Poromies 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PO PPOR POR POR POR POR POR POR PO POR POR PO PO POR PO PO O PO PO PO O O O O O O POR OR OR OR ORR OR OR OR OR OR POR POR POR POR PO POR POR POR PPOR PPPPOR PO O O O O O O OR OR ORR PORR OR OR ORR POR OR PO POR POR POR PPPPOR POR POR O PO O O O O OR ORRR OR OR POR POR OR ORR OR POR OR POR POR PPPPO O O PO PO O O O O O ORRRR ORR OR POR POR PO PO PPPPOR O O OR O PO PORRRRR OR POR OR POR PPPOR ORR PPO PO O O OR O O O PO O OR ORR OR OR POR PO PPPO O OR O O O PO PO ORR PPPPPO O O O O OR O O O O O ORR OR OR OR POR PORR PPPPO O O O O O ORRRRR PO PPPPO O O OR O OR ORRRR OR PORRR PPO O O O O O O PORR POR POR PPPPOR PO PO O O O ORR ORRR PO PPPO O O O O PPO PO O O O O ORR PPPO O O O O O O OR ORR OR PPPPPO O O O O O ORRR PPOR PO O O O O O O O OR ORRR PPO O O O O ORRRR ORRRR PPPO O O O O O O ORRR PPPO O ORRRRR PPPPO O O ORRRRRRR PPP RRR PPO O ORRR O O O O OM OMI O OM OMI OMI OMI OMI OM O O O O OMI OM O OM OM OMI OM OM OMI OMI O OMI M M OM OMI M M OM MI M M OM OM M M M OM OMI M OMI OM OM MI OM OMI OMI OMI OMI OM OM O OMI OM O O O O O OM O OM OMI OMI OM M M M M OM OM OM MI OM OM M OM M OM OM M OM OM MI OM OMI OMI OM O O O OM OMI O O O O O OM OM OM O OM OMI OM OMI OM M M M M MI M M OMI MI OM OM M OM MI OMI OM OM OM OMI O O OMI O O O O O OM O OM OM O O OMI OM M M M OM M M OM OM OM OM M OMI MI OM O O O O OM O O O O O OM OM O O OM O O O O O OM M M OMI M M OM M OM M OM OMI MI O O O O O OM OM O O OM OM M M M MI M MII OMI O O OM O O O OMI OM OMI O O O O O OM OMI M M OMI OM OM M OM M OM OM M OMI M M OM MI O O O O O O O OM M M OMI M M OMI MI O O O OM O O O O OM O O O OM O OM M OM M OM M M M MIII OMIII OM O O O O O O OM OM OM M M OM M M M OM OMIII O O O O O O O O O OM O O OM MI M M OM M M MII OMI OM OM O O O O OMI O OM M M OMI MI O O O OM O O OM OM O O OM O O O O OM OM O OMI M OM M OM O OMI O OM M M OM O O OM O O O O OM M M MI OMI O O O OMI O O O OM M M M M M M MI O O O O OM O O OM M M M OMI O O O O O O O O O O OMI M M M OMI O O O OMI O O O OMI MI O O OM O O O O OM M M M O OM O O O O O O O O OM M MI M O O O O O O ES EES EES ES ESS ES ES S ES ESSS ESS S ES EES EES EES EEEES ESSSS ES ES ES EEEEEEEES ESS ES ES EEES ES EES ES ES ES ESSSSSS ES ES EES EEEEEES EESSSS ES EEEEES ES S ES EES EES ESSS ES ES ES EES EES EES ESSSS ES ES ES ES ES ESSSS EES SSSSSSSSSSSS EES EEEEES EEEEESS EEESS 333/2 3/2 3/ 3333/2 3/2 3/ 3/2 3///2 ////2 /2 3/ 3/2 3/2 3/22 3/2 /22 3/2 3/2 3/2 3/2 3/2 3/2 333/2 33/2 3/2 3/2 3/ 3/2 3/2 33/// 3/ 3/2 /2 / 3/2 3/2 3/2 3/222 /2 3/2 /2 3/2 33333/2 /2 3/2 ///// 3//2 3/2 /2 33/2 3/2 3//////222 333/2 3/2 3/2 3/ 3/2 //// 3/2 3/222 3/2 3/2 3/2 33/2 3/2 3/2 3/ 3// 3/////2 3/2 3/2 3/2 3/2 3/2 3/2 333/2 3/2 ///// 3/2 3/2 3/2 33/2 3/ 3/2 / 3/2 3/22 3/2 3/2 333/2 33///2 ////2 3/2 3/22 3/2 333/2 33////2 //2 /2 3/2 33/2 ////222 /2 3/ 3////// 3//2 /2 3/2 33/2 3/2 ///222222 33/// 3/22222 /2 33/22 3/22 3/ 3/2 / 3/2 /2 /22 3/2 3/2 333333/ 3/2 /2222 /2 3333/2 3/2 3///////2222 3/22 333/ 3333/// 3/ 3// 3/22 3/222 3/2 3/ 33/ 3/ 33////// 3/ 3/ 3//2222 /2 3/2 333/ 333333///2 /22222 33333//////222222222 /2 333//222 3/2222222 3333// 015 015 015 015 015 0015 015 00015 0015 015 01 015 115 015 015 01555 015 15 15 015 01555 15 015 015 015 015 015 01 015 01 015 0015 015 015 015 001 015 015 015 015 15 015 1 015 15 15 1 015 015 15 015 0155 01555 0155 015 015 0015 015 015 01 001 015 1 0115 01555 01555 0155 015 0015 00001 015 015 115 01 015 015555 0155 015 01 0000000015 015 115 0155 0015 15 1 015555 015 015 0015 0015 000015 15 015 155555 015 000015 015 1155 015 000001 015 1115 015 00000000115 11 0000 5 015 01 015 0015 0155 01 01 00015 00155 015 015 001 00155 015 000015555 01 0015 0000001 5 01555555 001 0000000000 55555 015 015 00000000 55 01555555 00000000000 5 0155555 000000000 5555555 0000000000155555 015 00000000000001555555 00000000 555555 00000000000 55 0000000000 5 1111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111 3/2015
M M M m mäläää ää. M My Myyym ymälä p. Huolto p. 0207 433 570 V Varaosat p. 0207 433 573 Huolto p 0207 980 210 8 9 0207 210 Huolto p 0207 433 573 Varaosat p V Varaosat p. 0207 433 570 yy yy älä p. 0207 980 210 8 9 0207 980 210 Huolto p
0400 633 159 TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. Kaikkialla missä poronhoitoa harjoitetaan, on yhteisö koko toiminnan välttämätön sydän. Tavalla tai toisella poronhoidon mukana jatketaan niin kauan kuin terveyttä ja voimia riittää, vaikka porot ovat pääasiallisesti työikäisten omaisuutta. Eri yhteyksissä kuulee toisinaan kovin kärkkäitä mielipiteitä poronhoidon ukkoutumisesta. Myös poronhoidon jatkuvuus on siis lähtökohtaisesti oikein hyvällä pohjalla. Tämä pätee myös lapsiin ja vanhuksiin. VARAUKSET: p. Poronomistajien määrään ja ikäjakaumaan vaikuttaa ratkaisevasti se, että perinteisesti jokainen perheenjäsen omistaa poromerkin ja ainakin muutaman poron. Voisi siis todeta, että käytämme häikäilemättä lapsityövoimaa. 0400 633 159 PAINOPAIKKA Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2800 POROMIES 4/2015 AINEISTO: 7.8.2015 mennessä. Lapset kulkevat mukana käytännön poroelämässä, töissäkin, heti kun kynnelle kykenevät. Poroihmisillä ympäri maailman on hyvin pitkälti yhtenäiset huolet ja murheet, yhtenäiset arvot ja tavoitteet, ja jopa hämmästyttävän samankaltainen vuosisatojen mittainen historia. Sitäkin toki. Porot jakautuvat nykyisin melko keskitetysti perheille, joiden toimeentulon kokonaisuus on poroista riippuvaista. Eläkeläisten harrastelua, sanovat porottomat. 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Irene Salmensuo: Hallan nuoret poromiehet Maunu ja Elmeri Heikkinen katsomassa erikoisen väristä poronvasaa. Useimmille lapsille ensimmäinen työtehtävä porotöissä on vasojen nappaaminen kesämerkinnässä. POROM MIEES 3/20015 11 82. Tämä vuoden kohokohta alkaa olla pian käsillä. Poronhoito rakentaa ja ylläpitää toimintakykyä, osallisuutta ja pitkää ikää. Noin viidennes poronomistajista on alle 25-vuotiaita. p. Poroperheiden lapset kasvavat perinteisesti poronhoitokulttuuriin omassa poroyhteisössään. Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila ILMOITUKSET, TILAUKSET, PERUUTUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET tarja.konstig@paliskunnat.. p. 3/2015 YHTEISÖLLISYYS ON PORONHOIDON TÄRKEIN VOIMAVARA Poromies toimii aina osana yhteisöään: kyläkuntaa, ettoroikkaa, palkista, Suomen porokulttuuria, koko kansainvälistä porokansaa. vuosikerta KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Eläkeikäisten omistamien porojen määrä on pieni, mutta eläkeläisten määrä poronomistajina ja porohommiin osallistuvina on suuri ja kiistatta äärimmäisen arvokas. Toivotamme mitä parhainta porokesää ja vasanleikkoja koko porokentälle, vauvasta vanhukseen!. Meillä Suomessa on noin 4 500 poronomistajaa, joista noin 1000 harjoittaa poronhoitoa pääelinkeinonaan ja toinen mokoma niin merkittävänä sivuelinkeinona, ettei tulisi kotiseudullaan toimeen ilman poroja
SAAMELAISALUEEN KUULUMISET Nils-Heikki Näkkäläjärvi 12 .... TÖISSÄ PY:SSÄ: NIKO SUOPAJÄRVI 40 .... TALVIRUOKINNAN HINTALAPPUUN VAIKUTETAAN NYT Laura Kylmämaa 28 ... POROYHTEISÖ ELÄINLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Marja Nuorgam 14 .... Ilmoitusvalmistus sovittaessa. HAE SIJAISAPUA ENNEN KUIN SIJAINEN ALOITTAA TYÖT 2 42 .... MUISTAEN: MIKKO HOLSTER 47 .... SUOPUNGINHEITON SUOMENMESTARUUDET RATKOTTU SUOPUNGINHEITON SUOM Tanja Pyhäjärvi Tanja Pyhäjärvi ILMOITUSHINNAT 2015 KERTAILMOITUKSET (l x k mm) 2/1 420 x 297* 720 € 1/1 210 x 297* 424 € 1/2 175 x 133 256 € 1/4 114 x 98 134 € 3 palstaa 175 mm 2,05 € x korkeus mm 2 palstaa 114 mm 1,37 € x korkeus mm 1 palsta 53 mm 0,76 € x korkeus mm (Minimiveloitus 40 €/ilmoitus.) VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297* 2480 € 1/1 210 x 297* 1290 € 1/2 175 x 133 645 € 1/4 114 x 98 376 € 3 palstaa 175 mm 4,90 € x korkeus mm 2 palstaa 114 mm 3,76 € x korkeus mm 1 palsta 53 mm 1,97 € x korkeus mm (Minimiveloitus 120 €/ilmoitus/vuosi.) * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. BUORRE BOAHTTEÁIGI -PROJEKTIN KUULUMISET Saara Ketola 39 .... ILMOITUKSIA JA TIEDOTTEITA MOITUKSIA JA TIEDOTT 50 ..... Varaukset tarja.konstig@paliskunnat.. tai 0400 633 159 ** ** 67. POROYHTEISÖN SISÄISET VOIMAVARAT Pirjo Oinas 16 .... PÄÄKIRJOITUS 6 ...... Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi on 30€/h. 44 PPO OROMIIESS 3/2015 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 2.9.2015 333/2200155 1 ...... NEUVONTA MUISTUTTAA 444 .... PORONLIHANTARKASTUKSESSA KERTYVÄÄ TIETOA TULISI HYÖDYNTÄÄ ENEMMÄN Kaisa Ainasoja 10 .... KANNATTAVUUDEN KASVULLA PITKÄ JA KIVINEN TIE Jukka Tauriainen ja Marja Vilja 36 .... AJANKOHTAISTA Anne Ollila 24 .... POROPARLAMENTTI. VUOSI 2014–2015 Jukka Knuuti 8 .....
Lisätietoja maaja metsätalousministeriöstä: lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa katriina.pessa@mmm.. Täydennys 26.5.2015: Asetusmuutokset julkaistaan numeroilla 620/2015 ja 621/2015 ja ne löytyvät osoitteesta https://www.. Sen sijaan tuen myöntäminen asuinrakennusinvestointeihin jatkuu. Tukea myönnetään vuonna 2015 porotalouteen, pienimuotoiseen maatalouteen sekä metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen ja muuhun luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvaan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Paliskunnille myönnetään yksinomaan avustusta. POROJEN TEURASTAMINEN ALKUTUOTANTOPAIKALLA Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisten investointitukien haku alkoi 25.5. tai 0295 162 230 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN TOIMISTO ON SULJETTU 6.7.–1.8.2015. Vuonna 2015 ei myönnetä nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukia eikä muita porotalouden ja luontaiselinkeinolain mukaisia tukia kuin investointitukea. tai 0295 162 252 maatalousylitarkastaja Hannu Porkola hannu.porkola@mmm.. /laki/ alkup/ Lisätietoja Maaria Hackzell, MMM maaria.hackzell@mmm.. Tarkastuseläinlääkäri tai kunnan virkaeläinlääkäri tekisi poroille elävänä tarkastuksen, porot voitaisiin lopettaa ampumalla ja verenlaskun jälkeen porot kuljetettaisiin poroteurastamoon loppuun teurastettavaksi ja niille tehtäisiin lihantarkastus tarkastuseläinlääkärin toimesta. Käytännössä tätä mahdollisuutta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sellaisille poroille, jotka asettuvat kesäaikaan viljelyksille tai pihoille ja joita ei saada palaamaan niiden luontaisille laidunalueille. Tuen enimmäismäärä yksityisillä elinkeinonharjoittajilla on 50 % ja paliskunnilla 60 % hyväksyttävistä kustannuksista. Lapin aluehallintovirasto ohjeistaa asiasta tarkastuseläinlääkäreitään. tai 0295 16 2422. Tukea ei kuitenkaan myönnetä aikaisempien vuosien tavoin investointeihin, jotka liittyvät kalastukseen, vesiviljelyyn, maanostoon, porokarjan hankintaan tai alkutuotannon ulkopuoliseen elinkeinotoimintaan. Tukea ei myönnetä taloudellisissa vaikeuksissa oleville hakijoille, eikä tapauksissa, joissa sen määrä yritystä ja investointia kohden ylittää 500 000 euroa. Jatkossa EU-lainsäädännön mahdollisuutta aloittaa tarhatun riistan teurastaminen jo alkutuotantopaikalla lainsäädännössä asetetuin edellytyksin voidaan soveltaa myös poroihin. Elinkeinossa välttämättömiin moottorikelkkoihin ja muihin maastoajoneuvoihin tuki myönnetään enintään 20 % avustuksena. nlex.. Tuki myönnetään avustuksena, valtionlainana tai niiden yhdistelmänä. PPOROM MIEES 3/20115 55 TIEDOTTEET POROTALOUDEN JA LUONTAISELINKEINOJEN INVESTOINTITUKIEN HAKU Maaja metsätalousministeriön asetusta elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011) ja maaja metsätalousministeriön asetusta laitosten elintarvikehygieniasta (795/2014) muutettiin 19.5.2015 ja muutokset tulevat voimaan 1.6.2015 alkaen. /
Pitkä kevät mahdollisti hankikelit ja porot pääsivät lähtemään kevätja kesälaitumille suhteellisen jouhevasti. Poromäärät ja tuotanto olivat tehneet pohjakosketuksen. Porot pysyivät pitkään kaivuumailla ja silminnähden hyväkuntoisina. Poroparlamentin. Osasyynä oli myös porojen hajaantuminen heti rykimän jälkeen laajoille alueille. Kalenterivuoden 2014 osalta maasuurpetojen tekemien vahinkojen määrä porotaloudelle kääntyi toivottuun laskuun. Vahinkojen määrä alittui niin kappaleissa kuin rahallisessa määrässä. Teuraiden kunnosta oli nähtävissä kuuman kesän vaikutus varsinkin vasoihin. Takana oli lähihistorian huonoin poronhoitovuosi. 66 PPO OROMIIESS 3/2015 VUOSI 2014–2015 Luonto-olosuhteiden puolesta kesä alkoi kovin viileissä lämpötiloissa. Valmistautuminen syyserotuksiin sujui jouhevasti eikä teuraiden myynnissä ollut ongelmia. Keskikesällä ilmat muuttuivat helteisiksi ja loppukesän sateiden tuoma kosteus takasi sienien ilmestymisen porojen ravintoketjuun. Kesän merkintäerotuksissa voitiin todeta, että parempaan päin ollaan menossa, sillä merkittäviä vasoja oli määrällisesti paremmin ja vasat olivat tasakokoisia. Kuvat Juho Tahkola. On päivänselvää, että poronhoitoalueen petokantoja joudutaan. Kaikille teuraille oli ostajat ja hintatasokin kohosi verollisena lähelle maagista 10 € kilohintaa. Asian tekninen toteutus ei ole kehittynyt ajan saatossa ja tähän yhdistyksemme tulee puuttumaan kahdenvälisissä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Paliskunnat joutuivat vuorottelemaan helikopterien käytössä ja tästä johtuen teurastuskausi jatkui alkutalveen. Kuumien kesien vaikutus voi olla dramaattinen porojen terveydelle ja asia tulee toimijoiden tiedostaa. liskuntia ettotöiden suorittaminen ilman helikopteria on liki mahdotonta. Asia ei ollut vähäpätöinen, sillä osissa poronhoitoalueen paPäättyneen poronhoitovuoden lähtökohdat viime vuoden kesäkuussa olivat varsin haasteelliset. Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti avasi 67. Ennakkotiedot vasonnasta kertovat tuloksen olevan hyvän ja tästä on hyvä jatkaa. Petokorvauksiin varatut budjettimäärärahat ylittyivät ”ties monennenko kerran”, mutta kuten aina ennenkin, ministeriö onnistui hankkimaan puuttuvat korvausrahat lisäbudjettiteitse. Korvausrahojen maksu vahingonkärsijöille näyttää tuottavan suurta tuskaa valtionhallinnolle. Erotukset lähtivät nihkeästi liikkeelle, sillä ettotöissä tarvittavien helikopterioperaattorien määrä oli notkahtanut juuri kauden alkaessa. Leuto ja leppoisa talvi mahdollistivat poroelollemme mahdollisuuden selvitä hyvin koettelemuksistaan
Tavoitteiden yhteensovittaminen on varmasti jatkossa keskeisessä roolissa. Argumentit olivat vanhat tutut eli ylisuuret poroluvut, maaperän tuottaman ravinnon vähyys ja siitä seurauksena lisäruokinta. Uskallan väittää, että vieläpä onnistuneesti. Iterointia tulemme uskoakseni tekemään tutkimuslaitoksen ja valtionhallinnon kanssa. PO OROMIESS 3/20155 77 säätämään jatkossakin olemassa olevan lainsäädännön avulla. Näin pystytään alentamaan esimerkiksi teurastuksesta aiheutuvia kuluja. Porotalous ei voi ummistaa silmiään tosiasioilta, sillä kokonaisuutena suurin sallittu eloporomäärä on ollut alittuneena jo kymmenen vuotta peräkkäin. Vastaus ei ole yksioikoisen helppo mutta kaikki työ varmasti tehdään, jotta porotalous voisi olla osa tätä kehitysprosessia. Meidän kannaltamme on tärkeää, että porotalous on mukana neuvotteluprosessissa, kun asioista tehdään lopullisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Porotalous rakentuu paliskuntajärjestelmän ympärille. Tulevaisuuden isot hankkeet, muun muassa isot kaivoshankkeet, eivät voi olla vaikuttamatta poroihmisten tuntemuksiin elinkeinon jatkuvuudesta. Pitäisikö koko asia siirtää vatulointikoriin vai pääsemmekö iteroinnin kautta haluttuun lopputulokseen. Ongelma on tuotannon pienuus, ei laatu. Päättyneen poronhoitovuoden aikana mediassa nousi muutaman kerran esiin kysymys porotalouden ekologisuudesta. Vastaavaa ei muista yhteisöistä hevillä löydy. Alan toimijoilla on kiinnostusta poroista saataviin teurastuksen sivutuotteisiin ja tähän kysyntään on syytä vastata. Tulokulmamme tulevaisuuteen tulee olla kestävän kehityksen viitoittama tie eläinten hyvinvointi ja terveystilanne huomioon ottaen. Miten porotalous pääsee hyötymään tästä tulevaisuuden innovaatiosta. Näin uusia trendisanoja lainaten. Vatulointikoriin ei lopulta paljoa jäänytkään. Ummistammeko silmämme tosiasioilta, kun emme tahdo uskoa tutkijoiden johtopäätöksiä elinkeinomme tilasta. Yhteiskuntamme pelisääntöihin kuuluu neuvottelumekanismi ja asioista sopiminen. Sivutuotteet ovat nimensä mukaisia ja asiassa tulee edetä huomioiden alaan liittyvä lainsäädäntö. Iltapäivän teemana on yhteisöllisyys. Hyvää kesän jatkoa kaikille. Toivottavasti myös ahman osalta ministeriö pystyy luomaan vastaavan menettelyn, kuin muiden maasuurpetojen osalta on jo olemassa. Uutena asiana tuli teurastuksen sivutuotteina syntyvien jätteiden kaupallinen hyötykäyttö lemmikkieläinten ravintona. Kysymyksiin on syytä vastata. Päättyneen poronhoitovuoden aikana yhdistyksemme on antanut lukuisia lausuntoja ja pyrkinyt toimimaan porotalouden puolestapuhujana. Tänään puhutaan paljon biotaloudesta ja sen mukanaan tuomasta uudesta talouden nousukaudesta. Luonnollisesti myös sidosryhmät ja porotaloutta työkseen läheltä seuraavat virkaihmiset ovat osa yhteisöllisyyttä. Pystymme tuottamaan kesäluonnosta hyvälaatuisia teurasporoja, joiden keskipaino ei ole muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana paria kiloa enempää suuntaan tai toiseen. Yhteisöllisyys ei rajoitu yksistään omaan poronhoitoyksikköön, vaan siihen kuuluvat olennaisesti myös porohenkiset henkilöt esimerkiksi kyläryhmistä. Eikö tilannekuva ole vielä selventynyt porotalouden harjoittajille. Olemmeko tehneet karhunpalveluksen elinkeinollemme, kun emme ole muiden maankäyttäjien ja petojen johdosta vähentäneet entisestään porolukujamme. Yhteisöllisyys ilmenee esimerkiksi keskusteluissa, joissa puheenaihe on poikkeuksetta poro. Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Ojala kertoi parlamenttiväelle kuulumisia valtionhallinnon puolelta. Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto toi kaupungin terveiset.. On aivan ymmärrettävää, että poroihmiset kokevat voimakasta yhteisöllisyyttä
Valtion tuella rakennettiin kattava poroteurastamoverkko, ja eri puolille poronhoitoaluetta syntyi pieniä poronlihan jatkojalostuslaitoksia, jotka toimivat sujuvasti isompien yritysten rinnalla. Kaiken kaikkiaan näitä sivutoimisia tarkastuseläinlääkäreitä on aluehallintoviraston palkkalistoilla vuoden mittaan noin 60. Lihantarkastusta tekevät pääasiassa kunnaneläinlääkärit, jotka ovat sivutoimisessa virkasuhteessa aluehallintovirastoon. Suomen ja Ruotsin liittyessä Euroopan yhteisöön 1990-luvun puolessavälissä poro määriteltiin hygienialainsäädännössä tarhatun riistan kategoriaan. Tätä tietoa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi kehittämällä vastaavaa terveydenhuoltojärjestelmää kuin mitä kotieläintalouden puolella on jo käytössä. Aluehallintovirasto myös välittää Norjan poroaitasopimuksen PORONLIHANTARKASTUKSESSA KERTYVÄÄ TIETOA TULISI HYÖDYNTÄÄ ENEMMÄN Ylijohtaja Kaisa Ainasoja, Lapin aluehallintovirasto. 88 PPO OROMIIESS 3/2015 Poronlihantarkastuksessa hylättävän lihan määrä on niin pieni, että sillä ei ole myöskään juuri taloudellista merkitystä. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo kuntia eläinlääkintähuoltoon ja elintarvikevalvontaan kuuluvissa asioissa. Euroopan unionin lainsäädännön myötä aluehallintoviraston hoidettavaksi on tullut elävien porojen kaupallisten kuljetusten lupien myöntäminen ja viimeisimpänä Euroopan unionin lopetusasetuksen mukaisten kelpoisuustodistusten myöntäminen porojen ammattimaiseen teurastamiseen. Osan näistä palveluista kunnat järjestävät lakisääteisesti itse, mutta eläinten hyvinvoinnin ja tarttuvien tautien valvonnan valtio ostaa kunnilta. Sellaisia lihantarkastuslöydöksiä, joilla voisi olla vaikutusta elintarviketurvallisuuteen, tehdään poronlihantarkastuksessa hyvin vähän. Pellolta pöytään tai palkiselta lautaselle -ajattelutapa koko elintarvikeketjun kattavassa. Kuva Juho Tahkola. Teurasporot ovat yleensä terveitä. Tarkastustoiminnassa kertyy kuitenkin paljon arvokasta tietoa porojen terveydestä. mukaisia porojen aiheuttamien vahinkojen korvauksia, hyväksyy poroteurastamot ja niiden yhteydessä toimivat lihalaitokset sekä järjestää niissä lihantarkastuksen ja valvonnan. Tämä säädös koskee monia suoramyyntiin teurastavia poronomistajia, ja siirtymäaika todistuksen hankkimiselle ilman ammattitutkintoa päättyy ensi syksynä. Tehtävä sisältää muun muassa suurimpien sallittujen poromäärien valvonnan, paliskuntien rajojen vahvistamisen ja viralliset rajakuvaukset sisältävän paliskuntarekisterin ylläpitämisen. Lapin aluehallintovirasto valvoo, että paliskunnat noudattavat poronhoitolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä
Tämä varmasti lisää intressiä korkeatasoiseen lihantuotantoon ja hävikin minimoimiseen jatkossakin. Lihantarkastuksessa hylättävän lihan määrä on niin pieni, että sillä ei ole myöskään juuri taloudellista merkitystä. Porot ovat omistajansa yksityistä omaisuutta, ja poronomistajan on kuuluttava johonkin paliskuntaan maanomistuksesta riippumattoman yleiskäyttöoikeuden mukaisessa poronhoidossa. Valvontatehtävässään Lapin aluehallintovirasto on joutunut puuttumaan maaja metsätalousministeriön säätämien suurimpien sallittujen poromäärien ylityksiin. Pyrkimys paikalliseen sovintoon nykyisenkaltaisen arvioimislautakuntakäytännön sijaan varmasti vähentäisi paineita poronhoitolain avaamiseen ja poronhoidon yleiskäyttöoikeuden uudelleentarkasteluun. Myös Paliskuntain yhdistyksen oppaat hyvinvointikysymyksistä ja hygieniasta ovat tarpeellisia ja tärkeitä. Porotaloudessa lihan myyntitulo on edelleen tärkein tuloerä. Valvontaviranomaisen näkökulmasta todella suositeltavaa on, että tämänkaltaiset ongelmat pyritään estämään jo ennakolta mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi poronomistajia on ollut vaikea saada henkilökohtaiseen vastuuseen, koska esitutkintaviranomainen on pitänyt yksittäisten osakkaiden laiminlyöntejä vähäisinä. Sellaisia lihantarkastuslöydöksiä, joilla voisi olla vaikutusta elintarviketurvallisuuteen, tehdään poronlihantarkastuksessa hyvin vähän. Lisäksi paliskunnat vastaavat muun muassa porojen aiheuttamista vahingoista. Viimeisimpänä yritettiin saada ampumalla poistettavien häirikköporojen loppuunteurastamismahdollisuus poroteurastamoissa ilman elävänä tarkastusta, mutta se ei mennyt läpi. Valvonnan vaikuttavuuden ja kuluttajan turvallisuuden kannalta hygieniaan liittyvä olosuhdevalvonta on varmasti vähintään yhtä tärkeää kuin vaikkapa loissairauksien tunnistaminen. Lihantarkastuksessa kertyy kuitenkin paljon arvokasta tietoa porojen terveydestä. Väljäksi laaditun poronhoitolain soveltaminen poikkeaa eri puolilla poronhoitoaluetta – esimerkiksi porojen teurastussuunnitelmia laaditaan erilaisilla laskukaavoilla, saamelaisessa poronhoidossa työt tehdään osassa paliskuntia tokkakunnittain ja alueen eteläosissa on käytössä sisäisiä kiintiöjärjestelmiä. Paliskuntain yhdistyksen ja oppilaitosten toteuttamat asiaa koskevat koulutushankkeet ovat helpottaneet viranomaisvalvontaa ja yhdenmukaistaneet käytännön toimintaa. Viranomaiset ja tuomioistuimet käsittelevät myös yksittäisten poronja maanomistajien asioita toisin kuin Paliskuntain yhdistys, jonka toiminta kohdistuu ensisijaisesti paliskuntien toiminnan tukemiseen. Tämä johtuu paljolti siitä, että suurin osa teuraista on edellisenä keväänä syntyneitä vasoja ja että sairaat yksilöt jäävät usein metsään. Poronlihamme imago onkin erinomainen – liha on arvostettua ja kuluttajat ovat siitä valmiit maksamaan. Tätä tietoa tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi kehittämällä vastaavaa terveydenhuoltojärjestelmää kuin mitä kotieläintalouden puolella on jo käytössä. Paliskunnat ovat erityislainsäädännön määrittelemiä oikeushenkilöitä, joilla on myös tiettyjä lakiin perustuvia tehtäviä osakkaisiinsa nähden. Suurimpien sallittujen poromäärien rajoissa pysymisessä ja sitä kautta kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimimisessa iso vastuu onkin paliskuntien poroisännillä ja hallituksilla.. PO OROMIESS 3/20155 99 valvonnassa on tuonut mukanaan merkittävästi lisää paperityötä ketjuinformaatiosta omavalvonnan kautta vierasainenäytteisiin sen varmistamiseksi, että kuluttajalle menevä poronliha on dokumentoitu ja jäljitettävissä. Tietoyhteiskuntaan siirtyminen on lisännyt kansalaisten tietoa omista oikeuksistaan ja oikeusturvakeinojen käyttöä. Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha ovat saaneet EU:n nimisuojajärjestelmän mukaisen suojatun alkuperänimityksen, joka on merkki tietyllä maantieteellisellä alueella sekä tunnetulla ja vahvalla ammattitaidolla tuotetusta korkealaatuisesta tuotteesta. Vahingonkorvausasioita käsitellään tarvittaessa tuomioistuinmaisesti toimivissa arvioimislautakunnissa, joiden päätöksiin tyytymätön voi saattaa asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Teurasporot ovat yleensä terveitä. Elintarvikehygienian laiminlyönnit tai vaikkapa epäasialliset eläinkuljetukset olisivat poroelinkeinollemme hyvin vahingollisia. Oikeuskäytännössä tahallisuuskynnys paliskunnan saattamisesta vastuuseen on kuitenkin osoittautunut korkeaksi. Tämä kaikki luo odotuksia jatkuvalle laadunvarmistamiselle ja myös tuotannon eettisyydelle. Suomi on saanut erinäisiä poikkeuksia EU-lainsäädännöstä, kuten tarkastamattoman lihan suoramyynti kuluttajille ja perinteisen kuivalihan valmistus laitosten ulkokuivatushäkeissä. Asiaan on nyt tulossa kansallinen ratkaisu, jotta elävänä tarkastus voidaan tehdä EU-säännösten mukaan
Löydetyistä pedontappamista poroista suurimman osan tappoivat ahmat. Näin porojen paimentaminenkin oli helpompaa. Lumiolosuhteet vaikuttivat siihen, että ahmojen saalistusolosuhteet olivat huonot pitkälle kevättalvelle. Yksi näistä oli Etelä-Norjassa. Alkutalvi oli vähäluminen ja säät suosivat muutenkin. Kevään etenemisessä on ollut suuria vaihteluja. Syksyllä sieniä kasvoi runsaasti, joten porot olivat hyvässä kunnossa ja hirvaat jaksoivat tehdä työnsä hyvin rykimäaikana. Niin myös saamelaisalueella. Luppo onkin porolle hyvin tärkeä lisäravinto kevättalvella. Huomioitavaa oli myös, että pakkasjaksot jäivät lyhyiksi ja kevättalvi oli leuto ja erittäin tuulinen. Niinpä lumeen saatiin hyvä pohja koko talveksi. Läntisimmissä tunturipaliskunnissa lunta on vieläkin tuntureilla, kuten tavallista. Kuvat Juho Tahkola. Alueemme pohjoisimpien paliskuntien tunturialueilla lunta oli kohtalaisen vähän, joten pälvet tulivat varhain kevätauringon alkaessa lämmittämään. Myöhemmin huomattiin, että alueelle oli tullut useampi susi. 10 POROM MIES 3/20015 Minusta on aina ollut hienoa tulla tänne Rovaniemelle vuotuiseen Poroparlamenttiin tapaamaan toisia poromiehiä ja -naisia sekä poronhoitoon muulla lailla yhteyksissä olevia ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan. Kovat tuulet repivät lumipeitettä tunturialueella ja metsäalueilla taas pudottelivat puista niihin kertynyttä tykkylunta ja samalla luppoa lumen pinnalle porojen saataville. Pedot tappoivat poroja paljon, vaikka tilanne näyttää parantuneen aikaisempiin vuosiin verrattuna. tääkseen ravintoa. Kun pohjoisimman tunturialueen ja metsäalueen vaamet kantavat vasansa melkein täysin lumettomaan maahan, niin lännessä tuntureilla vasat syntyvät lumituiskussa paksun lumipeitteen päälle. Kun katsomme kulunutta vuotta taaksepäin viime Poroparlamenttiin saakka, niin emme voi muuta kuin todeta, että on ollut varsin erinomainen poronhoitovuosi. Luonnonolosuhteet olivat suosiolliset Kesä oli sopivan lämmin ja kostea eikä sääskiäkään ollut liiaksi asti, joten vasat pärjäsivät hyvin. Vasominen tapahtuu eri puolilla saamelaisaluetta todella erilaisissa olosuhteissa. Porot kaivoivat hyvin vielä lumipeitteen lisääntyessäkin eikä niiden tarvinnut liikkua paljon löySAAMELAISALUEEN KUULUMISET Paliskuntain yhdistyksen varapuheenjohtaja Nils-Heikki Näkkäläjärvi. Outapaliskunnissa taas lunta oli paljon enemmän ja lumipeite pysyi sitkaasti toukokuulle. Ilveksien tekemät vahingot vähenivät myös, mutta suden tappamia poroja alkoi löytyä syksyllä ennen lumen tuloa
Tämä uutinen on varmasti painanut jokaisen poroihmisen mieltä. Muille jaettiin Paliskuntain yhdistyksen ansiomerkit. takaa) Olavi Holappa Näljänkä, Mauri Lakela Kemin-Sompio, Pekka Länsman Kaldoaivi, Reijo Kenttälä Pintamo, Vesa Huhtala Utsjoki ja Jouni Pätsi Akanlahti. Muutamiin alueemme paliskuntiin haettiin vahinkoperusteiset poikkeusluvat vahinkoa aiheuttaneille karhuille. Meidän poroihmisten pitää olla ylpeitä elinkeinostamme ja tuoda sitä myös esille positiivisesti. Merkkien saajat (vas. Tavalliselle asiasta tietämättömälle ihmiselle tästä uutisoinnista tulee sellainen kuva, että poronhoito on valtion tukemaa, täysin kannattamatonta toimintaa. Kaivattaisiinkin pikaisesti tarkka tutkimus karhujen määristä, koska niiden tekemiä vahinkoja ei kirjaudu siinä määrin, kuin niiden tiedetään aiheuttavan vahinkoa. Lopuksi haluan toivottaa teille oikein hyvää kesää ja alkanutta porovuotta! Kunniaja ansiomerkkien saajille luovutettiin merkit ja heidät kukitettiin ennen kahvitaukoa. Media ja uutisointi Kuten olemme nähneet, niin maakunnan valtamedioissa on nyt hiljattain uutisoitu todella räväkästi poronlihan tuottamisen kovasta hinnasta. Edessä (vas.) MaijaLiisa Kakko Oijärvi, Elli Näkkäläjärvi Sallivaara ja Marja Nuorgam Utsjoki.. PO OROMIESS 33/2015 111 edelliskeväänä pannoitettu pantasusi. Suomen Tasavallan Presidentin antama kunniamerkki Suomen Leijonan ansioristi jaettiin Reijo Kenttälälle. Toivoisinkin meidän muistavan sen tosiasian, että aina kun toimimme kosketuksissa paikallisten ihmisten ja muiden elinkeinojen kanssa, teemme eräänlaista prtyötä, joka vaikuttaa ihmisten mielipiteeseen ja sitä kautta elinkeinomme imagoon. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Mikä muu elinkeino on pitänyt syrjäseudut asuttuna ja kylät elinkelpoisena täällä pohjoisessa. Karhujen määrä ja niiden tekemät vahingot tuntuvat olleen edellisvuosien tasossa. Viime vuonna tehty tutkimuskin osoitti, että poroelinkeino luo todella paljon työtä ja työpaikkoja välillisesti
Eettisyys on tullut lihantuotannossa hyvin tärkeäksi.. Mikä on hyväkin asia. Porotaloudessa tarkoitus on tuottaa lihaa ja lihantuotantoon kuuluu teurastus. Toinen osapuoli joutuu joustamaan ja odottamaan. Onko paljonkin muita tällaisia yhteisöjä. Eläinlääkäri saattaa omia työkiireitään miettiessään unohtaa, että myös poroväellä on omat kiireensä ja sovitut aikataulunsa. Haluan usein kuvata tutuille ja ystäville, että poro on elänyt onnellisen elämän ennen päätymistään lihantuotantoon. Seuraavalla kerralla asia voi olla toisin päin. Kunnaneläinlääkärin kun on tarkoitus venyä kaikkien kuntalaisten eläinlääkäriksi. Se tekee minut hyvin iloiseksi ja ylpeäksi. 12 POROM MIES 3/20015 POROYHTEISÖ ELÄINLÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Kun minua pyydettiin Poroparlamenttiin puhumaan poroyhteisöstä eläinlääkärin näkökulmasta, ensimmäinen mieleeni tuleva aihe oli toisen ihmisen ajan kunnioittaminen. Toivon ja uskon vilpittömästi, että antamani mielikuva on totta. Ei sitä, että vaikkapa myöhästynyt tieto työn alkamisen viivästymisestä voi saada eläinlääkäriparan epätoivon partaalle. Eläinlääkäri Marja Nuorgam. Olen ylpeä siitä, että saan olla osa työyhteisöä, jossa työhön osallistuvat kaikki taaperoikäisestä ysikymppiseen. Kuvat Juho Tahkola. Epätoivon siksi, että on ehkä tullut luvattua jotain muuta jollekin muulle asiakkaalle. Samoin saattaa poromies nähdä vain oman asiansa. Eläinlääkärinä koen olevani osa poroyhteisöä, mutta aina myös ulkopuolinen. Vastuu onkin suuri meillä aikuisilla. Myös arvot ja asenteet siirtyvät. Ulkopuolelta tilanteet näkee eri valossa ja näin voi tuoda uutta näkökulmaa yhteisön päätöksentekoon. Paljon voimme kuitenkin tehdä, omilla ratkaisuillamme eläimen elämän parantamiseksi ennen teuraaksi laittamista. Kun tulee se voittamaton este, tärkeintä lienee tiedonkulku puolin ja toisin. Useimmiten muutoksiin sopeudutaan yhteisymmärryksessä, kun vain ongelmista muistetaan ilmoitella. Työn lomassa eivät lapsille siirry vain tiedot, taidot ja työtavat. Molempien osapuolten työn luonne on sellainen, että siinä on monta muuttujaa, eikä sovitussa aina voi pysyä. Kiitän Paliskuntain yhdistystä saamastani huomionosoituksesta. Omat ’deadlinensa’, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin virkaihmisen kalenterimerkinnät. Lapsille siirtyy muun muassa kyky nähdä eläimen kokema kipu ja kärsimys ja kyky hoksata poron hyvinvointiin vaikuttavia asioita
Poronhoitoalueen eläinlääkärit keräävät ja jakavat keskenään jatkuvasti tietoa porojen sairauksista, epidemioista ja lääkinnällisestä hoidosta. Toivotan kaikille hyvää kesää ja hyvää alkanutta poronhoitovuotta!. Eläinlääkärit ovatkin astuneet esiin kertomaan näkemästään ja tietämästään, kun sitä on tarvittu. Tietoa käytetään porojen terveydenhuoltotutkimuksessa ja terveydenhuoltotyössä, jota kukin parhaamme mukaan yritämme tehdä erotuksissa ja porotarhoilla. Tutkimuspuolella kollega Sauli Laaksosella on alulla uusi hanke, jonka tulokset hyödyttävät varmasti tulevaisuudessa meitä kaikkia porojen kanssa työskenteleviä. Erityistä on, että Suomessa poronhoitoalueen kunnaneläinlääkärit tietävät, mitä aidoilla ja poroteurastamoilla tapahtuu. Tämä voi olla monessa tilanteessa iso etu poroelinkeinolle. Monen sairauden kohdalla on mahdollista ennaltaehkäistä ja hoitaa tautitapauksia lääkkeillä ja muilla toimenpiteillä. Tiedon keräämisessä tarvitaan toki eläinlääkärikunnan aktiivisuutta, mutta erityisesti myös paliskuntien ja poromiesten apua. PO OROMIESS 33/2015 133 Poronlihan imagosta kertoo paljon se, että tunnen useita kasvissyöjiä, jotka syövät poronlihaa. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että poroyhteisö ja alueen eläinlääkärit puhaltavat yhteen hiileen. Tätä kaikkea poronliha pystyy olemaan. Poro mielletään puhtaaksi, terveeksi ja terveelliseksi, eettisesti kestävällä tavalla tuotetuksi, alkuperältään luotettavaksi lähiruuaksi
Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet haasteet, joita poronhoito työnä, elämäntapana ja kulttuurina tällä hetkellä kohtaa. Keskeistä on osaajaksi kasvaminen ja kiinnittyminen osaksi sukupolvien välistä osaajien ketjua. 34 haastateltavaa). Yhteisö ja yhteisöllisyys ovat myös niitä tekijöitä, jotka ovat poronhoidon pitkän perinteen ja nykypäivään säilymisen avaimia. Haastatteluaineistosta ilmenee, että poronhoitoon on sukupolPoronhoitotyössä yhteisö ja yhteisöllisyys ovat välttämättömyyksiä, joiden myötä poronhoidon tulevaisuus rakentuu tai murenee. Kuvat Juho Tahkola. Ammattiin pienestä pitäen kasvamisen myötä myös innostus ja mielenkiinto työn tekemiseen tulevat käytännössä testatuiksi. Esimerkiksi voimakkaasti kasvaneet petoeläinvahingot, muun maankäytön aiheuttamat sopeutumisvaatimukset, tehokkuusvaatimusten ja teknistymisen aiheuttama kustannusten nousu sekä kannattavuuden heikkenemisen myötä tapahtunut poronTutkija Pirjo Oinas, Lapin yliopisto. Poronhoitajaksi ryhtyvät tietävät jo aloittaessaan, että työ kiinnostaa ja on merkityksellistä. Omat taipumukset ja osaaminen ovat kasvun myötä suuntautuneet siten, että ammatissa selviytyminen on mah. Poronhoitotyössä yhteisö ja yhteisöllisyys ovat välttämättömyyksiä, joiden myötä poronhoidon tulevaisuus rakentuu tai murenee. On siis syytä olettaa, että juuri yhteisöllisyyteen ovat myös kiinnittyneet ne voimavarat, jotka tunnistamalla on mahdollista vastata sekä tämän hetken että tulevaisuuden haasteisiin. 14 POROM MIES 3/20015 PORONHOITOYHTEISÖN SISÄISET VOIMAVARAT Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityö -oppiaineessa on vuosien 2012–2015 aikana toteutettu Poroperheiden sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen elinkeinollisessa ja yhteisöllisessä murroksessa -tutkimushanke, jossa on haastateltu Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin, Kemin-Sompion, Muonion ja Lapin paliskuntien alueella yhteensä 20 poronhoitajaperhettä (yht. hoitajien määrän väheneminen vaikuttavat haastattelualueilla eri tavoin siihen, miten ja millaisin mahdollisuuksin poronhoitoyhteisöt yhteisöinä toimivat ja sopeutuvat poronhoitotyön haasteisiin. vien myötä kutoutunut piirteitä, jotka tukevat yksilön ja yksilön välityksellä myös yhteisön joustavuutta ja mukautumiskykyä sekä haasteista selviytymistä. Työtaitojen pienestä pitäen omaksutulla osaamisella on erityislaatuista merkitystä, sillä tämän kaltainen työhön kasvaminen on vain poikkeuksellisesti mahdollista muissa ammateissa
Yhteistyötaidot ovat tarpeen ja niihin kuuluu työn vaativuuden ja virheiden mahdollisuuden ymmärtäminen ja kyky suhtautua niihin siten, että päämääräsuuntautunut yhteistyö voi jatkua saumattomasti. Lasten ilo ja innostus eivät ratkaise taloudellisia ongelmia, mutta tuottavat hyvää mieltä ja tulevaisuuden uskoa, mikä jaksamisen näkökulmasta voi olla erityisen merkityksellistä. Innostus työn tekemiseen saattaa yksilön arvojärjestyksessä jopa peittää sen taloudellisen merkityksen, vaikka kannattavuuden vaatimuksesta ei käytännön arjessa tosiasiallisesti päästäkään eroon. Poro ja luonnonolosuhteet muodostavat kokonaisuuden, jonka ehdoilla työssä joustetaan ja ollaan valmiita valitsemaan keinot, joilla päästään tarkoitettuun päämäärään. Mielenkiinto työtä kohtaan perustuu myös työn kannalta kaikkein olennaisimpaan tekijään eli itse poroon. Poronhoidon yhteisöllisyys on käytännössä opittua ja keskinäisessä kanssakäymisessä mitattua. Työyhteisöjen hyvinvointikouluttaja Unto Matinlompolo piti parlamenttiväelle päivän viimeisen ”virallisen” esityksen aiheenaan Paliskunta työyhteisönä.. Poron kuuluminen elämään ja asuinympäristöön sekä oman elämänrytmin kutoutuminen yhteen poron luontaisen rytmin kanssa koetaan arvokkaaksi ja tärkeäksi oman maailmankuvan ja hyvinvoinnin kannalta. PO OROMIESS 33/2015 155 dollista. Vähimmillään toimeen tarttumisen taidossa on kyse yksilön hyvästä ammatillisesta suoriutumisesta ja enimmillään koko poronhoitoyhteisön ja paliskunnan onnistuneesta poronhoitovuodesta. Poron arvostaminen ja tunteminen merkitsevät myös sitä, että taitoa tuntea poron luonto ja olemus halutaan kehittää ja hyödyntää. Poronhoidon haasteista selviytymisessä ovat mukana sekä henkilökohtaiset työn tekemiseen ja osaamiseen, elinkeinon kannattavuuteen, perheeseen ja yhteisöön sekä kulttuuriin ja siihen sukupolvien myötä rakentuneeseen omaleimaisuuteen ja sopeutumiskykyyn vaikuttavat tekijät. Arki ja tekeminen on rytmitettävä olosuhteiden ehdoilla ja otettava monenlaiset niihin liittyvät tekijät monelta suunnalta tarkasteltuna huomioon. Puheen kääntyessä poroon haastateltavat joko suorasti tai epäsuorasti ilmaisevat eläimen tärkeyden arkisen toimintaympäristönsä kannalta. Poronhoidon tulevaisuuden kannalta tärkeää on se, että voimavarat tunnistetaan ja yksilöiden ja yhteisöjen selviytymistä edistäviä tekijöitä voidaan haasteellisissa tilanteissa riittävällä tavalla tukea ja vahvistaa sekä yhteisöjen sisältä että tarvittaessa myös ulkoapäin. Kun tilanne ja olosuhteet ovat kohdillaan, on myös osattava ryhtyä toimeen käskyjä tai valmista odottamatta. Taloudellisen ahdingon aiheuttamaa stressiä voi kuitenkin perheessä lievittää se, että poronhoito on haasteellisesta tilanteesta huolimatta perheen yhteistä, perhettä yhdistävää toimintaa. Vuorotteluvapaalla Kemin-Sompion paliskunnassa pororenkinä ollessaan Timo Helle kuvasi poronhoitovuoden poronhoitotyöt, joissa perheet ovat vauvasta vaariin mukana. Yhdessä tekemisen taito yleisesti sekä yksittäisten työvaiheiden suorittaminen siten, että muut hyötyvät toiminnasta päämääräsuuntautuneesti, on haastattelujen perusteella kunnia asia jo poronhoitotyötä opettelevalle. Poro on poro ja sellaisenaan arvostettu ja ainutlaatuinen elävä olento. Yhteistyön sekä poroeläimen ja luonnon vaatimuksiin sopeutumisen myötä poronhoitotyössä on osattava toimia järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti
Biotalous on kesAJANKOHTAISTA keisessä asemassa hallitusohjelmassa ja porotalous jos mikä, on biotaloutta. Autto totesi, että poronhoito oli täällä ensin ja sillä on oikeus olla täällä myös tulevaisuudessa. Paikallisen aluehallinnon tervehdyksen toi AVI:n Kaisa Ainasoja, joka kertoi poronhoidon keskeisistä kysymyksistä viranomaisnäkökulmasta. Kaupungin puheenvuoron käytti Heikki Autto. Valtiovallan tervehdyksen toi MMM:n ylijohtaja Juha Ojala, joka kertoi muun muassa hallitusohjelman sisällöstä. Tämä tulee huomioida entistä paremmin maankäytön suunnittelussa. 16 POROM MIES 3/20015 Poroparlamentti pidettiin perinteiseen tapaan kesäkuun ensimmäisenä maanantaina ja tiistaina Rovaniemellä. Saamelaisalueen kuulumiset toi yhdistyksen varapuheenjohtaja Nils-Heikki Näkkäläjärvi. Myös petoasioiden tila on ministeriössä hyvin tiedossa ja töitä ongelmien ratkaisemiseksi jatketaan. Hän muistutti poroTeksti Anne Ollila. Kuva Juho Tahkola.. Ainasojan mukaan porojen terveyden tutkimusta tulee tehostaa ja porollisten tulee huolehtia poromäärien pysymisestä suurimpien sallittujen rajoissa. Sopuisasti seinänvieriä täytellen kaikki kiinnostuneet kuulijat saatiin kuitenkin mahtumaan mukaan. Kehittämisen edellytykset ovat siis siltä osin mitä mainioimmat. Väkeä oli edellisvuosien tapaan hieman enemmän kuin Korundin saliin sopii
Karpaatit on ainoa alue Euroopassa, jossa suurpetokantojen on arvioitu olevan suotuisalla suojelun tasolla. Olette arvokkaita ja tärkeitä. Tiedotamme siitä piakkoin, kun yksityiskohdat saadaan sovituksi. Myös laumanvartijakoirien käyttöä on lisätty. Sivut löytyvät osoitteesta www.paliskunnat.. iktien hoitoon: ”hullun kirveen vartta ei kannata jatkaa”. Tästä huolimatta keskusteluissa käytiin kovin tutulta kuulostavaa kiistaa suojeluintressien ja kannanhallinnan välillä. Malttia siis, sekä huumoria ja pitkää pinnaa, kesän viestinnästä vastaaville kaikkiin paliskuntiin! Uudet verkkosivumme ovat valmiit ja julkaistu toukokuussa. p Pedot EU:n petotyöryhmä (EU Platform on Coexistence Between People and Large Carnivores) järjesti ensimmäisen alueellisen työpajan Pravetsissa, Bulgariassa, huhtikuussa. Yhdessä tekemisen ja yhteistyötaitojen merkitys tuli esitelmistä hyvin kuuluviin. Bulgariassa paikalliset syyttivät Euroopan unionia Disney-maailmassa elämisestä ja korostivat, että pedot tappavat. Eläinlääkäri Marja Nuorgam, tutkija Pirjo Oinas, ympäristöneuvos ja pororenki Timo Helle sekä työyhteisökouluttaja Unto Matinlompolo katselivat kukin poronhoitoa oman näkökulmansa kautta varsin mainiolla tavalla. Pyrimme saamaan rahoitusta sivujen kääntämiseksi mahdollisuuksien mukaan myös muille kielille tulevaisuudessa. Porojen osalta menetelmistä ei kuitenkaan ole apua. Maanantain iltapäivän teemana oli yhteisöllisyys, joka poroelinkeinossa elää ja voi hyvin. Bulgariassa karhu tappaa vuosittain pari-kolme ihmistä. Siksi alueella onkin organisoitu laajoja irtokoirien poistokampanjoita. Ongelman syy on paikallisten mukaan todennäköisesti petojen keinoruokinta, joka saa karhut kesyyntymään ja tottumaan ihmiseen liiaksi. Työpajoissa keskitytään kulloisenkin alueen erityisiin petokysymyksiin. Työryhmän tavoitteena on järjestää alueellisia työpajoja eri puolilla Eurooppaa vuosittain. Tästä asiasta tuntui olevan kohtuullisen yhteinen käsitys eri intressiryhmien kesken. Alueella on toteutettu useita hankkeita, joiden avulla on muun muassa rakennettu satoja sähköaitoja estämään petojen pääsyä karjan ja kotieläinten kimppuun. Myös ihmisten petoviha on ollut viime vuosina nopeassa kasvussa. Niiden kääntäminen pohjoissaameksi ja englanniksi on myös aloitettu ja käännöstyöt valmistuvat alkusyksyyn mennessä. Kannattaa siis seurata asian etenemistä. PO OROMIESS 33/2015 177 väkeä tärkeästä asiasta: Poroihmiset, olkaa ylpeitä elinkeinostanne. Toisesta näkökulmasta taas susia on tuhansia, ne risteytyvät koirien kanssa, eikä salametsästystä ole. Tilaisuus tulkataan suomeksi ja siihen toivotaan kattavaa osallistujajoukkoa porokentältä. Aiheesta kuultiin neljä mainiota alustusta hyvin erilaisista näkökulmista, ”ulkopuolisten” silmin. Yhteisöllisyys eri muodoissaan on poronhoidon voimavaroista se kaikkein tärkein. Bulgariassa susien risteytyminen irtokoirien kanssa vaarantaa susien rotupuhtauden säilymisen. Samojen menetelmien voisi ajatella toimivan myös Suomessa kotieläinvahinkojen ehkäisyssä ainakin osittain. Bulgarian työpaja järjestettiin CIC:n vuosittaisen kokouksen yhteydessä (General Assembly). Näin kesän kynnyksellä on aiheellista nostaa esiin Matinlompolon neuvo pihaporojen aiheuttamien kon. Asiaa tulee hallita paikallisella tasolla, sillä Euroopan tasolla tehtävästä säätelystä puuttuu paikallisen todellisuuden ymmärrys. Seuraava työpaja tullaan mitä todennäköisimmin järjestämään meidän organisoimana Rovaniemellä jo syyskuun alkupuolella. Toisen näkökulman mukaan susia on korkeintaan tuhat ja salametsästys on erittäin yleistä, sillä petokeskittymien tuntumassa elävät varakkaammat henkilöt maksavat salametsästäjille erityisesti sudesta mittavia ”tapporahoja”
Niinpä mekin osaltamme toivotamme pääkallopaikan väen lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle kuulemaan poroväen ja muiden paikallistahojen näkemykset petokantojen hoidon tilanteesta, huolineen ja murheineen. Keskustelussa tuntui nousevan esiin vastakkainasettelu, jonka kanssa on oltava tarkkana: arktisen alueen luonnonvaroista puhuttaessa korostuvat usein niihin kohdistuvat erilaiset kansalliset ja kansainväliset taloudelliset intressit ja innostuneisuus. Pitkän hiljaisuuden jälkeen myös Yara järjesti Sokliin liittyvän yleisötilaisuuden Savukoskella toukokuussa. Jos mielimme asuttaa tätä palloa vielä tulevaisuudessakin, on meidän etsittävä paikallisesti ja globaalisti kestäviä tapoja elää. Arviot tiellä kulkevien rekkojen ja muiden autojen määristä ovat päätähuimaavia. Maantiekuljetuksiin liittyvä vaihtoehto on tällä hetkellä ELY:ssa YVA-tarveharkinnassa. Niiden oikeudenmukaisesta jakautumisesta sopiminen on kestävän kaivostoiminnan perusedellytys. Uusien työkäytäntöjen vakiintumisessa voi mennä vuosia, mikä aiheuttaa väistämättä mittavia taloudellisia kustannuksia. Poronhoito tarjoaa omalta osaltaan elinkeinona ja sosiokulttuurisena elämäntapana esimerkin siitä, miten paikallisesti on mahdollista elää kohtuullisesti ja kestävästi, ympäristön ja tulevien sukupolvien kannalta. Laajentamissuunnitelma tarkoittaa toteutuessaan paliskunnan kannalta hankalia aikoja: häiriövaikutukset ulottuvat jo tällä hetkellä Kuotkoon saakka. Euroopan arktisten alueiden kestävää käyttöä käsittelevä seminaari Economic development in the European Arctic järjestettiin huhtikuun lopussa Rovaniemellä. Hankkeeseen liittyy edelleen paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia, eikä yksi yleisötilaisuus juuri paikallisten huolia hälventänyt. Olemassa olevien kaivosten kanssa yritetään tulla toimeen parhaalla mahdollisella tavalla. Positiivista on, että myös Brysselissä on havahduttu paikallistason ymmärryksen puuttumiseen ja asiaa korjataan suoria keskusteluyhteyksiä rakentamalla. Jo pelkkä rekkaralli yksistään mullistaisi saulaisten päivittäisen elämän perin pohjin. Suomen luonnonsuoleluliitto järjesti toukokuun alussa Kaivannaisten Suomesta kohti kohtuutaloutta -seminaarin Lapin yliopistolla. Kaivoksesta kantautuva häiriövaikutus tuntuu hyvin konkreettisesti paliskunnan poronhoitotöissä, joiden uudelleen järjestelyjä on jouduttu tekemään muun muassa rakentamalla uusia aitoja sekä hakemalla hajaantuneita poroja ympäröivistä maastoista ja yksittäisiä myös kaivosalueen sisältä. Yksinkertaisuudessaan kohtuutalous tarkoittaa muutosta ajattelussamme, asenteissamme ja politiikassamme: ympäristön kantokyky asettaa rajat jatkuvan kasvun talouspolitiikalle, emmekä voi jatkaa samaa, rajallisia luonnonvaroja hyödyntävää menoa loputtomiin. Kuotkon malmion kohdalla tullaan vielä tulkitsemaan tarkkaan kaivoslakia, sillä louhosten täyttäminen malmion hyödyntämisen jälkeen olisi porotalouden kannalta haitallisia vaikutuksia merkittävästi lievittävä vaihtoehto. Ei pidä unohtaa, että arktista aluetta hyödynnetään ja asutetaan jo nykyisellään monin tavoin siellä elävien paikallisten ihmisten toimesta. Suomen lainsäädännöllinen kehys kyllä edellyttää paikallisten elinkeinojen kuten poronhoidon huomioimisen ja toimintaedellytysten turvaamisen, mutta käytännön yhteensovittaminen vaatii eri toimijoiden erilaisten käytäntöjen ymmärtämistä ja tiivistä yhteistyötä. Maankäyttöasiat Maankäytön puolella ajankohtaisia asioita ovat tänä keväänä olleet muun muassa kaivostoimintaan liittyvät selvitykset, seminaarit ja ylipäänsä yhteistyön parantaminen eri toimijoiden välillä. Tilaisuudessa keskusteltiin kaivostoiminnan kestävyydestä ja kohtuutalouden käsitteestä. Uusi rikastushiekka-allas puolestaan sijoittuisi aivan Seurujoen viereen. Toiminnan aloittaminen tulee mitä todennäköisimmin katkaisemaan paliskunnan poronhoitotöiden kannalta kahtia. Kokonaisuudessaan keskustelu kuulosti Suomen vastaavia keskusteluja seuranneelle tutulta. Tulevana syksynä Yara on luvannut tehdä periaatteellisen päätöksen hankkeen eteenpäin viennistä. Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten ohella liikenteen sosiaaliset vaikutukset onkin eh. Kaivoksen naapurina eläminen vaatii valtavasti joustoa ja sopeutumista niin poroilta kuin poromiehiltä. Tähän liittyen, kävimme yhdessä paliskunnan kanssa esittelemässä Kevitsan kaivoksen porotalousvaikutuksia maastossa kaivoksen ylimmälle johdolle. 18 POROM MIES 3/20015 paitsi ihmisten omistamia eläimiä ja metsästettäviä lajeja myös ihmisiä. Kittilän kultakaivoksen laajentamissuunnitelmiin kuuluvien Kuotkon malmion ja uuden rikastushiekka-altaan rakentamisen YVA:t yhdistetään porotalousvaikutusten arvioinnin osalta. Kaivostoimintaa maailmassa ja poronhoitoalueella kuitenkin on ja jossain määrin sitä myös tarvitaan
Porollisia huolettaakin ehdottoman aiheellisesti, millaisia laidunalueita Soklin kaivos jättäisi jälkeensä. Myös kestävän kaivostoiminnan verkostossa on edelleen tehty töitä sen eteen, että ympäristöasiat ja paikallisympäristöihin sidoksissa olevat ihmiset ja elinkeinot huomioitaisiin kaivostoiminnassa paremmin. Soklin kaltaisten kaivoshankkeiden ympäristölliset riskit ovat todellisia vähintäänkin imagotasolla. Lapissa voitaisiin koittaa ottaa oppia Pohjois-Pohjanmaalta, missä on laitettu vireille Iijoen vesistöalueella Iijoen vesistövisio. Sitäkin suurempi pelko kohdistuu säteileviin maa-aineksiin. Kemihaaran altaasta on Lapissa puhuttu eri nimillä jo liian pitkään. Ympäristöministeriössä ja valtioneuvostossa lopulta ratkaistaan, onko Kemihaaran alueen Natura-suojelualueille olemassa vaihtoehtoisia alueita ja onko olemassa yleisen edun kannalta erittäin pakottava tarve hyväksyä hankkeen eteenpäin vieminen. Kun päämäärä pyhittää keinot, on uusien keskusteluyhteyksien rakentaminen äärimmäisen hankalaa, jopa mahdotonta. Alempiasteisia, rakentamista ohjaavia, kaavoja tehtäessä sen sijaan olisi viisaampaa muistaa, että tulvasuojelu Kemijoen vesistöalueella on nyt mitoitettu tulvatyöryhmän toimesta kerran 250 vuodessa toteutuvan tulvariskin mukaan. Keskiöön nousee kuitenkin poikkeuksetta vesien hallinta, mikä on äärimmäisen tärkeää hoitaa asianmukaisesti. Yara vakuuttaa, ettei heillä ole intressiä kajota kaivospiirin sisällä oleviin radioaktiivisiin malmioihin. Kaivannaisalan Suomen ensimmäinen yhteiskuntavastuun raportti julkaistaan näillä näkymin vielä tämän vuoden aikana. Rekkaralli on kuitenkin vain yksi osa Sokliin liittyvästä huolivyyhdestä. Itä-Lapin kuntien yhtenäisestä vastustuksesta huolimatta Rovaniemen kaupunki ja Lapin liitto ajavat sinnikkäästi Kemihaaran allasta. selvitysten ja valitusten jälkeen hyväksytään, edellyttää hankkeen toteutus edelleen ympäristövaikutusten arvioinnin, erilaisia lupamenettelyjä ja valtioneuvoston päätöksen. Jokivarsitonttien kaavoituksessa tulee huomioida myös lyhyemmän aikavälin tulvariskit ja unohtaa rahanahne vesirajakaavoitus. Vaihtoehdon esittäminen kaavassa edellyttää asiaankuuluvat, perusteelliset Natura-arvioinnit. Visioinnissa tarkasKuva Tarja Konstig.. Nykyaikainen kaivostoiminta on sen kokoluokan hommaa, että siitä on välillä vaikea saada otetta. On syytä muistaa, ettei Kemihaaran altaan esittäminen maakuntakaavassa vielä tarkoita, että hanke toteutuisi. Allasvaihtoehto on Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa yhtenä vaihtoehtona. Kaivostoiminnan lisäksi, erityisesti näin keväisin, on aina ajankohtaista puhua vesistä, tulvista ja tulvasuojelusta. Syksyllä verkosto itsenäistyy Sitran vetovastuun alaisuudesta. Tulva-asioista ja erinäisistä tekoallashankkeista puhuttaessa keskusteluun olisivat tervetulleita ylipäätään kokonaisvaltaisemmat ja raikkaammat näkökulmat. PO OROMIESS 33/2015 199 dottomasti arvioitava huolella. Kuitenkin rikastushiekan tuleva koostumus ja pintavalutuskenttiin suotuvat kemialliset yhdisteet jättävät kysymyksiä vaille vastauksia. Kyseessä on kolmivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa laajasti Iijoen vesistöalueen tarpeita, sekä yhteistyöja kehitysmahdollisuuksia. Jos kaavassa allasvaihtoehto Natura ym. Imagovaikutuksia ei pidä aliarvioida, sillä poronlihan hinta on sidoksissa poronlihan imagoon puhtaana ja terveellisenä luonnontuotteena. Haitallisia aineita ei missään vaiheessa saa päästä leviämään massoittain ympäröivään luontoon. Kaivostoimintaa erityisesti Suomessa kestävämpään suuntaan ohjaavaa standardia ja erilaisia toiminnan mittareita sekä käytäntöjä on kehitetty verkoston laajapohjaisessa yhteistyössä
Hankkeessa kysytään, mitä potentiaalia Iijoella ja sen vesistöalueella on. ELITE arviotyössä on jätetty sosio-kulttuuriset ja laajemmat ekonomiset vaikutukset systemaattisesti huomiotta, vaikka olemme näitä näkökohtia palavereissa nostaneet esille. laidunkierron sääntely, maankäytön suunnittelun ohjaus, maastoliikenteen valvomisen lisääminen ja poromäärien vapaaehtoinen vähentäminen. Hankkeissa päivitetään ja yhtenäistetään poronhoitoalueen paikkatietoaineistot ja luodaan työkaluja näiden tehokkaampaan hyödyntämiseen maankäytön suunnittelun eri prosesseissa. ELITE – Elinympäristöjen tilan edistäminen p Koko Suomea koskettava ELITE työ (Elinympäristöjen tilan edistäminen) alkoi helmikuussa 2014 ympäristöministeriön asettamana. Aineistojen tulkinta on aina tehtävä tapauskohtaisesti paliskuntaa asiassa kuullen. 220 POROM MIES 3/20015 tellaan erilaisia, laidasta laitaan olevia tulevaisuuden kuvia, joissa yhtenä isona asiana käsitellään väistämättä Kollajan allashanke, mutta myös alueen kehittämisen mahdollisuudet. Niin GPS-tiedon kuin pysyvämmän paikkatiedon hyödyntäminen hankekohtaisessa tai laajemmassa alueidenkäytön suunnittelussa on hyödyllinen apuväline, mutta se ei voi koskaan ohittaa tai tehdä turhaksi neuvotteluiden ja muun vuorovaikutteisen suunnittelun konkreettista yhteistyötä eri toimijoiden väliltä. Helmikuussa 2014 ELITE päätyöryhmässä (jonka puheenjohtajana toimii ekologian ja evoluutiobiologian prof. Miten monenlaisia synergiaetuja saadaan muun muassa soiden ja turvemaiden ennallistamisesta työllistävyyden, porotalouden, tulvasuojelun, vesistöjen puhdistumisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Olemme alusta asti katsoneet, että varsinkin kustannusarvioiden esittäminen näin kiireisellä aikataululla (työn piti valmistua jo 2014 lopulla) ja puutteellisella valmistelutyöllä on mahdotonta. ELITE-työssä on laiminlyöty po. Paliskuntain yhdistys kutsuttiin epäviralliseen tunturialatyöryhmään marraskuusta alkaen. Tuulivoiman osalta hankkeet Simossa Isosydänmaan paliskunnassa ja Hyrynsalmella Hallan paliskunnassa ovat edenneet pitkälle. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaprosessissa noin muuten näytetään tekevän historiaa poronhoitoa paremmin huomioivien kaavamerkintöjen osalta. GPS-seuranta voi näissä olla monin paikoin tukena, kun seurataan hankkeiden vaikutuksia. Suhtaudumme kriittisesti koko prosessiin sen puutteellisuuden takia. On ilman muuta paliskuntien etu pitää omaa aluettaan koskeva paikkatieto ajantasaisena ja helposti saatavilla. Oleellista näissä on useamman hankkeen sijoittuminen saman paliskunnan alueelle, jolloin vaikutukset kertaantuvat kyseisen paliskunnan sisällä. Mitä mahdollisuuksia liittyy kalateiden rakentamiseen ja jokivarsimatkailun kehittämiseen. Annoimme tästä palaverissa virallisen ilmoituksen, jonka toistimme sähköpostitse. Näistä edellä mainituista syistä katsoimme, ettemme voi olla mukana työssä, emmekä voi hyväksyä esitettyjä laskelmia. Jos hanke onnistuu kokoamaan yhteen eri toimijoita laajalti, voi se auttaa pitkässä juoksussa Iijoen vesistöalueen asukkaat ulos tilanteesta, joka on jokseenkin jumiintunut Kollajan hankkeen ympärille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista ei ole riittävästi tietoa. Tässä isona apuna ovat olleet Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen vetämät POROTja TOKAT-paikkatietohankkeet. Paikkatiedon hyödyntäminen kaikessa maankäytön suunnittelussa ja luonnonvarahankkeissa on kaavoittajien ja konsulttien arkea. Tällainen visiointi olisi ehdottomasti tarpeen myös Kemijoen vesistöalueella. Tammikuussa 2015 toimenpideehdotuksiin tuotiin mukaan eriasteisia, vapaaehtoisia poromäärien vähentämisiä ja näihin liittyviä kustannusarvioita, joita Paliskuntain yhdistys ei hyväksynyt. Hankkeissa tehdään laajalti yhteistyötä kaavoittajien, tutkijoiden, Metsähallituksen, konsulttien, Paliskuntain yhdistyksen ja paliskuntien välillä, mikä omalta osaltaan myös edesauttaa hyvän yhteisymmärryksen luomista. Toimenpide-ehdotuksiin on sisältynyt mm. Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta) alustavasti katsottiin, että tunturiluontotyyppejä käsittelevää alatyöryhmää ei tarvita. Tutkittua tietoa tunturiluontoon vaikuttavista eri tekijöistä ja näiden keskinäisistä suhteista ei ole riittävästi. On kuitenkin tärkeää, että seurannasta laaditaan raportti vaikutusten ja haittojen konkretisoitumisesta, jonka pohjalta myös mahdolliset korvaukset hoidetaan asianmukaisesti. Palavereissa on käsitelty erilaisia toimenpiteitä tunturiluonnon ennallistamiseksi. Työn on määrä valmistua toukokuun loppuun 2015 mennessä. Syyskuun lopussa 2014 Elisa Pääkkö (Metsähallitus) sai tiedon, että toimenpide-esitykset tunturiluontotyyppien parantamiseksi kuitenkin tarvitaan
Tämä on vakava puute. Kyseinen tunturialatyöryhmä koskettaa kuitenkin mitä ilmeisimmin tunturialueen paliskuntia, jotka tulisi osallistaa suunnittelutyöhön ja toimenpiteiden arviointiin. metsät, suot). Tunturityöryhmä ei myöskään tee minkäänlaisia konkreettisia päätöksiä toimenpiteistä. Paliskunnille toteutettiin keväällä koulutuspäivä porotaloussuunnitelmien päivityksestä Rovaniemellä, Pudasjärvellä ja Inarissa. On ollut alusta asti hyvin epäselvää, ketä tämä selvitystyö käytännössä koskettaa. Asiantuntijatyöryhmän kokoonpano ei myöskään ole ollut riittävän laaja. ”keskiarvopaliskuntaa”, jota ei ole olemassa. Keskustelussa on ollut vapaaehtoisuuteen perustuva poromäärien vähentäminen ja erilaiset tukijärjestelmät tämän toteuttamiseksi. Tiedonjanoisessa ryhmässä kouluttautuivat (ylävas.) Ville Seppänen Hossa-Irnin, Markus Haapaniemi Isosydänmaan, Ahti Mustonen Palojärven, Mikko Perttu Kuukkaan, Esa Kelottijärvi Näkkälän, Veli-Juhani Penttinen Syväjärven, Risto Kangas Syväjärven, Asmo Hyötylä Oraniemen, Juha Parkkinen Kiimingin, Tuomo Päkkilä Kiimingin ja Lauri Oinas-Panuma Kollajan paliskunnasta. Laskelmien perusteena on käytetty ns. Koulutukseen osallistui 16 uutta poroja varaporoisäntää tai paliskunnan hallituksen jäsentä. Paliskunnan hallinnon koulutuksen järjestimme kahdessa jaksossa huhti-toukokuun taitteessa Rovaniemellä. Maaliskuussa opetimme Lapin ammattiopiston opiskelijoille poronhoitolakia ja pomua, toukokuussa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijoille paliskuntien kokouskäytäntöä. Edessä (vas.) Urho Väisänen Hossa-Irnin, Nils-Heikki Magga Näkkälän, Harri Kuvaja Hossa-Irnin, Jukka Harjula Syväjärven ja Jouko Päkkilä Kiimingin paliskunnasta.. Paliskunnat ovat aktivoituneet porotaloussuunnitelman päivitystyöhön hyvin: lähes puolet paliskunnista on jo osallistunut koulutuksiin. Olemme tuoneet näitä samoja asioita esille ELITE-palavereissa. Lisäksi yksi keskeinen huoli on ollut, että ELITE työ koskettaa koko poronhoitoaluetta. Koulutusmateriaalien osalta työstimme valmiiksi paliskunnan kokousoppaan, joka jaettiin poroisännille poroparlamentissa. Asia on käsitelty myös Paliskuntain yhdistyksen hallituksen kokouksessa (24.?25.3.2015), jossa esitettiin että professori Janne Kotiaho olisi pikaisesti yhteydessä tunturityöryhmän kohteena oleviin paliskuntiin Koulutukset Kevään aikana järjestimme kentän väelle useita koulutuksia. Osallistujat tulivat kahdeksasta eri paliskunnassa ja edustettuna oli hyvin koko poronhoitoalue, pohjoisesta etelään. Paliskunnan hallinnon koulutukseen saimme osallistujia kahdeksasta paliskunnasta. Helmikuun lopulla pidimme vuosittaiset poroisäntien ja varaporoisäntien koulutuspäivät. Keväällä pidimme myös hallinnon koulutuksen jatko-osan jo aiemmin hallinnon kurssin käyneille. Poronhoitoa ei ole kuitenkaan huomioitu tai osallistettu lainkaan missään muissa alatyöryhmissä (mm. Henkilöstökoulutuksena saimme lisäkoulutusta yrittäjyyteen ja päivitimme ensiaputaitomme ajan tasalle. PO OROMIESS 33/2015 211 ronhoitolain ja saamelaiskäräjälain edellyttämää neuvotteluvelvollisuutta
Kuultavaksi hallituksen kokoukseen 31.5. Kokouksessa sovittiin, että yhdistyksen henkilöstö, Muotkatunturin paliskunta ja muut keskeiset yhteistyötahot aloittavat asian suunnittelun yhteisessä kokouksessa Kutuharjussa. Hallitus päätti siirtää vallan ja vastuun porokilpailuasioista, Porokuninkuusajot mukaan lukien, porokilpailuvaliokunnalle. Jatkossa kaikista porokilpailuasioista päätökset tekee siis porokilpailuvaliokunta itsenäisesti. Yhdistyksestä työryhmässä on ollut mukana Maaren Angeli, joka kävi hallituksen kokouksessa kertomassa työn etenemisestä ja aikatauluista. Tarmo Lietoff esitti, että tulevina vuosina tulisi selvittää ja kirjata tulosasiakirjoihin yhteistyötavoitteet Muotkatunturin paliskunnan ja Kutuharjun koeporotarhan välillä. Kyseinen hanke on poronhoidon kannalta äärimmäisen haitallinen, eikä sitä tule nykyisenkaltaisen suunnitelman muodossa viedä eteenpäin. Porokilpailuasiat olivat käsittelyssä hallituksen kokouksessa 3/2015. Hallitus päätti kutsua seuraavaan kokoukseensa paikalle Kollajan paliskunnan poroisännän kertomaan paliskunnan näkemykset kaavaillusta allashankkeesta (kokous 2/2015). Hän toi esiin huolen keskustelusta, joka on virinnyt Elite-työryhmän työstä porolukujen leikkaamisen ympärillä tunturialueella. Yhteistyön uudet muodot hioutunevat kokemusten karttumisen myötä tulevan kisakauden aikana.. Hallitus päätti kokouksessaan (3/2015) ottaa kantaa Soklin kaivoshankkeeseen, sitä vastustaen. Kokous järjestetään alkusyksyn aikana. kilpapororekisterin ylläpito) säilyy Paliskuntain yhdistyksen hoidossa ja kilpailutoiminnan rahaliikenne hoidetaan yhdistyksen valvonnassa. Hanke tekisi mahdottomaksi paliskunnan itsenäisen toiminnan jatkamisen ja aiheuttaisi alueen poronhoidolle erittäin mittavaa vahinkoa. Valiokunta myös organisoi vuoden 2016 Porokuninkuusajot. (kokous 3/2015) saapuivat Kollajan paliskunnan varaporoisäntä Lauri Oinas-Panuma ja poromies Jarmo Kynkäänniemi. 222 POROM MIES 3/20015 Hallitus (kokoukset 2/2015 ja 3/2015) Asko Länsman teki yhdistyksen hallituksen kokouskäytännöissä historiaa osallistumalla hallituksen kokoukseen (2/2015) videoyhteydellä Utsjoelta. Mika Käsmä toi hallitukselle tiedoksi Kollajan allashankkeen tilanteen. Kilpailutoimintaan liittyvä ”viranomaistyö” (mm
Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Ultracomin kuolleisuuslähetin aite, jonka t i i Läh ti. www.ultracom.. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin
Kysymys kuuluukin, millaisella säilörehulla. Teksti ja kuvat Laura Kylmämaa Selviävätkö sinun porosi talvesta 300 gramman päivittäisellä väkirehuannoksella. Triplataanko. Nämä tarpeet voi täyttää esimerkiksi lähes pelkällä säilörehulla ja kivennäislisällä. 224 POROM MIES 3/20015 TALVIRUOKINNAN HINTALAPPUUN VAIKUTETAAN NYT Poron väkirehun päivittäinen tarve on pyöreät nolla grammaa. Koska poro on märehtijä, on ruokinnassa oltava riittävästi kuitua. Poro tarvitsee energiaa ja valkuaista, hieman kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja sekä vettä. Kahdeksan viikon mittaisessa talviruokintakokeessa porot säilyttivät 300 gramman väkirehuannoksella elopainonsa ja lihavuuskuntonsa.. Missä vaiheessa väkirehulaskun suuruus hirvittää. Tuplataanko
Poron pötsi vaatii toimiakseen kuitua. Lisäksi huonosti sulavan rehun syönti on vähäisempää, joten energiaa tulee entistä vähemmän. Pallovatsaiset porot ovat täynnä huonosti sulavaa rehua, mutta energian tarve voi jäädä vieläkin täyttymättä. PO OROMIESS 33/2015 255 Taulukko 1. Energian saanti rehusta riippuu täysin siitä kuinka hyvin rehu sulaa eläimen ruoansulatuskanavassa. Jos puutteita on paljon, on korjaussarja kallis. Maksimoi halvin rehu, täydennä kalliimmalla Väkirehut, teolliset täysrehut mukaan luettuna, ovat täydennysrehuja. Luonnonlaitumen täydennys on monimutkaisempi juttu, sillä on lähes mahdotonta sanoa, mitä porot ovat syöneet ja kuinka paljon. Sulamattomasta rehusta eläin ei nimittäin saa yhtään energiaa. Entä sitten laitumella, voidaanko varmistua, että poro löytää riittävästi kuitupitoista rehua suuriin väkirehumääriin nähden. Silloin ei tiedetä mitä pitää täydentää. Kyse voi silloin olla pötsimikrobien tuhoutumisesta esimerkiksi aikaisemman nälkiintymisen johdosta (jos mikrobeja ei ole, ei ole rehun. Yksi tärkeimmistä nurmirehun ruokintalaadusta kertovista tunnusluvuista onkin sulavuus, jota kuvataan D-arvolla. Niillä korjataan kotoisen perusrehun (kuten säilörehun ja heinän) tai luonnosta saatavien rehujen puutteet. Todellisuudessa aikaisin korjattua säilörehua ei tarvitse täydentää niin suurella väkirehumäärällä, jolloin säilörehun osuus rehuista onkin suurempi ja porot saavat riittävästi kuitua. Säilörehu ja heinä hyvin sulavana Säilörehuun tai heinään perustuva ruokinta on taloudellisinta yleensä, jos nurmirehu on hyvin sulavaa ja ravinteikasta. Jos väkirehua annetaan jo 1,5 kg, ei poro paljoa muuta pysty syömään ja väkirehuprosentit ovat ruokinnan asiantuntijan näkökulmasta hirvittävän suuret. Ilman säilörehutai heinäanalyysiä ei saada selville miltä osin omia rehuja tulee täydentää ja ruokinta on arpapeliä. Lehmillä D-arvon heikkeneminen 10 yksikköä vähentää säilörehun kuiva-aineen syöntiä 170 grammaa (Taulukko 1). Silloin täydennystarve ostorehuilla on vähäistä. Usein kuulee ihmisten puhuvan, että säilörehu tulee korjata myöhään, että kuituvaikutusta on riittävästi. Kilosta huonosti sulavaa nurmirehua märehtijä pystyy hyödyntämään vähemmän energiaa kuin hyvin sulavasta. Taloudellinen ruokinta edellyttää halvimman rehun syönnin maksimointia. Ruokintamuodosta riippumatta syönnin enimmäismäärä hyvin sulavilla rehuilla on keskimäärin selvästi alle 2 kiloa kuiva-ainetta, riippuen poron koosta. Huonosti sulavaa (D-arvo selvästi alle 700 g/kg ka) rehua poro ei voi syödä niin paljon kuin hyvin sulavaa. Joskus tokassa on tällaisia yksittäisiä eläimiä. Selitys tälle on se, että huonosti sulava rehu etenee hitaasti ruoansulatuskanavassa, jolloin pötsi yksinkertaisesti täyttyy, eikä enempää rehua mahdu sisään
Rehutestien mukaan suuri valkuaispitoisuus näyttäisi taas vähentävän säilörehun syöntiä. Heinässä kuiva-ainetta on yleensä noin 80 %. Toisaalta sulavuus ja valkuaispitoisuus kulkevat käsi kädessä. Kyse voi olla myös siitä, ettei yksittäinen poro pääse väkirehuille ollenkaan. Oman kotoisen rehun tuotantokustannuksen voit laskettaa ProVesi 80 % Kuiva-aine 20 % Vesi 60 % Kuiva-aine 40 % Kaavio 1. Peltoviljelyn taloudellisuutta kansulattajia) tai siitä, että kyseinen eläin saa syötyä vain huonoiten sulavia rehuja tai niiden osia. Jos rehua tulee paljon, jakautuvat tuotantopanokset (polttoaine, konekustannukset, lannoitteet, jne.) suuremmalle määrälle. Nurmirehuista 10 prosenttia pitäisikin jäädä syömättä päivittäin, ettei heikoimmille poroille jäisi vain huonosti sulavat korret. Jos panostat viljelyyn ja rehun korjuun oikeaan ajankohtaan, kannattaako ottaa riskiä säilöntävaiheessa. Säilörehun syöntiin vaikuttaa sulavuuden lisäksi myös muita tekijöitä. ProAgrian Lohkotietopankissa heikoin neljännes tuottaa säilörehun tuplahintaan parhaaseen neljännekseen verrattuna (Kaavio 1). nattaa myös miettiä. Pakkasella mikrobitoiminta on kuitenkin hidasta, joten rehu voi olla hapen kanssa kosketuksissa useita päiviä ilman, että syönti vähenee. Säilörehun kuiva-ainepitoisuuksissa on suurta vaihtelua. Liian suuri valkuaispitoisuus on poroille haitallista, joten se kannattaa ottaa huomioon lannoituksessa. auman tai siilon avaamisen jälkeen rehuun pääsee happea ja pilaajamikrobit alkavat hajottaa rehua. Heinän säilyvyys perustuu suureen kuiva-ainepitoisuuteen. Jos koko tokan pötsit ovat täyden näköiset, mutta selkäranka näkyy, lisää kiireesti mukaan jotakin nopeammin sulavaa rehua, josta porot saavat lisää energiaa. Huono säilöntälaatu heikentää säilörehun maittavuutta. Ravinteet ovat säilörehun kuiva-aineessa, eivät vedessä. Pyöröpaalin,. 226 POROM MIES 3/20015 Kaavio 2. Jos peltopinta-alaa on niukasti, tulee myös huomioida rehujen riittävyys. Koska tuotantokustannus lasketaan rehun kuiva-ainekiloa kohden, on satomäärällä suuri merkitys. Säilörehujen säilöntä perustuu hapettomuudelle, happamuudelle ja hygieenisyydelle. Itse nurmi vanhenee samalla tavalla ja ravitsemuksellinen arvo heikkenee samaa vauhtia, ajateltiin nurmi korjata sitten heinäksi tai säilörehuksi. D-arvo on sitä parempi, mitä aiemmin rehu on korjattu. Millä hinnalla tuotat kotoisen rehun. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015, ProAgria Maito Tulosseminaari 2015/ Tuija Huhtamäki. On hyvä muistaa, että samalta lohkolta samaan aikaan korjattu heinä ja säilörehu eroavat toisistaan vain säilöntätavan ja sitä kautta käymishappojen ja kuivaainepitoisuuden osalta. Maisterin tutkielmassani saatiin viitteitä, että porot söisivät säilörehuja sitä enemmän, mitä kuivempia ne ovat. Paras neljännes tuottaa säilörehun puoleen hintaan heikoimpaan neljännekseen verrattuna
Ennuste lasketaan säähavaintopisteiden lämpösumman avulla. Maksatko vedestä vai ravintoaineista. 040 935 7957 Tiedustelut: Pasi Ahonen, puh. Onko halvemmassa rehussa vähemmän ravintoaineita. Säilörehuista suurin osa on vettä (Kaavio 2). Lisäksi pienikokoiset eläimet jäävät usein alakynteen ja joku kookkaampi sarvipää voi syödä pienemmän poron väkirehuannoksen kokonaan. Jos kuiva-ainetta on 20 % (200 g/ kg) pyöröpaalin hinnan pitää olla puolet siitä, että kuiva-ainetta olisi 40 % (400 g/kg). VENYMÄTTÖMÄT NAHKAPANNAT * koirille * poroille www.arlituote. PO OROMIESS 33/2015 277 Agrian asiantuntijalla. Myös väkirehut kannattaa kilpailuttaa vähintään kerran vuodessa. erän LOKAKUUSSA! Maksuaikaa jopa 72 kk! Koneet suoraan Euroopan johtavilta konetehtailta-edullisesti ilman välikäsiä! Kevään toimituksiin edut suoraan ostajalle! NYT KANNATTAA TOIMIA!. Kilpailutuksessa tulee huomioida eri täysrehujen koostumuserot. Energiaa ja ravintoaineita porot saavat kuitenkin vain säilörehun kuivasta osasta, kuivaaineesta. Laskelman avulla päästään keskustelemaan esimerkiksi erihintaisten ja tehokkuudeltaan erilaisten korjuuketjujen tai urakointipalvelujen käytön vaikutuksesta tuotantokustannukseen. Esimerkiksi 100 kiloisen vaatimen ylläpitoenergiantarve on noin puolet suurempi kuin 60 kiloisen. Ruoki tarpeeseen, yliruokinta on kallista p p Jos poromäärä on suuri, saadaan ruokinnan taloudellisuutta parannettua vielä kohdistamalla oikeat rehut oikeille eläimille. 040 566 9472 +alv +al +alv+a v+alv lv +alv +alv alv 0% työleveys 5,5 m 200 200 cm cm ysy ev tarjousta! Kysy kevättarjousta! 29.900 29.900€€ 5490 5490€€ 5190 5190€€ 2390 2390€€ 15.900 15.900€€ Jeantil PR 2000 paalisilppuri Jeantil 11-7 Classic lantavaunu JF 420 karhotin JF 555 heinänpöyhin S St S l ol ollll mo moni nito toim imik ikau auha ha Je Jean anti till 85 8500 00 imup paineva vaun unuu Huikea rahoitusratkaisu! • Käsiraha vain 10% • 6 kk korotonta maksuaikaa •Todellinen vuosikorko 3,95% Osta nyt, maksat vasta 1. Tämä kannattaa huomioida etenkin, jos ostaa säilörehua. Loppukeväällä tiineiden vaadinten valkuaisen ja energian tarve lisääntyy ja syntyvän vasan kasvun varmistamiseksi ruokintaan pitää lisätä energiaa ja valkuaista. Maatalouden laskentakeskuksen sivuilta löytyy ensimmäisen niiton oikeaa ajoittamista helpottava D-arvoennuste eri paikkakunnille (http://www.mloy.fi/fi/D-arvoennuste)
Suoramyyntilihan määrä kasvoi muutaman prosentin. vuonna 2013/2014 osuus oli ilman investointitukia. Poronhoitovuonna 2013–2014 porotalousyrityksille kertyi yrittäjätuloa keskimäärin 8 200 euroa ja kannattavuuskerroin jäi 0,3:n tuntumaan jo kolmantena perättäisenä vuotena. Tuen osuus porotalouden kokonaistuotosta on perinteisesti ollut muuhun alkutuotantoon verrattuna pieni. Kuva Maaren Angeli. Omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta oli 84 prosenttia. 228 POROM MIES 3/20015 KANNATTAVUUDEN KASVULLA PITKÄ JA KIVINEN TIE Teksti Jukka Tauriainen ja Marja Vilja. Hinnannoususta huolimatta poronlihan myyntituotot pienenivät edellisvuodesta 15 200 euroon yritystä kohti. Sen sijaan paliskuntien kautta myydyn lihan määrä väheni lähes kolmanneksen. Kokonaisuudessaan teurasmäärä on painunut alle 2 miljoonan kilon. tuottajahinta sen sijaan on myyntiin tulevan määrän pienennyttyä kohonnut Paliskuntain yhdistyksen tilastojen mukaan 8,7 euroon kilolta. Omaa pääomaa yrityksillä oli 69 300 euroa. Lähes ainoa valopilkku on ollut lihan hinnan kohoaminen suoramyynnin ja jalostusasteen nousun sekä tarjonnan vähentymisen seurauksena. Velkojen määrä kasvoi hieman. Poronlihan Porotalouden kannattavuuskirjanpidon tuloksia on laskettu jo 12 vuoden ajan. Lihan myynnistä porotalousyritykset saivat 43 prosenttia kokonaistuotosta. Lihanmyynnistä enin osa tuloista Yli 80 eloporon suuruiset porotalousyritykset tuottivat vuonna 2013–2014 keskimäärin noin 1800 kiloa poronlihaa. Tuona aikana kustannukset ovat kohonneet, petovahingot kasvaneet ja teurasmäärät pienentyneet
Hyvin kannattavien kannattavuuskerroin oli 0,63 ja heikosti kannattavien -0,12. Vuonna 2013–2014 porotalouden kannattavuuskertoimeksi muodostui 0,32, eli yrittäjä saavutti 4,8 euron tuntipalkan ja 1,6 prosentin koron omalle pääomalle. Hyvin kannattavien ryhmää luonnehtivat muun muassa seuraavat tekijät. Hyvin kannattavilla yrittäjätulo oli keskiarvoon nähden kaksinkertainen, kun taas heikosti kannattavilla yrittäjätuloa ei jäänyt lainkaan. Muulla poronhoitoalueella teurasmyynnin kasvu sekä tarvikeja rehukulujen väheneminen siivittivät edellisvuotta parempaan tulokseen. Se osoittaa, montako prosenttia asetetuista oman työn palkkatavoitteesta ja oman pääoman korkotuottotavoitteesta on saavutettu. Aikaisempina vuosina erityisen ja muun poronhoitoalueen kannattavuuksien välillä on ollut erittäin selkeä ero. Resepti parempaan kannattavuuteen on helppo: lisää tuottoja vähemmillä kustannuksilla! Vaikeaa on sen sijaan sen toteuttaminen. Etelä ja pohjoinen tasoissa Porotalouden kannattavuutta on totuttu mittaamaan kannattavuuskertoimella. Siinä auttavat niin porotalousyrittäjien koulutuksen ja kokemuksen myötä lisääntyvä yrityksenjohtotaidon lisääntyminen, markkinoiden toimivuuden parantaminen sekä poliittisten ohjauskeinojen kehittäminen kannattavaa toimintaa aktivoivaan suuntaan. Hyvin ja heikosti kannattavien porotalousyritysten kannattavuuskehitys 2002/2003 2013/2014. Hyvin kannattavien yritysten teurastuotto on 1,3-kertainen heikkoihin verrattuna ja niillä on myös vähemmän vahingonkorvauksia. Niiden porokarjat ovat kaksinkertaiset ja työmäärä alle puolet heikosti kannattaviin verrattuna. Loppujen lopuksi kannattavuus syntyy Porotalouden kannattavuuskehitys alueittain 2002/2003 2013/2014. Niiden tuotantokustannukset eloporoa kohti ovat noin puolet heikommin kannattavien kustannuksista. Jos mukaan otetaan tukien kanssa lähes yhtä suuret vahingonkorvaukset, valtion ja vakuutusyhtiöiden kassasta tulevien tuottojen osuus kasvaa 32 prosenttiin. Erityisen poronhoitoalueen kannattavuutta on nakertanut etenkin ajoneuvokulujen ja työmäärän voimakas kasvu, mikä viittaa vahvasti petojen aiheuttaman lisätyön vaikutukseen. PO OROMIESS 33/2015 299 16,4 %, kun maataloudessa puhutaan noin 40 prosentin osuudesta. Erojakin löytyy kannattavuudessa Kannattavuuskirjanpidossa aineistosta lasketaan keskiarvon lisäksi hyvin ja heikosti kannattavien yritysten tulokset. Siitä kertovat myös teurastulojen väheneminen ja vahingonkorvausten lisääntyminen. Uusin aineisto näyttää yllättäen erojen tasoittuneen vuonna 2013–2014. Näin on myös esimerkiksi rehumenojen laita. Yritykset ovat enimmäkseen Pohjois-Lapissa
Työn määrä lisääntyy Porotalousyritysten keskikoko eloporomäärällä mitattuna säilyi ennallaan, keskimäärin porokarjan koko oli 193 eloporoa/yritys. Hyvin kannattaneissa yrityksissä rehuihin upposi 14 euroa ja heikosti kannattaneissa yrityksissä 29 euroa eloporoa kohti. Välitalo, p. Tämä sisältää 22 600 euron oman työn palkkavaatimuskustannuksen ja 3 300 euron suuruisen korvauksen omalle pääomalle. Erityisellä poronhoitoalueella työtuntien määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta, kun taas muulla alueella työtunnit pysyttelivät noin 1 450 tunnissa. 0400 760 277 277 Pajulantie 11, 99710 Vaalajärvi aj aj yrityksessä – siihen ei ulkoapäin pysty vaikuttamaan. Kustannusten kasvu kolmella prosentilla edellisvuodesta selittyy pääosin lisääntyneillä koneinvestoinneilla, ajoneuvojen käyttökulujen ja myel-maksujen kasvulla sekä tehtyjen työtuntien lisääntymisellä. /taloustohtori) julkistama Porotalouden yksikkökustannus –palvelu kertoo poronlihan tuotantokustannusten kohonneen jo 28 euroon kiloa kohti. luke.. NAHKATUOTTEITA YM. Erot paliskuntien talvilaidunten, petotilanteen ja omaksuttujen käytäntöjen välillä ovat suuret, mikä heijastuu myös kustannusrakenteeseen. Yritykset käyttivät rehujen hankintaan keskimäärin 4 300 euroa. Ruokinnan lisääntyminen aiheuttaa kustannuksia paitsi rehumenojen kasvun myös työmäärän, moottoriajoneuvojen käytön sekä aitausja tarhauskulujen lisääntymisen myötä. Hiljattain Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-sivustolla (www. Ruokintako kaiken pahan alku ja juuri. Porojen talviruokinta on yleistynyt koko poronhoitoalueella. NAHKATUOTTEITA WWW.POROTARVIKE.FI WWW.POROTARVIKE.FI TERVETULOA TUTUSTUMAAN TUOTTEISIINI TAI SOITA JA TILAA, LÄHETÄN MYÖS RAHTINA K. 040 556 9825 Nikuntie 5, 99100 Kittilä TUOTTEITA SAA NYT TUOTTEITA SAA NYT MYÖS VAALAJÄRVELTÄ MYÖS VAALAJÄRVELTÄ Anna-Liisa Seppälä, p. Eloporoa kohti lasketut rehukustannukset ovat kohonneet seitsemässä vuodessa 22 euroon. .. 330 POROM MIES 3/20015 rehukustannus on viidennes eloporoa kohti lasketuista rahallisista tuotantokustannuksista. Lihanmyynnillä rahallisia kustannuksia ei saada katettua, mutta tuet ja korvaukset huomioiden rahamenot kyllä peittyvät. Ruokinnalla tavoitellaan selkeitä hyötyjä, kuten poronhoidon riippumattomuutta talvilaidunten kunnosta, tuotantomäärän kasvua vaadinten paremman kunnon ja vasatuotoksen kautta sekä petovahinkojen pienentämistä. Lisäksi tulevat vielä työja konekustannukset, joita aineistosta ei pystytä erittelemään. Onpa siitä paikoin koettu aiheutuvan haittaa ympäristöllekin rehujätteiden ja tallautumisen vuoksi. Siitä poromiehen kukkarosta rahana maksettavien kustannusten osuus on 11,4 euroa. Selittäviä tekijöitä saattavat olla petovahinkojen yleistyminen tai aitaus-, tarhausja ruokintatyön lisääntyminen Lihakilon tuottaminen maksaa yhä enemmän Poronhoitovuonna 2013–2014 porotalousyrityksille aiheutui tuotannosta kustannuksia keskimäärin 51 000 euroa. Erityisen poronhoitoalueen rehukustannus, 15,4 euroa, on alle puolet muun alueen rehukustannukseen verrattuna. Pelkkä ostolähes sadan tunnin kasvua edellisvuodesta 1 520 tuntiin. Kaikissa yrityksissä poroja ei kuitenkaan ruokita samalla tavoin. Kaikkia tuotantokustannuksia sen sijaan eivät edes suurimmat yritykset saa katettua porotalouden tuotoilla. Kustannusten kasvua ovat hillinneet rehuja tarvikemenojen sekä hoitomaksujen pieneneminen. Koon kasvu ei siis selitä porotaloustyön VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN POROILLE KAIKKI TARVIKKEET VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA VALMISTAN MYÖS REPPUJA, KINTAITA, VÖITÄ, LAKKEJA YM
Kysy tarjous! ERÄ! säilönt äainee t ja käär intäka lvot! Pyyd ä tarjo ukset soit tama lla tai tule käym ään kaupoi lla a myymä lässä mme. • Typen lisäksi lannoitteessa on magnesiumia, rikkiä, booria, kaliumia ja seleeniä. Hyvä D-arvo maltillisen kasvurytmin johdosta. • NPKS 27-0-1-4, Mg, B, Se. alv 24% 1900 /pss Sis. • Rehurapsi 22, rehukaali 22 %, naattinauris 12 %, rehujuurikas 22 % ja persianapila 22 % Timotei Jonatan, 20 kg • Korkealaatuista ja sulavaa rehua kahteen niittoon. Talvenkestoltaan erinomainen pohjoisen tyypin timoteilajike. K-MAATALOUS TORNIO • Puh. Metsästäjän riistapelto Hirvieläin, 1 kg Laadukas erikoisseos erityisesti hirvieläimiä varten. Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) Hinnat (työkoneissa alv 0% rehuissa alv 14% ja tarvikkeis ovat voimassa 31.7.2015 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. alv 24% 1050 /pss Rehukaali, 1 kg (peitattu) • Satoa vielä myöhäissyksyllä. • Menestyy parhaiten kivennäismailla. 040-566 2939 K-MAATALOUS A AA A A A KKKKKKKKO O KKKKKKKK-MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA MA A A A A A A A AA A A A A A A A A A A ATA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA TA A A A AL L L L L L L L S S US US US US US US OU OU OU O O O O LO O O O O O O O LO O O O O O O O O O O O O O O O A A A A TA TA A A TA TA TA TA T T T T T A A A A M M M M K-M KK-M KKK--M M M M K K MA MA MA MA L L K K A A A A U U M M K K US US US US US US US US US US US US US US US US KK-M -MA MAA AATA TALOUS US www.k-maatalous.. myymä lässä mme. • Koot: halkaisija 1500 tai 1800 mm. KAMPANJAHINTAAN! Pyöröpaalisilppuri Elho Rotor Cutter 1500 ja 1800 • Paalien kuormaus Rotor Cutterin puristavalla kuormaushaarukalla. • Rehua voidaan jakaa rehupöydälle tai puhaltaa olkea jopa 12-15 m etäisyydelle. • Tuoresato jopa 60-75 tn/ha. Terien määrä 48. 020 7528 260 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. 020 740 1040 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. Sis. • Etenkin Pohjois-Suomessa satoisa rehukasvi. Yarabela Suomensalpietari, 40 kg Kaikkien kasvien lisälannoitukseen kasvukaudella tai hyvillä mailla kylvölannoitukseen. Suurin työsyvyys 22 • toakselilta roottoriakseSivuvoimansiirto vet a, joissa on öljykylpylille hammasrattailla voitelu. • Maittava. alv 24% 2250 /sk 40 kg 20 kg 1 kg 500 g 1 kg. Kelajyrsin Maschio U205 • Työleveys 210 cm. Soveltuu myös jäniksille. 4.520,(alv 0%) + toim.kulut Sis. 010 8350 280 K-MAATALOUS KEMIJÄRVI • Puh. 050-389 0821 K-MAATALOUS OULU • Puh. alv 24% 1700 /pss Naattinauris, 500 g (peitattu) Riistanruokintaan ja lisärehuksi. 010 286 6770 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. 010 346 6260 Ä K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. toim.kulut eivät sisälly hintaan. Sis. • Koko viljelyalueelle aina Lappia myöten. y y • 2 cm. 050-301 2596 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. Mahd. alv 24% 8900 /sk Kotimainen kauppias Sis
Hi-DryTM käsitelty pintakangas on tuulenpitävä sekä likaa ja vettä hylkivää. Kevyinä ja hyvin hengittävinä ne käyvät hyvin retkeilyyn, kalalle kuin vapaa-aikaankin. 9€/kk 9 € / kk 9 € / kk HUIPPUUUTUUS! 7990 ODOTETUT ALASKA-UUTUUDET RETKEILYYN JA VAPAA-AIKAAN! KESÄJA SYYSKÄYTTÖÖN METSÄSTYKSEEN JA RETKEILYYN ilk i tai alk. Teknisissä housuissa yhdistyvät stretchja kulutuskestävien materiaalien tuoma liikkumisvapaus. Väri metsänvihreä/ musta. Katso puvun tarkemmat yksityiskohdat netistä. Asu on valmistettu parhaista materiaaleista ja testattu yhdessä aktiivikalastajien kanssa. Helmassa on kaksi päältä täytettävää vetoketjutaskua, lämmittelytaskut sekä hihatasku. 332 POROM MIES 3/20015 TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE p. Pintakankaan HiDryTM -käsittely hylkii vettä ja likaa sekä kuivuu nopeasti. Koot: XXS-4XL MULTITREK 4-WAY Stretch housut HUIPPU-UUTUUS! Monipuoliset Multitrek 4-Way Stretch housut soveltuvat erinomaisesti kevät-, kesäja syyskäyttöön. Koot: XXS-4XL ALASKA MULTITREK -PUKU – MAASTOON JA VAPAA-AIKAAN. 9€/kk 9 9 € / kkk HUIPPUUUTUUS! 19990 vain KESTÄVÄT MATERIAALIT MONIPUOLISET OMINAISUUDET PARAS KÄYTTÖMUKAVUUS STRETCH-VAHVIKKEET Uusi Alaska Multitrek puku hyödyntää uutta joustavaa 4-way stretch -materiaalia, mikä takaa entistä paremman liikkuvuuden ja jouston. Neljään suuntaan joustavat stretch -vahvikkeet tuovat lisää istuvuutta ja käyttömukavuutta. lk 9 € € / kk 9€/ kk HUIPPUUUTUUS! SALMON DYNASTY kalastuspuku HUIPPU-UUTUUS! Uudessa Alaska Salmon Dynasty -kalastuspuvussa yksityiskohdat ja toiminallisuus on viritetty kalastajien mieltymysten mukaan. Vetoketjullinen rintatasku voidaan avata sekä sivusta että päältä. Kulutuskestävä kangas on myös hyvin hengittävä. Tarkkaan mietityt tekniset yksityiskohdat sekä monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat erinomaisen liikkuvuuden aktiivikalastukseen. Koot: XXS-4XL ISTUVA LEIKKAUS JOUSTAVA MATERIAALI vain tai alk. Takissa on suojaava huppu. i lk tai alk. 040 828 1000 ark klo 9-17 14990 vain tai alk. Vyötärö sekä lahkeensuut helposti säädettävissä
Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus JATON N N J J R R RAJ UVIEN N U K KU HETYS S S H LLÄH POSTI) -P (S44444490//kkkk// PYSÄYTÄ VARKAAT RIISTAKAMERALLA! HUNTER GORE-TEX metsästyskenkä Korkea, tukeva ja kaiken kestävä Viking Hunter on klassinen nahkainen metsästyssaapas. PO OROMIESS 33/2015 333 BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera ETÄOHJAUS MATKAPUHELIMELLA! RETKITUKKU.fi MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C Oulu ark klo 9-17 259€ Tarjous! vain 17/2014 TESTIVOITTAJA Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS) Monipuoliset ominaisuudet ja etäohjaus puhelimella esim. Koot: 39-47 199 90 MESSUTARJOUS! vain nor n m m. Suuren suosion saaneessa Viking Hunterissa on tyylikäs ja kestävä nahkapäällinen, jonka alla on kestävä ja 100-prosenttisen vedenpitävä GORE-TEX®suojakalvo. 39,90€ vain 5200 mAh 59,90€ vain 10000 mAh 100% TYYTYVÄISYYS TAKUU MEILTÄ SAAT KAMERAN TÄYSIN KÄYTTÖVALMIINA – ASENNUSPALVELU VAIN 39,90 €. 2 299 € € nn 299 299 € € 100 nopeimmalle kenkien ostajalle ladattava Nitecore Tube LED-avaimenperävalaisin KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 29,90 € O€ TALLENTAA KUVAT MUISTIKORTILLE! 15990 vain Tarjous! BURREL S10 HD tallentava riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin Tallentaa liikettä havaittuaan kuvan kameran muistikortille Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus 100% TYYTYVÄISYYS TAKUU O€ 1. 8 GB muistikortti arvo 15,00 € Arvo yht. Burrel kameran sääsuoja arvo 29,90 € 3. Kuminen varvassuojus lisää saappaan kestävyyttä. 93,90 € 100 NOPEIMMALLE KAUPAN PÄÄLLE! LISÄVIRTAA PUHELIMEEN MAASTOSSA! POWER BANK ladattavat maastoakut Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. kuvanpyyntö. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 4-6 kertaa (10000 mAh). Burrel Android älypuhelinsovellus arvo 49,00 € 2. Tilava lesti sopii myös leveämpijalkaisille metsästäjille
Laadukkaat proteiinilähteet tukevat koiran lihaskuntoa. Erinomainen painonhallintaan ja seniori-ikäisille koirille ylläpitämään terveyttä ja hyvää kuntoa. Matalampi energiapitoisuus laadusta tinkimättä. Voimaa ja energiaa. Runsaasti energiaa kuluttavalle koiralle, helposti sulavassa muodossa. EXTRA ENERGY 28/16 ENERGY 24/10 PUPPY PRESSED FOOD 28/15 PIENEMMÄLLÄ RUOKAMÄÄRÄLLÄ PAREMPI TEHO • ERINOMAISET RAVINTOPITOISUUDET • IMEYTYY NOPEAMMIN • VALMISTETTU EKOLOGISESTI 15kg Ravintorikas puristetekniikalla valmistettu koiran täysravinto. 8-16) TARJOUKSET VOIMASSA 31.7. Puristeruoka hellii koiran ruoansulatusta ja varmistaa nopean palautumisen rasituksesta. 15kg Erittäin maistuva ja helposti sulava, puristetekniikalla valmistettu koiran täysravinto. Terveyttä ja hyvinvointia aikuisille koirille kaikissa elämänvaiheissa. Juuri oikeanlainen ravintosisältö, joka nostaa koiran suorituskyvyn maksimaaliselle tasolle! 15kg Maistuva täysravinto kaikenrotuisille pennuille.Tukeva ja turvallinen perusta terveelle kasvulle. Korkealaatuinen ravintosisältö täyttää kaikki pennun ravitsemustarpeet. VASTAAVA 61,35€ VASTAAVA 52,90€ VASTAAVA 56,90€ KUSTANNUSTEHOKKAASTI SUORAAN TEHTAALTA! SUORAAN TEHTAALTA! MESTARIKOIRIEN TÄYSRAVINTO TYKKÄÄ MUKAAN ARVONTOIHIN KOIRAVARUSTE MAKSA LASKULLA TAI OSISSA TILAUKSET OSOITTEESTA WWW.KOIRAVARUSTE.FI TAI PUHELIMITSE 0400 551 110 (ARK. 15kg Ravintoarvoiltaan laadukas puristetekniikalla valmistettu penturuoka. Parhaat edellytykset pennun kasvuun ja kehitykseen. Erinomainen maku puristeruoan hyvin säilyneistä ravintoaineista. Korkealaatuista proteiinia ja riittävästi energiaa kasvuun ja kehitykseen. VASTAAVA 44,90€ VASTAAVA 49,00€ VASTAAVA 39,95€ VASTAAVA 49,00€ VASTAAVA 32,40€ 2590 TARJOUS! 3090 TARJOUS! 3290 TARJOUS! 3990 TARJOUS! 3990 TARJOUS! 3690 TARJOUS! 3490 TARJOUS! 4090 TARJOUS! K TUHANSIA HUIPPUTUOTTEITA EDULLISIN HINNOIN! UUSI VERKKOKAUPPA AVATTU! UU UUSI VERKKOKAUPPA AVATTU! 20 VUOTTA 20 VUO UUU. Elinvoimaa aktiiviselle ja paljon liikkuvalle koiralle. Ihanteellinen energiatasapaino ja ruoansulatusjärjestelmää hellivä puristeruoan koostumus. Kattavasti ravintoaineita tasapainoisessa suhteessa. 15kg Täysravinto ravinteikkaalla koostumuksella. 15kg Ravitseva täysravinto suurten rotujen pennuille. SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. 15kg Kevyt täysravinto kaikille roduille. ACTIVE 30/20 PUPPY 30/19 SUPER 25/15 PUPPY LARGE BREED 28/16 MAINTENANCE 21/8 15kg Energiapitoinen täysravinto aktiivikoiran erikoistarpeisiin
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII+ + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + ovaa a a a a a a an n an n n n n n n n an a a an a a a an n an n n n n n an n n n a a a an an an an n an n n n n n n n a a an an n n n n n a a a a an an n n n n n n n an n a a a an a an n n n n n a a an n an an n an a a an n a a a an n a an n n a a a an n n a a an n n n a an n n an a an an a an n an n le ä opa 699,(829,-) NYT 5 KPL ERÄ TÄLLÄ HINNALLA! 239,ALK. 5990 ALK. Pannat ovat roiskevesitiiviitä, kevyitä ja pienikokoisia. (99,-) BRAVA PENTUAITAUS PREMIUM PUNNITUSVAA’AT LAADUKKAAT PREMIUM VAKUUMIPUSSIT ILMAKANAVOIDUT JA SILEÄT Teräksinen jauhepolttomaalattu, kestävä pentukehä Nosturivaaka Maksimi punnituspaino 300kg. Kaksi vakuumisaumaa (2x500m mm) mahdollistaa jopa kuuden n pussin yhtäaikaisen sulkemisen. SÄÄSTÄ 20,SÄÄSTÄ 30,49,TARJOUS! (69,-) 69,TARJOUS! ALK. Kaksi vakuumisaumaa (10x500mm) mahdollistaa jopa kuuden pussin yhtäaikaisen sulkemisen. Laitteen älykäs ohjausjärjestelmä ja helppo ohjelmointi tuo käyttömukavuutta. 2199,TARJOUS! (2649,-) -25% TARJOUS! 80 MICRON, SILEÄT 949,TARJOUS! (1119,-) SÄÄSTÄ 40,VALIO MIKROSIRUNLUKIJA Helppokäyttöinen ja monipuolinen, ammattitason Valio mikrosirunlukjia 99,TARJOUS! (149,-) 249,kisi voi vapaasti liikkua n sisäpuolella. Panta roiskevesitiivis. Tästä myllyst ei kapasiteetti ja teho heti lopu. pöydälle tai hyllylle sijoitettavaan laitteeseen. Useita eri kokoja. Kapasitetti jo 250kg/h! Mukana leikkuuterä 1 kpl, reikälevyt 6 mm ja 8 mm sekä makkarasuutin. Punnitusvaaka Alumiininen, LCDnäyttö, koukku ja riippu ruostumatonta terästä, roiskevesitiiviiit painikkeet. 209,ALK. KAUPAN PÄÄLLE valmiiksi sopivan kokoinen FoxyFur alusta! ALYWAY KULJETUSHÄKKI + FOXYFUR-ALUSTA HARMAA Jämerä alumiinirunkoinen kuljetushäkki. PETSAFE HAUKUNESTOLAITE ULKOTILAAN ULTRAÄÄNELLÄ PREMIUM COMPACT 26 VAKUUMIPAKKAAJA PETSAFE HAUKUNESTOLAITE SISÄTILAAN ULTRAÄÄNELLÄ Ulkotilan haukunestolaitteella voit luoda ulkotiloihin hakkumattoman alueen yhdelle tai useammalle koiralle. Pannassa automaattinen ärsykkeen säätö. PETSAFE SUIHKEPANNAT PREMIUM DUO 50 X 2 VAKUUMIPAKKAAJA Sitruunatai tuoksuttomalla suihkeella toimivat haukunrajoitinpannat. 9-17) MYYMÄLÄ RAUTIONKATU 2 C, OULU PALVELEMME ARK. Pienille ja isoille koirille. Erinomainen mylly kov käyttöön ammattilaisill ja kotiin. Premium Duo 50 x 2 vakuumipakkaaja soveltuu niin kotikuin ammattikäyttöönkin. SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. Koneella voi tyhjiöpakata suuriakin eriä koneen ylikuumenematta. PREMIUM MAXI+ LIHAMYLLY Todellinen tehomylly kovaan käyttöön. RAJOITTAVA JOHTO TUPLAJOHTO, EI SIGNAALIA SALLITTU LIIKKUMA-ALUE KIELLETTY LIIKKUMA-ALUE RADIOLÄHETIN PETSAFE PIHAVAHDIT Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla kotipihalle, mökille tai mummolaan. AMMATTITASON LIHANKÄSITTELYTUOTTEET SUORAAN MAAHANTUOJALTA! TILAUKSET OSOITTEESTA WWW.RETKITUKKU.FI TAI PUHELIMITSE 040 828 1000 (ARK. 9-17 TARJOUKSET VOIMASSA 31.7. Aluetta voidaan Pannassa automaattinen s. Peruspaketilla aitaat jopa 1400 m2 alueen! Lemmikkisi voi vapaasti liikkua ulkona, mutta pysyy rajaamasi alueen sisäpuolella. Suihkauttaa koiran haukkuessa suihkeen koiran kuonon alueelle. Minimi punnituspaino 2 kg, tarkkuus 0,1kg. Ei vaadi koirallesi pantaa, vaan toiminta perustuu kahteen kätevän kokoiseen, esim. 149,(189,-) NYT 50 KPL ERÄ NOPEILLE! Valio ia VASTAAVA 239,149,NYT 50 KPL ERÄ NOPEILLE!. Aluetta voidaan laajentaa lisäaidalla tarpeen mukaan
PoronBUORRE BOAHTTEÁIGI -PROJEKTIN KUULUMISET SámiSoster ry:n Buorre boahtteáigi – Porosaamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen hankkeessa on vuosi tullut täyteen. Poroja on pitänyt paimentaa yötä päivää, ilman yhtään vapaata. Kevään aika, jota nyt olemme täällä eläneet, on ollut näissä pohjoisen palkisissa todella työllistävää aikaa. Ei jää aikaa lepoon, eikä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa olemme yhteistyössä järjestäneet hyvinvointipäiviä Enontekiöllä ja Inarissa teemalla ”Elinvoimainen poro jaksaa, jaksatko sinä?” Tässä hankkeessa on paljon puhuttanut poronhoitajien oma jaksaminen. Mikä on ollut matkailijoille ihanaa, kun on saanut nauttia pohjoisen valkoisista hangista, on ollut poronhoitajille hyvin masentavaa katsottavaa. SámiSoster ry:n työntekijänä minun tehtäväni oli vastata perheiden saamenkielen ja -kulttuuriin kuuluvasta tekemisestä mm. Toiminta on jatkunut pienin askeliin eteenpäin. Teksti ja kuvat Saara Ketola. Se merkitsee moottorikelkalla ajamista ja porojen paimentamista vuorokaudet ympäri, sillä porot eivät pysähdy, vaan liikkuvat etsien pehmeää lunta, jonka läpi pääsee kaivamaan ruokaa. ”Ei auta alistua, pitää pärjätä” herätti monenlaisia hyviä keskusteluja ja pohdintaa, siitä mitä ja miten poronhoitajia ja heidän henkistä vahvuutta voidaan vahvistaa ja tukea. 336 POROM MIES 3/20015 Hankkeen tavoitteena on luoda saamelaisille poronhoitajille sosiaalista hyvinvointia tukeva, ammatillisesti ohjattu toimintamalli ja vertaistukiverkosto. Tänä vuonna lomat järjestetään hotelli Ylläsrinteessä Ylläksellä. Lomapaikat ja suurelta osin myös ajankohdat ja ohjelman määrää kilpailutuksen perusteella lomien järjestäjä, Maaseudun terveysja lomahuolto ry. duodji-työpajassa, jossa valmistimme avaimenperiä sisnasta ja (herva)koristenauhoista. hoitajien omalle hyvinvoinnillekin jatkuva paimennus asettaa haasteita. Poronhoito on niin tärkeä saamelais-kulttuurissamme, osa meidän elämää ja arkea. Ei ole pälviä, vaan valkoista, kovaa lunta. Maaliskuussa Lapin koulujen hiihtolomaviikolla järjestettiin saamelaislapsiperheille viikon mittainen loma, johon osallistui seitsemän perhettä lapsineen. SámiSoster ry järjestää yhteistyössä Maaseudun terveysja lomahuolto ry:n kanssa erilaisia tuettuja lomia saamelaisille perheille, aviopareille ja eläkeikäisille poronhoitajille
Meidän pitäisi mennä heidän luokseen keskustelemaan ja kartoittamaan, mitä tilanteelle voisi tehdä. Sen lisäksi esittäkää kehittämistoiveita, jotta voimme muokata toimintatapaa ja sisältöä tukemaan enemmän hyvinvointianne. Voidaan todeta, että hyvinvoinnin edistämistyötä tarvitaan ja ennen kaikkea palveluja, jotka saavuttaisivat ja palvelisivat saamelaisia poronhoitajia. Hänen mielestään tilanne Suomessa ei voi olla kovin kaukana Ruotsin tilanteesta. Paljon keskusteltiin hyvinvoinnin kulmakivistä. On kausia, jolloin väsymyksen takia ei enää jaksa ja silloin ollaan jo riskitilanteessa. Näihin toimintoihin toivoisimme mukaan vielä nykyistä enemmän porosaamelaisia. Taloudelliset kysymykset, poronhoidon tukipolitiikka ja median negatiivinen suhtautuminen poronhoitoon vaikuttavat poronhoitajien jaksamiseen. Ruotsin poronhoitajilla on talousongelmia eli jatkuvasti tiukkaa rahasta ja he kokevat paljon yksinäisyyttä. PO OROMIESS 33/2015 377 Enontekiön saamelaisten poronhoitajien hyvinvointipäivään oli kutsuttu Työterveyslaitoksesta maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksiköstä tutkija Birgitta Kinnunen Kuopiosta ja Inarin päivään psykologi Pirkko Lahti. – Toivoisin, että saisimme ongelmat keskustelun alle ja pääsisimme sillä tavalla ajoissa väliin. Jos katsotaan tutkimuksessa esiintuotuja syitä, niin ne ovat hyvin tuttuja Suomessakin. Tulkaapa yhdessä liikkumaan. Kuva Tuomi-Tuulia Ervasti.. Samoin keskusteltiin stressistä ja sen hallinnasta. Emme voi odottaa, että poromiehet tulevat johonkin apua hakemaan. On myös kausia, jolloin on oltava liikkeellä ympäri vuorokauden, esimerkiksi nyt kun on hankikelit ja poroja tulee suojata pedoilta. Tunnettu psykologi Pirkko Lahti on tutustunut Uumajan yliopiston tutkimustuloksiin. Hyvinvointipäivät Hetassa 22.4.2015. – Tulos ei voi olla harvinainen Suomessakaan. Hän haluaisi perustaa Pohjois-Suomeen liikkuvia palveluita, jotka vietäisiin poromiesten luokse. Heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta lähteä mihinkään. Työterveyslaitoksen tutkija (YTM) Birgitta Kinnunen. Pohjoisessa voitaisiin miettiä liikkuvia palveluita. Keskustelut ja jo aiemmin poronhoitajille tehdyt kyselyt paljastivat, että nyky-yhteiskunnan palvelut Suomessa eivät vastaa poronhoidon tarpeita. Psykologi Pirkko Lahti. Hyvinvointipäivien lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään hyvinvointiviikonloppuja sekä ryhmätoimintaa, joiden sisällöissä korostuu liikkuminen ja ravinto eli toisin sanoen terveelliset elämäntavat. Duodji–pajassa valmistetut sisna-avaimenperät. Se on varmasti tuttua täälläkin, mutta on eri asia, kuinka ihmiset puhuvat siitä, toteaa Lahti. Palvelut ja apu pitää saada heidän luokseen, Lahti painottaa. Psykologi Pirkko Lahti ei näe tutkimusta ensimmäisenä askeleena poronhoitajien hyvinvoinnin edistämisessä
ETX -mallissa on kokoluokassaan tehokkain nestejäähdytteinen 4-tahtimoottori ja automaattinen 100 % neliveto. Tavaratelineiden kantavuudet edessä 42 kg ja takana 82 kg. Ohjaustehostimella (EPS) 10.290€ + tk 300€ Hinnat alk. Saatavana myös maastomallina 6.990€ + tk 300€ uudet 2015 polaris-mallit saapuneet! NYT VAiN 9.990€ + tk 300€ Sportsman 570 EPS » ohjaustehostin » » vinssi » » isot jänkärenkaat » » poromallin pohjapanssari poropolaris erikoismalli vain meiltä! ajolaitteet kaikissa liikkeissämme: Koea aniemi – Ranua – Kemijärvi Rova Heti varastosta valmiiksi varusteltuna ja valmiina ajoon! Ota vanha mönkijäsi kärryyn ja tule vaihtamaan! ”poro-polaris” St ETX EFI 4X4 t! Uutuustraktori! sportsman ace 9.990€ +tk300€ » » Sportsman 570 EPS » » Sportsman ACE uutuusmalli! Tervetuloa! tule koeajamaan!. kevään 2015 tarjous! Hinnat alk. Alustaa suojaa metallinen pohjalevy. Maavara 286 mm. 7.990€ + tk 300€ Sportsman 570 ja 570 EPS Maailman myydyimmän mönkijämallin ja moninkertaisen testivoittajan seuraaja! Automaattinen 100 % neliveto, pohjaa suojaa metallinen pohjalevy. Lisäksi edessä on erillinen 20 litran vesitiivis tavaratila. Väri vihreä. Vakiovarusteena sähkövinssi, taustapeilit ja suuntavilkut. 4-veto toimii aina ja varmasti ilman erillisiä kytkentöjä. 9.490€ + tk 300€ Sportsman ETX EFI 4X4 uutuus! ETX:ssä on kaikki perusominaisuudet, jotka ovat tehneet Sportsmanmallistosta maailman suosituimman mönkijämalliston
Nyt on aika rauhoittua ja asettua aloilleen (toivottavasti). Talvisin pelailen kiekkoa ja yritän pilkkiä kovasti. Toivottavasti saamme aikaan pysyviä ja pidettyjä tuotteita. TÖISSÄ PY:SSÄ Tällä palstalla esitellään yhdistyksen työntekijät, jotta uudet tulisivat tutuksi ja vanhat entistä tutummiksi. Siellä huomaa, että klisee ”on lottovoitto syntyä Suomeen” pitää paikkansa, ainakin pääsääntöisesti. Olen elämässä oppinut, että pohjoisen ihmisen paikka on pohjoisessa. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi kolmevuotias tytär ja nelikuinen poika. Hankkeessani upeaa on se, että saan yhdessä tuottajien ja jalostajien, suurkeittiöiden ja muiden ammattilaisten kanssa luoda reseptiikkaa ja tuotteita porosta koululaisten, vanhusten ja mahdollisimman monen ruokapöytään. NIKO SUOPAJÄRVI Työkokemukseni olen hankkinut ravintolakeittiöistä ympäri Suomea: Kilpisjärven ja Hangon välillä olen poukkoillut ympäriinsä ja olen mie käynyt muutaman kerran maan rajojen ulkopuolellakin, siis töissä. Ulkomailla olen ollut Englannissa kokkina: siinä hommassa nelisen kuukautta riitti, eihän suomalainen kestä Gordon Ramsay -tyyppistä johtamista päivästä toiseen, hermohan siinä menee ;) Pari vuotta olen ollut myös Kosovossa rauhanturvaajana. Koulun jälkeen kävin armeijan Ivalossa, jonka jälkeen minun piti päättää, lähdenkö Leville Hulluun poroon kokiksi vai Australiaan pelaamaan kiekkoa. Vapaa-aikanani tasapainoilen perheen ja harrastusten välillä. Miehän lähdin Leville ja päiväkään en ole päätöstä katunut. PO OROMIESS 33/2015 399 Aloitin työt Paliskuntain yhdistyksessä huhtikuun alussa Pohjoista poroa ammattikeittiöön -hankkeessa. CV:täni lukiessa huomasin, että olen muuttanut työn perässä viimeisen kolmentoista vuoden aikana 19 kertaa, eli puolitoista kertaa vuodessa. Olen Rovaniemeltä alun perin maailmalle ponnistanut, ja nyt Rovaniemelle perheen kanssa palannut, reilu kolmekymppinen nuorimies. Kesäisin ja syksyisin perhokalastan, metsästän kanalintuja ja hirviä (tosin viimevuosina heikolla menestyksellä), lyön gol. Tämä on upea tilaisuus päästä työskentelemään suuresti arvostamani raaka-aineen parissa. Koulutukseni olen hankkinut Rovaniemen palvelualojen oppilaitoksessa, josta valmistuin kokiksi. a ja potkin jalkapalloa.
Hakija vastaa siitä, että hakemus tulee perille ajoissa. Hakemuksen pitää olla Melassa tai Mela-asiamiehellä viimeistään silloin, kun työt alkavat. Silloin korvaus jää saamatta koko ajanjaksolta 2.6.2015 15.7.2015. Hae korvaus seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä Korvausta itselle järjestetystä sijaisavusta haetaan jälkikäteen, viimeistään sijaisapua seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Esimerkiksi postin kulkuun kuluva aika kannattaa ottaa huomioon. pj p . SähKuva Maaren Angeli. aloittaa työt 2.6.2015 ja työskentelee katkotta 15.7.2015 asti. Esimerkki: Poronhoitajalle sattuu tapaturma 1.6.2015. Jos sijaisapuhakemus tulee Melaan vasta 3.6.2015, sijaisapukorvausta ei voida myöntää. Sijaisapua voi hakea lomakkeella, sähköpostilla, postikortilla tai tekstiviestillä. Esimerkkitilanteessa korvausta on haettava viimeistään 31.7.2015, jotta korvaus voidaan maksaa ensimmäisestä sijaisapupäivästä 2.6.2015 lähtien. 440 POROM MIES 3/20015 Mela on joutunut hylkäämään useita poronhoitajien sijaisapuhakemuksia siksi, että sijainen on ehtinyt aloittaa työt ennen kuin sijaisapuhakemus on tullut Melaan. Tekstiviesti on nopein tapa toimittaa hakemus Melaan ajoissa. Tee uusi hakemus, kun sijaisavussa on päivänkin keskeytys Uusi sijaisapuhakemus on tehtävä, kun uusi sijaisapujakso alkaa. Poronhoitaja järjestää itselleen sijaisen, joka HAE SIJAISAPUA ENNEN KUIN SIJAINEN ALOITTAA TYÖT Poronhoitaja menettää koko sijaisapukorvauksen, jos sijainen aloittaa työt ennen kuin poronhoitajan sijaisapuhakemus on tullut Melaan. Sähköposti tai tekstiviesti on kiireellisessä sijaisaputilanteessa postia nopeampi tapa lähettää hakemus. Jos poronhoitaja tekee korvaushakemuksen siten, että hakemus tulee Melaan vasta 1.8.2015, korvausta voidaan maksaa vain edellisen kalenterikuukauden ajalta, eli ajalta 1.7. Sijaisapua ei tarvitse hakea uudelleen, jos Melaan on jo aiemmin toimitettu lääkärintodistus, joka kattaa myös uuden sijaisapujakson. Hakemusta ei voi tehdä suullisesti. Sijaisapuhakemuksen tulee olla Melassa viimeistään 2.6.2015. Sijaisapuhakemuksen voi lähettää tekstiviestillä numeroon 050 410 8909 tai sähköpostilla osoitteeseen porosijaisapu@mela.. 15.7.2015
Voit sijoittaa vaikka heti Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on peräti 3,25 %. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä AAsiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta: Yhdessä hyvä tulee. Sijaisapukorvaukset ovat veronalaista tuloa p p Sijaisen saamat korvaukset ovat hänelle veronalaista ansiotuloa, joka tulee ilmoittaa omalla henkilökohtaisella veroilmoituksella. PO OROMIESS 33/2015 411 köpostin voi lähettää salattuna Melan nettisivuilta osoitteesta www.mela.. Lisätietoja poronhoitajien sijaisapuasioissa antavat: Nina Maarit West, p. 029 435 2664 ja Jarno Ronkainen, p.029 435 2662. Liitemateriaalit löytyvät pankkikohtaisilta op.fi-sivuilta tai pankkisi konttorista. Veroilmoituksen voi kätevimmin antaa ensi keväänä Verohallinnon Veroilmoitus verkossa –palvelussa. *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja osuuspankkisi vahvistaa koron maksamisen sekä määrän vuosittain jälkikäteen. Saadaksesi lisätietoja Tuotto-osuuden ominaisuuksista, riskeistä ja takaisinmaksamisen ehdoista tutustu pankkikohtaiseen merkintäesitteeseen ja muuhun Tuotto-osuuden liitemateriaaliin. Sijainen voi omalla esitäytetyllä veroilmoituksellaan myös ilmoittaa vähennykseksi sijaisaputyön tekemisestä aiheutuneet menot kuten esimerkiksi matkakulut. . Tuotto-osuusanti päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta pankkisi voi keskeyttää annin jo aikaisemmin. Asiakasomistajana sinulla on myös oikeus vaikuttaa pankkisi toimintaan ja voit hyötyä rahanarvoisista keskittämiseduista. Lue lisää asiakasomistajuudesta ja eduista osoitteessa op.fi/edut.
3. Tarkemmat tiedot asiasta postitetaan poroisännille ja teurastamotoimijoille kesäkuussa.. Lisätietoja poronhoitajien sijaisavusta Mela-asiamiehiltä: Nina Maarit West, 029 435 2664 / ninamaarit.west@mela.. www.mela.. Paliskuntain yhdistyksen toimisto kiinni. 6.7.–1.8. Lähetä korvaushakemus ja kopio laskusta Melaan seuraavan kuukauden aikana sijaisavun alkamisesta. Tee sijaisapuhakemus kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä ennen töiden aloittamista. 442 POROM MIES 3/20015 NEUVONTA MUISTUTTAA KESÄN JA ALKUSYKSYN 2015 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 5.7. Paliskun en veroilmoitukset vero ajalle. Ilmoita sijaisavun käytöstä välittömästi poroisännälle. 9. 2. TAI postittamalla hakemuslomake Mela, PL 16, 02101 ESPOO. Järjestä itsellesi ennakkoperintärekisteriin merkitty sijainen. Poroteurastamoiden ja teurastuksen esimiesten koulutuspäivät 30. 9. -palvelusta esim. Paliskuntainvestoinnit sekä yksityisen moottorikelkkaja mönkijäavustukset haetaan lomakkeella numero 561. Lisä etoja Poromies 2/2015. –palvelusta. /maatalouslomitus/poronhoitajien-sijaisapu ELÄINKOHTAINEN TUKI Tuen määrä 28,50 €/eloporo HUOM! Yläikäraja ja MYEL-ehto poistuvat Tuloslaskelma hakemuksen liitteeksi Hakemukset toimitettava Lapin ELY-keskukseen määräpäivään mennessä Lomakkeet löytyvät www.suomi.. INVESTOINTITUKIHAKEMUKSET PÄIVITETTY Porotalouden investointitukihakemus (Lnro 561) on päivitetty. Tuo operustelaskelmien viimeinen palautuspäivä. 26.-28.8. Lomakkeet löytyvät helpoiten esimerkiksi hakusanalla ”poro”. paperiset paliskuntien arvonlisäverolaskelmat verottajalle, 12.7. 4. /. Jarno Ronkainen, 029 435 2662 / jarno.ronkainen@mela.. 30. Päivät on tarkoitettu poron teurastuksen sivutuotteiden talteenottajille ja talteenotosta kiinnostuneille. Tekstiviesti numeroon 050 410 8909 TAI hakemuslomake sähköpostitse porosijaisapu@mela.. sähköiset. hakusanalla ”poro” Tuen hakemisesta tiedotetaan tarkemmin lähempänä hakuaikaa LOPETUSASETUS Tilatkaa ten laisuuksia LAO:lta ja SAKK:lta. POROTEURASTAMOIDEN JA TEURASTUKSEN ESIMIESTEN KOULUTUSPÄIVÄT 26.-28.8. Kaikki porotalouden rahoitusja korvauslomakkeet löytyvät suomi.. PORONHOITAJIEN SIJAISAPU Kun sairastut tai sinulle sattuu tapaturma: 1
52–53, josta löytyy tarkemmat ohjeet. PO OROMIESS 33/2015 433 ePORO-TALLENTAJA Hieman yli puolet porokolareista tallennetaan tarkan sijaintitiedon kanssa. Muista toimittaa vahinkoilmoitus mahdollisimman nopeasti paliskunnan vahinkotallentajalle arvioinnin jälkeen. www.ferrariagri.. Hyvä Te! Tarvitsemme kuitenkin kaikista porokolareista tarkan sijaintitiedon. LIIKENNEVAHINKOARVIOMIES Ota vahinkopaikasta koordinaatit esimerkiksi puhelimella tai GPS:llä. OLEMME LOMALLA 6.7.–1.8.2015 OLEMME LOMALLA 6.7.–1.8.2015. Katso Poromieslehti 4/2014 s. Tarkan sijaintitiedon tallentaminen on tärkeää kun kartoitetaan pahimpia porokolarialueita. Muistathan myös tallentaa vahinkoilmoitukset ePoroon mahdollisimman pian ilmoituksen saatuasi. ISÄNNÄN PARAS KAVERI Ferrari – oikean kokoinen MONITOIMITRAKTORI Tehokas ja monipuolinen työjuhta maaja metsätaloustöihin
Loppumatka kulki Ratasvuoman kautta kotiin. Lohijärven reitillä. Suomussalmella Näljängän ja Hallan paliskunnissa sekä Taivalkoskella. Toinen kummeista oli Hilda Pokka Ruotsin Juoksengista. Reitti kulki aluksi Raanujärvelle, missä hän oli yöpynyt Uusitalon Antin luona, josta matka jatkui Juurilehdon erotuksen kautta Konttajärvelle. Erotuksessa oli ollut muutama Lohijärven paliskunnan poro, jotka isä oli myynyt. 25.1.1916 k. Ensimmäisen poronvasan Mikko oli saanut lohijärveläiseltä poromies Erkki Granathilta ollessaan muutaman vuoden ikäinen, Granathin toteamuksella, -Tiedä vaikka pojasta tulee poromies. Ensimmäinen kesämerkintäreissu oli jäänyt elävästi mieleen. Porotyöt isä aloitti vakituisesti 13-vuotiaana. Kesinä 1951 ja 1952 hän oli nimismies Ville Nivannon töissä kesämerkinnässä Inarissa Hammastunturin paliskunnassa, jossa Nivannolla oli huomattava porokarja.. Siellä kortteerattiin aina viikko ja pyhäksi tultiin kotiin. Talven aikana kierrettiin paliskunnan alueesta Tengeliöjoen pohjoispuoli porotokan kanssa, viimeiseksi Aavasaksan vaara. 7.2.1015 MUISTAEN ja joissakin taloissa kortteerattiin. 444 POROM MIES 3/20015 Mikko Holster syntyi Lohijärvellä 25. Yöt oltiin tulilla MIKKO HOLSTER s. Siellä yövyttiin Lintulahden talossa ja seuraavana päivä oltiin Koivumaan erotuksessa. Heidän kotinsa oli toinen etappitaloista ns. Kansakoulun, jota kesti neljä vuotta, isä kävi Pessalompolossa vuosina 1922–1926 Kuoppalan talossa. Täältä porot lähtivät keväällä kesälaitumille. Elettiin aikaa juuri ennen Suomen itsenäistymistä. Paluumatka tultiin yhdessä Turtolaan Heikki Granathin kanssa, jonka talossa isä oli yöpynyt. Siihen aikaan kairojen ja kylien läpi kulki hevosteitä, joita pitkin oli porollakin hyvä ajaa. suksien päältä ajaen. Samassa porukassa teki matkaa myös muiden paliskuntien poromiehiä, joilla oli sama määränpää. Paliskunnassa poroja paimennettiin siihen aikaan lähes vuoden ympäri. Mikon yksi kummeista oli talossa useasti käynyt jääkäri Pikku-Jussi Väisänen. Ensimmäisen pitemmän erotusreissun vieropaliskunnan erotukseen hän teki 17-vuotiaana Kolarin paliskunnan Koivumaan erotukseen ajoporolla, ns. Isä toimi ennen sotaväkeä Suomen poronjalostusyhdistyksen kesämerkintäneuvojana mm. Kesän aikana tehtiin heinää lehmille ja hevoselle Ahvenjärvellä ja useilla jokivarsiniityillä. Opettaja oli suositellut koulunkäynnin jatkamista ja kertonut tämän myös isän vanhemmille. Koulumenestys oli hyvä, isä oli esimerkillinen oppilas. tammikuuta 1916 Anna ja Kalle Holsterin kolmantena lapsena. He olisivat laittaneetkin Mikon koulutielle, mutta poronhoito kiinnosti häntä koulutien jatkamista enemmän. Sitä edelsi jääkäriliike
Pentti ja Paavo -veljien kaatumisen jälkeen isä siirrettiin sodan loppuvaiheessa Kalle-isän anomuksesta 6D-esikuntaan kirjurialiupseeriksi. Lapsia Mikolle ja Nannille syntyi kahdeksan. Viisikymmentäluvulla oli navetan rakentaminen sekä viljelysten raivaaminen, jota jatkui vielä seuraavalle vuosikymmenelle. Isä seurasi mielellään televisiosta erityisesti uutiset ja ajankohtaisohjelmat, myös urheilulähetyksiä aivan viime vuosiin asti. Mieleenpainuvina hetkinä isälle oli jäänyt mieleen käynnit presidentinlinnassa. Edessä oli 30.11.1939 syttynyt talvisota. PO OROMIESS 33/2015 455 Sotaväki oli vuorossa vuosina 1938–39. Näitä tehtäviä hän hoiti osittain samanaikaisesti. Siellä puut sahattiin hirsiksi ja kuljetettiin edelleen vesiteitse kotirantaan. Kotonamme toimi Vähä-Lohijärven kansakoulu yhdeksän vuotta, vuosina 1952–1961. Sodan jälkeen Kalle-isä oli hankkinut kenttäsirkkelin, jolla veljensä Matti ja isä sahasivat keväisin puutavaraa lähikylissä 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla. Määräyksen oli tuonut yöllä poliisi Benjam Yrjänä sanoen, että taisi poika jäädä sotaväki kesken. Heikki Holster. Paliskunnan koko porokarja oli sodan aikana huvennut lähes parista tuhannesta muutamaan sataan. Lohijärven Kuohun ja kalastuskunnan sihteeri-rahastonhoitajan tehtäviä isä myös hoiti pitkään. Näin viisivuotinen savotta oli ohi. Perheen perustaminen ajoittui sota-ajan loppuvaiheeseen. Palvelukseen isä astui toukokuussa 1938 ja ensimmäinen loma oli seuraavan vuoden kesäkuussa, aliupseerikoulun kurssilomana. Rakennuspuut isä sai ostettua valtion metsästä Miekojärven itäpuolelta Kalhaanrovasta. Sieltä kaadetut puut ajettiin hevosella rantaan, josta ne uitettiin Pessakosken sahalle. Siviiliin pääsy koitti heinä-elokuun vaihteessa 1939. Me sisaruksetkin olemme lähes kaikki käyneet tätä koulua ainakin osittain. Rakentaminen oli sodan jälkeen vaikeaa, sillä kaikista rakennustarpeista oli puute: nauloista, sementistä jne. Lähes tarkalleen 53 vuotta sitten Kalle-isänsä siunaustilaisuudessa Paliskuntain yhdistyksen silloinen toiminnanjohtaja Yrjö Alaruikka totesi mm. Heidät vihittiin vuonna 1943. Lahnojen pyynti verkoilla kevätkesällä, kesällä ja syksyllä oli jokavuotista. Hirsistä tehty asuinrakennus valmistui vuonna 1946. Talvisin isä oli metsätöissä mittamiehenä eri puutavarayhtiöissä sekä hakkurina pokaja justeerisaha-aikaan, ehtipä olla näissä töissä vielä 1960-luvulla moottorisaha-aikanakin. Äitimme toimi koko ajan koulun keittolanhoitajana ja siivoojana. Oman talon rakentaminen Karkeisenniemelle alkoi heti sodan jälkeen. Parin kotona vietetyn kuukauden jälkeen tuli määräys ylimääräisiin harjoituksiin. Se hengen voima, joka Kalle Holsterissa kyti porotalouden hyväksi, oli aitoudessaan sivuuttamaton. Jatkosodassa isä oli aluksi Sallan rintamalla ja tämän jälkeen Karjalan Kannaksella, missä hän toimi kapteeni Olli Remeksen aliupseerilähettinä aina tämän kaatumiseen asti. Hän oli lahjakas, tunnollinen ja kova työihminen, tottunut puurtamaan poikasesta asti, ja oli tyytyväinen elämäänsä eikä hänellä ollut tapana valittaa mistään. Näihin Yrjö Alaruikan sanoihin voimme varmasti kaikki yhtyä isämmekin kohdalla. Näitä sai kuitenkin hankittua Ruotsin puolelta. Ensimmäisen kerran vuonna 1936 Helsingin Kaisaniemessä pidettyjen poropäivien yhteydessä presidentti Svinhufvudin kutsusta ja siellä kahvipöydässä istuminen silloisen pääministeri Kyösti Kallion vieressä heidän keskustellessa an mm. Myös sanaristikoiden täyttäminen oli hänelle mieluista puuhaa. Toinen kutsu presidentinlinnaan tuli vuonna 1975 presidentti Urho Kekkosen 75-vuotispäiville, jolloin myös äitimme oli mukana. Opettajat, jotka vaihtuivat lähes vuosittain, asuivat kotimme yläkerrassa. Tämän ajan isä oli Karjalan Kannaksella komppanianpäällikkö vänrikki Mikko Siston lähettinä. Isä oli tutustunut muonituslottana työskennelleeseen sinettäläiseen Nanni Ruonakoskeen. Sen isä suoritti Kuopiossa Pohjan rykmentissä. Isä kotiutettiin 18.11.1944. Isä pystyi asumaan kotonaan lähes kuolemaansa asti. Paliskuntain jäähdyttämön ja Poro ja Riista Oy:n hallintoon hän kuului aikanaan. Paliskunnan rahastonhoitajan tehtäviä isä hoiti lähes 30 vuotta ja paliskunnan poroisäntänä hän toimi 30 vuotta. näin. poroasioista
446 POROM MIES 3/20015
”Pohjolan pimeiden talvi-iltojen ratoksi haluaisi kaksi Kainuun sydänmailla harhailevaa nuorta uljasta poromiestä (cives) kirjeenvaihtoon samanikäisten sivistyneitten neitosten kanssa. Sodankylän poroteurastamon esimies Markku Ylivaara esittelemässä teettämäänsä pötsien hihnakuljetinta, jonka avulla pötsit saadaan kätevästi suoliluukulta tyhjennykseen. PO OROMIESS 33/2015 477 Kohti automaattista pötsien tyhjennystä. Osoite: Puolanka, Tatu & Hummeri.” Huvudstadsbladet 23.10.1909. Nyt työn alla on kuljettimen yläpäähän tuleva, niin kutsuttu viiltävä mankeli, jonka läpi mennessään pötsi tyhjenee. Toistaiseksi ei ole kysymyksessä muu kuin ajanvietto. Kuva Matti Särkelä. Viiltävää mankelia ei ole vielä olemassa, joten Markku ottaa hyviä ideoita vielä tässä tuotekehityksen vaiheessa vastaan
Kirjassa olisi voinut olla aineksia kahteenkin teokseen. Myös Joonaksen ja Juhon työssä on huomioitu porotalous. 448 POROM MIES 3/20015 KIITOKSET VALMISTUNEITA SUOMEN POROKILPAILIJAT RY Joulukuussa 2014 perustetun Suomen porokilpailijat ry:n rekisteröinti valmistui 29.4.2015. PERUSTETTU SUURPEDON KOSKETUS Ennen ihminen metsästi petoja, nyt tuntuu siltä, että pedot ´metsästävät´ ihmistä. tai p. Kullervo Gardinille Murron ja Jehvelin palauttamisesta omistajilleen näiden karkureissulta Äkäslompolon porokisojen aikana. Ehkä näemme sille jatkoa, kun poroperheiden lukijat osaavat ottaa yhteyttä Annikkiin ja kertoa oman tarinansa nykymaailman menosta, jossa pedoilla on ihmisoikeudet, poronhoitajilla ei kohta edes eläinten oikeuksia. Kirjaa (126 s.) voi tilata Mediapinta.. Osassa novelleista on käytetty dokumenttinovellin keinoja. Poronhoidon peto-ongelma on pitkittynyt ja laajentunut jo niin monta vuotta, että ensimmäinen kaunokirjallinen teos asiasta on nähnyt päivänvalon. Kuvassa Juho (vas.) ja Joonas. Murron ja Jehvelin taustajoukot Lapin AMK:sta valmistuvat tänä keväänä seuraavat agrologit, jotka ovat suori aneet myös vaihtoehtoiset porotalousopinnot: Juho Tahkola, Niko Näkkäläjärvi, Mikko Tuuliainen ja Joonas Törmänen. Yhdistyksen tarkoituksena on: valvoa suomalaisten porokilpailijoiden etua edistää ja kehittää suomalaista porokilpailutoimintaa ja koota yhteen kilpailijat, muut harrastajat ja kilpailuiden järjestäjät. Kirjan kieliasu on ihailtavan sujuvaa ja ihmisten tunnot hyvin välittävää. Niko ja Mikko tekivät myös opinnäytetyön porotalouteen. Kirja koostuu 18 novellista, joissa hän kuvaa suurelta yleisöltä piiloon jäävää kolikon toista puolta, poroelämää ja sen tuntoja petojen vähentäessä karjaa. Voit laittaa myös vapaamuotoisen jäsenhakemuksen osoitteeseen porokilpailijat@gmail.com pp j g . Eläkkeelle jäänyt rajaseutusisar Annikki Marjala Savukoskelta on julkaissut omakustanteena Suurpedon kosketus -teoksen. 03 225 9600 hintaan 21 €/kpl.. Lisätietoja Hannu Krupula 0400 959 374 ja Juha Mikkola 040 537 4391
Tietoa voi nyt suodattaa ja selata käyttäjälähtöisesti. Hakupalvelussa julkaistaan EUtuet ja niihin sisältyvä kansallinen osuus, mutta ei kansallisia maataloustukia. Aiemmin Maaseutuvirasto on julkaissut tuensaajat tiedostomuodossa verkkosivuillaan. Aloita ruokinta totutellen, ja huomioi pakkasen ja lumen vaikutus täysrehun tarpeeseen. Qlik valikoitui hakupalvelun alustaksi kilpailijoiden joukosta visuaalisuutensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta. Yhteensä EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia tukia vuonna 2014 jaettiin Suomeen 1 574,94 miljoonaa euroa. Lisätietoa: maajohtaja Jarmo Rajala, Suomi ja Baltia, Qlik, jarmo.rajala@qlikview.com tai puh. Hakupalvelusta löytyvät muun muassa myönnetyt viljelijätuet, markkinatuet, hankeja yritystuet ja rakennetuet. Vielä hienompaa on, että kuten tässä tapauksessa, viranomainen tarjoaa datan myös sellaisessa muodossa, jossa kuka tahansa kansalainen osaa sitä tarkastella ja tulkita ilman että tarvitsee teknistä osaamista, Qlikin maajohtaja Jarmo Rajala toteaa. Hakupalvelussa voi nyt suodattaa tietoja monella tapaa, esimerkiksi paikkakunnan, tukityypin tai tuensaajan mukaan. EU-tukitietojen hakupalvelun löydät esimerkiksi googlaamalla ”EU-tukitietojen hakupalvelu”. Lisäksi rehussa on vitamiineja ja kivennäisiä. 040 530 0384 Poron-Herkusta energiaa talviruokintaan Poron-Herkku on maittava, ravitseva ja kustannustehokas täysrehu, joka sisältää poron tarvitsemaa energiaa ja kuitua hyväksikäytettävässä muodossa. Uskon, että uudistus on tervetullut kaikille, jotka haluavat paneutua tukitietoihin tarkemmin, Maaseutuviraston tietojärjestelmäasiantuntija Antero Konttinen sanoo. EU-lainsäädäntö velvoittaa jäsenmaat julkistamaan tukitiedot vuosittain. Tänä vuonna tietoja pystyy Qlikin analytiikka-alustan ansiosta tarkastelemaan klikaten selailtavassa muodossa ja tekemään suodatuksia ja hakuja. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Eija Annola 044 782 1326 Heikki Ämmänpää 040 772 1476 Koillismaa–Kainuu Arto Kuismin 044 781 8936 Mari Klemetti 040 546 4184 Tilaa kätevästi verkkokaupasta! raisioagro.com. PO OROMIESS 33/2015 499 MAASEUTUVIRASTO VEI EU-TUKITIEDOT HELPOMMIN SELAILTAVAAN MUOTOON Oivaltavan analytiikan edelläkävijä Qlik ja Maaseutuvirasto avasivat EU-tukitietojen hakupalvelun uudessa selailtavassa muodossa. Viranomaiset avaavat dataa koko ajan lisää, mikä on hienoa
Hopealle tuli nuori heittäjä, Makreta Pyhäjärvi (KeminSompio), joka paransi SM-sijoitustaan viime vuoden viidennestä toiseksi. Maiju Ollila (vas.), Kirsi Mäkitalo ja Makreta Pyhäjärvi. Voittajakolmikkolla oli nauru herkässä. 550 POROM MIES 3/20015 Jo aiemmin kuluvana keväänä vakuuttavasti esiintynyt ja karsinnoissakin hyvällä ajalla heittänyt Sattasniemen Kirsi Mäkitalo vei naisten Suomen Mestaruuden mukanaan erinomaisella ajalla 1.41.75. Naisten sarjan kolmas oli niin ikään Kemin-Sompion nuori heittäjä, Maiju Ollila. Miesten voittajakolmikko: Jukka Kaaretkoski (vas.), Oula Sara ja Jouni Lakela.. Miehissä voiton korjasi koko kauden pärjännyt, pitkän heittokokemuksen omaava Sallivaaran Oula Sara ollen sekä karsintojen että . Toiseksi tullut Sattasniemen Jukka Kaaretkoski oli lähellä napata ykkössijan huippuajalla, muttei onnistunut viimeiselSUOPUNGINHEITON SUOMENMESTARUUDET RATKOTTU Suopunginheiton SMmestaruuksista heitettiin pääsiäislauantaina Savukosken Kuivalihasprintin yhteydessä. Teksti Tanja Pyhäjärvi. naalin ykkönen. Kuvat Suopunginheittäjät ry
Marjala, Kemin-Sompio aika (4. Jukka Kaaretkoski, Sattasniemi 3.16.86 3. heittopaikan väliaika 5.38.44) Lisätietoa myyjältäsi Agrimarketista. Makreta Pyhäjärvi, Kemin-Sompio 2.11.46 3. Elen Anne Sara, Sallivaara 2.49.27 5. Maiju Ollila, Kemin-Sompio 2.35.49 4. Jani-Petri Marjala, Kemin-Sompio aika (4. Oula Sara, Sallivaara 3.07.66 2. Kirsi Mäkitalo, Sattasniemi 1.41.75 2. Kemin-Sompion Jouni Lakela heitti itsensä kolmannelle sijalle. Tuuleton sää ja pilvinen ilma takasivat heittäjille loistavat olosuhteet heittää, mutta huippuaikoja ei kisassa tällä kertaa nähty. heittopaikan väliaika 4.01.67) 6. Kisajärjestäjät kiittävät vapaaehtoisia toimitsijoita, heittäjiä sekä erityisesti katsojia viihtyisästä tapahtumasta! NAISET 1. Suopunginheiton Suomen mestaruudet menivät vahvoille ja kokeneille heittäjille. Mika O. Anne-Mari Kavakka, Kemin-Sompio 4.30.39 6. Jenni Kaaretkoski-Lakela, Kemin-Sompio 4.35.57 MIEHET 1. Yleisöä oli runsaasti paikalla seuraamassa jännittävää kisaa. Jouni Lakela, Kemin-Sompio 4.25.91 4. heittopaikan väliaika 3.29.48) 5. Tuomas Ollila, Kemin-Sompio aika (4. Jukka Kaaretkoski sai neljänneltä heittopaikalta suopungin maalitolppaan kiinni ajassa 1.29.36, jolloin viimeiseltä heittopaikalta onnistuessaan aika olisi ollut erinomainen. PO OROMIESS 33/2015 511 tä heittopaikalta ja hävisi lopulta kahdeksan sekuntia Oula Saralle. Progut® Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: Poro-Elo 1 • Runsaasti sulavia kuituja sisältävä tasapainoinen täydennysrehu Poro-Elo 2 Plus • Tehokas täydennysrehu intensiiviseen ruokintaan Tuotteet saatavana myös verkkokaupasta FINAALIN TULOKSET
p p PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. 552 POROM MIES 3/20015 POROMIES-lehden palvelukortti YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Inkeri Kesti, taloussihteeri 0400 192 118 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Sanna Hast 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS p. 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.. KUTUHARJU Koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen 016 672 748 p 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN UUSI OSOITE PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2016 ALKAEN OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN TILAAN POROMIES-LEHDEN 1.1.2015 ALKAEN TOISTAISEKSI HINTAAN: KOTIMAA 20 € VUOSI / ULKOMAAT 29 € VUOSI. kirjaamo@paliskunnat.
HYVITÄMME REILUSTI VANHASTA GPS/GSM-POROPANNASTA VAI PP HDOSSA UUTEEN TRACKER SUPERBOAZU GPS/GSM/GPRS -POROPANTAAN. PP
www.ultracom.. yt, kestävä ja i hj l id. POROMIESS 3/20155 544 Ultracom Poro-GPS Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella