suuntiin. Kun seurakunnissa ihmiset kohdataan ensisijaisesti kasvokkain, omaa työtä tulee harvemmin tarkasteltua lintuperspektiivistä. – Vantaan seurakunnissa on toteutettu muun muassa kasteaamuja ja vihkimisöitä, jotka ovat tarjonneet uudella tavalla toimintaa niille ihmisille, jotka haluavat kirkollisen toimituksen, mutta eivät kykene tai heillä ei ole aikaa niitä järjestää. Mitä he tietävät seurakunnan toiminnasta. Työn tarpeiden suhteen vaaditaan myös kekseliäisyyttä. Vastaukset saattavat yllättää, Kaartinen ennustaa. Mitä asialle tulisi tehdä. – Seurakunnissa kirjataan ylös myös tilaisuudet, osallistujamäärät, tapaamiset, työntekijän tulemiset ja menemiset. Mikä heille on tärkeää, mikä taas ei. Koottu tieto on hyödynnettävissä kirkon ja seurakuntien omassa toiminnassa ja hallinnossa. – Jos meillä on käytettävissä dataa, jossa on kaikki kontaktit seurakuntalaisiin, voimme tarkastella sitä eri näkökulmista. On myös alueita, joissa perinteistä kiinnittymistä seurakuntaan ei enää tapahdu. Seurakuntien tulisi katsoa eteenpäin vähintään kymmenen vuoden päähän. – Jäsenyyden kehittymiseen on kyllä kiinnitetty huomiota, mutta ei välttämättä siihen, mitä väestön vanheneminen tai väestön muutos joillain alueilla tulee tarkoittamaan. – Jos seurakunnan tilaisuuksiin ei löydy tulijoita, kannattaa hyödyntää olemassa olevaa dataa ja tutkia, missä kaikki ihmiset ovat. Hitaasti kehittyvät asiat ehtivät kumuloitua vuosikymmenen aikana suuriksi muutoksiksi. Kehityksen ennakoiminen on Kaartisen mukaan kuitenkin kirkon elinehto. Miksi tiettyjä ihmisiä ei ole tavattu. – Tarvittava data voidaan saada kaupungilta, kouluista tai yhdistelemällä tietoa erilaisista avoimista lähteistä. Työtä ohjataan, ja työntekijöitä kannustetaan huomaamaan muutoksen tarpeita. Ennakoiminen on kirkon elinehto Maailma kirkon ympärillä muuttuu vauhdikkaasti. Muutoksen keskellä ei ole vielä ollut pakko tarttua kaikkeen mahdolliseen tietoon ennakoidakseen muutoksen suuntaa. Hitaasti kehittyvät asiat ehtivät kumuloitua vuosikymmenen aikana suuriksi muutoksiksi.. Suomen seurakunnissa on eriytymässä alueita, joissa ei ole enää juurikaan lapsia. Tämän datan hyödyntäminen on kuitenkin vasta aluillaan. Ihmiset liikkuvat ja ovat haluttomia sitoutumaan. Perhetyön puolella on syntynyt pieniä innovaatioita, Kaartinen luettelee. 10 Teema TEEMA Hyödynnä Kirjuri Kirkon yhteiseen Kirjuri-jäsenrekisteriin merkitään kaikkien seurakuntalaisten viralliset tiedot sekä toimitukset. Miten löytää oman alueen yksinhuoltajat. Seurakunnissa tehdään rohkeita kokeiluja. Enemmän systemaattista tiedonkeruuta Kaartinen kannustaa keräämään systemaattisesti uuttaa tietoa ja kysymään palautetta suoraan seurakunnan jäseniltä. Yhdenvertaisuuden takia se olisi syytä tehdä silloinkin, kun työ vetää hyvin. Kyselyn ei tulisi olla satunaista, vaan sille tulisi luoda myös struktuuri. Tämä spesifi tieto voidaan kerryttää seurakunnan oman jäsentiedon päälle. Jokainen työntekijä voi halutessaan tulostaa Kirjurista omaan työhönsä liittyvää dataa kuukausi kuukaudelta ja vuosi vuodelta. Seurakuntien tulisi katsoa eteenpäin vähintään kymmenen vuoden päähän. Missä olisi eniten tarvetta tukea tarjoavalle perhetyölle. Vantaan muutosvauhti on pakottanut seurakunnat reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen jo vuosia sitten. – Monissa seurakunnissa toimitaan edelleen vanhoilla urilla, koska se näyttää vielä jossain määrin toimivan. – Aivan erityisen tärkeää olisi kysyä lapsilta ja nuorilta suoraan, mitä mieltä he ovat. Miksi tietyt ihmiset ovat yhteydessä seurakuntaan, mutta tietyt eivät. Muutaman avainkysymyksen avulla voi tiedustella, mitä seurakuntalainen pitää nykyisestä toiminnasta ja millaisia toiveita hänellä on
Nuoretkin tulee kohdata seurakuntalaisina eikä niin, että nuori ja vanhempi henkilö olisivat seurakunnan jäseninä jotenkin eriarvoisessa asemassa. Erilaisia keinoja kannattaa hyödyntää rohkeasti. Lapsille ja perheille suunnattu toiminta alkaa lasten kasvaessa hiipua. Ovatko tilat oikeassa paikassa. Verkkosivut ja somekanavat ovat siitä hyviä, että niissä tilastointi ja vastakaiku ovat mitattavissa. – Kun yksi tieto yhdistetään toiseen, siitä tulee enemmän kuin kaksi tietoa. Mitä asialle voitaisiin tehdä. Teemme kausisuunnitelmamme lasten toiveet huomioiden sekä pyrimme huomioimaan lapsilta siinä hetkessä tulleet ideat. Mille ryhmille viestitään, mitä kanavia käytetään ja miten. Vastaanotto on ollut pääasiassa positiivinen. Kokeilupaikoista on saatu hyvää palautetta. Kohtaamisia sosiaalisessa mediassa Seurakuntalainen voi tulla kohdatuksi myös somekanavien kautta. Tietoja yhdistelemällä saatetaan löytää uusia asioita, joita ei vielä yhden tiedon valossa ollut edes nähtävillä. Olemmeko tehneet sellaisia ratkaisuja, jotka ovat johtaneet siihen, ettemme tavoita kaikkia. Jos halutaan tavoittaa esimerkiksi eniten tukea tarvitsevia perheitä, silloin on tehtävä suunnitelma, millä tavalla tavoite toteutetaan, mitä viestintäkanavia käytetään ja miten sen toteutumista seurataan. Ihmisiltä on kyselty kuulumisia ja esitelty seurakunnan toimintaa, voisiko seurakunnan tarjonnasta löytyä heille jotain. – Jos seurakunta on niin onnekas, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, silloinhan työn suuntaaminen on onnistunut. Viestinnän peruskysymyksiä tulisi käydä läpi myös varhaiskasvatuksen piirissä. Kohdennettua viestintää Kaupunkien ja kuntien eri alueet kehittyvät eri tahtiin. Kasvualueet ovat lapsirikkaita oman aikansa. Kaikki palaute näkyy, ja sitä kannattaa seurata. Jos teemme viestintää vain sokkona, on aika suuri mahdollisuus, että olemme saaTuulikki "Tuikki" Enlund ohjaa päiväkerhoja Espoon Leppävaaran seurakunnan Karakappelissa. – On hyvä tarkastella, onko toiminta oikeissa paikoissa ja saavutettavaa. – Malmin seurakunnassa ihmisiin on otettu yhteyttä puhelimitse. Yksilö katoaa ryhmään, ja häneen aletaan suhtautua ryhmänsä edustajana. On hyvä pitää huolta siitä, ettei datan käyttäminen johda ihmisen ainutkertaisen yksilöllisyyden ohittamiseen. "Kauden aluksi laitamme koteihin aina kyselylomakkeen, johon huoltajat voivat kirjoittaa toiveitaan kerhon suhteen sekä tietenkin lapsen sen hetkiset mielenkiinnon kohteet. – Jokainen ihminen tulee kohdata yksilönä ja tasavertaisena eikä sen perusteella, mitä ryhmää hän edustaa. Pyydämme myös kertomaan tai viestittämään toiveita aina, kun niitä mieleen tulee. Seurakuntalaisten ryhmittely voi kuitenkin johtaa käytännön työssä helposti ojasta allikkoon. Kulkeeko tieto. Puheluja ovat soittaneet niin työntekijät kuin vapaaehtoisetkin. – On hyvä ymmärtää, että näilläkin kohtamaisilla on merkitys. Pian lapsia alkaa syntyä jo seuraavaan paikkaan. Mahdollisuuksien mukaan myös toteutamme lasten ideat.". Keitä tavoitettiin, keitä ei ja miksi. Seurakunnalla on mahdollisuus käyttää kaikkia markkinoinnin viestinnän keinoja tavoittaakseen haluamansa ihmiset. Avainkysymys kuitenkin on, ketä ei tavoiteta ja miksi. Datan johtamaa työtä ei voi suunnata vain yhteen yksilöön, vaan sen tulee kohdentua erilaisiin ryhmiin kuten lapsiin, nuoriin tai lapsiperheisiin. 11 Teema Mitä enemmän tietoa jaetaan, sitä suuremmat hyödyt ovat
Toki tilaisuuden sisällönkin tulee olla laadukasta ja hyvää. Siihen kannattaa panostaa enemmän kuin jonkun huikean vetonaulan keksimiseen. – Kun kysely tehdään vaikkapa kaikissa kevätkauden perhekerhoissa, saadaan aika monta vastausta, ja niitä voidaan sitten vertailla ja analysoida. Tapahtumien sisältö ei aina ole maailman parasta, mutta kuitenkin kaikkiin löytyy omaa yleisönsä. Veikkaan, ettei ainakaan mitään huonoa. Olemmeko kuplan sisällä. 12 Teema vuttaneet jotain aivan muuta kuin mihin pyrittiin. Kun lapsen sanomiset otetaan todesta, hänelle syntyy kokemus siitä, että hänen ajatuksensa ja toiveensa kuullaan. Mikä heille on tärkeää, mikä taas ei. Pitkällä aikavälillä se voi johtaa jopa parempaan kiinnittymiseen seurakuntaan. Lapsi kokee olevansa tärkeä. Tärkeintä ovat muut ihmiset, heistä muodostuva yhteisö. Toiminnan piiriin pitäisi tulla niitäkin ihmisiä, jotka eivät ole vielä seurakuntaan saapuessaan olleet kenenkään tilaisuudessa olleen ystävä. – Kannattaa ottaa lasten toiveet todesta, toteuttaa niitä ja sitten analysoida, mitä siitä seuraa. Kaartinen painottaa kutsumisen merkitystä myös seurakunnan ulkopuolisissa tapahtumissa. Mitä he tietävät seurakunnan toiminnasta. Vastaukset saattavat yllättää!. Heidät on kutsuttu. – Jos kaikki osallistujat vastaisivat, että he ovat kuulleet toiminnasta ystävältään, siinä vaiheessa olisi hyvä katsoa, millainen ystäväpiiri on. Kutsu ja kuuntele Miksi-kysymykset ovat saaneet Kaartisen pohtimaan, miksi ihmiset ylipäätään lähtevät mukaan erilaisiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin. Kaavakkeeseen voi lisätä myös kysymykset, mistä osallistuja on kuullut kyseisestä toiminnasta tai tapahtumasta. Aina kaikkea ei voi toteuttaa heti tai edes koskaan, mutta lapselle voi antaa kokemuksen siitä, että hänen toiveensa on kuultu ja sen mahdollista toteutusta mietitään. TEEMA Aivan erityisen tärkeää on kysyä lapsilta ja nuorilta suoraan, mitä mieltä he ovat. – Koska ihmiset haluavat tullaa yhteen jonkun asian äärelle, ja heidät on kutsuttu sinne. Miksi. Mikä merkitys sitten on sillä, mistä seurakuntalainen on saanut tietonsa. Kaartisen mielestä lasten kohdalla tulee toimia toisin. Jos he haluavat kepparileirin, kannattaa järjestää kepparileiri, koska lapset sellaisen haluavat. Ystävän suositus kertoo, että toimintaan on oltu tyytyväisiä, mutta vastausta kannattaa tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Kutsuminen on viestintää. Millä perusteella hän on lähtenyt mukaan, ja mikä tilaisuuden merkitys hänelle oli. – Ajattelen, että se ei johdu niinkään siitä, että tarjolla olisi poikkeuksellisia elämyksiä, vaan että joku on heitä sinne pyytänyt. Palautekaavakkeitakin kannattaa käyttää. – Pieniltäkin lapsilta on hyvä kysyä, mitä he haluaisivat tehdä
Nuorille puhuminen oman elämän tärkeistä asioista ja myös uskonnosta on helpompaan kuin vanhemmille. Tärkeämpää kuin minkään kikkojen opettaminen, on viime kädessä se, että vanhemmuutta voitaisiin tukea millä tahansa tavalla siinä, että lapsen ja vanhemman välinen suhde voisi olla läheinen ja lämmin. KOLUMNI KUKA. Kutsumalla perheenjäsenet yhteen, saman pöydän ääreen keskustelemaan uskonnosta, arvoista ja sukupolvien välisestä muutoksesta tavoitteenamme on ollut päästä syvemmälle perheiden sisäiseen dynamiikkaan, uskonnon muutokseen ja perinteensiirtoa edistävien ja estävien tekijöiden hahmottamiseen. Nuoret kuitenkin näyttäytyvät tässä suhteessa avoimempina. Myös turvalliset ja läheiset esikuvat ihmisistä, joille itselleen usko on tärkeä, voivat edustaa tällaista vahvistavaa pysyvyyttä. Ensimmäinen on se, miten avoimesti perheessä ylipäätään puhutaan. Osassa perheistä puhuminen on helppoa, avointa ja lämmintä, kun taas joissain perheissä tutkimushaastattelumme on ensimmäinen kerta, kun perhe ikinä puhuu uskontoon tai arvoihin liittyvistä kysymyksistä. Aineisto osoittaa mielenkiintoisella tavalla sen, että lähes kaikissa ikäluokissa on enemmän niitä, jotka suunnittelivat kasvattavansa lapsensa uskonnollisesti kuin niitä, jotka lopulta kertoivat kasvattaneensa, mikäli saivat lapsia. Yksi eittämättä liittyy epävarmuuteen. Jostain syystä ajatus jää monella aikomukseksi. Monessa suomalaiskodissa iltarukous on ollut tällainen rituaali. Tärkeää on myös, että uskonto linkittyy läheisyyteen ja turvallisuuteen niin perheissä kuin uskonnollisissa yhteisöissä. Siihen, ettei ole varma, mitä tehdä ja miten, ja siihen, ja siihen, ettei omasta mielestään ehkä tiedä riittävästi tai usko riittävän vahvasti. tulisi antaa mahdollisuus avoimesti pohtia, haastaa ja arvioida edeltävän sukupolven näkemyksiä, ajatuksia ja tapoja ja löytää oma tapansa elää uskoa todeksi. Käsitys suomalaisista juroina ja vaikenevina ei ole pelkästään myytti, vaan myös tutkimusaineistomme osoittaa suomalaisille perheille olevan ominaista tietynlainen vaikenemisen kulttuuri. Nämä perheen yhteiset keskustelut eivät ainoastaan ole tuottaneet On tärkeää, että uskonto linkittyy läheisyyteen ja turvallisuuteen niin perheissä kuin uskonnollisissa yhteisöissä. Jokaiselle sukupolvelle Miten tukea perheitä uskontokasvatuksessa. Uskonnon tulisi olla myös jotain muuta kuin jämähtänyttä ja staattista, sellaista, jota ei saa kyseenalaistaa. Tutkijalle muutos on aina hetken aikaa jotain jännittävää ja kiinnostavaa seurata, mutta sen jälkeen, kun muutoksesta on tullut jollain tavoin pysyvä ilmiö, innostus laimenee. Tämä on suuri mahdollisuus. 13 Teema aineistoa siitä, mitä perheen jäsenet puhuvat, vaan isossa roolissa keskusteluissa on se, miten perheenjäsenet keskenään puhuvat. Osin tästä apatiasta lähti liikkeelle myös kansainvälinen tutkimushankkeemme perheiden uskonnollisesta perinteensiirrosta ja sukupolvien välisestä jatkuvuudesta ja muutoksesta. Silloin monen voi olla helpompi olla tekemättä tai sanomatta mitään. Se, ettei uskosta tarvitsekaan tietää, vaan enemmin pyrkiä ennemmin siihen, että hyväksymme uskon keskeneräisyyden ja uskallamme etsiä, kysellä ja puhua myös uskon epävarmuudesta.. Mitä perheissä on tapahtunut ja tapahtumassa. KATI TERVO-NIEMELÄ Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Alaspäin menevät tilastoluvut kirkkoon kuuluvien määrässä, kirkollisesti vihittyjen tai kastettujen osuudessa ja nuorten aikuisten uskonnollisuudessa herättää ajoittain lievää apatiaa siitä, mihin suuntaan uskonnollisuus Suomessa on oikein menossa. Neljänneksi uskonnollisuuteen tulisi liittyä myös sekä henkilökohtaisesti koettuja tunnekokemuksia että jotain pysyvää ja toistuvaa, jotain sellaista, joka pysyy, vaikka oma usko olisi alamaissa. Tutkimusaineiston pohjalta olemme hahmottaneet neljä aluetta, jotka perheessä keskeisesti vaikuttavat siihen, miten arvot ja uskonnollisuus arvot siirtyvät perheessä sukupolvelta toiselle. Myös uskonnollisten yhteisöjen tärkein tunneviesti tulisi olla turvallisuus ja läheisyys: ”Täällä uskallan olla sellainen kuin olen.” Kolmas tärkeä tekijä on, että uskonto linkittyy joustavuuteen ja dynaamisuuteen. Olemme keränneet tutkimusaineistoa viidestä uskonnolliselta taustaltaan erilaisesta maasta: Suomesta, Saksasta, Italiasta, Kanadasta ja Unkarista. Usein haastattelut paljastavat myös kipeitä asioita, joista perheessä ei ole uskallettu puhua avoimesti. Tässä pienikin rohkaiseminen voi olla merkittävää. Tämän taustalla on monia tekijöitä. Olemme sekä keränneet ison määrällisen aineiston (N=8402) että tehneet kaikissa maissa laajoja perhehaastatteluja, joihin on osallistunut jokaisesta perheestä edustajia sekä nuorten, vanhempien että isovanhempien sukupolvesta. Miten uskonnollisuus muuttuu ja mikä rakentaa tai estää jatkuvuutta perheissä
Lisäksi validoinnin yhteydessä nousi esille sellaisia näkökulmia, joita emme itse olleet tulleet ajatelleeksi.” Timantit testiin vauhdilla ”Näin palvelumuotoilijan näkökulmasta on ollut ilo huomata, että kirkon piirissä ollaan todella innostuneita palvelumuotoilusta. Miten siis brändätä paketiksi se, mitä seurakunta tuo tullessaan vaikkapa kohtaamispaikkaverkostoon. Myös sen synnyssä aihiot ja äänensävy mietittiin ensin kevyesti työryhmässä ja vietiin sitten välittömästi kentälle testattavaksi”, Treuthardt selittää. Niinpä ryhmä halusi luoda aineistoa, joka toimisi kaikissa seurakunnissa ja jota voisi muokata omien tarpeiden pohjalta. ”Eli miten voimme olla rakentamassa uutta kohtaamispaikkaa muiden toimijoiden kanssa. ”Tässä vaiheessa minut pyydettiin mukaan ja ryhdyimme pohtimaan seurakuntien palvelun ydintä. Mietimme ensin olemassa olevan palvelun ydintä, vahvuuksiamme ja mitä tulisi kehittää”, kertoo palvelumuotoilija Claudia Treuthardt. Antropologinen lähestymistapa on tuttua työntekijöille ja he ovat kiinnostuneita ihmisistä ja ihmisyydestä. TEEMA tarvitsevansa näkyvyyteen ja yhteistyöverkostojen luomiseen apuvälineitä. Kehittämisryhmä koki tärkeäksi pitää kaiken aikaa mielessä seurakuntien resurssit, jotka vaihtelevat suuresti esimerkiksi materiaalin tuottamisen suhteen. ”Seurakuntia on jo vuosia kutsuttu tekemään yhteistyötä perhetoimijoiden verkostossa ja monilla paikkakunnilla sitä on jo tehtykin. Kysymystä lähdettiin selvittämään palvelumuotoilun keinoin. Tai onko seurakunnalla jo sellaista toimintaa, joka voisi linkittyä perhekeskusverkostoon ja toimia kohtaamispaikkana kaikenlaisille perheille?” Seurakuntien tulisi Aitlahden mielestä osata hyödyntää se voima, joka perustuu niiden yhä suureen määrään, levinneisyyteen ja työntekijöiden ammattitaitoon. ”Saadun palautteen pohjalta pudotettiin pois vähemmän toimivat vaihtoehdot ja tuotettiin lisää niitä, jotka puhuttelivat kohderyhmää. Moniin perhekeskuksiin on luotu avoimia kohtaamispaikkoja, joiden tavoitteena on esimerkiksi vähentää yksinäisyyttä sekä tukea vanhemmuutta ja yhteisöllisyyttä. Aitlahden mukaan kirkossa on toisaalta totuttu siihen, että asioita suunnitellaan ja pohditaan pitkään. Palvelumuotoilussa on syvimmillään kyse juuri siitä”, Treuthardt sanoo. Esimerkiksi kaikki tietävät millainen R-kioski on ja mitä MLL tarjoaa. Miltä pohjalta seurakunta toimii, kohtaa perheitä ja vahvistaa osaltaan niiden hyvinvointia. Nyt lähdimme miettimään, mitä kaikkea yhteistyö voisi tarkoittaa.”, kertoo STEP-kouluttaja Kaisa Aitlahti, joka on ollut mukana kehittämässä seurakuntien kohtaamispaikkatoimintaa. 14 Teema TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Tuomisina toivoa, iloa ja osallisuutta Mikä rooli seurakunnilla on perhekeskusten kohtaamispaikoissa. ”Yhtenä tuloksena oli some-paketti, jossa viestittiin kiteytettyjä arvolupauksia. Seurakunnat ovatkin kertoneet
15 Teema TEEMA STEP-kouluttaja Kaisa Aitlahti (vas.) on ollut mukana kehittämässä seurakuntien kohtaamispaikkatoimintaa. ”Tässä vaiheessa minut pyydettiin mukaan ja ryhdyimme pohtimaan seurakuntien palvelun ydintä", kertoo palvelumuotoilija Claudia Treuthardt.. Alkuun pohdittiin, miten brändätä paketiksi se, mitä seurakunta tuo tullessaan vaikkapa kohtaamispaikkaverkostoon. Kysyttiin myös, miltä pohjalta seurakunta toimii, kohtaa perheitä ja vahvistaa osaltaan niiden hyvinvointia
”Meillä ei ole fyysistä tilaa, joka kokoaa monia eri toimijoita, mutta muuten yhteistyö toimii kunnassa hyvin ja mutkattomasti. ”Lisäksi vastaajille oli tärkeää vertaisuus, akkujen lataaminen, tuki jaksamiseen sekä leikkikaverit lapsille ja keskustelukaverit aikuisille. Ja ne perheet, joiden kanssa juttelin tämänhetkisestä toiminnasta, kertoivat myös hengellisyyden olevan heille tärkeää.” Koska osalle on iso kynnys osallistua seurakunnan toimintaan, Imatralla on pohdittu mahdollisuutta avata yhteistyökumppanin kanssa matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa tärkeintä olisi tulla paikalle ja ehkä tutustua seurakunnan työntekijöihin. 16 Teema Tälle "design sprintille" taas oli tyypillistä ajallisesti hyvin lyhytkestoiset kokoontumiset. Tunnemme toisemme. Työryhmässä pohdittiin paljon sitä, miten testaamisesta, validioinnista ja palautteen kyselystä voitaisiin luoda jatkuvaa. Polku-toimintamallihan kutsuu samantyyppiseen toimintaan – että suunnitellaan ja ideoidaan avoimesti”, Aitlahti sanoo. ”On aina helppo tulla yhteen ja jakaa ajatuksia, mutta tarvitaan joku poimimaan esiin ne kirkkaimmat timantit, jotta homma etenee.” Treuthardt muistuttaa, että palvelumuotoiluprosessi on ollut myös TEEMA kulttuurin kehittämistä. ”Kyse voi olla joskus niinkin pienistä asioista kuin että mitä kokataan tai askarrellaan ensi kerralla. Niitä tärkeämpää on kuitenkin pyrkiä lisäämään ymmärrystä siitä, minkälaista arvoa asiakkaalle voidaan luoda. ”Sen kautta ihmiset uskaltautuisivat ehkä myöhemmin mukaan seurakunnan perinteiseen toimintaan – kerhoihin ja kahviloihin.”. Tietenkin iso fyysinen kohtaamispaikka olisi ihannetilanne”, sanoo Imatran seurakunnan varhaiskasvatuksen työalajohtaja Pirjo Tiippana. Ne helpottavat myös työn suunnittelua ja toteutusta. Näin kaikki tietävät, mistä on kyse. Tiippana kokee tärkeänä saada kohtaamispaikkayhteistyöhön valtakunnalliset suuntaviivat, joiden puitteissa toimia. Mutta Claudia osasi johdattaa meitä kysymysten ja pohjien kautta eteenpäin.” ”Välillä kaivettiin tietoa esiin ja oltiin avoimia kaikille vaihtoehdoille. ”Yllätyin siitä, että tärkeimmäksi asiaksi nousi kotoisuus: miten ihminen otetaan vastaan, millainen ilmapiiri kohtaamispaikkaan muodostuu ja millaista sisältöä siellä on. ”Projektin myötä tuli esiin, miten tärkeää seurakuntalaisille ja myös työntekijöille oli tulla kuulluksi. Tätä kohti päästään parhaiten osallistamalla kohderyhmät prosessiin IMATRALAISILLE TÄRKEINTÄ ON KOTOISUUS Imatralla perhekeskus on tällä hetkellä virtuaalinen. Aitlahti korostaa palvelusuunnittelijan roolin merkitystä. Sitten pidettiin pieni tauko ja tehtiin yhteenveto, minkä jälkeen puristettiin esiin tavoitellut asiat ja testattiin ne heti. ”Kirkon näkökulmasta näytti ensin siltä, ettei tässä ehditä saada mitään aikaan. Niiden avulla löytyi helposti toiminta, johon ihmiset halusivat osallistua. Perheiden tulisi samaten tietää, millaista toimintaa kohtaamispaikat tarjoavat – olivatpa ne missä päin Suomea tahansa.” Tiippana kiittää kohtaamispaikkatoimintaan luotua visuaalista ilmettä. Palautetta tuli paljon, mikä antoi meille valtavan määrän lisää ideoita”, Treuthardt kertoo. Seurakunta on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani ja palveluohjaus toimii puolin ja toisin. Palvelumuotoilussa riittää Treuthardtin mukaan työkaluja vaikka millä mitalla. Ja miten ammattitaitoiset työntekijät ohjaavat keskustelua niin, että ihmisen on hyvä olla ja hän kokee olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on”, Tiippana kertoo. ”Oikeaan suuntaan on helpompi mennä, kun kaikilla on selkeä kuva yhteisistä päämääristä. Brändiin liittyvät kuvat olivat myös imatralaisperheille suunnatun kyselyn mielestä kivat, raikkaat ja mieleenpainuvat. Kyselyssä perheet esittivät myös toiveensa kohtaamispaikkatoiminnan suhteen. Ihmisten osallisuus perustuu siihen, että he pääsevät itse suunnittelemaan itseään koskettavaa palvelua”, Treuthardt kertoo. Jollakin on oltava vastuu siitä, että asiat etenevät
Suunnitelmien mukaan MLL ja seurakunta alkaisivat pyörittää kohtaamispaikkatoimintaa ja kunnan eri alojen työntekijät jalkautuisivat sinne. Toivottavasti seurakunnissa jatketaan keskustelua siitä, mitä ilo, toivo tai osallisuus merkitsevät perheille.” Avointa toimintaa on ollut seurakunnissa jo pitkään. Ja samaten jokainen ihminen ja perhe on ilo – kuten myös tilaisuus olla yhdessä ja elämän surkeidenkin asioiden jakaminen. ”Toivon erityisesti, että saamme kohtaamispaikkayhteistyön myötä seurakunnan toimintaan mukaan uusia perheitä ja että toimintamme tulee entistä näkyvämmiksi kunnan alueella.” Seurakunnan työntekijät kohtaavat varhaiskasvatuksessa paljon perheitä, joilla on myös erityisen tuen tarvetta. Vahvana vaihtoehtona on käyttää kohtaamispaikkatoiminnassa seurakunnan tiloja, mikä ilahduttaa Sainea. Aitlahti painottaa, että siitä on osattava erottaa perhekeskukseen linkittyvä toiminta. Treuthardt muistuttaa, että kyseessä on jatkuva prosessi. TEEMA. ”Toukokuussa on tulossa kaksi työpajaa, joista toisessa työstetään avoimen kohtaamispaikan palvelulupausta. ” Vihdissä on tehty parikin kartoitusta siitä, mitä kuntalaiset kaipaisivat kohtaamispaikkatoiminnalta. Minkälaista lisäarvoa verkostoitumisessa on ammatillisen kehityksen tai vaikkapa työn motivaation kannalta?” Vankasti toivon ja ilon puolella Kohtaamispaikka-yhteistyön suunnittelu ei ole vielä maalissa. Sitä kautta voimme avata muillekin toimijoille, mitä haluamme tuoda ja mitä annettavaa meillä on”, Aitlahti sanoo. ”Suunnittelemme parhaillaan, mitä teemme syksyllä yhdessä, missä tiloissa ja minkälaisella porukalla. Olemme huomanneet, että voimme tehdä joitakin asioita vielä selkeämmin yhdessä. ”Esiin nousivat keskustelu, kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen, vertaistuki, kontaktit sekä aikuisille että lapsille ja eri ikäisten ihmisten välinen kohtaaminen – eli aivan samat asiat, joihin pyrimme seurakunnankin toiminnassa.” sekä testaamalla ja validoimalla sen aikana syntyneitä ideoita ja ajatuksia systemaattisesti. Sitä kautta ihmiset löytäisivät apua ja tukea, jota seurakunta ei pysty tarjoamaan. Lopulta päädyttiin toivoon, iloon ja osallisuuteen. Myös seurakunnan tekemän ammatillisen työn merkitys on ymmärretty”, Saine sanoo. Hyvät arvot auttavat Aitlahden mukaan silloin, kun toiminnassa on tehtävä valintoja: lisääkö tämä asia toivoa vai saattaako se tuoda joillekin perheille epätoivoa. Vihdin perhekeskuksella ei ole riittävän isoa tilaa yhteiselle toiminnalle. Eli kohta alkaa tapahtua!” Saine kertoo. ”Prosessin aikana vahvistui se, että vaikka toiminta on suunnattu kaikille, meidän ei toisaalta tarvitse piilottaa hengellistä taustaamme”, Treuthardt sanoo. Se on se raamatullinen pilkahdus toiminnassa. 17 Teema VIHDISSÄ ALKAA TAPAHTUA! Vihdissä on meneillään pilottikokeilu osana Länsi-Uudenmaan Sote-alueen kohtaamispaikkatoiminnan kehittämistä. “Me lähdimme liikkeelle pohtimalla ensin työryhmässä palvelukortin avulla perhekeskusten kohtaamispaikkojen vahvuuksia ja heikkouksia, kohderyhmiä, omaa palvelua ja kuinka sitä voisi kehittää”, Treuthardt selittää. ”Avoimen kohtaamispaikan ideana on se, että se on kaikista katsomuksista tuleville lapsille ja perheille hyvä ja turvallinen paikka. Sitä luotsaavaan työryhmään kuuluu edustajia kunnasta, Perusturvakuntayhtymä Karviaisesta, Mieli ry:stä, MLL:stä sekä Vihdin seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Lotta Saine. ”Toivottavasti meillä on yhteistyön myötä parempi valmius ohjata heitä eteenpäin. ”Prosessin myötä olemme löytäneet entistä paremmin muut perheiden hyväksi työskentelevät vihtiläiset toimijat ja nähneet niiden volyymin. ”Kohtaamispaikassa lähtökohtana on siis moninaisuus kun taas esimerkiksi pyhäkoulussa lähtökohta on ennemminkin juuri kristillisen uskon tutkiminen.” Työryhmä mietti alkuun, mikä hengellisyyden osuus on toiminnassa ja kuinka siihen suhtaudutaan eri tahoilla. ”Meidän pitää olla aina toivon puolella, joka on luonnollisesti kristillinen perusasenne elämään. Sujuva monen suuntainen palveluohjaus on kaikkien etu. Työryhmässä on myös mietitty, mihin arvoihin sitoutumalla seurakunnat voivat liittyä kohtaamispaikan toimintaideologiaan. ”Haluamme viestittää, että täällä voi puhua kaikesta ja että haluamme olla rohkea kumppani aikuisen ja lapsen rinnalla pohtimassa elämään ja katsomukseen liittyviä kysymyksiä”, Aitlahti kuvaa. Perheiden palvelukokemuksen lisäksi koimme tärkeäksi miettiä, mitä yhteistyö tuo seurakunnan työntekijälle. Siellä ei ohjata siihen, että juuri kristillinen elämäntapa on oikea vaan kuullaan avoimesti perheiden elämänkysymyksiä”, Aitlahti selittää. Siihen kiteytyy se, mitä perhe saa tullessaan meille. ”Otimme hyvin nopeasti mukaan suunnitteluun palvelun kohderyhmiä: lapsiperheitä, seurakunnan työntekijöitä ja THL:n edustajan
Aika rakentaa yhteyksiä ”On ollut hienoa nähdä, miten innoissaan työryhmä on ollut ensimmäisestä design sprintistä* ja millaisia keskusteluja olemme käyneet perusasioista: mitä ollaan, luvataan ja halutaan”, Treuthardt sanoo. ”Yhteiset arvot, ilme ja kehitteillä oleva palvelulupaus auttavat työntekijöitä kohtaamaan uusia yhteistyökumppaneita ja kertomaan, millainen toimija me tällä alueella olemme”, Aitlahti selittää. Sitä ei siis voi käyttää esimerkiksi perhemessun markkinointiin”, Aitlahti sanoo. Se tulee niissä enemmän sitä kautta, miten kohtaamme ihmisen, osoitamme kunnioitusta häntä kohtaan ja iloitsemme, kun hän saapuu paikalle toisenkin kerran”, Aitlahti sanoo. ”Ilme on niin kutsuva, että sitä tekisi mieli käyttää kaikessa toiminnassa. Aitlahti huomauttaa, että kohtaamispaikkojen yleiset tavoitteet menevät mainiosti yksiin seurakunnan perustehtävien kanssa. Kun tunnet koko kentän, tiedät mihin ohjata ihmisen tarvittaessa”, Treuthardt sanoo. Kohtaamispaikoissa nekin ihmiset, jotka eivät tietoisesti hakeudu seurakunnan järjestämään toimintaan, pääsevät kosketuksiin seurakunnan työntekijöiden ja muiden jäsenten kanssa. ”Arvioimme esimerkiksi sitä, miten osallisuus ja yhteisöllisyys ovat toteutuneet: miten ihminen otetaan vastaan ja kuinka voimme rohkaista ihmisiä kohtaamaan toisensa ja jakamaan vertaistukea. 18 Me tekijät Me tekijät 18 Ilmeen kautta osaksi kokonaisuutta Seurakuntien kohtaamispaikka-yhteistyöhön luotu brändi kattaa arvojen lisäksi ilmeen, someviestinnän sekä sopimusja arviointipohjat. Mietimme silloin, millä tavoin voimme välillä pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme tehneet ja miten asiat ovat sujuneet”, Aitlahti sanoo ja huomauttaa, että palvelumuotoiluprosessi on kehä, jossa opittu nivoutuu osaksi sitä, mitä tulevaisuudessa rakentuu. ”Mutta meidän täytyy miettiä tarkoin, mitä kristillisyys kohtaamispaikoissa merkitsee. ”Yhteistyön kautta voimme vahvistaa toivon näkökulmaa niissäkin perheissä, joita emme ehkä ikinä kohtaa sunnuntaimessussa.” TEEMA ”Arvioimme esimerkiksi sitä, miten osallisuus ja yhteisöllisyys ovat toteutuneet: miten ihminen otetaan vastaan ja kuinka voimme rohkaista ihmisiä kohtaamaan toisensa ja jakamaan vertaistukea. Ammattilaisten rooli on tässä merkittävä.” Ilmeen värit ammennettiin perhekeskusten ilmeestä. Jos he kaipaavat myöhemmin seurakunnan tarjontaa, heidän on helpompi löytää sen äärelle. Ammattilaisten rooli on tässä merkittävä”, Aitlahti sanoo.. ”Halusimmekin tavoitella yhden luukun taktiikkaa. Sopimukset taas liittyvät siihen, mistä seurakuntien on tärkeä sopia yhdessä eri toimijoiden kanssa: miten kukakin on mukana ja mitä resursseja, aikatauluja ja vastuita kullakin on. Mutta se liittyy nimenomaan avoimeen toimintaan, joka linkittyy perhekeskukseen. Someviestintään liittyvät materiaalit ovat jo valmiita ja seurakuntien käytettävissä. ”Vaikka meillä ei ole esimerkiksi erillistä rukoushetkeä, kristinusko elää tavassamme toimia – että kuljemme ihmisten rinnalla ja tarjoamme heille vaikka kupin kahvia.” Aitlahden mielestä seuraavaksi olisi tärkeintä, että mahdollisimman monet seurakunnat saisivat luotua yhteyksiä muihin alueen toimijoihin ja pääsisivät rakentamaan kohtaamispaikkoja. ”Toinen toukokuun työpaja liittyy arviointiin. Työryhmä päätyi siihen, että seurakunnat nivoutuvat sen suhteen osaksi kokonaisuutta. Hän painottaa, että kirkko elää ihmisten keskellä
s. Sivut 28–30.. 20 Päkä ja Pulmu vinkkaavat Seinäjoella s. Olennainen kysymys on tunnistaa ja hyväksyä tämä muutos ja lähteä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin, sanoo Puijon seurakunnan vt. 32 Papin päiväkirjasta: Uskon digiloikka KUVA Markus Aspegren "Olemme jo kauan sitten ohittaneet sen pisteen, jossa ajattelimme koronan jälkeen palaavamme normaaliin. 19 Me tekijät Me tekijät 19 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 26 Aino-Elina Kilpeläinen teki väitöskirjan kirkon varhaiskasvatuksesta s. kirkkoherra Elina Knuuttila 7 kysymystä -palstalla. Ehkä erilaisista asioista on tullut heille tärkeitä. Kahdessa vuodessa maailma on muuttunut paljon ja ihmiset rakentaneet elämäänsä ja arkeaan uudella tavalla
Idea Päkän ja Pulmun vinkkien aktiivisempaan käyttöön lähti pedagogiikkaan keskittyvästä oppisopimuskoulutuksesta. Kuvassa kehittämisryhmän lastenohjaajat, takana vasemmalta Liisa Hakkinen, Päivi Kaunisto sekä Pia Lång ja edessä Elina Heinämäki vierellään varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Kuortti. 20 Me tekijät Me tekijät 20 TEKSTI Hilkka Kuortti KUVA Sarah Senf Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen johtaja Seinäjoen seurakunnasta. Kuvasta puuttuvat lastenohjaajat Sisko-Hannele Kangaskoski ja Pauliina Viertola.. Päkä ja Pulmu vinkkaavat Seinäjoella Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatus hyödyntää Päkän ja Pulmun vinkkejä monipuolisesti. ME TEKIJÄT Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatus hyödyntää Päkän ja Pulmun vinkkejä toiminnassa
Sitä opettelemme tässä samalla. ”Opiskelujemme edetessä on ollut ilo huomata, kuinka hyviä me olemme, mutta myös ’sen vanhan’ tuttuus ja helppous, mikä meitä kuitenkin viehättää. Toimivatko sisällöt myös vapaaehtoistyössä – vai nimenomaan siellä. ”Päkän ja Pulmun vinkit -lehti on täynnä tekemistä ja oppimista, älynväläyksiä, mahtavia kertomuksia. Jonkin verran sitä on hyödynnetty joulupolkujen viestinnässä. Myöskään kertomukset eivät etene siten, miten me olemme tottuneet ne ottamaan. Pidimme myös siitä, että raamatunkertomuksia käytetään uudella tavalla ja käytössä on myös kertomuksia, joita ei aina perinteisesti ole käytetty. Perhekerhoihin suoraan ei ole kovin paljon materiaalia, mutta vinkkejä voi soveltaen käyttää monille ikäryhmille. Tällä hetkellä käytännön toteutuksissa sisältöjä poimitaan paljon muualtakin kuin Päkän ja Pulmun vinkeistä. Jos kertomus Nooasta ja valtavasta tulvasta ja jätti-isosta arkista lähtee elämään, niin miksipä ei koko kerho voisi olla arkki, johon tullaan monta kertaa. Meillä on erityisenä näkökulmana tänä vuonna lasten ja perheiden osallisuuden lisääminen toiminnan sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Joissakin ryhmissä niitä käytetään enemmän, joissakin vähemmän. Päkän ja Pulmun vinkkejä käytetään kaikessa ryhmätoiminnassa niin lasten kerhoissa kuin lasten ja aikuisten avoimessa toiminnassa. Mitä käytätte siinä rinnalla. Pidimme tämän kauden teemojen jaksotuksesta, joka ei ole aivan perinteinen. Lastenohjaajien kehittämisryhmä laati työkavereille motivaatiokirjeen, jolla haastettiin toteuttamaan uudenlaista pedagogiikkaa, jossa yhtenä innostajana olisi Päkän ja Pulmun vinkit. Uusia tapoja viedä vuotta eteenpäin. jouluja pääsiäisvaelluksia, värityskuvia, videoita ja muuta materiaalia. Kerho onkin arkissa, mahtavaa!” Elina Heinämäki toteaa. Mitä teemme, miten teemme ja miksi teemme. Tällä hetkellä se tapahtuu siten, että teeman vaihtuessa kokoonnumme tiimeissä ja keskustelemme Päkän ja Pulmun vinkkien teemoista. Miten pitkälle Päkä ja Pulmu palvelee kehittämisessä ja suunnittelussa. Ja kovasti innostavaa on ollut tutustua tulossa olevaan uuteen teemaan: jokaisen omat nostot on keskusteltu ja otettu yhteiseksi hyödyksi. Lastenkirkon sivuja hyödynnetään toiminnassa, käytetään mm. Kun tuli aika pohtia, millaisista aiheista lastenohjaajat tekevät opiskeluun liittyvät kehittämistehtävät, toiminnan sisällöt ja sisältöjen suunnittelu nousivat yhdeksi kehittämisen kohdaksi. Vaatiiko paljon soveltamista, ja miten pitkälle sisällöt toimivat sellaisenaan. Onko teillä kehittämisideoita tai toiveita tekijäryhmälle. Vinkkien otsikoissa olevat ikäryhmäjaottelut tuntuivat meillä jonkin verran turhilta, ehkä sitoivat liikaa tai sulkivat pois. Vapaaehtoistyössä pyhäkouluissa on myös mahdollista käyttää Päkän ja Pulmun vinkkejä. Päkän ja Pulmun vinkkien avulla kehitämme työtä. MIten toivotte Päkän ja Pulmun palvelevan teitä jatkossa. Haasta itseäsi ja työkaveriasi”, kiteyttää lastenohjaaja Elina Heinämäki. Aiemmin meillä on ollut useita päällekkäisiä teemoja eri varhaiskasvatuksen toimintaryhmissä. QR-koodin takana olevat vinkit on otettu myös hyvin käyttöön. Päkän ja Pulmun teema on tuotu esiin somessa perheille tiedoksi. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Toteutimme koulutuksen koko varhaiskasvatuksen työalalla viime toimintakaudella yhteistyössä STEP-koulutuksen kanssa. Mietimme mennyttä teemaa ja sitä, miten se on toteutunut. Koko lehteä ei pysty hyödyntämään tällä kerhokaudella, vaan sinun on poimittava sieltä ne asiat, jotka palvelevat sinua ja sinun ryhmääsi”, sanoo Elina Heinämäki.. Lehteä ei pysty käyttämään ex tempore, vaan siihen pitää paneutua ja siitä täytyy keskustella työparin kanssa. Nyt päätimme, että kaikessa tekemisessämme olisi tällä kaudella sama, Päkän ja Pulmun vinkeistä lähtevä teema. Lehteä ei pysty lukemaan kerralla, siihen pitää palata aina vain uudestaan. Miten diginä toimiva Lastenkirkko kulkee tässä mukana. Esimerkiksi joulun aika jatkuu helmikuulle asti. Joten ole avoin, kokeile, erehdy, kysy apua, keskustele. Työntekijöiden omat ideapankit ja osallistujista nousevat kiinnostuksen kohteet ovat tärkeitä. Mietimme asiaa osallisuuden näkökulmasta ja ilmiöihin tarttumisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun ajatuksin. Joitakin ideoita on hyödynnetty muokaten myös päiväkotien katsomuskasvatusyhteistyössä sekä leireillä ja tapahtumissa. Seurakunnalla on oma graafinen ilme, jota noudatamme. Hyödynnättekö Päkän ja Pulmun graafista ilmettä varhaiskasvatuksen viestinnässä. Ja iloitse onnistumisesta ja jaa vinkkejä myös muille. ”Ennen kaikkea pitää antaa kerholaisille tilaa tehdä kerhosta heidän/ meidän kerho. Millä tavoin käytätte suunnitelmia. Missä kaikessa hyödynnätte Päkää ja Pulmua. Kerhoryhmillä on Päkä-pehmohahmot, jotka seikkailevat lasten kanssa. Jokainen työntekijä ja työpari ideoi ja soveltaa toimintaa lapsiryhmän ja osallistujien mukaan
Pyhäkoulua tuntuu vaivaavan sen harteille laskeutunut pöly. Hämmentävää kyllä, pölyä tuntui olevan enemmän asenteissa kuin itse pyhäkoulussa. Yritin asettua tavallisen vanhemman tai isovanhemman asemaan ja syötin sivuston hakukenttään sellaisia sanoja kuin lasten hengellinen elämä, kristillinen kasvatus, iltarukous ja pyhäkoulu. ME TEKIJÄT Hyödynnetään vahvan brändin voima!. Brändiasiantuntijat sanovat, että se on hyvä merkki. Siksi sitä koskevista mielikuvista kannattaa pyyhkiä pöly ja hyödyntää vahvan, tunnetun brändin voima. Tai tietävät, mikä se oli. Ryhmiä näytti kuitenkin olevan niin vähän, että vaikuttavuuden pinnallisuus oli helposti havaittavissa. Lasten hengellistä elämää ei seurakunnissa haun perusteella tuntunut olevan kuin pistemäisinä ilmiöinä. Pyhäkoululla tuntui satunnaisten haastattelujen perusteella olevan ongelmia. Pyhäkoulu sentään löytyi monesta seurakunnasta. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Pyyhitään pyhäkoulua koskevista mielikuvista pölyt Tein nopean kartoituksen, miten seurakunnat eri puolilla Suomea huolehtivat lasten hengellisestä elämästä. Kun kaikilla on pyhäkoulusta mielipide, kaikki myös tietävät, mikä se on. TEKSTI Kaisa Raittila KUVA Shutterstock Kirjailija Kaisa Rattila puhuu mielellään pyhäkoulun puolesta. Monet seurakunnat esittelivät päiväkerhojaan, iltapäiväkerhojaan ja leirejään. Pyhäkoulu tunnetaan. Lammastarra paimentaulussa on harvoja kokonaisia sukupolvia yhdistäviä liimattavia. Hän nosti arvioitavaksi neljä tunnettua pyhäkouluun liitettyä ongelmaa ja muotoili niihin myös ratkaisut. Lähteenä käytin seurakuntien nettisivuja. Mikään niistä ei kuitenkaan perinteisesti ole koko ikäluokalle avoin pyhäkoulun tapaan. Olen kerännyt niistä tärkeimmät ja ehdotuksiani ratkaisuksi
Pyhäkoulu on turvallinen paikka puhua uskosta ja sen puutteesta. ONGELMA 2 Hyviä ohjaajia on vaikea saada. Kysymykset tai vastaväitteet kuuluvat pyhäkouluun. 5. Aikana, joka korostaa Raamattua kiistakapulana, vanhempia saattaa arveluttaa Raamatun kertomusten korostaminen, vaikka ne olisivatkin osa pyhäkoulun aineistoa. Monelle perheelle sunnuntaiaamu on viikon ainoa yhteinen rauhallinen hetki kotona. RATKAISUEHDOTUS: 1. 2. Sellaisena se suuntautuu ainoastaan hevijuusereille. 3. Lapset rakastavat rutiineja mutta myös niiden rikkomista. Ehdota kuorolaiselle, että hän opettaa lapsille viisi hengellistä laulua tai virttä. On etuoikeus tarjota lapsen luontaiselle hengellisyydelle tilaa. Tarkista perheiden toiveet ja tarpeet. Pohdi lapsen kanssa. Tarkista, että hyödynnät ohjaajakandidaatin erityisosaamista. Olen kuullut pyhäkoulusta, jossa pikkutrampoliinit oli levitetty seinän viereen ja niiden eteen seinään oli teipattu kuvia. Lapset haluavat puuhaa, eivät hiljentymistä. Tarkista, että ohjaaja ymmärtää, mistä pyhäkoulussa on kyse. Tarkista, että pyhäkoulun markkinoinnissa korostuu turvallinen tila kysyä ja ihmetellä. 4. Moni oppi uutta. Teet suuren palveluksen perheille, jos kerran kaudessa järjestät vaikka vain yhden kerran pyhäkoulun, jossa opetellaan iltarukous. Tarkista mielesi tyyneys. 2. Tarkista, että ohjaajalla on pari. Ehdota liikuntaa harrastavalle nuorelle, että hän harjoittelee lasten kanssa jonkin liikuntamuodon tai pelin alkeet. Tarkista, ettet tarjoa ikuisuustehtävää. Kaikki muistivat kuvat. Valmista aineistoa ihmettelyn pohjaksi on osoitteessa lastenkirkko.fi. Heille saattaa olla tärkeintä, että heidän lapsensa oppii kristittyjen juhlat ja tavat, hengellisiä lauluja ja lastenvirsiä, rukouksia, jotka myöhemmin tulevat vastaan koulukirkoissa, ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa. Olemme kaikki hengellisiä. 4. Lopuksi hikiset lapset tasasivat hengitystään hiljaa lattialla, kunnes alkoivat jutella siitä, mitä olivat nähneet. 2. Tarkista asenteesi. Huolella läpi viety ohjelma ei ole tarpeen. Työmuotoa kehitetään jatkuvasti ja sen käyttöön on tarjolla erilaisia ilmaisia ja teologisesti turvallisia materiaaleja osoitteessa lastenkirkko.fi. 3. RATKAISUEHDOTUS: 1. Tarjoa mahdollisuutta muutaman kerran projektiin tai yhden pyhäkouluviikonlopun järjestämistalkoisiin. Se on elämänmittainen lahja.. Tarkista, että tunnistat pyhäkoulun arvon kristillisen tavan ja ymmärryksen ohentuessa. Tärkeintä on jättää lapsen omalle ajattelulle ja häntä askarruttaville asioille tilaa. Parannat mielikuvaa pyhäkoulusta puhumalla siitä hyvää. 2. Tarkista, että vanhemmat ymmärtävät pyhäkoulun paikaksi, jossa heidän uskontokasvatustaan tuetaan ja jossa lapsi oppii, miten kristittynä ollaan. Tarkista, etteivät kaavat ja suunnitelmat jäykistä tilannetta. 3. RATKAISUEHDOTUS: 1. Ehdota nikkarikerholaiselle, että hän rakentaa lasten kanssa jouluseimen. Ei sitä kuka tahansa uskalla pitää. Tarkista pyhäkoulun sisältö. Tarkista, että seurakuntasi pyhäkoulu on ajan tasalla. Se ei muodostu vastauksista vaan yhdessä pohdittavista kysymyksistä. Tarkista, ettei pyhäkoulu toteudu aina vain sunnuntaiaamuisin messun yhteydessä. Älä vastaa. RATKAISUEHDOTUS: 1. 23 Me tekijät Me tekijät 23 ONGELMA 1 Perheitä ei kiinnosta. ONGELMA 4 Pyhäkoulu on liian hengellinen, uskovaisten juttu. 3. Jokainen sai kysyä. ONGELMA 3 Pyhäkoulu on vanhentunut työmuoto. Upeaa, jos hänen parinsa on tehtävän tärkeyden ja tavoitteen sisäistänyt seurakunnan työntekijä. Tarkista, että olet huomioinut lasten liikkumisen tarpeen. Se on tärkeä pohja maailmankansalaisen uskontolukutaidolle. Lapsia ei tule. Arki-iltapäivän välipalapyhäkoulu tavoittaa eri kohderyhmiä. Trampoliinia vaihdettiin aina, kun nauhalta soitettu lastenvirsi katkesi
ISBN 9789523546462 Hinta 6,11 Päkä jatkaa puuhailujen parissa 6,11 € UUTUUS! Yhteiset hetket ovat parasta 14,00 € UUTUUS!. Tuoksusi hento ihana herättää päivään tähän. Tämän hurmaavan katselukirjan parissa on helppo rauhoittua nauttimaan vauva-arjen monista hetkistä. Tai vaikka vauvan kanssa tanssahdellessa. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Uudessa puuhakirjassa ihmetellään kasteen lahjaa monipuolisin puuhin; leikkien, värittäen, piirtäen, tarinoin. Hyväntuuliset lorut ja hellittelyohjeet ovat paikallaan muun muassa puettaessa, kylvetettäessä, jumpatessa ja ruokailun jälkeen. Se sopii myös seurakunnan kevätlahjaksi toiminnassa mukana oleville lapsille. Päkän puuhat kaste on mainio lahja kasteperheen isommille sisaruksille tai vähän vanhempana kastettavalle. 24 Me tekijät Me tekijät 24 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi ELINA PULLI, MATTI PIKKUJÄMSÄ (KUV.) Lorukylpy Ollaan tässä sylityksin keinahdellaan vähän. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. ISBN 9789523544666 Hinta 14,00 JOHANNA NORBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat kaste Lastenkirkon Päkä jatkaa puuhailujen parissa. Arjen askareissa toistuvat rytmit sekä äänen tuttu sointi luovat turvaa ja hyvää oloa vauvan elämään. Läheisyys, rakastava katse, lempeä kosketus ja yhteiset hetket ovat parasta, mitä vauvalle voi tarjota. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija
Samaan aikaan lapset viihtyivät lastenohjaajan ja isosten toteuttamassa ohjelmassa. Tällöin koko perhe osallistui seurakunnan järjestämälle parisuhdebrunssille. Jo yhden päivän kokemuksella he pääsivät vaikuttamaan. Hyväntuuliset lorut ja hellittelyohjeet ovat paikallaan muun muassa puettaessa, kylvetettäessä, jumpatessa ja ruokailun jälkeen. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Tekemisessä mukana voi olla mm. Uudessa puuhakirjassa ihmetellään kasteen lahjaa monipuolisin puuhin; leikkien, värittäen, piirtäen, tarinoin. Paikka oli heille tuttu muutaman viikon takaa. Suunnittelupalaverit pidetään webinaarina (Teams) keskiviikkona 11.5.2021 klo 13:00–14:30. Päkän puuhat kaste on mainio lahja kasteperheen isommille sisaruksille tai vähän vanhempana kastettavalle. ISBN 9789523546462 Hinta 6,11 Päkä jatkaa puuhailujen parissa 6,11 € UUTUUS! Yhteiset hetket ovat parasta 14,00 € UUTUUS! Kummipäivä on matalan kynnyksen tapahtuma, jonka tehtävänä on vahvistaa kummisuhdetta ja puhutella erityisesti nuoria aikuisia ja heidän kummilapsiaan. Yhteistyössä on siis voimaa. Hyvä tiedotuskanava seurakunnan toiminnalle on aktiivinen yhteys perhekeskusverkostoon: neuvolaan, kunnan perhepalveluihin ja järjestöihin. Brunssin yhteydessä vanhemmille oli tarjolla harjoituksia vuorovaikutuksesta sekä rakkaustalkkareiden ohjaama parisuhteen kuntokartoitus. jukka.jylhä@lastenjanuortenkeskus.fi. Tämä nuori perhe kertoi rohkaistuneensa osallistumiseen, kun olivat saaneet tiedon tapahtumasta sekä neuvolan että paikallisen someryhmän kautta. Perhekeskusyhteistyössä seurakunnilta toivotaan materiaalia ja toimintaa parisuhteen ennaltaehkäiseväksi tueksi. Ideana on, että seurakunnat tarjoavat monipuolista tekemistä kummin kanssa. Ei riitä, että kirkollisten ilmoitusten kahdella rivillä on kerrottu paikka ja aika. Valtakunnallinen Kummipäivä 5.6.2022 – liity verkostoon ja tule mukaan webinaariin 11.5.! WWW.KUMMINKAA.FI. Tärkeää on markkinoida ja tiedottaa. Kohtaamispaikat, iltaperhekerhot, askarteluillat, ulkoilutapahtumat, parisuhdetapahtumat ja perhetyön erilaiset uudet ideat saavat kiitosta osallistujilta. Valtakunnallinen vauvan päivä ”Ihmeelliset, ihanat vauvat” pe 30.9.2022 Ohjelmaa vauvaperheille kaikkialla Suomessa facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi ELINA PULLI, MATTI PIKKUJÄMSÄ (KUV.) Lorukylpy Ollaan tässä sylityksin keinahdellaan vähän. Se sopii myös seurakunnan kevätlahjaksi toiminnassa mukana oleville lapsille. ISBN 9789523544666 Hinta 14,00 JOHANNA NORBLAD, KAISA RAITTILA Päkän puuhat kaste Lastenkirkon Päkä jatkaa puuhailujen parissa. Kun seurakuntalaiset pääsevät itse ideoimaan, kehittämään ja toteuttamaan, myös sitoutuminen kasvaa. yrityskumppaneita, järjestöjä ja urheiluseuroja. Tärkeintä kristillistä kasvatusta on kummilapsen kanssa vietetty aika! Tule mukaan suunnittelemaan kesäkuun kummipäivää ja vaihtamaan ajatuksia päivän toteuttamisesta. Saat lisäksi runsaat materiaalit käyttöösi. Parisuhteen kuntokartoitus – Kangasalan seurakunnassa kehitetty toimintamuoto on innostanut mukaan monia uusia toimijoita. Näissä toiminnoissa keskeistä on osallisuuden ja arvioinnin merkitys. Moni perhe on epävarma myös siitä, saako seurakunnan toimintaa osallistua, jos ei ole seurakunnan jäsen tai lasta ei ole kastettu. Seurakunnille on tarjolla monia hyviä materiaaleja ja parisuhdetapahtumia voi hyvin toteuttaa myös vapaaehtoisten vertaisohjaajien kanssa. Koordinaattorina toimii Jukka Jylhä, jukka.jylha@lastenjanuortenkeskus.fi puh. Jos tulet ensimmäistä kertaa mukaan ja haluat liittyä verkostoomme, ilmoittaudu os. 0400 508 241. Läheisyys, rakastava katse, lempeä kosketus ja yhteiset hetket ovat parasta, mitä vauvalle voi tarjota. Kirkko kannustaa kaikkia kummeja osallistumaan kummipäivään kummilastensa kanssa ja muistuttaa, että kummin tärkeää tehtävää voi toteuttaa monella tavalla. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Tuoksusi hento ihana herättää päivään tähän. Samalla pääset kummipäivän Teams-alustalle ja voit osallistua yhteiseen keskusteluun. Arjen askareissa toistuvat rytmit sekä äänen tuttu sointi luovat turvaa ja hyvää oloa vauvan elämään. Kummipäivä koordinoi Lasten ja nuorten keskus sekä Kirkon kasvatusja perheasiat. Valtakunnallista kummipäivää juhlitaan seuraavan kerran sunnuntaina 5.6.2022. He saivat myös selkeän tiedon siitä, mitä oli tarjolla. Tämän hurmaavan katselukirjan parissa on helppo rauhoittua nauttimaan vauva-arjen monista hetkistä. TEKSTI Liisa Välilä Kirjoittaja on teologi, pappi ja psykoterapeutti, joka toimii tällä hetkellä asiantuntijana Kirkon kasvatusja perheasiat -yksikössä Kirkkohallituksessa. Näin kynnys osallistumiseen madaltui ja perhe oli tyytyväinen kokemukseensa. Mitä paremmin tunnemme toisemme, sitä rohkeammin innostumme myös toistemme toiminnasta. 25 Me tekijät Me tekijät 25 KIRKON TALOLTA Uudenlaista perhetoimintaa poikkeusolojen pyörteissä Nuori perhe saapuu seurakuntakeskuksen aulaan. Tapaamani nuori perhe oli tyytyväinen tarjotusta parisuhdepäivästä. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Uusi hieno konsepti on esim. Leikki-ikäiset lapset huutavat jo ovelta ”Me tultiin taas!”. Tai vaikka vauvan kanssa tanssahdellessa. Moni kaipaa lisätietoja siitä, kuka seurakunnan työntekijöistä ohjelmaa toteuttaa, mistä ovesta astutaan sisään, mihin voi jättää vaunut tai saappaat, onko tarjoilu maksutonta vai voiko ottaa mukaan omat eväät, onko tiloissa paikkaa vauvanhoitoon ja löytyykö mikroaaltouuni ruoan lämmittämiseen. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin he saapuivat mukaan tiimiin suunnittelemaan seurakunnan parisuhdetoimintaa yhdessä muiden vapaaehtoisten parien kanssa. Oli ilo tulla myös uudelleen! Useassa seurakunnassa on ideoitu uudenlaista perhetoimintaa poikkeusolojen jälkeen
Väitöskirja ”Lintu emon siiven alla”: kirkkotilassa järjestettävä vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa liittyy erityisesti kirkon vauvamusiikkitoimintaan, mutta tulokset soveltuvat laajemminkin kirkon varhaiskasvatuksen tarkasteluun. Esimerkiksi kaiku ja valo ovat toisenlaiset kuin muualla. Vastaväittäjänä oli Tukholman yliopiston varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto ja kustoksena Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani ja uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen. Se on erityinen ja monipuolinen tila. Kun toimintaa järjestetään usean viikon ajan kirkkotilassa, tulee tila tutummaksi ja turvallisemmaksi sekä lapsille että aikuisille. Seurakunnassa on hyvä jutella etukäteen kirkkotilan käyttämisestä ja pohtia, miten juuri kyseistä kirkkoa voisi lasten kanssa käyttää. Toimintaa järjestetään periodimuotoisena kirkkotilassa, ja siellä lauletaan paljon virsiä. Etukäteen voidaan jutella esimerkiksi siitä, missä voi vaihtaa vaipan tai mihin voi istahtaa imettämään. Kirkkotilaa käytetään harvemmin. 26 Me tekijät Me tekijät 26 ME TEKIJÄT Ensimmäinen väitöskirja kirkon varhaiskasvatuksesta Seurakunnissa tehdään laajaa kasvatustyötä pienten lasten parissa, mutta sitä ei ole paljoa tutkittu. Tanskassa on järjestetty babysalmesang-vauvamusiikkitoimintaa jo vuosituhannen vaihteesta asti. On tärkeää, että vanhempia rohkaistaan ja tuetaan kirkkotilaan tutustumisessa. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on pitempi ja monipuolisempi musiikkitoiminnan perinne. Vuonna 2019 ilmestyneessä Virsimuskari-kirjasta löytyy ideoita, miten kirkkotilaan ja virsiperinteeseen voi tutustua myös isompien lasten kanssa toiminnallisesti ja kokemuksellisesti. Viimeisen kahden vuoden aikana monet lapset eivät ole päässeet kirkkotilaan lainkaan, joten seurakunnissa on syytä pohtia, miten taaperoja leikki-ikäiset lapset pääsevät tutustumaan kirkkotilaan ja kristilliseen musiikkiin. TEKSTI TT Aino-Elina Kilpeläinen KUVA Suvi Sievilä Kirkkotila varhaiskasvatustoiminnan paikkana Väitöskirjassani tutkin vauvamusiikkitoimintaa, joka pidettiin kirkkotilassa. Mitä jos vauvan tulee nälkä tai hän itkee. Täällä muskarit järjestetään useimmiten kerhotiloissa tai seurakuntasaleissa. Tanskan esimerkki rohkaisee pohtimaan, voisiko kirkkotilaa käyttää lasten kanssa enemmän myös Suomessa. Kirkkotila voi tuntua erityiseltä myös toimintaan osallistuvista aikuisista. Aino-Elina Kilpeläinen puolusti väitöskirjaansa 18.2.2022 Helsingin yliopistossa. Kuva: Pinja-Liisa Kujanpää Väitöskirjan aineistot on kerätty ennen koronapandemiaa. Tanskan muskarissa kirkkotilaa käytettiin hyvin rohkeasti: äidit istuivat vauvojen kanssa myös alttarikaiteen sisäpuolella ja vauvat pääsivät tutkimaan kastemaljaa, jossa oli vettä. Väitöskirjatutkimuksessani huomasin, että kirkkotila on mahdollinen paikka jo ihan pienten lasten toimintaan. Lasten ja nuorten keskuksen kouluttaja Aino-Elina Kilpeläinen teki ensimmäisen suomalaisen väitöskirjan kirkon varhaiskasvatuksesta. Kirkkohetken jälkeen on mahdollisuus kahvitteluun ja seurusteluun esimerkiksi seurakuntasalissa. Tässä jutussa hän esittelee väitöskirjansa keskeisiä löytöjä. INFO. Aluksi aikuista voi myös jännittää olla lapsen kanssa kirkkotilassa
Myös suhteen luominen omaan itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja Jumalaan ovat osa spirituaalista ulottuvuutta. Kasvatuksen tavoitteena ei ole aiEnsimmäinen väitöskirja kirkon varhaiskasvatuksesta Varhaisiän uskontokasvatus on rituaali-, spiritualiteettija kulttuuriperintökasvatusta. Virsimuskari. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Varhaisiän uskontokasvatus Spiritualiteettikasvatus Kulttuuriperintökasvatus Rituaalikasvatus Yhteisö Yksilö Sisältö Kilpeläinen, A-E (2022). vamusiikkitoiminta ei ole perinteistä puheella opettamista, vaan kasvatus tapahtuu laulamalla, liikkumalla, katselemalla ja kuuntelemalla kirkkotilassa. "Lintu emon siiven alla": kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa. Miten voisi hyödyntää erilaisia seurakunnan rakennuksia. Musiikki tarjoaa esimerkiksi kauneuden kokemuksia. Aineetonta kulttuuriperintöä puolestaan ovat virret ja rituaalit. Näistä rituaalikasvatus liittyy uskonnon yhteisöllisen ja rituaalisen ulottuvuuden opettamiseen ja oppimiseen. Rituaalisia asioita ovat esimerkiksi virsilaulu, Isä meidän -rukous tai rituaalinomainen, toistuva toiminta. Varhaisiän uskontokasvatus on rituaali-, spiritualiteettija kulttuuriperintökasvatusta Väitöskirjassani jäsensin varhaisiän uskontokasvatusta kolmen näkökulman kautta. Esimerkiksi vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen on tärkeää sekä uskonnollisen että kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. LÄHTEET Kilpeläinen, Aino-Elina (2022). Ne ovat rituaalikasvatus, spiritualiteettikasvatus ja kulttuuriperintökasvatus. Ne voivat vaikuttaa jopa lapsen myöhempään jumalakuvaan. • Kokemuksellisuus ja kehollisuus: Miten kristinuskoon voidaan tutustua kehollisesti ja kokemuksellisesti. Onko tilassa lapsille riittävästi tutkittavaa. • Vuorovaikutuksellisuus: Kasvatus on tavoitteellista vuorovaikutusta. Lasten keskus. Varhaiset vuorovaikutuskokemukset erityisesti oman vanhemman kanssa ovat hyvin merkityksellisiä lapsen kehitykselle. Missä paikassa varhaiskasvatustoiminta järjestetään. Kirkkotilassa toteutettava vaunoastaan opettaa kristinuskoa, vaan tarjota tukea kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Jo vauvaikäisille on mahdollista järjestää toimintaa, jossa tutustutaan kristilliseen kulttuuariperintöön ikätasoisesti ja moniaistillisesti. Kirkon ovet auki lapsille! "Toivon, että väitöskirjani tulokset voivat rohkaista näkemään, miten merkityksellistä kirkon kasvatustyö kaikkien pienempien parissa on. Spiritualiteettikasvatus liittyy uskontokasvatuksen yksilölliseen ja kokemukselliseen puoleen: yksilön kokemuksiin, aistimuksiin, ajatuksiin, kysymyksiin ja ihmettelyyn. Helsingin yliopisto. • Kokonaisvaltaisuus: Miten kirkon järjestämä toiminta voi tukea lapsen kasvua ja hyvinvointia. • Materiaalisuus: Materiaalisella eli aineellisella ulottuvuudella on kasvatuksessa tärkeä rooli. Kirkon varhaiskasvatuksen ulottuvuuksia Vauvamusiikkitoiminnan tutkimuksesta nousee ulottuvuuksia, joita voi laajemmin soveltaa kirkon varhaiskasvatuksen tarkasteluun ja kehittämiseen. Aineellista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi kirkkotila ja sen esineistö. ”Lintu emon siiven alla”: kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa. Aikuisilla on suuri vastuu siitä, minkä kulttuuristen asioiden kanssa lapset pääsevät kosketuksiin. Musiikki liittyy laajasti varhaisiän uskontokasvatukseen: rituaalisuuteen, spiritualiteettiin ja kulttuuriperintöön. Laulaminen on rituaalista toimintaa. • Musiikillisuus: Musiikilla on tärkeä rooli kirkon varhaiskasvatuksessa. Miten lapsi pääsee osalliseksi omasta kulttuuriperinnöstään, esimerkiksi kirkkotilasta tai virsiperinnöstä. Miten tuetaan vanhemman suhdetta lapseensa, entä toisiin vanhempiin. • Osallisuus: Osallisuus on kasvatuksen keskeinen ihanne, joka nousee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Musiikki on kieltä, jota jo vauva kykenee oppimaan. Kulttuurisia asioita opitaan osallistumisen kautta. Miten ohjaaja luo kontaktin osallistujiin. urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7880-0 Kilpeläinen, Aino-Elina; Printz, Eleonora; Torri-Tuominen, Mari & Urponen, Jenni (2019). Toivon myös, että kirkon varhaiskasvatuksen tutkimus jatkuu.”. Samalla tuetaan varhaista vuorovaikutusta ja lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Mitä ja miten lasten kanssa musisoidaan. Virret ja hengelliset lastenlaulut ovat osa kirkon aineetonta kulttuuriperintöä, joka voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Osallisuus kasvaa toistuvan osallistumisen myötä. Varhaiskasvatustoiminnassa on monenlaisia vuorovaikutussuhteita, joita kannattaa pohtia toimintaa järjestäessä. Onko tila turvallinen. Miten lapset reagoivat toisiinsa. Kulttuuriperintökasvatus puolestaan liittyy suhteen luomiseen uskonnon aineelliseen ja aineettomaan traditioon
Tulin virkaa tekeväksi kirkkoherraksi tilanteessa, jossa koronapandemia oli päällä ja lisäksi Kuopion seurakuntayhtymän pitkään valmisteltu rakennemuutosprosessi ei tuomiokapitulin päätöksestä yllättäen toteutunutkaan. kirkkoherra Elina Knuuttila. Vaikka välillä tilanteet ovat tuntuneet epätoivoisilta, on jokainen omalta osaltaan pitänyt yllä toiveikkuutta tulevasta, on löytynyt joustavuutta ja uusia, luovia ratkaisuja. Ne korvasivat korona-aikana kerhoja, mutta tukivat samalla onnistuneesti kodeissa tapahtuvaa kristillistä kasvatusta, minkä vuoksi puuhakasseja on jatkettu kerhotoiminnan jälleen käynnistyttyä. Kun odotettua seurakuntien yhdistymistä ei tullut, täytyi seurakunnan tulevaisuutta ja toimintaa alkaa suunnitella toisenlaisista lähtökohdista kuin oli ajateltu. Olennainen kysymys on tunnistaa ja hyväksyä tämä muutos ja lähteä vastaamaan uudenlaisiin tarpeisiin. Vaikka kerhotoiminta pandemian vuoksi oli pitkään tauolla, on elpymistä kuitenkin havaittavissa. Seurakuntamme on tällä hetkellä monella tavalla muutoksessa. Hänen perusvirkansa on samaisessa seurakunnassa kouluikäisten ja nuorten pappina. Kysellen ja yhdessä suunnitellen kartoittaa, millaista toimintaa ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat. Kun toimintaympäristö on muutoksessa Mikä siinä ilahduttaa ja mistä tulee työnilo. Kahdessa vuodessa maailma on muuttunut paljon ja ihmiset rakentaneet elämäänsä ja arkeaan uudella tavalla. Jonkinlainen työn kärki onkin ehkä yhteyksien jälleenrakennus päiväkoteihin ja muuhun varhaiskasvatuksen kenttään, kouluihin ja koteihin. Korona-aika on käynnistänyt toden teolla keskustelun siitä, mistä toiminnasta on syytä luopua ja mitä kehittää. Koronapandemian vuoksi toiminnan suunnittelu on lisäksi ollut pitkän aikaa hyvin epävarmaa ja lyhytjänteistä jatkuvasti muuttuvien olosuhteiden vuoksi. Kirkkoherranvaalin järjestäminen on ollut kiinnostavaa, enkä olisi uskonut, kuinka innostunut ihminen voikaan olla myös kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen tutkimisesta! Seitsemään kysymykseemme vastasi Puijon seurakunnan vt. Erityisen ilahtunut olen ollut siitä tarkkanäköisyydestä, millä työtoverit ovat nähneet muuttuneiden tilanteiden luomat tarpeet ja tarttuneet toimeen niihin vastaamiseksi. Vasta nyt voidaan pikkuhiljaa katsoa luottavaisesti pidemmälle. Tämä on suuri haaste seurakuntien varhaiskasvatukselle. Syysja kevätkausilla tapahtuvan kerhotoiminnan lisäksi lapsille ja perheille tarjotaan myös kesätoimintaa. Niiden avulla on pidetty yhteyttä perheisiin. Olen ollut iloinen työyhteisömme resilienssistä ja toimintakyvyn säilymisestä koronakriisin ja muun muutoksen keskellä. Seurakuntamme kasvatuksen tiimissä on keskusteltu siitä, että aikuiselle kaksi vuotta elämästä ei ole kovin pitkä aika, mutta pienen lapsen tai nuoren elämästä se käsittää huomattavasti suuremman osan. Puijon seurakunta on noin 10 700 jäsenen seurakunta osana Kuopion seurakuntayhtymää. 1 2 3 KUVAT Markus Aspegren. Ehkä erilaisista asioista on tullut heille tärkeitä. Kun seurakunnan kokoava toiminta on ollut pitkiäkin aikoja tauolla, eikä pääsyä päiväkoteihin tai kouluihin ole ollut, on meillä isoja ikäluokkia, jotka eivät ole koskaan esimerkiksi käyneet kirkkorakennuksessa sisällä tai osallistuneet päiväkodin kynttilähetkiin. Pitkäaikainen kirkkoherra jäi eläkkeelle viime kesänä ja uusi kirkkoherra valitaan tulevan toukokuun lopussa. 28 Me tekijät Me tekijät 28 7 KYSYMYSTÄ Mitä seurakuntasi varhaiskasvatukselle kuuluu nyt, kun yhä eletään koronan kanssa ja toisaalta katse suuntautuu myös koronan jälkeiseen aikaan. Puijon seurakunnassa kasvatuksen tiimi ideoi korona-aikana perheiden puuhakassit, jotka sisälsivät materiaalia perheen yhteiseen tekemiseen ja kotona toteutettavan hartauden. On tärkeää muistaa, että olemme jo kauan sitten ohittaneet sen pisteen, jossa ajattelimme koronan jälkeen ”palaavamme normaaliin”. Seurakuntaa ei kannattele yksin johtaja, vaan yhteisö <3 Tällä hetkellä työssä onnistumisen tunnetta ja sitä kautta iloa tuo myös se, että kirkkoherran tehtäviin liittyvät asiat tulevat koko ajan tutummiksi ja helpommiksi. Seurakunta tekee yhteistyötä muun muassa alueensa päiväkotien, koulujen, perhepäivähoitajien ja maahanmuuttajien kanssa. Mikä seurakunnan johtamisessa haastaa erityisesti juuri nyt. Millä ”kärjellä” mennään
Meidän työntekijöiden on uskallettava ottaa seurakuntalaiset rinnallemme kehittäjiksi, tekijöiksi ja rakentajiksi, ei apulaisiksi. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Meidän työntekijöiden on uskallettava ottaa seurakuntalaiset rinnallemme kehittäjiksi, tekijöiksi ja rakentajiksi, ei apulaisiksi. Toivoisin, että luottamushenkilöt olisivat jo valmiiksi motivoituneita lähtiessään mukaan vastuunkantoon, mutta niin luottamushenkilöiden kuin muidenkin seurakuntalaisten kohdalla uskon todellisen vastuun olevan se, mikä kannustaa osallistumaan yhteisön rakentamiseen ja pitää motivaatiota yllä. Mikä heitä motivoi ja kannustaa. 4. Miten luottamushenkilöt “vakuutetaan” mukaan seurakunnan toimintaan
lastenohjaajat tekevät nyt, kun toiminnot vähenevät. 6 Seurakunnassamme lastenohjaaja on tehnyt jo nyt monipuolisesti ja avoimin mielin yhteistyötä muiden työalojen kanssa. Nähdäänkö riittävän laajasti mahdollisuudet, esim. Seurakunnan työntekijät ovat nykyään entistä paremmin läsnä digimaailmassa, joka on yksi todellinen ympäristö, jossa ihmiset liikkuvat, kohtaavat ja tutustuvat. Miten digitaalisuuden ja kokoavan toiminnan suhde pitäisi nähdä koronan jälkeen. Mitä esim. Vaikka kaikki seurakunnan työ on tärkeää, kaikkea ei voi viedä eteenpäin ja kehittää samalla tavalla. 7 7 KYSYMYSTÄ. Seurakunnassa on uskallettava tehdä niitä aikaisemmin mainitsemiani strategisia ratkaisuja ja painopistevalintoja tässäkin asiassa. Tilaa uudelle tehdään vain vähentämällä tai luopumalla jostakin entisestä. Musiikkityössä hän on muun muassa ollut mukana muskaritoiminnassa, maahanmuuttajatyössä sekä järjestämässä koululaisten toimintaa. Sen ansiosta yhteyttä ihmisiin pystyttiin erilaisten sulkujen aikana pitämään yllä, mutta tavoitettiin myös uusia ihmisiä. Kokoavaa toimintaa ja digimaailmassa tapahtuvaa kohtaamista ei tulisi asettaa vastakkain, vaan rinnakkain. Hän on ennakkoluulottomasti osoittanut, että lastenohjaajan työnkuva voi olla hyvin monipuolinen ja osaaminen on hyödynnettävissä eri työaloilla. 5 Tässäpä vasta tuhannen taalan kysymys ihan kaikkeen seurakunnan työhön! Ajattelen, että jostakin meillä kaikilla pitäisi löytyä rohkeus tehdä painopistevalintoja ja strategisia ratkaisuja oman seurakunnan lähtökohdista käsin. Jokaisen seurakunnan täytyy tässä arvioida omaa toimintaympäristöään ja seurakuntalaisten tarpeita: millainen verkkotyö palveli sitä korona-aikana, mikä palvelee myös sen päätyttyä. Ne ovat kuitenkin aina yhteisen keskustelun paikkoja työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. muussakin kuin perhetyössä. Kun jostakin vähenee työtä, täytyy pohtia, mihin vapautuvaa resurssia siirretään. Entä miten kannustaa kehittämistyöhön, kun työnkuva on perinteinen. Muutosta pitäisi tarkastella siksi kokonaisuutena. Onkin varottava, ettei lapsi lennä pesuveden mukana, kun digiväsymys alkaa työntekijöillä painaa ja houkutus verkossa tapahtuvan työn hylkäämiseen kokoavan toiminnan alettua kasvaa. kohtaavaa työtä paikan päällä – mistä ja miten irrottaa kehittämisresurssia, mistä tilaa uuden tekemiselle. 30 Me tekijät Me tekijät 30 Korona-aika siirsi seurakuntien toimintaa laajasti verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Kun toimintaympäristössä tai jollakin tietyllä työalalla tapahtuvaa muutosta tarkastellaan, on nähtävä, että yhden työalan muutos vaikuttaa koko seurakunnan toimintaan. Miten toimia, kun on isot volyymit, joihin työ on tietyiltä osin sidottua – paljon on mm. Itse merkittävässä määrin verkkotyötä korona-aikana tehneenä haluan painottaa esihenkilöille, että se on todellista ja aikaa vaativaa työtä, eikä sitä tehdä noin vain muun työn ohella. Verkossa tapahtuvan työn jatkaminen edellyttää kuitenkin sitä, että jotakin muuta on vähennettävä. Jos jostakin taas vähennee esimerkiksi työntekijäresurssia, ei vähennyksen pidä automaattisesti tapahtua kyseiseltä työalalta. Sulkujen ja rajoituksien aikana oli mahdollista laittaa iso osa resursseista verkkotyöhön, mutta sitä ei voi jatkaa samalla volyymillä, kun samaan aikaan pitäisi pystyä tekemään työtä kohdaten ihmisiä myös kasvotusten
HOTELLIVARAUKSET Kiintiövaraus Scandic City Lahti. Ilmoittautumiset 24.8.2022 mennessä. Koulutuksessa sukelletaan uusiin kertomuksiin, lattiakuvien pedagogiikkaan ja tutustutaan saksalaisten kehittäjien kokemuksiin lattiakuvista eri ikäisten hengellisessä matkakumppanuudessa. Lasten kanssa liikkeelle! OSALLISTUMISMAKSU 290 €. 9. Luontoon! Lapsen luontosuhteen vaaliminen seurakuntien varhaiskasvatuksessa on teemana ympäristötutkija Panu Pihkalalla, joka on tullut tunnetuksi myös ympäristöteologisista pohdinnoistaan. 3. Johtava asiantuntija Nina Korhonen OPH:n Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeesta kertoo, miten pienten askelten alusta voi rakentua liikuntamyönteinen toimintakulttuuri. Seurakunnan varhaiskasvattajan työ on liikkeessä, kun tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat. Syvennä ammattitaitoasi KANAVISSA 1. Lattiakuvat luonnossa – lattiakuvien kehittämispäivä Pyhäkoulu – turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Katsomuskasvatus kuuluu kestävään tulevaisuuteen. Mitä uutta syntyy. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN osoitteessa ilmoittaudu.lastenjanuortenkeskus.fi/neuvottelupaivat2022. Koulutus tulkataan suomeksi. JokaLapsi-menetelmä dialogin ja osallisuuden tukena. 5. 7. Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja kehittämiskonsultti Maija Seppo kutsuu tutkiskeleman työyhteisön voimavaroja ja rakentamaan hyvää tulevaisuuta. Perjantain ohjelma on tarkoitettu erityisesti seurakuntien pyhäkoulutyöstä vastaaville työntekijöille. Lasten oma animaatio – miten se syntyy. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten empaattisella vuorovaikutuksella luodaan parempi työyhteisö. Lattiakuvat luonnossalattiakuvien kehittämispäivä STEP-koulutus, Järvenpää 25.–26.8.2022 Tule tekemään ja kokemaan lattiakuvia ulkona! Miten lattiakuvia voi käyttää pihalla, metsässä tai hiljaisuuden polulla. Luontoja ympäristökasvatus metsässä. Koulutuksessa työskentelyitä ohjaavat sisar Esther Kaufmann ja isä Meinulf Blechschmidt Saksasta. Kurkistuksia Lasten virteen – laulua, leikkiä, rytmejä ja liikettä! 2. 8. Lauantain ohjelma palvelee pyhäkoulunohjaajien ja muiden lapsija perheryhmissä vapaaehtoisina ohjaajina toimivien sekä työntekijöiden yhteisen työn tarpeita. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KOULUTTAUDU, OSALLISTU #bertanpolulla #bertanpolulla STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin https://seurakunnille.step.fi/ Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Lattiakuvien lähteillä sisar Estherin kanssa STEP-koulutus, Järvenpää 7.–9.6.2022 Miten lattiakuvat tukevat lapsen, nuoren ja aikuisen kristillisen identiteetin syventymistä. Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 22.–23.9.2022 Sibelius-talo, Ankkurikatu 7, Lahti Olethan mukana vuoden kiinnostavimmassa varhaiskasvatuksen tapahtumassa! Liikkeessä – sitä on Liikkuva varhaiskasvatus. Koko perhe tanssii! 6. Lapset ja messu. Mitä luonnossa oleminen edellyttää ohjaamiselta, pedagogiikalta ja materiaaleilta. Osallistumismaksuun sisältyvät päivien ohjelma kokonaisuudessaan ja ruokailut. 4. Minä työntekijänä vanhemmuuden tukena. Pyhäkoulu turvallisuutta ja kestävää kehitystä STEP-koulutus, Järvenpää 9.–10.9.2022 Tule mukaan tutkimaan, leikkimään ja ihmettelemään! Koulutuksessa rakennetaan pyhäkouluun turvallista tilaa pohtia elämän suuria kysymyksiä ja vahvistetaan taitoja toimia kestävän kehityksen hyväksi. Empatiaa ja mielen hyvinvointia. Lattiakuvien kautta käsitellään muun muassa kastetta ja valoon kutsuvia polkuja
Emme halunneet noin vain kadota savuna ilmaan lasten ja perheiden elämästä. Sitä luulisi, että on samantekevää, saarnaako pöntöstä läsnä olevalle seurakunnalle vai virtuaaliselle Youtube-seurakunnalle. 1). Sana ilmaisee lausujansa tahdon. Muuttumatonta sanomaa ei viestintätapa vaihda. Vaikka sitten tarvittaessa uskon digiloikkia tehden! Pyhäin yhteys kun ei onneksi katso nettiyhteyden laatua. Pappi on sanonnan mukaan aina viestinnän ammattilainen. Tällainen on myös se puhdas luottamus, jonka hän voi saada Jumalaan, se kuuluisa lapsen usko, jonka me aikuiset niin herkästi kadotamme. 32 Me tekijät Me tekijät 32 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Uskon digiloikka TEKSTI Matti Etelänsaari Kirjoittaja työskentelee tätä kirjoittaessaan kasvatuksen pappina Tampereen Eteläisessä seurakunnassa. Miten tuoda ihmisille, lapsille ja aikuisille, hyvä sanoma turvallisesta ja rakastavasta Jumalasta, joka pitää meistä aina huolta, vaikka maailmassa mitä tapahtuisi. Pyhäin yhteys kun ei onneksi katso nettiyhteyden laatua. Kumminkin joskus mietityttää: Jumala ei virheitämme muista, mutta internet ei koskaan unohda.. Lapsi, joka on saanut kasvaa elämänsä alkutaipaleen turvallisessa ja rakastavassa kodissa, tietää sydämessään lapsen varmuudella, että hänen omat aikuisensa kyllä ratkovat mitkä tahansa ongelmat ja pitävät hänet turvassa. Ei auttanut enää räpiköidä kehitystä vastaan: seurakuntienkin oli pakko tehdä oma digiloikkansa työtehtävästä riippumatta. Se kulkee lapsenmielisestä sydämestä toiseen. Kumminkin joskus mietityttää: Jumala ei virheitämme muista, mutta internet ei koskaan unohda. Siksi on niin tärkeää, että jokainen kristillistä kasvatustyötä tekevä – siis jokainen kristitty aikuinen! – luo lapsille turvallisen paikan olla, ihmetellä ja kysellä Jumalan lähellä. Kiinteä yhteys perheisiin säilyi, vaikka ensimmäisten videontekeleiden äärellä iskeekin nyttemmin myötähäpeä. Ja hyvässä sanomassa Johanneksen mukaan Jeesusta kutsutaan ”Jumalan Sanaksi” (Joh. Silti harva meistä omasi kokemusta sen fiinimmästä digiajan viestinnästä kuin hömelöiden selfieiden ottamisesta. Kun Jeesus sanoi Jumalan valtakunnan olevan lasten kaltaisille tarkoitettu, ei Hän lämpimikseen puhunut. Melkoiselta uskonhypyltä se silloin tuntui. Jumala, Hänen hyvyytensä ja hyvä tahtonsa meitä kohtaan pysyy aina samana. Jeesus Kristus onkin Jumalan vastaus ihmiskunnan ikiaikaiseen etsimiseen ja kyselyyn: ”Jos sinä olet olemassa, Jumala, niin kuka sinä oikein olet ja mitä meistä tahdot?” Jeesus sen sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Tämä viesti ei muuksi muutu, vaikka välineet vaihtuvat niin tiuhaan, että bitit menevät sekaisin ja pastorilta loppuvat sormet kesken. Pidimme tutun alttarin äärellä hartaushetkiä, kävimme luontoretkellä, askartelimme yhdessä. Evankeliumihan merkitsee sananmukaisesti ”hyvää sanomaa”. Nykyään se tarkoittaa sitäkin, että kun esihenkilö päättää, että pastorihan osaa striimata, niin sitten on parempi opetella. Saman suuren kysymyksen edessä huomaan silti olevani riippumatta siitä, pidänkö hartaushetkeä koululaisten iltapäiväkodilla vai saarnaanko sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa – ja riippumatta siitä, onko ammattinimikkeeni seurakuntapastori vai lastenohjaaja. Kristinuskossa onkin pohjimmiltaan kyse viestinnästä ja viestistä. Entäs… Morjes, seuraajat, älkää unohtako tykätä ja tilata meitin kanavaa! No heti oli somempi sointu. Sellainen usko kantaa myöhemminkin läpi kaikkien elämän vaikeuksien ja myrskyjen. Päiväkerhomme muuttui videokerhoksi. Kirkolla on kaksituhatvuotinen historia, mutta silti kahdessa vuodessa ehtii tapahtua valtavia muutoksia. Jotenkin siinä rytäkässä silti onnistuttiin. Työskentelin lastenohjaajana Tampereella Messukylän seurakunnassa, kun Suomi meni äkkiä kiinni keväällä 2020. KUVITUS Pekka Rahkonen Rakas päiväkirja… Äh, ei kuulosta yhtään oikealta. Piti opetella kuvaustekniikat, videoeditoinnit, äänimiksaus ja toimia käsikirjoittajana, kuvaajana, lavastajana, ohjaajana ja luovana hulluna samaan aikaan
s. 42 Mikkelinpäivän messu: Turvassa – tästä selvitään! s. Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä.. 38 Raamattua leikkien: "Mikä se on se Pyhä Henki. 33 Ideasta käytännöksi IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI s. Raamattua leikkien, sivut 38–41. 48 Laula – leiki – liiku: Kesä ulkona! Muurlan päiväkerholaiset valmistivat kyyhkysiä viemään viestiä kotiin asti
Kepit maalataan ensin kokonaan yhdellä (vaaleammalla) värillä. Pitkiä keppejä voi sahata tarvittaessa lyhemmiksi pätkiksi. (kuva 2) Valitkaa maalaukseen mieluisia värisävyjä, esim. Kepeistä saa yhdessä rakenneltua monenmoista. Sieltä löytyy keppejä, jotka ovat kelpo materiaalia riemukkaisiin taiteiluja leikkihetkiin. Kuivattakaa kepit ennen työskentelyä, jos ne ovat kosteita. 3–5 väriä. Aikuiset voivat sahata tarvittaessa pitempiä keppejä lyhemmiksi. 1 2 3 4 LUOVAT LAPSET – taiteile ja leiki 5 1 2 3 4. Antakaa kuivua hetki ennen uutta värikerrosta. (kuva 3) Sen jälkeen voi keppiin maalata raitoja tai kuvioita. 34 Ideasta käytännöksi Tee näin Kevään ja kesän korvalla on hauskaa mennä lasten kanssa metsään tutkimusretkelle. Tässä pari ideaa, keksikää itse lisää! Kerätkää maahan pudonneita oksia, pitkiä tai lyhyitä, suoria tai mielenkiintoisen näköisiä käkkyröitä. (kuva 4) Kepit jätetään kuivumaan. (kuva 1) Irrottakaa mahdolliset puun kuoret kepeistä. TYÖOHJEET JA KUVAT Heli Arvilommi TAIDETTA KEPEISTÄ TARVIKKEET luonnosta kerättyjä oksia ja keppejä (saha, puukko, hiomapaperia) akryylimaalia tai nestemäistä peiteväriä ja siveltimiä muovia kuivatusalustaksi ohutta metallilankaa (`kukkalankaa`) ja sivuleikkurit tukevaa pellavatai puuvillalankaa sakset Kerätkää lasten kanssa erilaisia keppejä. Ne lähtevät kuvatuista kepeistä yleensä hyvin sormin rapsimalla, tai aikuinen voi myös auttaa puukolla työstäen
Voidaan kokeilla, kuinka pitkä yhtenäinen viiva muodostuu, kun kaikki kepit laitetaan peräkkäin. Kiinnitä kepit toisiinsa ohuella metallilangalla. Mitä sitten kepeillä tehdään. Kieputa metallilanka keppien väliin. Tee viirin päätyyn koriste kävyistä ja metallilangasta. Solmi vielä ylimpään keppiin ripustusnaru.. • Keppejä voi myös vertailla ja lajitella esim. Isommat lapset voivat koota kepeistä kirjaimia – kirjoittaa vaikka oman nimen. 35 Ideasta käytännöksi Kivan värisiksi maalattuja keppejä voi käyttää leikeissä sellaisinaan: • Kepeistä voi tehdä yhteistä `maataidetta`, esim. Keppiviiri Aseta eri mittaisi keppejä viirin muotoon pisimmästä lyhyimpään. sommitella maahan erilaisia kuvioita, abstrakteja muotoja tai eläimen ääriviivoja. pituusjärjestykseen tai värien mukaan. • Lapset voivat muodostaa kepeistä perusmuotoja, kuten suuren ympyrän, kolmion ja neliön
Solmi solmut keppien keskikohdan yläja alapuolelle. Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Solmukohdasta lähtevät kaksi pitkää narunpätkää toimivat solmunaruina muillekin kepeille. Nakutellaan sata naulaa: liitetään yhteen rimaa sekä lautaa. Kepit kiinnitetään toisiinsa solmimalla pellavatai puuvillalangalla. 36 Ideasta käytännöksi Keppihimmeli Asettele erilaisia keppejä allekkain. Solmi vielä ylimpään keppiin ripustuslanka. Nallukan mielestä pieni on suurin! Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Valmista! Ystävyyden maja Nytpä me tahdotaan hieno maja rakentaa. Hankitaan sateen pitävä katto, lankkulattialle pehmeä matto. Vielä maja koristetaan, ystävyyden avain oven ylle ripustetaan. Tarvitaan vankka tukipuu, siihen rakennelma nojautuu. Leikkaa pitkä pätkä narua ja solmi sen keskikohta ylimpään keppiin. Jätä keppien väliin suunnilleen samanmittaisia välejä. NALLUKKA LUOVAT LAPSET
Sovellus sopii myös niihin tilanteisiin, joissa aikuiset eivät ole välttämättä niin ruoanlaitto-orientoituneita, mutta haluavat tästä huolimatta tarttua keittiöpuuhiin yhdessä lasten kanssa. Olen tehnyt esimerkiksi voisilmäpullia ja katkarapunuudeleita. Ruokaohjeiden lisäksi appi opettaa myös keittiökoneiden, muun muassa uunin ja sauvasekoittimen, käyttöä sekä parasta ennen -päivämäärien tarkkailua niin ikään konkreettisten videoiden avulla. Carrot Kitchen on kuukausitai vuosimaksullinen. Niitä olen paistanut monta kertaa.” 10-vuotias kokkailija. Kokkaaminen oli yllättävän helppoa, koska videoista pystyi katsomaan koko ajan mallia. Palvelu on suunnattu 6–13-vuotiaille eikä ennakko-osaamista juuri tarvita. Carrot Kitchen vastaa hyvin tähän tarpeeseen. Annoksia valmistamalla ja taitojaan kehittämällä pääsee kohoamaan aina korkeammalle kokkaustasolle ja saa vähitellen avattua uusia ruokaohjeita. Sitten ne katsellaan tabletin tai kännykän ruudulta työvaihe kerrallaan suomeksi puhuttujen videoiden muodossa. Edes lukutaitoa ei reseptien seuraamiseen vaadita, joten kokkailun voi aloittaa aikuisen avulla vaikka jo alle kouluiässä. Aluksi tarvitsin vähän äidin apua uunin ja hellan käytössä, koska ohjeissa oli erilaiset laitteet kuin meillä kotona. Ennen ostopäätöstä sovellusta voi testata parin viikon ajan ilmaiseksi, ja sovelluksessa on myös muutama aina ilmainen resepti. Maksamalla kerralla pidemmän pätkän, pääsee hieman halvemmalla. Tämä on kätevä systeemi ja helpottaa aikuisia ostosten suunnittelussa. Palvelu sisältää runsaasti reseptejä ja uusia tulee lisää kuukausittain. Yhden kuukauden kokkailu maksaa 6,99 euroa. Kaikki nuorille suunnatut sovellukset eivät kuitenkaan ole pelejä. Siis ihan oikeasti, ei vain virtuaalisesti. TEKSTI Jenni Utriainen Palveluun kirjaudutaan sähköpostiosoitteella. 37 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Kännykkä käteen ja kokkaamaan! Älylaitteita voi käyttää monella tavalla lasten kanssa. Kyseessä on ikään kuin perinteisen keittokirjan ja tv:n kokkiohjelman yhdistävä palvelu, joka on maustettu sopivasti kannustavilla pelillisillä elementeillä. Sellaisia palveluita, jotka on suunniteltu erityisesti lasten näkökulmaa ajatellen ja jotka ehkä kannustavat myös yhdessä tekemiseen. Se on kekseliäs, kannustava ja vanhemman näkökulmasta tervetullutta sisältöä älylaitteisiin. Lapsille sopivat, helpot reseptit klikkaillaan auki värikkäästä valikosta. Videot on pätkitty työvaiheittain niin, että ohjetta on helppo seurata ja hankalat kohdat voi katsoa vaikka useampaan kertaan. Suosikkini resepteistä on lämmin kananmunaleipä. Mukana on lasten suosimien herkkujen ja jälkiruokien lisäksi myös ihan kunnon ruokaa, laatikkoruokia, pastoja ja keittoja. Sovelluskaupat pursuavat halvalla tehtyä, heppoista materiaalia, ja markkinoille kaivataan ehdottomasti enemmän lapsille suunnattuja, digilaitteiden ominaisuuksia luovasti ja kekseliäästi hyödyntävää sisältöä. INFO iCARROT KITCHEN iOS, Android 6,99 e/kk tai 39,99 e/vuosi Innostuin ruoanlaitosta ja leipomisesta Carrot Kitchenin ansiosta. Kaikkien reseptien työvaiheisiin kuuluvat myös biojätteen kierrätys ja siivous, mikä ilahduttaa taloudessa asuvia henkilöitä, jotka tulevat keittiöpuuhiin Carrot Kitchen -sessioiden jälkeen. Pelillisyys tulee esiin resepteistä karttuvissa pisteissä. Kun lapsi löytää sovelluksesta mieluisan reseptin, voi hän lähettää ostoslistan apin kautta suoraan kirjautumisessa käytettyyn sähköpostiin. Carrot Kitchen -sovellus esimerkiksi opettaa lapsia ja samalla koko perhettä valmistamaan ruokaa ja leipomaan
kosketuskertomusta käyttäen. 38 Ideasta käytännöksi Mikä se on se Pyhä Henki. Lapset pääsivät kukin vuorollaan kankaan alle tunnustelemaan tuulen henkäyksiä.. Toiminta toteutui osana kerhon tuttua kulkua, ja lapset opastivat vierailijoita myös oman kerhonsa tapoihin. Ryhmässä oli sillä kertaa paikalla yhdeksän 3–6-vuotiasta lasta. RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI JA KUVAT Annukka Saarinen ja Johanna Routasalo Annukka Saarinen ja Johanna Routasalo vierailivat kevättalvella Muurlan päiväkerhossa Salossa tarkoituksenaan ihmetellä lasten kanssa Pyhän Hengen olemusta mm. Tämä toteutus syntyi vierailun pohjalta. Kerronnan lisäksi yhteiseen hetkeen sisältyi myös laulua ja leikkiä
PYHÄ HENKI ON KUIN TUULI Pyhästä Hengestä sanotaan myös, että se on kuin tuuli. Millainen kynttilänliekki on. Tällä siunauksella voi aloittaa päivän. Otetaan esiin kyyhkyset. Jos ryhmällänne on tapana laulaa kynttilänsytytyslaulu, laulakaa se. Pyhästä Hengestä sanotaan, että se on kuin tuli. Katsotaan kynttilää ja sen liekkiä. Istutaan kankaan ympärille. Miten tehdään kevyttä tuulenvirettä. Tällä siunauksella alkaa myös jumalanpalvelus tai vaikkapa kastejuhla. Minkälaisia teidän kyyhkysenne voisivat olla. Heilutellaan kangasta yhdessä. Laitetaan ristinmerkkikäsi valmiiksi eli peukalo, etusormi ja keskisormi yhteen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää virren 946 ensimmäistä säkeistöä. Mitä tuuli tekee. Miltä tuuli tuntuu. Miltä tuuli näyttää. Asetutaan sen ympärille. Kosketetaan otsaa, sydämen kohtaa ja olkapäitä. Mistä tuulen huomaa. Otetaan esiin iso ohut kangas. Kokeillaan, miltä kyyhkyset tuntuvat. Lopuksi kyyhkyset laskeutuvat pesään lepäämään. Miten myrskytuulta. 39 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN PYHÄ HENKI ON KUIN TULI Sytytetään kynttilä. Samalla lauletaan LV 41 kertosäkeistöä. Samalla lausutaan: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jokainen ottaa kiinni kankaan reunasta. Voisimmeko me tehdä tuulta. PYHÄ HENKI ON KUIN KYYHKYNEN Pyhästä Hengestä sanotaan, että se on kuin tuli, kuin tuuli tai kuin kyyhkynen. Kyyhkysillä voi yhteisen hetken jälkeen leikkiä vapaasti.. Lopuksi kangas kerätään lattialle “pesäksi”. Lennätetään niitä. Siinä kerrotaan Jumalasta, että hän on Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Lapset voivat vuorollaan mennä kankaan alle tunnustelemaan tuulen henkäyksiä. Seuraavaksi harjoitellaan ristinmerkin tekemistä. Pesääkin voi käydä kokeilemassa
Mutta mitä Pyhä Henki tekee. pysäytä kämmenet yläselälle. Se kaikki on Hengen hedelmää! naputtele sormenpäillä edestakaisin koko selässä Teksti: Annukka Saarinen KIRJA Aitlahti – Reinikainen, Piirrän sinuun tarinan, Kirjapaja 2020. Tämän voi toteuttaa myös niin, että aikuinen piirtää lapselle tai jokainen piirtää omaan kämmeneensä. “Kutittavalta.” “Hyvältä.” “Voidaanko tehdä tätä lisää?” “Mä oon tehnyt samanlaista päiväkodissa.” “Te voitte kertoa lisää, kun tuutte seuraavan kerran.” PYHÄN HENGEN KOSKETUS Asetutaan lattialle istumaan parin kanssa peräkkäin. piirrä kysymysmerkki Se on Pyhä piirrä sormella risti ja Lohtu silittele hartioita ja Voima. piirrä sormella selkään kysymysmerkki Se on Jeesuksen lupaama apu! vedä kämmenellä ylhäältä alaspäin selkää pitkin Millainen se on se Pyhä Henki. piirrä kysymysmerkki Se on rakkautta, piirrä sydän iloa, piirrä hymy rauhaa, piirrä lintu kärsivällisyyttä, piirrä hitaasti viiva ylhäältä alas ystävällisyyttä, silitä molemmilla kämmenillä alhaalta ylös hyvyyttä, silitä olkapäiltä alas käsivarsia uskollisuutta, painele hellästi kämmenillä selkää lempeyttä, silittele hartioita itsehillintää. tee kämmenellä isoa ympyrää Mitä se tekee se Pyhä Henki. “Jännittävältä.” Miltä tuntui, kun sitä tehtiin sinulle. Kerrotaan siitä piirtämällä kosketuskertomus. piirrä kysymysmerkki Se kasvattaa kaikkea hyvää. 40 Ideasta käytännöksi Miltä kosketuskertomusta tuntui tehdä. piirrä kysymysmerkki Se kasvattaa sitä meissä. Pyhä Henki on kuin tuli, kuin tuuli tai kuin kyyhkynen. piirrä sormella alhaalta ylöspäin rönsyilevä kasvi Missä se hyvää kasvattaa. silittele selkää alhaalta ylöspäin Mitä se on se Hengen hyvä. RAAMATTUA LEIKKIEN MIKÄ SE ON SE PYHÄ HENKI -KOSKETUSKERTOMUS Mikä se on se Pyhä Henki
Teksti: Annukka Saarinen HEDELMÄHETKI Maistellaan erilaisia hedelmiä. Mitä Hengen hedelmiä muistat kosketuskertomuksesta. Aamen. Miltä tuntuu ilo. Mikä on lempihedelmäsi. Tuo taivaasta viesti kuin kyyhkynen: Jumala rakastaa minua! Kasvata minussa ja elämässäni Hengen hyviä hedelmiä. Tehdään kyyhkysiä viemään viestiä kotiin asti. Käyttäkää sabluunoita, ja kun kyyhkynen on kuivunut, on aika miettiä, minkälaisessa maisemassa oma kyyhkynen lentelee. Kerrataan Hengen hedelmät ja mietitään, mitä ne tarkoittavat. Leikkaa etukäteen kyyhkysen muotoinen sabluuna. 41 Ideasta käytännöksi PYHÄN HENGEN RUKOUS Tule, Pyhä Henki! Tuiverra tuulena ajatukseni, virkistä sateena mieleni, lämmitä liekkinä sydämeni, sytytä roihuna rohkeus. Taakse liimataan Pyhä Henki -kosketuskertomus ohjeineen kotona siliteltäväksi.. Jos aikaa on, tämän voi tehdä myös yhdessä lasten kanssa. Entä kärsivällisyys. Miltä tuntuu hyvyys. Jatkakaa kuvaa piirtämällä. MISSÄ OMAT KYYHKYSET LENTELEVÄT
MESSUN VALMISTELU PERHEMESSU JOHDANTO Lapset toivottavat seurakuntalaiset tervetulleeksi. Entä voisiko joihinkin tehtäviin kutsua lapsia kokoavasta toiminnasta tai muuten alueen tutuista perheistä. Näihin kysymyksiin voidaan kysyä lapsilta vastauksia etukäteen tai näistä kysymyksistä voidaan yhdessä jutella. Mitä sankarit tekevät. Miten kirkkotilassa voisi näkyä tänä pyhänä lasten kädenjälki. Lapsi 1: Tervetuloa kirkkoon. ILTARUKOUS JA ENKELINÄYTTELY Toteuttakaa iltarukousviikolla kirkkosalissa tai läheisessä tilassa lasten taidenäyttely iltarukousja enkeliteemalla. Voisivatko lapset päästä suntion mukaan auttamaan, soittamaan kirkonkelloja, keräämään kolehtia tai vaikka jakamaan virsikirjoja. Mistä sankarin tunnistaa. pitämässä leipälautasta. heiluttele vasemman käden sormia Kerhossa/pyhiksessä/kirkossa me kohtaamme, laita sormenpäät yhteen moikkaamme sormet kumartavat toisen käden sormille ja halaamme. heiluttele oikean käden sormia Tässäkin on meitä. Idea tähän löytyy esim. Toiveemme on, että lapsia ja perheitä kutsutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan messua yhdessä. 42 Ideasta käytännöksi MESSUVINKIT Anita Ahtiainen ja Marjukka Luoma Lasten ja nuorten keskukselta. Päkän ja Pulmun vinkeistä 25.9. Suuria kysymyksiä on voinut nousta niin isompaan kuin pienempäänkin mieleen. Voisiko joitakin tehtäviä tarjota kirkkoon tuleville. Mikkelinpäivää edeltänyt iltarukousviikko tarjoaa myös erityisesti mahdollisuuksia rukousten valmisteluun edellisen viikon aikana. Rekvisiittaa: Laittakaa esille erilaisia supersankarien varusteita. Mitä supervoimia eri supersankareilla on. Teksti: Annukka Saarinen ENKELIT – VOIMALLISET SANKARIT Tämän päivän psalmissa kuvataan enkeleitä voimallisina sankareina. Lapsi 2: Tänään me ihmettelemme enkeleitä. Taidenäyttelyn avajaiset voidaan järjestään vaikka iltarukousviikon alkuun ma 26.9. Ensimmäistä kertaa mikkelinpäivää edeltää iltarukousviikko. Voitaisiinko edellisen viikon kerhoissa valmistaa enkelitaidetta, joka saisi olla messussa esillä. Taidetta voidaan luoda eri ryhmissä syyskuun aikana. Näin näyttely olisi nähtävillä myös Mikkelinpäivän perhemessussa. Viime vuosiin on mahtunut monenlaisia huolia ja epävarmuuksia. TÄSSÄ ON MEITÄ -RUKOUS Tässä on meitä. IDEOITA MESSUN ERI OSIIN Turvassa – tästä selvitään!. minimedis ja erilaisia loruja rukouksia. sormet ristiin Kiitos, Isä Jumala, Sinä olet mukana! kädet ristissä Aamen. Kuulemme uutisia sairaudesta, sodista, luonnon hätähuudoista. Millaisen supervoiman sinä haluaisit. Voisivatko lapsia olla ehtoollisella auttamassa erilaisissa tehtävissä, esim. Mitä kaikkia osioita messussa lapset voisivat olla toteuttamassa. Pyhän teemoihin liittyy näin myös rukous. / iltarukousviikon toteutusideat. Haaveiletko sinäkin joskus olevasi sankari. Lapsille merkittävä kokemus voisi olla näyttelyn avajaiset, juhlapuheineen, kuohujuomineen ja vieraskirjoineen. Messun teema nousee päivän psalmista “Ylistäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te voimalliset sankarit”. Kun oma maailma järähtelee, kaipaamme turvaa ja toivoa – selviäthän sinä tästä, Jumala! Mikkelinpäivän messusuunnitelmassa on nostettu esille Päkä ja Pulmu liitteen ideoita esim
Aamen. taputtele käsiä Herätän mielen. Sanani joskus ehkä liian terävät. sivele jalkoja Rauhoitan kädet. Sanon ajatuksen niin nopeasti, että unohdan miettiä, mitä niillä saan aikaan. PÄIVÄN RUKOUS Jumala, sinä olet luonut mahtavan maailman. Ajattelen enkeleitä. taputus Ylistäkää Herraa, hyppy ilmaan, kädet ylös te taivaan joukot, heilutetaan käsiä ylhäällä kaikki hänen palvelijansa, liikuta käsiä, kuin tarjoaisit jotain jotka hänen tahtonsa täytätte. Taivaasi on täynnä valoa, josta kaikki valo on lähtöisin. Unohdan että suurin voima on rakkaus ja voimakkain teko lämmin halaus. Enkeli kulkee rinnallani ja sanoo: – Jos kaadut tai kompuroit autan sinut pystyyn. Anna meille pieni pala enkeleiden valoa, että olisimme rohkeampia ja luottaisimme, että kaikki käy lopulta hyvin. Me ihmiset näemme vain pienen palan kerrallaan ja olemme huolissamme, kuinka meidän käy. sivele käsiä Rauhoitan mielen. taputtele jalkoja Herätän kädet. Mitä sinä ajattelet enkeleistä. Minä olen vahva, joskus ehkä liian vahva. kädet yhteen Ylistäkää Herraa, hyppy ilmaan, kädet ylös te hänen luotunsa kaikkialla avataan kädet edestä sivulle hänen valtakunnassaan. Ajattelen kauniita hohtavia enkeleitä, jotka suojelevat askeleitani. SANA-JUMPPA Psalmi: 103:19-22 Herralla on istuimensa taivaissa oikea käsi kohti taivasta ja hänen valtansa alla on kaikki maa. Ajattelen Jumalan sanansaattajia. tehdään käsillä ympyrä Ylistä Herraa, hyppy ilmaan, kädet ylös minun sieluni kädet sydämelle. Vaikka välillä olisi pimeää tai et tietäisi mihin mennä. Minä kuljen vierelläsi. Voin kuulla enkelin viestin, Älä pelkää. jotka taistelevat hyvän puolesta. – Jos joudut vaikeuksiin, minä taistelen kanssasi. Enkelisi tuntevat kaiken, mitä ole tehnyt. Tässä minä olen, minä vien sinut perille. Ajattelen enkeleitä. SAARNA MINIMEDIS: enkeli voimallinen sankari Rauhoitan jalat. Anna rakkautta jalkoihin, käsiin ja päähän. SYNNINPÄÄSTÖ P: Jumala rakastaa meitä ja on antanut Jeesuksen Vapahtajaksi. Anna anteeksi. risti kädet, suljetaan silmät Ajattelen enkeleitä. Enkeli katsoo minuun suojellen, hän varjelee minua rakkaudella. Herätän jalat. 43 Ideasta käytännöksi SUPERSANKARIN SYNNINTUNNUSTUS Olen nopea, joskus ehkä liian nopea. Sinä saat anteeksi. Ajatukseni on nopea. Ajattelen voimallisia, sankarienkeleitä. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. sivele ohimoa Kuulen rukouksen kielen. ojenna kädet eteen ja avaus sivulle Ylistäkää Herraa, hyppy ilmaan, kädet ylös te hänen enkelinsä, enkeliviittoma te voimalliset sankarit, esitellään hauista jotka hänen sanansa kuulette käsi korvalle ja hänen käskynsä täytätte. taputtele päätä Tässä olen Jumala! nosta kädet ilmaan Teksti ja liikkeet: Miia Raninen Minimediksen jälkeen jutellaan vieruskaverin kanssa enkeleistä. Kuljen toisen ohi kulkiessani omiin sankaritöihin
kartongilla uskontunnustuksen osa Pyhästä Hengestä ja punaisia nauhoja, lisäksi esim. Voisiko tällä pisteellä näkyä lasten kädenjälki. ESIRUKOUS Rakas Jumala, siunaa meidän kätemme, (silittele käsiä) jotta tekisimme niillä hyvää. kartongilla uskontunnustuksen osa Jeesuksesta ja valkoisia nauhoja valkoisia nauhoja sekä esim. Pisteeltä saa sitoa omaan ranteeseen muistoksi nauhan. Aamen. kori kolehdille. (Luoja, Jeesus, Pyhä henki). Rakas Jumala, siunaa meidän ajatuksemme, (silittele päätä) että osaisimme keskittyä olennaiseen. 45, kohta 6). huovutettu kyyhkynen 4. Taustalla soi ensin instrumentaalimusiikkia, joka vaihtuu sopivassa kohdin kolehtivirreksi. TOTEUTUS Uskontunnustus ja kolehdin kerääminen toteutetaan vaelluksena kirkossa, jolloin seurakuntalaiset kulkevat uskontunnustuspisteet omassa tahdissaan ja lausuvat omassa tahdissa osan uskontunnustusta eri pisteillä pysähtyessään. Myös kolehti kerätään tässä yhteydessä. Rakas Jumala, siunaa meidän jalkamme, (silittele jalkoja) jotta ne kulkisivat sinne, missä apua tarvitaan. Teksti ja liikkeet: Miia Raninen LAULUEHDOTUKSIA MESSUN LOPUKSI LÄHETTÄMISEN YHTEYDESSÄ Lausutaan Annukka Saarisen iltarukous, joka löytyy viereiseltä Lastenkirkon sivulta (s. Rakas Jumala, siunaa meidän vatsamme, (silittele vatsaa) jotta tyytyisimme kohtuuteen ja olisimme kiitollisia. Valomiekkaenkeli KM3 71 (teemalaulu) Pikku enkeli piilosta kurkistaa KM3 68 (teemalaulu) Tahdo en LV109 (kiitos) Ihmeellinen syli KM2 64 (ehtoollisen aikana) Kuiskaus KM3 69 (ehtoollisen aikana) Milloin taivaan enkelit KM3 72 (yhteys iltarukousviikkoon). risti ja kynttilä 3. Mikkelinpäivänä kolehti on perinteisesti kerätty Lasten ja nuorten keskukselle. 44 Ideasta käytännöksi PERHEMESSU USKONTUNNUSTUSVAELLUS JA KOLEHTI Materiaalit: vihreitä, punaisia ja valkoisia nauhoja ranteeseen kiinnitettäväksi. Uskontunnustuksen osat kirjoitettuna kolmeen isoon kartonkiin. kartongilla uskontunnustuksen osa Luojasta ja vihreitä nauhoja, mahdollisesti myös muuta rekvisiittaa luomakuntateemasta 2. Esimerkiksi lasten koristelema kolehtiastia tai lasten tekemää enkelitaidetta. VALMISTELU Tehdään kirkkoon neljä pistettä: 1. Rakas Jumala, siunaa sydämemme, (laita käsi sydämelle) jotta siellä olisi tilaa sille mikä on meille rakasta. Rukoukseen voidaan liittää ohjeen mukaiset liikkeet selkään piirtäen. Kori kolehdille
2. Sinne laaditaan perheitä ajatellen tiivis paketti siitä, mitä pyhäkoulu voi nyt olla.. Tule leikkimään Lastenkirkon osastolle 6g10. Tutki lisää QR-koodia, joka vie Lastenkirkko.fi/perheille-sivulle. Kulje Päkän pyhäkoulurata: Laula Päkän kanssa. 4. Tuiki, tuiki, tähtönen… Sytytä kynttilä piirtämällä siihen liekki. 6. Iltarukous rauhoittaa mielen. Pyhäkoulun ystävät kannustavat suunnittelemaan ja toteuttamaan pyhäkoulut yhdessä lasten kanssa. kello 11.30. Miltä nyt tuntuu. [silitä päätä] [piirrä sormella kysymysmerkki] [naputtele sormilla selkään] [silitä kämmenellä päästä alaselkään] [taputtele kämmenellä selkää] [piirrä kämmenellä kysymysmerkki] [silittele hartioita] [ja alas käsivarsia.] Kaikki aamun ajatukset, kaikki päivän pähkäilyt, kaikki illan ihmetykset Suuren suojaan silitän, Taivaan talteen taputan. 45 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO PYHÄKOULU ON IHAN LASTEN VALTAKUNTA Iltarukous Annukka Saarinen Tutki lisää pyhäkoulua Lastenkirkko.fi/perheille Päkän Muskarikirkko Lapsimessuilla Vekarat-lavalla Helsingin Messukeskuksessa sunnuntaina 24.4. Nurmijärvellä juhlitaan (koko vuoden ajan ja aivan erityisesti mikkelinpäivänä) 15.4.1832 pidettyä ensimmäistä, Johan Berghin koolle kutsumaa kotipyhäkoulua. Piirrä rukous toisen selkään. Mieti kysymys, johon haluaisit löytää vastauksen. Ympyröi sopiva ilme. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin jäätelöä, itseäsi, äitiäsi. 190 vuoden jälkeen pyhäkoulu on edelleen voimissaan. Kaikkea en ymmärrä, silti lepään sylissä tallella ja turvassa. 3. 5. 1
Esimerkiksi psalmien kirjoittamisen aikoihin, monta sataa vuotta ennen Jeesuksen syntymää, meri edusti ihmiselle jotain arvaamatonta ja pelottavaa, jota ei voi hallita eikä ymmärtää. Suuri tila/piha-alue jaetaan kahtia. Vaikka tieteellinen tutkimus ja tieteen kehittyminen ovat mahdollistaneet esimerkiksi ihmisen pääsyn avaruuteen ja erilaisten tutkimusluotainten lähettämisen planeetoille, kätkee avaruus sisäänsä edelleen lukuisia selvittämättömiä salaisuuksia. Mitä siellä on. Samoin tuon ajan ihmisillä ei ollut vielä mitään tietoa avaruudesta vaan he uskoivat, että maan päällä olevan taivaankannen yläpuolella oli vettä, joka ajoittain satoi taivaankannessa olevista aukoista maahan, ja että taivaan kappaleet aurinko, kuu ja tähdet olivat Jumalan taivaankanteen asettamia. Joka niitä rakastaa, tutkii niitä”. Toinen puoli on alkumeri ja toinen avaruus. Jos lapset eivät itse keksi piirtää avaruuteen mustaa aukkoa, aikuinen kertoo, että sellaisiakin siellä on ja piirtää sen kuvaan. Sitä vastoin avaruus edustaa meille jotain hallitsematonta ja tuntematonta. Mustalle paperille piirretään värikkäillä liiduilla avaruudesta löytyviä asioita kuten tähtiä, planeettoja avaruusaluksia jne. Lähdetään liikkeelle. Jumala on luonut ihmeellisen maailman ja hän on antanut meille ihmisille lahjaksi kyvyn tutkia hänen maailmaansa. Meren ja avaruuden välillä saa kulkea vapaasti, kunhan vain muistaa liikkua oikein. Meressä saa liikkua vain uintiliikkein ja avaruudessa tulee loikkia hitaasti kuin painottomassa tilassa. Yhdessä lasten kanssa on kuitenkin antoisaa tutkia näitä maailmankaikkeuden ilmiöitä ja ihmetellä samalla luonnon, ihmisen ja Jumalan olemusta. 46 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Ihmeellinen maailmankaikkeus ja mustan aukon salaisuus TEKSTI JA TOTEUTUS Sanna Hassinen Tämän aukeaman työskentelyjen lähtökohtana ovat lapsen esittämät kysymykset mustista aukoista: –Voiko musta aukko imeä maapallon ja auringon. Tämä hallitsemattomuus on ollut omiaan synnyttämään erilaisia myyttejä ja tarinoita esimerkiksi suuresta merihirviöstä, Leviatanista. Nykypäivän ihmiselle meri ei ole enää tutkimaton ja tuntematon paikka; sen salaisuuksista ja erilaisista eläinlajeista on saatu paljon tietoa. Tämä kohta kannustaakin meitä pohtimaan Raamatun ja luonnontieteen yhteyttä. Piirretään ryhmän yhteinen meri ja avaruus. Kaikki tuntematon ja tutkimaton on aina kiehtonut myös ihmisen mielikuvitusta. Kerro myös faktatietoa mustista aukoista. Esimerkiksi kaukoputki, mikroskooppi ja tieteellinen kehitys avaavat pikkuhiljaa meille näitä maailmankaikkeuden ihmeitä. Alkumeri ja avaruus Vanhan testamentin ajan ihminen uskoi, että maa oli litteä kiekko, jota ympäröivässä alkumeressä uiskenteli muiden meriolentojen seassa myös merihirviö Leviatan. Jos ohjaaja huutaa yllättäen: “Musta aukko!” täytyy kaikkien avaruudessa liikkuvien siirtyä äkkiä mereen. Mikäli ohjaaja huutaa: “Leviatan!” täytyy kaikkien meressä liikkuvien siirtyä äkkiä avaruuteen. Nämä salaisuudet ruokkivat puolestaan ihmisten mielikuvitusta kuin suuri tutkimaton meri Raamatun ajan ihmisiä.. Siniselle paperille piirretään meren syvyyksistä löytyviä asioita kuten kaloja, kasveja, laivan hylkyjä, sukellusveneitä jne. Tuleeko sieltä toinen maailma. Nämä kysymykset kiinnostavat varmasti monia aikuisiakin – eikä kaikkiin välttämättä löydy selvää vastausta. Myös psalmin 111 jakeessa 2 sanotaan: “Suuret ovat Herran teot
Selvitettyään neljän aukon koodit ja kerättyään kaikki neljä värilappua, ryhmä pääsee takaisin omaan kotiulottuvuuteen ja saa palkinnon. Rataan tarvitaan viisi toisistaan erillään olevaa tilaa. Teoriassa musta aukko voi siis imeä sisäänsä mitä vain, mutta meidän ei tarvitse pelätä niitä, sillä ne ovat niin kaukana linnunradastamme, ettei esimerkiksi maapallo tai aurinko voi vahingossakaan joutua sellaisen lähelle. jos tilassa on tähtiä 4, kuita 2 ja aurinkoja 1, on oikea koodi tuolloin 421. Mustan aukon arvoitus -rastirata Tämä rata soveltuu parhaiten rakennettavaksi leirikeskukseen tai muuhun paikkaan, jossa on mahdollista käyttää useita eri tiloja ja tehdä valmistelut etukäteen. Radan onnistumiseen tarvitaan myös riittävä määrä ohjaajia. Onko musta aukko kenties portti tuonpuoleiseen. Esim. Tarvikkeet: 4 isoa hula-vannetta, joihin kiinnitetään punaisia/ keltaisia/sinisiä/vihreitä kreppipaperisuikaleita. Mustaa aukkoa ympäröi tapahtumahorisontiksi kutsuttu alue, jonka sisäpuolelta musta aukko imee itseensä kaiken, jopa valonsäteen. Ohjaaja pitää vannetta, jonka läpi ryhmä siirtyy ulottuvuuteen. Aina hauskempaa, jos jokaisen mustan aukon ohjaaja on naamioitunut teemaan sopivalla tavalla. Erilaisia tyynyjä, kankaita ja muuta sopivaa materiaalia mustien aukkojen takaa löytyvien ulottuvuuksien sisustamiseen. Siitä, mitä mustan aukon toiselta puolelta löytyy, avaruuden tutkijoilla on paljon arvauksia, mutta ei vielä tietoa. Avustaja ja kunkin rastin ohjaaja auttavat ryhmää tarvittaessa. Lopuksi kiinnitetään silmät ja koristellaan. Alkuvalmistelut: Kiinnitä vanteisiin oman väriset suikaleet. 47 Ideasta käytännöksi Ihmeellinen maailmankaikkeus ja mustan aukon salaisuus Mustat aukot Musta aukko on pieneksi pisteeksi kokoon puristunut tähti, jolla on mahdottoman suuri painovoima. Näitä kysymyksiä on lasten kanssa jännittävää ja kiinnostavaa pohtia. Rullat maalataan mieleisiksi ja kuivuttua ne pujotetaan silkkinauhaan. Oikea koodi kerrotaan rastin ohjaajalle, joka antaa ryhmälle seuraavan värilapun, jonka avulla löytää uuden mustan aukon. Jokaisessa ulottuvuudessa täytyy ryhmän etsiä oikealla tavalla liikkumalla koodinumero, jolla pääsee seuraavan mustan aukon luokse. Raamatussa Leviatan esiintyy kuusi kertaa sellaisissa yhteyksissä, joista voidaan päätellä, että tarina merihirviöstä on ollut tuon ajan ihmisten keskuudessa tuttu. Numerokoodi selviää, kun ryhmä on löytänyt tilasta kaikki tähdet, kuut ja auringot. Ensimmäisen ja viimeisen rullan päät nidotaan nitojalla kiinni nauhaan ja jätetään pätkä nauhaa kieleksi. Ohjaaja selittää, että tarkoitus on lähteä tutkimaan avaruuden suurta mysteeriä – mustia aukkoja – ja alueella on havaittu niitä neljä. 12 kartonki-tähteä, -kuuta ja -aurinkoa. Jokaisella rastilla on oma ohjaajansa, joka kertoo ohjeet miten ulottuvuudessa saa kulkea. Jos mahdollista, jokaiselle ryhmälle saadaan apuriksi yksi avustaja. piirrä kämmenillä laajoja aaltoja ympäri selkää vilistä sormenpäillä ympäri selkää naputtelee sormenpäillä hellästi selkää painele kämmenillä selkää piirrä sormella laiva tartu käsillä yllättäen hartioista piirrä sormella iso spiraali aloittaen keskeltä selkää tee sormenpäillä aaltoilevia liikkeitä alhalta ylös ja taas alas LEVIATAN-KOSKETUSTARINA Psalmia 104:24–26 mukaillen. Pääseekö mustasta aukosta johonkin toiseen maailmaan ja ulottuvuuteen. 4. Jokainen ryhmä saa aluksi värilapun, jonka avulla ryhmä etsii pelialueelta samanvärisen mustan aukon. Jaa tähdet, kuut ja auringot neljään osaan niin, että saat neljä erilaista numerosarjaa. Entä mistä mustat aukot ovat tulleet, mihin ne johtavat ja mitä niiden olemassaolo kertoo luonnon syvimmistä lainalaisuuksista. Telmivä Leviatan Vessapaperirullista ja silkkinauhasta voi askarrella oman telmivän Leviatanin. Ryhmät keksivät itselleen nimet. Siellä on myös Leviatan! Me-ri-hir-vi-ö, joka telmii siellä. Alun perin Leviatan on kanaanilaisen mytologian merihirviö, joka syö auringon maailman lopussa. Näin ollen maata/lattiaa ei saa koskea, vaan ryhmän tulee edetä tyynyltä tyynylle loikkimalla. Siellä vilisee parvittain eläimiä, pieniä ja suuria. 12 punaista, keltaista, sinistä ja vihreää paperilappua. Meri on suuri ja aava. Koristele eri tilat kankailla ja kiinnitä tähdet, kuut ja auringot ympäri tilaa. (matala tila, sininen) musta aukko johtaa ulottuvuuteen, mikä muodostuu vain avaruudessa leijuvista kivistä. (vihreä) 1 2 3 4. Siellä kulkevat laivat. (keltainen) musta aukko johtaa ulottuvuuteen, jossa asuu vain hyvin pieniä olentoja ja pitää kulkea mahdollisimman matalana. Leviatan Psalmin 104 kirjoittaja ylistää kaikkea Jumalan luomaa, myös loputonta ja aavaa merta, jossa muiden lukuisten vilistävien eläinten joukossa telmii suuri merihirviö Leviatan. mustan aukon ulottuvuudessa asettele tyynyjä lattialle niin, että niiden päällä voi edetä loikkimalla. musta aukko johtaa ulottuvuuteen, jossa aika kulkee taaksepäin ja saa liikkua vain takaperin. Alkutilanne: Jakaannutaan neljään avaruuden tutkimusryhmään. (punainen) musta aukko johtaa ulottuvuuteen, jossa ei ole ääntä eikä näin ollen saa puhua ja keskustelu ryhmän kesken pitää käydä elein ja ilmein
Kesäisiä musiikki-ideoita on kirjoittanut Sini Nikku. Silloin kaikki soittavat samaa juttua aina yhtä aikaa. Tai saatko pidettyä paperia vain sormenpääsi päällä. Entä miltä kuulostaa voimakas sade. 48 Ideasta käytännöksi KESÄ ULKONA Hento kesätuuli, kirkas aurinko, ruoho jalkojen alla ja lämmin kesäsade. Vantaalla kanttorina työskentelevä Sini on koulutukseltaan varhaisiän musiikkipedagogi ja kirkkomuusikko. laitetaan maahan/jalkojen päälle paperi ja silitetään kädellä paperia Sade (sininen paperi) . LAULA – LEIKI – LIIKU PAPERIORKESTERI Tarvitset: 4 kpl erivärisiä papereita Havainnoidaan ympäristöä ja sen ääniä. Kesällä eletään luonnon kauneuden äärellä, jolloin vietetään muskari-, leiri-, kerhoja kirkkohetkiä myös ulkona. Entä jos joku lapsista kertoisi, miten orkesteri soittaa. laitetaan maahan/jalkojen päälle paperi ja piirretään sormenpäällä ympyrää Tuuli (valkoinen paperi) . Jumala antoi ihmisen tehtäväksi viljellä ja varjella maata, vesiä ja niiden elämää. Mitä kaikkea voi tehdä nopeasti ja pienellä tavaramäärällä ulkona viljellen ja varjellen luontoa. Kun paperiorkesterin osat huomataan luonnosta, niin samalla havainnoidaan paperin avulla väri – aurinko on keltainen niin kuin tämä paperi. aurinko) ja välillä kaikki yhdessä. Laula – leiki – liiku -palstan ideoinnista ja sisällöstä vastaa musiikkikouluttaja Riikka Jäntti LNK:sta. ravistellaan ilmassa kovaa paperia Kokeilkaa, jos välillä paperiorkesterissa soittaa vain yksi (esim. laitetaan maahan/jalkojen päälle paperi ja tehdään sormilla paperille sadetta Myrsky (musta paperi) . Miten nopeasti kaikki osaavat soittaa. Jaetaan paperit lapsille havaintojen yhteydessä. Avataan yhdessä aistit ja ihmetellään ympäristöä. Kaiken tuon katselu ja aistiminen on suora portti mielikuvitusmaailmaan. Aurinko (keltainen paperi) . Välillä voitte leikkiä ja hassutella papereilla yhdessä – saatko heitettyä paperin oikein korkealle. Käydään kaikkien soittotavat läpi. Osaavatko kaikki soittaa ensin hiljaa ja sitten voimistaa ääntä. 1 2 3 4. Osaako myrsky soittaa hiljaa. Voit tehdä myös kaiken yksivärisellä paperilla
Soili Perkiö san. Satu Sopanen Juokse, juokse hiiri Vauva kulta, trad. 49 Ideasta käytännöksi SIUNAA KESÄN ASKELLUS Ulkona on tilaa liikkua, joten vauhti päälle ja menoksi. & san. Riikka Helske Leppäkerttu, moi! Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! säv. Minna Lappalainen Sateen tanssi Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! säv. puron solinaa tai lintujen laulua). NOPEASTI OPITTAVIA PIENIÄ LAULUJA ULKOKÄYTTÖÖN ERITYISEN HYVIÄ LIIKKUMISEEN Nyt on aika Leikkitunti säv. Essi Putkonen san. Soili Perkiö san. Hannele Huovi Minä olen tässä Kirkkomuskari 3 säv. LUONNON AARTEET Ohjaaja soittaa rumpua tai soittaa Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!:n kappaletta Aarretta etsien (voi soittaa myös kaiuttimista), jonka aikana lapset etsivät lähipiiristä ulkoa löytyvän aarteen. Hannele Huovi 1 2. ÄÄNITTÄJÄT TYÖSSÄÄN Käydään kiinteän ryhmän kanssa nauhoittamassa puhelimen nauhuriin luonnon ääniä (esim. Hannele Huovi Sisilisko sihisee Vauvan vaaka säv. Aarteet voi aina vuorollaan laittaa piirin keskelle. Tullaan piiriin ja käydään kaikkien lasten aarteet läpi ja rytmitetään sanarytmit kehorytmien avulla, esim. & san. Tero Pajunen Siipileikki Vauvan vaaka säv. Seuraavan kerran kun kokoonnutaan kuunnellaan ja tunnistetaan äänet uudelleen. Lauluun voi aluksi virittäytyä suhistamalla käsiä yhteen KE-SÄ-TUU-LI rytmityksellä. KUK-KA. & san. Seuraa johtajaa Hei, me laulupiirretään säv. Harjoitusta voi jatkaa niin, että jokaiselle luonnosta löytyneelle äänelle etsitään vastaava soitin ja soitetaan lopulta soittimilla yhdessä. & san. Soili Perkiö san. Voitte keksiä lasten kanssa lisää tapoja, miten liikkua. Riikka Jäntti Väriarvoituksia Urpon ja Turpon lauluja säv
Äidit voivat olla vaikka minkälaisia, usein saamme huomata: Juuri sopivia. Äkäisiä, leppyviä, helliä sylejä. Suurpiirteisiä, tarkkasilmäisiä, kaikkitietäviä. Turvallisia, rohkeita, vahvoja. Äiti, onnea! Äitienpäivää vietetään 8.5. Hyväksyttyjä, kädet täynnä, ihan riittäviä. Väsyneitä, venyviä, erehtyväisiä. Särkyneitä, surua täynnä, syli tyhjänä. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Nopeita, hitaita, välimalleja. TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä, jolle valokuvaus on jo teininä alkanut rakas harrastus. 50 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Äidit voivat olla Pitkäsäärisiä, kovaäänisiä, pyöreitä
51 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Lotta Kauppi on Helsingissä asuva kuvittaja ja graafinen suunnittelija. ISBN 9789523545953 Hinta 7,10 Uusi Siunausta koulutielle! 7,10€. Laura Suomela on tamperelainen nuorisotyönohjaaja ja kirjailija. 52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO LAURA SUOMELA LOTTA KAUPPI (KUV.) Siunausta koulutielle Uudessa Siunausta koulutielle -tarinassa lähtevät koulutielle Rantalan kaksoset Maiju ja Masi. Hän on kirjoittanut muun muassa nuortenkirjat Lokkisaaren säpinät, Kanarian säpinät ja Ruutiharjun säpinät (WSOY) sekä Silmänkääntötenppu ja Ilmatilaloukkaus (Karisto). Koulun aloitukseen mahtuu touhua ja tohinaa, mutta myös tärkeä hetki kirkossa, jossa lapset saavat mukaansa siunauksen. Siunausta koulutielle kertoo koulun aloittamiseen liittyvistä tunnelmista ja siitä, miten koulussa voidaan olla enkeleinä myös toinen toiselle. Lotta Kaupin iloisesti kuvittama tarina sopii kouluun lähtevälle ja muistoksi kouluun siunaamisesta