€ Myymälä p. 0207 433 570 Varaosat p. 0207 433 573
Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.fi p. POROMIES 5/2016 83. Metsätalousmailla metsätalouden rooli on kulumisessa ratkaisevin. On poroväen etu pitää mahdollisimman hyvää huolta laitumistaan. Poroväkeä on syytetty asiasta vaikenemisesta. Paliskunnista löytyy ymmärrys siitä, minkä verran poroja laitumet kestävät, mikä laidunten kuntoon paikallisesti vaikuttaa ja miten porojen laidunnusta on järkevää ja mahdollista kehittää. Ainoastaan poronhoito on suoraan taloudellisesti kytköksissä laidunmaiden tilaan. Kivipelloiksi auratuilla hakkuuaukeilla, sen enempää kuin nuorissa kasvatuspusikoissakaan, jäkälä ei kasva. Nykyiset poromäärät ovat näihin tarpeisiin liian matalat. Tämä on akuutisti porotalouden suurin ongelma. Myös ilmastonmuutoksen aikaansaama puurajan nousu on ekologinen ongelma, joka uhkaa jo lähivuosikymmeninä viedä Suomesta tunturipaljakat. Ikään kuin paliskunnat tahallaan haluaisivat tuhota jäkälämaansa. Näin siitä huolimatta, että toimittajien kaikkiin kysymyksiin on aina vastattu. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.fi TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 6/2016 AINEISTO 18.11.2016 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Tanja Pyhäjärvi POROMIES PÄÄKIRJOITUS YLILUKUKO ONGELMA. Luonnon kannalta poroja tarvittaisiin lisää, jotta laidunten pusikoitumista voitaisiin hillitä. Haettakoon keskusteluun viisautta sieltä, missä se elää.. Vaikeneminen saakin tämän aiheen kohdalla uuden merkityksen: se ei ole hiljaisuutta vaan eri mieltä olemista. Mediassa on käyty aktiivista keskustelua yliluvusta ja laidunten kulumisesta. Ilmastonmuutos rehevöittää karuja kankaita, jolloin sammal valtaa alaa. Samoin on se, että kaikki muukin maankäyttö kuluttaa. Parannuksia voidaan saada aikaan laidunkierron organisoinnilla ja porojen ruokinnalla siellä, missä muu maankäyttö ei tee tyhjäksi poroihin kohdistuvia toimia laidunten kuntoon vaikuttamisessa. Onko poroja liikaa. Porojen oikein organisoidulla laidunnuksella ongelmaa on mahdollista hillitä. Kyllä, jäkäliköt ovat paikoin kuluneet. Porojen kesäaikainen laidunnus kuluttaa niitä. Ovatko jäkäliköt kuluneet. Alilukua on paitsi eteläisellä ja keskisellä poronhoitoalueella myös saamelaisten kotiseutualueella. Se on itsestäänselvyys. 54:stä paliskunnasta yli 30:ssä poroja on 10–50 % vähemmän kuin suurin sallittu eloluku mahdollistaisi. Ei ole. Siksi syyttävä kirjoittelu jäkälikköjen tilasta on absurdia
JA TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. Lue lisää takakannen sisäsivulta. TRACKER BOAZU. www.trackerboazu.com VALKKO & TOKKA JANNE MUSTA & TOKKA RUSAKKA & TOKKA HANNU
www.trackerboazu.com VALKKO & TOKKA JANNE MUSTA & TOKKA RUSAKKA & TOKKA HANNU. TRACKER BOAZU. JA TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. Lue lisää takakannen sisäsivulta
Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. Johanna Kinnunen 52 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: Timisjärven paliskunta Kari Henttunen 56 Vuoden porokokki -kilpailu huipentuu Levillä Martti Kotakorva 58 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 60 Eduskuntalaiset suopunginheitossa Kirsi Mäkitalo ja Tanja Pyhäjärvi. Ilmoitusvalmistus sovittaessa. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.fi tai 0400 633 159 ** POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Valokeilassa / Jukka Knuuti 7 Poro maankäytön ongelmien syntipukkina Tapio Nykänen 10 Poronhoidon ongelmissa syyttelyn sijaan ratkaisujen etsimiseen Jouko Kumpula ja Jukka Tauriainen 12 Muutoksia porojen siirtoihin Pohjoismaiden välillä Seppo Kuosmanen 14 Ajankohtaista / Anne Ollila 21 Luonnonvarakeskus inventoi jälleen laitumet / Luondduriggodatguovddáš inventere vuot guohtuneatnamiid Jouko Kumpula 28 Poronhoidon paikkatietoja ylläpidetään Poro-haravalla Kaarina Vartiainen 32 Petoeläinvahinkoilmoitus jatkossa älypuhelimellakin Petteri Kivi 35 Porotyöt.fi /Anne Ollila 42 Tukija liikuntaelinten sairaudet ja oireilu Maiju Aikio ja Sanni Keisu 46 Tuotekehitys tutuksi -kurssilla hankekoulutukset käyntiin / Buvttaovddideapmi oahpisin -kurssa álggahii fidnoskuvlejumiid Maaren Angeli 50 Sinustako matkailuja metsäpalvelujen tuottaja. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 13.12.2016 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2016 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 727 € 1/1 210 x 297 * 428 € 1/2 175 x 133 230 € 1/4 114 x 98 130 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2657 € 1/1 210 x 297 * 1329 € 1/2 175 x 133 664 € 1/4 114 x 98 387 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti
Lisäksi asetukseen on tehty teknisiä tarkennuksia ja päivityksiä. Lisäksi, linjassa maaja metsätalousministeriön laitosten elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (795/2014) muutoksen (444/2016) kanssa, hirven lihantarkastus voidaan suorittaa poikittaissuunnassa kahteen osaan katkaistuille hirven ruhoille poroteurastamoissa ja riistan käsittelylaitoksiksi hyväksytyissä teurastamoissa ja pienteurastamoissa, joissa huonekorkeus ei riitä katkaisemattomien hirvenruhojen käsittelyyn, jos kyseisillä laitoksilla on hyväksyntä myös hirven käsittelyyn. Katkaistavia ruhoja ei saa halkaista ennen lihantarkastusta. Johanna Kinnunen 52 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: Timisjärven paliskunta Kari Henttunen 56 Vuoden porokokki -kilpailu huipentuu Levillä Martti Kotakorva 58 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 60 Eduskuntalaiset suopunginheitossa Kirsi Mäkitalo ja Tanja Pyhäjärvi MMM:N LAITOSASETUKSEN MUUTOS Maaja metsätalousministeriön asetusta laitosten elintarvikehygieniasta (795/2014) muutettiin 1.7.2016 alkaen. Asetusmuutoksella (444/2016) sallitaan hirven ruhon katkaiseminen kahteen osaan poroteurastamoissa, jos huonekorkeus ei riitä kokonaisen hirven käsittelyyn. Asetusmuutos osoitteesta http://www.finlex.fi/ fi/laki/alkup/2016/20160444. Muutos helpottaa tarkastetun hirvenlihan saamista lihanjalostuslaitosten raaka-aineeksi. helpotetaan toimintojen ajallista erottamista, lievennetään käsienpesualtaiden hanoja koskevia vaatimuksia ja lihan alkuperämaan ilmoittamista kaupallisissa asiakirjoissa sekä tarkennetaan lihantarkastuspisteen vaatimuksia. Asetusmuutos osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160762. Lisäksi asetusmuutoksella mm. Asetusmuutoksella (762/2016) helpotetaan poron lihantarkastusta siten, että poron kieli voidaan hyväksyä lihantarkastuksessa, vaikka poron päätä ei ole nyljetty ja tarkastettu. Helpotuksen hyödyntäminen poroteurastamoissa edellyttää Lapin aluehallintoviraston päätöstä. Helpotusta voidaan hyödyntää myös riistan käsittelylaitoksiksi hyväksytyissä teurastamoissa ja pienteurastamoissa. MMM:N LIHANTARKASTUSASETUKSEN MUUTOS Maaja metsätalousministeriön asetusta lihantarkastuksesta (590/2014) muutettiin 15.9.2016 alkaen. Hirven ruhon katkaisu tehdään nylkemisen ja elinten irrotuksen jälkeen, ennen lihantarkastusta. POROMIES 5/2016 5 TIEDOTTEET 1 Pääkirjoitus 6 Valokeilassa / Jukka Knuuti 7 Poro maankäytön ongelmien syntipukkina Tapio Nykänen 10 Poronhoidon ongelmissa syyttelyn sijaan ratkaisujen etsimiseen Jouko Kumpula ja Jukka Tauriainen 12 Muutoksia porojen siirtoihin Pohjoismaiden välillä Seppo Kuosmanen 14 Ajankohtaista / Anne Ollila 21 Luonnonvarakeskus inventoi jälleen laitumet / Luondduriggodatguovddáš inventere vuot guohtuneatnamiid Jouko Kumpula 28 Poronhoidon paikkatietoja ylläpidetään Poro-haravalla Kaarina Vartiainen 32 Petoeläinvahinkoilmoitus jatkossa älypuhelimellakin Petteri Kivi 35 Porotyöt.fi /Anne Ollila 42 Tukija liikuntaelinten sairaudet ja oireilu Maiju Aikio ja Sanni Keisu 46 Tuotekehitys tutuksi -kurssilla hankekoulutukset käyntiin / Buvttaovddideapmi oahpisin -kurssa álggahii fidnoskuvlejumiid Maaren Angeli 50 Sinustako matkailuja metsäpalvelujen tuottaja. Katkaistujen puoliskojen on oltava yhdistettävissä toisiinsa lihantarkastuksen yhteydessä
Paliskuntien tulee olla aktiivisia ja seurata ympärillä joskus jopa vellovaksi yltyvää keskustelua. Onkin odotettavissa, että ministeriö/valtionhallinto joutuu ottamaan kantaa kysymyksiin poronhoidon asemasta ja alueiden käytöstä vapaalaidunnuksessa, poronhoitoalueen rajasta sekä poronhoitolain avaamisesta. Lähtökohtaisesti uudistaminen tähtää vanhan korjaamiseen ja parantamiseen, ei huonontamiseen. Lakien avaaminen ja uudistaminen on oma prosessinsa. Keskustelu tämänkin asian tiimoilta käy kiivaana. Kuva Py arkisto. Eniten kritiikkiä ovat saaneet Ylä-Lapin paliskunnat ja eritoten Käsivarsi. Tuottajajärjestöt ja aktiiviset kansalaiset ovat olleet asiassa varsin aktiivisia. 6 POROMIES 5/2016 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ VALOKEILASSA Teksti Jukka Knuuti. Keskustelun tulee jatkossa olla rakentavaa. Se vastustaa laiduntutkimusta ei vastusta, vaan haluaa tutkimuksesta osallistuvampaa. Uskon, että näin se myös tekee. Se ei hyväksy poronhoitolain avaamista ei ainakaan silloin, kun sitä vaatii joku muu kuin elinkeino itse. Porokellohanke). Paliskunnat ja niiden poroisännät ovat oikeita henkilöitä vastaamaan kysymyksiin nykyisistä poromääristä, laidunten käyttöasteista ja tavoitteista alueillaan. Oma lukunsa on tietysti hintakehityksen turvaaminen pienja jatkojalostuksen kautta sekä teuraista saatavien sivutuotteiden hyötykäyttö lemmikkieläinruoaksi, jolla on pystytty alentamaan poroteurastamoiden käyttökustannuksia. Nämä edellä mainitut yleisimmät heitot tulevat vastaan aika ajoin. Paliskuntain yhdistystä on alettu pitää toimijana, joka istuu ’lasikaton’ alla ja varoo kaikkea epämukavaa. Keskustelu on levinnyt myös etelän valtalehtiin, joissa tutkijoiden näkökulmaa on tuotu voimakkaasti esille. Porotalouden on pystyttävä keskustelemaan vaikeistakin asioista rakentavasti ja johdonmukaisesti. Porotalous on saanut positiivista palautetta omatoimisuudesta innovaatioiden suunnittelussa (mm. Itse asia ja keskustelu sen tiimoilta ovat hyväksyttävää, mutta keskustelussa pitäisi olla mukana Ylä-Lapin paliskunnat, koska he vastaavat poronhoidon järjestämisestä omalla alueellaan. Erotuskausi on lähtenyt jouhevasti liikkeelle ja kuten aiemmin arvelimme, teuraiden määrä vakiintuu, hinta pysyy samana ja ennen kaikkea porot ovat hyvässä kunnossa. Miellyttävää talven odotusta.. Aloitteen on tehnyt pohjois-pohjanmaalainen kansanedustaja. Syksyn poroerotukset ja niihin liittyvät toiminnot ovat pitäneet poroihmisiä mediakeskiössä niin paperisissa kuin sähköisissä viestimissä. Samaan aikaan on myös tehty lakialoite poronhoitolain avaamisesta. Asia ei suinkaan ole uusi ja kuuluu sarjaan ’vuosikymmenen vaihtuessa’. Eniten palstatilaa ovat kuitenkin saaneet puheenvuorot ja kommentit porolaidunten nykytilasta tutkijoiden näkökulmasta
Laidunkiertoon liittyvät hankaluudet puolestaan kytkeytyvät suomalaiseen paliskuntajärjestelmään sekä poronhoiPORO MAANKÄYTÖN ONGELMIEN SYNTIPUKKINA Teksti ja kuva YTT Tapio Nykänen Suomalaisessa mediassa on syksyllä 2016 käsitelty kriittiseen sävyyn tunturialueiden poronhoitoa. vastakirjoituksen, jossa he toteavat, että jäkäliköt Suomessa todella ovat kuluneet enemmän kuin naapurimaissa. Syynä he pitävät kuitenkin puutteellisia mahdollisuuksia laidunkiertoon, ei poromäärää sinänsä. Porotiheydet esimerkiksi parjatulla Enontekiöllä ovat samanlaisia kuin rajan toisella puolella Norjassa. Poroihmisiä on syytetty luonnon monimuotoisuuden tuhoamisesta, eroosion aiheuttamisesta ja harvinaisten kasvien hävittämisestä (LK 31.8., 3.9., 6.9., 13.9.; HS 19.9., 25.9., 28.9.).. Joukko suomalaisia eturivin ekologeja julkaisi Helsingin Sanomissa 29.9. 7 POROMIES 5/2016 Ongelmien syynä jutuissa on rutiininomaisesti pidetty ylilaidunnusta, siis liian suurta poromäärää käytettävissä olevaan tilaan nähden
Luonnontilan käsitteellä puolestaan voidaan viitata hyvin erilaisiin asioihin, kuten tiettyjen kasvien häiriöttömältä vaikuttavaan esiintymiseen tai vaikkapa sellaisten luonnonlaidunten kokonaisuuteen, jotka turvaavat poroille riittävän ravinnonsaannin kaikkina vuodenaikoina. Tästä seuraa, että poronhoitoa elinkeinona kohdellaan julkisuudessa hieman erilaisin kriteerein kuin esimerkiksi maataloutta. Tarvitaan siis vain kärjistäen ja määrätietoisesti esitetty kertomus luonnolle vahingollisesta elinkeinosta. Mallalla on myös suurta henkilökohtaista merkitystä poroihmisille, joiden sukujen ylimuistoista laidunmaata puiston alue on, mutta myös biologeille, joilla saattaa olla alueella vuosikymmenten tutkimushistoria. Kaikki poronhoidon kriitikot eivät tietenkään vetoa koskemattomuuteen. Erityisesti luonnonsuojelullisesti orientoituneet tutkijat puhuvat mieluummin luonnontilasta ja sen järkkymisestä. Moniulotteisuuteen vetoavat näkemykset eivät joko pääse julki tai niitä ei ainakaan heti huomioida. Juuri poronhoitoon kytkeytyvien maankäyttöasioiden moniulotteisuus lienee vähintään kiertoteitse yksi lisäsyy siihen, miksi porosta tehdään maankäyttöongelmien syntipukki nimenomaan mediakeskusteluissa. 8 Toinen puhetapoja muokkaava tekijä on Lapin merkitys Suomen kansallisvaltion kontekstissa. Varsinainen analyysi vaatisi uutta tutkimusta, joka odottaa vielä tekijäänsä. Miksi poronhoitajia syyttävä ylilaidunnus-narratiivi on varsinkin tunturialueiden poronhoitoa käsittelevässä media-aineistossa hallitsevassa roolissa, vaikka poronhoidon haasteet ovat tutkimuksen valossa huomattavasti monimutkaisempia. Mallan maaperä on kalkkipitoista ja ylläpitää suomalaisittain harvinaista kasvistoa. Jälkimmäisen ympäristöön jättämiä jälkiä siedetään ja jopa arvostetaan: käytöstä poistuneita niittyjä pyritään pitämään auki niittotalkoilla ja esimerkiksi lampaiden avulla. Harmaiden alueiden ja esimerkiksi tieteelliseen tutkimukseen kuuluvien epävarmuuksien käsittely on tällaisessa kehyksessä vaikeaa. Se sijaitsee saamelaisalueella, jonka maiden ja vesien hallintaan liittyvät kysymykset ovat ratkaisematta. Eroosiota poro ei tekstin mukaan juuri aiheuta. Tavallista on katsoa asiaa tällöin jonkin verrattain rajatun luonnontilan käsitteen kautta. Myös vastakkaiset mielipiteet saavat yleensä tilaa, sillä suomalaisessa mediassa pyritään noudattamaan yleensä vilpittömästi tasapuolisuuden vaatimuksia. Samoja kasveja kasvaa enemmälti esimerkiksi Ruotsin ja Norjan Kölivuoristossa, mutta Suomessa niiden arvo on yleensä liitetty siihen, että muualla maassa kasveja ei tavata. Poron muokkaamaa luontoa ei nähdä samassa mielessä kulttuurimaisemana, jossa elämän jäljet saisivat edes rajatusti näkyä. Kriittisen suhtautumisen taustalla saattaa joissain tapauksissa olla myös se, että poronhoidon voidaan kokea konkreettisesti vaikuttavan kaikkiin suomalaisiin. Useimmiten kritiikissä myönnetään, että myös kulttuurilla, ihmisillä ja laajemmilla taloudellisilla seikoilla on arvoa niilläkin, mutta ihmisten roolin katsotaan ylikorostuneen luonnontilan kustannuksella. Lappi nähdään ”koskemattomana erämaana”, jossa ihmisen vaikutuksen tulisi näkyä mahdollisimman vähän. Jos luonnontilan käsitteeseen kytketään ilmastonmuutos ja sen todennäköiset vaikutukset Lapin luontoon tai jos luonnon muuttuvaisuutta korostetaan, asia muuttuu tavallisesti paljon monimutkaisemmaksi.. Yritän tässä katsauksessa avata joitakin asiaan liittyviä tekijöitä. Porot laiduntavat muiden ohella valtion omistamilla mailla, joiden ajatellaan kuuluvan tolakiin, joissa kirjoittajat näkevät kehittämisen varaa. Mediassa ”toimivat” parhaiten yksinkertaistavat ja dramaattiset tarinat, joissa on kaksi vastakkaista näkökulmaa. Sellainen saa nopeasti näkyvyyttä. Ensinnäkin Lapin luontoon ja erityisesti tunturiluontoon liittyy kansallisessa perinteessä voimakkaan myönteisiä ja jopa romantisoivia mielleyhtymiä. Tämä ulottuvuus on korostunut erityisesti keskustelussa Mallan luonnonpuiston laidunkäytöstä. Puisto on viimeisine lumenviipymineen tärkeä kesälaidun poroille. Mallaan liittyvässä kiistassa on toki useita muitakin ulottuvuuksia. Lopputuloksena ei kuitenkaan välttämättä ole rakentava keskustelu vaan juupas-eipäs -väittely, jonka valossa koko asetelma jatkossa näyttäytyy. Kaikki tekijät muodostavat vyyhdin, jonka avaamiseen on vaikea löytää yksinkertaista ratkaisua. Tavallisesti luonnontilaan liitetään vahva myönteinen arvo
Tavoite ei ole helppo, jos poroihmiset kokevat olevansa hyökkäyksen kohteena. Yksi syy poronhoidon kielteiseen julkiseen käsittelyyn on tietysti se, että elinkeinon harjoittamiseen todella liittyy haasteita. Myös muu maankäyttö vähentää jatkuvasti käytettävissä olevaa tilaa, mikä lisää ahtautta laitumilla. Poroihmiset ja -organisaatiot tekevät jatkuvasti hyvää yhteistyötä muiden elinkeinojen, tutkijoiden ja esimerkiksi teknologian kehittäjien kanssa. Voisivatko poroihmiset tai aihepiirin kanssa muutoin työskentelevät tehdä jotain julkisen keskustelun sävyjen lisäämiseksi. kaikille. Usein poronhoidon arki saattaa jäädä etäiseksi myös paikallisille ihmisille, jotka eivät ole kytkeytyneet elinkeinoon. Tätä myönteistä yhteisen päämäärän ilmapiiriä olisi hyvä avata julkisuudessa vielä aiempaakin määrätietoisemmin. esim. Poroja on kuitenkin edelleen oltava poronomistajaa kohden riittävä määrä, jotta elinkeino säilyy mielekkäänä. Jos elinkeinoa markkinoidaan liian korostuneesti harmoniseksi sanotun luontosuhteen kautta, romantisoitu käsitys Lapin ”koskemattomasta” luonnosta voimistuu entisestään. Lisäruokinta ei ole välttämättä ongelma missään periaatteellisessa mielessä, mutta kustannuksia se aiheuttaa. Yksi mahdollisuus voisi liittyä siihen, että poronhoitoa kuvattaisiin tietoisemmin omanlaisenaan, elävänä kulttuurimuotona (tai hieman erilaisina kulttuurimuotoina poronhoitoalueen eri osissa). Joissain tunturipaliskunnissa on ollut laidunkiistoja, jotka osaltaan ovat johtaneet hankaluuksiin poromäärien säätelyssä. Julkisessa puheessa on näin ollen mahdollista esittää, että poronhoito kuluttaa yhteistä omaisuutta ongelmallisella tavalla. Laajemman ympäristöhuolen ja toisaalta taloudellisen niukkuuden aikana tällainen argumentointi vetoaa yleisöön. Tähän on vedottu myös saamelaisalueiden kohdalla huolimatta siitä, että maiden hallintaan liittyvät kysymykset ovat toistaiseksi avoimia. Lisäksi poroelinkeinoa tuetaan verovaroin (monien muiden elinkeinojen tapaan). Koko elinkeinon kannattavuudessa on ollut eri syistä johtuvia ongelmia, jotka tosin nyt ovat lieventymässä (ks. Sopeutuminen muokkaa luontosuhteesta hieman uudenlaisen, mutta silti poroelämä kantaa hyvässä tapauksessa mukanaan vanhoja, kestävään luonnonkäyttöön perustuvia merkityksiä. Eteläisemmissä palkisissa ikuisena mieliharmina näyttää säilyvän porojen ilmaantuminen yksityisille maille tai asutuksen lähelle. Hyötyä voisi olla edelleen olla yleisesti myös siitä, että poronhoitoa ja poroelämää mahdollisuuksineen ja haasteineen tehtäisiin avoimesti tutuksi elinkeinon ulkopuolisille. Kuoreen vetäytyminen kuitenkin vain lisää epäluuloja, ja pitkällä aikavälillä yhteistyötä korostava suhtautuminen perinee maan.. Jouko Kumpulan kirjoitus LK 29.9). Kaikista mainituista haasteista on mahdollista kuitenkin puhua ratkaisukeskeisesti, eikä poronhoidon ajoittain kielteinen julkisuus selity siten vain todellisilla ongelmilla. Luontosuhdetta korostava puhetapa on toki perusteltu: poroihmiset yleensä elävät aidosti läheisessä ja herkässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Yleisen ymmärryksen kannalta olisi ehkä kuitenkin hedelmällistä korostaa tämän ohella sitä, että vuorovaikutukseen liittyy kulttuuriulottuvuus. Talvilaitumet ovat monin paikoin kuluneet, mikä lisää tarvetta ruokinnalle. Asiaan vaikuttaa vielä se, että harva poronhoidon ulkopuolinen varsinkaan Etelä-Suomessa todella tuntee poroelämää. Tuntemattomaan voidaan liittää helpommin kielteisiä ja epäluuloisia mielikuvia. Pikemminkin syitä voidaan etsiä edellä mainituista puheja ajattelutavoista sekä toisaalta yleisestä ympäristöhuolesta ja talouspuheen kyllästämästä ajasta. Tämän hybridisen elämäntavan avaaminen voisi auttaa elinkeinon ulkopuolisia ymmärtämään poroelinkeinon arkea monipuolisemmin. Kulttuuriin puolestaan liittyy ylimuistoisia perinteitä ja käsityksiä mutta myös sopeutumista ja muutosta, mikä on merkinnyt esimerkiksi teknologian käyttöä poronhoidon arjessa
Totta on, että poronhoitoalueen jäkäliköillä on vain pieni osa siitä jäkälämäärästä, joka löytyy poronhoitoalueen ulkopuolelta laiduntamatta olleilta karuilta kangasmailta. Kuluminen on monen tekijän summa Luken (aikaisemmin RKTL:n) laiduninventoinnit ja muu laitumiin liittyvä tutkimus osoittavat, että laiPORONHOIDON ONGELMISSA SYYTTELYN SIJAAN RATKAISUJEN ETSIMISEEN Viimeaikaisessa mediakeskustelussa on jälleen nostettu esille kysymys nykyporonhoidon ekologisuudesta ja tämän päivän poronhoitomenetelmien hyväksyttävyydestä. Kuinka paljon jäkälää laitumilla pitäisi olla. Teksti Jouko Kumpula ja Jukka Tauriainen Kuvat Jouko Kumpula Selväpiirteisen vuodenaikaisen laidunkierron puuttuminen altistaa jäkälälaitumet porojen kesäaikaiselle laidunnukselle ja tallaukselle, mikä on ollut yksi merkittävimmistä syistä jäkälän vähenemiseen poronhoitoalueella. Laitumiin ja poronhoitoon liittyy myös kysymys: saako poroja ruokkia. Metsien hakkuut ja ikärakenteen muutokset ovat vähentäneet voimakkaasti sekä luppoettä maajäkälien määriä poronhoitoalueella.. 10 POROMIES 5/2016 Tarkastelun keskiössä ovat jäkälälaitumet ja porojen ruokinta. Onko koskematon, vähintään 80–120 vuotta laiduntamatta ollut paksu ja alaosistaan jo kuollut jäkälämatto tavoiteltavaa myös poronhoitoalueella
Ja vaikka eloporoja ruokittaisiinkin, myös raavaat teurasporot ovat laiduntaneet ennen teurastusta yli puoli vuotta luonnonlaitumilla. Tavoitteena on tuottaa aikaisempaa paremmin käytäntöön sovellettavaa tietoa ja ratkaisumalleja niin poronhoidon ja laidunten käytön kehittämiseksi kuin myös porotalouden kannattavuuden parantamiseksi. Jäkälän optimimäärä vaihtelee Luken ja Helsingin yliopiston monivuotinen poronhoidon bioekonominen tutkimus osoittaa, että ns. Jäkälälaidunten pitäminen hyväkuntoisina edellyttää toimivan vuodenaikaisen laidunkierron toteuttamista. optimaaliset jäkäläbiomassat laitumilla voivat vaihdella jäkäläja luppolaidunten määristä, tuottavuudesta ja laidunkierrosta riippuen välillä 600–1200 kg/ha. Myös vasateurastus, loislääkintä ja porojen talviruokinta ovat käytäntöjä, joiden hyötyjä ovat olleet porokarjan kunnon, terveyden ja tuottavuuden paraneminen, lihantuotannon merkittävä kasvu ja poromiesten kohentunut toimeentulo. Siksi Luken porotutkimus tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä porotalouden harjoittajien ja eri sidosryhmien kanssa. Lihantuotannon lisäksi poromiesperheet saavat tuloja matkailusta, poronlihan jatkojalostuksesta ja käsitöistä mutta myös maaja metsätaloudesta sekä palkkatyöstä. 11 POROMIES 5/2016 dunten jäkäläbiomassat ovat viime vuosikymmeninä merkittävästi vähentyneet samaan aikaan, kun porojen perinteiset talvilaitumet ovat myös laajasti vähentyneet, heikentyneet ja pirstoutuneet. Positiivisista muutoksista huolimatta entistä monipuolisempaa ja ratkaisukeskeisempää tutkimusta tarvitaan niin poronhoidon laidun-, kestävyysja kannattavuusongelmien tarkastelussa kuin myös metsätalouden ja maakäytön suunnitteluja toteuttamiskäytäntöjen kehittämisessä. Yhteistutkimus osoitti myös, että nykyisellä hintatasolla porojen talviruokinta on taloudellisesti kannattavin hoitomuoto silloin, kun jäkäliköt ovat kuluneita ja heikkotuottoisia, laidunkiertoa ei voida toteuttaa ja luppolaitumia on vähän. Nämä muutokset ovat samalla kiihdyttäneet jäljellä olevien jäkälävarojen kulumista, koska niihin on kohdistunut entistä suurempi laidunnuspaine. Koska poronlihan tuotanto voidaan pitää verrattain vakaana ja korkeana nykyisillä hoitomenetelmillä ja poronlihan kysyntä ja hinta ovat hyvät, porotalouden kannattavuus on Luken kannattavuuskirjanpitotulosten mukaan kääntymässä nousuun. Nykyisin teurastetuista poroista lähes 80 % on hyväkuntoisia vasoja, jotka syntyvät toukokuussa ja kasvavat syystalven erotuksiin laiduntamalla vain luonnonlaitumia. Uudet käytännöt avain poronhoidon kehittämiseen Poronhoito on perinteinen elinkeino, jossa on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön uusia teknologioita helpottamaan poronhoitotöitä. Näin siitäkin huolimatta, että tuotantokustannukset ovat edelleen verrattain korkeat ja petovahingot ovat vähentäneet poronlihan tuotantomäärää. Porojen laidunnus on kiistatta vähentänyt jäkälää erityisesti paliskunnissa, joissa poromäärät ovat olleet korkeat ja selvä laidunten vuodenaikaiskierto on puuttunut. Tämän rinnalla myös metsien hakkuut ja metsien ikärakenteen muutokset, luonnonvarojen käytön tehostuminen ja erilainen rakentaminen ovat merkittävästi vähentäneet sekä maajäkälien että lupon määrää. Teurasmäärä ja lihan myyntihinta ovat edelleen tärkeimmät poronlihantuotannon kannattavuustekijät. Kuva KeminSompion paliskunnan talvilaidunalueelta UKK-puistosta, jossa jäkälälaitumet ovat säilyneet hyväkuntoisina.. Tuotantokustannusten kohoaminen on kuitenkin viime vuosina hidastunut samalla, kun petovahinkojen määrä on jonkin verran pienentynyt. Edellisessä vuosina 2005–2008 tehdyssä laiduninventoinnissa tällaisia jäkälämääriä oli niissä paliskunnissa, joiden talvilaitumet sijaitsevat suojelualueiden sisällä ja joissa on käytössä selvä vuodenaikainen laidunkierto
Todettujen tautitapausten vuoksi Norja on kieltänyt hirvieläinten siirrot alueeltaan muihin maihin. Euroopan Unionin eläinten terveyttä koskeva komitea hyväksyi 5.10.2016 suojapäätöksen, jossa rajoitetaan hirvieläinten siirtoja Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Maaja metsätalousministeriö on valmistellut asetusluonnoksen, jossa säädettäisiin, että suojaMUUTOKSIA POROJEN SIIRTOIHIN POHJOISMAIDEN VÄLILLÄ Teksti Seppo Kuosmanen, MMM Kuva Kari Henttunen Kilpaporojen siirrot Norjasta ja Ruotsin rajoitusalueilta eivät ole ensi talven aikana mahdollisia. Suojapäätös kuitenkin antaa mahdollisuuden Suomelle sallia teurasporojen siirrot Norjasta ja Ruotsin rajoitusalueilta suoraan teurastettavaksi. Norjassa on aloitettu laajat selvitykset taudin levinneisyydestä ja lisätietoa tutkimuksista on odotettavissa vielä tämän vuoden aikana. Koska hirvieläimet, varsinkin porot, voivat liikkua ja laiduntaa Ruotsin ja Norjan välillä, suojapäätöksen rajoitukset koskevat myös Ruotsin porohoitoaluetta. Varsinaisella poronhoitoalueella tautia ei kuitenkaan ole toistaiseksi todettu. Kaikki ovat olleet luonnonvaraisia eläimiä, kaksi hirveä ja kolme villipeuraa. Tähän mennessä on löydetty viisi tautiin sairastunutta eläintä. Tapaukset on todettu kahdella eri alueella Norjassa. 12 POROMIES 5/2016 Hirvieläinten näivetystautitapaukset Norjassa aiheuttavat muutoksia porojen siirtoihin pohjoismaiden välillä. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on selvittämässä taudin leviämisen riskiä ja sitä, millaisiin rajoitustoimenpiteisiin tautitapausten vuoksi olisi ryhdyttävä. Tällaisia kuljetuksia on vuosittain Käsivarren kautta. Norjassa todettiin keväällä ensimmäiset hirvieläinten näivetystautitapaukset (CWD – Chronic wasting disease) Euroopassa. Myöskään suomalaisia poroja ei voi viedä kilpailemaan Norjaan eikä Ruotsiin.. Lisätietoa hirvieläinten näivetystautia löytyy Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) internetsivuilta. Suomessa rajoitusalueeksi päätöksessä luetaan ainoastaan ne Suomen alueet, johon norjalaiset porot voivat liikkua johtuen siitä, että Suomen ja Norjan välinen poroaita ei kulje valtakunnan rajaa pitkin. Lisäksi Suomi voi sallia norjalaisten porojen kauttakuljetukset Suomen kautta toisaalle Norjan alueelle. Myös Norjan sisällä hirvieläinten siirtoja rajoitetaan
Hirvieläinten näivetystaudin riskiä teuraseläinten kuljetuksissa ei pidetä tämän hetkisen tietämyksen mukaan suurena riskinä ja Suomeen siirrettävät teurasporot ovat lähtöisin alueilta, joissa ei tautia toistaiseksi ole todettu. Lausuntoaika oli lyhyt sen vuoksi, että asetus saataisiin voimaan samanaikaisesti kuin EU:n suojapäätös. Näin ollen teurasporojen siirtoihin ei tulisi keskeytystä. EFSAn riskinarvion ja Norjassa tehtävien tutkimusten perusteella EU:n suojapäätöstä ja Suomen kansallista asetusta tullaan tarkastelemaan uudestaan, kun tarvittavaa lisätietoa taudin levinneisyydestä ja riskistä sen edelleen leviämisestä saadaan.. Tarkoitus on saattaa kansallinen asetus voimaan samanaikaisesti kun EU:n asettama suojapäätös tulee voimaan. kilpaporojen siirrot Norjasta ja Ruotsin rajoitusalueilta eivät ole ensi talven aikana mahdollisia. Tarkkaa ajankohtaa asetuksen voimaantulolle ei kuitenkaan voida tässä vaiheessa sanoa. Jos kilpaporojen siirrot olisi sallittu Suomeen, olisi se merkinnyt sitä, että ne alueet Suomessa, joihin kilpaporoja tuodaan, olisivat joutuneet rajoitusmääräysten alle, ei pelkästään muihin maihin tapahtuvien siirtojen osalta vaan myös muualle Suomeen tapahtuvien porojen siirtojen osalta. Suomeen Norjasta ja Ruotsin rajoitusalueilta siirrettyjen porojen teurastuksen sivutuotteet kuitenkin edellytettäisiin käsiteltäväksi joko sivutuoteasetuksen mukaisessa käsittelylaitoksessa tai hävitettäväksi polttamalla. Myöskään suomalaisia poroja ei voi viedä kilpailemaan Norjaan eikä Ruotsiin, sillä niiden ei ole mahdollista enää palata takaisin Suomeen. 13 POROMIES 5/2016 päätöksen mahdollistamat poikkeukset otettaisiin käyttöön siten, että teurasporojen siirrot Suomeen olisivat mahdollisia, samoin norjalaisten porojen kauttakuljetukset. Maaja metsätalousministeriön asetus on ollut lausunnolla lokakuussa. Sivutuotteiden hautaaminen tai luovutus suoraan esim. Tautitapausten johdosta annettu suojapäätös kuitenkin merkitsee sitä, että ns. lemmikkieläinten ruokintaan ei olisi sallittua
Paliskunta vastusti aitaamista, koska siitä aiheutuisi hankalia sivuvaikutuksia. Tämä lisäisi väistämättä liikennevahinkoja ja ristiriitoja asukkaiden kanssa. 14 POROMIES 5/2016 AJANKOHTAISTA Teksti ja kuva Anne Ollila Keskustelu poromääristä on ryöpsähtänyt jälleen valloilleen mediassa. Alkusysäyksen asialle antoi tällä erää Mallan luonnonpuiston hoitoja käyttösuunnitelman valmistelu. Suurin ongelma olisi porojen kasaantuminen Kilpisjärven kylän tuntumaan pihoille ja teille. Tässä yhteydessä syntyi kiistaa Mallan aitaamisesta porojen laidunnuksen estämiseksi. Koko Mallan aitaamisen sijaan paliskunta näkee asiassa parempana vaihtoehtona Suomen puolella harvinaisiksi luokiteltujen kukkaesiintymien aitaamisen. Luonnonvarakeskus aloitti laidunten tilan tutkimisen Jouko Kumpulan johdolla tänä syksynä.
Jatkossa talousarvion määräraha käytetään edellisenä vuonna tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen, kun aiemmin määräraha varatiin talousarviovuoden vahinkojen korvaamiseen. Pedot Petovahinkojen korvaamiseen tarkoitetun määrärahan budjetointia muutetaan vuodesta 2017 alkaen. Karhun ja ilveksen osalta Riistakeskus on noudattanut käytäntöä, jonka mukaan vahingonkärsijän on odotettava vähintään kolmen poronraadon. Suurin vahingontekijä on ahma, jolle ei toistuvasti kesken loppuvista korvausmäärärahoista huolimatta ole saatu poistolupien myöntämisten mahdollistavaa asetusta. Koska vahingoista löytyy maastosta vain noin viidesosa, lasketaan poroon sidotun elinkeinoelämän kärsimät kokonaistappiot – lihantuotanto, jalostus, matkailu ja muu liiketoiminta mukaan lukien – kymmenissä miljoonissa euroissa. 15 POROMIES 5/2016 Laidunkierron merkitys jäkälikköjen kuntoon on todettu merkittäväksi. Muu maankäyttö asettaa laidunten käytölle rajansa, mutta paikoitellen mahdollisuuksia laidunkierron tehokkaampaan hallintaan voi olla mahdollista löytää. Petojen tappamana löydettyjen porojen määrä nousee tänä vuonna ennusteen mukaan noin 4300 poroon ja korvauksina vahingot ovat noin 8,6 miljoonaa euroa. Näistä johtuen vahinkojen korvausmäärät kasvavat. On myös mahdollista, että komission kanssa neuvoteltu vahinkojen maksukatto ylittyy tulevina vuosina ilman tehokkaampia toimia petopolitiikassa. Valtion talousarviossa vuodelle 2017 Petovahinkojen korvausten momentille varattiin rahaa yhteensä 7,9 miljoonaa euroa, mistä 6,9 miljoonaa kohdennettiin porovahinkojen korvaamiseen. Komission kanssa neuvoteltu maksukatto petokorvauksille on 10 miljoonaa euroa. Petovahinkojen vähentämiseen tähtäävät toimet ovat edelleen auttamatta riittämättömiä. Muutamat kansanedustajat eri puolueista ovat jopa aktivoituneet vaatimaan poronhoitolain muutoksia lähinnä pihaja peltoporojen aiheuttamien erimielisyyksien ja ’ylilaidunnuksen’ vuoksi. Vuoden 2017 talousarvion määräraha käytetään siis suurpetojen vuonna 2016 aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja vuoden 2017 vahinkojen ennaltaehkäisyyn. On selvää, että korvauksiin esitetty summa ei riitä kattamaan tänä vuonna tapahtuvia vahinkoja täysimääräisesti. Paliskuntien kannattaa keskustella tahoillaan siitä, miten alueen laidunkiertoa olisi mahdollista kehittää laitumia säästävään suuntaan tai olisiko talvimaiden kesäaikaista tallaamista mahdollista paliskunnan alueella vähentää. Tämä on tarkoituksenmukainen muutos, sillä vahinkojen ennakointi ja määrärahan oikeansuuntainen mitoitus on osoittautunut varsin hankalaksi. Petojen aiheuttamat porovahingot ovat jälleen lisääntyneet. Poronlihan tuottajahintojen kohoamisen vuoksi myös porovahingoista maksettavat korvaukset nousivat noin kolmanneksella 1.1.2016 lukien
Pahimmissa tapauksissa metsään lasketaan omatoimimetsästämään useampi suuri ’pysäyttävä’ koira samaan aikaan. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella hirven metsästys päättyy marraskuun lopussa. Kiintiö on mitoitukseltaan edelleen liian pieni. Sen sijaan koira ajaa hirviä ja muita hirvieläimiä pitkiäkin matkoja omatoimisesti ja sitä seurataan tutkapannasta autoilla. Tämä tarkoittaa petokantojen tehokkaampaa ja joustavampaa kontrollointia poronhoitoalueella. Kuva Mika Tervonen. Lokakuun loppupuolella tämän lehden mennessä painoon, poronhoitoalueen lupakarhuista lähes kaikki on kaadettu. Tavoitteena tulee olla petojen aiheuttamien vahinkojen ja tämän myötä myös korvaussummien selkeä lasku. 16 POROMIES 5/2016 löytymistä kunkin petoyksilön jäljiltä saadakseen kyseiselle yksilölle poistoluvan. Ylivoimaisen valtaosan kaikista Suomessa korvattavista petovahingoista aiheuttavat ahmat. Ahma on saatava poistolupakäytännön piiriin. Hirvenmetsästyksessä tapahtunut kulttuurin muutos aiheuttaa nykyisin poronhoidolle monin paikoin huomattavaa haittaa, johon viranomaiset eivät ole kyenneet puuttumaan ja joka on systemaattisesti sivuutettu asiaa koskevassa säädösvalmistelussa. alkaen. Hirvenpyynnin muutokset voimaan 1.1.2017 Hirvenpyyntiin on tulossa muutoksia ensi syksynä. Tällaisessa metsästyksessä koiran toiminta ajon aikana on kaiken ihmiskontrollin ulkopuolella. Muutoin rauhoituksen tavoite, eli kiima-ajan rauha, ei käytännössä toteudu. Lisäksi karhun kiintiömetsästyksen lupamäärän lisääminen poronhoitoalueelle on tarpeen. Tämän jälkeen alkaa kiima-ajan rauhoitus ja metsästyksen toinen jakso alkaa lokakuun toisena lauantaina. Haitan aiheuttaa holtiton ja mittavaksi kasvanut suurten ja aggressiivisten metsästyskoirien käyttö, mikä ei täytä Metsästyslain mukaista ajatusta hyväksyttävästä metsästystoiminnasta. Kuluvan metsästyskauden karhunpyynti on edennyt hyvin. Metsästyskoirista liian suuri osa ei ole millään tavoin isäntänsä hallinnassa metsästystilanteessa. Näin siitä huolimatta, että keliolosuhteet ovat olleet haastavat: lunta ei ole kuulunut. Muualla Lapin maakunnassa metsästys voi jatkua vuoden loppuun kuten muuallakin maassa. Pyynnin tulisi myös päättyä marraskuun loppuun koko poronhoitoalueella koirametsästyksen aiheuttamien vaaratilanteiden jatkuvan lisääntymisen vuoksi. Ensi vuodesta alkaen hirven metsästyksen ensimmäinen jakso on Lapin maakunnan alueella 1.9– 15.9. Petopolitiikkaa on välttämätöntä uudistaa ja joustavoittaa vahinkokertymien jatkuvan kasvun katkaisemiseksi. Varsinaisia vahinkoja aiheuttavat määrällisesti eniten karhut, mutta tältä osin vahingot menevät pääosin hävikin piikkiin; Karhun tekemiä raatoja löytyy luonnosta harvoin, sillä karhu syö saaliinsa usein melko tarkkaan ja kesämaan aikaan jäljet katoavat maastosta nopeasti. Niinpä sekä ahman että karhun osalta vahinkoperusteisia poikkeuslupia tulee olla saatavilla, jotta ongelmatilanteisiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Pysäyttävinä metsästyskoirina pidetään rotuja, joiden jalostuksessa on käytännössä suosittu voimakkaasti ajavuutta, aggressiivisuutta ja hyökkäävyyttä ainakin viime vuosikymmenen ajan. Näillä menettelyillä vahinkokertymiä on mahdotonta kontrolloida riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Kiimarauhoituksen ajalle tulisi säätää vaatimus pitää koirat kiinni poronhoitoalueella. Muualla maassa hirvenpyynti alkaa entiseen tapaan lokakuun toisena lauantaina, mutta vahtimismetsästys pelloilta on luvallista jo 1.9
Paliskuntain yhdistyksen muistutuksessa kaavaehdotuksesta listattiin paliskuntien ehdotuksia rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi. Kuitupuun kysynnän kasvaessa nuorten kasvatusmetsien harvennukset voisivat lisääntyä, mikä voi olla positiivista. Myytäviä kohteita kannattaa seurata paliskunnissa aktiivisesti itse, sillä kaikista kohteista lausuntopyyntöjä ei tule. Vanhoja metsiä ei kuitenkaan ole varaa menettää sellukattilaan. Kemijärven biojalostamon YVA-menettely on käynnissä. Paliskuntain yhdistyksen hallitus toimitti ympäristöministeriölle Hossa-Irnin paliskunnan kantaa tukevan esityksen. Tehtaan puunhankinta-alue ulottunee itäiselle poronhoitoalueelle, Koillismaalta eteläiseen Inariin. Hossa-Irnin paliskunta katsoo, että puiston perustaminen on lähtökohtaisesti positiivista, kunhan maasuurpetojen luvanvarainen poikkeuslupapyynti on jatkossakin alueella mahdollista ja paliskunnan osakkaat voivat osallistua poistoon kotikunnastaan riippumatta. Sen tuotteita olisivat erilaiset sellut, sokerit liikennepolttoaineisiin, sähkö, lämpö, biokaasu, maanparannusaine ja mäntyöljy. vaihemaakuntakaavassa. Ohjelmapalvelutukikohtien vuokraukset, isot maaaineskaupat sekä metsäpalstojen ja tonttien myynnit hoitaa Laatumaa. Ympäristöministeriön tavoite on, että kansallispuiston perustamislaki tulisi voimaan kesäkuussa 2017. Metsähallituksen hakkuut ovat Kirsi-Marja Korhosen mukaan viime vuosina olleet alle LVS tason. vaihemaakuntakaavassa käsitellään mm. YVA-selostus tulee julkisesti nähtäville ja lausuttavaksi näillä näkymin joulukuussa. Lausunnolle tulleen lakiesityksen mukaan metsästys säilyy Hossassa paliskunnan esittämällä tavalla. MA:lla tulee ratkaista nykykäytännössä havaitut ongelmat. Lakiuudistuksen myötä Metsähallituksen metsätalous on nyt Metsätalous Oy. Metsähallitus Metsähallituksen ja merkkipiirien välisiä neuvotteluja on käyty syksyn aikana. Tehdas käyttäisi kuitupuuta noin 2,9 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Paliskunta vastustaa hanketta. Säädös on nykykäytännössä kierretty koirien rotumääritelmillä, joiden myötä suuria hirvikoiria ei luokitella ajaviksi koiriksi. Paliskunnan lausunnossa tulee tuoda selkeästi esiin perustelut poronhoidolle aiheutuvasta haitasta tai vahingosta, mikäli lausunto on kielteinen. Laatumaa vastaa jatkossa niistä alueista, jotka eivät ole metsätalousmaata eivätkä suojelualuetta. Elokuussa PHL 53 § neuvotteluissa tuotiin esille, että paliskuntien tärkeitä perinteisiä aitapaikkoja voitaisiin merkitä kaavaan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön merkinnällä. Erkki Luukkonen Metsätalous Oy:stä vastaa kaivosyhtiöiden tutkimusluvista. Jalostamoa kaavaillaan Kemijärven Patokankaan alueelle entisen Stora Enso Oyj:n sellutehtaan pohjoispuolelle. Pohjois-Pohjanmaan 2. Varsinaisten poronhoidon kaavamerkintöjen parantamista käsitellään vireillä olevassa 3. Käytännössä ne kuitenkin nimenomaisesti ajavat hirviä (heikosti koulutetut mitä tahansa tielleen osuvaa eläintä) yleisesti useiden tuntien ajan. 17 POROMIES 5/2016 MA:n 12.1 §:n mukaan hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 28 senttimetriä. Suurimpia raaka-aineen myyjiä olisivat Metsähallitus ja yhteismetsät. Myös kaivosasiat ovat siirtyneet Laatumaalle, niistä vastaa Mika Hytönen. Kuusamossa on käynnissä laajan Maaningan tuulipuiston (45–61 voimalaa) YVAja kaavoitusmenettelyt. Vaikutuksia poronhoidolle tulee ainakin raskaan liikenteen lisääntymisestä. kulttuuriympäristöasioita. Vaikutuksia olisi myös Posion puolelle. Maankäyttö Hossan kansallispuiston perustaminen etenee. Tuulipuisto sijoittuisi Tolvan paliskunnan keskeiselle vasomaja kesälaidunalueelle, jossa laiduntaa 70 % paliskunnan poroista. Tästä määräyksestä on kuitenkin tullut merkityksetön pysäyttäviksi määriteltyjen koirien jalostuksen ja koirien käytön ja koulutuksen luonteen merkittävän muuttumisen myötä. Maan myyntiä hoitaa edelleen Laatumaa, joka pyytää myös paliskuntien lausunnot porotalouden kannalta olennaisista maanmyynneistä
Kannanotto Lapin ELY-keskukselle Natura 2000 -alueiden tietojen päivittämistä koskevista ehdotuksista, 30.9.2016 10. Tämä vuoksi poroisännälle lähetetään jatkossa leimikkosuunnitelmakartat niin hakkuista kuin maanmuokkauksista. Lausunto Inarin kunnalle Inarinjärven osayleiskaavan ehdotusvaiheesta, 15.9.2016 7. Taudit ja porokilpailut Porotautien leviäminen maailmalla on herättänyt aiheellista huolta kuluvana vuonna. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotusvaiheesta, 5.10.2016 13. 18 POROMIES 5/2016 (1.805.000 m 3 ), kuluvana vuonna 2016 hakataan noin 1.650.000 m 3 . Kommentti ympäristöministeriölle tuulivoimarakentamisen oppaan päivitysluonnoksesta, 30.9.2016 11. Tautitilanne vaatii ehdottomasti erityistä tarkkaavaisuutta myös Suomessa. Vastaselitys Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle porojen laiduntamisen kieltämisestä Hyrynsalmen kirkonkylän YKR taajama-alueella, 7.9.2016 5. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotusvaiheesta, 4.10.2016 12. Tulevissa Luonnonvarasuunnitelmien laadinnoissa on poroväen syytä olla hereillä, sillä niissä ratkaistaan hakkuutavoitteet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkomaiset porot eivät voi osallistua Suomessa porokilpailuihin vuonna 2017. Metsähallituksen neuvottelussa Sodankylän ja Itä-Kemijoen merkkipiirien kanssa nostettiin esille paliskunnan kanssa muokkaamatta jätettäväksi sovitut kohteet, joille Metsäkeskus teki valvontakäynnin ja määräsi maanmuokkauksen. Reagointi tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, koska hakkuun jälkeen maanmuokkausmenetelmää voi olla vaikea muuttaa. Lausunto maaja metsätalousministeriölle poikkeusluvilla sallittavasta ilveksen metsästyksestä metsästysvuonna 2016–2017, 21.9.2016 8. Muistutuksen täydennys Pohjois-Pohjanmaan liitolle Pohjois-Pohjanmaan 2. Kuninkuusajojen järjestelystä vastaavat Suomen porokilpailijat ry ja Porokilpailuvaliokunta. Metsähallitus on ollut yhteydessä Metsäkeskuksen johtoon maanmuokkausasiassa, sillä metsälain tulkinta näyttää vaihtelevan. Näivetystautia on löytynyt Norjasta ja ruttoa Ruotsista ja Venäjältä. PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 9.8.–5.10.2016 1. Muistutus Pohjois-Pohjanmaan liitolle Pohjois-Pohjanmaan 2. Uusien korjuunja metsänhoidon ohjausjärjestelmien vuoksi suunnitelmiin laitetaan jatkossa valmiiksi koko uudistamisketju. Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaksi, 5.9.2016 4. Muistutus Kuusamon kaupungille koskien Kuusamon kaupungin strategista yleiskaavaa, 1.9.2016 3. Muistutus Lapin liitolle Rovaniemen ja ItäLapin maakuntakaavan kaavaehdotusvaiheesta, 14.9.2016 6. Isännällä on kolme viikkoa aikaa reagoida suunnitelmaan. Hakkuutapaa tulee muuttaa, mikäli kaavailtu maanmuokkaustapa ei sovi alueelle. Lausunto eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle HE134/2016 VP hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017, 27.9.2016 9. Lausunto sosiaalija terveysministeriölle hallituksen laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja elatustukilain 6 ja 8 §:n muuttamisesta sekä eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi, 5.10.2016. Hallitus päätti kokouksessaan 4/2016, että yhdistys osallistuu porokuninkuusajojen järjestämiseen Inarissa tulevana keväänä 15 000 eurolla. EU on ryhtynyt toimiin ja kieltää säädöksellä elävien porojen tuonnin sekä Norjasta että Ruotsista vuonna 2017 Suomeen. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle Lavakorven tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 9.8.2016 2. Poroja saa tuoda Suomeen, mikäli tämä kansallisella päätöksellä sallitaan, ainoastaan välittömästi teurastettavaksi
Tarjousta ei voi yhdistää muuhun tarjoukseen. 9.190 + tk Widetrak LX 2016 7.990€ +tk 300€ RAHOITUKSELLA JOUSTAVASTI MAKSUAIKAA! Kysy rahoitusvaihtoehdoista konemyyjiltämme! Honda-mönkijät alk. Suorituskykyisempi moottori ja uusi 2-portainen voimansiirto. 31,90€ Myös muut Valio säkit! Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) 120 Pro R 2015 lasten kelkka Sh. Rajoitettu erä! Ovh 479€ 12.900,+ tk 300€ XF 8000 CC 141” 2015 12.990€ + tk M 6000 SP 153” 2015 10.900€ + tk ProClimb -runko ja runsas vakiovarustelu. 6.990€ + tk mm. Svh. Uusi VK540V on uuden sukupolven ammattitason työkelkka. 33,90€ Energy ............... alv. 3.490 + tk 2.690€ +tk 100€ huippuhintaan 800 RMK 155” ES 2016 12.990€ +tk 300€ tarjous! Sh. lumilingot, vesipumput, generaattorit, sahat ja raivurit. MEILTÄ MYÖS LAADUKKAAT PIENKONEET VALIO KOIRANRUOAT 15 kg Active ................ Husqvarna 445 Tarjous 399€ Tehokas maatilasaha ammattilaatua arvostavalle käyttäjälle! Teho 2.1 kW. 19 POROMIES 5/2016 Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. 15.490€. ETUSI ARVO 1267€ UUSI SPORTSMAN 570 EFI FOREST 4x4 EUT LISÄTIETOJA, KUVIA JA VIDEOITA: POLARIS.fi /Polaris Monkijat Polaris 3PACK sisältää sähkövinssin, 150 cm puskulevysarjan sekä monikäyttöperäkärryn! VAIN 8890€ Rovaniemi • Kemijärvi • Ranua • www.tarvikekeskusoy.fi Meiltä kelkat huviin ja hyötyyn! Konemyyjät Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. 9.490 + tk. (sh. 12.390€ + tk) Kysy myös muita Arctic Cat -malleja! VK540V Legenda on uudistunut 9.990,+ tk 300€ Uusi runko, jousitus ja muotoilu. 37,90€ Super................. •väritoranssi,valkoinenjamusta tarjous! Sh. 35,90€ Extra Energy ..... Tarjous on voimassa 30.8.2014 saakka. SR Viper R-TX LE 129” 2015 Kevyt käsiteltävyys, riittävä konevoima sekä helpposäätöinen ja tehokas jousitus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Huom! Kuvan puskuri ei sisälly hintaan. 15.290€ + tk) Tehokkuutta ja ajamisen helppoutta syville hangille! (sh. 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. Uudet sukset ja telamatto. Hinnat sis. 8–17 la 9–13 975 € Rankakärry ilman lavaa 695 € (ovh 849€) Lava 280 € (ovh 360€) Tarjous! MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN • TARVIKKEET • VARUSTEET • Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.fi Hintoihin lisätään toimituskulut. 13.690 + tk 550 Indy LXT 144” ES 2015 7.490€ +tk 300€ tarjous! Sh. 24 %
P. 040 754 7492 / janne.mikkola@wegoperimeter.fi
21 POROMIES 5/2016 Muutokset talvilaitumilla ja poronhoidossa Luken (aikaisemmin RKTL:n) porolaidunlaiduninventointien ja muun laitumiin liittyvän tutkimuksen perusteella porojen perinteiset talvilaitumet ovat vuosikymmenien kuluessa vähentyneet, pirstoutuneet ja heikentyneet lähes koko poronhoitoalueella. Porojen laidunnus, metsien hakkuut ja ikärakenteen muutokset, luonnonvarojen käytön tehostuminen ja muu rakentaminen laitumilla ovat vähentäneet merkittävästi sekä luppoettä maajäkälien määrää ja saatavuutta. Vasateurastus, loislääkintä ja porojen talviruokinnan tulo poronhoitoon ovat parantaneet porokarjan kuntoa, terveyttä ja tuottavuutta epävakaissa ja muuttuvissa laidunja ilmasto-olosuhteissa sekä samalla lisänneet merkittävästi poronlihantuotantoa parantaen samalla poromiesperheiden toimeentuloa. LUONNONVARAKESKUS INVENTOI JÄLLEEN POROLAITUMET Teksti ja kuvat Jouko Kumpula Poronhoito on perinteinen elinkeino, jossa on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön uusia teknologioita ja käytäntöjä helpottamaan poronhoitotöitä sekä parantamaan ja vakauttamaan poronhoidon tuottavuutta. Vaikka poroja ruokitaan tänä päivänä erityisesti vaikeimpien keskija kevättalven kuukausien ajan, poronhoito tukeutuu kuitenkin edelleen hyvin vahvasti. Eri osissa poronhoitoaluetta eri tekijöiden merkitys laidunten määrän ja tilan muutoksiin kuitenkin vaihtelee
Käynnistynyt porolaiduninventointi Lukessa Luonnonvarakeskus (Luke) on aloittanut koko poronhoitoalueen kattavan laiduninventoinnin. Laiduninventoinnin tulosten hyödyntäminen Laiduninventoinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään Kuva 1. monipuolisesti poronhoidon hallinnossa (MMM, ELY ja AVI). Siten talvilaidunten määrä, kunto ja käytettävyys muodostavat yhä hyvin tärkeän kokonaisuuden poronhoidon perustassa erityisesti poronhoitoalueen pohjoisosassa. Satelliittikuvien avulla kartoitetut porolaidunten pääluokat poronhoitoalueen pohjoisosassa edellisessä vuosien 2005–2008 laiduninventoinnissa. Nyt alkanut inventointityö päättyy vuoden 2018 loppuun mennessä. paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys). Kaikista paliskunnista kartoitetaan talvilaidunten määrät, metsikkörakenne ja eri maankäyttömuotojen laajuus. Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt Lukelle kyseistä jäkälälaidunten inventointityötä varten Makera rahoitusta vuosille 2016–2018. Säännöllisesti toistettavat porolaiduninventoinnit kertovat laitumilla tapahtuneista muutoksista ja mahdollistavat myös näiden muutosten syiden kartoittamien. Koko poronhoitoalueella toteutettavan laiduninventoinnin osakokonaisuus rakentuu satelliittikuvien ja muiden tukiaineistojen avulla tehtyihin laidunkartoituksiin (kuva 1) ja Maanmittauslaitoksen tietokantojen avulla tehtyihin maakäytön peittoja häiriöalueiden kartoituksiin (kuva 2). Kattavaa tietoa porolaitumista tarvitaan mm. 22 POROMIES 5/2016 luonnonlaitumiin. Siinä selvitetään laidunten tilan muutosten syitä sekä tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja poronhoidon ja laidunnussysteemien kehittämiseksi eri alueilla. Inventoinnissa selvitetään talvilaidunten määrää, kuntoa ja käytettävyyttä sekä niissä tapahtuneita muutoksia edellisten, vuosina 1995–1996 ja 2005–2008 RKTL:ssa toteutettujen laiduninventoinnin jälkeen. Poronhoitoalueen pohjoisosassa (20 paliskuntaa) tehdään myös jäkälälaitumille sijoittuvien, aikaisemmin tutkittujen pysyvien koealueiden (625 kpl) kasvillisuusmittaukset (kuva 3). Porolaitumiin liittyvä seurantatieto liitetään jatkossa porotalouden paikkatietokantaan (SYKE:n LIITERIjärjestelmä) käytettäväksi laajemmin hallinnossa, Kuva 1. kun poronhoitolain edellyttämiä porolukujen tarkistuksia tehdään MMM:n toimesta tai kun eri maakäyttöhankkeiden vaikutuksia laitumiin ja poronhoitoon arvioidaan ELY-keskuksen hallinnointityössä. Tehtyjen kartoitusten perusteella arvioidaan laidunten määrissä, rakenteessa ja käytettävyydessä tapahtuneita muutoksia koko poronhoitoalueella. Talvilaitumilla tapahtuvat muutokset, johtuivatpa ne mistä muutostekijästä tahansa, vaikuttavat myös monella tavalla poronhoidon tuottavuuteen, kannattavuuteen ja tulevaisuuteen. Inventointiaineistoja käytetään monipuolisesti myös Luken poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Koealojen avulla selvitetään, millaisia muutoksia paliskuntien jäkäliköiden kunnossa on tapahtunut inventointien välillä. Laiduntietoa on jatkossa mahdollista hyödyntää myös porotalouden käytännön kehittämisessä (mm
23 POROMIES 5/2016 Kuva 2. Kuva 3. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus (SYKE) hyödyntää laidunaineistoja ympäristön tilan muutosten seurantatyössä. Pysyvien jäkälälaidunten koealueiden (625 kpl) sijainti paliskuntien talvija kesälaidunalueilla poronhoitoalueen pohjoisosassa edellisessä vuosien 2005–2008 laiduninventoinnissa. Samalla tällaisen tiedon avulla voidaan kehittää myös metsätalouden ja maankäytön suunnitteluja toteuttamiskäytäntöjä entistä paremmin poronhoidon tarpeet huomioiviksi.. Kuva 2 maankäytön suunnittelussa, tutkimuksessa ja porotaloudessa. Tieto laitumilla tapahtuneista muutoksista sekä eri tekijöiden ja mekanismien vaikutusten ymmärtäminen näiden muutosten taustalla auttaa kehittämään poronhoitoa ja laidunten käyttöä muuttuvassa ja epävakaassa laidunympäristössä. Infrastruktuurin peittoja vaikutusalueet poronhoitoalueen pohjoisosassa edellisessä vuosien 2005–2008 laiduninventoinnissa
Raakavalkuainen (%) 11,3 ME (MJ/kgka) 11,3 OIV (g/kgka) 86 REHUT TILATTAVISSA 40 kg:n säkissä 20 kg:n säkissä irtona , vähintään 3 t:n erä Kannattavaan poronlihatuotantoon vahvat poronrehut TÄHTI-PORO BASIC Uusi Tähti-Poro Basic on vähemmän energiaa ja valkuaista sisältävä kuitupitoinen poronrehu. Maittavaksi melassoitu rae pysyy hyvin koossa ja innostaa poroa väkirehun syöntiin. Lämpökäsittelyn ansiosta rehu on maittava ja sen rae on hyvä. NDF-kuidun runsas määrä helpottaa poron tottumista väkirehuruokintaan. Energiatäydennys saadaan propyleeniglykolista. Lämpökäsittelyn ansiosta rehu on maittava ja sen rae on hyvä. Lisätty sooda ja kasviöljy auttavat pötsiä toimimaan hyvin. Rehun maittavuutta lisäävät juurikasmelassi ja melassileike. Kasviöljylisäyksestä eläin saa enemmän energiaa, mutta paljehtumisriski pysyy vähäisempänä. Raakavalkuainen (%) 10,7 ME (MJ/kgka) 10,5 OIV (g/kgka) 80 Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 24 POROMIES 5/2016 TÄHTI-PORO 2 BALANS Koostumukseltaan vahva ja monipuolinen Tähti-Poro 2 Balans on ajoporoille sopiva rehu, jonka energiaja valkuaispitoisuus on suuri. Raakavalkuainen (%) 12 ME (MJ/kgka) 11,8 OIV (g/kgka) 90 TÄHTI-PORO ARTIC Tähti-Poro Artic on tuttu ja turvallinen vaihtoehto poron talviruokintaan. Kuidun lähteinä ovat puolestaan vehnänlese, melassileike ja kaurankuorijauho. Se sisältää runsaasti poron ruuansulatukselle sopivaa NDF-kuitua. Kasviöljylisäys ja sooda rauhoittavat myös ruokinnanmuutoksesta mahdollisesti ärtyviä mahoja. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi. Lisätty sooda ehkäisee pötsin happamoitumista
LUONDDURIGGODATGUOVDDÁŠ INVENTERE VUOT GUOHTUNEATNAMIID Teaksta ja govva Jouko Kumpula Nuppástumit dálveguohtuneatnamiin ja boazodoalus Miessenjuovvan, parasihttadálkkodeapmi ja bohccuid dálvebiebman leat buoridan boazoealu vuoimmi, dearvvašvuo?a ja gánnáhahttivuo?a árvitmeahttun ja molsašuddi guohtunja dálkkádatdilis ja seammás lasihan mearkkašahtti ollu bohccobierggubuvttadeami ja ná buoridan seammás boazobearrašiid birgenlági. Iešgu?et osiin boazodoalloguovllu sierra dahkkiid mearkkašupmi guohtuneatnamiid mearrái ja dili nuppástumiide goittotge molsašuddá. Jeavddala??at o??asit dahkkon guohtuneanainventeremat muita. Ná dálveguohtuneatnamiid mearri, ortnet ja geavahttivuohta hábmejit ain dehálaš ollisvuo?a boazodoalu vuo?us erenoamážit boazodoalloguovllu davveosiin. Vaikko bohccuid bibmet dálá áigge erenoamážit váddáseamos gaskaja gi??adálvve mánotbajiid áigge, boazodoallu vuo??uduvvá goittotge ain hui nannosit luondduguohtuneatnamiidda. Boazodoallu lea árbevirolaš ealáhus, mas leat váldon atnui ovdagáttuid haga o??a teknologiijaid ja vuogádagaid álkidahttit boazobargguid sihke buoridit ja stá?ásmahttit boazodoalu gánnáhahttivuo?a. 25 POROMIES 5/2016 Luondduriggodatguovddáža Luke (ovddeš FGDL) guohtuneanainventeremiid ja eará guohtuneatnamiid dutkamušaid vuo?ul bohccuid árbevirolaš dálveguohtuneatnamat leat jahkelogiid mielde uhccon, cuovkanan ja fuotnánan measta olles boazodoalloguovllus. Dálveguohtuneatnamiin dáhpáhuvvi nuppástumit, ?uvvoš dat mas beare nuppástusdahkkis, váikkuhit maiddái má?gga vugiin boazodoalu gánnáhahttivuhtii ja boahttevuhtii. Bohccuid guohtun, vuvddiid ?uohppan ja ahkeráhkadusa nuppástumit, luondduriggodagaid geavaheami beavttálmuvvan ja eará huksen guohtuneatnamiin leat unnidan mearkkašahtti ollu sihke lahppu ja jeahkála meari ja oažžuma
Infrastruktuvrra gok?anja váikkuhusguovllut boazodoalloguovllu davveoasis ovddit jagiid 2005-2008 guohtuninventeremis. Kuva 3. Seammás dakkár die?u vuo?ul sáhttit ráhkadit maiddái vuovdedoalu ja eanageavaheami plánenja ollašuhttinvuogádagaid dálá dili ektui buorebut boazodoalu dárbbuid vuhtiiváldi. Bissovaš jeagelguohtuneatnamiid iskkusguovlluid (625 st) sajádat bálgosiid dálveja geasseguohtuneatnamiin boazodoalloguovllu davveoasis ovddit jagiid 2005–2008 guohtuninventeremis.. Diehtu guohtumiin dáhpáhuvvan nuppástumiid ja iešgu?et dahkkiid ja mekanismmaid váikkuhusaid ádden dáid nuppástumiid duogážis veahkeha ovddidit boazodoalu ja guohtumiid geavaheami nuppástuvvi ja stá?ismeahttun guohtunbirrasis. Govva 2. Ovdamearkan Suoma birasguovddáš (SYKE) ávkkástallá guohtunmateriálaid birrasa dili nuppástumiid ?uovvunbarggus. 27 POROMIES 5/2016 heami plánemis, dutkamušas ja boazodoalus
28 POROMIES 5/2016 Pohjoisessa Suomessa maahan, veteen, metsiin ja tuntureihin liittyy paljon erilaisia arvoja ja hyötyjä, joita halutaan käyttää mutta myös suojella. Myös poroelinkeino hyötyy, kun sen erityistarpeet pystytään ottamaan paremmin huomioon muussa maankäytössä.. Poronhoidon huomioiminen maankäytön suunnittelussa on perinteisesti ollut vaikeaa. Tätä ongelmaa ratkomaan on kehitetty verkkotyökalu Poro-Harava, jolla poronhoidon paikkatiedot saadaan kerättyä ja ylläpidettyä. Tiedot laitumien, porojen laidunkierron, erotuspaikkojen ja aitojen sijainneista ovat perinteisesti siirtyneet tehokkaasti poronhoitajalta ja sukupolvelta toiselle, mutta huonosti muualle yhteiskuntaan. Poronhoitoa koskevat tiedot ovat olleet huonosti saatavilla, niitä on kerätty satunnaisesti eivätkä ne ole olleet keskePORONHOIDON PAIKKATIETOJA YLLÄPIDETÄÄN PORO-HARAVALLA Teksti Kaarina Vartiainen. Kuva Petri Shemeikka. Myös metsätaloudella, kaivostoiminnalla, energiantuotannolla, maataloudella ja matkailulla on laajoja maankäyttötarpeita. Poronhoidon laidunalueet saattavat olla arvokkaita alueita myös muiden maankäyttötarpeiden ja elinkeinojen kannalta. Kun nämä tarpeet osuvat poronhoidon tarpeiden kanssa päällekkäin, ei törmäyksiltä aina vältytä
Poronhoitoalueen eri toimijoiden vuorovaikutusta on edistetty samalla kun porotalouden paikkatietoja on koottu ja niiden hyödyntämistä kehitetty vuonna 2014 päättyneessä POROT-hankkeessa. 29 POROMIES 5/2016 PORONHOIDON PAIKKATIETOJA YLLÄPIDETÄÄN PORO-HARAVALLA nään vertailukelpoisia. Kerätyt tiedot olivat kuitenkin aika suurpiirteisiä, eivätkä eri paliskuntien aineistot olleet keskenään yhdenmukaisia, porotalousneuvoja Marja Anttonen Paliskuntain yhdistyksestä kertoo. Aikaisemmat aineistot toimivat kuitenkin pohjatietona, kun poronhoidon paikkatietoja kerätään nyt tarkemmin ja systemaattisemmin. Lisäksi hankkeessa rakennettiin netissä toimiva Poro-Harava, jolla paliskunnat voivat syöttää paikkatietoja omilta alueiltaan suoraan tietokantaan. Jatkossa paliskunnat päivittävät omat paikkatietonsa suoraan Poro-Haravaan merkitsemällä ne kartalle tai lataamalla ulkopuolisista lähteistä. Vaikka Poro-Haravan käyttö on pääsääntöisesti helppoa ja intuitiivista, ei se siirry osaksi käytännön toimintaa ilman opastusta. Ensiksi on kerätty karttapohjille erilaiset laidunalueet ja poronhoidon rakenteet, kuten erotuspaikkojen, kämppien ja aitojen sijainnit, tiedot porojen kuljetusja kulkureiteistä ja kokoontumisalueista sekä laidunkierroista. Jatkohankkeessa on tavoitteena edelleen jalostaa poronhoidon paikkatietoja ja samalla kehittää eri toimijoiden valmiuksia hyödyntää niitä, Oinonen kertoo. Nykyisessä hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Lapin ammattikorkeakoulu. Näiden työkalujen avulla kartalle on helppo asettaa niin laidunalueita, erotusaitoja, kuljetusreittejä kuin muitakin poronhoidon kohteita, tutkija Petri Shemeikka SYKE:stä kertoo. Sen jälkeen ne on digitoitu paikkatiedoksi ja jalostettu yhteistyössä SYKE:n kanssa yhtenäiseen muotoon. Koulutuksesta vastaa Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä SYKE:n ja Luke:n kanssa. Paliskunnille uusi työkalu paikkatietojen ylläpitoon Paliskuntain yhdistys kokosi poronhoidon paikkatietoja 2000-luvun alkupuolella. Tavoitteena on, että aineisto pysyy yhdenmukaisena ja on saatavissa ajantasaisena ja helposti erilaisia käyttötarkoituksia varten. Ensimmäisen hankkeen tärkein tavoite oli maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen, ryhmäpäällikkö Kari Oinonen SYKE:stä kertoo. Poro-Haravassa on piirtotyökalut sekä alue-, linjaettä pistemäisille karttakohteille. Yhteistyökumppanina toimii Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK). Nykyisissä hankkeissa paikkatietoaineistot on kerätty Luke:n tutkimusmestarien johdolla yhteistyössä paliskuntien poroisäntien ja hallitusten kanssa. Tämä työ jatkuu parhaillaan käynnissä olevassa jatkohankkeessa TOKAT. Tämä aineisto on viety PoroHaravaan, jossa se on edelleen muokattavissa. Lisäksi Paliskuntain yhdistys auttaa ja tukee tarvitta. Koulutusta sekä aineistojen että työkalujen käytöstä on jo järjestetty ja tullaan järjestämään, Shemeikka lupaa
30 POROMIES 5/2016 essa paliskuntia poronhoidon paikkatietoaineistojen tuottamisessa ja päivityksessä Poro-Haravassa. Aineisto auttaa ymmärtämään ja havainnollistaa, mitkä alueista ovat kaikkein tärkeimpiä samalla kun eri asioiden väliset yhteydet tulevat paremmin esille, mikä helpottaa eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. Jatkossa on tärkeää saada kaikki maankäytön suunnitteluun osallistuvat toimijat tietoisiksi aineiston Poro-Haravan aineiston avulla laadittu esitys vuodenaikaisen laidunkierron yleispiirteistä. Karttapohjainen tieto on usein välttämätöntä keskusteluiden pohjana ja sillä varmistetaan, että eri toimijat puhuvat samasta alueesta ja asiasta. Lähde: aineistot Luke, SYKE, Tokat-hanke 2016, taustakartta Karttakeskus.. Ajantasainen tieto mahdollistaa sen, että pystytään tuomaan perustellusti näkyville poronhoidon alueet, rakenteet, toiminnot, tarpeet ja käytännöt. Laadukas ja kattava aineisto helpottaa porotalouden huomioonottamista maankäytön suunnittelussa ja on paliskuntien etu, että se on olemassa, hän muistuttaa. Yhtenäinen paikkatietoaineisto laajasti käyttöön Poro-Haravalla ylläpidettävä paikkatietoaineisto ja -tiedot sekä niistä laaditut kartat tulevat olemaan tärkeä keino välittää ajantasaista tietoa poronhoidon tarpeista maankäytön ja metsätalouden suunnittelijoille sekä muille poronhoitoalueen toimijoille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa aineistoa käytettiin monipuolisesti. Marja Anttonen Paliskuntain yhdistyksestä toivoo, että mukaan saataisiin loputkin. Hankkeissa tuotettuja poronhoidon tietoaineistoja on tähän mennessä hyödynnetty esimerkiksi Kuusamon strategisen yleiskaavan laadinnassa ja tuulivoimayleiskaavoissa. Kyllä, sanoo Kari Oinonen. Entä saadaanko poronhoidon aineistot sitten oikeasti käyttöön ja mukaan suunnitteluun. Poronhoidon paikkatietoaineistojen keruuseen ja ylläpitoon on sitoutunut tällä hetkellä 46 paliskuntaa
010 768 4865 Sekä jälleenmyyjät SR_Poro-Elo_177x125_loka_2016.indd 1 6.10.2016 13.55. Tällä pyritään varmistamaan, että poronhoidolle tärkeät alueet voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon esimerkiksi infrastruktuurilinjauksia suunniteltaessa. Paikkatietoaineisto toimii hyvänä pohjamateriaalina kaavatyössä, mutta yksinään se ei riitä. www.hankkija. Poro-Elo -rehut sisältävät ainutlaatuisen Progut®-lisän, joka tukee porojen suoliston hyvinvointia. p. Uskon, että poronhoidon paikkatietoaineistoja tullaan hyödyntämään laajasti maakuntaja kuntakaavoituksessa sekä erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa ja vaikutusarvioinneissa. 010 402 7962 Aila Erving ................................. 31 POROMIES 5/2016 olemassaolosta. Kysy lisää pororehuistamme: Uutuus! Kasvun voimaa ja kuntoa poroille! Kullervo Palovaara.................. 010 402 7960 Marko Kumpuvaara ................ p. Ne ovat tällä hetkellä katseltavissa ympäristöhallinnon, Paliskuntain yhdistyksen, paliskuntien ja PohjoisSuomen maakuntaliittojen käyttäjille. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jouko Kumpulan mielessä siintää tulevaisuudessa selkeä tavoitetila. 010 768 4869 Timo Hyvärinen ....................... 010 768 4881 Marko Riipi ................................ Jatkossa on tarkoitus, että Liiterissä poronhoidon paikkatietoja voi yhdistää muun muassa rakentamisen, infrastruktuurin ja ympäristön tilan kehittymistä kuvaaviin tietoihin. p. Tarvitaan myös vuorovaikutusta paliskuntien ja poronhoitajien kanssa, sillä he osaavat parhaiten selittää kartoilla olevan toimintansa ja arvioida, millä kaikilla tavoilla suunniteltu hanke käytännön tasolla vaikuttaa poronhoitoon, Anttonen kertoo. 010 768 4822 Heikki Inget ............................... www.suomenrehu. Myös Metsähallitus hyödyntää aineistoja huomioidakseen poronhoidon aikaisempaa paremmin omassa toiminnassaan. Myös paliskunnat voivat tehdä Liiterissä karttoja omiin tarpeisiinsa yhdistelemällä eri aineistoja. 010 768 4807 Hankkija Rovaniemi ................ Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: • Poro-Elo 1 • Poro-Elo 2 Plus • Poro-Elo Farmi Lisäruokinta Poro-Elo -rehuilla parantaa vasojen elinvoimaisuutta ja turvaa porojen hyvän kasvun pienemmällä rehumäärällä. Monet konsultit ja kunnat ovat jo kyselleet näiden aineistojen perään, Oinonen kertoo. p. p. Tähän mennessä valmistuneet poronhoidon aineistot ovat saatavilla Elinympäristön tietopalvelu Liiterin kautta. Porotalousneuvoja Marja Anttonen muistuttaa paikallistuntemuksen tärkeydestä. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa Paliskuntain yhdistys voi luovuttaa yhtenäistä poronhoidon paikkatietoaineistoa esimerkiksi konsulteille maankäytön suunnittelutehtäviä varten. p. p
Hän avaa tietokoTeksti ja kuva Petteri Kivi. Hän ottaa vahinkopaikalla älypuhelimensa esille, avaa siitä Pesä-sovelluksen ja tekee petoeläinvahingosta havaintoilmoituksen: hän syöttää vahinkoa koskevat tiedot, antaa vahingon paikPETOELÄINVAHINKOILMOITUS JATKOSSA ÄLYPUHELIMELLAKIN Vuoden 2017 alussa tulee käyttöön Pesä -sovellus, jonka avulla voi helposti tehdä sähköisen petoeläinvahinkoilmoituksen ja -korvaushakemuksen. PESÄ = PETOELÄINVAHINKOILMOITUKSEN JA KORVAUSHAKEMUKSEN SÄHKÖISTÄMINEN katiedon, ottaa vahinkokohteesta kuvan ja lopuksi lähettää Pesän kautta tiedot kyseisen paliskunnan poroisännälle käsiteltäväksi. 32 POROMIES 5/2016 Sovelluksen avulla ilmoitus tapahtuu seuraavasti: Poromies havaitsee maastossa suurpedon tappaman poron. Poroisäntä saa ilmoituksen käsiteltävästä porovahingon havaintoilmoituksesta. Mikäli alueelle on haettu suurpedon poikkeuslupaa, tapahtuu asian käsittely ajantasaisen tiedon perusteella. Poromiehen juuri lähettämä havaintoilmoitus siirtyy viipymättä tiedoksi Riistavahinkorekisteriin ja sitä kautta Suomen Riistakeskukselle sekä maaja metsätalousministeriölle
Pesän ensimmäisessä versiossa petoeläinvahinkokorvausten hakeminen toteutetaan vielä kuntaan toimitettavalla paperitulosteella, mutta tulevaisuudessa vahinkoilmoitusten ja -korvaushakemusten tiedot siirretään automaattisesti Pesä-järjestelmästä petoeläinvahinkokorvausten käsittelyjärjestelmään Tukisovellukseen. suurpetojen poikkeusluvat ovat tarkemmin ja nopeammin kohdistettavissa vahinkoyksilöihin. Lisätietoja Pesä-sovelluksesta antavat Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys, 040 199 1066 ja Jussi Laanikari, maaja metsätalousministeriö, 040 733 6229. Laajaan käyttöön vuoden 2017 alussa Pesän ensimmäinen versio (käsittää petoeläinten poroille aiheuttaminen vahinkojen ilmoittamisen) julkaistaan marraskuussa 2016, jolloin pilottikäyttäjät saavat sovelluksen käyttöönsä. Mitä hyötyä Pesästä on. Poroisäntä saa Pesästä sähköisen työkalun paliskuntansa alueella tapahtuneiden petoeläinvahinkojen ilmoittamiseen, ilmoitusten seuraamiseen ja petoeläinvahinkokorvaushakemusten tekemiseen. Saavuttuaan jälleen kuuluvuusalueen sisäpuolelle poromies voi lähettää petoeläinvahinkojen havaintoilmoituksia poroisännän käsiteltäväksi. Pesän käyttöliittymä tunnistaa käytettävän laitteen ja mukauttaa näkymien sisällön näytön koon mukaan. Petoeläinvahinkoilmoitus ja korvaushakemus siirtyvät kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käsiteltäväksi ja käsittelyn jälkeen petoeläinvahinkokorvaus maksetaan hakijalle maksuaikataulun mukaisesti. Poromies voi tallentaa Pesään useita petoeläinvahinkoja myös ollessaan puhelinoperaattorin kuuluvuusalueen ulkopuolella. Hankkeen rahoittaa maaja metsätalousministeriö ja sen toteuttaa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus, Mitpa. 33 POROMIES 5/2016 neellaan Pesä-sovelluksen, täydentää saapunutta havaintoilmoitusta mahdollisesti puuttuvilla tiedoilla ja tekee sovelluksessa kyseisen havaintoilmoituksen pohjalta petoeläinvahinkoilmoituksen kuntaan.. Pesän avulla petoeläinhavaintoja ja -vahinkoja voidaan käsitellä ajantasaisesti. Pesä toimii niin älykännykällä, tabletilla kuin tietokoneellakin. Pesä-sovellus tulee toimimaan älylaitteiden kaikilla kolmella yleisimmällä käyttöjärjestelmällä: IOS (Apple), Android ja Windows. Poromies saa Pesästä sähköisen työkalun petoeläinvahinkojen kirjaamiseen. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä. Pilottivaihe kestää vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen Pesä-sovellus avataan laajemmalle käyttäjäkunnalle. Vahinkoilmoituksen ja -korvaushakemuksen käsittelyprosessi ei sinänsä muutu, mutta tieto vahinkotapahtumasta saadaan Pesä-selainsovelluksen avulla tarkempana ja ajantasaisempana. Petoeläinten ja niiden tekemien vahinkojen seurantaan ja estämiseen saadaan tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa, jolloin mm. Pesä tulee tuottamaan petoeläinvahinkoilmoitusten ja -korvaushakemusten tiedot automaattisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen käyttämään petoeläinvahinkokorvausten käsittelyjärjestelmään Tukisovellukseen, jolloin petoeläinvahinkokorvausten tallennus ja käsittely kunnassa helpottuu
Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin. www.ultracom.. ULTRACOM KUOLLEISUUSLÄHETIN ULTRACOM KUOLLEISUUSLÄHETIN Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi. Ultracomin kuolleisuuslähetin paristonkesto valmiustilassa jopa 5 v • paristonkesto lähetystilassa jopa 3 kk • toimintavarma radiotekniikka • kevyt • ei kerää lunta eikä jäätä • edullinen Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta
Helposti saatavilla oleva ajantasainen tieto meneillään olevista porotöistä auttaa metsästäjiä välttämään hankalimpia alueita oikeaan aikaan. Kuva Matti Särkelä.. Kokeilu koskee koko poronhoitoaluetta. Tällä hetkellä palvelu on käytössä Syväjärven, Sattasniemen, Oraniemen, Lapin, Timisjärven, Poikajärven, Jääskön ja PyhäKallion paliskunnissa. Metsähallituksen eräpalvelut kustantaa kaikille uusille palvelun käyttöön ottaville ja sitä kehittäville paliskunnille ensimmäisen vuoden kokeilukäytön. Kokeilun maksuasioissa ottakaa yhteyttä Metsähallituksen eräsuunnittelija Nilla Aikioon. Koiran kanssa porotokkaan päätyminen on ikävää sekä porojen että metsästyksen kannalta. Metsästäjien taholta palvelu on kerännyt paljon kiitosta ja sen käytön laajentumista toivotaan koko poronhoitoalueelle. 35 POROMIES 5/2016 Porotyöt.fi-palvelu (Paikkatieto Online Oy) on ollut käytössä parin vuoden ajan. 0400 694 041 / ahti.lahtela@paikkatietoonline.fi http://www.paikkatietoonline.fi ja Nilla Aikio, Metsähallitus, luontopalvelut PL 8016, 96101 Rovaniemi p. On yhteinen etu, että törmäysten välttämiseen on olemassa mahdollisimman hyvät välineet. Nyt on siis hyvä tilaisuus kokeilla palvelun käyttöä ja hyödyllisyyttä myös niissä paliskunnissa, joissa sitä ei vielä ole tehty. Yhteystiedot Ahti Lahtela, Paikkatieto Online Oy Puulammenpolku 30, 98100 Kemijärvi p. Paliskuntien kokemukset palvelun käytöstä ovat varovaisen myönteiset. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä Ahti Lahtelaan. 040 745 0344 / nilla.aikio@metsa.fi POROTYÖT.FI Teksti Anne Ollila. Porotyöt-palvelun käyttöönotto ja käyttö on tällä hetkellä maksanut paliskunnalle 400 € vuodessa
36 POROMIES 5/2016
37 POROMIES 5/2016
38 POROMIES 5/2016
39 POROMIES 5/2016
40 POROMIES 5/2016
SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. TARJOUS! Suome. Arvo jopa 99,90€. Ta rj ou ks et vo im as sa 15 .1 1. 0€ OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 20 16 sa ak ka ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . 8-16. Etusi jopa 49,90€ Tarjous ei koske koiratutkia tai muita paikannuskategorian tuotteita. 30 KG) KOTIINTOIMITUS 26 90 /15 KG ALK. mestari. 8-16 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. • AVIUS • KOIRA-GPS • NOVUS TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! VHF-TUTKAUUTUUS! UUTUUS! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS HUIPPU-UUTUUS! NYT PIENI ERÄ SUORAAN VARASTOSTA! • Haukkulaskuri • Nopeusnäyttö • Tarkka GPS ja GLONASS-paikannus • Ennakkoon ladattu värillinen karttapohja • Täysin vesitiivis • Seuraa jopa 21 koiraa tai metsästäjää yhtäaikaa TEK 2.0 50 KPL ERÄ NOPEILLE! KATSO LISÄÄ TUTKATARJOUKSIA VERKKOKAUPASTA KAUPAN PÄÄLLE NYT YLI 50€ OSTOKSESTA Valio istuinpäälliset tai Alaska kauluri. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. TUTKAPANNAT 549,SUPERTARJOUS! (699,-) GARMIN ASTRO 320/ ALPHA 100 + T5 PANTA » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle € Alaska Barrow varustekassi, FoodMaster haudutuspata tai Burrel G10 LEDotsalamppu
Kuva Tarja Konstig. paturma-alttiutta. Opinnäytetyön tuloksia Opinnäytetyömme tulosten mukaan lähes jokainen kyselyyn vastannut poronhoitaja oli kokenut kipua, särkyä tai muuta oireilua tukija liikuntaelimissä vii’Vähemmän konheila liikkumista, enemmän liikuntaa, enemmän unta, vähemmän ressiä, muutoinki enämpi mettässä olemisen iloa ja porostelusta nauttimista ko euroista ja talouesta ressaamista. Poronhoitotyöhön kuuluvat työt sisältävät runsaasti erilaisia kuormittavia tekijöitä, kuten kylmyyttä, tärinää, huonoja työasentoja, raskaita nostoja ja taTUKIJA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET JA OIREILU Teksti Maiju Aikio ja Sanni Keisu. Yhteishenkeä ennen kaikkea’.. 42 POROMIES 5/2016 Tukija liikuntaelinten terveys mahdollistaa ihmisen toiminnan arjessa ja vapaa-ajalla ja samalla se toimii ihmisen terveyden ja toimintakyvyn perustana. Selvitimme opinnäytetyössämme millaisia tukija liikuntaelinten sairauksia ja oireilua poronhoitajien keskuudessa esiintyy ja miten nämä vaikuttavat heidän toimintaja työkykyynsä. Tukija liikuntaelinten sairauksien vuoksi toimintaja työkyky voivat rajoittua, mikä voi aiheuttaa kipua, sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Näiden teorioiden pohjalta olettamuksenamme oli ennen tutkimustulosten analysointia, että poronhoitajien keskuudessa esiintyy paljon tukija liikuntaelinten sairauksia ja oireilua ja ne vaikuttavat heikentävästi heidän toimintaja työkykyynsä. Fyysisesti raskaan työn on todettu olevan yksi riskitekijöistä tukija liikuntaelinten sairauksien ja oireilun synnyssä
Heistä 83 % koki sen vaikuttavan uneen ja 72 % työntekoon (Kuvio 1). (Aikio ja Keisu, 2016) Kuvio 1. Tukija liikuntaelinten oireilu ja toimintakyvyn rajoittuminen (Aikio & Keisu 2016) meisen vuoden aikana. Heistä viimeisen vuoden aikana 80 % oli kärsinyt oireilusta selässä, 65 % niskassa ja 55 % hartiassa. Yhteishenkeä ennen kaikkea’, totesi eräs poronhoitaja kysyttyämme poronhoitajien tukija liikuntaelinten sairauksien ja oireilujen ennaltaehkäisystä. Lisäksi jokainen poronhoitaja tunsi poronhoitajan, joka oli kokenut tukija liikuntaelinten oireilua viimeisen vuoden aikana ja 94 % vastaajista kertoi keskustelleen poronhoitajien kesken oireilusta keskimäärin kuukausittain. Eniten oireilua oli koettu hartian, selän, niskan ja olkapään alueilla. Tuloksissa yhdistimme eniten tehtyjä poronhoitotöitä ja niitä tehneiden vastaajien tukija liikuntaelimien oireilua. Näitä vertailemalla saimme teoriatiedon tukemaan tutkimuksemme tuloksia tukija liikuntaelinten sairauksista ja oireiluista ja niiden riskitekijöistä. (Kuvio 2.) Ennaltaehkäisyn tärkeys ’Vähemmän konheila liikkumista, enemmän liikuntaa, enemmän unta, vähemmän ressiä, muutoinki enämpi mettässä olemisen iloa ja porostelusta nauttimista ko euroista ja talouesta ressaamista. Tämä oli yksi vastaus niiden joukossa, joissa poronhoitajat myönsivät, että arvoissa ja asenteissa olisi muokattavaa, jotta tukija liikuntaKuvio 2. Esimerkiksi kaikista vastaajista 61 %:lla (20 henkilöä) talviruokinta oli kolmen eniten tehdyn poronhoitotyön joukossa. 43 POROMIES 5/2016 Esimerkki poronhoitajan raskaasta nostosta: jäisen heinän nostaminen heinähangon avulla rekeen. Talviruokinta ja tukija liikuntaelinten oireilun sijainti (Aikio & Keisu 2016).. Kuitenkin vastaajista 55 % koki tukija liikuntaelinten oireilun vaikuttavan toimintakykyyn. Vastausten perusteella voidaan siis päätellä, että tukija liikuntaelinten sairaudet ja oireilu ovat osa poronhoitajan tai vastaajien tunteman poronhoitajan arkea. Yleisimmäksi diagnosoiduksi sairaudeksi nousi selkäkipu. Vaikka tukija liikuntaelinten sairauksia ja oireilua oli poronhoitajien keskuudessa paljon, yllättäen he kuitenkin kokivat oman toimintaja työkykynsä pääosin hyväksi
Yksi varteenotettava ennaltaehkäisyn keino tukija liikuntaelinten sairauksissa ja oireiluissa on fysioterapia. Poronhoitajien työkyvyn säilyminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta poronhoitajat pystyvät tekemään tärkeää työtään mahdollisimman pitkään ja turvaamaan tämän hienon elinkeinon. 0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. elimet pysyisivät paremmassa kunnossa. Erityisesti fysioterapeuttien ammattitaidoilla edellä mainittuja keinoja voidaan toteuttaa ja siten kohentaa poronhoitajien toimintaja työkykyä. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Paliskuntain yhdistys. 44 POROMIES 5/2016 Fysioterapian avulla poronhoitajat voisivat mahdollisesti kehittää omia työskentelytapojaan ergonomisesti paremmaksi ja saisivat mahdollista tukija liikuntaelinten sairauksia ja oireilua ennaltaehkäisevää ohjausta, neuvontaa ja hoitoa. Vain 27 % vastaajista oli käynyt fysioterapeutin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneita poronhoitajia oli 33. Poronhoitajien vastauksissa ennaltaehkäisyssä nousi myös esille virkistysviikonloppujen järjestäminen, työn apuvälineiden hankinta ja käytön koulutus, hieronta ja työhön liittyvä ohjaus ja neuvonta. Arvojen ja asenteiden muuttamisen lisäksi esimerkiksi erilaisella vapaa-ajan terveysliikunnan neuvonnalla ja esimerkiksi työn ergonomian ohjauksella voitaisiin vaikuttaa myönteisesti poronhoitajien tukija liikuntaelinten kuntoon ja sitä kautta terveyteen ja toimintakykyyn, jotka luovat perustan työkyvylle. Kiitos kaikille opinnäytetyöhömme osallistuneille. Aiheesta ei ollut aiemmin tehty tutkimusta fysioterapian näkökulmasta. Näitä keinoja voidaan hyödyntää poronhoitajien tukija liikuntaelinten sairauksien ja oireilujen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ja kuntouksessa. Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p. Epäselvää on, miksi poronhoitajat eivät käytä enemmän fysioterapian palveluita, mutta sille olisi selvästi tarvetta
Uutuus! Teleskooppitukijalat. 010 346 6260 K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. Rajoitettu erä! VAMA ETH 215 -hiekotinkauha Rajoitettu erä! VAMA 300/JH1 -takalana • Hydraulinen terän kääntö. 010 8350 280 K-MAATALOUS KEMIJÄRVI • Puh. 8.490,(alv 0%) + toim.kulut NETTOHINTA! (alv 0%). • 9 t metsävaunu, 3 pr karikoita. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle. 500815476 Saatavana myös korokelaitasarja! 900 ,ONIAR 13T D-Trailer -maansiirtovaunu • Vakiolaidoin 8 m 3 , pohja 5 mm kulutusterästä, jarrut. 010 286 6770 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. POROMIES 1.11.2016 HAKKIPILKE Hawk 25 Polttomoottorikäyttöinen. • 2 sylinterinen, hydraulinen vetoaisan ohjaus. • Tieliikennehyväksytyllä kuljetusalustalla. 040-566 2939 K-MAATALOUS K-MAATALOUS K-MAATALOUS www.k-maatalous.. Hawk 25 5.990,(alv 0%) + toim.kulut 2.590,(alv 0%) + toim.kulut ONIAR 67s B12 9T 400 Lynx • Kuormaimen ulottuvuus 6,7 m. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. • Nostovoima 4 m, 732 kg. 050-389 0821 K-MAATALOUS OULU • Puh. • Rehua voidaan jakaa rehupöydälle tai puhaltaa olkea jopa 12-15 m:n etäisyydelle. 020 7528 260 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. 050-301 2596 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. • On/off 2-vipuventtiilistö. • Kaareva terämuotoilu ja oikea terän asento. • Teräketjukatkaisu, hydrauliset toiminnot huoltovapaa. K-MAATALOUS TORNIO • Puh. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. • 550R17-renkaat. 2.365,(alv 0%) + toim.kulut Kysy poron rehuta rjous! Kotimainen kauppias Hinnat (työkoneissa alv 0%) ovat voimassa 30.11.2016 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. 020 740 1040 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. 13.150,(alv 0%) + toim.kulut NETTOHINTA! Pyöröpaalisilppuri Elho Rotor Cutter 1500 • Paalien kuormaus Rotor Cutterin puristavalla kuormaushaarukalla
Osallistujat tutustuivat uusiin poronlihatuotteisiin kurssin vetäjän Tapani Kosken johdolla. Kurssin jatko-osassa on tarkoitus kokeilla muutamaa muuta tuotetta ja syventää tietämystä tuotekehityksestä ja sen mahdollisuuksista. Poronlihan tuotekehityskurssilaiset vierailulla tutustumassa Muisto ja Pertti Männyn toimintaan Mäntyjärvellä. Kurssilaisia oli viisi. 46 POROMIES 5/2016 TUOTEKEHITYS TUTUKSI -KURSSILLA HANKEKOULUTUKSET KÄYNTIIN Teksti ja kuvat Maaren Angeli ja Matti Särkelä Osallistujat saivat tietoa, miten ja minkälaista tuotekehittelyä poronlihasta voidaan tehdä. Tuotteet olivat herkullisia ja samalla myös sellaisia, joihin voisi tehdä vielä lisää tuotekehittelyä esimerkiksi erilaisilla mausteilla. Kurssilla valmistettiin koe-eriä grillimakkaraa, kebabia, kylmäja lämminsavurullia, meetvurstia ja säilykkeitä. SaaParasta poroa -koulutushankkeen ensimmäinen koulutus, Tuotekehitys tutuksi -kurssi, järjestettiin syyskuun puolivälissä Rovaniemellä Lapin ammattiopiston koulutustiloissa Jänkätiellä. Kuvassa (vas.) Arja Hangasvaara , Eero Kosamo Muisto Mänty, Sami Ruismäki, Tapani Koski, Pertti Mänty ja Antero Petäjäjärvi.. Kurssin kokonaispituus on kuusi päivää ja sama porukka kokoontuu uudestaan kurssin jatko-osaa varten tammikuussa 2017
www.kevinalpina.?. Hankkeen tarkoituksena on edistää poronhoitajien osaamista koko poronlihan elintarvikeketjun matkalla metsästä ja tunturista lautaselle. Koulutuksista ja hankkeen muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös hankkeen facebook-sivuilla: www.facebook.com/Parastaporoa. Valmis tuote paketissa OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN Toimitamme myös käytetyt koneet! p. Tiedotamme hankkeesta ja sen järjestämistä koulutuksista säännöllisesti Poromies-lehdessä, Py porotalousneuvonnan facebook-ryhmässä, Paliskuntain yhdistyksen nettisivujen kautta sekä osin myös paikallislehdissä. Hanke on saanut rahoituksen MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina.. Myös hankkeelle tehtävät nettisivut ovat työn alla. Hankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä toimii Maaren Angeli, p. Ilmoittautumisohjeet näihin tulevat myöhemmin, kunhan kurssin tarkemmat ajankohdat ovat tiedossa. Lisäksi hankkeessa tehostetaan poron teurastuksen ja lihanleikkuun sivutuotteiden hyödyntämistä sekä tehdään Hyvien toimintatapojen opas poroelintarvikeketjussa toimimiseen. Tykkää sivuista niin pysyt mukana hankkeen kuulumisista. 040 768 9231/ maaren.angeli@paliskunnat.fi Suunnittelupalaverissa Jänkätiellä Lapin ammattiopiston elintarvikealan opettajat Tapani Koski (vas.) ja Hannu Pekkala. Koulutushanke tarjoaa koulutuksia toukokuuhun 2018 asti ja hankkeen aikana järjestetään vielä kaksi Tuotekehitys tutuksi -kurssia. 47 POROMIES 5/2016 TUOTEKEHITYS TUTUKSI -KURSSILLA HANKEKOULUTUKSET KÄYNTIIN mamme palautteen mukaan kurssin kokonaisarvio ja hyödyllisyys koettiin erittäin hyväksi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Lapin ammattiopisto ja Paliskuntain yhdistys toteuttavat 1.8.2016–31.7.2018 Parasta poroa -koulutushankkeen, joka tarjoaa koulutusta lyhytkursseina poronhoitajille koko poronhoitoalueella
Kurssas ráhkadedje geah??alaneriid grillamárffiid, kebaba, galbmaja liekkassuovasrullaid, metvursta ja seilosiid. Kurssa joatkkaoasis lea ulbmilin geah??alit moadde eará bukBUVTTAOVDDIDEAPMI OAHPISIN -KURSSA ÁLGGAHII FIDNOSKUVLEJUMIID Teaksta ja govat Maaren Angeli ja Matti Särkelä Buoremus bohcco -skuvlenfidnu vuosttaš skuvlejupmi, buvttaovddideapmi oahpisin -kursa ordnejuvvui ?ak?amánu beallemuttus Roavvenjárggas Lappi ámmátinstituhta skuvlensajis Jänkäties. Kurssala??at ledje vihtta. Kurssa jo?iheaddji Tapani Koski oahpásnuhtii oassálastiid o??a bohccobiergobuktagiidda. Kursa bisttii guhtta beaivvi ja seamma joavkku joatká joatkkakurssain o??ajagimánus 2017. Buktagat ledje njálgá ja seammás dakkárat, maiddá sáhtášii bargat velá buvttaovddideami ovdamearkan iešgu?etlágan máistagiin. Bohccobierggu buvttaovddidankurssala??at oahpásnuvvamin Muisto ja Petri Mänty (ovddabealde) doibmii Mäntyjärvis.. 48 POROMIES 5/2016 Oassálastit ožžo die?u, mo ja makkár buvttaovddideami bohccobierggus sáhttá bargat
Tukimuovi poistetaan, kun säkki saadaan täyteen. Skuvlenfidnu fállá skuvlejumiid miessemánu 2018 rádjái ja fidnu áigge ordnejuvvo velá guokte buvttaovddideami oahpisin -kurssa. A verkkosäkki 60 litraa / 13 kg B muovisäkki 65 litraa / 13 kg Hinta: 5 €/säkki + rahti 1 € Alv 0% Säkit ovat selvästi isompia kuin väkilantasäkit. Jäkälikkö noston jälkeen. Tee varaus/tilaus mahdollisimman pian, että turvaat saatavuuden! atso.paavola@paavolat.net p. 0400-890537 / Atso 044-3444437 / Erno Avoin säkki Säkki, jossa tukimuovi paikallaan. Almmuhit fidnu birra ja dan ordnen skuvlejumiin jeavddala??at Badjeolmmoš-blá?is, Py porotalousneuvonta -nammasaš Facebook joavkkus, Bálgosiid ovttastusa neahttasiidduid bokte ja maiddái muhttin muddui báikkálašblá?iin. Säkkeinä käytämme kolmea erilaista uutta säkkiä. Liiko siidduin vai bisut fidnu mielde. 040 768 9231 / maaren.angeli@paliskunnat.fi JÄKÄLÄÄ Nostamme hyvälaatuista jäkälää porojen muutosruokintaan. Máhcahaga vuo?ul kursa lei duo?aid buorre ja ávkkálaš. Gárvvis buvtta páhkas. Almmuhanrávvagat dáidda bohtet da?istaga, go kurssa dárkilut áigi lea die?us. Roavvenjárgga skuvlengieldaovttastupmi / Lappi ámmátinstituhta ja Bálgosiid ovttastus ollašuhttet 1.8.2016–31.7.2018 Buoremus bohcco -skuvlenfidnu, mii fállá skuvlejumiid oanehiskurssaid bokte boazodolliide miehtá boazodoalloguovllu. Vain parhaat tupot nostetaan.. Plánen?oahkkimis Jänkäties Lappi ámmátinstituhtas borramušgálvosuorggi oahpaheaddjit Tapani Koski (gurut bealde) ja Hannu Pekkala. Fidnu lea ožžon ruhtadeami Nannan-Suoma dálonguovllu ovddidanprográmmas 2014– 2020. 49 POROMIES 5/2016 taga ja ?iek?udahttit die?u buvttaovddideamis ja dan vejolašvuo?ain. Maiddái fidnu neahttasiidduid leat bargamin. Fidnu oasseáigásaš prošeaktahoavdan lea Maaren Angeli, tel. Skuvlejumiin ja fidnu eará áigeguovdilis áššiin almmuhuvvo maiddái fidnu Facebook-siidduin: www.facebook.com/Parastaporoa. Fidnu ulbmilin lea ovddidit boazodolliid máhtu bohccobierggu borramušgálvoráiddu mátkkis vuovddis ja duoddaris tallerkii. Lassin fidnus beavttálmahtto bohcco njuovvama ja biergo?uohppama siidobuktagiid ávkkástallama ja dahkko buriid doaibmandábiin ofelaš boazoborramušgálvoráiddus doaibmamii. Jäkälälajikkeina on poronja pallerojäkälä. Nosto suoritetaan käsin ilman haravointia, jotta tuote olisi mahdollisimman puhdasta
Teksti Johanna Kinnunen velujen tuottaja -lyhytkoulutus tarjoaa vuonna 2017 tiiviin opetuspaketin molempien alojen käytännön töihin. Lapin matkailustrategiassa 2015–2018 arvioidaan matkailun välittömän työllistävän vaikutuksen olevan maakunnassa 5 000 henkilötyövuotta. Metsäja matkailualojen kausiluonteisuuden aiheuttamiin ongelmiin etsitään ratkaisua uudenlaisesta koulutusmallista. Haku koulutukseen on paraikaa käynnissä. Hankkeen rahoittaa PohjoisPohjanmaan ELY-keskus Euroopan unionin sosiaalirahastosta.. Töiden sesonkiluonteisuus aiheuttaa taloudellisia haasteita työntekijöille, mutta syö merkittävästi myös työnantajien resursseja henkilöstön suuren vaihtuvuuden ja jatkuvan uusien työntekijöiden perehdyttämisen kautta. Opinnot alkavat helmikuussa 2017. Lisätietoa: http://www.lapinamk.fi/Kausityontekijasta-moniosaajaksi. Matkailun huippukausi tarjoaa siis runsaasti työtä talviajalle, kun taas metsänhoitotyöt työllistävät pääasiassa lumettomana aikana. Lapissa riittää töitä raivaussahalle, pottiputkelle ja safarioppaalle – kausityöluonne haastaa kuitenkin sekä työntekijät että työnantajat. Lapin metsäohjelman 2016–2020 mukaan taimikonhoitoja on Lapissa myöhässä arviolta jo noin 150 000 hehtaaria ja taimikonhoitotarve on seuraavalla viisivuotiskaudella lähes kolminkertainen verrattuna edellisten viiden vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon. Lapin ammattikorkeakoulun Matkailuja metsäpalSINUSTAKO MATKAILUJA METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA. Vajaan vuoden mittaisen Matkailuja metsäpalvelujen tuottaja -lyhytkoulutuksen (55 op) järjestävät Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Suomen metsäkeskus. Tämän pilottikoulutuksen avulla rakennetaan kahden koulutusalan ja koulutusasteen yhteistä lyhytkoulutusmallia, joka on myöhemmin nopeasti monistettavissa työvoimatarpeiden mukaan myös muille kausiluonteisille aloille. Ensimmäistä kertaa toteutettava koulutus on 55 opintopisteen laajuinen kokonaisuus, johon sisältyy matkailun ja metsätalouden teoriaja käytäntöopintojaksojen lisäksi liiketalouden opintoja. 50 POROMIES 5/2016 Metsäja matkailuala tarjoavat Lapissa paljon kausiluonteista työtä. Matkailu on puolestaan maailman nopeimmin kasvavia elinkeinoja, joka Lapissa painottuu erityisesti talvisesonkiin. Aikaisempaa kokemusta tai opintoja matkailutai metsäalalta ei koulutukseen osallistuvilta vaadita, mutta jos osaamista on, tunnistetaan se opintojen alkuvaiheessa
Kamppinen 016-255 500; KEMIJÄRVI Tarvikekeskus Oy 044 512 2774; KITTILÄ Konevuokraus Timpuri 016-353 677; KUUSAMO Autoja konekorjaamo S. Pätsi 08-851 1643; MUONIO Muonion Konepiste 016-532 221; RANUA Tarvikekeskus 016-355 1046; ROVANIEMI Tarvikekeskus 016-366 291; SODANKYLÄ HaKaMotors 040-771 6209; TORNIO Miukin Kone 040-488 9018; YLITORNIO Rauta & Kone Nippeli 016-572 251 INDY VOYAGEUR POHJOISMAISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN! 9 490 € +tk INDY 550 VOYAGER 155” ES. POHJOISEN POLARIS-KAUPPIAAT: POLARIS.fi ENONTEKIÖ Auto ja Kone Konttinen 016-521 051; IVALO Ivalon Auto 016-662 346; KEMI Prima-Rauta R
52 POROMIES 5/2016 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: TIMISJÄRVEN PALISKUNTA Paliskunnan poroista 86,6 % on eloporotuen piirissä eli porot ovat niin sanotusti poromiehillä. Laidunalueet Paliskunnan kokonaispinta-ala on 963 km², josta maa-alaa 837 km². Poronhoitovuonna 2014/2015 vasaprosentti oli 64,6 %, huippuvuosina se on ollut 85–90 %. mahdollisuuden loputtua. Pieniä osia paliskunnasta sijaitsee myös Rovaniemen ja Kemijärven alueilla. Paliskunta on osakkaana Posion poroteurastamossa, joka rakennettiin 1990-luvun loppupuolella kenttäteurastus Timisjärven paliskunta sijaitsee Posion kunnan länsiosassa. Teurasporoista puolet menee suoramyyntiin ja omaan käyttöön, puolet suurille ostoliikkeille. Kokonaispinta-alasta 45 % on valtion ja Posion yhteismetsän omistuksessa, 55 % on vesistöjä ja yksityismaita. Paliskunnan porojen käytössä olevat laidunalueet Teksti ja kuvat Kari Henttunen. Vesistöjä on noin 13 % koko paliskunnan pinta-alasta
Poroisäntä Esko Ruokamo teurastushommissa Posion poroteurastamolla.. Paliskunnan alueella sijaitsee suojelualueita ja erilaisten vaihtojen kautta suojeluun menneitä alueita yli 10 000 ha. Metsän viljelyalueet kasvavat runsaasti lehtipuustoa ja aluskasvillisuutena nurmikasveja. Varsinaisia viljelysvahinkoja ei ole tarvinnut maksaa. Aurausalueet ovat vaikeuttaneet liikkumista sulanmaan aikana poronhoitotöissä. Porojen aiheuttamat vahingot Porojen aiheuttamat vahingot ovat paliskunnassa olleet vuositasolla muutamia satoja euroja. Hakkuissa ja niiden jälkeisissä maanmuokkauksissa on menetetty jäkälämaita ja luppolaitumia, mutta saatu lisäalueita jo ennestään hyville kesäja alkutalven laitumille. Paliskunnan alueella on harjoitettu menneitten vuosikymmenten aikana voimakkaita metsänhakkuita. Koirien avulla tapahtuva porojen häätäminen on tehokasta ja paliskunnalle taloudellisesti edullista. Porojen aiheuttamat vahingot ovat jääneet vähäisiksi, sillä paliskunnan kevätja kesälaitumet sijaitsevat paliskunnan länsija pohjoisosassa, ja asutus itäja eteläosassa. Nuorten kasvatusmetsien harvennusta pitäisikin tehostaa, jotta tilaa vapautuisi jäkälän kasvulle. 53 POROMIES 5/2016 ovat olleet kunnossa. Lisäksi alueen maantieteellisen sijainnin vuoksi paliskunnan alueella on useita tuhansia hehtaareja niin sanottuja metsälakikohteita, purojen ja jokien varsia sekä muita vaikeakulkuisia alueita, jotka jäävät hakkuiden ja maankäsittelyn ulkopuolelle. Paliskunta on aidannut lähes kaikki alueellaan aktiivikäytössä olevat viljelykset sekä panostanut koirien avulla tapahtuvaan viljelysten vartiointiin. Korvatut vahingot ovat olleet kasvimaatai muita aineellisia vahinkoja, kuten kesämökeillä porojen sarviin tarttuneita kalaverkkoja ja porojen sotkemia terasseja
Yhteistyötä naapuripaliskuntien kanssa on pitänyt tehostaa. Poronaiset ja -miehet vanhenevat eikä nuorista näytä olevan ’ryntäystä’ alalle. Paliskunta oli takavuosina mukana hankkeessa, jossa maastosta kerättiin pois vanhoja aitoja ja aitalankoja. Tällä tavalla saadaan myös porotalouden käyttöön lisää alueita. Vuosi vuodelta lisääntyvä koirilla tapahtuva hirvenpyynti on myös lisännyt levottomuutta porolaitumilla. Poronhoitovuonna 1970/1971 pahan talven jälkeen paliskunnassa teurastettiin 201 poroa eli ’kyllä Siperia opettaa’. Välitalo 040 556 9825 Esko Ahola (vas.) ja Eetu Ruokamo vetämässä teurasporoja konttoriin.. Uhat Kasvava petokanta ja muu maankäyttö ovat pahimmat uhat alueen porotaloudelle. Lisäruokinnassa käytettävät nurmirehut saadaan korjatuksi poromiesten omilta pelloilta. Johtuen runsaasta vesistömäärästä, paliskunnan alueella on satoja kesämökkejä ja kesähelteellä poro ei ole kaikille tervetullut vieras pihapiirissä. Yksi uhka, eikä varmaan vähäisin, on poromiesten ikääntyminen. Paliskunta on useana vuonna seurannut, miten edellisenä vuonna jätetyt eloporot löytyvät seuraavana vuonna. Paliskunnan alueelle on suunnitteilla suuri tuulivoimapuisto, jonka haitoista porotaloudelle ei ole vielä riittävästi tietoa. Ympäristönhoito Paliskunnan poromiehet ovat aina pyrkineet toimimaan siten, että poroilla olisi mahdollisimman hyvät oltavat luonnonlaitumilla. Maastoon tapahtuvasta lisäruokinnasta synkimmän talven aikana on luovuttu polttoaineiden hintojen ja lisääntyvän petopaineen vuoksi. Kun vähennetään auton alle jääneet, petojen tappamat ja muuten tuhoutuneet porot, niin vielä vuosittain poroista häviää 8–10 % mystisellä tavalla. 54 POROMIES 5/2016 Lisäruokinta Porojen talviaikaista lisäruokintaa on harjoitettu 1970-luvulta. TARVIKKEITA POROILLE JA POROMIEHILLE alisenahkatuote.org Anna-Liisa Seppälä annaliisa.seppala@luukku.com / 0400 760 277 K. Lisäruokinta-aika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Tälle ei ole löytynyt pitävää selitystä. Nurmirehujen ja lehtikerppujen lisäksi käytetään ruokintakautena kaupallisia rehuja. Lisäruokintaa suoritetaan pääsääntöisesti alkutalvesta maastossa ja sydäntalvella kotitarhoissa
040 566 9472 Älä anna pakkasen yllättää Nyt talvivarustus vakiovarusteena, 52 hardox-terää! PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Rahoitustarjous Käsiraha 10 % 6 kk korotonta maksuvapaata Maksuaikaa jopa 60 kk Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup. 55 POROMIES 5/2016 Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. TIMISJÄRVI NUMEROIN poronhoitovuosi 2014–2015 Numero 36 Suurin sallittu 1900 Pinta-ala 837 km 2 Poronomistajia 27 Eloporoja 1750 Teuraita 812 Vasaprosentti 65
Reseptikilpailun taso oli kilpailunjohtaja Jouko Rajasen mukaan erittäin korkea, eikä raadilla ollut helppo tehtävä valita Levin loppukilpailuun kahdeksaa kilpailuparia. Kilpailunjohtaja, keittiömestari Jouko Rajanen uskoo aiempien vuosien kokemuksella kilpailusta tulevan jälleen korkeatasoisen, mutta leppoisatunnelmaisen kokkimittelön. Vuoden 2015 voittajapari Tuomas Vierelä (vas.) ja Petri Niilola. Vuoden Porokokki 2016 voittajisto julkistetaan ja palkitaan gaalaillallisella lauantaina 5.11. Kilpailijoiden tuli laatia toteuttamiskelpoinen resepti ja valmistaa annos. Loppukilpailua varten Levin Hullu Poro Areenalle rakennetaan kilpailukeittiöt ja yleisöllä on mahdollisuus seurata kilpailua paikan päällä. 56 POROMIES 5/2016 Reseptikilpailulla käynnistynyt kisa vastaanotti 38 reseptiä eri puolilta maata. Annoksessa tuli olla poroa valmistettuna kahdella eri tavalla vaadittuine lisäkkeineen. Kuva Tarja Konstig.. Kilpailu käynnistyy torstaina 3.11 kello 12. Teksti Martti Kotakorva Viides Vuoden Porokokki -kilpailu kokoaa yhteen maamme ykköskokit. Torstain perusteella valitaan perjantain loppukilpailuun neljä kilpailuparia. VUODEN POROKOKKI -KILPAILU HUIPENTUU LEVILLÄ 3.–4.11
040 777 6626 POHJOIS-SUOMEN KAIVERRUSPALVELU JOULUPUKIN KONTTIIN! Hopeiset korvakorut, sormukset, polat, soljet ja neulat, riskut ja hakaset. 016 611 055 Valta e 27, Ki lä p. 040 867 6596 Ivalon e 10, Ivalo p. POROMERKKIRIIPUS 80 € ketjulla Anna yksilöllinen lahja!. Loppukilpailuun valitut Loppukilpailussa on mukana mm. 57 POROMIES 5/2016 KILPAILUPARIT • Kim Päivästö ja Ville Korhonen Ravintola Savoy, Helsinki • Tommi Tuominen Ravintola Demo ja Henrik Packalen Ravintola Finnjävel, Helsinki • Simo Pietarinen Ravintola Bronda, Helsinki ja Kristian Vuojärvi Koskiravintolat Oy, Tampere • Markus Maulavirta Marcuisine Oy ja Matti Lempinen Kokkikoulu Espa, Helsinki • Janne Töllinen Scandic Tampere Station ja Joona Lehto T:mi JoonaFood, Helsinki • Mikko Pakola ja Niko Lehto Ravintola Sinne, Porvoo • Ismo Sipeläinen Ravintola Finnjävel, Helsinki ja Kalle Tanner Villa Störsvik/Lumo Palvelut, Siuntio • Veli-Matti Jälkö ja Janne Nevalainen Lapland Hotel Oulu, Oulu Vuoden Porokokki kilpailun taustalla ovat Vuoden porokokki r.y., Suomen Keittiömestarit r.y. Pohjoisin edustus tulee Lapland Hotel Oulusta Veli-Matti Jälkön ja Janne Nevalaisen muodoissa. LIsätietoja Vuoden Porokokki ry, Jouko Rajanen 0500 714 910 / jouko.rajanen@chocodeli.fi Vuoden Porokokki ry, Matti Kotakorva 0400 698 293 / martti.kotakorva@lappi.fi www.facebook.com/vuodenporokokki POROMIEHEN SUUDELMA RIIPUS 99 € (20 x 30 mm) ja KORVAKORUT 49 € (15 x 20 mm) on kuin vasankorvamerkintä: päättäväistä, mutta herkintä! SUOPUNKITYTTÖ RIIPUS 145 € (25 x 35 mm) villi suopunkityttöni, heitä naru minun kaulaani ... Viime vuonna Vuoden Porokokeiksi taituroivat Ravintola Lyoninista Tuomas Vierelä ja Petri Niilola. 925 hopeaa (myös kullattuna) TOIMITUKSET MYÖS POSTITSE Magga Oy / eero.magga@gmail.com Jäämeren e 20, Sodankylä p. ja Levin Matkailu Oy sekä monet yhteistyökumppanit. viime vuoden Vuoden Kokki Ismo Sipeläinen, kokkikonkarit Markus Maulavirta ja Matti Lempinen sekä TV:stä tuttu Finnjävel kasvo Tommi Tuominen. NYT MYÖS neliönmuotoiset akanmiehen vyönapit
Sadjása??as galgá leat Y-dovddaldat ja fámus leahkki notáhta ovdabearranregisteris. Fidnu fállá skuvlejumi oanehiskurssaid bokte boazodolliide miehtá boazodoalloguovllu. E A N A NJA M E A H C C E D O A L LO M I N I ST E R I I JA VÁ S T I DA: Láhka geah??alit fitnet fápmui vel dán jagi bealde. P O LU R A-R U H TA D E A M I T POLURA-RAHOITUKSET. S A D JÁ S A Š B A R G G U I D B A R G I Lapin ammattiopisto ja Paliskuntain yhdistys toteuttavat 1.8.2016 alkaen kaksivuotisen PARASTA POROA -KOULUTUSHANKKEEN. Juos háliidat doaibmat boazodoalli sadjásažžan, sáhtát almmuhit iežas Bálgosiid ovttastusa bajásdoallán sadjásašveahkkerieggái. Sijaisella tulee olla Y-tunnus ja voimassa oleva merkintä ennakkoperintärekisterissä. POROMIES 5/2016 58 NEUVONTA MUISTUTTAA RÁVVEN MUITTUHA SIJAISAPUTÖITÄ TEKEVÄ Mikäli haluat toimia poronhoitajan sijaisena voit ilmoittautua Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämään sijaisapurinkiin. Sijaisapurinkiin ilmoittautuminen ei sido henkilöä mihinkään vaan mahdolliset sijaisuudet pohjautuvat aina keskinäiseen sopimukseen. Loga lasi fidnus siiddus 48. Sen jälkeen Mavin on tehtävä tarvittavat toimet rahoituksen avaamisen mahdollistamiseksi. POROMIES KYSYY: Boazoja luondduealáhusaid ráhkadusdoarjjaláhka (986/2011) lea leamaš fámus 1.1.2016 rájes. B A D J EO L M M O Š J E A R R Á: Goas lea vejolaš ohcat Polura-ruhtademiid. Poroja luontaiselinkeinojen rakennetukilaki (986/2011) on ollut voimassa 1.1.2016 lähtien. Lappi ámmátoahpahat ja Bálgosiid ovttastus ollašuhttiba 1.8.2016 ovddos guvlui guovttejahkásaš BUOREMUS BOHCCOS -SKUVLENFIDNU. Tarkastetut ilmoitukset löytyvät sijaisapuringistä, josta sijaista tarvitseva voi selata ilmoituksia. Lága atnuiváldima lea hihtudan váilon lága spesifieredeaddji ásahus. Dárkkistuvvon almmuhusat gávdnojit sadjásašveahkkerieggás, gos sadjása??a dárbbašeaddji sáhttá geah??at almmuhusaid. paliskunnat.fi > Poronomistajalle > Etusivu > Lomakkeet ja ohjeet) ja sádde dan ?ujuhussii kirjaamo@paliskunnat.fi. Sadjásašveahki fálli deavdá almmuhanskovi, mii gávdno neahttasiiddusteamet (www. Vejolaš sadjásašvuo?at vuo??uduvvet álo gaskavuo?a soahpamuššii. Milloin Polura-rahoituksia on mahdollista hakea. Sadjásašveahkkerieggái almmuheapmi ii ?ana almmuheaddji masage. Doarjagiid vejola??at sáhttá juolludit boahtte jagi. Lue lisää hankkeesta sivulta 46. Hanke tarjoaa koulutusta lyhytkursseina poronhoitajille koko poronhoitoalueella. Dan ma??á Mavi bargá dárbbašlaš doaibmabijuid, vai ruhtadeami sáhttá rahpat. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ VASTAA: Laki pyritään saamaan voimaan vielä tämän vuoden aikana. Lain käyttöönottoa on hidastanut puuttuva lakia tarkentava asetus. Almmuhusat oidnojit dušše Poronet-vuogádahkii registrerejuvvon boazodolliide. Ilmoitukset näkyvät ainoastaan Poronettiin rekisteröityneille poronhoitajille. Sijaisapua tarjoava täyttää nettisivuiltamme (www.paliskunnat.fi > Poronomistajalle > Etusivu > Lomakkeet ja ohjeet) löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja lähettää sen osoitteeseen kirjaamo@paliskunnat.fi. Tukia voitaneen myöntää ensi vuonna
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Elisa Pääkkö elisa.paakko@metsa.fi / 040 735 2505 porotalousneuvoja Marja Anttonen, marja.anttonen@paliskunnat.fi / 040 124 7422 erikoistutkija Minna Turunen, minna.turunen@ulapland.fi / 040 539 1182 tutkija Sirpa Rasmus, sirpa.rasmus@jyo.fi / 040 528 2585 KYSELY PORONHOITAJILLE: Porotoimistolla äkättiin tänä syksynä seuraavaa: MIESPUOLISILLA POROMIEHILLÄKIN ON ETURAUHANEN JA KASSIT! OMAN KÄYTÖN HINTA Omaan käyttöön otetun poronlihan verottomaksi hinnaksi on poronhoitovuodelle 2016/2017 sovittu 9 €/kg. Jos tahot, niin saat tietenki hypätä tiimiin matkhanki. Aineistoa käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Kysely on myös osa Jyväskylän yliopiston ja Arktisen keskuksen tutkimusta “Poronhoidon muuttuva toimintaympäristö”. Methän haastamma jokasen poroväeksi itsensä tuntevan sekä poroväen kanssa tavalla tai toisella tekemisiin pääsevän sidosryhmän ihimisen kans tähän Movember-kampanjaan! Tue mejän viiksiprojektia ja lahjota Poromies-tiimin kautta täältä: http://moteam.co/poromies Euroki on hyä ja parhaan viestin met tieten palkittemma yllätyspalkinnolla. com/S/2AC8DE9B69B2E531.par Kyselyyn pääsee myös Paliskuntain yhdistyksen Internet-sivujen etusivun kautta. Eikä se sunkhan siinä vielä kaikki: Kasvatappa sieki marraskuun aikana niin komiat viikset ko kykenet! Sitte laita kuva facebookiin, twitteriin ja instagrammiin tämmösillä risuaijoilla: #poromber #movember #poromies ja jaa siinä samalla meän tiimin tievot, eli tämä osote: http://mobro.co/poromies Katommapa missä net komeimmat pensselit vipattaa tai mistä se löytyy poroväen mielikuvitus ;) Tule kuiten mukhan ukkoin syöpätutkimuksen hyväksi! Movember 2016 -varat käytetään eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaatuun keskittyvän tutkimuksen edistämiseen! Tutustu kampanjaan Movemberin verkkosivuilla! Lumija sääolosuhteissa tapahtuneet muutokset viimeisen 30 vuoden aikana Poronhoitajilla on usein vuosikymmenten pituinen kokemus paliskuntansa luonnonoloista kaikkina vuodenaikoina. Joulukorttirahatki met panemma tähän tänä vuonna, ettei kannata postia sen puolhen ootella. Kyselyn löydät: https://www.webropolsurveys. Nuori vastaaja voi miettiä havaitsemiaan muutoksia koko elämänsä ajalta, vaikka muisti ei 30 vuoden päähän ulottuisikaan. Kyselyn tarkoitus on kerätä poronhoitajilta paikallista tietoa sääolosuhteista ja ilmastosta sekä niiden vaikutuksista kasvillisuuteen ja poronhoitoon. Tuloksia käytetään luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa arvioitaessa etenkin tunturiluonnossa tapahtuneita muutoksia. Toivomme vastauksia 31.12.2016 mennessä. Omaan käyttöön saa ottaa tuotteita 850 € edestä eli poronlihan osalta 94,44 kg.. Kysely koskee viimeisintä 30 vuoden ajanjaksoa. 59 POROMIES 5/2016 RÁVVEN MUITTUHA SON SIIS MEILLÄKIN MOVEMBER! Tämänkö met älysimmä, niin aloimma koko porukka heti viiksiä kasvattamhan. Tuloksista tulee artikkeli Poromies-lehteen. Kyselyn täyttämiseen menee noin 15 minuuttia. Kattokaappa mejän facebookista, ja tietenki seuraavasta lehestä kans, miten net pensselit toimistoväelle kasuaa
Aikaheittorata osoittautui erittäin haastavaksi. kohtaan oli suuri. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalalle suopunginheitto oli tuttua puuhaa ja hän ohjeistikin kollegoitaan päivän ajan suopunginheiton saloihin Kirsi Mäkitalon ja Hanna Mikkolan kanssa. Suopunginheittopaikalla oli hahmotelma aikaheittoradasta, johon merkittiin naisten ja miesten ensimmäiset ja viimeiset heittomatkat (7 m, 11 m ja 15 m). Kiinnostus lajia EDUSKUNTALAISET SUOPUNGINHEITOSSA Teksti Kirsi Mäkitalo ja Tanja Pyhäjärvi Kuvat Hanne Salonen Eduskunnan liikuntapäivä on tarkoitettu kaikille eduskunnan työntekijöille kansanedustajista virkamiehiin. Osumatarkkuus ja tekniikka eivät riittäneet kantamaan suopunkia heittotolppiin saakka. Suopunkeja oli tarjolla 16 erilaista ja eripituista, yhteensä reilun 100 metrin verran. 60 POROMIES 5/2016 Etukäteen liikuntapäivään oli ilmoittautunut noin 120 henkeä. Päivän ohjelma oli joustava ja tarjolla oli suopunginheiton lisäksi muun muassa uintia, puistojumppaa, juoksua ja tikanheittoa. Tämän jälkeen sai heitellä maalitolppiin. Suopunginheittäjät ry osallistui syyskuussa Helsingissä heidän liikuntapäiväänsä. Osallistujille neuvottiin suopunginheiton perusteet, nuoran vyyhteäminen ja erilaisia heittotyylejä. Porokilpailuissa nähdyt, hieman päälle minuutin ajat saivat ansaittua kunnioitusta osakseen ensikertalaisilta. Monelta liikuntapäivään osallistuneelta mieheltä Kansanedustaja Katja Hänninen (vas.) Kirsi Mäkitalon ja Eeva-Maria Maijalan opissa.. Liikuntapäivä käynnistyi pikkuparlamentin edestä perinteisellä köydenvetokilpailulla hallitus vastaan oppositio
Pisteheittokilpailun voittajaksi heitti Tytti Nuoramo kuudella pisteellä. Osallistujat saivat heittää myös pisteheittokilpailussa, jossa tavoitteena oli heittää kiinni mahdollisimman monta rajatun ympyrän sisällä olevista seitsemästä tolpasta. Moni innostui uudesta lajista, jonka aloittaminen ei suuria investointeja vaadi ja jota voi jokainen harrastaa iästä riippumatta. Suopunginheiton alkeitten jälkeen sai heittää sydämensä kyllyydestä. Nuoramo kertoi heittosalaisuudekseen tekniikan nimeltä ”flamencoranne”, jonka hän paljasti muille vasta voiton varmistuttua. Voittonsa myötä Nuoramo palkittiin Eduskunnan paras suopunginheittäjä 2016 -kunniakirjalla sekä Suopunginheittäjät ry:n huivilla. Liikuntapäivä oli onnistunut ja suopunginheittoa lajina kehuttiin. Viite: Poromies-lehti. 61 POROMIES 5/2016 suopungin vyyhteäminen ja kierteen poistaminen nuorasta tuli kuin luonnostaan. TILAA LUETTAVAA Timo Helteen ainutlaatuinen nykyporonhoidon kuvaus, jolle vanhojen poromiesten tarinat antavat historiallista syvyyttä. POROVUOSI on nyt saatavilla Poromies-lehden lukijatarjouksena hintaan 1 kpl 30 €, 2 kpl 50 € ja 3 kpl 60 € + postimaksu Tilaukset sähköpostitse maahenki@msl.fi tai puhelimitse (09) 751 2020. Tilaukset ulla.ingalsuo@gmail.com / 0400 281 057. Kilpailijoilla oli kolme heittoa. Yksi tolppa vastasi yhtä pistettä. Hinta 50 € + postituskulut. Sauli Laaksosen kirja TUNNE PORO, on kattava kirja poron elintoiminnoista, sairauksista ja terveydenhuollosta. Muutama näistä luonnonlahjakkuuksista tunnustikin, että suopungin vyyhteäminen oli kuin sähköjohtojen kerimistä ja siksi tuttua puuhaa
Poron-Herkusta energiaa talviruokintaan Poron-Herkku on maittava, ravitseva ja kustannustehokas täysrehu, joka sisältää poron tarvitsemaa energiaa ja kuitua hyväksikäytettävässä muodossa. 62 POROMIES 5/2016 Suomussalmen kunnan puutarhuri Seija Heikkinen toimi Suomusalmen ja Hyrynsalmen kunnan taajamien porovahtipuhelinpäivystäjänä kesällä 2016 yhteistyössä Hallan, Näljängän ja Hossa-Irnin paliskuntien kanssa. Lämpimät onnittelut. Lisäksi rehussa on vitamiineja ja kivennäisiä. KUVAGALLERIA Timo Jumisko Sallan paliskunnasta vietti 50-vuotis syntymäpäiväänsä 9.10.2016. Kuva Pasi Oinas. Kuva Matti Särkelä. Aloita ruokinta totutellen, ja huomioi pakkasen ja lumen vaikutus täysrehun tarpeeseen. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Heikki Ämmänpää 040 772 1476 Koillismaa–Kainuu Mari Klemetti 040 546 4184 Tilaa kätevästi verkkokaupasta! raisioagro.com
Kuva Matti Särkelä. 63 POROMIES 5/2016 Sodankylän poroteurastamo on tuossa suunnassa 15 metrin päässä. Vierailukohteina olivat myös Kevitsan kaivos ja Vuomaselän poroteurastamo. Kuva Matti Särkelä. Kuva Tiina Pulska. Markku Ylivaara esittelemässä Sodankylän poroteurastamoa teurastamoiden esimiesten koulutuspäivillä syyskuussa. Paliskuntain yhdistyksen hallitus tutustui syyskuussa Uule-Niiles Saran porotilamatkailuyritykseen
PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Inkeri Kesti, taloussihteeri 0400 192 118 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.fi SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.fi kirjaamo@paliskunnat.fi PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.fi KUTUHARJU Koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen 016 672 748 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2017 ALKAEN TILAAN POROMIES-LEHDEN VUOSIKERRAN 1.1.2017 ALKAEN KOTIMAAHAN (21 €/VUOSI) / ULKOMAILLE (30 €/VUOSI) TOISTAISEKSI MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2017 TAI TILAA DIGILEHTI paliskunnat.fi/py/organisaatio/poromies-lehti: irtonumero 3 €/lehti tai vuosikerta 15 € POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE
UUTUUTENA AJASTETTU SEURANTA! Myynti ja käytön tuki: DavviData MJ Kemppainen, Pasmantie 10, 97140 Rovaniemi, puhelin: 040 555 8810. Huolto: Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, puhelin (08) 521 9000. Porojen tarkka paikannus säästää aikaa, vaivaa ja polttoainetta. Lisätietoa: davvi.data@pp.inet.fi, www.trackerboazu.com SUUREN PARISTON ANSIOSTA RUNSAASTI PAIKANNUKSIA, MYÖS PAKKASESSA SEURANTA TIETOKONEELLA, TABLETILLA TAI KÄNNYKÄLLÄ (WINDOWS, ANDROID, IOS) ERITTÄIN KESTÄVÄT, HEIJASTAVAT, KEVYET JA ERGONOMISET MERKKAUSPANNAT ERI VÄREISSÄ Annamme hyvän hyvityksen vanhasta pannasta ja lisäksi erittäin hyvän paljousalennuksen suuremmissa tilauksissa! KYSY VAIHTOTARJOUSTA! MUISTA HUOLLATTAA PANNAT! Toimitusohje: www.tracker.fi/huoltoontoimitus. Helppokäyttöisessä SuperBOAZU:ssa yhdistyy Trackerin vuosikymmenien paikannusosaaminen ja uusin teknologia poromiestä palvelevaksi kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. TRACKER SUPERBOAZU: MARKKINOIDEN KEHITTYNEIN PORONSEURANTAJÄRJESTELMÄ! KEVYT KANTAA, ERGONOMINEN JA POROYSTÄVÄLLINEN MUOTOILU VAATIMILLE, HÄRILLE JA HIRVAILLE OMAT PANTAMUOTOILUT PÄIVITYKSET MYÖS PANTAAN ETÄNÄ, UUSIA TOIMINTOJA VOIDAAN PÄIVITTÄÄ PANTOIHIN ILMAN HUOLTOKÄYNTEJÄ HELPPO HUOLLETTAVUUS JA PARISTONVAIHTO ERINOMAINEN KOULUTUS JA TUKI UUDEN GPRS-TIEDONSIIRRON ANSIOSTA KORTTIKULUT JOPA ALLE 3 €/V
Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele. ULTRACOM PORO-GPS ULTRACOM PORO-GPS Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. www.ultracom.. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä