Tuolloin perustettiin Paliskuntain yhdistys, jonka jäseneksi liitettiin kaikki paliskunnat. Uudisasutus ja maatalous valloittivat poronhoidolta alaa yhä pohjoisempaa, pakottaen porollisia tiiviimpään yhteistoimintaan. Yhdistysten toiminta jäi vaisuksi ja ne lakkautettiin seuraavan poronhoitolain tultua voimaan vuonna 1948. Paliskuntamalli on sekin vanha. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 1/2018 AINEISTO 9.1.2018 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Kuvat Py valokuva-arkisto POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS SUOMI 100 Suomen valtion satavuotisjuhlan kunniaksi silmäilemme mekin vuoden viimeisessä lehdessä hieman historiaa. Tuo laki velvoitti paliskunnat muodostamaan poronhoitoyhdistyksiä. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Pohjoisimmassa Lapissa poronhoito nojasi lapinkylämalliin, kunnes paliskuntajärjestelmä virallistettiin Suomen Keisarillisen senaatin määräyksellä vuonna 1898. Vuonna 1932 säädettiin ensimmäinen poronhoitolaki. Poronhoitokuntia perustettiin pohjoisen kyliin viimeistään 1800-luvun alussa ja vuosisadan loppua kohti niiden perustaminen vilkastui. Siinä välissä ehdittiin Suomessa myös sotia. Poronhoito on kehittynyt nykymuotoonsa monien vaiheiden kautta, kunkin ajan oloihin sopeutuen. Vuonna 2018 vietämme paliskuntajärjestelmän 120-vuotispäivää ja Paliskuntain yhdistyksen 70-vuotispäivää. Sota-aikana poroilla oli tärkeä rooli paitsi ravinnon ja lämmön lähteenä myös kulkuvälineenä rintamalla. Juhlimme kuitenkin ennen kaikkea poroa ja poronhoitoa, joka on paitsi kestänyt myös kehittynyt maailman muutosten mukana.. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Nils-Heikki Näkkäläjärvi Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. ”…Kuusela ja Äärelä, suojeluskuntapuvuissa suopunkivyyhdet olalla, toivat porot yksitellen vaunuista ja valjastivat ne vetopelien eteen…Valjastamisesta tuli taidetta, liikkeet ja puhe olivat verkkaisia ja määrätietoisia, ja hpainotteinen pohjoisen murre soljui entistä voimakkaammin. POROMIES 6/2017 84. Ihmisen ja poron yhteinen historia ulottuu ainakin rautakaudelle saakka. p. Taistelut ovat satavuotiaassa Suomenmaassa onneksemme toiset, mutta samalla ammattiylpeydellä hoituvat hommat edelleen. Näytettiin etelän variksille, miten oikeat poromiehet toimivat.” (Pappapataljoona, Mauri Hast, 2011)
Kuva Poro-Panuman tilalta.. Lue lisää takakannen sisäsivulta
TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. Se soveltuu porotöihin ja oheistoimintaan mainiosti.” Jouko Kynkäänniemi poromies, Yli-Ii. Se vähentää ajokilometrejä sekä nopeuttaa ja tehostaa toimintaa. TRACKER BOAZU. www.trackerboazu.com Tracker Boazu on jokaisen poromiehen luotettava työväline. Tieto siitä, missä porot ja miehet ovat, kulkee koko ajan mukana. “Käytän Trackeria aktiivisesti puhelimesta ja tietokoneelta kotona, kelkassa, mönkijässä ja taskusta
Ruuska 42 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 47 Onnellisen poron lihaa / Hanna Nurmi, Sauli Laaksonen, Marja Nuorgam ja Jutta Kasvi 48 Nuoritta valmistautuu porocupin avaukseen / Kaisa Valkola 50 Sallan Suuri Poroviikonloppu / Heli Karjalainen 52 Ennakoi talven liukkailla / Liikenneturva 54 Porot sodassa / Sirpa Rasmus, Minna Turunen ja Asta Kietäväinen. tai 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 7 Koiravahingot ja laki / Vili Laakkonen 10 Arjen helpottaja ja monen mahdollistaja / Tuuli Kontio 14 Ajankohtaista / Anne Ollila 19 Poroa reppuun ja evästä pöytään / Anna-Riikka Lavia 22 Loppusuoralla Pohjoista poroa ammattikeittiöön / Niko Suopajärvi 24 Metsänkasvatusmenetelmät poron silmin katsottuna / Juha Järvenpää ja Ulla Huusko 26 Porukkaoppia teurastamoille: Sallan poroteurastamo / Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta 30 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: Hammastunturin paliskunta / Juho Tahkola 34 Porotutkimusta vai poron hutkimista. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. Osa 2: Poro ja muuttuva ilmasto / Sanna Hast 38 Sairas tai loukkaantunut poro erotuksessa / Sauli Laaksonen 40 Hirvieläinten näivetystaudin (CWD) seuranta poroilla / Risto M. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 5.2.2018 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2018 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 771 € 1/1 210 x 297 * 453 € 1/2 175 x 133 244 € 1/4 114 x 98 138 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2846 € 1/1 210 x 297 * 1424€ 1/2 175 x 133 711 € 1/4 114 x 98 415 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti
POROMIES 6/2017 5 Rauhallista Joulua! Rauhallista Joulua! Ráfálaš Ráfálaš Juovllaid! Juovllaid! Kuva Marko Junttila
/. /tuet-ja-palvelut/porotalous-ja-kolttalain-mukaiset-tuet/Documents/Kolttaesite_verkko.pdf Lisätietoja Maaseutuvirastosta: Erityisasiantuntija Aulis Kuusela 0295 31 2412 / etunimi.sukunimi@mavi.. klo 12-14. Katso koulutuksen osallistumistiedot www.paliskunnat.. POROMIES 6/2017 6 TIEDOTTEET POROJA LUONTAISELINKEINOYRITTÄJIEN SEKÄ KOLTTIEN TUET VOI NYT HAKEA SÄHKÖISESTI Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukia sekä kolttalain mukaisia tukia voi nyt hakea sähköisesti osoitteessa https://hyrra.mavi.. / poronet tai www.ely-keskus.. /tuet-ja-palvelut/porotalous-ja-kolttalain-mukaiset-tuet/Documents/Porotalousesite.pdf http://www.mavi.. Katso-tunniste on Väestörekisterikeskuksen tuottama palvelu, jonka avulla voi tunnistautua yrityksen edustajana viranomaisten sähköisiin palveluihin. /. Myös paliskunnat voivat hakea rahoitusta investointeihin ja aitojen kunnossapitoon. /katso. . Yrittäjät voivat hakea muun muassa rahoitusta rakentamiseen, kelkkaja mönkijäinvestointeihin sekä elinkeinon aloittamiseen. Maaseutuvirasto järjestää paliskunnille ja poronomistajille suunnatun HYRRÄ-koulutuksen 14.12. /hyrra. . Sähköistä asiointia varten yrittäjä tarvitsee Katso-tunnisteen, jonka saa ilmaiseksi osoitteesta www.vero.. Päätökset tuen myöntämisestä tekee Lapin ELY-keskus. -> Ajankohtaista -> Tapahtumat ja koulutukset. Kolttalain mukaisten tukien osalta asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten, tien rakentamisen, sähköistämisen ja vesihuollon investointien sekä kalapirtin ja siihen liittyvän saunan sekä varaston investointien hakemukset on vielä toistaiseksi haettava Lapin ELYkeskuksesta paperilomakkeella 570. Lisätietoja esitteissä: http://www.mavi.. Lisätietoa ja linkki Hyrrä-palveluun on osoitteessa www.mavi.. Lisäksi asiointia varten tarvitaan pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti. Hakulomakkeen saa osoitteesta www.mavi.. Koulutus järjestetään videokoulutuksena
Kuva Marja Anttonen. mutta käytännössä ja yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan aina jonkinlaista huolimattomuutta. 7 POROMIES 6/2017 Menetysten korvaaminen on ollut vaihtelevaa johtuen epäselvyydestä, minkä lain perusteella korvausta myönnetään. Porojen pelottelu koirien toimesta aiheuttaa jatkuvasti poronomistajille päänvaivaa taloudellisten menetysten muodossa. Poronhoitolain mukaan porojen pelottelemisesta aiheutuneisiin vahinkoihin sovelletaan vahingonkorvauslakia, jonka mukaan se joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Myös vakuutusyhtiöiden erilaiset käytännöt vahinkojen korvaamisen suhteen ja koiranomistajien asennoituminen asiaan ovat vaikuttaneet korvauksiin. Valvontavelvollisuudesta ei kuitenkaan ole laissa yhtä yleispätevää pykälää, vaan se määräytyy toimintaympäristön ja tilanteen mukaan ja sitä määrittäviä lainkohtia on useassa eri laissa. Tuottamuksesta on esitetty oikeuskirjallisuudessa useanlaisia kuvauksia, KOIRAVAHINGOT JA LAKI Teksti Vili Laakkonen. Porojen pelottelu on kielletty poronhoitolaissa. Eläimen omistajalla tai hoitajalla on eläimeen kohdistuva valvontavelvollisuus, joka tarkoittaa velvollisuutta torjua eläimen ihmisille ja omaisuudelle aiheuttamat vahingot. Eläin ei voi itse olla vahingonkorvausvastuussa, joten vahingon aiheuttajaksi katsotaan eläimen omistaja tai se, jonka hallussa eläin on. Kuitenkaan esimerkiksi pienelle lapselle ei voida antaa koiraa hoitoon niin, että tämä tulisi vahingonkorvausvelvolliseksi koiran aiheuttamista vahingoista. Se, voidaanko koiranomistajan katsoa tuottamuksellisesti aiheuttaneen vahingon, riippuu siitä voidaanko hänen katsoa rikkoneen koiraan kohdis
Ongelmaksi näen muun muassa sen, kuinka koiriin. Koirien poroille aiheuttamiin vahinkoihin on sovellettu vahingonkorvauslakia, mikä tarkoittaa täyttä korvausmäärää. Kysymys siitä, milloin koiranomistajan voidaan katsoa olleen huolimaton (eli lakikielellä milloin hänen voidaan katsoa aiheuttaneen vahingon tuottamuksellisesti) on haasteellinen, eikä siihen voida antaa yleispätevää vastausta. Korvausmäärien perusteina on käytetty sekä Paliskuntain yhdistyksen suosituksia että liikennevakuutuskeskuksen antamia porojen korvausarvoja. 8 POROMIES 6/2017 tuvaa valvontavelvollisuuttaan. Tätä vastuuta kutsutaan ankaraksi vastuuksi, eikä vahingon aiheuttaja voi vapautua siitä edes osoittamalla toimineensa tilanteessa huolellisesti. Rakennuskaaren soveltaminen ensisijaisena lakina näissä tilanteissa on vähintäänkin kyseenalaista, sillä poronhoitolaissa viitataan nimenomaan vahingonkorvauslakiin. Korkeimman oikeuden päätöksillä puolestaan olisi tällainen ennakkopäätösasema, mutta sellaista vahinkotapausta, jossa koira olisi aiheuttanut porolle vahinkoa, ei ole Korkeimmassa oikeudessa toistaiseksi käsitelty. Tämän takia korvauskäytännöt on koettu poronomistajien keskuudessa hankaliksi ja toimimattomiksi. Tutkimieni tuomioiden perusteella, kun koiran on voitu näyttää aiheuttaneen porolle vahinkoa, on omistajan useimmiten katsottu toimineen huolimattomasti. Jahti oli päättynyt siihen, että koira oli törmännyt tiellä autoon, joka oli vaurioitunut. Ratkaisua ei kuitenkaan toki voida ottaa suoraan koirien poroille aiheuttamien vahinkojen ratkaisun perustaksi, sillä koiran hakeutuminen poron luokse metsästysviettinsä johdattamana on huomattavasti todennäköisempää kuin autoon törmääminen metsästystilanteessa. Rakennuskaaren 22 luvun 7 pykälän mukaan koiran omistaja on aina velvollinen korvaamaan koiran maatalouseläimelle aiheuttaman vahingon. Vakuutusyhtiöiden ratkaisulinja puolestaan on ollut epäjohdonmukaisempi rakennuskaaren ajoittaisen soveltamisen takia. On kuitenkin huomionarvoista, että tuottamuksen olemassaolon näyttäminen on vahingonkärsijän vastuulla, eikä niin päin, että vahingonaiheuttajan tulisi näyttää toimineensa huolellisesti vapautuakseen vastuusta. Korkein oikeus vapautti metsästäjän vahingonkorvausvastuusta niillä perusteilla, että vahingolta olisi voitu välttyä vain pidättäytymällä koiran käyttämisestä metsästyksessä ja että kyseisenlaisen vahingon vaara ei ollut niin ilmeinen, että koiran käyttämättä jättäminen olisi ollut perusteltua. Metsästäjän tuottamusta on käsitelty Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2011:107. Korvaukseen on usein laskettu kuuluvaksi poron arvon lisäksi sen tuottoarvo tietyltä ajalta. Tapauksessa metsästäjä oli laskenut jänisjahdissa metsästyskoiran irti kolmen kilometrin päässä yleisestä tiestä. Tämä ratkaisu voidaan nähdä metsästäjän huolellisuusvaatimuksen lievennykseksi aiemmasta tuomioistuimien noudattamasta melko tiukasta linjasta. Rakennuskaari voisi tulla sovellettavaksi sen jälkeen, kun on katsottu, ettei koiranomistaja ole toiminut sillä tavalla huolimattomasti, että hänet voitaisiin katsoa vahingonkorvausvelvolliseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että koiraa käyttävän metsästäjän huolellisuutta arvioidaan normaalitilannetta ankarammin. Merkittävä osa poroille aiheutetuista vahingoista on metsästyskoirien aiheuttamia. Koirien poroille aiheuttamia vahinkoja on käsitelty tuomioistuimista käräjäoikeuksissa ja toisinaan myös hovioikeuksissa. Tutkielmani tarkoituksena oli myös pohtia Suomen lainsäädännön ongelmakohtia aiheeseen liittyen. Muutoinkin yleisissä tuomioistuimissa on lain soveltamislinja ollut hyvin selkeä. Ongelmallista lainkohdan soveltamisessa on se, että tämän säännöksen mukaan korvattavaksi tulee vain puolet, tai mikäli eläin kelpaa syötäväksi, vain neljäsosa eläimen arvosta. Lainkohta on todella vanha, eikä sitä ole tietääkseni sovellettu yleisissä tuomioistuimissa enää aikoihin. Epäselvyyttä on kuitenkin aiheuttanut se, että vakuutusyhtiöissä on sovellettu koirien aiheuttamiin vahinkoihin vahingonkorvauslain sijasta rakennuskaarta. Näiden oikeusasteiden päätökset eivät ole sillä tavalla muita tuomioistuimia sitovia, että tietty lainsoveltamiskysymys olisi vastaisuudessa ratkaistava samalla tavalla. Metsästyslain esitöiden mukaan metsästykseen liittyy aina korostunut huolellisuusvelvoite
Koirien aiheuttamien vahinkojenkin korvaaminen on selkeää: kummassakin maassa koiran omistaja on vastuussa koiransa aiheuttamasta vahingosta riippumatta siitä, kuinka huolellisesti hän on toiminut. Sekä Ruotsissa että Norjassa on koiriin liittyvät yleiset säännökset koottu omaan lakiinsa. 040 566 9472 Älä anna pakkasen yllättää Nyt talvivarustus vakiovarusteena, 52 hardox-terää! PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Rahoitustarjous Käsiraha 10 % 6 kk korotonta maksuvapaata Maksuaikaa jopa 60 kk Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup.. Kirjoittaja on oikeusnotaari, joka opiskelee oikeustiedettä Lapin yliopistossa ja kirjoittaa maisteritutkielmaansa toimeksiantona Paliskuntain yhdistykselle. Mielestäni Suomen lainsäädäntöä voisikin olla aiheellista kehittää naapurimaidemme lakien kaltaiseksi. Ruotsin ja Norjan poronhoitoalueilla ilmenee luonnollisesti samanlaisia koirista johtuvia vahinkotilanteita kuin Suomessakin. Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. Näissä naapurimaissamme koiriin liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin toteutettu hieman selkeämmin kuin omassa oikeusjärjestyksessämme. Tämä tekee oikean säännöksen löytämisestä vaikeaa. Myös edellä mainitsemani maatalousyhteiskunnan ajalta olevan rakennuskaaren säännöksen näen nyky-yhteiskunnassa tarpeettomaksi. Koirien aiheuttamiin vahinkoihin liittyvän lainsäädäntömme uudistamisella tulisi pyrkiä selkeyttämään vahingonkorvausvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä niin, että sekä porojen että koirien omistajat tietäisivät omat velvollisuutensa ja oikeutensa. Tutkielmassaan hän on perehtynyt asiaan liittyvään lainsäädäntöön ja tuomioistuinten sekä vakuutusyhtiöiden päätöksiin. 9 POROMIES 6/2017 liittyviä säännöksiä on ripoteltu ympäri lainsäädäntöämme. Sen kumoaminen poistaisi vakuutusyhtiöiltä mahdollisuuden soveltaa sitä korvatakseen vain osan aiheutuneesta vahingosta. Tämä ensinnäkin ennaltaehkäisisi vahinkoja, mutta myös vahingon sattuessa yksinkertaistaisi korvausvelvollisuuden toteamista. Nämä lainsäädännölliset ratkaisut ovat huomattavasti selkeämpiä kuin tapa, jolla Suomessa on säädetty samoista asioista
Olen nyt sellainen puhelinäiti. Raisa työskentelee Sallatunturilla kokkina, mutta haaveilee töistä lähempänä kotia ja omia kiinnostuksen kohteita. Pihaan rakentuu parhaillaan uusi monitoimirakennus, jonka rahoituksesta osa on saatu Leader Pohjoisin Lapilta.. 10 POROMIES 6/2017 Raisa ja Aarne asuvat Sallan Kelloselässä kolmen tyttärensä kanssa. Tämä on tällaista monialayrittämistä ollut jo pitkään, ja kaikki liittyy kaikkeen, Aarne kertoo. Haaveissa on jo pitempään ollut tila, jossa käsitöitä voisi tehdä ammattimaisemmin. Olen illat töissä ja ARJEN HELPOTTAJA JA MONEN MAHDOLLISTAJA Teksti ja kuvat Tuuli Kontio Raisa Korpelan ja Aarne Aatsingin pihapiiriin rakentuu parhaillaan monien mahdollisuuksien rakennus. Tiloista on haaveiltu pitkään ja Poromies-lehden Leader-tukia käsittelevä artikkeli antoi suunnitelmille siivet. Poronhoito vuodenkiertoineen rytmittää pariskunnan arkea, mutta elanto muodostuu lopulta monesta palasesta. Aarne tekee toiminimellään ohjelmapalvelutöitä Sallan poropuiston alihankkijana joulukuusta maaliskuuhun ja kasvattaa veljensä Lassen kanssa lampaita
Saimme Pohjoisimman Lapin Leaderista arvokkaita neuvoja ja lopulta sen rahoituksenkin, Raisa kertoo. Aarnea hieman mietityttää, kuinka ahtaalle Raisan suunnitelmat lopulta hänet ajavat. Raisa toteaa rahoituksen haun olevan oma urakkansa, vaikka ymmärtääkin, miksi systeemin pitää olla tarkka. Elintarviketilassa voi leikata lihaa suoramyyntiin ja varastoja huoltotilaan saa nykyään taivasalla seisovan kaluston pois säiden armoilta. Ideahan lähti alun perin käsityöpuolesta, mutta päätimme, että mikseipä sisällytettäisi suunnitelmaan mukaan näitä muitakin osia, kun kerran tehdään, Aarne lisää. Pariskunta uskoo, että jonkinlainen rakennus olisi varmaan tullut tehtyä ilman rahoitustakin, mutta se mahdollisti projektin toteuttamisen nykyisessä mitassaan. Kun lapset olivat pienempiä, oli elämä Raisan mukaan välillä hyvin haastavaa. Porokyydillä tehtävät revontuliretket starttaavat vasta hämärän laskeutuessa. Toiseen päätyyn on tulossa Raisan valtakunta – tila käsitöiden valmistusta varten ja märkätila materiaalien valmisteluun. Perinteinen käsityötaito säilyy Kursusta lähtöisin oleva Raisa aloitti vuonna 1999 artesaaniopinnot Inarissa Saamelaisalueen kouluRaisa Korpela ja Aarne Aatsinki asuvat perheineen Sallan Kelloselässä.. 11 POROMIES 6/2017 ratkon arjen ongelmia kauha toisessa ja puhelin toisessa kädessä. Sesonkiaikoina Aarnekin on töissä iltaisin. Poromies-lehti herätti Keväällä 2016 Poromies-lehdessä julkaistiin Leaderrahoituksesta kertova juttu. Aarne ja Raisa ottivat jutun luettuaan yhteyttä paikalliseen Leader-ryhmään. Lapset olivat paljon hoidossa Aarnen lähellä asuvan siskon luona, mistä Raisa illalla töistä tullessaan kantoi heidät makuupusseissa autoon ja kotiin jatkamaan uniaan. Jutussa kannustettiin luomaan uusia työpaikkoja poronhoitoalueelle ja esimerkkeinä mainittiin mahdollisuus rahoitukseen muun muassa porokäsitöiden liittyvissä laiteinvestoinnissa ja lihankäsittelytilojen rakentamisessa. Uusi rakennus on suunniteltu sillä mielin, että se paitsi helpottaa arkea, myös mahdollistaa monenlaisen työn. Saa nähdä miten tässä käy, jääkö minulle lopulta joku 30 x 40 cm tila, jossa mahdun juuri ja juuri seisomaan, hän nauraa
12 POROMIES 6/2017 tuskeskuksessa ja valmistui vuonna 2002. Dokumenttielokuvia ja arkista aherrusta Amerikkalainen dokumentaristi Jessica Oreck kuvasi Aatsingin veljesten elämää vuoden ajan 2014 julkaistuun dokumenttielokuvaansa. Tätä vuotta Raisa kuvaa porohommien suhteen katastrofaaliseksi. Mutta kun viimeisilläni raskaana kuljin kiväärin kanssa tuolla metsässä lampaita laskemassa, kävi siinä itselläkin mielessä, että joku Vauva-lehti saisi tästä hyvän jutun, nauraa Raisa, vaikka syy metsässä kulkemiseen ei niin nauratakaan. Lue lisää Leaderin tarjoamista mahdollisuuksista osoitteessa www.lapinkeino.. Hanke työllistää kaksi henkilöä. Elintarvikehuoneessa käsitellään tilan porot suoramyyntiä varten. Märkätilassa valmistetaan materiaalia käsityötuotteita varten, mm. Ilmoittaisivat joku päivä, että äiti minäki haluan tehä karvakengät. Porokoira Majurikaan ei laske yhden kortin varaan, vaan koittaa ottaa haltuun myös lammaspuolen.. Poroja lammastalouden ympärille kehiteltävän yritystoiminnan tarkoitus on ympärivuotistaa tuloja ja tuoda turvaa tulevaisuuteen. Ei varmaan tule ikävä niitä aikoja, kun kohmeisin käsin pihalla nyljin. Tiloissa valmistetaan myös käsitöitä. Elämä Kelloselässä onkin kuvauksellista ja monen mielestä varmasti eksoottista. Tärkeää on tietenkin myös yhdessä tekeminen ja lähelle kotia työllistyminen. Poroista häviää liian iso osa petojen suuhun ja sääolosuhteet tuovat lisää haasteita. Ja se, että saa tehdä sitä, mitä kohtaan tuntee intohimoa. Ja paras mahdollinen lopputulema tässä olisi se, että lapsetkin innostuisivat tekemään näitä perinteisiä töitä. poron sisnanahkaa. Raisan alaa ovat nahka-, huovutusja ompelutyöt ja hänen käsissään syntyy muun muassa nahka-anorakkeja ja karvakenkiä. Raisalle ja Aarnelle se on kuitenkin jokapäiväistä arkea, jossa on omat haasteensa. Materiaalit käsitöihin saadaan omista eläimistä ja ne pystytään käsittelemään uudessa rakennuksessa tehokkaammin, tai ainakin mukavammin. Nämä käsityöt ovat sitä minulle. Yllätyksiä kun voi matkan varrella tulla eteen. Nahkojen parkkaamisenkin voi tehdä jatkossa sisätiloissa. Meillä oli silloin jo täällä tämä karhuongelma, joka on ollut päällä nyt 14 vuotta. Monialaisuus mahdollistaa elämän maalla. Tmi AAPoron hankkeessa rakennetaan huolto-, työja toimitilat poron kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Uhosin silloin, että palautan perinteisen käsityötaidon Sallaan, hän naurahtaa. Leader-rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista on 35 %
9.990 + tk Widetrak 550 LX ES 8.990€ +tk 300€ Wi Wi Wi Wi Wi W Wi Wi Wide d d d de d de de detr ttr tr tr trak ak ak ak k k a 5 5 5 55 5 5 5 5 8.99 +tk 3 Axys 800 H.O Pro RMK 163” 3” 15.990€ +tk 300€ Axys 800 H. Vahva 1049 cc:n Genesis® EFI -nelitahtimoottori ja kaksi vaihdetta: nopea/hidas sekä peruutusvaihde. 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. entistä suojaavampi tuulilasi ja kahvaja peukalolämmittimet. 8–17 la 9–13 MYYNTI HUOLTO VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN TARVIKKEET VARUSTEET Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.. Meiltä myös rahoitus! Yamaha VK540V Legenda on uudistunut 9.990,+ tk 300€ TARJOUS 13.490,+ tk 300€ Uusi runko, jousitus ja muotoilu. 70 € / pari SnoX KAHVANLÄMMITTIMET Eri malleja, esim. –17 la 10––14 9–17 la 100–144 9–13 Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) MÖNKIJÄN PUSKULEVYSARJA Leveys 150 cm Käy lähes kaikkiin mönkijöihin! Huom! Väri musta. Uudistettu VK Professional II on tehokas ja käyttövarma, nykyaikaisen ammattilaisen työkelkka. Suorituskykyisempi moottori ja uusi 2-portainen voimansiirto. Uudelleen muotoiltu, kapeampi 44 litran polttoainesäiliö. Uudet sukset ja telamatto. Uusi VK540V on uuden sukupolven ammattitason työkelkka. Toivotamme Poromies-lehden lukijoille Hyvää joulua ja suotuisaa porovuotta 2018! www.tarvikekeskusoy.. 299 € Vuotsolaiset alk. 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. Axys 800 H 163” 3” 15.99 +tk 30 +tk 30 550 Indy LXT 144” ES 2016 7.990€ +tk 300€ 550 Indy 7. Vakiovarusteina mm. Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. Y Y Y Y Y Y h h h h h VK540V V Meiltä kelkat huviin ja hyötyyn! LAHJAKORTTI Haluamallesi summalle! Axys 800 H.O Titan XC 155” ES 14.990€ +tk 300€ Axys 800 155” ES 14.9 +tk Yamaha VK Professional II 2016/17 LÄMPIMÄT KELKKAVARUSTEET KOKO PERHEELLE! Runsain valikoima Rovaniemen liikkeessä, tule tutustumaan! KATTAVA VALIKOIMA LISÄVARUSTEITA Arctic Cat, Polaris ja Yamaha -kelkkoihin ja mönkijöihin! PPukki kinn ko kont ntttiiiin!! Peehm meeäään pak akketttiinn!. Värit oranssi ja musta. Konemyyjät Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. 15W tai 20W yleismalli 31 €/pari lämmitinsarja 20W Hi/Lo kytkin, vastus, 45 €/pari Polaris VES 49,90 € 4L (64,90€) Teboil 2T-MIX mineraaliöljy 19,90 € 4L (29,90€) Bolt VISIIRIKYPÄRÄ Tuplavisiirillä, koot S-2XL Sh. 80€ 69 € 550 Indy Voyager 155” ES 2016 8.990€ +tk 300€ 550 Indy ES 2016 ES 2016 8.9 +t tarjous! Sh
Pihaja peltoporot Tänä syksynä olemme saaneet kuulla, kuinka poronhoidon oikeutusta erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella räikeästi kyseenalaistetaan. Haastattelujen pääasiallinen tarkoitus on ymmärtää eteläisen poronhoitoalueen tilannetta kokonaisvaltaisemmin ja nostaa esille niiden maataloustuottajien ääntä, jota ei ole julkisessa keskustelussa juuri kuultu. Esimerkiksi MTK-Ranua on jo julkisesti irtisanoutunut kyseisestä vetoomuksesta. Erikoisin tempaus oli muutaman MTK:n paikallisen tuottajayhdistyksen johtokunnan ulostulo, jossa vaadittiin porojen ympärivuotista tarhaamista Saamelaisalueen ulkopuolisella poronhoitoalueella. Kuva Anna-Leena Jänkälä. Käytännössä vaatimus tarkoittaa, että MTK:n paikallisjärjestöt vaativat poronhoidon lopettamista muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella. Vaatimus on vihamielinen ja ymmärtämätön, eikä saamamme palautteen mukaan nauti laajalti edes maataloustuottajien tukea. Kärkevään vastakkainasetteluun ei poroväen kannata lähteä mukaan. 14 POROMIES 6/2017 AJANKOHTAISTA Teksti Anne Ollila. Keräämme parasta aikaa haastattelujen avulla tietoa maatalouden ja porotalouden välisestä tilanteesta, asenteista, hyvistä ja toimivista käytännöistä, ongelmien taustoista ja rakentavista ratkaisuista. Kuusamon ja Posion alueella haastattelut on jo kerätty ja kierros etenee eteläisen poronhoitoalueen maanviljelijöiden parissa. Haastateltavat ovat päätoimisia lypsyja lihakarjan pitäjiä, niin omilla kuin vuokramailla viljeleviä maataloustuottajia. Poronhoitoa ja maataloutta on iät ja. Mielikuvitusta syytöksistä ei puutu
Ratkaisujen etsiminen lähtee yhteistyöstä. Porotalouden alueellinen neuvottelufoorumi kokoontui marraskuussa. Monesti kiperien tilanteiden taustalta löytyy myös perusinhimillistä ontuvaa kommunikaatiota ja tietämättömyyttä. Käytännön ongelmista ja paliskunnassa käytössä olevista vahinkojen estämiskeinoista keskusteltiin näkökulmia perustellen. Korjaus 5/2017 Poromieheen: Ajankohtaisosiossa sanottiin, että MTK:n edustajat eivät olisi hyväksyneet Kuusamon viljelijätapaamiseen paliskunnan edustusta, vaikka tämä oli ollut ELY-keskuksen ratkaisu. Pohjoisten metsien käytössä on korkea aika kääntää ajatuksia uuteen asentoon. Kohtuuttomat hakkuutavoitteet tulee kohtuullistaa ja maanmuokkaus. Jos jokaisella olisi itsellään mahdollisuus taloudellisesti tuettuna halutessaan estää porojen pääsy alueille, joilla ne voivat aiheuttaa vahinkoja, olisi kiistely lopultakin ratkaisu. Foorumin yleisenä tavoitteena on antaa suosituksia hyvistä toimintamalleista ja käytännöistä, sekä kehitysehdotuksia maaja metsätalousministeriöön. Haastattelukierros tehdään loppuun marras-joulukuun aikana ja niistä koostettavaa tietoa käytetään maatalouden ja porotalouden välisen yhteisymmärryksen kehittämiseen ja ongelmanratkaisuun. Kuulimme myös Luonnonvarakeskuksen asiantuntijaa poron syystalven aikaisesta peltolaidunnuksesta, tähän liittyvistä hyödyistä, haitoista ja vaikutusten arviointiin liittyvistä epävarmuuksista. Tilavierailun parasta antia oli viljelijän ja paliskunnan välinen molemminpuolinen kunnioitus ja yhteistoiminnallinen henki sekä asiallinen keskustelu, jossa huomioitiin molemmat näkökulmat ja vastuut peltoporo-asioissa. Kokousta ennen teimme tilavierailun Rovaniemen kaupungin pohjoispuolella. Metsät ovat ekologisesti kestävässä käytössä ja taloudellisesti arvokkaita hiilinieluina, porolaitumina sekä luontaistalouden ja luontomatkailun toimintakenttänä. Jäkälälaidunten elvytystä suunniteltaessa ja monimuotoisuuden suojelussa muun maankäytön suunnittelu ja ohjaus ovat äärimmäisen keskeisessä roolissa. Metsätalouden toiminta tulee aidosti suhteuttaa alueella toimivien muiden elinkeinojen tarpeisiin. Porolaidunten nykytilaa arvioitaessa on huomioitava ilmastonmuutoksen vaikutukset ja muun maankäytön, eritoten metsätalouden, kumulatiiviset vaikutukset. Tutkimustietoa metsätalouden haitallisista vaikutuksista porolaitumien ja poronhoidon kannalta on olemassa melko kattavasti. Yhteensovittamisen peruslähtökohta on se, että pyritään ymmärtämään molempien osapuolten tilanne ja toimintatavat, sekä kantamaan vastuut ja velvollisuudet puolin ja toisin. Olemme esittäneet, että aitaamisavustukset tulisi siirtää suoraan aidan tarvitsijoille, jolloin kiistat aitaamisen tarpeesta, luvista ja omistajuudesta sekä aitojen tahallinen rikkominen loppuisivat. Toisinaan on ongelmia, mutta ne ovat ratkaistavissa. Metsätalous Metsätalouden ja poronhoidon väliset ristiriidat näyttävät jälleen nostavan päätään sekä Inarissa että paikoin muuallakin ympäri poronhoitoaluetta. 15 POROMIES 6/2017 ajat harjoitettu rinnakkain ja lomittain ja haastatteluissa tulee hyvin selväksi kentän yleinen asenne: molemmat elinkeinot ovat maaseudulle tarpeen ja tervetulleita
Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Kaldoaivin paliskunnan aloite koontiaitojen rakentamisesta. 1. Lopputuloksena on todettu, että luontodirektiiviä ei avata. Alueen poronhoidon kanssa järjestetään ensimmäiset sidosryhmäneuvottelut 23.1 ja 25.1. Suunnittelussa päivitetään käytön ulkopuolelle tai kevyemmälle metsätalouskäytölle jätettäviä alueita, jotka tukevat suojelualueverkostoa. Lapin liiton valmisteleman Pohjois-Lapin maakuntakaavan sidosryhmäneuvottelut ovat käynnissä. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta, 24.11.2017 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 30.10.–24.11.2017. Aiheesta julkaistaan ensi vuoden puolella avoin kysely ja siitä tiedotetaan paliskuntia muun muassa Metsähallituksen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Lausunto maaja metsätalousministeriölle asetukseksi laitosten elintarvikehygieniasta annetun asetuksen muuttamiseksi, 10.11.2017 3. 16 POROMIES 6/2017 ta edellyttävistä avohakkuista tulee luopua sellaisilla alueilla, joilla ne pilaavat porolaitumet tuleviksi vuosikymmeniksi. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan liitolle Pohjois-Pohjanmaan 3. Erityisen ongelmalliseksi koetaan susi. Valtakuntien väliset raja-aidat Raja-aitakomission kokous pidettiin lokakuun lopussa Rovaniemellä. Metsähallituksen Kainuun alueen talousmetsissä on alkanut alue-ekologinen suunnittelu. Komission toimesta on tehty luontodirektiivin kuntoarvio, eli selvitys direktiivin ja siihen liittyvien lajiliitteiden päivittämisen tarpeesta. Maankäyttö Suomen Ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen vetämä TOKAT-hanke päättyy vuoden lopussa. Suomen omien sopimuksen ulkopuolella olevien aitojen osalta asian todettiin olevan Suomen sisäinen, eikä siihen tarvita komission hyväksyntää. Poro-Haravan ylläpito ja paliskuntien paikkatietoaineistojen päivittämisen tuki siirtyvät Paliskuntain yhdistykselle. Metsähallitus julkistaa aiheesta kaikille kansalaisille avoimen Internet-kyselyn, joka on tällä tietoa avoinna vuoden loppuun saakka. Suurpetojen sosiaalinen hyväksyntä näyttää Euroopassa laskevan samaan tahtiin, kun petopopulaatiot leviävät uusille alueille. Uutena jäsenenä kokouksessa aloitti poliisin edustajana Leo Kortesalmi. Pedot EU:n petofoorumin alueellinen työpaja pidettiin Italian Venzonessa. Paliskunnille tulee kutsut. Sen sijaan sopimusaidan yhteyteen rakennettavan aidan osalta norjalaiset tarvitsivat lisäaikaa asian käsittelyyn ja asiaan palataan komission seuraavassa kokouksessa. Vastaava suunnittelu on edelleen käynnissä Lapin alueella ja tullaan lähivuosina käynnistämään myös Pohjois-Pohjanmaalla. Suunnittelussa on mahdollista rajata myös poronhoidolle tärkeitä kohteita. Metsähallituksessa etenee Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelu. Lapin AMK:n tekemiä Youtube-videoita päivittämisestä löytyy kanavalta ”Poronhoidon paikkatiedot”. Lausunto Pudasjärven kaupungille Tolpanvaaran tuulipuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksesta, 30.10.2017 2. Paliskunnille tulee ohjelmasta lausuntopyynnöt, mutta myös yksittäiset poronhoitajat voivat ottaa asiaan kantaa. Lausunto maaja metsätalousministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsästyslaissa säädetystä ilmoitusmenettelystä, 14.11.2017 4. Viiankiaavalle sijoittuvan Sakatin kaivoshankkeen YVA-ohjelma on tulossa julkisesti nähtäville ja lausuttavaksi lähikuukausina. Sen sijaan siihen liittyvää artiklaa 16, joka mahdollistaa direktiivilajien kontrolloidun tappamisen, ollaan täsmentämässä. Lausunto maaja metsätalousministeriölle hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, 15.11.2017 5. Tässä työssä olemme mahdollisimman tiiviisti mukana
Kuva Tarja Konstig. Siksi kysynnän kasvaessa on mietittävä tosissaan, miten poronlihaa ja sitä ympäröivää kulttuuria jalostetaan ja tuotteistetaan yhä pitemmälle ja kannattavammin. Käytettävissä olevan poronlihan määrä ei kuitenkaan nykytiedon mukaan ole kasvamassa. Äkkiseltään ei voi sanoa, ollaanko nyt ravintolassa vai isäntäväkikö siinä ottaa vieraita vastaan. Porolle on kirjoitettu näkyvä rooli Lapin suureen tarinaan. Kontrasti pakkasilmaan ja ulkolyhdyillä valaistun pihapiirin lumikinoksiin on huomattava. Poro on nyt kysyttyä evästä ja poroelinkeinolle avautuu Lapin matkailun kasvun myötä uusia ansaintamahdollisuuksia. Heti ovella vastaan tulee herkullinen kypsyvän ruuan tuoksu. Kokemus, jossa myös poronlihalla on usein merkittävä rooli. Tästä voisi lähteä liikkeelle lappilaisesta lähiruuasta ja elämäntavasta kiinnostuneelle matkailijalle mieluinen ruokailukokemus. Emäntä toivottaa tulijat tervetulleeksi. POROA PÖYTÄÄN JA EVÄSTÄ REPPUUN Teksti Anna-Riikka Lavia. Pöydät on katettu ja valaistu kynttilöin. Lämpö nostaa punan poskille. Ruokamatkailussa vannotaan nyt vieraanvaraisuuden ja kotoisuuden nimiin.. Pitkälle seinänvieruspenkille on heitetty porontalja, jota käsi hakeutuu hipaisemaan. Jopa Finnair myy Lappia maailmalle poronkuvin komistetuilla koneillaan
Vieraanvaraisuutta kannattaakin hyödyntää ruokapalveluissa täysmääräisesti. Poron ympärille rakennettavat huolella suunnitellut palvelut ja tuotteet osuvat tässäkin suhteessa napakymppiin. Poronlihan tarjoaminen sopii mainiosti sisällöksi vieraanvaraisuutta ilmentävään matkailupalveluun. Samalla palvelulle rakennetaan lisäarvoa, joka voi näkyä myös hinnassa. Vieraanvaraisuus on osa lappilaista kulttuuria ja ajatus liittynee kuin luonnostaan esimerkiksi porotilamatkailuun. Mitä vieraanvaraisuus tarkoittaa lappilaisissa yrityksissä. Lisäarvoa vieraanvaraisuudesta Vieraanvaraisuus on noussut yhdeksi ohjenuoraksi matkailuja ruokailupalvelujen rakentamisessa. Rovaniemellä järjestettiin kolme vuotta sitten Lapin ammattikorkeakoulun Mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -hankkeen toimesta Vieraanvaraisuus-seminaari. 19 POROMIES 6/2017 Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia 2015–2020 -julkaisussa ruokamatkailun trendeiksi mainitaan sellaisia asioita kuin yksinkertainen elämäntyyli, paikalliseen tapaan eläminen ja ruokamatkailupalvelut, jotka toteutetaan ”kuin kotona”. Kun raaka-aineiden alkuperä on tuttu, on niistä helppo kertoilla myös asiakkaille samalla tavoin kuin hillaja kalaretkistä kerrotaan omille ruokavieraille. Kertomukset lihan alkuperästä, poronhoidosta elinkeinona arktisesta luonnosta on helppo ottaa osaksi ruokailuhetkeä. Saapuessa tervehditään, viipyessä viihdytetään ja lähtiessä saatellaan matkaan. Lähiruoka-ajatukseen vieraanvaraisuus sopiikin mainiosti. Monet ravintolat toteuttavat vieraanvaraisuutta toiminnassaan ja asiakas saa kokea olevansa hyvin pidetty vieras. Asiakkaita voidaan palvella yrittäjän kotiympäristössä tai ainakin hyvin autenttisessa miljöössä. Kyse kun pitkälti asenteesta ja tunnelman luomisesta. Nykykodeissakin vieraalle tarjotaan vähintään kahvit. Kaupallisessa vieraanvaraisuudessa on mukana voitontavoittelu. Kuva Anna-Riikka Lavia ’Porolle on kirjoitettu näkyvä rooli Lapin suureen tarinaan.’. Vieraitahan meillä on kestitty jo vanhastaan. Pitkien välimatkojen ja ankarien luonnonolojen Lapissa vieraanvaraisuus on tarkoittanut yösijan ja aterian tarjoamista kulkijoille. Paikallisten raaka-aineiden, tarinoiden ja perinteen hyödyntäminen nousee esille keskeisenä voimavarana. Pororuokiin on helppo liittää tarinoita asiakkaan viihdyttämiseksi. Tässä lähennytään jo kotoisuuden mutta ei kotikutoisuuden – ajatusta. Siellä luonnehdittiin vieraanvaraisuutta prosessiksi, johon kuuluvat vieraan saapuminen, viipyminen sekä lähteminen. Pienetkin asiat voivat parantaa asiakaskokemusta. Esimerkiksi vapaasti käytettävissä olevat pulkat ja potkurit ovat jo tuttuja näkyjä majoituspaikkojen edustoilla ja eteisissä. Yksityinen vieraanvaraisuus on aitoa, pyyteetöntä ja kotioloissa tapahtuvaa. Kaupallisen palvelun tarjoajatkin voivat kuitenkin heittäytyä emännän ja isännän rooliin, ja näin on mahdollista luoda asiakkaalle parempia palvelukokemuksia. Ei ole tavatonta, että keittiöhenkilökunta poimii itse ravintolaan raaka-aineita luonnosta ja osaa siten kertoa hyvinkin tarkkaan ruoka-annosten alkuperästä
Eväitä luonnon helmassa nauttivat lapset tuottavat varmasti näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Luontoruokailulla tarkoitetaan valmiin, ruokailupaikalle kuljetetun aterian nauttimista luonnossa. Parhaimmillaan luonnossa nautittava ateria voi olla matkailupalvelun mieleenpainuvin hetki. Cozy Finland on matkanjärjestäjä, joka järjestää asiakkailleen illallisvierailuja tavallisissa suomalaisissa kodeissa. Tervetuloa pirttiin Eräs matkailuilmiö on tällä hetkellä kotona tarjottavat pienimuotoiset ruokaja matkailupalvelut. Itse kunkin lapsuusmuistoissa hillaretkien parasta antia on varmasti eväiden syöminen. Airbnbpalvelun kautta kuka tahansa voi tarjota majoitusta yksityisasunnossaan. Käytännössä kotiruokailua koordinoi ohjelmapalveluyritys ja paikallinen ihminen, joka avaa kotinsa matkailijoille, saa siitä kulukorvauksen. Majan rakentaminen tai eväskuusen etsiminen voisi olla lapsiperheille mieluinen retkiohjelma. Kotiruokailutoiminnan on oltava pienimuotoista ja satunnaista, jotta sen ei katsota vaativan elintarvikehuoneiston perustamista.. Kotien tilat ovat rajallisia ja elintarvikelainsäädäntö asettaa toiminnalle omat rajoituksensa. Kulttuurissamme eväät saatetaan ottaa mukaan yhtä hyvin hengenpitimiksi kuin huvittelutarkoituksessa, riippuen retken luonteesta. Kotiruokailu ei varmastikaan tule olemaan mikään aterioimispalveluja laajemmin leimaava ilmiö. POROMIES 6/2017 Luonnossa ruokailun lumo Luontoon suuntautuvat eväsretket tai luonnossa evästely ovat vielä aika vähän tuotteistettu ohjelmanumero. Tällaiset toimintatavat ovat mahdollisia, kunhan omavalvonta toteutuu ja paikallinen terveysviranomainen on katsonut toiminnan olevan turvallista. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että asiakkaille tarjottavan lihan on aina oltava tarkastettua, vaikka kyseessä olisi kuinka elämyksellinen ja autenttinen ruokailutapahtuma. Esimerkiksi porotilamatkailuun voisi porojen syöttämisen lisäksi kuulua myös pieni pistäytyminen metsään harkittujen eväiden kera. Eräruokailussa ateriat valmistetaan maastossa, jopa luonnonantimista
www.kevinalpina.. Kotiruokailun kautta matkailijoille avautuu erityislaatuinen tilaisuus tutustua paikalliseen elämään. Toimitukset suoraan valmistajalta, ilman välikäsiä. Aaltopahvipakkaus on kustannustehokas ja täysin kierrätettävä, ekologinen vaihtoehto. 010 245 2536 kimmo.voutilainen@dssmith.com www.dssmithpackaging.fi OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN Toimitamme myös käytetyt koneet! p. Elintarvikehuoneistossa täytyy olla toimintaan sopivat kylmäja kuumasäilytyslaitteet, ja saatavilla tulee olla riittävästi puhdasta talousvettä. Kun elintarvikkeita valmistetaan elinkeinotoimintaan, on käytettävien tilojen oltava sillä hetkellä varattu vain kyseistä toimintaa varten. Tilojen tulee olla toimintaan soveltuvia ja käytettävien välineiden sopivia elintarvikekäyttöön. Elintarvikehuoneiston perustaminen kodin yhteyteen kun on mahdollista, kunhan toiminta on sellaista ettei elintarviketurvallisuus vaarannu. DS Smith tarjoaa laajan valikoiman vakiopakkauksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä kuljetusja myyntipakkauksia. Matkailun kasvun myötä meillä on Lapissa ainutlaatuinen mahdollisuus myydä aitoa paikallisuutta ja omaleimaisuutta asiakkaille monessa eri tasossa ja mittakaavassa, kunhan vaan muistamme pitää vieraista aina hyvää huolta. Käytettävissä on oltava siistit pukeutumis-, peseytymisja wc-tilat ja jätehuollon on oltava toimiva. Elintarvikehuoneiston perustamisessa neuvoo kunnan terveysviranomainen. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina. Ota yhteyttä myyntiimme: Kimmo Voutilainen Puh. Kotiruokailun tarjoaja voi samalla tunnustella, olisiko hänellä edellytyksiä kehitellä palvelua vaikka elinkeinoksi asti. Lattialämmitys, nastarenkaat tai vaikkapa kuivalihan tai polttopuiden teko ovat asioita, joihin matkailija pääsee harvoin tutustumaan, jos ei käy kenenkään paikallisen kotona. Elintarvikehuoneiston voi perustaa myös kodin yhteyteen Ammattimaisesta elintarviketoiminnasta on tehtä vä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan terveysviranomaiselle. Tarvitsetko pakkauksia. Kodin yhteydessä sijaitsevaa elintarvikehuoneistoa koskevat samat ohjeet kuin muitakin elintarvikehuoneistoja. Toiminnalle on laadittava omavalvontasuunnitelma. Jos vierailun kohteena oleva koti on vielä porotila, on sen elämysarvo varmasti tavallista kotia suurempi. oitavia. 21 POROMIES 6/2017 Varsinkin Lapissa pitempään viipyvä matkailija voisi iloita mahdollisuudesta ruokailla paikallisessa kodissa. Esimerkiksi pintamateriaalien tulee olla helposti puhtaana pidettäviä eli sileitä ja pestäviä, tarvittaessa desin
Hanke teki yhteistyötä yhden jalostajan kanssa tässä asiassa ja vaatimukset saatiin hoidettua halutulla tavalla. Kuvat Maaren Angeli ja Tarja Konstig.. Teksti Niko Suopajärvi. Siellä on otettu meidän lähilihamme isosti ruokalistoille. Outi on ottanut käyttöön kunnan keittiöissä porolihakuution, kypsän porolihakuution, poromiespihvit, poronkäristyksen ja viimeisenä pastakastikkeen savuporosta. LOPPUSUORALLA – POHJOISTA POROA AMMATTIKEITTIÖÖN Hankkeen aikana on tehty pororuokia yli 20 kunnan kanssa ja ruokittu reilut 25 000 nälkäistä suuta ympäri Pohjois-Suomea. Tuotteiden pitää olla valmiita käytettäväksi, mikä tarkoittaa kypsää, mureaa ja valmiiksi pilkottua lihaa. Hintahan riippuu käytettävästä poronlihan osasta ja reseptiikasta. Tämä huomautus siksi, että niin usein olen saanut kuulla poron olevan kallista. Myös savuporokastikkeen kehittelimme heille testiin. suurten tavarantoimittajien kautta, jolloin se saadaan keittiöön samassa kuljetuksessa muiden raaka-aineiden kanssa. Myös logistiikan osalta heillä on vaatimuksia. Poroa on siis eri muodoissa ja makuisena tarjolla säännöllisesti Kemijärvellä, eikä kaupunki ole mennyt konkurssiin. Poronlihan käytöstä kunnallisissa keittiöissä nostan esiin Koillis-Lapin kunnat: Kemijärvi, Savukoski, Pelkosenniemi ja Salla. Tuotteen täytyy olla saatavilla esim. Pohjoista poroa ammattikeittiöön -hanke sai jatkoa tämän vuoden huhtikuusta vuoden loppuun, jotta voimme ottaa eteläisemmänkin Suomen mukaan ja tarjota heillekin poroa. 22 POROMIES 6/2017 Tästä kiitos kuntien ruokapalveluista vastaaville. Suurilla kaupungeilla on tarkat vaatimukset tuotteille, mitä ne käyttävät. Käytän esimerkkinä Kemijärveä ja heidän ruokapalvelupäällikkö Outi Paavolaa
23 POROMIES 6/2017 Ottaessani yhteyttä etelän kaupunkeihin huomasin, että asiointi ei ollut aivan yhtä helppoa kuin pohjoisessa. Syitä kieltäytymiseen olivat mm. KASVUN VOIMAA JA KUNTOA POROILLE! Tuotteet tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankk. 040 765 3389 Aila Erving ........................p. 010 768 4865 Sekä jälleenmyyjät Lue lisää tuotteista www.suomenrehu.fi Kysy lisää pororehuistamme: Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: • Poro-Elo 1 • Poro-Elo 2 Plus • Poro-Elo Farmi Lisäruokinta Poro-Elo -rehuilla parantaa vasojen elinvoimaisuutta ja turvaa porojen hyvän kasvun pienemmällä rehu määrällä. Savonlinnassa, Mikkelissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Viitasaarella, Lappeenrannassa, Oulussa ja Joensuussa. 050 363 9292 Marko Riipi .......................p. Niko. Olen tutustunut kymmeniin hienoihin ihmisiin ja saanut seurata heidän työskentelyään sekä oppia uutta ammatillisesti ja yleisvaltaisesti. Suurimmassa osassa kaupunkeja ruokatuotanto on yhtiöitetty ja niissä on valtava hallinto. 010 402 7960 Marko Kumpuvaara ....p. a.fi Kullervo Palovaara ........p. Kiitos kaikille , joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyössä hankkeessa. ’Meillä syödään tänä vuonna kasviksia’ ja ’Eihän meillä osata syödä poroa’. Sain sovittua tapaamisia ympäri Suomea. Ainoastaan muutamasta paikasta sain heti kieltävän vastauksen. Palaute oli todella hyvää ja tuotteesta pidettiin. Kävin kertomassa porosta ammattikeittiöiden raaka-aineena ja samalla annoin heille näytteeksi teettämämme porokuutiot mm. 050 567 1987 Hankkija Keminmaa ...p. Poro-Elo -rehut sisältävät ainutlaatuisen Progut®-lisän, joka tukee porojen suoliston hyvinvointia. Tässä vaiheessa muutamien sattumusten kautta aikataulut alkoivat pettää ja nämä Suomi 100 -poropäivät jäivät toteutumatta. Oli melko työlästä saada selville kenen kanssa olla yhteyksissä, mutta kysyvä ei tieltä eksynyt. Itselleni Pohjoista poroa ammattikeittiöön -hanke on tarjonnut upean mahdollisuuden työskennellä suuresti arvostamani raaka-aineen parissa ja oppia tuntemaan koko poroalaa laajemmin kuin ennen. Nyt kun hanke loppuu, toivon porotoimijoiden tarjoavan myös etelän ammattikeittiöille tuotteita, jotta heidänkin asiakkaillaan olisi mahdollisuus saada tätä meidän herkkuamme lautaselleen. Suunnittelimme jopa useampaan kaupunkiin pororuokaa Suomi 100 -tapahtumaan. Pääsääntöisesti porosta oltiin hyvin kiinnostuneita. 010 768 4807 Hankkija Rovaniemi ....p. 050 363 9242 Heikki Inget ......................p. Siemen on kuitenkin kylvetty ja himo poroon sytytetty myös eteläisessä Suomessa
Poroja metsätalouden tilanteen päivittäminen Pohjois-Suomessa porojen laiduntaminen on perinteinen metsänkäyttömuoto. HankMETSÄNKASVATUSMENETELMÄT PORON SILMIN TARKASTELTUINA Teksti Juha Järvenpää ja Ulla Huusko. 24 POROMIES 6/2017 PORONHOITO JA METSÄNKASVATUS Poronhoitoaluetta on 36 % Suomen maapinta-alasta. Rahoitus tulee pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja kanavoituu Lapin ja Kainuun Ely-keskusten kautta. Poronhoitoalueen eteläja keskiosissa metsätalous on tärkeää, mutta sen merkitys on vähäisempää pohjoisessa. Metsien käsittelyn piirissä olevat metsäalueet kattavat vajaa puolet koko poronhoitoalueen metsätalouden maasta. Loput ovat alueita, jotka ovat liian karuja metsän kasvatukseen tai alueita, joissa hakkuut ja metsänhoito ovat kiellettyjä. Kuva Anna-Leena Jänkälä.. Hanketta vetää edellisen hankkeen tapaan Suomen metsäkeskus. Juuri aloitettu Poronhoito ja metsänkasvatushanke jatkaa kymmenkunta vuotta sitten toteutetun Porotietoa metsäammattilaisille -hankkeen työtä
Hankkeessa kartoitetaan näköpiirissä olevia vaikutuksia esim. Hanke tuottaa tiedotusmateriaalia ja järjestää poronhoitajille, metsäammattilaisille ja opiskelijoille suunnattuja tiedotustilaisuuksia eri puolilla hankealuetta sekä päivittää Poro ja poronhoito talousmetsissä -oppaan. elinkeinopäällikkö Ulla Huusko (Lappi) 040 182 3496 / ulla.huusko(at)metsakeskus.?. laidunalueisiin. Metsälain muutoksen ja metsienkäsittelyvaihtoehtojen laajenemisesta ei toistaiseksi ole olemassa poronhoitoon liittyvää tutkimustietoa. On siis luonnollista, että erilaisista maankäyttömuodoista aiheutuu keskustelua eri toimijoiden välillä. Hankkeessa tehdään haastatteluja, joissa kartoitetaan metsäja porotalouden edustajien näkemyksiä ja elinkeinojen välisiä suhteita sekä kartoitetaan näkemyksiä metsäbiotalouden myötä lisääntyvien hakkuiden vaikutuksesta poronhoitoon. Lisätietoja: projektipäällikkö Juha Järvenpää Poronhoito ja metsänkasvatus 050 305 9406 / juha.jarvenpaa(at)metsakeskus.. Poroja biotalous Puuntuotannon metsämaalla poronhoito ja metsätalous, pohjoisen tuiki tärkeät elinkeinot, hyödyntävät samaa luonnon resurssia. Eri organisaatiot voivat hyödyntää tiivistelmiä omiin tavoiteisiinsa nojavaavien metsänhoitosuositusten laadinnassa. Pyrimme ennustamaan mittavien bioteollisuusinvestointisuunnitelmien vaikutuksia ”poron silmin” tarkasteltuina, kertoo Poronhoito ja metsänkasvatushankeen projektipäällikkö Juha Järvenpää. 25 POROMIES 6/2017 keessa koostetaan tiivistelmä uusimmista pohjoismaisista metsänkasvatuksen, poronhoidon ja ilmastonmuutoksen suhteita koskevista tutkimuksista. Metsälain muutosten vaikutusten Vuonna 2014 uudistunut metsälaki on tuonut uusia ulottuvuuksia poronhoidon ja metsätalouden mutkikkaaseen kokonaisuuteen
Sallan poroteurastamossa tiedetään porojen käsittelyn merkitys lihan laatuun. Teurastamomme aitojen sivun saa kokonaan auki siten, että aitojen puhdistaminen pienkuormaajalla on mahdollista. Porukkaoppi-hankkeessa etsitään keinoja uusien teurastajien saamiseksi linjalle, kuten järjestämällä maksuttomia teurastuskursseja. 26 POROMIES 6/2017 SALLAN POROTEURASTAMO Teksti Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta. Lepuuttamisen esteenä tuntuu olevan enimmäkseen kiire porot pitää teurastaa erotuspäivän iltana, että teurastajat ehtivät ettohommiin seuraavaksi päiväksi. Jäkälä soveltuu hyvin teurastamolla Sallan poroteurastamo on hyväksytty porolle, lampaille ja riistalle. PORUKKAOPPIA TEURASTAMOILLE -KOULUTUSHANKE Poroja ei saa ahtaa autoon. toteutettavaan ruokintaan, sillä siitä ei juuri synny sotkevaa rehujätettä, kertoo Vesa Kunnari, teurastamon esimies Pohjois-Sallan paliskunnasta. Kuljetuskontin karsinoihin lastaamme kerralla neljä vasaa tai kolme raavasta, kertoo Jussi Pirttilä, teurastamon esimies Sallan paliskunnasta. Asiallinen käsittely ja kuljetus vähentävät stressiä, mustelmia ja ruhjeita sekä parantavat porojen hyvinvointia. Kuljetusvälineen tulee tarjota porolle mahdollisuus seisoa luonnollisessa asennossa ja mennä tarvittaessa makuulle. Monella teurastamolla ei ole vaihtomiehiä. Valtaosalla kaikista poroteurastamoista poroja lepuutetaan tarhoissa yön yli ennen teurastamista, jolloin ne toipuvat erotuksen ja kuljetuksen rasituksista ja ehtivät juoda riittävästi. Kuvat Karoliina Majuri. Siksi porojen kuljetukseen ja teurastamon ulkotarhoihin on panostettu. Teurastamon ulkotarhojen toimivuudessa on huomioitava useita eri asioita, kuten puhdistaminen. Lihan laatua varmistaa myös se, että lepuutamme kaikkia teuraita yön yli ennen teurastusta, Vesa Kunnari jatkaa. Niillä saa rauhassa
Sallassa porojen purkamiseen on asialliset sillat ja niissä kääntyvät kynnykset. Se on vettä läpäisevä ja säännöllisesti puhdistettuna pitää porot puhtaana. Riittävä valaistus on ehdoton. 27 POROMIES 6/2017 Jussi Pirttilä korostaa, että porojen asiallinen käsittely on ruhojen hyvän laadun perusta. Sula vesi on porolle mieluisin ja tehokkain janonsammuttaja Vesa Kunnari pitää ulkotarhojen sepelipohjasta. HUOMIOITAVAA TEURASTAMON ULKOTARHOISTA teurastamo tulee olla aidattu ympäriltä tarhoissa on oltava riittävästi tilaa mahdollisuus eläinten osastointiin purkusiltojen turvallisuus huomioitava hyvä valaistus elävänä tarkastaminen oltava helppoa tiiviit aidat rauhoittavat poroja, ei näköyhteyttä teurastuksen sivutuotteisiin karsinoihin merkintä maksimiporomääristä riittävän leveät veräjät, jotka on helppo avata ja avautuvat oikeaan suuntaan juomaveden saanti on turvattava kaikille teurasta mon aidassa oleville eläimille, myös pakkasella poroja on ruokittava viimeistään 12 tunnin päästä teurastamolle saapumisesta poroja likaamaton pohja tarhojen koneellinen puhdistusmahdollisuus. Sallan teurastamolla lämmitettävät vesikupit varmistavat porojen riittävän veden saannin
Pudasjärven teurastamolla tarhanpohjana on puuhake. 28 POROMIES 6/2017 Hannu Lahtela, Sallan Villliporo. SALLAN POROTEURASTAMO • Sallan ja Pohjois-Sallan paliskunnat • teurastamon esimiehinä Jussi Pirttilä (Salla) ja Vesa Kunnari (Pohjois-Salla) • rakennettu 1993 • teurasmäärä noin 3000 poroa vuodessa • sijaitsee Sallan taajaman tuntumassa opetella perusasioita kaikista työvaiheista. Teuraiden, jotka eivät ole saaneet riittävästi nestettä, ruho kuivuu, nahka ei lähde kunnolla ja teuraspainoihin tulee tappioita. Hankkeessa on syksyn aikana auditoitu poroteurastamoita eli kerätty teurastamoiden hyviä käytänteitä ja selvitetty teurastamotoiminnan nykytilaa. Teurastusporukoissa tulee rohkaista uusia teurastajia mukaan työhön, vaikka harjoittelu hetken hidastaakin toimintaa. Erotus ja kuljetus stressaavat poroja ja niiden tulee saada tasaantua ennen teurastusta. Todellisen varmuuden ja tuntuman teurastustyöhön saa vain toistojen kautta ja toimimalla teurastuslinjassa. Samalla konkarit voivat vaihtaa työpisteitä, koska työn kierto tuo särkymävaraa ja vaihtelua tekemiseen. Levon ja veden tarjoaminen teurastamolle tuoduille poroille on erittäin merkittävä tekijä lihan laatua ajatellen, sanoo Hannu Lahtela. Saatujen tietojen perusteella hanke järjestää palauteja koulutustilaisuuksia ennen seuraavaa teurastuskautta ja kokoaa yhteen hyvän toimintamallin ohjeistuksen teurastamoille. Vuomaselän teurastamon esimerkki maksimiporomäärien merkinnästä. Stressaantuneen eläimen lihan pH ei lähde laskuun normaalisti, liha on velttoa eikä sovellu kylmäsavustukseen. Projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta ja projektisuunnittelija Karoliiina Majuri työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa.
Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Ultracomin kuolleisuuslähetin paristonkesto valmiustilassa jopa 5 v • paristonkesto lähetystilassa jopa 3 kk • toimintavarma radiotekniikka • kevyt • ei kerää lunta eikä jäätä • edullinen aite, jonka t i i Läh ti aristonkesto radiotekniikka nen Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin. www.ultracom.
30 POROMIES 6/2017 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: HAMMASTUNTURIN PALISKUNTA Teksti Juho Tahkola. Kuusimetsän levinnäisyysvyöhykkeen pohjoisraja sijaitsee paliskunHammastunturin paliskunta kuuluu Inarin merkkipiiriin. Paliskunta sijaitsee Inarin kunnan eteläosassa.. Kuva Mika Holmström. Paliskunta rajoittuu pohjoisessa Muddusjärven, idässä Ivalon, etelässä Lapin, lännessä Sallivaaran ja luoteessa Muotkatunturin paliskuntiin. Hammastunturin paliskunnan alueella sijaitsee Hammastunturin erämaa-alue
Metsähallitus suorittaa paliskunnan alueella paljon hakkuita, mikä karsii porojen kannalta ravintorikkaita vanhoja metsiä. Kesällä porot palkivat jänkämailla, josta ne kesämerkintöjen jälkeen löysätään tuntureille. Syksystä rykimäaikaan porot hakeutuvat itse tuntureille, josta ne kootaan erotusaitoihin mönkijöitä ja kelkkoja hyödyntäen. 31 POROMIES 6/2017 nan eteläosassa. Kevättalvesta talven ja kaivuun mukaan porot jaetaan tokkakuntiin, joissa tokkakunnat paimentavat poroeloa ja tarvittaessa maastoruokkivat poroja. Useat tunturit muodostavat Kehäpään, Hammastunturin ja App i s t u n t u r i n ylängön, joista korkein huippu, eli Hammastunturi, kohoaa yli 530 metrin korkeuteen. Metsästystä paliskunnan alueella on paljon, mikä. Poronhoito Hammastunturin paliskunnassa on 89 poronomistajaa, joista noin puolet on aktiivisia poromiehiä. Pari poromiestä tekee kesäisin heiniä poroille talvea varten, muut ostavat heinät tarpeen mukaan. Paliskunnan pohjoisosassa valtapuuna on mänty. Erotusten jälkeen alkutalvesta porot palkivat isoissa tokissa. Poronhoitotyöt toteutetaan tokkakunnittain, joita paliskunnassa on seitsemän. Tieosuudella auton alle jää valitettavan paljon poroja. Poromiehet asuvat Kutturan, Huuhkajan, Törmäsen, Ivalon, Inarin, Solojärven ja Menesjärven kylissä. Laajeneva metsätieverkosto pirstaloi porojen laidunalueita pienemmiksi. Tieosuus on vilkasliikenteinen ja tie paikoittain erittäin mutkikas, mikä heikentää autoilijan porohavaintoja. Inarin metsänhoitoyhdistyksen, eli yksityisten maat, sijoittuvat Inarin ja Ivalon ympäristöön. Paliskunnalla on kaksi kesämerkintäaitaa ja viisi erotusaitaa, jonka lisäksi ettotöissä hyödynnetään kolmea paliskunnan metsäkämppää. Hammastunturin paliskunnalla on rajaesteaita ympäri paliskunnan, lukuun ottamatta valtatie 4 taakse jäävää Inarijärven rantaa paliskunnan koillisosassa. Ivalojoki halkaisee paliskunnan eteläosassa ja toimii Hammastunturin ja Ivalon paliskunnan välisenä rajajokena. Valtatie 4 kulkee paliskunnan alueella Ivalo-Inari välillä. Matkailu painottuu paliskunnan alueella Inarin kirkonkylän alueelle. Muu maankäyttö Metsähallitus ja Inarin metsänhoitoyhdistys omistavat paliskunnan maa-alan
Paliskunnan tavoitteena on aloittaa neuvottelut Metsähallituksen kanssa metsänhakkuiden vähentämiseksi paliskunnan alueella. Metsähallituksen suunnittelemat tuhannen hehtaarin metsänhakkuut ovat uhka poronhoidolle. Paliskunnan alueella on 26 kotkanpesäreviiriä, joiden lisäksi muitakin petoja, kuten ilveksiä, karhuja ja ahmoja, jotka verottavat paliskunnan poroja. Tulevaisuus Suurin osa aktiivisista poromiehistä on iältään 40–50-vuotiaita ja heitä on riittävästi. Laidunmaat ovat kuitenkin hyvässä kunnossa, josta osoituksena on vasojen hyvä koko. Paliskunnan vasaprosentti on useamman vuoden keskiarvolta alle 50. Paliskunnan tokkakunnista Kutturan tokkakunta vasottaa poronsa. Jarmo Haataja on toiminut paliskunnan poroisäntänä vuodesta 2012. 32 POROMIES 6/2017 HAMMASTUNTURI NUMEROIN poronhoitovuosi 2016–2017 Numero 8 Suurin sallittu 5 500 Pinta-ala 2 520 km 2 Poronomistajia 89 Eloporoja 4 251 Teuraita 1 337 Vasaprosentti 39 % ilmenee lähes olemattomiin kadonneena metsäkanalintukantana. Vasat ovat hyvän kokoisia, mutta niitä on valitettavan vähän. Paliskunnan eteläosassa kullankaivuu vaikuttaa Kutturan tokkakunnan poronhoitoon. Kuluva poronhoitovuosi on ollut heikko. Hirvaita paliskunnassa on paljon suunnitelmallisen teurastusmallin takia, joten vaatimien tiinehtymisen pitäisi onnistua. Erityisesti kesäaikaan vasahävikki on suuri. Kuva Mika Holmström.. Kahden erotuksen jälkeen vasaprosentti näyttäisi jäävän alhaiseksi. Kuva Maaren Angeli. Uusia nuoria poromiehiä on tulossa mukaan poronhoitotöihin, joten jatkumoa poronhoidolle on tulevaisuudessa
Rehuja on saatavana irtona ja nyt myös uudessa pienemmässä 20 kilon säkissä. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. Täysrehu sisältää propyleeniglykolia ja kasviöljyä, joka estää paljehtumista. Kysy lisää ja tilaa: Oskari Jakovleff 040 772 1476 Mari Klemetti 040 546 4184 Raisioagro Energy sop virehuksi, m rehu sisältä ja kasviöljy tumista. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. Rehuja on myös uude 20 kilon sä Kysy lisää Oskari Jako Mar M M i Kleme Joulupukin porot syövät Poron-Herkku Energyä! Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. 33 POROMIES 6/2017 Energiaa poron talviruokintaan Poron-Herkku on maittava ja kustannustehokas täysrehu, joka sisältää energiaa ja kuitua sekä kivennäisiä ja vitamiineja. Raisioagron uusi Poron-Herkku Energy sopii kaikille poroille talvirehuksi, myös ajoporoille
Ilmaston lämpenemisen havaittuja tai ennakoituja yleisiä vaikutuksia tundralla ja tunturiylängöillä ovat: o talvet alkavat myöhemmin ja loppuvat aiemmin o talviin sisältyy enemmän sääntönä kuin poikkeuksena leutoja jaksoja, mistä seuraa maanpinnan jäätäminen keskellä talvea o loisten, tautien ja tuhohyönteisten leviäminen o pusikoitumisen/pensittymisen yleistyminen ja monimuotoisuuden väheneminen kasvien välisen kilpailun lisääntyessä o puurajan nouseminen ylemmäs. Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen huolettavat ja aiheuttavat päänvaivaa niin arktisen luonnon tutkijayhteisölle kuin poronhoitajillekin. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät jo nyt arjessa: lämpenevät ja epävakaammat talvet, sekä hyönteisten ja muiden loisten leviäminen tuoIlmastonmuutos on vähiten julkisesti esillä, kun porolaitumien tilasta käydään keskustelua. vat jatkuvasti uusia haasteita poronhoitoon. Poromäärät aiheuttavat kuumia tunteita ympäri poronhoitoaluetta. 34 POROMIES 6/2017 Teksti Sanna Hast OSA 2: PORO JA MUUTTUVA ILMASTO POROTUTKIMUSTA VAI PORON HUTKIMISTA. Tämä juttusarja nostaa esiin tutkimustietoa ja näkökulmia, joita porolaidunkeskusteluun liittyy. Vaikka sen vaikutusten ymmärtäminen ja estäminen on merkittävin ja kiperin kansainvälistä yhteisöä kohtaava haaste. Kun julkisessa keskustelussa kaasu pohjassa oiotaan mutkia, unohtuu, että asia on yksinkertaisesti sanoen vähintäänkin monimutkainen
Lajit jotka sietävät tai ovat immuuneja kevään jäätyneelle maaperälle (vaivaiskoivu ja jäkälät, Eurooppalaisen arktisen tundran tyypillisiä kasveja) väistyvät varvikoiden ja sammalten edeltä (kasvillisuus, joka on tyypillisempää Skandinavian vuoriston alaosille). 3 Pitkäaikaisseuranta osoittaa, että jäkäläpeitto on vähentynyt, varsinkin korkeammilla alueilla. Vuorisen ja kollegoiden tutkimuksessa on joitain poikkeuksia ja joitain seikkoja, mitkä vahvistavat yllä mainittuja ilmastonmuutoksen toteutuneita tai ennakoituja yleisiä vaikutuksia. Ilmaston lämpenemisen odotetaan suosivan alppilajeja ja edesauttavan pensittymistä, sekä kiihdyttävän lajien välistä kilpailua. Kaarlejärven ja kollegoiden (2017) tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan Kilpisjärvellä. Varpujen mukanaan tuoma lajien välinen kilpailu vaikuttaa selkeästi jäkäliköiden vähentymisenä. Jäkälälajikkeiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja: jotkin ovat vähentyneet, kun toiset pysytelleet samoina tai jopa lisääntyneet. Vuorinen kollegoineen (2017) tutkivat tuoreessa artikkelissaan ilmaston lämpenemisen pitkäaikaisvaikutuksia eritoten arktisella tundralla. 2 Tämä luo epäsuotuisan ympäristön siementämällä lisääntyville lajeille, mutta myös monille arktisiin olosuhteisiin erikoistuneille lajeille. 4 Darjun ylängöllä puurajan siirtymistä ei ole tapahtunut, mikä on ristiriidassa muualla tehtyjen tutkimusten kanssa. Kasvinsyöjälajit toimivat hidastavana tai ehkäisevänä muuttujana. Varpujen lisääntyminen liitetään ilmaston lämpenemiseen – kun talvet ovat leudompia ja keväällä jäisen maan aika ja tähän kuuluva kuivuminen keventyy – varpukasvit menestyvät. Samalla talven leudot jaksot, lämpötilojen sahaaminen – ja tähän kuuluva sulamisvesien maanpinnan jäätäminen – aiheuttavat vaikeuksia monille jäkälälajeille. Tutkimus tehtiin alueella, joka ulottuu Suomen käsivarteen Skandinavian vuoristoalueelta (Darjun ylänkö). Syömällä korkeita ja leveälehtisiä kasveja, porot vähentävät varjostumista ja lisäävät valon määrää, mikä mahdollistaa useampien kasvien esiintymisen ja hyötymisen lämpimämmistä oloista.. Pitkäaikaisseurannassa ilmaston lämpeneminen on ilmeistä: vuoden keskilämpötilat ovat nousseet, samoin ovat yleistyneet ja lisääntyneet sellaiset päivät talven aikana, jolloin tapahtuu sulamista. 35 POROMIES 6/2017 Hiljattain julkaistujen tutkimusten 1 mukaan, porot ja muut kasvinsyöjänisäkkäät auttavat arktisen monimuotoisuuden suojelussa lämpenevässä ilmastossa estämällä pienten ja hitaasti kasvavien lajien katoamista. Tutkimuksessa testattiin koeolosuhteissa laiduntavien eläinten, lämpenemisen ja ravinteiden saatavuuden merkitystä lajien esiintymiseen. Se ulottuu osittain myös Käsivarren paliskuntaan. Tutkimukset antavat viitteitä siihen, että porojen laidunnus auttaa suojelemaan arktista monimuotoisuutta, pitämällä pensittymistä aisoissa. Alue oli aiemmin pääsääntöisesti porojen talvilaidunta, nykyisin se on kuitenkin jonkin verran myös kesälaitumena käytössä (sporadically grazed). Kilpailussa arktisen alueen olosuhteisiin erikoistuneet lajit häviävät ja monimuotoisuus kärsii. Enimmäkseen se on edelleen syys-talven laidun. Heinävartiset lajikkeet (forbs) lisääntyivät merkittävästi ja putkilokasvit sekä sammalet (vascular ja bryophyte), jotka aiemmin ovat esiintyneet puurajan alapuolella olivat nyt ilmestyneet. Tätä saattaa selittää lähinnä alueella tapahtuneet voimakkaat muutokset kasvillisuudessa. Uusi ilmasto suosii kilpailukykyisiä kloonautuvia lajeja, sekä lajeja jotka menestyvät suljetussa kasvillisuudessa. Alue on karua tunturiylänköä (450 m–730 m mpy) ja siellä vallitsee kuiva, mantereinen ilmasto. Variksenmarja estää tehokkaasti siementämällä lisääntyvien kasvien leviämistä. Näyttää siltä, että lämpenevä tundra suosii boreaalisten lajien levittymistä. Varvikot sen sijaan ovat lisääntyneet ja niiden esiintyminen varsinkin tundran alaosilla. Selkeä vaikutus on pienten, huonon kilpailukyvyn omaavien arktisten lajien väheneminen, samoin jäkälikköjen. Yksi poikkeama näyttäisi olevan, että puurajan nouseminen ylemmäs ei tutkimusalueella ole toteutunut. 2000-luvulla on vahvistunut enemmänkin säännöksi, että kesken talven ilmenee plussan puolella olevia päiviä (20 tai useampi päivä talven aikana)
EU-tasoinen monimuotoisuuden suojelu puolestaan on isolta osaltaan byrokratiaa. Pidemmällä tähtäimellä monimuotoisuuden suojelussa auttaa todennäköisesti vain ilmaston lämpenemisen estäminen.. https://doi.org/10.1111/gcb.13710 , sekä Kaarlejärvi, Elina, Eskelinen, Anu, Olofsson, Johan, Herbivores rescue diversity in warming tundra by modulating trait-dependent species losses and gains, Nature Communications (2017). Ilmasto muuttuu ja on muuttunut aina. millaisen arktisen alueen haluamme 50 tai 100 vuoden päästä. Monimuotoisuuden suojelussa pitäisi löytää tilaa kokonaisvaltaisemmalle arvokeskustelulle siitä, Porojen laidunnus, erityisesti lisääntynyt kesälaidunnus ja tallominen vaikuttavat jäkäliköiden vähenemiseen, mutta tämä ei tutkijoiden mukaan ole pääasiallinen syy. 36 POROMIES 6/2017 Jos porolaidunnus olisi pääsyy jäkälikköjen vähenemiseen, ei lajistollisesti havaittu erilainen vaikutus olisi näin selkeä. DOI: 10.1038/s41467017-00554-z, löytyy: https://phys.org/news/201709-reindeer-grazing-tundra-diversity-climate.html#jCp 2 Putkilokasvit, kanervakasvit ja pienet puuvarsiset sekä varvikot lisääntyvät 3 Vuorinen ym. 11 Porolaidunnus edesauttaa tundran pysymistä avoimena maaperänä. (2017), s.5-6 4 Sama, s. Kasvien keskinen (lajien välinen) kilpailu lisääntyy, mikä vähentää monimuotisuutta ja luo huonot olosuhteet monille arktisille lajeille. Kun tavoitteena on arktisen . Tämä on helpotus monille arktisiin oloihin erikoistuneille lajeille. Porojen laiduntaminen saattaa sen sijaan vaikuttaa tunturikoivun levinneisyyden vakauteen. Glob Change Biol. Lainsäädännölliset ohjauskeinot ilmenevät liian usein kankeana ja paperinmakuisena yksittäisiin lajeihin tuijottamisena. Open tundra persist, but arctic features decline – Vegetation changes in the warming Fennoscandian tundra. ooran kokonaisvaltainen suojelu, porolaidunnuksen säilyttäminen hidastaa ilmastonlämpenemisen negatiivisia vaikutuksia. 1 Vuorinen KEM, Oksanen L, Oksanen T, Pyykkönen A, Olofsson J, Virtanen R. Varpujen levittymisen suorien ja epäsuorien vaikutusten ja porolaidunnuksesta aiheutuvasta yhteisvaikutuksesta tunturikoivun leviäminen Darjussa näyttää estyneen. 2017; 00:114. 7 5 Sama, s. Millaista elämää ja elämäntapoja haluamme alueella nähdä. Paikallisesti tällainen on harvoin hedelmällistä ja toisinaan jopa haitallista kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta. Boreaalisten jäkälälajien lisääntyminen ja arktisten jäkälälajien väheneminen viittaa ilmastolliseen syyhyn. Porolaidunnus hidastaa tunturikoivujen ja puuvartisten kasvien etenemistä. Mikä on se ”luonnontila”, jota pyritään suojelemaan ja onko sellaista enää edes mahdollista suojella ilmaston muuttuessa. 5 Tutkijat ennustavat, että Fennoskandian alava arktinen tundra (low arctic tundra) tulee muuttumaan: varpuja ruohovartiset kasvit lisääntyvät (tyypillistä Skandinavian vuoriston alaosille) ja kasvillisuus saa piirteitä myös boreaalisista lajikkeista
500651338 Tähti-Poro Artic Runsaasti poron ruuansulatukselle sopivaa NDF-kuitua. 010 346 6260 Pudasjärvi • Puh. 102 mm. 501508117 2.190,Jäähdytysneste ZERO HD, 10 l Suojaa tehokkaasti jäätymiseltä ja korroosiolta. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. 010 8350 280 Kuusamo • Puh. Pakkaskestävyys -36°C -astetta. 500805094 Apukäynnistin Rexener 18000 Kaikille bensiinija jopa 6,5 litran dieselmoottoreille Tehokas 18 Ah:n litiumpolymeeriakku. 050 389 0821 Rovaniemi • Puh. Tukipyörät. Virrankulutus 80 W (230 V, 50 Hz). Oikean puolen vallileikkuri. 24,95 K-maatalous on nyt Lantmännen Agro Pyöröpaalisilppuri ELHO Rotor Cutter 1500 Puristava kuormaushaarukka. Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 31.12.2017 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. 020 740 1040 Tornio • Puh. lantmannenagro.. Termostaattiohjattu (0 40°C). 500645627 ESKO 3292 Country Booster Alennusvaihdelinko Booster lapasyötöllä halk. 050 349 9908 lantmannenagro.. 12.500,(alv 0%) 7.200,(alv 0%). Hydraulinen puhallusluukkujen ohjaus. 020 7528 260 Suomussalmi • Puh. Olkien puhallus jopa 12 15 m:n etäisyydelle. Muista kysyä poronrehutarjousta! Infrapunadieselöljylämmitin Airrex AH-300 Lämmitysteho 15 kW/h. Sodankylä • Puh. 050 301 2596 Oulu • Puh. 501750205 199,Tähti-Poronrehut Tähti-Poro 2 Balansin Porolle energiatäydennykseen. 500815476 Sisältää lastaushaarukan kahdella nostosylinterillä ja nivelakselin
Terveen poron tuntomerkit • poro on tarkkaavainen, varuillaan ja tietoinen ympäristöstään, SAIRAS TAI LOUKKAANTUNUT PORO EROTUKSESSA Teksti ja kuva Sauli Laaksonen • sen silmät ovat kirkkaat ja puhtaat, • korvat ovat 45 asteen kulmassa pystyt ja liikkuvat, • karvapeite on eloisa ja puhdas, talvikarva on hyvin kehittynyt, • sarvet ovat symmetriset, kiloutuneet ja normaalisti kehittyneet • sieraimet ovat puhtaat, • näkyvät limakalvot silmissä, sieraimissa ja emättimessä ovat puhtaan vaaleanpunaisia, • käytös on aktiivista, eläin esimerkiksi reagoi jatkuvasti hyönteisiin, Syyserotuksissa porot jaetaan eloporoihin ja teurasporoihin. 38 POROMIES 6/2017 Jos merkkejä sairauksista havaitaan, on arviointi erityisen tärkeää. Tällöin niiden terveydentilan arviointi on tärkeää, onko se sovelias teuraaksi tai soveltuuko se siitosporoksi.. Syyserotuksissa porot jaetaan eloja teurasporoihin. Porojen terveydentilan ja kunnon tarkkailu syyserotuksissa on tärkeä osa poronhoitajan työtä
Useimmat niistä eivät näy päälle päin. Samaan viittaavat köyryselkäinen asento. Mitään kontaktia terveisiin eläimiin ei saa olla. Parhaiten yskän havaitsee aamuisin. Poron aggressiivisuus voi olla myös merkki sairaudesta. TARVIKKEI TARVIKKEITA TA POROILLE JA POROMIEHILL POROILLE JA POROMIEHILLE E alisenahkatuote.nettisivu.org ANNA-LIISA SEPPÄLÄ ANNA-LIISA SEPPÄLÄ annaliisa.seppala@luukku. Vakavasti loukkaantuneet porot tulee lopettaa välittömästi. Jos erotuksessa on eläinlääkäri paikalla, hän voi arvioida hoitoja paranemismahdollisuudet, mahdollisen näytteenoton ja antaa luvan poron kuljetukseen hoitoa varten. Ihmisarkuuden katoaminen ja tylsyys ovatkin yleisimpiä ja helpoimmin tunnistettavia sairauden merkkejä. Tulee muistaa, että liikuntakyvyttömän poron raahaaminen sarvista on ehdottomasti kielletty. Jos sairas eläin siirretään kotitarhaan hoidettavaksi, tulee se sijoittaa erilliseen sairaskarsinaan tartuntavaaran takia. Siellä ne tulee kuitenkin sijoittaa erilleen terveistä poroista. Turvotukset nivelissä, leuoissa, utareissa, vatsaontelossa tai nivusissa ovat helposti tunnistettavia sairaalloisia muutoksia. Talvitai aikuiskarvan viivästynyt vaihtuminen on merkkinä sairauksista tai huonosta ravintotilanteesta kesän aikana. Piikkien määrä, etenkin vasoilla, ilmentää niiden kuntoa. Sairas poro voi vetäytyä laumasta, ja usein se on viimeinen, joka käy makuulle tai vain seisoo koko yön, käymättä lainkaan levolle. Horjahtelu, tasapainohäiriöt ja kehän kiertäminen viittaavat vakaviin keskushermostoa koskeviin sairauksiin tai myrkytyksiin. Moni taudinpurkaus on saanut alkunsa, kun tätä periaatetta ei ole noudatettu.. Yskää esiintyy monien hengitystiesairauksien yhteydessä. Poro, jolla on näkyvä paise, mutta sen yleistila on normaali, voidaan kuljettaa teurastamolle. Sairaan poron tunnistaminen Porot ovat normaalisti suhteellisen ihmisarkoja ja välttelevät ihmiskontakteja, vaikka niiden pakoetäisyys ei ole niin suuri kuin villeillä serkuillaan. On tärkeää, että paiseita ei viilletä auki. Huono ryhti, roikkuva pää tai korvien roikottaminen kertovat yleensä vakavista sairauksista. Kuolan tai kyynelten lisääntynyt eritys viittaa suutulehduksiin. annaliisa.seppala@luukku.com com 0400 760 277 0400 760 277 Jos erotuksissa tavataan sairaita poroja, on tarkkaan arvioitava jatkotoimenpiteet. Teurastuksen yhteydessä havaitut paiseisen poron ruhot tulee sijoittaa erilliseen karanteenitilaan terveiden ruhojen saastumisen estämiseksi. 39 POROMIES 6/2017 • liikkuminen ja rakenne ovat normaalit ja • uloste ja virtsa lajityypillistä. Sarvet antavat tietoa eläimen hyvinvoinnista sarvien kehittymiskauden eli kesän ajalta. Viivästynyt verinahan irtoaminen eli kilominen, ilmentää alentunutta terveydentilaa tai esimerkiksi kesän epäedullisista sääoloista johtuvaa ravintopulaa. Terveen eläimen sarvet ovat hyvin kehittyneet, luuaines on vahvaa, opaalin väristä, sarviantura on voimakas ja piikkien kärjet ovat vahvat ja terävät. Jos murtuma koskee kallon luita, on tila tuskallinen ja eläin tulee lopettaa erotuspaikalla. Kylmien, sateisten ja poikkeuksellisen lämpimien kesien jälkeen esiintyy poroilla usein nekrobasilloosin aiheuttamia paiseita. Tihentynyt hengitys on merkki kohonneesta kehon lämmöstä, kuumeesta tai stressistä, mutta se voi olla myös merkki yleistai keuhkojen sairauksista. Sarven katkeamisia tapahtuu erotuksissa silloin tällöin. Takajalkojen heikkous voi liittyä moniin sairauksiin, kuten aivokalvomatotautiin tai lihasrappeumaan. Jos eläimellä on yleisoireita, heikkoutta tai keskushermosto-oireita, ei niitä tule viedä teurastamolle. Ontumat voivat viitata kipuun raajoissa tai rintaja vatsaontelossa. Turvotusmuutokset voivat liittyä useisiin eri tulehdussairauksiin tai paiseisiin
Tämän johdosta esimerkiksi porokilpailut norjalaisten porojen kanssa on kielletty. Seuranta kohdennetaan kuolleisiin, lopetettuihin, sairaana teurastettuihin tai lihantarkastuksessa hylättyihin yli 12 kuukauden ikäisiin hirvieläimiin. Tutkimusvelvoite ei koske maastoon kuolleita poroja, jotka ovat pitkälle hajonneita tai esimerkiksi hyvin vaikeakulkuisessa paikassa.. CWD ei ole todettu tarttuvan ihmiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutkii näytteet valtion kustannuksella. Kun paliskunnasta on saatu 30 näytettä, päättyy näytteenottovelvoite. Tästä syystä ei pidä tuoda jäkälää alueilta, joilla tautia saattaa esiintyä. Tartunnan saaneiden hirvieläinten kuljettaminen paikasta tai maasta toiseen aiheuttaa suurimman riskin taudin leviämiselle. CWD on hirvieläimestä toiseen tarttuva, muuntuneen prioniproteiinin aiheuttama tauti, joka vaurioittaa hirvieläinten aivoja. Tänä vuonna todettiin muutama uusi tapaus samalla alueella kuin ensimmäiset tapaukset. Näytemääriä voidaan joutua tarkistamaan seurantajakson aikana, jos pienimmistä paliskunnista ei ole saatavana riittävää määrää näytteitä. Näytteenotto kuolleista poroista Riittävän näytemäärän saamiseksi jokaisesta näytteenottoyksiköstä (paliskunnasta) otetaan näytteitä yli 12 kuukauden ikäisistä liikenteessä kuolleista ja pedon tappamina löytyneistä poroista. Hirvieläinten näivetystautia esiintyy kotoperäisenä osassa Pohjois-Amerikkaa. Euroopan komissio antoi syksyllä 2016 suojapäätöksen, jolla kielletään elävien porojen tuonti Ruotsista ja Norjasta muuten kuin suoraan teuraaksi. Luonnonvaraisista hirvieläimistä ja poroista tulee saada Suomessa 3000 näytettä seurantaohjelman aikana vuosina 2018–2020. Epänormaalisti käyttäytyvistä poroista, joissa on syytä epäillä oireiden perusteella tautia, tulee olla yhteydessä kunnaneläinlääkäriin. Oireiden ilmaannuttua tauti johtaa eläimen kuolemaan. Luonnonvaraisten hirvieläinten näytteenotosta Evira sopii maantieteellisesti edustavasti valittujen riistanhoitoyhdistysten kanssa. Sitä todettiin vuonna 2016 Keski-Norjassa kolme tapausta tunturipeuroilla ja kaksi hirvillä. Suojapäätöksen voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun. Norjassa on nyt tutkittu jo yli 12 000 näytettä hirvieläimistä. Kyseistä tunturipeuralaumaa ollaan hävittämässä. Tauti etenee hitaasti ja tartunnan saaneen hirvieläimen kunto heikkenee, eläin laihtuu ja sen käytös muuttuu. HIRVIELÄINTEN NÄIVETYSTAUDIN (CWD) SEURANTA POROILLA Euroopan komissio päätti toteuttaa kolme vuotta kestävän seurantaohjelman Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) suosituksen mukaisesti. Myös muuten kuolleina löytyneet, muusta syystä lopetetut ja sairaina tai kuihtuneina elintarvikekäyttöön teurastetut porot on tutkittava. Eläintautilain 93 §:n nojalla toimijalla (paliskunta, poronomistaja) on velvollisuus avustaa viranomaista näytteenotossa. Seurantaohjelman tarkoitus on osoittaa, ettei tautia suurella todennäköisyydellä esiinny Suomessa. Alueet, joilla sairas eläin on laiduntanut, voivat pysyä tartuntavaarallisina useita vuosia. CWD aiheuttaa hirvieläimissä kroonisen taudin, joka johtaa lopulta kuolemaan. Prionit säilyvät erittäin hyvin ympäristössä. 40 POROMIES 6/2017 Hirvieläinten näivetystauti (Chronic Wasting Disease, CWD) kuuluu TSE (Transmissible Spongiform Encephalopathies) -tauteihin kuten hullun lehmän tauti, BSE (bovine spongiform encephalopathy) ja pienten märehtijöiden scrapie. Hirvieläinten näivetystauti tarttuu sairaasta eläimestä terveeseen suorassa kosketuksessa, sairaasta emästä jälkeläisiin ja epäsuorasti sairaan eläimen eritteiden (sylki, virtsa, ulosteet) välityksellä. Asiasta säädetään tarkemmin maaja metsätalousministeriön asetuksessa (690/2017). Poroista näytteitä tarvitaan jokaisesta 54 paliskunnasta 30 näytettä kustakin
Käytännössä kolariarviomies, pedon tappaman poron löytänyt tai muu poronhoitaja toimittaa irrottamansa poron pään kunnaneläinlääkärille aivonäytteen ottamista varten tai lähettää pään suoraan Eviraan. Tämän vuoksi yli 12 kuukauden ikäisten porojen päät on merkittävä poroteurastamolla siten, että niiden yhteenkuuluvaisuus ruhoon tiedetään. Näytteenottotarvikkeita ja ohjeita toimitetaan kunnaneläinlääkärien kautta. Tilaukset toivotaan keskitettäväksi paliskunnittain. Evira maksaa sekä materiaalin että näytteiden lähetyskulut. Lisätietoa taudista: evira.. > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Luonnonvaraiset eläimet > Hirvieläinten näivetystauti (CWD) Ohjeet näytteenottoon: evira.. Päät lähetetään matkahuollon kuljetuksella Oulun Eviraan. > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Näytteenottoja lähetysohjeet > Villieläimet > Hirvieläinten näivetystauti NÄYTE: • pää kokonaisena, sarvet (tarvittaessa myös turvan) voi sahata pois o irrotetaan kallon ja ensimmäisen kaulanikaman välistä o jäätynyt pää sahataan irti kaulan yläosasta NÄYTE-ELÄIN: • aikuinen, yli vuoden ikäinen • pää ehjä JOS KUNNANELÄINLÄÄKÄRI EI VOI OTTAA NÄYTETTÄ, PÄÄ PAKATAAN EVIRAAN LÄHETETTÄVÄKSI PAKKAAMINEN: • Pään annetaan jäähtyä (mieluiten +5 asteeseen) ennen pakkaamista (voi pakastaakin) • Paketoi niin, että veret eivät valu läpi: Kylmä pää laitetaan kahteen ehjään muovipussiin, ympärille sanomalehtipaperia tai muuta imevää materiaalia, pakataan pahvilaatikkoon tai kylmälaukkuun. Näytteet voi pakata myös itseltä löytyviin materiaaleihin ja lähettää matkahuollossa Eviran laskuun ilman ennakolta postitettua matkahuollon korttia. NÄYTTEENOTTO-OHJE PALISKUNNILLE. Näytteenotto poroteurastamolla Tarkastuseläinlääkäri ottaa aivonäytteen lihantarkastuksessa hylätyistä poroista. Pää irrotetaan aivoja vahingoittamatta kallon ja ensimmäisen kaulanikaman välistä. laatikoita, säkkejä, matkahuollon kortteja, ohjeet) voi tilata Evirasta: tilaukset@evira.. Tilauksessa tulee mainita tilaajan nimi ja puhelinnumero, paliskunta, materiaalin lähetysosoite, hirvieläinten näivetystauti ja monenko pään lähettämiseen materiaalia halutaan. / 0400 378710 / 0500 415441. Edellytyksenä aivonäytteen ottamiselle kunnaneläinlääkärin toimesta on, että pää voidaan vaivatta palauttaa haudattavaksi ruhon vartalo-osan kanssa. • Pakettiin pitää laittaa ennen kiinni teippaamista mukaan Eviran lähete ”Hirvieläinten CWD-kartoitus”, jossa on tiedot lähettäjästä ja eläimestä, ainakin: o lähettäjän nimi ja yhteystiedot o sukupuoli (ja ikäarvio jos mahdollista) o paliskunta o löytötai lopetuspäivä o eläimen kunto (hyvä/laiha/kuihtunut) o taustatieto (kolarieläin/ kuolleena löytynyt/ sairauden takia lopetettu/ pedon tappama) TOIMITUS: • Eviran Oulun toimipaikkaan itse vieden tai matkahuollon pakettina • vastaanottaja eli Evira maksaa matkahuollon rahdin • älä lähetä Matkahuollossa torstai-iltana tai perjantaina viikonloppua vasten YHTEYSTIEDOT Evira, Oulun toimipaikka: Elektroniikkatie 5, Teknologiakylä, p. Aivonäytteet tutkitaan Helsingin Evirassa. Normaaleista teurasporoista näytteitä ei oteta, koska taudin todennäköisyys on suurin onnettomuuksissa kuolleissa tai muuten sairaissa poroissa. Jäätyneen raadon kaulan voi sahata alempaa. Käytännön järjestelyt sovitaan paikallisen kunnaneläinlääkärin kanssa, joka on vastuussa asiasta. Ruuska on läänineläinlääkäri Lapin aluehallintovirastossa. 41 POROMIES 6/2017 Risto M. Lisäksi mahdollinen positiivinen löydös teurasporoissa aiheuttaisi lihan takaisinvedon jatkojalostuksesta. Lapin aluehallintovirasto (AVI) valvoo poronhoitolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Muut sivutuoteasetuksen mukaiset hävittämistavat eivät ole järkeviä, vaan jos hautaamismahdollisuutta ei ole, pää kannattaa lähettää kokonaisena ilman sarvia Eviraan. 029 530 4924 Matkahuollon paketin osoite: Evira, Matkahuolto, Oulu PAKKAUSJA LÄHETYSMATERIAALI: • Pakkausja lähetysmateriaalia (mm
Paliskunnan vuosi-ilmoitus Verohallintoon Helmikuu • Selvitys porotalouden tuloista 2017 ja ALV-lomakkeet poronomistajille • 21.–22. Paliskunnat voivat halutessaan osallistua osakkaidensa tai arviomiesten kustannuksiin. Nurmen korkea valkuaispitoisuus voi aiheuttaa emäksisen pötsin pilaantuman tai ammoniakkimyrkytyksen. Palkka.. Nuori nurmikasvusto voi sisältää erityisen paljon nitraattia, jota vielä voimakas typpilannoitus tai epäedulliset sääolosuhteet lisäävät. RAHASTONHOITAJAT Vuosi-ilmoitus on toimitettava tammikuun loppuun mennessä Verohallintoon. tai 040 768 9231. Ilmoittautumisia ja toiveita koulutuksen ajankohdasta ottavat vastaan Maaren 040 685 8958 ja Anna-Leena 0400 388 560. tai Maaren Angelille, maaren.angeli@paliskunnat.. Poroja varaisäntien sekä paliskuntien hallituksen jäsenten koulutuspäivä, Sky Hotel, Rovaniemi Maaliskuu • 31. -palvelun kautta maksetuista palkoista menee ilmoitus automaattisesti Verohallintoon. Poluran tukijakso päättyy. Entä jos lampaat ovat porotarhassa kesäisin ja porot talvisin. HALLINNON KOULUTUS Tuoreille poroisännille ja hallitusten jäsenille. Myös pelto-ojat voivat sisältää vaarallisen paljon nitraattia. Sama pätee tietysti päinvastoin. Erityisen haitallista olisi, jos tuotantoeläimillä esiintyviä, antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja leviäisi poroihin. Ilmoittautumiset kursseille pyydetään ensisijaisesti osoitteessa parastaporoa.nettilomake.. Seurauksen on akuutti tai krooninen myrkytystila. Kaikkien arviomiesten ja poromiesten, jotka vastaavat paliskunnissa porotokkien kuljettamisista yleisten teiden yli, tulee käydä Poromiehen tieturva -kurssi tai virallinen Tieturva 1 -kurssi. POROMIES 6/2017 42 NEUVONTA MUISTUTTAA Poroisäntien, varaporoisäntien ja paliskuntien hallituksen jäsenten KOULUTUSPÄIVÄT 21.–22.2.2018 Sky Hotellilla Rovaniemellä. Kokemus on osoittanut, että juuri kylien pinnoissa kesän asuneet vasat ovat kaikista huonokuntoisimpia. Erilaiset tuotantoeläinten virus-, bakteerija loistartunnat voivat levitä rehun tai yhteisten laitumien kautta tai pelloilta, joita on lannoitettu tuotantoeläinten lannalla. Myöhässä tai väärin annetusta ilmoituksesta Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun. Lihanleikkuu 2 -koulutukset 19.– 20.2.2018 ja 19.–20.3.2018. SAULI LAAKSONEN, ELT, HIRVIELÄINSAIRAUKSIEN DOSENTTI, HELSINGIN YO: Ei ja ei. Esimerkiksi haitalliset, ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerikannat, joita suuri osa poroista kantaa, voivat levitä tuotantoeläimiin. Myös kaikkien uusien arviomiesten tulee käydä kurssi. Porot eivät kuulu myöskään viljelyksille. poronhoitolaki, kokouskäytäntö, poroluettelot ja poromerkit. ALKUVUODEN 2018 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Tammikuu • 15. KEVÄÄN 2018 KURSSEJA Järjestämme keväällä poromiehen tieturvakurssin, mikäli saamme kurssille riittävästi ilmoittautumisia. Jos on työllistänyt yli viittä työntekijää, tiedot annetaan sähköisesti. Vierolistat toimitettava paliskuntaan Huhtikuu • 15. Lihanleikkuu 1 -koulutus järjestetään 5.–7.2.2018 Rovaniemellä. POROMIES KYSYY: Voiko poroja ja muita tuotantoeläimiä kuten esimerkiksi lampaita pitää samassa aitauksessa. Poromiehen tieturvakurssi on voimassa viisi vuotta. Se annetaan yleensä edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja palkkioista. Aiheina mm. Kurssin hinta on 40 euroa/henkilö. Poluran tukijakso päättyy • 31. Ilmoittautumiset ja ehdotukset koulutuksen ajankohdasta ja paikasta Maaren Angelille 040 685 8958. Kaikki kontaktit tuotantoeläinten kanssa on pidettävä mahdollisimman vähäisenä
Aloitustuen myöntämisen edellytyksenä on riittävä ammattitaito. Ilmoituksesta tulee ilmetä kunkin maksuerän euromäärä ja maksupäivä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että paliskunta esittää ajan tasalla olevan porotaloussuunnitelman. NYT ON AIKA HAKEA RAHOITUSTA ENSI KESÄN MÖNKIJÄHANKINTAAN Moottorikelkkaja mönkijäavustukset haetaan lomakkeella 3561 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointitukihakemus (www.mavi.. Ei. POLURA-KOULUTUSPÄIVIEN KOULUTUSMATERIAALIT löytyvät verkosta www.paliskunnat.. Selvitä ennakkoon kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset edellisvuosilta. Kyllä. Onko aloitustuessa koulutusvaatimus. Päätökset jakson aikana jätettyihin hakemuksiin tehdään 15.4.2018 mennessä. Ajankohtaista. 43 POROMIES 6/2017 POLURA-AVUSTUKSET Haku on jatkuva. Aika lasketaan tuen myöntämisestä. Lue hakuohjeet! Käynnissä oleva tukijakso päättyy 15.1.2018. Avustuksen maksua voi hakea heti, kun rahoitusyhtiö on maksanut koneen myyjälle. PALISKUNNAN AITOJEN KUNNOSSAPITOTUKI HAETTAVA 15.1. TUKIJAKSOT 1) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään huhtikuuta; 2) 16 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta; 3) 16 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta; 4) 16 päivästä syyskuuta 15 päivään tammikuuta. Vuodet lasketaan edellisen tukipäätöksen päätöspäivämäärästä. Porotalousneuvojat auttavat kustannusarvion teossa. Maksuhakemuksen liitteeksi tulee laittaa rahoitusyhtiön kirjallinen ilmoitus myyjälle suoritetuista maksuista. Tukipäätös on voimassa kaksi vuotta, johon voi hakea jatkoa määräajan puitteissa. Se tarkoittaa tuen kohteena olevalta alalta hankittua vähintään toisen asteen tutkintoa tai kolmen vuoden käytännön kokemusta porotaloudesta ja sen lisäksi hankittua tarkoituksenmukaista koulutusta. ). Liitä maksuhakemukseen myös maksutosite mahdollisesta käteismaksuosuudesta. Päätös tehdään sen mukaan, minkä tukiprosentin ehdot hakija täyttää. Muistutetaanko yksityisiä tuensaajia tai paliskuntia päätöksen umpeutumisesta myös jatkossa. Aloitustuen toinen erä maksetaan vasta, kun koulutus on suoritettu. Kyllä. Mistä lasketaan mönkijöiden ja kelkkojen vaihtoväli. Tukea haetaan lomakkeella 3561. Milloin ja miten haen avustuksen maksatusta. Päätökset tehdään tukijaksoissa. Jos ammattitaitoa koskeva edellytys ei täyty, on tuen saajalla 36 kuukautta aikaa suorittaa koulutus. Tuen saajan on huolehdittava, että suunnitellut toimenpiteet tehdään päätöksen voimassaoloaikana ja maksatusta haetaan ajoissa. Jos hakija täyttää muut tuen myöntämisen ehdot, hänelle tehdään päätös 20 %:n avustuksesta. MENNESSÄ Tarkoituksena on lyhyiden aitaosuuksien korjaaminen. Avustuksen saa koko avustuskelpoisesta kustannuksesta. Tarvitseeko paliskunta porotaloussuunnitelmaa. Liitteeksi: Tarjous hankittavasta moottorikelkasta tai mönkijästä Viimeksi vahvistettu verotuspäätös Selvitys porotalouden tuloista Pomun tuloslaskelma Paliskunnan todistus eloporomäärästä ja korkeampaa 35-prosentin avustusta haettaessa paliskunnan hallituksen hyväksymistä työpäivistä Selvitys työkokemuksesta lomakkeen Lisätietoja-kohtaan 7 POLURA-KOULUTUKSISSA KYSYTTYÄ Voiko saada avustuksen osamaksulla hankittavaan moottorikelkkaan tai mönkijään. Jos hakee 35 % investointitukea, mutta työpäiväedellytykset eivät täyty, putoaako avustus automaattisesti 20 %:iin. Pyydä kustannusarvio ajoissa, mieluiten jo ennen vuodenvaihdetta
Bohccot eai gula maiddái gieddái. S A U L I L A A K S O N E N , E LT, E A L G A E A L L E B U O H C U V U O . Ma??onan dahje boastut addojuvvon almmuhusas Vearrohálddahus sáh á mearridit goaridanmávssu. Vásáhus lea ?ájehan, ahte justa giliid lahkosiin geasi guhton miesit leat buot rávžžamosat. Kurssa haddi lea 40 euro/olmmoš. Sitnu alla vielgadasdoallu sáhttá dagahit alkaliijalaš guomo?oavjji billašumi dahje ammoniáhkkamirkkohusa. ?uovvumuššan lea akuh a dahje kronalaš mirkkohusdilli. Palkka.. A 2 018 S K U V L E J U M I T Ordnet gi??at badjeolbmo johtolatdorvokurssa, juos oažžut kursii doarvái almmuhemiid. A I D D O S E A N TA , H E L S S E G A U N I V E R S I T E H TA : Ii ja ii. Bálgosa jahkealmmuhus Vearrohálddahussii Guovvamánnu • ?ielggadeapmi boazodoalu boa?uin 2017 ja ÁLVskovit boazoeaiggádiidda • 21.–22. Polura doarjjabadji nohká G I . POROMIES 6/2017 44 44 Boazoisidiid, várreboazoisidiid ja bálgosa s vralahtuid SKUVLENBEAIVVIT 21.–22.2.2018 Sky Hoteallas Roavvenjárggas. Buot árvvoštallanolbmuid ja badjeolbmuid, geat leat ovddasvástádusas bálgosis ealuid jo?iheamis almmolaš geainnuid rastá, galget ?a?ahit Poromiehen eturva -kurssa dahje virggálaš Tieturva 1 -kurssa. Á L G O J A G I 2 1 8 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T O??ajagimánnu • 15. Mo dalle, juos sávzzat leat boazoáiddis geassit ja bohccot dálvet. dahje Maaren Angelii maaren.angeli@paliskunnat.. RÁVVEN MUITTUHA B A D J E O L M M O Š J E A R R Á : Sáh ágo bohccuid ja eará šibitelliid, dego sávzzaid, doallat seamma áiddis. dahje 040 768 9231.. Vierrolis uid galgá doaimmahit bálgosii Cuo?ománnu • 15. Fáddán ee. Juos leat addán barggu badjel vihtta bargái, die?ut addojuvvojit elektrovnnala??at. Almmuhemiid kurssaide sávvet ovddimus ?ujuhusas parastaporoa.ne lomake.. Boazoja várreisidiid ja s vralahtuid skuvlenbeaivvit, Sky Hotel, Roavvenjárga Njuk?amánnu • 31. Polura doarjjabadji nohká • 31. Buot kontáv aid meari šibitelliiguin galgá doallat nu unnin go vejolaš. Bálgosat sáh et oassálas t osola??aid dahje árvvoštallanolbmuid goluide. -bálvalusa bokte mákson bálkkáin manná almmuhus automáhtala??at Vearrohálddahussii. Seamma doallá die?us maiddái nubbe gežiid. Maiddái bealdoádjagat sáh et sis sdoallat váralaš ollu nitráhta. Badjeolbmo johtolatdorvokursa lea fámus vih a jagi. Dat addojuvvo dábála??at ovddit kaleandarjagi áigge mákson bálkkáin ja mávssuin. Almmuheamit ja evttohusat skuvlejumi beaivemeriin ja báikkis Maaren Angelii 040 685 89 58. H Á L D D A H U S A S K U V L E J U P M I O??a boazoisidiidda ja s vralahtuide. Ovdamearkan vahátla??at, biebmomirkkohusa dagaheaddji baktearanálit, maid stuorámus oassi bohccuin guoddá, sáh et njoammut šibitelliide. Almmuhemiid ja sávaldagaid skuvlejumi beaivemeriin váldiba vuostá Maaren 040 685 8958 ja Anna-Leena 0400 388 560. Nuorra sitnogieddi sáh á sis sdoallat erenomáš ollu nitráhta, man vel fámolaš hávkkadukten dahje fuonit dálkkit lasihit. Iešgu?et šibitelliid virus-, baktearaja parasih anjoammumat sáh et leavvat borramuša dahje oktasaš guohtuneatnamiid dahje bealdduin, maid leat dukten šibitelliid muhkkiin. R U H TA D O A L L I T Jahkealmmuhusa galgá doaimmahit o??ajagimánu loahpa rádjái Vearrohálddahussii. boazodoalloláhka, ?oahkkingeavadat, boazologahallamat ja boazomearkkat. Biergo?uohppan 2 -skuvlejumit 19.– 20.2.2018 ja 19.–20.3.2018. Erenomáš vahátlaš liv??e, juos šibitelliin gávdnon, an biohtaide resistánsa baktearanálit njomošedje bohccuide. Maiddái buohkat o??a árvvoštallanolbmot galget ?a?ahit kurssa. Biergo?uohppan 1 -ordnejuvvo Roavvenjárggas 5.–7.2.2018
Bivdde golluárvvoštallama áiggil, millosepmosit juo ovdal o??ajagi. Juo. Dárbbašago bálggus boazodoalloplána. P O L U R A D O A R J A G AT Ohcat sáh á olles áigge. 45 POROMIES 6/2017 45 D Á L L E A Á I G I O H C AT R U H TA D E A M I B O A H T T E G E A S I N J E A L J E J U V L L A G A O A S T I M I I Mohtorgielkája njealjejuvllatdoarjagat ohccojuvvojit skoviin 3561 Boazodoalu ja luondduealáhusaid investerendoarjjaohcamuš (?ujuhusas www.mavi.. Loga ohcanrávvagiid! Dál jo?us leahkki badji nohká 15.1.2018. 1. Mearrádusat dahkkojuvvojit doarjjabajiin. ?ielggat ovddal gih i dikšumis šaddan goluid ovddit jagiin. Juos ohcci deavdá eará doarjaga mie?iheami eav uid, sutnje dahkko mearrádus 20 % doarjagis. ). Ii. Doarjaga oažžu galgá fu olahit, ahte plánejuvvon doaibmabijut bargojuvvojit dalle, go mearrádus lea fámus ja mávssut ohccojuvvojit áiggil. Álggahandoarjaga mie?iheami eaktun lea doarvái buorre ámmátdáidu. Doarjja ohccojuvvo skoviin 3561. Juo. -> Ajankohtaista P O L U R A S K U V L E J U M I I N J E R R O N G A Ž A L D A G AT Sáh ágo oažžut doarjaga oassemávssuin háhkon mohtorgielkái dahje njealjejuvllagii. Doarjaga mie?iheami eaktun lea, ahte bálggus ?ájeha fámus leahkki boazodoalloplána. Juos ámmátdáiddu guoskevaš eaktu ii ollašuva, lea doarjaga oažžus 36 mánotbaji áigi ?a?ahit skuvlejumi. Dat dárkkuha doarjaga suorggis háhkon unnimustá nubbi dási dutkosa dahje golmma jagi geavatlaš vásihusa boazodoalus ja dan lassin heivvolaš skuvlejumi. DOARJJABAJIT 1) o??ajagimánu 16 beaivvis cuo?ománu 15 beaivái; 2) cuo?ománu 16 beaivvis geassemánu 15 beaivái; 3) geassemánu 16 beaivvis ?ak?amánu 15 beaivái; 4) ?ak?amánu 16 beaivvis o??ajagimánu 15 beaivái. Jagit rehkenastojuvvojit ovddit doarjjamearrádusa mearrádusbeaivemearis. R Á D J Á I Ulbmilin lea oanehis áideosiid divodeapmi. Doarjjamearrádus lea fámus guokte jagi, masa sáh á ohcat joatkaga mearreáiggi mielde. Almmuhusas galgá boah t ovdan juohke máksineari euromearri ja máksinbeaivi. Bija máksoohcamuša mielddusin maiddái máksoduhtosa vejolaš ru?ain mákson oasis. Mas rehkenas t njealjejuvllagiid ja gielkkáid molsungaska. tnodaga ?álalaš almmuhusa vuovdái dahkkon mávssuin. Máksoohcamuša mielddusin galgá lak t ruhtadan. Álggahandoarjaga nubbi earri máksojuvvo easka go skuvlejupmi lea ?a?ahuvvon. P O L U R A S K U V L E N B E I V V I I D skuvlenmateriálat gávdnojit neahtas www.paliskunnat.. Juos ohcá 35 % investerendoarjaga, muhto bargobeaivegáibádusat eai dieva, njiedjágo doarjja automáhtala??at 20 %:ii. tnodat leat máksán vearjju vuovdái. Boazodoallorávvejeaddjit veahkehit golluárvvoštallama bargamis. Mielddusin: Fálaldat mohtorgielkká / njealjejuvllaga háhkamis Ma?imuš nannejuvvon vearuhanmearrádus ?ilgehus boazodoalu boa?uin Boamu boa?usrehkenas n Bálgosa duo?aštus ealliboazomearis Bálgosa duo?aštus ohcci eallit gu??on bohccuid mearis ja alit 35-prosean a doarjaga ozade in bálgosa s vrra dohkkehan bargobeivviin ?ilgehus bargomuosáhusas skovi lassedie?utbuohta 7 B Á L G O S A Á I D D I I D D I K Š U N D O A R J J A O H C A N L Á H K A I 15. Goas ja mo ozan doarjaga mávssaheami. Mearrádusat baji áigge gu??on ohcamušaide dahkkojuvvojit 15.4.2018 rádjái. Doarjaga oažžu olles doarjjagelbbolaš gollui. Doarjaga mávssu sáh á ohcat dalán, go ruhtadan. Mui uhuvvogo priváhta doarjagaoažžuid ja bálgosiid mearrádusa dievvamis maiddái dás ovddos guvlui. Áigi rehkenastojuvvo doarjaga mie?iheames. Leago álggahandoarjagis skuvlengáibádus. Mearrádus dahkko dán mielde, man doarjjaprosean a eav uid ohcci deavdá
ES HINNAT ALK. 14 490 € +TK.. POLARIS.FI LEVEÄTELAISTEN UUSI KUNINGAS UUSI AXYS TITAN MONIKÄYTTÖISYYDEN MESTARI AXYS TITAN 800 H.O
On lähes absurdia, että samaan aikaan kun kuluttajan eettinen tietoisuus kasvaa ja meillä on alati kasvava yhteiskunnallinen paine parsinavetoista ja häkeistä luopumiseen tuotantoeläinten olosuhteiden parantamiseksi, haluaisimme sulkea pohjoisen Suomen perinteisen kulttuurin lippulaivan ja sielun aitauksiin. Tutkimustulos ei meitä porojen parissa työskenteleviä eläinlääkäreitä laisinkaan hämmästytä, saammehan säännöllisesti yhteydenottoja eteläisen Suomen kollegoilta koskien poronhoitoalueelta pois muuttaneiden tarhaporojen surkeaa kohtaloa. Ympärivuotinen rehuruokinta muutti terveelliseksi tunnustetun, vähärasvaisen ja hyvän rasvahappokoostumuksen omaavan poronlihan koostumusta lisäten rasvapitoisuuksia ja tavallisten eläinrasvojen, tyydyttyneiden rasvahappojen määrää. Koska näkemykset ovat olleet kovin yksipuolisia, katsomme me pitkän linjan kautta poron hyvinvointiin perehtyneet eläinlääkärit aiheelliseksi julkistaa oman näkemyksemme päivänpolttavaan kysymykseen. Poro on nykyisellään eettisesti ”hyvää lihaa”, aito luonnontuote. Vertailtaessa muihin poronhoitoalueella tehtyihin tutkimuksiin vasatuotosta ja kuolemista, tässä tutkimuksessa saatiin selkeät viitteet siitä, että ympärivuotinen ruokinta samalla alueella vuodesta toiseen nostaa kuolevuutta ja patologiset muutokset (sisäONNELLISEN PORON LIHAA. Hanna Nurmi, ELL, kunnaneläinlääkäri, Savukoski Sauli Laaksonen, ELT, hirvieläinsairauksien dosentti, Helsingin yliopisto, Kuusamo Marja Nuorgam, ELL, kunnaneläinlääkäri, Utsjoki Jutta Kasvi, ELL, kaupungineläinlääkäri, Kemijärvi. Toisaalta ruokinta ei heikentänyt poronlihan muita ominaisuuksia (ulkonäkö, haju, rakenne, maku). Tällä hetkellä poronlihantuotantoa kuitenkin tuetaan muuhun maatalouteen verrattuna niukasti: tuen osuus kokonaistuotosta ilman investointitukia on porotaloudessa 14 %, kun se saman alueen maatalousyrityksillä on 40 %. Luista tuli kallioperä, lihaksista maa ja multa, mutta maan sisuksiin luoja piilotti poronvasan sydämen. Toimittajalta unohtui tyystin mainita, että Parkanon Palkeet EU-hanke toteutettiin vuosina 1998–2000, minkä jälkeen porojen tarhaamisesta luovuttiin pikkuhiljaa sen kannattamattomuuden vuoksi. Mikäli haluamme tehdä villieläimestämme ympärivuotisesti tarhattavan kesyn märehtijän, se muuttuu riistasta sinänsä ihan sympaattiseksi lehmäksi. elintulehdukset, loiset, juoksutusmahan tukkeuma) nousevat yleisimmäksi kuolinsyyksi. Porojen ympärivuotinen ruokinta ei ollut tässäkään tutkimuksessa taloudellisesti millään muotoa kannattavaa, kun tuotteena oli liha ja ruokinta perustui ostorehuihin/täysrehuihin ja kun laidunta oli niukasti käytettävissä. Tutkimushanke suoritettiin Kaamasen koeporotarhalla samoihin aikoihin kuin pirkanmaalaisten hanke ja siinä keskityttiin kustannusten lisäksi poron terveyteen ja hyvinvointiin. RKTL:n raportti Poron ympärivuotisesta ruokinnasta ja kannattavuudesta (Maijala, Nieminen 2004) vahvistaa edelleen samaa käsitystä. 47 POROMIES 6/2017 ”Lappalaisten vanhojen tarujen mukaan Jubmel loi kerran maan poronvasasta. Tuulessa yksinäinen vaeltaja voi joskus kuulla pienen poronvasan poronsydämen lyönnit. Asiaa kaiveltaessa kävi ilmi, että lehtijuttu on kirjoitettu lähes 20 vuoden takaisesta projektista melkoisesti oikoen. Asia herätti luonnollisesti kiinnostuksemme, koska olemme eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoina olleet siinä käsityksessä, että ympärivuotinen tarhaus ei ole puolivillille eläimelle missään olosuhteissa oikea ja suositeltava ratkaisu. Koillissanomat nosti tuoreeltaan 2.11.17 otsikoihin porotarhauksen ”myönteiset kokemukset kymmenkunta vuotta sitten Pirkanmaalla”. Ympärivuotisessa ruokinnassa poroja kuoli enemmän kuin koetarhan muita poroja. (Erik Terman, 1990)” Olemme saaneet viime aikoina lukea mediasta kovaa pommitusta poronhoidon vapaata laidunnusta vastaan. Ympärivuotisen tarhauksen pitkäaikaisseurantaa tässä mittakaavassa ei siis ole ymmärtääksemme missään. Suurin osa teurastettavista poroista on vasoja, jotka ovat eläneet koko ikänsä luonnonravinnolla, käyttäen ravinnokseen satoja eri kasveja
Kiimingin ja vieressä sijaitsevan Kollajan paliskunnat ovat hallinnollisesti erikoisia paliskuntia, ne ovat hoitaneet poronsa yhdessä koko paliskuntajärjestelmän olemassaolon ajan. Kuva Jouni Koistinen. Yleisesti puhutaankin Kiiminki-Kollajan paliskunnasta. Poronhoito oli kylällä suosittu sivuelinkeino vielä Vuoden 2015 porokuningas Ote. Kylän keskustasta matkaa Ouluun kertyy 60 km ja Pudasjärven keskustaan 55 km. Pääelinkeinona kylällä on maaja metsätalous sekä koneurakointi. Teksti Kaisa Valkola. Suurin osa työikäisistä kyläläisistä käy kuitenkin muualla töissä. lähikylistä ja -kunnista. Kylällä toimii aktiivisesti nuorisoseura, joka järjestää perjantaisin bingon nuorisoseurantalolla. Bingon lisäksi nuorisoseura järjestää erilaisia tapahtumia ja retkiä. Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitoksen myötä Nuorittasta tuli Oulun 44. Bingo on suosittu tapahtuma, johon pelaajia saapuu myös NUORITTA VALMISTAUTUU POROCUPIN AVAUKSEEN Pienen kylän iso ponnistus. Lähin kauppa sijaitsee 20 kilometrin päässä Ylikiimingin keskustassa. kaupunginosa ja nykyisin siihen kuuluvat Nuorittan, Jokikokon, Paasoperän ja Yliperän alueet. Nuoritta on osa Kiimingin paliskuntaa, joka kuuluu Pudasjärven merkkipiiriin. Se sijaitsee Oulun kaupungin koillisosassa. Se sijaitsee Ylikiimingin taajaman ja Pudasjärven välisen Hetekyläntien varrella. 48 POROMIES 6/2017 Nuoritta on pieni parin sadan asukkaan maalaiskylä Oulussa entisen Ylikiimingin kunnan alueella
Tunnettu ja osaava poromies oli Kiiminki-Kollajan paliskunnan yksi menestyneimmistä ajokkaiden kouluttajista ja ajajista. Lauantaiset aamukahvit seurantalo Pömilässä ovatkin ennemmin sääntö kuin poikkeus. Kiinnityksen tähän kiertopalkintoon ovat saaneet Jouni Kyrönniemen vuoden 2015 kuningas Ote sekä Taneli Pason hallitseva kuningas Pikalaaki. Talkooväki koostuu monen alan osaajista, eri-ikäisistä miehistä ja naisista ja jokaisen työpanos on tärkeä jotta tapahtuma saadaan onnistumaan. Kilpailut ajettiin loppiaisena ja ne avasivat Koillismaan alueen porokilpailukauden. Naisväki pitää huolen, ettei kenenkään tarvitse lähteä talkoista nälkäisenä. Kilpailijoille on varattu alueelta yhteismajoituksia sekä monet kyläläiset ovat luvanneet majoittaa heitä. Kisajärjestelyt ovat jo hyvässä vauhdissa ja paikkana on jo tuttuun tapaan luonnonkaunis Saarisuo. Haluammekin toivottaa kaikki tervetulleeksi Nuorittalle! Matti Märsy (vas.) ja Erkki Pähtilä. Vuonna 2015 Nuorittan nuorisoseura innostui porokilpailuista uudestaan ja liki kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen porot ajajineen palasivat Nuorittalle. Kyösti myös toimi kuuluttajana muissa porokilpailuissa. Sen jälkeen on joka talvi ajettu kilpaa, ja tänä vuonna Nuoritta on ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä porocup-osakilpailua. Sarjan voittajalle luovutetaan kiertopalkinto, jonka saa kolmella kiinnityksellä itselleen. Talkooeväitä syömässä Petri Erkkilä (oik.), Seppo Vesala, Erkki Koskela, Pentti Märsy, Veikko Kokko, Kaisa Valkola, Esko Valkola, Keijo Kanniainen ja Juha Parkkinen. Esko Valkola (vas.), Juha Parkkinen ja Toivo Ervasti Nuorittan porokisoissa talvella 2017. Pähtilä ajoi porokuninkuudet Matti Märsyn omistamalla Tessulilla, Reino Pöyskön Rapelilla, omalla porollaan Pirskalla sekä Jari Jokikokon Sirpakalla. Porokisat ovat pienen kylän yhteinen ponnistus, jota varten töitä tehdään koko talvi tunteja laskematta. Nuoritta on loppiaisen porokilpailuiden lisäksi tunnettu hyvistä ajokkaista sekä poromiehistä, tunnetuin heistä lienee Erkki Pähtilä. Kuva Sylvi Pähtilän kotialbumi. Kuva Jouni Koistinen. Nuorittan nuorisoseuralla on kunnia avata vuoden 2018 Porocup järjestämällä ensimmäinen osakilpailu Saarisuolla. 49 POROMIES 6/2017 1990-luvulle asti, nykyisin poroja on noin kymmenessä talossa. Edellisvuosien tapaan järjestäjät haluavat kunnioittaa Pähtilän muistoa ajamalla kuuman sarjan Erkki Pähtilän muistoajona. Ennen kilpailtiin loppiaisena Kylällä on pitkät perinteet porokilpailujen järjestämisestä. Kuva Jouni Koistinen.. Silloin puuhamiehenä toimi entisen kyläkoulun opettaja Kyösti Konola
Sallassa koetaan paikallisuus ja siihen liittyvät perinteet arvokkaiksi ja niitä halutaan vaalia. Ensimmäisellä jaolla ei vielä paikkaa lohjennut. Se on viimeinen cup-kisa ennen Porokuninkuusajoja. poromiehistä hyvinkin kokeneisiin, kuten jo yli 60 vuotta kisoissa kulkenut Lauri Aatsinki. Onhan niissä tullut harrastusmielessä kuljettua, en minä mikään ammattilainen sanoisi olevani, tällainen amatööriharrastelija. Taukoa on tullut joinakin vuosina, kun perhe on kasonnut tai mettässä pitänyt olla. Sallasta löytyy lajin uskollisia harrastajia nuorista Vuosien tauon jälkeen ajetaan Sallassa poroilla kilpaa 17.–18. Puheet muuttuivat teoiksi, kun Suomen Porokilpailijat ry tiedusteli Sallan matkailun markkinointiyhdistys Matkalle Sallaan ry:ltä alkuvuodesta 2016 olisiko Sallassa intoa järjestää porokilpailut. Intoa löytyi ja hakemus pistettiin matkaan. Kuva Matkalle Sallaan ry.. Porokilpailujen hyödyt tunnustetaan Sallassa ja niissä nähdään paljon positiivista vaikutusta niin matkailuun ja tapahtumiin kuin perinteisiin ja kulttuuriin. Mielelläänhän minä vieläkin jatkaisin ja etenkin Sallan kisoihin osallistuisin, vaan loukkasin tässä käteni, niin saa nähdä miten tuo tuosta tervehtyy, kertoo Aatsinki. Matkailun puolella on myös huomattu, että sallalaiset perinteet ja historia kiinnostavat myös vierailijoita, jotka Teksti Heli Karjalainen. Vuosien mittaan on eri tilaisuuksissa tullut puheeksi porokilpailut: kuinka hienoja aikoja ne olivat ja miten mukavaa olisi vielä saada kilpailut Sallaankin. Aina olen käynyt, kun on ollut mahdollista. Mielenkiinnolla odotetaan nähdäänkö Lauria tänä talvena kilparadoilla ja etenkin kotikisoissa. maaliskuuta Sallatunturin matkailukeskuksen ytimessä. 50 POROMIES 6/2017 SALLAN SUURI POROVIIKONLOPPU Salla yhdessä Savukosken kanssa tunnetaan kisapiireissä perinteisenä kilpailupaikkana ja alueelle on kautta historian voitettu ylivoimaisesti eniten Porokuninkuuksia. Uusi hakemus tehtiin keväällä 2017 ja tällä kertaa Salla valittiin yhdeksi kisapaikoista
Kisaviikonlopulle haluttiin muutakin sisältöä ja teemana on tietenkin poro. Kansainvälisistä matkailijoista uskollisimmat Sallan kävijät ovat Sallassa jo kahdettakymmenettä kertaa, joten heidän kaltaisilleenkin on nyt tarjolla harvinaisempi helmi tapahtumissa. tai 0400 269 838. Viikonloppu ei ole pelkästään kilpailuja. Nyt haluttiin tarjota oikeat porokilpailut matkailijoidenkin nähtäviksi ja suoda heille mahdollisuus kokea porokilpailujen ainutlaatuinen tunnelma. Lisätietoja Sallan PoroCup-kisoista heli.karjalainen@salla.. 51 POROMIES 6/2017 JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä haluavat tietää niistä ja kannattavat niiden vaalimista. Kuva Salla Ski Resort. Tervetuloa kaikki kilpailijat ja yleisö, toivottaa Heli Karjalainen Matkalle Sallaan ry:stä. Siksi puhutaankin yleisesti Sallan Suuresta Poroviikonlopusta, jossa on luvassa muun muassa maailmanennätysyritys pororaidossa sekä non stoppina pyörivä poro race -testirata kaikille halukkaille, perinteiset porotanssit ja muuta mukavaa poroihin liittyen. Järjestäjinä ovat Sallan sekä Pohjois-Sallan paliskunnat, Sallan Karhut ja Matkalle Sallaan ry. On mukavaa järjestää tällainen vuosikymmenien perinteitä hehkuva tapahtuma myös matkailijoillemme koettavaksi. Kisat ajetaan aivan Sallatunturin juurella, laskettelurinteiden läheisyydessä Keselmäjärven jäällä. Sallan Poropuistolla on jo vuosia järjestetty asiakkaille porokilpailuja, jotka ovat olleet erittäin suosittuja. Sallatunturin palvelut majoituksineen ja ravintoloineen ovat aivan kävelyetäisyydellä, joten paikka palvelee erinomaisesti niin katsojia kuin kilpaporojen omistajia ja kuskeja
Esimerkiksi 80 kilometrin tuntinopeudella kuivalla tiellä ajettaessa pysähtymismatka on noin 50 metriä, mutta se voi yli kolminkertaistua tienpinnan ollessa jäinen. ENNAKOI TALVEN LIUKKAILLA Muista turvaväli, kevennä kaasujalkaa ja erotu liikenteessä. Kevyt pakkaslumi voi pöllytä ja viedä näkyvyyden pahimmassa tapauksessa kokonaan. 3. Ajonopeuden merkitys korostuu, koska se vaikuttaa suoraan auton pysähtymismatkaan. Aja kaarteisiin maltillisella nopeudella, jotta renkaiden ja tienpinnan välinen pito ei vähene äkillisesti. Nopeuden alentaminen neljänneksellä lyhentää jarrutusmatkan lähes puoleen. 52 POROMIES 6/2017 Turvaväli ja ajonopeus ovat avainasemassa talven liukkailla. Vältä voimakkaita ohjausliikkeitä. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Kohdatessasi aura-auton, pyri pitämään ajonopeutesi maltillisena ja valitse ajolinja mahdollisimman läheltä tien oikeaa reunaa. Mieti ohitustarve tarkkaan huonossa tai vaihtelevassa kelissä. Teksti ja kuvat Liikenneturva Neljä vinkkiä liukkaiden varalle: 1. Liukkaalla kelillä auton pysähtymismatka pidentyy huomattavasti. 2. Kuljettajan on lain mukaan sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää. Valitse nopeus liikenteen, kelin ja oman ajotaidon mukaan. 4. Varomattomat ohitukset voivat liukkailla johtaa ajoneuvon hallinnan menetykseen. Mahdolliseen näkyvyyden hetkelliseen katoamiseen on hyvä varautua, niin välttyy tarpeettomalta säikähdykseltä.. Huomioi tämä omassa ajolinjassasi. Tilanteeseen ja olosuhteisiin soveltuva nopeus ehkäisee pidon menetystä, riittävä turvaväli peräänajoja sekä muita onnettomuuksia. Aura-auton on puhdistettava myös tien keskiosan lumivalli, jolloin auran toinen reuna saattaa ulottua vastaantulevien kaistalle
Myös pyöräilijään kiinnitettävät valot ovat sallittuja, esimerkiksi kypärään kiinnitettyä otsalamppua voi käyttää ajovalona. Liikenneturvan kyselytutkimusten mukaan suurella osalla kuljettajista on vaikeuksia havaita pimeässä ilman heijastinta liikkuva kävelijä, myös valaistussa taajamassa. Pertteliläisen maanviljelijän Arvi Lehden keksintö roikkuu nykyään joka toisen suomalaisen takissa. Hyvä valaisin näyttää tietä pyöräilijälle ja auttaa muita tiellä liikkujia havaitsemaan pyöräilijän. Valoja edellytetään myös silloin, kun näkyvyys on huono. Heijastin on helppo tapa lisätä omaa näkyvyyttä. Jalankulkijan heijastin on selkeästi suomalainen asia. Kun heijastimen kiinnittää molemmin puolin, erottuu myös eri suunnista. Kun ajovalo on asetettu näyttämään tasaista valoa vilkkumoodin sijasta niin se ei häiritse muita tiellä liikkuvia ja myös pyöräilevä näkee tien paremmin. Pyörän valot ovat edullisia ja nykyiset led-valot pitkäikäisiä, joten valojen käytön pitäisi olla itsestään selvyys pimeän aikaa. Lähivaloilla ajettaessa heijastimeton havaitaan noin 50 metrin päästä, mutta heijastin voi kertoa vastaantulijasta jo 350 metrin päästä. 53 POROMIES 6/2017 Heijastin auttaa erottumaan liikenteessä. Pyörän valot on asetettava niin, että vaalea valo on suunnattu eteenpäin ja punainen taaksepäin. Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeällä liikkuvan. AKULLA KAMPANJAHINTAAN AKULLA KAMPANJAHINTAAN 1260 KR 1260 KR (129 €) Normaalihinta 1400 kr (143 €) Vuosimaksu GSM-liittymällä 312 kr (32 €) TILAA VIIMEISTÄÄ TILAA VIIMEISTÄÄN 31.12.2017 N 31.12.2017 Tomas Unga, +46 70 629 1465 / tomas.unga@telia.com TELESPOR -LÄHETIN T T T T T TE E E EL LESP PO OR R T T T TE E E E EL LE E ES SP PO OR R -LÄ ÄH HE ET TIIN N -LÄ ÄH HE ETIIN N. Laki määrää käyttämään polkupyörässä ajovaloja aina hämärän ja pimeän aikaan. Hyvä paikka heijastimelle on esimerkiksi hihansuu tai lahje. Riippuvan heijastimen kannattaa antaa roikkua vapaasti niin, että se heiluu noin polven korkeudella. Valoja kiinnitettäessä kannattaa tarkistaa valaisimen suunta, jotta valo ei vahingossa osoita suoraan vaikkapa vastaantulevan pyöräilijän silmiin tai häikäise kävellen tai autolla liikkuvia. Pimeään aikaan pyöräilijä erottuu erittäin huonosti ilman kunnollisia valoja ja heijastimia. Heijastinvalikoima laajentuu myös jatkuvasti, joten erilaisia, omaan tyyliin sopivia heijastimia löytyy varmasti. Määräysten mukaan vain etuvalo on pakollinen, mutta myös takavalo on tärkeä. Pimeällä heijastinta käyttävä erottuu jopa seitsemän kertaa niin kaukaa kuin ilman heijastinta liikkuva
Jatkosodassa Suomi ja Saksa tekivät sotilaallista yhteistyötä. ampumatarpeita. Poro nostetaan autoon; se vetää pulkassaan mm. Poronhoidolla oli tärkeä merkitys sodan aikana ja se on kestänyt myös Pohjois-Suomen jälleenrakennuksen sille aiheuttamat muutokset. Lapin siviiliväestöä alettiin evakuoi. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rauha solmittiin 13.3.1940. Savukoski, 2.4.1944 Toista maailmansotaa pidetään merkittävänä taitekohtana Suomen poronhoidossa. Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi talvisodan (1939–40), jatkosodan (1941–44) sekä Lapin sodan (1944–45). Kuvat SA-arkisto. Erillisen kevyen joukkueen lähtö partisaanitorjuntaan. 54 POROMIES 6/2017 POROT SODASSA II MAAILMANSOTA, POROT JA PORONHOITAJAT Teksti Sirpa Rasmus, Minna Turunen ja Asta Kietäväinen. Rauhanehdot olivat Suomelle raskaat runsaine alueluovutuksineen ja sotakorvauksineen. Suomen ja Neuvostoliiton 4.9.1944 sopiman aselevon ehtona oli, että Suomi poistaisi saksalaiset sotajoukot maaperältään
Sodan jatkuessa miehiä oli poronhoitotöissä jatkuvasti liian vähän. Talvisodan jälkeen osa poronhoitoaluetta joutui rauhanteossa Neuvostoliitolle; Sallassa ja Kuusamossa uuden rajan taakse jäi arviolta 15 000 poron laidunmaat. Vähemmän tuhoja syntyi länsirajalla lukuun ottamatta Enontekiötä. Lapin läänissä tuhottiin arviolta 40–70 % koko läänin rakennuskannasta. Elintarviketilanne etenkin talvella 1941–1942 oli äärimmäisen heikko. Lokakuun alussa 1944 saksalaiset sotilaat saivat johdoltaan määräyksen hävittää kaikki suomalaisille hyödylliset rakennukset ja irtaimistot, sillat ja tiet. Huomattava osa poroista oli lisäksi jäänyt evakuoimatta ja jäi kokonaan entisille laitumilleen Neuvostoliiton alueelle. Poropaimennuksen puute näkyi myös porojen menetyksinä petoeläimille ja irtokoirille, porovarkauksina sekä porojen ruhjoutumisina junien ja autojen alle. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945. Sota-aikana tuhoutui Suomen itärajalla sijaitsevaa paliskuntien rakentamaa esteaitaa, paliskuntien välisiä aitoja sekä poroerotusaitoja. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen ja jälleenrakennus ehdittiin jo aloittaa välirauhan aikana. Tuolloin luovutetulle alueelle jäivät Mikkolan, Sallan pohjoisen ja Enojärven paliskunnat melkein kokonaan, puolet Kallungin ja osa Kallioluoman paliskunnasta. Sota tuntui poronhoitoalueella voimakkaimmin Lapin sodan aikaan, sillä varsinaiset sotatoimet tapahtuivat Lapissa, väki evakuoitiin sekä rakennuksia, irtaimistoa, ja kulkuväyliä tuhottiin. Arvioimme myös poronhoidon merkitystä sodan ja jälleenrakennuksen aikana. Jo ennen talvisodan alkua Poronjalostusyhdistys valmisteli porojen evakuoimissuunnitelman. Sallan pohjoisesta paliskunnasta jääneet osat liitettiin osaksi Kemin-Sompion,. 1930-luvulla poronhoito oli erittäin työvoimavaltaista kuten porojen paimentamista ja avustamista niiden ravinnon saamisessa etenkin talviaikaan. Poronhoito ja sotatoimet Ennen sotavuosia porotalous eli vahvaa kasvun aikaa; kasvu kuitenkin pysähtyi sodan puhjetessa. Sotaväen käyttöön luovutettiin ajoporoja ja yli 10 miljoonaa kiloa poronlihaa. ”Porotyöt hyvin epätasaiset, syksyllä aloitettiin täydellä touhulla kunnes sotatila pani sen toimen jonkun verran epäjärjestykseen, täytyi käyttää kaikki vanhatkin miehet toimiin” (Syväjärven paliskunnan toimintakertomus 1939–1940). Myös porojen hihnavasotukseen ja teurastukseen tarvittiin ammatti-ihmisiä. Osa henkiin jääneistä evakuoiduista poroista palasi keväällä ja kesällä 1940 entisille laidunmailleen uuden valtakunnanrajan taakse ennen kuin porot saatiin paimennukseen. Talvisodan aikana ammattitaitoisten ja työikäisten poronhoitajien joutuminen rintamalle oli suuri ongelma. Poronjalostusyhdistyksen toimintakertomus vuodelle 1944 käsittelee muun muassa Lapin läänin evakuoimista, tuhoamista ja autioittamista, satomenetyksiä ja porojen tuhoutumisia sekä alueluovutuksia Kuusamossa, Sallassa ja Petsamossa. 55 POROMIES 6/2017 da Pohjanmaalle ja Ruotsiin syyskuun alussa 1944. Sodan loputtua Suomella oli asutettavanaan siirtoväki ja sodan aikana oli luvattu maata myös rintamamiehille. Poroja teurastettiin maanpuolustusjoukkojen ruuaksi ja niitä hävittivät myös viholliset. Alueluovutusten vuoksi oli tehtävä uudelleenjärjestelyjä paliskuntajaossa. Myös Inarin länsija pohjoisosan paliskunnat säästyivät suuremmilta vahingoilta. Tätä ajanjaksoa Suomen historiassa kannattaa tarkastella myös poronhoidon näkökulmasta, sillä poronhoidolla oli tärkeä merkitys sodan aikana ja se on kestänyt myös Pohjois-Suomen jälleenrakennuksen sille aiheuttamat muutokset. Osa poroista joutui kadoksiin, sillä kaikkia sota-aikana syntyneitä vasoja ei saatu merkittyä. Tarkastelemme tässä artikkelissa poronhoitoa toisen maailmansodan aikana ja sodan seurauksia PohjoisSuomen porotaloudelle 1931–1967 ilmestyneiden Poromies-lehtien ja poronhoitoyhdistysten toimintakertomusten perusteella. Sotavuosina poroja teurastettiin ravitsemustilanteen parantamiseksi sekä vapaaehtoisesti että valtiovallan määräyksestä. Jo sodan aikana alkaneet evakkojen palautukset hävitetylle kotiseudulleen jatkuivat vuoteen 1947 saakka, mutta monien kodit ja tutut kylät oli tuhottu. Sodan alettua vuonna 1939 oli 16 itärajan läheisyydessä toimivasta paliskunnasta evakuoitava porot länteen sotatoimialueen ulkopuolelle, jopa satojen kilometrien päähän varsinaisilta laidunalueiltaan
Kartta Risto Viitanen. Itäkemijoen, 5. Viimeksi mainitun alueista muodostettiin nykyinen Sallan pohjoinen paliskunta. Mikkolasta Alakitkan, Kallungista Käsmän ja Enojärvestä Oivangin paliskuntaa. Maan jäätymistä syksyllä seuranneet pakkaset ja porojen ravinnon saannin vaikeutuminen heikensivät poroja niin, että vasat ja urosporot menehtyivät ensimmäisenä. Jatkosodan jälkeen vuoden 1944 alueluovutuksissa joko kokonaan tai osittain kadonneita paliskuntia olivat Paatsjoki-Suonikylä ja Petsamo (Petsamon poronhoitoyhdistys) sekä Kuolajärven pohjoinen paliskunta. Nykyinen paliskuntarakenne on merkitty ohuemmilla viivoilla. ”Eläimet ovat pyrkineet länteen ja. Petsamon, 10. Ahmoja ja ilveksiä on aiempaa enemmän” (PM 1944/2:27–36). Poronhoitoyhdistykset ovat: 1. Rauhan jälkeen uuden aidan rakentaminen kesti pitkään ja näin poroja menetettiin edelleen Neuvostoliiton puolelle. Utsjoen poronhoitoyhdistys. Inarin, 4. Raudanjoen, 12. 1900-luvun alussa petokannat pyrittiin aktiivisesti pitämään alhaisina: petoja jahdattiin ja tapettiin, niiden pesiä hävitettiin, niiden hävittämisestä maksettiin tapporahoja sekä valtion että useiden paliskuntien taholta. Suomen porokanta väheni romahdusmaisesti sotien seurauksena. Sallan, 13. Kuusamon, 8. Kittilän, 7. Kainuun, 6. Läntinen, 9. Talvi 1939–1940 oli poroille erittäin vaikea, eikä tottumattomilla miehillä ollut ”kokemuksen opettamaa ennakkovaistoa ja tilanteen kehityksen seuraamiskykyä pahan talven tuottamien kuolon vahinkojen estämiseksi” (PM 1941/3:50–52). Talven kato vaikutti myös seuraavaan vuoteen niin, että suuri osa kantavista emistä synnytti vasansa kuolleena tai niin heikkona etteivät ne selvinneet, mistä seurasi melkein täydellinen vasakato. Pudasjärven, 11. Myös evakuointialueilla poromenetykset olivat suuria vuosina 1939–1940, sillä sielläkin jäkälä oli jään peittämä ja poroja kuoli nälkään ja hoidon puutteeseen. Sodan, vaikeiden sääolojen ja petojen yhteisvaikutukset Sotavuosina poromäärän vähenemiseen oli syynä paitsi sotatoimet ja alueluovutukset, myös työvoimapula, mikä johtui poronhoitajien osallistumisesta sotatoimiin ja väestön evakuoinneista. 56 POROMIES 6/2017 Suomen poronhoitoalue ennen toista maailmansotaa ja sodassa Neuvostoliitolle luovutetut alueet (tummennus). Etelä-Lapin, 3. Enontekiön, 2. Työvoimaa olisi tarvittu esimerkiksi porojen paimentamiseen ja niiden ravinnonsaannin turvaamiseen talvilaitumilla sekä petoeläinten metsästykseen. Poromies-lehdessä poronhoitajia innostettiin petojen hävittämiseen sekä korostettiin viljelysvahinkojen ehkäisemistä erityisesti nyt kun Karjalan evakoillekin oli järjestettävä mahdollisuus maanviljelykseen. Epäedullinen talventulo vaikeutti porojen selviytymistä myös talvella 1942–1943 ja aiheutti tarvetta hätäruokinnalle. Sodankylän ja 14. Poroja kuoli paljon keskisellä ja eteläisellä poronhoitoalueella ravinnon ja paimennuksen puutteeseen ja pakkasten heikentäminä. Sotavuosina petokannat kasvoivat metsästäjien vähyyden vuoksi ja harvensivat omalta osaltaan poromääriä: ”Petoja on ollut paljon, etenkin susia poronhoitoalueen pohjoisja itäosissa, Posiota myöten. Kun Kuusamosta ja Sallasta pakkoluovutettiin alueita Neuvostoliitolle, menetettiin samalla porojen esteaitaa 150 kilometriä. Petsamon poronhoitoyhdistys menetti kaikki poronsa ja laitumensa alueluovutusten mukana, Salla menetti sotien seurauksena 92 %, Kuusamo 85 % ja Kainuu 89 % poroistaan, kun taas Enontekiö selvisi 30 %:n ja Kittilä 32 %:n poromenetyksillä
Muonareservin kuljettamiseen käyttöpaikalle ei tarvinnut kuljetusvoimaa eikä kulkuneuvoja, vaan porotokka tuotiin yksikköjen muonanjakelupaikkaan teurastettavaksi. Poronlihan ja –taljojen luovutusvelvollisuus määrättiin vuosina 1939–1940–1945–1946. Suoranaisen taisteluun osallistumisen lisäksi poromiesten oli kyettävä pelastamaan rajan läheisyydessä laiduntaneet porokarjat, ”...puhumattakaan niistä poromiehistä, jotka ovat loistavasti suorittaneet rintamalinjoilta porojen siirtoja, joka tehtävä suoritettiin lentokoneiden syytäessä usein konekivääreistään kuulasuihkuja niin porolaumoja kuin yksityisiä poromiehiäkin kohden” (PM 1940/2:15). Osa poromiehistä kotiutettiin rintamilta vasta sodan loputtua, viimeistään Lapin sodan päätyttyä. Poroilla oli talvisessa huoltotoiminnassa erittäin suuri merkitys. On laskettu, että tällöin säästettiin pakkoteurastukselta yli 88000 lehmää, joista saatiin pitkäksi aikaa maitoa, vasikoita ja lantaa. Rasittuneimmat miehet saivat levätä poron kyydissä. Poroista koostuva äänetön huoltokolonna oli lentotiedustelussakin vaikeammin havaittava kuin esimerkiksi hevosista koottu huoltokolonna, joka värinsä ja liikehtimisensä puolesta sopi maastoon huonommin kuin porokolonna. Poronhoidon merkitys kriisiaikana Sota-aikana arvoa annettiin sekä porojen että poromiesten panokselle. Erityisesti hajallaan olevien yksikköjen huollossa kulkuneuvot voitiin korvata poroilla. Miinoihin meni myös paljon poroja. Pororaidoille ei tarvinnut raivata metsään tienreikiä, eikä vaikeakulkuisia maastoja tarvinnut kiertää. Porot liikkuivat tavallista laajemmilla alueilla talven 1942–1943 aikana, jolloin ne ravintoa etsiessään vahingoittivat viljelyksiä. Sulaan maahan satoi koko läänin alueella paljon lunta, muodostui jäkälähometta, ja pakkaset ryydyttivät naavan, eläimet laihtuivat ja liikehtivät.” (PM 1943/1:9). Porot olivat ravintovarasto, jolla ehkäistiin nälkää ja nälkäkuolemia. Savukosken, Sallan ja Kemijärven miehistä muodostettiin ”Sallan pataljoona”, jonka runkona olivat sikäläiset poromiehet. Porotalouden merkitys väestön lihavarastona on ollut suuri kriisien aikana, sillä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana saatiin porokantaa alentamalla huomattavasti lihaa kulutukseen. Kumuloituvat vaikutukset ulottuivat myös maatalouteen. Työvoimapula vaikeutti näidenkin vahinkojen ehkäisemistä. Rintamalla kaatui useita satoja poromiehiä. Poroa käytettiin muun muassa viestija partioajokkina sekä kolonnajuhtana. Poromiesten hyvä fyysinen kunto sekä heidän tottumuksensa kulkea kesäisin soilla ja talvella kovissa pakkasissa ja lumessa tiettömien taivalten takana olivat ominaisuuksia, joita sodan aikana tarvittiin rintamalla. Poromiesten kykyä suunnistaa ilman karttaa ja kompassia tarvittiin partiotehtävissä ja monissa muissa liikkuvissa taistelutehtävissä. Luovutusteurastusten lisäksi erotusaidoilla myytiin lihakortteja ja rintamalinjojen läheisyydessä ammuttiin ravinnoksi huomattavat määrät eläimiä. Ajoporojen käyttö oli edullista tiettömissä erämaissa ja tunturimaastoissa, jonne teiden raivaaminen moottoriajoneuvoille oli vaikeaa. Poronliha oli sopivaa ruokaa erämaissa majaileville joukko-osastoille ja teurastettujen eläinten verikin saatettiin hyödyntää. Poroista saatiin myös arvokkaita varusteita: poronnahkaiset peskit, pöykkyrit, nutukkaat, makuualustat ym. Myös heidän aloitteellisuuttaan arvostettiin. keveinä ja kylmältä tehokkaasti suojaavina olivat arvokkaita sotilaille. Suomussalmen ja Kuhmon rintamilla taisteli Sodankylän, Länsi-Lapin sekä itäisen ja eteläisen poronhoitoalueen poromiehiä. 57 POROMIES 6/2017 etelään, porojen turvat ovat olleet Lapin erotuksissa keltaisia. Petsamon rintamalla taistelleet pataljoonat oli puolestaan koottu petsamolaisista ja inarilaisista poromiehistä. Pitemmälle vihollisen selustaan tehdyt tiedusteluja tuhoamispartiot varustettiin poroilla, joiden tehtävänä oli kuljettaa varusja muonavarastoa. Myös saksalaisten sotilaiden sijoittamat miinat aiheuttivat Lapin sodan aikana ja sen jälkeen kuolemantapauksia ja vammautumisia. Poronhoitovuosina 1939–1945 teurastettiin pakko-otoin ja muutoin kansalaisten ravinnoksi noin 220 000 poroa. Talvituhot olivat sitäkin harmittavampia, kun epäedullisen kesän 1942 jälkeen ravintoa ei riittänyt kunnolla edes kotieläimille. Tämä taisteluyksikkö tuli kuuluisaksi Sallan rintamalla. Poromiehet toimivat porojen ajajina
Ammattityövoiman puute jatkui sotien jälkeenkin ja huomioitava oli myös evakuoinnissa kärsineen porokoirakannan vahvistaminen. Poromäärien pienuus ja epäedulliset talvet olivat esteenä valinnan suorittamiseen, eikä suuriin teurastuksiin ollut mahdollisuuksia. Näillä alueilla nopean toipumisen arveltiin johtuvan poronhoidolle suotuisten sääolosuhteiden sekä alhaisen poromäärän vuoksi parantuneista laitumis. Menetysten tarkka arviointi heti sodan jälkeen oli vaikeaa, sillä vaikka talvi 1944–1945 oli ollut keskimääräistä helpompi ja poronhoitotyöt siksi saatu poromiesten vähyydestä huolimatta järjestymään kohtalaisesti, ei porojen hakuja hoitotöitä voitu suorittaa kovin tarkoin. 58 POROMIES 6/2017 Sotilas ja poro. Evakoiden palautukset Lappiin jatkuivat vuoden 1947 loppuun saakka. Esimerkiksi Luton rintamalla oli palveluksessa 500–750 ajoja kantoporoa. Käyttöön otettiin muun muassa myrkkysyötit, ja susijahteja järjestettiin tunturialueilla jopa lentokoneella. Sodan päätyttyä huhtikuussa 1945 väestön palatessa arvioimaan menetyksiä ja aloittamaan jälleenrakennusta, poronhoitajatkin ryhtyivät hakemaan vähentyneitä porokarjojaan metsistä ja tuntureilta. ”Syksyllä 1944 lokakuulla ensimmäiset poromiehet palasivat evakosta paliskunnilleen. Miinavaara ja porojen sekä poromiesten menetykset miinoihin olivat suurimpia Sallan, Oraniemen, Lapin ja Ivalon paliskunnissa. Luovutetulla alueella Petsamossa asuneet koltat asutettiin Näätämöjoen alueelle, missä he jatkoivat poronhoitoelinkeinoaan. Muddusjärven paliskunnan osana heidän oli sopeuduttava suomalaisen paliskuntajärjestelmän mukaiseen poronhoitoon. Elinkeinon jälleenrakennus ei sujunut ongelmitta entisellä sotatoimialueella. Kuolleiksi ammuttujen ja mädänneiden pororuhojen ja taljojen kasoja paliskunnilta löytyi ehtimiseen” (PM 1946/1:7-12). ja hoitajina, sillä he olivat tottuneita käsittelemään niitä vaikeimmissakin tilanteissa. Silloin täällä törröttivät pelkät rauniokasat ja susi yöasennon nuotion kuuluvilla ulvoi. Petsamo, Kukkesjaur, 13.4.1942. Vuoden 1944 loppuun mennessä noin 1000 poromiestä oli palannut paliskuntiinsa. ”Yksi vankkatekoinen poroajokki voi vahvassakin lumessa hiihtomiehen nopeudella kulkien kuljettaa vähintään neljän miehen varusteet ja viikon muonan näille mukaan” (PM 1939/6:94–95). Poronhoitajien ja poronhoidon hallinnon keskuudessa vallitsi kuitenkin ajatus siitä, että lihankulutuksen kasvaessa olisi kansantaloudellisesti järkevämpää panostaa porotalouteen kuin lähteä kasvattamaan teuraskarjaa kalliisti rakennetuissa navetoissa korjatuilla ja mahdollisesti vielä ulkomailta hankituilla rehuilla. Tavanomaisten poronhoitotöiden lisäksi porokarjoja oli aktiivisesti kasvatettava ja jalostettava. Poroille ei tarvinnut varata erikseen rehuja, kun taas hevosille niitä jouduttiin tuomaan jopa 100 km päästä. Esimerkiksi suonikyläläisten poronhoito elpyi vähitellen valtion ja yksityisten lahjoitusten turvin. Petokannat olivat kasvaneet sotavuosina ja petojen metsästystä tehostettiin. Joissakin paliskunnissa poroluvut saatiin nostettua ennen sotaa olleisiin lukemiin jo poronhoitovuoden 1948–1949 aikana. Poronhoito ja jälleenrakennusaika Poromiehiä alkoi palata evakosta paliskuntiinsa jo lokakuussa 1944 Lapin sodan vielä jatkuessa
Omavaraistalouden arvot saivat siirtyä ja niiden sijaan tuli rahatalous. Evakkoajan arvioidaan vaikuttaneen Lapin elinkeinopohjan muutoksiin. /sota-ja-jalleenrakennusajan-poronhoito-poromies-lehden-kuvaamana/. Sodan päätyttyä poronhoidon merkitys oli suuri metsätaloudessa ja hävitetyn Pohjois-Suomen jälleenrakennuksessa. Näistä syntyviä ristiriitoja ehkäistiin mm. Epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa varautuminen lienee viisautta. Monet pienten porokarjojen omistajat menettivät koko karjansa. Elinkeinojen välisten ristiriitojen ehkäisy pakotti poroelinkeinoakin kehittymään ja muuttumaan. Vuoteen 1952 mennessä porotalous oli toipunut sodasta niin, että useimmat paliskunnat olivat saavuttaneet vuoden 1939 porolukunsa. Porotalous on edelleen elinvoimainen elinkeino, joka pitää pohjoista asuttuna. Pääelinkeinot ja ammatit eriytyivät parissa vuosikymmenessä ja esimerkiksi 1960-luvun lopulla palkkaja yritystuloja oli 77 % saamelaistalouksistakin. Kokemus elinkeinon noususta ja kehityksestä kriisiajan jälkeen vahvisti tulevaisuudenuskoa tälläkin kertaa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä mahdollisuus uusiin sotiin ja muihin koko yhteiskuntaa ja sen huoltovarmuutta koskettaviin kriiseihin tunnustettiin ja asiaa pidettiin esillä myös Poromies-lehdessä. Sotaja jälleenrakennusajan poronhoito Poromies-lehden kuvaamana. Pienen siitoseläinkannan lisäksi puuttuva raja-aita vaikeutti tilannetta useita vuosia. Poronhoidolla oli kuitenkin suuri merkitys koko kansalle ja armeijalle. Pohjoisen Sallan tilanne pysyi vaikeana pisimpään. Jälleenrakennuskaudella haasteita porotaloudelle asettivat jo ennen sotia alueelle levinnyt uudisasutus ja maanviljelyn yleistyminen. 59 POROMIES 6/2017 ta. Pohdintaa Poromies-lehtien kirjoitukset ja Poronhoitoyhdistysten toimintakertomukset kertovat sota-ajan rankoistakin kokemuksista, kuinka monet sadat poronhoitajat menettivät sodassa kotinsa, poronhoitoalueensa ja osan porokarjaansa. Ilman poroa puut olisivat jääneet kaatamatta, ajamatta ja uittamatta. Nämä ristiriidat ovat paikoin jatkuneet näihin päiviin, vaikka tilojen määrä on vähentynyt ja pelloilta korjataan poroille heinää. Poro oli edelleen tarpeellinen sekä kuljettamisessa että ravintona, kun tiet olivat rikkoutuneet eikä muuta lihaa ei ollut saatavissa. Maaseudun Uusi Aika 2: 5-22. Se on osa pohjoisen elinkeinojen moninaisuutta ja moniammatillisuutta ollen tärkeä puskuri mahdollisten uusien kriisien aikana. Lapin jälleenrakennus, rakennuskannan uudistamisen sekä teiden, puhelinyhteyksien, ja poroaitojen rakentaminen tarjosivat kausiluonteista työtä. Osalla poronhoitajista oli jo ensimmäisen maailmansodan ajoilta kokemusta sodasta toipumisesta. Artikkeli pohjautuu Maaseudun uusi aika -lehdessä julkaistuun artikkeliin: Turunen M, Rasmus S, Kietäväinen A. viljelysten suoja-aitauksilla, karkotusainekokeiluilla ja eläinten viljelyksiltä teurastamisella. Vuosina 1950–1964 poronhoitoalueen peltopinta-ala oli kasvanut entiseen verrattuna 95 %. Vuoteen 1955 mennessä maan porokannan arvioidaan elpyneen kokonaan sodan tuhoista ja silloiset suurimmat sallitut paliskuntien poromäärät ylitettiin monin paikoin. 2017. kylmiä tiloja, joille piti raivata peltoa. Ajatukset, joita poronhoitajat esittivät kriisiajoista toipumiseen toisen maailmansodan jälkeen, ovat edelleen ajankohtaisia. Rahapalkkaa saattoi saada rakennustöissä. sotakorvausten maksuun Neuvostoliitolle vaikeuttivat porojen laidunnusta. http://www.mua-lehti.. Jälleenrakennusaikana Pohjois-Suomen yhteiskunta muuttui rajusti. Tämä vähensi porolaitumia ja lisäsi porojen aiheuttamien viljelysja heinävahinkojen määrää. Poronhoitoalueelle asutettiin paljon ihmisiä ja perustettiin asutustiloja, jotka olivat usein ns. Kun jälleenrakennuksesta oli selvitty, alkoi 1960-luvulla yhteiskunnan vaurastumisen ja teknistymisen myötä muutosten vyöry, joka ulottui myös porotalouteen. Poronhoidon toipuminen sotavuosista tapahtui suhteellisen nopeasti. Itärajan paliskuntien poromäärät jäivät pisimpään alle suurimpien sallittujen poromäärien, sillä ne menettivät sotien yhteydessä miltei kaikki poronsa. Poronhoidon toimintaympäristö muuttui peruuttamattomasti muiden elinkeinojen vallatessa alaa. Myös laajat metsänhakkuut liittyen mm
PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.. KUTUHARJU Mika Tervonen, koeporotarhanhoitaja 016 672 748 / 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2018 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE TILAAN POROMIES-LEHDEN VUOSIKERRAN 1.1.2018 ALKAEN KOTIMAAHAN (21,50 €/VUOSI)/ ULKOMAILLE (32 €/VUOSI) TOISTAISEKSI MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2018 TAI TILAA DIGILEHTI PALISKUNNAT.FI/PY/ORGANISAATIO/POROMIES-LEHTI: IRTONUMERO 3 €/LEHTI TAI VUOSIKERTA 15 €. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.
UUSI TRACKER SUPERBOAZU. Tieto ei kulje tekstiviestein, vaan omalla datayhteydellä. Ja kuten aina, Tracker-pantoihin kuuluu hyvä käyttötuki! NYT ON AIKA HUOLLATTAA PANNAT Pannat kannattaa huollattaa hyvissä ajoin ennen ettoaikaa. OMINAISUUKSINA MM. NYT KOLMEN VUODEN TAKUULLA! * www.trackerboazu.com Vuosien tuotekehityksen tuloksena uutuus SuperBoazu on entistä luotettavampi ja kestävämpi. Siksi myönnämmekin kaikille vuoden 2017 pantoihin kolmen vuoden takuun! SuperBoazu on myös markkinoiden edullisin tapa välittää tietoa poron olinpaikasta. PÄIVITYKSET ETÄNÄ, POROYSTÄVÄLLINEN MUOTOILU, AJASTETTU SEURANTA, HELPPO HUOLLETTAVUUS JA PARISTONVAIHTO MUISTA MYÖS HEIJASTAVAT JA KEVYET MERKKAUSPANNAT ERI VÄREISSÄ! TRACKE R SUPERB OAZU 3 VUOT TA ** Myynti ja käytön tuki: DavviData MJ Kemppainen, Pasmantie 10, 97140 Rovaniemi, puhelin: 040 555 8810. Kysy myös edullista vaihtotarjoustamme, sillä mitä useamman pannan vaihdat uuteen sitä edullisempi kokonaistarjous on! * Koskee vuonna 2017 aikana tehtyjä kauppoja. Huolto: Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, puhelin (08) 521 9000. www.tracker.?/?/huolto Lisätietoa: davvi.data@pp.inet.?, www.trackerboazu.com. Tämä tarkoittaa yhden pannan osalta jopa sadan euron säästöjä paikkatietojen välityksessä verrattuna perinteiseen tekniikkaan
www.ultracom.. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id