Ja laulaa myös vähän. Tai en minä tiedä. ”Tykkään tuosta traktorista. Minun kuoro esiintyy siellä.”. Minä haluaisin pomppia. 3 TEEMA TEKSTI & KUVA Miia Raninen TEEMA 3 LAPSEN SILMIN Espoolainen GospelKids-kuorolainen Eero, 3 v., ihastelee kuorokavereidensa Pärinäkirkkoa varten tekemiä taideteoksia. Niissä osallisuus, yhdessä ihmettely ja lapselle luontaiset tavat toimia ja olla ovat tärkeitä. Pärinäkirkossa varmaan pompitaan. Tapiolan seurakunnassa Espoossa toteutetaan pienten omia muskarikirkkoja. Se ainakin pärisee
Leikki on lapsen luontainen tapa toimia, oppia ja tutustua maailmaan. Hän saa ohjata aikuiset iltapalapöytään ja kehottaa pesemään hampaat. Sen voi palauttaa elämään ja sitä voi kasvattaa. Näin jumitilanne ratkeaa naurun voimalla. Vaikka lasta tilanteessa naurattaisi enemmän aikuisen hölmöily, olemme saavuttaneet tavoitteemme ja luoneet yhteyden ilon kautta. Leikin avulla lapsi oppii nopeasti. Ensimmäinen keino on liioittelu. Tämä on harmillista, sillä leikin tulisi kuulua jokaisen elämään. Lisää leikillisyyttä joka päivään On viisi helppoa tapaa, joilla voit lisätä leikillisyyttä jokaiseen päivään. Pukeminen tapahtuu kuin hidastetussa filmissä. Ehkä pidämme nurinkurin hetken ja lapsi voi hetkeksi ottaa ohjat. Mitä isommiksi vartumme, sitä vähemmän usein leikimme. Leikki on ehtymätön hyvinvoinnin lähde myös aikuiselle. Välittömästi tunnen häpeää itsesäätelyni hetkellisestä herpaantumisesta, mutta käännän tilanteen voitoksi ottamalla leikillisyyden avuksi tilanteeseen. Karhun äänellä murahtelen ja nenälläni tökin leikkisästi lapseen vauhtia. Tätä voimme käyttää siltana nopeuden vaihteluun. Parasta on, että se tekee kasvatuksesta helpompaa. Jokainen ihminen leikkii elämänsä aikana. Leikki vahvistaa resilienssiä, kehittää lapsen kieltä, luovuutta sekä tunneja ongelmanratkaisutaitoja. Leikissä ei voi epäonnistua, joten kannattaa rohkeasti kokeilla eri tapoja. Nuuhkin ja annan välillä karhumaisia halauksia, jotta pentukarhuksi leikissä muuttunut lapsi saisi voimaa ja vauhtia ulos lähtemiseen. Leikin tilalle tulee vastuita ja velvollisuuksia, joiden takia aikaa tai mielentilaa leikille ei ole niin paljon. Yhtäkkiä leffa alkaa kulkea nopeutettuna. Toinen keino on roolien vaihtaminen. Leikillisyyden avulla voimme vahvistaa yhteyttä lapseen, säädellä tunteita, vähentää kuormitusta ja stressiä sekä ratkaista ongelmatilanteita. Leikkiminen on onneksi kuin pyörällä ajoa. Kun lapsi tuntuu etenevän liian hitaasti, alamme ensiksi tekemään asioita superhitaasti. Leikki on myös tehokkain palautumisen muoto ja sen avulla voi purkaa kehoon kertyneitä tunteita ja stressiä. Jatkan murahtelua leikkimielisesti muuttuen äitikarhuksi. Mitä jos lapsi auttaisi aikuista pukemisessa tai syöttäisi aikuista. Siinä yhdistyvät leikki, huumori, luovuus ja ilo. Tämä vastaa Rakkauspommissa sananmukaisesti pommitetaan lasta rakkaudella.. Aikuisen kömpelötkin yritykset ovat usein lapsesta parempia kuin vakavana oleminen. Ehkä voimme ottaa myös mukaan näkymättömän taikakaukosäätimen ja säätää sillä vauhtia hitaaksi ja nopeaksi vuorotellen. Leikillisyys on ennen muuta suhtautumistapa tilanteisiin. 4 TEEMA LEIKILLISYYS TEKSTI Tiia Trogen KUVA Uzi Varon Leikillisyydellä lisää hyvinvointia vauvasta vaariin Kiireisessä siirtymässä turhaudun lapsen hitaaseen vauhtiin ja suustani pääsee alkukantainen murahdus. Leikin mahdollisuudet ovat rajattomat
Ensimmäisenä aikaeste. Voikin olla, että vastauksemme tulee tottumuksesta eikä vastaa todellista tilannetta. Voimme ruokailuhetkellä esittää olevamme kokkiohjelmassa ja kertoa jokaisen tarjolla olevan ruoan aineosat ja valmistustavan. Voimme selittää keksityllä kielellä asioita ja ilmeistämme ja eleistämme lapsi ymmärtää, mitä toivomme. 5 TEEMA samalla lapsen autonomian tarpeeseen. Voimme ottaa myös puheeseen aksentin ja aksentin avulla maustaa tilannetta sekä huvittaa lasta. Usein riittää se, että istumme lattialle ja leikki rakentuu ympärillemme. SeuTiia Trogen on kouluttaja ja kasvatuksen asiantuntija, joka on työskennellyt eri-ikäisten lasten parissa yli 20 vuotta. Pura leikin esteitä Ymmärrettävästi leikkiminen ja leikillisyyden käyttäminen on aikuiselle joskus vaikeaa. Löydämme myös aina syyn leikkiä, jos niin haluamme. Meistä voi myös tuntua, että emme osaa leikkiä tai keksi mitään hyvää leikkiä. Leikki ja leikillisyys ei vie juurikaan aikaa, koska sen voi yhdistää hyvin aivan perusasioihin, kuten kotitöihin, siirtymisiin tai ruokailuhetkiin. Meille on voitu lapsena nauraa tai kutsuttu lapselliseksi, koska olemme halunneet leikkiä. Leikin saa myös siitä, että aikuinen makaa lattialla ja pikkuautot ajavat selän päällä. Väsyneenä, kuormittuneena tai kiireisenä on vaikea leikkiä. Lauletaan rakkauslaulu tai kerrotaan runollisesti ylistävin sanoin kuin tärkeä ja rakas lapsi on. Nämä leikin esteet on kuitenkin mahdollista ylittää. Onneksi ei tarvitse, vaan voimme oppia leikin mestareilta eli lapsilta. Sitten syömme ja annamme arviomme ruoasta aivan kuin selostaisimme asiaa näkymättömälle yleisölle. Hän on julkaissut aiemmin teokset Tunteita päästä varpaisiin yhdessä Heli Mäkelän kanssa (2022) ja Ilo olla yhdessä (2021). Mikä estää sinua leikkimästä juuri nyt. Tylsästä kotityöstä voi saada iloisen leikkihetken, kun lelujen siivoaminen tapahtuukin ninjoina tai ulos saa mennä pupuhyppyjen voimin. Voimme mielessämme leikkiä "joo-leikkiä" ja mennä mukaan lapsen ehdotuksiin, kunhan ehdotukset ovat turvallisia. Rakkauspommissa sananmukaisesti pommitetaan lasta rakkaudella. Puretaan nyt muutamia esteitä. Leikillisyyteen tarvitaan usein ripaus rohkeutta ja myös kykyä nauraa itselleen. Rakkaudellisessa remuamisessa lasta rakastetaan niin paljon, että häntä ei haluta päästää sylistä, annetaan loputon määrä erilaisia halauksia tai vanhemmat voivat myös leikkimielisesti kisailla lapsesta. Toiseksi usein vetoamme voimavaroihin ja jaksamiseen. raavan kerran kun taas meinaat selittää lapselle tai itselle, miksi et juuri nyt voi leikkiä, pysähdy hetkeksi. Neljäs tapa on roolihahmon ottaminen. Leikillisyyden käyttäminen voi hävettää, varsinkin jos olemme julkisella paikalla. Voimme käsitellä ajatuksia ja leikkiin liittyviä tunteita tai voimme hakea tukea muilta kasvattajilta saadaksemme kannustusta ja lempeän tönäisyn oikeaan suuntaan. ”Jos ei nyt, niin milloin?”, kysymykseen lapsi tarvitsee ainakin vastauksen, koska jokaisella lapsella on oikeus leikkiin.. Rakkaudellisessa remuamisessa lasta rakastetaan niin paljon, että häntä ei haluta päästää sylistä, annetaan loputon määrä erilaisia halauksia tai vanhemmat voivat myös leikkimielisesti kisailla lapsesta. Puuttuuko leikkikaveri, tunnetko itsesi väsyneeksi vai etkö muuten vain ole leikkituulella. Kun lapsi ei tunnu kuulevan, mitä sanomme, emme kovenna ääntämme, vaan laulamme pyyntömme oopperaäänellä, loruilemme, puhumme höpökieltä tai alamme miimikoksi esittäen pyyntömme eleillä ja ilmeillä. Lapset eivät tarvitse aikuista johtamaan leikkiä, vaan olemaan läsnä ja avoimena leikin mahdollisuuksille. Niissä aikuisen rooli ja panostus on vähäistä. Meillä voi olla myös mielessämme leikin esteitä tai traumoja. Tällöin vastauksena toimivat matalan energian leikit. Ei aina tarvitse jaksaa juosta pallon perässä tai keksiä mielikuvitusleikkejä. Löydämme aina syyn olla leikkimättä, jos niin haluamme. Kolmas keino on höpökieli tai aksentin käyttäminen. Viides keino on rakkauspommi ja vaikka tälle isommat lapset saattavat välillä muljautella silmiään vieno virnistys naamalla, he usein sisimmässään pitävät siitä
19 Tekijät Moninaisuus työyhteisön voimavarana 23 Kirkon talolta 24 Tekijät Saamelainen kulttuuri sydämenasiana 27 Tekijät Dialoginen kohtaaminen 30 7 kysymystä Yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko 32 Nallukka Sadonkorjuu TEEMA 3 Lapsen silmin 4 Leikillisyys Leikillisyydellä lisää hyvinvointia 7 Pääkirjoitus Leikki ja taidekasvatus 8 Teema Taidekasvatus rakentaa siltoja 14 Teema Uskontolukutaito haastaa ja palkitsee 33 Liikkuvat lapset Into-lampaan synttärivalmistelut 37 JokaLapsi Monikatsomuksellista osallisuutta rakentamassa 41 Tekoäly varhaiskasvatuksessa Miten käyttää generatiivista tekoälyä. 44 Kirkkokuvista-toimintamalli Menetelmä yhdistää taiteen ja kulttuuriperinnön tutkimisen 47 Lastenkirkko Lastenkirkosta tukea vanhemmille, rentoutusta lapsille 48 Laula – leiki – liiku Joskus on hyvä olla hiljaa 50 Hiljaisuuden ikkuna 8 TEKIJÄT IDEAT 24 33 TÄSSÄ NUMEROSSA: Ikkunoita katsomuskasvatukseen 14
Kouluttaja ja kasvatuksen asiantuntija Tiia Trogen puolestaan kirjoittaa artikkelissaan ”Leikillisyydellä lisää hyvinvointia vauvasta vaariin” leikin olevan lapsen luontainen tapa toimia, oppia ja tutustua maailmaan. Ruokosen mukaan kaiken luovuuden lähde on leikki. Ajattelen, että sen lisäksi, että aikamme lapset ovat syntyneet moninaiseen yhteiskuntaan, on heillä usein meitä aikuisia paremmat edellytykset vuorovaikutukseen, dialogiin ja oppimiseen leikin kautta. Lisäksi Trogen muistuttaa leikin toimivan hyvinvoinnin lähteenä myös aikuiselle ja tarjoaa viisi tapaa, joilla leikillisyyttä voi lisätä omaan arkeen. 044 299 0553, www.lnk.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mikko Mäkelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Marjo Suominen marjo.suominen@lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen • Kaisa Aitlahti Päivi Aumala • Tiina Hänninen Riikka Jäntti • Minna Kaihlanen Taina Karvonen • Marjukka Luoma Eleonora Printz • Satu Reinikainen Johanna Routasalo • Annukka Saarinen ULKOASU Suvi Sievilä ja Susanna Vatja TILAAJAPALVELU lastenkeskus@atex.com Puh. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Koko lehtipaketti (6 nroa + liite) • Kestotilaus 99 € • 12 kk 103 € • 6 kk 69 € Irtonumero 20 € Päkän ja Pulmun vinkit -liite ja lehti 3/24 • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) • Kestotilaus 49 € • 12 kk 54 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun vinkit -liite numeron 3/24 mukana 8. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa KANNEN KUVA Shutterstock Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA pienionsuurinlehti.fi /PienionSuurinlehti /poslehti PÄÄKIRJOITUS 5 2024 Monikulttuurisuus ja -katsomuksellisuus ovat tämän päivän lapsille ja nuorille luonnollinen osa arkea. Erilaiset taustat, kielet, uskonnot ja maailmankatsomukset kuuluvat ja näkyvät luontevasti koulussa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Linjakummun näkemyksen mukaan uskontolukutaito kuuluu keskeisesti varhaiskasvattajien perustehtäviin. Taidekasvatus edistää lapsen myönteistä minäkuvaa, tukee innostusta ja iloa taiteellisesta ilmaisusta sekä auttaa lasta ymmärtämään ja jäsentämään ympäröivää maailmaa. 7 TEEMA JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki Puh. Leikki ja taidekasvatus tukevat lapsen ymmärrystä ja toimijuutta moninaisessa yhteiskunnassa. Sinimaaria Kankaan artikkelissa ”Uskontolukutaito haastaa ja palkitsee” politiikan tutkija Aini Linjakumpu toteaa uskontojen ymmärryksestä tulleen välttämätön kansalaistaito. Tähän tähtää myös uskontolukutaito, joka merkitsee ymmärrystä eri uskonnoista ja kulttuureista. Toivon, että tämä numero rohkaisee sinua toteuttamaan taideja katsomuskasvatusta sekä inspiroi meitä kaikkia leikkimään enemmän! Ulla Huhtinen Kirjoittaja on Lasten ja nuorten keskuksen kehitysjohtaja vastuualueenaan viestintä ja varainhankinta sekä kehittämispalvelut. Ajatuksilleni tukea antaa käsillä olevan Pieni on Suurin -lehden, 5/2024, sisällöt. Olen äitinä sekä kasvatusja nuorisotyön ammattilaisena tullut useasti puhutelluksi hetkissä, joihin itse olen ajatellut liittyvän moninaisuudesta kumpuavaa varauksellisuutta tai haasteita – miten suvereenisti, avoimesti ja luonnollisesti lapset ovat näissä tilanteissa toimineet. Päivi Romppaisen artikkelissa ”Taidekasvatus rakentaa siltoja” varhaiskasvatuksen professoriemerita Inkeri Ruokonen toteaa, että taiteet ja niihin liittyvät ilmaisun monet muodot ovat varhaiskasvatuksessa keskeisiä kulttuurisen kohtaamisen paikkoja, jotka toimivat siltoina eri kulttuurien välillä
Taidekasvatus rakentaa siltoja TEEMA 8 TEEMA
Jotkut suomalaisetkin saattavat olla tarkkoja siitä, millaista musiikkia päiväkodissa kuunnellaan, tai tanssitaanko siellä.” Asioista on tärkeä keskustella avoimesti vanhempien kanssa. Kulttuurien sekoitus Sen sijaan, että leimaisimme ihmiset tietynlaisiksi heidän maansa tai muun taustan perusteella, Ruokonen kannustaa tutustumaan yksilöön dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Kehollisuuteen liittyvät erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä. Lasta pyydetään kertomaan vielä lisää, mitä muuta maalauksesta voisi löytää. Ihminen voi kuulua samanaikaisesti erilaisiin yhteisöihin, joilla jokaisella on hieman erilainen kulttuuri. ”Kulttuuri muokkaantuu ihmisten toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. ”Jokainen lapsi saa vuorollaan kertoa, mitä hän kuvassa näkee. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen ja Shutterstock Kulttuurisesti moninainen varhaiskasvatuksen taitoja taidekasvatus pyrkii tietoisesti välttämään kulttuuristen stereotypioiden syntymistä. Aina kuitenkin toimitaan kodin kasvatuksen ja näkemyksen mukaan, sitähän varhaiskasvatus on loppujen lopuksi tukemassa”, Ruokonen muistuttaa. Kulttuuritietoinen kasvatus arvostaa lapsen ja hänen kotinsa kulttuuritaustaa. ”Tutustutaan ensin oman ryhmän lapsiin, heidän ajatteluunsa ja kulttuuriin. Kuvallisessa ilmaisussakaan ei sanoja tarvita.” Kun yhteistä kieltä ei ole, kehollisuuden merkitys korostuu erityisesti pienten lasten kohdalla. Hän tutustuu eri yhteisöihin ja rakentaa pikkuhiljaa maailmankuvaa ja identiteettiään, joka voi koostua hyvinkin monista eri asioista.” Myös suomalaisilla on paljon erilaisia tapoja ja kulttuureja. Jokaisella on oikeus subjektiiviseen mielenmaisemaan, kokemukseen ja ajatteluun, mikä auttaa lasta ymmärtämään moninaisuutta ja monenlaisia tulkintoja maailmasta. Millä tavalla toista voi koskettaa, tai miten pukeudutaan. Lapsi harvoin rakentaa omaa kulttuurista identiteettiään vain yhden selkeän kulttuurin pohjalta. Lapset saavat kokemuksen, miten eri tavoin kukin hahmottaa ympärillään olevaa maailmaa, ei ole vain yhtä oikeaa tapaa ajatella. Millä tavalla toista voi koskettaa, tai miten pukeudutaan. Lapsiryhmän jokaiseen lapseen voidaan tutustua samalla tavalla. Myös suomalaisen tausta voi olla kulttuurisesti moninainen”, Ruokonen muistuttaa. Eri kulttuureihin ja katsomuksiin liittyy erilaisia tulkintoja siitä, millä tavalla voidaan olla kehollisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ei suomalaista kulttuuriakaan voi kuvata yhdellä laululla, kuvalla tai tanssilla”, varhaiskasvatuksen professori emerita Inkeri Ruokonen toteaa. Pienten lasten kohdalla onkin tärkeää, että kulttuurisesti moninainen kasvatus lähtee lapsen omasta lähipiiristä. Taiteen monet tulkinnat Varhaiskasvatuksen taidekasvatuksessa lapsi oppii, että on monenlaisia tapoja tulkita taidetta. Keskusteleva kuvatarkastelu osallistaa lapset esimerkiksi maalauksen tulkintaan. Tämä on ihan parasta moninaisuuskasvatusta.” Samankaltaista keskustelua voidaan käydä esimerkiksi musiikista.. Kun ohjeista kerrotaan kehon avulla, eleiden ja ilmeiden merkitys on olennainen. ”Kehollisuuteen liittyvät erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä. 9 TEEMA Kulttuuritietoisen kasvatuksen tavoite on auttaa lapsia ymmärtämään, että maailmassa on monenlaisia ihmisiä, kieliä, katsomuksia, kulttuureita ja tapoja. ”Lapsi liikkuu koko ajan dialogissa uuden ympäristönsä kanssa. Ruokonen muistuttaa, että ulkomailta Suomeen saapunut lapsi ei ole vain yhden kulttuurin edustaja, vaan paljon enemmän. Eri kulttuureihin ja katsomuksiin liittyy erilaisia tulkintoja siitä, millä tavalla voidaan olla kehollisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ruokonen on hyödyntänyt taiteen tulkitsemisessa lasten kanssa museopedagogiasta tuttua VTS-menetelmä (Visual Thinking Strategies). Sanatonta yhteyttä taiteen välityksellä Taiteet ja niihin liittyvät ilmaisun monet muodot ovat varhaiskasvatuksessa keskeisiä kulttuurisen kohtaamisen paikkoja, jotka toimivat siltoina eri kulttuurien välillä. Ihmisen kulttuurinen tausta on usein monen eri asian sekoitus. Kaikki voivat oppia laulamaan millä kielellä tahansa, vaikka ei kyseistä kieltä osaisi puhuakaan. ”Vaikka lapsilla ei olisi yhteistä puhuttua kieltä, heillä voi olla tanssissa yhteinen tanssiaskelteiden kieli. Omasta perheestä ja kulttuurista voidaan kertoa vaikkapa valokuvien välityksellä. Tanssiminen vaikuttaa tutkitusti myönteisesti kielen kehittymiseen, keholliseen ilmaisuun, motoriikan kehittymiseen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutus ja yhteistyö lapsen perheen kanssa on kulttuurisesti moninaisen varhaiskasvatuksen keskiössä. ”Vanhempien on hyvä saada tietää, että kaiken toiminnan tavoitteena on lapsen hyvinvointi. Varhaiskasvatuksen kulttuurisesti moninainen taitoja taidekasvatus rakentaa siltoja eri kulttuurien välille. Muut kuuntelevat jokaisen tarinan. Samalla saatetaan huomata, että samastakin maasta tulleiden lasten kulttuurinen tausta voi olla hyvin erilainen. Uuden kulttuurin ja sen ominaispiirteiden kanssa tullaan tutuksi vanhempien kautta. Lapselta kysytään, mikä sai hänet ajattelemaan näin, miksi hän kiinnitti juuri tähän huomiota. Emme voi määritellä Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia tietynlaisiksi vain yhden asian perusteella. Jaakko Kultaa voidaan laulaa samalla melodialla vaikka viidellä eri kielellä
”Lapset leikkivät todellisuutta, mutta leikkiin tulee aina vähän jotain lisää. Ajatus kulttuurisesta omimisesta saa Ruokosen kuitenkin mietteliääksi. ”Eri kulttuurit ovat aina olleet vuorovaikutuksessa keskenään. TEEMA ”Jos kokemusta ei ole vielä mahdollisuutta sanallistaa, lasta voi pyytää vaikkapa maalaamaan tai tanssimaan tulkintansa. ”Kun omia ajatuksia alkaa kertoa laulaen, asiaa tulee yllättävän paljon enemmän kuin kertomalla.” Taiteessa jokaisella on oikeus astua lumottuun todellisuuteen ja ajatella omalla tavallaan. Ollaan aiempaa tietoisempia kulttuurien moninaisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Osa sosiaaliantropologeista ajatteleekin, että kulttuurisen omimisen käsite perustuu oletukseen, että maailmassa olisi selvärajaiset kulttuurit, joilla kaikilla on jotkut omat sääntönsä. Lapset saavat vuorotellen laulaa täysin spontaanisti esimerkiksi haluamastaan lelusta tai esineestä. Kyseinen oppimisen alue onkin noussut Ruokonen kannustaa työyhteisössä avoimeen vuorovaikutukseen ja irrottautumaan erilaisista kulttuurisista stereotypioista.. Jos aikuiset eivät nosta erilaisia stereotypioita esiin, niin eivät ne varmasti leikissä eikä taiteellisessa ilmaisussakaan näy”, Ruokonen vakuuttaa. Aikuisenakin taiteessa voi ikään kuin leikitellä, kokea mitä mielikuvitus tuo mieleen ja toteuttaa sen.” Ruokonen kannustaa kokeilemaan lasten kanssa spontaania laulua. Niitä ei voi lainata, muunnella eikä yhdistellä. Ruokosen mukaan sama toteutuu taiteessa. Voi kuvitella mitä vain, ja rakentaa leikkiin sen, mikä lapselle on sillä hetkellä merkityksellistä ja tärkeää. Taiteessa jokaisella on oikeus astua lumottuun todellisuuteen ja ajatella omalla tavallaan. 10 TEEMA Kulttuurien sekoittuminen Maailma on muuttunut paljon parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Arviot lasten kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden tukemisesta eivät nekään olleet mairittelevia. ”Taiteessa säilyy mahdollisuus leikkiin läpi elämän. Silloin voi hyödyntää taiteiden välisiä kanavia.” Lumottu taikapiiri Leikki on lapselle olennaista. Kulttuurisesti moninaisen varhaiskasvatuksen taitoja taidekasvatuksessa Ruokonen ei näe vaaraa paljon esillä olleeseen kulttuuriseen omimiseen. Aina sanoja ei edes löydy, vaikka kieltä osaisikin. Se edistää moninaisuutta, kun se tapahtuu yhteistyössä ja eri kulttuureja kunnioittaen.” Henkilöstön haasteet Kansallisen arviointikeskuksen toteuttaman varhaiskasvatuksen henkilöstön itsearvioinnin mukaan kulttuurisesti moninainen taidekasvatus on toteutunut varhaiskasvatuksessa heikosti, samoin lasten kulttuuristen taustojen huomioiminen taidekasvatuksessa. Osa ajattelee, että kulttuurinen lainaaminen on jopa väistämätöntä. Leikissä joku alkaa olla leikisti totta
maalaus, Taiteilijan pojan muotokuva. Taidekasvatus opettaa lapselle sosiaalisia taitoja ja kehittää luovaa ajattelua”, Ruokonen luettelee. Esimerkkinä Heikki Järnefeltint. Jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa.” Ruokonen kannustaa työyhteisössä avoimeen vuorovaikutukseen ja irrottautumaan erilaisista kulttuurisista stereotypioista. Kun aikuiset ovat kiinni digilaitteissa, jo pienet lapsetkin seuraavat aikuisten esimerkkiä. Laadukkaan ohjauksen tukemana lapset voivat ilmaista itseään monin eri tavoin.” Ruokonen suosittelee vierailemaan muun muassa museoissa, paikkakunnan vanhoissa rakennuksissa sekä arkkitehtuurisesti merkityksellisissä paikoissa. Osaisimmeko ottaa samanlaisen asennon. Henkilöstön tulisi rakentaa dialogia ja yhteistä keskustelua aiheesta, puhua toiminnan periaatteista ja käytännöistä omassa pedagogisessa tiimissään, yksikössä sekä huoltajien kanssa.” Varhaiskasvatuksen henkilöstöönkin saattaa kuulua kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisia kollegoja. ”Kulttuurisesti moninainen kasvatus edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä kykyä toimia sensitiivisesti eri kulttuurien välisissä tilanteissa ja puuttua havaitsemaansa syrjintään. • Mikä vuodenaika kuvassa on. Kysymysten avulla, lapset saavat kertoa kuvasta omin sanoin. ”Kaikista ei tietenkään kehity huippulahjakkuuksia, jotka muuttavat keksinnöillään tai taiteellaan maailmaa. Taide kuuluu kaikkiin kulttuureihin ja katsomuksiin. • Minkälainen ilme pojalla on. ”Lapselle tulee sallia mielikuvituksen käyttäminen, ihmetteleminen ja kuvitteleminen, jotka ovat aina leikissä ja taiteellisessa ilmaisussa läsnä.” Jäykät rakenteet ja yhdet ainoat oikeat ratkaisut estävät mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. • Onko poika surullinen vai iloinen. QR-koodista pääset kustantajan sivulle, jossa voit tutustua yhteen taidekorttiin ja sen käyttöön.. ”Taidekasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen myönteistä minäkuvaa, tukea innostusta ja iloa taiteellisesta ilmaisusta sekä auttaa lasta ymmärtämään ja jäsentämään ympäröivää maailmaa. Leikki luovuuden lähteenä Ruokosen mukaan kaiken luovuuden lähde on leikki. Luovan ajattelun kehittymisen edellytys on, että lapsella on mahdollisuus leikkiä, ilmaista itseään monin eri tavoin ja viettää vapaata lapsuutta. ”Kenestäkään ihmisestä ei tulisi tehdä ennakko-oletuksia ulkonäön, kansallisuuden, sukupuolen, katsomuksen tai etnisyyden perusteella.” Korttien avulla lapsi pääsee osaksi kiehtovia taidehetkiä ja nauttimaan omasta luovuudestaan ja itseilmaisusta. ”Arkkitehtuurin lisäksi kirkoissa on hienoja taideteoksia ja kuvia sekä myös mahdollisuus päästä kuulemaan urkujen soittoa.” Virret kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. • Mikä pojan nimi mahtaa olla. • Mitä poika mahdollisesti ajattelee. 11 TEEMA yhdeksi varhaiskasvatuksen kehityskohteeksi, myös täydennyskoulutusta tarvitaan. Lapsi tuottaa omaa yksilöllistä tapaansa tulkita maailmaa koko ajan.” Luovuuden vaaliminen kehittää lapsen luovaa ajattelua, joka versoo taiteeseen, tieteeseen sekä arkielämään. • Ollaanko kuvassa sisällä vai ulkona. Kirkot ja muiden uskontokuntien rakennukset ovat lapsille jo sakraalitiloina elämyksiä. Taidehetkiä lapsille -kortit Lähiympäristön kulttuuritarjonta tutuksi Kulttuurisesti moninaisen taitoja taidekasvatuksen tavoite on tutustuttaa lapsi eri kulttuuriperinteisiin ja taiteenaloihin. ”Työntekijän on hyvä tiedostaa omat kulttuurisidonnaiset arvonsa ja asenteensa sekä ymmärtää, että toisella ne voivat olla toisenlaiset. ”Oppimisympäristöjen kauneus, esteettisyys ja innostavuus ovat taidekasvatuksen kannalta tärkeitä elementtejä, samoin monipuoliset välineet ja materiaalit. ”Luovuus on sitä, että pystyy tuottamaan jotain uutta ja yllätyksellistä, jota ei ennen ole ollut. Ilmaisun moniin muotoihin voidaan tutustua moniaistisesti erilaisissa oppimisympäristöissä hyödyntämällä lähiympäristön kulttuuritarjontaa. • Millainen asento pojalla on. Arjessa luovuudella on kuitenkin merkityksensä. ”Kulttuurisesti moninaisesta varhaiskasvatuksen taitoja taidekasvatuksesta ei tarvitse sulkea omaa kulttuuriperintöä pois”, Ruokonen painottaa. • Mitä hän mahtaa ajatella. Se tuottaa hyvinvointia kaikille.” Haasteita ajassa Nykyajan haasteista Ruokonen haluaa korostaa läsnäolon merkitystä. Miksi hän on sellainen. Ruokonen on tyytyväinen, että Suvivirttä ja Enkeli taivaan -jouluvirttä voidaan ohjeistuksen mukaan edelleen laulaa koulujen ja varhaiskasvatuksen juhlissa
Santalahti. ”Läsnä oleminen ja empatiataidot ovat suorassa suhteessa toisiinsa. 205-220) Lasten Keskus. (2022) Ilmaisun ilo, Santalahti • Ruokonen, I. Lapsen spontaani laulu spiritualiteetin kokonaisvaltaisena kanavana. • Työskennellyt opettajankouluttajana ja yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa • Julkaissut lukuisia taitoja taidekasvatuksen tutkimuksia ja alan oppimateriaalia opettajankoulutukseen. Toivottavasti olen onnistunut sytyttämään tuleviin opettajiin kipinän taidekasvatukseen.” Ruokonen kokee olleensa etuoikeutettu saadessaan työskennellä taitoja taidekasvatuksen parissa. Turun yliopisto • Musiikkikasvatuksen dosentti, Helsingin yliopisto. Hän on tehnyt erityisesti opettajankouluttajana paljon alan projekteja, joissa taiteiden eri alueet ovat integroituneet ja olleet vuorovaikutuksessa keskenään. TEEMA ”Lapsen kanssa vietetty aika on arvokasta ja ohikiitävää. Miten voisin auttaa tai lohduttaa apua tarvitsevaa. Miten voin olla hyvä kaveri?” Empatiataitojen opettelua tulee jatkuvasti vaalia ja vahvistaa. Leikin lumoa. Ilmaisun ilo Lapsen spontaani laulu Kirjavinkit kustantajan sivuille:. Ubani, M.Leino & A. (2021). Kalliniemi (toim.) Lapsen kokoinen katsomuskasvatus (s. Läsnä oleminen, lapsen mielenkiinnon kohteiden huomioiminen, vuorovaikutuksen leikillisyys ja yhteiset taidekokemukset rakentavat parhaimmillaan hyvää mieltä ja perusturvaa elämään.” Ruokonen haluaa lisäksi korostaa empatiataitojen vahvistamista, joita voi oppia tarinoista, saduista sekä draaman ja leikin välityksellä. Olen saanut tehdä erilaisia taideprojekteja upeiden opiskelijoiden kanssa. ”Taidekasvatus on merkinnyt minulle paljon. (2024). Kyrönlampi & M. ”Työ on ollut niin antoisaa, etten ole aina välttämättä edes huomannut tehneeni töitä. Teoksessa S. Käsikirja varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (s.164-182). • Ruokonen, I. Musiikkikasvatus on ollut Ruokoselle itselleen lähinnä sydäntä. Jos olet läsnä ja kuuntelet, opit ymmärtämään toista ihmistä.” Taide luo merkityksellisyyttä Kaikki toiminta, missä lapsen ilmaisu ja ilo pääsevät ilmoille taiteen, taitojen ja leikin kautta, on Ruokosen mielestä onnistunutta toimintaa. ”Laulaminen lapsille ja lasten kanssa, erilaiset äänileikit, äänellä ilmaiseminen ja spontaani lauluimprovisaatio ovat olleet ihania ilon hetkiä, jotka ovat antaneet lapsillekin iloa heidän omasta ilmaisustaan.” Ruokonen on kokenut mielekkäänä kokonaisvaltaisen integroivan taidekasvatuksen. Se on merkityksellistä elämää.” Inkeri Ruokonen kuvattiin Helsingissä, Amos Rexin takana esillä olevien Kim Simonssonin Sammaljättien vieressä. • Ruokonen, I. ”Opitaan yhdessä ymmärtämään ja kysymään, miltä kaverista tuntuu. 12 TEEMA INKERI RUOKONEN • Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori emerita. Koivula (toim.). Poulter, M. Opitaan ajattelemaan, miltä minusta tuntuisi vastaavassa tilanteessa. Taiteen ja leikin lumottu taikapiiri. Teoksessa T
Lukemisella, laulamisella ja tarinoiden kertomisella on kaikilla oma paikkansa lapsen kielenkehityksessä. Vapailla tarinoilla tarkoitetaan vanhempien omin sanoin kertomia tarinoita. Lasten sanaston taitoja, kielen rakenteisiin liittyviä taitoja (fonologiaa ja morfologiaa), sekä kokonaiskielellistä tasoa mitattiin normitettujen ja validoitujen testien avulla laajasti erillisellä käynnillä. Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 3.9.2024 – myös laulaminen ja tarinointi hyödyllistä. Lapselle lukeminen kaikkein hyödyllisintä Helsingin yliopiston tutkimukseen osallistui 164 tervettä suomenkielistä lasta ja heidän vanhempaansa. Tarinoiden kertominen puolestaan selitti parhaiten lasten kieliopillisten taitojen vaihtelua taustamuuttujien kontrolloimisen jälkeen. Lukeminen oli tutkimusperheissä kolmesta tukimuodoista yleisintä. Vanhemmat raportoivat seitsemänportaisen asteikon (monta kertaa päivässä – ei koskaan) avulla, kuinka usein lukivat, kertoivat vapaita tarinoita ja lauloivat lapsilleen. 13 TEEMA Puheterapeutti ja logopedian väitöskirjatutkija Riikka Mustonen. Omin sanoin kerrotut tarinat tempaavat mukaansa Lapsen kieli kehittyy parhaiten yhteisissä jaetuissa tilanteissa, joissa lapsi saa kielellisesti rikasta mallia. – Tarinankertomistilanteessa vanhemman on helppo ottaa lapseen katsekontaktia, käyttää puhetta tukevia eleitä sekä elävöittää tarinaa äänenpainoilla. Leikki-iässä lapset hyötyvät muun muassa siitä, että kuulevat monipuolista sanastoa ja erilaisia lauserakenteita. Tutkimus on osa LEINIKKI-projektia, jossa kerätään tietoa suomenkielisissä perheissä kehittyvien leikki-ikäisten lasten kielen kehityksestä sekä taustatekijöiden vaikutuksesta lapsen kehittyvään kieleen. Jokainen tukimuoto erikseen oli positiivisesti yhteydessä lasten aktiiviseen sanavarastoon sekä kokonaiskielelliseen tasoon. Lukeminen, laulaminen ja vapaiden tarinoiden kertominen vahvistavat lapsen kielellisiä taitoja. – Mitä enemmän vanhemmat lukivat, kertoivat tarinoita tai lauloivat lapsilleen kotiympäristössä, sitä paremmat olivat lasten tuottava sanavarasto sekä kielellinen kokonaistaso, puheterapeutti ja logopedian väitöskirjatutkija Riikka Mustonen kertoo. TUTKITTUA Lapselle lukeminen vahvimmin yhteydessä kielellisiin taitoihin Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin lapselle kotona lukemisen, laulamisen ja vapaiden tarinoiden kertomisen yhteyttä 2,5–4-vuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Lapselle kotona lukemisen määrä selitti myös parhaiten sanaston taitoja sekä kielellistä kokonaistasoa myös silloin, kun lasten ikä, esikoisuusasema, päivähoidon määrä sekä vanhempien koulutustaso kontrolloitiin analyyseissa. Nämä keinot voivat auttaa lasta keskittymään tarinan kuuntelemiseen, Mustonen kertoo. Laulujen melodia ja rytmi voivat puolestaan edistää sanojen oppimista. Kirjat sisältävät usein arkipuhetta rikkaampaa sanastoa ja monimutkaisempia lauseita. Tutkituista kolmesta kielenkehityksen tukimuodosta ainoastaan lukeminen oli yhteydessä ymmärtävään sanastoon sekä laajemmin puheen ymmärtämiseen. – Toivoisin, että nykyisessä digitaalisessa maailmassakin perheet muistaisivat, että yksinkertaiset kasvokkaista vuorovaikutusta sisältävät aktiviteetit ovat paras tapa tukea lapsen kielen eri osa-alueiden kehittymistä, Mustonen sanoo. Tutkimusta tekee Early Language Development -tutkimusryhmä. Lisäksi mitä enemmän vanhemmat lukivat tai kertoivat tarinoita lapsilleen, sitä paremmat fonologiset taidot eli esimerkiksi äänteiden tuottaminen ja äänteiden yhdistäminen lapsilla oli. Kaikkia kolmea olisi suositeltavaa sisällyttää kotiarkeen, sillä ne tukevat lapsen kielenkehitystä hieman eri tavoin, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta
Toisaalta uskonto on monien ihmisten elämässä yhä suuremmassa. Professori on paneutunut myös uskontolukutaidon problematiikkaan: kuinka toimia mielekkäästi uskontojen ja eri hengellisyyden muotojen kanssa moninaistuvassa maailmassa. Linjakummun mielestä on tärkeää tarkastella uskonnon kielteisiä puolia ja toisaalta tunnistaa, että uskonnoilla ja uskonnollistaustaisilla ihmisillä on tiettyjä oikeuksia. ”Vuodet islamin parissa auttoivat ymmärtämään, mitä suomalainen uskonnollisuus tarkoittaa. Tapaus osoitti, että uskontoon liittyvät konfliktit voivat ryöpsähtää missä ja mistä vain. Kauempaa näkee ehkä paremmin lähemmäs”, sanoo Linjakumpu, joka on toiminut pari vuotta uskontojen ja kulttuurien politiikan professorina Lapin yliopistossa. Esimerkiksi viimeiset pari vuotta on näkynyt viitteitä siitä, että nuoret miehet ovat löytämässä uskonnollisuuden uudestaan.” Muita nykytrendejä ovat oikeistokonservatismi, jossa uskonto nivoutuu puhtaasti poliittiseen toimintaan. Aini Linjakumpu näki kotiseudullaan läheltä lestadiolaisuuden hyviä ja huonoja puolia, vaikka oma perhe ei kuulunut herätysliikkeen piiriin. ”Meidän on löydettävä tapa, jolla voimme toimia kaikkien kansalaisten hyväksi. Entä miten takaamme uskonnonvapauden eri ulottuvuudet kaikille?” Linjakumpu kysyy. Puhe suomalaisen yhteiskunnan maallistumisesta on Linjakummun mielestä yhtä aikaa totta ja tarua. Miten pystyisimme toimimaan yhteiskunnassa näiden kysymysten kanssa, jotka saattavat olla keskenään ristiriidassa. Mitä islam merkitsee oululaiselle koululaiselle. Taito kysyy treeniä ja asennetta, mutta ilman sitä on vaikea pärjätä moninaistuvassa maailmassa. Hengellistä kenttäämme muokkaavat myös maahanmuuttajat, jotka tuovat tullessaan uskonnollista moninaisuutta. Miten esimerkiksi terveydenhuollossa ja poliisissa otetaan huomioon eri uskontokuntiin kuuluvat ihmiset. Suomalaisten maallistuminen – totta ja tarua Länsimaissa kuviteltiin Linjakummun mukaan pitkään, että uskonnot häipyvät ajan myötä taka-alalle eikä niistä kannata välittää moderneissa yhteiskunnissa. TEEMA TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Anna Muotka ja Shutterstock Koillismaa oli hedelmällistä maaperää tulevalle uskontojen politiikan tutkijalle. Se taas asettaa uusia vaatimuksia suomalaiselle yhteiskunnalle, esimerkiksi koululaitokselle ja sosiaalija terveysalalle. ”Se ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan uskonnot ovat yhä läsnä yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Linjakumpu arveleekin, Esimerkiksi Pariisin olympialaisten avajaisissa nousi kohu esityksestä, joka muistutti joidenkin mielestä Da Vincin Viimeinen ehtoollinen -maalausta ja syyllistyi jumalanpilkkaan. Uskonto voi liittyä mihin vain – parisuhteisiin, seksuaalisuuteen, koulutukseen, taiteeseen, talouteen ja urheiluun.” ”Koska olen itse etupäässä politiikan, konfliktien ja väkivallan tutkija, keskityn uskonnon aiheuttamiin ongelmiin ja ristiriitoihin. 14 TEEMA Uskontolukutaito haastaa ja palkitsee Uskontojen ymmärrys on Aini Linjakummun mielestä välttämätön kansalaistaito, jonka merkitys kasvaa vauhdilla. ”Minulla on näppituntuma, ettei yhteiskuntamme ole valmistautunut tilanteeseen kovin hyvin. Ajattelumme liukuu helposti siihen, että uskonnot ja etenkin islam ovat erityinen uhka, emmekä pysty käsittelemään asiaa järkevästi.” Toisaalta monihengellisyys normalisoituu kaiken aikaa: yhdellä koululuokalla saattaa olla jopa kymmeneen eri uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta. Tällä hetkellä hän jatkaa hengellisen väkivallan tutkimusta ja keskittyy etenkin sen ratkaisuihin. Vaikka ihminen ei olisi itse erityisen uskonnollinen, hän näkee silti uskonnon tärkeänä ja yhdistää esimerkiksi suvivirsikeskustelun kansallistunteeseen. Kiinnostus uskontoja kohtaan jäi itämään ja lopulta valtiotieteilijä teki väitöskirjan poliittisesta islamista. ”Meillä on globaalisti meneillään vaihe, jossa tutkijat toisaalta näkevät selvää maallistumista: ihmiset kuuluvat yhä harvemmin uskonnollisiin yhteisöihin ja harjoittavat uskontoa. Riippuu aina tilanteesta, ajasta ja paikasta, missä kohdassa joku asia politisoituu ja aiheuttaa konflikteja.” roolissa
Myös kirkon pitäisi ottaa johtajuutta asiassa, sillä se on edelleenkin Suomen suurimpia organisaatioita ja valtava yhteiskunnallinen toimija”, Linjakumpu sanoo. 15 TEEMA. ”Lapsiin kohdistuvaan hengelliseen väkivaltaan tulisi suhtautua vakavasti kaikkialla
Ensinnäkin yhteisön on oltavat hyvin tärkeä ihmisille: tiivis, rakas ja läsnä ihmisen elämässä. Tuottaakseen vakavaa hengellistä väkivaltaa, yhteisön pitää tuottaa myös paljon hyvää, koska silloin väkivalta tuntuu pahalta.. On vain opeteltava ja tutustuttava, altistuttava ja pohdittava. Suomessa esimerkiksi Jehovan todistajien verensiirtokielto ei koske lapsia, koska lapsen oikeus terveydenhoitoon ohittaa uskonnollisen verensiirtokiellon. 16 TEEMA TEEMA 16 TEEMA että ainakin osalle uudesta sukupolvesta on helpompaa suhtautua eri uskontokuntien tuomiin haasteisiin. Mitä esimerkiksi islam tarkoittaa toisen sukupolven maahanmuuttajalle, joka asuu Oulussa ja käy siellä koulua. ”Taitoa tulisi harjoittaa kaikkialla: perheissä, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa – sekä uskonnollisissa ryhmittymissä kuten seurakunnissa. ”Koemme uskonnot kauhean emotionaalisesti ja myötätai vastasukaisesti – että se islam nyt on vaan tällaista ja juutalaisuus tuollaista. ”Esimerkiksi uskonnolliseen liikkeeseen syntyvällä lapsella ei ole valinnan mahdollisuutta vaan hänet sosiaalistetaan liikkeeseen. ”Se kuulostaa vaativalta ja onkin sitä. Ihmiset eivät halua olla uskontojen suhteen kansalaistaitoisia vaan poliittisia ja emotionaalisia. Uskontolukutaidon tarve senkuin kasvaa. Entä mitä se merkitsee Berliinin lähiössä asuvalle ensimmäisen sukupolven muslimille tai Saudi-Arabiassa asuvalle ihmiselle. Ja mikä rooli uskonnolla on näissä yhteiskunnissa. Vaativa ja välttämätön kansalaistaito Väestökehityksemme ennustaa, että näitä kysymyksiä joudutaan pohtimaan yhä enemmän. Poljetaanko lasten oikeuksia uskonnon nimissä. Meidän tulisi olla myös kriittisiä uskontoihin liittyviä ilmiöitä ja toimijoita kohtaan – itsekriittisyyttä unohtamatta: mitä uskontoon ja hengellisyyteen liittyvät asiat merkitsevät juuri minulle ja miksi. On helpompi olla tosi vihainen jostain tai tosi tyytyväinen johonkin uskontoon kuin puntaroida asioita monelta kannalta.” Linjakummun mukaan uskontolukutaito on koko elämän pituinen oppimisprosessi, jossa ei ole oikotietä onneen. Linjakumpu on väkivallan tutkijana keskittynyt lastenkin osalta lähinnä uskontojen kielteisiin puoliin. Onko hänellä riittävästi oikeuksia uskonnollisessa yhteisössä ja voiko hän valita vapaasti vakaumuksensa?” Lasten oikeudet voivat siis olla ristiriidassa aikuisten oikeuksien kanssa. Hengellinen väkivalta vaatii myös tietynlaiset olosuhteet syntyäkseen ja jatkuakseen. Tähän tähtää myös uskontolukutaito, joka merkitsee ymmärrystä eri uskonnoista ja kulttuureista. Sen sijaan meillä pitäisi olla tietoa ja ymmärrystä siitä, mistä eri uskonnot koostuvat ja mikä niissä on tärkeää.” Lisäksi uskonnollisuus tulisi osata asettaa aika-paikka-yhteyteen. Ja vaikka vanhemmilla on oikeus Suomen lainsäädännön mukaan kasvattaa lapsen tiettyyn hengellisyyteen, lapsilla itselläänkin on oikeuksia – esimerkiksi olla kokematta väkivaltaa ja muita kielteisiä seurauksia. Asiaa helpottaa se, että tutkijoilla ja opettajilla on hänen mielestään samantapainen eetos: halu tehdä maailma mielekkäämmäksi ja toimivammaksi paikaksi kaikille. Tuo jälkimmäinen vasta vaativaa onkin ja saattaa tuntua jopa turhalta uskonnollisten liikkeiden näkökulmasta.” Uskontolukutaidon harjoittelu kuuluu Linjakummun mielestä ilman muuta myös varhaiskasvattajien perustehtäviin. Linjakummun mukaan kyse on peruskansalaistaidosta
Raskain taakka lasten harteilla Miten erityisesti lapsia voisi suojella hengelliseltä välivallalta. Se kun vähentää ihmisen mahdollisuutta määritellä omaa toimijuuttaan – eli miten hän elää elämäänsä – ja koko tulevaisuuttaan. Itse olen valmis sanomaan, ettei näin aina ole.” Hengellinen väkivalta ei ole pelkkä harmistus tai kiista Linjakumpu on tutkinut paljon hengellistä väkivaltaa, jolle tiiviit uskonnolliset yhteisöt ovat erityisen alttiita. Ei ole tavatonta, että väkivallan uhrit kärsivät mielenterveyden häiriöistä vasta aikuisina ja päätyvät pahimmassa tapauksessa itsemurhaan.” Linjakumpu painottaakin, ettei hengellinen väkivalta ole mikään harmistus tai kiista tasaveroisten ihmisten välillä. Myös kirkon pitäisi ottaa johtajuutta asiassa, sillä se on edelleenkin Suomen suurimpia organisaatioita ja valtava yhteiskunnallinen toimija”, Linjakumpu sanoo. Miten näitä voisi siinä tapauksessa muuttaa. Se on väkivallan tilanne, jossa ihminen, jolla on valtaa, käyttää sitä vähempivaltaiseen yksilöön. Yhteisössä on myös paljon sääntöjä, joiden noudattamista valvotaan ja joiden rikkomisesta seuraa rangaistus. Muut yhteisöt taas ovat kelvottomia tai pahoja. Erityisen alttiita ovat ääriyhteisölliset liikkeet, joissa on kolme ulottuvuutta: autoritaarisuus, eksklusiivisuus ja kuriyhteisöllisyys. Tutkimustiedon lisäksi tarvitaan kansalaistaitoisuutta, jotta pysytään kärryillä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Valta on siis harvojen käsissä ja yhteisö on hierarkkinen. Hengellinen väkivalta voi laajentua koskemaan koko perhettä tai laajempaa piiriä eikä se rajoitu yksittäiseen tilanteeseen. Linjakumpu huomauttaa kuitenkin, että nämä ovat vain altistavia tekijöitä. Sitten jonkun pitää tunnustaa, että meidänkin yhteisössä tai jossain muualla saattaa ”Mutta jos aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori ei halua verensiirtoa, hänen voidaan tulkita pystyvän jo määrittelemään oman tahtonsa. Mikä on vialla, jos sitä syntyy. ”Lapsiin kohdistuvaan hengelliseen väkivaltaan tulisi suhtautua vakavasti kaikkialla. Ensinnäkin yhteisön on oltavat hyvin tärkeä ihmisille: tiivis, rakas ja läsnä ihmisen elämässä. Seuraavaksi on etsittävä keinoja auttaa uhreja niin uskonnollisessa yhteisössä kuin muualla yhteiskunnassa – esimerkiksi sote-alalla, poliisissa ja oikeuslaitoksessa. ”Kun suomalaisessa yhteiskunnassa uskonto piti aiemmin peitellä niin konkreettisesti kuin henkisesti, sen näkyminen on nyt normaalia ja ihan ok. Linjakumpu arvelee, että tutkimustulos heijastaa todellisuutta. ”Hengellinen väkivalta on usein henkistä, mutta se saattaa olla myös esimerkiksi kuritusväkivaltaa, jolle on hengellinen peruste. Ne eivät siis tuota hengellistä väkivaltaa automaattisesti. ”Jos lapsi kokee hengellistä väkivaltaa, se ei välttämättä ilmene tai sitä ei saada selville tapahtumahetkellä. Se kohdistuu omaan yhteisöön ja sen perustelu liittyy uskontoon, sen oppiin tai yhteisössä olemisen tapaan.” Linjakumpu pitää tärkeänä, että hengellinen väkivalta määritellään sen seurausten kautta. Lapsi ei pysty kertomaan asiasta eikä edes välttämättä ymmärrä, mitä hänelle tapahtuu. Emme ole osanneet riittävästi huomioida, että myös lapset ovat hengellisiä olentoja ja sitä myötä myös siihen liittyvän väkivallan uhreja”, Linjakumpu sanoo. Tuottaakseen vakavaa hengellistä väkivaltaa, yhteisön pitää tuottaa myös paljon hyvää, koska silloin väkivalta tuntuu pahalta. Puheen pitäisi olla tavanomaisempaa, osa arkea.”. Nuoret voivat nykyisin olla valmiimpia näkemään ja kohtaamaan erilaisia katsomuksia ja hengellisyyden muotoja. Vanhempien, sisarusten tai muiden lähimmäisten kärsimä väkivalta voi koskettaa lasta enemmän kuin sen varsinaista kohdetta. Omaa yhteisöä pidetään tärkeimpänä ja sillä katsotaan olevan yksinoikeus totuuteen. Onko ongelma yhteisön tai sen opin rakenteessa. He kantavat ehkä hengellisen väkivallan taakkaa kaikkiin raskaimmin, vaikka se ei kohdistuisi heihin suoraan. 17 esiintyy väkivaltaa. ”Ensinnäkin meidän pitäisi yksinkertaisesti muistaa, että myös lapset voivat kokea hengellistä väkivaltaa. Asia saattaa tulla esiin aikuisuuden kynnyksellä tai vasta viisi-kuusikymppisenä, kun ihminen kykenee tarkastelemaan elämäänsä uudella tavalla”, Linjakumpu sanoo. Onko tuo tahto rakentunut vapaaehtoisesti ja harkitusti ilman ulkoista painostusta. Lisää arkista uskontopuhetta Suomalaisella uskontokentällä näkyy myös valoisaa kehitystä. ”Nämä tapaukset saattavat olla todella hankalia ja vaikeita selvittää. ”Tutkimuksissa on havaittu, että lapset saattavat jo 7–10-vuotiaina hahmottaa hengellisyyttä yllättävän valveutuneesti. Jos esimerkiksi koulutusta pidetään yhteisössä hengellisesti ongelmallisena, ihminen voi joutua tekemään matalapalkkatöitä koko ikänsä, mahdollisesti vastoin omaa tahtoaan. Uskontopuhetta on liian vähän ja se on liian politisoitunutta esimerkiksi koulumaailman suhteen. Ensinnäkin on tunnistettava, että väkivaltaa tapahtuu. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan uskonto saa nuorten mielestä näkyä ja uskonnolliset nuoret voivat muita nuoria paremmin. Nuoret saattavat olla myös hengellisempiä kuin vanhempansa. 17 TEEMA Hengellinen väkivalta vaatii myös tietynlaiset olosuhteet syntyäkseen ja jatkuakseen. Ja he joutuvat potentiaalisesti kantamaan sen seurauksia läpi elämän.” Lapsiin ja aikuisiin kohdistuvaan hengelliseen väkivaltaan tepsivät samat keinot. Joillekin taas uskonto on punainen vaate eikä saa missään nimessä näkyä – ja se on aina hankalaa.” Ilmassa on siis kiinnostavia uudenlaisia trendejä ja suomalainen yhteiskunta on uskontojen suhteen takuuvarmasti murroksessa. Lopuksi tulisi löytää välineitä ennaltaehkäistä väkivaltaa. ”Olisi tärkeä puhua siitä, mitä hengellisyys ja uskonnot merkitsevät nuorten maailmassa
Espoolaisessa Kirstin päiväkodissa moninaisuutta ei tarvitse erikseen miettiä tai selittää, vaan se kuuluu elämään. Tämä toimintatapa toteutuu täällä tosi vahvasti tänä päivänä, Luumi sanoo. Kirstin päiväkodin johtajan Ritva Korpisen mukaan kielija kulttuuriopettaja on juuri sopiva henkilö ratkomaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kaupungissa pyritään siihen, että työyhteisöt olisivat yhtä moninaisia kuin asiakasryhmätkin. Yhdessä ryhmässä innostuttiin järjestämään esimerkiksi häitä ja ris– Työyhteisössä on hyvä keskustella ja käydä dialogia katsomuksista. Myös ajattelussa on tapahtunut muutosta. . 19 Me tekijät 19 TEKIJÄT TEKIJÄT-sivuilla tapaat työstään innostuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea. Lisäksi kolmasosa työntekijöistä edustaa muuta kuin suomalaista kielija kulttuuritaustaa, jolloin moninaisuus luo ympäristön, johon perheiden on helppo tulla. Tarvitsee kuitenkin olla tarkkaavainen, sillä meidän täytyy muistaa koko ajan, että järjestämme ja toteutamme suomenkielistä varhaiskasvatusta. Suvelan alueella halutaan kohdella lapsia, perheitä ja työntekijöitä voimavarana. Päiväkodissa on lapsia, joilla on arjessaan kolme tai neljä kieltä. On kyse sitten lapsesta, huoltajasta tai työntekijöistä, kohtaamme ihmisiä emmekä kulttuurin edustajia. Päiväkodin lapsista vahva enemmistö lasketaan maahanmuuttajataustaisiksi. Juhlaperinteet esillä Kun 12 vuotta toimineessa Kirstin päiväkodissa on tutustuttu erilaisiin juhliin ja kulttuuriperinteisiin, on siellä huomioitu myös ryhmän henkilökunnalle tärkeitä perinteitä. Sielläkin saavat kaikki kielet, kulttuurit ja katsomukset kuitenkin olla avoimesti läsnä, Luumi jatkaa. Viime talvena meillä tapahtui näissä asioissa jokin nytkähdys eteenpäin, ja meillä oli päiväkodissa tähän liittyen useita ihania toteutuksia. Moninaisuus työyhteisön voimavarana TEKSTI & KUVAT Saara Paatero TEKIJÄT 19 Kirstin päiväkodissa eri kulttuuritaustat ovat kiinteä osa arkea. Välillä myös perheen kotikieltä osaava opettaja voi kertoa vanhemmille päivän asioista, jolloin selvitään ilman tulkkia. Monta vuotta sitten varhaiskasvatuksessa puhuttiin, että ei saa käyttää kuin suomen kieltä. Nyt kuitenkin hyödynnämme ehdottomasti erikielisten työntekijöiden kieliä perustamalla esimerkiksi kieliryhmiä, Luumi kertoo. . . Nykyisin kielet, kulttuurit ja katsomukset voivat olla rikkaus. Tällöin voi herätä hienoja keskusteluja siitä, miten itse kukin näkee maailman, sanoo Jaana Luumi (oik.). Emme ajattele eri kielija kulttuuritaustojen tai katsomusten kohdalla eroavaisuuksia, vaan olemme sen äärellä, että löydämme samankaltaisuuksia, varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Luumi sanoo. – Työyhteisöltä vaatii kuitenkin paljon, että rohkaistuu puhumaan omista ajatuksistaan, kokemuksistaan ja epäluuloistaan, Ritva Korpinen pohtii.. . . Sekä lasten että työntekijöiden erilaiset kielet ja katsomukset saavat näkyä ja kuulua
Tällä hän tarkoittaa erilaisia kysymyksiä, jotka herättävät laajempia uskonnollisia tai filosofisiakin pohdintoja elämästä. Katsomuskasvatukseen virikkeitä arjesta Luumin mukaan työyhteisössä voidaan nostaa esiin myös niitä katsomuksia, joita ryhmästä löytyy. TEKIJÄT tiäisiä, Korpinen kertoo. Vaikka henkilökuntaa jännitti jonkin verran se, millaisen vastaanoton eri juhlaperinteiden käsittely saisi, oli lopputulos hyvin myönteinen. Työyhteisöltä vaatii kuitenkin paljon, että rohkaistuu puhumaan omista ajatuksistaan, kokemuksistaan ja epäluuloistaan, Korpinen pohtii. On myös hyvä huomata, että meidän koko Suomi on täynnä eri kulttuureja ja katsomuksia, Luumi toteaa. Yhteisiä perinteitä, kuten leikkejä, löytyy eri puolilta maailmaa tulevilta työntekijöiltä. Turvallisessa ympäristössä asioista uskalletaan kuitenkin puhua ja jopa naurahtaa niille. Monessa paikassa tarvitaan rohkeutta siihen, että kulttuurit ja katsomukset olisivat oikeasti vielä enemmän näkyvillä. Hänen mukaansa jutustelussa perheiden ja työntekijöiden kanssa välittyy kunnioitus ja halu tietää lisää toisen taustasta. Luumin mukaan päiväkodeissa lapset kutsuvat usein keskustelemaan tai ihmettelemään kysyessään jonkun elämänkysymyksen. Uskontoihin voi liittyä varovaisuutta eri syistä. Tällöin ryhmässä voidaan pohtia sitä, miten eri tavoin asioista ajatellaan. Tämä on koettu hyväksi työvälineeksi kulttuurien ja katsomusten esille tuomiseen. Yleensä työpaikan ristiriitatilanteissa on kulttuurien välistä törmäilyä enemmän kyse yksilöistä ja heidän persoonistaan. 20 TEKIJÄT. Ajattelin, että tuon tänä vuonna henkilökunnan seinälle ison kalenterin. Espoossa pyritään suhtautumaan suvaitsevaisesti tällaisiin asioihin, mutta lasten turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä asioita työssä. Espoossa toivotaan, että työyhteisö juttelee keskenään asioista, jotta jännitykset ja pelot karisevat ja tulee rohkeutta ottaa avoimemmin asioita puheeksi perheiden kanssa. Luumi toteaa, että meidän suomalaisten kulttuuriin ei kuulu puhua uskonnosta, ja tämä on iso ero verrattuna moniin muihin kulttuureihin. . Avoimuus ja uskallus puhua asioista on tärkeää, Luumi sanoo. Lapsella voi olla kaksi hienoa kulttuuria rinnakkain. Tällöin tuodaan näkyville arjen moninaisuutta. Espoon kaupungin strategian mukaan yhtenä kaupungin tavoitteena on, että Espoo on ”Suomen paras kotouttaja”. Samalla löytyy kuitenkin uusia näkökulmia ja yhdistäviä asioita. Heidät ottaa vastaan arvostava henkilöstö, ja sieltä voi löytää samaistumisen pintaa eri kielija kulttuuritaustaisista työntekijöistä. Keskustelua ja avoimuutta Luumin mukaan työyhteisössä on hyvä keskustella ja käydä dialogia katsomuksista. Erilaisuus myös haastaa Kirstin päiväkoti sekä koko Suvelan alue ovat päässeet tekemään työtä jo pitkään moninaisuuteen liittyvien asioiden kanssa, mutta esimerkiksi koko Espoossa aihe ei ole vielä näin laajasti tunnettu saati kiinteä osa arkea. Korpisen mukaan haastavista tilanteista selvitään työnjohdollisella toiminnalla. Teemme sen ympärille vuosiympyrän. Myös yhteistyö eri uskontokuntien kanssa sekä vierailut kuuluvat usein ohjelmaan. Tavoitteena on, lapsi saa kasvaa kokonaisena omien kulttuurien tai katsomusten edustajana. Tästä syystä myös varhaiskasvatuksen merkitystä korostetaan, sillä moni perhe saa ensimmäisen kosketuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan varhaiskasvatuksessa. Yhteisöstä löytyy myös monenlaisia toimintatapoja, jotka välillä hämmästyttävät. Työyhteisössä eri ihmiset edustavat kuitenkin eri katsomuksia, ja on kiinnostavaa huomata, että he ajattelevat jostain asiasta hieman toisella tavalla kuin itse. Tämän työn pohjana voidaan käyttää Espoossa käytössä olevaa Kulttuurien juhlakalenteria. Aiemmin erilaisten uskonnollisten juhlapyhien viettämiseen saattoi liittyä epävarmuutta ja välttelyä. Aihe puhuttaa usein myös ruokailussa, kun päiväkodissa on usealla ihmisellä esimerkiksi sianlihaton ruokavalio. . Vaikka rohkeutta keskustella eri katsomuksista ei aina olisikaan, näkyvät katsomukset kuitenkin sitoutumattoman varhaiskasvatuksen arjessa monella tapaa, esimerkiksi vaatetuksessa ja symboleissa. Kirstin päiväkotikin on kuin maailma pienoiskoossa, Luumi jatkaa. Katsomuskasvatukseen liittyviä perinteitä on paljon. Uskonto on täällä jotain pyhää ja hiljaista, josta puhutaan vain kotona, jos sielläkään. Suomalaisessa kulttuurissa uskonto on jotain pyhää ja hiljaista, josta puhutaan vain kotona, jos sielläkään. Päiväkodissa huomioidaan ne juhlapäivät, jotka ovat tärkeitä Kirstin päiväkodin väelle. . Nykyisin päiväkodissa pyritään huomioimaan katsomusten ja perinteiden moninaisuus. Korpisen mukaan perheet ovat useinkin kiitollisia toiminnasta ja tulevat mielellään päiväkodin tapahtumiin, jos niihin voi ottaa koko perheen mukaan. Korpinen toteaa, että on hyvä, että he voivat välillä myös tarkistaa uskontoon liittyviä asioita henkilökunnalta, jos ovat jostain epävarmoja. Osana esihenkilötyötä sitten pohditaan, miten työtehtävä mahdollistaa näiden huomioimisen. . Joissakin yksiköissä käydään keskustelua esimerkiksi rukoushetkistä, samoin kuin terveyteen liittyvistä yksilöllisistä tarpeista työpäivän aikana. Tällöin voi herätä hienoja keskusteluja siitä, miten itse kukin näkee maailman. Epävirallinen keskustelu auttaa kuitenkin henkilökuntaa tuntemaan paremmin toisiaan. Päiväkodeissa vietetään helmikuista Yhteisymmärrysviikkoa. . Laitamme siihen ne juhlat, joita otamme ryhmistä omaan yhteisöömme, Korpinen sanoo. Kaupungissa kehitetään nyt toista vuotta yhteisesti kieli-, kulttuurija katsomusteemaa
21 TEKIJÄT. Nykyisin päiväkodissa pyritään huomioimaan katsomusten ja perinteiden moninaisuus. Aiemmin erilaisten uskonnollisten juhlapyhien viettämiseen saattoi liittyä epävarmuutta ja välttelyä
Mikkelinpäivän numero on lehti enkeleistä ja auttamisesta. Rakennetaan myös jouluseimi ja kuullaan kertomus jouluyön ihmeestä. Raamatun kertomuksessa kerrotaan enkelin tehtävistä. Lastenmaa-lehti Tukee kotien kristillistä kasvatusta lapsilähtöisesti • Elää kirkkovuoden rytmissä • Antaa lasten oman äänen kuulua • Tarinoita, runoja, loruja, sarjakuvia ja tehtäviä • Raamatun kertomuksia ja uusia iltarukouksia Mikkelinpäivänumero – ilmestynyt 17.9. Runsas joulunumero tihkuu ihmeellistä iloa! Lehden mukana kuljetaan askel askeleelta adventista jouluun ja Ilon joulukalenterista avautuvat Ilon luukut 1.–24.12. Mukana myös askartelua, tehtäviä ynnä muuta! Joulunumero – ilmestyy 19.11. TIEDUSTELUT JA TILAUKSET: asiakaspalvelusta 03 4246 5376 tilaukset@lastenmaa.com lastenkeskus@atex.com tai nettisivuilta www.lastenmaa.com Lastenmaan mikkelinpäivälehti. Luetaan mummien iltarukoukset ja pohditaan, mikä auttaa silloin kun pelottaa. Lasten haastatteluissa keskustellaan asioista, joista tuli hyvä mieli. Lastenmaa-lehden päätoimittaja on kirjailija Anna-Mari Kaskinen
Päivien teemana on ulkopuolisuus, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Vaellukset-dokumentti on tallennettu Kasvuakatsomuksesta-sivuston Yhteistyövälilehdelle. Ohjelmassa on reilusti tilaa myös tauoille, jotka mahdollistavat kohtaamiset kollegoiden kanssa eri puolilta Suomea sekä materiaalinäyttelyyn tutustumisen. Dokumentti myös kannustaa toteuttamaan kirkkovuoden juhla-aikoihin ja vuodenkiertoon kytkeytyviä monenlaisia vaelluksia. Syksyn aikana järjestelmään viedään myös katsomuskasvatusta koskevat kriteerit. Päivillä on ohjelmaa myös varhaiskasvatuksen työntekijöille omaan työhön sekä katsomuskasvatukseen. Diakonian ja kasvatuksen päivillä tammikuussa pääset kuulemaan arvioinnin merkityksestä rinnakkaisluennossa Kestävä seurakunta muuttuvassa maailmassa – esimerkkejä työn kehittämiseen (9.1.2025 klo 13.30–15.00). Liikunta-agentit järjestävät tauoille toiminnallisia liikuntavälkkiä. Myös seurakunnissa on havahduttu arvioinnin tarpeellisuuteen. Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautumislinkki löytyy EVL plussan sivulta. Kasvua katsomuksesta -sivusto on uusittu Sivustolta löytyy tietoa ja materiaalia katsomuskasvatuksen pedagogiseen kehittämistyön. Miten järjestää jouluja pääsiäisvaelluksia yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa. Kysely toteutetaan yhteistyössä Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön kanssa. Päiväkotiyhteistyön arvioinnin tuloksia esitellään ensi keväänä. Päiväkotiyhteistyön arviointi käynnistyy Monet Suomen kunnista arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisältöjen toteutumista Valssi-järjestelmässä. Tämä ohjeistus auttaa suunnittelemaan vaelluksia lasten, yhteistyöosapuolten ja säädösten näkökulmasta. Kerätyn tiedon ja laadunarvioinnin avulla tuetaan varhaiskasvatuksen kehittämistä, johtamista ja päätöksentekoa. Sivusto on jaettu välilehdin otsikoilla: Ajankohtaista / Pedagogiikka / Materiaalit / Katsomukset / Yhteistyö / Suomen ev.lut kirkko KIRKON TALOLTA sen, nuorisotyön ja diakonian yhteistä työnäkyä toistemme ammattitaitoa ja asiantuntijuutta arvostaen. Pilotointi on herättänyt suurta kiinnostusta. Pilotoinnissa on mukana kymmenen seurakuntaa tai seurakuntayhtymää ja noin 60 päiväkotiyhteistyötä tekevää seurakunnan työntekijää. Milloin vaellus on luonteeltaan yleissivistävää – entä milloin uskonnollinen tilaisuus. Kysely on suunnattu päiväkotiyhteistyöstä vastaaville ja sitä tekeville seurakuntien työntekijöille. Osana kirkon varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä pilotoidaan päiväkotiyhteistyöhön laadittua arviointilomaketta. Kasvatuksen päivien tapaan myös näillä päivillä on suuren salin luentoja, työpajatyöskentelyjä sekä iltaohjelmia. Tiellä vai kujalla. Diakonian ja kasvatuksen päivät 8.–10.1.2025 Tampereella Tammikuussa järjestettävillä yhteisillä päivillä kehitetään varhaiskasvatukVaellukset – merkityksellisiä matkoja 23 TEKIJÄT
– Osa materiaalista on käännetty jopa kolmelle saamen kielelle, vaikka koltansaamea puhuvia partiolaisia meillä ei vielä varsinaisesti ole. Lukion jälkeistä välivuotta pitävä esikoistyttäreni on kuitenkin tuurannut minua, kertoo Tervaniemi, joka työskentelee esimiestehtävissä puhtausalalla ja suorittaa varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkintoa Oulun yliopistossa. Viimeksi työryhmä käänsi partioHenna Tervaniemi on opiskellut inarinsaamea Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa ja saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.. Tervaniemi oli yksi toiminnan käynnistäjistä. 24 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKIJÄT Saamelainen kulttuuri sydämenasiana TEKSTI Juhana Unkuri KUVAT Henna Tervaniemen kotialbumi Kuopiolaislähtöinen, mutta nykyään perheineen Inarissa asuva Henna Tervaniemi toimii aktiivisesti saamen kielen ja kulttuurin parissa. Hän kuuluu myös työryhmään, joka tuottaa saamepartiolle painettua ja digitaalista materiaalia. Olemme paljon ulkona ja otamme saamelaisen vuodenkierron toiminnassa huomioon. Olemme esimerkiksi tavanneet yksi– kaksi kertaa kuukaudessa kerralla pidemmän aikaa, sillä se on sopinut saamelaiseen rytmiin paremmin, Tervaniemi kertoo. Aiemmin Inarissa on ollut saamenkielinen perhepartio, ja tällä hetkellä niin ikään saamepartiotoimintaan liittyvät sudenpentuja seikkailijaryhmät toimivat aktiivisesti. – Itse olen pitänyt tästä toiminnasta nyt taukoa muun muassa opintojen takia. Inarilainen Henna Tervaniemi, 43, on toiminut vetäjänä paikallisessa saamepartiossa. – Ryhmät toimivat samalla tavalla kuin tavalliset partioryhmät, mutta pyrimme ottamaan niissä saamen kulttuurin ja kielen keskiöön, ja usein mukautamme valtakunnallista toimintaa sen pohjalta. Niissä on sekä inarinettä pohjoissaamenkielisiä eli lapsia kahdesta eri kieliryhmästä. Tähän mennessä työryhmä on kääntänyt muun muassa osan Suomen partiolaisten nettisivuista, peruskirjan, perhepartio-oppaan, sudenpentujen jälkikirjan ja osan seikkailijoiden ohjelmasta. Haaveena on tehdä myös saamenkielinen väitöskirja. Agendalla on muun muassa partiotoimintaa, partiomateriaalin ja lastenkirjojen kääntämistä sekä opettamista. Saamepartion toiminta käynnistyi alun perin vuonna 2018 osana 100 uutta tapaa tehdä partiota -projektia, jonka rahoitus tuli Yhteisvastuukeräyksestä
Opettavaisia eläintarinoita Parvelan kirjojen käännöstyön innoittamana Tervaniemi valitsi gradunsa aiheeksi huumorin kääntämisen inarinsaameksi. Vuonna 2001 hän meni kesätöihin Utsjoelle, ja pian hän alkoi opiskella saamelaisia perinnekäsitöitä. Vuosi ei ollut helppo, mutta se auttoi minua itseänikin kielellisesti. Tervaniemi kertoo pitävänsä käännöstyöstä, ja hänen tarkoituksensa on kääntää kirjoja jatkossa lisää. Sittemmin hän valmistui Giellagasinstituutista filosofian maisteriksi. Eniten hän Alempi kuva on saamelaisten kirkkopäivien suunnittelupäivästä vuodelta 2022, jossa Henna Tervaniemen nuorimmainen sovittaa Hennan huivia. – Lauluissa oli otettu ihanasti huomioon saamelainen kulttuuri. – Ajauduin niiden pariin ehkä jopa vahingossa. Kieliopinnot aloittaessaan hänen tarkoituksensa ei ollut jatkaa maisteriopintoihin. Sittemmin Tervaniemi rakastui inarilaismieheen ja meni naimisiin. Monet suomalaiset sanaleikit eivät toimi saameksi tai niillä on saameksi eri merkitys, mikä tuo käännöstyöhön oman lisähaasteensa. – Sekin oli minulle aluksi kova paikka. Hän toteaa kääntämisen olevan kuitenkin hidasta, koska se ei ole hänen leipätyönsä. Kääntäjämme olivat tehneet taitavaa työtä. Silti haaveilen tekeväni joku päivä väitöskirjan tuolla kielellä. Muiden partiotapahtumien lisäksi näitä lauluja voidaan käyttää esimerkiksi eri seurakuntien nuorten illoissa, Tervaniemi kertoo ja toteaa, että toistaiseksi saamenkielistä partiotoimintaa on ollut Inarin ohella lähinnä Utsjoella. Viime vuonna Tervaniemi oli työvapaalla opettaakseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa inarinsaamea sote-hankkeen opiskelijoille. En ole kokenut koskaan olevani erityisen hyvä kielellisesti, ja inarinsaameni on edelleen kaukana täydellisestä. Tähän mennessä Tervaniemi on julkaissut kolme Ella-kirjojen käännöstä: Ella ja kaverit, osat 1 ja 2 sekä Ella Lapissa. Ja sai kääntämisestä opintopisteitäkin Giellagas-instituutin opintoihin. Parvelan huumori on mukaansa tempaavaa, kilttiä ja itseironista. Joitain vuosia sitten hän lähti mukaan Tuhat sivua nuorten kirjallisuutta -projektiin, josta vastasi Inarinsaamenkieli-yhdistys (Anarâškielâ servi). Messusta pidettiin kovasti. Monet ovat myös kehuneet niitä. Lastenkirjoja inarinsaameksi Henna Tervaniemi on kotoisin Kuopiosta. – Inarinsaameksi oli tarjolla verrattain vähän lukemista omalla äidinkielellä, joten halusin antaa tähän käännöstyöllä oman panokseni. 25 TEKIJÄT messun inarinja pohjoissaameksi. Ylemmässä kuvassa harjoitellaan solmuja.. Nykyään kuusilapsisen perheen kotikielenä on inarinsaame, jonka lisäksi he käyttävät jonkin verran suomea. – Timo Parvelan kirjat, varsinkin hänen Ella-kirjansa olivat olleet lastemme suosikkeja jo useita vuosia, ja olemme lukeneet niitä yhdessä koko perheenäkin. Yleisimmän saamenkielen eli pohjoissaamen hän otti haltuunsa varsin nopealla aikataululla. Tervaniemi tiesi heti, mitä hän halusi kääntää. Inarissa viime keväänä pidetyssä messussa käytettiin niin suomea, inarinsaamea kuin pohjoissaamea. – Ellojen käännökset ovat olleet suosittuja lukijoiden keskuudessa ja nuo kirjat ovat hävinneet kauppojen hyllyistä hyvää tahtia. Tervaniemi on opiskellut inarinsaamea Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa ja saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. – Ja huumorin kääntämisessä pitää olla erityisen tarkka. Mukavaa, että olen saanut annettua lukemisen iloa, mutta huumorista en ota meriittejä. Kääntämisen lisäksi hän kirjoittaa inarinsaameksi tarinoita. Neljäs käännös, Ella ja Paterock ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Timo Parvela on vaan niin hyvä ja hauska
Useampi kulttuuri esillä Henna Tervaniemen perheessä näkyy useita eri kulttuureja. Minulle henkilökohtaisin juttu on se, että omat lapsemme osaisivat rukoilla inarinsaameksi. Lähde: samediggi.fi Faktaa Tässä pelataan saamenlippulaudan päällä paaskopeliä, joka on perinteinen kolttasaamelainen peli. "Nappulat" on tehty poron koparaluista. Lapsemme ja mieheni käyttävät juhlissa saamen pukuja ja koruja. Inarinsaamen puhujia on noin 300–400 riippuen siitä, kuinka osaaminen määritellään. – Toisaalta on paljon saamelaisia nuoria ja nuoria perheitä, jotka ovat vahvasti alkaneet elvyttää kulttuuria ja puolustaa omia oikeuksiaan. TEKIJÄT. Hänellä itsellään on karjalaista ja savolaista sukutaustaa. Tällä hetkellä vain nuorimmalle se on luontevaa. – Vaikka olen tukenut hyvin paljon lastemme kulttuurista kasvamista, olen kokenut myös oman kulttuurini vahvaksi. Pohjoissaame on puhuma-alueeltaan ja puhujamäärältään suurin saamen kielistä. – Samat eläimet ovat seikkailleet myös joulukalenterissa, jota olen tehnyt omalle Facebook-seinälleni itseni ja muiden iloksi. Hänen mukaansa kielitaidon heikkeneminen ja kulttuurin oheneminen tai sekoittuminen valtakulttuuriin huolestuttaa monia. Lapset opettelevat nuotion sytyttämisen taitoja. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta. Ja vaikka saamelaisuus on vahva osa meidän perheemme elämää, olen nähnyt tärkeänä tutustuttaa lapsemme myös karjalaisiin ja savolaisiin ruokiin ja tapoihin. 26 TEKIJÄT pitää lapsille suunnatuista opettavaisista eläintarinoista. Sitä puhuu arviolta noin 20 000–25 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Usein isoissa juhlissa puenkin ylleni raja-Karjalan kansallispuvun ja saamelaisuutta olen tuonut esiin muutamissa asusteissa ja koruissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2000. Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. – Saamelainen kulttuuri näkyy meillä tarinoissa, ruokailussa, porotöissä, harrastuksissa, käsitöissä, perinteisissä juhlissa, vuoden kiertoon kuuluvissa töissä ja lauluissa. Koltansaamea on perinteisesti puhuttu Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla, Suomessa ja Norjassa. Meidän ei-saamelaisten, mutta asiaa lähellä olevien on tuettava tätä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Nykyään suurin osa koltansaamen puhujista asuu Inarin kunnassa Suomessa. Esikoiseni on kuvittanut tarinoitani. Arvioiden mukaan koltansaamella on noin 300 äidinkielistä puhujaa Suomessa. Haaveeni onkin julkaista niitä joku päivä kirjana, jonka tyttäreni voisi kuvittaa, kertoo Tervaniemi, joka kuuluu myös Inarin seurakuntaneuvostoon. Tervaniemi toteaa, että saamelaisen kulttuurin tulevaisuus on tulevien sukupolvien käsissä. Tervaniemi kertoo, että monet muualta tulleet, mutta kielen ja kulttuurin omaksi ottaneet puolisot pukeutuvat saamen pukuihin
Usein pidämme lapsen kertomaa söpönä, mutta emme ota riittävän vakavasti, kun lapsi esimerkiksi kertoo, että pehmo tai unirätti on hänelle tärkeintä. Osaammehan puhua, kysyä ja usein kuunnellakin. Pysähdy hetkeksi dialogisuuden ja lapsen oikeuksien äärelle! Dialoginen kohtaaminen – aitoa ja välitöntä vuorovaikutusta lapsen kanssa Kuka oppii keneltä. Materiaalin avulla voi harjoitella omia dialogisia taitojaan sekä ottaa puheeksi lapsen oikeudet leikillisesti. Eikö aikuinen silloin saata näyttäytyä portinvartijana keskustelun aiheelle, aikataululle ja suunnalle. Dialogi on muutakin kuin puhetta Pienetkin lapset tai muista syistä ilman puhetta kommunikoivat osaavat kertoa kokemuksistaan. Mitä, jos lapsella onkin jotain muuta asiaa ja haluan kertoa sen omalla tavallaan, ehkä jopa ilman ymmärrettäviä sanoja. On hyvä tunnistaa ne tilanteet, joissa tarkoituksena ei edes ole tavoitella läsnäolon ja pysähtymisen hetkiä. Jos tällöin malttaa pysähtyä lapsen äärelle ja pistää suunnitelmansa sivuun hetkeksi, saattaa oppia lapselta ja lapsesta paljon. Eleet, ilmeet, nauru, osoittaminen ja yksittäiset sanat kertovat jo paljon lapsen kokemusmaailmasta. Näiden tietäminen on taas lapsen auttamisen ja kasvattamisen edellytys. Kuunteleeko aikuinen vain sitä, mitä odottaa kuulevansa. Kiinnostavinta on, että usein lapsen toiveet ovat arkisia ja hyvin toteutettavissa. Usein ongelma on se, että me aikuisina vähättelemme lapsen taitoja kertoa tai emme arvosta muita kommunikoinnin keinoja kuin puhetta. Ilman näitä emme voi tietää, mitä lapsi toivoo, ajattelee tai kaipaa. Lapsen tahdissa eteneminen voi viedä enemmän aikaa tai lapsen toive vuorovaikutukselle voi ilmetä aikuisen näkökulmasta väärässä kohtaa. Me aikuiset saatamme ajatella olevamme valmiita vuorovaikuttajina. Voimme ajatella, että lapset sen sijaan eivät osaa käyttää sanoja yhtä taitavasti, heillä on vaikeuksia keskittyä ja aihe saattaa poukkoilla vääriin suuntiin. Mikä meitä siis estää kuuntelemasta aidosti. Dialogiset kohtaamiset lasten kanssa ovat aarteita, joita vaalia. 27 TEKIJÄT TEKIJÄT TEKSTI Janica Laimio, Pelastakaa Lapset ry KUVAT Pelastakaa Lapser ry ja Shutterstock Pelastakaa Lapsissa on luotu uutta materiaalia, joilla lapsia kohtaavat aikuiset voivat käydä lapsen oikeuksien dialogeja lasten kanssa. Aikuisten vaikeudet asettua lapsen kokemuksen kuuntelemiseen saattavat liittyä kontrollintarpeeseen tai kiireeseen. Näitä lapselta saatuja kurkistuksia hänen maailmaansa voi ajatella lahjoina; saamme oppia jotakin hänen näkökulmastaan. Tällöin aikuiselle nousee helposti tunne siitä, ettei tapaaminen mene suunnitelmien mukaisesti tai lapsi ei puhu ”oikeista asioista” vaan vie aihetta sivuun. Tällaisia Mitä jos kuitenkin katsoisimme asiaa lapsen näkökulmasta?. Mitä jos kuitenkin katsoisimme asiaa lapsen näkökulmasta. Aina ei ole kuitenkaan dialogin aika
Pientenkin lasten kanssa voi käsitellä lapsen oikeuksia esimerkiksi leikin kautta. Testasimme kymmenien lapsien kanssa Lapsen oikeuksien salkku -leikkiä, jota voi mainiosti toteuttaa ryhmissä tai yksittäisen lapsen kanssa. Tarvitset vain salkun tai pussukan sekä erilaisia tavaroita sinne laitettavaksi. Tasavertaisuus on dialogisuuden perusta, jossa kaikkien osallistujien kokemuksilla on merkitystä, ja kaikki tuovat ainutlaatuisen oman näkemyksensä keskusteluun. Me olemme laittaneet salkkuun esimerkiksi tuttipullon, leluja, kävyn, heijastimen, tyynyn, valokuvan perheestä, sydämen, leikkiruokaa ja nuken vaatteita. Materiaali sopii erityisen hyvin lapsia kohtaaville ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita lapsen hyvinvoinnin tai oikeuksien toteutumisesta. Niihin hetkiin dialogisen kohtaamisen periaatteet sopivat mainiosti. Myös vanhemmat ja lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset olivat tärkeässä roolissa materiaalin syntymisessä. Se antaa välineitä, joilla ottaa puheeksi lapsen oikeuksia tai jopa arvioida oikeuksien toteutumista. Kävimme merkityksellisiä keskusteluja siitä, miten pysähtyminen asian äärelle mahdollisti lapsen kuuntelemisen aiempaa syvemmin. Aikuinen voi yrittää aidosti kuunnella, mutta se ei takaa, että lapsella syntyisi kuulluksi tulemisen kokemus. Esimerkiksi lasten tekemiin aloitteisiin voi tarttua tai hypätä suunnitellusta sivupolulle lapsen ohjaamana. 28 TEKIJÄT TEKIJÄT ovat esimerkiksi isojen ryhmien siirtymätilanteet. Kuitenkin ajoittain on hyvä pysähtyä kohtaamiseen ja niihin hetkiin, joissa olet aikuisena halukas oppimaan lapselta, kuuntelemaan hänen kokemuksiaan tai tarpeitaan. Lapsen kokemusten kuuleminen on monelle lapsen kanssa työskentelevälle ammattilaiselle tärkeää, sillä tavoitteena on usein lapsen auttaminen, tukeminen tai kasvattaminen. Materiaalista on kuitenkin hyötyä, vaikka ammattilaisen tehtävänä ei olisi keskustella lapsen oikeuksista. Leikit ja kortit tarjoavat sekä aikuiselle että lapselle mahdollisuuden syventyä yhteisessä vuorovaikutuksessa lapsen hyvän elämän äärelle. Haavoittuvuutta loivat erilaiset toimintarajoitteet, haastava elämäntilanne tai vähemmistöön kuuluminen. Dialogiset periaatteet ovat hyvä pohja lapsen kohtaamisille yleensäkin. Valtasuhteet on myös tiedostettava; usein valta on aikuisella, mutta pienillä eleillä ja teoilla sitä voi yrittää jakaa. Lapsen oikeuksien tutustumiseen lapsiryhmän kanssa on onneksi paljon materiaalia olemassa. Hankesuunnittelijat kokosivat aineistot ja oivallukset yhteen ja lähtivät luomaan kuvia, tekstiä, työkaluja ja työkirjoja niiden pohjalta. Jos haluaa jatkaa leikkiä lapsille henkilökohtaisempaan suuntaan, voi vaikka Materiaalista kannattaa poimia hyödynnettäväksi “Työkirja dialogisuuden tarkasteluun”.. Halutessaan voi ottaa nuken mukaan leikkiin ja kysyä: ”Mitä tämä nukke teidän mielestänne tarvitsisi hyvän elämän salkkuun?” ”Mikä tämä tavara on ja miksi se voisi olla lapselle tärkeä?” Lasten vastauksista löytyy monenlaisia tulkintoja ja kaikki ne ovat yhtä oikein. Lapsen hyvinvointia tukee se, että heidän ympärillään olevat aikuiset todella haluavat nähdä ja kuulla heitä. Joskus olemme piilottaneet tavarat ja lapset ovat itse etsineet ne. Kyseessä on asenne, jossa lapsen kertomaa arvostetaan ja aikuinen asettuu samalle oppimisen viivalle lapsen kanssa. Halusimme näiden lisäksi luoda materiaalia, jonka avulla lapset voisivat oppia oikeuksista keskustellessa aikuisen kanssa, mutta samalla mahdollistaa lapselle kertominen. Tavarat voivat olla lapsen oikeuksiin suorasti tai löyhästi liittyviä. Lapsen oikeuksista dialogisesti Materiaalin luomisen taustalla oli ajatus siitä, että lapsen oikeuksista olisi tärkeä keskustella myös lasten arkisissa kohtaamisissa linkittäen oikeudet lapsen omaan elämään. Dialoginen kohtaaminen ei ole mikä tahansa keskustelu, vaan tiettyjen periaatteiden on toteuduttava. Erityisen paljon kohtasimme pieniä lapsia, joten suurimmat oivallukset liittyivätkin siihen, miten olla dialogissa ilman sanoja tai yhteistä kieltä. Joskus voi myös kysyä ääneen: ”Millaista oli jutella minun kanssani" tai "miten voisin olla vielä parempi juttukaveri sinulle?" Lapset mukana kehittämässä materiaalia Pelastakaa Lapset ry:n Lapsilta opittua -hankkeessa luotiin materiaalia dialogisuudesta lasten kanssa opittujen oivallusten pohjalta. Koska kyseessä on dialoginen ote, molemmat osapuolet – sekä aikuinen että lapsi – ovat oppimassa toinen tosiltaan. Lapsen on helpompi kertoa esimerkiksi epäkohdista omissa oikeuksissaan, jos hän on niistä tietoinen. Tapasimme vuonna 2023 yhteensä 64 lasta (0–12v.), joiden voi katsoa elävän haavoittavassa asemassa
Jokainen meistä aikuisista on tärkeä lapsen turvallisuuden rakentaja! Lisätietoja kampanjasta Lasten mielestä ketään ei saa jättää yksin. askarrella omat salkut pahville ja laittaa sinne kuvien tai piirtämisen avulla juuri kyseiselle lapselle tärkeimpiä asioita. toimintarajoitteiden, vähemmistöaseman ja lastensuojelun tarpeen vuoksi. Lapset kertoivat, että heitä pelottavat monet tavalliset asiat, kuten karhut ja hämähäkit. Kampanjan tavoitteena on tuoda esille lasten näkemyksiä. Lapset kertovat kampanjassa myös ratkaisuista, siitä, miten heille tulee turvallisempi olo. Tärkeämpää kuin työkalut tai välineet on aikuisen asenne, jolla lapsia kohtaa. “Turvallisempi huominen lapsille” -vaikuttamiskampanja vie lasten viestejä päättäjille, mutta myös meille kaikille aikuisille. Voit täyttää kyselyn, jossa hahmotat, mitkä dialogisen työtavan asenteet, teot ja eleet ovat jo vahvuuksiasi ja mitkä mahdollisesti kaipaavat vielä harjoittelua. Toisille leikillisyys on haaste, toiset taas ahdistuvat, jos aikataulut muuttuvat. Usein ne myös lisäävät työntekijän työhyvinvointia ja merkityksellisyyden tunnetta. Lasten turvallisuuden vahvistaminen on aikuisten velvollisuus! Lapset kertoivat kokeneensa kiusaamista, lyömistä, ulkopuolelle jättämistä ja aikuisten pelottavaa ja vihaista käytöstä. Lasten mielestä aikuisten pitää olla lapsille kilttejä ja ystävällisiä. Samalla aikuinen voi kertoa, että juuri ne lapselle tärkeät asiat ovat myös hänen oikeuksiaan. Mukana olleet lapset olivat 0–12-vuotiaita ja haavoittavassa elämäntilanteessa, mm. Lasten mielestä ketään ei saa jättää yksin, koska tutut ja turvalliset aikuiset tuovat turvaa. He ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita, joita aikuisten, ammattilaisten ja päättäjien tulisi kuunnella. Mikä mahtaa olla sinulle luontevaa. Sen avulla voit reflektoida omaa työotettasi dialogin näkökulmasta. Ne ovat aidosti tärkeitä lapsille ja niille on hyvä yrittää löytää aikaa. Aikuiset voivat silittää ja rauhoitella, kun lasta pelottaa. Näin, koin ja kuulin, tulin nähdyksi ja kuulluksi – ihmisten välisen vuorovaikutuksen perustarpeet sievässä paketissa. Katso, mitä sinä voisit oppia lapsilta heidän turvallisuutensa vahvistamiseksi! Kampanjan verkkosivuilla on esillä lasten viestejä, mutta myös päättäjien vastauksia lapsille. Pitää olla paikkoja, joista löytää kavereita. Kampanjassa lapset kertovat kokemastaan turvattomuudesta ja väkivallasta, mutta esittävät myös ehdotuksiaan turvallisuuden vahvistamiseksi. Myös pimeä, pelottavat ihmiset ja yksin jääminen herättivät lapsissa turvattomuutta. Kampanjaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä lasten kanssa. Siispä kannattaakin aloittaa omien vahvuuksien ja harjoittelua vaativien asioiden ääreltä. Kohtaamisella on väliä Toivottavasti löydät materiaalista juuri sinun kohtaamisiasi tukevia tehtäviä, työkaluja tai leikkejä. Dialogisuus on taito, jota voi harjoitella Materiaalista kannattaa myös etsiä käsiinsä “Työkirja dialogisuuden tarkasteluun”. Tunnistatko jo etukäteen, mitkä toimintatavat vaativat harjoittelua. 29 TEKIJÄT TEKSTI Satu Vasenius, Pelastakaa Lapset ry Turvallisempi huominen lapsille Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen elämään. Dialogisuus on taito, jota voi opetella. Toiset ovat mahtavia selittämään sanoja ja ilmiöitä lapselle ymmärrettävällä kielellä ja toisten vahvuus on kuunteleminen. Lapset kokevat, että on aikuisten tehtävä suojella lapsia. Vaali ja arvosta näitä hetkiä. On ollut tärkeää huomata, että lapset osaavat hienosti nimetä itselle tärkeitä juttuja ja lähes aina ne ovat myös jokaisen lapsen perustarpeita. Jatka samaan malliin merkityksellisessä työssä. Aivan koko ajan tapahtuu täydellisiä dialogisia hetkiä ammattilaisten ja lasten välillä
Erityisesti pidän huoltajien kohtaamisista, koska ne antavat minulle tärkeää tietoa siitä, mikä tässä ajassa on asia, jota meidän aikuisten tulisi työllämme edistää ja mihin huomiomme keskittää. Työssäni yhdenvertaisuusasiantuntijana edistän kodin, päiväkodin, koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä mm. luennoin, koulutuksin ja sekä vanhempien että opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisten tapaamisilla. Suomen Vanhempainliitossa hän on toiminut vuodesta 2013. Mitä edistät. Millaista on työsi yhdenvertaisuusasiantuntijana. 1 Tsempatia on eräs lempisanoistani" ". 30 TEKIJÄT 7 KYSYMYSTÄ ”Vanhempainliitossa työtäni ohjaavia perusperiaatteita ovat alusta lähtien olleet yhdenvertaisuus, tasa-arvo, osallisuus ja koulun ymmärtäminen kaikkien lasten kouluna", sanoo yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko. "Järjestöihmisenä minulle tärkeää on ihmisten voimaantuminen omana itsenään, vertaistuki sekä vapaaehtoisuus." Pääosan työurastaan Rantakokko kertoo toimineensa eri tehtävissä niin paikallisissa yhdistyksissä kuin valtakunnallisissa liitoissakin – sekä vapaaehtoisena, luottamushenkilönä että palkattuna
Mahdollisuus antaa toiselle suunvuoro. Tosiammattilainen tuntee tsempatiaa kanssaihmistä kohtaan hänen vaikeuksissaan ja lohduttaa kun näkee tilaisuuden tulleen. Miten huolehdimme heidän osallisuudestaan. Tsempatia on eräs lempisanoistani tässä yhteydessä! Sinulla on pitkäaikainen kokemus lapsista, joiden arkeen vaikuttavat neurokirjon ominaisuudet. Miten määrittelisit toimivan yhteistyön kodin ja kasvatusyksikön (päiväkodin, koulun) välillä. Meillä on osaajia omasta takaa ja jokaisessa työyhteisössä työskentelee henkilö, joka tulee toimeen kaikkien lasten, jokaisen kollegansa ja jokaisen huoltajan kanssa. Rakentavan vuorovaikutuksen peruskivi on kuunteleminen ja pysähtyminen. Lastemme elämä on meidän aikuistenkin tulevaisuus. Lasten elämä ei ole politiikkaa eikä arpapeliä tai valtapeliä. Luetaan ne ja myös perehdytään niiden sisältöihin huolella! Erityislapset ja heidän perheensä vaativat erityistä osaamista, erityisiä kohtaamisia, aitoa hetkessä läsnäoloa, myötätuntoa ja ammatillista kokemusta sekä luonteen lujuutta vaikeissakin asioissa. Tässä ketjussa ovat mukana varhaiskasvatuksen ja opetuksen johtajat, opetustyötä tekevät, avustajat, ohjaajat, siivoojat, vahtimestarit jne. Ovatko lapset mukana päätöksissämme, saavatko he sanoa sanottavansa, kuuntelemmeko heitä aidosti ja onko heidän sanoillaan vaikutuksia. Mikä voisi olla sen peruskivi. Tämä on yksiselitteisesti meidän aikuisten vastuulla ja meitä aikuisia on vastuutettu tähän arvokkaaseen tehtävään myös lukuisilla laeilla, asetuksilla ja säännöillä. 5 Anna jokin ”arkinen hoksautus” rakentavaan vuorovaikutukseen. Ratkaisukeskeisyys ei aina toimi ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. 7 Lasten osallisuuden teemme ja varmistamme me aikuiset. Meidän aikuisten elämäntehtävä on lasten hyvinvoinnin edistäminen ja heidän perusturvallisuudestaan huolehtiminen yhdessä ja yhteistyössä. Miten upeasti ammattilaiset keskittyvät työhönsä, huolehtivat lapsistamme ja kuinka hyvä osaaminen heillä on. Aina. Se on huolien ottamista todesta, niihin konkreettisesti puuttumista ja lasten ja nuorten ottamista osaksi keskustelua ratkaisuehdotuksineen. Pyhitetään aika täydellisesti sille hetkelle, kun olemme juttelemassa lapsistamme vaikkapa vanhempainvartissa. Mikä on olennaista. Lapsi on opittava näkemään keskiössä. 4 Mikä sinua on erityisesti ilahduttanut viime aikoina osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä – tai työssäsi ylipäätään. Tuo on kultainen hetki, joka pitää suunnitella ennalta ja jossa useimmiten kuuntelevat korvat ovat tärkeämpiä kuin puhuva suu. 6 Minkälaiset asiat huolestuttavat sinua, kun tavoittelemme osallistavaa toimintakulttuuria. 2 Näinä aikoina olen kerta toisensa jälkeen yllättynyt siitä, miten hyvä pöhinä päiväkodeissa ja kouluissa oikeasti ja kaikesta yleisestä hälystä ja usein negatiivisestakin keskusteluilmapiiristä huolimatta on. Vuorovaikutus on vuoroin vaikuttamista, ei päälle puhumista, oman agendan väkisin änkeämistä tai jatkuvaa jargoniaa ja loputonta oikeassa olemista.Rakentava vuorovaikutus on nöyryyttä, mutta ei nöyristelyä. Usein pahin este olemme me itse. Heidän parhaansa on oltava prioriteetti, kun me aikuiset teemme heitä koskevia päätöksiä. Tieto ei yksinään riitä, tarvitsemme tahtoa ja uskallusta sanoa ja tehdä. Jokaisella päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa työskentelevällä ammattilaisella on lasten osallisuuden edistämisen ketjussa tärkeä paikkansa. Siinä olisi meille opin ja kuuntelemisen paikka, että miten tuo hyvä tosiasiassa tapahtuu. Toimiva yhteistyö on arvostavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta, aitoa hetkiin pysähtymistä, läsnäoloa ja kuuntelemista. Joskus on paikallaan tavoitehakuisestí laittaa työn puolesta ruksi ruutuun, mutta toisinaan olkapäällekin on käyttöä. Asenteet ja ymmärryksen yrittämisen puute ovat osallistavan toimintakulttuurin pahimpia esteitä ja toisaalta ne ovat hyvin yksinkertaisia ohittaa. Mitä haluaisit sanoa lasten osallisuudesta. Mitkä ovat pahimpia esteitä. Kehu, kunnioitus, kuunteleminen ja kaikkivoipaisuuden välttäminen sen sijaan toimivat lähes aina minun kokemukseni mukaan. 3 Huolehdimme kaikkien lasten, siis myös erityistä tukea elämänsä eri alueilla tarvitsevien lasten osallisuudesta ja hyvinvoinnista varmistumalla siitä, että koti, koulu ja kylänraitti ovat jokaiselle lapselle turvallisia paikkoja kasvaa, oppia, kehittyä ja arjessaan kuntoutua. Se on aitoa välittämistä! 31 TEKIJÄT. Jos jotain saisin toivoa, niin sitä, että käyttäisimme ammattilaisina työyhteisömme voimavaroja nykyistä paremmin. Vaikka oma asia ja näkökulma tuntuisi kuinka tärkeältä. Toimintakulttuuri ei synny ilman siihen kannustavaa johtamiskulttuuria. Lapset kohtaavat meitä aikuisia eri tilanteissa ja erilaisissa yhteisöissä päivittäin emmekä voi itse päättää, kuka meistä jättää lapseen sen tunteikkaimman jäljen – sen, joka kantaa usein aina aikuisuuteen saakka. Toisinaan olisi paikallaan pyrkiä enemmän kuuntelemaan toisiamme kuin jukuripäisesti pelkän puheen avulla etsiä ratkaisua, vieläpä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Lasten osallisuus on huomioitava kaikessa tekemisessämme
Maistan makean mansikkasuun, tavoitan hehkun auringonsillan ja kuulaan kultaisen kuun. Taakse jäi kepeä jäätelökesä, riemukkaat leikit ja pihapuun linnunpesä. Heli Arvilommi NALLUKKA. Syksyn kirpeään aamuun heräsin onneksi kesän muistot talteen keräsin! Tässäpä onkin sellainen pakki, joka lämmittää paremmin kuin yksikään talvitakki. Laituri minua puoleensa veti, aatoksissain pääsen sinne heti. Kaislikko tiheä, kallio sileä, mielessäin silitän rannan kiveä. Talletin kesäsateen ja ukkosmyrskyn, lempeät laineet ja meren tyrskyn. Sadonkorjuu 32 TEKIJÄT Piilotin taskuuni auringonpilkut ja elokuun värjäämät peltotilkut
37 JokaLapsija Katsomateriaali katsomuskasvatukseen s. Inspiroidu työssäsi! KUVA Mikko Tikkanen IDEAT 33 Otimme esille ison leikkivarjon – se oli kuin suuri synttärikakku! Lastenohjaaja Jani Suurnäkki vinkkaa, miten keho ja mielikuvitutus laitetaan liikkeelle draamaliikunnan keinoin.. 41 Tekoälyä varhaiskasvatuksen käyttöön IDEAT-sivuilta saat vinkkejä ryhmien toimintaan. 34 Liikkuvat lapset: Draamallinen liikunta lapsiryhmissä s. 33 IDEAT s
Draamassa ja liikunnassa opitaan myös sosiaalisia taitoja, kun toiminnassa ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Liikunnassa itselleni tärkeää on kuunnella omaa kehoa ja mieltä ja toimia sen mukaan. “Minä valmistelen synttäreitä.” “Me voisimme auttaa.” “Kiitos, leipoisitteko vaikka kakun?” Miksi yhdistää draama ja liikunta. Molemmat luovat oman tekemisen omistajuuden ja osallisuuden kokemuksia, antavat onnistumisen iloa, auttavat kehittämään empatiaa ja ongelmanratkaisua sekä luovat itsensä ylittämisen tunteita ja iloista mieltä. Jokaisella meistä on oma eletty kehomme sekä sen mahdollisuudet että rajat. Jauhot painoivat paljon, joten liikkuminen oli raskasta. Sieltä kurkistaa kohta Into-lammas. Tällöin voi liikunnassa ja draamassa tehdä asioita omissa rajoissaan ja toisinaan rajaa voi hieman venyttää. Sama pätee draamassa, sillä olemme kaikki yksilöllisiä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy fyysinen, psyykkinen ja hengellinen puoli. 34 IDEAT Into-lampaan synttärivalmistelut TEKSTI Jani Suurnäkki KUVAT Mikko Tikkanen TOTEUTUS Synttärit-draamaliikuntatuokio toteutettiin Jyväskylän Palokan lähikirkon Perhepysäkillä. Draamassa ja liikunnassa on monia samoja piirteitä. Lisäksi molemmat sisältävät leikin, ja sen myötä lapsi pääsee tutustumaan ympäröivään maailmaan Osallistujia odotti lahjapaketti. Jokin asia toimii toisille, mutta toisille se taas tuottaa suuria ponnisteluja. Sokerit ja kananmunat vatkattiin sekaisin käsivatkaimilla.. LIIKKUVAT LAPSET – keho ja mielikuvitus liikkeelle draamaliikunnalla Into-lammas kurkisti lahjapaketista
Voisiko siihen löytää uuden näkökulman. Tämän jälkeen puran teeman osiin ja valitsen sieltä jonkin tietyn näkökulman. Seuraavaksi valitaan konteksti eli se, mihin ympäristöön ja aikaan draama sijoittuu. Lisäksi syntyy onnistumisen kokemuksia, kun tehtävät suunnitellaan kehitystason mukaisiksi. Draama alkaa virittäytymisestä, kutsusta ja jatkuu teeman kehittelyyn ja loppupurkuun. Muista perinteiset liikuntaleikit ja niiden muutokset. Sieltä kurkkasi Into-lammas. Tämä luo tarinaan rakenteen, mikä vie juonta eteenpäin ja luo keskittymiseen houkuttelevan tunnelman. Tässä työskentelyssä tutustuttiin nukketeatteriin ja draamaliikuntaan. Tavoitteet voivat olla myös taiteellisia. Näitä vuorotellaan tarinan edetessä, jotta toiminnassa olisi hetkiä, jotka välillä koettelevat flow-tilaa ja välillä antavat palautumishetken. OsallistuMotorisia tavoitteita miettiessä peilataan osallistujien kehitystasoa ja pyritään luomaan sopivasti haastetta. Itse toimin Into-lampaan kanssa nukettejana opettajaroolissa menetelmää hyödyntäen. • Millaisia karkeaja hienomotorisia taitoja draamaliikunnassa harjoitellaan. Tuokiokuva Synttäritdraamaliikuntahetkestä Alussa osallistujia odotti lahjapaketti. Yhdessä konteksti ja roolit luovat sen kuvitellun maailman, johon teema halutaan etäännyttää. Toteuttamassani hetkessä lapset saivat toimia juhlavalmistelijoina. Aloitimme kakun leivonnasta. Esimerkiksi maa-meri-laiva, peili ja hippa. Kysymys kuuluu: “Lähdetäänkö mukaan yhteiselle draamaliikuntamatkalle?” Mitä kaikkea halutaan nostaa draamatoiminnassa esille. Jauho ja sokerit haettiin liikkumalla oman paikan tuntumassa. Kun tiedetään teema ja ympäristö, päätetään roolit. Draama motivoi osallistujia liikkumaan, tekee siitä hauskaa ja luo pieniä välitavoitteita pitkin toimintaa. Siinä olen pienten kanssa maininnut, kuinka asiat voi tehdä omien mahdollisuuksien mukaan, harjoittelemalla oppii ja yhdessä saadaan kiva hetki. Voisiko tarinan kertoa tavallisuudesta poikkeavan hahmon näkökulmasta. 35 IDEAT Liikunnallisiksi tavoitteiksi asetin pyörimisliikkeet ja uskalluksen käyttää lattiatasoa liikkumisessa sekä perheen yhdessä toimimisen. Lapsista tehtiin imurit niin, että he olivat konttausasennossa ja sen jälkeen aikuinen nosti lapsen jalat ylös. Millainen on draamamerkki. Sokerit joukkoon ja vatkaus saattoi alkaa! Vatkaimina toimivat meillä kädet, jotka pyörivät edessämme. Jauhot painoivat paljon, joten liikkuminen oli raskasta. • Millaisessa roolissa ohjaaja sekä osallistuvat ovat toiminnassa. Se auttaa lapsia luomaan voimakkaampia kokemuksia käsiteltävään aiheeseen, luo iloa, syventää oppimista ja tukee toimintaan keskittymistä. Aluksi on hyvä luoda draamasopimus. Lisäksi toimin johtavana juhlavalmistelijana. Tarina ja toiminta jakautuvat yhteen isoon tehtävään ja useampaan pienempään välitehtävään. Hetkessämme draama liikkui nykyajassa ja kuvitellussa kotiympäristössä.. Varmistetaan, että mukana on myös helpompia tehtäviä. Sokeri oli kevyempää ja liikkeet ilmavia. Suunnittelun muistilista • Mikä on aihe teema. Aihe voi nousta esimerkiksi kirkkotai kalenterivuodesta, sadusta tai lasten kiinnostusten kohteista. Liikunnallisiksi tavoitteiksi asetin pyörimisliikkeet ja uskalluksen käyttää lattiatasoa liikkumisessa sekä perheen yhdessä toimimisen. Tarjouduimme auttamaan häntä. • Miten päätät toiminnan. Selvisi, että se oli valmistelemassa synttäreitä. ja itseensä luonnollisella tavallaan. Ensin kerätään kaikki lelut koriin. Draaman avulla teemasta saadaan kokemuksellinen, osallistava ja leikillinen. Siivouksen aika. • Miten johdatat hetkeen ja draaman maailmaan. Voidaan myös ravistella roolit itsestämme ulos. • Entä millaiseen fyysiseen ja kuviteltuun ympäristöön draamaliikunta sijoittuu. Keitä osallistujat ja ohjaaja ovat draamassa. • Millaisia draamaleikkejä voisit hyödyntää. Roolia voidaan ilmentää draamamerkillä, kuten roolivaatteilla tai vaikka rintaneulalla. Olen itse huomannut työssäni, kuinka fyysinen aktiivisuus ja draamassa tapahtuva kuvitellun maailman ja reaalimaailman välinen vuoropuhelu, tukevat toisiaan. Millaisia teemoja se nostaa tarinasta. Seuraavaksi rikottiin kulhoon kananmunia läpsäyttämällä käsiä yhteen. Draamatyöskentelyssä on hyvä olla aina jokin inhimillinen/sosiaalinen teema. Vinkkejä draamaliikunta hetken suunnitteluun Kun lähden draamatoiminnan suunnitteluun, olkoon se draamaliikuntaa, draamaseikkailua tai vaikka forum-teatteria, niin aloitan sen miettimällä työstettävän aiheen. Tähän toteutukseen valitsin auttamisen ja yhteistyön. Draaman lopussa on hyvä purkaa roolit, esimerkiksi poistamalla draamamerkit
Aikuisetkin kömpivät lepäämään juhlateltan syvyyksiin. Hetki ravisteltiin itseämme, kunnes kakku oli valmis. Tanssittiin juhlatanssi, jonka jälkeen istuimme alas lepäämään. Sen säveltäjä on Soili Perkiö ja sanoittaja Hannele Huovi.) Juhlavieraiden saapuessa paikalle, heidät vastaanotettiin keksimällä hassuja tervehdyksiä. Viimein kakku oli valmis! Nyt oli siivouksen aika. Lopuksi laskimme kolmeen ja sukelsimme kaikki varjon alle istumaan – nyt se oli kuin juhlateltta. Ajatuksena on se, kuinka ihmiset ovat kertoneen toinen toisilleen Jeesuksesta. Sulloimme kerman valtavaan kermanpuristimeen. Toista varpaita koskettamalla. Ohjaaja varmistaa tämän. Mikäli ei heti onnistu, suosittelen lämpimästi ”harjoitellaan yhdessä -asennetta”. Ja sitten kakku paistumaan kyykkämällä se uunin luukusta sisälle. Menimme sinne ja takaisin eri tyyleillä. Teimme sen Juhlatuuli-nimisen kappaleen tahtiin. hetken, seuraavana sunnuntaina vietettiin helluntaita. (Laulu löytyy Karvakorvan laulupurkki -kirjasta. Kolmatta jäniksen korvin ja neljättä hyppimällä ja huiskuttamalla. Lahjan vieminen voidaan tehdä myös perhekunnittain. Mikäli aikaa on, niin leikitää vielä lahjanantoleikki. Ensin kaikki lelut kerättiin koriin. Liikunta on tapa pitää myös terveyttä yllä. Yhtä tervehdittiin selkäselkää vasten. Seuraavaksi sai kävellä käsillä. Tämän jälkeen imuroitiin. Välillä olimme myös robotti-imureita. JANI SUURNÄKKI • Työskentelen Jyväskylän seurakunnassa, jossa ohjaan laaja-alaista kasvatuksen toimintaa taiteen kärjellä. Näin käydään koko piiri läpi niin, ettei kukaan jää ilman lahjaa. (Musiikkia voi myös käyttää luomaan ideoita liikkeelle) Seuraavaksi pursotimme kakkuun kermavaahtoa. Ja näin myös siivous oli hoidettu! Vieraat saapuisivat pian, joten puimme juhlavaatteet päälle. Perhe tekee yhden yhteisen lahjan ja käy viemässä sen toiselle perheelle. Tämän jälkeen pyyhittiin päältämme draamaliikuntahetken roolit ja lähdimme muihin juttuihin. Vieraita tervehdittiin varpailla. • Draamaliikunnan pariin päädyin opiskeltuani draamakasvatusta. Tänään ollaan varmaan kotonakin robotti-imureita.” Kirkon synttärit muunnos Tämä helluntain idea on suunniteltu ennen muuta seurakuntien varhaiskasvatuksen käyttöön. Tämän jälkeen lahjan saaja tekee oman lahjansa ja vie sen seuraavalle. LIIKKUVAT LAPSET. (Sai myös pyöriä ympyrää.) Takaisin palattiin kiertäen aikuista toiseen suuntaan. • Liikkujana olen arkiliikkuja, ajan pyörällä työmatkoja ja pyrin hyödyntämään ulkoliikuntapaikkoja. Otimme sen kyykkäämällä uunista, mutta voi meitä, kerma unohtui. Lopuksi sekoitettiin jauhot sekaan ja työstettiin taikina kauhalla laajoin pyörivin liikkein. Makasimme mahallamme maassa ja liikutimme käsiämme ja jalkojamme yhtä aikaa pyörivin liikkein. Se voi olla kevyt, painava, pieni, suuri, pomppiva – ihan mitä vain. Liikuimme isossa tilassa ja sovimme kaupan sijaitsevan kauempana. Juhlat saivat alkaa. 36 IDEAT IDEAT jilta kysyin, onko heillä ideoita vatkaamisen liikkeeksi. Tätä jatkettiin hetki, kunnes kakku oli päällystetty. Koska olen pitänyt seikkailuista ja tarinoista, draaman ja liikunnan yhdistäminen tulivat siihen luonnollisesti mukaan lasten kanssa. Kun toteutin em. Tämä lahja käydään viemässä toiselle osallistujalle, joka ottaa sen vastaan. Sen mäntää piti painaa kahdella kädellä ja notkistamalla polvet samalla kyykkyyn ja ylös. Leikki alkaa niin, että kokoonnutaan piiriin ja jokainen saa vuorollaan kuvitella mielikuvalahjan käsiensä väliin. Juhlaan sopiva kokonaisuus syntyy niin, että alun virittäytymisessä valmistellaankin kirkon synttäreitä. Lapset saivat käydä sen alle istumaan tai makaamaan, aikuiset heiluttivat varjoa heidän yläpuolellaan. Silloin huomasin, miten isossa osassa toimintaa fyysinen liikkuminen on. Lahja vastaanotetaan miimisesti samalla tavalla kuin toinen on sen antanut. • Vinkkini perheille ja kaikille liikkujille: Liikunnasta kannattaa tehdä hauskaa. Matkustimme kauppaan astellen nopeasti oman aikuisen ympäri. Olipa hienot juhlat! Hetken lopulla Into-lammas saapui kiittämään avusta. Lapsista tehtiin imuri niin, että he olivat konttausasennossa ja sen jälkeen aikuinen nosti lapsen jalat ylös. Otimme esille ison leikkivarjon – se oli kuin suuri synttärikakku. Lopussa mainitaan siitä, kuinka helluntain synttärikutsua on jaettu jo kaksituhatta vuotta ihmiseltä toiselle
Mä olen nähnyt mörön. Haluatko kertoa vielä lisää?” Lapsi: ”En.” Lapsi kääntyy vieruskaverin suuntaan ja kysyy: ”Miks sä et ole syönyt sun perunaa?” TEKSTI Kia Olkkola KUVAT Emilia Erfving (JokaLapsi) ja Päivi Kangaspunta (Katso-materiaali) VALOKUVAT Kia Olkkola Kirjoittaja on varhaiskasvatuksen opettaja, Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija ja JokaLapsi-pedagogiikan kehittäjä. Ope se oli tosi iso mörkö, mua pelotti ihan oikeasti!” Minä: ”Ai, okei, näitkö sen mörön unessa?” Lapsi: ”Joo! Jos ei muista bismillahia, niin sitten se mörkö voi tulla.” Minä mietin ajatuksissani: ”En ole varma, että mitä bismillah tarkoittaa, mutta laitanpa muistiin ja hakukone laulamaan, kunhan pääsen tästä ruokapöydästä.” Minä: ”Vieläkö sinua pelottaa se mörkö?” Lapsi: ”Ei, nyt olen hereillä ja tässä.” Minä: ”Kiva kuulla, kiitos, että kerroit unesta. Sellainen vihreä. Olemmehan kasvokkain aihealueen kanssa, jossa tiedetään näkemyserojen olevan hyvin henkilökohtaisia. Yleensä möröt on kyllä erivärisiä. Sen vaikutus tuntuu voimakkaasti katsomuskasvatuksessa. Tietämisen ja tietämättömyyden ristiriita on osa kasvatuksen olemusta. 37 IDEAT 37 IDEAT JOKALAPSI Katso-materiaali on vapaasti hyödynnettävissä verkkosivulla! Monikatsomuksellista osallisuutta rakentamassa Otteita lounaspöytäkeskustelusta: Lapsi: ”Ja kun mä laskin sitä liukumäkeä, mua jahtasi lohikäärme. JokaLapsi-työskentelyssä ensisijainen tavoite ei ole tarjota ennalta määrättyjä, oikeita vastauksia, vaan mahdollistaa aiheeseen kuin aiheeseen tarttuminen siten, että ihmisyyden moninaisuudelle tarjoutuu suurin mahdollinen esiintulon mahdollisuus.
palannut unimörköönsä tai puhunut minulle bismillahista sen enempää, mutta muistin googlettaa termin ja opin kyseisen lapsen maailmasta jotain uutta. Sen vaikutus tuntuu voimakkaasti ollessamme kasvokkain aihealueen kanssa, jossa tiedetään. Bismillah tarkoittaa Jumalan (Allahin) nimessä, Jumalan nimeen. Entä sitten se tavoitteellinen, kasvattajan suunnittelema katsomuskasvatus. Mahdollisuuksia tiedon yhteiselle hahmottumiselle Arkiset, ohikiitävät mikrokeskustelut ovat usein hyvä esimerkki siitä, että katsomukselliset asiat elävät ja uivat lasten maailmassa suloisena soppana kaiken muun heidän elämäänsä liittyvän seassa. Mitä kauemmin annamme luulon olla tiedon väärti, sitä isompi riski meillä on ylläpitää konflikteille turhan hedelmällistä kasvualustaa. Katsomuskasvatuksen kohdalla kuitenkin törmää usein ajattelumalliin, että aikuisella tulisi olla aina valmiita vastauksia tai tietoa, jotta katsomuksista voisi puhua. Vai riittääkö spontaani ihmettely pukemisja ruokailutilanteissa tai vessajonossa. Tämä tulee esille aikuisten välisessä pohdinnassa, jossa kommentoidaan esimerkiksi tapaan: ”En tiedä uskonnoista mitään!” Katja Castillo (2021) korostaa, että lapsen eettinen kohtaaminen tulee mahdolliseksi, kun kasvattaja tunnustaa lapsen itselleen toiseksi. Sellaisenaan arvokkaaksi, joka ei ole ihmisyyden esiaste tai alisteisessa asemassa suhteessa aikuisen tietoon ja jolla on oikeus tulla kohdatuksi. Ensimmäinen proaktiivinen muutos on tarttua härkää sarvista. Vastaus on, että ei tietenkään riitä. Kannustan ottamaan katsomuksellisuuden rohkeasti mukaan heti kauden alusta alkaen osaksi tutustumisprosessia sekä aloitusja ryhmäytymissuunnitelmia. Mitä asialle voi tehdä. Ristiriidat arvomaailman ja katsomuskantojen välillä Poulter, Riitaoja ja Kuusisto (2015) muistuttavat kasvatuksen paradoksisuudesta. 38 IDEAT 38 JOKALAPSI Tietämisen ja tietämättömyyden ristiriita on osa kasvatuksen olemusta. Tietämisen ja tietämättömyyden ristiriita on osa kasvatuksen olemusta. Ruokapöytäkeskustelija ei koskaan olevan hyvin henkilökohtaisia näkemyseroja. Toinen hyvä keino on tehdä näkyväksi ja mallintaa hyväksyvää tilaa arvomaailman ja katsomusten moninaisuuden toimivalle yhteiselolle. Uusia näköaloja avautuu, kun uskaltaudutaan tietoisesti rakentamaan hyvän ja laadukkaan, jo olemassa olevan katsomuskasvatustyöskentelyn rinnalle monipuolisia mahdollisuuksia avoimeen katsomusdialogiin niin lasten, perheiden kuin työyhteisön kanssa. Toki voit ottaa ensimmäisen askeleen juuri siinä kohdassa toimintakautta, missä nyt olet. Minun ei ruokailutilanteessa tarvinnut puhua tai tietää lapsen katsomuksesta sen enempää, mutta osoitin hänelle olevani läsnä ennakkoluulottoman kiinnostuneena hänen ajatuksistaan ja elämästään, joihin tällä kertaa sisältyi elementti hänen katsomuksestaan. Usein kun lähdetään pureutumaan negatiivisesti polarisoituneisiin asetelmiin, löydetään taustalta oletuksia, ennakkoasenteita ja tulkintoja. Samalla tavalla kuin pimeä väistää valoa, myös ennakkoluulot ja oletukset lähtevät huojentumaan, kun niitä kohtaan osoittaa vilpitöntä halua yhteistyölle ja -ymmärrykselle. Tätä varten on kehitetty kaksi pedagogista materiaalia: JokaLapsi sekä Katso-materiaali. Luonteva vuorovaikutus ja lapsen osallisuus ovat tärkeitä ainesosia, jotta katsomuskasvatuksen tavoitteet voivat aidosti toteutua (Paavola & Hakari, 2021). Lisäksi uskonto mielletään suomalaisessa yhteiskunnassa yksityiseksi asiaksi, jota ei pidetä monessakaan yhteisössä luontevana keskustelunaiheena. JokaLapsipedagogiikan ytimessä on yksilön ja yhteisön symbioottisen olemassaolon yhtäaikainen hahmottaminen ja prosessointi. Miten sitä toteutetaan
Työskentelyn ensisijainen tavoite ei ole tarjota ennalta määrättyjä oikeita vastauksia, vaan mahdollistaa aiheeseen kuin aiheeseen tarttumisen siten, että ihmisyyden moninaisuudelle tarjoutuu suurin mahdollinen esiintulon mahdollisuus. Peruslähtökohta on yhteisessä tutustumisessa, yhdessä oivaltamisessa sekä rakentavan hyväksynnän rajapinnan tavoittelemisessa. Kellot ovat yksi vanhimmista katsomuksellisen musiikin tuottamiseen liittyvistä soittimista. Kellot kuuluvat soitinluokitukseltaan idiofonisiin lyömäsoittimiin. Esimerkit on rakennettu yhteistyössä 15 eri katsomusjärjestelmän edustajan kanssa tuomaan kasvattajien käyttöön maistiaisia eri katsomusten nykypäivän realismista sekä historian havinasta. ruoka, vaatteet, ihmiskeho, musiikki ja luonto – monta eri tulokulmaa, josta jokainen voi vapaasti tarpeen ja tilanteen mukaan valita sopivimman vaihtoehdon, josta lähteä liikkeelle. Leipä liitetään vahvasti elämän symboliikkaan, ihmisen kehon sekä mielen ravitsemiseen. Jokaisen kategorian alta löytyy myös meistä jokaista varten tyhjä kortti, jonka avulla juuri sinä ja minä tai kuka tahansa voi tuoda oman ajatuksensa, mielipiteensä tai kokemuksensa esille rikastamaan maLeipä sen eri muodoissa ja merkityksissä esiintyy lähes jokaisessa katsomuksessa. teriaalin avulla rakentuvaa monikatsomuksellista kuvaa. Materiaali tarjoaa 22 elämän perusaihekategorian avulla – mm. 39 IDEAT Materiaali antaa valmiita kuvasekä tekstimuotoisia esimerkkejä siitä, miten ympäröivää maailmaa hahmotetaan ja koetaan monikatsomuksellisten linssien läpi. JokaLapsi-pedagogiikan ytimessä on yksilön ja yhteisön symbioottisen olemassaolon yhtäaikainen hahmottaminen ja prosessointi. Kellojen koko vaihtelee valtavista kutsukelloista pienen pieniin sormisoittimiin sekä vaatteisiin kiinnitettäviin koristekelloihin, jotka esimerkiksi tanssin liikkeen mukana tuottavat haluttua ääntä. Tämä toteutuu alustan hahmon symboliikan avulla ja näkyy jo metodin nimessä – JokaLapsi – tarkoittaen yhtä aikaa jokaista lasta. Materiaali antaa valmiita kuvasekä tekstimuotoisia esimerkkejä siitä, miten ympäröivää maailmaa hahmotetaan ja koetaan monikatsomuksellisten linssien läpi. Materiaali pohjautuu JokaLapsi-pedagogiikkaan. Katso-materiaali löytyy vapaasti hyödynnettävänä nettisivuilta, johon pääset sivulla 37 olevasta qr-koodista.. Alustalla on JokaLapsi-niminen, sarjakuvamainen, lapsen muotoinen hahmo, jonka kautta ja avulla voidaan luoda tilaa mille tahansa ihmisyyttä tai ihmisyyteen liittyvää ilmiötä käsittelevälle asialle. Materiaali on Espoon varhaiskasvatuksen ja Espoon kaupungin Digiagenda 3.0:n yhteistyökehityshankkeena tuottama. Katso-materiaali Katso-materiaali on katsomuskasvatukseen tarkoitetun yli 100 pienen katsomuksellisen aiheen ja lyhyen tietoiskun tukimateriaalipankki. Leivän jakaminen yhdessä voi symboloida kokonaista ateriaa ja leipä voidaan kokea suorana lahjana jumaluudelta. JokaLapsi, pedagoginen monitoimityökalu JokaLapsi on metodi, joka koostuu pedagogisesta työskentelystä sekä fyysisestä alustasta. Leipä on myös ollut historiallisesti hyvin paljon käytetty uhrilahja
Lapsen katsomuksellisen identiteetin rakentuminen: näkökulmia eri konteksteista. Henkilökunnan tietoisuus perheille tärkeistä tilaisuuksista ja tavoista toimia lisääntyi. Kallioniemi (toim.), Lapsenkokoinen katsomuskasvatus (s. & Kuusisto A. Suunnitelman laadinnan taustalla vaikuttivat henkilökunnan kokemukset muun muassa aloituskeskusteluista, kun vanhemmat kertovat ja kuvailevat heidän omia katsomuksellisia juhliaan. Perheet toivat joko kuvia, kertomuksia tai molempia JokaLapsi-alustalle yhdestä edellä mainitusta kolmesta aiheesta kerrallaan. JOKALAPSI. Kallioniemi (toim.), Uskonto lapsuuden kulttuureissa (s. 40 IDEAT Kuinka avata dialogia kotien kanssa – kokemuksia kentältä Suvelan päiväkodissa Espoossa on hyödynnetty JokaLapsi-työskentelyä osana talon yhteisen katsomuskasvatussuunnitelman toiminnallista toteuttamista. Paavola, H. Laaja-alaiseen suunnitelmaan sisältyi JokaLapsi-työskentelyn lisäksi myös mm. Ubani, M. & Hakari, S. (2021). Ja mikä tärkeintä, Suvelassa arvioitiin lapsille muodostuneen vahvempi yhteys omaan ryhmään sekä kokemus siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön. Poulter & A. Kallioniemi (toim.), Lapsenkokoinen katsomuskasvatus (s. (2015). 148–164). Lasten Keskus. (2021). Laine & A. Lasten Keskus. Poulter S., Riitaoja, A-L. Ubani, M. Teoksessa: S. Lasten Keskus. 55–67). Teoksessa: S. Kasvatus eettisenä kohtaamisena: lapsen toiseus on ensisijaista. musiikkipedagogiikka sekä kesätapahtuma. Poulter, M. Lähteet: Castillo, K. JokaLapsi-työskentelyssä jokainen saa tilan tuoda annetusta aiheesta omat ajatuksensa, tunteensa, kokemuksensa tai minkä tahansa sillä hetkellä itselleen oikeaksi kokemansa näkemyksen esille. Myös perheiden osallistumisaktiivisuuden vanhempainiltoihin sekä muihin järjestettyihin tapahtumiin arvioitiin lisääntyneen. Laine & A. Ubani, S. 95–126). Kasvatusyhteistyön näkökulmasta arjen keskusteluissa, kuten esimerkiksi tuontija hakutilanteissa, niin sanottu ’vasun’ mukainen viestintä lisääntyi ja vanhemmille muodostui parempi ymmärrys toiminnasta sekä mahdollisuuksista arvioida sitä. Suvelassa arvioitiin tapahtuneen muutosta seuraavissa asioissa: Kasvattajat kokivat käyneensä työyhteisönä hyviä keskusteluja heidän oman identiteettinsä muodostumisesta ja sen vaikutuksesta työhön. JokaLapsen kautta rakennettiin avointa kasvatusyhteistyön dialogia usealla työskentelyllä vuoden aikana otsikoilla ’joka lapsen joulukuu’, ’joka lapsen leikki’ sekä ’joka lapsen juhlat’. Kaiken kaikkiaan kasvattajien ja vanhempien välisen keskinäisen ymmärryksen koettiin vahvistuneen. Kasvattajat nostivat tavoitteiksi tehdä vahvempaa yhteistyötä vanhempien kanssa, löytää keinoja vahvistaa vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa sekä hyödyntää vanhempien omakohtaista tietoa jalkauttamalla sitä selkeämmin ryhmien toimintaan. Poulter, M. Teoksessa M. ’Toisin silmin’: Lapsi ja monikatsomuksellisten kasvatuskulttuurien rakentaminen varhaiskasvatuksessa
Meri innostui tekoälyn mahdollisuuksista, koska sen avulla voi nopeasti tehdä omia materiaaleja varhaiskasvatukseen. Näillä konkreettisilla vinkeillä aloittamisesta tulee helppoa. Hyvä prompti on tarpeeksi selkeä kuvaus, jotta tekoäly ymmärtää tehtävän, mutta samalla tarpeeksi avoin, jotta vastaukset voivat olla luovia ja monipuolisia. ChatGPT:llä ei ole tietoa kesäkuun 2023 jälkeen tapahtuneista asioista, mutta se on parempi luovassa tekstintuotossa, kuten tarinoiden kirjoittamisessa. Generatiivinen tekoäly on parin viime vuoden aikana tullut suuren yleisön tietoisuuteen. 41 IDEAT TEKOÄLY Miten käyttää generatiivista tekoälyä varhaiskasvatuksessa. Laajojen kielimallien käyttöön liittyy joitakin rajoituksia. Laajat kielimallit: Gemini ja ChatGPT Osoite: gemini.google.com, chatgpt.com Ehkäpä tunnetuimmat tekoälysovellukset ovat laajat kielimallit, jotka on tehty tuottamaan tekstiä erilaisiin tarpeisiin ja valmiiden tekstien muokkaamiseen. Artikkelin kuvat osin tai kokonaan tekoälyllä tuotettuja. Tekoäly osaa myös jäljitellä erilaisia tyylejä ja jatkaa keskeneräistä tekstiä samalla tyylillä, jolla se on kirjoitettu. Kyseessä on kehittynyt tietokoneohjelma, joka perustuu valtavien tietomäärien analysoimiseen ja sen avulla uuden sisällön, kuten kuvien, tekstien tai musiikin, luomiseen. Paras tapa oppia tekoälyn käyttöä on lähteä liikkeelle jostakin ja kokeilla ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. "Innostuin tekoälystä heti, kun kuulin siitä ensimmäisiä kertoja. Gemini on yhteydessä internetiin, joten sen tieto on ajantasaista ja tarkempaa. Tekoälyltä voi pyytää esimerkiksi tarkennuksia, lisätietoja tai havainnollistavia esimerkkejä. Tekoäly ei korvaa ihmisen luovuutta ja asiantuntemusta, mutta se toimii ideoinnin apuna ja voi nopeastikin tehdä ihmisen ideoista todellisuutta – vaikkapa kuvan, laulun tai kirjoituksen. Se "muistaa" aiemmin käydyn keskustelun ja osaa ottaa sen huomioon vastauksissaan. Syöttämällä promptin ne osaavat tuottaa tekstiä eri kielillä, eri tilanteisiin ja eri sävyillä. Yhtenä työnään hän on myös kouluttanut tekoälyä puhumaan paremmin suomea. Tekoälyn kanssa voi myös käydä keskustelua. Meri Hannikainen on freelancerina työskentelevä kristillisen kasvatuksen ammattilainen. Gemini ja ChatGPT toimivat hieman erilaisiin tarkoituksiin. Joskus niiden antama tieto ei ole oikeaa tai järkevää. Laajat kielimallit eivät korvaa ihmisen työtä, mutta voivat helpottaa sitä huomattavasti. Esittelemme neljä erilaista tekoälysovellusta, joilla voit muun muassa tehdä kuvituksia, värityskuvia tai lauluja, ideoida toimintatuokioita ja hartauksia, tehdä aikatauluja ja kirjoittaa tarinoita. Se voi myös editoida tuottamaansa tekstiä pyydettyyn suuntaan. Kun kuulin tekoälystä, tiesin löytäneeni vastauksen", kertoo Meri Hannikainen. Usein tekoälyllä saatu teksti ja ideat vaativat asiantuntevan ihmisen muokkausta ollakseen käyttökelpoisia. TEKSTI & KUVAT Meri Hannikainen. Monesti on kuitenkin helpompaa vaikkapa muokata valmista tuntisuunnitelmaa tai sähköpostipohjaa kuin alkaa kirjoittaa sitä alusta asti itse. Suomenkielinen runous ja vitsit eivät tekoälyltä suju.. Olin jo sitä ennen haaveillut siitä, miten omia materiaaleja voisi tuottaa helposti teknologian avulla, kun joka tilanteeseen ei löytynyt juuri sellaista laulua tai kuvaa, jota halusin käyttää. Se sopii esimerkiksi tiedonhakuun ja oppimateriaalin suunnitteluun. Tekoälyn käytön varhaiskasvatuksessa ei tarvitse tarkoittaa lasten ruutuajan lisäämistä, vaan sen hyöty löytyy ensisijaisesti siitä, mitä apua se antaa kasvattajalle suunnittelussa ja materiaalien tuottamisessa. Generatiivinen tekoäly toimii promptien kautta, joilla annetaan tekoälylle ohjeet toivotusta lopputuloksesta. Parhaan tuloksen laajojen kielimallien kanssa saa, kun muotoilee tehtävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti ja antaa tarvittaessa kontekstin tai esimerkkejä. Kielimallit ovat vielä myös varsin alkeellisia vaativimpien tekstilajien kirjoittamisessa
Canva AI – mielikuvituksellisia tekoälykuvia Osoite: canva.com Canva on useimmille tuttu helppokäyttöinen graafisen suunnittelun apuväline. Sen tekoälyominaisuudet ovat saatavilla vain Canva Pro -käyttäjille. He selviävät haasteesta toimimalla yhdessä niin, että kaikkien lasten taitoja tarvitaan. Maagisesta mediasta löytyy kolme välilehteä. • Keksi raamatunkohtaan Matt. Canvan tavallisia toimintoja voi hyödyntää moneen – esimerkiksi oppimateriaalien ja tehtävien tekoon, mainosten suunnitteluun, värityskuviin, personoituihin kuvakommunikaatiokortteihin ja tunnetaitokortteihin sekä visuaalisten päiväohjelmien suunnitteluun. Canva osaa tehdä etenkin hienoja piirroskuvituksia. Niinpä niitä voi hyödyntää esimerkiksi esitteissä ja mainoksissa. Mukana 25 perhettä. • Tee Vantaan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjautuen kuukausitason suunnitelma siitä, miten tietotekniikkaa käsitellään esikoulussa elokuusta toukokuuhun. Raamatunkohta on Matt. Selitä ohjelmointi niin yksinkertaisesti, että 6-vuotias ymmärtää sen. 18:1–6,10. Valokuvamaisten kuvien tekoon se ei ole paras apuväline. Hyödyllinen työväline on esimerkiksi "Maaginen pyyhekumi", jolla voi helposti poistaa ylimääräiset sormet, jalat tai kädet, joita tekoälykuviin edelleen saattaa ilmaantua. Video tekee lyhyitä animoituja videoita. Monet eivät ehkä tiedä, että Canva tarjoaa Pro-version ilmaiseksi seurakunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Lisenssiä voi hakea osoitteessa canva.com/canva-for-nonprofits/. Kuvat tekee koko sivun kuvia eri tyyleillä ja myös pystytai vaakasuuntaisina. Käytössä vain luonnonmateriaalit, hartaus pidetään metsässä. Erilaisia prompteja ja kuvitustyylejä kokeilemalla löytää parhaiten, miten tekoälyn saa tekemään omista ideoista todellisuutta. • Keksi toiminnallinen mikkelinpäivän hartaus vauvakerhoon, jossa alle 1-vuotiaat vauvat voivat kokemusten kautta osallistua hartauteen. Sen avulla voi myös tehdä värityskuvia lasten omista kiinnostuksenkohteista, olipa sitten kyseessä avaruusdinosaurukset tai tanssivat kissanpennut. (Grafiikka, tyyli: impasto). Lasten nimet ovat (laita tähän oman lapsiryhmäsi lasten nimet). Canvan tekoälyn kuvia saa julkaista, kunhan noudattaa käyttöehtoja – kuvia ei esimerkiksi saa väittää ihmisen tekemäksi. Grafiikka auttaa tekemään yksittäisiä kuvia ja toimii hyvin myös yksinkertaisten värityskuvien tekoon. Alakoulun opettajat voivat hakea myös ilmaista Canva for Education -lisenssiä, mutta varhaiskasvatuksen opettajille tätä ei valitettavasti ole tarjolla. Keksi kaksi toimintatuokiota, joilla lapset ymmärtävät ohjelmoinnin perusteet. Yksinkertainen ääriviivapiirros, selkeät viivat, iloinen dinosaurus menee kirkkoon, dinosaurus on kokonaan valkoinen, ympäristö värikäs. • Ryhmässä on 3–5-vuotiaita lapsia, jotka ovat jakaantuneet porukoihin, jotka eivät juuri leiki keskenään. Jos valmiista malleista ja kuvista ei löydy sopivaa materiaalia, apuun tulevat Canvan tekoälytoiminnot. Keksi lyhyt tarina, joka opettaa lapsille yhdessä toimimisen merkityksen sekä kaksi tarinaan liittyvää toimintaideaa ryhmäytymistä varten. Canva Pro -versioon sisältyy myös tekoälyä hyödyntäviä editointityökaluja. Leiri pidetään leirikeskuksessa metsän keskellä syksyllä. Ne löytyvät Sovellukset-kohdasta vasemmanpuoleisesta sivupalkista. Laita mukaan askarteluidea ja tee ostoslista tarvikkeista, askartelun hinta maksimissaan 100€. Se muuttaa tekstillä kuvaillun idean kuvaksi erilaisilla kuvitustyyleillä. • Kirjoita tarina, jossa lapsiryhmä lähtee retkelle ja kohtaa jonkin haasteen. Nämä löytyvät klikkaamalla muokattavaa kuvaa hiirellä ja valitsemalla "Muokkaa kuvaa". (Kuvat, tyyli: musteprintti) Taskurapu, jolla on haalarit ja kädessä vasara. Sovellus-sivua hieman alaspäin selaamalla "Lisää Canvalta -otsikon" alta löytyy Canvan oma generatiivinen kuvasovellus, "Maaginen media". • Tee leiriaikatauluehdotus kolmen päivän perheleirille. Kuten kaikkea muutakin, tekoälyä oppii käyttämään kokeilemalla. Maagisen median avulla voi esimerkiksi luoda kuvituksen itse kirjoitettuun tai lasten kirjoittamaan tarinaan tai luoda oman logokuvan lapsiryhmälle, joka valitsi nimekseen taskurapu-remonttimiehet. 42 IDEAT TEKOÄLY Esimerkkejä prompteista • Pidän esikoulussa oppitunnin ohjelmoinnista. Tee jokaiseen kuukauteen kaksi toimintatuokiota ehdotetuista aiheista. Käytössä tabletit, ei tietokoneita. 7:24–29 kolme toiminnallista ideaa hartaushetkeen 2–4-vuotiaille. Mahdollisuus saunomiseen, uimiseen ja melomiseen. Teemana on tunnetaidot
Sunon kappaleet ovat tekijänoikeusvapaita, joten kappaleita voi käyttää esimerkiksi Youtube-videon taustamusiikkina ilman, että tarvitsee miettiä oikeuksia musiikin käyttöön. Ilmaisversion kappaleita ei saa kuitenkaan hyödyntää kaupallisesti. Muutamia musiikkityylejä, joilla pääsee alkuun: Teen pop, Rap, Kpop, Jpop, Reggaeton, Ambient, EDM, Afrobeat, Hiphop, Funk, Suomipop, Bepop, Gospel, Dance Pop, Folk, Country, Klezmer. Laulujen avulla on helppoa oppia asioita ulkoa, ja Sunon avulla voi tehdä laulun mistä vain opeteltavasta asiasta – vaikkapa ryhmän säännöistä. Lapsilta voi kysyä heidän suosikkiartistejaan ja koittaa tehdä kappaleen samalla tyylillä. Kappaleen voi kuvailla joko sanallisesti (esim. Kuvaa voi vielä muokata itse esimerkiksi piirtotyökalulla, poistamalla osia tai lisäämällä valmiita elementtejä kuvaan. Jostain syystä suomenkielisillä prompteilla on taipumusta tuottaa melankolisempaa musiikkia – kertonee jotain suomalaisesta musiikkikulttuurista, sillä tekoäly oppii esimerkistä. Suno ymmärtää suomea, mutta vaikuttaa vielä toistaiseksi ymmärtävät ohjeet hieman tarkemmin englanniksi. Style of music -kohtaan voi kuvailla niin musiikin tunnelmaa kuin tyylilajiakin, instrumentteja, tempon tai lauluäänen. canva.com 43 IDEAT Jeesus kulkee käsi kädessä pienen tytön kanssa, taustalla metsää ja auringonlasku. Sunoa voi hyödyntää niin omassa mediatuotannossa, toimintatuokioissa kuin yhdessä lasten kanssa. Pyhäkoulussa laulun avulla voi opetella päivän raamatunkohdan, ja riparilla ulkoläksyt. Musiikkityylin määrittelyyn voi laittaa monta erilaista määrettä, mutta lyhyemmät promptit tuottavat yleensä laadukkaampaa musiikkia. Lasten kanssa Sunolla voi tehdä kappaleita esimerkiksi lasten tekemisSunolla tehty kappale apostolisesta uskontunnustuksesta. Suomenkieliset sanoituksetkaan eivät ole ihan priimaa, joten paremman tuloksen saa käyttämällä omia tekstejä. Sunon avulla voi tehdä tarkasti personoitua musiikkia erilaisiin tilanteisiin. tä runoista. Sunon käyttäminen on helppoa. Musiikin sävyjä: Happy, upbeat, melancholic, cinematic, epic, atmospheric, emotional, banger, operatic, ethereal, midtempo, lowtempo.. Promptilla saa värityskuvakäyttöön sopivia kuvia: ääriviivapiirros, mustavalkoinen, selkeät ja yhtenäiset viivat, valkoiset alueet värittämistä varten. Sisäänkirjautumisen jälkeen vasemmasta sivupalkista löytyy kohta "Create". Ehkä voitte yhdessä tehdä vaikkapa sanoituksen tunnuslauluun omalle ryhmällenne, ja Sunon avulla saada siihen melodian. iloinen lastenlaulu kesäpäivästä, soittimena harmonikka) tai klikata "Custom", jolloin kappaleen sanat voi syöttää itse. Sen ilmaisversiolla voi tehdä 10 kappaletta päivässä millä tahansa musiikkityylillä, joko omasta sanoituksesta tai pelkästä ideasta, jonka Suno.ai muuttaa sanoitukseksi. (Kuvat, tyyli: konseptitaide) Suno – personoitua musiikkia jokaiseen tilanteeseen Osoite: suno.com Suno on yksi kehittyneimpiä musiikintekoon tarkoitettuja tekoälyohjelmia. Käyttötapoja tekoälylauluille on monia
44 IDEAT Kirkkokuvistatoimintamalli yhdistää taiteen ja kulttuuriperinnön tutkimisen KIRKKOKUVISTA
Ensimmäinen vaihe on nimeltään “kohtaaminen”. Siinä ohjaaja kutsuu lapsiryhmät kirkkoon taidetunnille. Menetelmää on kokeiltu myös aikuisryhmille. Kolmas osa “taidetta taiteesta” koostuu taidetyöskentelystä ja näyttelyn kokoamisesta. Kirkossa tutustutaan pienryhmissä eri taideteoksiin kokemuksellisen mallin mukaan. Taidetunnilla tehdään kuvallisia hahmotelmia ja “rakennetaan siltoja” lapsen elämismaailman ja kirkkotaiteen välille. yhden tapaamisen työskentelyyn, leiritoiminnan rikastamiseksi, osaksi teemapäiviä jne. Taidetunnilla tehdään kuvallisia hahmotelmia ja “rakennetaan siltoja” lapsen elämismaailman ja kirkkotaiteen välille. Kohtaaminen, lähiluku ja taidetta taiteesta Tiivistetysti menetelmä on kolmivaiheinen. Kirkkokuvista-menetelmää kehittää ja kouluttaa Anna Kaisa Siltanen Linnasmäen opistossa. Yksi työskentely toteutettiin alakoulun 2. luokan oppilaiden kanssa. Opettajan johdolla koululla tutustuttiin ensin kanttori Tiina Ilosen tuottamaan urkumusiikki.fi-sivustoon ja sen jälkeen päästiin paikan päälle tutustumaan urkuihin ja kirkossa olevaan esineistöön sekä taiteeseen. Hän kertoo, että Kirkkokuvista, jota ennen kutsuttiin Kirkkopolku-nimellä, hyödyntää TaiT Marjo Räsäsen kehittämää kokemuksellisen taideoppimisen mallia. Hänen mielestään menetelmä on hyvä, sillä se sopii kaikenikäisille ja toteutustapojakin on niin monta kuin on tekijöitä.. Mitä lapset ovat sanoneet työskentelystä. Toinen vaihe,“lähiluku”, toteutetaan eri kerralla jossain muualla kuin kirkossa. Näin on erityisesti Kirkkokuvista-menetelmässä. Anna Kaisa on kehittänyt menetelmän valmiiksi taidekatsomuksen toimintamalliksi seurakunnan ja kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyöhön. 45 IDEAT TEKSTI Anita Ahtiainen, Anna Kaisa Siltanen, Riikka Saloranta KUVAT Kirkkokuvista-menetelmän arkisto Seurakuntien varhaiskasvatuksen ja yhteistyön uusissa tuulissa tuntuu taidekasvatuksen innostava tuoksu. SIlloin palautetaan mieliin kirkossa koettu ja perehdytään tarkemmin joko taideteoksen aiheeseen, tekniikkaan, taiteilijaan tai muuhun aiheeseen liittyvään. Kirkossa tutustutaan pienryhmissä eri taideteoksiin kokemuksellisen mallin mukaan. Kuvien pohjalta tehtiin koulussa taidetta. Opettaja otti muistin virkistykseksi kuvia lapsia kiinnostaneista kohteista, jotta niitä oli sitten helpompi lähteä koulussa työstämään. Linnasmäen opiston ohjaajakoulutuksessa olevat ovat kokeilleet menetelmän soveltamista joustavasti esim. Piikkiön seurakunnan nuorisotyönohjaaja Riikka Saloranta on Anna Kaisan koulutukseen osallistuttuaan lähtenyt toteuttamaan Kirkkokuva-menetelmää työssään. Tämän artikkelin yhteydessä ovat piirrokset alttaritaulusta, kastepuusta ja kynttiläkruunusta
viskarit tai eskarit tai kutosluokkalaiset) osallistuu kokonaisuuteen. puksi jokainen sai sytyttää tuohuksen hiekkalaatikkoon ja palata paikoilleen. Taidenäyttelyyn liittyy aina myös jokin osallistava tehtävä, esim. Taidenäyttely saa parhaimmillaan olla osana kirkon koristusta pidemmän aikaa (esim. Aluksi oli ihan tavalliset liturgiat ja sitten saarna alkoi lapsikuoron laululla “Kuului laulu enkelten”. Alkukulkueessa tulivat lapset, ja jokainen kiinnitti kankaaseen kalan (minkä oli valmistanut Kirkkokuvista-tunnilla). adventista loppiaiseen), jolloin sitä voidaan hyödyntää jumalanpalveluselämässä useampana pyhänä. Menetelmän ydinajatus on johdattaa lasten taideteosten avulla katsojan kiinnostus kirkon omaan taiteeseen ja auttaa näkemään olemassaoleva kotikirkon aarteisto. Toinen esimerkki on Särkisalosta, jossa kesällä järjestettiin “taidekirkko”. Joskus on koko messu rakennettu näyttelyn kulkua hyödyntäen. Lisätiedot: Linnasmäen opisto, Anna Kaisa Siltanen, 040 6240 814, annakaisa.siltanen@linnas.fi Tulevat koulutukset: https://linnas.fi/kurssit/kirkkopolku-taidekasvatusmenetelma/ Kirkkokuvista-ohjaajakoulutus JKO Voit kysyä myös tilauskoulutuksia.. vuosittain sama ikäluokka osallistuu kokonaisuuteen. Perniön Pyhän Laurin kirkossa oli näyttelyn avajaismessu toisena adventtisunnuntaina. Kierroksen loKirkkokuvistatyöskentely kannattaa ottaa osaksi säännöllistä jumalanpalveluselämää, esim. Toisen työskentelyn toteuttivat yhteisen kasvatustyön lastenohjaajat koululaisten kesäkerhossa. laitetaan höyhen pulloon tai vaikka sytytetään kynttilä. Näin jumalanpalveluksen aikana rakentui yksi teoskokonaisuus, mikä sitten jäi osaksi näyttelyä. Pappi kehotti seurakuntaa lähtemään hänen perässään kiertämään ja katsomaan näyttelyä. vuosittain sama ikäluokka (esim. Kirkkokuvat ja katsomuskasvatus Kumppanuuden koreissa Kirkkokuvista-menetelmä sijoittuu ykköskoriin. Miten työskentelyä voi hyödyntää seurakunnan jumalanpalveluselämässä. 46 IDEAT 46 IDEAT KIRKKOKUVISTA Lapset ja opettaja pitivät kokonaisuudesta paljon, eikä se myöskään tuntunut erityisen kuormittavalta, vaan oli hyvä lisä Kotikirkko tutuksi -opetuksessa. Alttarikaide oli peitetty sinisellä kankaalla, ja yksi ryhmä oli tehnyt paperiveneitä ja ne oli kiinnitetty kaiteen päälle. Kirkkokuvista-työskentely kannattaa ottaa osaksi säännöllistä jumalanpalveluselämää, esim. Lapset odottavat jo innokkaina kutsua 8.12.2024 järjestettäviin taidenäyttelyn avajaisiin. Synnintunnustuksena jokainen seurakuntalainen sai kuljettaa kiven alttarin eteen
Kalenterin sisältö avautuu päivä kerrallaan 1. Ei mitään liian monimutkaista ja hienoa psykologista termistöä, vaikka kuitenkin taitavaa psykologiaa. Pikkuisen häiritsee, kun Vanhemmuuden tuki -sivulla on myös linkkejä lapsille suunnattuihin sisältöihin. IT-alalla työskentelevä isä hallitsee digiturvallisuuden ja vanhemmat seuraavat lasten digiseikkailuja Family-linkin avulla. Rauhalliset lasten virret nukuttavat aina! Miten kehittäisit sivua. Lastenkirkon digitaaliset ja tulostettavat sisällöt ovat myös seurakuntien toimintaan kätevä paketti. Sopii todella omiin arvoihini. Hän kertoo, että perheen 14-, 13-, 9-, 6ja 3-vuotiaat ovat digiosaavia. Saat myös Lastenkirkosta vinkkejä pienten lasten osallisuuden toteuttamiseen. Mikä oli mielestäsi sivuston paras anti. Kosketuskertomusvideo Hyvästä paimenesta vangitsi Kaarlon (3 v.) ja Toivon (6 v.) mielenkiinnon ihan täysin. MLL :n sivuille, jos tarvitsee vahvempaa tukea ja apua. – Erityisen paljon kiinnosti tuo Lapsi ja kriisit -osio. – Lapsia tuntuvat kiinnostavan pelit sekä kuvataidehaaste. Pikkukakkosen sisällöt ovat käytössä pienemmillä. On varmaan tosi hauskaa ja jännää, että se oma työ löytyy sieltä ehkä pitkäänkin. Näin tiedetään, missä digitiloissa lapset liikkuvat ja kuinka paljon. Tuulia, millainen on ensivaikutelmasi sivuista. Lastenkirkosta tukea vanhemmille, rentoutusta lapsille Viiden lapsen äiti Tuulia Vantaalta tutki Lastenkirkko.fi-sivuja ensimmäistä kertaa. Lasten ja nuorten keskus kehittää parhaillaan LONK-työkaluja, jotka auttavat työntekijöitä arvioimaan, kuinka monipuolisesta lasten ja nuorten osallisuus toteutuu seurakunnan toiminnassa ja hallinnossa. Suosikkeja ovat olleet Minecraft ja Fifa-jalkapallopeli sekä kielten oppimispelit – taistelupelien perään ei ole edes kyselty. Mediavinkkejä mietin, että ei alle kouluikäisen kanssa pärjää puolen tunnin ruutuajalla. Tosi suloisia nuo hahmot tuossa Tutkimuspartoissa. – Muutamat ”typot” voivat haitata ymmärtämistä. Lopussa on hyviä linkkejä esim. adventista alkaen Lastenkirkko.fi-sivustolla. Mistä lapset kiinnostuivat. Lastenkirkko oli ennestään tuttu vain satunnaisten YouTube-videoiden kautta. Lastenkirkon ”Ilon joulu ” Lastenkirkko tarjoaa jälleen lapsille iloisen joulukalenterin. Jokaisen kokemuksilla ja näkemyksillä on väliä – erityisesti silloin, kun kansalaisella ei ole virallista äänioikeutta. Me katsotaan muutenkin iltaisin satuhierontaa ja rentotusvideoita ja kuunnellaan rauhoittavaa musiikkia. Suunnitelkaa myös Lasten kauneimmat joululaulut ja päättäkää, kuka huolehtii Lastenkirkon YouTube-kanavalla julkaistavien lauluja puuhavideoiden julkaisusta. Pienillä lapsilla on aidosti sellaista tietoa ja ymmärrystä, jota aikuiset eivät pysty tavoittamaan. (Toim. – Raikkaat, värikkäät ja lapsenmieliset sivut! Uskon, että ne herättävät lasten kiinnostuksen. 47 IDEAT LASTENKIRKKO. Oleellista onkin vahvistaa alusta asti lapsen demokratiataitoja. Pienet lapset vallankahvassa Pienten lasten huomioonottaminen päätöksenteossa tuntuu monesta edelleen hankalalta toteuttaa – mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Samaistuminen on helppoa, jos on itse heikoilla ja kriisissä. Useissa asiantuntijoiden ohjeissa aika on tunti.) Me ei niin vahdita ruutuaikaa, vaan luotetaan avoimuuteen ja yhteiseen tekemiseen digin äärellä. huom: Tämä ohje korjattiin Tuulian palautteen ansiosta. Lastenvaalissa ratkaistaan Lastenkirkon teema vuodelle 2025! Kun tätä juttua kirjoitetaan Lastenkirkon pajoissa lapset vielä työstävät ehdokkaita vuoden 2025 teemoiksi Lastenkirkkoon. Tutustukaa Ilon joulu -materiaaliin, ja tilatkaa tarrajoulukalenterit. Työkalujen tämänhetkiset versiot löytyvät alla olevasta qr-koodista. Siinä oli ihanan selkeät, lämpimät ja maanläheiset "kodin perusturvaohjeet”
Maailmanpyörässä-kirjan runoista muutama on lennähtänyt musiikin siiville. mansikkasointu). Kaikki voivat soittaa koko ajan tai “shh”-kohdassa malletilla soitetaankin 4 iskua hiljaa lattiaan. LAULA – LEIKI – LIIKU Joskus on hyvä olla hiljaa TEKSTI & TOTEUTUS Riikka Jäntti KUVAT Shutterstock Työtohinan ja kaiken kiireen keskellä kannattaa välillä hengittää syvään ja olla ihan hiljaa. Miltähän hiljaisuus näyttää, jos suljet silmäsi. Liike pysähtyy lempeästi “shh” -sihinän kohdalla (shh:llä voi myös soittaa triangelilla 3 hiljaista ääntä). Lasten kanssa yhdessä laulettavaksi, hiljaisuuteen kutsuvaan hetkeen näistä lauluista sopii erityisesti Kaisa Harjun sanoittaman Kuule-runon kertosäe: "Joskus on hyvä olla hiljaa". Lasten kanssa hiljaisuuteen on hyvä tutustua pienin askelin. Miltä se tuntuu jalkojen alla. Runoja lauluiksi sävelsivät Sini Nikku ja Risto Eskola. 48 IDEAT Keinutellaan Joskus on hyvä olla hiljaa. x 2 Keinutellaan lasta sylissä tuolilla tai lattialla istuen. Soitetaan palasoittimia malleteilla Laulun voi säestää pelkästään I-soinnulla. Soitetaan kanteleella Laulua voi säestää kanteleella soittamalla pelkkää I-sointua (ns. Shh. Miltä hiljaisuus kuulostaa. Aivan hiljaa. • D-duurissa käytetään paloja: D, (Fis), A • F-duurissa käytetään paloja: F, A, C. Hiljaisuus kutsuu rauhoittumaan ja rentoutumaan, ehkäpä se on myös rukouksen kieltä. Aikuinen laskee kämmenensä lapsen reisille/selälle. Tällä aukeamalla on vinkkejä pienen laulun käyttöön lasten kanssa. Vaikka nuotti on kirjoitettu Es-duuriin, kanteleen voi virittää D-duuriin ja laulaa laulun D-duurissa. Entä sydämessä
Muista myös • Polkuja rauhoittumiseen ja Uusi polkuja rauhoittumiseen-kirjat, joista löytyy monipuolisesti vinkkejä rauhoittumiseen • Piirrän sinuun tarinan -kirjan raamatunkertomukset selkään piirtäen • Lastenkirkon Youtube-kanavan “Kosketustarina”-otsikolla löytyvät videot (tunnustuksellisia) • Kasvua katsomuksesta -sivuston ladattava Pyhiinvaellus-materiaali. Kiemurtaako vielä vauhti kyljissä. silitellään jalkoja Vipattaako vielä vauhti varpaissa. kipristellään tai silitellään varpaita Shh… pysäytetään kädet jalkojen päälle kanteleen tai kitaran ääniä näppäillen, chimesin tai sormisymbaalin ääni tms. Miltä hiljaisuus tuntuu käsissä. säkeistö toimii myös yhdessä laulettuna rakentamisen aikana. Rakentamisen taustalla kuuluu esimerkiksi: • äänimaisema, esim. Bachin Air • jokin muu hitaahko instrumentaalikappale • Lasten virsi 136: Majassani omassa, josta erityisesti laulun 3. Riikka Jäntti Miltä hiljaisuus tuntuu jaloissa. Youtubesta “rauhoittavia metsän ääniä” • jokin rauhallinen urkukappale kuten J.S. Shh… tuulikellon tai chimesin lempeää ääntä Miltä hiljaisuus tuntuu vatsassa. Loru: Miltä hiljaisuus tuntuu. Kiemurtaako vielä vauhti navassa. Käytetään rakennusmateriaaleina kaikkea pehmeää, joka ei aiheuta pudotessaan tai lattialle laitettaessa kovaa ääntä: huiveja, vilttejä, kankaita, tyynyjä, pehmoeläimiä ja höyheniä. Aikuiset voivat tehdä hallaharsosta majalle katon, ja lauletaan yhdessä “Kuule” -laulun kertosäettä. silitellään käsiä Vipattaako vielä vauhti sormissa. Shh… tuulikellon tai chimesin lempeää ääntä Miltä hiljaisuus tuntuu selässä. Shh… tuulikellon tai chimesin lempeää ääntä Miltä hiljaisuus tuntuu poskissa. Silittääkö vielä hiusten hapsuja ja kuiskaa: Shh… tuulikellon tai chimesin lempeää ääntä 49 IDEAT Hiljaisuuden maja Rakennetaan yhdessä hiljaisuuden maja lattialle. Valmiiseen majaan voi sitten mennä istuskelemaan tai pötköttelemään
Kipsis, kopsis, kipsis, kopsis, punaposkipomppuomput kiitoskoriin kerään. Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym is en ku va ks i.. 50 IDEAT HILJAISUUDEN IKKUNA TEKSTI Miia Raninen KUVA Shutterstock Pomppuomppujen karkuretki Kipsis, kopsis, kipsis, kopsis, punaposkipomppuomput kiitoskoriin kerään. Kipsis, kopsis, kipsis, kopsis, pomppuomput karkasi, no nyt pitää mennä perään! Kipsis, kopsis, kipsis, kopsis, nappaan yhden, nappaan toisen, kerään keon aikamoisen! Kipsis, kopsis, kipsis, kopsis, haukkaan palan, haukkaan toisen, maistan maun herkullisen! Kipsis, kopsis, kipsis, kopsis, kiitos kieltäni kutittaa, pitkin poskia vaeltaa