1 Teema 6 2021 Polku kutsuu myös kaikkein pienimpiä seurakuntalaisia Raamattua leikkien: Lattiakuvassa joulun odotuksen symboleita KYSELLEN JA IHMETELLEN KOHTI JOULUA
2 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi Lastenmaa-lehti JOULUNUMERO 2021 Lastenmaan joulunumero on tulvillaan odotusta ja joulun sanomaa. 03 4246 5376 Hinnat: 5 kpl. Kirkontornin naakka Natanael ja pikkunaakat järjestävät kirkkopuistoon joulukuvaelman, jossa eläimet ovat pääosissa. MENNESSÄ Tilaa jaettavaksi lapsiryhmille 2,50 € UUTUUS! 24 ”luukkua” levolliseen jouluun 19,90 €. Suureen juhlaan valmistaudutaan pienin askelin. ISBN 9789523544994 Hinta 19,90 TILAA 8.11. Pakollisen tehtävälistan sijaan on aika pysähtyä omaa ja toisten hyvinvointia lisäävien asioiden äärelle. Lastenmaan keittiössä tehdään jouluevankeliumin hahmoja piparkakkutaikinasta. 5–99 kpl hinta 2,90 €/kpl, 100–249 kpl hinta 2,50 €/kpl ja yli 250 kpl hinta 2,20 €/kpl + toimituskulut TIINA LAANINEN Hyvän mielen joulukalenteri 24 lempeää tapaa valmistautua jouluun Hyvän mielen joulukalenteri lahjoittaa lukijalle 24 ”luukkua” levolliseen jouluun. Jouluevankeliumi kerrotaan sanoin ja kuvin. Lehti sisältää myös kertomuksen siitä, miten joulua vietetään eri puolilla maailmaa. Tiina Laaninen on Sastamalassa asuva viestinnän opettaja ja toimittaja. Tämä pieni joulukalenterikirja tuo joulun tunnelman koko joulukuulle. Lapset Jänishousu, Rämäpää ja Bobo antavat toisilleen omatekoiset joululahjat. Tilaukset: lastenkeskus@jaicom.com tai puh. Kirjeen kirjoittaminen tärkeälle ihmiselle muistuttaa yhteydestä ja käsin kirjoittamisen tärkeydestä, jouluvalojen sytyttäminen tai kynttilöiden valaminen valon merkityksestä pimeydessä ja joululahjan hankkiminen itselle omien tunteiden kuuntelemisen tärkeydestä. Valmistautumisen keskellä on hyvä miettiä, mistä on kiitollinen juuri nyt ja antaa itselle lupa unelmoida tulevasta
LAPSEN SILMIN KUVA Suvi Sievilä Mikä kaverissa on parasta. Kerhoa ohjaavat lastenohjaajat Tuulikki Enlund ja Kaarina Pulkkinen. 3 Teema Naomi ja Elias käyvät päiväkerhoa Karakallion kappelissa Espoon Leppävaaran seurakunnassa. "Naomi on kiva." Elias 3,5 vuotta "Elias on kiva leikkikaveri." Naomi 2 vuotta. Kuvaamme Lapsen silmin -sivulle kaveruksia ja kysymme heiltä kysymyksen ystävyydestä
”Uutena hanketyöntekijänä mietin paljon sitä, miten monissa hankkeissa rahoitus ratkaisee kehittämisen suunnan, jolloin palvelumuotoilun ideaa ei pystytä kunnolla hyödyntämään – ei voida tehdä rohkeita kokeiluja, kun ’kädet on sidottu’. Rajalinin mielestä vastaus on yksiselitteinen: ”Seurakunnan perinteiset toimintamuodot eivät vastaa perheiden arjen kaikkiin kysymyksiin, ja vanhat toimintamallit tavoittavat vain osan perheistä. Osallistuminen ja aktiivinen työtapa verkostoissa rakentaa yhteistyötä. ”Kun seurakunta kehittää omaa toimintaansa, on hyvä pyytää verkostokumppaneilta ajatuksia ja ”silmälaseja” avuksi. ”Hyvin toimiva perhekeskusverkosto löytää yhdessä alueen palveluista aukkoja, joista seurakunta voi omalta osaltaan ottaa koppia. Perheystävällä ei ole nyt tällaista rasitetta”, iloitsee Hanna Rajalin. Yhteistyö rakentuu luottamuksen, avoimen keskustelun ja aktiivisen työotteen varaan. Esimerkiksi kun ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle, toimintojen tuttuus helpottaa asettumista uudelle paikkakunnalle.” Sähköiset palvelut tuovat oman lisänsä palvelujen tavoittavuuteen. Yhteiskehittämiseen nojaavan Perheystävä-toiminnan avulla voimme löytää uudenlaista, myös etsivää perhetoimintaa seurakuntiin.” Seurakunnan toiminnan tunnettuuden lisääminen on tärkeää: ”Kun saamme seurakunnan perhetoiminnalle vahvoja brändejä, kirkon toiminnan tunnettuus lisääntyy, ja voimme kaikki hyötyä suuruuden ekonomiasta. 4 Teema PERHEIDEN KANSSA TEKSTI Marjo Suominen KUVA Suvi Sievilä Seurakuntiin jalkautuvat Perheystävä-mallit avaavat työlle uusia ikkunoita, kun perinteikäs viikkoja kokoava toiminta ovat murroksessa. Avoin kohtaamispaikkatoiminta on selkeä kokonaisuus, josta seurakunta voi kantaa alueella isonkin vastuun. Näissä verkostoissa malleista on hyvä lähteä kumppaneiden kanssa keskustelemaan ja tehdä työtä alusta asti yhdessä. Ylipäänsä kannattaa pitää koko ajan mielessä se, että perheet ovat yhteisiä ja kaikkien toimijoiden panos perheiden hyvinvoinnin eteen on arvokasta”, Hanna Rajalin summaa. Esimerkiksi Tampereella Pikkuhelppija Imatralla Nyyti-toiminta ovat saaneet hyvää palautetta verkostoissa osuen juuri niihin koloihin, joihin esim. Tämä kaikki vapauttaa voimavaroja, ja siinähän säästyy aikaa perheille!” Joustava ja ketterä PERHEYSTÄVÄ. ”Tulevasta sähköisestä perhekeskuksesta on myös seurakuntien perhetoiminta helpompi löytää ja hahmottaa siinä vaiheessa, kun Perheystävä-mallia on levittynyt laajalle.” ”Tulevaisuudessa tietoon ja kokemukseen perustuvat sekä testatut Perheystävä-mallit säästävät seurakuntien resursseja. eri tapahtumissa, yhteiset koulutukset ja kahvittelut ovat hyvin merkittäviä. Perheystävä-mallit rakentuvat vahvasti yhteistyössä. Ei ole järkevää tehdä samaa kehittämistyötä itsenäisesti ja vieläpä aika lailla samaan aikaan, vaan ottaa hyöty yhteiskehittämisen hedelmistä. Yhdessä tekeminen eri toimijoiden kanssa esim. Uutta tarvitaan – vahvat brändit puhuvat puolestaan Miksi ylipäätään kannattaa tuottaa Perheystävä-tyyppistä toimintaa ja hyödyntää toimintamallia. kaupungin perhetyö ei pysty vastaamaan”, Rajalin kertoo. Lasten ja nuorten keskuksessa Perheystävä-toimintamallia luotsaava hanketyöntekijä Hanna Rajalin on havainnut, miten luontevasti Perheystävän toimintamallit ovat löytäneet paikkansa alueidensa perhekeskusten alta ja istuvat muutenkin paikkakunnan palveluiden kokonaisuuteen
Tervetuloa Teamsiin Pikkuhelppi-aamukahvitilaisuuteen 18.11. Jos on paljon viikkotoimintaa, iltakäynnit tulevat helposti ylityöksi. ”Tämä on perheille matalan kynnyksen toimintaa ja maksutonta. Toiminta on käynnistettävissä nopeasti ja sen malli on monistettavissa. • Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen, ja Perheystävä-toiminta on yksi kolmesta kohteesta. Esimerkiksi Porvoon seurakunta on liittynyt ja piloitunut Kaverisovellus.fi:n kanssa. Pikkuhelppi on luonteeltaan lähellä diakonian kotikäyntityötä, ja siellä on osaamista, miten koteihin mennään. 044 551 2011.. Mallin vahvuuksiin nostaisin vielä sen, että se huomioi perheen ohimenevät tilanteet, jotka ratkeavat pienellä helpillä. Perheystävään on kehitteillä koulutusta ja materiaaleja. Toisaalta se ei jätä huomioimatta ohjausta niissä tilanteissa, joissa perhe tarvitsee laajempaa tukea.” ”Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja se saa uusia piirteitä. 5 Teema INFO Perheystävä haluaa tavoittaa ne perheet, joita kukaan muu ei tavoita. ”Aika näyttää, mihin tämä johtaa. Perinteisen päivätyön rinnalla tehdään usein iltatyötä, ja silloin tavoitetaan muitakin kuin kotona olevia perheitä. ”Tämä vaatii esihenkilöltä työn suunnittelua siten, että ohjaajien työvuorot toteutuvat järkevästi. ”Palvelumuotoilu ohjaa meitä ketteriin ja nopeisiin kokeiluihin. Kun kyse on useimmiten pysyvästä työn muutoksesta, sitä ei voida lähteä rakentamaan ylitöiden varaan.” Työntekijän tulee omata uteliasta mieltä, hyvää resilienssiä, kykyä kuulla perheiden kysymyksiä ja ymmärtää perheiden ja perhetilanteiden moninaisuutta. Esimerkiksi nyt on tulossa Vertaishelppi, jossa vapaaehtoistoimija voi jatkaa perheen kanssa työtä, jonka ammattilainen on laittanut aluilleen.” Perheystävä kaikkiin seurakuntiin Toimintamallin tavoitteena on palvella valtakunnallisesti kaikkia seurakuntia. • Perheystävätoiminnan alle sijoittuvaa Pikkuhelppitoimintaa tehdään noin 30 paikkakunnalla. • Toimintamallin pilotit löytävät paikkansa ja ponnistavat seurakunnan Polusta ja nousevat vahvasti myös paikallisesta strategiasta. työaikaan voi tulla muutoksia. Saat linkin Teams-tapaamiseen, kun lähetät s-postiviestin os.: toimisto@lastenjanuortenkeskus.fi Yhteydenotot: Hanna Rajalin, hanna.rajalin@lastenjanuortenkeskus.fi, p. klo 8–9.30. Pikkuhelpin ohella toiminnasta käytetään myös muita nimiä. Yhteinen puhe ohjasi palvelujen tuottamista toisaalle kuin työntekijät ennakkoon olettivat. Mutta nyt jo pääsee hyvin alkuun kysymällä neuvoja vaikkapa oman seurakunnan diakoniatyöstä tai perhekeskuksista. Esim. Sovellus auttaa vanhempia löytämään toisiaan vaikkapa leffaseuraksi. Toimintamallin hyödyt – esimerkkinä Pikkuhelppi Pikkuhelpistä saamaansa kokemukseen nojaten – ensin Turussa ja myöhemmin Tampereella – Rajalin luettelee toiminnan monia hyviä puolia: ketteryys, joustavuus, turvallisuus, perheiden toiveiden kuuleminen ja äkillisiin tarpeisiin vastaaminen sekä yhteistyö ja monialaisuus. ”Esim. ”Verkostoissa yhteistyötaidoilla, avoimuudella ja selkeällä ”hissipuheella” pääsee hyvin alkuun”, Hanna Rajalin korostaa ja palaa vielä kerran korostamaan yhteistyön arvoa. Perheiden kysymykset ja tarpeet pitää ottaa todesta. Ja kun heti alkuun lyöttäytyy yksiin perhekeskusten kanssa, myös sieltä voi saada ammatillista tukea toiminnan käynnistämiseen. Uteliaisuutta ja resilienssiä Perheystävä-toimintamallin myötä varhaiskasvattajan työnkuva uudistuu. • Perheystävä-toimintamallissa haetaan uudenlaisia tapoja auttaa ja kohdata lapsiperheitä arjen keskellä. Tilaisuudessa kartoitetaan seurakuntien tarpeita ja kuullaan osallistujien toiveita Perheystävä-materiaalin ja -koulutuksen kehittämiseen. Malli haastaakin pohtimaan omaa ammatillisuutta ja valmiuksia toimia uudella tavalla. Olemme pilottiseurakuntien kanssa yhdessä harjoitelleet muun muassa ”käsien päällä istumista” tilanteissa, joissa meillä on kova halu ratkaista itse palvelut perheiden kysymyksiin, vaikka emme ole esittäneet yhtäkään kysymystä palvelujen käyttäjille – perheille.” Esimerkiksi Tampereella kutsuttiin PERHEYSTÄVÄ-TOIMINTAMALLI tarjoaa tukea yksinäisille, kuormittuneille tai syrjäytymisuhan alla oleville lapsiperheille. Toiminta mahdollistaa erityisesti vanhempien saaman tuen ja voimavarojen vahvistumisen silloin, kun ne ovat muutoin vähissä. Perheystävä-toiminnan kehittämisessä on hyödynnetty palvelumuotoilun metodeja. Perheystävän ajatuksia ja mallinnuksia voi soveltaa, vaikka ei lähtisi varsinaiseen hankkeeseen”, Rajalin muistuttaa. Lue lisää sivulta kaverisovellus.fi. Joka tapauksessa Perheystävän mallia kannattaa kyllä tutkia ja arvioida, olisiko sille käyttöä. Perheiden osallisuus on aivan keskeisin elementti Perheystävä-toiminnassa. some-kanavissa vanhempia lounaalle keskustelemaan, mitä heille kuuluu ja mitä he odottavat seurakunnalta. Kun toiminnalla on selkeä tarve, apu tavoittaa. • Toiminta on käynnistynyt viidellä paikkakunnalla ja rohkeita kokeiluja tehdään parhaillaan Porvoossa, Imatralla, Hämeenlinnassa, Pirkkalassa ja Tampereella
6 Teema TÄSSÄ NUMEROSSA Me tekijät Polku vie kohti vahvempaa osallisuuden yhteisöä Kirjahylly Lasten ja nuorten keskus Me tekijät Jumalanpalvelusyhteisöön voi tulla koko perhe Kirkon talolta Nallukka Me tekijät Yhteisellä matkalla Kirkon Lastenohjaajat ry Kurkistuksia 7 kysymystä Leena Kuustielle Kouluttaudu, osallistu 3 4 6 8 13 14 TEEMA-ARTIKKELIT Lapsen silmin Perheiden kanssa Joustava ja ketterä Perheystävä Pääkirjoitus Kertokaa joulun sanomaa Teema Polussa on yhteisen tekemisen meininki Kolumni Pienten lasten ääni esiin seurakuntavaaleissa Teema Polku kohti merkitystä Luovat lapset Lumikäpyjä Raamattua leikkien Lattiakuva vie adventin matkalle Digileikit Vauhdikas rekiretki Perhekirkko Sinä olet minun rakas lapseni Lastenkirkko Pyhiä hetkiä Leikitään joulua Laula – leiki – liiku Enkelipiirissä suhinaa Hiljaisuuden ikkuna 8 48 32 28 ME TEKIJÄT IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI TEEMA: Polku kohti merkitystä 20 22 23 24 27 27 28 30 31 32 34 36 38 43 44 48 50 52 54
Tapahtumia on joka sormelle ja jokaiselle kohderyhmälle. Syksyn värit ja kesän valo katoavat ympäriltämme. Ollaan kirkkona ja seurakunnan ammattilaisina omien vahvuuksiemme kanssa ihmisten keskellä ja heitä varten. Joulu, valon juhla, Jeesus-lapsen juhla tuo synkkyyteen odotetun kääntöpisteen. Toistoalennus -10 % ILMESTYMINEN Pieni on Suurin ilmestyy tammi-, maalis-, huhti-, elo-, lokaja marraskuussa LEHDEN LIITTEET Päkän ja Pulmun -vinkit liite numeron 3/21 mukana. Kohdan, jossa voimme hengähtää, viettää aikaa rakkaittemme kanssa ja hiljentyä joulun sanomaa. Ainakin pohjolan ilmastossa joulu myös katkaisee talven selän ihanasti. Kutsutaan heitä mukaan tekemään ja toteuttamaan itseään seurakunnassa. Piispat saavat sanomansa mediassa läpi ja kyläläiset täyttävät kirkon penkit eri puolella Suomea. IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI Kertokaa joulun sanomaa! “Kuinka monta yötä jouluun on?” Kysymys, joka kaikuu monen pienen ja isonkin huulilla näinä pimenevinä viikkoina. Joulu on seurakuntien pääsesonki. Joulukaudella ovet avaavat myös ne seurakuntalaiset, jotka ovat olleet pitkään poissa ja myös ne, jotka eivät ole penkkiin vielä uskaltautuneetkaan. Kirkko ja joulu liittyvät yhteen, kirkon sanoma ja tapahtumat kiinnostavat joulun aikaan. Nämä osuvat hyvin yhteen juuri nyt, kun pitkän hiljaiselon jälkeen ihmiset pääsevät vihdoin kohtaamaan toisiaan. Koronan jälkeen tämä tuntuu erityisen hyvältä. Ja huomioidaan myös ne lapset ja perheet, joiden joulu ei välttämättä olekaan kiiltokuvamainen tai edes kiva juhla. Tänä jouluna ei siis kannata säästellä. Ollaan läsnä, kutsutaan ihmisiä yhteen ja tehdään kaikki kohtaamisissa syntyvä uusi mahdolliseksi!. Tähän lehteen on koottu tuhti joulupaketti ideoineen ja toteutuksineen. vuosikerta PAINOPAIKKA PunaMusta Oy / Forssa MEDIAKORTTI www.aikakaus.fi KANNEN KUVA Suvi Sievilä Aikakausmedian jäsenlehti ISSN 2489-2343 PIENI ON SUURIN VERKOSSA www.lastenjanuortenkeskus.fi/pieni-on-suurin /PienionSuurinlehti PÄÄKIRJOITUS Katri Korolainen vastaava päätoimittaja Lasten ja nuorten keskus ry Ollaan kirkkona ja seurakunnan ammattilaisina omien vahvuuksiemme kanssa ihmisten keskellä ja heitä varten. Kerrotaan Vapahtajan syntymästä, kutsutaan ihmisiä yhteen, ilahdutetaan joululauluilla ostoskeskuksissa ja päiväkodeissa. 7 Teema 6 2021 JULKAISIJA LASTEN JA NUORTEN KESKUS RY Itälahdenkatu 27 A, 00210 Helsinki Puh. Lisäksi avaamme Polku-työskentelyä seurakuntien varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Ja mikä parasta, ihmisiä tulee paikalle. (09) 6877 4510, www.lastenjanuortenkeskus.fi KUSTANTAJA LASTEN KESKUS JA KIRJAPAJA / PUBLIVA OY PÄÄTOIMITTAJAT Katri Korolainen (vastaava) ja Johanna Heikkinen (perhevapaalla) TOIMITUSSIHTEERI Marjo Suominen marjo.suominen@www.lastenjanuortenkeskus.fi TOIMITUS Anita Ahtiainen Kaisa Aitlahti Päivi Aumala Tiina Hänninen Minna Kaihlanen Taina Karvonen Marjukka Luoma Eleonora Printz Johanna Routasalo Satu Reinikainen Anna-Mari Tukeva ULKOASU Suvi Sievilä TILAAJAPALVELU JAICOM lastenkeskus@jaicom.com Puh. 5. Jos sitä ei olisi, se pitäisi keksiä. 03 4246 5376 TILAUSHINNAT Kestotilaus 84,50 € 12 kk 88 € Pyhäkoulusuunnitelmat + 2 lehteä Kestotilaus 36,50€ 12 kk 39,50 € Irtonumero 17,50 € Opiskelijoille -50 % ensimmäisenä vuotena Katsomuskasvatusnumerot (lehdet 2 ja 5) Kestotilaus 34,50 € 12kk 36,50 € ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1250 € (+alv) 1/2 sivu 750 € (+alv) 1/4 sivu 460 € (+alv) Pakettihinnat sopimuksen mukaan
Toimintamalli mahdollistaa seurakuntalaisten aktiivisen osallistumisen seurakunnan kehittämiseksi sekä vahvistaa yhteyttä eri työmuotojen välillä. – Joissain seurakunnissa on lähdetty toteuttamaan ohjelmaa välittömästi. Polku haastaa katsomaan asioita seurakuntalaisten näkökulmasta ja lähtökohdista. 8 Teema TEEMA Asiakirjan mukaan Polku on työväline ja toimintamalli, jonka on tarkoitus kasvaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa suunnitelluksi ja toteutetuksi toimintaohjelmaksi. – Haluamme olla jatkuvasti kuulolla, minkälaisia löytöjä seurakunnissa on tehty. Pilottiseurakunnat aloittivat työskentelyn heti, kun ensimmäiset luonnokset toimintamallista olivat lähteneet liikkeelle. Työryhmä oli alusta asti yksimielinen siitä, että tämänkaltaista toimintamallia tarvitaan. – Kysymyksessä ei ole kuitenkaan yksityiskohtainen ohjelma, vaan paikallisiin toimintaympäristöihin muokkautuva puitesuunnitelma. Vahvana mallina toimi Norjan kirkon 0–18-vuotiaille luoma kokonaissuunnitelma, joka on käytössä useimmissa Norjan seurakunnissa. Polku-ajattelu on kirkon kehittämissuunnitelma, miten kristityn identiteettiä voidaan tukea vauvasta aikuisuuteen asti. Kirkon piirissä on käyty aiheeseen liittyviä keskusteluja jo useiden vuosien ajan. Jokaisen seurakunnan polku saa olla omanlainen. – Polun ensisijainen tehtävä ei ole tuoda kamalasti uutta, vaan auttaa tarkastelemaan jo olemassa olevaa toimintaa – mitä me oikeasti teemme, mitä meillä jää mahdollisesti huomaamatta ja miten resurssit jakautuvat. Lähtökohta on, että seurakunta rakentaa omaa paikallista polkuaan yhdessä alueen lasten, nuorten, perheiden ja muiden toimijoiden kanssa, Vappula kertoo. Meillä ei ollut mitään valmista. Polussa on yhteisen tekemisen meininki, Reinikainen hehkuttaa. Jotkut seurakunnat ovat jo pitkällä oman polkunsa totuttamisessa. Haemme vastauksia yhdessä eri seurakuntien kanssa. – Nyt kysytään, miten otamme seurakuntalaiset aidosti tähän mukaan. – Lähdimme liikkeelle kuitenkin aika tyhjältä pöydätä. On seurakuntia, jotka ovat tehneet tällaista työtä jo kauan ilman Polku-hankettakin, mutta Polun materiaalin avulla siitä tulee vieläkin strukturoivampaa. Lapsija nuorilähtöinen malli Polku on syntynyt pohdinnasta, mitä ammennettavaa lapsilla ja nuorilla voisi olla kristinuskosta elämänsä eri ikävaiheissa. Tuntui aika luontevalta kehittää malli, joka on yhtenäinen työkalu kaikille seurakunnille, Katri Vappula kertoo hankkeen taustoista. Aloimme kartoittaa lapsen ja nuoren elämäntilanteita, kehityspsykologisia vaiheita sekä sosiaalisia viitekehyksiä. Tämä on yksi Polun suuri rikkaus, että siihen on luontevaa tarttua, Reinikainen lisää. Hyvistä ja toimivista toimintatavoista ei tarvitse luopua, paikalliset vahvuudet saavat olla suunnittelun lähtökohta. Tahtoa on ollut, mutta keinoja ei ole aina ollut helppo löytää. Uutta toimintamallia ovat olleet työstämässä muun muassa Katri Vappula ja Satu Reinikainen. Vappula ja Reinikainen toivovatkin Polusta lumipalloefektiä, joka ei edes pysyisi työryhmän käsissä, vaan alkaisi levitä yhteiseen käyttöön. Nyt on. Joissain seurakunnissa on lähdetty kokeilemaan vain yhtä juttua, Reinikainen toteaa. Keräännyimme tiedon äärelle. Polkuun on helppo tarttua Vajaan vuoden ajan käytössä ollut Polku on saanut seurakunnissa innostuneen vastaanoton. Lopulta Kirkkohallituksessa päädyttiin siihen, että jo olemassa oleva Kaste ja kummius -hanke alkaisi valmistella kasvun polkua 0–22-vuotiaiden osalta. Kirkossa on jo pitkään pohdittu, miten seurakuntalaiset saataisiin aidosti osallistettua seurakunnan toimintaan. Kirkkohallituksen täysistunnon joulukuussa 2020 hyväksymä Polku-toimintamalli on lähtenyt pikkuhiljaa leviämään ja elämään omaa elämäänsä eri seurakunnissa. Pyrimme saamaan eri seurakuntien helmet yhteiselle alustalle, mistä ne olisivat helposti löydettävissä, ja seurakunnat voisivat kehittää niitä omassa työssään eteenpäin. Kaikki tehty työ ei edes kantaudu Polku-työryhmän korviin. TEKSTI Päivi Romppainen KUVAT Tapani Romppainen POLUSSA ON YHTEISEN TEKEMISEN MEININKI. – Seurakunnista ja erilaisista työyhteisöistä on tullut paljon palautetta siitä, että juuri tällaista kirkossa on kaivattu, Satu Reinikainen lisää. Polku pyrkii avaamaan ajattelua ja näkemään, mitä vanhan hyvän rinnalla voisi tehdä vielä paremmin, että lasten ja nuorten perheet tulisivat kohdatuiksi. Hyviä kokemuksia jaetaan eteenpäin, Vappula lupaa
Työn tueksi on saatavilla erilaisia työvälineitä ja malleja. Tarjolla on myös askeleita seurakunnan oman?Polun?kehittämiseen. 9 Teema POLKU PÄHKINÄNKUORESSA Polku rakentuu kahdeksasta ikäkausijaksosta. Kukin ikäkausijakso on kolmen vuoden pituinen, lukuun ottamatta oman jaksonsa muodostavaa rippikouluvuotta. Näkökulmien tai teemojen valinta, tarkasteltavan jakson pituus ja laajuus suunnitellaan yhdessä, seurakunnan omien tarpeiden ja painopisteiden mukaan. Keillä kaikilla on aito mahdollisuus osallistua ideointiin, suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen. Paikallista?Polkua?rakennetaan olemassa olevan toiminnan ja alueen erityispiirteiden pohjalta.?Polkua?rakennetaan yhdessä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Siellä kutsutaan myös mukaan säännölliseen toimintaan ja kulkemaan yhdessä kohti seuraavan ikäkauden lähdettä. Miten lapset, nuoret ja perheet saavat olla osallisia. Vaikka Polku on viitoitettu ja yhteinen, kulkee jokainen seurakuntalainen sitä kuitenkin itsenäisesti, itse kokien ja tehden. Voidaanko suunnittelussa hyödyntää eri-ikäisten vastuuryhmiä. On tärkeää pohtia seurakuntalaisten roolia ja osallisuutta Polun rakentajina. Kullakin ikäkaudella pulppuaa lähde, jonka äärellä tapahtuvan toiminnan tehtävä on vahvistaa kristittynä elämistä seurakunnan yhteydessä. Lähde: Kirkkohallitus, evl.fi. Polkua tarkastellaan erilaisilla silmälaseilla eli erilaisista näkökulmista
10 Teema TEEMA KUKA. SATU REINIKAINEN • Nuorisotyönohjaaja • Varhaiskasvatuksen ohjaaja • Kirjailija • Kouluttaja, varhaiskasvatus ja perhetoiminta; STEP-koulutus • Kasvun polku -työryhmä 2019–2020 • Polun koordinaatioryhmä 2021–2022 KUKA. KATRI VAPPULA • Kirkkohallituksen kasvatuksen ja perheasioiden johtava asiantuntija • Johtanut kehittymishankkeita: Kaste ja kummius -hanke, Millenniaalien kirkko • Kasvun polku -työryhmä 2019–2020 • Polun koordinaatioryhmä 2021–2022
11 Teema Erilaisia tulokulmia On seurakuntia, joissa Polku on otettu selkeäksi strategian osaksi. – Erilaiset kehittämistyöryhmät jatkavat työn tekemistä, mutta työskentely ei ole vielä edes puolessa välissä. On kuitenkin todellisuutta, että kävijämäärät ovat laskeneet huippuvuosien 180 000 kerholaisesta 50 000 kerholaiseen. Tämä voi olla esimerkiksi perheiden haastattelemista tai avoin kutsu tulla kehittämään lapsija perhetyön toimintaa innovointipäivään tai suunnittelutyöryhmän jäseneksi. Toimintamallia kokeillaan ja testataan ensi vuoden aikana vielä muutamissa seurakunnissa, joista kerätään kokemuksia toimintamallin uudelleen kehittämiseksi. Osa hakee sieltä kehittämiskohtia kuten esimerkiksi yhteydenpidosta ja viestinnästä; miten polku kulkee kotiin ja sosiaaliseen mediaan. Luomme toimintamallin, mitä kymppitoiminta voisi olla, kun koko ikäluokka kutsutaan kokoon ammentamaan kristinuskon lähteestä omalle ikäkaudelle tyypillisellä tavalla Kymppi-teemaan on tulossa parikymmentäsivuinen vinkkivihkonen. Näistä useita on jo avattu ja ovat valmiita käytettäväksi, Vappula sanoo. – Seurakunnan päiväkerhotoiminta on monin paikoin isoissa haasteissa. Jotkut seurakunnat ovat huomanneet, että heillä onkin painopiste kokoontuvassa toiminnassa, vaikka haluaisivatkin kehittää yhteydenpitoajatusta, Vappula heittää esimerkkejä. Testaamme konseptia tämän syksyn aikana ja valmistamme siihen myös viestintäaineiston. – Sen sijaan, että mietitään, miten lapsia saadaan kerhoihin, otetaan perheet mukaan suunnitteluun. Työntekijöiden olisi hyvä suunnitella yhdessä, miten seurakuntalaisten yhteyttä seurakuntaan vahvistetaan, ja miten kristittynä kasvamista tuetaan eri ikävaiheissa. – Monen seurakunnan varhaiskasvatus on Polun äärellä herännyt pohtimaan, minkälaista viestiä sieltä lähtee koteihin. muuttunut, lasta ei ole enää luonteva tuoda päiväkerhoon. Se, että varhaiskasvatus tekisi vain omaa polkuaan, on Reinikaisen mukaan Polku-ajattelusta kaukana. – Rohkeus-teemalla on lähdetty syventämään jo olemassa olevaa paikallista toimintamallia, kymppisynttäreitä ja kymppitoimintaa. Joissain seurakunnissa on otettu tarkasteluun vain yksi ikävaihe. Yksi selkeä työväline on ikäkausiajattelu. Varhaiskasvatuksen haasteet Seurakunnan varhaiskasvatuksessa tapahtuu paljon. – Polku itsessään tarjoaa erilaisia tulokulmia. – Olisi tärkeää, että ainakin se punainen lanka olisi haettu yhdessä ja mietitty eri ikäluokkien siirtymäkohtia. Erilaisia kehittämishankkeita on edelleen käynnissä. Polku mahdollistaa yhteisen tavoitteen ääneen puhumisen myös yhdessä seurakuntalaisten kanssa, Vappula komppaa. – Polku on seurakunnan yhteinen polku, sitä ei pitäisi voida rakentaa vain työntekijä voimin. Jotta seurakunta olisi minulle oikeasti merkityksellinen paikka, seurakunnan tulee olla minusta kiinnostunut. Monet seurakunnat ovat lähteneet toteuttamaan Kummin kaa -toimintamallia, jonka avulla seurakunta voi tukea lapsen kasvua kristittynä sekä kummin ja lapsen välistä ystävyyttä lapsen eri ikäkausina. Jotkut seurakunnat ovat lähteneet uudistamaan viestintää muun muassa muokkaamalla kotiin lähetettäviä onnittelukortteja, joihin on nostettu polun teemoja. On uskallettava hylätä vanhaa, mikä ei enää toimi. Aitoon vuoropuheluun voi päästä vaikkapa esittämällä oma toive tulevaisuuden seurakunnasta lämminhenkisenä kohtaamisen paikkana ja kysyä seurakuntalaiselta, miltä se. Perinteinen kokoava toiminta on kuitenkin murroksessa. Polku-ajattelu innovoi ja auttaa löytämään uudet tähtituotteet, Vappula rohkaisee. Miten seurakunta kohtaa lapset ja nuoret heidän luontevissa elinympäristöissään. Asiaa voi lähteä pohtimaan lapsija perhelähtöisesti. Kaiken pohjana on Polkumalli-asiakirja, jota kuvat ja graafiset elementit täydentävät. On todella tärkeää miettiä, millainen viesti seurakunnasta koteihin menee, Reinikainen painottaa. Tästä huolimatta päiväkerhotoiminta on vielä toimiva toimintamuoto monessa seurakunnassa. Muutama seurakunta on alkanut hyödyntää valmista työskentelyaineistoa ja lähtenyt haastattelemaan seurakuntalaisia, miten he kokevat Polku-ajattelun. Tilastoista on nähtävissä, että päiväkerhojen suosio hiipuu vuosi vuodelta. Minun tulee saada tuntea, että juuri minut halutaan mukaan, Reinikainen painottaa. Vappulan mukaan Polku tarjoaa apua kaikkeen tähän. Seurakuntalaisilta ei pidä kysyä liian avoimesti, mitä he haluaisivat seurakunnalta. Miten lapset, nuoret ja perheet kohtaavat seurakunnan ikiaikaisen sisällön ja sanoman tässä muuttuvassa maailmassa. – Polussa on tällä hetkellä yksi alasivusto, johon on listattu parinkymmentä työskentelyä Polun edistämiseksi omassa seurakunnassa. Polku tuo näkyväksi, miten osittain päällekkäin menevää toimintaa voitaisiin rakentaa yhdessä, ja mikä voisi olla lapsen ja perheen näkökulmasta paras mahdollinen ratkaisu. Työvälineitä Vaikka työryhmän suunnittelu lähti lähes tyhjältä pöydältä, seurakuntien työn tueksi on tuotettu erilaista materiaalia. Kun kaikki saavat työnsä päätökseen, erilaista materiaalia on tulossa runsaasti lisää, Reinikainen lupaa. Reinikaisen ja Vappulan mukaan tulokset ovat olleet huikeita. Koska yhteiskunnan varhaiskasvatus on Miten lapset, nuoret ja perheet kohtaavat seurakunnan ikiaikaisen sisällön ja sanoman tässä muuttuvassa maailmassa. Aitoon yhteistyöhön päästään vuoropuhelulla, ottamalla seurauntalaisten toiveet ja mielipiteet huomioon. Polun punainen lanka Polku etenee parhaiten, jos kaikki työntekijät ovat siinä mukana
– Polku vastaa juuri siihen ajatukseen, mikä minulla oli alussa omasta työstäni. Molemmista pursuaa aito innostus. – Polku auttaa kirkkoa olemaan kiinni tässä päivässä, ja sitä kautta pääsemme ikään kuin hengittämään paremmin. Siksi tässä ollaankin niin hullun innostuneita, Reinikainen paljastaa. Naiset ovat hyvä esimerkki siitä, että innostus ruokkii innostusta. Silloin meidän tulee muuttaa tapaamme puhua ja olla yhteydessä ihmisten kanssa, jotta myös nämä ihmiset tulisivat kohdatuiksi. – On valtavan voimaannuttavaa nähdä, miten yhteistyö tuottaa jotain sellaista, mitä kukaan ei voisi saada aikaan yksin. Ei edes löydettävissä, vaan se on. 12 Teema hänestä kuulostaa. Ei pihistä keskenämme kirkon sisällä, vaan hengitetään yhteistä ilmaa ja elämää, Reinikainen täydentää. Unelma on, että seurakuntaa ei tarvitsisi edes etsiä, se on oikeasti olemassa ja kaikkialla. Yhdessä voimme tehdä enemmän. Polku-toimintamallina on vielä nuori, ja kokemuksia on kertynyt vasta vähän. Vappulan on helppo yhtyä Reinikaisen riemuun. – Vaikka perheet muuttavat paikkakunnalta toiselle, nuoret kotoa opiskelupaikkakunnille, heillä voi olla luottamus siihen, että sama tuttu seurakunta löytyy myös uudelta paikkakunnalta. Toisaalta pienikin muutos voi joskus olla mullistava. Miten hän ajattelee, että siihen päästäisiin. TEEMA Kirkossa on nyt oikeasti halu hakea toimintakulttuuria, jossa on vahva yhdessä tekemisen meininki, iloitsevat Katri Vappula ja Satu Reinikainen.. Joku meidän tavassamme on saattanut viestiä, ettei ihminen koe oloaan seurakunnassa tervetulleeksi. – Polun aikaan saamia suurimpia muutoksia on ollut se, että seurakuntalaisten kanssa on pysähdytty keskustelemaan, mitä he itse ajattelevat seurakunnasta ja seurakuntalaisuudestaan. Polku-työryhmään pääseminen sytytti työuran alkuaikoina olleen liekin uuteen roihuun. Tämän ei pitäisi olla mullistava muutos, mutta se on silti ollut sitä, Vappula päättää. Naisten mukaan suuria muutoksia ei vielä ole heidän korviinsa kiirinyt, pienin askelin mennään eteenpäin. – Uskon, että tulevaisuudessa polku tulee olemaan seurakunnan perustapa jäsentää toimintaansa ja olemustaan suomalaisessa kirkossa, Reinikainen visioi. Innostus ruokkii innostusta Satu Reinikainen tunnustaa, että reilun kolmenkymmenen vuoden aikana omaan työhön oli tullut ajoittain jo hieman puurtamisen makua. Vastaukset ovat olleet toisinaan yllättäviä. Miten hänen olisi mahdollista liittyä siihen mukaan. Juttu pulppuaa ja nauru helisee. Polku on ensimmäinen asia kirkon isossa kuvassa, mikä minun on ollut helppo omaksua ja lähteä toteuttamaan. Tulevaisuuden näkymiä Naiset luottavat vahvasti siihen, että Polku tulee muokkaamaan kirkon toimintakulttuuria parempaan suuntaan. – Kirkossa on nyt oikeasti halu hakea toimintakulttuuria, jossa on vahva yhdessä tekemisen meininki, Vappula sanoo
Tulet kuuntelemaan vaalikeskustelua seurakuntavaalisyksynä 2022. Näytöissä ympäri salia pyörii videoituja lasten haastatteluja ja sadutettuja kertomuksia. Taideteoksia kerättiin lastenkulttuurikeskuksista ympäri Suomea. KOLUMNI KUKA. Heillä on oikeus muistuttaa aikuisia siitä, mikä heille on tärkeää. Pystyisimmekö tekemään tästä totta. Minulla on unelma ja se näyttää tältä. Tällaisen lasten kuulemisen tulos on toki jossain määrin ennalta-arvattava. Lasten ja nuorten osallisuutta demokratiassa pohditaan nyt monella suunnalla. Osallisuuden kokemusta seurakunnan jäsenyydestä voi rakentaa jo vuosia ennen kuin edustuksellinen demokratia alkaa kiinnostaa. Olin mukana edellisen hallituksen kansallisen lapsistrategian valmistelussa. Lapset voivat esimerkiksi vastata askartelemalla, musisoimalla, piirtämällä tai tanssimalla kysymykseen ”millainen on lapsen paras päivä”. Tavoite vahvistaa pienten seurakuntalaisten ääntä ei ole ihan tuulesta temmattu. Lasten mielipiteet kuuluivat ja näkyivät aikuisten kokouksissa ja strategiavalmistelun loppuraportissa. Äänioikeus on 16-vuotiailla, toisin kuin maallisen yhteiskunnan puolella. Kun astut tilaan, se on sisustettu lasten taideteoksilla, esimerkiksi maalauksilla ja tilataideteoksilla. Noin 300 lapsen näkemyksiä tuotiin päättäjien tietoon taidepedagogisilla menetelmillä. Pienten lasten ääni esiin seurakuntavaaleissa TANELI HEIKKA Kirjoittaja on Lasten ja nuorten keskus ry:n viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaava johtaja (vs.). Kirkko pyrkii esimerkiksi Polku-ajattelun kautta rakentamaan kirkosta jäsentensä toiveista ja tarpeista kasvavaa kirkkoa. Varhaiskasvatuksen kautta kirkolla on käytössään kattava osallistavan demokratiakasvatuksen verkosto. Kukaan ei tee sitä puolestamme.. Saavutuksesta on Kirkon erityisalaa voisi olla pienten lasten demokraattinen osallisuus. Ja aikuisilla on oikeus saada tietää tämä kaikki, jotta he voivat järjestää seurakuntien toimintaa lasten ja perheiden parhaaksi. Seurakuntien kerhoissa lapset voisivat tuottaa taidetta, joka välittää ehdokkaille ja äänestäjille lasten tarpeita ja näkemyksiä. Sillä ei kutenkaan voi perustella lasten kuulemisen sivuuttamista. Tällainen yksinkertainen kysymys tuottaa valtavasti aineistoa siitä, mitä lapsi elämässään arvostaa. Monissa lasten töissä esiintyisi turvallisia aikuisia, mielikuvitusleikkiä, luontoa, sisaruksia tai kavereita – ja uintia järvessä tai hiihtoa lähiluonnossa, vuodenajasta riippuen. Pidetään huolta, että lasten toiveista ja tarpeista keskustellaan seurakuntavaaleissa. Lapsen hyvän elämän elementit tunnetaan. Kirkon erityisalaa voisi olla pienten lasten demokraattinen osallisuus. Kirkko on demokratian edelläkävijä. Lapsilla on oikeus tuntea osallisuutta vaikuttamisen ja päätöksenteon kautta. Osallisuus on hallitusohjelman ensimmäinen sana. Lasten ääni kuuluu myös varhaiskasvattajien lapsilta tuomissa terveisissä, ja ensimmäinen panelisteille ehdotettu kysymys on: ”Miten valtuutettuina toteuttaisitte nämä lasten seurakunnalle osoittamat toiveet?” Toivon, että pienten lasten näkökulma on mukana jokaisessa seurakuntavaalien 2022 vaalikeskustelussa. 13 Teema syytä olla ylpeä, ja sen päälle voi rakentaa uusia aluevaltauksia
Polku-toimintamalli jäsentää kasvua eri-ikäisten seurakuntalaisten näkökulmasta. Polku jakautuu kahdeksaan kolmivuotiseen ikäkauteen, joista kullakin on oma teemansa. Matka alkaa 0–2-vuotiaiden Lahja-vaiheesta ja päättyy 19–21-vuotiaiden Yhteys-vaiheeseen. Tavoitteena on sellainen toiminta, jonka kautta lapsi, nuori ja aikuinen voivat elää kristittynä seurakunnan yhteydessä itselleen merkityksellä tavalla. Merkitys-vaihe taas kattaa elämän siitä eteenpäin. Teologi Aino-Elina Kilpeläinen on mukana kehittämässä 9–11-vuotiaiden Rohkeusja 12–14-vuotiaiden Vapaus-vaihetta. ”Malliin on jäsennetty, mikä eri ikäkausina voisi olla oleellista kristinuskon sisältöä ja miten tällöin voi osallistua oman seurakunnan toiminTEEMA. ”Olen hyvin innostunut tästä mallista. On hyvä, että seurakunnan toimintaa on lähdetty jäsentämään pienempinä ikäkausina, koska esimerkiksi kahdeksanja toisaalta 12-vuotiaita puhuttavat eri kysymykset ja heidän kanssaan kannattaa toimia eri tavoilla”, Lasten ja nuorten keskuksen kouluttajana toimiva Kilpeläinen sanoo. 14 Teema TEKSTI Sinimaaria Kangas KUVAT Suvi Sievilä Polku kohti merkitystä Polku-malli viitoittaa tietä merkitykselliseen tapaan elää kristittynä ja seurakunnan yhteydessä
”Periaatteessa Polkua voi tarkastella myös kastamattoman lapsen silmin, vaikka perustilanteessa ensimmäiseen ikävaiheeseen liittyy kaste. ”Ajatuksena on vahvistaa ja väMallissa huomioidaan lapsen kullekin kehitystasolle luontaiset tavat oppia ja osallistua tiettyyn toimintaan. Itse asiassa koko kaarta voi katsoa sellaisen perheen näkökulmasta, joka osallistuu johonkin seurakunnan toimintaan, mutta lapsia ei ole kastettu. Kilpeläinen korostaa, etteivät kaikki käy tietenkään läpi samoja asioita saman ikäisinä, vaan käytännössä yksittäisten lasten elämänpolut sisältävät todella erilaisia elämäntilanteita ja -tarinoita. Mallin avulla voidaan myös arvioida kokoontuvan toiminnan määrää ja sitä, kuinka se jakaantuu eri-ikäisten lasten ja nuorten kesken. taan. Hänen oma väitöstutkimuksensa liittyy kirkon varhaiskasvatukseen ja erityisesti vauvamusiikkitoimintaan Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa. Koska kotien kristillinen kasvatus on viime vuosina ohentunut, Kilpeläinen arvelee vanhempien aidosti kaipaavan tukea katsomuksellisten asioiden tarkasteluun. Kristinuskon lähteisiin kuuluvat esimerkiksi raamatunkertomukset, virret ja hengelliset laulut – eli koko kristinuskon aarteisto. Tavoite on huomioida lapsen näkökulma ja kuulla kunkin ikäryhmän omia ajatuksia haastattelujen ja ryhmätöiden kautta. 15 Teema voi olla yhteydessä kotiin lasten eri ikävaiheissa.” Mallissa puhutaan lähteen ääreen tulemisesta. ”Iskulauseemme onkin ollut täyden kympin vanhempi – eli vanhempien yleinen tsemppaaminen vanhemmuudessaan.” Perinteisesti ikäryhmälle on ollut tarjolla paljon kerhotoimintaa, jota usein vetävät nuoret ohjaajat. Lähetetäänkö kotiin postia esimerkiksi lapsen vauvaiän jälkeen seuraavan kerran vasta ennen tämän kouluun siunaamista. ”Mielestäni Polku-malli on hyvä väline tarkastella lapsen kokonaiskehitystä niin, että mukaan otetaan myös kristinuskon näkökulma. Mallissa huomioidaan lapsen kullekin kehitystasolle luontaiset tavat oppia ja osallistua tiettyyn toimintaan”, Kilpeläinen sanoo. Rohkeat kympit Vanhemmuuden tukeminen on Polku-mallissa oleellista ja sitä kehitellään edelleen. ”Olemme pohtineet Rohkeus-vaiheen kehitysryhmässä sitä, mitä toimintaa seurakunnat voisivat järjestää noin kymppivuotiaille, miten vanhemmat voisi ottaa siihen mukaan ja miten seurakunnat voisivat tukea tämän ikäisten lasten vanhemmuutta”, Kilpeläinen sanoo. Esimerkiksi rippikoulua edeltävä Vapaus-vaihe saattaa Kilpeläisen mukaan usein jäädä vähän katveeseen. Niinpä mallissa tulee olla riittävästi moninaisuutta ja väljyyttä. Olemme myös pyrkineet kääntämään katsetta siihen, miltä seurakunnan toiminta näyttäytyy yksittäisen lapsen tai perheen silmissä – ja miten seurakunta TEEMA. Miten seurakunta onnistuu luomaan tällaiseen perheeseen mielekkään suhteen?” Seurakunnan näkökulmasta polkumallia voidaan käyttää arviointivälineenä viestintään ja kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Miten esimerkiksi materiaalin tai kirjojen kautta voi rohkaista vanhempia käymään lasten kanssa keskusteluja. ”Meillä on parhaillaan käynnissä yksityiskohtaisempi kehitystyö – lisäämme ikään kuin puun runkoon oksia ja lehtiä. Sitä voi ja kannattaa katsella erilaisten silmälasien läpi. Ajatuksena on, että polku kutsuu lähteen äärelle ikäkaudelle tyypillisellä tavalla. Esimerkiksi vauvavaiheessa lapsi saa tulla siunattavaksi ehtoolliseen, Seikkailu-vaiheessa hän voi osallistua ehtoolliseen yhdessä perheen ja kummien kanssa, ja Luottamus-vaiheessa hän tulee jo itse ehtoolliselle.” Tarkastelua eri silmälasien läpi Kilpeläinen on toiminut aiemmin yliopistolla uskontokasvatuksen opetusja tutkimustehtävissä ja paneutunut uskonnolliseen kehitykseen
Joissakin on jopa lapsenkokoisia alboja ja muita kirkkoon liittyviä esineitä ja vaatteita.” Kilpeläinen haluaisi rohkaista viemään myös lapsiryhmiä kirkkotilaan. Kilpeläinen on pohtinut kirkkotilan käyttämistä myös nuorempien lasten kanssa. ”Moniin suomalaisiin kirkkotiloihin onkin alettu rakentaa remontin yhteydessä kivoja lasten paikkoja, joissa lapset voivat puuhastella ja leikkiä jumalanpalveluksen aikana. Tanskassa vauvamuskarit järjestetään lähtökohtaisesti kirkkosalin puolella ja sen myötä olen miettinyt pyhien tilojen käyttöä lasten kanssa”, Kilpeläinen kertoo. ”Ensi vuonna mietimme pitemmälle myös vanhempien tukea; esimerkiksi vanhempien omaa kahvilatoimintaa tai kotiin vietävää materiaalia.” Kirkkotila kuuluu myös lapsille Polku-mallissa kirkkotilaan tutustutaan erityisesti Vapaus-ikävaiheessa. Tulossa on myös ensimmäinen pilottileiri, jossa näitä teemoja testataan. ”Olen tutkinut kirkkotilassa järjestettävää vauvamusiikkitoimintaa. Silloin voidaan järjestää Yö kirkossa! -tapahtuma, jolloin lapset saavat yöpyä kirkossa. 16 Teema hän syventää toimintaa sisällöllisesti sellaisten teemojen kautta, joita voisi olla hyvä käsitellä noin kymmenvuotiaiden kanssa. Kuulemme mielellämme seurakuntien kokemuksia niistä ja uusia ideoita, joita niiden pohjalta on syntynyt”, Kilpeläinen sanoo. Ainakin vauvamusiikkitoiminnassa TEEMA Lapsella on oikeus päästä kulttuurihistoriallisesti merkittävään ja arvokkaaseen kirkkoon – toki lapsen tasoisesti ja lapsilähtöisesti.. Taustalla on Tanskan evankelisluterilaisen kirkon minikonfimander-toiminta, joka on noin kymmenvuotiaille tarkoitettua, rippikoulua edeltävää kristillistä opetusta.” Tähän saakka kehitellyt teemat liittyvät omaan itseen (rohkeasti minä), kaverija muihin ihmissuhteisiin (rohkeasti muiden kanssa) sekä tunteisiin (rohkeasti iloinen ja surullinen). ”Joissain seurakunnissa onkin järjestetty kymppisynttäreitä, -leirejä tai -päiviä
”Lapsellakin on oikeus päästä kulttuurihistoriallisesti merkittävään ja arvokkaaseen kirkkoon – toki lapsen tasoisesti ja lapsilähtöisesti. Niinpä perinteisten rajojen rikkominen tekee hyvää tästäkin näkökulmasta.” Kilpeläisen mielestä työntekijärajojen hälventäminen palvelisi kaikkia. ”Lapsi voi usein olla leikkiessään vahvemmilla läsnäolossa, maailman ihmettelyssä ja mielikuvituksen käyttämisessä kuin aikuinen. Nyt on hyvä hetki ottaa malli käyttöön. ”Polku haastaakin kehittämään toimintaa ja kysymään vaikkapa kymmenvuotiaalta suoraan, mistä hän tuntee surua ja iloa. ”Toivoisin yleensäkin rohkeampaa tilojen käyttöä. Usein esimerkiksi lastenohjaajilla on valtavan hienot materiaalit sekä taito visualisoida ja käyttää havainnollistamismateriaalia monipuolisesti. Meidän on tiedusteltava ihmisiltä, mikä tekee seurakunnan merkitykselliseksi heille ja mihin suuntaan he haluaisivat kehittää sen toimintaa”, Kilpeläinen sanoo. ”1960–80-luvuilla tehtiin paljon tutkimusta uskonnollisesta kehityksestä. Jos korostetaan ymmärrystä vaikkapa kolminaisuusopin kaltaisista abstrakteista ajatuksista, niin totta kai alle kouluikäisen ajattelu vaikuttaa keskeneräisemmältä kuin nuoren tai aikuisen.” Kun ennen korostettiin vahvasti uskonnollista ajattelua, uskonnon pedagogiikassa on 1990-luvulta lähtien vahvistunut spiritualiteettitutkimuksen suuntaus. Myös aikuiset työntekijät tarvitsevat siis rohkaisua”, Kilpeläinen huomauttaa. Lasten kanssa voidaan miettiä yhdessä, miten kirkkoon mennään ja mitä siellä tehdään. ”Sitä paitsi tuollaisen näkemyksen huono puoli on mielestäni se, että pienen lapsen ajattelu näyttäytyy siinä usein jollain tapaa naivina ja keskeneräisenä. Usein lastenja muskarinohjaajat kyselevät, saavatko he todella viedä lapsia kirkkotilaan. Se avaa unelmia, joita kohti voimme suunnistaa.” Polku-toimintamallista löydät lisää tietoa: evl.fi/plus/seurakuntaelama/polku-toimintamalli. Uskonnollinen kehitys liittyy ihmisen kokonaiskehitykseen. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka hyvin nuo teoriat pätevät tämän päivän lasten maailmassa”, Kilpeläinen kertoo. Rippikoulussa voidaan yhtä lailla tarvita lastenohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja vaikkapa vahtimestareiden osaamista. Pienelläkin lapsella on valmius olla läsnä ja kokea pyhää. Sen mukaan lapsi on luontaisesti spirituaalinen, mikä tarkoittaa kokonaisvaltaista henkisyyttä ja hengellisyyttä. ”Ja pappien olisi hyvä saada joskus tukea muilta työntekijäryhmiltä ja toisinpäin. 17 Teema se tarjoaa erityislaatuisen ympäristön muun muassa akustiikan ja visuaalisen ilmeen osalta. ”Sitä on kokeiltu monissa seurakunnissa ympäri Suomea. Lapsen kohtaavat siis kasvaessaan aina uudet ihmiset, jolloin yhteisö tai ainakin seurakunnan kasvot vaihtuvat. Mielestäni se tarkoittaa ovien avaamisen myös lapsille.” Polkumallin tavoitteena on myös kohdistaa katse työntekijäryhmien välisten rajojen sijaan seurakuntalaiseen. Kaikkien erityislaatuinen osaaminen pitäisi saada yhteiseen käyttöön.” Polku tulevaisuuteen Polku-mallin ikäkausiajattelu pohjautuu kehityspsykologiaan ja tietoon elämänkaaren eri vaiheista. ”Seurakunnan toiminnassa tietyt työntekijät toimivat usein tietyn ikävaiheen kanssa. Spiritualiteetin näkökulma on siis kääntänyt ajattelun toisinpäin: lapsella onkin ehkä luonnostaan vahvuuksia, jotka aikuinen on pikemminkin menettänyt”, Kilpeläinen kuvaa. ”Oppiminen tapahtuu vahvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja tutkimusten mukaan lasten ja nuorten ympäristö on erityisesti uskonnon suhteen muuttunut valtavasti. Tästä hyötyisivät pienten lasten lisäksi muutkin. Sen ajatuksena on pohtia, miten muskarissa voisi käyttää kirkkotilaa ja virsiä – eli miten usein aikuisille miellettyä kristillistä kulttuuriperintöä voisi tuoda myös lasten ulottuville. ”Polku on siis myös väline, jonka avulla voi katsoa tulevaisuuteen. Tällä hetkellä emme siis tiedä tarkasti, millä tavalla vaikkapa lapsen jumalakuva tai rukouskäsitys kehittyvät.” Kilpeläisen mukaan enää ei uskalleta luoda kokonaismalleja aiheesta, kun taas ennen tehtiin hyvinkin rohkeita yleistyksiä esimerkiksi siitä, kuinka ajattelu kehittyy konkreettisesta abstraktiksi ja jumalakuva muuttuu samaa tahtia. Ikäkausiin pohjaava ajattelu ei siis ole ihan yksinkertaista ja taustalla taustalla piilevissä uskonnollisissa kehitysteorioissa olisikin Kilpeläisen mukaan päivittämisen varaa. Mielestäni kirkkotilaa voidaan käyttää aika rohkeasti ilman että pyhä häviää sieltä mihnkaan.” Kilpeläinen on ollut myös tekemässä Virsimuskari-kirjaa. Papit voisivat esimerkiksi olla mukana miettimässä vastauksia lasten teologisiin kysymyksiin. Polku-mallissa se on hänen mielestään kuitenkin aika onnistunutta ja mainio apuväline nimenomaan seurakunnan oman toiminnan kannalta. ”Ja kyllähän lapsen uskonnollinen ajattelu muuttuu, mutta en tiedä tapahtuuko kehitys automaattisesti. Jos lapsi ei kohtaa lähiympäristössään juurikaan uskontoon liittyviä asioita, ajattelu esimerkiksi Jumalasta ja rukouksesta ei välttämättä kehity itsestään jonkin ideaalin mallin mukaan”, Kilpeläinen pohtii. Kirkon uusi strategiahan on ”Ovet auki”, joka kannustaa avaamaan tiloja seurakuntalaisten käyttöön
Hänellä on laaja ja monipuolinen kirjallinen tuotanto. Kertomus veneretkestä luo lapsentajuisen ja turvallisen kuvan elämästä ja kuolemasta, taivaasta, ikävästä ja jälleennäkemisestä. Niin on taivaskin aivan lähellä, vain ikään kuin näkymättömyysverhon toisella puolella. 18 Me tekijät Me tekijät 18 facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja seurakunnille lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KAISA RAITTILA Päkän puuhat Joulu Uudessa joulupuuhakirjassa askartelevat Lastenkirkosta tutut Päkä ja Pulmu jouluisten tekemisten äärellä. Kun ajattelemme taivaaseen muuttanutta läheistä ihmistä, hän tuntuu olevan lähellä. Humoristisen lämmin kuvitus kiinnittää tarinaa vahvasti lapsen arkitodellisuuteen. ISBN 9789523544987 Hinta 24,50 UUTUUS! Taivaasta on monta kuvaa. Parhaat asiat maan päällä ovat taivaan palasia. Minkälaista siellä on. Kirja sopii lapselle, joka pohtii elämän suuria kysymyksiä tai jota kuolema on kohdannut. Taivaasta on monta kuvaa. ISBN 9789523544895 Hinta 5,44 MONICA VIKSTRÖM-JOKELA, HELI PUKKI Millainen on taivas. Joku on ehkä sanonut sinulle, että kun kuolemme, menemme taivaaseen. Tämä on niistä yksi. 24,50 € UUTUUS! Uusi joulupuuhakirja! 5,44 €. Mutta missä taivas on. Johanna Nordblad on Lastenkirkko-median ilmeestä vastaava taiteilija. Päkän puuhat innostaa leikkiin, ihmettelyyn, puuhaan ja tarinointiin. Kaisa Raittila on Pyhäkoululehden ja Lastenkirkon pitkäaikainen toimittaja, jonka kynästä ovat myös muun muassa Pienelle parasta -materiaalit. Monipuolisten puuhien ohessa teos johdattaa joulun sanoman äärelle
19 Me tekijät Me tekijät 19 ME TEKIJÄT Me Tekijät -osiossa tapaat työstään innostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Tutustuminen eri kulttuureihin tapahtuu arjessa ja sen eri toiminnoissa", kertoo päiväkodinjohtaja Leena Kuustie. (s. 24 Jumalanpalvelusyhteisöön voi tulla koko perhe s. s. 32 Kysellen ja ihmetellen kohti joulua KUVA Ari Mäkiö "Monikulttuurinen päiväkotimme tarjoaa hyvän mahdollisuuden kulttuurisen moninaisuuden tarkasteluun yhdessä lasten kanssa. 20 Polku vie kohti vahvempaa osallisuuden yhteisöä s. 32)
Teamsissa keskusteltiin esimerkiksi siitä, millaisia uudenlaisia yhdessä tekemisen malleja seurakuntiin voitaisiin kehittää. Monin paikoin korona-aika on ollut luonnollisesti hidastamassa sen täysmääräistä etenemistä. Jokainen ryhmä sai kutsua toisen ryhmän toteuttamaan jotain asiaa kanssaan. Mäensivu-Puukon mukaan korona-aika on antanut ylipäätään mahdollisuuden muutokseen ja uuden luomiseen, kun totutuista malleista on pitänyt luopua. – Eräs äskettäin paikkakunnalle muuttanut perheenäiti kertoi kokoontumisessa, että lasten isovanhemmat asuivat kaukana ja olisi ihana löytää heille varamummoja. Jututin tuolla reissulla monia. Koolla oli muun muassa vanhuksia ja pikkulapsimaailmassa eläviä nuoria. Mutta toisaalta korona-aika on antanut myös rauhaa tunnustella ja tutustua Polkuun rauhassa. – Oleellista on tunnistaa oman TEKSTI Juhana Unkuri Lapuan hiippakunnan kasvatuksen ja digityön asiantuntija Mirca Mäensivu-Puukko vieraili marraskuussa 2019 Englannissa HTB Holy Trinity Brompton -seurakunnassa. Mäensivu-Puukko toivoo, että Polku-mallin myötä Suomen evankelis-luterilainen kirkko voisi muuttua toimintakulttuuriltaan entistä vahvemmin osallisuuden yhteisöksi. ME TEKIJÄT. Tämä tuo prosessiin lisää konkretiaa. Mäensivu-Puukko toteaa, että koronatilanteen helpottuessa eri ryhmien on jälleen mahdollista tavata livenä. Vapaaehtoisten roolin korostuminen teki häneen vaikutuksen. – Seurakuntien työntekijöistä ja vapaaehtoisista on löytynyt huikeaa uutta osaamista. Tämä henkilö mietti hetken ja vastasi: kaikki. Eräältä toimijalta kysyin, mikä heidän seurakunnassaan jäisi toteutumatta, jos vapaaehtoisia ei olisi. – Seurakunnissa ehkä seuraava askel onkin ottaa seurakuntalaiset prosessiin vahvemmin mukaan. 20 Me tekijät Me tekijät 20 Polku vie kohti vahvempaa osallisuuden yhteisöä – Kun osallistuin seurakunnan tilaisuuksiin, en oikeasti tiennyt kuka oli varsinainen työntekijä ja kuka vapaaehtoinen. Epävarmuuden keskellä eläessä jäljelle on jäänyt oleellisin, jonka eteenpäinviemiseksi on jouduttu jatkuvasti kehittämään bja c-suunnitelmia. Niitä, joita ei tavoiteta Mäensivu-Puukko korostaa, että Polku-prosessissa ei voida olla luomassa yhtä yhtenäistä toimintamallia, koska toimintaympäristöissä on merkittäviä eroja, ja kysymykset, mahdollisuudet ja haasteet vaihtelevat eri seurakunnissa. Kokoontumiseen osallistuneet mummot sanoivat välittömästi, että voivat sellaisiksi ryhtyä. Epävarmuuden keskellä jäljelle jäi oleellisin Korona-aikana kokoontumiset tapahtuivat usein verkossa, mikä sekin tarjosi väyliä hyvään kohtaamiseen ja uuden syntymiseen. Eli heti alkoi tapahtua, kun ihmiset saatettiin yhteen. Joissakin seurakunnissa on otettu erityiseksi tavoitteeksi vahvistaa seurakuntalaisten toimijuutta, joissain seurakunnissa nostetaan luontotematiikkaa vahvasti esiin ja niin edelleen. – Eräässä seurakunnassa järjestettiin korona-aikana Teams-kokoontuminen, johon työntekijät olivat kutsuneet mukaan vapaaehtoisia. – Polku-toimintamallia on kehitetty kokeillen ja pilottiseurakuntien kanssa yhteistyötä tehden
Aika ja matka näyttävät sen, mihin juuri siinä hetkessä on hyvä mennä ja mitä uutta on hyvä yhdessä luoda. Työryhmällämme on tarkoitus tehdä materiaaleja, jotka auttavat aivan jokaista Polku-prosessin eri vaiheissa. Mäensivu-Puukon mukaan seurakunnilla on Polku-prosessissa erilaisia peruskysymyksiä ja seurakunnan koko vaikuttaa paljon prosessin kulkuun. Hänen mielestään verkon kautta tapahtuvassa yhteydessä on vielä paljon kehittämisen varaa. Prosessin johtamisen kannalta tärkeintä on oivaltaa, että vain prosessia voi johtaa ja ylläpitää, mutta lopputulosta ei voi ennakkoon tietää. – Minullakin on unelma, että joskus kirkossamme voisi olla tilanne, jossa me tarvitsisimme kaikkeen tekemiseen toinen toisiamme, tarvittaisiin sekä työntekijöitä että seurakuntalaisia. Mutta käytännössä seurakuntalaisten toimenkuvassa on hyvin laaja liikkumavara. Mäensivu-Puukon mukaan oleellista on muistaa, että Polussa eivät ole mukana vain seurakunnan työntekijät tai eri työalat. Mäensivu-Puukon mukaan hyvin toteutettuna juuri Polku-toimintamalli voi olla estämässä ulkopuolisuuden tunnetta monin tavoin. – Lainsäädäntö asettaa tähän joitain rajoja muun muassa virkavastuuseen ja turvallisuuteen liittyen. Näin ajatus yhteydestä korostuisi. – Jokaisen seurakuntalaisen tulisi saada kokea olevansa tärkeä osa seurakuntaa. Tässä verkko voisi tulla ylipäätään vahvemmin avuksi. Mäensivu-Puukko toteaa, että monilla elämäntilanne ja arjen kiireet vähentävät yhteyttä seurakuntaan. Monesti prosesseissa on noussut esiin noin 18-vuotiaiden ikäryhmä. Sen sijaan voitaisiin sanoa vaikka ”te jotka olette paikan päällä ja te, jotka osallistutte striimin kautta”. Aika ja matka luovat lopputuloksen Mäensivu-Puukko toivoo, että Polku-toimintamallia käyttöön otettaessa korostuisi aina dialogisuus ja konsultatiivisuus. 21 Me tekijät Me tekijät 21 Työntekijöiden pitäisi suunnittelun kaikissa vaiheissa kysyä: "Kenet minä kutsun mukaan?" toimintaympäristön keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi papin tehtävä on hoitaa esimerkiksi sakramentit ja diakoniatyössä on salassapitoon liittyviä näkökulmia. Unelma yhteisöstä Mäensivu-Puukko kuuluu työryhmään, jossa tehdään materiaalia niin konsulttien kuin seurakunnan työntekijöidenkin käyttöön. Eikä vain tekijöiksi ja osallistujiksi vaan me olisimme nimenomaan yhteisö, joka yhdessä kokee seurakunnan omakseen itselleen merkityksellisellä tavalla.. Kaikesta erilaisuudestaan huolimatta eri prosesseissa on noussut esiin myös yksi yhteinen haaste: miten tavoittaa ja kohdata ne seurakuntalaiset, jotka eivät osallistu – eivätkä edes halua osallistua – seurakunnan toimintaan. – Seurakuntalaiset ovat ehdottoman tärkeässä roolissa, kuten myös luottamushenkilöt, ja yhteistyöja verkostokumppanit. Verkon mahdollisuuksia Mäensivu-Puukko uskoo, että verkkokin voi synnyttää vahvan tunteen osallisuudesta. – Joskus tilaisuuksissa puhutaan esimerkiksi osallistujista ja erikseen striimiltä tilaisuutta seuraavista. On tärkeää, että tuossa vaiheessa seurakunta voisi olla mukana matkassa monin eri tavoin. Pienissä seurakunnissa koko työyhteisö voidaan ottaa nopeammin ja joustavammin mukaan prosessiin kuin suurissa yksiköissä. Toki useissa seurakunnissa tämä toteutuukin jo hyvin. – Prosessiin pitää heittäytyä, mutta siten, että päämääränä ei ole tietynlainen lopputulos. – Tilaisuuksien rakenteet olisi luotava sellaisiksi, etteivät ne olisi striimattuina vain suoratoistoa vaan verkon lainalaisuuksia hyödynnettäisiin paremmin ja samasta tilanteesta luotaisiin kaksitasoinen kohtaaminen: livenä ja verkossa. – Koska seurakunnat ovat erilaisia, toiset voivat ja haluavat käyttää ulkopuolisia konsultteja, kun taas toiset lähtevät prosessiin itsenäisesti. Työntekijöiden pitäisi suunnittelun kaikissa vaiheissa kysyä: "Kenet minä kutsun mukaan?" Mäensivu-Puukon mukaan seurakuntalaiset voivat olla toiminnan suunnittelijoina ja toteuttajina laajalla repertuaarilla. – Heillä on meneillään merkittävä elämänvaihe monine valintoineen. – Kun tämä on selvillä, asialle voidaan lähteä tekemään jotain. Mäensivu-Puukon mukaan ensin tulee selvittää ja tiedostaa, keitä seurakuntalaisia ei olla onnistuttu tavoittamaan. – Verkkoon voitaisiin esimerkiksi koota enemmän omatoimisesti käytettävää materiaalia, vaikkapa parisuhteen hoitoon liittyen. Mäensivu-Puukon mielestä jo retoriikalla ja kielellä on asiassa suuri merkitys. Näin kotonakin tilaisuutta seuraavat voisivat kokea olevansa vahvasti osallisia
Yksi yleisimmin käytetyistä tavoista harjoittaa kiitollisuutta on kirjoittaa päiväkirjaa. Usein nämä uskomukset liittyvät käsityksiin synnynnäisestä lahjakkuudesta tai ”opiskelupäästä”, joka toisilla on ja toisilla ei. kohti kasvun ajattelua ja 3. Docendolta on ilmestynyt 160-sivuinen kirja, jonka sivuille voi tehdä päiväkirjamerkintöjä asioista, joista on kiitollinen. Kiitollisuus tekee meistä onnellisia”. Kasvun asennetta kehittämällä oppii tunnistamaan uusia oppimisen mahdollisuuksia esteiden sijaan. Kasvun asenne on hyödyllinen nyky-yhteiskunnassa, jossa eteemme tulee jatkuvasti uudenlaisia haasteita. Unen laatuunkin sillä on vaikutuksensa. Minna Miao on psykologi, kirjailija ja valmentaja. Kirjan ”pohdi ja oivalla -tehtävät” virittävät lukijaa matkalla kasvun asenteen omaksumisessa. Kasvun asenteen voi oppia, ja voimme myös auttaa toisiamme kohti kasvun asennetta. Jotkut tehtävät soveltuvat parhaiten ryhmissä tehtäviksi. Kiitollisuutta voi ammentaa sisältä käsin kiinnittämällä huomiota siihen, mikä tekee itselle hyvää ja ravitsemalla tuota tunnetta. oppiminen pähkinänkuoressa, 2. Hän on kiinnostunut arvotyöskentelystä, luovasta ajattelusta sekä oppimisen harjoittelun psykologiasta. Kirja opastaa jokaista oppijaa löytämään sopivan vaativuustason ja miten hyödyllisiä haasteita voi huomioida erilaisissa oppimistilanteissa tai oppimisen tukimuotojen Kasvun asenteen voi oppia! kehittämisessä. Jopa niin, että kiitolliset ihmiset pysyvät terveempinä ja elävät pidempään. Tällöin puhutaan muuttumattomasta asenteesta. Kiitollisuus lisää hyvää mieltä ja ylläpitää tätä kautta myös hyvää mielenterveyttä. Kirjassa kannustetaan tekemään merkintöjä myös silloin, kun päivään on sisältynyt ongelmia, haasteita tai epäonnistumisia – kun kiitollisuuden tunne on ollut kateissa. Minna Miao KASVUN ASENNE OPPIMISESSA HYÖDYLLISTEN HAASTEIDEN KÄYTTÖOPAS PS-Kustannus 2021 Kasvun asenne ei korosta nykytilaa tai synnynnäistä lahjakkuutta, vaan tulevaisuutta ja oppimista. Kirjan monet mietelauseet ja ajatelmat antavat esimerkkejä siitä, miten monella tavalla kiitollisuutta voi tuntea ja miten tärkeänä sitä pidetään kaikkialla maailmassa. Kirja rakentuu kolmeen päälukuun: 1. Kirjassa pureudutaan oppimisen hyödyllisiin haasteisiin. 22 Me tekijät Me tekijät 22 KIRJAHYLLY Moni omaksuu koulu-uran alusta lähtien ajatuksia ja uskomuksia, jotka rajoittavat oppimisen mahdollisuuksia, nakertavat oppimisen iloa ja motivaatiota. Tuolloin voi palauttaa mieleen hyviä asioita, joita jokaisen arkeen sisältyy lukuisia. On kuitenkin olemassa vaihtoehto — kasvun asenne. Kiitollisuus lisää hyvää mieltä ja ylläpitää tätä kautta myös hyvää mielenterveyttä.. Heli Bergius (toim.) LÖYDÄ ILO PIENISTÄ HETKISTÄ KIITOLLISUUSPÄIVÄKIRJA Docendo 2021 Lukuisat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kiitollisuus ja sen harjoittaminen vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin. hyödyllisten haasteiden käyttöopas. Esimerkiksi David Steindl-Rast on todennut: ”Ei onnellisuus tee meistä kiitollisia
Tavoitteena on saada Kaverisovellukselle 15?000–150?000 käyttäjää vuoden loppuun menneessä. Testiversiota on otettu käyttöön jo useita satoja kertoja. Järjestömme tavoitteena on tehostaa ja laajentaa etsivää nuorisoja perhetyötä, jotta yhä useammille haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille voidaan tarjota kuulevia korvia sekä kohdentaa juuri heidän tarvitsemaansa tukea ja apua. Kaverisovellus on ollut testikäytössä kesästä lähtien. Varoja kohdennetaan Moottoripajatoimintaan, Palveluoperaatio Saappaaseen ja Perheystävään. Lapsen oikeuksien viikon teemasta sekä kansallisesta lapsistrategiasta kirkossa keskustellaan avoimessa webinaarissa. Joka kolmas suomalainen kärsii yksinäisyydestä. www.yhteisvastuu.fi Porvoon suomalainen seurakunta on mukana Kaverisovellus -hankkeessa LÄHDETKÖ KANSSANI KAHVILLE. #kaverisovellus Kaverisovellus on digitaalinen kohtaamispaikka aikuisille uuden ystävän löytämiseen. Lasten ja nuorten keskus on Yhteisvastuun kotimainen kumppani. Muita Kaverisovelluksen kumppaneita ovat muun muassa Lähde mukaan -liike ja kaikki sen toimijat, Setlementtiasunnot ja Suomen Punainen Risti. Keskustelua juontaa Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasioiden yksikön johtaja Jarmo Kokkonen. Sovelluksen kehittäjä Arla Joensuu kertoo, että testisovelluksen käyttäjiksi kirjautui hyvin eri tilanteessa olevia ihmisiä: maahanmuuttajia, pienten lasten vanhempia, kaveria liikuntatai kulttuuriharrastuksiin kaipaavia, seuraa etsiviä ikäihmisiä ja koiranulkoilutusseuraa haluavia. kirkon Kasvatuksen ja perheasioiden yksikkö ja Lasten ja nuorten keskus. Lasten ja nuorten keskuksen Tulevaisuus takaisin! -hankkeessa ovat mukana Saapas, Moottoripaja ja Perheystävä-toiminta. Tule mukaan YouTuben Kirkon kanavalle 18.11.2021 klo 15–16.30. Porvoolaisen Arla Joensuun kehittämä Kaverisovellus auttaa etsimään samanhenkisiä ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ystäviä. Sen järjestävät ev.lut. 23 Me tekijät Me tekijät 23 ONKO SULLA JA MULLA VÄLIÄ KIRKOSSA. Porvoon suomalainen seurakunta sekä Lasten ja nuorten keskus ry (LNK) ovat mukana hankkeessa. Keskustelijoina lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari, Tuusulan srk:n johtava nuorisotyönohjaaja Juha Pitkä, Lasten ja nuorten keskuksen viestintäjohtaja Taneli Heikka sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Webinaari on maksuton. Kaverisovellus ja mukaan lähteneet kumppanit ovat sopineet yhteistyöstä pääpainona pandemian aiheuttaman yksinäisyyden kokemisen helpottaminen. Linkin webinaariin löydät osoitteesta evl.fi/plus/kasvatus
Useimmat yhteisöt toimivat paikallisseurakunnan yhteydessä, mutta poikkeuksiakin on, kuten seurakuntayhtymän alaisuudessa toimiva Tampereen Uusi Verso sekä yhdistyspohjaiset Verkosto ja Tuomasmessu Helsingissä ja Kohtaamispaikka Jyväskylässä. Usein uusi yhteisö on syntynyt seurakuntalaisten ja työntekijöiden unelmoidessa yhdessä messusta, joka tuntuisi heille kodilta. Näitä yhteisöjä on arviolta noin 30–40 eri puolilla Suomea. ME TEKIJÄT Parhaimmillaan jumalanpalvelusyhteisöt ja paikallisseurakunnat täydentävät toisiaan. Yhteisöliike ei ole teologisesti tai tavoiltaan yhteinäinen, vaan muodostuu erilaisista yhteisöistä, jotka ovat syntyneet erilaisiin tarpeisiin. Jumalanpalvelusyhteisöön voi tulla koko perhe Majakassa kohtaavat perheet ja nuoret aikuiset Uudet jumalanpalvelusyhteisöt ovat onnistuneet tavoittamaan niitä, joita perinteiset jumalanpalvelukset eivät tavallisesti kiinnosta – nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Lempäälän seurakunnan Majakka yhdisti nuorten aikuisten toiminnan ja pikkulapsiperheet samaan sunnuntai-iltapäivän messuun. Majakka-yhteisö lähti liikkeelle kahden pariskunnan yhteisestä unelmasta. Jumalanpalvelusyhteisöjä on alkanut syntyä kiihtyvällä vauhdilla 2000-luvun alusta alkaen eri puolille Suomea. Yhteisöliike näyttää onnistuneen myös yhdistämään samaan jumalanpalvelukseen teologisesti konservatiivisemmin ja liberaalimmin ajattelevia ihmisiä. Näitä uusia yhteisöllisiä jumalanpalveluksia on alettu kutsua jumalanpalvelusyhteisöiksi, jotka muodostavat yhteisöliikkeen. ME TEKIJÄT TEKSTI Meri Hannikainen KUVAT Essi Aalto Kirjoittaja on Verkoston kasvatuksen koordinaattori ja Suomen Messy Church -aluekoordinaattori. Erilaiset messuyhteisöt ovat rikkaus, eivät uhka toisilleen – tärkeintä on se, että ihmiset voivat löytää itselleen jumalanpalveluksen, jossa on hyvä olla. Vasemmalla pappi ja Alfa Suomen toiminnanjohtaja Panu Pitkänen ja oikealla Espoonlahden seurakunnan pappi Teemu Aalto.. Palaute oli hyvää, ja kokeilu muuttui pysyväksi sunnuntai-iltapäivän messuksi. He pyysivät kirkkoherralta lupaa järjestää kokeilujumalanpalvelus, joka keräsi seurakuntatalolle yli 140 ihmistä. Rukoilimme tätä kahden vuoden ajan, ennen kuin päätimme tarttua toimeen, kertoo Marika Salo, jolle yhteisövalmennus on nykyään myös ammatti. Marika ja hänen miehensä Jussi olivat molemmat olleet seurakunnassa töissä, Marika lähetyssihteerinä ja Jussi nuorisotyönohjaajana. – Aina kun tapasimme, huomasimme unelmoivamme yhdessä uudenlaisesta jumalanpalveluksesta. 24 Me tekijät Me tekijät 24 Yhteisöliikettä yhdistää yhteisöllinen ja moderni jumalanpalveluselämä, bändijohtoinen musiikki sekä vapaaehtoisuuden painottaminen. Kun uusi jumalanpalvelus muutti Parhaimmillaan jumalanpalvelusyhteisöt ja paikallisseurakunnat täydentävät toisiaan. Millainen messu tuntuisi sinulle siltä, että olet tullut kotiin. Erilaiset messuyhteisöt ovat rikkaus, eivät uhka toisilleen – tärkeintä on se, että ihmiset voivat löytää itselleen jumalanpalveluksen, jossa on hyvä olla
Majakka-yhteisön toimintaa johtavat seurakuntalaiset yhdessä papin kanssa. – Verkostossa keskeistä on vapaaehtoisten osallistaminen ja rohkea valtuuttaminen. – Majakkayhteisö on osa seurakunnan toimintaa. – Työntekijät myös ovat osa yhteisöä tasa-arvoisesti seurakuntalaisten kanssa. Monet uudet yhteisöt ovat lähteneet liikkeelle siitä, että liturgiaa on haluttu keventää. Lapsille pidetään messun aikana pyhäkoulua ja koululaisten raamattuklubia. Verkosto aloitti 20 ihmisten kohtaamispaikkana vuonna 1999, ja on siitä laajentunut kolmeksi jumalanpalvelusyhteisöksi Munkkiniemessä, Pihlajamäessä ja Espoonlahdessa. – Uudemmista yhteisöistä Tuomasmessu poikkeaa siinä, että se on selvästi liturgisempi. Usein ihmiset myös kaipaavat löytää oman paikkansa yhteisössä vastuullisten vapaaehtoistehtävien kautta, joita yhteisöt tarjoavat, Pirttimaa pohtii. Tuomasmessu sai alkunsa jo 1980-luvun lopulla, kun joukko teologeja ja seurakuntalaisia halusi luoda kaupunkilaisen messun, jossa he itse haluaisivat käydä. Yhteisöt nähdään kirkossa nyt yhtenä keinona siihen, että kirkko koetaan merkityksellisenä myös uusien sukupolvien elämässä.. Vapaaehtoisille on annettu rohkeasti myös vastuuta vaativia tehtäviä, kertoo Riikka Hartikainen, yksi Verkoston papeista. 25 Me tekijät Me tekijät 25 Kuljun seurakuntatalo Majakkaan, se sai nimensä ja yhdistyi siellä vuosia toimineeseen seurakunnan nuorten aikuisten yhteisöön. Espoonlahden seurakunnan kanssa yhteisessä työssä suunniteltu yhteisö aloitti syyskuussa 2021. Munkkiniemen messut myös striimataan. Tarkoitus ei ole tehdä päällekkäistä, vaan täydentävää toimintaa, Salo toteaa. – Uudet yhteisöt syntyvät usein kaipuusta sellaiseen hengellisyyteen, mitä oma paikallisseurakunta ei ehkä tarjoa. Tämä onkin tavallinen syntytapa uusille yhteisöille. Vapaaehtoiset vastuutehtävissä Kuten Tuomasmessussa, myös Verkostossa vapaaehtoisuus on merkittävässä roolissa. Se on ikään kuin jumalanpalvelusyhteisöjen grand old lady, kertoo Kati Pirttimaa, Tuomasyhteisön uusi pappi ja johtaja. Verkoston palkkalistoilla on neljä pappia ja omat vastaavat nuorisotyölle, pyhäkouluille, musiikille, viestinnälle ja tekniikalle. Myös nuorisotyönohjaaja on välillä mukana Majakan toiminnassa. Kaipaus yhteisöllisempään seurakuntaan – Tuomasmessu alkoi jo ennen, kun kirkossa edes osattiin puhua jumalanpalvelusyhteisöistä. Ensimmäinen messu keräsi yhteen 200 ihmistä, joista lähes viisikymmentä lapsia, jotka olivat pyhäkoulussa kahdessa eri ryhmässä ja pienimmät leikkipaikasUudet yhteisöt syntyvät usein kaipuusta sellaiseen hengellisyyteen, mitä oma paikallisseurakunta ei ehkä tarjoa. Yhteisön toimintaan kuuluu myös raamiksia, Alfa-kurssi, perheiden Perheparkki sekä erilaisia tapahtumia ja leirejä. Rahoitus tulee kokonaan lahjoituksista
Kuvassa oikealla Espoonlahden seurakunnan pappi Teemu Aalto. Kirkko ja yhteisöt Kristinuskon merkitys on laskenut suomalaisessa yhteiskunnassa kiihtyvällä vauhdilla. Työntekijälle jumalanpalvelusyhteisössä toimiminen antaa erilaisia haasteita kuin perinteinen seurakuntatyö. Todennäköisintä siirtymä on perheissä, joissa on lämmin tunneilmapiiri – ja perheellä on yhteys myös seurakuntaan, laajempaan kristittyjen yhteisöön. Vapaaehtoiset mm. Yhteisössä työntekijää kuitenkin kutsutaan yhteisön jäseneksi, olemaan omalla persoonallaan läsnä ja elämään osana yhteisöä. Kirkossa on monin paikoin totuttu malliin, jossa työntekijät tuottavat erilaisia tapahtumia ja ohjelmaa eri ikäryhmille työntekijäroolista käsin. Jokaisessa Verkoston messussa on myös yhteinen ruokailu. ME TEKIJÄT. Lapset saavat osallistua, näkyä ja kuulua. Verkosto on kaiken ikäisten yhteisö, mutta lapsiperheet ovat yksi Verkoston painopisteistä. – Toki on myös tehtäviä, joita vapaaehtoisten on vaikeampaa toteuttaa. Työntekijän tehtävä on vastata kokonaisuudesta ja tehdä niitä tehtäviä, joita vapaaehtoiset eivät halua tehdä. 26 Me tekijät Me tekijät 26 sa kirkkosalissa. Jumalanpalvelusyhteisö, jossa kaikenikäiset kohtaavat, voi siis olla tärkeä paikka kasvaa lapselle. Yhteisön osana vähentyvät myös nivelvaiheet, jossa lapsi, nuori tai perhe siirtyy seurakunnan toimintamuodosta toiseen, ja saattaa silloin jäädä pois seurakunnan toiminnasta. Vapaaehtoista motivoi halu toteuttaa omia lahjojaan ja kiinnostuksen kohteitaan, sekä halu olla osana kristinuskon missiota. Pihlajamäessä ja Espoonlahdessa pidetään myös toiminnallista Messy Church -jumalanpalvelusta, jolla halutaan tavoittaa matalalla kynnyksellä uusia lapsiperheitä mukaan. Yhteisöt nähdään kirkossa nyt yhtenä keinona siihen, että kirkko koetaan merkityksellisenä myös uusien sukupolvien elämässä. – Työntekijän tehtävä on mahdollistaa vapaaehtoisuus, kutsua siihen, auttaa ja valtuuttaa toimimaan, Hartikainen avaa työntekijän roolia yhteisössä. Yhtenä vastauksena tähän sekä piispainkokous että kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta ovat kannustaneet vapaaehtoisuuden mahdollistamiseen ja jumalanpalvelusyhteisöjen tukemiseen. Kirkkosalien yhteydessä on toiminnalliset leikkipaikat, ja 3–12-vuotiaille on pyhäkoulu kahdessa eri ryhmässä. Yhteisöt puhuttelevat nuoria aikuisia ja lapsiperheitä, mutta antavat parhaimmillaan lapsille myös turvallisen paikan kasvaa kristillisen yhteisön osana. Heidän tehtävänsä on mahdollistaa vapaaehtoisten tekemä työ. soittavat bändissä, pitävät pyhäkouluja, jakavat hävikkiruokaa, pitävät Alfa-ryhmiä ja johtavat pienryhmiä, joissa rukoillaan ja keskustellaan uskosta ja elämästä. Eri sukupolvien kohtaaminen on kuitenkin tärkeää myös aikuisille ja senioreille. Jumalanpalvelusyhteisöissä on pyritty siihen, että koko perhe pystyy osallistumaan seurakuntaan yhdessä. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että pelkkä kotoa saatu uskon malli ei siirry aina vanhemmilta lapsille. Samalla kun lapset ja nuoret saavat uskon esikuvia vanhemmista kristityistä, aikuiset voivat oppia ja nauttia lasten ja nuorten tuoreista ideoista, ilosta ja innokkuudesta. Yhteisöä koordinoivat Espoonlahden seurakunnan ja Verkoston työntekijät
Heli Arvilommi – Nallukka on oman elämänsä seikkailija, jonka juttuja, jekkuja ja pieniä ilosanomia satelee koko vuoden ajan. Pohditaan, missä mennään Polulla, tarkastellaan rohkeutta kymppitoiminnan kehittämisessä ja mietitään yhdessä, miten Polkua voi edistää omassa seurakunnassa. Kilpailun tuomaristo piti kilpailusatoa poikkeuksellinen onnistuneena ja korkeatasoisena. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat kirjailijat Silja Järventausta ja Tomi Kontio, Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry:n toiminnanjohtaja Marja Laine, Kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen sekä Teoksen kustannustoimittaja Matias Kuokkanen. 27 Me tekijät Me tekijät 27 Nallukan piparitaikina Tarvikkeet: kannullinen kikatusta hyppysellinen halauksia iso säkillinen suukkoja ripaus rakkautta joulun salaisuuksia sormituntumalla jonkin verran jännitystä lusikallinen lupauksia korillinen kynttilän valoa kauhallinen kuusen tuoksua Tee näin: Pidä kaikki tarvikkeet aina saatavilla. Sekoita sopivassa järjestyksessä oman maun mukaan. Päivien aikana kuljetaan myös Polulla. Runojen toivottiin käsittelevän erilaisia katsomuksia ja kulttuureja osana lapsen elämysmaailmaa – leikillisyyttä, monikielisyyttä ja moniäänisyyttä, joka syntyy, kun kohtaa toisen tai kun saa kertoa itsestä toiselle. Lisätietoa Kasvuakatsomuksesta.fi (ajankohtaiset asiat) KIRKON TALOLTA Tammikuussa tavataan Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä 11.–13.1.2022 joko livenä tai verkon välityksellä. Poimi Nallukka talteen tai tervehdi Nallukan kanssa läheistäsi. Ohjelma, lisätietoja ja ilmoittautumislinkki löytyy nettisivulta www.evl.fi/kirkonkasvatuksenpaivat Nähdäänhän Jyväskylässä! POLULLA MYÖS KASVATUKSEN PÄIVILLÄ Maailmanpyörässä -lastenrunokilpailu. Maailmanpyörässä-lastenrunokilpailuun saapui määräaikaan mennessä 749 lastenrunoa. Kevään 2022 aikana kustannusosakeyhtiö Teos julkaisee kilpailun parhaimmista runoista kuvitetun lastenrunokirjan. Tule seuraamaan palkintojenjakotilaisuutta verkkoon 15.11.2021 klo 15.00 alkaen. Tarjoile kaikille. Nallukan mielestä pieni on suurin! NALLUKKA Le ik ka a ta i ko pi oi ta lte en . Ota ne esille varsinkin joulun aikaan. Päivien teemana on ”Että kukaan ei jää yksin.” Koko kasvatusta koskevien ohjelmien lisäksi tarjolla on erityisesti varhaiskasvatukseen ja perhetoimintaan liittyviä workshopeja ja kanavia. Kilpailun parhaimmistolle jaetaan 2000 euron, 1000 euron ja 500 euron rahapalkinnot. Sen lisäksi porvoolaisen Eestinmäen päiväkodin lapset valitsevat oman suosikkirunonsa
Vuoden kestänyt oppisopimuskoulutus sisälsi lähiopetuspäiviä, tiimitapaamisia sekä etätehtäviä. – Parasta koulutuksessa oli se, että oli tilaa yhteiselle keskustelulle kasvatuksellisista asioista, iloitsee Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Kuortti. – Mietimme mitä teemme, miksi teemme ja miten tekisimme vielä paremmin. Koulutus huipentui viiteen kehittämishankkeeseen, jotka ovat yksi osa ammattitutkintoa. Opettajana sain huomata, kuinka osaavia lastenohjaajat ovat, kuinka sitoutuneita he ovat työhönsä ja sen kehittämiseen. – Oivalluksia matkan varrella ei tullut ainoastaan opiskelijoille. Ammattitaito voimavarana Seurakunnassa tehtävä varhaiskasvatus on laadukasta ja henkilöstö hyvin osaavaa. Yhteistä keskustelua Koulutus antoi mahdollisuuden ja ajan yhteiseen pohdintaan koulutuspäivinä, työssä toteutettujen tehtävien muodossa ja lopulta kehittämistehtävien äärellä. TEKSTI Laura Isoluoma ja Merja Loppi KUVAT Anna Ala-Kaarre ME TEKIJÄT. Koulutuksen aikana tärkeiksi asioiksi nousivat osallisuus ja yhdessä tekeminen, ja se, miten ne voisivat mahdollisimman hyvin toteutua lasten, perheiden, työkaverien ja yhteistyökumppanien kanssa. – Suosittelen koulutusta kaikille, sillä meidän lastenohjaajien on lupa olla ylpeitä osaamisestamme, sanoo Loppi. – Käsittelimme koulutuksessa varhaiskasvatussuunnitelman pedagogiikkaa, sen lähtökohtia, toteuttamista, vaikutusta ja toimintaa, sekä kasvattajan roolia, positiivista pedagogiikkaa ja monialaista yhteistyötä, kertoo STEP-koulutuksen opettaja Ritva Väkiparta. Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatus päivitti pedagogista osaamistaan STEP-koulutuksen (aiemmin Seurakuntaopisto) järjestämässä Kasvatusja ohjausalan ammattitutkintokoulutuksessa. Koulutuksen jälkeen lastenohjaajien osaaminen on ajan tasalla, ja he puhuvat samaa kieltä myös muun varhaiskasvatuksen henkilösYhtenä koulutuksen kehittämisaiheena oli perheleirin suunnittelun kehittäminen. Suunnittelemaan kutsutut perheet pohtivat ulkoilun lomassa, millainen perheleiri olisi hyvä. Osaamisen kehittyminen hyödyttää lasten ja perheiden lisäksi koko työyhteisöä. Koulutus pisti myös kyseenalaistamaan omaa tekemistä. 28 Me tekijät Me tekijät 28 – brändäys edellyttää ihmisymmärrystä ja viestinnällistä hoksaamista YHTEISELLÄ MATKALLA STEP-koulutus ja Seinäjoen seurakunta räätälöivät yhteistyössä koulutuksen lastenohjaajille. – Itse haluan, että koulutukseni on tätä päivää ja samalla tasolla, kuin kenen tahansa muun lastenohjaajan. Hänen mukaansa koulutus sujui hyvin työn lomassa ja se oli onnistuneesti räätälöity työssä käyvälle ihmiselle. Lastenohjaaja Merja Loppi lähti innolla mukaan koulutukseen, jonka tavoitteena oli päivittää osaaminen vastamaan juuri valmistuvien lastenohjaajien koulutusta. Matka on alussa ja kehittämishankkeet olivat ikään kuin alkusysäys sille, mihin matka sitten johtaakaan, summaa Väkiparta
Tavoitteena oli saada perheiden kiinnostuksen kohteet ja yhdessä tekeminen näkymään tulevien perheleirien sisällöissä. Yhteinen matka Ritva Väkiparta kuvaa työelämän tarpeesta liikkeelle lähtenyttä koulutusta yhteisenä matkana. 29 Me tekijät Me tekijät 29 tön kanssa. Lastenohjaaja Taija Ketosen toimintapisteellä perheet pääsivät pohtimaan, haluavatko he perheleirillä mieluummin vapaa-aikaa vai ohjattua toimintaa.. Myös palautteen ja arvioinnin merkitys korostui keskusteluissa. – Mietimme koulutuksen sisältöjä yhdessä seurakunnan lastenohjaajien kanssa ja pyrimme muokkaamaan lähiopetuspäiviä vastaamaan niihin tarpeisiin, mitä oli havaittu, kertoo Ritva Väkiparta. Osaamisen kehittyminen hyödyttää lasten ja perheiden lisäksi koko työyhteisöä. Perheleirit kehittämisen kohteena Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinnon yhtenä osana olevien kehittämistehtävien aiheet nousivat työn tarpeista. Lastenohjaajan ammattitaidon kannalta koulutus vahvisti vasu-osaamista sekä toi uusia tapoja työhön ja työskentelyyn. Siksi tällaiseen yhteiseen matkantekoon kannattaa lähteä, toteaa Hilkka Kuortti. Onnistuneen suunnitteluillan johtopäätöksenä oli, että yhdessä tekeminen on se, mitä kannattaa pitää yllä ja edelleen kehittää. Kehitystehtävän edetessä tiimi oivalsi, että tällaista suunnittelumenetelmää voisi hyödyntää myös varhaiskasvatuksen muun toiminnan suunnittelussa. Meidän lastenohjaajien on lupa olla ylpeitä osaamisestamme. – Koulutus tuo mukanaan myös lisää uskottavuutta varhaiskasvatuksen osaajana ja toimijana, toivoo Väkiparta. Yhtenä kehittämisaiheena oli perheleirin suunnittelumallin kehittäminen. Jos seurakunnan lapsityössä herää kiinnostusta tällaista koulutusta kohtaan, voi ottaa yhteyttä STEP-koulutuksen Sari Peltokankaaseen. – Ammattitaitoiset työntekijät ovat valtava voimavara. Opettaja Ritva Väkiparran mukaan se, että on aikanaan saanut hyvän lastenohjaajakoulutuksen ei takaa sitä, että on hyvä kasvattaja. – Lastenreitti Oravanpolulla toteutetussa, toiminnallisessa suunnitteluillassa perheet saivat tekemisen lomassa miettiä, millainen perheleiri olisi hyvä, kertoo Hilkka Kuortti. Omaa osaamistaan on syytä päivittää. Perheleirin toiminnallisen suunnitteluillan johtopäätöksenä oli, että yhdessä tekeminen kannattaa. Neuvottelut uuden tyyppisestä koulutuksesta alkoivat noin vuosi sitten Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatusjohtaja Hilkka Kuortin kanssa. Kehitystyön mahdollistaminen sekä rohkeat kokeilut ilman epäonnistumisen pelkoa ovat työn kehittämisessä tärkeää. Aiheiksi valikoitui muun muassa erilaiset oppimisympäristöt kuten luonto, kirkko ja digitaalinen ympäristö, sekä uudenlainen teemasuunnittelu. – Uskon, että yhdessä tehty ja mietitty toiminta on aina merkityksellisempi ja antoisampi niin perheille kuin lastenohjaajille, toteaa kehitystehtävän parissa työskennellyt lastenohjaaja Merja Loppi. Ammattitaitoiset työntekijät ovat valtava voimavara. Lastenohjaajien osaamisen kehittyminen hyödyttää lasten ja perheiden lisäksi koko työyhteisöä, toteavat Ritva Väkiparta (vas.) STEP-koulutuksesta ja Hilkka Kuortti Seinäjoen seurakunnasta. Toiminnasta saatavaa palautetta tarvitaan, että voi kehittyä ja kehittää toimintaa edelleen. Koulutuksen johdosta myös yhteinen ymmärrys lisääntyi ja moni koulutukseen osallistuneista koki oivalluksia matkan aikana. Seinäjoella ja Ylöjärvellä koulutus on toteutettu oppisopimuksena, ja näin opiskelu on nivoutunut vahvasti omaan työhön ja työtehtäviin. Tärkeää on, että perheitä kutsutaan, tarvitaan ja arvostetaan. Koulutuksen aikana lastenohjaajien keskuudessa nousi vahvasti esiin halu toteuttaa toimintaa enemmän ilmiölähtöisesti, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäten. Se rikastuttaa ja innostaa, Kuortti summaa. – Palautetta tarvitaan, että voi kehittyä ja kehittää toimintaa edelleen, summaa kouluttaja Ritva Väkiparta. – Seurakunnan työntekijöiden ei tarvitse tehdä kaikkea valmiiksi, vaan toimintaa rakennetaan yhdessä osallistujien kanssa. Lastenohjaaja Merja Loppi ohjeistaa toimintapisteellä perheitä, miten qr-koodin avulla voi osallistua yhteiseen valokuvanäyttelyyn Padletissa
Viidessäkymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon kehitystä, mutta yhä edelleen edunvalvonnalle on tarvetta. Perustamisvuonna 1971 sen enempää lastenohjaajien koulutus kuin palkkauskaan ei toteutunut yhtenäisenä, ja todettiin, että tarvitaan yhteistä ääntä. Korona-aika alkaa toivottavasti jäädä koko ajan enemmän taakse, ja nyt on aika keskittyä tulevaisuuteen. Tällä hetkellä kysymyksiä tulee esimerkiksi työajasta, tehtävänkuvauksista ja palkkauksesta. 30 Me tekijät Me tekijät 30 TIMANTIT OVAT IKUISIA Kirkon lastenohjaajat ry:n perustamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuotemme alkaa olla päätöksessään. Ja pystymmekö ylläpitämään kaiken korona-aikaan oppimamme osana työtämme ja kehittymään lisää. Kirkon alat ry:n jäsenyhdistys nro 007 toivottaa kaikille siunattua joulua ja hyvää tulevaa vuotta 2022! KIRKON LASTENOHJAAJAT TEKSTI Merja Forsman Puheenjohtaja, Kirkon Lastenohjaajat ry merja.forsman@kirkonlastenohjaajat.fi Lastenohjaajat ovat rautaisia varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan ammattilaisia, jotka kehittävät aktiivisesti omaa työtään. Onneksi verkossa on monia eri kanavia, jossa voimme jakaa osaamistamme yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi Lastenkirkko, Facebookin ryhmät Lastenohjaajat/Barnledarna ja Kirkon Lastenohjaajat. Yhteydenpito myös valtakunnallisesti on tärkeää, koska moni meistä työskentelee pienissä seurakunnissa, ehkä jopa ainoana lastenohjaajana. 50-vuotias yhdistyksemme voi hyvin ja jatkaa työtään seurakunnassa työskentelevien lastenohjaajien valtakunnallisena äänenä. Samoin myös lahjoitamme joulumuistamisiin varatun summan MLL:n hyvän joulumielen keräykseen. Lahjoitimme 1100 euroa Lastenklinikoiden Kummit ry:lle auttaaksemme pieniä potilaita ympäri Suomen. Emme hankkineet jokaiselle jäsenelle tavaralahjaa, vaan halusimme jäsentemme nimissä tehdä hyvää. Hoidamme seurakunnissa työskentelevien lastenohjaajien edunvalvontaa yhdessä ammattiliittomme Kirkon alat ry:n kanssa. Minuun ja muihin hallituksemme jäseniin voit olla yhteydessä missä tahansa työhösi liittyvässä asiassa, yhteystietomme löytyvät nettisivuiltamme. Kuvassa Karakallion kerhon ohjaaja Tuulikki Enlund leikin pyörteissä lasten kanssa.. Toki me jokainen hallituksen jäsen teemme myös lastenohjaajan työtä eri seurakunnissa, emme välttämättä pysty vastaamaan työpäivän aikana, mutta soitamme kyllä takaisin heti kun pystymme. Mitä hyvää siitä meille jäi. Sain luottamusta jatkaa yhdistyksemme puheenjohtajana vuodet 2022–2024, nöyrin kiitos siitä jäsenillemme ja lupaan jatkossakin tehdä parhaani meidän kaikkien hyväksi. Monessako seurakunnassa sosiaalinen media jäi pysyväksi varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan työympäristöksi, vai onko nyt palattu täysin kokoavaan toimintaan. Onnistuuko meiltä hybriditoiminta. Jäsenyhdistyksemme on ammattiliittomme toiseksi suurin jäsenyhdistys, joten meillä on hyvä edustus myös ammattiliittomme hallinnossa ja edustajistossa, joka on liiton korkein päättävä elin. Me lastenohjaajat olemme rautaisia varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan ammattilaisia ja kehitämme aktiivisesti omaa työtämme
120 osallistujaa paikan päälle ja n. Ensi vuonna tapaamme Lahdessa. Merkitse kalenteriisi tapahtuman päivämäärät 22.–23.9. Mannerheimin Lastensuojeluliitto perusti Leikkipankin lokakuussa 2017, joten se viettää tänä syksynä 4-vuotissyntymäpäiväänsä. 70 osallistujaa verkkoon. Risteyksessä-teema nosti esille työn painopisteitä muutoksen ja edessä olevien haasteiden keskellä. Paneelia veti Hanna Rajalin LNK:sta. Ilmassa virisi iloa kohtaamisista ja yhteiskunnan laajemmasta avautumisesta. katsomuskasvatukseen ja positiiviseen uskonnonvapauteen. Keskustelijoina olivat lastenohjaajat Merja Forsman (oik.) ja Lotta Leppänen (2. KURKISTUKSIA Iloisten kohtaamisten neukkarit! Rovaniemellä varhaiskasvatuksen neukkarit (23.–24.9.) kokosi n. Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo otti puheessaan kantaa mm. Paneelissa pohdittiin lastenohjaajan työn haasteita ja uusia avauksia. oik.). 31 Me tekijät Me tekijät 31 Tapahtuma avattiin paikallisin maustein – tonttulakkeja unohtamatta! Valon lähteellä -kuoro esiintyi kanttori Ruusu Tervaskannon (edessä) johdolla. Pankista löytyy erilaisia tekemisvinkkejä kaikenikäisille niin ulos kuin sisälle, isoille ja pienille ryhmille. Kiitos leikkien kokoamisesta kuuluu kaikille tietokantaan vinkkejä tallentaneille yksityishenkilöille ja yhteisöille. Runsas ja monipuolinen kanavatarjonta sai tälläkin kertaa kiitosta. Leikkipankki on saavuttanut maagisen tuhannen leikin rajan. Leikkipankki.fi:ssä 1000 leikkiä! KUVA: MLL / Anna Autio KUVAT Juha Kinanen ja Marjo Suominen. vas.) sekä varhaiskasvatuksen asiantuntija Kaisa Mattila (2. Soundcheckissä mukana myös päivien juontajat Riikka Jäntti (vas.) ja Jenniina Heikkilä. Sari Korkkonen osallistui päiville verkossa. Hän sanoo etäosallistumisen sopivan itselleen mainiosti. Nuoren räppärin, Joojan, esitys puhutteli sanomallaan
Päiväkodissa on myös alueellinen integroitu ryhmä. Päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta 0–5-vuotiaille sekä esiopetusta. KUVA Ari Mäkiö Päiväkodissamme on arabialaisista, itäeurooppalaisista, aasialaisista sekä afrikkalaisista kulttuureista tulevia lapsia. 70. 32 Me tekijät Me tekijät 32 7 KYSYMYSTÄ Kysellen ja ihmetellen Mitä erilaisia kulttuuritaustoja on teidän päiväkodissanne. Käytämme päiväkodissamme juhlakalenteria, johon on merkitty eri kulttuureihin ja uskontoihin liittyvät juhlat. kohti joulua. Huomioimme ryhmän kaikkien lasten juhlat – juhlimme niitä ja keskustelemme juhlien merkityksestä. Tarkemmin perheen katsomuksellisista kysymyksistä keskustelemme lapsen ”vasukeskustelussa”. INFO Seitsemään kysymykseen vastasi Heinikonkadun päiväkodinjohtaja Leena Kuustie Turusta. Lapsia päiväkodissa on n. Miten huomioitte toiminnassanne erilaiset juhlaperinteet. N. 45 % lapsista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. 1 Heinikonkadun päiväkoti sijaitsee Turussa, Perno-Pansion kaupunginosassa. Päiväkotitoiminnan lisäksi yksikköön kuuluvat Paakarlan ja Mikaelin päiväkerho yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa sekä avoin päiväkoti, Pernon Perhetelakka, yhteistyössä perhetyön ohjauksen kanssa. Huomioimme toiminnassamme lasten uskonnolliset ja kulttuuriset taustat ja kunnioitamme perheiden katsomuksia
Heinikonkadun päiväkodissa työskentelee oma kielija kulttuurinen varhaiskasvatuksen opettaja. Lapset leipovat piparkakkuja, ja päiväkodissa tarjotaan jouluateria. On tärkeää vahvistaa lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä; samalla vahvistamme lapsen itsetuntoa.. Joulujuhlissa laulamme useimmiten myös Enkeli taivaan -virren. Jos lapset esittävät näytelmän, vanhemmat voivat tuoda lapselleen sopivan rooliasun. Turkulaisessa varhaiskasvatuksessa huomioidaan suomalaisen kulttuurin perinteet ja tavat, kuten vuoden kiertoon liittyvät juhlapäivät ja niiden perinteet. Huoltajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa on aina mukana tulkki, jolloin varmistetaan yhteinen ymmärrys lapseen liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi päivittäisissä kohtaamisissa tuemme vanhempia mahdollisuuksien mukaan erilaisissa käytännön asioissa. 33 Me tekijät Me tekijät 33 7 KYSYMYSTÄ 5 Lapset ovat mukana joulun rakentamisessa askartelemalla koristeita, leipomalla joulujuhlaan piparkakkuja tarjottavaksi ja leikkimällä jouluisia laululeikkejä, joita esitetään vanhemmille juhlassa. Toimintaan osallistuu paljon myös monikulttuurisia lapsia. Minkälainen joulumusiikki soi monikulttuurisessa päiväkodissa – entä minkälaisen "visuaalisen ilmeen" joulu saa. Lapsella on huoltajan ilmoituksella mahdollisuus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen, jolloin lapsille järjestetään vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa. Luomme tunnelmaa jouluvaloilla, erilaisilla kankailla ja tontuilla. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omatuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tutustuminen eri kulttuureihin tapahtuu arjessa ja sen eri toiminnoissa. Varhaiskasvatukseen on resursoitu kielija kulttuuritietoinen varhaiskasvatuksen opettaja, jonka työ painottuu kaksija monikielisiin lapsiin ja päiväkoteihin, joissa on paljon monikulttuurisia lapsia. 2 Miten monikulttuurisuus yleensä näkyy toiminnassanne. Mitä se tarkoittaa teidän toimintaanne ajatellen. Entä onko yhteistyössä jotakin erityistä jouluun valmistauduttaessa. On tärkeää vahvistaa lasten omaa kulttuuri-identiteettiä; samalla vahvistamme lapsen itsetuntoa. Käytämme arjen kaikissa toiminnoissa paljon kuvia ja muita kieltä tukevia menetelmiä. Lasten kulttuurinen moninaisuus huomioidaan juhlien suunnittelussa, ja tässä tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Lasten annetaan kysellä ja ihmetellä. Ateriassa huomioidaan lasten kulttuuriin liittyvät eettiset ruokavaliot. Ja miten joulujuhla rakennetaan niin, että kaikki katsomukset ovat mukana. Lapset ovat innoissaan ja ylpeitä saadessaan esittää laululeikkejä ja näytelmiä omille vanhemmilleen. Joulun aikoihin seurakunta kutsuu lapsia jouluvaellukselle, joka johdattelee joulun tapahtumiin. Etsimme kysymyksiin yhdessä vastauksia pohjavireenä erilaisuuden myönteinen huomioiminen ja toisaalta samankaltaisuuden oivaltaminen. Joulukuun puolenvälin aikoihin järjestetään joulujuhlat. Monikulttuurinen päiväkotimme tarjoaa hyvän mahdollisuuden kulttuurisen moninaisuuden tarkasteluun yhdessä lasten kanssa. Päiväkodin jouluun kuuluu tunnelman luominen – mm. Millä tavalla lapset ovat mukana juhlien ja joulun rakentamisessa – entä perheet. Joulu lähestyy. satujen ja tarinoiden kerrontaa, loruilua, draamaa sekä joulukalenteri. Ketkä kaikki osallistuvat juhlaan. esitelty urkuja ja lapset ovat saaneet kuulla urkumusiikkia. Lapsilla on mahdollisuus osallistua joulukirkkoon. Lapset askartelevat joulukoristeita ikkunoihin ja seinille. Päiväkotimme tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa vierailemalla lapsiryhmien kanssa sovittuna aikana kirkkorakennuksessa, jolloin lapsille on mm. 3 4 Joulumusiikiksi valitsemme pääasiassa perinteisiä suomalaisia lasten joululauluja, joihin yleensä liittyy leikki, tanssi jne. 7 Turun kaupungin varhaiskasvatus ja ev.lut seurakunta järjestävät yhteistyössä päiväkerhotoimintaa 2–5-vuotiaille lapsille alueellamme. Kiireettömälle keskustelulle annetaan tilaa. Tuettu suomen kielen opetus auttaa lasta kotoutumaan suomalaiseen kulttuuriin. 6 Juhlaan osallistuvat ryhmän lapset, heidän perheensä sekä ryhmän henkilökunta. Onko teillä yhteistyötä alueenne ev.lut. seurakunnan kanssa
Koulutuksessa tutkitaan erityisesti Jeesus ja kirkko -kirjan sekä pääsiäisen ajan työskentelyjä. Täysihoito 70 €/2hh tai 88 €/1hh. Laajuus 1 op Ilmoittautuminen 14.1.2022 mennessä step.fi Kustannukset Osallistumismaksu 190 €. Polku. Yhteistyökumppanit Lasten ja nuorten keskus ry ja Mikkelin hiippakunta. Perhelähtöinen ja verkostomainen työote auttaa rakentamaan vuorovaiku-tusta ja kehittämään perheiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Osallistuja osaa hyödyntää musiikkia kristittynä kasvamisen ja vuorovaikutuksen vahvistamisessa. Osaamistavoitteet Osallistuja tunnistaa varhaisiän musiikkikasvatuksen erityispiirteitä odotusajasta taaperoikään. Muskarin kieli avaa polkuja pyhän ja arjen sanoittamiseen sekä kasteeseen. www.koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Lisää koulutuksistamme:. Millaisia perheitä toiminta ei vielä tavoita ja mitä asialle voisi tehdä. Syvemmälle Godly Play:n mailmaan 22.-23.3.2022 STEP-koulutus, Järvenpää Godly Play vie Raamatun kertomusten, jumalanpalveluksen ja kirkkovuoden ihmettelyyn yhdessä eriikäisten kanssa. Koulutuksessa otetaan haltuun Polku-toimintamalli lapsen, nuoren ja perheen kristillisen identiteetin vahvistajana. Koulutus on syventävä jatkokoulutus ohjaajakoulutuksen käyneille. aamuja iltapalan) 38 €/2hh tai 56 €/1hh. Tiedustelut Kaisa Aitlahti, kaisa.aitlahti@step.fi, 040 703 3356 Riikka Jäntti, riikka.jantti@lastenjanuortenkeskus.fi, 044 513 3232 Yhteistyökumppanit Järjestäjä STEP-koulutus. Vauvasta aikuiseksi seurakunnan yhteydessä 26.-28.1.2022 STEP-koulutus, Järvenpää Polku on seurakunnan kokonaisuuden tarkastelun ja kehittämisen väline, joka kutsuu uudenlaiseen vastuunjakoon ja osallisuuteen. Koulutuksen sisältöjä • varhaisiän musiikkikasvatuksen erityispiirteet 0–2-vuotiaiden kanssa (Polun käynnistävä Lahja-ikäryhmä) • masu-, vauvaja taaperomuskarit • kirkkomuskari osana kotiin ja verkkoon kulkevaa Polkua • musiikin ylisukupolvinen ulottuvuus Koulutus sisältää orientoivan tehtävän, kaksi lähiopetuspäivää ja kirjallisuutta. Ilmoittaudu mukaan koulutuksiin: step.fi Kysy lisää koulutuksistamme tai tilaa koulutus omaan seurakuntaasi: kaisa.aitlahti@step.fi | satu.reinikainen@step.fi paivi.aumala@step.fi Ku va : Sa tu Re in ik ai ne n Syvennä ammattitaitoa POLKU SOI 0–2-VUOTIAIDEN KANSSA 15.2.–16.2.2022 STEP-koulutus/ Jaakkiman kampus, Ruokolahti Millaisia mahdollisuuksia musiikki tarjoaa yhteyden luomiseksi perheisiin odotusajasta taaperoihin. 34 Me tekijät Me tekijät 34 KOULUTTAUDU, OSALLISTU #bertanpolulla #bertanpolulla STEP-koulutus, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää HELSINKI | JÄRVENPÄÄ | KAUSTINEN | KUOPIO LAPUA | PIEKSÄMÄKI | RUOKOLAHTI | UUSIKAARLEPYY Perhetoiminta muutoksessa 19.-21.1.2022 ja 25.-26.4.2022 STEP-koulutus, Järvenpää Miten perheiden moninaisuus huomioidaan seurakunnan perhetoiminnan kehittämisessä. Koulutukseen osallistuja kehittää työyhteisössään seurakunnan omaa Polkua yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Miten se vahvistaa varhaista vuorovaikutusta ja tukee kokonaisvaltaista kasvua. Hinnat eriteltyinä: ateriat 32 €, majoitus (sis
38 Raamattua leikkien: Lattiakuvassa joulun odotuksen symboleita s. 36 Luovat lapset: Tehdään lumikäpyjä! s. 35 Ideasta käytännöksi KUVA Suvi Sievilä IDEASTA KÄYTÄNNÖKSI s. 52) www.koulutukset.lastenjanuortenkeskus.fi Ideasta käytännöksi -osiossa avautuu ideoiden maailma ja kuljet inspiraation lähteillä.. 50 Pyhiä hetkiä: Joulupolku kutsuu leikkimään joulua Riikka Jäntin musiikkipalstalla kuullaan enkelipiirin suhinaa (s
Käpykoristeilla voit somistaa joulukuusta tai lahjapaketteja, antaa niitä sellaisenaan pikkulahjoina tai ilahduttaa suuremmalla käpyteoksella. huovasta leikattua suikaletta sakset KÄPYMOBILEEN LISÄKSI: keppi pellavanarua kanelitankoja ENKELIIN LISÄKSI: kuusenkäpy kakkupaperia vaaleita servettejä tai pitsimäistä kangasta, (askartelupunosta) LUOVAT LAPSET 1 2 3 4 5 6 7 8. Näiden lumikäpyjen salaisuus on suola! TYÖOHJEET JA KUVAT Heli Arvilommi LUMIKÄPYJÄ TARVIKKEET männynja kuusenkäpyjä taipuisaa metallilankaa (kukkalankaa) sivuleikkurit kertakäyttölautasia hienoa ja/tai karkeaa suolaa EriKeeper-liimaa (tai vastaavaa) helmiä, kulkusia nauhaa tai esim. Haluatko kuulla salaisuuden. Männyn ja kuusen kävyistä saa luotua ihania koristeita ja pikku yllätyksiä näin joulun lähestyessä. 36 Ideasta käytännöksi Luonto tarjoaa meille monenlaisia aarteita askarteluun
(kuva 2) Aseta ja rypistele siipipala kävyn taakse, kierrä ja kiinnitä metallilangalla kävyn ympärille. 30 cm pätkä ja kierrä sen toinen pää kävyn suomujen väliin alhaalta ylöspäin, mahdollisimman lähelle kävyn kantaosaa. edellinen ohje) Kiinnitä valmiit käpyketjut oksaan. Pujota lankaan pienehköjä helmiä, joista tulee enkelin hiuskoriste. Solmi metallilankaan nauhanpätkä. Leikkaa kakkupaperista, servetistä tai pitsikankaasta kuvan mukainen pala, n. Koristele helmillä, rusetein tai kanelitangoilla. Lisää ripustuslanka. Valmis lumikäpy 1 2 3 4 5 6 7 Lumikäpymobile 1 2 3 4 5 Ota neljä käpyä ja kolme n. Kierrä yhden metallilangan päähän yksi käpy sekä keskelle lankaa toinen käpy. (kuva 1) Pyöräytä kävyn paksumpaa päätä liimassa ja suolassa, näin enkeli saa kauniin mekon. (ks. Solmi kapeasta nauhasta enkelin mekkoon rusetti. Pyöräytä käpyä liimassa. Tähän voi käyttää myös askartelupunosta. 30 cm metallilankaa. Jätä ripustuslenkki. Jätä kuivamaan muovialustalle. 37 Ideasta käytännöksi Lumikävyn ohje LUMIKÄPYJÄ Leikkaa metallilangasta n. 40-50 cm pitkää metallilankaa. Kierrä loppulankaa vielä kävyn ympäri. 15 x 15 cm. Enkeli 1 2 3 4 5 Ota kuusenkäpy ja n. Pyöräytä käpyä suolassa. 8 1 2. Kierrä kävyn kapeampaan päähän metallilankaa kävyn suomujen väliin muutama kierros. Katkaise metallilanka sopivan pituiseksi. Kierrä kahden muun metallilangan päihin käpy. Pujota metallilankaan helmiä tai kulkunen. Jätä lankaan pitkä pää
Juuri tallissa, olkien keskellä, Jumala päätti tulla ihmiseksi. Joskus ihmiset eivät pidä Jumalan toteuttamaa suunnitelmaa ollenkaan hyvänä tai eivät huomaa sen tärkeyttä. Yhdessä rakennettavan lattiakuvan tai valokuvan siitä voi lopuksi viedä muidenkin nähtäväksi joulukirkkoon tai muuhun sopivaan paikkaan. Kertomuksen voi jakaa neljään osaan, joista jokaisessa avataan yksi joulunodotuksen paketti lisää, tai sen voi kertoa kerralla. 38 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN JA MUITA JOULUN ODOTUKSEN SYMBOLEITA TEKSTI Kaisa Aitlahti ja Aulikki Mäkinen KUVAT Kaisa Aitlahti ja Satu Reinikainen Seuraavilla sivuilla avautuva Joulun odotus -lattiakuva kutsuu matkalle kohti joulun lahjaa. Joskus se, mitä ihmiset odottavat, onkin toteutuessaan ihan toisenlaista kuin mitä on osattu odottaa. Jumalan kansa oli odottanut Messiasta, uutta kuningasta ja pelastajaa, kauan. Se voi tuntua joskus hermostuttavan pitkältä: montako yötä vielä jouluun. Ohjaaja antaa reilusti tilaa osallistujien assosiaatioille, kokemuksille ja ideoille koko kertomuksen ajan esittämällä avoimia kysymyksiä ja malttamalla kuunnella useita erilaisia vastauksia. Monet odottivat joulua, mutta sitä varten ei ollut valmiina hienoja puitteita. Ulkoinen valmistautuminen näkyy arjen ympäristöissä: niin kotona, päiväkodissa, koulussa, kirkossa, kaduilla kuin kauppakeskuksissakin on nähtävissä monia symboleita, joilla on oma jouluun liittyvä merkityksensä. Miksi kuusen latvassa on tähti?. Jumala tulee luoksemme pienessä lapsessa – kaikkialle sinne ja kaikkeen siihen, missä me olemme köyhiä. Jos kertomusta jatketaan eri kerroilla, voidaan rakennettua kuvaa säilyttää väliin jäävä aika tallessa tai se voidaan rakentaa aina uudelleen siihen saakka, mihin edellisellä kerralla päästiin. Tähti ei ole sattumalta joulukuusen latvan koriste ja joulun hahmojen kerääntymisellä talliin majatalon sijaan on syynsä. Kertomus ei etene adventtisunnuntaiden vaan tallin, eläinten, olkien ja tähden teemoissa, joten siinä voi edetä omalle ryhmälle sopivassa rytmissä. Oljilla pehmennetty seimi sopi kehdoksi, talli Jumalan Pojan synnyinpaikaksi, tähden valo näyttämään tietä ja eläinten ihmettely ja lämpö turvaamaan uuden elämän alkua. Miksi en saa avata kaikkia luukkuja kerralla. Sitä ei ehkä ensin edes tunnista odotuksen toteutumiseksi. Ehkä oli tarkoitus, että eläimetkin pääsivät mukaan ensimmäisen joulun juhlaan. Usein Jumala yllättää meidät. Lapsen kokemusmaailmassa adventin ajalle on leimallista odotus. Talli ja tähti puhuvat kieltä, jota jokaisen on tärkeää osata tulkita uskontojen ja kulttuurien moninaisuuden keskellä. Suureen juhlaan valmistaudutaan eri tavoin. Joulun kertomuksessa oljet kertovat köyhyydestä, keskeneräisyydestä, mutkalle menneistä suunnitelmista ja epätäydellisyydestä. Usein Jumalan suunnitelma on toisenlainen kuin ihmisten suunnitelma. Moni ei varmaankaan osannut ajatella, että Messias olisi pieni vauva. Tässä kertomuksessa kuljetaan adventin matkaa tutkien, ketkä ja millaiset asiat voisivat auttaa meitä odottamaan joulua ja kulkemaan joulun lahjaa kohti
Kun maltan odottaa, joka päivälle riittää uusi luukku avattavaksi jouluun asti. Ohjaaja valmistautuu myös olemaan dialogissa ryhmän ja teeman kanssa. Meistä monella on joulukalenteri. Vaihtele painopistettä siirtämällä painoa kevyesti jalkapohjan osalta toiselle: ensin varpaille, sitten kantapäille, jalkojen ulkosyrjille ja sieltä päkiöille. Tunnustele oloasi ja asentoasi. Asetu sitten uudelleen seisomaan tasaisesti koko jalkapohjilla. Entä aikuiset. Mistä muusta kuin joulukalenterista huomaa (esim. Ole rauhassa. Sen kanssa kuljetaan päivä kerrallaan lähemmäs suurta juhlaa. Näenkö kaikkien kasvot piirissä. Uudelleen: varpaat, kantapäät, ulkosyrjät, päkiät. Annetaan katseiden kohdata. Onpa ihanaa, että me kaikki olemme tässä! Mitä sinä odotat joululta, mistä pidät joulussa. Liinan reunat taitellaan niin, että paketti pysyy peitettynä, vaikka sitä kosketetaan. Ole hetki rauhassa ja hengitä syvään. Anna liikkeen jatkua rauhassa, omaan tahtiisi, kuin pyörisit pientä ympyrää. Istu omalle paikallesi ja anna katseesi kiertää piirissä: keiden välissä istun. Joulu on suuri juhla, jota monet odottavat. RAAMATTUA LEIKKIEN Uusi lattiakuva vie adventin matkalle YHTEISELLE MATKALLE Lauletaan Pienet kellot soittavat LV 15 ensimmäinen säkeistö. • Vihreään liinaan laitetaan eläinhahmoja, myös aasi ja härkä. Joulua edeltävällä valmistautumisen ja odotuksen ajalla on oma nimi, adventti. Joulu avautuu vähä vähältä niin kuin joulukalenteri. Mutta en odota yksin, me kaikki odotamme yhdessä. Miten lapset valmistautuvat jouluun. Kertomus täydentyy ja muokkautuu yhdessä ryhmän kanssa. Millaisia joulukalentereita on olemassa. Onkohan vielä muita, jotka odottavat joulua?. Tunne varpaat, päkiät, jalkapohjien ulkosyrjät ja kantapäät maata vasten. Pyöräytä hartioita muutaman kerran ja anna niiden asettua paikoilleen. Piirretään vieruskaverin selkään joulun odotukseen liittyviä asioita (piparit, kynttilä, kuusi, kinkku, puuro, lahja, laulu, joulukalenteri…) ja arvataan, mitä selkään on piirretty. Duploja) • vihreitä liinoja • eläimiä (lampaita, aasi ja härkä muiden mukana) • paimen • sininen ja ruskea sifonkihuivi tai pieni, pehmeä liina • lyhyitä oljenpätkiä tai heinää • vati tai kori • sininen liina • suuri tähti • Jeesus-lapsi (voi olla myös symbolinen) • pieni tähti annettavaksi jokaiselle osallistujalle mukaan (esim. Myös yhteisestä kuvasta tulee aina omanlaisensa, sen tehneen ryhmän näköinen. 39 Ideasta käytännöksi JOULUN AIKA TARVIKKEET • pyöreä, suuri ruskea liina • puisia palikoita (tai esim. Odotamme kaikkea tätä ihanaa. Tunne jalkapohjat alustalla. kerhossa, kirkossa, kaduilla, koulussa tai kotona), että tullaan lähemmäksi joulua. Ohjaaja valmistelee joulun odotuksen neljä pakettia etukäteen: • Pyöreän, suuren ruskean liinan sisään laitetaan palikoita. • Ruskeaan sifonkihuiviin tai liinaan kääritään olkia ja paketti kääritään siniseen sifonkihuiviin tai liinaan. Vanhemmat voivat piirtää ensin lapsille ja lapset vanhemmille, ohjaaja voi piirtää yhdelle osallistujalle kerrallaan tai parit toisilleen niin että muut näkevät, mitä piirretään. Millaisia asioita joulun odotukseen liittyy. Mekin odotamme joulua. Ohjaaja kutsuu: Asetu seisomaan tukevasti. Jos liina ei riitä peittämän pakettia hyvin, voi käyttää useita ruskeita liinoja. Ojenna niska suoraksi ja pää pystyyn. • Suuri tähti asetetaan vadille tai koriin, jonka päälle asetellaan sininen liina. Joulu ei tule yllättäen, vaan siihen valmistaudutaan niin kuin suureen juhlaan aina. Joudun odottamaan seuraavaan päivään, että saan avata seuraavan luukun. Pussi solmitaan säkiksi. Odottaminen, adventin aika, on osa juhlaa – se tekee juhlasta vielä ihanamman. Muut katsovat ja auttavat piirretyn asian arvaamisessa tarvittaessa. Noustaan piirissä seisomaan ja keskitytään olemaan läsnä tässä ja nyt. Mitä kaikkea selkään piirrettiin. huovasta, puusta tai pahvista) VALMISTAUTUMINEN Jokaiselle varataan piirissä oma tuoli. Leikkisyys ja yhteinen kokemusten ja ajatusten jakaminen on lattiakuvissa erityisen tärkeää – ohjaaja kutsuu ja ohjaa toimimaan ja ajattelemaan yhdessä
40 Ideasta käytännöksi RAAMATTUA LEIKKIEN ENSIMMÄINEN PAKETTI Otetaan esiin ensimmäinen, ruskea paketti. Rakennetaan palikoista talli. Jos eläimiä on enemmän kuin osallistujia, ohjaaja pyytää muutamaa osallistujista viemään ne kuvaan haluamaansa paikkaan. Ensimmäinen paketti. Välillä eläimet tarvitsevat suojaa. Haluatko käydä tunnustelemassa, mitä paketissa voisi olla. TOINEN PAKETTI Otetaan esiin toinen paketti, vihreä säkki. Tämä talli sijaitsee Betlehemin kaupungissa. Täytyy odottaa vielä vähän. Ensimmäinen paketti. Paketti tuodaan piirin keskelle lattialle. Paimen huolehtii eläimistä (asetetaan paimen niitylle). Leikitään eläinten äänillä toistamalla perässä yhden osallistujan tuottama ääni kerrallaan. Mitä siellä voisi olla. 1 2 3 4 5 6 suuria niittyjä. Valitaan säkistä eläimiä. Halukkaat käyvät tunnustelemassa pakettia ja kertovat havainnoistaan: miltä paketin sisältö tuntuu. Säkki kulkee osallistujalta toiselle ja sitä tunnustellaan, mutta ei sanota arvauksia ääneen. Toinen paketti. Asetellaan yhdessä säkistä ja muista vihreistä liinoista tai kankaista niitty tallin ympärille. Tulipa siitä hieno! Mutta ihan vielä ei ole joulun aika. Lopulta kaikki palikat tulevat esiin ja liina niiden alla levitetään suoraksi. Toinen paketti. Kun kaikki ovat saaneet tunnustella: mitä ääniä paketista voisi kuulua. Tunnustellaan mitä siellä voisi olla.. Myös paimen ja eläimet auttavat meitä odottamaan joulua, mutta vielä ei ole joulun aika – edelleen täytyy odottaa. Avataan paketti niin, että osallistuja kerrallaan käy avaamassa sitä vähän lisää. (Ohjaaja sanoittaa sen mukaan, miten eläimet on aseteltu kuvaan.) Sekä niityllä että tallissa on eläimiä. Jos palikoita jää kuitenkin yli, ne voidaan kerätä esimerkiksi koriin ja viedä sivupöydälle. Laitetaan silmät kiinni. Talli on sitä varten. Siellä eläimet laiduntavat ja sieltä ne löytävät syötävää. Käy nyt viemässä oma eläimesi haluamaasi paikkaan. Ohjaaja kulkee piirissä ja antaa jokaisen valita eläimen. Toinen paketti. Jos palikoita jää yli tallin rakentamisen jälkeen, voidaan miettiä mitä niistä voisi rakentaa: esim. Avataan paketti niin, että osallistuja kerrallaan käy avaamassa sitä vähän lisää. Saat rauhassa odottaa, että sinulle tapahtuu jotain hyvää: kun tulen kohdallesi, saat valita tästä säkistä silmät kiinni yhden itsellesi. Haluatko käydä tunnustelemassa, mitä paketissa voisi olla. Sitten avataan silmät ja katsotaan, mitä erilaisia eläimiä piirissä on. Tutkitaan eläimiä ensin silmät kiinni. Laitetaan eläimet talliin ja paimen niitylle. tallin pihapiirin aitoineen. Nyt talli on valmis. Sen ympärillä on Ensimmäinen paketti. Rakennetaan palikoista jotain, mikä auttaa meitä odottamaan joulua: rakennetaan talli
Joulun tähti ei kuitenkaan ollut tarkoitettu pelkästään heille. Niinpä Maria ja Joosef menivät yöksi talliin. Mutta ennen suunnistettiin tähtien avulla sekä maalla että merellä. Lauletaan Pienet kellot soittavat (LV 15) säkeistö 4 tai Tallissa (LV 12). Missä kaikkialla voit nähdä tähden jouluna. Ohjaaja pyytää osallistujia avaamaan paketin: ensin kaksi osallistujaa saa avata sinisen sifongin, sitten toiset kaksi ruskean sifongin niin, että oljet tulevat näkyviin. Ennen oljista tehtiin esimerkiksi patjoja. Viedään oljet talliin. Sitten yhden majatalon pitäjä keksi, että paremman puutteessa tallissakin voi olla yötä: siellä on sentään lämmintä ja pehmeitä olkia alustana. Tähti näytti myös, missä oli ensimmäinen joulu. Jos tallissa on vähän tilaa, Joosef voi jäädä myös tallin ulkopuolelle. Pitkän matkan jälkeen he etsivät Betlehemistä paikkaa, jossa voisivat olla yötä. Tallissakin käytettiin olkia. Miltä se tuoksuu. Eläinten alle levitettiin olkia, jotta maa ei olisi niin 7 NELJÄS PAKETTI Ohjaaja ottaa neljännen paketin, sinisellä liinalla peitetyn vadin. Älä kerro, mitä näet, vaan näytä se eleillä pantomiimina: mitä paketissa oleva asia tekee tai miltä se voi näyttää. Viedään sininen sifonki talliin aseteltuna kuin Marian syliksi ja ruskea aseteltuna Joosefiksi. Miksi joulua odottaessa voi nähdä niin paljon tähtiä. Ne, joilla on päällään jotain sinistä, saavat kurkistaa liinan alle yksi kerrallaan. Heidän piti lähetä kauas Betlehemiin, vaikka Marian vatsa oli jo todella suuri. Kun sinun pitää löytää tie johonkin uuteen paikkaan, mitä teet. Se kiertää piirissä ja sitä haistellaan. Se näytti paimenille ja tietäjille paikan, josta löytyy joulun ihme. 8 Neljäs paketti. kova ja kylmä niiden alla, kun ne lepäävät. Joulun tähti ei ole salaisuus, vaan sen viesti on tarkoitettu kaikille. Leikitään tähteä yhdessä eri tavoin toistamalla pakettiin kurkistajien tekemät liikkeet yksi kerrallaan. Sen saattoivat nähdä kaikki, jotka katsoivat taivaalle jouluyönä. Muut osallistujat arvaavat, mitä paketista löytyy, ja voivat keksiä lisää tapoja, miten tähteä voi leikkiä. Monet käyttävät kännykän karttasovellusta. Mikä on joulun tähden tarina. Maria ja Joosefkin odottivat. Tähti!. Sitten ohjaaja kippaa vadin ylösalaisin ja nostaa sen pois niin, että tähti tulee kaikkien nähtäväksi. Kerrotaan pantomiimina mitä vadissa näkyi. Ohjaaja näyttää paketin sinistä ja ruskeaa sifonkihuivia (sininen kuvaa perinteisesti Mariaa ja tässä kertomuksessa ruskea on valittu kuvaamaan Joosefia). Mihin olkia tarvitaan, mihin niitä voi käyttää. Laitetaan oljet talliin eläinten ja Marian ja Joosefin pehmikkeeksi. Sininen on Marian, Jeesuksen äidin väri. 41 Ideasta käytännöksi KOLMAS PAKETTI Otetaan esiin kolmas, sininen paketti. Mutta kaikkialla oli täyttä, he eivät mahtuneet enää mihinkään sisään. Kolmas paketti. Asetellaan yhteiseen kuvaan näkyvälle paikalle taivas sinisestä liinasta ja viedään tähti sen päälle. Oletko nähnyt olkia jossain. Jotkut osaavat suunnistaa kartan ja kompassin avulla. Siksi se ripustetaan joulukuusessa kaikkein korkeimmalle paikalle
Lauletaan Pienet kellot soittavat (LV 15) säkeistö 5. 42 Ideasta käytännöksi Saat tämän tähden kotiin vietäväksi. Joulun tähti on merkkinä joulun lapsesta, todellisesta joulun lahjasta. Tähden viesti on tarkoitettu tuomaan valoa kaikille, kerrottavaksi eteenpäin. Mitä niistä löytyikään. Paina oman tähtesi paikka mieleesi, koska saat sen kohta mukaasi kotiin. Ohjaaja käy jokaisen osallistujan luona, pysähtyy hänen eteensä samalle tasolle hänen kanssaan, painaa hänen kämmenelleen tähden ja sanoo muutaman rohkaisevan sanan, esimerkiksi jotain näistä: Saat tämän tähden kotiin vietäväksi. Toivon sinulle rohkeutta kertoa joulun lapsesta toisille. Työskentelyssä syntyneestä kuvasta voi ottaa valokuvan tai videon jaettavaksi perheille tai käytettäväksi esimerkiksi kutsuna joulunajan tapahtumaan. RAAMATTUA LEIKKIEN Olemme avanneet neljä joulunodotuksen pakettia. Vie oma tähtesi siihen kohtaan kuvaa. Kun tähdet on viety kuvaan, noustaan seisomaan ja kierretään kuva rauhassa kävellen. Saat hakea oman tähtesi ja ottaa sen mukaan muistoksi yhteisestä hetkestä ja joulun lahjasta. Tähden viesti on tarkoitettu tuomaan valoa kaikille. Voidaan myös rukoilla joulun odottamiseen ja työskentelyn aikana esiin tulleisiin asioihin liittyvä rukous. Ohjaaja kutsuu osallistujat kertaamaan yhteen ääneen: talli, eläimet, olkia ja tähti. Lauletaan Pienet kellot soittavat (LV 15) kokonaan, Joulun lahja (LV 13) tai Enkeli taivaan (VK 21, LV 8), säkeistöt 1-3, 6, 10. Mieti nyt, mihin haluat asettua katsomaan tätä kertomusta. Jeesus-lapsi tuodaan Marian syliin. Keskustellaan siitä, minne osallistujat suunnittelevat laittavansa tai kenelle he voisivat viedä saamansa tähden, jotta se saa viedä viestiä joulun ihmeestä. Vasta kun ihmiset olivat odottaneet vuosisatojen ajan, että jonain päivänä syntyy Jumalan lupaama Messias, vasta kun Maria ja Joosef olivat odottaneet yhdeksän kuukautta ja miettineet, millainen lapsi heille syntyy, miten he osaavat pitää siitä huolta, millainen isä ja äiti heistä tulee, vasta kun Maria ja Joosef olivat kulkeneet pitkän matkan Betlehemiin, vasta kaiken tämän jälkeen oli joulun ihmeen aika. JOULUN VALO TULEE LÄHELLE 10 Valmis lattiakuva 9 Jokaiselle oma tähti ensin lattiakuvaan ja sitten muistoksi kotiin.. Näin muutkin pääsevät näkemään, miten joulua kohti on kuljettu ryhmien kanssa ja miten monenlaisia kuvia työskentelyn äärellä on syntynyt. Toivon sinulle ja rakkaillesi joulun valoa. Jos kertomus toteutetaan useissa eri ryhmissä, voi niissä syntyneet kuvat koota esille esimerkiksi joulukirkkoon
Pysähtyäkin voi. Hahmot siis saattavat olla joillekin lapsille jo entuudestaan tuttuja! Kelkan sijaan lentokone Yksinkertainen, vain sormella ohjattava seikkailupeli sopii hyvin ihan pienimmille pelaajille. Sago Mini onkin tehnyt mäenlaskupelin lisäksi samalla konseptilla myös muita kulkuneuvopelejä. Tarkoitus on, että TEKSTI Jenni Utriainen pelaaja osaa itse ja niin ikään määrää itse leikin kulusta. Sovelluksen tunnelma on hilpeä. Ainakin se riittää tässä sovelluksessa kokonaisuudessaan pelin aiheeksi. Tarjolla on menopeliä joulupukin reestä pinkkiin yksisarviseen, uimarenkaaseen ja nakkisämpylään. Ja sitten mennään! Kelkka lähtee liukumaan läpi lumisen maiseman. Vauhdikkaasta aiheesta huolimatta pelikokemus on pieniä ajatellen tarpeeksi rauhallinen. Kyytiin mahtuu yksi tai kaksi viidestä eri eläinvaihtoehdosta. Pelimekaniikka on pieniä lapsia ajatellen suunniteltu. Kun ajokki on valittu, raahataan sormella sen päälle pelihahmo. 43 Ideasta käytännöksi DIGILEIKIT Vauhdikkaassa rekiretkipelissä on ripaus joulun tunnelmaa Joulun lähestyessä saa kelkat ja joulukuuset kaivaa esiin myös digitaalisissa leikeissä. Esimerkiksi autopeli löytyy sovelluskapoista nimellä Sago Mini Road Trip. Kaikilla on kuitenkin koko ajan hauskaa eikä kelkassa istuvia eläinhahmoja pelota, vaan ne nauravat ja kiljahtelevat innoissaan. Pieninkin siis osaa pelata itse! Matkan varrella on autoja, taloja, ilmapalloja ja jääveistoksia. Pelaaja saa itse päättää, haluaako pysähtyä tekemään ne vai viilettää vain vauhdilla eteenpäin. Hyppyritkin ovat astetta hurjempia, ja välillä lennetään pilviin saakka. Sago Mini Snow Day on puheeton ja tekstitön sovellus. Ylämäessä kelkkaa täytyy hieman avittaa, mutta ruudun koskettaminen sormella riittää. Leikki alkaa kelkan valinnalla. Matkan varrella eteen tulee esimerkiksi pingviinejä, jääkarhu ja tonttuja, jotka lentelevät innosta hihkuen ilmaan kelkan viilettäessä niitä kohti. Peli kuuluu hyvin laajaan Sago Mini -sarjaan, jossa on julkaistu kymmeniä erilaisia pelejä. Sago Mini Snow Day -pelissä lapset pääsevät leikkimään eläinystäviensä kanssa lumisissa maisemissa mäkeä laskien. Kun kelkka saapuu maaliin, on peli ohi ja on aika valita uusi kelkka ja lähteä matkaan uudestaan. Jokaiselle laskijalle löytyy varmasti mieluisa pulkka. Ennalta määrättyjä tavoitteita ei ole, eikä edes maaliin pääseminen ei leikin kannalta mitenkään välttämätöntä. Pelit voi ladata joko yksittäin tai sitten niitä voi pelata kaikki sarjan pelit sisältävässä, kuukausimaksullisessa Sago Mini World -sovelluksessa, joka on peleistä kovasti innostuneelle pikkulapsiperheelle ihan varteenotettava vaihtoehto. Kyseessä on tavallaan seikkailupeli, mutta koska sovellus on suunnattu alle 5-vuotiaille, jo pelkkä pulkkamäkireissu voi olla jännä seikkailu. Jos kelkkailu ei innosta, voi samaa pelikonseptia kokeilla pelaajan henkilökohtaisten mieltymysten mukaan myös autolla, veneellä tai lentokoneella. Toki Sago Minin rekiretkellä sattuu ja tapahtuu hieman enemmän kuin lähimaastossa äidin tai isän kanssa pulkkaillessa. Eteenpäin se menee kuin itsestään ja aikaa jää ympäristön tutkimiseen ja esineiden tökkimiseen. Sovelluksella voi siis helposti leikkiä kaksi lasta kerrallaan pelivuoroa vaihdellen. Lopullinen kesto riippuu pysähdysten määrästä, jotka lapsi päättää tietysti itse. Musiikki on iloista ja jouluistakin, pelihahmot taas värikkäitä ja suloisia. VINKKI. Nämä ovat ikään kuin erillisiä minipelejä isomman pelikokonaisuuden sisällä. Kaikki toiminnot onnistuvat sormella tökkimällä tai ruutua sivusuuntaan selaamalla. Lisäostoja ei ole ja nettilinkit ovat lapsilukon takana. Yksi peli ei montaa minuuttia välttämättä kestä. Toisella taukomökillä valmistetaan makoisa kaakaoannos ja toisella koristellaan joulukuusi
Nuorin tiimiläisemme on ollut 9-vuotias tekniikkavastaava. Tämän Messy Churchin toteutukseen tarvitaan 10 ihmistä, jotka voivat olla seurakunnan työntekijöitä tai vapaaehtoisia. Tällöin voidaan rukoilla yhdessä, keskustella jumalanpalveluksen teemasta ja tutustua toisiin. Printtimateriaaleja voit tulostaa osoitteesta: www.lastenjanuortenkeskus.fi/materiaalit. Pyhä Henki myös antaa meille hengellisiä lahjoja, välittää armon ja vahvistaa uskoa. Hän on se voima, jonka kautta Jumala toimii maailmassa. Vapaaehtoiset voivat tavata ennen jumalanpalvelusta esimerkiksi videopuhelussa tai kirkolla. Jumalanpalvelustiimin välinen rukousyhteys ja hyvä tiimihenki tuo vieraanvaraisuuden ja ilon ilmapiirin myös jumalanpalveluksen osallistujille. Pyhän Henki on kolminaisuuden yksi persoona. Pyhän Hengen tärkein tehtävä on synnyttää meissä usko Jeesukseen ja auttaa meitä kasvamaan Jeesuksen kaltaisiksi. Onko seurakunnassanne rukousryhmää, joka voisi rukoilla perhejumalanpalveluksien ja perhetyön puolesta. 44 Ideasta käytännöksi PERHEKIRKKO Sinä olet minun rakas lapseni TEKSTI Meri Hannikainen TOTEUTUS Meri Hannikainen, Milena, Liisa ja Arto Vänttinen, Riitta Koivisto, Mina Arffman PRINTTIMATERIAALIT Milena ja Liisa Vänttinen, Meri Hannikainen ALKUVALMISTELUJA Alustus: Tämä Messy Church -kerta johdattelee Pyhän Hengen erilaisiin tehtäviin sekä Pyhän Hengen symboleihin Raamatussa. Rukous on yksi tärkeimmistä osista jumalanpalvelukseen valmistautumisessa. Verkostossa meillä on ollut mukana 1–3 työntekijää ja lisäksi eri-ikäisiä vapaaehtoisia
He olivat ensimmäisen kerran kohdanneet jo silloin, kun molemmat olivat äitinsä kohdussa, kun Jeesuksen äiti Maria lähti vierailemaan Johanneksen äidin, Elisabetin luokse. Hiljaa mielessäsi voit myös kertoa kaikki huolesi ja tarpeesi Jumalalle. 45 Ideasta käytännöksi Sinä olet minun rakas lapseni Mikä on Messy Church. Kertomushetki Lauluehdotus:Taivaan Isällä on paljon lapsia Teksti: Matt. Jumalalla oli suuri tehtävä näille kahdelle. Johanneksen tehtävä oli olla profeetta, joka valmisteli ihmisiä Jeesuksen tuloa varten. Se on vielä ihan kaikista parasta. Tämän jälkeen kokoonnutaan yhteen tarinatuokioon, jossa lauletaan 1–2 laulua, kerrotaan luovasti päivän raamatunkertomus ja rukoillaan yhdessä. Tänään kerron teille kahdesta miehestä – Jeesuksesta ja hänen serkustaan Johanneksesta. Hän haluaa sanoa näin: "Sinä olet minun rakas lapseni, sinuun minä olen mieltynyt. Pyhä henki laskeutui Jeesuksen ylle kyyhkysen muodossa, ja taivaasta kuului ääni (soittakaa valmiiksi nauhoitettu ääni): ”Sinä olet minun rakas poikani, sinuun minä olen mieltynyt!” Siitä hetkestä alkoi Jeesuksen palvelutyö maan päällä. (Kosketa kastemaljaa ja ota käteesi siinä olevaa vettä.) Miksihän Johanneksella oli tällainen nimi. Mitä nyt Jeesus siellä teki! Jeesus käveli Johanneksen luokse ja sanoi: “Minä haluan että sinä kastat minut.” Johannes yritti estellä Jeesusta. Messy Churchin ensimmäinen tunti kuluu vapaaehtoisten vetämillä toimintapisteillä, jotka askartelun, leikkien, pelin, rukouksen ja keskustelujen kautta johdattavat päivän raamatunkertomukseen. Kun Johannes kastoi Jeesuksen, jotain aivan ihmeellistä tapahtui. Aivan, Johannes kastoi ihmisiä. Tavallisesta suomalaisesta perhemessusta Messy Church poikkeaa siinä, että messua ei kohdisteta vain tietynikäisille lapsille, vaan mukaan voivat tulla perheen lapset vauvasta teiniin, ja lisäksi vielä isovanhemmatkin. Aamen. Anna uskoa Jeesukseen ja Jumalan hyviin töihin. Pyhä henki voi puhaltaa meidät ihan täyteen kaikkea hyvää, mitä Jumalalla on! Se on jotain, mitä Jumalalta voi pyytää vaikka joka päivä. Silloin Johannes suostui. Onko teistä kenestäkään tuntunut joskus siltä. Johannes hämmästyi. Onko susta joskus tuntunut siltä, että olet vähän kuin tämä tyhjä ilmapallo. (Osoita ristiä.) Ja kaikista tärkein Pyhän hengen tehtävä on, että hän antaa meille uskoa ja opettaa tuntemaan Jumalan. Anna iloa, anna toivoa, anna voimaa arkeen ja elämään. Täytä meidät ihan kokonaan. (Ota käteesi ilmapallo, joka on tyhjä ja jossa sisällä on valmiiksi soodaa.) Pyhä Henki on Jumalan henki, jonka tehtävä on toimia täällä maailmassa, joka päivä, meitä auttaen. Tule Jumalan henki, elämän ja voiman henki. Laita vaikka silmät kiinni, ole hetki hiljaa ja kuuntele, mitä Jumala haluaa antaa sinulle juuri nyt. Lopuksi syödään yhdessä kunnon ateria. Juuri sinuun. Minusta sinä olet ihan mahtava tyyppi." Rukoillaan yhdessä. Jeesus opetti Jumalan valtakunnasta, teki ihmeitä ja – kaikista tärkeimpänä – rakasti jokaista. Messy Churchejä Suomessa pidetään tällä hetkellä Joensuun seurakunnassa, Turun Martinseurakunnassa, Malmin seurakunnassa Helsingissä ja Espoonlahden seurakunnassa Espoossa. Jeesus ja Johannes olivat melkein samanikäiset. Lue lisää: www.messychurch.org.uk TARVIKKEET: Valmiiksi nauhoitettu ääni: ”Sinä olet minun rakas poikani, sinuun minä olen mieltynyt!” Kastemalja, jossa on vettä (toimintapisteeltä) Tarvikkeet ilmapallo-tiedekokeeseen: ilmapallo johon on piirretty risti (puhalla ilmapallo täyteen, piirrä risti tussilla ja anna sitten ilmapallon taas kutistua). 3:1–17 Messy Church on Englannin anglikaanikirkosta vuonna 2004 lähtenyt liike, joka on nopeasti levinnyt yli 20 maahan ja ylittänyt myös kirkkokuntarajat. Väsyttää, on puhti poissa, eikä oikein mikään huvita. Messyssä panostetaan vahvasti myös vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Autiomaassa hän kertoi ihmisille, että Jumalan valtakunta oli jo lähellä, ja että Jumalan poika itse oli tulossa maailmaan. Eihän hän ollut tarpeeksi arvokas kastamaan Jumalan poikaa! Mutta Jeesus kertoi Johannekselle, että se oli Jumalan tahto. Messy Churchin voi aloittaa kuka vain käyttäen valmiita materiaaleja tai omia suunnitellen. Ja Jeesus – niin kuin varmaan monet tietävätkin – oli itse Jumalan poika. Johannesta sanottiin siihen aikaan Johannes Kastajaksi. Hän eli autiomaassa, pukeutui kamelinkarvavaatteisiin, söi vain heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Messy Churchin tarkoituksena on tavoittaa perheitä, jotka eivät ole seurakunnan toiminnassa mukana sekä yhdistää eri sukupolvia toisiinsa. Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” Eräänä päivänä, kun Johannes oli taas joen varressa kastamassa ihmisiä, Jeesus tuli sinne. Ja tiedätkö, mitä Jumala haluaa juuri sinulle sanoa. Johannes sanoi näin: “Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua voimakkaampi. Minä en kelpaa edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. (Laita ilmapallo etikkaa sisältävän pullon suulle.) (Nosta ilmapallo niin että sooda putoaa pulloon.) Pyhä henki on elämän henki. Jumala on Isä, joka haluaa antaa parasta lapsilleen. Mihin sinä tarvitset tänään Pyhän hengen apua ja voimaa?(Pienen hetken ajan hiljaisuus.) Tule Pyhä Henki. Jumalanpalvelukset on rakennettu niin, että eri ikäiset ihmiset voivat oppia toisiltaan ja kasvaa yhdessä Jumalan tuntemisessa
• Liimataan pulloon vielä raamatunkohta: “Sinä olet minun rakas lapseni ______ nimi, sinuun minä olen mieltynyt.” • Liimaa pullon korkki kiinni, niin pullo on turvallisesti pienemmissäkin käsissä. Mitä muita asioita keksitte, mitkä ovat olemassa, mutta mitä ei voi nähdä. Pyhää Henkeäkään ei voi nähdä, mutta voi nähdä, miten se vaikuttaa ihmisten elämässä. Hiilidioksidi on kaasu, jota ei voi nähdä, mutta silti se on olemassa. Aseta ilmapallo varovasti pullon suulle niin, että sooda ei vielä pääse valumaan pulloon. Sooda ja etikka reagoivat synnyttäen hiilidioksidia, joka täyttää pallon. Keskustelu: Milloin olet kokenut, että Jumala on lähellä. TULI Tarvikkeet: paperia, pillejä, maalia (punainen, oranssi ja keltainen) Valuta hieman juoksevaa maalia paperille. 46 Ideasta käytännöksi MESSY CHURCH TOIMINTAPISTEET PYHÄ HENKI OPETTAA TUNTEMAAN JEESUKSEN Tarvikkeet: baby oilia, vettä, glitterhileitä, linnun muotoisia helmiä, ristin muotoisia helmiä, muovipulloja, pikaliimaa, raamatunkohdat (printtimateriaalissa) Ohje: • Noin 1 osa baby oilia, 1 osa vettä. Hiilidioksidi täytti ilmapallon. ruokaveitsiä, neulepuikkoja, muovailutyökaluja tai muita käytettävissä olevia välineitä Keskustelu: Anteeksianto on niin kuin lian pois pesemistä saippualla. Jumalan edessä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia – Jumalalle jokainen on kaikista tärkein! Ap.t. Keskustelu: Helluntaina Pyhä henki tuli tulenlieskoina opetuslasten ylle ja he alkoivat puhua uusilla kielillä. 2:3 (Tuli, joka sytyttää uskon liekin) Joh. Palloon voi kirjoittaa oman nimen, sulkea sen ja ottaa mukaan. Jumala kuulee kaikki rukouksemme! PYHÄ HENKI PUHDISTAA 2. rakkaus, tuuli, sähkö) Vaikka niitä ei näe silmillä, voi silti nähdä miten ne vaikuttavat. Se on niinkuin menneen vaikeat, pahat ja ikävät asiat pestäisiin pois, että voimme aloittaa uudestaan kokonaan puhtaana. Keskustelu: Miksi ilmapallo täyttyi. • Lisäksi glitterhileitä, elintarvikeväriä ja linnun ja ristin muotoinen helmi. • Laita ensin pulloon suppilon avulla öljy ja vesi, sitten muut ainekset. Printtaa materiaalista ja leikkaa paperista paperitähtiä. Pyhä henki haluaa tuoda yhteyden ihmisten välille. 3:8 (Tuuli, joka puhaltaa missä tahtoo) Mark. Tähteen voi kirjoittaa tai piirtää oman rukousaiheensa ja taitella sitten tähden sakarat kohti keskustaa. Saippuanvalmistus Tarvikkeet: pehmeitä, edullisia saippuapaloja ja erilaisia välineitä muovailuun TAI saippuanvalmistussetti Ohje: Kaiverra haluamasi kuva saippuaan käyttäen esim. TUULI Tarvikkeet: ruokasoodaa, etikkaa, suppilo, ilmapalloja, 0,5 l tyhjä muovipullo Mittaa pulloon 30 ml etikkaa ja ilmapallon sisälle 5 tl ruokasoodaa. (Esim. Millaista se on ollut. Sooda ja etikka yhdessä reagoivat niin, että syntyi hiilidioksidia. Paperitähdet laitetaan vedellä täytettyyn kastemaljaan, ja vesi saa ne aukeamaan. 1:9–11 (Kyyhkynen joka laskeutuu taivaasta.) PYHÄ HENKI AUTTAA RUKOILEMAAN 1. PERHEKIRKKO. Kun pullo on paikoillaan, vesi ja öljy ovat eri kerroksissa, mutta kun pulloa ravistaa, syntyy kaunis glittersekamelska jonka seasta voi etsiä ristiä ja kyyhkyä. (Esim. Pitäen kiinni ilmapallon suusta, nosta ilmapallo pystyyn. vesiväri tai vedellä laimennettu paksumpi maali.) Puhalla juomapillin läpi maaliläikkään niin että maali leviää paperille liekin muotoon
Ota omenaporalla tai veitsellä tai pullonkorkilla tms. Pyöräytä murotaikina sekaisin. Lisää jauhoseos voi-sokerivaahtoon. toisesta parista pyöreä pala pois rinnasta ikkunaksi. “nosta jalkaa” tai tarinallisesti, esim. Koita osua niihin pyssyllä tai hernepussilla! YHTEINEN RUOKAILU Kotiin viemisiksi voi ottaa tehtäväkortin. Esteradasta voidaan kertoa joko vähän esim. Aina emme itse näe, mihin olemme menossa. Pienemmille, isommille ja aikuisille voi olla omat viivat maassa… Tehtävänä on koittaa hernepusseilla tai nerf-pyssyllä ampumalla osua Hengen hedelmiin. Yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Kulkijan silmille sidotaan liina tai pyydetään laittamaan silmät kiinni, jos hän ei halua sidettä silmille. 2. Kauli taikina jauhotetulla pöydällä noin 2 mm:n paksuiseksi levyksi (40 x 45 cm) ja ota siitä pienikokoisella lintumuotilla leipiä. VOIT TULOSTAA PRINTTIMATERIAALEJA OSOITTEESTA: WWW.LASTENJANUORTENKESKUS.FI/MATERIAALIT Katsokaa kotona kuvia teidän perheen kastejuhlista. Keskustelu: Pyhän hengen tehtävä on auttaa meitä kasvamaan Jeesuksen kaltaisiksi. Levitä ohut kerros omenatai vadelmahilloa ehyen lintupohjan pohjapuolelle ja paina ikkunallinen koristettu puolikas sitä vasten. Mitä näistä sinä tarvitsisit elämässäsi nyt. Mielikuvitusta saa käyttää! Aseta kaksi keksiä aina nokat vastakkain pariksi pellille leivinpaperin päälle. Jos et omista lintumuottia, voit leikata kyyhkyn veitsellä tai tehdä jonkun muun muotoisia keksejä. Kananmuna voiteluun, nonparelleja koristeeksi ja hilloa antamaan makua. 3. Paista keksejä 200 asteessa uunin keskitasolla noin 6 min ja anna jäähtyä pellillä. Mitä tekisit, jos olisit lintu. Jeesuksen kanssa ja Pyhän Hengen ohjauksessa voi luottaa siihen, että on turvassa ja Hän ohjaa meitä oikeaa tietä. Jos kyseessä on isommat lapset tai aikuiset, kulkijaa voidaan ohjata vain sanallisesti. Taikinaa on helpompi käsitellä, jos sen antaa viilentyä jääkaapissa muoviin käärittynä puoli tuntia. Raamatun kohdat: • Jesaja 30:21 • Room.8:14–16 • Joh.14:6 • Psalmi 25: 4–6,10 PYHÄ HENKI AUTTAA KASVAMAAN Tarvikkeet: Printtimateriaalista hengen hedelmät, nerf-pyssy, hernepusseja Ohje: Kiinnitä Hengen hedelmät seinälle ja laita maalarinteipillä sopivaan kohtaan alue, josta hedelmiin on tarkoitus osua. Katsokaa kotona kuvia teidän perheen kastejuhlista. KYYHKYSKEKSIT Tarvikkeet: paketti pakastemurotaikinaa (400 g) tai annos murotaikinaa: 200 g voita 1–1 ½ dl sokeria 4 ½ dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 1. “nyt tullaan purolle, jossa pitää kävellä varpailla” Keskustelu: Pyhä Henki on Jeesuksen henki, joka ohjaa meitä elämässä. Raamatussa kerrotaan, että Pyhä henki antaa meille hengen hedelmiä. 47 Ideasta käytännöksi PYHÄ HENKI JOHDATTAA Sokean kuljetus reitin läpi Toimintapisteessä esterata, joka pitää kulkea läpi. Voitele ikkunalliset keksit ohuesti munalla ja ripottele pintaan värikkäitä nonparelleja. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Toinen kekseistä on silloin käännettävä paistumaan pohjapuoli ylöspäin. Pisteen vetäjä tai avustaja ohjaa kulkijaa kädestä pitäen ja kertoo kaikesta eteen tulevasta, ohjaa siis turvallisesti esteradan läpi. Keskustelu: Jos olisit lintu, mikä lintu haluaisit olla. Niitä voi myös pyytää Pyhältä hengeltä koska vain
Sellaisella pussilla. ALKAEN Yläkuvassa Lastenkirkon joulukalenterin kuvauksia tehdään kanalassa ja vasemmalla studiossa. Meillä kävi viime jouluna joulupukki, mutta se ei tullut sisään vaan toi lahjat ulos. Yleensä on tullut sisälle. Oikealla Hillan piirros kuvaushetkestä.. Markkinoi Lastenkirkon joulukalenteria! LASTENKIRKON JOULUKALENTERI 28.11. Siellä perheen tytär Hilla seurasi kiinnostuneena kuvausten etenemistä ja oli itsekin mukana näyttämässä Päkälle ja Susi Sileälle, miten kanoja hoidetaan. “Kilisee kilisee kulkunen”. Kuorrutin enemmän pipareita kuin mummi. Kaikki söi niitä. Sillä oli hauska asu. Kanoilla on siellä jouluvalot.” Miten kuvailisit Päkää ja miten Susi Sileää. Jos et ole jo mukana Lastenkirkon pajassa, laita liittymispyyntö anita.ahtiainen@ lastenjanuortenkeskus.fi. Muu joulukalenterin markkinointimateriaali löytyy Lastenkirkko.fi/seurakunnille-sivulta. Eikä Hilla pelkästään kertonut laulun nimeä, vaan oikeasti hän lauloi koko laulun ulkomuistista. “Päkä on kiva. Sudella oli tosi isot jalat.” Lastenkirkon joulukalenterin videot valmistuvat jo marraskuun puolivälin tienoissa ja niiden YouTube-linkit julkaistaan seurakuntien käyttöön Lastenkirkon pajan tiedostoissa. Hakunilan seurakunnan lastenohjaaja Eija Hyytiäinen organisoi kalenterin ensimmäisten luukkujen kuvauspaikoiksi Bisan tilan, jossa on lampaita Päkän kaveriksi ja pienen kotikanalan omasta lähipiiristään. Juttelimme lisäksi, mitä Hilla muuten muistaa joulusta. 48 Ideasta käytännöksi Hilla auttoi Päkää ja Susi Sileää Lastenkirkon joulukalenterin teossa Hilla myös piirsi meille kuvan päivän tapahtumista. Kysymykseen, aikooko hän katsoa Lastenkirkon joulukalenteria, tuli vastaukseksi varma “kyllä”. Saa nähdä onko tänä vuonna. Hilla, miltä tuntui olla mukana joulukalenterin kuvauksissa. LASTENKIRKKO Lastenkirkon joulukalenteria tehdään jälleen yhteistyössä seurakuntien kanssa. Viime vuonna Hillalla oli myös suklaajoulukalenteri. Entä minkä joululaulun muistat. Näin seurakunnissa päästään tekemään omat somepäivitykset jo hyvissä ajoin ennen kalenterin varsinaista avautumista ensimmäisenä adventtina 28.11. “Joulupukki ja lahjat, joulukuusi, koristeet. Otettiin munia pesistä ja siliteltiin kanoja. “Se oli kivaa
Tuottaja, toimittaja Katri Saarela kertoo, että tämän joulun soittolistoilla kuullaan eri aikakausien joulusuosikkeja eli kaikkien aikojen joulumusiikkia. Legot ovat muuten aika ilmeettömiä, Katri miettii. Toisaalta Lasten jouluradiossa ovat aina soineet tunnetuimmat vanhat joululaulut, toisaalta lapselle retroa voi olla jo vaikka viime vuonna uutena soinut ”Joulu tulla saa”. Mikä on sinun joulumusiikkimuistosi. Muistan sen omana hartaana hetkenä. Katri kertoo miettineensä erityisesti, millainen tulkinta on lapsista nyt kiinnostava. päivänä Jouluradion soittolistalla on koko päivän laulettavia lauluja, joten radio vaan päälle ja laulamaan. Ne ovat olleet vuosia Lastenkirkon kaikkein katsotuimpia videoita. Yhdessä laulamisella on tutkitusti hyvää tekevä vaikutus ja siksi siihen kannattaa järjestää perheille monia mahdollisuuksia seurakunnissa. Animaatiot tulevat osaksi Lastenkirkon joulukalenteria. Mikä on retroa 5-vuotiaalle. Oi jouluyö me laulettiin aina liian korkealta. JOULURADIOSSA nautitaan nostalgiasta Kuuntele: "Joulu tulla saa" tästä LASTENKIRKKO. Moni lapsi ei edes muista yhdessä laulamisen tuottamaa iloa, koska siihen ei ole ollut pariin vuoteen mahdollisuutta. Vinkki legovideoista kannattaa antaa myös kunnan varhaiskasvatukseen. Tulkoon joulu oli silloin myös uusi ja seurakuntanuorissa laulettiin sitä. Sen kehittäminen haastaa nostalgia-ajatuksen. Lego-animaationa toteutettu jouluevankeliumi kiinnostaa lapsia Joulumusiikin lisäksi Katri on tänä vuonna perehtynyt jouluevankeliumiin legoanimaatiota tehdessään. Musiikilliseen jouluuni kuului aina myös Puolalan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti Turun Mikaelin kirkossa: kova kirkon penkki, ihanat lapsija nuorisokuorot – joulua ei tule ilman musiikkia. Meillä on siskon kanssa perinne laulaa jouluaattona tosi myöhään yöllä ihan omalla tyylillä sisaruutta korostaen. Ainakin se, että lauloimme tosi paljon. Tämä on aistittu myös Jouluradion toimituksessa. Luvassa on retroa ja nostalgiaa. Katri kokoaa Lasten jouluradion soittolistan. Joulukuun 15. Kotonakin säestin itseäni pianolla ja lauloin – äiti herkistyi. Poikkeusajan jälkeen #lupalaulaa tuntuu osuvalta. Niistä tulee myös versiot Lastenkirkon Raamattuun, joka sisältää paljon Katrin aiemmin tekemiä legovideoita. 80-luvun suuri hitti oli Joulupukki suukon saa. Joululaulupäivänä 15.12 on #lupalaulaa Tänä vuonna vietetään viidettä kertaa virallista joululaulupäivää. Hän lisäsi perinteisten legojen rinnalle hymiöitä ja tarroja, joilla lapset ovat tottuneet ilmaisemaan tunteita. Ja viime jouluna lauloimme laulut niin matalalta kuin pystyimme...Hassuttelu ei siis ole jäänyt vieläkään pois. 49 Ideasta käytännöksi Poikkeustilan jälkeen ihmisillä on kaipuu vanhoihin hyviin aikoihin
Tällöin perheet saavat lähtöpisteestä pienen vihkosen, jossa ohjataan toimimaan rasteilla joulukertomuksen suunnassa. • erilaisia huiveja päähineiksi • keppihevosia aaseiksi Pisteen ohjaaja kertoo, missä ollaan ja kuinka Maria ja Joosef saavat viestin siitä, että heidän on lähdettävä Betlehemiin veroasioita varten. Jokaista perhettä pyydetään tuomaan mukanaan reppu, jossa on nukkevauva Jeesus-lapseksi. Jokainen voi tehdä sen omalla tavallaan lapsia ja aikuisiakin kuunnellen. Vai voiko ison vatsan kanssa ollenkaan kirmailla. Maria voi vaihtua matkan varrella – tai lyhyempi matka pisteiden välillä voidaan tehdä useampaan kertaan. Polku voidaan toteuttaa sisällä tai ulkona – ja vain mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea matkalla tapahtuu! 1. Käytetään siis vaikka tyynyjä tai piirretään kuvia seinälle! Materiaalia voidaan myös kerätä yhdessä etukäteen. Kun talli rakennetaan neljään eri pisteeseen, voi olla vaikea löytää esimerkiksi riittävästi pehmoeläimiä. Jokaisessa pisteessä on ohjaaja, joka kuljettelee joulun tapahtumia eteenpäin. (Valmiissa vihkosessa voi olla tilaa kuville.) Laulut voidaan etsiä QR-koodeilla.. Pyydetään varjelusta matkalle laulamalla esimerkiksi Tule mukaan, taivaan Isä (LV 126: 1. Niistä voidaan koota oma joulukirja. Valitaan Maria ja kiinnitetään hänen vatsansa päälle reppu, jossa on nukkevauva. Jämijärvellä perheillä on mahdollisuus kulkea joulupolkua myös itsenäisesti oman aikataulunsa mukaan. Lapset saavat muuntua Mariaksi ja Joosefiksi huivien avulla. Polku muodostuu viidestä eri pisteestä. Vaihtoehtoisesti ohjeet voivat olla myös paikan päällä seinään tai puuhun kiinnitettyinä. Repun hihnat voi kiinnittää myös selkäpuolelta löysästi solmitulla narulla, jotta se pysyy paikoillaan. Leikin luonteeseen kuuluu, että käytetään saatavilla olevia välineitä. Sanan ”päivää” voi muuttaa ”matkaa”). Perheet voivat ottaa pisteillä kännykkäkuvia. Joulupolku voidaan rakentaa monin eri tavoin paikalliset olosuhteet ja resurssit huomioiden. 50 Ideasta käytännöksi PYHIÄ HETKIÄ LEIKITÄÄN JOULUA! TEKSTI JA TOTEUTUS Virpi Havi ja Taina Karvonen / Jämijärven kappeliseurakunta Tänä vuonna Jämijärven kappeliseurakunnassa heittäydytään leikkimään joulun tapahtumia. Maria odottaa vauvaa. Reitin varrelle sijoitetaan lyhtyjä ja enkeleitä sopiviin paikkoihin. MARIAN JA JOOSEFIN KOTI: Marian ja Joosefin matka kohti Betlehemiä alkaa TARVIKKEET: • kodin elementtejä: ”tulisija” oksista, silkkipaperista ja led-tuikuista, pöytä, saviruukkuja yms. Se tapahtuu joulupolulla kulkien. Sitten kirmataan matkaan keppiaasilla
Rakennetaan seimi puun kappaleista tai pahvilaatikosta ja oljista. Puetaan ylle paimenten vaatteita ja koetetaan sauvaa käteen. Siinä oleva ohjaaja kertoo, että lapsi syntyy, kun valmistelut on tehty: vauva otetaan hellästi repusta. Hän kertoo, että vauvan syntymä on lähellä. TALLI: Yösija löytyy tallista. Jokaiselle tehdään myös oma kruunu valmiista aihiosta, joka mitoitetaan sopivan kokoiseksi. Vauva tarvitsee vaipan. Kolkutellaan majatalojen oville, mutta kaikkialta tulee kielteinen vastaus: on täyttä. Samalla voidaan keskustella siitä, miten vanhemmat ovat valmistautuneet omien lastensa syntymään. Tämän jälkeen lapset saavat olla paimenia ja lampaita vuoron perään. Ohjaaja-paimen ruokkii niitä. Tietäjä ystävineen on tullut kumartamaan syntynyttä kuningasta, joka on Jeesus, Jumalan poika. Ohjaaja-paimen saapuu paikalle muutamia lampaita mukanaan ja kertoo, mitä paimenille on tapahtunut. Paimen polvistuu seimen ääreen ja kiittää Jumalaa. TARVIKKEET: • pehmoleluja: aasi ja härkä ja lampaita • puun kappeleita, lautoja, pahvilaatikoita seimen rakentamista varten • olkia pehmusteeksi Pisteen ohjaaja liittyy matkalaisten seuraan ja kertoo, että kohta tullaan Betlehemiin. (Majatalot voivat kuvia tai kylttejä seinällä tai puissa. (Perinteisesti käytetään kylpytakkeja, pyyheliinoja, keppejä yms.) • voileipäkeksejä tai ruissipsejä, pikkuporkkanoita Vauva laitetaan valmiiseen seimeen. Mutta vuode tarvitaan. Leikitään myös lampaita. Lauletaan Enkeli taivaan 1, 2, 8 (LV 8). Lauletaan Kolme hienoa herraa (LV 22). Tälläkin rastilla voi olla maisteltavaa: esimerkiksi glögiä, teetä, piparkakkuja, taateleita, viikunoita tai rusinoita itäisten maiden hengessä. Löytyyköhän sille kaikki tarvittava. Lopulta ohjaaja muuntuu ystävälliseksi majatalon isännäksi, joka saattelee matkalaiset talliin. Onko heille päähineitä. 5. Eläimet antavat lämpöä. Kaikki saavat keksejä tai sipsejä ja pikkuporkkanoita. TALLI: Paimenten vierailu TARVIKKEET: • valmiiksi rakennettu seimi olkineen • pehmoleluja: aasi ja härkä ja lampaita • tähti • paimenelle sopivia vaatteita ja päähineitä ja sauvoja. • itämaisia maistiaisia • pieni lahja jokaiselle Vauva laitetaan jälleen seimeen. TALLI: Lapsi syntyy tallin lämpöön TARVIKKEET: • valmiiksi rakennettu seimi olkineen • pehmoleluja: aasi ja härkä ja lampaita • tähti (kiinnitetään sopivaan paikkaan) • sideharso tai muita liinoja Seuraavassa pisteessä talli eläimineen ja seimineen on valmiina. Joku toimii yhä Mariana. Lähtiessään jokainen lapsi saa pienen lahjapaketin kotona avattavaksi. Mitähän se voisi sisältää. Kun kaikki on valmista vauvan tuloa varten, lauletaan Minun sydämeni on levollinen (LV 66). Sen tuloon täytyy valmistautua. TALLI: Tietäjät saapuvat TARVIKKEET: • valmiiksi rakennettu seimi olkineen • pehmoleluja: aasi ja härkä ja lampaita • tähti • tietäjille sopivia asuja (yöpaitoja, tunikoita yms.) • kruunuaihiot • ”kultaa, mirhaa ja suitsukkeita” eli kullanhohtoinen esine, tuoksuva voide, tuohus tms. (Ohje voidaan kiinnittää seinälle tai puuhun.) Vauva tarvitse myös ruokaa. Lampaat määkivät, koska niillä on nälkä. 51 Ideasta käytännöksi Soittaen malleteilla: soitetaan puolinuoteille 3 soittoa + malletit ristiin soitto + ristiin x 2 2. Keskustellaan niistä vieraista, jotka kävivät katsomassa perheen lapsia, kun nämä syntyivät. Ihmetellään tietäjän vaatteita ja kruunua. Siellä tavataan tietäjä, joka kertoo matkasta kaukaa itäisiltä mailta tähden ohjaamana. Perille joudutaan kuitenkin hiukan kiertelemään: Maria ja Joosef etsivät majapaikkaa. Pienen askartelun, jossa on tarvikkeet ohjeineen?. Jatketaan matkaa. Enkeli ilmestyi kedolla ja kertoi Jeesus-vauvan syntymästä. (Ei ole niin vakavaa, jos Jeesuksen aikana ei ollut tuttipulloja!) Kun vauva on ruokittu, se laitetaan valmiiseen seimeen hetkeksi. Ihaillaan tietäjien lahjoja. 3. (Vauva kulkee mukana seuraaviin pisteeseen.) Lauletaan Jouluyö, juhlayö (LV 9:1) 4. Miten hyvin sillä saisi hätisteltyä susia ja muita petoja. Sitä voidaan imettää tai antaa maitoa pullosta. Sitten jatketaan matkaa. Olemme valmiit vauvan saapumiseen. Ohjaaja näyttää, kuinka vauva kapaloidaan. Lapset saavat kapaloida vauvan yhdessä tai kukin vuorollaan. Niissä voi lukea ”TÄYNNÄ”.) Väsymys alkaa painaa. Ohjaaja muistuttaa siitä, että enkeli käski antaa vauvan nimeksi Jeesus. Se on myös syytä kapaloida
. . . . Olitpa sitten jouluihminen tai et, jouluevankeliumin ilosanoma odottaa jakamisen riemua tänäkin vuonna. Suhinaa, sipinää ja säpinää kuuluu ja näkyy niin kotona kuin kirkolla. . . Joulu koputtelee jo kulman takana. “Älkää pelätkö. . . . lai lau luun lun jou te taan. . Ka----ne-------li-------a, ka-----ne------li-------a. LAULA – LEIKI – LIIKU Mitä lauluun laitetaan, joulun lauluun laitetaan. . . . . ?. Pul---------laa, pul----------laa. ja san. Rau---------haa. Mitä lauluun laitetaan. Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.” Tuunataan yhdessä joululaulua! Lauluun “Mitä lauluun laitetaan?” leivotaan sisään jouluisia sanoja. . Riikka Jäntti Mitä lauluun laitetaan. . C B. . Niitä voi keksiä lasten ja perheiden kanssa yhdessä tai esimerkiksi antaa lasten “nostaa joulupussukasta” kuvia tai esineitä, jotka liittyvät jouluun. Enkeleitä, enkeleitä. keksikää lasten kanssa omia, nämä vain esimerkkeinä säv. . . . . C F . ??. Enkelin sanat paimenten kedolla on tarkoitettu myös jokaiselle joulua työkseen kertovalle, koristelevalle, leikkivälle, askartelevalle, leipovalle ja laulavalle. Rauhaa, rauhaa.. . . lai luun lau tä lu. . . . te taan. . . . Rau-------haa. 52 Ideasta käytännöksi TEKSTI & TOTEUTUS Riikka JänttI KUVA Suvi Sievilä KUVITUS Shutterstock Enkelipiirissä suhinaa Tätä palstaa musiikkivinkkeineen kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. . . Esimerkiksi: piparkakku, puurokauha, joululahja, enkeli, lammas, hyasintti, jouluseimi, tonttulakki, tähti, joulukalenteri, kynttilä… En----ke-------lei-----tä, en-----ke------lei-----tä. Mi te taan, lai luun lau tä Mi lau si uu dään teh Tä nään F C7 Gm C B. 9 5 . . . Lasten odotus ja jännitys tiivistyvät samalla, kun syksy pimenee ja joulukalentereja näkyy jokaisen kaupan kassalla. . . . . . . . . .
Juha Mikkonen, san. kunnia taputa 5. Enkeli liihottele/lennä siivillä 2. Halutessasi koristele enkelin helman ja siipien reunoja esim. rauha rauha-tukiviittoma (katso virsi 955) 6.Jeesus Jeesus-viittoma (naulanjäljet kämmenissä) • kuunnellaan virren 30 kolmas säkeistö esimerkiksi Lasten virsi -äänitteeltä ja liikutaan samoin kuin aiemmin • lauletaan sama säkeistö liikkuen Jouluyönä enkeli san. Kristiina Larjava), Kirkkomuskari 1 • lauletaan ja soitetaan marakasseilla Enkelipiiri (säv. kaiku vastaa huhuillen “kaiku” 4. • tutustutaan säkeiden “tärkeisiin sanoihin” ensin kaikuna ja liikkeillä 1. Heli Vapaakallio), Kirkkomuskari 2 • syvän/tumman sininen suuri kangas tai hallaharso taivaaksi • rauhoittumista/keinuttelua/silittelyä/kuuntelua silitä lautasen alapuolta pyörivin liikkein naputtele lautasta sormilla, kuin kävellen taputa lautaseen perussykettä ota lautanen käsiin ja piirrä suuri ympyrä 1 2 3 4 5. Enkelit ensin paimenille lauloi Virrestä 30, Maa on niin kaunis, opetellaan pelkkä 3. hopeatai kultatussilla. 53 Ideasta käytännöksi Paperilautasista enkeli Leikkaa lautanen keskeltä kahtia. ja san. Terhi Hassinen), Kirkkomuskari 3 • vauhtia ja liikettä • liikutaan esimerkiksi kahdessa sisäkkäisessä piirissä, jotka liikkuvat eri suuntiin • KM3 äänitteellä on laulusta kiva versio liikkumiseen Taivaankaari (säv. Ohjelmistovinkkejä joululaulujen ulkopuolelta: Enkelit taivaassa (säv. Johanna Vuorenmaa VALKOINEN KARTONKILAUTANEN SOITTIMENA Jouluyönä enkeli toi viestin taivaasta: rientäkää nyt katsomaan pientä Jeesus-lasta, joka juuri syntynyt on äiti-Marialle ja joka rauhan tuoda voi koko maailmalle. säkeistö. Kiinnitä suuremman puolikkaan suoran reunan keskelle enkelille kasvot (pieni ympyrä) Teippaa/liimaa pienemmät lautasen puolikkaat takapuolelle siiviksi niin, että pään kohta jää tyhjäksi. paimen kävele 3. Leikkaa toinen puolikas vielä keskeltä kahteen samanlaiseen osaan. Heini Kataja-Kantola, san
Muistaakohan enkeli, mitä toivon jouluksi. On niin paljon asioita. Annan taivaan Isän hoitaa. En voi koskaan nähdä häntä, siipiäkään, hymyänsä. Enkeleillä oli siivet, piirsin niihin höyhenjäljet. 54 Ideasta käytännöksi HILJAISUUDEN IKKUNA Enkeleistä kauneinkin piilottelee kuitenkin. Kerran tuli uunista neljä pientä, kaunista. Kerroin sille tarinoita. Vein sen turvaan, piiloon muilta. KUVA Vastavalo/Outi Paasi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.. Otin yhden omaksi joulun piparkakuksi. TEKSTI Katja-Maaria Vilén Kirjoittaja on Hämeenkylän seurakunnan pappi, joka on myös taidemaalari
55 Ideasta käytännöksi Le ik ka a ta lte en hi lje nt ym ise n ku va ks i.
Muutos on jatkuvaa, mutta sen voi nähdä myös siunauksena, jonka keskellä meitä johdatetaan eteenpäin. Aiheita ovat esimerkiksi syntymä, uusi työ, matkalle lähtö, rakastuminen, lapsen muutto kotoa, valmistuminen, yhteinen elämä, ero, suru, lemmikin tulo kotiin, lemmikin menetys, työn päättyminen, ystävyyden loppuminen. Kirjan runsas aineisto on aarrearkku, josta löytyy ammennettavaa monenlaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Kirkkovuoden mukaan etenevä kirja tarjoaa Raamatun tekstin kullekin päivälle sekä lyhyitä rukouksia arkeen ja juhlaan. Kirja on samalla raamatunlukuopas, jota seuraamalla Uusi testamentti tulee luettua vuosittain ja Vanha testamentti kolmessa vuodessa. Tällä kertaa Sanan ajan teemana on muutos ja uudistuminen. Alkuja ja loppuja sanoittaa rukouksin ja lyhyin asiaja mietiskelytekstein erilaisten elämänvaiheiden alkuja, keskikohtia ja loppuja. Kätevän kokoinen kirja kulkee helposti mukana ja sopii niin yksityiseen kuin yhteiseen hartaudenharjoitukseen. 56 Teema facebook.com/lastenkeskus facebook.com/kirjapaja lastenkeskus kirjapaja @LastenKeskus @Kirjapaja www.lastenkeskus.fi www.kirjapaja.fi KLASSIKKO KASKINEN, LUOMA, RUOKANEN Sanan aika 2021 2022 Raamattua vuoden jokaiselle päivälle KANTALA, KARIRANTA, HINTSALA Alkuja ja loppuja Rukousten kirja Sanan aika on rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. ISBN 9789523544963 Hinta 8,80 ISBN 9789523542358 Hinta 32,80 Vapaaehtoisen joulumuistamiseksi 8,80€ Ohjaajan joulumuistamiseksi 32,80€