12 690 € + toim. 11 900 € + toim. kulut Hinta alk. R OUTLANDER PRO 570 T3B OUTLANDER PRO 650 T3B RENEGADE X XC 650 T3B 9 900 € + toim. 0207 433 573. kulut Hinta alk. kulut Hinta alk. 0207 433 570 Varaosat p. UUDET TRAKTO RIMÖNKIJ ÄMALLIT UUSIIN NOPEUS LUOKKI IN 2018 MALLIT 80 60 RENEGADE ABSJARRUILLA JA 80 KM/H NOPEUDELLA UUDEN LUOKITUKSEN MUOKAISET TRAKTORIMÖNKIJÄT NYT SAATAVILLA Avoinna arkisin 9 17 | la 10 14 Myymälä p
p. Poronhoito on kuitenkin vuosisatojen saatossa osoittanut kerta toisensa jälkeen kykynsä sopeutua. PALISKUNTAIN YHDISTYS 70 VUOTTA. Poro ja poronhoito ovat riippuvaisia laidunmaistaan, joiden käyttöön on intressejä myös monilla muilla tahoilla ja toimijoilla. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 4/2018 AINEISTO 10.8.2018 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Py 70 vuotta POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS ”Minusta tuntuu, että me porotaloudessa elämme uuden kehitysvaiheen alkua. Kuulostaa tutulta, eikö vain. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Harri Hirvasvuopio Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Tehtäväkenttä on laaja ja haastava. Jatkuvasti lisääntyvä peltoviljelys, kehittyvät liikenneolot ja tuotteidemme markkinoimisvaatimusten lisääntyminen antaa meille tehtäviä, jotka meidän on otettava huomioon jatkuvaa poronhoidon edistämistyötä suunnitellessa.” Näin toteaa Yrjö Alaruikka Paliskuntain yhdistyksen perustavassa kokouksessa pitämässään puheessa, lokakuussa 1948. Viimeisten vuosikymmenten mullistukset on tavalla tai toisella onnistuttu selättämään, jotkut niistä kampeamaan voitoksi. Nuoret tarttuvat porotöihin ammattiylpeydellä, jota on aihetta ihailla. Poronhoidon katkeamattomana selkärankana toimivat pitkät ja vahvat perinteet, joita vaalitaan ja pidetään yllä yhdessä, kaikkien sukupolvien voimin. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Tämän päivän työ Paliskuntain yhdistyksessä on voimakkaasti painottunut erilaisten intressiristiriitojen ratkaisuun ja tarpeiden yhteensovittamiseen. Maailma muuttuu, mutta poronhoito porskuttaa, Paliskuntain yhdistys rinnallaan. Yhdistyksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on toimia poronhoidon edellytysten turvaamiseksi. Porolaitumilla tapahtuva muu maankäyttö on Alaruikan ajoista toki moninaistunut, mutta samojen peruskysymysten ja tarpeiden äärellä tehdään edelleen töitä. POROMIES 3/2018 85
i 5/1948: Badjeolmmoš-buljardeamit Sáhka: dollojuvvon Bálgosiid ovttastusa vuo??uduvvi ?oahkkimis Roavvenjárggas. Juhlaparlamentin kuvia ja puheet 22 Ota PeSä-sovellus käyttöön petovahinkojen ilmoittamisessa / Petteri Kivi 26 Matkailuporon hyvinvointi kiinnostaa matkailijaa / Jaana Ojuva 28 Jokainen toimija on tärkeä poroelintarvikeketjussa / Johanna Rautiainen 31 Välikatsaus Porukkaoppi-hankkeeseen / Kirsi Muuttoranta ja Karoliina Majuri 32 Porukkaoppia teurastamoille: Sevettijärven teurastamo Pään, kielen ja ruokatorven irrotus / Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta 34 Metsäpeuran perimää turvaamassa / Milla Niemi 38 Poroja metsätalouden suhteet parantuneet / Juha Järvenpää 40 Poronhoito esimerkki toimivasta biotaloudesta / Antti-Juhani Pekkarinen 42 Liian moni kokee ajaneensa väsyneenä / Petri Niska 46 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 50 Porot kuuluvat tuulelle The Reindeer Belong to The Wind / Sanna Hast 52 Poromies-lehti 5/1948: Poromies porinoita Paliskuntain Yhdistyksen perustavassa kokouksessa Rovaniemellä pidetty puhe / Badjeolmmoš-blá?. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 5.9.2018 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2018 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 771 € 1/1 210 x 297 * 453 € 1/2 175 x 133 244 € 1/4 114 x 98 138 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2846 € 1/1 210 x 297 * 1424€ 1/2 175 x 133 711 € 1/4 114 x 98 415 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. tai 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista / Anne Ollila 12 70
Hyvinvointipäivien ohjelma ruokailuineen on maksuton. Kassi 15 €, pipo 15 € ja puf. /py/ neuvonta muistuttaa osiosta. POROMIES 3/2018 5 s TIEDOTTEET Muistathan, että voit lukea Poromies-lehteä myös digitaalisena. Mukaan mahtuu 20 ensimäiseksi ilmoittautunutta. Majoitus omalla kustannuksella. Katso päivien ohjelma paliskunnat.. Takakannen osoitelohkosta löydät PM-tunnuksesi, jonka avulla rekisteröidyt lehtiluukku.. :ssä. Irtonumeron voit ostaa digitaalisen osoitteesta: http://paliskunnat.. P. Värit tuotekohtaiset. 016 331 6000 / kirjaamo@paliskunnat.. POROMIES TUOTTEET Kuva Mika Tervonen. t 10 € (+ postikulut). /py/organisaatio/poromies-lehti/ LEHTI MYÖS DIGINÄ Tilaa tai hae omasi yhdistyksen toimistolta
Musiikista vastasi Tiina Aikio. Tästä johtuen moni moottorikelkkatai mönkijäavustusta hakenut. Poronomistajien ikäja sukupuolirakenne on tasapainoinen ja kuvastaa hyvin poronhoidon luonnetta ja jatkumoa. Juhlimaan pääsimme ennätyksellisen suurella joukolla, joten saimme aikaan ennätyksellisen suuret juhlat. Nostimme keskiöön poronhoidon selkärangan: perinteet, sukupolvet ja perheet. Porotaloudenja luontaiselinkeinojen (Polura) avustusvarat ovat tältä vuodelta lopussa. Asiantuntijaesitelmien sijaan päiväohjelmassa kuultiin juhlapuheita ja annettiin ääni poroväelle itselleen paneelikeskustelun muodossa. Eri ikäiset toimivat poronhoidossa sujuvasti yhdessä. Poroparlamentissa rikottiin Paliskuntain yhdistyksen 70-vuotisjuhlien kunniaksi tuttuja kaavoja. Tukeen ei näyttäisi tulevan muutoksia. Tämä poronhoidon suurin voimavara ja rikkaus toimi tänä vuonna juhliemme kantavana teemana. Parlamentti järjestettiin Napapiirillä SantaParkissa. Parlamenttikuvat Samu Rötkönen. Tuet Eläinkohtaisen tuen haku tulee tuttuun tapaan elokuussa. Maaseutuvirasto ja Lapin ELY-keskus tiedottavat asiasta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Juhlapuheen piti maaja metsätalousministeri Jari Leppä ja videoterveiset juhlaväelle lähetti myös pääministeri Juha Sipilä. 6 POROMIES 3/2018 AJANKOHTAISTA Teksti Anne Ollila. Tilaisuuden juontajana loisti Ylen Päivikki Koskinen upeassa Mariela Pokan suunnittelemassa poronnahkaisessa asussa. Kaikilla on tärkeä rooli ja merkitys, kaikkia tarvitaan
Uutta aikarajaa sovelletaan vuoden 2018 alusta lähtien tapahtuneisiin tilanpidon aloittamisiin. Ikärajaan muutos ei kuitenkaan vaikuta, vaan hakijan on oltava alle 41-vuotias. Mikäli lisämäärärahaa ei saada, kannattaa avustushakemukset jättää vasta 16.9.2018 jälkeen. Kypärän ja hätäkatkaisimen käyttö aiheuttaisi poronhoitotöiden sääja maasto-olosuhteissa huomattavaa toiminnallista ja terveydellistä haittaa ja lisäisi onnettomuusriskejä sekä työn fyysistä kuormittavuutta. 7 POROMIES 3/2018 on saanut kielteisen rahoituspäätöksen. Asia tuli tietoomme vasta hiljattain, lakiesityksen jo edettyä valiokuntakäsittelyyn. Myös lain soveltamisalaa uudistettaisiin siten, että turvaja suojavälineitä, moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttöä ja henkilökuljetusta koskevia käyttösääntöjä sanktiointeineen sovellettaisiin myös maastossa tapahtuvaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöön. Vapautus on annettu asetuksella ajoneuvojen käytöstä tiellä (1992/1257) pykälässä 6 kohdassa 2.f, jonka mukaan Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske ”poronhoitotai metsänhoitotehtävissä, energiansiirtotai televerkostotöissä taikka verkontarkastustehtävissä olevaa moottorikelkan tai ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetun maastoajoneuvon ja traktorin kuljettajaa ja matkustajaa”. Aloitustukea rahoitusvaje ei koske, eli sitä voi hakea. Kypärä ja hätäkatkaisinpakko Tieliikennelain uudistamisen myötä oikeus liikkua poronhoitotöissä ilman kypärää uhkaa jäädä historiaan. Nyt tekeillä olevalla lakiuudistuksella tämä asetus on esitetty kumottavaksi. Aloitustuen osalta lainsäädäntöä on uudistettu siten, että nyt tuen hakeminen on mahdollista 24 kuukauden sisällä tilanpidon aloittamisesta. Nähtäväksi jää, tuleeko viestimme kuulluksi.. Olemme tuoneet kansanedustajien tietoon kantamme asiassa: Lainsäädäntöä uudistettaessa on välttämätöntä huolehtia, että kypärän ja hätäkatkaisijan käyttöpakko ei jatkossakaan koske poronhoitotöissä toimivaa poronhoitajaa. Aiemman lainsäädännön mukaisesti poronhoitotöissä liikkuminen on vapautettu kypäränkäytön velvoitteista myös tieliikennelain piiriin kuuluvilla alueilla sekä poronhoitotyön luonteen ja vähäriskisyyden että kypärästä itsessään aiheutuvien riskien ja fyysisten rasitusten vuoksi
Tavoitteeksi on asetettava poronhoidon toimintaedellytysten palauttaminen poronhoitoalueen petokantoja pienentämällä. Tuossa kokouksessa puitiin ajoittain varsin tiukkasävyisesti petovahinkojen ja sietämisvelvoitteiden kipupisteitä. Kaavasta järjestetään poronhoitolain 53 §:n mukaiset neuvottelut 4.9. Kaavaluonnos tulee nähtäville todennäköisesti alkuvuodesta 2019. 8 POROMIES 3/2018 Pedot Kevään petovahinkokertymät ovat kahta edeltävää vuotta maltillisempia, mutta edelleen hirvittävän suuria. Maankäyttö Pohjois-Lapin maakuntakaavasta käytiin työneuvotteluita paliskuntien kanssa toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Toukokuun lopulla osallistumme Petofoorumin kokoukseen Brysselissä. Tästä huolimatta merkittäviä helpotuksia petokantojen kontrollointiin ei ole tehty. Keskustelun teemana olivat erityisesti sudet ja niihin kohdistuvat pelot. Nykyisellä hallituskaudella petojen aiheuttamien vahinkojen korvauksissa on siirrytty käytäntöön, jossa korvauksia ei makseta vahingonkärsijöille täysimääräisinä. Pohjois-Pohjanmaan 3. Korvauksiin varattu määräraha ei tule riittämään tänäkään vuonna tapahtuvien vahinkojen korvaamiseen täysimääräisesti. Poronhoitoalueen petokantojen kontrollia tulee tehostaa välittömästi siten, että korvauksiin varatut määrärahat riittävät jatkossa vahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen vahingonkärsijöille. Radan suunnittelussa on aiemmista tiedoista poiketen edelleen mukana myös Inarijärven itäpuolelle sijoittuva linjaus. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa kesäkuussa. Vahingonkorvausjärjestelmän ja korvausten maksun heikennysten rinnalla on ehdottomasti huolehdittava petojen poistokäytäntöjen joustavoittamisesta ja poistettava kiintiöihin perustuvat kohtuuttomat rajoitteet. Vahingonkorvausten leikkaukset ovat hyväksyttävissä ainoastaan tilanteessa, jossa valtio ei rajoita petovahinkojen syntymisen kontrollointia. Tilanne tulee jatkumaan kuluvana vuonna samana. Kansainvälisiin keskusteluihin osallistuminen on petoasioissa olennaisen tärkeää, sillä luontodirektiivi luo petokantojen hallinnalle yleiset puitteet. Sen myötä alueen poronhoitokulttuuri muuttuu täysin. On syytä huolehtia siitä, että poronhoidon kysymykset tulevat ymmärretyiksi eri intressiryhmien ja komission taholla. Kaavaan merkittiin suuri Maaningan tuulivoima-alue, joka toteutuessaan aiheuttaisi Tol. Neuvotteluissa on käyty läpi kaavan alustavaa luonnosta, siinä olevia ja siihen suunniteltuja asioita, mukaan lukien poronhoidon omia merkintöjä. Nykykäytäntö ei ole riittävä. Vahinkoja ei saa edellyttää syntyväksi yhtään enempää kuin niiden korvaamiseen on varattu euroja talousarviossa. Mikäli kaavasta ei valiteta, se on lainvoimainen tämän päätöksen jälkeen. Rata nähdään alueen poronhoidon tuhona, sillä se katkaisee luontaisen porojen kulun ja muuttaa laidunkierron. Paliskunnat peräänkuuluttavat nollavaihtoehdon tutkimista ja perusteellista vaikutusten arviointia kaavassa. Jäämeren radan vaikutukset ovat odotetusti nousseet suurimmaksi puheenaiheeksi paliskunnissa, joita se koskee. Poroille aiheutettujen vahinkojen osalta korvauksia leikattiin vuoden 2017 osalta neljännes. Toukokuun alussa olimme mukana metsästäjäjärjestön (CIC) organisoimassa paneelikeskustelussa Madridissa. Se vaarantaa poronomistajien oikeusturvan. Petokorvausten maksusta tai maksamatta jättämisestä vastaavat viimekädessä vallassa olevat hallituspuolueet. ja kaavaa käsitellään kaikkien sidosryhmien kanssa yhteisessä seminaarissa Saariselällä 28-29.9. Petoasioissa olemme tehneet töitä myös kansainvälisillä kentillä
Yhteenvetona voidaan todeta, että laidunnuksessa jyrsijä on kunkku ja poro tulee vasta hopeasijalla. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa kokouskäytäntöjä, poroisännän ja hallituksen tehtäviä sekä porotalouden verotuksen perusteita. Porotalousneuvojat olivat mukana sekä koulutuksessa että koulutuksen järjestämisessä. METSÄKOHTEISTA HYVÄ KYSYNTÄ, TARJOA MYYNTIIN! PYYDÄ MAKSUTON ALUSTAVA HINTA-ARVIO LAPIN METSÄKIINTEISTÖT OY LKV Metsätalousinsinööri LKV Matti Uusitalo 040 533 0834. vas.), Hanna-Riikka Sieppi Lapista ja Lasse Lehtola Hammastunturista. Lapin poroja kalapäivät pidettiin Rovaniemellä toukokuun puolessa välissä. Koulutusjakso aloitettiin Porukkaoppi – hankkeen järjestämällä Porojen terveys – teemapäivällä. Koulutusta on toivottu jo pitkään ja paikalla olleet saivat hyvin kattavan tietopaketin arvioimislautakunnan puheenjohtajan työstä. Päivien aikana kuultiin erittäin mielenkiintoisia luentoja muun muassa poron laidunnukseen ja petoeläimiin liittyen. Lapin ELY-keskus piti viljelysvahinkojen arvioimislautakuntien puheenjohtajille koulutusta toukokuun alussa. Hanke sijaitsee paliskunnan tärkeimmällä vasoma-alueella ja kesälaitumella, jossa poroilla on laidunnusrauha, eivätkä porot aiheuta siellä häiriötä asutukselle tai viljelyksille. Teemapäivässä ELT, hirvieläintautien dosentti Sauli Laaksonen kävi yksityiskohtaisesti läpi poron terveyteen ja laadukkaan lihan tuotantoon liittyviä asioita. Koulutukset ja tapahtumat Nyt jo perinteeksi muodostunut paliskuntien hallinnon koulutus pidettiin kevään aikana ja mukana oli yhdeksän henkilöä. van paliskunnalle huomattavaa haittaa. 9 POROMIES 3/2018 Paliskuntien hallinnon koulutukseen keväällä osallistui Juha Kujala Oivangista (takana vas.), Antti Ruokamo Timisjärveltä, LauriPekka ja Veli-Pekka Ollila Jääsköstä, Ville Seppänen ja Urho Väisänen Hossa-Irnista, Tapio Vuolo Palojärveltä (ed. Kuva Maaren Angeli. Koulutus oli erittäin antoisa ja sille toivotaan jatkoa
Muistutus Pohjois-Pohjanmaan liitolle Pohjois-Pohjanmaan 3. Lausunto Sodankylän kunnalle Kakslauttasen Kultaojan osayleiskaavan muutoksesta, 30.4.2018 8. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, 27.4.2018 7. Lausunto maaja metsätalousministeriölle Polura-asetuksen liitteen muuttamisesta, 14.5.2018 11. Lausunto Sodankylän kunnalle Kakslauttasen korttelin 101 asemakaavamuutoksesta, 18.5.2018 14. Lausunto Sodankylän kunnalle Kakslauttasen Kultaojan laajennus ja muutos, 18.5.2018 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 16.4.–18.5.2018 Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. Lausunto maaja metsätalousministeriölle porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain määrärahasta, 17.5.2018 13. 040 566 9472 Älä anna pakkasen yllättää Nyt talvivarustus vakiovarusteena, 52 hardox-terää! PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Rahoitustarjous Käsiraha 10 % 6 kk korotonta maksuvapaata Maksuaikaa jopa 60 kk Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup. Lausunto Kolarin kunnalle Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavaehdotuksesta, 15.5.2018 12. Lausunto Metsähallitukselle Keskija Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmasta, 19.4.2018 3. Lausunto eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä aloitustuen määräajasta, 16.4.2018 2. Tehokkuutta ruokintaan Tehokkuutta ruokintaan. 10 POROMIES 3/2018 1. Lausunto Väestörekisterikeskukselle perustietovarantopohjaisten testiaineistojen haasteista, 25.4.2018 6. Lausunto Simon kunnalle Karsikkoniemen osayleiskaavasta, 20.4.2018 4. Lausunto maaja metsätalousministeriölle poronhoitovuodelta 2018-2019 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta, 25.4.2018 5. Lausunto Kolarin kunnalle Rautuvaaran ja Hannukaisen kaivosteollisuusalueen asemakaavaehdotuksesta, 14.5.2018 10. Lausunto eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnalle maakuntauudistuksesta, 3.5.2018 9
EDUSTAJAKOKOUKSEN 8.6.2018 VAHVISTAMA TILINPÄÄTÖS. 11 POROMIES 3/2018 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN 70
Juhlaporoparlamentin päivätilaisuuden alkuun. Tiina Aikio vastasi päivän musiikkiesityksistä. 12 POROMIES 3/2018 Pääministeri Juha Sipilän videotervehdys nähtiin 70. Korinna KorsströmMaggan kokoama näyttely Boazoeallin Poroperheen arki oli vieraiden nähtävillä SantaParkissa. Juontaja Päivikki Koskinen esiintyi Mariela Pokan suunnittelemissa poronnahkapuvuissa.
Kuten pääministeri totesi, poroa ja poron kanssa työskenteleviä arvostetaan Suomessa laajasti. Moni porotila saa lisätuloa matkailusta. Poroelinkeinon monet mahdollisuudet ovat kirONNISTUNUT DIALOGI YMPÄRÖIVÄN YHTEISKUNNAN KANSSA RAKENTAA POROELINKEINON TULEVAISUUTTA Maaja metsätalousministeri Jari Leppä kastuneet viime vuosina nähdyn Lapin ja PohjoisSuomen talousbuumin kautta. Poro on olennainen osa pohjoista elämänmenoa ja saamelaiskulttuuria. Poronhoidon parissa siirretään perinnettä, kieltä ja tapoja ja se on poroperheille ja -suvuille tärkeä yhteisöllisyyden muoto. Poro on eräänlainen symboli koko pohjoiselle Suomelle ja sen väelle. Molemmat voittavat. Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpidon mukaan poronlihantuotannon kannattavuus harppasi ylöspäin vuosina 2014–2015. Esimerkiksi matkailu on Lapin tärkeimpiä toimialoja. Myös kahtena seuraavana vuotena tuotanto on pysynyt. Myös poronlihantuotannon talousnäkymät ovat kohdallaan. Suomen poroelinkeino on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen rikkaus. 13 POROMIES 3/2018 Ensiksi haluan onnitella lämpimästi 70 vuotta täyttävää Paliskuntain yhdistystä! Vuonna 1948 perustetulla poroelinkeinon omalla yhdistyksellä on syytä juhlaan. Ja perinteisen poronlihan tuotannon viereen on syntynyt oma poromatkailutuotanto kokonaiseksi ekosysteemiksi. Porotilat hyötyvät matkailusta, kun ne tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan matkailuelinkeinon käyttöön. Minulla on ilo olla kanssanne juhlavuoden poroparlamentissa. Matkailun vuosittain tuottama tulovaikutus on noin miljardi euroa ja työllistävä vaikutus Lapissa noin 5000 henkilötyövuotta
Poron lihalla on loistava brändi. Porolaidunten kunto puhuttaa aika ajoin, ja asia saa paljon mediahuomiota. Sopiva porojen laidunnuspaine on osa Lapin luontoa, ja ilman porolaidunnusta jäkäläja varpulaitumet muuttuvat pusikoiksi. Aion käynnistää lakihankkeen poronhoitolain mukaisen arvioimislautakunnan muuttamiseksi. Sillä selkeytetään porojen aiheuttamien vahinkojen arvioimista ja ehkäistään vahinkojen korvauksiin liittyviä ongelmia. Uskallan sanoa, että tässä on menty viime vuosina eteenpäin paljon, vaikka parannettavaa on aina. Tämä on keskustelu, jossa Paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys voivat pyrkiä kuskin paikalle. Poronhoitoalueen eri osissa on maataloutta, metsätaloutta, matkailua, kaivostoimintaa ja tietysti asutusta ja liikennettä. Esimerkiksi hakkuualueista ja -menetelmistä keskustellaan yhdessä paliskuntien kanssa. Muutama sana poroelinkeinon haasteista. On kerrottava ympäröivälle yhteiskunnalle, että porolaidunnus ei ole on-off ilmiö. Paliskuntain yhdistyksen hallitukselta kuulin, että eteläisellä poronhoitoalueella viljelijöiden kanssa haetaan hyvää keskusteluyhteyttä ja arvostan sitä. Ministeriön vuoden 2017 verkkokysely toi esille suomalaisten arvostuksen porotaloutta kohtaan, mutta myös porojen aika ajoin liian lähellä asutusta ja peltoja tapahtuva laiduntamisen. Sen sanon teille, että pitäkää vahva ote tuotteestanne. 14 POROMIES 3/2018 kannattavampana kuin aiemmin 2000-luvulla. Ilmiö on aivan sama, joka on tapahtunut maataloudessa, kun karjan laidunnus on maatalouden supistuessa vähentynyt: monet aiemmin avoimet alueet ja rantalaitumet pusikoituvat, kun laidunnus loppuu. Ministeriö on omalta osaltaan panostamassa siihen, että poronomistajien ja maanviljelijöiden välinen vastakkainasettelu voisi vähentyä. Maaja metsätalousministerinä kantava ajatukseni on, että ruokaketjun kovimman työn tekijät, kuten juuri te poromiehet ja naiset, ansaitsevat työstään käyvän korvauksen. Lakimuutoksen edetessä pyydämme lausuntoja kaikilta tahoilta. Toinen selkeä haaste elinkeinolle on porolaitumien tila. Haluan korostaa, ettei muutoksia poronhoito-oikeuteen eikä muuhun poronhoitolakiin ole nyt valmisteilla. Porolaitumien tila vaikuttaa puolestaan suoraan suurimpaan sallittuun porolukuun. Jokainen tässä salissa tietää, että petovahinkokorvausten katto on tullut vastaan. Myös ilmaston muuttumisella ja sään vaihtelulla on selvä vaikutus esimerkiksi porojen talvilaidunnukseen. Kannattavuutta ovat kohentaneet muun muassa poronlihan tuottajahinnan nousu, suoramyynnin osuuden kasvu sekä työkustannuksen pieneneminen. Pohjoisessa Suomessa metsätaloutta harjoitetaan pääasiassa valtion mailla. Valtion maiden haltijana Metsähallituksen onkin erityisen tärkeää ottaa eri sidosryhmät, kuten porotalouden harjoittajat, huomioon metsätaloutta suunnitellessaan. Poronhoitolain kokonaisuudistuksen tarvetta arvioi aikanaan seuraava hallitus. Kuten pääministeri Sipilä sanoi tervehdyksessään, kyse on usein elinkeinojen yhteensovittamisesta. Poronhoitoalue on maantieteellisesti laaja ja vaihteleva. Petovahingoista haluan puhua suoraan. Kauppa on hyvä yhteistyökumppani, mutta älkää päästäkö sitä niskan päälle. Ei ole niin, että laidunnus tuhoaa porolaitumet ja suojelu säästää porolaitumet. Jos elinkeino ei ole asiassa kuskin paikalla, niin ympäröivä yhteiskunta ottaa sen roolin, ja poroelinkeino jää matkustajaksi takapenkille. Myös siihen Paliskuntain yhdistys voi vaikuttaa. Tällekin keskustelulle on paikkansa. On vakavasti pohdittava, onko enää perusteltua, että paliskunnat saavat erisuuruisia kor. Poroelinkeinon olisi luotava malli, jossa poronlihantuotantoon kuuluu alan itsesäätelynä porolaidunten kuntoa koskeva seurantajärjestelmä. Tavoitteena on myös lisätä keskinäistä luottamusta. Jos talven sijaan on kuusi kuukautta marraskuuta, jäkälää on vaikea kuopsutella jään alta. Suunnan on muututtava, jotta korvaukset voidaan maksaa täysimääräisesti ja ajallaan. Osana porolaidunten tilan arviointia on totta kai huomioitava myös muun maankäytön vaikutus laitumiin. Selvästi tässä porolaidunkysymyksessä on kyse myös tiedon saatavuudesta. Poronlihan suoramyynti kuluttajille on oiva osoitus tavoista, joilla ruoantuottajat voivat ottaa kannattavuuden parantamisen omiin käsiinsä. Poroelinkeinon kannalta petopolitiikassa on kaksi tärkeää työkalua: suurpetojen kaatoluvat ja petovahinkokorvaukset. Tiedän, että poroparlamenttien jokavuotinen puheenaihe on petopolitiikka
On ilo olla täällä keskustelemassa kanssanne. Sillä on luonnollinen monopoli porotuotteisiin, joissa on monia mahdollisuuksia. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ja varapuheenjohtaja Harri Hirvasvuopio. Uskon, että Lapin poromatkailun lisäksi poroihin liittyvät oheistuotteet saattavat olla osittain hyödyntämätön voimavara. Vaikkapa pääkaupunkiseudulla vierailevat matkailijat voisivat hyvinkin löytää muiden Suomimatkamuistojen joukkoon poromatkamuistot, jotka voisivat olla Paliskuntain yhdistyksen auktorisoimia. Nätti-Jussi kertoi päivän lopuksi muun muassa parhaimmat kalavaleet. Nätti-Jussina Marko Syysmaa.. Tähän kehittämistyöhön poroelinkeinolla on perinteitä ja edellytyksiä. Juhlavuottaan viettävälle Paliskuntain yhdistyksellä ja koko poroelinkeinolla on hyvät edellytykset hyödyntää ainutlaatuisia voimavarojaan. Tulevaisuuden kannalta suurissa asioissa dialogi ratkaisee. Tässä on paljon työtä tehtävänä. Kyllä suurin osa poromiehistä lähtee mieli mustana kuolinkellon hakuun maastosta. Suurpedot kuuluvat erämaihin, mutta petokanta on pidettävä sillä tasolla että poroelinkeinoa on mahdollista harjoittaa. 15 POROMIES 3/2018 vauksia. Tästä kertoo esimerkiksi kahtena viime talvena annetut ahmaluvat ensimmäistä kertaa 35 vuoteen. Otamme poronhoitoalueen petokannan seurannan ministeriössä erittäin vakavasti. Loppuun tulevaisuudesta. Met: Poronhoitoa sukupolvien ketjussa paneelin nuorimmista osallistujista kysymyksiin vastaamassa Senni Aikkila. Esimerkiksi petopolitiikassa, elinkeinojen yhteensovittamisessa ja seuraavan kymmenvuotiskauden suurinta sallittua porolukua määrättäessä tarvitaanhyvää ja onnistunutta dialogia ympäröivän yhteiskunnan kanssa niin, että eri näkemykset onnistutaan tasapainottamaan. Arvostan, että Paliskuntain yhdistys on tässä keskustelussa ollut aloitteellinen. Juuri nyt lausunnoilla on asetus karhunkaatokiintiöstä. Toivon teidän lukevan esityksen tarkkaan ja antavan siitä punnittua palautetta. Vastapainona voimme tehdä paljon, että petovahinkojen ilmoittaminen ja poikkeuslupien hakeminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja että vahingot voitaisiin todentaa maastossa eri viranomaisten yhteistyönä. Mutta uskon ja tiedän, että poroelinkeino tulee siinä onnistumaan ja että nuorile on hyvät näkymät porotaloudessa. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole olemassa auktorisoituja poro-oheistuotteita jotka erottuisivat matkamuistotuotteista. Kiitos paljon mielenkiinnosta, toivon teille kaikille mukavia sekä ammatillisesti hyödyllisiä hetkiä poroparlamentissa
Suomessa poronhoitoa ohjataan poronhoitolailla. Erityisesti uudisasutuksen tarve peltoviljelyyn ja porotalouden oma tarve nostaa pro. Poroja osakasmäärät kasvoivat erityisesti KeskiLapin alueella. 16 POROMIES 3/2018 Käyn läpi yhdistyksellemme merkittäviä tapahtumia kuluneen seitsemän vuosikymmenen ajalta. iliaan olivat keskiössä. ja yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 5.10. Uuden lain myötä poroisännän rooli muistutti jo lähes toimitusjohtajan vastaavaa, sillä häneltä odotettiin jonkinlaista taloudellista näkemystä paliskuntansa tilanteesta, ei pelkästään halPuheenjohtaja Jukka Knuuti. Merkille pantavaa on se, että itse paliskuntajärjestelmä on syntynyt jo niinkin aikaisin kuin 1870–80. Lailla haluttiin yhteensovittaa maaseudun eri intressiryhmien toiminnot. Erityisesti pyrin tuomaan esiin sellaisia asioita, jotka vaikuttavat edelleen päivittäisissä porotoiminnoissa. Tarve poronhoitolain laatimiselle lähti liikkeelle jo niinkin varhain kuin 1900-luvun alkupuolelta. Aikaisemmin paliskunnat olivat olleet Suomen poronjalostusyhdistyksen jäseniä merkkipiiriensä kautta. Ensimmäinen poronhoitolaki valmistui vasta vuonna 1933 ja porotalouden edustuksesta vastasi Suomen poronjalostusyhdistys, joka oli perustettu vuonna 1926. 1900-luvun alkuun mennessä paliskuntia oli 70. YHDISTYKSEMME 70 VUOTTA Seuraavaan poronhoitolain uudistukseen sisältyi myös Paliskuntain yhdistyksen syntyminen vuonna 1948. Uusi poronhoitolaki toi virettä Paliskuntain yhdistyksen toimintaan, sillä toimintavarojen siirtyminen budjettilainsäädäntöön loi pohjaa kauaskantoiseen porotalouden ohjaamiseen, edistämiseen ja kehittämiseen. Laki astui voimaan 1.8. Tämä poronhoitolain päivitys toi kaikki paliskunnat suoraan Paliskuntain Yhdistyksen jäseniksi. Porotalouden järjestäytyminen sai aikaan poroja osakasmäärien kolminkertaistumisen talvisodan alkaessa 1939
Motiivina oli poronlihan laatu ja saatavuuden aikaistaminen. Moottorikelkkojen käyttöönotto porojen paimennuksessa ja ettotyöskentelyssä oli tuon ajan suurin murros. Paikaksi valikoitui erinäisten vaiheiden jälkeen Inari. Vuosikymmen toi mukanaan myös tutkimusja tiedeyhteisön mielenkiinnon eksoottiseen arktiseen eläimeen. Aiheet ja tutkimukset olivat enemmän yksittäisiä, kuin määrällisesti merkittäviä. Valtiovaltaan päin kerrottiin alan kulloisistakin ongelmista ratkaisuehdotuksineen. Paliskuntaja merkkirekisteri sekä ylipäätään poromerkkiasiat jäivät Paliskuntain yhdistykselle eikä lääninhallitukselle niin kuin alun perin oli esitetty. Yhdistyksen vaatimuksesta myös kotimaan kulutukseen tuleva liha tuli tarkastaa, mutta siihen päästiin vasta 70-luvun alkupuolella. Uuden lain mukanaan tuomat vastuut ja vaikutukset pyrittiin saattamaan myös yksittäisten toimijoiden tietoisuuteen. tuotiin julki valtion oikeus päättää suurimmista sallituista poroluvuista 10-vuotiskausiksi. Lapin paliskunta menetti lähes 10 % pinta-alastaan ja tuhansia poroja hävisi tietämättömiin. Lääninhallituksen rooli lain alueellisena valvojana korostui. Alusta alkaen on yhdistyksen sydäntä lähellä ollut poronliha ja siitä saatavat tuotteet. Valtio otti myös roolin rajaporoesteaidoista, joiden ylläja kunnossapito sälytettiin Paliskuntain yhdistykselle. Tosin vahingot luvattiin korvata määrärahojen puitteissa. Porotaloudesta kerrottiin myös suurelle yleisölle erilaisilla teemapäivillä ja samalla luotiin pohjaa poron käyttämisestä ja hyödyntämisestä myös matkailun yhteydessä. Lihan säilytettävyydestä (kylmätila, pakaste) oli kerrottu jo ennen sotia. Paliskuntain yhdistys tuki ja kannusti porotaloutta ottamaan tekniset apuvälineet käyttöönsä. Aiemman lain tulkinnan mukaan vain karhun tekemät vahingot kotieläimille korvattiin. Lakialoitteen teki kansanedustaja M.O. Lahtela ja korvauslaki astui voimaan 1956. Tarvittiin jälleen uusi koulutuskierros vielä osittain vanhoin teemoin. 50-luku Yhdistys aloitti työnsä tarmokkaasti ja suuntasi neuvontaa kohti toimijakenttää. Ensimmäisenä yhdistys paneutui teurastamisen asianmukaisuuteen ja hygieniaan. Yhdistys esitti luotavaksi lainsäädännön, joka korvaisi porotaloudelle aiheutuneet vahingot täyden korvauksen periaatteella. Yhdistys aloitti myös isäntien ja rahastonhoitajien koulutukset. Poronhoitolakia päivitettiin ja uudessa laissa mm. Yhdistys ja sen edeltäjä ovat jaksaneet kantaa huoltaa poronlihasta, sen hintakehityksestä sekä lihasta saatavien elintarvikkeiden laadusta. 17 POROMIES 3/2018 linnollista osaamista. Aiemmin tutkimus ei juurikaan tavoittanut porotaloutta johtuen varmasti pitkälti resurssipulasta. Muissa pohjoismaissa tutkimuksella oli resursseja ja niiden tuloksia esiteltiin usein edustajakokouksissa. Porotalous koki toteutuneen uhkan, jota se oli aina pelännyt. Ensimmäisiä lainsäädäntöehdotuksia oli myös petokorvauslaki. Porotalous kohtasi myös suuria ja peruuttamattomia muutoksia, kun Lapin kaksi suurinta tekojärveä rakennettiin. Poronhoitovuosi muutettiin alkamaan 1.6. 60-luku Tekninen kehitys tavoitti myös porotalouden. Poronlihan erikoisuutena pidettiin sen tarkastettavuutta ulkomaan viennissä ja tarkastamattomuutta kotimaan myynnissä. Poromiehet perustivat jo vuonna 1937 Poro ja Riista Oy:n turvaamaan lihan tuottajahintaa. Vahinkojen kappalemääräisyys pysytteli tuolloin sadoissa. Uutena tuotiin tiedoksi siirtyminen vasateurastuksiin, mutta tiettävästi porotalouskenttä hyväksyi teurastustavan muutoksen vasta hieman myöhemmin.. Poronliha oli jo tuolloin erittäin arvostettua ja sen aikaiset toimijat ymmärsivät elintarvikehygienian vaatimukset arvostuksen jatkumolle. Tutkimusta helpottamaan yhdistys perusti koeporotarhan. ja paliskuntien hallitusten asemaa korostettiin
Pitkän ja korvaamattoman päivätyön porotalouden puolesta tehnyt Yrjö Alaruikka jäi eläkkeelle. Paliskuntain yhdistys on ohjannut ja neuvonut toimijakenttää noudattamaan poronhoitolakia sekä korostanut yhteiskuntasuhteiden rakentamisen tärkeyttä ja porotalouden perustana olevan poronlihan laadun ja hintakehityksen tärkeyttä markkinaehtoisena tuotteena. Summa summarum Paliskuntain yhdistys on kuluneiden vuosikymmenten aikana pystynyt suorittamaan sille annetun lakisääteisen tehtävän erinomaisesti. Näissä kaikissa yhdistys on ollut aktiivisesti mukana. Poromäärä kasvoi ja porot selvisivät hyvin luonnossa. Yhdistys on ollut mukana kehittämässä porotaloutta kannustamalla ja neuvomalla ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja teknistä kehitystä. Tästä alkoi tuottajahintojen lasku, joka jatkui pitkään. .. Porotalous alkoi saada kansallista eläinperusteista tukea. 90-luku Lähes kymmenen vuotta valmistelussa ollut ja voimassa oleva poronhoitolaki valmistui 1990. Suomen liittyminen Euroopan unioniin toi uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta. 70-luku Vuosikymmen jää varmasti pysyvästi muistoon, sillä porotalous otettiin mukaan sosiaaliseen lainsäädäntöön. Teurasmäärän voimakas kasvu aikaansai markkinahäiriön ja tämän myötä Poro ja Riista Oy ajautui konkurssiin vuonna 1989. Se voi tarkoittaa ennakkoluulomattomuutta, rohkeita ulostuloja ja ennen kaikkea tulevaisuuteen ja jatkuvuuteen uskoen. Tulevaisuus tuo uusia haasteita, mutta Paliskuntain yhdistys on niihin valmis. Petovahingot ylittivät tuolloin maagisena pidetyn 1000 poron rajan ja liikenteessä vahingoittunut poro tuli kokonaisvaltaisen korvauksen piiriin. Sen ohella porotalouslaki tuli osaksi paliskuntien rahoitusmekanismia. Teurastustekniikan helpottamiseksi ensimmäiset kenttäteurastamot rakennettiin. Speksit meillä ovat jo hyväksi havaitut ja olemassa. Itse porokilpailu tuotteena on paljon vanhempi sillä ensimmäiset tilastot löytyvät jo Jalostusyhdistyksen asiakirjoista. Siitä suuri kiitos toiminnassa mukana olleille ja sidosryhmille. Ehkä aikamme pahin porokato oli vuosina 72-73. Lähes 10 000 poron arvioidaan menehtyneen sääolosuhteiden johdosta kaksi peräkkäistä kuumaa ja kuivaa kesää sekä luminen talvi. Haluan erityisesti kiittää maaja metsätalousministeriötä yhteistyöstä ja resurssien osoittamisesta Paliskuntain yhdistyksellemme. Lähihistoriasta voidaan mainita riistavahinkolaki, Polura ja uusi valtiosopimus Norjan kanssa. Vuosikymmenellä aloitettiin porotilalain soveltaminen, eläkejärjestelmiin liittyminen sekä korvauslainsäädännön soveltaminen porokatoihin. Teurasmäärä kasvoi voimakkaasti ja ensimmäiset laitosteurastamot rakennettiin. 80-luku Ehkä vuosisadan paras vuosikymmen porotaloudelle. 18 POROMIES 3/2018 Porokuninkuusajot siirtyivät yhdistyksen järjestettäväksi vuosikymmenen alussa, kun aikaisemmat järjestäjät alkoivat potea talkooväsymystä. Keskustelut laitumien kunnosta, metsätalouden vaikutuksesta ja luonnon suojelusta käynnistyvät. Yhdistys on edistänyt poronhoitoa olemalla mukana sitä koskevissa keskeisissä lainsäädännöissä. Porokilpailut alkoivat tavoittaa entistä suurempia osallistujatahoja koko poronhoitoalueelta. Yhdistys alkoi suunnata neuvontaa porotalouden liitännäisiin eli pienimuotoiseen lihanjalostukseen ja porotilamatkailuun. Porosta tuli direktiivin mukaan tarhattua riistaa, mutta toisaalta tiukentuva elintarvikelainsäädäntö palveli yhdistyksen aikaisempaa linjaa
rivi vas.) Ahti Lahtela (Py ansiomerkki), Osmo Seurujärvi Muddusjärven (Py ansiomerkki), Ilpo Haataja Akanlahden (Py ansiomerkki), Seppo Koivisto Palojärven (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein), Jouni Näkkäläjärvi Sallivaaran (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein), (3. Paliskuntain yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Jouni Filppa MELAn Päivi Huotarin (vas.) ja Päivi Wallinin seurassa.. rivi vas.), Sauli Laaksonen (Py ansiomerkki), Antti Oksanen (Py ansiomerkki), Timo Ruokamo Timisjärven (Suomen Leijonan ansioristi) ja Jarmo Kynkäänniemi Kollajan paliskunnasta (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein). Met: Poronhoitoa sukupolvien ketjuissa paneelin juonsi Päivikki Koskinen (vas.). Jon-Antte Jaurun parlamentin vilkkain ja isä Markus Jaurun. Paneeliin osallistuivat isovanhemmat Tuomas S. ja Inker-Anni Palojärvi Käsivarren paliskunnasta, vanhemmat Markus ja Anne Jaurun lastensa Jon-Antten ja Aleksanterin kanssa Pudasjärven paliskunnasta, vanhemmat Jarmo Aikkila ja Sanna Kynkäänniemi lastensa Erikan, Severin ja Sennin kanssa sekä isovanhemmat Riitta ja Olavi Aikkila Oivangin paliskunnasta. 19 POROMIES 3/2018 Juhlaparlamentissa palkittiin runsaasti porotaloudessa ansioituneita henkilöitä: (eturivi vas.) Erkki Pehkonen Jääskön (Py ansiomerkki), Nils Juhani Sara Sallivaaran (Py ansiomerkki), Taisto Ristimella Muonion (Py ansiomerkki), Lea Tervonen (Py ansiomerkki), Rauno Lankila Syväjärven (Py ansiomerkki) Juha Paasovaara Hossan-Irnin (Suomen Leijonan ansioristi), (2
Mitä vahvuuksia se voi tuoda ja mitä merkityksiä se voi antaa ja kasvattaa yhteisön kulttuuria sen identiteetin tunnistamisessa. Puheenjohtaja Jukka Knuuti ja maaja metsätalousministeriön erätalousyksikön johtaja Vesa Ruusila. PARLAMENTTIKUVIA katsottavana paliskunnat.. 20 POROMIES 3/2018 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen ja Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen. Se on tarkoitus eri muodossa ja kokoonpanossa esittää vielä Rovaniemellä ja Helsingissä sekä mahdollisuuksien mukaan myös viedä ulkomaille. Näyttelyyn osallistuu viisi poromiesperhettä Inarin lähipaliskunnista. Taide ja luova työskentely on yksi väylä, joka helposti tavoittaa ihmisiä puhuttelemalla kuvakielellä heidän alitajuntaansa, joka on maailmamme harvoja yhteisiä kieliä. sivustolla BOAZOEALLIN POROPERHEEN ARKI -NÄYTTELY on osa väitöskirjaa, jota tehdään Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan kuvataidekasvatuksen väitöksenä. Ari Kustula Ivalon paliskunnasta sekä Lapin paliskunnan miehiä Iisak-Jouni Hetta, Antti Äärelä, Mika Keskitalo ja Harri Hirvasvuopio. Kyseessä on kiertävä näyttely, joka oli esillä ensimmäistä kertaa Inarin Siidassa viime elosyyskuussa. Työssä tutkitaan luovan toiminnan merkitystä poromiesyhteisöön. He ovat dokumentaarisesti ottaneet valokuvia poromiehen vuodesta, arkisista hetkistä, jotka valottavat katsojaa uusilla ’aha-elämyksillä’. Korinna Korsström-Magga toimii näyttelyn toteuttajana ja suunnittelee yhdessä poromiesperheiden kanssa, miten kuvat esitetään. Parlamenttipäivänä sekä maaja metsätalousministeri Lepän puheessa että paneelikeskustelussa pohdittiin miten toisille voi kertoa mitä poromiehen ammatti itse asiassa on. Väitöskirjan suunniteltu toteutusvuosi on 2021.
+358 400 691 908 . Toimitukset suoraan valmistajalta, ilman välikäsiä. HON-TRADE OY www.hontrade.. DS Smith tarjoaa laajan valikoiman vakiopakkauksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä kuljetusja myyntipakkauksia. info@hontrade... w ww ontrade. .. Tarvitsetko pakkauksia. . Aaltopahvipakkaus on kustannustehokas ja täysin kierrätettävä, ekologinen vaihtoehto. .. 08 08 KYSY lisää! E-kello Käy ää satellii eja paikka edon vastaano oon ja lähe ämiseen. 010 245 2536 kimmo.voutilainen@dssmith.com www.dssmithpackaging.fi JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä. Ota yhteyttä myyntiimme: Kimmo Voutilainen Puh. 21 POROMIES 3/2018 Nyt paikannusta ilman puhelinverkkoa! Seuraa eläimiä missä tahansa ne ovat. .. ho ww. Sinä seuraat niitä etokoneella, puhelimella tai table lla. .. Saat ilmoituksen jos jotain poikkeavaa tapahtuu. info@hontrade.. Eläimet paikannetaan satellii en avulla
Kuva Harri Norberg. Runsaaseen 40 %:iin Pesän kautta tehtyyn vahinkoilmoitukseen on liitetty kuva tai kuvia. Sampo dokumentoi vahinkopaikkaa.. OTA PESÄ-SOVELLUS KÄYTTÖÖN PETOVAHINKOJEN ILMOITTAMISESSA Teksti Petteri Kivi. poikkeuskaatoluvista päättäville tahoille. Noin 25 %:iin vahinkoilmoituksista on ensin tehty vahinkohavainto. Samalla vahinko tulee viiveettä tiedoksi myös mm. Siitä lähtien on Pesäsovelluksen kautta lähetetty kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen käsiteltäväksi noin 1300 porovahinkoilmoitusta, noin 26 prosenttia kaikista tuona aikana tehdyistä porovahinkoilmoituksista. Pesä-sovellus toimii älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Pesä-sovelluksen ensimmäisen version julkaisusta on kulunut nyt hieman yli vuosi. Pesä-sovelluksella tehty vahinkoilmoitus nopeuttaa petojen aiheuttamien vahinkojen käsittelyä, koska vahinkoilmoitus siirtyy sähköisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen käsiteltäväksi. 22 POROMIES 3/2018 Pesä-sovellus on otettu käyttöön 17 paliskunnassa (toukokuun 2018 tilanne)
Pesä-sovelluksen kautta vahinkoilmoituskäsittelijä lähettää vahinkoilmoituksen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle käsiteltäväksi. Koontiluettelo latautuu taulukkomuotoon (excel) ja sisältää kaikki paliskunnan vahinkotiedot, jotka ovat käsitelty Pesä-sovelluksella. Vahingon paikkatieto liitetään Pesä-sovelluksessa joko älylaitteen GPS:n avulla, erikseen syöttämällä Pesä-sovelluksen vahinkotietojen tallennusnäkymästä.. Valokuvia ja paikkatieto mukaan sähköiseen vahinkohavaintoon/ilmoitukseen Vahinkohavaintoon ja -ilmoitukseen voi liittää valokuvia ottamalla Pesä-sovelluksella kuva vahinkopaikalla tai liittää vahinkokuvia myöhemmässä käsittelyvaiheessa. Pesä-sovelluksessa paliskunnan vahinkoilmoituskäsittelijä käsittelee/täydentää saapuneen vahinkohavainnon vahinkoilmoitukseksi tai hän voi tehdä tapahtuneesta vahingosta suoraan vahinkoilmoituksen, jos tieto tulee hänelle vaikkapa puhelimitse. Kuka tahansa, joka on hakenut itselleen ELU–tunnukset (kevyttunnistautuminen), voi tehdä Pesäsovelluksella vahinkohavainnon ja lähettää sen paliskuntaan käsiteltäväksi. 23 POROMIES 3/2018 Vahinkohavainto, vahinkoilmoitus ja koontiluettelo Pesä-sovelluksen keskeisiä toimintoja ovat sähköisen vahinkohavainnon ja sitä seuraavan sähköisen vahinkoilmoituksen käsittely sekä koontiluettelo. Koontiluettelo on tehty poroisännän työkaluksi halutun ajankohdan vahinkotapahtumien käsittelyyn ja raportoitiin. Excel-taulukkoa järjestämällä/suodattamalla saa listattua vaikkapa tietyn pedon tiettynä aikavälinä tekemät vahingot. Pesä-sovelluksen poroisäntä-käyttäjän etusivusta. Lähettämisen ehtona on, että vahinkoporon omistajan paliskunnan vahinkoilmoituskäsittelijä (poroisäntä) on myös ottanut Pesäsovelluksen käyttöönsä
Nämä tunnukset hakee henkilö, joka paliskunnassa käsittelee vahinkoilmoituksia. Tänä vuonna Lapin ja Oraniemen paliskuntien edustajat ovat ottaneet sovelluksen käyttöönsä. Kuvien lisääminen (3 kpl) antaa myös mahdollisuuden todentaa vahingon aiheuttajan. Vuositasolla sekä lyhyemmälle periodille ja mahdollisuus valita tuhon aiheuttanut suurpeto. Eli jos nimen kirjoitusmuodosta on epäselvyyttä, voi ’Virtanen Matti’-nimeä hakea esimerkiksi syöttämällä hakukenttään ’irta Mat’ Jos korvauksenhakijan nimihaulla ei hakijaa löydy (hakijalla ei ole tilatunnusta), lähtee vahinkoilmoitus joka tapauksessa sähköpostiviestinä kuntaan käsiteltäväksi. Aktiivisella tiedottamisella ja poromiesten yhteisissä tilaisuuksissa Pesän ilmoittamistapaa esille tuomalla saadaan itse poroisännän ”toimistotyöt” näiltä osin vähenemään.. Käyttäjätunnukset Vahinkohavainnon lähettämiseen (vahingon löytäjä) tarvitaan ELU–tunnukset (kevyttunnistautuminen) ja tunnukset saa menemällä osoitteeseen: https:// paha.mmmtike.. Kunnan viranomaisen käyttämä sähköpostiosoite syötetään sille varattuun kenttään. Pirjo Vattulainen, maaseutuasiamies, Sodankylän maksajavirastoyksikön johtaja Meille tuli ensimmäiset Pesä-sovelluksella ilmoitetut vahingot Kemin-Sompion paliskunnasta 2017 loppuvuodesta. Vinkkejä vahinkoilmoituksen käsittelyyn Vahinkoporon omistajan/korvauksen hakijan nimihaku toimii myös ei-täydellisillä etu/sukunimillä. /eluasiointi/tilaa-salasana.jsp Samaan osoitteeseen pääsee myös Pesä-sovelluksen Kirjaudu/Rekisteröidy//Poromies -linkin kautta. Toivoisin seuraavaksi parannuksia raportointiin. Varsinkin kesäaikana tuoreen raadon löytöhetkellä otetut kuvat kertovat paljon, sillä jo viikon parin päästä tapahtumapaikka on jo aivan eri näköinen. Sitä en tiedä, kuinka paljon itse vahingon löytäjät tekevät ilmoituksia Pesän kautta niin kuin sen sovelluksen tarkoitus on. Vahinkoilmoituksen käsittelyyn (vahinkoilmoituksen tekijä) tarvitaan vahva tunnistautuminen ja tunnukset haetaan Paliskuntain yhdistyksen (Jänkälä) ja Maanmittauslaitoksen Mitpan kautta. Pesä-sovelluksen käyttöönotto Pesä-sovellus on selainsovellus ja siihen pääsee internetselaimella (Chrome tai Mozilla Firefox) osoitteesta https://pesa.mmm.. Anna käytössä oleva sähköpostiosoitteesi syöttökenttään ja lähetä palautuslinkki antamaasi sähköpostiosoitteeseesi. Tämä helpottaisi poikkeuslupaa haettaessa vahinkojen listausta. Olisi hyvä jos tapahtuneet vahingot voisi koostaa valitulle ajanjaksolle. Valintoihin voisi tulla myös poronomistajakohtainen, jolloin osakkaan kysyessä, hänen petovahinkolistauksensa voisi tehdä suoraan exeliin. Ohjelmaa on vuoden kehitetty koko ajan paremmaksi. Toimi sähköpostiisi tulleen viestin mukaan. Sovellus helpottaa täällä virastolla toimiston päässä paperityötä paljon ja erityisen hyvää siinä on valokuvien tallennusmahdollisuus. Kokonaisuutena erittäin hyvä ohjelma ja suosittelen sen käyttöönottoa sitä vielä harkitseville. 24 POROMIES 3/2018 se sovelluksen kenttiin tai sovelluksen karttanäkymää apuna käyttäen. Hankkeen on rahoittanut maaja metsätalousministeriö ja sen on toteuttanut Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus, Mitpa Juha Kujala, Oivangin paliskunnan varaporoisäntä Pesä-sovellus on helpottanut kovasti petovahinkoilmoituksen tekoa. Kommentteja Pesä-sovelluksesta Ohessa sovelluksen käyttäjien ja petoeläinvahinkoja käsittelevien viranomaisten kommentteja. Sähköinen ilmoitus kuntaan ja itse vahinkoilmoituksen teko hoituu samalla kerralla
Poroisäntä saa ohjelmasta listauksen kuntaan lähetetyistä vahingoista, joten kirjanpitokin helpottuu. Poroisännän on vaikeaa ylläpitää edes vaaditut minimitiedot kaikista vahinkoilmoituksista, ja toimittaa ne viipymättä paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka sitten tuosta silpusta pitäisi viedä Riistavahinkorekisteriin ja IACSjärjestelmään säädetyissä määräajoissa jatkuvana virtana tulevaa vahinkoilmoitustietoa. Hakemusten myöhästymisen takia ei ole ikäviä hylkäyksiä, kun ilmoitus ja hakemus tulevat samalla kertaa. Hyvin toimiessaan PeSä-järjestelmä helpottaa poroisännän petovahinkotapausten käsittelyä, maastotarkastuksiin osallistumista, ja paliskunnan hallintoa pitämään ajantasaista vahinkokertymäluetteloa. Vahinkoilmoitukseen liitettyä valokuvaa ei pelkästään voi pitää korvaushakemuksen hyväksyttävyyden mittarina, mutta se antaa lisäinformaatiota tapahtumapaikalta, ja maastotarkastuksen yhteydessä mahdolliset poikkeavuudet ja “vikailmoitukset” tulevat helpommin ilmi. ovat: korvaushakemuksia ei tarvitse tuoda maaseututoimistoon tai on se kyllä huonokin asia, ei tapaa asiakkaita. Ennen näiden pitkien välimatkojen vuoksi hakemukset tuotiin, kun niitä kertyi asialle asti, toki määrättyjen aikataulujen puitteissa. Sovelluksessa on vielä parannettavaa, mutta lähinnä ’viilausjuttuja’, jotka voivat poistua myös maakunnallisten uudistusten myötä. Niiden muuttaminen on ollut työlästä. Poroisänniltä ja poromiehiltä on saatu hyvää palautetta ohjelman helppoudesta ja siitä, ettei enää tarvitse muistaa hakemusten viimeisiä palautuspäiviä työsesonkien keskellä. Kaikki tulee yhdellä kertaa. Paperimäärä on vähentynyt ja joskus ehkä päästään kokonaan sähköiseen arkistoon, kun hakemus tulee Pesän kautta. Tosin täytyy sanoa, että oman alueeni paliskuntien vahinkoilmoitukset ja korvaushakemukset ovat ennenkin olleet hyvin täytettyjä. Tieto tulee selkeässä muodossa. Heikki Kauppinen, maaseutupäällikkö Tunturi-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Muonio; kuuden paliskunnan toimialue) Meidän YT-alueella tällä hetkellä käsiteltävinä olevien noin 1000 vuotuisen vahinkoja koskevan korvaushakemusnipun osittainenkin siirtäminen sähköiseen muotoon nopeuttaa hakemusten käsittelyä, ja vapauttaa käsipareja muihin tehtäviin. Maastotarkastusten järjestämistarpeita PeSä-menettely ei poista, mutta nopeuttaa toimeenpanoa koska paikkatieto on jokaisesta vahinkotapauksesta heti käytettävissä. 25 POROMIES 3/2018 Pesän käyttö helpottaa maaseutuviranomaisten tallentamisja käsittelytyötä. Talvikauden aikana olen kehoittanut paliskuntien johtoa päättämään PeSä-järjestelmän käyttöönotosta, vaikka pelko paliskunnan edustajan tehtävien lisääntymisestä on olemassa. Korvaushakemukset eivät läjäänny, kun niitä tulee samantien kun vahinkoja tapahtuu. Se helpottaa myös, että koordinaatit ovat oikeassa muodossa. Pesä vähentää tallennusvirheitä ja nopeuttaa tallennustyötä. Pesä-sovellusta käytettäessä ilmoitus tulee sähköpostiini ja tieto sovellukseen, jossa käyn vahingon käsittelemässä. Reija Aaltonen, vs. Myöskin järjestelmän mahdollistama tai jopa edellytettävä autenttinen tilannekuva jokaisesta löydetystä ruhosta paikan päältä luo mahdollisuudet todentaa tarkastustilanteissa ovatko annetut lähtötiedot oikeita ja luotettavia. Meillä suurten vahinkolukujen puitteissa kaikki tekninen apu ja työmäärän jakautuminen koko ketjussa on tervetullut uudistus ja varmasti auttaa ajanmukaisen rekisteritiedon ylläpitämisessä, johon nykyisellä työntekijämäärällä ja kaikkien tehtävävelvoitteiden puitteissa ei ole kaikin ajoin päästy.. Korvauksen hakijoiden tulisi muistaa ilmoittaa uudet osoitteet ja pankkitilinumerot kuntaan. Kaikinpuolin Pesä-sovelluksen myötä vahinkojen käsittely on helpompaa ja nopeampaa, ja uskon sen olevan sitä myös poronomistajille. elinkeinomaaseutusihteeri, Savukosken kunta Minna Pulju, maataloussihteeri Inarin kunta Kaikkein parasta on se, ettei tarvitse kysellä puuttuvien tietojen perään. Muita etuja mm. Sen laatiminen ja ajantasallapito nykyisellään on äärimmäisen töisevää, kun vahinkoilmoituksia sataa tekstiviesteinä, puheluina ja sähköpostiviesteinä. Pitkien välimatkojen kunnassa Pesä-sovellus on ollut erittäin odotettu, kun postin kulkukin on toisinaan epävarmaa
Kansainväliset matkanjärjestäjät ovat lopettaneet yhteistyön lomakohteiden kanssa, joissa on ilmennyt esimerkiksi norsujen ja del. Poro on monille matkailijoille eksoottinen, joulupukkiin liitettävä taruolento. Matkailuporot eivät ole tästä poikkeus. Teksti Jaana Ojuva. Lappiin saapuvat kansainväliset matkailijat ovat hyvin kiinnostuneita matkailun parissa työskentelevistä eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. MATKAILUPORON HYVINVOINTI KIINNOSTAA MATKAILIJAA Vastuullinen matkailu ja eläinten hyvinvointi ovat nousseet maailmanlaajuisesti uutisotsikoihin. Siitä pitää myös osata viestiä tärkeille asiakasryhmille. Pelkkä hyvinvoinnista huolehtiminen ei silti riitä. Perinteisesti hyvinvoinnista kerrotaan asiakkaille palvelutilanteissa, matkanjärjestäjille erilaisten vierailuiden yhteydessä. Hiljainen tieto ei yksinään riitä Poronhoidolla on Lapissa pitkät perinteet. Kuvat Mikko Äijälä.. Osa kuvittelee sen taivaalla reki perässään, Matkailuporo paistattelee päivää. Matkailijoiden käsitykset poroista ja niiden elämästä ovat vaihtelevia. 26 POROMIES 3/2018 Keskustelu eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista voi tuntua kaukaiselta. Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan se liittyy myös Lapin matkailuun. inien kaltoinkohtelua. Useimmat poromatkailuyrittäjät ovat poromiehiä ja -naisia jo useammassa sukupolvessa. Yrittäjillä ja henkilökunnalla on valtavasti osaamista porojen hyvinvoinnista
He perehtyvät etukäteen matkakohteessa tarjolla oleviin palveluihin ja valitsevat niistä yhä useammin sen vaihtoehdon, missä heidän mielestään panostetaan toiminnan vastuullisuuteen. Saman kansainvälisen kriteeristön soveltaminen ympäri maailman eri eläinlajeihin on hyvin vaikeaa, sillä se ei huomioi alueellisia ja eläinlajikohtaisia erityispiirteitä, selittää Äijälä. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä. Lisätietoja: www.matkailuelaimet.. Järjestä ohjelmapalveluita vastuullisesti, porojen hyvinvointi aidosti ja aina huomioiden. Jaana Ojuva, Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutti (Lapin yliopisto ja Lapin AMK). Auditoinneissa käytetään toistaiseksi yleistä kansainvälistä kriteeristöä. 27 POROMIES 3/2018 osa taas pelkää sarvekasta puolivilliä eläintä. Ole vastuullinen, sanoissa ja teoissa. Silti lähes kaikki ovat kiinnostuneita poron elinolosuhteista ja sen saamasta hoidosta. Auditointien avulla matkanjärjestäjät pyrkivät varmistamaan alihankkijoidensa palvelun laadun. Tee yhteistyötä muiden yrittäjien ja yhdistyksen kanssa, vaihtakaa kokemuksia ja hyviä vinkkejä. Kuluneen talven aikana Lapissa tehtiin ensimmäiset eläinohjelmapalveluihin kohdistuvat auditoinnit, joissa eläinten hyvinvointi oli yksi keskeinen teema. Äijälän mukaan matkailijat haluavat tietoa ohjelmapalveluiden vastuullisuudesta ja porojen hyvinvoinnista ennen kaikkea sosiaalisen median kautta. Mitä tämä tarkoittaa poromatkailun kannalta. Valitse itsellesi sopivimmat viestintäkanavat ja tuota säännöllisesti sisältöä. Osalla matkailijoista on myös paljon tietoja eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, minkä vuoksi he osaavat kiinnittää huomiota mahdollisiin epäkohtiin. Tee arkisesta toiminnastasi mahdollisimman läpinäkyvää ja suunnittele, mitä siitä voisi kertoa matkailijoille ja matkanjärjestäjille. Hän näkee, että nykyisistä puutteista huolimatta auditoinnit ovat askel parempaan päin. Äijälä tiivistää tärkeimmät asiat muutamaan pääkohtaan. Hyvinvoinnista viestiminen on markkinointivaltti Tarve tehokkaammalle viestinnälle on noussut esiin useilta eri tahoilta, kertoo Lapin yliopiston, Matkailualan tutkimusja koulutusinstituutin tutkija Mikko Äijälä. Myös matkanjärjestäjät kaipaavat tietoja myymiensä matkailupalveluiden vastuullisuudesta. Äijälä on myös osa tiimiä, jota on pyydetty mukaan kriteeristön jatkokehittämiseen, jotta se soveltuisi tulevaisuudessa myös lappilaisille eläinohjelmapalveluille. Panosta erityisesti näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Viime talven kokemusten perusteella se ei ole ongelmaton. Yrittäjän siis kannattaa kertoa vastuullisuudesta – se voi olla ratkaiseva tekijä, kun matkailija päättää minkä palvelun hän klikkaa verkosta ostoskoriinsa. Oletettavaa on, että laadunvalvontaa nähdään tulevaisuudessa yhä Porojen virikkeellistämistä jäkäläpallon kanssa enemmän. Hän on perehtynyt aiheeseen Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa -hankkeessa
Poronhoidon muodot eroavat merkittävästi poronhoitoalueen eri osissa. Poronhoidossa ei voi olla yhtä ainutta oikeaa tapaa toimia. Muun muassa ilmastonmuutos, kasvava turismi sekä metsätalouden ja kaivostoiminnan uudet investoinnin asettavat haasteita tulevaisuuden poronhoidolle. Parasta poroa -koulutushankkeen teettämä Hyvä tapa toimia poronlihan elintarvikeketjussa -opas nostaa esille poronhoidon kriittisiä pisteitä. On tärkeää, että poronlihan tuotantoketju pystyy vastaamaan kuluttajien odotuksiin laadusta ja vastuullisuudesta. 28 POROMIES 3/2018 JOKAINEN TOIMIJA ON TÄRKEÄ POROELINTARVIKEKETJUSSA! Teksti Johanna Rautiainen. Poron hyvä terveys takaa porolle mahdollisimman hyvät edellytykset selvitä muutoksista, joten poron hyvinvoinnista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Kriittisten pisteiden valinnassa on käytetty kriteereinä eläinten hyvinvointia, lopputuotteen laatua ja tuotannon kannattavuutta. Infrastruktuuri, luonnonolosuhteet ja markkinat ovat erilaisia. Poronhoito elää muutoksen aikaa. Mahdollisimman fysiologinen ruokinta (laidunnus), hyvä vesihuolto (puhdas lumi), lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen ja eläinten tarkkailu ovat poronhoitajan tärkeimpiä tehtäviä myös muuttuvissa tilanteissa. Poroketjun hyvien toimintatapojen pohdintaan tuo lisänsä luonto ja sen aiheuttamat haasteet ja muutokset ja ihmisen aiheuttamat erilaiset toiminnot.. Nämä kohdat ja toimenpiteet poroketjussa, luonnosta lautaselle, tulee ottaa pohdintaan. Kuvat Maaren Angeli. Poronlihan koetaan olevan hyvää sekä ekologisesti ja eettisellä tavalla tuotettua. Porolla on hyvä maine. Tehdäänkö kriittiset toiminnot meidän porotilallamme tai paliskunnassamme parhaalla mahdollisella ja kestävällä tavalla. Poronliha on myös hinnaltaan arvostettu tuote
Hankkeen tuottama opas haluaa motivoida tuottajia ’mittarin’ käyttöön myös säilörehua tehtäessä tai ostettaessa. Oppaassa esiin nostettujen poronhoidon hyvien toimintamallien ja tavoitteiden lähteenä ovat olleet keskustelut poronhoitajien kanssa, aikaisempien porohankkeiden tuottamat oppaat sekä kotimaisten asiantuntijoiden kirjoittamat poronhoitoon liittyvät kirjat (kts.lähteet liitteestä). Rehukustannukset ovat osassa poronhoitoaluetta suuria ja rehun laadulla on iso merkitys niin poron hyvinvoinnille kuin porotilan taloudelle. Nykypäivän poronlihan syöjät ovat yhä kansainvälisempää ja vaativampaa joukkoa. Hyvä tapa toimia poroelintarvikeketjussa motivoi poroketjun jäseniä toimimaan vastuullisesti ja avoimesti. Globaalistikin on havaittu, että kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän ruuan tuotantotavat. Perusasioista huolehtiminen vahvistaa poron terveyttä ja vastustuskykyä, jolloin poro pystyy paremmin vastaamaan ympäristön muutoksiin. Oppaan laadinnassa on ollut suuri apu mm. Oppaan tekemisen aikana on pohdittu joidenkin mittareiden käyttöönottoa teurastukseen liittyen. Paliskuntain yhdistys vastaa oppaan sisällöstä. Kannattava tuotanto on yhteistyötä koko tuotantoketjun kanssa ja vaikka poronhoitaja myisi kaiken tuotantonsa suoramyyntinä aidalta tai tilalta, vaikuttaa tekemisen laatu kaikkien toimijoiden maineeseen laadusta ja poronhoidon vastuullisuudesta. Johanna Rautiainen on eläinlääkäri, joka koosti Hyvä tapa toimia poronlihan elintarvikeketjussa -oppaan Parasta poroa -koulutushankkeessa.. 29 POROMIES 3/2018 Oppaan koko on rajallinen ja siinä keskitytään toimintoihin, joihin poromies voi itse suoraan vaikuttaa. Porotaku-hankkeen tuotoksista, Sauli Laaksosen kirjasta Tunne Poro, Mauri Niemisen, Veikko Maijalan ja Timo Soverin kirjasta Poron ruokinta kuin myös Timo Helteen kirjasta Poron vuosi. Tällä tavoin poronlihan arvostus voi näkyä tulevaisuudessakin sen hyvänä hintana. Sen avulla voidaan kuluttajille myös kertoa tuotannon, oman porotilan tai paliskunnan hyvistä toimintatavoista. Kiitokset myös Esko Aholalle, Pentti Juotasniemelle ja Porotutkimusasemalle majoittamisesta ja porokeskusteluista sekä kaikille paliskunnille, joissa vierailin. Objektiivisten mittareiden avulla toimintojen kehittäminen on motivoivaa ja konkreettista, esim. Oppaan tekemiseen osallistuivat myös Maaren, Matti, Aarre ja Kari Paliskuntain yhdistyksestä. Mittareiden käyttöönoton työstäminen jatkuu mahdollisesti Porukkaoppi-hankkeessa. Oppaassa tarjotaan poronhoitajalle tietoa rehuanalyysistä ruokinnan ja rehunostopäätöksen tueksi. ruhojen puhtauden säännöllinen tutkiminen ja lihan pH:n mittaus. Kaikkien poroketjussa toimivien tuleekin panostaa siihen, että jokaisen alkutuottajan, teurastamon ja jatkojalostajan työ tuo poronlihalle lisäarvoa, että poronliha on seuraavan toimijan käytössä ensiluokkaisena ja että se on poroketjun yhteisten arvojen mukaan tuotettua. Tällä tavoin toimimalla poronlihan arvostus säilyy ketjun toimijoiden ja erityisesti kuluttajien parissa
15 990 € + tk. UUTUUS! Markkinoiden ainoa 2-paikkainen 6x6 Telasarja lisävarusteena. 30 POROMIES 3/2018 REKISTERÖITY KAHDELLE UUSI BIG BOSS 2017 SPORTSMAN 570 EPS 6X6 EUT • Rekisteröity 2-paikkaiseksi EUT-traktoriksi • Automaattisesti ja nopeasti kytkeytyvä 100 % HighPerf. POLARIS.FI. 6x6-veto • Sähkötoiminen EPS-ohjaustehostin • EBS-moottorijarru ja ADC-alamäkijarru • Luotettava ja taloudellinen 44 hv -moottori • Kippilava (340 kg) • Extra tiheä voimansiirron välitys Sh
Olette saaneet jo alkupaloja hankkeen tuloksista tämän lehden teurastamoesittelysarjasta, jossa käydään läpi hyviä toimintatapoja. Teksti Kirsi Muuttoranta ja Karoliina Majuri VÄLIKATSAUS PORUKKAOPPI-HANKKEESEEN Porukkaoppi–hanke on toimintansa puolessa välissä. lmiä. 31 POROMIES 3/2018 Viime syksynä kävimme lähes kaikissa poroteurastamoissa ja seurasimme ilolla ammattilaisten työtä. . Palautetilaisuuksiin toivotetaan tervetulleiksi kaikki, jotka työskentelevät ja jotka ovat kiinnostuneita työskentelystä teurastamolla. Suuri kiitos teille kaikille lämpimästä vastaanotosta! Saimme paljon materiaalia, josta koostamme parhaillaan hyviin toimintamalleihin keskittyvää toiminta. Niistä yhtenä esimerkkinä Sevetissä käytettävät ulkotarhojen numerot, jotka eivät haalistu ja huurru näkymättömiin.. Sen pääosassa ovat teurastajat itse. Lisäksi kokoamme yhteen tietoa poroteurastamoiden toiminnan nykytilasta yleisesti ja teemme teurastamokohtaiset palautteet. Niissä kerromme tarkemmin teurastuksen hyvistä käytänteistä sekä sen, miltä kunkin teurastamon toiminta näytti ulkopuolisen silmin. Kiertueelle lähtee mukaan myös uunituore videokooste poroteurastamoiden hyvistä toimintatavoista, jossa on veristä toimintaa tositilanteista. Elo-syyskuussa alkupalat vaihtuvat kunnon toimintaan, sillä hanke järjestää teurastamopaikkakunnilla palautetilaisuudet. Kuvasimme vuosien mittaan kehittyneitä hyviä toimintatapoja ja näimme poroteurastuksen koko kirjon. Hanke kokoaa yhteen poroteurastamoiden hyviä käytänteitä. /porukkaoppi tai Kirsiltä, 040 50 250 68 / kirsi.muuttoranta@lapinamk.. Lisätietoa www.lapinamk.. Kehittämistäkin on, ja niistä tulemme keskustelemaan teurastamokohtaisesti. Syksyllä vierailemme uudelleen teurastamopaikkakunnilla ja kerromme, mitä kaikkea mielenkiintoista olemme nähneet ja mitä teurastamoiden toiminnassa voisi kehittää. Tulevalla teurastuskaudella hanke järjestää lisäksi käytännön kursseja niille, jotka haluavat opetella teurastuksen alkeita tai ottaa haltuun uusia työvaiheita
Teurastamon kuumin sesonki ajoittuu lokakuusta joulukuuhun. Työporukkamme on kiinteä ja harvoin tarvitaan ulkopuolisia nylkijöitä. joskus mukana yhdeksäs, yleismies, joka toimii useissa eri tehtävissä. Teurastushygieniasta ja laadusta tulee huolehtia kaikissa teurastuksen vaiheissa. 32 POROMIES 3/2018 SEVETTIJÄRVEN TEURASTAMO PÄÄN, KIELEN JA RUOKATORVEN IRROTUS Teksti ja kuvat Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta PORUKKAOPPIA TEURASTAMOILLE -KOULUTUSHANKE Muddusjärven teurastusporukan esimies Jussa Seurujärvi kertoo, että kukin osakaspalkinen tekee itse lihakaupat, mutta he nylkevät paljon yhdessä. Isoissa nylyissä on Sevettijärven teurastamo on Näätämön, Muddusjärven ja Vätsärin paliskunnan yhteinen. Etuna tässä on se, että hommat ja luotto pelaa, kuvaa Seurujärvi teurastamon toimintaa. Linjalla meillä työskentelee ulkomiehineen pääsääntöisesti kahdeksan miestä. Pistämisen jälkeen irrotetaan pää, kieli ja ruokatorvi (”emätti”, ”emäte”). Työvaiheet sijoittuvat teurastaSevettijärven teurastamo on kaunis kokonaisuus.. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työ tehdään nopeasti, mutta tarkasti, Seurujärvi painottaa. Näätämön ja Vätsärin paliskunnilla on käytössään teuraskujat kahdelta erotusaidalta suoraan teurastamolle
Kielet ripustetaan pestynä kielitelineeseen teurastusjärjestyksessä. Vaihtoehtoinen tapa sitomiselle on sulkea ruokatorvi metalliniitillä. Pään irrotuksessa jätän kielen kurkunpäähän kiinni ja poistan sen vasta emätin irrotuksen jälkeen. TIESITKÖ. Kun pää irrotetaan karvaa katkaisematta eli kurkun puolelle tehdyn aloitusviillon kautta, atlasnikama (kiljansilmä) pysyy karvattomana. Ripustus tapahtuu kielen tyveltä, alaosan kudoksista, jotta pintanahka ja lihas pysyvät ehjinä ja puhtaina. Kahden puukon tekniikkaan kuuluu, että toinen puukko on käytössä ja toinen steriloituu puhtaassa sterilaattorissa. Solmu pitää tehdä mahdollisimman tyvelle, lähelle pistopaikkaa, ettei se esimerkiksi nylkypukilla tartu mihinkään kiinni, Porsanger jatkaa. On hyvä, kun porot saavat halutessaan syödä lunta kuljetuksen aikana. Puukkoa ei käytetä vastakarvaan, näin suojataan niskalihat epäpuhtauksilta, kertoo teurastamon esimies Markku Porsanger. Puukon pitää aina olla puhdas ja sitä pitää vaihtaa. Tässä irrotustavassa täytyy kuitenkin noudattaa varovaisuutta. Ruokatorven sidon solmulla. Kuva Sauli Laaksonen. Etenkin keväällä isoilla poroilla ja laihemmilla poroilla ruokatorvi on hauras ja voi katketa. 33 POROMIES 3/2018 Projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta ja projektisuunnittelija Karoliiina Majuri työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa. Sevettijärven teurastamo on suunniteltu ja rakennettu Maatilahallituksen käynnistämänä koeteurastamona. Kielet pestään heti irrotuksen jälkeen. Irrotuspuikkoa käytettäessä se tulee steriloida jokaisen irrotuksen välillä. Emätin irrotan ilman hidastavaa irrotuspuikkoa nykäisemällä sitä kaulasta poispäin. Taljat irtoavat paremmin eikä poroissa ole ruhjeita. Irrotuspuikosta Porsanger kertoo: Puikon renkaassa oleva hahlo nopeuttaa käyttöä, mutta voi lisätä tarttumisja repeytymisriskiä. Porsanger muistuttaa vielä kujan eduista porojen kuljetuksessa teurastamolle, Kujaa tuodut porot ovat rauhallisia ja hyväkuntoisia. SEVETTIJÄRVEN TEURASTAMO Osakaspaliskunnat: Muddusjärvi, Näätämö ja Vätsäri Esimies: Markku Porsanger (Näätämö) Rakennettu: 1991 Teurasmäärä: 4000–5000 kaudessa mon likaiselle puolelle, mutta teurastushygieniasta huolehditaan myös näissä vaiheissa. Muddusjärven teurastusporukan esimies Jussa Seurujärvi
Lisäksi auki jätetyt portit ja veräjät, ja talvella lumen tukkimat maanteiden peuraestesillat työllistävät meitä, Kilpeläinen huomauttaa. Aina silloin tällöin eläimiä pääsee livahtamaan peura-aidan väärälle puolelle. Työstä vastaavat nimetyt Metsähallituksen työntekijät tai heidän valtuuttamansa henkilöt. Rutiinityöt metsäpeurojen ja porojen risteytymisen estämiseksi rullaavat käytännössä entiseen tapaan, ja kehitystyötä tehdään peräti kahdessa hankkeessa. Mikäli mahdollista, poronhoitoalueelle eksyneet metsäpeurat ohjataan aidan eteläpuolelle porteista. METSÄPEURAN PERIMÄÄ TURVAAMASSA Teksti Milla Niemi. 34 POROMIES 3/2018 Metsäpeuran ja poron risteymäriski on luonnollisesti ollut suurin Kainuussa, joten alalajien erillään pitämiseksi on siellä tehty vuosien varrella hartiavoimin töitä. Jos houkuttelu tai pyydystys eivät tuota tulosta, on tuomio tyly: harhailijat ammutaan. Kuvat Pekka Kilpeläinen. Niin ikään porokarkulaiset pyritään sopivissa olosuhteissa saamaan kiinni elävinä. Porojen poistot tehdään Metsäpeuraja porohirvas.. Aita ei kuitenkaan pysy kunnossa ilman jatkuvaa huolenpitoa. Vastuu metsäpeuran perimän turvaamisesta siirtyi vuonna 2016 kokonaisuudessaan Suomen riistakeskukselta Metsähallitukselle. Rakenteita rikkovat erityisesti myrskyjen kaatamat puut sekä esimerkiksi tänä talvena poikkeuksellisen suuri lumikuorma, sekä ajoittain hirvet ja karhut, kertoo aidan kunnossapidosta huolehtiva Pekka Kilpeläinen Metsähallituksesta. Tärkeimpänä elementtinä on poronhoitoalueen rajalla kulkeva 90 kilometriä pitkä peura-aita, joka estää metsäpeurojen ja porojen pohjois-etelä -suuntaisen liikkumisen suhteellisen tehokkaasti
Kenties kiinnostavin hankevaroin toteutettu työmaa löytyy Suomussalmen Raatejärveltä, johon rakennettiin talvella 2018 tiettävästi maailman ensimmäinen kelluva peura-aita osaksi itärajalla kulkevaa poroesteaitaa. Pysyvälle aitaratkaisulle oli todellinen tarve; Venäjän kesäalueilta Suomen puolelle talvehtimaan palaavien metsäpeurojen livahduksia poronhoitoalueelle on aikaisemmin yritetty estää syysjäille pystytetyllä väliaikaisella aidalla. Raatejärvelle kelluva aita Syksyllä 2016 Metsähallituksessa käynnistyi seitsemän vuoden mittainen EU-rahoitteinen metsäpeuran suojeluja kannanhoitohanke MetsäpeuraLIFE, jossa Paliskuntain yhdistys on mukana hankekumppanina. Pohjois-Pohjanmaan tilanteeseen haetaan ratkaisua Suomenselän metsäpeurakannan levittäytyminen on nostanut metsäpeuran ja poron risteymäriskin hallinnan ajankohtaiseksi myös Pohjois-Pohjanmaalla. Hankerahoilla rakennetaan Kainuun peura-aitaan uusia jalankulkuja kelkkaportteja, ja vaihdetaan maanteiden peuraestesiltojen kansia toimivampaan malliin. Poistoja joudutaan tekemään kourallinen vuodessa, joskin vuosien välinen vaihtelu on suurta, summaa Kilpeläinen. Sekä metsäpeurojen että porojen liikkeitä seurataan tehostetusti, ja pysyvämpiä ratkaisuja etsitään parhaillaan maaja metsätalousministeriön rahoittamassa, vuoden 2019 loppuun kestävässä kansallisessa hankkeessa yhdessä paliskuntien edustajien kanssa. Osa metsäpeuravaatimista nousee vasomaan Oulujärven länsija pohjoispuolelle poronhoitoalueen tuntumaan, jopa poronhoitoalueelle saakka. Tulevina vuosina heikoilla jäillä urheiluun ei ole enää tarvetta. Mukana työssä ovat myös Paliskuntain yhdistys, riistakeskukset Oulu ja Kainuu sekä Luonnonvarakeskus. Raatejärven kelluva aita selvisi vaurioitta ensimmäisestä jäidenlähdöstä.. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille asuinalueilleen Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta pieni siivu kohdistetaan myös metsäpeuran perimän säilymistä turvaaviin toimenpiteisiin. 35 POROMIES 3/2018 yhteistyössä paliskuntien edustajien kanssa. Toimenpide on ollut paitsi työläs, myös riskialtis. Toisin kuin Kainuussa, Pohjois-Pohjamaalla ei ole eläinten liikkumista ohjailevaa aitaa, vaan keinot lähisukulaisten erillään pitämiseksi on ainakin toistaiseksi etsittävä muualta
Painot laskettiin paikoilleen kaivinkoneella jään päältä, jonka jälkeen aitaverkko pingotettiin paikoilleen vaijereiden avulla. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. Kivijärven aidan rakentaminen on jo aloitettu, ja työstä vastaa Paliskuntain yhdistys. 36 POROMIES 3/2018 Raatejärven aitaratkaisun toteutti vesialueiden kehittämiseen erikoistunut Meritaito Oy. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. Pituutta Raatejärven aidalla on 240 metriä, ja korkeuttakin parisen metriä. Kainuun peura-aidassa on satakunta porttia ja veräjää. MetsäpeuraLIFE-hankkeessa toteutetaan pysyvä aitaratkaisu myös Suomussalmen Kivijärvelle. Yritys suunnitteli ja rakensi kelluvat aitatolppapoijut, jotka ankkuroitiin järveen painoilla. Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. Siellä toteutustavaksi on valittu tavanomaisempi vaihtoehto, eli aita on linjattu kulkemaan järven rantoja pitkin. Riukuveräjät jäävät usein auki kiireisiltä kulkijoilta, joten niitä korvataan tulevaisuudessa helpommin suljettavilla veräjillä ja ylitysportailla
020 740 1040 Tornio • Puh. Sodankylä • Puh. Ilman väriainepussia.) L Kysy tarjous! 18,95 Kesäkuussa! Ecolan Silva ® on metsäsi kasvun tekijä Tuhkalannoite Ecolan Silva ® Horus, 700 kg 501510255 Boorilannoite Ecolan Silva ® Borea, 30 kg ja 700 kg 30 kg: 501510257 700 kg: 501510256 Kysy tarjous! Riistapeltoseos hirvi, 3 kg Naattinauris, 1 kg Riistapeltoon! Rehukaali, 1 kg 45,19,16,Sadontuottoa kahdella niitolla Nurmisiemenet Tryggve Timotei • Korkealaatuista ja sulavaa rehua kahteen niittoon, säilyttää D-arvon korjuun pitkittyessä • Koko viljelyalueelle Rehunurmiseos Uutuus! • Englanninraiheinäpitoinen säilörehunurmiseos • Saadaan jopa 15 % korkeampia satoja kuin perinteisillä timoteinurminataseoksilla Parempi kannattavuus kolmella korjuulla. 050 434 7021 Oulu • Puh. 050 389 0821 Rovaniemi • Puh. 010 346 6260 Pudasjärvi • Puh. Hinnat (rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 30.7.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. sinkkiä ja seleeniä • Naudoille, hevosille, vuohille, lampaille ja riistalle 501101874 L (Huom. 020 7528 260 Suomussalmi • Puh. 010 8350 280 Kuusamo • Puh. Tänään on hyvä päivä hankkia aumamuovit ja käärintäkalvot! Tähti-erikoisrehut Tähti Seleeni-E, 20 kg • Maittava orgaanista seleeniä sisältävä vitamiiniseos Tähti-erikoisrehut Lantmännen Agrosta Tähti-ADE Vitamiini, 20 kg • Monivitamiinivalmiste rasvaliukoisten vitamiinien puutostiloihin Neste Farm Universal 10W-30 • Traktoreihin ympärivuotiseksi moottori-, vaihteisto-, taka-akselija hydrauliöljyksi • API CE, CF-4/SF, API GL-4 59,95 20 l 500727879 200 l 500776299 549,Biologiset säilöntäaineet Erinomaiset riippumattomat tulokset! Josilac ® classic • Paras pH:n alentaja, sisältää entsyymejä • Suositellaan säilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus on 25-40% 501069065 Nuolukivi KNZ ® Standard, 10 kg • Sis. tärkeitä hivenaineita • Edesauttaa maidontuotantoa 500815253 5,95 L = Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti. L Nuolukivivati Universal, 15 kg • Maittava nuolukivi vadissa • Sisältää laadukkaita mineraaleja ja hivenaineita mm. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. 050 349 9908 www.lantmannenagro.
Yhteentörmäyksiltä ei voi aina voi välttyä. Kartoituksessa selvisi, että molempien alojen ammattilaisten mielestä viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys on ollut positiivista erityisesti Metsähallitus Metsätalous Oy:n hoitamien Teksti ja kuva Juha Järvenpää. edellytyksien suhteen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kartoituksessa kysyttiin mielipiteitä myös poroja metsäammattilaisten viime vuosien aikana tapahtuneesta suhteiden kehittymisestä. Poronhoidon kannalta oleellisia asioita metsien käsittelyn suhteen ovat uudistushakkuut maan muokkauksineen sekä taimikonhoidon ja harvennushakkuiden toteutuksessa käytettävät toimintatavat. Samalla kysyttiin heidän mielipiteitään vuonna 2014 uudistuneen metsälain ja suunnitteilla olevien metsäbiotalousinvestointien arvioiduista vaikutuksista poronhoitoon. 38 POROMIES 3/2018 Poronhoitoalueella on toteutettu Suomen metsäkeskuksen toimesta kartoitus, jossa selvitettiin metsäja poroammattilaisten mielipiteitä siitä, miten metsätalous on kehittynyt porotalouden toimintaPOROJA METSÄTALOUDEN SUHTEET PARANTUNEET Porotalous ja metsätalous käyttävät samoja luonnon resursseja
Samoin poroja metsäammattilaisten suhteet ovat parantuneet säännöllisen yhteydenpidon myötä. KUTSU KUTSU Suomen metsäkeskuksen Poronhoito ja metsänkasvatus -hanke järjestää tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan hankkeen keskeisistä tuloksista ja keskustellaan poroja metsätalouden ajankohtaisista aiheista. Hanke toteutetaan yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen, Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, Tilaisuudet sisältävät maastokohteita, joten maastovarustus on suotava. klo 9 Posion kunnantalo, valtuustosali, Kirkkotie 1 • Inari ke 29.8. Yhtenä tärkeimmistä asioista kartoituksessa nousi esille tiedon lisäämisen tarve. Haastateltavien mukaan menetelmät ovat kehittyneet vuosien mittaan porotalousystävällisempään suuntaan. Tarjoilujen mitoittamiseksi ilmoittautumiset raili.yli-huikku@metsakeskus.. klo 9 Hotelli Sodankylä, Unarintie 15 • Suomussalmi ke 15.8. klo 9 Hotelli Ivalo, Ivalontie 34, • Kemijärvi pe 31.8. • Sodankylä ma 13.8. Tärkeiden elinympäristöjen kohteiden lisääminen nähtiin hyväksi muutokseksi. klo 9 Kittilän kunnantalo, valtuustosali, Valtatie 15 • Kolari ke 22.8. Uudistuneen metsälain vaikutukset on haastattelun tulosten perusteella otettu pääosin myönteisesti vastaan. Maastokahvit pikkupurtavan kera. Metsäammattilaisilla ei vastaavasti aina ole riittävästi tietoa porotalouden tarpeista metsien käsittelyä koskevan päätöksen teon pohjana. klo 9 Metsähallitus, kirjasto, Ounasjoentie 6 Pullakahvit sisätilaosuudessa. Sen sijaan järeysja ikärajojen poistuminen nähtiin porotalouden kannalta uhkana: syntyy vaara, että metsät uudistetaan liian varhain, mikä voi poroammattilaisten mielestä johtaa porotaloudelle tärkeiden vanhojen luppometsien ja jäkäliköiden häviämiseen. ä?”, Salorantie 1 • Rovaniemi to 13.9. klo 9 Suomussalmen kunnantalo, valtuustosali, Kauppakatu 20 • Savukoski pe 17.8. Tietoa lisäämällä on mahdollista välttää monessa tapauksessa väärinymmärryksiä ja aika-ajoin esiin nousevia metsäkiistoja. / 050 305 9406 Tervetuloa!. Luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn tasavertaistaminen sai myös pääosin myönteistä palautetta samoin kuin pienaukkohakkuiden ja eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mahdollistaminen. klo 9 Heralammen yritystalo (Erityisteema ”Peukuttaako poro Boreal Biore. Yksityisen metsänomistajan ei tarvitse ottaa porotaloutta huomioon samalla tavalla, kuin valtion metsiä hoitavan Metsähallitus Metsätalous Oy:n. 39 POROMIES 3/2018 metsien osalta. Yksityismetsätaloudessa ja yhteismetsissä tilanne on haastateltavien mukaan toinen. Rahoitus kanavoituu Lapin ja Kainuun ELY-keskusten kautta. klo 9 Kolarin kunnantalo, valtuustosali, Isopalontie 2 • Posio ma 27.8. klo 9 Opastuskeskus Korvatunturin auditorio, Samperintie 32 • Kittilä to 23.8. Porotalouden ammattilaiset eivät aina tunne riittävästi metsätalouden menetelmiä, jotta osaisivat arvioida niiden vaikutuksia elinkeinoonsa. / 040 020 3381 tai juha.jarvenpaa@metsakeskus.. Suunnitteilla olevat metsäbiotalouden investoinnit otetaan vastaan pääosin positiivisesti edellyttäen, että ne johtavat toiminnan tehostumiseen tihentyvissä nuorissa metsissä eivätkä johda tehostuviin vanhojen metsien hakkuisiin. Poronhoito ja metsänkasvatus on Suomen metsäkeskuksen vetämä hanke, joka rahoitetaan pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020
Väitöskirjan mallilla voidaan myös tarkastella taloudellis-ekologisesti perusteltuja poroja jäkälämääriä erilaisissa laidunympäristöissä. Väitöskirjan tulokset tukevat Suomessa sovellettavaa vasoihin ja hirvaisiin kohdistuvaa teurastustapaa. Tästä seuraa yllättäen, että yhden hirvaan menetyksestä näyttää aiheutuvan jopa suurempi tappio kuin vaatimen menetyksestä. Myös hirvaiden määrä kannattaa nykykäytännön mukaisesti pitää pienenä, alle kymmenessä prosentissa, Pekkarinen arvio. 40 POROMIES 3/2018 Poronhoito on ainutlaatuinen elinkeino, kiinteä osa saamelaista kulttuuria ja taloudellisesti merkittävää koko Pohjois-Fennoskandian alueella. Kun parhaassa siitosiässä oleva hirvas menetetään petotai liikennevahingon seurauksena menetetään enemmän vasoja verrattuna vaatimen menetykseen, vaikka jäljelle jääneet hirvaat pystyvätkin osittain kompensoimaan menetyksen. Porotalouden Teksti ja kuva Antti-Juhani Pekkarinen. Matemaattisesti kuvattu malli sisältää lukuisia yksityiskohtia, jotka on aikaisemmassa tutkimuksessa sivuutettu. porotokan ikäja sukupuolirakenne, poron polygaminen luonne ja hirvaiden iästä riippuva siitoskyky. – Mallin optimointitulosten perusteella, erityisesti Suomessa käytössä oleva tapa teurastaa suurin osa vasoista jo ensimmäisenä syksynä, on porotalouden kannattavuudelle keskeistä. Lisäksi huomioidaan PORONHOITO ESIMERKKI TOIMIVASTA BIOTALOUDESTA Tuoreessa väitöskirjassa on kehitetty monitieteinen malli porotalouden kannattavuudesta. Tulosten perusteella nykyiset poromäärät ovat monissa paliskunnissa suuret, mutta toisaalta laidunten kantokyky on heikentynyt metsätalouden ja muun maankäytön seurauksena. Helsingin yliopistossa maaliskuussa väitellyt AnttiJuhani Pekkarinen on tutkinut poronhoitoa monitieteisellä taloudellis-ekologisella mallilla. Väitöskirjan tulosten mukaan nykyiset jäkäläbiomassat ovat aikaisempia arvioita lähempänä optimiratkaisuja. Mallissa huomioidaan mm. Taloudellisesta merkityksestä huolimatta suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta on keskittynyt porojen ekologiaan ja biologiaan. jäkäläja luppolaidunten sekä lisäruokinnan vaikutukset vasatuottoon, vasojen painoon ja porojen kuolleisuuteen. Hirvaita voidaan pitää optimaalisessa eloporopopulaatiossa hyvin vähän, koska yksi hirvas hedelmöittää monta vaadinta
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. Pekkarisen mukaan välittömillä teurastuksilla toteutettu mahdollisimman nopea jäkälikköjen elvyttäminen ei näytä taloudellisesti perustellulta. alv. laturin, 2280mAh akun ja antennin. ICOM IC-F52D Pienikokoinen, digitaalinenja analoginen radiopuhelin BT-toiminnolla. Kysy myös tarjous isommasta erästä! 565 € 366 € 759 € 625 €. 24 %. – Silti monin paikoin jäkälän määrä on liian pieni ja porojen määrä liian suuri laidunten kantokykyyn nähden. Laidunten kantokykyä pystyttäisiin kuitenkin nostamaan esimerkiksi paremmalla poroja metsätalouden yhteensovittamisella. Laidunten kantokyky, eli se kuinka paljon poroja yksi jäkälälaidunhehtaari pystyy elättämään, riippuu useista tekijöistä. https://helda.helsinki.. 41 POROMIES 3/2018 kannattavuuden näkökulmasta tilanne ei siis näytä niin hälyttävältä kuin yleisesti tunnutaan uskottavan. Samalla poronomistajien tulotaso säilyisi korkeampana myös sopeuttamisjakson aikana. Pekkarisen kehittämä malli pystyy kuvamaan myös jäkälämäärän viimeaikaista kehitystä. laturin, 2250mAh akun ja antennin. Paketti sis. MMM Antti-Juhani Pekkarinen väitteli 16.3.2018 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Ecology and economics of reindeer herding systems”. Hitaampi sopeuttaminen hyödyntäisi paremmin poropopulaation ikäluokkarakennetta. Lisävarusteina mikki, kuuloke ja marssiantenni. Paketti sis. Paketti sis. Paketti sis. Porokanavat koodataan puhelimiin veloituksetta. Hinnat sis. Pekkarisen mukaan jäkälälaidunten kantokykyä heikentävät tällä hetkellä mm. PELTOR WS ALERT XPI-HEADSET Bluetooth-headsetti FM-radiolla ja multipoint-toiminnolla eli voidaan liittää myös kännykkä samanaikaisesti. Valitettavasti laidunten kantokyky näyttää alentuneen myös muista kuin poronhoitoon liittyvistä syistä, Pekkarinen pohtii. laturin, 2010mAh akun ja antennin. – Jäkälän lisääminen tasolle, jossa taloudellisesti kannattava poronhoito perustuu luonnonlaitumiin, kestää mallin mukaan vuosikymmeniä ja edellyttää poromäärien leikkauksia ja sopeuttamisen aikaista lisäruokintaa. /handle/10138/232845 ICOM IC-F3032S Analoginen bluetooth-radiopuhelin. Oleellista onkin porojen määrä suhteessa laidunten kantokykyyn. vanhojen jäkäläja luppolaidunmetsien väheneminen, toimivan laidunkiertojärjestelmän puute, muun maankäytön laajeneminen ja laidunten pirstoutuminen. Huom! Multipoint toimii vain IC-F52D mallissa. ICOM IC-F1000 Analoginen radiopuhelin
Väsymystä löytyy monen onnettomuuden taustalta, ja se lisää mahdollisia vaaratilanteita. töisesti yölle ja aamuyön tunneille. Väsyneenä ajaminen yleistä Liikenneturvan kysely kertoo, että väsymys vaivaa suomalaisia kuljettajia. Poroelinkeinossa vasanmerkinnän aikaan työt painottuvat pääsäänLIIAN MONI KOKEE AJANEENSA VÄSYNEENÄ Teksti Petri Niska. Kuljettajan kyytiläisenä on usein mukana väsymys. Kun päivät ovat täynnä ohjelmaa ja yöt ovat valoisia, tulee unesta tingittyä ja ajomatkoja siirrettyä myöhäisiltoihin. Etenkin yötön yö on täynnä virikkeitä, ja aamulla ratin taakse hypätään miettimättä valvomisen vaikutusta ajamiseen. 42 POROMIES 3/2018 Väsymys on yleinen ilmiö kesäliikenteessä. Kotiin ajetaan usein väsyneenä. Kuvat Liikenneturva. Kuljettajaan väsymys vaikuttaa samaan tapaan kuin alkoholi: ajokyky heikentyy, reagointi hidastuu ja kuljettaja tarvitsee enemmän aikaa havaitsemiseen, ratkaisujen tekoon ja toimintaan. Vastanneista 16 prosenttia kertoo ajaneensa viimeisen vuoden aikana niin väsyneenä, että on pelännyt sen olevan turvallisuudelle vaaraksi. Vaikka ajon alkaessa ei unettaisikaan, valtaa väsymys valvoneen nopeasti. Rattiin nukahtamista on pelännyt 13. Lähes kolmannes Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista koki ajaneensa liian väsyneenä ja olleensa näin vaaraksi itselleen tai muille
Paras keino ajonaikaisen väsymyksen torjuntaan on varmistaa riittävä lepo ennen ajoon lähtöä. www.kevinalpina.. Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa. Noin kuudesosalle väsymystä aiheuttaa unettomuus, elämäntilanne ja yksinkertaisesti se, ettei ehdi nukkua. OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN Toimitamme myös käytetyt koneet! p. Neljäsosa kertoo syyksi työn. Onnettomuuteen joutumiseen ei kuitenkaan tarvita varsinaista nukahtamista, vaan pelkkä tarkkaavaisuuden herpaantuminen riittää. Kun väsymys iskee, silmänräpäysten kesto pitenee ja luomet ovat pidempään kiinni. Näistä puolen sekunnin lipsahduksista voidaan helposti liukua muutaman sekunnin mikrouneen. Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena. Monelle voi olla vaikea arvioida sitä, milloin on liian väsynyt ajoon. 43 POROMIES 3/2018 prosenttia ja ajaessa on torkahtanut lähes yksi kymmenestä. Suomessahan on muutenkin puhuttu viime aikoina paljon siitä, että ihmiset eivät yksinkertaisesti nuku tarpeeksi. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina. Väsymystä ei voiteta pelkällä tahdonvoimalla, sillä aivot aloittavat nukkumisen ilman erillislupaa. Seitsemän prosenttia kertoo joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen väsymyksen takia. Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan. Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo. Riittävä lepo paras keino torjua väsymystä Autoilijat ovat torjuneet ajonaikaista väsymystä jaloittelutauoilla, avaamalla ikkunan, kuuntelemalla radiota tai juomalla jotain kofeiinipitoista. Ratin taakse istahtaessa väsymys hiipii väistämättä perimään velkojaan. Yli puolet vastanneista kuitenkin pitää väsyneenä ajamista vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Vinkit väsymyksen välttämiseen: Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän. Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä. Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä. Hektinen elämänrytmi valuu tien päälle Lähes joka kolmas suomalaisista kertoo väsyneenä ajamisen syyksi pitkät ajomatkat. Vastauksista näkee, että ruuhkavuodet, hektinen elämänrytmi ja jatkuva suorittaminen valuvat tien päälle
44 POROMIES 3/2018 VALMISTUNEET SAKK PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN TOIMISTO SULJETTU 2.–29.7. Kuva Ulla Isotalo. – VÄKI LOMALLA Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistui perustutkinnon suorittaneita poromiehiä: (vas.) Toni Salminen, Nikolai Magga, Jonne Lantto, Harri Jomppanen, tutkintoa täydentänyt Annemari Karhu-Angeli, Vilma Kauppinen ja Antti Lantto. M M h M K
Maxxis Zilla eteen alk. 199 € (M12) Airot alk. 35,90€ Extra Energy ..... 2499€ (2790€) tarjous!. 33,90€ Energy ............... 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. Renkaat edessä 27x9x14, takana 27x11x14 (Maxxis Vipr). 1209 € ) Spo S rtsman 570 77 EPS 6x 6 6 LE EUT Polaris Sportsman XP 1000 EPS LE 2018 traktorimönkijä Huippuluokan maastoajo-ominaisuudet! EPS-ohjaustehostin, ADC-alamäkijarru ja EBS-moottorijarru. Sportsman 570 EPS 6x6 LE EUT 2018 traktorimönkijä Uusi Sportsman 570 EPS 6x6 EUT eli Big Boss on markkinoiden ainoa 6x6 –malli, joka on valmistettu ja rekisteröity kahdelle henkilölle. 35 €/ pari -PERÄMOOTTORIT MEILTÄ! Hinnat alk. 849 €) TUKKIKÄRRY Dumpperilavalla 975€ (Sh. airot ja hankaimet. 173€ (26x9-12) taakse alk. 8–17 la 9–13 MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN • TARVIKKEET • VARUSTEET • Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.. 2299€ (2590€) F9,9 alk. Sh. Värit punainen, sininen ja vihreä. 186€ (25x10-12) Meiltä myös mönkijän renkaat! Kysy myös muita renkaita! 7.990€ + tk 300€ Erä Soutuveneet Suvi 444 valk. 0€! Grizzly 450 T3 4x4 2017 traktorimönkijä Saatavana myös muita Yamaha-malleja, kysy lisää! Luotettava työjuhta maastoon! Kevyt ja tukeva runko, monilevy-märkäjarru ja tehokas 421cc moottori. 999€ (1090€) F8 alk. Varustelussa runsaasti työtä helpottavaa tekniikkaa, mm. Värit vihreä ja punainen. 990 +toim. High Lifter A-tukivarret, 305 mm maavara ja entistäkin paremmat tavaratelineet/tavaratilat/kiinnityspisteet. 2050 € + tk Suvi 495 1590 € + tk Soutu-Palta 495 1780 € + tk Lisää malleja liikkeissämme! Hinnat sis. Tavaratelineiden kantavuudet edessä 42 kg ja takana 82 kg. kulut Laadukkaat perämoottorit joka veneeseen! a veneeseen! Sähköperämoottorit alk. Värit punainen, sininen ja vihreä. LE -mallissa vakiovarusteena 3500lbs sähkövinssi, etupuskuri, aluvanteet ja Stealth Black metallic -väri. Automaattinen ja todellinen 6x6 veto. 3-toiminen On-Command -voimansiirtojärjestelmä. (1150€+ tk) F2,5 alk. 45 POROMIES 3/2018 Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. 31,90€ Myös muut Valio säkit! –17 la 10––14 9–17 la 100–144 9–13 Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) RAHOITUKSELLA JOUSTAVASTI MAKSUAIKAA! Kysy rahoitusvaihtoehdoista konemyyjiltämme! MEILTÄ MYÖS KATTAVA VALIKOIMA LISÄVARUSTEITA Arctic Cat, Polaris ja Yamaha -kelkkoihin ja mönkijöihin! Konemyyjät Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. 749€ (830€) F4/ F5 /F6 alk. 8 88 g g g g 16.290€ + tk 300€ Rovaniemi • Kemijärvi • Ranua • www.tarvikekeskusoy.. k k alk. 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. Maavara 286 mm, tavaratelineiden kantavuudet edessä 42 kg ja takana 82 kg. VALIO KOIRANRUOAT 15 kg Active ................ Maavara 279 mm. 8990 € + tk Ilman lavaa 695€ (Sh. Sportsman 570 Efi 4x4 EUT traktorimönkijä Kolminkertainen testivoittaja! Automaattinen 100 % neliveto, metallinen pohjalevy ja uusi ohjauksen mukana kääntyvä työvalo. LE-mallissa upea Ultimate Copper -väri ja isommat renkaat. Vakiovarusteena mm. taustapeilit ja sähköpistoke peräkärrylle. Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy. 8.990€ + tk 300€ esim. Meiltä laitteet huviin ja hyötyyn! 9.990 € +tk 300€ 16.490 € +tk 300€ Sportsman 570 EPS EUT 4x4 2018 traktorimönkijä Moninkertainen testivoittaja hyvillä ajoominaisuuksilla! Automaattinen 100 % neliveto, ohjauksen mukana kääntyvä työvalo, sähköpistoke peräkärrylle vakiona. 37,90€ Super................. MF3.5BS 690 € 8 sSuvi 420 valk. VERKKOKAUPPAMME ON AUKI 24/7! Katso lisää: www.tarvikekeskusoy.fi/verkkokauppa Toimituskulut alk
POROMIES 3/2018 46 NEUVONTA MUISTUTTAA POLURA-AVUSTUSTEN HAKU Haku on jatkuva. Toisella tukijaksolla (16.1.–15.4.2018) avustuksia haettiin noin 1,4 miljoonaa euroa. Aloitustuet rahoitetaan omasta määrärahastaan. Aloitustukia voi edelleen hakea, sillä niihin on tällä hetkellä määrärahoja jäljellä. Maksatusta voi hakea myös HYRRÄn kautta. Varat eivät riittäneet kaikkien hakemusten tukemiseen, joten rahoituksen saivat vain paliskuntien aitahankkeet, poroteurastamot, yksityisten asuntorakentamiset sekä nuorten kelkkaja mönkijähankinnat (avustus 40 %). POLURA-AVUSTUSTEN VARATILANNE TOUKOKUUSSA 2018 Vuoden 2018 POLURAavustusvarat ovat vähissä. -palvelusta esim. / 0295 037 038. ELÄINKOHTAINEN TUKI 2018 Tuen hakijan tai hänen puolisonsa on tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä oltava vähintään 18-vuotias * Yläikäraja ja MYEL-ehto poistuneet Ruokakunnan eloporojen määrä on vähintään 80 * Ruokakunnaksi katsotaan samassa taloudessa asuva perhekokonaisuus sekä jakamaton kuolinpesä 28,50 €/eloporo Tuloslaskelma hakemuksen liitteeksi Kaikkien täysi-ikäisten poroja omistavien ruokakunnan jäsenten tulee allekirjoittaa tukihakemus tai antaa tuen hakijalle valtakirja Hakemukset toimitettava Lapin ELY-keskukseen määräpäivään mennessä Lomakkeet löytyvät www.suomi.. hakusanalla ”poro” Tuen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin lähempänä hakuaikaa Lisätietoja Lapin ELY-keskus, porotalousasiantuntija Päivi Kainulainen paivi.kainulainen@ely-keskus.. Tällä hetkellä loppuvuoden tukijaksoihin on avustusvaroja käytettävissä vain muutamia kymmeniä tuhansia euroja. ). Mikäli sait kielteisen tukipäätöksen, voit hakea tukea uudestaan seuraavissa tukijaksoissa. Maksatushakemuksen liitteeksi tarvitset kopion laskusta ja maksukuitista sekä Pomusta tulosteen pääkirjasta tai viennit-sivusta, missä näkyy, että hankittu laite on viety muistiinpanoihin. AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMINEN Maksatusta haetaan lomakkeella 3561M, joka löytyy Mavin sivuilta (www.mavi.. Hyrrän käyttämiseen tarvitaan Katso-tunniste. Toistaiseksi hankinnat kannattaa ajoittaa vuoden 2019 varoihin eli 16.9.2018 jälkeisiin hakujaksoihin. Käynnissä oleva tukijakso päättyy 15.9.2018. Rahoitushakemukset voi jättää myös paperisena Lapin ELY-keskukseen. Päätökset jakson aikana jätettyihin hakemuksiin tehdään 15.1.2019 mennessä. /login.html. Vuodelle 2018 avustusvaroja oli varattu kaksi miljoonaa euroa, joista käytettiin ensimmäisessä tukijaksossa (16.9.2017–15.1.2018) 1,07 miljoonaa euroa. TUKIJAKSOT 1) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään huhtikuuta; 2) 16 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta; 3) 16 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta; 4) 16 päivästä syyskuuta 15 päivään tammikuuta. . Lue hakuohjeet! Rahoitushakemuksen voi jättää sähköisesti Hyrrä-järjestelmään osoitteessa https://hyrra.mavi. Päätökset tehdään tukijaksoissa
Parhaimmat kiitokset asiakkaillemme kuluneesta kaudesta ja hyvää kesää! Kesäterveisin Oskari Jakovleff 040 772 1476 Mari Klemetti 040 546 4184 RAISIOAGRO.COM. /poronet). PARASTA POROA-KOULUTUSHANKE sai vuoden jatkoajan ja hanke jatkuu heinäkuun 2019 loppuun asti. Poron-Herkku Energy saavutti suuren suosion Raisioagron Poron-Herkku Energy ja Poron-Herkku saavuttivat suuren suosion viime talvena. 47 POROMIES 3/2018 KESÄN JA SYKSYN 2018 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Heinäkuu • 12. Tuottoperustelaskelmien viimeinen palautuspäivä • Paliskuntien syyskokoukset LIIKENNEVAHINKOARVIOMIES, joko täytit sitoumuksen liikennevahinkoarviomiehenä toimimisessa. Vielä ennätätte kasata porukan ja tilata tarvitsemaanne koulutusta. Poronhoitajien hyvinvointipäivät, Levi Syyskuu • 28. Paliskuntien arvonlisäverolaskelmat verottajalle (Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista) • 2.–29. Kaikkien liikennevahinkoarviomiesten pitää jatkossa täyttää ko. Lomake löytyy Poronetistä (www.paliskunnat.. Yhä useampi poro söi PoronHerkkuja ruokintakauden aikana. Paliskuntain yhdistyksen toimisto suljettu Elokuu • 23.–24. lomake ja toimittaa se täytettynä ja allekirjoitettuna Paliskuntain yhdistykseen
/ 0295 037 038. Juos ožžot doarjjamearrádusa, ahte doarjja ii mie?ihuvvo, sáhtát ohcat o??asit ?uovvovaš doarjjabajiin. POROMIES 3/2018 48 48 RÁVVEN MUITTUHA Ohcat sáh á olles áigge. Dál jo?us leahkki badji nohká 15.9.2018. Hyrrä geavaheapmái dárbbašuvvo Katso-dovddaldaga. -bálvalusas omd. D O A R J A G A M ÁV S S E H U S A O H C A N Mávssehus ohccojuvvo skoviin 3561M, mii gávdno Mavi siidduin (www.mavi.. Ruhtadanohcamušaid sáh á guo??it maiddái bábirhámis Lappi EJB-guovddážii. Jahkái 2018 doarjjaru?aid ledje várrejuvvon guokte miljovnna euro, main geavahuvvui vuos aš doarjjabajis (16.9.2017–15.1.2018) 1,07 miljovnna euro. Nubbi doarjjabajis (16.1.– 15.4.2018) doarjagiid ohce sullii 1,4 miljovnna euro ovddas. /login.html. ohcansániin “poro” Doarjja ohcamis die?ihuvvo dárkilut lagabus ohcanáiggi Lassedie?ut Lappi EJB-guovddážis, Boazodoalloáššedovdi Päivi Kainulainen paivi.kainulainen@ely-keskus.. DOARJJABAJIT 1) o??ajagimánu 16 beaivvis cuo?ománu 15 beaivái; 2) cuo?ománu 16 beaivvis geassemánu 15 beaivái; 3) geassemánu 16 beaivvis ?ak?amánu 15 beaivái; 4) ?ak?amánu 16 beaivvis o??ajagimánu 15 beaivái P O L U R A D O A R J A G I I T O H C A N P O L U R A D O A R J A G I I D R U H TA D I L L I M I E S S E M Á N U S 2018 Jagi 2018 Polura-doarjjaru?at leat uhccán. Ru?at eai reahkkán buot ohcamušaid doarjumii, de ruhtadeami . Mearrádusat baji áigge gu??on ohcamušaide dahkkojuvvojit 15.1.2019 rádjái. dnut, boazonjuovahagat sihke nuoraid gielkája njealjejuvllatháhkamušat (doarjja 40 %). D O A R J J A E A L L I N A M M I Doarjaga ohcci dahje su beallelaš galgá doarjjajagi ovddit kaleandarjagi ma?imuš beaivái leat unnimustá 18-jahkásaš * Badjeahkerádji ja MYEL-eaktu heai huvvon Borramušgo eallibohccuid mearri lea unnimustá 80 * Borramušgoddin geh??ojuvvo seamma dállodoalus ássi bearašollisvuohta ja juogekeahtes jápminbeassi. Álggahandoarjagiid sáh á ain ohcat, go dasa leat ain mearreru?at. Loga ohcanrávvagiid! Ruhtadanohcamuša sáh á guo??it elektrovnnala??at Hyrrä-vuogádagas ?ujuhusas h ps:// hyrra.mavi.. Mávssehusa sáh á ohcat maiddái HYRRÄ bokte. ). 28,50 €/ealliboazu Boa?usrehket ohcamuša mielddusin Juohkehaš ollesahkásaš bohccuid oamasteaddji borramušgo lah u galgá vuollái?állit doarjjaohcamuša dahje addit doarjaga ohccái váldegirjji Ohcamušat galget doaimmahuvvot Lappi EJBguovddážii mearrebeaivái Skovit gávdnojit www.suomi.. Dál loahppa jagi doarjjabajiide leat doarjjaru?at geavahanláhkái dušše moaddelot duhát euro. Mearrádusat dahkkojuvvojit doarjjabajiin. Álggahandoarjagat ruhtaduvvojit iežas mearreru?as. Mávssehusohcamuša mielddusin dárbbašat kopiija rehkegis ja máksinkui es ja Bomu ?áláhusa oaivegirjjis dahje doalvun-siiddus, mas oidno, ahte háhkkojuvvon mašiidna lea dolvojuvvon muituimerkejumiide. dnejedje dušše bálgosiid áide. Doais ážii háhkamušaid gánneha ohcat jagi 2019 ru?ain nappo 16.9.2018 ma??ásaš ohcanbajiide
010 768 4807 Hankkija Rovaniemi ............ A 2 1 8 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T juogo devdet ?atnašumi johtolatvahátárvvoštalla nolmmožin doaibmamis. Skovi gávnnat Porone s (www.paliskunnat.. 050 567 1987 Laura Post ................................ p. 050 363 9242 Heikki Inget ............................. 040 198 5545 Hankkija Keminmaa ............ Suomen Rehun laadukkaat tuotteet ja palvelut säilyvät ennallaan. Vuoitovuo??orehkegiid ma?imuš máhcahanbeaivi • Bálgosiid ?ak?a?oahkkimat G E A S I J A Á L G O . p. . Tutut Hankkijan ammattitaitoiset ruokinta-asiantuntijat palvelevat Sinua myös jatkossa: Kullervo Palovaara .............. /poronet). 050 363 9292 Marko Riipi .............................. p. p. 49 POROMIES 3/2018 49 Suoidnemánnu • 12. Buot johtolatvahátárvvoštallanolbmot galget dás ovddos guvlui deavdit skovi ja máhcahit vuollái?állojuvvon skovi Bálgosiid ov astussii. JOHTOLATVAHÁTÁRVVOŠTALLANOLMMOŠ, SUOMEN REHUSTA TULI HANKKIJA! Lisätietoa pororehuista www.hankk?a.fi Hankkijan rehuteollisuus ottaa uuden askeleen ja siirtyy Suomen Rehu tuotemerkin käytöstä Hankkijan brändiin. AV . Bálgosiid árvolasserehkegat vearuheaddjái (Vearroalmmuhus iešrá?álaš vearuin) • 2.–29. 010 402 7960 Marko Kumpuvaara ............ Boazodolliid buresveadjinbeaivvit, Levi ?ak?amánnu • 28. 010 768 4865 Sekä jälleenmyyjät. p. p. p. p. 040 765 3389 Aila Erving ............................... Bálgosiid ov astusa doaimmahat gitta Borgemánnu • Eallinammii doarjaga ohcan • 23.-24
Ja nehän menevät tuulen mukana.” ”Ihmisen pitää ajatella tulevaisuutta, ja siittä vielä tulevaisuutta – kertoa 5-6 kertaa se tulevaisuus. Se palkittiin mm. Silloin alkaa tajuamaan mitä me täällä teemme. Suomenkielinen. 50 POROMIES 3/2018 Näin kertovat poroihmiset Käsivarren paliskunnassa. Se on elämäntapa ja kulttuuri, se on toimeentulo, se on mennyt, nykyinen ja tuleva. Dokumenttielokuvan Porot kuuluvat tuulelle on käsikirjoittanut ja ohjannut Päivi Kapiainen-Heiskanen. Se sai ensi-iltansa 21.1.2016 Skábmagovatfestivaaleilla Inarissa ja 22.1.2016 Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä, minkä jälkeen se on kiertänyt kansallisia ja kansainvälisiä . Finnish with English subtitles.) ”Ei siksi että se olisi meille se omaisuus ja raha, vaikka se monille sen toimeentulon tuokin, se on niin paljon muutakin” ”Ei sinua määrää kukaan, saat lähtiä, olla vaikka aina menossa. lmifestivaaleja. Kuvat Päivi Kapiainen-Heiskanen.. Se on vapautta luonnon ehdoilla ja luonnon kanssa, se on kaikki. Emmehän me ole täällä maan päällä kuin lainassa, ei laina-aikana voi lähteä särkemään kovin pahasti maita, siitä kärsii tuleva sukupolvi.” Teksti Sanna Hast. Lainauksissa hipaistaan sitä, mistä poronhoidossa on kyse. lmi). Sunrise -. lmifestivaaleilla Nova Scotiassa Kanadassa 2016 (paras kansainvälinen . Mutta ainahan se pitää käydä seuraamassa missä ne on. POROT KUULUVAT TUULELLE THE REINDEER BELONG TO THE WIND (39 min
Ne ovat elämää ja tulevaisuuden suunnitelmia varjostavia asioita, joiden kanssa on koitettu ja koitetaan enenevässä määrin luovia eteenpäin. Tämä erilainen maailmankatsomus haluaisi ottaa haltuun Käsivarren luonnon, sen biologisen monimuotoisuuden, sen taloudellisesti hyödynnettävät luonnonvarat. Heidän tapaansa ja elämäänsä varjostavat monenlaiset uhat: malminetsintä ja valtaukset, junaratasuunnitelmat, kasvava turismi erityisesti moottorikelkkailun ja metsästyksen muodossa. Tämä on poronhoidon yhteistä historiaa, joka tunnetaan kaikkialla poronhoitoalueella, jokaisessa paliskunnassa hieman eri tavoin. -hanke Arktinen keskus / Lapin yliopisto Helsingin yliopisto Tampereen yliopisto Koneen Säätiö / Jakautuuko Suomi 2015 Käännös Jaana Kuorinka Käännöksen rahoitti: AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus. 51 POROMIES 3/2018 Dokumentti esittelee Käsivarren paliskunnan porosaamelaisten näkökulmaa; se kertoo minkälaisia uhkia heidän elämäntapaansa ja kulttuuriinsa, saamelaiseen poronhoitoon kohdistuu. iktisoppaa. Samalla se haluaisi määritellä sinne soveltuvat elämäntavat. Oli saamelainen tai suomalainen, poronhoitaja tai ei, antaa tämä dokumentti monenlaisia aineksia ajatella ihmisen luontosuhdetta, luonnonsuojelua ja luonnonvarojen käyttöä. Dokumentti antaa kiitettävästi poromiehille suunvuoron, mikä mahdollistaa sen, että konkreettisen ja elinkeinon käytäntöihin liittyvän puheen kautta katsoja pääsee ristiriitojen juurisyihin kiinni. Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä Käsivarren porosaamelaiseen elämään vaikuttavista, ulkoapäin tulevista uhista. Käsikirjoitus ja ohjaus: Päivi Kapiainen-Heiskanen Kuvaus: Hamid Al-Sammarraee, Assi Harkoma, Heta Heiskanen, Päivi Kapiainen-Heiskanen Taustatutkimus ja kertoja: Anni-Kristiina Juuso Musiikki: Kalle Ylitalo Viulu: Rista Tuura Leikkaus: Harri Räisä Tuotanto: Leena Heinämäki Saisiko olla ympäristökon. Vaikeammin hahmotettavan uhan muodostaa vallitseva asenne, erilainen maailmankatsomus, joka ”kuulee, muttei kuuntele”, ei ymmärrä miksi porosaamelainen vastustaa luonnonvarahankkeita ja on alueellisen kehityksen ”jarru”. Se ei pyri ymmärtämään paikallisen porosaamelaisen historiaa, nykyisyyttä tai katsetta tulevaan, vaan se vaati sopeutumaan tai viime pelissä väistymään milloin kehityksen, milloin luonnon monimuotoisuuden suojelun tieltä. Dokumentin tyyli on pelkistetyn esittelevä, mikä tekee siitä miellyttävän katsoa. Dokumentti antaa myös vahvaa viestiä suunnittelijoille ja päättäville tahoille Käsivarren tai saamelaisten kotiseutualuetta koskien ja laajemminkin. Dokumentin kokoavana kertojana on Anni-Kristiina Juuso, ja ääneen pääsevät myös poromiehet itse. Rajoittaen, muuttaen ja pirstoen levittyy muu maankäyttö porojen laitumille. Tämä yhdistää poronhoitokulttuureja ympäri poronhoitoaluetta. Se ei liiemmin sorru saarnaamiseen tai sormella osoitteluun, vaikka asia on porosaamelaisten näkökulmasta vakava. Muun maankäytön ja elinkeinoa ymmärtämättömien aluekehittäjien näkökulma tungettelee poronhoidon perustoille, porojen laitumille ja elinkeinon käytäntöjen tielle vaatien näitä väistymään, muuttumaan ja sopeutumaan
Etäämmiltäkin poroerotusaidoilta saadaan nopeasti tuotteet liikennekeskuksiin. Niinpä huomattavana esim. Tässä on meille suuri työmaa edessä. Uudessa poronhoitolaissa on lääninhallitusten valvontaoikeutta poronhoitoon lisätty, jonka onnistuminen on riippuvainen lääninhallituksen ja poronhoitojärjestöjen läheisestä yhteistyöstä. on kolttalappalaisille järjestämänne siitosvaatimien hankinta, jolla toimenpiteellä kolttalappalaisten poronhoito on saatu hyvään alkuun sodan menetysten jälkeen. Rohkenemme väittää, että sen ansiosta poronhoidon mahdollisuudet paranevat, sillä tällä toimenpiteellä päästään erilleen niistä kaukana erämaissa sijaitsevista huonotuottoisista luonnonniityistä, jotka ovat olleet ja ovat edelleenkin poronhoidon pahimpia haittoja. Pyydän tässä tilaisuudessa lausua Teille parhaat kiitokset poronhoitoväestön ja kolttien puolesta. Poronhoitoalueella lisääntyvä peltoviljelys ei poronhoidon mahdollisuuksia pienennä. Ennen sotaa myimme porotuotteemme yksinomaan ulkomaille jalostamattomina. Pyydän lausua teidät tervetulleiksi tähän Paliskuntain Yhdistyksen perustavaan kokoukseen. 52 POROMIES 3/2018 Herra Maaherra, herrat ministeriön ja lääninhallitusten edustajat, hyvät poromiehet. Me olemme kovasti iloisia siitä, että Lapin läänin Herra Maaherra on myös saapunut tähän tilaisuuteen. Mutta samalla kuin liikenneolot ovat kehittyneet, ovat kuluttajain vaatimukset kasvaneet. V. Te Herra Maaherra olette toiminnallanne suuresti edesauttaneet poronhoidon jälleenrakentamista. 1928 päästiin keskittyneempään poronhoidon edistämisPoromies-lehti 5/1948 POROMIES-PORINOITA Paliskuntain Yhdistyksen perustavassa kokouksessa Rovaniemellä pidetty puhe. Jatkuvasti lisääntyvä peltoviljelys, kehittyvät liikenneolot ja tuotteidemme markkinoimisvaatimusten lisääntyminen antaa meille tehtäviä, jotka meidän on otettava huomioon jatkuvaa poronhoidon edistämistyötä suunnitellessa. Maamme elintarviketeollisuus ei ole päässyt joka suhteessa kehittymään niin pitkälle kuin se jo on naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa, puhumattakaan Ameriikasta. Nykyisessä asutustoiminnassa pyritään kehittämään yhtenäisiä viljelysalueita ja haja-asutuksista on luovuttu. Minusta kuitenkin tuntuu, että tuotteidemme kotimainen jalostustoiminta avaa vasta jatkuvat kannattavat markkinoimismahdollisuudet. Meidän on tässä tilaisuudessa selvennettävä jälleen itsellemme minkälaisen työmaan kanssa olemme tekemisissä, kun suunnittelemme poronhoidon jälleenrakentamista ja edistämistoimintaa. Tämä on omiaan helpottamaan niitä suojaustoimenpiteitä, joihin on mahdollisesti ryhdyttävä porojen viljelyksille vahingonteon estämiseksi. Meillä onkin mieluista todeta, että niin Lapin kuin Oulun lääninhallitus on tähän tilaisuuteen lähettänyt edustajansa. Kehittyvät liikenneolot helpottavat tuotteidemme markkinoille kuljetusta. Hyvä ja kitkaton yhteistyö lääninhallituksen ja poronhoitojärjestöjen kesken on poronhoidon menestymiselle välttämätön. Pääseekö vientikauppa samoilla perusteilla kannattavasti kehittymään, se on meille kysymysmerkki, johon emme tällä kertaa voi vastata. Minusta tuntuu, että me porotaloudessa elämme uuden kehitysvaiheen alkua
mk. 53 POROMIES 3/2018 työhön Poronjalostusyhdistyksen toimesta. 1938 osoittaa Poronjalostusyhdistyksen vuositase käytetyn porotalouden edistämistyöhön 194.000 mk, joka nykyistä rahaa olisi vähintään 1.940.000 mk. Onneksi meille ja meidän lapsillemme, että meillä täällä Lapissa oli niinkin paljon poroja, muutenhan karjananti olisi täällä kokonaan loppunut. Yrjö Alaruikka. 1928 oli vienti 115.706 kg ja v. Porotalouden kansantaloudellinen merkitys ilmeni hyvin voimakkaana sodanaikana. 1938 oli 25 milj. 1936–39. Näinä vuosina pääsi myös poronhoidon edistämistyökin voimistumaan. V. v. Samanaikaisesti poromäärät nousivat ja vienti lisääntyi, paranivat poroihin kohdistuneet hoitotoimenpiteet. Silloin maamme poromäärä oli 89.420 eläintä. Kymmenen vuotta myöhemmin se oli 231.515 eläintä. mk. Porotalouden kokonaistuotto v. Esim. Merkintäja paimennustyöt voimistuivat ja tuotteiden laatu paranevan teurastuksen ansiosta nousi. V. Ensi vuoden valtion tuloja menoarvioon on merkitty 1.087.000 mk poronhoidon edistämiseen, josta luultavasti Paliskuntain Yhdistyksen käytettäväksi jää miljoona markkaa, niin että me emme ainakaan vielä pääse tähän edistämistyöhön käsiksi sillä voimalla, jota suoritettiin v. mk ja viennin arvoksi 270 milj. Jos vielä vähän jatkamme tätä numeroilla puhumista, että säännöstelyn alaisena yleiseen kulutukseen luovutettu poronlihamäärä oli 3.900.000 kg ja tämän lisäksi poronomistajain perheet käyttivät tätä lihaa rajattomasti, jonka käytön määrä on arvioitava miljooniksi kiloiksi. Viime teurastuskauden hintoja perusteena käyttäen pääsimme näistä luvuista sellaisiin lukuihin kuin 375 milj. Tätä osoittaa voimakkaasti viennin kehittyminen. Tällä uudella poronhoitolailla parannettiin perusmahdollisuuksia. Toivommekin , että me tällä neuvotellen pääsemme sellaisiin tuloksiin, jotka vievät porotaloutta voimakkaasti eteenpäin. 1938 se oli yli kymmenen kertaa suurempi eli 1.205.800 kg. Eläinmäärän lisääntymisen ansiosta poronhoidon taloudellinen puoli pääsi paranemaan, kun samoissa laitumissa kyettiin hoitamaan kolme kertaa niin paljon eläimiä kuin v. mk, josta viennin arvo oli 18 milj. 1940–1945 luovutettiin sotilastarkoituksiin ja yleiseen kulutukseen 108.000 teurasporoa, josta saatu lihamäärä vastasi 45.000 teurasnautaa, joka tiesi sitä, että yli kaksi kertaa olisi pitänyt Lapin läänin lehmäkanta teurastaa ennenkuin olisi saavutettu sama lihamäärä. 1928. Porotalouden jälleenrakentamistoiminta on saatu hyvään alkuun. Nämä numerot selventävät sen, mikä merkitys tällä Lapin oloissa porotaloudella maakunnallisena erikoiselinkeinona on
Duostat Sáhka: dollojuvvon Bálgosiid ov astusa vuo??uduvvi ?oahkkimis Roavvenjárggas dadjat, ahte dan mielde boazodoalu vejolašvuo?at bohtet buorebun, dasgo dáinna doaibmabijuin beassat eret dain guhkkin meahcis leahkki fuonesbuv adeaddji luonddunii uin, mat leat leamaš ja leat ainge boazodoalu vearrámus heh ehusat. 54 POROMIES 3/2018 BADJEOLMMOŠ-BULJARDEAMIT Badjeolmmoš-blá??i 5/1948 Hearrá Eatnanhearrá, hearrát ministeriija ja leanará??ehusa ovddasteaddjit, buorit badjeolbmot. Midjiide leage mielamiel dadjamuš, ahte nu Lappi go Oulu leanará??ehus leat sádden dán dilálašvuh i ovddasteaddji. Mu mielas goi otge orru, ahte min buktagiid ruov ueatnamis dahkkon gárggiidandoaibma rahpá easka joatkašuvvi gánnehah márkanas nvejolašvuo?aid. Dát iešalddis juo veahkeha daid suodjalandoaibmabijuid, maiddá galgá vejola??at álgit bohccuid vahágiid dagaheami gilvimiidda eastadeapmin. Gáiddus bigálas nsajiinge oažžut joh lit buktagiid johtolatguovddážiidda. Buorre ja njuovžilis ov asbargu leanará??ehusa ja boazodoalloservviid gaskkas lea boazodoalu birgejupmái vealtameah un. Mii leat sakka ilola??at das, ahte Lappi leana Hearrá Eananhearrá lea maiddái boahtán dán dilálašvuh i. Muhto seammás go johtolatdilli lea ovdánan, leat golaheddjiid gáibádusat sturron. tnen buori álgui soa?i manahusaid ma??á. O??a boazodoallolágas lea leanará??ehusa gohcinriev boazodollui lasihan, man lihkostupmi lea sorjavaš leanará??ehusa ja boazodoalloservviid lagas ovttasbarggus. Háliidan sávvat din bures boah n deike Bálgosiid ov astusa vuo??uduvvi ?oahkkimii. Mii galgat dán dilálašvuo?as dahkat ?ielggasin alcceseamet, makkár bargoeatnamiin mii leat dahkamušas, go plánet boazodoalu o??asit huk. Mu mielas orru, ahte mii boazodoalus eallit o??a ovdánanbaji álggu. Beasságo doalvungávpi seammá vuo?uštusaiguin gánnihah láhkái ovdánit, dat lea midjiide gažaldatmearka, masa eat sáhte dán háve vás dit. Dii Hearrá Eananhearrá lehpet din doaimmain ollu veahkehan boazodoalu o??asit huksema. Duojážassii lassánan bealdogilvin, ovdánan johtolatdilli ja min buktagiid márkanas ngáibádusaid lassáneapmi addet midjiide bargguid, maid mii galgat vuh iváldit bistevaš boazodoalu ovddidanbarggu plánede in. Min eatnama borramušgálvoindustriija ii leat beassan juohke dáfus ovdánit seammá guhkás go dat lea juo min ránnjáriikkain Ruo?as ja Norggas, guhkkin eret Amerihkás. evrrideami. Dálá ásahandoaimmas geah??aluvvo ovddidit oktalaš gilvinguovlluid ja bie?ggoássama leat loahpahan. Boazodoalloguovllus lassáneaddji bealdogilvin ii boazodoalu vejolašvuo?aid geahpit. Ovdal soa?i vuvddiimet boazobuktagiid dušše fal olgoriikii ovddosdivššotkeah á. Bivddán dán dilálašvuo?as cealkit Didjiide buoremus giitosiid boazodoalloolbmuid ja nuortala??aid bealis. Ovdánan johtolatdilit álkidah et min buktagiid márkaniidda . Dain fuomášah omd. lea din nuortala??aide ordnen sagahanáldduid háhkamuš, mainna nuortala??aid boazodoalu leat . Dás mis lea stuorra bargoeana ovddabealde
Lihkus midjiide ja min mánáide, mis dáppe Lappis ledje niege ollu bohccot, mu?uid šibitdoallu liv??e oalát nohkan dáppe. mk. Mearkunja guo?ohanbarggut nanosmuvve ja buktagiid kvalitehta buoret njuovvama d ihte loktanii. Boazodoalu oppalaš vuoitu jagis 1938 lei 25 milj. Dáinna o??a boazodoallolágain buoriduvvui vuo??ovejolašvuo?aid. Jagis 1928 beasaimet buoret boazodoalu ovdánah ndoibmii Bohccoovdánah nsearvvi bokte. Boah e jagi stáhta sisaboahtuja golloárvvoštallamii lea merkejuvvon 1.087.000 mk boazodoalu ovddideapmái, mas sihkkarit Bálgosiid ov astusa geavahussii báhcá miljovnna márki, nu ahte mii eat goi otge velá beasa ovddidanbargui dainna fámuin, mii bargui jagiin 1936-1393. Dalle riikamet boazomearri lei 89.420 ealli. Dán ?ujuha nannosit doalvuma ovdáneapmi. mk, mas doalvuma árvu lei 18 milj. Logi jagi ma??á dat lei 231.515 ealli. Dáid jagiiguin beasai maiddái boazodoalu ovdánah nbarguge nanosmuvvat. Sávvatge, ahte mii dainna rá??ádallamiin beassat dakkár bohtosiidda, mat dolvot boazodoalu fámola??at ovddos guvlui.. Ovdamearkan jagi 1938 ?ujuhit Bohccoovddidansearvvi jahkemearri geavahuvvon boazodoalu ovddidanbargui 194.000 mk, mii dálá ru?as liv??e unnimustá 1.940.000 mk. mk ja doalvuma árvun 270 milj. mk. Ma?imuš njuovvanbaji ha id vuo?ul beasaimet dáid loguin dakkár loguide go 375 milj. Boazodoalu álbmotekonomiija mearkkašupmi bo?ii ovdan nannosit soa?i áigge. Eallimeari lassáneami dihte boazodoalu ekonomalaš bealli ša ai buorebun, go seammá guohtuneatnamiin sáh e guo?ohit golbma geardde nu ollu elliid go jagis 1928. Seammá áiggis boazomearit lassánedje ja doalvun stuorui, buorránedje bohccuide guoski dikšundoaimmat. Juos velá vehá joatkit dán nummiriiguin hállama, de muddema vullošaš almmolaš golahussii luobaduvvon bohccobiergomearri lei 3.900.000 kg ja dán lassin boazoeaiggádiid bearrašat geavahedje dán bierggu muddetkeah á, man geavahusa mearri galgá árvvoštallat miljovnnaide kiloide. Dát nummirat dahket ?ielggasin dan, mii mearkkašupmi dás Lappi dilis boazodoalus eanagoddelaš erenomášealáhussan lea. Jagis 1928 doalvun lei 115.706 kg ja jagis 1938 dat lei badjel logi geardde stuorát, 1.205.800 kg. Jagiin 1940-1945 luobahuvvui soalddátdárkkuhussii ja oppalaš golahussii 108.00 njuovvanbohcco, main ožžojuvvon biergomearri vás da 45.000 njuovvangusa, mii dárkkuhii dan, ahte badjel guokte geardde liv??e galgan Lappi leana gussanáli njuovvat ovdalgo liv??e olahuvvon seammá biergomearri. Boazodoalu o??asit huksendoaimma leat ožžon buori álgui. 55 POROMIES 3/2018 Yrjö Alaruikka sema ja ovdánah ndoaimmaid
PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. KUTUHARJU Mika Tervonen, koeporotarhanhoitaja 016 672 748 / 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2019 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE TILAA DIGILEHTI PALISKUNNAT.FI/PY/ORGANISAATIO/POROMIES-LEHTI: IRTONUMERO 3 €/LEHTI TAI VUOSIKERTA 15 €. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.
Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. www.ultracom.. Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh