Myymälä p. V 0207 433 570 y y älä p. 0207 433 570 Varaosat p. mälä M ää ää. 0207 433 573 0207 433 573 araosat p raosat p
Vaikeina aikoina tolkun ihmisen rooli rauhan rakentajana on kuitenkin erityisen tärkeä. ksu. Ole tolkun ihminen.. Tolkun ihminen ei raivoa eikä halveksi. Tolkun ihmisten rooli tämän ilmapiirin rakentamisessa on ratkaiseva. Empatia on taitolaji, jossa voi kehittyä läpi elämän. Ole . Tolkun ihminen ei alennu räyhäämään vaan käyttäytyy suoraselkäisesti. Tolkun ihminen ei kirjoita internetin keskustelupalstoille mitään, mitä ei voisi sanoa toiselle kasvotusten. Tolkun ihmiset ovat se hiljainen enemmistö, joka sijoittuu keskusteluissa kuumenneiden ääripäiden välimaastoon. Tästä syystä julkisissa keskusteluissa jäävät liiaksi sivuun maltilliset näkemykset. Keskusteluihin syntyy kaksi ääripäätä, joista molemmat pyrkivät häpäisemään vastapuolen mitä mielikuvituksellisimmin keinoin. Sosiaalisessa mediassa aggressioita puretaan someraivolla. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. Tällainen on tolkun ihminen. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 2/2016 AINEISTO 18.3.2016 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Timo Helle POROMIES PÄÄKIRJOITUS TOLKUN IHMINEN Kirjailija Jyri Paretskoi lanseerasi laajaan julkiseen keskusteluun uuden käsitteen: tolkun ihminen. Jokaisella on kuitenkin oikeus turvalliseen elämään ja työilmapiiriin. Se on toisen ihmisen arvostamista, malttia kuunnella ja olla tyrkyttämättä väkisin omaa totuuttaan. Niiden toiminta nojaa ihmisten puutteelliseen medialukutaitoon ja sen myötä avautuvan markkinalähtöisen julkaisutoiminnan mahdollisuuteen. Tolkun ihmiseksi kannattaa siis pyrkiä. Ääripäiden mellastus ja syöksykierteet ovat katkaistavissa sillä, että tolkun ihmiset lakkaavat hyväksymästä epäasiallista toimintaa ja käytöstä ympärillään. Ääripäiden esiinnousu yhteiskunnallisissa keskusteluissa . POROMIES 1/2016 83. Tolkun ihminen on . p. Pitkittynyt stressi vähentää tutkitusti empatiakykyä ja lisää kyynistä suhtautumista toisia ihmisiä kohtaan. Se on myötätuntoa ja kykyä asettua toisen asemaan. Tolkun ihminen osaa kohdata ihmisen ihmisenä. Ilmiötä hyödyntävät tekaistuja kohu-uutisia julkaisevat näennäismediat. puhuttiinpa sitten susista, porovahingoista tai maahanmuuttajista – on aikamme mediailmiö. Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Ihmiset reagoivat niihin luonnostaan stressaten. Ymmärrystä siitä, miltä asia toisesta tuntuu. ksu. Taloudellisen taantuman aikoina ihmisten aggressiiviset asenteet yleistyvät huomattavasti. Tolkun ihminen on asiallinen, perustelee näkemyksensä ja kunnioittaa toisia. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Tolkun ihminen ei useinkaan halua tehdä itsestään numeroa. Se kytkeytyy epävarmuuden ja kilpailun lisääntymiseen. Tolkun ihminen ei mokomia sepityksiä lue. Kaikista ei tolkun ihmisiksi ole
tai 0400 633 159 ** POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Poikkeus vahvistaa säännön Jukka Knuuti 8 Suurpetokantojen seuranta poronhoitoalueella Harri Norberg, Olli Kursula, Samuli Heikkinen ja Ilpo Kojola 16 Poroille tienylityssiltoja ja alikulkutunneleita Kaisa Nopanen 18 Suunnitellun Kollajan altaan vaikutus poronhoitoon Alfred Colpaert ja Jukka Nykänen 23 Matkailuporojen pilttaus Miia Merkku 24 Ajankohtaista Anne Ollila 32 Porojen terveyden kartoitus teurastamoraporteista Juho Tahkola ja Sauli Laaksonen 34 Valkohäntäpeuran tuliainen Suomen poroille Sauli Laaksonen ja Antti Oksanen 42 Kylässä palakisilla: Paistunturi Maaren Angeli 46 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 50 Takaisin sorvin ääreen porotytön äitinä Marja Anttonen on 51 Porojen ohjekorvausarvot orojen ohjekorvausarvot 54 Rovaniemen avauskisa paljastaa voimasuhteet Rovaniemen avauskisa palj Lauri Jääskeläinen Jääskeläinen 55 Poronaisen vauhti hurmaa jälleen aisen v Lauri Jääskeläine eläinen 56 Porokilpailujen asialla Lauri Jääskeläinen. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 19.4.2016 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2016 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 727 € 1/1 210 x 297 * 428 € 1/2 175 x 133 230 € 1/4 114 x 98 130 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2657 € 1/1 210 x 297 * 1329 € 1/2 175 x 133 664 € 1/4 114 x 98 387 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h
Maiddái nuortalašláhka lea rievdan. Haku avataan uudelleen sen jälkeen, kun koltta-asetusta on muutettu ja uudet lomakkeet ja ohjeet ovat valmistuneet. Rievdadus boahtá fápmui 1.1.2016. Haun keskeytys jatkuu ja koskee myös asuntorahoitusta. 0295 16 2252. POROMIES 1/2016 5 TIEDOTTEET TUKIEN HAKU INVESTOINTITUK KESKEYTYI KESKEYTYI Porotalouden ja luontaiselinkeinojen ontaiseli rahoituslain mukaisten investointituten inve kien haku keskeytyi 1.1.2016, jolloin yi 1.1.201 rahoituslaki kumoutui ja uusi laki muuoutui ja uusi toksineen tuli voimaan. O??a doarjjan juolluduvvo bálgosiid áiddiid bajásdoallandoarjja. Ohcama gaskkalduvvan guoská maid álggahandoarjaga, ásodatruhtadeami ja dutkamušruhtadeami. Tukihaku avataan, kun asetus on lella. O??a boazodoalu ja luodduealáhusaid ja luodd ráhkadusdoarjagiin addámuš stáhtará?i ásaámuš s hus lea válmmaštallamis ja dat addojuvvo jagi ja da 2016 álggogeah?en. Uusi porotalouden ja luontaisusi porotalouden ja luonta elinkeinojen rakennetuista annettava einojen rakennetuista a valtioneuvoston asetus on valmisteilla altioneuvoston asetus on v ja se annetaan vuoden 2016 alkupuoja se annetaan vuoden 2 a. 0295 16 2252 BOAZODOALU JA LUONDDUOND EALÁHUSAID INVESTERENERENDOARJAGIID OHCAN AN LEA GASKKALDUVVA DUVVAN Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanBoazodoalu ja luondduealáhusaid ru uovvu investerendoarjagiid ohcan lea lága ?uovvu investerendoarjagiid oh gaskkalduvvan 1.1.2016, goas ruhtadanláhgaskkalduvvan 1.1.2016, goas ruht ka gopmána ja o??a láhka rievdadusaiguin o??a láhka rievda boahtá fápmui ui. Myös kolttalakia on muutettu. Ohcama rahpanáiggis gi??at 2016 almmuhuvvo sierra. Ruhtadanlága vuo?ul doarjaga ii sáhte šat ga vuo?ul doarjaga i ohcat. Ohcan rahppojuvvo o??asit dan ma??á, go nuortalašásahusa leat rievdadan ja o??a skovit ja rávvagat leat gárvát. Ohcama gaskkalduh n joatkašuvvá ja guoská maiddái ásodatruhtadeami. Dan ohcan álgá seammá áigge eará doarjagiiguin. Kolttalain mukaisten tukien hakuaika on päättynyt jo 15.1.2015 asuntorahoitusta lukuun ottamatta. Muutos astui voimaan 1.1.2016. Tukihaku avataan annettu, tukijärjestelmät otettu käytannettu, tukijärjeste töön ja Maaseutuvirasto on laatinut Maaseutu tarvittavat ohjeet ja lomakkeet. 0295 16 2271 tai lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa p. Lassedie?ut eananja meahccedoalloministeriijas: maatalousneuvos Esko Juvonen p. Nuortalašlága ?uovvu doarjagiid ohcanáigi lea nohkan juo 15.1.2015 earret ásodatruhtadeami. Doarjjaohcan ráhppojuvvo, go ásahus lea addon, doarjjavuogádagat leat váldon geavahussii ja Dálonguovlodoaimmahat lea bargan dárbbašlaš rávvagiid ja skoviid. 0295 16 2271 tai lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa p. oimaan. Rahoituslain nojalla ei tukea enää voi nojalla ei tukea enää voi hakea. Haun avaamisajankohdasta keväällä 2016 tiedotetaan erikseen. Uutena tukena myönnettävän paliskunnan aitojen kunnossapitotuen haku alkaa samaan aikaan muiden tukien kanssa. ohjee Haun keskeytyminen koskee myös aloitustukea, asuntorahoitusta ja tutkimusrahoitusta. Lisätietoja maaja metsätalousministeriöstä: maatalousneuvos Esko Juvonen p
Parlamentaarikot ottivat kiitettävästi asian hoitaakseen ja aikoivat tehdä parhaansa neuvostossa ja parlamentissa poikkeuksen jatkamisen puolesta. Asiaan ei liity dramatiikka, sillä EU:n lihasta saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetusta oltiin uudistamassa. Onnea ja menestystä heille vaativassa tehtävässä. Kuten tavallista uudella kumotaan vanha. He vastaavat jatkossa porokilpailujen kehittämisestä ja koordinoinnista. Teksti Jukka Knuuti Kuva Py arkisto poikkeuksen mukana olosta uudessa versiossa. Valvonta-asetus lähtee siitä, että kaikki elintarvikkeeksi päätyvä liha on oltava eläinlääkärin tarkastamaa. Uutena toimijana kilpailujen organisointiin tulee Suomen Porokilpailijat ry. 6 POROMIES 1/2016 Ruokinnassa olevilla poroilla tilanne oli helpompi, mutta tuntui ruoka niillekin maittavan. Talven myötä alkaa myös porokilpailukausi. Suomi on aikoinaan saanut poronlihalle poikkeuksen valvonta-asetukseen (vrt. Entä jos asetusmuutoksella poistuisi vaivihkaa olemassa oleva poikkeus. suoramyynti) teurastaa ja myydä lihaa teurastuspaikalla tai toimijan kotoa suoraan asiakkaalle ilman eläinlääkärin ruhotarkastusta. Emme toki, sillä mitä suurempi huomio asialle saadaan, sitä parempi lopputulos. Toisaalta porojen peruskunto lienee huipussaan kisojen lähestyessä. PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ. On mielenkiintoista nähdä vähälumisen alkutalven vaikutus porojen treenikaudelle. Ei kukaan, sanon minä. Aurinkoista kevään alkua. Hieman yllättäen totesimme, että emme ole enää varmoja entisen POIKKEUS VAHVISTAA SÄÄNNÖN Talven selän taittuessa ja parin viikon pakkasjakson muuttuessa lauhemmaksi, joskin lumisateiseksi helmikuuksi, voivat poroihmiset huokaista helpotuksesta. Poroihmisten tulisi käydä kisoissa jos aikataulut sallivat. Hiljattain uutisoitiin EU:n kieltävän poronlihan ja poron kuivalihan myynnin suoraan tilalta. Uuden valvonta-asetuksen valmistelussa on ollut mukana myös ministeriömme ja olemme olleet tietoisia asian etenemisestä. Pitkien sääennusteiden mukaan helmikuusta pitäisi tulla lauha ja se sopii poroelollemme. Sama koskee kuivalihaa. Kuka pystyisi valvomaan uutta poikkeuksetonta asetusta poronlihan suoramyynnistä. Myös ministeriömme lupasi tukensa poikkeukselle ja keskustelee asiasta maatalouskomissaarin kanssa. Lähestyimme suomalaisia europarlamentaarikkoja kirjeitse ja toimme heille julki huolemme poikkeuksen kohtalosta. Sittemmin olemme saaneet kuulla, että vanhat poikkeukset sisältyvät uusiin asetuksiin ja hyvä niin. Harjoitusratojen kovuus ja jäisyys viivästyttivät treenien aloittamista. Pakkasjakso koetteli poroeloamme, mutta porojen pysyessä pehmeälumisilla kaivumailla tilanteesta selvittiin kunnialla. Ylireagoimmeko
Kuva Ilpo Kojola. Suurpetojen jälkiin ja jätöksiin perehtyneiden vapaaehtoisten avustajien verkosto on toiminut jo vuodesta 1978 ja tällä hetkellä heitä on valtakunnallisesti noin 2000. Heidän tehtäSUURPETOKANTOJEN SEURANTA PORONHOITOALUEELLA Suomen suurpetokantojen runsauden seuranta perustuu pääasiassa petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin suurpetohavaintoihin. Keskimäärin heitä on seitsemän per riistanhoitoyhdistys. Tähän pyritään kouluttamalla koko maassa kaikki toimivat petoyhdyshenkilöt ja etsimällä uusia erityisesti niillä alueilla, joissa havainnoitsijaverkosto on liian harva.. Jokaisen riistanhoitoyhdistyksen alueella toimii vähintään yksi petoyhdyshenkilö. 7 POROMIES 1/2016 Suurin osa petoyhdyshenkilöistä on metsästäjiä. Karhun pentuehavainnoista tarvittaisiin kattavammin havaintoja poronhoitoalueen karhukanta-arvion tarkentamiseksi. Pitkälti petoyhdyshenkilöiden aktiivisuudesta riippuu, kuinka kattavasti ja kuinka laadukasta tietoa suurpetokantojen tilasta riistantutkimus pystyy riistahallinnon päätöksenteon pohjaksi tuottamaan. Vuodesta 2009 lähtien havainnot on välitetty tutkimukselle sähköisen Tassu-järjestelmän avulla. Poronhoitoalueella petoyhdyshenkilöverkosto on kuitenkin liian harva. Luonnonvarakeskus muodostaa havaintoaineistosta suurpetolajeille vuosien välillä vertailukelpoiset kanta-arviot. Vuonna 2015 aloitettiin Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä petohavainnoinnin kehittäminen, jonka tavoitteena on havaintojen laadun ja kattavuuden parantaminen. Teksti Harri Norberg, Olli Kursula, Samuli Heikkinen ja Ilpo Kojola. vänsä on kerätä oman alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää varmat havainnot Luonnonvarakeskukselle
Tassu-järjestelmään kirjattavat havainnot ovat petokantojen seurannan perusta myös poronhoitoalueella. Tassu-järjestelmän ja petoyhdyshenkilöverkoston yksi ominaisuus on, että jokainen petoyhdyshenkilö, jolla on käyttöoikeudet Tassuun, voi tehdä ja kirjata petohavaintoja koko Suomen alueelta ”Utsjoelta Hankoon”. Petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja riistamiehiä ja –naisia, jotka toimivat samalla oman alueensa suurpetoasiantuntijoina. Poronhoitoalue on kooltaan yli kolmanneksen Suomen pinta-alasta, mutta petoyhdyshenkilöitä poronhoitoalueella on vain alle 10 prosenttia koko maan määrästä. Verrattuna muuhun Suomeen poronhoitoalueella on myös harvempi tieverkosto ja suuria erämaa-alueita, joilla liikkuu poroelinkeinon harjoittajien lisäksi vähän muita havaintojen tekijöitä. Petoyhdyshenkilöt kirjaavat itse tekemänsä havainnot suurpedoista, mutta ottavat yhdyshenkilöroolinsa mukaisesti vastaan havaintoja myös kaikilta kansalaisilta ja käyvät tarvittaessa tarkistamassa havaintoja. -palvelusta. takohtainen Tassu-kirjaajien määrä riippuu paliskunnan koosta ja tokkakuntien määrästä. 8 POROMIES 1/2016 Tassu-järjestelmän haasteet ja mahdollisuudet poronhoitoalueella Keskeisiä ongelmia poronhoitoalueen suurpetokantojen seurannan näkökulmasta ovat alueen suuri koko ja Tassu-kirjauksia tekevän havainnoitsijaverkoston harvuus, mikä on nähtävissä hyvin tällä sivulla olevasta Tassu-havaintokartasta. Tavoitteena on alueellinen kattavuus ilman katvealueita. Erityisesti pentueista tarvittaisiin kattavampaa havaintotietoa. Petokantojen jatkuvan seurannan ja Tassu-kirjausten osalta Metsähallituksen rooli on merkittävä etenkin Lapissa, jossa kolmannes kaikista vuonna 2015 tehdyistä petohavainnoista ja 67 % kaikista ahman jälki-, ulostetai näköhavainnoista oli Metsähallituksen työntekijöiden kirjaamia. Riistanhoitoyhdistysten, paliskuntien ja Metsähal. Näiden tekijöiden vuoksi arvioihin poronhoitoalueen suurpetojen määristä ja myös niiden levinneisyydestä liittyy selvästi enemmän epävarmuutta verrattuna alueisiin, joilla havaintoverkosto on kattavampi. Myös paliskuntien valitsemat petoyhdyshenkilöt (paliskuntakirjaajat) voivat samoin kirjata Tassu-järjestelmään muiden paliskuntansa tai tokkakuntansa poromiesten tekemiä havaintoja. Yhteensä kartalla 1668 havaintoa: a) ahma (punaruskea) n=514, b) ilves (oranssi) n=448, c) karhu (vaaleanruskea) n=559 ja d) susi (musta) n=147. Suurpetohavaintoja Tassuun tuottavat poronhoitoalueella riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöiden lisäksi Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen työntekijät sekä toistaiseksi vasta muutamat paliskuntien omat paliskuntakirjaajat. Riistanhoitoyhdistysten keskuudestaan nimeämien petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.. Sekä nähdä myös kaikkien muiden petoyhdyshenkilöiden tekemät havainnot. (Oikea sivu) Vuonna 2015 Poronhoitoalueen a) karhuhavainnot, b) karhupentuehavainnot, c) karhun aiheuttamat porovahingot ja d) karhusaalis (kiintiömetsästys n=50 ja vahinkoperusteiset n=4). Paliskuntakirjaajat voivat siis kirjata petohavaintoja myös vieropalkisten puolelta, tai vaikka Hangosta, mikäli siellä on liikkeellä. Lähde MMM/Riistavahinkorekisteri. Lähde Luonnonvarakeskus. Tärkeintä on, että havainnot ovat luotettavia. Sopiva paliskunVuonna 2015 Tassuun kirjatut suurpetohavainnot poronhoitoalueella (sekä Tornion, Kemin ja Keminmaan alueella). Riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöt kirjaavat suurpetohavaintoja Tassuun koko Suomessa ja myös poronhoitoalueen riistanhoitoyhdistysten alueella
9 POROMIES 1/2016 a) b) c) d)
Näitä vakioalueilla vuorovuosin tehtäviä kelkkareittilaskentoja on toteutettu yhdessä alueen poromiesten kanssa jo vuodesta 1999 alkaen ja niillä on ollut suuri merkitys etenkin ahmaja ilveskantojen seurannan tukena. kartta s. Erillislaskennat, jälki-indeksit, DNA ja vahingot Poronhoitoalueen suureen pinta-alaan ja toistaiseksi valitettavan harvaan petoyhdyshenkilöverkostoon liittyvien haasteiden vuoksi petokantojen seurantaa tuetaan etenkin Pohjois-Lapissa Metsähallituksen organisoimilla erillislaskennoilla. lituksen Tassu-kirjaajien lisäksi myös Rajavartiolaitoksen henkilöstö tekee työnsä ohessa suurpetohavaintoja. Koska tieto vahingoista tulee kuitenkin jo vahinkojen kirjaamisen kautta, olennaisempaa ko. Vahinkojen osalta keskeistä on niiden nopea ilmoittaminen kuntaan koordinaattien tarkkuudella, jolloin vahingon paikkatieto voidaan tallentaa jo ilmoitusvaiheessa sähköisiin järjestelmiin. Ahmoista on kerätty Metsähallituksen työntekijöiden toimesta myös DNA-näytteitä (ulostenäytteitä), jotka on analysoitu yhdessä norjalaisten kanssa. Rajavartiolaitos toimittaa tiedot suurpetohavainnoista riistantutkimuksen ja -hallinnon käyttöön ja ne kirjataan Tassu-järjestelmään edellä mainittujen tahojen kirjaajien tuottamien havaintojen rinnalle. Tarkkoja havaintopaikkoja ei näytetä. Erillislaskennoilla saadaan hyvä kuva laskenta-alueella liikkuvien suurpetojen määristä, mutta näihinkin laskentoihin liittyy haasteita muun muassa laskenta-ajan sääolosuhteista johtuen: tuulessa ja tuiskussa petojen laskentareiteille jättämät jäljet peittyvät nopeasti. Toisaalta laskenta tehdään useiden päivien aikana, jolloin kelitkin jossain vaiheessa laskentaa suosivat jälkien havainnointia. Myös suurpetojen aiheuttamat porovahingot ja niistä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen toimesta sähköisiin järjestelmiin tallentamat tiedot antavat merkittävää lisätietoa jälki-, ulosteja näköhavaintojen rinnalle. Näin esimerkiksi suden aiheuttamat vahingot saadaan samalle kartalle Tassun kautta syötettyjen havaintojen rinnalle. Lähde Luonnonvarakeskus. ruudun alueella on kirjattu. 9). MikäJulkinen riistahavainnot.. Mitä tummempi ruutu, sitä enemmän havaintoja ko. havainnon Tassuun kirjaamisen kannalta on, mikäli vahinkopaikalla on havaintoja esimerkiksi useista yksilöistä (lauma) tai useista lajeista. DNA mahdollistaa eläinten yksilöllisen tunnistamisen ja kun samoista yksilöistä saadaan näytteitä eri vuosina ja eri alueilta, on DNA-seurannois. 10 POROMIES 1/2016 sa paljastunut mielenkiintoista tietoa muun muassa ahmojen suuresta liikkuvuudesta Pohjois-Lapin ja Norjan alueella. -palvelu mahdollistaa Tassuun kirjattujen petohavaintojen näkymisen netissä jo seuraavan päivän ”aamukahvilla”. Viimeisen kahden kuukauden aikana kertyneet havainnot esitetään 10x10 kilometrin ruuduissa, jota klikkaamalla voi tarkistaa havainnon laadun ja viimeisimmän havainnon päivämäärän. Suurpetokantojen seuranta poronhoitoalueella on yhteispeliä, jossa kaikilla työhön osallistuvilla on oma tärkeä tehtävänsä. Eteläisessä Lapissa erillislaskenta-alueena on ollut Palojärven paliskunta. Jokainen vahinko on tietenkin myös havainto pedosta tai pedoista, ja nämä havainnot saadaan riistantutkimuksen ja riistahallinnon käyttöön jo muutaman vuoden käytössä olleen Riistavahinkorekisterin kautta (ks. Kevättalvisten erillislaskentojen lisäksi Metsähallituksen maastossa paljon liikkuvat työntekijät kirjaavat kaikki koko talven aikana moottorikelkalla liikkuessaan havaitsemansa suurpetojen jäljet, jolloin voidaan muodostaa alueellisia jälki-indeksejä (havaittuja jälkiä/1000 ajettua kilometriä). Porovahinkojen yhteydessä on kirjattu havaintoja myös Tassuun, jolloin havaintotyyppinä on käytetty ”haaskaa”. Jälki-indeksiä voidaan hyödyntää Tassu-havaintokirjauksiin perustuvan kanta-arvioinnin ja erillislaskentojen tukena
Jokainen vahvistettu karhupentue vastaa populaatiotasolla noin kymmentä yksilöä pennut mukaan lukien. Esimerkiksi poronhoitoalueen karhukannan seurannan ja verotussuunnittelun (kiintiöt) osalta keskeisistä pentuehavainnoista ei ole saatu poronhoitoalueelta kattavaa tietoa. Myös tiedot ilvespentueista ja ahman pesinnöistä ovat keskeisen tärkeitä tietoja näiden lajien kanta-arvioiden osalta. Petoyhdyshenkilökoulutuksia järjestetään useita eri puolilla poronhoitoaluetta. Tällä hetkellä Tassua käytetään nettiselaimen kautta aukeavassa ympäristössä, mutta tulevaisuus on mobiileissa jär. Tassu toimii ja on toiminut jo pitkään hyvin ja luotettavasti, joten alkuaikojen toimintoihin liittyvät murheet ovat jääneet historiaan. Kun havainnot ovat nopeasti tiedossa, on mahdollista aloittaa vahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja jo syntyneiden vahinkojen etsimiseen tähtäävät toimet nopeasti ja kohdennetusti. Tämä palvelu voi auttaa paitsi metsästäjiä koirineen välttämään alueita, joilla on havaittu susia, myös poromiehiä vahinkojen ennalta estämisessä ja vahinkojen löytämisessä. Myös niillä on merkitystä etenkin silloin kun havaintoja pentueista ja pesinnöistä ei ole kattavasti saatavilla. 11 POROMIES 1/2016 li vahingon on aiheuttanut susi, mutta paikalla on myöhemmin käynyt myös ahma, niin havainto jälkimmäisestä ei päädy kartalle pelkän vahinkotiedon kautta. Kuten edellisissä kappaleissa on kuvattu, jatkuvan ja alueellisesti kattavan havaintoverkoston tuottama tieto on petokantojen seurannan ja myös niiden pohjalta muodostettavien kanta-arvioiden perusta. -nettisivulla, jossa viimeisen kahden kuukauden aikana tehdyt suurpetohavainnot näkyvät kaikille 10x10 kilometrin ruutujen tarkkuudella. Erityisen merkittäviä havaintoja kanta-arvioiden muodostamisen osalta ovat pentuehavainnot. Tällöin karhukiintiöiden määrittely on pohjautunut osaltaan vahinkojen määrän kehittymiseen. Erillislaskennat, jälki-indeksit, DNA-seurannat tai vahinkotiedot eivät voi kokonaan korvata petokantojen seurannassa ja arvioinnissa ajallisesti jatkuvaa ja alueellisesti kattavaa petoyhdyshenkilöiden tuottamaa ajankohtaista petohavaintotietoa. On selvää, että jos pentueista ei saada tietoa, jää kanta-arviokin tältä osin epävarmemmaksi. Myös vaeltavien yksilöiden osalta voidaan nähdä mihin suuntaan ne ovat matkalla. Karhupentueista olisi tärkeää saada tietoa jo keväthangilta alkaen, mutta kanta-arvion muodostamisen näkökulmasta havainnot voi kirjata vielä karhunmetsästysajan jälkeenkin loppuvuodesta. Susihavaintojen kirjaaminen Tassuun mahdollisimman nopeasti on merkityksellistä useasta eri syystä. Tällöin ne voidaan huomioida seuraavan vuoden kanta-arviota laskettaessa. Koulutuksia järjestetään myös poronhoitoalueella Kainuun, Oulun ja Lapin riistakeskusalueilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksittäisten petojen havaintojen kirjaamisella ei olisi merkitystä. Tällöin erillinen Tassu-järjestelmään tehtävä kirjaus haaskalla käyneen toisen suurpedon jäljistä on paikallaan. Paitsi että petoyhdyshenkilöt näkevät välittömästi myös toisten kirjaajien tekemät havainnot, julkaistaan Tassuun kirjatut havainnot myös julkisella Riistahavainnot.. Suomen riistakeskus lähettää tietoa koulutuksista paliskunnille ja toiveena on, että paliskunnat lähettäisivät Tassu-koulutukseen oman alueensa kannalta sopivan määrän paliskuntakirjaajiksi koulutettavia henkilöitä, jotka pystyvät suurpetojen jälkien ja jätösten havainnoinnin lisäksi ottamaan haltuun myös sähköiset järjestelmät. Petohavaintojen kirjaamisen merkitys. Tilanne ei ole optimaalinen verotussuunnittelun näkökulmasta. Paliskunnat mukaan petoyhdyshenkilökoulutuksiin Suomen riistakeskus järjestää vuoden 2016 alkupuolella petoyhdyshenkilöverkoston koulutushankkeen, jonka tavoitteena on aktivoida ja täydentää verkostoa siten, että havainnot suurpedoista saataisiin jatkossa kattavammin sähköisiin seurantajärjestelmiin kanta-arvioinnin ja riistahallinnon sekä paikallisten ihmisten tarpeisiin. Poronhoitoalueen petokantojen seurannassa petoyhdyshenkilöillä on merkittävä osuus, mikäli alueen petokannoista halutaan tarkempaa tietoa
jestelmissä eli jossain vaiheessa havainnot suurpetojen jäljistä ja myös kuvia voi lähettää suoraan havaintopaikalta älypuhelimella tai tabletilla. Tiedon avoimuuden osalta on hyvä huomata, että ainoa täysin julkinen petohavaintotietoa jakava palvelu on Riistahavainnot.. SUSIEN DNA-TIETOJA JULKAISTAAN UUDISTETUSSA RIISTAHAVAINNOT.FIVERKKOPALVELUSSA Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee avoimessa karttapohjaisessa verkkopalvelussa susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitietoja. Lisäksi palvelussa voi tarkastella aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä sekä pantasusien paikannustietoa. DNA analysoidaan susien ulostenäytteistä, joita kerätään vuosittain erikseen sovituilla alueilla. He ovat myös työnsä puolesta alueensa suurpetoasiantuntijoita ja tunnistavat hyvin eri suurpetolajien jäljet ja jätökset. Riistahavainnot.. -palvelussa esitetään alueelta tunnistetut susiyksilöt ja missä tietty yksilö on näytteiden perusteella tavattu. Kuva Harri Norberg. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä, poliisin luvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista. DNA-analyysin perusteella saadaan tarkentuva kuva tietyn alueen susireviireistä, laumojen määrästä ja niissä olevien yksilöiden vähimmäismäärästä. Tarkkoja havaintopaikkoja ei näytetä. -palvelu, jossa Tassuun kirjatut havainnot esitetään 10x10 kilometrin ruutujen tarkkuudella. Lisäksi palvelussa näkyy viimeisimmän valitussa ruudussa tehdyn havainnon laatu ja päivämäärä. 12 POROMIES 1/2016 Ahmanjälkiä Käsivarressa. Näytteen lähettäneet voivat etsiä palvelusta seurantanumeroiden perusteella näytteiden tulokset. DNA-analyysi on tärkeä lisä susikannan arviointiin, joka perustuu pitkälti susihavaintoihin ja pantaseurantoihin. Nyt myös paliskunnilla on hyvä tilaisuus päästä mukaan tuottamaan ja käyttämään hyväkseen sitä tietoa, jota Tassu ja muut nykyiset ja tulevat sähköiset palvelut voivat tarjota. Paliskuntakirjaajien kautta tieto suurpetohavainnoista voidaan saada jatkossa entistä kattavammin riistantutkimuksen ja -hallinnon sekä elinkeinon omaan käyttöön. Poromiesten ja -naisten merkitys suurpetotiedon tuottajina on poronhoitoalueella keskeinen, koska he liikkuvat kattavasti niissä laajoissa kairoissa, joissa monet muut eivät liiku. Jatkossa julkaistaan hankkeessa saatuja tuloksia niiden valmistuessa, ensimmäiset tammikuun 2016 aikana Palvelussa esitetään myös suurpetoyhteyshenkilöiden ilmoittamat suurpetohavainnot viimeisten kahden kuukauden ajalta omalla sivullaan. Luke ja Suomen riistakeskus keräävät tietoa susiyksilöistä DNA-analyyseilla kolmevuotisessa hankkeessa. Mitä tummempi ruutu on, sitä enemmän havaintoja kyseisessä ruudussa on tehty. Aluksi palvelussa julkaistaan hanketta edeltäneet Lounais-Suomessa vuosina 2013–2015 kerättyjen ulostenäytteiden tulokset. Lisäksi kerrotaan näytteen perusteella selvinnyt sukupuoli ja laji (susi, koira tai koirasusi). Hankkeen rahoittaa maaja metsätalousministeriö ja DNA-analyysit tuottaa Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus.
www.sogsakk.fi porotietoa ja -taitoa porotapahtumia llihan ntuotantoa Tervetuloa meille opiskelemaan! härkähommia maastotaitoja retkiä, ma at tkojja Kysy myös näyttöja ammattitutkinnoista: Saamelaisalueen koulutuskeskus Linjavastaava Outi Jääskö, 0400 395 679, outi.jaasko@sogsakk.fi tai opintotoimisto 040 707 3793, opintotoimisto@sogsakk.fi YM. NUORTEN JUTTUJA 2 2-3 3 vuod dessa ammatt ttilaiseksii puolet t ajast ta oiik keassa työ össä ä Nuoret: yhteishaku 23.2.-15.3.
Lue lisää www.opintopolku.. Lapin ammattiopisto (LAO), Jänkätie 1, 96300 Rovaniemi / www.lao.. Tiimivastaava, elintarvikeopettaja Hannu Pekkala 020 798 4152 tai hannu.pekkala@lao.. poroa, nautaa ja karitsaa. RÄÄTÄLÖIMME SINULLE SOPIVAN KOULUTUSPAKETIN!. 15 Hakuaika 23.2.2016 klo 8.00 15.3.2016 klo 15.00 Lapin ammattiopisto Elintarvikealan perustutkintoon johtava koulutus Lihatuotteiden valmistaja. Opinnot alkavat 10.8.2016 ja opiskeluaika vaihtelee 2–3 vuoden välillä. POROPERHEEN NUORI, TULE MEILLE OPPIMAAN AMMATTI YHTEISHAKU AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 2016 Elintarvikeopettaja Kati Kaarlejärvi 020 798 4998 tai kati.kaarlejarvi@lao.. Osaat tuotekehitysprosessin aina hinnoitteluun saakka. Lisätietoja koulutuksesta saat elintarvikeosaston henkilöstöltä : Tuotekehittäjä Tapani Koski 020 798 4961 tai tapani.koski@lao.. Koulutuksen aikana opit jalostamaan lappilaista lähilihaa mm
Suurin selkeä porokolarikeskittymä sijaitsee Muonion kunnassa Kätkäsuvannon kyläs. 16 POROMIES 1/2016 Muille kuin varsinaisesti poroille tarkoitetut ylitai alikulkuratkaisut ovat pidemmällä aikavälillä osoittautuneet kannattaviksi investoinneiksi. Vuosina 2005–2011 Suomessa kuoli poronhoitoalueen teillä yli 28 200 poroa, keskimäärin 4 000 poroa/vuodessa. Teksti Kaisa Nopanen Kuva Maaren Angeli tulee vuosittain lähes 12 miljoonaa euroa, paliskuntien porokorvaukset ovat puolestaan noin 2 miljoonaa euroa ja poronlihaa menetetään yli 100 000 kg. Niillä turvataan eläinpopulaation liikkuvuuden kautta sen geneettinen monimuotoisuus ja tietenkin estetään suuri määrä onnettomuuksia eläinten ja ajoneuvojen välillä. Poroille tarkoitettu tienylitystai alitusratkaisu olisi uraauurtava. Eräs ongelmallisimmista teistä on Valtatie 21 eli Torniosta Muonion kautta Enontekiön Kilpisjärvelle johtava tie. Ajoneuvovaurioista aiheutuvia korjauskuluja POROILLE TIENYLITYSSILTOJA JA ALIKULKUTUNNELEITA Lapin ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan insinöörikoulutusohjelman opinnäytetyö Maailmalla eläinten teidenylitysratkaisut ovat yleisiä. Käytännössä hyödyt, mitkä saadaan rakentamalla ja ylläpitämällä eläimille tarkoitettuja kulkusiltoja, peittoavat niihin uhratut rahasummat. Porokolareita tapahtuu eniten alkutalvesta. Porokolareiden ehkäisemiseksi tehdään työtä: raivataan tienvarsikasvillisuutta näkyvyyden parantamiseksi, ja asennetaan varoituskylttejä. Tutkimuksen mukaan lisäämällä eläinten ylitai alikulkuhankeen tienrakentamisen yhteyteen, tulee kokonaiskustannuksen lisäykseksi tiehankkeelle vain 7–8 prosenttia
Kuva Kaisa Nopanen. Tiehallinnon selvityksiä 36/2003. Alimenovaihtoehdossa tulisi huomioida, että kulkuaukko on riittävän suuri ja että poroilla on esteetön näkyvyys sillan toiselle puolelle. Karkeana kustannusarviona voi käyttää 1200–1300 euroa/kansi-m 2 eli esimerkiksi 50 metrin pituinen, 10 metrin levyinen ja kolmeaukkoinen silta olisi hinnaltaan tällöin 600 000–650 000 euroa. Martin, A. Alimenovaihtoehto voitaisiin toteuttaa myös esimerkiksi Rumtec Oy:n teräsputkesta rakennettuna. Valtatie 21:llä on sattunut yhteensä 837 porokolaria vuosina 2011– 2013. Koska porojen käyttäytymisestä ei ole juurikaan kokemuspohjaa, mitä tulee mahdolliseen sillan ylittämiseen tai alittamiseen, voitaisiin kokeilla molempia vaihtoehtoja ja seurata porojen liikkumista. Kokonaisuutena korjauskuluihin koko tieosuudelle on arvioitu menevän n. Tiehallinto. Ministeri Anne Berner on osoittamassa rahaa VT21:lle ja Tornio Kilpisjärvi (466 km) välisen valtatien kehittämishanke on etenemässä. Älyliikenteen ohella olisi nyt merkittävä mahdollisuus osoittaa edelläkävijyyttä myös eläinten vapaamman liikkumisen edistämisessä ja porokolareiden ehkäisyssä. Alimeno teräsputkesta Harrinivassa Muoniossa. Myös Yli-Muonion kohdalla tapahtuu paljon porokolareita. Raskas ulkomainen liikenne on lisääntymään päin, tie on kehnossa kunnossa ja vaaratilanteet ovat yleisesti tiedossa. Suomen tavoitteena on saavuttaa globaali edelläkävijän asema automaattiajamisen testaamiseen arktisissa olosuhteissa. 330 miljoonaa euroa. Kuva thebeatnews.org) sä valtatie 21 varrella. 2003. TunturiLapin alueelle ollaan luomassa kansainvälisesti ainutlaatuista älyliikenteen testialuetta. jen toteutumiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä eri viranomaistahojen ja poroelinkeinonharjoittajien kesken.. Vihersillan minimileveytenä uudessa sillassa voidaan käyttää useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa todettua 50 metriä. Huhta, M. Tässä kohtaa peräänkuuluttaisin rohkeaa edelläkävijän otetta porosilta-asian eteenpäin viemisessä. Ohjausaitoja tarvitaan ohjaamaan porojen liikkumista, mikä toki tuo haastetta asutuksen läheisyydessä. Eläinten kulkujärjestelyt tiealueen poikki. SiltaratkaisuKuvapiirros (vihersilta) lähteestä Väre, S. Tällöin eläimille jää mahdollisimman paljon luontaista maastoa kuljettavaksi sillan alle. Poroille tarkoitettu vihersilta tienylitysvaihtoehtona voisi olla vielä houkuttelevampi. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi rakentamalla samalla tienparannuksien yhteyteen avara-aukkoinen maisemasilta laakson tai muuten alavan paikan yli. 17 POROMIES 1/2016 Eläinten ylikulku, Birkenau, Saksa
Uusia massiivisia vesistöjärjestelyjä ei Iijoella eikä muuallakaan Suomessa ole aikoihin nähty, sillä vuonna 1987 voimaan tullut koskiensuojelulaki Kollajan suunniteltu allasalue käsittää paljon alavaa suota, turvetuotantoalueita ja metsätalousmaata. Tutkimusalueen ilmakuva otettiin kuvauskopterilla 50 metrin korkeudesta itään allasalueen suuntaan Säynäjäkankaalla Venkaantien varresta.. Myös Kollajan paliskunnan halkaiseva Iijoki on alajuoksultaan viiden rakennetun voimalaitoksen ja latvavesiltään kahden voimakkaasti säännöstellyn järven muokkaama. Sen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, kun rakenteilla olevat uudet ydinvoimalat kytketään valtakunnan kantaverkkoon: tasaista energiavirtaa jauhavan ydinvoiman vastapainoksi tarvitaan yhä SUUNNITELLUN KOLLAJAN ALTAAN VAIKUTUS PORONHOITOON Tekojärvi toisi arvokasta säätövoimaa. 18 POROMIES 1/2016 Vesivoima on uusiutuvista energianmuodoista tärkein ja tehokkain: veden virtaus tuottaa 15–20 % vuosittaisesta sähköntarpeesta yli 90 %:n hyötysuhteella. Kuvassa näkyy kolmen ikäistä metsää ja taustalla avautuu valkoisena näkyvä suo. Säätövoiman tarve kasvaa myös tuulija aurinkovoiman lisäämisen seurauksena. Teksti Alfred Colpaert ja Jukka Nykänen Kuva Alfred Colpaert ja Jukka Nykänen (5.12.2015) enemmän säätövoimaa, mihin tarkoitukseen vesivoima sopii erinomaisesti. Suurin osa Suomen vesivoimatalouteen soveltuvista jokireiteistä on valjastettu
Pohjolan Voima on selvittänyt, että ohjaamalla Kollajan kohdalla osa Iijoen kevään tulvavesistä rakennettavaan tekoaltaaseen, saadaan kaivattua veden varastotilaa, eikä alapuolisten voimalaitosten tarvitse turvautua nykyiseen malliin ohijuoksutuksiin. Hanketta perustellaan sähköntuotannon ohella tulvasuojelulla. Tekojärveä käytettäisiin sähköntuotantoon pääasiassa talvella, jolloin sähkön tarve on suurin. Sen yhdistäisi Iijoen vesistöön kaksi kanavaa, joiden yhteispituus olisi noin kuusi kilometriä. Tekojärvi peittäisi alleen laajoja asumattomia alueita, valtaosin alavia ojitettuja suoalueita, metsätalousmaata ja turvetuotantoalueita. 19 POROMIES 1/2016 käytännössä estää vesivoiman lisärakentamisen ja pyrkii suojelemaan vielä vapaina virtaavia koskia. Tekojärveä säännösteltäisiin uuden voimalaitoksen avulla, joka sekin lisäisi sähkön tuotantokapasiteettia. Kollajan paliskunta on poronhoitoalueen rajalla yksi Suomen eteläisimmistä palkisista. Vesivaraston ansiosta viisi voimalaitosta saataisiin tehokkaampaan käyttöön tuottamaan arvokasta säätösähköä. Potentiaalia vesivoiman lisärakentamiselle löytyy Iijoellakin. Pohjolan Voima lupaa, että koskiluonnon ominaispiirteet ja kalojen elinolosuhteet säilyvät. Osa virtaamasta johdetaan suunniteltuun tekojärveen Siikahaaran pohjakynnyksen ja rakennettavan Iijoen säätöpadon avulla. Paliskunnan suurin sallittu eloporojen lukumäärä on 1100 poroa. Toiminta on vireää ja noin 70 osakkaan Kollajan paliskunnan laidunkartta ja suunnitellun tekojärven sijoittuminen.. Samoin Livojoen vesien ohjaamiseksi rakennetaan virtausaukko ja pohjapato. Porotalous muutospaineessa Poronhoito on kokonaisvaltaisesti luonnonresursseja hyödyntävä maankäyttömuoto; se on sosiaalisesti kestävää ja yksi pohjoisen maaseudun elinvoiman tukipilareista. Käytännössä alueelle muodostuisi noin 45 neliökilometrin tekojärvi
Kuva on joulukuun alun tutkimusmatkalta, jonka aikana tarkastettiin satelliittikuvan avulla tehdyn laidunluokituksen toimivuutta maastossa. Mittausväli oli tyypillisesti neljä tuntia. Jos panta oli satelliiteilta piilossa tai datayhteyttä ei ollut, seurantaan tuli katkoja tai sijainti määrittyi esimerkiksi päiväntasaajalle. Tutkimus pyrkii kartoittamaan nykytilan ja mallintamaan ekologisten ja geospatiaalisten menetelmien avulla tulevaisuuden skenaarioita, jos allas rakennetaan. Pahimpana uhkakuvana on esitetty, että altaan toteutuessa koko paliskunnan toimintaedellytykset häviävät. Pantojen avulla saatiin 20 tutkimusporon otos Kollajan paliskunnan porojen liikkeistä sulan maan aikaan. Porojen liikkeitä seurattiin GPS-pantojen avulla vuoden 2015 maaliskuusta joulukuun loppuun. Kuva Jukka Nykänen (3.12.2015). Nyt keskitalvella porot ovat jo suurelta osin palanneet itse tai ne on koottu kotiruokintaan. Poronhoito on ollut myös monelle nuorelle aikuiselle syy jäädä kotiseudulleen asumaan. Erityinen kiinnostuksen kohde oli selvittää, mitkä ovat paliskunnan keskeiset vasomisalueet. Poromiesten omien pantojen sijaintitiedot saatiin myös tutkimuskäyttöön. Perusdatan keräsivät ne 20 poroa, joilla oli kaulassaan tutkimushankkeelle hankittu Trackerin GPS-poropanta. taväliä tihennettiin kahteen tuntiin. Paliskunta tarjosi hankkeelle paikallistuntemustaan ja oli mukana tutkimusalueen kartoituksessa ja maastotöissä. Ilmaja satelliittikuvien avulla saadaan kartoitettua alueen kasvillisuus ja porojen laitumet. Lisäksi useat perheet saavat merkittävää sivutuloa. GPS-pannat lähettivät sijaintitiedot koordinaatteina Trackerin palvelimelle, mistä data otettiin web-sovelluksella tutkimuskäyttöön GPX-tiedostoina. 20 POROMIES 1/2016 joukosta kolme taloutta saa päätulonsa poronhoidosta. Toteutuessaan tekoallas kanavineen halkaisisi Kollajan paliskunnan kahtia. Poromiesten yleinen mielipide on, että altaan toteutuminen heikentäisi merkittävästi porotalouden edellytyksiä: veden alle jäisi huomattava osa tärkeistä vasomisja laidunalueista, kanavat ja mahdollisesti myös itse tekoallas hukuttaisi uimaan lähteneitä poroja ja nämä altaan rakenteet toimisivat porojen luonnollisen laidunkierron estäjinä. Tutkimushanke selvittää porojen liikkeet GPS-pannoin Tutkimuksen tavoite on selvittää ja arvioida suunnitteilla olevan Kollajan altaan vaikutusta poronhoitoon. Vasomiskaudella touko-kesäkuussa seuranKollajan paliskunnan porot osoittivat tuttavallisuutensa ja keskittyivät lähinnä huolehtimaan ravinnonsaannista. Paliskunnan edustajat huolehtivat pantaseurannan käytännön toteuttamisesta ja valitsivat tutkimuspantojen kantajat: 15 vaadinta ja 5 hirvasta. Pantojen paristot jouYhden satunnaisen tutkimusporon laidunkäyttäytymistä Kollajan suunnitellun altaan ympäristössä.. Tutkimusporot keräsivät GPS-pannan avulla sijaintipistetietoa määräajoin
p Tutkimuksessa seurattiin 20 UEF-tutkimusporon liikkeitä GPSpantaseurannan avulla. Viime kesä muistetaan sateisena, mikä on varmasti vaikuttanut porojen liikkeisiin ja vasomisalueiden valintaan. Tutkimustuloksina porojen vuodenkierto Tutkimus keskittyi vuoden 2015 mallintamiseen. Koska kylmä kesä jatkui, räkkä ei ajanut poroja laakeille ja tuulisille suoalueille. Hanke alkoi maaliskuussa 2015 ja kestää 12 kuukautta. Kartassa on esimerkkinä UEF12-nimisen tutkimusvaatimen GPS-seurantapisteitä, joissa vasomiskauden aikaa korostetaan omalla värillään. Porot käyttävät elinpiiristään eri alueita vasomisja kiima-aikoina, tokkautuessa räkkää pakoon tai tankatessaan syksyllä talvea varten. Seurantakauden tulokset julkaistaan yhteisessä seminaarissa ja raporttimuodossa sidosryhmien käyttöön helmikuun lopulla. Esimerkiksi nostettu UEF12-vaadin näyttää viihtyvän erityisen hyvin alakanavan alueella. j y professori Alfred Colpaert, alfred.colpaert@uef.. Tämä vaadin myös oletettavasti vasoi kaavaillun kanavan kohdalla. 21 POROMIES 1/2016 duttiin tiiviin seurantavälin johdosta vaihtamaan jo keskikesällä vasaerotuksen aikaan. Tämän lisäksi on huomattava, että poron vuoteen kuuluu muutakin kuin pelkän ravinnon perässä vaeltamista. Seurantaan tuli näistä esitellyistä syistä katkoksia ja joidenkin pantojen osalta seuranta loppui kesken, mutta kokonaiskuva porojen liikkeistä välittyy kuitenkin hyvin. Tutkimuksessa porojen keräämää koordinaattitietoa suodatettiin virheiden osalta ja sitä yhdenmukaistettiin. Yhteisrahoitteisen hankkeen päärahoittajana on Pohjolan Voima, muina osapuolinaan Itä-Suomen yliopisto ja Kollajan paliskunta. Märkää oli myös Kollajan paliskunnan soilla. Porojen liikkeitä mallinnettiin myös ajallisesti käsitellen joka kuukauden havaintoja erikseen. Poroisännät kertoivat, että kylmän ja märän alkukesän johdosta porot hakeutuivat suunnitellun allasalueen laitamille ruokailemaan ja touko-kesäkuussa myös vasomaan. Juoksutuskanavat halkaisevat suunnitellun altaan lisäksi monen poron elinpiirin ja katkaisevat perinteiset kulkureitit. Seudulla on useita luonnontilaisia ja ojitettuja rämeitä sekä turvetuotantoalueita. Keväällä Iijoki tulvi voimakkaasti. Esimerkiksi suunniteltu allasalue alavine suolakeuksineen on ollut Kollajan metsäisessä paliskunnassa tärkeä tuulinen paikka räkkäaikana. Allas nakertaisi runsaasti paliskunnan pinta-alasta ja vähentäisi sopivia laidunalueita. Muutama panta myös uusittiin. Lisätietoja Itä-Suomen yliopisto: tutkija Jukka Nykänen, jukka.nykanen@uef.. Pisteinä saaduista tuloksista mallinnettiin esimerkiksi havaintojen tiheyspintoja ja porojen elinpiiriä. Poron elinpiiri on määritetty näille kahdelle seurantajaksolle erikseen (MCP eli Minimum Convex Polygon).. Tuloksista on nähtävissä porojen vuodenkierto: miten talviruokinnasta siirrytään kesälaitumille Kollajan soiden äärelle, valitaan vasomisalue ja kokoonnutaan syksyllä korkeammille kankaille ravinnon, erityisesti sienten houkuttelemana. Eräs tutkimusporo joutui porokolariin ja panta jäi ilman kantajaa. Jos Kollajan allas toteutuu, moni asia porojen käyttäytymisessä muuttuu. Porojen liikkeitä analysoitiin laatimalla pisteistä erilaisia tiheysanalyysejä, määrittämällä porojen elinpiirejä ja simuloimalla porojen liikkumista myös tarkkojen GPS-sijaintipisteiden välillä
Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele. Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Ultracomin kuolleisuuslähetin paristonkesto valmiustilassa jopa 5 v • p lähetystilassa jopa 3 kk • toimintavarma lähetystilas kerää lunta eikä jäätä • edulli • kevyt • ei aite, jonka t i i Läh ti aristonkesto radiotekniikka nen Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. www.ultracom.
pj Uule-Niiles Sara 050 363 1111 tai tiedottaja, vpj Miia Merkku 040 755 0197 Pilttausaikataulu ja yhteyshenkilö Ma 14.3. klo 12.00 KOPARA Anssi Kiiskinen 040 587 9949 Ke 16.3. Koulutettua matkailuporoa voi taluttaa hihnasta, sen pystyy valjastamaan ja poroa voi käyttää vetoporona. Matkailupororekisteriä pidetään Paliskuntain yhdistyksessä. klo 14.00 SAMIN POROTILA Sami Tiensuu 0400 185 340 Ohjeet Matkailuporot tuodaan pilttauspaikalle ajoissa ja matkailukäytöstä annetaan selvitys. Liikennevahinkokeskus päätti hakemuksen mukaisesti, että 1.1.2016 alkaen auton tai junan alle jääneen piltatun matkailuporon korvausarvo on 3 000 euroa. Lisätietoja Porotilamatkailu ry. takkaporona ja vetoporona. Piltattavan poron on oltava piltattaessa yli 3-vuotias (2012 tai aik. klo 10.00 ARCTIC REINDEER Miia Merkku 040 755 0197 Ke 16.3. Matkailuporopiltan saava poro tuottaa todistettavasti taloudellista hyötyä omistajalleen. Jos piltattavia ajokkaita on useita, ota lähimpään pilttauspaikkaasi yhteyttä. Käteismaksu 80 €/ajoporo, Porotilamatkailuyhdistyksen jäsen 30 €/ajoporo. klo 15.00 INARIN POROFARMI Jan-Erik Paadar 0500 666 444 Pe 18.3. Porotilamatkailu ry:n jäseniksi voit hakea kotisivuiltamme löytyvällä jäsenhakemuslomakkeella. klo 14.00 OUNASKIEVARI Johanna Hietanen 040 590 1447 La 19.3. Matkailuporon omistajan on heti ilmoitettava poron poistamisesta matkailukäytöstä, myymisestä, teurastamisesta ja muusta kuolemasta Paliskuntain yhdistykseen puh. klo 15.00 TATUKA Pirjo Uusitalo 040 826 9398 La 19.3. Poro on totutettu ihmisryhmiin, ja sitä käytetään matkailutoiminnassa esim. Käymme pilttaamassa ne paikanpäällä erikseen sovittuna ajankohtana. 016 331 6000 tai 0400 378 504. Porotilamatkailu ry muutti 5.9.2015 kokouksessaan pilttaussääntöä seuraavasti: Matkailuporot poistetaan automaattisesti matkailupororekisteristä 14 vuoden kuluttua pilttauspäivästä.. MATKAILUPOROJEN PILTTAUS Uusi korvausarvo Porotilamatkailu ry on yhdessä Paliskuntain yhdistyksen kanssa hakenut rekisteröidyn matkailuporon korvausarvon nostoa. 23 POROMIES 1/2016 Matkailuporopilttoja toimitetaan pilttaajalle ennakkoilmoitusten mukaisesti. klo 10.00 PALOSAAREN POROTILA Satu Palosaari 044 339 9441 Su 20.3. syntynyt) urosporo (hirvas tai härkä), matkailukäyttöön koulutettu ja todistettavasti matkailuporona käytetty. Porotilamatkailu ry:n hallitus hoitaa pilttaukset tänä vuonna ilman sihteeriä, joten piltattavien porojen määrä on ilmoitettava viikkoa aikaisemmin 7.3.2016 mennessä pilttaajalle. Lomakkeita on saatavilla myös pilttauspaikoilla. klo 12.00 NAPAPIIRIN POROFARMI Matti Konttaniemi 0400 168 882 Ke 16.3. klo 12.00 SAARISELKÄ Uule-Niiles Sara 050 363 1111 La 19.3. Teksti Miia Merkku Matkailuporon omistajan on oltava paliskunnan jäsen ja paliskunnan edustajan oltava paikalla pilttauksessa
Investointeja ei saa aloittaa ennen asetusten voimaantuloa ja tukipäätöksien saantia, muutoin ne jäävät tuen ulkopuolelle. Myös kolttalaki muuttuu niin olennaisesti, ettei sen nojalla voida hakea ja myöntää tukia ennen kuin myös alemman asteiset säädökset on muutettu. Polura-asetus, suoramyyntiä säätelevä valvonta-asetus, yhäti puuttuva ahma-asetus ja lukuisat maankäyttöasiat haastavine neuvotteluprosesseineen ovat laittaneet vipinää koko paperinpyörityshenkilöstön kinttuihin. Myös käytännön kenttä on ollut hereillä ja tiedusteluja muutoksista ja uudistuksista on saatu tiuhaan tahtiin. Lausuntoaikaa oli tammikuun loppuun asti. Asiasta pidettiin kokous Lapin ELY-keskuksen kanssa ennen lausuntoajan loppumista. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetulla lailla kumotaan Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki (45/2000), joten tukia ei voida hakea ja myöntää ennen kuin uuteen lakiin sisältyvät tukijärjestelmät on otettu käyttöön valtioneuvoston asetuksella. Ajankohtaiskatsauksessa päivitämme näiden päivänpolttavien aiheiden tämänhetkisen tilanteen. 24 POROMIES 1/2016 Poroon liittyvässä toimistomaailmassa vuoden alku on ollut aika haipakkaa. AJANKOHTAISTA Teksti Anne Olilla Piirros Enska Mustonen Asetusluonnokset luettiin huolella läpi ja niihin tehtiin laaja ja kattava lausunto. Polura Saimme joulukuun loppupuolella lausuttavaksi asetuksen porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista ja asetuksen koltta-asetusten muuttamisesta. Tiedotamme lisää uudesta rakennetukilaista välittömästi kun se saadaan valmiiksi.
Poronlihan tarkastuksista todetaan edellä mainitun valvonta-asetuksen neuvoston yleisnäkemyksen 15 artiklan 6 kohdan f) alakohdassa, että poronlihan tarkastuksissa voidaan delegoiduilla säädöksillä poiketa tavanomaisista tarkastusvaatimuksista sen mukaisesti, miten poroja on pitkäaikaisesti, paikallisesti ja perinteisesti teurastettu ja tarkastettu. Maankäyttö Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan useita poronhoidon kannalta merkittäviä maankäytön asioita, kuten Rovaniemen ja Sodankylän välinen junaratalinjaus, Rovajärven ampumaalueen laajentaminen ja Kemihaaran allasalue. Tämä lausuntokierros päättyi helmikuun alussa. 25 POROMIES 1/2016 Tarkastamattoman poronlihan suoramyynti Poronlihan suoramyynnistä nousi vuodenvaihteessa iso äläkkä, jonka taustana on Euroopan komission valmistelema valvonta-asetuksen uudistus. Maankäyttöja rakennuslakia (MRL 132/1999) ollaan samanaikaisesti muuttamassa. Lakimuutoksen myötä kaavojen muutoksenhakumenettelyt siirtyvät hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkistettu kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville myöhemmin kuluvana vuonna, jolloin asianosaisille paliskunnille tulee kaavasta lausuntopyyntö. Maankäyttöja rakennuslakimuutoksen kanssa yhtäaikaisesti on ympäristöministeriössä tekeillä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ajantasaisuuden arviointi ja tarkastaminen vuosina 2015–2017. Muutos vaikuttaa myös meneillään olevan kaavan vahvistuskäytäntöön. Lisäksi kaavaan merkitään muun muassa tuulivoiman ja turpeen tuotantoon soveltuvia alueita. Lausuntojen perusteella kaavaehdotusta tarkistetaan kevään aikana, jolloin pidetään myös maakuntakaavan viranomaisneuvottelu. Hallituksen esityksen mukaisesti lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset ministeriöiden kuulemisesta kaavoitusprosessin aikana; lisäksi ehdotetaan muutettavaksi säännöksiä maakuntakaavapäätöksestä tiedottamisesta ja voimaantulosta. Myös viranomaisia koskeva neuvotteluvelvoite on voimassa koko poronhoitoalueella. Pyrkimyksenä on korostaa maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia sekä lyhentää kaavoitukseen liittyvää päätösja muutoksenhakuprosesseja. Poronhoito-oikeus on erityinen oikeus, joka on voimassa koko poronhoitoalueella. Esitimme että kaivoslain poronhoitoa koskevat pykälät tulee laajentaa koskemaan koko poronhoitoaluetta. Tällä hetkellä kaivoslain poronhoitoa koskettavat pykälät on rajattu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle. delegoidulla säännöksellä. Suomi on aikanaan asianmukaisesti noti. Lisäksi valvonta-asetusluonnoksessa voidaan antaa poikkeuksia poron lihantarkastuksesta ns. Uuden lainsäädännön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydetty viranomaisilta ja keskeisiltä yhteisöilta ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Tämä voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. On äärimmäisen tärkeää ettei poronhoidon alueidenkäytöllistä oikeutta ja VAT:n toteutumista maakuntakaavojen kautta heikennetä tai vaaranneta kokonaan näissä samanaikaisissa uudistuksissa. Uudistukseen sisältyy riski tarkastamattoman poronlihan suoramyyntioikeuden ”poikkeusluvan” poistumisesta. Muutoksen myötä maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely poistuu maankäyttöja rakennuslainsäädännöstä. Lakimuutoksen vuoksi kyseinen kaavaehdotus tulee yleisesti kuultavaksi myöhemmin 2016. Työja Elinkeinoministeriö tekee selvitystä kaivoslain toimivuudesta. Samalla tavoitteena on edistää viranomaisten välisen vuorovaikutuksen oikea-aikaisuutta kaavoituksessa ja valtion intressien ennakollista huomioon ottamista. Poronlihan suoramyynti ei ole koskaan aiheuttanut EU:n kansalaisille, eläimille tai ympäristölle terveydellistä uhkaa tai vaaraa. Kunhan parlamentti aikanaan hyväksyy tämän kohdan, jota ei löydy alkuperäisestä komission esityksestä, poronlihan tarkastus voi jatkua nykyisenlaisena.” Tiivis yhteydenpito neuvoston, komission ja erityisesti parlamentin suuntaan jatkuu, kunnes asia saadaan päätökseen. Komissiosta saamassamme vastauksessa todetaan, että ”asetuksen N:o 854/2004 mukautukset pysyvät voimassa, koska mukautuksia ei ole erikseen tarkoitus kumota siinä vaiheessa, kun nyt vielä varsin kesken olevissa kolmikantaneuvottelussa oleva asetusesitys tulee jossain vaiheessa mahdollisesti ensi vuoden aikana voimaan. oinut poronlihan suoramyynnistä komissiolle ja komissio on hyväksynyt suomalaisen poronlihan suoramyyntikäytännön
Yhteistyöryhmän ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää helmi-maaliskuun vaihteessa. 26 POROMIES 1/2016 poronhoidon huomioinnin ja vaikutusten arvioinnin tarpeista muulla poronhoitoalueella. Kestävän kaivostoiminnan verkosto hyväksyi uuden kaivosvastuujärjestelmän marraskuussa 2015 ja aloitti kaivosvastuujärjestelmää koskevan koulutuksen ja auditoinnin valmistelun. Metsähallituksen tavoitteena on saada päivitetty suunnitelma lausunnolle loppuvuodesta 2016. Yhteistyöryhmään on kutsuttu Vätsärin, Paatsjoen, Näätämön ja Muddusjärven paliskunnat. Metsäkeskus päivittää alueelliset metsäohjelmat. Ympäristöministeriö on vahvistanut voimassa olevan suunnitelman vuonna 2007. Kuva Anna-Leena Jänkälä.. Suunnittelun tueksi perustetaan yhteistyöryhmä, joka koostuu alueen käyttäjistä ja keskeisistä sidosryhmistä. Osallistuimme tammikuun lopulla myös Inarissa järjestettyyn Metsähallituksen lupamyynnin sidosryhmätilaisuuteen. Metsähallituksen Lapin luontopalvelut on aloittamassa Vätsärin erämaa-alueen hoitoja käyttösuunnitelman päivittämisen. Lapin alueellinen metsäohjelma 2016–2020 valmistui tammikuussa. Tammikuun alussa allekirjoitimme kaivosverkoston jäsenyyden perustana olevan yhteistyösitoumuksen. Yhteistyöryhmän jäseneksi Paliskuntain yhdistyksestä nimettiin porotalousneuvoja Maaren Angeli. Metsäohjelmia on laadittu vuodesta 1997 lähtien ja viimeisin ohjelma on laadittu vuosille 2012–2015. Osallistuimme joulukuussa Inarissa järjestettyyn Metsähallituksen ja paliskuntaryhmien vuosittaiseen neuvotteluun. Alueellisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Parhaillaan valmistellaan uusia alueellisia metsäohjelmia (AMO) neljällätoista maakuntajakoon pohjautuvalla alueella yhteistyössä maakunnallisten metsäneuvostojen kanssa. Ohjelman tarkoituksena on sovittaa yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Tilaisuudessa Metsähallitus kertoi saamelaisten kotiseutualueen lupametsästyksen toteutumisesta kuluneelta syksyltä ja kävi läpi tulevan kauden metsästysjärjestelyiden päälinjat. Eniten keskusteluihin nousi metsästys ja sen järjestelyt. Porotalouden kannalta on tärkeää, että vanhoja luppometsiä säästetään ja maanpinnan käsittelyssä Metsänkäsittelyä Karhujupukassa. Lapin metsäohjelmasta tuli suppeampi kuin edeltäjänsä, eikä Lapin erityispiirteitä kirjattu siihen yhtä tarkasti kuin edeltävään ohjelmaan. Tämän myötä yhteistyösitoumuksen periaatelistaa täydennettiin poronhoidon erityisoikeuksien kunnioittamisella
Lapin erityispiirteet ovat olleet esillä työryhmätyöskentelyssä muidenkin kuin porotalouden esittäminä. Tätä varten paliskuntiin tulee valita henkilöt, jotka koulutetaan tekemään paikkatietojen päivitystyö. Hakkuita tulisi kohdentaa nuorten kasvatusmetsien harvennushakkuisiin, jotka voivat sopiville alueille osuessaan auttaa jäkälän kasvua. Hallitus päätöksen mukaisesti yhdistys toimitti esityksen ahma-asetuksen pikaisesta tekemisestä ministeri Tiilikaiselle tammikuun alussa. Petoyhdyshenkilöjärjestelmä on toiminut Suomessa 70-luvulta lähtien. Tassujärjestelmä toimii esittelijöiden mukaan nykyisellään hyvin ja ongelmitta. Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen petoyhdyshenkilöiden koulutus. Asiaa on pidetty yhdistyksen toimesta tiiviisti esillä myös muul. Suurin osa paliskunnista on jo mukana, mutta muutamat eivät ole vielä tehneet päätöstä osallistumisesta. Hallituksen kokouksessa (6/2015) vieraillut Ilpo Kojola totesi, että Venäjällä on taloudellisista syistä lopetettu tapporahan maksaminen suden osalta ja Suomen vastaisella rajalla Venäjällä myös kaadettujen karhujen määrä on merkittävästi laskenut samaan aikaan, kun kaikki petokannat ovat alueella runsastuneet. Metsäohjelman julkilausuttuna tavoitteena on, että metsien ”kestävät hakkuumahdollisuudet” hyödynnetään täysimääräisesti. Kehitystyö aloitetaan alueilla, joilla tapahtuu susien aiheuttamia vahinkoja. Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus tulisi tehdä ajallaan. Se perustuu koulutettujen vapaaehtoisten metsästäjien tekemiin havaintoilmoituksiin. Olavi Aikkila esitti ahman poiston mahdollistavan asetuksen kiirehtimistä. 27 POROMIES 1/2016 ollaan maltillisia. SYKE:n ja Luken vetämä, paliskuntien paikkatietoaineistoja koko poronhoitoalueelle päivittävä TOKAThanke etenee. Poronlihan arvo on noussut ja petokorvausmäärät kasvavat sen myötä merkittävästi. Tämä vaikeuttaa petokantojen arviointia ja sen myötä petokantojen verotuksen suunnittelua. Paliskuntien olisi syytä käydä läpi oman paliskuntansa petoyhdyshenkilöt ja varmistaa, että henkilöitä on alueellisesti riittävästi. Hallitus (6/2015) Ilpo Kojola, Harri Norberg ja Urpo Kainulainen esittelivät hallituksen joulukuun kokouksessa Tassu-järjestelmää ja sen toimivuutta. Paliskunnat hyötyvät jatkossa myös muuten näistä ajantasaisista ja osittain uudentyyppisistä aineistoista. Informoimme asiasta poroisäntiä tarkemmin kevään aikana. Poronhoitoalueen erityispiirteitä ovat alueen laajuus, erämaisuus ja petoyhdyshenkilöiden vähäinen määrä. Intressiristiriidat näkyvät ja vahvin vie, yhteistyön jäädessä lähinnä kulissiksi. Tämä tulee mitä todennäköisimmin aiheuttamaan lähivuosina huomattavaa lisäpainetta erityisesti itärajan paliskuntiin. Niistä voidaan esimerkiksi tehdä karttoja porotaloussuunnitelmien osaksi ja esitettäväksi erilaisissa tilaisuuksissa ja neuvotteluissa. Ahma aiheuttaa valtaosan porovahingoista. Poronhoidon näkökulmasta kuitenkin metsäluonnon tila on nykyisellään erittäin heikko ja monimuotoisuus pohjoisessa vakavasti vaarannettu. Tulevaisuudessa paliskunnat voivat tehdä aineistojen päivitykset Poro-harava sovelluksella itse, tarvittaessa Paliskuntain yhdistyksen tuella. Hallitus päätti kutsua Harri Norbergin kertomaan aiheesta poroisäntien koulutuspäiville sekä suositella paliskunnille petoyhdyshenkilöiden nimeämistä alueelleen. Metsähallituslain uudistus on edennyt valiokuntakäsittelyyn. Uusia aineistoja käytetään jatkossa entistä tiiviimmin apuna maankäytön suunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja hankkeiden vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi Lapin ELY-keskus on kertonut edellyttävänsä tulevaisuudessa, että suunnittelussa käytettään näitä uusia aineistoja. Riistakeskus kouluttaa tänä vuonna paliskuntia Tassujärjestelmän käyttöön ja petoyhdyshenkilönä toimimiseen. Niistä onkin jo ollut konkreettista hyötyä poronhoidon parempaan huomioimiseen useissa kaavoissa ja YVA-arvioinneissa. Susikannan hoitosuunnitelma edellyttää Riistakeskukselta poronhoitoalueen petoyhdyshenkilöverkoston kehittämistä. Lakiesitykseen ei näyttäisi tehdyn juurikaan muutoksia viimeisimmän lausuntokierroksen jälkeen. Nykyisellään ylitiheiksi päässeissä nuorissa metsissä jäkälän kasvumahdollisuudet ovat olemattomat. Avohakkuiden ja aurausten vuoksi on menetetty jo liian paljon porojen käytössä olevaa laidunaluetta. Tämä mahdollistaisi jäkälän kasvun. Niitä ei kuitenkaan ole otettu ohjelmassa millään tavoin huomioon
Kokouksessa käsiteltiin. Lisäksi Metsähallitus kieltää luonnonpuistossa sijaitsevan poroaidan korjaamiseen tarvittavien nykyaikaisten korjaustarpeiden käytön. Poroja ruokitaan koko poronhoitoalueella ja valtaosa poroista on jonkinlaisen ruokinnan piirissä. Hallitus päätti, että kyseiset asiat käsitellään Metsähallituksen ja yhdistyksen vuosittaisessa sopimusneuvottelussa. Rovaniemellä. Paliskunnat voivat omatoimisesti pohtia vaihtoehtoisia toimintatapoja asiassa. Esimerkiksi soija ei sovellu poronrehuihin imagollisesti, koska se on väistämättä tuontitavaraa ja se on myös yleisesti geenimanipuloitua. Hallitus totesi asian olevan paliskuntien itsensä päätettävissä. Lisäksi hallitus esitti vasahävikkiprosentin nostamista Paatsjoen paliskunnalle 20 prosenttiin alueen poikkeuksellisen tiheän karhukannan johdosta. Metsähallitus myös perii pienistä pyyntiaidoista samoja vuokramaksuja kuin isommista erotusaidoista. Keskeneräisten oikeusprosessien vuoksi merkkipäätökset ovat olleet jäissä, mutta prosessin valmistumisen myötä ne saatiin uudelleen käyntiin hallituksen kokouksessa 6/2015. Tavoitteena on, että rehut ovat kotimaisia ja ehdottoman turvallisia. Metsähallitukselle on esitetty, että kangasmaiden hakkuissa ei käytettäisi telakoneita. Arvot on määritelty viimeksi vuonna 2011, joten päivitys on tehtävä kuluvan vuoden aikana. Paliskunnan ja poronomistajan vastuu eläimestä lakkaa ja siirtyy porot haltuunsa ottavalle taholle siinä vaiheessa, kun haltuunotto tapahtuu. 28 POROMIES 1/2016 loin ministeriössä asioitaessa. Hallituksen tulevat kokoukset: 24.2, 22.–23.3, 5.6, 8.–9.9, 26.10 ja 16.–17.12. Kuljettaja tai kuljetuksesta vastaava taho ovat siis lakisääteisesti vastuussa porojen luovutuksen jälkeen sattuvasta poron karkaamisesta. Liikennevakuutuskeskus on antanut asiasta myönteisen päätöksen, muilta osin vastausta odotellaan vielä. Käypä arvo määritetään porolajin keskimääräisen painon ja porolajikohtaisen siitoskertoimen sekä poronlihan tuottajahinnan perusteella. Seppo Hirvonen kertoi eläinlääkärin ehdottaneen teurasvasojen korvamerkinnän lopettamista. Metsähallitus hakkaa kangasmaita kiinteiden poroaitojen läheltä. Tämä vaikuttaa suuresti aitojen käyttöön. Poroparlamentti 6.–7.6. Hallitus toimitti kaikille poronrehujen valmistajille kannanoton, jonka mukaisesti poroille tarkoitetuissa rehuissa ei tule käyttää soijaa tai soijaperäisiä ainesosia. Kangasmaiden hakkuita tehdään kesällä, jolloin telallinen kone tekee rumaa jälkeä jäkäliköillä. Hallituksen jäsenten velvollisuutena on tutustua huolella haettuihin merkkeihin ja selvittää ovatko haetut merkit riittävän kaukana voimassa olevista merkeistä (PHA 16 §). Poromerkit Paliskuntain yhdistyksen sääntöjen 8.1 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen tehtävänä on päättää poromerkkien hyväksymisestä, peruuttamisesta ja rauettamisesta. Mika Käsmä toi esiin ongelmia Metsähallituksen toiminnassa. Keskusteluissa pohdittiin vastuukysymyksiä tapauksessa, jossa merkitön poro esimerkiksi karkaa kuljetuksen yhteydessä. Käytännössä niitä kuitenkin käytetään. Tämän vuoksi niiden laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Hallitus teki Porotilamatkailu ry:n aloitteesta esityksen Liikennevakuutuskeskukselle sekä Maaseutuvirastolle ja Maaja metsätalousministeriölle matkailuporon korvausarvon korotuksesta 3000 euroon (kokous 6/2016). Poronlihan tuottajahinta lasketaan kolmen viimeksi kuluneen poronhoitovuoden tuottajahintojen keskiarvona. Vahvistetun linjan mukaisesti uudella merkillä on oltava vähintään kahden teon ero koko poronhoitoalueella voimassaoleviin merkkeihin. Sittemmin asiaan saatiin viranomaisvastaus Eviralta: kuljetuksesta vastaa aina kuljettaja. Ruokinnan toteutustavat vaihtelevat, mutta pororehut ovat yleisesti käytössä. Porovahinkojen korvaukset Riistavahinkolain 13 §:n mukainen petovahinkojen korvausarvojen tarkistus tehdään maaseutuviraston toimesta vähintään viiden vuoden välein. Laki ei tällaiseen kuitenkaan velvoita, vaan poronomistajalla on oikeus merkitä poronsa. Myös porojen ruokinnasta keskustellaan tiiviisti julkisuudessa. Korvausarvo nousee noin 20 % poronlihan hintakehityksestä johtuen
Kuva Kari Henttunen.. Hallitus käsittelee vuonna 2015 haetut merkit alkuvuoden aikana. Hallitus linjasi (kokous 6/2015), että vaihtoehtoisina ratkaisuina tarkastellaan lähemmin mahdollista kunnossapitotyöpäivien määräaikaista leikkausta tai paliskunnille vuosittain aitakilometrien mukaan maksettavaa könttäsummaa aitojen kunnossapitoon. Valtion tiukan talouslinjan vuoksi jatkuvaa resurssivajetta ei ole saatu korjatuksi. Muut haetut merkit hylättiin, koska ne olivat liian lähellä voimassaolevia poromerkkejä, aiheuttaen sekaantumisen vaaran. Aidan kestävyyden edellytykseksi on arvioitu 20 vuoden peruskorjausväli. Resursointipulmista johtuva korjausvaje on nyt 200 km. Hallitus käsittelee yhdistyksen esittämät toimenpiteet esteaidan peruskorjausvajeen kuntoon saattamiseksi kevään aikana. 29 POROMIES 1/2016 vuonna 2014 saapuneet uudet haetut poromerkit (9), joista hallitus hyväksyi merkin Ann-Elle Näkkäläjärvelle Sallivaaran paliskuntaan. Nykyisen vuosibudjetin puitteissa aitaa on kyetty peruskorjaamaan 30 km vuodessa, eli tavoitteesta jäädään vuosittain huomattavasti jälkeen. Tilanteen muuttamiseksi on selvitettävä vaihtoehtoisia tapoja aidan kunnossapitoon. Asian selvittely jatkuu hallituksen maaliskuun kokouksessa. Tämän vuoksi on selvitettävä, onko tilanne korjattavissa toteutustapaa muuttamalla. Kemin-Sompion kunnossapitäjät Mika Pulska ja Timo Värriö poistamassa tykkypuuta aidan päältä. 60 km tavoitteen saavuttamiseksi peruskorjaamiseen olisi käytettävä 65 % aitamäärärahasta. Merkki on ollut käytössä katkoksetta. Tämä tarkoittaa, että aitaa tulisi peruskorjata 60 km vuodessa. Kuukausittain tehtävään aidan kunnossapitoon kuuluvat aidan huolto ja pienet korjaukset. Valtakunnan rajan poroesteaidat Valtio osoittaa vuositasolla valtakuntien välisten rajaporoesteaitojen kunnossapitoon, työmaa-asuntojen ylläpitämiseen ja rakentamiseen sekä aitojen peruskorjaamiseen määrärahan, joka on viime vuosina ollut 840 000 €. Hallitus kumosi Kollajan paliskunnan hallituksen esityksen mukaisesti Eini Jämsän merkin rauettamispäätöksen (kokous 6/2015). Nykyisellään aidan kunnossapitoon (mihin sisältyy aidan kuukausittainen tarkistaminen sekä pienet korjaukset, aitamiesten työterveyshuolto, työjohto ja valvonta sekä kämpät) kuluu rahamäärästä 64 % ja peruskorjaamiseen 36 %
Lausunto Rovaniemen kaupungille Vanttauskosken osayleiskaavasta, 16.12.2015 11. Lausunto hallituksen esityksestä Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi, 23.11.2015 3. Muistio Euroopan parlamentin suomalaisille jäsenille poronlihan suoramyyntiä ei saa kumota uudella asetuksella, 19.1.2016 17. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle Maaningan tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta, 16.12.2015 10. Lausunto liikenneja viestintävaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ajokorttilain, kuormaja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain 2 ja 4 §:n sekä ajolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta, 24.11.2015 4. Lausunto Suomen metsäkeskukselle esityksestä Lapin alueelliseksi metsäohjelmaksi 2016-2020, 30.11.2015 6. Lausunto työja elinkeinoministeriölle Kaivoslain toimivuus, 27.1.2016 20. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle Iin Pahkakosken tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta, 26.1.2016 19. Lausunto ympäristöministeriölle soidensuojelutyöryhmän loppuraportista, 8.1.2016 14. Lausunto Lapin ELY-keskukselle hankesuunnitelmasta porovahinkojen todentaminen, arviointi ja hallinta (POROVIVA), 25.1.2016 18. Lausunto maaja metsätalousministeriölle asetuksesta laitosten elintarvikehygieniasta annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen muuttamiseksi, 9.12.2015 8. Lausunto Eviralle elintarvikehuoneistojen valvontatietojen julkistamisesta, 23.11.2015 2. Lausunto luonnoksesta asetukseksi Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista ja asetukseksi koltta-asetusten muuttamisesta, 29.1.2016 21. Esitys puolustusministeriölle Rovajärven ampuma-alueen sopimusneuvotteluista, 14.1.2016 15.Lausunto Sodankylän kunnalle moottorikelkkareittisuunnitelmasta Vuotso-TankavaaraKakslauttanen, 14.1.2016 16. Lausunto Tervolan kunnalle Louepalon tuulivoiman osayleiskaavasta, 16.12.2015 12. Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetuksiksi elintarvikevalvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä valtion lihantarkastushenkilökunnasta annetun asetuksen kumoamisesta, 16.12.2015 9. Lausunto Suomen metsäkeskukselle Pohjois-Pohjanmaan alueellisesta metsäohjelmasta 2016-2020 ja Pohjois-Pohjanmaan alueen luonnonhoidon alueellisesta toteutusohjelmasta 2016-2020, 27.11.2015 5. 30 POROMIES 1/2016 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 23.11.2015–1.2.2016 1. Esitys maaja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiselle ahmanpoiston mahdollistavan asetuksen pikaisesta saamisesta, 8.1.2016 13. Lausunto Lapin liitolle Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, 1.2.2016. Lausunto maaja metsätalousministeriölle MMM:n asetuksesta poikkeusluvalla sallittavasta suden metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuonna 2015-2016, 30.11.2015 7
a.fi. 040 566 9472 Älä anna pakkasen yllättää Nyt talvivarustus vakiovarusteena 52 hardox terää! vaakioovaaruussteeeenaa,, 552 haard doox-teerääää! PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Rahoitustarjous K K K Käääässsiiiirrraaahhhhaaa 11110000 % % % % 66 kkkk kko orro otto onnttaa m maakkssuuvvaap p paaaattaa M M Maakkkssuuaaiiikkkaaaa jjjo op paa 666000 kkkkkk Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup. 31 POROMIES 1/2016 Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. Poro-Elo -rehut sisältävät ainutlaatuisen Progut®-lisän, joka tukee porojen suoliston hyvinvointia. Uutuus! www.hankk. www.hankkija.fi www.suomenrehu.fi Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: • Poro-Elo 1 • Poro-Elo 2 Plus • Poro-Elo Farmi Lisäruokinta Poro-Elo -rehuilla parantaa vasojen elinvoimaisuutta ja turvaa porojen hyvän kasvun pienemmällä rehumäärällä
Poronhoitoalueella toimii useita poronlihaa tarkastavia eläinlääkäreitä, joiden merkintätavat raportteihin poikkeavat toisistaan, vaikka raporttipohja on kaikille sama. Tästä johtuen kaikki raportit eivät ole vertailukelpoisia, mutta onneksi valtaosa on, jotta pystytään hahmottamaan kokonaiskuva. Jokaisesta teurastuskerrasta laaditaan raportti porojen kunnosta ja mahdollisista taudeista poron omistajaa varten, eli niin sanottu palauteinformaatiokaavake. Esimerkiksi joissakin raporteissa oli numeroiden sijasta kirjoitettu tietoa ja joihinkin raportteihin ei ollut merkitty löydökset osioon mitään, vaikka merkintöjä oli muissa osioissa (hylätyt ruhot, hylätty ruhon osia ja hylätty elimiä). Materiaalia oli yli 40 kiloa. Mainittakoon että vuodesta 2010 POROJEN TERVEYDEN KARTOITUS TEURASTAMORAPORTEISTA Poron terveys muuttuvassa ympäristössä -hankkeen raportteja Poroteurastamoilla teurastetut porot tarkastetaan Lapin aluehallintoviraston alaisuudessa toimivan eläinlääkärin toimesta. Teksti Juho Tahkola ja Sauli Laaksonen Kuva Antti Oksanen eteenpäin raportti sai uuden tarkemman pohjan, mikä on vaikuttanut positiivisesti merkintöjen tarkkuuteen. Lisäksi merkintöjen täsmällisyys ei ole ollut kaikilla yhtä tarkkaa. Kaavake kehitettiin poron terveydenhuoltohankkeen alussa vuonna 2004 pitkäaikaista porojen terveydentilan seurantaa varten. Joissakin raporteissa oli puutteellisia tietoja paliskuntien, päivämäärien ja teurasporomäärien suhteen. 32 POROMIES 1/2016 Tiedot näistä kaavakkeista on nyt kerätty Poron terveys muuttuvassa ympäristössä -hankkeen toimesta kymmenen vuoden ajalta (2005–2015) koko poronhoitoalueelta koskien jokaista teuraserää. Vertailukohdaksi on mainittava, että poroista kerättävä terveystieto on. Materiaali on luottamuksellista, eikä paliskuntakohtaisia tietoja anneta kuin asianosaiselle. Tietoja tullaan käyttämään hankkeen jatkovaiheen tutkimuksiin eri sairauksien ilmenemiseen johtavien syiden, kuten sään, tutkimiseen
Näitäkin ruhoja oli vain reilu 200 kappaletta kymmenen vuoden aikana. Kuihtuminen oli yleisin syy poron kokoruhon hylkäämiseen. POROMIES 1/2016 kattavuudeltaan ylivoimainen verrattuna muista eläimistä teurastamoilla kerättävään tietoon. Välitalo, p. Voidaan todeta, että teuraaksi tuotavissa poroissa on vähän sairauslöydöksiä. NAHKATUOTTEITA WWW.POROTARVIKE.FI WWW.POROTARVIKE.FI TERVETULOA TUTUSTUMAAN TUOTTEISIINI TAI SOITA JA TILAA, LÄHETÄN MYÖS RAHTINA K. Merkittävin ero tuoduissa poroissa on, ettei setariaa esiinny juuri lainkaan. Muun muassa porojen kuljettamisesta johtuvat ruhjeet olivat yleinen raporttimerkintä paliskunnissa, missä porojen kuljetusmatkat teurastamolle olivat pitkät. Likaantuneita poroja oli joissakin teurastamoissa enemmän kuin toisissa, mikä kertoo osaltaan teurastamon ja teurastajien työn laadusta. 040 556 9825 Nikuntie 5, 99100 Kittilä TUOTTEITA SAA NYT TUOTTEITA SAA NYT MYÖS VAALAJÄRVELTÄ MYÖS VAALAJÄRVELTÄ Anna-Liisa Seppälä, p. Poroloisten aiheuttamat maksa-arvet ja vatsakalvon tulehdukset olivat myös yleisimpiä merkintöjä raporteissa. NAHKATUOTTEITA YM. 0400 760 277 760 277 Pajulantie 11, 99710 Vaalajärvivi. Eteläisellä poronhoitoalueella esiintyy enemmän tauteja verrattaessa pohjoiseen poronhoitoalueeseen. VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA YM. Naapurimaista tuodut porot omaavat samoja tauteja ja vammoja kuin Suomen porot. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tautien määrä on laskenut selvästi, tosin viime vuosina käyrä näyttää lähteneen hieman nousuun. Etelässä esiintyy Setaria tundra -sukkulamadon aiheuttamia muutoksia ja pohjoisessa kurmu-kärpäsen
Loinen esiintyy tätä nykyä kaikissa hirvieläinlajeissamme. laria andersoni -loiseksi (imusuonistomato). Teksti Sauli Laaksonen ja Antti Oksanen Poron terveys muuttuvassa ympäristössä -hankkeen raportteja Rumen. 34 POROMIES 1/2016 Loista ei ollut koskaan havaittu Euroopassa ja se oli kuvattu vain kerran aikaisemmin Kanadassa yhdeltä hirveltä. AmerikkalaisisVALKOHÄNTÄPEURAN TULIAINEN SUOMEN POROILLE Vuonna 2004 havaittiin poron ja muidenkin hirvieläinten verenkierrossa runsaslukuisena esiintyvä tunnistamaton loistoukka (mikro. Loinen tunnistettiin hyönteisvälitteisten Filarioidea-loisten heimoon kuuluvaksi Rumen. Vuonna 2006 löytyi loisen aikuinen mato poron imusuonistossa. Loisen välittäjähyönteistä, joka siirtää tartuntaa eläimestä toiseen, ei vielä tunneta, mutta vaikuttaa siltä, että yleisimmät hyttyslajimme eivät voi välittäjinä toimia. laria). laria-loisen aikuiset, jopa 20 senttiä pitkät madot, asuvat hirvieläinten imusuoniston sisällä.. Noin neljännesmillin pituisia toukkia esiintyy yleisesti useita tuhansia millilitrassa verta. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa loisen osoitettiin elävän hirvieläinten imusuonistossa ja tuottavan toukkia verenkiertoon
35 POROMIES 1/2016 sa jatkotutkimuksissa varmistui että loinen esiintyy muun muassa Minnesotan valkohäntäpeuroissa eli -kauriissa ja geneettiset tutkimukset vahvistavat maahamme levinneen loisen alkuperäksi PohjoisAmerikan. Tutkimusten mukaan vaaditaan kaksi lämmintä kesää peräjälkeen uuden epidemian syntymiseksi. Setarian mikro. Loisen aiheuttamaa sairautta ei juurikaan havaittu tänä syksynä vasoissa, kesän olosuhteet olivat ilmeisen epäedullisia välittäjähyttysissä tapahtuvalle loisten kehitykselle ja tilanne vasojen kohdalla oli hyvä. Aivan ylimmässä Lapissa kantajien osuus oli jo 30 prosenttia. Loinen on alun perin metsäkauriin loinen mutta nykyisin porokantakin ylläpitää sitä. Tauti aiheuttaa joskus porolla liutsa-taudiksi kutsutun tilan, johon liittyy keskushermosto-oireita ja takapään heikkoutta. Kirjoittajat, etenkin SL, pitävät kyseistä eteläistä suovaltaista aluetta historiallisen tiedon valossa setarian pesäpaikkana. laria vaikuttaa olevan hyvin pitkäikäinen ja vahvistavat aikaisemman tutkimustuloksemme ivermektiiniloislääkkeen tehottomuudesta loista vastaan. Tämän, usein hirven kohtaloksi koituvan taudin, oireita ovat lihaskrampit, huonontunut näkökyky ja kehän kiertäminen. Loinen on valkohäntäpeuralle suhteellisen vaaraton. Keskiosissa luku oli vielä suurempi, 96 prosenttia, eli lähes kaikki aikuiset olivat kantajia. Tulokset antavat viitteitä, että Rumen. Loinen asuu kauriin (valkohäntäpeuran) aivokalvoilla aiheuttamatta varsinaiselle isäntäeläimelle yleensä muuta haittaa kuin poikkeustapauksessa ontumista tai lieviä keskushermosto-oireita. Aiemmat tutkimukset ja tämänkin hankkeen tulokset vahvistavat ivermektiinin tehon loiseen. Siellä toukat tunkeutuvat etanoihin. Kun etana joutuu kauriin syömäksi, vapautuu toukka suolistossa ja vaeltaa isäntäeläimen aivokalvoille, jolloin loisen elämänkierto täyttyy. Poikkeuksena oli eräs alue, jossa 30 prosenttia vaatimista kantoi tartuntaa. Vatsakalvomadon (Setaria tundra) kantajia oli aikuisissa poroissa vähän. Hirvellä loinen aiheuttaa vakavan taudin, jota kutsutaan ”moose disease”-taudiksi. Poron aivokalvomato voi aiheuttaa vieraassa isäntäeläimessä, etenkin vuohissa ja lampaissa, vakavan keskushermostotaudin. Aikuiset loiset asuvat lihaskalvoilla, jossa ne tuottavat munia verenkiertoon. Poroissa loinen tuntuu viihtyvän erityisen hyvin. Maastossa toukka tunkeutuu pieniin etanoihin, jotka toimivat loisen väli-isäntinä. Tulosten mukaan loisen kantajia on eteläosassa poronhoitoaluetta 70 prosenttia aikuisista poroista. Nämä aikuiset porot toimivat loisen kantajina yli talven ja, jos seuraavana kesänä olosuhteet ovat otolliset loistoukkien kehitykselle välittäjähyönteisissä, leviää tartunta vasaan. Kauriin aivomato aiheuttaa vakavia oireita peuran suvulle (poro/karibu), saksanhirville ja lampaille sekä vuohille. Elinkierto porossa poikkeaa kauriin aivomadosta niin, että loinen vain käy aivokalvoilla. Tautiin ei ole tehokasta hoitoa. Loisen vaikutuksia poron tai muiden hirvieläinten terveyteen ei vielä tunneta, mutta on selvä, että vaikutuksia todennäköisesti on, silmin nähtäviä muutoksia on loisen esiintymispaikoissa imusuonten ympärillä ja toukkia valtava määrä verenkierrossa. Munat kulkeutuvat keuhkoihin, kehittyvät toukiksi ja edelleen yskösten kautta nieluun ja suoliston kautta ulosteisiin ja maaperään. larioita löytyi verinäytteistä harvoin. Poron aivokalvomadolla (Elaphostrongylus rangiferi) on samanlainen etanan kautta tapahtuva elämänkierto. On arveltu että loinen olisi osasyyllinen hirvikannan taantumaan laajoilla alueilla Yhdysvalloissa. Kauriin aivomato, poron aivokalvomato ja met. Pelättyä valkohäntäpeuran aivomatoa (Parelaphostrongylus tenuis) ei ole todettu Suomessa ja 1960-luvun tutkimusten jälkeen voitiin siltä osin jo huokaista helpotuksesta. Jos toukka joutuu muun kuin varsinaisen isäntäeläimensä syömäksi, voivat seuraukset olla vakavia. Loinen tuottaa isäntäeläimensä verenkiertoon toukkia, jotka joutuvat keuhkoihin ja sieltä yskösten kautta nieluun ja ulosteiden kautta maastoon. Poron terveys muuttuvassa ympäristössä -hankkeessa tänä syksynä kerätyistä teurasporojen verinäytteistä selvisi, että loinen on levinnyt poroihin aivan YläLappia myöten. Nyt, kun kantajia on todella vähän, on mahdollista että ainakin laajemman epidemian syntymiseen tarvitaan pidempi lämpimien kesien jakso tartuntapaineen voimistamiseksi ja vyörymisen liikkeelle lähtemiseksi
Kirjassa on 350–400 sivua ja noin 350 havainnollista kuvaa. Tilastopalvelujen stat.luke.. Mikä onkaan imusuonistomadon lopullinen vaikutus hirvieläimiimme ja poroon, jää nähtäväksi. Hankalaksi loisen tekee juuri se, että tavanomaiset loislääkkeet eivät tehoa siihen. RUOKAJA LUONNONVARATILASTOT SAMOISSA KANSISSA Luken tilastopalvelujen ensimmäinen e-vuosikirja on julkaistu. Loisen odotetaan leviävän Suomesta naapurimaihimme ja edelleen laajemmalle. 029 532 6797 etunimi.sukunimi@luke.?. Tilaukset ulla.ingalsuo@gmail.com tai 0400 281 057. Runsaat historialliset arkistolainaukset poronhoidosta keventävät kirjan asiasisältöä. Tätä leviämistä voidaan hidastaa suhtautumalle pidättyväisesti hirvieläinten siirtoihin Euroopan sisällä ja maanosien välillä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuden sarjan aloittavassa e-vuosikirjassa kuvataan muun muassa maatalouden rakenteeseen ja tuotantoon, metsävaroihin ja puukauppaan sekä kalastukseen vesiviljelyyn liittyviä tilastoja. 36 POROMIES 1/2016 säkauriin setaria auttavat oikeata isäntäeläintään kilpailussa laiduntilasta olemalla haitallisia muille hirvieläimille. . Aikasarjoja on saatavilla jopa 1920-luvulta saakka. Ennakkotilaajan hinta 50 € + postituskulut, etu vähintään 20 €. Siihen on koottu yhteen kattavat tilastotiedot maataloudesta, metsäalalta sekä kalaja riistataloudesta. Julkaisuun on liitetty tilastotietokannan peruskäyttöohjeet, joiden avulla on helppo kokeilla tietokannan monipuolisia mahdollisuuksia. 029 532 6792 Tilastojohtaja Johanna Laiho-Kauranne, Luke, puh. 029 532 6791 E-vuosikirjan päätoimittaja, julkaisukoordinaattori Sanna Kettunen, puh. Siellä on mahdollista muodostaa myös itse uusia tilastotaulukoita ja -kuvioita sekä tallentaa omia hakuja. E-vuosikirjasta voi myös tilata maksullisen tulosteen Luken verkkokaupasta luke.juvenesprint.. Yhteyshenkilöt Tilastopäällikkö Esa Katajamäki, Luke, puh. TUNNE PORO -KIRJA Kattava kirja poron elintoiminnoista, sairauksista ja terveydenhuollosta Metsästäjän terveysopin (Wazama, 2013) ja Hunting hygiene (Wageningen Academic Publishers, 2015) kirjojen tekijältä, hirvieläinsairauksien dosentti ja poroeläinlääkäri Sauli Laaksoselta, ilmestyy kaivattu uutuuskirja huhtikuussa 2016. -verkkopalvelun pohjalta koostettu maksuton vuosikirja on yhteydessä ajantasaiseen tilastotietokantaan
AAAAPUKÄYNNIS VARAVIRTALÄHDE 8000mAh 99,Doca /////////// ÄYNNISTIN/ Tarjo us! Axys SKS 800 H.O 155 ES LE 2016 16.490€ +tk Pink Peak 15.990€ +tk Axys SKS 800 H O 155” TYÖVALO LED 1700LM 12/24V FLOOD Tarjous 19,90 € /kpl tai 10 kpl 159,00 € alk. 999€ (tarjous, EF1000is) MEILTÄ MYÖS LAADUKKAAT PIENKONEET mm. lumilingot, vesipumput generaattorit, sahat ja raivurit.. 550 Indy Voyager 155” ES 2015 9.490€ +tk 550 Indy Voyager 155” ES Me Meieililtltätä kekelelklkakatat hu huuviviiiinin jaja hyhyöyötötytyyyynyn!n! Widetrak LX 8.490€ +tk MEILTÄ MYÖS SnoX KAHVANLÄMMITTIMET Eri malleja, esim. 15W tai 20W yleismalli 31 i lämmitinsarja 20W Hi/Lo kytkin, vastus, VES GOLD V 45 € 4L 4 (59,90€) M 800 8000 SP 162” 2015 12.490€ + tk Konemyyjät Rovaniemi: rkku Markk 040 511 5323 rvo Kalerv 0400 784 331 omas Tuom 044 722 1893 ari Jar 044 347 8058 Ville 044 512 2774 Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. 31 € /pari Uusitut nettisivut avattu! ” 2015 10.900€ + tk ” 2015 12.990€ +tk 800 RMK Assault ES 155” p 2016 16.490€ 1 + tk SR Vip per M-TX SR 153" LE 2 9.490€ + tk Viking VK540IV 2016 9 490€ Yl otitiset ma malallllilitit ny taaaan an!n! Uusia 2014 ja 2015 Arctic Cat, Polaris is Kysy tarjous! Ky Kys ysy sy tatarjrjous! Yamaha generaattorit Eri kokoja ja malleja, alk
KOOT: XXS-4XL ALASKA GLACIER 300G Softshell-talvitakit Lämmittävä tekninen talvitakki ulkoiluun ja talviharrastuksiin. Aito lämmin untuvatäyte 187 g (90 % untuva ja 10 % höyhen). KOOT: 2XS-3XL ALASKA POLAR 300G talvihupparit Istuva, miellyttävän lämmin talvihuppari vapaa-aikaan. tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. Istuva leikkaus. KOOT: 2XS-3XL BlindTech Invisible ™ Blind Max HD ™ Snow camo Musta/vihreä Musta/sininen Harmaa/oranssi Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen PAKATTAVISSA PIENEEN TILAAN PAKATTAVISSA PIENEEN TILAAN normaalihinta 129,90 89 90 ETUSI YLI -30% normaalihinta 129,90 64 90 ETUSI 50% normaalihinta 99,90 59 90 ETUSI 40% normaalihinta 149,90 99 90 ETUSI YLI -30% Lämmin teddyvuori! Lämmin teddyvuori! Softshell ALASKA MOUNT HUNTER PRO untuvatakit Erittäin korkealaatuiset miesten ja naisten untuvatakit vapaa-aikaan. Kiinteä säädettävä huppu ja hihojen lumilukot suojaavat tehokkaasti kylmältä. klo 9–17 TALVIVARASTON TYHJENNYS! KAIKKI TALVI -31% ALE -50% ALE -40% ALE -33% ALE. Vettähylkivä ja kestävä Ripstop-kangas. Huippuominaisuudet ja istuva mitoitus. KOOT: XXS-4XL TILAUKSET www.retkitukku.. Vahvaa ja hyvin joustavaa college-kangasta. OSTA NYT – MAKSA HUHTIKUUSSA! KORKO 0% ALASKA LIGHT untuvatakit Kevyet Light-untuvat aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop® -Softshell-kalvo
muistikortti, paristot ja asennus käyttövalmiiksi KAUPAN PÄÄLLE! € € BURREL-KAMERAN OSTAJALLE Tarjous voimassa 15.3.2016 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää.. 100% vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®-kalvo. kuvanpyyntö. BlindTECH SNOW ™ lumicamopuvun ostajalle OUNT HUNTER PRO MO ntuvaliivi un ekä se BLINDMAX HD B Lumicamo pipo L Arvo 119,80 SLIM -mitoitus OSTOETU KOKO PAKETILLE -45% -45% Suomen suosituin riistakamera! 17/2014 TESTIVOITTAJA ERINOMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! KAUPAN PÄÄLLE NOPEILLE 0€ TUOTTEET POISTOHINTAAN! KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET ALENNUKSET -40% -50% -30% JOPA normaalihinta 299,229,POISTOTARJOUS! 159 90 TARJOUS! 259,TARJOUS! TESTIVOITTAJAKAMERAT MAASTOON, KOTIIN, MÖKILLE... BURREL S10 HD+SMS tallentava riistaja valvontakamera Lähettävässä mallissa lisäksi: Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS). BlindTech Snow TM camo Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! BlindTECH SNOW ™ lumicamopuku Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. BURREL S10 HD tallentava riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapuna-salama ja erittäin tehokas liiketunnistin. Tallentaa liikettä havaittuaan kuvan kameran muistikortille. Monipuoliset ominaisuudet ja etäohjaus puhelimella esim
ROYAL CANIN MEDIUM JUNIOR 10 KG ROYAL CANIN MAXI JUNIOR 10 KG Keskikokoisten koirien pennuille 12 kk ikään asti. Runsaasti energiaa kasvuun, kivennäisaineet luuston kehitykseen. Sisäänrakennettu termostaatti pitää veden sopivan lämpöisenä estäen jäätymisen talvella. 44 90 44 90 44 90 44 90 TILAUKSET tai PUHELIMITSE 0400 551 110 PETSAFE TUOTTEET -25% OSTA NYT – MAKSA HUHTIKUUSSA! KORKO 0% PETSAFE 3X3 KOIRATARHA BELLMAN & FLINT LUOLATUTKA VALIO TURVAPORTTI KRONCH LOHIÖLJY KOIRILLE PETSAFE STAYWELL OVILUUKKU ALUMIINI VALIO LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI VALIO LÄMMITETTÄVÄ KUPPI TARHAAN FOXYFUR MAKUUALUSTA Kestävä ja tyylikäs, sinkitty ja jauhepolttomaalattu musta tarha. 499,569,65,HUIPPUTARJOUS! HUIPPUTARJOUS! HUIPPUTARJOUS! 689,HUIPPUSUOSITTU! 21 90 ALK. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. 17 90 ALK. Paljon eri värejä. Helppo huoltaa ja pestä. Elementin leveys 150 cm, korkeus 180 cm. Sopii sellaisenaan 75-85 cm aukkoon. Suurikokoisten koirien pennuille 15 kk ikään asti. Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Huippusuosittu! Bellman & Flint on täysin digitaalinen vedenja iskunkestävä luolatutka. 129 90 MUSTA PIHAVAHDIT, HAUKUNESTOLAITTEET, YM. Korkeus 105 cm. HELMI-MAALISKUUN AJAN HUIPPUTARJOUS!. Koko alk. Värit: punainen ja harmaa. Erittäin kestävärakenteinen. Lohiöljy sisältää runsaasti välttämättömiä Omega -3 ja -6 -rasvahappoja. 4 eri kokoa. Erittäin laadukas ja monikäyttöinen alusta lemmikillesi. 55 50 ALK. Helppo ja nopea asentaa. Maittava koiranruoka suurikokoiselle koiralle! suurikokoisille koirille (paino 26-44 kg), ihanteellinen sulavuus, edistää luuston ja nivelten hyvinvointia. 1x1,5m. Ei voida yhdistää muihin alennuksiin. Tiivisnukkainen ja monikäyttöinen makuualusta. Yhdellä kädellä avattava lukkomekanismi. Kohtuullisesti energiaa kasvuun, tukee luuston ja nivelten kasvua. 40 POROMIES 1/2016 SUPERTARJOUS! OSTA 3 MAKSA 2 0€ TOIMITUS ROYAL CANIN MEDIUM ADULT 10 KG ROYAL CANIN MAXI ADULT 10 KG Maittava Royal Canin koiranruoka aikuiselle koiralle! Keskikokoisille koirille (paino 11-25 kg), tukee vastustukykyä, erinomainen sulavuus. Verkon paksuus 4 mm ja silmäkoko 50 x 100 mm. Tilavuus 2,8 l. Lemmikkisi pääsee ulos tarpeilleen, tai haukkaamaan raitista ilmaa ilman valvontaa. Erinomainen tilanjakaja kotiin lemmikeille ja lapsille. Irrotettava koppiosa. Lohiöljy on koiralle tai muille lemmikeille erinomainen apu kuivuuteen ja iho-oireisiin
VERKKOKAUPAN MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu EXTRA ENERGY 15 KG • Jahtikaudelle • 28% proteiineja • 16% rasvaa 37 90 TARJOUS! ENERGY 15 KG • Jahtija ylläpitokaudelle • 24% proteiineja • 10% rasvaa 35 90 TARJOUS! PUPPY PRESSED 15 KG • Pennuille • 28% proteiineja • 15% rasvaa 41 90 TARJOUS! PIENEMMÄLLÄ RUOKAMÄÄRÄLLÄ PAREMPI TEHO • ERINOMAISET RAVINTOPITOISUUDET • IMEYTYY NOPEAMMIN • VALMISTETTU EKOLOGISESTI PURISTERUOKA VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! KKN KUOHUKORVEN MISSI M-10, M-12, M-13 ja M-14, M-15, KR-10, KR-11, C.I.T, MA-14, POHJ KVA, FI KVA, SE KVA, NO KVA JPU JPU JPU JPU JPU JPU KÖL KÖL KÖL Ö KÖL KÖLLIN LIN LIN LIN LIN LINVII VII VII VII VII VIIDAN DAN DAN AN DAN DA D RE RE RE REKO KO KOO M-14 M-14 M-14 M-14 M 14 M 14 M 14 M 1 , F , FI , FI , F , FI FI ,, F KV KVA KV KV KV OOVIN VIN VIN IN RU RU RUUPPA PPA PPA PPANA NAA N LAA LAAJAN JAN ANLUO LUO UOOVIN VINN RU RU RUPPA PPA PPA PPANA NA NA NA LAA LAA AA JAN JAN ANNLUO LUO M-14 M-14 M HAKATIEN RICO M-11, M-12, AJOKUNINGAS 2011, AJOKUNINGAS 2012 MAINTENANCE 15 KG • Ylläpitokaudelle • 21% proteiineja • 8% rasvaa SUPER 15 KG • Jahtija ylläpitokaudelle • 25% proteiineja • 15% rasvaa ACTIVE 15 KG • Jahtikaudelle • 30% proteiineja • 20% rasvaa PUPPY 15 KG • Pennuille • 30% proteiineja • 19% rasvaa PUPPY LARGE BREED 15 KG • Suurien rotujen pennuille • 28% proteiineja • 16% rasvaa SUOSITUT VALIO-KOIRANRUOAT TOIMITUS KOTIOVELLE 0€ 26 90 TARJOUS! 31 90 TARJOUS! 33 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! Tilaa enemmän maksa vähemmän! Katso määräalennukset verkkokaupasta.
Paistunturin paliskunta sijaitsee Utsjoen kunnassa ja paliskunta kuuluu Utsjoen merkkipiiriin. Oman piirteensä paliskunnalle antavat jokilaaksot, joista tunnetuimpia ja isoimpia ovat Inarijoen KYLÄSSÄ PALAKISILLA: PAISTUNTURI Paistunturi on paliskunta numero yksi. Suurin osa paliskunnasta on tunturikankaita ja -koivikoita. Teksti Maaren Angeli Kuva Anne Ollila ja Tenojoen laaksot sekä Kevojoen rotkolaakso. 42 POROMIES 1/2016 Paistunturi on nimensä mukaan tunturipaliskunta. Lännessä paliskuntaa rajaa koko pituudeltaan Inarija Tenojoki sekä Norjan valtakunnanraja. Alueen isoimpia kyliä ovat Karigasniemi, Outakoski, Nuvvus ja Utsjoki. Paliskunnan alueelle on lailla perustettu Kevon luonnonPorojen katselua Ailikkaan erotusaidalla.. Paliskunta rajoittuu idässä Kaldoaivin, kaakossa Muddusjärven ja etelässä Muotkatunturin paliskuntiin. Paliskunnan alueella ei harjoiteta metsätaloutta eikä juuri muutakaan teollista maankäyttöä. Paliskunta on rajoiltaan aidattu
Lumi sulaa keväisin Kevolta aikaisin ja Kevo onkin paliskunnalle tärkeä porojen vasomisalue. Metsästys on luonnonpuiston alueella kiellettyä, joten porot voivat olla siellä metsästyskoirilta rauhassa. Hirvenmetsästyksen yhteydessä useampaa koiraa kerrallaan käyttävät metsästäjät aiheuttavat paikoitellen jonkin verran ongelmia. Vasanmerkitystä ei pidetä kesällä vaan poronhoitotyöt aloitetaan ettotöillä ja erotuksilla lokakuussa. Paistunturin erämaa sijaitsee Karigasniemeltä Kaamaseen kulkevan tien pohjoispuolella ja se on suurin yhtenäinen erämaa-alue Tunturi-Lapissa. Laajat ja asumattomat erämaat houkuttelevat syksyisin runsaasti metsästäjiä alueelle. Paistunturin porot laiduntavat vapaasti koko kesän paliskunnan pohjoisosissa. Kuva Ari-Heikki Aikio. Poronhoitotöiden suorittaminen ja liikkuminen poronhoitotöissä on Kevon luonnonpuistossa sallittua. Ettotöissä käytetään apuna mönkijöitä ja kelkkoja Fállát-tunturin kämppä perukorjattiin paliskunnan voimin viime vuonna. Kevon luonnonpuisto on suosittu vaelluskohde ja retkeilijöitä alueella liikkuu pääosin kesäisin ja syksyisin. Retkeilijöiden liikkuminen luonnonpuistossa on sallittua ainoastaan kahdella merkityllä reitillä ja sallittuina aikoina, joten liikkuminen on pysynyt aisoissa. 43 POROMIES 1/2016 puisto vuonna 1952, jota on sittemmin laajennettu 1982. Syvät ja samalla vaikeakulkuiset jokikanjonit vaikuttavat poronhoitotöihin jakamalla paliskunnan eri osioihin. Ennen joulua poroista on käsitelty yleensä suurin osa ja loputkin erotukset pyritään pitämään tammikuun loppuun mennessä. Suurin osa metsästäjistä ottaa yhteyttä poroisäntään ennen metsästystä. Kevon luonnonpuiston lisäksi paliskunnan alueella on Paistunturin erämaa-alue, joka perustettiin erämaalailla 1991. Luonnonpuiston läpi virtaa Kevojoki, jonka kanjoni on yksi maamme näyttävimmistä geologisista muodostumista. Poroisäntä Ari-Heikki Aikio.
Porotalouden tulevaisuus näyttää positiiviselta myös siinä mielessä, että nuoret haluavat jatkaa poroelinkeinossa. Porot kootaan Ailikkaan erotusaitaan, joka on paliskunnan ainoa erotuspaikka. Eniten vahinkoa aiheuttaa ahma, mutta myös ilvekset ovat aiheuttaneet paljon vahinkoja kolmen viimeisen vuoden aikana. Pedoista huolimatta paliskunnan vasaprosentti on pysynyt hyvänä, ollen 62–73 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Vasamäärä on ollut hyvä ja porot ovat olleet hyväkuntoisia. Teurasporot menevät pääosin ostoliikkeille. Talviaikaan poroja paimennetaan maastossa tokkakunnittain. Paliskunnan poroisäntänä toimii toista kautta AriHeikki Aikio. Porot siirtyvät vasomisen lähestyessä perinteisille vasoma-alueille Kevon luonnonpuiston alueelle kanjonin kummallekin puolelle. Ailikkaan aita lokakuussa. Ari-Heikin pesti poroisäntänä jatkuu PAISTUNTURI NUMEROIN poronhoitovuosi 2014–2015 Paliskunnan numero 1 Suurin sallittu 6300 Maapinta-ala 2827 km 2 Poronomistajia 100 Eloporoja 6903 Teurasporoja 5319 Vasaprosentti 73 % kolmannelle kaudelle kesäkuussa. 44 POROMIES 1/2016 sekä tarvittaessa helikopteria. Poronomistajista yli kolmannes on alle 35-vuotiaita. Petovahinkojen määrä on paliskunnassa kasvanut viime vuosien aikana. Tunturissa on myös paljon maaja merikotkia, jotka vievät osansa poroista. Kulunut poronhoitovuosi on ollut Ari-Heikin mukaan poroille hyvä. Maastoruokinnan avulla porot saadaan pidettyä helpommin halutuilla alueilla. Poronlihan hintakin on nousussa ja poronlihalle on kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Erotuksiin osallistuvat perheet lapsista ikäihmisiin ja Ailikkaalla onkin useita poroperheiden kämppiä. Petokanta on Norjan ja muiden pohjoisten paliskuntien kanssa yhteinen. Kuva Matti Särkelä.. Ailikkaalla sijaitsee myös paliskunnan oma poroteurastamo, jota käytetään aktiivisesti
Kamppinen 016-255 500; KEMIJÄRVI Ä Tarvikekeskus Oy 044 512 2774; KITTILÄ Konevuokraus Timpuri 016-353 677; KUUSAMO Autoja konekorjaamo S. POHJOISEN POLARIS-KAUPPIAAT: POHJOISENNNN POOLARIS KAUPPIAAT: POLARIS.fi ENONTEKIÖ Auto ja Kone Konttinen 016-521 051; IVALO Ivalon Auto 016-662 346; KEMI Prima-Rauta R. Pätsi 08-851 1643; MUONIO Muonion Konepiste 016-532 221; RANUA Tarvikekeskus 016-355 1046; ROVANIEMI Tarvikekeskus 016-366 291; SODANKYLÄ HaKaMotors 040-771 6209; TORNIO Miukin Kone 040-488 9018; YLITORNIO Rauta & Kone Nippeli 016-572 251 INDY VOYAGEUR POHJOISMAISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN! 9 490 € +tk INDY 550 VOYAGER 155” ES
rvetulleita tilaisuuteen. paliskunnil liskuun loppuun mennessä (Pha11.2 §). TAI postittamalla hakemuslomakkeen Melaan, PL 16, 02101 ESPOO. Lisätietoja poronhoitajien sijasavusta Mela-asiamiehiltä: ninamaarit.west@mela.. Ilmoittautumiset 22.4.2016 mennessä Maaren oittaut Angeli (040 685 8958) tai Anna-Leena Jänkälä eli (040 (0400 388 560). Tallenna vahinkoilmoitukset hingot. / 029 435 2664 tai jarno.ronkainen@mela.. Lähetä korvaushakemus ja kopio laskusta Melaan seuraavan kuukauden aikana sijaisavun alkamisesta. poronhoitolaki, kokouskäytäntö, poromm. Poronhoitajien sijaisavun enimmäismäärä nousee vuonna 2016 170 tuntiin. paliskunnille maatoimitettava ao. puun mennessä (Pha11.2 §) LLINNON KOUL HALLINNON KOULUTUS 4.5. / 029 435 2662 www.mela.. 388 HUOM! Koulutus toteutetaan, mikäli osallistujia on riittävästi.. Hakemuksen voi tehdä tekstiviestillä, sähköpostilla ja kirjeitse. Järjestä itsellesi ennakkoperintärekisteriin merkitty sijainen. Korvaushakemuksen tekee sijaisapua tarvinnut poronomistaja, mutta korvaus maksetaan suoraan sijaiselle. ter ätietoja Matti Särkelä 040 581 1971. Ilmoita sijaisavun käytöstä välittömästi poroisännälle. Aiheena on mm. Tee sijaisapuhakemus kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä ennen töiden aloittamista. /maatalouslomitus/poronhoitajien-sijaisapu POROISÄNTIEN JA VARAPOROPOROISÄNTIEN JA VARAPORO N ISÄNTIEN KOULUTUSPÄIVÄT ulutuspäivät järjestetään ke-to 24.–25.2. Tekstiviesti numeroon 050 410 8909 (kts. 2.–4.5. 4. Lisätietoja M POROJA LUONTAISELINKEINOJEN POROJA LUONTAISELINKEINOJEN NVESTOINTITUKIEN HAKU ON INVESTOINTITUKIEN HAKU O KESKEYTYNYT 1.1.20166 Katso lisätietoja s. ettelo ja poromerkit. Koulutuspäivät järjestetään ke-to 24.– vaniemellä (Lapin ammattiopisto, Jänkätie Rov Myös paliskuntien hallitusten jäsenet ovat 1). Sijaisella tulee olla y-tunnus sekä voimassa oleva merkintä ennakkoperintärekisterissä. Sijaisapukorvausta on haettava sijaisapua seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. JA 1 lle tai vähän aikaa sitten aloittaneille Uusille tai vähän aikaa sitten aloittaneille poroisännille ja hallitusten jäsenille. 5 PORO-TALLENTAJA PORO-T Olethan tallentanut kaikki vuoden 2015 ethan ta vahingot. POROMIES 1/2016 46 NEUVONTA MUISTUTTAA PORONHOITAJIEN SIJAISAPUOIKEUTTA ON HAETTAVA ETUKÄTEEN Sijaisapuoikeutta on haettava Melasta kirjallisesti etukäteen ennen kuin sijainen aloittaa työt. poronhoitolaki, luettelo ja poromerkit. ePoroon mahdollisimman pian ilmoitukoroon mah sen saatuasi tarkan paikkatiedon kera! n saatuasi tark POROISÄNNÄT! OROISÄNNÄT! Muistattehan, että luettelo paliskuntanne stattehan, että luettelo pa erotuksissa olleista vieropaliskuntien poissa olleista vieropaliskun roista on toimitettava ao. Aiheena on roisännille ja hallitusten jäsenille. /. Kustannuksia korvataan enintään 17,12 €/tunti. 2. malli) TAI hakemuslomake sähköpostitse osoitteeseen porosijaisapu@mela.. Kun sairastut tai sinulle sattuu tapaturma: 1. 3. JA 17.–18.5
Lastausja purkuvaihe ovat hankalia siltä osin, että niihin osallistuu kuljettajan lisäksi muitakin henkilöitä. Vastaajana Sari Salminen, Ylitarkastaja, eläinlääkäri, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Nuoret vieropalkisilla, Inari • 31. Pomatkan ronomistajan/paliskunnan vastuu porosta päätstuu tyy, kun poro on luovutettu kuljettajan haltuun. Varsinainen kuljettaja, joka ajaa autoa ja kuljettaja, joka ajaa a huolehtii eläimistä, vastaa niiden hyvinvoinnista , vastaa niiden hyvinv koko kuljetusmatkan ajan lastauksesta purkuun. Poroja varaisäntien koulutuspäivä Maaliskuu • 17.–18. Vierolistat toimitettava ao. 47 POROMIES 1/2016 OIKEUDENKÄYNTIMA NKÄYNTIMAKSUT Uuden tuomioistuinmaksulain (1455/2015) muden tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan 1.1.2016 tai sen jälkeen hallinto-oikeudeskaan 1.1.20 sa vireille tulleissa asioissa hallinto-oikeuden sa vireille tul oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokous • 24.–25. Lain 9 §:n oikeudenkäyntimaksu on 250 eu 3 kohdan mukaan maksua ei kuitenkaan periohdan mukaan maksua ei kuiten tä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista aa valituks päätöstä muutoksenhakijan eeduksi. Poroluettelot toimitettava Paliskuntain yhdistykseen Kesäkuu • 1. Eläinkuljettajaluvan haltija on vastuussa omalta osaltaan siitä, että kuljetusvälineet ovat sellaisessa kunnossa, että eläinten kuljettaminen niissä on mahdollista ilman niiden hyvinvoinnin vaarantumista tai karkaamisen mahdollisuutta. Hallinnon koulutus osa I • 17.–18. Hallinnon koulutus osa II • Paliskuntien kevätkokoukset • 31. Eläinten lastaaminen kuljetusvälineeseen on osa kuljetusta eli vastuu on kuljettajalla, mutta lastaukseen osallistuvat henkilöt ovat itse vastuussa omasta toiminnastaan. Omistaja tai paliskunta ei ole vastuussa purkamisessa tapahtuvista vahingoista, jollei ole paikanpäällä osallisena aiheuttamassa niitä. paliskuntaan Huhtikuu • 2.–3. ALKUVUODEN 2016 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Helmikuu • Selvitys porotalouden tuloista 2015 ja ALVlomakkeet poronomistajille • 24. kan ajan lastauksesta Hän vastaa siitäkin, ettei eläimiä pääse karkaamiä pää maan tai katoamaan kuljetusmatkan aikana. Poronomistajien ALV-lomakkeiden palautus paliskuntaan • 6.–7. EVIRA VASTAA: Kaupallisissa eläinten kuljeten ku tuksissa kuten porojen teuraskuljetuksissa vasuraskuljetuksissa v tuu eläinten hyvinvoinnista on eläinkuljettajalla hyvinvoinnista on eläinkuljetta (eläinkuljetusyrittäjä tai muu eläinkuljettajaluvan äinkuljetusyrittäjä tai muu eläinkuljettaja aho) ja erityisesti sillä henkilöllä, joka omaava taho) ja erityisesti sillä henkilöllä kuljettaa autoa tai hoitaa eläimiä kuljetusmatkan kuljettaa autoa tai hoitaa eläimiä kuljetusm aikana. Porokuninkuusajot, Inari • Paliskuntien kevätkokoukset Toukokuu • 2.–4. Kuljetusmatkan aikana vastuu on selkeämpi, mutta lastausvaiheessa voi joku toinenkin henkilö aiheuttaa esimerkiksi poron karkaamisen. Poroparlamentti Rovaniemellä VUODEN 2016 VEROVAPAIDEN ROVAPAIDEN KORVAUSTEN ENIMMÄISMÄÄRÄT NIMMÄISMÄÄRÄT päiväraha 40 €, osapäiväraha €, osapäiväraha 19 € kilometrikorvaus 0,43 €/km orvaus 0,4 moottorikelkkaja mönkijäkorvaus ttorikelkkaja mönkijäkorvaus 14 €/käyttötunti tai moottorikelkka €/käyttötunti tai moottorike 1,02 €/km ja mönkijä 0,96 €/km 1,02 €/km ja mönkijä 0,96 €/ traktori 11 €/käyttöt traktori 11 €/käyttötunti NEUVONTA KYSYY: EUVONTA KYSYY: KENELLÄ ON VASTUU TEURAS KENELLÄ ON VASTUU TEURASPOROISTA NIIDEN KULJETUKSSEN AIKANA. Taloudellisesta näkökulmasta lastauksen ja purun vastuiden osalta tulisi asiasta keskustella etukäteen
málle) DAHJE ohcamušskovvi šlea?gapoas ain ?ujuhussii porosijaisapu@mela.. Goluid buv adit eanemustá 17,12 €/diibmu. 2 1 6 U V VA N 1 . Bargga sadjásašveahkeohcamuša reivviin, šlea?gapoas ain dahje teakstadie?uin ovdal barggu álgima. 1 Geah?a lassedie?uid s. /maatalouslomitus/poronhoitajien-sijaisapu. Teakstadiehtu nummirii 050 410 8909 (g?. Maiddái bálgosiid s vralahtut sáh et e ssálas t dilálašvuh i. Buv adusohcamuša bargá sadjásašveahki dárbbašan boazodoalli, muhto buv adus máksojuvvo njuolga sadjásažžii. älä (04 FUOM! Skuvlejupmi ollašuvvá, juos oassá! Sk las t leat doarvái E P O R O V U R K E J E A D D J I P O R O V U R K E J E A D D J I Leatgo vurken buot jagi 2015 vahágiid. oas ssedie?ut Ma Särkelä 040 581 1971. DAHJE ohcamušskovvi poas a mielde Melai, PL 16, 02101 ESPOO. boazodoalide. Almmuheamit 22.4.2016 rádjái Maaren mmuheamit 22.4.20 Angeli (040 685 8958) dahje Anna-Leena geli (04 Jänkälä (0400 388 560). 4 .5 J A 17 ?a dahje easka O??a dahje eask álgán boazoisidiidda ja dda ja a stivralahtuide. 3. Fáddán leat ee. Lassedie?u L D D A H U S A S K U V L E J U P M I H Á L D D A H U S A S K U V L E J U P M I 4 .5 J A 17. 1 . Sádde buhtadusohcamuša ja kopiija rehkegis Melai ?uovvovaš mánotbaji áigge sadjásašveahki álgimis. Lassedie?ut boazodolliid sadjásašveahkis Mela-áššeolbmuin: ninamaarit.west@mela.. Skuvlenbeaivvit leat dán jagi ga-du 24.-2 avvenjárggas (Lapin amma opisto, JänkäRo 1). Ohcamuša sáh á bargat teakstadie?uin, šlea?gapoas ain ja reivviin. 18.5 2. POROMIES 1/2016 48 RÁVVEN MUITTUHA B O A Z O D O A L U J A L U O N D D U E A L Á H U B O A Z O D O A L U J A L U O N D D U E A L Á H U A I D I N V E S T E R E N D O A R J A G I I D O H S A I D I N V E S T E R E N D O A R J A G C A N L E A G A S K K A L D U V VA N 1 . Fádd loláhka, ?oahkkingeavadat, boazologahallan oláhka, ?oahkkingeav ja boazomearkka a boazomearkkat. A G A L G Á O H C AT O V D D A L G I H T I I Sadjásašveahkkevuoigatvuo?a galgá ohcat Melas girjjála??at ovddalgih i ovdalgo sadjásaš álggaha barggus. 2. Almmut sadjásašveahki geavahusas dalán boazoisidii. Sadjásašveahkkebuv adusa galgá ohcat sadjásašveahki ?uovvovaš kaleandarmánotbaji loahpa rádjái. Go buohccát dahje du deaivida bár : 1. 4. 5 B O A Z O I S I D I I D J A VÁ R R E B O A Z O I S I B O A Z O I S I D I I D J A VÁ R R E B O A Z O I S I D D I I D S K U V L E N B E A I V V I T uvlenbeaivvit leat dán jagi ga-du 24.-25.2. Sadjása??as galgá leat y-dovddaldat ja fámus ?uožžovaš merkejupmi ovdabearranregisteris. tgo vurken buot jagi 2015 vah Mui e vurket vahátalmmuhusaid ePoroi nu vurket vahátalmmuhusaid e jo?ánit go vejolaš, go leat ožžon almmuhusa o vejolaš, go leat ožžon almm dárkkes báikedie?uin! kedie?ui B O A Z O I S I D AT ! O A Z O I S Amma mui behtet, ahte logahallan vierromma mui bohccuin din bálgosa bigálusain galgá doaimohccuin din mahit áššáigullevaš bálgosii njuk?amánu loahit áššáigull ahpa rádjái (Boazodoalloláhka 11.2 §) hpa rádjái (Boaz B O A Z O D O L L I I D S A D J Á S A Š V E A H K K E V U O I G AT V U O . / 029 435 2664 tai jarno.ronkainen@mela.. /. Boazodolliid sadjásašveahki eanemusmearri loktana jagis 2016 170 diibmui. Ordne alccet ovdabearranregisterii merkejuvvon sadjása??a. / 029 435 2662 / www.mela.
Ekonomalaš geah??anguovllus lástema ja boltuma ovddasvástádusaid galggašii ságastallat ovddalgih i. evrrideamis rrideam dego bohccuid njuovvan. EVIRA VÁSTIDA: Gávppálaš elliid . evrridanbiergasii lea oassi . evrrideamis, nappo ovddasvástádus lea vuoddjis, muhto lástemii oassálas olbmot leat ovddasvástádusas iežaset doaimmain. Eallivuodjinlobi hálddašeaddji lea ovddasvástádus das, ahte . Vás deaddjin Sari Salminen, Allagohcci, šibitdoav r, Borramušgálvolágádus Evira. Heargegonagasgilvvut, Anár • Bálgosiid gi??a?oahkkimat Miessemánnu • 2.–4. Boazologahallamat galget Bálgosiid ov astussii Geassemánnu • 1. Nuorat vierrobálgosiin, Anár • 31. Sus lea ovddasvástádus dasge, svástád ahte eallit eai beasa gárgidit dahje láhppot dit dah . Hálddahusa skuvlen oassi I • 17.–18. evrrideapmi dain lea vejolaš elliid buorredili riskerema dahje gárgidan vejolašvuo?a haga. evrridanbiergasat leat dakkár ortnegis, ahte elliid . evrridanmátkki áigge. • 24. evrridemiin ovddasevrridemiin ovdd vástádus elliid buorredilis lea eallivuoddjis iid buorredilis lea eallivuod (eallivuoddji. Aitosaš vu gii vuodjá biilla ja fuolaha elliin, vás da elliid a fuolaha elliin, vás d buorredilis olles . evrridanmátkki áigge. husriev s johtui boahtán áššiin hálddahushusriev s johtui boaht riev diggemáksu lea 250 euro. Aitosaš vuoddji, ki áigge. Vierrolis ut galget doaimmahuvvot ág.bálgosii Cuo?ománnu • 2.–3. Eaiggát dahje bálggus eaba leat ovddasvástádusas boltumis dáhpáhuvvi vahágiin, juos eai leat báikkis oasálažžan dagaheamen daid. Fievrridanmátkki áigge ovddasvástádus lea ?ielgasut, muhto lástenmu us sáh á gii nu earáge dagahit ovdamearkan bohcco gárgideami. evrridanmátkki áig mis boltumii. Lága 9 § 3 riev diggemáksu lea 250 euro ?uoggá mielde mávssu eai goi otge beara, ggá mielde mávssu eai goi otg juos hálddahusriek rievdada váidinvullosaš da váidinv mearrádusa nuppástusohccci ovdun. tnodatdoalli dahje eará e bi eaiggádušši bealli) ja erenoamážit vuodjinlobi eaiggádušši bealli) ja erenoam dan olbmos, gii vuodjá biilla dahje dikšu eldan olbmos, gii vuodjá biilla dahje dik liid . Hálddahusa skuvlen oassi II • 31. Boazoeaiggáda/bálgooeaig sa ovddasvástádus bohccos nohká, go boazu lea addon vuoddji háldui. 49 POROMIES 1/2016 J A G I 2016 V E A R R O F R I D D J A B U V T O F R I D D J A B TA D U S A I D S T U O R Á M U S M E A R I T O R Á M U S M E A R I T beaiveruhta 40 €, oassebeaiveruhta 19 € €, oassebeaiveruhta 19 € kilomehterbuv adus 0,43 €/ erbuv adus 0,43 €/km mohtorgielkája njealjejuvllatbuv adus torgielkája njealjejuvllatbuv 14 €/geavahandiibmu dahje mohtorgielká 4 €/geavahandiibmu dahje m 1,02 €/km ja njealjejuvllat 0,96 €/km 1,02 €/km ja njealjejuvllat ktor 11 €/geavahandiibmu tráktor 11 €/geavahandiib D I G G E M ÁV S S U T M ÁV S S U T O??a duopmostuollomáksolága (1455/2015) ??a duopmostuollomáksolága (1455/2015) mielde 1.1.2016 dahje dan ma??á hálddamielde 1.1. Boazoja várreboazoisidiid skuvlenbeaivvit Njuk?amánnu • 17.–18. evrridanmátkki áigge láste. Lástenja boltunmu ut leat váddásat dan ektui, ahte daidda oassálastet vuoddji lassin earáge olbmot. Boazoparlameanta Roavvenjárggas R ÁV V E N J E A R R Á : R ÁV V E N J E A R R Á : G E A S L E A O V D D A S VÁ S TÁ D U S G E A S L E A O V D D A S VÁ S TÁ D U S N J U O V VA N B O H C C U I N D A I D F I E V R R I D E A M I Á I G G E . Á L G O J A G I 2016 D E H Á L A Š B E A I V E M E A R I T Guovvamánnu • ?ielggadus boazodoalu boa?uin 2015 ja ÁLV-skovit boazoeaiggádiidda. Bálgosiid ov astusa s vra?oahkkin • 24.–25. Elliid lásten . tnodatdoalli dahje eará eallieallivuoddji. Boazoeaiggádiid ÁLV-skoviid máhcahus bálgosii • 6.–7
Minut tavoittaa vanhasta tutusta huoneesta ja puhelinnumerosta. Tytär tosin useimmiten nukkui päiväunia autossa tai kantoliinassa sillä aikaa, kun äiti touhusi rehujen kanssa. Erotukseen tytär pääsi heti muutaman kuukauden ikäisenä. lettä ja nyt vanhempana poroa menee jo monessa eri muodossa. Sanna on hoitanut pestiä uutterasti ja toivotan hänelle menestystä väitöskirjatyön pariin! Täältä on varmasti saanut hyvää tietoa myös väitöskirjaan liittyen ja paljon uusia kontakteja poromaailmaan. Kevään korvalla alkoivat porokilpailut, joissa käytiin tapaamassa tuttuja ja ihastelemassa komeita härkiä. Teksti Marja Anttonen Kuva Jouni Savukoski. Talvella kuljettiin silloin tällöin kotiaidalla poroja ruokkimassa. Samalla tutustuttiin tärkeisiin ihmisiin, kuten tuleviin leikkikavereihin ja erotuskokki Kirstiin. Isän mielestä hampaita alkoi ilmestyä kiihtyvällä tahdilla kevättalvella vauvan suuhun vain siksi, että hänkin tahtoi kuivalihaa. Pikkuista porot aluksi vain naurattivat aidan raosta katsellessa ja päiväunet maistuivat makeasti kantoliinassa tai vaunuissa aidan reunalla. Poromiesperheen tytär syntyi, mitenpä muutenkaan, kuin sopivassa välissä vasanleikon ollessa lyhyellä tauolla kylmästä alkukesästä johtuen. 50 POROMIES 1/2016 Perhevapaideni aikana olimme paljon – toki lapsen ehdoilla – mukana myös porotouhuissa. Nyt reilun puolentoista vuoden jälkeen meillä on reipas porotytön taapero, joka singahtaa aidan viereen tai porojen perään aina ja niin lujaa kuin jaloista pääsee. Poroperheen lapsi on erityisasemassa ruokien suhteen. Äidin päätöksellä sen maistelua kuitenkin siirrettiin vuodella! Ihanaa ja ainutlaatuista aikaa, mutta nyt on aika totutella toiseen elämänrytmiin ja palata kaupunkiin työn pariin. Vasanleikossa vuoden ikäinen neiti kulki näppärästi kantorepussa seuraillen ja kommentoiden kiinnostuneena kaikkea mitä tapahtui. Tärkeintä oli päästä aistimaan tunnelmaa ja kuulemaan ääniä ja äidin tapaamaan muita poroihmisiä. Heti ensimmäisellä kerralla hän oppi roukumaan ja nykyään tuo ääni kuuluu aina, kun hän näkee edes TAKAISIN SORVIN ÄÄREEN POROTYTÖN ÄITINÄ vilaukselta vähänkään poron näköisiä hahmoja. Hyvää alkanutta vuotta ja ollaan yhteydessä! Reilut puolitoista vuotta sitten syntyi perheeseemme pieni porotyttö, minusta tuli äiti ja miehestäni tyttären isä. Kuten poisjäädessä myös tulevaisuudessa työssäni riittää varmasti haasteita, mutta tarmolla niitä kohti mennään. Isä pääsi sairaalassa käymään ja ehti takaisin töihin kun keli alkoi lämmetä. Ensimmäiset lihat, joita puolivuotiaana maisteltiin, olivat vasan . Kiireisen, viikoittain eri puolilla poronhoitoaluetta reissaavan neuvojan työ vaihtui äitiyteen ja porotilan arkeen. Puolitoista vuotta meni aivan hujauksessa lapsen kanssa touhutessa ja uuteen elämäntilanteeseen opetellessa. Kun neuvolan oppaassa neuvotaan antamaan silloin tällöin mahdollisuuksien mukaan myös poroa ja riistaa, porotyttö opetetaan poron syöntiin vauvasta saakka
Härkä Ajoporo 644,00 € Teurashärkä 430,00 € Hirvas Siitoshirvas 644,00 € Teurashirvas 430,00 € POROJEN OHJEKORVAUSARVOT 2016 Poron-Herkusta energiaa talviruokintaan Poron-Herkku on maittava, ravitseva ja kustannustehokas täysrehu, joka sisältää poron tarvitsemaa energiaa ja kuitua hyväksikäytettävässä muodossa. Orvoksi jääneestä vasasta maksetaan korvaus 16 kilon keskipainon mukaan, kun samassa liikennevahingossa kuollut vaadin on ollut imettävä ja vahinko on sattunut keväällä tai alkukesästä ennen 31.8.. Edellä mainittuun ”karvakilohintaan” sisältyvät talja, kieli ja elimet, joista ei siis makseta lisäkorvausta. Vahvistettua ohjekorvausarvoa käytetään 1.1.2016 alkaen sattuvissa vahingoissa siihen saakka, kunnes vahinkojaosto vahvistaa uuden ohjekorvausarvon. Aloita ruokinta totutellen, ja huomioi pakkasen ja lumen vaikutus täysrehun tarpeeseen. Lisäksi rehussa on vitamiineja ja kivennäisiä. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Heikki Ämmänpää 040 772 1476 Koillismaa–Kainuu Mari Klemetti 040 546 4184 Tilaa kätevästi verkkokaupasta! raisioagro.com Vaadin Siitosvaadin 902,00 € Teurasvaadin 301,00 € Vasa Siitosvasa 378,00 € Teurasvasa 189,00 € Orvoksi jäänyt vasa 137,00 € Huomio! Kilpa-ajokas ja matkailukäyttöön koulutettu poro korvataan yksilöllisesti paliskunnan antaman arvion ja Paliskuntain yhdistyksen lausunnon perusteella. 51 POROMIES 1/2016 Liikennevakuutuskeskuksen vahinkojaosto on kokouksessaan 11.12.2015 vahvistanut vuonna 2016 korvausperusteena käytettäväksi poronlihan kilohinnaksi 8,59 €, jonka perusteella Liikennevakuutuskeskus suorittaa korvaukset
Lions Club Rovaniemi Ounasvaara on ollut pian 20 vuotta mukana järjestämässä tapahtumaa, ja Orre on ollut alusta saakka virittelemässä hyvin sujunutta yhteistyötä. Kisaviikolle riittää touhua. Lapin Kumi ja Wetteri ovat myös vahvasti mukana tämän vuoden porokilpailuissa. Mäntyvaaran kilpailunjohtaja Erkki Orre on rakentamassa viikonloppua vahvalla kokemuksellaan. Heti edellisen sunnuntain ravien jälkeen rataa ruvetaan rakentamaan poroille sopivaksi. PoroCupin kiertueelle on saatu vahvat tukijat, Seppo Koivisto iloitsee. Viikon välein kilpaporot ottavat mittaa Yli-Iissä, Kuusamossa, Lankojärvellä ja Savukoskella, jossa kisat alkavat jo perjantaina. Pohjolan Osuuspankki, Tracker, Nahka-Aitta, Lapin Kumi, Kermikkä ja Scott käyvät omaa keskinäista taistoaan siitä, kenen häkistä leivotaan voittajia. Karsintasuorituksista voi saada osviittaa uusien kilpaporojen vauhdista. helmikuuta Rovaniemellä. Teksti Lauri Jääskeläinen Kuva Sirpa Valkama Nuoremmille poroille avauskilpailut ovat opastusta. Myös jokainen kuudesta lähtöhäkistä on myyty. Vanhempien kohdalla spekuloidaan tätä vuotta viime kauden tuloksien perusteella. 54 POROMIES 1/2016 Kisat järjestyy, kuten tähänkin saakka. Vapaita viikonloppuja ei ole poroihmisille luvassa kauden avauskisan jälkeen. PoroCupin 24 parasta poroa ottelee Inarin Porokuninkuusajoissa 2.–3. huhtikuuta, kuka on valtakunnan kunkku. Silti lahjat eivät välttämättä heti tuota tulosta porukassa. Poroihmiset ovat innoissaan, sillä onhan kauden avausta taas odotettu reilut kahdeksan kuukautta. ROVANIEMEN AVAUSKISA PALJASTAA VOIMASUHTEET PoroCupin ensimmäinen viidestä osakilpailusta juostaan 27.–28. Rovaniemen kisan jälkeen tiedetään aika hyvin, missä kokeneempien porojen kohdalla ollaan menossa. Kaikki on valmista kauden 2016 kilvanajoihin!. BRP-Finland on pääyhteistyökumppanimme
Urheilutaustan vuoksi liikkuminen on tullut luonnostaan. Kun pelataan kymmenyksillä ja sadasosilla, niin suksen pohja pitää olla tällingisViime vuoden ajajacupin voittajana Seija starttaa cupin ensimmäisessä kisassa Rovaniemellä kultaliivi päällään. Pyrin liikkumaan kohtuudella ja pitämään kunnostani huolta. Ryhmäajoissa marginaalit ovat kovassa vauhdissa korkeintaan senttejä. Matero antaa esimerkin, johon jokainen hiihtoladulla käynyt voi samaistua. Paikat eivät vain tahdo kestää vaativaa lajia. Materolla ei tätä huolta ole, sillä nainen on aikoinaan kahminut menestystä SM-tasolla sulkapallossa. SEIJAN AJATUKSET POROKILPAILUISTA Extreme-kilpaurheilun ja perinteen kohtaaminen Porojen arkuus vähentynyt kilpailu kiristynyt Lajia kehitettävä, turvallisuusasiat muistettava Nuorille tulisi antaa mahdollisuus lajin parissa. Kisakauden alla hän näyttää työhuoneessaan siltä, että olisi valmis lähtemään vaikka maratonille. Viimeisen silauksen menestykselle antavat laadukkaat välineet ja mahdollisesti taustatiimi, jolla on vastustajaa enemmän kokemusta ja ammattitaitoa. Jos keli muuttuu kesken kilpailun, siihen on yksinkertaisesti reagoitava. Juuri kilpailun kiristymisen myötä jokaisen palasen pitää kuskista lähtien olla kohdillaan. Kilpaporojen määrä on viime vuosina kasvanut, ja sitä kautta kärki on entistä leveämpi. Poro on joko syntynyt voittajaksi tai sitten ei, Matero kiteyttää. 55 POROMIES 1/2016 PORONAISEN VAUHTI HURMAA JÄLLEEN Seija Matero on ajanut poroilla kilpaa jo vuodesta 1984, mutta viime talven Poro Cupin ajajaliigan voitto oli naisen uran ensimmäinen. Teksti Lauri Jääskeläinen Kuva Tarja Konstig Nainen haluaa heti ensimmäiseksi muistuttaa, että poro on se, joka määrää sijoituksen. Fyysinen laji ei anna armoa, jos poro on kunnossa, mutta ajaja ei. Sitä ei voi miettiä kilpailun ollessa käynnissä, vaan pitää vain yrittää hyödyntää kokemusta. Menestystä ei voi tulla, jos porolla on vähänkin puutteita kilpailuvietissä. Jokainen joka on ajanut porolla, tietää riskitekijät. Osa poroista haluaa olla luonnostaan johtajia ja ne tietenkin pärjäävät parhaiten kilpailuissa
Yksi tärkeä syömähammas puuttuu. Itse asiassa hän oli lyömässä ajohanskat lopullisesti naulaan, mutta toisin kävi. Ei minua kovin paljoa tarvinnut houkutella takaisin radoille, Matero nauraa. Juuri lajin vauhti viehättää, mutta se oli samalla yksi syy, miksi Matero piti kaudella 2014 täydellisen välivuoden kilpailuista. On mahdotonta lähteä taistelemaan voitosta, jos valmiiksi tietää, ettei suksi luista yhtä hyvin kuin kaverilla. Olin jo antamassa nuoremmille tilaa, mutta valitettavasti heitä ei lajin parissa riittävästi ole. Toivon, että poroihmiset antaisivat kaikille nuorille innokkaille ajajille mahdollisuuden. Materon motivaatio on silti huipussaan. Silloin meidän vanhojen olisi helpompi lopettaa hyvillä mielin. p. Kuskipulaan pitäisi saada nopeasti muutos. kisaravintola ym.. Meillä on kotona Savukoskella aina ollut poroja. Porokilpailuilla on todennäköisesti ollut iso merkitys myös naisen valintoihin. Voi hyvinkin olla, että ilman porokilpailuja olisin jo pakannut laukkuni aikoja sitten ja muuttanut Rovaniemeltä takaisin Savukoskelle. 56 POROMIES 1/2016 sä. Poronaisen veri veti välivuoden jälkeen takaisin kisapaikalle ja menestystä tuli laajalla rintamalla. Tulevaisuudessa siitä pitää huolen ihka oma kilpaporon alku Kajo. a.bo b ma maan@ n@ @ @lu lu uuk uk uk uk ukku ku ku ku u u.c .c .c .c .com om om om o ////// 040 40 40 40 400 78 78 78 78 88 8 8 8 8 8 97 971 1 ma m rita.hiie ie iie ie ie ie ie ie ie ie ie iee ieeeeta ta ta ta ta ta ta ta ta ta ta ta ta ta taa t la la laa la la la la la la la la la la la la la la@p @p @p @ @p @p @p @p @p @p @p @p @p @p @p @p @ @p @p p @pp p p p p p p p p p p p p. Orren kilpaporoista harmittavasti Muksis ei ole mukana tämän vuoden kisoissa, koska sitä ei syksyllä löytynyt metsästä. Porojen kanssa touhuaminen on elämäntapa. Kajoa pitää vielä vähän treenata, Matero myhäilee. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä Porokilpailu Porokilpailut Tanhuassa Tanhuassa lauantaina 19.3.2016 klo 11.00 lauantaina 19.3.2016 klo 11.00 SARJAT kuu uuma ma, , yl y einen ja tuntemattom o at at,,, SA SARJ RJA JAT AT ma m m hd h ollisu uus kkar arsi s nt n aan. kklllllo lo lo lo lo o lo llo o ll 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 21– 1– 1–01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 01 1 01 1 01 1 1 01 01 01 01 1 Suopunginheittoa, arvontaa, Suopunginheittoa, arvontaa, kisaravintola ym. ILLMO MOIT ITTTA TAU AUT UTTUMISET ET kl kl kl kl kl kl kkl kll kl kkkl kl kkl kkkll kl klo o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 20 20 20 20 20 20 20 20 20 20 2 20 20 2 20 20 2 2 20 20 0.0 00 me me me me me me m me me m me me m meeee me me me m me m menn nn nn nn nn nn nn nn nn nn nn n nn nn nn nn nn n nn nn nnes es es es es es es es es ess es es es es esssss ess e sä sä ssä sä sä sä sä sää sä sää sä sä sä sä sää sä sä s ::::::::::::::::::: tu tuul ula. Kaikki varusteet pitää olla viimeisen päälle, jotta saadaan maksimivauhti ulos. p p.in in in in in n n in in in in in in in in in n in in in net et et et et ett et et et ett et et eet.fi fi .fi .fi fi fi .fi .fi .fi .fi fi fi .fi fi fi fi fi fi fi .fi .fi / / / / / / / / // //// // / ////// 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 04 4 04 04 04 4 400 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 180 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 80 8 8 80 80 80 80 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 334 34 34 34 3 34 34 4 4 34 34 34 34 34 34 4 4 4 34 34 4 34 fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi fi (puh helimitseeeee kkkkkkkkklo lo lo lo l 1 16 6 6 jä jä jä jälk lkkkkkee ee ee ee ee ee ee eee ee eee ee ee eee eeeen) n) n) n) n) MA A M M M JO TU U U U UK K K UK K KSSEET T 04 04 04 04 04 04 04 04 04 4 4 40 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 394 94 94 9 9 94 94 94 94 9 9 94 4 9 9 94 9 9 9 9 9 9 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 733 33 3 3 3 3 33 33 33 3 3 3 33 33 33 33 3 3 3 3 3 MA MA AJOIT ITTUKS KSET ET KISATANSSSSSSSSSSS T TTTT Tanh h h h h h h h h h h h h h h h h h hua ua ua ua ua ua ua ua ua uaa u uan n n n n n n n n n n n n n n n n n n M M M M M M M M M M M M M M M M M M M Mes es es es es essss es ess essssssssssu su su su su su su su su su u su sssu su u u su u su su s la laaa la la laa la la la la la la laaa laa la ll ssss ssssssssssssssaaaaaaaaaaaa K KISA SAT ATA TANSS SSIT IT laaaaaaaaaaaauantainaaaaaaaaaaaaaaaaaa 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 19.3. Halu menestyä olisi muutenkin kova, mutta ensimmäinen oma kilpaporo tuo tuleviin kausiin ihan oman mausteensa. Erkki Orre on ollut urallani varmasti tärkein poro-omistaja, mutta toki vuosien varrella useammat muutkin poronomistajat ovat luottaneet poronsa minun ajettavakseni. Sain ajaa useampia huippuporoja, eikä menestys jäänyt yksittäisten kilpailujen varaan, Matero kiittelee. p
Olemme saaneet paljon yhteydenottoja kilpailijoilta, ja niiden pohjalta asioita on lähdetty viemään eteenpäin. Meidän pitää vain osata hyödyntää extreme-lajin tuoma vetovoima. Porokilpailuiden kehitystyö on vasta alkuvaiheessa, mutta rattaat on laitettu pyörimään isolla välityksellä. Mukana tilaisuudessa olivat (vas.) Jouko Kynkäänniemi, Jussi Orjasniemi, Veli Määttä, Juha Mikkola, Vesa Mäntyranta ja Juhani Mäntyranta sekä (oik.) Juha Harri, Erkki Orre, Seppo Koivisto, Mauri Lakela ja Elias Mäkelä. 57 POROMIES 1/2016 Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Krupulan mukaan tarve joukkojen yhdistämiselle on ollut tiedossa karkeasti arvioituna 10 vuotta. Suurelle osalle poroihmisistä kilpailut ovat tärkeä sosiaalinen kokoontumispaikka, jossa vaihdetaan kuulumisia eri paliskuntien kesken. Esimerkiksi matkailun näkökulmasta porokilpailuilla on taatusti tulevaisuudessa kiinnostusta. Mitään suuria strategioita yhdistyksellä ei ole, mutta tavoitteena on olla mukana kehittämässä PoroCupia ja Inarin Porokuninkuusajoja vuosi vuodelta entistä laadukkaammaksi tapahtumaksi. Ensimmäisen toimintakauden aikana tuli heti selväksi, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. kaan porokilpailuihin tukemaan lajin kehitystä, hallituksen jäsen Seppo Koivisto kiittelee. Paljon on vielä töitä tekemättä. Yhteistyökumppanit ovat lähteneet hienosti muPOROKILPAILUJEN ASIALLA Suomen porokilpailijat ry järjesti cup-kisajärjestäjille tiedotustilaisuuden alkavasta kisakaudestaNapapiirin Porofarmilla 22. Se on varmasti meidän kaikkien etu. Teksti Lauri Jääskeläinen Kuva Mari Konttaniemi. Näen lajissa paljon mahdollisuuksia oikeastaan joka kantilta katsottuna. Krupula näkee tärkeänä, että poroihmiset vetäisivät yhtä köyttä, vaikkei olisivatkaan aina samaa mieltä asioista. Suomen Porokilpailijat ry perustettiin vuoden 2014 lopulla kehittämään kokonaisvaltaisesti porokilpailuja. Lopulta kukaan ei ole ottanut jämerästi asiaa hoitaakseen eteenpäin. tammikuuta
Päinvastoin kuin yleensä luullaan lappilaiset osaavat nauraa myös itselleen. Piipahdetaanpa kirjassa myös Kainuussa, Koillismaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Ruotsissa ja Norjassa. Lapin ammattikorkeakoulun hyvinvointialalla tehdään kolmea opinnäytetyötä poronhoitajien terveyteen liittyen. Tapahtuma järjestetään viidettä kertaa. Poropäivien asia oli tärkeää, mutta esitystapa tylsä. Tätä mieltä ovat lappilaisen huumorin kerääjät ja tallentajat, rovaniemeläiset Mauno Kylli ja Markku Torkko. Lapin Kaskukirja II täydentää merkittävästi pohjoisen huumorin perinnettä. Luvassa on myös perinteeksi muodostuneet poro-olympialaiset ja uusia tuulia. Tornionlaaksossa lukijaa hauskuttavat meänkieliset rajaseudun asukkaat, muun muassa tullimiehet ja heidän työllistäjänsä, nerokkaat salakuljettajat eli jopparit. Kakkososaa sävyttää myös pohjoinen lähihistoria sekä värikkäät tarinat ja todelliset henkilökuvat lappilaisista legendoista ja aidoista kansanihmisistä. Kaksikko on toimittanut jo kaksi tuhtia kaskukirjaa ”maan parhaasta provinssista”. Löydät tapahtuman myös Facebookista nimellä Nuoret vieropalkisilla 2016. Tekijät Iida Melamies (vas.) Birit Inka Angeli, Silja Kinnunen, Maiju Aikio ja Sanni Keisu. Asiaa on laidasta laitaan. He tietävät mistä puhuvat. Lapin Kaskukirja II:n helmi ja lisäarvo ovat sattumalta löytyneet Lapin tunnetuimman jätkän, Juho Vihtori Nätin, ennen julkaisemattomat kuvat myös kuningasjätkän nuoruudenkuva. Kuv Kuv Kuv Kuv K K K K K K K Ku Kuv Ku K Kuv Kuv K K K Kuv K Kuv K Ku Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Ku u uv Kuv Kuv Kuv K K K Ku Kuv Ku Kuv Ku uv uv uv uvvv K Kuv Ku K Kuv K K K K Kuv Kuv Kuv Kuv uv Kuv uv uv Kuvv K Kuv K Ku Ku Kuv Kuv Ku Kuv u Ku u Kuv Kuvvv Kuv Kuv u u uv Kuv K Ku Ku uv Kuv Kuv Kuvvvv uvvv uv Ku u u uv uvv uv Kuv uv Ku K K Ku K Ku u K K K K K K K K K K K K K K K K K U a U a U U U U U U U U U U U U U U U U a U a U U U U U U U U U U a U a U a U a U a U U U U U a U U a U U U U U a U a U U a U U U U U U U a U a U a U U U U a U U U U U U a U U U U U U U U U U U U U U a U a U U a U aa U U U U U U U U Ulla lla lla llllllla llla lla lllla lla lla lllla lla lla lla lla lla la lla lla lla lla lla lla lla lla la llaa lla la lla lllla lla lla llllla lla llllla lla lla llla lla lllla llla llllla la la laaa la llaaaaa llaaaaaaaaaaaaaaaaa laa l aaaaaaaaaaaaaa Is Is IIIIs Is Is IIss Is Is IIIs Is Iss IIss Is IIs Is IIIs IIIs Isss IIs IIIIIIs IIIIIs IIss IIIIIs Is IIs IIs Is Iss Is Is Is Issss IIIssssssss IIIIIssssssss IIIIsssssssss IIIsssssss Is Isssssssssssssssssssssssot ot ooot ooot ott ot ott ota ota taa ta ta ta ta ta t ooooot ot ota ota ta ot oooota ot ota ta ta oot ota ta ot oooota ota oota ota ota ot oota oot ota t ota ota otttt ota tttta oottta oott ot ottta oooot ota ooo aa ta ota ooo a ota ot ota ootta ota ootttttta taaaa ta ta oottttaa ota ota ota ooottttaa ota ooottttta otttaaalo lo lo lo lo loo loo lo lo lllo lo lo llllo lo lo lo looo lllo lo looooo lloooo lloo looo lloooo llooooooo looooo looooooo looooooo looooooo. Yhteystiedot: Mauno Kylli 0400 695661 Markku Torkko 0400 397215 Verkkokauppa: lapinkaskukirja.com NUORET VIEROPALKISILLA on poronuorille ja poronhoidosta kiinnostuneille suunnattu tapahtuma, jossa nuorilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville ja verkostoitua muiden poroihmisten kanssa. Kannen kuva oli Markus Kiilin käsialaa. Oikealla ohjaaja, lehtori Anne Rautio. Toimitus pahoittelee. Päätettiin järjestää nuorten tapahtuma, jossa yritetään välttää diat ja puheenvuorot ovat lyhyitä. LAPIN HAUSKIN KIRJA SAI JATKO-OSAN Lapissa riittää kaskuja ja hurttia huumoria. Tämän vuoden teemana on työterveys. Kirjan huumori ei kuitenkaan pysähdy jätkäkulttuuriin. Metsästäjä sponsorina paliskunnalle -artikkelin kirjoittaja oli Tuomi-Tuulia Ervasti. 58 POROMIES 1/2016 HUPS! Poromies-lehden numerosta 6/2015 oli unohtunut pari nimeä pois. Idea tapahtumaan lähti tutkijoiden Poropäivillä, jonne poro-opiskelijat oli hiissattu. Mukana ovat lappilaiset humoristit idästä länteen, Yliperältä Meri-Lappiin ja Sallan perukoilta Nuuskakairaan. Niistä ensimmäinen sai alaotsikokseen Lappilaisen huumorin vuosikymmenet (2012) ja vuoden 2015 lopulla valmistunut jatko-osa Yleisön pyynnöstä. Tapahtuman järjestää Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarin Sajoksessa 17.-18.3
• LED-työvalo. Hydraulinen 5,5 tn sylinteri. 050-301 2596 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. • Kaksinopeuksinen vaihteisto. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.. 020 740 1040 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. Akkuporakone MAKITA DDF458RMJ 18V 2 x 4,0 Ah Li-ion • Erittäin tehokas ja vääntävä 18 V akkuporakone ammattikäyttöön 4-napaisella moottorilla ja täysmetallivaihteistolla. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. • 13 mm pikaistukka karalukituksella. 010 346 6260 Ä K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. 010 286 6770 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. 010 8350 280 K-MAATALOUS KEMIJÄRVI • Puh. 2,2 kW, Laipan 42 cm 3 , 4,9 kg. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle. myym äläss ämm e. L 3.990,(alv 0%) + toim.kulut Klapikone HakkiPilke OH 27 TR • Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla. 59 POROMIES 1/2016 K-MAATALOUS TORNIO POROMIES 1/2016 POROMIES 1/2016 • Puh. 500815476 VARAA OMASI ENSI SYKSY LLE! KNZ ® Standard -nuolukivi, 112 kpl • Sinkkiä parantamaan ruokahalua ja karvankiiltoa, jodia kasvuun ja kehitykseen sekä seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. 040-566 2939 K-MAATALOUS A AA A A A KKKKKKKKO O KKKKKKKK-MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A A AA A A A A A A A A A A ATA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA A A A AL L L L L L L L S S US US US US US US OU OU OU O O O O LO O O O O O O O LO O O O O O O O O O O O O O O O A A A A TA TA A A TA T T T T T A A A A M M M M K-M KK-M -M M M M K K MA MA MA MA L L K K A A A A U U M M K K US US US US US US US US US US US US US US US US S S S S KK-M -MA MAA AATA TALOUS US www.k-maatalous.. 501084803 399 00 /kpl URJÄÄKAI RA KAUPAN PÄÄLLE ! (Arvo 129 €) TUHTI WS 80 400-15,5/14 kippiperävaunu • Telivaunun kantavuus on 8 tn ja tilavuus vakiolaidoilla 3,2 m³. Edesauttaa maidontuotantoa. • Makpac-laukku. 16,3 m³. • Kevytkäynnistys, Touch&Stop -yhdistelmäkytkin, ketjun -yhdist s sivulta ja säädettävä kiristys mppu. 020 7528 260 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. TALVIENNAKKOHINTAAN! Pyöröpaalisilppuri Elho Rotor Cutter 1500 • Paalien kuormaus Rotor Cutterin puristavalla kuormaushaarukalla. öljypum • pituus 33 cm. alv ja rahti L = Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti. • Rehua voidaan jakaa rehupöydälle tai puhaltaa olkea jopa 12-15 m etäisyydelle. Halkaisuterän korkeuden pikasäätö. • Lisälaidoilla tilavuus max. • Rengaskoko 400-15.5/14 ja lisävarusteena saatavana hydrauliset jarrut. 050-389 0821 K-MAATALOUS OULU K• Puh. • Taittuva poistokuljetin 3,2 m. 500704511 4.800,(alv 0%) + toim.kulut LAVATARJOUS! Moottorisaha Dolmar PS-420SC Kompakti ja kestävä yleissaha magnesiumrungolla. Ajankohtaista! Nyt on aika hankk ia sieme net, säilön täainee t ja kääri ntäka lvot! Pyydä tarjou kset soitta malla tai tule käym ään kaupo illa a myym äläss ämm e. 500815253 590 00 /lava sis. 500859753 399 00 /kpl Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 13.3.2016 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää
KUTUHARJU Koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen 016 672 748 p 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2016 ALKAEN TILAAN POROMIES-LEHDEN 1.1.2016 ALKAEN HINTAAN 20,50 € MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2016 TOISTAISEKSI TAI TILAA DIGILEHTI paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.. 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. /py/organisaatio/poromies-lehti: irtonumero 3 €/lehti tai vuosikerta 15 € POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE. PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihtteeri 0400 633 159 Inkeri Kesti, taloussihteerri 0400 192 118 Aarre Jortikka, IT-asiantunntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohhtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEU UVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RA AJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS p. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. p p PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.
TRACKER SUPERBOAZU: MARKKINOIDEN KEHITTYNEIN JÄRJESTELMÄ POROJEN SEURAAMISEEN! ONOM NOMINE INEN J N JA A KEV KEVYT YT KAN KANTAA TAA, ERGO RG M MUOT UOTOIL OILU U POR PO OYS OYSTÄV TÄVÄLL ÄLLINE INEN N TIM TIMILL LLE, E, VAA VAATIM TIM T ILL ILLEE HÄR HÄRILL ILLE J E JA A HIR HIRVAI VAILLE LLE OM MAT AT YKS KSET ET MYÖ MYÖSS PÄI PÄIVIT VITYY AAN E N ETÄN TÄNÄ, Ä, PAN PANTAA TAA TOI TOIMIN MINTOJ TOJA A UUS UUSIA IA TT VOI VOIDAA DAAN P N PÄIV ÄIVITT ITTÄÄ ÄÄ VOI VOIDAA DAAN N PAN PANTOI TOIHIN HIN IL ILMAN MAN HUO HUOLTO LTOKÄY KÄYNTE NTEJÄ JÄ KEL KELLOLOJA JA ME MERKK RKKAUS AUS KEL KELLO LO JA JA ME MERK RKK -PAN PANNAT NAT, V , VÄRE ÄREINÄ INÄ ORA ORANSS NSSI J I JA V A VIHR IHREÄ EÄ HEL HELPOS POSTI TI VAI VAIHDE HDETTA TTAVA VA HYG HYG HYGIEN IEN E INE INE I N J N JAA N JJAA KIR IRKKAS H H KIR KIRKAS KAS HE HEIJA IJASTI STINPA NPANTA NTA HELPPO HUO U LLETTAVUUS JA PARISTONVAIHTO ERI ERINOM NOMAIN AINEN EN KOU KOULUT LUTUS US JA JA TTTUK TUKII SEU SEURAN RANTA T DAT DATAN A YLI, UUDEN GPRS-TIEDONSII SIIRRO RRO RR N AA N NSI SIOST OSTA T A TRAC RACKER KER-SI -SIM M -KOR KORTTI TTIKUL KULUT UT TI TIKUL KULUT UT JOPA AL JOP JOPA A A LLE LE 3 €/VV. H H Helppokäyttttööiseesssssää S Su upeerB BO OA AZ ZU U U:ssa yhdisstttyyyy T Trraacckerin vuossii-kkyym mm menieen paikkaan n nn nussosaaamiin neen n ja uusin teknoologiiaa ppooroom miieessttää ppaallvelevakssii kku usstannusstteeh hookkkaaksi ratkkaisukkssi. LE. TOI TO MII M M TU TU TUKIA KIA K SE SEM EMANA ANA A ÄLY ÄLYNAP NAPEIL EILLE. Huolto: Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, puhelin (08) 521 9000. Myynti ja käytön tuki: DavviData MJ Kemppainen, Pasmantie 10, 97140 Rovaniemi, puhelin: 040 555 8810. Porojen ttaarrkkkkaa ppaaiikkaan nnus säästää aaiikkaaaa, vaivaa ja pppoolttoainetta. VÄL VÄLITT ITTÄÄ ÄÄ KUO KUOLIN LIN-LÄH HETTEET E TIEETOK OKONEEEEN N KARTALLE. Lisätietoa: davvi.data@pp.inet.?, www.trackerboazu.com HIR HIRVAI VAILLE LLE OM OMAT AT PAN PANTAM TAMUOT UOTOI OILUT LUT ORA ORANSS NSSI J I JA V A VIHR IHREÄ EÄ SUU SUUREN REN PA PARIS RISTON TON AN ANSIO SIOSTA STA RU RUNSA NSAAST ASTII AIKAN KANNUK NUKSIA SIA, M MYÖS YÖS PA PAKKA KKASES SESSA SA PAI PAIKAN KANNUK NUKSIA SIA MYÖS YÖS PA PAKKA KK SES ES SEU SEU SEURAN AN A TA T TIIEETOK TOK T ONE ONE ONEELL ELL ELL ELLAA, A, A, TA TA TAB TABLET ETILL LLLA T A T A TAI AI A KÄN ÄNNYK NY ÄLL LLLÄ ( Ä ( Ä (WIN WIN WINDOW OW W WS, S, AND AN AN N ROI OID D, IOS IOS)) ERITTÄIN IN KES KESTÄV TÄÄVÄT, ÄT, HEI HEIJAS JASTAVV TAVAT, AT AT KKEVYET YET JA JAA G ERGONOMISET MERKKA K USPANN NAT AT ERI VÄ VÄREI RE SSÄ SSÄ N NAPI APITT LIS LISSÄVA ÄVA ÄVA ÄVA ÄVA Ä RUS RUS RUS RUS RUSTEI TEI TEI TEI T NA NA NA PIE PIE PIENET NET JA JA KE KEVYE VYET Ä T Ä T LYN LYN L KUO KUOLLE LLEISU ISUUSL USLÄHE ÄHETTI TTIMIK MIK M SI SI NYT KANNATTAA VAIHTAA UUTEEN! Annamme hyvän hyvityksen vanhasta pannasta ja lisäksi erittäin hyvän paljousalennuksen suuremmissa tilauksissa! VAIHTOTARJOUS!
Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jop vaihdettavat paristot • vesitiivis ja ke va kenne • edullinen ra Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. www.ultracom.. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id