0207 433 570 Varaosat p. 0207 433 573. R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Myymälä p
Porolaidunten tilan ja tilanteen kokonaisuuden ymmärtäminen ja viisas hallinnointi edellyttää paliskuntien erityispiirteiden huomioimista. Työryhmällä onkin edessään varsin haastava tehtävä. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Harri Hirvasvuopio Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Metsätalouden roolia porojen laiduntilan säätelijänä tarkastelevat puolestaan Jouko Kumpula ja Kari Oinonen. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Ratkaisevaa on se, miten politiikassa ja hallinnossa halutaan kehittää valtion metsien monikäyttöä poronhoitoalueella. POROMIES 6/2018 85. Tämän lehden ajatuksia herättävässä artikkelissaan Lauri Oksanen avaa poron moniulotteista vaikutusta tunturiluontoon: porolaidunnuksen pitkäaikainen vaikutus kasvillisuuteen ei ole aina kokeneenkaan tutkijan intuition mukainen. He alleviivaavat metsien monikäytön kehittämistarpeita. Sosiaaliset ja kulttuuriset seikat on nostettava ekologisen tarkastelun ohella keskiöön. Porolukutyössä on huomioitava myös se, että poro kuuluu pohjoisen luontoon ja pohjoinen ihminen kuuluu poron rinnalle. Rauhaisaa Joulunaikaa! POROLUVUT SYYNISSÄ. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 1/2019 AINEISTO 11.1.2019 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Anne Ollila POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS Maaja metsätalousministeriön asettama porolukutyöryhmä valmistelee parhaillaan esitystä poroluvuksi vuonna 2020 alkavalle kymmenvuotiskaudelle. p. Tähän tulokseen toivomme työryhmän yltävän. Ainoastaan paliskuntien yksilöllisyyden tunnistavalla – ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen seikkojen tasapainoiseen huomioimiseen perustuvalla – työllä on saavutettavissa oikea ja oikeudenmukainen tulos. Huomattava on, että valtaosassa paliskuntia porolukujen säätely ei elvytä tai palauta ennalleen muuttunutta laidunympäristöä. Suomessa on perinteisesti totuttu tuijottamaan poroa erityisesti tunturiluonnon ainoana kasvillisuuden säätelijänä
Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. Osa 4 / Sanna Hast 28 Porojen lisäruokinta syytöksenä ja muutoksena / Elise Lépy, Hannu I. / Bohccobiergugo anborramuššan?. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. Heikkinen, Mia Landauer, Antti-Juhani Pekkarinen ja Simo Sarkki 30 Turvetuotantoalueiden muuttaminen laidunalueiksi. / 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Kysymyksiä vailla vastauksia / Jukka Knuuti 7 Porolukutyö paliskunnissa / Sanna Hast 10 Metsätalous ja poronhoito ristipaineista metsien monikäytön tehostamiseen Jouko Kumpula ja Kari Oinonen 14 Poron vaikutus tunturiluontoon / Lauri Oksanen 20 Tuulivoimapuistot häiritsevät poroja vasoma-aikana / Marja Anttonen 24 Porotutkimusta vai poron hutkimista. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 6.2.2019 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2019 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 771 € 1/1 210 x 297 * 453 € 1/2 175 x 133 250 € 1/4 114 x 98 138 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2846 € 1/1 210 x 297 * 1438 € 1/2 175 x 133 730 € 1/4 114 x 98 428 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. / Oili Tarvainen, Iida Höyhtyä, Hannu Hökkä, Anne Tolvanen ja Jouko Kumpula 34 Ajankohtaista / Anne Ollila 38 Paliskuntien paimentopaikat paikkatiedoiksi / Marja Anttonen, Heikki Remes, Päivi Kainulainen, Lauri Karvonen ja Mirja Humalamäki 42 Porokolarihälytysten automatisointi etenee / Ahti Lahtela, Anna-Leena Jänkälä ja Matti Särkelä 44 IoT ja porot / Ahti Lahtela 46 Suomen markkinoille ei tarvitsisi louhia kiloakaan fosforia / Timo Rehkonen 50 Porokoirat kesätöihin / Kirsi Muuttoranta ja Sanna Vinblad 52 Porukkaoppia teurastamoille / Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta 56 Poromies-lehti 4/1948: Posion nuorison porotaloutta harjoittaville Posio nuoraid boazodoalu hárjeheddjiide / Yrjö Alaruikka 62 Poronhoitaja katkaise arki lähde lomalle! / Sirpa Otava 64 Susikannan hoitosuunnitelmatyö etenee / Maaren Angeli 66 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 70 Osakkaan arvonlisäverotietojen antaminen Osola??a árvolassevearrodie?uid addin / Reijo Parkkila 74 Ailo pienen poron suuri seikkailu / Tarja Konstig 76 Poromies-lehti 1/1948: Poronlihako ketunruoaksi
Uutena sininen pipo (Light Denim). Näiden pääosioiden kautta asiakkaat löytävät helposti kukin tilanteeseensa sopivat ratkaisut.. Irtonumeron voit ostaa osoitteesta: http:// paliskunnat.. ja evira.. TIEDOTTEET Muistathan, että voit lukea Poromies-lehteä myös netissä. käännetään viemään ruokavirasto.. Takakannen osoitelohkosta löydät PM-tunnuksesi, jonka avulla rekisteröidyt lehtiluukku.. Sivuston navigaatio perustuu neljään kohderyhmään, joille palvelut on ryhmitelty: viljelijät, yritykset, yhteisöt ja henkilöasiakkaat. . Eviran ja Mavin nykyisiin verkkosisältöihin muista verkkopalveluista vievät linkit rikkoutuvat. -loppuisiksi. Vanhat verkko-osoitteet mavi.. POROMIES 6/2018 5 . :ssä. /py/organisaatio/poromieslehti/ LEHTI MYÖS DIGINÄ Tilaa tai hae omasi yhdistyksen toimistolta. P. Myös niiden tarjoamat palvelut yhdistyvät yhteen verkkopalveluun. Värit tuotekohtaiset. t 10 € (+ postikulut). 016 331 6000 / kirjaamo@paliskunnat.. Rauhallista Joulua! RUOKAVIRASTO.FI Vuoden 2019 alussa Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Maaseutuvirasto (Mavi) ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta (Mitpa) yhdistyvät. Kassi 15 €, pipo 15 €, lippis 10 € ja puf. :hin heti vuoden alussa. Myös sähköiset asiointipalvelut, kuten maaseudun tukien sähköinen hakupalvelu Hyrrä, muuttuvat ruokavirasto. POROMIES TUOTTEET TEET TOIMISTO ON SULJETTU 24.–30.12.2018 Yhdistyksen väki hiljentyy joulun viettoon
Porokarjan hallinta ja hoito kuuluu poronomistajalle, poronhoidon järjestäminen puolestaan paliskunnalle. Ollaan lumettomuudesta ja sen vaikutuksesta poroille mitä mieltä tahansa, totuus on kuitenkin se, että porot menettivät kuntoaan ja sisäistä rasvaansa marraskuun aikana, kun katsotaan marraskuun teuraita. Oma lukunsa ovat kansalliset tukijärjestelmät ja niiden rooli poromäärien kehityksessä. Itse asiassa tätä porotalous on tehnyt viimeiset 10 vuotta ja tulos on nyt käsissä. Sama koskee myös vanhempaa vaadinkantaa. 6 POROMIES 6/2018 Kuva Marja Anttonen KYSYMYKSIÄ VAILLA VASTAUKSIA Syksyn poronhoitotöille on ollut kuvaavaa niiden viivästyminen ja puolitehoisuus porojen hajottua heti rykimän jälkeen. Lämpimistä ilmoista johtuen maastoon nousi jopa tuoreita sieniä, joita porot hyödynsivät ravinnokseen. Onko poronhoidon harjoittaminen enää ns. Sen sijaan ei löydy meiltä eikä muilta, tutkittua tietoa esimerkiksi pitkäaikaisen ruokinnan vaikutuksesta ’arktiseen märehtijäämme’ saati siitä, ovatko kaikki naarasporot elämänsä aikana siitosporoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Lokakuun loppuun mennessä poroista ehdittiin käsitellä ehkä vain noin puolet ajatellen koko poronhoitoaluetta. Porotalous tuntuu jatkavan edelleen alamäessä niin taloudellisesti kuin myös poromäärien suhteen. Pyrkimys rajattomaan eloporomäärän kasvattamiseen ei ole ongelman ratkaisu. Tässä muutama kysymys, joita kannatta pohtia itse kunkin poroihmisen. Voisiko tiede tai tutkimus tulla avuksi ongelmamme ratkaisussa. Näitä teemoja tulee tarjota tutkimuskentälle, joka onnistuessaan mahdollistaisi paremman tulevaisuuden odottamisen. Poronhoitotöiden osalta marraskuu oli varsin hiljainen ja poroihmiset odottivat lumen tuloa helpottamaan porojen kokoamista. Syksyn myötä on vahvistunut käsitys, että porotalouden harjoittajat ovat alkaneet systemaattisesti jättää lähes kaikki naarasvasat eloporoiksi vedoten hävikkiin ja porojen yleiseen vähyyteen. Moni vannoo tämänkin asian suhteen porojen ruokintaan/tarhaukseen. Totta kai! Meiltä löytyy aineistoa porokarjan optimaalisesta rakenteesta kuin myös laiduntilanteesta. PUHEENJOHTAJA JUKKA KNUUTI:. On valitettavaa, että tällainen ajattelutapa on ohittanut rodun jalostuksen ja ammatillisen ’pelisilmän’. ekologisesti kestävällä pohjalla. Teuraiden osalta voitiin tehdä johtopäätös keskinkertaisesta tuloksesta. Ovatko paliskunta ja sen osakkaat eriytyneet toisistaan. Marraskuu oli lumettomuutensa vuoksi varsin erikoinen myös poronhoidolle. Onko poronhoito tällä menolla enää ammatillista toimintaa. Ohittavatko yksilöiden henkilökohtaiset intressit paliskunnan vastaavat. Teuraskunto sen sijaan puhutti, sillä toisin paikoin se oli silmin nähden hyvää ja vastaavasti toisin paikoin ehkäpä jopa yllättäen huonoa. Ilmeisesti nopeasti lihova myös vastaavasti menettää painoaan ravintoketjun muodostuessa jäätyneestä ravinnosta. Joulun odotusta ja menestyksellistä uutta vuotta
7 POROMIES 6/2018 Porolukutyöryhmän työskentely jatkuu koko ensi vuoden ajan, vuoteen 2020, jolloin uudet suurimmat sallitut poroluvut astuvat voimaan. Keskeisessä roolissa suurimpien sallittujen porolukujen määrittelyssä ovat Luonnonvarakeskuksen laidunten tilaan ja käytettävyyteen liittyvät tutkimukset, jotka valmistuvat ensi vuoden aikana. Kerätä tietoa poPOROLUKUTYÖ PALISKUNNISSA – EI OLE ELINKEINOA JÄKÄLIKKÖÖN TUIJOTTAMINEN Teksti ja kuva Sanna Hast Maaja metsätalousministeriö on nimennyt suurimpien sallittujen porolukujen tarkasteluun asiantuntijatyöryhmän, joka kokoontui ensimmäisen kerran marraskuussa 2018. Uusi jäkälälaji – Haavankylkisydän?. Julkinen keskustelu aiheesta on kuitenkin käynnistynyt jo aikapäiviä sitten. Minulla on ollut tässä vajaan puolentoista vuoden työrupeaman aikana ilo ja kunnia vierailla lähes jokaisessa meidän 54 paliskunnasta. Työskentelynsä aikana työryhmä kuulee myös muita asiantuntijoita ja paliskuntia
Noh. Ja nämä kaikki asiat yhdessä. Suurimmassa osassa poronhoitoaluetta, metsärakenteen muutos on ollut niin dramaattinen, että emme voi merkittävästi elvyttää niitä paljon puhuttuja jäkälikköjä leikkaamalla porolukuja. Kylmä fakta on kuitenkin se, että jäkälikköjen ja luppometsien vähenemiseen on vaikuttanut ja vaikuttaa poronhoitoalueella, ei pelkästään poro, vaan mitä merkittävässä määrin metsätaloustoimet (sekä muu maankäyttö) ja ilmastonmuutos. Paliskunnat ovat erilaisia. On ilahduttavaa, että myös laiduntutkimuksen piirissä nämä seikat tunnustetaan nykyisin. Ellei niitä taas vähennettäisi aivan yhdettömiin. Ruuska, Lapin AVI Jouko Kumpula, Luonnonvarakeskus Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys Asko Länsman, Saamelaiskäräjät Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto Matti Tyhtilä, MTK Pohjois-Suomi Kirsi-Marja Korhonen, Metsähallitus Sihteerit: Päivi Kainulainen, Lapin ELY-keskus Marja Anttonen, Paliskuntain yhdistys Asiantuntijat*): Juha Tornensis, Käsivarren paliskunta Henna Kvam, Ulkoministeriö/Suomen suurlähetystö Oslo *)Työryhmä kuulee muita asiantuntijoita tarpeen mukaan ronhoidon asiantuntijoilta (eli poromiehiltä ja -naisilta) heidän alueensa poronhoidon käytännöistä, laidunten ja niiden käytettävyyden nykytilasta, paliskunnan tulevaisuuden tavoitteista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tähän sisältyy koko poronhoidon ohjauksen ja hallinnon haaste. Isossa osassa poronhoitoaluetta muun maankäytön levittyminen porolaitumille puolestaan on sen verran kattavaa, että porolukujen leikkaaminen ei myöskään poistaisi toisinaan pihoilla, pelloilla tai teiden pientareilla näkyviä poroja. Näiden kahden elinkeinon toimiminen samoilla mailla on jatkuvaa yhteensovittamistyötä, jossa historiallisessa väistäjän roolissa on ollut porotalous. Käytännöt Porolukujen ulkokohtainen määrittely tuntuu täysin riittämättömältä keinolta ohjailla poronhoitoa kestävällä tavalla. Mitä voisin sanoa kokonaisuudesta. Jäkälät Tässä numerossa on Jouko Kumpulan ja Kari Oinosen tiivis yleiskatsaus metsätalouden vaikutuksista porolaitumilla ja poronhoidon sopeutumiskeinoista muuttuneessa laidunympäristössä (s.10–13). Neuvotteluilmapiiri on kuitenkin murroksessa ja ehkä tulevaisuudessa näemme enenevässä määrin muutoksia myös metsätalouden käytänteissä. Vaikka porot vähennettäisiin yhdettömiin, eivät jäkäliköt siitä elpyisi. Pikemminkin vaaditaan enemmän. Porolukutyöryhmällä on ensi vuoden aikana melkoinen rupeama edessään. Ensimmäinen tärkeä askel on huomata, että porolukujen säätely ei elvytä tai palauta muuttunutta laidunympäristöä valtaosassa paliskuntia. 8 POROMIES 6/2018 Porolukutyöryhmän kokoonpano: Tapani Sirviö, puheenjohtaja, MMM Jäsenet: Hannu Linjakumpu, Lapin ELY-keskus Risto M. Vuosikymmenten metsätaloustoimet poronhoitoalueella ovat kuitenkin muuttaneet valtaosan poronhoidon toimintaympäristöstä kasvatusmetsiksi ja ojitetuiksi soiksi. Ja tähän on paliskunnissa sopeuduttu muuttamalla poronhoitoa ja turvautumalla talviaikaiseen lisäruokintaan eri muodoissaan. Ymmärtääksemme nykyistä poronhoitoa ja arvioidaksemme sen kestävyyttä, kannattavuutta ja jatkuvuutta, sosiaalisista ja kulttuurisista merkityksistä puhumattakaan, emme voi tarkastella pelkkiä jäkälikköjä, sillä ne ovat mykkiä eivätkä kerro kokonaiskuvasta tai alueellisista erityispiirteistä meille kerrassaan mitään. Aidosti ja oikeasti, erilaisia. Olen saanut valtavan monipuolisen läpileikkauksen nykyhetken poronhoidon tilasta Suomessa
Tätä on tehty eläinten hyvinvointia samalla seuraillen ja sitä kunnioittaen. Paliskunnilla ja paliskuntarajat ylittävillä aluekokonaisuuksilla on erilaiset laidunrakenteet, muun maankäytön luomat haasteet ja yhteensovittamistarpeet, poronhoitotavat ja poronhoidon kehittämisen tavoitteet ja mahdollisuudet. Kaikkeen ei tarvitse yksityiskohtaisesti paneutua, mutta huomio ei saa myöskään kiinnittyä suppeasti vai johonkin näkökulmaan tai alueeseen. Optimoineet lisäruokinnan järjestämistä, ottaneet haltuun lihan jalostustoimintaa, innovoineet poromatkailua, ja siten ylläpitäneet elinkeinon kannattavuutta, mielekkyyttä ja jatkuvuutta. Virheistä oppiminen, uuden ideoiminen ja vanhojen ideoiden kehittely ei ole lakannut, eikä lakkaa. Yhteisöllisyys ja paliskuntarajat ylittävä monenlainen yhteistyö ovat jo nyt korvaamattoman tärkeä voimavara ympäri poronhoitoaluetta. Osassa paliskunnista laidunrakenteen mosaiikkimaisuus ja pirstaleisuus, yhdistettynä voimakkaaseen ihmisten mukana levittyvään rakentamiseen ja infraan, näyttäisi tekevän poronhoidosta ensi silmäyksellä varsin haasteellista. Metsätalouden, muun maankäytön, ilmastonmuutoksen ja petokantojen vaikutukset paliskunnissa näkyvät eri tavoin. paketissa 100 kpl, isot erät pyydä tarjous. Kolmas ja tärkein askel onkin ymmärtää, että poro kuuluu pohjoiseen luontoon ja pohjoinen ihminen kuuluu poron rinnalle. Poronhoidon kehityspotentiaali on nykyisin vielä vajaalla käytöllä. Poron keskeinen asema osana pohjoisen ekosysteemejä ja sen rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on kaikessa laajuudessaan vasta hiljalleen valkenemassa tiedeyhteisölle. KAMMIOKONEEN SILEITÄ PUSSEJA SUORAAN MAAHANTUOJALTA. Poro on irrottamaton osa pohjoista maisemaa ja se ylläpitää myös kulttuurista elinvoimaisuutta pohjoisessa. Kokonaisuus Vahvat juuret alueisiin ja halu saada elanto porosta kantaa ja tuo poronhoitoon sitä elintärkeää uusiutumiskykyä, mikä on nähtävissä elinkeinon vuosisataisen historian aikana. Mutta paliskunnat ovat vuosikymmenten saatossa kuitenkin kehittäneet elinkeinotoimintaansa monin tavoin. Poronhoidon muuntautumiskyky ja aidosti kestävät kehitysmahdollisuudet tekevätkin siitä pohjoisen Suomen elinvoimaisimpia elinkeinoja. Enemmän ymmärrystä nykymuotoisesta poronhoidosta ja muista pohjoisen elinkeinoista; toimintojen vaikutuksista toinen toisiinsa ja näiden vaikutusten yhteensovittelua. 90 my: 140my: 16 x 25 6,90 9,90 20 x 25 7,90 13,90 20 x 30 8,90 15,90 20 x 40 12,90 17,90 25 x 25 9,90 15,90 25 x 30 11,90 18,90 25 x 35 12,90 21,90 30 x 40 17,90 28,90 Karin Kampe tmi 040 156 2903 tai 0400 199 702 Nettitilaukset www.erabussi.fi. 9 POROMIES 6/2018 toimijoiden välistä ymmärrystä ja käytäntöjen yhteensovittamista. Poronliha ja muut porotuotteet ovat hiilijalanjäljeltään pieniä tai neutraaleja; poro on terveellinen, eettinen, ilmastoystävällinen ja monella tapaa puoleensavetävä tuote. Toinen tärkeä askel on hyväksyä, että kokonaisuutta ei voi ymmärtää, saatikka viisaasti hallinnoida, tarkastelematta sen osia ja erityispiirteitä
Näillä alueilla metsätalous ja poronhoito sekä samalla useat muut eri maankäyttömuodot toimivat limittäin ja päällekkäin. Vanhat metsät ovat olleet ja ovat edelleen tärkeimpiä metsäpaliskuntien talvilaitumia poronhoidossa.. Poronhoitoalueen metsämaasta pääosa on Metsähallituksen hallinnoimia valtion metsiä ja niistä metsätalouden piirissä on noin kaksi kolmasosaa. 10 POROMIES 6/2018 Ekologisessa tutkimuksessa käytetty vanha sanonta ’kaikki vaikuttaa kaikkeen’ kuvaa hyvin myös laidunympäristön tilan muutosten syitä. Tässä kirjoituksessa keskitymme metsätalouden aiheuttamiin muutoksiin ja vaikutuksiin porolaidunympäristössä sekä mahdollisuuksiin löytää poronhoidon ja metsätalouden välisistä ristipaineista huolimatta entistä yhtenevämpiä tavoitteita ja keinoja poronhoitoalueen metsävarojen hyödyntämiseen ja monikäyttöön erityisesti valtion metsissä. Valtaosa poronhoitoalueesta on metsätaloustoiminnan piirissä olevaa metsämaata ja ojitettua suota. Kuvat Jouko Kumpula. Eri osissa poronhoitoaluetta eri tekijöiden merkitys ja painoarvo kuitenkin vaihtelevat. Vuosikymmenten saatossa poronhoidon laidunympäristö on muuttunut hyvin merkittävästi ja samalla monelta osin pysyvästi. METSÄTALOUS JA PORONHOITO – RISTIPAINEISTA METSIEN MONIKÄYTÖN TEHOSTAMISEEN Teksti Jouko Kumpula ja Kari Oinonen. Poronhoito, metsätalous, muut maankäyttömuodot ja ilmasto muovaavat ja muuttavat laidunympäristöjen tilaa ja käytettävyyttä
Muutos on saatu aikaan talousmetsäalueella tehokkailla ja laaja-alaisilla puuntuotannon maksimointiin tähtäävillä toimilla. Metsien intensiivisen hyödyntämisen seurauksena vanhat metsät ovat suojelualueiden ulkopuolella vähentyneet ja pirstoutuneet ja tilalle on tullut eri kasvuvaiheissa olevia tasaikäisiä nuoria kasvatusmetsiä (kuva 1). Sotien jälkeen alettiin toteuttaa myös hyvin laajoja soiden ojituksia, jotta myös suoturvemaille saataisiin kasvamaan talousmetsää. Puuvarat koostuvat kuitenkin huomattavasti nuoremmasta ja pienemmästä puustosta kuin aikaisemmin. 11 POROMIES 6/2018 Laidunympäristön muutokset Tänä päivänä Suomen metsät ja suot kasvavat ja tuottavat puuta enemmän kuin koskaan. Erityisesti valtion metsissä myös metsien monikäyttöä ja poronhoidon tarpeita on siten alettu huomioida entistä paremmin. -FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppiryhmat/Suot) Kuva 1. Siten tasaikäisten metsien harvennusja päätehakkuita sekä erilaisia maanmuokkausmenetelmiä ja keinollista uudistamista hyödynnetään laajasti. Vuosikymmenten saatossa, kritiikin voimaperäistä metsätalouden toimintaa kohtaan lisääntyessä, metsänkäsittelyja maanmuokkausmenetelmiä alettiin monipuolistaa ja pehmentää. Sotia seuranneina vuosikymmeninä poronhoitoalueella toteutettujen vanhojen metsien avohakkuualueiden koko ja laajuus olivat mittavia sekä maanmuokkausmenetelmät järeitä. Sotien jälkeisessä metsätaloudessa siirryttiin poimintahakkuista päätehakkuisiin, joissa metsiä useimmiten uudistetaan avohakkuun, maanmuokkauksen ja uuden puusukupolven istuttamisen kautta. Talousmetsien kiertoaika on myös lyhyt (70–120 vuotta) verrattuna aikaisemmin vallinneiden luonnontilaisten metsien ikärakenteeseen. Puutuotannon määrän ja kannattavuuden maksimointia tavoitellaan kuitenkin edelleen pääosin tasaikäisiä metsiä kasvattamalla ja korjaamalla. Ojitettujen soiden osuus turvemaasta (Lähde: Syke, http://www.ymparisto.. Poronhoitoalueen eteläja keskiosissa soista ojitettiin 25–75 % (kuva 2). /. Metsämaan jakaantuminen vallitsevien ikäluokkien mukaan kahteen luokkaan poronhoitoalueella 0,5 x 0,5 km:n ruuduissa (Lähde: Luken porolaiduninventointi 2018).. Kuva 2. Suomen soista ehdittiin ojittaa muutamassa vuosikymmenessä metsätalouden tarpeisiin reilusti yli puolet
Laaja-alaiset metsien hakkuut ja maanmuokkaukset voivat myös muuttaa porojen vuotuista laidunkiertoa. Keväällä ja kesällä hakkuualueille mieluusti hakeutuvat porot voivat myös tallata kuivia maajäkäliä. Erityisesti avohakkuut ovat suurelta osin pysäyttäneet luonnonmetsissä ominaisen lupon kierron vanhoista puista varisemalla alikasvoksena oleviin nuoriin puihin ja taimiin. Tutkimuksessa on havaittu, että vanhojen mäntyja kuusimetsien vähetessä ja pirstoutuessa, myös porojen laidunnus alkaa kuluttaa jäkäläresursseja koko paliskunnan alueella entistä voimakkaammin. Vanhojen metsien väheneminen ja pirstoutuminen on siten vähentänyt merkittävästi myös luppometsien määrää ja heikentänyt lupon kasvuolosuhteita talousmetsissä. Jäkälien ja lupon kasvulle myös tuulisuus ja liika valoisuus ovat haitaksi. Kokonaisuuden kannalta nämä positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin pieniä verrattuna talvilaitumilla tapahtuneisiin negatiivisiin vaikutuksiin. Tulevaisuuden laidunmetsät Metsätaloudelle välttämättömien puuntuotantotavoitteiden ja poronhoidolle elintärkeiden hyvien laidunmetsien säilyttämisen ja ylläpitämisen yhteensovittaminen ei ole helppoa. Tiheissä ja varjoisissa taimikoissa ja kasvatusmetsissä jäkälä alkaa vähentyä sammalten ja varpujen vallatessa siltä alaa. Soiden ojitus on puolestaan vähentänyt hyvien kevätja kesälaidunten määrää. Talvilaidunten tilan heikkenemisestä huolimatta porojen ruokinta ja muuttuneet hoitomenetelmät ovat mahdollistaneet poromäärien pitämisen nykytasollaan, samalla kun porokarjojen tuottavuus on pysynyt verrattain korkeana. Taakse jääneiden vuosikymmenien aikana tapahtuneet laaja-alaiset muutokset talousmetsien. Puissa kasvavia luppojäkäliä on runsaimmin sopivan varjoisissa ja kosteissa vanhoissa luppokuusikoissa ja -männiköissä. Toki kaikki vaikutukset eivät ole pelkästään negatiivisia. Vanhojen metsien päätehakkuut ovat vähentäneet merkittävästi parhaiden talvilaitumien määrää. Toisaalta ruokinnasta aiheutuu kuluja ja se muuttaa perinteistä luonnonlaitumiin perustuvaa poronhoitoa. 12 POROMIES 6/2018 Metsien muutosten vaikutuksia poronhoitoon Puuntuotannon lisäämiseen tähtäävä kehitys on ollut metsätalouden kannalta menestyksellistä, mutta porotalouden kannalta monella tavalla ongelmallista. siten, että porot välttävät talvella hakkuualueita ja painottavat laidunnuksen varttuneisiin ja vanhoihin metsiin. Usein on vaikea päästä yhteisymmärrykseen eri elinkeinoille tärkeistä asioista ja erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista elinkeinoihin. Samalla hakkuut ja maanmuokkaukset voivat hankaloittaa poronhoitotöitä vaikeuttamalla porojen kokoamista ja kuljettamista erotusaitoihin. Puiden korjuu ja kuljetus sekä hakkuutähde ja mahdollinen maanmuokkaus tukahduttavat tai tuhoavat huomattavan osan jäkälistä hakkuualueilla. Erityisesti porojen talviaikainen tarhaus muuttaa porojen käyttäytymistä ja heikentää niiden luontaista sopeutumista talviravinnon hankintaan luonnonlaitumilta. Esim. Talvilaidunalueilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu maajäkälien määrien ja kasvunopeuden olevan suurempia varttuneissa ja vanhoissa kuin sitä nuoremmissa talousmetsissä. Siten metsätalouden ja maankäytön vaikutukset porolaitumiin heijastuvat myös välillisesti laajemmille alueille porojen laidunnuksen kautta. Poronhoidon sopeutuminen muutoksiin Samaan aikaan kun yhtenäisten vanhojen metsien talvilaidunalueet ovat vähentyneet ja pirstoutuneet sekä jäkäliköt kuluneet on poronhoidossa tehostettu porojen talvista lisäruokintaa maastoon tai otettu porot talveksi hoitoon kotitarhoihin. koska jäkälät kuivuvat niillä nopeasti sateiden jälkeen. Voimistunut laidunnuspaine parhailla talvilaitumilla näkyy mm. Metsien hakkuut ovat lisänneet kesäja syysravinnon määrää erityisesti tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden avohakkuualueilla ja metsäautotieverkostoa voidaan hyödyntää poronhoitotöissä, mutta sillä on myös kääntöpuolensa poronhoidon kannalta. Tämä johtuu pääosin siitä, että jäkälän kasvulle parhaat valaistusja kosteusolosuhteet vallitsevat sopivan avoimissa vanhoissa metsissä. porojen kesälaidunnus voi siirtyä entistä enemmän vain talvilaidunkäyttöön tarkoitetuille alueille. Avoimilla hakkuualueilla hitaasti kasvavien ja kuivana lepotilassa olevien maaja luppojäkälien kasvuolosuhteet muuttuvat heikommiksi, mm
Tietokantaan on koottu ja sinne päivitetään poronhoitoa ja porolaitumia koskevat paikkatiedot ja tilastotiedot, joita voidaan hyödyntää mm. Luke on rakentanut yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa valtakunnalliseen Liiteri-tietopalveluun porotalouden paikkatietokannan. Metsien käytön yhteensovittaminen edellyttää monella tavalla ja tasolla paikallista yhteistyötä ja vuoropuhelua metsätalouden ja poronhoidon välillä. Myös tiedon vaihtoa ja neuvottelukäytäntöjä elinkeinojen välillä on edelleen mahdollista parantaa. Tärkeillä talvilaidunalueilla jäkälän ja lupon kasvuolosuhteita turvattaisiin parhaiten ylläpitämällä metsien jatkuvaa peitteisyyttä ja säilyttämällä erirakenteisessa puustossa kokon ajan myös riittävän vanhoja ikäluokkia. poronhoidon, metsätalouden ja maankäytön suunnittelussa ja yhteensovittamisessa. 13 POROMIES 6/2018 metsäkuvassa eivät myöskään ole helposti palautettavissa poronhoidon kannalta parempaan suuntaan. Hyvä käytäntö eri tavoitteiden yhteensovittamisessa ovat metsätalouden ja poronhoidon väliset säännölliset keskustelut ja neuvottelut, joissa hyödynnetään parhaita käytössä olevia tietoja ja vaihdetaan kokemuksia eri osapuolten toimintaan vaikuttavista asioista. Hakkuualueilla jäkälien ja luppojen määrä ja saatavuus putoavat.. Yhteisen ymmärryksen aikaansaamisella vältetään myös pahimmat virheet ja väärinkäsitykset. Metsien monikäytön kehittämisessä ratkaisevaa on kuitenkin myös se, millä tavalla luonnonvarojen käyttöön liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa ja siihen liittyvässä hallinnossa halutaan kehittää ja ohjata erityisesti valtion metsien monikäyttöä poronhoitoalueella. Sekä Syken Liiteri-paikkatietopalvelussa (https://liiteri.ymparisto.. Vanhoissa kuusikoissa on hyvin luppoa porojen saatavilla kevättalvella. Talousmetsiä voitaisiin kuitenkin lähteä vähitellen parantamaan porolaitumina muuttamalla ja kehittämällä metsien käsittely-, korjuuja kasvatusmenetelmiä. On hyvin todennäköistä, että pohjoisten luonnontilaisten metsien ja samalla myös niitä muistuttavien talousmetsäalueiden merkitys ja monikäyttöarvo kasvavat entisestään tulevaisuudessa. Tämä olisi mahdollista kehittämällä ja käyttämällä entistä laajemmilla laidunalueilla erilaisia jatkuvan kasvatuksen hakkuutapoja ja menetelmiä. /) olevaa porotalouden paikkatietokantaa että Metsäkeskuksen vetämänä nyt päivitettävänä olevaa opasta, Poro ja poronhoito talousmetsissä, hyödyntämällä tätä toimintaa voidaan tehostaa ja parantaa
Poron on mm. Laidunnuksen välitön vaikutus laidunnettavaan kasviin on pääsääntöisesti negatiivinen, joten pintapuolisesti havainnoimalla voi aina väittää laiduntajien tuhoavan kasveja. Suomen tunturialueiden porotiheyksiä on väitetty luonnontilaan nähden satakertaisiksi. kokeen kestosta, kasvupaikan soveltuvuudesta voimakkaammille kilpailijoille ja kasvupaikan ravinteisuudesta. M. Tästä johtuvaa ylilaidunnusta on pidetty vakavana uhkana pohjoiselle luonnolle. Kuva Katariina E. sanottu vaarantavan harvinaisten tunturikasvien säilymisen ja tekevän tunturiluonnon pitkäaikaisen kokeellisen tutkimuksen mahdottomaksi. 14 POROMIES 6/2018 Jotta vyyhti selviäisi maallikolle on syytä aloittaa perusasioista. Esimerkkejä tästä ongelmasta ei tarvitse hakea kaukaa. Vuorinen.. Laidunnuksen positiiviset vaikutukset, kuten kilpailun väheneminen, maaperän paljastuminen siemenille ja nopeutunut ravinnekierto – ovat taas välillisiä ja viiveisiä. Samaa kasvia voidaan siis sinänsä oikein suunniteltujen ja huolellisesti tehtyjen kokeitten perusteella väittää laidunnuksesta hyötyväksi tai siitä kärsiväksi, riippuen mm. Darjun metsänraja. Jon Moenin kanssa suorittamassani, kymmenen vuotta kestäPORON VAIKUTUS TUNTURILUONTOON Teksti ja kuvat Lauri Oksanen Poron vaikutuksesta tunturiluontoon on Suomessa esitetty varsin kärkeviä mielipiteitä, sekä positiivisessa että varsinkin negatiivisessa hengessä
Suuremmitta häiriöttä elävä susikanta rajoittaa hirvieläinten tiheyden tasolle, joka vastaa noin kolmea poroa eli noin kahtasataa kiloa neliökilometrillä 12-13 . Toinen keskeinen perusasia on poronlaidunnuksen luonnollisuus. Alkaessamme tutkia kasvillisuutta Raistunturissa, voimakkaasti laidunnetun kesälaitumen ja kevyesti laidunnetun syyslaitumen välisen poroaidan tuntumassa, saimme aiheen ajatella asiaa toiseen kertaan: lapinorvokkia oli selvästi runsaammin kesälaitumella (kuva 1). Myyräja sopulipopulaatioiden ravinnon tarve on Käsivarressa keskimäärin nelinkertainen poroon verrattuna, Länsi-Ruijassa 2–3 kertainen. Tämä vastaa puoltatoista poroa neliökilometrillä. Pedot vaativat suhteellisen runsasta saaliskantaa voidakseen elää ja lisääntyä eli noin kolmea poroa neliökilometrillä vastaavaan saalismäärän, olipa luonto rehevä tai karu 13 . Työn alla olevassa tiimini tutkimuksessa olemme arvioineet lukumäärien ja ravinnon tarpeen perusteella eri eläinryhmien osuuden Pohjoiskalotin luoteisen osan energianvirrasta. Jäkäläkankaiden osalta poro on kuitenkin tärkein kasvinsyöjä ja kasvillisuuden tallaaja 4 . Hahmotellessa poron suhdetta tunturin luonnontilaan kannattaa katsoa Kanadan suuntaan, missä tundrapeura (Barren Ground Caribou) on viime vuosikymmeninä toipunut holtittoman metsästyksen seurauksista ja vaikuttaa voimakkaasti sekä jäkälikköihin että pensaskasvillisuuteen 10,11 . Poroaita oli seissyt paikallaan vuosikymmeniä. Tämä liittyy suoraan koko urani punaisena lankana olleeseen teoriaani 14 , jonka mukaan perustuotanto määrää sen, millaiseksi ekosysteemin luonnontila muodostuu. Poro ei kuitenkaan ole tunturin ja tundran tärkein laiduntaja. 15 POROMIES 6/2018 neessä aitauskokeessa 1 havaitsimme lapinorvokin kärsivän laidunnuksesta. Poro ei ole mikään vieraslaji, vaan tunturija tundraluonnon keskeisen laiduntajan, tunturipeuran, suora ja varsin lievästi kesytetty jälkeläinen, jolla on aina ollut tärkeä asema tunturin ja tundran ravintoverkossa 3 . Selvästi tärkeimmän laiduntajaryhmän muodostavat myyrät ja sopulit. Ravinteitten sitoutuminen kunttaan kevyesti laidunnetulla alueella suosii taas varpuja. ’Vihreässä maailmassa’ eli lauhkean vyöhykkeen ja havumetsäKuva 1 KESÄLAIDUN, VOIMAKKAASTI LAIDUNNETTU SYYSLAIDUN, KEVYESTI LAIDUNNETTU. Crête 12 arvioi Kanadan mannertundran tundrapeurojen biomassaksi 109 kg/km 2 . Tämä ei johdu korkeista lukumääristä. Kanadan karu mannertundra ei kuitenkaan tällaisia tiheyksiä elätä, joten voimakas vuorovaikutus muodostuu peurojen ja kasvillisuuden välille. Poron kesälaidunnus rajoittaa myös tunturikoivujen, pajujen ja metsäluonnolle tyypillisten kookkaitten ruohojen esiintymistä avotunturissa ja leviämistä sinne 5-9 . Huippuvuosina myyrien ja sopulien energian tarve on yli kymmenkertainen poroon verrattuna. Porojen voimakas laidunnus oli nopeuttanut ravinnekiertoa 2 mikä suosii ruohoja ja heiniä
Näillä alueilla pedot säätelevät kasvinsyöjiä ja kasvillisuus on kasvien välisen armottoman kilpailun muovaama, kuten A.K. Mitä karummille alueille tullaan, sitä lähempänä petojen vaatima saalistiheys on laidunten kantokykyä. Olen tehnyt tällä alueella useita linja-arvioita harvinaisten tunturikasvien kukkivien versojen esiintymisestä aidan eri puolilla. Täällä kasvit kilpailevat niistä harvoista paikoista, joissa niiden elämä on vielä mahdollista. Poro kuuluu tähän ekosysteemiin, varsinkin ’laidunmaailmaan’ sen oleellisena osana, eikä porojen lukumääriä voi ainakaan tunturiseudulla pitää luonnottoman korkeina. Tunturiseudussamme nämä kolme maailmaa kohtaavat, ja jokaiselle on kehittynyt vallitsevaan dynamiikkaan sopeutunut kasvisto ja eläimistö. 16 POROMIES 6/2018 vyöhykkeen eteläosan rehevässä luonnossa ja tunturiseudun tuottavimmissa biotoopeissa kasvillisuus pystyy elättämään vaaditun saalismäärän. Yhä karummille alueille siirryttäessä loppuu purtava kasvinsyöjiltäkin. Kasvinsyöjät muuttuvat petorajoitteisista ravintorajoitteisiksi. Jokainen suurtuntureilla liikkunut on varmaan huomannut jääleinikin alaraja määräytyvän sen mukaan, onko ympäristössä tarpeeksi kasvillisuutta houkuttelemaan poroja paikalle. Siksi tällaiset alueet – tunturit, tundra ja arot – edustavat ’laidunmaailmaa’, jossa kasvin elinehtona on pitää enin biomassa maan tuntumassa, jotta se ei menisi parempiin suihin. ’Vihreän maailman’ kilpailuhakuiset lajit kuten sinivalvatti ja metsäkurjenpolvi kärsivät kohtalaisestakin laidunnuksesta 1,7,16 . ’Vihreässä maailmassa’ menestyvät korkeaversoiset kasvit, jotka pystyvät nostamaan lehtensä kilpailijoitten lehtien yläpuolelle. Lopulta saavutetaan piste, jossa petojen vaatima saalismäärä ylittää laidunten kantokyvyn. Se sijaitsee noin 30 km luoteeseen Raisduoddarhálddesta, jota Suomessa kutsutaan tuttavallisesti Haltiksi. Vastaan tulee ’kiven ja jään maailma’, jossa kasvinsyöjiä ei enää näy. Tämä koskee erityisesti uhanalaista tunturilajistoa. Cajander 15 jo runsas vuosisata sitten esitti. Poron vaikutus eri kasvilajeihin vastaa pääpiirteissään kasvien sopeutumia. Kesälaitumen puolelle on muodostunut erittäin voimakkaasti laidunnettu vyöhyke, koska porot tulevat syyskesällä aidan tuntumaan odottamaan syyslaitumelle pääsyä. Laidunnus on niin voimakasta, että varvikot ovat tuhoutuneet ja korvautuneet heinikoilla (kuva 2). Tiimini tutki Suomen punaisen listan lajien esiintymistä dolomiittipaljastumien alla olevilla niityillä tunturijakson itäreunassa Abiskon seudusta Alattiovuonolle. Suunnilleen kaksinkertainen ero Kanadan mannertundraan nähden vastaa NASAn julkaiseman kaukokartoitusdatan perusteella alueitten perustuotannossa olevaa eroa. Työ on valitettavasti jäänyt muiden hankkeitten jalkoihin; Kuva 2 KESÄLAIDUN SYYSLAIDUN. Myös ’kiven ja jään maailmaan sopeutunut ja niissä oloissa kilpailukykyinen jääleinikki 17 on laidunnusherkkä. Tällä rajalla, mikä näyttää Pohjoiskalotin luonnossa vastaavan suunnilleen metsänrajaa, tapahtuu laadullinen dynamiikan muutos. Tulos oli selvä: mitä kovempi laidunnuspaine, sitä useammalta ruudulla punaisen listan lajeja löydettiin. Vähiten niitä oli Mallan niityillä, joille poroja ei ole vuosikymmeniin päästetty 18 . Käsivarressa on tuoreimpien tilastojen mukaan kolmisen poroa neliökilometrillä, LänsiRuijassa neljä. Tämä aita sattuu ylittämään yhden Pohjoismaitten lajistollisesti rikkaimmista tunturialueista. Vielä selkeämmän koetilanteen muodostaa Raistunturin Norjan puoleisen osan ylittävä poroaita, joka erottaa kesälaitumen syysja kevätlaitumesta. Valtaosa tunturikasveista on kuitenkin ’laidunmaailman’ lajistoa: pienikokoisia, laidunnusta hyvin kestäviä lajeja, jotka jäävät helposti isompien jalkoihin ilman laiduntajia – varsinkin lämpenevässä ilmastossa joka suosii kookkaita kasveja 7
Ei siis tule tuijottaa poron vaikutukseen yksilötasolla, vaan ajatella koko yhteisöä ja kasvin elinkiertoa kokonaisuutena. Nämäkin alustavat tulokset kuitenkin osoittavat, ettei laidunnuksen vaikutus ole aina kokeneenkaan tutkijan intuition mukainen. Jo Käsivarren keskiosissa vallitseva, kohtuullisen kevyt kesälaidunnus on estänyt metsänrajan nousemisen ja pajukkojen leviämisen lämKuva 3 Kuva 4 menneestä ilmastosta huolimatta 9 . Rikkileinikin (kuva 3) suhde laidunnukseen oli sen sijaan yllätys. Ilmeisesti kilpailun väheneminen, siemenellisen lisääntymisen mahdollisuuksien paraneminen ja nopeutunut ravinnekierto kompensoivat laidunnuksen suorat haitat ’porvoon mitalla’, ainakin tällä alueella. Odotinkin tämän harvinaisuuden kärsivän laidunnuksesta. Utsjoella tunturit ovat jopa laajentuneet, kun tunturimittari on tuhonnut koivikkoja ja porojen kesälaidunnus on estänyt koivikon toipumisen. Tässä asiassa poro on tunturiluonnon paras ystävä. Oli asia yksittäisten lajien kohdalla miten hyvänsä, niin kaikkein oleellisinta tunturiluonnon ja siihen sopeutuneen lajiston kannalta on tunturin säilyminen tunturina lämpenevässä ilmastossa. Luvut puhuivat kuitenkin toista kieltä. Matalakasvuisen sinirikon hyötyminen voimakkaasta laidunnuksesta oli odotettua, samoin kapealehtisten sysisaran ja tunturilaukkaneilikan. 17 POROMIES 6/2018 alustavat tulokset (perustuvat kahteentoista kolme metriä leveään, kilometrin pituiseen transektiin, 500 metriä kummallakin puolella poroaitaa) voin kuitenkin kertoa. Kolmen punaisen listan lajin kukkivia yksilöitä esiintyi tilastollisesti merkitsevästi enemmän voimakkaasti laidunnetulla alueella: sinirikkoa (800–124), sysisaraa (663–29) ja rikkileinikkiä (291– 166). Tutkimusta sopii jatkaa – annan tähänastisen aineiston mielelläni nuorempien kykyjen käyttöön. Laji on pehmeäversoinen, leveälehtinen ja ilmeisen maukas, ja sen versot olivat usein silminnähtävästi laidunnettuja tai tallottuja. Myös Ruijan niemissä ja saarissa on laajoja tunturikasvillisuuden hallussa olevia alueita, joilla harvakseen kasvavat järeät koivut kertovat paikan olevan reilusti ilmastollisen metsänrajan alapuolella (kuva 4).. Myös tunturilaukkaneilikkahavaintoja tuli selvästi enemmän voimakkaasti laidunnetulta alueelta (69–30), mutta sitä oli vain muutamalla transektilla, joten otos ei riittänyt tilastolliseen käsittelyyn. Tämä kiihdyttäisi myös ilmaston lämpenemistä vapauttamalla tunturin maaperään sitoutuneet valtavat hiilivarastot ilmakehään 19 ja romauttamalla alueen heijastuskertoimen kevättalvella 8 . Mikään ei tuhoa valoa vaativia tunturikasveja yhtä varmasti kuin varjostavan metsän tai korkean pajukon leviäminen tunturiin. Karvaista kuusiota oli sen sijaan vain syyslaitumella
ym. The distribution of deer biomass in North America supports the hypothesis of Exploitation Ecosystems. 1998. 2001. ym. Lähteet 1 Moen, J. American Naturalist 118: 240-261. A. 1999. 1998. A potential loss of carbon associated with greater plant growth in the European Arctic. Long-term exclusion of folivorous mammals in two arctic-alpine plant communities: a test of the hypothesis of exploitation ecosystems. Haugerud, ed. 17 Olofsson, J. – Nature Communications DOI10.1038/017-00554-z. 1978. Effects of summer grazing by caribou on composition and productivity of vegetation: community structure and landscape level. 2009. Tallonnan tuhoisuuden olin helsinkiläisenä oivaltanut jo lapsena. – Ecology Letters 2: 223-227. – Oikos 105: 386-396. Effect of summer reindeer grazing on spring snowmelt, albedo and energy balance. ym. 2017. K. 2013. Vastaavaa odotan myös vastakkaista mieltä olevilta. – Luonnon Ystävä 9: 296-300. – Oikos 94: 351-357. 13 Ripple, W.J. ym. – Rep. – Global Change Biol. – Global Change Biol. Työt löytyvät Web of Science’stä ja annan mielelläni halukkaille tarkemmat lähdeviitteet. – Ecography 24:13-24 6 Olofsson, J. Edellä esittämäni mielipiteet perustuvat lähdeluettelossa mainittujen tutkimusten lisäksi mm. P. Exploitation ecosystems in gradients of primary productivity. 9 Vuorinen, K.E.M. On the balance between positive and negative plant interactions in harsh environments. DOI 10.1007/s10344-012-0623-5 14 Oksanen, L. Jäkäläkadolla on useita kielteisiä seurauksia. Vaikka poro ei fysiologisesti vaadikaan jäkälää, niin muuta potentiaalisesti yhtä runsasta talviravintoa ei pohjoinen luonto tarjoa. Proceedings of 11th Arctic Ungulate Congress, Saariselkä, Finland, 2003 (Rangifer 25): 5-18. – Arctic and Alpine Research 30:126-132 12 Crête, M. Norjan puolen jäkälikköjen Suomen puoleisia paremman kunnon syyksi on virheellisesti luultu alempia porotiheyksiä. 14: 64-71 5 Olofsson, J. In. Reindeer in. Lisäksi yhtenäisestä jäkäläpeitteestä on hyötyä ilmaston lämpenemisen torjumisessa, kun se valkoisena heijastaa auringon säteitä takaisin avaruuteen melkein siinä missä lumikin 8 . 23: 3794-3807. Jon Moenin, Johan Olofssonin, Risto Virtasen, Anu Eskelisen, Anu Pajusen, Elina Kaarlejärven, Kari Anne Bråthenin, Sari Starkin, ja Henni Ylänteen töihin. 18 POROMIES 6/2018 Toki porotalouteen liittyy ongelmia, joita ei tule vähätellä. 2017. Helsingin seudun kallioisissa metsämaastoissa suositut retkeilyalueet ja parhaat ’staijauskalliot’ tunnisti helposti jäkälien puutteen perusteella. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta ei omiin faktoihin. 8 Cohen, J. 1905. 16 Olofsson, J. 1959. – Nature Climate Change DOI: 10.1038/NCLIMATE1575. Kesälaitumet ovat Norjassakin jäkälättömiä, silloinkin kun ne ulottuvat potentiaalisesti jäkälävaltaiseen sisämaahan 4 . 15 Cajander, A. Stat. uence ecosystem processes on the tundra. Herbivores rescue diversity in warming tundra by modulating trait dependent species losses and gains. 2004. 2012. Poron suhde tunturikasvillisuuteen ja tunturiluonnossa tapahtuviin ekologisiin prosesseihin on monitahoinen kysymys, josta voi olla useaa mieltä ja erityyppistä luontoa voi itse kukin arvottaa mieleisellään tavalla. 1981. Open tundra persist, but arctic features decline: vegetation changes in the warming Fennoscandian tundra. 19 Hartley, I. Jäkäläinen luonto miellyttää myös retkeilijää, joten sen säilyminen olisi omiaan luomaan positiivista suhtautumista poronhoitoon. 3 Tihomirov, B. – Journal of Ecology 84:503513. Lichen grounds of Finnmarksvidda, northern Norway, in relation to summer and winter grazing by reindeer. & Beschta, R. 10 Manseau, M. 4 Oksanen, L. – Oikos 86: 539-543 18 Olofsson, J., & Oksanen, L. – European Journal of Wildlife Res. 2012. Vzajmosvjazi životnogo mira i rastitel´nogo pokrova tundry. L. 11 Crête, M., & Doucet, G.J. Muihin kotieläimiin verrattuna poro kasvaa ja lisääntyy hitaasti, joten poroja ei kannata elättää sellaisella talviravinnolla, jota voisi yhtä hyvin tarjota lampaille. – Oikos 82: 333-346. Herbivores inhibit climate driven shrub expansion on the tundra. Todellisuudessa ero johtuu Norjan poronhoitolaista, joka kieltää talvilaidunten käytön lumettomina vuodenaikoina. Pahimpana pidän jäkälikköjen turhaa tallautumista kesälaidunnuksen vuoksi. Large predators limit herbivore densities in northern forest ecosystems. 2001. In R. ym.1996. Persistent suppression in dwarf birch after release from heavy summer browsing by caribou. E. ym. 15: 2681–2693 7 Kaarlejärvi, E. ym. 2 Olofsson, J., ym. Kevo Subarctic Res. 2005. 1999. Effects of reindeer density on plant diversity in the Fennoscandian mountain chain. ym. Akademija Nauk SSSR, Moskova. ym. uence of herbivory and abiotic factors on the distribution of tall forbs along a productivity gradient: a transplantation experiment. Kasvien välinen taistelu luonnossa. Effects of summer grazing by reindeer on vegetation structure, productivity and nutrient cycling in the North Fennoscandian tundra. & Oksanen, L. – Remote sensing of Environment 135:107-117
Tähti-erikoisrehut Tähti-ADE Vitamiini, 20 kg • Monivitamiinivalmiste rasvaliukoisten vitamiinien puutostiloihin 25,90 /sk 19,90 /sk Nuolukivi KNZ ® Standard, 10 kg • Sis. 020 7528 260 Suomussalmi • Puh. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle Sisältää lastaushaarukan kahdella nostosylinterillä ja nivelakselin. 12.900,(alv 0%) Tähti Seleeni-E, 20 kg • Maittava orgaanista seleeniä sisältävä vitamiiniseos. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. 050 349 9908 www.lantmannenagro.. 020 740 1040 Tornio • Puh. 010 346 6260 Pudasjärvi • Puh. tärkeitä hivenaineita • Edesauttaa maidontuotantoa 500815253 5,95 L = Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti. • Rnsaasti poron ruuansulatukselle sopivaa NDF-kuitua Kysy tarjous! Saatavana myös irtona. Airrexlämmittimet 3 vuoden takuulla! Tähti-Poronrehut Tähti-Poro 2 Balans, 20 kg • Sopii ajoporoille runsaan energiaja valkuaispitoisuuden ansiosta Tähti-Poro Artic, 20 kg • Poron talviruokintaan. 010 8350 280 Kuusamo • Puh. 050 434 7021 Oulu • Puh. L Teboil 2T Snow • Täyssynteettinen erikoisöljy moottorikelkkakäyttöön • API TC; JASO FD; ISO-L-EGD; ISO GD++; Rotax 253 115,20 l Teboil 2T Mix • Hyvät voiteluominaisuudet omaava kaksitahtimoottoriöljy, joka on suunniteltu erityisesti vanhempia kaksitahtimoottoreita varten 65,20 l Apukäynnistin Rexener 18000 • Kaikille bensiinija jopa 6,5 litran dieselmoottoreille • Tehokas 18 Ah:n litiumpolymeeriakku 199,Airrex Infrapunadieselöljylämmittimet meiltä! Hinnat alkaen 1.890,Akkuporakone Makita DDF458RMJ • Vääntö 58/91 Nm (pehmeä/kova) • 2 x 4,0 Ah Li-ion akku ja 36 min pikalaturi 501084803 399,Makita DDF458RMJ -akkuporakoneen ostajalle UR-jääkaira kaupan päälle! (Arvo 129 eur) Pyöröpaalisilppuri ELHO Rotor Cutter 1500 • Puristava kuormaushaarukka • Olkien puhallus jopa 12-15 m:n etäisyydelle. Sodankylä • Puh. 050 389 0821 Rovaniemi • Puh. Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 31.12.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita
Ne ovat siis melko pieniä verrattuna Suomessa useimmiten suunnitteilla oleviin hankkeisiin, jotka voivat olla kooltaan jopa 50 tai sata voimalaa. 20 POROMIES 6/2018 Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä porojen GPS-seurantaa, jossa paikannusväli oli kaksi tuntia. Niistä oli juttu Poromieslehdessä 1/2017. Aineiston avulla määriteltiin porojen vasoma-aikaiset elinpiirit ja elinpiirien sisällä valitut laidunalueet tuulipuistojen rakentamisen eri vaiheissa: ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja toiminta-aikana. Jo aiemmin he ovat saaneet tuloksia, joiden mukaan tuulipuiston rakentamisajalla on haitallisia vaikutuksia porojen käyttäytymiseen. Tuulipuistot, joita tutkittiin, ovat 8 ja 10 voimalan kokonaisuuksia. Tutkitut puistot on rakennettu vuosina 2010–2011 ja porojen toiminta-aikaista käyttäytymistä seuratTUULIVOIMAPUISTOT HÄIRITSEVÄT POROJA VASOMA-AIKANA Teksti ja kuva Marja Anttonen Tutkija Anna Skarin Ruotsin maatalousyliopistosta, Uppsalasta kollegoineen julkaisi syksyllä uuden tutkimuksen porojen reagoimisesta tuulivoimapuistoihin vasomaaikana. Nyt saadut tulokset käsittelevät tuulivoimatuotannon toiminnan aikaisia vaikutuksia.. Yhteensä seurannassa oli 50 vaadinta ruotsalaisen Malå Samebyn alueelta
Samoin vaatimen on tunnistettava oma vasansa. Lisäksi lähellä (alle 2 km) tuulipuistoa vakiintuneiden kulkureittien käyttö väheni huomattavasti (76 %) ja porot kulkivat nopeammin tuulipuiston alueen poikki sitä ylittäessään. Rakentamisalueen lähellä havaittiin, että porot pysähtyivät odottamaan, kun ne olivat ylittämässä aluetta, mikä voi kertoa siitä, että porot pelkäsivät ylittämistä. Vasan on selviytyäkseen leimauduttava, eli opittava oman emänsä haju, äänet ja ulkonäkö, ja opittava seuraamaan emäänsä syntymästään lähtien. Suomessa tuulipuistojen vaikutusten arvioinnissa on tähän saakka yleensä oletettu porojen tottuvan tuulipuistoihin ajansaatossa, jos ne aluetta rakentamisen aikana välttävätkin. Aineistosta määritettiin tieto poron paikannuksen etäisyydestä tuulipuistoon ja topogra. Porot välttivät kolmen kilometrin säteellä aiemmin suosimiaan alueita, joille tuulipuistoa rakennettiin. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu tuulipuistojen rakentamisajalla olleen vaikutusta porojen laidunten valintaan vasoma-aikana. Porojen aktiivisuudesta kertova askelpituus kasvoi eli vaatimet joutuivat lisäämään energian kulutustaan tuulipuiston rakentamisen aiheuttaman häiriön vuoksi. Tulokset vahvistavat aiempaa tietoa ja kertovat uutta Tulosten mukaan porot laidunsivat vasoma-aikana kauempana tuulipuistosta tuulivoimatuotannon aikana verrattuna aikaan ennen tuulipuiston rakentamista. Melu voi haitata vaatimen ja vasan äänillä tapahtuvaa kommunikaatiota ja siteen syntymistä. Tutkijoiden mukaan jatkuvasti ympäri vuorokauden pyörivät ja ääntä pitävät voimalat aiheuttavat poroille enemmän häiriötä, kuin yhtäkkiset, satunnaiset äänet ja ihmisten toiminta rakentamisen aikana. Jopa voimaloiden näkyminen vaikutti porojen laitumien valintaan: viiden kilometrin säteellä tuulipuistosta porot käyttivät merkittävästi vähemmän laitumia, joille tuulipuiston voimalat näkyivät. Tämän vuoksi vaadin valitsee – jos on mistä valita – mieluiten häiriöttömän ympäristön ennen synnytystä ja. vaatimen maidontuotantoon ja edelleen vasan selviämiseen ja kasvuun. 21 POROMIES 6/2018 tiin 2015–2016. Vaadin ja vastasyntynyt vasa ovat erityisen herkkiä ympäristön häiriölle synnytyksen aikana ja sen jälkeen, kun ne luovat sidettä välilleen. Tällä taas on vaikutusta mm. sten tietojen pohjalta se, näkyikö tuulipuisto paikannuspisteeseen. Aikaisempia tutkimustuloksia vapaana laiduntavan poron tai karibun suhtautumisesta tuulivoimaloiden näkymiseen tai ääneen ei tiettävästi ole. Tutkimus näyttäisi osoittavan päinvastoin. Erityisen huomionarvoista oli, että porojen välttämiskäyttäytyminen oli merkittävästi suurempaa tuulipuiston toiminta-aikana verrattuna sen rakentamisaikaan. Myös elinpiirinsä sisällä porot vähensivät tuulipuiston läheisten alueiden käyttöä tuulipuiston toiminnan aikana. Tutkijat arvelevat, että poro saaliseläimenä reagoi tuulivoimalan roottoreiden liikkeeseen ja pyörimisestä aiheutuvaan meluun. Uuden tutkimuksen tulosten mukaan, tuulipuiston toiminnan aikana verrattuna aikaan ennen tuulipuiston olemassa oloa, porot valitsivat elinpiirinsä merkittävästi kauempaa tuulipuistosta
Ecology and Evolution 2018;1–14.. Ympäristön luontaisesta äänimaailmasta poikkeava äänimaailma ja normaalia suurempi melu voivat johtaa siihen, etteivät porot kykene aistimaan petoja, jolloin ne ennemmin välttävät tällaista häiriöaluetta. Saaliseläiminä, joiden näkökenttä on laaja, porot myös näkevät liikkeen helposti ja voivat siten reagoida roottoreiden pyörivän liikkeen aiheuttamaan häiriöön välttämällä alueita, joille liike näkyy. Poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämistä tulee suunnitella huolellisesti ja yhteistyössä paliskunnan kanssa. Seurauksena muutokset laiduntamiseen ja poronhoitoon Porojen väistäminen tietyltä alueelta johtaa laidunnuspaineen kasvuun toisilla alueilla. asta ja maanpeitteestä voi olla mahdollista löytää porojen kannalta herkkiä habitaatteja ja parantaa voimaloiden sijoittelua porojen näkökulmasta niin, etteivät ne näy ja kuulu laajoille alueille. Esimerkiksi parantamalla tai säilyttämällä metsän olosuhteita poroille sopivan peitteisenä, ne voisivat edelleen käyttää tuulipuistojen lähialueita ja olemassa olevia kulkureittejään alueen kautta. Porot voivat väistäessään kulkeutua muiden paliskuntien alueille. Kompensointi ei siis tässä tapauksessa onnistunut toivotusti. Viite Skarin, A., Sandström, P. Käyttämällä suunnittelussa tarkkaa tietoa topogra. & M. Saaliseläimenä poron täytyy myös kuulla, mitä ympäristössä tapahtuu kyetäkseen välttämään petoja. Muuttuva laidunnus edellyttää poronhoitokäytäntöjen muutosta. Toisen tutkitun tuulipuiston lähialueelle rakennettiin uusi vasanmerkintäaita hankeen aiheuttamien haittojen vähentämisen tai kompensoinnin keinona, mutta sitä ei ole käytetty kuin vähän, koska porot eivät enää ole alueella vasomassa. Alam (2018). 22 POROMIES 6/2018 näin ollen välttää tuulivoimalan aiheuttamaa melua. Out of sight of wind turbines—Reindeer response to wind farms in operation
23 POROMIES 6/2018
ÄL Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) raportti tänä syksynä antoi melkoisen kylmää kyytiä. 24 POROMIES 6/2018 Raportissa todetaan, että ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen. Tai pitäisikö sanoa, että kyyti on kylmää, mutta ilmasto lämpenee.. OSA 4: MÄREHTIMISEN MÄREHTIMINEN – PORON HIILIJALANJÄLKI Teksti Sanna Hast liittista päätöksentekoa, että tämä laiva saadaan kääntymään ja ilmaston lämpeneminen pysäytettyä 1,5 asteeseen. On selvää, että tarvitaan suoraselkäistä ja – ainakin monen länsimaiseen hyvinvointiin ja paksuun elämään tottuneen mielestä – erittäin nihkeää poPOROTUTKIMUSTA VAI PORON HUTKIMISTA. Hiilidioksidia on lisäksi pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Tavoite vaatii päästöveroja ja päästöttömämpien tai päästöneutraalien vaihtoehtojen voimakkaita tukia. Ilmastonmuutos on sen tyyppinen ongelma, jonka kohdalla ketään tai mitään ei voi syyttää koko hommasta, mutta suunnilleen kaikkia voi syyttää jostakin. Kansainvälisen yhteisön on raa’alla kädellä vähennettävä ilmastokuormitusta, tiukennettava päästötavoitteita ja jokaisen meistä on myös katsottava peiliin arkisten kulutustottumustemme kanssa. Eli mitenkäs se peiliin katsominen. Kun sama ajatus käännetään syyttelystä ratkaisuhakuiseksi: yksittäiset ihmiset eivät voi korjata kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain
He laskivat Meri-Lapissa tuotetun pororouheen hiilijalanjäljen ja vertasivat sitä suomalaiseen yhdistelmätuotettuun naudanlihapihviin. (2015 1 ) tekivät suppeahkon tilastopohjaisen laskelman, ja julkaisivat sen pohjalta raportin. Rehevöittävä vaikutus on pororouheella myös selvästi pienempi kuin yhdistelmätuotannossa tuotetulla naudanpihvillä. Vertailussa on huomattava, että yhdistelmätuotannossa suurin osa naudanlihapihvin hiilikuormasta jyvittyy itseasiassa maidolle. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat polttoaineen kulutuksesta ja lisäruokinnan aikaisesta märehtimisestä. Rehevöittävä vaikutus pororouhekilon tuotantoketjussa puolestaan on yhteensä 10,4g PO4ekv/kg. 25 POROMIES 6/2018 Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee vähentää. Tarkoittaako tämä myös poronlihaa. Lihaa ja maitotuotteita syödä vähemmän. Silveniuksen arvion mukaan heidän tekemässään laskelmassa on vain noin 10 % kokonaishiilikuormasta. Rehevöittävä vaikutus tulee 43 % typestä, 51 % fosforista, 5 % ammoniakista ja 1 % typen oksideista. Erilaisten ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista löytyy monenlaisia laskureita ja hiidioksidiekvivalenttilukuja, mutta poronlihan hiilijalanjäljestä löytyy hyvin vähän selvityksiä. Pororouhekilon ilmastovaikutus tulee suurimmaksi osin polttoaineen kulutuksesta ja eläinten märehtimisestä. Toisin sanoen, jos vertailussa olisi lihakarjasta tuotettu lihapihvi tai jos lihapihvissä olisi huomioitu maidontuotannon aikainen hiilikuorma, olisi se monintai jopa kymmenkertainen. Silvenius ym. Metaanin ja dityppioksidin osuus oli 59 % (tässä isoimmassa roolissa on juuri poron talvisen lisäruokinnan aikainen märehtiminen), rehujen viljelyn ja prosessoinnin 10,5 %, poronhoitoon liittyvän polttoaineenkulutuksen 24 % ja teurastamon ja jalostuksen 6,5 %. Jos kattavaa tutkimusta etsii, niin sitä ei ainakaan löydy. Lihansyönti nostetaan asiantuntija-arvioissa suorastaan leimallisesti ilmastokuormitusta aiheuttavalle mustalle listalle. Energiaratkaisuja harkita ja – hetkinen. Vertailussa pororouhe ja yhdistelmätuotettu naudanlihapihvi.. Pengoin asiaa. Yhteensä pororouheen tuotannon ilmastovaikutus todettiin 14 kg CO 2 ekv/kg. Vertailussa huomataan, että pororouheen tuotantoketjun ilmastovaikutus on pienempi kuin yhdistelmätuotannossa tuotetun naudanlihapihvin
Valtaosan vuodesta kaikki porot ovat luonnonravinnolla ja lihantuotto perustuu pääsääntöisesti täysin luonnonravinnolla kasvaviin vasoihin – poronlihan hiilijalanjälki pienenee tältä osin. 26 POROMIES 6/2018 Metaani on hiilidioksidia lyhytikäisempi, mutta sen ilmastoa lämmittävä vaikutus lyhyellä aikavälillä on jopa monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Luonnonlaitumilla ollessaan poro on märehtijänä rinnastettava ennemminkin riistaeläimeen, kuten hirveen, eivätkä nämä eläimet ole ensisijaisesti olemassa ruuantuotantomielessä. 5 Ainakaan laidunnus ei siis vapauta maaperän hiiltä. Jos tätä asiaa tarkastellaan kapeasti lihantuotannon ja hiilijalanjäljen näkökulmasta, mitä enemmän poroja on ja mitä enemmän niitä joudutaan ruokkimaan ja motorisoidusti hoitamaan, sitä enemmän näyttäisi hiilijalanjälki kasvavan. Poronliha ja muut porotuotteet ovat kiistatta yksi syy, mutta eivät ainoa. Tromssan yliopiston gradun 3 perusteella poro on märehtijänä vähemmän metaania tuottava kuin esimerkiksi lehmä. Poronhoitomallit ovat hyvin erilaisia eri puolilla poronhoitoaluetta ja lisäruokinnan tarpeellisuus vaihtelee huomattavasti. Hiilikoparanjälki Poronhoidon kokonaishiilijalanjälkeä arvioitaessa olisi kyettävä huomioimaan, miten porolaidunnus vaikuttaa maaperän hiilitaseeseen. Joitain tutkimuksia on, missä on huomattu, että laidunnus lisää hiilen sitoutumista maaperään 4 , toisissa laidunnuksen vaikutus näyttää olevan neutraali. Silveniuksen ym. 2 Nautaja hirvieläimet ovat märehtijöitä, joten ruoansulatuksen metaanipäästöjen osuus kokonaishiilikuormaa tuijotettaessa on keskeinen. Poro hyödyntää äärimmäisen monipuolisesti erilaisia suo-, metsäja tunturiluontotyyppejä, siksi sen liha on myös ravintoarvoiltaan terveellisintä maailmassa. Toisin kuin nykyiset lihanja maidontuotantoeläimet, poro on peuran seuraajana keskeinen osa pohjoista ekosysteemiä ja se on olemassa monesta syystä. Nieminen 1992 (Poromieslehti 2/1992.). Toisin kuin esimerkikPoronlihan ravitsemuksellinen laatu. Poro on näille leveysasteille, näiden luonnonolosuhteiden jalostama eläin. Lisäksi jäkäläravinnolla poro tuottaa vähemmän metaania kuin rehuravinnolla ja on myös energiatehokkaampi. raportin arvion tärkein huomio lienee siinä, että suurin osa poronlihan hiilikuormasta tulee polttoaineen kulutuksesta ja eläinten märehtimisen myötä vapautuvasta metaanista. Muun maankäytön ja metsätalouden muuttaman metsärakenteen sekä ilmastonmuutoksen myötä vaikeutuvien talviolosuhteiden vuoksi lisäruokintaan joudutaan turvautumaan eripuolilla poronhoitoaluetta talven vaikeina kuukausina. Poronlihan tuottamiseen ei myöskään tarvitse erikseen raivata viljelysalaa eläinten ravinnontuotantoa varten. Mutta, asia ei ole näin yksinkertainen Märehtimisen huomioiminen poronlihan kohdalla on monisyinen seikka
uences of reindeer grazing on aboveand below-ground biomass and soil carbon dynamics. äänestää kaikissa vaaleissa tarkkaan ja harkitusti Poronveriletut puolukoiden ja kasvisten kera kotikeittiöstä. Selvää on, että hiilikuormaa ilmoittavat laskurit eivät anna koko totuutta, kattavampaa tarkastelua kaivataan – ja, samalla pitää myös syödä. Väisänen M, Sjögersten S, Large D, Drage T, Stark S (2015) Longterm reindeer grazing limits warming induces increase in C release: potential role of soil C quality. 6 Poro on yksi keskeinen tekijä, joka hidastaa tunturiluonnossa ilmaston lämpenemistä ja ilmastonmuutoksen lajien monimuotoisuutta kaventavia vaikutuksia. Master of Science thesis in Biology, University of Troms 4 Esim. Laidunnus vähentää pusikoitumista, pitää tunturit avonaisina ja sitä kautta lisää lämmön heijastumista takaisin. Environmental Research Letters 10 No.9 ja Ylänne H, Olofsson J, Oksanen L, Stark S (2018) Consequences of grazer-induced vegetation transitions on ecosystem carbon storage in the tundra. Poron kohdalla asiaa on tarkasteltava monipuolisemmin kuin vain tuotetun lihakilon hiilijalanjälkenä, sillä porojen vapaa laiduntaminen hillitsee ilmastonlämpenemistä ja myös auttaa hiilen sitoutumista maaperään. Asiaa voi ruokakaupan hyllyrivistöjen välissä kulkiessaan miettiä siltäkin kantilta, mikä olisi yhtä energiapitoinen, ravinnerikas, terveellinen ja lähellä tuotettu vaihtoehto poronlihalle näillä leveysasteilla. Sanoisin, että pohjoisen ihmisen arjen ilmastotekoja ovat: 1. 27 POROMIES 6/2018 si metsähakkuut, pellonraivaus tai turvetuotanto. 107–17. 1 Silvenius F, Kurppa S, Tauriainen J, Nousiainen J, Hietala S (2015) Lähiruoat julkisissa hankinnoissa -ympäristövaikutukset hankintakriteereinä, Case-elinkaariarviointien tulokset, Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 19/2015 2 Ks. http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/kasvihuoneilmio-ja-ilmastonmuutos/kasvihuonekaasut/metaani 3 Hansen, Kia Krarup (2012) Methane emissions from reindeer – Do reindeer fed lichens emit less methane than reindeer on a pelleted feed diet. Lisäksi, olisi kyettävä ottamaan huomioon myös vapaana laiduntavan poron ilmaston lämpenemistä hillitsevä vaikutus. Poronhoito on näille leveyksille muovautunut ja sopeutunut elinkeino ja kulttuuri. Environmental Research Letters, doi:10.1088/1748-9326/aa5128 ja Cohen J, Pulliainen J, Ménard C B, Johansen B, Oksanen L, Luojus K ja Ikonen J (2013) Effect of reindeer grazing on snowmelt, albedo and energy balance based on satellite data analyses, Remote Sens. Arctic, Antarctic and Alpine Research 47:495-503 6 Esim. Beest M, Sitters J, Ménard C, Olofsson J (2016) Reindeer grazing increases summer albedo by reducing shrub abundance in Arctic tundra. vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta, niiden mahdollisuuksien mukaan, mitä näillä hajaasutusalueilla ylipäänsä on 2. 135, s. suosia (hieman vuodenajasta riippuen) kotimaisia kasviksia, marjoja, poroa, riistaa ja luonnon kalaa 3. Environ. Functional Ecology 32:1091-1102, https://doi.org/10.1111/1365-2435.13029 5 Köster K, Berninger F, Köster E, Pumpanen J (2015), In. Niimpä niin. Se on sosio-ekologinen järjestelmä, joka tuottaa lähiruokaa ja muita porosta saatavia tuotteita. esim
Mitä on opittavissa kokemuksista eri maissa. Tässä artikkelissa tuomme esille poronhoitajien näkemyksiä lisäruokinnasta perustuen Ruotsin Kiirunassa järjestetyn työpajan alustaviin tuloksiin. Mitä seikkoja otetaan huomioon, kun tehdään päätöksiä lisäruokinnan tarpeellisuudesta ja toteuttamisesta. NordForskin rahoittaman Lisäruokinnan haasteet ja mahdollisuudet poronhoidossa -työpajan järjesti kolme pohjoismaista arktisen alueen huippututkimusyksikköä (CLINF, ReiGN ja REXSAC) yhteistyössä Uumajan yliopiston, Oulun yliopiston, Nordland -tutkimusinstituutin sekä Ruotsin maatalousyliopiston kanssa. Lisäruokinnan syyt ja syytökset Etenkin mediassa esitetyt väitteet ylilaidunnuksesta ovat saattaneet luoda virheellisen kuvan lisäruokinnan syistä: syyttävä sormi on osoittanut poronhoitajia, vaikka tarve lisäruokintaan juontaa juurensa po. Heikkinen, Mia Landauer, Antti-Juhani Pekkarinen ja Simo Sarkki. 3. Poronhoito on aina ollut muutoksen kourissa. Tavoitteena oli rakentavan vuorovaikutuksen lisääminen Fennoskandian poronhoitajien ja tutkijoiden keskuudessa lisäruokintaan liittyvistä haasteista ja mahdollisuukPOROJEN LISÄRUOKINTA SYYTÖKSENÄ JA MUUTOKSENA Teksti Élise Lépy, Hannu I. Paikallisen tiedon ja kokemusten vertailu kolmesta eri maasta tarjosi ajatuksia myös poronhoitokäytäntöjen kehittämiseksi. Suomessa 1970-luvulla alkanut porojen lisäruokinta on herättänyt keskustelua poronhoidon kulttuurin ja elämäntavan muutoksesta sekä poronhoitajien osallisuudesta näihin muutoksiin. 2. Kuva Élise Lépy. 28 POROMIES 6/2018 Kiiruna 22.-23.3.2018 järjestetty työpaja oli suunnattu pohjoismaisille poronhoitajille ja tutkijoille. Miten lisäruokinta voi vaikuttaa poronhoidon tulevaisuuden näkymiin. Suomesta poronhoitajia edustivat Ivalon, Käsivarren, Palojärven, Näkkälän, Poikajärven, Syväjärven, Sallan, Niemelän ja Posion Livon paliskunnat. sista. Työpajassa keskityttiin erityisesti kolmeen kysymykseen: 1
1) Lisäruokinta on tärkeä sopeutumiskeino. Oman tai yhteistyössä tuotetun rehun käyttöä on syytä harkita, mikäli se on mahdollista. kulujen kasvu sekä poronhoitokäytäntöjen, porojen käyttäytymisen ja laidunten käytön muuttuminen. • Lisätietoja poronhoidon kyvystä sopeutua yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin pitkällä tähtäimellä. Lisäruokinnan syyt vaihtelevat Suomessa alueellisesti, johtuen erilaisista laidunolosuhteista (avotunturit, metsät, suot jne.), mutta myös eroista poronhoidon käytännöissä ja muun maankäytön vaikutuksista. Työpajan loppuraportti on valmisteilla ja se julkaistaan ensi vuoden aikana suomeksi ja ruotsiksi. • Tietoa lisäruokinnan vaikutuksesta poronhoidon julkisuuskuvaan perinteisenä ja luonnonlaitumiin perustuvana elinkeinona ja lisäruokinnan vaikutukset poronhoidon yhteiskunnalliseen asemaan. Lisäruokinnan seurauksia ovat olleet mm. Lisäksi resurssien ja rahankäytön hallinta vaatii uudenlaista talouden pitkän tähtäimen suunnittelua. Työpajassa painotettiin, että lisäruokinnan niksejä ei opita hetkessä. Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäruokintakäytäntöjä. • Kartoitusta lisäruokinnan toteutustavoista, tarpeesta sekä syistä ja seurauksista. • Lisätietoja poronhoitajien elämäntavan, poronhoitotapojen ja poronhoidon muuttumisesta lisäruokinnan seurauksena. Kuitenkin nykyään moottorikelkka on tärkeä osa poronhoitoa eikä paikallistieto ole hävinnyt vaan muuttunut. yksilökeskeisyyden lisääntyminen, yhteistyön väheneminen, työja vapaa-ajan suhteen muutos sekä porojen fysiologiset muutokset. Valmiutta lisäruokintaan pidetään yllä sääoloihin varautumisen vuoksi, sillä esim. Näissä paliskunnissa ilman tarharuokintaa, poronhoito olisi ennemminkin ’pedonhoitoa’. Perinnetiedon osalta työpajassa huomioitiin, että lisäruokinta on muuttanut poronhoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja. Kulttuurit, elämäntavat sekä perinnetieto kuitenkin muuttuvat, ja ovat aina muuttuneet. Heikkinen, Simo Sarkki: Kulttuuriantropologia, Oulun yliopisto; Mia Landauer: Arktinen keskus, Lapin ylo; AnttiJuhani Pekkarinen: Metsätieteet, Helsingin ylo. Lisäruokintaa liittyvistä haasteista huolimatta Suomen poronhoitajat luottavat jo saamiinsa kokemuksiin ja oppeihin, ja suhtautuvat luottavaisesti mahdollisuuksiinsa sopeutua ja voittaa haasteet. Kaksi esimerkkiä valaisee poronhoitajien näkemystä lisäruokintaan. Élise Lépy, Hannu I. 29 POROMIES 6/2018 ronhoidon ulkopuolisista tekijöistä. 2) Joissakin paliskunnissa on ruokittu poroja tarhaan lähinnä petojen takia. Esim. Lisäruokinta on ollut osa tätä sopeutumista. Tärkeimmät syyt ruokintaan ovat poronhoitoa häiritsevä muu maankäyttö, petojen määrän kasvu sekä muuttuvat sääja ilmasto-olosuhteet. esitettiin aikoinaan moottoriajoneuvojen yleistyessä. Aihetta tulisikin tarkastella kokonaisvaltaisesti, osana maankäyttömuotojen synnyttämää kokonaisuutta. Esimerkiksi rehun koostumus, määrä ja ruokinnan ajoittaminen vaativat erityistä tietoa, ja jos sitä ei ole, saattaa, seurata ongelmia. Lisäruokinta poronhoidon murroksessa Lisäruokinnan tuomaa muutosta poronhoitoon pidetään joskus kulttuurin menetyksenä ja elämäntavan häviämisenä sekä uhkana poronhoitoon liittyvälle perinnetiedolle. kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC raportin perusteella tulevaisuudesta saattaa tulla tukala poronhoidolle ääri-ilmiöiden, lämpötilanvaihteluiden ja sateisuuden lisääntyessä. Samankaltaisia huolia Työpajassa esiin nousseet tietoja tutkimustarpeet lisäruokintaan liittyen • Kulujen ja tuottavuuden suhteesta laskelmia ja tutkimusta alueittain. Myös lisäruokinta vaatii seikkaperäistä tietoa, joka muodostunee osaksi tulevaisuuden poronhoidon perinnetietoa. Uutta ja perinteistä tietotaitoa yhdistämällä tunnistetaan esimerkiksi miten, milloin ja millä poroja tulisi ruokkia eri tilanteissa. Toisaalta ruokinta on lisännyt poronhoidon sopeutumismahdollisuuksia muuttuvassa ympäristössä ja tasannut tuottavuutta. Työpajassa tulikin selväksi, että lisäruokintaa ei nähdä uhkana kulttuurille, vaan pakon sanelemana sopeutumiskeinona ylläpitää poronhoitokulttuuria muuttuvassa ympäristössä ja yhteiskunnassa. Poronhoito on joustava luontoon perustuva elinkeino, joka on kyennyt vastaamaan monenlaisiin muutoksiin ja säilyttämään asemansa pohjoisen tärkeänä perinteenä. Voidaankin todeta että poronhoito on elinkeinona sopeutumisen mestari ja kysyä, miten hallinto voisi palkita tätä elinkeinoa huomioimalla sen paremmin muun maankäytön suunnittelussa
TURVEPORO–HANKE TURVETUOTANTOALUEIDEN MUUTTAMINEN LAIDUNALUEIKSI. Teksti Oili Tarvainen, Iida Höyhtyä, Hannu Hökkä, Anne Tolvanen ja Jouko Kumpula. Hankkeen tuloksista saadaan uutta tietoa poron ravintokasvien menestymisestä suonpohjilla ja alustavaa ohjeistusta menetelmän soveltamiseen käytännössä. 30 POROMIES 6/2018 Vuonna 2017 perustetussa kokeessa tutkitaan poron luontaisten ravintokasvien menestymistä siirron jälkeen sekä kahden nurmirehuseoksen soveltuvuutta porolaidunnukseen. Pudasjärven Leväsuolla ja Yli-Iin Latvasuolla selvitetään, voidaanko turvetuotannosta vapautuvia soita palauttaa takaisin porotalouden käyttöön. Aloite selvityksen tekemiseen on tullut paikallisilta paliskunnilta (Kiiminki, Kollaja), Paliskuntain yhdistykseltä ja Pudasjärven kaupungilta. Kuvat Oili Tarvainen. Turveporohanke (EAKR A72891) on valmisteltu ja toteutetaan yhteistyössä aloitteen tekijöiden ja alueella toimivien turvetuottajien Turveruukki Oy:n ja Vapo Oy:n kanssa. Laidunalueiden perustamisesta voisi syntyä vaihtoehto turvetuotantoalueiden uusiokäyttöön poronhoitoalueella. Kokeiden perustamistyöt tehtiin marraskuussa 2017 aika arktisessa kelissä.
Lisäksi itäminen oli osalla koealoja epätasaista. Koe aloitettiin syksyllä 2017, jolloin merkittiin kaikki koealat, siirrettiin luonnonkasvien kasvustot ja tuhkattiin rehuseoksille tarkoitetut koealat. Turvetuotanto on päättynyt molemmilla suoalueilla vuonna 2015, minkä jälkeen pohjaveden pinta on nostettu patoamisen avulla. Tarkoitus on nimenomaan selvittää se, miten siirretyt kasvustot menestyvät suopohjilla. Kokeen perustamisen aikaan turvepinta oli jo osin kasvittunut. Myös koelohkojen poroaitaukset rakennettiin touko-kesäkuun vaihteessa. Aitausjärjestelyä tarvitaan, jotta saadaan selville laidunnuksen merkitys kasvillisuuden kehittymisessä. Molemmat rehuseokset näyttivät kuitenkin ensimmäisen kahden kuukauden kasvun jälkeen yhtä hyviltä. Vain raatteen siirto epäonnistui. Molemmille alueille perustettiin kolme lohkoa. Tulevina vuosina toivotaan tietoa siitä, miten erilaiset kosteusolot ja laidunnus vaikuttavat koekasvillisuuden pysyvään menestymiseen suonpohjilla. Nurmikoealat harattiin, lannoitettiin ja rehuseosten siemenet kylvettiin toukokuussa 2018. Lohkoon kuuluu aidattu ja aitaamaton osa, joilla on yhtä paljon erilaisia koealoja. Luonnonkasvien ja rehuseosten lisäksi halutaan seurata suopohjan luontaista kasvittumista. Ensimmäisen kasvukauden tuloksia Ensimmäisen kasvillisuusinventoinnin perusteella luonnonkasvien voidaan todeta selviytyneen siirrosta ja sen jälkeisestä talvesta pääosin hyvin. Alustavien tulosanalyysien perusteella aitauksen vaikutus kasvien biomassan määrään on merkittävä – porot ovat löytäneet tiensä mahdollisille laidunalueille. Luonnonkasveja siirrettiin koealoille turvetuotantoalueiden kasvittuneilta alueilta sekä lähistöjen ojista koneellisesti. Parhaiten siirretyistä lajeista on menestynyt järvikorte. Maanäytteistä selvitetään turpeen ravinteisuus. Lisäksi porotalouden laidunalueita kaventaa ja rajoittaa muiden maankäyttömuotojen, kuten maaja metsätalouden aiheuttama paine sekä myös ilmastonmuutoksen mahdolliset haitalliset vaikutukIida Höyhtyä tekee keväällä kylvetyn rehuseoksen peittävyysmittausta elokuussa Latvasuolla.. Lisäksi mitataan pohjaveden pinnan vaihtelua ja pintaturpeen kosteutta ja lämpötilaa. Alueiden välillä on kuitenkin eroja. 31 POROMIES 6/2018 Koejärjestelyt Hankkeen aikana tutkitaan poron ravintokasvien kasvukykyä ja menestymistä kosteusoloiltaan vaihtelevilla turvepinnoilla. Lisäksi testataan kaupallisen riistasiemenseoksen sekä turvepelloille soveltuvien timoteija puna-apila-lajikkeiden seoksen menestymistä suopohjilla. Pitkät sateettomat jaksot viivästyttivät siementen itämistä. Koetta varten valittiin tuhkaamattomat alueet, koska haluttiin tutkia luontaisesti suolla kasvavien ravintokasvien menestymistä. Kasvillisuuden kehitystä seurataan sekä valokuvaamalla että kasvillisuusinventoinnilla. Porot ovat joutuneet väistymään turvetuotannon alettua näiltä aikaisemmin käyttämiltään laidunalueilta. Luonnonkasveja ovat raate, tupasvilla ja järvikorte. Alueen soista huomattava osa on ojitettu metsätalouskäytön tehostamiseksi. Myös kosteuden vaihtelu haluttiin huomioida, joten koealat toteutettiin sekä kuivemmalle että märemmälle pinnalle. Mahdolliset hyödyt porotalouden näkökulmasta Eteläiseen poronhoitoalueeseen kuuluvilla Pudasjärven kaupungin ja entisen Yli-Iin kunnan alueilla turvetuotanto on merkittävin soiden käyttömuoto metsätalouden jälkeen. Kylvetyt laidunnurmet kasvoivat kuivasta kesästä huolimatta. Tupasvillamättäät kasvavat hyvin, mutta ovat koealoilla epätasaisesti. Leväsuolla kehitys on ollut hitaampaa kuin Latvasuolla
LUONNON ENERGIAA POROILLE! Lisätietoa pororehuista www.hankk. Pienempi rehunkulutus, tarhakäyttäytymisen rauhoittuminen, turva ruokintahäiriöitä vastaan ja parempi yleiskunto ovat ensimmäiset havainnot Progresin vaikutuksista poroilla. Hankkeessa saatua tietoa suopohjien kasvittamisesta voidaan hyödyntää nykyisten turvetuotantoalueiden uusiokäyttösuunnitelmissa, mutta myös uusien turvetuotantoon otettavien alueiden käyttöehtojen luvituksessa poronhoitoalueella. Esimerkiksi viljelyssä olevien peltojen aitaustarve ja -kustannukset voivat vähentyä. Porojen ravintokasvillisuuden kehitystä seurataan hankkeessa kesään 2020 asti, jolloin saadaan tarkempia tuloksia menetelmien toimivuudesta. Yhteystiedot: Erikoistutkija Hannu Hökkä, hannu.hokka@luke.. Laadun paraneminen vaikuttaa vasojen kuntoon ja teuraiden elopainoon. Porot voidaan myös saada kerääntymään hyvälle laitumelle, jolloin ne voidaan koota aitaan vähemmin kustannuksin. Mikäli suopohjien kasvittaminen porojen ravintokasveilla onnistuu, on mahdollista vähentää eri maankäyttömuotojen välisiä ristiriitoja. Paljaiden turvekenttien kasvittaminen voi parantaa turvetuotantoalueilla kesällä palkivien porojen laidunten laatua. ”Eihän näin rauhallisia poroja löydy enää mistään” – Risto Kangas ”Vaikka edellisvuoden kesä oli vaatimille huono, olivat vasat nyt parempikuntoisia kuin aiemmin” – Markku Ylivaara Porojen ruokinnassa puhaltavat uudet tuulet, tutustu Progres® -rehuainetta sisältävään Poro-Elo Poweriin! Uutuus!. / 029 532 4528 Aita oli tarpeen, sillä porot laidunsivat kesällä tutkimusalueilla. Laidunalueiden lisääntyminen voi myös vähentää tarvetta porojen lisäruokintaan. a.fi Luonto on ihmeitä täynnä. Tästä syystä laidunalueiden määrän ja laadun lisääminen on elinkeinolle eduksi. Kehitimme suomalaisesta männystä Progres® -rehuaineen, joka tukee eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta. 32 POROMIES 6/2018 set laitumiin
22 805 €) +tk • sis. KAMPPINEN 016 255500 Kemijärvi – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Kittilä – TIMPURI 016 353677 Kuusamo – AUTO JA KONEKORJAAMO S. PÄTSI 08 8511643 Muonio – MUONION KONEPISTE 016 532221 Ranua – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Rovaniemi – TARVIKEKESKUS OY 020 7437000 Sodankylä – K-RAUTA SODANKYLÄ 010 3466 260 Tornio – MIUKIN KONE 040 7211617 Ylitornio – TEEMU ALAVIIPPOLA OY 016 572251 PALVELEVAT POLARIS-KAUPPIAAT: POLARIS.FI RANGER 570 EFI LE PRO FIT CABIN 4X4 Pakettihinta 18 490 € (sh. hytin, lämmityslaitteen ja ikkunanpyyhkijän pesurilla • maailman ylivoimaisesti ostetuin • traktorirekisteröity kahdelle • automaattinen 100 % neliveto/TURF 1x4 veto • kippilavan kantavuus 227 kg SATOI TAI PAISTOI! ETUSI 4315 €. Enontekiö AUTO JA KONE KONTTINEN 016 521051 Ivalo IVALON AUTO 016 662346 Kemi – PRIMA RAUTA R
Poroluvut Poromäärät ovat poronhoitoalueella edelleen hälyttävän paljon alle suurimman sallitun. Verotus Vuosittaiset neuvottelut Verohallinnon edustajien kanssa käytiin 25.–26.10. Toisessa kokouksessa joulukuussa keskitytään alkuperäiskansakysymyksiin. Työryhmän tarkoituksena on kuulla kaikki paliskunnat ja myös muita asiantuntijoita tulevan vuoden aikana. Porolukuja on säädelty viimeksi vuonna 2000, jolloin suurinta sallittua leikattiin huomattavasti. Ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa sovittiin toiminnan linjoista ja kuultiin Jouko Kumpulan tutkimuksesta porolaidunten tilannetta koskien. Kuva Tarja Konstig. Ihan valmiiksi petotilanteen hoitaminen ei ole ministeriön toimesta edelleenkään tullut, mutta vuonna 2020 on kuitenkin päätetty asettaa uudet poroluvut seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Tuottoperustelaskelman ohjeen mukaan talkoopäivävähennyksen edellytyksenä on sellaisen työntekijäkohtaisen työpäiväkirjan laatiminen ja tuottoperustelaskelmaan liittäminen, josta selviävät nimi, syntymävuosi, tehdyt työt sekä niiden ajankohta.. Tämä kertoo kyseisten alueiden mittavista ongelmista petojen kanssa. Poronhoitolain mukaisesti maaja metsätalousministeriö asettaa suurimmat sallitut poroluvut kymmenvuotiskaudelle, kuultuaan asianosaisia tahoja ja nimettyjä sidosryhmiä. Työryhmä suurimpien sallittujen porolukujen asettamiseksi on aloittanut työnsä marraskuussa. Kolmessa paliskunnassa suurimman sallitun poromäärän ylitys on 3 % tai enemmän ja näissäkin suunta on alaspäin. Tänä syksynä paliskunnilta vaadittiin ensimmäistä kertaa osakaskohtainen talkoopäivälista talkoopäivävähennyksen perustaksi. Vuonna 2010 silloinen maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ilmoitti, ettei lukuihin puututa, koska petotilanne on hoitamatta. 34 POROMIES 6/2018 AJANKOHTAISTA Teksti Anne Ollila. Huolestuttavaa on, että 20 paliskunnassa poromäärä on vähintään 10 % alle suurimman sallitun
Ministeriö tarkastelee yhdistyksen esitystä lainamuotoisen tuen myöntämisen jatkovaihtoehtojen selvittämisestä osana nyt käynnissä olevaa tukija hallintojärjestelmien uudistuksen valmistelua.. Asiasta toimitettiin palautetta sekä lausunnon muodossa että sähköpostitse foorumin kautta. Tarkastuksen yhteydessä selvästi osakkaan omaan poronhoitoon liittyväksi todetut työt, kuten tarharuokinta tai heinänteko, vähennettiin talkoopäivien kokonaismäärästä. 35 POROMIES 6/2018 Pääosin paliskunnissa oli tehty vaaditut listat hyvin. Samoin vähennettiin päivät, joille ei oltu kirjattu selitettä laisinkaan. Laskennassa vähennettiin myös päivät, joista ei saatu pyynnöstä huolimatta listoja ajoissa. Pedot Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö etenee. EU:n petofoorumin alueellinen työpaja pidettiin WWF:n vetämänä Montenegron Budvassa marraskuussa. Edelleen suurimpia vaikeuksia tuotti rajanveto omien ja paliskunnan eteen tehtävien töiden suhteen. Suomi vastustaa luontodirektiivin tulkinnan muutoksia. Poronhoitoalueen erityispiirteitä ja porovahinkoja käsitellään omassa kokouksessaan muista vahingoista erillisenä vuoden vaihteen jälkeen. koiraja kotieläinvahinkoja sekä niiden ehkäisykeinoja ja susien pihakäyntejä. Luonnoksessa esitetään päivitettäväksi luontodirektiivin tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevä ohjeasiakirja. Veropalaverissa sovittiin poronhoitovuoden 2018–19 omaan käyttöön otetun poronlihan verottomaksi hinnaksi 9 €/kg. Päivitystyö on jaettu työsuunnitelmassa eri aihealueisiin, joita käsitellään tietyssä järjestyksessä työn edetessä. Niinpä säädöksiä muutettiin siten, että tukielementtinä valtionlainan lisäksi voi olla myös korkotukilaina. Ilman lainarahoitusta rahoituslain säädökset jäävät vaillinaiseksi. Euroopan komissio on laatinut esitysluonnoksen koskien luontodirektiiviä. Pankit eivät kuitenkaan myönnä myöskään korkotukilainoja. Esityksen taustalla on nykytilanne: loppuvuodesta 2017 ilmeni, etteivät pankit ole myöntäneet valtionlainoja elinkeinolle. Polura Yhdistyksen hallitus käsitteli kokouksessaan 4/2018 porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain valtionlaina-asiaa ja päätti tehdä esityksen ministeriölle lainamuotoisen tuen vaihtoehtojen selvittämiseksi. Paliskunnan kokoukset tulevat tuottoperustelaskelmalla mukaan omassa kohdassaan, joten ne eivät myöskään ole paliskunnan talkoopäiviin laskettavia päiviä. Petofoorumin työssä korostetaan paikallisen yhteistyön merkitystä ja tapauskohtaisia tilanteen ratkaisuja. Vaikka poronhoitovuonna 2017–2018 teurastettiin reilu tuhat poroa edellisvuotta enemmän, pieneni poronlihan tuotantomäärä edelleen, ollen nyt 1,81 miljoonaa kiloa. Omaan käyttöön saa ottaa verottomasti lihaa 850 euron edestä eli noin 94 kg. Samoin vireillä ovat maakuntauudistuksen yhteydessä toteutettavat hallinnonalan toimeenpanon uudelleenjärjestelyt, mukaan lukien Ruokaviraston toiminnan käynnistyminen vuoden 2019 alusta lukien. Pääsyy lienee porojen edellisvuotta keveämpi kunto syksyllä 2017. Teurasporojen keskipaino oli 23,3 kg eli 1,3 kg pienempi kuin edellisenä syksynä. Komissio on lähettänyt kommenteille tulkintaohjeen muutoksen. Pyysimme ministeriötä selvittämään, voisiko myöntäjä olla jatkossa luottolaitosten sijaan esimerkiksi Valtiokonttori. Syksyn aikana on pidetty kolme kokousta, joissa on käsitelty mm. Mikäli komission linjaukset vesittävät tilanteiden hallinnan mahdollisuuksia poronhoitoalueella, käy yhteistyön jatkaminen petofoorumin puitteissa vaikeaksi ja toiminnan mielekkyys tulee uudelleen arvioitavaksi. Mikäli ohjeistuksen muutos menee sellaisenaan läpi, karhun ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä ei maaja metsätalousministeriön tulkinnan mukaan todennäköisesti voida jatkaa nykyisellä tavalla. Toisella kädellä komissio kuitenkin näyttää tekevät työtä vastakkaiseen suuntaan, linjaamalla tiukennuksia alueellisten tilanteiden huomioinnin mahdollisuuksiin. Tarkemmin sudenhoitosuunnitelmatyöstä sivulla 64. Maaja metsätalousministeriö vastasi aloitteeseen todeten, että ministeriössä on parhaillaan käynnissä yhteisen maatalouspolitiikan tulevan ohjelmakauden tukijärjestelmien ja niiden kansallisen hallintojärjestelmän valmistelu
vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan MRL 201 § nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman. Tolvan paliskunta on valittanut kaavasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Maaningan tuulivoimahankkeen kaavamerkinnän osalta. Paliskuntien kannattaa tuolloin lausua alueensa kaavamerkinnöistä ja määräyksistä, niin poronhoidon omista kuin muuta maankäyttöä koskevistakin. Lausunto maaja metsätalousministeriölle riistavahinkolain muuttamisesta, 31.10.2018 3. Etelämmässä on lisäksi muutamia norjalaisia poronhoitoyksiköitä, joissa poroja hoitavat ei-saamelaiset poronomistajat. Røros on Norjan eteläisintä varsinaista poronhoitoaluetta. Aloite Liikennevirastolle teiden suolauksesta poronhoitoalueella, 26.11.2018 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 19.10.–26.11.2018 JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä. Pohjois-Lapin maakuntakaava tulee luonnoksena julkisesti nähtäville tammikuussa 2019 noin kuukauden ajaksi. Lausunto eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle eläinten hyvinvoinnista, 19.11.2018 6. Lausunto eduskunnan maatalousjaostolle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi, 19.10.2018 2. Esitimme komissiolle, että aitalinja Levajoelta vanhaan Karigasniemeen kulkisi tien itälaitaa. Norjalaiset käsittelevät esitystämme tahoillaan ja palaamme asiaan uudelleen komission kokouksessa Karigasniemellä 4.2.2019. Alueella tehdään paljon töitä paikallisen poronlihantuotannon ja tuotekehityksen sekä matkailun parissa ja siellä sijaitsee muun muassa maailman toiseksi suurin poronlihatuotantoon erikoistunut laitos. Lausunto Euroopan parlamentille suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä, 20.11.2018 7. Voimaan tuleva kaava-aineisto on nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan liiton julkisilla verkkosivuilla. Näin poronhoito voidaan ottaa paremmin huomioon alempiasteisissa kaavoissa. Lausunnon tekemiseen saa apua yhdistykseltä. Kokouksen asialistalla oli aitalinjaus paljon esillä olleelle uudelle raja-aidalle Suomen puolella. Kaavasta pyydetään lausunnot kaikilta paliskunnilta. 36 POROMIES 6/2018 Raja-aidat Raja-aitakomission kokous pidettiin Norjan Rørosissa marraskuussa. Lausunto liikenneja viestintäministeriölle maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta liikennealalla, 12.11.2018 4. Tämä olisi perusteltua sekä ympäristönäkökohtien ja alueen asutuksen että porojen kulkemisen näkökulmasta. Muu maankäyttö Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on 5.11.2018 antamallaan päätöksellä määrännyt Pohjois-Pohjanmaan 3. Lausunto Lapin ELY-keskukselle Tenon maisemanhoitoja käyttösuunnitelmasta, 19.11.2018 5. 1. Tuolloin Lapin liitto kuuluttaa asian ja järjestää kaavasta jokaisessa kunnassa yleisötilaisuudet. Poronhoidon määräyksissä ja merkinnöissä kaavassa on päästy eteenpäin niin, että poronhoidon turvaamista koskeva kaavamääräys on entistä parempi ja osa erotusaitapaikoista on merkitty omalla ph-merkinnällä kaavakartalle. Ottakaa yhteyttä Marja Anttoseen
Selvitä muu mahdollinen asiaan liittyvä todistelu. 050 911 9551 Alkuneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi on paliskunnille maksuton. Selvitä missä määrin porot ovat aiheuttaneet riidattomasti vahinkoa ja korvaa viljelijälle/vahingonkärsijälle riidaton osuus. 016 331 6000 7. Selvitä muut mahdolliset vahingonaiheuttajat: Luonnontekijöistä aiheutuvat vahingot (kuivuus, märkyys, kasvitaudit, tuhohyönteiset, jänikset, hirvet, myyrä ja hiiret) Väärät viljelytekniikat (virheellinen lannoitus tai kasvupaikka, liian tiheä kasvusto, rikkakasviongelmat, koneiden aiheuttamat mekaaniset ongelmat yms.) Mikäli havaitset mahdollisia vahingonaiheuttajia, valokuvaa tekemäsi havainnot ja tee niistä kirjalliset päivätyt muistiinpanot. Onko poroja päässyt vahinkoalueelle viljelijän omien toimien seurauksena. Ota talteen mahdollisten todistajien yhteystiedot. 8. Mikäli asiassa on kyse vahingonkärsijän omasta myötävaikutuksesta, pyri hankkimaan asiaan liittyvää mahdollista todistelua. Tee kirjalliset ja päivätyt muistiinpanot havainnoistasi. Selvitä viljelijän tai muun vahingonkärsijän oma myötävaikutus vahingon syntyyn: Onko porojen oleskelusta viljelyksillä tullut poronhoitolain edellyttämiä ilmoituksia paliskuntaan. kirjaamo@paliskunnat.. Porotalouteen liittyviä oikeudellisia asioita hoitaa esimerkiksi: Varatuomari, ekonomi Joni Ylänkö Tili. Onko alue aidattu ja ovatko veräjät olleet suljettuina. 9. Pyydä vahingoista asiantuntijalausunto Paliskuntain yhdistykseltä. 6. /p. 5. Lisätietoa: Poronhoitolaki Poronhoitoasetus TOIMINTAOHJEET PÄHKINÄNKUORESSA POROISÄNNILLE Tilanteisiin, joissa viljelyksille/taimikoille aiheutuneita vahinkoja ja/tai aitaamisvelvollisuutta koskeva arvioimislautakunnan päätös viedään käräjäoikeuden ratkaistavaksi.. POROMIES 6/2018 37 1. Viljelyvahinkojen ollessa kyseessä, hanki myös alueen kartta ja lohkokortit sekä viljavuustutkimukset ja selvitä kyseessä olevan alueen rekisteritunnus, mikäli mahdollista. Kerää talteen paliskunnalle esitetyt vaatimukset, kirjeenvaihto viljelijän/vahingonkärsijän kanssa sekä mahdolliset aiemmat arvioimislautakunnan päätökset samalta alueelta ja muu sellainen todistelu, jolla koet olevan vaikutusta asiaan. x.. Useimmilla paliskunnilla on toiminnan vastuuvakuutus tms. Tätä silmällä pitäen kartoita alustavasti liittyykö asiaan kirjallista todistelua tai sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät todistamaan tapahtumista, vahingoista tai vahingonmäärästä, aidan tarpeellisuudesta yms. / p. Pääsääntönä tuomioistuimessa on, että se mitä vaatii taikka väittää, on pystyttävä todistamaan, jotta oma asia menestyisi oikeudessa. Riidanalaista osuutta ei ole velvollisuutta maksaa ennen kuin asiaan on saatu lopullinen päätös. Perusmuotoiset vastuuvakuutukset sisältävät pääsääntöisesti oikeusturvavakuutuksen, joka kattaa oikeudellisen asiantuntijan käyttämisestä aiheutuneet kustannukset. 4. Valokuvaa tekemäsi havainnot ja tee niistä kirjalliset päivätyt muistiinpanot sekä ota talteen mahdollisten todistajien yhteystiedot. 2. 3. Laajemmat vakuutukset puolestaan korvaavat edellä mainitun lisäksi myös vastapuolelle aiheutuneita vahinkoja taikka oikeudenkäyntikuluja. x Oy, Pajakorva 26 A 6, 96300 Rovaniemi S-posti: joni.ylanko@tili. Selvitä paliskunnan vakuutusturva. Valokuvaa kyseessä oleva vahinkoalue tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Ole tarvittaessa yhteydessä lakimieheen
Paimenpaikkojen tarve syntyi PALISKUNTIEN PAIMENTOPAIKAT PAIKKATIEDOIKSI Teksti Marja Anttonen, Heikki Remes, Päivi Kainulainen, Lauri Karvonen ja Mirja Humalamäki Kuva Marja Anttonen Kemin-Sompion Naltion porokämppä sijaitsee paimentopaikalla Paliskuntien paimentopaikat on koottu paikkatietoaineistoksi yhteistyössä Metsähallituksen, Lapin ELY-keskuksen ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Paimentopaikat ovat 80-luvun alkupuolella silloin voimassa olleen porotilalain (590/1969, muutettu 351/1974) 7a §:n ja maanhankkimislain mukaan paliskunnille perustettuja alueiden hallintaoikeuksia valtion maihin. Mitä ovat paliskuntien paimentopaikat. Osalla paliskunnistakaan ei ole kattavaa tietoa omista paimentopaikoistaan, sillä kaikkia paikkoja ei ole rakennettu, henkilöt paliskuntien hallinnossa ovat vaihtuneet ja paliskuntien arkistoja on vuosien varrella tuhoutunut ja siirretty. Työ vaati monenlaista selvittelyä ja arkistojen penkomista aina Metsähallituksen Tikkurilan pääkonttoria myöten. Varsinainen paikkatietojen tallennustyö tehtiin Metsähallituksessa.. Myös itse paimentopaikkoja on voitu siirtää aikojen saatossa. 38 POROMIES 6/2018 Aiemmin millään taholla ei ole ollut kattavaa kokonaiskuvaa tai paikkatietoaineistoa paimentopaikkojen sijainnista
Mikäli paliskunnan porokämppä ei sijaitse paimentopaikalla, on alueesta tehty normaali vuokrasopimus. Paimentopaikoista ei makseta vuokraa, vaan rakennuspaikkojen ottamispäätöksillä on paliskunnalle annettu vastikkeeton hallintaoikeus valtion maahan, paimentopaikkaan. Toimitusvuodet sijoittuvat vuosien 1980–1987 välille. Paimentopaikka-alueiden pinta-ala vaihtelee 0,24 –1,33 hehtaarin välillä. Paimentopaikat on merkitty maastoon metallisin rajapyykein, mutta merkitsemättömiäkin paikkoja on. Koska porotilalaki ei ole enää voimassa, uusia paimentopaikkoja ei paliskunnille voida enää muodostaa. Paimentopaikat eivät tarkoita erotusaidan sijoittamisoikeutta, vaan aitoihin tehdään omat vuokrasopimukset maanomistajan kanssa. Näin onkin menetelty vuosien saatossa useissa kohteissa. Tällöin katsottiin tarpeelliseksi muodostaa paimentopaikkoja työmaa-asuntojen sijoittamiseksi porolaidunalueille. Nykyisin asiassa toimiva viranomainen on alueellinen ELY-keskus. Ajantasaisia tietoja paimentopaikkojen siirroista löytyy Metsähallituksesta. Kaikkiaan paimentopaikkoja on tämän hetkisen tiedon mukaan 255. Paimentopaikat muodosti sen aikainen maatilahallitus. Poronhoitoalueen ELY-keskuksissa on kopiot paliskuntien alkuperäisten paimentopaikkojen toimitusasiakirjoista. Näistä rakennettuja on tiettävästi 134. Toimituksia hoitanut maanmittausinsinööri Aimo Vartiainen ’Joulupukki-Vartiainen’ lienee vanhemman polven poromiehille tuttu hoitihan hän porotilojen muodostamisiakin. Vanhoja rakentamattomia paimentopaikkoja voidaan kuitenkin siirtää paliskunnalle sopivaan paikkaan paliskunnan ja Metsähallituksen välisellä sopimuksella nykyisen poronhoitolain mukaan. Paliskunnalla on vastikkeeton hallintaoikeus Paimentopaikka ei ole paliskunnan omaisuutta. ELY-keskuksissa on tiedot myös porotilalain mukaisista yksityisistä NIMI Määrä, kpl Rakennettu Alakylä 10 7 Halla 4 1 Hammastunturi 3 2 Hossa Irni 1 1 Ikonen 2 1 Isosydänmaa 1 1 Ivalo 6 4 Jääskö 1 1 Kaldoaivi 11 5 Kemin Sompio 32 16 Kolari 6 6 Kollaja 1 Kuivasalmi 13 8 Kyrö 8 2 Käsivarsi 10 1 Lappi 15 7 Muddusjärvi 5 1 Muonio 10 8 Muotkatunturi 4 1 Niemelä 3 1 Näkkälä 8 2 Näljänkä 1 1 Näätämö 3 3 Orajärvi 3 Oraniemi 22 11 Paistunturi 7 2 Palojärvi 1 1 Pintamo 3 3 Pohjois Salla 4 1 Poikajärvi 4 3 Pudasjärven Livo 4 4 Pudasjärvi 2 2 Pyhä Kallio 10 8 Sallivaara 5 Sattasniemi 9 6 Syväjärvi 14 12 Timisjärvi 1 1 Vanttaus 1 Vätsäri 7 Yhteensä 255 134 Myönnetyt ja rakennetut paimentopaikat paliskunnittain.. 39 POROMIES 6/2018 ilmeisesti alkujaan siitä, että varhaisimmat porotilat 1970-luvun lopussa haluttiin valtion taholta välttämättä sijoittaa kuntakeskuksiin tai ainakin jonkin tason taajamiin
Metsähallitus ei nykyisten tietojen käytössä ollessa hakkaa paliskuntien paimentopaikkojen alueita, ellei paliskunnan kanssa toisin sovita. Tiedon nykyaikaiselle taltioinnille oli siis suuri tarve, jotta alueet voidaan jatkossa ottaa paremmin huomioon. Muun muassa vapaaajan rakentaminen ja muuhun kuin poronhoitoon liittyvien asuntovaunujen ja parakkien sijoittaminen sekä kämppien matkailukäyttö on kielletty. Paimentopaikka ei anna paliskunnalle tai poromiehelle oikeutta hakata metsää alueella, vaan alueen puusto on edelleen Metsähallituksen hallinnassa. Paliskuntien tulisi myös tarvittaessa hankkia asiakirjat paimentopaikoistaan ja taltioida ne. Paliskunta on oikeutettu hallitsemaan alueita niin kauan kuin niitä käytetään poronhoitoon. Aineistoissa voi vielä olla virheitä ja muuttuneita tilanteita. Siksi paliskuntien tulisi käydä läpi paimentopaikkojensa tiedot. Jatkotoimenpiteet Paimentopaikat ovat näkyvillä Metsähallituksen paikkatietokannassa niin, että ne voidaan ottaa alueiden käytön suunnittelussa entistä paremmin huomioon. Yhdistys lähettää ensi vuoden alkupuolella paliskuntiin kartat niiden aineistossa olevista paimentopaikoista. Ainakin pari paimentopaikkaa on jo korjattukin oikeaan sijaintiinsa. Hallintaoikeuden vastainen käyttö, joka jatkuu korjauskehotuksista huolimatta, voi johtaa hallintaoikeuden lakkauttamiseen. Poronhoitolain mukainen polttopuun otto-oikeus on kuitenkin olemassa, mutta sen tulkinta ei kata alueen hakkaamista paliskunnan tarvepuuksi. Kaikkia asiakirjoja ei kuitenkaan ole löydetty selvitystyön aikana. Metsähallitus etsii muiden maastokäyntien yhteydessä rajapyykit ja ottaa niiden koordinaatit ylös paikkatietojen tarkentamiseksi. Mikäli paimentopaikkoja on tarvetta siirtää, niistä keskustellaan Metsähallituksen kanssa. Näin paikkojen todellinen sijainti voidaan tarkentaa nyt luotuun aineistoon. On myös mahdollista, että rakentamaton tarpeettomaksi käynyt paimentopaikka voidaan lakkauttaa. Asiakirjoja tarvitaan muun muassa rakennuslupaa haettaessa, jolloin on todistettava oikeus rakentaa kyseiselle paikalle. Mikäli paliskunnista löytyy tietoa, niin asiakirjat voi toimittaa Metsähallitukselle ja ELY-keskukselle. Paimentopaikat on tarkoitettu vain poronhoitokäyttöön Paimentopaikka antaa oikeuden rakentaa poronhoidon harjoittamista varten tarpeelliset työmaaasunnot eli kämpät. paimentopaikoista. Paliskunta voi luovuttaa alueiden hallintaoikeuden yhdelle tai useammalle poronhoitoa harjoittavalle henkilölle toistaiseksi tai määräajaksi, mutta kuitenkin vain siksi ajaksi kuin luovutuksensaajat harjoittavat poronhoitoa. Luovutuksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Metsähallitukselle. Käytännössä asiaa hoitavat Metsähallituksessa maankäyttöasiantuntijat. Jutun kirjoittajiin voi olla yhteydessä lisätietojen saamiseksi. Rakentaminen paimentopaikalle edellyttää rakennuslupaa. Tiettävästi ainakin Ikosen ja Näljängän paliskuntien osalta tiedot ovat kadonneet. 40 POROMIES 6/2018 Joitakin paimentopaikka-alueita on valtion metsätalouden harjoittajan toimesta aikojen saatossa hakattu kokonaan tai osittain, mikä on johtunut aikaisemmasta huonosta paperikartta-ajan sijaintitiedosta ja tietämättömyydestä. Pudasjärven Livon Susisuon paimentopaikan toimitusasiakirjan kartta vuodelta 1981 ja kuva paimentopaikasta uudessa Metsähallituksen aineistossa (Mirja Humalamäki).. Metsähallituksen aineisto on siirretty Paliskuntain yhdistykselle. Ottamispäätöksissä on osassa jopa mainintoja, että alueen puuston hakkaaminen on kielletty. Paimentopaikan aluetta voidaan käyttää vain poronhoidon harjoittamiseen
Hallintaoikeus yksityiseen paimentopaikkaan on merkitty kiinteistörekisteriin kyseisen porotilan tietoihin. laturin, 2280mAh akun ja antennin. Metsähallitus pyytää hakemuksesta Lapin ELY-keskuksen, Saamelaiskäräjien ja paliskunnan lausunnon. ICOM IC-F52D Pienikokoinen, digitaalinenja analoginen radiopuhelin BT-toiminnolla. 24 %. 010 245 2364/010 245 2363 pakkausjaloste.oulu@dssmith.com www.dssmithpackaging.fi ICOM IC-F3032S Analoginen bluetooth-radiopuhelin. Ota yhteyttä myyntiimme: Puh. Toimitukset suoraan valmistajalta, ilman välikäsiä. alv. ICOM IC-F1000 Analoginen radiopuhelin. Niitä on yhteensä 32. Hakijan tulee täyttää tuen saamisen yleiset ehdot sekä hallita porotaloustai luontaiselinkeinotilaa ja asua tilalla. Porokanavat koodataan puhelimiin veloituksetta. Hinnat sis. Ensisijaisesti tukikohdat tulisi sijoittaa paliskunnan paimentopaikka-alueelle tai paliskunnan vuokra-alueelle. Yksityisiä paimentopaikkoja on muodostettu myös useammalle porotilalle yhteisesti, mikäli kämppä on ollut yhteisomistuksessa. Paketti sis. 41 POROMIES 6/2018 YKSITYISET PAIMENTOPAIKAT Yksityisiä paimentopaikkoja on perustettu vain Enontekiön kuntaan. Tarvitsetko pakkauksia. Yksityisellä paimentopaikalla on sitä muodostettaessa ollut jo rakennus, jota on myöhemmin voitu peruskorjata tai paikalle on voitu rakentaa uusi kämppä. Kysy myös tarjous isommasta erästä! 565 € 366 € 759 € 625 €. laturin, 2250mAh akun ja antennin. Lisävarusteina mikki, kuuloke ja marssiantenni. Voimassa olevan Porotalouden rakennetukilain (986/2011) 87 §:n mukaan Saamelaisten kotiseutualueella porotalouden harjoittajalle voidaan edelleen myöntää tukikohta porotaloutta varten, jos se on välttämätöntä poronhoidon kannalta. Aaltopahvipakkaus on kustannustehokas ja täysin kierrätettävä, ekologinen vaihtoehto. Paketti sis. DS Smith tarjoaa laajan valikoiman vakiopakkauksia ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä kuljetusja myyntipakkauksia. Paketti sis. laturin, 2010mAh akun ja antennin. PELTOR WS ALERT XPI-HEADSET Bluetooth-headsetti FM-radiolla ja multipoint-toiminnolla eli voidaan liittää myös kännykkä samanaikaisesti. Tukikohtaa haetaan Metsähallitukselta. Huom! Multipoint toimii vain IC-F52D mallissa. Paketti sis
42 POROMIES 6/2018 POROKOLARIHÄLYTYSTEN AUTOMATISOINTI ETENEE Paikkatieto Online Oy on kehittänyt paikkatietotekniikkaan ja tekstiviesteihin perustuvaa automaattista liikennevahinkoarviomiesten hälytysjärjestelmää sähköiseen arviomieskarttaan (ARMI) liittyen yhdessä Paliskuntain yhdistyksen ja Hätäkeskuslaitoksen (HÄKE) kanssa. Järjestelmää on testattu syksyn ajan Poikajärven ja Hirvasniemen paliskunnissa ja kokemukset ovat lupaavia. Teksti Ahti Lahtela, Anna-Leena Jänkälä ja Matti Särkelä
ARMI-järjestelmä etsii kolarin koordinaattien perusteella alueen arviomiehen ja lähettää hänelle tekstiviestin. info@hontrade... Kun HÄKE:en tulee porokolari-ilmoitus, HÄKE:n järjestelmä lähettää kolarista tiedot ARMI-järjestelmään. .. .. Kaikki liikennevahinkoarviomiehet ovat tervetulleita koulutukseen! Nyt paikannusta ilman puhelinverkkoa! Seuraa eläimiä missä tahansa ne ovat. . HON-TRADE OY www.hontrade.. Avaamalla linkin arviomies näkee kolarin sijainnin kartalla ja samalla kuittaa tehtävän itselleen. Saat ilmoituksen jos jotain poikkeavaa tapahtuu. 43 POROMIES 6/2018 ARMI-järjestelmään on tallennettu liikennevahinkoarviomiesten yhteystiedot sekä vastuualueet hälytysjärjestyksineen. Järjestelmän hyötyjä ovat tiedonkulun nopeus, välikäsien väheneminen, kolaripaikan esitys kartalla liikennevahinkoarviomiehelle sekä poliisin työajan vapauttaminen tärkeämpiin tehtäviin. Jatkossa, järjestelmän käytön vakiinnuttua, poliisi ei enää soita jos kuittaussähköpostista näkee että liikennevahinkoarviomies on vastaanottanut tehtävän. Arviomiehen saama tekstiviesti sisältää ilmoittajan (yleensä kolarin ajaneen kuljettajan) puhelinnumeron, kolarin sanallisen kuvauksen sekä älypuhelimella avattavan karttalinkin. Mikäli ensimmäinen arviomies ei kuittaa tehtävää, uusi tekstiviesti lähetetään hälytysjärjestyksessä seuraavalle. Eläimet paikannetaan satellii en avulla. .. Järjestelmän koekäyttöä on tarkoitus laajentaa alkutalven aikana muutamaan uuteen paliskuntaan. info@hontrade.. Toistaiseksi testija käyttöönottovaiheessa poliisi toimii kuten ennenkin eli soittaa alueen liikennevahinkoarviomiehelle. w ww ontrade. Hälytysten vastaanottamiseksi liikennearviomiehellä on oltava älypuhelin, mutta mitään muita laitteita tai sovellusten asennuksia ei tarvita. Paliskuntain yhdistys ja Parasta poroa -koulutushanke järjestävät keväällä 2019 koulutuskierroksen järjestelmän ottamiseksi käyttöön kaikissa paliskunnissa. ho ww. 08 08 KYSY lisää! E-kello Käy ää satellii eja paikka edon vastaano oon ja lähe ämiseen.. .. Järjestelmä lähettää poliisille tiedon siitä, onko tehtävää kuitattu. Sinä seuraat niitä etokoneella, puhelimella tai table lla. +358 400 691 908 . Jos kukaan arviomiehistä ei kuittaa tehtävää, järjestelmä lähettää lopuksi tekstiviestin poroisännälle
Viime aikoina on nettiuutissa ja -mainoksissa usein putkahdellut esiin käsite IoT. 44 POROMIES 6/2018 Langaton tietoliikenneteknologia on kehittynyt viime vuosikymmenet huimaa vauhtia. Kuva Digita. Tilanne 11/2018. Varsinkin videoiden katselun suosio Teksti Ahti Lahtela. Verkon peitto laajenee asiakastarpeiden ja kysynnän mukaan.. Teknologia on kehittynyt siten, että pystytään siirtämään suuria datamääriä pienellä alueella olevalle suurelle käyttäjämäärälle. Mitä se on. Mitä se mahdollistaa. IOT JA POROT Digitan IoT LoRaWAN-verkon peittoalue sinisellä Lapin alueella. Kehitys on tapahtunut täysin isojen käyttäjämäärien, ison datansiirtokapasiteetin ja niiden ympärille nivoutuvan operaattoribisneksen ehdoilla. Vaikuttaako se jotenkin porotalouteen
Connected Finland ja Digita joutuvat rakentamaan verkkonsa alusta saakka, ja hankkimaan asiakkaansa uusina. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina. Matkapuhelinoperaattoreilla on jo vakiintunut asiakaskuntansa ja NB-IOT saadaan käyttöön tuomalla tekniikka nykyisiin tukiasemiin. Digita Oy (http://www.digita.. matkapuhelinoperaattorit Telia, DNA ja Elisa. Jotta internettiin liittyvien laitteiden määrä kasvaisi massoihin, tietoliikennetekniikalta vaaditaan halpaa hintaa, erittäin pientä virrankulutusta ja mielellään vielä pitempää kantamaa (harvempaa tukiasemaverkkoa), kuin 3Gja 4G-verkoilta. Kehitystyö on etenemässä kiivaasti ja tuloksia on jo nähtävissä, jopa porotaloudessa. nland.. 45 POROMIES 6/2018 mobiililaitteilla on kasvattanut siirrettävät datamäärät valtaviksi. Edellä mainittujen laitteiden liikuttamat datamäärät ovat ihmisten nettisivujen selailuun ja videoiden katseluun verrattuna mitättömän pieniä. Syntyi käsite Internet of Things (IoT) – esineiden Internet. Aika näyttää miten markkinat jakaantuvat. Muun muassa Palojärven paikannuspantakokeilu perustuu Digitan tarjoamaan teknologiaan. Kaikki kolme täyttävät esineiden internetin vaatimukset: komponentit ovat edullisia, virrankulutus erittäin pieni ja kantavuus parempi kuin matkapuhelinkäyttöön tarkoitetuilla tekniikoilla. Muutaman vuoden kuluessa porojen paikannuspannoissa tullaan todennäköisesti siirtymään johonkin tai joihinkin mainituista IoT-tekniikoista. LoRaWAN on avoin standardi ja periaatteessa kuka tahansa voi pystyttää yksityisen paikallisen LoraWAN-verkon hankkimalla tarvittavat laitteet ja osaamisen. Sigfox on ranskalaisen Sigfox-yhtiön omistama teknologia ja Sigfoxin verkko-operaattorina toimii Suomessa Connected Finland -niminen yhtiö (http:// www.connected. Suurten datamäärien liikutteluun suunnitellut 3Gja 4Gtekniikat ovat osoittautuneet IoT-käytössä epätaloudellisiksi ja epäkäytännöllisiksi. ). Liittymämäärien suhteen markkinat alkavat olla kyllästetyt ja henkilökohtaisten liittymien määrässä kasvun rajat ovat tulleet vastaan. NB-IOT on osa 4G-konseptia ja sitä tarjoavat mm. Kilpailussa tulee todennäköisesti pärjäämään toimija, joka tarjoaa kattavimman verkon ja jonka tekniikkaan löytyy kattavin laitetarjonta. ) operoi osan Suomea kattavaa LoRaWAN-verkkoa. www.kevinalpina.. OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN Toimitamme myös käytetyt koneet! p. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme eri tiedonsiirtotekniikkaa: Sigfox, LoRaWAN sekä NB-IOT. Yleensä sieltä, mistä löytyy paljon asiakkaita. Kodinkoneet, kiinteistöautomaatio ja erilaiset seurantalaitteet voivat lähettää tietoa ja hälytyksiä toiminnastaan internetin kautta omistajilleen. Nämä kolme eri järjestelmää kilpailevat keskenään ja verkkojen rakentaminen on meneillään. Kasvumahdollisuuksia on ryhdytty etsimään nettiin kytkettävistä yksittäisistä laitteista. Näiden vaatimusten takia tietoliikennetekniikkaa kehittävät yhtiöt alkoivat kehittää esineiden internetin käyttötarkoitukseen sopivaa tekniikkaa. Peittoa löytyy kullakin vasta osasta Suomea. Digita hyödyntää myös omaa olemassa olevaa valtakunnallista infrastruktuuriaan IoT-verkon rakentamisessa
Fosforin kierrätykseen on siis väistämättä siirryttävä, mikäli ihmiskunta haluaa edelleen syödä. – Meille tulee ensin nälkä ja sitten kylmä, eli tällä menolla fosfori loppuu maailmasta ennen kuin öljy. Kuva BioA. On asenteista kiinni, aletaanko kierrätystä toteuttaa tosisKIERRÄTYSLANNOITTEEN KEKSIJÄ JARI JÄRVINEN: SUOMEN MARKKINOILLE EI TARVITSISI LOUHIA KILOAKAAN FOSFORIA Teksti Timo Rehtonen. Järvisen mukaan metsäteollisuudessa sivutuotteena syntyvästä tuhkasta ja lietteestä voidaan saada kaikki lannoitukseen tarvittavat ravinteet. Suomen tarpeita varten voitaisiin siirtyä kierrätyslannoitteisiin ihan milloin vaan, meidän ei tarvitsisi louhia kiloakaan, Jari Järvinen toteaa. Hänen vetämänsä yrityksen, BioA:n tavoitteena on korvata Suomen markkinoilla olevat kemialliset lannoitteet jo muutaman vuoden aikana.. 46 POROMIES 6/2018 Maataloudessa tarvitaan typen ja kaliumin ohella fosforia. Asiantuntijalausuntojen mukaan maaperässä esiintyvä fosfori kuitenkin loppuu nykyisellä kaivuvauhdilla jo muutaman kymmenen vuoden kuluessa
UPM:n kanssa patentoitua lannoitetta aletaan tuottaa Kotkan tehtaalla vuoden 2019 keväällä. Järvinen puhuu asiakkaasta, mikä sopii yritysjohtajalle, joka on lähtenyt toteuttamaan kierrätysideaansa ansaintalogiikka edellä. Nyt asiat alkavat olla kohdallaan monen kehitysvaiheen jälkeen. Yhteistyötä on tehty myös Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Aalto-yliopiston kanssa. Se oli yrityslähtöistä toimintaa, ei mitään perustutkimusta, eli kun me halusimme johonkin asiaan vastauksen, he selvittivät sen. Kierrätyslannoitteen kehitystyössä ovat olleet mukana Suomen johtavat kemianteollisuuden osaajat. Ensin Suomi, sitten maailma BioA:n Kalkitseva NPK-lannoite valmistetaan metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä hyödyntäen. Yliopistoissa toimintatavasta pidettiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa testataan usean eri valmistajan kierrätyslannoitteita kenttäkokeissa, kertoo ympäristöministeriön projektipäällikkö Arja Nykänen. BioA:n Kalkitseva NPK-lannoitetta kylvettiin peltoon LUKEn koetilalla Jokioisissa keväällä 2018. Vältämme poliitikkoja, koska haluamme olla vapaa yritys ilman poliittisia leimoja ja yhteyksiä, Jari Järvinen toteaa. – Toki alalla on muitakin toimijoita kuin BioA. Niiden voimin kierrätysravinnealalle saadaan liiketoimintaa ja toimivat markkinat. Ympäristöministeriössä keskitytään kierrätyksen kehittämiseen Ympäristöministeriö ei ole rahoittanut BioA:n tutkimusja tuotekehitystä, mutta ministeriössä ymmärretään tällaisten toimijoiden merkitys. Meillä oli sellainen diili, että jos homma ei etene, se katkaistaan. Yhtiön päämääränä on perustaa lähivuosina kymmeniä tehtaita ympäri maailmaa samalla katseen kiinnittyessä maailmanlaajuisiin 152 miljardin lannoitemarkkinoihin, Järvinen kuvailee yrityksen tulevaisuudensuunnitelmia. – Kun peltolannoitteita käytetään Suomessa vuodessa 600 000 tonnia vuodessa, Kotkan tehtaan ensimmäisen vuoden tavoitteena on 40 000 tonnia, mutta jo muutaman vuoden kuluttua tuotannon on tarkoitus olla 400 000 tonnia vuodessa. UPM:n lisäksi vaikuttavalta nimilistalta löytyvät Stora Enso, Fortum, Neste, Raisio ja VTT. – Me teemme meidän työtämme ja valtiovalta hoitaa omia asioitaan. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat mittavat. BioA ei ole lähtenyt lobbaamaan poliitikkoja. – Fosforia tarvitaan, mutta se, mistä sitä saadaan – kierrätystuotteista vai kaivoksista louhimalla, sen päättää asiakas, Järvinen sanoo. Alusta saakka oli selvää, että pyrimme löytämään uuden tyyppistä, kierrätystuotteisiin perustuvaa, kannattavaa liiketoimintaa. – Olemme käyttäneet tähän aikaa kohta 8 vuotta ja rahaa 3,5 miljoonaa euroa. – Ostimme yliopistoilta tiettyjä, hyvin tarkkaan määriteltyjä kehitysosioita. Sillä lannoitettu vilja kasvoi kesän aikana yhtä hyvin kuin kemiallisesti lannoitettu vilja.. 47 POROMIES 6/2018 saan ennemmin vai myöhemmin
Jos fosfaatin maailmanmarkkinahinta nousee, voivat marginaaliset esiintymät muuttua mineraalivarannoiksi tai malmivaroiksi. Yara on yksi maailman suurimmista lannoitteiden valmistajista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi sille kesällä 2018 ympäristöluvan Soklin kaivoksen toimintaan. Käyttämällä Soklista kaivettuja fosforilannoitetuotteita radioaktiiviset aineet leviäisivät ympäristöön ja myös ihmisten syömään ruokaan.. – Tämän vuoden loppuun mennessä Raki-ohjelman seurantaryhmä valmistelee myös ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on saada ravinteiden kierrätys seuraavalle tasolle konkreettisin toimin ja ohjauskeinojen avulla, Nykänen sanoo. – Se on maailman eniten radioaktiivisia aineita sisältävää fosforia, joten sen käyttö tulisi olemaan ongelmallista. Hän muistuttaa myös Soklin fosforin korkeasta radioaktiivisuudesta. Myös vesiin karannutta fosforia poistetaan erilaisilla tekniikoilla. Radioaktiivisuus huolestuttaa luonnonsuojeluliittoa Yara voi aloittaa kaivostoiminnan Soklissa vasta sen jälkeen kun valitukset päätöksestä on käsitelty. Hankkeissa kehitetään erilaisten lantojen, biojätteen, elintarviketeollisuuden sivuvirtojen sekä jätevesilietteiden käsittelytekniikoita niin, että niistä saadaan kierrätyslannoitevalmisteita. Yaran Siilinjärven kaivoksen johtaja Teija Kankaanpää kertoo, että Yara päättää aikaisintaan tänä syksynä, aloittaako se uudelleen hankkeen teknistaloudelliset selvitystyöt. – Tänä päivänä maailman kasvavaa väestöä ei pystytä ruokkimaan ilman kivennäislannoitteita, mutta Yara näkee, että kierrätysravinteet ovat osana tulevaisuuden ravinneratkaisuja ja Yara haluaa aktiivisesti olla mukana edistämässä kiertotaloutta tutkimalla ja kehittämällä ratkaisuja. Tuotannossa Yara hyödyntää kierrätettyä epäorgaanisia aineita lannoitteiden raaka-aineena ja tutkii kierrätysravinteita muun muassa Suomessa Kotkaniemen koetilalla Vihdissä. Yara on yhdessä UPM:n kanssa kehittänyt kierrätyslannoitteen, mutta hanke on vielä kesken. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuossa ovat mukana vain sillä hetkellä tunnetut esiintymät, jotka on luokiteltu mineraalivarantoihin tai malmivaroihin. Jos fosfori kaivannaisena on loppumassa, eikö silloin lannoitevalmistajien tulisi keskittyä enemmän kierrätykseen kuin kaivamiseen. Silloin laadittiin Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma (Raki-ohjelma), josta rahoitetaan tutkimusja kehityshankkeita. Kuinka pitkällä Yara on kierrätystä koskevissa tutkimushankkeissa ja kuinka tärkeänä se niitä pitää. Kankaanpään mukaan kaivannaisfosforia riittää vielä sadoiksi vuosiksi. Ohjelmassa teetetyn selvityksen mukaan kierrätysfosfori riittäisi kattamaan viljojen ja nurmien lannoitustarpeen. – Kaivannaisfosforin rajallisuuden vuoksi ravinteiden kierrätystoimenpiteissä on keskitytty nimenomaan fosforin kierrättämisen kehittämiseen. Uudet tutkimukset ja tutkimusmenetelmät voivat myös lisätä varantoja, kun niiden avulla voidaan löytää uusia esiintymiä, Teija Kankaanpää sanoo. – Kallioperässä olevia tunnettuja fosforivarantoja on International Fertilizer Development Centerin vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan vielä 300–400 vuodeksi. Toiminnanjohtaja Anna Bagge toteaa, että kierrättämiseen pitäisi satsata pikaisesti. Kaivannaisfosfori ei olekaan loppumassa ihan heti. 48 POROMIES 6/2018 Ympäristöministeriössä on alettu valmistautua kaivannaisfosforin vähenemiseen vuodesta 2012 lähtien. Yksi valituksen tehneistä on Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, joka perustelee kantaansa muun muassa kaivoksen vaikutuksilla kalaja porotalouteen
International Fertilizer Development Center (IFDC) Kansainvälinen lannoitteiden kehittämiskeskus on järjestö, joka tieteellisesti tutkien kehittää maatalouden käytäntöjä ja lannoitusteknologioita. Vasanleikko kesällä 2018 Soklin alueella. 49 POROMIES 6/2018 BioA Suurin omistaja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan Soklin fosforin sisältämien radioaktiivisten aineiden leviämisestä luontoon ja ruokaan. Hallitus on myöntänyt kärkihankkeen ravinteiden kierrätystä edistävään toimintaan 30 miljoonan euron lisärahoituksen ja sitä toteuttavat Raki-ohjelman lisäksi maaja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, Hevosenlannan hyötykäyttöhanke (HELMET) sekä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke (MARAHYÖTY). Ympäristöministeriön Raki-ohjelma (Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma) Ohjelman toinen vaihe jatkuu vuoteen 2019 saakka osana pääministeri Sipilän hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto – puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Kun fosfori loppuu kallioperästä, fosforin kierrätyksen tulisi olla toimivaa. Toinen merkittävä omistaja sijoitusyhtiö Korkia. Myös ympäristöministeriön vesienja merenhoidon kärkihanke on osa tätä kokonaisuutta. Tällä hetkellä on käynnissä lähes 100 innovatiivista tutkimus-, kokeilu ja kehittämishanketta. Ei-Soklille juliste ja Ei-Soklia protesti Miksi kaivaa, kun pitäisi kierrättää. Kaivosyhtiö Yara päättää aikaisintaan tänä syksynä, aloittaako se uudelleen Soklin kaivoshankkeen teknistaloudelliset selvitystyöt. Kuvat Tapani Niemi.
Porot hakevat parhaat ruokamaat ja saattavat päätyä alueille, joiden omistajat eivät katso hyvällä koparakaravaania. Kun poroja pitää siirtää, koira on korvaamaton apu. Hankkeessa koiran tehokkuus osoitetaan toteuttamalla Sallan paliskunnan alueella kenttäkokeita, joissa vertaillaan erilaisia porojen karkotustapoja ja niiden vaikutusta porojen käyttäytymiseen. vasti enemmän työtä. 50 POROMIES 6/2018 Vahinkojen estäminen on tärkeä osa poronhoitajien työtä. Niina Mattila Sallan paliskunnasta siirtää usein kesäaikana koiriensa kanssa peltoporoja. Eläinten käyttäytymistä havainnoidaan paikkatiedon avulla ja eri karkotustapojen kustannuksia vertaillaan. Aitaaminen on tehokkain keino pitää porot poissa, mutta se ei sovi kaikkiin paikkoihin. Pellolle asettunut hirvasporukka vaatii huomattaPELTOPOROKOIRIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN PEPOKO POROKOIRAT KESÄTÖIHIN Teksti Kirsi Muuttoranta ja Sanna Vinblad. Keväällä riittää, kun haukuttaa koiria pellon laidalla. Koiria pitää saada lisää työkäyttöön. Joskus porot pääsevät aidan sisään, josta niitä on todella vaikea saada pois. Ajatus jalostui hankkeeksi Hanke sai nimekseen Peltoporokoiran käytön tehostaminen, PEPOKO. Kannustimeksi koiran ottoon pitää osoittaa koirien tehokkuus porojen siirtämisessä, tuumaa Niina. Hän on todennut koirien helpottavan porojen siirtämistä erittäin paljon. Vasavaatimet lähtevät heti eivätkä tule takaisin. Kuvat Sanna Vinblad. Sallassakin peltoporokoiria on vähän ja siksi Niinaa pyydetään usein töihin. Koira on korvaamaton apu poroja siirrettäessä. Hankkeessa edistetään työkoirien käyttöä peltopo
Kannattaa harjoitella porojen lisäksi lampailla, jolloin koiralle tulee kokemuksia erilaisista tilanteista, kertoo Minna. Peltoporokoira voi virkansa ohella viettää kissan päiviä perheen harrastuskoirana tai paimentaa tilan eläimiä. Se korvaa vähintään yhden, ja usein useammankin, ihmisen työpanoksen etenkin porojen siirtämisessä. Hyvin koulutettu koira hallitsee monet tehtävät, kun ohjaaja osaa kertoa koiralle, mitä sen pitää tehdä. Palojärven paliskunnan osakas Minna MäntyrantaMustonen kouluttaa Saajománnussa paimentajia ja on nähnyt hyvin paljon erilaisia koiria. Porotöissä käytettävät koirat sopivat moneen käyttöön. Yhteistyökumppaneita ovat Porokoirakerho ry, Paliskuntain yhdistys, Lappalaiskoirat ry ja Sallan paliskunta. Porotalouden ulkopuolinen koiranohjaaja koulutetaan ensin tehtäväänsä ja testataan koiran soveltuvuus hallittuun porojen siirtoon. Peltoporoilla työ pitää tehdä niin, että koira on hallinnassa ohjaajallaan. Vuokraan sisältyy peltoporojen pitäminen poissa koiran avulla. Peltoporoja siirrettäessä mukana oleva koira voi myös rauhoittaa tilannetta maanomistajan kanssa. Opas julkaistaan sekä painettuna versiona että netissä, jossa siihen voidaan liittää havainnollistavia videoita. Jotkut paliskunnat ovat jopa ostaneet maanomistajalle koiran, että hän voi itse karkottaa porot pellolta. 51 POROMIES 6/2018 ro-ongelman hallinnassa. Porokoira = porotöissä käytettävä koira, rodusta riippumatta Peltoporokoira = porojen pellolta siirtämiseen käytettävä koira luttamiseen ja käyttämiseen peltoporokoirana. Projektipäällikkö Sanna Vinblad (vas.) ja projektisuunnittelija Kirsi Muuttoranta työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa PEPOKO-projektissa.. Porokoiran kouluttamisen haasteita ovat ehkä suurimmassa määrin vahva saalisvietti, joka vaatii kouluttajaltaan selkeät rajat ja koiralta niiden noudattamisen. Hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu. Kaikki hyötyvät kokeneen ohjaajan avusta. Oppaan avulla koiranomistaja saa vinkkejä koiransa kouLapin ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoituksen ns. Ainakin alussa ohjaaja tarvitseekin koulutusta enemmän kuin koira. Oppaan lisäksi käytännön harjoittelu on tarpeen koirien työja harrastuskäytössä. Välillä kuulee sanottavan ’hyvää koiraa ei saa pilata käyttämällä sitä peltoporokoirana’. Usein porot ovat haitaksi esimerkiksi juuri ennen sadonkorjuuta, jolloin poronhoitajatkin ovat kiireisiä. Muualta tuleva koiranohjaaja voisi lomailla koirineen ongelma-alueiden lähellä olevassa mökissä tai talossa. Hankkeessa luodaan ’peltoporokoiran käyttöohje’, johon kootaan asiantuntijaryhmän koiratietämystä ja kenttäkokeista saatua tietoa. Sen jälkeen koiran ohjaaja voi paliskunnan luvalla pitää porot poissa alueelta, jonne niillä ei ole asiaa. Mahdolliset turhaumat eivät tule niin helposti esille, kun maanomistaja näkee, että paliskunta pyrkii aktiivisesti ennaltaehkäisemään porojen aiheuttamia vahinkoja. porotalous-Makerasta. Porottomat koiranohjaajat voivat auttaa, kunhan kehitetään yhteistyöhön turvallinen toimintamalli. Toimiva koira on poronhoitajan paras työkaveri. Ne poronhoitajat, jotka eivät koiraa käytä, saavat hankkeen kautta tietoa koiran hyödyistä. Vahinkojen syntymisen ajalle voisi palkata joko paikallisen tai muualta tulevan koiranohjaajan töihin. Paikallisten koiranomistajien lisäksi poronhoitoalueen ulkopuolella on suuri joukko koiraharrastajia. Koiraa ettohommissa käyttäviä puolestaan kannustetaan ottamaan koira myös peltoporotöihin
Meillä miehiä on vielä riittänyt teurastuksiin, mutta joillakin osakaspaliskunnilla tässä on ollut jonkin verran ongelmia. Jokainen teurastaja vastaa teuraslaadusta, sillä kaikki työvaiheet näkyvät lopputuloksessa. Pienet teurasmäärät nostavat kuitenkin suurten eläinten teuraskustannukset niin korkeiksi, että tällä hetkellä laitoshyväksyntä on voimassa poron lisäksi vain lampaalle. Jos on teurastettu yhteisnylkyinä, niin miehiä töihin on tullut teurastettavien porojen mukaisessa suhteessa. Teurastuksen esimies, Pintamon poroisäntä Janne Vähäkuopus, kertoo osakaspaliskuntien suorittavan teurastukset Pudasjärvellä omina nylkyinään. Miehiä on enemmän töissä ja poroja voi mennä vähän vähemmän läpi tunnissa, mutta kaikessa missä pystytään, vaikutetaan ruhojen puhtauteen, tuijottamatta tuntimäärää, kertoo Vähäkuopus. Pudasjärvellä tuotetaan luksustuotteen arvonimen ansaitsemaa laatulihaa. Pudasjärven pienteurastamo on eteläisin paliskuntien teurastamoista. Muihin teurastamoihin verrattuna Pudasjärvellä teurastuksiin osallistuu eniten nylkijöitä kerralla. Vähäkuopus Pudasjärven pienteurastamo.. 52 POROMIES 6/2018 Teksti ja kuvat Karoliina Majuri ja Kirsi Muuttoranta PUDASJÄRVELLÄ SUOLISTAJA TIETÄÄ VASTUUNSA TEURASHYGIENIASSA PORUKKAOPPIA TEURASTAMOILLE -KOULUTUSHANKE Pudasjärven pienteurastamossa on porojen lisäksi mahdollista teurastaa nautoja ja hevosia, sekä villisikoja ja lampaita. Meillä on periaate, että urakalla ei nyljetä. Monipuolisuus ja teurastuslaatu näkyvät teurastamon toiminnassa, joka on ajan hermolla. Tehdään laatu edellä
Puhtaiden ruhojen tuottamisessa suolistus kuuluu teurashygienian kriittisiin pisteisiin. Vähäkuopus kertoo, että Pudasjärven teurastamossa on luovuttu suolistuksessa käytettävän kourun käytöstä tilanpuutteen vuoksi. Suolistuksessa ruho siirtyy teurastamon puhtaalle puolelle ja ruuansulatuselimistön poistossa on äärimmäisen tärkeää, ettei bakteeripitoinen pötsintai suoliston sisältö pääse kosketukseen ruhon kanssa. Myöskään virtsarakko tai kohtu ei saa puhjeta. Vähäkuopus pitää käsittelyä vaivattomana. Suuri osa lihasta myydään suoramyyntinä, meillä Pintamossa noin 60–70 %. Teemme itselle ja näin ollen porukassa on riittänyt motivaatiota tehdä laatua. 53 POROMIES 6/2018 PUDASJÄRVEN PIENTEURASTAMO Osakaspaliskunnat: Ikonen, Kiiminki, Kollaja, Pintamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski Esimies: Mika Käsmä, Taivalkosken paliskunta Rakennettu: vuonna 2000 Teurasmäärä: noin 3 000 Tiesitkö: Teurastamon kylmiössä olevat ruhot voidaan siirtää orsia pitkin suoraan teurastamon yhteydessä olevaan leikkaamoon Pintamon teurastusporukan esimies Janne Vähäkuopus käyttää elintarvikehyväksyttyjä kertakäyttöhansikkaita suolistuksessa. Kuusamon teurastamon Vesa Pitkänen mallintaa saparon hyödyntämistä peräsuolen irrotuksessa ja vaihtaa puukon puhtaaseen peräsuolen poraamisen jälkeen avaa yhteistä motivaatiota. Puhtaat käsivarret ovat hygieenisen suolistajan merkki. Palaute teurastuslaadusta tulee suoraan ja nopeasti. Tällä hetkellä Pudasjärven teurastamo on ainoa poroteurastamo, jossa mahat tyhjennetään ja kerätään talteen. Lisäksi jokaisessa teurastamon osakaspaliskunnassa on joku, joka leikkaa myös itse. Pudasjärven teurastamolla suolistuksessa hukkaan meneekin vain pötsin sisältö. Suolipöytä on siirtynyt käyttöön sivutuotteiden talteenotossa. Pelkkä mahojen tyhjennys riittää. Etenkin vasaporoilla suolistuksessa ei ole ongelmia, kun taas vanhemmissa poroissa voi olla suolissa enemmän kiinnikkeitä, jolloin suolet on tarkoin irroteltava. Mahat tyhjennetään, jonka jälkeen koko ruuansulatuskanava säilötään konttiin myytäväksi Honkajoelle. Etenkin kevätnylyissä meillä onkin kokeneet suolistajat, kertoo Vähäkuopus. Meillä vakimiehet SUOLISTAJAN MUISTILISTA peräsuolen irrotuksessa käytetään saparoa kahvana eikä kosketeta peräaukkoa käsin puukko vaihdetaan peräsuolen irrotuksen ja vatsapeitteiden avaamisen välillä estetään ruhojen kosketus toisiinsa ja pintoihin, kuten suolipöytään huolehditaan käsihygieniasta, mukaan lukien käsivarret huolehditaan suolipöydän puhtaudesta räiskimättä vettä ruhoihin suolipaketit, joissa on lihantarkastuksen kannalta merkityksellisiä muutoksia, otetaan talteen eläinlääkärin tarkastusta varten. Pääasiassa ruhot leikataan ja pakataan teurastamon yhteydessä olevassa Jaurun leikkaamossa
Pudasjärven paliskunnassa poromiehenä toimiva Markus Jaurun myy poronlihaa. tyhjentävät mahoja eikä meillä ole ollut ongelmia saada teurastamolle tyhjentäjiä mahojen ja suolten talteenottoon. Porot ovat hakepohjan ansiosta selvästi kuivempia ja puhtaampia. Jaurun tiivistää laadun olevan iso kokonaisuus. Markus Jaurun pitää yhteistyötä teurastamon ja poromiesten kanssa luotettavana ja toimivana. Kunnioitus eläintä kohtaan, siitä lähtee laatu liikkeelle eli pidetään hyvä huoli porosta ympäri vuoden. Poro ei ole bisnesvastine, vaan enempi elämäntapa. Projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta ja projektisuunnittelija Karoliiina Majuri työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa. Etujalkojen kynkkien likaisuus ja verisyys ja esimerkiksi kaulan ja niskan karvaisuus kertovat paljon. Suolikouruja on erilaisia. Kesän aikana aitoihin tuli jonkin verran kasvillisuutta, mutta ne kaikki raivattiin ja vietiin pois, jotta aitoihin ei pääse muodostumaan multaa. 54 POROMIES 6/2018 Lihaliikeyrittäjän mietteitä Markus Jaurun, T:mi Porojauru käsittelee poroa ja lammasta Pudasjärven teurastamon yhteydessä. Se ei ole hommaa kummempaa ja tuo selvää rahaa. Mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman paljon -ajattelussa niin lihan laatu kuin hygienia voivat kärsiä. Ruhosta näkee heti, onko teurastushygieniassa onnistuttu. Saatetaan poro kunnialla teuraaksi ja kunnialla teurastetaan. Jaurun on tyytyväinen Pudasjärven teurastamon aidoissa käytettävään hakkeeseen, jota on käytetty pohjamateriaalina ensimmäistä kertaa vuosi sitten. Vuodesta 2013 asti leikkamoa pyörittänyt Jaurun tuntee poron kohtelun ja hygienian merkityksen lihan laatuun. Kuvassa on malli, jonka korkeutta voi säätää.. Hän vastaa laitoksen omavalvonnasta
Rovaniemen keskusta jouluvalaistuksessa 1968. Kuvaaja Pekka Kyytinen.. Museoviraston kuvakokoelmat
Posion metsissä liikkuu 2.500 poroa, joitten lisäytyminen kuluneena kesänä on ollut erikoisen hyvä. Metsä antaa jäkälälle suotuisan kasvutilan ja tarjoaa kasvullisuudellaan poroille laitumen. Poro viihtyy siellä, missä metsä on voimakasta ja kasvukykyistä. Mutta siellä, missä hän joutuu kulon tai järjettömän hakkuun tuhoamia metsäalueita kulkemaan, siellä hänen mielensä masentuu ja sääli täyttää sydämen. Mihin he nuorena ryhtyvät, sen he vanhempana taitavat. Kun minä tulen suureksi, niin alan poromieheksi.” ja puutavarasta ei saada hintaa. Poromiehet ja heidän eläimensä rakastavat ja suojelevat metsää, siellä he tietävät, että metsä on heidän turvansa. Poro puolestaan rikkomalla ja möyhentämällä tämän pintakasvullisuuden valmistaa puunsiemenelle otollisen itämisja taimi-iän kasvullisuuspohjan. Ja edelleen, Posiolla on tulevaisuus, sillä sen metsärikkaudet ovat vielä suurimmalta osalta käyttämättä. Täällä ei monestakaan paikasta löydy yksityisten lohkoihin kuuluvia metsäalueita, jotka olisivat hakattuja, puhumattakaan, että ne olisivat hakkuille tuottamattomiksi pilattuja. POROMIES-LEHDESTÄ 4/1949 Teksti Yrjö Alaruikka. Me emme tapaa raiskatussa tai kulon tuhoamassa metsässä poroja. Tälle metsän ja poron vuoropalvelulle antavat nykyään täällä Lapissa metsänhoidon ammattimiehetkin suuren arvon. Sama on poromiestenkin laita. Kun vain tekniikan nykyinen kehitys ehtii tänne sähköineen ja puunjalostustehtaineen, niin hyvinvointi ja elintaso nousevat nopeassa tempossa. Tämän porokarjan määrää voidaan helposti koroittaa kaksinkertaiseksi, jolloin poronhoito on tukea antava sivuelinkeino, jos halla ryöstää maan antimet POSION NUORISON POROTALOUTTA HARJOITTAVILLE Eräänä päivänä tuli eräs posiolainen 6-vuotias miehenalku vanhempiensa luo sanomaan: ”Äiti ja isä. Poro ja metsä, ne sopeutuvat erinomaisesti yhteen tukien toisiaan. Metsäpalot ja järjettömät metsänhakkuut eivät ainoastaan hävitä metsää, vaan ne myös hävittävät porolaitumet yhtä pitkiksi ajoiksi kuin metsänkin. 56 POROMIES 6/2018 Ennenkuin vanhemmat vastasivat lapselleen, niin heidän aatoksensa riensivät seuraavissa seikoissa: Nuorison on tulevaisuus. Siellä, missä metsän puut ovat suuria, voimakkaita ja kasvukykyisiä, siellä vaeltaa poromieskin iloisena ja reippaana. Niin, Posion metsät ovat vielä hakkaamattomat
markan vuotuista rahamäärän tuloa tähän syrjäiseen pitäjään. Nykyinen nopea uutisraivaustoiminta on synnyttänyt tilanteen, jossa ilmenee pulmakysymyksiä porojen vahingonteon estämiseksi. Tämä toivomus on saatava läpiajetuksi. Pellot, jotka ovat peninkulmien päässä, eivät pysy kunnossa. Posion heinämiehenkään ei tarvitse kurjen kanssa kilpaa kyykkiä uppoavalla suonpinnalla puoleksi kulottunutta saraheinää kokoamassa, mistä viikon kestäneen työn tuloksena on häkkinen tai kaksi karjanrehua. Koko Lappi ja Kainuu ovat tästä tuhosta joutuneet osallisiksi. Hallan tuho on tuonut köyhyyden tähänkin pitäjään. Poronhoitoon käytettäisiin taloudellisestikin 5.000 miestyöpäivää. Jos näin tapahtuu, niin se onnellistuttaa maataloudellista elinkeinoelämää. Maanviljelyksen rinnakkaiselinkeinot, poronhoito ja. Tämä työpäivämäärän käyttö tapahtuisi talven aikana, jolloin se posiolaiselle pienviljelystaloudelle olisi erittäin sopivaa aikaa, koska varsinaiset maataloustyöt eivät silloin sido miestyövoimaa niin paljon kuin kesällä. Ja tämänkin hautomisessa karjanhoitajalla on vielä työtä, ennen kuin se kelpaa lehmien syötäväksi. Tämä ei kuitenkaan saa järkyttää maaseudun nuorten uskoa isiensä työhön. Leipä on ostettava. Tähänkin näköpiiriin mahtuu jo useampienkin kymmenien hehtaarien aloja. Niin on muuallakin aikoinaan Lapin suurimmissa viljelyspitäjissä ollut, mutta niistä on selvitty ja varmasti selvitään täälläkin hyvällä yhteishengellä ja tarmokkailla toimenpiteillä. Valtiovallan on myös tässäkin kohden tuettava maaseudun elämän kehittymistä. Nämä kaikki tarvitsevat toistensa tukea. Karjat kasvavat, niiden tuotanto nousee ja maanviljelystaloudet vöyristyvät. Ja näiden tilalle on raivattava uutta peltoa kätten ulottuville. Minulla on se tunne, että niin poromiehet kuin maanviljelijätkin ovat tällä kertaa täällä Posiolla erikoisen huolestuneita porojen suhteen. Työllisyyskysymyksenä sillä on myös huomattava merkitys. Se viljelijä, joka lähtee kartanostaan useampien kymmenien kilometrien päähän uutta viljelystä raivaamaan, ei ajattele asiaa tarpeeksi pitkällä tähtäimellä. Tämä hallantuho ei ole yksinomaan kohdannut Posioa, vaan se on kuluvana kesänä ollut varsin laaja. Vertaamalla tätä maidontuotantoon tietäisi se 250 keskituotannon yläpuolella olevan lehmän vuotuista maidontuotannon arvoa. Onnellisin ratkaisu olisi se, että vainion takareuna olisi pirtin akkunaan nähtävissä. Posion poromiehethän ovat toivoneet, että porojen vahingontekoa estävien suojalaitteiden rakentamisen rahoittamisessa saataisiin valtiolta halpakorkoisia lainoja. Peltoviljelys ja poronhoito sopivat varmasti Posiollakin keskenään, kun päästään erilleen noista raiskuniityistä, joita kohtaan eläimet eivät tunne tarpeeksi suurta kunnioitusta. 57 POROMIES 6/2018 Ja tämä seikka on myös kasvattanut niistä miehistä, jotka liikkuvat erämaissa poronhoitajina myös metsänsuojelijoita. Siihen ovat kerrassaan erinomaiset mahdollisuudet. Suot, jotka aikaisemmin ovat hyödyttöminä levänneet, tulevat nyt antamaan viljelijälleen karjanrehua. Aikojan alusta niissä maannut hallanitu pakenee. Harvat ovat ne viljelijät, jotka saavat leivän tämänkesäisistä pellon antimista. Ja poronomistaja, joka harrastaa kunnollista poronhoitoa, rakastaa metsää. Maaseudun elinkeinojen moninaisuudessa on sen voima. Kaikki se uutisraivaus, joka tapahtuu määrätietoisesti maan jatkuvaan kannattavaan viljelykseen ottamisessa viljelyalueitten yhtenäisyyden etua silmällä pitäen, on porojen ja poromiesten mielenmukaista. Kun poromiehet pyrkivät kehittämään poronhoitoaan siten, että he armotta hävittävät peltoporot pois ja suunnittelevat entistä harkitummin viljelysten suojaustoimintaa, niin että määrätyillä ja tarkoin suunnitelluilla suoja-aidoilla suojataan poroilta isommat alueet viljelyksiä ja lähivuosina viljelyksille raivattavia viljelyskelpoisia maita, tulee täten saatu tulos varmasti olemaan myönteinen. Kaikki ne jänkäniityt, jotka sijaitsevat erämaissa kaukana viljelijän kodista, ovat nykyiseen elämäntahtiin kerrassaan sopimattomina luovutettava porojen laitumiksi. Jos porotalous kyetään maanviljelyksen ja metsätalouden rinnalla kohottamaan siihen asemaan ja laajuuteen, mihin siihen laitumien perusteella ovat mahdollisuudet, niin tietäisi se 10 milj. Metsänomistaja, joka harrastaa järkiperäistä metsänhoitoa, ei vihaa poroja. Maan antimiin nähden on posiolaisia kohdannut ankara halla. On muistettava Saarijärven Paavoa, Uutisviljelys on ripeässä käynnissä täälläkin
Maaseudulle antavat rahatuloja maanviljelyksen rinnalla harjoitetut sivuelinkeinot: metsänja poronhoito sekä kalastus. Omavaraistalous on elänyt aikansa. Maaseudun elinkeinojen moninaisuus sitoo yhä voimakkaammin nuorisoa kotiseutuunsa estäen sitä pakenemasta liikekeskusten hulinaan ja elämänijän kestäviin elokuviin. Maaseutu tarvitsee rahatuloja tullakseen kunnolla toimeen, sillä sitä vaativat kohonneet yhteiskunnalliset menot, sitä vaatii kehittynyt ihmisten maku pukeutumisessa ja sitä vaativa sivistykselliset, viihtyisyyttä lisäävät nuorison riennot. Omien talouksien eteen työskentely on mieluisampaa. Maaseudun taloudellisen ja sivistykselliseen elämän nouseminen on riippuvainen niistä mahdollisuuksista, mitä talouselämän kehittäminen voi niille antaa. Rehuja on saatavana irtona sekä 20 kilon säkeissä.. 58 POROMIES 6/2018 kalastus antavat nykyään osalle väestöä toimeentulon hallantuhoista huolimatta, mutta suurimman osan on varustauduttava hankkimaan markat muista yleisistä töistä, joita on Posiollakin saatava järjestymään. Muistettakoon kehittää myös näitä elinkeinoja vuotuisten hallojen varalta. Mitä monipuolisimpia ovat ne tulolähteet, mistä markka nujertuu irti, siitä suuremmat ovat mahdollisuudet hyvinvoinnin perustalle. Monille posiolaisille, jotka ovat tottuneet itsenäiseen toimintaan, on työttömyystöihin meno vastenmielistä, mutta tällä kertaa se on ehkä väistämätöntä. Terveen maaseudun elämän on kyettävä säilyttämään nuorisonsa parhaimmisto kotitanhuvilla. Nämä aatokset välähtivät alussa mainitsemani pojan vanhempien mielessä ja isä vastasi pojalleen, että ”ryhdy sinä vain poromieheksi, sillä mitä monipuolisemmaksi saamme maaseudun talouselämän kehittymään, niin sitä suuremmat mahdollisuudet ovat kunnolliseen toimeentuloon täälläkin”. Energiaa poron talviruokintaan! Kysy lisää laadukkaista rehuistamme ja tilaa: Oskari Jakovleff 040 772 1476 Mari Klemetti 040 546 4184 Kysy lisää rehuistam Oskari Jak Ma M M ri Kleme Joulupukin porot syövät Poron-Herkku Energyä! Poron Herkku Energy on tehokas ja energiapitoinen rehu, joka pitää porot kunnossa kovillakin pakkasilla! Muista myös tuttu ja toimiva Poron-Herkku . Nykyinen yhteiskunta perustuu täydellisesti markkinatalouteen
Doppe, gos vuovddi muorat leat stuorra, fámola??at ja ša ola??at, doppe vádjola badjeolmmošge buriin mielain ja gehpes lávkkiin. Nu, Posio vuovddit leat ain ?uohpatkeah á. Mii eat oainne biliduvvon dahje boldojuvvon meahcis bohccuid. Masa sii nuorran álget, dan sii boarráseabbon máh et. Go mun stuorun, de álggán badjeolmmožin.” ha . Boazu bealis s bi?ge ja lutke eatnama ja válmmaštallá muorrasiepmanii buorre ih nja vesáagi šaddanvuo?u. Dán boazoealu meari sáh t álkit lasihit guov egeardásažžan, goas boazodoallu lea doarjaga addi siidoealáhus, juos idjabuolaš doalvu eatnama a áldagaid ja muorradávviris eai oa??o POSIO NUORAID BOAZODOALU HÁRJEHEDDJIIDE Ovtta beaivve bo?ii okta posiolaš 6-jahkásaš almmái vánhemiiddásis dadjat: “Eadni ja áh??i. Vuovdebuollimat ja mielahis vuovde?uohppamat eai dušše duššat vuovddi, muhto dat duššadit maiddái guohtuneatnamiid seammá guhkes áigái go vuovddige. Muhto doppe, gos son galgá dola dahje mielahis ?uohppama billistan vuovdeguovlluin joh t, doppe son šlundo ja šállu deavdá su váimmu. Boazu ja vuovdi, dat heivejit bures ok i ja dorjot nubbi nuppi. 59 POROMIES 6/2018 Ovdalgo váhnen guov os vás deigga mánnáska, de sudno jurdagat girde ?uovvovaš áššiin: Nuoraid lea boah evuohta. Dáppe ii má?gga sajis gávdno priváhta juogástagaide gulli vuovdeguovlluid, mat liv??e ?uhppon, guhkkin eret ahte dat liv??e ?uohpahagaide ávkkeheapmin billistuvvon. MeahcPOROMIES-LEHDESTÄ 4/1949 Teaksta Yrjö Alaruikka. Dása vuovddi ja bohcco vuorrobálvaleapmái addet dán áigge dáppe Lappis vuovdedoalu ámmátolbmotge stuorra árvvu. Seammá lea badjeolbmuiguinge. Go dušše teknihka o??aseamos gárggiideapmi ollá deike oktan šlea?ggain ja muorraovddidanfabrihkaiguin, de buresveadjin ja eallindássi loktanit jo?ánit. Boazu loaktá doppe, gos meahcci lea fámolaš ja šá olaš. Ja dát ášši lea maiddái šaddadan dain albmáin, geat johtet vuvddiin ja mehciin boazodoallin, maiddái vuovdesuodjaleddjiid. Posio vuvddiin johtet 2.500 bohcco, maid guo et dán gease lea leamaš erenomáš buorre. Ja ain, Posios lea boah evuohta, daningo dan vuovderiggodagat leat stuorámus oassái geavatkeah á. Badjeolbmot ja sin eallit ráhkis t ja suodjalit vuovddi, doppe sii dihtet, ahte vuovdi lea sin dorvu. Vuovdi addá jeahkálii buorre šaddansaji ja fállá ša olašvuo?ainis bohccuide guohtuma
Iešbirgejeaddjidoallu lea báhcán historjái. Juos boazodoa-lu nagodit eanagilvima ja vuovdedoalu báldii loktet dan sadjái ja viidodahkii, go masa das leat guohtuneatnamiid vuo?ul vejolašvuohta, de dat die?ášii 10 milj. Láibbi galget oas t. Áiggiid álggu rájes dain leamaš fápmu man buolašidja báhtara. Olles Lappi ja Kainuu leat dan sorpmi gártán vásihit. Dálá servodat vuo??uduvvá oalát márkeekonomiijai. Dát visot dárbbašit doarjaga nubbi nuppis. Juos ná dáhpáhuvvá, de dat bargá lihkoleabbon eanadoalu ealáhuseallima. Dán sávaldaga galgá . Eanandoalu bálddalasealáhusat, boazodoallu ja guolástus, addet dán áigge oassái olbmuide dietnasa idjabuollašiin beroškeah á, muhto stuorámus oassi galget ráhkkanit dinet márkkiid eará oppalaš bargguin, maid galget Posiosge ordnet. Bealdogilvin ja boazodoallu ?áhket Posiosge sihkkarit ok i, go dušše beassat eret duoin fuones gi in, maiddá eallit eai dovdda doarvái stuorra beroštumi. Oamit sturrot, daid buv adeapmi loktana ja eanagilvindálut riggot. 60 POROMIES 6/2018 ceeaiggát, gii bargá jierpmála??at vuovdedoalu, ii vašut bohcco. Dát idjabuolašsorbmi ii leat guoskkahan dušše fal Posio, muhto dán gease dat lea leamaš viehka viidát. Boazodollui geavahuvvošii ekonomala??at 5.000 olmmošbargobeaivvi. Visot dat jeaggenii ut, mat leat meahcis guhkkin gilvi ruov us, galget luohpaduvvot dálá eallindillái oktageardánit heivetmeah umin bohccuid guohtuneanan. Go badjeolbmot . Dálá jo?ánis o?asnjáskandoaibma lea šaddadan dili, mas bohtet vá svuohtagažaldagat bohccuid dagahan vahágiid eastadeamis. Dánge oaidninbirrasii ?áhket juo má?ggaid logiid hehtáraid bealddut. Buoremus ?oavddus liv??e dat, ahte bealddu ma?orávdda sáh á oaidnit dálu glásas geah?ade in. Buot dat o?asnjáskan, mii dáhpáhuvvá dihtomielala??at eatnama ollesáigge gánnehah gilvimii váldimis gilvinguovlluid ok lašvuo?a ovddu geah??anguovllus, lea bohccuid ja badjeolbmuid mielamiel. Bealddut, mat leat má?gga beatnatgullama duohken, eai biso ortnegis. tne, da?i stuorát leat vejolašvuo?at buresveadjima vu??ui. Juos veardida mielkebuv adeapmái, die?ášii dat 250 gaskabuv adeami bajábealde leahki gusa jahkásaš mielkebuv adeami árvvu. Ja boazoeaiggát, gii bargá albma boazodoalu, ráhkista vuovddi. Posio suoidnealbmáge ii dárbbaš guorggain gilvvu nollát jeakkis beallái buollán suoinni láddjet, man vahkku barggu boa?us lea hehkke dahje guokte fuo??arat oapmái. Dat gilvi, guhte vuolgá gárdinis s má?ggaid logiid kilomehteriid duohkái o??a gilvineana njáskat, ii jurddaš vu?ola??at. Ja dánge vuoššamis lea oapmedikšus vel bargu, ovdalgo dat dohkke gusaid borramuššan. Barget milloseabbot iežaset dáluid ovdii. Stáhta galgá dán buohta doarjut eanadoaloguovllu ovddideami. Má?ggaide posiola??aide, geat leat hárjánan ieh?anas doibmii, lea bargguhisbargguide mannan vuostemielat, muhto dán háve eai leat molssaeav ut. Nu lea earáge sajiin ovdal Lappi stuorámus gilvingiliin leamašan, muhto daid leat ?oavdán ja sihkkarit ?ovdet dáppege buorre ov asvuoi??ain ja doaibmamin dihtomielala??at dan ovdii. vuo?a maiddái dánge gillái. Eatnama a áldagaid ektui posiola??at leat vásihan garra idjabuollašiid. Ma?i má?ggabealagat leat dat dienasgáldut, gos márkki . Eai leat má?ga gilvi, geat ožžot dietnasa dán gease bealddu a áldagain. Idjabuollaša billisteapmi lea buktán gea. Eanandoaloguovllu ekonomalaš ja ?uvgehuslaš eallima loktaneapmi lea sorjavaš dain vejolašvuo?ain, maid ekonomiijaeallin ovddideapmi sáh á daidda addit. Barggahangažaldahkan das lea maiddái fuomášah mearkkašupmi. Dasa leat oktageardánit erenoamáš vejolašvuo?at. tnet ?a?a. márkki jahkásaš ruhtameari dán boai obealbáikái. Galgá mui t Saarijärvi Paavo, O?asgilvin lea jo?ánit jo?us dáppege. Ja dáid sadjái galgá njáskat o??a bealddu lagabus gilvi. gget ovddidit boazodoalu nu, ahte sii árpmu haga goddet bealdobohccuid ja plánejit ain vu?oleabbo gilvimiid suodjalandoaimma, nu ahte mearriduvvon ja bures plánejuvvon suodjeáiddiin suddjejuvvo bohccuin stuorámus guovllu gilvimat ja lagasjagiin gilvimiidda njáskojuvvon gilvingelbbolaš eatnamiid, boahtá boa?us leat sihkkarit posi iva. Jeakkit, mat ovdal leat joavdelassan leamaš, bohtet dál addit gilvái fuo??ara. Dát bargobeivviid geavaheapmi dáhpáhuvašii dálvvi áigge, ja dat liv??ege posiolaš unnagilvindollui hui heivvolaš áigi, daningo aitosaš eanadoallobarggut eai ?ana bargofámu nu ollu go geasset. Eanandoallo. Mus lea dakkár dovdu, ahte nu badjeolbmot go eanadoallitge leat dán háve dáppe Posios erenoamáš fuolas bohccuid dihte. Posio badjeolbmot leat sávvan, ahte bohccuid vahátdahkama eas suodjevearjjuid huksema ruhtadeapmái oa??ošedje stáhtas hálbbes loanaid. Dát ii goi otge oa??o váikkuhit eanadoalloguovllu nuoraid jáhkkui sin áh?iid bargui. Eanandoalloguovllu ealáhusaid má?ggabealatvuo?as lea dan fápmu
Eanandoalloguovllu má?ggabealatvuohta ?atná ain fámoleabbo nuoraid ruov uguovlluideaset ja eastada sin gárgideami gávpogiid huššii ja agibeaivve bis ealligovaide. Galgat ovddidit dáid ealáhusaid jahkásaš idjabuollašiid dihte. tnet eanandoalloguovllu ekonomiijaeallima ovddiduvvot, da?i stuorát vejolašvuo?at leat buorre birgenláhkái dáppege”. Eanandoalloguvlui addet ruhtaboa?uid eanandoalu bálddas hárjehuvvon siidoealáhusat: vuovdeja boazodoallu ja guolásteapmi. 2010 Kysy tarjousta! Raskaan sarjan ammattilaisille! ke 16.1.2019 klo 12.00 14.30 Lapin ammattikorkeakoulu, luentosali B167 Jokiväylä 11, Rovaniemi PÄÄTÖSSEMINAARI Ohjelma: Poroja metsätalous eri näkökulmista 12.00 Avaussanat, Suomen metsäkeskus 12.10 Poronhoito ja metsänkasvatus -hanke, Suomen metsäkeskus 12.30 Tutkimuksen näkökulmasta, Luonnonvarakeskus 12.50 Porotalouden näkökulmasta, Paliskuntain yhdistys 13.10 Kahvitarjoilu 13.30 Yksityismetsätalouden näkökulmasta, MTK 13.50 Metsähallituksen näkökulmasta, Metsähallitus Metsätalous Oy 14.10 Päätöskeskustelu ja seminaarin päätös Poronhoito ja metsänkasvatus -hankkeen Ilmoittaudu 11.1.2019 mennessä: raili.yli-huikku@metsakeskus.?, puh. 040 020 3381. Dearvvas eanandoalloguovllu eallin galgá seailluhit nuoraid buoremusoasi ruov ovuvddiin. 040 566 9472 Tehokkuutta ruokintaan Jeantil PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Todella vähän käytetty Elho 1500 RC vm. 61 POROMIES 6/2018 guovlu dárbbaša ruhtaboa?uid vai dat doaibmá, daningo dan gáibidit badjánan servodatlaš golut, dan gáibida ovddosguvlui mannan olbmuid smáhkka gárvodeamis ja dan gáibidit ?uvgehuslaš, loak ma buorideaddji nuoraid feas at. Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. Dát jurdagat bohciidedje álggus máinnašuvvon gándda vánhemiid mielas ja áh??i vás dii bárdnásis, ahte “álgge don fal badjeolmmožin, daningo ma?i má?ggabealagin mii
010 2193 460 arkisin klo 9–13 tai lomat@mtlh.. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi hakijan tulot ja velat, omat tai perheenjäsenten sairaudet, omaishoitajuus tai työttömyys jne. Tuetut lomat ovat viiden vuorokauden täysihoitolomia, joista maksetaan omavastuuosuus. Vertaistuella onkin suuri merkitys. Teksti Sirpa Otava. Ne sisältävät monipuolista ohjelmaa ja niiden tavoitteena on lisätä lomalaisen voimavaroja ja tarjota mahdollisuus vertaisseurassa toimimiseen, virkistymiseen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Yrittäjät lomailivat tuetulla lomalla Ylläsrinteellä.. Kuva Hotelli Ylläsrinne, kuvaaja Tapani Rantahalvari. Miten lomatukea haetaan ja myönnetään. Alle 17-vuotiailta ei peritä omavastuuosuutta. Yhteistyölomilla lomalaiset tapaavat samassa elämäntilanteessa olevia lomalaisia. Lomatukea haetaan lomatukihakemuksella. PORONHOITAJA, KATKAISE ARKI – LÄHDE LOMALLE! Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia henkilöille ja perheille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta järjestää lomaa itselleen taloudellisista tai terveydellisistä syistä. Omavastuuosuus on aikuisilta ja 17-vuotta täyttäneiltä 100 euroa. Lomatukea myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Hakemuksen voi myös tulostaa MTLH:n kotisivuilta, täyttää käsin ja postittaa Hakemuksessa hakija perustelee lomatuen tarvettaan vapaamuotoisesti. Myös hakijalle aiemmin myönnetyt lomatuet vaikuttavat valintaan; lomatukea voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi. -> Sähköinen hakemus tai tilata postitettavan hakemuksen MTLH:n toimistolta (p. Sen voi täyttää sähköisesti www.mtlh.. ). 62 POROMIES 6/2018 MTLH:n järjestämät lomat ovat ryhmämuotoisia
Lomalle valituille lähetetään kutsukirje sekä lasku omavastuuosuuden maksamista varten. Lomaohjelmassa on yhdessä tekemistä luonnossa, luentoja sekä rentoa yhdessäoloa. . TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. Katkaise arki ja lähde poronhoitajien yhteiselle tuetulle lomalle! Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. Päätökset lomatuen saajista tehdään viimeistään 2 kk ennen loman alkamispäivää. Vuosittain järjestetään noin 600 lomaviikkoa, joista noin puolet yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lomalle valitaan 20 poronhoitajaa hakemusten perusteella. Missä ja kenelle tuettuja lomia järjestetään. Lomatuen hakijoita on noin 38 000 vuodessa ja noin 50 %:lle voidaan lomatuki myöntää. Lomatukea voivat hakea eriikäiset Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. 63 POROMIES 6/2018 Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia Veikkauksen tuella. Lomakohteita, joissa MTLH:n lomia järjestetään, on ympäri Suomea ja lomia järjestetään ympäri vuoden; kylpylöissä, kuntoutuslaitoksissa, urheiluopistoissa ja hotelleissa. Hakuaika, johon mennessä lomatukihakemukset tulee jättää, päättyy 25.5.2019. Lomia on tarjolla lapsiperheille, työikäisille, ikääntyneille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. Lomalainen itse valitsee mille lomalle toivoo lomatukea. Poronhoitajille tuettu loma vuodelle 2019 Vuonna 2019 MTLH järjestää yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa tuetun loman poronhoitajille. Yhteinen tekeminen, vertaistuki sekä irtautuminen arjesta antavat voimavaroja lomalaiselle loman jälkeen. Majoittuminen on kahden hengen huoneissa. Lisätietoja lomasta ja hakemisesta antaa tiedottaja Sirpa Otava, p. Loma järjestetään Suomen Latu Kiilopäällä 25.– 30.8.2019, lomamuotona Voimaa vertaisuudesta -loma omatoimisille aikuisille. Erityisryhmille tarjottavissa lomissa on lomakohteiden esteettömyyteen kiinnitetty erityishuomiota. 040 567 0628 / sirpa.otava@mtlh.
Kotieläimistä alttiita petovahingoille ovat erityisesti laiduntavat lampaat. Valmisteluryhmässä nähtiin tärkeäksi panostaa kotieläimiin kohdistuvien vahinkojen ennakointiin. Susille on ominaista myös yksilöllinen vaihtelu pihakäyntien suhteen. Pennut muodostavat noin puolet marraskuun susikannasta. Lammasvahinkoja on ollut 2010-luvulla vuosittain useista kymmenistä noin pariin sataan ja koiravahinkoja vuodesta riippuen parista kymmenestä noin viiteenkymmeneen. Asiantuntijoiden mukaan sudet pääosin välttelevät asutusta, mutta käyttävät kulkiessaan hyödyksi maanteitä, jolloin yhdestä sudesta saattaa tulla monta jälkihavaintoa yhtenä yönä. Lokakuussa valmisteluryhmän ensimmäisessä kokouksessa keskityimme susien aiheuttamiin koiravahinkoihin ja niiden ehkäisemiseen. Mikäli direktiivimuutos menee sellaisenaan läpi, karhun ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä ei todennäköisesti voida jatkaa nykyisellä tavalla. Kokouksessa keskusteltiin lyhyesti myös Luken kehittämästä uudesta ennustemallista, jossa malli ennustaa susikannan muutosta huhtikuusta eteenpäin eli kanta-arvion jälkeistä aikaa. Muita keinoja on esim. Luonnoksessa esitetään päivitettäväksi luontodirektiivin tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevä ohjeasiakirja. Seuraavassa kokouksessa käsiteltiin kotieläinvahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä. Komissio on lähettänyt kommenteille tulkintaohjeen muutoksen. Valmisteluryhmälle esiteltiin ennakoivia keinoja ja kokemuksia, joilla susivahinkojen voidaan ehkäistä. MaaseutuviSUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMATYÖ ETENEE Teksti ja kuva Maaren Angeli raston tuottaman vahinkoyhdistelmän mukaan suden aiheuttamat koiravahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan noin 150 000 euroa, lammasvahingot noin 37 000 euroa, nautavahingot noin 3 000 euroa ja irtaimiston vahingot reilu 2 000 euroa. Poronhoitoalueen erityispiirteitä ja porovahinkoja käsitellään omassa kokouksessaan vuoden vaihteen jälkeen. yösuojan käyttö. 64 POROMIES 6/2018 M V Hoitosuunnitelman päivitystyö on jaettu työsuunnitelmassa eri aihealueisiin, joita käsitellään tietyssä järjestyksessä työn edetessä. Mallin mukaan susikanta on tällä hetkellä noin 50 prosenttia suurempi, kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa, mikä johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista. Valmisteluryhmää on tiedotettu myös Euroopan komission laatimasta esitysluonnoksesta koskien Luontodirektiiviä. Susi on 2010-luvulla aiheuttanut vuosittain määrällisesti eniten kotieläinvahingoista lammasvahinkoja ja toiseksi eniten koiravahinkoja. Joulukuun kokouksessa aiheena olivat poikkeusluvat. Vahinkoja ehkäisevät tehokkaimmin sähköiset suurpetoaidat. Kolmannen kokouksen aiheena olivat susien pihahavainnot ja uhkaaaiheuttavan suden määritelmä. Korvattavien vahinkojen arvon suhteen koiravahingot nousevat kuitenkin suurimmaksi. Ennakoinnin merkitys korostuu erityisesti susien liikkuessa uusille alueille ja uusien reviirien muodostuessa. Lisätietoja susikannan hoitosuunnitelmatyön etenemisestä MMM:n verkkosivuilla.. Aihe oli ajankohtainen eteläisen Suomen hirvenmetsästyskauden kynnyksellä. Koiravahinkojen ehkäisy koostuu useista erilaisista toimista ja toisaalta on alueesta riippuen erilaista
300€ + tk. 300€ + tk. Uusi tehokkaampi B&S 1450 talvimoottori 306 cm 3 SnoScoot 200 ES nuorten moottorikelkka nnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnuuuuuorten € € € € € € € € € € € € € 4.990 4.990 Kun pieni on liian pieni seuraava askel Kaikki mallit nettisivuillamme! 2-os. MP600 XE Transporter Ajotaipaleilla ajorasitusta vähentää tehokkaasti toimiva etuja takajousitus. Rammy Mönkijän LUMILINKO 3 990 € + tk Vaatii vinssin. 8–17 la 9–13 MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN • TARVIKKEET • VARUSTEET • Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.. Suojaava ja kookas tuulilasi. 150€ Hyvää joulua ja suotuisaa porovuotta! Kelkat työhön ja huviin!. 300€ + tk. 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. 100€ M 8000 Hardcore Alpha One 154" 3.0" €€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€ 16.190 16.190 €€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€ 11.990 11.990 M 6000 SE ES 141” 2.6" Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! LÄMPIMÄT KELKKAVARUSTEET KOKO PERHEELLE! VERKKOKAUPASTA mm. PARI-/ T 800 Titan Adventure 155” ES IDD 800 Titan XC 155" ES € 155 ES IDD €€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€ 16.490 16.490 € Titan XC 155 ES €€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€ 14.990 14.990 Axys 850 Pro-RMK 155” 3” € 155 3 €€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€€ 15.990 15.990 Lasten kelkka INDY 120 € INDY 120 €€€ 2.790 2.790 (sh. 3490€) + tk. € + tk. 300€ + tk. 300€ + tk. –17 la 10––14 9–17 lla 1000–144 9–13 Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) Rovaniemi • Ranua • Kemijärvi • www.tarvikekeskusoy.. € p it t äh tää € € € € € € € € € € € € 13.990 13.990 Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. PARI-/TUKKIREKI 595 € sh.699 € 475 € TALOUS-/ SAFARIREKI sh.559 € . 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. 300€ + tk. Toimituskulut alk. 65 POROMIES 6/2018 Sidewinder B-TX LE 153” Side B-TX € X LE 153 B TX € € € € € € € € € € € 17.690 17.690 Väkivahva Sidewinder M-TX 153 kiipeää vaivatta jyrkän tunturin huipulle se täyttää vaativankin tunturivaeltajan vaatimukset. 300€ 80 + tk
Näytepusseja saa Hankkijan myymälöistä ja rehumyyjiltä. . Näytteet lähetetään Eviraan matkahuollon kautta. Se annetaan edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista ei-osakkaiden ja hallinnon palkoista ja palkkioista. KOULUTUKSIA Poroisäntien, varaporoisäntien ja paliskuntien hallituksen jäsenten koulutuspäivät 28.2.– 1.3.2019 Sky Hotellilla Rovaniemellä. POROMIES 6/2018 66 NEUVONTA MUISTUTTAA HIRVIELÄINTEN NÄIVETYSTAUDIN (CWD) SEURANTAOHJELMA; NÄYTTEITÄ PUUTTUU VIELÄ! Evira muistuttaa paliskuntia ja erityisesti liikennevahinkoarviomiehiä, lähettämään näytteitä kuolleista poroista hirvieläinten näivetystaudin (CWD) seurantaohjelmaan. Tukea haetaan lomakkeella 3561. Lisätietoja Laura Post, ruokinta-asiantuntija, Hankkija, 040 198 5545 RAHASTONHOITAJAT: Vuosi-ilmoitus Vuosi-ilmoitus on toimitettava tammikuun loppuun mennessä Verohallintoon. Vuosi-ilmoitus on annettava sähköisesti, jos on palkansaajia on viisi tai enemmän. Selvitä ennakkoon kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset edellisiltä vuosilta. Tulorekisteri Tammikuusta 2019 lähtien kaikki palkkatiedot (ei-osakkaat, hallinto) tulee ilmoittaa reaaliaikaisesti tulorekisteriin. Lisätietoja Matti Särkelä (040 581 1971) Hallinnon koulutus tuoreille poroisännille ja hallitusten jäsenille. MENNESSÄ. REHUANALYYSIT Analysoimalla säilörehut ja heinät, porojen ruokinta saadaan täydennettyä parhaalla mahdollisella tavalla. -palvelua, mistä ilmoitukset siirtyvät tulorekisteriin automaattisesti. Tarkemmat ohjeet näytteenotosta ja näytteiden lähettämisestä löytyvät Poronetistä: paliskunnat.. Verohallinto voi määrätä myöhässä tai väärin annetusta ilmoituksesta laiminlyöntimaksun. /poronet/etusivu/lomakkeet/naivetystauti. PALISKUNNAN AITOJEN KUNNOSSAPITOTUKI HAETTAVA 15.1. Aiheina muun muassa poronhoitolaki, kokouskäytäntö, poroluettelot ja poromerkit. Porotalousneuvojat auttavat kustannusarvion teossa. Tarkoituksena on lyhyiden aitaosuuksien korjaaminen. Suosittelemme käyttämään palkkojen maksussa Palkka.. Jokaisen paliskunnan tulee lähettää 30 näytettä tutkimusjakson 2018–2020 aikana. Näytteeksi otetaan pää kokonaisena, sarvet (tarvittaessa myös turvan) voi sahata pois 1) Irrotetaan kallon ja ensimmäisen kaulanikaman välistä 2) Jäätynyt pää sahataan irti kaulan yläosasta Näytteeksi kelpaavat yli vuoden vanhat: liikenteessä kuolleet sekä petojen tappamat tai muuten kuolleena löytyneet porot sairaana tai heikkokuntoisena lopetetut porot teurastuksessa hylätyt porot Näytteeksi eivät kelpaa terveet, ihmisravinnoksi teurastetut eläimet tai alle vuoden vanhat vasat. Seilabin kautta säilörehuanalyysit vuoden loppuun asti postimaksujen hinnalla, kun kirjoitat saatteeseen ’Porojen rehuanalyysi, ilmainen analysointi’. -palvelun kautta maksetuista palkoista ilmoitus menee automaattisesti Verohallintoon. Pyydä kustannusarvio ajoissa.. Pitkään kuolleina olleet, mädäntyneet ruhot ei kelpaa näytteiksi. Evira maksaa lähetyksen. Kun näytemäärä on saavutettu, ei näytteitä tarvitse lähettää enempää. Ilmoittautumisia ja toiveita koulutuksen ajankohdasta ottavat vastaan Maaren (040 685 8958) ja Anna-Leena (0400 388 560). Palkka. Autamme rehuanalyysin tulkinnassa
ALKUVUODEN 2019 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Tammikuu • 15. Tätä ei voi tehdä sähköisesti. PALISKUNNAN TIEDOT YTJ:SSÄ Tarkistakaa ja päivittäkää paliskuntanne tiedot YTJ-palvelussa (www.ytj.. ). Vierolistat toimitettava paliskuntaan. Tiedot päivitetään lomakkeella Y4. 67 POROMIES 6/2018 NYT ON AIKA HAKEA RAHOITUSTA ENSI KESÄN MÖNKIJÄHANKINTAAN Avustusta haetaan lomakkeella 3561 Porotalouden ja luontaiselinkeinojen investointitukihakemus (www.mavi.. Hyrrän käyttämiseen tarvitset Katso-tunnisteen. Rahoitushakemuksen voi jättää myös sähköisesti Hyrrä-järjestelmään osoitteessa https:// hyrra.mavi.. TUKIJAKSOT 1) 16 päivästä tammikuuta 15 päivään huhtikuuta; 2) 16 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta; 3) 16 päivästä kesäkuuta 15 päivään syyskuuta; 4) 16 päivästä syyskuuta 15 päivään tammikuuta. Maksatusta voi hakea myös HYRRÄn kautta. Käynnissä oleva tukijakso päättyy 15.1.2019. Paliskunnan vuosi-ilmoitus Verohallintoon Helmikuu • Selvitys porotalouden tuloista 2017 ja ALVlomakkeet poronomistajille • 28.2. Muista allekirjoittaa lomake. ). Maksatushakemuksen liitteeksi tarvitset kopion laskusta ja maksukuitista sekä Pomusta tulosteen pääkirjasta tai viennit-sivusta, missä näkyy, että hankittu laite on viety muistiinpanoihin. Poroja varaisäntien sekä hallituksen jäsenten koulutuspäivä, Sky Hotel, Rovaniemi Maaliskuu • 31. ). /login.html. Täytä oheisen mallin mukaan vain keltaisella merkityt kohdat. Liitteeksi: • Tarjous hankittavasta moottorikelkasta tai mönkijästä • Viimeksi vahvistettu verotuspäätös • Selvitys porotalouden tuloista • Pomun tuloslaskelma • Paliskunnan todistus eloporomäärästä • Korkeampaa 35-prosentin avustusta haettaessa todistus paliskunnan hallituksen hyväksymistä työpäivistä • Selvitys työkokemuksesta lomakkeen Lisätietoja-kohtaan 7 POLURA-AVUSTUKSET Lapin ELY-keskus hoitaa kaikki rahoitukset. Sähköiset palvelut kuten Hyrrä, ja OmaVero ottavat tiedot YTJ:stä ja virheelliset tiedot aiheuttavat ongelmia esimerkiksi valtuutuksia tehtäessä. Poluran tukijakso päättyy • 31. Lue hakuohjeet huolellisesti! AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMINEN Maksatusta haetaan lomakkeella 3561M, joka löytyy Mavin sivuilta (www.mavi.. Haku on jatkuva, mutta päätökset tehdään tukijaksoissa. 1.3
Sisaboahtoregister O??ajagimánus 2019 ovddos guvlui buot bálkádie?uid (ii-osola??aid, hálddahusa) galgá almmuhit reálaáiggis sisaboahtoregisterii. Boazodoallorávvejeaddjit veahkehit golloárvvoštallama bargamis. Á J Á N A S AT VÁ I L O J I T A I N ! Borramušgálvodoaimmahat Evira mui uha bálgosiid ja eandaliige johtolatárvvoštallanalbmáid sáddet ?ájánasaid jápmán bohccuin gazzaelliid vuoi??ašsonahaga (CWD) ?uovvunprográmmii. Palkka.. Go ?ájánasmearri lea devdojuvvon, ii ?ájánasaid dárbbaš sáddet eambbo. -bálvalusa bokte máksojuvvon bálkkáin almmuhus manná automáhtala??at Vearrohálddahussii. bálvalusa, man bokte almmuhusat mannet sisaboahtoregisterii automáhtala??at.. U O V V U N P R O G R Á M M A : . Jahkealmmuhusa galgá addit elektrovnnala??at, juos bálkáváldit leat vih a dahje eanet. ?ielggat ovddalgih i bajásdoallama goluid ovddit jagiin. Vearrohálddahus sáh á mearridit ma??onan dahje boastut addojuvvon almmuhusas goaridanmávssu. POROMIES 6/2018 68 68 RÁVVEN MUITTUHA B Á L G O S A Á I D D I I D B A J Á S D O A L L A N D O A R J J A O H C A N L Á H K A I 15. Mii veahkehit fuo?aranalysa dulkomis. . Fáddán earet eará boazodoalloláhka, ?oahkkingeavadat, boazologahallamat ja boazomearkkat. Guhkká jápmán orron, guohcagan robit eai dohkke ?ájánassan. Almmuhemiid ja sávaldagaid skuvlejumi beaivemearis váldiba vuostá Maaren (040 685 8958) ja Anna-Leena (0400 388 560). G A Z Z A E L L I I D V U O I . S K U V L E J U M I T Boazoisidiid, várreboazoisidiid ja bálgosiid s vralahtuid skuvlenbeaivvit 28.2.–1.3.2019 Sky Hoteallas Roavvenjárggas. Doarjja ohccojuvvo skoviin 3561. R Á D J Á I Ulbmilin lea oanehis áideosiid divodeapmi. A R A N A LY S AT Vuorkáfuo??ariid ja suinniid analyseremiin bohccuid biebmama sáh t dievasmah t buoremus vugiin. ?ájánasseahkaid oažžu Hankkija gávppiin ja fuo?arvuvdiin. ?ájánassan váldo oaivi obban, ?orvviid (dárbbu mielde maiddái njuni) sáh á sahát eret 1) gálgojuvvo gállu ja vuos aš ?eabetdáv gaskkas 2) jik?on oaivi sahájuvvo eret ?eabeha bajágeah?en ?ájánassan dohkkejit badjel jagi borrásat: johtolagas jápmán ja spiriid goddán dahje mu?uid jápmán gávdnon bohccot buohccin dahje váibbadin goddojuvvon bohccot njuovade in hilgojuvvon bohccot ?ájánassan eai dohkke dearvvas, olbmobiebmun njuvvojuvvon eallit dahje vuollái jagi boaris ?earpmahat. F U O . Seilab bokte vuorkáfuo?aranalysat jagi lohppii poastamávssu ha in, go ?álát mildosii “Porojen rehuanalyysi, ilmainen alaysoin” (Bohccuid fuo?aranalysa, nuv á alayseren). Lassedie?uid Ma Särkeläs (040 581 1971). 1. Hálddahusa skuvlejupmi o??a boazoisidiidda ja s vralahtuide. Evira máksá sáddema. Dat addojuvvo ovddit kaleandarjagi áigge máksojuvvon ii-osola??aid ja hálddahusa bálkkáin ja mávssuin. A Š S O N A H A G A C W D . /poronet/etusivu/lomakkeet/naivetystau . Juohke bálggus galgá sáddet 30 ?ájánasa dutkanbaji 2018-2020 áigge. Lassedie?uid Laura Pos s, biebmanáššedovdi, Hankkija, 040 198 5545 R U H TA D O A L L I T: Jahkealmmuhus Jahkealmmuhusa galgá doaimmahit o??ajagimánu loahpa rádjái Vearrohálddahussii. Dárkilut rávvagat ?ájánasváldimis ja ?ájánasaid sáddemis gávdnojit Porone s, paliskunnat.. Bivdde golloárvvoštallama áiggil. ?ájánasat sáddejuvvojit Evirai Matkahuolto bokte. Ávžžuhit geavahit bálkkáid máksimis Palkka.
Elektrovnnalaš bálvalusat dego Hyrrä ja Omavero, váldet die?uid YTJ:s ja boas o die?ut dagahit vá svuo?aid ovdamearkan fápmudusaid barggade in. Dán ii sáhte bargat elektrovnnala??at. Mui e vuollái?állit skovi. U T F I T N O D AT J A S E A R V V U Š D I E H T O V U O G Á D A G A S Y TJ : S Dárkkistehket ja beaivádehket bálgoseaset die?uid YTJ-bálvalusas (www.ytj.. Ohcat sáh á olles áigge, muhto mearrádusat dahkkojuvvojit doarjjabajiin. /login. Die?ut beaiváduvvojit skoviin Y4. Dievasmahte málle mielde dušše . Hyrrä geavaheapmái dárbbašat Katso-dovddaldaga. Ruhtadanohcamuša sáh á guo??it maiddái elektrovnnala??at Hyrrävuogádagas ?ujuhusas h ps://hyrra.mavi.. Mielddusin: • Fálaldat mohtorgielkká / njealjejuvllaga háhkamis • Ma?imuš nannejuvvon vearuhanmearrádus • ?ilgehus boazodoalu boa?uin • Boamu boa?usrehkenas n • Bálgosa duo?aštus ealliboazomearis • Alit 35-prosean a doarjaga ozade in duo?aštus bálgosa s vrra dohkkehan bargobeivviin • ?ilgehus bargomuosáhusas skovi Lassedie?ut-buohta 7 D O A R J A G A M ÁV S S A H E A M I O H C A N Mávssaheapmi ohccojuvvo Hyrrä bokte dahje skoviin 3561M, mii gávdno Mavi siidduin (www.mavi. ). ). Vierrolis uid doaimmaheapmi bálgosii. Bálgosa jahkealmmuhus Vearrohálddahussii Guovvamánnu • ?ielggadeapmi boazodoalu boa?uin 2018 ja ÁLV-skovit boazoeaiggádiidda • 28.2–1.3 Boazoja várreisidiid ja s vralahtuid skuvlenbeaivi, Sky Hotel, Roavvenjárga Njuk?amánnu • 31. Dál jo?us leahkki badji nohká 15.1.2019. Mávssahanohcamuša mielddusin dárbbašat kopiija rehkegis ja máksokui es ja maiddái Boamus prentehusa oaivegirjjis dahje doalvunsiiddus, mas oidno ahte háhkkojuvvon rus et lea dolvojuvvon notáhtaide B Á L G O S A D I E . Á L G O J A G I 2019 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T O??ajagimánnu • 15. html. DOARJJABAJIT 1) o??ajagimánu 16 beaivvis cuo?ománu 15 beaivái; 2) cuo?ománu 16 beaivvis geassemánu 15 beaivái; 3) geassemánu 16 beaivvis ?ak?amánu 15 beaivái; 4) ?ak?amánu 16 beaivvis o??ajagimánu 15 beaivái Loga ohcanrávvagiid fuolala??at! P O L U R A D O A R J A G AT D Á L L E A Á I G I O H C AT R U H TA D E A M I B O A H T T E G E A S I N J E A L J E J U V L L A G A H Á H K A M I I Doarjja ohccojuvvo skoviin 3561 Boazodoalu ja luondduealáhusaid investerendoarjjaohcamuš (www.mavi.. . Polura doarjjabadji nohká • 21. 69 POROMIES 6/2018 69 Lappi EJB-guovddáš gie?ahallá buot ruhtademiid. ). skadin merkejuvvon sajiid
Muistiinpanojen puuttumisesta voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Meno kirjataan tapahtuneeksi silloin, kun se on maksettu. Tuloja menoeriä sekä arvonlisäveron määriä ja veron perusteita osoittavien merkintöjen tulee perustua päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin. Tulo kirjataan saaduksi silloin, kun se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Tositteet ja muistiinpanot Arvonlisäverotusta varten on suoritettavan ja vähennettävän veron määrään vaikuttavien liiketapahtumien kirjausten perustuttava kirjanpitolaissa tarkoitettuihin tositteisiin. Laajemmissa muistiinpanoissa on oltava aikajärjestyksessä oleva numeroituihin tositteisiin perustuva kirjanpidon päiväkirjaa vastaava laskelma. Nippuihin on liitettävä laskukonenauhat tai muu tositekohtainen laskelma tilin veron määrästä. Lisäksi muistiinpanoja selventää edellisestä johdettu tilikohtainen yksittäisten tositteiden luettelo (pääkirja),. Osakkaiden on pidettävä porotaloudesta sellaisia muistiinpanoja, joista saadaan arvonlisäveron POROTALOUDEN ARVONLISÄVERO-OHJAUSTA OSAKKAAN ARVONLISÄVEROTIETOJEN ANTAMINEN Teksti Reijo Parkkila Verohallinto lähettää vuosittain porotalouden tuloverotusta koskevan selvityksen mukana paliskunnan osakkaille lomakkeet ja täyttöohjeet arvonlisäverotietojen paliskunnalle ilmoittamista varten. Tämä riittää, kun tositemäärä on vähäinen. 70 POROMIES 6/2018 Jokaisen paliskunnan osakkaan on annettava porotaloudesta arvonlisäveroilmoitus paliskunnalle, joka ilmoittaa tiedot edelleen Verohallinnolle. Myös muistiinpanojen pitäminen henkilökohtaisista porotalouden tuloista ja menoista on pakollista arvonlisäveron laskemista varten. Osakkaan alv-ilmoituksen täyttöohjeen mukaisesti tositteet on vähintään niputettava yhteenlaskua varten tilikohdittain. määräämistä varten tarvittavat tiedot. Muistiinpanot kirjataan aikajärjestyksessä
Poronomistajan pakettiautokulut ovat poronhoitovuonna 5 000 euroa brutto, sisältäen arvonlisäveroa 967,74 euroa. Koko kiinteistön sähkömenot ovat 7 500 euroa brutto sisältää arvonlisäveroa 1 451,61 euroa. Nämä tiedot on annettava riittävällä tarkkuudella, että ajot voidaan jälkikäteen todentaa kuuluviksi porotalouteen. Nämä vaatimuksen voidaan toteuttaa esimerkiksi porotalouden harjoittajia varten kehitetyn porotalouden muistiinpanojen (Pomu) avulla. Esimerkiksi asunnon ja harrastusten väliset matkat tai muut yksityistalouteen kuuluvat matkat eivät ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia. Ajoneuvon ajopäiväkirjoihin on merkittävä ajon alkamisja päättymisaika, alkamisja päättymispaikka, ajoreitti, matkan pituus sekä ajon tarkoitus sekä tehtävä laskelmat siitä kuinka suuri osa ajoista kuuluu porotalouteen. Esimerkiksi ajopäiväkirjan avulla todetaan porotalouden ajot suhteellisena prosenttiosuutena kokonaisajoista. Ajopäiväkirjan kilometreistä 50 % kohdistuu porotalouteen, 10 % porokilpailuissa käynteihin ja 40 % muihin yksityistalouden ajoihin. Jaon perusteet on esitettävä muistiinpanoissa. Arvonlisäveron vähennysoikeutta ei ole näiden kulujen osalta. Vähennysoikeus ja vähennyksen jakaminen Arvonlisäverolaissa on todettu, että verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Tavarasta tai palvelusta, jonka verovelvollinen on hankkinut tai ottanut vain osittain vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, saadaan vähennys tehdä vain siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään tähän tarkoitukseen. Vastaavat perustellut jaot on tehtävä myös muista ostoista, joista voidaan tehdä osittainen arvonlisäverovähennys. Niiden pinta-ala on yhteensä 120 m 2 . Varaston osuus pinta-alasta on 20 m 2 . Kuluja ja niiden arvonlisäveroja ei voida vähentää porotaloudessa myöskään silloin tai siltä osin, kun ne liittyvät henkilökohtaiseen palkkatyöhön. Porotaloutta varten on tehty suojavarustehankintoja esimerkiksi turkishaalarit, moottorikelkkakengät, käsineitä ynnä muut vastaavaa. Vastaavat selvitykset myös muutoin tehtyinä ovat riittävät. Vähennysoikeutta on rajoitettu lisäksi asunnon, vapaa-ajan asunnon ja harrastustilan kuluista, asunnon ja työpaikan välisistä matkakuluista ja edustuskuluista sekä henkilöautoista, moottoripyöristä ja matkailuperävaunuista. Porotalouden kuuluista suuri osa on luonteeltaan sellaisia, että ne voivat liittyä osittain myös yksityistalouden vähennyskelvottomiin elantomenoihin kuten metsästykseen, kalastukseen, urheiluun, virkistykseen tai kodin menoihin. Kulut 2 000 euroa sisältävät arvonlisäveroa 387,09 euroa, josta puolet 193,54 euroa on porotaloudessa vähennyskelpoista. Esimerkki 1. Sähkön käyttö kohdistuu koko kiinteistöön tasaisesti, jolloin 20/120 = 241,84 euroa sähkökulujen arvonlisäveroista on vähennyskelpoista porotaloudessa. Ajoneuvokulujen vähennyskelpoinen arvonlisävero on 50 % eli 483,87 euroa. Kaikkiin niihin arvonlisäverovähennyksiin, joihin liittyy osittainen vähennysoikeus, on oltava muistiinpanoissa laskelmat ja perusteet tehdylle jaolle. Muistiinpanoissa on selvitettävä, mikä osa kulusta kuuluu porotalouteen, jolloin arvonlisävero on siltä osin porotaloudessa vähennyskelpoinen. Esimerkki 2. Vähennystä porotaloudessa ei voi myöskään tehdä, jos kulu kuuluu henkilökohtaisen arvonlisäverotuksen piirissä olevaan maatai metsätalouteen tai elinkeinotoimintaan. Tavaroita käytetään sekä porotaloudessa että yksityistaloudessa osakkaan oman arvion mukaan noin puolet kummassakin. Kirjoittaja on Verohallinnon veroasiantuntija. Verollisella liiketoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka arvonlisäverolain mukaan aiheuttaa tavaran tai palvelun myyjälle verovelvollisuuden. Ajoneuvon hankintaja käyttökulut vähennetään tämän prosenttiosuuden mukaan. Asuinrakennuksen yhteydessä on erillinen porotalouden varastotila. Porokilpailuihin osallistumiset ja harjoittelukulut eivät ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia, koska niiden on katsottu verotuskäytännössä kuuluvan yksityistalouden harrastustoimintaan eikä porotalouden alkutuotantoon. Esimerkki 3. 71 POROMIES 6/2018 joka sisältää tositekohtaisesti myyntien ja ostojen veron perusteen ja arvonlisäveron
Sisaboahtoja golloearit ja árvolassevearu meari ja vearu vuo?ul ?ujuhuvvon notáhtat galget vuo??uduvvat beaiváduvvon ja nummirastojuvvon duhtosiidda. tnodatdoaimmaid ?állimat vuo??uduvvat rehketdoallolágas dárkkuhuvvon duhtosiidda. Notáhtaid váilumis sáh á mearriduvvot goaridanmáksu. Sisaboahtu girjejuvvo oažžun dalle, go dat lea loktejuvvon, merkejuvvon vearrogeatnegasa kontui dahje mu?uid ožžojuvvon háldui. Maiddái notáhtaid doallan persovnnalaš boazodoalu boa?uin ja goluin leat bákkola??at árvolassevearu rehkenas ma várás. Dát reahkká, go duhtosat eai leat valjis. Duhtosat ja notáhtat Árvolassevearuhusa várás galget máksima ja geahpiduvvon vearu mearrái váikkuheaddji . BOAZODOALU ÁRVOLASSEVEARROBAGADALLAN OSOLA??A ÁRVOLASSEVEARRODIE?UID ADDIN Teaksta Reijo Parkkila Vearrohálddahus sádde jahkása??at boazodoalu sisboahtovearuhusa guoski ?ielggadeami mielde bálgosa osola??aide skoviid ja deavdinrávvagiid árvolassevearrodie?uid bálgosii almmuheami várás. Bálgosa osola??at galget doallat boazodoalus dakkár notáhtaid, main ožžojuvvo árvolassevearu mearrideami váráš dárbbašlaš die?ut. Lassin notáhtaid ?ielggasmahttá ovddibus suorggiduvvon konttuid mielde ovttaskas duhtosiid logahallan (oaivegirji), mii. Osola??a álv-almmuhusa deavdinrávvaga mielde duhtosiid galgá unnimustá bidjat gihpuide ok irehkenas ma várás kon uid mielde, galgá gihpuide lak t rehketmášenbá id dahje eará duhtosiid mielde rehkega kon u vearu mearis. Viidát notáhtain galget leat áigeortnegii merkejuvvon nummiraston duhtosiidda vuo??uduvvi ruhtadoalu beaivegirjji vás deaddji rehket. 72 POROMIES 6/2018 Juohke bálgosa osolaš galgá addit boazodoalus árvolassealmmuhusa bálgosii, mii almmuha die?uid ovddosguvlui Vearrohálddahussii. Notáhtat girjejuvvojit áigeortnegis. Gollu girjejuvvo dáhpáhuvvan dáhpáhussan dalle, go dat lea máksojuvvon
Goluid ja daid árvolassevearu ii sáhte geahpedit boazodoalus dallege dahje dan oasis, go dat laktásit persovnnalaš bálkábargui. Boazodoalli pakeah abiilagolut leat boazodoallojagis 5 000 euro bru o, sis sdoallá árvolassevearu 967,75 euro. 73 POROMIES 6/2018 sisttisdoallá ovttaskas duhtosa mielde vuovdimiid ja oas miid vearu vuo?uštusa ja árvolassevearu. Heargegilvvuide oassálas ma ja hárjehallama golut eai leat árvolassevearuhusas geahpedandohkála??at, go dat leat geh??ojuvvon vearuhusgeavadagas gullat priváhtadoalu astoáiggedoaimmaide eaige boazodoalu álgobuv adeapmái. Vuojángoluid geahpedandohkálaš árvolassevearru lea 50 % nappo 483,87 euro. Elrávnnji geavaheapmi ?uohcá olles giddodahkii dássidit, goas 20/120=241,84 euro elrávdnjegoluid árvolassevearuin leat geahpedandohkála??at boazodoalus. Ovdamearkan vuodjinbeaivegirjji vuo?ul duo?aštuvvo boazodoalu vuodjimiid gorálaš proseantaosiin oppalaš vuodjimiin. Vuojána háhkanja geavahangolut geahpeduvvojit dan proseantaoasi mielde. Dáid die?uid galgá addit doarvái dárkilit, vai vuodjimiid sáh á ma??á duo?aš t gullat boazodollui. ?álli lea Vearrohálddahusa vearroáššedovdi Ovdamearka 1. Ovdamearkan vis ja astoáiggedoaimma gaskasaš mátkkit dahje eará priváhtaekonomiijai gulli mátkkit eai leat árvolassevearuhusas geahpedandohkála??at. Geahpedeami boazodoalus ii sáhte maiddái bargat, juos gollu gullá persovnnalaš árvolassevearuhusa vullosaš leahkki eanadahje meahccedollui dahje ealáhusdoaibmamii. Orrunvis oktavuo?as lea sierranas boazodoalu vuorkásadji. Buot daidda árvolassevearrogeahpedemiide, maidda laktása geahpedanriekti oassái, galgá leat notáhtain rehkegat ja vuo?uštusat dahkkon juohkui. Golut 2 00 euro sis sdollet árvolassevearu 387,09 euro, main bealli 193,54 euro leat boazodoalus geahpedandohkála??at.. Vás deaddji ?ielggadeamit maiddái eará láhkai dahkkon leat doarvái. Ovdamearka 2. Árvolassevearu geahpidanriek ii leat dáin goluin. Vuojána vuodjinbeaivegirjái galgá merket vuodjima ággahanja heai náiggi, álggahanja heai nbáikki, vuodjinruv a, mátkki guhkkodaga sihke vuodjima ulbmila ja dahkat rehkega das man stuorra oassi vuodjimis gulai boazodollui. Vuojániid vuodjinbeaivegirjemerkejupmin leat árvolassevearuhusgeavadagas dohkkehuvvon ?uovvovaš vuodjinbeaivegirjji die?ut. Dáid gáibádusaid sáh á ollašuh t ovdamearkan boazodolliid várás ráhkaduvvon tabeallahápmásaš boazodoalu muituimerkejumiin (Boamu). Vuorkká oassi viidodagas lea 20 m2. Juogu vuo?uštusaid galgá ?ájehit notáhtain. Daid viidodat lea ok ibuot 120 m2. Ovdamearka 3. Geahpedanriev leat gáržžidan lassin vis , friddjaáiggevis dahje astoáiggesaji goluin, vis ja bargosaji gaskasaš mátkegoluin ja ovddastusgoluin ja personbiillas, mohtorsihkkelis ja mátkkoštanma??evovnnas. Vuodjinbeaivegirjji kilomehteriin 50 % ?uohcá boazodollui, 10 % heargegilvvuin joh mii ja 40 % eará priváhtaekonomiija vuodjimiidda. Notáhtain galgá ?ielggadit, mii oassi goluin gullá boazodollui, goas árvolassevearru lea dan oasis boazodoalus geahpedandohkálaš. Boazodoalu goluin stuorámus oassi leat dakkárat, ahte dat sáh et laktásit oassái maiddái priváhtadollui geahpedandohkkemeah un eallámušgoluide dego meahcásteapmái, guolásteapmái, valáštallamii, arvvosmah mii dahje ruov u goluide. Vás deaddji vuo?uštuvvon juoguid galgá dahkat maiddái eará oas miin, main sáh á dahkat oasálaš árvolassevearrogeahpedeami. Dávvirat geavahuvvojit sihke boazodoalus ja priváhtadoalus osola??a iežas árvvoštallama mielde sullii beallái goappásge. Boazodoalu várás lea dahkkon suodjegálvoháhkamat ovdamearkan dorkaobbabiv as, mohtorgielkágápmagat, gistát ja eará sullasaš. Vearrovullosaš fitnodatdoaimmain dárkkuhuvvo doaimma, man árvolassevearrolága mielde dagaha dávvira dahje bálvalusa vuovdái vearrogeatnegasvuo?a. Olles giddodaga elrávdnjegolut leat 7 500 euro bru o, sis sdoallá árvolassevearu 1 451,61 euro. Geahpidanriekti ja geahpideami juohkin Árvolassevearrolágas lea dadjon, ahte vearrogeatnegas oažžu geahpedit vearrovullošaš fitnodatdoaimma várás nuppi vearrogeatnegasas ostojuvvon dávviris dahje bálvalusas máksojuvvon vearu. Dávviris dahje bálvalusas, man vearrogeatnegas lea háhkan dahje váldán dušše oassái geahpedeami vuoigadahtti geavahussii, oažžu geahpideami dušše dan oasis go dávvira dahje bálvalusa geavahuvvo dán dárkkuhussii
punaisella matolla elokuvan tuottaja (vas.) Marko Röhr, kuvaaja Teemu Liakka, Ailon kanssa koparaa paiskaamassa ohjaaja Guillaume Maidatchevsky, Christine Loether-Mourujärvi ja Manne Mourujärvi. Kuva Tarja Konstig. Lehdistönäytöksessä 29.11. Teksti Tarja Konstig Ailo pienen poron suuri seikkailu on . Elokuva on upea kuvaus pohjoisen luonnosta. ktiivinen luontoseikkailu, joka kertoo tarinan Ailo-poron ensimmäisestä elinvuodesta. Matkallaan poronvasa kohtaa niin luonnon esteitä, petoja kuin muita pienempiä eläimiä. Muita eläinhahmoja elokuvassa Ailon lisäksi ovat muuan muassa porojen luontaiset viholliset kuten susi ja ahma sekä vähemmän pelottavat pienemmät otukset kuten naali, näätä, hilleri ja orava. AILO PIENEN PORON SUURI SEIKKAILU. 74 POROMIES 6/2018 Ailon tarina alkaa sen syntymästä toukokuun pälvelle, josta se yhdessä emänsä kanssa lähtee vaeltamaan tuntureille kohti emän omaa tokkaa
Elokuvan maisemakuvaukset ovat upeita. Miili, 4 v., nautti elokuvasta popcornien kera. Esimerkiksi Ailon syntymä on Teemu Liakan kuvamaa liikuttavaa, autenttista materiaalia paikan päältä. Poroväen yksityisnäytös keräsi liki 150 henkeä paikalle. Yhtään eläintä ei ole tehty digitaalisin keinoin. Elokuva on kestoltaan 87 minuuttia ja aika livahti ainakin itseltä kuin varkain. Pienemmistä eläimistä oli saatu sympaattisia ja ne hymyilyttivät tempauksillaan. Paikalliset ihmiset ympäri Lappia ovat olleet apuna ja oppaina elokuvan teossa ja lopputeksteistä voikin bongata monta tuttua nimeä. Kuvat Marja Anttonen.. Suurin haaste oli saada pienestä porosta sankari, joka selviää kylmästä ja pedoista huolimatta taistelemalla eteenpäin. Niitä tukevat hienosti musiikki ja Peter Franzenin kertojaääni. Poroväki katsoi elokuvan Rovaniemen BioRexissä yksityisnäytöksenä 23.11. Elokuvaa kuvattiin pääosin Utsjoella, Posiolla ja Pohjois-Norjassa suomalais-ranskalaisena yhteistuotantona noin puolitoista vuotta. 75 POROMIES 6/2018 Petokohtaukset oli dramatisoitu elokuvan keinoin ja leikattu todella uskottavasti. Elokuvan ensi-ilta on joulukuun 21. Suosittelen elokuvaa lämpimästi koko perheelle. Pääosan esittäjä Ailo tunnetaan kotitilallaan Tolvan paliskunnassa nimellä Prinssi. Ohjaaja Guillaume Maidatchevskylle idea elokuvasta tuli hänen lapsiltaan, jotka tiedustelivat miksi isä ei ole kuvannut Joulupukin lentäviä poroja. Prinssi on Manne Mourujärven ja Christine Loether-Mourujärven poro. ja piti näkemästään. Ikärajaksi on asetettu 7 vuotta, jotta aivan pienimmät (kaupunkilais)lapset eivät menisi sitä yksin katsomaan. Guillaume ei halunnut tehdä Ailon tarinasta dokumenttia, vaan eläinsadun perinteisellä elokuvanteon tekniikalla: kiehtova tarina, jossa on vetoavia hahmoja. päivä. Suurelle yleisölle elokuva uppoaa varmasti kuin kuuma veitsi voihin
etelä-Suomen kuluttajat sitä halustaan käytä. Huolimattomuus teurastuksessa johtunee siitä väärästä käsityksestä, että se, mikä omasta mielestä on hyvää, on myös kelvattava toisille. Teurastusneuvojat ovat kiertäneet vuodesta vuoteen erotuksesta erotukseen. Ennen sotia alkoi poron muutamien osien menekki kotimaassa, nimenomaan etelä-Suomessa, lisääntyä oikein tehdyn mainonnan ansiosta. ”En ennusta vikaan väittäessäni suuren osan poronlihasta joutuvan vastaisuudessakin ketunruuaksi, jos nykyinen tyyli eräissä toimenpiteissä jatkuu.” Syy edellä lausuttuun julmaan ennustukseen ei ole pororievussa, joka on maukaslihainen eläin, elää perin puhtaasti eikä esiinny markkinoilla sellaisissa määrissä, että kaikki siihen kyllästyisivät. Ammattimiehet ovat kirjoittajalle sanoneet tämänkin talvven aikana useamman kerran, että poro on lihaksikas eläin, jota makkaray.m. Silloin ei poroelinkeinon varassa ollut mahdollisuuksia nostaa sen harjoittajien elintasoa ja vain kovalla työllä ankarissa oloissa sekä perin vaatimattomasti eläen voivat Lapin miehet koota jonkinlaisia pääomia. Siksi, että porojen teurastus on melkeinpä sataprosenttisesti alapuolella arvostelun. Kaikki poromiehet eivät luultavasti vielä ole unohtaneet sitä aikaa, jolloin heikommat osat poronruhoista, joskus kokonaisetkin, myytiin Norjaan ketunruuaksi. Mutta vain paistit ja ehka selkäkin kelpasivat. Voitte olla varmoja, että hän ei tule muuttamaan käsitystään. Kesällä tästä seikasta keskusteltiin pitkästikin m.m. Teurastusta vaan järjestään moittivat. Jos liha on hiemankin vertynyttä, eivät esim. Sen tietävät ne kaikki, jotka elävät Lapissa tai ovat siellä riittävästi kulkeneet. kurssit Oulussa. Ei ole uutta sekään, että poronliha jalostetaan edelleen. Muutamat poromiehet, mutta perin harvat, ovat perillä samoin kuin luonnollisesti Poronjalostusyhdistys ja poronlihan kauppaa harjoittavat liikkeet, että parannus on tarpeellinen. tehtaissa ei ole sen vaikeampi käsitellä kuin muitakaan teuraita. Teurastusvirheistä päästäkseen poromiesten ja po. Muu oli kehnoa tavaraa, vaikka oli samaa eläintä. Miksi. Valitettavasti siellä, missä olisi mahdollisuus käyttää enemmän poronlihaa, ei kaikista asioista olla samaa mieltä. Eihän se keiton makua pilaa, jos joitakin karvoja kelluu pinnalla. Väärin tai huolimattomasti halaistuja ruhoja on niinikään paljon vaikeampi käsitellä irroitettaessa lihoja. Se, mistä tällainen olotila johtui, on ehkä unohtunut siitä lähtien, kun sota puutteineen kelpuutti lihan kuin lihan ihmistenkin ruuaksi, joka kaikissa oloissa arvostetaan rahassakin korkeimmalle. yhdistyksen sihteerin kanssa ja kaikille lukijoille on ilmoitettava, että Alaruikka nyt jo on vanhenemassa tavallista nopeammin juuri sen takia, että hän pelkää poron etupäiden menekin tulevaisuudessa olevan sama kuin ei mitään. Ei tehtaissa ole aikaa nyppiä karvoja ruhoista eikä pestä onteloita puhtaaksi sinne hyytyneestä verestä. Tämä tietenkin silloin, kun muutakin lihaa taas on riittävästi tarjolla. Tietenkään ei tällaisesta lihasta maksettu itse asiassa paljon mitään. Mutta joku Helsingin perheenemäntä pitää jo paria poronkarvaa lihan pinnalla kauhistuksena. 76 POROMIES 6/2018 Poromies-lehti 1/1948 PORONLIHAKO KETUNRUOAKSI. Ennen sotia yritettiin teurastustaitoa lisätä pitämällä m.m. Työvoima on kallista. Heidän jäljiltään on paljon hyvää nähtävissä ja kaikkein räikeimmät virheet johtuvat siitä omahyväisyydestä, että luullaan oltavan ainakin yhtä hyviä tai parempia kuin neuvojat
77 POROMIES 6/2018 ronlihakauppaa harjoittavien liikkeiden on yhteisvoimin saatava Lappiin useita ”poroteurastimoja”. Maitohappoa on lihaksissa paljon ja se aiheuttaa sivumakuja, jotka poistuvat, kun porot saavat teurastusaidalla levätä vuorokauden verran. Kuljetuksen jälkeen niissä on paitsi santaa myös jälleenrakennustarpeita, öljyjä ja kumma kyllä, perin usein kaarnaa. Ei tarvita kylmiä jäähdytyshuoneita, vain vaatimaton katos, jossa ruhot voidaan riiputtaa. Onko verenotto rintaonteloon välttämättömyys. Suurin osa siitä syödään Lapissa. Veren talteenotto on järjestettävä toisin kuin tähän saakka, sillä veren laskeminen kurkusta on lopulta ainoa oikea tapa, johon on pyrittävä. Jos kukaan ei ole valvomassa ja oma poro on kyseessä, on hyvä lisätä muutama kilo painoa jättämällä lunta sisään. Teurastushomma on alettava ottaa vakavasti. Lihoille ei tee haittaa, vaikkapa rapa lentäisi pari metriä suorana ja loppu sumuna! Väsyneessä eläimessä on aina huono liha. Vai olisiko heti mentävä siihen, että kauppaan tuleva, ihmisruuaksi tarkoitettu poronliha on sisällytettävä lihan tarkastukseen. Tuskinpa vain. Kun on käytettävissä vaatimatonkin nylkyteline ja riiputusteline samaa tarkoitusta varten, ei se, että rapa usein tainnutuksen yhteydessä syöksähtää suuhun, vaikuta suuriakaan. Näin käy ja hyvälihainen eläin on pilalla. Mitähän olisi tehtävä. Pahustako ne karvat haittaavat veressä, kun ne eivät ole lihassakaan tiellä, silloin kun syömämiehet ovat poronhoitoalueelta. Kun suurimmat poromäärät nykyään teurastetaan melko lähellä kuljetusteitä, saadaan kai teurastuspaikkoihin astioista, joissa verta voi kuljettaa. Näiden laitosten ei tarvitse olla vallan ihmeellisiä laitoksia, koska olosuhteet puhtaalle teurastukselle ovat muuten ihanteelliset. Eikä veri kaiketi ole sentään se osa, joka porossa kauppatavarana olisi ensiarvoisen tärkeä. Jos tapettu eläin nyljetään siististi ja ruho sen jälkeen riiputetaan kylmässä, syntyy sen pinnalle kuiva, suojeleva kelmu, joka vastaa jonkunlaista paperisäkkiä. Veden käyttöä on teurastuksessa vältettävä, sillä pesemällä lihan pinta menettää ne aineet, joista tuo säilymiselle tärkeä kelmu syntyy. Olen edellä lasketellut hävyttömiä totuuksia sillä mielin, että ratkaisu löytyy ja poromiesten omien toimenpiteiden pohjalla. Sitten tulevat nylkyrit: ottavat urakkatyönä nylkyhomman. Suurin asia onkin vanhojen käsitysten voittaminen ja ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin. Ei ajan pitkään vetele nykyinen tapa, jos usein on seuraava: Aidassa laukotettuja poroja siirrellään syrjään, jossa niitä isketään sievästi – jos isketään – kiiraan ja sitten aloitetaan puukotus. Usein kuulee neuvottavan, että kun kurkkuun pistetään, niin vereen varisee karvoja. Kieli ja pää – niitähän saattaa peseskellä puhtaaksi. Mäki. Puhdas teurastus ei kuitenkaan missään tapauksessa estä tainnuttamasta kunnolla poroa. Nylkytelineet eivät ole nekään ihmeellisiä laitoksia. Pikku päissään siinä usein revitään kuin sudet pororiepua, joka tämän ”viimeisen palveluksen” jälkeen on perusteellisesti pahoinpidelty, karvoissa ja ravassa. Kuka lyö kylkeen, kuka läpi rintalastan, pitää puukkoa jonkun aikaa sisällä ja hetken päästä painuu toisen poron kimppuun. Ruhot jäädytetään ja nakellaan autoon, jolla viimeksi on kuljetettu sementtiä, kävellään ja sotketaan ruhot tiukempaan (mistä seurauksena niissä sulamisen jälkeen on mustia ruhjoutumia). Tauno V. Nimenomaan veren laskeminen rintaonteloon ilmeisesti on tapa, joka on perin sitkeästi poromiehillä, jotka kirjoittajan kokemusten perusteella ovat ainakin yhtä itsetietoisia kuin hevosja metsämiehet. – Voin vakuuttaa, että siihenkin mennään ennemmin kuin poronliha pääse tunkiotavaran maineeseen
Boastut dahje fuollameah umit luddejuvvon rohpaid lea maiddái ollu váddáset gie?ahallat go bierggut ?uohpat. Má a-Suoma oas t dan hálit geavahit. Njuovvanrá??ejeaddjit leat johtán jagis jahkái bigálusas bigálussii. Juos biergu lea veháge varraluvvan, eai omd. Muhto dušše ?oarbbeali ja várra maid ?ielgige dohkkii. Eará lei hei ot, vaikko lei seammá eallis. Muhto muh n Helssega bearašeadni doallá moadde bohccoguolgga bierggus juo hirpmástussan. Dat, mas dakkár dilli bo?ii, lea várra vajálduvvon dan rájes, go soah dohkkehii bierggu go bierggu olbmo borramuššan, mii buot diliin biddjo ru?age alit dássái. Sáh behtet leat sihkkarat, ahte son ii boa?e rievdadit su oainnu. kurssaid Oulus. Danin, ahte bohcco njuovvan lei measta ollásit árvvoštallama vuolábealde. Muh n badjeolbmot, muhto hui moadde dušše, ledje dan oaivilis nu mo lunddola??at Bohccoovddidanov astus ja bohccobierggu vuovdi gávppit, ahte buorideapmi lea dárbbašlaš. Bargofápmu lea divrras. Dát lágádusat eai. Fuollameah unvuohta njuovvamis boahtá várra das boasttuáddejumis, ahte dat mii iežas mielas lea buorre, galgá dohkket maiddái earáide. “In einnos endorii, go dajan stuorra oasi bohccobierggus gártat boah evuo?asge riebanborramuššan, juos dálá s ila seilo muh n doaimmain.” Sivva ovdalis dadjon garra einnostussii ii leat boazoriebus, mas lea njálgga biergu, eallá hui buh ásit iige leat márkaniin nu ollu, ahte buohkat dasa dolkkašedje. Vai beassat njuovvanfeaillain, galget badjeolbmot ja bohccobiergogávppit ov asbargguin oažžut Lappii má?ggaid ”boazonjuovahagaid”. Badjeolmmoš-blá??i 1/1948 Ovdal soa?iid geah??aluvvui njuovvandáiddu lasihit doallamin ee. Ii fabrihkain leat áigi ?uvdet guolggaid rohpain iige bassat vuovddaid dohko gillon varas. dnemis. Ii leat o??a datge, ahte bohccobierggu ovddidit ain. Ovdal soa?i álggii bohcco muh n osiid oas n ruov oriikkas, namalassii Má a-Suomas, lassánit riekta dahkon márkanas ma geažil. Váidalah doppe, gos liv??e vejolašvuohta geavahit bohccobierggu eanet, eai buot áššiin leat seammá oaivilis. Sin ma?is lea ?uvvon ollu buori ja buot stuorámus feaillat bohtet dan gáddálasvuo?as, ahte jáhkket leat unnimustá seammá buori dahje buoretge go rá??ejeaddjit. BOHCCOBIERGUGO ANBORRAMUŠŠAN. Dan dihtet buohkat, geat ellet Lappis dahje leat doarvái johtán doppe. Manin. Dát die?usge dalle, go earáge biergu lea . Ámmátolbmot leat ?állái lohkan dánge dálvvi áigge má?gga háve, ahte bohccos leat stuorra deahkit, maid márfeja eará fabrihkain ii leat dan váddáset gie?ahallat go earáge rohpaid. 78 POROMIES 6/2018 Buot badjeolbmot eai leat várra velá vajáldah án dan áiggi, goas fuonit osiid bohccorohpain, gos nu olles rohpaidge, vuvde Norgii riebanborramuššan. Geasset dán áššis ságastallen guhkká ee. Iihan dat mállása billis, juos muh n guolggat govdot kásterolas. Njuovvama dušše álo moitet. Die?usge dakkár bierggus eai máksán iešalddes jur maidige. ov astusa ?álliin ja buot lohkkiide galgá almmuhit, ahte Alaruikka lea dál juo boarásmuvvamin joh leabbo go dábála??at justa dan dihte, ahte son ballá bohcco ovdaosiid oasma leat boah evuo?as seammá dásis go ii mihkkige. Dalle boazodoalloealáhusas ii lean vejolašvuohta loktet dan hárjeheddjiid eallindási ja dušše garra bargguin garra dilis ja hui vuollegis eallindásiin sáh e Lappi albmát ?ohkket muh nlágan opmodaga
?ázi geavaheami galgá garvit, dannego bassamiin bierggu olggoš manaha daid ávdnasiid, main duot seailumii dehálaš garra boahtá. Lean ovdalis muitalan duohtavuo?aid dainna mielain, ahte ?oavddus gávdno ja velá badjeolbmuid iežaset doaimmaid bokte. Vehá máis s das dávjá gaikkodit dego návddit boazoriebu, mii dán “ma?imuš bálvalusa” ma??á lea vu?ola??at illastuvvon, guolggain ja lužas. Go geavahusas lea smái esge njuovvanstellet ja he?genstellet seammá dárkkuhusa várás, ii dat, ahte guomo?oavji dávjá jámálgah ma oktavuo?as boahtá njálbmái, váikkut olluge. Váiban eallis lea álo hei ot biergu. Vai galggašiigo mannat dalán dasa, ahte g ávpái boahtti, olbmobiebmun dárkkuhuvvon bohccobiergu galgá bidjat bierggu dárkkisteapmái. Dasto bohtet njuovvit: váldet agoartabargun njuovvanbarggu. Mäki. Juos goddon ealli njuvvojuvvo buh ásit ja rohppa dan ma??á he?gejuvvo galbmasii, boahtá dan ala goikes, suddjejeaddji garra, mii vás da muh nlágan báberseahka. 79 POROMIES 6/2018 dárbbaš leat imašlaš lágádusat, dannego dilli buhtes njuovvamii lea mu?ui hirbmat buorre. In jáhke. Maidson galggašii bargat. Maid ipmašiid dat guolggat heh ejit varas, go dat eai leat bierggusge ovddas dallego borranolbmot leat boazodoalloguovllus. Dávjá gullo dakkár ráva, ahte go ?oddagii ?ugge, de varrii šaddet guolggat. Fievrrideami ma??á dain lea luža lassin maiddái ráhkadandárbašat, olju ja imaš gal, hui dávjá maiddái bárku. Leago varaváldin vuvdii vealtameah un. Ná geavvá ja buorrebirggot ealli lea billistuvvon. Tauno V. Buhtes njuovvan ii goi otge mange namas eas e jámálgah mis bohcco albmaláhkái. Ii guhkká doaimma dálá vuohki, juos dávjá geavvá ?uovvovaš: Áiddis ruohtahuvvon bohccuid sirdet siidui, gos daid ?askot ?ábbát juos ?askojuvvo ja dasto álggahuvvo ?uggen. Sáhtán muitalit, ahte dasage mannat ovdalgo bohccobiergu gártá ruskadávvirin. Stuorámus oassi das borro Lappis. Njuovvanstellegatge eai leat datge imašlaš lágádusat. Rohpat jiek?uduvvojit ja bálkestuvvojit biilii, mainna lea ma?imus jo?ihuvvon semeanta, vázzo ja durddiduvvo robit ?avgadut (mas lea ?uovvumuššan suddama ma??á ?áhpadasat). Juos giige ii leat gohcimin ja iežas boazu lea gažaldagas, lea buorre lasihit moadde kilo dea u ja guo??it muoh aga sisa rohppii. Ii dárbbašuvvo galbma galmmihanlanjaid, dušše smái es goavddi, gosa rohpiid sáh á he?get. Iige varra dáidde leat dat oassi, mii bohccos gávpegálvun liv??e deháleamos. Gii ?ugge gilgii, gii raddái, doallá niibbi muh n áigge siste ja farga joatká ?uovvovaš bohcco ?uggema. Erenoamážit vara luoi n vuvdii lea dáhpi, mii hui nannosit eallá badjeolbmuin, geat ?álli vásáhusaid vuo?ul leat seammá iešdi?ola??at go heastaja vuovdealbmát. Oaivi ja njuov??an daid sáh á basadit buh sin. Go stuorámus boazomearit dán áigge njuvvo oalle lahka johtolaga, oažžut várra njuovvanbáikkiide givnnjiid, main vara sáh á jo?ihit. Njuovvanbarggu galgá váldigoah t duo?ala??at. Vara rádjui váldima galgá ordnet earáláhkái go dán rádjái, dannego vara luoi n ?oddagis lea loahpa loahpas áidna riv es vuohki, man galgá olahit. Mielkesivrra leat dehkiin ollu ja dat dagaha siidosmáhkaid, mat vulget eret, go bohccot ožžot njuovvangárddis livvadit jándora. Biergguide ii dagat vahága, vaikko guomo?oavji girddášii moadde mehtera njuolga ja loahppa mierkán. Stuorámus ášši leage boares áddejumiid vuoi n ja ovdagá ohis jurddašanvuohki o??a jurdagiidda
KUTUHARJU Mika Tervonen, koeporotarhanhoitaja 016 672 748 / 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2019 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE TILAA DIGILEHTI PALISKUNNAT.FI/PY/ORGANISAATIO/POROMIES-LEHTI: IRTONUMERO 3 €/LEHTI TAI VUOSIKERTA 15 €. PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.
Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. www.ultracom.. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id