Poromies 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

POR P OMI M ES 2/2015 15 1 2/2015
ll H H 0207 433 573 araosat p raosat p. V 0207 433 570 y y älä p. Huolto p. 0207 433 570 Varaosat p. POROM MIEES 2/20015 22 Myymälä p. mälä M ää ää. p p o o o o 0207 980 210 0207 980 210 88 00 00 00 00 9888 99 00 00 00 00 11 22 77 22 p p o o tt o o u u .. 0207 433 573 Huolto p
Miten ehdokkaasi korjaisi poronhoitoalueen peto-ongelmat. Kannattaako ehdokkaasi kaivoksen avaamista nykyisten suunnitelmien kaltaisessa muodossa. Kenen tahansa on helppo sanoa, että poronhoito on arvokasta ja sen edellytykset tulee turvata. 0400 633 159 PAINOPAIKKA Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2800 POROMIES 3/2015 AINEISTO: 15.5.2015 mennessä. Tuleeko koskiensuojelulaki avata, Kollajan allas rakentaa ja kaikki Kollajan kesälaitumet hukuttaa. Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila ILMOITUKSET, TILAUKSET, PERUUTUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Meidän porollisten on äänestyspäätöstä punnitessamme selvitettävä, mitä tämä kunkin ehdokkaan näkemyksissä todellisuudessa tarkoittaa. Porokentän näkökulmasta äänestäjää askarruttavat tietysti samat kysymykset kuin muutakin kansaa. p. Ehdokkaat ovat kiertäneet vaalipiirejään, kirjoittaneet näkemyksistään lehtiin ja tuoneet monin tavoin esille käsityksiään maamme tilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Ole myös itse yhteydessä kansanedustajaehdokkaisiin ja selvitä, mitä he poronhoidolle tärkeistä asioista ajattelevat. Vastaus näihin kysymyksiin kertoo huomattavan paljon ehdokkaan yleisestä ajatustavasta elinkeinojen keskinäisiä intressiristiriitoja koskien. Niitä on syytä vakavasti pohtia ennen äänestyspäätöksen tekoa. Pyysimme kaikilta poronhoitoalueen vaalipiirien kansanedustajaehdokkailta vastauksia muutamaan keskeiseen poroväkeä askarruttavaan kysymykseen. Oletko kysynyt ehdokkaaltasi, miten poronhoidon asemaa tulisi hänen mielestään Suomessa kehittää. Mitä tapahtuu veropolitiikalle. vuosikerta KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. On kuitenkin myös monia keskeisiä alueellisia kysymyksiä, joita porollinen lähestyy toisenlaisesta kulmasta kuin moni muu. Entä Kemihaara. Miten maamme talous saadaan tasapainoon. Tiedätkö, mitä ehdokkaasi ajattelee poronhoitoon ratkaisevasti vaikuttavista maankäyttöhankkeista. p. Ole aktiivinen ja käytä äänesi viisaasti.. POROM MIEES 2/20015 11 82. VARAUKSET: p. Oletko sinä äänestäjänä selvittänyt, miten ehdokkaasi näkee ja ymmärtää poronhoidon merkityksen, sen mahdollisuudet ja tulevaisuuden haasteet. 0400 633 159 TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. Saamamme vastaukset löytyvät yhdistyksen kotisivuilta. Soklin kaivos vaarantaa alueen poronhoidon edellytykset. Taloudellisesta alamäestä johtuen puheet ovat olleet ehkä tavanomaista maltillisempia, vaikka monenlaista hyvää ja kaunista on toki tuttuun tapaan ollut esillä. 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Seppo Leinonen 2/2015 HYVÄÄ JA KAUNISTA Pian on jälleen käsillä päivä, jona Suomelle valitaan uusi eduskunta. Kyetäänkö byrokratiaa järkevästi keventämään
VUODEN POROKOKKI 2015 Laura Kurri 29 .... TUKEA YRITTÄMISEEN JA KEHITTÄMISEEN MAASEUDULLA Anna-Kaisa Teurajärvi 22 .... KAIVOSTOIMINNAN KEHITYS JA EETTISYYDEN PERIAATTEET Anne Ollila 12 .... NEUVONTA MUISTUTTAA 1 51 .... KEVÄÄN KOHOKOHTA Jukka Knuuti 8 ...... AJANKOHTAISTA Anne Ollila 51 .... tai 0400 633 159 ** **. HUTTU-UULA PORORUOKIEN MENEKINEDISTÄJÄNÄ Tapio Sointu 32 .... LUMIOLOT SUOMEN PORONHOITOALUEELLA Sirpa Rasmus 54 .... 44 PPO OROMIIESS 2/2015 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 16.6.2015 222/2200155 1 ...... PÄÄKIRJOITUS 6 ...... TILASTOJA 2013–2014 44 .... SOKLI Anne Ollila ja Sanna Hast 14 .... Ilmoitusvalmistus sovittaessa. NUORET VIEROPALKISILLA Laura Kurri ja Juho Tahkola 26 .... POROKILPAILUTULOKSIA ILMOITUSHINNAT 2015 KERTAILMOITUKSET (l x k mm) 2/1 420 x 297* 720 € 1/1 210 x 297* 424 € 1/2 175 x 133 256 € 1/4 114 x 98 134 € 3 palstaa 175 mm 2,05 € x korkeus mm 2 palstaa 114 mm 1,37 € x korkeus mm 1 palsta 53 mm 0,76 € x korkeus mm (Minimiveloitus 40 €/ilmoitus.) VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297* 2480 € 1/1 210 x 297* 1290 € 1/2 175 x 133 645 € 1/4 114 x 98 376 € 3 palstaa 175 mm 4,90 € x korkeus mm 2 palstaa 114 mm 3,76 € x korkeus mm 1 palsta 53 mm 1,97 € x korkeus mm (Minimiveloitus 120 €/ilmoitus/vuosi.) * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. Varaukset tarja.konstig@paliskunnat.. Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi on 30€/h
POROMIES-LEHTI NETISSÄ PALISKUNTIEN PAINOTUOTTEET Tilaa poroluku-, työpäivä-, auton ajopäiväkirjat ym. 18-vuoden alaikäraja säilyy. Voit ostaa digilehden joko vuosikertana tai irtonumerona. Jos teurastat poroja myyntiin, ota yhteyttä poroisäntään. Aloitusavustus on 25 000 euroa. Tukea myönnetään tilan hankinnasta ja tilanpidon aloittamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Aloitustukia voi hakea vasta, kun uusi rahoituslaki on saatettu voimaan. Jos aiot teurastaa poroja myyntitarkoitusta varten, sinun on hankittava aluehallintoviranomaisen myöntämä kelpoisuustodistus. Lisätietoja: porotalousasiantuntija Päivi Kainulainen 0295 037 038, Lapin ELY-keskus POROTALOUDEN JA LUONTAISELINKEINOJEN RAHOITUS Henkilökohtainen tilaajatunnuksesi on takakannen osoitelohkossa. Porotaloudelle myönnettävä aloitustuki on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaperusteinen (nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuki). Lapin ELY-keskus järjestää uuden rahoituslain koulutuskierrokset yhteistyössä Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Uusi rahoituslaki (986/2011) on tavoitteena saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella loppuvuodesta 2015. HYRRÄän voit jo tutustua osoitteessa www.mavi.. Poroisäntä ottaa yhteyttä oppilaitokseen ja sopii tentin ajankohdan ja paikan sekä hakulomakejärjestelyt. Eläinkohtaiseen tukeen muutoksia. Hakuajankohdista tiedotetaan myöhemmin. Lehden ostaminen tapahtuu www.paliskunnat.. Aloitustukien haku tapahtuu sähköisesti HYRRÄ-järjestelmässä. etusivun linkistä tai www.lehtiluukku.. Hakukielto ei koske asuntorakentamista. /hyrra y . Tuessa ei ole yläikärajaa eikä MYEL-ehtoa vuonna 2015. Paliskuntia tiedotetaan heti, kun haut aukeavat. Hanki kelpoisuustodistus jo kevään aikana, sillä syksyn kiireissä olet jo myöhässä! Lue asetuksesta lisää Poromieslehdestä 4/2014 ja ota yhteyttä: Lapin ammattiopisto Jukka Vitikka, 040 710 6833 tai jukka.vitikka@lao.. Sivustolta löydät rekisteröitymisohjeet. Saamelaisalueen koulutuskeskus Leo Jutila, 0400 186 724 tai leo.jutila@sogsakk.. suoraan Iisalmesta. Rekisteröidy lehtiluukku.. IISALMEN ECO-PRINT OY avoinna: ma-to 8-16, pe 8-14 Myynti 0440 814641 / myynti@ecoprint.info Jukka Hyvönen. Jokaisen poromiehen kannattaa osallistua uuden rahoituslain koulutuksiin. Todistuksen allekirjoittaa paliskuntasi poroisäntä. -sivuilta. Hakemukset toimitetaan Lapin ELY-keskukseen liitteineen. Investointitukien hakukielto on voimassa toistaiseksi. Seuraa myös Lapin ELY-keskuksen ja Paliskuntain yhdistyksen nettisivuja. Kelpoisuustodistuksen voi toistaiseksi suorittaa kirjallisella tentillä, jos työkokemusta teurastustyöhön kertyy kolmen vuoden ajalta. Vanha rahoituslaki (45/2000) saatetaan osittain voimaan loppukeväästä, jotta investoinnit saadaan käyntiin ennen uuden lain voimaantuloa. Huomaa muuttuneet yhteystiedot. PPOROM MIEES 2/20115 55 TIEDOTTEET AIOTKO TEURASTAA POROJA MYYNTIIN. Se maksaa 60 €. :ssä tilaajatunnuksesi avulla
Vaalit ovat perinteisesti kiinnostaneet myös poroihmisiä. Virkaihmiset ja poliittiset puolueet ovat laatineet listoja tavoista sekä ”korjaussarjoja”, joiden toivotaan auttavan tulevaisuudessa. Toivottavasti myös jatkossa porotalous pystyy vielä paremmin olemaan mukana prosessissa, jolla parannetaan valtion taloudellista tilannetta. ”Vain äänestämällä voit vaikuttaa”. Tuolloin valitaan kansanedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle. Olisiko parempi miettiä, mitä tällä hetkellä on jo hyvin ja pystyykö sitä enää parantamaan. Lainsäädäntö on yksi eduskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Näin yleensä tavataan sanoa ja niin nytkin. Politiikasta kun on tapana tulla aina tinkaa, joskin hyvänlaatuista ja jopa koomista. Suomessa on luotu mittava ja monimutkainen lainsäädäntöverkosto, jonka nojalla päivittäiset tai yksittäiset asiat hoidetaan ja resurssoidaan. Voiko tulevalta eduskunnalta odottaa jotain sellaista, mitä ei vielä esimerkiksi porotalouden osalta ole koettu. loituvat useasti henkilöihin ja heidän lupauksiinsa asioiden hoitamisesta. Puhuessanne poliittisten henkilöiden kanssa kysykää heidän kantojaan vaikkapa edellä mainittuihin kysymyksiin. Olemassa olevan lainsäädännön muuttaminen mieleiseksi ei ole pikkujuttu. Porotalouden osalta pidän tärkeinä edustajien ja puolueiden kantaa sekä näkemystä elinkeinoa ohjaaviin ja sivuaviin lainsäädäntöihin. Miten porotalous voi olla tässä mukana. Voiko kansanedustaja yksin tai ryhmänsä avulla hoitaa asiat kerralla kuntoon. Olkoonkin, että ehdokkaaksi tai kansanedustajaksi on päätynyt vain harva sellainen. Alueelliset näkökulmat ymmärrettävistä syistä ohjaavat äänestyspäätöstä. Vaalien läheisyys tuo myös oman jännitteensä poroihmisten tarinointiin turuilla ja toreilla. Edustajan kokeminen yhdeksi paikallisista toimijoista on varsin voimakas ja ohjaava tekijä. Muutokset vievät yleensä vuosia. 66 PPO OROMIIESS 2/2015 Teksti Jukka Knuuti Kuva Maaren Angeli Tulevan kevään eittämättä odotetuin asia ovat eduskuntavaalit. Lähes päivittäin olemme saaneet kuulla tilannekuvaa valtion taloudellisesta tilanteesta ja tavoista, joilla asia korjattaisiin. No, ei tietenkään. Eduskuntavaalit pro. Itse asiassa poroihmiset KEVÄÄN KOHOKOHTA ovat jo osittain sisällä prosessissa, sillä he tekevät jo nyt pitkää työuraa sekä ovat yrittäjiä. Mieluisaa keväänjatkoa kaikille.
POROPARLAMENTTI ROVANIEMELLÄ 1.-2.6.2015 12.00 Avaus ja katsaus porotalouteen Hallituksen puheenjohtaja Jukka Knuuti, Paliskuntain yhdistys 12.15 Valtiovallan tervehdys 12.35 Aluehallinnon tervehdys Ylijohtaja Kaisa Ainasoja, Lapin aluehallintovirasto 12.50 Saamelaisalueen kuulumiset Hallituksen varapuheenjohtaja Nils-Heikki Näkkäläjärvi, Paliskuntain yhdistys 13.00 Rovaniemen kaupungin puheenvuoro 13.10 Ansioja kunniamerkkien jako 13.20 Kahvitauko 14.00 Poroyhteisö median näkökulma Päällikkö Pirita Näkkäläjärvi, Yle Sápmi 14.15 Poroyhteisö eläinlääkärin näkökulma Eläinlääkäri Marja Nuorgam, Inarin kunta 14.25 Poronhoitoyhteisön sisäiset voimavarat Tutkija Pirjo Oinas, Lapin yliopisto 14.55 Sukupolvet poronhoitotöissä Ympäristöneuvos Timo Helle 15.25 Paliskunta työyhteisönä Työyhteisöjen hyvinvointikouluttaja Unto Matinlompolo, Omatie Ay 15.55 ”Poron askelin” 12.00 Toisen päivän avaus ja edustajaluettelon tarkastus 12.10 Poromies-lehden asiamiespalkinnot 12.15 Ajankohtaista porotaloudesta Toiminnanjohtaja Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys 12.25 Sääntömääräiset asiat, muut hallituksen esittämät asiat, muut mahdolliset asiat MAANANTAI 1.6. 016 460 6000 rovaniemi@scandichotels.com SOKOS HOTEL VAAKUNA 1 hh 85 €/vrk 2 hh 90 €/vrk Koskikatu 4 p. 020 798 4224 sales@santasport.. 016 318 789 skyhotel@laplandhotels.com yp OUNASVAARAN PIRTIT p. PO OROMIESS 2/20155 77 SCANDIC ROVANIEMI 1 hh 85 €/vrk 2 hh 95 €/vrk Koskikatu 23 p. py SANTASPORT SPORTHOTELL p. 020 1234 695 vaakuna.rovaniemi@sokoshotels.. KULTTUURITALO KORUNDI TIISTAI 2.6. 016 3300 111 hotel@cityhotel.. Ohjeet majoituksesta virallisille edustajille lähetetään parlamenttikutsun mukana. 016 321 3229 rovaniemi@santashotels.. KAUPUNGINTALON VALTUUSTOSALI. y VOIT KYSYÄ MAJOITUSTA MYÖS: LAPLAND HOTEL SKY OUNASVAARA p. 010 581 3000 info@polarholidays.. RANTASIPI POHJANHOVI 1 hh 75 €/vrk 2 hh 85 €/vrk Pohjanpuistikko 2 p. MAJOITUSVAIHTOEHTOJA 67. p SANTA’S HOTEL SANTA CLAUS p. @ CITY HOTEL 1 hh 104 €/vrk 2 hh 124 €/vrk Pekankatu 9 p. 016 337 1007 rovaniemi.sales@restel.
Verkostossa olemme tehneet työtä poronhoitoa paremmin huomioivien kaivostoiminnan käytäntöjen kehittämiseksi. Neljän päivän aikana kuulimme mittavan määrän esitelmiä, joiden pääpaino oli kolmansissa maissa tapahtuvassa kaivostoiminnassa sekä Kanadan alkuperäiskansakysymyksissä. 88 PPO OROMIIESS 2/2015 Paliskuntain yhdistys on ollut aktiivisesti mukana Sitran vetämänä käyntiin polkaistussa Kestävän kaivostoiminnan verkostossa. Kyseessä on kahdensuuntainen dialogi, eikä perinteisen mallin sanelupolitiikalla enää saada tuloksia aikaan. PDAC on suurin vuosittain järjestettävä kaivosalan tapahtuma maailmassa. Esitelmissä korostettiin oikean ja ymmärrettävän tiedon välitystä paikallisille ihmisille riittävän varhaisessa vaiheessa. Kaivostoiminta ja ihmisoikeudet Ihmisoikeuksista pidettiin konferenssissa useita esitelmiä. Chris Anderson (Rio Tinto) tiivisti ihmisoikeuskysymysten esiinnousun toteamalla, että kymmenen vuotta sitten samassa konferenssissa käsiteltiin viisi minuuttia ihTeksti ja kuvat Anne Ollila. Konferenssin yhtenä pääteemana olivat tänä vuonna yhteiskuntavasKAIVOSTOIMINNAN KEHITYS JA EETTISYYDEN PELIMERKIT tuuja ihmisoikeuskysymykset. Ihmisillä on oikeus tietää, mitä heidän alueelleen on tulossa. Ihmisten huoliin tulee vastata ihmisten omalla kielellä ja intresseistä tulee neuvotella. Maaliskuun alussa osallistuimme verkoston kanssa PDAC–konferenssiin Kanadan Torontossa
Toisin kuin monissa köyhissä maissa, Suomessa paikallisilla ihmisillä ei ole paljonkaan saatavaa kaivosyhtiöltä. Kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut täydellisesti. Tapasimme Torontossa myös monia kaivosalan avainhenkilöitä sekä alkuperäiskansoja edustavia tahoja. Näimme konferenssissa esimerkkejä, miten Afrikassa tai pohjoisessa Kanadassa paikallisCasinolla apaattisina istuvia ikääntyneitä intiaaneja katsellessa tuli väistämättä mieleen vanha intiaaniviisaus “Kun viimeinen puu on kaadettu, viimeinen kala pyydystetty, viimeinen joki myrkytetty, vasta sitten me tulemme ymmärtämään, ettei ihminen voi syödä rahaa.”. Jos Suomessa ei kaiveta, niin kaivetaan Afrikassa, missä ihmiset kärsivät kaivoksista ja tekevät töitä epäasiallisissa oloissa. Poronhoito on vanhin PohjoisSuomessa edelleen toimivista elinkeinoista. Hyvän esitelmän päätteeksi Anderson vetosi rahaan: ihmisoikeuskon. Kaivostoiminnan etiikan maantiede Usein kuulee väitteen, että kaivostoimintaa on eettistä harjoittaa meillä Suomessa, koska täällä otetaan sosiaaliset ja ympäristöongelmat vakavasti. Teollisen toiminnan on tunnustettava ja tunnistettava tämä asia myös Suomessa, voidakseen toimia sosiaalisesti kestävällä tavalla. Kaivostoiminnan tulo alueelle, tai muu poronhoidolta pohjaa kaivava muutos, voi viedä toivon. Tämä oikeus on lailla turvattu ja tarkoitettu pysyväksi. Matalan riskin alueita ei edes ole, vaan ihmisoikeuskysymysten periaatteet pysyvät. Tämän vuoksi esimerkiksi nuorten itsemurhaluvut ovat hälyttävän korkeita, samoin kuin muu yhteisöllinen pahoinvointi. Tosiasia kuitenkin on, että kaivostoimintaa harjoittavat meillä ja Afrikassa samat kansainväliset pörssiyhtiöt. Ihmisoikeuskysymyksiä tulee pohtia asiantuntijaryhmässä jo ennen kuin malminetsintään ryhdytään. Myös länsimaissa on oikeita ihmisoikeusongelmia, eikä pelkästään alkuperäiskansakysymyksissä. Lopputiivistys tuo hyvin esiin sen, että kaivostoimijan näkökulmasta myös ihmisoikeuskysymyksissä kyse on lopulta aina rahasta. Anderson nosti esiin kolme keskeistä ongelmaa yhtiöiden tavassa tarkastella ihmisoikeusasioita: 1) ihmisoikeudet ymmärretään liian laajasti, jolloin niistä katoaa merkitys; 2) yhtiöt pelkäävät ihmisoikeuskysymyksiä ja rajaavat ne niin kapeasti, että niitä ei oikeasti tarvitse tarkastella; sekä 3) maissa, joissa lainsäädännön ajatellaan olevan ihmisoikeusasioiden suhteen riittävän kattava, ihmisoikeuskysymykset ohitetaan lain varjolla kokonaan. Korkean riskin alueella on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ihmisoikeusarviointi. Suunta on oikea. Kaivostoiminnan ympärillä toimivat yhtiöt pyritään saamaan paikallisten ihmisten omistukseen. Andersonin mukaan pitäisi olla itsestään selvää, että paikallisia kunnioitetaan ja kuunnellaan. Cree-intiaani ja ihmisoikeusasioiden asiantuntija Glenn Nolan toi tapaamisessa esiin tärkeän näkökulman: Kanadassa köyhissä oloissa eläviltä alkuperäiskansojen lapsilta ja nuorilta puuttuu toivo. Kaivostoiminta tuo heidän alueelleen työtä, toimeentuloa ja sitä kautta toivoa. Se on hyvän tavan mukaista käytöstä. Sillä on ikimuistoinen nautintaoikeus maihinsa, niiden omistussuhteista riippumatta. Paikallisyhteisöön on suhtauduttava aina vakavasti. Suomessa tilanne on päinvastainen. PO OROMIESS 2/20155 99 misoikeusasioita ja niitä kuulemassa oli neljä ihmistä. Torontossa ihmisoikeusloukkausten riski on pienempi kuin Zimbabwessa, mutta molemmissa ne on huomioitava ja otettava vakavasti. Näin tuodaan uutta taloudellista hyvinvointia alkuperäiskansojen alueelle. Ne ovat sitoutuneet toimimaan samalla tavalla vastuullisesti, riippumatta siitä missä toimivat. Aina tulee punnita, ovatko riskit liian suuria, jotta toimeen kannattaa ylipäätään ryhtyä. iktit tulevat yhtiölle kalliiksi, sillä ne viivästyttävät toiminnan aloittamista pahimmillaan vuosia. Asialle annetaan aikaa kokonainen päivä ja kuulijoitakin on täysi salillinen
Parhaassakin tapauksessa se ainoastaan kompensoi suunnilleen sen minkä vie ja mikä on rahalla kompensoitavissa. Poronhoidon osalta korvauksia voisi mahdollisesti ajatella käteisen sijaan esimerkiksi siten, että kaivosyhtiö ostaa paliskunnan käyttöön vuosittain riittävästi lisäruokaa, jotta porojen menettämä laidunalue tulee kompensoiduksi. Myös mittakaavakysymykset tulivat Kanadassa harvinaisen selväksi. Siksi yhtiöt esimerkiksi rakentavat mieluummin uusia rakennuksia kaivosten alle jäävien tilalle tai muutoin korvaavat aiheuttamaansa vahinkoa vastaavalla tavalla. Yhtiön tulee myös maksaa siitä ylimääräisestä työstä, jonka kaivostoiminta poromiehille aiheuttaa. Suomi sai kehuja tämän lisäksi vakaasta poliittisesta ilmapiiristä, jonka ansiosta pelkoa verotuksen kiristymisestä ei ole nähtävissä. Kanadan kartalle sijoitettuna Suomi on todella minimaalisen pieni maa pinta-alaltaan. Luonnollisesti toiminnassa tulee aina huomioida hankkeen sosiaaliset vaikutukset ja paikallisten ihmisten tarpeet. Suomessa lähtökohta sen sijaan on täysin päinvastainen: esimerkiksi poronhoito ei saa hyötyä kaivoshankkeesta taloudellisesti. Sen sijaan, että mietittäisiin miten paikallisyhteisö voi hyötyä hankkeesta, mietitään, miten se ei vahingossakaan saisi korvausta kärsimästään haitasta enempää kuin on aukottomasti välttämätöntä. Ero kulttuureissa on suorastaan hätkähdyttävä. Suomesta ne ovat jo hävinneet. Paikallisilla onkin paljon enemmän menetettävää. Myös GTK oli Kanadassa esittelemässä maailman kaivosyhtiöille maamme runsaita ja GTK:n tehokkaan ja aktiivisen toiminnan ansiosta hyvin tunnettuja malmivarantoja. Maassa maan tavalla. Kanadassa kaivosyhtiöt rakentavat teitä ja rautateitä, joita myös paikalliset voivat hyödyntää. Ihmiset pääsevät kaivoksille töihin, heille rakennetaan kouluja, heitä opetetaan lukemaan, alueelle rakennetaan kunnollisia teitä ja asuntoja. Pohjoisessa Kanadassa kaivosyhtiö etsii aktiivisesti keinoja maksimoida paikallisille tuomaansa hyvää ja myös lainsäädäntö luo tälle ajattelumallille oivan pohjan. Ainoastaan haitat voidaan korvata. Esimerkiksi poronhoidolta kaivostoiminta vie, ei tuo. Käytetystä työajasta tulisi myös neuvottelujen viemän ajan ja kulujen osalta maksaa asianmukainen korvaus. Matka Kanadan läpi junalla kestää kolme vuorokautta. Korvauksia menetyksistä vai hyötyä paikallisille. Suomessa ihmiset osaavat jo lukea. Konferenssissa opittiin myös, että kaivosyhtiöt eivät yleensä mielellään hoida korvausasioita käteisellä, koska raha voi tulla käytetyksi väärin ja johtaa paikallisella tasolla ongelmiin. Kulttuuria ja paikallisyhteisön sosiaalisia rakenteita se ei kuitenkaan voi kompensoida. Jos poromäärää on vähennettävä, yhtiön tulee lunastaa tarvittava määrä osakkaita ulos ja korvata heille elinkeinon menetys sekä sen aiheuttamat muutokset. Meillä ei ole tilaa kaikille, toisin kuin Kanadassa voi olla. Pahimmillaan poronhoidon menetys tarkoittaa elävän kulttuurin ja paikallistalouden vaihtoa kuolleeseen rahaan. Myös maailman koskemattomista metsäaloista valtaosa on Kanadassa. Suomi on kansainvälisen rankinlistauksen kaivostoiminnalle houkuttelevin maa.. Siksi on lähtökohtaisesti huomattavasti eettisempää toteuttaa kaivostoimintaa siellä, missä paikalliset ihmiset voivat todellisuudessa hyötyä kaivostoiminnan tuomasta elintason noususta. Meillä yhtiöt vaativat teitä ja rautateitä rakennettavaksi verovaroilla. Meillä kaikenlaisen savupiipputeollisuuden verotus on ylipäätään olematonta. Meillä yleinen kuvitelma on, että paikallisyhteisöt ja kunnat hyötyvät kaivoksesta vilkastuvan paikallisen elämän sivutuotteena. Väestötiheys on Kanadaan verrattuna moninkertainen. Mitään haittojen ”yli” menevää ei voida kompensoida. 10 POROM MIES 2/20015 ten elintaso nousee kurjuudesta ja köyhyydestä kaivostoiminnan ansiosta. Jopa Afrikassa kaivosyhtiöt maksavat veroa valtiolle
Nyt Niagarajoki on valjastettu sähköntuotantoon ja putousten rantoja reunustavat vieriviereen rakennetut pilvenpiirtäjät, tornit, casinot, maailmanpyörät. Onnettomuudessa kuoli ainoastaan yksi orava, joka hukkui. Verkoston tehtäväksi muodostui kaivoksen edustajien esitelmän erittäin ymmärtäväinen kuuntelu. Verkoston tulevaisuus Suomessa Vierailimme verkoston kanssa myös Kanadan vastaavan verkoston kokouksessa. Sen sijaan useimmille sama asia on hieman hankalampaa sulattaa Suomen kontekstissa. Suurin putous Horseshoe falls on pimeän aikaan valaistu neonväreillä, jotka peittävät tehokkaasti luonnon viimeisetkin rippeet. . Myös vaatimuksia poronhoidon ajamisesta edelleen pohjoisemmas kuullaan usein eri tahojen, muun muassa luonnonsuojelijoiden ja maanviljelijöiden, esittämänä. PO OROMIESS 22/2015 111 Poronhoidon asema ja oikeus Verkoston jäsenten näkemyksiä ja kommentteja kuunnellessa kävi selväksi, kuinka tavattoman helppoa suomalaisten on hyväksyä Kanadan First Nationille kuuluvien oikeuksien huomioinnin tärkeys. Vierailumme aikana Kanadan verkoston käNiagaran putous on ollut aikanaan yksi planeettamme upeimmista luonnonmuodostelmista. Syyllinen tapahtuman saamaan huomioon on media. Päällimmäiseksi kysymykseksi Kanadan verkoston toiminnan seuraamisesta jäi, onko verkosto lopulta pelkkä kaivostoimintaan kohdistuvan sosiaalisen paineen ja kritiikin lievittämisen keino vai onko sillä todellisuudessa muukin tehtävä ja rooli. sittelyssä oli Mount Polleyn kaivoksen viime syksynä aiheuttama ympäristökatastro. Sitä on ajan saatossa työnnetty asteittain kohti pohjoista ja maata otettu muuhun käyttöön. Kuitenkin myös meillä poronhoito oli ensin. On ongelmatonta hyväksyä, että intiaaneilla ja inuiiteilla on oikeuksia maihin, joilta he ovat perinteisesti asuttaneet. Toiminnalle on asetettava selkeitä ja konkreettisia tehtäviä ja tavoitteita ja tämä on tehtävä hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien verkoston osapuolten, niin kaivosalan kuin sidosryhmien, kesken. Se on ainoa keino rakentaa verkoston toiminnasta riittävän mielekästä toimintaan hyvin erilaisista arvoja intressilähtökohdista osallistuville tahoille.. Mount Polleyn kaivos voi nyt hyvillä mielin todeta, että sen asia on käsitelty kaivostoiminnan kestävyyden edistämiseksi luodussa verkostossa. Verkoston kokouksessa kuultavana ollut kyseisen kaivoksen edustaja vähätteli sattunutta vahinkoa suomalaisittain arvioituna suorastaan röyhkeästi: hänen mukaansa onnettomuuden aiheuttivat itse asiassa paikalliset ihmiset, jotka eivät halunneet kaivosyhtiön päästävän puhtaita ylijäämävesiään suoraan vesistöön. Suomessa kestävän kaivostoiminnan verkoston rooliksi ei voi jäädä pelkkä ymmärtäväinen keskustelu. Kuinka moni meistä hyväksyisi ajatuksen siitä, että intiaanit tai inuiitit ajettaisiin edelleen tänä päivänä tylysti pois perinteisiltä mailtaan, jotta ne saataisiin yhtiöiden tai muiden maankäyttöintressien haltuun. Tämän seurauksena lupaviranomaiset vaativat patoamaan vedet ja insinöörit rakensivat huonon padon, joka lopulta murtui. Sen sijaan, että me suomalaiset esiinnymme sosiaalisen omatunnon omaavina henkilöinä ja kauhistelemme kolmannen maailman alkuperäiskansojen asemaa, meidän on oltava rehellisiä myös omassa maassa tapahtuvan todellisuuden ja siihen liittyvien ihmisoikeuskysymysten kanssa. Poronhoidolle on toki annettu laillinen erityisoikeus vapaan laidunnuksen muodossa, mutta sen toteutus käytännössä ontuu. Vuonna 2014 Mount Polleyn kaivoksen pato murtui ja laajat luonnonalueet ja vesistöt tuhoutuivat alueelta esitettyjen ilmakuvien ja videoiden mukaan jokseenkin täydellisesti. Kanadan verkosto keskusteli Mount Polleyn tapauksesta, mutta ei ottanut siihen kantaa
Monimutkaiset kemialliset ja radioaktiiviset epävarmuustekijät ovat sellaisia ympäristöriskejä, joihin paikallisten ihmisten ja elinkeinonharjoittajien on mahdotonta vaikuttaa. Rahaa annamme, koska kaivokset työllistävät ja tuovat tullessaan taloudellista hyvinvointia kaivospaikkakunnalle. On todennäköistä, että kaivoksen myötä kunnassa myös menetetään työpaikkoja ja rapautetaan olemassa olevien elinkeinojen toimintaja kehitysmahdollisuuksia. Kuinka negatiivisia, ja millaiset yhteensovittamisen mahdollisuudet toimialojen välillä ovat, vaihtelevat tapauskohtaisesti erittäin paljon. On mahdotonta kiistää työmahdollisuuksien tarvetta muuttotappiokuntien perukoilla. Yara on luonnollisesti höveliydestämme sangen tyytyväinen. On kuitenkin syytä tunnustaa, että kaivoksiin liittyvät työllisyysarviot ovat todellakin arvioita ja sellaisinakin kohdistuvat pelkkiin tulovirtoihin. Suurin huolenaihe on ympäristön pilaantuminen vesistöihin kertyvien päästöjen ja pölyn levitessä avolouhoksilta Lapin luontoon, sienen, marjojen ja muiden luonnontuotteiden kuorrutteeksi. Niinpä kukin konteksti on aina otettava huomioon kokonaisuutta arvioitaessa. Kaivoskriittiset tai kaivosta suoranaisesti vastustavat taloudelliset argumentit voivat jossain tapauksissa olla sangen rationaalisia. Kaivokset tuovat paikkakunnalle tullessaan myös taloudellisia kustannuksia ja ongelmia. Poronhoitoalueella toimivista kaivoksista on kokemuksia. Poronhoitoalueella on päivänselvää, että hankkeella on väistämättä negatiivisia vaikutuksia poroelinkeinon harjoittamiseen. 12 POROM MIES 2/20015 Vastikään julkistettiin pitkään odotettu ratkaisu Soklin kaivoshankkeen liikenneyhteyksien rahoituksesta. Kuva Seppo Leinonen. Käytännössä kaivos laittaa väistämättä paliskunnan poronhoitokäytännöt uusiksi. Kaivoshankkeet ovat luonteeltaan hyvinkin erilaisia. Näistä mainittakoon radioaktiivisten aineiden kohtalo ja saostusliejun kemiallinen turvallisuus (Marianne Juntunen LK 8.2.2015). Kemijoen laajan vesistöalueen latvalla sijaitsevan Soklin malmion hyödyntämiseen sisältyy suuria ja vakavia ratkaisemattomia huolenaiheita. Kaivoksen hyötyjä liioiteltaessa ja ongelmia vähäteltäessä sorrutaan älylliseen epärehellisyyteen. Pörssiyhtiön toimintamoraali on aina taloudellisen hyödyn maksimointi. Kuten professori Asko Suikkanen on Teksti Anne Ollila ja Sanna Hast. Kaivostoiminta myydään siis paikallisille ihmisille ja yhteisöille paketoituna kauniisti yltiöoptimisiin laskelmiin. Poliitikot päättivät, että me suomalaiset ojennamme vakavaraiselle norjalaiselle pörssiyhtiö Yaralle tietöinä 140 miljoonaa euroa rahaa valtion kassasta, jossa kuuleman mukaan on jo menty pohjan ali alati syvenevään velkamonttuun. Kaivoksissa realisoituneita työpaikkoja tulisi tarkastella suhteessa kunnan työllisyydessä, velkaantumisessa ja verotuloissa tapahtuneisiin muutoksiin. SOKLI osoittanut, kaivosten paikalliset työllisyysja talousvaikutukset on Suomessa tyypillisesti yliarvioitu ja todelliset eli toteutuneet vaikutukset vastaavasti jääneet todella kauas ennakkoon arvioiduista. Riskinhallinta on uskottava kaivoshankkeen toteuttajan – eli kansainvälisen pörssiyhtiön – haltuun. Muutos aiheuttaa työtä
Luonnonlaitumiin pohjaava elinkeinotoiminta saisi mahdollisesti halvaannuttavan kolauksen. Suomen valtio on tukenut Soklin hanketta laput silmillä, tuijottaen yksioikoisesti yltiöoptimistisiin arvioihin työllisyysvaikutuksista, sulkien sujuvasti korvansa hankkeeseen liittyviltä riskija uhkatekijöiltä. Soklin malmio sijaitsee Kemin-Sompion paliskunnan ytimessä. Tämänhetkisten suunnitelmien ja tehtyjen arvioiden mukainen Soklin hankkeen toteutus olisi alueen elävän elinkeinotoiminnan tuhoamista ja tulee edetessään johtamaan kansainvälistäkin huomiota saavaan kon. Kaivos toisi toki työtä suomalaisille ja kansainvälisille kaivosalan ammattiosaajille. Toteutuessaan kaivos veisi laajalti laidunalueita katkaisemalla porojen laidunkierron ja pakottaisi paliskuntaa muuttamaan poronhoitotapojaan peruuttamattomasti. Poronhoitovaltaisessa Savukosken kunnassa tällä olisi monia merkittävän negatiivisia vaikutuksia alueen elinkeinotoimintaan sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen rakenteeseen. Kaivos aiheuttaisi toteutuessaan alueen poronhoidolle väistämättä huomattavaa haittaa. Kehittyneemmän ja turvallisemman teknologian myötä kaivostoiminnassa on tulevaisuudessa ehkä mahdollista käyttää vähemmän tuhoisia toteutusmenetelmiä. Kategorisesti kaivoksen ja poropaliskunnan yhteiselämä ei ole mahdottomuus, mutta ei myöskään aina mahdollista. Soklin malmio ei haihdu avaruuteen, vaikka sen hyödyntämisen suhteen odotettaisiin nopeasti etenevää kaivosteknologian kehitystä. PO OROMIESS 22/2015 133 ja kustannuksia: taivuttaa selkärankaa. Maakunnassa ja maassa, jossa kerran 250 vuodessa, ehkä mahdollisesti, toteutuviin tulviin katsotaan aiheelliseksi varautua ennalta, luulisi olevan kykyä tulevaisuusperspektiiviin myös Soklin kaltaisten radioaktiivisten malmioiden kaivelussa. Soklin hanketta ei ole riittävästi analysoitu suhteessa siihen sosiaaliseen, kulttuuriseen, ekologiseen ja taloudelliseen kontekstiin, missä malmio sijaitsee. Tuloksena voi visioida Savukoskea autiona kaivoskylänä Soklin kaivoshankkeen noin 20-vuotiseksi arvioidun elämän jälkeen. Koska kaivosyhtiö ei tiedosta eikä tunnusta asiaa, se ei ole toteuttanut lakisääteisiä neuvotteluja asianosaisten kanssa sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Samalla se kuitenkin veisi töitä paikallisilta itseltään. iktiin. Neuvoja suunnittelun pitkäjänteisyyteen, sopeutumiseen ja sinnikkyyteen saa mieluusti kysyä vaikkapa poromiehiltä.
Ohjelmalla halutaan helpottaa elämistä ja yrittämistä maaseudulla, sekä parantaa ympäristön tilaa. Leader-ryhmien kautta tulevaa rahoitusta voidaan käyttää sekä aktivointiin, että kehittämiseen ja yritysten tukemiseen. 14 POROM MIES 2/20015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 hyväksyttiin joulukuussa 2014 ja nyt on päästy avaamaan ensimmäiset haut Hyrrä-järjestelmässä. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat uudistuva maatalous, kehittyvät maaseudun elinkeinot ja työlliTUKEA YRITTÄMISEEN JA KEHITTÄMISEEN MAASEUDULLA Teksti Anna-Kaisa Teurajärvi. Alueellisia toimenpiteitä ovat yritysrahoitus, kehittämishankkeiden rahoitus sekä Leader-ryhmien kautta myönnettävä rahoitus. Tavoitteena on elävä ja viihtyisä maaseutu. Lisäksi ohjataan rahoitusta mm. ympäristösopimuksiin, ei tuotannollisiin inves. Lappiin maaseudun kehittämiseen rahaa saatiin yhteensä noin 60 miljoonaa euroa, kun lasketaan yhteen Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen saama julkinen tuki. syys sekä maaseudun asukkaiden hyvinvointi. Siitä hyötyvät niin viljelijät kuin myös maaseudulla toimivat yritykset, maaseutuympäristöjen ja palvelujen kehittäjät sekä maaseudun asukkaat, jotka haluavat parantaa jotakin omassa elämänpiirissään. Kuvat Laura Kurri. Maaseutuohjelma on käytössä koko Suomessa
Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt helpottavat puolestaan hankkeiden maksatuksia, jaksotettu päätöksenteko (ei Leader), valintakriteerit ja hankkeiden pisteytys tuovat erilaiset hankkeet samalle ”lähtöviivalle”. Kehittämishanketuet: rahoitusasiantuntija Anna-Kaisa Teurajärvi, 0295 037 135, Lapin ELY-keskus Yritystuet: yritysasiantuntija Heikki Moilanen, 0295 037 092, Lapin ELY-keskus Autoteknikko Seppo Kantolalle porotalous oli pitkään sivuelinkeino. Lisätietoja: www.maaseutu.. Yksinkertaistetusti tällä ohjelmakaudella on käytössä kaksi yritystuen muotoa: investointirahoitus ja perustamistuki. Porokarja kasvoi ja rinnakkaistoiminnaksi tuli autoja T:MI SEPPO KANTOLA pienkonekorjaamo sekä lihanleikkaamo. Lapissa ohjelman mukaisia painopistealueita ovat: elintarvikeja luonnontuotealan yritykset, bioenergia-alan yritykset sekä matkailupalvelut. Yrityshanketta voidaan tukea jos yrityksellä katsotaan olevan kannattavan toiminnan edellytyksiä. Töitä vieraalle tuli tehtyä 15 vuoden ajan poronhoidon lisäksi ennen kuin Seppo päätti panostaa porotalouteen ja alkaa yrittäjäksi. Investointirahoitus sisältää toteutettavuustutkimuksen ennen investointiin ryhtymistä. Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä paikalliseen Leader-ryhmään tai ELY-keskukseen ja kysyä rahoituksesta. Leader-ryhmien kautta haettava julkinen tuki maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen täydentää ELY-keskusten kautta myönnettävää tukea. Haku alkaa aikaisintaan huhtikuussa 2015. Lisäksi innovaatioja kansainväliset hankkeet sekä teemahankkeet Leader-ryhmillä tuovat erilaisia näkökulmia maaseudun kehittämiseen. Lisätietoja kannattaa kysyä paikallisesta Leader-ryhmästä tai Lapin ELY-keskuksesta, olemme siellä juuri sinua – asiakasta varten! Myös netistä löytyy paljon materiaalia, esim. Perustamistuki on tarkoitettu aloittavalle uudelle yritykselle ja liiketoimintaansa uudistavalle toimivalle yritykselle tai aloittamista edistäviin kokeilutoimenpiteisiin. Uudella kaudella on myös uudistuksia luvassa. Maaseudun yritystukea haetaan ELY-keskuksista ja Leader-ryhmien kautta. Yleisenä tavoitteena on tukien vaikuttavuuden parantaminen. Tuki on avustusmuotoista harkinnanvaraista tukea, jota kohdennetaan maaseutuohjelman tavoitteiden mukaisesti ja valintaan perustuen. www.maaseutu.. ja www.mavi.. ovat oivallisia tiedon lähteitä. Tukea ei voida myöntää yrityksen perusliiketoiminnasta syntyneisiin kustannuksiin. Painopistealojen ulkopuolisille yrityksille tuet ovat myös mahdollisia. PO OROMIESS 22/2015 155 tointeihin sekä joihinkin muihin maatalouteen liittyviin tukitoimiin. Sepolla on ollut aina poroja ja poronhoito onkin enemmän elämänTeksti Juho Tahkola. Tukitasot määräytyvät yrityksen koon ja sijainnin mukaan. Myös muita lisäelinkeinoja on Seppo kokeillut, mutta tuottavammaksi vaihtoehdoksi osoittautui oma korjaamo-leikkaamo. Sähköinen hakuprosessi ja hakemusten seuranta Hyrrä–järjestelmässä helpottavat hankkeiden hakemista ja maksatuksia
Poropirtin tilava tupa ja keittiö mahdollistavat eri juhlien ja kokouksien järjestämisen. Korjaamossa pystytään tekemään kaikki huoltoja korjaustyöt (peltija maalaustöitä lukuun ottamatta) niin vanhoille kuin uusille autoille. Yrittäjät suosittelevatkin lisäelinkeinoa miettiviä poromiehiä rohkeasti investoimaan ja kehittämään porotaloutta ja hyödyntämään ELY-keskuksen tarjoamat yrittäjäkoulutukset ja -kurssit. Ohjelmistoon kuuluvat myös kalastusretket niin talvella kuin kesälläkin. Työt sopivat hyvin yhteen, mutta syksyisin kiirettä tahtoo olla niin poronhoidossa kuin korjaamonkin puolella. Porofarmilla on pitkä historia porotaloudessa, johon matkailu rinnastettiin mukaan jo tilan edellisen isännän Pertti Maununiemen aikaan. Syksyisin Sepolla olisi mahdollista työllistää sesonkityöntekijä. Talvisin SieriPoro Safariksen ohjelmistoon kuuluvat tutustuminen poroelinkeinoon, porosafarit ja nauttiminen lappilaisista perinneruuista. SieriPoro Safariksen palvelujen parantamiseksi tilalle päätettiin rakentaa uusi poropirtti. Hanketta suunnitellessa ja rahoitusta hakiessa kannattaa miettiä, kuinka paljon tekee itse ja mitä teettää ulkopuolisella, neuvovat Ari ja Sampo. 16 POROM MIES 2/20015 Rovaniemellä sijaitseva SieriPoro Safaris tarjoaa vierailijoilleen perinteisen poroelinkeinon lisäksi elämysmatkailuja. Rahoitus myönnettiin tarkkoja kustannusarvioita vasten, mikä mahdollisti poropirtin nousemisen Sierijärven rantaan kesällä 2013. Rakennusluvan vireille tulon jälkeen hankkeeseen lähettiin hakemaan rahoitusta ELY-keskukselta, josta rahoituksen hakeminen siirtyi SIERIPORO SAFARIS alueelliseen Leader-ryhmään, Peräpohjolan kehitykseen ja maaseuturahastoon. Kunnan elinkeinoasiamiehen kautta alkanut selvitys oman yrityksen perustamisesta sai päätöksen vuonna 2014, kun Sepon hallirakennukseen hankittiin korjaamon irtaimisto ELY-keskuksen rahoituksella ja Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:n (Leaderryhmä) rahoituksella perustettiin lihanleikkaamo. Teksti Juho Tahkola. oik.) ja Sampo Pasma, ovat jatkaneet tilan perinnettä ja kehittäneet sitä edelleen. Asiantuntijoiden (kunta, ProAgria) hyödyntäminen vaikutti hankkeen toteutumiseen merkittävästi. Leader-ryhmät rahoittavat maaseudun yritysten ja yhdistysten hankkeita, jotka kehittävät maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta. Leader-ryhmät toimivat hyvänä välikätenä ELY-keskuksen ja yrittäjän välillä. Leaderin tarjoamasta yritysrahoituksesta oli suuri apu hankkeen toteutumiseen. Idea monialaisesta yrittäjyydestä heräsi, kun Seppo päätti tehdä töitä vieraan sijasta itselleen. Nykyiset yrittäjät, poromiehet Ari Maununiemi (kuv. Joskus ulkopuolinen apu esimerkiksi kirjanpidossa on kullan arvoista. Leader-ryhmillä löytyy halua rahoittaa nimenomaan maaseudun yrityksiä, koska ne pitävät maaseudut elinvoimaisina. Tila tarjoaa ympärivuoden Sierijärven rannassa sijaitsevia SieriPoro pirttiä, kahta kotaa, kammia sekä savusaunaa juhlaja vapaaajantilaisuuksiin. Kokemukset monialaisuudesta poronhoidon rinnalla ovat positiiviset ja Seppo suositteleekin kaikkia maaseudun yrittäjiä monipuolistamaan yritystoimintaansa. Sepon mielestä korjaamossa työskentely on hyvää vastapainoa poronhoidolle ja toisin päin. tapa kuin työ
eece viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Koot: 39-47 -40°C MAX. 18 POROM MIES 2/20015 ALASKA LITE -40° C neopreeni lämpösaapas Super-tarjous! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolo-suhteissa. Koot: XXS-4XL PAKATTAVISSA PIENEEN TILAAN EXTRA-LÄMMIN UNTUVATÄYTE Tarjous! 4990 vain norm.59,90 € 3990 vain Tarjous nopeille! TILAUKSET www.retkitukku.. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava THERMODRY -materiaali. Villaa 80 %. 040 828 1000 ark klo 9-17 ALE -33 % ALE -30 % 19990 vain Rajoitettu erä! norm.278 € Suomen suosituin hirvimiehen puku henkselihousuilla! Erinomainen vedenpitävyys Optimoidut camokuviot Housuissa korkea, lämmittävä selkäosa sekä lumilukot lahkeissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. 8990 vain 200 KPL ERÄ NOPEILLE! vas s v taa taavat 14 149 9 € € TALVEN SUOSITUIN TESTIMENESTYJÄ! 100% TYYTYVÄIVYYS TAKUU ALE -50 % TILAAJAETU YLI 100€ OSTOSTA! norm.99,00 € OSTA 3 MAKSA 2! 3 paria Yksittäin /pr 29,80€ 14,90€ Koot: 39-42, 43-47 POWERFLEECE 300G THERMODRY lämpötakki Tekninen lämpö. Koot: XXS-2XL ALASKA WOOLEN ThermoDry-sukat Tekninen ja istuva lämpösukka viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. BLAZE 3DTM PRO takki + henkselihousut MOUNT HUNTER PRO pakattava untuvaliivi HUIPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. tai PUHELIMITSE p. Istuva leikkaus
3990 JÄTTISUOSIO! vain LÄHETTÄÄ KUVAT SUORAAN MATKAPUHELIMEEN! ARV 00 ETÄOHJAUS MATKAPUHELIMELLA! SCOUT GUARD SG-550M-8M HD lähettävä riistaja valvontakamera Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS) Erittäin tarkat HD kuvat ja videot Mustasalama 30 kpl LED! Suositun TM-testimenetyjän uutuusmalli! 229€ vain Tarjous! BURREL JA SCOUT GUARD – TESTIVOITTAJAT MAAHANTUOJALTA! BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS) 17/2014 TESTIVOITTAJA 17/2014 TESTIMENESTYJÄ KAUPAN PÄÄLLE! Metallinen turvakotelo Arvo 45€ O€ KAUPAN PÄÄLLE! 1. JÄTTIMENESTYS! 99€ SHOKKITARJOUS! 599€ Valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: taii t al alk. 93,90 € 259€ Tarjous! RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C Oulu ark klo 9-17 +DC50 KOIRA-GPS norm.638,90 € norm 638 90 € O€. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. LISÄVIRTAA PUHELIMEEN MAASTOSSA! POWER BANK ladattavat maastoakut Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. 9€ 9 € / / kk kk * alk. 8 GB muistikortti arvo 15,00 Arvo yht. 50 KPL ERÄ –TILAA HETI! 149€ vain 39,90€ vain 5200 mAh 59,90€ vain 10000 mAh 950 lm VALOTEHO 289 m KANTAMA JÄTTIMENESTYS! FISHFINDER pilkkitutkat Löydä kalapervet helposti ja nopeasti! Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 4-6 kertaa (10000 mAh). Asennusvalmis paketti. Kameran sääsuoja arvo 29,90 3. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. SÄÄSTÄ AIKAA JA RAHAA! BURREL T1 laserkohdistin Jättisuosio! Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). k. PO OROMIESS 22/2015 199 ALASKA Neulepipo ARVO 19,90 € O€ ARVO 119,90 € BURREL X-600 LED-otsalamppu ALASKA Blaze termospullo 0,5 L ARVO 19,90 € O€ 1990 Maksat vain SKILHUNT S2 DEFIER asevalaisinpaketti Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Burrel älypuhelinsovellus arvo 49,00 2
Valo on helppo ja nopea kiinnittää koiran pantaan tai talutushihnaan. 1290 Tarjous alk. Suihkauttaa koiran haukkuessa suihkeen koiran kuonon alueelle. Erillistä pantaa ei tarvita. BestDog REFLEX heijastinpanta + talutin Tarjous alk. 220 POROM MIES 2/20015 TILAUKSET ASIAKASPALVELU Tarjous! PetSafe HAUKUNESTOJÄRJESTELMÄT Luo haukkumaton alue yhdelle tai useammalle koiralle. UUTUUS! PetSafe SPRAY KOULUTUSPANNAT Tuoksuton ja vedenpitävä kauko-ohjattava spray koulutuspanta kolmella toiminnolla: ääni, lyhyt suihke ja pitkä suihke. Pannat vedenkestäviä, kevyitä ja pienikokoisia. Voidaan asettaa palamaan jatkuvasti/vilkkuen. Alumiini-rakenteinen, lukittuva paneeli, läpinäkyvä ja vedenpitävä luukku. Käyttää ultraääntä haukun hillitsemiseen. 49€ Tarjous alk. Koirasi näkyy jo kauas pimeässä tai hämärässä. Jopa 250 h toiminta-aika. Kokovaihtoehtoina S-XL. 69€ Tarjous alk. PetSafe STAYWELL oviluukku Kätevä ja kestävä luukku koppeihin tai oviin. Valikoimissamme useita valjasja pantamalleja pienistä isoihin koiriin. 119€ Tarjous alk. Voidaan käyttää niin metsästyksessä kuin koiran ulkoiluttamisessa. Isoille ja pienille koirille. Aktivoituu automaattisesti tai manuaalisesti omistajan toimesta. PetSafe VALJAAT JA PANNAT Valjaat auttavat hihnassa vetävän koirankoulutuksessa. Toiminta-etäisyys jopa 275 m. Vain 74€ Tarjous! Vain 1990 Pakettitarjous! Vain 2490 KOIRAVARUSTEEN KOVIMMAT TARJOUKSET – TILAA HETI!. Vain Vain Vain Vain HAUKKU SEIS! KÄTEVÄ KOULUTTAJA! SPORTDOG® LOCATOR BEACON vilkkuvalot Halpa henkivakuutus koirallesi. ULKOKÄYTTÖÖN TAI SISÄLLE! PetSafe SUIHKEPANNAT Sitruuna tai tuoksuton
Paalin koko n. PO OROMIESS 22/2015 211 --K KO O OIIR R RA A AN NR R RU U UO O O OA A A ATTT Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, säädettävä ilmastointi luukku. SÄÄSTÄ 1 €/SK SÄÄSTÄ 2 €/SK SÄÄSTÄ 3 €/SK SÄÄSTÄ 4 €/SK TILAA ENEMMÄN MAKSA VÄHEMMÄN!. 11-12 X X Hakatien Rico, Ajokuningas 2011 ja 2012 Valio-ruoka on auttanut Ricoa menestyksessä ja päivittäisessä hyvinvoinnissa. Matti ja Ville Haapaniemi, Simo Valitse tilauksen yhteydessä yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa. Väri: oranssi, vihreä tai sininen ARVO 19,90 € BESTDOG Refl ex-talutushihna. Varustettavissa koirankopin lämmittimellä. Ulkomitat n. Eristää ja lämmittää koleilla keleillä. 126x96 cm, sisäkorkeus 75 cm. 100 x 35 x 45 cm. Tilaa kätevästi netistä! PetSafe KOIRATARHA 3 x 3 m 549€ 50 kpl erä nopeille! Vain KOLME VÄRIÄ Kotiintoimitus 0€ 2590 /15kg vain 3090 /15kg vain 3290 /15kg vain 3690 /15kg vain 0€ Kotiintoimitus* ” M. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. 126x96 cm 549€ Vain Tarjous! 27€ Valio PEHMUSTI KOIRANKOPIN KUIVIKE Kotimainen PehMusti auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Väri: oranssi, vihreä tai sininen ARVO 24,90 € € NITECORE Tube ladattava avaimenperävalo. Erinomaiset ravintoaine-koostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. TILAAJAETU YLI 100 € OSTOKSESTA! € BESTDOG Refl ex-panta heijastimella. Avattava katto. ARVO 29,90 € 490 Maksat vain Valio KOIRATALO Talvilämmin Valio-koiratalo. Ruoka maistuu hyvin ja sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet. Väri harmaa. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita
Joonas Törmänen 24-vuotias poromies Joonas Törmänen siirtyi kotiseudulleen Lohijärven paliskuntaan poromieheksi. Joonaksen mielestä Nuoret vieropalkisilla -tapahtumassa tärkeintä Jo neljäs Nuoret vieropalkisillatapahtuma järjestettiin tällä kertaa Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 13.–14.3.2015. Kuvat Laura Kurri.. 222 POROM MIES 2/20015 NUORET VIEROPALKISILLA Tapahtumaan osallistui poronuoria ympäri poronhoitoaluetta. Teksti Juho Tahkola ja Laura Kurri. Aikaisemmin Joonas oli Pyhä-Kallion paliskunnassa osakkaana. Haastattelimme tapahtumaan osallistuneita poronuoria ja kahta porotalouskoulutusta tarjoavien oppilaitosten opettajaa
Hän toteaakin, että poromiehet voivat omilla teoillaan vaikuttaa porotalouden tulevaisuuteen. Olipa kyseessä mikä tahansa maankäyttäjä poronhoitoalueella, tulisi asioista päättäven tutustua poronhoitotöihin, jotta he ymmärtäisivät paremmin muun maankäytön vaikutukset poronhoitoon. Poronuorille voisi järjestää toisenkin tapahtuman, mikäli aikaa löytyy mahdollisimman monelle osallistua. Tämän vuotisessa tapahtumassa Joonakselle mieluisin asia olivat poro-olympialaiset ja illanistujaiset. Porotalous on ollut osa Lappia niin kauan, että sen asema säilyy tulevaisuudessakin osana sitä. Porotalouden tulevaisuutta Lohijärven paliskunnassa Joonas pitää valoisana. Tapahtuma on Piritan mielestä tärkeä nuorille poronhoitajille, sillä tapahtumassa tapaa muita poronuoria ja kuulee muiden paliskuntien tapahtumista. Piritta uskoo, että muu maankäyttö voidaan sovittaa yhteen poronhoidon kanssa yhteistyöllä. Yhteistyöllä saadaan aikaan ratkaisu, joka palvelee molempia osapuolia. Myös muiden maiden poronhoidosta olisi mielenkiintoista kuulla. Ensi vuoden Nuoret vieropalkisilla -tapahtumaan Pirita toivoo puhujia lisäkarjan hankintaan ja työhyvinvointiin liittyen. Poikajärven paliskunnassa metsätalous vaikuttaa merkittävästi poronhoitoon. Nuoret vieropalkisilla -tapahtumassa mieleenpainuvinta olivat poro-olympialaiset ja Sompion nahkatyöt -yrityksen esitelmä tuotteistaan. Ensi vuoden Nuoret vieropalkisilla -tapahtumassa Joonas haluaisi kuunnella innovatiivisia ihmisiä, jotka kertovat poronhoidon ja lisäelinkeinojen yhdistämisestä. Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla esitelmiä toisista paliskunnista.. Joonaksen näkemys muun maankäytön sovittamisesta poronhoidon kanssa on selkeä: kaikki on kiinni yhteistyöstä ja yhteistyöhalukkuudesta eli kuinka eri alojen ihmiset tulevat toimeen keskenään. Pirita toivoisi poronuorille lisää yhteisiä tapahtumia järjestettäväksi esimerkiksi kesälle. Tapahtumassa on mahdollista verkostoitua ja oppia toisten paliskuntien asioista muilta poromiehiltä. Lohijärven paliskunnassa muita maankäyttäjiä poronhoidon lisäksi ovat turvetuotanto sekä metsäja maatalous. Paliskunnan alueelle on suunnitteilla myös tuulivoimapuisto. Pirita Hattukangas Poikajärven paliskunnan poromies Pirita Hattukangas (25) oli saapunut Nuoret vieropalkisilla -tapahtumaan yhdessä muiden Poikajärven poronuorten kanssa. Poronhoidon tulevaisuuden suhteen Piritan ajatukset ovat toiveikkaat – kehitetään porotaloutta. Ne olivat paras tapa muihin poronuoriin tutustumiseen. PO OROMIESS 22/2015 233 on poromiehen kannalta hyödyllisten asioiden kuuleminen ja toisiin poronuoriin tutustuminen
Outin mielestä Nuoret vieropalkisilla -tapahtuma on tärkeä, jotta nuoret saisivat ajankohtaisista poroasioista tietoa haluamillaan tavoilla. Paliskunnan alueella ei ole kaivoksia eikä muutakaan kaivannaistoimintaa, mutta Lemmenjoen kansallispuiston kultavaltausten sakeuttamisaltaat tyhjenevät keväisin paliskunnan vesiin. Omia poroja Merjalla ei ole, mutta suhde poronhoitoon löytyy. Merja Mattila Merja toimii Lapin Ammattikorkeakoululla luonnonvara-alan opettajana. Kemin-Sompion paliskunnan alueelle ollaan avaamassa kaivosta, Soklia. Hän toivoisi nuorille positiivia kokemuksia siitä, mitä hyvällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Sovittelutilanteissa olisi pyrittävä tasapuolisiin ratkaisuihin. Viime vuosina on ollut myös joitakin valjakkokoirien aiheuttamia vahinkoja. 224 POROM MIES 2/20015 Juuso Pyhäjärvi Juuso Pyhäjärvi (21) on poromies Kemin-Sompion paliskunnasta. Muotkatunturin paliskunnassa merkittävin muu maankäyttömuoto on metsätalous. Nuoret vieropalkisilla -tapahtuma on Juuson mielestä tärkeä, koska se kehittää paliskuntien välistä yhteistyötä. Nuoret vieropalkisilla -tapahtuman tärkeimpiä asioita ovat verkostoituminen ja muihin poronuoriin tutustuminen. Merjan mielestä on hyvä, että nuoret pääsevät. Se on hänelle henkinen ja sosiaalinen koti. Outi Jääskö Outi toimii porotalouden opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja on osakkaana Muotkatunturin paliskunnassa. Juuson mielestä poronhoitoa ei ole onnistuttu sovittamaan yhteen muun maankäytön kanssa, koska poronhoitoa arvostetaan liian vähän. Merja on myös oikeustieteiden maisteri. On myös tärkeää, että nuoret saavat itse valita puhujat ja järjestää ohjelman. Oikeasti ne eivät sulje mitään kestävää maankäyttöä pois, vaan ovat hyödyksi meille kaikille ja koko maakunnalle ja Suomelle, Outi sanoo. Outi haluaisi nähdä seuraavassakin Vieropalkisilla-tapahtumassa lisää positiivisuutta ja yhteishenkeä. Tänä vuonna perjantaina pidetty Paliskuntain yhdistyksen työpaja teki Outiin vaikutuksen. Metsätaloustoimenpiteistä on nyt olemassa määräaikainen kompromissi Metsähallituksen kanssa, mutta jo aiheutuneet vahingot vaikuttavat vielä pitkään. Poronuorten yhteisiä tapahtumia tulisi Outin mielestä järjestää lisää, sillä nuoret ovat hajallaan laajalla alueella, eivätkä välttämättä pääse muutoin tapaamaan muita poronuoria. Outi näkee porotalouden tulevaisuuden haasteellisena. Seuraavan vuoden Nuoret vieropalkisilla -tapahtumaan tulisi saada puheenvuoro porotilamatkailun ammattilaiselta. Tämän vuoksi Merja pitää verkostoitumista, elinkeinon sisäistä tukea ja yhteistyötä erittäin tärkeänä. Outin siviilielämä on poroperheessä. Ulkopuolisia vaikuttavia tekijöitä on paljon ja ilmastokin yllättää nykyään joka vuosi. Poronuorten tapahtumia on Juuson mielestä tarpeeksi, ja Nuoret vieropalkisilla -tapahtuman sijasta voitaisiin järjestää esimerkiksi jokin kesätapahtuma vaihtelun vuoksi. Neuvottelut Metsähallituksen kanssa olivat pitkät ja monimutkaiset, koska tietoa poronhoidon oikeuksista varsinkaan saamelaisalueella ei ollut, eikä vastuunkantajaa meinannut Päitsiä rakentamassa Joonas Törmänen Lohijärven sekä Stina Marjomaa ja Pauliina Hattukangas Poikajärven paliskunnasta. Juusolla on kuitenkin kova luotto valoisaan tulevaisuuteen poronhoidossa, mikäli petotilanne ja muu maankäyttö saadaan oikeaan suuntaan porotalouden kannalta. Porotalouden harjoittajien määrä on vähentynyt ja poromiehiä on enää noin 4500. löytyä. Se oli selvästi nuorten mieleinen työskentelyaihe ja -tapa. Elämä pyörii porojen ympärillä ja ehdoilla. Poronhoidon ja saamelaisten maaoikeuksista ja niiden merkityksestä pitäisi jakaa tietoa laajasti ja paljon
Nuoret vieropalkisilla -tapahtuman mielenkiintoisinta antia Merjan mielestä olivat porotalouden esittelyt sekä poromatkailun ja porokäsityöyrittäjien kertomukset arjesta poronhoidon rinnalla. Merja näkee porotalouden vahvana lappilaisena elinkeinona ja elämänmuotona, joka tuo elannon elinkeinon harjoittajille. PORONHOITAJAN KOULUTUS Poronhoitajaksi voit opiskella ammatillisena peruskoulutuksena, henkilökohtaistettuna koulutuksena (oppisopimus). Ensivuoden tapahtumassa Merja toivoisi näkevänsä poronuorten taitojen esittelemistä. Nuoret vieropalkisilla -tapahtuman kokonaisuutta Merja piti hyvänä. Mielenkiinto luonnonvarojen hyödyntämistä kohtaan lisääntyy kaiken aikaa ja muun maankäytön sovittamisessa poronhoidon rinnalle tulee tehdä kompromisseja. 8 8 8 8 8 8 8 8 99 99 99 99 99 99 9 99 99 9 9 90 € € € € € € € € € € € € ++++++++tttk tk tk tk ttk tkkk tk tkk € € € € € € € LI LI LLI LI LII L SÄ SÄ SÄ SÄ SÄÄÄ SSSÄKS KS KS KS KSSS KS KSSSI IIIII I IS IS IS IS ISS ISSS IS ISOOOOOOOOOOO TA TA TA TA TA TA TTA TA TTA TA TA TAAKA KA KA KA KA KA KA KAA KA KA KA KAA KA K BO BO BO BOO BO BBO BBO BOO BO BO BO BO B XI XI XI XI XI XI XII XI XI XI XI XXI ((((((((((((24 24 24 24 24 24 24 24 24 244 24 249 9999 9 9 9 999 999 €) €) €) €) €) €) €) €) €) €) €) €) €€) KA KA KA KA KA KA KA KA KA KA KAAAAUP UP UP UP UP UP UP UPPAN AN AAAN AN ANN AN AN ANN PPPPPPPPÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄ ÄÄÄÄ ÄÄ ÄÄ LL LL LL LL LL LLL LL LL LLL LLE! E! E! E! E! E! E!! (33 (3 (33 (3 (33331. Siinä oli sopivasti tietoa ja toimintaa. Oma asema ei aina voi säilyä muuttumattomana, hän toteaa. Maankäyttö asioissa Merja haluaa toimia diplomaattisesti. PO OROMIESS 22/2015 255 WIDETRAK LX PO PO PO POOLA LA LA LA L RI RI RI RR SSSS KA KA KA KA KAUP UP UP UPPI PI PI PIAA AA AA AATTTTTT LA LAA LA LA LA L PI PPI PI PISS SS SS SS SSA: A: A: A: AA PPO PO PPPOLA LA LA LARI RI RI R SS KA KA KAAAAUP UP UPPI PI PIAA AA AAT TT LA LA LAPI PIISS SS SSAAA: IV IV IV IIV IVVAL AL AL AL AL AL ALLOOOOOOOO Iv Iv Iv Ivv Ivval aal al a onn on oon on on AAAAAut ut ut utt ut u oooo 000016 16 16 16 666666662 62 62 62 66 33333346 466 46 44 •••• KKKKKIT IT ITTTTTI TI TI TTTTI TILÄ LÄ LÄ LÄ LÄÄÄÄÄ KKKKKKKon on on on on on oonev ev ev ev evv e uo uo uo uo uo uoo uo u kr kr kr kkr krau au au auu au ausssss TiTTiTiiTTmp mp mp mp mp mp m m ur ur ur ur uuuuuu iiii Oy Oy Oy Oy Oy OOy 01 01 01 011 011666666 35 35 35 35 33 3333 67 67 67 6777777 ••••• MU MU MU MU MU M ON ON ON ONNIO IO IO IO I MMu Mu Mu Muon on on on on o io io io ioo iio i nnnn KKKKKKKKon oon on onn onnep ep ep epp ep epp e is is isss i te te te te te te te 00000016 16 16 16 116 16 16 55555532 32 322 3222 2222221 21 211 21 21 221 21 2111 •••••••• RA RA RA RA RA RA RANU NU NU NU NU NU N AAAAAA TTTTTar ar ar ar ar ar ar arvi vi vi vii vv ke ke ke ke keke ke kee kkk sk sk skk sk skus us us us us 01 01 01 011 01 0166666 35 35 35 35 333 555555 10 10 10 10 10046 446 466 46 46 ••••• RRO RO ROO ROOVA VA VVA VA VAANI NI NI NIEM EM EM EEM EEE IIIII TTTTar ar arrr arrvi vi vi vi vi v ke ke kee ke ke ke keeke ke ke ke keee k sk sk sk sk sk skus us us uus uu 01 01 01 00 6666666 36 36 36 3666 36666666666 29 229 29 29 29 29 2991111111 •••••• SO SO SO SSO S DA DA DA DDDA DDANK NK NK NKK NKKYL YL YL YL YL YL YLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ Ha Ha Ha Ha Ha Ha H KKa Ka Ka Ka KKaa MMMMMMMMot ott oot ot oootor or orr orr orrrrrrr o sssssss 00000040 40 40 40 4000 44 77777771 71 771 71111 66666666620 20 220 20 200999999 POLARIS.fi KESTÄVÄ, LUOTETTAVA JA HUOLETON! POLARIS.fi KESTÄVÄ J WIDETRAK LX ES VAIN 7 490 € +tk Sh Sh Sh Sh S Sh Sh h Sh h... Koulutus perustuu työskentelyyn poronhoidon tehtävissä. 11. Yhteensovittamisen onnistuminen tuo työrauhan, epäonnistuminen taas lisää ponnisteluja. Poronhoidon ja harrastusten myötä kanssakäymistä voisi lisätä, toteaa Merja. Ne olivat realistisia kertomuksia arjesta ja yrittämisestä. Järjestämme myös porotalouden ammattitutkintoa. Tarvittaisiin lisää keskustelua, kuuntelemista ja osapuolien ymmärtämistä. Osaamista syvennetään valinnaisilla tutkinnon osilla, kuten lihanjalostamisella tai poron käytöllä matkailussa. Lapin ammattiopisto, Metsäruusuntie 18, 96400 Rovaniemi Taitajien tekijä. 1 12 12 12 12 12 112 112.22 .2 .22 .2 .201 01 01 011 01 01 01 44 4 4 4 4444 sa sa sa sa sssa sa s ak ak ak ak ak akkka ka ka kka ka ka ka kaaaa)))))))) poropäivillä tapaamaan toisiansa, luomaan yhteyksiä ja laajentamaan tietämystään poronhoidosta, niin omalla kuin vieraspalkisenkin alueella. 11
226 POROM MIES 2/20015 VUODEN 2015 POROKOKKI VALITTU Rovaniemen Kehitys Oy:n, Vuoden Porokokki ry:n sekä Suomen Keittiömestareiden järjestämän kisan . Teksti Laura Kurri. naalissa oli kuusi keittiömestarikaksikkoa, jotka karsittiin pororeseptien kautta. Kisa käytiin nyt neljättä kertaa. Kuva Santa Claus Of. Eturivissä Antti Lukkari, Laura Virolainen, Joulupukki, Peppi Aralehto ja Oula Kustaa Keijälä. Finalistit Jarno Seppä (vas.), Petri Niilola, Matti Jämsen, Mikko Pynnönen, Tuomas Vierelä, Ari Ruoho, Jouni Toivanen ja Eero Vottonen sekä Risto Saukkoriipi Rovaniemen kehitys Oy:stä. Reseptejä tuli melkein 40 kokkiparilta eri puolilta Suomea. Vuoden Porokokki -kilpailu on jälleen kisailtu ja voittajaksi taituroivat helsinkiläisen ravintola Lyonin keittiömestarit Tuomas Vierelä ja Petri Niilola. ce
naaliin valittiin kolme paria. Porokokkien keskusteluissa nousi esiin poron ostaminen pienjalostajilta. Alla Lyonin parin valmis annos, jolla kisan voitto irtosi. Vierelän isällä ja isoisällä on ollut poroja, joten raaka-aine oli miehelle tuttu. Finaaliannosten esiinnosto alkamassa. Poronlihan kauneutta on jälleen alettu ymmärtää. Trendien varjoon Tuomas Vierelä (vas. Pakollisia olivat myös yksi kastike, yksi päälisäke sekä kaksi sivulisäkettä. Kisaan osallistunut ravintola Nokan keittiömestari Ari Ruoho ostaa poronlihat pienjalostajalta ja on tyytyväinen pystyessään käyttämään koko poron. Päätuomari Kimmo Nikon mukaan . Käyttämättömät paistin osat tuli myös dokumentoida. naalin taso oli huikea, mutta näytti selvästi siltä, että putkiluullisen poronpaistin erottelu aiheutti kokeneillekin kokeille haasteita. Loppukilpailun pakollisina raakaaineena oli kokonainen poronpaisti putkiluulla. PO OROMIESS 22/2015 277 Ensimmäisen kisapäivän pakollisina raaka-aineina olivat poron sisä. Pakollisia olivat myös kastike, yksi tärkkelys-lisäke sekä kaksi sivulisäkettä. Lisäksi kokit pitivät poroa laadukkaana, monipuolisena ja yksinkertaisesti parhaana lihana. Lisäksi hän saa lihan jalostettuna omiin käyttötarkoituksiinsa sopivaksi. lee ja poronvasan maksa. Muut raaka-aineet olivat vapaavalintaisia. Voittajaparin kokki Tuomas Vierelä on lähtöisin Rovaniemeltä ja menestynyt aiemmin Vuoden Kokki -kisoissa. Kisaparin tuli erotella paistin osat ja käyttää annoksessa kahta paistin osaa. Näiden annosten perusteella . Kuvat Tarja Konstig.. Kisatehtävänä oli valmistaa kahdessa tunnissa á la carte -tyyppinen pääruoka pakollisista raaka-aineista kuudelle hengelle. Lyonin voitokas pari teki näyttävän á la carte -annoksen, jossa oli paistettua sisäpaistia, ylikypsää ulkopaistia, glaseerattua kateenkorvaa, savustettua puikulapyreetä, paistettua palsternakkaa, pikkelöityä punajuurta, sipulipyre ja rosmariinikastiketta. Kilpailijoiden mielestä poro on puhdas ja ainutlaatuinen raaka-aine, jossa on ainutlaatuinen riistan maku. ) ja Petri Niilola
Kilpailun johtajana toimi Lapin matkailuopiston keittiöpäällikkö Jouko Rajanen ja keittiötuomareina Hullu Poro Oy:n Timo Nieminen ja Electrolux-Professionalin Mika Kiviniemi. Tuomas Vierelä ja Petri Niilola, ravintola Lyon, Helsinki 2. TULOKSET. Jarno Seppä ja Laura Virolainen, ravintola Smör, Turku Kilpailun johtajana toimi Lapin matkailuopiston keittiöpäällikkö Jouko Rajanen (vas.) ja keittiötuomareina Timo Nieminen ja Mika Kiviniemi. Kilpailun tavoitteena on myös porolihan arvostuksen lisääminen sekä poroelinkeinon ja alkutuotannon arvostuksen nostaminen. 1. Eero Vottonen, ravintola Olo ja Oula Kustaa Keijälä, ravintola Salutorget, Helsinki 3. Muut tuomarit olivat Suomen keittiömestareiden Sampo Kantele, ravintola Rouxin Sami Häkkinen, Graniittiravintoloiden Mika Gehör ja Talviravintoloiden Antti Hietanen. Progut® Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: Poro-Elo 1 • Runsaasti sulavia kuituja sisältävä tasapainoinen täydennysrehu Poro-Elo 2 Plus • Tehokas täydennysrehu intensiiviseen ruokintaan Tuotteet saatavana myös verkkokaupasta jäänyt herkku tekee vahvaa paluuta Suomi-keittiöön. 228 POROM MIES 2/20015 Lisätietoa myyjältäsi Agrimarketista. Monivivahteisesta raaka-aineesta on moneksi, joten mahdollisuudet ovat lähes rajattomat poronlihan valmistuksessa, totesi Oula Kustaa Keijälä ravintola Salutorgetista. Kuva Tarja Konstig
HUTTU-UULA PORORUOKIEN MENEKINEDISTÄJÄNÄ Teksti ja kuva Tapio Sointu Matkailukeskusten ruokalistoja muokataan ajan henkeen ja on taito löytää historiasta menukokonaisuus, joka säväyttää nykyistä asiakaskuntaa. PO OROMIESS 22/2015 299 Asiakaspalautteet vahvistavat sen, että tänä päivänä ollaan kiinnostuneita nauttimaan ruokalajeista, joita ravintolamaailmassa on arvostettu vuosikymmeniä sitten. Poronvasankruunun kimpussa häärävät Niko Iinatti, Marilotta Kunnari ja Auli Isojärvi. Huttu-Uulan liikeidea on tarjota pitkälle käsityönä tehtyä ruokaa. Lähellä tuotettu ruoka tuo työtä omalle alueelle ja varmistaa ruokahuollon toimivuuden kaikkina aikoina. Poronlihaa, riistaa ja juureksia saadaan suoraan tuottajilta ja kalat alueen kalastajilta. Yrityksen työnjako on selkeä. Matkailussa perinneruokien ja lähiruoan tarjoaminen ja niihin liittyvät tarinat ovat nousseet ruokaelämysten ykköseksi. Siihen aikaan ei puhuttu lähiruoasta ja luomusta, vaikka lappilaiset raaka-aineet edustivat näitä luonnostaan. Auli ja Ahti Isojärvi ovat olleet aktiivisia Rôtisseurs-järjestön eli Paistinkääntäjät ry:n jäseniä vuodesta 1998 alkaen. Auli vastaa ruoanlaitosta ja Ahti ravintolan palvelutoiminnasta. Perheen pojat ovat kasvaneet ja työskennelleet yrityksessä. Idean toteuttamisessa yrittäjät suosivat hankinnoissaan paikallisia kauppapaikkoja ja leipomotuotteita. He ovat saaneet ravintola-alan ammattilaisten. Auli ja Ahti Isojärvi ravintola HuttuUulasta suosivat ruokaperinteitä ja lähiruokaa. Lähiruoasta alettiin meillä Suomessa puhua vasta 90-luvun puolivälin jälkeen. Lapin ruokaperinnekeruu tapahtui maakunnallisena yhteistyönä vuosina 1975–1980. Isojärvet aloittivat ravintoloitsijoina Pyhällä vuonna 1996 vuokraamalla Huttu-Hipun. Aika näyttää, jatkaako joku heistä toimintaa. Oman ravintolan, Huttu-Uulan, he rakensivat vuonna 2002 ja sen laajennus valmistui 2011. Tärkeimpänä tavoitteena oli tallentaa rikas ruokaperinne ja sen aikaisten raaka-aineiden kehittely esimerkiksi matkailun tarpeisiin
Auli ja Ahti Isojärvi ammattilaiskäädyissään. Hyvän ruokaravintolan tunnustuksena Huttu-Uula on saanut Chaîne des Rôtisseurs -järjestön kilvet. Ylemmässä kuvassa kyljysrivit ja alemmassa valmiiksi kruunuksi sidottu kyljysrivi odottamassa uunin menoa. perinteisen päivänmittaisen talvitapahtuman, jossa Paistinkääntäjävieraat saivat nauttia lappilaisesta vieraanvaraisuudesta ja erinomaisesta ruoasta. Kuva Tuula Lampela. Vuodesta toiseen järjestetty tapahtuma on harvinainen ja se on huomioitu koko Suomessa. Maustetaan ja paistetaan +180 asteisessa uunissa, kunnes sisälämpötila on 54 astetta. Kruunussa pitää olla pitkät kylkiluut, ja sen kokoaminen on melko työlästä. Vieraita on ollut järjestön johtoa myöten. Lisäksi ravintolan aulassa on kaksi muuta huomattavaa diplomia: Isojärvet olivat Aromilehden Pro 2013 Yrittäjäsarjan kolmen parhaan joukossa ja viime vuonna he saivat Pelkosenniemen yrittäjäpalkinnon. Valmistusmenetelmä on vaikea, mutta kruunujen suosiosta kertoo se, että niitä valmistettiin taidon näytteenä 60ja 70-luvuilla jopa kylminä tarjottaviksi kokkien maailmanmestaruuskisoissa. Pyhän hiihtokeskuksen 50-vuotisjuhlapäivänä joulukuussa 2014 Huttu-Uulan ravintoloitsijat luottivat perinteeseen. Näissä tilaisuuksissa on aina oma ruokateemansa ja niiden lomaan on sovitettu paikallisuutta myös esiintyjissä. Jälkiruokana liekitetyt hillaohukaiset ja talon omaa hillajäätelöä. Illallista täydennettiin 60-luvulla suosituksi tulleella katkarapucocktaililla. Poronvasakruunun valmistaminen on työlästä, mutta ne kertovat myös valmistajansa ammattitaidosta. Tämän jälkeen kruunu laitetaan uunivuokaan kylkiluiden varaan. Ensiksi kylkiluiden päät suojataan paperilla ja foliolla, sitten kyljysrivi kääritään rullalle muotin tai folionyytin ympärille. Kuvat Tapio Sointu.. Lounaalla Paistinkääntäjät nauttivat madekeittoa ja rieskaleipiä, joiden päällä oli keitetyllä mateen maksalla ja hienonnetulla sipulilla höystettyä mateen mätiä. Fileiden päät neulotaan yhteen ja sidotaan kruunun muotoon, kylkiluut mukaan lukien. Alkuruokana oli häränhäntälientä ja pasteija. Tänä vuonna kokoontumisen teema liittyi Pyhän 50-vuotisjuhlatapahtumaan. Lounaan jälkeen oli vuorossa aktiviteettejä Pyhän rinteessä ja laduilla. Alkuvuodesta Isojärvet järjestivät 13. Tarjolla oli sama menu, kuin Hotelli Kultakeron avajaisillallisella 1966. Ravintolassa keitetty, tumman kirkas häränhäntäliemi sai vieraat tyytyväiseen hymyyn ja katkarapucocktail toi mukavia muistoja äyriäisruokien tullessa jo Pyhän ensimmäisille à la carte -listoille. 60-luvulla pienten erikoistilausten pääruokana olivat kruunut, joita valmistettiin karitsan-, poronvasanja porsaankyljysselästä. Pääruokana tarjottiin poronvasankruunua, riistakastikkeen, vihannesten ja pariisinperunoiden kanssa. 330 POROM MIES 2/20015 vitjat arvolla Maitre Rôtisseur
Tiedustelut Vesa Pakola, p. Tällä on oma merkityksensä tuottajan arvioidessa uusia tuulia ruokamaailmassa. Lähiruoan markkinoinnissa tämä kannattaa pitää mielessä. Huttu-Uulan hankintalistoilla ovat olleet poronkyljysrivit ja valmiiksi paloitellut kyljykset, poronjauheliha, keittoliha, käristys, . PO OROMIESS 22/2015 311 Oraniemen paliskunnan poromies Isto Hietala jalostaa poronlihaa ja riistaa ammattitaidolla, joka on luonut pysyvän asiakassuhteen jo 15 vuoden ajan HuttuUulaan. Oikeiden tuotteiden tekeminen, markkinointi ja logistiikka on sovitettava lähiruoan menestystekijäksi. Yhteistyön pitää lähteä ostajan todellisista tarpeista ja niiden tarkasta määrittelystä. Kesällä pyörillä ja talvella jalaksilla mönkijän tai moottorikelkan vetämänä. 0400 383 867 Paalin kuljetukseen varastosta ruokintapaikalle. Lastaus ja purku vaijerivinssin avulla. Tanhualainen poromies jalostaa poronlihaa ja riistaa taidolla, joka palvelee niin tuottajaa kuin ravintoloitsijoitakin. PYÖRÖPAALIN LASTAUSPYÖRÖPAALIN LASTAUSJA SIIRTOVAUNU JA SIIRTOVAUNU Isto Hietala harrastelijakäädyssään Chevalier. Kuva Sani Piirainen.. leet, makkarat, paistit, kuivalihat, kielet ja karhunliha eri muodoissa. Edellä mainittuihin kahteen tilaukseen Isto esivalmisti kyljysrivit ohjeiden ja toiveiden mukaan, ja näin ne pääsivät Aulin ja hänen kokkiensa kypsennettäväksi. Ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyvä harrastus luo yhteistyön sillan alan ammattilaisten ja harrastelijoiden välille. Maukkaan illan lopuksi vieraat kokivat Lappi à la carte -matkan diakuvien höystämänä ruoista, joita 60ja 70-luvuilla ravintolamaailmassa tarjottiin. Kultakero mukaan lukien. Asiakkaat kuulevat mielellään ruoan valmistuksesta ja tarinoita ruokaperinteestä. Monesti ongelmana on, että toimijaosapuolet eivät tunne toisiaan eikä ruoka-aineen mahdollisuuksia osata käyttää. Kiinnostavuutta lisää ruoan tuottajan kertomus omista tuotteistaan, joita on käytetty aterialla. Vaunussa 750 kg:n jousitettu akseli. POROMIES ISTO HIETALA TUNTEE ASIAKKAANSA Jälkiruokana oli hillasoseessa mehustetut ohukaiset, jotka liekittämisen jälkeen annosteltiin lautasille HuttuUulan keittiössä valmistetun hillajäätelön kera. Isto Hietala harrastaa gastronomiaa ja hän on kansainvälisen Chaîne des Rôtisseurs -järjestön eli Suomen Paistinkääntäjät ry:n jäsen arvolla Chevalier. Lähiruoan tuotekehittelyn lähtökohtana on se, että tuottaja ja ravintolan keittiömestari yhdessä sopivat esivalmistelusta
Tilastoinnissa käytetään eloporot-saraketta yhdenmukaisuuden vuoksi. Viimeisessä sarakkeessa on todellinen eloluku (31.5.2014), joka saadaan kun eloporoista vähennetään tuhoutuneet luetut. TILASTOJA 2013–2014 Taulukon toiseksi viimeisessä sarakkeessa ovat erotuksien jälkeen tuhoutuneet luetut, joita ei ole vähennetty eloporoista. PALISKUNTIEN POROMÄÄRÄTJA
Ostetut eloporot ja vasat lasketaan mukaan eloporomäärään. TALOUS PORONHOITOVUONNA 2013–2014 Eloon myydyt lukuporot lasketaan mukaan lukuporomäärään ja vasat vasojen yhteismäärään. POROMIES 2/2015 33
334 POROM MIES 2/20015 TILASTOJA 2013–2014
PO OROMIESS 22/2015 355
36 POROMIES 2/2015
POROMIES 2/2015 37
338 POROM MIES 2/20015 TILASTOJA 2013–2014 PETOJEN TAPPAMINA LÖYDETYT JA KORVATTAVAT POROT PALISKUNNITTAIN JA POROLAJEITTAIN VUONNA 2014 1) Aiemmin erikseen ilmoitetut siitosja teurasurakat (urakka = 2-vuotias urosporo) on luokiteltu siitosja teurashirvaisiin 2) Ajoporo -luokkaan on laskettu ajoporot (3 kpl) kilpailuporot (2 kpl) ja matkailuporot (6 kpl) 3) Riistavahinkolain (105/2009) vasahävikkikorvauksen (14 §) piiriin kuuluvat ilmoitetut vasat (n=199) sisältyvät kokonaislukumäärään Lä hd e: Mavi, maaseutue lin keino ha llinnon tietojärjeste lmä T ilastoajo: MML T ietote knii kan pa lve lu kes kus T au lu kon muo kk aus: Pa lis kuntain y hd istys/ALJ
PO OROMIESS 22/2015 399 ERI PETOJEN TAPPAMAT (LÖYDETYT JA KORVATTAVAT) POROT PALISKUNNITTAIN VUONNA 2014 Lä hd e: Mavi, maaseutue lin keino ha llinnon tietojärjeste lmä T ilastoajo: MML T ietote knii kan p al ve lu kes kus T au lu kon muo kk aus: Pa lis kuntain y hd istys/ALJ 1) Riistavahinkolain (105/2009) vasahävikkikorvauksen (14 §) piiriin kuuluvat ilmoitetut vasat (n=199) sisältyvät kokonaislukumäärään
440 POROM MIES 2/20015 TILASTOJA 2013–2014
PO OROMIESS 22/2015 411 *) Vuonna 2014 aloitustuet on myönnetty kokonaan kansallisin varoin ja edellisen ohjelmakauden ehdoilla NUORTEN POROTALOUDENJA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI 2014 EU-osarahoitteinen rahoitus *Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 POROTALOUSTUKI PORONHOITOALUEELLA 2014 *) POROTALOUSTUKI PORONHOITOALUEELLA 2014 *) *) Lapin ELY-keskus vastaa porotaloudelle maksettavan eläinkohtaisen tuen käsittelystä koko poronhoitoalueen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) osalta vuodesta 2013 lukien.
***) Lä hd e: Po hjois-Po hjanmaan ELY -k es kus. **) Vuonna 2014 aloitustuki on myönnetty kokonaan kansallisin varoin ja edellisen ohjelmakauden ehdoilla.. **) Lapin ELY-keskus vastaa paliskuntien investointien rahoituskäsittelystä koko poronhoitoalueen (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) osalta. 442 POROM MIES 2/20015 POROTALOUDEN JA LUONTAISELINKEINOJEN RAHOITUSLAIN MUKAINEN INVESTOINTIEN RAHOITUS 2014 Kansallinen rahoitus *) La kia ei sove lleta: Kemi, Keminmaa ja T or nio. PALISKUNTIEN INVESTOINTIEN RAHOITUS 2014**) NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI 2014–2020 *) EU-osarahoitteinen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 *) Nuorten viljelijöiden aloitustukena rahoitetaan sekä maatilataloutta että porotaloutta ja muita luontaiselinkeinoja. ****) Lä hd e: Kainuun EL Ykes kus
PO OROMIESS 22/2015 433 OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahasto on loistava tapa sijoittaa metsään! OP-Metsänomistaja on suomalaista metsää rakastavan sijoittajan valinta. Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen puh. INDY VOYAGEUR UUTUUS! POHJOISMAISELLE POROMIEHELLE! INDY 550 VOYAGEUR 155” ES Sh. (hinnat sis. *010-puheluiden hinnat: kotimaan kiinteän verkon lankaliittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,07 e/min. ALV:n). Rahasto mahdollistaa yksinkertaisen ja helpon tavan sijoittaa pitkäjänteisesti suomalaiseen metsään. 9 990 € +tk POLARISSSS-KA KA KA KAUP UP UP UPPI PP AAAAATTTT LA LA LA L PI PI PI P SS SS SS SSA: A: A: A POLARIS KA KA KAAUP UPPPPPIAAT LA LA LA L PI PI PI P SS SSSA: A: A: A IVALO Ivval al allon on on AAAAut uuttoo 016 666662 62 62 33346 46 46 46 •••• KKKKITTTTTI TI T LÄ LÄ LÄ KKKon on onev ev evvuo uo uokr kr krau au aussss TiTiTimp mp mppur ur urriiii Oy Oy Oy Oy 01 01 01 016666 35 35 35 353333 67 67 67 677777 •••• MU MU MU MUON ON ON ONIO IO IOO Mu Mu Mu Muon on on onio io ionnn Kon onep epis i te te te 0166 55532 3 22221 • RANUA TTTTar ar ar arvi vi vv kekeesk skuss us us 01 01 016666 35 35 355555 10 10 1046 46 466 •••• RO RO ROOVA VA VA VANI NI NIIEM EM EM E III TTTar ar arvi vi vike ke keke ke ke k sk sk skkus us us us 01 01 01 016666 36 36 36 366666 29 29 29 2911 •••• SO SO SO SODA DA DA DANK NK NK NKYL YL YL YLÄÄÄÄ Ha Ha Ha HaKa KKa Ka MMMMot otttor or or o sss 00040 40 7771 77 6620 2 9 POLARIS.fi INDY 600 VOYAGEUR 144” ES Sh. Ajan myötä se tulee kokoamaan yhteen kotimaista metsäomistusta ja siten ehkäisemään osaltaan metsänomistuksen pirstaloitumista. Se sijoittaa varansa metsäkiinteistöihin Suomessa. Ensimmäisen sijoituksen vähimmäismäärä on 10 000 euroa, sen jälkeen merkintöjä ei rajoiteta. Metsä on kotimainen, ymmärrettävä ja turvallinen sijoituskohde! Reaaliomaisuutena se tarjoaa inflaatiosuojan ja puu kasvaa suhdanteista riippumatta, joten se takaa tasaisen tuoton. Rahasto on auki puolivuosittain, ensimmäisen kerran 31.12.2014. ja matkapuhelinliittymästä 0,0835 e/puhelu + 0,17 e/min. 010 2539 301* tai osoitteessa op.fi/pohjolan Yhdessä hyvä tulee. 12 290 € +tk TEE TE TERV RRR ETUL UL UL U OA OA OA KKKKOE OE OE O AJ AJ AJOL OL OL OLLE LE LE LE!!!. Merkintöjä rahastoon voit jo tehdä
444 POROM MIES 2/20015 Uudistamme parhaillaan verkkosivujamme. Vuotoksen allashanke ja Kemihaaran hanke ovat molemmat aikanaan tulleet kuopatuiksi mahdottomina. Maankäyttö Helmija maaliskuun aikana maankäytön puolella meitä ovat työllistäneet kaivos-, tuulivoimaja kaavoitusasioiden lisäksi vesirakentamiseen liittyvät suunnitelmat. Sole mikhän! Toukokuussa pääset tutustumaan aikaansaannoksiimme osoitteessa www.paliskunnat.. sine ilmeineen, teksteineen ja kuvineen – alusta loppuun saakka itse. Positiivista on se, että Pudasjärven kaupunginhallitus vastustaa hanketta, samoin kuin lähes kaikki. AJANKOHTAISTA Teksti Anne Ollila. Kuva Aarre Jortikka. p Samalla julkistamme vapaamuotoisen kilpailun: ilmoita havaitsemistasi virheistä osoitteeseen aarre.jortikka@palisjp kunnat.. Hanketta puolustavia poliittisia tahoja löytyy, mutta poronhoidolle koituvat merkittävän haitalliset vaikutukset ja koskiensuojelulain myötä tulevat juridiset esteet ovat kiistattomat. Työn teemme kokonaisuudessaan – graa. Myös Kollajan allassuunnitelmien käänteitä Pudasjärvellä seurataan intensiivisesti. Tällä kertaa tekoaltaan rakentamista Kemihaaran alueelle perustellaan Rovaniemen tulvariskien hallinnalla, vaikka asiaan tiedetään liittyvän merkittäviä haitallisia ympäristö-, talousja sosiaalisia vaikutuksia ja toteuttamiseen monia oikeudellisia esteitä. Kemihaaran allas olisi sekä luonnonsuojelulain että poronhoitolain vastainen. Poroparlamenttiin mennessä eniten virheitä raportoinut saa vähintäänkin mainetta ja kunniaa. Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintaan tähtäävä suunnitelma on aiheuttanut päänvaivaa ja kummastusta. Näin paikkaamme taloudellisten resurssiemme vähäisyyttä, erinomaisella tiimityöllä ja pätevillä toimijoilla, jälleen kerran. Annoimme asiasta lausunnot Lapin ELY-keskukselle ja Lapin liitolle Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksen yhteydessä
Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristölupaehdoissa olisi hyvä jatkossa pyrkiä saamaan selkeämmin seurantaan ympäristövaikutusten kautta tulevat vaikutukset poroon ja poronhoitoon. Paliskuntia neuvotaan olemaan aktiivisia yhtiöiden suhteen, jotta GPS-seurantasopimukset ja muut yhteistyöja kompensaatiosopimukset tulisivat hoidetuksi asiallisesti ja riittävän ajoissa. On epäselvää, varautuuko yhtiö riittävästi uraania sisältävän malmion käsittelyyn liittyviin ongelmiin. Ympäristöministeriössä tehdään selvitystä maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn muuttamiseen liittyen. Poronhoitoon kohdistuva haitta nykyisillä suunnitelmilla on huomattava. Kaupunginvaltuusto kuitenkin puoltaa hanketta. Kauhukuvia kaivostoiminnan vaikutuksista on tarpeetonta maalailla tai toiminnan vaikutuksia liioitella, mutta kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista porojen elinympäristöön on syytä olla realistisesti perillä. Poroille ja poronhoidon jatkuvuudelle on elintärkeää säilyttää mahdollisimman puhdas luonnonympäristö ja eheät laidunalueet. Myös kemiallisiin prosesseihin liittyy avoimia kysymyksiä. Biokemisti Jari Natunen käsitteli Kaivoskemia ja kaivosten ympäristövaikutukset luennollaan Lapin yliopistolla laajasti kaivostoimintaan ja radioaktiivisten mineraalien käsittelyyn liittyviä kemiallisia ja muita riskejä. POROT ja TOKAT -hankkeiden kokonaisvaltainen tavoite on tuottaa, selkeyttää ja yhden. Nykyinen luonnonvarakeskus (LuKe) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) jatkavat POROThankkeen ja tämän jatkohankkeen (TOKAT) parissa. PO OROMIESS 22/2015 455 asianosaisen eli Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat. TEM:n vetämä Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä hyväksyi myös kaivannaisalan tutkimusstrategian. Työja elinkeinoministeriön kaivoshankkeiden YVA-opas julkaistiin maaliskuussa. Suomen luonnonsuojeluliitto on organisoinut viime kuukausina useita kaivosasioita käsitteleviä tilaisuuksia. Kittilän kultakaivoksen laajentamishankkeen ympäristövaikutuksia selvitellään parhaillaan. Valtion päätös tukea Soklin kaivoshankkeeseen liittyvää maantievaihtoehtoa osoitti jälleen kerran, kuinka kaivoksiin liittyvät yltiöoptimistiset työllistämisvaikutukset voivat sokaista poliittista päätöksentekoa. Tämä on Soklin kohdalla jätetty tekemättä. Tuulivoimahankkeet etenevät omaa tahtiaan ympäri poronhoitoaluetta. Kyseessä on muutos, jolla on vaikutuksia koko alueidenkäytön suunnitteluja ohjausjärjestelmään. Ylitorniolla järjestetyssä seminaarissa puolestaan keskityttiin Ylitornion ja osin Rovaniemen alueille sijoittuvan malminetsinnän ja mahdollisen tulevan kaivoshankkeen ympäristövaikutuksiin sekä toisaalta kaivostoiminnan ja poronhoidon yhteensovittamiseen. Tätä tosiasiaa toteutettuihin selvityksiin vetoaminen ei muuta muuksi. Soklin hankkeen toteutumiseen liittyy edelleen monta epäselvyystekijää: Ympäristölupaa ei ole myönnetty. Aineistoa on jo käytössä muun muassa Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavaprosessissa, alempiasteisissa kaavoissa, sekä joissain hankekohtaisissa suunnitelmissa. rakenteisiin liittyen. Tähän liittyy kiinteästi myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistaminen, joka käynnistynee tämän vuoden aikana. Myöskään Savukosken kunnan kädet eivät ole asiassa sidotut, sillä kaavoitusmonopoli on kunnan käsissä. On tärkeää ymmärtää millaisia ympäristöriskejä kaivostoimintaan liittyy, osata tarvittaessa kyseenalaistaa kaivosyhtiöiden omat riskiarviot sekä vaatia riittävän tiukkoja ehtoja ympäristölupiin. Mittavaa ja valtion intressin nimissä toteutettavaa ratkaisua valmisteltaessa, tulee vaikutukset, riskit ja näihin varautuminen selvittää kunnolla ennakkoon. Yhteistyössä paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen kanssa, näissä hankkeissa kerätään paliskunnista kattava, yhdenmukainen ja monipuolinen paikkatietoaineisto poronhoidon laidunalueisiin, kulkureitteihin sekä aitaym
446 POROM MIES 2/20015 mukaistaa suunnitteluaineistoja poronhoitoa paremmin huomioon ottavan maankäytön suunnittelun tueksi. Sijaisapulain muutoksista ja porotalouden luopumistukiasioista alusti Jarno Ronkainen Melasta. Ahti muistutti paliskuntien porovahinkoarviomiehiä siitä, että porovahingot tulee tallentaa ePorojärjestelmään paikkatietoineen viipymättä. Koulutus Poroisäntien, varaporoisäntien ja muun hallinnon koulutuspäivä järjestettiin Rovaniemellä helmikuun lopussa. Kaikkiaan aitaa on merkitty toistasataa kilometriä. Tihennettyä seurantaa on tehty Rovaniemen alueella. Päivän aikana kuultiin monenlaista tärkeää ajankohtaisasiaa. Jaostopäällikkö Varpu Hirvelä-Koski Evirasta kertoi porojen taudeista ja niihin liittyvistä tutkimusmahdollisuuksista. Tämän myötä korvausten mittaviin leikkauksiin ei edellisvuosien tapaan jouduta. Pedot Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin lisämääräraha petovahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen. Näin varmistetaan poronhoidon parempi huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Aitoja on nauhamerkitty Rovaniemellä (Käyrämössä ja Unarissa), Pomokairassa, Petsikossa, Kemihaarassa ja Virtaniemessä. PoroHarava tulee paliskuntien itsensä käyttöön ja päivitykseen. Lupien myöntäminen on mahdollista sitten, kun asetus lupamääristä annetaan. Porovahinkojen määrä vuonna 2014 jäi kahta edellisvuotta alhaisemmaksi, mutta on edelleen hälyttävän korkea. Poroaitojen riistaturvallisuus -hankkeen projektikoordinaattori Markku Vierelä Lapin yliopistosta alusti poroaitojen riistaturvallisuudesta. Tätä tavoitetta tukemaan on kehitetty oma paikkatiedon keruun nettipohjainen työkalu: PoroHarava. Siitä ei ole tietoa, kuinka suuri osuus törmäyksistä oli linnuille tu. Kokonaisuudessaan petopolitiikkaa on kehitetty hyvään suuntaan, mutta korjattavaa löytyy kyllä edelleen. Työvälineen käyttöön tullaan järjestämään koulutusta paliskunnille. Jukka Kristo Polaricalta kertoi yrityksensä uusista kehitysajatuksista ja poronlihan saatavuuden ongelmista. Hankekatsauksen piti Ahti Lahtela Paikkatieto Oline Oy:stä. Nauhoituksessa on kokeiltu neljää eriväristä nauhaa. Paikkatietoa käytetään tukena kaikissa maankäytön suunnittelun prosesseissa ja on erityisen tärkeää, että aineistot ovat ajantasaisia ja suunnittelijoiden saatavilla. Poronhoitoalueen reunojen ongelmat ovat vaikeimmin hallittavissa, kun pedot liikkuvat aktiivisesti rajojen yli kaikilla raja-alueilla. Merkkejä aitaan törmänneistä linnuista löytyi yhteensä 260 kappaletta koko tutkimusalueella. Ahmanpoistolupien saaminen ja onnistunut käyttö on edellytys vahinkokertymien tarkoituksenmukaiseen kontrollointiin. Tämä asettaa poistolupien käytölle erityisiä haasteita. Rikosylitarkastaja Ossi Hyvänen Lapin poliisilaitokselta kertoi poromiesten aseenkuljetuslupien säätelypohjasta ja käytännöistä
Keltainen nauha ja alumiininauha vähentävät törmäyksiä, oranssi ja sininen nauha puolestaan lisäävät törmäyksiä. Olavi Aikkila (Oivanki) korosti petojen aiheuttamia ongelmia. Nykytiedon pohjalta merkkaamiseen ei ole suositeltavaa ryhtyä, sillä väärin tehtävät merkinnät voivat lisätä törmäysten määrää. Puhelin soi yötä päivää kesäisin. Hallituksen ensimmäisessä kokouksessa olivat paikalla kaikki hallituksen jäsenet. Tutkimuksen tulos on se, että asiasta tarvitaan lisää tutkimusta. Tarmo Lietoff (Muotkatunturi) totesi, että ahma määrää paliskunnassa porojen talvisen laidunnuksen. Tukijärjestelmää saisi Aikkilan mielestä kehittää joko teurastuella tai nostamalla eloporotukea korkeammaksi. Eniten törmäyksiä tapahtui kesäkuussa. Värillä on myös väliä törmäysten määrään. Osa aitamerkinnöistä näytti aiheuttavan sen, että lintu törmää alemmas. Nuoria on Kuusamon paliskunnissa tulossa ja sen suhteen tilanne näyttää aiempia vuosia paremmalta. Kesyt porot päätyvät kesäisin ihmisten pihoihin ja poroisännän kesä menee näitä sotkuja selvitellessä. Tarmo kertoi myös, että Muotkatunturin paliskunnan poronomistaja on Suomen euroviisu. Päivän aikana käytiin läpi hallituksen toimintaperiaatteet, käytännöt ja vastuut sekä keskityttiin poromerkkipäätösten tekemisen perusteisiin ja poronhoidon ajankohtaiskysymyksiin. Tapion mukaan Inarin merkkipiirin alueella pitäisi kyetä laajemmin tekemään yhteistyötä esimerkiksi Metsähallituksen kanssa. Päätösten on oltava johdonmukaisia ja pysyviä. Hallitus Yhdistyksen uusi hallitus (2015– 2017) kokoontui ensimmäisen kerran helmikuun lopussa. Petojen poistoluvat pitäisi erottaa metsästyslaista siten, että maanomistuskysymykset eivät hankaloittaisi poistolupien käyttöä. Myös kaivosteollisuus on Kuusamon merkkipiirin alueella suuri uhka. Väliaidat ovat auttaneet elvyttämään kesälaidunmaita, talvimailla on parantamisen varaa. Harusnauhat eivät vaikuta hirvien kulkuun, mutta nauhat ohjaavat hirven ylittämään aidan nauhan päätyttyä. Paliskunnan laiduntilanne ei ole niin huono, kuin laiduntutkimuksen antavat ymmärtää. Poromerkkiasioissa tehtyjä linjauksia on noudatettava jokaisen merkkipäätöksen kohdalla. Tapio Kiviniemi (Näätämö) totesi petojen olevan alueellaan suurin poroelinkeinon uhka ja petojen poiston mahdollisuuksien tulee olla kunnossa. Sallassa suurena ongelmana on pitkästä tarhausajasta johtuva porojen kesyyntyminen. Toiveena on ollut, että hakkuita. Haaskakuvaus pitäisi kieltää poronhoitoalueella, sillä haaskapaikat keräävät petokeskittymiä ja aiheuttavat mittavia porovahinkoja. Päivien lopuksi Päivi Kainulainen Lapin ELY-keskuksesta kertoi osallistujille valtion porohallinnon kuulumiset. Parhaille luppomaille ei voi laskea poroja kevättalvella, joten niitä on ruokittava talvipuolella, hakatuilla metsätalousmailla. Kaikki lupasivat äänestää. Juuso Autto (Kyrö) totesi, ettei ole saanut erityisiä tehtäviä hallitustyötä varten merkkipiiriltään. Pasi Oinaan (Salla) mukaan merkkipiirin alueella ilmeisesti luotetaan toimijoihin, yhteydenottoja ei hallitustyötä koskien juurikaan tule. Johtopäätös tutkimuksesta on, että tiheä keltainen harusmerkintä estää tehokkaimmin lintujen törmäämiset aitoihin. Hallitukselle järjestettiin infopäivä kokousta edeltävänä päivänä. PO OROMIESS 22/2015 477 hoisia. Tarhoista ulos jäävät porot päätyvät käytännössä katsoen kokonaan petojen tappamiksi. naalissa. Metsähallituksen kanssa paliskunnassa on neuvoteltu aktiivisesti, erityisesti maanmuokkauksista. Paliskuntain yhdistyksen hallitus toimii viranomaisena poromerkkiasioissa ja päätökset on tehtävä hallintolaissa määriteltyjen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Erityisesti koiraslinnut törmäävät oransseihin nauhoihin, mikä johtunee aggressiivisesta reaktiosta, jonka punainen väri näyttää niissä saavan aikaan. Kokonaisuudessaan tilanne on kuitenkin kohtuullinen. Näitä periaatteita ovat tasapuolinen ja puolueeton kohtelu, lain mukaan hyväksyttävät päätösten motiivit, luottamuksensuoja ja ennakoitavuus. Metsähallituksen kanssa on ollut ongelmia maanmyynnin kanssa, sillä maanmyynnit on tehty paliskuntaa kuulematta. Erityisesti Metsähallituksen hakkuutavoitteet herättävät merkkipiirin alueella huolta. Hallituksen jäsenten on perehdyttävä ennakkoon esityslistalla oleviin merkkipäätösesityksiin edustamansa merkkipiirin tai merkkipiirien alueelta ja hyvän hallinnon mukaisten asiaseikkojen nojalla perusteltava päätöstä tehtäessä edustamansa merkkipiirin kanta esitettyihin merkkeihin. Merkkipiirin alueella paliskuntien keskinäinen yhteistyö on viime vuosina parantunut. Petojen tappamien poroja kirjattaessa tulisi olla merkintä siitä, onko kyseessä luettu vai lukematon poro
448 POROM MIES 2/20015 Maankäytön aiheuttamien häiriöiden ja laidunmenetysten vuoksi porojen ruokinta tehdään pääasiassa tarhoissa. Merkkipiirin alueella on voimakasta teollista maankäyttöä. Poronhoito keskittyy Raattaman kylän alueelle ja porot on aina hoidettu yhtenä tokkana. Luvat on siis haettava vättalven laidunmaat menetettiin lyhyessä ajassa kerralla näissä hakkuissa. Kevättalvisin ahmavahinkojen etsiminen työllistää poromiehet tehokkaasti. Sen jälkeen poroja on ollut välttämätöntä ruokkia talvisin. Sodankylän merkkipiiri tekee tiivistä yhteistyötä ja se sujuu hyvin. GTK:n kanssa on oltu eri linjoilla kairausten kanssa, paliskunta on vastustanut malminetsintälupia. Tuomas Palojärvi (Käsivarsi) totesi, että peto-ongelmat ja erityisesti ahma, ovat paliskunnan suurin ongelma. Metsähallitus on linjannut asian siten, ettei se myönnä maanomistajan lupia Käsivarren alueelle. Kaivosten ja malminetsinnän lisäksi alueella on muun muassa tuulimyllyjä ja puolustusvoimien ampuma-alue. Karhujen runsastuminen alueella on myös huolettanut viime vuosina. Kaivostoiminnan vastustaminen saa aikaan poromiesten mollausta. Talvisin poroja ruokitaan lumiolosuhteista riippuen tarpeellisella intensiteetillä. keskitettäisiin nuorempiin ylitiheisiin kasvatusmetsiin ja vanhat metsät jätettäisiin rauhaan. Jukka Penttinen (Syväjärvi) kertoi, että paliskunnan kuusikot hakattiin vuonna 1996, jonka myötä paliskunnassa siirryttiin porojen tarhaukseen pakon edessä. Sodankylässä porotalous on joutunut väistymään kaivostoiminnan myötä ja kunnassa on paljon porovastaisia ihmisiä. Ke
Alueella on ollut kesäaikaista hävikkiä, jolle ei ole saatu selvää syytä tietoon. Korvausjärjestelmä on oltava kunnossa siten, että korvaukset voidaan maksaa vahingonkärsijöille. Lupapolitiikkaa tulisi joustavoittaa entisestään. 016 611 055 Valta e 27, Ki lä p. Lupia saadaan vasta, kun raatoja löytyy riittävästi. Esimerkiksi tukiasioita voisi olla aiheellista kehittää siten, että nuoria saataisiin innostumaan alalle. Se ei aina ole mahdollista. Eerolta poromiehille laatukiikarit. ANNA YKSILÖLLINEN LAHJA POROMERKKIRIIPUS ketjulla 80 €. Petopolitiikka on mennyt oikeaan suuntaan, mutta tehtävää siinä on edelleen. Koirista on tullut pyytäviä ja ne repivät paljon poroja. Teurasmäärät tulee saadaan nousemaan. On hyvä, että Soklin osalta on yhdistyksessäkin otettu asiaan kantaa. Metsänhakkuut Tukesin kautta. Seppo Hirvosen (Posion Livo) merkkipiirin alueella huolena on nuorten innostaminen poronhoidon pariin. PO OROMIESS 22/2015 499 nen ovat nyt kunnossa. Asko Länsman (Saamelaiskäräjät) näki tärkeänä poronlihan hinnan kehittämiseen liittyvät toimet. Yhdistyksen toiminnassa tulisi parantaa politiikkaa siten, että esimerkiksi tärkeissä asioissa lausuntoja kirjoittava taho olisi yhteydessä asianosaiseen poroisäntään. Poronhoito ei ole nappikauppaa, vaan merkittävä taloudellinen toimija alueella. Muu maankäyttö on myös asia, johon yhdistys joutuu tulevaisuudessa ottamaan enemmän kantaa. Myös paliskuntien yhdistymiset saattavat olla tulevaisuudessa tarpeellisia. Tuloista liian iso osa tulee liikenneja petovahingoista. Kangasmailla tehtävät maanmuokkaukset tuhoavat jäkäliköt erityisesti, jos hakkuut tehdään kesämaan aikana. Kesäisin on riesaporoja ja niiden kanssa yritetään pärjätä. Lisää huolia aiheuttavat kasvavat petokannat sekä malminetsintä, erityisesti kulta on ongelma. Väen vähetessä paliskunnissa on tehtävä entistä tiiviimmin yhteistyötä. Muutoin riski on, että hinta lähtee laskuun teurasmäärien nousun myötä. Mika Käsmä (Taivalkoski) kertoi, että lihantuotanto tulee saada poronhoidon tulonmuodostuksen perustaksi myös eteläisellä poronhoitoalueella. Tässä kohdin tulee huolehtia siitä, että poronlihan markkinointi ja menekinedistämiovat olleet alueella raskaita. Valtuute u jälleenmyyjä. Asko muistutti myös, että nuorten aloittajien osalta rahoituksessa on ongelmallista, kun aloitustuen yhteydessä tulee ostaa maata. Puolet paliskunnan kyläryhmistä ruokkii poroja talvisin, loput eivät. Kuivien kankaiden hakkuut tulisi tehdä talviaikaan. Paliskunnan kanta on, että Mallan puiston alueelle annettu porojen laidunnuskielto tulee poistaa. Laiduntilanne vaihtelee eri alueilla paljon. Hopeiset poromerkki riipukset, korvakorut, sormukset, polat, soljet ja neulat, riskut, hakaset ja vyönapit. Jani Jääskö (Alakylä) nosti esiin koirien aiheuttamat ongelmat. Tähän toimiva johto vastasi, että juuri näin onkin toimittu jo vuosia. Pyydä tarjous. Tukipolitiikkaa tulisi myös kehittää siten, että eloporotukea tulee nostaa ja teurastukea sen rinnalle edelleen selvittää. Mika Kavakka (Kemin-Sompio) totesi, että kehitettävistä asioista keskeisin on talous: tulo tulee lihasta. Alueella poronomistajien määrä on vähentynyt ja karjakoot kasvaneet. Oletettavasti tekijöitä on useita. 040 867 6596 Ivalon e 10, Ivalo p. 040 777 6626 POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU TOIMITUK SET MYÖS POSTITSE. Hallituksen ensimmäisessä kokouksessa (1/2015) äänestettiin kilpailuvaliokunnan uudeksi jäseneksi Eero Länsman Utsjoelta. Tämä on yksi syy sille, että alueella syntyy helposti kon. Mökkiläiten ja poroelinkeinon välillä on ristiriitoja. ikteja poronhoidon ja muiden alueen ihmisten ja toimijoiden välillä. Magga Oy / eero.magga@gmail.com Jäämeren e 20, Sodankylä p. Nuoret puuttuvat. Mallan osalta neuvotteluissa etsitään parhaillaan yhteisymmärrystä
www.ultracom.. Ultracomin kuolleisuuslähetin aite, jonka ti i Läh ti. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin
Toisaalta kaikilla havaintoasemilla lumija sääolojen vaihtelu vuosien välillä on ollut suurta. Hyvät suhteet tutkimuspaliskuntien poroisäntiin ovat olleet ratkaisevassa roolissa hankkeen onnistumisen suhteen. LUMIOLOT SUOMEN PORONHOITOALUEELLA Sirpa Rasmus, Jyväskylän yliopisto Lumiolosuhteet – vaihtelevat, muuttuvat, vaikeuksia aiheuttavat. Keskimääräinen lumen maksimisyvyys vaihteli 68 senttimetrin ja 110 senttimetrin välillä ja lumisen ajan keskilämpötila oli kylmimmällä asemalla kaksi astetta alhaisempi kuin lämpimimmällä. Hanketta on toteutettu Jyväskylän yliopiston Bioja ympäristötieteen laitoksella. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Lapin yliopiston Arktinen keskus, Ilmatieteen laitos, Lapin Ely-keskus ja tutkimuspaliskunnat (Hammastunturi, Kyrö, Käsivarsi, Pohjois-Salla ja Poikajärvi). Lämpeneminen alkaa jo näkyä p Talvikauden keskimääräiset sääolot ovat vaihdelleet huomattavasti poronhoitoalueen eri osissa. Pisin keskimääräisen lumipeiteajan kesto oli yli kaksi kuukautta pidempi kuin lyhin. Talviaikaisia tilastoja tarkasteltiin näiltä havaintoasemilta viimeksi kuluneiden vuosikymmenten ajalta. Maajääkerrokset ovat mallinnustulosten mukaan yleisimpiä ja paksuimpia Käsivarressa. He ja monet poronhoitajat ovat ottaneet puhelinsoitot, haastattelukäynnit, lomakkeidentäytöt ja kysymykset hyvin vastaan ja suhtautuneet tutkijoihin kärsivällisyydellä. Haastatteluissa pohdittiin myös ilmastonmuutosennusteita ja muuttuvien vuodenaikojen vaikutusta käytännön poronhoitotyöhön. PO OROMIESS 22/2015 511 Maaja metsätalousministeriön Makera-varoista rahoittama hanke Lumiolosuhteiden vaikutus porojen talvikuolleisuuteen ja vasatuotantoon – lumija kaivuolosuhteet sekä poronhoidon sopeutumisskenaariot muuttuvassa ilmastossa on loppusuoralla. Noin 20 haastattelun avulla selvitettiin millaisin keinoin selviydytään laidunmaan jäätymisestä, poikkeuksellisen syvälumisesta talvesta tai myöhäisestä lumen sulamisesta. Lumen rakenteita mallinnettiin vuosilta 1981–2010 käyttämällä sveitsiläistä SNOWPACK -lumimallia. Talven keskilämpötilat ovat nousseet ja lumipeitteisen ajan kesto lyhentynyt useilla havaintoasemilla tarkastelujakson aikana; sulami. Kuva Minna Turunen Poronhoitoalueen keskija pohjoisosassa toimii 13 pitkäaikaista Ilmatieteen laitoksen havaintoasemaa. Lisäksi perehdyttiin poronhoitajien kokemuksiin vaikeista lumioloista paliskuntien toimintakertomusten sekä haastattelujen perusteella
552 POROM MIES 2/20015 sen aikaistuminen oli yleisempää kuin myöhäistynyt lumipeitteen muodostuminen. Löysimme joitakin merkkejä leutojen talvipäivien ja talvisten sadepäivien yleistymisestä, mutta esimerkiksi poronhoidon kannalta merkittävän alkutalven osalta muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Vuosien välinen vaihtelu oli skenaariojakson aikana nykyilmastoa suurempaa. Pohjoisimmilla asemilla (Kevolla ja Kilpisjärvellä) havaitsimme muutoksia vain lumipeiteajan kestossa; lämpötilojen nousu ja leutojen talviolojen yleistyminen näkyivät selvimmin Rovaniemen, Savukosken, Sodankylän, Pokan ja Saariselän alueella. Toiseksi useimmin oli mainintoja maajäästä tai jäisistä kerroksista lumessa. Skenaariojaksolla lumipeite muodostui keskimäärin 19 päivää nykyistä myöhemmin ja se suli 16 päivää aikaisemmin. Vaikeat lumiolot ja niistä selviäminen Paliskuntien toimintakertomuksissa useimmin raportoidut talvikauden vaikeudet liittyivät lumen myöhäiseen sulamiseen tai paksuun lumipeitteeseen. pororehujen ja polttoaineiden hinta) ja ihmistoiminnan aiheuttama häiriö. Mallinnetuissa lumen rakenteen 30 vuoden aikasarjoissa näkyi vain muutamia tilastollisesti merkitseviä muutoksia – Keski-Lapin metsäisissä oloissa oli tiheiden lumikerrosten ja maajään paksuus kasvussa. Aukean paikan lumipeitteet olivat melkein kolmannesta ohuempia kuin nykyilmastossa ja muutos metsissä oli tätäkin suurempi. Käytännön poronhoitotyössä muutokset näkyvät lumiolosuhteiden muutoksina. Eniten selviytymistä vaikeuttavat petojen esiintyminen, muu maankäyttö ja epävarmuus tulevasta maankäytöstä, taloudellinen tilanne (esim. Lisäksi lumipeitteet muodostuivat etenkin aukealla maalla nykyistä tiheämmiksi ja laitumien jäätyminen yleistyi. Nykyhetkiset keinot saattavat olla koetuksella, jos nykyisin harvinaislaatuisesta ilmiöstä tulee tulevina vuosikymmeninä hyvinkin yleinen ilmiö. Jäiset kerrokset pehmenivät nykyistä harvemmin (pakkasjaksojen lyhentyessä ja harvinaistuessa), mutta ne saattoivat sulaa kokonaan pois talven aikana. Arvioimme lumiolojen muutosta lähivuosikymmeninä kirjallisuuden lisäksi laskemalla lumen määriä ja rakenteita Keski-Lappiin (Sodankylään) nykyilmastossa ja ilmastoennusteisiin perustuvan skenaariojakson 2035–2064 aikana. Skenaariojakson heinäkuun keskilämpötila oli noin kaksi astetta nykyilmastoa lämpimämpi, ja tammikuun yli neljä astetta lämpimämpi. Toisaalta lumipeitteinen aika todennäköisesti lyhentyy sekä syksystä että keväästä. Etenkin lumen aikaisempi sulaminen ja kasvukauden alun aikaistuminen helpottavat vasomisaikaa ja auttavat poroja kuntoutumaan talven jäljiltä. Ne kuitenkin lisäävät porotyötä ja poronhoidon kustannuksia. Esimerkiksi hyvin. Riittävän monipuoliset laitumet ovat tärkeitä vaikeista talvioloista selviämiselle. Talviruokinnan yleistyttyä vaikeat olot eivät välttämättä näy suoraan porojen poikkeuksellisen korkeana talvikuolleisuutena tai alhaisena vasaprosenttina. Myös muut talviset sääolot muuttuvat. Haastattelujen mukaan selviytymistä helpottavat eniten oma tieto ja taito porojen käsittelyssä, teknisten apuvälineiden käyttö, laidunympäristön monipuolisuus sekä lisäruokinta. Lämpenemisen vaikutukset lumiolosuhteisiin p p Ilmaston kehittymistä kuvaavien ennusteiden perusteella talvet tulevat kuluvan vuosisadan aikana edelleen leudontumaan. Johtopäätökset Lumiolot ovat edelleen merkityksellisiä poroille ja poronhoidolle. Tärkeitä tekijöitä ovat myös oma arvostus elinkeinoa kohtaan, alueella käytetty poronhoitotapa ja laidunkierron käyttö. Lämpenevinä talvina on odotettavissa että epävakaat alkutalvet aiheuttavat yhä useammin maajäätilanteita sekä homeita laitumille. Mainintoja oli myös laitumille kehittyneistä homeista lumen sataessa sulaan maahan, ja metsäpaliskunnissa pehmeästä lumesta, joka keväällä vaikeuttaa luppojäkälien hyödyntämistä. Haastattelijoiden listaamat keinot vaikeista lumioloista selviämiseksi ovat yhdistelmä vanhaa ja uutta – esimerkiksi laidunmaan monipuolisuuden hyödyntäminen, paimennus jotta petojen uhka vähenisi, jälkien ajo moottorikelkalla pehmeän ja syvän lumen aikaan ja ruokinta. Porolle ja poroelinkeinolle lähivuosikymmenet tuovat siis sekä helpotusta että haasteita. Niiden säilymisessä voivat tehdä osansa pohjoisen maankäytön ohjaus (varmistus siitä, että hankkeet aidosti huomioivat poroelinkeinon tilatarpeen, myös riittävän puskurin vaikeissa olosuhteissa) kuten myös elinkeino itse. Tärkeä osa haastatteluja oli sen arvioiminen, mitkä tekijät helpottavat tai vaikeuttavat jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta selviämistä
Lisäksi metsä lisää laidunmaan monipuolisuutta normaalinakin talvena: metsä vaikuttaa lumen tuloja sulamisajankohtaan, lumen määrään ja rakenteeseen. erän LOKAKUUSSA! Maksuaikaa jopa 72 kk! Koneet suoraan Euroopan johtavilta konetehtailta-edullisesti ilman välikäsiä! Kevään toimituksiin edut suoraan ostajalle! NYT KANNATTAA TOIMIA! tukea sekä nyt että tulevaisuudessa, metsälaidunten säilymisestä on huolehdittava. NAHKATUOTTEITA YM. Metsälaidunten merkitys näkyi hankkeessa monin tavoin. PO OROMIESS 22/2015 533 suunniteltu ja toteutettu laidunkierto nähtiin vaikeita talvioloja helpottavana keinona. 0400 760 277 77. Tekemässämme mallinnustyössä lämpenevien talvien vaikutus ei ollut latvuston alla yhtä voimakas kuin aukeassa ympäristössä – lumen tihentymistä ja maajääkerrosten paksunemista ei nähty metsäympäristössä. Poromiehet näkivät luppometsät erittäin arvokkaina resursseina juuri vaikeista talvioloista selviämistä turvaamaan. Mikäli poronhoitoa luonnonlaitumilla halutaan Tiedustelut: Pasi Ahonen, puh. NAHKATUOTTEITA WWW.POROTARVIKE.FI WWW.POROTARVIKE.FI TERVETULOA TUTUSTUMAAN TUOTTEISIINI TAI SOITA JA TILAA, LÄHETÄN MYÖS RAHTINA K. Välitalo, p. 040 566 9472 +al +alv+a v+alv lv +alv +alv alv 0% työleveys 5,5 m 200 200 cm cm ysy ev tarjousta! Kysy kevättarjousta! 29.900 29.900€€ 5490 5490€€ 5190 5190€€ 2390 2390€€ 15.900 15.900€€ paalisilppuri Jeantil 11-7 Classic lantavaunu JF 420 karhotin JF 555 heinänpöyhin S St S l olll mo moni nito toim imik ikau auha ha Je Jean anti till 85 8500 00 imup paineva vaun unuu Huikea rahoitusratkaisu! • Käsiraha vain 10% • 6 kk korotonta maksuaikaa •Todellinen vuosikorko 3,95% Osta nyt, maksat vasta 1. 040 556 9825 Nikuntie 5, 99100 Kittilä TUOTTEITA SAA NYT TUOTTEITA SAA NYT MYÖS VAALAJÄRVELTÄ MYÖS VAALAJÄRVELTÄ Anna-Liisa Seppälä, p. Tämä vaatii tietenkin riittävästi tilaa, mutta esimerkiksi tiettyjen, maajäätä huonosti muodostavien laidunalueiden varaaminen mahdollista laidunten jäätymistä silmällä pitäen voi olla paliskunnan etu. VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA YM
554 POROM MIES 2/20015 NEUVONTA MUISTUTTAA PORONHOITAJIEN SIJAISAPU VUODEN 2015 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Huhtija toukokuussa paliskuntien kevätkokoukset. Kun sairastut tai sinulle sattuu tapaturma: 1. Jarno Ronkainen, 029 435 2662 / jarno.ronkainen@mela.. paperiset paliskuntien arvonlisäverolaskelmat verottajalle, 12.7. Poroparlamentti Rovaniemellä. Aiheena on kevätkokousasiat. Pomu 2014–2015 löytyy www.paliskunnat.. Huomaa, että Paliskuntain yhdistyksen henkilökunta on lomalla heinäkuussa. Lähetä korvaushakemus ja kopio laskusta Melaan seuraavan kuukauden aikana sijaisavun alkamisesta. TAI postittamalla hakemuslomake Mela, PL 16, 02101 ESPOO. /0400 388 560. Tämän yli menevä osuus 9,12 €/kg, sisältää alv 14 %. p kirjaamo@riista.. Paliskuntain yhdistyksen toimisto kiinni. www.mela.. /maatalouslomitus/poronhoitajien-sijaisapu KOULUTUSTA Paliskunnille koulutuspäivä porotaloussuunnitelmiin ja niiden päivitystyöhön liittyen 23.4.2015 Rovaniemellä. Tekstiviesti numeroon 050 410 8909 TAI hakemuslomake sähköpostitse porosijaisapu@mela.. /040 685 8958 tai anna-leena.jankala@paliskunnat.. Järjestä itsellesi ennakkoperintärekisteriin merkitty sijainen. Poroluettelot toimitettava Paliskuntain yhdistykseen. jakso 28.–30.4 ja toinen jakso 12.– 13.5.2015 Rovaniemellä Jatko-osa aiemmin hallinnon kurssin käyneille 22.4.2015 Rovaniemellä. Tee sijaisapuhakemus kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä ennen töiden aloittamista. Ilmoittautumiset koulutuksiin maanantaihin 13.4.2015 klo 15.00 mennessä maaren.angeli@paliskunnat. /. 1.–2.6. Parhaiten apua on saatavilla toukokuun puoleen väliin saakka. 2. neuvontasivustolta tai Py neuvonnan facebook-ryhmästä RAHASTONHOITAJA, TARVITSETKO APUA PALISKUNNAN KIRJANPIDON KANSSA. . POROLUETTELOTIEDOT Paliskuntain yhdistykseen 31.5.2015 mennessä. Uudet poroisännät ja hallituksen jäsenet: hallinnon koulutuksen 1. Olkaa hyvissä ajoin yhteydessä kirjanpidonneuvoja Asta Sipolaan. 6.7.–1.8. 4. ARVONLISÄVEROLOMAKKEET on palautettava paliskunnan rahastonhoitajalle 1.6.2015 mennessä Ole tarkkana verokantojen kanssa Omaan käyttöön otetun lihan kilohinta on 8 €/kg (alv %) 850 € saakka. 1.6. j. Poronomistajien ALV-lomakkeiden palautus paliskuntaan. 31.5. MAASUURPETOJEN POIKKEUSLUPAHAKEMUKSET suoraan osoitteeseen lupahallinto. Lisätietoja poronhoitajien sijaisavusta Mela-asiamiehiltä: Nina Maarit West, 029 435 2664 / ninamaarit.west@mela.. 5.7. 3. sähköiset. Ilmoita sijaisavun käytöstä välittömästi poroisännälle
• Kaksi kokoa: halkaisija 1500 tai 1800 mm. ERÄ! Sis. alv 24% 1250 /kpl Meiltä Dolmar -moottorisahat! Esim. • Kiinteä pohja. alv 24% 19900 /kpl 545 /kpl Sis. • Terä 14’’, 1,1 mm, 3/8 -jaolla. Ajankohtaista! Vielä ehdi t hank kia siem enet , säilönt ä-ain eet ja kää rintä kalvo t! Pyyd ä tarjo ukset soit tama lla tai tule käym ään kaupoi lla a myymä lässä mme. • Soveltuu luomutuotantoon. Klapikone HakkiPilke OH 27 TR • Pyörösahanterällä ja hydraulihalkaisulla. Klapisäkki 1,5 m3 kiinteällä pohjalla • Nostolenkit yläja alapuolella. sinkkiä parantamaan ruokahalua ja karvankiiltoa, jodia kasvuun ja kehitykseen sekä seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. Halkaisuterän korkeuden pikasäätö. Mahd. Sis. 050-389 0821 K-MAATALOUS OULU • Puh. • Edesauttaa maidontuotantoa. 040-566 2939 K-MAATALOUS A AA A A A KKKKKKKKO O KKKKKKKK-MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A A AA A A A A A A A A A A ATA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA A A A AL L L L L L L L S S US US US US US US OU OU OU O O O O LO O O O O O O O LO O O O O O O O O O O O O O O O A A A A TA TA A A TA TA TA TA T T T T T A A A A M M M M K-M KK-M -M K K MA MA MA MA L L K K A A A A U U M M K K US US US US US US US US US US US US US US US US KKK-M K-M -MA -MA MAA MAA AA AATA TA TA TAL LOU O OUS US US US www.k-maatalous.. EasyStart-kevytkäynnitys, Primer, Touch&Stop -yhdistelmäkatkaisin. Hydraulinen 5,5 tn sylinteri. 020 7528 260 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. 020 740 1040 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. 050-301 2596 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. 501054338 Meiltä Kinnusen Myllyn pororehut, KYSY TARJOUS. K-MAATALOUS TORNIO • Puh. 3.990,(alv 0%) + toim.kulut Nuolukivi KNZ Standard, 10 kg • Sisältää tärkeitä hivenaineita, mm. alv 14% Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) oneissa alv 0%, rehuissa alv 14% j ovat voimassa 30.5.2015 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Dolmar PS-32 • Teho 1,3 kW. 010 8350 280 K-MAATALOUS KEMIJÄRVI • Puh. KAMPANJAHINTAAN! Pyöröpaalisilppuri Elho Rotor Cutter 1500 ja 1800 • Paalien kuormaus Rotor Cutterin puristavalla kuormaushaarukalla. 010 346 6260 Ä K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. • Hengittävät seinät. 010 286 6770 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. Taittuva poistokuljetin 3,2 m. toim.kulut eivät sisälly hintaan.. • Rehua voidaan jakaa rehupöydälle tai puhaltaa olkea jopa 12-15 m etäisyydelle. myymä lässä mme
Aukeaman Tarja Konstig.. Pekka Tennilä haki pokaalin. Aleksi, Veeti ja Erkki Orren Muksis oli lauantain nopein kilometrillä, mutta jäi sunnuntaina Otesta reilun viisi sekuntia. Vuolab & Tennilän Vaski juoksi pronssia. 556 POROM MIES 2/20015 Poro Omistaja Ajaja Paliskunta 1 km 2 km Yhteisaika 1 Ote Kyrönniemi Jouni Janne Alatalo Kiiminki-Kollaja 01:16,44 02:31,42 03:47,86 2 Muksis Aleksi / Veeti / Erkki Orre Seija Matero Narkaus 01:15,83 02:36,53 03:52,36 3 Vaski Vuolab / Tennilä Seija Matero Paistunturi 01:17,09 02:35,90 03:52,99 4 Mykkä Kyrönniemi Juha Jaakko Lahdenperä Kiiminki-Kollaja 01:18,75 02:34,28 03:53,03 5 Diili Team Tölkki Jaakko Lahdenperä Kiiminki-Kollaja 01:17,67 02:35,61 03:53,28 6 Raju Kynkäänniemi Heikki Sanna Kynkäänniemi Kiiminki-Kollaja 01:18,32 02:36,14 03:54,46 7 Urmas Kuukasjärvi Jorma Hanna Mikkola Sattasniemi 01:18,80 02:35,91 03:54,71 8 Eguboy Wanhatalo Bengt Anne Risten Sara Sattajärvi 01:18,57 02:36,39 03:54,96 9 Isomus Näkkäläjärvi Rauni Seija Matero Sallivaara 01:18,93 02:36,33 03:55,26 10 KK Krupula Maire Marko Tervaniemi Isosydänmaa 01:18,36 02:37,55 03:55,91 11 Raidna Sara Anne Risten Anne Risten Sara Duottar Hearggit 01:18,32 02:38,10 03:56,42 12 Veriveli Kynkäänniemi Jarmo Janne Alatalo Kiiminki-Kollaja 01:19,28 02:37,18 03:56,46 13 Nigga Länsman Eveliina Janne Alatalo Kaldoaivi 01:18,69 02:37,88 03:56,57 14 Sitko Team Tölkki Jaakko Lahdenperä Kiiminki-Kollaja 01:18,69 02:37,91 03:56,60 15 Peetuhaippa Mikkola Hanna Hanna Mikkola Sattasniemi 01:19,02 02:37,72 03:56,74 16 Tupsuntähti Mäntyranta Tuula Jani Ruokamo Palojärvi 01:18,59 02:39,04 03:57,63 17 Tuuma Seppänen Hanna-Mari Janne Alatalo Pintamo 01:17,79 02:40,29 03:58,08 18 Hymypoika Krupula / Petäjäjärvi Marko Tervaniemi Isosydänmaa 01:17,59 02:40,52 03:58,11 19 Pikkukiri Kilpelä Kristiina Hanna Mikkola Kemin-Sompio 01:18,71 02:39,86 03:58,57 20 Ingrid-Luosttat Eira Ellen Ingrid Mika Länsman Karasjoki 01:18,09 02:42,54 04:00,63 21 Mustajalka Mikkola Juha Marko Tervaniemi Ivalo 01:19,07 02:41,75 04:00,82 22 Anár Mäntynen Esa Marko Tervaniemi Tolva 01:19,47 02:42,08 04:01,55 23 Tummanopsa Ahola Esko Marko Tervaniemi Timisjärvi 01:16,39 Ei osall 24 Singeri Satokangas Aslak Seija Matero Sallivaara 01:27,53 Ei osall KUNINKUUSKISOJEN TULOKSIA JA TUNNELMIA KUNINKUUSSARJAN TULOKSET Jouni Kyrönniemen (vas.) Ote vei kuninkuuden
Oula Sara juonsi kisat saameksi.. Lauantaina Otetta ajoi Eero Päkkilä, joka loukkasi jalkansa myöhemmässä lähdössä. Hopealle juoksi Laika ja Kimppa Teamin puolesta pokaalin otti vastaan Hannu Paaso (oik.) Kolmannelle sijalle juoksi Leka ja pystin kävi noutamassa Jarkko Timonen. PO OROMIESS 22/2015 577 Poro Omistaja Ajaja Paliskunta Tulosaika 1 Mellakka Krupula Hannu Marko Tervaniemi Isosydänmaa 1.17,46 2 Laika Kimppa Team Jaakko Lahdenperä Kiiminki-Kollaja 1.19,030 3 Leka Timonen M&J Janne Alatalo Pudasjärvi 1.19,031 4 TR-Muzet Gaup Tom Rune Elen Anne Sara Fávrusorda 1.19,22 5 Urhonpoika Aikkila Juha Marko Tervaniemi Oivanki 1.19,57 6 Sofelas Sara Oula Elen Anne Sara Sallivaara 1.19,85 7 Tirmooli Kilpelä Tarmo Antti Pätsi Kemin-Sompio 1.19,97 8 Mihao Haetta Mihkkal Ante Nils Olav Lango Duottar Hearggit 1.20,23 9 Jeti Tuomivaara Airi Jani Ruokamo Posion Livo 1.20,24 10 Muzet Johansen Björn Anne Risten Sara Maze Hearggit 1.20,35 11 Ukkonen Aikkila Juha Marko Tervaniemi Oivanki 1.20,52 12 Arvaamaton Kilpelä Kristiina Hanna Mikkola Kemin-Sompio 1.20,76 Parhaan kuskin pokaalin pokkasi itselleen Janne Alatalo (oik.) Hän ajoi kuninkuusporo Oten voittoon sunnuntaina kahdella kilometrillä. KUUMAN SARJAN TULOKSET Virallisen valvojan työnkuva on moninainen. Juha Mikkola lähdössä viemään Hanna Mikkolaa lähtöpaikalle. Kuuman sarjan voiton vei Hannu Krupulan (kesk.) Mellakka
Vakiovarusteena sähkövinssi, taustapeilit ja suuntavilkut. Saatavana myös maastomallina 6.990€ + tk 300€ uudet 2015 polaris-mallit saapuneet! NYT VAiN 9.990€ +tk 300€ Sportsman 570 EPS » ohjaustehostin » » vinssi » » isot jänkärenkaat » » poromallin pohjapanssari poro polaris erikoismalli vain meiltä! ajolaitteet kaikissa liikkeissämme: Koea aniemi – Ranua – Kemijärvi Rova Heti varastosta valmiiksi varusteltuna ja valmiina ajoon! Ota vanha mönkijäsi kärryyn ja tule vaihtamaan! ”poro-polaris” St ETX EFI 4X4 t ! Uutuustraktori! sportsman ace 9.990€ +tk300€ »» Sportsman 570 EPS »» Sportsman ACE uutuusmalli! Tervetuloa! tule koeajamaan!. 7.990€ + tk 300€ Sportsman 570 ja 570 EPS Maailman myydyimmän mönkijämallin ja moninkertaisen testivoittajan seuraaja! Automaattinen 100 % neliveto, pohjaa suojaa metallinen pohjalevy. Ohjaustehostimella (EPS) 10.290€ + tk 300€ Hinnat alk. Väri vihreä. Tavaratelineiden kantavuudet edessä 42 kg ja takana 82 kg. kevään 2015 tarjous! Hinnat alk. 4-veto toimii aina ja varmasti ilman erillisiä kytkentöjä. Maavara 286 mm. Lisäksi edessä on erillinen 20 litran vesitiivis tavaratila. Alustaa suojaa metallinen pohjalevy. ETX -mallissa on kokoluokassaan tehokkain nestejäähdytteinen 4-tahtimoottori ja automaattinen 100 % neliveto. 9.490€ + tk 300€ Sportsman ETX EFI 4X4 uutuus! ETX:ssä on kaikki perusominaisuudet, jotka ovat tehneet Sportsmanmallistosta maailman suosituimman mönkijämalliston
Pikkuveli Elias auttamassa suksien kanssa.. / Kaaretkoski J. Reijo ja Jarmo Kynkäänniemen Tuksu juoksi toiseksi. Sivun kuvat Tarja Konstig. Pekka Tervaniemi ajoi junioireiden sprinttikisassa. Hanna Mikkola Sattasniemi 1.20,29 4 Muzet Cuoivvat Eira Ole Mathis Mika Länsman Fávrusorda 1.20,30 5 Reima Ollila Lauri Niko Kovalainen Jääskö 1.20,85 6 Kiila Lakela Jussi Marko Tervaniemi Kemin-Sompio 1.20,86 7 Sieka Mäntynen E. ) ja Reijo Kynkäänniemi. PO OROMIESS 22/2015 599 Poro Omistaja Ajaja Paliskunta Tulosaika 1 Kiusa Jaurun Markus Janne Alatalo Pudasjärvi 1.17,45 2 Tuksu Kynkäänniemi J&R Sanna Kynkäänniemi Kiiminki-Kollaja 1.20,27 3 K Musta Aikio A. Pystin vastaanotti Aimo Aikio. Reijo (vas.) kävi noutamassa pystin. Sprintin nopeimman poron Riettaan omistavat Jarmo (vas. Aimo Aikion ja Jukka Kaarretkoksen K Musta oli kolmas. Poro Omistaja Ajaja Paliskunta Tulosaika 1 Rietas Kynkäänniemi J / R Sanna Kynkäänniemi Kiiminki-Kollaja 16.2802 2 Cuoivvat Sara Maret Aile Anne Risten Sara Duottar Hearggit 16.2806 3 Kunnanjohtaja Orre Erkki Seija Matero Narkaus 16.50 SPRINTIN TULOKSET Sprintin nopeimpien porojen omistajat: Aile Maret Sara, Jarmo Kynkäänniemi ja Erkki Orre. Janne Alatalo otti Markuksen puolesta pystin vastaan. / Jere Marko Tervaniemi Tolva 1.20,90 8 Nuuskamuikkunen Stenius Selena Janne Alatalo Pudasjärven Livo 1.20,95 9 Kiskuri Timonen E&M Janne Alatalo Pudasjärvi 1.20,99 10 Vinski Hietala Amanda Hanna Mikkola Oraniemi 1.21,33 11 Konna Kuukasjärvi Niko-Matti Hanna Mikkola Lappi 1.22,23 12 Petsenkka Somby Uula-Petteri Elen Anne Sara Paistunturi Hylätty YLEISEN SARJAN TULOKSET Yleisen sarjan kolme parasta pysteineen. Markus Jaurun Kiusa voitti
Ajaja Cupin voitti Seija Matero, toiseksi tuli Marko Tervaniemi ja kolmanneksi Janne Alatalo. Toiseksi tuli Jere Ruonakangas (vas.) ja kolmanneksi Iiro Ruonakangas. 660 POROM MIES 2/20015 Nro Ajaja Paliskunta 1 Pekka Tervaniemi Paistunturi 2 Jere Ruonakangas Kiiminki-Kollaja 3 Iiro Ruonakangas Kiiminki-Kollaja Nro Nimi Paliskunta Aika 1 Nils Mahtte Eira Skuohtanjarga 2.51,40 2 Mikkel Mathis Hætta Aborassa 4.17,65 3 Niko Näkkäläjärvi Näkkälä 5.43,40 4 Oula Sara Sallivaara 5.59,00 5 Taneli Magga Muotkatunturi 6 Nils-Heikki Paltto Sallivaara 7 Ole Mathis J Eira Favrosorda JUNIOREIDEN SPRINTIN TULOKSET NAISTEN SUOPUNGINHEITON TULOKSET Pekka Tervaniemi (kesk.) ajoi nopeimmin junioireiden sprintissä. etusivulta porokilpailujen alta.. Kaikki Cupin tulokset löydät www.paliskunnat.. Pekka ja Jere ajoivat sprintissä kaksi starttia. Cupin palkinnot jaettiin Inarissa lauantai-iltana. Nro Nimi Paliskunta Aika 1 Rauna-Maaria Näkkäläjärvi Sallivaara 2.09,41 2 Anne Risten Gaino Sara Duottar Hearggit 2.46,01 3 Kirsi Mäkitalo Sattanen 2.54,28 4 Piia Magga Muotkatunturi 3.19,37 5 Jenni Maria Kaaretkoski-Lakela Kemin-Sompio 3.38,54 6 Inkeri Magga Muotkatunturi 7 Elen Anne Sara Sallivaara 8 Jonna Alava Hammastunturi MIESTEN SUOPUNGINHEITON TULOKSET Voittajan tuuletukset heti kisan jälkeen Nils Mahtte Eira. Voittajakolmikko: Kirsi Mäkitalo (vas.), Rauna-Maaria Näkkäläjärvi ja Anne Risten Gaino Sara. Aukeaman kuvat Tarja Konstig
Timo Portti keltaisessa liivissä piti järjestystä yllä myös lasten suopunkipaikalla.. www.ferrariagri.. Maria ja Johan Lakela löysivät käsiohjelmasta äiti Jennin kuvan. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä Kuskit poroja odottelemassa. PO OROMIESS 22/2015 611 ISÄNNÄN PARAS KAVERI Ferrari – oikean kokoinen MONITOIMITRAKTORI Tehokas ja monipuolinen työjuhta maaja metsätaloustöihin
aaaaaaa Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv K vvvvvvvvvvvvvvvvva A a A a A a A a A A A A A Ann nnn nnnnnnne ne nne ne neeeeeeeee nnne ne ne neeeee nnnne neee nnnnneee nnnnnnnee ne nnnnnnnnnnnnne nnnnnnn Ol Oll O Ol Ol O O O O O Ol O Ol O O O O O Ol Ol Ol O O O Ol Ol O Ol O O Ol O Oll O O O O lilil lil lil lilili lil liill lililll lil lililiilaaaaaaaa. aaaaa. a. aa Kuv Kuv Kuva T aT a Tarj arja K a Kons on o tig tig.. aa. Kuva Anne Ollila.. aa. aaaaaaaaaaaaaaa. 662 POROM MIES 2/20015 Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv K Kuv Kuv Kuv Kuv Kuvv Kuv Kuv Kuv K K Kuv Kuv uv Kuv K K Kuv K Kuv Ku Kuv Kuv Kuv K K K K K Kuv Kuv K K K Kuv Ku Kuv K Kuv Kuv Kuu K K K K Kuuuuv uuuv Kuv Kuvvvvva A a A a A aaA a A a A a A a A a A aA a A A A aA aA A aA aA A aA aA A a A aaA aa A A A aa A aA aaaaA A A A A a A aaa A aA a A aaa A A A aA a A aa A a A A a A A a A a A a A A A A A A aA aA A A A A aA aA A aaaaa A A A a A aaa A A A Anne nne nne nnne nnnn nne nne nne n nne nne nne nne nn nne nn nnne ne nnn nn nne nne nnnn nn nnnn nne nne nnne nne nnnn nne nnn nne nne nnnnnn nnn nne ne ne nne nnn nne nn nne nnnn nne ne nnn nnnn nnne n nnee nnnnneee O Ol Ol O O O O Ol Ol Ol Ol Ol O Ol Olll Ol O O Ol Ol Oll O Ol Oll O O Olllll Ol Oll O Ol Ol Ol O O O O O O O O Ol O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O O lil lil lil lil lil lilillil lillilil liliil lililillil lliilliiiiil llilil lilliiliiiiiaaaaa. aa.. aaaaaaaaaaaaaaaaaa Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv K K vvvvvaA a A a A a A a aa nne nne nne nne nnne Ol Ol O O O O O O lil lillla. aaa. a. aaaa Kuv Kuv K Kuv K Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Ku K Kuv Kuv Ku Kuv u Kuvv Kuv Kuv Kuvv Kuv Kuv K Kuv uv Kuvvv Kuvv Ku Kuv K vv Kuv K K K va A aA a A a A a A a A a A a A a A a A a A aA aA a A aA a A a A a A aA a A a A aA a A a A aA a A aA a A A A A A A A aaA aaA A A A A A A A A A A A aA A Anne nne nne nn nne nne nne nne nne nne nne nne nneeeeeeeeeeeee nn nne nne nneeeeeeeeee nnneeeeeeee nneeeeeeeeeeeeee nn n eeeeee nnneeeeee nne nnneee neeeee nneeeeee n eeeeeeeeeeeeeeeeee nee O O O O Ol Ol O Ol O Ol Ol O O Ollll O O O Ol O Ol O Ol Olllll Ol O O Ol Ol Ol O O O O Ol Oll O O Ol O O O Oll Ol O O O O O O O Ol O O O O O O O O O O Ol Ol O O O O O O O O O O O Ol O O O O O O Ol O O O O O O Ol O O Ol O O Oll Oll Oll O O O O O O O Ol O lilllililil lilili lil lil lil llilliiilil lilil lliil lliiil llilllililil liil llllllil lilillil lliiliillllilillilll aaaaaa. aaa. Jenni Kaaretkoski-Lakela heittämässä isän ja tyttären tarkassa seurannassa. a.. aaaa. aaaa. a. aaa
Lisäksi rehussa on vitamiineja ja kivennäisiä. aa. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Eija Annola 044 782 1326 Heikki Ämmänpää 040 772 1476 Koillismaa–Kainuu Arto Kuismin 044 781 8936 Mari Klemetti 040 546 4184 Tilaa kätevästi verkkokaupasta! raisioagro.com Kermikkä/Juhani Tanner lahjoitti valmistamansa valjaat kuninkuuden voittajalle. a. K Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv Ku Kuv Kuv Kuv Kuv uv uv Ku Kuv uv uuv uv uv uv uvvv Kuv Kuv Kuv Kuv K Kuv Kuv uv Kuv uv uvv uv Kuv Kuv Kuv Ku Kuv K Kuv Kuv Kuv uvv uv Kuv K Kuv Kuv K Kuv uv uv uv uvvvv Kuv Kuv uv K K K Kuv uv uv uv uv uv uv uv Kuv uv Kuv Kuv Kuv Kuv Kuv K Kuv uv uuvvv uv uv Kuv K Kuv K K Kuv uv Kuuvvv uv K K Kuv Kuv uv Kuuuuuvv uv uv Kuv K K K K Kuuuvvv Kuv K K K K K Kuv Kuv uvv uv uv K K K Kuv Kuv Kuv uvv uv uv K K Kuuvv K K K K K K K Kuuvvvvv K Kuuuvv K K K Kuuuuuvvv K Kuv uv uuuuvv uuuuuuuvv uv uuuuuuuvvv Kuuuuuuv uuuv uuuuuu Kuuuuuuu aaaaaaaaaaa aa A a A a A aaa a A aaaaaaaa A aa A aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa nne nne nne nne nne Ol Ol Ol O O Ol O O O O Ol O O O O O O O O O Olllil lil liill a. PO OROMIESS 22/2015 633 Poron-Herkusta energiaa talviruokintaan Poron-Herkku on maittava, ravitseva ja kustannustehokas täysrehu, joka sisältää poron tarvitsemaa energiaa ja kuitua hyväksikäytettävässä muodossa. Vasen kuva Sirpa Valkama, oikea Anne Ollila. Aloita ruokinta totutellen, ja huomioi pakkasen ja lumen vaikutus täysrehun tarpeeseen. a
664 POROM MIES 2/20015 POROMIES-lehden palvelukortti YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Inkeri Kesti, taloussihteeri 0400 192 118 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Sanna Hast 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS p. p p NEUVONTA-SIVUSTON TUNNUKSET anna-leena.jankala@paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.. tai aarre.jortikka@paliskunnat.. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. jp jp KUTUHARJU Koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen 016 672 748 p 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN UUSI OSOITE PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2015 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN TILAAN POROMIES-LEHDEN 1.1.2015 ALKAEN TOISTAISEKSI AJALLE 1.1.-31.12.2015 HINTAAN: KOTIMAA 20 € VUOSI / ULKOMAAT 29 € VUOSI
PP. HYVITÄMME REILUSTI VANHASTA GPS/GSM-POROPANNASTA VAI PP HDOSSA UUTEEN TRACKER SUPERBOAZU GPS/GSM/GPRS -POROPANTAAN
POROMIESS 2/20155 666 Ultracom Poro-GPS Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. yt, kestävä ja i hj l id. www.ultracom.