1 Teema 4 2021 Polku kutsuu! Oulussa panostetaan lasten ja perheiden pärjäävyyteen PEDAGOGINEN RYHMÄSENSITIIVYYS
Niinpä siili ja ystävänsä lähtevät kimppakyydillä uuteen jätekeskukseen. ISBN 9789523545090 Hinta 22,00 MARJO NYGÅRD, ELLE NIEMISTÖ Kaikki kiertoon Siilin vihreä päivä Touhukkaan siilin keittiössä jäte muuttuu kompostija bokashimullaksi, mutta kaikkea ei voi kompostoida. Onneksi, sillä yöhön mahtuu vielä yllätyksiä. Pienimmät pöllöt saavat turvakseen laskuvarjon. Untoa ei nukuta, mutta kiiltomadot, yöperhoset ja lepakkomies auttavat unten maille. Entä mikä ihme on biokaasulaitos ei kai sillä vain ole tekemistä siilin kaalikeiton kanssa. ISBN 9789523545014 Hinta 24,00 UUTUUS! UUTUUS! Mikä ihme on biokaasulaitos. Myyränvarvasvatkuli on sentään suurta herkkua. Mihin ne päätyvät. Auto on täynnä tavaraa: kodinkoneita, kartonkeja, maalinjämiä, muovipakkauksia... Niin, pöllöjen päiväkodissa kaikki on nurinkurista, mutta silti aika tuttua... 22,00 €. Tästä yöstä ei kuitenkaan tule ihan tavallista, sillä tänään koko siivekäs sakki kiipeää retkelle korkean puun latvaan. 24,00 € Pöllöjen päiväkodissa kaikki on nurinkurista. Päivän päätteeksi on aikaa haaveiluun: voisiko ystävystenkin menopeli joskus kulkea biokaasulla. Jätekeskus on jännittävä. Entä mihin lajitellaan hajuvesi, sohva, paristot tai loisteputket. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi VIRPI PENNA Unto yökodissa Kuten aina arkisin, Unto lentää hoitoon yökotiin. Siellä selviää, miksi robotit nostelevat säkkejä uuniin, mitä vanhoista renkaista syntyy ja miten lämpimät kodit liittyvät jätteisiin. Yö hoidossa sujuu tuttuun tapaan: ulkoillaan, leikitään ja syödään. Jäkäläpöperö ei ole kaikkien makuun, mutta se on terveellistä. Vauhdikkaan retken jälkeen nukutaan yökkärit
3 Teema Nooa ja Nuutti käyvät päiväkerhoa Suvelan kappelissa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Kuvaamme Lapsen silmin -sivulle kaveruksia ja kysymme heiltä kysymyksen ystävyydestä. LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä Mikä kaverissa on parasta. Kerhoa vetävät lastenohjaajat Heli Vesanen ja Satu Vainio. "Kaverissa parasta on se, kun pelataan yhdessä palloa." Nooa, 4 vuotta "Se on kivointa, kun leikitään yhdessä työmaaleikkiä." Nuutti, 3 vuotta
Anttila pitää syksyllä koulutusta erityisperheiden kanssa työskenteleville Helsingin seudun kesäyliopistossa. Oireyhtymä aiheuttaa vaikeavammaisuutta, eivätkä Rett-henkilöt yleensä pysty puhumaan. 4 Teema Ulla Anttila on jo aikuistuneen kehitysvammaisen nuoren äiti. Anttila toteaa, että tyttären on tärkeä itsenäistyä ja saada. Rett-henkilö. Lisäksi kirja tarjoaa näkökulmia erityislasten perheiden kanssa työskenteleville. katseohjattavaa teknologiaa, kuten moni muukin PERHEIDEN KANSSA Lisää voimavaroja erityislapsen vanhemmille TEKSTI Juhana Unkuri KUVA Uzi Varon Ulla Anttila on julkaissut kirjan, joka tarjoaa erityislapsen vanhemmille keinoja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja jaksamisen vahvistamiseen. Anttila toteaa, että puhevammaisten ihmisten tulevaisuus on valoisampi kuin mitä heidän lapsensa varhaislapsuudessa saattoi olettaa. – Ilahduttava asia on myös tyttäremme uudelleen alkanut puheja kommunikaatioterapia, jonka avulla hänelle kehitetään entistäkin toimivampia yksilöllisiä kommunikaatiomenetelmiä. He saavat kuitenkin apua puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation eli AAC:n menetelmistä, joihin sisältyy esimerkiksi kuvakommunikaatiota, sanoja, lyhyitä tekstejä ja erilaisia teknisiä apuvälineitä. Anttilan kirja on tilattavissa Kirjapajan verkkokirjakaupasta 20%:n alennuksella vuoden 2021 loppuun asti, kun tilaukseen lisää alekoodin ER. Nyttemmin tytär on muuttanut pois lapsuudenkodistaan, eivätkä Anttila ja hänen puolisonsa ole enää tämän omaishoitajia. ”Vanhempien voimavarojen vahvistaminen kuinka toimia erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kanssa.” Koulutuksen hinta on 160 euroa (kesayliopistopalvelut.fi). Tytär sai 2-vuotiaana diagnoosin Rettin oireyhtymästä, joka kuuluu harvinaisiin neurologisiin sairauksiin. Anttilan tytär käyttää mm
Vahvuuksien tunnistaminen johtaa parhaimmillaan myönteisempään vuorovaikutukseen perheenjäsenten kesken. 5 Teema Kuten muutkin lapset, erityislapsi tarvitsee rakkautta ja on tietysti ensisijaisesti lapsi eikä diagnoosi. Palveluiden pitäisi olla helpommin saavutettavia. Keskustelujen myötä olen tajunnut, kuinka ajankohtainen aihe erityisvanhempien jaksaminen edelleen on. Käymme yhdessä myös kävelyllä, ja tutkailemme lintuja ja vuodenaikojen vaihtelua lähiluonnossa. – Voimavarojen painottaminen ja kuunteleminen on tärkeää perheiden kanssa työskenneltäessä. Anttila kertoo havahtuneensa lasten aikuistuttua siihen, että hänen olisi ollut hyvä saada enemmän tukea omien voimavarojen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen kahden lapsen ollessa pieniä ja toisen tarvitessa erityistä tukea. Anttila toteaa, että kriisin ja vastoinkäymisten keskelläkin on tärkeää pyrkiä suuntaamaan ajatuksia tilanteen normalisoimiseen, myönteisiin asioihin ja perheen vahvuuksiin. – Avustajapalvelut ovat tästä valitettava esimerkki. Keskeistä vanhemmille on ymmärtää, että omaa jaksamista on syytä vaalia. Anttila on sosiaalipsykologi, kognitiivinen lyhytterapeutti ja ratkaisukeskeisen psykoterapian opiskelija. Vietämme hänen kanssaan paljon aikaa erityisesti viikonloppuisin, ja selvittelemme paljon hänen näkemyksiään eri asioista. Vaikka Suomen perustuslaki tunnistaa vammaisten ihmisten oikeudet, heidän palveluitaan ei välttämättä kehitetä näistä lähtökohdista. Kaikkien vaikeavammaisten ihmisten pitäisi saada oikeus henkilökohtaisen avustamiseen, toisin kuin asian laita on nyt. Vanhempien jaksaminen ja hyvinvointi ovat myös lasten etu. Itsemyötätunto tärkeää Anttila julkaisi viime vuonna Erityislapsen vanhempana – Voimavaroja hyvään elämään -kirjan. – Ensitukiryhmäistuntoja on kehitetty, ja vanhemmille on syytä tarjota tukea myöhemminkin. Lisäksi toivon vammaispalveluiden kehittämisen nojaavan jatkossa vahvemmin perusja ihmisoikeusajatteluun. – Tein silloin vaativaa työtä, ja kuormitusta tuli liikaa. Tieto tai epäily lapsen vammasta, sairaudesta tai kehityshäiriöstä muuttaa perheen elämää ja saa usein aikaan kriisin. Vanhempien onkin hyvä pysähtyä puntaroimaan omia tavoitteitaan ja toiveitaan. – Ajatusten keskittäminen vain vastoinkäymisiin saa maailman näyttämään kielteisemmältä kuin se onkaan. – Sillä tarkoitetaan kykyä suhtautua itseensä lempeästi, elää nykyhetkessä ja ymmärtää yhteisen ihmisyyden merkitys. Anttila kertoo monien vanhempien sanoneen, että itsemyötätunto on ollut heille tärkeä oivallus. Surun kokeminen on yksilöllistä ja voi jatkua jossain muodossa myöhemmissäkin elämänvaiheissa.. Hän on pitänyt ryhmiä ja luentoja erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille. – Kirjan idea syntyi miettiessäni, millaista tietoa itse olisin tarvinnut silloin, kun puolisoni kanssa sain tiedon esikoisen vaikeavammaisuudesta – ja myöhemmin, kun mietimme kuinka voimme tukea hänen kasvuaan ja kehitystään parhaalla mahdollisella tavalla. – Olen iloinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus tähän. – Huoli siitä, saako hän hyvinvointinsa kannalta riittävästi apua ja tukea, on läsnä elämässämme edelleen. Nykyisin vanhemmat saattavat joutua kohtuuttomaan muutoksenhakurumbaan lapsensa puolesta. Anttila on toiminut vihreiden kansanedustajana 1991–2007. Tilanteen ymmärtäminen ja hyväksyminen vaatii aikaa. Kokemusasiantuntijoille ja erityisperheiden kanssa työskenteleville hän suosittelee tutustumista voimavaraja ratkaisukeskeisiin menetelmiin. Onneksi sisaruksillekin on nykyisin toimintaa, sanoo Anttila, joka on myös kehittänyt ja pitänyt koulutuksia erityisperheiden kanssa työskenteleville. Lisäksi hän on ollut mm. Vahvuuksien tunnistaminen johtaa parhaimmillaan myönteisempään vuorovaikutukseen perheenjäsenten kesken. Anttilan mielestä seurakuntien aktiivisuutta tarvitaan moneen tehtävään. Anttila toteaa, että vanhemmat saattavat omistautua perheelle ja erityistä tukea tarvitseville lapsille niin paljon, etteivät osaa huolehtia riittävästi omasta jaksamisestaan. Vammaispalveluissa kehittämisen varaa Anttilan kirja on suunnattu lähinnä erityislasten vanhemmille, mutta siinä on infoa ja hyviä näkökulmia myös erityislasten perheiden kanssa työskenteleville sekä kaikille niille, jotka miettivät erityislasten ja heidän perheittensä hyvinvointia hallinnossa, eri palveluissa ja aikuiskoulutuksessa. Anttilan mukaan on tärkeää, että perheet saavat riittävät palvelut ja että palvelusuunnitelma laaditaan koko perheen tueksi. Hän kertoo oivaltaneensa kirjan kirjoittamisen myötä uutta myös nykyisistä palveluista. Lisäksi vanhemmille on tarjottava joustavaa työtä, jos tilanne sitä vaatii. Anttilan mukaan psykososiaalista tukea on tarpeen kehittää erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille ja perheille pitkäjänteisesti. mahdollisimman pitkälti itse päättää oman elämänsä asioista. – Perhetyön kehittäminen on tärkeää, ja esimerkiksi kehitysvammaisille tarjottavat palvelut ovat arvokkaita. eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Vanhemmuuden ”erityisyys” kuitenkin säilyy. Hyvää elämää ja kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnin toteutumista on syytä pohtia yhdessäkin. Teos tarjoaa vanhemmille keinoja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja jaksamisen vahvistamiseen. Kuten muutkin lapset, erityislapsi tarvitsee rakkautta ja on tietysti ensisijaisesti lapsi eikä diagnoosi
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Lisää pärjäävyyttä yhteisvoimin Nallukka Me tekijät Vaunukansa puistobaanalla Kirjahylly Kurkistuksia 7 kysymystä aivotutkija Minna Huotilaiselle Kirkon talolta Lasten ja nuorten keskus Kouluttaudu, osallistu Papin päiväkirjasta Pientä, isoa vauva-asiaa 3 4 6 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Lisää voimavaroja erityislasten vanhemmille Pääkirjoitus Lapsi kasvattaa aikuisiaan Teema Varhaiskasvattajan sensitiivisyys on laadukkaan vuorovaikutuksen keskeinen tekijä Kolumni Muutoksessa tarvitaan pelon lajeista kauneinta: "yirahia" Teema Polku kutsuu Luovat lapset Luonto on pop! Raamattua leikkien Astu sisään Raamattuun Perhemessu Jumalan huolenpitoa muskarimessussa Digileikit Iloa ja onnistumisia klassisen musiikin parissa Lastenkirkko Laula – leiki – liiku Tassut tahtia rummuttaa Pyhiä hetkiä Opetuslapsi Pietarin matkassa Hiljaisuuden ikkuna 8 34 26 18 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Pienten parhaaksi! 18 21 22 24 25 26 28 29 30 32 34 37 41 44 45 46 48 50
Perheeseemme syntyi pikkusisko toukokuun lopulla. Lämpimässä vuorovaikutuksessa lapsi saa kasvaa omanlaisekseen, etsiä, löytää ja kokeilla omaa paikkaansa maailmassa. Saan pienen tyttäreni rinnalleni lämpimänä, kinaisena ja täynnä elämää. Olen samaan aikaan rauhallinen, mutta jännittynyt: en voi itse tehdä mitään synnytyksen edistymiseksi. Kun kuuntelemme lasta ja ihmettelemme maailmaa hänen kanssaan, avautuu myös aikuiselle uusi, ihmeellinen todellisuus. Lapsen kehitys on ensimmäisinä vuosina niin hurjaa, ettei yhteen vaiheeseen ehdi edes tottua kun seuraava on jo päällä. Hän nokkii pienellä suullaan ruoan perään. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI. Tervetuloa mukaan lapsen kehityksen polulle tänä syksynä ja tämän lehden parissa! 4 2021 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Numeron 3/21 mukana koko varhaiskasvatukselle suunnattu liite. Meidän aikuisten tehtävänä on tukea ja kannustaa häntä omalla polullaan. Itkemme puolisoni kanssa onnesta ja helpotuksesta: hän on täällä ja hän on terve. Viime vuoden vauva on nyt jo iso päiväkotilainen, joka puhuu lauseita, kiipeää itse liukumäkeen ja laulaa ulkoa tuttuja lauluja kanssamme. Hän tulistuu hurjasti, jos palvelu kotona ei pelaa hänen tarpeidensa mukaan. Yhtäkkiä kuuluu vastasyntyneen itku, ei mikään nyyhkäisy, vaan kunnon keuhkojaan kokeilevan vastasyntyneen tarmokas karjaisu. 7 Teema Lapsi kasvattaa aikuisiaan Leikkaussalissa on pienen luokallisen verran porukkaa. Lääkärit ja hoitajat puuhaavat tarkkaavaisina verhon takana vatsani päällä. Esikoisemme osalta tiedämme jo, että nämä ensihetket ovat ohi nopeasti. 5. Samalla lapsi opettaa meitä päivittäin itsestään ja tarpeistaan. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numerossa 1/21. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Jo pienikin vauva on oma persoonansa, jolla on oma temperamenttinsa. Muutaman viikon ikäinen vauva talossa muistuttaa siitä, kuinka valtavan pieni ja avuton on ihmisen alkutaival. Se on täynnä iloa, lahjaa ja seikkailuja. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Lämpimässä vuorovaikutuksessa lapsi saa kasvaa omanlaisekseen, etsiä, löytää ja kokeilla omaa paikkaansa maailmassa. Olennaista lapsen kehityksen tukemisessa onkin lapsen kuuntelu. Hän tapittaa meitä ja maailmaa ympärillään kauniine tummine silmineen. Lapsi kasvattaa aikuisia ympärillään. On tärkeää, että kasvattaja näkee ja huomioi lapsen kokonaisvaltaisesti, oli hän sitten perheenjäsen tai ammattilainen. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 84,50 € 12 kk 88 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 36,50€ 12 kk 39,50 € Irtonumero 17,50 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) Kestotilaus 34,50 € 12kk 36,50 € ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan
8 Teema TEEMA – Tarkastelemme kiintymyssuhdetta laajemmin varhaiskasvatuksen kontekstissa, jossa lapsi viettää suuren osan ajastaan, sanoo Sivi Harkoma.
Tämän jälkeen aloitetaan koulutus, joka sisältää teoreettista tietoa pedagogisesta ryhmäsensitiivisyydestä, kanssasäätelystä, stressistä sekä henkilöstön emotionaalisesta saatavilla olosta sekä lasten temperamentin huomioimisesta. – Kolmen kuukauden jälkeen ryhmät jatkavat tiimikohtaista pohdintaa säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa tutkimuksen loppuun asti. Välineitä omaan vuorovaikutukseen Koulutus tarjoaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle välineitä oman vuorovaikutuksen kehittämiseen. Harkoma pohti, miten pienet lapset pystyivät kiintymään varhaiskasvatuksen ammattilaisiin. Tutkimukseen liittyi mukaan neljä uutta kaupunkia. Lisäteemoiksi tulivat lasten kokema stressi ja vireystila. – Olemme kiinnostuneita pedagogisesta ryhmäsensitiivisyydestä, jota pyrimme tukemaan teoriaja videoperustaisen koulutuksen kautta. Hänen kasvatustieteen kandidaatin lopputyönsä käsitteli pienten lasten sopeutumista varhaiskasvatusryhmään. Kyse on aikuisten kyvystä tunnistaa lasten sanallisia ja sanattomia aloitteita ja emotionaalisia viestejä sekä vastata näihin viesteihin tavalla, joka tukee lasten toimintaan osana ryhmää. 9 Teema Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys on kykyä huomata lasten aloitteet ja viestit sekä kykyä vastata niihin nopeasti lapselle mielekkäällä tavalla. Varhaiskasvatuksen ja varhaisertyiskasvatuksen tutkimusryhmää johtaa Nina Sajaniemi. Olemme erityisen kiinnostuneita intervention vaikutuksista tämän koulutuksen läpikäyneisiin varhaiskasvatuksen ammattilaisiin sekä lasten itsesäätelyyn ja toimintaan sitoutuneisuuteen. Pro gradu -opinnäytetyön valmistumisen jälkeen Harkoma jatkoi samasta teemasta väitöskirjatutkimukseen. – Jatkaessani kasvatustieteen maisteriopintoihin hakeuduin tutkimusryhmään, jossa samaa aihetta jo tutkittiin. Tohtorikoulutettava, kasvatustieteen maisteri Sivi Harkoma kiinnostui pienten lasten vuorovaikutuksesta jo varhaiskasvatuksen opettajan opintojensa aikana. Teoriaosuuden jälkeen lapsiryhmien henkilöstölle järjestetään ohjaussessioita, joissa jokainen työntekijä pääsee näkemään omaa vuorovaikutustaan lasten kanssa ja saamaan työstään myönteistä sekä vahvistavaa palautetta. Tutkimus aloitetaan henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen videoinnilla. – Tutkin varhaiskasvatuksen henkilöstön vuorovaikutuksen laatua ja sen kehittämistä PedaSens-interventiotutkimuksen avulla, jota on kehitetty Helsingin yliopistossa vuodesta 2013 saakka, Harkoma kertoo. Henkilöstö voi myös sitä kautta reflektoida omaa toimintaansa ja keskustella, mitkä ovat oman lapsiryhmän vahvuudet, tai mitkä ovat sellaisia haasteita, joihin voidaan koulutuksen aikana pureutua. Helsingin yliopiston PedaSens-interventiotutkimus pyrkii selvittämään, voiko lyhyellä interventiolla vähentää lasten päiväkodissa kokemaa stressiä vahvistamalla henkilöstön pedagogista sensitiivisyyttä. Mukana PedaSensinterventiotutkimuksen kehittämisessä ovat olleet lisäksi dosentti Eira Suhonen, tenure track -tutkija Mari Saha sekä lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana järjestetään viisi ohjauskertaa. Viimeisellä kerralla henkilöstölle esitellään reflektiivinen päiväkirja, joka mahdollistaa oman vuorovaikutustyylin pohtimisen kirjallisten kysymysten avulla. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Suvi Sievilä VARHAISKASVATTAJAN SENSITIIVISYYS on laadukkaan vuorovaikutuksen keskeinen tekijä. Tutkimusryhmä käsittelee kuvaamansa aineiston ja arvioi sen. Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys on varhaiskasvatuksen henkilöstön kykyä havaita lapsiryhmän ja yksittäisten lasten sisäinen tila sekä tukea sen säätelyä. – Näytämme myös esimerkkejä jo aiemmin videoidusta laadukkaasta vuorovaikutuksesta
Lapsessa voi olla hyvin paljon erilaisia temperamenttipiirteitä, mutta yleensä ne painottuvat jollain tavalla. M., Sajaniemi, N. – Lapsi ei ole vain jotain näistä kolmesta pääryhmästä. Pikemminkin päinvastoin. & Saha, M., 4 maaliskuuta 2021. 10 Teema TEEMA Vuorovaikutuksen laatu Lapsen kasvua ja kehitystä tukevan vuorovaikutuksen laatua kattavat henkilöstön osalta sensitiivisyys, strukturointi, tilan antaminen ja ilmaisun lämpö. – Temperamentti ei ole missään nimessä lasta arvottava, vaan persoonaan liittyvä ominaisuus, mikä tulee aina hyväksyä. K., Suhonen, E. – Lasten osuus aikuisen ja lapsen vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa kattaa responsiivisuuden ja aloitteellisuuden osa-alueet. Ymmärrys siitä, että lapsen tapa reagoida on osa hännen luonnettaan ja persoonaa, auttaa henkilöstöä suhtautumaan lapseen omana ainutlaatuisena yksilönään.. JULKAISUT Impact of pedagogical intervention on early childhood professionals’ emotional availability to children with different temperament characteristics Harkoma, S. Henkilöstön emotionaalinen saatavilla olo ja sen teoreettinen perusta pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan. Ei ole suinkaan helppoa vastata ryhmässä jokaisen lapsen yksilöllisiin vuorovaikutuksen tarpeisiin, mutta siinä voi kehittyä taitavammaksi. Kolme laajempaa temperamenttipiirreluokitusta auttaa henkilöstöä mukauttamaan omaa vuorovaikutustaan lapsen tarpeisiin. – Kun lapsia oppii tuntemaan paremmin, heistä alkaa pikkuhiljaa muodostua kokonaisvaltainen käsitys Tilanteita sekä lasten tunnereaktioita oppii ennakoimaan ja huomioimaan. Alkuperäisen teorian mukaan lapsi muodostaa turvallisen tai turvattoman kiintymyssuhteen häntä hoitaviin aikuisiin, useimmiten äitiin. Henkilöstön sensitiivisyyttä voidaankin pitää lapsen kasvua ja kehitystä tukevan vuorovaikutuksen keskeisenä tekijänä. Olen erityisen kiinnostunut näistä arvioidessani vuorovaikutusta ja pyrkiessäni löytämään niistä laadukkaita tekijöitä, Harkoma kertoo. – Tarkastelemme kiintymyssuhdetta laajemmin varhaiskasvatuksen kontekstissa, jossa lapsi viettää suuren osan ajasta. Toimintaa tulisi jakaa siten, että kaikki lapset saisivat mahdollisimman paljon omaan temperamenttiin sopivaa ja sen huomioivaa vuorovaikutusta. PALKINNOT Master's Thesis Award (2016), Faculty of Educational Sciences lapsen temperamentin huomioon ottaen. Tutkimukset osoittavatkin, että lapsi voi kiintyä myös varhaiskasvatuksessa päivittäin kohtaamiinsa aikuisiin edellyttäen, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja saa osakseen sensitiivistä vuorovaikutusta. Parhaimmillaan se vaikuttaa myönteisesti niin lapsen käyttäytymiseen, sosioemotionaalisen kehitykseen kuin akateemisten taitojen oppimiseenkin. Temperamenttipiirteet huomioiva vuorovaikutus Pedagoginen ryhmäsensitiivisyys vastaa lapsen tarpeisiin KUKA. Jokainen isompi osa-alue jakautuu pienempiin alakategorioihin. Tutkimuksessa lapsen temperamentit on jaoteltu kolmeen laajempaan osa-alueeseen, jotka ovat elämyshakuisuus, itsesäätely ja tunneilmaisun herkkyys. Kun ammattilaiset oppivat tunnistamaan lasten temperamentit, he pystyvät paremmin ennakoimaan tilanteita. Temperamentti ei ole asia, mihin lapsi voisi itse vaikuttaa. SIVI HARKOMA KM, tohtorikoulutettava, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Lisäksi Harkoma työskentelee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksella arviointiasiantuntijana
Mikäli joukkoon kuuluminen tavalla tai toisella vaarantuu, henkilöstön tehtävä on tukea lasta niin, että yhteiseen toimintaa osallistuminen on mahdollista. – Etenkin pienten lasten kohdalla vuorovaikutus jättää ikään kuin jäljen lapsen aivoihin. 11 Teema Lapsen temperamentit on jaoteltu kolmeen laajempaan osa-alueeseen, jotka ovat elämyshakuisuus, itsesäätely ja tunneilmaisun herkkyys. Ajoitus on tärkeä elementti lapsen ja henkilöstön kesken tapahtuvassa vuorovaikutuksessa etenkin silloin, kun vuorovaikutustilanteessa on useampi lapsi kerralla. Keskittyminen omaan vuorovaikutukseen ja sen kokonaisvaltaiseen tiedostamiseen esimerkiksi edellä mainittuja osa-alueita tarkastelemalla; mitä haluan oman vuorovaikutuksen ja tunneviestieni kautta välittää lapsille, ja miten oma toimintani ja vuorovaikutukseni vaikuttaa lapsiin. – Vuorovaikutuksen laatu ei ole välttämättä niin voimakkaasti sidottu varhaiskasvatuksen ammattilaisen persoonallisuuteen kuin yleisesti ajatellaan. Se sisältää henkilöstön kyvyn tunnistaa ja vastaanottaa lapsilta tulevia aloitteita sekä reagoida niihin asianmukaisesti. Nämä taidot ikään kuin siirtyvät lapselle, ja hän voi turvautua aikuiselta saamiinsa tunteiden säätelyn keinoihin myöhemmissäkin tilanteissa. Tukemisen keinot ovat riippuvaisia esimerkiksi lapsen vireystilasta ja ominaispiirteistä kuten temperamentista. Myönteinen kasvuilmapiiri Ryhmässä vallitseva ilmapiiri muodostuu useista erilaista asioita. Itsensä ja erilaisten tilanteiden näkeminen lapsen näkökulmasta on keskeistä. – Näissä tilanteissa läsnäolon merkitys korostuu. Elämänkestäviä vaikutuksia Laadukkaan vuorovaikutuksen kannalta on välttämätöntä, että henkilöstö pystyy mukauttamaan omaa vuorovaikutustaan lapsen temperamenttiin sopivaksi. Tällä tavalla ehkäisemme syrjäytymistä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Toisinaan tukemisessa on hyvä keskittyä sensitiivisyyteen, ja tilan antamiseen eli rauhoittamiseen ja emotionaalisteen kannatteluun, jotka auttavat lasta uskaltamaan. Jos vuorovaikutus on sensitiivistä, ja henkilöstö kykenee toimimaan lapsen kanssasäätelijänä haastavissa tilanteissa, lapsi hyötyy tavalla, joka mahdollistaa kyvyn säädellä tunteita ja palautua voimakkaistakin ikävistä tunnetiloista hallittavalle tasolle suhteellisen vähässä ajassa. Haasteellisia tilanteita Vuorovaikutuksen haasteet liittyvät usein tilanteisiin, joissa varhaiskasvatuksen henkilöstö ei syystä tai toisesta kykene kanssasäätelemään lapsen tunnereaktiota, vaikka lapsi sitä kipeästi tarvitsisi. Ryhmätilanteissa joku lapsi voi jäädä vähemmälle huomiolle, ja tunnereaktio ottaa vallan. Aiemmin mainitut sensitiivisyys, strukturointi, tilan antaminen ja ilmaisun lämpö ovat perusteellisen tutkimuksen kautta todennettuja vuorovaikutuksen elementtejä, joista lapset hyötyvät. Erityisesti hiljaiset ja ujot lapset hyötyvät vuorovaikutuksesta, jossa aikuinen vastaa heidän aloitteisiinsa nopeasti. Muita myönteisen kasvuilmaapiirin tekijöitä ovat muun muassa lasten keskinäisen hyväntahtoisuuden tukeminen. – Asianmukaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että henkilöstö tunnistaa lapsen aloitteisiin sisältyviä tunneviestejä ja vastaa niihin mukauttaen omaa tunneilmaisuaan lapsen tunnetilaan sopivaksi. Joku vetäytyy kuoreensa eikä osaa hakea apua henkilöstöltä, vaikka sitä tuossa tilanteessa tarvitsisi. Toki varhaiskasvatustyötä tehdään persoonalla, mutta itsereflektion ja oman vuorovaikutuksen tiedostamisen kautta voidaan jatkuvasti kehittyä. – Myönteisessä kasvuilmapiirissä kaikki lapset saavat tuntea kuuluvansa joukkoon omana itsenään. Jos ryhmätilanteessa huomaamme, että joku lapsi tippuu porukasta, alamme heti työstää asiaa ja miettiä keinoja, miten lapsen on mahdollista osallistua yhteiseen toimintaan. – Näissä tilanteissa lapsi jää yksin, hätääntyy ja saattaa joutua niin sanotun ”taistele tai pakene” -reaktioiden valtaan. Reaktiot, ja etenkin niiden pitkittyminen, ovat haitallisia pienten lasten aivojen kehitykselle. Henkilöstön tehtävä olisi reagoida lapsen voimakkaaseen tunnetilaan mahdollisimman nopeasti, ettei hänen reaktionsa pääsisi kärjistymään. Keskeistä on tiedostaa henkilöstön rooli myönteisen ilmapiirin luomisessa. Ilman aikuiselta tulevaa vastetta he usein vetäytyvät ryhmätilanteista ja lakkaavat ottamasta kontaktia aikuiseen tai muihin lapsiin. Stressin säätely Lapsella tulee olla sopiva vireystila, jotta hän pystyy toimimaan ryhmässä ja yhteistyössä muiden lasten kanssa. Optimaaliselle vireystasolle pyritään vuorovaikutuksen kautta.. Pedagogisen ryhmäsensitiivisyyden kautta voidaan jatkuvasti vaikuttaa lapsiin ja tukea heidän kasvuaan ja kehitystään. – Toisinaan lapsen asianmukainen tukeminen edellyttää henkilöstöltä aktivointia ja kannustamista, joka rohkaisee lasta osallistumaan ja yrittämään. Lasten hyväntahtoisia aloitteita kehumalla, rikastamalla ja mallittamalla voidaan tukea lasten luontaista taipumista oikeudenmukaisuuteen ja hyvyyteen. Henkilöstön tulisi olla aina tietoisia siitä, mitä ryhmässä tapahtuu, Harkoma painottaa. Turvallisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joista laadukas vuorovaikutus muodostuu, ja turvallisuutta luodaan ryhmäsensitiivisen vuorovaikutuksen kautta. Joku voi raivota voimakkaasti, olla aggressiivinenkin. Harkoman mukaan kaikkia näitä elementtejä voidaan kehittää koulutuksen avulla
Henkilöstö on kontaktissa lapseen, tarjoaa läheisyyttä ja kosketusta. – Henkilöstön ja lapsen välinen sensitiivinen vuorovaikutus voi edistää lapsen turvallista kiintymistä ja ennaltaehkäistä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia lapsen myöhemmän kehityksen aikana. Usein läheiset ihmiset ja työkaverit osaavat kertoa parhaiten, millainen minä olen, ja miten minä toimin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Kanssasäätely on keskeinen keino lapsen auttamiseksi. Itsereflektion ohella olen kannustanut henkilöstöä keskustelemaan läheistensä kanssa, millaisena he hänet kokevat. Vasta tämän jälkeen voidaan tarkastella rakentavasti erilaisia vuorovaikutustilanteita, näkökulmia ja toimintatapoja. 12 Teema Stressi liittyy oleellisesti lapsen vireystilaan. TEEMA Pedagogisen ryhmäsensitiivisyyden kautta voidaan jatkuvasti vaikuttaa lapsiin ja tukea heidän kasvuaan ja kehitystään. Myös kiintymyssuhdeteorian syvempi tarkasteleminen ryhmäsensitiivisen vuorovaikutuksen näkökulmasta kiinnostaa. Mitään ei kuitenkaan tehdä lasta painostaen, vaan hänen tilaansa kunnioittaen. Omaa vuorovaikutustaan voi reflektoida myös sanoittamalla tilanteita muille ryhmän työntekijöille ja pohtimalla niitä yhdessä lapsen näkökulma huomioiden. Vireystilan laskiessa lapsen huomio voidaan kiinnittää vaikkapa toisiin lapsiin ja heidän tekemisiinsä. Jos vireystila on optimaalisella tasolla, lapsi on yhtaikaa valpas sekä rento ja vaikuttaa tyytyväiseltä olotilaansa. – Jos lapsen vireystilassa alkaa tapahtua muutoksia, se näyttäytyy usein tavalla tai toisella käytöksessä. – Mitä paremmin tiedostaa oman temperamenttinsa, sitä paremmin osaa sopeuttaa sen lapsen temperamentin kanssa. – Pyrimme mahdollisesti laajentamaan tutkimusta varhaiserityisopetuksen puolelle. Tulevaisuuden tuulia Harkoman väitöskirja ei ole vielä täysin valmis, mutta tutkijan katse hamuaa jo tulevaisuuteen. Aiemmin tehdyt tutkimukset ovat jo osoittaneet, että kun ympäristö on lapsen kannalta turvallinen ja aikuisten vuorovaikutus sensitiivistä, henkilöstön ja lasten välille syntyy turvallinen kiintymyssuhde, mikä kantaa lasten elämässä pidemmällekin. – Videotyöskentely on tehokasta silloin, kun se tehdään asiantuntevassa ohjauksessa ja vahvuuskeskeisesti. Lapsi voi olla esimerkiksi ylivirittynyt, fyysisestikin levoton, ei pysty pysähtymään eikä keskittymään. Näin lasta saadaan pikkuhiljaa aktivoitua yhteiseen tekemiseen. Ammatillisen sensitiivisyyden kehittäminen Ammatillisessa kehittymisessä on keskeistä oman vuorovaikutuksen vahvuuksien tiedostaminen. Kehittämistyössä käytämme myös päiväkirjamaista oman toiminnan kuvausta ja kirjaamista, joka voi tukea erityisesti henkilökohtaista toiminnan reflektointia. – Etenkin pienten lasten kohdalla vuorovaikutus jättää ikään kuin jäljen lapsen aivoihin.. Jos lapsi vaikuttaa vastaanottavaiselta, hänelle ehdotetaan jotain toimintaa, esimerkiksi palapelin kokoamista yhdessä. Lapsi otetaan syliin, jos hän sen sallii. Sensitiivisen vuorovaikutuksen hyödyt tulevat varmasti erityisen hyvin esiin siellä, missä haastavia tilanteita on enemmän
Joskus pachad saattaa kaventaa, tukkia energiaa ja ehkäistä yrittämästä yhtään mitään, jotta mitään ei vaan sattuisi. Itse tosin epäilen, että hamsteri tuskin olisi lasta pystynyt kovin paljon puolustamaan. 13 Teema tään. Lapsen kannalta tärkeää on huomioida ainakin seuraavat kolme asiaa, jotta muutostilanteessa lapsi tulee kohdatuksi: samana toistuvat arjen rutiinit, henkilökohtaisen menettämisen pelon käsittely ja lapsen tunne-elämän tukeminen. Lähes minkä tahansa muutostilanteen keskellä suurimmalla osalla ihmisiä on taipumuksena ajatella, mitä hän menettää sen sijaan, että miettisi, mitä mahdollisuuksia muutos tuo. Vanhassa hepreassa pachad tarkoittaa pelon aiheita, jotka perustuvat huolestumiseen ja huolehtimiseen. Joskus on kavennuttava, jotta selviää ja jaksaa, eikä ota turhia riskejä. Muutoksen kohtaaminen yhdessä lapsen kanssa edellyttää jaksavaista keskustelua ja kerta ei aina riitä. Jos lapsi on vihainen, suututko itsekin. vaa kaiken turhan tekemisen tieltä runsaasti kalenteriaikaa yhteiselle kiireettömälle ajalle. Yhtäkkiä siitä tuli tärkeä, kun lapsi vain muisti jonkin vanhan tutun asian, johon kiinnitti muutoksen tuoman haikeutensa ja surunsa. KOLUMNI KUKA. Koira neuvoteltiin hamsteriksi ja sen saatuaan kotona oli kuulemma paljon turvallisempaa. Lapsi suhtautuu muutoksiin oman persoonansa, ikätasonsa ja aikuisten kanssa käymiensä keskustelutuokioiden mukaisesti. Perheiden isoimmissa muutostilanteissa tapahtuu yleensä jotakin lopullista, joka muuttaa arjen kulkua tai perheen dynamiikkaa pois tutuilta raiteiltaan. Saattaahan muutostilanne väsyttää aikuisiakin. Vanhemmat asennoituvat muutoksiin oman lapsuutensa, historiansa ja kokemustensa sekä niistä muodostuvien uskomustensa ja jaksamisensa pohjalta. RaiMuutoksessa tarvitaan pelon lajeista kauneinta: "yirahia" MARJO HUHTALA Kirjoittaja on asennejohtamisen suunnannäyttäjä, tietokirjailija, opettaja ja kouluttaja. Samana toistuvat arjen rutiinit auttavat lasta ennakoimaan isommankin muutoksen keskellä päivän kulkua. Uuteen kotiin muutettuamme lapsi pyysi koiraa turvakseen suureen taloon. Ei osteta lemmikkiä, koska se voi kuolla. Jos lapsi on surullinen ja vetäytyvä, ahdistutko. Aikuiselta muutoksen keskellä vaaditaan läsnäoloa ja aikaa, mikä ei ole aivan helppoa nykyajan sirpaloituneessa ja säntäilevässä arjen kulttuurissa. Muistutin, että mehän kiersimme lähtiessämme vanhan kodin. Joskus on laajennuttava ja koettava asioita rohkean muutoksen kautta, jotta elämä menee sinne suuntaan, mihin se on tarkoitettu.. Molemmat pelon lajit kuuluvat elämään. Mutta ilman sitä ei olisi koskaan tiennyt kuinka paljon voi pientä olentoa rakastaa. Perheet kohtaavat monia muutostilanteita elämän matkan varrella. Lapset kertoivat pitävänsä enemmän vanhasta pienestä kodistamme. Muuttaessamme toiselle paikkakunnalle kuvailimme lapsille, miten paljon suurempi uusi talo on. Jos lapsi haastaa sinua, riittääkö itseluottamuksesi. Yirah sen sijaan on pelkoa, johon sekoittuu kunnioitusta ja ihmettelyä mahdollisuuksista, vaikka uskomustensa rajat joutuisikin ylittämään hetken aristeltuaan. Mutta pelkoa saatiin lievennettyä ja kotona oli aina joku turvana – pieni hamsteri. Sitä tarvitsemme.” Sen sijaan, että miettii menetyksiä, lapsen ajatus kannattaa ohjata siihen, mihin hyvään muutos johtaa. Mille asioille nauratte yhdessä, heittäydytkö. Lasta ei kannata hukuttaa informaatioähkyyn vuolaiden perustelujen kera. Vaikka muutos koettelisi, yirah auttaa kasvamaan ja voimaantumaan. Jotta tämä onnistuu, aikuisen on tuettava lapsen ehyttä ja tervettä tunne-elämää. Olipa muutokseen liittyvä fakta mikä tahansa, palastele tieto ja mieti, missä voisit mennä lasta puolitiehen vastaan eli mikä motivoi lasta väistämättömään muutokseen. Vasta mainittuani, että pihalla on trampoliini, he innostuivat: ”No sitten voimme muuttaa. ”Äiti! Olen varma, että Lolli-elefantti jäi vanhan kodin kaappiin”, lapseni itki huolestuneena. ”Kaikki kaapit olivat tyhjiä, eikös vain?” Ennen kuin Lolli lopulta löydettiin muuttolaatikoista, lapsi kaipasi Lollia lohduttomasti, vaikkei se vanhassa kodissa ollut edes tärkeä. Mihin hyviin asioihin ollaan menossa kaikesta huolimatta. Se rauhoittaa hänen mielMuutoksen kohtaaminen yhdessä lapsen kanssa edellyttää jaksavaista keskustelua eikä yksi kerta aina riitä. Jotta lapsen tunne-elämän tukeminen onnistuu, on kysyttävä itseltään: Millaisia tunteita herää, jos lapsi on vaativa, ärsyynnytkö. Niitä haastavimpia voivat olla esimerkiksi pikkusisaren syntyminen, päivähoidon tai koulun aloittaminen, muutto toiselle paikkakunnalle, läheisen sairastuminen tai menehtyminen, vanhempien eroaminen
Tämän ajattelun mukaan tapahtuma, jonka seurakunta järjestää on ideoitu, suunniteltu, valmisteltu ja toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa tai jopa yksin heidän toimestaan. 14 Teema TEKSTI Satu Reinikainen KUVAT evl.fi/plus/seurakuntaelama/polku-toimintamalli Polku kutsuu! Polku kutsuu eri työntekijöitä ja seurakuntalaisia tutkimaan yhdessä seurakunnan olemassa olevaa toimintaa ja kohtaamisen tapoja. Polun ajattelussa seurakunta on ihmisten muodostama yhteisö, jonka palveluksessa työntekijät ovat. Vauvasta aikuiseksi seurakunnan yhteydessä -toimintamallin tehtävänä on ohjata seurakuntaa toimimaan niin, että lapsi, nuori ja aikuinen voi elää kristittynä seurakunnan yhteydessä ikäkaudelleen ominaisella tavalla. Lahjaja Ilo-ikävaiheissa (0–2ja 3–5-vuotiaat) on suorastaan ruuhkaa. Tarkastellaan sitä, mikä on tärkeää juuri nyt ja tulevaisuudessa tai minkä ohitse aika on huomaamatta kulkenut. Se on yhteinen työväline, jonka kehittämistyö jatkuu seurakunnissa ja monissa eri työryhmissä. Ikävaiheita kuvataan teemoin Polku lähestyy 0–22-vuotiaita kolmen vuoden ajanjaksoina. Polulla lapset, nuoret ja perheet kulkevat yhdessä muiden seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa rakentamassa omaa ja yhteistä polkua. Siitähän seurakunnan työssä on suurelta osin kyse: toisen ihmisen kohtaamisesta ja rinnalla kulkemisesta. Varhaiskasvatusikäiset saatetaan luontevasti Seikkailu ikävaiheen (6–8-vuotiaat) kautta varhaisnuorisotyön yhteyteen. Polun alkupäässä on ruuhkaa Ihan pienille seurakuntalaisille on seurakunnissa usein tarjolla todella paljon ja monenlaista. yhteyttä lapseen niin, että nuoreksi aikuiseksi kasvettuaan hän voisi kokea elävänsä omaa uskoaan itselleen merkityksellisellä tavalla ja samalla kokea yhteyden seurakuntaan. Polun tavoitteena on rakentaa Polku. Nämä jaksot ovat saaneet kannettavikseen ikävaihetta kuvaavat teemat: Lahja, Ilo, Seikkailu, Rohkeus, Vapaus, Yhteys ja Merkitys. Varhaiskasvatuksen toiminta on seurakunnissa vahvaa, vaikka resurssit ovat myös siellä vähentyneet. Lailos-kehittämisryhmässä on pohdittu, miten koota parhaalla mahdollisella tavalla hyviä ideoita ja testattuja toimintamalleja kaikkien löyTEEMA. Polkua kehitetäänkin parhaillaan sekä eri ikävaiheiden että erilaisten teemojen kautta. Polku ei ole valmis, eikä sitä toivottavasti koskaan pidetä valmiina. Polku ohjaa katseen suuntaa sinne, missä halutaan tulla yhteen ja pohtia yhdessä elämän suuria kysymyksiä. Varhaiskasvatuksen työryhmä on Lahja – Ilo – Seikkailu -ikävaiheet yhteen kokoava Lailos. Kolmen vuoden ikävaihejako puolestaan haastaa seurakuntien perinteisiä työmuotoja vahvempaan yhteistyöhön keskenään. Lisäksi joukossa on vuoden pituinen Ihme-ikävaihe, joka muodostuu rippikoulun kokonaisuudesta
Ryhmälle onkin alkanut syntyä ajatus ”Ilon ideapankista”, josta voisi löytää parhaat vinkit osallisuutta vahvistavien kekkereiden järjestämiseen. Ketkä kekkereitä ovat suunnittelemassa ja miten suunnittelu toteutetaan. Miten niistä viestitään ja millainen on viestinnän visuaalinen ilme. Mitä. Seikkailu-ikävaiheessa lapsi siirtyy varhaiskasvatuksen piiristä koulumaailmaan. Seurakunnan kasvatuksen pappi Anne Koivula on mukana työryhmässä pohtimassa, mihin kohtiin Polulla erityisesti tulisi ensimmäisten ikävaiheiden kohdalla kiinnittää huomiota. Kirkkohetken jälkeen perheet ovat vielä saaneet loput pizzapaloista iltapalaksi kotiin. Kouluun siunaamisen yhteyteen on luontevaa järjestää myös muuta toimintaa. Ekaluokkalaisten kirkkohetkessä ovat läsnä sekä varhaiskasvatuksen että varhaisnuorisotyön tekijöitä. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa koko koulunsa aloittavien ikäluokalle lähetetään postia kotiin. Tällaisia ovat muun muassa koululaisten kerhoja partiotoimintaa esittelevä kerhostartti, perheiden päivä ja yö ulkona. Perhe ja lapsen muut läheiset lähettävät pienen ekaluokkalaisen reppu selässä ehkä aivan ensimmäistä kertaa yksin matkaan. ”Toinen tiimi saattaa ja toinen vastaanottaa!” Milla sanoo. telttapakohuone, melontaa ja jousiammuntaa. Viideltä pizzaa ja kuudelta kirkkoon Helsingin ruotsinkielisessä Petruksen seurakunnassa perheitä on kutsuttu viideksi pizzalle, jonka jälkeen on yhdessä siirrytty siunattavaksi koulutielle. Kouluun siunaaminen on yksi hieno tapa astella samaa polkua näitä pienen suuria askeleita. Tällainen ideapankki ja sen materiaalit voisi sitten olla kaikkien seurakuntien yhteisessä käytössä. Kun vietetään yö ulkona, luvassa on mm. Kaikkia jännittää! Mikä tässä elämän suuressa käännekohdassa on seurakunnan rooli. Olisi sitten ensimmäisenä Polku-toimintamallista löydät lisää tietoa: www.evl.fi/polku. Kenen kanssa. Minne kutsutaan niiden jälkeen. Varhaiskasvatuksen ja varhaisnuorisotyön rajapinnoilla seikkailevat eskarit ja pienet koululaiset. Kirjeessä kerrotaan monenlaisista, pieniä koululaisia mukaan kutsuvista tapahtumista. ”Kirjeessä kutsutaan ekaluokkalaisten kirkkohetkeen, toivotetaan siunausta ensimmäiseen koulupäivää sekä tervetulleeksi pienille koululaisille suunnattuun toimintaan”, kertoo seurakunnan pappi Milla Korkalainen. Kouluun siunaamista seuraavana päivänä, vielä ennen koulujen alkamista, on kouluun lähtevien lasten ja perheiden ulkoiluilta. Miten vaikkapa järjestää parhaat mahdolliset kekkerit koko ikäluokalle. Löytyisikö sieltä joku uusi kaveri, joka on tulossa samalle luokalle. Millä tavalla seurakunta voi olla tukemassa lasta, vanhempia ja muita lapselle läheisiä ihmisiä. 15 Teema dettäväksi. Minkälaista
Mietimme yhdessä Lotan kanssa, että kirjeisiin voisi liittää mukaan QR-koodeja. Uusia tapoja kohdata perheitä Koronavuodet ovat käynnistäneet monia uusia tapoja kohdata lapsia ja perheitä. TEEMA. Polku haastaakin tarkastelemaan seurakunnan perinteisiä vastuita ja työmuotojen rajapintoja lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta. Millainen ekaluokkalaisten koulukirkko syntyisi näiden oman koulunsa aloittamisen vielä hyvin muistavien asiantuntijoiden suunnitelmien pohjalta. Polku kutsuu rakentamaan seurakuntaa, joka kutsuu kaikkia jäseniään säännöllisesti mukaan olemaan, ideoimaan ja toimimaan. Voisiko vuosikellosta löytyä perheitä koolle kutsuvat tapahtumat kootusti niin, että se kannattaisi laittaa jokaisen lapsiperheen jääkaapin oveen. Useissa seurakunnissa perheille on lähetetty erilaista postia kotiin tai tarjottu mahdollisuuksia hakea vaikkapa kirkkovuoden juhliin liittyviä askartelupaketteja. 16 Teema koulupäivänä mukava, kun voisi moikata tuttuja! Monin paikoin kummit ja isovanhemmat kutsutaan vanhempien ohella ekaluokkalaisten koulukirkkoon. Voisiko kirkkohetken rakentaa yhdessä eskariryhmän kanssa tai niiden koululaisten kanssa, jotka ovat mukana seurakunnan iltapäivätoiminnassa. Mietimme yhdessä Millan kanssa, että tulevina vuosina myös ekaluokkien opettajille voi lähettää kutsun pienten koululaisten kirkkoon. Polku kutsuu rakentamaan yhdessä Polku on kristillisen identiteetin ja osallisuuden vahvistamisen työkalu. Erilaisten perheitä koskettavien tapahtumien rytmittämisen avuksi Polku tarjoaa vuosikellon. Polku auttaa rakentamaan seurakuntaa, joka on jäsenilleen lahja, ilo, seikkailu, rohkeus, vapaus, ihme, luottamus, yhteys ja merkitys. Perheessä saattaa olla kolmivuotias, ekaluokkalainen ja rippikoulua aloittava nuori. Vihdin seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Lotta Saine kertoo kotiin lähetetyn postin saaneen niin hyvän vastaanoton, että toimintaa jatketaan tulevaisuudessakin. Koodien takaa voisi sitten löytyä videotervehdyksiä lastenohjaajilta, linkki seurakunnan lapsille suunnatulle sivulle tai Lasten kirkon videoihin. Entä miten lapset voisivat itse olla ideoimassa ja toteuttamassa heitä koskevaa toimintaa. Mikäli seurakunnan toiminta on kovin pirstaleista, voi perheen näkökulmasta näyttää siltä, että toiminta kuuluu kunkin lapsen osalta ihan eri seurakuntaan. Erilaisten perheitä koskettavien tapahtumien rytmittämisen avuksi Polku tuo apuun vuosikellon. Koronavuodet ovat hidastaneet monessa seurakunnassa suunnittelujen aloittamista yhdessä lasten kanssa, mutta tämä nähdään tärkeänä sitouttavana tekijänä. Työkalu toimii työntekijöiden ja seurakunnan resurssien käytön apuvälineenä. Työkalu toimii työntekijöiden ja seurakunnan resurssien käytön apuvälineenä
17 Me tekijät Me tekijät 17 Erilaisten perheitä koskettavien tapahtumien rytmittämisen avuksi Polku tarjoaa vuosikellon. 26 7 kysymykseen vastaa aivotutkija Minna Huotilainen KUVA Suvi Sievilä "Kielen oppimiselle tärkeää on katsekontakti ja jutteleminen. 26).. ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. 18 Oulussa panostetaan lasten ja perheiden pärjäävyyteen monialaisella yhteistyöllä s. Työkalu toimii työntekijöiden ja seurakunnan resurssien käytön apuvälineenä. 22 Vaunukansa baanalla Tampereen Hämeenpuistossa s. Ääniympäristöstä olisi hyvä karsia pois turhat melunlähteet, kuten vaikkapa telkkari silloin, kun vauvan kanssa jutellaan", sanoo tutkija Minna Huotilainen (s. s
Kaakkurissa kehitetty ketterä toimintamalli on levinnyt laajemmalle ja muuttunut matkan varrella Oulun kaupungin yhteisövaikuttavuusmalliksi. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT TEEMA TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Laura Maunu Lisää pärjäävyyttä yhteisvoimin Oulussa panostetaan lasten ja perheiden pärjäävyyteen monialaisella yhteistyöllä. "Tässä yhteistyössä on olennaista, että työntekijät ja perheiden muu verkosto tulevat perheiden lähelle ja miettivät omasta roolistaan käsin, mitä juuri minä voin antaa tämän lapsen ja perheen hyväksi", korostavat Susanna Lähde (vas.) ja Pirjo Koret.
Se pyrkii edistämään heidän terveyttään ja hyvinvointiaan yhdessä muiden alueen toimijoiden kuten järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Yleensä lapsen ja perheen ympärillä on useampia toimijoita alusta asti. Tavoitteena on sujuva arki sekä kotona että koulussa. Näin saadaan myös koottua nopeasti yhteen henkilöt, jotka voivat konkreettisesti auttaa lasta ja hänen perhettään. ”Aloimme miettiä jo 2018 yhteistä toimintatapaa eri palvelujen välillä sekä tiivistä ja systemaattista yhteistyötä etenkin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. 19 Me tekijät Me tekijät 19 TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Laura Maunu Lisää pärjäävyyttä yhteisvoimin Joulukuussa 2019 oululainen Kaakkurin pilotti pokkasi Lapsuuden rakentajat -innovaatiopalkinnon. Niissä on heidän edustajiaan ja tunnemme toisemme.” Lähteen mielestä palkitun pilotin päällimmäinen ansio on yhdessä tekeminen. ”Ei täällä pysty kukaan yksin toimimaan. Yhteisövaikuttavuusmalli on käynnistynyt Tuiran hyvinvointikeskuksen alueella vasta muutama viikko sitten siinä muodossa kuin se on toiminut Kaakkurissa. ”Järjestöt ja seurakunta eivät toistaiseksi ole mukana mallissa Kaakkurin alueella, joten emme ole vielä avanneet Yhden puhelun periaatteen numeroa heille. ”Olemme kuitenkin saaneet positiivista palautetta siitä, miten nopeasti ja näppärästi saamme esimerkiksi järjestettyä tapaamisen ja koottua yhteen tarvittavan verkoston.” Tuirassa käyttöön mallin laajempi versio Matkan varrella Kaakkurin pilotti on kehittynyt ja nimi muuttunut Oulun kaupungin yhteisövaikuttavuusmalliksi. ”Malli on otettu meillä hyvin vastaan. Jatkossa he käyvät sitten yhdessä läpi, miten asiassa on päästy eteenpäin kunkin näkökulmasta.” Varhaista puuttumista ja yhteistyötä terästää ”Yhden puhelun periaate”. Asia on kuitenkin työn alla”, Lähde kertoo. ”Perheiden kannalta on olennaista, että pystymme tarjoamaan heille palveluita joustavasti. Seurakunnan ja järjestöjen edustajat ovat osallistuneet samaan ohjausryhmään ja samoihin koulutuksiin kuin kuntapuolen toimijat. Lähtökohtana oli verkostoitua, jotta osaisimme jo varhaisessa vaiheessa huomata asioita lasten ja perheiden elämässä, ottaa ne puheeksi ja pureutua niihin,” Lähde sanoo. ”Tiiviimpi yhteistyö tuo varmasti nopeampia ja parempia palveluja. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) kilpailussa haettiin mallia tai ideaa toiminnasta, joka pyrkii tukemaan lasten vahvuuksia, pärjäävyyttä ja arjen sujumista. Keskus tarjoaa kattavasti palveluita kuntalaisille jokaisessa elämänvaiheessa. Tukea yhden puhelun päässä Monihallinnollinen, eli varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sosiaalija terveydenhuollon verkostoituminen on tuonut Lähteen mukaan mukanaan pelkästään positiivisia asioita. Jälkimmäisen monialaisessa työssä on mukana sivistysja kulttuuripalveluista aluepäällikkö Pirjo Koret. Laajennetuissa nelivuotistarkastuksissa taas tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja neuvolan kanssa, ja päiväkodeissa tarjotaan yhteistä keskustelua saman pöydän ääressä. Aidosti monialainen verkosto takaa, ettei lapsi, vanhempi, varhaiskasvattaja tai opettaja jää yksin ongelmatilanteissa.. Aidosti monialainen verkosto takaa, ettei lapsi, vanhempi, varhaiskasvattaja tai opettaja jää yksin ongelmatilanteissa. Kun toimitaan moniammatillisesti, eri palveluista syntyy parempi kokonaisuus perheitä ja lapsia ajatellen. Kaupungin hyvinvointipalveluissa onkin nyt linjattu, että yhteisövaikuttamisen malli jalkautuu jokaiseen hyvinvointikeskukseen.” Tuirassa on heti käytössä Kaakkurin pilottiaikaista mallia laajempi versio. Se tarkoittaa sosiaalija perhepalveluissa koordinoitua ammattilaisen puhelinnumeroa, johon esimerkiksi opettaja voi soittaa lasta koskevissa kysymyksissä. Lapsen ja perheen elinympäristöt yhdistyvät”, Lähde kuvaa. Hänen tehtäväsarkaansa kuuluu alueen monialaisen työn koordinoinnin lisäksi Oulun pohjoisen alueen varhaiskasvatus-, perusopetusja nuorisopalveluiden operatiivinen johtaminen. Niinpä on tärkeää luoda yhteinen, systemaattinen tapa, jonka mukaan edetään ja seurataan lapsen vahvuuksia ja tarpeita.” Kaakkurin alueella ei ole aktiivisesti tiedusteltu perheiden kokemuksia mallista. ”Meillä on muuten hyvin toimiva yhteistyömalli järjestöjen ja seurakunnan kanssa Oulunsalon ja Kaakkurin palvelukeskittymissä. Kun toimijat tuntevat toisensa ja toistensa tehtäväkentän, palvelut tulevat paremmin perheiden näkyville ja niistä on helpompi kertoa yhteistyöpalavereissa”, Koret sanoo. ”Kaakkurin pilotti on monialainen, hallintorajat ylittävä ja konkreettinen verkostotyön toimintamalli, jolla saadaan aikaan systeeminen muutos palveluiden järjestämiseksi lapsen, nuoren ja perheen ympärillä. Paikalla on sekä varhaiskasvatuksen pedagogi että neuvolan terveydenhoitaja. Numerosta vastataan päivittäin tiettynä ajankohtana ja muulloin tulleisiin puheluihin soitetaan aina takaisin. Se on pitkä tie, mutta ainakin suunta on oikea. ”Olemme toki tehneet yhteistyötä aiemminkin, mutta on aina hyvä saada toimintamalli ja tapa, josta sovitaan yhdessä ja jota kaikki noudattavat. Se kattaa tätä nykyä myös Oulunsalon ja Tuiran. Siihen on nivottu mukaan myös seurakunta, järjestöt ja aikuisten palvelut. Itse asiassa sitä on oikein odotettu – että nyt saadaan sovittu rakenne, jonka kautta päästään hoitamaan asioita eteenpäin perheen luvalla ja sen ympärillä”, Koret kertoo. Yhteistyötä tehdään jo varhaisessa vaiheessa”, kertoo Susanna Lähde, joka toimii Kaakkurin hyvinvointikeskuksessa palvelupäällikkönä. ”Tässä yhteistyössä on myös olennaista, että työntekijät ja perheiden muu verkosto tulevat perheiden lähelle ja miettivät omasta roolistaan käsin, mitä juuri minä voin antaa tämän perheen ja lapsen hyväksi
Sillä pyritään osaltaan tukemaan lapsen pärjäävyyttä. Tämän vuoksi järjestöjen, seurakunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden mukanaolo yhteisövaikuttavuusmallissa on tärkeää”, Koret sanoo. Viime aiME TEKIJÄT ”Lapset puheeksi on matalan kynnyksen menetelmä, jossa aluksi kartoitetaan lapsen vahvuuksia ja tarpeita”, Susanna Lähde (oik.) kertoo. Sillä pyritään vahvistamaan vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta sekä sujuvaa arkea kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. ”Kaikille perheille tarjotaan Lapset puheeksi -keskustelua tietyissä vaiheissa, esimerkiksi lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, ja tietenkin aina huolen herätessä”, lisää Pirjo Koret.. Perimmäinen tavoite: pärjäävä lapsi Kaakkurin hyvinvointikeskuksen alueella on 26 000 asukasta, jotka Lähteen mukaan painivat samanlaisten pulmien kanssa kuin muutkin oululaiset ja suomalaiset. Jos perhe ja lapsi eivät voi hyvin, myöskään oppiminen ei ole optimaalista.” Lähteen mukaan Kaakkurin pilotin taustalta löytyy ehkä yhteistä tuskaa siitä, ettei Lapset puheeksi -menetelmä ole ottanut lähteäkseen käyntiin. ”Olemme vuosia kouluttaneet työntekijöitä käyttämään sitä. ”Samaan aikaan on menossa valtakunnallinen Opetusja kulttuuriministeriön hanke Harrastamisen Suomen malli, jonka tavoitteena on taata jokaiselle lapselle mieluisa harrastus hyvin matalalla kynnyksellä, varallisuudesta riippumatta. ”Olemme miettineet, miksi ihmeessä emme ole hyödyntäneet enemmän tutkimuksissa hyväksi todettua menetelmää. ”Lapset puheeksi on matalan kynnyksen menetelmä, joka on linjattu käyttöön otettavaksi Oulun kaupunkiin. Niinpä olemme halunneet ottaa sen tärkeäksi osaksi yhteistyömalleja.” Lapset puheeksi -keskusteluista ammennettu tieto ja ymmärrys auttaa myös harrastustoiminnan järjestämisessä. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Lapset puheeksi alusta asti Yhteisövaikuttamisen malli pohjaa Lapset puheeksi -menetelmään, joka on Oulussa laajalti käytössä. Sillä pystytään tukemaan esimerkiksi kaverisuhteita, jotka ovat lapselle ja nuorelle suunnattoman tärkeitä. Harrastustoiminta auttaa niin moneen asiaan. Siinä aloitetaan keskustelulla, jossa kartoitetaan lapsen vahvuuksia ja tarpeita. Meidän on ajateltava perheiden hyvinvointia pikkuisen laajemmin kuin pedagogiselta kannalta. Tarvittaessa jatketaan neuvonpidolla, johon kutsutaan mukaan muita tärkeitä henkilöitä lapsen ympäriltä”, Lähde kertoo. Kaikille perheille tarjotaan Lapset puheeksi -keskustelua tietyissä vaiheissa, esimerkiksi lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa, ja tietenkin aina huolen herätessä”, Koret lisää. ”Vie aikaa ymmärtää, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ydintehtävä on muutoksessa
Varhainen tuki on aina parempi, koska näillä asioilla on tapana mutkistua ja haasteilla kasaantua”, Koret sanoo. Koivun lehtiä, sateinen sammalmatto. Etäopetusjakso oli meillä lyhyempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja päiväkodit ovat pysyneet auki koko ajan, mutta perheet ovat käyttäneet palveluja vaihtelevasti”, Koret kertoo Koretin mielestä ihanteellisessa palvelukokonaisuudessa korostuvat oikea-aikaiset palvelut ja interventiot. Oulun pohjoisella alueella kipuillaan samojen asioiden äärellä. Muuten hiljaista. Nallukan mielestä pieni on suurin! NALLUKKA Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . 21 Me tekijät Me tekijät 21 Kesän haikuja Kesäinen ilta, itikkakin inisee. Palvelut ovat saatavilla mahdollisimman lähellä. Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Tarvittavat työntekijät kokoontuvat lapsen ja perheen ympärille eikä heitä lähetetä paikasta toiseen. ”Lisäksi on tärkeä koota yhteen palvelut, joita perheelle on tarjolla sen kussakin elämäntilanteessa. Varpaat kastuvat, ahvenruoho kutittaa. ”Työ on sujuvaa ja saumatonta lasten ja perheiden näkökulmasta. ”Tämä vaatii toki meiltä kaikilta kovasti yhteistyötä, mutta uskon että olemme menossa yhä vahvemmin oikeaan suuntaan. Lisäksi päihteiden käyttö uhkaa hyvinvointia samaten kuin yksinäisyys, joka on korona-aikana entisestään korostunut. Tähän liittyvät tulevaisuuden Sote-ratkaisun perhekeskukset. Asiat kyetään tunnistamaan ja niihin osataan ja uskalletaan puuttua tarvittaessa”, Lähde visioi. ”Meidän on pystyttävä auttamaan heti kun perhe kertoo meille jostain haasteesta tai huolesta – tai kun se tulee esiin yhteisessä palaverissa. maailma tuoksuu. Kaikki toimivat yhdessä – niin kunnalliset kuin järjestöjen ja seurakunnan toimijat. Jokainen antaa tukensa omasta asiantuntijuudesta ja tehtävästä käsin ja on liikkeellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Ne ovat paitsi palveluja tarjoavia fyysisiä tiloja myös verkostomainen toimintamalli.” Lähde haaveilee palvelukokonaisuudesta, jossa lapset ja perheet ovat aidosti aina keskiössä ja asioita pohditaan heidän kauttaan. Viileää vettä. ”Normaaleja kohtauspaikkoja, kuten uimahalleja ja kirjastoja on suljettu ja etäopetus on myös vaikuttanut – samoin kuin työttömyys ja koronan vaikutukset työpaikoilla”, Lähde sanoo. ”Olemme vasta ryhtymässä kartoittamaan koronan jälkimaininkeja: miten se on vaikuttanut lasten ja perheiden elämään. Lasten ja nuorten pärjäävyyden edistäminen on loppujen lopuksi meidän kaikkien perustehtävä.” ME TEKIJÄT Lasten ja nuorten pärjäävyyden edistäminen on loppujen lopuksi meidän kaikkien perustehtävä!. koina mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet niin lasten, nuorten kuin aikuisten osalta
Vaunukansan mukaan kävelylle lähti perheiden parissa työtään tekeviä. Koronan keskellä toimijat olivat jo melko väsyneitä keksimään itse keinoja perheiden kohtaamiseen ja yhdessä järjestäminen kaikille sopivan teeman ympärillä koettiin mukavaksi”, kiteyttää Hanna Rajalin. TemME TEKIJÄT TEKSTI Marjo Suominen KUVAT Suvi Sievilä, Tampereen seurakunnat Vaunukansa puistobaanalla pauksella haluttiin myös vähentää yksinäisyyttä vauvavuoden ja koronaepidemian aikana. Vauvabaana-tapahtuma laitettiin liikkeelle ripeästi ”Kutsuin yhteen neljä toimijaa, ja nopealla aikataululla ideoimme ja lopulta myös toteutimme tapahtuman, joka saa jatkoa tulevana syksynä”, kertoo Vauvabaanan primus motorina ja koordinoijana toiminut Hanna Rajalin. Kävelyn yhteydessä jutusteltiin ja kuultiin vauvaperheiden arjesta, esitettiin heille tärkeä ja helppo kysymys: – Mitä kuuluu?" ”Tapahtumassa parasta oli yhdessä tekeminen muiden toimijoiden kanssa ja vauvaperheiden leppoisa kohtaaminen pitkästä aikaa. ”Tapahtuman taustalla vaikutti verkostoyhteistyö perhekeskustoimijoiden kesken, mutta mukaan lähti myös paljon muita toimijoita.” Tapahtuman tavoitteena oli lisätä vauvamyönteisyyttä Tampereella, korostaa vertaistuen merkitystä ja tarjota siihen mahdollisuuksia. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Vauvan päivä sai ansaitsemaansa huomiota Tampereella viime syksynä, kun vaunukansaa liikutti Vauvabaana-tapahtuma halki Hämeenpuiston. Uudenlaista työotetta Rajalin suosittelee monikanavaisuuden hyödyntämistä tapahtuman toteutuksessa. ”Vauvabaanalle startattiin Näsikallion suihkukaivolta yhteislähdöin klo 10, 10.30, 11 ja 11.30. Esimerkiksi Vauvan päivän vauvakirkkoa suunnitellessamme ennakko-oletus oli, ettei kirkko vedä vauvaperheitä kovin paljoa. ”Kannattaa pohtia, miten tuotettu sisältö voidaan viedä myös muille alustoille ja näin tarjota osallistumismahdollisuutta yhä useammalle. Vauvan päivään on muotoutunut kaikkia toimijoita yhdistävä, tärkeä ja. Siksi päätimme tehdä vauvakirkon puheosuudesta, rukouksesta ja laulusta videon, ja sitä katsottiinkin tosi kivasti." Hän myös rohkaisee muita toteuttamaan vastaavanlaisia tapahtumia omissa seurakunnissaan: ”Haluan tsempata ja innostaa seurakuntia rohkeaa ja iloiseen työotteeseen. Tapahtuman aikaan hän toimi tuomiokirkkoseurakunnan johtavana varhaiskasvatuksen ohjaajana. Viime keväänä Hanna siirtyi Lasten ja nuorten keskukseen hanketyöntekijäksi
”Vauvaperheet kertoivat koronavuoden rankkuudesta, kun ei voinut lähteä vauvan kanssa kohtaamaan muita perheitä ja koti oli alkanut ahdistamaan. Verkostokumppani perhetyöstä puolestaan kertoi, että eräs perhe oli muistanut heidän kohtaamisen Vauvabaanalta, ja siellä alkanut jutustelu oli helpottanut kohtaamista uudelleen." Tapahtuma järjestettiin ensi kertaa tällä tavalla ja mahdollisuuksia isompaankin näkyvyyteen olisi ollut, sanoo Hanna Rajalin. VAUVABAANA-TAPAHTUMAN TOTEUTTAJAT Tunnepysäkki, Parisuhteen huoltoasema, Lapsiperheiden palveluohjaus, Kimpassa perhetoiminta, MLL Tampereen osasto, Tampereen ensija turvakoti ry perhetuvat ja Pikku-Miina ja Ensikoti, Mansikkapaikka /Laidalla projekti, Tampereen Lastenklinikan Tuki ry, Lapsiasiamies ja Tampere Junior -kehitysohjelma, Tampereen seurakunnat, Pääkirjasto Metso iloinen teema, jonka kanssa yhteistyötä on helppo tehdä tai vaikka aloitella. Moni kertoi, että synnytyksestä jäi harmittamaan, kun sairaalaan ei päässyt tavalliseen tapaan lähiomaisia. • Lenkille lähtö tapahtui suihkulähteeltä Näsinkallion päästä ja reitti meni baanana toimineen Hämeenpuiston halki. Seurakunnalla on tässä oma roolinsa, ja seurakunta voi ottaa tapahtuman kannatteluvastuun ketterästi. VauvaSuomi ry, Lasten ja nuorten keskus, Kirkkohallitus, Seurakuntaopisto, MLL, Ensija turvakotien liitto ry, Folkhälsan ja monet perhejärjestöt.. • Yhteistyökumppanit esittelivät omaa toimintaansa pysäkeillään ja huoltoasemillaan Hämeenpuistoon kirjastotalo Metson kohdalla. ”Vaunuklubi on seurakuntamme vauvaryhmä, jonka osallistujia kutsuttiin paikalle.” Vauvan päivä perjantaina 24.9.2021 • Teemana "Monenlaiset kasvot" – monimuotoiset perheet • Suojelijana piispa Mari Leppänen • Paikallisia tapahtumia eri puolilla Suomea pe 24.9. Meillä on paljon tapahtumaosaamista myös eri työaloilla.” Tapahtuma sai paljon iloista palautetta perheiltä tapahtuman aikana. klo 12–15 • Haastamme seurakunnat mukaan tuottamaan paikallisia Vauvan päivän tapahtumia • Vauvan päivä liittyy kirkossa Polku-ajatteluun (lahja, ilo ikäkautena & onni hyvän arjen keskellä) Yhteistyössä mm. klo 9–12 • Vauvan päivän päätapahtuma: hybriditapahtuma striimattuna Helsingin musiikkitalolta pe 24.9. • Paikalla oli varhaiskasvatuksen väkeä useista Tampereen seurakunnista. Perheet ovat kaikille yhteisiä ja eri toimijat tarjoavat erilaisia asioita, tukea ja turvaa perheelle. 23 Me tekijät Me tekijät 23 TAMPEREEN VAUVABAANAN 2020 TOTEUTUKSESTA • Valtakunnallisena Vauvan päivän teemana oli “Anna vauvan liikuttaa”. Koronatilanteen takia päädyttiin ulkotapahtumaan. • Esittelijät olivat paikalla klo 9.30–12.30. Tapahtuman ajaksi ilmoitettiin klo 10–12. • Tapahtuma tehtiin matalalla kynnyksellä ja vaunukansan helposti saavutettavaksi
03 4246 5376, Asiakaspalvelu palvelee klo 8–16 Pieni on Suurin 5/21 on katsomuskasvatuksen teemanumero! Lehti ilmestyy 6.10. 5–49 kpl hinta 7,00 €/kpl, 50–100 kpl hinta 6,00 €/ kpl Yli 100 kpl hinta 5,00 €/ kpl + toimituskulut 4,00–15 €. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille untuvikkojen elämässä läsnäoleville aikuisille – niin kasvattajille kuin vanhemmillekin. mennessä! KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMEROT (lehdet 2 ja 5): Kestotilaus 34,50 12 kk 36,50 Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön! NYT MYÖS NIPPUTILAUSMAHDOLLISUUS KATSOMUSKASVATUSNUMEROLLE 5/21! Pienin toimituserä on 5 kpl. ”Laadukas pedagogiikka perustuu ennen muuta lämpimään vuorovaikutukseen, jossa kukin lapsi kohdataan Liisa Ahonen ja Piia Roos UNTUVIKOT – ALLE KOLMIVUOTIAIDEN PEDAGOGIIKKA PS-Kustannus 2021 omana ainutlaatuisena ja arvokkaana yksilönä”, kirjoittajat korostavat. Tilaukset 22.9. 24 Me tekijät Me tekijät 24 KIRJAHYLLY Alle kolmivuotiaiden, ”untuvikkojen”, maailmaan on inspiroivaa heittäytyä Liisa Ahosen ja Piia Roosin matkassa. 5 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 2 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO Kunnan ja seurakunnan väliseen varhaiskasvatuksen yhteistyöhön OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! TILAAJAPALVELU JAICOM S-posti: lastenkeskus@jaicom.com p. kasvattajien tiimipalavereissa. Kunkin luvun lopussa olevat pohdi ja arvioi -tiivistelmät kysymyksineen lisäävät kirjan käytettävyyttä esim. paijaamaan lasta sylissään aamutuimaan eronhetkellä vai olisiko jo aika suunnata lapsen huomio muualle. Kirjoittajat kehoittavatkin kasvattajaa ottamaan oppaaksi sensitiivisyyskompassin – sen avulla suuntimalla pystyy päättelemään, tarvitaanko häntä esim. Kirja kutsuu perehtymään untuvikkojen pedagogiikkaan tavalla, josta ei puutu lämpöä eikä sensitiivisyyttä. panvaihdossakin. ”Pienten lasten pedagogiikka on arvokas osa varhaiskasvatusta, vaikka sen merkitystä joutuu perustelemaan toistuvasti.” Kirjassa eletään arjen tilanteissa fiktiivisen lapsiryhmän päivärytmiä seuraten. Päivän toimintojen äärellä syvennytään moniin pedagogiikan kannalta keskeisiin teemoihin – pedagogiikka on läsnä niin leikin pyörteissä kuin vaiKirjassa eletään arjen tilanteissa fiktiivisen lapsiryhmän päivärytmiä seuraten. Viesti ammattilaisille on kirkas: ”Juuri pienimpien ja itseään vielä niukasti verbaalisesti ilmaisevien lasten kanssa toimittaessa ammattitaitoa mitataan kaikkein tiukimmin.” 1 Teema Mitä luonto antaa ihmiselle. Kestävä kehitys Toteutuuko lapsen oikeus katsomuskasvatukseen
Vapaaehtoisia toimijoita isosista kasvaa myös jumalanpalveluksiin, musiikkityöhön, diakoniaan ja kansainväliseen työhön. Kesällä eri yhteistyötahot vetävät ohjattua toimintaa puistossa ja ovat perheiden tavattavissa. Yhteyspiste sijaitsee Opetushallituksessa. Yli sata kuntaa pilotoi Suomen mallia hyvin tuloksin viime kevään aikana. Yhteistyö on monialaista ja mukana on iso joukko toimijoita: perhetalo, varhaisen tuen työntekijä, kirjasto, Perheet keskiöön -hanke, Ylä-Savon soten perhekeskus ja seurakunta. QR-koodin välityksellä heille tarjotaan mahdollisuus vastata kyselyyn liikennepuiston kesätoiminnan kehittämisestä. Liikennepuistossa perheet kohtaavat toisiaan ja toiminnan lomassa myös me juttelemme heidän kanssaan kuulumisia vaihdellen.” Seurakunnan varhaiskasvatuksen kaikki työntekijät ovat toteuttamassa myös tätä kesätoimintaa. Iisalmessa kokeillaan uutta toimintatapaa: Nuoria vapaaehtoistyöhön! Tuoreen kyselyn valossa 15?24-vuotiaat ovat erittäin kiinnostuneita osallistumaan vapaaehtoistyöhön. Suomen mallin visuaalisen ilmeen materiaalit Lastenkulttuuri.fi-sivustolla lastenkulttuuri.fi/harrastamisensuomenmalli minedu.fi/suomen-malli Harrastamisen Suomen malli on saanut oman visuaalisen ilmeen ja tunnuksen, jotka tulevat kaikkien harrastamisen Suomen mallissa mukana olevien toimijoiden käyttöön. Elokuussa aloittavan koordinaattorin ja yhteyspisteen tehtävänä on edistää kuntien ja harrastusten järjestäjien yhteistyötä, kerätä hyviä käytäntöjä ja auttaa kuntia löytämään ohjaajat lasten ja nuorten toivomiin harrastuksiin. Uusi visuaalinen ilme ja yhteyspiste edistävät Suomen mallin vakiintumista sekä sitä, että yhä useampi koululainen löytää itselleen mieluisan ja maksuttoman harrastuksen. Iisalmen seurakunnasta tällä kertaa paikalla ovat lastenohjaaja Aaro Keinänen ja vastaava lastenohjaaja Hannele Vartiainen. ”Olemme täällä iloisella ’tehdään yhdessä’ -hengellä mukana”, kertoo Hannele. Näiden kokemusten jälkeen onkin luontevaa edetä seurakunnassa muihin vapaaehtoisiin ohjaustehtäviin vaikkapa sosiaalisessa ja tehostetussa nuorisotyössä, erityisryhmien parissa ja ulkopuolisuuden ehkäisyä tarjoavassa työssä, jota esimerkiksi Saapas tekee. Sen mukaan 15–24-vuotiaista jopa 61 prosenttia haluaisi osallistua vapaaehtoistyöhön, jos heitä vain siihen pyydettäisiin. Isoset saavat rippikoulussa todellista vastuuta. Lasten liikennepuistossa mahdollisuus kohdata perhetyötekijä matalalla kynnyksellä. Vaihtuvina päivinä puistossa on myös keittotarjoilu. Isosia tarvitaan myös varhaisnuorten ja lasten leireillä, diakoniatyössä, pyhäkoulussa ja muissa vastuutehtävissä. ”Myös diakoniatyöntekijä on tuttu kävijä puistossa. ikäluokasta. Heihin luotetaan ja heitä koulutetaan tehtäviinsä. Suosituinta on isostoiminta, johon viime vuonna osallistui 11 857 nuorta. Iisalmen seurakunnan diakoniatyö ja varhaiskasvatus ovat Kyselyn mukaan evankelis-luterilaisten seurakuntien tarjoamaan vapaaehtoistyöhön osallistuu tällä hetkellä 14 prosenttia ko. ”Sen olemme huomanneet, että kävijöitä on enemmän, kun tarjolla on ohjattua toimintaa. Kansalaisareena, Kirkkohallitus ja Opintokeskus Sivis teettivät viime keväänä Taloustutkimuksella Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselyn. 25 Me tekijät Me tekijät 25 KURKISTUKSIA Harrastamisen Suomen mallille yhteyspiste ja tunnus Ilme näkyy harrastusten viestinnässä lapsille, nuorille, perheille ja yhteistyökumppaneille. ”Kun perheet nauttivat olostaan, syntyy hyvä ilmapiiri. Monella lapsiperheellä ei ole mahdollisuutta lomamatkaan, joten myös näin voimme olla tukemassa lasten ja perheiden hyvinvointia.” ”On tärkeää, että seurakunta on siellä, missä muutkin lapsiperheiden parissa toimijat”, sanovat Hannele ja Aaro. pikkuhiljaa käynnistelleet perhediakoniaa työmuotona, ja tällainen toiminta onkin juuri sitä.” Perheet ovat kiitelleet liikennepuiston kesätoimintaa. Kuntia ja harrastusten järjestäjiä tukeva Suomen mallin yhteyspiste aloittaa toimintansa elokuussa. Iisalmen Lasten liikennepuistosta on tehty matalan kynnyksen kohtaamispaikka perheille ja perhetyöntekijöille kesän ajaksi
Huotilainen on kirjoittanut mm. 26 Me tekijät Me tekijät 26 7 KYSYMYSTÄ – brändäys edellyttää ihmisymmärrystä ja viestinnällistä hoksaamista ”Jo syntyessään vauva tunnistaa äidinkielensä ja puhetilanteisiin liittyviä tunteita” KUVA Suvi Sievilä Aivotutkija Minna Huotilainen Minna Huotilainen on erikoistunut aivojen toiminnan ja oppimisen tutkimiseen. Minna Huotilainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri, tekniikan tohtori ja kognitiotieteen dosentti. Hän on toiminut vuoden 2018 alusta Helsingin yliopiston kasvatustieteen professorina. Hän on tutkinut muun muassa musiikin harrastamisen hyötyjä oppimisen kannalta, vastasyntyneiden kykyä oppia ja vieraiden kielten oppimista. kirjat: Tunne aivosi, Aivot työssä, Keskittymiskyvyn elvytysopas ja tuoreimpana Näin aivot oppivat.
Minkälaiset asiat edistävät vauvan aivojen hyvinvointia, kun aikuisella ne ovat ennen muuta uni, liikunta ja ravinto. Miten sitä voidaan tukea vauva-aikana. Vauva tunnistaa tuttujen ihmisten äänet. Seurakunnissa on paljon vauvaryhmiä. Miten musiikki voi vaikuttaa vauvan/lapsen kehitykseen. Jos vauva toistuvasti yrittää ottaa kontaktia aikuiseen, mutta aikuinen ei huomaa sitä somen tai pelaamisen takia, vauva turhautuu ja kontaktin hakeminen vähenee. Lapsi haluaa usein saman laulun uudelleen ja uudelleen. Vauvalle tärkeää on perustarpeisiin vastaaminen eli turvallisuus, terveys, puhtaus, läheisyys ja syöminen. 3 Jo vastasyntyneellä vauvalla on äidinkielen taitoja, sillä hän on tutustunut esimerkiksi äidin tapaan painottaa puheessaan tiettyjä tavuja tai puhua tietyllä nopeudella. Lorut ja erityisesti lastenlaulut ovat tehokas tapa oppia kieltä, sillä lauluissa puheäänteet kuuluvat selvemmin ja toisto auttaa oppimista. Monenlaisten perheiden hyväksyminen ja vanhemmuuden tukeminen on tärkeää. 6 Vauvan aivot ovat muovautuvat, joten tiukoistakin paikoista päästään yli ja hidastunutta kehitystä otetaan nopeasti takaisin. Aikuisen kannattaa siis panostaa omaan nukkumiseensa. Ja toisaalta, minkälaiset asiat ovat haitallisia. Paras tuki vauvan kielelliselle kehitykselle on vuorovaikutus eli juttelu ja lauleskelu vauvalle.. Ääniympäristöstä olisi hyvä karsia pois turhat melunlähteet kuten vaikkapa telkkari silloin, kun vauvan kanssa jutellaan. Vauva osaa myös reagoida puheen tunnesisältöön. 5 Hyvinvoivan aikuisen kanssa vauva voi hyvin, sillä hän peilaa aikuisen olotilaa. Paras tuki vauvan kielelliselle kehitykselle on vuorovaikutus eli juttelu ja lauleskelu vauvalle. Vanhemmat tarvitsevat uskoa omaan vanhemmuuteensa. Osa tutkijoista pelkää, että vauvan ja pienen lapsen vuorovaikutustaitojen ja kielen kehitys kärsii vanhempien juuttuessa ruutujen äärelle. Jos vauva nukkuu yönsä huonosti, vanhemmat voivat nukkua vuoroöinä ja aina vauvan nukkuessa päiväunia. Mitä seurakuntien varhaiskasvattajien olisi hyvä erityisesti ottaa huomioon näissä ryhmissä pienimpien lasten hyvinvoinnin kannalta. 27 Me tekijät Me tekijät 27 2 Millaista on kielellinen kehitys sikiöaikana. 7 Kokoontumistilan tulisi olla hyvin akustoitu eikä siellä saisi olla kaikua. Leikkilaulut vahvistavat oppimista. Kattoon ja seinien yläosaan akustiikkalevyt, paksuja mattoja lattialle ja sisustukseksi pehmeitä tyynyjä ja pehmoleluja – nämä auttavat jo pitkälle. 7 KYSYMYSTÄ Mitä tiedämme pienen vauvan oppimiseen liittyvistä asioista ja millä asioilla on merkitystä oppimiselle ja kasvulle. Vauva tunnistaa tuttujen ihmisten äänet. Tämä voi hidastaa kehitystä. Toisaalta taustalla pauhaava musiikki, johon kukaan ei oikeastaan kiinnitä huomiota, voi heikentää lapsen mahdollisuuksia saada selvää puheesta ja hidastaa kielenoppimista. Tutkimme vauvan ja jopa sikiön aivoja oppimisen näkökulmasta: mitä jo pieni vauva oppii kuulemastaan ja kuinka hänen aivoissaan on jo valmiina välineet vuorovaikutukseen. Käytämme tutkimuksissa erityisesti aivosähkökäyrää, sillä se on vauvan kannalta erityisen mukava tutkimus. Miten olet tehnyt varhaiseen aivojen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvää tutkimusta. Vauvan motoriikan kehitystä tukee, jos hän saa olla ryhmän ajan lattialla tai sylissä. Tähän riittää ihan tavallinen hoito. 4 Lapsen kanssa laulaminen on hyvää vuorovaikutusta ja esimerkiksi iltalaulu on kiva yhteinen tapa, joka samalla tukee lapsen kehitystä. 1 Kielen oppimiselle tärkeää on katsekontakti ja jutteleminen
Lähdetäänhän teidänkin seurakunnassanne mukaan Vauvan päivän viettoon – juhlimaan vauvoja, lahjoista suurimpia. Poikkeusolojen aika on tuonut työkalupakkiimme monia uusia digitaitoja, koteihin suuntautuvaa palvelua sekä uudenlaista verkostoitumista kuntien ja järjestöjen kanssa. Ensimmäistäkään käyntiä perhekerhoon tai vauvauintiin ei ole tullut. Millaisia ovat paikkakunnan kohtaamispaikat ja miten yhteistyö toimii järjestöjen ja kunnan kanssa. Tunteiden kirjo on ollut laaja varmasti myös työntekijöillä. Seurakunnille on tarjolla piispan tervehdysvideot suomeksi ja ruotsiksi. LAHJA: 0–2-vuotiaiden kohdalla teemana on lahja: lapsi on lahja, elämä on lahja. Tuo psalmi luetaan usein myös kastetilaisuudessa. Vauvabaanat eli vaunutreffit, jotka voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden paikkakunnan toimijoiden kanssa (lue lisää s. kaupunki, neuvolat, kirjastot, järjestöjä sekä paikallisia yrittäjiä. Tampereella viime vuonna mukana olivat mm. Hyvinä ideoina edellisiltä vuosilta ovat mm. Myös seurakunnan läsnäolo Perhekeskuksen toiminnassa, neuvolassa ja perhevalmennuksessa on erittäin merkittävää. Perheellä oli haaveita osallistumisesta seurakunnan perhetoimintaan, vauvamuskariin, ”toukokuisten” tapaamisiin, vanhempien ryhmiin ja tapahtumiin, perheleirille ja perhekirkkoon. 28 Me tekijät Me tekijät 28 Minä olen ihme ja lahja – vauvaperheet seurakunnassa KIRKON TALOLTA ”Vauva syntyi toukokuussa 2020. 22–23). Miten Polun lahjateemaa voidaan hyödyntää oman toiminnan lisäksi myös yhteistyössä ja tuoda näin kirkon viestiä elämän lahjasta yhteiseksi hyväksi. Psalmin 139 ajatus ”minä olen ihme” on tärkeä kirkon varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa. vanhempien parisuhteen, seurakunnan vauvaperhetoiminnan, isovanhemmuuden sekä musiikkitoiminnan verkkotapahtumiin sekä viestintään. Mitä tarjoamme vauvoille. Keskelle ensimmäistä koronakevättä monien rajoitusten keskelle. Ollaan yhteydessä liisa.valila@evl.fi / raija.ojell@evl.fi TEKSTI Liisa Välilä ja Raija Ojell Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Kirkkohallituksessa / Kasvatusja perheasiat.. Polku-mallissa tuo ajatus laajenee ja ihmettä tarkastellaan eri ikäkausina tietyistä näkökulmista. Vauvan päivää vietetään aina syyskuun viimeisenä perjantaina ja sen ohjelmaa koordinoi VauvaSuomi ry (www.vauvasuomi.fi) Tänä vuonna erityisenä teemana ovat monimuotoiset vauvaperheet ja päivän suojelijana toimii piispa Mari Leppänen. Vanhemmat palaavat töihin ja pieni päivähoitoon. Polku-ajattelu (evl.fi/plus/seurakuntaelama/polku-toimintamalli) luo erinomaisen rakenteen seurakunnan kasvatusja perhetoimintaan. Se kuvaa kauniisti jokaisen ihmisen arvoa ja merkitystä. Miten yhteys seurakuntaa rakentuisi nyt kiireisen perhearjen keskellä?” Poikkeusolojen keskellä on vaadittu joustavuutta kaikenikäisiltä. Kuinka tärkeä tämä viesti onkaan erityisesti tänä vuonna jokaiselle lapselle ja hänen läheiselleen. Nyt vauva on kasvanut käveleväksi taaperoksi. Miten se voisi konkreettisesti näkyä seurakunnan arjessa. Muuta ohjelmaa tarjotaan yhdessä Lasten ja nuorten keskuksen, Kirkkohallituksen ja Seurakuntaopiston kanssa. Monenlaiset tunteet ja kokemukset ovat värittäneet lapsiperheiden elämää vuoden aikana. Vauvan päivä 24.9.2021 on valtakunnallinen oma juhla vauvoille ja vauvaperheille. Tarjolla on valmista materiaalia mm. Vauvaperheiden elämään tuovat tärkeää vertaistukea ja turvaa seurakuntien perhekerhot, ensivauvaryhmät, toukkatuvat ja toukkapiirit
29 Me tekijät Me tekijät 29 Tervetuloa meille töihin, Marjukka! Marjukka Luoman työkentässä korostuu erityisesti seurakuntien varhaiskasvatus ja perheiden sekä vanhemmuuden tukeminen. Kuinka nopeasti seurakunnassa reagoidaan perheiden tarpeisiin. Marjukka sijaistaa Johanna Heikkistä hänen perhevapaansa ajan. Marjukka aloittaa työnsä 23.8.2021. “Olen hyvin innostunut tästä työtehtävästä", kertoo Marjukka. Pohditpa sitten kasvatuksen kokonaisuutta Polun näkökulmasta tai haluat syventyä ajankohtaiseen ammatilliseen teemaan, löydät koulutuksistamme aina kiinnostavia sisältöjä ja osallisuutta edistäviä työskentelytapoja. Tältä pohjalta haluan nyt päästä työhön erilaisten seurakuntien kanssa ja vastata eri puolilla maata toimivien työyhteisöjen kehittämistarpeisiin. uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa ja Kaste ja kummius -hankkeen toteutusta sekä Polku-mallin käyttöönottoa Tapiolassa. Hän siirtyy tehtävään Espoon Tapiolan seurakunnasta, jossa hän on toiminut perhetyössä ja varhaiskasvatuksen esihenkilönä. Työnsä ohella hän on hankkinut monipuolisen koulutuksen ja osallistunut eri rooleissa kehittämistehtäviin ja -hankkeisiin. Miten alueellista yhteistyötä voidaan vahvistaa. Miten kohtaamme perheitä kuormittavissa elämäntilanteissa. Odotan uteliaana, mitä kaikkia mahdollisuuksia työ tuo tullessaan." Marjukka Luoma on kouluttajana täällä! KUORMITTAVAT ELÄMÄNTILANTEET PERHEESSÄ 13.10.2021 15.10.2021, Seurakuntaopiston Jaakkiman kampus, Ruokolahti, Tule pohtimaan seurakunnan perhetoiminnan mahdollisuuksia kulkea perheen rinnalla. Ajankohtainen ammatillinen tieto, yhteinen prosessointi kollegojen kanssa ja vinkit työn arkeen sisältyvät kaikkiin koulutuksiimme. "Tehtävissäni Espoon Tapiolan seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja Järjestömme varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajan sijaiseksi on toimintakaudeksi 2021–22 valittu TM Marjukka Luoma. Ilmoittautumiset 13.9.2021 mennessä www.seurakuntaopisto.fi/koulutustarjonta/tilauskoulutus/seurakunnat Tartu liitteeseen ja muotoile omaa koulutuspolkuasi tarjolla olevista koulutuksista. Verkossa: koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Tämän lehden mukana sait Koulutukset 2022 -liitteen Koul u tukse t 2022 “Olemme iloisia, että saamme toivottaa Marjukan tervetulleeksi tiimiimme”, sanoo järjestön koulutuspalveluista vastaava Timo Tulisalo. perhetyössä olen kokenut seurakuntien varhaiskasvatukseen kohdistuvat muutospaineet ja ollut osaltani edistämässä seurakuntayhtymässämme mm. ”Marjukan monipuolinen kokemus varhaiskasvatuksesta ja perheiden kanssa toimimisesta, kentän tuntemus ja arjen työhön yhdistyvä strateginen näkemys kehittämissuunnista luovat erinomaisen lähtökohdat.” S-posti: marjukka.luoma@lastenjanuortenkeskus.fi
17.00 Päivällinen 19.30 Iltaohjelma, Tunturimessu, Rovaniemen kirkko Tunturimessun musiikki on Lasse Heikkilän säveltämää ja pääosin myös sanoittamaa. MuM Ruusu Tervaskanto, musiikkipedagogi Sanna Koivuranta-Virtanen ja kouluttaja Riikka Jäntti. Majoituskiintiö voimassa 15.6.2021 asti. TOTEUTTAJA Lasten ja nuorten keskus ry. kierros 14.15–15.15 Työssäjaksaminen ja hyvinvointi – iltapäiväshow, Hannu Friman, näyttelijä 15.15 Päivien päätös – tapaamisiin ensi vuonna Lahdessa! 15.30 Tilaisuus päättyy. Godly Play on parhaimmillaan kaikenikäisten tapa tutkia kristinuskoa ja syventää hengellisyyttä. kierroksella kanava on läsnäolijoille ja 2. Mukana kanavassa kouluttaja Anita Ahtiainen, Lasten ja nuorten keskus ry. Kanavassa tutustutaan Polku-toimintamalliin erityisesti 0–1-vuotiaiden ja heidän perheidensä näkökulmasta. 97,00 € / yhden hengen huone / vrk (standard tai superior huone). Läsnäolotaitoja ja kertomuksia keholle. Kanavassa mukana varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell, Kirkkohallitus/KKP HUOM! 1. GP sopii mainiosti osaksi Polku-toimintamallia. Osallistujat voivat varata huoneita koodilla “varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät” joko sähköpostilla osoitteeseen rovaniemi@santashotels.fi tai soittamalla numeroon 0400 102 200. kierroksella kanava on etäosallistujille ja 2. Tule harjoittelemaan läsnäolotaitoja ja tutustumaan tapaan kertoa raamatunkertomuksia, rukouksia ja lapsen oman elämän kertomuksia keholle piirtäen. Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 23.–24.9.2021 Kanavat, joista valitaan kaksi H= hybridi L=vain läsnäolijoille E=etäosallistujille Konkretiaa katsomuskasvatuskasvatukseen, please! Asiantuntija Ilkka Tahvanainen Kirkkohallitus/KKP, projektipäällikkö Annastiina Papinaho Turun pyhiinvaelluskeskus sekä Rovaniemen kaupunki PRITNEY – tunnetaidot varhaiskasvatuksessa monitaiteisin keinoin. 30 Me tekijät Me tekijät 30 Santa's Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi Toteutamme tapahtuman sekä läsnäolijoille että etäyhteyden kautta. kierros 11.15 Lounas 12.30–14 Kanavat, 2. 8.00 Vapaaehtoinen aamuvirkkujen kävelylenkki 8.00 Kirkon Lastenohjaajat ry:n vuosikokous 9.00 Hyvinvointiapteekki Vireen liikuntatuokio – yhteinen aamunavaus kevyesti liikkuen 9.30–11 Kanavat, 1. Perjantai 24.9. Tervetuloa Rovaniemelle tai webinaariin, miten sinulle parhaiten sopii! KOHDERYHMÄT Seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijät, muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät. SAILA on kittiläläinen laulaja, jonka äänestä ja persoonasta huokuu Lappi sellaisena kuin monet sen tuntevat. HUOM! 1. Työskentelyn lisäksi kuullaan GP:n käytöstä. 12.00 Piispa Jukka Keskitalon tervehdys 12.30 Lounas 13.30 Aistien kokeminen ja tunteiden säätely Marika Kulppi-Nurminen, toimintaterapeutti, kuntoutuksen asiantuntija, Kolpenen tukija osaamiskeskus 15.00 Kahvi 15.30–17.00 Kuinka tukea lapsen hyvinvointia ja oppimista – vuorovaikutus ja läsnäolo oppimisen tukena, Samuli Ranta, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa ja aamukahvit (tarjolla 10.30 asti) 9.30 Päivien avaus, tervetuloa paikallisin maustein 10.20 Makupaloja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n uutuuskirjoista , välähdyksiä Lasten kirkko -median annista lapsille, perheille ja kasvattajille. 1 H 2 E 3 H 4 H 5 L 6 L 7 L 8 L Muutokset ohjelmatietoihin ovat mahdollisia. Kanavaa ohjaamassa kouluttajat Satu Reinikainen ja Kaisa Aitlahti, Seurakuntaopisto. Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse. Majoitus ei kuulu hintaan. Musiikin riemua soittaen! Opetellaan 3 ukulelen sointuotetta kirkkomuskarilauluja soittaen ja laulaen. Yliopistonlehtori ja kirjailija Pirjo Suvilehto HUOM! Läsnäolevat voivat osallistua kanavaan omilta laitteiltaan. TIEDUSTELUT koulutus@lastenjanuortenkeskus.fi OSALLISTUMISMAKSU LÄSNÄOLIJOILLE 280 €, sisältää kaikki ohjelmassa mainitut ateriat (myös iltaohjelman). Yhteistyökumppanit: Agricola-opintokeskus/ Seurakuntaopisto, Kirkon Lastenohjaajat ry, Kirkkohallitus/Kasvatus ja perheasiat sekä Rovaniemen seurakunnat ja Oulun hiippakunta. Kustannuspäällikkö Eeva Johansson ja päätoimittaja Anita Ahtiainen 10.40 Lapsija perhetoiminnan moniosaajat: lastenohjaajan työn kehittyminen Lastenohjaajan identiteetti ja työn muutokset -paneelikeskustelu, jota vetää hankekoordinaattori Hanna Rajalin Lasten ja nuorten keskuksesta. 109,00 € / kahden hengen huone / vrk (standard tai superior huone) Hintoihin sisältyy aamiainen, iltasauna ja langaton nettiyhteys. Polku. Vierailu PILKEtiedekeskukseen! HUOM! Kanava kestää kummankin kanavan ajan. Kirkkomuskaria ukulelella. lastenjanuortenkeskus.fi/neukkarit_21 26.8.2021 asti. Vauvasta aikuiseksi -toimintamalli kutsuu lapset ja perheet mukaan rakentamaan seurakuntaa yhdessä. OSALLISTUMISMAKSU ETÄOSALLISTUJILLE 190 € ILMOITTAUTUMINEN https://ilmoittaudu. MAJOITTUMINEN Santa’s Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29. Tule hakemaan työkaluja aistien ja tunteiden säätelyyn sekä käyttäytymisen hallintaan toimintaterapeutti Marika Kulppi-Nurminen, Kolpene Torstai 23.9. Kanava pohjautuu kirjoihin: Uusia polkuja rauhoittumiseen, Piirrän sinuun tarinan ja Polkuja rauhoittumiseen. kierroksella etäosallistujille. kierroksella läsnäolijoille. Godly Play innostaa ja ihmetyttää
Kirkkovuoden juhla-ajat lasten ja perheiden kanssa 3.–5.11.2021 Järvenpään kampus Adventti, joulu, laskiainen, pääsiäinen, Mikkelin päivä... Kirkkovuoden juhlat toistuvat joka vuosi. Mistä löytää uusia ideoita niiden viettämiseen kodeissa, seurakunnan toiminnassa ja verkossa. Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin: www.seurakuntaopisto.fi/seurakunnat Kysy lisää koulutuksistamme: kaisa.aitlahti@seurakuntaopisto.fi paivi.aumala@seurakuntaopisto.fi satu.reinikainen@seurakuntaopisto.fi Osallistu ja innostu! Koulutamme Seurakuntaopistolla Iloa ja musiikin varhaiskasvatuksen ajankohtaista osaamista Aurelian tiloissa, Turun tuomiokirkossa ja Turun konservatoriolla! Syksyinen Turku jokirantoineen kutsuu kirkkomuskaripäiville. ILMOITTAUTUMINEN 20.8.2021 mennessä: koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi/koulutukset/ kirkkomuskarin-ajankohtaispaivat KUSTANNUKSET osallistumismaksu 190 e. ILMOITTAUTUMISET 22.9.2021 mennessä: ilmoittaudu.lastenjanuortenkeskus.fi/piki2_250921 KUSTANNUKSET 45 € TIEDUSTELUT kouluttaja Tiina Haapsalo, tiina.haapsalo@lastenjanuortenkeskus.fi, 040 508 4554 Kirkkomuskarin ajankohtaispäivät 7.– 8.10.2021, Turku Zoom-alustalla 25.9.2021 PIKI-KOULUTUSTA. Opit hyödyntämään PIKI-materiaalin harjoituksia ohjatessasi lapsia. Miten tunnistamme näitä tilanteita. Myönteinen, lasta kuuleva vuorovaikutus tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia. Koulutus perehdyttää ohjaamaan varhaiskasvatusryhmää sensitiivisiä tapoja käyttäen siten, että kiusaamiseen puututaan ja sitä ennaltaehkäistään. Asiantuntijakouluttajina ovat mm. Koulutuksessa tarkastellaan lapsen tuen tarvetta haastavissa kasvatustilanteissa sekä ohjaajan toiminnan merkitystä lapsiryhmän kanssa toimittaessa. Käytämme kirkkomuskarin ajankohtaista materiaalia, jota sovellamme seurakunnan jumalanpalvelusja ryhmätoimintaan. Koulutuksessa tarkastellaan kirkkovuoden suuria juhlia lapsen näkökulmasta, tutkitaan juhlaaikojen teologisia merkityksiä ja tietenkin myös juhlitaan itse. TIEDUSTELUT Riikka Jäntti, riikka.jantti@lastenjanuortenkeskus.fi, 044 513 3232. ATERIAPAKETTI 90 e, sisältää myös illanvieton ruokailun. draamaohjaaja ja muusikko Rosa Nyman ja musiikkipedagogi Terhi Lehtovaara. Osallistuja vastaa mahdollisesti tarvitsemansa majoituksen varaamisesta ja kustannuksista itse. Miten ennakoimme ja osaamme toimia lapsen ja perheen parhaaksi. YHTEISTYÖKUMPPANI: Turun ja Kaarinan seurakunnat ja Agricola-opintokeskus. 31 Me tekijät Me tekijät 31 KOULUTTAUDU, OSALLISTU www.seurakuntaopisto.fi Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää #bertanpolulla #bertanpolulla Haastavat kasvatustilanteet lapsiryhmässä 8.–10.9.2021 Järvenpään kampus Lasten kanssa toimiessa syntyy haastavia tilanteita, joihin toivoisi olevansa paremmin valmistautunut. Koulutuksessa kokeillaan impron ja draaman keinoja muskarikäytössä, tutustutaan aivan uusiin lauluihin ja kuljetaan muskarin tieltä kohti kuoropolkua
Halusin oppia ja kokea ihan itse. Alun haasteiden jälkeen olemme päässeet yhteisymmärrykseen ja odotamme innolla nimen paljastamista ristiäisissä. Pientä, isoa vauva-asiaa timme kuitenkin pyytää vihkipappiamme kastamaan. On myös ihanaa päästä juhlistamaan pientä ihmettämme läheistemme kanssa. Jaamme kastepapin kanssa vastuita ja tuntuu tärkeältä, että juuri minä teen ristinmerkin lapsemme otsaan ja rintaan. Tähän kaikkeen ei ole voinut mitenkään valmistautua, vaikka kuinka on yrittänyt. Turhautumista, väsymystä, hämmennystä ja ihmettelyä on mahtunut näihin ensi viikkoihin. Vaikka ristiäiset eivät ensisijassa olekaan nimenantojuhla, tuntuu juhlalliselta odottaa sinne asti. Samalla on sellainen tunne, että mitä on tullutkaan tehtyä. Uskon, että tulevaisuudessa kuitenkin oma kokemus myös toisten perheiden kohtaamisesta ja kasteista on muuttunut aiempaan verrattuna. Vauvan syntymän jälkeen olemme ymmärtäneet, että jostakin, josta olemme äärimmäisen onnellisia, voimme kokea myös kaikenlaisia muita tunteita. Pitkin raskautta hankimme kaikenlaista tavaraa: syöttötuolia, sitteriä, sänkyä ja vauvan vaatteita. Olemme saaneet jotakin, josta olemme yhdessä haaveilleet. Ensimmäinen hankinta vauvaa varten tehtiin ultraäänitutkimuksen jälkeen. Tällä hetkellä järjestelemme ristiäisiä. Samalla pohdimme, pääseekö isä mukaan synnytykseen ja antaako pandemian tilanne myötä sille, että edes isovanhemmat voisivat vierailla pientä vauvaa katsomaan. PääPAPIN PÄIVÄKIRJASTA Pitkin raskautta hankimme kaikenlaista tavaraa: syöttötuolia, sitteriä, sänkyä ja vauvan vaatteita. Olemme yhdessä ihmetelleet kaikkea raskausoireista vauvan nimeen asti. Perheemme erityinen piirre onkin se, että minä ymmärrän ja tiedän näistä kastehommista paljon, kun taas puolisoni edustaa ehkä sellaista perinteisempää suomalaista luterilaista, jolle traditio on tärkeä, mutta edellisestä kasteesta on kulunut vuosia. Pohdin pitkin raskautta, kastaisinko lapseni itse. Pohdimme, millaista elämä vauvan kanssa on ja kukahan sieltä mahtaa tulla. Nyt vauva on oppinut hymyilemään ja ääntelemään, mikä sulattaa meidän vanhempien sydämet ja tuo meille iloa. Kaiken intoilun ohessa yritän huomioida häntä. Pohdimme, millaista elämä vauvan kanssa on ja kukahan sieltä mahtaa tulla. Lapsen odotus ja syntymä ovat muuttaneet kaiken toivotulla tavalla. Hän jäi keväällä perhevapaalle. Hintalappuun on piirretty tuo reilu kuuden sentin mittainen pätkä muistutamaan, ettemme tienneet tulokkaastamme juuri mitään. Ristiäiset ovat meille tärkeä etappi pienen elämän ensimetreillä. Laitan paperin kuitenkin syrjään odottamaan. Vauva-asioiden paras vertaistuki onkin löytynyt onneksi lähipiiristä, jossa moni ystävä on odottanut vauvaa yhtä aikaa. Ja sitten toisaalta, kaikkien tavallisten kasteperheiden tavoin myös minä jännitän sitä, miten lapsi jaksaa tilaisuuden. Kuitenkaan en malta olla juhlassa vain paikallaan. Toisaalta oman kokemuksen puute ei ole estänyt työntekoa ja hyvää työjälkeä. Ei auta kuin toivoa ja rukoilla, että osaamme järjestää pienen perustarpeet kohdilleen. Näimme ruudulta nopeasti liikkuvan pikkuolennon, joka hienosti esitteli myös selkärankansa helminauhaa. 32 Me tekijät Me tekijät 32 TEKSTI Rosa Kostamo KUVITUS Pekka Rahkonen Kirjoittaja on Malmin seurakunnan pastori. Huomaankin olevani vähän arka jakamaan joitakin vauvaan liittyviä asioita muiden kanssa, koska neuvojen sijaan kaipaisin vain vertaistukea ja kuuntelijaa – ja vasta niiden jälkeen omasta aloitteesta ratkaisuja. Minä ärsyynnyin kaikista saamistani “neuvoista” niin, että kielsin kaikkia niitä antamasta. Tämä kevät ja kesä ovat olleet elämäni ihmeellisintä aikaa. Siitä aion ainakin pitää huolen, että erilaisten oletusten sijaan kysyn ja kuuntelen niin, että voimme ihmetellä yhdessä.. Samalla koitamme keksiä, millaisin keinoin saisimme pienen nukahtamaan paremmin… Selvää on myös se, että niitä pyytämättömiä neuvoja satelee yhä edelleen. Olenkin pohtinut sitä, kuinka vähän lopulta olen aiemmin ymmärtänyt kasteperheiden elämäntilanteista, vaikka olen yrittänyt kuunnella heitä tarkasti. On outoa päättää ihmiselle nimi, jota hän kantaa koko elämänsä ajan. Kotimatkalla kävimme ostamassa kuuden senttimetrin mittaiselle kevätvauvalle keltaiset pöksyt, joiden arvelimme sopivan sekä tytölle että pojalle. Kädet syyhyäisivät täyttää kastepaperit kokonaan – kastepaikka: “koti, Vantaa”, mieleni hokee paperia silmäillessä. Jännitimme, etenisikö kaikki hyvin loppuun saakka
33 Ideasta käytännöksi KUVA Nokian seurakunta / Auvinen ja Lod IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 41 Jumalan huolenpitoa muskarimessussa s. s. 38).. 46 Laula – leiki – liiku: Tassut tahtia rummuttaa! Kanttorilan piha houkuttelee juoksemaan, samoin jättisaippuakuplat, joita tuuli puhaltaa ja kuljettaa pienten käsien ulottumattomiin (s. 34 Luovat lapset: Luonto on pop! s
Luonnossa olo lisää tutkitusti hyvinvointia, vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä, kehittää kehon koordinaatiota sekä havaintoja päättelykykyä. Missä voi tonkia, ryömiä, kiipeillä, tasapainotella tai heittää käpyjä. Pienten vinkkien avulla lapset innostuvat ja aika kuluu kuin siivillä vaihtelevassa maastossa leikkien. Lapset löytävät luontaiset tavat liikkua monipuolisesti luonnossa, ja siellä heidän motoriset perustaitonsa kehittyvät ihan huomaamattaan. suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa yhdessä aikuisen kanssa. Aikuisen tehtävä on – oman esimerkin kautta – opastaa, auttaa sekä rohkaista lapsia löytämään tekemistä omasta lähimetsästä. Metsään lähdettäessä on hyvä tehdä lasten kanssa selkeät luontoleikkisopimukset, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Jokaisen luontoleikkikerran alussa on hyvä. Pienten lasten kohdalla luonnossa leikkiminen on hyvin konkreettista ja sitä voidaankin toteuttaa päivittäin iloitsemalla arjen pienistä askareista. Aktiivisen ympäristösuhteen rakentamista auttaa, jos lapsilla on vapauksia tutkia ja leikkiä ympäristössä, jolloin he löytävät sieltä paljon kiinnostavia tekemisen mahdollisuuksia. Pilli on myös aikuiselle hyvä apuväline. Myös positiiviset tunteet toisia kohtaan ja yhteisöllinen osaaminen lisääntyvät. Lasten osallisuutta luontoleikeissä huomioidaan mm. Yksi perussäännöistä luontoleikkisopimuksissa on, että lasten on oltava aikuisen näköpiirissä koko ajan, jolloin rajataan yhdessä tarkasti leikkialue. Metsä tarjoaa mahdollisimman aidon luonnon kohtaamiseen ja luontosuhteen muodostumiseen. Luonnossa liikkuminen ja leikkiminen ovat nostaneet suosiota varsinkin näin korona-aikana, kun monet muut lasten ja perheiden liikkumismahdollisuudet ovat olleet rajoitusten vuoksi suljettuina. Parhaat asiat löytyvät usein yllättävän läheltä ja ne muistetaan pitkään myöhemmissä elämänvaiheissa. Harvennettu puistometsä tai rakennettu puisto eivät korvaa aitoa metsää. Luonto mahdollistaa enemmän vaihtuvia toimintamahdollisuuksia verrattuna ihmisen muokkaamaan ympäristöön. Luontoleikeissä toiminta kytkeytyy lasten lähiympäristöön, kestäviin elämäntapoihin ja itse tekemiseen. Luonto on ollut avoinna, onneksi! Elinikäinen luontosuhde muodostuu jo varhaislapsuudessa, joka antaa eväitä hyvinvointiin ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Tuttujen leikkien ja pelien vieminen maastoon antaa niille aivan uuden ilmeen – leikkien soveltaminen luontoon onkin rajatonta. 34 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET TEKSTI & KUVAT Satu-Maria Ruotsalainen (SatuLiike, SMR Photography) LUONTO ON POP! Lapset ovat kautta aikojen rakastaneet leikkiä, liikkua ja seikkailla luonnossa. Lapset puolestaan voivat näyttää aikuiselle sellaisia ympäristön puolia, joita hän ei edes havaitse kiireen keskellä. Luontoleikit voivat avata lasten ja aikuisten silmiä oman lähiympäristön mahdollisuuksille
• Kehittää luontoja ympäristökasvatusta. • Ilmainen ja helppo leikkien toteuttamispaikka. • Monipuolistaa perusliikuntataitoja vaihtelevassa maastossa. Perheiden, päiväkotien ja koulujen lähimetsiin on helppo lähteä leikkimään ja retkeilemään, sillä alueen käyttöön jokamiehenoikeuksissa ei vaikuta se, kuka alueen omistaa. Jokamiehenoikeudet on hyvä kerrata luonnossa väittämien avulla. Väittämiä voivat olla: LUONNOSSA SAAMME… • heittää roskia (kielletty) • kulkea kävellen (sallittu) • kaataa puita (kielletty) • poimia marjoa (sallittu) • katkoa oksia puista (kielletty) • onkia lammella (sallittu) • repiä sammalta (kielletty) • hiihtää talvella (sallittu) • rikkoa linnunpesiä (kielletty) • poimia sieniä (sallittu) • ulkoiluttaa koiraa ilman talutushihnaa (kielletty) • yöpyä teltassa (sallittu lyhytaikaisesti pihapiirien ulkopuolella) Luonto mahdollistaa leikkien kautta niin liikkumista, tutkimista kuin taiteilemista. Miksi luonnossa kannattaa leikkiä. Tärkeinä on muistaa liikkua roskattomasti ja luontoa kunnioitettavasti sekä maanomistajaa häiritsemättä. • Edistää ulkona ja luonnossa liikkumista. Aikuinen lukee väittämiä jokamiehenoikeuksista yksi kerrallaan ja lapset saavat vastata väittämään toiminnolla. • Luonto sopii meille kaikille!. Lapsi pääse toteuttamaan omaa kuvituksellisuuttaan ja luovuuttaan luonnossa leikkiessään, jolloin hän tuottaa omia taideteoksia luonnonantimista. • Tutustuttaa lähiympäristöön ja luontoon. 35 Ideasta käytännöksi Metsään lähdettäessä on hyvä tehdä lasten kanssa selkeät luontoleikkisopimukset. • Innostava, kiehtova, elämyksellinen ja mahdollistava leikkipaikka. Muodostetaan ryhmän kanssa iso piiri. muistuttaa ja kerrata vielä luontoleikkisopimukset lapsien kanssa. Jos väittämä on kiellettyä, joka ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, laskeutuvat lapset kyykkyyn ja heiluttavat päätään. Aikuinen kirjaa väittämät jokamiehenoikeuksista paperille tai ottaa metsään mukaan Luontoleikkikirjan (Lasten Keskus 2021), josta väittämät löytyvät. Meillä Suomessa on aina ollut helppoa ja yksinkertaista mennä luontoon jokamiehenoikeuksien nojalla. Jos taas väittämä on sallittua, joka kuuluu jokamiehenoikeuksiin, hyppäävät lapset ylös ja nyökyttävät päätään. Silloin ei tarvitse arvailla, mitä saa ja mitä ei saa tehdä
Mihin he kiinnittävät huomionsa. Jokainen leikkijä kerää maasta erilaisia luonnonmateriaaleja, joista muodostaa niistä oman mandalan. Mikäli metsäkäyntejä olisi neljä, niin jaetaan paperi neljään osaan ja piirretään jokaiseen osioon pieni asia kasvin muutoksesta edelliseen retkikertaan nähden. Värit, tuoksut, äänet, maut vai erilaiset pinnat. Liikutaan maaston esteradalla villihevosten tavoin, kuten kävellen eli käynnillä, juosten eli ravilla ja laukalla. Aistien havainnointi auttaa rauhoittumaan ja olemaan paremmin läsnä. Mitä leikkijät näkevät. Onko jollekin polulle vaikkapa kaatunut puu – millaisen esteradan metsä mahdollistaa. Viherpolku Etsitään lähimetsästä kiehtova viherpolku tutkimista varten. Tutkimisen kesto voi olla esimerkiksi 15 minuuttia. Tuuma on peukalon sormenpäänikaman pituus. Kyynärällä tarkoitetaan mittaa kyynärpäästä keskisormen kärkeen. Erottuvatko erilaiset tuoksut nenässä, kuten kostea maa, havut, sienet ja kukkaset. Jos leikkiaikaa on jäljellä, voidaan käydä katsomassa jokaisen tutkimiskohde. Käpykäärme Kerätään paljon käpyjä ja muodostetaan niistä spiraalin muoto, kuin käärmeen kerä. Kolme viimeistä luontoleikkivinkkiä on koottu Luontoleikkikirjasta (Ruotsalainen Satu-Maria, Lasten Keskus 2021). Etsitään myös kyynärän mittainen puunoksa, jalan korkuinen mustikantai puolukanvarpu, vaaksan korkuinen kanto ja tuuman kokoinen kivi. Luontoleikkikirjan luontoleikit sopivat lapsiperheille, kerhonohjaajille, kasvatuksen ammattilaisille sekä kaikille, jotka rakastavat luonnossa leikkimistä. Tunnustellaan ja silitellään erilaisia pintoja, kuten pisteleviä havunneulasia, kosteaa sammalmätästä, kuivaa kaarnaa, heiluvaa heinikkoa ja solisevaa puroa. Kuunnellaan puiden huminaa, lintujen laulua, mehiläisen pörinää, liplattavia laineita tai vaikkapa sateen ropinaa. Syli mitataan sormenpäistä toisen käden sormenpäihin. Dokumentointia kasvin kasvusta voi toteuttaa jokaisen metsäkäynnin jälkeen vaikkapa piirtämällä. Viherpolku kuhisee elämää niin maassa, vedessä kuin ilmassa. Vaaksalla tarkoitetaan peukalon ja etusormen väliin jäävää mittaa, kun ne levitetään ääriasentoon. Metsämandala Mandala tarkoittaa sanskritin kielellä ympyränmuotoista kuviota, keskustaa tai yhteyttä. Otetaan ”metsäprofessorilasit” silmille ja lähdetään tutkimaan mahdollisimman monta erilaista eläintä viherpolun varrelta. Lasten Keskuksen verkkokaupasta. Näin saadaan kasvin kasvukaari kuvitettua. Kirja on saatavilla kirjastoista sekä mm. Vaihtoehtoisesti tehdään koko ryhmän kanssa yksi valtavan suuri mandala. Keksitään käpykäärmeelle erilaisia tapoja liikkua maastossa. Kokeillaan myös muita vanhoja mittoja ryhmän kanssa, kuten kyynärää, jalkaa, vaaksaa ja tuumaa. 36 Ideasta käytännöksi Puusyli Avataan kädet vaakatasoon niin leveälle kuin mahdollista, jolloin saadaan mitta nimeltä syli. Seuraa kasvua Jokainen leikkijä voi valita oman kasvin, jonka kasvua hän aloittaa seuraamaan keväällä. Miten ne ylittävät esteitä. Vain tämä pieni kirja taskuun ja ympäristö avautuu uudella tavalla kaikenikäisille luontoliikkujille, -taiteilijoille ja -tutkijoille. Metsämandalan voi rakentaa kalliolle, nurmikolle, kannon tai kiven päälle. Matkitaan vuorotellen sitä leikkijää, joka haluaa näyttää käpykäärmeen liikkumisja elehtimistavan. Etsitään sylin ympärysmittainen puu. Annetaan luovuuden kukoistaa ja käytetään monipuolisesti luonnon värimaailmaa. Lapsen on helppo havainnoida kirjan leikkivinkkejä selkeiden kuvien avulla, joita lyhyet ohjeistukset täydentävät. Jalka mitataan kantapäästä isovarpaan kärkeen. Siinä voi hyödyntää esimerkiksi käpyjä, kiviä, oksia, kaarnaa, heinää ja varsinkin syksyllä värikkäitä pudonneita lehtiä. Käydään lähimetsässä säännöllisin väliajoin ja havainnoidaan kasvin kasvua. KIRJA Luontoleikit LUOVAT LAPSET Maaston esterata Poluista rakentuu metsän tieverkosto. Pienessä kirjasessa on 80 leikkivinkkiä ja kaikki, mitä tarvitaan luontoleikkeihin, löytyy luonnosta!. Käpykäärmeitä voi rakentaa useita, jolloin ne voivat olla eri kokoisia ja -muotoisia. Lisätään poluille esteitä, kuten oksia, risuja, keppejä, ja kiviä. Aistit avoinna Viedään leikkijöiden huomio yhteen aistiin kerrallaan. Lopuksi leikkijät saavat kertoa, mitä tutkivat ja miksi. Mitä muita eläimiä nähdään esteradalla. Pienemmät leikkijät liikkuvat samaan suuntaan törmäilyjen välttämiseksi, mutta alakoululaiset voivat liikkua sikin sokin väistellen muita esteradalla liikkujia. Ohjaaja voi ottaa siitä muistoksi kuvan leikkijöille
Miten lapsi voi kehittyä teologisena toimijana ja pohtijana. Berrymanin mukaan lapsi luontaisesti aistii Jumalan läsnäolon, rakentaa aktiivisesti merkityksiä ja on kiinnostunut Jumalan todellisuudesta ja hänen vaikutuksestaan ihmisten elämässä ja maailmassa. Niinpä tärkeimpiä asioita ovat ihmettely ja leikki, jotka auttavat lasta tutkimaan uskoaan kertomusten avulla, omaksumaan uskonnollista kieltä ja syventämään kristillistä identiteettiään. Berryman on rakentanut kertomusten välille teologiaa ja symboliikkaa, joka tukee lapsen ajattelua ja auttaa hahmottamaan yhteyksiä ja jatkumoita kertomusten välillä. Godly Play kutsuu kuuntelemaan, miten Jumala ihmeellisellä tavalla puhuu meissä ja maailmassa, ja vastaamaan Jumalan puheeseen luovasti ja persoonallisesti, juuri omana itsenään. Entä miten me aikuiset voimme tulla tietoisiksi siitä, mitä annettavaa lapsilla on seurakuntien kehittämisessä, uskon oivaltamisessa ja elämisessä todeksi tai luovassa, vapaassa ilmaisussaan. Raamattuhuoneella on myös tilaa Godly Playn neljännelle kielelle, hiljaisuudelle. 37 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Syvemmälle, leikillisemmin, rohkeammin – ASTU SISÄÄN RAAMATTUUN! TEKSTI Kaisa Aitlahti Kenties yhdysvaltalainen Jerome Berryman (s. suhteita, avoimuutta, löytämisen iloa ja yhteisöä. HALUATKO OPPIA OHJAAMAAN GODLY PLAY -TYÖSKENTELYITÄ. Godly Play on saanut vahvoja vaikutteita montessoripedagogiikasta. Yhteistä kerrontaa ja ihmettelyä seuraavan itse valitun työskentelyn aikana lapsi on vapaa esimerkiksi leikkimään tai tekemään taidetta oman kehitystasonsa ja kiinnostuksensa kohteiden äärellä. 1937) pohti tämänkaltaisia kysymyksiä kehittäessään hengellisen ohjauksen menetelmää Godly Play. Godly Play kutsuu lasta tutkimaan Raamatun ja kirkon kertomuksia ja etenemään niiden maailmassa syvemmälle kertomus kerrallaan. Seuraavilla sivuilla pääsemme kurkistamaan, miten raamatunkertomukset elävät Nokialla lapsiryhmässä, joka toimii säännöllisesti Godly Play -tilassa, raamattuhuoneella. Siinä arvostetaan mahdollisuutta prosesseihin, Millainen yhdessäolo, toimintaympäristö ja tekemisen tapa antaisivat tilaa lapsen kehitykselle katsomuksellisena ajattelijana ja elämän suurten kysymysten tutkijana. Sen lähtökohtana on luottamus siihen, että lapsella on paljon annettavaa seurakunnalle yhteisönä, kun vain annamme hänelle mahdollisuuden tutkia uskoaan ja toteuttaa itseään. Godly Play -ohjaajakoulutus I jakso 5.–7.10.2021 (Seurakuntaopiston Lapuan kampus), II jakso 1.12.2021 (verkossa) Godly Play – Suuri leikki, Ohjaajan opas: Jeesus ja kirkko (2013) Suuri leikki – ohjaajan oppaat: • Uuden testamentin kertomuksia ja vertauksia adventista alkaen (2004) • Uuden testamentin kertomuksia pääsiäisestä alkaen (2005) • Vanhan testamentin kertomuksia (2005) Suuri leikki – käsikirja Godly Play -menetelmään (2004) JULKAISIJA Lasten Keskus KIRJA. Kaikella saa leikkiä, tila on lapsia varten. Yhtä lailla raamattuhuoneen periaatteisiin kuuluu tilasta huolehtiminen yhdessä: huolenpito siitä, että esineet säilyvät kunnossa ja päätyvät takaisin omille paikoilleen, josta ne on helppo löytää seuraavalla kerralla, seuraavaa leikkiä varten. Toisaalta samoihin kertomuksiin voi aina palata uudelleen. Osin merkitykset voivat avautua uusien kertomusten kautta rippikoulussa tai aikuisena – tutkittavaa riittää kaikkiin elämänvaiheisiin. Siellä Raamattu seikkailuineen ja henkilöineen herää eloon ja ympäröi lapset – Raamattuun astutaan oikeastaan sisään. Tilan seinustoilla on saatavilla pyhät kertomukset, liturgiset kertomukset ja vertaukset
Ilahduttavaa sekä kerholaisille, vanhemmille että ohjaajille. Vanha tunnelmallinen talo avaa ovensa 3–6-vuotiaille kerholaisille maanantaisin ja torstaisin. Ilahduttavaa on, että korona-ajasta huolimatta ovet ovat pysyneet auki pienille kerholaisille. Vielä ei kuitenkaan mennä minnekään, vaan eletään hetkessä seuraavat kolme tuntia.. ”Mä meen päiväkotiin!” todetaan toisesta. ”Sitten mä en enää tuukkaan tänne, kun meen eskariin”, todetaan yhdestä suusta. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Kylväjästä rosvoleikkiin ja kannettavaan kukkamaahan TEKSTI Jenni Auvinen KUVAT Jenni Auvinen ja Pirjo Lod Godly Play -kerho kokoontuu Nokian Kanttorilassa aamupäivisin kaksi kertaa viikossa. ”Kerhoon on kiva tulla, juoksin äkkiä kun oli kiire!” Toukokuun loppupuolella kerhokausi lähenee loppuaan, ja kesäloma häämöttää jo horisontissa. Kerhopäivä on monelle viikon tärkein päivä
"Mää tykkään eniten tästä Nooan kertomuksesta! Nää kaikki eläimet on täällä laivassa nyt!" "Nää kertomukset on tärkeitä, nää on kaikki raamatusta.". ”Se on multaa”, miettii joku. Vertauslaatikot ovat kerholaisille loppukaudesta jo tuttuja, mutta aina on yhtä jännittävää nähdä, mitä laatikosta tällä kertaa paljastuu. Olikohan Ville-kylväjä onnellinen kun linnut söivät siemenet. Koska kerhossa kivointa on leikkiä! Kertomushetken jälkeen vertaukset elävät leikeissä. ”Oli tosi onnellinen!” arvelee eräs. ”Taivasten valtakunta on kuin kylväjä, joka lähtee kylvämään siemeniä.” Miten osa kylväjän siemenistä putoaa polun varteen, josta taivaan linnut syövät ne. Miten osa siemenistä putosi ohdakkeiden Kylväjästä rosvoleikkiin ja kannettavaan kukkamaahan Jenni kertoo kerholaisille vertausta kylväjästä. Oli kiva tulla kerhoon. Tänään lapsia pompituttaa, joten tehdään hyppykierros ennen kertomuksen äärelle siirtymistä. Kertomuksen äärelle Kevät on lasten edessä tutkittavana kaikilla aisteilla. Oletko valmis kuulemaan kertomuksen?” Näiden sanojen myötä astutaan sisälle raamattuhuoneeseen. Tuoksuu, näyttää ja tuntuu keväältä. Oletko valmis kuulemaan kertomuksen. Kertomuksen jälkeen ihmetellään, olikohan kylväjällä nimeä. Vai onko se valkoinen. ”Ole sitten varovainen!” kuuluu tärkeä muistutus lähes joka kerta. Miten osa siemenistä putosi hyvään maahan, kasvoivat kasvamistaan ja tuottivat satoa, joka kerättiin talteen. Silloin hän kertoi tämän vertauksen. Tänään on maanantai. Silloin huomataan, että ohdakepelto näyttää ihan ukkostaivaalta, kun sen kääntää toisinpäin. Tärkeitä asioita. Joskus vastaus kysymykseen on kuuluva juu, joskus pään nyökkäys. Sammutetaan kynttilä ja jatketaan joko leikkien raamattuhuoneen kertomuksilla, hiekalla muovaten tai piirtäen. Miten sitä satoa tuli. ” Ei kyllä ollut”, miettii toinen. joukkoon, ja ohdakkeet tukahduttivat ne kuoliaiksi. ”Se on hiekkaranta!” keksii nelivuotias. Miten osa putoaa kivikkoon, jossa pikku juuret työntyvät kivien väliin, mutta aurinko korvensi ne. Sieltä löytyy jotain ruskeaa, mitähän se voisi olla. Ja pieni kultainen pussi on arvokkain, tietenkin koska se on kultaa. ”Mukava kun tulit kerhoon. Tänään kaikkia kiinnostaa leikki. Se kuitenkin todetaan, että lintuja on yhdeksän. Tänään aiheena on vertaus kylväjästä. Asiaa jäädään miettimään. ”Minäkin kasvan, syön ja nukun niin oon kohta kahdeksatoista vanha”, iloitsee eräs silmät loistaen. Selviää, että aurinkolasit ovat hajonneet ja on ostettu uudet. Sato oli kolmekymmentä-, kuusikymmentä ja satakertainen. Käsipesun jälkeen alkaa tärkeä kuulumiskierros. ”Ton Villen pitää varoa, ettei rosvo tuu ryöstään sitä!” Ihmettelyn jälkeen kerätään kertomus takaisin laatikkoon. On niin lämmin, että ei laitettu takkia, vain kengät jalkaan. ”Sen nimi on Ville!” kuuluu pitkän mietinnän jälkeen. Lapsen ajatuksissa pusseissa on rahaa. Siitä kaikki tietävät, että on kevät. 39 Ideasta käytännöksi Mitä sulle kuuluu. Mietintöjen jälkeen kertomus alkaa. ”Miksi niitä on yhdeksän, missä se yksi on?” Sitten ihmetellään viljapusseja: on iso pussi, sininen pussi ja pieni kultainen pussi. Katsotaan ulos ikkunasta ja ihmetellään, miten puun lehdet ja ruoho ovat kasvaneet viimekerrasta. Kun kaikki ovat paikoillaan, sytytetään kynttilä. Asiasta ollaan montaa mieltä. Lapset kuuntelevat tarkkaan, miten kerran oli eräs, jolta kysyttiin, millainen on taivasten valtakunta. ”Se on jalkapallokenttä!” arvelee toinen. Kultaisten vertauslaatikoiden rivistä valitaan tällä kertaa se, jossa on ruskea täplä. Totta
Ulos Kanttorilan piha houkuttelee juoksemaan, samoin jättisaippuakuplat, joita tuuli puhaltaa ja kuljettaa pienten käsien ulottumattomiin. Leikit siivotaan hyvällä ”yhteystyöllä” kuten eräs kerholainen asian osuvasti ilmaisee, ja on aika juhlaan eli eväshetkeen. Juhlahetki, eli syödään eväät ”Koska syödään, mulla on nälkä?” Kysymys herättää muutkin huomaamaan, että vatsa kurisee. Mä otan tän vertauksen täältä!" Helmileikissä Adele (vas.) ja Emma Leevi: "Tää Ville ja nää pienet miehet vahtii näitä säkkejä ettei rosvot tuu! Tää kultanen on arvokkain!" "Nyt tää rosvo tulee!" Tää viä nää kaikki! Kukkamaan voi istuttaa ämpäriin! Miten kätevää!" Adele iloitsee ulkona. Käsipesu, ruokarukous, ja sitten nautitaan hyvistä eväistä ja kaverien seurasta. Ajatus rosvosta ryöstämässä säkkejä saa leikissä muodon. Adelella on tänään eväänä on mehu, keksi ja mandariinia.. Eräs keksii istuttaa kukkamaan ämpäriin, silloin sitä voi kantaa mukanaan. 40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN Leikitään vielä Kertomus jatkaa vahvana elämää eräässä leikissä. Tykkään eniten leikkiä. Tai sitten niin kuin eräs kerholainen kuvaili: ”Tullaan kerhoon, pestään kädet, kerrotaan kertomus, leikitään, syödään, sitten mennään ulos ja äiti tulee hakemaan. Taas yksi kerta takana yhteistä matkaa: ihmettelyä, oivalluksia ja lasten suurta viisautta elämän äärellä. Harmittaa kun ei löydetä kastelukannuun vettä, koska vesi on tärkeää kaikille. Eräs äiti saa voikukan. Miten kätevä idea! Kerho päättyy Kun hakijat saapuvat, saavat he mukaansa saippuakuplaliuoksesta tahmaisen lapsen. Mä voin paimentaa näitä ettei nää huku. Ja kavereista.” "Tehdään näillä helmillä! Mä pujottelen eka. Kun kuplat loppuvat, kiinnittyy lasten huomio pihalle ilmestyneisiin voikukkiin. Tärkeää on esitellä omat eväänsä muille sekä kysellä kerhokaverin eväistä. Alkaa istutustalkoot hiekkalaatikolla, kepillä kairataan pieni reikä, johon kukka istutetaan
KM: Kirkkomuskari 1, 2 ja 3, Lasten Keskus. Voisiko kirkossa olla notkuva pöytä kauden vihanneksia ja hedelmiä ihaltavana – ja ehkä maisteltavanakin. P: Pappi E: Esilukija/ juontaja TEKSTI JA TOTEUTUS Maria Joutsi-Laine TOIM. helluntain jälkeiseen sunnuntaihin, joka osuu tänä vuonna syyskuun 12. Ehtoollinen pidentää sitä 15 minuuttia, mutta ehtoollisen aikana osallistujille voisi olla tarjolla muutakin mielenkiintoista tutkittavaa. Muskarimessussakin osa lauluista voidaan opetella yhdessä ensin loruttelemalla perussykkeessä, sitten kaikuna laulamalla ja vielä vaikkapa soittamalla ja laulamalla, aivan kuten kirkkomuskarissa! PERHEMESSU VALMISTELUT PUHEEN TOTEUTUS Puheeseen sisältyvän kertomuksen voi leikkiä käsinukeilla tai tikkuun liimatuilla kuvilla. Puheosuudet pyritään pitämään lyhyinä ja messussa panostetaan toiminnallisuuteen. Aihetta ”Jumalan huolenpito” voi kuitenkin käsitellä muulloinkin. Tarinaa voi värittää äänimaisemalla – autojen pärinällä ja lintujen laululla. Tarvitset seuraavat esineet tai kuvat: • pikkulintu • äiti-lintu • autoja • taloja • ötököitä • kukkia LYHENTEET LV: Lasten virsi, Lasten Keskus. Toteutus auttaa osoittamaan kiitollisuutta maan antimista. Muskarimessussa tärkeää ovat yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus. Muskarimessussa pääpaino on musiikilla, soittamisella ja musiikkiliikunnalla. Sisältö on suunniteltu erityisesti 16. päivään. Lapsiystävällinen jumalanpalvelus kestää ilman ehtoollista maksimissaan 30 min. Vaihtoehtoisesti tehdään lasten kanssa etukäteen maalauksia, joita käytetään saarnan osana. Anita Ahtiainen ja Riikka Jäntti Mistä muskarimessussa on kyse?. Muskarimessuksi kutsutaan jumalanpalvelusta, jonka toteutustavat muistuttavat muskarituntia. Muskarissa lauluja säestetään usein kanteleella tai ukulelella ja kaikuna laulamista käytetään paljon. 41 Ideasta käytännöksi Jumalan huolenpitoa muskarimessussa Tämä suunnitelma on syntynyt Ylöjärven seurakunnassa, jossa jutun ideoija Maria Joutsi-Laine toimii varhaisiän musiikkikasvattajana. Iloinen kirkkomuskarimeininki sopii hyvin osaksi elonkorjuujuhlaa. Pappi ja esilaulaja/kanttori liikkuvat seurakuntalaisten keskuudessa kirkkosalissa messun aikana ja “ovat lähellä”. 2012
“Kiitos” viitotaan niin, että toinen käsi on kämmen ylöspäin ja teemme kaksi kaarta eteen. Kyyhky pieni valkoinen (kämmenet eteenpäin, peukalot kiinni, tehdään siipiliikettä) pesän tekee sydämeen. 50. Leijaa, leijaa, valkohiutaleita, (käsillä leijuttelua) talvi muovaa lumikumpareita. (tehdään kämmenistä pesä ja viedään se sydämelle) EVANKELIUMI MATT. Säv. (heilutellaan käsiä ylhäällä) KERTO: Taputetaan käsiä jalkoihin neljä kertaa ja halataan itseä/lasta. Tit-tyy, tit-tyy, tintti oikoo kaulaa, (heilutellaan käsiä siipinä) hiirenkorva kuulee, kun se laulaa. Kristiina Larjava Kyyhky pieni valkoinen (kämmenet eteenpäin, peukalot kiinni, tehdään siipiliikettä) pesän tekee sydämeen (tehdään kämmenistä pesä ja viedään se sydämelle) Siellä hiljaa kujertaa taivaan Isän kunniaa. Hän hoitaa kauniisti myös meitä: antaa meille lämpimän ja turvallisen pesän, kodin ja kaikki rakkaat ympärille. Meillä ihmisilläkin on paljon iloja ja onnellisia hetkiä, mutta myös toisenlaisia, vaikeita ja vakavia hetkiä. (Laulun voi laulaa pari-kolme kertaa) SYNNINPÄÄSTÖ Taivaan Isä antaa meille kaikki pahat teot anteeksi. (pyöritellään polvia) 3. 215 tai Lapsen raamatusta, Lasten Keskus s.164. Kukkii, kukkii, kesän sinikellot, (kädet yhdessä, kämmenet ylöspäin) kasvaa leipää meille viljapellot. 42 Ideasta käytännöksi JOHDANTO ALKULAULU: Rakastaa koko vuoden, LV 153. Jeesus anna anteeksi, LV 64. On kiva kuunnella lintujen laulua ja opetella tunnistamaan, kuka nyt on äänessä. säk: Keinutellaan/silitetään ja halataan. 6: 25–34 Vaihtoehtoisesti tekstin voi lukea Heinimäen Suomen lasten Raamatusta s. RISTINMERKKI, LV 61: 1–2. (käsi korvalle kuulostelemaan) 4. Silloin saamme avata suumme niin kuin pienet linnut hädän hetkellä ja kertoa hyvälle Jumalalle kaikki asiamme. PERHEMESSU. PÄIVÄN LAULU: Taivaan linnut, KM 2, s. Hän on luvannut kuulla meitä kaikkia. Sitten opin, että linnuillakin on joskus hätä ja nälkä ja se pakottaa ne laulamaan aika tosissaan. (silitellään käsivarsia) 2. Lintujen konsertin jälkeen käytämme omaa ääntämme ja laulamme hyvälle Jumalalle kiitoslaulun.” KIITOSLAULU Kyyhky pieni valkoinen (KM 1, 119), melodia: Tuiki, tuiki tähtönen, san. ALKUSIUNAUS P tai E: Tule mukaan kaikuna, tee ja laula niin kuin minäkin teen ja laulan. 3. Heini Kataja-Kantola 1. (heilutellaan sydämen kohdalla sormia ja nostetaan kädet korkealle ylös). TOTEUTUS JOHDANTOSANAT Jumala on pienten lintujen ja pienten ihmisten ystävä. Pilvet väistyvät, lämmin aurinko paistaa ja iloista laulua alkaa kuulua joka puolelta: sirkutusta (kuuluu: tsirptsirp), kujerrusta (kuuluu: kujerrusta), huhuilua (kuuluu: huhuu), raakkumista (kuuluu: kraakkraak). Sipaistaan käsi poskelta kädelle. Tippuu, tippuu sadepisaroita, (tehdään sormenpäillä pisaroita päähän) syksy maalaa pihan vaahteroita. Joskus ajattelin, että linnut laulavat vain onnesta ja ilosta. Leikitään Lasten virren ohjeiden mukaan. Hän hoitaa kauniisti taivaan lintuja: antaa niille lämpimän auringon ja maistuvan ravinnon. 1.–2. säk: Lennetään (lapsi itse liikkuen tai vauvaa lennättäen), tiu-tiu-tiu-tiu-kohdassa pompitaan/hytkytellään (4 kertaa). SYNNINTUNNUSTUS Synnintunnustuksessa pyydämme anteeksi ja kiitämme, että saamme tulla Jeesuksen luokse omana itsenämme. ja san. “Anteeksi” viitotaan niin, että laitamme toisen käden poskelle ja toisen käden eteen kämmen auki
(pumpataan käsiä ylös kaksi oikealle, kaksi vasemmalle x 4, tämä toistuu jokaisen säkeistön alussa) Maailmankaikkeuden kerran hän loi (tehdään iso pallokuvio ilmaan) Siksipä laulumme kiitosta soi, oujee! (kahdeksan taputusta ja kädet ylös – tämä toistuu jokaisessa säkeistössä) Henkensä antoi ja vapauden toi (kädet rinnalle ja auki) Kaiken nyt uudeksi tehdä hän voi (laitetaan nyrkkejä päällekkäin) ESIRUKOUS Sivellään rukouksen edetessä kutakin sormea vuorotellen pikkurillistä alkaen. Samoin hän otti myös maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Pieni lintu kyllä tietää, mitä pienet linnut syövät: ötököitä ja hyönteisiä. sanat Sakari Löytty. Hän antoi elämänsä meidän puolestamme.” Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivät, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Laulun voi laulaa kaikuna ja ottaa lapsia mukaan soittamaan. ISÄ MEIDÄN -RUKOUS Lauluja ehtoollisen aikana: Ken on luonut kukkasen (LV 157), Jumala loi (LV 68), Siinä on pyhyys (KM 3, s. Kuunnellaan ja katsellaan seuraavaksi pieni tarina pienestä linnusta. Se näkee vain paljon taloja ja autoja. Lopuksi peukalo ylöspäin kurkottaa; Taivaan Isä meitä kaikkia rakastaa. Etusormi vielä muistuttaa, suojelusta tarvitsee myös eläimet maan. Kerro vieruskaverillesi. Noustaan ylös ja aivan ensimmäisenä lähdetään pyörimään. Sinä rakastat koko luomakuntaasi. 19), Jumalan kämmenellä (LV 133) Pikkulintu riemuissaan (LV 160), Pieni päivänkukka, kerrohan (LV 161) KIITOSRUKOUS EHTOOLLISESTA ”Kiitos Taivaan Isä kaikesta, mitä sinä teet. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Tehkää se minun muistokseni. Meidän tehtävämme on suojella kaikkea, mitä Jumala on luonut: kaikkia eläinlajeja ja kasvilajeja ja ilmaa ja vettä. Hän piti huolta kaikista, jotka tulivat hänen luokseen. Ylistäkäämme Luojaamme taivaallista, ylistäkäämme Luojaamme taivaallista. Minkä hyvän asian sinä osaat tehdä. (silitetään käsiä) Siunaa Jeesus lintusta (tehdään itselle tai lapselle ristinmerkki) uuteen aamuun kanna. Äiti kysyy, millainen toive sinulla olisi isoille ihmisille. Pikkulintu vastaa heti kovalla äänellä: ”Antakaa kukkien kukkia ja heinien kasvaa ja suojelkaa perhosten ja hyönteisten kotipaikkoja.” Laulamme pian yhdessä uskontunnustuslaulun. Siinä kiitetään Jumalaa maailmasta, jonka hän on luonut. Mutta niitä pieni lintu ei löytänyt. EHTOOLLINEN RUKOUS JA ASETUSSANAT ”Hyvä Jumala, sinä annat aurinkosi paistaa niin siivellisille kuin siivettömille. Pieni lintu näyttää vähän huolestuneelta. Viimeisen säkeistön jälkeen musiikki jää soimaan ja osallistujat voi ohjeistaa lentämään ulos kirkkosalista.. Pieni lintu tulee nälkäisenä takaisin äitilinnun luo ja kertoo, kuinka lenteli ympäriinsä, mutta ei löytänyt ruokaa. Ylistäkäämme Luojaamme, LV 69: 1–3, suom. Nuku pieni lintunen, pane silmät kiinni, (silitetään poskea tai päätä) pieni siipi pehmoinen, laita pääsi alle. Käden pienin sormi rukoilee: Rakas taivaan Isä minua suojele. Keskisormi, suurin ja mahtavin pyytää; siunaa mummia ja ukkiakin. Luodessaan ihmisen, hän antoi meille erityisen tehtävän. USKONTUNNUSTUS Noustaan ylös tanssien tunnustamaan yhteinen uskomme. Ei ruokaa. Nimetönkin yhtyy rukoukseen; isä ja äiti, koko perheemme ota siunaukseen. 43 Ideasta käytännöksi PUHE Pieninkin lintu ja suurinkin ihminen ovat Jumalan luomakunnan asukkaita. Äitilintu ja Pieni lintu lehahtavat lentoon. LOPPULAULU: Minä olen tässä, säkeistöt 1–3, KM 3, s. (nostetaan kämmenet ylöspäin) HERRAN SIUNAUS LÄHETTÄMINEN Seuraavan laulun sanoin me pyrähdetään takaisin rakkaiden ystävien luokse ja kerrotaan iloiset terveiset tästä muskarimessusta heille. Lopulta ne löytävät ihanan niityn, mikä on täynnä kauniita värikkäitä kukkia ja paljon ötököitä syötäväksi. Jumala pitää meistä huolen ja tarjoaa meille turvallisen pesän, johon saamme hädän hetkellä piiloutua. 11 Leikitään kuten kirjan ohjeissa. Kiitos tästä yhteisestä hetkestä.” SIUNAUS Kiinalainen tuutulaulu www.lastenjanuortenkeskus.fi/ materiaali/kiinalainen-tuutulaulu/ Otetaan lapsi syliin tai lähelle, heijataan yhdessä, rauhallisesti musiikin tahtiin. Äitilintu ja pikkulintu lentelevät kukasta kukkaan ja sirkuttavat iloisesti. Äiti kuuntelee surullista pientä lintua ja ehdottaa, että lähdetään yhdessä etsimään ruokaa. Pidä huolta meistä kaikista tästä eteenpäin. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. Aamen. Meidän pitää yhdessä huolehtia, että elämä maailmassa olisi reilua kaikille niin kasveille, eläimille kuin ihmisillekin. Äitilintu ja pikkulintu lentävät tyytyväisinä takaisin kotipesään ja juttelevat vielä hetken. Pieni lintu lähtee etsimään syötävää. Sinä lähetit Jeesuksen auttajaksemme. Äiti kertoo, että nyt etsitään peltoja, heiniä, kukkia, kasveja ja niittyjä. Se lentelee ympäriinsä iloisena ja etsii ja etsii, mutta ei löydä syötävää
Peleissä ei ole alkua, loppua tai oikeastaan mitään ennalta määriteltyjä tavoitteita, joten ne on helppo jättää kesken ja palata aina uudelleen leikkimään. Musiikin kuuntelun ohella seurataan hiiren tasapainottelua trapetsilla sekä leijonan edestakaista hyppelyä renkaan läpi. Molemmat Tongo-pelit kauniine kappaleineen sopivat hyvin tutkittaviksi silloinkin, kun on vain vähän aikaa. Tongo Circuksen lisäksi Firstconcert on aiemmin julkaissut palkitun Tongo Music -sovelluksen, joka löytyy App Storen lisäksi myös Google Play TEKSTI Jenni Utriainen TONGO CIRCUS iOS 3,49 e Ei vaadi wifiä TONGO MUSIC iOS, Android 3,49 e Ei vaadi wifiä LISÄTIETOA PELEISTÄ firstconcert.com viihdevintiot.fi INFO Tongo-pelit ovat melkein kuin oma pieni muskari, jonka voi järjestää itse kotona. Ne toimivat myös ilman nettiyhteyttä, joten sovelluksen tohtii jättää hetkeksi lapsen itsenäiseenkin käyttöön turvallisin mielin.. Sovelluksen (lapsilukollisessa) vanhempien osiossa on kuitenkin nettilinkki englanninkieliseen oppaaseen, jossa kerrotaan lisätietoa pelin sisältämästä musiikista. Sirkusteltassa musisoivien eläinbändiläisten soittimia koskettamalla voi testailla, minkälaisia ääniä niistä lähtee ja saada halutessaan aikaan aika hauskan älämölön. Tutkimusten mukaan musiikki auttaa muun muassa kielen ja vuorovaikutustaitojen kehityksessä, ja totta kai iloinen musiikkihetki taaperon kanssa on myös arvokasta yhteistä aikaa. Yhteensä sovelluksessa on yksitoista pientä animaatioita sekä 15 minuutin verran klassista musiikkia. Pelissä liikutellaan kiltin näköistä sirkustirehtöörihahmoa ja vieraillaan eri sirkusnäytöksissä. Sen jälkeen vain ruudun koskettaminen riittää saamaan eläimet liikkumaan ja sirkustemput onnistumaan. 44 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Iloa ja onnistumisia klassisen musiikin parissa Musiikin kuuntelusta on pienille lapsille paljon hyötyä. Rauhalliset animaatiot sekä värikkäät ja erittäin selkeät kuvat sopivat katseltaviksi vähän kuvakirjan tapaan. ”Pelaaminen” on mutkatonta. Mukana on myös muun muassa balettitanssija sekä joukko pallojen kanssa temppuilevia pingviinejä. Klassikkokappaleiden kuuntelemisen lisäksi pelissä tutustutaan muutamaan eri soittimeen kuten harmonikkaan, rumpuihin ja saksofoniin. Ihan pienimpien lasten musiikkileikkeihin sopii mainiosti saksalaisen Firstconcert-pelifirman Tongo Circus -sovellus. Tästä syystä myös epäonnistumisen on täysin mahdotonta, joten ihan jokainen voi onnitella itseään itse osaamisesta. iPhonelle tai iPadille saatavilla oleva peli yhdistää klassisen musiikin, värikkäät kuvat ja äärimmäisen yksinkertaisen käyttöliittymän, joka mahdollistaa musiikin soittamisen pelkällä ruudun kosketuksella. Sovellukset eivät sisällä lisäostoja tai kolmannen osapuolen mainoksia. Vanhempi voi kertoa lapselle ruudulla näkyvien värien ja eläinten nimiä. Pääosassa molemmissa peleissä on sama iloisesti hymyilevä ihmishahmo sekä joukko eläimiä. 2-vuotiaan lapsen äiti -kaupasta. Samalla kuullaan muun muassa Bachia, Mozartia, Tšaikovskia ja Straussia. Tarjolla on siis hyvää yleistietoa aikuisellekin. Tongo Music myös esittelee laajemman kavalkadin soittimia, joiden ääntä saa itse testata. Sovellusta yhdessä katselemalla ja kuuntelemalla aikuinen voi järjestää pikkuiselle leikkisän tuokion värien, muotojen ja musiikin parissa. Perinteiseksi pelaamiseksi sovelluksen tutkimista ei voi kutsua. Aloitusnäkymästä tökätään hahmoa, jonka esitys halutaan nähdä. Tietysti musiikistakin voi jutella, vaikka taaperoikäinen tuskin kappaleiden nimistä perustaa. Pelit ovat kokemuksena varsin samanlaiset, mutta ne sisältävät eri musiikkikappaleita ja niiden värimaailma on hieman erilainen. Pelin pääasiallinen tarkoitus on nimenomaan katselu ja kuuntelu
LASTENKIRKKO Kuusamolaiset Arttu ja Aarni pilotoivat ohjelmaideaa jo keväällä. Pääset julkaisulupakaavakkeeseen alla olevasta QR-koodista: Mulla on väliä ja Sulla on väliä -teemaisia piirustuksia tulossa Lastenkirkkoon. 45 Ideasta käytännöksi Lasten oman ja lasten kanssa tehdyn sisällön osuus kasvaa Lastenkirkossa Lasten kiperät kysymykset videoiksi Lastenkirkkoon on kaivattu sisältöä, joka kertoisi selvästi, mistä kristinuskossa oikein on kysymys. Toteutusideoita kannattaa pallotella niin varhaiskasvatuksen kuin diakoniankin puitteissa. Esiin nousi kysymyksiä kuolemasta, taivaasta ja enkeleistä. Lastenkirkko. Yksi helposti toteutettava käsittelytapa on piirtäminen. Teema sopii erinomaisesti seurakunnissa käsiteltäväksi. Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään jälleen 20.11. Haluamme ohjelmalla kannustaa yhteiseen ihmettelyyn. Viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun otsikolla #MullaOnVäliä ja #SullaOnVäliä. ja Lapsen oikeuksien viikkoa 15.11.–21.11. Lastenkirkon toimituksessa olemme sitä mieltä, että tämä kysymys avaa valtavia teologisia ulottuvuuksia. Lasten kanssa on hyvä puhua siitä, mitä lapsen oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon käytännössä tarkoittaa. Varsinkin tuottaja Merja Forsman on ihmetellyt, miksei sivustoltamme ole pääsyt helposti selvittämään häntä lapsena askarruttanutta kysymystä “pääsevätkö eläimet taivaaseen?” Lastenkirkon toimituksessa on aiemmin arasteltu kysymys-vastaus-ohjelman tekemistä, koska lapsen aitojen kysymysten ja pohdinnan muuttaminen yksinkertaiseksi ohjelmaksi ei ole helppoa. He välittivät äitinsä Marika Villikan kanssa Lastenkirkolle kysymyksiä, joista osa on askarruttanut pidempään ja osa syntynyt hetkessä, jossa kysymisen mahdollisuutta tarjottiin. Siispä julkaisemme kaikki, jotka sopivat 8-vuotiaiden ja pienempien katsottavaksi ja ovat alle 18-vuotiaiden tekemiä. Meille lähetettävien piirustusten mukana tulee olla kuva lapsen ja hänen huoltajansa allekirjoittamasta julkaisuluvasta. Hän pystyy myös kuvittelemaan, että enkeleillä olisi ihmiskortteja, mutta ei ole varma ryhmittyisivätkö ne ammatin vai perheroolin mukaan. kaikkien tuotokset ovat meille yhtä arvokkaita. Teeman käsittelyyn löytyy hyvin aineistoa lapsenoikeudet.fi-sivustolta. Kannattaa tulla katsomaan Lastenkirkon YouTube-kanavalle. fi-sivustolle tulee syyskuussa galleria, jossa piirustuksia julkaistaan. Jotkut niistä on tosi hyviä ja toiset taas pahoja. Aiheen käsittely auttaa lapsia kertomaan, jos on hätä itsensä tai kaverin puolesta. Emme halua luoda perinteistä asetelmaa, jossa lapsi kysyy ja aikuiset vastaavat. Pääset lataamaan 3-5-vuotiaille suunnatut Päkän postit ja 6-8-vuotiaille tehdyt Tutkimuspartio-seikkailee -tehtävät osoitteesta lastenkirkko.fi/seurakunnat/materiaalit. Siksi tulevissa videoissa kuullaan lasten kysymysten lisäksi heidän vastauksiaan ja kommenttejaan aikuisten asiantuntijoiden vastauksiin. Materiaalit ovat jo kiitettävästi löytäneet tiensä kirjepyhäkouluihin, joita onkin kuluneen vuoden aikana perustettu todella paljon ympäri Suomea. Osaa piirustuksista käytetään aihetta käsittelevissä Lastenkirkon videoissa. Jännityksellä odotamme, millainen video tästä lopulta syntyy. Piirustuskilpailusta ei kuitenkaan ole kyse, sillä Päkä puuhaa ja Tutkimuspartio seikkailee syksylläkin Syyskauden tulostettavissa puuhasivuissa on aiheena uuden kauden alkuun liittyvät kysymykset, mikkelinpäivä, pyhäinpäivä ja lasten oikeudet. Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä oli “keräileekö enkelit pokekortteja?” Aarni on sitä mieltä, että enkelit keräävät pokekortteja, koska hänen mielestään enkeleillä ja Pokémoneilla on paljon yhteistä
4 jalkaa, 4 kättä) • myöhemmin järjestyksestä voi tehdä vaikeamman ja sekoittaa tassunuotteja parin vaikkapa kanssa • yhdistetään nuottikirjoitus “Tassut tahtia rummuttaa” -laulun loppuun: “Osaatko sä tempun tään. . . F F B. Haastavammat versiot lattialla istuen: -Taputetaan perussyke molemmilla käsillä vuorotellen vasen, keskelle, oikea, keskelle tai -Vasen käsi ylittää vasemman jalan, molemmat keskelle, oikea käsi ylittää oikean jalan, molemmat keskelle Soittaen rummuilla: -Keksitään vuorotellen omia komppeja muut toistavat saman Tassut tahtia rummuttaa 9 . Kiitos retkieväistä. . . . . . . – Laske tyhjällä tahdilla ääneen: 1,2,3,4 merkiksi, että tästä alkaa soittaminen tassunuoteista. Aamen. Hyvien asioiden bongaus ja vahvuuksien huomaaminen palkitsee: kun kiinnitämme huomiota hyvään, näemme sitä ympärillä yhä enemmän. . . Pöydän rummuttaja ei olekaan “ääntä pitävä häiritsijä” vaan taitava rumpali, jolta toisetkin oppivat uusia komppeja. . . ja san. . . Riikka Jäntti Alkulaulussa perussyke reisiin tai lattiaan. . . . . Tassut tahtia rummuttaa säv. . . Vahvuuksiin voidaan tutustua vaikkapa superkarhu-teeman kautta. . 46 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVA Suvi Sievilä Tassut tahtia rummuttaa! Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. tään. Osaatko sä tempun tään. . ??. Yksi osaa osaa jo kuperkeikan, toinen huomaa luonnon pienet ihmeet aivan kuin salapoliisi, kolmas rummuttaa pöydän reunaan komppia kuin rumpali konsanaan ja neljäs osaa lohduttaa vanhempaa ikävöivää kaveriaan. E. mut rum ti a tah sut Tas Keksitään temppuja / vuorotellaan! Perussyke taputtaen lattiaan F C E. Kauden alussa ryhmissä tutustutaan muihin ja aletaan huomata, että meillä on monia erilaisia taitoja ja vahvuuksia. Kiitos syksyn väreistä. Syksyllä kiitetään puutarhan ja metsän sadosta. • Keksitään vuorotellen joku “temppu” rytmikapuloilla (juna, katto, risti...) • Kävellään ja pysähdytään patsaaksi laulun “tään”-sanan kohdalla • Jatketaan patsasleikkiä niin, että yksi “jähmettyy” ja toiset yrittävät mennä itse samanlaiseen asentoon (peilileikki) • Laulun “tään”-sanan jälkeen tehdään rukoustalo omista käsistä ja hiljennytään rukoukseen, vaikkapa karhujen ruokarukoukseen Tassut nuoteiksi papereille! • piirretään jokaisen lapsen jalkojen ääriviivat A4-papereille • piirretään myös kämmenien ääriviivat A4-papereille • valitaan 4 jalan kuvaa ja 4 kämmenen kuvaa yhteisiksi nuoteiksi • jalan kuva = tömistys • kämmenen kuva = taputus • laitetaan kuvia riviin lattialle niin, että kaikki pystyvät seisomaan paperirivin takana niin, että näkevät hyvin kaikki paperit – sitten vain soittamaan karhujen nuottikirjoitusta tömistäen ja taputtaen • aluksi järjestyksen on hyvä olla helppo (esim. taa. . rum mut ti a tah sut Tas pun tem sä ko saat O taa. F Rukous Kiitos tassuista näistä. . . . . • Laulu toimii hyvin vaikkapa alkulauluna, perussykettä jalkoihin taputtaen. . . . Kiitos ystävyydestä
. . . . ?. . . . Niitä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, lempeys, hyvyys ja uskollisuus. Pian on karhuilla eväskori täynnä herkkuja. (poork-ka-na pooork-ka-na, pu-najuu-ri…) Gal. . . . . . . . . . . ?. sekoitettaisiin puuroa Puolukoita, juolukoita, soitetaan perussykettä guiroa katajanmarjaa ja mustikoita. . . Kävellään piirissä myötäpäivään Suuren suuria Kurkotellaan korkealle kattoon Pienen pieniä Mennään kyykkyyn pienelle kippuralle ja niitä, jotka lentää. . kar su per hut, len len a, ja, ka ka ri hu kar per Su tä suu kar tä jot jot ren per 1.Suu 2.Su nii nii taan: vi sä tar säs met jee! hut, per kar su ta rei san ka si a nen lai Mo hut, kar su per hut, kar per Su C G C7 Dm Em G B. . . ?. . . Riikka Jäntti Superkarhut 17 14 10 6 ?. . . 5:22 Paavali mainitsee kirjeessään galatalaisille "hengen hedelmät". RUNO: Karhumuori Karhulassa Sanat ja soittovinkki guirolla: Johanna Vuorenmaa Karhumuori Karhulassa keittää puuroa. . . . . . Ne löytyvät Johannan Hymy Leviää Facebook-sivulta. . . Eväskori täyteen hedelmiä Soitetaan tai taputetaan sanarytmiä eri hedelmille, vihanneksille ja marjoille. . . . . . . ja san. nostetaan guiro korkealle ylös Lapualainen lastenohjaaja Johanna Vuorenmaa on kirjoittanut runoonsa myös leikin lapsi sylissä ja soittovinkin rummulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . ?. . . . . . . . pie te tää. . hämmenetään tikulla ilmaa kuin Karhumuorin puurossa on paljon vitamiineja. . . . . 47 Ideasta käytännöksi Superkarhut Soittaen malleteilla: soitetaan puolinuoteille 3 soittoa + malletit ristiin soitto + ristiin x 2 Liikutaan piirin kehällä (tai ympäri tilaa omiin suuntiin liikkuen): Superkarhut... . . . . . . . . . koputtelemalla Mahat täyteen kauhotaan, soitetaan guiron pintaa, annetaan tälle aikaa, että ehditään nauttia äänestä suuriksi karhuiksi kasvetaan. Liikutaan muuten vapaasti + laulun sanojen mukaan: • pienen pieniä (teräshiiriä) kyykkyyn • suuren suuria (superkarhuja) venytys korkealle kattoon • niitä jotka lentää kädet sivuille ja lentämään Superkarhut-lauluun voi hyvin liittää vahvuuskorttien käsittelyä lasten kanssa.. . Kädet siiviksi ja pyörähdetään omalla paikall a säv. . . jee! ja ja hut, kar su per hut, ni ri ä ä, pie hii nen räs tää. . . . . . . . . Am C F C7 . . . . Jähmetytään omaan supersankariasentoon Monenlaisia sankareita..
Punainen – Pyhä Henki, usko. Kiinnitetään kalojen taakse magneetti. Yhteyttä puolestaan rakennetaan, kun etsitään ulkoa suuri kivi ja piirretään katuliiduilla kiveen jokaisen oma kuva. Siinä on meidän kirkko! ILO KIITOS TOIVO ELÄMÄ KASVU MURHE SURU KATUMUS ODOTUS PYHÄ HENKI USKO. Ryhmän kokoontumispäivinä voidaan sopia, milloin oma kala laitetaan sen päivän tunnetta kuvaavaan väriin. 4:18–20). Kivikirkolle voi piirtää myös katon ja seinät – ja muutakin, mitä kirkossa lasten mielestä tulisi olla. Päivän aluksi tai lopuksi. Vai olisiko mahdollisuus käydä siirtämässä kalaa silloin kun siltä tuntuu tai tunnetila vaihtuu. t. Vihreä – toivo, elämä, kasvu. Violetti – katumus, odotus. 16:18). Käydään läpi ryhmässä jokaisen liturgisen värin merkitys. 48 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Apostolin, opetuslapsi Pietarin matkassa Kuka oli Pietari. Pietari on Kristuksen apostoleista ensimmäinen ja merkittävin. Tästä syystä kirkkotaiteessa Pietari esitetään usein avaimia kantavana apostolina. Tällä aukeamalla olevien työskentelyjen kautta tutustumme toisiimme, Raamattuun ja apostoli Pietariin. Etsikää ulkoa suuri kivi ja piirtäkää katuliiduilla kiveen jokaisen oma kuva. Veljensä Andreaksen kanssa Pietari liittyi Kristuksen opetuslasten joukkoon ja sai arameankielisen nimen Keefas, kreikaksi Petros eli kallio. 16:18). Hän sanoi tekevänsä heistä ihmisten kalastajia (Matt. 15: 7–11). Musta – murhe, suru. Tutustukaa samalla oman seurakunnan kirkkotiloihin. Kristus antaa Pietarille ja kirkolleen niin kutsutun avaintenvallan eli voiman Kristuksen nimessä antaa syntejä anteeksi tai sitoa ne. Etsitään tilastamme sopiva paikka, johon magneetti tarttuu ja kiinnitetään liturgisten värien paperit siihen tai erilliselle metallilevylle. Kerhokauden alussa on tärkeää ottaa tavaksi sanat ´ole hyvä', 'kiitos' ja 'anteeksi'. Askarrellaan jokaiselle oma kala, esim. Pietarin erityisasema tulee esiin Kristuksen sanoissa: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni” (Matt. hamahelmistä. TEKSTI JA TOTEUTUS Laura Kuiri KUVAT Pixabay ja Shutterstock PIIRRETYT ILMEET Laura Kuiri Jeesus sanoi Pietarille: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni” (Matt. Kahdestatoista apostolista Pietari mainitaan ensiksi ja hänen erityisasemansa näkyy myös apostolien kokouksessa Jerusalemissa, joka pidettiin Kristuksen ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen jälkeen (Ap. Valkoinen – ilo ja kiitos. (Lähde: evl.fi) Pietari oli veljensä Andreaksen kanssa kalassa, kun Jeesus kutsui heidät mukaansa
Jumala hyväksyy jokaisen (Apt. 49 Ideasta käytännöksi Pietari kysyi Jeesukselta anteeksiannosta (Matt. Ja Kielinupun Hienoja sanoja on paljon -laulu on myös täynnä hyviä sanoja kauden alkuun opeteltavaksi. Leikkikää ryhmässä avaimenpiilotusleikkiä. Youtubesta.) Kokeilkaa, miten viitotaan ole hyvä, kiitos ja anteeksi. Minä saan nähdä sinun kasvosi, sinä täytät minut ilolla” (Apt. 16:19). Raamatun loppupuolen kirjat ovat kirjeitä eri seurakunnille. Näistä ilmeistä on ollut apua mm. Piet. Yksi leikkijä saa piilottaa avaimen. Nämäkin laulut löytyvät Youtubesta. Pietari puhui muille Jeesuksesta näin: ”Sinä osoitat minulle elämän tien. Muut leikkijät lähtevät etsimään avainta tilasta, ensimmäinen löytäjä saa ottaa avaimen ja piilottaa uudelleen. ”Olkaa kaikki yksimielisiä, jakakaa toistenne ilot ja surut, rakastakaa toisianne ja olkaa hyväsydämisiä ja nöyriä. Jeesus sanoi Pietarille: ”Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Lähetetään heille tervehdys esimerkiksi kertomalla meidän ryhmästämme – mitä olemme oppineet tai mitä haluaisimme oppia. Kuinka monta kertaa tulee pyytää anteeksi ja miksi pyydetään anteeksi. Etsitään kartasta näitä maita. Leikki toimii myös ulkona rajatulla alueella ja riittävän suurella avaimella. Leikitään niin kauan, että kaikki halukkaat ovat saaneet piilottaa avaimen. Pietari koki monenlaisia tunteita Jeesusta seuratessaan ja hänestä kertoessaan: iloa, surua, hämmennystä, rohkeutta, epäuskoa, pelkoa, riemua, jännitystä. 10:34). Pyydetään oman seurakunnan lähetyssihteeriä vierailulle kertomaan lähetystyöstä eri puolilla maailmaa. PYHIÄ HETKIÄ. Tai vaihtoehtoisesti odotetaan, että kaikki saavat löytää avaimen ja viimeisenä löytänyt tuo avaimen uudelleen piilotettavaksi. lasten sururyhmissä, kun kaikille tunnetiloille ei ole löytynyt sopivia sanoja. Laulu löytyy mm. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu” (Matt. Pietari kertoi muille käsittäneensä, että Jumala ei erottele ihmisiä. Ensimmäisen Pietarin kirjeen on kirjoittanut todennäköisesti joku Pietarin oppilaista. Kielinupulla myös hyvä tunteista kertova Miltä tuntuu nallesta -laulu. Älkää vastatko pahaan pahalla älkääkä herjaukseen herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa” (1. Valitaan jokin seurakunta, vaikka Suomen karttaa tutkimalla. Opetelkaa yhdessä Siina Hirvosen Hyvät tavat -laulu. Selvittäkää, ketkä ovat teidän seurakunnan nimikkolähetit ja mitkä ovat nimikkokohteenne. Sivulla näkyviä piirrettyjä ilmeitä omaan ryhmään tulostettavaksi saat käyttöösi lähettämällä sähköpostia laura.kuiri@evl.fi. Kauden alun ryhmäytymisvaiheessa on tärkeää huomata, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Jeesus antoi tehtävän Pietarille ja muille opetuslapsille; ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt 28:18–20). 2:28). Miltä toisesta tuntuu, kun on tehnyt jotain väärin. Kielinupun Kiukun kesytys -laulu auttaa pohtimaan mitä tehdä, jos kiukuttaa ja tulee riitaa. Nimetään ryhmän kanssa erilaisia tunteita. 18:21–22). 3:8–9). Viittomia löydät videoina ja kuvina sivulta viittomat.net
50 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Mietin hiekkakakkuja, haluan tehdä uuden. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. KUVA Shutterstock Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Mieluummin teen linnoja ja niihin enkeleitä. Jotkut kakut murtuvat, hiekka menee vinoon. Täydellistä kakkua en voi vielä tehdä. Kerran vielä kokeilla, löytää salaisuuden. Toiset kakut kaatuvat, tuuli vie ne lentoon
51 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
19,50€ Mikä on sinun supervoimasi. Mistä ystävällisyys tulee ja miltä se tuntuu. Onko pakko antaa kakkua kaverillekin, ja kannattaako hymyillä. 52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATIE DAYNES Mitä ystävällisyys on. Kurkkaa kuvan taakse ja ota selvää! Ystävällisyys on tärkeä taito. Sitä voi osoittaa niin ystävälle kuin tuntemattomallekin. Kirjan tärkeät kysymykset ja luukkujen takaa paljastuvat vastaukset auttavat ymmärtämään ystävällisyyden voiman. Lämminhenkinen teos luottaa vahvuuspedagogiikan voimaan ja tarjoaa lukijoille työkaluja kasvaa hyviksi, huomaavaisiksi ja luotettaviksi ystäviksi. Jokaisessa meissä piilee ystävyyden supervoimia, jotka auttavat meitä olemaan toisille ystävänä, turvana ja tsempparina silloin, kun he sitä tarvitsevat. Eikä tule unohtaa olla ystävällinen myös itselleen ja luonnolle. Hyveet ovat supervoimia, joita voi treenata, aivan kuten lihaksia. Täytyykö aina olla kiltti. ISBN 9789523544758 Hinta 19,50 ISBN 9789523544949 Hinta 23,00 Ystävällisyys on tärkeä taito. Huomaavaisuus, luotettavuus, lempeys, uskollisuus, suvaitsevaisuus... Suosittu Fiksut faktat -kirjasarja esittää maailman perusilmiöitä pienen lapsen näkökulmaan sopivasti. Mikä näistä voisi olla sinun supervoimasi. MERJA KALM Hyvä kaveri Ystävyyden supervoimat Miten voin olla ystävällinen. 23,00€