1 TEEMA 3 2023 Hupailu kunniaan! PERHEKESKUS kokoaa alueen toimijat yhteen TEEMA: Perheiden kanssa
A4-kokoinen kierrekantinen kirja pysyy hyvin auki säestettäessä. ISBN 9789523547049 Hinta 79,90 Tulossa elokuussa! 79,90€ 19,00€ 19,00€ 44,90€ Lasten virsi ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Lasten virsi cd ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Leiki Lasten virsi ISBN 9789523547001 Hinta 44,90 MUISTA MYÖS:. 2 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi RIIKKA JÄNTTI, RISTO ESKOLA Soita Lasten virsi Soita Lasten virsi on säestäjien kirja uudistettuun Lasten virteen. Mukana on myös muutamia lapsikuorosovituksia. Teos sisältää alkuja loppusoittoja sekä soitinstemmoja kaikkiin Lasten virren 170 lauluun
Tukiverkot, toiset lapsiperheet ympärillä sekä lasten mutkaton keskinäinen suhde ovat merkittäviä ilon aiheita. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen ”Eniten meidän perheen hyvinvointia vahvistaa luottamus toiseen. Paljon auttaa myös se, kun pystyy näkemään huumoria erilaisissa lapsiperheen arjen tilanteissa. Perheleirin yhteisten puuhien keskellä he ehtivät pohtia myös oman perheensä hyvinvointia edistäviä asioita. Voi olla varma, että puhalletaan yhteen hiileen. Perheen hyvinvointia kannattelevat myös yhteiset näkemykset vanhemmuudesta ja kasvatuksesta.” Iina ja Aleksi TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Hvittorpin leirikeskuksen aulassa espoolainen Salmisen perhe istahtaa hetkeksi alas. Perheeseen kuuluvat isä Aleksi, äiti Iina sekä kolmivuotias Unto ja kuuden kuukauden ikäinen Aina.
Toiveiden pohjalta kutsumme Pesäkoloon vierailijoita ja suunnittelemme toimintatuokioita. Iltapesäkolossa onkin ilo nähdä kokonaisia perheitä, ja isommatkin lapset pääsevät mukaan. Iltapesäkolo polkaistiin käyntiin kävijöiden toiveesta. Iltapesäkolo kokoontuu kerran kuussa klo 15–18. Monitoimijuus tiedettiin vahvuudeksi ja se on tuonut myös lisäresursseja. Ohjaajina toimivat Liisa Turunen Kainuun hyvinvointialueelta, Carita Lerssi Kajaanin seurakunnasta ja Sari Liuski-Ursin sekä Suvi-Maria Tolonen MLL:n Kainuun piiristä. Pesäkolon konsepti on todettu toimivaksi, ja toimintaa on alettu järjestämään myös muualla Kainuun kunnissa. Meillä on vieraillut muun muassa diakoniatyön ja perheneuvonnan asiantuntijoita sekä suuhygienisti, perhetyöntekijöitä ja varhaiskasvatuksen perheohaajia. Pesäkolo-toiminta aloitettiin yhteisestä tahtotilasta tarjota kajaanilaisille perheille matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa. Näin kävijät saavat kertoa, minkälaista toimintaa he haluavat Pesäkoloon ja haluavatko he mahdollisesti osallistua toiminnan toteuttamiseen. 60 kävijää/ kerta. Kävijät aamupäivissä ovat pääosin kotona olevia äitejä ja isiä lasten kanssa. Perheet löysivät mukaan, ja keskimääräinen kävijämäärä oli n. Nyt Pesäkolo kokoontuu säännöllisesti tiistaisin Lohtajan nuorisotalolla ja keskiviikkoisin Linnantauksen seurakuntakeskuksessa klo 9–12. Silloinen Kainuun soten perheaseman avoin toiminta loppui. Perheiden Pesäkolo Pesäkolo-toiminta alkoi syksyllä 2020 yhteistyössä MLL:n Kainuun piirin, Kainuun hyvinvointialueen ja Kajaanin seurakunnan varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi Linnantauksen pesäkolossa on myös yksi vapaaehtoistyöntekijä. Vuorot on jaettu. Kävijämäärä vuonna 2022 näissä tiloissa oli yli 2500 lasta ja aikuista. Toimintatuokioista toivotuimpia ovat musiikki, liikunta ja kädentaidot. Lisäksi on esitelty myös eri yhdistysten toimintaa. Aluksi Pesäkolo kokoontui kerran viikossa. Jo ensimmäisenä vuonna totesimme, että toiminnalle oli tarvetta. Mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen Teemme puolivuosittain suunnitelman syysja kevätkaudelle. Olemme tehneet kyselyjä aikuisille ja toteuttaneet osallisuustyöpajoja lapsille ja aikuisille. Ti– kohtaamispaikka lapsiperheille Kajaanissa. Näissä toimivat paikalliset työntekijät. 4 TEEMA PERHEIDEN KANSSA TEKSTI & KUVAT Carita Lerssi Kirjoittaja on Kajaanin seurakunnan lastenohjaaja. Jokaisessa pesäkolossa ohjaajia on paikalla kaksi. Toimintaa on nyt myös Suomussalmella, Kuhmossa, Sotkamossa ja Paltamossa. Kaikki toimijat käyttävät alussa tekemäämme Pesäkolon logoa ilmoittelussaan
Näiden pohjalta teemme palautekyselyä kävijöillemme ja kehitämme toimintaamme. Toiseen tilaan kuuluu liikuntasali. ”Tänne on helppo tulla ja kotona olevalle lapselle löytyy ikätasoistaan leikkiseuraa.” Irene ja Alma ”Tulemme Pesäkoloon, että päivät tuntuisivat lyhemmiltä ja keskellä päivää on jotain tekemistä.” Nanni ja Hilla ”Vauva-aikana sain vertaistukea itselleni. Joulu ja pääsiäinen on aina huomioitu toiminnassa. neuvoloihin, päiväkoteihin ja tietenkin mainostamme toimijoiden somekanavissa. Kokoontumisiin kuului koulutusta kohtaamispaikkatoiminnasta. Pesäkololla on käytössä WhatsAppja Facebook-ryhmät, joissa tiedotamme tulevasta toiminnasta ja julkaisemme kuukausisuunnitelman. Tätä kautta olemme saaneet omaan toimintaamme ja tapahtumiimme mukaan lapsia ja aikuisia. Jokavuotisina vierailijoina käyvät varhaiskasvatuksen pappi ja kanttorimme kirkkomuskarin kera. Nyt uutena Pesäkolo löytyy myös Instagramista. Nykyisin kun lapset ovat isompia, heille on leikkiseuraa ja erilaista tekemistä kuin kotona.” Mervi, Peppi ja Altti Tule sellaisena kuin olet – kohtaamispaikka lapsiperheille Kajaanissa. Olimme myös mukana vertaisarvioinnissa. Pesäkolossa tulemme seurakuntana ja seurakunnan työntekijöinä tutuksi kävijöille. Kävijöillä on mahdollisuus myös osallistua toiminnan toteuttamiseen. Pesäkolossa kävijät pääsevät kohtaamaan toisiaan sekä ammatillisia ohjaajia. Pesäkolo toimii perheiden arjen tukena, tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon ja –toimimiseen, vertaistukea aikuisille ja leikkiseuraa lapsille. Koska seurakunta on yksi toimija, Pesäkolo-toiminnassa on esillä kirkkovuosi. Arvioinnissa toisen kohtaamispaikan toimijat tulivat meidän toimintaamme mukaan yhdeksi päiväksi ja antoivat meille palautetta toiminnastamme. Tähän kuului muutamia kohtaamispaikkoja eri puolilta Suomea. Sain uusia ystäviä, kun kaikki muut ystävät olivat töissä. perhetanssin ja perheliikuntahetket. Toimintatuokiot pyritään järjestämään eri tilassa. Tämä on mahdollistanut erilaisen liikuntapainotteisen toiminnan, esim. Kokoonnumme Pesäkolo-toimijoiden kesken puolivuosittain Teamsissa. Olemme jakaneet ilmoituksia mm. Olemmekin saaneet heitä esittelemään esim. Kaikki toiminta järjestetään niin, että perheillä on mahdollisuus valita, haluavatko he osallistua toimintaan. 5 TEEMA Toiminnan kehittäminen Laadimme Kajaanin Pesäkololle arvot ja periaatteet, joiden mukaan toimimme. kestovaippoja, ja jouluna pidimme joululaulajaiset, jossa säestäjänä toimi yksi kävijöistämme. lat ovat hyvin erilaiset
14 Teema Hupailu kunniaan 34 Liikkuvat lapset Luontoliikkujat 38 Raamattua leikkien Raamattu inspiroi seikkailuun 41 Digityö 42 Perhemessu 45 Lastenkirkko 46 Laula – leiki – liiku Heittäydy ilon virtaan 48 Pyhiä hetkiä Siunauksen suojassa 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 19 38 TÄSSÄ NUMEROSSA: Perheiden kanssa 28. 6 TEEMA 19 Tekijät Pienet musiikin ihmeen äärellä 22 Tekijät Yhteistyöverkoissa on voimaa ja virtaa 25 Lasten ja nuorten keskus 26 Tekijät Sammaltassun luontotoiminnalle kirkon ympäristökasvatuspalkinto 28 7 kysymystä Hyvä vanhempi voi olla lukemattomilla eri tavoilla 30 Kirjahylly 31 Kirkon talolta 32 Papin päiväkirjasta Yhtenä perheenä TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Perheiden kanssa Perheiden Pesäkolo 7 Pääkirjoitus Kuka auttaa arjessa ja kannattelee vanhempien toivoa. 8 Teema Perhekeskus kokoaa alueen toimijat yhteen 13 Kolumni Onko köyhän perheen lapsella oikeuksia
Koulun resurssit eivät riitä vanhempien tukemiseen, vaikka koulussa tunnistetaan vanhempien erittäin suuri vaikutus lapsen elämässä. Poliisi ja vartijat koulun käytävillä ovat tuttu näky. Keskustelimme perheistä ja siitä kenelle kuuluu vanhempien tukeminen silloin, kun lapsella on vaikeaa. Tässä lehdessä kerrotaan hienoja esimerkkejä siitä, miten perhekeskuksissa eri toimijat ovat löytäneet oman roolinsa. Kasvatuksen kenttä nähdään kokonaisuutena myös rakenteen tasolla. Odotan junaa Tikkurilassa. Kenen kanssa vanhempi saa purkaa pelkojaan ja tunteiden sekamelskaa. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti • Päivi Aumala Tiina Hänninen • Riikka Jäntti Minna Kaihlanen • Taina Karvonen Marjukka Luoma • Eleonora Printz Satu Reinikainen • Johanna Routasalo Annukka Saarinen • Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Joku huutaa aseman toisessa päässä ja poikajoukko juoksee ohitseni. Tiedämme että lapsen hyvinvointi alkaa kodista ja vanhempien oma hyvinvointi luo lasten hyvinvointia. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 89 € • 12 kk 93 € • 6 kk 59 € Irtonumero 19 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/23 • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 44 € • 12 kk 49 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSMYYNTI kotimaa.fi/mediamyynnin-yhteydenotto ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/23 mukana. Kotikasvatus vaikuttaa myös yhteisön normien omaksumiseen ja siten käyttäytymisen säätelyyn. Junani lähtee ja aseman tapahtumat jäävät taakse. Kuka auttaa vanhempaa jaksamaan lapsen rinnalla vaikeiden kehitysvaiheiden yli. Vierailin Koivukylän avoimessa kohtaamispaikassa ja Havukosken alueen yläkoulussa. Kuka auttaa arjessa ja kannattelee vanhemman toivoa. Kuulin koulun arjesta. Useissa seurakunnissa on käynnissä samanaikaisesti myös organisaatiomuutoksia, joissa vanhat työalarakenteet muuttuvat. Miten sinä jaksat ja miten voin auttaa. Ihmiset alkavat pälyillä toisiaan, vartijoita ei näy. Puuttuko joku tähän, uskaltaako joku aikuinen mennä väliin. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Kevätaurinko lämmittää. Työ väistämättä kohdentuu pääasiassa kotona oleville perheille ja pienille lapsille. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Lasse Ansaharju / Vastavalo Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS Hanna Rajalin Perhetoiminnan suunnittelija Lasten ja nuorten keskus 3 2023 Kuka auttaa arjessa ja kannattelee vanhempien toivoa. Rehtori kantoi tästä huolta. Käyn läpi mieleen jääneitä kohtaamisia päivän aikana. Professori Lea Pulkkisen mukaan lapsen käyttäytymisen laadulliset piirteet ovat vahvasti yhteydessä kotikasvatukseen. Alkaa rähinöinti ja pelottava kovaääninen uhittelu. Laaja-alaisella yhteistyöllä vahvistetaan hyvinvointia. Ovatko nämä nyt niitä katujengejä. Jäin silti pohtimaan, että ammattilaisten toteuttama toiminta ja tuki oli täälläkin saatavilla pääasiassa päiväaikaan. Perheitä oli kuultu prosessissa. Osaammeko tavoittaa yhdessä ne perheet, joissa vanhempi on neuvoton ja aikeissa luovuttaa. Tämän kysyminen ja vastauksen kuuleminen on syvintä kristillisyyttä.. Hetken päästä toinen poikajoukko kulkee reteästi ohitseni käytävän leveydeltä. Avoimessa kohtaamispaikassa laaja joukko toimijoita oli punonut hienosti palvelut perheen muuttuvien tarpeiden ympärille. Siihen kuuluvat kodin ilmapiiri ja sen tarjoama sosiaalinen alkupääoma, vanhempien keskinäinen suhde, alkoholin käyttö, läsnäolo lasten elämässä ja lapsilähtöinen kasvatus. 7. Rehtori on omistautunut työlleen koko sydämellään. Avautuuko tässä seurakunnan kasvatustyölle mahdollisuus tukea osaltamme vahvemmin perheiden jaksamista
8 TEEMA Perhekeskustoiminta on alueen eri toimijoiden yhteinen ponnistus perheiden parhaaksi. Perhekeskuksen kohtaamispaikat tarjoavat luontevan mahdollisuuden myös seurakunnan mukana olemiseen. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen PERHEKESKUS KOKOAA ALUEEN TOIMIJAT YHTEEN TEEMA Liisa Välilä ja Sari-Annika Pettinen korostavat sitä, että seurakunnan vahvuuksia ovat ammatillisuus sekä joustavuuden mahdollisuus. Toimintaa pystytään muuttamaan nopeastikin. 8 TEEMA
Toimintaa pystytään muuttamaan nopeastikin. Uskonnollisesti sitoutumaton Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Toimintaa on kuitenkin kehitetty hyvässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jos siitä on vastannut esimerkiksi kuntayhtymä, yhteistyölle on saatettu joutua etsimään uuttaa koordinaattoria, Pettinen toteaa. – Viime vuoden lopulla seurakunnissa oltiin vahvasti motivoituneita alueellisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Isossa kuvassa tilanne näyttää todella hyvältä. PERHEKESKUS KOKOAA ALUEEN TOIMIJAT YHTEEN Matalan kynnyksen kohtaamispaikat Perhekeskusten kohtaamispaikat ovat tavallisesti siellä, missä perheet luontevasti liikkuvat kuten kauppakeskuksissa, kirjastoissa tai perheiden taloissa. Yhteistyöstä on paljon hyviä kokemuksia, Pettinen kertoo. – Monilla paikkakunnilla seurakunta on ainoa toimija, joka voi järjestää tämänkaltaista kokoavaa toimintaa, sillä kunnalla ei ole siihen tarvittavia resursseja, Välilä huomauttaa. Vihdissä parhaat tilat löytyivät puolestaan seurakunnasta. Muutostilanteen suurimmat haasteet näkyvät ehkä enemmän korjaavassa toiminnassa tai sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa, miten niitä muutostilanteessa pystytään tarjoamaan, Pettinen arvioi. Espoossa perhekeskus toimii kauppakeskuksessa, Isossa Omenassa, ja siellä mukana on useita eri toimijoita. Vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet ovat ehkä hieman hidastaneet toimintaa, mutta suurin osa seurakunnista on jo nyt jollain tavalla yhteistyössä mukana, Kirkkohallituksen kasvatusja perheasiat -yksikön asiantuntija, Liisa Välilä kertoo. Työtä ei tarvitse lähteä kehittämään tyhjästä, Välilä lupaa. Siellä seurakunta toteuttaa vahvaa yhteistyötä muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Seurakunnan työntekijät ovat läsnä perheiden arjessa, mutta toiminta ei ole tunnustuksellista. – Eri hyvinvointialueilla on tehty jo paljon yhteistyötä. – Jos perhekeskustoimintaa on aiemmin koordinoinut kaupungin työntekijä, siihen on voinut olla resursseja vielä tämän vuoden alussakin. – Seurakunnan vahvuuksia ovat ammatillisuus sekä joustavuuden mahdollisuus. Jokin juttu toimii jonkun hetken, ja sitten voidaan kokeilla jotain muuta, Pettinen lisää. Osallistujat tietävät etukäteen, kuka kohtaamispaikan vetämisestä kulloinkin vastaa, ja mitä ohjelma sisältää. Alueilla, joissa rakenteiden tuki on puuttunut, tilanne voi olla heikompi. Voimme olla seurakuntana toiminnassa mukana muullakin tavalla, Pettinen toteaa. – Mikkelissä kohtaamispaikkaa toivottiin torin läheisyyteen, ja sopiva tilaa löytyi kirjastosta. Kohtaamispaikat ovat luontevia myös seurakunnan mukana olemiselle. Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa perhekeskusyhteistyö on jatkunut parhaiten niillä paikkakunnilla, joissa se on ollut jo aiemmin osa kuntien ja kaupunkien toimintaa. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla seurakunnat ovat ottaneet ison roolin erilaisten kohtaamispalveluiden järjestämisestä. – Toiminta on jatkunut vuoden alusta lähes entisellään alueilla, joissa on ollut selkeät rakenteet. Olisi ehkä ollut helpompaa järjestää toimintaa omissa tiloissa, mutta seurakunta lähti mukaan perheiden toivomaan tilaan. – Olemme luoneet palvelulupausta, brändiä, ilmettä ja kaikkea sitä, mikä helpottaa kohtaamispaikkatoiminnan toteuttamista mahdollisimman käytännönläheisesti. Kirkkohallituksen perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija, Sari-Annika Pettinen myötäilee kollegaansa. Vanhat rakenteet ovat tukeneet toimintaa muutosvaiheessa. Kyselylomakkeet seurakuntiin on lähetetty, mutta vastauksia odotellaan vielä. Seurakunnat ovat myös erittäin hyviä kokeilukulttuurissa, mistä olen hyvin iloinen. Konkreettinen kohtauspaikka voi sijaita lähes missä tahansa. TEEMA Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla seurakunnat ovat ottaneet ison roolin erilaisten kohtaamispalveluiden järjestämisestä.. 9 TEEMA Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Kokonaisvaltaista tilannekuvaa seurakuntien mukana olemisesta ei kuitenkaan vielä ole. Seurakunta perhekeskusyhteistyössä Osa seurakunnista on tehnyt jo pitkään perhekeskusyhteistyötä, mutta viime vuosina eri toimijoiden roolit on pyritty sopimaan aiempaa selkeämmin. Perheiden näkökulmasta mitään suuria muutoksia ei ole ollut. Kohtaamispaikka on avoin kaikille, ja sitä voivat ohjata eri toimijat. Toiminta kokoaa yhteen ja verkostoi alueen erillään olleet palvelut. – Kohtaamispaikassa seurakunnan työntekijä ei tuo esiin seurakunnan tunnustuksellista sisältöä, ellei asiakas itse nosta sitä keskusteluun. Seurakunnan työntekijä tulee tutuksi, ja samalla perheiden kynnys osallistua muuhun seurakunnan toimintaan madaltuu
Pirkkalan ystäväperheet-toiminta mahdollistaa perheiden tapaamisen ja ystävystymisen, jonka myötä perheet saavat myös vertaistukea omaan arkeensa. Naapureiden kanssa yhteistyössä toimiminen on kaikille kannattavaa. Uusia innovaatioita Perhekeskustoiminta on innoittanut seurakuntia kehittämään uudenlaisia työtapoja sekä etsimään uusia yhteistyötahoja. Pettinen nostaa esiin seurakuntien Pikkuhelppi-toiminnan, joka tarjoaa lapsiperheille tukea arjen hallintaan. Sivusto antaa palvelusuosituksia käyttäjän kiinnostuksen mukaan. – Seurakunnan työntekijät tutustuttavat samalta alueelta olevia perheitä toisiinsa, minkä jälkeen perheet jatkavat yhteydenpitoa itsenäisesti, Välilä kertoo. Nyt Pikkuhelppi toimii jo kymmenissä eri seurakunnissa. Perhekeskus • ehkäisee hyvinvointija terveysongelmia • vahvistaa perheiden varhaista tukea ja hoitoa • tarjoaa vertaistukea • hillitsee eriarvoistumista • hillitsee korjaavien palvelujen kustannusten kasvua. Olemme pyrkineet antamaan seurakunnaan työntekijöille aiheen käsittelyyn välineitä, ja aiheesta on keskusteltu seurakuntien työntekijöille järjestetyissä perhekeskustoiminnan vertaisryhmien infotilanteissa. Toimintaa toteutetaan ainakin Turussa. Lasten ja nuorten keskus on tehnyt hyvää työtä toiminnan mahdollistamiseksi eri seurakunnissa. Lähde: THL www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ sote-palvelut/perhekeskus. Se on myös elämän asenne. Kohtaamisen ammattilaiset Yhteistyö eri toimijoiden kanssa osana perhekeskusverkostoa tarjoaa mahdollisuuden perheiden laajempaan kohtaamiseen. Rohkaisun sana voi olla pelkkä kysymys, miten sinä jaksat, Välilä perustelee. Välilän mukaan seurakuntaa arvostetaan yhteistyökumppanina. – Tämän vuoden alussa on julkaistu sähköinen perhekeskus, Omaperhe. Imatralla vastaava toiminta tunnetaan nimellä Jeesi. Eri ammattilaisten vahvuuksia voisi hyödyntää aiempaa enemmän ja siten löytää uusia mahdollisuuksia toimia, Välilä kannustaa. – Seurakunnan työntekijöillä on aikaa pysähtyä asioiden äärelle. Osaaminen on erinomaista ja ajantasaista. – Pienillä paikkakunnilla voi olla vain yksi varhaiskasvatuksen työntekijä tai jopa vain puolikas. Sähköinen perhekeskus Kirkkohallitus on mukana sähköisen perhekeskuksen sisällön kehittämisessä, joka on monin osin vielä rakenteilla. – Meidän olisi tärkeä nostaa seurakunnan työntekijöiden ammatillisuus paremmin esiin. – Kristillisyys ei ole pelkästään uskonnon harjoittamista. Saisimme olla enemmän ylpeitä seurakunnan tekemästä pitkäjänteisestä työstä, Välilä huomauttaa. Osa seurakunnista on tiivistänyt rovastikunnalliseen yhteistyötä. – Seurakunnissa on alettu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Heillä ei ole samankaltaisia lakisääteisiä tehtäviä kuin kunnallisella varhaiskasvatuksella tai neuvolatoiminnalla, joiden tehtävät ovat hyvin rajattuja, Pettinen lisää. 10 TEEMA Perhekeskusyhteistyön tekeminen ei kuitenkaan tarkoita oman identiteetin piilottamista tai seurakunnan olennaisesta sanomasta luopumista. Se on ihmisen kuuntelemista, toivon luomista ja luottamuksen rakentamista. Jotkut seurakunnat ovat rakentamassa verkossa tapahtuvaa perhevalmennusta seurakunnan omana palveluna. Välilän mukaan seurakunnan työntekijät ovat hyvin koulutettuja ja rautaisia ammattilaisia. Varhaiskasvatuksenohjaajan työparina voi olla vaikkapa kanttori, diakoniatyöntekijä tai pappi. Perhekeskuksen palveluverkostoon kuuluvat: • lapsiperheiden sosiaalija terveyspalvelut • järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut • varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus ja nuorisopalvelut • avoin kohtaamispaikka lapsille, nuorille ja perheille • kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta • opiskeluhuoltopalvelut • erityisja vaativan tason palvelut. Tällä hetkellä palvelusta löytyy lapsiperheille tarkoitettuja valtakunnallisia palveluja, luotettavaa tietoa sekä vinkkejä fyysisistä kohtaamispaikoista. Pirkkalassa on lähdetty etsimään samanlaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä ystäväperheiden rinkiin. Pettinen ymmärtää, että asia voi kuitenkin olla seurakunnan työntekijän näkökulmasta herkkä ja vaikeakin. – Työntekijöille tulee antaa aikaa pohtia, miten uudenlainen toimintakulttuuri tulee vaikuttamaan omaan identiteettiin seurakunnan työntekijänä. Kun hyvinvointialue ottaa sähköisen perhekeskuksen käyttöönsä, mukaan tulevat myös alueelliset palvelusuositukset, TEEMA PERHEKESKUS on palveluverkosto, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. Samanlaista toimintatapaa on toteutettu jo pitkään esimerkiksi seurakunnan perheneuvontaja diakoniatyössä. Perhekeskus voi toimia verkostomaisena, fyysisessä toimipisteessä tai sähköisen perhekeskuksen muodossa. Pikkuhelppi syntyi kuusi vuotta sitten Turussa lastenohjaajien ideoimana. – Pikkuhelppi -toiminnassa on menty hienosti eteenpäin, ja siitä on saatu paljon hyviä kokemuksia. Seurakunnan työntekijät ovat hyvin koulutettuja, kun taas monet järjestöt toimivat usein vapaaehtoisten ja vaihtuvien työntekijöiden varassa. Hänen resurssinsa ovat aika pienet. Seurakunnan työntekijöitä arvostetaan asiakkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden taholta erityisesti kohtaamisen ammattilaisina
– Sähköinen perhekeskus avaa upeita mahdollisuuksia myös seurakunnalle asiakkaan alkaessa käyttää palvelua mahdollisesti jo raskausaikana. Kirkkohallitus on koonnut työntekijöilleen Teams-alustan, jossa informaation lisäksi kannustetaan jakamaan myös käytänteitä ja käymään keskustelua. – Ihmiset olivat iloisia siitä, että kurssille oli mahdollisSARI-ANNIKA PETTINEN • Pappi ja psykoterapeutti. Sari-Annika Pettinen jatkaa: "Seurakunnan työntekijöitä arvostetaan asiakkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden taholta erityisesti kohtaamisen ammattilaisina.". Tukea löytyy myös hiippakunnista. Vertaistuen tarve on kuitenkin ilmeinen, työntekijöillekin. Välilä kertoo verkossa vetämistään parisuhdekursseista, joita koronan pakottamana jouduttiin pitämään etänä. Seurakuntien ja järjestöjen työntekijät eivät pääse kirjautumaan palveluun, joka on ensisijaisesti suunnattu lakisääteisten palveluiden työntekijöille. 11 TEEMA Pettinen kertoo. Iltaisin ei tarvinnut enää lähteä mihinkään, eikä lastenhoitajaa tarvinnut hankkia erikseen. • Perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija, Kirkkohallitus LIISA VÄLILÄ • Pappi ja psykoterapeutti. Lasta odottava perhe saa jo tuossa vaiheessa tietoa kasteesta, kerhoista, leireistä, parisuhdeneuvonnasta ja muusta mahdollisesta seurakunnan kokoavasta toiminnasta. Tukea työntekijöille Pettinen ei koe seurakunnan työntekijöiden tarvitsevan lisäkoulutusta perhekeskusyhteistyön toteuttamiseksi. – Järjestämme seurakuntien työntekijöille perhekeskusinfoja, joita on ollut vuoden sisällä 3–4 kertaa teemoista riippuen. • Asiantuntija, Kirkon kasvatusja perheasiat -yksikkö, Kirkkohallitus ta osallistua nimettömänä omalta kotisohvalta. Osallistuminen oli helppoa. Vertaisuuden kaipuu ei ole vain perheiden toive ja tarve, vaan myös seurakunnan työntekijöiden tarve saada laajempaa näköalaa. Sähköiseen perhekeskukseen ollaan rakentamassa myös nuorille suunnattua sisältöä, Helpperiä, joka valmistunee tämän vuoden kuluessa. – Tätä palautetta saamme paljon. Kokemus oli kuitenkin niin hyvä, että toimintaa jatketaan etänä tulevaisuudessakin. "Saisimme olla enemmän ylpeitä seurakunnan tekemästä pitkäjänteisestä työstä", Liisa Välilä sanoo. Kolmas osa sähköistä perhekeskusta on ammattilaisille suunnattu sisältö, joka tällä hetkellä kohdentuu vain soteja kunta-alan työntekijöille. Toisaalta loppupalautteessa mainittiin, että kurssille osallistuneita muita pareja olisi ollut mukava tavata myös kasvokkain, Välilä kertoo
Perhekeskusyhteistyö takaisi sen, että elämän kriiseissä tai solmukohdissa on matala kynnys tulla mukaan tuen piiriin. Kuinka ihania ovatkaan ne seurakuntien perheiden iltakerhot, joihin ihmisiä kutsutaan hengähtämään ja syömään. Kaikki tapahtumat, joissa on tarjolla ruokaa, saavat perheet liikkeelle. Välilä komppaa kollegaansa ja painottaa lisäksi turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta. TEEMA TEEMA Unelmien perhekeskus on paikka, jossa perheet saavat kohdata vertaisiaan matalalla kynnyksellä paikoissa, jotka ovat heille luontevia ja missä he saavat tarvittaessa ammatillista tukea ja apua. – Se on paikka, jossa perheet saavat kohdata vertaisiaan matalalla kynnyksellä paikoissa, jotka ovat heille luontevia ja missä he saavat tarvittaessa ammatillista tukea ja apua. Kuinka viisasta. Perheiden suurimmat tarpeet ja kysymykset ovat tavallisia ja arkisia asioita, jotka myös yhdistävät samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. – Seurakunnan työntekijät saattavat kokea avuttomuutta esimerkiksi neuropsykiatrisissa haasteissa – mitä ne tarkoittavat omassa työssä ja miten ne pitäisi ammattilaisena huomioida. Unelmien perhekeskus Millainen sitten olisi unelmien perhekeskus. – Olisi tärkeä luoda tilanteita ja paikkoja, joissa työntekijät voisivat jutella näistä asioista muiden kanssa, etteivät he joutuisi kantamaan vaikeita asioita yksin, Pettinen painottaa. Toiminta on yhdenvertaista. Lapsillekin on tarjolla omaa ohjelmaa. Se ei kohdistu vain aktiivisiin perheisiin, vaan erityisesti niihin perheisiin, jotka tarvitsevat kaikista eniten tukea. Kaikki tämä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä, jossa seurakunnalla on luonteva rooli ja paikka, Pettinen kiteyttää. Ajassa nopeasti muuttuvat tilanteet ja ilmiöt saattavat nousta yllättäenkin perheiden arkeen, joihin liittyen työntekijätkin tarvitsevat enemmän tietoa ja ymmärrystä. Välilä nimeää kuitenkin yhdeksi isoksi haasteeksi yksinäisyyden. 12 TEEMA – Kuopion hiippakunnan piispa on pyytänyt nimeämään jokaiseen seurakuntaan perhekeskusyhdyshenkilön, jotka ovat piakkoin kokoontumassa, Välilä kertoo. – Unelmien perhekeskuksessa myös toimijat tuntevat toisensa. Uskonto ja julkinen tila ovat myös paljon pohdittanut työntekijöitä. – Monet perheet kokevat yksinäisyyttä ja kaipaavat muiden ihmisten läsnäoloa ja tukea
Nämä lapset eivät myös luottaneet muihin ihmisiin ja kokivat maailmantilanteen epävakaana. Suomen lapsitakuun yhtenä toimenpiteenä on harrastamisen Suomen malli , jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle vähintään yksi maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Sopimuksessa artiklat 26 ja 27 turvaavat lapsen oikeuden ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Vanhemmat ovat huolissaan ja lapset kokevat olevansa taakka perheelleen ja ahdistuvat tilanteesta. Lapsilla on oikeus elää taloudellisesti turvallisissa olosuhteissa, joten lasten kokema köyhyys heikentää heidän ihmisoikeuksiaan. Onko köyhän perheen lapsella oikeuksia. Pienituloisissa perheissä elää 121 800 lasta.. Harrastamisen oli joutunut lopettamaan 23 % lapsista ja 71 % heistä vastasi, etteivät he voineet lainkaan lomailla perheensä kanssa pienituloisuudesta johtuen. Yhä useampi perhe elää köyhyysrajalla. Perheet ovat juuri selviytyneet koronapandemiasta ja nyt Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet maailmantalouteen ja sen myötä suomalaisten perheiden arkeen. Tuntuu että olen iso taakka.” Lapset kertoivat myös, kuinka hintojen nousu on johtanut siihen, että perheessä on keskusteltu ja riidelty enemmän rahasta. STM:llä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vastainen suunnitelma, jolla tavoitellaan 2030 mennessä 30 000 lasta vähemmän lapsiperheköyhyydessä ja myös sosiaaliturvauudistusta työstetään yli hallituskausien 2027 saakka. JOHANNA VINBERG Lapsiperheköyhyys asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry Lasten köyhyyskokemukset heikentävät hyvinvointia. Suomen lapsistrategian avulla pyritään rakentamaan lapsija perhemyönteistä yhteiskuntaa ja vaikuttamaan myös lasten taloudellisiin elinolosuhteisiin. Raportissa lapset kertovat arjestaan, kyselyyn vastasi 1130 lasta. Lapsiperheköyhyyden kasvu on katkaistava kohdentamalla riittävät resurssit köyhyyden vähentämiseen. ” Vaikeaa hankkia tarvittavia asioita kuten perusvaatteita ja lämmintä ruokaa joka päivälle.” Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten vastauksissa tuli esille myös heikko tulevaisuususko. Yleisperiaatteiden mukaan kaikilla lapsilla on oikeus kasvuun ja kehitykseen, lapsia ei saa syrjiä, lasten mielipide tulee ottaa huomioon ja päätöksenteossa on huomioitava lapsen edun ensisijaisuus. Tämä on tehtävä kaikkien lasten oikeuksien turvaamiseksi. Myös EU-tason sitoumuksen eli lapsitakuun avulla tuetaan heikossa asemassa olevia lapsia. Osa lapsista kertoi, etteivät he enää pääse harrastuksiin ja tapaamaan kavereitaan nousseiden hintojen vuoksi. Pienituloiseksi perheensä määritelleiden lasten perheissä oli puutetta arjen tarvikkeista, kuten ruuasta, vaatteista ja esimerkiksi silmälaseista. Pitkäjänteisiä toimia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on vaadittu eri tahoilta. Päätöksentekijöiden tulee toteuttaa lapsistrategiaa, tehdä lapsen edun mukaisia päätöksiä ja pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan lapsiperheköyhyyteen. He kokivat, KOLUMNI Lapsiperheköyhyyttä on ehkäistävä lapsenoikeusperustaisesti. Taloudelliset haasteet ja köyhyys tuntuvat lasten elämässä nyt, mutta seuraukset voivat olla jopa ylisukupolvisia. Lapsen oikeuksien sopimus sitouttaa valtiot edistämään ja varmistamaan oikeuksien toteutumista lainsäädännössä, politiikkaohjelmissa ja varojen budjetoinnissa. ”Mun elämästä maksetaan, ruoasta ja asumisesta. Joillakin jääkaappi on tyhjä. On turvattava perheiden toimeentulo työllistymistä tukemalla, varmistettava sosiaaliturvan riittävä taso ja mahdollistettava monimuotoisten perheiden tarpeisiin soveltuvat palvelut. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa ja neljä yleisperiaatetta. 13 TEEMA että eivät voi luottaa tulevaisuudessa opiskelevansa ja saavansa töitä. Lasten oikeuksien turvana toimii YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, johon Suomi on sitoutunut. Pelastakaa Lapset ry julkaisi Lapsen ääni -raportin lokakuussa 2022. ” En voi käydä treeneissä tai viettää paljon vapaa aikaa jossa tarvii rahaa.” Moni kertoi, kuinka ruokaostoksia lasketaan tarkkaan ja usein joudutaan syömään halvinta mahdollista ruokaa. Lapsiperheköyhyys näkyy perheiden arjessa. Lapset jakoivat kokemuksiaan siitä, kuinka pienituloisuus haastaa perheen arkea. Suunnitelmia tehdään, mutta ratkaisuja ei saada kunnolla käyntiin. Päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys, että lapsiperheköyhyys on ongelma, johon tulee puuttua. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseen tarvitaan useita toimia
Se kuului näin: Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan, Leena meni kauppaan. Huumorissa on paljon samoja elementtejä kuin leikissä: se tapahtuu asian itsensä vuoksi eikä jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Sadun kirjanneesta aikuisesta juttu ei ollut kovin onnistunut. Stenius löysi projektinsa pohjaksi ulkomaisten tutkijoiden luomia teorioita muun muassa lasten taipumuksesta nauraa absurdeille asioille tai epäjohdonmukaisuuksille. Jos vaikkapa veitsen laittaminen suuhun on kiellettyä, lapsi saattaa viedä sitä yhä lähemmäs suuta ja vilkuilla samalla aikuisen reaktioita.” Huumori on alkuun kehollista Stenius määrittelee lasten huumorin pyrkimykseksi saada toinen hyvälle mielelle tai nauramaan. Kun hän ryhtyi eläkeikää lähestyessään suunnittelemaan väitöskirjaa, kysymyksestä tuli tutkimuksen lähtökohta: miten pienten lasten huumori eroaa aikuisten huumorista ja miten tämä vaikuttaa kasvatukseen. ”Lapsia ei voinut haastatella suoraan, koska he tarjoavat helposti vastauksia, joita arvelevat aikuisten hakevan. Olipa kerran tyttö, joka kertoi päiväkodin sadutuksessa tarinan. Aihetta tutkinut Tuula Stenius peräänkuuluttaa varhaiskasvatusryhmille huumorikasvatusta ja tosikkovapaita tiloja. ”Kyproslainen Eleni Loizou on puolestaan tarkastellut alle parivuotiaiden huumoria ja esittänyt voimaantumisteorian, jonka kääntäisin vaikutusmahdollisuudeksi: lapsi kokee aikuista haastaessaan, että hän saa tästä otteen. Lapset taas halusivat kuulla sen yhä uudestaan. 14 TEEMA Hupailu kunniaan Lasten huumori ei ole pelkkää hassuttelua vaan valtava voimavara. Ja alle kolmivuotiaat eivät pysty kielellisestikään vastaamaan kysymyksiin.” Aiheesta ei ollut entuudestaan juuri kotimaisia tutkimuksia. Tutkimusote oli etnografinen: TEKSTI & KUVA Sinimaaria Kangas KUVITUS Shutterstock TEEMA Stenius seurasi parin vuoden ajan viiden päiväkodin lapsia videokameran avulla. Varhaiskasvattaja Tuula Stenius alkoi pohtia, mikä toistelussa oli niin hauskaa lasten mielestä. Siinä kehi. Huumorin tuottamisen lisäksi se on myös kykyä vastaanottaa sitä
Vain eräs kuusivuotias suosi agressiivista huumoria, jossa pilkataan muita ja joka on tyypillistä muun muassa standup-koomikoille. Aikuinenkin voisi mennä sinne välillä ja saada ihania hepulikohtauksia. Lapset saattoivat esimerkiksi väsyneenä vaipua tilaan, jossa he metelöivät kovalla äänellä ja saattoivat rikkoa sääntöjäkin. Vaikka sävy olisi hyväntahtoinen, lapsi ei ymmärrä naurun syytä.” Karnevalismia ja hyperhauskuutta Stenius jakoi havaitsemansa huumorin neljään ilmiöön, joista ensimmäinen oli yksin hassuttelu. Nehän eivät ole lasten vaan aikuisten huumoria, jolle aikuiset voivat mielestäni nauraa keskenään mutta eivät lasten kuullen. Huumoritaidoissa riittää siis harjoittelua ja Stenius painottaa aikuisen roolia niiden kehittymisessä. Aikuiset määrittelevät hänen mukaansa yleensä jyrkät rajat lasten huumorille. ”Esimerkiksi matkiminen on lapselle hirveän luontaista. ”Pienissä porukoissa huumori syttyi jännästi koko päivän ajan eikä aikuisille tyypillistä vitsien kerrontaa esiintynyt juuri lainkaan”, Stenius kertoo. Kiusoittelu on hyväntahtoista hassuttelua, jonka tarkoitus ei ole missään nimessä loukata toista. huumoria keventämään tilannetta. Päiväkodeissa ei kuitenkaan oikein ole tähän tiloja ja aikuiset lopettavat ilonpidon yleensä lyhyeen”, Stenius sanoo. Vaikka idea oli päiväkotien mielestä hyvä, he eivät pitäneet sitä toteuttamiskelpoisena.” Hupailua, kiusoittelua vai kiusaamista. ”Aikuiset arvostavat kuitenkin yleensä vasta sitä, kun lapset sanovat tai oivaltavat jotain, eli ovat jollain lailla välkkyjä. ”Karnevalismia paljon tutkinut Laura Jennings-Tallant on sitä mieltä, että lasten on saatava kokea tätä huumorin lajia, koska se on heidän tapansa olla yhteydessä toisiinsa. Joku saattoi esimerkiksi piirtäessään sanoa, että katso miten iso nenä tällä on. ”Tässä tapauksessa lapsi käytti teriaalia. Stenius uskoo huumorin varjolla kiusaamista esiintyvän enemmän isompien lasten kohdalla, kun taas pienten lasten huumori vaikuttaisi olevan pääsääntöisesti hyväntahtoista. He eivät löytäneet hupailijoiden harrastamasta huumorista juurikaan negatiivisia tai itseä alentavia piirteitä. ”Tutkimuksen mukaan lasten keskinäinen huumori on alkuun kehollista, kuten ääntelemistä, ilmeilemistä ja pomppimista. 15 TEEMA Vaikka lapsilähtöisyydestä puhutaan paljon, lasten ilottelun suhteen ei olla kovinkaan sallivia. Jos hän matkii vaikkapa kehitysvammaista lasta, hänelle tulee perustella selvästi, miksi niin ei pidä tehdä pelkän kieltämisen sijaan.” Stenius huomauttaa, että myös kiusoittelun ja kiusaamisen välinen raja on usein hyvin hienovarainen. Vaikka lapsilähtöisyydestä puhutaan paljon, lasten ilottelun suhteen ei olla kovinkaan sallivia. ”Ehdotinkin tutkimuspäiväkodeille, että he loisivat tosikkovapaan tilan. ”Esimerkiksi jos ketsuppipurkki sanoo sitä puristaessa pruu, lapsi sanoo pieru ja kaverit nauravat, aikui. Neljäs huumori-ilmiö oli karnevalismi. Kolmannen ilmiön hän nimesi hyperhauskuudeksi. Lapsen huumori on yleensä hyväntahtoinen yhteysyritys, jota aikuisen ei tulisi tyrmätä. Toinen vastasi siihen, että meidänkin isällä on tosi iso nenä ja sitten asialle naurettiin yhdessä. Leikillisyys lähentelee aikuisen asenteena huumoria sillä erotuksella, että huumorissa tapahtuu yleensä jotain epätavallista tai yllättävää ja siihen liittyy naurua. Siellä saisi rauhassa metelöidä ja tarjolla olisi erilaista hassuttelumaTEEMA tellään, kuvitellaan ja luodaan uutta. Vaikka muut eivät yhtyneet hassutteluun, hän vain jatkoi sitä”, Stenius kertoo. ”Yleensä huumori on sosiaalista ja siihen tarvitaan yleisö. Tutkimukseni lapset turvautuivatkin usein huumoriin tilanteissa, joissa heidän piti odottaa tai jonottaa tai heillä oli tylsää.” Toinen ilmiö oli pikku porukassa hassuttelu. Hän ei esimerkiksi päästänyt toisia ovista ja nauroi sitten heille. Eräs poika alkoi kuitenkin pöydässä ruokaa odotellessaan paukuttelemaan nyrkeillä rinnustaan. Esimerkiksi joku lapsi saattoi sanoa, että meillä kävi virpojia, mihin toinen vastasi, että meillä kävi kymmenen ja kolmas hihkaisi, että meilläpä kävi miljoona. Se merkitsee lasten kykyä innostua yhdessä salamannopeasti jostain asiasta. Stenius on tutkinut Juli-Anna Aerilan kanssa lapsia, jotka käyttävät paljon huumoria ryhmässä. Tähän perustuvat esimerkiksi lasten suusta -jutut. Sanallinen huumori seuraa sitä vasta myöhemmin”, Stenius sanoo. Toisinaan lapsen huumoriyritys menee pieleen ja hän loukkaa toista tahattomasti
Länsimaissa taas pissa-kakkahuumori kukoistaa, koska se on vähän tabu. ”Kun lapset yhdellä videopätkällä pyysivät yhteen ääneen maitoa ja leipää, aikuinen vastasi, ettei hänellä ole kuin kaksi kättä. ”Huumorintaju ei ole vain huumorin tuottamista, vaan myös siitä nauttimista. ”Kun eräs antropologian tutkija pyysi Ghanassa lapsia kertomaan vitsejä kakasta, niitä ei kertakaikkiaan ollut olemassa, koska kakka on heille niin normaali asia. Ihan pienille lapsille on tarjolla pottalauluja ja -kirjoja. 16 TEEMA nen tulee usein paikalle, ottaa purkin pois ja sanoo: vessa kutsuu. Ei sitä tarvitsekaan ymmärtää! Lasten juttuihin voi osallistua siitä huolimatta”, Stenius sanoo. ”Eräs lapsi ei kyennyt puhumaan mutta ymmärsi huumoria todella hyvin. Hän kertoi ilmeillä ja eleillä, jos jokin juttu oli hänen mielestään hauska.” Koko perheen yhteiset naurut Perhe on lapsen lähtökohta myös huumorin oppimisen suhteen. Mutta mitä enemmän olet mukana lapsen jutussa, sitä enemmän voit vaikuttaa siihen, mihin suuntaan se on menossa. ”Vastaavasti huumoriakaan ei tarvitse ymmärtää. He tutkivat, miten kakka syntyy ja missä se kulkee. Kyky siihen kehittyy kouluiässä yksilöllisesti.” Temperamenttitutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen huumorintajuun vaikuttaa muun muassa iloisuus ja sosiaalisuus. Lapsilla on kova homma saada selville, mitä saa milloinkin tehdä.” Kuinka sitten vaalia perheessä lasten huumoria. Huumori on yhteisön liima. Mutta kun lapset kasvavat, he huomaavat aikuisten asenteen muuttuvan: yhtäkkiä kakkapuheet ovatkin kiellettyjä esimerkiksi päiväkodissa. Stenius arvelee lasten viehätyksen vessahuumoriin johtuvan tässä vaiheessa voimaantumisen tunteesta: että se on ruokapöydässä ja kaupan kassalla tosi kova veto, jolla on hauska testata aikuisia. Tämä fraasi on kuulemma yleinen toimintaohje päiväkodeissa, vaikka mielestäni meidän pitäisi sen sijaan antaa aikuisille ohjeita siitä, kuinka heidän tulisi suhtautua lasten huumoriin.” Aikuisten tulisi perehtyä aiheeseen myös sen vuoksi, etteivät he käyttäisi lapsen kanssa huumoria, jota nämä eivät käsitä. Steniuksen mukaan lapsille olisi kuitenkin hyvä selittää sekä kotona että päiväkodissa, millainen huumori on missäkin sallittua ja mihin kiellot perustuvat. ”Olen testannut itse viisivuotiaille Pikku Kalle -vitsiä, jossa tämä ajaa pyörällä, munat menee mäsäksi ja maksa halkeaa. ”Tämä liittyy yleiseen ilmpapiiriin. VESSAHUUMORI – LÄNSIMAISTEN LASTEN KESTOSUOSIKKI Lapsia kiehtoo yleensä pissa-kakka -huumori kautta linjan. Ohjaamani opiskelijat sanovat joskus, etteivät he osaa leikkiä lasten kanssa eivätkä ymmärrä heidän leikkiään. ”Ensinnäkään aikuisten ei välttämättä tarvitse ymmärtää lasten huumoria mennäkseen siihen mukaan. Muun muassa kyky ymmärtää ironiaa ja sarkasmia kehittyy tutkijoiden mukaan vasta 6–10-vuotiaana. En tiedä mitä tapahtuisi, jos kaikki yhdessä päättäisivät, että antaa niiden nyt puhua asiasta, kunnes kyllästyvät siihen. Aikuinen voi omalta osaltaan rikastaa huumoria.” TEEMA Huumori on ihmisyyteen liittyvä universaali ilmiö, joka tutkitusti edesauttaa stressistä selviytymisestä, oppimista, luovuutta, ystävyyssuhteita ja yleistä hyvinvointia. Nauraja voi olla yhtä huumorintajuinen kuin hassuttelija”, Stenius huomauttaa. Lapset suhtautuivat siihen, että ”jaaha, niinpä näyttää olevan”.” Myös monimerkityksellisyyden ymmärrys kehittyy vasta iän myötä. Hassuttelu luo me-henkeä ja keskinäistä kiintymystä. ”Joissain perheissä ”lällällälläl lieru, sulta pääsi pieru”, on ihan hulvattoman hauskaa ja sitä saa hokea. Lapset ovat tosi nopeita oivaltamaan, että ”ahaa, kun sanon ruokapöydässä kakka, saan aikuisen tolaltaan”, Stenius selittää. Mutta kun lapsi menee päiväkotiin, lällätykset ovatkin yhtäkkiä kiusaamista. Sen jälkeen asiasta hävisi hohto ja aihe hiipui.”. Stenius painottaa kuitenkin, että kaikilla lapsilla on huumorintajua. Eräs opettaja kertoi tehneensä lasten kanssa kakkaprojektin. Niinpä lapsen huumorin ymmärtäminen, siihen vastaaminen ja yhdessä nauraminen perheen kesken on todella tärkeää. He eivät ollenkaan tajunneet sen monimerkityksellisyyttä. Perheessä syntyykin helposti omanlainen huumorikulttuuri. Steniuksen mukaan viehätys liittyy kehitykseen mutta on myös kulttuurisidonnaista. Jos lapset oppivat huumoria pelkästään kavereidensa kanssa, se ei kehity
Mutta millaista on suomalainen huumorikasvatus. ”Aikuinen voi hauskutella lasten kanssa yhdessä vaikka ruokailun aikana sen sijaan, että näiden on istuttava hiljaa ja totisina. Mutta eiväthän useimmat lapset ole rauhallisia!” Tutkimuksessa erilaisilla lapsilla oli suurin mahdollisuus osallistua tai tuottaa huumoria osallisuutta painottavassa toimintakulttuurissa. ”Odotan innolla, koska meillä kirjataan huumoriohjelmia opetusja varhaiskasvatussuunnitelmiin.” Huumori kehittyy pienessä piirissä Päiväkodissa pienryhmät ovat olennaisia huumorikasvatuksen kannalta, koska isommassa ryhmässä pääsevät ääneen vain ekstroverteimmat lapset. Se ei ole pelkästään hauskaa hassuttelua, vaan kehitykseen liittyvä olennainen asia. ”Jos lapsi sanoo toimintatuokion aikana jotain hassua, ajatteletko, ettei TEEMA. Se saattaa myös tarjota pohjan luovalle ja kekseliäälle ajattelulle. ”Joidenkin mielestä osallisuus on hömppää ja lasten pitäisi harjoitella paikallaan istumista ja keskittymistä. Niinpä Steniuksen mielestä on jo korkea aika jakaa tietoa lasten huumorista. ”He keskittyivät tapahtumaan aivan täysillä ja nostivat käden ylös halutessaan kysyä jotain.” Huumorikasvatusta ohjelman täydeltä Huumorilla on Steniuksen mukaan valtava merkitys niin yksilön kuin ryhmänkin näkökulmasta. Stenius ihmettelikin tutkimuksessaan ryhmän hallinnan ihannetta. Steniuksen mielestä tämän sisäistäminen on koko jutun juju. Jos esimerkiksi tukan heiluttaminen ruokapöydässä on lapsen mieleistä hauskaa, tee sama perässä.” Aikuiset pelkäävät usein, että tilanteet riistäytyvät käsistä. Aikuinen ohjaaja totesi, että hänen huumorintajunsa laajentui huimasti ohjelman ansiosta. Ei siis ihme, että huumoritaidoilla on suuri merkitys lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta ja että se helpottaa hänen sitoutumistaan ryhmään. Siitä ei löydy jälkeäkään esimerkiksi opetussuunnitelmissa.” Stenius kertoo turkkilaisen päiväkodin huumoriohjelmasta. Vai ajatteletko, että tuopa olikin hauska juttu, en ollut sitä ajatellutkaan?” hän kysyy. ”Sen mukaan hyvä aikuinen hallitsee ryhmän niin, ettei se hajoa eikä rönsyile ja kaikki pysyvät rauhallisina. Sitten tuli ilmoitus, että kaikki ryhmät suuntaisivat isoon saliin seurakunnan tilaisuuteen. Stenius odotti mielenkiinnolla, kuinka pienryhmiin tottuneet lapset pärjäisivät yhdessä. 17 TEEMA hän pysty keskittymään. Se on ihmisyyteen liittyvä universaali ilmiö, joka tutkitusti edesauttaa stressistä selviytymisestä, oppimista, luovuutta, ystävyyssuhteita ja yleistä hyvinvointia. Toisessa ryhmässä, jossa hallinta oli etusijalla, hupailijaa pidettiin häiriönä. Huumorin käytön oppiminen on osa sosiaalista kyvykkyyttä, joka vaikuttaa lapsen asemaan päiväkodissa ja voi suojata esimerkiksi kiusatuksi joutumiselta. Tärkeintä on vastavuoroisuus ja osallistuminen lasten huumoriin. ”Ja koska lapsen täytyy oivaltaa huumorin suhteen niin monta asiaa, siitä pitäisi alkaa puhua jo varhaiskasvatusvaiheessa: Miten huumoritaitoja kehitetään. Siinä vaihtuvaa aihetta kuten Charlie Chaplinia käsiteltiin kolmena päivänä viikossa eri oppiaineissa. Ei tarvitse olla mikään stand up -koomikko vaan havainnoida lasta. Siinä esimerkiksi hupailijalapsi vaikutti myönteisellä tavalla koko ryhmään. Miten esimerkiksi hyväntahtoinen huumorikulttuuri syntyy?” ”Huumorin tärkeyttä painotetaan jatkuvasti aikuisten elämässä, vaikkapa työpaikoilla. Huumori voi samaten auttaa lapsia selviytymään jännittävistä tilanteista, tekee näkyväksi vaikeitakin aiheita, luo yhteisöllisyyttä ja viihdyttää. Itse olen ihan eri mieltä: mitä enemmän he saavat osallistua ja kokee olevansa osa ryhmää, sitä paremmin he jaksavat myös keskittyä.” Stenius seurasi tutkimuksessa seitsemän lapsen pienryhmää, jossa lapset puuhasivat koko ajan jotain
Eräänä päivänä hiiri halusi selvittää, miksi se ja norsu olivat ystävykset. Emilia Erfving on Vantaalla asuva kuvataiteilija, graafikko ja kuvittaja. Kirjassa esitellyt erilaiset luonnonmuodostumat tarjoavat tutkittavaa lasten ympäristökasvatuksen tueksi. Ja olipa kerran pieni hiiri, joka asui pikkuruisessa talossa norsun selässä. Viisas, hauska ja runollinen tarina etenee keveästi leijaillen kuin pilvi. Hän on suunnitellut oppimateriaaleja ja oppimispelejä sekä tuottanut erilaisia osallistavia taidehankkeita. ISBN 9789523547520 Hinta 20,00 UUTUUS! Sympaattinen kirja pienille 20,00 € UUTUUS! Viisas ja hauska tarina 22,00 €. Hilpeä tarina rauhoittuu loppua kohti ja sopii täydellisesti iltasaduksi. Kettu on Kasan ystävä. Matkan varrelta löytyvät piikikäs Keko, pikkuinen Mätäs, lämmin Dyyni, salaperäinen Riutta ja paljon muuta. Ketulla on iso ja vilkas perhe, mutta Kasalla ei ole perhettä. Olivathan ne niin kovin erilaiset. Marius Marcinkevi?ius on palkittu liettualainen lastenkirjailija. Marcinkevi?ius on koulutukseltaan lääkäri, ja hän on työskennellyt myös laskuvarjojoukoissa. Kunkin hypyn jälkeen hänen mieleensä pulpahti aina uusi runo tai satu. Kasa lähtee tuulen matkaan etsimään omaa perhettään. Vai onko sittenkin. Hiiri tiesi mistä rapsuttaa, kun norsua kutitti. Norsu leyhytteli hiirtä suurilla korvillaan, kun oli kuuma. Norsu ja hiiri olivat parhaistakin parhaimmat ystävykset. Kasassa on milloin mitäkin – koivun lehtiä, kanervan kukkia ja maan tomua. Erfving on koulutukseltaan kuvataidekasvattaja ja kuvataiteilija. 18 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi MARIUS MARCINKEVI?IUS Ystävyyttä norsun kärsällä Olipa kerran suuren suuri norsu, joka asui suuren suuressa talossa. ISBN 9789523547582 Hinta 22,00 EMILIA ERFVING Kasan perhe Metsässä on Kasa. Sympaattinen pienten kirja on omistettu kaikille yksinäisille olennoille, jotka etsivät maailmasta jotakuta itsensä kaltaista. Värikäs ja uniikki kuvitus tarjoaa hassuja yksityiskohtia tutkittavaksi
Kirkon musiikkileikkikoulutoiminnan sisällöt ovat pedagogisesti tarkkaan suunniteltua varhaiskasvatusta. 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Pienet musiikin ihmeen äärellä Jyväskylän seurakunnan varhaisiän musiikkikasvattaja Terhi Hassinen rakastaa työtään pienten ja perheiden parissa. TEKSTI Tuija Siljamäki KUVAT Mikko Tikkanen TEKIJÄT 19. Harvoin tulemme ajatelleeksi, että ”muskari” on myös tärkeää perhetyötä
Musiikista ura Noin kaksivuotiaana pikku-Terhi oli perheensä kanssa kyläilemässä ja sai siellä käteensä pienen soittorasian. Samaan aikaan hän sai yksityisopetusta poikkihuilun soittamisessa ja opiskeli myös musiikkiterapiaa Sibelius-Akatemiassa. Hän painoi sen korvaansa vasten ja kuunteli lumoutuneena. Kuusivuotiaana hän ihastui nokkahuilulla soittamiseen, ja aloitti poikkihuilun opinnot yhdeksänvuotiaana Ylä-Savon musiikkikoulussa. Näin he saavat osallisuuden kokemuksen ja mahdollisuuden itsensä TEKIJÄT. Hyräilen ja laulelen herkästi myös kotona. On enkelijumppaa, silkkihuiveilla kutittelua ja rumpujakin saa soittaa. Pienet ovat saaneet käsiinsä omat kulkushelistimensä. – He ihmettelevät maailmaa ja pyrin itse tavoittamaan saman ihmeen äärellä olemisen tunteen, haltioitumisen. Tärkeintä vauvojen ja taaperoiden kanssa työskennellessä on kohtaaminen, silmiin katsominen, arvostaminen. Miten voi olla, että aina kun pienet näkevät marakassin, heidän silmänsä alkavat loistaa. – Musiikki on minulle tunteiden käsittelyn väline. Siitä lähtien musiikki on kuulunut hänen elämäänsä erottamattomasti. Hassinen on kotoisin Iisalmesta. Näin perheet myös tutustuvat toisiinsa. Hassinen on tehnyt myös omia lauluja siitä lähtien kun hän oli parikymppinen. – Musiikki oli jotakin ihmeellistä, vei mukanaan. Leikin ja sadun maailma ei aikuisenakaan ole lakannut kiehtomasta Hassista. Nuorena hän halusi papiksi ja lukikin teologiaa jonkin aikaa. Lattialle piiriin on kokoontunut äitejä ja isiä vauvoineen. Parasta työssä ovat kuitenkin ihmiset: nuo pienet ihmistaimet, joita vanhemmat hellästi kaitsevat. Hänen säveltämiään ja sanoittamiaan lauluja on päätynyt niin Kirkkomuskari-kirjoihin kuin Lasten virsikirjaankin. Muskarit ovat pienille ensimmäisiä ryhmäkokemuksia. Siellä hän kävi leikki-ikäisenä musiikkileikkikoulua. Osa pienistä on juuri oppinut kävelemään. Kuokkalan kirkko on hänen lempipaikkojaan, sillä sen vaaleapuinen, valoisa sisätila on kaunis ja viihtyisä. Nuo pienet taimet Terhi Hassinen on työskennellyt lähes koko uransa Jyväskylän seurakunnassa, vuodesta 2000 lähtien. – Huilusta tuli näin omin soittimeni. Sitä kautta voin saada kosketuksen sisimpääni. 20 Me tekijät 20 TEKIJÄT Kuokkalan kirkon Lastensalissa helkähtävät alkukellot. Meillä on sosiaalinen media ja verkko täynnä musiikkia, mutta muskarissa vanhemmat tulevat yhteen ”livenä”, osaksi ryhmää. ”Kellot soi, muskari nyt alkaa voi...” laulaa varhaisiän musiikkikasvattaja Terhi Hassinen. – Muskarin musiikki ei ole pelkästään minun esitystäni, vaan taaperot saavat osallistua, kokeilla soittimia. Värikkäät pikkumarakassit ovat vauvojen suosiossa, niitä kun voi vähän maistellakin. – Heiltä saan valtavasti inspiraatiota. Kun Terhi Hassinen soittaa huilustaan sulosäveliä, vauvat keskeyttävät touhunsa ja hiljentyvät kuuntelemaan. Täällä ei tarvitsekaan paikoillaan istua. Nokkahuilun ääni voi olla kaunis. Muskari on alkanut syksyllä, ja ideana on että sama ryhmä jatkaa keväällä. Sitten hän päätti opiskella myös varhaiskasvatusta, ja löysi näin omimman alansa
Kun annan pienelle positiivista palautetta, se on hyvää palautetta ja tukea myös vanhemmalle. Ei ole sattumaa, että meillä on paljon lastenlauluja, joissa käydään läpi kehonosia, kuten esimerkiksi Soili Perkiön säveltämässä ja Hannele Huovin sanoittamassa Valoa varpaissa: ”minulla on valoa varpaissa, siellä se valo liikkuu. – Molemman tyttären hakumatkaan liittyi luonnollisesti hämmennystä ja lasten puolelta pelkoakin. Siitä tuli meille tärkeä laulu, siihen he rauhoittuivat. Muskarissa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, voi vain nauttia musiikista – ja samalla vaivihkaa oppia. Lisäksi hän haluaa jatkaa laulujen ja lorujen luomista sekä huilunsoittoa.. – He näyttävät tunteensa spontaanisti. ilmaisemiseen. – Lapset ihmettelevät maailmaa ja pyrin itse tavoittamaan saman ihmeen äärellä olemisen tunteen, haltioitumisen. Hassisella on kokemusta myös Ensija turvakodin muskariryhmistä, joissa varsinkin oli erityisen tärkeää kiinnittää huomiota varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen, mahdollisesti näyttää myös mallia siihen. Täällä Kuokkalan kirkon Lastensalissa Terhi Hassinen ohjaa myös Kultahippujen, kehitysvammaisten lasten ja nuorten ryhmää. On ihanaa seurata, miten välillä muskariin tulee koko perhe. Laulujen avulla voi vahvistaa varhaista vuorovaikutusta, kannustaa hoivaan, silittelyyn ja silmiin katsomiseen. Lauloin heille ”Jumalan kämmenellä” -lastenvirttä ja tuudittelin. Eräs vanhempi kertoi, miten vauvaa oli vaikea saada rauhoittumaan ja nukahtamaan, mutta muskarista tutun laulun laulaminen hänelle auttoi. – Joku lapsi saattaa vain tarkkailla eikä halua kovin aktiivisesti osallistua, mutta leikkii kuitenkin kotona muskaria. Myös vaikeasti kehitysvammaiset ihmiset reagoivat musiikkiin. Musiikissa on läsnä monia ulottuvuuksia, kuten yhteisöllisyys, tunteet, leikki ja luovuus. 21 Me tekijät 21 TEKIJÄT Leikin ja sadun maailma ei aikuisenakaan ole lakannut kiehtomasta Hassista. Tuuli puita keinuttaa, Jumala meitä hoitaa...” Musiikki väylänä sisimpään Terhi Hassisen kolmesta lapsesta kaksi on adoptoitu Intiasta. Muskarityö kantaa siis hedelmää myös kotioloissa. Miten musiikki tekee hyvää. Moni sanoo, ettei osaa soittaa tai laulaa. – Musiikki on oma kielensä ja vahva vuorovaikutuksen väline, joka hoitaa ja rentouttaa. Silmäkulmaan saattaa ilmestyä kyynel tai joku saattaa jopa nukahtaa. Lopuksi vauvelit pääsevät suuren sinisen kankaan alle, jota vanhemmat pitelevät ja leyhyttelevät hellästi heidän päällään. – Tämä on perhetyötä. Näin kun heilutan varpaita, valonsäde keikkuu ja kiikkuu”. Hassinen pyrkii luomaan kaikille turvallisen ilmapiirin, turvapesän. Tulevaisuudessa Terhi Hassinen haluaa edelleen jatkaa rakastamaansa työtä ja mahdollisesti myös jakaa osaamistaan ja kokemuksiaan nuorille, alan opiskelijoille. Terhi Hassinen laulaa itse säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua: ”Jumala katsoo lempeästi pientä linnunpoikaa. Näkee selvästi, miten musiikki avaa väylän tunteisiin. Esikoinen on jo kaksikymmentävuotias, adoptiolapsi Intiasta. On tärkeää tukea vanhemmuutta. Ne ovat tärkeä osa Hassisenkin musiikkituokioita. – Tällaisten laulujen kautta voimme vahvistaa oman kehon hahmottamista ja positiivista minäkuvaa. Eräskin lapsi oli laittanut lego-ukot muskariin ja opettajana toimi Terhi, Hassinen nauraa. Vanhemmat ovat kertoneet pitänsä muskaria tärkeänä hengähdyshetkenä
TEKIJÄT ”Tosin mikään nopea polku tämä ei ole ollut. TEKSTI Marjo Suominen KUVA Anssi Saarelainen ”Verkostoissa toimiminen on vahva etu. Olemme olleet mukana mm. Seurakunnan eräs voimavara on diakonian ja varhaiskasvatuksen toimiminen yhteistyöverkostoissa. Verkostoissa muutkin toimijat ovat tulleet siitä tietoisiksi”, Anu kuvailee. 22 Me tekijät 22 TEKIJÄT Yhteistyöverkostoissa on voimaa ja virtaa Iisalmen seurakunnassa on jo vuosia tehty rakentavaa yhteistyötä kohti perhekeskustoimintamallia. ”Teen perheiden ja lasten parissa työtä diakonisesta näkökulmasta käsin. erilaisissa hankkeissa, jotka ovat ohjanneet tälle polulle.” Työparina varhaiskasvatusta ja diakoniaa Vastaavana lastenohjaajana Hannele on Iisalmen seurakunnan perhekeskusyhdyshenkilönä seurakunnan varhaiskasvatuksen edustaja varhaiskasvatuksen verkostoissa. ” Paitsi itsenäisesti, Hannele ja Anu Vastaava lastenohjaaja Hannele Vartiainen (vas.) ja diakoniatyöntekijä Anu Naakka tekevät tiivistä yhteistyötä.. Kun seurakunta on näkyvä osa perhekeskustoimijuutta, muut toimijat ohjaavat perheitä myös seurakunnan tarjoamien palvelujen piiriin. Perhekeskusta on valmisteltu pitkän aikaa, useissa vaiheissa, ja yhteistyö on rakentunut vuosien kuluessa. Yhteistyöverkostot ovat tulleet tutuiksi, ja kun uusia on syntynyt, seurakunnan edustajat on kutsuttu luontevasti mukaan. Meillä on monenlaista toimintaa ja työntekijöillä laajaa osaamista. Teen verkostotyötä eri järjestöjen sekä perhesosiaalityön kanssa, jonkin verran myös lastensuojelun kanssa”, hän tarkentaa ja lisää: ”Yhteistyö perheiden asioissa vaatii tietysti aina luvan asiakkailta. Anu puolestaan kiinnittyy verkostoihin seurakunnan diakonisen perhetyön kautta. Hannele on tyytyväinen siihen, että seurakunta nähdään yhtenä toimijana perheiden hyvinvoinnin edistäjänä. Siitä kertovat vastaava lastenohjaaja Hannele Vartiainen ja diakoniatyöntekijä Anu Naakka
Ja nyt sitten vielä Ukrainan sodan seuraamukset – talouskriisi ja inflaatio ovat entisestään vaikeuttaneet monien tilannetta. • Kohokohtana jouluinen ruokailu, lisäksi toimintaa ennen ja jälkeen ruokailun. Tavoitteena seurakuntaparin yhteistyön tiivistäminen ja resurssien yhdistäminen. Anu on toiminut Iisalmen seurakunnan palveluksessa noin 28 vuotta, joista nelisen vuotta diakoniatyössä. Perheille suunnattu webinaari taloudenhallinnan tueksi • Webinaari liittyi Yhdessä vanhemmuuden tueksi –hankkeeseen ja se toteutettiin yhteistyössä Takuusäätiön kanssa. ”Olen nähnyt varhaiskasvatuksen todellisuutta sekä kenttätyöstä että nyt myös hallinnolliselta puolelta”, Hannele sanoo. Niinpä tänä keväänä lapset työstävät taidetta kevätkirkkoon taidenäyttelyn merkeissä.” Perheille järjestetään seurakunSanoisin, että meillä on kehittävä työote ja halu mennä eteenpäin. • Maksuton ja avoin tapahtuma kaikille perheille. 20 vuotta, joista viimeiset kaksi vuotta vastaavana. ”Toiminnassa voi havaita, että vanhemmat ajattelevat asioita entistä enemmän lasten kannalta, heidän tarpeensa edellä. Sitä ennen hän työskenteli seurakunnan varhaiskasvatuksessa johtavana lapsityönohjaajana. Isovanhemmilla on kiinnostusta tutustuttaa lapset srk:n toimintaan. Maaliskuussa vapaaehtoiset valmistivat borssikeittoa yhdessä Iisalmeen tulleiden ukrainalaisten kanssa.” ”Myös monissa viikkotoiminnoissa pyritään tarjoamaan välitai iltapala, Hannele täydentää ja korostaa, että toimintaa pitää suunnitella perheiden tarpeet edellä. Opintojen myötä heräsi ajatus, että voisin kokeilla vielä muutakin – ja tässä sitä ollaan.” Tehtävienvaihdon he sanovat tapahtuneen ’saattaen-vaihtaen’. Samalla vanhemmille tarjoutui hengähdyshetki. Se on sitä samaa kohtaamista, mutta hieman eri vinkkelistä. • Linjoilla esittäytyivät seurakunnan diakoniatyöntekijät. ”Huolehdimme puolin ja toisin siitä, että kumpikin on tilanteen tasalla siitä, mitä verkostoissa tapahtuu. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja-diakonissa, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja. Yhteistyötä he tekevät luonnollisesti myös seurakunnassa. ”Diakoninen ajattelu on aina ollut sisäistyneenä osa minua; olen tuntenut siihen kutsumusta ja toki diakoniaa on voinut toteuttaa myös varhaiskasvatuksessa.” ”Suoritin sosionomi (AMK) opinnot joitain vuosia sitten työn ohessa. Tapahtuma oli onnistunut ja sai perheiltä kiitosta. • Ei ennakkoilmoittautumista, pystyi osallistumaan myös nimettömänä. Hannele otti vastuun seurakunnan varhaiskasvatuksesta Anun aloittaessa työskentelyn diakoniatyössä. Yhteistyö verkostoissa tiivistyy entisestään. Ruoka-apu on Iisalmessa tärkeä osa diakoniatyötä. Tähän on menty osaksi myös siksi, että lahjoitusruuan määrä on vähentynyt ja samanaikaisesti ruokakassien tarvitsijoiden määrä on kasvanut. Yleinen hinnannousu, ruuan, sähkön ja polttoaineen hinnannousu, ne näkyvät meillä kasvavina asiakasmäärinä. Lapsiperheiden selviytymisen paineet ovat kovat”, Anu summaa. • Tavoitteena oli mallintaa luentokokonaisuus, jota voitaisiin myös jatkossa tarjota vanhemmille eri sisällöin. ”Varhaiskasvatusosaaminen antaa vankan pohjan kohdata perheitä myös nykyisessä työssäni. • Mukana myös isovanhempia lastenlasten kanssa. Täsmämarkkinointia tehtiin myös diakoniatyön kautta. ”Syödään yhdessä -tilaisuuksia järjestämme noin kerran kuukaudessa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Vastaava tilaisuus järjestetään näillä näkymin myös tulevana jouluna. Jouluinen päivä lapsiperheille • Iisalmen ja Sonkajärven seurakuntien yhteistyössä toteuttama tapahtuma. Webinaaria arvioitaessa totesimme, että luennolle osallistumiseen on iso kynnys. Jos vaikka kutsumme päiväkerholaiset perheineen kevätkirkkoon, se ei perinteisesti toteutettuna ole kovin vetovoimainen. Leimaantumisen pelko ja se, että talousasiat koetaan helposti yksityisiksi, voivat olla esteitä osallistumiselle. 23 Me tekijät 23 TEKIJÄT ”Viimeiset vuodet ovat lisänneet perheiden haasteita: koronakriisi lomautuksineen, osa-aikatöineen ja irtisanomisineen vei monet perheet taloudelliseen ahdinkoon. joulujuhla syntyi niin, että lapset ja vanhemmat osallistuivat tapahtumaan perheenä. NÄISSÄ KOKEILUISSA IISALMI JA SONKAJÄRVI OLIVAT MUKANA YHDESSÄ:. On myös etu, että tunnen seurakunnan varhaiskasvatuksen ja tiedän, mikä ammattitaito siellä on”, Anu kertoo. Meillä esim. • Kokoaa yhteen hyvin erilaisia perheitä – myös heitä, joita erityisesti tavoiteltiin. Hannele on toiminut Iisalmen seurakunnassa lastenohjaajana n. Käytössä on ruokakassikortti, joka toimii niin, että diakoniatyöntekijä on arvioinut asiakkaan taloudellisen tilanteen. Lapsiperheet lujilla Anu ja Hannele tunnistavat perheiden tuentarpeen kasvaneen. toimivat myös "parina" muutamissa verkostoissa, esimerkiksi perheohjaajien sekä sosiaalityön palveluohjaajien verkostossa sekä erilaisissa hankkeissa. ”Muutoksen virrassa on oltava mukana, ja tarjottava perheille sitä palvelua, mitä he tarvitsevat.” Tapahtumia ja osallisuutta Hannele on pannut merkille vanhemmuudessa tapahtuneet muutokset
Diakonian esihenkilömme Tanja Reinikainen on hyvin kehitysorientoitunut ja hän kannusti hakeutumaan pilotiksi. ” Voimaa vanhemmuuteen -hankkeessa seurakunta on toteuttanut kahtena vuotena leirit perheille. TEKIJÄT Pohjois-Savon hyvinvointialueella on viisi perhekeskusta, joista Iisalmi kuuluu Pohjoiseen perhekeskukseen. Hän toteaakin, että nyt joutuu jo vähän harkitsemaan, mihin kaikkeen ehtii mukaan. Ja sitten on vielä kaupungin kanssa järjestettävät perheille suunnatut tapahtumat sekä seurakunnan järjestämä kesätoiminta lapsille ja perheille”, Hannele luettelee. Pohjois-Savoon on hyväksytty verkostomainen perhekeskus, mikä tarkoittaa sitä, että siellä tehdään yhteistyötä kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien toimijoiden kanssa. Se oli perusteltua, kun diakoniselle perhetyölle tarvittiin terävöitystä ja tukea. ”Lastenkirkkoja on pitkin vuotta kerran kuukaudessa. Otetaan perheet mukaan suunnittelemaan ja antamaan myös palautetta. ”Mielestämme meillä on edelleen hyvä "tekemisen meininki" ja vahva ajatus siitä, että moniammatillisessa yhteistyössä jo kokeilevassa toimintakulttuurissa on voimaa!” Hannele ja Anu toteavat yhteen ääneen. Lekkerbergin laulava kylä -orkesteri tulee tänne toukokuussa musisoimaan yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Perheiden osallisuutta pohtiessaan Anu korostaa, että työntekijän on oltava herkkänä havainnoimaan. Jo se voi riittää, kun kuulostellaan, että auttoiko tämä apu, mitä sait. Eikä siinä aina tarvita laajamittaisia kyselyjä. Pilottina pystyimme tekemään kokeiluja ja mallinnuksia seurakuntapariyhteistyöhön. Hannelen ja minun lisäksi kolmantena ohjaajana on lähetyssihteeri Jari Nousiainen. ”Seuraavan kerran leiri toteutetaan tämän vuoden elokuussa. Nämä ovat olleet ns. toteuttaneet erilaisia tapahtumia Sonkajärven kanssa.” Hannele ja Anu kertovat pilotin tiivistäneen yhteistyötä eri verkostojen kanssa entisestään ja tavoittaneen myös uusia kumppanuuksia. Ihmisen on tärkeä saada itse vaikuttaa.” Hankkeet tukena Erilaiset hankkeet ovat poikineet vanhemmuuden tuen toimintamalleja. Meidän työntekijöiden on tarkasteltava myös omia työtapojamme ja mietittävä, miten voimme tehdä asioita lapsen ja aikuisen kanssa yhdessä. ”Ettemme tee liian valmiiksi asioita. Perheet ovat valikoituneet leirille perhesosiaalityön ja diakoniatyön kautta. ”Sekin on etu, että varhaiskasvatuksen johtaja on ollut mukana työryhmässä ja näin on syntynyt myös vuoropuhelua kaupungin varhaiskasvatuksen ja diakonian välille. ”Valtakunnalliseen Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hankkeeseen lähdimme mukaan yhtenä pilottiseurakuntana. Osallisuus on kasvatusta ja kasvamista yhdessä, ja se myös voimaannuttaa – niin lasta kuin aikuista. pienleirejä, ja niissä on huomioitu perheiden erityistarpeet. Olemme mm. Seurakunnat ovat tiiviisti mukana mm. Hankkeiden kautta seurakunta on järjestänyt toimintaa, jossa vanhemmat saavat tietoa, vertaisuutta ja voimavaroja lapsiperhearkeen. perheiden kohtaamispaikkatoiminnassa, ryhmätoiminnoissa ja kaikessa perheiden tukemisessa.. Jarilla on myös pitkäaikainen kokemus nuoristyönohjaajana lasten, nuorten ja perheiden parissa toimimisesta”, Anu kertoo. Varsinkin diakoniatyössä on erittäin tärkeää, että syntyy osallisuuden kokemus – apu ei tule jostain ylhäältä, se on vuorovaikutusta. Toinen peruste oli yhtymän sisällä käynnistetty seurakuntapariajattelu.” ”Sonkajärvi ja Iisalmi muodostavat parin. 24 Me tekijät 24 TEKIJÄT nassa monenlaisia tapahtumia. Pohjoisessa perhekeskuksessa yhteistyöllä on jo pitkät perinteet, joita jatketaan edelleen kehittäen
Heidi Emilia H. Putoan puun syliin, lempeälle lehtimatolle. Heli Arvilommi – Leikkaa tai kopioi Nallukka talteen. Nani. Kiipeän korkealle, korkeammalle. LNK-agenteiksi valittiin Oulun hiippakunnan alueelle nuorisotyönohjaaja Tuomas Tyynelä, Espoon hiippakunnan alueelle nuorisotyönohjaaja Emilia Hujanen, Kuopion hiippakunnan alueelle nuorisotyönohjaaja Nani Tikka, Turun arkkihiippakunnan alueelle lapsityönohjaaja Silja Haavisto, Tampereen hiippakunnan alueelle vastaava lastenohjaaja Eleonora Printz, Mikkelin hiippakunnan alueelle nuorisotyönohjaaja Heidi Nykvist ja Helsingin hiippakunnan alueelle nuorisotyönohjaaja Emilia Perkiö. 25 Me tekijät 25 TEKIJÄT Nallukka: PESÄPUU Puun vankat oksat vahvat kiipeillä. Agentit kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat alueellista toimintaa hiippakunnissaan yhdessä alueen kehittäjäryhmien kanssa. Tuulee, puu huojuu, taipuu. Uudet LNK-agentit on nyt valittu Lapuan hiippakuntaa lukuun ottamatta kaikkiin hiippakuntiin. Tässä ryhmässä he pääsevät tekemään uusia avauksia kasvatustyön yhteisiin tapahtumiin, retkiin ja leireihin. Toiminta koskee koko kasvatuksen kenttää, ja sen toivotaan innostavan kaikkia seurakuntia ja työaloja osallistumaan. Rysähdän lävitse raapivien risujen. LNK-agentit verkostoituvat oman ryhmänsä lisäksi valtakunnallisen LNK-agenttiryhmän kanssa. Tukeva on pesäpuu: juuret syvällä, syli samettia. LNK:n agentit kehittävät työtä lasten ja nuorten hyväksi Tuomas Silja Eleonora Emilia P
Maanantai-iltapäivisin ohjaajat kiertävät seurakunnan iltapäiväkerhoja. Lasten kanssa on mukava tutkia, mitä laukusta löytyy ja arvuutella, mihin laukun tavaroita tarvitaan”, sanoo Eveliina. 26 Me tekijät 26 TEKIJÄT Sammaltassun luontotoiminnalle kirkon ympäristökasvatuspalkinto Lastenohjaajat Eveliina Ellmén ja Eija Suvanto ottivat vastaan kirkon ympäristökasvatuspalkinnon 8.3.2023 Turussa. Palkinnon he sanovat kannustavan jatkamaan ja kehittämään työtä ympäristökasvattajina. ”Kun matkalaukun avaa, niin tarvittavat jutut ovat kätevästi kaikkien näkyvillä ja saatavilla, toisin kuin vaikkapa rinkassa tai repussa. Tähän mennessä se on kiertänyt muun muassa päiväkerhoissa ja ollut mukana perheiden ulkoilupäivässä. Sammaltassun luontotoiminnan lisäksi Eveliina ohjaa ulkoleikkikerhoa yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. ”Sadekelillä meillä on mahdollisuus virittää pressukatos, jonka alla onkin aina mukava tunnelma. Sammaltassu on monessa mukana Sammaltassun luontotoiminnalle on varattu tiistain ja torstain aamupäivät. MuuTärkeimpänä ajatuksena Sammaltassun toiminnassa on lasten luontosuhteen vahvistaminen, koska uskomme ja toivomme, että se säilyy heillä aikuisuuteen ja näkyy haluna suojella luomakuntaa”, Eija korostaa. ”Lasten on selkeästi helpompi lähestyä meitä, kun Sammaltassu pehmentää tunnelmaa. ”Ennen ryhmissä vierailua lähetämme lapsille pienen tervehdyksen ja kuvan Sammaltassu-ketusta, ja ohjaajat saavat oman infokirjeen toiminnasta.” Sammaltassu on lapsille tärkeä osa toimintaa. Ohjaajat kertovat, että heillä on Sammaltassun luontotoimintaan vahva tuki työnantajalta ja työyhteisöltä. Eija puolestaan vetää muskareita ja perhekerhoa. ”Yhdessä meillä on vielä päiväkerhoryhmä. He ovat toteuttaneet ympäristökasvatusta kokeilevalla työotteella pehmolelun kanssa. Sammaltassun luontotoiminnalla on työpiste Littoisten seurakuntatalolla, mutta useimmiten me lähdemme ryhmän luo ja tuomme mukanamme kaiken toimintaan tarvittavan”, Eveliina ja Eija kertovat. TEKIJÄT. Vierailut tapahtuvat aina ulkona säällä kuin säällä. Sammaltassun tärkeimmät välineet kulkevat isossa matkalaukussa, jonka ohjaajat löysivät kierrätyspisteeltä hylättynä. TEKSTI Marjo Suominen KUVAT Timo Jakonen Sammaltassu on pieni pehmokettu, joka saapuu kutsusta erilaisiin lasten ryhmiin ja tapahtumiin. Mieluiten toteutamme toimintaa metsässä, mutta toiminta onnistuu myös päiväkotien ja seurakuntatalojen pihoissa”, Eija kertoo
Viime kesänä valmistimme trangialla voikukkahilloa ja tutustuimme hyönteisiin. Inspiraatiota koulutuksesta Ideoita toimintaan naiset ovat ammentaneet Ympäristökasvattaja-koulutuksesta ja opintojen aikana kasvaneista verkostoista. Kokeilemme sekä testaamme ideoita ja muokkaamme niistä meidän toimintaamme sopivia. Sammaltassu-kettu ihmetteli kanssamme poppareiden poksahduksia", kertoo Eveliina.. Kaikkea ei tarvitse osata heti, vaan niin kuin muissakin asioissa avoin mieli ja tutkimisen ilo yhdessä lasten kanssa riittää!”, sanovat Eija ja Eveliina. Trangialla valmistettiin poppareita maissinjyvistä. ten luotamme siihen, että lapsilla ja aikuisilla on säähän sopivat varusteet.” Kaikki mukaan tekemään! Sammaltassun luontotoiminta pyrkii olemaan toiminnallinen, eli kaikki pääsevät tekemään, ihmettelemään ja kokeilemaan. Luonto rauhoittaa ja kehittää ryhmien monenlaisia taitoja. Ryhmien kanssa tutustutaan leikin avulla jokamiehenoikeuksiin perustuviin luontosääntöihin. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Ehdotuksia palkinnon saajaksi kerätään avoimella haulla. He kertovat osallistuneensa myös Turun seudun ulko-opettajien toimintaan. ”Muita varhaiskasvattajia haluamme esimerkillämme rohkaista viemään ympäristökasvatusta eteenpäin. Näin huomioimme jokaisen erikseen. Isompien kanssa voi olla jo hieman haastavampia tehtäviä”, Eija sanoo. ”Hyödynnämme Eveliinan pitkää partiotaustaa, kirjallisuutta ja seuramaamme monia muita ympäristökasvattajia ja toimijoita. Tämän talven ”paketissa” olemme opetelleet trangian käyttöä, bonganneet lintuja ja tehneet linnunruokaa. Tärkeimpänä ajatuksena Sammaltassun luontotoiminnassa on lasten luontosuhteen vahvistaminen, koska uskomme ja toivomme, että se säilyy heillä aikuisuuteen ja näkyy haluna suojella luomakuntaa”, Eija korostaa. Palkinnon voi saada yksittäinen seurakunta, sen piirissä toimiva ryhmä tai muu kirkollinen toimija tai yksityishenkilö. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin innovatiivisia ja tuloksellisia ympäristökasvatustekoja ja -käytäntöjä kirkossa sekä kannustaa seurakuntia ja muita kirkollisia toimijoita aktiivisiksi ympäristökasvattajiksi. 27 Me tekijät 27 TEKIJÄT Kirkon ympäristökasvatuspalkinto on perustettu vuonna 2014. Pienten kanssa laulamme ja loruttelemme. Perhekerhoissa ihan pienten lasten kanssa olemme erityisesti hyödyntäneet aisteja, eli lapset ovat päässet mm. ”Aluksi Sammaltassu kiertää lasten sylissä, ja haluamme kuulla lasten nimet. tunnustelemaan ja tuoksuttelemaan. Mahdollisuuksia luonnossa toimimiseen on lähes loputtomasti”, Eveliina iloitsee. ”Tämän jälkeen jaamme isot ryhmät puoliksi, jotta toiminnallisuus toteutuu, eivätkä odotteluajat veny liian pitkiksi
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon he vastaanottivat Fanni-lastenkirjoistaan yhdessä taiteilija Linnea Bellaminen kanssa vuonna 2022.. 28 Me tekijät 28 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ "Hyvä vanhempi voi olla lukemattomilla eri tavoilla!" KUVA Heidi Strengell TEKIJÄT 28 Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston ovat perheiden tukemiseen, lapsen kehitykseen ja tunnetaitoihin erikoistuneita psykologeja. Maaliskuussa heiltä ilmestyi Hyvän vanhemman salaisuus -kirja Tuuman kustantamana
Keskustelussa tuntuu korostuvan lapsen hyvinvointi vanhemman hyvinvoinnin kustannuksella. 1 2 3 Vanhemmat ovat erittäin sitoutuneita vanhemmuuteen ja selvästi haluavat lapsilleen hyvää. Vanhempi yrittää nähdä lapsen käyttäytymistä syvemmälle, mitä lapsi tuntee ja mitä hän tarvitsee. Minkälaisin miettein katsotte vanhemmuuden toteutumista lähipiirissänne / nykypäivän Suomessa. Todellisuudessa hyvä vanhempi voi olla lukemattomilla eri tavoilla. "Hyvä vanhempi voi olla lukemattomilla eri tavoilla!" Mikä vanhemmuudesta puhuttaessa kiinnittää huomiotanne / huolestuttaa erityisesti. Vanhemmuuteen uupuminen huolettaa. Uskomme kuitenkin vakaasti siihen, että nämä molemmat on mahdollista saavuttaa samanaikaisesti. Suomessa normien mukaisen “hyvän vanhemmuuden” muotti on edelleen kapea. Mitä se mielestänne ennen muuta tarkoittaa. Vanhemmuudesta käytävässä keskustelussa huomiomme on kiinnittänyt erityisesti syyllistävä ja mustavalkoinen keskusteluilmapiiri. Vanhemmuudessa on ennen kaikkea kyse ihmissuhteesta lapsen ja vanhemman välillä. Mikä siinä on olennaista ja miksi. Voi haastaa itseään miettimään, millainen vanhempi minä haluan olla ja mitä lapseni tarvitsee ja miten yhdistää nämä kaksi. Esimerkiksi kateellisuus on tärkeä tunne, sillä se kertoo, millaisia asioita pidämme tärkeinä ja mitä ehkä itse haluaisimme elämäämme. 4 Kirjoitimme Hyvän vanhemman salaisuus -vanhemmuuskirjan, sillä halusimme toisaalta normalisoida puhetta hyvästä vanhemmuudesta ja toisaalta antaa vanhemmalle työkaluja tunnistaa ja kohdata lapsen tarpeet vanhemman ja lapsen välistä ainutlaatuista ihmissuhdetta vaalivalla tavalla – eli löytää oman tapansa olla hyvä vanhempi. Myrkyllinen vanhemmuuspuhe on usein determinististä, eli ajatellaan, että yhdestä tapahtumasta seuraa väistämättä jokin – usein kielteinen – lopputulos. On vaikea olla hyvä vanhempi, jos omat tarpeet tulevat jatkuvasti sivuutetuiksi.. 7 Vanhempi voi pohtia, minkälaisia lähtöajatuksia itsellä on hyvästä vanhemmuudesta. Mikä voi olla vertaistuen merkitys vanhemmuudessa. Tietoa lapsen kehityksestä on nykyään paljon helposti saatavilla, mikä on johtanut siihen, että moni vanhempi saa jatkuvasti erilaisia neuvoja, mielipiteitä, kritiikkiä ja ohjeistuksia lapsen kasvatukseen liittyen neuvolan lisäksi mediasta, somesta, sukulaisilta ja puolitutuilta. Mistä lähteä liikkeelle. Miten voisi alkaa pohtia hyvän vanhemmuuden salaisuutta. 5 Vertaistuki voi olla äärimmäisen merkityksellistä. Ihailemme sitä, että vanhemmat haluavat etsiä ja että heillä on uskallusta toteuttaa omaa tyyliään olla vanhempi. 6 Olette sanoneet: ”On lukemattomia tapoja olla hyvä vanhempi.” Miten ammattikasvattaja voi tukea vanhempia löytämään sen oman tavan. Työssämme olemme myös huomanneet, että moni vanhempi tasapainottelee oman jaksamisen sekä itse itselle asetettujen ja ulkopuolelta tulevien vaatimusten välillä. Mistä nousee ”myrkyllinen vanhemmuuspuhe”. Vanhemmuudesta käytävä keskustelu menee herkästi eri tekojen ja valintojen arvioimiseen ja vertailuun. Entä miten välttää vertailu. Vanhemmat näkevät vanhemman ja lapsen välisen ihmissuhteen arvon ja haluavat panostaa siihen. Ihmissuhteen laatua on vaikea ulkopuolelta määrittää. Tämä kuitenkaan harvoin ihmiselämässä pitää paikkaansa, sillä elämäämme vaikuttavat jatkuvasti lukemattomat eri tekijät. Vertailun aiheuttamia tunteita voi tarkastella uteliaasti: miksi jonkun toisen tekemät valinnat herättävät ärtymystä, kateellisuutta tai kokemuksen huonommuudesta. Vanhemmat kaipaavat muita aikuisia, joiden seurassa voi peilata vanhemmuuttaan ja kaikenlaisia tunteitaan turvallisesti ilman pelkoa neuvoista, tuomitsemisesta tai vähättelystä. Kun löytää oman tyylinsä olla vanhempi, se myös ehkä vahvistaa luottoa siihen, että minun tapani toimia on minun perheelleni juuri tässä kohtaa hyvä. Vanhemman ei tarvitse ennalta tietää, miten toimia erilaisissa haastavissa tilanteissa, vaan vanhemmuus muuttuu jatkuvasti kun lapsikin kasvaa ja kehittyy. Vaikka sanalla vertailu on kielteinen kaiku, vertailu voi olla jopa hyödyllistä, sillä sen avulla peilaamme omia arvojamme ja jäsennämme ajatuksiamme. Toisaalta voi ajatella, että lapsia ja perheitä ei voi vertailla, sillä jokainen on omana itsenään ainutlaatuinen. Myös monen vanhemman kokema vanhemmuuteen uupuminen huolestuttaa. Hyvässä vanhemmuudessa keskeistä on vanhemman halu yrittää ymmärtää ja tukea lasta. Myrkyllinen vanhemmuuspuhe yksinkertaistaa meille kertyneen tiedon vanhemmuudesta ja lapsen kehityksestä ja esittää sen yksipuolisessa, vanhempaa syyllistävässä ja mustavalkoisessa valossa. Tai puhutaan riittävän hyvästä vanhemmuudesta, joka viestittää, että ei tarvitsekaan olla täydellinen, mutta samalla antaa ymmärtää, että olisi olemassa jotkin yleisesti määritellyt hyvän vanhemman kriteerit, joita lähes kukaan vanhempi ei pysty täyttämään. Mikä voisi olla avainkysymys. 29 Me tekijät 29 TEKIJÄT Yleisesti puhutaan ”hyvästä vanhemmuudesta”
stepkoulutus_seurakunnille stepkoulutus_seurakunnille Vahvista ammattitaitoasi. Pihaluontokirjat ovat olleet maassamme kasveihin painottuneita, joten opastavalle kirjalle monimuotoisen eläinpihan tekemiseen oli tilaus. Miten omia kohtaamisen taitoja voi vahvistaa. Hallittu hoitamattomuus johtaa eläinten runsastumiseen ja hyvinvointiin sekä hyödyttää myös ihmistä. Peltola uskoo kirjan tuovan luonnon lähemmäs ihmisiä. Perheiden moninaisuuden huomioiminen myönteisellä tavalla haastaa päivittämään tietoja ja asenteita sekä harjoittelemaan sensitiivistä työotetta. Tervetuloa Kouvolaan jakamaan ajatuksia ja saamaan uusia virikkeitä työhön vuoden muskarimaisimmille päiville! Päivät sisältävät laulua, soittoa, liikettä ja leikkiä erityisesti 0–3-vuotiaiden perheryhmiin keskittyen. Aikaisemmat kokemukseni pihan hoidosta ja siitä, miten erilaisiin pihoihin saataisiin lisää eläimiä, vaikuttivat kirjan syntyyn. 30 Me tekijät 30 TEKIJÄT KIRJAHYLLY Antti Koli PERHOSBAARISTA LISKONPETIIN – Näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta Kirjapaja 2022 Viime vuoden lopulla WWF:n Vuoden luontokirjaksi 2022 valittu Antti Kolin teos Perhosbaarista liskonpetiin on nyt hyvin ajankohtainen, kun ajatukset suuntautuvat pihan ja puutarhan hoitoon. ”Tämä teos antaa mainiota vinkkejä, miten me kaikki voimme parantaa luonnon monimuotoisuutta kotipihallamme”, Peltola perustelee. Päivillä rakennetaan yhdessä myös Muskarimessu, jossa käytetään uuden Lasten virren lauluja. Perheiden moninaisuus ja sensitiivinen työote 1.–3.11.2023 STEP-koulutus Järvenpää Miten jokainen perhe voi kokea olonsa yhdenvertaiseksi seurakunnassa. Kirkkomuskarin ajankohtaispäivät 5.–6.10.2023 Kouvola Missä mennään Kirkkomuskarin maailmassa juuri nyt. Lähiluonnossa majailee monenlaisia asukkaita, ja teoksen monimuotoisuutta tukevilla vinkeillä voit kutsua mukaan uuttakin väkeä. ”Nopean auttamisen, esimerkiksi perhosbaarin tai linturuokinnan lisäksi kirjassa käsitellään pysyvämpiä keinoja pihan ja puutarhan eläinten määrään lisäämiseksi. Perhosbaarista liskonpetiin -kirjassa Antti Koli kannustaa hoitamaan pihan ja puutarhan luontoa eläinten tarpeet huomioiden. ”Maailman pelastaminen lähtee omalta kotipihalta”, hän toteaa. Tule kehittämään uutta ja syventämään osaamistasi lattiakuvien kehittämispäiville. Voimme tuntea olevamme hyödyllisiä ja saamme kohdata eläimiä lähellä. Hän kuvailee biologi Antti Kolin kirjaa perheystävälliseksi ja näkee siinä potentiaalia innoittaa perheitä oman pihan monimuotoisuuden parantamiseen. Toivon, että tämä palkinto on iloksi eläimille ja että yhä useampi pihan ja puutarhan hoitaja huomioi eläimet.” Lähde: WWF, uutiset 20.12.2022 HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin: seurakunnille.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | paivi.aumala@step.fi riikka.jantti@step.fi | satu.reinikainen@step.fi Lattiakuvat elämänkysymysten käsittelyssä Lattiakuvien kehittämispäivät 23.–24.8.2023 STEP-koulutus Järvenpää Millaisia oivalluksia omasta katsomuksesta tai hengellisyydestä lattiakuvat voivat avata lapsille, nuorille tai aikuisille. Lattiakuvat-menetelmän monipuolisuus antaa tilaa tutkia suuria elämänkysymyksiä yhdessä toisten kanssa ja syventää omaa katsomusta. Voittajakirjan valitsi toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola
Vaikka osallisuus toteutuu monin paikoin jo hyvin, on aina varaa parantaa, kehittää ja kehittyä. Niiden kautta voi tarkastella oman seurakunnan toimintaa. Samalla meidän tulee huolehtia toiminnan kaikinpuolisesta – myös hengellisestä turvallisuudesta ja arvostaa erilaisia tapoja ilmaista omaa uskoa ja katsomusta. tsekkauslistana: mitkä asiat toimivat seurakunnassamme jo hyvin; missä on kehitettävää ja opeteltavaa. Lapsivaikutusten arviointi on hyvä työkalu tämän toteuttamiseen sekä toiminnan että hallinnollisen päätöksenteon tasolla. Kohtaamme jokaisen ihmisen arvostavasti ja kunnioitamme perheiden moninaisuutta perhelähtöisen seurakunnan suuntaviivojen mukaisesti. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori kokee kuuluvansa joukkoon ja haluaa kantaa iän mukaista vastuuta oman, toisten ja koko yhteisön toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa.. Lapsija perhemyönteisen seurakunnan tuntomerkkeihin on koottu lapsen oikeuksien sekä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden näkökulmia. Siksi on tärkeää, että meillä on välineitä sekä oman toiminnan arviointiin että sen kehittämiseen. Otammeko heidät mukaan päätöksentekoon. Tuntomerkkejä voi käyttää ns. 31 Me tekijät 31 TEKIJÄT Lapsija perhelähtöisen seurakunnan tuntomerkkejä KIRKON TALOLTA Lasten ja perheiden näkökulma on seurakunnan varhaiskasvatuksessa lähtökohtana monin tavoin: toimintaa suunnataan erilaisille lapsille perheille, heidän toiveitaan ja tarpeitaan kuunnellaan. Kirkkona tehtävämme on tarjota lapsille, nuorille ja perheille tilaa ja mahdollisuuksia pohtia uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Toiminnassa mukana olemisen lisäksi on lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Ovatko lapset ja nuoret mukana heille suunnatun toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä ikätasonsa mukaisesti. Lapsija perhemyönteisessä kirkossa ja seurakunnassa lapset ja nuoret saavat sekä mahdollisuuden olla itse toimijoita että tarvitsemansa turvan ja tuen. Lapsija perheystävällisessä seurakunnassa ja kirkossa koko perhe tuntee olevansa tervetullut. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen on tavoitteena useissa kirkon strategisissa asiakirjoissa, niin myös uudessa lapsistrategian kirkollisessa toimeenpanosuunnitelmassa
Kuulua samaan porukkaan. Jeesus oli edelläkävijä tässä(kin) asiassa. 32 Me tekijät 32 TEKIJÄT PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Yhtenä perheenä TEKSTI Matti Etelänsaari Kirjoittaja työskentelee kasvatuksen pappina Tampereen Eteläisessä seurakunnassa ja pelkää vielä joskus kasvavansa aikuiseksi. Ja tilaa on meistä jokaiselle. Arvostan hirmu paljon seurakuntien varhaiskasvatustyötä perheiden parissa. Ehkä viriää jopa kokemus seurakunnasta suurena perheenä. Oman tosi tieteellisen näppituntumametodini perusteella varhaiskasvatuksen viikoittainen toiminta kohtaa ainakin kaupunkiseurakunnassa enemmän perheitä kuin pyhäaamun kirkonmenot. Mutta eikö kristillisen perinteen kannattelu ole ensisijaisesti perheiden ja seurakunnan tehtävä, ei valtion. Jeesus sanoi: ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” (Mark. Perheiden varassa nimittäin on paitsi kirkkomme tämä päivä, myös huominen. Ja jos pastori saa samalla ainakin kerran viikossa nukuttaa yhden vauvan. Mutta perusolemukseltaan seurakunta on Jumalan lasten muodostama yhteisö – siis perhe.. Jumalan suuri perhe on monenlainen, erilainen ja kaikenlainen. Moni murehtii vielä wanhoja hywiä aicoja, nyt kun yhteiskunnan eri instituutiot sekularisoituvat. Olla yhdessä. Monelle seurakuntalaiselle kerho ja sen lastenohjaajat ovat ”ikkuna seurakuntaan”, seurakunnan kasvot ja samalla kristillisen kasvatuksen ensisijainen lähde ja aarreaitta. Ainakin tämä asia on pysynyt ennallaan niiden yhdentoista vuoden aikana, jotka olen saanut olla mukana työssä perheiden parissa niin lastenohjaajana kuin pappinakin. Monelle nuorelle vanhemmalle kokemus turvallisesta ja rakastavasta Jumalasta on edelleen aarre, jonka he tahtovat antaa omille lapsilleen. Miten tätä vahvistaisi. Parhaimmillaan tukea tarvitseva löytää avun, perheet iloitsevat yhdessä onnistumisista ja pienetkin pääsevät vähitellen kasvamaan erilaisiin merkityksellisiin tehtäviin. Eri-ikäisillehän on sitten jo jos jonkinmoista touhua. Viime aikoina olen saanut työhöni erityistä iloa paitsi vauvoja nukuttamalla, myös iltaisin kokoontuvasta perhepyhäkoulustamme, joka toivottaa tervetulleeksi kaikenikäiset ja ihan erityisesti koko perheen. 3:35) Mikä huikea ajatus: saamme ajatella olevalle kaikki yhtä ja samaa perhettä, sisaruksia, toistemme tukijoita ja rohkaisijoita. Mutta koska kristillistä kosketuspintaa on nykyään ympäröivässä yhteiskunnassa aika vähän, moni myös kokee, ettei heillä ole itsellään tarpeellista osaamista, tietoa tai kykyä sanoittaa tätä suurta kertomusta. Kirkko näyttäytyy toisinaan käsittämättömänä virkakoneistohimmelinä. Onkin ihanaa, että pikkulapsiperheen arkeen löytyy leppoisa paikka jakaa iloja ja suruja toisten kanssa. Markuksen evankeliumin mukaan hän mursi ajatusta oman aikansa sukukunnan ja sen valtahierarkioiden ympärillä pyörivästä yhteiskunnasta. Ajattelisinkin olennaisinta olevan, että perheet löytävät itselleen sopivan seurakuntayhteyden – olipa se sitten messu, kerho, perhepartio tai muu yhdessäolon muoto. KUVITUS Pekka Rahkonen Perheitä on monenlaisia, erilaisia ja kaikenlaisia. Kirkkomme strategiapapereihin on kirjoitettu, että sunnuntain messu on seurakunnan elämän keskus, mikä on ajatuksena ylevä, mutta usein etäällä arkitodellisuudesta. Kymmenen pisteen kysymys kuuluukin, miten me seurakuntana voisimme parhaiten perheitä tukea tässä tehtävässä. Töhräsin tuohon korostuskynällä, koska tätä tarvittaisiin lisää – mahdollisuuksia aikuisille ja lapsille kokoontua yhteen, kohdata, keskustella, ystävystyä, leikkiä, ihmetellä Jumalan suuruutta. Mutta perusolemukseltaan seurakunta on Jumalan lasten muodostama yhteisö – siis perhe. Kirkko näyttäytyy toisinaan käsittämättömänä virkakoneistohimmelinä. Yhdessä tekeminen mutta myös vain yhdessä oleminen on tullut arjen ja elämän ristiaallokossa entistä arvokkaammaksi. Ja hyvä niin! Perhekerhot ja avoimet päiväkerhot kokoavat nykyään enemmän vauvoja ja taaperoita vanhempineen, kun entistä useampi minipieni aloittaa päiväkotielämän jo varhain
Pian päästään nauttimaan myös eväistä! IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 38 Raamattu inspiroi seikkailuun s. 33 IDEAT s. 46 Laula – leiki – liiku: Heittäydy ilon virtaan! s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Suvi Sievilä IDEAT 33. 48 Pyhiä hetkiä: Siunauksen suojassa Metsäleikkien jälkeen Ketut käyvät lämmittelemässä kodassa, jonne Minna on sytyttänyt tulen
Katsotaan vielä kaulurit kuosiin ja nenäliinat taskuun! 34 IDEAT. 34 IDEAT 34 IDEAT Luontoliikkujat-ryhmä suuntaa metsään ja järvenrannalle kaikkina vuodenaikoina TEKSTI Satu Rathgeber KUVAT Suvi Sievilä ja Satu Rathgeber Leirikodin lähiympäristössä on mahdollisuus seurata järven elämää ja metsän eläimiä sekä leikkiä pihaalueella ja hiekkakentällä. Onhan kaikilla tarpeeksi vaatetta. Ohjaajat Susanna Soininen ja Minna Leinonen ottavat lapset vastaan lämpimästi. LIIKKUVAT LAPSET Päiväkerholaiset saapuvat aamulla leirikodin pihalle, nappaavat tottuneesti huomioliivit kuistilla olevasta korista ja jättävät eväsreppunsa suojaan
Järvi on joka päivä vähän erilainen. Sitten pitää jo päästä leikkimään metsään! Siellä leikki käynnistyy kuin itsestään ja mielikuvitus pääsee valloilleen. Luontosuhde vahvistuu Luontoliikkujat-toiminta on käynnistetty halusta vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa. Luonnossa kaikki aistit ovat avoinna ja se kutsuu ihmettelemään. Eikä unohdeta luonnon hyviä mikrobeja, jotka edistävät lasten oman vastustuskyvyn kehittymistä. Luontoliikkujat-päiväkerhoryhmä, ”Ketut”, on toiminut Rusutjärven rannalla, Tuusulan seurakunnan leirikodin lähiympäristön metsissä vuodesta 2019 lähtien. Se on tärkeä tehtävä jokaiselle lapselle aina vuorollaan. On mukavaa kertoa lapsille luomiskertomusta keväällä, kun kasvun ihmeen voi nähdä niin konkreettisesti joka puolella. /Aamen.” Aamupiirissä ongitaan kaloja ja leikitään liikuntaleikkejä. Nimilaulu lauletaan joka kerta ja jokainen lapsi tulee huomioiduksi sekä vilkutetuksi. / Auta että rakastamme, /Sinua ja toisiamme. Luontotoiminnan monet hyödyt: • syntyy luontosuhde, joka kantaa läpi elämän • kaikki aistit ovat käytössä • mielikuvitus pääsee valloilleen • leikit ovat pitkäkestoisia • liikkuminen lisääntyy • vastustuskyky kasvaa • karkeamotoriikka, tasapaino ja sinnikkyys lisääntyvät • luonto rauhoittaa lasta, jolla on keskittymiseen liittyviä haasteita • lasten kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys vahvistuu • myös lapset, joilla on heikentynyt immuunipuolustus esim. 35 IDEAT Tänään suuntaamme alkuun järven rannalle. Aamupiiripaikka on upea. Luonto myös inspiroi lapsia liikkumaan monipuolisesi ja se vahvistaa tutkitusti lasten kykyä oppia uusia asioita. Sitten on kerhorukouksen vuoro, joka tehdään viittoen: “Kaikki hyvät ystäväni, / lämmittävät sydäntäni. Joukko marssii laulaen jonossa, ja ensimmäinen saa kantaa kerholyhtyä. Aamupiirissä sytytetään kerholyhtyyn led-kynttilä. Kerho kokoontuu kolmena päivänä viikossa ja se on suunnattu 3–6-vuotiaille lapsille. Se tarjoaa mielenkiintoista seurattavaa lapsille kaikkina vuodenaikoina. sairauden takia, voivat osallistua ulkona tapahtuvaan ryhmätoimintaan • sisäilmaongelmista sairastuneet lapset ja työntekijät voivat toimia luonnossa ja samalla tukea hengityselintensä terveyttä ulkoilemalla • lapsi voi innostaa myös perheen liikkumaan luonnossa • luonnon vuodenkierto tulee tutuksi • lapset oppivat pienestä pitäen huolehtimaan luonnosta ja eläimistä Luontoliikkujissa saa • pomppia • juosta • kiipeillä • likaantua • käyttää ääntä ulos sitä mahtuu! • iloita • oppia • ryömiä • leikkiä kuraleikkejä • tutkia • tarkkailla • näyttää erilaisia tunteita • olla sylissä • halia. Kiikareilla voi seurata muuttolintujen saapumista tarkemmin ja luupeilla tutkia keväällä kohmeesta herääviä ötököitä. Aina löytyy jotain jännittävää tutkittavaa ja siihen pienillä tutkijoilla onkin saatavilla myös apuvälineitä
Käytämme paljon lauluja, joihin on jo valmiit tukiviittomat. 36 IDEAT LIIKKUVAT LAPSET 36 IDEAT Kerholasten suosikkipuuhia Luontoliikkujissa: Karhu nukkuu -leikki, hippaleikit, tunnelaulu, muotolaulu, kalaleikki, majan rakentaminen metsään, pressumaja, piiloleikki, kivien päältä hyppely, mopolla ajaminen, mutaleikit, poliisi ja rosvo -leikki. Tämän ryhmän jälkeen jaksaa iltapäivälläkin paremmin, kun on ollut aktiivinen. Luontopedagogiikkaa Valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa tarkasteltaessa voi huomata, että luontotoiminnassa kaikkia vasun osa-alueita voidaan toteuttaa myös ulkona. pullistellaan hauiksilla taivutellaan kädet ylhäällä kylkiä puolelta toiselle mennään kyykkyyn ja ylös taputellaan nyrkeillä rintakehää gorillamaisesti taputellaan vatsaa käsillä laitetaan kädet ristiin Ketut syövät monesti eväät kodassa, mutta keväällä ja alkusyksyllä nekin nautitaan ulkona. Mitä hyviä puolia ohjaajat ovat huomanneet työssään luonnossa: Susanna ja Minna suosittelevat luontoliikuntakerhoja kaikille, jotka haluavat voida työssään ja vapaalla paremmin. Siellä laulamme yhdessä “Miltä tuntuu minusta -laulun” ja siihenkin on opeteltu viittomat. Jumpataan alkuun ruokarukous: Olen voimakas ja kiltti, notkea, kuin pieni piltti. Aamen. Lasten vapaa leikki ja ulkoilu ovat vähentyneet huolestuttavasti. Luontevaa ryhmäytymistä Luontotoiminnassa ryhmäytyminen tapahtuu usein nopeammin kuin sisätiloissa toimivissa päiväkerhoissa. Lisäksi meillä on kerhorukoukset, joissa on mukana liikkeitä ja viittomia.”. Lasten kielelliset taidot ja ilmaisun monet muodot kehittyvät. Ravintoa tarvitsen, kiitos että suot sen. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus päästä luontoon ja saada nauttia siitä. Lasten on luontevaa muodostaa kaverisuhteita ulkona liikkeessä ja leikit alkavat melkein itsestään. Paukkupakkasilla päästään leirikodin sisätiloihin evästelemään, ja siellä toimii myös kuivauskaappi vaatteille. Luonnossa liikkuminen ja leikkiminen osana ryhmää tarjoaa lapsille osallisuuden kokemuksen ja sitä voidaan tukea lapsilähtöisesti seurakuntien varhaiskasvatuksessa. Seurakunnan kasvatustyöntekijä Susanna Soininen kertoo: “Laulut, sadut, lorut, riimittelyt ja metsämuskarit ovat osa jokaista kerhoviikkoa. Parasta on kuitenkin nähdä, miten lapset kehittyvät kerhovuoden aikana ja pienistä metsän juurakoihin kompastelevista kerholaisista on kasvanut luonnossa kotonaan olevia luontoliikkujia. Parhaimmillaan luonto on lapsille leikkija seikkailupaikka, jossa voi toteuttaa itseään ja nauttia yhdessäolosta. Metsäleikkien jälkeen Ketut käyvät lämmittelemässä kodassa, johon Minna on sytyttänyt tulen. Raitis ilma ja liikkuminen luonnossa lasten kanssa tekee hyvää myös aikuisille. On eväiden syönnin aika. Kestävyyttä vielä hankin, keuhkoistani teen happipankin. Sitten on taas ihana laittaa lämpimät hanskat ja kengät jalkaan. Lisäksi luontotoiminta on myös vähentänyt sairasteluja. Entä miten Luontoliikkujat-ryhmässä toteutetaan vasun pedagogiikkaa. Yhteiskunnan muutosten myötä lasten kasvuympäristöt ja vapaa-ajan viettotavat ovat muutoksessa
Syyssateet ovat parhaita hetkiä kuluttaa kuravaatteita ja silloin on sallittua pomppia lätäköissä.” Ilo kasvaa ulkona luontotoiminnan käsikirja Rii na Få ge l, Vir pi Ju ss ila ja Sil ja Sa rk kin en (to im .) Liikkuminen ja ryhmässä toimiminen lempeässä luontoympäristössä on hyödyllistä lasten kasvulle ja kehitykselle. 37 IDEAT Vinkit luontotoiminnan aloittamiseen Ilo kasvaa ulkona -sivustolta ja Luontotoiminnan käsikirjasta saat kaiken tiedon, mitä tarvitset aloittaaksesi ulkotoiminnan. Metsäparkour on suosittu laji kaikkina vuodenaikoina. Teemme myös metsään rastiratoja, joissa on hauskoja tehtäviä lapsille. Kaikenlaisille tunteille on täällä tilaa, ja luontoon mahtuu myös ääntä.” ”Askartelemme paljon luonnon materiaaleista ja suosimme muutenkin kierrätystä. Sivustolla on myös tarjolla koulutuksia ja webinaareja, joita kannattaa hyödyntää. Kerholaisten vanhempien ajatuksia ja kokemuksia Luontolikkujien ryhmätoiminnasta: ”Tutkimme eri ilmiöitä, vuodenaikoja, kasveja, eläimiä ja säätä viikoittain. Leikimme paljon yhteisleikkejä, vahvistamme yhteenkuuluvuutta Kettujen omilla kerhorutiineilla, pohdimme kaveritaitoja, toisten huomioon ottamista ja käymme läpi eri tunnetiloja. Tämä toiminta tukee sitä erinomaisesti.” Ilo kasvaa ulkona – luontotoiminnan käsikirja Seikkailukasvatus Suomen nuorisokeskukset www.snk.fi ULKO-OPET RY Suomen Latu www.suomenlatu.fi Ympäristökasvatus on maailman tärkeintä työtä opiskele tutkinto! www.sykli.fi Metsäryhmät varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa (Metsävaka) Facebook www.ilokasvaaulkona.fi. Keväällä innostumme leirikodin kentällä potkumopoilusta ja -pyöräilystä, jalkapallosta, frisbeegolfista, hippaleikeistä ja keppariradasta, unohtamatta majojen rakennusta. Loppukeväästä kylvämme kasvulaatikoihin taimia ja kasvatamme syötäviä yrttejä sekä kukkia. Ennen kesälomaa joitain yrttejä on jo ehkä päästy maistelemaan. Joulun alla vietämme metsäneläinten joulua, rakennamme niille suojaisia pesiä ja ehkä jätämme lyhteen herkuksi.” ”Liikumme eri vuodenaikojen mukaan. Lisäksi luonnon omat hyvät pöpöt ovat hyvä bonus edistämään lasten terveyttä.” Mielestäni on tärkeää jo pienestä pitäen muodostaa kestävää luontosuhdetta ja tulla sinuiksi ympäristön kanssa ja oppia kunnioittamaan luontoa sekä ympäristöä. Askarteluteemat liittyvät usein lasten eläintai ötökkähavaintoihin ja heidän kiinnostuksensa kohteisiin. Syksyllä sadonkorjuun aikaan ovat mustikat ja puolukat metsässä parhaimmillaan ja niistä saamme nauttia metsäleikkien lomassa. Keväisin keskitymme tietenkin kevätseurantaan ja kylvöhommiin. Lisäksi Suomen ladulla toimii Ulko-opet ry -yhdistys, johon voivat liittyä kaikki kasvatustyötä tekevät, niin seurakuntien varhaiskasvatuksessa kuin myös koulujen opettajat. Talvella harjoittelemme hiihtoa, lumikenkäilemme, laskemme mäkeä, rakennamme lumiukkoja ja lumivuoria. Syksyllä retkeilemme paljon lähimetsissä ja tarkkailemme muuttolintujen lähtöä
Näissä toteutuksissa painottuvat erityisesti tutkiminen, liikkuminen ja toimintaympäristön hyödyntäminen. 38 IDEAT TEKSTI, TOTEUTUS JA KUVAT Eleonora Printz RAAMATTU INSPIROI SEIKKAILUUN Tässä on neljä seikkailutoteutusta, kukin yhtä kokoontumista varten. Kertomus toimintoineen voi virittää myös useamman kerran työskentelyyn. RAAMATTUA LEIKKIEN 38 IDEAT. Vastaava lastenohjaaja Eleonora Printz toteutti ne Parkanon seurakunnan seikkailupyhiksen kanssa vuoden 2022 syyskaudella. Otetaan kaikki aistit käyttöön ja ihmetellään yhdessä, mitä seikkailu tuo tullessaan! Ideat on testattu ja todettu toimiviksi
Daavid opetteli heittämään lingolla, ja näin hän pelasti lampaat sudelta ja karhulta. Kirkkoon oli piilotettu kaloja ja tähtivaloja. Pienet tähtivalot johdattivat meitä kirkossa kalojen luo. Hän oli vielä pieni, mutta hän oli iloinen tehtävästään. Kaloja tuotiin ilonkiljahdusten kuuluessa ”järveen”. lakin tulisi mieleen jutella Jumalalle. Jumala auttaa silloin kun on kipeä. Jumala auttoi Daavidia tekemään isoja asioita. Lopuksi lauloimme laulun Kala-ihme Kirkkomuskari-kirjasta. Pyytäisin kyllä kaveria, kysyisin että haluisitko tulla leikkimään. Kysyin, mistä asiasta itse kulSEIKKAILUA KOTIKIRKOSSA – PIETARIN KALANSAALIS Lue kertomus Pietarin kalansaaliista, Ensimmäinen Raamattuni (s. Niityllä vois olla aika yksinäistä. Outo maasto, yksin paimeneksi lampaille! – se olikin jännää lapsista. Junaradallakin voi leikkiä." Seikkailun päätteeksi uskaliaimmat kastautuivat polviaan myötä järveen ja nuotiolla paisteltiin makkarat. Tässä lasten ajatuksia: "Voisin laulella Jumalan kämmenellä. Istuimme ”järven” rannalle kuulemaan kertomusta Pietarin kalansaaliista. Lasten kanssa harjoittelimme tarkkuusheittoa, keräsimme käpyjä, ja yritimme osua niillä isompiin ja pienimpiin maaleihin. 127.) Luimme kertomuksen, jossa Daavid sai tehtäväkseen paimentaa lampaita. Hän jutteli paljon Jumalalle. RAAMATTUA LEIKKIEN. Kiitos että olet luonut tällaisen maailman.” ”Kiittäisin Jumalaa siitä, että se on auttanut ihmisiä. Jumala sais suojella kyllä kaikkien perheitä. Pikkuveljestä voi kiittää, voi tehdä kaikkia konttauskilpailuja, se tykkää siitä. Oli hienoa seurata onnistumisen iloa, kun käpy joskus sinkoutui lähelle maalia. Hän keksi lauluja, jotka muistuttivat siitä, että Jumala on aina lähellä. Leirikeskuksen maastoon oli piilotettu lammaslauma. Olimme saaneet hyvän saaliin tällä kertaa. Pimeä kirkko oli jännittävä, mutta valo toi turvaa. Voitais leikkiä kivi, paperi, sakset.” ”Kiittäisin Jumalaa siitä, että suojelee meitä. Kiitän Jumalaa kun se on luonut maailmaa. 113) Suuntasimme kulkumme kirkkoon, joka oli sillä kertaa pimeä kirkko. Lapset saivat yksittäin lähteä etsimään lampaita. Olimme pilkkopimeässä kirkossa, mikä kuvasti sitä, että ihmisiä saattaa väliin olla vaikea löytää kuulemaan Jeesuksesta. Pohdimme myös, mitä tarkoitti se, että opetulapset olivat ihmisten kalastajia. Ne on isoja lampaita ja ne syö ruohoa. Ei nyt kyllä muuta tuu mieleen.” ”Kertoisin Jumalalle että lampaita on 13 niityllä. Juttelimme Jeesuksen opetuslapsista ja Pietarin saaliista. 39 IDEAT LEIRIKESKUKSESSA DAAVIDIN JALANJÄLJILLÄ Lue kertomus Daavidista, kirjasta Kerro minulle! Kahdeksan kertomusta Raamatusta (s. Lampaat kerättiin leirikeskuksen kirkkoon, jossa lauloimme Jumalan kämmenellä. Lapsilla oli mukanaan taskulamput. Jatkoimme työskentelyä vielä niin, että lapset kuvittelivat olevansa paimenia niityllä
Nopeasti lapset löysivät toisenkin punaisen asian, marjan, jonka Jumala oli kasvattanut. (Näitä voin käyttää myös myöhemminkin.) Tein myös jokaiselle lapselle kuvakoosteen, johon sai rastita kuvan, kun oli löytänyt kohteen. Parasta oli, kun lapset innostuivat tehtävistä ja etsivät jokainen omalla tavallaan erilaisia asioita. Oli lastenraamattua, taaperoiden kuvaraamattua, pelkkää tekstiä, tosi vanhoja ja vähän uudempia versioita. RAAMATTUA LEIKKIEN. Sillä kohtaa pohdimme, hyväksytäänkö löytöä, kun merkin on tehnyt ihminen. Laulu Ken on luonut kukkasen (LV 156) sopi tähän seikkailuun oikein mainiosti. SEIKKAILLEN LUONTOON JA LUOMISKERTOMUKSEEN Lue luomiskertomus kirjasta Raamatun kertomuksia lapsille (s.10) Jumala on luonut maailman – mitä kaikkea hän on siis luonutkaan! Jokainen lapsista sai itselleen mukaansa erivärisiä langanpätkiä, jotka oli solmittu toisesta päästä yhteen. Voi sitä riemua, vauhtia ja etsimisen iloa! Kirjastossa ihmiset iloitsivat siitä, että kirjastoa voi käyttää näinkin hyödykseen. Lähdimme tarpomaan läheiselle luontopolulle langat mukanamme. 40 IDEAT KUVASUUNNISTUSTA KIRJASTOSSA Valmistin kirjastoon kuvasuunnistuksen. Toiset nauttivat löydöstään ajan kanssa ja muutamat juoksivat jo pian uudelle värille. Tulevat paikat tutuiksi ja lasten on seuraavalla kerralla helpompi tulla tuttuun tilaan. Ensin löysimme punaisen luontopolkumerkin. Retkellä tulivat tutuiksi kivet, kannot, varvut, kukat ja monet muut asiat. Kuvasuunnistuksesta löytyi myös raamattuja, ja niitähän löytyi kirjastosta useampia. Lapset hakivat aina yhden kuvan kerrallaan ja etsivät sen, toivat kuvan takaisin, rastivat löydön ja valitsivat uuden kuvan etsintöihinsä. Kävin valokuvaamassa eri paikkoja ja kirjoja kirjastossa, tulostin ja laminoin kuvat. He juoksivat, hyppivät, kompuroivat, kaatuilivat ja kävelivät. Toiset etsivät isoja asioita ja toiset oikein pieniä hippusia. Leikki jatkui niin kauan, kunnes jokaiselle värille oli löydetty sitä vastaava asia luonnosta. Jokaisen lapsen tehtävänä oli etsiä luonnosta jotain langan väristä – jotain, mitä Jumala on luonut
Tehtävien sisällöissä oli liikuntaa eri muodoissa ja ympäristöissä. havainnointitehtäviä ja pääsiäislauluja. Olemme toteuttaneet Espoonlahden seurakunnan varhaiskasvatuksessa myös pääsiäisvaelluksen Seppo-pelillä niin, että kävijät kiersivät kirkkoa ulkopuolelta ja rastit aukesivat aina etukäteen ohjelmoitujen karttakoordinaattien avulla eri ikkunoiden äärellä. TEKSTI Katriina Vilkman Kirjoittaja on perhetoiminnan ohjaaja Espoonlahden seurakunnassa Metsän kuntosali on Suomen Ladun materiaalia. Seppo-pelit venyvät hyvinkin monenlaisiin toteutuksiin. 41 IDEAT DIGITYÖ Digiä työhön! Nyt eri alustat ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Forms-kyselyt puolestaan helpottavat palautteiden keräämistä toiminnasta. Unelmien liikuntapäivässä oli mukana Suomen Ladun eväsretkiteema, ja perheet saivat hakea eväpussit, joiden mukana tulivat ohjeet peliin. Vuoden 2021 keväällä järjestimme unelmien liikuntapäivän Seppo-pelinä. Tehtävissä oli vaihtelevasti ääntä ja kuvaa. Ohjaajalta pelin omaksuminen vaatii hiukan aikaa ja perehtymistä ennen varsinaista peliä. Rastien sijoittamisessa oli tärkeää huomioida, että ne olivat riittävän kaukana toisistaan. Jokainen saa omat ideansa näkyväksi, ja suunnittelu on tasapuolista. Seposta löytyy myös ohjattu pelin rakentaminen ja lisäksi paljon englanninkielisiä ohjeita. Teamsissa pidetyt kokoukset ovat säästäneet aikaa matkustamiselta. Oivallinen Seppo.io Seppo. io:ta, joka on pelillinen mobiilisovellus, olemme hyödyntäneet tapahtumien pohjana. Liikuntapäivä toteutettiin yhteistyössä Espoon Ladun kanssa. Testasimme Seppoa melko paljon ennen käyttöä ja päädyimme valitsemaan toiminnan niin, ettei se ollut sidottu tiettyihin koordinaatteihin, vaan jokainen saattoi pelata peliä missä vain. Ohjeet olivat yksinkertaisia ja selkeitä – paljon eläimiä seikkailemassa ja mahdollisimman hellyttävästi kuvattuna. Osa kävijöistä oli lapsiryhmiä, ja silloin haasteeksi tuli rastilla aukeavien videoiden näyttäminen isolle ryhmälle. Peliä voi pelata kotona, koulussa, leirikeskuksissa ja seurakunnissa. Tehtävissä oli mm. Ohjaaja saa omat tunnukset, joilla operoida pelissä. Samoin, jos pelaajia on runsaasti, tulee jakaa eri koodeja, jotta kaikki mahtuvat pelaamaan samaan aikaan. Pelin ohjaaja voi toimia vuorovaikutuksessa pelin aikana tai halutessaan tallentaa etukäteen peliin valmiita vastauksia. Näissä palavereissa Flinga-sovellus on toiminut yhteisen ideoinnin työvälineenä loistavasti. Kirjautumalla Seppo.io:n käyttäjäksi pääsee käyttämään valmiita pelejä.. Oli myös tärkeää, että toiminta oli maksutonta ja avointa kaikille. Flingassa kokouksen järjestäjä voi tuottaa valmiiksi aiheeseen liittyviä kuvia suunnittelun tueksi. Korona toi uudet haasteet seurakuntien varhaiskasvatukseen, ja sen myötä myös meillä Espoonlahden seurakunnassa hypättiin toden teolla digiaikaan! Toki olimme hyödyntäneet erilaisia digialustoja aiemminkin, muun muassa rippikoulutyössä monin tavoin. Seppo toimii hienosti tiimipäivissäkin! Seppo-pelin heikkous on verkkoyhteyksien varassa toimiminen, osalla käyttäjiä yhteys tahtoo katketa pelin aikana. Espoon Latu on yhteistyökumppanimme, ja se oli mukana toteuttamassa Unelmien liikuntapäivää. Sekä pelin järjestäjä että osallistuja voivat tallentaa videoita, ääntä ja kuvia. Seppoa voi pelata yksin, kaksin tai ryhminä. Pääsimme työkaverin kanssa lyhyehkölle kurssille, mikä helpotti Sepon käyttöä
seuraavalla viikolla vietetään kansainvälistä eläinten päivää. Lapset voivat havainnoida, miten ihmiset ovat vai. on määräytynyt pyhän Franciscus Assisilaisen muistopäivän mukaan. Lapset voivat askarella metsäkirkon alttareita varten eläinten ruokia muovailusavesta, narusta tai kankaista. Lastenkirkko.fi-materiaaleista löydät materiaalit, joiden avulla rakennat metsämessupolun ulos. Somessa voi myös pyytää lähettämään kuvia retkiltä ja liittämään niihin sovitun hastagin, kuten #metsäkirkko, jolla onkin jo paljon julkaisuja Instagramissa. Tutkitaan metsää ja tuodaan se kirkkoon Metsämessun valmistelut alkavat luontevasti retkillä lähiluontoon. Samalla voi miettiä, kuinka olla enkeli luonnolle ja toisille ihmisille (#luontoenkeli). Tämä on viisasta hyödyntää jumalanpalveluselämässä, koska luonto ja lapset kuuluvat yhteen vähintäänkin yhtä kiinteästi kuin lapset ja enkelit. Tässä materiaalissa yhdistetty mikkelinpäivän, luomakunnan sunnuntain tekstejä ja sisältöjä. Tässä vinkissä metsäkirkko rakennetaan sisätilaan. Ehtoollista voi viettää esimerkiksi nuotiopaikalla ja lopuksi syödä omia eväitä. Sosiaalisessa mediassa voi jakaa Retkeillään!-viestejä ja antaa vinkkejä kivoista retkipaikoista. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin kerätä käpyjä ja rakentaa eläinten pesiä osana jumalanpalveluksen kulkua. Ideaa ovat rikastaneet Malmin seurakunnan kanttori Mari Torri-Tuominen ja suunnittelija Anita Ahtiainen Lasten ja nuorten keskuksesta. Paikoista voidaan ottaa kuvia ja niiden pohjalta rakentaa kirkkoon alttareita. Mikkelinpäivän ympärillä metsäretkillä voi haastaa perheitä rakentamaan luonnonmateriaaleista enkeleitä polkujen varsille toisten iloksi. Lasten ja perheiden kiinnostus elämiä ja koko luontoa kohtaan kasvaa. Lapsilla on myös osaamista luonnon varjelemiseen. Metsäretki johdattaa myös synnintunnustukseen. Sen ajankohta 4.10. Metsässä voidaan havainnoida erityisesti eläimiä ja etsiä tietoa niiden elämästä. Tämän materiaalin pohjana on Heli Vapaakallion, Kristiina Hannulan, Reetta Ikosen, Tiina Deckerin, Marttina Roosin ja Tuula Tuoriniemen Espoon Tuomiokirkkoseurakunnassa paastonaikaan toteuttama metsämessu. Jumalanpavelusta edeltäville retkille voi innostaa myös perheitä. Metsäkirkon ideoita voi käyttää kaikkina vuodenaikoina niin, että tuodaan tutkinnan kohteeksi ja seurakunnalle ihailtavaksi ajankohtaisia luonnon ihmeitä. Lapsiryhmät voivat heti kauden alussa aloittaa lähiluonnossa retkeilemisen ja kiinnostavien paikkojen havainnoinnin. 42 IDEAT TEKSTI Anita Ahtiainen PERHEMESSU Mikkelinpäivän metsäkirkko Mikkelinpäivää 1.10. Näistä havaituista eläimistä voidaan tehdä taidetta maalaten ja muovaillen. Metsä teemaisen messun voi tietysti toteuttaa myös ulkona
Metsäkirkkoon rakennetaan kankain ja muulla rekvisiitalla metsä, johon astellaan metsän eläimet, ja laitetaan niille sopivia ruokia tarjolle. Kun kaikki kivet ovat vaa’assa, paino on valtava. Kun näemme, meidän tehtävämme on viedä viestiä siitä, mitä näemme. Tämän synninpäästön julistan sinulle (ristinmerkki) Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tähän hän käytti aluksi isänsä rahoja, mutta isän kiellettyä sen hän jätti kotinsa ja alkoi elää köyhyydessä. Mikaelin valalla voidaan punnita myös sitä, kuinka me ihmiset olemme kohdelleet luontoa. 18:1–6 (7–9) 10 kertoo, kuinka Jeesus tahtoi oppilaidensa hoksaavan kuunianrvoisten enkeleiden olevan erityisen kiinnostuneita pienistä ja vähäisistä. Franciscuksen muisto on kuin tähti, joka näyttää meillekin tietä luonnon, eläinten ja ihmisten auttamiseen. 3: 1-10. Me kerromme niille, jotka voimme kohdata: ystäville ja perheenjäsenille. Me saamme kiitollisina kertoa ihanasta luonnosta, mutta meidän on kerrottava myös siitä, jos luonto kärsii. Tällä kertaa kiven voi tuoda messussa enkeli Mikaelin vaakaan. Yksi tällainen henkilö on Franciscus Assisilainen. Messussa meitä kutsutaan hyvään elämään. Franciscus eli Italiassa, Assisi nimisessä kaupungissa 1100-luvun lopulla. Aina voi aloittaa alusta. Nuo tapahtumat tekivät hänestä sairaiden ja köyhien auttajan, eläinten ystävän ja raunioituneiden kirkkojen korjaamiseen. Moos. MIKKELINPÄIVÄN SANOMA METSÄKIRKOSSA käpyjä ja syksyn satoa, kuten porkkanoita ja kukkia. Hänen kanssaan kuvattuna nähdäänkin usein erilaisia eläimiä, erityisesti lintuja. Franciscus julistettiin katolisen kirkon pyhimykseksi vuonna 1228. Franciscus on erityisesti luonnon ja luonnonsuojelun pyhimys. Vaikuttavimpia ilmestyksiä lienee palava pensas, jonka Mooses kohtasi autiomaassa. Tähdet kiinnitettiin siniseen kankaaseen osaksi asetelman taivasta.. Voimme myös levittää tärkeää tietoa viestein ja yhdessä toimimalla. Voimme elää hyvin ja tehdä hyvää turvallisin mielin. Kun pyydämme syntejä anteeksi, ymmärryksemme lisääntyy. Lapsia voi pyytää ottamaan kotoa metsäkirkkoon mukaan pehmoeläimiä ja mahdollisesti kotona askartelemiaan eläinten ruokia. Lapsia voi opastaa myös turvalliseen tapaan kerätä roskia: käsineet, roskapussit, mahdollisesti pihdit keräämiseen. Kirkkosaliin voi rakentaa myös majan. Jeesuksen mukaan se vievät Jumalalle erityisesti viestiä lasten kohteluun liittyen. Alttarille tuodaan myös arkkienkeli Mikaelin vaaka, johon laitetaan oman synnin merkiksi kiviä punnittavaksi. Emme ole maailman napa, joka voi tehdä mitä vaan. Mukaan voi ottaa koristeiksi tarkoitettuja, kukka-asetelmiin laitettavia sieniä yms. Arkkienkeli Mikael on kaikkien vähäisten puolella Mikkelinpäivän evankeliumi Matt. Jumalan rakkaus auttaa meitä. Alttarilla oli valmiiksi leikattuja tähtiä ja kyniä, jotta tähtiin voi kirjoittaa lapsen nimen. Jos lasten osallistuminen kirkkoon tulevien alttareiden rakentamiseen ei ole ajallisesti mahdollista, lapset voivat tehdä suunnitelman, jonka pohjalta jumalanpalveluksen rakentajat toteuttavat alttarit kirkkoon. Valitse sellainen kivi, joka tuo mieleesi asiat, joissa sinun olisi pitänyt toimia paremmin luontoa ja toisia ihmisiä kohtaan. Hänen muistopäiväänsä vietetään 4.10. Kerhotilaan rakennettavat eläinten elinpaikat voidaan siirtää lasten kanssa kirkkoon ennen jumalanpalvelusta. 43 IDEAT keuttaneet eläinten ja kasvien elämää. Espoolaisten metsäkirkossa metsän eläinten ruokinta oli tärkeä aihe. Kivet voisivat auttaa miettimisessä. Miten arkkienkeli Mikael punnitsisi meidän tekojamme. Roskapusseista voi rakentaa synnintunnustusalttarin. Täällä voin miettiä olenko, tehnyt tai jättänyt tekemättä, jotain, mikä on haavoittanut toista ihmistä tai luontoa. Miten me voisimme ottaa mallia enkeleistä. Hänen tehtävänsä on punnita oikea ja väärä. Franciscus sai mukaansa samanmielisiä ihmisiä ja hiljalleen syntyi veljeskunta, joka tunnetaan edelleen nimellä fransiskaanit. Me ihmiset emme yksin selviä taakastamme. Käyttäkää askarelujen lisäksi oikeita siemeniä, Enkelit ovat ilmestyneet luonnossa Raamatussa moni ihmisen ja enkelin kohtaaminen tapahtuu luonnossa. Synninpäästä: Jumala kuulee rukouksemme. Nuorena miehenä Franciscus joutui sotaan ja hänet vangittiin. ja siitä päivästä on tehty myös maailman eläinten päivä. Tekstissä Mikael on punninnut, että egyptiläiset ovat kohdelleet israelin kansaa väärin ja on aika päästää kansa orjuudesta vapauteen. Hän rakastaa meitä ja antaa meille Jeesuksen tähden syntimme anteeksi. Havainnoista voi ottaa kuvia synnintunnustusta varten. Me voimme nähdä toisemme ja luonnon. Kun saamme Jumalalta Jeesuksen vuoksi anteeksi, tiedämme olevamme rakastettuja. Meidänkin on tärkeä miettiä, ketä, mitä ja miten katsomme ja mitä näemme. 2. Se toteutettiin vihreillä kankailla, pehmoeläimillä, ruokakoreilla, kävyillä ja magneettisilla eläimhahmoilla. Hänen oikea nimensä oli Giovanni, mutta isä alkoi kutsua häntä Franciscukseksi jo pienenä. Kun piirrämme oman nimemme tähteen, voimme rukoilla, että mekin löydämme oman hyvän tehtävämme maailmassa. Palavassa pensaassa puhunut Herran enkeli on perinteen mukaan arkkienkeli Mikael, jonka muistoksi mikkelinpäivää vietetään. Jumala katsoo meitä, mutta me emme näe Jumalaa suoraan. Enkelit kuitenkin katsovat Jumalaa kasvoista kasvoihin ja he myös katsovat meitä, vaikka emme heitä näkisikään. Elämmekö sen kanssa sovussa vai olemmeko välinpitämättömiä tai jopa luontoa vahingoittavia. Mikael esitetään kirkkotaiteessa yleensä vaaka käsissään. Päivän tähdet Raamatun ajan jälkeen on elänyt monia ihmisiä, jotka ovat elämässään tulkinneet ja eläneet todeksi Raamatun opetuksia. Meillä ei ole hätää. Franciscuksen perhe oli hyvin rikas ja hän eli huolettoman nuoruuden aina 25-vuotiaaksi saakka
Kunnia, Jumalan kunnia, 65, LV2022. Lauluja voi sijoittaa messun eri osiin riippuen yhdessä sovitusta messun kulusta. Luodut te Herraa kiittäkää, Virsi 455. Tavoitellaan, tavoitellaan taivaan sinistä rajaa. Lapsi saa miettiä, mikä ruoka kuuluu kenellekin. Maan korvessa kulkevi, Virsi 971. Piirrä selkään ilon pisaroita tai kutita tai laita käsi sydämelle Ehtoollisen kiitosrukous ja esirukous Rakas Jumala, Isämme, kiitos, että ruokit meitä elämän leivällä: armollasi ja rakkaudellasi. KM3, s.88, Heli Vapaakallio. Tarjolla voi olla ainakin käpyjä, porkkanoita ja siemeniä. Piirrä selkään Suomen kartta tai lippu Kiitos, että elää saamme maassa rauhan rakkauden Piirrä selkään sydän Ilo täyttää sydämen. Toivottavasti teidän seurakunnassanne on mahdollista kerätä kolehtia tälle tärkeälle työlle. säkeistön voi yhdistää välilauluna psalmiin 8, jota käytettiin espoolaisten metsäkirkossa tai mikkelinpäivän psalmiin 103. Aamen Herran siunaus Herran siunaus oli tosi kiva toteuttaa piirissä käsi kädessä. Lauluja kannattaa harjoitella etukäteen niin, että lapset saavat liittää niihin omat säestykset ja tulkinnat. Perinteisesti mikkelinpäivä on ollut pienten lasten kristillisen kasvatuksen tukemisen päivä. Tuiki, tuiki, tähtönen, 141, LV2022. ja 2. Retkillä voidaan myös kuunnella luonnon ääniä, jotka voidaan siirtää äänimaisemina kirkkoon. Seuraavassa ehdotuksia metsäkirkon musiikiksi. Ehtoollisessa yhdistyvät Jumala, luonto ja ihmiset. Puiden rungot seiniksi ja seinien päälle katto, Risut ensi ristiin rastiin, sitten sammalmatto Lorurukous, joka vieruskaverit voivat piirtää sormella toistensa selkään. 45. Piirrä selkään kuusi Siunaa talvet, siunaa kesät. Kun laulussa tulee kohta: Kunnia, Jumalan kunnia, pysähdytään ja heilutetaan käsiä ylhäällä. Kuljetaan piirissä. Luonnonsuojelulaulu, 165, säkeistöt 3 ja 5, LV2022. Jumalan kämmenellä, Virsi 499. METSÄKIRKON MUSIIKKI Lasten luontoretkiltä löytyvät kepit soittokapuloiksi ja kävyt quiroiksi. Kolehtia varten voi laittaa astian jollekin alttareista tai sitten käytävän keskelle. Körökörötellään, 92, LV2022. Ihan viimeiseksi voi käydä vielä ottamasssa mukaan taivaalta omalla nimellä varustetun tähden muistoksi. Siinä jokainen näkee toisensa. Pyhä Henki, anna meille rohkeus viedä kaikki se rakkaus kaikkialle: käsin, sanoin ja sydämin, sinne, minne täältä lähdemme, kaikille, joita kohtaamme: kotona, koulussa, naapurissa, töissä, minne ikinä kuljemme. Tämä on tehty Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulun pohjalta. KOLEHTI JA EHTOOLLINEN JA KOTIINVIEMISET Mikkelinpäivän kolehtikohteen voi tänä vuonna seurakunnassa valita vapaasti. Kertosäkeessä käännytään piirin keskustaa kohti, otetaan käsistä kiinni ja heilutetaan. Ilo sydämen täyttää, 67, LV2022. Sen 1. Samalla pääsee vähän liikkeelle, kun asettaudutaan piiriin. Jumala katsoo lempeästi, 46, LV2022. Taivaan Isä, siunaa metsät, siunaa järvet. "Luodut, te Herraa kiittäkää, äänenne lauluun liittäkää: Halleluja, halleluja! Aurinko, päivän valkeus, kuu, tähtitarhain kirkkaus, kiitä Herraa, kiitä Herraa! Halleluja, halleluja, halleluja." Psalmin voi aloittaa lasten suunnittelemalla äänimaisemalla. Ottakaa lauluun leikki ja huivit mukaan. Jeesus, kulje kanssamme, siunaa kohtaamamme. Maat metsät hiljenneinä, Virsi 560:1,3. Messun jälkeen on hyvä olla tarjolla jotakin maisteltavaa myös ihmisille. Halleluja-kohdissa lapset ja koko seurakunta voi ottaa enkelin roolin ja huiskutella huiveja. Vo miettiä, mikä ruoka kuuluu pupulle, oravalle tai linnulle. Piirrä selkään aurinko Siunaa pienet linnun pesät Piirrä selkään pesä Siunaa kaunis synnyinmaamme. Metsän aarteet, KM3, s. Ehtoollisen vastaanottavat seurakuntalaiset voivat käydä alttareilla antamassa metsän eläimille ruokaa. PERHEMESSU. 44 IDEAT MESSU KULKEE MYÖS LORUTELLEN JA RUKOILLEN Alkuloru Rakennetaan, rakennetaan rakennetaan majaa
Kuva Maisa Hirvilammi. Pyhäkoulun Ystävät tuottaa laulusta yhdessä Lastenkirkon kanssa musiikkivideon, joka julkaistaan syksyllä 2023.. Lapset ovat päättäjiä SPY:ssä. Mäen toisella puolella on luontoa, jossa retkeillään ja toisella puolella on kaupunki, jossa leikitään. “Minä olisin kyllä Tuuli, joka tykkää kauniista asioista”, toteaa Maaru. Sen sisältö nousee Suomen Pyhäkoulun Ystävien strategiasta, jossa painotetaan lasten panosta pyhäkoulun toteuttamisessa. Pyhäkoulunystävien hallituksen jäsenet iloitsivat kanttoreiden innostuksesta osallistua sävellyskilpailuun. Ja kun hän jakoi säkeistön loppuun liittyvän pähkäilynsä kaverilleen Kristiinalle, tämän mielessä soi tuota pikaa luonteva jatko. 45 IDEAT Bändikaverit Maaru ja Kristiina loivat voittajasävellyksen Pyhäkouluhenkeä voi nyt kohottaa uudella Anna-Mari Kaskisen sanoittamalla Tule lasten valtakuntaan -laululla. Tule lasten valtakuntaa -laulun sanat ja nuotti löytyvät tämän lehden mukana ilmestyneestä Päkän ja Pulmun vinkit -liitteestä. “Minä taas olisin Pilvi, jonka tekee mieli mennä metsään”, miettii Kristiina. Lue lisää Pyhakoulunystävät.fi -sivustolta. Ensin he LASTENKIRKKO Lastenkirkon maisemassa voi nyt paremmin seikkailla ja tutkia. Oululaiset kaverukset Maaru ja Kristiina kertoivat pomppineensa riemusta, kun seurasivat 30.3. Pullahtihan säkeistöjen alun melodia musiikinopettajaksi opiskelevan Maarun mieleen lähes ensi lukemalta. Kisa sai yllättävän suuren suosion. Kuvassa puheenjohtaja Eija Pakkalan kanssa kokoustavat Elias, Riitta, Johanna, Amanda, Eleonora ja Onni. Sitten tuli vielä voitto, jonka he jakavat perustellusti tasan. Säveltä päätettiin etsiä avoimella sävellyskilpailulla. Silti oli myös sydäntä lämmittävää, että voittajasävelmän tekijät ovat pyhäkoulunohjaajien tavoin seurakuntalaisia: Maaru eli opiskelija Maria Ala-Hynnilä ja sosiaaliohjaaja Kristiina Korhonen. Helsingin Viikin kirkosta striimattua sävellyskilpailun finaalia. SPY:n lastenhallitus on vaikuttanut Pyhäkoulunystävien strategiaan vuosille 2023–2026. Lapset osallistuivat myös yhdistyksen vuosikokoukseen. Arjen haasteita ja iloja koetaan koko kylässä. Kun kokeilette lasten kanssa pala-animaation tekemistä, voitte myös lähettää tuotoksia jaettavaksi lastenkirkko@lastenjanuortenkeskus.fi Lastenkirkon kylä kasvaa Entä, jos olisit joku Lastenkirkon hahmoista, kuka olisit. Heitä yhdistää kolmikymppisyys ja Oulussa toimiva Suomen Lähetysseuran gospelryhmä Amani. kuulivat sävellyksensä olevan finaalikappaleiden joukossa. Enemmän aikaa ja ajatusta tarvittiin pienillekin lapsille toimivan sävellyksen viimeistelyyn. Voittaja etsittiin 46 ehdokkaan joukosta. Saat kuvat kylästä ja sen asukkaista Lastenkirkko.fi-materiaaleista. Kirkko on keskellä kylää muistuttamassa Jumalan varjeluksesta
Jättihämähäkki etsii kavereita. Merihevonen ohitse kulkee. Onneksi rutiinien lisäksi saamme työssämme mahtavan mahdollisuuden heittäytyä lasten kanssa luovaan ja innostavaan tekemiseen. MERIHEVONEN = koukistettu etusormi / pikkusormi / kämmen. Se etsii sinua! Osoita etusormella muita... ja tutkii paikat huolella. Slurps! … ja sitten röyhtäisee: RRRÖYH! Halaa ja tärisytä lasta . Tää totta on, en narraa. Keitaalta kaivoa katsastan, katsastan. Kameli hörppää vettä. 46 IDEAT TEKSTI & LORUT Merja Salonen KUVITUS Shutterstock Kirjoittaja on tamperelainen lastenohjaaja, kirjailija ja muusikko. Slurps! Kameli hörppää vettä. Nosta ylempää kämmentä. NORMAALI / PIENI / SUURI: Pyöristä alakuoreksi ja yläkuoreksi kämmenet / etusormet / käsivarret. Helmi sen sisällä hohtaa. Ennen ansaitulle lomalle lompsimista pitää kuitenkin vielä jaksaa tehdä töitä kuukausi tai muutama. Laske ylempi kämmen alas. Slurps! Keinahtele taaksepäin. Avaa ja sulje molempien käsien sormia sivusuunnassa. On ollut hienoa huomata, että ”epäonnistuminen” saattaakin olla alku ihan uusille jutuille, joita ei olisi muuten itse keksinyt. Heristä etusormea, käännä päätä puolelta toiselle. Ratsulle juotavaa tarjoan, tarjoan. Simpukka kuorensa sulkee. … ja keikuta lasta puolelta toiselle. Lorukortit ja esimerkiksi laulu Koira tanssii innostavat lapsia, kun he jännittävät esiin nostettavien aiheiden paljastumista ja kaikki muu unohtuu. No nyt se kiinni tarraa! Halaa itseäsi / sylissäolijaa. LAULA – LEIKI – LIIKU Heittäydy ilon virtaan! Kylmän, pitkän ja pimeän talven jälkeen meillä varhaiskasvattajilla on jäljellä enemmän tai vähemmän voimavaroja, mutta kaikki olemme kulkemassa kohti kesää. Liikuta hämähäkkiä puolelta toiselle... Se liikkuu joka puolella … ja edestakaisin sivusuunnassa. Siirrä vuorotellen kämmeniä kulmakarvojen kohdalle. Ehkä nuorena työntekijänä joku epäilee osaamistaan ja jännittää työkavereitakin, mutta vuosien myötä heittäytymisestä tulee helpompaa. Pyöristä sormet ja peukut silmien ympärille, kääntele päätä. Sitä oppii, että yhden porukan kanssa jokin tekeminen onnistuu euforisen ihanasti, mutta toisenlaisen ryhmän kanssa homma ei suju yhtä hyvin. Äänenvoimakkuus vaihtuu koon mukaan.. Rentous on avain huippusuorituksiin, aikuisillakin. Koukista ylemmän kämmenen etusormi ja liikuta alakämmenen ohi. SIMPUKKA Simpukka kuorensa avaa. HÄMÄHÄKKI = Vedä peukalot yhteen kämmenet kasvoihin päin, avaa ja koukista sormet. Kameli hörppää vettä. Keväällä lapset muistuttavat villivarsoja ja työkauden lopussa keskittymiskyky alkaa olla kadoksissa myös meillä aikuisilla, joten lorut ja pienet laulut ovat erinomaista materiaalia. Se etsii minua! … ja itseäsi. kämmenet juomakuppina. Kamelin selässä ratsastan, ratsastan. Se kulkee pitkin notkoja ja mäen harjanteita. Nosta vuorotellen reisiäsi... Heittäydytään siis ilon ja luovuuden virtaan! JÄTTIHÄMÄHÄKKI ERÄMAAN LAIVA Sylileikki Erämaan laivalla matkustan, matkustan. … ja siksakkia alhaalta pään päälle..
Tää totta on, en narraa. Kirjoita lapuille kaksitavuisia liikkujia ja toisen värisille verbejä. Keinuttele lasta / laita kämmenet leuan alle. Silitä lapsen jalkoja / tee käsillä vaakasuoraa viivaa. Nosta käsivarret pystyyn, kallista sormenpäät yhteen. Se kulkee pitkin notkoja ja mäen harjanteita. Ota lapsi syleilyyn / pyöristä kämmenet pesäksi. SATUM A INEN M A T TO KOIRA KISSA SERKKU MUMMU MUMMU LAMMAS HEPPA HIRVI ISKÄ ANKKA LEHMÄ HIIRI TANSSII SOITTAA HIIHTÄÄ RYÖMII MARSSII LOIKKII LENTÄÄ KONTTAA KUORSAA HIIPII KROOLA A POMPPII ÄITI LENTÄÄ LEHMÄ LAULA – LEIKI – LIIKU KETTU KIRPPU JUMPPAA. Siinä on mukavaa leväten kelliä, lukea, laulaa ja itseään helliä, muistella aurinkoista kesää, leikkiä satulinnun pesää. Se etsii minua! … ja itseäsi. Jättihämähäkki etsii kavereita. No nyt se kiinni tarraa! Halaa itseäsi / sylissäolijaa. Se etsii sinua! Osoita etusormella muita... Naputa päätä. Sekoita laput ja laita pinoihin tekstipuoli alaspäin. Liikuta hämähäkkiä puolelta toiselle... Se liikkuu joka puolella … ja edestakaisin sivusuunnassa. … ja siksakkia alhaalta pään päälle... Heristä etusormea, käännä päätä puolelta toiselle. Kukin lapsi ottaa vuorollaan molemmista pinoista lapun, josta paljastuu liikkuja ja liikunta. Pyöristä sormet ja peukut silmien ympärille, kääntele päätä. ja tutkii paikat huolella. 47 IDEAT Heittäydy ilon virtaan! KOIRA TANSSII Meidän kodissa on seinät ja katto, lattialankuilla pehmoinen matto. Tee kämmenistä kirja, naputa sormia peukkuun, silitä käsivarsia
Toiselle jännitys on mukava tunne, toinen välttäisi mieluiten kaikki jännitystä aiheuttavat tilanteet. Onko jotain unohtunut. 48 IDEAT PYHIÄ HETKIÄ Uuden alku on aina jännittävää. Löytyykö kavereita. Siunauksen suojassa TEKSTI Marjukka Luoma ja Satu Reinikainen KUVA Shutterstock 48 IDEAT. Koulun alku on yksi jännityksen aiheuttaja, ja tuosta kutkutuksen tunteesta saavat monet osansa – pienet ja isot koululaiset, vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, opettajat, rehtorit ja paikalliset viranomaiset koulutoimen johtajaa myöten. Sujuuko kaikki hyvin. Osaanko
On hyvä kertoa avoi"Repussa ripaus rohkeutta" -musiikkivideo. Koululainen tarvitsee matkalleen suojaa ja turvaa. Koulutielle siunaamisen hetki on laajennettu viestinnän, kohtaamisten ja tapahtumien sarjaksi, jossa Polku-toimintamallin mukaisesti kokonaisuus ideoidaan ja toteutetaan alusta loppuun yhdessä lasten ja perheiden kanssa. Mitä tapahtumasta saa mukaansa. Ikävaiheeseen on nyt olemassa Suuremman suojassa -kokonaisuus ja visuaalinen viestinnän materiaali seurakuntien vapaasti käytettäväksi. Iltapäiväkerholaiset eri puolilla Suomea ovat kommentoineet luonnoksia, kuvia ja värejä. PYHIÄ HETKIÄ Postia seikkailijoille Viestintä on tärkeässä roolissa kokonaisuutta valmisteltaessa. Valmiina löytyvät jo kutsukortit, kirjepohja, tarrapohjat, powerpoint-diaesityspohja ja lukuisa joukko irrallisia kuva-aihioita painotuotteisiin ja sosiaalisessa mediassa hyödynnettäväksi. Voisiko seikkailijalle menevässä postissa olla qr-koodi, jonka takaa löytyy kiva video. Materiaalin visuaalinen ilme on rakennettu yhdessä seikkailijoiden kanssa. Polku-toimintamallissa 6–8-vuotiaat eskarit ja pienet koululaiset ovat seikkailijoita. Materiaali löytyy osoitteesta: www.evl.fi/polku tai voit käyttää QR-koodia. Onko tapahtumassa mukana lapsia kiinnostava hahmo tai paikallinen julkisuuden henkilö. Esimerkiksi riemukas musiikkivideo Repussa ripaus rohkeutta, joka löytyy Lastenkirkon YouTube-kanavalta. Tuloksena on iloinen kokonaisuus, jonka elementeistä löytyy pienille koululaisille paljon tuttua. Lasten tekemillä videoilla päärooli voi olla äänellä, esineillä ja paikoilla. Näin kuvauslupahaasteitakin on helpompi selättää. Kuten kertoa, mitä tapahtuma pitää sisällään. Millaisia rasteja on rakennettu ja mitä niillä pääsee tekemään. Videoita voidaan hyödyntää tapahtumaan kutsumisessa, itse tapahtumassa ja seurakunnan somessa. Entä jos isommat koululaiset tekisivät pieniä videoita koulunsa aloittaville vaikkapa kesätoiminnan yhteydessä. Lastenkirkon Tutkimuspartio on jo ottanut koppia videoideasta ja ehkäpä löydämme Tutkimuspartion videoita ensi syksynä Lastenkirkko.fi-sivulta. Valmistelu itsessään saa olla tärkeää ja merkityksellistä, osa toimintaa. Lisää ideoita tapahtumaan, sen rasteihin ja niiden toteutukseen löytyy Suuremman suojassa -materiaalista. Moneen eskarilaisen kysymykseen osaavat vastata parhaiten ekaja tokaluokkalaiset. 49 IDEAT mesti myös siunauksen mahdollisuudesta. Seurakunnissa koulun tai eskarin alkua on perinteisesti lähestytty siunauksen kautta. Mukaan kutsumisessa on hyvä olla mukana jokin ”koukku”, mikä saa kurkistamaan syvemmälle ja tutustumaan lisää. Selfiekuvien ottamista varten on tulossa seinäke, jonka äärellä voi ottaa itsestään kuvan vaikkapa sen uuden uutukaisen koulurepun kanssa. Tapahtuma ikään kuin huipentaa sen, mitä yhdessä on rakennettu ja antaa ponnahduslaudan tuleviin juttuihin. Visuaaliset materiaalit löytyvät kirkon kuvapankista. Suuremman suojassa -kokonaisuuden keskiössä on siunaus
Siunaa kaikki retket, kesän suloiset hetket. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Anna niiden sopivasti lomittain nyt levähtää. Siunaa kesäpääni tää. Anna sille lepoa, pieni hetki hengähtää. Aamen TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä. Siunaa kesävarpaat nää. Valokuvaus on hänelle jo teininä alkanut rakas harrastus. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA Rakas Taivaan Isä, siunaa kesäsormet nää. Anna niille paljon tilaa auringossa temmeltää
51 IDEAT Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Päkä ja valon miekka on upea lahja Polun Ilo-ikäkauteen eli 3–5-vuotiaille seurakuntalaisille. Kaisa Raittilan tekstissä seurataan johtolankoja ja rallatellaan loruja. Johanna Nordbladin luoma kuvamaailma on täynnä yksityiskohtia löydettäväksi. Teoksen hauskoissa kertomuksissa ja loruissa eletään vuoden kiertoa vauhdikkaiden naakkojen vinkkelistä. Päkä ja valon miekka on 4-vuotiaille suunnattu kuvakirja, jossa tunnistetaan tunteita ja etsitään pyhää. Vanhan kirkon tornissa asuu ympäri vuoden äänekäs naakkaparvi, jota johtaa viisas mestarinaakka Natanael eli Nate. Samalla tutustutaan kirkon symboleihin ja kirkkovuoteen. Mestarinaakan tehtäviin kuuluu kertoa pikkunaakoille ja alueen lapsille, miksi kirkko on ja mitä kaikkea kirkossa tapahtuu. Mukana on myös toiminnallisia osioita. Natesta on mukava järjestää erilaisia yllätyksiä muiden naakkojen ja suntio Salme Sulosen kanssa kirkkoon tuleville lapsille erityisesti suurten juhlapyhien aikaan. 52 TEEMA facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KAISA RAITTILA, JOHANNA NORDBLAD (KUV.) Päkä ja valon miekka ANNA-MARI KASKINEN, VIRPI PENNA (KUV.) Mestarinaakan juhlayllätys Susi Sileä uskoo olevansa ihan yksin maailmassa. Päkä haluaa auttaa ystäviään, mutta miten. Samalla tutustutaan kirkkovuoden suurin juhliin ja niiden viettoon. Voisiko valomiekka tuoda valon taloon. Pulmulta on kateissa yksi viikon seitsemästä päivästä. ISBN 9789523546486 Hinta 23,90 ISBN 9789523547537 Hinta 24,90 Pyhää etsimässä 23,90€ Eletään vuoden kiertoa 24,90€