Kaikeksi onneksi tutkijat ja tutkimus kehittyvät. Ilman porolaitumia ei ole poroa. Paliskuntien yksimieliset terveiset päättäjille ovatkin kristallinkirkkaat: poromäärien leikkaamisen aikakausi on ohi.. p. Laiduntilanteiden korjaaminen edellyttää alueittain muuttuvien kokonaisuuksien ja niiden keskinäisten suhteiden huomioimista päätöksenteossa. Laitumet ovat kuluneet. Tutkimuksissa ei vuosikymmeniin kyetty analysoimaan porolaidunten muutoksen syitä ilmiönä, jossa poro on toki yksi – mutta ainoastaan yksi – osatekijä. Osasyy mediakeskustelun yksisilmäisyyteen on ollut takavuosikymmenten tutkimus. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 4/2019 AINEISTO 9.8.2019 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Jari Rantapelkonen POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS KULUNEET POROLAITUMET, KULUNEEMMAT FRAASIT Huolen porolaidunten tilasta jakavat poroväen lisäksi useat tahot. POROMIES 3/2019 86. Luonnonvarakeskuksen tuore porolaiduninventointi on perusteellisuudessaan tästä erinomainen osoitus. Sielläkin missä teollinen maankäyttö on vähäisempää, on muulla ihmistoiminnalla, jyrsijöillä ja ilmastonmuutoksella roolinsa laidunmaiden käytössä ja muutoksessa. Siksi kuluneista laitumista keskustellaan tyypillisesti vielä kuluneemmin fraasein. Ilman poroa ei ole mitään. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Harri Hirvasvuopio Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Suorimmin tämä vaikuttaa porollisten elämään, sillä riippuvaisuus laitumista on äärimmäisen konkreettista. Tämä kohtalonyhteys on poroväelle itsestäänselvyys, jonka ymmärtäminen on ollut suomalaisille valtamedian tekijöille peräti vaikeaa. Poronhoito ei voi loputtomiin väistyä ja lahjoittaa laidunmaitaan muulle maankäytölle. Porolaitumet ovat kokonaisuus, jonka tilaa säätelevät suurimmassa osassa poronhoitoaluetta porosta riippumattomat seikat: metsätalous, teollinen maankäyttö, maanviljelys, kylät ja kaupungit, matkailukeskukset, petotihentymät, tiet ja raiteet sekä muu ihmistoiminta. Porosta on tehty syntipukki. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.
Poromies näkee tiedon missä vain kännykästä, tabletista tai tietokoneeltaan. TRACKER SUPERBOAZU. Porotöissä tehokkuutta ja turvallisuutta tuottaa se, että toisten poronhoitajien sijainti on mahdollista nähdä kartalla halutessaan. h ka Tra S. Selkeä ja helppokäyttöinen iOSja Android -seurantaohjelmat näyttävät reaaliajassa porojen sijainnin. Poromiehelle tieto siitä, missä porot kullakin hetkellä ovat, on ammatinharjoittamisen kannalta elintärkeää. Niissä on uusimmat maanmittauslaitoksen maastokartat tilarajoilla, syvyyskäyrillä ja ilmakuvilla. Trackerissä tieto kulkee koko ajan mukana
Kysy lisää edullisista paketeista suoraan myynnistämme: Myynti ja huolto: Tracker Oy (08) 521 9000 Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo Tuki: Lisätietoa:. MARKKINOIDEN EDULLISINTA TIETOA Tracker SuperBoazu on markkinoiden edullisin tapa välittää tietoa porojen olinpaikasta. Trackerin hyvän käyttötuen lisäksi SuperBoazun ominaisuuksia ovat mm. TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. Tietoa pannasta ei välitetä tekstiviestein, vaan SuperBoazun omalla datayhteydellä. etäpäivitykset, poroystävällinen muotoilu, ajastettu seuranta sekä helppo huollettavuus ja paristonvaihto. Yhden pannan osalta tämä merkitsee jopa sadan euron vuosittaista säästöä paikkatietojen välityksessä! TAKUULLA LUOTETTAVAA! Arktisiin olosuhteisiin suunnitellut Super-Boazut on tehty kestämään. Tracker Boazusta onkin tullut suosituin kilpaporojen paikannuspanta
4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 4.9.2019 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2019 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 771 € 1/1 210 x 297 * 453 € 1/2 175 x 133 250 € 1/4 114 x 98 138 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2846 € 1/1 210 x 297 * 1438 € 1/2 175 x 133 730 € 1/4 114 x 98 428 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. / 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Päättynyt poronhoitovuosi 2018–2019 / Jukka Knuuti 8 Valtiovallan tervehdys / Jaana Husu-Kallio 12 Kesälaidunnus ei ole ylilaidunnusta / Lauri Oksanen 16 Muuttuvat porolaitumet / Jouko Kumpula 20 Porolaitumet Nyt / Sanna Hast 25 Ajankohtaista / Anne Ollila 32 Haaskakuvauspaikkojen vaikutukset poroelinkeinolle pitäisi selvittää tutkimuksella / Timo Rehtonen 38 Porovaroitukset porojen turvana / Eliisa Lintula 41 Väyläopinnot / Veikko Maijala ja Janne Näkkäläjärvi 44 Muinaisen poronhoidon tutkimusta Oulun yliopistossa / Anna-Kaisa Salmi 48 Näköaloja Jotunheimilta Pohjoiskalotille / Lauri Oksanen 54 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 58 TIEDOTE Porotalouden harjoittaja, huomioi nämä asiat investoinneissa / Badjeolmmo š , váldde dáid á šš iid vuhtii investeremi š 60 Porokoirat laittoivat parttioon liikettä Rajajoosepissa / Hanna-Riikka Kuhmonen 67 Poromies-lehti 2/1949: Totuus Enontekiön susijahdin järjestämisestä. / Duohtavuohta eanodaga návdebivddu ordnemis. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Poroparlamen. 71
Värit tuotekohtaiset. Nulkkaamme takaisin 29. Aurinkoista ja hyvää kesää! Toivottaa Py-toimisto. Otamme koparat alle ja lähdemme LOMAILEMAAN 1. Viesti kolkuttaa vuorollaan viisi minuuttia kutakin listassa olevaa miestä. Tekstiviestit lähetetään paliskuntien sähköisen arviomies (ARMI) -karttaan ilmoittamassa arviomiesjärjestyksessä. Näin on sovittu jatkettavan toistaiseksi, kunnes nähdään vedenpitävästi, missä vaiheessa järjestelmä mahdollistaa poliisin irrottamisen kokonaan tästä ketjusta. Järjestelmää kehitetään koko ajan ja siitä otetaan mielellään vastaan palautetta: Ahti Lahtela, p. P. Näkyville tulee myös maininta siitä, jos joku hälytysketjusta on jo vastaanottanut viestin. Kassi 15 €, pipo (oranssi tai farkun sininen) 15 €, lippis 10 € ja puf. Arviomiehen saamassa tekstiviestissä näkyy kolaroineen ajoneuvon rekkari, kuljettajan puhelinnumero ja kolaripaikan karttakuva (HÄKEn paikannuksen perusteella). 0400 694 041. POROMIES TUOTTEET POROKOLAREISTA ILMOITUS TEKSTIVIESTILLÄ ARVIOMIEHELLE Toukokuun puolessa välissä on otettu käyttöön sähköinen palvelu, jonka avulla hätäkeskuksesta lähetetään tieto porokolarista liikennevahinkoarviomiehelle tekstiviestillä. 5 POROMIES 3/2019 TIEDOTTEET Tilaa tai hae omasi yhdistyksen toimistolta. päivä. 016 331 6000 / kirjaamo@paliskunnat.. ARMI-karttaan tarvittavista muutoksista voi olla yhteydessä porotalousneuvoja Anna-Leena Jänkälään, p. päivä heinäkuuta. 0400 388 560. Poromiesten kunkin arvioalueen nimilistassa viimeisenä viestin vastaanottajana on poroisäntä. Eli poliisi soittaa edelleenkin aina kolareista. Siitä huolimatta, että tieto tulee nyt tekstiviestinä hätäkeskuksesta poromiehen älykännykkään, poliisi vastaa kuten tähänkin asti siitä, että tieto porokolarista on mennyt perille asiasta vastaaville paliskuntaan. t 10 € (+ postikulut). Tekstiviesti näkyy ruudulla sanalla POROKOLARI
PÄÄTTYNYT PORONHOITOVUOSI 2018–2019 kokivat arvon alennuksen mutta muiden teurastuksen sivutuotteiden osalta tulevaisuus näyttää sen sijaan valoisimmalta, toki myös työteliäämmältä. Aikainen kevät, lämmin kesä, pitkä syksy ja vähäluminen alkutalvi. Poroparlamen. Paliskunnat ovat saaneet asiaa varten ’preppausta’ ja kuulemani mukaan lähes kaikki ovat sitä myös halunneet. Sivutuotteiden puolella taljan hinta ja talja yleensä Teksti puheenjohtaja Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys. 6 POROMIES 3/2019 Päättynyt poronhoitovuosi on yksi mieleenpainuvimmista ainakin lähihistoriassa. Lähes ainoa negatiivinen seikka oli muutamia paliskuntia kohdannut vasakato. Työtä ei pidä pelätä, vaan se on siirrettävä tuotteen hintaan. Suurin sallittu poromäärä seuraavalle vuosikymmenelle niin kokonaismäärältään kuin yksilöitynä palis71. Kulunut kevätkään ei tuonut mitään odottamatonta, joten kaikki lienee kohdallaan alkanutta poronhoitovuotta silmällä pitäen. Kuva Jari Rantapelkonen. Suotuisan ravintotilanteen vuoksi porot olivat teurastuskauden alettua hyvässä kunnossa ja kaikille teuraille oli ostajat jo hyvissä ajoin tiedossa. Määrittelyä työstää työryhmä, jonka kuultavaksi kaikki paliskunnat pääsevät. Teuraiden hinta oli aikaisempien vuosien kaltainen ja toisin paikoin jopa huomattavan korkea. Päättyneen poronhoitovuoden suurin yksittäinen huomio kohdistuu suurimpien sallittujen porolukujen määrittelyyn
Saamme kuulla varmasti mielenkiintoisia alustuksia aiheesta ja toivon mukaan eri näkökulmista. päättäjät joutuvat pohtimaan. Kuva Aarre Jortikka.. Kriittisenä tekijänä pidetään talvilaitumien kestävää kantokykyä. 7 POROMIES 3/2019 kunnittain ja henkilökohtaisena määränä herättää aina intohimoja niin lausumisen kuin kantaaottavuuden osalta. Porotaloudesta on kirjattu muun muassa näin: Edistetään aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta, kehitetään porotalouden tukijärjestelmää ja turvataan porotalouden investointituet Edistetään porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Mitä kestävä kantokyky tänä päivänä mahtaa enää tarkoittaa. Keskiöön nousee arvatenkin laiduntilanne, sillä vastikään julkisuuteen tullut porolaiduninventointi ei porotaloutta mairittele. Näitä kysymyksiä mm. Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä. Kuva Maaren Angeli. Merkille pantavaa inventoinnissa on, että se pyrkii tuomaan esiin myös muiden tahojen vaikutuksen porolaitumiin kuin pelkästään itse poron. Onko suurin sallittu poromäärä porotalouden itseisarvo sellaisenaan. Huonontaako parjattu ruokinta talvilaitumien kantokykyä. Miellyttävää kesän jatkoa kaikille. Varapuheenjohtaja Harri Hirvasvuopio, Lapin paliskunta. On hienoa, että hallitusneuvottelijat ja ohjelman kirjoittajat ovat huomioineet porotalouden toiveet. Onko lain kirjain tältä osalta jo vanhentunut tulkintana. Porotalous on noteerattu uuden Antti Rinteen muodostaman hallituksen hallitusohjelmassa. Puheenjohtaja Jukka Knuuti, Hirvasniemen paliskunta. Porolukutyöryhmä saanee työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Päivän teemana on Näkökulmia porolukujen säätelyyn. Ohjelman sisäistäminen vaatii Paliskuntain yhdistyksen ja ministeriön välisiä neuvotteluja, mutta tästä on hyvä jatkaa. Asiasta ylin päättävä taho on poronhoitolain 21 §:n mukaan maaja metsätalousministeriö. Tästä suuri kiitos asiassa mukana olleille ja myötävaikuttajille
Olisivatko porolaidunten hoitosuunnitelmat, jotka myös Luken porolaidunten tilaa käsittelevässä raportissa mainitaan, sopiva ympäristötoimenpide?. Siinä on edustajat niin elinkeinon sisältä kuin tärkeistä sidosryhmistä. Se kiinnostaa myös nuoria, mikä kertoo elinkeinon vetovoimaisuudesta ja jatkuvuudesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraavasti otsikolla: ’Edistetään aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta’ ´Kehitetään porotalouden tukijärjestelmää ja turvataan porotalouden investointituet.’ Edistetään porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona.’ Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Maaja metsätalousministeriö asetti suurimpia sallittuja porolukuja valmistelevan työryhmän viime vuoden lokakuussa. Tämä on erittäin merkittävä asia, ottaen huomioon kuinka haastavasta asiasta on kysymys. Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä.’ Porotalouden tukijärjestelmän kehittämiseen liittyy myös Paliskuntain yhdistyksen aiemmin esille ottama porotalouden ympäristötuki. Uudet poroluvut asetetaan ensi vuonna seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Porotalouden ympäristötuella tuettaisiin porolaitumia ylläpitäviä ja parantavia toimia ja poron kestävää laiduntamista. Näistä muutama ajatus jatkoa varten. Tässä salissa kuullaan porolukutyöryhmän työstä. VALTIOVALLAN TERVEHDYS Tästä onkin hyvä siirtyä tämän viikon tärkeimmän asiakirjan sisältöön. Lisäksi Lapin matkailu elää yhtä kaikkien aikojen parhaista kasvujaksoistaan. Kuva Maaren Angeli. 8 POROMIES 3/2019 Porotalous elää tällä hetkellä positiivista aikaa. Kyse on tietenkin hallitusohjelmasta. Samalla Suomessa käydään keskustelua porolaidunten kestävyydestä. Teksti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Yhteistyötä on tehty ymmärtääkseni erinomaisessa hengessä. Hyvä sykli markkinoilla on jatkunut jo useita vuosia. Porotuotteiden kysyntä ylittää tarjonnan jatkuvasti, ja lihan hinnat ovat korkealla. Siinä on mielestäni hyvinkin selkeät linjaukset porotaloutta koskien. Poro on yksi tärkeimmistä Lapin matkailun vetonauloista! Toisaalta haasteitakin on ilmassa. Yhdessähän näitä pitääkin pohtia ja valmistella. Dialogi porolukutyöryhmän, saamelaiskäräjien ja Paliskuntain yhdistyksen ja paliskuntien välillä on toiminut saumattomasti. Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esitys valmistuu tämän vuoden lopulla
Se ei sen sijaan edellytä koko poronhoitolain uudistamista. Lainsäädännön kehittämiseen olemme sitoutuneet ja hanke on käynnissä. Porotalouden investointitukiin ja ylläpitoon kansallisen tuen enimmäismääräksi on asetettu enintään 2 milj.€. Tämä on myös oleellinen osa aiemmin mainitsemani porolukuja valmistelevan työryhmän työtä. Teemme kaikkemme, jotta Suomessa emme joutuisi kohtuuttomien näytemäärien ottoon ja tutkimiseen. Suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja. Tulevaisuudessa laidunten on oltava nykyistä paremmassa kunnossa. Asetuksissa säädetään lihantarkastuksesta. EU:n uuden valvonta-asetuksen (EU) 2017/625 nojalla annetut asetukset julkaistiin 17.5.2019 ja niitä aletaan soveltaa 14.12.2019. Nykyinen määrärahakehys on ollut uuden Polura-lain toimenpanon alusta lähtien vajavaista tarpeisiin nähden. Vuoden 2019 talousarvion määräraha riitti vuoden 2018 porovahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen juuri siitä syystä, että ns. Tiedämme, että porojen ohella kuntoon ovat vaikuttaneet muutkin tekijät kuten Luken selvityksessäkin kuvataan. noti. Kaikkiaan ympäristötukitoimenpiteissä on meillä Suomessa vielä edessä mittava työsarka. 9 POROMIES 3/2019 Tämä on kysymys, jota on syytä tarkastella sekä elinkeinon sisällä, että ministeriössä. Kirjaus ’uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä’ edellyttää nykyisen lautakuntatyön uudistamista. Komission asetuksessa (EU) 2019/624 säädetään poroja koskevista erityisistä poikkeuksista, jotka jäsenvaltio voi hyödyntää kansallisessa lainsäädännössä. Hirvieläinten näivetystaudin (CWD, Chronic Wasting Disease) osalta Suomessa on käynnissä EU:n kolmevuotinen seurantaohjelma vuosille 2018– 2020. Riistavahinkolain muutos tuli voimaan 22.3.2019 ja epätietoisuutta on hieman ollut sen suhteen, minkä vuoden vahinkoja muutos koskee. Tukijärjestelmien kokonaisuus edellyttää EU-tason neuvotteluita. Mutta tässäkin haluan korostaa asian valmistelua yhdessä. Se todellakin koskee jo vuoden 2018 vahinkoja. Lex Halla korvauselementti poistui. Siksi nämä 3000 näytettä ovat ratkaisevan tärkeitä. Pohdittavaksi jää milloin sen uudistustarvetta arvioidaan tarkemmin. Lex-Halla -korvaus) kumottiin. Mielestäni tämä pohdinta nivoutuu hienosti hallitusohjelman kirjaukseen porotalouden tukijärjestelmän kehittämisestä. Vaihtoehtona olisi ollut, että vuoden 2018 vahingonkorvauksia olisi leikattu noin 25–30 %. Eläinlääkärin tekemä elävänä (ante mortem) tarkastus voitaisiin jättää tekemättä kesäaikana (1.5.– 30.9.) teurastettaville yksittäisille poroille, jotka asettuvat poronhoitoalueella viljelyksille tai pihoille ja joita ei saada kiinni eikä palaamaan niiden luontaisille laidunalueille ja jotka lopetetaan ampumalla. Hallitusohjelman kirjaus ’turvataan porotalouden investointituet’ on mahdollista ainoastaan kansallisesti hallituksen päättämällä lisärahoituksella. Nämä poikkeukset luonnollisesti hyödynnämme, toisin sanoen Suomelle tärkeä poikkeus säilyy eli tarkastamattoman poronlihan suoramyynti poronomistajalta suoraan kuluttajalle poronhoitoalueella voi jatkua edelleen. Oma urakkansa on sitten aikanaan pohtia asian hoitoa osana CAP27–uudistusta. Poikkeavat löydökset tarkastaisi poroteurastamon tarkastuseläinlääkäri. kaatiomenettelyllä. Kyseiset porot kuljetettaisiin poroteurastamoon loppuun teurastettavaksi ja lihantarkastukseen. Säädösluonnos on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille ns. Muutoksien keskeisenä tavoitteena oli edistää riistavahingon kärsijöiden tasapuolista kohtelua tilanteessa, jossa korvausvarat eivät riitä korvauksien täysimääräiseen suorittamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi poikkeuksellisen suuresta porovahingosta maksettava erityinen korvaus (ns. On tärkeää, että Suomessa otetaan ajallaan seurantaohjelman edellyttämät 3 000 näytettä hirvieläimistä. Mutta porotalouden – poromiesten ja -naisten on tehtävä tässä oma osuutensa ja niitä keinoja me pohdimme yhdessä. Elintarvikelainsäädännössä positiivista on suoramyyntiä koskevat poikkeukset, jotka Suomi eli maaja metsätalousministeriö on neuvotellut EU:n kanssa. Poroteurastamon henkilökunta voisi koulutuksen jälkeen, Lapin aluehallintoviraston luvalla, tarkastaa poron vatsaontelon elimet (lukuun ottamatta maksaa ja munuaisia), poron sukuelimet sekä utareen
Ajantasaisuudesta on etua niin suurpetojen poikkeuslupien myönnöissä kuin määrärahojen varaamisessa korvauksiin. 10 POROMIES 3/2019 korvattiin 7,23 M€ edestä. Neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö maaja metsätalousministeriöstä esitti alustusten jälkeen kommenttipuheenvuorossa hallinnon näkökulman porolukuihin. Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Paltto juttusilla Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuutin kanssa. Kuva Maaren Angeli. Olemme lähteneet siitä, että sovellus saa myydä itse itsensä vahinkojen ilmoittamisen ja korvauksen hakemisen helpottuessa merkittävästi. Sovellus otettiin käyttöön viime vuoden kesällä ja siitä lähtien yli 63 % porovahinkoilmoituksista on tehty Pesä-sovelluksen kautta. Uutta on myös se, että porovahinkoja koskevaan ilmoitukseen tulee liittää vahingon tarkan aikaja paikkatiedon lisäksi valokuva vahingon kohteesta ja kohteen ympäristöstä. Vahinkojen paikkatiedot ovat myös olennaisella tavalla parantuneet. MMM pitää vapaaehtoisuutta parempana vaihtoehtona hyvän hallinnon näkökulmasta, joten Pesä -sovelluksen käyttö ei ole pakollista, mutta tietenkin toivottavaa. Tätä helpottamaan on maaja metsätalousministeriö kehittänyt poromiehille ja poroisännille älypuhelimissa käytettävän ilmaisen selainpohjaisen Pesä-sovelluksen ja se on nopeuttanut merkittävästi petojen aiheuttamien vahinkojen käsittelyä, koska vahinkoilmoitus siirtyy sähköisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen käsiteltäväksi. Susikannan hoitosuunnitelman päivitys on parhaillaan viimeistelyssä lausuntokierrosta varten maaja metsätalousministeriössä ja näillä näkymin lausunnolle se saadaan juhannuksen paikkeilla. Riistavahinkolain muutoksen jälkeen vahinkoilmoituksia tehty Pesän kautta 99,5 %. Hyvä Poroparlamentti, samalla kun kiitän teitä ministeri Lepän ja koko maaja metsätalousministeriön puolesta hyvästä yhteistyöstä, haluan toivottaa menestystä työssänne sekä aktiivista, keskustelevaa vuotuista tapahtumaa. Kuva Maaren Angeli.. Pesä onkin jo käytössä 28 paliskunnassa ja 36 eri paliskunnan alueella tapahtuneita petovahinkoja on ilmoitettu Pesän kautta kuntaan. Luke julkaisi eilen uudet luvut Suomen susikannasta
Perkussioissa Teho Majamäki ja koskettimissa Sami Kurppa. Äiti Ulla Pirttijärvi-Länsman ja tytär Hildá Länsman yhdistävät saamen kieltä ja joikua uusiin äänimaisemiin. Kuva Aarre Jortikka.. Solju esiintyi parlamentissa ja otti kuulijansa. 11 POROMIES 3/2019 Paliskuntain yhdistyksen hallituksen myöntämät ansiomerkit porotalouden hyväksi tehdystä työstä jaettiin Riitta Aikkilalle Oivangin, Pauli Hoikkalalle Taivalkosken, Seppo Isoaholle Kiimingin, Veikko Jomppaselle Sallivaaran, Matti Kaunisvaaralle Sattasniemen, Erkki Orrelle Narkauksen, Uule-Niiles Saralle Sallivaaran ja Jouni Vuololle Palojärven paliskunnasta sekä eläköityneelle Urpo Kainulaiselle Suomen riistakeskus Lapista ja Juha Röngälle Veljekset Rönkä Oy:stä. Kuva Aarre Jortikka
Jäkälikkö ei kestä kesäistä tallomista, vaan korvautuu kesälaitumilla heinillä ja saroilla, toisinaan myös varvuilla. Jotta asiaan saataisi selkeyttä, on ensin selvitettävä käsitteet. Suomen vähäisiä tunturialueita on nykytilanteessa mielekkäintä käyttää kesälaitumina. Lisäksi kaikkia poron vaikutuksia kasvillisuuteen näytetään usein kutsuttavan ylilaidunnukseksi, vaikuttivatpa ne laidunten tuottavuuteen tai eivät. Tätä on jopa Helsingin Sanomien pääkirjoituspalstalla tulkittu osoitukseksi Suomen tunturien ylilaidunnuksesta, kun taas Norjan puolella poroluvut on tiedepäätoimittaja Jukka Ruukin mukaan sopeutettu laidunten kantokykyyn 1 . Ylilaidunnuksesta ei siis ole mielekästä keskustella määrittelemättä ensin kyseisen alueen käyttötarkoitusta. Vastaavaa kritiikkiä on esitetty myös Siperian tundran kesälaitumilta 4 . Kuva Henni Ylänne.. 12 POROMIES 3/2019 Mediassa käytävässä porolaidunkeskustelussa näyttää sekoittuvan kaksi erillistä asiaa: poronlaidunnuksen voimakkuus ja sen ajoitus. Ylilaidunnus tarkoittaa sellaista laidunnuksen intensiteettiä, joka jatkuessaan heikentää alueen tuottavuutta laitumena. Klassisen esimerkin muodostaa Norjan raja Enontekiön-Koutakeinon alueella. Näin tapahtuu Teksti professori Lauri Oksanen, Turun yliopisto Kesäja syys/kevätlaitumen välistä esteaitaa Karasjoen ?earrolla. Satelliittikuvasta näkee helposti, miten jäkälän valkoinen väri dominoi Norjan puolella – Suomen puolella taas jäkälättömät kankaat näkyvät tummina. Myös pajujen vähenemistä 2 ja mittariperhosen toukkien tappamiKESÄLAIDUNNUS EI OLE YLILAIDUNNUSTA en tunturikoivikkojen muuttumista avoimiksi ’koivusavanneiksi’ on pidetty merkkinä laidunmaitten kannalta kestämättömän suurista porotiheyksistä 3
Vas. Suomen ja Norjan rajalla näkyvän kasvillisuuseron tulkitseminen Norjan oletusti alemmista porotiheyksistä johtuvaksi 1 onkin selvä virhe; itse asiassa porotiheydet ovat korkeammat Norjan puolella 7 . Retkeillessäni 1960-luvun lopulla Paistunturin-Erttegvárrin aluella, havaitsin omituisia mättäitä lähes puuttomalla ylängöllä. Se tosin ruokkii tatteja sienijuurillaan, mutta niin tekee vaivaiskoivukin. Se selittyy kun vertaa ennen vuoden 1852 rajasulkua vallinnutta laidunmaan käyttöä nykyiseen. jonkun aiemman mittarituhon ja poron kesälaidunnuksen ’savannisoimaa’ koivikkoa saman saaren sisäosissa. Lisäksi alueella oli siellä täällä todella järeitä tunturikoivuja. Tunturimittari oli kuitenkin tappanut lähes kaikki koivut joskus 1900-luvun alkupuolella ja poron kesälaidunnus oli estänyt koivikon toipumisen tyvivesoista. Pajukkojen sijalle muodostuva niittykasvillisuus voi kuitenkin olla kesälaitumena aivan pajukon veroista, jos ei parempaakin. 2008 hallamittarituhon jälkiä; poron ulottumattomissa olevat elävät oksat merkitty punaisilla renkailla; oik. Henkiin olivat jääneet vain ne koivut, joilla oli säilynyt eläviä oksia poron riipimärajan yläpuolella. Vastaavaa koivikkojen ’savannisoitumista’ tapahtuu koko ajan pienessä mittakaavassa Norjassakin, kun porot pääsevät alueille, joita ne eivät aiemmin olleet maatalouden vuoksi saaneet laiduntaa. Niiden sisältä löytyi koivun tuohta. sivu). Tällaista ei ole käsittääkseni tapahtunut. Kuvat Lauri Oksanen.. Pohjoisimmassa Suomen Lapissa – varsinkin Utsjoella – tunturikoivikot ovat taas pitkään olleet taantumassa laajoilla alueilla. 13 POROMIES 3/2019 myös Norjan kesälaitumilla 5,6 (kuva vier. Rajasulun jälkeen Suomen puolelle jääneillä porosaamelaisilla oli käytössään vain niukasti tunturia, joten aiemmin kevätja syyslaitumina käyteTunturikoivikon ’savannisoitumista’ Sievjun (Seiland) saarella. Suomen tilanne poikkeaa naapurimaiden tilanteesta siinä suhteessa, että naapurimaissa muutokset ovat yleensä paikallisia, liittyen maatalouden muutoksiin, koska kesälaitumien rajat ovat pysyneet vuosisatojen ajan suunnilleen ennallaan. Tämä ei kuitenkaan selitä prosessin laaja-alaisuutta pohjoisimmassa Suomen Lapissa. Jos kyse olisi todellisesta ylilaidunnuksesta, pitäisi tämän näkyä vasapainojen laskuna varsinkin Kaldoaivin ja Paistunturin paliskunnissa. Poron kesälaidunnus vähentää kiistatta pajukkoja 2,4,8,9 , herkistää tunturikoivikoita mittariperhosten tuhoille ja vaikeuttaa niiden toipumista 10 . Poro ei tarvitse jäkälää kesällä, vaan suosii ruohoja, heiniä ja saroja, joten tämä kesälaidunnuksen aiheuttama kasvillisuusmuutos on poron kannalta suotuisa. Perinteisessä laidunkierrossa porot olivat talvella sisämaassa; pääosin havumetsässä, keväällä ja syksyllä sisämaan tunturiylängöillä ja tunturikoivikoissa, kesällä suurtuntureilla tai rannikon niemissä ja saarissa. Päättelin, että alueella oli kasvanut tunturikoivikkoa ja voisi ilmaston puolesta kasvaa edelleen. Koivikon harveneminen lisää kenttäkerroksen tuottavuutta parantamalla valaistusoloja, mikä on poron kannalta edullista. Kyseessä on talvija kesälaitumen välinen ero. Tunturikoivu, jonka enimmät lehdet ovat poron ulotumattomissa, on suhteellisen vähäarvoinen kesäisenä laidunkasvina
Tanskan kansalaiset muuttuivat tällöin automaattisesti norjalalaisiksi, Ruotsin kansalaisilla ei taas ollut vastaavaa tarvetta muuttaa kansalaisuuttaan, elleivät he omistaneet kiinteää omaisuutta Suomen Suurruhtinaskunnassa. 14 POROMIES 3/2019 tyt matalat tunturinselänteet ja niitä reunustavat tunturikoivikot olivat parasta käytettävissä olevaa kesälaidunta, varsinkin Utsjoen-Inarin alueella ja Enontekiön itäosissa. Utsjoen saamelaisten perinteisiä merikalastusoikeuksia ei sen sijaan huomattu taata. Tämän vuoksi Pohjoiskalotilla jutaavat tunturisaamelaiset olivat 1800-luvun alkupuoliskolla lähes järkiään joko Ruotsin tai Norjan kansalaisia. Seurauksena oli rajan sulkeutuminen porosaamelaisilta, jotka joutuivat nyt valitsemaan maitten välillä. Suomessa tilanteeseen liittyi kuitenkin myös kansainvälinen ulottuvuus, koska tunturisaamelaiset olivat muodollisesti ulkomaalaisia. Ruotsissa ja Norjassa taas perinteiset rajat talvikevät/syysja kesälaidunten välillä ovat pääsääntöisesti edelleen voimassa. Jutaavien tunturisaamelaisten ja paikoillaan pysyvien, pienimuotoista poronhoitoa harjoittavien saamelaisryhmien välillä oli kaikkialla kon. Vain Käsivarressa oli sen verran suurtunturiluontoa, että matalampia selänteitä oli edelleen luonnollista käyttää ensisijaisesti syysja kevätlaitumina. Suomi vastasi uhkaamalla sanoa irti Lappcodicilin laidunoikeuksia takaavat osat. Kun Ruotsin ja Tanskan rajasta sovittiin 1751, huomattiin sen kulkevan läpi tunturisaamelaisten laidunmaitten. Kriisi syveni kun norjalaiset alkoivat rajoittaa utsjokisten merikalastusoikeuksia. ikteja, joissa tunturisaamelaiset olivat yleensä ’niskan päällä’. Ruotsissa altavastaajina olivat Norrbottenin ja Västerbottenin metsäsaamelaiset, Norjassa rannikon merisaamelaiset, Suomessa taas ennen kaikkea Inarin saamelaiset. Tämä käynnisti Pohjoiskalotin porolaidunten käyttö ennen vuotta 1852 (lähteistä #11 ja #12; vasen paneeli; punainen viiva = yhtenäisen havumetsän raja) ja Bernesin 10 kuvamaa tilanne vuodelta 1995 (oikea paneeli.) Bernesin kartassa ei ole huomioitu niitä laidunkiertoja, jotka perustuvat poronhoitoyksikköjen sisäisiin päätöksiin.. Ruotsi taas menetti Suomen Venäjälle, ja näin syntyneeseen Suomen Suurruhtinaskuntaan liitettiin myös alkuaan ydin-Ruotsiin kuuluneita alueita: Tornionlaakson itäpuoli sekä Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän ja Sodankylän lapinmaat. 1800-luvun alun myllerryksissä Norja siirtyi itsehallinnollisena alueena Ruotsin osaksi. Utsjokisten merikalastusoikeuksien varmentaminen hahmotettiin taas Suomen tai mahdollisesti Venäjän laajentumispyrkimysten verhoksi. Suomen Suurruhtinaskunnan virkamiehet pitivät omiensa puolta ja odottivat samaa norjalaisilta. Suomen ja länsinaapuriemme välisen eron ymmärtämiseksi on syytä kerrata historiaa 12 . Ongelma ratkaistiin Lappcodicil-nimisellä lisäpöytäkirjalla, joka antoi porosaamelaisille oikeuden valita kumman tahansa maan kansalaisuuden, mutta silti hyödyntää rajan molemmilla puolilla olevia laitumia, vallitsipa maitten välillä rauha tai sotatila. Ympärivuotinen laidunnus on sallittua vain siellä, missä eri vuodenaikoina optimaaliset laitumet ovat pieninä kuvioina toistensa lomissa (yläkuva). Norjassa tehtiin kuitenkin selvä ero saamelaisten ja ’aitojen norjalaisten’ välillä, eivätkä saamelaisten laidunnusoikeudet kiinnostaneet norjalaisia. Koska norjalaisilla oli paljon enemmän menetettävää, niin alkuperäinen tarkoitus lienee ollut utsjokisten merikalastusoikeuksien turvaaminen
Lähteet 1. 10. 2012. – Ecology and Evolution 6: 143–158. – Functional Ecology 2018: 1–12. Resursøkonomiske og økologiske perspektiver på grenseoverskridende reindrift. Basic and Applied Ecology, 9, 324–331. 15 POROMIES 3/2019 Suomen puolella muutosprosessin, jossa kevätja syyslaitumille tyypillinen kasvillisuus – tiheähköt tunturikoivikot, runsaat pajukot ja jäkäläiset tunturikankaat – alkoivat muuttua kesälaitumille tyypilliseksi kasvillisuudeksi. Oksanen L. Tromsø; ss. Consequences of grazer-induced vegetation transitions on ecosystem carbon storage in the tundra. Ratkaisuksi ei voi vakavissaan edes ehdottaa pohjoisimman Lapin porolukujen alentamista sellaiselle tasolle, joka takaisi tunturien jäkälikköjen ja pajukkojen elpymisen ja tunturikoivikkojen palautumisen 1960-luvun alussa vallinneelle tasolle nykyisen laidunmaiden käytön puitteissa. Kevo Subarctic Res. Ecosystems 16: 561–575. Porojen tehotuotanto on ympäristöriski. 6. Rep. Lichen grounds of Finnmarksvidda, northern Norway, in relation to summer and winter grazing by reindeer. Riseth J-Å & Oksanen, L. Jepsen J. – Lapin Kansa 25.11.2018 4. https://www.hs.. 2018. Virtanen R. Järvinen A. ym. Suomen Lapin tunturien jäkäläkato, pajukkojen väheneminen ja tunturikoivikkojen ’savannistuminen’ ovat loogisia seurauksia Suomen valtiovallan päätöksistä, joiden seurauksina aiemmat syysja kevätlaitumet muuttuivat kesälaitumiksi. Grenseoverskridende reindrift før og etter 1905. 11. Golovatin M.G. Ylänne H. Effect of reindeer overgrazing on vegetation and animals of tundra ecosystems of the Yamal peninsula. 1995. 2013. 2007. Ecosystems 10: 773–789. ym. Helsingin Sanomat 19.09.2016. Arktisk miljö i Norden. CZECH POLAR REPORTS 2: 80–91. Ratkaisuksi ei voi vakavissaan edes ehdottaa pohjoisimman Lapin porolukujen alentamista sellaiselle tasolle, joka takaisi tunturien jäkälikköjen ja pajukkojen elpymisen ja tunturikoivikkojen palautumisen 1960-luvun alussa vallinneelle tasolle nykyisen laidunmaiden käytön puitteissa. 14: 64–71. Sommerseth & E. Olofsson, J. Stat. Ecosystem impacts of a range expanding forest defoliator at the forest-tundra ecotone. Omasta mielestäni asian pitäisi olla päivänselvä. Antero Järvinen vaatii kuriin ”luonnotonta poromäärää”... 1978. kirjassa: E. Extensive Scale Effects of Abundant Large Herbivores. 12. G. Induced Shift in Ecosystem Productivity. 143–163. Kuva Maaren Angeli.. ym. Bernes C. 7. / paakirjoitukset/art-2000002921486.html 2. Ruukki J. Näiden päätösten seurauksia ei voi maksattaa saamelaisilla vaatimalla porolukujen radikaalia alentamista pohjoisimmassa Suomen Lapissa. 2018. ym. ym. 2007. Jos jäkälien häviäminen ja pajukkojen väheneminen Suomen tuntureilta ja niitä ympäröivien tunturikoivikkojen ’savannistuminen’ koetaan ongelmaksi, niin siihen on vain yksi hyväksyttävissä oleva ratkaisu: laidunkierron palauttaminen ennen vuotta 1852 vallinneen mallin mukaiseksi. ym. Bråthen K.A. 2016. Professori Lauri Oksanen. Tämä on kuitenkin laaja kysymys, jota ei hetkessä ratkaista. Niemi, I. 2001. Effects of summer grazing by reindeer on vegetation structure, productivity and nutrient cycling in the North Fennoscandian tundra. 3. Skriftserie for samiske studier, Univ. Broderstad, eds. t in the global biome system: toward an ecologically natural subdivision of the tundra biome. 5. Where do the treeless tundra areas of northern highlands . Nordiska Rådet, Tukholma 8. – Ecography 24:13–24 9. ym. Tämä olisi kuolinisku Suomen saamelaisalueen poronhoidolle. Jokaisen on otettava vastuu omista päätöksistään; tämä koskee myös valtiovaltaa. 2016. den Herder M. 2008 Reindeer herbivory reduces willow growth and grouse forage in a forest–tundra ecotone
Kumpula 2000). ilmastonmuutos, on entistä enemmän vaikutusta niin laitumiin kuin poronhoitoon. Samalla jäkäliköillä laiduntavien poromäärien on havaittu vaikuttavan jäMUUTTUVAT POROLAITUMET Teksti ja kuvat FT, dosentti Jouko Kumpula, LUKE. siksi, että poron syksyyn mennessä keräämät varastorasvat auttavat poroa selviytymään talvesta.. Kuva Maaren Angeli. Samalla tutkimuksissa on havaittu, että jäkäläja luppolaidunten runsaus ja laatu vaikuttivat niin porokannan selviytymiseen talvesta kuin myös sen vasatuottoon ja tuottavuuteen syksyllä (Kumpula & Nieminen 1992; Kumpula ym. Nykyisessä poronhoitolaissa talvilaidunten kestävä tuottokyky katsotaan edelleen yhdeksi kriteeriksi paliskuntien suurimpien sallittujen eloporomäärien määrittämisessä (Poronhoitolaki 21§). Syyskunto vaikuttaa myös porojen talviaikaiseen selviytymiseen mm. 2000). Toisaalta joillakin tekijöillä, mm. Tämä kehitys on ollut jatkuvaa ja poronhoito on joutunut sopeutumaan siihen mm. talviaikaista lisäruokintaa ja poronhoitomenetelmiä kehittämällä . Talvilaitumet tärkeitä poronhoidolle Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että talvilaitumista erityisesti jäkälälaidunten runsaus vaikuttaa luonnonlaitumilla hoidettavien poromäärien kokoon paliskunnissa (Kumpula ym. Hyvä syyskunto on myös edellytys syksyn kiima-ajan oikea-aikaiselle ajoittumiselle ja vaadinten tiinehtymiselle. Ne tekijät, joka vaikuttivat aikaisemmin selvemmin poronhoitoon, eivät välttämättä vaikuta enää samalla tavalla, koska myös poronhoito on muuttunut. 1998). kälälaidunten kuntoon. (mm. Viime vuosina myös tutkimus on tuonut paljon sellaista lisätietietoa, jonka perusteella eri vaikutustekijöitä voidaan tarkastella ja arvioida monipuolisemmin. Toisaalta suurimmassa osassa poronhoitoaluetta jäkäläja luppolaitumet ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet, heikentyneet ja pirstoutuneet metsätalouden ja monien eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta. Kesäja syyslaidunten merkitys lisääntynyt Talvilaitumilla ja poronhoidossa tapahtuneiden muutosten myötä kesäja syyslaidunten merkitys on poronhoidossa entisestään lisääntynyt. Kesälaitumilla porot kuntoutuvat ja kasvavat syksyyn mennessä. 16 POROMIES 3/2019 Poronhoidon laidunympäristössä on tapahtunut vuosikymmenten saatossa monia muutoksia, jotka vaikuttavat laidunten määriin, kuntoon ja käytettävyyteen sekä samalla myös poronhoitoon
Talviruokinnasta huolimatta myös teurastetut raavaat porot ovat eläneen ainakin puoli vuotta luonnonravinnolla ennen teurastustaan, minkä vuoksi talviruokinnan vaikutus poronlihan ominaisuuksiin seuraavana syksynä on todennäköisesti verrattain pieni. vasojen teuraspainoihin (Kumpula ym. Jäkäläbiomassat ovat kuitenkin hieman nousseet muutamassa tunturipaliskunnassa. Kesälaidunten määrä, laatu ja saatavuus sekä hyvin suunniteltu talviaikainen lisäruokinta muodostavat siten nykyporonhoidossa keskeisiä elementtejä niin poronlihan ominaisuuksien ja laadun kuin myös poronhoidon tuottavuuden kannalta. Näiden alueiden on havaittu myös vihertyvän ja tätä vihertymistä selittää todennäköisesti osaltaan mm. Talvilaitumet vähentyneet ja heikentyneet Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosina 2016–2018 toteuttama porolaiduninventointi (Kumpula ym. Häiriöalueilla porojen laidunnus vaikeutuu monien syiden vuoksi, koska porot joko välttävät häiriöalueita tai toisaalta porojen laidunnus näillä alueilla aiheuttaa usein ongelmia muiden elinkeinojen, asutuksen, matkailun tai muun maankäytön kanssa. Laiduninventoinnin perusteella havumetsäalueen yhtenäisimmät ja laadultaan parhaat varttuneiden ja vanhojen metsien jäkäläja luppolaitumet sijaitsevat Metsä-Lapin laajoilla suojelualueilla. kasvukauden pidentyminen ilmaston lämmetessä. Tähän liittyen mm. Jo aikaisemmassa tutkimuksessa kesälaidunten poroporotiheyksien ja porojen ruokinnan määrän onkin havaittu vaikuttavan mm. Teurasvasat, jotka muodostavat nykyisin teurasporoista 75–85 %, ovat kasvaneet kesän ja syksyn aikana pelkästään luonnonlaidunten tarjoamalla ravinnolla. Syke on arvioinut mallintamisen perusteella (Syke 2008), että myös Suomen tunturialueella jo nyt käynnissä oleva havumetsien levittäytyminen voimistuu ja mahdollistuu pitkällä aikavälillä lähes koko nykyisellä puuttoman tunturipaljakan alueella.. Laadultaan heikoimmat talvilaitumet sijaitsevat poronhoitoalueen eteläja keskiosissa, jossa metsien rakennetta hallitsevat hakkuualueet, taimikot ja nuoret kasvatusmetsät. Tilastoanalyysien perusteella koealojen jäkäläbiomassoihin vaikuttavat selvimmin laidunnuksen vuodenaikainen ajoittuminen, porotiheydet ja metsätalouden aiheuttamat muutokset metsien rakenteessa ja vanhojen metsien määrissä. Ilmastonmuutos vaikuttaa laitumiin entistä enemmän Lämpötilamittauksista ja erilaisista aineistoista avulla tehtyjen analyysien perusteella maapallon keskilämpötilat ovat viime vuosikymmeninä nousseet merkittävästi. Jäkäliköiden heikkenemiseen vaikuttaa todennäköisesti yhä enemmän myös ilmastonmuutos. 17 POROMIES 3/2019 Poro laiduntaakin kesäja syysaikana hyvin monipuolisesti ja laajakirjoisesti eri kasvilajeja ja sieniä saaden niistä tyypillisiä ominaisuuksia lihaansa. Kahdessakymmenessä pohjoisimmassa paliskunnassa sijaitsevilla pysyvillä koealoilla jäkäläbiomassat ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 30 prosenttia. Suurimmat jäkäläbiomassat löytyvät edelleen Metsä-Lapin paliskuntien vain talvilaidunkäytössä olevilta laidunalueilta, jotka sijaitsevat suojelualueilla. Kuluneimmat jäkäliköt sijaitsevat Tunturi-Lapin ja Keski-Lapin paliskunnissa, joissa ei ole selvää laidunkiertoa talvija kesälaidunten välillä. Myös maankäytön laajuus ja todennäköisesti ilmastonmuutos selittävät kasvillisuusmuutoksia. 2002). Samaan aikaan varpujen ja sammalten määrät ovat lisääntyneet merkittävästi. Viimeksi mainitulla alueella on kuitenkin runsaasti soiden ja tuoreempien kangasmaiden kesäja syyslaitumia. Voimakkainta lämpeneminen on ollut arktisilla ja pohjoisilla alueilla (IPCC 2018). Edelliset tulokset jäkälälaidunten jäkäläbiomassoihin vaikuttavista tekijöistä ovat myös varsin yhteneväiset aikaisemmin tehdyn tutkimuksen kanssa (Kumpula ym. Tämä johtuu suurelta osin poronhoidon, metsätalouden ja laajenevan maankäytön erillisja yhteisvaikutuksista. 2019) osoittaa, että talvilaitumien väheneminen, heikkeneminen ja pirstoutuminen ovat edelleen jatkuneet. 2014). Poronhoitoalueen eteläja keskiosan 33 paliskunnassa muu maankäyttö kuten asutus, matkailu, maanviljely, kaivokset, turvetuotantoalueet ja tiestö sekä niitä ympäröivät häiriöalueet kattavat jo yli 25 prosenttia laidunten kokonaisalasta
Viime vuosikymmen aika myös Suomen poronhoitoalueella on koettu lumija kaivuolosuhteiltaan vaikeita talvia. Metsän peitteisyyttä ja monipuolista ikärakennetta ylläpitävien jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelymenetelmien kehittäminen ja laajempi käyttöönotto parantaisivat laidunmetsien tilaa kattavammin. 2014). Mm. Poronhoidossa paliskuntien laidunkiertojärjestelmien kehittäminen sekä poromäärien säätelyn tarpeet ja mahdollisuudet tulisi huomioida. Myös poromäärät ja jäkäliköiden laidunnustapa (laidunkierto) vaikuttavat jäkälälaidunten kuntoon.. laitumiin ja poronhoidon tuottavuuteen vaikuttavat tekijät monipuolisesti. Tutkimalla ja kehittämällä eri tilanteisiin ja ympäristöihin parhaiten soveltuvia poronhoitomenetelmiä ja sopeutumisstrategioita voidaan muutoksiin sopeutua ja varautua. 2016). 18 POROMIES 3/2019 On todennäköistä, että tiheiden metsien lisääntyessä ilmaston lämpenemisen seurauksena varvut ja sammalet lisääntyvät pohjakerroksessa maajäkälien määrien vähentyessä. Viime vuosien aikana myös Muotkatunturin alueella on ollut varsin laajoja koivikkotuhoja. Huippuvuorilla on jäätalvien havaittu yleistyneen viime vuosikymmeninä merkittävästi ja olleen osasyynä peurojen talviaikaisiin kuolemiin (Hansen ym. Maankäytön suunnittelussa rauhallisten laidunalueiden säilyttäminen mahdollisimman vähällä uudella maankäytöllä turvaisi poronhoidolle suotuisaa laidunympäristöä. Metsätaloudessa suojelualueiden ulkopuolella olevien poronhoidolle tärkeiden, luonnontilaisten vanhojen metsien säästäminen tai varovainen käsittely säilyttäisi poronhoidolle tärkeitä laidunmetsiä. Talvien lämpeneminen edistää todennäköisesti myös hyönteistuhoja. Tällaisten talvia saattaa esiintyä tulevaisuudessa entisestä useammin, sillä mallintamalla tehdyt analyysit viittaavat erityisesti jäätalvien yleistyvän tulevaisuudessa (Turunen ym. Tähän suuntaan viittaavat myös uusimmassa laiduninventoinnissa havaitut kasvillisuusmuutokset jäkäliköillä. Toisaalta talvilaidunten nykytilan ja käytettävyyden parantaminen edellyttäisi kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia porolaidunten hoitosuunnitelmia. Talviruokinnan ja hoitomenetelmien kehittämisen seurauksena vaadinten kunto ja vasatuotto ovatkin viime vuosikymmeninä nousseet niin Kutuharjun koetarhalla kuin myös useimmissa paliskunnissa. jäätalvien määrä sekä talvien välinen vaihtelu lumija kaivuolosuhteissa ovat todennäköisesti myös lisääntymässä. hallamittari uutena lajina tunturialueilla aiheutti vuosina 2005–2008 Kaldoaivin alueella lähes 400 km 2 :n alueella tunturikoivikkotuhoja (Mikkola Kari 2009, julkaisematon). Syksyjen ja talvien lämmetessä ns. Varautuminen ja sopeutuminen muutoksiin Vaikka poronhoidolla on edessä monia haasteita, voidaan käynnissä oleviin ja tuleviin muutoksiin sopeutua huomioimalla mm. Luonnonsuojelualueilla sijaitsevat laadultaan parhaat varttuneiden ja vanhojen metsien jäkäläja luppolaitumet. Mm. Metsätalous on heikentänyt ja vähentänyt hyviä jäkäläja luppometsiä
2014: Both reindeer management and several other land use factors explain the reduction in ground lichens (Cladonia spp.) in pastures grazed by semi-domesticated reindeer in Finland. & Nieminen, M. -Arctic, 53 (2): 152–160 Kumpula, J., Colpaert, A. 1992: Pastures, calf production and carcass weights of reindeer calves in the Oraniemi cooperative, Finnish Lapland. cult weather and snow conditions: Reindeer herders’ views on climate change impacts and coping strategies. tarandus) stock during 1990s. Syke 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1, Tulokset ja arvioinnin perusteet, (Toim. Kumpula, J., Colpaert, A. Suomen ympäristö 8 /2008 Turunen, M.T., Rasmus S., Mathias Bavay, M., Ruosteenoja, K. 2016: Coping with dif. Poronhoitoalueen talvilaitumet vuosien 2016–2018 laiduninventoinnissa : Talvilaidunten tilan muutokset ja muutosten syyt. Kumpula, J., Siitari, J., Siitari, S., Kurkilahti, M., Heikkinen. –Rangifer 22(1): 3–12. Luonnonvarakeskus. & Nieminen, M. & Varpe, Ø 2014: Warmer and wetter winters: characteristics and implications of an extreme weather event in the High Arctic. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 33/2019. Ilmaston lämmetessä talvet, jolloin laitumille syntyy suojasäiden ja vesisateiden seurauksena maajäätä, ovat todennäköisesti yleistymässä tulevaisuudessa.. Kesälaidunten määrä, laatu ja saatavuus vaikuttavat poronlihan laatuun ja ominaisuuksiin sekä poronhoidon tuottavuuteen Porojen talviaikaisella lisäruokinnalla on korvattu väheneviä talviravintovaroja sekä samalla parannettu ja vakautettu siitosporojen kuntoa ja tuottavuutta epävakaissa lumija kaivuolosuhteissa. J. -Rangifer 12 (2): 93–104. 114021 (doi:10.1088/1748– 9326/9/11/114021) IPCC 2018: IPCC:n kokoamaa havaintosarjaa käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta, Allen ym. Climate Risk Management 11 (2016) 15–36. 2019. Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula), Luku: Tunturit (Kirj: Norokorpi ym.). & Oinonen, K. 86 s. –Regional Environmental Change 14: 541–559. 2018 (https://www.ipcc.ch/site/ assets/uploads/sites/2/2019/02/SR15_Chapter1_Low_Res.pdf) Kumpula, J. ja Nieminen, M. Helsinki. 2000: Condition, potential recovery rate and productivity of lichen (Cladina spp.) ranges in the Finnish reindeer management area. Kumpula, J., Kurkilahti, M., Helle, T. 1998: Reproduction and productivity of semi-domesticated reindeer in northern Finland Canadian Journal of Zoology 76(2): 269–277 Kumpula, J., Colpaert, A. & Colpaert, A. 2002: Productivity factors of the Finnish semi-domesticated reindeer (Rangifer t. Environmental Research Letters 9. & Nieminen, M. 19 POROMIES 3/2019 Kirjallisuus: Hansen, B.B., Isaksen, K., Benestad, R.E., Kohler, J., Pedersen, Å.Ø, Loe, L.E., Stephen J., Coulson, S.J., Larsen, J.O. & Heiskanen, J
Uudistuskypsä metsä. Kaksi hirvasta, Riihitonttu ja herra Näkkälä.. Tämä siis, jos toisen näkökulmaan pystyy suhtautumaan avoimin mielin. Porolaidun ei ole olemassa ihmisestä ja inhimillisestä todellisuudesta irrallisena. POROLAITUMET NYT Teksti YTM, tutkija Sanna Hast, Lapin yliopisto. Voidaan leikitellä ajatuksella, että porolaidun on olemassa biologisena ja ekologisena todellisuutena. Porolaidunta ei olisi olemassa ilman poronhoitoa, sen historiaa ja kulttuuria; sosiaalisia käytäntöjä. Kuva Anne Ollila. Vaatii pitkäjänteistä harjoittelua, opiskelua ja tutkimista, uudelleen ja uudelleen katsomista, että katse maisemaan muuttuu luonnontieteilijän katseeksi. Mutta ei pidä unohtaa, ettei se ole sellainen koskaan puhtaasti ja pelkästään. Porolaidun on sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuva, ajansaatossa muuttuva, biososiaalinen konstruktio. Vaivalloinen ja työläs katseen harjaannuttaminen on ehkä syynä siihen, että katsoja itsekin saattaa alkaa uskoa, että avautuva näkymä on todellisin, neutraalein tai jopa objektiivinen. Kuitenkin, itselleen rehellinen katsoja voi nähdä maisemassa monta seikkaa ja toisen avaama näkökulma samaan maisemaan, saattaa avata omaankin katseeseen uutta katsantokantaa. Marjamaa. 20 POROMIES 3/2019 Mitä yllä olevassa kuvassa näkyy. Porolaidun. Porolaidun. Myös muut toimijat ja laajemmat, yhteiskunnalliset toimet – eli poliittiset päätökset, lait, instituutiot, julkista vallan käyttöä ohjaavat arvot – rakentavat sitä, millaiseksi porolaitumet muotoutuvat. Tämä väite on ehkä helpompi ymmärtää ajattelemalla poroa itseään. Hyvä marjastusmaa. Näitä kaikkea. Eläimenä, lihana, moninaisiUudistuskypsä metsä. Puolukkavariksenmarja tyypin kuivahko kangas
Ympäri poronhoitoaluetta on opeteltu ja opittu korvaamaan ja tukemaan hupenevia talvilaidunresursseja lisäruokinnalla. Koska se ei monin paikoin enää ole, eikä voi olla riippuvainen jäkälälaidunresurssista. 1 Paliskuntien näkökulmasta jäkälä ei ole se kriittisin mittari toiminnan kestävyydestä. Parhaassa tapauksessa heillä on kuitenkin paljon keskusteltavaa ja toinen toiseltaan opittavaa. Sanna Hast. Poronhoidon kestävyys Jäkälämääriä tarkastellaan eräänlaisena mittarina poronhoidon kestävyydestä, vaikka jäkälämääriin vaikuttavat poronhoidon lisäksi monet muutkin seikat. Kuva Aarre Jortikka.. Poroa, tai mitään näitä, ei ole olemassa ihmisestä – eritoten poromiehestä ja p o ro n h o i d o s t a – irrallisena. Tutkimuksen teon mielessä voi olla järkevää erotella näitä tarkasteltuja aiheita, sillä tutkimuksen tavoite, tieteen intressi, on mahdollisimman neutraali tieto. Laitumien hallintaan ja käytettävyyteen liittyvistä haasteista huolimatta poronhoito elää, muuttuu ja kehittyy. Ne rakentavat toinen toisensa. Yksioikoinen jäkäläriippuvuus olisi muuttuvassa toimintaympäristössä ollut elinkeinon kuolinisku jo aikapäiviä sitten. Paliskunnissa porojen hyvinvointi ja tuottavuus ovat keskeisempiä mittareita laidunten kantokyvystä ja toiminnan kestävyydestä. Jäkälälaitumet ja luppometsät ovat vuosikymmenten saatossa hiljalleen huvenneet metsätalouden ja muun maankäytön levittymisen myötä – tämä kyllä on huomattu – ja tähän on ollut pakko etsiä sopeutumisen keinot. Laidunten muutokset johtuvat pääasiallisesti poronhoidon, metsätalouden ja laajenevan maankäytön erillisja yhteisvaikutuksista. Erotteluja tehdessä täytyy kuitenkin muistaa, ettei todellisuus ole koskaan niin yksioikoinen, omissa lokeroissaan kiltisti pysyttelevä. Vaikka he katsovat samaa fysiologista ympäristöä, heidän tietonsa siitä muodostuu eri tavoin. 21 POROMIES 3/2019 na porotuotteina, matkailun kuvastoina ja elämyksinä. Luonnonvarakeskuksen vuosina 2016?2018 toteuttama porolaiduninventointi osoittaa, että talvilaitumien väheneminen, heikkeneminen ja pirstoutuminen on jatkunut edellisiin inventointeihin nähden. Ja kun tavoitellaan oikeudenmukaista ja kestävää luonnonvarahallintoa, ei päätöksiä voi perustaa kapeasti vain jonkun tietolokeron varaan. Vastavuoroisesti, poromiestä tai poronhoitoa ei ole ilman poroa. Jäkäliköiden heikkenemiseen vaikuttaa todennäköisesti yhä enemmän myös ilmastonmuutos. Poromiehen katse porojensa laitumiin on eri kuin luonnontieteilijän katse
Poronhoito on kiinni näissä alueissa. Ymmärrys ja tieto laitumien tilasta ja muutoksista on jatkuvaa ja toisaalta siinä on ylisukupolvinen elementti. Useissa paliskunnissa nykyinen suurin sallittu poromäärä arvioitiin sopivaksi, monissa nähtiin hyvin perustein mahdollisuuksia suurimman sallitun korottamiseen. Tämä tarkoittaa 54 laidunrakenteeltaan vaihtelevaa biologis-ekologista mosaiikkia, jonka käytettävyyteen muu maankäyttö, eritoten metsätalous laaja-alaisimpana ja vaikuttavimpana, luo reunaehdot. Poronhoitoyhteisöjen suhde laitumiin on ennen Kuva Timo Helle kaikkea toiminnallinen ja käytännöllinen. Tämä on luettavissa LUKE:n laiduninventointiraportissa ja se tiedetään paliskunnissa. Kiersin vuosien 2017-18 aikana lähes kaikki meidän 54 paliskuntaa. 22 POROMIES 3/2019 Poronhoito Nyt Kun tarkastelemme porolaidunten moniulotteista biologista, ekologista ja sosiaalista/yhteiskunnallista todellisuutta, alamme ymmärtää, että pelkkä poromäärien säätely on yksinään riittämätön, toimimaton ja – sanalla sanoen huono – keino parantaa laitumien kuntoa (jäkälämääriä) tai ohjata porotalouden kehitystä. Kun haluamme kuulla poronhoidon näkökulman laidunkeskustelussa, on meidän kuultava 54 paliskunnan näkökulma. Aiempien sukupolvien muisti, näkyy nykyhetkessä; kun parhaimman tietämyksen valossa yritetään ymmärtää muutoksia ja mietitään ratkaisuja tulevaisuuteen. Ilmastonmuutosta unohtamatta. Toiminnan on oltava mahdollista siinä, niillä resursseilla, mitä on. Sillä poron hyvinvointi on yhtä kuin tuottavuus ja elämä, ja siksi luonnollisesti kaiken keskiössä. Nyt ja tulevaisuudessa. Leikkauksia suurimpaan sallittuun ei esittänyt kukaan. Tämä johtuu siitä, että laidunten kestävää käyttöä lähestytään paliskunnissa kokonaan toisenlaisesta vinkkelistä. Se ei voi siirtyä toisaalle, jos resurssit kulutetaan loppuun. Laitumien käyttö on hyvin tietoista ja sitä pyritään Kuva Anne Ollila. Ennen muuta laitumien tilan muutoksen seuranta on kiinteässä yhteydessä eläinten hyvinvoinnin seurantaan. Minulla oli ainutlaatuinen tilaisuus keskustella ja kuulla, miten he itse näkevät ja ohjaavat toimintaansa, jotta poronhoito olisi heidän alueillaan mahdollista vielä 10, 50, 100 ja 200 vuoden päästäkin. Jäkäliköt eivät elvy kosmeettisilla porolukujen säätelyillä. Sanomattakin lienee selvää, että näillä olisi ikäviä seurauksia poronhoidon – niin elinkeinon, kuin kulttuurin – jatkuvuuden kannalta. Siksi – Todellisten poromäärien säätelystä laitumilla päätetään paliskunnissa sisäisesti jo nykyiselläänkin. Mutta porolukujen leikkaukset johtaisivat monissa paliskunnissa työvoiman hupenemiseen ja sitä kautta monenkirjaviin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin
Kirvestä ei kuitenkaan olla heittämässä kaivoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, miten paliskunnassa, sen sisäisten reunaehtojen puitteissa turvataan poronuorille mahdollisuudet elinkeinossa, kehitetään lihan ja muiden porotuotteiden jalostamista, kehitetään poromatkailua, kehitetään laidunten tuettua käyttöä ja laidunkiertoa (erilaiset lisäruokinnan muodot ja työkäytännöt), kehitetään paliskuntarajat ylittävää yhteistyötä, suojellaan poron hyvinvointia taudeilta, liikenneja petovahingoilta. Sillä kantokyvyn ylittäminen ei ole poronhoidon etu, ei tuottavuuden eikä jatkuvuuden kannalta. Paliskunnissa käydään aika ajoin tiukkaakin vääntöä laitumien käytöstä muiden maankäyttäjien kanssa. Paneelia veti päivän juontanut Tapio Nykänen. Kuva Aarre Jortikka.. Nämä ovat ne seikat, jotka luonnehtivat nykymuotoisen poronhoidon kestävyyden ja jatkuvuuden tarkastelua. Tämä kertoo siitä, että joissain paikoin poronhoidon uudelleen järjestyminen on jo ajettu turhan ahtaalle. Elinkeinon sisäistä pohdintaa ja kehittämistä käydään paliskunnissa ympäri poronhoitoaluetta. LOPPUVIITE 1 Kumpula, Jouko, Siitari, Jukka, Siitari, Sari, Kurkilahti, Mika, Heikkinen, Juha & Oinonen, Kari (2019) Poronhoitoalueen talvilaitumet vuosien 2016–2018 laiduninventoinnissa. Talvilaidunten tilan muutokset ja muutosten syyt. Näiden varaan myös rakentuu elinkeinon ja kulttuurin jatkuvuus näissä muuttuvissa laidunja ilmasto-olosuhteissa. Yhteensovittamiseen ja muidenkin käyttömuotojen kehittämiseen (poronhoidon, metsätalouden ja muiden luonnon käyttömuotojen rinnakkaiseloon) panostetaan ja siihen pitää panostaa myös jatkossa, yhä enemmän. 23 POROMIES 3/2019 kehittämään ja ohjailemaan laitumien kantokykyä seuraten. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 29/2019, Luke Porolukupaneelissa keskustelivat Jouko Kumpula LUKEsta(vas.), Sanna Hast Lapin yliopistolta, Lauri Oksanen Turun yliopistosta ja Tapani Sirviö maaja metsätalousministeriöstä
24 POROMIES 3/2019 24 POROMIES 3/2019
Myös asiaan vaikuttaminen siis edellyttää monen tekijän samanaikaista säätelyä. Tänä vuonna päiväohjelman näyttämönä toimi Lappia-talo ja iltaohjelmat juhlittiin Ounaskosken rannassa ravintola Valdemarissa. 25 POROMIES 3/2019 AJANKOHTAISTA Teksti Anne Ollila Poroparlamenttia vietettiin kesäkuun alussa Rovaniemellä kesäisen helteisessä säässä. Kutsut toi. Pelkkää poromäärää säätelemällä laidunten tilaan on pääasiassa mahdotonta vaikuttaa. Kokouksen alussa pidimme hiljaisen hetken hiljattain edesmenneen hallituksen jäsenen ja pitkäaikaisen poroisännän Osmo Säkkisen muistoa kunnioittaen. Parlamentin teemana olivat porolukuihin liittyvät ajankohtaiset kysymykset: kuinka monta poroa on sopivasti ja millaiset asiat vaikuttavat porolaidunten tilaan. Toukokuun alun kokouksessa käsiteltiin muun muassa Luonnonvarakeskuksen tuoreita porolaiduninventoinnin tuloksia sekä erilaisten poronhoitomallien taloudellisia raameja poronhoitoalueen eri osissa. Kokouksessa Osmon seuraajaksi hallitukseen Kuusamon merkkipiiriä ja eteläistä poronhoitoaluetta edustamaan nimettiin Heikki Härmä Kallioluoman paliskunnasta. Keskustelussa kuultiin useita napakoita puheenvuoroja ja yleisökysymyksiä. Asiantuntijapuheenvuorot löytyvät tästä lehdestä. Porolukuasiat Porolukutyöryhmä kokoontui huhtikuussa ja toukokuussa Helsingissä. Esitelmissä ruodittiin näitä kysymyksiä monipuolisesti asiantuntijapuheenvuorojen ja paneelikeskustelun keinoin. Parlamentin toisen päivän kokouksessa käsiteltiin vuosikokouksen asiat. Kaikki paliskunnat kutsutaan kuultavaksi työryhmän kokousten yhteydessä jossain vaiheessa. Selvää on, että laidunten tilanne on monen muuttujan summa
Säädöstä on valmisteltu pitkään ja maaja metsätalousministeriö on tehnyt erittäin hyvää työtä myös porotalouden tarpeiden huomioimisessa asiaan liittyen. Asian eri puolia tarkasti punnittuaan hallitus linjasi, että poroelinkeinossa ei toistaiseksi oteta käyttöön tarkastamattoman poronlihan vähittäismyynnin mahdollisuutta. Porot kuljetettaisiin ampumisen jälkeen poroteurastamoon, jossa niille tehtäisiin post mortem virkaeläinlääkärin toimesta. 26 POROMIES 3/2019 mitetaan poroisännille hyvissä ajoin ennen kokousta. Tämä olisi myös poronhoidon näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta. Poromäärien leikkauksiin ei ole perusteita tilanteessa, jossa muut maankäyttäjät vastaavat laidunten tilan muutoksista. Laajennus on siis mahdollista ottaa Suomessa käyttöön myöhemmin, mikäli tämä katsotaan poroelinkeinon taholta tarpeelliseksi. Laiduninventoinnin suosituksena esitetäänkin laajempia porolaidunten hoitosuunnitelmia, eli pitkäntähtäimen suunnitelmia porolaidunten tilan korjaamiseksi yhdessä muiden maankäyttäjien, erityisesti metsätalouden kanssa. Lisäksi poroteurastamon henkilöstö voi uuden asetuksen voimaantultua avustaa lihantarkastuksessa, kun kyse on tietyistä vatsaontelon elimistä (muut kuin maksa ja munuainen), sukuelimistä ja utareesta tehtävään soveltuvan koulutuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lihan saisi jatkossa viedä ostajalle. Suoramyyntisäädöksiin tulossa uudistuksia Euroopan komissio on antanut asetuksen, jolla linjataan muun muassa lihatuotteiden suoramyyntiä jäsenmaissa. Lisäksi kehitetään porotalouden tukijärjestelmää ja turvataan porotalouden investointituet. Poroluvuista keskusteltaessa on huomioitava myös poronhoitajien taloudelliset tilanteet sekä poronhoidon kokonaisvaikutukset aluetalouteen. Mikäli tämä mahdollisuus otettaisiin Suomessa käyttöön, voisi tarkastamatonta lihaa toimittaa pieniä määriä myös esimerkiksi kauppoihin, ravintoloihin ja suurkeittiöihin. Myös pohjoisessa porojen ruokinta on pääsääntöisesti jossain mittakaavassa välttämätöntä. Mikä on eloporotuen rooli jatkossa. viljelyksillä) voidaan teurastaa ampumalla ilman ante mortemia toukokuusta syyskuuhun (Huom: ei kuitenkaan vielä tänä kesänä!). Nykyinen suoramyyntikäytäntömme on sen ansiosta mahdollista myös jatkossa. Tästä aiheesta on parhaillaan meneillään Luonnonvarakeskuksen POROTA-hanke, jossa selvitetään porotalouden aluetaloudellisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia ottaa porotilamatkailu ja poronlihan pienjalostus mukaan porotalouden kannattavuuskirjanpitoon. Virkaeläinlääkäri tarkastaisi mahdolliset löydökset. Asetuksen voimaantulon jälkeen vuoden kuluttua yksittäiset porot (esim. Pelkkiä poromääriä säätelemällä tilannetta on mahdotonta korjata. Poronhoidon näkökulmasta laiduninventoinnin tulokset vastaavat käytännön havaintoja ja kokemuksia: laitumet ovat kuluneita ja erityisesti poronhoitoalueen eteläja keskiosissa muu maankäyttö, etunenässä metsätalous, ovat asiassa pääroolissa. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti hallitus edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona. Yhdistyksen hallitus kävi asiasta pitkän keskustelun kokouksessaan 3/2019. Tukijärjestelmän kehittäminen tulee olemaan porotalouden keskustelujen ytimessä tulevat kuukaudet. Mikäli asiasta halutaan tehdä toisenlaisia linjauksia, on siihen mahdollisuus komission asetuksella olemassa. Asiaan liittyy monia näkökulmia ja riskejä, joiden puntarointi vaatisi perusteellisempaa työtä. Suomen esityksen mukaan suoramyynnin toimintakenttä lisäksi laajenee siten, että jatkossa tarkastamatonta poronlihaa saisi toimittaa suoraan kuluttajalle poronhoitoalueella. Komission asetuksen pohjalta myös tarkastamattoman poronlihan suoramyynnin laajentamiselle vähittäismyyntiin on nyt olemassa mahdollisuus. Nykysäädösten mukaanhan ostajan on noudettava tarkastamaton suoramyyntiliha tilalta itse. Onko teurastuki, paimennustuki tai paliskunnan suurinta sallittua poromäärää leikkaava tuki paras tapa ohjata poronhoidon tulevaa suuntaa?. Lähinnä laajoilla luonnonsuojelualueilla porot voivat edelleen pärjätä hyväkuntoisina ja tuottokykyisinä talven yli ilman ruokintaa. Hallitusohjelma 2019–2023 Hallitusohjelmassa tulevalle nelivuotiskaudelle on muutamia suoraan poronhoitoa koskevia kirjauksia, jotka lupaavat hyvää poronhoidon kehittämisen edellytyksille
Metsähallituksen kanssa vuosittain käytävät merkkipiirineuvottelut on käyty eteläisten merkkipiirien kanssa. Paliskunta toi eri yhteyksissä aktiivisesti esille hankkeen vaikutuksia poronhoidolle hankkeen suunnittelun alusta saakka ja onnistui vaikuttamaan hankkeen etenemiseen kunnassa. Kittilän kaivoksen laajenemisesta on käynnistymässä YVA-menettely, jossa tutkitaan uuden niin kutsutun CIL-rikastushiekka-altaan sijoittamista, sillä nykyinen allas korotuksineen ei ole riittävä kaivoksen arvioidun elinkaaren (2035) loppuun saakka. Hallituskauden aikana uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä. Nuttioiden hanke olisi sijoittunut Sattasniemen paliskunnan keskeiselle vasoma-ajan, kesän ja syksyn laidunalueelle, missä laiduntaa valtaosa paliskunnan poroista. Hallitus ottaa myös Metsähallituksen tulostavoitteet tarkasteluun. Hanke sijoittui myös paliskunnan poronhoitotoiminnan kannalta kriittiselle alueelle, sillä sen tärkein erotusaita ja laidunkiertoaita olisivat sijoittuneet hankealueen lähelle. Suomussalmella paliskunnat nostivat esille muun muassa yhteistyön tärkeyden jäkälämaiden maanmuokkauksissa sekä luvattoman kelkkailun. 27 POROMIES 3/2019 Hallitus pyrkii vähentämään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Lisäksi valtion maiden käytössä on huomioitava yhteiskunnalliset velvoitteet. Metsille asetetaan hiilinielutavoite. Maankäyttöasiat Nuttioiden noin 20–40 voimalan tuulipuistohanke, jota Metsähallituksen tuulivoimatiimi suunnitteli, ei etene Sodankylän kunnassa. Maankäytön osalta huomioitavia ovat erityisesti kirjaukset kaivosverosta sekä kunnille tulevasta mahdollisuudesta käytännössä estää kaivoshanke. Kunnanhallitus päätti toukokuun alussa, ettei kunta aloita tuulivoimaosayleiskaavan laatimista hankkeelle. Samassa kokouksessa päätettiin, ettei myöskään Rajalan kylän lähelle Rajalanvaaraan suunnitellun pienemmän, yksityismaille sijoittuvan hankkeen kaavoitusta aloiteta. YVAohjelma tulee nähtäville ja lausunnoille todennäköisesti kesän aikana. Pudasjärvellä keskusteluun nousivat muun muassa syvänlumen kelkkailu, vakuutusten edellyttäminen metsästyskoirilta, talvihakkuiden jättämät pitkät kannot ja maanmuokkaukset. Suurpetopolitiikassa varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus sekä vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. Tulevat vuoden osoittavat, miten hallitusohjelman kirjaukset käytännössä toteutuvat. Ranualla Itäkemijoen merkkipiirin neuvottelussa puhuttivat muun muassa kotkanpesien tarkastukset, joihin paliskuntia ei pyydetä mukaan, kulku-urien luiskaaminen ojituksille ja Kuva Kirsti Kustula
ointi asettaa metsänhoidolle vaatimuksia liittyen esimerkiksi metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Alueen petokannat ilvestä lukuun ottamatta ovat kasvussa. Metsäneuvostot linjaavat kestävän metsätalouden edistämiseen ohjatun rahoituksen kohdentamista sekä tekevät aloitteita metsiin liittyvien elinkeinojen kehittämiseksi. Standardityöryhmän järjestymiskokous pidettiin kesäkuun alussa Helsingissä. Fingridin 440 kV voimajohto Pirttikoskelta Norjaan merkitään kaavakartalle yhteystarpeena, mikä tarkoittaa käytännössä, että kaavassa ei osoiteta linjauksen tarkkaa sijaintia vaan sijainti tulee ratkaistavaksi mahdollisen toteuttamissuunnitelman yhteydessä. Poronhoitoa saadaan jatkossakin harjoittaa poronhoitolain mukaisesti ja maanomistajan luvalla rakentaa poronhoidon rakennelmia. Kaikki matkailun aluevaraukset eivät toteudu. Lausuimme ympäristöministeriölle Länsi-Lapin suojeluohjelma-alueiden perustamisesta suojelualueiksi. Työlle on varattu aikaa vuoden verran.. Pohjois-Lapin maakuntakaavasta saatiin Lapin liiton hallitukselta vastineet annettuihin lausuntoihin. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan lainvoimaiseksi saattaminen on ollut prosessissa vuodesta 2016, jolloin kaava hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa. 28 POROMIES 3/2019 metsäautoteille, metsästyskoirien aiheuttama rauhattomuus laitumilla sekä uusi luonnonvarasuunnitelma, jossa alueen hakkuutasoa ainakin nuorten metsien osalta tullaan lisäämään. Katsoimme, ettei jo aiemmin suojeluun varattujen alueiden perustamisesta luonnonsuojelulain mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi ole haittaa poronhoidolle, emmekä näe estettä alueiden perustamiselle. Valtioneuvosto hylkäsi hakemuksen. Muutamia asioita kuitenkin korjattiin kaavassa lausuntojen jälkeen: useita tuulivoima-alueita poistetaan kaavakartalta. Alueen paliskuntien kanssa tullaan järjestämään neuvotteluita ja ennen kaavaehdotuksen valmistumista myös toinen poronhoitolain 53 §:n mukainen neuvottelu. Standardien tarkistustyö on käynnissä parhaillaan ja olemme mukana työssä. Kaavassa eniten vastustusta aiheuttanut asia, eli Jäämeren rautatie jää edelleen kaavaan. Rovaniemen kaupunki ja kaksi asukasyhdistystä valittivat hylkäyksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lapin liitto tulee todennäköisesti merkitsemään Kemihaaran alueen kaavaan suojelualueena. PEFC Kaikkien metsäserti. Standardityöryhmän tehtävänä on tarkistaa Suomen PEFC-kriteerien sisältö ja varmistaa, että ne ovat PEFC:n kansainvälisten vaatimusten mukaiset. oinnissa mukana olevien tahojen on noudatettava PEFC:n kansainvälisiä vaatimuksia kestävälle metsänhoidolle. Lapin liitto haki tuolloin valtioneuvostolta luonnonsuojelulain mukaista lupaa, jonka perusteella Kemihaaran soiden Natura 2000 -alueelle voitaisiin merkitä maakuntakaavaan Kemihaaran monitoimiallas eli tekojärvi ja vesivoimalaitos. Päätöksiä saattaa edeltää kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen. Metsästys tulee olemaan sallittua, sillä sitä ei ole erikseen luonnoksissa rajoitetettu. Seuraavaksi Lapin liitto aloittaa kaavaehdotuksen laatimisen ja tulee täydentämään selvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Huhtikuussa KHO hylkäsi valitukset. Metsäneuvosto laatii alueellisen metsäohjelman sekä seuraa ja edistää kyseisen ohjelman toteuttamista yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Maakunnallisten metsäneuvostojen lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa edistää metsiin perustuvia elinkeinoja ja metsäsektoria koskevaa yhteistyötä. PEFC-serti. Tämä on poronhoidon kannalta tärkeää säilyttää myös säädösten jatkovalmistelussa, jotta porotalouden kärsimiä petovahinkoja voidaan ehkäistä ja vähentää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla tapahtuvalla metsästyksellä sekä vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Olemme mukana neuvostossa poronhoidon edustajana. Niiden pohjalta kukin jäsenmaa laatii kansalliset metsänhoidon kriteerit. Nämä kriteerit päivitetään määräajoin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Inarissa kaavakartalla säilyy pohjamerkintänä metsätalousja poronhoitovaltainen alue. Lapin metsäneuvosto Maaja metsätalousministeriö on nimennyt Lapin metsäneuvoston toimintakaudelle 2019–2023. Sen sijaan reitistöjen sijoittumista edistäviä matkailu-, metsätalous ja poronhoitovaltaisia alueita, joilla on ulkoilun ohjaustarvetta, tullaan luultavasti laajentamaan
Seuraavassa kokouksessa asialistalle nostetaan myös poronhoitoalueen kannalta keskeisiä aiheita. Mikäli haet investointitukea paperilomakkeella, kannattaa säilyttää myös itsellä kopiot kaikista hakemuksen liitteistä. Tässä suhteessa erityisesti arvioinnin puolueettomuus ja todennettavuus on äärimmäisen keskeistä. Myös ilvesvahingot ovat olleet laskussa. Kevään ilmiönä olivat vasotustarhakarhut, jotka tekivät paikallisesti suuria tuhoja. Susivahinkojen määrä vaihtelee susien liikkumisen ja havaintojen mukaisesti vuosittain. Tämä hakujakso päättyy tammikuussa, jolloin avustuspäätös tulee 15.4.2020 mennessä. Näkemyksemme mukaan uudistus on tarpeellinen, koska kukaan ei ole tyytyväinen nykykäytäntöön. Näin ollen etujärjestöt, neuvontaorganisaatiot ja alan viranomaistahot eivät tule kyseeseen arvioinnin tekijöinä. Kokouksessa keskusteltiin laajasti eri maiden akuuteista petokysymyksistä. Erityisesti norjalaisten ahmanpyynnin merkitys on suuri. Näin hakemus on helppo uusia tarvittaessa.. alkavassa hakujaksossa. Määrärahojen vähyyden vuoksi moottorikelkkaja mönkijäavustuksiin on realistista saada avustus aikaisintaan 15.9. EU:n petofoorumin vuosikokous pidettiin toukokuussa Brysselissä. Uudistuksessa on tärkeää huomioida kaikkien asianosaisten oikeusturva. Karhun osalta vahingoista tulee näkyviin minimaalinen osa. Polura Poluran määrärahat on kuluvan vuoden osalta käytetty lähes kokonaan. Pedot Onnistuneen ahmanpyynnin ansiosta ahmavahingot ovat pysyneet tänä talvena aiempia vuosina alhaisempina. Arviointia ei voi tehdä taho, joka on toimenkuvansa kautta sidoksissa asianosaistahoon. Yksittäinen susi voi poronhoitoalueella vaellellessaan saada aikaan mittavat vahingot. 29 POROMIES 3/2019 Arvioimislautakunta Poronhoitolain arvioimislautakuntaa koskevien pykälien uudistus on työn alla maaja metsätalousministeriössä. Kyseisten pykälien uudistus on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Puolueeton ja neutraali arvioimislautakuntamalli, juridisella asiantutemuksella täydennettynä, on asiassa kaikkien osapuolten yhteinen etu. Niistä lisää tuonnempana
30 POROMIES 3/2019 Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.
Lausunto maaja metsätalousministeriölle poronhoitovuodelta 2019–2020 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta, 15.4.2019 11. Lausunto Iin kunnalle Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen OASja YVA-suunnitelmista, 4.4.2019 6. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Ari Maggan ja Inga Äärelän valitus Paliskuntain yhdistyksen hallituksen päätöksestä 23.4.2018 § 28, 27.5.2019 Psst... Lausunto Lapin ELY-keskukselle Kemijärvi-Värriö -tieyhteyden YVA-tarveharkinnasta, 11.4.2019 9. 31 POROMIES 3/2019 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 27.3.–27.5.2019 1. Lausunto ympäristöministeriölle Länsi-Lapin luonnonsuojelualueiden perustamisesta, 7.5.2019 15. Lausunto maaja metsätalousministeriölle virkaeläinlääkäreiden kelpoisuusvaatimuksia koskevien EU-säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja täydentämisestä, 23.5.2019 17. Lausunto Kittilän kunnalle Ounaslohen ranta-asemakaavasta, 5.4.2019 7. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Merja Nunnasen valitus Paliskuntain yhdistyksen päätöksestä 6.9.2018, 7.5.2019 14. Lausunto työja elinkeinoministeriölle kaivoslain toimivuudesta, 1.4.2019 4. Lausunto Ylitornion kunnalle Tornionjoen yleiskaavasta, 11.4.2019 10. Lausunto Inarin kunnalle Ivalon alueen yleiskaavan osa-alueista 1, 2 ja 3, 23.4.2019 12. Lausunto Suomen Maastotieto Oy:lle moottorikelkkareitistä Ylitornion kunnassa Rovaniemen kunnanrajalta Pellon kunnanrajalle, 27.3.2019 2. Lausunto Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Näkkäläjärven valitus Sallivaaran paliskunnan syyskokouksesta 4.10.2018, 7.5.2019 13. Lausunto ympäristöministeriölle Käsivarren erämaa-alueen hoitoja käyttösuunnitelman vahvistamisesta, 17.5.2019 16. Ruokintakausi lähestyy, kuten myös syksyn Poron Herkku -kampanja, pysy kuulolla! Mari Klemetti 040 546 4184 Oskari Jakovleff 040 772 1476. Lausunto Sodankylän kunnalle Luoston keskusta-alueen moottorikelkkareittisuunnitelmasta, 27.3.2019 3. Lausunto ympäristöministeriölle luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä, 1.4.2019 5. Lausunto Iin kunnalle Jakkukylän osayleiskaava 2040 luonnoksesta, 8.4.2019 8
32 POROMIES 3/2019 Kujala toivottaa petotutkijat tervetulleiksi Kuusamoon. Tutkimusta tarvitaan ja pikaisesti. Jokainen osapuoli voi kertoa mielipiteitä ja tarinoita, mutta niiden painoarvo on hyvin vähäinen verrattuna siihen, että asiaan perehdyttäisiin tosiasioiden ja tutkimuksen kautta. Hän uskoo, että tieteellinen tutkimus voisi todistaa sen, minkä poromiehet ovat huomanneet jo tapahtuneen: haaskanpito on haitallista poronhoidolle ja vaaraksi ihmisille. Teksti Timo Rehtonen. – On kuin huuto tuuleen, kun poroelinkeinon harjoittaja yrittää saada näkemyksensä julki. Kuva Pertti Torvinen.. Poroelinkeino elää täällä tukalia aikoja. HAASKAKUVAUSPAIKKOJEN VAIKUTUKSET POROELINKEINOLLE PITÄISI SELVITTÄÄ TUTKIMUKSELLA Oivangin paliskunnan poroisäntänä kesäkuun alussa aloittanut Juha Kujala toivoo, että haaskakuvauspaikkojen pito kiellettäisiin kokonaan poronhoitoalueella
Ihminen kohtaa karhun aikaisempaa useammin Kujalan mukaan kohtaamiset ihmisen ja karhun välillä ovat lisääntyneet viime vuosina. – Tästä aiheutuu haittaa maanviljelylle ja kylien asukkaille sekä lisätöitä meille, kun joudumme siirtämään poroja pois asuinalueelta. – Ammattimaista haaskakuvaustoimintaa täällä on harjoitettu vuodesta 2007 lähtien. Sosiaalisessa mediassa on nähtävänä kuvia karhuista mökkien terasseilla ja pihojen roskapöntöillä. Poro ei pysty nyt palkimaan niillä alueilla, joilla se on tottunut liikkumaan luontaisesti vuosisatojen ajan. Kuka silloin on vastuussa. Sieltä ne käyvät haaskojen houkuttelemana vierailemassa täällä ja samalla pääsevät poronmakuun. Ihmisen haju ei enää karhua pelota. Kauhulla odotan sitä päivää, kun jotakin vakavaa tapahtuu. Järjetön ruokkiminen ja petokannan vahvistaminen vääristää tilannetta merkittävästi Haaskanpitoa on puolusteltu sillä, että kun karhuja ruokitaan, ne eivät syö muuta. Nykyään Kuusamon itäosien alueella tiedossa olevia haaskakuvausta harjoittavia yrityksiä on ainakin viisi, joista meidän paliskunnan alueella neljä. Petojen pyytämiä aikuisia poroja kyllä löydetään, mutta vasoista ei petojen jäljiltä jää jäljelle välttämättä yhtään mitään, Juha Kujala sanoo. Jatkuvassa liikkeessä olevissa tokissa vasat myös joutuvat helposti erilleen emistään. – Pedot kuuluvat Suomen luontoon ja saalistavat sen ruuan mitä tarvitsevat, mutta petokannan kuuluu olla sopusoinnussa muun luonnon kanssa. – Mönkijän saapuminen tarkoittaa näille karhuille ruoka-aikaa. Kerrotaan tapauksista, joissa karhu on saapunut paikalle kuultuaan mönkijän äänen. Vaikka poistolupa on saatu, eläintä ei saa seurata haaskakuvaustoiminta-alueelle. – Valtakunnan raja-aidan takaa eivät karhut lopu. Vuosi 2017 oli pahin miesmuistiin. Mutta mitä tapahtuu sitten, kun ihmisellä ei olekaan mukanaan ruokaa. Sinne jos se menee, syödyksi se tulee, Kujala toteaa. Ja kun tokka joutuu olemaan jatkuvassa laukassa, vasat eivät kasva samalla tavalla kuin rauhallisemmissa olosuhteissa. Pedoille on tehty eräänlainen turvapaikka, joka hankaloittaa luvallista pyyntiä. Petoja pelätessään poro pakenee itäisiltä, sinänsä muuten erinomaisilta laidunmailta kohti länttä, asutuksen piiriin. Alueella tehdyn tutkimuksen mukaan suurin vasahävikin aiheuttaja pedoista on karhu. Hän painottaa, että kysymys ei ole petovihasta. Pedoille on tehty suojavyöhyke Oivangin paliskunnassa on kohdattu ongelmia vahinkoja aiheuttavan pedon metsästyksessä. Kujala ei pidä selitystä uskottavana. Myös poron käytös on muuttunut – Porot hakeutuvat aukeille ja pysyvät tokassa, ja aina jos jossakin rasahtaa, silloin lähdetään. Kujala kysyy. – Tämä rajaa isoja alueita pois pyynnin piiristä, mikä on ihan käsittämätöntä. – Sitä kautta vasoja häviää paljon. Ennen karhut eivät tulleet näkösälle, mutta haaskaruokinnan tuloksena ne istuskelevat nyt teiden varsilla odottaen ateriaa. Samasta syystä aiheutuu haittaa myös metsäs. 33 POROMIES 3/2019 Haaskanpito on lisännyt petovahinkoja Petovahinkojen määrä on ollut nousujohteista Oivangin paliskunnan alueella 2000-luvulla. Niiden vuoksi paliskunnan itäosaan on muodostunut valtava petokeskittymä, jonne porolla ei ole asiaa
Sitten kun tällaisessa ympäristössä kasvaneet karhunpennut aikanaan tekevät omia pentuja, haaskaruokinnan vaikutus karhujen kesyyntymiseen kertaantuu. Todettiin siinä, että eiköhän sitä päivä pärjätä yhdelläkin vasaralla. Tuntuu, että poro ei ole missään oikeassa paikassa. Eikä mietinnön ajatus näy itse laissakaan millään. – Onhan selvää, että kun ihminen ruokkii petoeläintä, se oppii yhdistämään toisiinsa ihmisen ja ruuan. 34 POROMIES 3/2019 tysseurojen toiminnalle, kun niillä ei ole tietyillä alueilla enää metsästysoikeutta, Kujala sanoo. Jälkeenpäin tulkitsimme tilanteen niin, että mönkijän äänen kuultuaan karhu oli arvellut ruokakuljetuksen saapuneen. – Karhukantojen kasvuun on vaikuttanut omalta osaltaan karhun kevätpyynnin kieltäminen, mutta mielestäni suurempi merkitys on ollut haaskanpitopaikkojen määrän kasvamisella, Aikkila sanoo ja kertoo kuulleensa yhä enemmän karhujen vierailuista mökkien ja talojen pihoilla. Siihen pystyy melkein kuka vaan alkamaan, kunhan omistaa jonkinlaisen läntin maata. Poroisäntänä Kujala pyrkii viemään vahvaa viestiä päättäjien korviin haaskakuvauspaikkojen merkityksestä petovahinkojen syntyyn. Sen luontainen pelko katoaa. Haluamme jalostaa erittäin laadukasta lihatuotetta, ja nykyisin myös matkailussa poro on suuri vetovoimatekijä. Eikä edes sen liiketaloudellinen merkitys alueelle ole kummoinen, sen voi jokainen nähdä tutkimalla yritysten liikevaihtoja. Tilanteen vakavuuteen pitää viimeistään nyt herätä, Juha Kujala toteaa. Tämä on erikoinen asetelma, koska kyseessä on ikiaikainen elinkeino, jota on harjoitettu täällä vuosisatoja. – Hävikkikorvauksia ei enää makseta samassa suhteessa kuin aikaisemmin. Kohtaaminen suolla Myös poromies Jarmo Aikkila on huomannut petokantojen kasvaneen Oivangin paliskunnan alueella. Oivangissa ei kuitenkaan aiota antaa periksi haasteiden edessä. Petotilanteen vuoksi porot siirtyvät yhä enemmän asutuksen piiriin, missä ne aiheuttavat haittaa viljelyksille ja asutukselle. – Viime marraskuussa olimme Juha Aikkilan kanssa menossa mönkijöillä tarkastamaan paliskunnan itärajan aitaa. Ikiaikaista elinkeinoa ajetaan alas Juha Kujala ihmettelee haaskakuvauksen saamaa painoarvoa olemassa olevien elinkeinojen joukossa. Ollessaan muutaman sadan metrin päässä, hän soitti minulle ja kertoi, että jängällä on mönkijän jäljen päällä vastassa karhu, joka ei liiku mihinkään. Tämän vuoden alussa Sipilän hallitus muutti riistavahinkolakia. Poikkeuksellisen suurista porovahingoista kärsineille paliskunnille maksettu Lex Halla -korvausjärjestelmä lakkautettiin samaan aikaan kun petovahingot alkoivat lisääntyä. Haaskakuvaustoiminta pitäisi ehdottomasti kieltää poronhoitoalueella, koska se haittaa merkittävästi poroelinkeinoa. Vaikuttaa siltä, että meitä yritetään ajaa väsyksiin, ja sitten kun ihminen väsyy, ainoaksi vaihtoehdoksi jää ammatin lopettaminen. Hän lähti ajamaan takaisin päin omia jälkiään. Lakia valmistelleen maaja metsävaliokunnan mietintöön sisältyi seuraava virke: ’Lisäksi haaskanpitoon on vaikutettava siten, että sen petovahinkoja lisäävät kielteiset vaikutukset voidaan estää sääntelyllä.’ – Onhan se hyvä, että asiasta on päättävällä tasolla lausuttu edes jotain, mutta tarkemmin tekstiä miettiessä huomaa, että eihän se tarkoita kyllä käytännössä yhtään mitään, Jarmo Aikkila toteaa. Aikkila kertoo esimerkkitapauksen karhun kesyyntymisestä. Viesti haaskanpitopaikkojen vahingollisuudesta päättäjien suuntaan on ollut aivan liian vaisu. Aidan eteläpäässä, pian ohitettuamme yhden näistä haaskanpitopaikoista, Juha huomasi, että hänellä oli pudonnut vasara mönkijän tarakalta. Päinvastoin se tuntui vain odottelevan. Haittoja puolestaan vähätellään, niitä ei haluta noteerata. Kujala kertoo poroelinkeinon harjoittajien tuntevan tulevansa uhatuiksi monesta suunnasta samaan aikaan. – Se on aika vapaata toimintaa. – Me olemme kasvaneet poroperheissä, osaamme tämän homman ja teemme sitä ylpeydellä. Tavoitteena on, että haaskanpito kiellettäisiin poronhoitoalueella
35 POROMIES 3/2019 tavalla. Jos ne ruokkivat ihmisen hajuisella ruoalla pentujaan, pennutkin oppivat saman.’ Kuva Pertti Torvinen. Tutkimusta ei ole tehty Petotutkija, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että varsinaista tutkimusta haaskanpidon vaikutuksista petovahinkojen määrään ei ole tehty. Luken erikoistutkija Jouko Kumpula puolestaan sanoo, että ’poromiesten näkemys ja huoli ongelmasta on hyvin perusteltu ja varmasti aiheellinen’. Eläimet oppivat ihmisen hajun tarkoittavan ruokaa Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio kirjoittaa kolumnissaan (Yle), että ’eläimet lisäävät sellaista käytöstä, josta on seurannut jotain kannattavaa. Tuolloin ei vielä alueella ollut aktiivista haaskakuvaustoimintaa ja kuolevuuslähettimillä pannoitettujen vasojen selviytymiseen vaikutti pitkälti se, miten karhut liikkuivat tutkimusalueilla vasonta-aikaan. Kumpaankin tarvitaan yleensä toistoja, kerta ei riitä. – Tiedossani ei ole, että haaskanpidon vaikutuksista petokantoihin tai porovahinkoihin olisi tehty tutkimuksia. Vasakuolleisuustutkimukset Oivangissa vuosina 1999–2004 toivat esille, että karhun merkitys vasahävikin aiheuttajana oli joinakin vuosina suuri, toisina vuosina vasat selvisivät paremmin. Nähtäväksi jää, tuleeko riistavahinkolakiin haaskaanpitoa rajoittavia määräyksiä nykyisen hallituskauden aikana. Mikäli tällaiseen tutkimukseen löytyisi rahoitus jotain kautta, hanke voitaisiin suunnitella ja aloittaa aika piankin. Uusille tutkimuksille olisi nykyisessä tilanteessa selkeästi tarvetta. Minulla itselläni ei ole kuitenkaan vielä tiedossa tällaista rahoitusta. Jos susia ruokitaan haaskoilla tai vaikka muullakin ruoalla esimerkiksi kuvaustai turismitarkoituksiin, ne oppivat ihmisen ja joskus kotieläintenkin hajun tarkoittavan ruokaa. Myös Suomen riistakeskuksessa erikoissuunnittelijana työskentelevä, aikaisemmin RKTL:n porotutkimuksissa mukana ollut Harri Norberg katsoo, että selvitystä asiaan tarvittaisiin. Ne toisaalta oppivat myös karttelemaan sellaisia tilanteita, joista seuraa jotain epämukavaa. – Tutkimusta asiasta ei ole, mutta Luken viime vuonna julkaisemasta Suurpetojen vaikutus poronhoitoon -raportista ilmenee, että karhuvahingot ovat kasvaneet Oivangissa voimakkaasti noin vuoden 2005 jälkeen. – On siis harmi, ettei aiheesta ole saatu aikaan tutkimusta, vaikka siihen olisi tarve
Karhu siirtyi kahden kilometrin päähän talon pihassa olevaan porotarhaan, johon jäi päivämakuulle. Ne laidunsivat tarhan vieressä noin 80 metrin päässä karhusta. Ei päässyt sisälle, koska kynsi ei pitänyt sisäpuolella olevaan maatilavaneriin. 36 POROMIES 3/2019 Kaimio muistuttaa susiin keskittyvässä kirjoituksessaan, että ’jos yhdet toisaalla ruokkivat ja toiset ampuvat, tilanne on susien kannalta äärimmäisen epäreilu. Näin nämä ruokintapaikoilla olevat karhut kesyyntyessään toimivat ja ovat valtion hyvässä suojelussa.’ Tekstin lainaukset ovat Tuire Kaimion kolumnista Onko susien ampumiselle mitään vaihtoehtoa. Katseella sai vain seurata. Söi mönkijän kärrystä jauhon rippeet. Mistään pelon opettamisesta kauniimmillakaan keinoilla ei ole hyötyä, jos ihmishajun lähelle hakeutumista toisaalla vahvistetaan. ’Jos systeemi olisi aukoton, sudet kyllä oppisivat nopeasti. Poliisi ei myöntänyt tappoeikä poistolupaa. – Kyllä eläimet saattavat haaskoilla vieraillessaan kesyyntyä muuallakin Suomessa ja vaeltaa sieltä sitten taas pitkiä matkoja ties minne, hän toteaa.. SRVA (suurriistavirka-apu) karkotti karhun. Tarhasta oli löysätty porot pois. Iso uroskarhu, jonka jälki 16 senttimetriä leveä. Jos ihmisiin tai kotieläimiin liittyviin hajuihin tai ääniin liittyisi aina jotain epämiellyttävää, siinä olisi se erinomaisen hyvä puoli, että epämiellyttävyyden ei edes tarvitsisi olla kovin suurta.’ Kokemuksia Kuusamosta Vilho Pesonen kertoo sähköpostiviestissään toukokuisista tapahtumista Kuusamossa: ’Karhu tuli lauantaita vasten yöllä 4.5.2019 Kuusamossa Pikkaraisentie 161 olevan porotalon pihaan tarha-aitauksien kautta ja repi jauhovaraston seinälaudoituksen seinää alas. (Yle 3.12.2016) – On sinänsä ymmärrettävää, että poromiehet toivoisivat haaskoilla kuvaamista lopetettavaksi juuri poronhoitoalueella, Kaimio kommentoi Oivangin poromiesten näkemyksiä, mutta muistuttaa kesyyntymistä tapahtuvan poronhoitoalueen ulkopuolellakin. Voi hyvin olla, että jos ruokkiminen lopetettaisiin, muutaman susisukupolven päästä ongelma poistuisi itsekseen.’ Kaimion mukaan tarvitaan jokin tapa opettaa susille, että ihmisasumusten lähestyminen ei koskaan ole hyvä juttu. Itse ei saatu karkottaa
Kehitimme suomalaisesta männystä Progres® -rehuaineen, joka tukee eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta. a.fi Luonto on ihmeitä täynnä. 37 POROMIES 3/2019 LUONNON ENERGIAA POROILLE! Lisätietoa pororehuista www.hankk. ”Eihän näin rauhallisia poroja löydy enää mistään” – Risto Kangas ”Vaikka edellisvuoden kesä oli vaatimille huono, olivat vasat nyt parempikuntoisia kuin aiemmin” – Markku Ylivaara Porojen ruokinnassa puhaltavat uudet tuulet, tutustu Progres® -rehuainetta sisältävään Poro-Elo Poweriin! Uutuus!. Pienempi rehunkulutus, tarhakäyttäytymisen rauhoittuminen, turva ruokintahäiriöitä vastaan ja parempi yleiskunto ovat ensimmäiset havainnot Progresin vaikutuksista poroilla
Kuva Porokello-hanke.. Teksti Eliisa Lintula. Poromiehen matkassa -juttusarja avaa ovensa tavallisten porotalouden edustajien arkeen. Mukana ovat Juha Kujala ja Jenni Marttila (vas.ylh.) Ari ja Irja Körkkö (oik.ylh.), Jaurun perhe (vas.alh.) sekä Inka-Maria Vuolo. 38 POROMIES 3/2019 POROVAROITUKSET POROJEN TURVANA Porokello on ottanut seuraavan askeleen kehityspolullaan: Porovaroituksia voivat jatkossa tehdä kaikki tiellä liikkujat
Viikonloppuisin porokolareita on tapahtunut suhteessa varoitusja liikennemääriin nähden selvästi arkipäiviä enemmän. Tutkimuksessa Porokellon käyttäjistä 2/3 koki tutkimuksen mukaan välttäneensä porokolarin sovelluksen ansiosta. Tra. Varoituksien seurantaa sekä laadunvalvontaa on tiukennettu muutoksen myötä. 39 POROMIES 3/2019 Porokello varoittaa tiellä liikkuvista poroista. Varoituksia tarvitaan erityisesti klo 16 jälkeen sekä viikonloppuisin. Viime vuonna mukaan otettiin myös muiden ammattialojen edustajia, jotka liikkuvat paljon poronhoitoalueella mukaan lukien porotalouden edustajat. Muun muassa nämä seikat tukevat sitä, että varoituksia voi tehdä jatkossa kuka tahansa autoilija. Täysin vapaaksi porovaroituksien tekemistä ei kuitenkaan anneta, vaan varoituksien antaminen edellyttää aina rekisteröitymistä. Taulukko Tra. Mukana ovat Kujalan Porotilan Juha Kujala ja Jenni Marttila Kuusamosta, Santa Claus Reindeer Ari ja Irja Körkkö Rovaniemeltä, Jaurun perhe (Markus ja Anne) Pudasjärveltä sekä Inka-Maria Vuolo Raanujärveltä. Poromiehen matkassa -juttusarjaa julkaistaan Porokellon sosiaalisen median kanavissa sekä nettisivuilla www.porokello.. Tutkimuksesta saatiin tärkeää tietoa ja ideoita Porokellon kehittämiseksi. Tietoutta jakamalla voidaan vaikuttaa asenteisiin positiivisella tavalla ja sen myötä lisätä Porokellon käyttöä ja vähentää porokolareita. Jatkossa porovaroituksia voivat tehdä kaikki halukkaat tiellä liikkujat poronhoitoalueella. Porovaroitusten alhainen määrä viikonloppuisin on oletettavasti yksi osatekijä viikonloppujen korkeampaan porokolaririskiin. Porokello ja porotalous käsi kädessä Porokello on startannut keväällä Poromiehen matkassa -juttusarjan. www.facebook.com/porojauru Porokolareiden ja varoitusten määrät ja liikennemäärät jaettuna viikonpäiville 2017–18. com.. Osa niistä on jo toteutettu ja osaa työstetään parhaillaan. Yli 90 % käyttäjistä muutti ajokäyttäytymistään selvästi liikenneturvallisuutta parantavasti saatuaan porovaroituksen. Juttusarjan tavoitteena on lisätä tietoutta poroista ja porotaloudesta. comin teettämä ja kevällä 2019 valmistunut Porokellon vaikuttavuus -tutkimus osoitti, että varoituksissa on katveaikoja ja alueita. Poromiehiin voi tutustua heidän omien sivujensa kautta: www.kujalanporotila.com www.santaclausreindeer.. Liikennemäärät ovat suurimmillaan perjantaina ja viikonloppuisin selvästi arkipäiviä alhaisempia. Tutkimus osoitti, että Porokello lisää liikenneturvallisuutta Porokellon vaikuttavuus tutkimuksesssa todettiin myös, että luottamus Porokelloa ja porovaroituksia kohtaan on noussut. . Tutkimuksesta on tehtävissä päätelmä, että Porokellolla on tulevaisuudessa tärkeä rooli liikenneturvallisuuden edistäjänä sekä porokolarien vähentäjänä. Vuodesta 2016 ammattiautoilijat ovat antaneet porovaroituksia näköhavaintoihin perustuen tiellä liikkuvista poroista. Juttusarjassa ovat mukana aidot porotalouden edustajat. Tutkimuksessa nousi esiin myös tieosuuksia, joissa varoituksia on vähän suhteessa kolarimäärään
010 346 6260 Pudasjärvi • Puh. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. 050 349 9908 www.lantmannenagro.fi 92,110,Hinnat (työkoneissa alv %, rehuissa alv 14 % ja tarvikkeissa alv 24 %) ovat voimassa 31.7.2019 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. 020 740 1040 Tornio • Puh. 020 7528 260 Suomussalmi • Puh. Josilacin biologisilla säilöntäaineilla säilöt rehut luotettavasti ja turvallisesti. 050 434 7021 Oulu • Puh. Riistapeltoseos, 3 kg/pss • Käyttömäärä 3 5 kg/ha 46,/pss Rehukaali, 1 kg 16,/pss Naattinauris, 1 kg 19,/pss YaraMilalannoitteet pohjahintaan! Tilaa nyt ensivuoden tarve! Josilac Classic, 150 g/pss Ainut joka toimii kuivalla ja märällä heinällä • Riittoisuus 25 tn/pss 59,/pss 12/25 m Aumamuovit 10/25 m 79,8/25 m Kysy myös muita kokoja! 129,Langaton perävaunun led-valosarja • 12/24V, IP65 suojaus • Toimintasäde 20 m • Vahva magneettikiinnitys • 2 kpl Led-takavalo, lataussarja, perävaunupistoke, säilytyskotelo Merisuola ja vuorisuola, 25 kg/sk • Heinän ja lihan suolaukseen 10,/sk Neste Farm Universal 10W-30, 20 litraa • Ahdettuihin kuin ahtaamattomiin dieselmoottoreihin • API CE, CF-4/SF, API GL-4 59,/astia. 010 8350 280 Kuusamo • Puh. 050 389 0821 Rovaniemi • Puh. Sodankylä • Puh
Nykyään porotalous on yhä enemmän yritystoimintaa jatkuvasti muuttuvassa mahdollisuuksien ja uhkien toimintakentässä. Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan osata kaikkea, kunhan paliskunnan sisällä tiedetään, kenellä on mihinkin asiaan osaamista yhteisten asioiden hoitamista varten. ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Sillä on keskeinen merkitys saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä. Poromieheltä vaaditaan perusosaamisen lisäksi monipuolisia tietoja ja taitoja vastaamaan porotalousyrittäjyyden haasteisiin. Poronhoito on pitänyt syrjäiset alueet asuttuina vaikeina aikoina ja tuonut elannon lisäksi mielekästä tekemistä. Väyläopinnot on suunnattu yhteistyöoppilaitosten (Ammattiopisto Lappian, Lapin koulutuskeskus REDUn ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen) opiskelijoille, jotka opiskelevat soveltuvaa ammatillista perustutkintoa. 41 POROMIES 3/2019 Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä tarjoavat koulutusta, joka vastaa poromiehen ja paliskunnan tarpeisiin kehittää toimintaansa. Haku tutkinto-opiskelijaksi väyläopintojen jälkeen Opiskelija voi hakea Lapin ammattikorkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa (avoimen väylän haussa) suoritettuaan määritellyt 30 opintopistettä Lapin ammattikorkeakoulun väyläopintoja ja tehtyään soveltuvan toisen asteen perustutkinnon. Väyläopintojen kautta saadaan lisäosaamista. Väyläopinnot ovat Lapin AMKin opetussuunnitelman mukaisia ja koulutuskohtaisesti määriteltyjä 30 opintopisteen kokonaisuuksia. Opinto-ohjaaja tiedottaa oppilaitoksessaan väyläopinnoista, käy ohjauskeskustelun halukkaiden kanssa, täyttää opiskelijan kanssa ilmoittautumislomakkeen sekä ilmoittaa väyläopintoihin hakevat opiskelijat Lapin ammattikorkeakoululle. Haku väyläopiskelijaksi Ammatillisella toisella asteella opiskeleva hakee väyläopintoihin oman oppilaitoksensa opinto-ohjaajan kautta. Hakija voidaan hyväksyä tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta. OPISKELE YHTÄ AIKAA SAKKISSA JA LAPIN AMKISSA. Mitä väyläopinnot tarkoittavat ja kuka voi hakea. Väyläopintojen tavoitteena on, että mahdollinen myöhempi tutkinto-opiskeluaika Lapin ammattikorkeakoulussa lyhenee väyläopintojen ja ammatillisella perustutkinnolla hankitun osaamisen ja siihen liittyvän osaamisen tunnistamisen myötä. Yhteistyöoppilaitoksissa, ammatillisella toisella asteella opiskeleville väyläopinnot ovat maksuttomia. Väyläopintoihin hyväksytyille lähetetään hyväksymiskirje ja tarkempaa infomateriaalia väyläopinnoista, opintojen aloittamisesta ja itse opiskelusta. Väyläopinnot ajoittuvat pääsääntöisesti perustutkinto-opintojen viimeiselle lukuvuodelle. Opiskelu väylässä Väyläopiskelijat opiskelevat Lapin ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä eli yhdessä VÄYLÄOPINNOT Teksti Veikko Maijala ja Janne Näkkäläjärvi
Luontoja ympäristöalan perustutkinto, poronhoitajaksi valmistuivat: Oskari Ailinpieti (vas.), Joonas Hetta Lapin, Juuso Huhtamella Hammastunturin, Ole-Juhan Kemi Sallivaaran Marianne Ketola Käsivarren, Anette Kosonen Sallivaaran, Marielle Labba Käsivarren, Ante-Johan Magga Sallivaaran ja Aslak Uula Niittyvuopio Paistunturin paliskunnasta. VALMISTUNEET 2019 VALMISTUNEET 2019. SAKK on tällä hetkellä ainoa toisen asteen poronhoitokoulutusta tarjoava oppilaitos valtakunnallisesti. Puuttuu kuvasta. Porotalouden ammattitutkinnon suoritti: Joonas Hyypiö Pyhä-Kallion paliskunnasta. Mistä lähdettiin liikkeelle Ensimmäisenä tutustuimme toistemme opetussuunnitelmiin. Väyläopinnoissa lähtökohtana on, että löydetään toisen asteen tutkinnosta 30 opintopistettä (op) sellaisia opintoja, jotka tuottavat likipitäen samanlaista osaamista mitä on agrologitutkinnon osaamisvaatimuksissa. Porukkaoppi-hankkeessa yhtenä tavoitteena oli väyläopintojen kehittäminen Lapin AMKin ja SAKKin välillä. Perustana on pohjoisen ekosysteemin osaaminen, luonnon monialainen kestävä käyttö, käytön ohjaaminen ja eri alojen yhteistyötarpeet. Toiset 30 op SAKKin opiskelija opiskelee ensimmäisen vuoden agrologiopiskelijoiden kanssa. SAKK:ssa voi opiskella porotaloutta joko suorittamalla luontoja ympäristöalan perustutkinnon poronhoitajalinjan tai porotalouden ammattitutkinnon. Siellä on oma Toivoniemen opetusteurastamo ja nahkamuokkaamo osaavan henkilökunnan lisäksi. Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa hyvät puitteet opiskeluun. 42 POROMIES 3/2019 Porukkaoppi-hanke ’Poroväylän’ kehittäjänä Miten saadaan poronuoret kiinnostumaan ammattikorkeakouluopinnoista. Agrologin opinnoissa korostuvat maa-, poroja metsätalouden ja luonnontuotealan ammattiosaaminen, asiantuntija-, kehittäjäja yrittäjätaidot ja ylpeys omista lähtökohdista. Katsoimme mitä osaamista tulee Poronhoitajatutkinnossa ja mitä osaamista vaaditaan agrologitutkinnossa. Agrologikoulutuksessa painotetaan monialaista maaseutuyrittäjyyttä ja kykyä toimia pohjoisissa, vaativissa luonnonoloissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kuvasta puuttuvat Nillá-Ánde Länsman Kaldoaivin ja Tuukka Pyhäjärvi Kemin-Sompion paliskunnasta
Väyläopintojen toteutustapa Lähdimme rakentamaan väyläopintoja opiskelijan näkökulmasta mahdollisimman mielekkääksi. moodle ja Adobe connect). Päädyimme siihen, että syyskuussa on tiivistä opiskelua Rovaniemellä, ja vasta lokakuun lopulla, kiivaimman erotuskauden jälkeen, jatkuvat opinnot. Katsoimme, että paras ajankohta suorittaa väyläopinnot perustutkintoa suorittavilla on kolmas vuosi. Marras-joulukuussa on kahden päivän pituisia lähijaksoa 3–4 kappaletta Rovaniemellä, muuten opetus tapahtuu täysin etäopiskelusovelluksin (mm. Väyläopinnot sopivat hyvin SAKKin poronhoitajaopiskelijalle, joka tähtää korkeakouluopintoihin ja haluaa kehittää porotaloutta ja sen toimintaedellytyksiä. Suomen kieli ja viestintä 5 op, 4. Kasvupaikat, kasvija puulajit 5 op, 2. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä 2.4 D 4x4 pick-up viisipaikkaisena kevytkuorma-autona Hinnat alk 33 900€ alv0% 42 036 € (sis. www.lapinamk.. Maatilan ja porotalouden työt 5 op (osittain näytön kautta). Kasvituotannon perusteet 5 op ja 6. Suunnittelussa pyrimme siihen, että opiskelijan ei tarvitsisi jatkuvasti rampata Inarin ja Rovaniemen väliä. Poro-, kotieläinkasvituotanto tilatasolla 5 op, 3. Keväällä, aina huhtikuulle, on kerran viikossa etäluennot, jotka myös tallennetaan. Lähipäivien ajalle selvitimme myös Rovaniemellä majoittumiseen liittyvät asiat. Varsinkin SAKKin opiskelijoiden vanhempia on huolettanut Rovaniemellä asumiseen liittyvät asiat. Poroja kotieläintuotannon perusteet 5 op, sekä 4. Luonnonvara-alan perusharjoittelu 10 op. Väyläopinnoissa opiskeltaviksi (30 op) jäävät 1. www.sogsakk.. Kasvien rakenne, kasvu ja kasvuun vaikuttavat tekijät, 5. Opiskelutaidot ja valmiudet 5 op, 3. alv 24%) KARJALAHDENKATU 1, KEMI www.autotalojuntikka.fi Antti Kaarlela 044 984 8405 Mikko Mustapirtti 040 861 2873 OFFROAD -paketti -50% (etusi 3450€) Active+ kampanja (2820€ varusteet kaupanpäälle) Ei autoveroa Vetokyky 3500kg. 43 POROMIES 3/2019 Väyläopintojen sisältö Tutkittuamme opetussuunnitelmiamme löysimme aika helposti näytöllä todennettavat 30 op. Huhtikuun lopulla on kontaktiviikko liittyen maatalouden töihin. Näitä opintoja ovat 1. Agrologi pohjoisessa toimintaympäristössä 5 op, 2. /
Arkeologisen tutkimuksen avulla saadaan siis tietoa poronhoidon kehityksestä ja tavoista ajalta, jolta on olemassa niukasti historiallisia lähteitä. Vaikka tältä ajanjaksolta on olemassa joitakin poronhoitoa sivuavia kirjallisia lähteitä, esimerkiksi Ottarin kertomus 800-luvun lopulta ja Olaus Magnuksen kirja Pohjoisten kansojen historia 1500-luvulta, on pääosa poronhoidon kehitystä koskevasta tiedosta peräisin arkeologisesta tutkimuksesta. Arkeologisen tutkimuksen avulla voidaan selvittää poronhoidon roolia menneisyyden ihmisten elinkeinoissa ja taloudessa, poronhoidon tapoja ja poronhoidon leviämistä eri alueille ajan kuluessa. 44 POROMIES 3/2019 Poronhoidosta kertovia arkeologisia lähderyhmiä ovat esimerkiksi muinaiset asuinpaikat, uhripaikat ja näiltä paikoilta löytyneet peuran tai poron luut. Oulun yliopistossa käynnistyi syksyllä 2017 Suomen Akatemian ja Euroopan Tutkimusneuvoston (ERC) rahoittama Domestication in Action – Tracing ArMUINAISEN PORONHOIDON TUTKIMUSTA OULUN YLIOPISTOSSA Teksti ja kuvat Anna-Kaisa Salmi Poronhoito alkoi kehittyä myöhäisellä rautakaudella, 800-luvulla ja yleistyi elinkeinona 1400–1500-luvuilta alkaen. Arkeologista poronluuaineistoa Unna Saivan uhripaikalta Ruotsista.
Joidenkin käännösten mukaan 800-luvulta peräisin olevan Ottarin kertomus mainitsee kuohitut härät, jotka todennäköisesti olivat vetoeläimiä. Menneisyyden vetoporot olivat luultavasti härkiä. Näitä asuinpaikkoja tunnetaan Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilta ja ne ajoittuvat 1000–1200-luvuille. Muinaisia reenjalaksia tunnetaan monen tuhannen vuoden takaa, mutta rekiä ovat voineet vetää porojen sijaan koirat tai ihmiset. Muinais-DNA:n tutkimuksen avulla voidaan tutkia, ovatko arkeologiset luulöydöt peräisin porosta vai villipeurasta. Projektissamme Suomen alueelta tutkittavat arkeologiset luunäytteet osoittavat, onko näin tapahtunut myös meillä. Arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu, että porotai peurauhreja alettiin antaa seidoille jo 1100–1200-luvun taitteessa ja että näitä uhreja annettiin erityisen paljon 1400–1600-luvuilla. Muinaiset asuinpaikat, joilla on suorakaiteen muotoisia liesilatomuksia, ovat todennäköisesti poronhoitoa muiden elinkeinojen lisäksi harjoittaneiden yhteisöjen asuinpaikkoja, sillä ne sijaitsevat poronhoitoon soveltuvilla paikoilla. Muilla eläinlajeilla on todettu, että kastraatio aiheuttaa muutoksia eläimen luurankoon: hormonaalisten muutosten myötä luiden pituuskasvu jatkuu pidempään, mikä vuoksi kastroitujen eläinten luut Nivelmuutoksia siperialaisen vetoporon sorkkaluissa.. On luultavaa, että porotai peurauhrien antaminen liittyy poronhoidon alkuun ja kehitykseen, vaikkakaan toistaiseksi ei ole ollut mahdollista todentaa, ovatko seidoille uhratut eläimet olleet villipeuroja vai poroja. Rasitukseen ja kastraatioon liittyvät muutokset vetoporojen luurangoissa Vetoporoja on luultavasti käytetty poronhoidon alusta saakka, mutta arkeologista todistusaineistoa tästä on niukasti. Esimerkiksi Norjassa Finnmarkissa sijaitsevien arkeologisten kohteiden luulöytöjä tutkimalla on saatu selville, että tällä nykyisestä poropopulaatiosta tunnettu geneettinen linja korvasi muut geneettiset linjat noin 500 vuotta sitten. Projektin tarkoitus on tutkia poronhoidon alkua ja kehitystä arkeologisen tutkimuksen keinoin. 45 POROMIES 3/2019 chaeological Markers of Human-Animal Interaction -projekti. Aikaisemmissa tutkimuksissa on huomattu, että siperialaisilla vetoporoilla esiintyy nivelmuutoksia muun muassa koparoissa ja selkärangassa. Vetoporona työskentelyä voidaan tutkia arkeologisesta luuaineistosta tarkastelemalla luihin muodostuneita rasitusperäisiä muutoksia, kuten nivelmuutoksia, lihasten kiinnittymiskohtien muutoksia sekä luun muita ominaisuuksia. Poron käyttö vetoeläimenä jättää jälkensä sen luurankoon, joten vetoporojen käytön historiaa on mahdollista tutkia arkeologisen luututkimuksen keinoin. Myös uskontoon ja rituaaleihin liittyvät arkeologiset löydöt, kuten poron tai peuran luut seidoilla ja muilla pyhillä paikoilla kertovat näiden eläinten roolista maailmankuvassa. Olaus Magnuksen vuonna 1555 ilmestyneessä Pohjoisten kansojen historiassa kuvataan myös vetoporojen käyttöä. Poronhoidon arkeologiaa Arkeologit tutkivat poronhoidon kehitystä esimerkiksi tarkastelemalla millaisissa paikoissa ihmiset ennen asuivat: asuivatko he sellaisissa paikoissa, joissa oli hyvä harjoittaa poronhoitoa
Ensimmäisten tutkimustulostemme mukaan porot ovat luultavasti saaneet lisäruokaa paikoitellen jo 1200-luvulta alkaen. 46 POROMIES 3/2019 ovat suhteellisesti pidemmät ja ohuemmat kuin sellaisten eläinten, joita ei ole kastroitu. Poroja on ehkä alun alkaen ruokittu niiden pitämiseksi ihmisen vaikutuspiirissä, kun niitä on taamottu houkutustai vetoporoiksi. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että ruokituilla tarhaporoilla kyynärnivelen lihasten kiinnittymiskohdat ovat heikommin kehittyneet kuin sellaisilla poroilla, joita ei ole ruokittu. Perinteisiä poron valjaita esillä kolttien perinnetalossa Sevettijärvellä.. Talviruokinnasta voivat kertoa myös kyynärnivelen lihasten kiinnittymiskohtien muutokset. Tutkimme näiden eläinten nivelten ja lihasten kiinnittymiskohtien muutoksia sekä luiden kokoa, muotoa ja vahvuutta. Lisäruokinta muinaisessa poronhoidossa Kuinka kauas menneisyyteen porojen lisäruokinta ulottuu. Samasta paikasta löydettyjen poron tai peuran luiden kyynärnivelen liikuttajalihasten kiinnittymiskohdat olivat heikommin kehittyneet kuin sellaisilla poroilla, joita ei ole ruokittu. Keräämme projektissa tietoa siitä, millaisia muutoksia kilpatai turistikäytössä olevien porojen luurankoon muodostuu rasituksen ja kastraation myötä. Arkeologiset luulöydöt voivat kertoa lisäruokinnasta luukudoksen kemiallisen koostumuksen ja lihasten kiinnittymiskohtien muutosten kautta. Tämä johtuu luultavasti siitä, että tarhaporojen ei ole tarvinnut kaivaa talvisin jäkälää. Eläimen ruokavalio heijastuu sen luukudoksen kemialliseen koostumukseen, erityisesti tiettyjen alkuaineiden stabiili-isotooppipitoisuuksiin. Arkeologisista kohteista, esimerkiksi Unna Saivan uhripaikalta Ruotsista on löytynyt 1200–1600-luvuille ajoittuvia poron luita, joiden kemiallinen koostumus viittaa talviseen lisäruokintaan. Tulosten perusteella on toivottavasti tulevaisuudessa mahdollista tunnistaa vetoporojen käyttöä arkeologisesta luuaineistosta. Erityisesti typen stabiili-isotooppikoostumus voi kertoa jäkälän korvautumisesta heinillä ja kerpuilla poron talvisessa ruokavaliossa
DS Smith tarjoaa laajan valikoiman vakiopakkauksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä kuljetusja myyntipakkauksia. Tarvitsetko pakkauksia. Toimitukset suoraan valmistajalta, ilman välikäsiä. 47 POROMIES 3/2019 Poronhoitajien haastatteluista lisätietoa arkeologeille Arkeologisen aineiston tutkimuksen lisäksi projektissa toteutetaan osallistuvaa haastattelututkimusta poronhoitajien parissa. Aaltopahvipakkaus on kustannustehokas ja täysin kierrätettävä, ekologinen vaihtoehto. Ota yhteyttä myyntiimme: Puh. Poronhoitajien haastattelut tarjoavat arkeologeille tärkeää tietoa esimerkiksi vetoporojen nykyisestä käytöstä ja koulutuksesta, kastraatiosta ja porojen ruokinnasta. Poronhoitajien haastatteluista saatavien tietojen avulla on mahdollista tulkita arkeologisia löytöjä ja vetoporojen käyttöön viittaavia löydöksiä entistä tarkemmin. Tulosten avulla voidaan pohtia poronhoidon tapojen kehitystä ja muutoksia poron kesyttämisen alkuvaiheista nykyiseen poronhoitoon. 010 245 2364/010 245 2363 pakkausjaloste.oulu@dssmith.com www.dssmithpackaging.fi
Parin päivämarssin jälkeen. Ympärillämme oli satumaisen kaunis tunturiniitty, jonka lajeille vanhempanikaan eivät heti löytäneet nimiä. Vaeltaessame totuin kahteen ääneen, jotka tuntuivat kuuluvan erottamattomasti tunturiluontoon: purojen kohinaan ja karjan kellojen kalkatukseen. 48 POROMIES 3/2019 TUNTURIT, LAIDUNNUS JA KUKAT: NÄKÖALOJA JOTUNHEIMILTA POHJOISKALOTILLE Teksti ja kuvat Lauri Oksanen Sinirikko Elettiin heinäkuun 1960 alkupäiviä. Kasvava vilja ei tarvinnut paimennusta – karja tarvitsi. Lännessä kohosi Lomseggin pehmeälinjainen selänne; etelässä nousivat toinen toistaan korkeammat jäätikköhuiput taivasta kohti. Gudbrandsdalenin reuna oli jäänyt taakse. Vaelsimme yhä korkeammalle, jäätikköjen ja rakan peittämille huipuille. Oli lampaita, vuohia, ja pieniä, mustan ja valkean kirjavia tunturilehmiä, jotka kiipeilivät jyrkänteillä uskomattoman ketterästi. Olin vanhimman siskoni kanssa päässyt ensimmäistä kertaa vanhempieni mukaan oikealle tunturivaellukselle. Tunturit olivat laaksojen talollisten maita, ja jokaisella talolla oli oma säteri, johon siirryttiin karjan kanssa kesäksi. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä – sekä tunturiluontoon että tunturin kukkiin. Eläimiä oli runsaasti
Kävin puhumassa Mallan avaamisesta poronhoidolle Luonnonsuojeluliitossakin, mutta turhaan; sielläkin vedottiin Montellin käsitykseen laidunnuksen vahingollisuudesta. Elämä kaukana tunturissa oli alkeellista, yksinäistä ja kovaa. Kyse ei ollut vain paimennuksesta ja lypsystä. Teoriaa rakentaessani oletin ettei luonto noudata mitään tasapainoon pyrkivää suunnitelmaa, vaan kukin yksilö pyrkii var. Teini-ikään tullessani retkieni suunta muuttui pohjoiseen. Juttu siirtyi yleisestä tunturiekologiasta yhä ajankohtaisemmaksi käyvään laidunnuskysymykseen. Totesin vanhojen jäärien juuttuneen menneisyyteen ja koko kysymys jäi pitkäksi aikaa mielestäni: keskityin ravintoketjujen toimintaa koskevaan perustutkimukseen ja ajattelin Mallan kysymyksen, samoin kuin muidenkin Suomen tunturien laidunnuskäyttöä koskevien kysymysten, ratkeavan omalla painollaan, kun vanha sukupolvi korvautuu uudella. Matalakasvuiset tunturikasvit kukkivat siellä, missä karjan kellot vielä kalkattivat. Ei siksi, että olisin ollut erityisen kiinnostunut Lapista, vaan siksi että siinä iässä kaipaa ikäistensä seuraa, eikä Etelä-Norja ollut suomalaisten retkeilijöitten kartalla. Tähän botanistin paratiisiin oli kuitenkin luikerrellut käärme: kohonnut elintaso, joka vieroitti maalaisväestöä säteritaloudesta. Reidar kertoi ettei näkemämme kukkaloisto ollut syntynyt itsestään. Montellin ajoista oli kulunut pitkään, ja sinä aikana tieto laidunnuksen ja tunturikasvillisuuden suhteesta oli karttunut. Vanhempani lähtivät parin norjalaisen kiipeilijän kanssa valloittamaan Hurrunganien hurjia huippuja, me lapset jäimme suorittamaan Steiner-koulun kesätehtävää: piirtämään 30 kasvia niiden luonnollisissa kasvupaikoissa. 49 POROMIES 3/2019 laskeuduimme Vestlannin puoleiseen Skogadalsbøenin säteriin, joka toimi myös turistihyttana. Miten ihmeessä luonnonsuojelijat saattoivat juuttua aikoja sitten virheellisiksi osoitettuihin käsityksiin. Piirrettyämme luonnokset niityillä palasimme sisätiloihin viimeistelemään piirroksia. oran’ kirjoittajista. Kivisten traktoripolkujen päässä olevilta sätereiltä ei voinut viedä maitoa kylille; se piti kirnuta voiksi tai keittää juustoksi, ja siinä piisasi työtä. Kyseessä oli Reidar Jørgensen, toinen ’Fjell. Ajattelin asiaa puhtaasti luonnonsuojelun kannalta. Nyt tiedämme, ettei näin ole käynyt: keskusteluun näkyvimmin osallistuvien biologien asenteet ovat entistäkin jyrkemmät. Tämän argumentin kuultuani olin ’pudota pepulleni’. Kilpisjärvellä tulin tutustuneeksi Mallan luonnonpuistoon, ja kuulin ettei sinne päästetä poroja, koska alueella kasvaa poikkeuksellisen runsaasti harvinaisia tunturikasveja. Oman tutkimukseni – sekä teoreettisen että empiirisen 1,2 – perussanoma on se, että jälkimmäinen vaihtoehto on oikea, mutta kokonaisuutena katsoen tunturikasvien joukossa on huomattavasti enemmän laidunnuksesta hyötyviä tai sitä suorastaan vaativia lajeja kuin laidunnuksesta kärsiviä lajeja. Esityksen kuultuani osasin katsoa tunturia uusin silmin ja huomasin, että juuri näin oli tapahtumassa. Missä ne olivat hiljenneet, kasvoi nurmilauhaa, koiranputkea ja muita korkeita ruohoja, ja oli aivan ilmeistä että niityt olivat pikku hiljaa muuttumassa pajukoiksi. Puuhaa katsomaan saapui vanhahko, tunturioloja ajatellen aika virallisesti pukeutunut herrasmies, joka oli ilmeisen kiinnostunut työstämme. Siinä vaiheessa en omistanut ajatustakaan sille, oliko Malla tarpeellinen Käsivarren poroille vai ei. Tilanteen selkiyttämiseksi on hyvä ottaa muutama askel taaksepäin ja kysyä onko meillä mitään periaatteellista syytä odottaa tunturikasvien olevan laidunnuksesta hyötyviä tai siitä kärsiviä, vai onko syytä odottaa, että tunturikasvit poikkeavat tässä suhteessa jyrkästikin toinen toisistaan. Pitihän kaikkien tietää, että harvinaiset tunturikasvit viihtyvät parhaiten voimakkaasti laidunnetuilla alueilla ja että laidunnuksen vähentäminen – sen kieltämisestä puhumattakaan – jättäisi ne isompien kilpailijoitten jalkoihin. Aiemmin tuntureita olivat kyllä laiduntaneet suuret peuralaumat, mutta säteritalouden kasvu oli lisännyt laidunnuspainetta ja luonut uusia kasvupaikkoja tunturikasveille, jotka eivät pärjää häiriöttömässä kilpailussa. Se oli vuosisatoja jatkuneen, voimakkaan laidunnuksen tulos. Taisin suivaantuakin aika lailla. Yhä usempi säteri olikin jäämässä autioksi, jolloin isokokoiset heinät ja ruohot valtasivat niitä ympäröivät niityt. Pian hän alkoi kertoa työn alla olevista kasveista ja muustakin tunturikasvillisuuteen liittyvästä
50 POROMIES 3/2019 Jääleinikki Iddugáisojen (Lyngsalpene) jäätikkövyöhykkeessä. Meidän tuntureillamme tämän ’jään ja kiven maailman’ spesialisti on jääleinikki. Se pitää yhteytyksessä saamansa energian pääsääntöisesti liukoisessa muodossa ja pitää verson pystyssä nestejännityksen avulla. Liukoisessa muodossa olevat orgaaniset aineet ovat nimittäin kasvinsyöjien herkkua. sivu). Tasapaino syntyy – jos on syntyäkseen – siten, että rajoittavat resurssit painetaan niin alas, ettei populaatio enää pysty kasvamaan. Näille alueille laiduntavilla eläimillä ei ole asiaa, joten niukkuuden tasapaino muodostuu siten, että kasvit ottavat harvat potentiaaliset kasvupaikat haltuunsa ja estävät muiden kasvien pääsyn niihin. Näin se voi ottaa suuren osan kesän niukasta energiasaaliista talteen syksyn tullessa ja kasvattaa energiasaldoaan vuodesta toiseen, saavuttaen äärimmäisen karussakin kasvupaikassa parinkymmenen senttimetrin korkeuden ja peittäen kasvupaikan lehdillään. Kaikkein karuimmilla alueilla, kuten suurtunturien jäätikköja rakkavyöhykkeessä, kasveille sopivia kasvupaikkoja on harvassa ja vuotuinen kasvu on todella vähäistä. Seuraavan kategorian muodostavat ne ekosysteemit, joissa tuottavuus riittää elättämään kasvinsyöjiä, mutta ei niin korkeina tiheyksinä, että se riittäisi ruokkimaan petoja luonnon ollessa tasapainotilassa (tilapäiset huiput, joita esim. Sinirikko (yläkuva) ja tunturikohokki voimakkaasti laidunnetulla kesälaitumella Raisduottarissa (Troms, Nordreisa). Tämän ’laidunmaailman’ menestyjät kasvavat maanmyötäisinä mattoina, kuten sinirikko ja tunturikohokki tai ovat pienikokoisia ja pitävät lehtensä visusti maanpinnan tuntumassa, kuten kultakynsimö ja lapinesikko (vier. Näissä ekosysteemeissä niukkuuden tasapaino muodostuu siten, että kasvinsyöjät painavat kasvimassan nälkärajalleen, joten kasvin menestys perustuu sen kykyyn kestää ajoittain kovaakin laidunnusta. Tämä strategia toimii kuitenkin vain siellä, mistä kasveja syövät nisäkkäät puuttuvat. Ravintoketjuissa on kuitenkin potentiaalisesti useita käyttäjä-resurssi -suhteita ja ekosysteemin tuottavuus ratkaisee sen, millä ravintoketjun portaalla tämä niukkuuden tasapaino toteutuu. sopuleilla on, ovat tietenkin toinen juttu). mistamaan resurssien saannin itselleen. Varjostus haittaa kilpailijoiden siementen itämistä ja hidastaa siementaimien kasvua 3 . Menestyjiin kuuluu myös runsaasti heiniä, saroja ja vihvilöitä, jotka selviävät kovastakin laidunnuksesta, koska lehtien kasvusolukot ovat niiden tyvellä.
51 POROMIES 3/2019 Kultakynsimö ja lapinesikko Raisduottarin kesälaitumella; kuva otettu esteaidan tuntumassa olevalta, erittäin voimakkaasti laidunnetulta ja tallotulta alueelta; takana vanha aitatolppa. Koska tunturiluonnon pääosa edustaa ’laidunmaailmaa’ on laidunnuksen ylläpito tämän päättelyketjun mukaan tärkeä osa tunturiluonnon suojelua. Niitä kannattaa toki suojella esim. Parhaiten menestyvät korkeaversoiset, leveälehtiset ruohot, kuten kullero, metsäkurjenpolvi ja sinivalvatti, jotka pystyvät ottamaan kasvupaikan haltuunsa ja jättämään pienemmän kasvit pimeyteen, sekä luonnollisesti myös pensaat ja puut. Tutkimuksen suorituspaikat on merkitty kalkkia vaativien tunturikasvien runsautta kuvaaviin pisteisiin sijoitetuilla numeroilla. Jääleinikkiä ei kuitenkaan voi millään järkevällä kriteerillä luokitella harvinaiseksi tunturikasviksi. Pohjoismaisen tunturiluonnon harvinainen ja osin uhanalainenkin lajisto ei nimittäin ole jakautunut satunnaisesti tuntureille. Koska kasvinsyöjät ovat petojen kontrolloimia, on kasvinsyöjien aiheuttama laidunnuspaine näissä ekosysteemeissä suhteellisen vähäinen, ja niukkuuden tasapaino muodostuu myös kasvien välille. Vastaus on kuitenkin varaukseton ’kyllä’. Näissä ’vihreän maailman’ ekosysteemeissä niukkuden tasapaino muodostuu ensisijaisesti petojen ja kasvinsyöjien välille. Kullero ei taas ole varsinainen tunturikasvi, vaan esiintyy runsaana koko Fennoskandian pohjoisosissa, sekä metsissä että rehevimmissä tunturibiotoopeissa.. Tunturien tuottavimmat biotoopit edustavat tätä ekosysteenmikategoriaa, samoin meille tutut metsät. Lisäksi tällaista kallioperää on löydyttävä riittävän korkealta. Se on kallioperän suhteen vaatimaton ja esiintyy valtalajina kaikilla ’jään ja kiven maailmaan’ yltävillä suurtuntureilla etelän Telemarkista pohjoisen Rástigaisalle. Harvinaisten tunturikasvien suhteesta poron laidunnukseen on ’tarinoitu vahvasti’; erityisesti sen jälkeen, kun poroja on alkanut ilmestyä Mallan luonnonpuistoon. 2004, silloin mukana ~ 20% putkilokasveista 4 . Kolmannen kategorian muodostavat ne ekosysteemit, joiden tuottavuus riittää elättämään petojen kannalta riittäviä kasvinsyöjämääriä. Suomessa olevat jääleinikit edustavatkin sinänsä elinvoimaisten metapopulaatioiden reunoja. Nämä lajit vaativat kalkkipitoista tai muuten emäksistä kallioperää, kun taas happamat syväkivet vallitsevat suurtunturien ydinosissa. Selvää näyttöä on siitä, että laidunnuksen alkaminen on vähentänyt jääleinikkien ja kulleroitten populaatiota 5 . Kalkkia vaativien arktisten putkilokasvien esiintyminen Fennokandiassa Atlas Florae Europaen mukaan, v. Väriskaala näyttää kullakin atlaksen ruudulla havaittujen lajien lukumäärän. Nämä reunaehtot täyttyvät vain suhteellisen pienessä osassa tunturijaksoa, ja Käsivarren suurtunturit kuuluvat juuri tähän osaan. Tällaiset suurtunturit vaan sattuvat olemaan lähes järkiään Suomen rajojen ulkopuolella. poimimista vastaan Kilpisjärven seudun kaltaisella, suositulla retkeilyalueella, mutta valintatilanteessa pitää painottaa niitä lajeja, jotka ovat harvinaisia koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa. Voidaan tietenkin kysyä, voiko Suomen vähäisillä tuntureilla edes periaatteessa olla merkitystä Pohjolan tunturikasveille
Järvinen A. Punaisen listan lajeiksi tulkittiin kaikki ne lajit, jotka oli luokiteltu uhanalaisiksi Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa. 1. 2005. 2. 5. Mitä kovempi laidunnus, sitä useammalta ruudulta löytyi punaisella listalla olevia tunturikasveja. – American Naturalist, 171: 249–262. Tulokset näkyvät kuvassa alla; tummanpunaiset pisteet edustavat Mallan luonnonpuistoa, oranssi piste edustaa Saanaa, keltaiset pisteet Ruotsista tai Norjasta otostettuja alueita. Bernes C. Tunturien lajirunsaus yleensäkin ja eritysesti vaativien tunturikasvien menestys perustuu voimakkaaseen laidunnukseen. Laidunnuksen mittarina käytimme poron papanoiden runsauden luonnollista logaritmia; tämän indeksin luotettavuus tarkistettiin Bernesin 6 antamien porotiheyksien avulla. Nordiska Rådet, Tukholma Uhanalaisten tunturikasvien esiintyminen dolomiittipaljastumien alustoilla suhteessa poron laidunnuksen intensiteettiin. Kuvan sanoma on yksiselitteinen. & Oksanen, L. Harvinaisisten tunturikasvien suhteesta laidunnukseen saa parhaan kuvan otostamalla niille tyypillisiä kasvupaikkoja eli dolomiittipaljastumien liepeitä eri intensiteeteillä laidunnetuilta alueilta. 2008. American Naturalist 118: 240–261. 1999. kirjassa R. Aunapuu, M. Jokaiselta ruudulta laadittiin luettelo siellä tavatuista putkilokasveista; runsauksia ei arvioitu, koska se olisi ollut osin subjektiivista. Pyrimme standardisoimaan otannan kohteet mahdollisimman hyvin ja otostimme sitten dolomiittipaljastumien alapuolelta 10 x 2 metrin näyteloja, joka jaettiin 20:een neliömetrin kokoiseen ruutuun. ym. Olofsson, J. /tiede/art-2000002922865.html 6. E. 52 POROMIES 3/2019 Kasvupaikkavaatimuksiltaan se edustaa selkeästi ’vihreän maailman’ lajistoa. ym. Paras argumentti Mallan porottomuudelle on käsittääkseni se, että alue edustaa Pohjoiskalotilla ainutlaatuista koetilannetta. Tulokset näkyvät kuvassa alla; mustat pisteet edustavat Mallan luonnonpuistoa. 2016. Spatial patterns and dynamic responses of arctic food webs corroborate the Exploitation Ecosystems Hypothesis (EEH). Oksanen, L. Laskimme tästä aineistosta erilaisia tunnuslukuja, joista tässä yhteydessä mielenkiintoisin on punaisella listalla olevista lajeista saatujen havaintojen määrä suhteessa poronlaidunnksen intensiteettiin. Täysin laiduntamattomalla Pikku-Mallalla näitä havaintoja ei saatu yhtään, eikä kumma: dolomiittipaljastumien alaiset kasvupaikat olivat kulleroitten, metsäkurjenpolvien ja muitten korkeitten ruohojen hallussa. Tämän kokeen tuloksista on kuitenkin syytä myös ottaa oppia ja soveltaa niitä käytäntöön. & Oksanen, L. Exploitation ecosystems in gradients of primary productivity. Käytännössä kyse oli lähes yksinomaan Suomen punaisesta listasta, koska se on tunturikasvien osalta huomattavavasti naapurimaiden punaisia listoja laajempi. Jääleinikit katoavat porojen pötseihin Mallan luonnonpuistossa. Tulokset vahvistavat sen, minkä lapsena näin Jotunheimissa ja mistä Reidar Jørgensen tiesi kertoa. 1995. Vaaka-akselilla poron papanoiden runsauden luonnollinen logaritmi, pystyakselilla uhanalaisten lajien keskimääräinen esiintymisfrekvenssi näytealaa kohti. Oikos 86: 539–543 4. Haugerud, (toim) Proceedings of 11th Arctic Ungulate Congress, Saariselkä, Finland, 2003: 5–18. Arktisk miljö i Norden. 3. 1981. Olofsson, J., Moen, J. HS 28.09.2016 https:// www.hs.. On the balance between positive and negative plant interactions in harsh environments. Lauri Oksanen on UiT – Norjan arktisen yliopiston, Campus Altan emeritus-professori.. P. Effects of reindeer density on plant diversity in the Fennoscandian mountain chain. Suoritin tällaisen tutkimuksen yhdessä Johan Olofssonin kanssa 2000-luvun alussa 4 (tai pikemminkin suunnittelin ja rahoitin työn ja osallistuin tulosten tulkintaan; toteutus jäi Johanin vastuulle). Eiväthän pienikokoiset tunturikasvit voi mitenkään menestyä sellaisissa oloissa
alv. 391 € ICOM IC-F1000 Analoginen radiopuhelin. 24 %. Paketti sisältää Paketti sisältää laturin, 2010mAh akun ja antennin. 040 566 9472 Tehokkuutta ruokintaan Jeantil PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Todella vähän käytetty Elho 1500 RC vm. Hinnat sis. Huom! Multipoint toimii vain IC-F52D mallissa. 366 € 625 € 649 € Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. Sisältää akun ja laturin. Hinta sisältää antennipaketin: antenni 45cm, johto 5 metriä. 53 POROMIES 3/2019 ICOM IC-M330E Vesitiivis, kiinteästi asennettava analoginen radiopuhelin veneeseen,mönkijään tai kelkkaan. Lisävarusteina mikki, kuuloke ja marssiantenni. Paketti sisältää laturin, 2280mAh akun ja antennin. Kysy myös tarjous isommasta erästä! ICOM IC-F52D Pienikokoinen, digitaalinenja analoginen radiopuhelin BT-toiminnolla. 2010 Kysy tarjousta! Raskaan sarjan ammattilaisille!. PELTOR WS ALERT XPI-HEADSET Kuuleva kuulonsuojain Bluetoothyhteydellä, FM-radiolla ja multipoint-toiminnolla eli voidaan liittää myös kännykkä samanaikaisesti. Porokanavat koodataan puhelimiin veloituksetta
Käynnissä oleva tukijakso päättyy 15.9.2019. ). 54 POROMIES 3/2019 NEUVONTA MUISTUTTAA VUODEN 2019 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Heinäkuu • 12. TUKIJAKSOT 1) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään huhtikuuta; 2) 16 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta; 3) 16 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta; 4) 16 päivästä syyskuuta 15 päivään tammikuuta. Lisätietoja Päivi Kainulainen paivi.kainulainen@ely-keskus.. Paliskuntain yhdistyksen toimisto suljettu Elokuu • Eläinkohtaisen tuen haku • 28. ELÄINKOHTAINEN TUKI 2019 • Tuen hakijan tai hänen puolisonsa on tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä oltava vähintään 18-vuotias • Ruokakunnan eloporojen määrä on vähintään 80 • Ruokakunnaksi katsotaan samassa taloudessa asuva perhekokonaisuus sekä jakamaton kuolinpesä • 28,50 €/eloporo • Tuloslaskelma hakemuksen liitteeksi • Kaikkien täysi-ikäisten poroja omistavien ruokakunnan jäsenten tulee allekirjoittaa tukihakemus tai antaa tuen hakijalle valtakirja • Hakemukset toimitettava Lapin ELY-keskukseen määräpäivään mennessä • Lomakkeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta www.ruokavirasto.. . Poronhoitajien hyvinvointipäivät, Levi (ilmoittautumiset viim. Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään tukijaksoissa. Saat paluupostissa ohjeet rekisteröitymiseen ja ohjelman käyttöönottoon.. Lue hakuohjeet huolellisesti! AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMINEN Maksatusta haetaan HYRRÄn kautta tai lomakkeella 3561M, joka löytyy Ruokaviraston sivuilta (www.ruokavirasto.. Tuottoperustelaskelmien viimeinen palautuspäivä • Paliskuntien syyskokoukset POLURA-AVUSTUKSET Lapin ELY-keskus hoitaa kaikki rahoitukset. Paliskuntien arvonlisäverolaskelmat verottajalle (Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista) • 1.–27. / 0295 037 038 HALUATKO POROKELLO-VAROITTAJAKSI. Laita sähköpostia info@porokello.. 31.7.) • 30. Hyrrän käyttämiseen tarvitset Katso-tunnisteen. /viljelijat/tuet-ja-rahoitus/porotalous-ja-kolttalain-mukaiset-tuet/ porotalouden-elainkohtainen-tuki/ Tuen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin lähempänä hakuaikaa. Maksatushakemuksen liitteeksi tarvitset kopion laskusta ja maksukuitista sekä Pomusta tulosteen pääkirjasta tai viennitsivusta, missä näkyy, että hankittu laite on viety muistiinpanoihin. Rahoitushakemuksen voi jättää myös sähköisesti Hyrrä-järjestelmään osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.. /login.html. Poronhoitotyön työturvallisuuskoulutus, Yhdessä eloa -hanke, Rovaniemi Syyskuu • 5.–6
55 POROMIES 3/2019 MUISTAEN Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäsen ja Alakitkan paliskunnan pitkäaikainen poroisäntä, Osmo Säkkinen Osmoa lämmöllä muistaen, Paliskuntain yhdistyksen väki Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli. Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli. Mutt’ sydämiimme läpi elämän jätit muistosi lämpimän. Aki Sirkesalo –
Dál jo?us leahkki badji nohká 15.9.2019. . /login.html. D O A R J J A E A L L I N A M M I I 2 1 9 • Doarjaga ohcci dahje su guoibmi galgá leat doarjjajagi ovddit kaleandarjagi ma?imuš beaivve leat unnimustá 18-jahkásaš • Borramušgo eallibohccuid mearri galgá leat unnimustá 80 • Borramušgoddin geh??ojuvvo seamma doalu bearašollisvuohta ja juogekeahtes jápminbeassi • 28,50 €/ealliboazu • Boa?usrehket ohcamuša mielddusin • Juohkehaš ollesahkásaš bohccuid oamasteaddji borramušgo lah u galgá vuollái?állit doarjjaohcamuša dahje addit doarjaga ohccái fápmudusa • Ohcamušaid galgá doaimmahit Lappi EJBguovddážii mearrebeaivve rádjái • Skovit gávdnojit Biebmodoaimmahaga siidduin www.ruokavirasto.. . Bálgosiid ov astusa doaimmahat gi a Borgemánnu • Ealli nammii doarjaga ohcan • 28. /viljelijat/tuet-jarahoitus/porotalous-ja-kolttalain-mukaisettuet/porotalouden-elainkohtainen-tuki/ Doarjaga ohcamis die?ihuvvo dárkileappot lagabus ohcanáiggi. Boazodolliid buresveadjinbeaivvit, Levi (almmuheapmi ma?imustá 31.7.) • 30. Sádde šlea?gapoas a info@porokello.. / 0295 037 038 J A G I 2 1 9 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T Suoidnemánnu • 12. Bálgosiid árvolassevearrorehkegat vearuheaddjái (Vearroalmmuhus iešrá?álaš vearuin) • 1.–27. Vuoitovuo??orehkegiid ma?imuš máhcahanbeaivi • Bálgosiid ?ak?a?oahkkimat. Lassedie?ut Päivi Kainulainen paivi.kainulainen@ely-keskus.. Hyrrä geavaheapmái dárbbašat Katso-dovddaldaga. Ruhtadanohcamuša sáh á guo??it maiddái elektrovnnala??at Hyrrävuogádagas ?ujuhusas h ps://hyrra.ruokavirasto. DOARJJABAJIT 1) o??ajagimánu 16 beaivvis cuo?ománu 15 beaivái; 2) cuo?ománu 16 beaivvis geassemánu 15 beaivái; 3) geassemánu 16 beaivvis ?ak?amánu 15 beaivái; 4) ?ak?amánu 16 beaivvis o??ajagimánu 15 beaivái Loga ohcanrávvagiid fuolala??at! P O L U R A D O A R J A G AT D O A R J A G A M ÁV S S A H E A M I O H C A N Mávssaheapmi ohccojuvvo Hyrrä bokte dahje skoviin 3561M, mii gávdno Ruokavirasto siidduin (www.ruokavirasto.. dnu, Roavvenjárga ?ak?amánnu • 5.–6. Ohcat sáh á olles áigge, muhto mearrádusat dahkkojuvvojit doarjjabajiin. POROMIES 3/2019 56 RÁVVEN MUITTUHA Lappi EJB-guovddáš gie?ahallá buot ruhtademiid. Boazodoallobarggu bargodorvvolašvuo?askuvlejupmi, Yhdessä eloa -. ). Mávssahanohcamuša mielddusin dárbbašat kopiija rehkegis ja máksokui es ja maiddái Boamus prentehusa oaivegirjjis dahje doalvun-siiddus, mas oidno ahte háhkkojuvvon rus et lea dolvojuvvon notáhtaide. Oa??ut rávvagiid registreremii ja prográmma geavahussii váldimii. H Á L I I D AT G O P O R O K E L L O VÁ R U H E A D D J I N
57 POROMIES 3/2019 Varatuomari, ekonomi Joni Ylänkö Porotalouden oikeudellisiin asioihin erikoistunut tilija lakiasiaintoimisto
Muista liittää hakemukseesi kaikki tarvittavat liitteet. Huomaathan, että jokaiselle hakujaksolle on käytettävissä rajallisesti tukivaroja. TAI ilman vaihtokonetta uuteen kelkkaan 17 000 € * 35 % = 5 950 € Lapin ELY-keskus POROTALOUDEN HARJOITTAJA, HUOMIOI NÄMÄ ASIAT INVESTOINNEISSA Huomaathan, että sinulla voi tällöin olla kaksi tuettua kelkkaa, jossa on seuranta-aikaa jäljellä. seuranta-aika. Esimerkiksi kelkkaavustuksessa se tarkoittaa, että tuetun kelkan on oltava porotalouskäytössä viiden vuoden ajan tuen maksamisesta. POROMIES 3/2019 58 Olet oikeutettu hakemaan tukea porotalouden harjoittamiseksi tarvittaviin investointeihin, kun omistat vähintään 80 eloporoa. Tämä luonnollisesti pidentää hakemuksen käsittelyaikaa. Jos haluat myydä kelkan ennen viiden vuoden täyttymistä toiselle henkilölle, ota yhteyttä ELYkeskukseen. Kun kelkan ostaja täyttää tukivaatimukset, ELY-keskus voi siirtää kelkan pysyvyyttä koskevat velvoitteet ostajalle. Jos hakemus on puutteellinen, sinulta pyydetään lisätietoja, jotta hakemuksesi voidaan käsitellä. TIEDOTE. Investointituen haku on jatkuva, mutta hakemukset otetaan käsittelyyn hakujaksoittain. Vuonna 2019 kelkan vaihtoarvo on esimerkiksi 8 000 euroa ja tuenhakija hankkii uuden tuetun kelkan, joka maksaa 17 000 euroa. Jos ostat uuden kelkan ilman tukea ja annat seuranta-ajalla olevan kelkan vaihdossa eli välirahana, siirtyy jäljellä oleva seuranta-aika uuteen kelkkaan. Investointien pysyvyyttä seurataan Lapin ELY-keskuksessa. Porotuki on porotalouden ainoa tukimuoto, jossa tukea voidaan myöntää ruokakunnalle. Sinun on muistettava, että tuettua investointia koskee ns. Esimerkki: Porotalouden harjoittaja ostaa vuonna 2016 uuden kelkan, jonka arvo on 15 000 euroa. Edellisen kelkan seuranta-aika päättyy ja uuden kelkan seurantaaika alkaa, kun tuki maksetaan tilillesi. Jos vaihdat aiemmin tuetun ja seuranta-ajalla olevan kelkan uuteen tuettuun kelkkaan, maksetaan tuki välirahasta. Muiden samassa taloudessa asuvien henkilöiden poromäärä ei vaikuta investointituen saamiseen ja seurantaan. Hae tukea Hyrrässä! Sähköinen haku Hyrrässä nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä. Tuki (35 %) voidaan myöntää tällöin välirahasta 9 000 € (=17 000 €–8 000 €) * 35 % = 3 150 € Säilytäthän huolella kaikki hankintaan liittyvät kuitit ja asiakirjat. Jos myyt kelkan ilman ELY-keskuksen lupaa, voit joutua maksamaan osan tuesta takaisin
?uovvunáigi. Fuomáš, ahte juohke ohcanbajis lea dihto mearri doarjjaru?at geavahanláhkai. Jagis 2019 gielkká lonuhanárvu lea ovdamearkka dihte 8 000 euro ja doarjjaohcci oastá o??a dorjojuvvon gielkká, mii máksá 17 000 euro. Investerendoarjaga ohcan lea bissovaš, muhto ohcamušat gie?ahallojuvvojit ohcanbajiin. Boazodoarjja lea boazodoalu áidna doarjjahápmi, mas doarjaga sáh á mie?ihuvvot borramušgoddái. Juos lonuhat ovdal ?uovvunáigge nohkama dorjojuvvon gielkká o??a dorjojuvvon gielkái, máksojuvvo doarjja bajálaš oasis. Go gielkká oas deavdá doarjjagáibádusaid, EJB-guovddáš sáh á sirdit gielkká bissovašvuh i guoski gáibádusaid oastái. Juos oas át o??a gielkká doarjaga haga ja attát ?uovvunáiggi vuollásaš gielkká lonuheames bajálažžan, sirdašuvvá boares gielkká ?uovvunáigi o??a gielkái. Earáid seamma dállodoalus ássi olbmuid boazomearri ii váikkut investerendoarjaga oažžumii ja ?uovvumii. Ovdamearkan mohtorgielká-doarjagis dat dárkkuha, ahte dorjojuvvon gielká galgá leat boazodoallogeavahusas vih a jagi badjel doarjaga máksimis. Mui e lak t ohcamuššii buot dárbbašlaš mildosiid. 59 POROMIES 3/2019 Dus lea vuoigatvuohta ohcat doarjaga boazodollui dárbbašlaš investeremiidda, juos oamastat unnimustá 80 eallibohcco. Muite, ahte dorjojuvvon investeremis lea ng. Lappi EJB-guovddás. Ovddit gielkká ?uovvunáigi nohká ja o??a gielkká ?uovvunáigi álgá, go doarjja máksojuvvo du kontui. Doarjaga (35 %) sáh t máksit dalle bajálaš oasis 9 000 € (=17 000 €–8 000 €) * 35 % = 3 150 € Seaillut fuolala??at buot háhkamii gullevaš kui id ja áššegirjjiid DAHJE lonuhanmašiinna haga o??a gielkái 17 000 € * 35 % = 5 950 € BADJEOLMMOŠ, VÁLDDE DÁID ÁŠŠIID VUHTII INVESTEREMIS Fuomáš, ahte dus leat dalle guokte dorjojuvvon gielkká, main lea ?uovvunáigi. Oza doarjaga Hyrräs! Elektrovnnalaš ohcan Hyrräs jo?álmah á ohcamuša gie?ahallama. Investeremiid bissovašvuo?a ?uovvut Lappi EJB-guovddážis. Juos ohcamuš lea váilevaš, dus jerrojuvvojit lassedie?ut, vai sáh t gie?ahallat ohcamuša. Juos vuovddát gielkká EJB-guovddáža lobi haga, sáhtát gártat máksit oasi doarjagis ruov oluo a. Juos háliidat vuovdit gielkká ovdal vih a jagi ?uovvunáiggi nohkama nubbi olbmui, váldde oktavuo?a EJB-guovddážii. Ovdamearka: Badjeolmmoš oastá jagis 2016 o??a gielkká, man árvu lea 15 000 euro. Dát lunddola??at guhkida ohcamuša gie?ahallanáiggi
Taipumustestauksella pyritään selvittämään ilmeneekö koirassa luontaisia paimennustaipumuksia porojen kanssa. Poromiehiä, kasvattajia ja porokoira harrastajia. Lähteekö koira kääntämään parttiota, malttaako odottaa kaikki porot ja pitää parttion kasassa, vai jääkö ’kaasu pohjaan’ ja korvat koristeeksi. Neljäs päivä oli tarkoitettu vain poromiehille ja heidän koirilleen järjestettyyn porokoiran koulutustyöpajaan. Taipumustestaukseen haki 41 koiraa, joista mukaan arvottiin 20. Voittaja Susanna Holmqvist (kesk.) ja Aslakki, toiseksi tullut Tapani Mourujärvi (voittajasta vas.) ja Moona sekä kolmanneksi tullut Henna Hörkkö (oik.) ja Juskankankaan Ilajan Impi. Osa oli tullut kaukaakin seuraamaan tapahtumaa, ihan Helsingistä asti. Hyvin hallinnassa olevat koirat pystyttiin laskemaan liinan kanssa irti aitaukseen.. Yleisöä paikan päällä oli aivan mukavasti. Perjantaina keli oli aurinkoiPOROKOIRAT LAITTOIVAT PARTTIOON LIIKETTÄ RAJAJOOSEPISSA Teksti Riikka Kenttälä. Poropaimennuskilpailun tuomarit (vas.) poroisäntä Antti Äärelä sekä varaporoisäntä Jouni Alakorva Lapin paliskunnasta sekä voittajakolmikko. Kuva Hanna-Riikka Kuhmonen. 60 POROMIES 3/2019 Kolme ensimmäistä päivää olivat yleisölle avoimet. Nelipäiväinen porokoiratapahtuma pidettiin Lapin paliskunnan Rajajoosepin erotusaidalla huhtikuun alussa. Perjantaina ja sunnuntaina ohjelmassa oli koirien poropaimennustaipumustestausta. nen ja lämmin, sunnuntaina tulikin lunta. Aidat oli laitettu valmiiksi edellisenä iltana yhdessä talkooporukan ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen poronhoitaja opiskelijoiden kanssa
61 POROMIES 3/2019 Koirat olivat reiluja ja tekeviä koiria, ottaen huomioon, ettei suurin osa ollut koskaan poroja nähnytkään. Kilpailuun haki 23 ei-poromiesten omistuksessa olevaa koiraa. Maanantaina pidettiin poromiehille Parasta poroa -hankkeen puitteissa Porokoiran koulutus -työpaja. Kuulumisten vaihto ja yhteinen aika tuovat uusia näkökulmia ja mahdollisesti uusia toimintatapoja, mutta myös ikimuistoisia muistoja. Nyt pystyin seuraamaan koirien tekemistä aidan takaa ja ennätin puhumaan porokoiria omistavien ja niiden kanssa töitä tekevien kanssa. Suurin osa saikin perjantaina hyväksytyn arvostelun. Työ opettaa ja koira sekä poromies ottavat opiksi. Koirilla oli vauhtia liikaa ja porot tuppasivat levenemään kaikille. Aikaisempina parina vuotena olen osallistunut kilpailuun oman koiran kanssa. Juuri näiden kokemattomien koirien reagointi kertoo, kuinka paljon koirassa on sitä alkuperäistä ominaisuutta, paimentamista, vielä jäljellä. Omistajat näkivät uusia ominaisuuksia koiristaan ja saivat hyviä vinkkejä koiran koulutuksen jatkamiseen. Koiralta vaadittiin itsenäistä työskentelyä kaukana omistajasta, vauhtia, ääntä, sekä rauhallisuutta ahtaissa paikoissa työskentelyyn. Porokoiratapahtuman järjestelypuolelle osallistuminen ensimmäistä kertaa antoi mahdollisuuden nähdä monenlaisia koirakoita ja niiden työskentelyä uudella tavalla, kun ei itse ollut jännittämässä. Jokainen koirakko pääsi käymään koiransa kanssa aidassa liikuttelemassa poroja erotuksen kulun mukaan. Itse sain hyviä neuvoja ja uusia tuttavuuksia. Kannustamassa yleisöä oli hyvin. Kisan voitti Aslakki ja Susanna Holmqvist (Orajärven plk), toiseksi tuli Moona ja Tapani Mourujärvi (Tolvan plk) ja kolmanneksi Juskankankaan Ilajan Impi ja Henna Hörkkö. Ensin kaarteesta toppariin, topparista takaisin kaarteeseen, odotella hetki ja lopuksi laittaa porot kaarteesta kirnuun esikirnujen kautta. Aidan takana monia porottomia kiinnostivat porot ja poronhoito, sekä kuinka monipuolisesti porokoiraa voi hyödyntää porojen kanssa. Osa koirista oli työskennellyt aikaisemmin lampaiden kanssa. Työpajaa vetivät Tiina Pulska ja Hanna-Riikka Kuhmonen. Lauantain poropaimennuskilpailu pidettiin hyvässä aurinkoisessa kelissä. Kilpailuun osallistui 12 koirakkoa, joista 8 koiraa oli arvottu kilpailuun ennakkoilmoittautuneista. Rajajoosepin aita oli todella hyvä tähän tarkoitukseen, koska poroilla oli reilusti tilaa liikkua suurissa aidoissa, mutta pienet esikirnut tekivät tehtävät haastaviksi. Kilpailussa koirien tuli liikutella 14 poron parttiota erotuksen kulun mukaisesti. Kilpailuun osallistuneista osa oli nuoria ja innokkaita, osa koirakoista maltillisia ja tasaisia, joista näkyi kokemuksen tuoma varmuus tekemisessä. Suurinta osaa koirista suositeltiin testattavaksi uudelleen iän tuoman viisauden jälkeen. Toivoisin, että useammat porokoiran omistavat tai sellaisen hankintaa suunnittelevat tulisivat tämän tapahtuman kaltaisiin tilaisuuksiin. Työpajassa keskusteltiin millaista käyttöä koirille on eri paliskunnissa sekä vaihdettiin näkökulmia koiran koulutukseen. Porokoirakerho ottaa mielellään vastaan vinkkejä paliskunnista, jotka olisivat kiinnostuneita tapahtumaa järjestämään. Toisena taipumustestauspäivänä koirista näkyi nuoruus, suurin osa oli alle 3-vuotiaita. Porokoiran koulutus on elinikäinen työ. Taipumustestauksissa tuomareina toimivat viikonlopun aikana Hanna-Riikka Kuhmonen Lapin paliskunnasta, Raine Mikkola ja Niko Kustula Ivalon paliskunnasta. Neljä koiraa osallistui poronomistajien työkoirina, jotka otetaan mukaan ilman ennakkoilmoittautumista suoraan paikanpäältä. Hyvät aidat ja ahkera talkooporukka niin siinäpä meillä jo tapahtuma !. Kilpailussa tuomareina toimi Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä sekä varaporoisäntä Jouni Alakorva
PÄTSI 08 8511643 Muonio – MUONION KONEPISTE 016 532221 Ranua – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Rovaniemi – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Sodankylä – K-RAUTA SODANKYLÄ 010 3466 260 Tornio – MIUKIN KONE 040 7211617 Ylitornio – TEEMU ALAVIIPPOLA OY 016 572251 PALVELEVAT POLARIS-KAUPPIAAT: POLARIS.FI UUSI KAKSIPAIKKAINEN SPORTSMAN 570 EPS 6X6 EUT • Pro-Star 570 DOHC EFI -moottori • Pidempi runko • Rekisteröity kahdelle • Kaasujousiavusteinen kippilava (363 kg) • Edessä intergoitu ja tiivistetty 25,5 l. KAMPPINEN 016 255500 Kemijärvi – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Kittilä – TIMPURI 016 353677 Kuusamo – AUTO JA KONEKORJAAMO S. Enontekiö JOEN SAFARI JA KONE OY 0408209308 Ivalo IVALON AUTO 016 662346 Kemi – PRIMA RAUTA R. 14 990. Enontekiö JOEN SAFARI JA KONE OY 0408209308 Y Muonio – MUONI PALVELEVAT POLARIS-KAUPPIAAT: UUSI UU UUS USII SI SI SPORT • Pro-Star 5 • Pidempi r • Rekisterö • Kaasujou • Edessä in • Tankillise • EPS-ohjau Sh. Rekisteröity kahdelle VOIMAA JA ETENEMISKYKYÄ. tavaratila • Tankillisella (25,5 l.) polttoainetta ajaa jopa 209 km • EPS-ohjaustehostin Sh. 14 990 € +tk
Muutokset ovat voimakkaampia, mitä pohjoisemmas mennään. Lyheneminen on ollut voimakkaampaa syksyllä kuin keväällä. Muutoksen nopeus haasteena suppeiden elinalueiden kasveille Vaikka olosuhteet näyttävät muuttuvan esimerkiksi juuri koivun osalta paremmiksi, joidenkin tunturikasvien osalta mennään huonompaan suuntaan. Yksittäisen havaintoaseman mittaukset eivät sinällään kerro koko maan tilanteesta, mutta osoittavat paikallisen vaihtelun olevan suurta.Värriön asemalla sama 2,3 asteen nousu on tapahtunut vuoden 1975 jälkeen. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana lumipeitepäivät ovat vähentyneet noin 5,5 päivää vuosikymmenessä, yhteensä noin kolmen viikon verran. 63 POROMIES 3/2019 Värriön tutkimusasemalla Pohjois-Sallassa on seurattu hieskoivun lehteen tuloa vuodesta 1981. Suppeiden elinympäristöjen kasvit joutuvat vaikeuksiin olosuhteiden muuttuessa. Kasvuolosuhteet paranevat lyhyemmän lumikauden myötä Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien noin 2,3 astetta. Talvi lyhenee molemmista päistä. Muuttuneiden olosuhteiden myötä lehtien puhkeaminen on aikaistunut reilulla viikolla. Nopeasti muuttuvat olosuhteet antavat etulyöntiaseman eliöille, joilla on laaja esiintymisalue. Lajiston monimuotoisuus kuitenkin kärsii, sillä suppeille elinalueille erikoistuneet lajit häviävät kilpailun olosuhteiden nopeasti muuttuessa. Samalla lumipeitepäivät ovat vähentyneet. Muuttuvat olosuhteet koitunevat sen kohtaloksi. Syksyisin lumipeite tulee myöhemmin ja lähtee keväällä aikaisemmin. 90 my: 140my: 16 x 25 6,90 9,90 20 x 25 7,90 13,90 20 x 30 8,90 15,90 20 x 40 12,90 17,90 25 x 25 9,90 15,90 25 x 30 11,90 18,90 25 x 35 12,90 21,90 30 x 40 17,90 28,90 Karin Kampe tmi 040 156 2903 tai 0400 199 702 Nettitilaukset www.erabussi.fi. paketissa 100 kpl, isot erät pyydä tarjous. Närvänä, jonka eteläisin kasvupaikka Suomessa sijaitsee Takkaselkätunturissa, hieman Värriötunturin eteläpuolella, kasvaa vain korkeimpien tuntureiden lakialueilla. KAMMIOKONEEN SILEITÄ PUSSEJA SUORAAN MAAHANTUOJALTA. Eläimet ja kasvit siirtyvät muuttuneiden olosuhteiden perässä kohti sopivia olosuhteita. Närvänä ei voi paeta enää ylemmäs tunturin rinteeseen ankarampien olosuhteiden perässä. Etukäteen on hyvin vaikea arvioida yksittäisten lajien kohdalla, mitä niille ilmastonmuutoksen myötä lopulta tapahtuu mutta esimerkiksi lumenviipymäpaikoilla tai muissa SALLAN KUNTA JA MATKAILU: ITÄ-LAPISSA ILMASTON MUUTOKSET HAVAITTAVISSA KOIVUNLEHDISTÄ JA LYHENTYNEESTÄ LUMIKAUDESTA rajoittuneissa elinympäristöissä elävät eliöt joutuvat ahdinkoon. Kasvukausi pitenee ja useimpien kasvien olosuhteet paranevat lumen sulaessa aiemmin ja lämpötilan ylittäessä kasvukauden rajana pidetyn plus viiden asteen vuorokausikeskiarvon aiemmin keväällä
Jo keväällä 1948 Enontekiön Lapin paliskunnan poroisäntä Uuno Kumpulainen kääntyi allekirjoittaneen puoleen pyynnöllä, että Enontekiölle saataisiin puolustuslaitoksen lentokoneita susijahtia varten, mutta tämä pyyntö, jonka edelleen välitin valtion metsästyksen valvojalle, tapahtui niin myöhään keväällä, että silloin ei katsottu järvien jäiden enää sielläkään kestävän lentokoneiden lentokenttinä, minkä vuoksi jahdista oli luovuttava. Silloin ei tiedetty mitään Atlantin-liitosta eikä maan nykyisen hallituksen kokoonpanosta eikä myöskään mistään sotilaallisista tukikohdista, joista sanomalehdet ovat kirjoitelleet. Käytänkin tässä tilaisuutta hyväksi lausuakseni heille poromiesten puolesta parhaat kiitokset. Jahdin suunnittelu perustui niihin myönteisiin kokemuksiin, joita ulkomailla oli saavutettu lentokoneiden avulla sekä mitä aikaisemmin omassakin maassa, Inarissa järjestetty susijahti loppujen lopuksi antoi. Tässä tarkoituksessa toimitettiin valtion metsästyksenvalvojalle kirjelmä, jossa pyydettiin hänen toimenpiteitään lentokoneiden ja radioiden saamiseksi maanpuolustuslaitokselta ja rajavartiolaitokselta. Eikä ollut missään nimessä tarkoitus loukata rauhansopimuksen artikloja, vaan saada sudet hävitetyksi. Koska sanomalehdistössä on näkynyt kaikenlaisia hälyyttäviä uutisia Enontekiöllä maaliskuun ajalla 1949 suoritetusta susijahdista ja koska allekirjoittanut on joutunut seuraamaan varsin läheltä sen järjestämistä ja suorittamista, niin pyydän jahdin kehittymisestä ja suorittamisesta esittää seuraava: Tosiasiahan on, että susia on runsaasti esiintynyt Enontekiöllä. Kirjelmää seurasi yksityiskohtainen jahtisuunnitelma. Se,. Enontekiön poromiehillä ei ollut tarkoituksena lähteä Punahilkkasatuna juoksemaan tunturiin, vaan metsästäjinä, jotka olivat tietoisia asiansa tärkeydestä ja välttämättömyydestä poronhoidosta toivotun leipänsä pelastamiseksi suden kidasta. Suunnittelu perustui myös siihenkin seikkaan, että susien hävittäminen muuten olisi osoittautunut vaikeaksi niin laajassa tunturiseudussa kuin Enontekiöllä. Niiden pesiäkin on kahtena viimeksi kuluneena kesänä tavattu Enontekiön Näkkälän paliskunnan alueella. Oli myös ymmärrettävää, että susien tuhoista huolestuneet poronomistajat yrittivät tietenkin kaikkensa saadakseen järjestymään susijahdin. Ei ole siis ihmeteltävää, että paliskuntien poromiehet ovat korottaneet hätähuutonsa näiden petojen hävittämiseksi. Poronomistaja Juhani Magga, Enontekiön Peltovuomasta on kahtena kesänä hävittänyt susia, tappaen niistä kaksi emää ja 14 pentua. 64 POROMIES 3/2019 Poromies-lehti 2/1949 TOTUUS ENONTEKIÖN SUSIJAHDIN JÄRJESTÄMISESTÄ. Jotta tämä jahti saatiin järjestymään, lankeaa siitä kiitos puolustuslaitoksen ja rajavartioston ylimmälle johdolle, jotka antoivat pyydetyn avun. Sudet ovat tehneet suurta vahinkoa sikäläisten poronomistajien porokarjoissa. Jahtia järjestettäessä ei myös tullut mieleen klassillinen satu ”Punahilkasta ja sudesta”. Tulos tästä neuvottelusta oli se, että jahti järjestetään, jos vain puolustuslaitokselta ja rajavartiolaitokselta saadaan tarpeellista apua lentokoneiden, radioiden ja teknillisen henkilöstön muodossa. Kesällä 1948 kävin Enontekiöllä sikäläisten poroisäntien kanssa neuvottelemassa susijahdin järjestämisestä talvikaudella 1949
Eläimet paikannetaan satellii en avulla. Se, että jahdista ei saavutettu mielestäni kuin kolmannesosa toivotusta tuloksesta, ei käsittääkseni ollut suunnittelun ja järjestelyn vika. Poronomistajat olisivat toivoneet, että tämä toiminta olisi saavuttanut koko kansan jakamattoman kannatuksen eikä sellaista ivallista pelleilyä ja harhaunien näkemistä mitä eräät sanomalehdet tässä maassa ovat susijahdin kehässä harjoittaneet. Enontekiön tunturimaastot ovat susien paratiisillisia asumaseutuja ja siellä ne menestyvät ja pysyvät, jos ei teknillisin apukeinoin saada jahtia järjestymään tulokselliseksi. info@hontrade.. Ne molemmat osoittautuivat erittäin hyviksi ja käyttökelvollisiksi myöhemminkin susijahtia tällä tavalla järjestettäessä. w ww ontrade. .. Ainoastaan sellainen henkilö, joka on ollut lumimyrskyn aikana tunturissa, tietää ja ymmärtää tämän ilman kovuuden. . Enontekiön susijahdista saadut kokemukset olivat erittäin myönteisiä. Yrjö Alaruikka Nyt paikannusta ilman puhelinverkkoa! Seuraa eläimiä missä tahansa ne ovat. 08 08 KYSY lisää! E-kello Käy ää satellii eja paikka edon vastaano oon ja lähe ämiseen.. Sehän pitäisi olla demokratian ensimmäinen aakkonen. Vähempiosaisten hyvää yritystä elinkeinonsa turvaamiseksi olisi mielestäni tuettava eikä sitä turhilla viisasteluilla vahingoitettava. .. Osallistuihan aikoinaan Suomen kaarti myös susijahtiin silloin, kun maassamme oli Etelä-Suomen myöten susia. Heti, kun tuisku lakkasi, rupesi jahdista tulemaan myös tuloksia. Lentäjien ja lentokoneesta ampujain harjautuminen jahtiin antaa vastaisuudessa varmasti yhä paranevia tuloksia, sillä senhän ovat myös ulkomailla saavutetut kokemukset osoittaneet. HON-TRADE OY www.hontrade.. .. Syy oli siinä, että ilmat eivät suosineet jahtia, vaan suurin osa ajasta, jolloin partiot olivat tunturissa ja lentokoneet Hetassa, vallitsi tuntureilla tuisku, joka oli niin voimakas, että tuloksellinen toiminta oli kerrassaan mahdoton. info@hontrade... +358 400 691 908 . POROMIES 3/2019 että jouduttiin pyytämään apua puolustusvoimilta ja rajavartiolaitokselta, oli aivan itsestään selvä asia. .. Sinä seuraat niitä etokoneella, puhelimella tai table lla. Saat ilmoituksen jos jotain poikkeavaa tapahtuu. Mistä muualta tämä apu olisi tässä maassa saatu. Poronhoito on enontekiöläisten valtaelinkeino ja sille suurta vahinkoa tuottavien susien hävittäminen on valtakunnan yhteinen ja yleinen sosiaalinen tehtävä. ho ww
Geasset 1948 . Lea maiddái áddehah , ahte návddiid dagahan jámuin fuolastuvvan boazoeaiggádat . Daid besiidge leat gávdnan mannan gease Eanodaga Neahkkela bálgosa guovllus. gge die?usge buot vai bivdu lihkostuvašii. Ii dárbbaš de imaštallat, ahte bálgosiid badjeolbmot leat huikkádan veahkke?urvestaga daid návddiid jávkadeami bealis. Boa?us dán rá??ádallamis lei, ahte bivdu ordnejuvvo, juos fal bealuštanlágádusas ja rádjegozihanlágádusas oažžut dárbbašlaš veahki girdinmašiinnaid, rádioid ja teknihkalaš olbmuid hámis. dnemii bealuštanlágádusas ja rádjegozihanlágádusas. Dat,. Badjeolmmoš-blá??i 2/1949 Go aviissain leat oidnon buotlágan uhkideaddji o??asat Eanodagas njuk?amánu áigge 1949 dahkkon návdebivddus ja go vuollái?állán lea galgan oalle lahka ?uovvut dan ordnema ja ?a?aheami, de bivddán bivddu šaddamis ja ?a?aheamis ovdanbuk t ?uovvova??a: Duohtavuohtahan lea, ahte gumppet leat vuh on ollu Eanodagas. Vai dán bivddu . 66 POROMIES 3/2019 DUOHTAVUOHTA EANODAGA NÁVDEBIVDDU ORDNEMIS. Eanodaga badjeolbmuin ii lean ulbmilin vuolgit Ruksesgahpirmáinnasin viegadit duoddarii, baicce meahcásteaddjin, geat ledje di?ola??at ášši dehálašvuo?as ja vealtameah unvuo?as amas boazodoallu borahallat návddiide. Iige leat mange namas ulbmil rihkkut rá. Dán dárkkuhusas doaimmahuvvui stáhta meahcástangohccái ?álus, mas bivdojuvvui su doaibmabijuid girdinmašiinnaid ja rádioid . Geavahange dás saji gii t sin badjeolbmuid bealis. Juo gi??at 1948 Eanodaga Lappi bálgosa boazoisit Uuno Kumpulainen bo?ii vuollái?állán lusa sávaldagain, ahte Eanodahkii oa??ošedje bealuštanlágádusa girdinmašiinnaid návdebivddu várás, muhto dát sávaldat, man dolvon ovddosguvlui stáhta meahcásteami gohccái, bo?ii nu ma??it gi??at, ahte dalle eai šat jáhkkán jávrriid jie?aid gierdat girdinmašiinnaid girdingieddin, man dihte bivddu galggai guo??it. Plánen vuo??uduvai dange áššái, ahte návddiid jávkadeapmi mu?uid liv??e lean vá s ná viiddis duo arguovllus go Eanodagas. Bivddu plánen vuo??uduvai daidda miehtemielalaš vásáhusaide, maid olgoriikkain ledje olahan girdinmašiinnaiguin ja maid ovdal iežamet riikkasge, Anáris ordnejuvvon návdebivdu loahpa loahpas a i. Návddit leat dagahan stuorra vahágiid dan báikki boazoeaiggádiid ealuin. tnen Eanodagas báikki boazoisidiiguin rá??ádallamin návdebivddu ordnemis dálvet 1949. soahpamuša ar klaid, muhto jávkadit gumppiid. ?állosa mielddusin lei ?ielga bivdoplána. Bivddu ordnede in ii maiddái boahtán millii máidnasiid klassihkar “Ruksesgahpir ja gumpe”. dnejedje ordnašuvvat, galgat gii t bealuštanlágádusa ja rádjegoziheami bajimus njunnošiid, geat adde bivdojuvvon veahki. Boazoeaiggát Juhani Magga, Eanodaga Bealdovuomis lea guov geasis duššadan gumppiid, goddán dain guokte ciikku ja 14 ?ivgga. Dalle eat diehtán maidige Atlánta-lihtus eatge riikka dálá rá??ehusa ?oakkádusas eatge maiddái makkárge militearalaš doarjjabáikkiin, main aviissat leat ?állán
Girdiid ja girdinmašiinnas báh??iid hárjánupmi bivdui addet boahttevuo?as sihkkarit ain buoret bohtosiid, go danhan maiddái olgoriikkain ožžon vásihusat ?ájehit. Dušše dakkár olmmoš, gii lea leamaš borggas duoddaris, diehtá ja ádde dan dálkki garasvuo?a. Dalán go . dne bivddus bohtosiid. Dat, ahte bivddus eai olahan mu mielas go goalmmádasa sávahah bohtosis, ii lean mu áddejupmi mielde plánema ja ordnema sivva. Boazoeaiggádat liv??e sávvan, ahte dat doaibma liv??e ožžon olles álbmoga ov amielalaš doarjaga iige dakkár ironalaš dádjuma ja boas onieguid oaidnima maid muh n aviissat dán riikkas leat návdebivddu olis bargan. Eanodaga návdebivddu vásáhusat ledje hui posi ivvat. r i, bohte bivddusge bohtosat. Eanodaga duo arguovllut leat gumppiid paradiisa ássanguovllut ja doppe dat birgejit ja ásset, juos eai teknihkalaš veahkkereaidduin . Sivva lei das, ahte dálkkit eai lean heivvola??at bivdui. Gos eará sajis dán veahki liv??e ožžon dán riikkas. Kuva Jari Rantapelkonen.. Dathan galggašii leat demokra ija vuos aš lávki. Boazodoallu lea eanodatla??aid váldoealáhus ja dasa stuorra vahágiid dagahan gumppiid jávkadeapmi lea váldego oktasaš ja almmolaš sosiálalaš bargu. Dat goappašagat duo?aštuvvo hui buorre ja dohkálaš vuohkin go ma??áge ordnet návdebivddu dáinna vugiin. Oassálas ihan dolin Suoma gárda návdebivdui dallege, go riikkasteamet ledje Má a-Suoma ráje gumppet. Stuorámus oassi áiggis, go patrullat ledje duoddaris ja girdinmašiinnat Heahtás, duoddaris lei borga, mii leai nu garas, ahte boa?uslaš doaibman lea oktageardánit veadjemeah un. Yrjö Alaruikka OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN www.kevinalpina.fi p. 67 POROMIES 3/2019 ahte galggai jearrat veahki bealuštanlágádusas ja rádjegozihanlágádusas, lei iešalddes ?ielggas ášši. Heajubuid buorre geah??aleami dorvvas t iežaset ealáhusa galggašii mu mielas doarjut iige dan dušši viissástallamiiguin vahágah t. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina.fi Kesän 2019 vasa
kirjaamo@paliskunnat.. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN POROESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. KUTUHARJU Mika Tervonen, koeporotarhanhoitaja 016 672 748 / 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2019 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE TILAAN POROMIES-LEHDEN VUOSIKERRAN 1.1.2019 ALKAEN KOTIMAAHAN (22 €/VUOSI) ULKOMAILLE (32,50 €/VUOSI) TOISTAISEKSI MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2019 TAI TILAA DIGILEHTI PALISKUNNAT.FI/PY/ORGANISAATIO/POROMIES-LEHTI: IRTONUMERO 3 €/LEHTI JA VUOSIKERTA 15 €
Luotettavaa Honda-laatua! 11.690 € + tk 300€ 10.690 € + tk 300€ 7.990 € +tk 300€ tarjous! MYYNTI HUOLTO VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN TARVIKKEET VARUSTEET Vaihtokonevalikoimamme netissä www tarvikekeskusoy Meiltä laitteet huviin ja hyötyyn! 9.990 € +tk 300€ Sportsman 570 EFI T3b traktorimönkijä Norm. Varustettu LED-valoilla ja tehokkaalla halogeenityövalolla. 26x11-12 Sh. Kodiak 700 EPS 4x4 T3b traktorimönkijä Kodiak 700 EPS on suunniteltu ammattilaisille, jotka arvostavat toimintavarmaa suorituskykyä ja kestävyyttä, eli kaikin puolin hyvää hinta-laatusuhdetta. Ranua: Teeritie 2–4, ark. Mittava 140 kg:n kuorman kanto kyky ja 600 kg:n vetokyky. 119€ Meiltä myös mönkijän renkaat! Konemyyjät Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Oulu: Kalervo 0400 784 331 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. Mönkijästä löytyvät myös alennusvaihteet. 8–17 la 9–13 Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. 9–17 la 10–14 Oulu: Jääsalontie 16, ark. Uusitun perän ja vaihteiston ansiosta TRX 500 FPA DCT:n vetokyky on peräti 55 % edellistä mallia suurempi. 7940; TARJOUS Mönkijän DUMPPERIKÄRRY /7 //7! 7! pa ppa 399; Sh. 26x9-12 26x11-12 DURO ATV-rengas karkeimmalla kuviolla, joka soveltuu sekä tieliikennekäyttöön että maastoon. + S t 570 EFI EPS T3b 7.9 + ta ta ta a ta ta a a ta Sportsman 570 EFI T3b tra TR TR TRRXXXX 50 50 50 500000 FP FP FP FPAAAA IR IRR I SSS T3 T3 T3 TT3BBBB MAASTOMALLINA 2019 10.990€ + tk 300€ 13.690€ + tk 300€ www.tarvikekeskusoy.. 148€ 26x8-12 Sh. 0€! ja ja ja ja ---10 + Soutuveneet alk 995 € (Suvi 420, tarjous) Kysy myös muita renkaita! !!! ) tar tar t jou jou j )) KALA-PALTA R + Yamaha F15 CEPL verkkokalastajien suosikkivene! kölirauta vakiovarusteena. 9–17 la 10–14 Moninkertainen testivoittaja! Sportsman 570 -malleissa on nykyaikainen, vähäpäästöinen ja bensapihi ProStar™ 4-tahtimoottori DOHC neliventtiilitekniikalla. Maavara 279 mm. Myös taakkatelineet on suunniteltu uudelleen ja uusien telineiden kantavuus on kasvanut 45 %. VERKKOKAUPPAMME ON AUKI 24/7! Katso lisää: www.tarvikekeskusoy.fi/verkkokaup pa Toimituskulut alk. 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. Tavaratelineiden kantavuudet edessä 41 kg ja takana 82 kg. HONDA TRX 500 FPA IRS T3B traktorimönkijä 2019 TRX 500 FPA DCT -mönkijässä on erillisjousitettu perä, elektroninen polttoaineen ruiskutus sekä kaksoiskytkimellä varustettu DCTvaihteisto. Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) RAHOITUKSELLA JOUSTAVASTI MAKSUAIKAA! Kysy rahoitusvaihtoehdoista konemyyjiltämme! Maxxis Zilla™ Kevyt ja nopea! Esim. 8.990€ + tk Sportsman 570 EFI EPS T3b traktorimönkijä Grizzly 700 EPS SE1 4x4 T3b traktorimönkijä Rakenteeltaan kompaktin Grizzly 700:n vahvan 686 cc moottorin suorituskyky varmistaa, että työ sujuu joutuisasti. Esim. Isot 26” renkaat takaavat hyvän pidon vaikeissakin olosuhteissa. 590; 99 € 135 € 79 € 167 € TARJOUS + toim. 9. kulu alk.. Ultramatic® CVT -voimansiirto ja valinnainen 2WD/4WD-vetotapa tasauspyörästön lukolla. Alustan tekniikkaa suojaa metallinen pohjalevy