1 Teema Jokaisella on katsomus! Lapsi katsomuksellisena ympäristöajattelijana 5 2021 KATSOMUSKASVATUSTA YHDESSÄ 2 / KATSOMUSKASVATUKSEN TEEMANUMERO OVET AUKI KATSOMUSKASVATUKSELLE! Katsomuskasvatuksen monet haasteet
Niissä pohditaan, miten kasvattaa lasta tilanteessa, jossa uskonnot ja katsomukset ovat toisaalta aiempaa näkyvämpiä yhteiskunnassa, mutta toisaalta perheiden arjen kosketus niihin on yhä kirjavampaa. 2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi POULTER, UBANI, LAINE, KALLIONIEMI Lapsenkokoinen katsomuskasvatus Lapsenkokoinen katsomuskasvatus on monipuolinen sukellus lapsen maailmaan ja katsomukselliseen ajatteluun. Luonto ja luonnossa viipyminen ovat tärkeässä osassa. Ne toimivat myös aikuisten yksilöharjoituksina. Kirjan kuvat ja niissä olevat lisätyn todellisuuden elementit syventävät osaa harjoituksista uusiin kerroksiin. ISBN 9789523543928 Hinta 29,90 UUTUUS! Polkuja tähän hetkeen. Kirjan kymmenet harjoitukset soveltuvat ohjattuina erilaissa ryhmissä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Kirjan harjoitukset avaavat monenlaisia polkuja tähän hetkeen, valoon, lähteille, minuuteen, mielenmaisemiin ja voimavaroihin. Sen tieteellisesti tasokkaat, mutta käytännönläheiset artikkelit pohjautuvat lokakuussa 2020 pidetyn katsomuskasvatussymposiumin esityksiin. Nykyaikaista katsomuskasvatusta tehdään monen tahon ammattimaisena yhteistyönä, jotta voidaan tukea lapsen kehitystä lapsen tasolla, lasta kunnioittaen, ihmetellen ja oppien. Ne auttavat ryhmää asettumaan hetkeen ja suuntaamaan ajatuksia. 38,00 €. Niin ikään digitaalisesti kokoontuvat ryhmät on huomioitu. ISBN 9789523543782 Hinta 38,00 KAISA AITLAHTI, SATU REINIKAINEN Uusia polkuja rauhoittumiseen Suosittu Polkuja rauhoittumiseen -kirja saa jatkoa! Kun elämän keskellä on tarve vetää henkeä, rauhoittumisharjoitukset auttavat näkemään hyvän ja vahvistamaan läsnäolon taitoja. 29,90 € UUTUUS! Sukellus lapsen maailmaan
Mikä kaverissa on parasta. 3 Teema LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä Olivia ja Ellen käyvät päiväkerhoa Suvelan kappelissa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Kuvaamme Lapsen silmin -sivulle kaveruksia ja kysymme heiltä kysymyksen ystävyydestä. "Ellenillä on kiva ääni" Olivia, 4 vuotta "Olivia on hauska leikkimään" Ellen, 5 vuotta. Kerhoa vetävät lastenohjaajat Heli Vesanen ja Satu Vainio
Tähän hän liittää uteliaisuuden toisiin ihmisiin sekä suvaitsevaisuuden ja empatian oppimisen.. Louisille uteliaisuus on tärkeä asia. 4 Teema PERHEIDEN KANSSA Kristityn ja agnostikon perhe TEKSTI Juhana Unkuri KUVA Suvi Sievilä Kun tytär varttuu, Anna haluaa välittää hänelle erityisesti ajatusta suvaitsevaisuudesta
Hän toteaa, että he molemmat ovat mietiskeleviä ihmisiä. Arvomaailmassa on kuitenkin myös paljon yhtäläisyyttä ja tarvittaessa kompromissit löytyvät keskustelemalla. – Lapsi tuo mukanaan suuren vastuun, mikä on tietysti haastavaa ja vähän pelottavaakin, mutta kokemus on ollut ihana. Se antaa myös ihmiselle itselleen mahdollisuuden rakentaa ja elää omannäköistään elämää. Yhteisten pohdintojen jälkeen he päättivät antaa tyttärensä kastettavaksi. Kohti tulevaa Anna on ammatiltaan näyttelijä ja teatteriopettaja, Louis puolestaan Art Director ja 3D-animaattori. Halusin kuitenkin niin, että kastepappi oli perheenjäsen ja toimitus tehtiin kotona ja perhepiirissä, Louis sanoo. – Jotkut teemat ovat haastavia – kuten usko Jumalaan ja kuoleman jälkeinen elämä – mutta uskomme, että voimme antaa lapsellemme oivalluksen siitä, miten me ajattelemme asioista. Kun tytär varttuu, Anna haluaa välittää hänelle erityisesti ajatusta suvaitsevaisuudesta. Suvaitsevaisuuteen liittyy vahvasti myös heikommassa asemassa olevien ja syrjittyjen auttaminen, Anna pohtii ja kertoo arvostavansa myös uteliaisuutta maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan sekä elinikäistä oppimista ja itsensä kehittämistä. Kristityn Annan perheessä ja vanhempien lähipiirissä on runsaasti pappeja ja muita kirkon työntekijöitä. Hän kävi aikanaan herätysliikkeen järjestämän rippikoulun ja oli sen jälkeen pari vuotta aktiivisesti mukana järjestön toiminnassa muun muassa isosena. Anna ja Louis toteavat, että Helsinki on koko ajan kehittymässä kansainvälisempään suuntaan. ta samalla on opittava ajattelemaan kriittisesti. Hän voi itse aikanaan muodostaa vapaasti omia näkemyksiään, Louis pohtii. Ranskalainen Louis on agnostikko. Pari asui vuoden etäsuhteessa (Anna Lontoossa ja Louis Pariisissa) ja sen jälkeen vuoden yhdessä Pariisissa. He rakastuivat nopeasti ja alkoivat seurustella muutaman Pariisinja Lontoon-tapaamisen jälkeen. – Itselleni kaste oli tärkeä asia ja toivoin kovasti, että saisin tarjota lapsellemme samanlaisen uskonnollisen tukiverkon kuin itselläni on lapsena ollut. Helsingissä he ovat asuneet nyt viiden vuoden ajan. – Minulle se tarkoittaa muiden ihmisten hyväksyntää varauksetta sellaisina kuin he ovat. – Tähän liittyy uteliaisuus toisiin ihmisiin sekä suvaitsevaisuuden ja empatian oppiminen. Näin ollen minulla ei ole ollut luonnollisestikaan juuri yhteyksiä organisoituun uskoon. 5 Teema Anna Korolainen ja Louis Crevier tapasivat sattumalta Pariisissa Annan lyhyen lomamatkan aikana. Louis on samoilla linjoilla. Annan mukaan merkitysten hakeminen sekä elämän ja kuoleman pohtiminen on olennainen osa heidän suhdettaan. On oltava myös utelias erilaisia ideoita kohtaan, mutAnna Korolainen Crevierillä ja Louis Crevierillä on erilainen elämänkatsomuksellinen tausta. En oikein tiedä mistä tämä johtuu, mutta Helsinki tuntuu olevan selvästi sisäänpäinlämpiävämpi kuin meidän tuntemamme muut isot metropolit, Louis pohtii. Odotamme innolla tulevaa, Anna sanoo. Jouduimme yllättävään byrokratiapyöritykseen heti tänne saapuessamme, Anna kertoo. – Olemme läpi vuosien keskustelleet Annan uskosta ja siitä, että minulta usko puuttuu. Pariskunta on kuitenkin keskustellut usein eksistentiaalisista kysymyksistä. Louisille uteliaisuus on erityisen tärkeä asia. Haastatteluajankohtana pariskunnan Sasha-tytär on noin kahden kuukauden ikäinen. – Suomeen ei voinut edes EU:n kansalaisena asettua jos sattui olemaan freelancer tai työtön, eikä ollut naimisissa Suomen kansalaisen kanssa. – Tämän pohdinnan jälkeen päätimme antaa lapsemme kastettavaksi. – Aikuisiällä en ole löytänyt uskonnollista yhteisöä, jonka arvomaailman täysin jakaisin. Tyttärelle kaste pohdinnan jälkeen Erilaisten taustojen myötä Annan ja Louisin perheessä lapsen kastaminen ei ollut itsestään selvää. Joskus tämä keskustelu on hedelmällistä, joskus ei. Anna ja Louis toteavat, että erilaisista taustoista huolimatta heillä on paljon samanlaisiakin arvoja. PERHEIDEN KANSSA. Helsinkiin vuonna 2016 muuttaessaan he kokivat, että Suomi ei ole kovin avoin maa, eikä eurooppalaisenkaan ole vaivatonta asettua Suomeen. – Oma perheeni ei ole uskonnollinen, ja näin on ollut ainakin neljän sukupolven ajan. – Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ulkomaalaisen, joka ei puhu sujuvaa suomea, on keskimääräistä hankalampaa saada ystäviä ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Louis taas koki lapsen liittämisen uskonnolliseen yhteisöön, ilman tämän suostumusta, väkivaltaisena, Anna kertoo. He keskustelivat asiasta ennen lapsen syntymää paljon. Uskonto ei ole juurikaan esillä julkisessa tilassa, vaan sitä pidetään yksityisasiana. Keskustelujen jälkeen Louis alkoi huomata, ettei uskonnollisen yhteisön jäsenyys tai sen puuttuminen ollut hänelle lopulta kovin tärkeä asia, ja että Annalle etenkin kasteen sakramentti merkitsi paljon. Annalla (joka käyttää nykyään sukunimeä Korolainen Crevier) ja Louisilla on erilainen elämänkatsomuksellinen tausta. Näitä asioita haluan välittää myös lapsellemme. Anna ja Louis toteavat, että nuo kaksi kuukautta ovat olleet rakkaudentäyteistä aikaa. Käyn kuitenkin yhä mielelläni kirkossa ja rukoilen päivittäin, Anna kertoo. Hän toteaa, että Ranskassa kirkko ja valtio ovat olleet jo pitkään erillään. Naimisiin Anna ja Louis menivät vuonna 2018, ja viime kesäkuussa heille syntyi tyttölapsi, joka sai kasteessa nimen Sasha. Sanoisin niin, että suhteessamme erilaiset elämänkatsomukset ovat toisaalta merkityksellinen asia, mutta samalla sivuseikka, hän puntaroi
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Avoin kirje Hanna Rothmanille Nallukka Me tekijät Kulttuuriperintöä, avoimuutta ja arjen etiikkaa Kirjahylly Me tekijät Maahanmuuttajaäidit mukaan kouluun ja työelämään Lasten ja nuorten keskus 7 kysymystä Vastaajana Suomen somalialaisten liiton hallituksen puheenjohtaja Mohamed Absiye Kirkon talolta Kouluttaudu, osallistu 3 4 7 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Kristityn ja agnostikon perhe Pääkirjoitus Näe minut! Teema Katsomuskasvatuksen monet haasteet Kolumni Jokaisella on katsomus Teema Lapsi katsomuksellisena ympäristöajattelijana Sakraalitilassa Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa Joulupolku Joulun iloa yhteistyössä Digileikit Värityskuvia, joilla voi leikkiä Lapsikeskeinen palvelumuotoiluprosessi Lastenkirkko Hyviä hetkiä Kultaista sääntöä tutkimassa Laula – leiki – liiku Ihmeellinen avaruus Hiljaisuuden ikkuna 8 46 36 26 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Katsomuskasvatus 18 21 22 25 26 29 30 32 33 36 40 42 43 44 46 48 50 Pieni on Suurin -lehden katsomuskasvatusnumero seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyöhön!
Miten toisia kuuluu kohdella. Mistä tulee hyvä mieli. Tämän hetken kasvattajilla onkin suuri vastuu myös tulevaisuuden yhteiskunnasta: mihin valmistamme 2040ja 2050-luvun aikuisia. Kuinka huomioimme erilaisista kulttuureista tulevat. Erilaisiin katsomuksiin tutustuessa lasten kanssa on luontevaa opetella myös suvaitsevaisuutta ja etiikkaa. Katsomuksen huomiointi varhaiskasvatuksessa auttaa näkemään lapset kokonaisina. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen (perhevapaalla) TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen, Kaisa Aitlahti, Tiina Hänninen, Minna Kaihlanen, Taina Karvonen, Eleonora Printz, Johanna Routasalo, Satu Reinikainen, Anna-Mari Tukeva KATSOMUSKASVATUSNUMEROSSA ASIANTUNTIJOINA Tiina Haapsalo ja Ilkka Tahvanainen ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän vinkit pienille ja suurille -liite numerossa 1/21. Millaisilla tunnetaidoilla ja työelämävalmiuksilla varustamme tulevaisuuden tekijöitä. Toivomme lehden tarjoavan mielekkäitä rakennusaineita niin pyhien tilojen tutkimiseen, tunnetaitoihin kuin filosofisiin pohdintoihin!. 7 Teema 5 2021 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. 5. Katsomus on ihmistä syvällisesti määrittävä tekijä, joka muovaa yksilön minäkuvaa, moraalikäsitystä ja suhdetta yhteisöön. Samanlainen nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista, on hän sitten kaksi, kaksikymmentäkaksi tai kuusikymmentäkaksi. Katsomus on myös tapa tuoda kulttuuri näkyville. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 84,50 € 12 kk 88 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 36,50€ 12 kk 39,50 € Irtonumero 17,50 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) Kestotilaus 34,50 € 12kk 36,50 € ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan. Tämä lehti pureutuu katsomuskasvatuksen teemoihin erityisesti tulevaisuuden näkökulmista. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Näe minut! “Äiti kato!” Lause lienee yksi yleisimmistä tämän hetken päivissäni: kaksivuotias esikoiseni oppii joka päivä uusia taitoja ja haluaa auliisti esitellä niitä meille tärkeimmilleen. Katsomuskasvatus toimii myös tunteiden käsittelijänä lapsiryhmässä. Numeron 3/21 mukana koko varhaiskasvatukselle suunnattu liite. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Katsomus on myös tapa tuoda kulttuuri näkyville
Elämme kaikille yhteisessä, mutta samalla moninaisessa maailmassa. Ihmisen täytyy voida olla vaikkapa kristitty, muslimi tai ateisti. Filosofiaa lapsille Filosofian didaktiikan dosenttina Salmenkivi on kiinnostunut siitä, mitä katsomus lasten maailmassa tarkoittaa ja mitä lapsille tulisi siitä opettaa. Se oli uusi vaihtoehto, jossa opetus perustuu ”filosofiaa lapsille -lähestymistapaan”, jossa lasten omaa ääntä pyritään kuuntelemaan mahdollisimman paljon. EERO SALMENKIVI Filosofian tohtori ja didaktiikan dosentti Työskentelee Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Opettajien akatemian perustajajäsen 2013– Ylioppilaslautakunnan jäsen 2016–2018 Katsomusaineiden selvityshenkilö 2021 KUKA?. Siksi lasten ja nuorten elämänkatsomustieto on ollut itselläni aina vahvasti mukana. Tämä tekee katsomuksesta kiinnostavan ja tutkimisen arvoisen asian, Salmenkivi toteaa. 8 Teema Katsomuskasvatuksen monet haasteet TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Shutterstock ja Tapani Romppainen TEEMA Lapsen oikeus katsomuskasvatukseen sisältää filosofin näkökulmasta isoja kysymyksiä, jotka edellyttävät syvällistä pohdintaa. Se on mielipidekysymys ja makuasia. Nykyaikainen yhteiskunta ei toimi, jos tämä ei ole sallittua. Yksi pitää intialaisesta ruuasta, toinen italialaisesta. Jos jonkun mielestä Suomessa on vasemmanpuoleinen liikenne ja hän elää mielipiteensä mukaisesti, henkilö on liikenteessä hengenvaarallinen, filosofian didaktiikan dosentti Eero Salmenkivi karrikoi. Sitten on tiettyjä faktoihin perustuvia kysymyksiä, joissa erimeilisyys voi olla jopa vaarallista. – Katsomuksiin liittyvien kysymysten kannalta on mielenkiintoista, että niiden kohdalla erimielisyys voi olla hyvinkin moninaista. Helppoja ratkaisuja ei ole. Tietyistä asioista tulee saada olla eri mieltä, mutta joissain asioissa erimielisyys voi olla jopa vaarallista. On kuitenkin yksiselitteistä, että niistä tulee saada olla eri mieltä. – Elämänkatsomustiedon opetus aloitettiin 1985. Vaikka jotkut ajattelevat, että eri uskonnot voivat olla yhtä aikaa totta, suuret uskontokunnat kuten kristinusko ja islam kokevat olevansa ainoita oikeita uskontoja. – Pitää hyväksyä, että ihmisillä voi olla erilaisia katsomuksia ja totuuskäsityksiä, mutta pitää hyväksyä myös se, että jotkut ajattelevat heidän katsomuksensa olevan ainoa oikea tai ainakin paras. – On olemassa paljon asioita, joista voidaan olla perustellusti eri mieltä. Varhaiskasvatuksen ammattilainen hän ei omien sanojensa mukaan koe olevansa. Mielipiteisiin ja tosiasioihin liittyvien kysymysten väliin sijoittuu kuitenkin paljon erilaisia kysymyksiä kuten katsomukselliset kysymykset
Erityisesti katolisen kirkon vaikutus kasvattajana on eri. Yhdeksänkymmentäluvun lopulla minut valittiin filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien hallitukseen. Salmenkivi aloitti uransa seitsemänkymmentäluvulla toimimalla uskonnonopettajana työskennelleen äitinsä sijaisena. – Katsomus on kattokäsite monille eri aatteille ja katsomuksille. Salmenkiven mukaan käsitys kumpuaa osittain omasta historiastamme. Monissa maissa se on sitä edelleen, sillä koulujen ja varhaiskasvatuksen omistajatahot ovat usein uskonnollisia yhdyskuntia. 9 Teema Mitä lapsille sitten tulisi katsomuksesta opettaa. – Koulun katsomusopetusta tarkastellaan usein uskonnonopetuksen näkökulmasta, mikä on ollut Euroopassa toiseen maailmansotaan asti pääasiallisesti tunnustuksellista kristillistä opetusta. Filosofian didaktiikan dosentuurin Salmikivi saavutti vuonna 2015. Platonin tieto-oppia käsittelevä väitöskirja valmistui 2010. Opintojen ohella hän teki erilaisia opettajan sijaisuuksia. Yliopiston päätoimisena opettajana Salmenkivi aloitti tämän vuosituhannen alussa. Uskonnosta puhuttaessa katsomuksien oletetaan helposti tarkoittavan ei-uskonnollisia katsomuksia. Katsomus kattokäsitteenä Katsomuksiin liittyviin termeihin liittyy helposti sekaannusta ja väärinkäsityksiä, sillä kukin tulkitsee termejä omista taustoistaan käsin. Filosofian opetuksen rinnalle liittyi elämänkatsomustieto. Salmenkiven mukaan kaiken yläpuolelle nousevat etiikka ja moraali. Polku johti yliopistoon, missä Salmenkivi opiskeli muun muassa filosofiaa ja matematiikkaa. – Merkittävin työtehtäväni oli steinerkoulussa, missä opetin filosofiaa, matematiikkaa, uskontoa sekä elämänkatsomustietoa. Samoihin aikoihin aloin opettaa myös opettajankoulutuslaitoksessa filosofian didaktiikkaa
On kuitenkin yksiselitteistä, että niistä tulee saada olla eri mieltä. Ihmisen täytyy voida olla vaikkapa kristitty, muslimi tai ateisti, sanoo Eero Salmenkivi.. – Sekin on eurooppalainen ilmiö, jota ei välttämättä ymmärretä muualla maailmassa uskonnoissa, joissa rituaalit, tarinat ja yhdessäolo korostuvat. Jäsennämme sen helposti eurooppalaisesta historiasta käsin. Uskonnottomuus Salmenkiven mielestä on mielenkiintoista, että suomalaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa uskonnottomuus ei ole mainittu katsomuksena, vaan jonain muuna, mikä on omiaan vaikeuttamaan katsomukseen liittyvän terminologian ymmärtämistä. Olemme erilaisia. – Maailmankatsomus käsitteenä on kiinnostava eikä mitenkään itsestään selvä. Uskonto ja maailmankatsomus Uskontotieteessä 1990-luvun lopussa esitettiin ajatus, että uskonnon sijaan alettaisiin puhua maailmankatsomuksista, koska silloin muun muassa maallistumisen ja sekularisaation käsitteleminen olisi helpompaa. Käsitteeseen liittyy sama ongelma kuin uskonnon käsitteeseen. Maailmankatsomuksen käsitteellä on ehkä pyritty määrittelemän uskonto ja uskontokasvatus ikään kuin neutraaleiksi käsitteiksi, Salmenkivi pohtii. Euroopan maiden muuttuessa moninaiseksi yhteiskunnan koululaitoksissa on käytännössä luovuttu tunnustuksellisesta kristillisestä opetuksesta, eri maissa eri tavoin. Tämä on johtanut opinkappaleiden painottumiseen eurooppalaisessa uskonnonopetuksessa. Pohjoismaissa uskontokasvatus ja kasvatuskatsomus ovat valtiovallan alaisuudessa ja kouluissa kaikille pakollinen oppiaine. – Katsomuksiin liittyvien kysymysten kannalta on mielenkiintoista, että niiden kohdalla erimielisyys voi olla hyvinkin moninaista. Hyvin monet näistä ovat hyväksyttäviä, vaikka aivan kaikki eivät sitä ole. Uskonnottomuus tarkoittaa suomalaisille useimmiten Jo lapsen tulisi ymmärtää, että elämässä on moninaisuutta. Meillä on erilaisia perheitä, katsomuksia ja tapoja. 10 Teema TEEMA puolilla maailmaa edelleen varsin merkittävä
Hyvin monet näistä ovat hyväksyttäviä, vaikka aivan kaikki eivät sitä ole. Yhteiset pelisäännöt Mitä lapsille sitten tulisi katsomuksesta opettaa. – Tässä monimutkaisessa ja moninaisessa maailmassa on monia katsomuksia, moninaisia arvoja, mielipiteitä sekä informaation lähteitä. 11 Teema sitä, ettei uskonto merkitse ihmiselle kovinkaan paljon. Tulisiko käytännön olla yhtenäinen aina varhaiskasvatuksesta lukioon. Se voi olla myös ateistinen tai vastaava muu näkemys, johon voi joko liittyä muita maailmankatsomuksellisia piirteitä kuten eettisiä tai poliittisia kantoja tai yhteisöllistä toimintaa jossakin järjestössä. – Jo lapsen tulisi ymmärtää, että elämässä on moninaisuutta. Salmenkiven mukaan etiikan ja katsomuksen välinen suhde on kiinnostava ilmiö. Salmenkiven mukaan kaiken yläpuolelle nousevat etiikka ja moraali. Se voi olla myös vain yhtä asiaa koskeva, filosofisesti ontologinen käsitys; vain luonnolliset asiat ovat olemassa. Perusopetuksessa nämä molemmat on yhdistetty uskontoon ja elämänkatsomustietoon. Olemme erilaisia. Miten asioiden pitäisi olla, sen määrittelee koulun oppiaineista päättävä eduskunta. Asiaa selvitellään parhaillaan, Salmenkivi toteaa ja kertoo olevansa mukana kyseisessä selvitystyöryhmässä. Meillä on erilaisia perheitä, katsomuksia ja tapoja. Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti, tasavertaisesti ja yhdenvertaisesti. Pystyäksemme toimimaan yhteisessä maailmassa, meillä tulee olla yhteiset eettiset pelisäännöt. Lukiossa etiikkaa ja katsomusta opetetaan jälleen osittain erikseen. – Uskonnottomuus katsomuksena on näkemys siitä, ettei tuonpuoleista ole olemassa. Tulisiko etiikka ja katsomus sisällyttää samaan oppimisalueeseen. – Erittäin hyvä ja pohtimisen arvoinen kysymys. Yhteiskunnan tehtävä on opettaa nämä lapsille. Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa Salmenkivi nimeää varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen tärkeimmiksi sisällöllisiksi tavoitteiksi moninaisuuden hyväksymisen sekä kotien kunnioittamisen. Uskonnottomuus voi kuitenkin olla katsomus muiden katsomusten joukossa. Lasten uskonnollisesta ja moraalisesta kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksessa nämä oppimisalueet on eroteltu eettisen ja katsomuskasvatuksen oppimisen alueiksi
Halutaanko uskonnossa tulevaisuudessa opettaa oman uskonnon historiaa, tapoja ja rituaaleja, vai tulisiko uskonnon opetuksen antaa eväitä erilaisten kysymysten vastaamiseen. Tasavertaisuus ja toisen kunnioittaminen edellyttävät toisen uskonnon tuntemista ja sen laajempaa ymmärtämistä. – Meillä on iso huoli siitä, että sosiaalinen media siilouttaa ihmisten informaatiokentät. Salmenkiven mukaan katsomuskasvatuksen koulutuksellinen jatkumo on poikkeuksellisen auki. Opiskellaanko uskonnon opetuksessa tulevaisuudessa oman ja muiden uskontojen historiaa ja erityispiirteitä, vai tutustutaanko opetuksessa eri uskontojen tarinoihin. Elämänkatsomustieto kuuluu ensisijaisesti uskontokuntaan kuulumattomille. Katsomuskasvatukseen liittyviä aihepiirejä on usein erittäin vaikea pohtia isompienkin lasten kanssa. Maailma muuttuu, suhtautuminen uskontoon ja uskontoihin muuttuvat. Katsomuskasvatuksen perimmäinen tehtävä on antaa eväitä 2040–2050-lukujen aikuisille, jotka elävät sekularisoituneessa Suomessa, etsivät omassa elämässään erilaisia ratkaisuja ja tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa korostetaan perheen tapakulttuurin huomioimista sekä kulttuurin katsomuksellisia tarinoita. – Puhuttaessa oikeudesta katsomuskasvatukseen pitäisi ymmärtää uskontoa. Nykyiseen ja tulevaisuuden uskonnon opetukseen liittyy isoja kysymyksiä. Jos ajatellaan uskontotiedettä ja uskontojen kehittymistä, niin uskonto ei koske tiettyjä katekismuksen tulkintoja, vaan useimmiten rituaalisesti jäsentyneitä tapoja kuten esimerkiksi iltarukouksia. Miten kaikki toiveet pystytään käytännössä hoitamaan, on tärkeä kysymys. Rituaalien pohtiminen ilman niihin osallistumista vaatii jo yliopistotason abstraktia ajattelua. Oikeus katsomuskatsomukseen koskee luonnollisesti myös pieniä lapsia, mutta sen soveltaminen pienille lapsille on usein haasteellisesta. Pitäisikö katsomuskatsomuksen sisältöä laajentaa koskemaan laajemmin erilaisia kysymyksiä kuten rokotevastaisuutta. TEEMA. Filosofilla on monta kysymystä mietittävänä. Vanhempien toiveita tulisi kuunnella herkällä korvalla. Varhaiskasvatuksen kohdalla tilanne on haasteellisempi, sillä varhaiskasvatuksessa ei ole oppiaineita eikä oppisisältöjä ja käsitteet ovat helposti hyvin abstrakteja. – Miten eri kulttuurien ja katsomusten tarinoihin suhtaudutaan yhdenvertaisesti, on vaativa kysymys, jonka pohtimisen tueksi tarvittaisiin myös tutkimusta. Kun uskonnon opetuksesta puhutaan eurooppalaiskontekstissa, puhe on Salmenkiven mukaan edelleen hyvin lähellä yksilön oman uskonnon opetusta. – Katsomukset ovat nykyään erittäin tärkeitä käsitteitä ja asioita, joita koulussa tulee käsitellä. Jos varhaiskasvatus tai koulu ei ikään kuin tasoita siilojen välisiä muureja, niin yhteiskuntarauhan säilyminen on iso ongelma. Koulutuksellinen jatkumo Tällä hetkellä lapsen saaman katsomuksellisen opetuksen koulussa ratkaisee se, mihin rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu. Tulevaisuuden näkymiä Lapsen oikeus katsomuskatsomukseen herättää kysymyksen, mitä se merkitsee uskonnon opetuksen osalta. Uskontojen rooli ja moninaisuus kasvavat paitsi maailmalla myös Suomessa. – Varhaiskasvatuksessa uusien ajatusten käytännön soveltamisessa on varmasti isoja haasteita. 12 Teema päättävät ensisijaisesti vanhemmat. Miten katsomuskasvatus tulee jatkumaan perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, ovat parhaillaan selvittelyssä
KOLUMNI KUKA. Usein lapset tietävätkin sen paremmin kuin aikuiset. Heillä on valmius kokea yhteyttä ja rakentaa suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja kulttuuriin sekä usein myös näkymättömään todellisuuteen. Miksi vielä 2020-luvullakin puhutaan katsomuskasvatuksesta. Elämä ei ole myöskään vain paikasta toiseen kiiruhtamista, vaan siinä on syvempi ulottuvuus. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, kuten usein sanotaan. 13 Teema kainen pohtii, mikä itselle on rakasta ja mistä saa elämäänsä voimaa. Usein ajatellaan, että lapset ovat luonnostaan spirituaalisia: hengellisiä ja henkisiä. Partion henkisestä ja hengellisestä kasvatuksesta on viime vuosina alettu käyttää käsitettä katsomuskasvatus. Arvokkain voi löytyä ihan läheltä: vaikkapa ystävyydestä, metsän hiljaisuudesta, naurusta tai leikistä. Aikuisilla on vastuu antaa lapsille mahdollisuuksia etsiä, mikä elämässä on tärkeää. detta maailmaan: löytämään ihmeitä, kauneutta, kiehtovia kysymyksiä ja pyhyyttä kaiken arkisen keskeltä. Katsomus ei ole välttämättä kovin tiedostettu, mutta silti se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Hän saa kertoa, mikä hänelle on arvokasta ja mitkä juhlat tai tavat ovat juuri hänen perheelleen tärkeitä. Katsomuskasvatus on sitä, että lapsi saa tulla nähdyksi kokonaisena. JoAikuisilla on vastuu antaa lapsille mahdollisuuksia etsiä, mikä elämässä on tärkeää. Toisaalta katsomuskasvatus on myös tutustumista ympärillä oleviin katsomusjärjestelmiin. Miksi edelleen halutaan antaa ja kehittää katsomuskasvatusta, vaikka se voi aiheuttaa joskus käytännön kysymyksiä tai epävarmuuden tunteita kasvattajassa. 2020-luvulla tarvitaan tukea sen oivaltamiseen, että elämässä ei ole kysymys vain tavaroiden haalimisesta tai muusta materiaalisesta ulottuvuudesta. Katsomuskasvatus on lapsen oman katsomuksellisen kehityksen tukemista, siis rakennusaineisten tarjoamista lapsen katsomuksellisen kasvuun. Katsomuskasvatuksen merkityksen kysely on tuttua myös varhaiskasvatuksessa, jossa katsomuskasvatus-käsite on ollut käytössä jo pidempään. Pienen lapsen katsomus on enemmän kokemuksellista kuin käsitteellistä. Monenlaiset tarinat, laulut, retket, keskustelut ja kuvat voivat auttaa lasta rakentamaan suhJokaisella on katsomus AINO-ELINA KILPELÄINEN Kirjoittaja on Lasten ja nuorten keskuksen kouluttaja, joka tekee väitöskirjaa kirkon varhaiskasvatuksesta. Eri uskontoihin tutustuminen lisää ymmärrystä siitä, miten monin tavoin maailman voi käsittää ja miten erilaisista asioista voi löytää pyhää. Jokaisella on katsomus. Lapsen oikeuksien julistus kehottaa aikuisia tukemaan lapsen hengellistä kehitystä ruumiillisen, henkisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksen ohella (27 artikla). Tällaista ihmettelyä on kuulunut partiossa, jossa tämän vuoden ohjelmapainotus on Katsomus (k)antaa. Oman lähipiirin tavat ja juhlaperinteet on arvokasta tuntea. Katsomuskasvatus voi olla merkityksellistä ja palkitsevaa myös aikuisille: se on pysähtymistä lasten kanssa elämän arvojen ja ihmeiden äärelle.. Lapset ihmettelevät, tuntevat syvää surua ja iloa sekä näkevät ympärillään pyhää ja kauneutta. Minun vastaukseni on: koska jokaisella on katsomus. Jokaiselle muodostuu käsitys maailmasta ja omasta itsestä osana sitä: arvoista, ihanteista, uskomuksista, merkityksestä ja pyhästä. Katsomuskasvatuksen kautta lasta voi auttaa tiedostamaan ja rakentamaan omaa katsomustaan. Katsomus voi olla uskonnollinen tai uskonnoton
Katsomusyhteisöt välittävät viestiä siitä, miten niiden syvimmät arvot ja uskomukset liittyvät luontoon – tai jäävät liittymättä. Ihminen on kasvanut kokonaisvaltaisesti luonnon maailmassa: hän on kokenut aisteillaan pimeyden ja valon, sateen ja lämmön, rotkojen salaperäisyyden ja vesialueiden kiehtovat aavat. Tämä pätee sekä kaupunkiluontoon että maaseutuun, mutta tietenkin suuri ekosysteemien rikkaus tuottaa vielä monipuolisempia elämyksiä. Näiden yhteisöjen tehtävä ja mahdollisuudet ulottuvat kuitenkin myös pidemmälle: siihen, millainen maailmankatsomuksellinen perusta ympäristösuhteelle muodostuu. Ekopsykologiassa on nostettu esiin se, miten merkittävällä tavalla edellä kuvatut vuorovaikutussuhteet vaikuttavat ihmiseen. Ihminen kokee syviä eksistentiaalisia ja henkisiä kokemuksia luonnossa jo aivan pienenä, joskus myös nähdessään tähtitaivaan kaupungin valojen keskeltä. Joskus lapset kasvattavat tässä aikuisia, mutta aikuisilla on erityinen eettinen tehtävä kasvattaa lapsia mahdollisimman kestävään ympäristösuhteeseen. Psykologian tutkija Peter Kahn on puhunut ympäristöön liittyvästä ”sukupolvi-muistinmenetyksestä” (environmental generational amnesia). 14 Teema Lapsi katsomuksellisena ympäristöajattelijana TEKSTI Panu Pihkala KUVA Shutterstock Kirjoittaja on ympäristötutkija, tietokirjailija ja kahden alle 10-vuotiaan lapsen isä. Ihmiset omaksuvat lapsena ja nuorena tietyn käsityksen siitä, millainen heitä ympäröivän luonnon normaalitila on. Voivatko he tavoittaa psalmien välittämää kuvaa ihmisestä, joka pohtii jumalasuhdettaan luonnon keskellä, jos heitä ei saateta itse luontoon. Myös esimerkiksi kristillisen kasvatuksen näkökulmasta tämä on sangen huomionarvoista: ymmärtävätkö teknologisoituneen ajan lapset vaikkapa vertauksia lampaista ja paimenesta. Laajemman tekstini ”Lapset, luonto ja katsomuskasvatus” löytyvät teoksesta Lapsenkokoinen katsomuskasvatus (2021), ja sen kirjallisuusluettelo tarjoaa paljon lisälähteitä. Vastaavasti jos näitä kokemuksia ei ole, vaikuttaa se omalla tavallaan syvästi ihmiseen. Myöhemmät sukupolvet eivät enää tiedä sitä, millaista ennen oli, vaan pitävät senhetkistä nykytilaa normaalitilana. Nuoremmat eivät kuitenkaan osaa lähtökohtaisesti surra tätä muutosta, koska he eivät tunne aiempaa tilaa. Etenkin pienille lapsille luonto eri muodoissaan tarjoaa loputtomasti virikkeitä. Maailmankatsomuksellisesti luonto on merkittävämpi asia kuin mitä aina oivalletaan. Lasten luontosuhteen muuttuminen voi olla aluksi vaikeaa tajuta vanhemmille sukupolville, koska lähtötilanteet ovat niin erilaisia. Lasten luontosuhteen muutokset vaikuttavat paitsi hyvinvointiin myös katsomuksiin ja uskontoihin. Katsomusyhteisöillä on tärkeä rooli jo siinä, että ne toteuttavat omalta osaltaan yleistä ympäristökasvatusta. Ilmentyykö kristillisessä TEEMA. Nuoremmat ikäpolvet eivät myöskään lähtökohtaisesti tiedä, miten paljon ympäristönsuojelussa on edistytty vaikkapa 1970-luvun alkuun verrattuna. Ihmisen ajattelu ja tunteet ovat historiassa kehittyneet monipuolisessa vuorovaikutussuhteessa ympäristön kanssa. Lapset ihmettelevät sekä elotonta että elävää luontoa, rakentavat majoja ja hyödyntävät leikeissään ympäristöä monin tavoin. Esimerkiksi varhaisempi sukupolvi on tottunut lintulajien runsauteen, mutta ympäristönmuutosten vuoksi seuraava sukupolvi syntyy oloihin, joissa laulaa paljon vähemmän lintulajeja. Keskustelen myös ympäristönmuutosten aiheuttamista tunteista ja niiden kohtaamisesta. Myös mielikuvitus ja symbolinen kieli köyhtyvät, jos riittävän rikasta luontosuhdetta ei ole. Ympäristökasvatus ja katsomuskasvatus Ympäristökasvatus tarkoittaa kaikenlaista vaikuttamistoimintaa, jolla pyritään kehittämään ihmisten ympäristökäyttäytymistä. Lapsen luontosuhteen syvätaso ja muutosten tuomat haasteet Luonnon maailma on ihmislapsen ikiaikainen tutkimusmaasto ja kumppani. Voimakkaan kaupungistunut ja teknologisoituvan kulttuurin keskellä elävä lapsi ei välttämättä lähtökohtaisesti tunne esimerkiksi lampaita alkuunkaan. Kristinuskon kohdalla on kysytty, miten luomisoppi ja kolminaisuusoppi – eli käsitys siitä, että Jumala on läsnä maailmassa – vaikuttavat ympäristökäyttäytymisen tavoitteisiin. Tarkastelen lasten luontosuhdetta ja katsomuskasvatusta muuttuvan maailman keskellä. Esimerkiksi eläimet ja erilaiset suhteet niihin ovat perusaineistoa myyteissä, saduissa ja monissa uskonnollisissa sisällöissä. Hyvistä kehityskuluista kertominen voi olla hyvin voimaannuttavaa, mutta samalla on tietenkin vältettävä ylioptimismin vaikutelmaa. Samalla ilmiöllä on myös positiivisiin kehityskulkuihin liittyvä puolensa, joka vaatii sekin tiedostamista
16 kirjallisuusluettelossa.) Millä tavoin lasten ympäristötunteet ilmenevät työssämme. Miten voisin lisätä tietoani ja ymmärrystäni. Miten katsomusasiat nivoutuvat yhteen ympäristökasvatuksen kanssa työssämme. Onko meillä valmiuksia ja toimintamalleja vaikeiden ympäristötunteiden käsittelyyn silloin, kun joku lapsi niitä ilmaisee. Millä eri tavoin luontosuhteesi on muuttunut ja elänyt elämänkaaresi aikana. Onko ympäristöllä ollut vaikutus katsomukseesi. Jos on, millainen. Pohdi omaa historiaasi, mieluiten yhdessä toisten kanssa. Voisiko meidän varhaiskasvatuksen työyhteisössä käsitellä ympäristötunteita esimerkiksi käsitekartan avulla. 15 Teema Voisiko sen oivaltaminen, että lasten luontosuhteen syvätaso vaikuttaa katsomuksiin, muodostua lisämotivaatioksi ympäristökasvatukselle. POHDITTAVAKSI. Kysymyksiä varhaiskasvatuksen työyhteisöille ja työntekijöille Mitä tiedän siitä, miten lähelläni olevat lapset kokevat luonnon. (Käsitekartoista lisätietoa s
Olen pohtinut paljon myös yllä kuvattujen ilmiöiden vaikutusta katsomusyhteisöjen ympäristökasvatukselle. Monia ”luontotunteita” on jo pitkään käsitelty varhaiskasvatuksessa, mutta voimistuva ympäristökriisi tuo uusia haasteita. Laine & L. Pekkarinen & T. Helsinki: Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry (2020, ladattavissa netistä) – Julkaisu sisältää myös kaksi Panu Pihkalan tekstiä (Kulttuurija katsomusdialogin tärkeys ympäristökasvatukselle & Tunteet, ympäristökasvatus ja katsomusdialogi) E. Aihepiiri on tärkeä myös ympäristöasioiden ja luontokokemusten kannalta. Jos esimerkiksi omaa surua ympäristönmuutoksista ei ole koskaan sanoittanut tai käsitellyt, on hyvin vaikeaa kohdata rakentavasti lapsen surua ympäristönmuutoksista. Suru on kuitenkin vaikeasti kohdattava tunne, koska teollistuneissa yhteiskunnissa sitä on usein julkisesti vältelty ja suruperinteet ovat ohentuneet. Samaan aikaan monet lapset eivät vielä koe suurempaa ahdistusta. Luonnonympäristöjä ja luovia menetelmiä voi yhdistää tähän lukuisin eri tavoin: esimerkiksi on mahdollista tehdä metsässä pieniä taideteoksia, joiden kautta keskustellaan surun tai syyllisyyden tunteista. Ympäristösurua koetaan paljon ja erilaisissa muodoissa liittyen esimerkiksi lähiympäristöjen muutoksiin, eläinten vähenemiseen ja vuodenaikojen muutoksiin ilmastokriisin myötä. Tuukkanen (toim.): Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (2020, ladattavissa netistä) – Lapsiasiavaltuutetun kirja sisältää monia kiinnostavia artikkeleita lasten ja nuorten ympäristösuhteesta Panu Pihkala: Mieli maassa. Ympäristösyyllisyys on paljon keskusteltu tunne: ihmiset kokevat, että heitä syyllistetään etenkin ilmastokysymyksissä. Tilanne vaatii kasvattajilta uudenlaista paneutumista. Virikkeitä löydät esimerkiksi teoksesta Taidepolkuja ympäristöempatiaan (ks. Syyllisyyden eri muotojen kohtaaminen on ihmisille usein vaikeaa ja tähän tarvittaisiin hyviä sosiaalisia käytäntöjä. Voisiko sen oivaltaminen, että lasten luontosuhteen syvätaso vaikuttaa katsomuksiin, muodostua lisämotivaatioksi ympäristökasvatukselle. Vaikeita ympäristötunteita kutsutaan joskus yleisnimellä ympäristöahdistus. kirjallisuusluettelo). Nyt tätä osaamista olisi tärkeää soveltaa ympäristösurun ja –syyllisyyden kollektiiviseen käsittelyyn. Oheinen tietolaatikko esittelee kirjoja ja materiaaleja, joita voi hyödyntää tässä. Katsomuskasvatuksen erityismahdollisuuksia Katsomuskasvatuksella on omalta osaltaan merkittäviä mahdollisuuksia ympäristötunteiden käsittelyyn. Perusturvallisuuden tunteen säilyttäminen on keskeisen tärkeää, mutta lapsia ei myöskään saisi lohduttaa liiallisella ylioptimismilla: monet nykynuoret kertovat syvistä pettymyksen tunteista sitä kohtaan, että aikuiset aikanaan vakuuttelivat heille, että ”kyllä kaikki järjestyy ympäristökriisin suhteen”. Tämä ei tarkoita työyhteisöterapiaa, vaan pitkäjänteistä paneutumista omien ja työyhteisön reagointitapojen kehittämiseen. Myllynen & M. Laajasti määriteltynä syyllisyyteen liittyvät myös vastuun tunteet. Nukari (toim.): Kulttuurija katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa. Gradu ladattavissa https://helda. kasvatuksessa usko siihen, että luonto on Jumalan luomaa ja ihmisen kasvun vuorovaikutteinen kumppani. 16 Teema Ympäristötunteiden käsitekartta ja muita tunnetehtäviä: www.toivoajatoimintaa.fi/tunteet (Panu Pihkala, Pinja Sipari & co.) Chantal Arokanto on tehnyt pro gradu –tutkielman aiheesta Ilmastokasvatus varhaiskasvatuksessa (Helsingin yliopisto, 2020), ja hän on tietoinen myös ilmastotunteiden dynamiikasta. TEEMA LINKKEJÄ JA KIRJALLISUUTTA. Katsomuskasvatuksessa on perinteisesti käsitelty myös surua ja syyllisyyttä, joskin yleensä muihin aiheisiin kuin ympäristöön liittyen. Snellman: Taidepolkuja ympäristöempatiaan: Opas monitaiteiseen työskentelyyn (Taideyliopisto & Opinkirjo, 2020, ladattavissa netistä) M. Erilaiset seremoniat ja rituaalit voivat myös auttaa tunteiden käsittelyssä, ja näihin katsomuskasvatuksessa on paljon osaamista. Ympäristötunteet (Kirjapaja, 2019) – Erilaisten ympäristötunteiden käsikirja, jossa myös virikkeitä keskusteluihin ja tunnetyöhön Katsomusyhteisöt välittävät viestiä siitä, miten niiden syvimmät arvot ja uskomukset liittyvät luontoon – tai jäävät liittymättä. Onneksi varhaiskasvattajilla on monenlaista tunteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn liittyvää ammattitaitoa. Kyse ei ole vain kierrätyksestä ja ulkoilusta (tärkeitä nekin), vaan hengellisen perustan muotoutumisesta. Tutkimuksissa on huomattu, että jo päiväkoti-ikäiset lapset saattavat olla peloissaan ja ymmällään ympäristökriisin vuoksi. Käytän esimerkkinä kahta merkittävää ympäristötunnetta, surua ja syyllisyyttä. Ympäristötunteiden kohtaaminen Viime aikoina on kiinnitetty kasvavaa huomiota tunteiden merkitykseen katsomuksellisuudessa. Lapset kokevat monenlaisia tunteita luonnonympäristöissä ja ympäristökysymyksiin liittyen: iloa ja inhoa, kiehtovuutta ja pelkoa, surua ja suuttumusta. helsinki.fi/handle/10138/324112 A. Kuoppamäki, M. Lasten kokemukset ja tunteet tulisi voida kohdata siten, että lapsi tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi. Sen valjastaminen ympäristötunteiden kohtaamiseen vaatii kuitenkin sitä, että kasvattajat yhdessä työyhteisönsä kanssa käsittelevät riittävästi omia tunteitaan ja miettivät toimintamalleja
18 Anita Järvisalo kirjoitti kirjeen Hanna Rothmanille s. s. 26 Maahanmuuttajaäidit mukaan kouluun ja työelämään KUVA Sinimaaria Kangas Tuula Piippo-Amezianen (vas.) ja Anne Kovalaisen eskariryhmässä on mutkaton ja keskusteleva ote katsomuskasvatukseen.. 22 Kulttuuriperintöä, avoimuutta ja arjen etiikkaa s. 17 Me tekijät Me tekijät 17 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea
Siinä on monikko. Olen nimittäin lukenut, että kun ystäväsi Betty Alanderin kanssa vuonna 1888 perustit kansanlastentarhan, sen yhteydessä toimi myös pyhäkoulu. Mutta, mutta. Se nostaa varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen merkityksen ja velvoittavuuden varsin napakasti esiin. Mutta sen mieltäminen on ollut kovin tärkeää heräämistä. Pyhäkouluille ja kaikelle muullekin. Aika nainen olit aikanasi! Näkisitpä työsi hedelmät nyt reilun sadan vuoden päästä kuolemastasi. Sen eron mieltämiseen on minullakin mennyt jonkin aikaa. Luulenpa että sinäkin sen ymmärtäisit. Avoin kirje Hanna Rothmanille Tiedätkös Hanna, minulla on työpöydälläni auki tuorein valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Tästä velvoittavuudesta olisit sinäkin varmasti iloinen – olihan kasvatuksesi pohjavireeltään hartaan uskonnollista. Ihmetteletkö sitä, että minä tosiaan puhun katsomuskasvatuksesta enkä uskontokasvatuksesta. 18 Me tekijät Me tekijät 18 ME TEKIJÄT Hei Hanna, ja heti alkuun tuuletukset sinulle, lastentarhatoiminnan perustaja. Kutsun sinut mukaan aikamatkalle. Minäpä kerron sinulle omasta matkastani.. Kyllä, kirjoitin sen ihan oikein – Jumalista. Tässä välissä on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. TEKSTI Anita Järvisalo KUVAT Suvi Sievilä Kirjoittaja on Espoon Matinkylän päiväkodin johtaja. Paljon on myös muuttunut, eikä vähiten se miten puhumme lapselle Jumalista
Ja että naisille voisi myös tarjota laadukasta ammattioppia kasvatuksen tärkeään tehtävään. Seurakunta työparina Olivathan ne hämmentäviä aikoja, etenkin 1990-luku. Velvoitteena pohtiminen Niin että Hanna, tämä uusi varhaiskasvatussuunnitelma, (vasuksi me sitä kutsumme), on oikein hyvä juttu. Neutraalisuus – kalskahtaako korHanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. Kuinka paljon pääsiäinen saa näkyä, millä tavalla. Täytyy kyllä myöntää, että tuolloin 1980-luvun alussa aloittaessani, pedagogiikan sisällöt olivat aikamoista räsymaton kirjoa. Seurakuntien kirkkovartit yleistyivät ja pyhäkouluja tuotiin myös päiväkotien kattojen alle. Rothman ja Elisabeth eli Betty Alander perustivat vuonna 1888 kansanlastentarhan, jonka yhteydessä oli myös lastenkoti, kesäsiirtola ja pyhäkoulu. Luulen, että monille kasvattajille se oli jopa helpotus. Se kuitenkin tuntui totta puhuakseni jo tuolloin hiukan hämmentävältä ja vanhanaikaiseltakin – ihanko totta se oli kaikille huoltajille jees. Oli kokonaan eri jumaliakin. Pitikö se rukoushetki hänelle nyt sitten jossain hiljaisessa nurkassa mahdollistaa kesken työpäivän. Tuo vuoden 1973 laki velvoitti turvaamaan hoitopaikkoja äitien työssäkäynnin lisääntyessä. Vasu on hyvin viisas mutta myös käytännöllinen asiakirja, joka antaa raamit kasvattajille ja meille johtajille. Usko pois, että näitä asioita on viime vuosina pohdittu erilaisissa kokoonpanoissa hyvin huolellisesti. Uudelle vuosituhannelle tultaessa vanhemmilta ymmärrettiin pyytää lupa lasten osallistumiseen: tunnustuksellinen hartauden harjoittamien ei enää istunut päiväkodin agendaan. Ja jumala – se on hyvin herkkä asia. Huoltajilta en muista valituksia tulleen. Tämä voi Hanna sinusta tuntua tuntua oudolta, mutta tässä nykymeiningissä kasvattajalta edellytetään neutraliteettia uskontojen suhteen. Koska itselläni on aina ollut suuri veto jonkin itseäni pyhemmän puoleen, oli pakko pysähtyä sen tosiasian eteen, että ihmiset eri puolella maailmaa kokivat jumalan eri tavoin. Ajattele Hanna; juuri sitä sinäkin olit lastentarhatoiminnallasi ja uudella lastentarhanopettajakoulutuksellasi tavoitellut! Sitä että työssäkäyvät äidit saivat lapsensa hoitoon. 19 Me tekijät Me tekijät 19 Uskontokasvatuksesta katsomuskasvatusta kohti Kun vuonna 1981 tuoreena ylioppilaana aloitin päiväkotiharjoittelijana espoolaisessa päiväkodissa, oli ensimmäinen laki päivähoidosta ollut voimassa vasta kahdeksan vuotta. Minä nimittäin itsekin johdan nykyään suht isoa ja hyvin monikulttuurista päiväkotia Espoossa. Monesti jälkeenpäin olen esimerkiksi miettinyt, kuinka mahdoimme huomioida Vietnamin venepakolaisten katsomuksellista taustaa, kun heistä ensimmäiset vuonna 1979 saapuivat Suomeen. Keskustelu luterilaiseen kulttuuriin pohjautuvasta uskontokasvatuksen roolista tiimoilta oli kuitenkin jo käynnistynyt: Suvivirsi vai ei. Oli pakko pysähtyä sen tosiasian eteen, että ihmiset eri puolella maailmaa kokevat jumalan eri tavoin. Pelottaviakin. Kouluissa päivänavausten sisällöt neutraalistuivat, ja päiväkodeissakin oltiin varovaisia. Nämä vakaumusasiat kun ovat aika herkkiä. Toinen taas laulatutti lapsilla enkelitaivaat ja suvivirret ulkoa moneen kertaan jo ennen kristillispainotteisia juhlia. Entä sitten vielä ne hyvin tiedostavat vanhemmat, jotka penäsivät: entä me uskonnottomat, miten huomioitte meidät. Mitä tapahtuu, jos vahingossa tarjoan sianlihaa muslimilapselle. Kyllähän siinä niin kävi, että pitkään katsomuskasvatus jäi joko seurakunnan tai yksittäisten asiasta kiinnostuneiden työntekijän kontolle, etenkin jos se ei ole tuntunut johtajalle luontaiselta alueelta. On kokonaan eri jumaliakin.. Muistan esimerkiksi, kuinka yksi vapaa-ajattelijaksi itseään tituleeraava opettaja julisti kaiken uskontoon liittyvän pannaan. Minkä mittainen huivi olisi ok työnantajan mielestä. Niissä asioissa ei parane talloa herkkiä sieluja. Vielä joitakin vuosia myöhemmin, opettajaharjoittelussa Tampereella, muistan, että päiväkodin lounas aloitettiin ruokarukouksella. Varsin villiä se oli myös silloisen uskontokasvatuksen osalta, vaikka olihan sille laissa asetettu tavoitteet. Kielien ja kulttuurien kirjo kasvoi kasvamistaan päiväkodeissa. Tiedätkö Hanna, minä luulen, että itse aloin miettiä näistä uskontotai no, katsomuskasvatusasioita syvällisemmin vasta silloin, kun päiväkodit alkoivat monikulttuuristua. Eikä hämmennystä hälventänyt sekään, että yhtä äkkiä työkaveriksi saattoi tulla joku toiselta puolen maapalloa. Katsomuskasvatus kiehtoo minua ja mietin paljon, miten siitä tulisi mahdollisimman luonteva osa työtämme, vähän niin kuin yhteinen tutkimusmatka eri kulttuurien uskontoihin ja tapoihin kohdata itse kunkin pyhä
Pitkäperjantai 6.12. Enää ei tarvitse pähkäillä, voiko sen Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Ensimmäisessä korissa on se velvoittavin: yleissivistävä opetus, jossa saamme jakaa tietoa uskomuksista ja katsomuksista. 1. Arafatpäivä 28.10./29.10. Rosh ha-shana Uusi vuosi 19.7./20.7. ’Id al-fitr 15.8. 1.muharram Uusi vuosi 2.4. Ja neljäs, kasvun ja hyvinvoinnin kori mahdollistaa päiväkodille yhteisen kriisityön ja henkilökunnalle suunnatut hiljaisuuden retriitit. Vesak Buddhan syntymäpäivä 20.8./21.8. Itsenäisyyspäivä 1.1. Kiinalainen uusi vuosi 1.5. Mawlid an-nabi Profeetta Muhammedin syntymä 1.–7.2. Ja vierailla vaikkapa kirkoissa. Tätä kutsumme positiiviseksi uskonnonvapaudeksi. Pyhäinpäivä 18.7./19.7. adventti Kirkkovuoden alku 16.2. Päämäärä on kirkas: autamme lasta ymmärtämään maailman moninaisuutta ja annamme aineksia oman katsomuksen syventymiselle! 2020 202 1 27.3–4.4. Lapsen oikeuksien päivä Kulttuurien juhlakalenteri rytmittää Matinkylän päiväkodin arkea, jossa kaikkia katsomuksia tahdotaan huomioida tasa-arvoisesti. Sen löytää helposti netistä. Hyvin toimii, usko pois! Tässä apuna voi myös käyttää kulttuurien juhlakalenteria, jotta pysymme kartalla eri uskontojen tärkeistä päivämääristä. Karjalan valistajien juhla TA MM IK UU HE LM IK U U M A A L IS K U U H U H TI K U U TO UK OKU U ELOKUU SY YS KU U L O K A K U U JOU LU KU U M A R R A SK U U 12.4./13.4. Niin että Hanna, älä huoli, kasvattajien tärkeä työ jatkuu. Vapunpäivä 24.10. Päinvastoin! Niistä keskusteleminen ja pohtiminen on sitä yleissivistävää tutkimusmatkaa, jossa opimme kunnioittamaan ja ymmärtämään erilaisia tapoja katsella maailmaa. Mahdollisesti myös omansa. Diwali Kulttuurien juhlakalenteri LUKUVUOSI 2020–2021 31.10. Vainajien päivä 29.11. Sri Krishna Janmashtami Herra Krishnan ilmestyminen 10.–18.12. Pohtiminen yhdessä on tämän päivän juttu! Ja tiedätkö Hanna, täällä Espoossa pohdimme näitä myös seurakunnan kanssa yhdessä järjestetyissä katsomuskasvatuskahviloissa! Pelisääntöjä Tätä uutta vasua voi kiittää myös siitä, että sen pohjalta on esimerkiksi meillä Espoossa sovittu uudet, selkeät pelisäännöt koulun, päiväkodin ja seurakunnan yhteistyölle. Sovintosunnuntai Paaston alkaminen 25.12. Sopimuksessa puhumme kumppanuuskoreista. Uudenvuodenpäivä 11.2. 20 Me tekijät Me tekijät 20 vaasi hieman ontolta. YK:n päivä 17.2. Tai moskeijassa, voitko kuvitella. Pesah Juutalainen pääsiäinen 1.9. Hanukka 18.9. Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen 26.5. Helluntai 2.11. Joulupäivä 1.11. Pääsiäinen 23.5. Mutta Hanna, juttu on niin, ettei se suinkaan tarkoita, etteikö uskontoon liittyviä asioista käsiteltäisi. Ramadan alkaa 13.12. Se on suht helppoa esimerkiksi vasukeskusteluissa: Kerro meille, mitä voimme kertoa muille lapsille tavastanne viettää oman kulttuurinne juhlapäiviä. Tuhkakeskiviikko Paaston alkaminen Symbolien selitykset SUOMEN LUTERILAISET JUUTALAISUUS HINDULAISUUS / KRISHNA-LIIKE ISLAM SUOMEN ORTODOKSIT KATOLINEN KIRKKO BUDDHALAISUUS KANSALLINEN JUHLAPÄIVÄ 31.10. Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen 4.4. Laskiais tiistai 2.4. Jom kippur Suuri sovituspäivä 11.5./12.5. Mietin paljon, miten katsomuskasvatuksesta tulisi mahdollisimman luonteva osa työtämme, vähän niin kuin yhteinen tutkimusmatka eri kulttuurien uskontoihin ja tapoihin kohdata itse kunkin pyhä.. Helatorstai 20.11. ’Id al-adha Uhrijuhla 27.9. Suuri perjantai 14.2. Pohtiminen, Hanna. Mutta Hanna, hartauden harjoittamisen kanssa me olemme tarkkoja. Sitä harjoittamme vain esimerkiksi ”kolmoskorin” pääsiäistai joulukirkossa, kun olemme ensin pyytäneet luvan huoltajilta. Kaikkien pyhien päivä 15.8. Kyllä voi, mutta se ei ole uskontoa vaan kulttuuriperintöä, ja se kuuluu sopimuksen toiseen ”kakkoskoriin” muiden perinteisten juhlien kansME TEKIJÄT sa. Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko (YK) 12.8. Vielä jännemmäksi asia tulee, kun siihen valjastaa mukaan lapsen huoltajat. Itseasiassa niin täytyykin tehdä. Tienviittoja on vain tarkennettu ja työtavoista tehty sopimuksia. Netti – sellainenkin näppärä apuri nykyään! Minä uskon, että pidemmässä juoksussa tämä kaikki lisää yhteistä pohdintaa henkilökunnan ja oman kielija kulttuuriopettajamme kanssa, niin että aihetta aristelevatkin kasvattajat ymmärtävät aikuisen tärkeyden lapsen oman identiteetin ja katsomuksen jäsentymisen tukena. Lucianpäivä 13.5. Sellaisella minäkin olen ollut ja saanut voimia tähän välillä aika haipakkaan arkeeni. Kirkkovuoden alku 15.11
21 Me tekijät Me tekijät 21 Syksy maalaa metsän niin että värit rämähtävät. Painaa sienen hatun syvemmälle päähän. Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Tummaan iltaan, märkään tuoksuun myrskyää. Monikulttuurisessa Matinkylässä voi metsäkirkossa kuka tahansa käydä rukoilemassa omalla kielellään. Lukee puun lehdet, kultaisen lehdistön. Siksi on tärkeää, että myös lapsille avataan ajatusta, että pyhän voi kohdata kuka tahansa ja missä tahansa – vaikka lähimetsässä.. Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Saattaa sammaleen sateen syleilyyn, muuttaa linnut. Nallukan mielestä pieni on suurin! Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . Pakkanen puraisee, lätäkkö ritisee. Avaa kuivuneen kuusen oksat sateenvarjoksi
Sitten vertailimme vastauksia”, Piippo-Ameziane kertoo. ”Käynnistelemme myös tautitilanteen mukaan yhteistyömallia ykkösja kakkosluokkalaisten kanssa. Ideana on alentaa eskarin ja koulun välistä kynnystä. ”Meitä on paljon – noin 1500 lasta ja nuorta päiväkodista, alaja yläkoulusta”, kertoo varhaiskasvatuksenopettaja Tuula Piippo-Ameziane. ”Tutustumme kansallisiin liputusja juhlapäiviin. ”Toimimme pitkälti kuten mikä tahansa ryhmä. ”Koronan vuoksi meillä on ollut seurakunnan kanssa hyvin vähän yhteistyötä. Integroituun 16 oppilaan ryhmään mahtuu seitsemän erilaista tukea tarvitsevaa lasta. ”Tutkimme myös, miten juhla nousee esiin arjesta. Mutta koska monilla on pulmia kielen kanssa, käytämme enemmän puhetta korvaavia menetelmiä kuten kuvia ja tukiviittomia”, Kovalainen selittää. Samalla alkopetus hyötyy toiminnallisuudesta ja leikillisyydestä, jota meillä on enemmän kuin koulun puolella.” Vain kolme Taikuria puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Kulttuurikalenteri raamittaa Taikureiden kulttuurikasvatus noudattaa suomalaista kulttuurikalenteria. TEKSTI & KUVAT Sinimaaria Kangas Taivas tihkuaa mutta tamperelainen Tesoman koulu hehkuu väriä. Katsomuksia kysellään vasta koulussa, mutta veikkaan valtaosan olevan taustaltaan perusevankelisluterilaisia. Tämän päivän lapsille pääsiäi. Viime vuonna kävimme pääsiäistä läpi opetusvideota hyödyntäen ja keskustelimme, näkyikö siinä tuttuja asioita. Hän luotsaa kollegansa Anne Kovalaisen kanssa Taikureita, joka on yksi koulun kolmesta esiopetusryhmästä. Kukaan vanhemmista ei ole maininnut, ettei lapsi saa osallistua mihinkään katsomukselliseen toimintaan”, Piippo-Ameziane sanoo. Sen puitteissa tutustutaan oppilaiden edustamiin katsomuksiin ja opitaan arjen etiikkaa. Opettajat keskustelevat lasten kanssa liputuksen syystä ja yhdistävät merkkipäivän muuhun toimintaan. 22 Me tekijät Me tekijät 22 Kulttuuriperintöä, avoimuutta ja arjen etiikkaa ME TEKIJÄT Taikurit-eskariryhmässä on mutkaton ote katsomuskasvatukseen. Opettajilla on apunaan lastenhoitaja ja avustaja. Esimerkiksi Ylen oppimissivulta löytyy aiheeseen liittyviä materiaalipaketteja. Esimerkiksi viime pääsiäisenä annoimme lapsille tehtäväksi keskustella kotona, miten pääsiäinen näkyy heillä. Lisäksi meillä on yksi ortodoksi ja yksi islaminuskoinen. ”Tämä porukka on aika homogeeninen katsomuskasvatuksen kannalta. Emme ole esimerkiksi voineet osallistua seurakunnan järjestämään pääsiäistapahtumaan. Kun lippu liehuu salossa, tutkimme yhdessä, mikä päivä tänään onkaan”, Piippo-Ameziane kertoo. Opetuksen tukena käytetään musiikkia, kädentaitoja, kuvataidetta ja satuja. Metsään rajaavalla pihalla telmii kirjava joukko lapsia, joista moni vaihtaa kieltä juoksussa
Niinpä eskari on tärkeä ikävaihe oppia suvaitsevaisuutta.. Ensin kaikki sanoivat, että ei oo mun, mutta sitten kaksi lasta tuli korjaamaan tavarat pois. He kertovat kotimaastaan ja lapset saavaa esittää heille kysymyksiä. ”Korona-aikaan olemme koostaneet esimerkiksi yhteisiä kevätjuhlavideoita, koska vanhemmat eivät pääse juhliin. Ryhmä ei siis lähde tutustumaan johonkin ihan vieraaseen, johon kenelläkään ei ole kosketuspintaa. Viime vuonna meillä oli iso keskustelu, jossa kävimme läpi kristinuskon, islamin ja tieteellisen maailmankatsomuksen. ”Ja onhan meillä erilaisuutta myös erilaisten oppijoiden puolesta. Kovalaisen mukaan eskari-ikäiset lapset ovat varsin arkoja kertomaan omasta taustastaan. He olivat hoksanneet, että auttaminen on hyvä juttu”, Piippo-Ameziane kertoo. Aha, sanoi lapsi vain ja jatkoi ruoan hakemista”, Piippo-Ameziane kertoo. Lisäksi erilaiset taustat tulevat esiin harjoittelijoiden kautta. Se on ehkä meidän katsomuskasvatuksemme punainen lanka”, Kovalainen sanoo. ”Toisten auttamiseen kannustaminen on tärkeää. ”Lapset ovat tosin harvoin kiinnostuneita niistä. Meillä on parhaillaan kieliharjoitteilussa kaksi aikuista naista, joista toinen käyttää huivia. 23 Me tekijät Me tekijät 23 On tärkeää olla arvottamatta, mitä lasten kotona tehdään. Heidän kanssaan pystyy jo kivasti keskustelemaan asioista oikeilla käsitteillä ja nimillä, kun heitä vähän auttaa”, Piippo-Ameziane lisää. Silloin keskustelemme siitä, että jos joku paikka ei toimi kuten muilla, voidaan käyttää tällaisia välineitä”, Kovalainen sanoo. Punaisena lankana etiikka ”Koulun puolelle verrattuna etiikka on vahvasti mukana eskarissa. Kovalaisen mukaan eskari-ikäisille lapsille voi jo puhua faktaa, mutta he eivät vielä kyseenalaista ja lähde sitä kautta pohtimaan asioita. ”Toisaalta he pitävät luontevana, että kaveri on erivärinen tai että jollakin on erilaiset vaatteet. Suomalaisten opiskelijoiden ohessa ryhmässä vierailee runsain määrin kieliharjoittelijoita, jotka ovat taustaltaan ja kielitasoltaan hyvin erilaisia. Taikureissa tutustutaan valtakunnallisen esiopetussuunnitelman mukaisesti kaikkiin oppilaiden edustamiin katsomuksiin. He eivät usein halua erottua muista. Taikureissa käsitellään eri kulttuureja ja katsomuksia silloin kun ne tulevat luontevasti esiin lasten tai harjoittelijoiden taustasta. ”Kun alkaa kehua tiettyä käyttäytymistä, se vetää muitakin mukaan. Ryhmässä satsataankin ”huomaa hyvä -pedagogiikkaan”. Keskustelu kuvaa Kovalaisen mielestä hyvin eskari-ikäisen lapsen joustavuutta. ”Meillä on molemmilla keskusteleva ote opetuksessa. Tämä kertoi olevansa kotoisin Marokosta ja että hänellä on eri uskonto. Kun tänään tuli vastaava tilanne legolaatikon kanssa, kolme lasta ilmestyi heti hoitamaan asian. Otin asian isosti esille ja he saivat tarrat. Oiva sauma oppia suvaitsevaisuutta Eskarissa tarjotaan Kovalaisen mukaan lapsille erilaisia tapoja ja näkökulmia katsoa maailmaa. Haluamme opettaa lapsia keskustelemaan, ajattelemaan itse ja ilmaisemaan mielipiteensä. Lapset saattavat esimerkiksi ihmetellä kavereiden käyttämiä apuvälineitä. Vältytään sanomasta ei älä”, Kovalainen sanoo. Voidaan vertailla että aha, teillä kotona tehdäänkin noin kun taas täällä teemme näin”, Piippo-Ameziane sanoo. Seurakunta osallistuu niihin soitannollisesti”, Kovalainen selittää. Ruokalajonossa eräs lapsi kysyi, miksi naisella on huivi. Voidaan vertailla että aha, teillä kotona tehdäänkin noin kun taas täällä teemme näin. Yritämme opettaa myös lapsia keskustelemaan, ajattelemaan itse ja ilmaisemaan mielipiteensä”, Kovalainen kertoo. ”Lapset näkevät, että toivotamme heidät tervetulleiksi ja että he ovat tasa-arvoisia kanssamme. Eskarissa harjoitellaan ahkerasti kaverija yhteistyötaitoja, joita ryhmässä kutsutaan koululaistaidoiksi. Molempien mukaan opettajan on tärkeä tiedostaa omat arvot, jotta niitä ei välitä lapsille huomaamattaan. ”Ja siihen liittyy tietysti vuorovaikutusja tunnekasvatus. Se opettaa toisen kulttuurin hyväksymistä ja vieraiden kohtaamista”, Piippo-Ameziane kertoo. Tunteiden nimeäminen on hirveän tärkeää tämän ikäisille. ”Yhtenä vuonna pyysin vanhempia kertomaan omasta katsomuksestaan yhdessä lapsen kanssa. Tehtäväni oli vain jakaa puheenvuoroja – ahaa, sinulla on tällainen hyvin selkeästi evankelisluterilainen näkemys asiaasta ja sinulla taas tieteellinen lähestymistapa”, Piippo-Ameziane kertoo. Koska epidemia on koetellut yhteistyötä vanhempien kanssa, heitä on pyritty osallistamaan kotitehtävien kautta. He eivät ole myöskään asenteilla kyllästettyjä vaan uteliaita. Eräs äiti kokosi muistitikulle ihanat kuvat ja toi kulttuuriinsa liittyvän pääsiäiskakun, jota maistelimme”, Piippo-Ameziane kertoo. nen merkitsee pitkälti suklaamunia ja rairuohoa, jota kasvatettiin täälläkin”, Kovalainen sanoo. Esimerkiksi eilen lattialle oli jäänyt tavaroita. He ovat esimerkiksi miettineet lapsen kanssa ryhmälle omia sääntöjä. Kaupungin palkkalistoilla on kulttuurikasvattaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä seurakunnan kanttorin kanssa. Kun kaverin erilainen kulttuuritausta nousee esiin ruokailun yhteydessä, muille selitetään, että ruokavalio perustuu perheen tapoihin. ”On tärkeää olla arvottamatta mitä lasten kotona tehdään. He eivät vielä ehkä pohdi katsomuksiaan kovin syvällisesti eivätkä perheiden väliset erot estä lapsia leikkimästä yhdessä. Kukaan ei kysynyt minun mielipidettäni
Koska meitä on kaksi yhden sijaan, meillä on isompi kirjo työtavoissa myös kulttuurija katsomuskasvatuksessa”, Kovalainen sanoo. Opettajat käyvät ahkerasti vuoropuhelua paitsi keskenään myös opiskelijoiden, esimiesten ja yhteistyömallin koululuokkien kanssa. Olihan se ennen yksinkertaisempaa vaikkakin myös tylsempää”, Kovalainen sanoo. Keskustelujen pohjana toimivat myös kuvat, sadut ja netistä löytyvät videon pätkät. Että huomaa mitä reaktioita jokin esiin nouseva asia aiheuttaa ja osaa lähteä lapsiryhmän kanssa purkamaan niitä: ’Aha, sinä olet tätä mieltä, mutta sinä oletkin tuota mieltä’”, Piippo-Ameziane sanoo. Ryhmä sanelee lähestymistavan Pohdinnoissa päästään usein liikkeelle pureutumalla kysymyksiin, jotka lapset nostavat esiin. se, että osaa olla tuomatta esiin omia asenteita mielipiteitä liian voimakkaasti.. ”Aiheeseen on samaten turha pureutua syvällisesti, jos lapsilla on paljon kielellisiä haasteita. Eräälle eskarilaiselle laitettiin syksyn tavoitteeksi oppia leikkimään metsässä. Silloin voimme käyttää lapsen tietämystä hyväksi”, Piippo-Ameziane sanoo. ”Joillekin metsä on vieras paikka, jos perheen tapoihin ei kuulu viedä lapsia sinne. Kaksikkoa sekä motivoi että haastaa myös se mahdollisuuksien ja materiaalin kirjo, jota lapsille voi tarjota. Esiopetussuunnitelman katsomuskasvatus toimii nuorana, joita opettajien on seurattava. ”Minulla on sellainen yleistuntuma, että meillä kaikilla on asiaan ammatillinen ote”, Piippo-Ameziane sanoo ja Kovalainen on samaa mieltä. Pieni yleissivistävä katsaus riittää. Totta kai omat vahvuudet näkyvät työssä. Kuinka tarjota paketti, joka palvelee juuri tätä ryhmää?” Kovalainen pohtii. Lemmikin menetys saattaa olla lapselle iso asia”, Piippo-Ameziane sanoo. Vuodenkiertoa seurataan metsäretkillä kulman takana. Anne Kovalaisen (oik.) ja Tuula Piippo-Amezianen mukaan katsomuskasvatuksen haasteena on mm. ”Olin itse pitkään ummikko maailmalla, joten kiinnitän luontaisesti huomiota muualta tulleisiin lapsiin”, Piippo-Ameziane sanoo. Ja hän oppi”, Piippo-Ameziane kertoo. ”Onneksi esiopetuksen vahvuus on juuri siinä, että meillä on aikaa pysähtyä esiin pulpahtavien asioiden äärelle ”, Kovalainen huomauttaa. Toimintaa saattoi vetää samalla kaavalla huomioimatta heidän erityistarpeitaan. Kun tutustutaan juhlapyhään kuten pääsiäiseen, lapsilta kysytään aluksi, mitä he tietävät siitä. Silloin tieto ei jakaudu”, Piippo-Ameziane pohtii. On eri asia, jos joku lapsista alkaa heti kertoa, mihin pääsiäinen perustuu. Voi siis olla, etteivät perheet uskaltaneet ennen tuoda erilaisuuttaan esiin”, Piippo-Ameziane sanoo. Ryhmällä on oma metsäpaikka, jossa ulkoillaan miltei viikottain. Motivaatio taas kumpuaa kiinnostuksesta ja jatkuvasta uteliaisuudesta. Toisaalta myös sensitiivisyys erilaisia perheitä kohtaan on lisääntynyt. Nyt perheet ovat paljon yksilöllisempiä. Ryhmässä on yhtä paljon erilaisia katsomusnäkökulmia kuin oppilaita. Takaisin me-ajatteluun Molemmat opettajat ovat olleet alalla pitkään ja huomanneet esikoululaisissa hurjan muutoksen. Viime syksynä ryhmä hautasi maahan perunankuoria ja karkkipussin. ”Ennen ryhmät olivat huomattavasti homogeenisempiä – eli lapset tulivat suunnilleen saman kaltaisista lähtökohdista. Olemme palaamassa yhdessä toimimiseen. 24 Me tekijät Me tekijät 24 ME TEKIJÄT ”On puhuttu siitä, pitäisikö jatkaa koulussa yhteistä katsomusoppia eikä jakaa oppilaita eri ryhmiin uskontokunnan mukaan. Asioiden käsittely riippuu aina ryhmästä”, Kovalainen lisää. Olemme kaikki samassa veneessä”, Kovalainen sanoo. Keväällä kuoria ei löytynyt mutta matoja kylläkin. ”Haasteena on myös tietynlainen sensitiivisyys. ”Kuoleman teemaa pohditaan lähinnä lemmikkieläinten kohdalla. ”Ihmiskäsitys on muuttunut vielä individualistisemmaksi viimeisen 20 vuoden kuluessa, tyyliin ’mutta kun minä teen asian näin ja minä haluan tätä’. Molempien mielestä yksilökeskeisyyden aika on kuitenkin kohta kuljettu loppuun. Jos kaikilta tulee pelkkä suklaamuna, asiassa ei kannata mennä kovin syvälle. ”Ja tietynlainen tasapainoilu kaikkien kulttuurien kesken. Jos jokainen voi tuoda esiin oman näkemyksensä, lapsille kehittyy kenties niihin ymmärtävämpi suhde kuin jos heidät laitetaan opiskelemaan erikseen. Mahdollisuuksien kirjo: haaste ja motivaattori ”Työyhteisöömme kuuluu neljä eskariopettajaa, jotka kaikki tekevät työtään ja tulkitsevat esiopetussuunnitelmaa omasta lähtökohdastaan käsin. ”Korona-aikaan ihmiset ovat huomanneet, ettei sitä ehkä ihan itsekseen pärjääkään. Retkillä käydään läpi esimerkiksi elollisen ja elottoman välistä jakoa. Pussi oli yhä niillä sijoillaan. ”Kun ei anna valmista vastausta, näkee millä tasolla lapset on. Molempien mukaan katsomuskasvatuksen haasteena on silti se, että osaa olla tuomatta esiin omia asenteita ja mielipiteitä liian voimakkaasti. Välillä lapset saavat tehtäväksi havannoida ympäristöä ja etsi muutoksia luonnossa
Teos avaa pedagogista toiminnan kehittämistä päiväkodissa. Esillä ovat niin opettajan suhde lapseen, positiiviset oppimiskokemukset, lapsen autonomian tukeminen, lasten vuorovaikutussuhteet kuin aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Kuhunkin teemaan tarjotaan käytännönläheisiä vinkkejä sekä varhaiskasvatuksen opettajien ja asiantuntijoiden kokemuksia. Tausta-ajatukseltaan näissä on kuitenkin eroa, vaikka osa työtavoista onkin yhteisiä. Lasten Keskus 2021 Kirja syventää kasvattajan osaamista ilmiölähtöisen toimintakulttuurin rakentamiseen.. Mikä on innostanut. Lapselle merkitysten muodostaminen on kokonaisvaltaista ja vain se, minkä lapsi kokee henkilökohtaisesti merkittävänä, voi muovata hänen käsitystään ympäröivästä maailmasta. Menetelminä toimivat tutkimisen ja ihmettelyn lisäksi muun muassa mielikuvitusleikit, monet ilmaisukasvatuksen muodot, liikkuminen ja lasten vuorovaikutuksen tukeminen. 2. Arviointi – Mitä on opittu. KT Samuli Ranta toimii yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa. 3. Positiivinen pedagogiikka korostaa lapsen myönteistä oppimisasennetta sekä oppimiselle suotuisaa sosiaalista ympäristöä. Ideointi – Miten voisimme löytää vastauksia kysymyksiimme. Hän on Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin päätoimittaja. TEKSTI Noora Hynynen Kasvun juuret -kirja johdattaa lukijansa positiivisen pedagogiikan käsitteen ymmärtämiseen ja tarjoaa myös konkreettisia työkaluja, joilla voidaan tukea lapsen myönteistä kehitystä ja kasvua varhaiskasvatuksessa. Ihmettely – Mikä mietityttää ja kiinnostaa. Hyvässä oppimisympäristössä on turvallinen olo, arvostetaan toisia ja koetaan paljon iloa. Lisäksi se syventää kasvattajan osaamista ilmiölähtöisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Ilmiölähtöisellä kasvatuksella voidaan edistää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita ja auttaa lasta oppimaan niitä taitoja, joita hän tarvitsee nyt ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Samuli Ranta KASVUN JUURET. Ensi kuulemalta ilmiölähtöisyys voi sekoittua projektityöskentelyyn, joka on varhaiskasvatuksessa tuttu toimintatapa. 25 Me tekijät Me tekijät 25 KIRJAHYLLY Ilmiölähtöisyys tuo varhaiskasvatukseen uusia mahdollisuuksia tukea lapsen omaehtoista oppimista ja yhdessä toimimista. Ilmiöoppimisessa liikkeelle lähdetään lapsiryhmän ihmettelykysymyksistä, joiden ympärille ilmiötyöskentely alkaa rakentua. Ilmiölähtöisen työskentelyn vaiheet: 1. Vaikka kirjassa havainnollistetaan ilmiöpedagogiikkaa päiväkotien toimintaympäristössä, työskentelytapaa Johanna Heikkinen IHME ILMIÖT Lasten Keskus 2021 voidaan hyödyntää myös avoimessa varhaiskasvatuksessa. MITEN TUEN LAPSEN OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA. Vaikka kirjan viitekehys on päiväkotimaailmasta, teos antaa hyviä työvälineitä myös muille varhaiskasvatuksessa ja opetustehtävissä työskenteleville. Kirjassa huomioidaan myös varhaiskasvatustiimien ja -yhteisön keskinäinen työskentely ja huoltajien osallisuus ilmiölähtöisessä oppimisessa. Johanna Heikkisen Ihme ilmiöt – ilmiölähtöinen oppiminen varhaiskasvatuksessa (Lasten Keskus 2021) teos sisältää kaiken, mitä varhaiskasvatuksen ammattilaisen tarvitsee tietää kokeillessaan ensimmäisiä kertoja ilmiöoppimista. Kirjan motto onkin kirjattu kanteen: ”Naurun määrä päivän aikana voisi olla ihan hyvä mittari.” Kirjan nostamat teemat ovat vahvasti esillä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ranta on aktiivisesti ottanut kantaa varhaiskasvatuksen ongelmakohtiin ja haluaa olla mukana kehittämässä varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Oppimisen ja hyvinvoinnin perustaan pureudutaan tutkimustietoon pohjautuvien teemojen avulla. Ilmiölähtöisyys ei ole vain pedagoginen malli vaan myös kokonaisvaltainen toimintakulttuuri. Työskentely – Tutkitaan, touhutaan ja tehdään yhdessä 4. Kirja perehdyttää ja syventää teoreettisesti ja runsain esimerkein sekä materiaalipohjin ilmiölähtöistä kasvatusta ja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista. Ilmiötyöskentely suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa
– Näin integroituminen ja suomen kielen oppiminen saadaan heti käyntiin, ja niin sanottua tyhjäkäyntiä vältetään. Lisäksi vanhemmat ovat toimineet apukäsinä esimerkiksi liikuntatunneilla ja retkillä, Aurola kertoo. Ryhmään voi tulla alle kouluikäisenkin lapsen kanssa. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke toteutetaan yhteistyössä Careerian, Vantaan perusopetuksen ja Vantaan Osaamiskeskuksen kanssa. Laura Aurola työskentelee Careeriassa ammatillisena opettajana kouluttaen tulevia koulunkäynninohjaajia. – Toimintamme poikkeaa tältä osin tavanomaisista kotoutumiskoulutuksista. TEKSTI Juhana Unkuri opiskelevat. – Samalla vanhemmat oppivat auttamaan omia lapsiaan läksyissä ja muissa kouluun liittyvissä asioissa. Vuodesta 2020 lähtien nimenä on ollut “Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään”. Autamme myös vanhempia päivähoitohakemusten tekemisessä, jotta mahdollisimman moni voi halutessaan aloittaa työkokeilun hankkeen kevätkaudella. Päävastuun hankkeesta kantaa ammatillinen oppilaitos Careeria. Monipuolista oppimista Hankeryhmät ovat kokoontuneet neljänä päivänä viikossa peruskoululla tai muussa koulun lähellä olevassa tilassa. Apunamme on työkokeilijoita ja työssäoppijoita, jotka hoitavat lapsia sillä aikaa, kun vanhemmat Maahanmuuttajaäidit mukaan kouluun ja työelämään Vantaalaisissa peruskouluissa alkoi vuonna 2017 hanke, jonka avulla on edistetty tehokkaasti maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja integroitumista Suomeen. Ammatillinen koulutus tapahtuu pääosin käytännönläheisesti työpaikoilla. Hanke alkoi Äidit mukana -nimellä. – Erityisesti haluamme vahvistaa vanhempien osallisuuden kokemusta. Aurola toteaa, että käynnissä oleva hanke vahvistaa vanhempien suomen kielen taitoja sekä opiskeluja työelämävalmiuksia. Hankkeen myötä he voivat kokea kuuluvansa niin koulun vanhempien, asuinalueen asukkaiden kuin opiskelijoiden ryhmiin. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana kuusi vantaalaista peruskoulua. Lisäksi hän toimii tämän hankkeen yhdessä ryhmässä opettajana. Tavoitteena on, ettei kukaan jää yksin kotiin. Olemme valmistaneet yhdessä ruokaa sekä käyneet konserteissa ja teattereissa. Myös koululaisten isät ovat tervetulleita toimintaan, mutta ainakin toistaiseksi suurin osa osallistujista on ollut äitejä. Toimintaan mukaan voivat tulla myös ne vanhemmat, jotka vasta odottavat päätöstä oleskeluluvasta. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö helpottuu. Kolmena aamuna vanhemmat menevät ensin kahden oppitunnin ajaksi peruskoulun 1.ja 2.-luokkiin oppimaan yhdessä oppilaiden kanssa jatkaen sen jälkeen opiskelua omassa ryhmässä hankeopettajan kanssa. 26 Me tekijät Me tekijät 26 ME TEKIJÄT Hankkeen ensimmäisenä vuotena maahanmuuttajaäidit opiskelevat suomen kieltä, lukuja kirjoitustaidon perusteita sekä matematiikan perusteita vantaalaisissa peruskouluissa. Jotkut heistä eivät ole kos. Yhtenä päivänä viikossa vanhemmat opiskelevat suomen kieltä omassa ryhmässään suomen kielen opettajan johdolla. Monipuoliseen hankkeeseen on sisältynyt pelaamista, leikkimistä, ulkoilua ja erilaisia vierailuja. – Näin suomen kieli ei ole päässyt kehittymään ja äidit ovat jääneet opiskeluja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Aurola korostaa niin kahvihetkien kuin muiden epävirallisempien kielenoppimistilanteiden tärkeyttä. – Ryhmissämme on kokeiltu hiihtoa ja luistelua sekä opeteltu pyöräilemään. Aurola toteaa, että monet hankkeen äideistä ovat asuneet Suomessa jo vuosia, mutta ovat olleet lähinnä kotona lasten kanssa tai viettäneet aikaa omassa kieliyhteisössään. Toisena vuotena äidit aloittavat ammatilliset opinnot tai aikuisten perusopetuksen. – Näissä hetkissä kynnys vieraan kielen käyttämiseen on usein matalampi kuin perinteisessä opettajajohtoisessa opetuksessa
Omien vahvuuksien tunnistaminen sekä unelmien sanoittaminen ja niiden tavoittelu on yksi hankkeen tärkeistä teemoista", Laura Aurola sanoo. KUVA Juha Jäntti. 27 Me tekijät Me tekijät 27 On ollut todella hienoa nähdä vanhempien voimaantuvan
– Sitä ennen olin vain kotona hoitamassa lapsia. – Erityisesti äitien koulutustaustalla on tässä tutkitusti merkitystä. – Hankkeessa olleita äitejä on saatu jatko-opintoihin tai ammatilliseen koulutukseen paremmalla prosentilla kuin perinteisissä kotouttamismalleissa. Silloinkin syynä on ollut yleensä muutto toiselle paikkakunnalle tai raskaus. Korona-aika on luonnollisesti vaikuttanut hankkeen toimintaan. – Äskettäin aloitin työt vantaalaisessa koulussa, jossa toimin monikielisenä ohjaajana. Hankkeen tämänhetkinen rahoitus jatkuu ensi vuoden toukokuun loppuun. Monet ovat kertoneet, miten hienoa on ollut saada uusia ystäviä hankkeen muista vanhemmista. Hyviä tuloksia Hankkeesta on tehty opinnäytetöitä ja tuloksellisuutta on tutkittu myös kielitesteillä sekä seuraamalla vanhempien poluttumista opintoihin ja työelämään hankkeen päätyttyä. – Vantaalla on kova tahtotila saada hankkeen toiminta pysyväksi osaksi peruskoulujen toimintaa. 28 Me tekijät Me tekijät 28 kaan käyneet koulua kotimaassaan tai Suomessa. – On ollut todella hienoa nähdä vanhempien voimaantuvan. Tulokset ovat olleet hyviä ja hankkeen on koettu hyödyttävän kaikkia mukana olevia osapuolia. Monet ovat löytäneet työpaikan ammatillisen koulutuksen ja työkokeilujen myötä. Tunsin oloni yksinäiseksi ja eksyneeksi. Aurolan mukaan monissa kunnissa on oltu kiinnostusta asiaan. Myyrmäen alueen martta-yhdistykseltä saimme lahjoituksena kaikille äideille villasukat!. Minulle opettajana ehkä antoisinta on ollut nähdä vanhempien valtava oppimismotivaatio sekä halu päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää. Aurola toteaa, että koulun ja eri kulttuuritaustaisten perheiden yhteistyön vahvistamisella voi olla suuri merkitys seuraavien sukupolvien syrjäytymisen ehkäisemisessä. – Helsinki toteutti jo viime vuonna pilotin yhteistyössä Careerian kanssa ja siellä ollaan nyt aloittamassa vastaavaa toimintaa itsenäisesti. Työskentelen yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa, tehtäväni on auttaa opiskelijoita integroitumaan suomalaiseen järjestelmään ja auttaa opettajia ymmärtämään enemmän opiskelijoiden taustoja, Sumrein kertoo. Hanke muutti elämää Tunisialainen Insaf Sumrein oli Äidit mukana -hankkeessa lukuvuonna 2019–2020. Tunsin oloni yksinäiseksi ja eksyneeksi. – Sitä ennen olin vain kotona hoitamassa lapsia. ME TEKIJÄT Sumrein on kiitollinen Careerian hankkeesta, joka antoi hänelle tärkeän sysäyksen eteenpäin. Positiivista tässä on ollut se, että samalla vanhempien digitaidot ovat karttuneet huimasti. Omien vahvuuksien tunnistaminen sekä unelmien sanoittaminen ja niiden tavoittelu on yksi hankkeen tärkeistä teemoista. Myös Espoossa on aloitettu toimintaa samankaltaisella idealla toimintaa. Keskeyttämisprosentti on ollut hankkeessa hyvin pieni. Olemmekin esitelleet toimintaa ulkomailla ja kansainvälisissä seminaareissa. Tuntui kuin joku olisi tarttunut käteeni, kävellyt kanssani ja asettanut elämäni oikeille raiteille. Äidit mukana -hankkeesta sain juuri sen mitä tuossa kohtaa tarvitsin. Tila, jossa kokoonnuimme, oli koulun kellarikerroksessa ja tilassa oli tosi kylmät lattiat. Osalla on ollut näihin töihin jo valmiiksi vahvaa ammatillista osaamista. – Nyt toimintaa on ollut paljon etänä. Tämän jälkeen hän opiskeli Careeriassa koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnon. Hanke on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. Sumrein on kiitollinen Careerian hankkeesta, joka antoi hänelle tärkeän sysäyksen eteenpäin. Hanketta on esitelty yksittäisissä kunnissa eri puolilla Suomea
Seurakuntaopisto käynnisti Suomessa ensimmäisenä diakonien ja kirkon nuorisotyösekä lastenohjaajakoulutuksen, ja on koko historiansa ajan ollut edelläkävijä lapsija nuorisotyön sekä sosiaalialan koulutuksissa. Kahdeksanvuotiaan Vilja Sihvosen sanoitus ”Pieni Orava” ja 10-vuotiaan Frank Haahtelan sanoitus ”Sinä annat vapauden” valittiin sanoituskilpailun voittajiksi monen hyvän ehdokkaan joukosta. Seurakuntaopisto on perustettu vuonna 1945. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui 7-vuotiaan Lilja Ojapellon Pääsiäisen ihme. ”Kettu ja orava ovat kavereita laulussa, kun se vaan tuli mun mieleen. Vuodesta 2013 alkaen sen ylläpitäjänä on toiminut Kirkkopalvelut ry. Vilja Sihvonen Kuva: Karoliina Sihvonen Frank Haahtela Kuva: Heidi Haahtela Tutustu lasten lähettämiin sanoituksiin osoitteessa: lastenkirkko.fi/pakan-postilaatikko Lapsen oikeuksien viikkoon on helppo lähteä mukaan! Viikolle voivat ilmoittautua koulut, varhaiskasvatuksen yksiköt sekä tapahtumien järjestäjät. Kilpailun voittajat valitsi lastenraati ja aikuistenraati eli Lasten virren toimituskunta. “Jee! Aika iloinen fiilis nyt”, iloitsee Vilja. Laulutekstejä saatiin kiitettävästi, peräti 34, joista finaaliin valittiin 10. Tarve nimenmuutokselle oli ilmeinen, kun enää noin 10 prosenttia oppilaitoksen koulutuksista on sellaisia, joissa voi kouluttautua tehtäviin seurakunnissa. Uusi nettisivusto löytyy osoitteessa step.fi. LUE LISÄÄ: lapsenoikeudet.fi Vuoden 2021 LAPSEN OIKEUKSIEN VIIKON (15.–21.11.) teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. 29 Me tekijät Me tekijät 29 Lasten virsi uudistuu lasten sanoituksilla Lasten virsi saa kaksi uutta upeaa kappaletta sanoituskilpailusta, joka järjestettiin viime keväänä. STEP-koulutus tarjoaa ammatillista koulutusta vuosittain 3500 opiskelijalle useilla eri paikkakunnalla ympäri Suomea. Työntekijäkyselyn mukaan 85 prosenttia oppilaitoksen työntekijöistä piti nimenvaihdosta tarpeellisena. Osallistuminen on ilmaista, eikä ilmoittautumisen myötä sitouduta mihinkään. Oppilaitos on pohjoismaiden suurin vapaan sivistystyön tarjoaja, jonka lyhytkursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita vuosittain. Inspiraatio tuli siitä, kun kirjoitin Seurakuntaopisto on nyt STEP-koulutus Seurakuntaopisto on 1.9.2021 alkaen STEP-koulutus. Lasten virsi uudistuu noin kymmenen vuoden välein, ja ensi vuoden laitosta varten Lasten ja nuorten keskus järjesti lapsille suunnatun sanoituskilpailun. Sanoittajista Frankin suosikkeja ovat Juha Tapio ja Eppu Normaali. Nimen alkukirjaimet nousevat STEP-koulutuksen ammatillisen koulutuksen keskeisistä toimialoista; sosiaali-, terveysja muut palvelualat. ILMOITTAUTUMISET www.lapsenoikeudet.fi/ kampanja/lapsenoikeuksienviikko/ilmoittaudu-mukaan Materiaalipaketit kouluille, varhaiskasvatukseen ja vapaa-ajan toimintaan julkaistaan 15.10. Hän teki sanoitusta useampaan otteeseen ja viilasi sitä pitkään. ekan lauseen, jossa “orava taivaltaa yksin” ja mietin että sille voisi löytyä laulussa kaveri.” Frankin sanoitus syntyi korona-ajan musisoinnin lomassa. Ilmoittautuneet saavat lisätietoja sähköisellä uutiskirjeellä. Seuraavaksi voittajatekstit sävelletään lauluiksi ja julkaistaan seuraavassa Lasten virsi -kirjassa, joka ilmestyy näillä näkymin joulukuussa 2022. Kuunneltavina versioina ne tulevat löytymään ainakin Lasten virren äänitteeltä
KUVA Suvi Sievilä ”Pyrimme vaikuttamaan siihen, että somalialaisyhteisön lapset ja nuoret ovat yhä vahvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa”. 30 Me tekijät Me tekijät 30 7 KYSYMYSTÄ Seitsemään kysymykseen vastasi Suomen somalialaisten liiton hallituksen puheenjohtaja Mohamed Absiye
Työskentelemme opiskelun, työn, vaikuttamisen ja mielekkään vapaa-ajan teemojen parissa. Oikeudellisesti siis uskonnonvapaus toteutuu, mutta ei välttämättä aina käytännössä.. Vaikuttamiseen kuuluu kannanottojen valmistelua ja lausuntoja eri ministeriöiltä. Tämä teema nousee usein esiin nuorten kanssa jutellessa. Nuorille on tarjolla heidän toiveidensa mukaisia toimintoja, kuten opintopiirejä ja liikuntavuoroja sekä erilaisia kursseja ja ryhmätoimintoja. Esimerkiksi näillä keinoin viemme viestiä viranomaisten ja suomensomalialaisen yhteisön välillä. Minkälaisiin ennakkoluuloihin törmää suomalaisessa yhteiskunnassa. Uskon ja vakaumuksen takia en ole kokenut syrjintää. 6 Mielestäni tilanne on parantunut ja syrjintä ei ole niin suoraa kuin ennen, esimerkiksi kaduilla en itse kohtaa huutelua. Kuitenkin rakenteellinen rasismi, erityisesti jo mainitsemani työelämän ennakkoluulot, ovat edelleen tutkimustenkin mukaan ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. 7 KYSYMYSTÄ Omasta mielestäni Suomessa ei ole ongelmaa tässä – voi harjoittaa vapaasti. Naisilla uskonto näkyy enemmän pukeutumisessa, ja heillä voi sen takia olla enemmän haasteita. 3 4 Liitossa uskonto näkyy esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden määrässä – moni on valmis palvelemaan omaa yhteisöä ja saa siitä paljon voimavaroja. Minkälaiset asiat ovat menneet parempaan suuntaan esim. 1 2 Minkälaisena koette mahdollisuudet aitoon osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa toteutuvan. Liittona pystymme vaikuttamaan yhteistyökumppanien ja viranomaisyhteistyön kautta (mm. viimeisen 10 vuoden aikana. 7 Nuorten verkosto -hanke päättyy tänä vuonna, mutta nuoret ovat toivoneet ryhmätoimintojen säilyvän. Liitossa pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että lapset ja nuoret ovat yhä vahvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa ja menestyvät. Nuorten verkosto on nuorten omasta toiveesta lähtenyt STEA:n rahoittama hanke (2019–2021), jossa paneudutaan erityisesti 15–29-vuotiaiden suomensomalialaisten nuorten osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa. Vihapuhetta esiintyy enemmän sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi tietyissä työpaikoissa tai koulujen liikuntatunneilla huivi tai hame voi olla kielletty. Miten se toimii ja minkälaisten asioiden eteen se tekee työtään. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia liitolla on lasten ja nuorten aseman edistämiseksi. Miten pääsee vaikuttamaan. Oman yhteisön eteen ja heikompien puolesta työskenteleminen sekä usko kulkevat käsi kädessä. Oman yhteisön eteen ja heikompien puolesta työskenteleminen sekä usko kulkevat käsi kädessä. Ennakkoluulot ovat kokemukseni mukaan nykyään näkymättömämpiä. Millainen voimavara oma usko ja katsomus on. oikeusja sisäministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä yhdenvertaisuusvaltuutettu). Mikä on Suomen somalialaisten liiton nuorten verkosto. 31 Me tekijät Me tekijät 31 5 Henkilökohtaisesti en koe arjessa suuria ennakkoluuloja. Miten olet kokenut oikeuden omaan uskoon ja katsomukseen toteutuvan omassa lähipiirissäsi. Monille se on arvokkaampaa kuin taloudellinen hyöty. Nuoret ovat tärkeä painopiste liitolle ja haluamme tarjota heille eväitä elämään suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tukea haastetilanteisiin. Yksilötason vaikuttamisen mahdollisuudet ovat kehittyneet vuosien aikana, toki esimerkiksi työllistymiseen liittyvää syrjintää esiintyy edelleen
Lisätietoa, päivien ohjelma sekä ilmoittautumislinkki löytyvät osoitteesta www.evl.fi/kirkonkasvatuksenpaivat RAKKAUSSUHTEEN TYÖKIRJA SATEENKAARI-IHMISILLE JA HEIDÄN KUMPPANEILLEEN Kirkkohallitus tekee mm. Katsomusten välisen dialogin tavoitteena on, että katsomuksia ei käytettäisi vihapuheen ja ennakkoluulojen levittämisen välikappaleina. 32 Me tekijät Me tekijät 32 KIRKON TALOLTA Päivien otsikkona on ”Että kukaan ei jää yksin” kirkon ulkopuolisuuden ehkäisyn suuntaviivojen mukaisesti. Innostamme teitä lähettämään valokuvia toimintanne parhaista hetkistä, tuotoksista ja oppimisympäristöstä Ilkka Tahvanaiselle. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja löytäisi ohjelmatarjonnasta omaa osaamistaan vahvistavaa ja jotakin uutta omaan työhönsä, sen kohderyhmille ja verkostoyhteistyöhön. Kasvatuksen päivät tarjoavat hyvän tilaisuuden kehittää osaamistaan, verkostoitua ja innostua työn kehittämisestä. Alueellista kehittämistyötä esitellään myös sivuston Facebook-sivulla. DIALOGITAITAJAT-KAMPANJA alkaa syksyllä. Dialogitaitajat-kampanjaa koordinoi Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry yhteistyössä Kirkkohallituksen ja Seurakuntaopiston kanssa. Parhaat palkitaan loppuvuodesta ja uusi kuvitettu Maailmanpyörässä-lastenrunokilpailu julkaistaan helmikuussa 2022. koulutusyhteistyötä Perhesuhdekeskuksen kanssa. Kesän kynnyksellä runokuoria tipahteli ikkunoista ja savupiipuista, yhteensä lähes 700 kappaletta. Ehkä lastenrunouden myötä voi kehittää uudenlaista yhteistyöpedagogiikkaa…. Teemaa käsitellään seuraavista näkökulmasta: • toimimme yhteistyössä alan yhteistyöverkoston kanssa • tuemme lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta (mm. Ammattilaisena työkirjaa voi tarjota asiakkaille tai tutustua sen avulla sateenkaarisensitiiviseen puhetapaan. suutta lapsen silmin. Polku-toimintamalli) • kehitämme toimintatapoja, joilla mahdollistamme lasten, nuorten ja perheiden selviytymistä korona-ajan haasteista ja sen jälkeisestä ajasta • mahdollistamme lasten, nuorten ja perheiden luontosuhteen vahvistumista ja ilmastotoivon ylläpitämistä • vahvistamme edelleen digitaalisia palveluja ja sisältöjä Tammikuussa Jyväskylään! MAAILMANPYÖRÄSSÄ-LASTENRUNOKILPAILU katsomusten ja kulttuurien kohtaamisesta saavutti suuren suosion. Instagram-tili julkaisee katsomuskasvatustodelliSyksy tarjoaa meille monenlaisia mahdollisuuksia jakaa osaamista, syventyä tai tutkia uutta. Tapahtuma toteutetaan osin hybridinä. Katsomuskasvatuksen voima Ensi vuoden tammikuussa järjestetään perinteiset Kirkon kasvatuksen päivät Jyväskylässä 11.–13.1.2022. Kertokaa meille toiminnastanne & tehdään katsomukset näkyväksi. Dialogitaitajat -kampanja auttaa kasvattajia tukemaan lasten ja nuorten dialogitaitoja sekä kulttuurista ja katsomuksellista osaamista. KASVUAKATSOMUKSESTA.FI-SIVUSTOON on rakennettu blogija somekanavat. Syksyn aikana blogin kirjoittajina ovat mm. Dialogi kulttuurisista ja katsomuksellisista kysymyksistä on välttämätöntä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden rakentamiseksi sekä vastakkainasettelun ehkäisemiseksi. Kustannusosakeyhtiö Teos pitää kilpailun satoa korkeatasoisena. Perhesuhdekeskus on tuottanut sensitiivisen työkirjan sateenkaari-ihmisille ja heidän kumppaneilleen rakkaussuhdetaitojen vahvistamiseksi sekä rakkaussuhteen iloksi ja tueksi. Tampereen, Oulun ja Helsingin yliopistosta Susanna Itäkare, Niina Putkonen, Katja Castillo, Vantaan ja Tampereen kielija kulttuuriopettajat, ortodoksiset ja katolilaiset asiantuntijat. Löytäisitkö täältä jotain kiinnostavaa itsellesi ja työyhteisölle. Dialogi on kunnioittavaa vuoropuhelua ja dialogitaitojamme kehittämällä vähennämme vihapuhetta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Vihkosta voi tilata maksutta haluamansa määrän suoraan asiakkaiden ja/tai ammattilaisten saataville! Tutustu ja tilaa: www.perhesuhdekeskus.fi/uusi-rakkaussuhteen-tyokirja-ilmestynyt/
Miten lapset ja perheet rakentavat seurakuntaa. RIIKKA JÄNTTI vastaa musiikkikoulutuksista. koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Koulutuksissamme on myös muita asiantuntijoita Lasten ja nuorten keskuksesta sekä yhteistyöverkostoistamme. 33 Me tekijät Me tekijät 33 #bertanpolulla #bertanpolulla Psalmien kirja eläväksi 10.–12.11.2021, STEP-koulutus, Järvenpää Koulutuksessa psalmeja lähestytään musiikin ja kuvataiteen keinoin sekä rakennetaan niiden ympärille toiminnallisia kokonaisuuksia kerronnan ja liikkeen kautta. TIINA HAAPSALO Tiinan erityisosaamiseen kuuluvat katsomuskasvatus ja kiusaamisen ehkäisyn menetelmät – Tiina on kouluttanut suosittua Pikiä jo pitkään. ANITA AHTIAINEN on lapsija nuorilähtöisen teologian asiantuntija ja Lastenkirkko-median päätoimittajana myös perehtynyt digitaalisuuden hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa. Miten voisimme parhaalla tavalla hyödyntää parisuhteen, vanhemmuuden, seurustelun ja isovanhemmuuden palikoita osallisuuden ja havainnollistamisen välineenä ryhmissä, toimituskeskusteluissa, leireillä tai tapahtumissa. Koulutuksissamme pääset sukeltamaan Polku-mallin kautta seurakuntalaisten osallisuuden lisäämiseen. Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin www.step.fi Kysy lisää koulutuksistamme: kaisa.aitlahti@step.fi paivi.aumala@step.fi satu.reinikainen@step.fi Olemme kasvaneet oppilaitosyhdistymisten myötä, ja kasvaneet ulos nimestä Seurakuntaopisto. Polkua tarkastellaan myös eri silmälaseilla: miltä vaikka seurakuntanne musiikkipolku näyttäisi. 1.9.2021 alkaen olemme STEP-koulutus. Tätä ennen hän toimi Espoon Tapiolan seurakunnassa varhaiskasvatuksen ja perhetyön esihenkilönä. Tutustumme myös palikoiden verkkomateriaaliin. Hyppää kirkkomuskarin kyytiin, sukella Pikin sympaattiseen maailmaan kiusaamisen ehkäisyssä, ota Lastenkirkon materiaalit käyttöön! TUNNETKO MEIDÄT. KOULUTTAUDU, OSALLISTU. #seuravasteppi #stepkoulutus STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY TERVETULOA VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUKSIIMME! Vuoden 2022 koulutuksissa painottuu erityisesti muuttuva toimintaympäristö. Kysy sopivista koulutusmahdollisuuksista oman tiimisi tarpeisiin! MARJUKKA LUOMA on elokuussa aloittanut varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan kouluttajana. Elävöitetään yhdessä psalmeja eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa käytettäviksi! Palikat perhetoiminnassa 24.–25.11.2021, STEP-koulutus, Järvenpää Palikkaperhe on päivitetty. Tiimistämme löytyy asiantuntemusta moneen lähtöön. Riikka on säveltänyt monia suosittuja kirkkomuskarilaulua ja myös Vauvamuskarin laulut ovat ilahduttaneet monia. Tarjolla on uusien ideoiden lisäksi menetelmiä ja materiaaleja työhön
Minkälaista siellä on. Kirja sopii lapselle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä tai jota kuolema on kohdannut. Kertomus veneretkestä luo lapsentajuisen ja turvallisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä. Taivaasta on monta kuvaa. 34 Ideasta käytännöksi facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA RAITTILA Päkän puuhat Joulu Uudessa joulupuuhakirjassa askartelevat Lastenkirkosta tutut Päkä ja Pulmu jouluisten tekemisten äärellä. Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Mutta missä taivas on. ISBN 9789523544987 Hinta 24,50 UUTUUS! Taivaasta on monta kuvaa. Parhaat asiat maan päällä ovat taivaan palasia. 24,50 € UUTUUS! Uusi joulupuuhakirja! 5,44 €. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa joulun sanoman äärelle. ISBN 9789523544895 Hinta 5,44 MONICA VIKSTRÖM-JOKELA, HELI PUKKI Millainen on taivas. Tämä on niistä yksi. Niin on taivaskin aivan lähellä, vain ikään kuin näkymättömyysverhon toisella puolella. Humoristisen lämmin kuvitus kiinnittää tarinaa vahvasti lapsen arkitodellisuuteen. Joku on ehkä sanonut sinulle, että kun kuolemme, menemme taivaaseen. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Kun ajattelemme taivaaseen muuttanutta läheistä ihmistä, hän tuntuu olevan lähellä. Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto
36 Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa s. Kirkkosalin korkeuksista löytyi mielenkiintoista katsottavaa. s. 36. 35 Ideasta käytännöksi KUVA Suvi Sievilä IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä. 46 Hyviä hetkiä: Kultaista sääntöä tutkimassa s. s. 48 Laula – leiki – liiku: Ihmeellinen avaruus! Väinö pääsi tutkimusmatkalle Mikael Agricolan kirkkoon
Pedagogisen mallin avulla kulttuuriperinnöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö. www.uskonnonopetus.fi/materiaalit/ pedagogiset-kokonaisuudet/ tutki-tilaa. Materiaalia käyttämällä tilan kulttuuriset merkitykset ja tarinat avautuvat lapselle tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta vaikkapa lisättyä todellisuutta hyödyntäen. 36 Ideasta käytännöksi SAKRAALITILASSA TEKSTI Dani Lahtinen KUVAT Suvi Sievilä Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa TUTKI TILAA Kulttuuriperintö oppimisympäristönä Hyödynnä soveltaen uskonnonopetus.fi-sivuston Tutki tilaa -materiaalia myös varhaiskasvatusikäisten lasten ryhmätoiminnassa. Materiaali sisältää pedagogisen mallin, ohjevihkosen ja välineitä kulttuuriympäristön helppoon ja hauskaan tutkimiseen liikkuen ja osallistujia aktivoiden
Tätä taustaa vasten oli helppo keksiä, mitä tekisimme ryhmän kanssa harjoittelun ajalle sijoittuvana Mikael Agricolan eli suomen kielen päivänä: menisimme Mikael Agricolan kirkkoon selvittämään, löytyisikö sieltä jälkiä kyseisestä henkilöstä. Katsomusyhteisöt ja perheet eivät välttämättä tunne katsomuskasvatuksen tavoitteita. Monet niistä myös avaavat mielellään oviaan lapsiryhmille tutustuttavaksi, vaikkeivat sitä erikseen missään mainosta. Vierailulle Mikael Agricolan kirkkoon Eräs retki, jota olen erityisellä lämmöllä opintojeni ajalta haikaillut, on syventävän harjoitteluni aikana esiopetusikäisten lasten kanssa tehty tutkimusmatka Mikael Agricolan kirkkoon Helsingin Eirassa. Kattavat ohjeet vierailun järjestämiseen löydät sivustolta: dialogikasvatus.fi/dialogitaitajat/ vierailut VINKKI Olen sen vuosikurssin varhaiskasvatuksen opettaja, joka juuri ennen valmistumistaan ehti tehdä opintonsa harjoitteluineen mutta työelämään siirryttyään joutui keskelle koronapandemian mukanaan tuomia rajoituksia. Jotain helpotusta retkikaipuulle ovat tarjonneet internetin syövereistä bongatut virtuaaliset vierailukohteet, joista lapset ovat kovasti pitäneet. Toki jonkinlaisia retkiä on pandemiasta huolimatta voinut tehdä – lähiympäristö on tullut tutuksi lukuisilla kävelyretkillä ja erityisesti metsän lumo on ollut suuri. Kysele rohkeasti! Katsomusyhteisöillä on asiantuntijuutta heidän omaan katsomukseensa. Monille esimerkiksi on täysin uutta, että uskonnottomuuden käsittely yhdenvertaisesti katsomusten rinnalla kuuluu osaksi suomalaista varhaiskasvatusta ja esiopetusta. He olivat käyneet ennen harjoitteluani esimerkiksi helluntaiseurakunnan tiloissa ja tutustuneet Suomen islam-seurakunnan moskeijaan. Ensinnäkin lasten huoltajien on tiedettävä, mitä varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus tarkoittaa ja millaista kasvatusta se pitää sisällään. Mutta on selvää, ettei vielä olla teknologiassa sillä tasolla, että virtuaalisessa tilassa oleva kohde olisi yksiyhteen verrattavissa fyysisestä tilasta saataviin kokemuksiin. 37 Ideasta käytännöksi Tutkimusmatkalla pyhässä tilassa Niihin liittyy lasten mielessä aina jokin oma lumonsa, on se sitten matkan aikana ympäristössä olevat rakennukset kiinnostavine kauppoineen, kenties repussa odottelevat eväät tai hauskalta kuulostava tuntematon määränpää. Yhteistyöstä kaiken on lähdettävä Jotta vierailu pyhään tilaan onnistuu, on syytä varmistaa muutamat asiat. Valitettavasti julkisilla välineillä liikkuminen ja sisätilakohteet ovat sisältäneet merkittävää epävarmuutta, joten kauempana olevat kohteet ja pienet tilat ovat jääneet täysin suunnitelmiemme ulkopuolelle. Opintojeni aikana käymälläni eettisenja katsomuskasvatuksen pedagogiikan kurssilla painotettiin syystäkin huoltajien kanssa käytävää dialogia. Katsomusyhteisöillä ei välttämättä ole riittäviä resursseja tai varhaiskasvatusikäiselle lapsiryhmälle soveltuvan pedagogiikan asiantuntijaa. Varmista siis, että puhutte kaikki samasta asiasta ja tiedätte, mistä on kyse. Opintojen ajalta olen kaikkein eniten kaivannut lapsiryhmien kanssa tehtäviä retkiä ja vierailuja. Kuvauksiin Danin kanssa osallistui Väinö, joka tutustui äitinsä seurassa Mikael Agricolan kirkkoon.. Harjoitteluni ajalle ryhmän opettaja oli varannut vierailut myös Jehovan todistajien valtakunnansaliin ja Helsingin synagogaan. Pedagoginen vastuu on lapsiryhmän opettajilla. Näille lapsille erilaisten sakraalitilojen – eri katsomusyhteisöille pyhien tilojen – tutkiminen oli tuttua. Ole avoin! Kerro perheille etukäteen, mitä vierailulle on suunniteltu ja vierailun jälkeen mitä vierailulla on tapahtunut. Itse olen pitänyt hyvänä, että heti toimintakauden alkaessa Vierailu pyhään tilaan pähkinänkuoressa: Varmista yhteiset pelisäännöt
Yhteistyön tulee sujua paitsi perheiden, myös vierailun kohteena olevan yhteisön kanssa. Opiskelujensa ohessa hän työskentelee Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa.. Minulle myös tarjottiin ystävällisesti tarkempaa opastusmahdollisuutta, mutta ajattelin ankkuroivani retkeä enemmän kielten rikkaaseen maailmaan ja Mikael Agricolan henkilöhistoriaan kuin itse kirkkotilaan, joten jätimme tutustumisen avoimen ihmetteleväksi ohjatun kierroksen sijaan. Suurimpiin huolenaiheisiin lääkkeeksi voi toimia esimerkiksi perheenjäsenen kutsuminen mukaan vierailulle. Koulutukseltaan hän on teologian ja kasvatustieteiden kandidaatti. Lisäksi sain suntion puhelinnumeron, josta saatoin vielä varmistaa muita kaipaamiani yksityiskohtia. Retki ihmettelyä täynnä Retkipäivänä, eli tuolloin siis myös Mikael Agricolan päivänä, lähdimme sitten suuntaamaan lasten kanssa kohti Mikael Agricolan kirkkoa. Kun perheet tietävät, millaista katsomuskasvatus on, heidän on helpompi myös suhtautua luottavaisin mielin tuokioihin, joissa katsomuksia käsitellään. 38 Ideasta käytännöksi SAKRAALITILASSA järjestetään vanhempainilta, jossa muiden aiheiden lisäksi avataan myös katsomuskasvatusta huoltajille. Suunnitellessani retkeä Mikael Agricolan kirkkoon oli helppoa, kun puhelinnumero tilan käyttömahdollisuuksiin löytyi Helsingin seurakuntayhtymän sivuilta. Luottamus on perheelle erityisen tärkeätä silloin, kun lapset päästetään vierailulle itselle täysin vieraisiin paikkoihin tai sellaisten yhteisöjen tiloihin, joista lähtökohtaiset käsitykset saattavat olla negatiivissävyitteisiä. Kirkko oli itselleni entuudestaan tuttu ja tiesin siellä olevan kiinnostavia Dani Lahtinen opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ja uskonnontutkimusta sekä varhaiskasvatustieteitä. Myöskään avoimuuden tarvetta ei voi liiaksi korostaa, eli perheillä on täysi oikeus tietää, mitä heidän lapsensa tekevät ja oppivat varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa. Lisäksi ensimmäisissä vasutai leops-keskusteluissa kannattaa vielä palata aiheeseen jokaisen perheen kanssa erikseen
Tai luettavaksi otettava satu saattaisikin olla vanhanaikaisella suomella kirjoitettu. Selvästi suosituin kirkkotilasta löytyneistä esineistä oli katosta roikkuva laiva, jonka moni muisti vielä viikkoja myöhemmin. kohtia, jotka voivat liittyä esimerkiksi aiemmin mainitsemaani päähineiden käyttöön, tiloissa yleensä kuultavaan musiikkiin tai vaikkapa erilaisiin kirjoitusmerkkeihin, joita eri sakraalitiloissa käytetään. Kirkkovierailuilla lasten kiinnostuksen kohteet ovat yksilöllisiä, mutta varmasti jokainen löytää jotakin. Saavuttuamme itse kirkkotilaan annoimme lapsille ensimmäisiksi ohjeiksi ottaa hatut pois päästään ja näin kunnioittaa monille hyvin tuttua perinnettä pitää pää paljaana kirkkotilassa. Ryhmän lastenhoitaja tarkisti lopulta asian pikaisella googlailulla ja saimme arvailuillemme lopulta oikean vastauksen, johon lapset olivat tyytyväisiä. Ohjasinkin lapsia edeltä ihastelemaan hieman kirkon tornia, jonka ihmettelyyn palaisimme myöhemmin myös sisältä käsin. Tämä yksityiskohta kiinnosti lapsia niin paljon, että sen ihmettelyyn kului hyvä tovi. Lapsia kiinnostavat asiat poikkeavat usein siitä, mihin aikuiset ovat tottuneet huomionsa kohdistamaan – aikuinen voi joutua yllättymään, mihin lapsiryhmän kanssa aikaa käytetään: moskeijan matot, valtakunnansalin mikrofonit tai kirkon seinälautaan jonkun ilkikurisesti piirtämä apina ovat hyviä esimerkkejä lasten suosikeista. Varmasti monissa päiväkodeissa ja kouluissa puhuttiin samoista asioista samaisena päivänä, mutta meidän tilamme oli oppimisympäristönä varsin erityinen. Ja seuraavalla vierailulla toisen katsomusyhteisön tilaan taas saatetaan löytää opettavaisia vertailuKysymyksiä varhaiskasvattajien työyhteisölle pohdittavaksi: Miten huomioidaan kaikki ryhmän katsomukset, myös uskonnottomat, yhdenvertaisesti ryhmän toiminnassa. Myöhemmällä synagogakäynnillä, kun poikien tuli laittaa kipat päähänsä, saimme nivottua kahta varsin erilaista kulttuuriperinnettä toisiinsa. Arvuuttelimme yhdessä, miten tuo laskeminen on saattanut onnistua ja kun me ryhmän aikuiset emme olleet ottaneet asiasta etukäteen selvää, olimme yhtälailla itse arvuuttelijoiden roolissa. Mikael Agricolan kirkon tornihan on siitä erityinen, että sota-aikana sen piikkimäinen yläosa on laskettu tornin sisään. Kuten kaikissa, myös pyhiin tiloihin suuntautuvissa retkissä on tärkeää se, mitä retkeltä saadulla tiedolla lopulta tehdään. Me aikuiset puolestamme inspiroiduimme näistä lasten monipuolisista arvailuista. Miten hyödynnämme ryhmän toiminnassa vierailuilta saatua tietoa. Kokemuksiin on hyvä palata yhteisesti esimerkiksi matkan varrella otettuja valokuvia katselemalla tai jatkamalla asian käsittelyä muuten. Vaikken viime aikoina olekaan päässyt toteuttamaan vastaavanlaisia vierailuja pyhiin tiloihin, olen saanut työskennellä Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa ja siten kyennyt olemaan osallisena suunnittelemassa tukimateriaaleja katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi. Hetken kiertelyn jälkeen kokoonnuimme kirkon etuosaan ja kävimme läpi yhteisesti muutamia kysymyksiä ja kerroin heille tarinan Mikael Agricolasta ja suomen kirjakielen alkuajoista. Väinön huomio kiinnittyi komeaan kynttilään, katosta roikkuvaan laivaan ja lahjaksi saamaansa Päkä-tarraan.. Tänä syksynä hankkeelta on tulossa avoin julkaisu, Pyhiä tiloja tutkimassa – Opas varhaiskasvatukseen, missä avataan laajemmin pedagogiikkaa pyhien tilojen tutkimisen taustalla sekä kerrotaan vastaavista vierailuista eri katsomusyhteisöjen tiloihin. Mikäli lähellä ei ole mahdollisuuksia tutustua katsomusyhteisöjen tiloihin perinteisellä vierailulla, miten voisimme tuoda katsomusyhteisöjen tiloja ryhmään. Päiväkodissa voisi seuraavan päivän tehtävänä olla nykykirjaimien vertaaminen Agricolan aikaisiin vastineisiinsa. 39 Ideasta käytännöksi historiallisia yksityiskohtia. Jatkotyöstön paikka Vierailu Mikael Agricolan kirkkoon oli kaikin puolin onnistunut, mutta retki ei tietenkään päättynyt paluuseen päiväkotiin. Hattujen riisumisen ja takkien avaamisen jälkeen lapset saivat vapaasti kulkea ympäri kirkkotilaa ja kysellä näkemiensä esineiden nimiä, käyttötarkoituksia tai vain jakaa ajatuksiaan tilasta
piirrä selkään sormella numero 5 kulje selän poikki peukalo-etusormi – "mittarimatona" sahaa kämmensivulla selkää naputtele selkää sieltä täältä painele kämmenillä selkää, etene kohti hartioita painele kämmenillä rivi painele kämmeniä ristikkäin selkään laita kädet kyljille ja heiluta tönäise selkää käsillä PÄKÄN JOULUPOLKU MINÄ OLEN PÄKÄ JA VIEN SINUT JOULUPOLULLE. KUUNTELE JA LAULA MUKANA lastenkirkko.fi/seurakunnille/materiaalit. Tapahtuma on suunniteltu erityisesti taaperoikäisille eli 1–3-vuotiaille. Koskettavuus tulee siitä, että aikuinen saa myös ohjeen, kuinka loru piirretään sormella lapsen selkään. Tapahtumassa lapset kulkevat ryhmänä omien aikuistensa kanssa. He ovat saaneet ohjelmaan liittyvät lorukortit, jotta sisältöä voi käyttää ennen ja jälkeen vierailun päiväkodissa. Tässä maistiainen Hiiri Hiirusen lorusta 5. "Taitaa se kestää", hiiri pohtii mielissään. Aloitusja lopetuspisteellä on pieni ohjattu tuokio. Helsingin Mikaelin seurakunta on yksi Suomen monikulttuurisimmista alueista. Tietoa ohjelman sisällöstä on jaettu etukäteen varhaiskasvatuksen yhteyshenkilöille. Lähdön tunnelma paranee, kun piirrät sormella hymynaaman toisen selkään. Uteliaisuus kristillistä joulun kertomusta kohtaan ansaitsee tulla huomioiduksi. Mikä kuva puuttuu. Marian ja Joosef ovat lähdössä Betlehemiin hoitamaan veroasioita. On hyvä voida kysyä, miten Jeesuksen syntymä liittyy jouluun. Pastori Jenni Kahenvirta kertoo, että sekä jouluna että pääsiäisenä on tarjottu lähileikkipuistossa liikunnallisia kierroksia, joissa ilo syntyy leikkien, liikkuen, tutkien ja lorutellen. Se asettelee puupalasia päällekkäin ja vierekkäin ja välillä myös ristikkäin. Joulun erikoisuus on ollut piparikiertue alueen leikkipuistoissa. Tilaisuudessa on myös laulettu joululauluja paikalla olevien toiveiden mukaan. Kopsuttele aasin askelin seuraavalle rastille. Se heiluttaa rakennelmaa ja tuuppii sitä. Mitä ei mainita laulussa. Tapahtuma toteutetaan kokonaan ulkona, ja toiminta-aika on ryhmän koosta riippuen 20–40 minuuttia. Niillä lapset ovat päässeet hoitajiensa kanssa koristelemaan pipareita ja loruttelemaan Hiiri Hiirusen koskettevia loruja. Joulua vietetään yleisesti katsomuksesta riippumatta. päivä: Viidentenä päivänä Hiirunen mittailee, sahaa ja naulaa. JOULUPOLKU Lastenkirkon joulupolku ja joulukalenteri 1 TEKSTI Anita Ahtiainen VOIT LADATA AUKEAMALLA OLEVAT "RASTIT" KÄYTTÖÖSI OSOITTEESTA PÄKÄN JOULUPOLKU MISTÄ JOULUUN KUULUVISTA ASIOISTA LAULETAAN JOULU TULLA SAA -VIDEOLLA. Se alkaa Nasaretin kylästä. Pienimpien kanssa voi myös halutessaan jättää jonkun toimintapisteen välistä. 40 Ideasta käytännöksi JOULUN ILOA YHTEISTYÖSSÄ! Kunnan varhaiskasvatuksen ja seurakuntien yhteistyö on usein erityisen tiivistä joulun aikaan. Seurakunnassa onkin jo totuttu rakentamaan suurten kristillisten juhlien ympärille tapahtuma, joihin myös kunnan varhaiskasvatuksen ryhmien on helppo liittyä
etusormi 2. Mitä ei mainita laulussa. Kaikki huoneet on varattu. Näytä, miltä näyttää hämmästynyt lammas. PÄKÄN JOULUPOLKU NYT OLLAAN BETLEHEMISSÄ Mutta mihin Maria ja Joosef pääsevät nukkumaan. Niin tietäjät tekivät, kun löysivät Jeesus-vauvan PÄKÄN JOULUPOLKU VALO LISÄÄNTYY ADVENTTIKYNTTELIKÖS SÄ Sytytä sormikynttilät eli nosta sormet pystyyn laulun tahtiin: 1. Kulje seuraavalle rastille laahustavin, uneliain askelin, niin näet, miten ja Marian ja Joosefin käy. KATSO PIIRRETÄÄN TÄHTI! -VIDEO 8 VOIT LADATA AUKEAMALLA OLEVAT "RASTIT" KÄYTTÖÖSI OSOITTEESTA PÄKÄN JOULUPOLKU MISTÄ JOULUUN KUULUVISTA ASIOISTA LAULETAAN JOULU TULLA SAA -VIDEOLLA. Kokeile, miltä tuntuu polvistua seimen ääreen. KATSO NYT SYTYTÄMME KYNTTILÄÄN -VIDEO 2 3 4 5 6 9 PÄKÄN JOULUPOLKU JOULUKALENTERI AVAUTUU 28.11. Kaikki katsovat vauvaa. PÄKÄN JOULUPOLKU SEIMEN ÄÄRESSÄ. pikkurilli Puhalla lopuksi kynttilät sammuksiin (sormet menevät koukkuun). alkaen. Lastenkirkon joulukalenteria voi seurata Lastenkirkon YouTube-kanavassa 28.11. PÄKÄN JOULUPOLKU TÄMÄ ON MAJATALON ELÄINTEN SUOJA Siellä Jeesus-vauva syntyy. KATSO JA TANSSi TALLIN ELÄINTEN KIITOSTANSSI PÄKÄN JOULUPOLKU PÄKÄN JOULUPOLKU TÄSSÄ ON HEINÄÄ KASVAVA KETO, PÄKÄN LEMPIPAIKKA. Kertomuksesta puuttuvat vain tietäjät. KUUNTELE JA LAULA MUKANA 7. Varhaiskasvatuksessa on hyvä tutustua materiaaliin etukäteen ja valita rasteista sopivat. Härkä ja aasi ihmettelee, kun Maria panee hänet ruokakaukaloon nukkumaan. Joulukalenterivideot voit katsoa Lastenkirkko.fi sivustolta 28.11. keskisormi 3. Vilkuta joulun valoa ympärillesi. On yö. Entä säikähtynyt paimen. Kirkas valo häikäisee paimenet ja lampaat. Mikä kuva puuttuu. He näkivät suuren tähden taivaalla ja lähtivät pitkälle matkalle nähdäkseen vastasyntyneen kuninkaan. Katso sinä vieressäsi seisovaa silmiin ja toivota hyvää joulua. Mitä hyvää pimeydessä Päkän ja Kanin mielestä on. Piirrä sormellä käteesi joulutähti. Niin paimenetkin tekivät. Susi Sileä, jolle joulu on ennestään tuntematon juttu, tutustuu Päkä-lampaan avustuksella siihen, miten eläimet ihmiset valmistautuvat jouluun. 41 Ideasta käytännöksi Päkän joulupolulla pääsee tutustumaan joulun kertomukseen. Enkeli kertoo Jeesuksen syntyneen Betlehemissä. Ketä Jeesus katsoo. nimetön 4. alkaen. 10 PÄKÄN JOULUPOLKU PÄKÄ JA KANI SOITTAVAT KIRKONKELLOA Millainen ääni kellosta mielestäsi tulee. Juokse sitten niin kovaa kuin pääset seuraavalle rastille
Harmillista on kuitenkin se, että peli etenee ennalta määrätyssä järjestyksessä eikä taideteoksen ”pieleen TEKSTI Jenni Utriainen PANGO PAPER COLOR IOS, ANDROID 2,99-3,99 EUROA EI VAADI WIFIÄ LISÄTIETOA PELISTÄ www.studio-pango.com Digitaalisia leluja Ranskasta Studio Pango on ranskalainen lastenpelifirma, joka tekee pelejä alle kouluikäisille lapsille ja jonka peleissä seikkailevat usein samat värikkäät eläinhahmot. Valkoinen ja punainen saa aikaan vaaleanpunaisen, sininen ja keltainen vihreän ja niin edelleen. Yritys on julkaissut Paper Colorin lisäksi useita muitakin leikkisiä sovelluksia, joissa muun muassa harjoitellaan koodausvalmiuksia, harjoitetaan tarkkaavaisuutta sekä tutustutaan sääilmiöihin. 42 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Värityskuvia, joilla voi leikkiä! Studio Pangon kehittämä interaktiivinen värityskuvasovellus on mukavaa askartelua pienille lapsille. Luonto ja eläimet ovat kuvien teemoissa vahvasti läsnä. Peli ikään kuin ohjaa lasta askel kerrallaan kunnes työ on valmis. Teeman valinnan jälkeen peli etenee verkkaisesti valmiiksi mietityn kaavan mukaan. Kolmiulotteisuus ja interaktiivisuus tuovat vaihtelua perinteisille värityskuville. Ideana on värittää kolmiulotteisia “paperista taiteltuja” maailmoja samalla värien yhdistämistä opetellen. Yksinkertaisuudesta huolimatta tekemistä silti riittää, sillä yhden kuvan värittämiseen menee aikaa ja kuvan saa joka pelikerralla tietysti värittää uudella tavalla. Lisäksi valmis väritystyö on interaktiivinen. Paperimaailmaan ilmestyy myös asukkaita ja sitä saa “heitellä” virtuaalisilla paperimytyillä. Kun kaikki kuvan elementit ovat saaneet värin ja työ on valmis, voi kännykän tai tabletin kuvakansioon tallettaa siitä itselleen muiston. Se on pienelle lapselle sopivan rauhallinen ja musiikkikin on iloista. INFO menneitä” kohtia voi palata korjaamaan. Kiire ei ole, vaan tässä puuhassa täytyy opetella malttamaan mielensä. Sovelluksella leikkiminen sopiikin erinomaisesti keskittymistä ja rauhoittumista vaativiin hetkiin, sillä hötkyilemällä ei tämä digileikki pitkälle etene. Sitä tökkimällä lapsi saa aikaan ääntä ja liikettä. Pangon värityskuvia pienikin osaa värittää itsenäisesti ilman, että liidut tipahtelevat junan tai auton lattialle hukkaan.. Peli on hyvin yksinkertainen, ja pelaamisessa on helppo onnistua. Tarjolla on niin syntymäpäiväjuhlaa, metsää, maatilaa kuin vedenalaista maailmaakin. Pelin aluksi valitaan yksi neljästä askarteluteemasta. Tätä peliä voi muuten suositella vanhemmille, jos perhe on lähdössä matkalle. Se on paitsi lapsen näkökulmasta intuitiivinen käyttää myös teemaltaan ja tunnelmaltaan pienille sopivan leppoisa. Pango Paper Color on visuaalisesti kaunis sovellus, jonka ilme jäljittelee perinteisiä vesiväritöitä ja paperisia origameja. Tämä saattaa aiheuttaa tarkassa askartelijassa harmistusta. Kun lapsi on valmis, hän painaa ok-napista ja väritettäväksi ilmestyy uusi valkoinen kohta. Tarjolla olevia perusvärejä yhdistelemällä saa aikaiseksi aina uusia värejä, ja lapsi oppii leikin lomassa ja itse testaten, kuinka eri värejä syntyy. Taiteen tekemisen ja leikin lisäksi Pango Paper Color tarjoaa hieman myös oppimista. Värityskuvan osaset tulevat automaattisesti yksitellen lapselle väritettäviksi. Sovellus sopii yli 3-vuotiaille. Tarjolla on tekstitön vinkkipankki, mistä värien sekoittamista saa luntata. Kuvan värit saa tietenkin valita oman makunsa mukaan. Sivupalkista valitaan ensin sopivaa värinappia ja sitten väri levitetään oikeaa kohtaa tökkäämällä. Peli ei sisällä kolmannen osapuolen mainoksia tai lisäostoja. Kyseessä on siis pelkkää väritystyötä laajempi leikki – oikea taidekokemus
”Pelastakaa Lapsilla havaitsimme, että moni lapsista jännittää aluksi uuteen tukiperheeseen tai lomakotiin menemistä ja lasten kanssa ideoitiin yhdessä hyvin konkreettisia tapoja, joilla lasten jännitystä voisi vähentää ja palveluun tulon kynnystä madaltaa. Silti lapsia kutsutaan aika harvoin kehittämään palveluita. Nämä on otettu kokeiluun ja saatu hyviä kokemuksia”, kuvailee Kalliomeri käytännön kokemustaan menetelmän hyödyntämisestä. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Tajusimme, että tällaista materiaalia ei ole olemassa, mutta tarve sille oli selvästi tunnistettu monella eri toimialalla”, kertoo Reetta Kalliomeri Pelastakaa Lapset ry:stä oppaan synnystä. Pelastakaa Lapset ry 2021 Verkkojulkaisu 2020: www.pelastakaalapset.fi/ lapsikeskeinen-palvelumuotoilu/. Siinä yhdistyvät lapsen oikeudet, palvelumuotoilun prosessi sekä myönteisen tunnistamisen näkökulma. Se vahvistaa lasten ja perheiden kokemusta omasta arvokkuudestaan yksilöinä ja itselleen tärkeiden yhteisöjen jäsenenä. 43 Ideasta käytännöksi LUE LISÄÄ Myönteinen tunnistaminen kuuluu lapsikeskeiseen palvelumuotoiluprosessiin TEKSTI Noora Hynynen Lapsikeskeisessä palvelumuotoilussa lapset osallistuvat palvelun kehittämiseen tuottamalla tietoa, tekemällä ratkaisuideoita ja antamalla palautetta. ”Tiedämme, että pystymme luomaan parempia palveluita, kun ymmärrämme palveluiden käyttäjien kokemuksia, ajatuksia ja toimintaa. Myönteinen tunnistaminen on tutkimusperustaisesti löydetty näkökulma, joka kuuluu lapsikeskeiseen palvelumuotoiluprosessiin. Verkkojulkaisusta löytyy työkalu, joka auttaa tunnistamaan käsillä olevan kehittämishaasteen kannalta keskeiset lapsen oikeudet. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu -oppaasta löytyy käytännön työkaluja palvelun kehittämisen eri vaiheisiin ja siinä on mallinnettu toimiva kehittämisprosessi. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ohjaavat lapsikeskeistä palvelumuotoilua. Reetta Kalliomeri, Katja Mettinen, Anna-Maija Ohlsson, Sonja Soini, Hanna Tulensalo; kuvittanut Inari Savola. Aikuinen varmistaa, että lasta ei syrjitä ja että lapsi saa riittävästi tietoa ymmärtääkseen, mistä kehittämisessä on kyse. Lapsikeskeistä palvelumuotoiluprosessia voi käyttää kokonaan uuden palvelun kehittämiseen tai nykyisten palvelujen parantamiseen. Myös monet toimintatavat lasten kuulemiseen ovat aikuislähtöisiä, eivätkä ole mahdollistaneet kaikenlaisten lasten yhdenvertaista osallistumista
Päkä ja Susi tutkivat videoilta, miten eläimet ja lapset valmistautuvat jouluun. Haluan siis tuoda kalenteriin mukaan kiireetöntä ja lämmintä yhdessä tekemistä mukavien jouluperinteiden kautta. Lisää ohjeita tarjolla Lastenkirkon paja -Teamsissa, johon pääsee mukaan laittamalla sähköpostia Anita Ahtiaiselle, anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi. Tässä heidän ajatuksiaan siitä, mitä he haluavat kalenterilla välittää: LASTENKIRKKO Videoina toteutettavassa joulukalenterissa eläimet valmistautuvat jouluun LASTENKIRKON MONIPUOLINEN JOULU Lastenkirkon joulumateriaalit seurakunnille Lastenkirkko.fi/seurakunnille/ materiaalit -verkkosivut tarjoaa seurakunnille monipuolisen kattauksen jouluun. Päkän joulu on kulttuurisesti vieraanvarainen. JAANA JÄÄSKELÄINEN, KÄSIKIRJOITTAJA: – Kaikkien omien jouluperinteiden seasta haluaisin joulukalenterissa näkyvän lämminhenkisen yhdessäolon ja läheisyyden merkityksen, sillä perheen jouluja muistellessani tämä nousee tärkeimpänä muistona jokaiselta joululta ekana mieleen. Susi Sileä, joka ei tiedä joulusta mitään, haluaa selvittää, mistä joulussa on kyse. Joulukalenterin julisteeseen voi kätevästi liittää seurakunnan muun toiminnan esittelyt. NELLI JUUSELA, SUSI SILEÄ: – Jo vietetyistä jouluista mulla tulee mieleen ensimmäisenä läheisten kanssa vietetyt hetket. SINI NIKKU, PÄKÄ-LAMMAS: – Miettiessäni menneitä jouluja ja sen alusaikaa mieleni valtaa jännityksen, kihelmöinnin ja odotuksen tunteet. HANNA VANHALA, JÄRJESTÄJÄ: – Olen kotoisin Meri-Lapista ja siellä, isovanhempien luona olenkin viettänyt jokaisen jouluni lukuunottamatta koronajoulua 2020. Monesti joulukuussa täällä Helsingissä ei vielä ole lunta nimeksikään, joten on ollut ihanaa mennä pohjoiseen, jossa talvi on sellainen kuin sen lapsuudesta muistan. Meidän perheessämme ei joulusta stressata liikoja, vaan kaikki koristelut, ruuat ja lahjat hoidetaan hyvällä, lämpimällä fiiliksellä. Eläinteema on lasten toivoma ja sen lomaan on hyvin luontevaa sijoittaa perinteinen joulukertomus. Haluaisin siis pistää pienen ripauksen odotusta, jännitystä ja kihelmöintiä joulukalenteriin. Ikkunasta tonttujen etsiminen ja suklaan syöminen serkkujen kanssa. Joulukalenteri kannattaa linkittää verkkosivuille ja someen. Joulu ei tunnu joululta ilman lähimpiä ihmisiä ympärilläni. Hän pyytää oppaakseen Päkä-lampaan. Lämmin tunnelma, joululaulut, yhdessä käpertyminen ruoan jälkeen sohvalle odottamaan joulupukin tuloa. Lähden joka vuosi pohjoiseen, jossa yksi joululahja äidilleni on kaikkien jouluruokien teko. Eli muistoista suurimmaksi sanaksi selkeästi nousee lämpö sekä yhdessä olo. Kalenterin tekijöinä on nuoria aikuisia, joita tällainen avara joulu on innostanut kovin. Ja onhan siellä kaunista!. 44 Ideasta käytännöksi Lastenkirkon joulukalenterissa on tänä vuonna eläimellistä menoa. HANNA-SOFIA JAUHIAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: – Vaikka en muuten niin perinteisenä ihmisenä itseäni pidäkään, joulut ovat minulle aina perinteiden aikaa mummolan joulupuuroista kuusen tähden laittoon. Päkän joulupolku -materiaalit voi tulostaa, laminoida ja sijoittaa perheiden ja lapsiryhmien saataville sopivaan paikkaan. Lumi narskuu kenkien alla, pakkanen kipristelee ja auringonvalo on harvinaista herkkua. Jouluevankeliumi kerrotaan Lego-animaatioina, jotka toteuttaa suositun Lego-pääsiäiskertomuksen tehnyt Katri Saarela. Susi tutustuu jouluun, mutta Päkän antama tieto ei vie sutta mennessään. Varmasti monella tapaa nuo edellä mainitut tunteet ovat löytäneet uusia muotoja aikuistumisen myötä, mutta silti ne samat tunteet ovat pysyneet lapsuudesta asti. Parhaassa tapauksessa joulukalenteri tavoittaa kaikki suomea ymmärtävät lapset ja tuo joulumieltä katsomuksesta riippumatta
Sähköpostiin paka@ lastenkirkko.fi lähetetyt kuvat piirustuksista julkaistaan Lastenkirkon sivuilla Päkän posti -ohjelmapaikassa: lastenkirkko.fi/pakan-postilaatikko/ Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Kysymyksen voi kirjoittaa tai halutessaan toimittaa äänitiedostona – toivomme todella, että videoissa kuuluu lasten oma ääni! Pyhäinpäivä kiinnostaa lapsia ja perheitä Toteuttaisitteko rastipolun hautausmaalle. INFO Mulla on väliä ja Sulla on väliä -haaste 20. Iltarukouskortit somejakoon Iltojen pimetessä on mukavaa jakaa toisillekin sitä turvaa, jonka iltarukouksesta on saanut. Siellä julkaistaan lasten kysymyksiin pohjautuvia videoita. Sisältö on turvallisesti kristillistä. LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄN JA VIIKOLLE LASTENKIRKKO. Vähän isompia saattaisi kiinnostaa myös Yö kirkossa -tapahtuma. Piirtämistä kannattaa pohjustaa keskustelemalla. uskonnosta ja materiaalia kasvun ja hyvinvoinnin tueksi, mutta enimmäkseen sen sisältö liittyy kristillisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Tänä vuonna teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun otsikolla #MullaOnVäliä ja #SullaOnVäliä. Lastenkirkko.fi/yhteistyö-sivulla on kuvattu median sisältöä yhteistyön näkökulmasta. Ensimmäisten videoiden aiheina ovat “Pääsevätkö eläimet taivaaseen” ja “Pelaavatko enkelit pokevai ihmiskorteilla”. marraskuuta vietetään jälleen kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. lut. Todennäköisesti jo moni 2-vuotiaskin kiinnostuu sovelluksessa olevista tehtävistä ja kertomuksista! Joulukalenteri kertoo, miten Susi Sileä löytää Päkän avustuksella hyvän joulumielen itselleen ja muillekin eläimille. Lapset voivat lähettää kysymyksiä tulevia videoita varten Lastenkirkko.fi-sivustolla. kirkon seurakuntien palvelujärjestö. Mukaan kutsutaan perheitä kaikenikäisten lasten kanssa. Mulla on väliä ja Sulla on väliä -otsikon lisäksi on hyvä jutella siitä, mitä lapsen oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon käytännössä tarkoittaa. Lastenkirkosta löytyy yleissivistävää tietoa ev. 45 Ideasta käytännöksi LASTENKIRKKO TUKEE YHTEISTYÖTÄ Lastenkirkko-mediaa julkaisee Lasten ja nuorten keskus ry, joka on Suomen ev. Tutkimuspartio selvittää vastauksia lasten suuriin kysymyksiin Lastenkirkossa on uusi ohjelmapaikka: Tutkimuspartio selvittää. Sen on piirtänyt Johanna Mantere. Lastenkirkosta voit ladata kuvan, johon voit liittää itselle mieluisimman iltarukouksen ja lähettää sen tervehdyksenä jollekin, jolle toivoo hyvää ja rauhallista iltaa. Kuva löytyy Lastenkirkon sivuilta Iltahetki-ohjelmapaikalta. Lue lisää: evl.fi/plus/ seurakuntaelama/kasvatus/varhaisnuorisotyo/yo-kirkossa PÄKÄN PÄIVÄ -SOVELLUKSESSA kertomuksia pienille Päkän päivä -mobiilisovellus on tehty 3–6-vuotiaille. Seurakunnat voivat soveltuvin hyödyntää Lastenkirkon sisältöjä varhaiskasvatusja kouluyhteistyössä. arvotaan kaikkien piirustuksia lähettäneiden kesken kolme 50 euron arvoista lahjakorttia Lasten Keskuksen kirjakauppaan. lut. Lastenkirkko antaa 3–13-vuotiaille lapsille teemaan liittyvän piirustushaasteen
Bambino jatkaa iloista menoaan. Voisi luulla, että ollaan taikametsässä. Hän on metsän kuningas ja hyvin tärkeä itsestään. Martti huomaa tien poskessa viruvan kauriin. Sitten polkua pitkin jolkottaa koira. Turhaan se äiti varoitteli. Aulis ei ole vaarallinen, vaikka sillä onkin suuret sarvet. Pehmoeläimiä: 2 kaurista, poro, kettu, jänis, karhu, koira, lammas ja hiiri sekä sideharso. Auttaisiko Martti Bambinoa. Martti: – Kiirehän tässä tulee, täytyy ehtiä metsän vanhemmiston kokoukseen päättämään metsän asioista. Martti: – Aina nuo kokemattomat pojanklopit ajautuvat vaikeuksiin! Minä olen liian tärkeä karhu puuttumaan tuollaisiin! En voi myöhästyä kokouksesta, olenhan kokouksen puheenjohtaja ja metsän tärkein eläin. Bambino loukkaa tönäisyssä jalkansa. Metsässä on kuitenkin eläimiä, jotka osaavat olla ilkeitä. Hän on syömässä herkullisia marjoja. 46 Ideasta käytännöksi Tänä aamuna metsässä on erityisen kaunista. Lällällää! Metsässä löntystelee myös poro, Aulis. Yhtäkkiä kaverukset, kettu ja jänis, hyppäävät suoraan Bambinon eteen ja tönäisevät hänet päin kiveä. Aulis: – Tuollapäin näkyy punaisia karpaloita, siis jälkiruoka odottaa! Köpsis, köpsis! Aulis talsii pois. Bambino: – Auts, ui uijui! Jalkaan sattuu! Kettu ja jänis lähtevät juoksemaan karkuun, lällättäen mennessään. Bambino: – La, la, laa, maailma on ihana! Mitään kamalaa ei voi sattua näin kauniissa metsässä. Teema haastaa kasvattajia katsomussensitiivisyyteen ja rohkeuteen ihmetellä elämää lasten kanssa, sallia kysymyksiä ja tunteita. Aamuaurinko luo ensimmäisiä säteitään. Bambino: – Uijui, voi minun jalkani! Kiven vierellä kulkee polku, jossa eläimet usein tallustavat. Hei, tuoltahan tulee mahtava Martti-karhu. Kultaista sääntöä tutkimassa TEKSTI & TOTEUTUS Seija Hatakka ja Tiina Hänninen Lapsiryhmän kanssa heittäydytään kertomuksen siivin pohtimaan lähimmäisyyttä, toisen auttamista, kiusaamista ja erilaisuutta. RouHYVIÄ HETKIÄ Lippo-lammas Mukailtu kertomus Laupiaasta samarialaisesta. Joko nyt Bambinoa autetaan. Pikkuinen kauris, Bambino, on rohjennut lähteä yksin emonsa luota katsomaan maailmaa. TARVIKKEET JA ENNAKKOVALMISTELUT Rakenna värikäs metsä, jossa on lehtiä, sieniä ja marjoja, polku huovasta, iso kivi, puunoksa ja kanto. Lapsen edun mukaista on, että hän pääsee suurten elämänkysymysten äärelle itselleen sopivalla, lapsilähtöisellä tavalla.. Martti marssii tuhisten pois. Valitettavasti Aulis ei huomaa Bambinoa, sillä hän on vanha ja hidas, eikä näe eikä kuule enää kunnolla
Tästä tulee hieno majatalo! Tuolta tuleekin ensimmäiset vieraat! Tervetuloa arvon matkalaiset! Lippo: – Pampiino on satuttana jalakasa. Hipsukka: – Nakerran vielä pari onkaloa kantooni ja paikat pitää pehmustaa villavällyillä. Lipon laahustaessa Bambino selässään, hiiri Hipsukka ehostaa kannon MIKÄ ON LÄHIMMÄINEN • Läheiset ihmiset: isä, äiti, sisarukset, isovanhemmat, naapuri, ystävät tai kuka tahansa vastaantulija. Näin Bambino pääsee äitinsä syliin ja kotiin lepäämään. & säv.) Tule ystäväksi näin • Lasten Virsi: Ojennan käteni (139), Valonsäde (108) LAMMAS-LORU KAIKUNA Pikku lammas kipitti, kavioitaan nosteli, korkealle hyppeli, ympärämpär pyörähti, ruohikolle mötkähti ja sitten hiljaa määkäisi: Mää! luona majataloaan. KESKUSTELUIDEOITA (ikätaso): kysymyksiä käsitellään lasten kanssa niin, että he voivat tuntea olonsa turvalliseksi. • Miksi kukaan muu ei auttanut Bambinoa kuin Lippo ja Hipsukka. Mitä siulle o sattuna. Autanko mie sinnuu. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Kultainen sääntö: ”Tee vain sellaisia tekoja, joita haluaisit itsellesi tehtävän” tai ”Älä tee muille sellaista, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän”. Meijän pittää laittoo lasta sen koipeen. Rouva Kultainen siirtyy polun toiselle puolelle huomattuaan loukkaantuneen kauriin. Teeman äärellä. • Jos arvostat ja välität ihmisistä, voit olla toiselle lähimmäinen. 6) Leikin lopuksi lapset poimivat lattialta oman pallonsa ja esittelevät sen muille. Nyt ilmapalloon piirretään suu ja nenä. Lippo: – Mie lähen ehtimää Pampiinon äitii, niin piähä sie sillä aikoo huolta Pampiinosta. Oi, ompas kommeita lehdyköitä! Ooh! Kuuluu ihastuneita huudahduksia, kun Lippo tutkii ympäristöä. Lippo huomaa Bambinon. auttamistai kiusaamiskohtausta: toisen asemaan asettuminen. ”Minä tykkään juosta/laulaa/ maalata” jne. Lippo: – Voe mahoton, tokkiisa! Hyppeehän kyytiin, tuonne selekään, mie jeesoon. Jalkaan sattuu, aijai! Rouva Kultainen: – Voi, hölmö pieni bambi, etkö ymmärrä, minä olen liian hieno auttamaan. Halukkaat lapset voivat kokeilla esim. Kaikki, jotka tykkäävät juosta, ottavat askeleen eteenpäin. Näin huomataan, että meillä on paljon yhteisiä asioita ja omia mielenkiinnon kohteita. TOIMINTAIDEOITA • Teeman käsittelyä näytellen. Voitko sinä auttaa. Lippo lähtee etsimään Bambinon äitiä ja jonkin ajan kuluttua he palaavatkin yhdessä takaisin. Niinpä Lippo ja Hipsukka käärivät siteen Bambinon jalkaan. Bambino: – Voi, eikö kukaan auta minua! Tuolta tulee joku, ehkä hän auttaa. Lippo: – Kukas sie oot. Kukaan ei ole samanlainen – jokainen on yhtä ainutlaatuinen ja arvokas. 5) Ilmapallot heitetään uudestaan lattialle ja poimitaan uusi. Kaikki, jotka ottivat askeleen eteenpäin, voivat nyt juosta paikallaan. Hipsukka: – Tämä selvä! Minä sijaan vuoteen ja pidän Bambinosta huolen. Kultainen sääntö esiintyy monissa suurissa maailman uskonnoissa. Rouva Kultainen on jalorotuinen koira ja mielestään hienompi kuin muut koirat. 2) Ilmapallot heitetään keskelle lattiaa. Kultainen on käynyt koiranäyttelyissä ja voittanutkin palkintoja. Kultaiseen turkkiini tulee takkuja ja tassuni tahriintuvat! Minä olen näyttelykoira, enkä mikään resupekkojen auttaja! Niinpä Kultainen sipsuttaa tiehensä. • Saako toisia töniä tai kiusata. Sitten palataan paikoilleen ja on seuraavan vuoro kertoa, mistä hän tykkää. Sitten Lippo kuulee uikutusta. • Lippo-lammas näki haavoittuneessa Bambinossa lähimmäisen. Lippo: – Mitäs pilivipalleroita tuol on. 4) Ilmapallot heitetään taas lattialle ja poimitaan sieltä uusi pallo. 47 Ideasta käytännöksi va Kultaisella on tapana käydä kuntoilemassa metsässä, hän on nimittäin tarkka kurveistaan. • Kenelle kerrot, jos näet tai koet itse kiusaamista. Bambino: – Kettu ja jänis tönäisivät minut kiveen, eikä kukaan ole auttanut minua ja tässä nyt itken. • Kuka on sinun lähimmäisesi. • Miten sinä voit/olet auttanut toisia. (Voit käyttää apuna tunneja kaveritaitokortteja, Suomen Mielenterveys ry). Bambino: – Voisitko auttaa minua, en pääse tästä mihinkään. • Minä tykkään -draamaleikki Jokainen saa vuorollaan kertoa itsestään jonkin asian, mitä tykkää tehdä esim. • Pohtikaa ryhmänne sääntöjä LAULUJA • Jukka Salminen (san. • “Oma kuvani” Tarvikkeet: ilmapalloja ja tusseja Harjoituksen kulku lapsiryhmän ikä huomioiden: 1) Aikuinen jakaa lapsille puhalletut ilmapallot, joihin tussikynillä kirjoitetaan oma nimi. Tälle ilmapallolle piirretään hiukset. 3) Jokainen ottaa jonkun toisen ilmapallon ja piirtää siihen silmät. Matkanteko kestää, sillä Lippo ihmettelee aivan kaikkea. • Oikea ja väärä: kuka kertomuksessa teki oikein, kuka väärin. • Millainen on hyvä kaveri. Bambino: – Uijui, äitii! Lippo: – Mikäs se ol. Lippo-lammas haahuilee metsässä
perussykettä körötellen/taputtaen reisiin Puetaan päälle avaruuspuku, astronautin varusteista otetaan luku: ken-gät x 2 haala-ri x 2 kypä-rä x 2 hans-kat x 2 Avaruusseikkailu odottaa. Millaisia sävyjä lasten kanssa soittamalla, laulamalla tai liikkumalla syntyykään, kun seikkailu suuntaa kohti avaruutta. Kuunnellaan ja liikutaan tai vaihtoehtoisesti soitetaan esimerkiksi munamarakasseilla. Avaruuspolkka on lastenmusiikkiyhtye “Naattiorkesterin” vauhdikas ja leikkisä laulu, jota voidaan liikkua esimerkiksi isossa piirissä. Lapset voivat piirtää halutessaan toistensa selkään/lattiaan/ilmaan tähtiä, aurinkoja ja kuita. Lähtölaskenta. Dynamiikka tarkoittaa äänen voimakkuutta ja sen vaihtelua. Tähtiä, kuita, aurinko, planeettoja. • kävellään piirissä myötäpäivään + vaihdetaan suuntaa • pysähdytään taputtamaan sykettä jalkoihin ja vilkuttelemaan toisille • hypitään omilla paikoilla • pyörähdetään omalla paikalla ympäri • pysähdytään kuuntelemaan, mistä “uusi kaveri” milloinkin on saapunut Neptunus Rauhoittumishetkeksi kuunnellaan klassista musiikkia, esimerkiksi Gustav Holstin Planeetat-sarjan Neptunus-osaa hallaharson alla. 48 Ideasta käytännöksi LAULA – LEIKI – LIIKU TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVA Suvi Sievilä KUVITUS Shutterstock IHMEELLINEN AVARUUS! Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. Lähtölaskenta kajahtaa. Tällä kertaa lennähdetään ihastelemaan ja ihmettelemään upeaa luomakuntaa avaruuteen, ainakin kuuhun saakka. Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi – TSSSSHHHHH... Jos tilan saa pimennettyä, voit ottaa muutaman hallaharsoa pitävien toiseen käteen taskulamppuja tai kännykän taskulamppuja tuikkimaan tähdiksi. Vaihtelu synnyttää musiikkiin värejä, ilmettä ja tunnelmaa. Musiikillisesti ne houkuttelevat tutustumaan dynamiikan vastapariin hiljaa – voimakkaasti eli musiikkisanaston italian kielellä piano ja forte. Avaruuden hiljaisuus, painottomassa tilassa ääntä ei voi havaita kuulon avulla, ja toisaalta avaruusraketin suihkumoottorin jyrinä maan ilmakehässä muodostavat vahvan kontrastin
1) istutaan lattialla, raketit lattialla laukaisuvalmiina 2) noustaan raketin kanssa seisomaan 3) lähdetään liikkumaan omaan suuntaan vapaasti ja lennättämään rakettia LAULA – LEIKI – LIIKU 1 2 3 4 5. Lorutellaan laulun toista riviä (ykkösmaaliin). Astronautit, valmiina laskeutumaan raketeilla kuun pinnalle ihan hiljaa.” KSYLOFONI OHJELMISTO VINKKEJÄ: • Walking in the air (suom. (Lasten vastausten perusteella voidaan laulaa vaikkapa Tuiki, tuiki tähtönen, Aa-aa-aurinko.) Silitellään, rapsutellaan sormen päillä folioita lattiaa vasten, kuunnellaan syntyvää äänimaailmaa. Laitetaan rulla lattialla olevan folion päälle pitkittäin ja rullataan folio rullan ympärille. Aletaan lorutella Avaruusraketti-laulun ensimmäistä riviä ja taputetaan folioon perussykettä ensin hiljaa ja pikkuhiljaa vähän voimakkaammin. Nipistetään raketin “kärki” suipoksi ja aletaan lennättää rakettia samalla, kun lorutellaan laulun viimeistä riviä (kakkosmaali): “Raketti korkealla kiitää ja viivoja taivaalle piirtää.” Soitinruno Avaruusmatkalla Ohjaaja/lapsi keskeyttää toiminnan erilaisilla soittimilla. 25 x 25 cm pala foliota jokaiselle saippuakuplia ilmaan + mutkitellaan pyörähdetään tai ihaillaan revontulia, aikuiset heiluttavat huiveja hiivitään oman paikan luokse, raketti esim. tuolin alle. Kuunnellaan tarkasti! “Väistetään meteoriittiparvea! CHIMES/TUULIKELLO “Aurinkotuuli puhaltaa! RUMMUN PAMAHDUS + KALVON KAHINAA KYNSILLÄ “Kuu näkyvissä. 49 Ideasta käytännöksi Avaruusraketti Kurkistellaan kaukoputkella avaruuteen – mitä siellä näkyy. Avaruus) • Avaruusraketin ampaisu (Kirkkomuskari 3) • Tuiki, tuiki tähtönen (trad.) • Tähtihelinää (Kirkkomuskari 3) • Valot sammuvat (Kirkkomuskari 3) • Aa-aa-aurinko (Kirkkomuskari 2) • Kuuntelen, on aivan hiljaista (virsi 922) • Päistikka: Lähtölaskenta + Valonnopeutta • Ammuu-orkesteri: Taivastus • Gustav Holst: Planeetat-sarja Laulu löytyy myös KIRKKOMUSKARI 3 -äänitteeltä TARVIKKEET • vessapaperirulla • n. Jatketaan leikkimällä raketeilla ja laulamalla laulua välillä voimakkaasti f, välillä hiljaa p
Pitäisi odottaa kauan, parantaa haavaa hiljaa. KUVA Vastavalo/Tuire Härkönen Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Puut nousevat ylöspäin, taivas loistaa kirkkaana. TEKSTI Katja-Maaria Kaskinen Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari. Näkyy pelkkää mutaista, rinkuloita ja palloja. 50 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Lätäkkö on peili, astun siihen sisään. Tulen äkkiä pois. Vesi muuttuu mustaksi, taivas katoaa pinnalta. Saanko kuvan takaisin
51 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
24,50€ Kasvattajan opas 12,50€ OPAS ILMESTYY JOULUKUUSSA.. ISBN 9789523545021 Hinta 24,50 ISBN 9789523545038 Hinta 12,50 ILMESTYY JOULUKUUSSA. Vihkonen sisältää Molli ja salaperäinen suttu -kuvakirjaan pohjautuvia tehtäviä, leikkejä ja pohdittavaa lapsiryhmille ja perheille. Mollin kotirauha on mennyttä! Molli ryhtyy ystävänsä Pikku Sisun kanssa urheasti selvittämään outoja tapahtumia ja joutuu pieneen suureen seikkailuun. 52 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KATRI KIRKKOPELTO Molli ja salaperäinen Suttu KATRI KIRKKOPELTO Molli ja salaperäinen Suttu Kasvattajan opas Molli rakastaa kotiaan. Tavarat vaihtavat paikkaa, esineitä putoilee hyllyiltä, sotkuisia pieniä jalanjälkiä ilmestyy sinne tänne, ja koko talo tuntuu omituisesti huokailevan ja narisevan liitoksissaan. Ja miksi ihmeessä joka paikasta löytyy ruusunmarjan siemeniä. Koti on oma paikka ja turvallinen pesä. Ystävällisyys on tärkeä taito. Vihkosessa avataan kirjan sisältöjä aukeamittain ja teemoittain. Vihkonen sisältää ihastuttavat Mollin, Pikku Sisun ja Sutun tunnetaitokortit. Tehtävissä ja leikeissä hyödynnetään niin draaman, musiikin kuin kuvallisen ilmaisun keinoja. Molli ja salaperäinen Suttu on hilpeän liikuttava kertomus oman tilan merkityksestä, erilaisista temperamenteista, yhdessä elämisen haasteista sekä itsekkyyden ja epäitsekkyyden rajoista. Mutta nyt Mollin kodissa on alkanut tapahtua outoja asioita. Kysytty vihkonen muodostaa yhdessä Molli ja salaperäinen Suttu -kuvakirjan kanssa vankan tuen päiväkotien ja perheiden tunnetaitokasvatukseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen