Petovahinkomäärät ja korvaussummat laskivat olennaisesti. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Se ei yllätä, sillä edellisvuoden monin paikoin vaikeat luonnonolot niin säiden kuin petojen osalta kertautuivat tuloksessa. Tämän summan jaamme tuhannen päätoimisen ja tuhannen sivutoimisen elinkeinonharjoittajan sekä 54 paliskunnan kesken. Myös liikennevahingot vähenivät olennaisesti. Porokellolla on varmasti osansa asiassa. Tilastojen valossa voimme ymmärtää yleisemmällä tasolla, miten porotaloudella Suomessa sujuu. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 3/2019 AINEISTO 24.5.2019 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Anne Ollila POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS KURKISTUS TILASTOJEN TAA Lehtemme vuoden kakkosnumero on perinteisesti tilastolehti. Tilastot auttavat hahmottamaan kokonaisuutta, joka muutoin helposti hautautuu kunkin oman arkisen todellisuuden taakse. Tämän vastapainoksi tarvitaan tuleville vuosille tehokasta poistolupapolitiikkaa. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Harri Hirvasvuopio Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Kaikeksi onneksi nämä tuet eivät tule samasta potista investointitukien kanssa. Mikä kaipaa parannusta. Muun muassa näihin lukuihin pääset käsiksi tämän lehden sivuilla. Parannustarvetta asiassa on valtionhallinnon saralla: Suomessa porotalouden investointitukiin on varattu koko elinkeinolle kahden miljoonan euron summa, mikä vastaa kustannuksiltaan yhden isohkon navettahankkeen investointia. Korvausten lasku selittyy suurelta osin Lex Halla -korvausten loppumisella. p. Investointihalukuutta on ilahduttavan paljon. Missä asiassa menee hyvin. POROMIES 2/2019 86. Jo ensimmäisellä hakujaksolla hakemuksia tuli enemmän kuin jakovaraa on. Viime vuonna myönnettiin myös ennätysmäärä nuorten aloitustukia porotalouteen. Velemu vei porocupin voiton Pudasjärvelle ja Kuninkaaksi kruunattiin Annin Suivakko Paistunturista. Kisakausikin on saatu päätökseen. Teurasmäärät pysyivät matalina. Etelä-pohjoinen akseli siis mukavasti tasapainossa ja keskiselläkin suksi luista a. Menneen vuoden tilastot ovat valmiina antamaan meille osviittaa monesta keskeisestä asiasta. Iloista kevättä!
Porotöissä tehokkuutta ja turvallisuutta tuottaa se, että toisten poronhoitajien sijainti on mahdollista nähdä kartalla halutessaan. Selkeä ja helppokäyttöinen iOSja Android -seurantaohjelmat näyttävät reaaliajassa porojen sijainnin. Trackerissä tieto kulkee koko ajan mukana. Niissä on uusimmat maanmittauslaitoksen maastokartat tilarajoilla, syvyyskäyrillä ja ilmakuvilla. Poromies näkee tiedon missä vain kännykästä, tabletista tai tietokoneeltaan. h ka Tra S. TRACKER SUPERBOAZU. Poromiehelle tieto siitä, missä porot kullakin hetkellä ovat, on ammatinharjoittamisen kannalta elintärkeää
etäpäivitykset, poroystävällinen muotoilu, ajastettu seuranta sekä helppo huollettavuus ja paristonvaihto. Yhden pannan osalta tämä merkitsee jopa sadan euron vuosittaista säästöä paikkatietojen välityksessä! TAKUULLA LUOTETTAVAA! Arktisiin olosuhteisiin suunnitellut Super-Boazut on tehty kestämään. Trackerin hyvän käyttötuen lisäksi SuperBoazun ominaisuuksia ovat mm. Tracker Boazusta onkin tullut suosituin kilpaporojen paikannuspanta. MARKKINOIDEN EDULLISINTA TIETOA Tracker SuperBoazu on markkinoiden edullisin tapa välittää tietoa porojen olinpaikasta. Tietoa pannasta ei välitetä tekstiviestein, vaan SuperBoazun omalla datayhteydellä. TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. Kysy lisää edullisista paketeista suoraan myynnistämme: Myynti ja huolto: Tracker Oy (08) 521 9000 Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo Tuki: Lisätietoa:
Ilmoitusvalmistus sovittaessa. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 4.7.2019 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2019 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 771 € 1/1 210 x 297 * 453 € 1/2 175 x 133 250 € 1/4 114 x 98 138 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2846 € 1/1 210 x 297 * 1438 € 1/2 175 x 133 730 € 1/4 114 x 98 428 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. / Timo Rehtonen 14 Ajankohtaista / Anne Ollila 21 Suomi tiivistää yhteistyötä susiasioissa Ruotsin ja Norjan kanssa / MMM 22 Katsaus moottoriajoneuvojen kustannuksiin / Marja Vilja ym. / 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Perusongelma / Jukka Knuuti 8 Mihin tuulelle tupa. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. / Juha Hiedanpää ym. 33 Sivuvirrat elintarvikkeiksi / Aki Ranta ja Petri Muje 36 Porotalouden tilastoja 2017–2018 48 Parasta poroa koulutushanke / Maaren Angeli 50 Porukkaoppia teurastamoille / Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta 53 Porokello toi ymmärrystä porotalouteen / Eliisa Lintula 55 Poronhoitaja katkaise arki, hae lomalle 56 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 60 Hanki työterveyspalveluja kehitä työhyvinvointiasi / Birgitta Kinnunen 62 Velemu vei PoroCupin kaksintaistelun / Lauri Jääskeläinen 65 Annin Suivakko jysäytti kuninkaaksi / Lauri Jääskeläinen 68 Poromies-lehti 1/1949: Poromies porinoita / Badjeolmmoš-buljardeamit. 24 Metsäpeuravaadin vasoineen Suomussalmelta totutustarhaan / Milla Niemi 28 Hanketestamentti poronhoito ja metsänkasvatus / Juha Järvenpää 30 Ristiriidoista ratkaisuihin
Huomattavaa on Maaja metsätalousvaliokunnan kannanotto: ’haaskanpitoon on vaikutettava siten, että sen petovahinkoja lisäävät kielteiset vaikutukset voidaan estää sääntelyllä’. Vahinkoilmoitukseen tulee jatkossa liittää aina valokuva vahingon kohteesta ja paikasta sekä vahinkopaikan koordinaatit. /. P. /. Värit tuotekohtaiset. nlex.. /laki/ alkup/2019/20190318 Ajantasainen Riistavahinkolaki (kokonaisuudessaan): https://www.. Pesä-sovelluksen käyttöön järjestetään toukokuussa kaksi koulusta: Sodankylässä 21.5. ’porovahingoissa korvauksen hakijan paliskunta ja paliskuntanumero, vahinkopaikan koordinaatit sekä valokuva maastoon merkitystä vahingon kohteesta ja ympäristöstä, jossa vahinko on tapahtunut;’ (Riistavahinkolaki § 23 kohta 10) Vahinkoilmoituksen tekee jatkossakin kuntaan vahingonkärsijän paliskunta poronomistajalta tai muulta henkilöltä saamiensa tietojen perusteella. Vahinkoilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti esimerkiksi Pesä-sovelluksen kautta. 016 331 6000 / kirjaamo@paliskunnat.. Muutoskohdat: https://www.. Paikka tulee myös merkitä maastoon vahinkopaikan löytämisen helpottamiseksi. Toinen merkittävä muutos on kuntaan tehtävä vahinkoilmoitus. Kassi 15 €, pipo (oranssi tai farkun sininen) 15 €, lippis 10 € ja puf. RIISTAVAHINKOLAIN MUUTOS (318/2019) Riistavahinkolain muutos tuli voimaan 22.3.2019. Muutos koskee jo vuoden 2018 korvauksia. ja Inarissa 22.5. t 10 € (+ postikulut). POROMIES TUOTTEET HAE NYT Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n (MTLH) Veikkauksen tuella järjestämää tuettua lomaa poronhoitajille yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa Kiilopäällä 25.–30.8.2019. /laki/ ajantasa/2009/20090105 Lisätiedot: Anna-Leena Jänkälä / porotalousneuvojat. Porotalouden osalta merkittävin muutos on niin sanotun Lex Halla -korvauksen poistuminen. Lue lisää sivulta 55 ja Poromies-lehdestä 6/2018. 5 POROMIES 2/2019 TIEDOTTEET Tilaa tai hae omasi yhdistyksen toimistolta. Jatkossa kaikille maksetaan maasuurpedon tappamana löydetyn poron käypä arvo puolitoistakertaisena. nlex.
Kevään merkit ovat jo olemassa: vesisateet, hanget, myrskyt sekä tietysti auringon paiste ja nuoskakelit. Keskusteluissa poroihmisten kanssa on tullut ilmi huoli porotalouden tulevaisuudesta. Valitettavasti asia ei enää ole näin. PERUSONGELMA Tämä taas voi johtaa poroihmisten talouden vaikeutumiseen. Perinteisesti hyvä vasatuotto mahdollistaa suuren myyntimäärän ja näin ollen poroihmisille olettavasti syntyy taloudellista hyötyä. Pitääkö mukaan liittää jotain liitännäistä. On syytä pitää mielessä, että porotalous muuttuu hyvin herkästi harrastukseksi, jos siitä ei saada riittävää toimeentuloa. Vai onko ainoastaan ulkoinen raha pelastus. Tulevaisuuden haasteista varmasti edellä mainittu elinkeinon elinkelpoisuus on yksi merkittävimmistä. Onnittelut uudelle porokuningas Annin Suivakolle, sen taustajoukoille ja kuskille. Miellyttävää kevään odotusta.. Porokuninkuus pysyy tiukasti Tunturi-Lapissa. Vasonnan alkuun on kuukauden verran aikaa ja kaikki näyttää taas jälleen kerran hyvältä. Aikoinaan asiasta tehtiin jonkinlaista tutkimusta ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi nousi perusporotalous liitännäisten kera. Teurastuksista pidättäytyminen tai niiden siirtäminen odottamaan tulevaisuutta ei mielestäni ole millään tavoin perusteltua. Mikä takaa sen, että eloporomäärän maksimointi antaa paremman taloudellisen aseman, kuin porojen teurastaminen. Onneksi maaliskuu ei lämpötilaltaan ollut kovinkaan kylmä, mikä oli poroille suuri helpotus. Ratkaisu on tietysti toimijakohtainen, mutta ympäröivät toimijat eivät aina helpota asian kokonaisvaltaista ratkaisua. Harrastuspohjainen elinkeino ei ole yleensä pitkäikäinen. Kuva Anne Ollila. Miten porotalous pysyy elinkeinona jatkossakin sitä harjoittaville. Helmikuun vesisateet jäädyttivät tunturipaliskuntien laitumia. Pystyykö porotalous tulemaan toimeen omillaan. Maaliskuun lähes kaoottiset lumiset vaikeuttivat porojen liikkumista Keski-Lapin alueella. Onko edellä mainittu toiminta perusteltua. Alkutalven vähälumisuus toi mukanaan porojen hajanaisuuden, mikä vaikeutti ja pitkitti osittain kokoamistöitä ja myyntierotuksia. 6 POROMIES 2/2019 Teksti Jukka Knuuti. Poroisäntien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta voidaan todeta, että hyvin monessa paliskunnassa poroluvut ovat niin alhaalla, että teurastuksien vähentäminen on ainoa keinoa pyrkiä poroluvun nostamiseen. Kevään saapuessa voivat poroihmiset hieman hengähtää. Mitä ovat ne keinot, joilla porotalous pystyy kohtaamaan tulevaisuuden tuomat haasteet
020 1234 695 vaakuna.rovaniemi@sokoshotels.. SCANDIC POHJANHOVI 1 hh 81 €/vrk ja 2 hh 91 €/vrk Pohjanpuis kko 2 p. 016 321 3229 rovaniemi@santashotels.. Poroparlamentti Rovaniemellä 6.–7.6.2019. 7 POROMIES 2/2019 Majoítustarjouksia Rovaniemellä on alkamassa lentopallon Power Cup, joten osa hotelleista on melko täynnä. LAPPIA-TALO (Jorma Eton tie 8) klo 12.00 Parlamentin avaus klo 12.05 Puheenjohtajan tervehdys – Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys klo 12.15 Varapuheenjohtajan tervehdys – Harri Hirvasvuopio, Paliskuntain yhdistys klo 12.25 Valtiovallan tervehdys klo 12.35 Ansioja kunniamerkkien jako Kahvitauko Näkökulmia poromäärien säätelyyn klo 13.30 Poro Tunturi-Lapin luonnossa professori Lauri Oksanen, Turun yliopisto klo 13.45 Muuttuvat porolaitumet FT, dosentti Jouko Kumpula, Luonnonvarakeskus klo 14.00 Porolaitumet ja poronhoito FM, tutkija Sanna Hast, Lapin yliopisto klo 14.15 Hallinnon näkökulma porolukuihin – neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö, MMM klo 14.30 Porolukupaneeli Perjantai 7.6. CITY HOTEL 1 hh 107 €/vrk ja 2 hh 129 €/vrk Pekankatu 9 p. SCANDIC ROVANIEMI CITY 1 hh 84 €/vrk ja 2 hh 94 €/vrk Koskikatu 23 p. 016 3300 111 hotel@cityhotel.. Lisätietoja yhdistyksen toimistolta Tarjalta 0400 633 159 tai Sirpalta 016 331 6000. KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALI klo 12.00 Toisen päivän avaus ja edustajaluettelon tarkastus klo 12.10 Poromies-lehden asiamiespalkinnot puheenjohtaja Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys klo 12.15 Ajankohtaista porotaloudesta toiminnanjohtaja Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys klo 12.25 Sääntömääräiset asiat, muut hallituksen esittämät asiat, muut mahdolliset asiat 71. LAPLAND HOTELS OUNASVAARA CHALETS täynnä Tarkemmat ohjeet virallisille edustajille majoitusjärjestelyistä lähetetään parlamenttikutsun mukana. 016 460 6000 rovaniemi@scandichotels.com SOKOS HOTEL VAAKUNA 1hh 160 €/vrk ja 2hh 175 €/vrk Koskikatu 4 p. Varatkaa mahdollisimman pikaises huoneenne. Mainitkaa varatessanne Poroparlamen . 016 318 789 skyhotel@laplandhotels.com SANTA’S HOTEL SANTA CLAUS 1 hh 87 €/vrk ja 2 hh 98 €/vrk Korkalonkatu 29 p. Torstai 6.6. 016 465 4014 pohjanhovi@scandichotels.com Varaustunnus POR050619 LAPLAND HOTEL SKY OUNASVAARA 1 hh 111 €/vrk ja 2 hh 122 €/vrk Juhannuskallion e p
Myllyt tuovat mukanaan kuitenkin myös ongelmia. Teksti Timo Rehtonen. Siihen olisi mukava suhtautua myönteisesti. Poroelinkeinolle tuulivoimapuistoista voi aiheutua monenlaisia haittoja. Kuva Sergei Serdyuk.. 8 POROMIES 2/2019 MIHIN TUULELLE TUPA. Sen lisäksi, että tuulivoiman väitetään vääristävän kilpailua energiamarkkinoilla, sen vaikutukset tuntuvat, näkyvät ja kuuluvat voimaloiden lähiympäristössä. Tuulivoimalla tuotetaan uusiutuvalla luonnonvaralla saasteetonta energiaa
– Tässäkin suunnitelmassa olisi pitänyt vetää 50 kilometriä voimalinjaa Petäjäskoskelle ja halkaista sen lisäksi koko paliskunta vielä etelä-pohjoissuunnassa. Poroisäntä Tapio Vuolo ja Jari Mänty. Tässä hankkeessa olisi voinut mennä jopa 10 000 hehtaaria aidan sisään. Pellon kunnanhallitus ei ehtinyt edes käsitellä asiaa, koska tuulivoimayhtiö itse lakkautti hankkeensa. Ensimmäisenä kaavoitusaloitteen hylkäsi Rovaniemi, sitten Ylitornio. Tuulivoimayhtiö Smart Windpowerin suunnitelmissa oli rakentaa 40–140 myllyn tuulivoimapuisto Ylitornion, Rovaniemen ja Pellon kuntien alueille. On aivan hullua tuoda tuulivoimaloita keskelle metsää. Kaikki paliskunnan keskikairan kesälaitumet ja vasamerkintäpaikat ovat juuri sillä alueella. Aluemenetysten lisäksi ongelmana olisivat olleet itse myllyt. 9 POROMIES 2/2019 Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo: TUULIMYLLYT EIVÄT SOVI PORONHOITOALUEELLE Tuulivoimapuisto olisi saattanut olla kuolinisku poronhoidolle. – Kun puhutaan jopa sadoista myllyistä, on kyseessä jumalaton alue. Se olisi ollut melkoinen metsän keskelle rakennettu teollisuusalue, joka olisi rajoittanut metsässä liikkumista niin eläimiltä kuin ihmisiltä. Tervolassa poronhoidolle ongelmia aiheuttavat lähinnä osittain tuhoutuneet laidunmaat ja myllyille rakennetut lukuisat tiet. Päätöstä ennen elettiin kyllä tuskaista aikaa. Teollisuusalueita keskellä metsää Palojärven paliskunnalla on jo kokemusta tuulimyllyistä, sillä sen alueella Tervolan kunnan puolella pyörii kymmenen myllyä. Vuolo muistuttaa tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta, jossa todetaan tuulimyllyjen häiritsevän poroja erityisesti vasoma-aikana. Porotalouden harjoittaminen olisi päättynyt laajalla alueella Raanujärven rannoille suunniteltu tuulivoimapuisto olisi katkaissut Palojärven paliskunnan kahtia. Ylitornion kunnanhallitus on vähän aikaa sitten päättänyt, että se hylkää tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen HonkavaaraIsovaara -alueella. Kuva Anne-Mari Kovalainen.. Nyt on paljon mukavampi kulkea metsässä, kun ei tarvitse miettiä, kuinka pahalta täällä näyttäisi muutaman vuoden kuluttua. – Alue Raanujärveltä Ounasjokeen olisi mennyt poikki, jolloin iso osa laitumista olisi menetetty. Ei se halua olla paikassa, jossa ulisee ja välkkyy. Vuolon mielestä tuulivoimaa tulisi sijoittaa jo ennestään rakennetuille alueille, paikkoihin, joissa pääosa sähkön käyttäjistäkin on. – Helpotus on suuri. Se olisi ollut tässä paliskunnassa keskikairan porotalouden loppu, Vuolo sanoo. Vuolo on huomannut, että aikaisemmin rakennettuja tuulivoimapuistoja on alettu aidata myllyistä sinkoilevien ja putoavien jääkappaleiden takia. – Vasova poro pelkää myllyjä eniten, koska se on hyvin herkkä ulkopuolisille häiriöille. Nyt yhtiö kertoo odottavansa kunnissa tehtävien ympäristöja energiastrategioiden linjauksia tuulivoimasta. – Ne sijaitsevat paliskunnan laidalla, joten niistä ei ole poroille niin paljon haittaa kuin tästä isosta hankkeesta olisi ollut. Tapio Vuolo on huojentunut
Kyläläiset eivät ottaneet tietoa vastaan hiljaisesti hyväksyen. Kukapa haluaisi mökkeillä tuulimyllyjen ulinassa ja välkkeessä. Tuulimyllyt eivät sovi poronhoitoalueelle. Palojärven paliskunta sijaitsee Rovaniemen, Pellon, Ylitornion ja Tervolan kunnissa.. – Valmiit myllyt eivät paljon työllistä. Kansa lähti liikkeelle Ensimmäiset vihjeet Raanujärven rannoille rakennettavasta massiivisesta tuulivoimapuistosta kuultiin jo pari vuotta sitten, mutta virallinen tieto suunnitelmista kerrottiin raanujärveläisille viime syksynä. Jos samalla 35 työpaikkaa olisi menetetty, niin aika paljon oltaisiin oltu työpaikkojen määrän suhteen tappiolla. Tuulivoima ei innosta Ylitornion kunta on ilmoittanut linjaavansa kantansa tuulivoimaan kunnan ympäristöstrategian yhteydessä. – Ylitornion kunnanhallituksen päätöksen jälkeen ihmiset soittivat Helsingin ja Sodankylän väliltä koko sen ja seuraavan päivän ajan. On laskettu, että tässä tapauksessa suora työllistyminen olisi ollut suurimmillaankin vain kymmenen henkilön luokkaa. Romakkavaaran laki on lähes 300 metrissä, Raanujärven pinta melkein 100 metrissä. Kansanliike sai aikaiseksi 300 nimen kunnallisaloitteen ja 1500 nimeä sisältäneen kansalaisadressin. Tapio Vuolo toivoo, että linjaus ottaisi huomioon olemassa olevat rakenteet ja elinkeinot. Paljon oltiin kiitollisia tehdystä työstä, mutta osa puheluita koski jo tulevaisuutta. – Joukkovoima lähti liikkeelle, kun matkailuväki ja kylän vakituiset sekä vapaa-ajan asukkaat muodostivat yhtenäisen rintaman. Eivät vähimmässäkään määrin. Heille kerroin, että kantani on selvä. Suurin osa poronlihasta jatkojalostetaan itse ja myydään suoramyyntinä maailmalle. – Harvoin on tätä kylää niin yhtenäiseksi saatu, Tapio Vuolo naurahtaa, ja muistuttaa, että Raanujärven lisäksi massiivisten myllyjen läsnäolo olisi havaittu hyvin laajalla alueella. – Myllyjen kokoa on vaikea käsittää. Jos mylly sijoitettaisiin järven tasolle, myllyn lapa pyörisi samalla tasolla kuin Romakkavaaran päällä olevan 120 metriä korkean maston varoitusvalo vilkkuu. Tuulivoimahankkeita on meneillään ympäri Lappia. Kuntapäättäjiä aktiivisesti puhuttamalla tähdättiin siihen, että hanke saataisiin stopattua jo alkuvaiheessa, ettei tarvitsisi sitten roikkua seuraavia vuosia valituskierteen luomassa löysässä hirressä. 10 POROMIES 2/2019 Ei työllistävää vaikutusta Palojärven paliskunnassa poroja omistaa 180 osakasta. Tapio Vuolo arvioi, että tuulimyllyjen myötä alueelta olisi hävinnyt yli kolmekymmentä työpaikkaa. Vuolo on saanut aiheeseen liittyviä yhteydenottoja ympäri Suomea. – Kun tämä on myös mökkipaikkakunta, täytyy muistaa, että tuulivoimapuisto romahduttaisi myös vapaa-ajan asuntojen arvon
Niiden omistajat olisivat kiinteistöjen arvon alenemisena menettäneet korvauksetta 6–8 miljoonaa euroa. Porot myös siirtävät elinpiirinsä kauas tuulimyllyistä ja liikkuvat aikaisempaa huomattavasti vähemmän alueella, jonne on rakennettu tuulipuisto. Tuulivoimalat ovat ympäristöystävällisin energialähde. (Angeria) – Uusiutuvana energiana tuulivoima on tulevaisuudessa kannatettava vaihtoehto. (Syväjärvi) Myös matkailun tulevaisuus ja kiinteistöjen arvon aleneminen olivat huolena: – Kuntamme pohjoisten alueiden matkailuelinkeinon kova kasvu olisi pysähtynyt. Ylitornion kunnanhallituksen tavoitetuista jäsenistä Heli Syväjärvi, Arto Salmi ja Martti Koivuranta (päätöstä mukana tekemässä ollut varajäsen) ovat varsin samanmielisiä tuulipuiston vaikutuksista luontoon ja elinkeinoihin: – Maisemallinen tuho olisi ollut täydellinen, sillä 250 metriä korkeat myllyt järven itäpuolisen vaarajonon päällä olisi ollut toteutuessaan hirvittävä ympäristötuho. – Olisin hyväksynyt YVA-selvityksen, joka olisi perusteellisesti tutkinut haitat ja vaikutteet alueista, jonne voimaloita suunniteltiin. Jopa pelkkä voimaloiden näkyminen vaikuttaa porojen laitumien valintaan: tutkimuksessa todettiin, että porot käyttävät merkittävästi vähemmän laitumia, joille tuulipuiston voimalat näkyvät. Tehtaiden savupiippujen viereen ne ehkä parhaiten sopisivat, ja meren rannikoille. Myös Reväsvaaran kaavoitusaloite hylättiin. Myös Ylitornion kunnan talous tarvitsee niistä saatavat kiinteistöverotulot. (Koivuranta) Jari Angeria ei vastustanut tuulivoimahanketta. Rakentamisalueen lähellä porojen havaittiin toisaalta pysähtelevän normaalia enemmän, toisaalta liikkuessaan ottavan normaalia pidempiä askeleita. Tutkimukset: Porot välttelevät tuulipuistoja vasoma-aikana Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan porot eivät halua laiduntaa tuulipuistojen lähellä vasoma-aikana. Kuntapäättäjänä en voinut ’myydä’ yhtä kylää. – Sen pitää olla linjaus siitä, mihin ja minkä kokoisia tuulipuistoja kunnan alueella voidaan toteuttaa. Minulle oli tärkeää kuunnella ja kuulla heidän mielipiteitä, joiden elämään hanke toteutuessaan olisi vaikuttanut; alueen asukkaita, mökkiläisiä, matkailuyrittäjiä ja poromiehiä. Samalla ympärillä olevat yksityismaat olisivat tulleet rakennuskelvottomiksi. Kesämökkejä ja asuinkiinteistöjä on Raanujärven ja Vietosen alueella yli 400. Sama ilmiö on todettu sekä tuulipuiston rakentamisettä tuotantoaikoina. Tämä olisi mittaluokaltaan ohittanut jopa Talvivaaran ympäristörikokset. (Syväjärvi) – Tuulimyllyt pitää tehdä sinne minne paikalliset ihmiset niitä haluavat, ja sinne missä niiden sähköenergia käytetään ja kulutetaan. (Salmi) – Tuulivoimapuisto oli mittaluokaltaan massiivinen. Tutkimusten mukaan porojen kulkeminen tuulipuiston läheisyydessä aikaisempia, vakiintuneita kulkureittejä väheni huomattavasti. Millainen tämän linjauksen tulisi mielestäsi olla. (Koivuranta) Martti Koivuranta edustaa vasemmistoliittoa, muut sähköpostilla vastanneet kunnanhallituksen jäsenet ovat keskustalaisia.. Sen sijoittaminen kuitenkin tulisi tehdä niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa alueella oleville elinkeinoille. 11 POROMIES 2/2019 KUNNANHALLITUKSEN JÄSENET EIVÄT HALUNNEET EDISTÄÄ MAISEMAN JA ELINKEINOJEN TUHOAMISTA Ylitornion kunnanhallitus hylkäsi helmikuun 2019 kokouksessaan Honkavaara-Isovaara -alueen tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen. YVA-selvitys ei ole vielä oikeutus rakentamiseen. Näiden seikkojen arvioidaan johtuvan siitä, että porot pelkäävät tuulipuiston alueen ylittämistä. Kattavammin Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksista Poromies-lehden numeroissa 1/2017 ja 6/2018 Ylitornion linjaus tuulivoimaa kohtaan tehdään kunnan ympäristöstrategian käsittelyn yhteydessä. Hän olisi toivonut, että asiassa olisi edetty ympäristövaikutusten arvioimiseen asti. Myös porojen laidunalueet olisi pilattu lopullisesti. (Koivuranta) – Olisi pilannut Suomenkin mittakaavassa tärkeän järvija virkistysalueen
/tuulivoima) Olli-Matti Tervaniemi on toiminut ympäristöasiantuntijana Metsähallituksen Tuuli-tiimissä sen perustamisesta lähtien. Taustalla on halu edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista’. . Etsitään siis esimerkiksi voimaloille, sähkölinjoille ja teille parhaita mahdollisia sijoituspaikkoja. Voidaan sanoa, että he ovat merkittävin keskustelukumppani, koska poronhoito vaikuttaa hyvin laajalla alueella, Tervaniemi sanoo. On selvää, että kaikilla tuulivoimahankkeilla on jokin vaikutus poronhoitoon. – Meidän tehtävänämme on muodostaa hankevaihtoehtoja, joista valitaan toimivin ratkaisu. Porotalouden näkökulmasta maankäytölliset muutokset ovat aina enempi tai vähempi haitallisia, tai ainakin huomioon otettavia, Tervaniemi sanoo ja korostaa tiedon kulun merkitystä. Silloin kun tuulivoimahanke sijoittuu poronhoitoalueelle, Tervaniemen tehtäväkenttään kuuluu keskustelu paliskuntien kanssa. – Lähdemme kyselemään poronhoidon paikkatietoaineiston pohjalta, millaisia ajatuksia hanke herättää. Kokoontumisia voi olla siis paljon. Paikalliset poromiehet ja paliskunta ovat asiantuntijoita, joiden kanssa näitä asioita täytyy ratkaista. Seuraavan kahden vuoden aikana viisastutaan monista eri asioista puolin ja toisin. Uusin hanke Sodankylässä Tällä hetkellä Tuuli-tiimin selvittelyn kohteena on Nuttiot-alue Sattasniemen paliskunnassa, Sodankylässä. Tarkoituksena on, että ympäristövaikutusten arviointija kaavoitusprosessien kautta hanke kehitetään mahdollisimman toteuttamiskelpoiseksi kaikkien kannalta. Kymmenen vuoden aikana tiimi on etsinyt ja valmistellut tuulivoimalle sopivia kohteita valtion metsien alueilta. – Tässä vaiheessa kerätään mielipiteitä ja aineistoa hankkeen peruslinjojen muotoilemiseksi. Toinen oppi on se, että kokoonnumme niin monta kertaa paliskunnan kanssa kuin on tarvetta. – Se on opittu vuosien varrella, että varhainen liikkeellelähtö on tärkeää. – Olipa hanke missä vaiheessa tahansa, tärkeintä on yhteydenpito. Valtion maille rakennetut tuulivoimapuistot poronhoitoalueella: Kuolavaara-Keulakkopää (Kuivasalmen plk, Sattasniemen plk), Joukhaisselkä (Syväjärven plk), Kivivaara-Peuravaara (Hallan plk), Myllykangas (Oijärven plk). Metsähallituksen mukaan ’on tärkeää, että tuulivoiman maankäyttötarpeet yhteensovitetaan muiden maankäyttömuotojen kanssa’. 12 POROMIES 2/2019 Metsähallituksen Olli-Matti Tervaniemi: TUULIVOIMAHANKKEISSA POROELINKEINO ON MERKITTÄVIN KESKUSTELUKUMPPANI Valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen tehtäviin on kirjattu, että ’Metsähallitus mahdollistaa valtioin tehokkaan käytön tuulivoimassa. Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin Kun mahdollinen tuulivoimalle sopiva alue on löytynyt ja hanketta päätetään viedä eteenpäin, Tuulitiimin ja paliskunnan välillä alkaa keskustelu ja alueen analysointi. Se kaikille osapuolille sopiva lopullinen toteutus on sitten jotain sellaista, jota ei tässä vaiheessa voi vielä edes oikein ennakoida, Olli-Matti Tervaniemi sanoo.. (www.metsa
Hän kertoo kysyneensä asiasta muutamalta poromieheltä. LUONNON ENERGIAA POROILLE! Lisätietoa pororehuista www.hankk. – Kaavan lausuntovaiheessa jokaisella asianosaisella on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaan liittyen. 13 POROMIES 2/2019 EIKÖ HANKETTA USKALLETA VASTUSTAA. – Näistä haastavista, käytettävissä olevista palikoista yritämme yhdessä rakentaa paliskuntamme kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. ”Eihän näin rauhallisia poroja löydy enää mistään” – Risto Kangas ”Vaikka edellisvuoden kesä oli vaatimille huono, olivat vasat nyt parempikuntoisia kuin aiemmin” – Markku Ylivaara Porojen ruokinnassa puhaltavat uudet tuulet, tutustu Progres® -rehuainetta sisältävään Poro-Elo Poweriin! Uutuus!. Kehitimme suomalaisesta männystä Progres® -rehuaineen, joka tukee eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta. Lausunnoissaan paliskunta on tuonut esiin kaavahankkeesta aiheutuvia haittoja ja porotaloudelle aiheutettujen haittojen täysimääräistä korvaamista, Oinas kommentoi Jaakko Ojaniemen yleisönosastokirjoitusta. Kenenkään ei tarvitse pelätä painostusta paliskunnan taholta, vaan jokainen osakkaamme saa ilmaista mielipiteensä, oli se millainen tahansa. Jaakko Ojaniemi kysyi Lapin Kansan yleisönosastolla 12.3.2019 kirjoituksessaan ’Tuulivoimaa vai poronhoitoa?’, kuinka poroisännät ovat voineet hyväksyä tuulivoiman rakentamisen parhaille porolaitumille Sallan yhteismetsän mailla. Sallan paliskunnan poroisäntä Pasi Oinas kiistää jyrkästi väitteet painostuksesta. Pienempi rehunkulutus, tarhakäyttäytymisen rauhoittuminen, turva ruokintahäiriöitä vastaan ja parempi yleiskunto ovat ensimmäiset havainnot Progresin vaikutuksista poroilla. a.fi Luonto on ihmeitä täynnä. – He vastasivat, etteivät uskalla julkisesti vastustaa hanketta, koska Sallan yhteismetsän hoitokuntaan kuuluu vaikutusvaltaisia poroisäntiä ja vastustajille voi tulla vaikeuksia paliskunnan taholta, Ojaniemi kirjoittaa
Riistavahinkolain muutos Uusi riistavahinkolaki tuli voimaan 22.3.2019. Aloitustukien rahoitus myönnetään toisesta määrärahasta. rahoitetaan tulevan vuoden määrärahoista. Irtaimistohankintoja ja aitojen kunnossapitotukea lukuun ottamatta kaikki hakemukset rahoitettiin. Vahinkoilmoitukseen tulee liittää aina valokuva vahingon kohteesta ja paikasta.. Määrärahasta käytettiin suurin osa jo ensimmäisellä tukijaksolla. Rahaa vuoden seuraaville jaksoille on käytettävissä vähän. Aiemmin investointitukien kahden miljoonan euron maksukatto on riittänyt porotalouden vuosittaisiin investointiavustuksiin. Nykyisellään tämä summa ei enää riitä, johtuen investointitukien hakukieltojen aikana kertyneistä investointitarpeista ja positiivisesti kehittyvästä investointihalukkuudesta paliskunnissa. Syksyn hakujaksolla tulevat hakemukset 15.9.–15.1. Porotalouden tuet koostuvat eläinkohtaisesta tuesta sekä Poluran (Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain) investointi ja aloitustuista. EU:n uuden ohjelmakauden (CAP27) tavoitteenamme on varmistaa määrärahojen ja maksukattojen riittävyys, sukupolvenvaihdosten tukeminen sekä ympäristötuen kehittäminen poronhoidon osalta. Jatkossa kaikille maksetaan maasuurpedon tappamana löydetyn poron käypä arvo puolitoistakertaisena, vuonna 2018 löytyneistä vahingoista alkaen. Porotalouden osalta merkittävin muutos on niin sanotun Lex Halla -korvauksen poistuminen. Vaikka pääosa tuista onkin kansallista tukea, on niilläkin EU:n asettama maksukatto. 14 POROMIES 2/2019 AJANKOHTAISTA Teksti ja kuva Anne Ollila Vuonna 2019 Polura-rahoitusta on käytettävissä kaksi miljoonaa euroa. Aloitustukea lukuun ottamatta nämä rahoitetaan kokonaan kansallisista varoista. Loput varat kohdennetaan pääsääntöisesti samaan tapaan. Toinen merkittävä muutos koskettaa kuntaan tehtävää vahinkoilmoitusta. Aloitustukiin on olemassa rahaa ja niitä voi hakea jatkuvasti
Lapin luonnonvarasuunnitelma ja metsätalouden tulostavoitteet Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu (LVS) vuosille 2019?2024 saamelaisten kotiseutualueen eteläpuoleisessa Lapissa on valmistumassa. ja Inarissa 22.5. Mikäli varttuneita tai vanhojen metsiä hakataan, tulee niiden kiertoaikaa ehdottomasti pidentää. Nuorissa metsissä puolestaan on akuutti tarve taimikonhoidoille ja ensiharvennuksille, mutta ne tuottavat vain vähän tai eivät lainkaan rahaa, joten ne on jätetty huonolle hoidolle. Luonnonvarasuunnittelun kerrotaan olevan ’valtion omistamien maaja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua. Toukokuussa järjestetään kaksi Pesäkoulutusta: Sodankylässä 21.5. Vahinkoilmoituksen kuntaan tekee vahingonkärsijän paliskunta poronomistajalta tai muulta henkilöltä saamiensa tietojen perusteella. Valtion metsätalouden alati kasvavat tavoitteet vaarantavat näiden hitaasti elpyvien aukeiden palautumisen käyttökuntoisiksi poronlaidunmaiksi. Sopii kuitenkin kysyä, miksi hakkuutavoitteita ei lasketa, jos hurjat tulostavoitteet on mahdollista täyttää vähemmälläkin hakkuumäärällä. Metsä-Lapin alueella on eletty ja laidunnettu (= lisäruokittu) poroja viimeiset vuosikymmenet Osaran aukeilla. Suurimman osan tulosvastuusta kantaa metsätalous. Vahinkoilmoituksen voi tehdä Pesä-sovelluksella. Työpajaan osallistui toistakymmentä poroihmistä ja saman verran Metsähallituksen työntekijöitä. Metsien hakkuut, maanmuokkaus ja niitä seuraavat metsien rakenteelliset muutokset heikentävät erityisesti porojen talvilaitumia, koska poronhoidon kannalta yhtenäiset varttuneet ja vanhat mäntyja kuusimetsät ovat parhaita jäkäläja luppolaitumia. Varttuneiden ja vanhojen metsien määrät ovat viimeisten vuosikymmenien saatossa voimakkaasti vähentyneet metsänhakkuiden seurauksena. Valtion metsätalous Vuodelle 2019 annetun Valtion talousarvioesityksen mukaan Metsähallituksen liiketoiminnan vuoden tulostavoite on nostettu 149 miljoonaan euroon. Tämän seurauksena ne eivät kasva tai järeydy oletettua vauhtia eivätkä myöskään ole porolaitumina hyviä, sillä jäkälä ja muu poron ravintokasvillisuus ei pääse uusiutumaan ylitiheissä metsissä. Yhteistyöryhmän lisäksi Metsähallitus järjesti yhden erillisen porotalouden työpajan, joka oli kaikille avoin. Lapin luonnonvarasuunnitelman työryhmä kokoontui kolmesti. Ne ovat korvautuneet taimikoilla ja nuorilla kasvatusmetsillä. Tavoite tarkoittaa käytännössä väistämättä jo nykyisellään kohtuuttomien hakkuiden lisäämistä poronhoitoalueella entisestään. Poronhoitoalueella hakkuut tulee kohdentaa nuorten metsien harvennuksiin. Tärkeimmillä porolaidunalueilla hakkuutähteet tulee kerätä pois tai läjittää ajourille, sillä ne peittävät merkittävästi maa-alaa. 15 POROMIES 2/2019 Paikka tulee merkitä maastoon vahinkopaikan löytämisen helpottamiseksi. Metsähallitukselle asetetussa tulostavoitteissa ei ole huomioitu poronhoidon tarpeita. Peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuita tulee ottaa käyttöön nykyistä yleisemmin sekä hoitaa metsää pitkäjänteisemmin nopeiden hakkuiden ja voiton maksimoinnin sijaan. Metsähallituksen mukaan nousu kyetään hoitamaan hakkuita lisäämättä, pelkän puun arvon nousulla. Käytännössä tavoitteena suunnittelussa on toteuttaa Metsähallitukselle ylemmällä tasolla asetettua strategiaa’. Summasta on tarkoitus tulouttaa voittona valtiolle 100,7 miljoonaa euroa, joka on noin 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Huomattavaa riistavahinkolain uudistukseen sisältyvissä materiaaleissa on myös Maaja metsätalousvaliokunnan kannanotto, jonka mukaan ’haaskanpitoon on vaikutettava siten, että sen petovahinkoja lisäävät kielteiset vaikutukset voidaan estää sääntelyllä’. Poronhoidon tavoitteena suunnittelussa olivat Metsähallituksen tulostavoitteen laskeminen poronhoidon huomioon ottavalle tasolle, hakkuutavoitteiden laskeminen sekä porolaitumien elvyttäminen, mikä tarkoittaisi oikea-aikaisten harvennusten lisäämistä tiheissä nuorissa metsissä, peitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä ja pidennettyä kiertoaikaa vanhoissa ja varttuneissa metsissä, metsän uudistamistapojen ’pehmentämistä’ edelleen, hakkuutähteiden keräämistä tärkeimmillä laidunalueilla
Jo yhteistyöryhmän kokoonpano sanelee sen, että metsätalouden taloudelliset intressit yksiselitteisesti linjaavat luonnonvarasuunnittelun ehdot. Koska poromäärät asetetaan laidunten tilaan peilaten paliskuntakohtaisesti, tulee myös valtion metsien ja maiden käytössä tarkastella tehtyjen toimien aikaansaannoksia paliskuntakohtaisesti. Tyytyväisiä olivat myös valtion ja kuntien edustajat, joille metsien käyttö on omassa elämässä ilmeisen yhdentekevää. Sitä emme tiedä, pääsemmekö vaikuttamaan siihen vai olemmeko mukana vain siksi, että päätöksenteossa saadaan sanoa meidän olleen mukana. 16 POROMIES 2/2019 sekä jäkälän ja lupon kylvökokeiluja. Poronhoidon osalta suunnitelmassa on yksi mainitsemisen arvoinen lause: ’Valitsemme metsien käsittelymenetelmät kasvupaikkaperusteisesti. Vanhastaan tiedämme, että tulevien viiden vuoden ajan tässä suunnittelussa on linjattu hakkuutaso ja muu valtionmaiden käyttö. Määritämme tärkeimmät porolaidunalueet yhteistyössä kunkin paliskunnan kanssa TOKAT-aineistoja hyödyntäen.’ Tulevat viisi vuotta näyttävät, onko tällä kirjauksella käytännössä mitään merkitystä poronhoidon edellytysten kehittämisessä. Tilanne saadaan näyttämään kauniilta käyttämällä yleistasoista, metsätaloutta todellisuudessa mihinkään sitomatonta kieltä. Tämä koskee paitsi metsätaloustoimia myös esimerkiksi maanluovutuksia muuhun maankäyttöön, kuten tuulivoimatuotantoon. Miten poronhoitajien esittämät tavoitteet vaikuttavat jatkosuunnitteluun. Valtion maiden ja metsien hoidossa on aika ryhtyä korjaamaan jo tehtyjä tuhoja porolaidunten osalta. Kysymykset osoittautuivat aiheellisiksi, sillä teemaryhmän valmistelemat esitykset eivät näkyneet työryhmän viimeiseen kokoukseen tuodussa Luonnonvarasuunnitelman lopputuloksessa ainakaan konkreettisina toimenpiteinä. Poronhoidon näkemys laidunten elvyttämisestä tai palauttamisesta oli asia, jonka osalta jo asian ylös kirjaamisessa tuntui Metsähallituksella olevan haluttomuutta. Menevätkö Metsähallituksen työntekijöiden esittämät mielipiteet porotalouden tavoitteisiin poronhoidon kantana. Lapin luonnonvarasuunnitelmassa lausuntovaiheessa esitetyt hakkuutavoitteet lisääntyvät sekä kuutio. Varsinaisessa Luonnonvarasuunnitelman yhteistyöryhmässä oli mukana ainoastaan yksi porotalouden edustaja noin 30 muun eri sidosryhmiä edustavan tahon joukossa. Porolaidunten muussa käytössä tulisi soveltaa ’no net loss’ periaatetta: kun jostain menetetään laidunta, niin yhtä aikaa sitä tulee elvyttää saman verran. LVS-työn tavoitteiksi kirjattiin myös poronhoidon parempi huomiointi valtion mailla tapahtuvan metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä muutenkin maankäytön suunnittelussa. Ei ihme, että metsätalouden edustajat olivat ryhmän aikaansaannoksiin ja luonnonvarasuunnittelun prosessiin tyytyväisiä. Jäkälämaiden elvytys on asetettava metsätalouden tavoitteeksi tuleville vuosikymmenille Työpaja jätti osallistujien mieleen paljon kysymyksiä, eikä suotta. Osallistujat esittivät tilaisuuden jälkeen seuraavia kysymyksiä: Miten etukäteen jaetut työparit (Metsähallituksen työntekijä ja poromies) ja työryhmät vaikuttavat lopputulokseen. Miten pääsemme vaikuttamaan konkreettisiin hakkuutavoitteisiin tai muihin tavoitteisiin, joita luonnonvarasuunnitelmaan kirjataan. Kiinnostusta herättävät lähinnä kaupunkien lähimaastot ja puistot. Käytämme erilaisia hakkuutapoja ja muita metsänkäsittelymenetelmiä monipuolisesti turvaamaan … porotalouden toimintaympäristöt ja arvokkaat laidunalueet.’ Tämän toteuttamiseksi aiotaan tehdä seuraavaa: ’Teemme tiivistä yhteistyötä paliskuntien kanssa porotalouden edellytysten turvaamiseksi muun muassa hyödyntämällä saatavilla olevaa porotalouden paikkatietoa. Muiden tahojen vaikutusmahdollisuudet on rajattu käytännössä olemattomiksi. Suuri osa sidosryhmään kutsutuista edusti metsätalousalan yrityksiä. Mikäli valtio luovuttaa tuulipuistoalueeksi porolaitumia, tulee menettävän paliskunnan alueelta osoittaa laidunten elvytystoimia ja metsätaloudelta ja muulta toiminnalta rauhoitettuja alueita menetettyjen laidunmaiden tilalle
Metsätalouteen liittyvistä asioista tuli palautetta varsin vähän. Paliskunnilta oli tullut palautetta koiravaljakoista, metsästyskoirista, kullankaivuusta, syvänlumen kelkkailualueista sekä valtion omaisuuden myynnistä paliskuntia kuulematta. Vuosineuvottelu Metsähallituksen kanssa Kokoonnuimme Metsähallituksen aluejohtajien kanssa maaliskuun puolivälissä vuosineuvotteluihin. Voikin todeta, että Metsätalouden tavoitteet laadittiin puhtaasti Metsähallituksen intresseistä, eikä poronhoidolla ole käytännössä vaikuttamismahdollisuuksia alueellisiin hakkuutavoitteisiin. Metsätaloustoimin porojen laitumet on jo menneinä vuosikymmeninä pilattu. Samaan linjaan luonnonvarasuunnittelun viherpesun kanssa sopii myös Metsähallituksen alueellisten neuvottelukuntien työ. Tämän vuoksi on oikeus ja kohtuus, että maaja metsätalousministeriö luopuu poronmäärien säätelystä talousmetsäalueilla, joilla tapahtuva poronhoito on pakotettu porojen talviruokintaan. Yhteistyöryhmässä ei avattu minkäänlaista keskustelua hakkuutavoitteista, eikä tavoitteita annettu edes tietoon ryhmän jäsenille ennakkoon. Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun prosessien nykykäytäntö ei ole asianmukaista sidosryhmien tarpeiden huomiointia, eikä ota riittävästi huomioon metsätaloustoimista haittaa kärsiviä tahoja. Tämä tarkoittaa, että Luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa heikkoon osaan jäävän asianosaistahon ainoaksi todelliseksi vaikuttamismahdollisuudeksi jää kansalaisaktivismi. Kaikkiin palautteisiin vastataan kokousmuistiossa, joka lähetetään tiedoksi asianosaisille poroisännille, kun se valmistuu. Toteutus esitettiin tehtäväksi uudistushakkuina. Nykykäytännöt eivät ole tuomassa olennaisia parannuksia laidunten tilaan. Tavoitteet esiteltiin ryhmälle sen viimeisessä kokouksessa ilmoitusluontoisesti. Kokouskäytännöksi on muotoutunut malli, jossa Metsähallituksen edustajat kertaavat organisaation strategian ja tavoitteet. Sen avulla paliskunnat voivat kommentoida tulevia hakkuuja muita metsätalouden toimenpidesuunnitelmia. Metsähallitus kertoi aloittavansa pilottikokeilun Palojärven ja Kemin-Sompion paliskunnissa Internetpohjaisen sähköisen karttapohjan kehittämiseksi. Poromäärien säätely olisi perusteltua, mikäli metsätaloustoimet todellisuudessa sovitettaisiin poronhoidon laiduntenkäytön tarpeisiin. Vastuusta ja eettisyydestä puhutaan paljon. Ruokinnan kustannukset ovat korkeita, joten poromääriä tulee voida näillä alueilla tarvittaessa lisätä. Tavoite on helpottaa tiedon kulkua ja päästä eroon paperisista kartoista.. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tiedossa, millaiseksi hakkuutavoite lopulta jäi. Paikallista neuvottelua metsähallituksen ja paliskuntien välillä tehdään sen sijaan pääsääntöisesti jopa yllättävän hyvässä hengessä. Esitellään vastuullisuusohjelmia ja tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmia ja markkinoidaan ylisukupolvisen kestävän kehityksen edellytysten turvaamista sillä ja tällä keinolla. Tästä onkin jo nähty vahvoja signaaleja viime kuukausina. Suunnitelma on Metsähallituksen sisäinen asiakirja, jolloin se ei ole hallintopäätös, eikä siitä voi valittaa. Valtaosa Suomen poronhoitoalueesta toimii talousmetsäalueilla. Neuvottelu on työssä pelkkä sana. Metsähallituksen alueelliset luonnonvarasuunnitelmat vahvistetaan liikelaitoksen hallituksessa (12 §). Harvennushakkuiden tavoite sen sijaan asetettiin edellisen kauden toteutusta pienemmäksi. Kokouksia on säännöllisesti, mutta niistä puuttuu neuvottelu. Käytännössä Luonnonvarasuunnittelu näyttää olevan lähinnä valtion metsätalouden intressien viherpesua. Käytännössä yhteensovittamistyö on jatkuvaa asioiden läpikäyntiä paliskuntien ja metsätiimien kesken. Alueelliset tiedotustilaisuudet olisivat menettelylle oikea nimitys. Tällöinkin kaadettujen luppometsien paluu veisi kuitenkin vuosikymmeniä. Sidosryhmät ovat neuvottelussa kuunteluoppilaina. Metsätiimeillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta huomioida poronhoitoa riittävästi, jos ylhäältä annetut tavoitteet ja määräykset ohjaavat ja pakottavat kohtuuttomaan luonnonkäyttöön. 17 POROMIES 2/2019 määrinä että hehtaareina huomattavasti Länsija Etelä-Lapin alueella
Valtiosopimuksen tulkinnasta ollaan komissiossa erimielisiä, joten lopullisia aitalinjauksia ei ole vielä saatu tehtyä. Metsähallitus antaa lausuntoaikaa vähintään kolme viikkoa ja lisäaikaa voi saada ottamalla yhteyttä lausuntopyynnön lähettäjään. Lapin luonnonvarasuunnitelmaa (LVS) tulevalle viisivuotiskaudelle odotellaan julkaistavaksi maaliskuun lopussa tai huhtikuussa. Suomalaisia poroja ei ole isommissa määrissä kulkeutunut Norjaan viime vuosina. Siitä miten ministeriö tulee hoitamaan valtiosopimuksen mukaisen tehtävänsä ei ole vielä selvyyttä. 18 POROMIES 2/2019 Eräpalvelut pyysivät muistuttamaan paliskuntia porotyot.. Päätimme alkaa yhdessä edistää koiravaljakoiden ja metsästyskoirien sekä muiden irtokoirien aiheuttamien ongelmien esiin tuontia ratkaisun selvittämistä niistä vastaavien ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön suuntaan. Kaikkiin lausuntoihin vastataan ja niiden vastineet tulevat näkyviin Metsähallituksen Internet-sivuille. Mikäli Suomi ja Norja eivät pääse yksimielisyyteen puheenjohtajasta, niiden tulee pyytää Ruotsin hallitusta nimeämään välityslautakunnan puheenjohtaja. Puheenjohtajaksi tulee löytää henkilö, joka ei ole Suomen eikä Norjan kansalainen. Suomi-Norja poroesteaitakomissio Poroesteaitakomission kokous pidettiin helmikuun alussa Karigasniemellä. Järjestämme asiasta yhteisen neuvottelun edellä mainittujen tahojen kanssa pikimmiten. Ennen kokouksen alkua kuultiin Paistunturin ja Kaldoaivin paliskuntien näkemykset muun muassa Suomen puolelle suunnitellun uuden sopimusaidan linjauksesta. Valtiosopimuksen mukaisen toimituksen käynnistäminen on Suomessa maaja metsätalousministeriön tehtävä. Suomen aitakomission tavoitteena on, että aitalinjaus saadaan ratkaistua kevään kuluessa, jotta aitatyöt saadaan käyntiin mahdollisimman pian CWD Norjassa on otettu tähän mennessä 70 000 CWD näytettä. Paliskunnilta toivottiin vastauksia lausuntopyyntöihin ja perusteluita kielteisille kannanotoille. Helmikuun kokouksessa todettiin, että rporoesteaitakomissiolla ei ole edellytyksiä päästä asiassa sopimuksen edellyttämään yksimieliseen päätökseen, joten sopimuksen 24 §:n mukaisesti asian ratkaisu tulisi siirtää kolmijäsenisen välityslautakunnan ratkaistavaksi. Palvelusta on tullut hyvää palautetta metsästäjiltä ja sen käytön toivottaisiin leviävän nykyistä laajemmalle. Metsähallitus suunnittelee käynnistävänsä LVS-työn Ylä-Lapin alueella vuoden 2020 aikana. Paliskuntien näkemyksen mukaan aita tulisi olla molemmin puolin rajaa ja Suomen puolella sen tulee kulkea tien itäpuolella. Norjan poronhoitoalueen poroissa tautitapauksia ei ole ollut.. -palveluun liittymisestä ja siitä, että Metsähallitus kustantaa paliskunnalle ensimmäisen vuoden käytön. Tämä on ainoa keino pitää norjalaisten porot poissa Suomesta. Sopimusten palauttaminen kestää joillakin paliskunnilla pitkään, mihin toivottiin ripeyttä. Pykälän mukaan toimittaessa molemmat valtiot nimittävät välityslautakuntaan yhden jäsenen ja päättävät yhdessä kolmannesta jäsenestä, joka toimii puheenjohtajana. Eteläisen norjan 21 löydetyn tautitapauksen lisäksi uusia tapauksia ei ole löytynyt. Suomen edustajat poroesteaitakomissiossa ovat olleet asiasta samaa mieltä kuin paikalliset paliskunnat, mutta norjalaisten näkemys on ollut toinen
Paliskunnat kertoivat myös osakkaiden ikärakenteesta, poronlihan jalostamisesta sekä poronhoidon tuottavuudesta ja siihen vaikuttavia tekijöistä. Kutsut tilaisuuksiin lähetetään poroisännälle postissa ja sähköpostilla. 19 POROMIES 2/2019 Suomessa paliskuntien tulee toimittaa tutkittavaksi erityisesti liikennevahingoissa ja pedontappamina kuolleiden vuotta vanhempien porojen päät. Kaavan poronhoitoaluetta koskevassa suunnittelumääräyksessä edellytetään poronhoidon alueidenkäytölliset toimintaja kehittämisedellytykset turvattaviksi. Myös yhteistyön sujuminen muiden maankäyttäjien kanssa oli esillä. Mikäli eläviä poroja tuodaan Suomeen, on kyseessä salakuljetusrikos, josta maksimirangaistus Suomessa on kaksi vuotta vankeutta. Aiemmin joulukuussa kuultavana olleet saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat eivät osallistuneet tähän kuulemiseen. Mikäli näytemäärä pysyy vähäisenä, on Suomella mahdollisuus kiristää tästä johtuen poronlihan suoramyynnin ehtoja. Tämä aiheuttaa haasteita paliskunnille, joissa kyseisiä vahinkoja ei satu ’riittävästi’ Eviran tarpeeseen nähden. Porolukutyö Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmä kokoontui helmikuussa ja maaliskuussa. Kotkakorvausjärjestelmän uudistus Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien tekemien vahinkojen korvauksia koskevan järjestelmän kehittämisehdotuksista on rakennettu Ympäristöministeriön johdolla raporttia viime vuoden ajan. Maaliskuun kokouksen yhteyteen varattiin saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille toistamiseen tilaisuus tulla kuulluksi. Tavoitteena on saada jokaisesta paliskunnasta 30 näytettä kolmen vuoden seurantajakson aikana. Näytteiden toimittaminen on siis otettava vakavasti. EU:n asettama porojen tuontikielto CWD:n vuoksi on voimassa 31.12.2020 saakka. Työryhmän tämän hetkisen suunnitelman mukaan kesäkuun alussa pidettävän kokouksen yhteydessä kuullaan Raudanjoen ja Itä-Kemijoen merkkipiirit sekä Sodankylän, Keminkylän ja Sallan merkkipiirit. Helmikuussa kuultavana olivat kaikki Kittilän, Pallaksen ja Läntisen merkkipiirin paliskunnat. Useimmat paliskunnat esittivät erittäin hyvin perustellen nostoa paliskuntansa porolukuun. Loput paliskunnat kutsutaan todennäköisesti syyskuun alussa pidettävään kuulemiseen. Kustannuksista vastaa Evira. Niihin liittyy määräys, jonka mukaan alueen suunnittelussa on turvattava poronhoidolle merkittävien rakenteiden ja alueiden säilyminen.. Kaikilta paliskunnilta pyydetään työryhmän käyttöön myös kirjalliset palautteet. Työ on valmistumassa. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan kanssa. Käytännössä se tarkoittaa, että poroja ei saa tuoda Norjasta elävänä Suomeen. Kaavassa on tarkoituksena osoittaa uudella merkinnällä paliskuntien valtion mailla sijaitsevat erotusaitapaikat. Kaavat ja hankkeet Kainuun maakuntakaavasta järjestettiin helmikuussa poronhoitolain 53 §:n mukaiset neuvottelut paliskuntien kanssa. Lisäksi poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet, kuten erotusja ruokintapaikat sekä pyyntiaidat. Evira ottaa vastaan ainoastaan liikenteessä kuolleiden ja pedontappamien tai luonnostaan kuolleiden vuotta vanhempien porojen päät. Paliskunnat toivat tilaisuudessa esille näkemyksensä omista poroluvuistaan sekä poronhoitotapansa, arvionsa laidunten riittävyydestä ja kantokyvystä sekä siitä miten laiduntilanteeseen paliskunnassa vaikutetaan. Merikotkan osalta raportissa esitetään vaihtoehtoina joko löytyneiden merikotkan tappamien porojen korvaaminen tai maakotkakorvauksen kaltaisen reviirikorvausjärjestelmän rakentaminen. Porotalouden puolesta olemme vaatineet merikotkalle omaa reviirikorvausjärjestelmää tai vaihtoehtoisesti poistolupia vaikeille alueille asettuville merikotkille. Kaavan tämän hetkisessä valmisteluvaiheessa näyttää siltä, että poronhoidon huomiointi paranee. Asetus koskee myös suomalaisia poroja, jotka kulkevat rajan yli Norjaan. Näiltä osin on hyvä, jos vahinkoalttiimmat paliskunnat toimittavat näytteitä enemmän, että kokonaisnäytemäärä saadaan täyteen määräajassa. Kannattaa huomata, että kyse on varsin vakavasta asiasta. Toistaiseksi näytteiden lähettäminen on ollut vähäistä
1. Lausunto Suomen Maastotieto Oy:lle moottorikelkkailureitistä Ylitornion kunta, väli Rovaniemen kunnanraja Pello kunnanraja, 27.3.2019 19. Lausunto Metsähallitukselle luonnonvarasuunnittelusta valtion maiden eri intressien yhteensovittamistyökaluna, 14.2.2019 9. Muonion paliskuntaan sijoittuvassa Hannukaisen kaivoshankkeessa ollaan niin ikään luvitusvaiheessa. Lausunto Rovaniemen kaupungille Paavalniemen osayleiskaavasta, 29.1.2019 4. Lausunto Metsähallitukselle Hossan kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelmasta, 8.2.2019 7. YVA valmistunee tämän vuoden aikana, jonka jälkeen se tulee nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot paliskunnilta. Valittajien näkemyksen mukaan kaikkia ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu ja siten otettu huomioon luvista päätettäessä. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Näljängän ja Hallan paliskuntien välisen rajan vahvistamisesta, 28.2.2019 13. Lausunto ympäristöministeriölle Suomen osallistumisesta Ruotsin Kaunisvaaran kaivostoiminnan YVA-menettelyyn, 1.3.2019 16. PEFC-metsäserti. Luvista on valitettu useiden tahojen, myös paliskunnan ja paikallisten poronhoitajien, toimesta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hankkeen kaavoista on pyydetty mielipiteet ja muistutukset, mutta niistä ei ole Kolarin kunnassa tehty päätöksiä. Lausunto Turvallisuusja kemikaalivirastolle Pahtavaaran kaivoksen kaivosluvasta, 25.2.2019 11. Lausunto Lapin ELY-keskukselle KeminmaaTornionjoki 400 kV voimajohtohankkeen YVA-menettelystä, 11.2.2019 8. Myös kaivoksen asemakaavasta tehdyt valitukset ovat käsittelyssä Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Lausunto eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esitykseksi elintarvikelaiksi sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, 29.1.2019 3. Paliskuntaa huolestuttavat yleisten ympäristövaikutusten lisäksi valtavan kaivosalueen, hihnakuljettimen ja rautatien muodostamat estevaikutukset, laidunmenetykset, poronhoidon toiminnan estyminen ja huomattava vaikeutuminen keskeisillä erotusaitapaikoilla, pölyvaikutukset ja pohjaveden pinnan aleneman vaikutukset laitumiin. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Merja Nunnasen valituksesta Paliskuntain yhdistyksen päätöksestä 6.9.2019, 30.1.2019 5. Poronhoidon osalta on tehty oma selvitys, jota esiteltiin paliskunnille maaliskuussa. Ympäristöluvasta on järjestetty kaksi kuulemista ja sitä harkitaan parhaillaan. oinnin kriteeristön tarkistus alkaa tämän vuoden aikana ja olemme nimenneet työryhmään edustajamme. 20 POROMIES 2/2019 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 15.1.–27.3.2019 Soklin kaivoshanke Kemin-Sompion alueella sai ympäristöja vesitalousluvan viime kesänä. Lausunto Hyrynsalmen kunnalle Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavasta, 1.2.2019 6. Muun muassa maantiekuljetusten, haketta käyttävän lämpölaitoksen ja säteilevien ja samalla myös ympäristölle myrkyllisten aineiden sekä koko hankkeen yhteisvaikutusten osalta on nähty puutteita. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Piia Maaret Maggan valitus Paliskuntain yhdistyksen hallituksen päätöksestä 6.9.2017, 28.2.2019 14. Syksyllä 2018 Lapin ELY-keskus teki päätöksen, jonka mukaan hankkeen maantiekuljetukset eivät tarvitse YVA-menettelyä, vaikka raskas liikenne tiestöllä monikymmenkertaistuisi ja sen myötä olosuhteet paliskunnassa ja tienvarren asukkailla muuttuisivat merkittävästi (melu, pöly, tärinä, turvallisuus). Hankkeelle on myönnetty kaivospiiri, mutta päätöksestä on valitettu. Lausunto maaja metsätalousministeriölle metsästysasetuksen muuttamisesta, 26.2.2019 12. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Harri Kuvajan valitus Hossa-Irnin paliskunnan päätöksistä 29.5.2017, 1.3.2019 15. Lausunto Sodankylän kunnalle Kiiloselän asemakaavaehdotuksesta, 15.2.2019 10. Oraniemen paliskuntaan sijoittuvassa Sakatin kaivoshankkeessa on tehty viimeisen vuoden aikana YVA-selostusvaiheen selvityksiä. Lausunto Sodankylän kunnalle Luoston keskustan moottorikelkkailusuunnitelmasta, 27.3.2019. Kaivosyhtiö ei ole toistaiseksi kertonut etenemisestään hankkeen kanssa. Lausunto Lapin ELY-keskukselle Makkara-aavan turvetuotantoalueen YVA-selostuksesta, 15.1.2019 2. Lausunto Lapin liitolle Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta, 15.3.2019 17. Lausunto Sodankylän kunnalle Kakslauttasen osayleiskaavamuutoksesta, 18.3.2019 18
Skandinavian susikanta käsittää Ruotsin ja Norjan alueella elävän susikannan, josta on olemassa täydellinen geenikartta. Poronhoitoalue on merkittävä susien kulkureitti eristyneeseen Skandinavian susipopulaatioon. Kirjauksilla saadaan nopeammin tietoa susien liikkeistä, jolloin niihin voidaan myös reagoida nopeammin. Graa. Valmisteluryhmässä nähtiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoja tulisi selvittää ja varata resursseja porojen paimennukseen. sia esityksiä suurpetojen aiheuttamista porovahingoista on koottu MMM:n sivuille.. 21 POROMIES 2/2019 Maaja metsätalousministeriö on vahvistanut yhteistyötään susiasioissa Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa. SUOMI TIIVISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ SUSIASIOISSA RUOTSIN JA NORJAN KANSSA Maaja metsätalousministeriö 25.1.2019 Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin Suomen susikannan yhteydestä Skandinavian susikantaan sekä susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Tietoa susien esiintymisestä sekä suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamia susija suurpetohavaintoja pidettiin myös tärkeänä. Poronhoitoalue on keskeinen kulkureitti Suomen ja Skandinavian susipopulaatioiden välillä. Tuolloin todettiin Taalainmaalla Ruotsissa lisääntyvä susipari, josta uros oli suomalaisvenäläisestä kannasta. Jotta Skandinavian susikanta säilyisi geneettisesti monimuotoisena, tulisi sinne siirtyä vähintään viiden vuoden välein suomalais-venäläisestä susikannasta yksilö, joka lisääntyy. Yhteistyön keskiössä on Skandinavian susikannan ja suomalais-venäläisen kannan välinen geenivirta sekä tiedon vaihto susista. Suurpedoista ahma aiheuttaa eniten porovahinkoja. Suunta käy myös painvastaiseen suuntaan. Tähän mennessä tunnetuissa tapauksissa susiyksilöt ovat vaeltaneet Suomesta Norjaan tai Ruotsin eteläosiin juuri poronhoitoalueen läpi. Tutkimusten mukaan noin 10 prosenttia Suomen poronhoitoalueella kuolleista susista on peräisin Skandinavian susikannasta. Susiyksilöiden kannan alkuperä varmistetaan DNA-näytteellä. Ruotsin Naturvårdsverket seuraa aktiivisesti susikantaa, jotta Suomesta tai Venäjältä vaeltaneet sudet voitaisiin tunnistaa mahdollisimman nopeasti. Asia nousi esille susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmäntapaamisessa tammikuussa. Keväällä 2017 pentuja teki Örebron läänissä suomalais-venäläisen kannan naarassusi, joka oli siirretty sinne ruotsalaisten toimesta vuonna 2013. Porovahinkoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi tehostetulla paimentamisella sekä porojen ruokinnalla. Suden aiheuttamat porovahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan Riistavahinkorekisterin tietojen perusteella noin 1,2 miljoonaa euroa ja ne keskittyvät itäiselle ja kaakkoiselle poronhoitoalueelle. Suomi pyrkii osaltaan mahdollistamaan tämän. Nuoret sudet voivat vaeltaa kevätja kesäaikaan esteettömästi Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin. Poronhoitoalueella susikanta on pyritty poikkeusluvin pitämään porovahinkojen takia pienenä eikä siellä ole pysyviä, pentuja tuottavia laumoja. Ilves ja karhu aiheuttivat vuonna 2017 hieman enemmän porovahinkoja kuin susi. Porotalouselinkeino ja susi Valmisteluryhmässä keskusteltiin lisäksi susista poronhoitoalueella ja susien aiheuttamista porovahingoista ja niiden ehkäisemisestä. Poronhoitoalueen eteläpuolella tai Venäjän rajan tuntumassa olevien susilaumojen läheisyys lisääkin todennäköisyyttä vahingoille. Viimeisin tieto uudesta tulokkaasta, joka myös lisääntyi, on vuodelta 2016. Esille tuotiin, että porovahinkojen ennaltaehkäisy etenkin luonnonlaitumilla on haastavaa porotalouden erityispiirteet huomioon ottaen
Porotalouden kannattavuus on ollut muutaman vuoden hienoisessa noususuunnassa, mutta kannattavuudessa esiintyy suuria eroja. Moottoriajoneuvojen käyttö on poronhoitotöissä arkipäivää. 22 POROMIES 2/2019 Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpidon mukaan vuonna 2017 porotalouden kannattavuuskerroin oli 0,57. Vaikka tuotot kasvaisivat, kustannusten nousu syö kannattavuutta.. Kustannustietoja kerättiin Paliskuntain yhdistyksen aitatyöntekijöiltä ja kannattavuuskirjanpidossa mukana olevilta yrittäjiltä poronhoitovuodelta 2015–2016. Poronhoito on motorisoitunut Paliskuntain yhdistyksen ja Luken toteuttamassa hankkeessa kerättiin tietoja moottorikelkan ja mönkijän käyttökustannuksista poronhoitotöissä. Kuva Anssi Lakela. Tämä tarkoittaa sitä, että porotilalle jäävät tulot kattavat keskimäärin 57 prosenttia tilalle kuuluvasta tuntipalkasta ja oman pääoman korosta. Hankkeen tavoitteena oli saada erilaisten työlajien KATSAUS MOOTTORIAJONEUVOJEN KUSTANNUKSIIN Teksti Marja Vilja, Jukka Tauriainen, Asta Sipola ja Kari Henttunen. Moottorikelkat ja mönkijät tehostavat työskentelyä, mutta niiden käyttö aiheuttaa kustannuksia
Kustannuseriä myös Taloustohtorista Myös Luonnonvarakeskuksen ylläpitämältä Taloustohtori -sivustolta löytyy tietoa poronlihan tuotantokustannusten muodostumisesta. Mönkijöiden kustannukset laskettiin ettotöiden ja aitatöiden osalta. Ajopäiväkirjan lisäksi tietoja koottiin muun muassa koneiden korjausja huoltokustannuksista sekä vakuutusmaksuista. Kaikkia eroja ei kuitenkaan kyetty ottamaan huomioon tuloksissa aineiston pienuuden takia. Verkkopalvelun tulokset pohjautuvat porotalouden kannattavuuskirjanpidon aineistoon, joka mahdollistaa kustannusten tarkemman kohdistamisen. /taloustohtori €/h Etto Ruokinta Aita Peto Yht Muuttuvat kustannukset yht 9,2 6,2 9,1 6,1 8,2 Kiinteät kustannukset yht 6,3 2,2 7,9 1,9 8,6 Kustannukset yht 15,6 8,3 17,0 8,0 16,8 Työlaji €/h Etto Ruokinta Aita Peto Yht Muuttuvat kustannukset yht 6,4 … 8,5 … 6,5 Kiinteät kustannukset yht 6,1 … 3,7 … 8,6 Kustannukset yht 12,6 … 12,2 … 15,1 Työlaji Moottorikelkkojen ajotuntia kohden lasketut kustannukset työlajeittain. Työlajeiksi valittiin ettotyöt eli porojen kokoaminen ja paimentaminen, ruokintatyöt, aitaamiseen liittyvät työt ja petovahinkojen etsintätyöt. Esimerkiksi erilaiset maastoja sääolosuhteet vaikuttavat kustannuksiin. Ne rasittavat koneita ja lisäävät korjauskustannuksia. Poronlihan yksikkökustannus -verkkopalvelusta voidaan tarkastella eri kustannuseriä tuotettua poronlihakiloa kohti tai eloporoa kohti laskettuna. Keskimäärin kustannukset olivat noin 15 euroa ajotunnilta, tämä sisältää 6,5 euroa muuttuvia kustannuksia ja 8,6 euroa kiinteitä kustannuksia. Ajopäiväkirjat toimivat hankkeessa tärkeimpänä tiedon lähteenä. Aitatyössä kustannuksia kertyi 12,2 euroa ajotunnilta ja vastaavasti ettotöissä 12,6 euroa. www.luke.. Mönkijöiden ajotuntia kohden lasketut kustannukset työlajeittain.. Tällainen kustannustieto on erittäin haastavaa kirjata muistiin, joten suuret kiitokset kaikille, joilta saimme tietoja käyttöön. Aineiston pienuudesta johtuen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Tästä muuttuvien kustannusten osuus oli 7,9 euroa ja kiinteiden kustannusten 9,1 euroa. Ettotöissä moottorikelkan kustannuksia kertyi kaikkiaan 15,6 euroa ajotuntia kohden. Moottorikelkan kustannukset poronhoitotyössä olivat keskimäärin 16,8 euroa ajotunnilta. Muuttuvien kustannusten, eli polttoaineja korjauskustannusten osuus oli 8,2 euroa ja kiinteiden kustannusten, eli vakuutus-, poisto ja säilytyskustannusten osuus 8,6 euroa ajotunnilta. Esimerkiksi konetyypin vaikutusta ei pystytty huomioimaan. Työlajilla vaikutusta Tuloksia laskettaessa porotalouden ajot jaoteltiin erilaisiin työlajeihin. 23 POROMIES 2/2019 ja työskentelyolosuhteiden vaikutus kustannuksiin näkyville tuloksissa. Työlajeittain tarkasteltuna moottorikelkan kustannukset kohosivat aitatyössä korkeimmiksi, 17 euroon ajotunnilta. Koska kustannukset laskettiin ajotuntia tai ajokilometriä kohden, ajon tarkoitus, kilometritai tuntimäärä sekä polttoaineen kulutus pyydettiin kirjaamaan muistiin kaikilta niiltä työpäiviltä, joina moottorikelkkaa ja mönkijää käytettiin porotaloustöissä. Tietoja koottiin vuoden ajalta, joten vuosien välistä sääja lumiolosuhteiden vaikutusta kustannuksiin ei tässä saada esille. Vastaavasti ruokinta ja petovahinkojen etsintätyössä kustannukset olivat noin 8 euroa, muuttuvien kustannusten osuus tästä reilu 6 euroa ajotunnilta. Koneiden käyttökustannukset muodostuvat polttoaine-, korjaus, vakuutusja pääomakustannuksista
Itärajan rajavyöhykettä seuraileva poroesteaita puolestaan tukkii Venäjällä kesää viettävien metsäpeurojen reitin poronhoitoalueelle. Vaikka aidat suurimman osan ei-toivotuista vierailuista estävätkin, kulkeutuu poroja silloin tällöin poMETSÄPEURAVAADIN VASOINEEN SUOMUSSALMELTA TOTUTUSTARHAAN Teksti ja kuvat Milla Niemi Hallan paliskunnan alueelta Suomussalmen Ala-Vuokista pyydystettiin maaliskuun alussa metsäpeuravaadin ja sen naarasvasa. Metsäpeuravasan nukutus onnistui nopeasti.. 24 POROMIES 2/2019 Poroa tunteville ei liene suurikaan uutinen, että poro ja metsäpeura risteytyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Koska alalajien sekoittuminen ei ole toivottavaa, on poronhoitoalueen etelärajalle Kainuuseen rakennettu noin 90 kilometriä pitkä peura-aita pitämään liian läheiseen kanssakäymiseen pyrkivät lähisukulaiset erillään. Tarkoituksena on palauttaa metsäpeura sen entisille elinalueille. Eläimet kuljetettiin Etelä-Pohjanmaalle Lauhanvuoren kansallispuistoon rakennettuun metsäpeurojen totutustarhaan. Tarhasta vapautetaan tulevina vuosina metsäpeuroja luontoon
Toimimaton seurantapanta poistettiin vaatimelta ennen eläimen heräämistä. ronhoitoalueen eteläpuolisille metsäpeuramaille. Vieraita porotokassa Helmikuussa 2019 Hallan paliskunnan poronomistajat totesivat porojen sekaan ilmaantuneen pitkäjalkaisia vieraita; keltaista GPSpantaa kantava metsäpeuravaadin vasoineen oli lyöttäytynyt porojen seuraan. Ahma ajatti vaatimen ja sen vasan erilleen, eikä kummankaan sijainnista ollut enää varmuutta, kertoo Pekka Kilpeläinen asioiden saamasta yllättävästä käänteestä. Iso osa kalustosta ja tekijöistä oli siis jo valmiiksi saatavilla. Hienoa, että metsäpeuroista saatiin tieto paliskunnalta, kiittelee Kilpeläinen. Metsäpeuranpyyntiin poronhoitoalueelle Pienen tuuminnan jälkeen päätettiin yrittää metsäpeurojen elävänäpyyntiä ja kuljetusta totutustarhaan Isojoelle. 25 POROMIES 2/2019 hän siinä kävi, että vain muutama tunti aikataulujen varmistumisen jälkeen kuuluisa sattuma puuttui peliin. Parin päivän puhelinrumban jälkeen loputkin tarvittavasta porukasta oli saatu haalittua kasaan ja pyyntipäivä lyötiin lukkoon. Päätöksentekoa helpotti se, että Luonnonvarakeskuksen kenttätiimi oli sopivasti Kuhmossa suorittamassa metsäpeurojen lentolaskentaa. Nyt vaihtoehtoja oli toinenkin: Metsähallituksen koordinoimalla MetsäpeuraLIFE-hankkeella on läntisessä Suomessa kaksi metsäpeurojen palautusistutusta varten rakennettua totutustarhaa, joihin villien peurojen perintötekijät ovat enemmän kuin tervetulleita. Ongelmallisimpia aidan kohtia ovat portit ja veräjät, jotka jäävät toisinaan auki huolimattomilta kulkijoilta. Peuroista ilmoitettiin Pekka Kilpeläiselle, joka huolehtii metsäpeuraan liittyvistä Metsähallituksen kenttätöistä Kainuun alueella. Vaan niin. Metsäpeurat kuljetettiin maastosta hirvenvetolevyllä ja siirrettiin eläinkuljetustraileriin, jossa ne herätettiin ennen matkallelähtöä. Toisessa tilanteessa metsäpeurojen saama tuomio olisi voinut ollut tyly jos väärälle puolelle peuraaitaa eksynyttä eläintä ei saada ohjattua pois poronhoitoalueelta, tarkoittaa se usein tappotuomiota, Kilpeläinen selittää. Vastaavasti metsäpeuroja lipsahtaa välillä poronhoitoalueen puolelle
26 POROMIES 2/2019 Kaikeksi onneksi vasa löytyi nopeasti, ja se saatiin pysymään alueella ruokinnan avulla. Vuoteen 2023 kestävän hankkeen keskeinen tavoite on palauttaa metsäpeura sen entisille elinalueille läntiseen Suomeen. Tärkeä lenkki pyynnissä oli kokenut ja paljon porotalouslentoja operoinut helikopteripilotti, joka paikallisti vasan ilmasta käsin ja ohjasi sen maassa odottavien passimiesten nukutuskivääreiden ulottuville. Tämän kansallisen hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja metsäpeuran ja poron risteytymisen estämiseksi erityisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella. Maantiekuljetuksen jälkeen ne vapautettiin Lauhanvuoren totutustarhaan Isojoelle. Metsähallituksessa on käynnissä myös toinen metsäpeurahanke. Yhdessä poronhoitajien ja metsäpeuratoimijoiden (Metsähallitus ja Luke) kanssa saatiin taluteltua metsäpeurat lyhyen matkaa rajan läheisyydestä takaisin Venäjän puolelle pantamerkintöjen yhteydessä. Eläimen historia tunnetaan varsin hyvin, koska se on pannoitettu ja korvamerkitty vuonna 2011. Vaatimen naarasvasasta puolestaan odotetaan merkittävää perustajayksilöä Lauhanvuoren tulevalle metsäpeurakannalle. Kainuusta Etelä-Pohjanmaalle Käytännön pyyntityön hoitivat Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat. Vaikka vaadin on jo tukevasti toisella kymmenellä, saattaa se silti vasoa myös tulevina vuosina. Hanke on käynnistetty, koska vastuu metsäpeuran perimän turvaamisesta siirtyi vuonna 2016 kokonaisuudessaan Suomen riistakeskukselta Metsähallitukselle. MetsäpeuraLIFE-hankkeen tietotuotanto on pääasiassa Luonnonvarakeskuksen vastuulla. Pantojen avulla informoidaan poronhoitajia rajan takaisesta peurojen liikehdinnästä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä eteläisten paliskuntien kanssa. Panta lopetti toimintansa vuonna 2015. maa metsäpeuran suojeluja kannanhoitohanketta MetsäpeuraLIFE. Metsäpeuroista kolme vaadinta sai kaukokartoituspannan, jotka tuottavat tarkkaa paikkatietoa eläinten liikkeistä seuraavat kolme viisi vuotta riippuen akun kestosta. Metsäpeura Metsähallituksen vastuulla Metsäpeurojen pyynti ja kuljetus totutustarhoihin ovat osa Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoiOnnistunutta yhteistyötä myös aikaisemmin Teksti Antti Paasivaara, LUKE Kokemusta hyvästä toimintamallista ja joustavasta yhteistyöstä saatiin jo talvella 2017, kun metsäpeuroja tuli viitisentoista Venäjältä Suomussalmen puolelle poronhoitoalueelle. /metsapeuralife.html. Vaadin ei odotuksista huolimatta palannut vasaansa etsimään, mutta lopulta pyyntiin päätettiin lähteä pelkän vasan perässä. Kaksi pantaeläintä talvehtii nyt Pistojärven takana Venäjän Karjalassa ja yksi Hiisijärven tuntumassa Ristijärvellä. Pannoitushetkellä vaatimen arvioitiin olevan vähintään kolmivuotias, joten sille on ehtinyt jo kertyä ikävuosia. Lue lisää MetsäpeuraLIFE-hankkeesta www.suomenpeura.. Vasan pyynti onnistui nopeasti, ja onnekkaasti myös vaadin löytyi lähistöltä, vaikka sitä ei moneen päivään vasansa luota oltukaan tavattu. /. Metsäpeurat selvisivät pyynnin ja kuljetuksen aiheuttamasta rasituksesta hyvin, ja ne hakeutuivat totutustarhan muiden peurojen seuraan nopeasti. Nyt pyydystetyt metsäpeurat ovat todennäköisesti viettäneet kesänsä itärajan takana vaadin on vasonut toistuvasti Venäjän puolella. Nukutetut metsäpeurat siirrettiin maastosta hirvenvetolevyllä ja lastattiin tienvarressa odottavan eläinkuljetustrailerin kyytiin
Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle 12.823,(alv 0%) * Vaatii hyväksytyn luottopäätöksen. CE-merkitty. Sodankylä • Puh. Tähti-ADE Vitamiini, 20 kg • Monivitamiinivalmiste rasvaliukoisten vitamiinien puutostiloihin 19,50 /sk 25,/sk Tähti Seleeni-E, 20 kg • Maittava orgaanista seleeniä sisältävä vitamiiniseos Jeppe Aktiivi, 15 kg • Liikkuville, aktiivisille koirille Jeppe Kana & Riisi, 15 kg • Korkealaatuisista raaka-aineista valmistettu koirien täysravinto Jeppe-koiranruoat meiltä! 26,30 /sk Jeppe Aktiivi Plus, 15 kg • Paljon liikkuville, aktiivisille koirille 29,90 /sk 26,50 /sk 119,Langaton perävaunun led-valosarja • 12/24V, IP65 suojaus • Toimintasäde 20 m • Vahva magneettikiinnitys 502008310 Suursäkin tyhjennysventtiili • Halkaisija 14 cm, korkeus 43 cm • Purkunopeus 50 200 kg/min 502004908 129,295,Meiltä myös hitsauspuikot ja langat! Automaattimaski Wameta Basic 700000712 Laadukkaat Wameta -hitsaussuojaimet • Kaikki hitsauksekseen oleellisesti liittyvät suojaustoiminnat • Toimii, MIG ja TIG sekä muissa yleisimmissä hitsausmenetelmissä 49.50 Poroaitaverkot varastosta! Verkkojen koot: 100, 120, 150 ja 170 1,75 €/kg 1,99 €/kg 1,77 €/kg. • Nosto-TIG -sytytys (TIG-hitsain lisävarusteena) • Puikkohitsausta helpottavat sytytysvirtapulssi, hitsauksenaikainen valokaaren valvonta sekä puikon tarttumista estävä toiminto • Sisältää puikkohitsauskaapelit Valmistettu normin EN60974-1 mukaisesti. 050 389 0821 Rovaniemi • Puh. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. 700000677 Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 31.5.2019 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Tähtierikoisja poronrehut! Akkuporakone Makita DDF458RMJ • Vääntö 58/91 Nm (pehmeä/kova) • 2 x 4,0 Ah Li-ion akku • 36 min pikalaturi 501084803 399,Makita DDF458RMJ -akkuporakoneen ostajalle UR-jääkaira kaupan päälle! (Arvo 129 €) Rahoitustarjous ilman käsirahaa 300€ /kk. * Pyöröpaalisilppuri ELHO Rotor Cutter 1500 • Puristava kuormaushaarukka • Olkien puhallus jopa 12-15 m:n etäisyydelle. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. 020 7528 260 Suomussalmi • Puh. 010 8350 280 Kuusamo • Puh. 050 349 9908 www.lantmannenagro.fi Wameta 166 PRO+ Puikkohitsausinvertteri ammattikäyttöön. 050 434 7021 Oulu • Puh. 020 740 1040 Tornio • Puh. 010 346 6260 Pudasjärvi • Puh
Kyselyyn vastasi 29 henkilöä, jotka valittiin Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Paliskuntain yhdistyksen toimesta osin kymmenen vuotta sitten toteutetun, vastaavanlaisen kartoituksen haastateltujen joukosta. Testamentti Haastateltujen mukaan poroja metsäammattilaisten suhteet ja metsänkäsittelyn menetelmät ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana porotalouden HANKETESTAMENTTI PORONHOITO JA METSÄNKASVATUS Teksti ja kuva Juha Järvenpää Reilun vuoden mittainen Poronhoito ja metsänkasvatus -hanke päättyi 31.1.2019. Opas jaettiin muun muassa Poromies-lehden 1/2019 liitteenä. Yksi hankkeen suurimmista saavutuksista oli Poro ja poronhoito talousmetsissä -oppaan laatiminen.. 28 POROMIES 2/2019 Poro ja poronhoito talousmetsissä -oppaan julkaiseminen oli yksi kärkiteemoista. Hanke järjesti useita tiedotustilaisuuksia ympäri poronhoitoalueen sekä luentoja alojen oppilaitoksissa, joissa tavoitettiin lähes 300 ihmistä. Lisäksi hankkeen toimet saivat positiivista näkyvyyttä medioissa läpi poronhoitoalueen. Opas perustuu uusimpaan tutkimustietoon ja Metsäkeskuksen toteuttaman poroja metsäammattilaisille suunnatun kyselyn vastauksiin
2.4 D 4x4 pick-up viisipaikkaisena kevytkuorma-autona Hinnat alk 33 900€ alv0% Antti Kaarlela 044 984 8405 Mikko Mustapirtti 040 861 2873 Karjalahdenkatu 1, 94600 Kemi 5-paikkainen Hilux pohjainen 4x4 kevytkuorma-auto Ei autoveroa täysi alv. Metsäammattilaisen rooli metsänomistajien neuvonnassa korostuu metsänkäsittelyvalikoimien lisääntyessä. DS Smith tarjoaa laajan valikoiman vakiopakkauksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä kuljetusja myyntipakkauksia. Vuonna 2014 uudistuneen metsälain vaikutukset nähtiin positiivisina lukuun ottamatta järeysja ikärajojen poistumista, jonka pelätään johtavan liian aikaisiin päätehakkuisiin. Investoinnit eivät kuitenkaan saa haastateltujen mukaan johtaa tehostuviin vanhojen metsien hakkuisiin. Ota yhteyttä myyntiimme: Puh. Poroammattilaiset eivät aina tunne riittävästi metsänkäsittelyn menetelmiä ja niiden perusteita. Metsäammattilaiset taas eivät aina tunne riittävästi porotaloutta valitessaan metsänkäsittelyn menetelmiä. 010 245 2364/010 245 2363 pakkausjaloste.oulu@dssmith.com www.dssmithpackaging.fi. Poroille tärkeät ravintokasvit eivät kasva tiheissä metsissä. poisto Vetokyky 3500kg ja kantavuus 1335kg ...ja paljon muita etuja www.autotalojuntikka.fi Tarvitsetko pakkauksia. Tiedon lisäämisen tarve nähtiin yhtenä tärkeimmistä hankkeen tuloksista. Toimitukset suoraan valmistajalta, ilman välikäsiä. 29 POROMIES 2/2019 kannalta positiiviseen suuntaan erityisesti valtion metsien osalta. Aaltopahvipakkaus on kustannustehokas ja täysin kierrätettävä, ekologinen vaihtoehto. Tiedon parantamisen toimet on aloitettava jo molempien alojen oppilaitoksissa. Tämä johtuu osaltaan kehittyneestä neuvottelumenettelystä. Hankkeen rahoitti Lapin ja Kainuun ELY-keskukset MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelma 2016–2020 kautta. Yksityismetsätalouden ja porotalouden välille tulisi haastateltujen mukaan luoda vastaavanlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva neuvottelumenettely. Suunniteltuja metsäbiotalouden investointeja pidettiin porotalouden kannalta pääosin positiivisina. Kuitupuun kysynnän kasvu lisää metsien harvennuksia ja sitä kautta valon määrää metsässä. Hankkeen veti Suomen metsäkeskus yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen, Metsähallitus Metsätalous Oy:n, MTK:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa
Maatalouden ja poronhoidon välinen kiista oli vanha jo 1900-luvun alussa, kun vahinkojen korvausvastuun ja -summan määrittäminen alettiin tehdä puolueettoman arviomiehen avulla. Porottomien ja porollisten välit kiristyivät taas sodanjälkeisen asutustoiminnan kaudella. Elinkeinojen välisiä pelisääntöjä on ollut käytössä jo ainakin 1700-luvulta saakka. RISTIRIIDOISTA RATKAISUIHIN. Peltoa alueella on yli 5 000 ha. Toisaalta myös poroja maatalouden välisillä jännitteillä on pitkät juuret. Tänäkin päivänä puhututtavat poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen väliset ristiriidat. 30 POROMIES 2/2019 Tämän päivän porolaidunympäristössä erilaiset toimintamuodot ja intressit kohtaavat yhä useammin. Erityisesti poronhoitoalueen eteläja keskiosissa poronhoito on joutunut yhä enemmän sopeutumaan muiden elinkeinojen, maankäyttömuotojen, asutuksen ja lomarakentamisen laajenemiseen. EU-tukeen oikeutettuja maatiloja alueella on noin 200; noin sadalla tiloista harjoitetaan myös porotaloutta. Kotieläintiloja (lypsylehmiä, lihanautoja, emolehmiä, lampaita) on noin 80. ’Porolaitumet ovat supistuneet ja pirstoutuneet, kun viljelys ja asutus ovat levinneet laajemmalle’ (Poromies 1934/2). Esimerkiksi Kuusamon paliskuntien alueelle on aina ollut ominaista useiden elinkeinojen liittyminen tai limittyminen toisiinsa toimeentulon hankinnassa. ikteja. Alueella on harjoitettu jo satoja vuosia pienimuotoista tai laajempaa poronhoitoa ja maanviljelystä, samoin kuin metsätaloutta, kalastusta ja metsästystä. Nämä muutokset laidunympäristössä ja samalla niihin liittyvät poronhoitotapojen muutokset tuovat poroja aikaisempaa herkemmin asutuksen, tiestön, mökkiläisten ja muiden elinkeinojen alueille. Teksti Juha Hiedanpää 1 , Sirpa Rasmus 2 , Mia Landauer 2 , Mikko Jokinen 1 , Panu Kontio 3 , Jouko Kumpula 1 , Arto Naskali 1 , Kari Oinonen 3. Päällekkäisistä toiminnoista ja erilaisista intresseistä johtuen poronhoidon ja muiden toimijoiden ja elinkeinojen välillä on ristiriitoja, paikoin myös kon. 1950-luvun alussa perustettiin vapaan laidunnusoikeuden rajoittamista ajavia porottomien yhdistyksiä Pudasjärvelle, Taivalkoskelle ja Kuusamoon. Elinkeinojen naapuruudet ja päällekkäisyydet 2010-luvulla Kuusamon kunnan alueella sijaitsevat Alakitkan, Oivangin ja Kallioluoman paliskunnat sekä osat Akanlahden, Hossa-Irnin ja Tolvan paliskunnista. Poromies -lehden kertomaa ristiriidoista yli 80 vuotta sitten: ’Maaja metsätaloudelle vahingollisena toimintana poronhoito lopetettava ei kannattavaa, muuta kuin syöttämällä kaiken sadon heinäja peltomailta, sanovat tilanomistajat’ (Poromies 1931/1). Poronhoito on joutunut sopeutumaan metsienhakkuiden ja. Kuva Mia Landauer. Poronomistajia näissä paliskunnissa on yhteensä noin 270 ja poroja noin 11 000. Viljelysmaiden aitaus tai aitaamattomuus sekä porojen aiheuttamien vahinkojen korvaus on puhututtanut kauan. Samalla porot voivat aiheuttaa vahinkoja maataloudelle ja asutukselle laiduntaessaan viljelyksillä, puutarhoissa ja pihoissa. Poronhoitoon hyvin soveltuvat yhtenäiset ja rauhalliset laidunalueet ovat vähentyneet, heikentyneet ja pirstoutuneet
Ruka on Suomen suosituin hiihtokeskus. Alueella kuitenkin tavoitellaan elinkeinojen yhteensovittamista, ja alueen luonnonvarasuunnittelun tavoitteena onkin ollut huomioida tasapuolisesti niin maatalouden kuin porotaloudenkin toimintaedellytykset. Hankkeen tutkijat pitivät tilannekatsauksen, jota Kuusamon kaupungin kaavoittaja ja Lapin ELY -keskuksen porotalousasiantuntija osaltaan täydensivät. Myös PEPOKOja PORTTI-hankkeet esittäytyivät. Poroja maatalouden väliset ristiriidat eteläisellä poronhoitoalueella ovat saaneet paljon julkisuutta etenkin parin viime vuoden aikana. Pysyvien ratkaisumallien luomiseksi on perusteilla paikallinen yhteistyöryhmä. Puhelimen mahdollinen jatkokäyttö ja ylläpitovastuu selvitetään hankkeen aikana. Puhelimen avulla tuetaan ongelmatilanteiden ripeää ratkaisua ja kerätään samalla taustatietoa ongelmista. Puhelimen toiminnan suunnittelua varten kokoonnutaan huhtikuussa saman pöydän ympärille alueen paliskuntien poroisäntien sekä maatalouden, kaupungin ja mökkiläisten edustajien kanssa. Lapin Ammattikorkeakoulun PEPOKO (Peltoporokoirien käytön tehostaminen) -hankkeessa tavoitellaan koulutettujen koirien käytön lisäämistä porojen siirtämisessä pelloilta ja muilta alueilta, joissa ne eivät saa olla. Se tarjoaa mahdollisuuden osapuolten tapaamisille, rakentavalle keskustelulle ja tiedottamiselle sekä erilaisten ratkaisumallien pohdinnalle ja kokeilulle. PALOMA-hanke Vuonna 2018 käynnistettiin kolme Lapin ELY -keskuksen rahoittamaa hanketta, joiden tarkoituksena on tutkia ja helpottaa poroja maatalouden välisiä jännitteitä. Myös kasvanut petokanta asettaa omat haasteensa laidunalueiden käytölle. Suomen metsäkeskuksen PORTTI-hankkessa kehitetään uusia portti/ esteratkaisuja muun muassa viljelyssuoja-aitoihin. Tilanteet dokumentoidaan ja toimitaan viestinvälittäjänä ongelma-alueen ja poronhoitajien välillä. Lisäksi kuulimme sekä entisen että nykyisen porovahinkojen arvioimislautakunnan puheenjohtajan kokemuksia. Puhelimen rinnalla käytetään sähköpostia ja internetlomaketta. Petojen haaskakuvauspaikkojen on koettu lisäävän peto-ongelmia viime vuosina. Paikalle saapui reilut 40 henkeä, jotka edustivat poronhoitoa, maanviljelystä, mökkiläisiä, Kuusamon kaupunkia sekä paikallisia yhdistyksiä. Tilaisuudessa käytiin avointa ratkaisukeskeistä keskustelua. Yhteistyöryhmän ensisijaisena tavoitteena on ongelmien tunnistaminen ja ristiriitatilanteiden ehkäiseminen ja ratkaiseminen. Puhelin avataan loppukeväästä ja sitä kokeillaan Kuusamossa ainakin syksyyn 2019. Poikajärven paliskunnan poroisäntä Veikko Heiskari kertoi Rovaniemellä toimivasta porovahtipuhelimesta ja Yrjö Perkkiö Muoniosta Ylimuonion metsien käytön yhteistyöryhmän toimintaperiaatteista. PALOMA-hankkeen aikana päätetään, jatkuuko yhteistyöryhmätoiminta ja jos jatkuu, niin millaisena. Puhelimeen vastaajana toimii neutraali taho. Kuusamossa on viidenneksi eniten vapaa-ajanasuntoja kaikista Suomen kunnista, yli 7 000 kappaletta. Alueen matkailu, mökkeily ja muu luonnon virkistyskäyttö on kasvussa. Etenkin pyrimme katsomaan tulevaan: miten ristiriidat saataisiin hallintaan ja millaisia toimia tässä tarvittaisiin. Lisäksi alueella on turvetuotantoa ja suunnitteilla on suuria kaivosja tuulivoimahankkeita. Ryhmäkeskusteluissa käytiin tarkemmin läpi Kuusamon tilannetta ja tämänhetkisiä ratkaisuja. PALOMA järjesti 22.1.2019 kokopäiväisen avausseminaarin Kuusamon kaupungintalolla. Keskeiset paikalliset toimijat ovat paraikaa keskustelemassa ryhmän kokoonpanosta, toimintaperiaatteista ja -säännöistä. 31 POROMIES 2/2019 soiden ojitusten aiheuttamiin, vuosikymmeniä jatkuneisiin muutoksiin porolaitumilla. PALOMA-hanke tekee tiivistä yhteistyötä konkreettisia työkaluja kehittävien PEPOKOja PORTTI -hankkeiden kanssa. Esiin ovat nousseet etenkin Kuusamon tilanne ja maatalouden siellä kokemat haitat porojen ei-toivotuista vierailuista. Myös aiemmassa selvitystyös. Tärkeä osa PALOMA-hanketta on kokeilla Porovahti -puhelinta. PALOMA-hankeessa selvitämme Kuusamon alueella poronhoidon, maatalouden, asutuksen ja lomarakentamisen välisten ongelmaja ristiriitatilanteiden syitä ja vaikutuksia sekä tuotamme ehdotuksia ja kokeiluja ongelmatilanteiden hallintaan ja ennaltaehkäisyyn
2018. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. PALOMA-hankkeessa osapuolet voivat jakaa tietoa ja kokemuksia, tehdä yhteistyötä ja tarkastella monimutkaisia tilanteita ja eriäviä käsityksiä yhdessä – toisin sanoen luoda edellytyksiä omaehtoiseen ristiriitojen tunnistamiseen ja hallintaan. 040 740 1691 / panu.kontio@ymparisto.. airix.. https://paliskunnat.. AIRIX Ympäristö Oy. Selvitysraportti maatalouden ja porotalouden välisistä kon. 32 POROMIES 2/2019 sä on noussut esille hyviä käytäntöjä ja kehitysehdotuksia. Tällöin Porovahti -puhelimen, asiansa osaavan porokoiran tai toimivan veräjäratkaisun kaltaisista konkreettisista toimista on vielä enemmän hyötyä. Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. 2008. ikteista. Paliskuntain yhdistys. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa. Näitä kaikkia on tarkoitus pureskella yhdessä eteenpäin. 040 528 2585 / sirpa.rasmus@ulapland.. SKS. Kirjallisuutta: Hast, S. Sirpa Rasmus, Arktinen keskus, Lapin yliopisto Puh. Luottamuksellisemmassa ilmapiirissä ongelmatilanteita voidaan hoitua aiempaa jouhevammin. http://www.paikkatieto. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen 1 , Lapin yliopiston 2 ja Suomen ympäristökeskuksen 3 tutkijoita, jotka työskentelevät PALOMA -hankkeessa. / py/wp-content/uploads/2018/03/Poronhoito_ja_maatalous.pdf (viitattu 20.3.19) Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma 2014. Panu Kontio, Suomen ympäristökeskus Puh. Poronhoito ja maatalous. Lisätietoja: Hankkeen johtaja Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus Puh. /tietopankki/kuusamo/proha/strateginen_yk/ julkinen/tekstit/kuusamo_ls_loppuraportti.pdf (viitattu 20.3.19) Kortesalmi, J. 029 5327 801 / juha.hiedanpaa@luke.
Kiertotalous osana toimintaa Alkuvuodesta päättyneessä Sitran rahoittamassa Biojätteestä raaka-aineeksi – kalaja porotalous SIVUVIRRAT ELINTARVIKKEIKSI Teksti Petri Muje ja Aki Ranta Lappilaiset raaka-aineet ovat laadukkaita ja niillä on syystäkin hyvä maine kuluttajien keskuudessa. Raaka-aineiden käytön tehostamistarpeesta oltiin yhtä mieltä. 33 POROMIES 2/2019 Tätä kautta on mahdollista edistää tuotannon raaka-ainetehokkuutta, edistää kiertotaloutta ja ennen kaikkea toiminnan kannattavuutta. Lapin kannalta tärkeää olisi kuitenkin lisätä vajaahyödynnettyjen sivuvirtojen käyttöä. Sivutuote karttasovelluksessa aktiivisena poroteurastamot, lihaleikkaamot ja rekikoirayrityksiä tasot.. Tämän lisäksi pyydettiin osallistujia pohtimaan suuntaviivoja hankkeen jatkotoimenpiteisiin, jotta tulokset olisivat mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Työpajojen aikana porotalouden puolelta esille nousi muun muassa teurastamoiden erilaiset käytännöt ja sopimukset Honkajoki Oy:n kanssa sekä pakastekonttien hyödyllisyys teurastamoilla. Lapin koko ajan lisääntyvä matkailu lisää tuotekehityksen tarvetta luoden samalla uusia mahdollisuuksia sivuvirtojen hyödyntämiselle. Tämä on lisännyt niiden ja niistä tehtyjen tuotteiden kysyntää niin paikallisesti kuin erityisesti matkailijoiden parissa. osaksi kiertotaloutta –hankkeessa kehitettiin kalaja porotalouden kestävän tuotannon ja sen sivuvirtojen hyödyntämisen vaihtoehtoisia toimintamalleja, joissa huomioidaan tuotteiden, sivuvirtojen ja biojätteen paikallinen käyttö. Hankkeen haastatteluissa ja työpajoissa kerättiin osallistujilta määrällistä ja laadullista tietoa tuotantomääristä sekä kiertotalouden kehittämismahdollisuuksista ja pullonkauloista kalaja porotaloudessa
34 POROMIES 2/2019 Konkreettisena toimenpiteenä hankkeessa luotiin kalaja porotalouden sivuvirtoja Lapissa esittelevä digitaalinen sovellus, jota voidaan hyödyntää mm. Lihaleikkaamot ovat Ruokaviraston laitoslistalla hyväksyttyjä laitoksia. Eri ruhonosien ja elinten keskiarvoiset määrät teurastettua poroa kohti on koottu Niemisen sekä Peuran ja Inkisen tekemistä tutkimuksista, perustuen Kaamasen koeporotilalla tehtyihin mittauksiin. Rekikoirayrityksiä on kartoitettu Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa (ELMA) -hankkeessa. Karttasovelluksen tasot ovat: Kala-alan laitokset ovat Ruokaviraston laitoslistalla hyväksyttyjä laitoksia. ElinAsia-hankkeen toteutusaika on 11.2.2019–31.3.2020. logistiikan ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä. Poroteurastamot ovat Ruokaviraston laitoslistalla hyväksyttyjä laitoksia. Biojätteestä raaka-aineeksi – Kalaja porotalous osaksi kiertotaloutta hankkeen pohjalta käynnistyneessä Euroopan Unionin osarahoittamassa EAKR -hankkeessa Sivuvirrat elintarvikekäyttöön – Lappilaista poroa ja kalaa aasialaisiin ravintoloihin (ElinAsia) etsitään lisäarvoa vajaasti hyödynnetyille raaka-aineille. Sivutuote karttasovelluksessa käytetyt teurastusmäärät ovat arvioita vuosittain teurastettavista poroista kullakin teurastamolla. Muut sovellukseen otetut toimijat liittyvät kalatai porotalouden sivuvirtoihin tai niiden hyödyntämiseen vaihtelevasti. Käsityöyrityksiä sovellukseen on otettu hankkeen työpajojen ja haastatteluiden aikana esille nousseita tai muuten hankkeen tiedossa olleita kalaja poroalan tuotteita hyödyntäviä yrityksiä. Aasialaisessa kulttuurissa raaka-aineiden kokonaisvaltainen hyödyntäminen elintarvikkeina on yleisempää kuin nykyisessä länsimaisessa ruokakulttuurissa. Tästä tasosta löytyy kalasatamia ja kalankasvattamoita. Tasojen näkyvyyttä kartalla voidaan säädellä sivustolta löytyvistä valikoista. Sivutuotteet parantavat reaktorin kaasuntuotantopotentiaalia. Vesivoimalaitokset ovat Kemijoki Oyn sähköntuotantolaitoksia. Yhtiö tekee yhteistyötä voimalaitosten yhteydessä olevien kalankasvatuslaitosten kanssa. ElinAsia -hankkeessa keskitytäänkin ensisijaisesti elintarvikekäytössä vielä vajaakäytettyihin raaka-aineisiin selvittämällä pääasiassa aasialaisten ravintoloiden valmiuksia ja Sivuvirroista esimerkiksi keuhkot ja henkitorvet, joita syntyy vuosittain noin 200 tonnia, kiinnostavat koirien raakaruokien valmistajia. Turkistarhoilla on osaamista ja laitteita, mikäli alueella aletaan suunnitella tasalaatuisen rehun valmistusta rekikoira yrityksille. Karttasovelluksessa on sivuvirrat ja sidosryhmät on esitetty ryhmittäin omina tasoina. Turkistarhat hyödyntävät muun muassa vesienhoidollisten tehopyyntien saaliita ja kala-alan laitosten sivutuotteita. Kaukolämpölaitokset on kartoitettu POEKA Pohjoinen energiakartta –hankkeessa. Tästä tasosta löytyy hankkeen tiedossa olleet laitoshyväksytyt lihanleikkaamot, joissa leikataan poronlihaa. Tästä tasosta löytyy kaikki poronhoitoalueella olevat laitoshyväksytyt poroteurastamot. Esimerkiksi suomalaisessa keittiöissä ei enää useinkaan osata käyttää lainkaan sisäelimiä ruoanlaitossa ravintoloiden ja kotitalouksien ruokalistalta löytyy useimmiten pääasiassa arvokkaita ruhonosia, käristystä ja jauhelihaa. Sovelluksessa on esitetty teurastamokohtaisesti vuosittain syntyvät veren, päiden ja koparoiden, ruoansulatuselimistön ja elinnippujen määrä kiloina. Biokaasulaitokset pystyvät hyödyntämään hygienisoituja poroja kalatalouden sivutuotteita reaktorin perussyötteeseen sekoitettuna. Elinnipuista on poistettu laskennassa sydän, maksa ja kieli
Hankkeen kautta toimijat tutustuvat puolin ja toisin myös uusiin ruokaja toimintakulttuureihin. Lisäksi on ilmennyt halukkuutta kokeilla verta, pötsiä ja verkkomahaa. Kuva Stella Keppo. KAMMIOKONEEN SILEITÄ PUSSEJA SUORAAN MAAHANTUOJALTA. . Hankkeeseen tässä vaiheessa mukaan lähteneiden noin kymmenen yrityksen joukossa on myös poron ja kalan käyttöä tukevia muita lappilaisia raaka-aineita (mm. Tuottajien ja ravintoloiden välisen yhteistyön edistämisessä hanke auttaa mm. särkikalat ja kuore) halutaan käyttää monipuolisesti arvokkaampien lajien (mm. Aasialaiset haluavat kala-annoksensa kalan mielellään kokonaisena – ruotoihin on totuttu ja annosten näyttävään ulkonäköön kiinnitetään huomiota. / 040 768 6502). Suomalaisittain vajaakäytettyjä lajeja (mm. / 040 756 5949) ja projektipäällikkö Petri Mujelta (petri.muje@lapinamk.. Hankkeen ravintolaosiota toteutetaan pääosin paikallisesti, mutta hankkeessa tehdään yhteistyötä myös pääkaupunkiseudun aasialaisten ja gourmetravintoloiden kanssa. Myös kala kiinnostaa Poron ohella lappilainen sisävesikala on kiinnostuksen kohteena. Kiinalaiset asiakkaat arvostavat luullista lihaa enemmän kuin esim. Hankkeessa tehdään myös tuotekehityskokeita ja järjestetään käsittelydemonstraatioita sekä tuotetaan kiinankielistä ohjemateriaalia. 90 my: 140my: 16 x 25 6,90 9,90 20 x 25 7,90 13,90 20 x 30 8,90 15,90 20 x 40 12,90 17,90 25 x 25 9,90 15,90 25 x 30 11,90 18,90 25 x 35 12,90 21,90 30 x 40 17,90 28,90 Karin Kampe tmi 040 156 2903 tai 0400 199 702 Nettitilaukset www.erabussi.fi. 35 POROMIES 2/2019 tarpeita niiden hyödyntämiseksi. kuha, siika ja paikallinen viljelty kirjolohi) rinnalla. Lisätietoja projektisuunnittelija Aki Rannalta (aki.ranta@lapinamk.. lettä. Hankkeessa saatava tieto on myös hyödynnettävissä tulevaisuudessa koko maan tasolla, mikä avaa lappilaisille tuottajille lisää markkinoita ja mahdollistaa investoinnit uusiin prosessointitapoihin Hanke on avoin kaikille siitä kiinnostuneille. Hankkeen toimenpiteet lisäävät tiedonvaihtoa ja kaupallista yhteistyötä aasialaisten ravintoloiden ja paikallisten elintarviketuottajien välillä. Alkuperällä on väliä Oleellinen osa niin poroa kuin paikallista kalaakin ovat tarinat ja raaka-aineiden jäljitettävyys. paketissa 100 kpl, isot erät pyydä tarjous. Poron osalta kiinnostusta on luullisen lihan (potka, keittolihat) ohella ollut sisäelimiin (maksa, munuaiset, sydän). luonnontuotteet) tuottavia yrityksiä. Jälkimmäisten osalta hankkeessa selvitetään pesussa tarvittavia laitteita ja toiminnan hygieniavaatimuksia sekä arvioidaan investointien kannattavuutta. Tuotteille ja niiden tuottajille tulee antaa niiden ansaitsemat kasvot. tarjoamalla kiina-suomi-kiina tulkkausapua yhteydenpidon alkuvaiheessa
Lä hd e Pa lis ku nt ai n yh d is ty s (p or ol ue tt el ot , tu ot to ve ro la sk el m at ).. 20 18 ), jo ka sa ad aa n ku n el oo n lu et ui st a p or oi st a (e lo p oro ) vä he nn et ää n tu ho ut un ee t lu et ut p or ot . V iim ei se ss ä sa ra kk ee ss a on to d el lin en el ol uk u (3 1. Paliskunta sallittu porot porot omist työpv/l-p Vaat Hirv Härj Vaat Hirv Härj L-porot 1 Paistunturi 6 300 7 477 4 930 98 0,15 6 249 323 2 877 54 65 7 570 2 Kaldoaivi 5 300 5 291 4 250 86 0,14 4 587 96 9 649 169 15 5 529 3 Näätämö 3 600 2 889 830 30 0,25 2 295 244 33 188 24 53 2 837 4 Muddusjärvi 5 200 5 099 2 276 66 0,34 3 988 553 1 372 41 297 5 252 5 Vätsäri 3 000 2 805 1 357 26 0,05 2 258 218 3 233 28 52 2 792 6 Paatsjoki 1 600 1 176 217 6 0,00 1 008 84 51 43 1 1 187 7 Ivalo 6 000 4 650 3 065 94 0,29 3 943 308 38 717 132 144 5 282 8 Hammastunturi 5 500 3 825 1 462 86 0,24 2 905 420 18 318 144 161 3 966 9 Sallivaara 7 500 6 311 1 450 125 0,21 5 127 405 96 307 192 199 6 326 10 Muotkatunturi 6 800 6 266 2 123 105 0,20 5 311 280 3 393 23 52 6 062 11 Näkkälä 8 300 8 818 2 252 164 0,02 7 489 417 27 507 123 20 8 583 12 Käsivarsi 10 000 11 518 5 231 182 0,01 9 099 460 16 665 323 126 10 689 13 Muonio 6 000 6 176 1 862 122 0,20 4 373 412 8 225 14 2 5 049 14 Kyrö 3 500 2 531 862 90 0,04 1 837 193 7 335 44 6 2 422 15 Kuivasalmi 6 000 5 508 1 509 144 0,30 4 123 427 100 249 75 42 5 016 16 Alakylä 5 300 4 992 2 288 102 0,00 4 038 299 18 272 16 19 4 662 17 Sattasniemi 5 300 5 430 2 930 163 0,33 4 207 401 11 404 37 38 5 098 18 Oraniemi 6 000 6 043 2 799 129 0,26 4 710 443 14 393 80 47 5 687 19 Syväjärvi 5 500 5 578 2 173 124 0,75 4 096 314 2 315 25 50 4 805 21 Lappi 8 000 7 605 4 410 143 0,31 6 143 547 18 611 125 117 7 561 22 Kemin-Sompio 12 000 10 574 3 561 182 0,41 8 130 919 33 625 151 171 10 040 23 Pohjois-Salla 4 800 4 742 734 103 0,45 3 488 461 90 144 4 84 4 271 24 Salla 5 300 5 100 2 142 167 0,48 3 817 444 2 353 47 77 4 740 25 Hirvasniemi 2 300 2 263 1 041 61 0,10 1 723 147 185 51 32 2 139 26 Pyhä-Kallio 6 500 5 328 1 675 151 0,55 3 848 384 97 249 22 58 4 658 27 Vanttaus 1 200 771 231 26 0,33 554 49 44 7 8 662 28 Poikajärvi 4 600 4 589 1 434 97 0,08 3 375 311 24 178 1 45 3 934 29 Lohijärvi 1 400 1 360 1 041 51 0,30 1 205 65 2 198 15 9 1 494 30 Palojärvi 5 000 4 943 2 119 178 0,34 3 762 343 41 241 87 4 474 31 Orajärvi 1 500 1 578 724 62 0,55 1 298 85 1 83 3 1 1 471 32 Kolari 2 600 2 705 1 542 78 0,08 2 312 174 46 191 67 15 2 805 33 Jääskö 1 000 991 605 25 0,07 837 43 5 96 16 997 34 Narkaus 2 000 2 040 559 53 0,45 1 444 134 53 73 21 9 1 734 35 Niemelä 1 900 1 571 415 46 0,51 1 141 107 47 9 5 1 309 36 Timisjärvi 1 900 1 776 788 28 0,66 1 311 113 1 148 24 34 1 631 37 Tolva 1 900 1 730 943 55 0,83 1 351 93 11 193 36 5 1 689 38 Posion Livo 1 500 1 406 713 47 0,64 1 102 108 7 94 25 10 1 346 39 Isosydänmaa 2 000 1 359 644 55 0,63 972 118 9 122 39 27 1 287 41 Kuukas 1 500 1 570 863 62 0,66 1 272 112 6 129 42 15 1 576 42 Alakitka 1 600 1 391 391 46 0,59 1 065 79 61 9 20 1 234 43 Akanlahti 1 000 1 008 539 17 0,58 857 37 8 83 26 3 1 014 44 Hossa-Irni 3 000 2 433 323 56 0,38 1 756 165 2 53 16 7 1 999 45 Kallioluoma 2 300 1 896 419 40 0,63 1 348 136 1 90 18 24 1 617 46 Oivanki 2 400 2 314 1 266 51 0,18 1 896 151 7 424 69 22 2 569 48 Taivalkoski 2 500 2 559 1 054 88 0,65 1 920 211 17 135 34 41 2 358 49 Pudasjärvi 2 200 2 346 769 62 0,70 1 709 168 6 114 38 19 2 054 50 Oijärvi 1 300 880 427 51 1,18 695 70 2 73 1 46 887 51 Pudasjärven Livo 2 100 2 064 996 57 0,83 1 625 129 1 172 31 13 1 971 52 Pintamo 2 600 2 671 1 335 59 0,82 2 160 91 4 149 45 16 2 465 53 Kiiminki-Kollaja 1 900 1 820 755 102 1,00 1 348 134 14 127 40 40 1 707 55 Ikonen 500 494 262 31 0,64 385 31 2 46 10 6 480 56 Näljänkä 2 000 1 168 213 67 0,83 850 60 4 27 11 5 957 57 Halla 2 700 1 760 137 55 1,06 1 059 108 4 31 3 1 205 Poronhoitoalue 203 700 191 188 78 936 4 394 0,32 149 401 12 624 924 13 028 2 655 2 479 181 149 Plk Nro Elämään jääneet Teurastetut PO RO TA LO U D EN TI LA ST O JA 20 17 –2 01 8 Ta ul uk on to is ek si vi im ei se ss ä sa ra kk ee ss a ov at er ot uk si en jä lk ee n tu ho ut un ee t lu et ut p or ot , jo ita ei ol e vä he nn et ty el op or oi st a. 36 POROMIES 2/2019 Suurin EloTeurasPoron Palisk. 5
38 POROMIES 2/2019 PO RO TA LO U D EN TI LA ST O JA 20 17 –2 01 8 50000 100000 150000 200000 250000 Poromäärien kehitys Eloporojen määrä Teurastetut porot Suurin sallittu Paliskuntain yhdistys 2018 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 2015-2016 2016-2017 2017-2018 Todellisen eloluvun kehitys alueittain Saamelaisalue Muu erityinen ph alue Muu ph alue, Lappi Pohjois Pohjanmaa ja Kainuu
kg Poronlihan tuotanto ja tuottajahinnan kehitys 2000-luvulla Tuotanto, milj.kg Tuottajahinta, €/kg 5 10 15 20 25 30 35 40 45 M ilj . 40 POROMIES 2/2019 PO RO TA LO U D EN TI LA ST O JA 20 17 –2 01 8 2 4 6 8 10 12 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 €/ kg M ilj . € Porotalouden tuloja menokehitys tuottoveroperustetiedoin Teurastulo Kokonaismenot Kokonaistulot
41 POROMIES 2/2019
42 POROMIES 2/2019 PO RO TA LO U D EN TI LA ST O JA 20 17 –2 01 8
46 POROMIES 2/2019 PO RO TA LO U D EN TI LA ST O JA 20 17 –2 01 8
LEVEÄTELAISTEN UUSI KUNINGAS. ES HINNAT ALK. Enontekiö JOEN SAFARI JA KONE OY 0408209308 Ivalo IVALON AUTO 016 662346 Kemi – PRIMA RAUTA R. PÄTSI 08 8511643 Muonio – MUONION KONEPISTE 016 532221 Ranua – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Rovaniemi – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Sodankylä – K-RAUTA SODANKYLÄ 010 3466 260 Tornio – MIUKIN KONE 040 7211617 Ylitornio – TEEMU ALAVIIPPOLA OY 016 572251 PALVELEVAT POLARIS-KAUPPIAAT: POLARIS.FI PALVELEVAT POLARIS-KAUPPIAAT: UUSI AXYS TITAN MONIKÄYTTÖISYYDEN MESTARI! AXYS TITAN 800 H.O. 14 490 € + TK. KAMPPINEN 016 255500 Kemijärvi – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Kittilä – TIMPURI 016 353677 Kuusamo – AUTO JA KONEKORJAAMO S
48 POROMIES 2/2019 VIIMEINEN KUULUTUS Teksti ja kuva Maaren Angeli Kolmen vuoden mittainen Parasta poroa -koulutushanke alkaa olla lopuillaan. Lehden tullessa painosta ehtii vielä muutamalla paikkakunnalla osallistumaan koulutukseen. Tervetuloa osallistumaan. klo 10–16 Lapland Hotels Olos, Muonio 29.4. Koulutuksessa käydään läpi poroverotuksen perusteet ja selvitetään tuottoverolaskentaan liittyviä asioita. Vero-osuuden jälkeen käsitellään muita porotalouden ajankohtaisia asioita. klo 11–17 Siida, Inari 26.4. klo 14–20 Eränkävijöiden maja, Utsjoki 25.4. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu kursseille heti! Poroverokoulutus ja muuta ajankohtaista huhtikuussa Järjestämme verotukseen painottuvan kurssikiertueen huhtikuussa. KOULUTUSHANKKEEN LOPPUKIRI MENOSSA. Nyt on hyvä hetki osallistua hankkeen järjestämiin koulutuksiin. klo 10–16 Kahvila-ravintola Granni, Pello Porosafarioppaan ja matkailuenglannin -koulutus Porosafarioppaan ja matkailuenglannin -koulutus järjestetään Kittilässä Lapin koulutuskeskus REDU:ssa kahdessa kahden päivän jaksossa, 14.– Poromiehen tieturvakurssi on pakollinen kaikille porokolariarviomiehille. 24.4. Nämä koulutukset ovat ilmaisia, kaikille avoimia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Uusina koulutuksina saimme toukokuulle kaksi matkailualan kurssia Kittilään ja viidelle paikkakunnalle Dronen käyttökoulutukset. Lopuksi pidämme porokolariarviomiehille lyhyen katsauksen porokolarihälyttämisen muutoksista ja muista liikenteeseen liittyvistä ajankohtaisista asioista
klo 8-–6, SAKK Hopialampi (ent. ja 28.–29.5. tai maaren.angeli@paliskunnat.. Luke), Inari (10 €/hlö) 22.–23.5. klo 8–16 Lapin koulutuskeskus REDU, Sodankylä (10 €/hlö) 3.–4.6. Poromatkailun tuotteistamisen -koulutus Haluatko oppia tuotteistamaan matkailijoille uusia palveluja. Miten hinta määräytyy. Kouluttajana kurssilla toimii Mari Jokela REDU:sta. Kouluttajana kurssilla toimii Jani Vaattovaara REDU:sta. klo 8–16 Valkean peuran valtakunta, Posio (10 €/hlö) 6.–7.5. Koulutuksen aikana rakennat itsellesi poromatkailutuotteen, tuotekortin, mainoksen ja hinnoittelet sen. Miten ja missä viestit asiakkaillesi. klo 8–16 Sallan poropuisto, Salla (10 €/hlö) 20.–21.5. OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN www.kevinalpina.fi p. Kesäkuussa ennen poroparlamenttia järjestetään Poromiehen tieturva -kurssi. Myös kaikkien uusien arviomiesten tulee käydä kurssi. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina.fi. Kouluttajina kurssilla toimivat Tarmo Aittaniemi ja Tero Kontiainen Lapin koulutuskeskus Redusta. klo 12–15 PESÄ-sovelluksen käyttökoulutus, kunnantalon kokoushuone 1, Sodankylä (ilmainen) 22.5. / 040 768 9231. klo 8–16 Sammun tupa, Levi (10 €/hlö) Muita koulutuksia Petovahinkojen sähköiseen ilmoittamiseen opastavia koulutuksia järjestetään Sodankylässä ja Inarissa. Seuraa hanketta facebook.com/parastaporoa tai nettisivuilla www.parastaporoa.blogspot.com. klo 10–13 PESÄ-sovelluksen käyttökoulutus, parlamenttisali Solju Sajos, Inari (ilmainen) 5.6. Kaikkien kolariarviomiesten ja poromiesten, jotka vastaavat paliskunnissa porotokkien kuljettamisista yleisten teiden yli, tulee käydä Poromiehen tieturva -kurssin. Poromatkailun tuotteistamisen koulutuksessa aiheena: Kuka on asiakkaasi (kohderyhmät). 49 POROMIES 2/2019 15.5. Koulutus on kolmipäiväinen ja se järjestetään Kittilässä Lapin koulutuskeskus REDU:ssa kahdessa jaksossa, 2.–3.5. Kurssiin kuuluvat myös lentoharjoitukset ja lentojen purkamiset. Miten tuote rakentuu. 21.5. Tieturvakurssi on voimassa viisi vuotta. Drone-koulutukset Koulutus on kahden päivän mittainen, jonka aikana käydään läpi Dronen lennätykseen liittyviä määräyksiä ja teoriaa. klo 12–18 Poromiehen tieturvakurssi, Hotel Santa Claus, Rovaniemi (40 €/hlö) Ilmoittautumiset Ilmoittaudu kursseille ensisijaisesti osoitteessa www.parastaporoa.nettilomake.. Koulutuksissa käydään läpi PESÄ-sovelluksen toimintaa. Opastustuntien aiheet: esiintyminen ja asiakkaiden kanssa toimiminen, ryhmän hallinta opastustilanteissa, opastaminen ja turvallisuus, opastustilanteen suunnittelu ja opastusharjoitus kenttäolosuhteissa. Mistä asiakas löytää sinut. 23.–24.4. ja 17.5
Kuluttajien kiinnostuksen säilymiseksi poronlihan tuotannon ja laadun tulee jatkuvasti vastata kuluttajien tiukentuviin kriteereihin. Lähes kaikki teuraat saapuvat teurastamolle omin jaloin erotusaidalta kilometrin päästä. Terveiden, lihaksikkaiden, stressittömien ja hyvinvoivien teuraiden saaminen ja saattaminen teurastamolle on työtä, johon jokainen poromies omalta osaltaan vaikuttaa. Teuraslaatu Poronlihan tuotanto ei perustu suureen määrään, vaan laatuun. Inarin kunnassa, Angelin kylässä toimii Muotkatunturin paliskunnan omistama poroteurastamo. Hän vastaa teurastamon hyvästä toiminnasta käytännön kannalta ja jättää selkeän kädenjälkensä teurashygieniaan ja -laatuun. Jotta poronlihaa voidaan tuottaa kannattavasti, tulee jokaisen poromiehen omalta osaltaan huolehtia siitä, että lihan hinta pysyy hyvänä. Poronlihan laatutyö aloitetaan jo siitoseläinten valinnalla, käsittelyllä ja hoidolla. Teurastamolla jokaisen työntekijän toimet vaikuttavat lopputuotteeseen, elävien eläinten käsittelystä aina ruhokylmiöön kuljettamiseen asti. Se on merkittävässä osassa kiireisenä teurastuskautena. Angelin teurastamolla esimiehenä toimii Keijo Pirttijärvi. Porojen lisäksi Angelissa ajatellaan myös teurasporukan työhyvinvointia. Kuljetuksesta säästyy kustannuksia ja porojen hyvinvointi paranee. Lihan hinta määräytyy kysynnän mukaan. Poronlihan tuotanto on rajoitettua eli sitä ei voi loputtomasti kasvattaa. Teurasporukan toiminnassa esimiehellä on ratkaiseva rooli. 50 POROMIES 2/2019 Teksti ja kuvat Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta HYVÄ ESIMIESJA TIIMITYÖ ON TEURASTAMON VAHVUUS – ESIMERKKINÄ ANGELI PORUKKAOPPIA TEURASTAMOILLE -KOULUTUSHANKE Angelissa porojen hyvinvointi toteutuu myös siinä, ettei teuraaksi meneville peurakorville leikata merkkejä, vaan ne tunnistetaan teurasja muovipilttojen perusteella. Angelin teurastamo Projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta ja projektisuunnittelija Karoliiina Majuri työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa.
Laadukasta teurastustyötä ei tehdä ainoastaan ammattitaidolla, teurastamotyöntekijän asenne ja ylpeys oman työn jäljestä ratkaisevat. Työskentely tiimissä Mistä motivaatio ja tarvittava asenne työhön rakentuvat. Teurastamon esimies vastaa teurastamon tiloista (sisäja ulkotilat), laitteista, koneista ja työvälineistä. Jos työyhteisö toimii ja ilmapiiri on hyvä, on teurastamolla huomattavasti paremmat edellytykset saada riveihinsä riittävästi työntekijöitä, joilla on lisäksi oma aktiivinen halu tuottaa laatua. Esimies vastaa myös teurastamon toiminnasta. Samoin päivittäisiin tehtäviin kuuluu muu toiminnan tarkkailu, työnkulusta ja laadusta huolehtiminen sekä päivittäiset kirjaukset. 51 POROMIES 2/2019 ANGELIN TEURASTAMO Osakaspaliskunnat: Muotkatunturi Esimies: Keijo Pirttijärvi Teurasmäärät: noin 3 000 Rakennusvuosi: 1992 -Tee niin kuin olisit itse syömässä. Jatkuva tarkkailu ja kriteerien mukaan toimiminen kuuluu esimiestyöhön. Kun huomaa että laatuvaatimus ei täyty, niin sitten sanotaan, mutta asiasta, kuvailee Pirttijärvi esimiestehtävien toteutumista käytännössä. /yhdessaeloa Teurastamon esimiestyö Poromiehen pitää osata kaikkea, toteaa Pirttijärvi. Huono tavara vie maineen ja kuluttajien luottamus pitää pystyä säilyttämään, muistuttaa Pirttijärvi. Yhteistyön ja työilmapiirin kehittäminen kokonaisuudessaan ovat merkittäviä tekijöitä kollektiiviseen työhön perustuvassa porotaloudessa. Teurastamon materiaalivirtoihin sisältyy mm. Vastaus kysymykseen on laaja, mutta yhtenä tekijänä vaikuttaa työilmapiiri. Omavalvonnasta eli, lämpötilojen ja puhtauden seurannasta ja ylläpidosta sekä poroja koskevista dokumenteista vastaa niin ikään teurastamon esimies. Vaikka teurastus olisi iso, kaiken pitää toimia tasaisesti, ei saa ruuhkauttaa mitään työpisteitä. Esimies on myös linkki teurastamon ja erilais. Sama pätee teurastamon esimieheen, jonka tehtäväkenttä on moninainen. Logistiikasta, eli materiaali-, rahaja tietovirtojen hallinnasta huolehtiminen on myös osa esimiehen työtä. Eläinsuojelun toteutuminen, kuten päivittäinen poroista huolehtiminen, niiden vastaanottaminen ja lopetusasetuksen noudattamisen valvominen ovat oleellinen osa teurastamon toimintaa. Jokaisen tulee kuitenkin anTeurastamon esimies Keijo Pirttijärvi taa tehdä rauhassa omaa työtään, olan takana kyttääminen ei auta. Niiden hankinta, luovutus, pakkaaminen, varastointi, kuljetus, maksuliikenne ja tietojen kirjaaminen muodostavat kokonaisuutena monivaiheisen teurastamon logistiikan. Hän huolehtii niiden kunnossapidosta, järjestyksen ylläpidosta ja tarvikkeiden tarpeen kartoituksesta. Pirttijärvi pohtii, kuinka hyvää työilmapiiriä ylläpidetään Angelin teurastamolla: Kiireettömyys on yksi tekijä. Lisää aiheesta Yhdessä eloa Paliskunnan kehittäminen verkosto-organisaationa hankkeessa osoitteessa www.lapinamk.. lihat, sivutuotteet, jätteet, eläinrehut ja taljasuolat
Angelin teurastamon hyvässä tiimissä ovat mukana (vas.) Ursula Länsman, Kai J. Laitos pitää olla puhdas alkaessa ja lähtiessä. Kaikkien esimiehelle kuuluvien tehtävien hoitamisen lisäksi arvokas teurastamolle on se esimies, jolla on tahtoa kehittää teurastamon toimintaa. Esimiehen pitää huolehtia, että teurastamolla asiat hoituvat koko ajan. Saamelaisalueen koulutuskeskus. ESIMIESPÄIVÄT 2019 pidetään koko poroväelle avoimien teurastamomessujen muodossa. Teurastamon tilojen, tuotannon, osaamisen ja työilmapiirin laadun seuranta ja jatkuva parantaminen lähtevät liikkeelle esimiehestä. 2019, Poronhoito. On silti tärkeä osata jättää rooli sivuun teuraskauden ulkopuolella, Pirttijärvi painottaa. Tällöin teurastamon esimies on taho joka teurastamon puolesta hoitaa asiat eteenpäin. Toteutussuunnitelma. Tervetuloa kaikki, joita lihantuotanto kiinnostaa! Tiimissä teurastamon sivuvirroista vastaavat Jonne Lantto, Antti Lantto ja Olli Länsman TIESITKÖ. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia taitoja opitaan oppilaitoksessa ja/tai työpaikalla. Lähde: Angeli N., Henttunen K. Työntekijät, tilojen vuokraajat, vierailijat, eläinlääkäri ja viranomaiset tarvitsevat erilaisia tietoja, ohjausta, perehdytystä ja avustusta omien tehtäviensä hoitamiseen. Rantanen, Hannu Kukkonen, Velu Sieppi, VeliMatti Kangasniemi, Miikka Hannuniemi, Jouko Nuorgam ja Jani Weck. Angelin teurastamolla suolikouru on suora putki alakertaan.. Kun teurastamolta lähdetään pois, esimiestakki jää teurastamon narikkaan, kuvaa Pirttijärvi omaa rooliaan. Tavataan 24.5. Asiat eivät saa alkaa lipsua. Lapin AMKilla. & Jutila L. Teurastamon toiminnan kokonaisuudessaan tekevät kuitenkin teurastamon työntekijät, yksilöinä mutta yhdessä. 52 POROMIES 2/2019 ten toimijoiden välillä
Kuva Henna Nurminen. Koen, että mitä enemmän olen itse porojen kanssa tekemisissä ja mitä enemmän niistä tiedän, sen enemmän niistä pidän. POROKELLO TOI YMMÄRRYSTÄ POROTALOUTEEN. 53 POROMIES 2/2019 Aloittaessani Porokellossa, ensimmäisenä työnä ryhdyin ’opiskelemaan poroa’. Poromiehet, tarvitsemme tähän teidän apuanne. Kolarien määrä on saatu laskemaan, mutta paljon on vielä töitä tehtävänä. Ei niinkään liikenneturvallisuus, auton pelti tai oman loukkaantumisen pelko, vaan poron loukkaantuminen tai menehtyminen. Jos et ole vielä varoittajana, ole rohkeasti yhteydessä meihin osoitteessa info@porokello.. S aat ohjeet, miten pääset varoittajajoukkoomme. Muuten ainoa kosketukseni poroihin oli nähdä niitä tien päällä ennen Porokello-työtä. Uskon monien kokevan samalla tavalla. Ymmärsin, että vaikka kuinka olen lapinlikka, ei minulla ollut tuon taivaallista ymmärrystä poron käyttäytymisestä ja elosta luonnossa. Porokello voi olla osaltaan mukana jakamassa tietoutta poroista ja porotaloudesta. Etenkin nyt keväällä, kun porot alkavat liikkua enemmän. Uskon tämän olevan yksi tapa vaikuttaa asenteisiin ja lisätä Porokellon käyttöä, ja sen myötä vähentää porokolarien määrää. Keskustellessani monien käyttäjiemme kanssa, olen ollut hämmästynyt siitä, että motiivi Porokellon käyttöön on poro. Pikkutyttönä pääsin kaverini kanssa ruokkimaan poroja, mistä jäi hyvät muistot. Viimeistään vierailu porotilalla sai minut ihastumaan täysin näihin eläimiin. Poromiesten osallistuminen ja varoittaminen poroista Porokellon avulla toisi varoituksia juuri sinne, missä poroja on. Porokello voi muuttaa asenteita Porokello-hankkeen tavoitteena on porokolarien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Perheessäni ei ole poroja. Saman ihastuksen ovat kokeneet monet Porokellon käyttäjät. Teksti Eliisa Lintula. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan lisää ’poro ihastumisia’ ja autoilijoiden aidon halun herättäminen porokolarien välttämiseksi. Toivon, että olette kanssamme ennaltaehkäisemässä kolareita. Olen syntyperäinen lappilainen.
www.ultracom.. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Ultracomin kuolleisuuslähetin paristonkesto valmiustilassa jopa 5 v • paristonkesto lähetystilassa jopa 3 kk • toimintavarma radiotekniikka • kevyt • ei kerää lunta eikä jäätä • edullinen aite, jonka t i i Läh ti aristonkesto radiotekniikka nen Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin
0400 633 159 tai tarja.konstig@ paliskunnat.. . Hakuaika lomalle päättyy 25.5.2019, johon mennessä lomatukihakemukset tulee jättää. Järjestämme vuosittain noin 600 lomaviikkoa, joista noin puolet järjestämme yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. sivuilla tai postita viikkoa ennen.. 010 2193 460 (ark klo 9–13) tai lomat@mtlh.. Lisätietoja lomasta, lomalle hakemisesta ja lomatuen myöntämisestä antaa tiedottaja Sirpa Otava, p. Päätökset lomatuen saajista tehdään viimeistään 2 kk ennen loman alkua. Poronhoitajille tuettu loma vuodelle 2019 MTLH järjestää tuetun loman poronhoitajille yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille ja perheille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta lomaa itselleen järjestää joko taloudellisista tai terveydellisistä syistä. 040 567 0628 tai sirpa.otava@mtlh.. Lue lisää Poromies-lehdestä 6/2018. -> sähköinen hakemus tai tilata postitettavan hakemuksen MTLH:n toimistolta p. Lomatukihakemuksen voi täyttää sähköisesti www. Yhteinen tekeminen, vertaistuki toisten lomalaisten kanssa sekä irtautuminen arjesta antavat voimavaroja lomalaiselle loman jälkeen. . Ryhmänvetäjänä Paliskuntain yhdistyksestä toimii Tarja Konstig, p. Lomalla on yhdessä tekemistä luonnossa, luentoja sekä PORONHOITAJA, KATKAISE ARKI JA LÄHDE LOMALLE! rentoa yhdessäoloa loman aikana. Lomatuen hakijoita on noin 38 000 vuodessa ja noin 50 %:lle voidaan lomatuki myöntää. Katkaise arki ja lähde poronhoitajien yhteiselle tuetulle lomalle! Täytä lomatukihakemus 25.5.2019 mennessä mtlfh.. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Lomasta maksetaan 100 €:n omavastuu, joka kattaa majoituksen, täysihoidon sekä loman ohjelman. Lomalle valitaan 20 lomalaista hakemusten perusteella. 55 POROMIES 2/2019 Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry (MTLH) järjestää tuettuja lomia Veikkauksen tuella. Loma järjestetään Suomen Latu Kiilopäällä 25.–30.8.2019, Voimaa vertaisuudesta -loma omatoimisille aikuisille. mtlh.
tai Py porotalousneuvonnan facebook-ryhmästä. Aiheina muun muassa poronhoitolaki, kokouskäytäntö, poroluettelot ja poromerkit. Jos poro tai porot pelkästään vuokrataan, on saatu tulo poronomistajan henkilökohtaisena pääomatulona verotettavaa vuokratuloa. Paliskuntien arvonlisäverolaskelmat verottajalle (Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista) • 1.–27. ARVONLISÄVEROLOMAKKEET on palautettava paliskunnan rahastonhoitajalle 1.6.2019 mennessä. Hallinnon koulutus osa II • 24. Koulutus toteutetaan, mikäli osallistujia on riittävästi. Paliskuntain yhdistyksen toimisto suljettu Elokuu • Eläinkohtaisen tuen haku • 25.–30. Poronhoitajien hyvinvointipäivät, Levi (ilmoittautumiset viim. Hallinnon koulutus osa I • 14.–16. Vastaava luettelo on laadittava erotuksissa muihin paliskuntiin kuuluviksi todetuista poroista’. Poronomistaja: Ilmoita paliskuntaasi ajoissa kotona teurastetut porot sekä sellaiset porot, jotka ovat tulleet erotusten ulkopuolella esimerkiksi tarha-aitaan. 56 POROMIES 2/2019 NEUVONTA MUISTUTTAA ILMOITTAUDU HETI Tuoreille poroisännille ja hallitusten jäsenille järjestetään Hallinnon koulutus 2.–3.5. ole tarkkana verokantojen kanssa omaan käyttöön otetun lihan kilohinta on 9 €/kg (alv %) 850 € saakka. ALKUVUODEN 2019 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Toukokuu • 2.–3. Jos poron tai porojen luovuttamiseen liittyy myös työn tekemistä, saatu korvaus on käytännössä ansiotulona verotettavaa tulonhankkimistoiminnan tuloa. viimeinen hakupäivä poronhoitajien tuetulle lomalle Saariselän Kiilopäälle Kesäkuu • 1. Poroisännät, rahastonhoitajat: Poroluettelotiedot tulee toimittaa Paliskuntain yhdistykseen 31.5.2019 mennessä. Poluran tukijakso päättyy Heinäkuu • 12. Nuoret vieropalkisilla, Rovaniemi • 6.–7.6. Porojen ruokintakoulutus ja poroteurastamomessut, Rovaniemi • 25. Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n tuettu loma poronhoitajille Syyskuu • 5.–6. 31.7.) POROJEN VUOKRAUS Porojen vuokraus matkailuyritykselle esimerkiksi ajoporoiksi tai tutustumiskohteiksi on verotuksessa porotaloudesta erillistä, henkilökohtaista toimintaa. ja 14.– 16.5.2019. Ilmoittautumiset 26.4.2019 mennessä Maaren (040 685 8958) tai Anna-Leena (0400 388 560). Tämän yli menevä osuus 10,26 €/kg, sisältää alv 14 % Pomu 2018–2019 löytyy paliskunnat.. POROLUETTELOT Poronhoitolain 30 § mukaan ’Paliskunnan on kunakin poronhoitovuonna laadittava poroerotusten perusteella luettelo paliskunnan osakkaiden omistamista poroista (poroluettelo). Poronomistajien ALV-lomakkeet oltava paliskunnassa • 5. Poroparlamentti, Lappia-talo, Rovaniemi • 15. Poroluetteloon on otettava myös muut paliskunnan alueella hoidossa olevat porot samoin kuin porot, jotka omistajat erotusten ulkopuolella ovat ottaneet käyttöönsä
Lue hakuohjeet huolellisesti! VUODEN 2019 VEROVAPAIDEN KORVAUSTEN ENIMMÄISMÄÄRÄT Päiväraha 42 € Osapäiväraha 19 € Kilometrikorvaus 0,43 €/km Moottorikelkkaja mönkijäkorvaus 14 €/käyt tötunti tai moottorikelkka 1,02 €/km ja mönkijä 0,96 €/km Traktori 11 €/käyttötunti KATSO PARASTA POROA -KOULUTUSHANKKEEN JÄRJESTÄMÄT KOULUTUKSET SIVULTA 48–49.. TUKIJAKSOT 1) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään huhtikuuta; 2) 16 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta; 3) 16 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta; 4) 16 päivästä syyskuuta 15 päivään tammikuuta. Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään tukijaksoissa. Rahoitushakemuksen voi jättää myös sähköisesti Hyrrä-järjestelmään osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.. Hyrrän käyttämiseen tarvitset Katso-tunnisteen. /login.html. 57 POROMIES 2/2019 POLURA-AVUSTUKSET Lapin ELY-keskus hoitaa kaikki rahoitukset. Käynnissä oleva tukijakso päättyy 15.6.2019
ja 14.– 16.5.2019. Bohccuid biebmanskuvlejupmi ja boazonjuovahatmeassut, Roavvenjárga • 25. Fáddán earret eará boazodoalloláhka, ?oahkkingeavadat, boazologahallamat ja bealljemearkkat. Vás deaddji logahallama galgá ?állit rátkagis eará bálgosiidda gulli gávnnahuvvon bohccuin”’. J A G I 2 1 9 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T Miessemánnu • 2.-3. Bálgosiid ov astusa doaimmahat gi a Borgemánnu • Eallinammii doarjja ohcan • 25.–30. Almmuheamit 26.4.2019 rádjái Maarenii (040 685 8958) dahje Anna-Leenai (0400 388 560). Boazologahallamii galgá váldit maiddái nuppi bálgosa guovllus geah?us leahkki bohccot nu mo bohccot, maid eaiggát rátkagiid olggobealde lea váldán geavahussii. Polura doarjjabadji nohká Suoidnemánnu • 12. Hálddahusa skuvlen oassi II • 24. Boazodolliid buresveadjinbeaivvit, Levi (almmuheapmi ma?imustá 31.7.). Á R V O L A S S E S KO V I I D galgá máhcahit bálgosa ruhtadoallái 1.6.2019 rádjái Leage dárkil vearrovuo?uiguin Iežas geavahussii váldon bierggu kilohaddi lea 9 €/kg (álv %) 850 € rádjái. Boazoparlameanta, Lappia-dállu, Roavvenjárga • 15. B O A Z O L O G A H A L L A M AT Boazodoallolága 30 § mielde ’Bálggus galgá guhtege boazodoallojagi ?állit rátkagiid vuo?ul logahallama bálgosa osola??aid oamastan bohccuin (boazologahallan). Skuvlejupmi ollašuvvá, juos oassálas t leat doarvái. Boazoeaiggát: Almmut bálgosii áiggil ruov us njuvvon bohccuid ja dakkár bohccuid, mat leat boahtán rátkagiid olggobealde ovdamearkan šilljogárdái. Boazoeaiggádiid ÁLV-skovit galget leat bálgosis • 5. Hálddahusa skuvlen oassi I • 14.-16. dorjojuvvon luopmu boazodolliide ?ak?amánnu • 5.–6. Juos boazu dahje bohccot dušše láigohuvvojit, dienas vearuhuvvo láigodienasin go dat lea boazoeaiggáda persovnnalaš oaiveoapmedienas. Juos bohcco dahje bohccuid luobadeapmái gullá maiddái bargan, buhtadus lea prak hkas boahtodienasin vearuhuvvon dienashá?kendoaimma dienas. Dás badjel manni oassi 10,26 €/kg, sis sdoallá álv 14 % Pomu 2018–2019 (badjeolbmo muituimerkejumit) gávdno www.paliskunnat.. tnodahkii ovdamearkan vuodjinheargin dahje oahpásnuvvanmearrin lea vearuhusas boazodoalus sierra, persovnnalaš doaibma. dahje Py neuvonta -nammasaš facebook-joavkkus B O H C C U I D L Á I G O H E A P M I Bohccuid láigoheapmi turisma. POROMIES 2/2019 58 RÁVVEN MUITTUHA A L M M U T D A L Á N O??a boazoisidiidda ja s vralahtuide ordnejuvvo Hálddahusa skuvlejupmi 2.–3.5. Bálgosiid árvolassevearrorehkegat vearuheaddjái (Vearroalmmuhus iešrá?álaš vearuin) • 1.–27. ma?imuš ohcanbeaivi boazodolliid dorjojuvvon lupmui Suolo?ielggi Kiilopääi Geassemánnu • 1. Maaseudun Terveysja Lomahuolto rs. Boazoisidat, ruhtadoallit: Boazologahallamiid galgá doaimmahit Bálgosiid ov astussii 31.5.2019 rádjái. Nuorat vierrobálgosiin, Roavvenjárga • 6.–7
. /login.html. Hyrrä geavaheapmái dárbbašat Katso-dovddaldaga. 59 POROMIES 2/2019 59 Lappi EJB-guovddáš gie?ahallá buot ruhtademiid. Ruhtadanohcamuša sáh á guo??it maiddái elektrovnnala??at Hyrrävuogádagas ?ujuhusas h ps://hyrra.ruokavirasto. A B U O R E M U S B O H C C O S K U V L E N F I D N U S K U V L E J U M I I D S I I D D U S 4 8 4 9 .. Dál jo?us leahkki badji nohká 15.6.2019. Ohcat sáh á olles áigge, muhto mearrádusat dahkkojuvvojit doarjjabajiin. DOARJJABAJIT 1) o??ajagimánu 16 beaivvis cuo?ománu 15 beaivái; 2) cuo?ománu 16 beaivvis geassemánu 15 beaivái; 3) geassemánu 16 beaivvis ?ak?amánu 15 beaivái; 4) ?ak?amánu 16 beaivvis o??ajagimánu 15 beaivái Loga ohcanrávvagiid fuolala??at! P O L U R A D O A R J A G AT J A G I 2 1 9 V E A R R O F R I D D J A B U H TA D U S A I D S T U O R Á M U S M E A R I T Beaiveruhta 42 € Oassebeaiveruhta 19 € Kilomehterbuhtadus 0,43 €/km Mohtorgielkája njealjejuvllatbuhtadus 14 €/ geavahandiibmu dahje mohtorgielká 1,02 €/km ja njealjejuvllat 0,96 €/km Tráktor 11 €/geavahandiibmu G E A H
Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on tehty Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu. Oppaassa on ohjeita tarjouksen pyytämisestä sekä palvelujen laajuuden ja sisällön määrittelystä. järjestää työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut. Yrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoista, mutta palvelut kannattaa ostaa itselleen. Ohjeita palvelujen ostajalle on myös tilanteeseen, jossa työterveyshuollon tuottaja vaihtuu, esimerkiksi kunnallisen toimijan muut. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus HANKI TYÖTERVEYSPALVELUJA KEHITÄ TYÖHYVINVOINTIASI Teksti Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos on julkaissut maatalousalan yrittäjille oppaan työterveyspalvelujen hankkimisesta. Oppaan ohjeet ovat sovellettavissa kaikille MYEL-vakuutetuille ja muiden alojen pienyrittäjille. Työterveyssopimus tehdään palveluntuottajan ja yrittäjän kesken. Kunnan velvollisuutena on järjestää työterveyspalvelut alueensa yrittäjille ja yrityksille. 60 POROMIES 2/2019 Työterveyspalvelujen ostajan oppaassa kerrotaan yrittäjän ja työnantajan vastuista, työterveyshuollon ostamisesta, sisällöstä sekä kustannusten muodostumisesta ja korvauksista. Työterveyspalvelujen hyödyntäminen on oleellinen osa yrityksen johtamista. Palvelu pohjautuu nettikyselyyn ja on tarkoitettu kaikille maaseudun yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille. Opas tutustuttaa myös työterveyshuollon toiminnan sisältöön, työterveysyhteistyöhön ja palveluiden ostamisen kustannuksiin. Osa kunnista on ulkoistanut palvelut ja työterveyshuollon tuottaa yksityinen palveluntuottaja
Vastattuaan kysymyksiin vastaaja saa palautteen, jonka voi tallentaa ja tulostaa. Kysy myös tarjous isommasta erästä! 565 € 366 € 759 € 625 €. Oma-arvioissa kysytään myös henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja jaksamisesta, joten vastaaja saa palautetta myös niistä. Lisäksi kysytään palautteen antamista varten taustatietoja, kuten ikä ja tuotantosuunta. 61 POROMIES 2/2019 tuessa yksityiseksi työterveyshuolloksi. ICOM IC-F1000 Analoginen radiopuhelin. laturin, 2280mAh akun ja antennin. PELTOR WS ALERT XPI-HEADSET Bluetooth-headsetti FM-radiolla ja multipoint-toiminnolla eli voidaan liittää myös kännykkä samanaikaisesti. Tiedon avulla opastetaan myös työterveyshuoltoja ja työturvallisuudesta huolehtivia tahoja. laturin, 2250mAh akun ja antennin. Kertynyttä tietoa käytetään yrittäjien, yritysten ja heidän työntekijöidensä koulutuksen, ohjauksen sekä neuvontapalvelujen kehittämiseen. ICOM IC-F52D Pienikokoinen, digitaalinenja analoginen radiopuhelin BT-toiminnolla. Oma-arviopalvelun kautta kertyvät vastaukset tallennetaan ilman tunnistetietoja Työterveyslaitoksen tietokantaan. Kyselystä vastaajalle tulevaa palautetta ei tallenneta. 24 %. Hinnat sis. Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu on verkkokysely, jonka avulla vastaaja voi arvioida työtään, työympäristöään, työmenetelmiään, terveyskäyttäytymistään sekä suojautumistaan työn vaaroja vastaan. Paketti sis. Paketti sis. Kerätyn tiedon kautta ei voi jäljittää yksittäistä vastaajaa, eikä tietoja luovuteta Työterveyslaitoksen ulkopuolelle. Painetun oppaan voi tilata Työterveyslaitokselta. ICOM IC-F3032S Analoginen bluetooth-radiopuhelin. Huom! Multipoint toimii vain IC-F52D mallissa. Paketti sis. Porokanavat koodataan puhelimiin veloituksetta. Kysely toimii erityyppisillä päätelaitteilla, ja sitä on helppo käyttää esimerkiksi älypuhelimilla tai tableteilla. laturin, 2010mAh akun ja antennin. Kysely sisältää yhdeksän osa-aluetta: voimavarat, henkinen kuormitus, fyysinen kuormitus, hyvinvointi, oireet, työtilat , altisteet, omat toimenpiteet ja elintavat. alv. Lisäksi tietoja on mahdollista käyttää tilastojen ja yleisten kuvausten laatimiseen. Työterveyspalvelujen ostajan opas ja Työn ja terveyden oma-arviointipalvelu löytyvät www.ttl.. Lisävarusteina mikki, kuuloke ja marssiantenni. Oppaan ohjeita työterveyspalvelujen hankkimisessa voivat käyttää paliskunnat sekä yksittäiset poronhoitajat. Paketti sis. /maatalous sivuilta. Palaute sisältää tietoja ja ohjeita niistä toimenpiteistä, joiden perusteella kukin vastaaja voi vaikuttaa myönteisesti omaan työympäristöönsä ja terveyskäyttäytymiseensä
VELEMU VEI POROCUPIN KAKSINTAISTELUN. POROMIES 2/2019 62 Rovaniemi 23.–24.2. Velemu piti vaivaisella kahdella pisteellä Mellakan takanaan. Esa Törrön omistama ja Janne Alatalon ajama huippuporo Velemu aloitti PoroCupin räväkästi Mäntyvaarassa. naalia pitkään, mutta kadotti vauhtinsa loppukaarteen ahtaassa tilanteessa ja putosi neljänneksi. Se saapui kisapaikalle jo hyvissä ajoin perjantaina, ja lauantaina Velemu loisti alkuerissä tuloksella 1.16,280. Loppukaarteessa pääsin hieman irti muista, ja siinä vaiheessa tuntui, että olen voittajaporon ohjissa, ajaja Janne Alatalo kommentoi. Tämän myötä Timon Tumman tulos 1.13,01 jäi haastamatta. Mellakka nimittäin johti . Poro Cup jatkui ME-radalla Yli-Iin Kierikissä, mutta olosuhteet olivat lumisateen vuoksi varsin haasteelliset. Juuri tuossa vaiheessa Velemu pääsi karkuun. Sunnuntain välierässä Velemu jatkoi vakuuttavaa menoaan. Finaalissa nähtiin lopulta ankara taisto voitosta, mutta Velemu piti hallitsevan porokuninkaan Tulimuksen niukasti takanaan. Jälkikäteen voi jossitella, että Poro Cupin voittaja ratkesi heti kauden avauskilpailussa. Yli-Ii 2.–3.3. Kuva Seppo Koivisto. Viiden viikonlopun aikana ratkaistiin Poro Cupin sankari. Rovaniemellä epäonnesta kärsinyt Mellakka otti Teksti Lauri Jääskeläinen. Mellakalla oli voimia tallella, mutta koko matka jouduttiin ajamaan turhan lähellä sisävallia, eikä poro päässyt juoksemaan rennosti. Turha sitä on sen enempää jossitella, mutta Mellakka tuntui muutoin koko päivän tosi hyvältä, Eero Päkkilä kommentoi
63 POROMIES 2/2019 makean revanssin, ja oli Yli-Iin suvereeni valtias. Sunnuntaina poro ei päässyt kunnolla matkaan, en tiedä, mikä siinä oli. Se selvitti lauantain lumituiskun kunnialla, eikä välierävaiheessa vauhtihirmulle löytynyt pysäyttäjää. Mellakan hovikuski Eero Päkkilä paljasti kisan jälkeen, että onnistumista osattiin odottaa. Finaalissa joku saattoi epäillä Mellakan kestävyyttä keulapaikalla, mutta se suorastaan liiteli loppusuoralla vastustajiensa tavoittamattomiin. Lankojärvi 23.–24.3. Hän hoiti homman ammattimiehen ottein ja päätin heti irti päästyäni, että nyt on paikka iskeä. Finaalissa ei enää pistelty välierävauhteja, mutta Velemu hoiti tyylikkäästi homman kotiin. Voittajaporon luottoajaja Janne Alatalo oli syystäkin tyytyväinen Ranuan kisaviikonlopun antiin. Kokonaiskilpailun voitto ei ollut kuitenkaan enää omissa käsissä, ja PoroCupissa Mellakan oli tyytyminen kunniakkaaseen kakkossijaan. Mellakka ei viikko sitten Rovaniemellä päässyt juoksemaan rennosti, ja siksi tuntuu erityisen hienolta, että Mellakka pääsi näyttämään todellisen vireensä, Päkkilä kommentoi voiton jälkeen. naalia PoroCupin kokonaispisteissä kolme pistettä Mellakkaa edellä. Viitenä vuotena peräkkäin Mellakka on pystynyt voittamaan Poro Cupin osakilpailun, Päkkilä ihasteli. Saana Länsmanin omistama Severi teki Spiellan tavoin ensimmäisellä kaudellaan häikäisevän nousun suoraan lajin huipulle. Kiitos kuuluu Hannu Krupulan tiimille, sillä ammattilaisten käsistä porot tulevat aina huippukunnossa kilpailuihin. Velemu ja Ranualla kolmanneksi sijoittunut Mellakka erottuivat taistelupariksi Poro Cupissa ennen viimeistä osakilpailua. Viimeisenä mukaan pääsi yleisessä sarjassa hienoa jälkeä tehnyt Matkalainen, joka kärähti vasta Lankojärvellä kuuman sarjan poroksi.. Velemu oli ennen Lankojärven A-. Olosuhteet olivat taas vaativat, sillä uutta lunta satoi viikonlopun aikana reilusti. Se on varsinkin nykypäivän kovassa kilpailussa hyvin harvinaista. Viikonlopun paras aika nähtiin jo sunnuntai välierävaiheessa, kun pudasjärveläisen Esa Törrön omistama Velemu pysäytti kellot aikaan 1,15,587. Palkinnoksi mies sai uurastuksestaan tuliterän mönkijän. Kakkossija riitti mainiosti Janne Alatalolle, sillä sijoitus varmisti PoroCupin voiton lisäksi ajajalle CanAm-ajajacupin ykkössijan. Kaldoaivin paliskunnan porot jatkoivat kauttaan väkevästi, sillä Severi oli A-. Alatalon perhe putsasi muutenkin pöydän, sillä Jannen oma poro voitti lauantai karsintasarjan, ja hän ajoi myös yleisen sarjan voiton, ja vanhin poika Jere Alatalo korkkasi juniorisarjan. Luostolla voittaja ratkaisiin lauantain ja sunnuntain yhteisajalla. Mellakka näytti nuoremmilleen mallia PoroCupin päätöskilpailussa Lankojärvellä tuloksella 1.16,733. Alkuerä ja välierä olivat Velemulta vakuuttavia suorituksia, Alatalo kommentoi. Onneksi lauantaina oli alla nappionnistuminen, ajaja Uula-Petteri Somby totesi. Osa porojen taustavoimista keskittyi jo Inarin kuninkuusajoihin, mutta viimeisistä paikoista käytiin ennätystasainen taisto. Asko Länsmanin ja Tomi Vartiaisen omistama Spiella oli lauantaina koko porukan nopein, ja se teki parhaan kokonaisajan, vaikka sunnuntain lähdössään Spiella jätettiin tylysti neljänneksi. Finaalissa meinasi käydä heti lähtösuoralla huonosti, kun narut menivät ristiin Mellakan ajajan Eero Päkkilän kanssa. Tutut nimet keikkuivat siis on kauden alussa Poro Cupin pistetaulukon kärjessä. Luosto 9.–10.3. naalinen kakkonen, Spiella viides ja Silver kuudes. Velemu piti hienosti ykköseksi. Velemu ja Tulimus nappasivat Yli-Iissä muut palkintosijat. Ranua 16.–17.3. Kaldoaivin paliskunnan nappionnistumista täydensi Severi kakkossijallaan
64 POROMIES 2/2019 Sija Poro Omistaja Paliskunta Rovaniemi Yli Ii Luosto Ranua Lankojärvi Yht 1 Velemu Törrö Esa Pudasjärvi 36 35 32 36 35 174 2 Mellakka Krupula Hannu Isosydänmaa 33 36 33 34 36 172 3 Annin Suivakko Vuolab Juha , Portimo Anni Paistunturi 30 30 34 29 34 157 4 Tulimus Näkkäläjärvi Rauni Sallivaara 35 34 8 33 110 5 Spiella Länsman Asko / Vartiainen Tomi Kaldoaivi 13 24 36 32 105 6 Ailigas Vuolab Urpo / Portimo Elsa Paistunturi 25 21 22 30 98 7 Myrsky Uusitalo Ossi Palojärvi 17 18 30 33 98 8 Särmä Karinoro Jukka Akanlahti 23 23 25 24 95 9 Hymynkare Krupula , Petäjäjärvi Isosydänmaa 18 29 6 10 28 91 10 Nili Konttaniemi Matti Palojärvi 15 22 31 5 18 91 11 Severi Länsman Saana Kaldoaivi 18 35 35 88 12 Yoko Somby , Timonen Paistunturi 19 20 7 25 17 88 13 Salma Länsman Joona Kaldoaivi 34 29 24 87 14 Tälli Seppänen Jaakko Pintamo 26 26 30 4 86 15 Silver Länsman Niilo Kaldoaivi 32 21 31 84 16 Kaheli Piri Juha Kuukas 13 14 27 29 83 17 Leilan tähti Harri Matti Palojärvi 9 28 23 23 83 18 Syttö Kynkäänniemi Heikki ja Hannu Kiiminki Kollaja 22 1 28 25 76 19 Mustakorva Aikio Leo Muddusjärvi 28 8 20 20 76 20 Juurakko Konttaniemi Nea Palojärvi 31 4 17 22 74 21 Viuhka Martin Heidi Kemin Sompio 29 28 12 5 74 22 Matkalainen Hepolan talli / R Ikonen 17 16 9 18 12 72 23 Revontuli Stenius Virve Pudasjärven Livo 21 10 9 13 19 72 24 Razán Somby , Timonen Paistunturi 25 21 26 72 Sija Sukunimi Etunimi Rovaniemi Yli Ii Luosto Ranua Lankojärvi Pisteet 1 Alatalo Janne 19 17 16 20 18 90 2 Tervaniemi Marko 7 11 16 13 18 65 3 Päkkilä Eero 11 11 14 13 14 63 4 Länsman Mika 18 9 17 44 5 Mikkola Hanna 9 12 5 13 5 44 6 Kilpivaara Marko 13 8 10 6 7 44 7 Pätsi Antti 7 12 14 2 7 42 8 Somby Uula Petteri 7 11 12 9 39 9 Matero Seija 3 7 9 19 10 Määttä Niina 3 3 5 6 1 18 11 Kovalainen Niko 9 9 18 12 Kuosku Sari 8 3 6 17 13 Lahdenperä Jaakko 1 1 2 9 13 14 Ruokamo Jani 1 2 4 4 11 15 Kettunen Sari 10 10 16 Kaakkurivaara Aimi 6 3 1 10 17 Kynkäänniemi Sanna Mari 3 3 AjajaCupin kolme parasta (vas.) Marko Tervaniemi, Janne Alatalo ja Eero Päkkilä. Janne Alatalo vei CanAm-ajajacupin voiton, jonka palkintona oli BRP:n lahjoittama mönkkäri. Sija Sukunimi Etunimi Pisteet 2018 Pisteet 2019 Yht. 1 Alatalo Janne 70 90 160 2 Kilpivaara Marko 44 44 122 3 Päkkilä Eero 53 63 116 4 Mikkola Hanna 64 44 108 5 Länsman Mika 62 44 106 6 Tervaniemi Marko 30 65 95 7 Pätsi Antti 33 42 80 8 Somby Uula Petteri 23 39 62 9 Määttä Niina 35 18 53 10 Matero Seija 31 19 50 11 Lahdenperä Jaakko 24 13 37 12 Ruokamo Jani 24 11 35 13 Kovalainen Niko 5 18 23 14 Kuosku Sari 17 17 15 Kynkäänniemi Sanna Mari 13 3 16 16 Kettunen Sari 10 10 17 Kaakkurivaara Aimi 10 10 PO R O CU P 20 19 A JA JA CU P 20 19 CA N -A M -A JA JA CU P
Porot kisasivat käänteisessä järjestyksessä kuten mäkihypyssä, joten Juha Vuolab ja Anni Portimo saivat jännittää vielä tusinan verran poroja ennen kuin lopullinen sijoitus varmistui. Lauantaina loistavasti onnistunut Hannu Krupulan valttikortti Hymynkare tiedettiin jo etukäteen vahvaksi ja vauhtikestäväksi ANNIN SUIVAKKO JYSÄYTTI KUNINKAAKSI Inari. Pienestä saakka tästä on haaveiltu ja oltu porokilpailuissa isojen miesten ja naisten kanssa mukana. Uula-Petteri Sombyn ajokki osoitti jo Poro Cupin vahvoilla suorituksillaan, ettei ole mikään tähdenlento. Tämän jälkeen Velemu epäonnistui, ja Spiella joutui toteamaan 2000 metrin ratkaisuhetket voiton suhteen turhan vaativiksi. Velemun leirissä ei kuitenkaan vielä tuuleteltu, sillä vuosi sitten 2000 metrin matka meni pahasti penkin alle. 65 POROMIES 2/2019 Ensimmäisen kisapäivän jälkeen kärjessä keikkui vasta helmikuussa kilpauransa aloittanut Spiella. Lauantain jälkeen oli selvä, että porokuninkaan nimi vaihtuu. kilpailijaksi nimenomaan yksittäisajossa. Ennen kärkikolmikkoa Annin Suivakko oli edelleen kokonaistuloksissa kärjessä, eikä Hymynkare pystynyt ohittamaan sitä. Esa Törrön omistama ja Janne Alatalon ajama Velemu voitti oman eränsä ajalla 1.16,257, joten Poro Cupin sankari pääsi loistoasemista sunnuntaille. Viime vuonna Annin Suivakko oli jo yrittämässä kuninkuutta, ja sitä ennen Vaski oli Teksti Lauri Jääskeläinen. Kuva Seppo Koivisto.. Kuninkuus on unelmien täyttymys, omistaja Juha Vuolab iloitsi. Kaldoaivin nuori komeetta johti kuninkuussarjaa tuloksella 1.16,082. Sunnuntaina päivän käsikirjoitus meni kuitenkin täysin uusiksi, kun vasta sijalta 13 lähtenyt Paistunturin paliskunnan Annin Suivakko teki huippuajan 2.30,173. Se oli lauantaina kolmanneksi nopein tuloksella 1.16,304, mikä nosti sen jopa suosikiksi ratkaisevan startin alla. Rauni Näkkäläjärven omistama Tulimus epäonnistui ensimmäisenä kilpailupäivänä, eikä hallitseva kuningas lähtenyt lainkaan mukaan sunnuntain raastavaan 2000 metrin yksittäisajoon. Spiella oli kunniakas neljäs, mutta Annin Suivakko piti johtoasemansa loppuun saakka. Lauantain illanvietossa poroihmiset spekuloivat kovasti tulevan kuninkaan nimeä
66 POROMIES 2/2019 ihan kärkinimi. Mauri Portimon lapsenlapsen Annin ja poron värityksen mukaan nimensä saanut Annin Suivakko sai myös valmentaja-managerin herkistymään. Lottovoitto, jota ei vielä edes käsitä, Portimo iloitsi ääni väristen. Lauantain jälkeen melkein jokaisella osallistujista oli vielä jonkinlainen mahdollisuus kuninkuuteen. Urheilullisesti viikonloppu ei olisi voinut olla jännittävämpi. Siksi en ollut heittänyt kirvestä kaivoon, sillä eroa keulaan oli ennen 2000 metrin matkaa vain reilu sekunti. Kuninkuusajot päästiin viemään läpi optimiolosuhteissa, Seppo Koivisto iloitsi. Annin Suivakon ajaja Marko Tervaniemi on lajin legendoja, ja inarilaiselle kuninkuus oli mahtava kruunu miehen kotikentällä. Annin Suivakko tulee aina loppuun saakka, ja tiesin sen maalissa nousevan korkealle. Annin Suivakko on vahva poro, joka pitää vauhtinsa. Voittaja Annin Suivakon omistaja Anni Portimo ukkinsa Maurin ja ajaja Marko Tervaniemen kanssa sekä kolmanneksi tulleen Myrskyn omistaja Ossi Uusitalo ja ajaja Niko Kovalainen.. Porojen kanssa on käynyt huipputuurit, mutta silti kuninkuuden voittaminen vaatii täydellisen viikonlopun. Nyt kun onnistuttiin, niin tunnelma on katossa. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä Kuninkuussarjan kolme parasta. En muista, milloin tilanne olisi ollut yhtä tasainen. Yleisö viihtyi ja sitä oli tullut valtavasti paikan päälle seuraamaan tapahtumaa. Kakkoseksi tulleen Hymynkareen omistajat (vas.) Hannu Krupula ja Tarmo Petäjäjärvi. -Rata oli porolle turvallinen ja hyvä juosta, mikä näkyi tulostasossa. Vaikea tätä on silti vielä käsittää, kun 35 vuotta olen ollut mukana ja nyt kuninkuus sitten tuli, Portimo jatkoi. Se on tässä lajissa pieni ero, kun lähdetään sunnuntain matkan toiselle tuhannelle. Suomen porokilpailijat ry:n puheenjohtaja Seppo Koivisto oli tyytyväinen kauden huipentumaan Inarijärven jäällä
2010 Kysy tarjousta! Raskaan sarjan ammattilaisille!. 67 POROMIES 2/2019 Sijoitus Poro Omistaja Ajaja Paliskunta Aika 1 Aika 2 Loppuaika 1 Annin Suivakko Vuolab Juha , Portimo Anni Tervaniemi Marko Paistunturi 01:17,2 02:30,2 03:47,4 2 Hymynkare Krupula , Petäjäjärvi Päkkilä Eero Isosydänmaa 01:16,3 02:32,2 03:48,5 3 Myrsky Uusitalo Ossi Kovalainen Niko Palojärvi 01:16,9 02:31,8 03:48,8 4 Spiella Länsman Asko / Vartiainen Tomi Somby Uula Petteri Kaldoaivi 01:16,1 02:32,7 03:48,8 5 Leilan Tähti Harri Matti Pätsi Antti Palojärvi 01:16,7 02:32,2 03:48,9 6 Severi Länsman Saana Länsman Mika Kaldoaivi 01:16,6 02:33,7 03:50,3 7 Ailigas Vuolab Urpo / Portimo Elsa Tervaniemi Marko Paistunturi 01:16,8 02:33,5 03:50,4 8 Viuhka Martin Heidi Kilpivaara Marko Kemin Sompio 01:17,2 02:33,3 03:50,5 9 Salma Länsman Joona Länsman Mika Kaldoaivi 01:17,3 02:33,3 03:50,5 10 Syttö Kynkäänniemi Heikki ja Hannu Alatalo Janne Kiiminki Kollaja 01:17,3 02:33,3 03:50,6 11 Kaheli Piri Juha Alatalo Janne Kuukas 01:16,9 02:33,8 03:50,7 12 Mellakka Krupula Hannu Päkkilä Eero Isosydänmaa 01:16,7 02:34,3 03:51,0 13 Silver Länsman Niilo Länsman Mika Kaldoaivi 01:17,1 02:34,1 03:51,2 14 Nili Konttaniemi Matti Pätsi Antti Palojärvi 01:18,0 02:33,5 03:51,5 15 Juurakko Konttaniemi Nea Matero Seija Palojärvi 01:18,4 02:33,3 03:51,7 16 Velemu Törrö Esa Alatalo Janne Pudasjärvi 01:16,3 02:35,6 03:51,8 17 Matkalainen Hepolan talli / R Alatalo Janne Ikonen 01:16,7 02:36,2 03:52,9 18 Mustakorva Aikio Leo Tervaniemi Marko Muddusjärvi 01:18,4 02:34,6 03:53,1 19 Revontuli Stenius Virve Alatalo Janne Pudasjärven Livo 01:18,6 02:37,2 03:55,9 20 Tälli Seppänen Jaakko Kilpivaara Marko Pintamo 01:19,7 poissa Poissa 21 Yoko Somby , Timonen Somby Uula Petteri Paistunturi 01:20,4 poissa Poissa 22 Tulimus Näkkäläjärvi Rauni Matero Seija Sallivaara 01:22,2 poissa Poissa 23 Särmä Karinoro Jukka Pätsi Antti Akanlahti 01:22,6 poissa Poissa 24 Razán Somby ,Timonen Somby Uula Petteri Paistunturi 01:26,3 poissa Poissa K U N IN K U U SS A R JA 20 19 Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. 040 566 9472 Tehokkuutta ruokintaan Jeantil PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Todella vähän käytetty Elho 1500 RC vm
Enontekiön susijahdista on jo niin paljon kirjoiteltu sanomalehdistössä, että sen taloudelliset ja ”poliittiset” saavutukset ovat kaikille selvät. Näin pääsee pakkanen korvaan ja merkki pilautuu aivan tuntemattomaksi. 68 POROMIES 2/2019 Poromies-lehti 1/1949 POROMIES PORINOITA Kulunut kevät oli porojen vasomiselle erittäin suotuisa. Asiallisesti tämä jahti antoi varsin myönteisiä kokemuksia lentokoneille suoritetusta susijahdista. Etäisempään siinä mielessä, että Puitsitunturin rajapyykkiin on 100 km. Ei tarvita kuin parempaa tuuri ilmoissa, tottumusta ja kokemusta lisää, niin kyllä sillä keinolla sudet hävitetään Lapistakin. Sen taloudelliset tulokset jäivät pieniksi kokemuksen ja tottumuksen puutteessa, mutta ”poliittinen saavutus” oli erittäin repäisevä, koska siitä mainingit kiirivät ympäri maapalloa. Merkintää olisi kovasti kesäajalla lisättävä, ettei muodostuisi peuroja, joita tahtoo esiintyä yleensä liian paljon ja että pilamerkkisten määrä vähenisi. Olimme Kemi-Sompion paliskunnassa katsomassa vaatimien sidontaa. Kyllä pakkanen voi merkin pilata niin pahoin useammassa tapauksessa, ettei voi mitenkään sanoa, minkälainen merkki eläimellä on korvassaan ollut. Kuluneena keväänä olemme tehneet kaksi merkittävää matkaa. ”Kuuleeko Kultimo”, huuteli Tuomas Palojärvikin tuhkatiheään pienoisradiolaitteeseen Salvasjärvellä tuiskun keskellä, mutta Kultimo ei kuullut.. Koska olimme susijahdin seuraajana noin vain sivustakatsojan merkeissä, niin voimme sanoa, että ennenkuin jahti kunnolla alkuun pääsi, niin samanaikaisesti tuntureissa syntyneet tuiskut veivät mehun koko hommasta. matkaa viimeisestä Suomen puoleisesta asunnosta. Toivorikkaina saavat kesämerkintämiehetkin Jussilta lähteä tehtäviinsä, silla vasasato tulee olemaan hyvä. Vaatimet pääsivät pälviin huhtikuulla heti sidonnan jälkeen. Toisen Enontekiön susijahtiin ja toisen etäisempään Suomen ja Neuvostoliiton rajakohtaan. Kyllä hihnavasottajillakin kelpaa kellistellä päivänpaisteessa, kun ei tarvitse kuoppia kaivaa, sen kun vain siirtelee poroja liekapuineen ja merkitsee syntyneet vasat. Havainnot oli helppo tehdä senvuoksi, että vasoille oli leikattu omistajien nimikirjaimet kylkikarvoihin. Sellaisen havainnon teimme Turolehdon vaatimien sidonta-aidalla. Tuiskun aikana partiomiestenkin innostus laimeni ja eväätkin jo tekivät loppuaan ja useammalle tuli kai ikävä tuiskuisesta tunturista lannanmaihin, niin että niiden harvojen kauniiden päivien aikana, jonka jahti kesti, ei ollut enää sitä vetoa kuin olisi ollut jahdin alkaessa, jos ilmat olisivat silloin suosineet. Siellä talvella merkittyjen vasojen merkit olivat lähes kymmenessä tapauksessa pakkanen pilannut. – – Talvimerkinnöissä tahtoo syntyä liian paljon merkinpalentumisia, mitkä ovat omistajille hyvin kohtalokkaita. Näin voi varmasti tietää, minkälaisesta merkistä pakkanen on ruvennut tuhojaan tekemään. Vasoja tulee tänä keväänä syntymään yli puolisataatuhatta, niin että porokantaa odottaa aimo lisäys. Ne, jotka eivät ole hihnoissa vasottaneet, saavat varmasti ajoissa lähteä merkintätöihin, sillä tänä keväänä vasat varmasti varttuvat nopeasti, koska emillä on ollut verrattain suotuisa talvi ja sen päälle vielä erittäin hyvä kevät. Sellaista syntyy, kun merkintäpäivänä on lauhaa ja senjälkeen tulee kova pakkanen, eivätkä merkintähaavat ole ehtineet vielä parantua
lännempänä. Vanha aita on kulkenut täällä 35–40 km. info@hontrade... Niesta Nyt paikannusta ilman puhelinverkkoa! Seuraa eläimiä missä tahansa ne ovat. info@hontrade.. w ww ontrade. Ja maisemat olivat näissä tunturiseuduissa aivan suurenmoiset. . Hän pyrkii elämässään eteenpäin ja on valmis ennakkoluulottomasti kokeilemaan kaikkia teknillisiä edistysaskeleita, jotka toisivat tuloksia ja antaisivat parempia elinmahdollisuuksia tunturilappalaisten taloudelliseen toimintaan. Niin kävi meidänkin porukalle, että karhunnahka ja sen paremmat lihaosat olivat porokelkoissamme matkalta palatessamme. Jäkälikön rajanpinnassa, missä olivat jo suuret pälvet, olivat kerrassaan erinomaiset. 08 08 KYSY lisää! E-kello Käy ää satellii eja paikka edon vastaano oon ja lähe ämiseen.. .. ho ww. .. Kuljimme aluetta, jossa ei kahteenkymmeneenviiteen vuoteen ole ollut poroja. Kyllä siellä sopii poroja hoidella. Parit ahmanjäljet tapasimme ja samoin parit karhunjäljet. Saat ilmoituksen jos jotain poikkeavaa tapahtuu. Petojakaan ei siellä näyttänyt enemmältä olevan. .. Ja lopuksi kuin poroaita saadaan valmiiksi, niin kyllä silloin Sallan miesten passaa ruveta poroja hoitamaan. Siellä sai jälleen nähdä hyviä porolaitumia. +358 400 691 908 . 69 POROMIES 2/2019 Tuomas on rehti lapinmies, Enontekiön kuulua porolappalaissukua. Sinä seuraat niitä etokoneella, puhelimella tai table lla. Susien jälkiä ei näkynyt ollenkaan. Reissu oli erittäin mielenkiintoinen. .. Eläimet paikannetaan satellii en avulla. Mutta karhut siellä tuntuivat olevan niin mainiota metsänväkeä, että ne luovuttivat turkkinsa sellaisillekin, jotka eivät ole niitä pyytämässäkään. Savukoskelta teimme matkan Puitsitunturin ja Nuortitunturin rajaosalle suunnittelemaan poroesteaitaa varsinaiselle rajalle. Jos kaikki olisimme yhtä ennakkoluulottomia edistysriennoille, niin eiköhän päästäisi aina paremmin eteenpäin tässä elämässä. HON-TRADE OY www.hontrade.. Jos olisimme nuoria ja vyöttämättömiä, niin sinne lähtisimme poronhoitajiksi eikä varmaan tulisi lihallisesta suuruksesta puutetta
Juos. Miesit riegádit dán gi?a badjel bealle?uohteduhát, nu ahte boazoellui boahtá buorre lassi. Áicamiid lea álki dahkat dan dihte, ahte misiide lei sárgojuvvon eaiggáda guolgamearka gilgii. 70 POROMIES 2/2019 BADJEOLMMOŠ-BULJARDEAMIT Badjeolmmoš-blá??i 1/1949 Gollan gi??a lei bohccuid guo eheapmái duo?aid buorre. Ná sáh á sihkkarit dadjat, makkár mearkkas buolaš lea billis šgoahtán mearkka. Dálvemearkumiin lávejit šaddat menddo ollu mearkagalbmomat, mat leat eaiggádiidda hui várala??at. Álddut besse bievllaide cuo?ománus dalán veaddima ma??á. Dakkárat bohtet, go mearkunbeaivve lea bivval ja dan ma??á buolašta, eaige mearkunhávit leat geargan savvit. Nuppi Eanodaga návdebivdui ja nuppi gáidoseamos Suoma ja Sovjetlihtu rádjebáikái. Son geah??ala eallimis s ovddosguvlui ja lea gárvvis geah??alit ovdagá uid haga buot teknihkalaš ovdánemiid, mat buv ašedje bohtosiid ja a ašedje buoret eallinvejolašvuo?aid badjesápmela??aid ekonomalaš doaibmamii. Mearkumiid galggašii garrasit lasihit geasseáiggis, amas báhcit geažotbealjit, mat lávejit oidnot dábála??at menddo ollu ja vai billemearkkala??aid mearri unnu. Gollan gi?a leat dahkan guokte mearkkašah mátkki. Tuomas lea vuoiggalaš sápmelaš, Eanodaga dovddus badjesoga ma?isboah . Gal lávžeguo eheddjiinge dohkke beaivvážis velohallat, go ii dárbbaš ?iegardit, dušše sirddášit bohccuid lávžžiiguin ja merket misiid. Go leimmet návdebivddu dušše ?uovvumin bálddas, de sáh t dadjat, ahte ovdalgo besse albmaláhkái bivdui, de seamma áigge duoddaris borggat duššadedje olles barggu. Dat, geat eai leat lávžžiin guo ehan, ožžot sihkkarit áiggil vuolgit mearkunbargguide, dannego dán gi?a miesit šaddet jo?ánit, go áldduin lea leamaš viehka heivvolaš dálvi ja dan ala vel duo?aid buorre gi??a. “Gullágo Kul mo”, jearahii Tuomas Palojärvige má?gii unnarádioverjui Sálvvošjávrris guovdu borgga, muhto Kul mo ii gullan. Ná buolaš beassá bealljái ja mearka billašuvvá dovdameah umin. Áššála??at dát bivdu a i oalle miehtemielalaš vásáhusaid girdinmašiinnain dahkkon návdebivddus. Ii dárbbašuvvo go buoret lihku almmis, hárjánumi ja vásáhusa lasi, de gal dainna vugiin gumppet jávkkaduvvojit Lappisge. Dan ekonomalaš bohtosat báhce unnin vásihusa ja hárjáneami vátnivuo?a dihte, muhto “poli hkalaš olahus” lei hui millii ?uohcci, go dat gullui miehtá eananspáppa. Gáidoseamos dan mielas, ahte Puitsiduoddara rádjemerkii lea 100 km mátki ma?imuš Suomabeale dálus. Doppe dálvet merkejuvvon misiid mearkkaid lei masá juohke logát dáhpáhusas buolaš billistan. Eanodaga návdebivddus lea juo nu ollu ?állon aviissain, ahte dan ekonomalaš ja “poli hkalaš” olahusat leat buohkaide ?ielgasat. Leimmet Giema-Soabbaha bálgosis geah??amin áldduid veaddima. Dakkár áicama barggaimet Turolehto áldduid veaddingárddis. Borggas patrullaalbmásge mokta nogai ja nies t nohkagohte ja má?gasat áibbadišgohte duoddariin lá eeatnamiidda, nu ahte daid hárve goalkkes beaivve, man bivdu bis i, ii lean šat dat seamma geasuhus go bivddu álggus, juos dálkkit liv??e lean buorit. Gal buolaš sáh á mearkka billis t nu vearrádet má?gga dáhpáhusas, ahte ii sáhte moge dadjat, makkár mearka eallis lea bealjis leamašan. Doaivvorikkisin ožžot geassemearkunalbmátge mihcamáraid áigge vuolgit bargui, dannego miessejahki boahtá leat buorre
Ja go vel boazoáiddi ožžot gárvvisin, de gal dohkke Salla albmáid guo?ohit bohccuid. Reaisu lei duo?aid miellagiddevaš. Juos liv??iimet nuorat ja geatnegasvuo?ain friija, de dohko vuolggášeimmet boazodoallin iige sihkkarit boa?ášii bierggus vátni. Boares áidi lea leamaš dás 35–40 km nuortalis. Doppe beasai fas oaidnit buorre guohtuneatnamiid. 71 POROMIES 2/2019 mii buohkat liv??iimet seammaláhkái ovdagá uid haga ovdáneami ektui, de eatgoson beasašii álo buorebut ovddosguvlui dán eallimis. Suovvaguoikkas barggaime mátki Puitsiduoddara ja Nuor duoddara rádjeoassái plánet boazocagganáiddi aitosaš rájá ala. Ja oidnosat ledje dáin duo arguovlluin áibbas mielahis ?ábbá. Jo?iimet guovlluin, gos eai leat guoktelogivi?a jahkái leamaš bohccot. Muhto guovžžat orro leamen doppe nu buorre meahcceveaga, ahte adde dorkkaset dakkáriiddage, geat eai lean daid oba bivdimin. Niesta Poron-Herkku – onnistunut ratkaisu talven ruokinnassa! Yhä useampi poro söi Lantmännen Feedin Poron Herkku ja Poron Herkku Energy -rehuja talvella. Saimme paljon hyvää palautetta rehun koostumuksesta ja maittavuudesta sekä sen toimivuudesta. Gumppiid eat vuoh án ov age. Jeageleatnamat lahka ráji, gos ledje juo stuorra bievllat, ledje erenoamáš buorit. Gal doppe dohkke guo?ohit bohccuid. Parhaimmat kiitokset asiakkaillemme tästä kaudesta! Hyvää kevättä ja kesää! Terveisin Mari Klemetti 040 546 4184 Oskari Jakovleff 040 772 1476. Nu geavai minge jovkui, ahte guovžaduollji ja dan buoremus biergostuhkat ledje boazoreagain ruoktot boa?ede in. Boraspiretge eai orron duo?i eanet doppe. Mo id geatkeluo aid vuh imet ja maiddái mo id guovžaluo aid
SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.. KUTUHARJU Mika Tervonen, koeporotarhanhoitaja 016 672 748 / 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2019 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE TILAAN POROMIES-LEHDEN VUOSIKERRAN 1.1.2019 ALKAEN KOTIMAAHAN (22 €/VUOSI) ULKOMAILLE (32,50 €/VUOSI) TOISTAISEKSI MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2019 TAI TILAA DIGILEHTI PALISKUNNAT.FI/PY/ORGANISAATIO/POROMIES-LEHTI: IRTONUMERO 3 €/LEHTI JA VUOSIKERTA 15 €. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN POROESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.
Kannellinen tiivis etutavaratila 24 l ja tavaratila 8 l vakiovarusteena. 559 € ) 475€ 2-os. 849 €) TUKKIKÄRRY Dumpperilavalla (Sh. –17 la 10–14 9–17 la 10–14 9–13 Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) Rovaniemi • Ranua • Kemijärvi • www.tarvikekeskusoy.. 26x11-12 sh. 599 € ) 399€ D 1(S esim. + €€ aataja jjjjjjj €€€€€€€€€€€€€ 11.690 11.690 + tk. 119€ 26x8-12 Kysy myös muita renkaita! 25x8-12 etuja AT25x10-12 takarenkaiden erikois kuvia takaa erinomaisen pidon, 2WD-/4WD-vedon On Command -valinta, Ultramatic CVT -automaattivaihteisto, tavaratelineiden kantokyky 120 kg ja hinauskyky 600 kg, WARN Vantage 2000 -vinssi. Mukana Balance XT -ammattivaljaat. Optimoitu voimansiirto ja 24 asteen kulmavaihde helpottavat suunnattua kaatoa tiheässä metsässä. Ääriolojen ammattilainen TRX500FPA T3b traktorimönkijä Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Tarkista saatavuus myyjältä. RAHOITUKSELLA JOUSTAVASTI MAKSUAIKAA! Kysy rahoitusvaihtoehdoista konemyyjiltämme! Meiltä laitteet huviin ja hyötyyn! Monikäytön mestari TRX420FE T3b traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄT nyt saatavilla! Uudet estariiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii €€€€€€€€€€€€€€€ 8.990 8.990 + tk. Smart Start® takaa helpon käynnistyksen. AutoTune™ säätää moottorin tehon automaattisesti. 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. 148€ sh. 729 € ) 599€ TALOUS/SAFARIREKI (Sh. 8–17 la 9–13 MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN • TARVIKKEET • VARUSTEET • Vaihtokonevalikoimamme netissä www tarvikekeskusoy . 699 € ) 595€ 2019 Yamaha Grizzly 700 EPS SE1 4x4 T3b EPS-ohjaustehostin, automaattinen, 100 % neliveto, MFD -mittaristo, ergonominen istuin, sähköpistoke peräkärrylle. Automaattinen 100 % neliveto, MFD-mittaristo, uusi suurempi näyttö, ergonominen istuin, sähköpistoke peräkärrylle, ohjauksen mukana kääntyvä työvalo, kannellinen tiivis etutavaratila 24 l ja tavaratila 8 l vakiovarusteena. Värit punainen ja vihreä 7.990€ + tk 300€ 9.990€ +tk 300€ Yamaha Kodiak 450 EPS SE Alloy T3b 9.990 € + tk 300 € 13.490 € + tk 300 € Meiltä työvälineet myös metsänhoitoon! 835 € Husqvarna 545FXAutoTune raivaussaha 45.7 cm, 2.2 kW, 8.2 kg sh. 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. Värit punainen, sininen, valkoinen ja vihreä. PARI-/TUKKIREKI (Sh. Raskaan työn raataja TRX500FPE T3b traktorimönkijä € tk. 949€ € € € € €€€€ + tk. Alumiinivanteet ja isot 27 tuuman renkaat takaavat hyvän pidon, On-Command®vetotavan valinta; 2WD, 4WD, 4WD/lukko, pitkäiskuinen, säädettävä erillisjousitus, EPS-ohjaustehostin, LED-ajovalot sek työvalo, kantokyky yhteensä 140 kg, 600 kg:n hinaus/vetokyky ja WARN Vantage 2500 -vinssi tt TIELANA Työleveys 180 cm (Sh. 8.990 €+ tk) mönkijiä j DUMPPERIKÄRRY 1-akselinen (Sh. Laite hintoihin lisäämme toimituskulun Maastomalli 7.990€ + tk Maastomalli 9.590€ + tk Maastomalli 10.690€ + tk Ilman lavaa (Sh. DURO ATV-rengas karkeimmalla kuviolla, joka soveltuu sekä tieliikennekäyttöön että maastoon. Meiltä myös mönkijän renkaat! 99€ 79€. €€€€€€€€€€€€€€€€ 10.590 10.590 + tk. Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. Moottorin, runkoputken ja terälaitteen tärinät on tehokkaasti vaimennettu. Ohjauksen mukana kääntyvä työvalo. + €€ mattilainen b 690€ 69 + tk tkkkk tk tk tk tk ttk tk ttk tk tk tttk tk tk ttk tttk tk ttk tk tk tk tk ttttk ttk tkkkkkkkkkkk UUTUUS! Tehokkaat ja ergonomiset ominaisuudet on suunniteltu vaativaan raivaustyöhön. 1209 € ) 975€ 695€ Sportsman 570 EPS EUT 4x4 traktorimönkijä Sportsman 570 Efi 4x4 EUT traktorimönkijä (sh
www.ultracom.. Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella