12 690 € + toim. kulut Hinta alk. 0207 433 573. kulut Hinta alk. UUDET TRAKTO RIMÖNKIJ ÄMALLIT UUSIIN NOPEUS LUOKKI IN 2018 MALLIT 80 60 RENEGADE ABSJARRUILLA JA 80 KM/H NOPEUDELLA UUDEN LUOKITUKSEN MUOKAISET TRAKTORIMÖNKIJÄT NYT SAATAVILLA Avoinna arkisin 9 17 | la 10 14 Myymälä p. 0207 433 570 Varaosat p. 11 900 € + toim. R OUTLANDER PRO 570 T3B OUTLANDER PRO 650 T3B RENEGADE X XC 650 T3B 9 900 € + toim. kulut Hinta alk
Poro on vilkkaan ja monipuolisen elinkeinotoiminnan ydin. POROMIES 1/2018 85. Ilman poroa meitä ei olisi. Se tekee meistä juuri meidät ja kulttuureistamme juuri ne porokulttuurit, joissa kukin omissa paikallisyhteisöissämme elämme. Pidetään myös jatkossa huoli siitä, että poromme voivat hyvin ja niitä kohdellaan niin tuotantokuin harrastuseläiminä, aljoina ja matkailutyöläisinä tinkimättömän kunnioittavin ja poron itseisarvon huomioivin tavoin.. Eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaisin asia on eläinten mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. On siis luonnollista, että annamme myös poron hyvinvoinnille ja hyvälle kohtelulle asiaan kuuluvan arvon. Tämä vaatimus ei nykyisellään toteudu edes suomalaisessa eläintuotannossa, seuraja harrastuseläimistä puhumattakaan, aina kovin mallikkaasti. Todelliset eläinten hyvinvointiin vaikuttavat muutokset toteutuvat vasta tulevaisuudessa, ihmisten kulutuskäyttäytymisen ja kysynnän muutosten imussa. Maaja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu luonnos uudeksi eläinsuojelulaiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Poro on pärjännyt loistavasti eettisiä ja ekologisia arvoja vaalivan ruokakulttuurin nosteessa. Jollekin poro on harrastuskaveri, jonka kanssa viihdytään kisamatkoilla koko pitkä pohjoisen kevättalvi. Poro pitää pohjoisen kylät elävinä, kulttuurit kukoistavina ja ihmiset juurtuneina esi-isiensä maille. p. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 2/2018 AINEISTO 23.3.2018 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Maaren Angeli POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS HYVINVOIVA ELÄIN ON TULEVAISUUTTA Poro on meille poroihmisille elämä. Eläinten pitopaikkaa, kohtelua ja hoitoa koskevia säännöksiä täydennetään hieman. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Harri Hirvasvuopio Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Tästä me poroihmiset saamme ansaitusti olla ylpeitä ja iloisia. Myös toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat uudessa lakiluonnoksessa varsin vaatimattomia. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Lain tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistämisen ja suojelun lisäksi eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen
Osa 3: Peltoporopolitiikkaa eteläisellä poronhoitoalueella / Sanna Hast 48 Boazodutkan vai die?u hutkan. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. tai 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 5 Matkailuporojen pilttaus 7 Porotko ympärivuotisesti tarhaan / Sanna Hast 12 Ajankohtaista / Anne Ollila 19 Kysymyksiä ja vastauksia poroja luontaiselinkeinojen tuista / Lapin ELY-keskus 20 REDU kouluttaa moneen tarpeeseen / Henna Jokinen 22 SAKK uudistusten pyörteissä / Outi Jääskö 26 Poluran jatkokoulutus ja kolariarviomesten koulutus / Maaren Angeli 28 Porukkaoppia teurastamoille: Ranuan teurastamo / Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta 32 Poronhoitajan vuosikalenteri 2018 34 Kerro ideasi Leaderille! / Tuuli Kontio 36 Jokainen vastaa omasta työterveydestään / Anna-Leena Jänkälä, Birgitta Kinnunen, Tarja Puska, Jarno Ronkainen ja Matti Särkelä 38 Sodankylän kuntopiiri pyörii / Matti Särkelä 40 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: Ivalon paliskunta / Marja Anttonen 44 Porotutkimusta vai poron hutkimista. Oassi 2: Boazu ja rievdi dálkkádat /Sanna Hast 52 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 56 Porocup 2018 kilpailuilmoitus 58 Tulikuuma kisakausi alkamassa / Lauri Jääskeläinen 60 Poromies-lehti 5/1948: Poromies porinoita / Badjeolmmoš-blá??i 5/1948: Badjeolmmoš-buljardeamit. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 25.4.2018 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2018 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 771 € 1/1 210 x 297 * 453 € 1/2 175 x 133 244 € 1/4 114 x 98 138 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2846 € 1/1 210 x 297 * 1424€ 1/2 175 x 133 711 € 1/4 114 x 98 415 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti
• käteismaksu 80 €/ajoporo, Porotilamatkailuyhdistyksen jäsen 30 €/ajoporo. 10:00 PyhäLuosto, Kopara Anssi Kiiskinen 040 587 9949 To 5.4. • poro on totutettu ihmisryhmiin • poro tuottaa todistettavasti taloudellista hyötyä omistajalleen Matkailuporo joka täyttää 15 vuotta 1.6. 15:00 Kuusamo porokilpailut Miia Merkku 040 755 0197 La 17.3. Yhdistys ylläpitää rekisteriä toiminnan laajuudesta. www.porotilamatkailu.?. Kannattajajäsenet ja muut maksavat normaalin pilttausja rekisteröintimaksun. Matkailukäytöstä ja taloudellisesta hyödystä on annettava selvitys Porotilamatkailu ry:lle • poroista koostuvasta liikevaihdosta henkilöstömäärästä • ajokasmäärästä. Matkailuporon omistajan on oltava paliskunnan jäsen, ja paliskunnan edustajan on oltava paikalla pilttauksessa. Ilmoita montako piltattavaa, paliskunta ja kuka on paliskunnan edustaja. Porotilamatkailu ry, Miia Merkku, 040 755 0197 MATKAILUPOROJEN PILTTAUS 2018 PVM KLO PAIKKA YHTEYSHENKILÖ La 17.2. • jos piltattavia poroja on yli viisi, voidaan pilttaustapahtuman yhteydessä käydä poronomistajan luona pilttaamassa. Tiedot on lähetettävä 15.2.2018 mennessä sähköpostiin info@porotilamatkailu.. Matkailuporon omistajan on heti ilmoitettava poron poistamisesta matkailukäytöstä, myymisestä, teurastamisesta ja muusta kuolemasta Paliskuntain yhdistykseen puh. 5 POROMIES 1/2018 555555555555555555555555555555555555 POR POR PO PPPO POR POR PPPPO O POR OR ORRRR PORRR POROMI OMI O OM OMI OM OM OM OM OM OM OM O I MII OM EES ES ES ES ES ES EES S 1/2 1/2 1/2 1/2 1 2 1/2 1/2 1/2 1/2 //2 /2 /2018 018 018 0118 018 0188 018 018 018 018 018 18 018 18 OHJEET • porokisojen yhteydessä pilttauspaikkana toimii porokilpailijoiden parkkipaikka • ilmoittautuminen etukäteen yhteyshenkilölle on pakollista. 15:00 Äkäslompolo, porokilpailut Matti Konttaniemi 0400 168 882 La 11.3. • jäsenhintaisen pilttauksen saavat yhdistyksen jäsenet. • matkailuporot tuodaan pilttauspaikalle ajoissa. 12:00 Sallan porokilpailut Jari Väisänen 0400 509 589 Ma 26.3. 10:00 Konttaniemi, Rovaniemi Matti Konttaniemi 0400 168 882 Ma 26.3. 15:00 Nuorittan porokilpailut Jari Väisänen 0400 509 589 Pe 2.3. 15:00 Rovaniemi, Arctic Reindeer Miia Merkku 040 755 0197 La 7.4. Paliskunnan edustajan on oltava paikalla pilttaustapahtumassa, muutoin pilttausta ei suoriteta. 13:00 Tatuka, Raanujärvi Pirjo Uusitalo 040 826 9398 Pe 30.3. alkavalla poronhoitovuodella poistetaan automaattisesti rekisteristä. 12:00 Saariselkä Uule-Niiles Sara 050 363 1111 info@porotilamatkailu.. 016 331 6000. Matkailupororekisteriä pidetään Paliskuntain yhdistyksessä. Matkailuporon määritelmä: • paliskunnan osakkaan omistama • matkailukäytössä oleva yli 3-vuotias urosporo (2014 keväällä tai aikaisemmin syntynyt) • käyttö matkailutoiminnassa: vetoporona safareilla, takkaporona. 15:00 Inari Porokuninkuusajot Uule-Niiles Sara 050 363 1111 To 5.4. Tiedot ovat luottamuksellisia. Paliskunnan edustajan pilttaustapahtumaan paikalle huolehtii piltattavien porojen omistaja. Ota yhteyttä alueen yhteyshenkilöön hyvissä ajoin
Päätös perustui korvausmäärärahojen niukkuuteen ja vahinkomäärien runsaslukuisuuten. Kevättalvi tuo mukanaan myös porokilpailut. Riistavahinkolaki uudistetetaan ja kuuleminen uusista suurimmista sallituista poroluvuista seuraavalle kymmenvuotiskaudelle käynnistyy. Samaan syssyyn ollaan siirtämässä poronhoitoalueen eteläistä rajaa pohjoisemmaksi. Tosin tämäkään esitys ei juuri tuo helpotusta petovahinkoihin varattujen määrärahojen riittävyyteen. Tilalle päätettiin esittää, että vahingot korvataan kaikille vahinkoja kärsineille poron käypä arvo kaksinkertaisena. PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ UUDET KOHTEET Suuri kysymys on myös paliskuntien suurimmista sallituista poromääristä päättäminen, sillä siinä säädetään porotalouden yritystoiminnasta seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin. Puheet tai vihjaukset tautitapausten ehkäisemiseksi porojen massateurastuksilla (alueellisesti tai paikallisesti) ovat mielestäni vaarallisia. Vuoden 2017 vahingot ovat niin suuret, että korvaussummia joudutaan jälleen leikkaamaan. Molemmat ovat hyvin keskeisiä asioita poroihmisten arjessa. Yhtäällä on annettu ymmärtää juuri poronhoitoalueen rajan muuttamisen korjaavan kaikki porotalouden ongelmat, kun taas toisaalla nähdään pelkästään ylilaidunnus ja luonnon kuluminen ainoana porotalouden ongelmana. On aika erikoista, että juuri poro olisi laajamittainen taudin mahdollinen levittäjä. Toisaalta sitä ei pidä myöskään yliarvioida. Perinteisesti siellä tapaa myös muita poroihmisiä, joten ajan niin salliessa käykää tapaamassa tuttuja ja itse kilpailijoita taustajoukkoineen.. Porotalous on yritystaloutta mitä suurimmassa määrin ja on hyvin huolestuttavaa, jos sitä aletaan rajoittamaan valtion toimesta. Mielenkiinnolla odotetaan myös sitä, miten paliskuntien kuuleminen asiassa hoidetaan. hirvien näivetystauti-tapaukset. Suuria määriä poroja joudutaan ruokkimaan, osaa varsin pitkään. 6 POROMIES 1/2018 Teksti Jukka Knuuti. Poroihmiset osaavat huolehtia poroistaan ja uskon heidän selviävän myös tämän vuoden koettelemuksista menestyksellisesti. Lex Hallan suhteen ehkä yllättäen sen poistamista. Miten menee jäljelle jäävä puolisko. Myös yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat tulleet esiin päätöstä tehtäessä. Riistavahinkolain uudistamisesta on yhdistyksen hallitus linjannut ns. Median mukaan halu päättää poromäärien vähentämisestä on jopa käsin kosketeltavaa. Nähtäväksi jää yhdistyksen hallituksen linjaus asiassa ja lain uudistuksessa. Päättyvän teurastuskauden kokonaisteurasmäärän voidaan todeta jäävän varsin alhaiseksi niin ruhopainoiltaan kuin määrältään. Kuluva poronhoitovuosi on kallistunut loppupuolelleen. Ensimmäinen puolisko on ollut niin vaikea kuin ennustimme; kolea kesä, sienetön syksy ja runsasluminen alkutalvi. Tätä kirjoittaessa näyttää, että raskasta on. Asia on sinällään hyvin merkittävä ja sitä ei ole syytä aliarvioida. Kuva Marja Anttonen. Oletan, että myös tästä asiasta käydään jonkinasteinen keskustelu. Uusi kalenterivuosi tuo mukanaan jotain uutta. Viime vuoden puolella tuli tietoomme myös Norjassa ilmitulleet ns
Osa taas tarjoamalla poroille lisäravintoa niiden talvilaitumilla maastossa. Samalla tokkaa suojellaan petovahingoilta hallitsemalla ja seuraamalla porojen ruokapaikoilPOROTKO YMPÄRIVUOTISESTI TARHAAN. Petokanta, kevään pituus, kesän räkkä sekä syksyn sienivuosi, kaikki vaikuttavat osaltaan vasojen kuntoon ja siten poromiehen tilipussiin. Ruokittiin poroja talvella tai ei, poromiehen teurastili tulee pääosin vasoista, jotka ovat eläneet luonnonravinnolla kevät-, kesäja syyslaitumilla. Näiden vaihtoehtojen erilaiset yhdistelmät ovat käytössä eri mittakaavoissa käytännössä koko poronhoitoalueella. Talviruokinnalla varmistetaan vasatuottoa ja tulevan syksyn tiliä.. Teksti Sanna Hast. Haastattelussa Oula Kustula Ivalon paliskunnasta. la tapahtuvaa elämää. Osa poroista pärjää myös edelleen talven yli hyväkuntoisena pelkällä luonnonravinnolla, lähinnä suurten suojelualueiden tai muutoin ihmistoiminnan ulottumattomiin jääneiden alueiden turvin. Monipuoliset kesäja syyslaitumet ovatkin porotalouden kulmakivi. Osa tästä lisäruokinnasta tehdään tarhaamalla poroja lumipeitteisinä talvikuukausina. Lisäruokinnalla huolehditaan poron hyvästä kunnosta pahimman talven yli. Täydellinen suojelu on mahdotonta ja pedot löytävät tarvittaessa tiensä myös talvitarhaan. 7 POROMIES 1/2018 Poronhoitoalueella on viime vuosikymmenten saatossa ollut valtaosin välttämätöntä auttaa poroja säilymään hyväkuntoisina talven yli lisäruokinnan voimalla. Kuva Timo Helle
Porot kävivät päivittäin pellolla. Vaatimuksia on perusteltu mielikuvituksellisilla tavoilla, mutta keskeisimmät ovat olleet liikennevahinkojen, peltoja pihaporo-ongelmien ja petovahinkojen loppuminen. Olemme siis saaneet vastata kysymyksiin siitä, miksi poroja ei voisi tarhata ympärivuotisesti. Pienten vasojen kanssa porot ovat arempia, vaikka pellot eivät ihan talon nurkalla olleetkaan. Kesä se kaikkein tärkein on, kun syksyllä teurastetaan. sältyneet tutkimukset kestivät 8 vuotta ja tuottivat julkaisun Miten hoidan poroa (1978). Sienitilanne syksyllä on myös keskeinen.. 8 POROMIES 1/2018 Julkisuudessa on esitetty muutaman MTK:n paikallisjärjestön ja kahden keskustalaisen kunnallispoliitikon (Hyrynsalmi ja Kuusamo) toimesta vaatimuksia porojen ympärivuotiseksi tarhaamiseksi. Oulan veli Onni toimi Iissä poromiehenä Kurkelalle. Oula Kustula, Ivalon paliskunnasta, oli perheineen mukana eläinlääketieteen professori Paavo Kurkelan tekemissä tarhauskokeiluissa 1970-luvulla. Takana Hakon Westermarck ja Simo Aikio. Joka kerta hankkeet ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa. Kurkelan väitöskirjaan siKuvassa Oula Kustula ja vanhemmat, sekä Paavo Kurkela. Poroihin erikoistuneet eläinlääkärit pitävät ideaa ympärivuotisesta tarhaamisesta erittäin huonona. Porojen ympärivuotista tarhaamista on kokeiltu useissa hankkeissa ja tutkimuksissa 1970-luvulta alkaen. Porot otettiin lumimaan aikana keväällä aitaan vasomaan, eikä niitä lisäruokittu. Luonnonlaitumiin verrattaessa ero on kuitenkin melkoinen, sillä kesäaikanakin Ivalon paliskunnassa on laidunta 25 hehtaaria yhtä poroa kohden. Ei ne ole poroja enää. Lehikkoa oli, riipiminen ei loppunut. Räkkä saattoi vaikuttaa, porot eivät olleet pellolla päiväsaikaan vaan makasivat kuivalla kankaalla. Kuva Oula Kustula. Huonoja kokemuksia on myös lemmikeiksi tai matkailukäyttöön etelään myydyistä poroista, joiden elämänkaari on useimmiten jäänyt surkean lyhyeksi. Kyllä se on aivan järjetön ajatus. Jos on tottunut saamaan 23–25 kilon vasoja, ja yhtäkkiä paino putoaa 16 kiloon, niin se on semmoinen opetus, ettei sitä toisten kokeile. Syitä tarhaamisen epäonnistumiselle mietittiin. Siihen loppu meillä se tutkimus, ei ollut varaa jatkaa. Aidattu kesäajan laidun oli monipuolinen: kolme hehtaaria peltoa, 15 hehtaaria jokivarsiniittyä (joilla kasvoi runsaasti poron kesäravintoa eli lehikkoa), reilu 10 hehtaaria jänkää, kangasmaata sekä Tolosjoki tarjoamassa puhdasta juomavettä. Vasapainot olivat aivan surkeat. Kurkela piti poroja pakettipelloilla ja teki niillä erilaisia ruokintaja siitoskokeita. Ne pitää saada olla vapaana. Ahdaskaan aitaus ei ihmisen silmään varsinaisesti ollut: kaksi poroa hehtaarilla. Ei mithään järkeä, ei saatara vie. Kustuloilla oli lisäksi vuonna 1970 Kurkelan tutkimuksen osana kokeilu, jossa he pitivät 200 poron tokkaa (vaatimia, vasoja ja muutama hirvas) sulanmaan ajan aidatulla 400 hehtaarin alueella. Vapaasti luonnon laitumilla olevat vasat ovat keskimäärin 25 kiloa, nämä olivat kolmasosan keveämpiä. Pellossa saivat syödä mielin määrin. Kurkela osti Iihin Kustuloilta kymmenisen poroa (kaksi hirvasta ja noin kahdeksan vaadinta) tarhaustutkimukseen. Enimmillään tutkimuksissa oli parisenkymmentä poroa. Oula Kustula, mitä olet mieltä poron ympärivuotisesta tarhaamisesta. Teurastus oli syyslokakuun vaihteessa, vasoja etupäässä. Vastaus tiivistyy kahteen pääteemaan: porojen hyvinvointiin ja porotalouden taloudelliseen tulokseen. Jäkälää poroilla oli tuolloin varmasti, mutta eiväthän ne sitä kesällä tarvitse
Porojen yleiskunnossa tapahtuu ilmeisiä ja huolestuttavia muutoksia. Lyhyesti sanoen, poro sairastuu ja kärsii. Tulee suolistotautia ja se leviää tuollaisessa ympäristössä varsinkin kesäkuumilla. Ei ole sellaiset sarvet kuin metsäporolla. Vuodenkierron aikana se hyödyntää satoja erilaisia kasveja. Mutta, jospa jätetään hetkeksi huomiot tarhaamisen haitallisuudesta porolle eläimenä ja pysytään puhtaassa liiketaloudellisessa tarkastelussa. Loiset ja tautiriskit lisääntyvät räjähdysmäisesti. Poron luontainen käytös häiriintyy ja elämästä tulee tarhatun eläimen (lääkittyä ja sairasta) elämää. Hankkeen ydinajatus oli, että maksimoimalla lihantuotto ja minimoimalla vasahävikki pääsisi porolla parhaaseen taloudelliseen tulokseen, kuten muillakin tuotantokoneina ihmistarpeita palvelevilla eläimillä. Metsässä pärjää niin armottoman vähällä, kotona jos on, niin syö kymmenkertaisen määrän. Joku puutos täytyy olla, hivenaine puutos. Ruokansa perässä kulkevalle porolle 400 hehtaarin alue on auttamatta liian pieni, vaikka Kustuloiden aidassa oli hyvin sienekkäitä kangasmaita. Kurkelan tutkimuksissa 70-luvulla havaittiin samat asiat kuin muissakin niitä seuranneissa poron ympärivuotisissa tarhauskokeiluissa. 9 POROMIES 1/2018 Poromies Oula Kustula toimi aikanaan Ivalon paliskunnan luottamustehtävissä useita vuosia. Porojen ravinnonsaanti piti siis turvata ruokinnalla. Porot aidattiin ja niitä lisäruokittiin ympärivuotisesti, sillä ihan yhtä monipuolisia tai laajoja laidunalueita heillä ei ollut mahdollista aidata, kuin Kustuloiden kokeilussa. Vapaana kun poro saa olla, niin se poikkeuksetta pärjää. Kuva Sanna Hast. Kokeilut osoittautuivat yksiselitteisesti kannattamattomiksi ja kuihtuivat yksi toisensa jälkeen kasaan 2000-luvulle tultaessa. Myötäänsä pitäisi lääkitä. Ajatuksena oli tuottaa laadukasta ja haluttua poronlihaa tehokkaasti, ympärivuotisesti tarhaamalla. Matkailuhärissä voi nähdä saman, ne jotka ovat yötä päivää ja pyhää, siinä kotiaidassa. Vaikka nykyisten on teollista rehua ruokana. Porot vaeltavat sopivan ravinnon perässä kymmeniä, jopa satoja kilometrejä. Tässä (Kurkelan tutkimuksessa) niillä vaatimilla alkoi sarvet loppumaan. EU tuki 1998–2000 Pirkanmaalla Parkanon Palkeet nimistä hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää alueen työllisyyttä tuomalla sinne porotarhaus maatalouselinkeinoksi. Onhan se näissä kokeiluissa tullut esille, nehän kuolevat lopulta loisiin kaikki. Nykyaikanahan on pakko sanoa, että teollinen rehu on se, jolla pidetään porot talven yli pystyssä. Tämänkin kokeilun porot haettiin Ivalon paliskunnasta. Poro on kova kestämään nälkää, luontojaan, 66 vuorokautta elää syömättä, kunhan vain vettä on. Luonnossa pysyy samanlaisena hyvinkin pitkään, mutta nuo olivat kuuden vuoden päästä jo nupona. Porot pakkautuvat aitaa vasten, kun eivät pääse kulkemaan vaistonsa ohjaamana totutuille laidunmaille. Poron luontaiseen vuosirytmiin kuuluu laihtuminen talven aikana. Ei ole montaa paliskuntaa, joissa olisi niin sanotut. Sen elimistö on evoluutiossa jalostunut sellaiseksi. Sarven kasvu näivettyy tai lakkaa. Ankaran talven jälkeen se palautuu ja alkaa lihoa seuraavaa talvea varten. Kiimakäyttäytyminen muuttuu
Niin tutkimukset kuin asiantuntijamielipiteet ovat yksiselitteisesti ympärivuotista tarhaamista vastaan. Lähteet: Kustula, Oula, haastattelu 19.12.2017, Suorat lainaukset tekstissä Kurkela, Paavo (1978) Miten hoidan poroa, Nordia tiedonantoja No 5, Pohjois-Suomen maantieteellinen seura, Kemijärvi 1979 Käppi, Jyrki (2017), Parkanon Palkeet -projektipäällikkö, 3.11.2017 puhelinkeskustelu Parkanon Palkeet (2000), loppuraportti 20.5.2000 Maijala, Veikko ja Nieminen, Mauri (2004) Poron ympärivuotinen ruokinta ja sen kannattavuus, Kalaja Riistaraportteja Nro 304, Helsinki Nurmi, Hanna, Laaksonen, Sauli, Nuorgam, Marja ja Kasvi, Jutta (2017) Onnellisen poron lihaa. Ei se ole enää poronhoitoa, ei saatara vie. Heti se alkaa kaivamaan. Mutta pidempiaikainen tarhaus, niin se ei vain kannata. Poromies 6/2017 METSÄKOHTEISTA HYVÄ KYSYNTÄ, TARJOA MYYNTIIN! PYYDÄ MAKSUTON ALUSTAVA HINTA-ARVIO LAPIN METSÄKIINTEISTÖT OY LKV Metsätalousinsinööri LKV Matti Uusitalo 040 533 0834. Kolmasosa keveämpänä olivat vasat. Myös hankaloituvat talvet vaikuttavat porojen syystalven käyttäytymiseen. Pedot, ilmastonmuutos ja muu maankäyttö tuovat poronhoidon tielle haasteita. Tämän huomaa siitäkin että, kun porot ovat aitauksessa sen kolme kuukautta ja sitten kun ne löysätään, niin pääsevät kolme metriä aidasta ja alkavat heti kaivamaan. Poro on viisas. Meilläkin lisäruokitaan metsään. Myös Oula Kustula tietää, miksi ympärivuotinen tarhaaminen on täysin kestämätön ajatus. Jäkäläänhän ei varsinaisesti tukehdu näillä korkeuksilla, mutta on se niin seppä ravintoa saamaan, kun se kaivaa. Samalla, kun poronhoito elinkeinona loppuisi, menetettäisiin myös korvaamaton osa saamelaista ja pohjoissuomalaista ikiaikaista elävää kulttuuriperintöä. Ne pakkautuisivat aitaa vasten, kun ovat tottuneet menemään, ei sitä ilkeä tehä. Poro syö melkein 400 erilaista kasvia. Porot ei tarvitse kännyköitä, niillä on parempi tiedon kulku. Siksi porot Ivalon paliskunnassakin nousivat vaaroille etsimään parempaa laidunta. Yksi kun lähtee, niin ne on kohta kaikki siellä. Se saa hivenaineita sieltä. Se olisi väkivaltaa poroa kohtaan ja tuhoaisi poronhoidon harjoittamisen mahdollisuuden. Siellä vain on jotain siellä maassa, mitä ne tarvitsevat. Saattavat lopettaa rehun syömisenkin, kun pääsevät kaivamaan. Ei ne ole mithään poroja enää. Että ei saisi poro kesää olla vapaana vaan olisi ihmisen ruokittavana koko vuoden, niin ei varmasti saisi kannattavaksi semmoista määrää. Pidempiaikainen porojen aidassapito, niin ei se – eivät ole enää poron näköisiäkään. Kulkeminen on porolle luontainen ratkaisu ravinnon hakuun. Joku siinä on. Vaistoavat. Samat havainnot tehtiin RKTL:n toteuttamassa tutkimuksessa (2004) Kaamasen Kutuharjun koeporotarhalla: porojen ympärivuotinen tarhaaminen osoittautui auttamattoman kannattamattomaksi, porot sairastuivat ja lihan rasvapitoisuuksissa tapahtui muutoksia. Meillä jäi se kesätutkimus siihen. Parempi pitää olla laskupää, jos siinä meinaa voitolle jäädä. 10 POROMIES 1/2018 luonnonlaitumet. Ympärivuotinen tarhaaminen muuttaisi väistämättä poron luontaista ravinnon saantia ja vaistonvaraista käyttäytymistä, ja sitä myöten myös tuotetta itseään, eli poronlihaa. Vaikka kuinka on tätä kaupallista rehua ja nuolukiviä, niin ei se auta. Ratkaisuvalikoimaan ei kuitenkaan kuulu porojen ympärivuotinen tarhaaminen. Tänä vuonna poroja liikutti poikkeuksellisen märkä syksy, jota seurasi lämpötilojen sahaaminen. Toisinaan siihen ajaa myös tottumus ja oppiminen: ihmisen läheisyys tarkoittaa pienempää petojen uhkaa ja mahdollisesti helppoa ruokaa. Aina parempaa laidunta ei löydy ja poro saattaa päätyä ihmisen läheisyyteen. Ennen sanottiin, ettei poro tarvitse muuta kuin että pääsee maahan. Maapohja jäätyi
14 490 € +TK.. ES HINNAT ALK. 11 POROMIES 1/2018 POLARIS.FI LEVEÄTELAISTEN UUSI KUNINGAS UUSI AXYS TITAN MONIKÄYTTÖISYYDEN MESTARI AXYS TITAN 800 H.O
12 POROMIES 1/2018
Kritiikki maataloustukia kohtaan on julkisessa keskustelussa kiihtyvää ja julmaa. Kun pedot syövät alati isomman osan entistä vähäisemmästä poromäärästä, ollaan paikoitellen melkoisessa syöksyssä. Uuteen tilanteeseen opettelu ottaa aikaa ja vaivaa, mutta lopussa kiitos seisoo. tammikuuta. Mikäli porojen tarhakasvatus olisi mahdollista, tarkoittaisi se käytännössä maitotukieurojen jakoa jatkossa kansallisesti varsin toisin ja aivan toisen kokoiselle maataloustuottajien joukolle. Valtion maatalouteen ohjaamat tuet eivät nykyisellään koske ensinkään samassa mittakaavassa porotaloutta kuin maataloutta. Paliskunnan aitojen kunnossapitotuen haku päättyi 15. Hakemuksen teon kanssa töitä tehneiden näkemys on kiteytetysti ollut se, että byrokratia on lisääntynyt radikaalisti ja vanha viisaus, jonka mukaan ”järjenkäyttö on sallittu” on muutosten myötä haudattu. Kun maatalouden kriiseihin kaivetaan valtion kassasta kymmeniä miljoonia hätäavuksi muutoin sinne jaettujen miljardien lisänä, kärsii porotalous vaikeatkin katovuodet täysin omillaan. Porojen tarhaaminen ympärivuotisesti on yksinkertaisesti mahdotonta porojen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä syistä. Sen sijaan, että elinkeinojen edustajat alkavat käydä kamppailua keskenään, tulee molemmissa leireissä ymmärtää elämää myös vastapuolen leirissä, vaikka pelimerkit ovatkin erilaiset. Teurasmäärät jäivät vaikean vuoden seurauksena kokonaisuutena alhaisiksi. Poroa tuntemattomalle voi suoda anteeksi tarhaamisen ongelmiin liittyvän tietämättömyyden. Sen sijaan hämmästyttävää on, että yksinkertaisimmatkin taloudelliset tosiasiat ovat näissä esityksissä jääneet tyystin unholaan. Ympärivuotinen tarhaus tekisi poronhoidosta kannattamatonta maataloutta ja edellyttäisi poronhoidon sisällyttämistä aidosti mukaan maatalouden tuotantotukijärjestelmiin. Ensi kertaa haettavissa olleen tuen hakijoiden määrä näyttää ainakin tehtyjen kustannusarvioiden valossa jääneen vähäiseksi.. Poronhoidolla on historiallisia oikeuksia, joita muilla ei ole. Brexitin myötä EU:lta Suomeen tulevat eurot vähenevät väistämättä. Toisaalta porotaloutta ei kohdella tukipolitiikassakaan samoilla pelisäännöillä. Tuntuu erikoiselta, että näiden vähenevien eurojen jakoon kaivataan joidenkin tahojen toimesta moninkertaista määrää jakajia. Poronhoitoalueella porotilojen määrä on moninkertainen maitotilojen määrään verrattuna. Näissä esityksissä on kyseenalaistettu porojen vapaa laidunnusoikeus, jota muilla ihmisten omistamilla eläimillä (mehiläisiä lukuun ottamatta) ei Suomessa ole. Muutoinkin maataloustukien osuus porotalouden tuloista on marginaalinen, lomitusjärjestelmistä tai muista yrittäjän hyvinvointia tukevista euroista ja palveluista puhumattakaan. Valtiolta odotetaankin uusia avauksia tilanteen hallinnan helpottamiseksi petokantojen kontrolloinnin tehostamisen muodossa. Tasan ei mene kettukarkkien jako. Lienee paikallaan kannustaa rahoitushakemusten kanssa tuskailevia venyttämään pinnaa ja opiskelemaan asiaa rauhassa. Luonnonoloiltaan hankalina vuosina muut poroihin kohdistuvat paineet ovat erityisen työläitä. Toivottavasti. Tämä on maatalouden kokonaisuuden kannalta onnekasta. Polura Uudet Polura-säädökset ja niiden tulkinnat ovat saaneet aikaan vilkasta keskustelua kentällä. 13 POROMIES 1/2018 AJANKOHTAISTA Teksti ja kuva Anne Ollila Talvi on ollut porotöissä raskas. Rykimä oli syksyllä myöhässä ja nähtäväksi jää, kuinka painavasti viime vuoden hankala tilanne vaikuttaa vielä tulevankin kevään vasatuottoon. Viime kuukausina on muun muassa joidenkin MTK:n paikallisaktiivien ja Kuusamon kesämökkiläisten taholta kuultu esityksiä siitä, että poroja tulisi kohdella samalla tavalla kuin muutakin karjaa
Pahimmassa tapauksessa tilanne aiheuttaa hankaluuksia ennen kaikkea nuorille ja asuinrakennuksen rakentamista suunnitteleville. On syytä kuitenkin muistaa, että myös edellisessä vuonna 2006 vahvistetussa hoitosuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi porovahinkojen vähentäminen. Hoitosuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ovat poronhoidon kannalta oikeita ja niiden avulla on mahdollista saada kohtuuttomiin mittasuhteisiin kasvanut poronhoitoalueen peto-ongelma ilveksen osalta paremmin hallintaan. Lähtökohtaisesti poronhoitoalueen kannanhoidolliset tarpeet ilveksen osalta on suunnitelmaluonnoksessa huomioitu hyvin. 14 POROMIES 1/2018 sia vaaditaan päättävien tahojen toimesta kustantamaan entistä suurempi osa petojen aiheuttamasta taloudellisesta taakasta. Ilveskannan hoitosuunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella. Pedot Maaja metsätalousministeriö antoi tammikuun alussa asetuksen, joka mahdollistaa kahdeksan ahman poistamisen vahinkoperusteisilla poistoluvilla. Lisäksi poikkeusluvanvaraista metsästystä pyritään kehittämään joustavaksi. Tästä huolimatta ilveskanta on poronhoitoalueella kasvanut ja ilvesten aiheuttamat porovahingot kannan kasvun tuloksena lisääntyneet. Joulun alla saimme tiedon, että valtionlainaa ei olisi pankeista johtuvista syistä mahdollista saada. Asiasta järjestetään koulutusta huhtikuussa. Ongelmaan etsitään ratkaisua parhaillaan. Hakijoiden määrä on niin pieni, että pankeilla ei ole ollut kiinnostusta kehittää järjestelmiään asian edellyttämällä tavalla. Hoitosuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu ilveksen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentäminen. Onkin olennaista huolehtia hoitosuunRahoitusta voi hakea myös sähköisesti Mavin Hyrrässä. Tämä tarkoittaa, että porolli. Määrä on valitettavan pieni, eikä riitä pudottamaan petovahinkomääriä edes sellaiselle tasolle, jolla valtion kassaan varattu korvausmääräraha riittäisi ne korvaamaan. Hyrrän käyttö muita kuin aloitustukea haettaessa edellyttää Katso-tunnisteen. Petovahinkojen osalta on siis ajauduttu tilanteeseen, jossa korvausmäärärahojen leikkauksista on tullut maan tapa, vaikka vahinkojen vähentämiseen ei anneta vahingonkärsijöille riittävästi mahdollisuuksia. Ilveksen pyyntiä pyritään poronhoitoalueella kehittämään metsästyslain keinovalikoimalla suuntaan, jossa vahingot vähenevät. Poronhoidon toimintaedellytykset varmistetaan riistavahinkolain valmistelun yhteydessä
Monesti kiperien tilanteiden taustalta löytyy myös perusinhimillistä ontuvaa kommunikaatiota ja tietämättömyyttä poronhoidon toimintatapoja kohtaan. Haastattelut toteutettiin Kuusamon, Posion, Pudasjärven ja Ranuan alueilla. Myös yksittäisten asianosaisten poromiesten ja tokkakuntien kannattaa olla aktiivisia ja lähettää kannanottonsa YVA-ohjelmasta Lapin ELY-keskukselle. Tammikuun puolivälissä kokoonnuimme Hallan osakkaiden ja Pudasjärven paliskuntien kanssa. Alueen paliskunnille on toimitettu lausuntopyynnöt. Tämä tarkoittaa radan molemminpuolista aitaamista koko matkalla ja riittävästi alitusja ylityspaikkoja (siltoja) poroille ja poronhoitajille. Olemassa olevien rautateiden aitaaminen on välttämätöntä vahinkojen estämiseksi ja aitojen kunnossapidon vastuut tulee sopia. Poronhoitoa ja maataloutta on iät ja ajat harjoitettu rinnakkain ja lomittain ja haastatteluissa kuuluu kentän yleinen asenne: molemmat elinkeinot ovat maaseudulle tarpeen ja tervetulleita. Kuten nykyiset hoitamattomat aitaosuudet osoittavat, aitaamisesta ei ole mitään hyötyä, jos ei kunnossapidon vastuusta sovita ja siihen varata resursseja. Aitaamisen ja sen ylläpidon kustannukset tulee välttämättä ottaa huomioon radan kustannusarviossa. Haastattelujen pohjalta koostetaan raportti, joka julkaistaan helmi-maaliskuussa. 15 POROMIES 1/2018 nitelman tavoitteiden toteuttamisesta myös konkreettisin käytännön toimin ja tarvittavin säädösmuutoksin, jotta hoitosuunnitelman tavoitteet saadaan toteutumaan. Haastateltavat ovat päätoimisia lypsytai lihakarjan pitäjiä, niin omilla kuin vuokramailla viljeleviä maataloustuottajia. Jälkeenpäin vastuunkantajaa ei löydy, sen on vuosien taistelu nykyisten aitojen kanssa osoittanut. Aitaamisen vuosittaisia kustannuksia ovat jatkossa aitojen kunnossapidon kustannukset. Tämä poronhoitoalueen erityispiirre on huomioitu hoitosuunnitelmassa hyvin. Toisinaan aiheutuu ongelmia, mutta ne ovat ratkaistavissa. Ratkaisujen avaimet ovat yhteistyössä ja molemminpuolisessa kunnioituksessa. Julkinen keskustelu on yksipuolistunut ja vääristää pihaja peltoporotilanteen hahmottamista. Metsästyksen mitoituksessa tulee seurata löydettyjen porovahinkojen määrää, sillä havainnoitsijaverkostoon perustuvat kanta-arviot eivät anna poronhoitoalueella luotettavaa kuvaa petokantojen koosta. Kannanhoitosuunnitelmassa olisi tarpeen selvittää myös suojeltavien lajien kantojen hallintaa suojelualueilla. Haastattelujen pääasiallinen tarkoitus onkin ollut ymmärtää eteläisen poronhoitoalueen tilanteita kokonaisvaltaisemmin ja nostaa esille niiden maataloustuottajien ääntä, joka ei ole julkisessa keskustelussa juuri kuulunut. Esitimme kannanoton Liikenneministeriölle olemassa olevien rautateiden aitaamistarpeista ja niin sanotun Jäämeren radan suunnittelusta. Yhteensovittamisen peruslähtökohta on se, että pyritään ymmärtämään molempien osapuolten tilanne ja toimintatavat, sekä kantamaan vastuut ja velvollisuudet puolin ja toisin. Pihaja peltoporot Keräsimme marras-joulukuun aikana haastatteluilla syvempää tietoa maatalouden ja porotalouden välisestä tilanteesta, paikallisista asenteista, hyvistä ja toimivista käytännöistä, ongelmien taustoista ja rakentavista ratkaisuista. Mikäli hankkeen todetaan aiheuttavan poronhoitolain 2 § tarkoittamaa huomattavaa haittaa poronhoidolle, eikä poronhoidon alueidenkäy. Vain silloin päätöksentekijöillä on oikea käsitys radan todellisista kustannuksista. Kannanhallinnan ja vahinkojen vähentämisen vuoksi on tarpeen huolehtia siitä, että tarvittavat toimenpiteet ovat mahdollisia alueiden erilaisista suojelustatuksista riippumatta. Jäämeren radan suunnittelussa tulee eri vaihtoehtojen sijoittelussa ja muussa suunnittelussa ottaa huomioon radan poronhoidolle aiheuttamien haittojen estäminen ja lieventäminen. Muu maankäyttö Sakatin kaivoshankkeen YVA-ohjelma on julkisesti nähtävillä ja lausuttavana. Pihaja peltoporoasioiden tiimoilta kokoonnuimme Kuusamon ja Posion alueen paliskuntien kanssa toistamiseen joulukuun alussa. Porotalouden kokemien menetysten hallinta edellyttää suurempaa joustavuutta poronhoitoalueen petokantojen säätelyssä
Se aiheuttaisi poronhoidolle kohtuuttomat haitalliset vaikutukset. Myös Kiimingin paliskuntaan sijoittuvan Pahkakosken tuulivoimahankkeen rajausta tulisi pienentää ja Lavakorven tuulivoimahankkeen merkintä poistaa, sillä ne aiheuttaisivat merkittävät haitalliset yhteisvaikutukset paliskunnan poronhoidolle. Kaavaehdotuksessa oli toisaalta myös parannuksia poronhoitoa koskevaan kaavamerkintään ja poronhoidon tietojen esittämiseen kaavaselostuksessa. Pororeseptit-sivujen kautta jaetaan nimensä mukaisesti pororeseptejä sekä erilaisia pororuokiin liittyviä uutisia, mainoksia ja tietoa. Hankkeen vaikutukset poronhoidolle tulee arvioida asianmukaisesti. Ylläpitämistämme sivustoista suosituin on Pororeseptitfacebook sivu, jolla on tämän lehden lähtiessä painoon noin 6 800 seuraajaa. Utsjoelle suunniteltuun voimajohtoon, joka liittyy Norjan puolelle suunniteltuun suureen nk. Koko paliskunnan toiminta on vaarassa, jos hanke toteutetaan esitetyssä muodossa. Paliskunnilla on mahdollisuus lausua kaavasta, kun se tulee ehdotuksena nähtäville vuoden 2018 aikana. Kaavan viranomaisneuvottelu, johon osallistumme, järjestetään helmikuun puolivälissä. Davvi -tuulipuistohankkeeseen, otimme kielteisen kannan sen poronhoidolle aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava oli viranomaisilla ja vastaavilla tahoilla lausuttavana marraskuun lopussa. 16 POROMIES 1/2018 töllisiä edellytyksiä voida suunnittelun avulla turvata, tulee Jäämeren rautatiehankkeesta luopua. Suomen tulee osallistua Norjan YVA-menettelyyn, sillä hankkeen merkittäviä vaikutuksia kohdistuu Suomen puolelle etenkin, jos valitaan Suomeen sijoittuva sähkönsiirtovaihtoehto. Poro sosiaalisessa mediassa Olemme seuranneet ja omalta osaltamme edistäneet positiivista ja informatiivista poroon liittyvää viestintää myös sosiaalisessa mediassa. Paistunturin ja Kaldoaivin paliskunnat tulee ottaa mukaan vaikutusten arviointiin ja niiden kanssa tulee neuvotella hankkeesta. Vaadimme Maaningan tuulivoimahankkeen kaavamerkinnän poistamista kaavasta. Hanke on edelleen aivan liian laaja ja Tolvan paliskunnan poronhoidolle elintärkeällä alueella. Toisinaan myös suosittelemme hyväksi Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäsenet 2018–2020
Lausunto Sallan kunnalle Nuolivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, 18.12.2017 11. Paliskuntakierrokset on aloitettu ja niitä jatketaan pitkin vuotta. Matkailussa poron merkitys ja arvo ymmärretään. Lausunto Lapin ELY-keskukselle Nuolivaaran tuulivoimapuiston YVA-menettelystä, 18.12.2017 10. Sama positiivinen ongelma vaivaa suoralihamarkkinoita. Lausunto turvallisuusja kemikaalivirastolle Kittilän kultakaivoksen purkuputken kaivosluvasta, 30.11.2017 3. Poromäärät ja paliskuntakohtaiset tarkastelut Keskustelu poronhoidon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä ja muun maankäytön kanssa tehtävästä yhteensovittamisesta paikallisella tasolla on osa paliskuntakohtaista laidunten käyttöön ja poromääriin liittyvää tarkastelua. Parlamentti pidetään torstaina 7.6. Sivulla jaetaan tietoa ja uutisia poroihin ja poronhoitoon liittyen ja sillä on noin 1 700 seuraajaa. ProReindeer-yhteisö kerää kiihtyvällä nopeudella kansallista ja kansainvälistä kannatusta. Lausunto elintarviketurvallisuusvirastolle ohjeluonnoksesta veden ja jään valvonnasta elintarvikehuoneistossa, 8.1.2018 14. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Piia Maaret Maggan valituksesta Paliskuntain yhdistyksen päätöksestä 6.9.2017 §70, 15.12.2017 8. Mielipide ympäristöministeriölle Davvi-tuulivoimahankkeen ja Utsjoelle suunnitellun voimajohdon YVA-menettelystä, 8.12.2017 6. numerodata) sanna.hast@paliskunnat.. 17 POROMIES 1/2018 testaamiamme pororuokaa tarjoavia ravintoloita ja poronlihan pienjalostajien tuotteita. Lausunto maaja metsätalousministeriölle ahma-asetuksesta metsästysvuodelle 2017–2018, 11.12.2017 7. Matkailijat haluavat – tietenkin – nähdä, kokea ja maistaa poron. Poroisäntiä pyydetään toimittamaan Sannalle paliskunnan viimeisin päivitetty porotaloussuunnitelma (ml. Poroon liittyviä ohjelmapalveluita ei tällä hetkellä pystytä kuumimman sesongin aikana tarjoamaan niin paljon kuin olisi kysyntää. Lausunto Kuusamon kaupungille Porontiman rantaasemakaavan kaavaluonnoksesta, 7.12.2017 4. Lausunto maaja metsätalousministeriölle eräiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säädösten muuttamisesta ja eräiden maaja puutarhatalouteen liittyvien lakien kumoamisesta, 8.1.2018 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 27.11.2017–8.1.2018. Paliskuntain yhdistys -sivusto toimii tällä hetkellä Facebookissa ja Twitterissä, mutta ainoastaan ensin mainittu on ollut toistaiseksi aktiivisessa käytössä. Tähän suhteutettuna poronhoidon lopettamista eli ympärivuotista tarhaamista vaativat ja uhoavat palopuheet, joita Kainuun medioissa on viime kuukausina kuultu, ovat todellisuudesta vieraantuneita. Lausunto työja elinkeinoministeriölle ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen maksuasetuksesta 2018, 27.11.2017 2. Lausunto Kemijärven kaupungille Nuolivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, 18.12.2017 9. Tämä ei yllätä, sillä poro ja poronhoito ovat matkailun imagokuvastojen, ohjelmapalveluiden, tuotteiden ja ravintoloiden ruokalistojen terävin kärki. ; p. 040 681 2009) työn taustatiedoksi. Poroparlamentti 2018 Vuoden 2018 Poroparlamentti on Paliskuntain yhdistyksen 70-vuotisjuhla. 1. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle Polvisuon turvetuotantoalueen YVA-menettelystä, 21.12.2017 12. Lausunto Simon kunnalle Leipiön tuulivoimapuiston laajennuksen yleiskaavaehdotuksesta, 21.12.2017 13. Poro ihastuttaa kansainvälisillä areenoilla mittakaavassa, joka huimaa päätä. Lausunto Pohjois-Pohjamaan ELY-keskukselle Pyhänselkä-Keminmaa voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 8.12.2017 5. Rovaniemellä Santa Parkissa. Sanna Hast kiertää tähän työhön liittyen kaikki paliskunnat myös erikseen ja laatii paliskuntien kanssa yksityiskohtaisemmat esitykset paliskunnan laitumiin ja maankäyttöön liittyvästä tilanteesta. Uudet poromerkit Hallitus päätti kokouksessaan 6/2017 hyväksyä uudet poromerkit hakemusten mukaisesti Ella Aikiolle Sallivaaran paliskuntaan, Antti Iisak Länsmanille Kaldoaivin paliskuntaan, Roni Kaarelalle Tolvan paliskuntaan, Eevertti Könkäälle Kuivasalmen paliskuntaan ja Juho Kinisjärvelle Kuivasalmen paliskuntaan
Ultracomin kuolleisuuslähetin paristonkesto valmiustilassa jopa 5 v • paristonkesto lähetystilassa jopa 3 kk • toimintavarma radiotekniikka • kevyt • ei kerää lunta eikä jäätä • edullinen aite, jonka t i i Läh ti aristonkesto radiotekniikka nen Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. www.ultracom.. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele
Poro voi maksaa enemmänkin, mutta eloporoa kohden hankinta tuetaan vain 400 euroon asti. . mennessä. Kysy poroja luontaiselinkeinojen tuista – me vastaamme! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen maaseutupalvelut.lappi@ely-keskus.?. Paljonko porokarjan hankintaan voi saada tukea. Tukea voi hakea uudelleen, jolloin hakemus otetaan käsittelyyn seuraavassa tukijaksossa. Sähköistä asiointia varten elinkeinonharjoittaja tarvitsee Katso-tunnisteen, jonka saa ilmaiseksi osoitteesta www.vero.. Hakemusta voi täydentää vielä käsittelyaikana, mutta jos liitteitä ei toimiteta määräaikaan mennessä hakemukseen tehdään kielteinen päätös. POROMIES 1/2018 19 Hain investointitukea, mutta en ollut huomannut sähköpostiini tullutta lisätietopyyntöä. mennessä, hakemukseen tehdään päätös 15.6. Tukijaksot päättyvät vuosittain 15.4., 15.6., 15.9. ja 15.1. Aloitusja investointitukien haun käynnistyessä menettelytavoissa tapahtui muutoksia, jotka kannattaa huomioida tukea hakiessa. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn ja päätökset tehdään nyt jaksoittain. Määräaikaan mennessä tulleet hakemukset otetaan käsittelyyn kunkin tukijakson päätyttyä ja niihin tehdään päätökset seuraavan tukijakson aikana. /katso. Jaksottaisen käsittelyn vuoksi hakijan kannattaa varmistaa, että hakemus sisältää hakuvaiheessa kaikki tarvittavat liitteet. Miksi sain hakemukseen kielteisen päätöksen. . Tukien määrät tukikohteittain löytyvät maaseutuviraston sivuilta www.mavi.. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukia voi nyt hakea sähköisesti osoitteessa hyrra.mavi.. /hyrra. KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA POROJA LUONTAISELINKEINOJEN TUISTA Voiko poroja luontaiselinkeinojen tukia hakea sähköisesti. Käytännössä: jos haet tukea esimerkiksi 15.4. Lisäksi asiointia varten tarvitaan pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti. Jättämällä hakemuksesi sähköisenä pystyt seuraamaan hakemuksesi käsittelyn etenemistä reaaliajassa. Katso-tunniste on Väestörekisterikeskuksen tuottama palvelu, jonka avulla voi tunnistautua yrityksen edustajana viranomaisten sähköisiin palveluihin. > Tuet ja palvelut > Poroja luontaiselinkeinojen tuet Aloitusja investointituessa tukikelpoinen kustannus eloporoa kohden on enintään 400 euroa. Olen hankkimassa lisää porokarjaa. Sähköinen asiointi on kätevä tapa hoitaa asioita ja samalla se sujuvoittaa käsittelyä. Lisätietoa osoitteessa www.mavi
20 POROMIES 1/2018 REDU tarjoaa monia eri koulutusmahdollisuuksia, joiden avulla voi varmistaa työllistymisen tulevaisuudessa. Opiskelu on myös mahdollista kokonaan oppisopimuksella, mikä onkin erinomainen vaihtoehto muun muassa porotalousyrittäjille. Ammatillisen koulutuksen uudistettu lainsäädäntö astui voimaan vuoden alussa. Lapin koulutuskeskus REDUn toiminta-alueena on koko Pohjois-Suomi. Joustavat henkilökohtaiset opintopolut antavat jatkossa entistä enemmän valinnan varaa opiskelijalle. Tammikuusta 2018 lähtien Lapin suurin ammatillisen koulutuksen tarjoaja on Lapin koulutuskeskus REDU. Työpaikalla tapahtuva opiskelu voi perustua opLapin koulutuskeskus REDU yhdistää Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston ja Lapin oppisopimuskeskuksen vuoden 2018 alusta lähtien.. Opiskelu voi tapahtua jopa kokonaan työelämäpainotteisesti. Koulutuksen järjestäjän tärkein tehtävä on tuottaa ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin. Kuva Petteri Nissinen. Opiskelu muuttuu yksilöllisemmäksi ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä vastaa ammatillisen koulutuksen reformin haasteisiin. Opiskelun muodot ovat monet. Opiskella voi kokonaan REDUn toimintayksiköissä tai yhdistää opiskeluun työelämäjaksoja omalla kotipaikkakunnalla. Osaamista on mahdollista hankkia työpaikalla vaikkapa omalla kotipaikkakunnalla. Koulutuskeskus kokoaa yhteen aiemmat Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston ja Lapin oppisopimuskeskuksen tarjoamat koulutukset. REDU KOULUTTAA MONEEN TARPEESEEN Teksti Henna Jokinen. Tarkoituksena on reagoida nopeammin työelämän odotuksiin ja muuttuviin tarpeisiin sekä tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä toiminta-alueen elinkeinon kanssa. Opiskelussa keskitytään vain puuttuvan osaamisen hankkimiseen ja kaikki aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan henkilökohtaisessa suunnitelmassa
pisopimukseen, koulutussopimukseen tai näiden vuorotteluun. alv. /koulutuskalenteri • Oppisopimuskoulutus: Työelämäpalvelut Sirpa Martiskainen, puh. ICOM IC-F1000 Analoginen radiopuhelin. Henkilökohtaisten opintopolkujen ansiosta monipuolista osaamista ja ammattitaitoa voi hankkia yli tutkintorajojen. Huom! Multipoint toimii vain IC-F52D mallissa. Kysy myös tarjous isommasta erästä! 565 € 366 € 759 € 625 €. 020 798 4194 / sirpa.martiskainen@redu.. • Jatkuva haku ympäri vuoden www.redu.. ICOM IC-F52D Pienikokoinen, digitaalinenja analoginen radiopuhelin BT-toiminnolla. Paketti sis. HAKU KOULUTUKSIIN: • Yhteishaku peruskoulun päättäville tai ilman ammatillisista tutkintoa oleville 20.2. Paketti sis. PELTOR WS ALERT XPI-HEADSET Bluetooth-headsetti FM-radiolla ja multipoint-toiminnolla eli voidaan liittää myös kännykkä samanaikaisesti. laturin, 2010mAh akun ja antennin. Lapin koulutuskeskus REDU mahdollistaa monipuolisen ammattitaidon hankkimisen tulevaisuuden osaajille. 21 POROMIES 1/2018 KOULUTUSVAIHTOEHTOJA MUUN MUASSA: • Luontoja ympäristöalan perustutkinto (poronhoitaja, luonnonvaratuottaja, luonto-ohjaaja) • Elintarvikealan perustutkinto (lihatuotteiden valmistaja, elintarvikkeiden valmistaja) • Matkailualan perustutkinto (matkailupalvelujen tuottaja) • Porotalouden ammattitutkinto Katso lisää osoitteesta www.redu.. laturin, 2250mAh akun ja antennin. Paketti sis. Myös matkailualan opinnot ovat erinomainen lisä oman ammattitaidon laajentamiseen. Esimerkiksi luontoja ympäristöalan opintojen yhdistäminen elintarvikealaan mahdollistaa monipuolisen osaamisen ja ympärivuotisen työllistymisen. laturin, 2280mAh akun ja antennin. ICOM IC-F3032S Analoginen bluetooth-radiopuhelin. Elintarvikealalla lihanjalostuksen parissa olisi tulevaisuudessa paljon kehitettävää ja osaajille on kysyntää. 24 %. Paketti sis. Hinnat sis. – 13.3.2018 www.opintopolku.. Esimerkiksi poron vähempiarvoisten ruhonosien jalostamista tulisi kehittää. Porokanavat koodataan puhelimiin veloituksetta. Myös luonnonkeruutuotteiden jalostaminen on nyt nosteessa ja jatkuvasti kasvava matkailu luo uusiakin tarpeita. Tulevaisuuden trendinä ovat pidemmälle jalostetut tuotteet sekä erilaisten raaka-aineiden yhdistäminen. Lisävarusteina mikki, kuuloke ja marssiantenni
Perustutkinto on tarkoitettu suoraan peruskoulusta tuleville nuorille ja sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ole ennen tehneet porotöitä. Ammattitutkinnon voivat suorittaa sellaiset poroihmiset, joilla jo on perustutkinto tai jotka ovat tehneet porotöitä, ja jotka haluavat lisäosaamista esimerkiksi jatkojalostuksessa tai porotalouden hallinnossa. Puhutaan ammatillisen koulutuksen reformista. Ammatillisessa koulutuksessa on suuri myllerrys käynnissä. Uudistuksella on tarkoitus tehdä koulutuksesta entistä työelämäja asiakaslähtöisempää.. Tutkintojen suorittaminen lisää myös ammatin arvostusta. 22 POROMIES 1/2018 Ammatillisen koulutuksen tutkintojen määrää on vähennetty, mutta porotalouden alalla meillä on edelleen molemmat tutkinnot. Kuvat Ulla Isotalo. Tästä vuodesta alkaen toteutettavista uudistuksista keskeisimpiä opiskelijalle näkyviä ovat • Jatkuva hakuaika (paitsi yhteishaku on kerran vuodessa peruskoulun ja lukion päättäneille) AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUU MYÖS POROTALOUDEN TUTKINNOT SAKK UUDISTUSTEN PYÖRTEISSÄ Teksti Outi Jääskö
teoriaopinnoissa. Kaikille opiskelijoille on tehty henkilökohtaiset suunnitelmat tutkinnon muodostumisesta ja puuttuvan osaamisen hankkimisesta. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista SAKK:ssa lisättiin jo viitisen vuotta sitten, kun otettiin käyttöön laajennettu työssäoppimisen malli. Opiskelija voi ammatillisten opintojen kanssa limittäin opiskella lukiossa ja saada molemmat tutkinnot. Kaikki suoritukset voi nyt arvioida opiskelijan oma opettaja ja työelämän edustaja. Vastaavasti osa perustutkinnossa suoritetusta työharjoittelusta eli työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tunnustetaan ammattikorkeakoulun suoritukseksi niin, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuessaan opiskelija voi hakeutua suoraa väylää ammattikorkeakouluun ja saada ammattikorkeakoulun ensimmäisen lukuvuoden opinnot hyväksi luetuiksi. Lisäksi ns. kaksoistutkinnon suorittaminen on edelleen mahdollista. Jos opintopisteitä on riittävästi, hän. Perustutkinnon arviointiasteikko muuttuu uusien opiskelijoiden osalta asteikolle 1, 2, 3, 4, 5. Opiskelijalla on paljon valinnanvaraa, mitä osaamista tutkintoonsa sisällyttää. Siellä suoritetut opinnot luetaan osaksi ammatillista perustutkintoa. Hän itse asettaa itselleen aikataulut, korostaa Outi Jääskö. Tästä eteenpäin näyttötutkintoja ja niiden kolmikanta-arviointia ei enää ole. Oppimateriaaleja on luotu ja niitä on opiskelijoiden käytettävissä monenlaisilla alustoilla ja ohjelmilla internetissä. Vuonna 2018 oppisopimusten tekemistä jatkaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU. Opiskelija voi edelleen rahoittaa opiskelunsa joko normaaliin kouluopetukseen osallistuessa opintotuella tai hän voi tehdä yrittäjän oppisopimuksen. Opiskelijan vastuu omien opintojensa etenemisestä ja siitä, mitä tutkinnon osia hän sisällyttää tutkintoonsa, tulee vahvistumaan. 23 POROMIES 1/2018 • Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) • Osaamisperustaisuus • Enemmän oppimista työpaikoilla ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä • Arvioijana aina opettaja ja työelämän edustaja • Arviointiasteikko 1-5 SAKK toiminut reformin hengessä jo vuosia Saamelaisalueen koulutuskeskus on toiminut uudistusten hengessä jo useita vuosia. Olemme Lapin ammattikorkeakoulun kanssa synkronoimassa opintojen sisältöjä ja aikoja siten, että SAKK:n perustutkinto-opiskelija voi kolmantena opiskeluvuonna osallistua osaksi avoimen ammattikorkeakoulun opetukseen. Laajennetun työssäoppimisen ohella on myös lisätty itsenäisen opiskelun mahdollisuuksia ns. Oppisopimusopiskelija saa pieniä kulukorvauksia, muttei tukea. Väyläopintoja ammattikorkeaan avautumassa Reformista riippumattomana uutuutena tarjoamme ensi syksystä alkaen suoraa väylää ammattikorkeakouluun. Lisäksi SAKK:n virtuaalikoulun ja opetuksen kehittämishankkeiden ansiosta etäopetukseen osallistuminen kotoa käsin on yhä helpompaa ja monipuolisempaa. Ammattitutkinnossa säilyy asteikkona hyväksyttyhylätty, lisää Outi Jääskö. Opiskelijan on itse tiedettävä, mitä vielä pitää opetella, missä, miten ja milloin sekä miten aikoo osaamisen näyttää. Aikuinen opiskelija on aikaisemminkin voinut hakeutua koulutukseen non-stoppina. Hänen täytyy myös itse aktiivisesti verrata osaamistaan Opetushallituksen määrittelemiin ammattitaitovaatimuksiin ja osoittaa jo hankkimansa osaaminen. Hänen työpaikkakouluttajansa voi saada pientä muodollista korvausta. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja sen lisäksi kukin opiskelija tarvittaessa opiskelee vain sellaista, mistä hänellä puuttuu osaamista, sanoo porotalouden opettaja Outi Jääskö. Opiskelija voi suorittaa myös vain joitakin tutkinnon osia eikä kokonaista tutkintoa, kukin oman tarpeensa mukaan. Perustutkinnostakin on pystynyt jo nykyisellään oppimaan noin puolet työelämässä. Uutta meille opettajillekin on arvioinnin muuttuminen. Mutta vuoden 2019 tavoitteena on, että sopimuskumppanina toimii myös Saamelaisalueen koulutuskeskus
, puh. RAISIOAGRO.COM. Vasojen tehokas talviruokinta nopeuttaa kehitystä, jolloin ne saadaan vasomaan jo vuoneloina. 24 POROMIES 1/2018 voi aloittaa agrologi-opinnot suoraan toiselta vuosiluokalta. 040-7061699 Varmista hyvä vasatuotto Vaadin tarvitsee kevättalvella runsaasti energiaa, jotta syntyvät vasat saavat mahdollisimman hyvän alun. /. 046 921 0613, Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa tutkinnon suorittamisen muotoa, kun kaikki opiskelijat niin aikuiset kuin nuoretkin osoittavat osaamisensa samalla tavalla näytössä. 040-7599427. , puh. Poron-Herkku Energy Raisioagron uusi Poron-Herkku Energy sopii kaikille poroille talvirehuksi. Tutustu tarkemmin väyläopintoihin http:// www.lapinamk.. Myös ajokkaat ja kilpaporot tarvitsevat paljon energiaa suorituksiinsa. Porotalouden ammattitutkinto on uudistunut 2017 ja siihen on vuoden 2018 uudistuksessa sisällytetty osaamispisteet. Se sopii mainiosti porojen talvikauden ruokintaan. , puh. Lapin ammattikorkeakoulu Veikko Maijala veikko.maijala@lapinamk.. 0400 395 679 Porotalousopettaja Leena Magga leena.magga@sogsakk.. /Hakijalle/Vaylaopinnot-30-op Nämä muutokset ja uudistukset ovat työläitä ja vaativat meiltä kaikilta paljon opettelua, joskus jopa yrittämisen ja erehtymisen kautta. , puh. Luontoja ympäristöalan perustutkinnon, porotalouden osaamisalan rakenne muuttuu selkeämmäksi, kun kukin tutkinnon osa rakentuu muutamaan ammattitaitovaatimukseen, jotka arvioidaan. Kysy lisää ja tilaa: Oskari Jakovleff 040 772 1476 Mari Klemetti 040 546 4184 Poron-Herkku Perinteinen Poron-Herkku sisältää porojen tarvitseman energian, kivennäiset ja vitamiinit. Se sisältää propyleeniglykolia, josta poro saa nopeaa energiaa sekä kasviöljyä, joka estää paljehtumista. Apulaisrehtori Maritta Mäenpää maritta.maenpaa@sogsakk.. Mutta oppiminen tekeekin elämästä elämisen arvoisen: kokeillaan, opitaan, kehitytään, ja mennään kohti uutta aikaa. Opiskelupaikkana SAKK on erinomainen, koska meillä on hienot puitteet tarjota monipuolista porotalousalan koulutusta: täältä löytyy ajanmukaiset opetustilat ja tuotantolaitokset, sijainti isojen saamelaispaliskuntien ympäröimänä, Paliskuntain yhdistyksen koeporotarha ja porotutkimusasema. Lisäksi kaikkiin tutkintoihin tulee laajuuden mittariksi osaamispisteet. Tutkinnon laajuus säilyy 180 osaamispisteenä. Lisää tietoja porotalouden tutkinnoista ja koulutuksista saa meiltä: Porotalousopettaja Outi Jääskö outi.jaasko@sogsakk.. , puh. Koko tutkinnon laajuus on 150 osaamispistettä ja tutkinnon soille on annettu pisteet tutkinnon osan merkittävyyden, vaativuuden ja vaikeusasteen mukaan. 040-5683111, Kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi janne.nakkalajarvi@sogsakk.
Kysy myös ammattitutkinnoista: Saamelaisalueen koulutuskeskus Linjavastaava Outi Jääskö,. / tapahtumia, retkiä, matkoja, opiskelijavaihtoa ym. 25 POROMIES 1/2018 poronhoidon ytimessa Inarissa www.sogsakk.fi Yhteishaku 20.2.–13.3.2018 www.opintopolku.fi 2-3 vuodessa ammattilaiseksi puolet ajasta oikeassa työssä PORONHOITAJAKSI omaa porotyötä / täsmäkoulutuksia / valinnaisuutta oman kiinnostuksen mukaan: lihantuotantoa, härkähommia, kalastusta ym
Tarkoituksena on kerrata lyhyesti rahoitusasiat, käydä läpi avoimeksi jääneitä kysymyksiä ja tutustua Hyrrä-järjestelmään, jossa tukihakemukset voi jättää sähköisesti. Liikennevahinkoarviomiesten osallistuminen on tärkeää, koska heidän kanssaan tehdään sopimus toimimisesta eri tehtävissä. 26 POROMIES 1/2018 Järjestimme syksyllä 2017 uuteen Poroja luontaiselinkeinojen rakennetukilakiin liittyen koulutuskierroksen. Tervetuloa osallistumaan! Poromiehen tieturva-kurssi veti tuvan täyteen Kuusamossa.. Koulutukset ovat ilmaisia ja kaikille avoimia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Järjestämme Poluraan liittyvät jatkokoulutukset huhtikuussa. PARASTA POROA -KOULUTUSHANKE POLURAN JATKOKOULUTUS JA KOLARIARVIOMIESTEN KOULUTUS Teksti ja kuva Maaren Angeli Tämän jälkeen pidämme samassa tilassa porokolariarviomiehille lyhyen koulutuksen, jossa he saavat käyttöönsä Porokello-kännykkäsovelluksen. Koulutus oli tarpeellinen, mutta kaikkiin kysymyksiin emme tuolloin pystyneet vastaamaan
w ww ontrade. HON-TRADE OY www.hontrade.. Sinä seuraat niitä etokoneella, puhelimella tai table lla. 08 08 KYSY lisää! E-kello Käy ää satellii eja paikka edon vastaano oon ja lähe ämiseen.. Eläimet paikannetaan satellii en avulla. Muonio klo 12–16, Lapland Hotels Olos Tulevia koulutuksia Rovaniemellä Lihanleikkuu 1 -kurssi, 5.–7.2.2018 Lihanleikkuu 2 -kurssi, 19.–20.2.2018 Lihanleikkuu 2 -kurssi, 19.–20.3.2018 Koulutuspaikka Lapin koulutuskeskus REDU, Jänkätie 1 (aiemmin Lapin ammattiopisto). .. Salla 12–16, Sallan poropuisto ti 17.4. 27 POROMIES 1/2018 Polura ja kolariarviomieskoulutukset ke 4.4.Pudasjärvi klo 12–16, Pohjantähti to 5.4. info@hontrade... info@hontrade.. Saat ilmoituksen jos jotain poikkeavaa tapahtuu. tai maaren.angeli@paliskunnat.. Nyt paikannusta ilman puhelinverkkoa! Seuraa eläimiä missä tahansa ne ovat. ho ww. Sodankylä klo 10–14, kunnan valtuustosali ti 24.4. . +358 400 691 908 . .. .. Kuusamo klo 10–14, Sokos Hotel ke 11.4. Rovaniemi klo 10–14, Hotel Santa Claus to 12.4. Ilmoittautumiset liha-alan kursseille ensisijaisesti osoitteessa parastaporoa.nettilomake.. .. /040 768 9231. Inari klo 12–16, Siida ke 18.4
Paliskuntayhteistyön etuna ovat sekamiehityksenä tehtävät yhteisnylyt, joissa kaikille työvaiheille voidaan sijoittaa juuri oikeat, osaavat henkilöt. EläinsuojeRanuan teurastamossa toimii yhteistyössä viisi paliskuntaa. Porot kulkevat luonnostaan mielellään ylämäkeen ja valoa kohti. Kuva Posion teurastamolta. Lisäksi yhdelle paliskunnalle teurastetaan poroja rahtityönä. 28 POROMIES 1/2018 RANUAN TEURASTAMO POROJEN TAINNUTUS Teksti Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta PORUKKAOPPIA TEURASTAMOILLE -KOULUTUSHANKE Jotta teurastuksen tulos on laadukasta ja työtahti sujuvaa, tulee jokaisella paikalla olla tehtäviensä tasalla oleva henkilö. Kuva: Karoliina Majuri. Tavallisesti Ranualla linjalla työskentelee seitsemän henkeä, lisäksi ulkona on kaksi nahkamiestä ja kaksi tainnuttajaa, kertoo teurastamon esimies Tapio Saukko Eettisesti poronlihalla on hyvä maine. Valaistuun tainnutuskoppiin johtava katettu, pitäväpohjainen kuja on paras: kate suojaa säältä ja riittävän kapeasta väylästä porot eivät käänny takaisin
RANUAN TEURASTAMO Osakaspaliskunnat: Isosydänmaa, Kuukas, Narkaus, Niemelä ja Pudasjärven Livo Esimies: Tapio Saukko (Narkaus) Rakennettu 1997 Teurasmäärä nykyään noin 3500 poroa Tiesitkö. Taintuneen poron raahaaminen kynnyksien yli, heittely, pudottaminen tai muu kovakourainen käsittely jättää jälkensä ruhoon. Paikallinen lounasravintola toimittaa teurastajille ruuat teurastamolle lämpölaatikoissa Ranuan teurastamo. 29 POROMIES 1/2018 lullisesti tainnutus ja sitä edeltävät toimenpiteet ovat teurastuksen kriittisiä riskipisteitä ja niihin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tämän mahdollistaa kahden tainnuttajan läsnäolo. Porot eivät saa nähdä tainnutusta ja se onkin kielletty eläinsuojeluasetuksessa. Eläinlääkärin aktiivinen palaute auttaa huomaamaan kehittämiskohteet teurastustyössä, kertoo Ranuan teurastamon esimies Tapio Saukko. Tällöin syntyy riski jo taintuneiden porojen tallaantumisesta (ruhjeet ruhossa) ja verenlasku viivästyy: pistäminen on tehtävä minuutin kuluessa ampumisesta. Projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta ja projektisuunnittelija Karoliiina Majuri työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa. Poron asiallinen käsittely tulee muistaa joka vaiheessa. Ranuan teurastamossa kaikki porot siirretään yksitellen odotustilasta erilliseen tainnutuskoppiin. On helpointa ja turvallisinta poistaa laumaa hyödyntäen ensin isot ja ilkeät, runtelevat porot. Porojen tainnutusjärjestyksen valinta onkin tärkeää. Tainnutuksella vaikutetaan myös lopputulokseen. Luonnollisesti sairaat tai loukkaantuneet porot teurastetaan ensimmäisinä. Lajitovereiden seura kuitenkin rauhoittaa poroja, joten tietyissä tapauksissa tainnutusta odottavien kahden viimeisen poron yhtäaikaista ampumista on pidetty perusteltuna. Se on ehdottomasti ammattitaitoa vaativaa ja tulee tapahtua hillitysti ja hallitusti, ilman stressiä, ruhjeita ja mustelmia, muistuttaa Tapio Saukko. Molemmilla tainnuttajilla on selkeä rooli porojen siirrossa, kiinnipitämisessä, aseen käsittelyssä sekä vinssille nostossa, kertoo Tapio Saukko. Kuva Joni Saukko.. Myös arat porot tainnutetaan ensimmäisten joukossa, jolloin ne eivät pelkää kiinniottoa laumassa eivätkä jää yksin, Tapio Saukko perustelee. Käytämme aina kahta tainnuttajaa, jotta porot saadaan vedettyä turvallisesti ja nopeasti tainnutuskoppiin vinssin viereen. Tainnutuksen onnistuminen on eettisen lihantuotannon kulmakivi. Tätä suuremman määrän tainnuttaminen kerralla ei ole hyvän teurastustavan mukaista
Kuva Tapio Saukko. 30 POROMIES 1/2018 Oikea tainnutuskohta on noin 1–2 cm silmien sisänurkista sarvien tyviin piirretyn ristikon keskikohdan yläpuolella. Näiden merkkien seuraaminen on luonnollinen osa tainnuttajan työtä ja seurannan ehtii tehdä kiireessäkin. Ranuan teurastamon tainnuttamo toimii: kirkas valaistus, taiteovi (estää tainnutettavaa poroa näkemästä linjalle), tiheäsilmäinen ritilälattia (sarvet ja piltat eivät tartu kiinni, estää liukkautta ja pysyy puhtaana), toimiva hilojen palautustanko, porot tainnutetaan yksi kerrallaan nostopaikalle. tainnutus on inhimillisen teurastuksen perusedellytys vältetään tarpeetonta kärsimystä taintuneen eläimen sydän toimii ja pumppaa veren tehokkaasti ulos, kunnes eläin kuolee verenhukkaan huonosti taintunut eläin reagoi verenlaskun aiheuttamaan kipuun ja stressireaktion vuoksi veri ei tule kunnolla ulos. Ase painetaan tainnutuskohtaan tiiviisti ja kohtisuoraan. Liian voimakas tai väärään kohtaan osunut tainnutus voi aiheuttaa aspiraatiota, eli pötsin sisällön vetämistä henkitorveen. MIKSI TAINNUTETAAN. Ruutiase on teurastamovierailuilla havaittu toimintavarmimmaksi tainnutusvälineeksi. TAINTUNEEN PORON TUNTOMERKIT kaatuu tainnutettaessa suorilta jaloilta avoin silmä ei reagoi kosketukseen ei räpyttele silmiään lasittunut katse, joka ei seuraa ympäristöä ei säännöllistä hengitystä (kolme hengitysliikettä tai enemmän) voi potkia, mutta ei nostele päätään: 20 sekuntia tainnutuksesta pään pitää roikkua velttona veltot korvat ja kieli ei ääntele Jos yksikin näistä merkeistä esiintyy, poro on välittömästi tainnutettava uudelleen, hieman eri kohtaan. Kuva Kirsi Muuttoranta. Vara-ase tulee olla aina mukana tainnutuskopissa ja se on otettava käyttöön välittömästi, jos varsinaisessa aseessa ilmenee ongelmia. Kuva Karoliina Majuri
050 363 9242 Heikki Inget ......................p. 010 402 7960 Marko Kumpuvaara ....p. 040 765 3389 Aila Erving ........................p. 050 567 1987 Laura Post .........................p. 050 363 9292 Marko Riipi .......................p. Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. 010 768 4865 Sekä jälleenmyyjät Lue lisää tuotteista www.suomenrehu.fi Kysy lisää pororehuistamme: Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: • Poro-Elo 1 • Poro-Elo 2 Plus • Poro-Elo Farmi Lisäruokinta Poro-Elo -rehuilla parantaa vasojen elinvoimaisuutta ja turvaa porojen hyvän kasvun pienemmällä rehu määrällä. Poro-Elo -rehut sisältävät ainutlaatuisen Progut®-lisän, joka tukee porojen suoliston hyvinvointia. 31 POROMIES 1/2018 KASVUN VOIMAA JA KUNTOA POROILLE! Tuotteet tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankk?a.fi Kullervo Palovaara ........p. 010 768 4807 Hankkija Rovaniemi ....p. 040 198 5545 Hankkija Keminmaa ...p. 040 566 9472 Älä anna pakkasen yllättää Nyt talvivarustus vakiovarusteena, 52 hardox-terää! PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Rahoitustarjous Käsiraha 10 % 6 kk korotonta maksuvapaata Maksuaikaa jopa 60 kk Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup.
Hallinnon koulutus, osa II • 16.–17.5. Saamelaisten kansallispäivä/Sámi álbmotbeaivi • 9.2. • 2.–4.5. Poronhoitovuosi 2018–2019 alkaa • 1.6. Poromies-lehden 5/2018 aineistopäivä • 25.10. Lapin poroja kalapäivät, Rovaniemi • 25.5. Poromies-lehden 3/2018 jakelu alkaa • 5.10. Poronomistajien alvlomakkeet paliskuntiin • 6.6. tukijakso päättyy • 30.9. Poluran 2. Poromies-lehden 3/2018 aineistopäivä • 31.5. Paliskuntien tilinpäätökset valmiit • 30.9. 70-vuotis Juhlaparlamentti Rovaniemellä • 15.6. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous • 15.9. Poromies-lehden 4/2018 jakelu alkaa • 5.–7.9. tukijakso päättyy • 27.6. I Poro Cup osakilpailu, Nuoritta • 21.–22.2. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous • 7.–8.6. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous • 17.–18.2. Poluran 3. Tuottoperustelaskelmat Paliskuntain yhdistykseen KESÄKUU • 1.6. 32 POROMIES 1/2018 PORONHOITAJAN VUOSIKALENTERI 2018 HELMIKUU Selvitys porotalouden tuloista 2017 ja alv-lomakkeet poronomistajille • 5.2. Poroluettelot Paliskuntain yhdistykseen • 31.5. Poronhoitovuosi 2017– 2018 päättyy Muista syyskokouksen kokousilmoitus! Päivitä Poromies-lehden tilaajat syyskokouksessa! • 5.9. Poroja varaporoisäntien koulutuspäivät, Rovaniemi • 24.–25.2. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous. Hallinnon koulutus, osa I • 14.–15.5. II Poro Cup osakilpailu, Rovaniemi TOUKOKUU SYYSKUU LOKAKUU Muista kevätkokouksen kokousilmoitus! Ilmoita paliskunnan toimihenkilömuutokset yhdistykseen. Poromies-lehden 1/2018 jakelu alkaa • 6.2
paliskuntaan • 30.3.–1.4. Poromies-lehden 6/2018 jakelu alkaa • 7.11. Paliskuntain yhdistys 70-vuotta • 10.8. tukijakso päättyy • 25.4. Vierolistat toimitettava viimeistään ao. 33 POROMIES 1/2018 MAALISKUU • 2.–4.3. Poromies-lehden 2/2018 aineistopäivä • 27.–28.3. Paliskuntien arvonlisäverolaskelmat verottajalle Muista tilata piltat ennen erotuksia! Muista eläinkohtaisen tuen haku! • 1.8. Poromies-lehden 6/2018 aineistopäivä. Poromies-lehden 4/2018 aineistopäivä • 14.–15.12. Poromies-lehden 5/2018 jakelu alkaa • 16.11. III Poro Cup osakilpailu, Äkäslompolo • 10.–11.3. Poluran 1. Porokuninkuusajot, Inari HUHTIKUU HEINÄKUU ELOKUU MARRASKUU JOULUKUU • 15.4. Poromies-lehden 2/2018 jakelu alkaa Paliskuntain yhdistyksen toimisto lomalla • 12.7. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous • 31.3. IV Poro Cup osakilpailu, Kuusamo • 17.–18.3. 66. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous • 19.12. V Poro Cup osakilpailu, Salla • 23.3
Paikallisista henkilöistä koottu Leader-hallitus valitsee rahoitettavaksi hankkeet, jotka toteuttavat parhaiten paikallista strategiaa. Yritysryhmäja yhteistyöhankkeet on tarkoitettu yhteistyötä tekeville yrityksilAnne-Mari Kovalainen on kehittänyt porotilalleen majoituspalveluja. Tarjolla on myös muita tukimuotoja. 34 POROMIES 1/2018 Leader-toiminnan tavoitteena on luoda maaseudulle uusia palveluja ja työpaikkoja sekä kehittää alueen yritystoimintaa. Leader myös auttaa rahoituksen hakemisessa. Kokeilutuen avulla yrittäjä voi suunnitella, testata ja kehittää uutta liiketoimintaa, yrityksen uusia tuotteita, palveluja tai toimintamalleja. Investointitukea voidaan myöntää niin aloittavalle, laajentavalle kuin toimintaansa kehittävälle yritykselle ja sen määrä voi olla 35 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Leaderin kautta myönnettävä tuki ei koske perusalkutuotantoa, vaan toiminnan kehittämistä sen oheen. Lapissa toimivat viisi Leader-ryhmää myöntävät yritysrahoitusta maaseudulla toimiville pienille yrityksille. Yrityksen toiminnan kehittämistä suunnittelevan kannattaakin olla yhteydessä Leaderiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. KERRO IDEASI LEADERILLE! Teksti ja kuva Tuuli Kontio Maaseutuohjelma tarjoaa porotalousyrittäjille monenlaisia mahdollisuuksia. Vanhassa navettarakennuksessa on nyt vuodepaikat 10 yöpyjälle ja muut rakennukset mukaan luettuna majoituskapasiteetti on 24 henkilöä.. Investointituki, kokeilutuki, yhteistyö… Investointitukea voidaan myöntää esimerkiksi rakennusten rakentamiseen, laajentamiseen, korjaamiseen tai hankkimiseen sekä koneiden, laitteiden, välineiden ja kaluston hankkimiseen
• rakennustarvikkeet ja kirvesmiehen palvelut • majoitustilojen irtaimisto • kota asiakastilaksi • reki • lumikenkiä ja muuta ohjelmapalvelussa tarvittavaa käyttöomaisuutta Mitä saavutetaan. • Yrityksen osaaminen, ammattitaito, taloudellinen asema ja maksuvalmius tulee olla suhteessa hankekokoon. Siihen aikaan niistä aiheutui lähinnä menoja, hän muistelee. Hän kunnostaa tilansa pihapiirissä olevan vanhan pirtin majoitustilaksi ja suunnittelee poronhoitoon liittyviä ohjelmapalveluja, jotka houkuttelevat varsinkin ulkomaalaisia asiakkaita. Rahoitus ei saa vääristää kilpailua alueella. • Rakennusinvestoinnin suunnittelukustannukset voivat syntyä ennen hankkeen vireille tuloa. » aineettomat investoinnit, kuten tietokoneohjelmistojen hankkiminen ja kehittäminen sekä patenttien, käyttölupien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen. Yrittäjä saa kehittämiseen investointitukea 35 %. Lisää Puolukkamaan Pirteistä voit lukea Lapin keino -lehdestä: http://www.lapinkeino.. • Tukitaso on pääsääntöisesti 35%. Asiakkaita saapuu joka puolelta maailmaa. Saan huomattavasti paremman katteen, kun leikkuusta ei tarvitse maksaa muille. Vanhassa navettarakennuksessa on nyt vuodepaikat 10 yöpyjälle ja muut rakennukset mukaan luettuna majoituskapasiteetti on 24 henkilöä. Energiahankkeissa tuki on 20%. Näitä ovat esim. Yritykselllä tulee olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja sen tulee tuottaa pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle. Tuettavia ovat mm. • Rahoitusta myönnetään paikallisilla markkinoilla toimivalle yritykselle vain, jos yritys korvaa alueen ulkopuolelta hankittavia tuotteita ja palveluja tai täydentää alueellista tarjontaa silloin, kun toimivat yritykset eivät kykene vastaamaan kysyntään. Mitä hankitaan. • Investoinnilla tulee olla olennainen merkitys yritykselle. • yrittäjän työ kokoaikaiseksi ja ympärivuotiseksi • arkipäiväisen työn tuotteistaminen lisätuloa tuovaksi ohjelmapalveluksi • puoliso työllistyy osa-aikaisesti • kylän matkailu piristyy Mikä investointituki. Pellon Lampsijärvellä asuva Anne-Mari Kovalainen on kehittänyt porotilalleen majoituspalveluja. 35 POROMIES 1/2018 Investointituki Esimerkki: Matkailutoiminnan kehittäminen porotilalle Porotalousyrittäjä kehittää porotilalleen matkailutoimintaa. Oma leikkaamo tekee tästä kannattavaa toimintaa. Oma leikkaamo, parempi kate Porotalousyrittäjät eri puolilla Lappia ovat hyödyntäneet rahoitusta muun muassa matkailupalvelujen kehittämiseen ja elintarvikehuoneistoiksi hyväksyttyjen lihanleikkaamojen rakentamiseen. • Investoinnin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät yleiskustannukset kuuluvat tuettavaan toimenpiteeseen. Anne-Marin tulevaisuudensuunnitelmissa on kehitellä myös omalle tilalle ohjelmapalveluita. lupaja rekisteröintimaksut. /lapin-keinolehti-2017/. Poronhoito, lihanleikkuu ja majoitustoiminta yhdessä tuovat ympärivuotisen leivän ja sopivat aikataulullisestikin hyvin yhteen. Yritysrahoitusta voidaan myöntää pienille aloittaville tai toimintaansa laajentaville maaseutuyritykselle. Aloin miettiä, voisiko tilalla olevia rakennuksia jotenkin hyödyntää. » rakennuksen, rakenteen tai rakennelman rakentaminen, laajentaminen, korjaaminen tai hankkiminen. Joulukuussa lisätöitä tuo Tatuka-palveluilla tehdyt porosafarityöt. Esimerkit muista tukimuodoista, lisätietoa Leaderyritysrahoituksesta ja Leader-ryhmien yhteystiedot: le, jotka voivat olla myös eri toimialoilla toimivia. Investointia suunnitteleva voi joissain tapauksissa saada tukea myös aineellisen investoinnin toteutettavuustutkimukseen. » koneiden ja laitteiden sekä välineiden ja kaluston hankkiminen. Remontin yhteydessä rakennuksen päätyyn rakennettiin myös lihanleikkaamo, jossa Anne-Mari leikkaa poroa suoramyyntiin. • Hakija voi olla aloittava, laajentava tai toimintaansa kehittävä yritys. Puolukkamaan pirtit sai sekä majoitustilojen että lihanleikkaamon rakentamiseen investointitukea Leader Outokaira tuottamhan ry:ltä. Hankintojen tukikelpoiset kustannukset ovat 60 000 euroa, jolloin rahoituksen määrä on 21 000 euroa
Terveys ja hyvinvointi luovat työnteon perustan Porotalousyrittäjä, juuri sinä olet yrityksesi tärkein voimavara. Hyvä terveys ja siitä huolehtiminen ovat olennainen osa porotalousyrittämisen riskienhallintaa ja niistä huolehtiminen on myös työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön ydintehtävä. Melalla on oma roolinsa kehittää ja valvoa asiakaskuntansa työterveys ja -turvallisuusetuja. Työterveyslaitoksella on oma roolinsa ohjata, opastaa ja kouluttaa työterveyshuoltoja mm. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon voi liittyä 18–67-vuotias maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti vakuutettu viljelijä, kalastaja tai poronhoitaja. verkkosivuston tai oman kunnan terveyskeskuksen kautta. Paliskunta järjestää palkkaamilleen työntekijöille työterveyshuollon. työterveysja työturvallisuusasioissa. Jokainen MYEL-vakuutettu tekee työterveyssopimuksen henkilökohtaisesti. Kela valvoo työterveyshuoltojen ja yrittäjien toimintaa erilaisten keinojen mm. Pohjoisen Suomen työterveyshuollot tuntevat poronhoitoalueen arktisia olosuhteita, poronhoitokulttuuria ja pohjoista elämäntapaa. Tukenasi porotalousyrittäjien työterveyshuolto Porotalousyrittäjien työterveyshuollon palvelukokonaisuuksia ovat ennalta ehkäisevä työterveyshuolto, sairaanhoito ja työtapaturmien hoito. työterveystoiminnasta aiheutuneiden kustannusten palautusten avulla. 36 POROMIES 1/2018 Työterveyshuollon voi ostaa joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Jos työterveyssopimus sisältää sairaanhoitopalvelut, kuvataan suunnitelmassa niiden laajuus ja saatavuus. Käytännössä toimintasuunnitelmaan kirjataan muun muassa työolojen kartoittaminen, terveystarkastukset ja työkykyä ylläpitävät toimenpiteet. Palveluntuottajat löytyvät www.tyoterveydeksi.. Porotalousyrittäjien työterveyshuollot auttavat sinua ylläpitämään ja parantamaan työkykyäsi, ehkäisemään ja hoitamaan työperäisiä sairauksia sekä työtapaturmia. Terve ja hyvinvoiva porotalousyrittäjä jaksaa tehdä työnsä niin, että työn tekeminen on sujuvaa ja turvallista. Työterveyshuoltolain mukaan porotalousyrittäjän on henkilökohtaisesti tehtävä sopimus työterveyspalveluistaan. Porotalousyrittäjän, perheenjäsenen ja muiden tilalla poronhoitotyötä tekevien työterveysja työturvallisuus rakentuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista, itsensä ja työn johtamisesta porotilalla ja paliskunnan yhteisissä töissä, sujuvasta ja turvallisesta työskentelystä, eläinten hyvinvoinnista ja toimivista verkostoista sekä toimintaympäristöstä. Olet oman työsi asiantuntija. Lisäksi paliskunta toimii työterveyshuollon yhteistyökumppanina porotalousyrittäjien työoloselvityksissä kuten aitakäynneillä. Sopimuksen jälkeen tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa kerrotaan, mitä porotalousyrittäjä yhdessä työterveyshuoltonsa kanssa aikoo tehdä säilyttääkseen työkykynsä ja terveytensä. yritysten JOKAINEN VASTAA OMASTA TYÖTERVEYDESTÄÄN! Teksti Anna-Leena Jänkälä, Birgitta Kinnunen, Tarja Puska, Jarno Ronkainen ja Matti Särkelä. Työolot olisi hyvä selvittää parin vuoden välein joko porotalousyrittäjän tilalla tai muussa työntekopaikassa kuten erotuksen tai vasanmerkinnän aikaan.. Melan tilastojen mukaan lähes puolet Lapin MYEL-vakuutetuista ostaa itselleen työterveyspalvelut
Työkykyä ylläpitävään toimintaan kuuluu kaikki mikä edistää työssä selviytymistä ja siinä jaksamista. Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksista työoloselvitysten osata 100 %, jos yrittäjä on sopinut työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöstä ja toimenpiteistä. Työterveyskumppanuus ja verkostot rakennetaan yhdessä Paliskunnan poronhoitotyössä tarvitaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Luottamus ja kumppanuus rakentuvat opettelemalla yhteinen kieli ja tekeminen elinkeinon, työterveyshuollon ja yhteistyökumppaneiden välille. Työterveys ja työturvallisuus voidaan saada työterveyshuollon kanssa paremmalle tasolle. Vuoden 2018 alusta myös yksityinen työterveyspalvelujen tuottaja voi käyttää tilitysmenettelyä kustannusten laskuttamisessa, jolloin asiakas maksaa vain omavastuuosuuden. Ei tarvitse selvitä yksin! Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. Tarvittaessa yrittäjä ohjataan kuntoremonttikurssille tai kuntoutukseen. Työterveyshuollon kustannusten omavastuuosuuden voi vähentää maatalouden veroilmoituksella, jos harjoittaa myös maataloutta ja on siitä erikseen verovelvollinen. Muusta ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta korvataan 50–60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. Jos työkyvyn ylläpitämisestä ei ole sovittu, korvataan työoloselvitysten kustannuksista 90 %. 37 POROMIES 1/2018 Terveystarkastuksen väli vaihtelee työn riskien mukaan, mutta yleensä porotalousyrittäjä kutsutaan terveystarkastukseen kahden vuoden välein. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. Porotalousyrittäjä on toimeksiantaja työterveyshuollolle, mutta yhdessä heidän täytyy rakentaa työterveystoiminnan puitteet. Jokainen työterveyspalvelut itselleen ostava MYEL-vakuutettu saa työajan tapaturmavakuutukseensa 20 % alennuksen (MATA-alennus)
Loppupuolella harjoitetaan keskivartaloa eli vatsaa ja selkää ja venytellään. Pelivuoro on nyt hakusessa vaihteluksi kuntosalille. Iida varasi vuoron kunnan liikuntahallilta ja toistaiseksi vuoro on ollut läpi vuoden sunnuntaisin. 38 POROMIES 1/2018 Sodankylän poronhoitajat aloittivat kuntoilun porukalla toissa syksynä ennen porotöiden alkua. Kuva Matti Särkelä.. Otan harjoituksissa huomioon myös porohommat; Kuntopiirin vetäjä Iida Melamies ja kuntoilevat poromiehet. SODANKYLÄN KUNTOPIIRI PYÖRII Teksti Matti Särkelä Vaikka poronhoito on fyysistä työtä, joka syksy huomataan, että olisi sittenkin pitänyt kuntoilla ennen töiden alkua. Kuntopiirin vetäjäksi lähti poronainen, Melamiehen Iida. Huono kunto ja ylipaino ovat myös poronhoitajien ongelmia töiden koneellistuttua. Lopuksi pyritään aina tekemään jotain hauskaa ja erilaista, pelataan vaikka polttopalloa tai harjoitellaan kuperkeikkaa. Asia oli ollut aiemminkin esillä ja kuntoutuksessa käyneet olivat takavuosina porukkaliikuntaa harrastaneet, mutta ´sinne sekin oli jäänyt historiaan, kuten monet muutkin hyvät asiat´, sanoivat sattaslaiset ja tarttuivat nyt uudelleen toimeen. Iida ohjaa kuntopiirin toiminnan kolmeen osaan: aluksi verrytellään ja kun on saatu paikat vetreiksi ja veri kiertämään, siirrytään kuntosaliharjoitteluun. Kuntopiirissä käyjiä on ollut parisenkymmentä henkeä ydinporukan ollessa kymmenkunta poroihmistä
Kunto on noussut ja olen jaksanut paljon paremmin tehdä töitä esimerkiksi erotuksissa. Ilmoittautuminen Iidalle, puh. Oma lukunsa ovat lisäksi ne, jotka leikkaavat paljon lihaa. Eikä ole huono asia sekään, että poroihmiset tapaavat toisiaan joskus työn ulkopuolellakin. 040 835 9598. Lehtolan Kari Sattasniemen paliskunnasta liikkuu Iidan ryhmässä. Kuntopiiri kokoontuu toukokuun loppuun asti joka sunnuntai klo 18.00–19.15 Sodankylän liikuntahallilla. Eikä palauttava liikunta ja lihashuolto työkauden aikana riitä, vaan kunnosta olisi pidettävä huolta ympäri vuoden. Iida lähettää ensin terveisiä sodankyläläisille poroihmisille: kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Sodankylän kuntopiiriin: miehet, naiset ja lapset. Minä pidän sitä tällaisen kuntopiiritoiminnan bonuksena, jatkaa Iida. Hän kertoo käyneensä kuntopiirissä alusta lähtien ja toteaa ykskantaan, että kunto on noussut. Sitten terveiset paliskunnille ja poronhoitajille: kaikki voivat ottaa yhteyttä oman kunnan liikuntatoimeen ja kysyä mahdollisuutta omaan liikuntavuoroon sekä ohjaajaan, jos sellaista ei löydy paliskunnan sisältä. Hän on alkanut harrastaa säännöllisesti liikuntaa myös omin päin ja todennut tuloksen. Ja lopuksi pelattiin polttopalloa. 39 POROMIES 1/2018 silloin kun on paljon erotuksia, harjoitukset ovat vain palauttavaa harjoittelua, kertoo Iida. Kuva Elina Melamies. Esimerkiksi Sodankylän kunta on suhtautunut erittäin myönteisesti kuntalaisia liikkumiseen aktivoivaan toimintaan. Minkälainen leikkimielinen kilpailu vaikka paliskuntien kesken voisi kannustaa tarttumaan liikuntaan?. Kysymykseen siitä, mikseivät poromiehet sitten harrasta enemmän vaikka tällaista kuntopiiriliikuntaa, Kari vastaa, Se kynnys vain lähteä liikkumaan tuntuu olevan monella korkealla, aivan liian korkealla. Työn tueksi tarvitaan nimenoman työtä tukevaa liikuntaa eli lihaskuntoa ja aerobista liikuntaa, jotta jaksaa porojen perässä juosta. Myös heidän pitäisi ennakoida työkaudet harrastamalla liikuntaa. Ei todellakaan pidä tuudittautua siihen, että poronhoitotöitä tekemällä saa riittävästi monipuolista liikuntaa, sanoo Iida
Tien yli porot kuljeInarin merkkipiiriin kuuluva Ivalon paliskunta on keskisuuri 6 000 eloporon paliskunta, joka sijaitsee Inarin kunnan eteläosassa. Kuva Sanna Hast. Paliskunnassa on 96 osakasta ja poroja hoidetaan kahdella alueella: keskija eteläosien Ivalon, ja pohjoisen Nellimin tokkakunnan alueilla. Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula (oikealla) ja hallituksen jäsenet Petteri Heikkonen, Jarmo Mikkola (varaporoisäntä) sekä Niko Kustula.. Paliskunnan pääerotusaita on Moitakuru, joka on aitarakenteiltaan laaja ja sijaitsee Saariselän ja Ivalon välillä nelostien kahden puolen. Paliskunnan alueelle sijoittuvat niin Saariselän matkailukeskus, Ivalon taajama kuin Inarijärven eteläiset osatkin. 40 POROMIES 1/2018 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: IVALON PALISKUNTA Teksti Marja Anttonen. Sen maisema on vaihtelevaa koostuen metsänpeitteisistä vaaroista, avotuntureista, jokivarsista ja rikkonaisista järvenrantavuonoista
Paliskunnassa on myös muita laidunalueita vähentäviä ja pirstovia maankäytön muotoja, kuten rajavartioston ampumaalue, missä ammutaan kuukausittain, sekä aidattuja autotestiratoja. Ruokinta-aika on pari-kolme kuukautta ja sitä on tehty parisenkymmentä vuotta. Paliskunnasta oltiin jo 1970-luvulla mukana toisaalla tässä lehdessä kerrotussa porojen tarhaamiskokeilussa. Lisäruokinnasta I v a l o n paliskunnan eteläja keskiosassa tehtiin vuonna 2013 PORUTAKUhankkeeseen liittyvässä opinnäytetyössä dokumentti. Ivalon paliskunnassa on vuosien mittaan tehty ennakkoluulottomasti yhteistyötä tutk i m u s l a i t o s t e n kanssa. Valtausalueita on noin 200 ja ne sijaitsevat porojen kesälaitumilla jokivarsissa, jolloin alueiden yhteisvaikutus muodostuu merkittäväksi. 41 POROMIES 1/2018 tetaan kapeaa kujaa pitkin. Myös kullankaivuuta harjoitetaan paliskunnan eteläosissa. Yhteisessä tokassa hoitaminen on kustannustehokasta ja mahdollistaa ruokinnasta vapaita päiviä, kun ruokintavuoro on jollakulla toisella poronhoitajalla. Koiravaljakoilla ajetaan missä sattuu ja myös porojen ruokinta-alueiden läpi, jolloin porot pakenevat ja hajaantuvat. Aidassa merkitään vuosittain 70-80 % paliskunnan vasoista ja erotellaan noin 70 % poroista. RKTL:n porontutkimus puolestaan pannoitti 2000-luvun taitteessa laiduntenkäytön tutkimusta varten poroja GPS-lähettimin, mikä oli tuohon aikaan vielä uutta tekniikkaa. Saariselän matkailukeskus laajenee ja sen myötä erilaista toimintaa tulee myös muualle paliskunnan alueelle. Metsään viedään ruokintakaudessa heinää noin 25 kg poroa kohden kuivaksi heinäksi muutettuna, ja parina viime vuonna on viety lisäksi myös teollista rehua. Usein valjakoilla ajavat ulkomaalaiset, joilla ei ole käsitystä poronhoidosta, eikä ymmärrystä aiheuttamastaan vahingosta. Suojelualueista paliskuntaan sijoittuvat UKK-puiston pohjoisosa sekä pienehkö Tsarmitunturin erämaa-alue.. Yhteistyötä Ivalon paliskunnan eteläja keskiosien porot laiduntavat vapaana läpi talven ja keskitalvella osakkaat ruokkivat porot yhdessä maastoon, yleensä kolmella alueella. Haasteena muu maankäyttö Ivalon paliskunnan alueella on runsaasti muuta maankäyttöä ja sen tuomia haasteita. Porot välttävät alueita ja porotöissä alueiden kautta on vaikea kuljettaa tokkaa, mikä tarkoittaa suurempaa työmäärää ja kustannuksia. 1980-luvun lopulla selvitettiin porojen välttämiskäyttäytymistä Saariselän matkailukeskuksen ympäristössä Metlan toimesta. Lisäravinto viedään sinne, missä porot kulloinkin laiduntavat luonnostaan. Esimerkiksi lukuisia koiratarhoja valjakkoreitteineen ja muine toimintoineen on perustettu paliskunnan keskeisille toiminta-alueille, kuten Moitakurun ympäristöön. Porot teurastetaan Sodankylän pohjoisosassa Vuomaselän teurastamolla, joka on yhteinen Lapin paliskunnan kanssa. lmi, jonka voi katsoa Youtubesta. Metsätalous on Inarin kunnassa voimallisinta Ivalon paliskunnan alueella ja paliskunnassa on sen seurauksena paljon tiheitä kasvatusmetsiä, jotka vaatisivat nykyistä enemmän harvennusta. Ruokinnan kustannukset ja ruokintavuorot on jaettu poronhoitajille heidän porolukunsa mukaisessa suhteessa. Myöhemmin paliskunnan alueella on tehty useita tärkeitä muun maankäytön vaikutuksia tutkivaa työtä. Muita erotuspaikkoja on kuusi eri puolilla paliskuntaa ja lisäksi paliskunta vuokraa tarvittaessa Rajajoosepin erotusaitaa Lapin paliskunnalta. Pääosa alueista on valtion metsätalousmaita. Useamman kerran on päässyt käymään niin, että rekikoirat ovat repineet poroja tai valjakoilla on ajettu tokkaan, kun poroja on oltu ettoamassa
Poronlihalla riittää silti kysyntää ja jalostajilla tyytyväisiä asiakkaita. Yhtiön osakkaat leikkaavat, jalostavat ja myyvät tuotteet itse kukin omille asiakkailleen. Ennen Saariselällä oli enemmän yritysten lomamajoja ja heidän asiakkaitaan, jolloin hintavammatkin ruhonosat menivät hyvin ravintoloille kaupaksi. Siitä onkin kokemusta jo pitkältä ajalta ja myös nuoria poromiehiä on mukana toiminnassa. Nyt pakettimatkoilla olevat ”haalarituristit” eivät syö ravintoloissa paljon muuta kuin matkan hintaan kuuluvia ruokia, ja ne taas halutaan mahdollisimman edulliseksi, selittää asiakaskunnan muutosta paliskunnan poroisäntä Ari Kustula. Kuva Marja Anttonen. Poronruhot, joita käsitellään vuosittain noin 2 000, tuodaan teurastamolta omalla kuljetusautolla. Ivalojoen Poro Oy:n toimitiloissa syntyvät muun muassa maukkaat lämminsavupaistit. Samassa rakennuksessa ovat ruhojen kylmäsäilytystilat, leikkaamo sekä savustamo kylmäja lämminsavutuotteille. Aiemmin asiakaskunta oli suurelta osin Saariselän matkailukeskuksessa, mutta nykyään myydään enemmän yksityisille asiakkaille lähelle ja kauemmas ympäri maan, muun muassa nettikauppa Deliporon kautta. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina. Yksi esimerkki on 24 osakkaan yhtiö, Ivalojoen Poro Oy, joka omistaa EU-hyväksytyt lihanjalostustilat Tolosen kylässä. www.kevinalpina.. OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN Toimitamme myös käytetyt koneet! p. 42 POROMIES 1/2018 IVALO NUMEROIN poronhoitovuosi 2016–2017 Numero 7 Suurin sallittu 6 000 Pinta-ala 2 641 km 2 Poronomistajia 96 Eloporoja 5 749 Teuraita 2 708 Vasaprosentti 49 % Vahvuutena jalostus Ivalon paliskunnasta ei myydä ostoliikkeille juurikaan teuraita, vaan paliskunnassa jalostetaan lihaa aktiivisesti itse
Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. 010 346 6260 Pudasjärvi • Puh. Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 28.2.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. 020 7528 260 Suomussalmi • Puh. 12.500,(alv 0%) 19,Tähti-ADE Vitamiini, 20 kg • Monivitamiinivalmiste rasvaliukoisten vitamiinien puutostiloihin 18,90 Nuolukivi KNZ ® Standard, 10 kg • Sis. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle 500815476 Sisältää lastaushaarukan kahdella nostosylinterillä ja nivelakselin. tärkeitä hivenaineita • Edesauttaa maidontuotantoa 500815253 5,45 Akkuporakone MAKITA DDF458RMJ • Vääntö 58/91 Nm (pehmeä/kova) • 2 x 4,0 Ah Li-ion akku ja 36 min pikalaturi 501084803 399,Akkuporakone MAKITA DDF481RTJ • Vääntö 60/115 Nm (pehmeä/kova) • 2 x 5,0 Ah akku ja 45 min latauslaite 501249771 499,MAKITA DDF458RMJ tai DDF481RTJ -akkuporakoneen ostajalle UR-jääkaira kaupan päälle! (Arvo 129 €) Infrapunadieselöljylämmitin Airrex AH-200 • Lämmitysteho 13 kW/h • Virrankulutus 80 W (230 V, 50 Hz) 501742230 1.790,Tutustu tehokkaaseen lämmittimeen myymälöisssämme. 020 740 1040 Tornio • Puh. 010 8350 280 Kuusamo • Puh. Kuormaliina • 2000/4000 kg • 0,5 + 9,5 m 501485045 12,90. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. 050 301 2596 Oulu • Puh. 050 349 9908 www.lantmannenagro.. Vielä ehdit tilaamaan siemenet, käärintäkalvot, aumamuovit ja säilöntäaineet! Apukäynnistin Rexener 18000 • Kaikille bensiinija jopa 6,5 litran dieselmoottoreille • Tehokas 18 Ah:n litiumpolymeeriakku 501750205 199,Tähti-erikoisrehut Tähti Seleeni-E, 20 kg • Maittava orgaanista seleeniä sisältävä vitamiiniseos Jäähdytysneste ZERO HD, 10 l • Suojaa tehokkaasti jäätymiseltä ja korroosiolta • Pakkaskestävyys -36°C -astetta 500805094 24,95 K-maatalous on nyt Lantmännen Agro Pyöröpaalisilppuri ELHO Rotor Cutter 1500 • Puristava kuormaushaarukka • Olkien puhallus jopa 12-15 m:n etäisyydelle. Sodankylä • Puh. 050 389 0821 Rovaniemi • Puh
Poromäärät aiheuttavat kuumia tunteita ympäri poronhoitoaluetta. Porovihamielisyydestä kertoo karua tarinaa se, että joka vuosi poroista löytyy teurastusten yhteydessä ilmakiväärin osumia tai hauleja. Tämä juttusarja nostaa esiin tutkimustietoa ja näkökulmia, joita porolaidunkeskusteluun liittyy. Nyt oikaistaan pari sitkeästi viljeltyä, mutta siitäkin huolimatta hataralla faktapohjalla olevaa uskomusta: Poronhoidon oikeutusta on eteläisellä poronhoitoalueella räikeästi pyritty tänäkin syystalvena kyseenalaistamaan, paikoin varsin mielikuvitukselliseen sävyyn. Poronhoidon ikiaikaista ja lakisääteistä perustaa, vapaata laidunoikeutta, on kritisoitu, milloin puutarhatai peltoporojen tai liikennevahinkojen vuoksi, milloin jopa eläinten heitteillejätön tai ihmisoikeuksien nimissä.. Poroja myös tapetaan tai raanautetaan tahallaan autoilla, mikä on paitsi ilmeinen eläinsuojelurikos, niin liikennevahinkokorvausjärjestelmän vääristämistä ja väärinkäyttöä. Poroja on vaadittu ympärivuotisesti tarhattavaksi ja poronhoitoalueen etelärajaa nostettavaksi. Kun julkisessa keskustelussa kaasu pohjassa oiotaan mutkia, unohtuu, että asia on yksinkertaisesti sanoen vähintäänkin monimutkainen. 44 POROMIES 1/2018 Teksti Sanna Hast OSA 3: PELTOPORO-POLITIIKKAA ETELÄISELLÄ PORONHOITOALUEELLA POROTUTKIMUSTA VAI PORON HUTKIMISTA
Kuva Anne Ollila. Poroja ruokinnassa. Porot sairastuvat ja niiden luontainen käyttäytyminen häiriintyy. Poron ympärivuotinen tarhaaminen ratkaisee poronhoidon ja muun maankäytön väliset riidat Ympärivuotinen tarhaaminen on paitsi elinkeinotoimintana kannattamatonta, niin se on myös vahingollista poroille niiden biologian ja fysiologian kannalta. Myös lihan laadullisessa koostumuksessa ja maussa tapahtuu muutoksia 1 . Kuitenkin, porotalous on se elinkeino, jota vaaditaan tilanteessa rangaistavaksi. 2. Tällöin aitaamistarpeen arvioiminen olisi viljelijän asiantuntemuksen varassa ja hän voisi rakentaa juuri sellaisen aidan ja veräjäratkaisut kuin itse haluaa, ilman minkäänlaisia viivytyksiä. Riitatilanteita voi viedä kunnan porovahinkojen arvioimislautakunnalle tai viimekädessä oikeuteen, aivan samalla tavalla kuin mitä hyvänsä omaisuusvahinkoihin liittyviä riitatilanteita. Ympärivuotisen tarhaamisen vaatiminen ei ole maankäytön ristiriitojen yhteensovittamista, se on elinkeinon lopettamisen vaatimista. Myös petokanta on kasvanut ja painaa erityisesti idässä poroja ihmisasutusten läheisyyteen. Jos poro jalostetaan ympärivuotista tarhaamista kestäväksi eläimeksi, ei se enää ole poro, eikä sen ympärille rakentuva elinkeino ja kulttuuri ole poronhoitoa. Vapaa laidunoikeus oikeuttaa hyväksikäyttämään tai aiheuttamaan vahinkoa toisten omaisuudelle Jos porot aiheuttavat omaisuudelle vahinkoa (esim. Kuva Sanna Hast.. pihapiirit tai viljelykset) on asianosaisella velvollisuus ilmoittaa siitä paliskunnalle ja myös oikeus hakea vahingonkorvauksia. Porolaidunten paikoin paineistunut tilanne ja siitä kumpuavat ristiriidat muiden maankäyttäjin kanssa eivät ole yksin porojen tai poromiesten syytä. Kun vahinkojen syy on selkeästi tutkittu, arvioitu ja todettu, on paliskunta velvollinen korvaamaan poroista aiheutuvan vahingon ( PHL 1990/848, 31§, 34§). Porojen viljelyksille aiheuttamien vahinkojen estämisessä tulisi säädöksiä muuttaa siten, että ne mahdollistaisivat aitaamisavustusten ohjaamisen suoraan maanomistajille tai vuokraviljelijälle. Metsätalous on sodanjälkeisten vuosikymmenten kuluessa muuttanut metsäalueilla porojen talvilaidunmaat porolaidunmaista metsätalousmaiksi. Uusia keinoja ristiriitojen lieventämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan ja niitä on etsittävä yhteistyössä eri tahojen kesken. tiestö, maatalous, turvetuotanto, energiantuotanto, kaivokset, asutus, matkailu, vapaa-ajan asutus) on vienyt ja pirstonut porojen luontaiset laidunalueet, pakottaen porot kulkemaan myös paikoissa, missä niistä aiheutuu toisinaan harmia. Pitkälti tästä syystä poroja joudutaan lisäruokkimaan talvikuukaudet. Motivaatio ja herkkyys aidan kunnossapitoon olisi kunnossa, kun aita olisi viljelijän omaa omaisuutta. Metsätalous ja muu maankäyttö (mm. Vapaata laidunoikeutta sen sijaan ei voi riistää vedoten vahinkoihin. 45 POROMIES 1/2018 1. Poroja pellolla
Poronhoidon omat aitarakenteet ovat asia erikseen. Suoja-aitoja on poronhoitoalueella satoja, ellei tuhansia kilometrejä. Aina maanomistaja ei anna aidata maitaan. 3. Pelto ei tarjoa porolle riittävän monipuolista ravintoa, mutta voi olla maistuvaa ja helposti saatavilla, joten porot voivat viipyä siellä oman hyvinvoinnin kustannuksella. Porolle tarkoitetun ravinnon viljelyyn käytettäviä peltoja ei lannoiteta tai myrkytetä voimaperäisesti, joten ne eivät myöskään aiheuta vastaavia riskejä porolle ja ympäristölle. Itärajan tuntumaan muodostuu laajoja alueita, joita porot välttävät ja rauhallisia laidunmaita menetetään siten petokannan vuoksi. Poronhoitoa tuntemattomalle saattaa syntyä käsitys, että poroja on aiempaa enemmän, vaikka tosiasiassa niitä on vähemmän kuin aikoihin. Kuusamossa ja Kainuussa haaskakuvauspaikat kasvattavat ja tuottavat kiihtyvällä nopeudella ihmisiin kesyyntyvää petokantaa, mikä tulee vain entisestään lisäämään pedoista ja poroista aiheutuvia ongelmia erityisesti kaakkoisella poronhoitoalueella.. Porolle tämä on kuitenkin helposti haitaksi, sillä pellolle pidemmäksi ajaksi asettuvat porot alkavat yllättävän nopeasti laihtua. Toinen valitettava seuraus on, että porot hakevat turvaa ihmisasutusten läheisyydestä ja samalla kulkeutuvat alueille, joille niitä ei kaivata. Syksyllä osa viljelijöistä kuitenkin toivottaa poron tervetulleeksi pellolleen. Maaston piirteet, järvet tai naapuritilojen sijoittuminen voivat myös hankaloittaa toimivien aitarakennelmien keksimistä. Selvää on, että uusilla nurmipelloilla ja erityisesti kesällä, porotokat on pidettävä pois viljelyksiltä. Valtion petopolitiikka on syönyt – kirjaimellisesti – erityisesti itäiseltä poronhoitoalueelta mahdollisuuksia kestävään poronhoidon harjoittamiseen. Kesän ja syksyn märkyys ja alkutalven lämpötilojen sahaaminen vaikuttavat omalta osaltaan. Teiden lisääntyvä suolaaminen alkutalvesta houkuttelee poroja teiden varsille. Korvausraha ei Poro pellolla kaivamassa ei automaattisesti ole a) rikos, eikä edes b) vahinko viljelykselle. Rakentamiskustannusten on oltava kohtuulliset aitaamisesta saatavaan hyötyyn nähden. Aitaamistarve punnitaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Tehoviljelyssä oleva pelto aiheuttaa poroille myös suoranaisen hengenvaaran myrkytysriskin muodossa. Suurin vaara liikenteessä on ihminen itse. Jatkuvasti aitoja lisäksi kaatuu tai rikkoutuu esimerkiksi hirvien ja viljelystyökoneiden alle. 46 POROMIES 1/2018 Toisten viljelysmaat eivät kuulu vapaan laidunoikeuden piiriin ja paliskunnat ovat velvollisia estämään viljelyksille aiheutuvia vahinkoja. Porojen on myös siirryttävä laidunalueelta toiselle tiestöstä huolimatta. Pellon maanmuoto vaikuttaa siihen, miten herkästi vesi jää pellolle makaamaan ja altistaa mahdollisille hometai jäätymisvaurioille. (PHL 1990/848, 31§, 32§) Aidat ovat viljelysten suojelemista ja vahinkojen ehkäisyä varten, eivät niinkään elinkeinon harjoittamista. Mitä tulee liikennevahinkoihin, liikennevakuutus korvaa peltivahingot ajoneuvolle, samalla tavalla kuin hirvikolareissa. Poromiehelle menetetty siitoseläin on moninkertaisesti isompi menetys kuin yksittäisen eläimen arvo teuraana. Yksittäiset, satunnaisesti vierailevat porot eivät yleensä vahinkoa aiheuta. Porojen aiheuttama (mahdollinen) viljelysvahinko on monen asian summa. Siksi porot on viisasta pitää pelloilta poissa niissäkin tapauksissa, joissa viljelijä toivoo tokkaa huoltamaan ja ilmaamaan syystai talvipeltojaan, ellei ole tarkasti tiedossa millaisista ja millä tavalla käsitellyistä pelloista on kyse. Ihmisten kokemus poromäärien kasvusta johtuu siitä, että petokanta painaa poroja enenevässä määrin kyliin ja pihapiireihin. Viljelysten ja pihapiirien aitaaminen on tehokkain ratkaisu tähän. Ylinopeudet erityisesti syksyn ja talven keleissä, älylaitteiden räplääminen ajon aikana, alkoholin ja muiden päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen, ylirasittuneena tai väsyneenä ajaminen, ja niin edelleen, ovat hirvittävän yleistä arkipäivää suomalaisessa liikennekulttuurissa. Poromiehet eivät hoida porojaan. Poro kaivaa ja syö liian pitkäksi jääneen heinän ja mahdollistaa sillä tavalla paremmat lähdöt uudelle kasvulle seuraavana keväänä
Paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys kehittävät aktiivisesti uusia keinoja ehkäistä näitä menetyksiä (mm. 010 245 2536 kimmo.voutilainen@dssmith.com www.dssmithpackaging.fi. Kuva Mauri Nieminen. 47 POROMIES 1/2018 tee vasoja ja naarasvasan kasvattaminen siitoseläimeksi vie kolme vuotta. Ongelmatilanteiden taustat ja syyt ovat monimutkaisia. Lumipenkat teiden varsilla voivat estää porojen pakenemisen metsän puolelle ja ne päätyvät juoksemaan auton edellä. Ilman poroa ei pohjoisessa ole elävää maaseutua. Aaltopahvipakkaus on kustannustehokas ja täysin kierrätettävä, ekologinen vaihtoehto. Vapaa laidunoikeus on tämän elinkeinon ja kulttuurin perusta. Poronhoito pitää omalla panoksellaan maaseutua asuttuna, palvelurakennetta elävänä sekä tuottaa alati kasvavalle matkailulle aitoa sisältöä. 1 Maijala, Veikko ja Nieminen, Mauri (2004) Poron ympärivuotinen ruokinta ja sen kannattavuus, Kalaja Riistaraportteja Nro 304, Helsinki Parkanon Palkeet (2000), loppuraportti 20.5.2000; sekä Käppi, Jyrki (2017), Parkanon Palkeet -projektipäällikkö, 3.11.2017 puhelinkeskustelu Nurmi, Hanna, Laaksonen, Sauli, Nuorgam, Marja ja Kasvi, Jutta (2017) Onnellisen poron lihaa. Ota yhteyttä myyntiimme: Kimmo Voutilainen Puh. Todettakoon siis, että… Niputtamalla poroihin liittyviä ongelmatilanteita yhdeksi vyyhdiksi, johon nopeaksi ratkaisuksi ehdotetaan porojen ympärivuotista tarhaamista, rakennetaan niin hutera silta, ettei sille astu aasikaan. Poronhoito on sekä kulttuuri että elinkeino, jonka imagolla ratsastaa maailmalle koko Suomi. Poromies 6/2017 ks. sarvien heijastinmaalaus ja Porokello-sovellus). myös Oula Kustulan haastattelu sivulta 7. sarveen ja matkailuun nojaava maaseutuelinkeino, porotalous. Poroja kuolee liikenteessä joka vuosi ehdottomasti liikaa. Poronhoidolla on pohjoisen maaseudulla syvimmät ja lujimmat juuret, joiden varaan on kehittynyt monipuolinen ja alati kasvava maailman parhaan lihan tuotantoon ja jalostukseen, käsitöihin, nahkaan, Poroja pakenemassa autoa. Tarvitsetko pakkauksia. DS Smith tarjoaa laajan valikoiman vakiopakkauksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä kuljetusja myyntipakkauksia. Laidunalueiden pirstoutumisesta ja niissä tapahtuneista muutoksista huolimatta, porot ja poronhoitajat ovat kautta historian sopeutuneet ja sitkeästi eläneet näillä Pohjolan perukoilla. Toimitukset suoraan valmistajalta, ilman välikäsiä. Myös ratkaisujen on oltava moninaisia, perustuttava oikeaan tietoon ja synnyttävä hyvästä, rakentavasta yhteistyöstä
Boazomearit boktet stuorra dovdduid miehtá boazodoalloguovllu. Vaikko dan váikkuhusaid ádden ja caggan leat mearkkašahtti ja váddáseamos riikkaidgaskasaš servvodahkii ?uohcci hástalus.. Dát áššeráidu ovdanbuktá dutkamušdie?u ja geah??anguovlluid, mat boazoguohtuneatnamiidda ?atnasit. Dálkkádaga liegganeami váikkuhusat oidnojit juo dál árggas: lieggasut ja molsašuddi dálvvit ja divrriid ja eará parasihtaid leavvan buktet jámma o??a hástalusaid boazodollui. OASSI 2: BOAZU JA RIEVDI DÁLKKÁDAT BOAZODUTKAN VAI DIE?U HUTKAN. Artihkkal lea almmustuvvon suomagillii Poromies-blá?is 6/2017 Teaksta Sanna Hast Dálkkádatrievdan lea unnimusat almmola??at ovdan, go guohtuneatnamiid dilis ságastallojuvvo. 48 POROMIES 1/2018 Dálkkádatrievdama váikkuhusat luonddu má?ggabealatvuh i fuolastuh et ja dagahit smiehttanávdnasa sihke árktalaš luonddu dutkiservvodahkii ja badjeolbmuide. Go almmolaš ságastallamis manno olles fár ain mohkiin beroškeah á, vájalduvvo, ahte ášši lea oktageardánit dadjon unnimustá mohkkái
Jeagelšlájaid gaskkas leat goi otge mearkkašah earut: muh mat leat vátnon go nuppit leat bisson seammá dásis dahje juoba lassánan. Gilvvus árktalaš guovllu diliide spesialiserejuvvon šlájat jávket ja má?ggabealatvuohta gillá. 3 Guhkesáigge?uovvun ?ájeha, ahte jeahkála mearri lea vátnon, eandaliige alla guovlluin. Kaarlejärvi ja kollegaid (2017) dutkamuš dahkkui ollásit Gilbbesjávrris. Vuorinen oktan kollegaiguin (2017) dutke o??a ar hkkalis dálkkádaga liegganeami guhkesáiggeváikkuhusaid eandaliige árktalaš duoddaris. Dutkamuš dahkkui guovllus, mii ollá Suoma giehtaruoh asii Skandinávia várreguovllus (Darjju badjeeana). Guhkesáigge?uovvumis dálkkádaga liegganeapmi lea ?ielggas: jagi gaskatemperatuvrrat leat loktanan, seammás leat šaddan dábáleabbon ja lassánan dakkár beaivvit dálvvi áigge, goas dáhpáhuvvá suddan. Dutkamušas testejuvvui iskkusdilis guoh u elliid, liegganeami ja biebmoávdnasiid oažžuma mearkkašumi šlájaid gávdnomii. Guovlu lea guorba duo arbadjeeana (450 m730 m mdb.) ja doppe lea goike, kon nentála dálkkádat. 2 Dát dagaha eahpeoiddolaš birrasa siepmaniid bokte lassáneaddji šlájaide, muhto maiddái má?gga árktalaš diliide spesialiserejuvvon šlájaide. Suoidnena?at šlájat (forbs) lassánedje mearkkašah ollu ja bohcceša ut ja sámmálat (vascular ja bryophyte), mat ovdal ledje gávdnon ordda vuolábealde, ledje dál gávdnomis. 2000-logus lea nanašuvvan eanetge njuolggadussan, ahte guovdu dálvvi leat lieggasa bealde leahkki beaivvit (20 dahje eanet beaivvit dálvvi áigge). ?ielga váikkuhus lea unna, fuones gilvonávcca árktalaš šlájaid geahppáneapmi, maiddái jeahkáliid. Šaddoborrišlájat doibmet hihtudeaddjin dahje eastadeaddji nuppástuddin. Eanemus dat lea ain ?av??a-dálvvi guohtuneana. Dutkamušat addet ?ujuheami dasa, ahte bohccuid guohtun veahkeha suodjalit árktalaš má?ggabealatvuo?a unnideamen mies aluvvama. O??a dálkkádat oido gilvonávccalaš klonašuvvi šlájaid, Dálkkádaga liegganeami áicojuvvon dahje ávaštallojuvvon dábálaš váikkuhusat duoddaris ja duo arbadjeeatnamis leat: o dálvvit álget ma??eleappos ja nohket árat o dálvái gullet eanet njuolggadussan go spiehkastahkan bivvalis bajit, mii mielddisbuktá eatnama bulžuma guovdu dálvvi o parasihtaid, dávddaid ja beaiskodivrriid leavvan o mies aluvvama laskan ja má?ggabealatvuo?a vátnon go ša uid gaskasaš gilvu stuorru o ordda loktaneapmi badjelii ja šlájaid mat birgejit giddejuvvon ša olašvuo?as. Okta spiehkastat orošii leamen, ahte ordaráji loktaneapmi badjelii ii leat dutkanguovllus ollašuvvon. Dat ollá oassái maiddái Giehtaruoh asa bálgosii. Miestagat fas leat lassánan ja daid gávdnon eandaliige duoddara vuolleosiin. Dálkkádaga liegganeami vuordit oidot álpašlájaid ja veahkehit mies aluvvama, ja jo?álmuh t šlájaid gaskasaš gilvvu. Šlájat mat girdet dahje main lea vuostálas nnákca gi??at bulžon eatnamii (skierri Borramin alla ja govdalas at ša uid bohccot unnidit suoivvanas ma ja lasihit ?uovgga meari, mii dahká vejolažžan eanet ša uid gávdnoma ja ávkašuvvama lieggasut diliin.. Guovlu lei ovdal eanáš bohccuid dálveguohtuneana, dán áigge dat lea liikká muh n veardde maiddái geasseguohtuneanan geavahusas (sporadically grazed). Vuorinen ja kollegaid dutkamušas leat muh n spiehkastagat ja muh n áššit, mat nannejit bajábealde namuhuvvon dálkkádatrievdama ollašuvvan dahje ávaštallon oppalaš váikkuhusaid. Dán sáh á ?ilget lagamustá guovllus dáhpáhuvvan fámolaš nuppástumit ša olašvuo?as. 49 POROMIES 1/2018 Gieskat julggaštuvvon dutkamušaid mielde bohccot ja eará šaddoborrinji??ehasat veahkehit árktalaš má?ggabealatvuo?a suodjaleames liegganeaddji dálkkádagas eas min unna ja njozet šaddi šlájaid jávkama. 4 Darjju badjeeatnamis ordda sirdašupmi ii leat dáhpáhuvvan, mii lea ruossalasvuo?as eará sajis dahkkon dutkamušaiguin
Báikkála??at dakkár hárve veahkeha ja muh min lea juoba vahátlaš kultuvrralaš má?ggabealatvuo?a dáfus. Bohccuid guohtun sáh á dan sadjái váikkuhit lageža leavvama stá?isvuh i. Dát lea buorre má?ggaide árktalaš diliide spesialiserejuvvon šlájaide. Dak?asiid lassáneapmi laktojuvvo dálkkádaga liegganeapmái go dálvvit leat bivvalut ja gi??at bulžon eatnama áigi ja dása gulli goikan geahppu dak?asat birgejit. Dak?asiid leavvama njuolga ja eahpenjuolga váikkuhusaid ja bohccuid guohtumis dagahuvvi oktasašváikkuhusas lageža leavvamis Darjjus orru eastašuvvan. renvuogit leat dávjá menddo gággat ja kantuvrras ov askas šlájaide geah??an. EU-dását má?ggabealatvuo?a suodjaleapmi bealis s lea stuorra oassái byrokra ija. Guhkkit áiggis má?ggabealatvuo?a suodjaleamis veahkeha duohtavuo?a mielde dušše dálkkádaga liegganea mi eastadeapmi. Bohccuid guohtun hihtuda lageža ja muorrana?at ša uid ovddosmannama. DOI: 10.1038/s41467-017-00554-z, löytyy: h ps:// phys.org/news/2017-09-reindeer-grazing-tundra-diversityclimate.html#jCp 2 Bohcceša ut, livdnjoša ut ja unna muorrana?at ja dak?asat lassánit 3 Vuorinen ja earát. 50 POROMIES 1/2018 M ja jeahkálat, Eurohpálaš árktalaš duoddara dábálaš ša ut) murdet miestagiid ja sámmáliid ovddas (ša olašvuohta, mii leat dábálut Skandinávia váriid vuolleosiide). 5 Dutkit einnos t, ahte Fennoskándia vuollegis árktalaš duo ar (low arc c tundra) boahtá nuppástuvvat: da?asja suoidnena?at ša ut lassánit (dábálaš Skandinávia váriid vuolleosiide) ja ša olašvuohta oažžu iešvugiid maiddái boreála šlájain. Glob Change Biol. Boreála jeagelšlájaid lassáneapmi ja árktalaš jeagelšlájaid vátnun ?ujuhit dálkkádatlaš sivvii. Dak?asiid mielddis buktán šlájaid gaskasaš gilvu váikkuha ?ielgasit jeahkála vátnumii. Makkár leat dat “luonddudilli”, man geah??alit suodjalit ja leago dakkár obage šat vejolaš suodjalit go dálkkádat rievdá. Open tundra persist, but arc c features decline – Vegeta on changes in the warming Fennoscandian tundra. 2017; 00:1-14. Lágaásaheami s vBohccuid guohtun, eandaliige lassánan geasseguohtun ja bálgan, váikkuhit jeahkála vátnumii, muhto dát ii leat dutkiid mielde oaiveáššálaš sivva. 7 5 Seamma, s. 11. Go ulbmilin lea árktalaš . Bohccuid guohtun veahkeha duoddara bissuma jalges eanan. Juos guohtun liv??e oaivesivva jeahkáliid vátnumii, eai šlájaid mielde áicon iešgu?etlágan váikkuhus liv??e ná ?ielggas. Ša uid gaskasaš gilvu lassána, mii unnida má?ggabealatvuo?a ja dagaha fuones dili má?gga árktalaš šládjii. Orru nu, ahte liegganeaddji duoddarat oidot boreála šlájaid leavvama. h ps://doi. Makkár eallima ja eallinvugiid háliidit guovllus oaidnit. (2017), s.5-6 4 Seamma, s. ?áhppesmuorji eastá beak lit siepmanah miin lassáneaddji ša uid leavvama. Seammás dálvvi bivvalut bajit, temperatuvrraid molsašuddan ja dása gulli suddan?áziid eatnama bulžon dagahit vá svuo?aid má?ggaide jeagelšlájaide. Dálkkádat rievdá ja lea rievdan álo. Má?ggabealatvuo?a suodjaleamis galggašii gávdnot sadji oppalaš árvoságastallamii das, makkár árktalaš guovllu háliidit 50 dahje 100 jagi geažes. 1 Vuorinen KEM, Oksanen L, Oksanen T, Pyykkönen A, Olofsson J, Virtanen R. ora ollislaš suodjaleapmi, bohccuid guohtuma seailluheapmi hihtuda dálkkádatliegganeami nega iva váikkuhusaid. org/10.1111/gcb.13710 , ja Kaarlejärvi, Elina, Eskelinen, Anu, Olofsson, Johan, Herbivores rescue diversity in warming tundra by modula ng traitdependent species losses and gains, Nature Communica ons (2017)
TARJOUS 13.490,+ tk 300€ Uudistettu VK Professional II on tehokas ja käyttövarma, nykyaikaisen ammattilaisen työkelkka. 70 € / pari Teboil 2T-MIX mineraaliöljy 19,90 € 4L (29,90€) 550 Indy Voyager 155” ES 2016 8.990€ +tk 300€ 550 Indy 550 Indy ES 2016 8.9 +t tarjous! Sh. Vakiovarusteina mm. 9.990 + tk 550 Indy LXT 144” ES 2016 7.990€ +tk 300€ 550 Indy 7. 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. VALIO KOIRANRUOAT 15 kg Active ................ 3.490 + tk Konemyyjät Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. Meiltä myös rahoitus! Polaris VES 49,90 € 4L (65,90€) VERKKOKAUPPA ON AVATTU! Katso lisää: www.tarvikekeskusoy.fi/verkkokauppa Toimituskulut alk. entistä suojaavampi tuulilasi ja kahvaja peukalolämmittimet. Meiltä kelkat huviin ja hyötyyn! Axys 800 H.O Titan XC 155” ES 14.990€ +tk 300€ Ax A Ax Ax Ax Axys ys ys ys s ys y 8 800 H H H 15 15 15 15 155” 5” 5”” 5” 5 5 5 E E E E E ES S 14.99 +t +tkk 30 30 Yamaha VK Professional II 2016/17 Widetrak 550 LX ES 2018 8.990€ +tk 300€ Widetrak 55 8.9 +tk Indy 120 2018 2.690€ +tk 100€ 16 Indy 120 20 2.6 +t tarjous! Sh. www.tarvikekeskusoy.. Uudelleen muotoiltu, kapeampi 44 litran polttoainesäiliö. 35,90€ Extra Energy ..... 31,90€ Myös muut Valio säkit! –17 la 10–––14 9–17 lla 1000–144 9–13 Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) Vuotsolaiset alk. 0€! TALOUSREKI 475 € (559€) 9€) Tarjous! TUKKIREKI 595 € (699€). 33,90€ Energy ............... Vahva 1049 cc:n Genesis® EFI -nelitahtimoottori ja kaksi vaihdetta: nopea/hidas sekä peruutusvaihde. 37,90€ Super................. 8–17 la 9–13 MYYNTI HUOLTO VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN TARVIKKEET VARUSTEET Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.. 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark
Koulutus toteutetaan, mikäli osallistujia on riittävästi. JA 14.–15.5. . Vierolistat toimitettava paliskuntaan Huhtikuu • 15. Y-tunnuksen ja rekisterimerkinnät voi tarkistaa YTJ:n sivuilta www.ytj.. Poluran tukijakso päättyy POLURA-AVUSTUKSET Haku on jatkuva. Lomakkeelta täytetään vain seuraavat kohdat: Henkilötiedot (sivu 1), Lisätietoja (”Arvonlisäverovelvollisuus xx paliskunnan osakkaana”, sivu 2), Päiväys ja allekirjoitus (sivu 2), Hakeudun ennakkoperintärekisteriin (sivu 3) sekä henkilötietolomake. KOULUTUKSIA Poroisäntien, varaporoisäntien ja paliskuntien hallituksen jäsenten koulutuspäivät 21.– 22.2.2018 Sky Hotellilla Rovaniemellä. Y-tunnus haetaan lomakkeella Y3. Poluran tukijakso päättyy Toukokuu • 2.–4. Uusille tai vähän aikaa sitten aloittaneille poroisännille ja hallitusten jäsenille. Hallinnon koulutus osa I • 14.–15. Päätökset jakson aikana jätettyihin hakemuksiin tehdään 15.6.2018 mennessä. Hallinnon koulutus osa II • 16.–17. VUODEN 2018 VEROVAPAIDEN KORVAUSTEN ENIMMÄISMÄÄRÄT Päiväraha 42 € Osapäiväraha 19 € Kilometrikorvaus 0,42 €/km Moottorikelkkaja mönkijäkorvaus 14 €/ käyttötunti tai moottorikelkka 1,02 €/km ja mönkijä 0,96 €/km Traktori 11 €/käyttötunti POROMIEHEN Y-TUNNUKSESTA Poromies tarvitsee Y-tunnusta kirjoittaessaan laskua suoramyynnistä, tehdessään sijaisaputöitä tai hakiessaan Polura-avustuksia sähköisesti (Hyrrä). POROMIES 1/2018 52 NEUVONTA MUISTUTTAA HALLINNON KOULUTUS 2.–4.5. VUODEN 2018 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Helmikuu • Selvitys porotalouden tuloista 2017 ja ALVlomakkeet poronomistajille • 21.–22. Poroja varaisäntien sekä hallituksen jäsenten koulutuspäivä, Sky Hotel, Rovaniemi Maaliskuu • 31. Ilmoittautumiset 24.4.2018 mennessä Maaren 040 685 8958 ja Anna-Leena 0400 388 560. Poromiehellä tarvittavat merkinnät ovat arvonlisäverovelvollisuus paliskunnan osakkaana sekä ennakkoperintärekisteri. Aiheina mm. Katso tarkemmat ohjeet ja mallilomake Y-tunnuksen hakemisesta Poronetistä www.paliskunnat.. TUKIJAKSOT 1) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään huhtikuuta; 2) 16 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta; 3) 16 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta; 4) 16 päivästä syyskuuta 15 päivään tammikuuta. Lisätietoja Matti Särkelä, 040 581 1971. . Lue hakuohjeet! Rahoitushakemuksen voi jättää sähköisesti Hyrrä-järjestelmään osoitteessa https://hyrra.mavi. /login.html. Poronomistajien ALV-lomakkeet oltava paliskunnassa • 7.–8. poronhoitolaki, kokouskäytäntö, poroluettelot ja poromerkit. Täytä lomake huolellisesti ja vain tarvittavilta osin!. 70-vuotis Juhlaparlamentti, Rovaniemi • 15. /poronet --> lomakkeet ja ohjeet --> Talous ja Y-tunnus. Päätökset tehdään tukijaksoissa. Käynnissä oleva tukijakso päättyy 15.4.2018. Lapin Poroja kalapäivät, Rovaniemi Kesäkuu • 1
Muista ilmoittaa sijaisaputarpeesta Melalle ennen kuin sijainen aloittaa työt. Ympäristöministeriö on julkaisussa Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella (Suomen Ympäristö 30/2012) kirjoittanut oheisen ”Hyvät käytännöt”. PORONHOITAJIEN SIJAISAPU 2018 Sijaisapukorvauksen enimmäismäärä on 200 tuntia ja 90 päivää kalenterivuoden aikana. Koiravaljakolla liikkumisesta ei ole erikseen säädetty. Haittojen ehkäiseminen koiravaljakkoajossa Koiravaljakolla ei saa rikkoa esimerkiksi yleiseen käyttöön tarkoitettuja latuja tai vahingoittaa toisen omaisuutta. POROISÄNNÄT! Luettelo vieropaliskuntien poroista on toimitettava maaliskuun loppuun mennessä (Pha 11.2 §).. Valtion mailla Metsähallitus neuvottelee reiteistä paliskuntien kanssa. Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Poronhoitolaissa säädetään porojen pelottelun ehkäisemisestä ja pelottelemisesta poronomistajalle aiheutuneen vahingon ja haitan korvaamisesta (poronhoitolaki 7 luku 42 §). Moottoriajoneuvoa ei saa käyttää maastossa ilman maanomistajan lupaa eräitä laissa lueteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta (maastoliikennelaki 2 luku 4 §). Pohjois-Suomessa poronhoitoalueella tulee huomioida, että koiravaljakolla liikkuminen ei saa häiritä porotalouden harjoittamista. Eli liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Käytännössä koiravaljakolla ajo talvella edellyttää useimmiten moottorikelkoilla tehtäviä uria. Koirista on myös huolehdittava siten, etteivät niiden jätökset aiheuta jätelain mukaista merkityksellistä haittaa tai roskaamiskiellon tarkoittamaa likaantumista. Erityisesti toiminnan tukialueet kuten lähtöja taukopaikat on sijoitettava niin, että toiminnasta aiheutuvat roskaantumisja meluhaitat voidaan minimoida. 53 POROMIES 1/2018 POROMIES KYSYY: Saako yritysmuotoista koiravaljakkotoimintaa harjoittaa jokamiehen oikeudella. Korvausta maksetaan enintään 17,35 €/h. ERITYISASIANTUNTIJA MILIZA MALMELIN, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VASTAA: Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta, siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. Koiravaljakolla ajaminen ja koiravaljakkoajoon käytettyjen reittien ja lähtöja levähdysalueiden suunnittelu on toteutettava siten, että alueella harjoitettavalle porotaloudelle ei aiheuteta tarpeetonta häiriötä. Tarkempia tietoja alueen poronhoitotöistä saa paliskunnilta ja poroisänniltä. Tästä syystä koiravaljakkoajoon tarkoitetusta urasta täytyy käytännössä sopia maanomistajan kanssa. Jokamiehenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle
DOARJJABAJIT 1) o??ajagimánu 16 beaivvis cuo?ománu 15 beaivái; 2) cuo?ománu 16 beaivvis geassemánu 15 beaivái; 3) geassemánu 16 beaivvis ?ak?amánu 15 beaivái; 4) ?ak?amánu 16 beaivvis o??ajagimánu 15 beaivái S K U V L E J U M I T Boazoisidiid, várreboazoisidiid ja bálgosa s vralahtuid skuvlenbeaivvit 21.–22.2.2018 Sky Hoteallas Roavvenjárggas. Hálddahusa skuvlejupmi oassi II • 16.-17. Skuvlejupmi ollašuh o, juos oassálas t leat doarvái. Vierrolis uid doaimmaheapmi bálgosii Cuo?ománnu • 15. 15. RÁVVEN MUITTUHA Á L G O J A G I 2 1 8 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T P O L U R A D O A R J A G AT Ohcat sáh á olles áigge. 70-jagi ávvuparlameanta, Roavvenjárga • 15. Almmuheamit 24.4.2018 rádjái Maarenii 040 685 8958 ja Anna-Leenai 0400 388 560. Fáddán leat ee. Y-dovddaldaga ja registermerkejumiid sáh á dárkkis t YTJ siidduin www.ytj.. J A 14. / poronet --> skovit ja rávvagat --> Ekonomiija ja Y-dovddaldat. Lassedie?ut Ma Särkelä 040 581 1971. Boazoeaiggádiid ÁLV-skovit galget bálgosii • 7.–8. 5.2018 O??a dahje easka álgán boazoisidiidda ja s vralahtuide. Mearrádusat baji áigge gu??on ohcamušaide dahkkojuvvojit 15.6.2018 rádjái. Boazoja várreisidiid ja s vralahtuid skuvlenbeaivi, Sky Hotel, Roavvenjárga Njuk?amánnu • 31. POROMIES 1/2018 54 54 H Á L D D A H U S A S K U V L E J U P M I 2. Polura doarjjabadji nohká. J A G I 2 018 V E A R R O F R I D D J A B U H TA D U S A I D S T U O R Á M U S M E A R I T Beaiveruhta 42 € Oassebeaiveruhta 19 € Kilomehterbuhtadus 0,42 €/km Mohtorgielkája njealjejuvllatbuhtadus 14 €/ geavahandiibmu dahje mohtorgielká 1,02 €/km ja njealjejuvllaga 0,96 €/km Tráktor 11 €/geavahandiibmu B A D J E O L B M O Y D O V D D A L D A G A S Badjeolmmoš dárbbaša Y-dovddaldaga go ?állá rehkega njuolggovuovdimis, bargá sadjásašveahkkebargguid dahje ohcá Polura-doarjagiid elektrovnnala??at (Hyrrä). Hálddahusa skuvlejupmi oassi I • 14.-15. Dál jo?us leahkki badji nohká 15.4.2018. . 4.5 . Geah?a dárkilut rávvagiid ja málleskovi Y-dovddaldaga ohcamis Porone s www.paliskunnat.. boazodoalloláhka, ?oahkkingeavadat, boazologahallan ja bealljemearkkat. Loga ohcanrávvagiid! Ruhtadanohcamuša sáh á guo??it elektrovnnala??at Hyrrä-vuogádagas ?ujuhusas h ps:// hyrra.mavi.. Mearrádusat dahkkojuvvojit doarjjabajiin. Skovis devdojuvvo dušše ?uovvovaš áššit: Persovdnadie?ut (siidu 1), Lassedie?ut (“Árvolassevearrogeatnegasvuohta xx bálgosa osolažžan”, siidu 2), Beaivemearri ja vuollái?álus (siidu 2), Ohcalan ovdabearranregisterii (siidu 3) ja persovdnadiehtoskovvi. /login.html. Lappi Boazoja guollebeaivvit, Roavvenjárga Geassemánnu • 1. Polura doarjjabadji nohká Miessemánnu • 2.-4. Badjeolbmui dárbbašlaš merkejumit leat árvolassevearrogeatnegasvuohta bálgosa osolažžan ja ovdabearranregister. Y-dovddaldat ohccojuvvo skoviin Y3. Deavdde skovi fuolala??at ja dušše dárbbašlaš osiid! Guovvamánnu • ?ielggadeapmi boazodoalo boa?uin 2017 ja ÁLV-skovit boazoeaiggádiidda • 21.-22
Beanagessosiin vuodjin ja beanageasusvuodjimii dárkkuhuvvon johtolagaid ja vuolggaja bosihanbáikkiid plánen galgá ollašuh ot nu, ahte guovllu boazodollui ii dagahuvvo dárbbašmeah un heh ehusa. Das, ahte nubbi eatnamiin doibmojuvvo gávppálaš prinsihpain dahje mu?uid organiserejuvvon vugiiguin, ii leat mearkkašupmi juohkeolbmovuoigatvuo?aid geah??anguovllus. tnodatlágan beanageasusdoaimma bargat juohkeolbmovuoigatvuo?ain?. evrru ii oa??o geavahit meahcis eanaeaiggáda lobi haga earet muh n lágas daddjon spiehkastagaid dihte (meahccejohtolatláhka 2 lohku 4 §). Dárkilut die?uid guovllu boazodoallobargguin oažžu bálgosiin ja boazoisidiin. Mohtor. Juohkeolbmovuoigatvuo?ain doaibmamin ii oa??o liikká dagahit unnánaš stuorát heh ehusa eanaeaiggádii, eanageavahussii dahje lundui. B O A Z O I S I D AT ! Logahallan vierrobálgosiid bohccuin galgá doaimmahit njuk?amánu loahpa rádjái (Bdá 11.2 §). Buhtadus máksojuvvo eanemustá 17,35 €/h. Mui e almmuhit sadjásašveahkkedárbbus Melai ovdalgo sadjásaš álggaha barggus. Birasministeriija lea julggaštusas Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella (Suomen Ympäristö 30/2012) ?állán ?uovvovaš “Buorit geavadat” Heh ehusaid eastadeapmi beanageasusvuodjimis Beanagessosiin ii oa??o billašuh t ovdamearkan almmolaš atnui dárkkuhuvvon láhtuid dahje vahágah t nuppi opmodaga. Dán sivas beanageasusvuodjimii dárkkuhuvvon luo as galgá geavatla??at soahpat eanaeaiggádiin. B A D J E O L M M O Š J E A R R Á : SPESIÁLAÁŠŠEDOVDI MILIZA MALMELIN, BIRASMINISTERIIJA VÁSTIDA: Beanagessosiin vuodjin lea juohkeolbmovuoigatvuohta, dego earáge mohtorkeahtes joh n. Nappo . Geavatla??at beanagessosiin vuodjin dálvet gáibida dábála??at mohtorgielkkáin dahkkon luo aid. Stáhta eatnamiin Meahcirá??ehus rá??ádallá johtolagain bálgosiiguin. 55 POROMIES 1/2018 55 B O A Z O D O L L I I D S A D J Á S A Š V E A H K K I 2 1 8 Sadjásašveahkkebuhtadusa stuorámusmearri lea 200 diimmu ja 90 beaivvi kaleandarjagis. tnodatdoaimma oažžu bargat nubbi eatnamiin juohkeolbmovuoigatvuo?ain, juos dat ii dagat unnánaš stuorát heh ehusa. Beanagessosiin joh mis ii leat sierra muddejuvvon. Davvi-Suomas boazodoalloguovllus galgá vuh iváldit, ahte beanagessosiin joh n ii oa??o heh et boazodoalu. Erenoamážit doaimma doarjjaguovllut dego vuolggaja boddobáikkiid galgá lágidit nu, ahte doaimmas ?uohcci duolvvidanja riedjaheh ehusaid sáh á dahkat nu unnin go vejolaš. Boazodoallolágas muddejuvvo bohccuid baldaleami eastadeamis ja baldaleami boazoeaiggádii dagahuvvon vahága ja heh ehusa buhtadeamis (boazodoalloláhka 7 lohku 42 §). Beatnagiin galgá maiddái fuolahit nu, ahte daid bázahusat eai dagat luotnelága mielde mearkkašah heh ehusa dahje nuoskidangildosa dárkkuhan duolvvideami. Oažžugo
57 POROMIES 1/2018
Kuva Riika Paasovaara. Eero Päkkilä ja poro Reino Tepsan Kamu.. Onhan se kivempaa, ettei heti ensimmäisten kierrosten jälkeen puuskuta maalin jälkeen, ja kroppakin pystyy ottamaan rasituksen paremmin vastaan, Kiiminki-Kollajan 33-vuotias poromies Eero Päkkilä voitti vuoden 2017 ajajacupin. Itse olen ihan tarkoituksella treenannut alkavaa kautta varten säännöllisesti ja kovaa. Yli-Iin mies kertoo kisakauden alla positiivisia uutisia omasta sekä kilpaporojen vireestä. Lisämausteen kausille 2018 ja 2019 tuo uusi kilpailu, jonka palkintona voittaja saa Porocupin pääyhteistyökumppani BRP:n valmistaman mönkijän (Can-Am). Kilpailu on koventunut viime vuosien aikana niin paljon, että voitontahtoisen kilpaporon lisäksi suksien voitelussa pitää onnistua täydellisesti. Suurin osa viime kauden parhaista kilpaporoista on löydetty terveinä, jonka lisäksi uusien toivojen opettaminen ja ajaminen on aloitettu. Kahden vuoden yhteispisteet Porocupin osakilpailuista ratkaisevat voittajan. Ajajan taitojen lisäksi on erityisen tärkeää, ettei kunto lopu kesken. 58 POROMIES 1/2018 Suomen Porokilpailijat ry:n porkkana antaa ajajille lisämotivaatiota menestykseen, ja palkinnolla pyritään innostamaan junioreita jatkamaan vauhdikkaan lajin parissa myös aikuisiällä. Ajohomma näyttää varmasti katsomoon hienolta, mutta onhan se tosi vaativa harrastus. Mies tuntuisi olevan fyysisesti paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Hieno juttuhan se on, että nappionnistumisella voi saada konkreettisesti jotain myös takaisinpäin, Eero Päkkilä kuvailee. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkea juniori nähdään tulevina vuosina haastamassa meiTULIKUUMA KISAKAUSI ALKAMASSA Teksti Lauri Jääskeläinen. tä, sillä kuskeja ei lajin parissa todellakaan ole liikaa
Hallitseva ajajamestari on ollut porojen kanssa tekemisissä kaksivuotiaasta saakka, sillä heillä on aina ollut kotona poroja. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä 60-VUOTIS ONNITTELUT Päkkilä kuittaa. 59 POROMIES 1/2018 Sprinttikisat Sprinttikisat Tanhuassa Tanhuassa LAUANTAINA 24.3.2018 klo 11 LAUANTAINA 24.3.2018 klo 11 ILMOITTAUTUMISET ILMOITTAUTUMISET tiistaihin 20.3.2018 klo 20 mennessä: tuula.boman@luukku.com / 0400 788 971 marita.hietala@pp.inet.. Mitä tahansa voi tapahtua, ja menestyäkseen oikeastaan mikään osa-alue ei saa mennä pieleen. klo 21–01 Suopunginheittoa, arvontaa, kisaravintola ym. Taitavia ajajia on vastassa, joten marginaalit ovat pieniä. Kokemuksesta menestys ei jää kiinni. Sitten katsotaan, mihin se riittää. / 0400 180 334 (puhelimitse klo 16 jälkeen) VOITTAJALLE VOITTAJALLE 700 € NOPEIN PORO NOPEIN PORO palkitaan MAJOITUKSET MAJOITUKSET 0400 394 733 KISATANSSIT KISATANSSIT Tanhuan Messulassa lauantaina 24.3. Toivottavasti pääsen ajamaan ehjän ja täysipainoisen vuoden. Siitä lähtien kun olen jotain ymmärtänyt, porot ovat kiinnostaneet. Poromies Reijo Kynkäänniemi, Kollajan paliskunta 26.12.2017.. Motivaatio on kauden alla kova, ja heti vuoden vaihduttua sitä oikein odottaa ensimmäisiä kisoja. Se, ajaako Päkkilä kisakauden 2019 päätteeksi porojen lisäksi tuliterällä mönkijällä, on vielä miehelle itselle kaukainen haave. Kilpaporourheilu vei sekin heti mennessään. Toivotan kaikille kollegoille menestystä kilparadalle, Päkkilä päättää
Siinä on saatava parannus aikaan. Asian eteenpäin viemiseksi nopeammassa tahdissa kuin valtion tuloja menoarviossa on ensi vuodellekin esitetty, on Poronjalostusyhdistyksen puheenjohtaja, M. Missä tässä on vika. O. Sen vaikutus nykyiseen lakiin ja v. Niitähän on rakennettu sen kuin varoja on tarkoitukseen saatu. 1932 annettuun lakiin oli myös varsin suuri. Lahtela tehnyt eduskunta-aloitteen, joka on tässä lehdessä toisessa kohdassa julkaistu. Poronjalostusyhdistyksen taholta on neuvoteltu ostoliikkeitten kanssa varsinaisen poroteurastajan ammattiryhmän kouluu ttamisesta, jotka yksinomaan suorittaisivat liikkeitten elävinä ostamien teurasporojen teurastuksen. Liikkeitten ostoasiamiesten on tämä asia otettava hyvin vakavasti, muuten emme pääse tässä toiminnassa edistymään. Tilaisuudessa olivat kaikki paliskunnat edustettuina lukuunottamatta Utsjoen Kaldoaivin paliskuntaa. On lähdettävä siitä, että poroja ei yleensä teurasteta erotuspäivinä, vaan ostetaan ne eri karsinaan, josta niitä sitten erotuksen päätyttyä ryhdytään kunnollisesti teurastamaan. – Kunnollisista teurastajista on puute. Mutta varat ovat olleet tähän työhön nähden pienet. Tästä vaatimattomasta alusta kehittyi vuosien kuluessa aatteellinen yhdistys, jolla on ollut varsin merkittävä sija maamme porotalouden kehityksessä. Toivomme, että poromiesten suunnitelma esteaidan rakennustoiminnassa edistyy tätä tietä. Uuden poronhoitolain mukainen Paliskuntain Yhdistys on perustettu. Toivotankin uudelle järjestölle hyvää lykkyä aloittaessaan toimintaansa. Liikkeitten on päästävä teurastuksessa edistymään. Paliskuntain Yhdistyksen perustavassa kokouksessa puhuttiin myös itärajan poroaidoista. Toiseksi erotuspaikalla tapahtuvassa teurastuksessa pidetään liiallista kiirettä. Eteläpuolen paliskunnat, jotka tuovat teurastettuna poronlihan kauppaan, ovat tässä pitemmällä kuin ne liikkeet, jotka pohjoisista erotuksista ostavat teurasporot elävinä ja teurastuttavat ne omaan laskuunsa. Kokouksessa myös keskusteltiin porojen teurastustason parantamisesta. Kun on antanut esim. poromiehille, niin he kyllä varmasti seuraavat mukana. Todettiin, että jos muualla päästäisiin näihin määriin, niin kuin omin avuin, ainakin itärajan paliskuntien poronomistajia olisi valtion avustettava ja lainojen avulla tuettava tässä toiminnassa. Saalovan eläimen liha on hikeytynyttä ja sen maku on heikompi kuin rauhoittuneen ja levänneen eläimen. Paliskuntain Yhdistyksen taipaleelle laittaminen oli jo sellainen voiman näyte Poronjalostusyhdistykseltä, että senkin perusteella ovat poromiehet antaneet sen toiminnalle suuren arvon. Olen vähän niin kuin sukulainen kirjoittamaan Poronjalostusyhdistyksen aikaansaannoksista, mutta toivon kuitenkin, että kun Paliskuntain Yhdistyksen toiminta saadaan kehittymään yhtä voimakkaaksi, kun se oli ennen sotia Poronjalostusyhdistyksessä, niin porotalouden edistyminen on varmaa. Perustamistilaisuudessa oli saapuvilla kymmenkunnan paliskunnan edustajat. Päivän aidassa juosseesta porosta, joka heti nuijitaan, kun on saatu kiinni, ei saada hyvänmakuista lihaa. Jos ette usko niin kokeilkaa. Ei kukaan asiaa tunteva poromies ota aidassa juosseesta porosta itselleen eväslihaa. Rajapaliskunnissa on alkanut jälleen viriämään voimakasta yritteliäisyyttä poronhoitoon, niin kuin Sallan ja Kuusamon miesten puheissa kävi selville, tämän vuoksi on välttämätöntä, että aita saadaan mahdollisimman nopeasti kuntoon. Jos näin pitkälle päästään, niin silloin oltaisiinkin päästy jo aimo askel eteenpäin. Tämä asia on kaikkien poronhoitajien ja porotuotteiden alalla liikkuvien liikkeitten yhteinen asia. Heidän poromenetykset ovat olleet niin raskaat, aina 75–80 %, että he eivät omin voimin kykene pääsemään tarpeeksi Poromies-lehti 5/1948 POROMIES-PORINOITA POROMIES 1/2018 60. Paliskuntain Yhdistyksen perustavassa tilaisuudessa puhuttiin alustavasti voimallisesti myös poromäärien lisäämisestä paliskuntien laitumia vastaaviin määriin. 22 vuotta oli tasan kulunut siitä, kun paliskunnat perustivat Suomen Poronjalostusyhdistyksen
Jatkettiinhan sitä matkaa Lahtelan Matin kanssa aina Utsjoelle. Rahtiavustustahan ne jylläävät. Kertoi meille Utsjoen tieasioista. Niin kyllä Utsjoen kirkonkyläkin maantien tarvitsee. Tuleeko se Tenon vartta tai Syysjärvestä Mierosloppolan kautta, se kai on sivu asia, sillä tie tulee Karikasniemessä suurin piirtein yhtä pitkä Utsjoen kirkolle kuin Syysjärvestäkin. oli noussut 7 kertaa, niin vientikauppaan olisi näillä toivotuilla hinnoilla mahdollisuuksia. Mihinkäs mies kun keskuksen hoitokin on hänellä. Sitä mukaa kun lihatilanne maassa paranee, niin poronlihan kotimainen kysyntä vähenee. Jutteli olleensa Helsingissä samoissa asioissa ennen sotia. Taloudellisesti tulee myös poromiehille edullisemmaksi pystyttää oma talo Rovaniemelle, kuin vuokrata paliskuntien yhdistykselle toimistohuoneet, sekä omat asumiset, jotka monta kertaa ovat saamattomissa. Teno jota pitkin kuljimme on niin yhden mukaisen karua rannoiltaan koko sadankilometrin matkan, että unettamaan alkaa vängällä, vaikka peräprutku kuinka pärisi ja pörisi. Porotuotteiden kotimaiset hinnat ovat kohonneet 12–13 kertaa, joka myös on poronomistajan vähimmäistoivomus. Ja kun Helsingin hallitusherrat olivat sanoneet, että Utsjokilaiset olisi muutettava etelään, niin Keskitalo oli sanonut, että ”mikäs siinä minä jään asumaan jo hotelli Helsinkiin senkun vain maksatte laskut! Hallitusherroilla silloisilla oli hätä tullut luvata tie, mutta ei tätä lupausta ole täytetty muuten kuin tien suunta on tutkittu. Niesta POROMIES 1/2018 61. Lukuisat paliskunnat ovat tähän ajatukseen yhtyneet ja merkinneet osakkeita. Poromarkkinat näyttävät tänä syksynä varsin pimeiltä. lyhyemmäksi kuin Tenon kautta. Nyt on kr. Ystävämme Matti taas hoiteli ihmisten verenjuoksun suuntaa. Jos Ruotsin kr. Tästä asiasta on Paliskuntain Yhdistyksen nimissä jo jätetty anomus maatalousministeriölle ja kansanedustaja Lahtela tehnyt eduskunta-aloitteen. arvo markoissa 1:40. Katseltiimpa miltä kohdalta niitä Tenon rantoja olisi pengerrettävä, että lohetkin pääsevät uimaan Angelilaisillekin. Sanoi että kyllä se Syysjäveltä maantie Utsjoelle pitäisi saada. Keskitalohan siellä Utsjoella vain kotona oli. Hyvin kai onnistui, koska jälleen valtiopäivämieheksi tuli. nopeasti niihin määriin, joka saattaisi poronhoidon siellä taloudelliseksi ja antaisi täyden hyödyn niistä valtion varoista, jotka ovat käytetty itärajan poroesteraidan rakentamiseen. Elämys on Utsjoellakin kerran käydä. Käytiin katselemassa kumpaan jokeen Tenoon vai Utsjokeen se Suomen valtio sillan rakentaa. Toivotaan tämänkin asian edistymiseksi kaikkein parasta. Ei edes kalaan kerkiä. Aita oli komeaa ja suurimmalta osalta vankasti rakennettua, niin kuin on tarkoitus ollutkin. Jokaisen paliskunnan edustaja joutuu vähintään kerran vuodessa vierailemaan Rovaniemellä, paliskuntaansa edustamaan tässä uudessa yhdistyksessä ja on silloin käytännöllistä, että saa asioida omassa talossa kaikki poroasiansa. Alkukesällä reissasimme Lahtelan Matin kanssa Sallan puolessa. Mutta tämän esteenä on valuutta. Ero vain siinä, että kuljetukset Rovaniemeltä rautatien päästä tulevat Syysjärven kautta 80 km. arvo 37:70, siis nousu on tapahtunut 3 kertaa rapiasti. Ei siitä poro yliloikkaa, vaikka vasemmanpuoleista vertakin suonissa kiertäisi, niin olivat sallalaiset rajan linnoittaneet. Nousu oli 9-kertainen. Ennen ensimmäistä maailmansotaa oli Ruotsin kr. Allekirjoittanut kävi katselemassa minkälaista poroesteaitaa Sallanmiehet olivat itärajalle rakentaneet niillä varoilla, jotka käsiemme kautta olivat hiljalleen sinne lipuneet. Koetteli kasvattaa niistä verisoluja jotka kääntävät katsetta oikealle. Mutta yhä uusien pitäisi siihen liittyä, niin että tämä talosuunnitelmaa saadaan menemään koko poronhoitoalueella läpi. Muuta mahdollisuutta ei ole kuin päästä ulkomaille vientikauppaa harjoittamaan. Sodan päätyttyä sen arvo oli markoissa 11:70. Niin se poromiesteen taloasia-ajatus on kentällä alkanut toteutua. On nyt vaikea mennä arvailemaan, miten kehitys poromarkkinoilla kulkee, mutta toivotaan, että ilman vaikeampaa pulaa asiasta selvitään. On varsin tärkeää, että siihen liittyvät kaikki paliskunnat, koska ne tulevat tarvitsemaan tätä taloa eduskunnan hyväksymän uuden poronhoitolain perusteella paliskuntien yhdistykseen kuulumisella, jonka toimisto tulisi tähän poromiestaloon sijoitetuksi
O??a boazodoallolága mielde ráhkaduvvon Bálgosiid Ov astus lea vuo??uduvvon. O. Beaivvi gárddis ruoh an bohccos, man dalán goddet go leat fáhten gi a, ii . tnet buorádusa áigái. Lahtela bargan riikkabeaiveálgaga, mii lea dán blá?is eará buohta julggaštuvvon. s njuovvat. Bálgosiid Ov astusa johtui bidjan lei juo dakkár fámu ?ájeheapmi Bohccoovddidanov astusas, ahte dange vuo?ul leat badjeolbmot addán dan doaibmamii stuorra árvvu. Go lea addán omd. Juos ná guhkás ollát, de dalle leatge beassan juo stuorra lávkki ovddosguvlui. Dilálašvuo?as ledje buot bálgosat ovddastuvvon earret Ohcejoga Gálddoaivi bálggus. Sin boazomanahusat leat leamaš nu stuorrát, álo 75–80 %, ahte sii eai iežaset fámuiguin sáhte beassat doarvái joh lit daidda meriide, mii jo?ihiv??e boazodoalu doppe gánnePOROMIES 1/2018 62. Vuo??udandilálašvuo?as ledje logemat bálgosa ovddasteaddjit. Sávange o??a ov astussii lihku dál go álggaha doaimmas. badjeolbmuide, de sii sihkkarit ?uvvot mielde. Albma njuovvit eai gávdno. ?oahkkimis maiddái ságastallojuvvui bohccuid njuovvandási buorideamis. Fitnodagat galget njuovvamis ovdánit. Sávvat, ahte badjeolbmuid plána cagganáiddi huksendoaimmas ovdána dan geainnu bokte. Muhto ru?at leat leamaš dan barggu ektui unnán. Máttabeale bálgosat, mat buktet njuvvojuvvon bohccobierggu gávpái, leat dás ollán guhkkelii go dat . tne njálgga bierggu. tnodagaiguin albma ámmátjoavkku skuvlejumis, geat njuovašedje dušše . tnodagaid oktasaš ášši. tnodagat, mat davi bigálusain ostet njuovvanbohccuid eallin ja njuovahit daid iežas rehkegii. Lean vehá dego fuolki ?állit Bohccoovddidanov astusa daguin, muhto sávan liikká, ahte go Bálgosiid ov astusa doaibman oažžut ovdánit seammá fámolažžan go dat lei ovdal soa?i Bohccoovddidanov astusas, de boazodoalu ovdáneapmi lea sihkkar. Ášši ovddosguvlui dikšumis jo?ánut áiggis go stáhta bušeahtas lea boah e jahkái ev ohuvvon, lea Bohccoovddidanov astusa ságadoalli M. Dasa galgá . Dát ášši lea buot boazoBADJEOLMMOŠ-BULJARDEAMIT Badjeolmmoš-blá??i 5/1948 dolliid ja boazobuktagiid suorggis joh . Ii oktage ášši dieh badjeolmmoš njuova gárddis ruoh an bohcco alcces niesteboazun. Gos dás lea vihki. tnodagaid eallin ostojuvvon njuovvanbohccuid. Bohccoovddidanov astusa bealis lea rá??ádallojuvvon oas n. Dan váikkuhus dálá láhkii ja jagi 1932 addojuvvon láhkii lea maiddái mihá stuorra. Nubbin bigálusbáikkis dáhpáhuvvi njuovvamis lea menddo hoahppu. Justa 22 jagi lei gollan das, go bálgosat vuo??udedje Suoma Bohccoovddidanov astusa. Galgá vuolgit das, ahte bohccuid eai dábála??at njuova bigálusbeaivve, muhto ostojuvvo dat sierra kontorii, gos daid dalle bigálusaid ma??á álget rá. Bálgosiid Ov astusa vuo??udandilálašvuo?as hállojuvvui prelimanárala??at maiddái fámola??at boazomeriid lasiheamis bálgosiid guohtuneatnamiid vás deaddji meriide. Sá??an ealli biergu lea bivastuvvan ja das ii leat nu njálgga smáhkka go ráfálaš ja vuoi??astan ealli bierggus. Dás smái es álggus ovdánii jagiid mielde jurddalaš ov astus, mas lea leamaš mihá mearkkašah sadji riikamet boazodoalu ovdáneamis. Gávnnahuvvui, ahte juos eará sajiin beasašedje daidda meriide, dego iežas vehkiin, goi otge nuortaráji bálgosiid boazoeaiggádiid galggašii stáhta vehkiin ja loanaid vehkiin dorjojuvvot dán doaimmas. Daidhan leat huksen da?i mielde go ru?aid leat ožžon. Juos ehpet jáhke de geah??alehket. Rádjebálgosiin lea álgán vuohon fámolaš geah??aleapmi boazodollui, dego Salla ja Guossáma albmáid ságain bo?ii ovdan, dán dihte lea vealtameah un, ahte áidi ožžojuvvo nu jo?ánit go vejolaš ortnegii. Fitnodagaid oas náššeolbmot galget váldit dán ášši hui duo?ala??at, mu?uid mii eat beasa dán doaimmas ovdánit. Bálgosiid Ov astusa vuo??udeami ?oahkkimis hállojuvvui maiddái nuortaráji boazoáiddiin
Álgogease mátkkošteimme Lahtela Ma in Sallas. Lea dál vá s árvádallat, mo ovdáneapmi boazomárkaniin manná, muhto sávvat ahte váddásut ?uolmma haga áššis birget. Dajai ahte gal dat ?oav??esjávrris eatnangeaidnu Ohcejohkii galggašii . Muhto dán eastan lea ruhta. Muhto ain o??a bálgosat galggašedje dasa searvat, vai dát dálloplána manná miehtá boazodoalloguovllu ?a?a. Soa?i ma??á dan árvu lei márkkiin 11:70. Geah??alii šaddadit dain varraseallaid mat geh??et olgešguvlui. Boahtágo dat Deanuleagi dahje ?oav??esjávrris Mierašluobbala bokte, dat ii lea dehálaš, daningo geainnus boahtá Gáregasnjárggas sullii seamma guhkki Ohcejoga girkui go ?oav??esjávrris. Gosabat almmái go guovddáža dikšunge lei sus. Earru lea dušše das, ahte . Eará vejolašvuohta ii leat go beassat olgoriikka doalvungávppi bargat. evrrideamit Roavvenjárggas ruovdegeainnu geažis bohtet ?oav??esávrri bokte 80 km oaneheabbon go Deanu bokte. Min us t Ma divššui bealis s olbmuid varrajoh ma guovllu. Áidi lea buorre ja stuorámus oassái nannosit huksejuvvon, dego ulbmilin lea leamašange. Nu gal Ohcejoga girkogillige eatnangeainnu dárbbaša. Dán áššis lea Bálgosa Ov astusa namas juos gu??ojuvvon ohcamuš eanandoalloministeriijai ja riikkabeaiveáirras Lahtela lea bargan riikkabeaivveálgaga. Boazomárkanat orrot dánge ?av??a oalle fuonit. Ovdal vuos aš máilmmisoa?i lei Ruo?a kruvnnu árvu márkkiin 1:40. Fiinna vásáhus lea Ohcejogasge ok i . Niesta POROMIES 1/2018 63. hah n ja a ášii dievaslaš ávkki dain stáhta ru?ain, mat leat geavahuvvon nuortaráji boazocagganáiggi huksemii. Juos Ruo?a kruvnnu lei loktanan 7 geardde, de doalvungávpái liv??e dáin sávvojuvvon ha iguin vejolašvuo?at. tnet. Nu dat badjeolbmuid dálloášši lea gie s ollašuvvagoahtán. Muitalii munnuide Ohcejoga geaidnoáššiin. Má?ggat bálgosat leat dán jurdaga bealde ja merken ossosiid. Boazobuktagiid ruov ueatnama ha t leat loktanan 12–13 gearddi, mii maiddái lea boazoeaiggádiid unnimussávaldat. Da?i mielde go biergodilli riikkas buorrána, de bohccobierggu jearru ruov ueatnamis unnu. Loktaneapmi lei 9-geardásaš. Finaime geah??amin goabbá johkii Detnui vai Ohcejohkii dat Suoma stáhta šalddi hukse. Dál kruvnnu árvu lea 37:70, nappo loktaneapmi lea dáhpáhuvvan badjel 3 geardde. tnat. Ii oba guolás t geargga. Juohke bálgosa ovddasteaddji galgá unnimustá ok i jagis galledit Roavvenjárggas, bálgosis ovddas t dás o??a ov astusas ja dalle lea geavatlaš, ahte oažžu doaimmahit iežas dálus buot boazoáššiidis. nai geah??amin makkár boazocagganáiddi sallala??at ledje nuortarádjái huksen daid ru?aiguin, mat min bokte ledje dohko gulul johtán. Ja go Helssega s vrahearrát ledje lohkan, ahte ohcejohkala??at galggašedje fárret má ás, de Keskitalo lei lohkan, ahte “mii dat das mun bázán ássat hotealla Helsinkii, das de máksibehtet rehkegiid!” Dálá s vrahearráin lei boahtán heah lohpidit geainnu, muhto dan lohpádusa eai leat doallan eará go geainnu guovlu lea dutkon. Bures leš lihkostuvvan, go vuohon riikkabeaivealbmán bo?ii. Ráktadoarjagat dat mearridit. Ekonomala??at boahtá maiddái badjeolbmuide hálbbibun cegget iežas dálu Roavvenjárgii go láigohit bálgosiid ov astussii doaimmahaga ja iežas ássanlanjaid, mat hárve gávdnojit. Sávvat dánge ášši ovdáneapmái buot buori. Lea mihá dehálaš, ahte dasa servet buot bálgosat, daningo dat bohtet dárbbašit dán dálu riikkabeivviid dohkkehan o??a boazodoallolága vuo?ul bálgosiid ovttastussii gullamin, man doaimmahat boa?ášii dása badjeolmmošdállui. Vuollái?állán . Muitalii ahte son lei leamaš Helssegis seammá ášši olis ovdal soa?i. Geah?adeimme gokko Deanu gá galggašii steallit, vai luosat gorg?ejit á??ella??aide. Jotkkiime das mátkki Lahtela Ma in gi a Ohcejohkii. Das ii boazu badjel njuike, vaikko gurutbeale varra suonain liv??ege, nu ledje sallala??at ráji caggan. Deatnu man mielde jo?iime, lea nu ov alágan guorbbas gá s olles ?uohte kilomehtera mátkkis, ahte nahkárat roh ejit veagal, vaikko he?genmohtor mo ruožai. Keskitalo doppe Ohcejogas dušše lei ruov us
SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. KUTUHARJU Mika Tervonen, koeporotarhanhoitaja 016 672 748 / 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2018 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE TILAAN POROMIES-LEHDEN VUOSIKERRAN 1.1.2018 ALKAEN KOTIMAAHAN (21,50 €/VUOSI)/ ULKOMAILLE (32 €/VUOSI) TOISTAISEKSI MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2018 TAI TILAA DIGILEHTI PALISKUNNAT.FI/PY/ORGANISAATIO/POROMIES-LEHTI: IRTONUMERO 3 €/LEHTI TAI VUOSIKERTA 15 €. kirjaamo@paliskunnat.
Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. www.ultracom.. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella