1 Teema 4 2022 Ulkoilukummeja ja ystäväperheitä PALA-ANIMAATIOITA lasten kertomuksista PIENTEN PEDAGOGIIKKA läpäisee koko arjen
Edes ystävien vierailu ja heidän monet leikkiehdotuksensa eivät paranna ankeaa tunnelmaa, ja kohta koko porukalla on supermälsää! Kunnes... yhtäkkiä huima seikkailu on valmis alkamaan! Kaikkien pienten mulla-ei-oo-mitään-tekemistä-mököttäjien kuvakirja muistuttaa, kuinka ikävystyminen voi muuttua leikiksi ja hauskanpidoksi ripauksella mielikuvitusta ja luovuutta. Entä mitä kehossa tapahtuu, kun pelkää. Toiselle taas hämähäkki saa aikaan kylmät väreet, kun toisen mielestä se on täydellinen lemmikki. ISBN 9789523546523 Hinta 22,90 MORITZ PETZ Mäyrällä on mälsää Onpa tylsä päivä! Mäyrää ei huvita tehdä yhtään mitään. Hiiriprinsessa tarvitsee miehistön ja laivan ja... Murhemielen voi aiheuttaa niin pimeä sängynalunen kuin seuraavan päivän retki päiväkotiryhmän kanssa. Kirja antaa paljon käytännön vinkkejä, miten selviytyä tunteiden kanssa. Asiantuntijoiden laatima, lapsentajuinen kirja auttaa lasta tunnistamaan ja ymmärtämään ahdistuksen ja pelon tunteita. Välillä meitä kaikkia huolestuttaa ja pelottaa. Havainnolliset, arjen tilanteisiin nivotut puhekuplat tuovat huumoria ja samastumispintaa. ISBN 9789523546660 Hinta 22,50 Kun pelottaa tai huolestuttaa 22,90 € UUTUUS! UUTUUS! Tylsän päivän pelastus! 22,50 €. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi FELICITY BROOKS Monen sortin murheet ja pelot Mitä pelko on. paikalle tupsahtaa hiiri, joka näyttää silmälappunsa kanssa aivan merirosvoprinsessalta. Miksi välillä on murheellinen mieli ja miltä se tuntuu
Otson mielestä parasta maailmassa ovat kaikenlaiset nappulat: kaukosäätimet, pesukone, hella ja valokatkaisimet. Joskus Eeroa kiinnostaa enemmän kaverin lelu kuin se oma, ja niissä tilanteissa on aikuisen apu tarpeen. Eero tykkää keinumisesta, musiikista ja kirjojen katselemisesta. Hänen lempileikkejään ovat autojen kuljettaminen, kiipeileminen ja pallon heittely kaverin tai isoveljen kanssa. Onneksi pienten keinuun mahtuu kaksi!. Myös isoveljen tavarat kiinnostavat, ja ulkona hauskinta on keinuminen. Yhteisiä leikkejä pojat harjoittelevat aikuisen tuella: tutustuvat toisiinsa, antavat ja ottavat leluja, tekevät vaihtokauppoja ja opettelevat sanomaan ”kiitos” ja ”ole hyvä”. Kaikenlainen riekkuminen ja renkuttaminen naurattaa Otsoa. Ikäistensä tavoin pojat istuvat myös leikkiessään vierekkäin, mutta kummallakin on omat touhunsa. 3 Teema LAPSEN SILMIN TEKSTI & KUVA Miia Raninen Taaperot Otso ja Eero pääsivät kuvaustuokion ajaksi istumaan samaan keinuun
Mietimme, pitäisikö meidän seurakunnassamme olla omia terapiapalveluita. Osalla verkon kautta tapahtuva terapia saattoi. Korona-aika lisäsi terapiapalveluiden tarvetta Perhetalon toiminta käynnistyi vajaat neljä vuotta sitten. Tämä tuntui sopivan asiakkaille hyvin. – Ajatuksemme on, että Kangasalan kaupunki ja erilaiset järjestöt voisivat järjestää meidän tiloissamme omaa toimintaa. – Päätimme tehdä niin, että perhetalon työntekijät alkoivat käyttää työaikaansa erityisesti yksilöja pariterapiaan. Oman toiminnan lisäksi Kangasalan kaupunki alkoi pitää tuoreeltaan perhetalossa puolivuotiaitten ryhmäneuvolaa. vapaamuotoista olohuonetoimintaa, keskusteluiltoja ja muuta keskusteluapua, eropalveluita, asiantuntijaluentoja, yhteisiä ruuanlaittohetkiä, perhepyhäkoulua, lasten kuorotoimintaa ja erilaisia ryhmiä liittyen esimerkiksi isovanhemmuuteen. 4 Teema PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Tiia Ennala Kangasalan seurakunnan perhetalo on seurakunnan uusi toimintamuoto, joka keskittyy erityisesti vanhemmuuden tukemiseen ja monimuotoisten perheiden kohtaamiseen. Kehittelimme ajatusta eteenpäin, ja näin perhetalo sai alkunsa. Perhetalon toimintakattaukseen on kuulunut mm. – Haluamme tarjota toimintaa niin parisuhteessa oleville, ydinperheille, yksinhuoltajille, sateenkaariperheille, isovanhemmille kuin omasta perheestä haaveileville, kasvatuksen työalajohtaja Johanna Jutila kertoo. – Muutakin yhteistyötä oli vireillä, mutta sitten tuli korona ja ne suunnitelmat kuivahtivat. – Olimme tavanneet ohjata noita palveluja tarvitsevat lähinnä Tampereen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukseen. Jutilan mukaan Kangasalan seurakunnan perhetalo on myös eräänlainen risteysasema ja paikka monipuoliselle yhteistyölle. – Nykyään ihmiset eivät välttämättä sitoudu pitempiaikaiseen toimintaan. Jutilan mukaan ajatuksena on aistia ja arvioida, millaiselle toiminnalle on milloinkin tarvetta ja kysyntää. Perhetalo aloitti syksyllä 2018. Jutila kertoo, että koronan myötä terapiapalveluiden tarve kasvoi räjähdysmäisesti. Korona-ajan myötä nuo toteutettiin etäistuntoina. Näin ollen keskitymme perhetalossa lähinnä yksittäisiin tapahtumiin ja periodimaisuuteen, Jutila pohtii ja toteaa, että perhetalolla ei järjestetä Kangasalan seurakunnan perhetalo antaa tukea ja luo hyvää yhteisöllisyyttä seurakunnan perustoiminnan kanssa päällekkäistä toimintaa. Lisäksi haluamme tehdä asioita yhteistyössä. Sitä ennen Kangasalan seurakunnassa oli huomattu, että terapiapalveluille oli runsaasti kysyntää
Pyrimme rakentamaan siitä viihtyisän ja kodikkaan tilan, jonne on mukava tulla. Haluamme osaltamme auttaa ihmisiä pitämään huolta rakkaudesta ja perhesuhteista. Samaten perheterapeuttimme kouluttaa yhdessä perhediakonin ja nuorisodiakonin kanssa muita työntekijöitämme, jotta heillä on hyvin valmiuksia parisuhteeseen tai vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. – Hänen työnsä jatkaja on alkanut nyt viritellä yhteistyökuvioita ja uutta toimintaa. Se on jatkossakin tärkeä toimintamuoto, mutta nykyajan perhekuviot ovat aiempaa moninaisempia. On kuitenkin käynyt selväksi, että tällaiselle toiminnalle on paljon kysyntää Jutilalla ei ole tietoa, onko monissa seurakunnissa samantyyppistä toimintaa. Osa perhetalon toiminnasta on seurakunnan muissa rakennuksissa. Näin ollen myös seurakunnilta tarvitaan uusia avauksia. – Taustoja ja perhetilanteita on monenlaisia, mutta olemme samaa Jumalan perhettä. Puitteet ovat varsin hyvät, kun perhetaloon sisältyy yksi isompi sali, kaksi huonetta ja keittiö. Korona-ajan myötä perhetalon toiminta on vasta alkuvaiheessa. Kangasalan perhetalon toimintaa käynnistämässä ollut perheterapeutti jäi äskettäin eläkkeelle. Annamme heille tarvittavan koulutuksen. 5 Teema jopa madaltaa kynnystä yhteydenottoon. – Ensi alkuun remontoimme paikan. Haluamme osaltamme auttaa ihmisiä pitämään huolta rakkaudesta ja perhesuhteista", sanoo kasvatuksen työalajohtaja Johanna Jutila. – Luultavasti sitä voisi olla enemmänkin. Pitempikestoiset terapiasuhteet hoituvat muuta kautta. Uusia avauksia ja aktiviteetteja Kangasalan perhetalo on paitsi toimintamuoto myös konkreettinen rakennus, joka sijaitsee Kangasalan keskustassa kirkon vieressä eli Tapulinmäellä. – Perinteisestihän perheitä on kohdattu lasten päiväkerhotoiminnan kautta. Ehkä jotkut seurakunnat voivat saada inspiraatiota meidänkin esimerkistämme. – Lisäksi vapaaehtoisilla on toiminnassamme tärkeä rooli. Jutila toteaa, että ilman perhetaloa ja ylipäätään seurakunnan panosta moni olisi jäänyt korona-aikana ilman kaipaamaansa terapiaa, koska muuten niitä tarjoavilla tahoilla on usein pitkät jonot. – Näin ollen kokemuksia on vasta varsin vähän, ja palautetta päästään keräämään myöhemmin. Ku va Ra sm us Ja ak on m äk i. Takavuosina rakennus toimi kirkkoherran virastona. Jutilan mukaan erilaisten perheiden kohtaaminen on tällä hetkellä yksi kirkon kasvatustoiminnan keskeisistä haasteista. Jutila toteaa, että he ottavat mielellään vastaan seurakuntalaisilta toiveita siitä, millaisia aktiviteetteja perhetalossa voisi jatkossa olla. – Perhetalon kautta on kuitenkin saatavilla vain lyhytaikaista terapiaa. Luovuttamaton arvo Jutila toteaa, että muutkin kuin seurakunnan jäsenet ovat tervetulleita perhetalolle. Toimintamme tarjoaa myös vertaistukea ja samalla voimme olla luomassa hyvää yhteisöllisyyttä. Jokaisessa seurakunnassa on tietysti oma tilanteensa ja omat kysymyksensä, ja toiminta muotoutuu sen mukaisesti. Jokaisella ihmisellä on ylipäätään luovuttamaton ja ehdoton arvo. Usein jo lyhytaikaisesta terapiasta on paljon apua
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Ulkoilukummeja ja ystäväperheitä Lasten ja nuorten keskus Me tekijät Digistä avautuu mahdollisuuksia Me tekijät Lapsen hyvinvointi alkaa kodista Kurkistuksia Kirkon talolta Kouluttaudu, osallistu 7 kysymystä Rauman Pikkunorssin Anne Toivonen vastaa Papin päiväkirjasta Pyhän sylissä 3 4 7 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Kangasalan perhetalo antaa tukea Pääkirjoitus Tuli kirkkoon lapsi Teema Pienten pedagogiikka läpäisee koko arjen Kolumni Mistä voimia ja inspiraatiota työyhteisöön. Teema Kysely digitaalisuuden hyödyntämisestä seurakuntien varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa Luovat lapset Kivikausi Digileikit Dubloja ja sankaruutta pikkuisille Raamattua leikkien Pala-animaatioita lasten omista kertomuksista Pyhäinpäivä Ideoita pyhäinpäivään Lastenkirkko Lastenvaalit Pyhiä hetkiä Taaperoiden kanssa Laula – leiki – liiku Musiikkia somesta koteihin Hiljaisuuden ikkuna 8 50 52 32 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Pienten pedagogiikkaa 20 23 24 26 29 30 31 32 36 38 41 42 46 49 50 52 54
(09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJA Katri Korolainen TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Päivi Aumala Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Marjukka Luoma Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@atex.com Puh. Läheisyyden, kuulluksi tulemisen ja ihastelun kokemukset välittävät lapselle tunneviestiä siitä, että hän on tärkeä, erityinen ja rakastettava. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 87 € • 12 kk 91 € • 6 kk 54 € Irtonumero 18,50 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti • Kestotilaus 38,50 € • 12 kk 41,50 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 37 € • 12 kk 39 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. 6. Tässä numerossa keskitymme kaikkein pienimpiin. Mitä taaperoiden päässä liikkuu, mitä heidän kanssaan on hyvä huomioida, mitä järjestää, kuinka huomioida perheet. Tervetuloa mukaan syventymään taaperoiden maailmaan!. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun -vinkit liite numeron 3/22 mukana. Mielikuvissa kirkko ja seurakunta on valitettavan usein juurikin tällainen paikka. Pirkkalan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Furu toteaa ihanasti: “Vältämme aiheuttamasta vanhemmille painetta siihen, että lasten tulee pysyä paikallaan ja hiljentyä. Pienen ihmisen ihmettely, tutkailu ja puuhailu on juuri sitä, mitä me aikuiset voimme tukea. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Tuli kirkkoon lapsi Pienten lasten vanhempien kauhunhetket liittyvät usein tilanteisiin, joissa pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla. Kirkossa on mahtavat käytävät juoksemiseen ja hauskat kolot piiloleikkeihin. Erityisen ahdistavia ovat ne hetket, jolloin lapsi pitäisi saada olemaan aikuisten määrittelemä aika hiljaa paikallaan. Sen sijaan seurakunta luo puitteita, joissa liike on luontevaa ja suotavaa.” Lapsen näkökulmastahan kirkkotila on kaikkea muuta kuin ahdistava: se on enemmänkin jännittävä, kaikuva ja koristeellinen. Mitä enemmän heittäydymme mukaan, sitä hauskempaa yhteisestä hetkestä tulee. 7 Teema 4 2022 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Hanna Tuuri Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Lapsen näkökulmasta seurakunnan tilat innostavat tutkimaan ja viihtymään. Vanhemmat näkevät, että heidän aarteistaan välitetään ja kannetaan huolta juuri sellaisina, kuin he ovat. Kerhotilat kutsuvat luokseen, sillä ne on ilahduttavan usein suunniteltu lapsilähtöisesti. Lapsen näkökulmasta seurakunnan tilat innostavat tutkimaan ja viihtymään. Uskon, että tämä tunneviesti on kaikkein syvintä ja tehokkainta evankeliointia, mitä kirkossamme voidaan tehdä
– Oppiminen, kasvu ja kehittyminen ovat pienillä todella nopeaa. Alle kolmivuotiaiden kanssa tehtävässä työssä on omat erityispiirteensä, mutta toiminnan tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Varhaiskasvattajien koulutustilanteissa nousi toistuvasti esiin, että alle kolmivuotiaiden pedagogiikasta ei ole juuri kirjoitettu, eikä sitä ole paljon tutkittukaan. Jokainen kohtaamainen jättää jälkensä ja vaikuttaa siihen, miten lapsen itsetunto, luottamus toisiin ihmisiin ja yhteisöllisyyden kokemukset kehittyvät. Selvitys antoi lisäarvoa sille, että aihe oli tärkeä nostaa esiin. Mielipiteet siitä, että pedagogisen toiminnan sijaan pieni lapsi tarvitsisi ainoastaan turvallista syliä osoittavat, että pedagogiikan käsite tunnetaan vielä suppeasti. Aiheeseen liittyvälle kirjalle oli selkeä tarve, Piia Roos kertoo. Alle kolmivuotias ilmaisee itseään vielä verbaalisesti niukasti, siksi lasta onkin katsottava kokonaisuutena – miten hän ilmaisee itseään ilmeillään, kehollaan, liikkeillään TEEMA. Ensimmäisten vuosien aikana syntyy perusta, jonka varaan lapsen myöhempi kehitys rakentuu. Lapsen kehittyminen kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana on kiivasta, siksi se on tärkeä jakso lapsen elämässä. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen KUVITUS Shutterstock PIENTEN PEDAGOGIIKKA LÄPÄISEE KOKO ARJEN Untuvikot Alle kolmivuotiaiden pedagogiikka herättää kysymyksiä ja keskustelua edelleen myös ammattilaisten keskuudessa. 8 Teema Alle kolmivuotiaiden lasten pedagogiikka on arvokas osa varhaiskasvatusta, mutta sen merkitystä työntekijöidenkin keskuudessa saattaa joutua usein perustelemaan. – Juuri kun saimme kirjan valmiiksi, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi selvityksen, jossa painotettiin erityisesti alle kolmevuotiaiden pedagogiikan kehittämistarvetta Suomessa. Ensimmäisten ikävuosien aikana tapahtuu paljon niin emotionaalisilla, sosiaalisilla, kognitiivisilla, fysiologisilla kuin fyysisilläkin osa-alueilla. Kehityspsykologian näkökulmasta oppimisen kehittymisen vauhti on käsittämätön, kasvatustieteen tohtori Piia Roos toteaa. Siksi ei ole sama, miten lapsi tulee kohdatuksi. Lapsi tarvitsee rinnalleen aikuisen, joka auttaa häntä säätelemään tunteita ja selviämään niistä ilman, että hän kokee tulleensa hylätyksi. Tilanne vaatii aikuiselta sensitiivisyyttä ja kykyä ymmärtää lapsen kehityspsykologiaan liittyvää vaihetta. Untuvikot, kirja alle kolmevuotiaiden pedagogiikasta syntyi viime vuonna yhdessä kasvatustieteen tohtori, Liisa Ahosen kanssa. Pieni ihminen oppii myös tahtomaan, etsimään rajoja suhteessa muihin ihmisiin, mikä synnyttää lapsessa voimakkaita tunnekokemuksia
JULKAISUT • Untuvikot -alle 3-vuotiaiden pedagogiikka (Ahonen & Roos 2021) • Iloa ja oivalluksia! Pedagogiikan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa (Ahonen & Roos 2019), • Lapsi, sinä olet tähti! (Roos & Viitanen 2017) • Mitä kuuluu. PIIA ROOS • Tampereen yliopistosta vuonna 2015 väitellyt kasvatustieteen tohtori. 9 Teema "Työntekijän ammattitaito mitataan kaikkein tiukimmin näiden pienten, vielä itseään niukasti verbaalisesti ilmaisevien lasten kanssa", Piia Roos korostaa. • Toimii lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa, kouluttajana oman yrityksensä kautta ja suomalaisen varhaiskasvatuksen asiantuntijana VisitEDUfinn nimisessä yrityksessä. Väitöskirjassaan hän tutki lasten kokemuksia päiväkotiarjesta, joten lasten kuuleminen ja osallisuus ovat hänen osaamisensa ydintä. TEEMA KUKA. • Toiminut erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä yli 25 vuotta: lastentarhanopettajana, päiväkodinjohtajana, luennoijana, kouluttajana, tutkijana, kirjailijana ja aineenopettajana. LÄHDE: www.piiaroos.fi. Lapsen kertomukset ja osallisuus päiväkotiarjessa (2016) • The Success Story of Finnish Early Childhood Education (Hujala, Koski, Roos & Vlasov 2016)
Miten näitä hetkiä voi hyödyntää niin, että ne tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Sen jälkeen ymmärtää, miten tavoitteita voi tuoda osaksi perushoitotilanteita. Vaikka lapsi ei vielä itse kykene verbaaliseen vuorovaikutukseen, se ei heikennä hänen tarvettaan olla vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Myös vanhempien tarpeet tulee huomioida hetkessä, kun lapsi jää ensimmäisiä kertoja yksin uuteen lapsiryhmään. Lisäksi tarvitaan halua sitoutua vuorovaikutukseen, laittaa kaikki muu sivuun ja tarjota lapselle hetkeen tarttuvaa läsnäoloa. Se on mukana niin leikeissä, ruokailutilanteissa, vaipanvaihtohetkissä kuin ohjatuissa toimintahetkissäkin. Pedagogiikka läpäisee koko arjen. Laadukasta pedagogiikkaa ei ole ilman laadukasta vuorovaikutusta, jonka perusta on aikuisen herkkyys ja sensitiivisyys. Lapsi saa ensin rauhassa tutustua uuteen ympäristöön ennen kuin on valmis jäämään ryhmään ilman omaa vanhempaa. Lasta ei tarvitse houkutella omasta surusta pois. – Jos itkulle ei tule millään loppua, lapsen huomio käännetään lopulta pikkuhiljaa johonkin muuhun. – Puhutaan kokopäiväpedagogiikasta, sillä muun muassa erilaiset perushoitotilanteet vievät ison osan pienten päivästä. Pieni lapsi ei ymmärrä käsitettä, että äiti on tulossa ihan kohta. Lasta haettaessa vanhemmat kaipaavat palautetta, miten aika ryhmässä on mennyt, kun lapsi ei vielä itse osaa asioista kertoa. – Osa vanhemmista voi tarvita paljonkin vakuuttelua siitä, että rakkaasta lapsesta pidetään huolta, ja että lapsi tulee varmasti pärjäämään ryhmässä. Olenko sitoutunut hetkeen, olenko aidosti läsnä. Pehmeät siirtymät palvelevat kaikkia Ensimmäiset kosketukset uuteen ympäristöön ovat pienelle ihmiselle äärimmäisen merkityksellisiä. Lapsen varhaiskasvatuspolun alku on vanhemmillekin tärkeä vaihe. Mitkä ovat kaikkein tärkeimmät tavoitteet ja painopisteet. Lapsikin voi omalta osaltaan osallistua keskusteluun, vaikka hän ei vielä sanoja tuottaisikaan. Heikkolaatuinen varhaiskasvatus on riskitekijä erityisesti pienimmille lapsille. – Mikäli pienempien ryhmässä pidetään huolta pysyvistä tutuista aikuisista, pienryhmätoiminnasta sekä lämpimästä ja hoivaavasta ilmapiiristä, varhaiskasvatus on turvallinen ja kaikin puolin hyvä vaihtoehto lapsen kasvuympäristöksi. Sen vuoksi on tärkeää, että lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat nähdä näiden tilanteiden arvokkuuden pedagogiikan näkökulmasta. – Miten olemme vuorovaikutuksessa lapsen kanssa esimerkiksi siirtymätilanteissa. Jos varhaiskasvatus keskittyy vain täyttämään lapsen tärkeimmät perustarpeet, se ei ole laadukasta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan pedagogiikka perustuu arvoihin, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta ja oppimisesta sekä tutkittuun tietoon. Vai onko tilanne vain suoritus, jonka haluan hoitaa alta pois. Onko lapsi ryhmässä itsekseen tai esimerkiksi vanhemman kanssa. Laadukas pedagogiikka on laadukasta vuorovaikutusta Pedagogiikan vaikutus arkihetkiin on pienten lasten kohdalla merkityksellistä. – Lapsen ymmärtäminen vaatii aikuiselta sensitiivistä läsnäoloa ja lapsen tuntemista. Keskustelussa mukana olevan lapsen olemus kertoo, miten hän on itse tilanteet kokenut.. Toimintamuoto vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitkä asiat nousevat tärkeiksi. 10 Teema TEEMA tai äänteillään. Työntekijän ammattitaito mitataan kaikkein tiukimmin näiden pienten, vielä itseään niukasti verbaalisesti ilmaisevien lasten kanssa. – Pehmeä siirtymä on tärkeä huomioida niin päiväkotiin kuin kerhoonkin mennessä. – Ensin pitää tietää, mikä omassa työssä on tärkeintä. Siksi niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Joku on heti kuin kala vedessä, joku tarvitsee pidempään oman vanhemman tukea ennen kuin kokee uuden ympäristön turvalliseksi. Jos lapsi ikävöi vanhempaansa, lapsen suru otetaan vastaan ja sitä sanoitetaan. Lapsen kannalta siinä on iso ero. Vanhempaa odotellessa keskitytään silloinkin turvalliseen yhdessä olemiseen sen sijaan, että painotettaisiin päivän olevan päättymässä
– Tärkeintä on, että tarjoilemme lapsille monipuolisia mahdollisuuksia ja ihmettelemme yhdessä, mitä kaikkea tähän maailmaan mahtuu. Aikuinen kuitenkin kantaa vastuun siitä, että toiminta ilmapallojen kanssa on monipuolista. Mitä moninaisempia kokemuksia lapselle tarjotaan, sitä laaja-alaisemmin hän oppii. Aktiivinen lapsi oppii. 11 Teema Pienten kanssa tarvitaan erityisesti halua sitoutua vuorovaikutukseen. Onko aikuisella herkkyyttä lasten aloitteille ja tarpeille. Kaikki muu laitetetaan sivuun ja tarjotaan lapselle hetkeen tarttuvaa läsnäoloa. Ympäristö houkuttelee touhuamaan Aikuiset ovat merkittävin osa pienen lapsen oppimisympäristöä, mutta houkuttelevalla ympäristöllä on oma tehtävänsä. Puoliksi suunniteltu on hyvin tehty Pienille suunnattu ohjattu toiminta tulee olla etukäteen suunniteltu ja valmisteltu lasten mielenkiinnon kohteita ja tarpeita kuunnellen. Leikkivälineitä ja erilaisiin toimintoihin kutsuvia tarvikkeita on hyvä olla näkyvillä, mutta niitä tulee asettaa pienten lasten ulottuville harkiten, sillä pienimmät tutustuvat ympäristöönsä myös suullaan. Tilaan olikin jäänyt edellisen ryhmän lääkärileikkitarvikkeet. Ohjaajan ei tarvitse olla musikaalinen ohjatakseen musiikkituokiota, tai olla itse kuvataiteellisesti lahjakas antaessaan taideopetusta. Aikuisella oli oma suunnitelmansa siitä, miten jumppatuokio tulisi etenemään. – Jos onnistumme rakentamaan ympäristöstä sellaisen, että se houkuttelee lapsia touhuamaan ja toimimaan, toimintamme tukee lasten oppimista. – Merkityksellisintä on, millainen vuorovaikutus tuossa tilanteessa rakentuu. Tämä on ammatillista osaamista, mikä mahdollistaa sen, että lasten mielenkiinnon kohteet tulevat arjessa huomioiduksi. Jos lelut ja tar. Lasten pääseminen isoon, ilmapalloilla täytettyyn tilaan, voi jo sinänsä olla lapsille valtava kokemus. Aikuinen tuo toimintaan elementit ja kehykset, mutta lapset muovaavat toiminnasta jotain sellaista, mikä on heille siinä hetkessä ja kehitysvaiheessa merkityksellistä. – Jos tavarat ovat lapsen nähtävillä, hän voi itse tehdä aloitteen häntä kiinnostavasta toiminnasta. Joskus hyvistäkin ennakkosuunnitelmista on hyödyllistä luopua, jos lapset kuitenkin alkavat kuljettaa tilannetta toiseen suuntaan. Pienille kaikki on ihmeellistä. Lapsille voidaan näyttää, mitä kaikkea ilmapallojen kanssa voi tehdä. Oltiin tulossa jumppaamaan, mutta sen sijaan pystytettiinkin lääkärileikki. Itse toiminnan ei tarvitse olla kovin ihmeellistä tai vaatia erityisen suuria valmisteluja. Itse tilanne saa edetä lasten aloitteiden johdattelemana. Aikuisen tulee olla herkkä lasten kiinnostusten kohteille. Vaikka tavallisesti todetaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, välillä pienten lasten osallisuuden näkökulmasta ajateltuna puoliksi suunniteltu on hyvin tehty. Lapset kiinnostuivat niistä heti, ja aikuinen sallii sen. – Eräässä päiväkodissa pienten ryhmä oli menossa jumppasaliin toiminnalliseen liikuntatuokioon
Ratkaisut tulee olla mietittyinä perheen ja lapsen tarpeista käsin, Roos painottaa. Arvostetut asiantuntijatkin ovat ottaneet kantaa siihen, ettei alle kaksivuotiaiden paikka ole päiväkodissa. Miten tämä tapahtuu, siihen on varmasti jokaisella johtajalla omat toimintatapansa. Osallisuus on yhteisöllisyyttä Lapsen osallisuus on helpompi ymmärtää isompien lasten kohdalla, mutta mitä se voi olla pienten maailmassa. Missä on onnistuttu, mitä halutaan edelleen kehittää. – Aikuisen onkin tärkeä kysyä itseltään kolme kysymystä: kohtaanko lapsen arvostavasti, kuulenko hänen ajatuksiaan ja vastaanko hänen aloitteisiinsa. Kotihoidossakin oleva lapsi voi saada kokemuksia oppimista tukevasta toiminnasta paitsi kotona myös kerhotoiminnassa. 12 Teema vikkeet ovat kaapeissa ovien takana, lapsi ei tiedä niiden olemassaolosta eikä osaa tehdä aloitteita. Emme voi tehdä yleisiä totuuksia, sillä lapset ja perheet ovat niin erilaisia. Millaisten lasten kanssa uuteen toimintakauteen lähdetään. Näiden kysymysten kautta kukin työntekijä voi miettiä, mitä lasten osallisuudelle kuuluu. Seurakuntien perhekerhot voivat olla paikkoja, joissa yksi tärkeä asia on aikuisen roolin mallintaminen. Laadukas pedagogiikka ei synny tyhjästä. – Meidän tulisi hyväksyä, että yhtä oikeaa vastausta ei ole. Yhteiskunnallinen tavoite kuitenkin on, että suurin osa lapsista olisi julkisen varhaiskasvatuksen piirissä. Pienen paikka Pienten lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on synnyttänyt ajoittain kiivastakin keskustelua puolesta ja vastaan. – Vanhemmuutta tukee juuri se, että he saavat mallin, miten lapsen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa ja miten lapsen aloitteisiin vastataan. Koska alle kolmivuotiaat osaavat vielä heikosti ilmaista itseään, on tärkeä kysyä vanhemmilta, mitkä hänen lapsensa tarpeet ja mielenkiinnon kohteet ovat. Pienimmät harjoittelevat vasta vertaisvuorovaikutusta eli kaikkein pienimmät ovat vielä hyvin kiinnittyneitä omaan toimintaansa. Miten hyvin aiempi toiminta on vastannut tavoitteisiin. Kokemus siitä, että tämä on minun ryhmäni ja tänne minä kuulun, ovat äärimmäisen tärkeitä jo aivan pienellekin lapselle. En tekisi yleistyksiä, vaan miettisin lapsen elämäntilanteen kokonaisuutta. – Voidakseen kokea osallisuutta, lapsen tulee kokea yhteisöllisyyttä. Perhetai taaperokerhot voivat olla ympäristö, missä lapsi saa kokemuksia ryhmässä toimisessa ja monipuolisesta toiminnasta, myös laadukkaasta vuorovaikutuksesta. Entä miten nämä toteutuvat eri hetkissä eri lasten kohdalla. Roos määrittelee osallisuuden sisarkäsitteeksi yhteisöllisyyden, me-hengen. Johtaminen vaikuttaa oleellisesti pedagogiikan laatuun. Pienellä lapsella on vahva jäljittelytarve ja siksi toisen kädessä oleva lelu voi olla ylivoimaisen kiinnostava. Kotihoitoa puolustavat vetoavat kiintymyssuhdeteorioihin, varhaiskasvatuksen puolesta puhujat perustavat mielipiteensä tutkimuksiin, joiden mukaan jo aivan pienimmät lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Arvioinnin kautta uusiin suunnitelmiin Toimintakauden lopussa on arvioinnin aika. Johtajan tulee pitää huolta siitä, että olemassa olevat rakenteet mahdollistavat pedagogiikan suunnittelemisen ja kehittämisen. – Johtajan vastuu on tarkistaa, että sovitut asiat on tullut tehtyä, eikä yhteisistä sopimuksista ja suunnitelmista lipsuta. – Vanhemmat ovat tärkeä osa osallisuuden edistämistä näillä pienillä, jotka eivät vielä osaa itseään puolustaa. Vasta sitten voin sanoa, hyötyisikö lapsi mahdollisesti varhaiskasvatuksesta vai ei. Seuraavan toimintavuoden tavoitteet perustuvat paitsi edellisen toimintakauden arviointiin, myös uuden lapsiryhmän tarpeisiin. – Pienten ryhmässä on hyvä olla useita samanlaisia leluja. Tarvitaan rakenteita, joiden avulla voimme varmistua siitä, että pedagogiikka tulee suunniteltua, tehtyä ja arvioitua. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2022) todetaan, että lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Miten lapsen kokemukset on tavoitettu, mikä lapsille on ollut merkityksellistä. – Pienten osallisuuden mahdollisuuksien huomioiminen ja edistäminen kiinnittyy vuorovaikutukseen arjen kaikissa tilanteissa. – Joissain tilanteissa varhaiskasvatuksen aloittaminen jo varhain on juuri oikea päätös niin lapsen kuin koko perheenkin kannalta, mutta niin ei välttämättä aina ole. – Kauden alussa tehdään yleisiä linjauksia ja käydään keskustelua, mitä meidän toimintamme keskeiset tavoitteet ovat, entä nouseeko uusia. Aikuisen ohjauksen avulla harjoitellaan kiinnittymistä myös muiden lasten kanssa toimimiseen. Se on lapsen kokemus siitä, että hän tulee nähdyksi, kuulluksi ja otetuksi todesta. TEEMA. Leikkiminen on ensisijaisesti rinnakkaisleikkiä, ei vielä yhteisleikkiä muiden lasten kanssa. Rinnakkaisleikistä siirrytään pikkuhiljaa yhteiseen leikkiin
Nykyään puhutaan työn imusta. Ehkä olisi riittävää, että pyrin kuuntelemaan itseäni ja ottamaan vastuuta tarpeistani ja toiveistani. Ja kiitosta kukaan ei saa tai anna liikaa. Voisiko sitä jatkaa myös töiden alkaessa. Vaikka olemme erilaisia, me kaikki tarvitsemme ryhmään kuulumista, nähdyksi tulemista ja arvostusta työllemme. sestään selvänä jotain ominaisuuttani, joka auttaa työssäni ja on korvaamaton työyhteisössäni. 13 Teema taen. Samalla muutosvastarinnasta puhutaan yhä kielteisempään sävyyn: työntekijöiltä ei aina ehditä – eikä ymmärretä – kysyä näkemyksiä tulevista muutoksista. Mitä minä tarvitsen. Toisiaan seuraavista muutoksista on tullut työelämään yhä pysyvämpi piirre. Ehkä olenkin sivuuttanut tai pitänyt itMistä voimia ja inspiraatiota työyhteisöön. Mikä siis neuvoksi, kun muutokset seuraavat toistaan, ja työntekijät ovat aina vain haluttomampia venymään ja sopeutumaan. Voisinko tutkia vähän tarkemmin omia vahvuuksiani. Pelkäänkö ehkä, että osaamiseni ei uuden edessä riitä. MAIJA SEPPO Työnohjaaja, työyhteisökehittäjä ja -sovittelija ”Kun selviäisi edes viimeisimmästä muutoksesta, ennen kuin uutta taas syötetään”, tuhahti eräs vetämäni ryhmän jäsen tiivistäen työryhmänsä kokemuksen jatkuvien muutosten tulvasta, jossa työntekijät kokivat rämpivänsä etsien työrauhaa ja selkeyttä tekemiseensä. Näin rakentuu työyhteisö, jonka jäsenet kannattelevat toisiaan.. Voisimmeko sopia työpaikalla yhdessä antavamme hyvää palautetta toisillemme entistä enemmän. Ja jokainen voi olla hyvä työkaveri: tervehtiä, kiittää ja huomioida. Toisaalta, jos työtyytyväisyys perustuu arjen tasaisuuteen ja ennustettavuuteen ja muutokset koetaan häiriötekijöinä, joiden loppumista toivotaan kädet ristissä, edessä on vaikeuksia. Kiitokset ja hyvä palaute tekevät työtämme näkyväksi, rohkaisevat meitä ja vahvistavat ammatillista itsetuntoamme. Näiden kysymysten rauhallinen kuulostelu alkaa rakentaa yhteyttä omaan itseen, siihen kuka minä olen ja mitä minä tarvitsen voidakseni hyvin. Se voisi tarkoittaa vaikkapa avun pyytämistä, kun väsyttää tai jonkin uuden ja kiinnostavan värkkäämisen aloittamista vapaa-ajalla. Erilaisten muutosten keskellä työn imu voi tuntua uudelta vaatimukselta, johon on yllettävä. KOLUMNI KUKA. Jospa kiinnittäisin enemmän huomiota vahvuuksiini ja hyviin työtaitoihini! Entäpä, jos vahvistaisin jotain minua kiinnostavaa osaamisaluetta kokeilemalla uutta tai osallistumalla jollekin kurssille. Työelämän kierrokset käyvät nykyään aika kovaan tahtiin. Yhdelle siihen voi riittää hyvän huomenen toivotus, toinen kaipaa enemmän yhdessä tekemistä ja jakamista. Ehkäpä mennyt kesätauko on antanut ajatuksille tilaa liikkua omien tarpeiden ja mielenkiintojen äärellä. Suoritamme elämäämme tekemättömien töiden lista mielessämme ja itsemme unohVoisimmeko sopia työpaikalla yhdessä antavamme hyvää palautetta toisillemme entistä enemmän. Mikä minua pelottaa. Mikä on minulle tärkeää. Kiireisen arjen keskellä omien tuntemusten ja toiveiden kuuntelu jää helposti syrjään. Se vie voimia ja herättää vastarintaa. Sillä tarkoitetaan työhön uppoutumisen ja vahvan merkityksellisyyden kokemusta, joiden voimalla työ innostaa ja omat voimavarat riittävät hyvin. Niistä lähtee myös tienviitta niihin suuntiin, joista oma hyvinvointi voi kasvaa. Kun tulee aina vain sinummaksi oman itsensä kanssa, pystyy yhä paremmin myös itse vaikuttamaan oman hyvinvointinsa tekijöihin. Silloin heidän tehtäväkseen jää vain niellä uudistus, ja toinen ja kolmas
14 Teema TEEMA Kyselyyn vastanneista 21 % oli selvittänyt, käyttävätkö lapset somea. Lähes sama määrä, 20 % vastaajista oli käsitellyt tiedon luotettavuutta ja sen arviointia lasten kanssa.
TEEMA taajista, samaten tietoturva-asioissa osaamistaan erinomaisena tai hyvänä pitää 76 % vastaajista. Kyselyssä haluttiin selvittää niin osaamistarpeita, asenteita, resursseja kuin korona-ajan vaikutustakin. Työajan puutteen tunnistavat niin työntekijät kuin esihenkilötkin. Digitaalisten sisältöjen tuottamisen osaamisessa on kaikkein eniten hajontaa ja epävarmuutta: vain prosentti pitää taitojaan erinomaisena, neljännes heikkona ja tyydyttävänä lähes puolet. Lasten digiosaamisen vahvistamisessa osaamistaan heikoksi kuvaa 17 % ja tyydyttäväksi puolet vastaajista. Tämä artikkeli on kirjoitettu ennen kyselyn varsinaisen analyysin valmistumista, joten syksyllä julkistettavasta aineistosta saa paljon lisää ammennettavaa ja vertailuja esimerkiksi vuoden 2019 tuloksiin. Pelikasvatus nähdään kaikkein haastavimpana: 35 % vastaajista kertoo, että ammatillinen osaaminen pelikasvatuksesta on heikko. Kyselyssä selvitettiin, mitä työntekijät pitävät esteinä ja hidasteina digitaalisuuden hyödyntämisessä omassa työssään. Kysely digitaalisuuden hyödyntämisestä seurakuntien varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa toteutettiin huhti-toukokuussa 2022. Vastaajista suurin osa on varsinaisia varhaiskasvatuksen ja perhetyön konkareita: 36 % kertoo työskennelleensä lasten ja perheiden kanssa jo yli 20 vuotta. Vastaus on selvä: aika ei riitä kumpaankaan, tekemiseen tai opetteluun. Kyselyssä kysyttiin ammatillista osaamista pelikasvatuksessa, lasten digiosaamisen vahvistamisessa, lasten digihyvinvoinnissa ja lasten digiturvallisuustaitojen kehittämisessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 121 työntekijää. Vastaajista 76 % tekee työtä suoraan lasten ja perheiden kanssa ja 23 % esihenkilötehtävissä. 15 Teema TEKSTI & KUVAT Nelli Jäntti-Tuominen Mistä löytyisi aikaa. LNK:n ja Kirkkohallituksen kyselyyn digitaalisuuden hyödyntämisestä seurakuntien varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnasta vastasi tämän vuoden huhti-toukokuussa 121 varhaiskasvatuksen työntekijää ympäri Suomen. Vähenevien resurssien keskellä on haaste pitää huolta sekä uuden oppimisesta että päivittäisen toiminnan pyörittämisestä. Suurin osa vastaajista, 39 % oli 50–59-vuotiaita. Jos olet linjassa muiden Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien varhaiskasvattajien kanssa, se on tyydyttävä, 7. Lasten ja nuorten keskus toteutti samaan aikaan vastaavan nuorisotyön digitaalisuutta koskevan kyselyn yhteistyössä Kirkkohallituksen ja Verken kanssa. Ammatillisessa osaamisessa näkyy enemmän hajontaa ja epävarmuutta. Esihenkilöiden antamien keskiarvo on hieman parempi – 7,4 pyöristetään seiska puoleen. Vastauksia saatiin tasaisesti joka hiippakunnasta Porvoon hiippakuntaa lukuunottamatta. Mistä arvosana 7 muodostuu. Kyselyn mukaan perustason digiosaaminen ja laitteiden hallinta alkaa olla hallussa: noin 60 % vastaajista kertoo osaamisensa laitteiden ja sovellusten hallinnassa olevan joko hyvä tai erinomainen. Mediaja informaatiolukutaitoaan hyvänä tai erinomaisena pitää noin kolme neljännestä vasDigityö lisääntyi seurakunnissa koronan myötä, mutta vaarana on, että opittu jää unholaan Mikä kysely. Vastaava kysely toteutettiin edellisen ja ensimmäisen kerran vuonna 2019. Aika on kaiken A ja O Osaaminen on tietoa ja taitoa, ja niiden kerryttäminen vaatii aikaa. Molempien kyselyiden tulokset julkistetaan syyskuussa 2022. Halu pysyä kartalla ja kehittää omaa osaamista on suuri, mutta arjen realiteetit kampittavat, ilmenee Lasten ja nuorten keskuksen ja Kirkkohallituksen keväällä 2022 toteuttamasta kyselystä. Nuoria, alle 29-vuotiaita vastaajia oli 7 %.. Työajan riittämättömyytKouluarvosanaksi selkeä seiska Minkä kouluarvosanan sinä antaisit seurakuntanne varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan tämänhetkisestä digitalisaation tilasta
Omat taidot eivät riitä. 16 Teema TEEMA tä jokseenkin tai erittäin merkittävänä hidasteena digitaalisuuden hyödyntämisessä pitää yhteensä peräti 83 % vastaajista. piirtämällä tai ideoimalla mainoksia, joita on jaettu somessa. 22 % ker44 % työntekijöistä kertoo, ettei ole osallistunut viimeisen vuoden aikana työajallaan koulutukseen verkossa tai kasvokkain liittyen digitaalisiin alustoihin tai digitaalisen median ja teknologian hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa ja perhetoiminnassa, mutta kaipaisi koulutusta. 38 % kertoo osallistuneensa, mutta kaipaavansa lisää koulutusta • 45 % vastaa hyödyntäneensä digitaalisuutta jumalanpalveluksissa, messuissa, hartauselämässä • 37 % vastaa keskustelleensa lasten kanssa digitaalisuuteen liittyvistä teemoista (mikä internet on, keihin lapset ovat verkon välityksellä yhteydessä, mitä lapset pelaavat) • 21 % selvittänyt, käyttävätkö lapset somea, 20 % käsitellyt lasten kanssa tiedon luotettavuutta ja sen arviointia 17 % mahdollistanut lapsille osallistumisen tapahtumien markkinointiin ja viestintään esim. Työaika ei riitä oppimiseen. Digitaalista kameraa toivoisi lähes joka viides vastaajista ja digitaalista äänitekniikkaa 20 % vastaajista. Somepostauksen takana on paljon metatyötä: – Somea varten on otettava kuvia yms. Myös arjen realiteetit korostuvat avovastauksissa: – Ei ole resursseja eikä aikaa edes kunnolla pyörittää arjen livetöitä enää. Läppäri, joka vastaa omiin tarpeisiin, löytyy noin kolmella neljästä vastaajasta. Muutama vastaaja huomioi, että digitaalinen työ – esimerkiksi somettaminen – vie aikaa. Eräs vastaaja tiivistää monen muunkin huolet hyvin: – Laitteet eivät vastaa tarpeita täysin. “En mitään edellä mainituista” vastasi jopa 29 % vastaajista. • vain 4 % oli järjestänyt digitaaliseen pelaamiseen liittyvää ohjelmaa ja 1 % tukenut lapsia digitaalisessa vaikuttamistoiminnassa. someviestinnän mielekkääksi kokevan työntekijän harteille. Työstä on tullut tulipalojen sammuttamista. Neljä viidestä vastaajasta kertoo, että käytössä oleva älypuhelin vastaa omiin tarpeisiin – siis 20 % varhaiskasvatuksen työntekijöistä työskentelee älypuhelimella, joka ei vastaa heidän tarpeisiinsa. Vastauksista käy ilmi, että myöskään seurakunnissa käytössä oleva työvälineistö ei ole kovin monipuolista: käytössä ovat pääasiassa älypuhelimet, läppärit ja nettiyhteydet. – Digihommat jäävät helposti parin asiaan enemmän tutustuneen ja esim. Viikoissa on liikaa erilaisia toimintoja, joita lastenohjaaja viikkotyössään pyörittää. Esihenkilöiltä kysyttiin myös, millä arvointitavoilla digitaalisuutta seurakunnissa seurataan. Avovastauksissa moititaan pätkivää nettiyhteyttä, puuttuvia tabletteja ja sitä, että sovellusten saaminen työkoneeseen on liian monen mutkan takana. Someen ei kuitenkaan voi tuutata tavaraa sen mitä ehtii, vaan on seurattava tilastoja ja saavutettavuuksia yms. Tämä hiukan häiritsee muuta toimintaa ja vaatii muistamista. Kaikkea ei voi tehdä, jos työntekijät vain vähenevät
17 Teema TEEMA toi, että emme arvioi. Kokemuksia koronan vaikutuksesta digityöhön intoutui avovastauksissa kertomaan noin puolet vastaajista. kuinka digitekemistä yhdistettiin myös fyysiseen ympäristöön. Moni kertoo tehneensä ja tuottaneensa, mutta rajoitusten poistuessa tekeminen on palannut ns. Kuitenkin väliaikaisuus korostuu vastauksissa. Kävimme vanhempainvarttikeskusteluja WhatsApp-puheluiden kautta (myös videopuhelut) sekä teamsin kautta. Teimme materiaalia someen (videot, kuvatarinat, kuvat, askarteluohjeet jne.). Korona toi striimaukset niin kerhoihin, pyhäkouluun, jumalanpalveluksiin kuin kirkkomuskariin. Ja taas tätä toimintaa olemme mainostaneet netissä eli monella tapaa ollaan yritetty hyödyntää digitaalisuutta. Mitä sovelluksia käytetään toimiessa lasten ja perheiden kanssa. Facebookin kautta lasten ja perheiden tapahtumia. Koronavuodet olivat monelle ensikosketus digityöhön Mahdollisuudet hyödyntää digiä omassa työssä ovat viimeisen vuoden aikana parantuneet, kertoo kyselyssä 56 % vastaajista. – Alussa tehtiin mm.videoita nettiin mutta kun tuntui että perheille tarjottiin vain nettiä niin kehittelemme perheille myös toimintaa ulos luontopolulle. Tähän selkeimpänä yksittäisenä vauhdittajana nähdään koronapandemia – 96 % vastaajista pitää koronakriisin synnyttämiä kokemuksia onnistuneista toimintamalleista erittäin tai melko merkittävänä digitalisaation vauhdittajana. – Järjestimme Teams-perhekerhoja sekä striimasimme esim. Sitä ennen hyvin vähäistä. Viimeiset 6 kk. Suosituimpia arvointimenetelmiä ovat työyhteisökeskustelut (61 %), itseja vertaisarvioinnit (43 %) ja lapsille ja perheille suunnatut palautekyselyt (35 %). vanhoille raiteille. Moni vastaaja myös kertoi, että korona oli omassa seurakunnassa vasta startti digitaalisuudelle: – Koronan aikana digitaalinen hyödyntäminen oikeastaan vasta alkoi.... FB 87 % IG 57 % Discord % Lastenkirkko.fi 47 % Snapchat 3 % Tiktok 2 % Päkän päivä -peli 11 % pikaviestimet 64 % sähköposti 68 % videoneuvotteluohjelmat 45 % videosuoratoistopalvelut 35 % Moni kertoo tehneensä ja tuottaneensa, mutta rajoitusten poistuessa tekeminen on palannut ns. vanhoille raiteille. – Poikkeusaikana hypättiin suoraan syvään päätyyn tekemään asioita verkossa, nyt kun saa taas kokoontua, verkossa tehtävä työ on toissijaista ja siihen on ihan liian vähän aikaa. Monella oli jaettavaksi luovia ideoita, esim. Vastauksissa korostuu videoiden tekeminen joko Youtubeen, nettisivuille tai Facebookiin, yhteydenpito perheisiin Whatsappissa tai Teamsissa sekä tietenkin striimaus. Vertailun vuoksi vain 4 % kertoo, että digitaalista työtä arvioidaan seurakunnan asettamilla tunnusluvuilla
Monen vastauksessa korostuu, että perheitä on tavoitettu enemmän. Myös ne perheet jotka eivät ole uskaltaneet lähteä kokoavaan toimintaan ovat päässeet osallistumaan verkossa. Tähän ei vain resurssit riitä tällä hetkellä kun on paljon muutakin. Muiden seurakuntien varhaiskasvatuksen kanssa 43 %. On myös hyödynnetty seppo-peliä toiminnassa ja kokoustettu teamsissa ja kouluttauduttukin. Monenlaisia uusia sovelluksia tai alustoja on opeteltu ja otettu käyttöön. Valtakunnallinen tiedonkulku on parantunut ja muiden seurakuntien onnistuneista kokeiluista kuulee nopeammin. Muun muassa seuraavia huomioita on tehty: tiedonkulku on parantunut ja viestintä on monipuolistunut. Mitä merkitystä digityöllä on. Erityisesti on onnistuttu tavoittamaan heitä, joita ei olla aikaisemmin tavoitettu. Vanhempainkeskusteluja ja verkostopalavereja voidaan järjestää myös etäyhteyksin. Videomateriaalia yms. Jos kohtaamista ei pidetä yhtä arvokkaana digissä kuin kasvokkain, mitä lisäarvoa digitaalisuus tuo varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan. Järjestöjen kanssa 35 %. Somessa haetaan näkyvyyttä myös tapahtumille ja kokoavalle toiminnalle: – Facebookissa ilmoittaminen on tuottanut enemmän tulosta kuin pelkkä lehdessä ilmoittelu. – On pidetty etäkerhoa kun sulku oli päällä, canvan käytön tehostaminen ja kirjepyhäkoulun nettivinkit ja lastenkirkon linkit jne. Moni kertoo digitoiminnan tuoneen myös näkyvyyttä. – Voimme tavoittaa eri tavalla enemmän ihmisiä, jos toimintaa tehdään ja mainostetaan oikein. Kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa 48 %. – Toiminta tavoittaa laajemmin. “Pidän lasten ja perheiden kohtaamista digitaalisissa ympäristöissä yhtä aitona kuin kasvokkaista kohtaamista” -väittämän kanssa samaa mieltä on kuitenkin vain 33 % vastaajista. “Haluan pysyä kartalla digitalisaation ja teknologian kehityksestä.” Näin kertoo 89 % vastaajista. Yhteistyöt ovat tuoneet toimintaan teknistä osaamista ( 60 %), laajemman osallistujajoukon ( 65 %), uutta näkökulmaa ( 60 %) TEEMA Esihenkilöt kokevat, että tavoittavuuden lisäksi digitaalisuus lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ja säästää kustannuksia.. 18 Teema Joissain seurakunnissa on tapahtunut pysyvämpiä muutoksia: – Sosiaalisessa mediassa tapahtuva työ on saanut isomman merkityksen ja nykyään sille varataan työaikaa. Esihenkilöt kokevat myös, että tavoittavuuden lisäksi digitaalisuus lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ja säästää kustannuksia. Laitteistoa on uusittu ja hankittu lisää. Muun seurakunnan toimintamuotojen kanssa yhteistyötä viimeisen 6 kk:n aikana tehnyt 74 %. perheille/päiväkodeille/kouluille tehdään paljon enemmän verrattuna siihen, että aikaisemmin mentiin itse paikan päälle tai ihmiset tulivat meidän luoksemme. Digitaalisuus siltikin pitäisi ottaa mukaan juuri päivittäiseen tekemiseen ja luonnolliseksi osaksi toimintaamme
s. 36 Papin päiväkirjasta: Pyhän sylissä KUVA Linda Kovasin "Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta arjessa on kokonaisvaltaista, ja valmistuvalla opettajalla tulee olla valmiudet omalla toiminnallaan edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. 24 Digistä avautuu mahdollisuuksia s. 32 Rauman Pikkunorssi tarjoaa tutkimusperustaista varhaiskasvatusta s. 19 Me tekijät Me tekijät 19 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Tämä edellyttää tiedollisten valmiuksien lisäksi toiminnallisten tapojen ja menetelmien hallitsemista", sanoo Pikkunorssin toimintaa luotsaava Anne Toivonen.
Korona-aika toi toimintaan onnistuneita avauksia, jotka jäivät elämään rajoitusten poistuttua. ME TEKIJÄT. 20 Me tekijät Me tekijät 20 TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Ulkoilukummeja ja ystäväperheitä Pirkkalan seurakunnassa panostetaan taaperoihin ja kuullaan perheiden toiveita herkällä korvalla
Samalla ne tarjoavat vanhemmille vertaistukea ja edesauttavat ystävyyssuhteiden luomista. Esimerkiksi vauvakirkossa tuolien tilalle levitetään mattoja ja satupeittoja. ”Vanhemmat saattavat ensin kertoa hyvin varovasti, että olisi mukava olla enemmän ulkona tai että meidän lapsi on vesipeto, joten voisiko vesielementtiä tuoda kerhoon vahvemmin. Koska Pirkkalan modernissa kirkkosalissa ei ole kiinteitä penkkirivejä, sen voi vaivatta muuntaa paikaksi, johon mahtuu liikettä. ”Meidän työtä vahvimmin raamittava asiakirja on tällä hetkellä Tampereen seudun seurakuntien varhaiskasvatusuunnitelma, jossa huomioidaan vahvasti perhetoiminta”, Furu kertoo. ”Haastetta tuo se, että ikä on muiden seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntaväen kannalta vähän haastava. Varhaiskasvatuksen perhetoimintaan mahtuu liikettä ja toimintaa, samoin kuin taaperomuskareihin, vauvakirkkoihin ja perhemessuihin. Koska arki on väsymättömän taaperon kanssa aika kuluttavaa, seurakunnan pitäisi pyrkiä luomaan vanhemmille hengähdyksen hetkiä. Seurakunnassa pyritään kuitenkin sisällyttämään mahdollisimman paljon liikettä kaikkeen toimintaan, johon kutsutaan taaperoperheitä. ”Perhemessut ovat aika toiminnallisia kuten varmaan useissa seurakunnissa. Miten saisimme nekin ihmiset, jotka eivät yleensä juurikaan tapaa taaperoikäisiä, ymmärtämään, ettei taaperoa pidättele mitkään tavat ja perinteet. Furu pohtii, miten taaperolle voisi tarjota vapauden tutkia kirkkotilaa myös muissa tilaisuuksissa. ”Taaperot ovat hyvin tutkivaisia ja eläväisiä, ja odottaminen on heille vielä mystinen käsite. Koska taaperot ovat seurakunnan perhetoiminnan suurin kohderyhmä, toiminta on mietitty heidän tarpeidensa mukaan. Perheille on varattu tila, jossa on syöttötuolit valmiina, ja heille on usein myös järjestetty erillinen tarjoilupiste”, Furu kertoo.. ”Taaperot on viime aikoina yleisestikin huomioitu paremmin. ”Seurakuntamme järjestämissä yhteisissä arkiruokailuissa onkin huomioitu taaperoikäiset kivasti. Ehkä Polku-toimintamalli on auttanut asiaa.” Työntekijät kyselevät perheiltä sinnikkäästi, mitä nämä tahtovat ja tarvitsevat: Mikä olisi teidän mielestänne kivaa. ”Suomalaiset ovat aika arkoja pyytämään ja esittämään toiveita, joten on tärkeää kuulla herkällä korvalla seurakuntalaisten pienimmätkin ajatukset”, Furu sanoo. Huoneeseen kuuluvat äänet kirkon puolelta, joten perheet voivat halutessaan osallistua jumalanpalveluksiin ja messuihin sieltä käsin. Sen sijaan seurakunta luo puitteita, joissa liike on luontevaa ja suotavaa.” Perheiden toiveesta 1–2-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen on tarjolla omat muskariryhmänsä, joissa huomioidaan taaperoiden tapa olla ja toimia. ”Hengelliset asiat ja kristillinen kasvatus merkitsevät taaperoiden kohdalla Raamattuja kirkkoseikkailuja, hiljaisuuden polkuja ja muuta toiminnallista. ”Joissakin seurakunnissa taaperoikäisille järjestetään myös omaa kerhotoimintaa, kun taas meillä vasu kehottaa kannattelemaan koko perhettä kokonaisuutena – tukemaan sen vuorovaikutussuhteita ja jaksamista.” Suunnittelussa kaikkein tärkeintä on perheiden palaute ja toiveet. Rauhallisempaan arkeen tottuneille taaperon jatkuva liikkeelläolo voi aiheuttaa hämmennystä – ja ehkä väsymistäkin.” Furun mielestä vanhempien tulisi kuitenkin saada olla levollisin mielin siitä, ettei lapsen touhu häiritse ketään eikä heidän tarvitse jonottaa tai istua paikoillaan. Kasvattajat tunnistavat sen valtaisan tutkimisen ja tekemisen halun, joka lapsesta kumpuaa taaperovaiheessa. Kun perhe huomaa, että heidän toiveensa kuullaan ja otetaan tosissaan, he voivat rohkaistua esittämään ehdotuksia jatkossakin.” Furun mielestä varhaiskasvatuksessa ymmärretään taaperon maailma varsin hyvin. ”Siksi on tärkeä huomioida se, että tämän ikäryhmän arki on koheltamista ja touhua, jolle on suotava mahdollisimman paljon tilaa”, sanoo Laura Furu, Pirkkalan seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja. Niihin reagoidaan vahvimmin ja ne antavat seurakunnalle eniten suuntaviivoja. Minne teidän olisi helppo tulla. Perheiltä on tullut paljon viestiä, että ne hetket, jolloin pitäisi rauhoittua ja olla paikoillaan, tuntuvat raskailta. Vältämme aiheuttamasta vanhemmille painetta siihen, että lasten tulee pysyä paikallaan ja hiljentyä. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Ulkoilukummeja ja ystäväperheitä Seurakunta luo puitteita, joissa liike on luontevaa ja suotavaa. Pirkkalassa ei järjestetä taaperoikäisille omia päiväkerhoja. Taaperomuskarit ovat Furun mukaan seurakunnan suosituimpia ryhmiä. Niinpä toiminta rakentuu touhuamisen ympärille”, Furu kertoo. Miten taata se, että voitte osallistua toimintaan levollisin mielin. Touhulle pitäisi taata tilaa kaikessa seurakunnan toiminnassa konfirmaatiomessuista ruokailuhetkiin. He osallistuvat toimintaan kaikkein aktiivisimmin. Monet asiat pystyy toteuttamaan esimerkiksi pysäkeillä.” Taaperoperheitä ilahduttaa myös arkkitehdin suunnittelema leikkihuone, jonka erottaa kirkkosalista lasiseinä. Taaperoperheet ovat tällä hetkellä varhaiskasvatuksen suurin kohderyhmä Pirkkalan seurakunnassa
Miksi odotella sisätiloissa, että tuleekohan tänne ketään, kun voi ottaa kahvitermarit mukaan ja viedään kerhon leikkipuistoon. Jos perhe ei löydä meidän palvelumme kautta samassa elämäntilanteessa olevaa ystäväperhettä, viestimme asiasta näille verkostoille.” Furu arvelee, että esiin voi nousta vielä viiveellä korona-ajan aiheuttamaa yksinäisyyttä. Olemmekin varanneet ulkoilukummitoiminnalle resursseja myös ensi syksyksi”, Furu kertoo. ”Miten voisimme seurakuntayhteisönä ehkäistä yksinäisyyttä kaikissa ikäryhmissä. ”Perhekeskustoiminnassa seurakunnat nähdään tärkeinä kumppaneina ja meidän pitäisi mielestäni tarttua tähän mahdollisuuteen. Perheiden suunnitteleman Pirkkalan ystäväperheet -toiminnan kautta perheillä on mahdollisuus löytää samanhenkinen ystäväperhe. ”Olemme tehneet hankkeen tiimoilta yhteistyötä perheneuvolan ja koulukuraattoreiden kanssa. Jos kokeilut menevät pieleen, voi aina palata tuttuun ja turvalliseen. ”Perheet ihastuivat ideaan ja toivoivat, ettei se lopahtaisi rajoitusten päätyttyä. ”Meille korona toi paljon hyvääkin, koska se pakotti meidät tekemään asioita eri tavalla, kyseenalaistamaan vanhaa ja kokeilemaan uusia toimintatapoja ja menetelmiä.” Pirkkalassa kehitettiin korona-aikaan esimerkiksi ulkoilukummitoiminta, jossa perheet saavat varata lastenohjaajan itselleen ulkopuuhastelua varten. Tämän kysymyksen äärellä tulee todellakin pysähtyä ja tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa.” Furun mukaan perhekeskusverkostot ovat tässä asiassa valtava mahdollistaja. Parhaimmillaan ne tuovat tullessaan jotain upeaa ja houkuttelevat uusia ihmisiä mukaan toimintaan, kuten esimerkiksi perhekerhojen jalkautuminen puistoihin. Niissä tiedostetaan, että seurakunnassa on suuri määrä koulutettuja työntekijöitä, joilla on aitoa halua tukea ihmisten hyvinvointia. ”Se on meidän tapamme auttaa ihmisiä, joilta puuttuu verkosto. Yhteisen suunnittelun tuloksena on tehty muun muassa leijanlennätysja pilkkiretkiä, jotka toivat elämyksiä korona-arkeen. He ovat valmiita kokeilemaan uusia avauksia, vaikka ne vaatisivat luopumista jostain perinteisestä toiminnasta. Yhteistyö tarjoaa meille todella tärkeän väylän kutsua ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan ja heille mahdollisuuden löytää seurakunta osaksi arkeaan.” Pirkkalan seurakunta on pilotoinut Lasten ja nuorten keskuksen Perheystävä-hanketta, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä pienten lasten vanhempien yksinäisyyttä. ”Jos esimerkiksi lapsi on syntynyt korona-aikaan ja hänen kanssaan on pysytelty kotona, perheellä saattaa olla nyt taaperovaiheessa suurempi kynnys lähteä mukaan toimintaan.”. Kuin voisimme auttaa perheitä löytämään vertaisiaan. Kun perheet ovat eläneet kaksi vuotta rajoitusten keskellä, ihmisten ilmoille ei ole aina helppo lähteä. Parille perheelle ei ole vielä löytynyt samassa tilanteessa olevaa ystäväperhettä. Nämä perheet sanoivat, että onpa ihanaa: nyt on jotain, mihin uskallamme lähteä mukaan. Heillä on innokkuutta kehittää ja kokeilla rohkeasti uusia asioita sekä reagoida vanhempien, perheiden ja lasten toiveisiin. Pirkkalaankin muuttaa valtavasti ihmisiä muualta, ja ystävyyssuhteiden luominen ja vertaistuen saanti saattaa olla heille vähän vaikeaa isommassa perhekerhossa.” Hanke on toiminut Pirkkalassa puoli vuotta ja sen ansiosta on kevään kuluessa syntynyt kaksi ystäväperheiden ryhmää. ”Vaikka voi tuntua hankalalta luopua jostain, se saattaa mahdollistaa toisen tyyppistä toimintaa, joka ehkä palvelee paremmin tämän ajan perheitä.” Perheystävä selättämään yksinäisyyttä Furua huolettaa yksinäisyys, joka nousee tällä hetkellä vahvasti esiin melkein kaikissa ikäryhmissä. 22 Me tekijät Me tekijät 22 ME TEKIJÄT Korona-ajan keksinnöt jäivät elämään Seurakuntien lastenohjaajat ovat Furun mukaan tätä nykyä todella ammattitaitoisia. Kaikki kun eivät lähde lasten kanssa perhekerhoihin tai suurempiin ryhmiin. Lapsilla saattaa olla esimerkiksi pitkäaikaissairauksia, jotka estävät ryhmätoimintaan osallistumisen
LNK kehittää ja levittää Saapas-, Moottoripajaja Perheystävä -toimintamalleja yhteistyössä Yhteisvastuukeräyksen kanssa sekä panostaa lasten ja nuorten liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen esimerkiksi Luotu liikkumaanja Pelitilaa! -hankkeiden avulla. Tehtävässä Mikko Mäkelä kantaa kokonaisvastuun järjestön toiminnasta ja toimii kirjankustantamo Publiva Oy:n hallituksen puheenjohtajana sekä Partaharju-säätiön toimitusjohtajana. Toiminnan ytimessä on lasten ja nuorten hyvän elämän edistäminen yhdessä seurakuntien kanssa. Tälle järjestö luo edellytyksiä kehittämällä ja perustamalla lasten ja nuorten vaikuttamisen rakenteita ja toimintamalleja. Kyselyn avulla selvitetään erityisesti seurakuntien näkemyksiä siitä, mitä järjestöltä odotetaan ja toivotaan tulevina vuosina. Niiden avulla lasten ja nuorten näkemykset saavat painoarvoa kirkon ja yhteiskunnan julkisessa keskustelussa. Aiemmin hän on toiminut mm. Strategia tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä seurakuntien kanssa niin, että strategiassa näkyy sekä lasten, nuorten että seurakuntien kasvatustyön ammattilaisten kädenjälki. Strategiatyön tueksi LNK teettää jäsenkyselyn. kirkkoherrana. 23 Me tekijät Me tekijät 23 LASTEN JA NUORTEN KESKUKSEN STRATEGIA KOROSTAA OSALLISUUTTA JA ULKOPUOLISUUDEN EHKÄISYÄ Lasten ja nuorten keskus keskittyy nykyisen strategiansa mukaisesti lasten ja nuorten ulkopuolisuuden ehkäisyyn, osallisuuden edistämiseen ja seurakuntien kasvatustyön esiintuomiseen yhteiskunnassa. LNK aloittaa uuden strategian valmistelun elokuussa 2022. On ilo päästä työskentelemään osaavien asiantuntijoiden kanssa lasten ja nuorten puolesta yhdessä seurakuntien kanssa. MIHIN LNK SUUNTAA JATKOSSA. Lasten ja nuorten keskus jatkaa työtään seurakuntien tukena, koulutuspalvelut siirtyvät Kirkkopalveluille Lasten ja nuorten keskuksen koulutusja konsultointipalvelut siirtyvät osaksi Kirkkopalveluita ja STEP-koulutusta 1.8.2022 alkaen. Helsingin NMKY:n nuorisotyönjohtajana, Helsingin seurakuntayhtymän kasvatusja seurakuntapalveluiden päällikkönä sekä Pornaisten vs. Nykyinen toiminnanjohtaja Sami Ojala siirtyy Publiva Oy:n toimitusjohtajaksi.. Muutoksella Kirkkopalvelut ja LNK haluavat yhdessä vahvistaa kirkon kasvatuksen henkilöstön osaamista ja tarjota entistäkin laadukkaampia henkilöstön täydennyskoulutuspalveluita kirkon kasvatuksen kentällä. Kirkollisen taustansa lisäksi Mäkelä on toiminut opettajana, konsulttina, työnohjaajana ja ratkaisukeskeisenä terapeuttina. Mikko Mäkelä siirtyy Lasten ja nuorten keskukseen Kirkkohallituksesta asiantuntijan tehtävästä. Olen innostunut ja haluan tuoda verkostoni yhteiseen hyvään, lasten, kouluikäisten, nuorten ja perheiden puolesta, sanoo Mikko Mäkelä. Hän on kehittänyt muun muassa Liikkuva seurakunta -toimintamallin ja ideoinut kirkon Walk in -terapian. Lapset ja nuoret halutaan entistä vahvemmin mukaan asioiden suunnitteluun, valmisteluun ja päätöksentekoon. Mäkelä on toiminut myös aktiivisesti luottamustehtävissä, kuten Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajana, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin hallituksen jäsenenä ja Suomen Iceheartsin varapuheenjohtajana. – Lasten ja nuorten keskuksella on merkittävä paikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä, ulkopuolisuuden ehkäisijänä ja osallisuuden mahdollistajana. Yhteistyö näiden organisaatioiden ja kouluttajien kesken on ollut hyvin tiivistä jo vuosikymmenien ajan. Myös leirejä ja retkiä LNK järjestää normaaliin tapaan. MIKKO MÄKELÄSTÄ LNK:N UUSI TOIMINNANJOHTAJA Teologian maisteri, pastori Mikko Mäkelä aloittaa järjestön toiminnanjohtajana elokuun alussa
Videoiden tekeminen jatkuu, vaikka pääpaino onkin livekohtaamisissa”, Taru kertoo. Tutuiksi asioiksi tulivat saavutettavuus ja tekijänoikeudet.” Videoita, Teamsiä, Instaa, Facea, WhatsAppia, etätyötä – työ muuttuu Videoita ohjaajat tekevät edelleen tarpeen mukaan. Sanna muistelee videokuvausten ensihetkiä: ”Alkuun oli jonkinmoinen kynnys olla kuvattavana ja tiivistää sanomisena lyhyessä ajassa ymmärrettävään muotoon. ”Myös etätyömahdollisuus näyttäisi jäävän pysyväksi käytännöksi. WhatsApp-ryhmät ovat olleet merkittäviä yhteisöllisyyden luomisessa. hybridimallilla. Tätä mahdollisuutta olemme hyödyntäneet ennen muuta työn suunnittelussa”, Taru kertoo. Kokoukset siirtyivät Teamsiin ja etätöistä tuli osa normaalia. 24 Me tekijät Me tekijät 24 DIGISTÄ AVAUTUU MAHDOLLISUUKSIA ME TEKIJÄT Korona-ajan digiloikka on kantanut uuteen tapaan tehdä työtä. Erityisen tyytyväisiä ohjaajat ovat olleet WhatsAppin käytön vakiintumiseen. Lappeenrannan seurakunnan varhaiskasvatuksen sometiimiläiset Tuija Rikkonen, Sanna Mattero ja Taru Lempinen näkevät digissä ja somessa monia mahdollisuuksia, joita on syytä vaalia ja kehittää edelleen. kävivät kuumina. TEKSTI & KUVAT Marjo Suominen ”Koronakevät oli melkoinen jysähdys, kun yht’äkkiä kaikki seisahtui. Näistä keskusteluista jäi oikein hyvä tuntuma”, ohjaajat sanovat. Vain iltapäiväkerhot toimivat ja nekin vajaina ryhminä. Olihan se shokki”, kuvailevat ohjaajat runsaan parin vuoden takaisia tunnelmiaan. Digialustoilla ja -kanavilla on mm. Lastenohjaajat Tuija Rikkonen (vas.), Taru Lempinen ja Sanna Mattero näkevät digissä paljon mahdollisuuksia. Parhaimmillaan jo yhdellä otolla saatiin kuvaus purkkiin.” Myös Teams on tullut jäädäkseen ohjaajien työkaluksi. Muun muassa hartaus-, askarteluja leikkitoimintaan teimme videoita, joita perheet saattoivat katsella oman aikataulunsa mukaan.” ”Ja kaiken keskellä piti ottaa haltuun myös lainsäädäntöä. Se on osoittautunut loistavaksi kanavaksi yhteydenpidossa perheisiin. perheiden kanssa käytävät vasukeskustelut Teamsissä. ”Teams on ahkerassa kokouskäytössä, mutta sen lisäksi toteutimme esim. ”Sitten mentiinkin tohinalla digiin: Facet, WhatsAppit, Instat jne. Varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta arvostaa ohjaajien intoa, osaamista ja rohkeutta työn muutoksessa.. ”Nyt mennään ns. tavoitettu perheitä uudella tavalla ja yhteydenpito niihin on ollut entistä tiiviimpää. Toisaalta oli ilo huomata kehittyvänsä: jäykkyyden tilalle tuli luontevuutta eikä katse enää harhaillut kohteesta toiseen
25 Me tekijät Me tekijät 25 ”Esimerkiksi pikkukerhoihin osallistuvien taaperoiden vanhemmat ilahtuvat, kun puhelimeen kilahtaa kuva, jossa pikkuinen touhuaa tyytyväisenä itkuisen erohetken jälkeen”, Sanna kuvailee. Pikkuhelppiä toteuttaa nyt kolme ohjaaja, ja myös tälle työlle on vahvaa kysyntää. Uudet perheet ovat usein saaneet vinkin neuvolasta. ”Tämä on tärkeää myös siksi, että tavoitamme Pikkuhelpin kautta nekin perheet, jotka eivät muuten osallistu toimintaamme." LAPPEENRANNAN SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUSTA. laadukkaaseen kuvaamiseen. • Pikkuhelppiä tekee kolme ohjaajaa. kuvaaminen ei jää vain yhden vastuulle, vaan mielletään se itse kunkin tehtäväksi. • Ekavauvaja taaperokerhot, joissa viitisenkymmentä perhettä mukana. vahva brändi ja osaavat ohjaajat, jotka kohtaavat päivittäin työssään haastavia kasvatustilanteita. Pienten kerhoja ja Pikkuhelppiä Varhaiskasvattajien työ on digin ohessa uudistunut muutoinkin. Nyt perheet ovat kiinnostuneita erityisesti 2–3-vuotiaiden pikkukerhoista. kerhon WhatsApp-ryhmistä. 8.10.2022 vietettävään livetapahtumaan tulossa mukaan hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen sekä Taika-Petteri ja Jakke Jääkarhu. Näissä hetkissä lapset ovat saaneet tuntumaa irtaantumisesta vanhemmista.” Tuija puolestaan tarttui Pikkuhelppiin ensimmäisenä koronakeväänä. • Laaja-alainen ja suosittu kirkkomuskaritoiminta, mikä mahdollistuu, koska seurakuntayhtymään on perustettu varhaisiän musiikkikasvattajan virka 2019. Kerho kokoontuu nyt kerran viikossa parin tunnin ajan. Kesäkuun alussa sponsoroitiin perheretki paikalliselle kotieläintilalle. ”Tarvitaan myös rohkaisua niin, että esim. ”Kaksivuotiaat ovat sellaisessa vedenjakajaiässä – vanhemmat pitävät pikkuiset mielellään vielä kotona mutta toisaalta haluavat tarjota heille ryhmäkokemuksia. Vanhemmat oikein odottavat, että pääsevät näkemään, mitä kerhoissa tapahtuu.” Digin tulevaisuuteen zoomatessaan Kaisa-Liisa nostaa esiin ajatuksen digityötä päätoimisesti tekevästä lastenohjaajasta. Koronan vuoksi se toteutettiin viimeksi niin, että perheet saivat kutsun ja striimilinkin juhlaan, jossa esiintyi mm. Koulutusta tarvitsen myös itse, että pysyn kartalla ja osaan johtaa työtäni.”. Tavoittaa perheitä laajasti. ESIHENKILÖN MIELESSÄ RESURSSOINTI: VÄLINEITÄ, AIKAA, SUUNNITELMALLISUUTTA JA KOULUTUSTA ”Haluan toimia digityön mahdollistajana. Innolla he odottavat myös mahdollisuutta kouluttautua. Viime syksynä Lappeenrannassa käynnistettiin kaksivuotiaiden oma pikkukerho. Olen iloinnut tämän porukan rohkeudesta, innosta ja osaamisesta”, sanoo varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta. Onkohan jossakin seurakunnassa tällaisella tehtävänkuvalla toimivaa ohjaajaa?”, hän pohtii ja lisää: ”Erikoistuminen voisi olla järkevää.” ”Digityö ei ole kohtuutonta, mutta ei se ole jokaiselle yksinkertaista ja helppoa. Näin voidaan toteuttaa esim. • Yhteistyö vastaanottokeskuksen kanssa. Somepäivitykset ovat ohjaajille rutiinia, jota he ovat tehneet jo useita vuosia ennen koronaa. ”Aivan mahtavaa, tykätään tosi paljon ohjata taaperoryhmää”, Sanna ja Taru hehkuttavat. Tänä vuonna yksi ohjaaja oli mukana myös rippileirillä. • Retkipäiviä. 70. pedagogista dokumentointia, kun jokainen huolehtii osaltaan siitä, että tilanteet tallentuvat. Nyt rimaa on korotettu ja tavoitteena on nostaa digitekemisen tasoa. Seurakunnan toimintaa puoltavat mm. valtakunnallinen leikkipäivä ja Vauvanpäivä, Spring Party – keväinen karnevaali, Sataman valot (“venetsialaiset”), Nenäpäivä, Lasten oikeuksien päivä, Joulunavaus. 80. Itselleni on ollut tärkeää kuunnella ohjaajia ja heidän näkemyksiään. ”Tarvitaan jäntevää suunnittelua ja sen hahmottamista, kuka tekee mitä ja milloin. Pekka Laukkarinen bändeineen. Tallenteet ovat aarteita perheille. Kerho sai heti tosi hyvän vastaanoton, ja ohjaajille työ on mieluista. Tämä on huomattu esim. Moni voi kokea, että aika menee hukkaan, että digityö on pois aidoista kohtaamisista.” ”Siksikin pitää huolehtia koulutuksesta. Vuosikello on välttämätön raamittamaan työtä, ja pyrimme siihen, että sometiimi käy viikoittain läpi vastuut.” Kun pandemia puhkesi, Kaisa-Liisa oli opintovapaalla. • Kaupungintalolla järjestettävät viisivuotissynttärit on perinteisesti iso tapahtuma. MUUTAMIA NOSTOJA TOIMINNASTA • Päiväkerholaisia n. Vähitellen myös kännykät ovat vaihtuneet sellaisiksi, että tekniset ominaisuudet riittävät esim. Hän kiittää sijaistaan Jaana Pussista, joka tarttui toimeen ja huolehti, että jokaisella lastenohjaajalla on läppäri käytössään. Ohjaajat toivovat työn kehittyvän niin, että aikaa tekemiselle on enemmän ja työstä tulee kaikin puolin entistä suunnitelmallisempaa. Sometyö ei voi olla jotakin, jota tehdään ajatuksella ’vähän muun työn ohessa silloin kuin ehditään’. Hän pitää tärkeänä, että digija sometyöhön resursoidaan tulevaisuudessa yhä vahvemmin. Jatkossa kaupunki kilpailuttaa ip-toiminnan hankintalain mukaisesti. • Lukuisia tapahtumia kaupungin ja järjestöjen kanssa: mm. Työn toteuttamisessa avainasemassa on sometiimi, jonka tuella pyritään siihen, että mahdollisimman moni tekee sisältöjä. • Iltapäiväkerholaisia n. • Kesäkerhoihin osallistuu 90 lasta
Tunne fysiologisiin reaktioihin perustuvana emootiona on latistettu tunnetaitopuheessa. Ilo on kokemusta, ilon taito voi olla tekohymyä. Käytössä olevissa materiaaleissa on varmaan hyviä ideoita pohtia sosiaalisten tilanteiden ratkaisuja, mutta en nimittäisi sitä tunnetaitojen opettamiseksi.. Holistisessa lapsen kasvun ja hyvinvoinnin mallissa esittelet seitsemän toisiinsa linkittyvää toiminnallista aluetta: fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen, esteettinen, kognitiivinen, eettinen ja henkinen. Mitkä alueet mielestäsi korostuvat 2020-luvun kasvatusajattelussa ja mille puolestaan tulisi antaa enemmän tilaa tai huomiota. Tunnetaito-sana on harhaanjohtava, kirjaviisauteen viittaava. 26 Me tekijät Me tekijät 26 ME TEKIJÄT Lapsen hyvinvointi alkaa kodista TEKSTI Jenni Ruoho KUVITUS Shutterstock Emeritaprofessori Lea Pulkkisen erikoisaloja ovat olleet kotikasvatuksen psykologia sekä lasten sosiaalisen kehityksen ja aggressiivisuuden tutkimus. Vahvojen lasten kasvattaminen vaatii monipuolisuutta, kuten fyysistä toimintakykyä, yhteiselämään sopeutumista, tunne-elämän tasapainoa, eettistä ymmärrystä ja taiteellisia ja henkisiä kokemuksia. Globaali taloudellinen kilpailu on suunnannut huomion lapsessa olevien mahdollisuuksien varhaiseen kehittämiseen kognitiivisella, tiedollisella alueella jopa piittaamatta lapsen aivojen kehityksen valmiudesta. Kerrotut sadut kehittävät lapsen mielikuva-ajattelua ja luovuutta. Mitä on ilon taito suhteessa iloon. Miksi halusit kirjoittaa tämän kirjan. Lapsi saa kokea jännitystä ja sen laukeamista, epäoikeudenmukaisuutta ja sen ratkaisemista, kiintymystä ja sen myönteistä vaikutusta. Tänä vuonna häneltä ilmestyi Lapsen hyvinvointi alkaa kodista -kirja. Esimerkiksi suuttuessaan tai rakastuessaan hän etsii keinoja ilmaista itseään vastapuolen ja tilanteen huomioon ottaen. Lasten tunne-elämän harjoituksessa hyvät sadut suullisesti kerrottuina ovat tärkeitä. Tunnetaitoja korostetaan aiempaa enemmän varhaiskasvatuksessa ja keinot lasten tunnetaitojen opettamiseen ovat monipuolistuneet. Tunteiden säätelyssä on kyse siitä, että ihminen pystyy tunnistamaan virinneen tunteen ja muokkaamaan sitä niin, että hän toimii tilanteeseen sopivalla tavalla. Mitä mahdollisuuksia ja riskejä näet tunnetaitojen tavoitteellisessa opettamisessa. Hän on jatkanut tutkijantyötään vielä jäätyään eläkkeelle (v. Nämä kaikki lujittavat itsetuntoa ja yksilöllisyyden kokemusta. 2006). Olen kirjoittanut kirjan välittääkseni tutkimuspohjaista tietoa lapsilähtöisestä kasvatuksesta ja osoittaakseni arvostusta vanhempien kasvatustyölle
Mitä lapsi päivän tai viikon mittaan näkee jäljitelläkseen kotona tai päiväkodissa. Pulkkinen on toiminut psykologian professorina, akatemiaprofessorina sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina Jyväskylän yliopistossa. Jäljittely on lapsen keskeinen oppimisen tapa. Erot lasten jäljittelymahdollisuuksissa saattavat olla suuria. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Professori Lea Pulkkinen on kansainvälistä mainetta niittänyt ja monin tunnustuksin palkittu tutkija, kirjailija sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ensimmäinen on kunnianosoitus ja hätähuuto lapsilähtöisen kasvatuksen ja vanhempien kasvatustyön arvostuksen puolesta. Sitä voi tapahtua kotiaskareilla, eläinten ja kasvien hoitamisella, omilla harrastuksilla, sekä lapsen viemisellä ympäristöihin, joissa he voivat tarkkailla muiden toimintaa. Lapsi on samanikäisten ryhmässä voimatta havainnoida isompien lasten toimintaa. Hänen kaksi tänä vuonna ilmestynyttä teostaan, Lapsen hyvinvointi alkaa kodista sekä Tutkijan omakuva täydentävät hienolla tavalla toisiaan. Mitä muuttaisit ja miksi. Mallit ovat kaupallisia tai huvittelupitoisia. Lapsen kokemusmaailmaa rikastuttaisi kodinomainen päiväkoti, jossa tehdään ruokaa, leivotaan ja puuhaillaan askareissa lasten saadessa omia vastuitaan. Toiminnan niukkuus voi jatkua päiväkodissa, jossa henkilökunnalla on vähän toiminnallisia taitoja askarteluun, piirtämiseen, soittamiseen. Lasten ja perheiden hyvinvointi on Pulkkiselle sydämen asia. Se on tuottanut ainutlaatuista tietoa ihmisen kehityksestä lähes puolen vuosisadan ajalta. Henkilökunnan vaihtuvuuden takia ei muodostu tiiviitä suhteita aikuisiin, joiden huolenpidosta välittyisi esikuvia. Kodeissa maalaisympäristö ja siellä tapahtuvat monenlaiset toiminnot luovat rikkaamman ympäristön lapselle kuin kerrostalokoti, elleivät vanhemmat tietoisesti monipuolista toimintaa. Kirjoitat, että monien lasten ympäristöt ovat jäljittelyn kannalta niukkoja. Päiväkotiin ruoka tulee valmiina. Hän on oman toimensa ohella johtanut muun muassa psykologian laitosta, yliopiston perhetutkimusyksikköä sekä Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikköä. Tunteiden säätelyssä on kyse siitä, että ihminen pystyy tunnistamaan virinneen tunteen ja muokkaamaan sitä niin, että hän toimii tilanteeseen sopivalla tavalla. Aikuiset, joihin lapsi on kiintynyt, ovat lasten tärkeitä jäljittelyn kohteita. Niukimmillaan lapsi on kotona vain ilta-ajan ja yön ja aterioina on valmisruokia. Rikkautta toisi myös se, että lapsiryhmä vastaisi rakenteeltaan sisarusryhmää koululuokan sijaan. Jos henkilökunnalla on hyvä osaaminen jossakin harrastustaidossa, jota hän voi käyttää toiminnassaan lasten kanssa, se rikastuttaa toimintaa. Mitä sellaista päiväkodin opettaja tai lapsen vanhempi päivän mittaan tekee, jota lapsi voisi jäljitellä. Jälkimmäinen kertoo Pulkkisen elämänvaiheista sekä siitä miten ja miksi hän on ollut kiinnostunut lapsista. Tällöin syntyy useammanlaisia sosiaalisia rooleja ja isommat lapset antavat jäljittelyn malleja. Viikonloppuna mennään ostoskeskuksiin ja huvittelupaikkoihin. Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt hänelle Suomen tiedepalkinnon (2001) korkeatasoisesta ja kansainvälisesti erityisen merkittävästä tieteellisestä tutkimuksesta sekä elämäntyöpalkinnon (2011) psykologian tutkimuksesta ja monipuolisesta työstä tiedonjulkistamisen alueella. Psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkinen muistuttaa meitä lapsen synnynnäisestä yhteenkuuluvuuden, kyvykkyyden ja sisäisen vapauden tarpeesta.. Rikastuttaminen jäljittelymahdollisuuksissa vaatii ensinnäkin sen tiedostamista, että lapsi oppii jäljittelemällä. Alansa huipulle Pulkkinen nousi Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksellaan. Tätä kuvaa täytyy tarkastella nähdäkseen peilikuvan lapsessa
Se huolestuttaa. Vanhempien kasvatusvastuun sivuuttamisessa asiakirjoissa on osittain kysymys siitä, että Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (1991) on läpäissyt virkamiesten tietoisuuden ja sitä on haluttu nostaa esille. Lapsi tarvitsee positiivista huomiota silloin, kun hän toimii odotusten mukaisesti. Kyvykkyyden tarve saa tyydytystä siitä, että lapsella on käsitys odotusrakenteista ja että hän kokee toimivansa niiden mukaisesti, koska häntä kiitetään siitä. Mikä huolestuttaa. Suurten lapsiryhmien kohdalla tottelevaisuus ja sääntöihin mukautuminen voi korostua eikä lapsen omaa aloitteisuutta tai omaa käsitystä oteta huomioon. Varhaiskasvatuslaissa (2018) ja Kansallisessa lapsistrategiassa (2021). Sitä turhauttaa painostus ja pakkokeinot. Se turhautuu torjunnan kokemuksesta. Miten näiden palvelujen henkilökuntaa nimitetään, olisi pohdittava: päiväkodin opettaja, varhaisopettaja... 28 Me tekijät Me tekijät 28 Tuot eri teemojen yhteydessä esille lapsen kolme synnynnäistä psykologista tarvetta, jotka lisäävät toteutuessaan resilienssiä eli joustavuutta. Yhteistyö vanhempien ja kasvatustyötä tekevien ammattilaisten kesken on hyvin tärkeää tavoitteiden selkeyttämiseksi. Tutkimustieto on merkittävä perusta arvioida sitä, mikä lapsille on hyväksi. Huolestuttaa se, että suurissa lapsiryhmissä lapsen yksilöllisyys ei saa tarpeeksi huomiota eikä hän saa kokemuksia siitä, että hänen toimintansa huomataan myönteisesti. Tämä sinänsä hyvä tavoite on syrjäyttänyt realiteetit ja sen, että myös lapsen oikeuksien sopimuksessa mainitaan vanhempien ensisijaisesta kasvatusoikeudesta ja -velvollisuudesta – ja sopimusvaltioiden velvollisuudesta tukea vanhempia kasvatustehtävässään. Sisäisen vapauden tarve saa tyydytystä rohkaisusta itsenäisyyteen. Olet huolissasi siitä, että vanhempien ensisijainen kasvatusvastuu on sivuutettu nykyisissä asiakirjoissa, mm. Meillä nykyisillä aikuisilla on vastuullinen yhteinen tehtävä tukea heidän kasvuaan vahvoiksi ihmisiksi, jotka pystyvät kohtaamaan uusia asioita ja kehittämään yhteiselämää entistä parempaan suuntaan. Miten nämä mielestäsi toteutuvat alle kouluikäisten lasten elämänpiireissä. 2020-luvun vanhemmille ja ammattilaisille haluaisin sanoa, että lapset ovat tulevaisuuden rakentajia. Varhaiskasvatus-sanan vakiintuminen pelkästään kodin ulkopuolisen toiminnan käyttöön on eräs esimerkki tästä syrjäyttämisestä. Tapahtuu sivuuttamista ja syrjäyttämistä ja vanhemmat tulevat epätietoisiksi omasta tehtävästään. Viime kädessä kasvatuksessa on kuitenkin kyse aikuisen ja lapsen kohtaamisesta, välittämisestä ja huolenpidosta. Jos odotusrakenteet ovat epäselviä tai ristiriitaisia, se aiheuttaa kaaoksen kokemuksen. Varhaiskasvatus tarkoittaa kasvatusta varhaisvuosina, jolloin vanhempien antama kasvatus on ensisijaista ja sen tukena ovat varhaiskasvatuspalvelut. Tämä asia on korjattava. Torjunnan kokemus syntyy välinpitämättömyydestä, kiusaamisesta tai syrjimisestä. ME TEKIJÄT Huolestuttaa se, että suurissa lapsiryhmissä lapsen yksilöllisyys ei saa tarpeeksi huomiota eikä hän saa kokemuksia siitä, että hänen toimintansa huomataan myönteisesti.. Lainsäädännön valmistelussa ei ole kuultu riittävästi vanhempia. Niiden tulisi kattaa lapsen monenlaista toimintaa, sosiaalista, kognitiivista, esteettistä jne. Vaihtuvat aikuissuhteet eivät turvaa rakkauden kokemusta. Sisäisen vapauden kokemuksen asemesta kehittyy laumakäyttäytymistä. Pienillä lapsilla aikuissuhteet ovat tärkeimmät. Vaarana on, että mikä ei ole kielessä, ei ole mielessä. Käsite early education and care tarkoittaa kirjaimellisesti varhaisopetusta ja hoivaa. Yhteenkuuluvuuden tarve tyydyttyy rakkauden kokemuksesta. Torjuntaa voivat harjoittaa niin toiset lapset kuin aikuisetkin. Mitä haluat sanoa 2020-luvun pienten lasten vanhemmille ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Ystävyyssuhteiden merkitys lisääntyy vähin erin
Lasten ja nuorten keskus on yksi Lapsimessujen toimeksiantajista. PIKKUHELPIN ABC op as to im in ta a al oi tt av ill e Satuhahmokulkueeseen osallistuivat seurakuntien hahmoista Leku Leijona Tampereelta, kirkonrotat Hilda ja Hulda Turusta, Onni-karhu Hämeenlinnasta, Pikku Päkä ja Susi Sileä Pornaisista sekä Lysti-lammas Hyvinkäältä.. Hallit täyttyivät leikistä, musiikista, teatterista, shoppailusta ja aktiviteettialueista, mutta myös tärkeistä kasvatuksen ja ruuhkavuosien aiheista. Viikonlopun aikana tapahtuma kokosi n. Tämän lisäksi leiri on täynnä hyvää ohjelmaa ja paljon uusia ystäviä ympäri Suomen. Telttaleirille on helppo lähteä mukaan niin ensikertalaisena työntekijänä kuin leirikonkarina. LNK toteuttaa osastonsa ja tuottaa messuohjelmaa yhdessä pääkaupunkiseudun seurakuntien ja Kirkkohallituksen kanssa. Messuilta haettiin tietoa, lastenvaatteita ja -tarvikkeita sekä tultiin tutustumaan tuotteisiin ja viettämään hauskaa päivää. Lataa Pikkuhelpin ABC -opas oheisesta QR-koodista. Ison Kirjan alue mahdollistaa myös esteettömän osallistumisen leirille. Toiminnan periaatteet on nyt koottu yksiin kansiin. Leirille pääsevät niin perheet, varhaisnuoret kuin nuoretkin. Kolme vuotta ehti vierähtää edellisistä messuista. 26 000 kävijää. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Kesän 2023 kohokohta on valtakunnallinen Polku-leiri! Ensi kesänä kokoonnutaan telttailemaan Polku-leirille 4.–9.7.2023 Keuruulle. Lapsimessuilla nähtiin seurakuntien satuhahmoja Huhtikuussa järjestetyillä Lapsimessuilla oli tunnelma katossa, kun perheet viimein pääsivät osallistumaan tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa (22.–24.4.). KURKISTUKSIA Onnenpyörä pyöri jälleen vinhasti LNK:n ja seurakuntien yhteisellä osastolla! PIKKUHELPIN ABC – uusi opas toiminnan käynnistämiseen Pikkuhelppi on perheiden tarpeisiin kehitettyä matalan kynnyksen apua, jota toteutetaan jo kymmenissä seurakunnissa
Tai mitä mahtoivatkaan miettiä 14ja 16-vuotiaat veljekset. Yhteistyössä Lastenkirkon kanssa on valmiina materiaalia mm. Kokoontuvatko teidän vauvaperheenne vaunuajelulle tai vauvamuskariin, sormiruokailuun tai vauvakirkkoon. Suru on tänäänkin monen lapsen seuralainen. Kutsutaanko lapset mukaan. Tarkoituksena on kehittää surutukea myös lapsille ja nuorille. Miten tuetaan lapsen osallisuutta. He istuivat vakavina puvut päällä, pyörittelivät virsikirjojaan ja pyyhkivät silmänsä huomaamattomasti. ”Siunauskappelissa pieni 2-vuotias kulki edestakaisin. Onko siunauskappeli lapselle turvallinen tila. Onko kieli ymmärrettävää. Tilanne oli heille ja kaikille muillekin jännittävä ja herkkä. Onko seurakunnassa tarjolla sururyhmä lapsille. Kirkkohallituksessa on aloitettu hanke, joka vahvistaa seurakunnan palvelupolkua niin sairaan, kuolevan kuin surevan rinnalla. Voisiko seurakuntasi toimia tämän palvelun pilottina. Nämä löydät Lastenkirkon sivuilta. Tämä materiaali liitetään myös osaksi Polku-kokonaisuutta eri ikäryhmien mukaisesti. Onko sinulla kokemusta lasten tai nuorten sururyhmien ohjaamisesta. Tarvetta tuelle ja avulle on. Heillä kaikilla olisi varmasti meille paljon kerrottavaa” TEKSTI & KUVAT Liisa Välilä Kirjoittaja on parisuhdeja perheasioiden asiantuntija liisa.valila@evl.fi Valtakunnallinen vauvanpäivä, "Ihmeelliset, ihanat vauvat", perjantaina 30.9.2022 kokoaa seurakunnat, kunnat ja järjestöt iloitsemaan yhdessä vauvoista ja vauvaperheistä. Mukana oli myös lapsia ja nuoria. Tule mukaan ideoimaan yhteisiä materiaaleja. Materiaaleja ja ideoita löydät www.evl.fi/vauvanpaiva. Vuosittain useat sadat lapset ja nuoret menettävät oman vanhempansa tai sisaruksensa, moninkertainen määrä kohtaa isovanhempiensa, sukulaistensa tai ystäviensä kuoleman. Hän ihaili kukkia, silitteli arkun valkoista kangasta, löysi hiekka-astian ja pitkävartisen lapion, järjesteli virsikirjoja ja pysähtyi kuuntelemaan urkuja. 30 Me tekijät Me tekijät 30 KIRKON TALOLTA Surun polkuja Toukokuisena perjantaina vietimme ystävämme hautajaisia. Miten lapset otetaan huomioon. Pyhäinpäivän surupolkuun hautausmaalle. Mitä kertovat kappelin symbolit. Kevään aikana on tuotettu myös digitaalista Surupolkuni/Minun suruni -palvelua sururyhmien käyttöön. Saako lapsi leikkiä tai laulaa, kysyä ja ihmetellä. Siunauskappelin hämärässä yritin katsella tilaa ja tilaisuutta lapsen silmin. Missä vaiheessa seurakunnan työntekijä, tai nykyään yhä useammin hautaustoimiston virkailija, keskustelee lapsen kysymyksistä tai toiveista. Missä voi puhua surusta. Mitä kaikkea hän tunsi ja ajatteli. Mitä herättävät Raamatun tekstit, rukoukset ja puhe
Ilmoittautumiset 24.8.2022 mennessä. 9. HOTELLIVARAUKSET Kiintiövaraus Scandic City Lahti. 3. Luontoja ympäristökasvatus metsässä. Lasten oma animaatio – miten se syntyy. Kurkistuksia Lasten virteen – laulua, leikkiä, rytmejä ja liikettä! 2. 5. Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 22.–23.9.2022 Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liikkeessä – sitä on Liikkuva varhaiskasvatus. Johtava asiantuntija Nina Korhonen OPH:n Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeesta kertoo, miten pienten askelten alusta voi rakentua liikuntamyönteinen toimintakulttuuri. 7. Osallistumismaksuun sisältyvät päivien ohjelma kokonaisuudessaan ja ruokailut. Minä työntekijänä vanhemmuuden tukena. Lattiakuvien pedagogiikka tukee osallisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja dialogisuutta kaikkien ikäryhmien kanssa. Lasten kanssa liikkeelle! OSALLISTUMISMAKSU 290 €. Katsomuskasvatus kuuluu kestävään tulevaisuuteen. Koko perhe tanssii! 6. Lapset ja messu. 8. 31 Me tekijät Me tekijät 31 #bertanpolulla #bertanpolulla STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin https://seurakunnille.step.fi/ Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi paivi.aumala@step.fi satu.reinikainen@step.fi Syvennä ammattitaitoasi Suru ja ero lasten ja nuorten elämässä I jakso 14.-16.9.2022, II jakso 21.-22.11.2022 ja III jakso 29.-31.3.2023 STEP-koulutus Järvenpää Elämän kriisikohdissa lapsi ja nuori hyötyy niin vertaistuesta kuin ammatillisen rinnalla kulkijan kuuntelemisen taidoista. Empatiaa ja mielen hyvinvointia. Ratkaisukeskeinen työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja kehittämiskonsultti Maija Seppo kutsuu tutkiskeleman työyhteisön voimavaroja ja rakentamaan hyvää tulevaisuuta. JokaLapsi-menetelmä dialogin ja osallisuuden tukena. Raamatun ja kirkkovuoden aarteet lasten Polulla 26.-28.9.2022, STEP-koulutus Järvenpää Millaisia aarteita löydämme vauvojen, leikki-ikäisten tai pienten koululaisten kanssa Raamatusta ja kirkkovuodesta. 4. Koulutuksessa keskitytään Polun kolmeen ensimmäiseen ikäkauteen (0-8 v). Koulutuksessa tutustutaan kriisien ja traumojen käsittelyyn sekä eroja sururyhmien ohjaamisen perusteisiin. Luontoon! Lapsen luontosuhteen vaaliminen seurakuntien varhaiskasvatuksessa on teemana ympäristötutkija Panu Pihkalalla, joka on tullut tunnetuksi myös ympäristöteologisista pohdinnoistaan. Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten empaattisella vuorovaikutuksella luodaan parempi työyhteisö. Ilmoi ttaud u pikim miten , viime istää n 24.8. KOULUTTAUDU, OSALLISTU KANAVISSA 1. Lattiakuvien peruskoulutus I jakso 6.-7.9.2022, II jakso 10.-11.11.2022 STEP-koulutus Lapua Tule löytämään Lattiakuvien monipuoliset mahdollisuudet ja oma tapasi käyttää Lattiakuvia kerronnassa. Seurakunnan varhaiskasvattajan työ on liikkeessä, kun tehtävät ja toimintaympäristö muuttuvat. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN osoitteessa ilmoittaudu.lastenjanuortenkeskus.fi/neuvottelupaivat2022. Miten ne elävät lapsen ja perheen arjessa. !
32 Me tekijät Me tekijät 32 7 KYSYMYSTÄ Rauman pikkunorssi on Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kampusalueelle valmistunut yliopistollinen harjoittelupäiväkoti, joka tarjoaa tutkimusperustaista varhaiskasvatusta. Päiväkoti on 105-paikkainen, ja tiloissa toimii 5 varhaiskasvatusryhmää sekä esiopetusryhmä. Rauman pikkunorssi tarjoaa tutkimusperustaista varhaiskasvatusta KUVAT Linda Kovasin. Kysymyksiimme vastasi päiväkodin johtaja Anne Toivonen
Miten kuvailisit Pikkunorssia oppimisympäristönä opiskelijoille. Valmistuvan varhaiskasvatuksen opettajan tulee tuntea varhaiskasvatuslaki sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kyetä toteuttamaan muun muassa näiden ohjaavien asiakirjojen mukaista varhaiskasvatusta. Millaiset valmiudet korostuvat työelämää silmällä pitäen. 1 2 3 Innovaatiotoiminta eli varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen kokonaisvaltainen kehittämistyö näyttäytyy Pikkunorssissa tutkimusperustaisuuden lisäksi muun muassa runsaana yhteistyönä Turun yliopiston opettajankoulutuksen (erityisesti Rauman kampuksen) kanssa. Innovaatiotoiminnassa olette ympäristöpedagoginen taideja taitoaineiden toimija. Olemme mukana mm. Heitä ohjataan tekemään havaintoja ympäristöstään, oppimaan asioita siinä ja siitä. Sijaintimme Seminaarin puutarhan läheisyydessä tarjoaa huikeat puitteet luonnossa oppimiseen, luonnosta oppimiseen sekä luonnon oppimiseen. Heille karttuu myös kokemusta työskentelystä työtiimeissä ja työyhteisöissä. Tilat mahdollistavat erilaisten toimintojen harjoittelun. 5. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan lapsen osallisuuden toteutuminen ja hänen mielenkiintonsa kohteet. Tämä edellyttää tiedollisten valmiuksien lisäksi toiminnallisten tapojen ja menetelmien hallitsemista. Harjoittelupäiväkodissamme opiskelijat saavat mahdollisuuden ammatillisten taitojen kartuttamiseen, eri menetelmien ja toimintatapojen kokeiluun sekä ammatillisen identiteetin kehittymiseen. Keskeisintä on lasta arvostava asenne ja sensitiivinen läsnäolo sekä lämmin vuorovaikutus. Lapselle tämä tarkoittaa eheää oppimisen polkua päiväkodista kouluun. Miten tämä toimijuus toteutuu ja näkyy arjessanne. Päiväkodin aloittamiseen kiinnitetään aivan erityistä huomiota. Pikkunorssi tarjoaa opiskelijoille inspiroivan oppimisympäristön eri ikäisten lasten parissa. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta arjessa on kokonaisvaltaista, ja valmistuvalla opettajalla tulee olla valmiudet omalla toiminnallaan edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista. Korostamme lapsen yksilöllistä ja sensitiivistä kohtaamista. OHOSKE-hankkeen myötä olemme mukana ohjausosaamisen pedapäiväkotiverkoston aloittamisessa. Olemme myös järjestäneet asiakasvanhemmille yhteistyössä yliopiston kanssa eri tutkimuksiin liittyviä yliopistoiltoja, joiden tarkoituksena on luoda näkyvyyttä arjen pedagogiikan ja tehdyn tutkimuksen välillä. (OHOSKE= opettajan ohjausosaamisen kehittäminen.) Esiopetuksen nivelvaiheet ovat kehittämisen kohteena, ja joustavan pedagogisen jatkumon kehittäminen on tärkeätä. Lisäksi tulee olla valmiudet huoltajien kohtaamiseen ja heidän kanssaan toimimiseen sekä valmiudet moniammatilliseen yhteistyöhön. opetussuunnitelman uudistustyössä tavoitteena lisätä työelämävastaavuutta, osallistumme yhteistyökumppanina yliopistomme kansainväliseen koulutusvientiin ja toteutamme varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen videomateriaaleja. 33 Me tekijät Me tekijät 33 Mihin ja miten Pikkunorssi valmentaa tulevia opettajia. Innovaatiotoiminta näyttäytyy niin tiloissamme kuin opiskelijoiden tietoteknisissä varusteluissa. Meillä on käytössä monipuoliset tilat erikseen kuvataiteen, käsityön ja kotitalouden projekteille sekä yksittäisille toiminnoille. Tutkiminen, ihmettely, havaintojen tekeminen, taiteellinen ja taidollinen ilmaisu erilaisissa ympäristöissä sekä vuorovaikutuksessa toimiminen edistävät lapsen kokonaisvaltaista kasvua sekä samalla hänen ympäristökompetenssiaan. Miten innovaatiotoiminta näyttäytyy Pikkunorssin arjessa. 4 Tilamme ja sijaintimme Seminaarin puutarhan läheisyydessä mahdollistaa moniaistisen ja monialaisen pedagogiikan toteuttamisen; ryhmät tekevät sisällöltään erilaisia retkiä sekä rakennettuun ympäristöön että luontoon
Kuvataiteen, käsityön sekä kotitalouden projekteja tekevät meillä myös pienten lasten ryhmät (ikähaarukka noin 1-vuotiaasta kolmevuotiaaseen asti) näihin toimintoihin varustelluissa tiloissa. Teemana tässä numerossa on erityisesti alle kolmivuotiaiden pedagogiikka. Teemat elävät ja projektit saattavat hyvinkin kestää useita viikkoja. Aikuisten herkkyys lasten tunteille ja tarpeille mahdollistaa lapsen osallisuuden kokemisen tunteen, ja tämän toteutumista arvioidaan tiimipalavereissa. Tietenkin myös vanhemmat antavat vinkkejä lasten kiinnostuksen kohteista. Kiireettömyys, kiinnostunut ja välittävä tunnelma sekä monipuolisen tekemisen ja toimimisen mahdollistava oppimisympäristö kannattelevat lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä. Lasten kanssa keskustellaan ja heitä kuunnellaan. Miten huomioitte erityisesti pienimmät toiminnassanne. Keskeisintä on lasta arvostava asenne ja sensitiivinen läsnäolo sekä lämmin vuorovaikutus. Lasten ideat ovat monesti olleet niin vahvoja, että ideat ovat synnyttäneet pitkäkestoisia eheytettyjä projekteja. 34 Me tekijät Me tekijät 34 Pienten lasten tilat on suunniteltu ja toteutettu juuri heitä varten, samoin heidän tarpeitaan ajatellen on kalustettu yksi osa ulkoilupihastamme. Lasten osallisuuden huomioimisesta keskustelemme säännöllisesti myös henkilökunnan kanssa eri palavereissa. Niissä lasten ajatus, kokemus, mielikuvitus, uteliaisuus sekä innostuneisuus ovat eteenpäin vieviä voimia. Miten lasten osallisuus on huomioitu toiminnassanne. Päiväkodin aloittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (pehmeä siirtymä kotoa päiväkotiin), ja lapsen tarpeista rakentuva sensitiivinen kohtaaminen on toimintatavan keskiössä. 7 7 KYSYMYSTÄ Toiminnan ja teemojen aiheet nousevat pitkälti lasten mielenkiinnonkohteista. 6 Pikkunorssi tarjoaa opiskelijoille inspiroivan oppimisympäristön eri ikäisten lasten parissa.
Kirjan avulla raamatunkertomukset, kasteen tarinat ja iltarukous voidaan koskettamalla piirtää lapsen selkään tai muualle kehoon. 1-vuotiskortti (Pakkauksessa on 20 korttia.) ISBN 6418132002016 Hinta 26,00 2-vuotiskortti (Pakkauksessa on 20 korttia.) ISBN 6418132002023 Hinta 26,00 3-vuotiskortti (Pakkauksessa on 20 korttia.) ISBN 6418132002030 Hinta 26,00 4-vuotiskortti (Pakkauksessa on 20 korttia.) ISBN 6418132002047 Hinta 26,00 KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Mestaripiirros Mestaripiirros on erinomainen lahjakirja kastekotiin. Aitlahti ja Reinikainen toimivat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajina STEP-koulutuksessa. Satu Reinikainen on hämeenlinnalainen kirjailija, nuorisotyönohjaaja ja varhaiskasvatuksenohjaaja. Lapsen ja vanhemman yhteisiin hetkiin kannustava syntymäpäivätervehdys seurakunnasta. 35 Me tekijät Me tekijät 35 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN, SINI NIHTILÄ (KUV.) Mestaripiirros onnittelukorttisarja Uusissa 1-4-vuotiaille suunnatuissa onnittelukorteissa on lapsen selkään piirrettävä kertomus ja siunaus kussakin. Kaisa Aitlahti on tuusulalainen pappi ja kasvatuksen ammattilainen. Näin kertomukset jättävät vahvan muistija kokemusjäljen ja kristillinen perinne punoutuu osaksi lapsen ja hänelle läheisen aikuisen yhteisiä hetkiä. He ovat kirjoittaneet yhdessä kirjat Polkuja rauhoittumiseen (2018), Piirrän sinuun tarinan (2020) sekä Uusia polkuja rauhoittumiseen (2021). ISBN 9789523545847 Hinta 13,90 Lahjaksi kastekotiin 13,90€ UUTUUS! UUTUUS! Syntymäpäivätervehdys 26,00 €
Pikkuinen kipusi tuolille viereeni, työnsi nenänsä kirjaan kiinni ja katseli tarkasti, kuinka riipustin hänen nimensä kirjaimet ja kasteen päivämäärän siihen. Parhaimmillaan ohjaaja on kasvatuskumppani, joka jakaa vanhempien kanssa kiinnostuksen lapsen kasvuun ja kehitykseen. Ohjaajat laativat vanhemmille kirjallisen kyselyn lapsen tavoista ja tottumuksista. Jäin miettimään seurakuntiemme pienimpiä jäseniä. ”Kuule, kirjoitetaan tähän ensin sinun nimesi”, sanoin. Se päätyi samanlaiseen kuin minkä isosisko oli aikanaan saanut. ”Anna seurakunnan olla heille (kastetuille) Vapahtajan sylinä ja hengellisenä kasvupaikkana.” Kun ohjaajat ottavat lapsen yksilöllisesti vastaan ja kunnioittavat hänen haurasta itsemääräämisoikeuttaan, hän voi saada hyvän ja turvallisen kokemuksen seurakunnasta yhteisönä.. Kirjakaapista oli löytynyt kaksi erilaista, ja niinpä perheellä oli valinnanvaraa. Ennen h-hetkeä ajattelin varoittaa tulevasta. Jos todellisuus rupesi jännittämään liiaksi, hän saattoi turvautua Raamattuunsa. Sitten ojensin kirjan hänelle; sen jälkeen hän ja kirja olivat erottamattomat. Kaksivuotiaat eivät kehitysvaiheensa vuoksi muodosta ryhmää samassa merkityksessä kuin isommat lapset, mutta mikään ei estä heitä nauttimasta hyvästä seurasta, lauluista ja leikeistä, kun kerho toteutetaan heidän ehdoillaan. Kun huomasimme, ettei neitosella ollut aikomustakaan luopua uusimmasta aarteestaan toimituksen ajaksi, päätimme, että hän saisi pitää sen mukanaan. Silloin toteutuu pyyntö, joka usein lausutaan messun esirukouksessa kastettujen puolesta. ”Saanko nyt kastaa sinut?” kysyin Raamattuaan vilkuilevalta lapselta. Pienen lapsen kasvu tapahtuu aina vanhempien kautta, ja muut toimijat muodostavat laajempia yhteisöjä, joihin perhe voi liittyä. Kun lomakkeet palautettiin, totesimme, että monet niistä oli täytetty marginaaleja myöten. Mietin, miten kaste tulisi sujumaan. Kerhot täyttyvät yhä pienemmistä lapsista. Kerhon ei myöskään tarvitse olla ajallisesti pitkä: puolitoistatuntinenkin riittää. Itse olin käynyt tapaamassa perhettä. Myös nämä kerhot tarjoavat perheelle laajemman yhteisön. Tällä kertaa se oli kuvaraamattu, jollaisen seurakuntamme lahjoittaa kastelapselle. Kun ohjaajat ottavat lapsen yksilöllisesti vastaan ja kunnioittavat hänen haurasta itsemääräämisoikeuttaan, hän voi saada hyvän ja turvallisen kokemuksen seurakunnasta yhteisönä. Avuksi tuli jälleen jokin kättä pidempi, kuten usein lasten kanssa. On tärkeää, että erilaisilla alueilla rakennetaan toimintaa, johon erilaisten perheiden on luonteva osallistua. 36 Me tekijät Me tekijät 36 PAPIN PÄIVÄKIRJASTA Pyhän sylissä TEKSTI Taina Karvonen Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen opettaja ja pappi, Jämijärven kappeliseurakunta / Kankaanpään seurakunta. Kerho voi myös tarjota hengähdystauon esimerkiksi yksinhuoltajalle tai vauvaperheen vanhemmalle. Veden ja sanan sakramentti sai uuden merkityksen. Perhekerhoihin ja muskareihin lapsi osallistuu vanhempansa tai muun tutun aikuisen kanssa. Kastepäivänä paikalle saapuivat topakanoloinen pikkuneiti seurueineen ja pappi, jota pitkästä aikaa jännitti aika tavalla. Niinpä toimitus sujui siten, että päivänsankari tarkasteli tapahtumia kummin sylissä kirjansa yli. Se on yksi ovi seurakuntaan. Huomasimme tämän aikanaan Vantaalla, kun käynnistelimme pienimpien kerhoja. Pienen päivänsankarin katse kirkastui ja käsi ojentui minua kohti. Hänelle oli näytetty kotona kuvia isosiskon kastehetkestä ja muutoinkin valmisteltu tapahtumaan. KUVITUS Pekka Rahkonen Viime syksynä sain kastaa kaksivuotiaan tyttösen. Miten antaa pienelle ihmiselle hyvä ja turvallinen kokemus tilanteessa, joka olisi hänen elämässään ainoa laatuaan. Kaksivuotiaiden omissa kerhoissa työntekijän rooli ja toimintatapa korostuvat. ”Ookoo”, hän totesi mutkattomasti, ja sitten kastoin hänet Isään ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
42 Raamattua leikkien: Toteutus pala-animaation keinoin s. Voin kokea pieniä pyhiä hetkiä lasten kanssa. Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. Niitä syntyy ihan itsestään, kertomusten kanssa ja ilman." Pyhiä hetkiä, sivut 50–51. KUVA Hanna Tuuri. 38 Luovat lapset: Ideoita kivileikkeihin ja rakennelmiin s. Nämä hetket eivät katso paikkaa eivätkä aikaa. 37 Ideasta käytännöksi IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI s. 46 Pyhäinpäivä on syksyn ykkösjuhla "Selailen kirjaa Mestaripiirros, sen toinen toistaan suloisempia kertomuksia
TYÖOHJEET JA KUVAT Heli Arvilommi KIVIKAUSI Tee näin Kivet pestään vedellä ja harjalla, jätetään kuivumaan. (kuva 1) Jätä maalatut kivet kuivumaan. Itse maalaamalla niistä saa vielä värikkäämpiä. 38 Ideasta käytännöksi Kesällä liikutaan ja leikitään luonnossa. (kuva 2) Kiviin voi lisäksi kieputella ja liimata puuvillalankaa. Muutamakin eri värisävy riittää. Matkan varrelta voi löytyä jännän muotoisia kiviä, pieniä ja suurempia, sileitä ja karheita. (kuvat 3-4) 1 2 3 LUOVAT LAPSET TARVIKKEET • kiviä • akryylitai pullopeitevärejä • siveltimiä • paksuja puuvillalankoja • liimaa • sakset 1 2 3 4. Jotkut kivet ovat niin värikkäitä, että ihan kuin luonto olisi ne jo valmiiksi värittänyt. Maalatut kivet ovat kauniita katsella ja niistä voi kehittää kivoja leikkejä ja rakennelmia tai sommitella monenlaisia taideteoksia luonnon helmassa. Kivet maalataan
Tässä onkin haastetta tasapainon saavuttamiseksi! Kiviä voi käyttää monissa leikeissä, myös sisäleikeissä!. 39 Ideasta käytännöksi Ideoita kivileikkeihin ja rakennelmiin Kiviä voi vertailla ja lajitella esim. koon, muodon tai värien mukaan Kivistä voi muodostaa perusmuotoja, kuten ympyrän, kolmion ja neliön Kivistä voi rakennella erilaisia kuvioita tai hahmoja Kivistä voi rakennella ”veistoksia”
Kivistä voi tehdä pelin teemaan sopivia hahmoja piirtämällä vedenpitävällä tussilla tai lisäämällä yksityiskohtia esim. Pelilaudan voi päällystää kontaktimuovilla, jolloin se on kestävämpi käytössä. Teema voi olla esim. vedenalainen maailma, metsä, avaruus – ihan mikä vain! Keksikää ja kirjoittakaa pysähdyskohtiin teeman mukaisesti säännöt. Maalatkaa ja koristelkaa kiviä pelinappuloiksi. Tee näin TARVIKKEET • iso piirustuspaperi tai kartonki • kyniä, värikyniä, liituja (maaleja) • vedenpitävä tussi • maalattuja (pienehköjä) kiviä pelinappuloiksi • (kävyn suomuja, liimaa) • noppa • (kontaktimuovia). 40 Ideasta käytännöksi LUOVAT LAPSET Lautapeli Keksikää pelin teema ja piirtäkää ja värittäkää sen mukaan pelilauta. kävyn suomuista
Lego Duplo -pelit ovat kieltämättä hintavia moneen muuhun lastenpeliin verrattuna, mutta näissä peleissä on kyllä laatukin sitten kohdillaan. INFO LEGO DUPLO MARVEL iOS, Android 29,99 e / vuosi tai 4,99 e /osio Toimii ilman wifiä Mä rakensin samanlaisen talon kuin pelissä, mutta siinä asuu eri tyypit.” 4-vuotias Duplo-rakentaja Legon Duplo-palikat ovat monen lapsen suosikkeja, ja kasvattajankin näkökulmasta rakentelu on tietysti hauskaa ja kehittävää puuhaa. Duplo-pelit kannustavat tietysti myös roolileikkeihin ja mielikuvitteluun, mikä onkin lastenpelissä se kaikkein tärkein juttu. Kissa pelastetaan puusta, jätteitä lajitellaan värien perusteella ja autoilijaa autetaan lataamaan menopelinsä akku latauspisteellä. Vaikka kyseessä on toimintaelokuvista tuttu Marvel-maailma, ei lastenpelissä ole hurjia taisteluita tai muutenkaan jännittäviä kohtauksia. Supersankari-fanien kannattaa kuitenkin tutustua uusimpaan julkaisuun, Lego Duplo Marveliin, jossa seikkailevat Marvel-hahmot kuten Kapteeni Amerikka, Hulk ja Hämähäkkimies. Jos kaikkia osioita ei osta kerralla, kannattaa vahinko-ostojen estämiseksi pitää sovelluskaupan salasana visusti pois lasten ulottuvilta. Toki sovelluksessa on myös omat, vanhemman syntymävuotta kyTEKSTI Jenni Utriainen syvät lapsilukkonsa ostoihin. Maksusysteemeistä voi olla montaa mieltä, mutta Lego Duplo Marvel on kaikesta huolimatta hauska ja monella tapaa opettavainen peli. Siksi aikuisten ei aina tarvitse turhaan vetää rajaa pelija leikkiajan välille. Tunnelma on värikäs, iloinen ja ehdottomasti sankarillinen. Palikat tarjoavat hienomotoriikan harjoitusta ja yksinkertaiset sankaritehtävät onnistumisen kokemuksia. Vaihtelua leikkeihin voi tuoda Duplo-aiheisella sovelluksella, jonka avulla käyttöönsä saa valtavan määrän erilaisia digitaalisia palikoita niiden omien muovisten lisäksi.. Luvassa on nimittäin rakentamisen lisäksi ihan oikeita sankarihommia! Lego Duplo Marvel -sovellus on suunnattu noin 2-5-vuotiaille lapsille. Helposti tulistuva vihreä Hulk-hurjimuskin käyttää murskaustaitojaan vain rakennustyömaalla rakentajien avuksi. 41 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Duploja ja sankaruutta pikkuisille Koska lapset ovat luonnostaan luovia ja nokkelia, saattavat Duplo-leikit jatkua ruudun ja tosimaailman välillä hyvinkin saumattomasti. Mitä pieni leikkijä keksiikään, jos tabletti peleineen annetaan mukaan lattialle Duplo-palikoiden keskelle! StoryToys on laadukkaista lastenpeleistään tunnettu pelifirma, joka on tuonut markkinoille peräti kaksi laajaa Duplo-pelikokonaisuutta. Värikkäässä, Duplo-palikoista koostuvassa maailmassa ohjataan pelihahmoa sormella ruutua koskettamalla ja esineitä paikoilleen raahaamalla. Peliä saa myös testata ilmaiseksi ja siihen on julkaisijan mukaan luvassa lisäpelattavaa säännöllisin väliajoin. Supersankarien toimet ovat helposti pienen lapsen ymmärrettäviä. Mitään aikatai pistelaskuja tai muitakaan stressaavia rajoituksia ei pelissä kuitenkaan ole, vaan leikki on tehtävistä huolimatta vapaata. Sovelluksesta löytyykin vanhemmille suunnattu suomenkielinen opas, jossa on peliohjeita ja muita vinkkejä. Perinteisiä Duplo-teemoja mukaileva Lego Duplo World -sovellus tarjoaa muun muassa eläinja kulkuvälineaiheisia leikkejä. Aikuisen avulla peliä voi käyttää muidenkin asioiden, kuten värien tai ongelmanratkaisun harjoitteluun. Peli koostuu eri pelihahmojen omista pienistä pelikokonaisuuksista, jotka voi joko ostaa yksittäin tai lunastaa kaikki kerralla käyttöönsä vuosimaksun maksamalla. Etusivulla näet killuu houkuttelevasti lukittuja osioita pienten sormien klikkailtaviksi. Myös teema on lapsille varmasti tuttu ja mieleinen. Tarkoitus on suorittaa pieniä tehtäviä
Eskarit saapuivat rohkeina ja uteliaina pala-animaatiopajaan, johon STEP-koulutuksen kouluttajat olivat heidät kutsuneet. Sanoja kertomuksessa on itse asiassa varsin vähän. 17:1–6). Lasten omissa kertomuksissa tarvittavat hahmot voisi piirtää ja leikata myös itse. “Ei, ei tarvitse ottaa pois, mutta oikeasti pitäisi syödä monipuolisemmin!” lapset miettivät. Kun. Maa kuivuisi ja ihmisten olisi hyvin vaikea saada riittävästi ruokaa. 42 Ideasta käytännöksi lasten omista kertomuksista RAAMATTUA LEIKKIEN TEKSTI Satu Reinikainen, Kaisa Aitlahti ja Päivi Aumala KUVAT Satu Reinikainen PIIRROSKUVAT Marjo Nygård Taikakukka ja muita kertomuksia ALUSSA ON KERTOMUS Muistatko kertomuksen profeetta Eliasta, jolle korpit toivat ruokaa. Kertomusta ihmetellään yhdessä. Voisiko kertomuksesta ottaa jotain pois tai tarvitsisiko siihen lisätä jotain. Elialla ei ole mitään hätää. tätä pitää pohtia hiukan. Kertomus kerrottiin Godly Playn materiaaleja hyödyntäen. Mikä kertomuksessa oli tärkeää. Kuningas ei Elian viestistä pidä ja profeetta pakenee kauas itään, Kerit-puron varteen. Ohjeet kuvituksien lataamiseen sivulla 45!. Ihmettelyn jälkeen on lasten vuoro suunnitella omia kertomuksia: mitkä ihan uudet kertomukset haluavat tulla kerrotuiksi juuri nyt. Valinnat tehdään tällä kertaa Marjo Nygårdin Elia-kertomuksen pohjalta piirtämistä hahmoista, jotka on leikattu valmiiksi. Kertomuksessa Elia ilmoittaa kuningas Ahabille, että tulevina vuosina ei sataisi lainkaan vettä. Purosta hän saa vettä juodakseen, mutta ruokaa siellä ei ole. Hmmm... Silloin Elian luokse lentää korppeja, suuria lintuja, jotka kantavat nokissaan leipää ja lihaa. Linnut antavat Pala-animaatioita ruoan Elialle ja palaavat joka päivä ruokaa tuoden. Kuvittaja Marjo Nygårdin luomat ihastuttavat hahmot ovat käytettävissä työskentelyyn. Lapset työskentelevät kolmen ryhmissä, jotka on sovittu jo päiväkodissa valmiiksi. Sitten valitaan tarvittavat hahmot kertomusta varten. Valkoiselle valolle, joka loistaa tekstirivien väleissä, jää siis paljon tilaa. Se löytyy Vanhasta testamentista, Kuninkaiden kirjasta (1. “Se, että Elia vei sen sanan kuninkaalle”, miettii joku. Ensin ryhmissä mietitään, millainen oma, uusi kertomus olisi. Päiväkoti Valonan eskarit löysivät valkoisilta, vielä kirjoittamattomilta riveiltä omat kertomuksensa ja muuttivat ne värikkäiksi pala-animaatioiksi. Aluksi kuultiin kertomus Eliasta ja korpeista
Kertomus Eliasta ja korpeista viritti työskentelyyn. Välillä joku nousee hetkeksi samoilemaan ja palaa sitten yhteisen työn äärelle. Tärkeät asiat piirretään kuvan keskivaiheille, jotta ne näkyvät valmiissa animaatiossa hyvin eivätkä rajaudu pois kuvasta. Suunnitelmien edetessä taustakuva täydentyi.. Työskentelytila oli pieni, mutta lapset uppoutuivat omiin kertomuksiinsa sulassa sovussa. Niillä on kiva piirtää, kun väri liukuu helposti paperille ja tuottaa peittävän värijäljen. Omalle kertomukselle piirrettiin tapahtumapaikka animaation taustaksi. Ryhmissä suunniteltiin omaa kertomusta ja valittiin siinä tarvittavat hahmot. Lapset suunnittelevat, piirtävät ja värittävät sen yhdessä. Tabletista avataan animaatio-ohjelma. Nyt valmistelut on nyt tehty ja päästään kuvaamaan itse animaatiota. Piirtämiseen käytetään nyt pehmeitä Playcolor One -guassiliituja. Yhdessä piirtäminen sujuu lapsilta luontevasti. Niistä tulee upeita! Aikuisen avulla taustat teipataan kiinni lattiaan kamerana toimivan tabletin alle. Lapset värittävät taustat ihanasti täyteen. 43 Ideasta käytännöksi PIIRRETÄÄN TAUSTAKUVA Animaatiota varten tarvitaan taustakuva – maisema, jossa kertomus tapahtuu
Kuvien ottamisen välissä hahmoja liikutetaan pikkiriikkisen kerrallaan taustakuvan päällä. Yksi on kuvaaja, joka painaa tabletin kuvausnappulaa. Kuvia kannattaa ottaa vähintään kaksi kerrallaan siltä varalta, että osassa näkyy jotain ylimääräistä. Eskarit laskevat yhdessä ääneen: “Yksi, kaksi, kolme... Animaatio on kuvattu valmiiksi, kun hahmot ovat liikkuneet koko tarinan läpi. Kuvaushetkellä hahmot ovat paikoillaan. Kuvaamisessa ei ole kiire. 44 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN KUVATAAN! Pala-animaatio koostuu peräkkäisistä kuvista. Kuvaamisessa oli erilaisia tehtäviä: tabletin käyttäminen… …ja hahmojen siirtäminen seuraavaa kuvaa varten kertomuksen edetessä. Kertomuksen alkuja loppuasetelmasta otetaan ainakin kymmenen kuvaa liikuttamatta hahmoja. Lyhyttäkin animaatiota varten on otettava satoja kuvia. Välillä vaihdetaan tehtäviä, jotta kaikki pääsevät vuorollaan ottamaan kuvia ja liikuttamaan hahmoja. Miltä meidän kertomus nyt näyttää?” Kuvaamiseen tarvitaan koko ryhmän taitoja.. Tarvitaan siis kärsivällisyyttä, mutta puuha on niin hauskaa, että eskarit työskentelevät innolla. yhdeksän, kymmenen.” Valmista tuli! Lasten kertomukset kuvattiin tabletteihin ladatulla animaatioohjelmalla. Toiset liikuttavat hahmoja kertomuksen edetessä aina ihan pienen matkan kerrallaan. Näin katsojan silmä ehtii asettua mukaan animaation liikkeeseen. Kuvaamiseen tarvitaan koko ryhmän taitoja
Animaatioon voi lisätä tekstejä käyttämällä ohjelman tekstitystoimintoa tai kirjoittamalla paperille ja kuvaamalla tekstin samoin kuin itse animaation. Ohjelma maksoi 4,99 €. Ohjelmasta on olemassa myös ilmaisversio, jossa esimerkiksi äänitehosteita on rajallisesti. Hehän ovat kaikki jo eskarissa. Kuvaamiseen tarvitaan koko ryhmän taitoja.. ”Milloin me tehdään tää uudestaan,” lapset kyselevät. Hauska tapa on napata kuva kirjoittamisen etenemisestä jokaisen kirjaimen jälkeen, jolloin kirjaimet ilmestyvät näkyviin valmiissa animaatiossa yksi kerrallaan. Oli ollut mahtavan kivaa ja opittu hurjan paljon uusia asioita. Ääniä tehdään ainakin rapsuttamalla seinää, taputtamalla reisiin tai lattiaan, piipittämällä ja puhumalla. Äänityksen jälkeen kuunnellaan ja katsotaan millainen animaatiosta tuli. Animaatioon voi liittää valmiita ääniä animaatio-ohjelmasta tai tehdä äänet itse. Sehän sujuukin jo kuin ammattilaisilta – tulihan kuvaamista harjoiteltua satojen kuvien verran. Syntyneitä animaatioita on kiva katsoa yhdessä. Voit tilata koulutuksen pala-animaatioista omaan seurakuntaan tai omalle alueelle: koulutukset@step.fi. 45 Ideasta käytännöksi KERTOMUS TARVITSEE ÄÄNET JA LOPPUTEKSTIT Kuvia on jo ainakin kaksisataa, ollaanko nyt valmiita. Animaatioon lisättiin otsikko ja tekijätiedot. Ei ihan vielä, sillä tokihan mukaan tarvitaan myös ääniä. MAINITSE KUITENKIN LÄHDE KÄYTTÄESSÄSI MATERIAALIA : • Video, työpajan toteutus ja ohjeet: STEP-koulutus • Piirroskuvat: Marjo Nygård • Valokuvat: Satu Reinikainen Animaatioiden äänimaailma nauhoitettiin itse. Kavereille ja vanhemmille on hurjasti kerrottavaa. Äänten tekemisessäkin tarvitaan ihan jokaista. Vain mielikuvitus oli rajana sopivien äänten luomisessa! HALUATKO OPPIA LISÄÄ. Lapset haluavat tehdä omia ääniä. MATERIAALI KÄYTÖSSÄSI VERKOSSA Klikkaa osoitteeseen www.uskonnonopetus.fi/materiaalit/ pedagogiset-kokonaisuudet/ pala-animaatio Sieltä löytyy • video pala-animaation tekemisestä lapsiryhmän kanssa • video "Pala-animaatio kahdessa minuutissa" • ohjeet pala-animaation tekemiseen • piirroskuvat kertomuksen hahmoista • kertomus Eliasta ja korpeista • vinkkejä kerronnan tueksi • lasten tekemiä animaatioita • valokuvia animaatiotyöpajasta lasten kanssa MATERIAALI ON KÄYTETTÄVISSÄ MAKSUTTA. ANIMAATIO-OHJELMA Animaatiot toteutettiin Stop Motion Studio Pro -animaatio-ohjelmalla, jolla tehtiin niin kuvaus, leikkaus, äänet kuin tekstitkin. Upea! Mutta hei, siihen tarvitaan vielä kertomuksen nimi ja lopputekstit, jotta katsojat tietävät, ketkä ovat tehneet näin mainioita animaatiota. OLIPAS SE KIVAA! Tiiviin päivän päätteeksi eskarit palaavat päiväkotiin. Kylläpä he ovat taitavia myös äänten kanssa, kuinkas muuten
Kuoleman teema pyörii ihmisten mielessä hyvin erilaisena riippuen siitä, kuinka läheisesti aihetta on elämässään käsitellyt. Lastenkirkosta on ladattavissa lasten vanhemmille suunnattu materiaali, jonka tarkoitus on rohkaista keskustelemaan kuolemasta lasten kanssa. Viikin kirkon edessä olevalla aukiolla on voinut katsella tulitaiteilijoiden esityksiä, kuulla Kaartin soittokuntaa sekä nauttia makkaraa ja lettuja partiolaisten kojusta. Seurakunta lisää tähän yhteystiedon. Ennen koronaa tarjottiin koululaisten tapahtumassa vaihtoehtona halloweenille kirkon Mörkö-bileitä, joissa sai turvallisesti jutella peloista samalla kuin nautittiin naamiaisasuista, hulluttelusta ja herkuista. On tärkeää, ettei verkkosivulla vain kerrota tapahtumasta, vaan siellä on tutkittavissa erilaisia kiinnostavia asioita, kuten podcasteja hautausmaalle haudatuista tunnetuista ihmisistä ja vastauksia kiperiin, kuolemaan ja kuolemanjälkeistä elämää koskeviin kysymyksiin. Polun lisäksi tapahtumaan on kuulunut paljon erilaista ohjelmaa. Hautausmaan kappelissa on saanut kuulla hengellistä musiikkia ja tavata seurakunnan työntekijöitä kuumaa juomaa nauttien. Käy lukemassa tapahtumasta tehty juttu. Lasten pyhäinpäivä -tapahtuma on sijoittunut hautausmaan toiselle laidalle. Valotaideprojektille varten etsittiin kesällä ohjaaja julkisella haulla. 46 Ideasta käytännöksi TEKSTI Anita Ahtiainen Pyhäinpäivän suosio vaikuttaa lisääntyvän. Tapahtumasta kerrottiin myös jälkikäteen osallistuneiden näkökulmasta. Pyhäinpäivän polun materiaaleissa onkin myös tällainen kortti, jota voidaan jakaa osallistujille yhteydenottoa helpottamaan. Tapahtuma ja Rosan neuvot siihen, miten lasten kanssa voi puhua kuolemasta, kiinnostivat mediaa MTV:n uutisia myöten. Joskus lukeminen ei riitä, vaan täytyy olla mahdollisuus keskustella. Tässä asiassa on erityisen aiheellista olla olettamatta mitään ja luotava turvallinen tilaa pohdinnalle. Ohjaajan tehtävä on mahdollistaa paikallisten nuorten osallistuminen taideteoksen tekemiseen. Onko sinulla tai lapsellasi kysymyksiä surusta ja kuolemasta. Viime vuonna kävijöitä oli noin 1200. Tästä digitaaliseen pyhäinpäivään! Viikin kirkon edessä olevalla aukiolla on voinut katsella tulitaiteilijoiden esityksiä, kuulla Kaartin soittokuntaa sekä nauttia makkaraa ja lettuja partiolaisten kojusta. Kysymyksille kannattaakin antaa aikaa ja tilaa seurakunnan toiminnassa ja viestinnässä. Kuva: Mika Savolainen Ladattavan korttimateriaalin toivotaan madaltavan kynnystä ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin.. PYHÄINPÄIVÄ Pyhäinpäivä on syksyn ykkösjuhla Lastenkirkko on tehnyt useana vuonna pyhäinpäivän viettoon liittyvää yhteistyötä Helsingin Malmin seurakunnan kanssa. Kuolemaan liittyviin kysymyksiin odotetaan vastauksia seurakunnalta Kuolema on asia, jossa luotetaan seurakuntiemme työntekijöiden asiantuntijuuteen. Kun sisätiloihin ei voinutkaan pandemian aikana kokoontua, seurakunnassa ideoitiin koko perheen tapahtuma Malmin hautausmaalle. Lapsi, jonka vanhempi on kuollut, on joutunut pohtimaan asiaa paljon enemmän kuin moni muu ikätoveri. Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Mika Savolainen kertoo, että tapahtuma on jatkossa muuntumassa lastenjuhlasta entistä enemmän koko perheen juhlaksi niin, että nuoret otetaan entistä vahvemmin huomioon ohjelmaa suunniteltaessa. Suuri joukko luo tapahtumaan perinteisestä suomalaisesta poikkeavan, enemmän eteläeurooppalaisia juhlia muistuttavan tunnelman. Haluatko, että seurakunnan työntekijä ottaa sinuun yhteyttä. Hautausmaalle lähdetään koko perheen voimin muistamaan edeltäneitä sukupolvia. Jos korttia käytetään, on huolehdittava, että siinä olevaan numeroon vastataan ja että vastaajalla on osaamista kuunnella soittajia ja tarvittaessa ohjata heitä juttelemaan lisää sovittuna aikana. Pastori Rosa Kostamo ja Anita Ahtiainen kirjoittivat hautausmaarastit. Malmin seurakunnan pyhäinpäivä on myös digitaalinen. Sosiaalinen media ja verkkosivut tavoittavat heidät, jotka eivät lähde tapahtumaan, mutta joita pyhäinpäivän sisältö kiinnostaa. On viisautta, että seurakuntien työntekijät ovat tavattavissa hautausmaalla, kun väkeä on paljon liikkeellä
Laajempaa kokonaisuutta varten tarvitaan seurakuntalaisia ja työntekijöitä paikalle organisoimaan ja opastamaan. Myönteisistä kokemuksista on kantautunut paljon tietoa. 47 Ideasta käytännöksi Tämän pyhäinpäivän polun tehtävät ovat kirjailija Kaisa Raittila ja Anita Ahtiainen muokanneet aiemmista rasteista saadun palautteen pohjalta. lut. Jos laitatte polun jonnekin muualle, tehkää tyhjään rastipohjaan sopiva avausrasti. Täällä muistellaan. Viestintään tarvitaan joku koordinoimaan ja kaikki tuottamaan sovittua sisältöä. HEI! TÄMÄ ON HAUTAUSMAA. Muutamilla pysähtymispaikoilla tarvitaan lisäksi heijastimia tai pehmoeläimiä ja taskulamppuja. Haasteistakin puhutaan. PYHÄINPÄIVÄN POLUN VALMISTELU Hautausmaalla tämä on ensimmäinen rasti. PDF-tiedostojen muokkaamiseen tarvitaan Adobe acrobat -ohjelma, joka yleensä on ainakin seurakunnan viestijöiden käytössä. Polkuun voidaan liittää tarjoilua, musiikkia, keskustelumahdollisuus, yhteisötaiteen eri muotoja eli lähes mitä tahansa, mihin seurakunnasta löytyy innostusta ja osaamista. Isompia lapsia voi pyytää laskemaan heijastimien määrän ja tarkistamaan oppaalta tuloksen. VALO VOITTAA PIMEÄN. Seuraavat pysähdyspaikat voi sijoitella paikallisesti mielekkääseen järjestykseen. Missä asennossa saat voimasi näkyviin. Jos tätä ohjelmaa ei ole, niin materiaaleista voi ottaa kuvakaappauksia, joita voi liittää word-tiedostoihin. Jotkut kokevat leikillisyyden liittämisen hautausmaalla käyntiin hankalaksi. Voitte myös valita vain haluamanne tehtävät ja tehdä uusia. Ripustakaa etukäteen paikalle heijastimia tai muita heijastavia esineitä, joita saa etsiä. Kysy lisää anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi. Täällä ihmetellään elämää. Lainaa tästä valoa ja kurkota kuuseen. Osa polusta voi olla hautausmaalla aina tutkittavissa. Yksinkertaista on järjestää pyhäinpäivän polku Lastenkirkon materiaaleilla. Hautausmaa on lepopaikka. Tärkeää on, että sovitut toiminnot sujuvat selkeästi ilman valtavaa, muutamien harteille kasautuvaa työtaakkaa. Tällä pysähdyspaikalla on hyvä olla opas, jolta saa lainaksi taskulamppuja. 1 2 3 PYHÄINPÄIVÄ. Osa pysähtymispaikoista ei vaadi erityisiä järjestelyjä ja ne voivatkin olla paikoillaan ympäri vuoden. PELOTTAAKO PIMEÄSSÄ. Polun pysähtymispaikat kannattaa merkitä isoilla enkelihahmoilla tai pienemmillä kylteillä. Seuraa enkeleitä. Jos toteutustavasta on erimielisyyttä seurakunnan työntekijöiden kesken, asiaa kannattaa lähteä valmistelemaan hyvissä ajoin ja ottaa kirkkoherra suunnitteluun mukaan. Voitte hyödyntää myös tyhjää rastipohjaa ja laatia siihen paikallisia, erityisesti oman seurakunnan käyttöön sopivia pysähtymispaikkoja ja myös etenemisohjeita. Muistathan palauttaa valon . Kuinka monta valoa heijastavaa esinettä löydät. MILLAISEN TAPAHTUMAN TE HALUATTE JÄRJESTÄÄ. Palkinnoksi voisi myös saada oman heijastimen. Lastenkirkko.fi-sivustolta ladattavat materiaalit ovat Suomen ev. Myös reitin merkitä enkelihahmoilla tai heijastimilla voi olla tarpeen. Tee voimaposeeraus enkelin kanssa. Pyhäinpäivän polkuja on ollut jo monessa seurakunnassa eri puolilla Suomea. seurakuntien käytössä. Hyvä lähtökohta on, että kaikki melko varmasti haluavat, että ihmiset käyvät pyhäinpäivänä hautausmaalla ja kokevat itsensä tervetulleiksi ja huomioiduiksi. Tämä pysähdyspaikka on luontevaa sijoittaa enkelikyltin viereen tai paikkaan, jossa on muu enkelipatsas
48 Ideasta käytännöksi HAUTAUSMAA ON SUURI PUISTO Täällä asuu paljon pieniä eläimiä. Tunnetko jonkun, jolta on kuollut läheinen ihminen. ENKELIT OTTAVAT SINUT SIIPIENSÄ SUOJAAN. Joillakin lapsilla taas jo itsellään kokemus hautajaisista ja menettämisen surusta. Pyydä häntä kertomaan muistojaan. Tehtävä sopii hyvin myös sisätilaan. Tässä on turvallista miettiä, ketä sinulla on ikävä. ONKO SINULLA TAI LAPSELLASI SURUUN JA KUOLEMAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ. Lasten on hyvä saada olla eläväisiä hautausmaallakin. Keksi hassu tapa liikkua seuraavalle kyltille. Hautausmaalla voi liikkua miten vain, kunhan ottaa huomioon ne, jotka saattavat olla surullisia ja kaivata hiljaisuutta. HAUTAUSMAALLA MUISTELLAAN IHMISIÄ, JOTKA OVAT KUOLLEET. Tehtävä toimii kyllä niinkin, että kävijä ajattelee piirtävänsä myöhemmin kotona. Tälle pysähdyspaikalle voi varata paperia ja kyniä piirtämistä varten. Haluatko, että seurakunnan työntekijä on sinuun yhteydessä. Tähän tehtävään pitää muistaa lisätä seurakunnan yhteystiedot. Kynttilän liekki on rukous: Pidä heistä huolta. HAUTAUSMAALLA ILOITAAN ELÄMÄSTÄ Paina toinen käsi sydämelle: siellä säilyvät kaikki rakkaat. Voit kuiskata hänelle terveisesi. Paikalla on hyvä olla opas, jonka kanssa voi halutessaan keskustella. Helpointa on, jos käytössä ovat myös penkki ja pöytä. Tämä pysähdyspaikka sopii kohtaan, jossa kuka tahansa voi sytyttää muistokynttilän. Hyvä vaihtoehto voi olla seinä tai muu taso, johon voi piirtää esim. Tälle pysähdyspaikalle tarvitaan erilaisia lelueläimiä löydettäväksi. Suunnitelkaa etukäteen, kuka tai ketkä vastaavat ihmisille viimeistään seuraavan viikon sisällä. Moni ihminen uskoo, että kuoleman jälkeen elämä jatkuu Jumalan kodissa, taivaassa. PYHÄINPÄIVÄ 4 5 6 7 8 9 10 11. On hyvä varautua siihen, että he kaipaavat huomiota polulla kulkiessaan. Lasten on hyvä tietää, miksi jotkut ovat surullisen näköisiä tai jopa itkevät hautausmaalla. Taivaassa on maailman kaikki hyvät asiat ja paljon lisää. Kiitos elämästä. Olisi hyvä, jos tässä pysähtymispaikassa olisi joku, jonka kädestä voi ottaa kiinni, jos on tullut hautausmaalle yksin. Millaista sinun mielestäsi taivaassa voisi olla. Samalla on hyvä saada miettiä toisten ihmisten huomioonottamista. Tämän toteuttamiseen voi kysyä neuvoa paikallisilta taiteilijoilta tai kuvataideopettajilta. Ehkä kirjoitat tai piirrät hänelle viestin. Rastilla on hyvä olla myös opas, joka huolehtii, etteivät eläimet "karkaa". Tälle pysähdyspaikalle on laitettava löydettäväksi hohtava enkelihahmo. HAUTAUSMAALLA LOISTAVAT TUHANNET VALOT Mutta kuka muu täällä hohtaa. Tälle pysähdyspaikalle tarvitaan piirustusmahdollisuus. Heille sytytetään muistokynttilöitä. MILLAINEN ON TAIVAS. Tämä pysähdyspaikka sopii lapsiryhmille, joilla on mukanaan tuttu aikuinen ohjaaja. katuliiduilla. Ota toisella kädellä kädestä vieruskaveriasi: Me elämme. Seurakunta lisää tähän tiedon, mihin yhteystiedot jätetään. ENKELIT LIIKKUVAT IHMEELLISESTI JA VOIVAT OLLA NOPEASTI AUTTAMASSA JA ROHKAISEMASSA. Etsi enkeli piilostaan. Piirrä kuva. Mitkä eläimet löydät enkelin ympäriltä
Olisikin siis upeaa, että myös vaalien avajaismessu oli täynnä lasten ja lastenmielisten laulua. Oman lapsen luona nalle toivoo pääsevänsä mukaan monenlaisiin leikkeihin. MINUN LOHTUNALLENI NIMI ON: _______________ VOISIKO TEILLÄ JÄRJESTÄÄ LASTEN VAALIT SEURAKUNTAVAALIEN YHTEYDESSÄ. Ne elivät metsän antimilla maistellen marjoja, nakerrellen käpyjä ja nauttien kuusen kerkkää. Sitä on tarjolla kaikenikäisille. Vaalit aloitetaan yleensä messun jälkeen. Ihan samalla tavalla, kuin Lohtumetsässä asuessaan se on jo tehnyt kohdatessaan surullisia metsän asukkaita. Näin lapsilla on päätösvalta noin 5000 veroeuron käytöstä. Espoon seurakunnissa lapset saavat äänestää omissa vaaleissaan siitä, järjestetäänkö helmikuussa ystävänpäivän aattona konsertti, teatterivai sirkusesitys. Tästä samasta Pieni on Suurin -lehden 3/22 mukana tulleesta liitteestä löydät myös idean Elämänpuusta, johon joka jaksossa “kasvaa” erilaisia teeman mukaisia lehviä ja hedelmiä. ja 6.11. Tarinan tärkein ajatus on, että jokainen Lohtunalle on kasvanut tietäen pääsevänsä jossain vaiheessa sellaisen ihmisen luokse, jota hän saa lohduttaa. Myös Lastenkirkossa tulee olemaan valtakunnalliset vaalit, joissa pääsee äänestämään digitaalisesti. Ota yhteyttä Kallion seurakuntaan, jos toivot keskusteluapua. tarjoavat hyvän lähtökohdan pyhäinpäivän tienoon kysymysten rakentamiseen. Tällä kertaa tuona päivänä juhlistetaan myös uutta Lasten virsi -kirjaa. Seurakuntavaalipäivä 20.11. Nallen ja sen tarinan kautta sinulla on mahdollisuus ottaa menetys puheeksi. Lohtunalle antaa aikuiselle mahdollisuuden ottaa suru ja menetys puheeksi lapsen kanssa. Lohtunalleilla oli metsänväen kanssa hirmuisen hauskaa. Pääseekö eläimet taivaaseen. Lapsi on menettänyt rakkaan ihmisen. Jokaiseen silmukkaan on neulottu osanotto perhettä kohdanneen surun vuoksi. Varhaiskasvatuksen johtaja Tiina Hänninen uskoo, että tällä kertaa perheet innostuvat äänestämään myös siksi, että lasten vaalit toteutetaan samoissa äänestyspaikoissa. Miksi Jeesus ei vain tule ja paranna isiä. Ehkä nallekin kertoilee vuorostaan omia tarinoitaan! NALLEN TAUSTATARINA LAPSELLE: AIKUISELLE: Lohtunalle on kotitekoinen neulottu nalle. Lohtunallesta voi kysyä lisää pauliina.lindfors@evl.fi Olipa kerran Lohtumetsä, jossa asui Lohtunalleja. 49 Ideasta käytännöksi PÄKÄN JA PULMUN VINKEISTÄ IDEOITA KERHOIHIN, PYHÄKOULUIHIN JA TAPAHTUMIIN Päkän ja Pulmun vinkkien työskentelyt 30.10. 22:1–12 liittyvän Elämänpuu-taidetyöskentelyn, jossa pääsee pohtimaan, millainen on Jumalan taivas. Pauliina on luonut Lohtunallelle tarinan, jota lapsi saa jatkaa. Ajatuksena on, että lapsi voi käydä surua läpi nallen kanssa lapselle luonnollisella tavalla, eli leikkien. Tarkoitus on, että lapsi voi käydä surua läpi nallen kanssa itselleen ominaisella tavalla leikkien. Lohtunalle on myös sinulle aikuisena yksi keino käsitellä läheisen kuolemaa lapsen kanssa. Surussa aikuisenkaan ei tarvitse jäädä yksin. Lisää tietoa Lastenkirkko.fi LASTENKIRKKO PYHÄINPÄIVÄ. Ne ovat tärkeitä voimavaroja lapselle menetyksen keskellä. Taina Karvonen on ideoinut pyhäinpäivään ja Raamatun tekstiin Ilm. Espoossa seurakuntavaalien äänestyspaikat ovat lapsiperheiden arjen kannalta helposti saavutettavissa paikoissa. Toisinaan kuitenkin jollekkin metsän asukille tuli paha mieli ja silloin nallet oppivat kuuntelemaan ja lohduttamaan. Se on lahja lapselle, joka on menettänyt läheisen ihmisen. LOHTUNALLE LOHDUTTAA LÄHEISENSÄ MENETTÄNYTTÄ LASTA Kallion seurakunnan pastori Pauliina Lindfors on kehittänyt läheisensä menettäneille lapsille lahjaksi Lohtunallen. Niiden kautta hän voi saada kokemuksen siitä, että elämässä on toivoa. Hän kuvaa, että tämän virkatun nallen jokaiseen silmukkaan on kudottu osanotto perhettä kohdanneen surun vuoksi. TOIVOTA LOHTUNALLE TERVETULLEEKSI ANTAMALLA HÄNELLE IKIOMA NIMI. Ja suurenkin menetyksen jälkeen on vielä edessä paljon hyvää. Joka päivä ne leikkivät aamusta iltaan oravien ja pupujen kanssa. on kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä. Nalle myös mielellään kuuntelee korvaan supatettuja asioita, olivatpa ne iloisia tai surullisia. Nallen tarinalla on vain alku, jotta lapsen mielikuvitukselle, omille kokemuksille ja tunteille jää tilaa. Lohtunalle ei voi korvata tuota ihmistä, mutta hän voi olla lapsen lähellä. Yönsä nallet nukkuivat pehmeillä sammalpatjoillaan. Kallion seurakunnassa Lohtunalleja virkkaavat seurakuntalaiset. Jokainen Lohtunalle tietää, että kasvaessaan isoksi, se saa muuttaa ikioman ihmislapsen luo
nipistele sieltä täältä Kiitos että kasvatat puut, piirrä puita kasvatat kukat… piirrä kukkia ja kasvatat myös minut. Laske kämmenet selälle.. Jumalalta saamme lämpimän auringonpaisteen. piirrä sydän pisteiden keskelle Anna minun sydämessäni kasvaa vahvista sydän rakkauden, ilon ja ystävyyden siemeniä. pyöritä kämmentä selällä Jumala, sinä osaat kylvää siemeniä… painele pisteitä keskelle selkää …myös ihmisten sydämiin. pyöritä sydämen sisään kolme pistettä Auta minua kasvattamaan niitä yhä suuremmiksi koko elämäni ajan. Kosketuskertomus Rakkauden pieniä siemeniä laske kämmenet selälle. piirrä sormilla aaltoilevia viivoja alaselältä ylös asti. pyöritä kämmenellä ympyrää yläselälle Hän lähettää meille virkistävän sateen, ripottele sormenpäillä sadepisaroita koko selälle lumisen talven vedä kämmenellä kaarevia kinoksia alaselälle ja pirteän pakkasen. Kuvissa esiintyy lapset Aatu Olkkonen ja Matilda Pessi sekä Matildan äiti Jannina Veikkola ja lastenohjaaja Eleonora Printz. 50 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ Pyhiä hetkiä taaperoiden kanssa TEKSTI Eleonora Printz KUVAT Hanna Tuuri Lainaukset tehty Mestaripiirros-kirjasta
Voin kokea pieniä pyhiä hetkiä lapsenlapseni kanssa. Musiikin voima on suunnaton. Anna kasvaa rakkauden, ilon ja ystävyyden siemeniä. Kiitos, että kasvatat myös meidät. Kesäiset auringonsäteet hellivät lapsia lämpimästi. Yhtä paljon kuin aurinkoa tarvitsemme sadetta, pieniä ilonpisaroita ja isompia lätäköitä. Niissä riittääkin paljon ihmeteltävää. Kun nämä taaperot varttuvat aikuisiksi, toivon, että hekin saavat kokea kaiken tämän pyhän, mitä minä heidän kanssaan saan kokea. Auta minua kasvattamaan niitä yhä suuremmiksi koko elämäni ajan. Lapset ovat hyviä kasvualustoja. Kosketus ja syli tuovat lisää turvaa myös musisointiin. Silitä minua. Kiitos, että kasvatat kukat. Rakkauden pieniä siemeniä. Jumala, sinä osaat kylvää siemeniä. Anna hyvän tapahtua. Ihmeellisiä, erivärisiä ja -muotoisia kukkia! Taaperot repivät, maistelevat ja heittelevät niitä vallattomasti. Nämä hetket eivät katso paikkaa eivätkä aikaa. Jumalalta saamme lämpimän auringonpaisteen. Hänen läsnäolonsa saa minut pohtimaan rooliani turvallisena aikuisena, muskaritätinä ja isovanhempana. Kiitos tästä mahdollisuudesta! KIRJA Aitlahti – Reinikainen – Nihtilä, Mestaripiirros, Lasten Keskus 2022. Säilytä lapsen usko, aitous ja ihmettely. Yhtä lämmin kuin auringon kosketus on, on myös läheisen kosketus. Niitä syntyy ihan itsestään, kertomusten kanssa ja ilman. Lasten kasvoista heijastuu rakkaus, he kertovat eleillään ilon ja ystävyyden. Muskarilaisten kanssa koen pieniä pyhiä hetkiä musiikin siivin. Anna minunkin sydämessäni hyvän kasvaa. Siellä he juoksevat, nurmella, pysähtyvät välillä ihmettelemään, soittamaan, kuuntelemaan, haistelemaan, maistelemaan ja ennen kaikkea tuntemaan. Niin aitoja ja vastaanottavaisia ovat lasten sydämet. Jo ihan pienenä he tutkivat katsellaan toisiaan, koskettavat poskea, kokevat turvallisuuden, rakkauden, ilon ja ystävyyden. Hän lähettää meille virkistävän sateen. Jokaisena päivänä nämä taaperot kasvavat, ja he oppivat uusia asioita Jumalan ihmeellisessä maailmassa. 51 Ideasta käytännöksi Lapsen silmät – ne tutkiskelevat minua. Kiitos ilosta, yhdessäolosta, elämän suuresta seikkailupolusta." Selailen kirjaa Mestaripiirros, sen toinen toistaan suloisempia kertomuksia. Kylvät siemeniä myös ihmisten sydämiin. Lapsen katseesta luen: "Tässä olen
LinktreeSyksyn musiikkivinkit on kirjoittanut Laura Kuiri, joka työskentelee lastenohjaajana Hyvinkään seurakunnassa. YouTubeen ja Spotifyihin pystyy luomaan omista videoista/kappaleista ja muiden videoista erilaisia soittolistoja, jotka helpottavat eri aihealueiden videoiden löytämistä. Somen avulla perheille voi vinkata musiikista helposti. Musiikki yhdistää, niin yhdessä laulettuna kuin kuunneltuna. Konserttien livestriimaukset mahdollistavat niihin osallistumisen vaikkapa kotisohvalta. Sosiaalisen median ja suoratoistopalveluiden kautta olen itsekin muistanut uudelleen jo unohtamiani lauluja. Musiikista nauttiminen onkin nykyään monella tapaa vaivatonta. Myös täysin uusiin lauluihin tutustuminen on tullut aikaisempaa helpommaksi esimerkiksi erilaisia soittolistoja selaamalla. Lasten musiikki ry:n ylläpitämä Lasten oma radio soittaa uutta ja vanhaa kotimaista lastenmusiikkia ja tarjoaa radio-ohjelmia ja kuunnelmia kaikille (kuunneltavissa verkossa). LAULA – LEIKI – LIIKU Laula – leiki – liiku -palstan ideoinnista ja sisällöstä vastaa musiikkikouluttaja Riikka Jäntti LNK:sta. Monet seurakunnat tekivät poikkeusolojen aikana upeaa sisältöä omille kanavilleen ja yhteisesti Lastenkirkon YouTube-kanavalle. Lapsiperheiden musiikkipolku kantaa kokoontuvista ryhmistä koteihin erityisen hyvin, kun sitä kannatellaan myös somen kanavissa. Uudempina tapoina rinnalle on saatu erilaisia musiikin suoratoistopalveluita. Musiikki virkistää ja sen avulla voi kokea ja käsitellä erilaisia tunteita. Instagram-tilin oman profiilin etusivulle. Linktr.ee:n kokoavan linkin voi lisätä ilmaiseksi esim. Eri nettisivujen kokoaminen linkkipuuhun (@linktr.ee) mahdollistaa usean linkin jakamisen yhteen paikkaan. Laura ylläpitää Instagram-tiliä @laurajapaavo_kirkkomuskarissa ja se kannattaakin ottaa seurantaan tai käydä kurkkaamassa videoita selaimen kautta tietokoneella.. Useiden sukupolvien tuntemien perinteisten lastenlaulujen lisäksi on saatu valtavasti uutta upeaa lastenmusiikkia kuunneltavaksi. 52 Ideasta käytännöksi KUVAT KuvausSeppo Musiikkia somesta koteihin Aikanaan musiikkia kuunneltiin radiosta, levysoittimesta ja konserteissa. Useita videoita pystyy edelleen jakamaan koteihin, jolloin ryhmissä laulettavista lauluista päästään nauttimaan myös kotona perheen kesken. Lapsija perheryhmissä musiikin jakaminen koteihin onnistuu hyvin erilaisten sosiaalisen median kanavien, kuten Facebookin, YouTuben ja Spotifyn kautta
Luonnossa liikun. . . a las. . . . . Kiitän mä Luojaa. . . sa nos 1.Luon F C C F F C C F F säv. . . . Musiikin lisäämisessä eri sosiaalisen median tileille on muistettava, että yrityksiä ja yhteisöjä koskevat musiikin jakamisessa tietyt säännöt. Luonnossa liikun 5 . Keikun ja hyppelen. . . . . . . . . . . . Viikon aikana kokoontuvissa ryhmissä laulettujen laulujen pariin voi palata kotona Instagramissa viikoittaisten livehetkien ja pysyvien videoiden avulla. se len Kat sa Luon nos lii kun. kai tut to a Luon len. . . . . . . . Enkelten tuomaa viestiä rakkauden. . se len Kat y lös. . . Instagramissa kohokohtiin voi kiinnittää esimerkiksi mainoksia tai koota muita mielenkiintoisia kohokohtia stooreista, jotka muuten katoaisivat vuorokauden kuluttua näkyviltä. Laura Kuiri 2. Luonnossa liikun 5 . . . . Jatkuvassa muutoksessa olevien ohjeiden ymmärtämisessä seurakunnat ovat saaneet paljon apua myös Lastenkirkon päätoimittajalta Anita Ahtiaiselta. . Puuhun voi koota aihealueittain esimerkiksi oman seurakunnan toimintaa, YouTube-kanavia, Spotifyn soittolistoja ja muita ajankohtaisia linkkejä perheille luettavaksi ja katsottavaksi. . a las. pe ja hyp Kei kun kii kun. . . . ??. Koska @laurajapaavo_kirkkomuskarissa on julkinen (ei yksityinen) Instagram-tili, mahdollistaa se videoiden katsomisen verkossa myös selaimen kautta, vaikkei Instagramissa omaa tiliä olisikaan. Toimintakauden alkaessa kerhokirjeisiin ja sosiaalisen median kanaviin voi vinkata perheille kivaa katsottavaa. . ??. Kiitän mä Luojaa. . . . Keikun ja hyppelen. . LAULA – LEIKI – LIIKU. . Hyvinkään seurakunnassa syntyi idea omasta Instagram-tilistä kirkkomuskariryhmiin osallistuvien perheille. . ja san. len. . . . . . . kai tut to a Luon len. se len Kat y lös. Luonnossa kiikun. . Laulut ovat tulleet tutuiksi, vaikkei jokaiselle ryhmäkerralle olisi päässytkään osallistumaan. . . . Luonnossa liikun. . . Niihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Musiikkiluvat.fi-osoitteessa. ja san. len. . Instagram-kanavan @laurajapaavo_kirkkomuskarissa perustettiin. . . . . . se len Kat sa Luon nos lii kun. Enkelten tuomaa viestiä rakkauden. pe ja hyp Kei kun kii kun. . . . . . Laura Kuiri 2. . Samalla näistä kanavista saavat myös työntekijät vinkkejä oman työnsä tueksi. . . Luonnossa kiikun. 53 Ideasta käytännöksi LUONNOSSA LIIKUN hen pystyy jakamaan helposti useita eri linkkejä. . . sa nos 1.Luon F C C F F C C F F siikkitapahtumista. . . Samalla voi koteihin jakaa paljon muutakin, kuten musiikkivideoita, Spotifyn soittolistoja ja tietoa musäv. . .
Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Siunauksen sateessa on pienen hyvä varttua, antaa taitojen karttua, ystävän käteen tarttua. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Siunauksen sateessa on pienen hyvä tallustaa, kesälle heipat heiluttaa, syksyn puuhia aloittaa. Omien sanojensa mukaan hän "tykkää kuvata monenlaista, erityisesti yksityiskohdat ja ihmiset ovat loputtoman mielenkiintoisia". Siunauksen sateessa on pienen hyvä seikkailla, elämistä opetella, saada kasvaa rauhassa. TEKSTI & KUVA Miia Raninen Raninen on Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijä, jolle valokuvaus on jo teininä alkanut rakas harrastus
55 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi kanttori Risto Eskola, varhaisiän musiikkipedagogi ja kanttori Sini Nikku, perhetyöntekijä Aino Perälä, musiikin ja jumalanpalveluselämän asiantuntija Teija Tuukkanen sekä seurakuntapastori Karoliina Vidgrén. Lasten virrestä löytyy lauluja jumalanpalveluselämään ja kirkkovuoden juhliin, arjen iloihin ja luomakunnan ihmettelyyn. Mukana on myös lasten tekemiä lauluja. Lauluissa korostuvat ilo, laulettavuus, sanojen yksinkertaisuus, mutta syvällisyys sekä lapsen oikeus olla lapsi. Kirjan on toimittanut kanttori ja musiikkikouluttaja Riikka Jäntti, joka työskentelee Lasten ja nuorten keskus ry:ssä. Kirjan 170 laulusta noin puolet on uusia, osa aiemmin julkaisemattomia. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO RIIKKA JÄNTTI MERVI LINDMAN (KUV.) Lasten virsi Lasten virren uusi laitos tarjoaa pirteän kokoelman uutta ja vanhaa. ISBN 9789523543690 Hinta 19,00 Tulossa marraskuussa! 19,00€