0207 433 570 Varaosat p. Avoinna arkisin 9 17 | la 10 14 Myymälä p. 0207 433 573 Hallitie 3 A | Rovaniemi
Saako media tehdä sananvapauden nimissä ihan mitä tahtoo vai onko sillä jotain vastuuta tekemisistään. Jos vastaus on ’pahalta’, niin sanopa jotain muuta. Palojärvi Mika Kavakka Seija Knuutila Hannu Krupula Anne Ollila TILAUKSET, PERUUTUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Onko sitoutumattomalla medialla siinä osaa tai vastuuta. Se on myös sitoutumattoman median olemassaolon kivijalka. Mikä vika sitten on MVlehdessä. 0400 633 159 PAINO Erweko Oy, Oulu PAINOSMÄÄRÄ 2 700 POROMIES 1/2017 AINEISTO 20.1.2017 mennessä VARAUKSET 0400 633 159 ISSN-0355-0540 Aikakauslehtien Liiton jäsen KANSI Sampsa Sulonen POROMIES POROMIES PÄÄKIRJOITUS VAPAUS JA VASTUU Julkisissa keskusteluissa on viime aikoina kiistelty paljon sanavapauden ja sanomisen vastuun kysymyksistä. Rauhaisaa Joulunaikaa ystävät ja toimittajat!. Moni median vapautta puolustava olisi silti halukas kieltämään esimerkiksi MV-lehden kaltaiset tahallisen väärää totuutta levittävät julkaisut. p. Onko mediasta, sananvapauden nimissä, tullut aikamme koulukiusaaja. Sananvapaus on keskeinen länsimainen arvo ja perusoikeus. Amerikkalaiset julkaisivat hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset ovat maailman empatiakyvyttömin kansa. Joulun haaste olkoon tässä: Mitä tahansa sanotkin, ajattele ensin miltä se toisen osapuolen näkökulmasta kuulostaa ja tuntuu. Samaan aikaan tahallinen väärän tiedon levittäminen nostaa kuitenkin päätään myös sitoutumattomassa mediassa. VUOSIKERTA KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Paliskuntain yhdistys PL 8168, Koskikatu 33 A 96101 Rovaniemi PÄÄTOIMITTAJA Anne Ollila TOIMITUSSIHTEERI Tarja Konstig tarja.konstig@paliskunnat.. Kun pohdintaan lisää sosiaalisen median eri kanavat vihapuheineen, sopii kysyä mistä vihapuheen ylitsevuotavaisuus ylipäänsä juontuu. Onko vihan lietsonta ok, jos kohde on suurelle yleisölle sopiva. Laittakaamme siis käyntiin empatiatalkoot. POROMIES 6/2016 83. TOIMITUSKUNTA Jukka Knuuti Tuomas I. Kiinnostava kysymys on, missä menee raja sananvapauden ja sen väärinkäytön välillä. Median välityksellä näistä mielipiteistä rakennetaan julkista totuutta ja muokataan ihmisten käsityksiä. Etenkin ’tieteellisen’ totuuden esittämiseksi näyttää nykyään hämmästyttävän usein riittävän, että esittäjää tituleerataan professoriksi tai tutkijaksi. Joulu on paras ajankohta aloittaa. Media on valjastanut käyttöönsä kaikkien alojen asiantuntijoiksi tietyt ’päivystävät’ dosentit, jotka ovat tulleet tutuiksi kärjekkäistä mielipiteistään
VALKKO & TOKKA JANNE MUSTA & TOKKA. Lue lisää takakannen sisäsivulta
TRACKER BOAZU. JA TIEDÄT, MISSÄ MENNÄÄN. www.trackerboazu.com RUSAKKA & TOKKA HANNU
Minimiveloitus aineiston valmistuksesta painokelpoiseksi 30 €/h. / Liikennevakuutuskeskus 26 Vuoden Porokokki voitto ravintola Savoyn kaksikolle Martti Kotakorva 28 Loppusuoralla Pohjoista poroa ammattikeittiöön Niko Suopajärvi 34 Koulutuksia tarjolla: Poromiehen Tieturva Maaren Angeli 38 Eteläisen poronhoitoalueen bisnesmahdollisuuksia Anna-Riikka Lavia ja Juha Järvenpää 42 Poronhoitajat EA1-koulutuksessa Saara Ketola 44 Kun sattuu ja tapahtuu turvaa poronhoitajalle / MELA 46 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: Alakylän paliskunta Tarja Konstig 50 Neuvonta muistuttaa / Rávven muittuha 54 Tietoa vanhoista poroerotuspaikoista 56 Apua poronhoitosysteemin paremmin ymmärtämiseen Antti-Juhani Pekkarinen, Jouko Kumpula ja Olli Tahvonen 52 Porossako ympäristömyrkkyjä. 4 SEURAAVA POROMIES-LEHTI ILMESTYY 15.2.2017 SISÄLTÖ ILMOITUSHINNAT 2017 KERTAILMOITUKSET (L x K mm) 2/1 420 x 297 * 756 € 1/1 210 x 297 * 445 € 1/2 175 x 133 239 € 1/4 114 x 98 135 € VUOSI-ILMOITUKSET 2/1 420 x 297 * 2737 € 1/1 210 x 297 * 1369 € 1/2 175 x 133 684 € 1/4 114 x 98 399 € * + leikkuuvara 3 mm ** ei keskiaukeama, vapaa sijoitus Painovalmis pdf tai ohjelmadokumentti. Anniina Holma-Suutari ja Sauli Laaksonen. tai 0400 633 159 ** POROMIES POROMIES ** 1 Pääkirjoitus 6 Järjestäytynyt poronhoito / Jukka Knuuti 7 Joulun alustus aikaan / Reima FF Lotto 8 Saamamiesten kaadot / Bivdoalbmáid sállašat Kari Henttunen 18 Ajankohtaista / Anne Ollila 24 ePoro 2 mikä muuttuu. VARAUKSET tarja.konstig@paliskunnat.. Ilmoitusvalmistus sovittaessa
Kysely on osa Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun (TOKAT) -hanketta. MUISTA MYÖS KYSELY Lumija sääolosuhteissa tapahtuneista muutoksista (Poromies 5/2016). Paliskuntain yhdistys ja Rovaniemen kaupunki hyödyntävät kyselyn tuloksia pihoille tulevien porojen aiheuttamien haittojen vähentämiseen ja niiden ennalta ehkäisemiseen uusilla asuinalueilla. Toimita Kelan kuntoutushakemus lääkärinlausuntoineen Kelalle mahdollisimman pian. Saman tyyppinen kysely tehtiin asukkaille ja virkistyskäyttäjille Pöykkölän-Ounasrinteen alueella aiemmin syksyllä. Kysely https://www.webropolsurveys.com/S/ 2AC8DE9B69B2E531.par tai Paliskuntain yhdistyksen kotisivujen kautta. Kampanjalla kerätään varoja eturauhassyövän ja kivessyövän tutkimukseen. Joukkueemme keräsi mukavan summan ja kansallinen sijoitus oli 40. Kyselyn vastaukset käsitellään siten, ettei niistä voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Kyselyyn vastaaminen vie noin 15 minuuttia. 044 7650 463 KYSELY POROMIEHILLE: PORONHOITO JA ASUTUS ROVANIEMELLÄ Kysely on suunnattu Narkauksen, Palojärven ja Poikajärven paliskuntien poronhoitajille. /py/organisaatio/poromies-lehti/ LEHTI MYÖS DIGINÄ KUNTOUTUSTA PORONHOITAJILLE Poronhoitajien KIILA-kurssi (65283) alkaa loppuvuodesta. Vastauksia toivotaan erityisesti Rovaniemen kaupungin alueelta ja kaupungin läheisiltä asuinalueilta. Kyselyn löydät: http://query.eharava.. Kyselyllä kerätään paikallista tietoa sääolosuhteista ja ilmastosta sekä niiden vaikutuksista kasvillisuuteen ja poronhoitoon. Lämmin kiitos osallistujille ja joukkuetta tukeneille!. Digitaalisen Poromies-lehden voit ostaa myös irtonumerona osoitteesta http://paliskunnat.. /hankkeet/tokat. /1840 Lisätietoja: Tutkija Anu Kotilainen Suomen ympäristökeskus / Alueidenkäyttö p. 0295 251 834 / anu.kotilainen@ymparisto.. Kyselyn avulla pyritään selvittämään, miten poronhoito voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla sovittaa yhteen alueen asutuksen kanssa. Toivomme vastauksia 31.12.2016 mennessä. Toimi nopeasti, kyselyyn voi vastata 19.12.2016 saakka. POROMIES 6/2016 5 TIEDOTTEET Muistathan, että voit lukea Poromies-lehteä myös digitaalisena. Lisätietoja: Marja Yliniva, Lapin Kuntoutus, p. Takakannen osoitelohkosta löydät oman PM-tunnuksesi, jonka avulla rekisteröidyt lehtiluukku.. Kampanja haluaa myös herätellä miehiä huolehtimaan omasta terveydestään. KIITOS Osallistuimme marraskuusssa Syöpäsäätiön Movember-haasteeseen Poromies-joukkueella. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta http://www.syke.. :ssä
Voi kysyä minkälaista poronhoito olisi ilman paliskuntaa. Asiassa unohdettiin se, että Suomella on naapurivaltioiden kanssa sopimukset, jotka kieltävät porojen laiduntamisen naapurivaltioiden alueilla. Kuluneen syksyn toinen pääasiallinen porojen käsittelyjakso ajoittui marraskuun lopulle lumipeitteen vahvistuessa. Poronhoito tarvitse paliskuntajärjestelmää jatkossakin. Paliskuntien on kuljettava kehityksen mukana. 6 POROMIES 6/2016 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ JÄRJESTÄYTYNYT PORONHOITO Teksti Jukka Knuuti. Teurastuskausi ei jatkune pitkälle alkutalveen. Ei pelkästään laskujen maksajaksi, vaan edustaakseen järjestäytynyttä toimintaa. Syksyisessä mediamylläkässä osansa sai myös paliskuntajärjestelmä. On totta, että paliskuntia yhdistämällä voidaan saavuttaa synergiaetuja. Ei yksin tästä syystä, vaan teuraiden vähyyden vuoksi porojen teurastuskausi tulee tänä vuonna jäämään aikaisempia vuosia lyhyemmäksi. Paliskunnan vahvuus on sen edustavuudessa niin yksilön kuin yhteisön puolesta. On vaikea kuvitella paliskuntien toimivan vastoin eettisiä arvoja ja eläinten hyvinvointia. Suomalainen poronhoito on rakennettu paliskuntajärjestelmän varaan ja se perustuu poronhoitolakiin. Lähtökohtaisesti porot on hoidettava oman valtion sisällä. Samoin paliskuntien lukumäärää pidettiin liian suurena. Hallinnollisia hyötyjä on vaikeampi saavuttaa, koska paliskuntien hallinto on rakennettu melko kevyeksi. Sitä pidettiin yhtenä osasyynä ylilaidunnukseen, koska paliskuntien väliset raja-aidat tai työaidat estävät porojen luontaisen liikkumisen laidunten välillä. Porot olivat pysytelleet harvinaisen pitkään poissa varsinaisilta laidunmailtaan, sillä luontaista ravintoa oli ollut saatavilla sulasta maasta riittävästi ja porojen fyysinen kunto pysyi hyvänä. Haasteellista onkin, että paliskunnat itse myös huomaavat tämän ja lähtevät siihen mukaan. Rauhallista ja miellyttävää joulunaikaa, ja hyvää uutta vuotta.. Asian helpottamiseksi valtakunnan rajaa noudattaa esteaita, joka estää porojen liikkumisen valtakunnanrajan yli. Lumipeitteen päälle satanut vesi aiheutti jonkin verran porojen liikehtimistä ja erotukset pääsivät jälleen vauhtiin laajalla poronhoito-alueella. Kuva Py arkisto. Teuraat pysyivät hyvässä kunnossa, joskin ulkoisen rasvan määrä alkoi vähetä. Toimintaa, joka edustaa tiettyä yhteisöä tai alueellista toimijajoukkoa peruselinkeinon parista. Poronhoito itsessään tuntuu muuttuvan ja mukautuvan ympärillämme tapahtuvan ajallisen muutoksen mukaan. Vastaus voi olla pelottava. Uskon paliskuntiemme itse tietävän parhaat laitumensa eri vuodenaikoina ja järjestävän niiden käytön porojen parhaaksi. Tällaisia voisivat olla porojen kokoamiset ja käsittelyt sekä laidunjärjestelyt. Synergiaetua saadaan myös työvoiman yhdistämisestä, sillä henkilöresurssit vähentyvät paliskunnista. Päinvastaista ja jopa vaihtoehtoista esimerkkiä tarjottiin naapurimaistamme, joissa poroilla ovat erilliset kesäja talvilaitumet osittain jopa maarajojen ulkopuolella
Jarrut kirskumatta pohjaan, ei nyt hosuta sitä karkuun. lettä, kinnerpaistiasi. Nukkuu rauhassa uuvana ja vuokko Lapin, kun herää, palaavat ne kipin kapin. , aikanaan Pohjanhovin respasta laukkuun sotkeutunut. Eilen ase mönkijästä autoon, autosta asekaappiin, tänään… Niin, se jää sinne asekaappiin. Piikkien pistely ei ole nyt ajankohtainen. Kynä tuo heti mieleeni, miten meitä piiskataan sillä, puolustuskyvyttömiä. Toivotankin kaikille poroihmisille Hyvää ja Rauhallista Joulua. Takaovi varovasti auki, pilkkuseiska pussista ja… mitä ihmettä. Mene rykimään. Mutta miksi emme joskus kokeilisi. Koiran uikahdus herättää katsomaan kynää uudestaan. Ronkkuu sieltä korpin lailla: ’Silmän teiltä oon vain vailla. Tonttuja on täynnä tupa, pötköttämään aina lupa. 7 POROMIES 6/2016 Siinä se on. KYNÄ. Rehukansa ei voi sitä sahaa. Ei kukaan meistä poron sarveen tarttuvista osaa puolustautua tarttumalla kynään, siihen sivaltavaan ruoskaan ja terävään piikkiin, jolla tuikkia ilkeästi takaisin. Hebdoomaisesti. Hänestä saa selvän selon, penteleet, net ruokkii elon. Ei me tällä pintaa savusteta, et syö sinäkään juxe. Ossin oikeus käy toteen, eikä tarvitse ainakaan varoa kolopallon osuvan minun paljuuni. Epätoivoinen puistelu tuo yhden kilahduksen, siellähän se on. Metallinen vanha ballograf. Pressun alla sen piti olla. Kynä, aseista vahvin. Yksi vain on pukin huoli, lahjanjaon varjopuoli. Mikä olisi tyylilaji. Joulupukin kamarissa kova on myös hoppu, muori passaa ukkoansa, puuro silti loppu. Professorit, profeetat nuo vieraan maan, koskaan kuultu ei oo kotonaan. Ei säilytystä asekaapissa, pistimistä terävin ja piiskoista sivaltavin. Elämässä nykyisessä piilee yksi ansa, käsiin loppuu tämä sateenkaarikansa. Eläkkeelle taattu laatu, porosta on sekin saatu. Näkö luonnon teillä taittaa, kestävyyttä siihen pakko laittaa.’ Taustalla taivas, tämä maa. Kesäpohjolassa suulla kapustan ja sepelrastaan, laulaa, valittaa, kunnes tulee talvi vastaan. Dosentti tuo maata johtaa, vaikka tuskin Sipilää ees kohtaa. Tuolle annoin tuomion toissasyksynä; jos tulet näkösille, savustan. Nyt se iti mutkan takaa. Joulu lähestyy, ja ihmisillä hyvä tahto. Minun pilttahirvas, savuliha, eväsliha. Fingerporin kaltainen piirros, Jussan runomitta, Kalevalan säkeet saameksi vai Mikko-Pekan Texwillerbuffalobill. Reima FF Lot to JOULUN ALUSTUS AIKAAN. Istuu pankan päällä, nokko rahaa. Hirvas kysyy, menenkö rykimään vai syötkö
8 POROMIES 6/2016 Päättyneellä karhunmetsästyskaudella oli Suomessa lupa ampua 183 karhua, näistä poronhoitoalueella 70. Teksti ja kuva Kari Henttunen Niemelän paliskunnan poroisäntä Matti Komulainen koiriensa (vas.) plotti Eikan ja norjanharmaa Pekon kanssa. Poronhoitoalueella tavoitteena oli vähentää karhun aiheuttamia porovahinkoja ja karhulupia lisättiinkin 18. Läntisellä poronhoitoalueella sai ampua 15 ja itäisellä 55 karhua. Lisäkiintiö osoitettiin itäiselle poronhoitoalueelle.. SAAMAMIESTEN KAADOT Otso, mesikämmen, nalle, ursula, kontio, karvalullanen, ohto, metsän kuningas, metsän omena, korven kuningas, ohtonen, otto, kouki, kouvo, kultaherra. Karhujen aiheuttamien porovahinkojen korvaussumma nousi siten edellisvuoden 1 088 000 eurosta 1 263 000 euroon eli noin 16 %. Poronhoitoalueen kuten koko Suomen karhukiintiö saatiin pyydettyä tehokkaasti. Vuonna 2015 ilmoitettiin 739 karhun tappamaa poroa, kun vuonna 2014 niitä löydettiin 644. Poronhoitoalueella jäi kiintiöstä kaatamatta yksi karhu itäisellä alueella. Poronhoitoalueella karhujen määrä on kasvanut ja myös karhun aiheuttamat porovahingot ovat lisääntyneet. Läntiseen Suomeen sijoittuvan kehittyvän kannan hoitoalueella Pohjanmaalla jäi kolme lupaa käyttämättä. Tänä vuonna karhuja on arviolta 1720–1840, kun viime vuonna niitä oli 1450–1590. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut noin 15 % edellisvuodesta
Asia pitää olla jo siinä vaiheessa ’reenattuna’, jotta kaato saadaan varmistettua. Norberg toivoo, että myös paliskunnissa aktivoiduttaisiin viime talvena järjestettyjen Tassu-koulutusten myötä kirjaamaan suurpetohavaintoja Tassu-järjestelmään omien paliskuntakirjaajien toimesta, tai ilmoittamaan havainnoista riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöille. Pyynnin ongelmana on yleensä tehottomuus. Seuraamalla karhujen tekemisiä ja liikkeitä. Kauanko käytät syksyisin aikaa karhun pyyntiin. Tärkeintä on, että pyynnissä on mukana jälkeä menevä koira, eikä mietittäisi vain oman koiran käyttöä ja sille kaadon saantia. Miten pyydät yksin vai seurueena. Paliskuntien Tassu-kirjaajien yhteystiedot saa helpoiten oman paliskunnan poroisännän kautta. Siellä kaadettiin 15 karhua. Suomessa karhukanta on kuitenkin riittävän suuri, että sitä voidaan metsästää vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti. Montako vuotta meni ensimmäiseen kaatoon. Kakkosena oli Inari 14 karhua ja kolmantena Salla 12 karhua. Kittilässä kaatui kolme, Ranualla, Muoniossa ja Kolarissa jokaisessa kaksi ja Taivalkoskella ja Puolangalla molemmissa yksi karhu. Ministeriö antaa vuosittain asetuksen suurimmasta sallitusta saalismäärästä. Tuloksellisen pyynnin perusteena tuore havainto tai jälki. Aina kun on tuore jälki tiedossa niin paras mahdollinen koira paikalle. Läntisellä alueella Hyrynsalmi oli neljällä karhulla ykkönen. Värillä, koolla tai rodulla ei ole väliä kunhan se py. Kysyimme kahdelta karhuja metsästävältä poromieheltä, miten he kokevat karhunpyynnin ja miten päättynyt metsästyskausi sujui Matti Komulainen, Autti poromies ja Niemelän paliskunnan poroisäntä Kauanko olet harrastanut karhun metsästystä. Riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen sivuilta osoitteesta http://riista.. Kun pyritään itsekkäästi pyytämään yksin ja omalla koiralla, se on monesti tehotonta. Ei ole jäänyt mieleen, mutta yli viidessätoista kaatotilanteessa olen ollut mukana. Koska poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyy laajoista erämaisista alueista ja alueen kokoon nähden harvemmasta petoyhdyshenkilöiden määrästä johtuen muuta Suomea enemmän epävarmuutta, otetaan poronhoitoalueen kiintiöitä määrättäessä huomioon myös porovahinkojen määrä ja kehityssuunnat. Jos aiotaan saada tulosta niin aika menettää merkityksensä. /riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/. Vuosittain pyyntialueena on ollut koko poronhoitoalueen lisäksi Pohjois-Karjala ja Kainuu. Annetun saalismäärän määrääminen perustuu Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään kirjattuihin karhuhavaintoihin, erityisesti pentuehavaintoihin, ja näihin pohjautuvaan kanta-arvioon. Mikä koira. Pyyntiin on lähdettävä viikonpäivästä, kellonajasta tai kelistä välittämättä. Suomen riistakeskuksen Lapin toimistolta erikoissuunnittelija Harri Norberg korostaa, että petoyhdyshenkilöverkoston toimintaa ja havaintojen kirjaamista pitää edelleen tehostaa myös karhujen osalta. Poromiehenä luonnollisesti myös karhujen poroille tekemiä vahinkoja tulee seurattua. Syksyn kaadoissa Suomussalmi oli itäisellä alueella kunnittain ykkönen. Näin voidaan jatkossa parantaa karhukanta-arvion tarkkuutta myös poronhoitoalueella. Suomi on jaettu neljään karhukannan hoitoalueeseen: poronhoitoalueeseen, vakiintuneen karhukannan hoitoalueeseen, levittäytymisvyöhykkeeseen ja kehittyvän kannan hoitoalueeseen. Koko luvallisen pyyntiajan, mutta periaatteessa koko vuosi menee jollakin tavalla karhuasioiden parissa touhuten. 15 vuotta on nyt mennyt asiaan enempi panostaen. Kaikilla muilla paitsi kehittyvän kannan alueella karhukanta on kasvanut. 9 POROMIES 6/2016 Suomessa karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Kuusamossa ammuttiin seitsemän karhua, Savukoskella kolme, Sodankylässä kaksi ja Utsjoella yksi
Kauanko käytät syksyisin aikaa karhun pyyntiin. Tällä tavalla päästään keskittymään karhunpyyntiin ja vältytään porojen ja hirvien haukkumiselta ja laukottamiselta. Tämä päätee kaikessa petopyynnissä. Veli-Matti Kangasniemi, Inari poromies, Muotkatunturin paliskunta Kauanko olet harrastanut karhun metsästystä. Yleensä kaverin kanssa mennään erimaita ja haetaan karhua. Aamulla 7.30 tuli tieto tapahtuneesta. Mikä karhun pyynnissä on parasta mieleen painuvin kokemus. Päivittäin tulee käveltyä useita kymmeniä kilometrejä, 30–40 km. Olemassa oleva järjestelmä on hyvä ja muutostarvetta ei ole. Tutkan käyttö kannattaisi opetella, vaikkei ois ees koiraa. Meillä koko perhe on tosi ’mettäverinen’. Sitä täytyy osata käyttää ja siitä lukemalla pääsee paremmin hakeutumaan ampumatilaisuuksiin. Jos jotakin voisi toivoa, niin poronhoitoalueella ei tarvitsisi olla kiintiötä lainkaan ja pyyntiaika olisi nykyinen. Passipaikan valintaan vaikuttaa maastonlukutaito ja käsitys siitä, miten karhu toimii yrittäessään karistaa jäljittäjän kannoiltaan. Karhut tulevat kyllä ammuttua sieltä missä niitä on. Puolenpäivän aikoihin paikalle oli Puolangalta tullut metsästäjä mukanaan suomenajokoira. Poromiesten kannattaisi omissa metsästysseuroissaan (jos ovat jäseninä) miettiä lupaja toimintamalleja, miten karhua voitaisiin pyytää heidän alueillaan. Vuosien saatossa kertynyt kokemus ratkaisi tällä kertaa tilanteen minun edukseni. Koira sai puhtaan jäljen vasta kello 14.30. Pikku porukalla tai yksin. Tällekin kaudelle pyynneissä, joissa olen ollut mukana, on ammuttu karhu jämtille, norjanharmaalle, plotille ja suomenajokoiralle. Mutta se ei harmita, pääasia että joku saa. Poromiehet voisivat alueillaan seurata ympäri vuoden onko siellä ’elämää’. Lopuksi Matti lähettää terveisiä kaikille, että kannattaa miettiä päästääkö harrastuksen tälle mallille kuin se hänellä on. Tällöin pystyy osallistumaan ampujakin pyyntiin paremmin. Toinen seikka on, että kun metsästysaika alkaa ja nähdään tuore havainto tai jälki, niin jälki pidettäisiin puhtaana. Toisaalta jos haluaa tuloksia pitää panostaakin. Varmaan lähemmäs 15 vuotta ja aktiivisemmin kymmenkunta vuotta. Miten pyydät yksin vai seurueena. Kyllä se koko pyyntiaika menee ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivään, jos vain kiintiöitä riittää. Kaatomaksu aina seuralle, jos kaatuu heidän mailleen. Tänä syksynä porohommat siirrähtivät myöhemmäksi niin pääsi pyytämään enempi karhuakin. Pudasjärvellä oli pukattu karhua autolla aamuvarhaisella. Miten kehittäisit karhun pyyntijärjestelmää. Ensimmäisen oman kaadon tein vuonna 2013 Hammastunturin alueelta mitä siitä tulee, reilu kymmenen vuotta. Seuroissa olisi vastuuhenkilöt jotka toimisivat yhteyshenkilöinä. Kolmen karhun kaadossa olen ollut mukana, tänä vuonna niistä tuli kaksi. Euro on yleensä hyvä konsultti. 10 POROMIES 6/2016 syy karhun jäljellä ja on toimiva. Sari on metsästänyt kanssa ikänsä ja sai tänä syksynä ammuttua ensimmäisen karhunsa. Jos siinä käy koira tai useampi ’harjoittelemassa’, niin hyväkään jälkikoira ei pääse enää karhun jäljelle ja peli on menetetty. Montako vuotta meni ensimmäiseen kaatoon. Sillä kertaa oli tuuria ja passipaikan valinta sattui kohdalleen. Aina se ei mene niin. Jos ei ole ’kuumaa’ havaintoa niin koiraa käytetään kytkettynä jäljen hakemisessa. Ei muuta kuin koira jäljelle ja tutkalla seurattiin koiran työskentelyä. Havainto on tärkein ja niiden tekeminen. Kaikki kaatotilanteet ovat mieleen painuvia, mutta tänä syksynä oli mielenkiintoinen ’virka-avun’ anto poliisille. Työhommat vain tahtovat haitata hyvää harrastusta. Mitä poromiehet voisivat tehdä karhunpyynnin edistämiseksi. Aina ei ole päässyt mettään, kun kaverit on olleet pyytämässä ja saanet karhun. Ajavat koirat soveltuvat alueille missä on tiestöt, mutta erämaissa pystykorvat ovat hyviä. Tänä päivänä toimivan koiratutkan eli lähettimen käyttö on koiran ohella tärkeintä pyynnissä
Matkalla ei ole merkitystä, jos on tuore karhuhavainto. Tänä vuonna onneksi pyynti onnistui Inarissakin ja saatiin ammuttua 14 karhua. 11 POROMIES 6/2016 ei ole konstikaan kävellä karhumettällä. Suomussalmi pitäisi jättää pois itäisestä pyyntialueesta tai lisätä alueeseen reilusti kaatokiintiöitä. Kuva Sari Magga.. Miten kehittäisit karhun pyyntijärjestelmää. Me on saatu koirat opetettua porovapaiksi. Sen emä on norjanharmaa ja isä on pohjanpystykorvan ja jämptin sekotus. Jos vain pääsee lähtemään niin se käydään kyllä kokeilemassa. Hirveä ne kyllä haukkuu ja kyllä koiran pitää olla riistaverinen. Joskus vain tuntuu, että se on kova kynnys soittaa kaverille karhuhavainnosta. Veli-Matti Kangasniemi ja Hammastunturin alueelta vuonna 2013 kaadettu uroskarhu. Kyllä se pitäisi jokaisen poromiehen ajatella, että jos itse ei metsästä niin ilmoittasi heti pyyntimiehille, kun karhuhavainnon tekee. Siinä on aina pitkäksi aikaa miettimistä, että mitä olisi pitänyt tehdä erilailla kun pyynti ei onnistunut, tai mitä sitä tehtiin oikein kun se onnistui. Tuli sitä saalista tai ei. Koira, jolle Sari ampui tänä syksynä karhun, on minun porokoiran penikka ja sen isä on tämä minun sekarotunen hirvikoira. Jos karhu sattuu löytymään, niin sitten aletaan pyytämään. Poromiesten pitäisi omalta osaltaan vaikuttaa, jos mahdollista, että pyyntioikeudet saataisiin näillekin alueille. Mitä poromiehet voisivat tehdä karhunpyynnin edistämiseksi. Mikä karhun pyynnissä on parasta mieleen painuvin kokemus. Kyllä kun karhujakin saadaan vähemmäksi niin porovahingotkin vähenevät. Mikä koira. Ei meillä ole isoja porukoita, kaksi tai kolme pyytäjää korkeintaan. Kuka semmoisen koiran perässä pystyy tuolla erämaassa kulkemaan. Karhun pyynti vaatii laajat yhtenäiset pyyntialueet. Tuore havainto on kaikista tärkein. Tämä on kyllä osoitus siitä, että karhukanta on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Kyllä kaikki reissut ovat omalta osaltaan mieleen painuvia ja hyviä reissuja. Jos pääsee tuoreelle jäljelle, niin silloin on helpompi alkaa pyytämään. Tahtoo olla, että pohjoisessa ei keritä pyytämään, kun etelämpänä on ammuttu kiintiöt. Onko se kateus vai mikä vaikuttimena. Inarin kunnassakin on vielä alueita missä ei karhua päästä pyytämään ja se on huono asia. Aina kun metsästää niin sieltä tulee kokemuksia. Minun mielestä koiran ei tartte olla semmoinen, että se painuu satoja kilometrejä elukan perässä. Ei meillä onnistu ison porukan passituspyynti, kun ei ole teitä ja on laajat erämaat missä pyydetään. Tällä hetkellä mulla on sekarotunen hirvikoira. Poromiehet kulkevat paljon metsässä ja näkevät milloin mitäkin. Samalla porokoiraemällä voitin keväällä porojen paimennuskilpailun Kittilässä, Alakylän paliskunnassa Urakkapuljun aidalla. Meillä täällä pohjoisessa on laajat erämaat ja pyynti huomattavasti vaikeampaa. Siellä sitä on aikaa miettiä ja opetella mitä se karhu ajattelee ja mitä se milloinkin tekee. Jos se ei hauku hirveä, niin ei se hauku karhuakaan
12 POROMIES 6/2016 Edustajamme Pohjois-Suomessa Pasi Ahonen, puh. 040 566 9472 Älä anna pakkasen yllättää Nyt talvivarustus vakiovarusteena, 52 hardox-terää! PR 2000 Paalisilppureiden kuningas Rahoitustarjous Käsiraha 10 % 6 kk korotonta maksuvapaata Maksuaikaa jopa 60 kk Laaja valikoima käytettyjä paalisilppureita: Agronic, Elho, Taarup. Poron-Herkusta energiaa talviruokintaan Poron-Herkku on maittava, ravitseva ja kustannustehokas täysrehu, joka sisältää poron tarvitsemaa energiaa ja kuitua sekä kivennäisiä ja vitamiineja. Kysy lisää: Oskari Jakovleff 040 772 1476 Mari Klemetti 040 546 4184
Suomas guovžanálli lea goi ot doarvái stuoris, Niemelä bálgosa boazoisit Matti Komulainen (gur.) plotti Eikkain ja norggaránes Pekoin. Suomas guovža gullá ?avgadit suodjaluvvon šlájaide, maid meahcásteami muddejit EU luonddudirek ivvas. Boazodoalloguovllus bázii bážekeah á okta guovža nuortaguovllus. 13 POROMIES 6/2016 Nohkan guovžabivdobajis lei Suomas lohpi báh?it 183 guovžža, dáin boazodoalloguovllus 70. Boazodoalloguovllu ulbmilin lea geahpidit guovžžaid dagahan boazovahágiid ja guovžalobiid lasihedjege 18. Jagis 2015 almmuhuvvui 739 guovžža goddin bohcco, go jagis 2014 daid gávdne 644. Dán jagi guovžžat leat árvvu mielde 1720-1840, go mannan jagi dat ledje 1450-1590. Lassedihtomearri ?ujuhuvvui nuortaboazodoalloguvlui. Boazodoalloguovllu, dego olles Suoma, guovžadihtomearri lihkostuvve bivdit beak lit. Luondduriggodatguovddáža árvvoštallama mielde Suoma guovžanáli mearri lea sturron sullii 15 % BIVDOALBMÁID SÁLLAŠAT Teaksta ja govva Kari Henttunen ovddit jagis. Boazodoalloguovllus guovžžaid mearri lea sturron ja maiddái guovžža dagahan boazovahágat leat lassánan. Guovžžaid dagahan boazovahágiid buhtadussupmi loktanii ná ovddit jagi 1 088 000 euros 1 263 000 euroi nappo sullii 16 %. Oarjesupmii sajáiduvvi šaddi náli dikšunguovllus Nuortaba?aeatnamis bázii golbma lobi geavatkeah á. Bierdna, meahciáddjá, muoddááddjá, meahcigonagas, muorjegálgu, dárfu.. Oarjeboazodoalloguovllus oa??ui báh?it 15 ja nuortaguovllus 55 guovžža
Badjeolmmožin lunddola??at maiddái guovžžaid bohccuide dagahan vahágiid ?uovun. Gih elis goddojuvvui golbma, Ranuas, Muonás ja Kolaris juohkeha??as guokte ja Taivalkoskis ja Puolankas goappašagain okta guovža. Doppe goddojuvvui 15 guovžža. 15 jagi leat dál gollan nu, ahte lean áššái bidjan eambbo dea u. Addojuvvon sálašmeari mearrideapmi vuo??uduvvá Luondduriggodatguovddáža bajásdoallan Tassuvuogádahkii registrerejuvvon guovžaáiccuide, erenoamážit ?ivgaáiccuide, ja daidda vuo??uduvvi nálleárvvoštallamii. Dannego boazodoalloguovllu nálleárvvoštallamii laktása eanet eahpesihkarvuohta viiddes meahcceguovlluid ja guovllu viidodaga ektui spirekontáktaolbmuid vátnivuo?a dihte, váldojuvvo boazodoalloguovllu dihtomeari mearride in vuh i maiddái boazovahágiid mearri ja man guvlui ovdáneapmi manná. Mo bivddát okto vai searvvis. Ii leat báhcán millii, muhto badjel vih anlot goddindilis lean leamaš mielde. Go geah??alit egois ala??at bivdit okto ja iežas beatnagiin, dat lea má?gii vuoimmeheapme. Na sáh t dás ovddos guvlui buoridit guovžanálleárvvoštallama dárkilvuo?a maiddái boazodoalloguovllus. Suopma lea juhkkojuvvon njealje guovžžanáli dikšunguvlui: boazodoalloguvlui, stá?ásnuvvan guovžanáli dikšunguvlui, leavvanavádahkii ja šaddi náli dikšunguvlui. Fuo??odikšunservviid boraspirekontáktaolbmuid oktavuo?adie?ut gávdnojit Suoma fuo??oguovddáža siidduin ?ujuhusas h p://riista.. Jahkása??at bivdinguovlun leat leamašan boazodoalloguovllu lassin Davve-Gárjil ja Kainuu. Man ollu geavahat áiggi ?ak?at guovžabivdui. Olles lobálaš bivdoáiggi, muhto prinsihpas olles jahki manná mo nu guovžaáššiiguin barggade in. Bálgosiid Tassu -registrerejeddjiid oktavuo?adie?uid oažžu álkimusat iežas bálgosa boazoisida bokte. Man galle jagi golai vuos aš goddojuvvon guvžii. Ášši galgá leat dalle juo ’trenejuvvon’, vai goddima sáh et sihkkaras t. Juos háliidit oažžut bohtosa, de áiggis ii leat mearkkašupmi. Suoma fuo??oguovddáža Lappi doaimmahagas spesiálaplánejeaddji Harri Norberg dea uha, ahte spirekontáktaolmmoš. Guossámis báh??ojuvvui ?ieža guovžža, Suovvaguoikkas golbma, Soa?egilis guokte ja Ohcejogas okta. Bivddu, mas lea boa?us, vuo??u lea varas áicu dahje luodda. ?uovvumin guovžžaid dahkamušaid ja lihkademiid. ?av??a bivdduin Suomussalmi lea nuortaguovllus gielddaid mielde njunnošis. Álo go lea varas luodda die?us de buoremus beana bivdui. Ma Komulainen, Au badjeolmmoš ja Niemelä bálgosa boazoisit Man guhkká leat bivdán guovžžaid. Nubbin lei Anár 14 guovžžain ja goalmmádin Salla 12 guovžžain. Norberg sávvá, ahte maiddái bálgosiin álggášedje diibmá dálvet ordnejuvvon Tassu-skuvlejumiid geažil registreret boraspireáiccuid Tassu-vuogádahkii iežas bálggosregistrerejeddjiid bokte, dahje almmuhit áiccuin fuo??odikšuservviid boraspirekontáktaolbmuide. 14 POROMIES 6/2016 ahte dan sáh á bivdit nannejuvvondikšunplána mielde. Buot eará guovlluin, earret šaddi náli guovllus, guovžžaid mearri lea šaddan stuoribun. Jearaimet guov e guovžžaid bivdi badjeolbmos, mo soai vásiheaba guovžabivddu ja mo nohkan bivdoáigodat manai. Deháleamos lea, ahte bivddus lea mielde luo aid vuoh beana, iige galggašii smieh at iežas beatnaga geavaheami ja dasa báh?ima oažžuma. Bivddu vá svuohtan lea dávjá beak lmeah unvuohta. erpmádaga doaibmama ja áiccuid registrerema galgá ain beav álmah t maiddái guovžžaid olis. /riistahallinto/yhteys edot/yhteys etohaku. Ministeriija addá jahkása??at stuorámus lobálaš sálašmearis. Oarjeguovllus Hyrynsalmi lei vuos aš njeljiin guovžžain. Ivnnis, sturrodagas dahje nális ii leat mearkkašupmi, juos dat dušše guorrá guovžža luo a ja doaibmá.. Bivdui galgá vuolgit vahkkubeaivvis, diibmoáiggis ja dálkkis beroškeah á. Makkár beana
Badjeolbmot sáhtášedje iežaset guovllus ?uovvut birra jagi leago doppe ‘eallin’. Veli-Ma Kangasniemi, Anár badjeolmmoš Man guhkká leat bivdán guovžžaid. Dál leahkki vuogádat lea buorre ja rievdadandárbu ii leat. Juos juoidá sáhtášii sávvat, de boazodoalloguovllus ii dárbbašiv??e lea dihtomearri álgage ja bivdoáigi liv??e nu mo dál. Mii guovžabivddus lea buoremus millii ?uohcán vásáhus. Badjeolbmuid gánnehiv??e iežaset meahcástanservviin (juos leat lahtut) smieh at lohpeja doaibmanmálliid, mo guovžžaid sáhtášii bivdit sin guovlluin. Nuppi dáfus juos háliida bohtosiid galgá bidjat dasa dea uge. Ii eará go beana guoras šgo?ii ja rádáriin ?uovuimet beatnaga bargama. Dan háve lei lihkku mielde ja vuordinbáikki válljiimet riekta. Muhto ii dat leat báhcán váivvidit, oaiveášši ahte gii nu goddá.. Ná beassat vuodjut guovžabivdui ja garvit bohccuid ja ealggaid cielaheami ja ruohtaheami. Dan ferte máh t geavahit ja dan lohkamiin beassá buorebut báh?indáhpáhusaide. Mis lea olles bearaš hui ‘meahccelunddot’. Nubbi ášši lea, ahte go meahcástanáigi álgá ja oažžu varas áiccu dahje luo a, de luodda dollojuvvošii buh sin. Dán beaivve doaibmi beanarádára geavaheapmi lea beatnaga lassin deháleamos bivddus. Beana vuh i guovžža easka diibmu 14.30. Pudasjärvis biila lei deaivan guvžii árrat i??edis. Visot goddindáhpáhusat leat ?uohcán millii, muhto dán ?av??a lei miellagiddevaš ’virgeveahki’ addin bolesii. Goddinmáksu álo searvái, juos goddojuvvo sin eatnamiidda. Vuordibáikki válljejupmái váikkuhit meahccelohkandáidu ja áddejupmi das, maid guovža bargá go geah??ala ?ádjidah t beatnaga. Várra lagamus 15 jagi ja ak ivvala??at logenár jagi. Sari lea meahcástan maiddái olles eallima ja go i dán ?av??a vuos aš guovžžas. Dánge jagi bivdduin, main lean leamaš mielde, leat báh?án guovžža jämp i, norggaránesii, plo i ja suomavuojehanbeatnagii, Mo ovddidiv??et guovžža bivdovuogádaga. Dán ?av??a boazobarggut sirddašedje ma??elii de beasai bivdit eambbo guovžžage. Man ollu geavahat áiggi ?ak?at guovžabivdui. Servviin liv??e ovddasvástádusolbmot, geat liv??e kontáktaolbmot. Guovžžaid gal báh?et doppe, gos daid lea. tná beana dahje má?gage ‘hárjehallamin’, de buorrege luoddabeana ii šat sáhte guoras t guovžža ja dat lea manahuvvon. Maid badjeolbmot sáh et bargat guovžabivddu ovddideami ovdii. Juos ii leat varas áicu de beatnaga veaddit ja geavahuvvo ná luo a ohcamii. Vuos aš godden ieš guovžža jagis 2013 Bátneduoddara guovllus maid das boahtá, badjelaš logi jagi. Man galle jagi golai vuos aš goddojuvvon guvžii. Golmma guovžža goddimis lean leamaš mielde, dán jagi dain ledje guokte. Barggut dušše lávejit heh et buori astoáiggedoaimma. Ná sáh á oassálas t báh??ige bivdui buorebut. Lohppii Ma sádde dearvvuo?aid buohkaide, ahte gánneha smieh at luoitágo astoáiggedoaimma seamma dássái gos dat sus lea. Euro lea dábála??at buorre konsulta. Juos das . Gaskabeai’ áigge Puolankas bo?ii meahcásteaddji suomavuojehanbeatnagiin. Gal dat olles bivdoáigi gollá vuos aš beaivvi rájes ma?imus beaivái, juos dihtomearri dušše reahkká. 15 POROMIES 6/2016 Vuojeheaddji beatnagat heivejit guovlluide, gos leat geainnut, muhto meahcceguovlluin ceakkobealjit leat buorit. Áicu lea deháleamos ja daid bargan. Álo dat ii mana nu. I??edis 7.30 bo?ii diehtu dáhpáhusas. Jagiid mielde ?oakkánan vásihus dagahii dan, ahte dáhpáhus ?oavdašuvai mu buorrin. Dát doallá deaivása buot spiriid bivddus. Álo ii leat beassan meahccái, go skihpárat leat leamaš bivddus ja goddán guovžža. Rádára geavaheami gánnehiv??e oahpahallat, vaikko ii liv??e beana alddas
Juos dušše beassá vuolgit, de dan gal . Varas áicu lea buot deháleamos. tná geah??aleamen. Govva Sari Magga.. Doppe lea áigi smieh at ja oahpahallat maid dat guovža smieh á ja maid dat goasge bargá. Suomussalmi galggašii guo??it eret nuortabivdoguovllus dahje lasihit guvlui mealgadit bivdodihtomeari. Mo ovddidiv??et guovžža bivdovuogádaga. 16 POROMIES 6/2016 Mo bivddát okto vai searvvis. Eai mis leat stuorra joavkkut, guokte dahje golbma bivdi eanemustá. Badjeolbmot johtet ollu meahcis ja oidnet feara maid. Unna joavkkuin dahje okto. Beaivvála??at šaddá vázzit logiid kilomehteriid, 3040 km ii leat goanstage vázzit guovžabivddus. Dát lea gal duo?aštus das, ahte guovžanálli lea lassánan mealgadit ma?imus jagiin. Dán jagi lihkus bivdu lihkostuvai Anárisge ja báh?e 14 guovžža. Goas nu dušše dovdu, ahte lea stuorra šielbmá ri?get verddii guovžaáiccus. Mii guovžabivddus lea buoremus millii ?uohcán vásáhus. Mii leat skuvlen beatnagiid boazofriddjan. Mátkkis ii leat mearkkašupmi, juos boahtá varas guovžaáicu. Guovžabivdu gáibida viiddes ok laš bivdoguovlluid. Juos guovžža deaivá gávdnat, de dalle álgit bivdit. Mis dáppe davvin leat viiddes meahcit ja bivdu lea ollu váddásut. Bo?ii sálaš dahje ii. Gal go guovžžaid geahpedit de boazovahágatge unnot. Mu mielas beatnaga ii dárbbaš leat dakkár, ahte dat guorasta ?u?iid kilomehteriid ealli ma?is. Juos dat ii ciela ealgga, de ii dat gal ciela guovžžage. Maid badjeolbmot sáh et bargat guovžabivddu ovddideami ovdii. Lešgo dat gá?ašvuohta vai mii. Dál mus lea seahkenálát ealgabeana. Ealgga dat gal cillet ja gal beana galgá leat fuo??ovarat. Dan eadni lea norggaránes ja áh??i lea davveceaggubealját ja jämp seaguhus. Ii mis lihkostuva stuorra joavkku vuordinbáikebivdu, go eai leat geainnut ja leat viiddes meahcit gos bivdit. Dábála??at skihpáriin manne meahccái ja ohcaletne guovžža. Álo go meahcásta de doppe bohtet vásihusat. Beana, masa Sari bážii dán ?av??a guovžža, lea mu boazobeatnaga ?ivga ja dan áh??i lea dát mu seahkenálát ealgabeana. Juos beassá varas luo a guorrat, de dalle lea álkit bivdigoah t. Makkár beana. Das lea álo guhkes áigái smieh amuš, ahte maid liv??e galgan bargan earáláhkai go bivdu ii lihkostuvvan, dahje mii das bargojuvvui riekta go dat lihkostuvai. Seamma boazobeanaciikkuin vuiten gi??at bohccuid guo?ohangilvvu Gih elis, Alakylä bálgosa Urakkapulju gárddis. Veli-Matti Kangasniemi ja Bátneduoddara eatnamiin jagis 2013 goddojuvvon guovža. Gal buot reaissut leat millii ?uohcci ja buorit reaissut. Gal juohke badjeolbmo galggašii jurddašit, ahte juos eai ieža meahcás de almmuhiv??e dalán bivdoalbmáide, go guovžža áicet. Anára gielddasge leat vel dakkár guovllut, gosa ii beasa guovžabivdui ja dat lea fuones ášši. Láve leat, ahte davvin eai geargga bivdit, go máddin leat báh?án dihtomeriid. Gii dakkár beatnaga ma?is sáh á doppe meahcis joh t. Badjeolbmot galggašedje váikkuhit dasa juos sáh et, vai bivdoriv id o??ošeimmet maiddái dáidda guovlluide
Ultracomin kuolleisuuslähetin paristonkesto valmiustilassa jopa 5 v • paristonkesto lähetystilassa jopa 3 kk • toimintavarma radiotekniikka • kevyt • ei kerää lunta eikä jäätä • edullinen aite, jonka t i i Läh ti aristonkesto radiotekniikka nen Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele. Laitteen hinta on hyvin edullinen suhteessa sen hyötyihin. Lähetin käynnistyy, kun poro kuolee, ja lähettää paikannussignaalia jopa kolme kuukautta. www.ultracom.. Ultracomin kuolleisuuslähetin on aikuisen poron kaulaan sijoitettava laite, jonka avulla on mahdollista löytää ne menehtyneet porot, joita ei muuten löytyisi
Vaihtelu johtuu ahmakannan koosta, laadusta ja sijainnista sekä kunkin alueen lumiolosuhteista. Mikäli poistotoimissa epäonnistutaan, kasvavat on. 18 POROMIES 6/2016 AJANKOHTAISTA Teksti ja kuva Anne Ollila. Ylen Katoava Pohjola-sarjassa esitettiin hiljattain kaksi perustavanlaatuista valhetta: poromiesten tulot tulevat tuista ja ahmavahingot ovat vähentyneet tutkimuksen vuoksi. Nämä valheet on syytä tähän alkuun lyhyesti oikaista. Ahmavahingoissa on huomattavaa vaihtelua vuosien välillä, eikä tämä vaihtelu ole riippuvainen tutkijan toimista. Luken tutkimuksen mukaan (kannattavuuskirjanpito) porotalouden tuotannon arvosta tukien osuus on nykyään 13–14 %. Ensiksi mainittuun vaikuttavat erityisesti naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa toteutettavan ahmanmetsästyksen onnistuminen sekä ahman ravintotilanne. Mikäli naapureissa saadaan poistettua tavoitteiden mukainen määrä ahmoja, myös Suomessa ongelmat pysyvät paremmin hallinnassa. Jos tuottoihin luettaisiin poronhoitajan muiden tulolähteiden kuten porotilamatkailun ja jalostuksen tulot, porotalouden tukien osuus jäisi muutamaan prosenttiin. Kuva Py arkisto
19 POROMIES 6/2016 gelmat myös meillä. MMM esittää kahdelle seuraavalle metsästysvuodelle kullekin 40 suden kiintiötä poronhoitoalueen ulkopuolelle. Toiseksi lumiolosuhteet ovat joinakin vuosina ahmalle niin otolliset, että poroilla ei ole mahdollisuuksia juuri päästä saalistajaa pakoon. Esitys vähentää huomattavasti käytössä olevien pyyntilupien määrää poronhoitoalueen ulkopuolella, sillä luvista vähennetään myös kaikki muu susien kuolleisuus, kuten onnettomuuksissa tai salametsästyksessä kuolleet ja poliisiluvilla poistetut. Petovahinkojen vähentämiseen tähtäävät toimet ovat edelleen riittämättömiä. Sudet aiheuttavat poronhoitoalueella vuosittain 0,5–1,5 miljoonan euron korvattavat vahingot. Ilvekselle ei asetettu kuluvalle metsästyskaudelle poronhoitoalueelle kiintiötä, eli saalismäärää ei rajoiteta. Susi kuuluu poronhoitoalueella luontodirektiivin liitteeseen V, mikä tarkoittaa, että suden metsästys on lähtökohtaisesti mahdollista. Poronhoitoalueella vahinkoa aiheuttavat sudet tulee pyrkiä poistamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tällaisina vuosina vahinkokertymät nousevat väistämättä valtaviksi. Porovahinkojen hallinnassa sekä kannanhoidollisten että vahinkoperusteisten poikkeuslupien joustavan myöntämisen mahdollisuus on äärimmäisen tärkeää. Poronhoitoalueelle ei esitetä kiintiötä susien poistoluville. Tämä on perusteltu linjaus ja mahdollistaa joustavamman käytännön muuttuvien tilanteiden mukaisesti. Tämän lisäksi korvaamatta jäävä hävikki ja suden poistoprosesseista aiheutuvat kustannukset ovat paliskunnissa huomattavat. Suomen saama maksuvaltuutus Komissiolta on 10 miljoonaa. Susi on kuitenkin kansallisella päätöksellä rauhoitettu metsästyslailla myös poronhoitoalueella. Poronomistajien osuus maasuurpetojen aiheuttamasta taloudellisesta taakasta on jo nykyisellään niin merkittävä, että korvausten leikkaukset tekisivät asetelmasta täysin kohtuuttoman. Naapurimaiden ahmakantojen pääpaino on Suomen vastaisilla raja-alueilla, erityisesti Käsivarren alueella. Pedot Kuluvana vuonna maasuurpetojen aiheuttamana löydetyt ja korvattavaksi tulevat porovahingot nousevat todennäköisesti yli 10 miljoonan euron. Tämä tarkoittaa, että petojen poistokäytäntöjä on tehostettava, jotta korvausmäärät eivät nouse yli sallitun katon. Näiden olosuhteiden varalle tarvitaan ehdottomasti poikkeusluvan myöntämisen mahdollistava ahma-asetus, kuten ahmakannan hoitosuunnitelmassa linjataan. Tämä onkin välttämätöntä poronhoidon edellytysten säilyttämiseksi. Näin silloin, kun hanki kantaa ahmaa, muttei poroa. Tämän vuoksi metsästystä Lapin maakunnan poronhoitoalueen ulkopuolisilla alueilla sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan poronhoitoalueen vastaisilla alueilla olisi tarpeellista lisätä porovahinkojen vähentämiseksi. Poronhoitoalueen etelärajan tuntumassa elävät ilveskannat vaikuttavat merkittävästi ilvesten aiheuttamien porovahinkojen määrään. Suurin vahingonte
Luonnonvarakeskus ja Skandinavian tutkimuslaitokset seuraavat susien liikkumista ja geenivaihtoa populaatioiden välillä. Varsinaisia vahinkoja aiheuttavat määrällisesti eniten karhut, mutta tältä osin vahingot menevät hävikin piikkiin; karhun tekemiä raatoja löytyy luonnosta harvoin, sillä karhu syö saaliinsa usein melko tarkkaan ja kesämaan aikaan jäljet katoavat maastosta nopeasti. Ruotsin susien kannanhoitosuunnitelman mukaan populaatio tarvitsee yhden lisääntyvän yksilön viidessä vuodessa. Lisäksi karhun kiintiömetsästyksen lupamäärän lisääminen poronhoitoalueelle on tarpeen. EU-komission lausunnon ja valtioneuvoston päätöksen jälkeen maakuntakaava tulee uudelleen nähtäville joko niin, että kaavassa osoitetaan Kemihaaran allas ja laajeneva Sallatunturin matkailualue sekä niiden poikkeamisen vuoksi tar. Tavoitteena tulee olla petojen aiheuttamien vahinkojen ja tämän myötä myös korvaussummien selkeä lasku. Susikannan hoidon tavoitteet siis toteutuvat poronhoitoalueen osalta nykyisellään. Tutkijoiden mukaan susia on siirtynyt joka vuosi Suomesta Ruotsiin ja myös päinvastaista liikettä on. Näillä menettelyillä vahinkokertymiä on hankalaa kontrolloida riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Myös Ruotsi on ollut suden vuoksi Komission erityisessä tarkkailussa ja suden osalta kannanhoidolle asetetut tavoitteet kytkeytyvät maissa toisiinsa. Niinpä sekä ahman että karhun osalta vahinkoperusteisia poikkeuslupia tulee olla saatavilla, jotta ongelmatilanteisiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Natura-alueille sijoitetut Kemihaaran tulvasuojeluallas ja Sallatunturin matkailutoimintojen alueen laajentaminen vaativat luonnonsuojelulain 66 §:n mukaiset päätökset. Petopolitiikkaa on välttämätöntä uudistaa ja joustavoittaa vahinkokertymien jatkuvan kasvun katkaisemiseksi. 20 POROMIES 6/2016 kijä on ahma, jolle ei toistuvasti kesken loppuvista korvausmäärärahoista huolimatta ole saatu poistolupien myöntämisten mahdollistavaa asetusta. Suomen poronhoitoalueen susikannan hoidon osalta tällainen kannanotto on jo tehty, seurauksena eläinsuojelujärjestöjen taannoiseen kirjelmöintiin. Skandinavian susipopulaatio tarvitsee geenivirtaa alueen ulkopuolelta kannan sisäsiittoisuuden hillitsemiseksi. Skandinavian susien sisäsiittoisuusaste on myös viime vuosina ollut laskusuuntainen. Komission petofoorumin vuoden viimeinen kokous pidettiin Brysselissä marraskuussa. Ahma on saatava poistolupakäytännön piiriin. Poikkeaminen Naturasuojelusta voidaan tehdä, mikäli hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Natura-alueiden purkaminen vaatii kuitenkin korvaavia toimenpiteitä, kuten uusien alueiden perustamisia. Ensimmäisenä vuoroon näyttäisi tulevan Romanian petojen metsästys, joka on parhaillaan kokonaan keskeytetty. Kannanotossa todettiin sudenhoidon olevan meillä kunnossa. Karhun ja ilveksen osalta Riistakeskus on noudattanut käytäntöä, jonka mukaan vahingonkärsijän on odotettava vähintään kolmen poronraadon löytymistä kunkin petoyksilön jäljiltä saadakseen kyseiselle yksilölle poistoluvan. Ylivoimaisen valtaosan kaikista koko Suomessa korvattavista petovahingoista aiheuttavat ahmat. Suomi on ollut susikannan hoidon vuoksi suuren kiinnostuksen kohteena Komissiossa. Keskustelua aiheuttaa erityisesti suden kannanhoidollinen metsästys poronhoitoalueen ulkopuolella. Maankäyttö Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava etenee. Jatkossa kannanottoja pyritään tekemään erityiskysymyksistä. Tämä tavoite on kuitenkin tutkijoiden mukaan turvattu ainakin Suomen taholta, sillä lumettomana aikana susien liikkuminen poronhoitoalueella on käytännössä esteetöntä. Kokouksessa sovittiin tulevista toimista. Vierailimme myös Kataisen kabinetissa ja tapasimme suomalaisia meppejä. Poronhoitoalueen osalta susikannan hoidon velvoitteeksi on asetettu susien liikkumisen varmistaminen Skandinavian, Suomen ja Venäjän populaatioiden välillä. Vierailimme yhdessä MTK:n ja Metsästäjäliiton kanssa lokakuussa komissiossa keskustelemassa suden kannanhoidosta. Tulevana vuonna foorumissa pyrittänee saamaan yhteisiä kannanottoja paikallistasojen ongelmiin
Yhteysviranomaisen antaman YVA-lausunnon mukaan poronhoito tulee ottaa huomioon, mikäli hanke etenee. Verotus Vuosittaiset veroneuvottelut Verohallinnon kanssa käytiin lokakuussa. Kiimingin paliskunnan alueelle suunniteltu noin 60 voimalaa kattava Lavakorven tuulivoimahanke on vastatuulessa. Kaivosalan toimijoita on vuoden aikana koulutettu kaivosvastuujärjestelmän käyttöönottoon. PEFC-metsäserti. Suuren hankkeen vaikutukset poronhoidolle olisivat merkittävät. Järjestelmien tehtävänä on raamittaa sidosryhmien yhteistyössä neuvottelemia lainsäädännön tason ylittäviä vastuullisen toiminnan periaatteita ja näin kehittää Suomessa harjoitettavaa kaivostoimintaa nykyistä kestävämpään suuntaan. Pintamon paliskunta sai erityiskiitokset hyvin täytetyistä papereista. Osaa Kuusamon paliskunnista kaava tulisi suojelemaan kaivostoiminnan vaikutuksilta. Prosessi on todennäköisine valitusprosesseineen pitkä, joten kaavan voimaantuloa joudutaan odottelemaan todennäköisesti vielä vuosia. Mukana ovat myös Suurikuusikon ja Kevitsan kaivokset. Puolustusvoimat vastustaa hanketta sen ilmavoimien ilmavalvontatutkien toimivuuteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi strategisen osayleiskaavan. Paliskuntien erotusaidat on merkitty poronhoidon kannalta tärkeinä kohteina. Kokouksessa vahvistettiin kaivosvastuujärjestelmän toimintaperiaatteet ja malminetsintävastuujärjestelmän arviointityökalut. 14:ssa Suomessa toimivassa kaivosyhtiössä (90 %:ssa yhtiöistä) aletaan soveltaa vastuujärjestelmiä käytäntöön vaiheittain. ELY-keskuksen tietojen mukaan hanketoimija ilmeisesti selvittää, onko hanketta mahdollista tehdä pienempänä. Palautteet Metsähallituksen toiminnasta kannattaa toimittaa meille sitä mukaa, kun asioita paliskunnissa eteen tulee. Omaan käyttöön saa ottaa verottomasti 850 €:n edestä eli noin 94 kg poronlihaa. Kokonaisporomäärät ovat poronhoitoalueella edelleen reilusti alle suurimman sallitun poromäärän.. Kaivosvastuuverkoston hallituksen vuoden viimeinen kokous pidettiin marraskuussa Jyväskylässä. 21 POROMIES 6/2016 vittavat uudet Natura-alueet tai niin, että kaavassa osoitetaan kyseisillä alueilla nykyisin sijaitsevat suojelualueet. Auditointi tarkoittaa käytännössä Metsähallitussopimuksen noudattamisen arviointia. Kaavasta mahdollisesti valitetaan, joten asia ratkaistaneen myöhemmin oikeusistuimissa. Poronhoitoa turvataan koko kaavaaluetta koskevassa yleismääräyksessä ja poronhoito tulee ottaa huomioon mm. oinnin auditointi tehtiin valtion maiden osalta loppuvuoden aikana. Poronhoidon kannalta eniten huolta on aiheuttanut kaivospiirin liian suuri laajuus kaivoksen vaatimiin toimintoihin nähden Muonion paliskunnan pääerotusaidan läheisyydessä. Poronhoitovuoden 2016–2017 omaan käyttöön otetun poronlihan verottomaksi hinnaksi sovittiin 9 €/kg. Tänä vuonna jouduttiin puuttumaan kolmen paliskunnan osalta ilmoitettuihin talkoopäiviin listojen epäluotettavuuden vuoksi. Kaivos vaatisi nykyistä kaivospiiriä laajempia alueita, mutta niitä ei nyt hyväksytyn kaavan mukaan voida myöntää. Kaivoshankkeen vaatima kaavoitus on aluillaan ja osayleiskaava tulee nähtäville todennäköisesti talvella. Paliskuntien ilmoittamat talkoopäivävähennykset ovat puhuttaneet useita vuosia lähinnä niiden kirjavan ilmoittamiskäytännön vuoksi. metsätalouden ja tuulivoimatuotannon suunnittelussa. Kaavalla rajoitetaan kaivostoimintaa siten, ettei Juomasuon kultakaivosta ole todennäköisesti mahdollista perustaa, vaikka sille on osoitettu kaivospiiri. Hannukaisen kaivospiirin muodostamiseen tähtäävät neuvottelut kaivosviranomaisen kanssa jatkuivat marraskuussa ja niitä jatketaan edelleen tammikuussa. Sopimusta on noudatettu pääasiassa hyvin, mutta nostimme esiin myös muutamia sopimusrikkeitä hakkuita, maanmuokkauksia ja tapahtumien järjestämistä koskien. Pääsääntöisesti paliskunnat toimittivat tuottoperustelaskelmat tarvittavine liitteineen hyvin, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, joiden laskelmia jouduttiin taas kerran odottelemaan. Kaivosviranomaisen tulisi määrätä ainakin sopimaan kaivoksen aiheuttamien haittojen korvaamisesta ja vaikutusten seurannasta. Vanhoja asioita on vaikeaa käsitellä tarkoituksenmukaisesti. Ne ja muu verkoston materiaali löytyvät osoitteesta www.kaivosvastuu.
22 POROMIES 6/2016 PALISKUNTAIN YHDISTYKSEN ANTAMAT LAUSUNNOT JA MUUT ESITYKSET 6.10.–17.11.2016 1. Kokouksessa käytiin läpi maiden toteuttamat korjaukset ja tulevat suunnitelmat sekä esiin nousseet kysymykset kuluneelta vuodelta. Alhainen poromäärä aiheuttaa paliskunnalle monenlaisia hankaluuksia. Lausunto Lapin ELY-keskukselle Kemijärven biojalostamon YVA-ohjelmasta, 10.10.2016 3. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle Utajärven Pahkavaaran tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta, 20.10.2016 6. Lakiin on lisätty uusi pykälä: 39a §, joka täsmentää raja-aidan oikeudellista asemaa. Raja-aidat Suomen ja Norjan välisen uuden valtiosopimuksen käsittely etenee molempien maiden poliittisissa rattaissa ongelmitta. Palaute Metsähallitukselle Syötteen kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelmasta, 11.11.2016 12. Aidan käyttöoikeus kirjataan kiinteistötietojärjestelmään.. Lausunto maaja metsätalousvaliokunnalle luopumistukilain muuttamisesta, 1.11.2016 9. Lausunto maaja metsätalousministeriölle hirvieläinten näivetystaudin leviämisen estämisestä, 12.10.2016 5. Suunnittelu alkaa ensi vuonna ja rakentamaan päästään seuraavana. Suomi on tehnyt raja-aitasopimuksen uudistamisen vuoksi keskeisen muutoksen myös poronhoitolakiin. Raja-aitakomission kokous pidettiin marraskuussa Tromssassa. Poronhoitovuonna 2015–2016 teurastettiin yhteensä noin 88 000 poroa, mikä tarkoittaa että lihaa tuotettiin noin kaksi miljoonaa kiloa. Jos sopimusta ei synny, asia käsitellään lunastustoimituksessa. Lausunto maaja metsätalousvaliokunnalle poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, 12.10.2016 4. Lausunto Simon kunnalle Karsikkoniemen osayleiskaavasta, 20.10.2016 8. Sopimus saataneen voimaan ensi vuoden alussa. Uusi komissio aloittaa uudistetulla kokoonpanolla toimintansa uuden sopimuksen vahvistuksen myötä ensi vuonna. Sopimuksen voimaantulon jälkeen molemmat maat käynnistävät uudet aitahankkeet. Lausunto Rovaniemen kaupungille Rautiosaaren osayleiskaavasta, 9.11.2016 11. Poronlihan tuotantomäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta. Välitalo 040 556 9825 Kolmessa paliskunnassa poromäärät ovat huomattavasti yli suurimman sallitun, kun vastaavasti 18 paliskunnassa poromäärä on vielä huomattavammin alle suurimman sallitun. Lausunto työja elinkeinoministeriölle hallituksen esityksestä kaivoslain muuttamiseksi, 17.11.2016 TARVIKKEI TARVIKKEITA TA POROILLE JA POROMIEHI POROILLE JA POROMIEHILLE LLE alisenahkatuote.org Anna-Liisa Seppälä annaliisa.seppala@luukku.com / 0400 760 277 K. Lausunto eduskunnan maatalousjaostolle hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017, 6.10.2016 2. Pykälän mukaan esteaitaa varten tarvittavasta käyttöoikeudesta on sovittava ensi sijassa maanomistajan kanssa. Kokous oli tällä kokoonpanolla toimineen komission viimeinen. Hallitusohjelmaan kirjattu yrittäjätulovähennys koskettaa myös poronhoitoa. Lausunto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle Utajärven Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta, 20.10.2016 7. Käytännössä tämä tarkoittaa hallituksen esityksen (HE 176/2016) mukaan puhtaan tuoton arvon vahvistamista 5 % laskentatulosta pienemmäksi. Lausunto ympäristöministeriölle esityksestä Hossan kansallispuistolaiksi, 7.11.2016 10
POLARIS.FI Peräkärry kaupan päälle.. 15 990 € + tk. 23 POROMIES 6/2016 REKISTERÖITY KAHDELLE UUSI BIG BOSS 2017 SPORTSMAN 570 EPS 6X6 EUT • Rekisteröity 2-paikkaiseksi EUT-traktoriksi • Automaattisesti ja nopeasti kytkeytyvä 100 % HighPerf. UUTUUS! Markkinoiden ainoa 2-paikkainen 6x6 Telasarja lisävarusteena. 6x6-veto • Sähkötoiminen EPS-ohjaustehostin • EBS-moottorijarru ja ADC-alamäkijarru • Luotettava ja taloudellinen 44 hv -moottori • Kippilava (340 kg) • Extra tiheä voimansiirron välitys Sh
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 12.12. TIEDOTE Liikennevakuutuskeskus 22.11.2016 Poroliikennevahinkojen korvausjärjestelmä, ePoro, uudistuu. EPORO 2.0 – MIKÄ MUUTTUU. • uusi käyttöliittymä, jossa on pyritty selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen • sähköiset työjonot • arviomiesten käyttäjäja yhteystietojen ja poronomistajien yhteystietojen hallinta paliskunnilla (tallentajat) • arviomiehille mahdollisuus kirjata vahinko sähköisesti vahinkopaikalla mobiililaitteella. Uusia ominaisuuksia ovat mm. 24 POROMIES 6/2016 Uutta järjestelmää on jo testattu tuotannossa rajatun pilottiryhmän toimesta marraskuusta lukien. Uuden järjestelmän käyttöönotto ei vaikuta osapuolten toimintavastuisiin tai korvaustasoihin
Kirjautumisosoite on sama kuin vanhassa järjestelmässä. ). mennessä, ota yhteys Liikennevakuutuskeskukseen (eporo@vakuutuskeskus.. Tarkistathan, että sähköpostiosoitteesi on oman paliskuntasi tallentajan tiedossa. tai Paliskuntain yhdistys / Anna-Leena Jänkälä anna-leena.jankala@paliskunnat.. / 0400 388 560 OLEMME ERIKOISTUNEET AMMATTILAISTEN LIHANKÄSITTELYLAITTEISIIN TEURASTUS JALOSTUS PAKKAAMINEN Toimitamme myös käytetyt koneet! p. • Käyttöohjeet toimitetaan ennen edellä mainitun linkin välittämistä sähköpostitse erikseen • Tallentaja tarkastaa järjestelmästä omat ja oman paliskuntansa arviomiesten yhteystiedot ja päivittää ne tarvittaessa • Tallentaja voi luoda oman paliskunnan arviomiehille käyttäjätunnukset ePoroon lisää uusi käyttäjä –painikkeen kautta • Tallentaja voi myös päivittää oman paliskuntansa poronomistajia ja näiden yhteystietoja Arviomies • Uuden järjestelmän käyttöönotto ei välttämättä edellytä arviomieheltä toimenpiteitä • Arviomies voi ilmoittaa vahingon tallentajalle joko a) perinteisesti tai b) ePoro-järjestelmän kautta sähköisesti, jolloin vahinko ohjautuu automaattisesti tallentajan työjonoon. Osallistu Poromiehen tieturva-kurssille, jossa yhtenä osana on uusi ePoro ja sen käyttö! Lisätiedot Liikennevakuutuskeskus, eporo@vakuutuskeskus.. www.kevinalpina.. Mikäli et ole saanut sähköpostia 12.12. Tunnukset saat oman paliskunnan tallentajalta. JUHANI TANNER 0400-780 908 Valmistan Kittilässä KERMIKKÄ TUOTTEITA KERMIKKÄ TUOTTEITA Valmistan Kittilässä. Porovahinkotallentaja • Liikennevakuutuskeskus lähettää sähköpostilla linkin, jonka kautta luodaan salasana ja kirjaudutaan uuteen järjestelmään. • Sähköinen ilmoittaminen edellyttää arviomieheltä kirjautumista ePoro-järjestelmään. 25 POROMIES 6/2016 Miten toimin. 03 3454 4500 / kevinalpina@kevinalpina.
Kuvat Vuoden Porokokki r.y. useampi kokki Suomen menestyksekkäästä kokkimaajoukkueesta. Kisaamassa olivat maamme arvostetut ykköskokit. lerrullaa, matsutakesienillä ja poron rasvalla maustettua riistakastiketta, paistettua riekon sydäntä, paahdettua Voittajapari Ville Korhonen (vas.) ja Kim Päivästö.. Tämän vuotisen . Reseptikilpailun perusteella Vuoden Porokokki -kisaan oli valittu kahdeksan kilpailuparia. Mukana oli mm. juureksia, karpaloita, jauhoja ja mausteita. naalin pakollisina raaka-aineina oli kokonainen poron. Lisäksi raaka-ainekorissa oli mm. Helsinkiläisen ravintola Savoyn keittiömestarit valmistivat yllätyksellisen raaka-ainekorin tarjonnasta menukokonaisuuden, jossa oli poron ulko. 26 POROMIES 6/2016 VUODEN POROKOKKI VOITTO RAVINTOLA SAVOYN KAKSIKOLLE Teksti Martti Kotakorva. lee, matsutake -sieni, riekon sydän ja porojauheliha. Pakollisia annoksessa olivat myös kastike, päälisäke sekä kaksi sivulisäkettä. Vuoden Porokokki 2016 kilpailu kisattiin Levin Hullu Poro areenalla ja tapahtumaa pääsi myös yleisö seuraamaan paikan päällä. Voittoon kokkasivat Kim Päivästö ja Ville Korhonen ravintola Savoysta. Kilpailutehtävänä oli valmistaa kahdessa tunnissa á la carte -tyyppinen pääruoka pakollisista raaka-aineista kuudelle henkilölle. Finaaliin valittiin karsintojen jälkeen neljä kilpailuparia
Kilpailijoiden työskentelyä keittiössä arvoivat tekniikkatuomareina Timo Nieminen, Hullu Poro Oy.stä ja Mika Kiviniemi Electrolux Oy.stä. Kim Päivästö ja Ville Korhonen Ravintola Savoy, Helsinki 2. puikulaperunaa, savoijinkaalilaatikkoa sekä porkkanapyrettä. Vuoden Porokokki kilpailun taustatahoina ovat Vuoden Porokokki r.y., Suomen Keittiömestarit r.y. Kilpailun käytännön toteutuksesta vastaavat keittiömestarit Martti Kotakorva ja Jouko Rajanen. Tommi Tuominen Ravintola Demo ja Henrik Packalen Ravintola Finnjävel, Helsinki 3. Janne Töllinen Scandic Tampere Station ja Joona Lehto T:mi JoonaFood, Helsinki Voittoisa annos. POROMIES 6/2016 Vuoden Porokokkikilpailu 2016 kolme parasta 1. ja Levin matkailu ja joukko yhteistyökumppaneita. Meillä oli mukana kisaamassa tämän pohjoisen ainutlaatuisen raaka-aineen, poron, äärellä maamme ehdoton ykkösketju ravintolamaailman huipulta, Jouko tiivistää. Annosten makua, valmistustekniikkaa ja annosta kokonaisuutena arvioivat makutuomarit Sampo Kantele Ravintolakoulu Perhosta Helsingistä, Antti Hietanen Ravintola Petronellasta Saariselältä, Mika Gehör Graniittiravintolat Oy.stä Helsingistä, Matti Hirvasoja ja Rainer Nyman Ravintola Haltiakammista Ylläkseltä.. Kilpailun johtajana toimiva Jouko Rajanen piti tämän vuotisen porokokkikilpailun tasoa huikeana
Kuntien halu käyttää lähiruokaa paljastui suureksi. Erityisen positiivisena yllätyksenä tuli se, kuinka paljon kunnissa lähiruokaa jo käytetään. 28 POROMIES 6/2016 Huhtikuussa 2015 aloitin tutustumisen pieniin ja suuriin poronlihanjalostajiin sekä kartoitin ammattikeittiöihin sopivia tuotteita ja suunnittelin mitä niihin voisimme tarjota. Suurimpina LOPPUSUORALLA – POHJOISTA POROA AMMATTIKEITTIÖÖN Tavoitteena oli saada poronlihasta . Ennakointia tarvitaan siksi, että jalostajat osaavat ’korvamerkitä’ kuntien tarvitsemat lihat ja toimittaa niitä lukuvuoden aikana tasaisesti keittiöihin.. Teksti ja kuvat Niko Suopajärvi ongelmina koettiin tuotteiden saatavuus, toimitusvarmuus, tiedon löytäminen mitä raaka-aineita missäkin on tarjolla ja tietenkin se, mihin hintaan. Tämän jälkeen kartoitin kuntien halukkuutta poronlihan ja lähiruoan käyttöön. Poronlihan saatavuuteen ja toimitusvarmuuteen liittyvät ongelmat poistettiin kertomalla kunnille poronlihan sesonkiluonteisuudesta eli teurastukset tapahtuvat pääsääntöisesti syksyllä. ksu ja varteenotettava vaihtoehto ammattikeittiöiden tarpeisiin tinkimällä annoshinnasta, mutta ei mausta. Näin ollen kuntien täytyy viimeistään alkusyksystä suunnitella kuinka usein he aikovat tarjota pororuokaa lukuvuoden aikana ja tehdä tarpeen vaatimat lihatilaukset jalostajille
Poronlihassa on makua paljon enemmän ja käyttämällä resepteissä paljon kasviksia annoshinta pysyy maltillisena, puhumattakaan terveydellisistä seikoista. Tuotteet olivat täyttä lihaa eikä valkoista riekaletta, mitä osa oli pelännyt. 29 POROMIES 6/2016 Edukkaat osat Hankkeessa lähdettiin kehittämään poron edukkaimmista osista kuten kylki, potkat ja kaula, ruokatuotteita kuntien tarpeisiin. Pororuokapäivät Hankkeessa on järjestetty pororuokapäiviä seuraavissa kunnissa: Kuusamo, Kolari, Muonio, Kemijärvi, Kittilä, Enontekiö, Inari, Salla, Posio, Savukoski ja Rovaniemi. Pororuoasta riippuen hinnaksi on tullut 1,65–2,30 € annosta kohden. Reseptit ovat sadalle hengelle, sillä pienempiä reseptejä on vaikea suurentaa niin, että makujen taataan pysyvän samoina ruoissa. Reseptiikka Yksi tavoitteista oli tuottaa poronlihasta ammattikeittiöille sopivaa reseptiikkaa. Näitä reseptejä hankkeessa onkin kehitelty nelisenkymmentä ja ne löytyvät pororeseptit.. Kun tuotteet saatiin paikan päälle nähtäväksi, henkilökunta yllättyi positiviisesti. Näistä osista tuotettiin yhteistyössä jalostajien kanssa helppokäyttöisiä kuutioita, suikaleita ja merimiespihvejä. Osa kunnista on ottanut yhden pororuoan kiertävälle ruokalistalleen, osa useammankin. Näissä kunnissa toteutimme pororuoan ja ennen kaikkea saimme laskettua mitä poronlihasta valmistetun ruoan hinnaksi tuli, sillä se on erittäin määräävä tekijä kunnissa. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut sitä, Chili con Poroa tarjottiin marraskuussa ravintola Oppipojassa noin 300 lounasruokailijalle. Nautiskelijapuolelta palaute on ollut pääsääntöisesti todella hyvää, mutta suurissa määrissä ei voi aina ihan kaikkia miellyttää. Varsinkin tomaatin, papujen ja maissin sekoittaminen poron kanssa on aiheuttanut pientä hämmennystä. Palaute oli erinomaista.. Reseptejä on kokeiltu 200–1000 ’koekaniinille’ (koulut, päiväja vanhainkodit) ja ne kaikki ovat saaneet todella hyvän vastaanoton. Alkujärkytyksen jälkeen melkeinpä kaikki ovat kuitenkin ruoasta tykänneet. Alkuun ammattikeittiöissä epäiltiin liekö esimerkiksi poronkyljessä lihaa ollenkaan. Palautetta on kyselty ja myös saatu reilusti. :n suurtalousreseptit osion alta. Toteuttajilta saatu palaute on ollut hyvää ja ennen kaikkea reseptien helppoutta on kiitelty. Nämä saivat hyvän vastaanoton käyttäjiltä. Hinta on saatu tälle tasolle huomioimalla reseptiikassa se, että poroa ei tarvitse käyttää niin paljon kuin esimerkiksi possua
Ja kehitetään täysin uusia reseptejä. 3. VIHANNESLISÄKKEITÄ POROATERIOILLE Punaisen lihan ja varsinkin lihajalosteiden uskotaan useiden tutkimustulosten mukaan lisäävän suolistosyöpien riskiä, vaikka näyttöä kaikki lääkärit eivät aukottomana pidäkään. Deliporo julistaa kilpailun parhaasta pororuokien vihanneslisäkkeen reseptistä. Valmis kaula leikkuulaudalle ja puukko viereen. Tuomaristo valitsee parhaat reseptit ja kilpailun tulos julistetaan 15.1.2017 mennessä. Tehdäänpä, poronlihan ystävät, yhdessä terveyttä edistävä toimenpide. Hänen mukaansa vihannesten riittävä osuus aterioilla suojaa tuntuvasti riskeiltä. Lapin sairaanhoitopiirin syöpätautien ylilääkäri OlliPekka Isokangas painottaa, että syödyn poronlihan määrää jopa suurempi merkitys on sillä, mitä muuta lihan kanssa syödään ja kuinka paljon. 2. Menekki on taattu! että poroa on joutunut etsimään suurennuslasin kanssa kastikkeen seasta. Tee kaulan päälle neljä–viisi viiltoa, joihin laitat reilusti voita. Käytetään monipuolisesti kotimaisia raaka-aineita, mutta ei välttämättä vieroksuta myöskään muualta kotoisin olevia vihanneksia, juureksia, yrttejä tms. Harras toive Hanke on onnistunut valtavan hyvin alkukankeuden jälkeen. 30 POROMIES 6/2016 JOULUPÖYDÄN UUSI KUNKKU – JOULUKAULA Tarvitset yhden poron kaulan ja merisuolaa. 4. Tutkimukset ovat lähinnä kohdistuneet suuriin tuotantolihoihin eikä riistasta ole riittävää näyttöä. Otetaan mukaan niin vanhemmilta sukupolvilta perityt ohjeet kuin omat aikaansaannoksetkin. Kilpailuun osallistuvat antavat Deliporolle oikeuden julkaista kilpailuun lähettämänsä reseptit sivustollaan sekä muussa materiaalissaan, mukaan luettuna lehdistötiedotteet. Kilpailusäännöt: 1. Monet tutkijat ovat myös sitä mieltä, että lihan laatu on hyvin tärkeä tekijä asiassa. Kerätään parhaat vihannesreseptit, jotka sopivat osaksi pororuokia. Reseptit ovat toimineet ja niin ammattikeittiöt kuin jalostajat ovat olleet tyytyväisiä. Ensimmäisen vuoden kokkioppilaat Juho (vas.) ja Pasi, Chili con Poron pyörteissä ravintola Oppipojassa. Reseptit on lähetettävä 31.12.2016 mennessä sähköpostitse osoitteella deliporo@deliporo.. Kilpailuun saavat osallistua kaikki, niin kotikokit kuin ammattilaisetkin. Toivottavasti poro pysyy kuntien ruokalistoilla, vaikka hanke ei enää ole asiasta muistuttamassa. DELIPORON RESEPTIKILPAILU. Useampi tuhat ihmistä on ruokittu porolla ja palaute on ollut hyvää. Kilpailun tuomaristoon kuuluvat keittiömestarit Jarmo Vähä-Savo ja Esko Holopainen sekä kotikokki ja Deliporon edustaja Kaarina Vanhanen. Sitten kaula paistopussissa uuniin 180 asteeseen tunniksi, jonka jälkeen kypsennät kaulaa 2–4 tuntia 100 asteessa kaulan koosta riippuen. . Hiero kaula merisuolalla ja anna olla yön yli kylmässä. Tilastollisesti ei ole voitu todeta, että poromiesten eli poronlihan suurkuluttajien keskuudessa syöpiä olisi enempää kuin väestössä keskimäärin. 3. Näillä annoshinnoilla porokin sopii kunnalliseen ruokahuoltoon. Paras resepti palkitaan 150 € lahjakortilla Deliporon verkkokauppaan, toiseksi paras 120 € ja kolmanneksi paras 100 € lahjakortilla
Kolmivaiheinen palokaasujen polttoprosessi – lähes hajuton. 2.190,Kuuden kappale en rajoitett u erä Rotor Cutter -pyöröp aalisilppure ita enää tälle kaudelle . Kysy tarjous Basic, Artic ja Balans -tuotteis ta. 500645627 Tervetuloa kaupoille. Kuuleva toiminto ympäristön äänille. 050-389 0821 K-MAATALOUS ROVANIEMI • Puh. Lämmitysteho: 15 kW/h. 89 00 /kpl Talviavohaalari Dimex 619 Vettä ja likaa hylkivä talviavohaalari. Patentoitu kaiutinjärjestelmä. • Heijastimet reisitaskuissa. • 70 % polyesteri, • 30 % puuvilla. 040-566 2939 UUTUUS! Infrapunadieselöljylämmitin Airrex AH-300 • Noin 50 200 m² alalle. TEE PÄÄTÖS NYT! Tule tutustum aan huipput ehokkaa seen lämmitt imeen myymäläämme . 12 turvajärjestelmää. 500815476 K-MAATALOUS SODANKYLÄ • Puh. 020 7528 260 K-MAATALOUS SUOMUSSALMI • Puh. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. • Useita kokoja. Pyöröpaalisilppuri Elho Rotor Cutter 1500 • Paalien kuormaus Rotor Cutterin puristavalla kuormaushaarukalla. 010 8350 280 K-MAATALOUS KUUSAMO • Puh. Kasviöljylisäys vähentää paljehtumisriskiä. Polttoainetankki: 45 litraa. • Useita kokoja. Tähti-Poro 2 Balansin propyleeniglykoli takaa porolle hyvän energiatäydennyksen. Siirreltävä laite, ei vaadi kiinteää asennusta. 501508117 Hinnat (työkoneissa alv 0%, rehuissa alv 14% ja tarvikkeissa alv 24%) ovat voimassa 31.12.2016 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. 100% hyötysuhde. Se sopii ajoporoille runsaan energiaja valkuaispitoisuuden ansiosta. 010 346 6260 K-MAATALOUS PUDASJÄRVI • Puh. 2,5 l/vrk. • Radio. 020 740 1040 K-MAATALOUS TORNIO • Puh. Talvitakki Dimex 6691 Vettä ja likaa hylkivä talvitakki maatalouteen ja urakointiin. • Lämmin vuori. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita. • Rehua voidaan jakaa rehupöydälle tai puhaltaa olkea jopa 12-15 m:n etäisyydelle. 050-301 2596 K-MAATALOUS OULU • Puh. eristetty teollisuushalli • Tilavuus: 500 m 3 . 80 W (230 V, 50 Hz). • 80 g Thinsulate-vanu. • Polttoaineen kulutus n. K-MAATALOUS K-MAATALOUS K-MAATALOUS www.k-maatalous.. 500732987 1.490,(alv 0%) + toim.kulut TÄHTI-PORONREHUT. 69 00 /kpl Kuulosuojain Peltor WS Alert XP Headset • Matkapuhelimen käyttö ja musii kin kuuntelu Stereo Bluetooth -yhteydellä. Lämpötilaero ulko/sisä: 15°C. Koko: 950 x 305 x 1000 mm. Jakelu suoraan paalista koneen oikealle tai vasemmalle puolelle. 500992265 349 00 /kpl Lumilinko Esko 102 Pienten traktoreiden ja ahtaiden paikkojen kierukkasyöttöinen lumilinko. Tilaa ennak kohin taan sieme net, kääri ntäka lvot, auma muov it ja Josila c-säil öntäa ine! MUIST A KYSYÄ MYÖS PORON REHUT ARJOU S! Ajankohtaista!. 500651338 Tähti-Poro Artic sisältää runsaasti poron ruuansulatukselle sopivaa NDF-kuitua. • Vakiona on kat I ja II -vetovarsien kiinnitys. Tukevat, säädettävät olkaimet. Hajunja itsesytytyksen ehkäisyjärjestelmät. Esim
Kaksiosaisena soveltuu hyvin arkikäyttöön mutta myös kelkkailuun, pilkkipuvuksi, vuokrakäyttöön kelkkavuokraamoille jne. Teipatut saumat, kännykkätaskut kahdelle lämpötilalle, tuulilukot lahkeissa, henkselit, ventilaatiot kainaloissa ja kyljissä. Housut vettähylkivät ja tuulta estävät, varustettu verkkovuorilla ja viimanesto/lumilukoilla. Useita taskuja työn ja retkeilu vaatimille tarvikkeille. Vyöhykkeittäinen pintakangas, erikoiskestävä kuluvissa paikoissa. Vyöhykkeittäinen pintakangas kulumisen estämiseksi. Takin säätövyön ansiosta puku sopii monen mallisille käyttäjille. 0207 120 170 • offi Parasta pohjois Lapin yrityksenä Wild tietä mään pukeudutaan. Irrotettava huppu, lumilukot takissa ja housuissa. 32 POROMIES 6/2016 WILD LAPLAND PROD Korkeantie 26 • 9542 puh. Uusi, edistyksellinen ArcticPro -huippuhaalari nostaa haalarin laatutason aivan uusiin lukemiin. Kiinteä 50 g vuoraus ja 500 denierin pintakangas, jossa 5000 mm vesipilari. T VERKKOKAUP L m t s d o p v t t s n v k ArcticPro 279 € Suositun monikäyttöhaalarin nykyaikaistettu ja parannettu versio. Takki Housut 195 € 159 €. Kolme kännykkätaskua eri lämpötiloille. ArcticCity Talven yleispuku. Yhde ten tutkimuslaitosten kan suunnitellut sarjan työpuk den vuotuinen käyttöaika ovat mukavat suurissa sää pakkasissa, viimoissa ja sa Wild -työpukineissa pu välinen ilmakerros säilyttä taman lämmön ja kankaan torjuu viiman ja kosteude sen mitoituksensa ansiost neet ovat parhaat työpuki Verkkokaupan infosivu vaa tietoa kylmäpukeutum kohtaista tietoa kaikista W Lämpimät ja mukavat. Myös D-mitoituksella. Reilut reisitaskut, säätövyö. Rannesuojat hihoissa. Rannesuojat hihoissa, sivuvetoketjut lanteille asti
sjotka sa: on uodostely malaiäpukitasityissta. Kauluksen sisäpinta ?eecepehmustettu, hihojen sisäpuolella kangasresori. Turvarengas, monipuoliset vesitiiviit taskut, polvisuojatasku, ID -korttipaikka 120 g toppaus, kangas 3000 mm vesipilaria.. Lahkeissa viimanesto/ lumilukot ja sivuvetoketjut. MultiWork -haalari valitaan usein myös vapaa-ajan pukineeksi. 33 POROMIES 6/2016 DUCTS OY 20 Tornio ffice@wild.fi päälle sessa ää miten kylessä kotimaisssa Wild on kineita, joion pitkä ja jotka änvaihteluissa: ateissa. Edessä vetoketju ja tarrakiinnitteinen tuulisuoja. Takki Housut 255 € 195 € • help osti • nope asti • turva llises ti PPA MultiWork 170 € Nimensä mukaisesti monikäyttöinen haalari ei kavahda vaativiakaan olosuhteita. ukineen ja ihon ää kehon muodosn pintakäsittely n. Tutkitut ja testatut. Takissa 75 g toppaus ja 600 denierin kangas. Polvissa ja takapuolessa kalvollinen lämpöpehmuste. Takin helmassa ja hihoissa tarrakiristys, hupussa ja vyötärössä säätönauha. Myös suomalaita Wild-kylmäpukiineet. Tarvikerenkaat, kiinteät henkselit ja mahdollisuus pitää vyötä. 150 g toppauksella ja 600 denierin kankaalla varustetuissa housuissa korkea, elastinen vyötärö. Co ld Pr ot ec tW ea r R ArcticZone Hopeanvärinen pintamateriaali pakkasessa kovettumatonta erikoiskangasta. Kauluksen sisäpinta trikoota. Takissa turvarengas, perusheijastimet ja heijastava kanttausnauha. uilta saat kattamisesta ja yksityisWild-pukineista. Lahjevetoketjut polviin asti, lahkeissa viimanesto/lumilukot. Irrotettava huppu, ventilaatiot kainaloissa. Päävetoketjut laadukkaat YKKvetoketjut. Irrotettava huppu ja kiinteä vuori
Kuva Kari Henttunen. Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan poromiesten tieturvakurssilla. 34 POROMIES 6/2016 KOULUTUKSIA TARJOLLA: POROMIEHEN TIETURVAKOULUTUS Teksti Maaren Angeli. Tiellä työskentely on vaarallista ja vaatii tekijöiltään liikenteen vaarojen tuntemusta. Vuosittain porokolareita sattuu 3000– 4000 ja jokaisessa kolaritapauksessa arviomies käy paikan päällä. Poromiehet joutuvat työskentelemään tiealueella eri tehtävissä, jolloin on osattava ottaa huomioon sekä oma että liikenteen turvallisuus. Porokolariarviomiesten ja poromiesten, jotka vastaavat paliskunnissa porotokkien kuljettamisista yleisten teiden yli, tulee osallistua tieturvakurssille. Myös porotokan siirtäminen tien yli esimerkiksi ettotilanteissa aiheuttaa omat haasteensa.
Valtatie 82. klo 10–17 Hotelli Pellonhovi, kokoussali. Kuusamo 14.2. Suomussalmi 15.2. Utsjoentie 46 C. klo 10–17 Sokos Hotel, kokoustila Siika. Kittilä 2.2. Kemijärvi 19.1. Poromiehen tieturvakurssikiertue järjestetään vain kerran ja koulutusta on tarjolla laajasti 11 paikkakunnalla ympäri poronhoitoaluetta. Kaikkia kursseja ei voida kuitenkaan järjestää jokaisella paikkakunnalla. Inari 26.1. klo 10–17 Áilegas-keskus, eteläinen talo. 35 POROMIES 6/2016 Poromiehen tieturvakurssi on voimassa viisi vuotta. Sodankylä 23.2. Paliskunnat voivat halutessaan osallistua osakkaidensa tai arviomiesten kustannuksiin. Toivoniementie 246. Kunnantie 2. Samassa koulutustilaisuudessa tiedotetaan myös uudesta ePoro-järjestelmästä, hätäkeskuksen porokolari-ilmoituksen ’hälytysketjusta’ ja muista porovaroittamisen hankkeen tuomista uutuuksista. Jänkätie 1. Aiemmin kurssin suorittaneiden on aika päivittää tietonsa ja osaamisensa. Myös kaikkien uusien arviomiesten tulee käydä kurssi. klo 10–17 SAKK, Hopialampi. Hetta 1.2. Lepistöntie 1. Kurssin hinta on 40 euroa/henkilö. klo 10–17 Särkelän koulu, auditorio. klo 10–17 LAO, luokkatila. Utsjoki 25.1. Poikkeuksena ovat Lihanleikkuu ja Tuotekehitys tutuksi -kurssit, jotka järjestetään ainoastaan Rovaniemellä Lapin ammattiopiston tiloissa.. Kaarrostie 10. Huomioithan, että kurssimaksu kerätään koulutuksissa paikan päällä käteismaksuna. Saat sinua kiinnostavan koulutuksen varmimmin paikkakunnallesi, kun keräät mukaan 10 henkilöä ja ilmoitat koulutustarpeestanne projektipäällikölle. Pello 28.2. Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen koulutusta, jotta osaamme varata riittävästi koulutusmateriaalia. HALUATKO KURSSILLE. Teollisuustie 1. Ilmoittautumiset kurssille: http://bit.ly/tieturvakoulutus. klo 10–17 Tunturi-Lapin luontokeskus, auditorio. Kerää porukka ja tilaa koulutus! Syksyllä tekemämme koulutustarvekyselyn perusteella saimme aavistuksen siitä, mitä koulutusta tarvitaan missäkin päin poronhoitoaluetta. klo 10–17 Lapin ammattiopisto, auditorio. Varaa tasaraha mukaan. TIETURVAKOULUTUKSET 2017 Rovaniemi 18.1. klo 10–17 Kylpylähotelli Kiannon Kuohut, auditorio. Peuratie 15. klo 10–17 Pohjantähti, auditorio. Jalonkatu 1 Pudasjärvi 22.2. Kirkkotie 23. klo 10–17 Sompion koulu, auditorio
Kurssin tilasi aktiivinen, omatoimisesti valmiiksi kasattu poromiesporukka. • Sinulla on idea tai innovaatio. Tarvitset sen kaupallistamiseen brändin. Koulutuksista ja hankkeen muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös hankkeen facebook-sivuilla www.facebook.com/Parastaporoa ja nettisivuilta www.parastaporoa.blogspot.. Päivien ohjelmaan kuului poron raakapaloittelua, luuttomaksi leikkausta, hygieniaa, pakkausta ja hinnoittelua. • Tekes myöntää 5000 € + alv arvoisia Innovaatioseteleitä yritysten kehittämistarpeisiin • Innovaatiosetelissä ei ole omavastuuosuutta • ’Innovaatiosetelillä voit ostaa uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. brändin kehittämiseen ja brändin osien suojaamiseen. Mistä Innovaatiosetelissä on kyse. Kevään kurssi pidetään 7.–9.2.2017 Rovaniemellä. Kurssille osallistui vasta-alkajia ja lihanleikkuukokemusta omaavia poromiehiä. Mikäli haluat kurssille, ota yhteyttä projektipäällikköön. 36 POROMIES 6/2016 Lihanleikkuu 1 Parasta poroa -koulutushankkeen ensimmäinen Lihanleikkuu 1 -kurssi pidettiin lokakuussa. muotoilustrategia) Miten voit hyödyntää Innovaatioseteliä. • Innovaatioseteli voi liittyä muuhunkin innovaatiotoiminnan asiantuntijapalveluun.. ) • Yksi Innovaatiosetelin käyttötarkoituksista on tuotetai palvelustrategian kehittämiseen liittyvät palvelut (mm. Hankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä toimii Maaren Angeli, p. Hankkeen tarkoituksena on edistää poronhoitajien osaamista koko poronlihan elintarvikeketjussa matkalla metsästä ja tunturista lautaselle. 040 768 9231/ maaren.angeli@paliskunnat.. Kurssin kokonaispituus oli kaksi päivää. • Innovaatiosetelillä voi ostaa myös brändin osien, kuten nimen, logon, merkin ja muun IPR-omaisuuden suojaamiseen ja rekisteröintiin liittyviä palveluita. . ) • ’Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista’ (tekes.. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Lapin ammattiopisto ja Paliskuntain yhdistys toteuttavat 1.8.2016–31.7.2018 Parasta poroa -koulutushankkeen, joka tarjoaa koulutusta lyhytkursseina poronhoitajille koko poronhoitoalueella. Voit käyttää sen innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan.’ (tekes.. Seuraavat suunnitellut lihanleikkuukurssien ajankohdat ovat kevät ja syksy 2017. Tiedotamme koulutuksista Poromies-lehdessä, Py porotalousneuvonnan facebook-ryhmässä, Paliskuntain yhdistyksen nettisivuilla ja osin paikallislehdissä. Kurssin vetäjänä toimi Lapin ammattiopiston elintarvikealan opettaja Hannu Pekkala. INNOVAATIOSETELI 5000 € arvoinen Innovaatioseteli on loistava tilaisuus mikroja PK-yrityksille saada Tekes-tukea mm. Kolmepäiväisen kurssin hinta on 100 euroa
Uusi VK540V on uuden sukupolven ammattitason työkelkka. Ovh 70€ XXXX LA LA LAA LA KI KILILL LLA LA nnnn en enn en nen € LASEJA JA KYPÄRIÄ Ahkio 595 € (715€) Ahkio kuomulla 895 € (990€) Valmistaja: Ykimuovi Axys 800 H.O Pro RMK 155” 2017 15.990€ +tk 300€ 00 H Axys 800 017 155” 20 15.9 15 +tk 3 Tarjous 299 € Meiltä tulpat ja variaattorihihnat kaikkiin kelkkoihin! Vuotsolaiset alk. 12.390€ + tk) Kysy myös muita Arctic Cat -malleja! Yamaha VK540V Legenda on uudistunut 9.990,+ tk 300€ Uusi runko, jousitus ja muotoilu. 35,90€ Extra Energy ..... 9–17 la 10–14 Ranua: Teeritie 2–4, ark. 70 € / pari. 9.490 + tk Meiltä kelkat huviin ja hyötyyn! m m ma mah h h h ha ha ha h h V V V V V V V V V V V V VK K K K5 K5 5 K K K K K K K5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 54 40 40 40 40 40 40V V Y Ya Ya Ya Ya Ya Ya Ya Ya Y Y Y Yam m m m m 550 Indy Vo 550 Indy Vo 2015 8.49 +tk 3 VES GOLD 45 € 4L (59,90€) SnoX KAHVANLÄMMITTIMET Eri malleja, esim. Suorituskykyisempi moottori ja uusi 2-portainen voimansiirto. 31 € /pari Doca 8000mAh APUKÄYNNISTIN/ VARAVIRTALÄHDE Tarjous! 99 € alk. Rovaniemi: Keskusväylä 7, ark. 33,90€ Energy ............... 9–17 la 10–14 Kemijärvi: Rovaniementie 6, ark. 150 € FXR KELKKATAKKEJA JA -HOUSUJA Paljon eri malleja ja värejä! 80 € Bolt VISIIRIKYPÄRÄ Tuplavisiirillä, koot S-2XL tarjous! Sh. 15W tai 20W yleismalli 31 €/pari lämmitinsarja 20W Hi/Lo kytkin, vastus, 45 €/pari alk. 37,90€ Super................. Widetrak LX ES 2016 7.990€ +tk 300€ Widetrak L 7.9 7.9 +tk tarjous! Sh. 31,90€ Myös muut Valio säkit! –17 la 10–––14 9–17 la 1000–144 9–13 Puhelinvaihde 0207 437000 (8,35 snt/puh + 16,69 snt/min) 550 Indy Voyager 155” 2015 8.490€ +tk 300€ 800 RMK 155” ES 2016 12.990€ +tk 300€ 800 RMK 15 12.99 +tk 30 tarjous! Sh. 9.990 + tk MÖNKIJÄN PUSKULEVYSARJA Leveys 150 cm Käy kaikkiin mönkijöihin! FXR NAISTEN JA LASTEN TAKKEJA JA HOUSUJA Lämpimiä pukuja kelkkailuun ja muuhun ulkoiluun! M 6000 153” 2015 10 900€ + tk Tarjous 60 € Scott 83X AJOLASI MASKILLA Kirkas tai keltainen linssi. VALIO KOIRANRUOAT 15 kg Active ................ Uudet sukset ja telamatto. 13.690 + tk M 6000 153” 2015 10.900€ + tk Tehokkuutta ja ajamisen helppoutta syville hangille! (sh. 8–17 la 9–13 MYYNTI HUOLTO VARAOSAT LÄHES KAIKKIIN MERKKEIHIN TARVIKKEET VARUSTEET Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.. Konemyyjät Rovaniemi: Markku 040 511 5323 Kalervo 0400 784 331 Tuomas 044 722 1893 Jari 044 347 8058 Kemijärvi: Ville 044 512 2774 Ranua: Juho 0400 576 418 Laitteita rajoitetusti, tarkista saatavuus myyjältä! Hintoihin lisätään toimituskulut 300€. Toivotamme Poromies-lehden lukijoille Hyvää joulua ja suotuisaa porovuotta 2017! www.tarvikekeskusoy.
Kuva Matti Särkelä. Hanke toteutettiin kuluneena syksynä eteläisellä poronhoitoalueella. Mukana tupailloissa oli sellaisia pitkän linjan toimijoita, jotka eivät olleet enää itse kiinnostuneita kehittämään uutta, vaan olisivat jo mielellään nähneet nuorempia mukana ja valmiina tarttumaan toimeen. Keskellä projektipäällikkö Juha Järvenpää. Osalla oli tästä jo kokemustakin ja osalla yritystoiminta oli vasta ideatasolla. Pohdiskeluja jatkettiin Yli-Iissä ja Kuusamossa, joissa kokoonnuttiin vielä toistamiseen. 38 POROMIES 6/2016 ETELÄISEN PORONHOITOALUEEN BISNESMAHDOLLISUUKSIA Teksti Anna-Riikka Lavia ja Juha Järvenpää Suomussalmen kunnan hallinnoimassa Lisäpotkua porosta -esiselvityshankkeessa tarkasteltiin poroelinkeinoon liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kynnys poroyrittäjyyden mahdollisuuksiin nojaavan uudenlaisen yrittämisen aloittamiseen on kuitenkin korkea. Uuden yritystoiminnan mahdollisuudet ja haasteet Esiselvityksen tulos oli tiivistettynä se, että nykyinen porotilamatkailun ja muiden porotuotteiden tarjonta ei riitä kattamaan kasvavaa kysyntää. Asiaa pohdiskelevat porotalouden harjoittajat eivät välttämättä koe omaavansa tarpeeksi edellytyksiä Yli-Iin tupaillan osallistujia Kierikkikeskuksessa. Hankkeessa järjestettiin kuusi kaikille kiinnostuneille avointa tupailtaa (Suomussalmi, Hossa, Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi ja Yli-Ii). Jonkin verran mukana oli myös nuoria poromiehiä. Yhteensä tilaisuuksiin osallistui 146 henkilöä. Heidän keskuudessaan oli selvää kiinnostusta kehittää perinteisen poronhoidon rinnalle uusia tuotteita
Poromiehet ja matkailutoimijat tapasivat Oulussa Poro Oulun matkailutuotteeksi -tilaisuudessa. 1900-luvun alkuun asti pororaidot ovat kulkeneet ja kuljettaneet muun muassa tervaa Kuusamosta, Vienan Karjalasta ja Kainuusta Ouluun. Pöydän ääreen kokoontui lähialueen poromiehiä ja matkailualan toimijoita. Lauri Oinas-Panuman mukaan eteläisissä paliskunnissa on nuoria ihmisiä, jotka ovat ylpeitä omasta kulttuuristaan ja haluaisivat jalostaa hommaa eteenpäin ja saada siitä lisäelantoa – vaikkapa matkailua ja lihanjalostusta kehittämällä. Porotilamatkailusta tai porokäsitöiden tekemisestä saatetaan haaveilla, mutta jostakin tarvittaisiin tukea idean siirtämiseksi käytäntöön. Oman suvun tarinoista löytyy se erityisyys, jonka kautta tuotteista ja. Kulttuuri on vähän erilaista, mutta samalla lailla vanhaa kuin Lapissa. Lapland Hotels Oulun johtaja Tero Mäki-Asiala availi keskustelua kysymällä, miten Oulun poromatkailutuote erottuu Lapin poromatkailutuotteesta. Poroelinkeinon liitännäisyrittäjyydessä haaste on löytää ihmisistä usko siihen, että omaa elämäntapaa voidaan valjastaa uuden liiketoiminnan sisällöksi. Pitkään alalla toimineiden tietämystä ja kokemusta tulisi siirtää uusille toimijoille. Porotilamatkailulla on oma vakiintunut paikkansa pohjoisen matkailukentällä. Poronhoidon paikallisuus erottautumiskeinona Poronhoidon kulttuurin alueelliset erot on mahdollisuus käyttää vahvuuksina matkailupalveluiden tuotekehityksessä. Tuotteen rakentaminen, aitouden säilyttäminen ja asiakaskokemuksen maustaminen esimerkiksi tarinoilla tapahtuu luontevimmin oman kokemuksen pohjalta. Samalla syntyisi elinkeinon mahdollisuuksia nuorille, jotka haluavat jatkaa sukupolvien mittaista perinnettä. Aito elämäntapaan ja elinkeinoon liittyvä sisältö on siis olemassa – valmiina tuotteistettaviksi. Paikalliset erityisyydet voi nivoa osaksi poronhoidon suurta kertomusta ja kehittää omaa yritystoimintaa sen pohjalta, mikä itsestä tuntuu omalta. Kisälliperiaate osaamisen ja tiedon siirtämisessä Poroelinkeinon sisällä on paljon osaamista liittyen esimerkiksi matkailupalvelujen kehittämiseen poronhoidon teemojen ympärille. Meillä on satoja vuosia vanha elinkeino. Nämä elementit täytyy kuitenkin harkiten tuotteistaa ennen kuin niitä voidaan markkinoida. 39 POROMIES 6/2016 liiketoiminnan kehittämiseen omin päin. Tuntureita ei löydy, mutta voimme kertoa oman tarinamme poronhoidosta, joka on ollut erilaista kuin Lapin poronhoito. Porotilamatkailun ja muun poroelinkeinoa laajentavan yritystoiminnalla voisi olla merkitystä erityisesti pienten, pohjoisten kylien elinkeinojen monipuolistumisessa ja matkailun tarjoamina työpaikkoina sekä porotalouden kannattavuuden kohentumisena. Hän vastasi kysymykseen omassa puheenvuorossaan. Kollajan paliskunnan poroisäntä Lauri Oinas-Panuma on poronhoitaja yhdeksännessä polvessa. On tarpeen rakentaa tukiverkostoja parantamaan yrittäjyysosaamisen edellytyksiä. Esimerkiksi turvallisuutta ja laatua täytyy tarkastella eri näkökulmasta silloin, kun porotöitä ei tehdä pelkästään poroelinkeinon nimissä, vaan esimerkiksi matkailupalveluun liittyen. On kuitenkin myös alkutaipaleellaan olevia yrittäjiä ja ideanraakileita poroon liittyvistä tuotteista ja palveluista. Poromiehillä on vahvuutenaan elinkeino, johon on yleensä kasvettu lapsesta tai vihkiydytty kumppanuuksien kautta. Yritystoiminnan kehittämisen on lähdettävä ihmisistä itsestään, mutta he tarvitsevat apua tuotteistaakseen sen jo olemassa olevan erityisyyden, jossa kannattavan liiketoiminnan mahdollisuudet piilevät. Esimerkiksi perinteisen poroajelun lisäksi olisi hyvä kehitellä uudenlaisia ja ympärivuotisiakin tuotteita. Toimivaa porotaloutta on jo tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Joukkojen kokoamista ja työkalujen hiomista tarvitaan ennen kuin pystytään käynnistämään varsinaista tuotekehitystä ja liikeideoiden toteuttamista
Kalle Komulainen totesikin, että yksinkertaisetkin asiat voivat olla kiinnostavia, mutta silti tuote ei ole tuote, jos se ei ole paperilla. Kalle Komulainen Vauhtipuisto Oy:sta puhui talvisista elämyksistä Nallikarissa, jonka Talvikylässä vierailee sesongin aikana jopa 30 000 kävijää. Loppukeskustelussa Kemppainen heitti pallon yrittäjille ja tapahtumajärjestäjille. Kiimingin poroisäntä Jouko Päkkilä totesi, että yritystoiminnan kehittäminen olisi viesti myös paikallisille ihmisille siitä, että kaikkien ei tarvitse lähteä pois, vaan omalla alueellakin voi kehittää uutta toimeentuloa. Kaikki menee kaupaksi; liha, ohjelmapalvelut ja käsityöt. Myös esimerkiksi jäätynyt meren kansi on ulkomaalaisille iso juttu. Kun turistit pukevat päälleen haalareita, Made in Hongkong -matkamuistokontin sisältö viedään takakautta matkamuistomyymälään myytäväksi. Villapaidan tarina on esillä tuotteen yhteydessä. Varsinaisille perinteisille matkamuistoille Seppänen ei näe Maakarissa suuria markkinoita, vaan tuotevalikoima käsittää pääasiassa paikallista, laadukasta käsityömuotoilua. Jyrki Kemppainen BusinessOulusta totesi, että pohjoisuuden vetovoimatekijät ovat olemassa Oulussa ja talvimatkailuun tarvittaisiin ehdottomasti uusia tuotteita. Toiminnanjohtaja Elina Seppänen näkee poromateriaaleissa ja etenkin poronnahassa mahdollisuuksia laadukkaisiin, hyvin brändättyihin käsityötuotteisiin. Hän totesi, että poroajelu on heidän talvikylässään ollut suosittua – siinä on aamulla ensimmäisenä jono ja illalla viimeisenä. Mietin, että käykö niin, että kun lentokone tuo kiinalaisia lentokentälle, trukki hakee lentokoneen ruumasta matkamuistokontin. Poronhoidosta kiinnostuneille asiakkaille on osa elämystä päästä tilalle, vaikka matkankin päähän. Tuotteiden tulee olla selkeitä, hinnoiteltuja ja laadukkaita, jotta niitä on helppo myydä. Kirsi Eskola edusti oululaista ohjelmapalveluyritystä GoArcticia. Go Arctic voi olla mukana paketoimassa tuotteita, ja tarve ohjelmapalveluille kohdistuu nimenomaan talvelle. Kiinnostusta on myös poronlihatuotteiden ja matkamuistojen tarjoamiseen matkailijoille. Kuva (vier. 40 POROMIES 6/2016 palvelusta rakentuu omannäköisiä. Nämä tapahtumat on järjestetty yhteistyössä alueen poromiesten kanssa ja ne ovat kiinnostaneet nimenomaan ulkomaalaista yleisöä. Porotapahtumien osalta on kokemusta esimerkiksi porojen sprinttikisoista, Poroferiasta, Porokarnevaaleista ja Porojokkiksesta, jossa yleisö on päässyt mukaan kilpailuun. Paliskuntain yhdistyksen toimistopäällikkö Matti Särkelä totesi tilaisuuden jälkeen, että elämme nyt parasta poroon kohdistuvan kysynnän aikaa. sivu) Anna-Riikka Lavia.. Maailmalla tehtyjä poronsarvikoruja ja ylikansallista valmisruokaa löytyy kyllä ja etelän ihmisiä esittelemään poroja ja näyttelemään poromiestä, jos meistä itsestämme ei ole homman tekijöiksi. Poromateriaalit sopisivat hyvin lähtökohdaksi vaikkapa tarinallistettuun ja pitkälle brändättyyn tuoteperheeseen, jolla voisi olla useampiakin tekijöitä. Luotolaisvillapaita on yksi Taito Shop Maakarissa myytävistä, paikallisuuteen pohjautuvista tuotteista. Henna Ukonmaanaho Oulun Liikekeskus ry:sta kertoi poroista osana Oulun keskustan tapahtumia. Kohdepäällikkö Vepe Okkonen Lapland Safaris Kemistä kertoi, että Kemiin avautuvassa toimipisteessä on tarvetta hyvistä alihankkijoista Meri-Lapin seudulla. Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:n Taito Shop Maakarissa Oulussa käy kauppa marraskuisena aamupäivänä. Sille pitää keksiä hinta, nimi ja tarina. Hän totesi, että poro-ohjelmilla on vetovoimaa ja tuotekehitys kiinnostaa. Tapahtumissa voi olla potentiaalia myös tulevaisuudessa. Kun vaan tietäisi, mistä niitä saadaan lisää, jos kysyntä jatkuu tällaisena. Poro on olennainen osa sitä, mitä matkailijalle halutaan tarjota, mielellään korkeintaan 20–30 minuutin etäisyydellä Kemistä. Asiakkaina paikalla on paikallisia ja tällä erää myös aasialaisia turisteja. Luonnonmateriaalit, eettisyys ja kestävä tuotanto kiinnostavat Taito Shop Maakarinkin asiakkaita
0400 814 135 jukka-pekka.lehtola@tm-rauta.. TM-Rauta Oy Porinkatu 2 39700 Parkano www.tm-rauta.?. 41 POROMIES 6/2016 Jukka-Pekka Lehtola Pohjois-Suomi p
Kurssilla opetettiin käytännön perustietoja ja -taitoja, jotka jokaisen kansalaisen olisi hyvä osata. 42 POROMIES 6/2016 SámiSoster ry:n Buorre boahtteáigi -projekti järjesti poronhoitajille EA1koulutukset Inarissa lokakuussa ja Enontekiöllä marraskuussa. Kuvat Hanna Maaren Palojärvi. Jos vaikka yksin sattuisi tulemaan ensimmäisenä onnettomuustilanteeseen, niin mitä silloin tehdä?’ Ensiavunja terveystiedonkouluttaja Niina Kyrö näyttää kurssilaisille, kuinka päässä oleva vuotava haava sidotaan. Teksti Saara Ketola. Enontekiön kurssilla oli kaksitoista osallistujaa ja kouluttajana toimi ensiavunja terveystiedonkouluttaja Niina Kyrö. Ehkä tämän kurssin jälkeen osaa jotakin tehdäkin ja sillä tavalla on itsellä turvallisempi olo. Ja toiseksi, koskaan ei voi tietää mitä mutkan takana on. Sitähän ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, tuumasivat poronhoitajat haavansidonta harjoittelussa. Sidottavana NilsJonas Ketola.. Poronhoitajat kokivat EA1–koulutuksen tarpeelliseksi. PORONHOITAJAT EA1-KOULUTUKSESSA ’Kyllä oli hyvä saada tietoa sydänkohtauksen ja aivoverenkiertohäiriön oireista ja niiden tunnistamisesta
Kurssin sisältö oli räätälöity poronhoidossa mahdollisesti sattuvien onnettomuuksien pohjalta. Lisätietoja Projektipäällikkö Saara Ketola SámiSoster ry Buorre boahtteáigi -projekti p. / www.samisoster.. aidonnäköisiä vammoja. Kurssilaiset tutustutettiin älypuhelimeen asennettavaan 112-sovellukseen, jossa koordinaattien perusteella voi paikantaa onnettomuuspaikan tai maastoon eksyneen henkilön. 43 POROMIES 6/2016 Kurssin suorittanut ymmärtää ensiavun antamisen perusteet kurssin sisällön mukaisissa aiheissa: auttamistoiminta onnettomuuksissa tai sairauskohtauksissa ja hätäensiavun perusteet, tajuttomalle annettava ensiapu, peruselvytys, vierasesine hengitysteissä, verenkierron häiriötila, haavanhoidot, tavallisimmat sairaskohtaukset, palovammat, nivelvammat ja murtumat sekä myrkytykset. Sovelluksen ansiosta onnettomuuspaikan löytyminen helpottuu ja apu saadaan oikeaan paikkaan nopeammin. Kurssilla maskeerattiin mm. Päällimmäisenä kurssilta jäi mieleen, että kun tulet onnettomuuspaikalle ja jos et osaa muuta tehdä, soita 112. +358 40 7454 620 / saara.ketola@samisoster.. Sovelluksen toiminnan edellytyksenä on, että onnettomuus ei ole katvealueella. Poronhoitajat kokivat saaneensa paljon uutta tietoa, ja heidän mielestään harjoitusten osuudella oli suuri merkitys. Kouluttaja Niina Kyrö painotti kurssilaisille, että kaikkien poromiesten kannattaisi pitää mukana vara-akkuja tai varavirtalähdettä tunturissa liikkuessaan. Sieltä kyllä neuvotaan. Suurin hyöty 112-sovelluksesta koettiin saatavan tilanteessa, jossa paikallisilla on eri nimi paikalle, kuin millä se on merkitty karttaan. Alakuvassa Per-Antti Labba harjoittelee sitomaan nyrjähtäneen nilkan tukisidettä.. Mieleenpainuvia ja opettavia olivat myös lavastetut onnettomuustilanteet, jotka näyttivät hyvin aidoilta. Keskusteluissa kurssilaiset kertoivat, miten he ovat toimineet onnettomuustilanteessa ja kyselivät miten olisi pitänyt toimia. Kurssilaiset olivat tyytyväisiä EA1-koulutuspäiviin ja toivoivat, että mahdollisimman moni osallistuisi koulutuksiin. info@samisoster.
Turvaa poronhoitotyöhön Poronhoitajan MYEL-eläkevakuutus turvaa poronhoitajan toimeentuloa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyydestä johtuvan osa-aikaisen työn aikana. Terveellisillä elämäntavoilla, terveyttä edistävillä valinnoilla ja hyvällä riskien ennakoinnilla omaan terveyteen ja työssä jaksamiseen voi vaikuttaa, mutta aina sekään ei riitä ehkäisemään tapaturmia. Melan MYEL-eläkevakuutukseen sisältyy myös työajan MATA-tapaturmaja ammattitautivakuutus, joka korvaa poronhoitotyössä tai työhön liittyvissä olosuhteissa sattuneet tapaturmat ja töistä aiheutuneet ammattitaudit. Eniten työtapaturmia poronhoitajille sattuu poroerotuksissa. Vaikka tekniikka ja erilaiset apuvälineet ovatkin osaltaan helpottaneet työn kuormittavuutta, ovat ne tuoneet mukanaan myös uusia terveydellisiä haasteita poronhoitajille. Poronhoitotyö on fyysisesti raskasta. yleisin ulkoinen työympäristö eli maasto ja rakenteet. Seuraavaksi vaarallisimmat työvaiheet ovat teurastustyö ja porojen kokoamiseen liittyvät työt. Poronhoitajan pitää ottaa MYEL-vakuutus, jos hänen vuotuinen työtulonsa on Kuva Nils-Heikki Näkkäläjärvi. Työtä tehdään puolivillin eläimen kanssa monesti haastavissakin luonnonolosuhteissa, luonnon määräämillä aikatauluilla. Työajan MATA-vakuutus on automaattisesti voimassa pakollisen MYEL-vakuutuksen rinnalla eli sitä ei tarvitse erikseen hakea. Myös kylmässä työskentely lisää työtapaturmia ja sairastumisia. Paineet elinkeinon selviämisestä, työn määrä ja sitovuus asettavat poronhoitajalle myös henkistä kuormittumista, haavoittuvuutta ja perheen ja työn yhteensovittamisen haastetta. Myös ruokinnassa sattuu tapaturmia. MYEL-vakuutus antaa taloudellista turvaa myös perheenjäsenille vakuutetun kuolintapauksen varalta. Yleisin työtapaturman aiheuttaja on poro ja toiseksi KUN SATTUU JA TAPAHTUU TURVAA PORONHOITAJALLE Poronhoitotyö on altista työtapaturmille. 44 POROMIES 6/2016 Kiireisenä aikana työpäivät venyvät helposti pitkiksi, jolloin kiire ja väsymys vaikuttavat työturvallisuuteen ja jaksamiseen. Maastoajoneuvot, moottorikelkka ja mönkijä aiheuttavat myös runsaasti työtapaturmia samoin kuin käsityökaluista puukko. Fyysinen ja henkinen kuormitus heijastuvat poronhoitajan jaksamiseen ja työkykyyn sekä kasvattavat työtapaturmien riskiä
Muista ilmoittaa 30 päivän kuluessa Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen maatalousyrittäjän työtapaturmaja ammattitautilain mukaan työvahingosta on ilmoitettava vakuutusyhtiölle 30 päivän kuluessa vahingon sattumisesta. Vapaa-ajan MATA-vakuutus on erittäin kattava. Etuihinsa nähden vapaaehtoinen vakuutus on hyvin edullinen vakuutus. Jos vahingoittunut ei ole ilmoittanut työtapaturmasta tai ammattitaudista ajoissa, voidaan tapaturmakorvaus evätä kokonaan vahinkoilmoituksen saapumista edeltävältä ajalta. Se myös korvaa laajemmin kuin monet yksityiset vakuutukset. Vahinkokuvauksella on tärkeä merkitys: kun kaikkiin ilmoituksen kysymyksiin on vastattu perusteellisesti, vähenee myös mahdollisen lisäselvittelyn tarve ja korvausasian käsittely nopeutuu. Työtapaturmasta tai ammattitautiepäilystä on aina tehtävä vahinkoilmoitus. Myös vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneiden esineiden korvaamista on haettava vuoden kuluessa, samoin kuin tutkimuksen ajalta aiheutuneita ansionmenetyksiä. Vapaa-ajan MATA-vakuutus voi olla voimassa vain, jos työajan MATA-vakuutus on voimassa ja vakuutuksen ehdot täyttyvät. Jos näitä ei ole ilmoituksessa, tiedot joudutaan pyytämään erikseen. Vapaa-ajan MATA-tapaturmaturva on voimassa myös ulkomailla ja liikunnan harrastajia ilahduttaa se, että vakuutuksessa ei ole rajoituksia urheilulajien suhteen lukuun ottamatta liikennevakuutuksen piiriin kuuluvaa moottoriurheilua. Vahinkoilmoitus on aina tehtävä. 30 päivän määräajan jälkeen Melaan tulleiden vahinkoilmoitusten kohdalla selvitetään, mistä syystä ilmoitus on tullut myöhässä. Vahinkoilmoituslomakkeen voi ladata Melan sivuilta mela.. Yksi lukuporo tuottaa 30,29 euroa työtuloa vuodessa ja yksi paliskunnan tai oma työpäivä 60,56 euroa vuodessa (vuonna 2016). Esimerkiksi matkalla sattuneen tapaturman ratkaisemiseksi tarvitaan tiedot matkakohteesta ja reitistä. Hoitokuluilla ei ole ylärajaa ja jos tapaturmasta jää pysyvä haitta, saat korvausta myös siitä. Mikäli se tehdään myöhässä, vahinkoilmoitukseen pitää lisätä tieto viivästymisen syystä. Työajan vapaaehtoisen MATA-vakuutuksen edut ovat likimain samat kuin pakollisen vakuutuksen. Vahinkoilmoitukseen kirjataan kuvaus työvahingosta: mitä olit tekemässä sekä miten milloin ja missä olosuhteissa vahinko sattui. Lääke-, hoitotarvikesekä matkaja majoituskuluja sairaanhoidon tai kuntoutuksen ajalta on haettava vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Turvaa myös vapaa-ajalle Työajan MATA-vakuutuksen rinnalle voi ottaa myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, joka korvaa yksityistalouden töissä ja vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat. Vahinkoilmoituksen voi myös tehdä soittamalla Mela-asiamiehille tai asiakaspalveluun. Tapaturman sattuessa Jos sinulle sattuu työssäsi tapaturma tai sairastut ammattitautiin, tee vahinkoilmoitus ja toimita se Melaan. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi vamman tai sairauden tilaan tai työhön liittyvä erityisolosuhde tai muu poikkeuksellinen olosuhde vahinkotapahtuman sattumishetkellä. Jos voidaan arvioida, että viivästymiselle on ollut perusteltu syy, ei vahingoittuneelle maksettavaa korvausta välttämättä evätä. Jos työtulo jää alle tämän rajan, MYELja MATA-tapaturmaja ammattitautivakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisena. 45 POROMIES 6/2016 vähintään 3 778,59 euroa (vuonna 2016). Vapaa-ajan vakuutus on aina vapaaehtoinen ja se on otettava erikseen. Mela-asiamiehet Nina Maarit West, 029 435 2664 Jarno Ronkainen, 029 435 2662 Melan asiakaspalvelu, 029 435 2650. Sen perusteella maksetaan myös sellaisia korvauksia, joita yksityistapaturmavakuutukset eivät korvaa. Kaikista muutoksista työskentelyssä tai tilan toiminnassa tulee ilmoittaa Mela-asiamiehelle tai suoraan Melaan. /lomakkeet. Yksittäisestä vahinkotapahtumasta sinulle mahdollisesti maksettavat korvaukset eivät vaikuta vakuutusmaksusi määrään
Vaikka ruokakuntia on paljon, metsään kaivattaisiin lisää ettomiehiä. Vasanleikossa kesäaikaan työväkeä on riittävästi. Liukkaiden kelien tultua, liikennevahinkoarviomiehillä alkavat kiireiset ajat.. Uusia, nuoria poromiehiä on paliskunnassa hyvin, mutta lisääkin saisi tulla. Sen lisäksi, että Ounasjoki jakaa paliskunnan kahteen osaan, paliskuntaa halkoo poroille armoton Kittiläntie. 46 POROMIES 6/2016 KYLÄSSÄ PALAKISILLA: ALAKYLÄN PALISKUNTA Teksti ja kuvat Tarja Konstig Paliskunnan poroista noin 3000 palkii eteläosissa, noin 1500 länsipuolella ja loput pohjoisosissa. Varsinaisia poromiehiä, joille leipä tulee puhtaasti poroista, paliskunnassa on reilu 30. Maasto on suurimmalta osaltaan ’mönkijäkelpoista’, mutta paliskunnan alueella on myös erittäin tiheitä rasikkoalueita, joihin porot leviävät. Alakylän paliskunta sijaitse Kittilän kunnan eteläosassa ja sitä ympäröi seitsemän paliskuntaa: Muonio, Kyrö, Kuivasalmi, Syväjärvi, Poikajärvi, Jääskö ja Kolari. Poronomistajat jakautuvat palkisen alueille suurin piirtein samassa suhteessa kuin porolukukin
Yleensä aidattavat alueet ovat pieniä kasvija mansikkamaita. Uhkana paliskunnassa nähdään tällä hetkellä lisääntynyt karhujen määrä. Numeroita vertailemassa (vas.) Teuvo Lepola , Seppo Kantola, Matti Lampela, poroisäntä Jani Jääskö ja Aki Nevalainen.. Vasoja on kadonnut kesän aikana. Vasat leikataan pääosin Saariselän aidalla. Poroja pyritään myös paimentamaan pois kylistä ongelmien välttämiseksi. päivän erotuksessa Saariselän aidalla käsiteltiin reilut 800 poroa. Syksyn ensimmäisten erotusten perusteella porot ovat olleet todella hyväkuntoisia, joten hyvillä mielin lähdetään tulevaan talveen. Näillä näkymin vasaprosentti on noin 65. Suuret sademäärät aiheuttivat myös sen, että esimerkiksi Saariselän aita oli syksyn erotuksissa suurelta osin mutamaata. Poroja omistamattomien kanssa eletään rauhallisessa rinnakkaiselossa. Näin ei ole koskaan aiemmin käynyt. 47 POROMIES 6/2016 Paliskunnassa on käytössä toimiva kiintiöjärjestelmä. Kesän 2016 haittana oli märkyys. Jos jossain ilmenee pihaporoongelma, kohde pyritään suojaamaan aidalla. Aita sijaitsee vaaralla ja normaalisti siinä on hyvä metsämaapohja. Paliskunnan alueella on neljä toimivaa maatilaa ja välit viljelijöiden kanssa ovat hyvät. Vettä tuli – ainakin kalamiesten juttujen mukaan – parhaana päivänä 60 mm. Ennen erotusta laputetiin merkittömät vasat. Lokakuun 13. Muita suurempia aitoja ovat Mäntyvaara ja Palviselkä. Peltoja pihaporoista ei ole juurikaan aiheutunut ongelmia
Myös Palviselän ettoporukalla on koiria apuna porotöissä. Myöhemmin talvella on tarkoitus käyttää kokonainen kouluviikko poroon ja porotalouteen tutustuen. Aino (vas.) ja Saara opettelevat porotöihin pienestä pitäen. Jani toimii myös Paliskuntain yhdistyksen hallituksessa. Nelli on vielä teini-iässä, joten vielä ei osaa sanoa tuleeko siitä toimiva porokoira. Lähimmät apulaiset poroisännällä ovat varaporoisäntä Antti Kantola ja rahastonhoitaja Jaana Hangasvaara. Saahan silloin valvoa ’vaikka koko yön’ ja mieluisaa hommaa ovat tietenkin myös vasojen laputus ja ’vimpottaminen’, kuten eräs nuori poronaisen alku vasojen kiinniottoa nimitti. Varsinkin kesäöinä vasanleikossa lapset ovat innoissaan mukana. Kotona miestä aidalta odottavat avovaimo ja koirat, Lapinporokoira Nelli ja ’seropi’ Siiri. Paliskunnalla ei ole omaa nylkyporukkaa, vaan Kyrön ja Kuivasalmen nylkyporukat teurastavat paliskunnan porot. Elintarvikehuoneistoiksi hyväksyttyjä lihanjalostustiloja on viisi. Suurille jalostajille menevät porot teurastetaan Kittilän poroteurastamossa, jonne ne kuljetetaan teurasautolla. 48 POROMIES 6/2016 Paliskunnan teuraista 70 % menee suoramyyntiin. Siiriä Jani kehuu erinomaiseksi lintukoiraksi. Koululaiset saivat kokeilla opettajien ja poromiesten valvonnassa myös porojen ajamista kirnuun. Alakylän paliskunnassa saavat poroperheitten lapset muutenkin olla mukana poroerotuksissa, vasanleikossa ja poronruokinnassa, jotta oppivat pienestä pitäen porotöihin. Kovinkaan moni alakoululaisista ei ollut poroperheestä, joten erotus oli heille uusi elämys. Heli Palo toimi eräänlaisena tutorina ryhmälle lukumiehen pestin ohessa. Poroisäntä Jani Jääskön omat porot tolvaavat pohjoisosissa, jossa Janin lapsuuden kotikonnut myös sijaitsevat. Alakylän koulun koululaisilla oli syksyllä teemapäivä, jonka aiheena oli retki poroerotukseen. Heidi Nikumaa ja Jaana Hangasvaara kouluttavat porokoiriaan paimennushommiin. Suoramyyntiporot teurastetaan pääsääntöisesti aidoilla ja myöhemmin syystalvella kotona. Jaanan Jasua kuvailtiin ’myöhäisheränneeksi’ eli vasta kolmen vuoden iässä koira alkoi toimia. Jani valittiin poroisännän pestiin kolme vuotta sitten, Kantolan Antin manttelinperijäksi. Heidin Mörri vaikuttaa erittäin lupaavalta nuorelta koiralta. Suurista jalostajista Polarica ostaa paliskunnan teuraat. Poroisäntä Jani Jääskö (vas.) ja edellinen poroisäntä Antti Kantola.. Paliskunnassa on jonkin verran käytössä porokoiria. Jaana on toiminut rahastonhoitajana vuodesta 2011 lähtien, joten taustajoukoistakin löytyy hyvin tietoa ja apua. Koirien avulla säästyy monta askelta poroja syöttöaitaan ajettaessa. Antti Kantola tuumaili aidalla, että Jani on kova tinkaamaan – liekö liian vähän tekemistä
49 POROMIES 6/2016 Kittilässä on kaksi eläinlääkäriä, mikä mahdollistaa parhaassa tapauksessa kahden erotuksen pitämisen yhtä aikaa. Mörri ja Jasu, apuna aidassa. ALAKYLÄ NUMEROIN poronhoitovuosi 2014–2015 Numero 16 Suurin sallittu 5300 Pinta-ala 2918 km 2 Poronomistajia 107 Eloporoja 5029 Teuraita 2140 Vasaprosentti 65 % Alakylän koululaiset apuna porojen kirnuun ajossa.. Hellyydenpuuska ei katso aikaa eikä paikkaa. Poroa piikittämässä eläinlääkäri Raisa Kiimamaa. Poromiehet kiittelevätkin nykyistä tilannetta
Tarkastetut ilmoitukset löytyvät sijaisapuringistä, josta sijaista tarvitseva voi selata ilmoituksia. Ilmoittautumisia ja toiveita ajankohdasta Maaren Angeli, 040 685 8958 tai AnnaLeena Jänkälä, 0400 388 560. Sijaisapua tarjoava täyttää nettisivuiltamme (www.paliskunnat.. ONKO PALISKUNTANNE POROTALOUSSUUNNITELMA PÄIVITETTY. Ilmoittaudu sähköpostitse asta.sipola@paliskunnat.. Vuosi-ilmoitus annetaan kerran vuodessa, yleensä suorituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista ja palkkioista. OMAN KÄYTÖN HINTA 9 €/KG Omaan käyttöön otetun poronlihan verottomaksi hinnaksi on poronhoitovuodelle 2016/2017 sovittu 9 €/kg. Poroisäntien, varaporoisäntien ja paliskuntien hallituksen jäsenten koulutuspäivät 2.–3.3.2017 Rovaniemellä. HALLINNON KOULUTUS Uusille tai vähän aikaa sitten aloittaneille poroisännille ja hallitusten jäsenille. . Ilmoitukset näkyvät ainoastaan Poronettiin rekisteröityneille poronhoitajille. Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus, jossa voit maksutta saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoja Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta. Jos työnantaja on kalenterivuoden aikana työllistänyt yli viittä (5) työntekijää, vuosi-ilmoitustiedot on annettava sähköisesti. –ohjelmaa, ei tarvitse antaa vuosi-ilmoitusta.. Paperilomakkeella annettava ilmoitus lähetetään postitse lomakkeella ilmoitettuun osoitteeseen. Poroja luontaiselinkeinojen rakennetukilain mukaan paliskuntien rahoituksien edellytyksenä on ajantasainen porotaloussuunnitelma. Sijaisella tulee olla Y-tunnus ja voimassa oleva merkintä ennakkoperintärekisterissä. HUOM! Koulutukset toteutetaan, mikäli osallistujia on riittävästi. Aiheina mm. RAHASTONHOITAJAT Vuosi-ilmoitus tulee toimittaa viimeistään tammikuun loppuun mennessä Verohallintoon. Apua arkielämän kriisitilanteisiin löydät osoitteesta www.tukinet.net. Omaan käyttöön saa ottaa tuotteita 850 € edestä eli poronlihan osalta 94,44 kg. > Poronomistajalle > Etusivu > Lomakkeet ja ohjeet) löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja lähettää sen osoitteeseen kirjaamo@paliskunnat.. Halutessaan paliskunnat voivat toimittaa tekemänsä porotaloussuunnitelmat myös Paliskuntain yhdistykseen talletettavaksi. Paliskuntien, jotka käyttävät palkka.. Poroelämää-ryhmässä keskustellaan elämästä poron parissa. tai tekstiviestillä 0400 130 075. POROMIES 6/2016 50 NEUVONTA MUISTUTTAA SIJAISAPUTÖITÄ TEKEVÄ Mikäli haluat toimia poronhoitajan sijaisena voit ilmoittautua Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämään sijaisapurinkiin. poronhoitolaki, kokouskäytäntö, poroluettelot ja poromerkit. Rahastonhoitajat, onko tarvetta koulutukselle. Ryhmä on tarkoitettu poroihmisille ja heidän läheisilleen. Apua porotaloussuunnitelmien päivittämiseen saa tarvittaessa porotalousneuvojilta. Myöhässä tai väärällä tavalla annetusta vuosi-ilmoituksesta Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun. Osallistumalla saat sekä voit antaa tukea ja ottaa kantaa ajankohtaisiin poroasioihin. Sijaisapurinkiin ilmoittautuminen ei sido henkilöä mihinkään vaan mahdolliset sijaisuudet pohjautuvat aina keskinäiseen sopimukseen
Sadjása??as galgá leat Y-dovddaldat ja fámus leahkki notáhta ovdabearranregisteris. Bálgosat, mat geavahit palkka.. . Oassálas miin oa??ot doarjaga ja sáhtát doarjut ja váldit beali áigeguovdilis boazoáššiide. Poroelämää-joavkkus ságastallat eallimis badjedilis. Jahkealmmuhus addojuvvo ok i jagis, dábála??at mávssu máksinjagi ?uovvovaš o??ajagimánu loahpa rádjái ovddit kaleandarjagi áigge máksojuvvon bálkkáin ja mávssuin. R U H TA D O A L L I T Jahkealmmuhusa galgá doaimmahit ma?imustá o??ajagimánu loahpas Vearrohálddahussii. tnet nuv á persovnnalaš doarjaga, oassálas t iešgu?etlágan ságastallanjoavkkuide dahje sáhtát ohcat die?uid Tukinet bálvalanozus dahje materiálagáldus. Joavku lea dárkkuhuvvon boazoolbmuide ja sin lagasbirrasii. Sadjásašveahkkerieggái almmuheapmi ii ?ana almmuheaddji masage. L E A G O B Á L G O S E AT T E T B O A Z O D O A L L O P L Á N A B E A I VÁ D U V V O N . Bábirskoviin addojuvvon almmuhus sáddejuvvo poas a mielde almmuhuvvon ?ujuhussii. Almmuhusat oidnojit dušše Poronet-vuogádahkii registrerejuvvon boazodolliide. 51 POROMIES 6/2016 RÁVVEN MUITTUHA Juos háliidat doaibmat boazodoalli sadjásažžan, sáhtát almmuhit iežas Bálgosiid ov astusa bajásdoallán sadjásašveahkkerieggái. Ma??onan dahje boas o vugiin addojuvvon jahkealmmuhusas Vearrohálddahus sáh á mearridit goaridanmávssu. Boazoisidiid, várreboazoisidiid ja bálgosa s vrra lahtuid skuvlenbeaivvit 2.–3.3.2017 Roavvenjárggas. Tukinet lea neahtas doaibmi kriisaguovddáš, gos sáhtát . Veahki boazodoalloplánaid beaivádeapmái oažžu dárbbu mielde boazodoallorávvejeddjiin. -prográmma, ii dárbbaš addit jahkealmmuhusa.. FUOM! Skuvlejumit ollašuh ojit, juos oassálast leat doarvái. Sadjásašveahki fálli deavdá almmuhanskovi, mii gávdno neah asiiddusteamet (www. S A D J Á S A Š B A R G G U I D B A R G I I E Ž A S G E AVA H U S A H A D D I 9 €/ KG Iežas geavahussii váldon bohccobierggu vearuhis haddin lea boazodoallojahkái 2015-2016 sohppojuvvon 9 €/kg. Ruhtadoallit, leago dárbu skuvlejupmái. Iežas geavahussii oažžu váldit buktagiid 850 € ovddas nappo bohccobierggu 94,44 kg. S T I V R R A S K U V L E N O??a dahje easka álggahan boazoisidiidda ja s vrra lahtuide. > Poronomistajalle > Etusivu > Lomakkeet ja ohjeet) ja sádde dan ?ujuhussii kirjaamo@paliskunnat.. Veahkki árgabeaivvi kriisadillái gávnnat ?ujuhusas www.tukinet.net. boazodoalloláhka, ?oahkkinvuogádat, boazologahallamat ja bealljemearkkat. Almmuheamit ja sávaldagat áigemu us Maaren Angeli, 040 685 8958 dahje Anna-Leena Jänkälä, 0400 388 560. Almmut šlea?-gapoas a bokte asta.sipola@paliskunnat.. Dárkkistuvvon almmuhusat gávdnojit sadjásašveahkkerieggás, gos sadjása??a dárbbašeaddji sáh á geah??at almmuhusaid. Fáddán ee. Juos bálgosat háliidit, de bálgosat sáh et doaimmahit boazodoalloplánaid maiddái Bálgosiid ov astussii rádjama várás. Juos bargoaddi lea kaleandarjagi áigge barggahan badjel vih a (5) bargi, jahkealmmuhusdie?uid galgá addit elektrovnnala??at. dahje teakstadie?uin 0400 130 075. Boazoja luondduealáhusaid ráhkadusdoarjjalága mielde bálgosiid ruhtadeami eaktun lea áigedássidis boazodoalloplána. Vejolaš sadjásašvuo?at vuo??uduvvet álo gaskavuo?a soahpamuššii. paliskunnat.
TAI postittamalla hakemuslomakkeen Melaan, PL 16, 02101 ESPOO. Poroja varaisäntien sekä hallituksen jäsenten koulutuspäivä • 31. Korvaushakemuksen tekee sijaisapua tarvinnut poronomistaja, mutta korvaus maksetaan suoraan sijaiselle. Hakemuksen voi tehdä tekstiviestillä, sähköpostilla ja kirjeitse. Tekstiviesti numeroon 050 410 8909 (kts. Sijaisella tulee olla y-tunnus sekä voimassa oleva merkintä ennakkoperintärekisterissä. 3. Lähetä korvaushakemus ja kopio laskusta Melaan seuraavan kuukauden aikana sijaisavun alkamisesta. tammikuuta mennessä. Sijaisapukorvausta on haettava sijaisapua seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Tee sijaisapuhakemus kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä ennen töiden aloittamista. ’Kilpaporojen omistajavaihdos tulee vahvistaa kauppakirjalla, joka laaditaan kolmena kappaleena. Yksi kappale lähetetään Paliskuntain yhdistykseen ja porokilpailuvaliokunnalle. /. /maatalouslomitus/poronhoitajien-sijaisapu ALKUVUODEN 2017 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Tammikuu • 31. Jarno Ronkainen, 029 435 2662 / jarno.ronkainen@mela.. Vierolistat toimitettava ao. malli) TAI hakemuslomake sähköpostitse osoitteeseen porosijaisapu@mela.. Kilpaporojen omistajavaihdos tulee tehdä ennen kilpailukauden alkua 1. Paliskunnan vuosi-ilmoitus Verohallintoon Helmikuu • Selvitys porotalouden tuloista 2016 ja ALVlomakkeet poronomistajille Maaliskuu • 2.-3. Kilpaporon omistajan on ilmoitettava teurastetut ja tuhoutuneet kilpaporot rekisterin pitäjälle välittömästi, jotta ne voidaan poistaa rekisteristä.’ POROMIES 6/2016 52. Järjestä itsellesi ennakkoperintärekisteriin merkitty sijainen. 4. NEUVONTA MUISTUTTAA PORONHOITAJIEN SIJAISAPUOIKEUTTA ON HAETTAVA ETUKÄTEEN Sijaisapuoikeutta on haettava Melasta kirjallisesti etukäteen ennen kuin sijainen aloittaa työt. 2. www.mela.. Lisätietoja poronhoitajien sijasavusta Mela-asiamiehiltä: Nina Maarit West, 029 435 2664 / ninamaarit.west@mela.. Kun sairastut tai sinulle sattuu tapaturma: 1. Ilmoita sijaisavun käytöstä välittömästi poroisännälle. paliskuntaan ILMOITA KILPAPORON OMISTAJAVAIHDOKSESTA Porokilpailusääntöjen mukaan kilpaporojen omistajavaihdokset tulee ilmoittaa Paliskuntain yhdistykseen ja porokilpailuvaliokunnalle kuluvan vuoden loppuun mennessä (31.12.)
2. bálgosii VEIKKAUKSEN VOITTAJA Keväällä 2015 pidetyllä paliskunnan hallinnon kurssilla veikattiin syksyn 2015 teurasmääriä. DAHJE ohcamušskovvi poas a mielde Melai, PL 16, 02101 ESPOO. Boazoja várreisidiid ja s vrra lahtuid skuvlenbeaivvit • 31. Sadjása??as galgá leat y-dovddaldat ja fámus ?uožžovaš merkejupmi ovdabearranregisteris. www.mela.. Buv adusohcamuša bargá sadjásašveahki dárbbašan boazodoalli, muhto buv adus máksojuvvo njuolga sadjásažžii. Poronhoitovuoden 2015–2016 teurasmäärä oli 88 698. málle) DAHJE ohcamušskovvi šlea?gapoas ain ?ujuhussii porosijaisapu@mela.. Risto Kangas voi lunastaa palkintonsa Matilta. Toiseksi lähimpänä oli Nils-Heikki Magga, 89 100 ja kolmantena Matti Särkelä 90 180. Bálgosa jahkealmmuhus Vearrohálddahussii Guovvamánnu • ?ielggadeapmi boazodoalu boa?uin 2016 ja ÁLV-skovit boazoeaiggádiidda Njuk?amánnu • 2.-3. Ordne alccet ovdabearranregisterii merkejuvvon sadjása??a. 3. Parhaimmaksi tietäjäksi osoittautui Risto Kangas Syväjärveltä, veikkauksellaan 88 800 teurasta. /maatalouslomitus/poronhoitajien-sijaisapu RÁVVEN MUITTUHA ÁLGO JAGI 2017 DE H ÁLAŠ BEAI VEMEARIT O??ajagimánnu • 31. Go buohccát dahje du deaivida bár : 1. Ohcamuša sáh á bargat teakstadie?uin, šlea?gapoas ain ja reivviin. B O A Z O D O L L I I D S A D J Á S A Š V E A H K K E V U O I G AT V U O . POROMIES 6/2016 53. Bargga sadjásašveahkeohcamuša reivviin, šlea?gapoas ain dahje teakstadie?uin ovdal barggu álgima. Lassedie?ut boazodolliid sadjásašveahkis Mela-áššeolbmuin: Nina Maarit West, 029 435 2664 / ninamaarit.west@mela.. Teakstadiehtu nummirii 050 410 8909 (g?. /. A G A L G Á O H C AT O V D D A L G I H T I I Sadjásašveahkkevuoigatvuo?a galgá ohcat Melas girjjála??at ovddalgih i ovdalgo sadjásaš álggaha barggus. Vierrolis ut galget doaimmahuvvot áo. Jarno Ronkainen, 029 435 2662 / jarno.ronkainen@mela.. 4. Sadjásašveahkkebuv adusa galgá ohcat sadjásašveahki ?uovvovaš kaleandarmánotbaji loahpa rádjái. Almmut sadjásašveahki geavahusas dalán boazoisidii. Sádde buhtadusohcamuša ja kopiija rehkegis Melai ?uovvovaš mánotbaji áigge sadjásašveahki álgimis
Työpajassa pohdittiin miten poroerotuspaikkojen ja poroaitojen historiallisia arvoja voidaan säilyttää samalla, kun niissä tehdään käytön vaatimia muutoksia. Konkreettinen kimmoke työpajalle syntyi, kun Kuivasalmen paliskunnan Sammalselän historiallisen poroerotuspaikan korjaaminen tuli ajankohtaiseksi. Siidassa järjestettyyn työpajaan osallistui edustajia Lapin ELY-keskuksesta, Lapin liitosta, Metsähallituksesta, Museovirastosta, Paliskuntain yhdistyksestä sekä Saamelaismuseo Siidasta. Kuva Juha-Pekka Joona, Metsähallitus.. 54 POROMIES 6/2016 Metsähallituksen Lapin luontopalvelut ja Saamelaismuseo Siida järjestivät Inarissa lokakuussa 2016 työpajan, jossa ensimmäisen kerran eri viranomaistahojen edustajat kokoontuivat pohtimaan poroaitoihin liittyviä asioita kulttuuriperinnön näkökulmasta. Inarissa, Kuoppapään pohjoispuolella sijaitsevan perkka-aidan jäänteet. Siellä kämpät ja aidat restauroitiin 1980-luvulla työllisyystöinä Museoviraston johdolla. Työpajassa keskusteltiin poroaitojen merkityksestä poronhoitoalueen rakennusperintönä. Samoin keskusteltiin poroerotuspaikkojen sosiaalisesta ja TIETOA VANHOISTA POROEROTUSPAIKOISTA. Poroaidat ovat tärkeitä myös kansallisesti, sillä ne ovat ainutlaatuisen elinkeinon kulttuuriperinnön paikkoja ja omaleimaisia rakennusperintökohteita. Poroaidat ovat tärkeitä paikkoja poroihmisille. Ne ovat nyt suojeltuja, mutta myös uusien korjauksien tarpeessa
Poronhoidon piirissä elävät ihmiset ovat kokoontuneet ja työskennelleet niissä jopa vuosisatojen ajan. Yksityiskohta salvoksista. 55 POROMIES 6/2016 taloudellisesta merkityksestä porotalousalueella sekä historian että nykypäivän kannalta. Kuva Jorma Vesa, Metsähallitus.. tahojen olisi hyvä tietää. Yhteisesti todettiin poroerotuspaikkojen suuri kulttuurinen merkitys. Siksi kysymme nyt teiltä: Onko paliskuntanne alueella historiallisia aitoja (perkka-aitoja, tolppa-aitoja, tasmisalvosaitaa tai muita aitatyyppejä, joilla on pitkä historia) – joko käytössä tai käytöstä poistettuina jäänteinä, joiden olemassaolosta em. Kulttuurin juuria ja jatkuvuutta osoittamaan on tarpeen säilyttää poroerotuspaikkojen rakennusperintöä. Vanhoista poroaidoista on olemassa jonkin verran tietoa. Paliskuntain yhdistys Matti Särkelä 040 581 1971 / matti.sarkela@paliskunnat.. Rakennusaineet tuodaan muualta ja koneet auttavat rakentamisessa. Paikkojen käytön jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää sekä elinkeinon että kulttuurisen itseymmärryksen kannalta. Poronhoito edustaa eurooppalaisessa katsannossa ainutlaatuista ja erityistä kulttuuria. tutkija Päivi Magga 040 180 1501 / paivi.magga@samimuseum.. Emme kuitenkaan tiedä riittävästi siitä, miten laajasti historiallisia poroaitoja on säilynyt. Kuva Juha-Pekka Joona, Metsähallitus. Poroerotuspaikat (rakentaminen, käyttö ja hoito) ovat poronhoidon elinehto ja myös siihen liittyvän kulttuurin erityinen piirre. Sammalselän perkka-aitaa. Yhteydenotot: Metsähallitus Lapin Luontopalvelut erikoissuunnittelija Siiri Tolonen 040 860 3800 /siiri.tolonen@metsa.. Poromiehet tuntevat palkisensa. Saamelaismuseon kulttuuriympäristöyksikkö arkeologi Eija Ojanlatva 040 167 6145 / eija.ojanlatva@samimuseum.. Aiemmin aidat rakennettiin paikan päältä saatavista materiaaleista käsivoimin. Poronhoidossa ja monissa sen yksityiskohdissa on tapahtunut merkittäviäkin muutoksia. Nyt tämän rinnalla rakennetaan uudemmin menetelmin
APUA PORONHOITOSYSTEEMIN PAREMMIN YMMÄRTÄMISEEN Teksti Antti-Juhani Pekkarinen, Jouko Kumpula ja Olli Tahvonen Porotalouden tuottavuutta ja kannattavuutta on tutkittu mm. analysoimalla paliskuntien poronhoidon tuottavuuslukuja, seuraamalla porotalousyritysten talouskirjanpitoa ja selvittämällä kokeellisesti porojen kasvua ja lisääntymistä. Tämän ongelman vuoksi tutkimustulosten soveltaminen on jäänyt kauas käytännön toimijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaamista pulmista ja kysymyksistä. Nämä empiiristilastolliset tutkimukset auttavat ymmärtämään käytännön poronhoitoa ja sen kannattavuutta sekä porojen biologiaa. Mallin tulisi olla riittävän yksinkertainen, jotta sen rakenteet ja vaikutussuhteet ovat ymmärrettäviä ja jotta se on ratkaistavissa. 56 POROMIES 6/2016 Kysymyksen tutkiminen edellyttää matemaattisia systeemimalleja poronhoidosta. Tietotekniikan ja laskentatehon kehittyminen on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa huolellisesti rakennettuja monimutkaisiakin malleja pystytään ratkaisemaan ja tulkitsemaan. Tällaisia malleja on tehty jo aiemminkin, ja niiden avulla ymmärrys porotaloussysteemistä ja sen toiminnasta on lisääntynyt. Haasteena on kuitenkin monimutkaisen todellisuuden kuvaaminen yksinkertaistetun mallin avulla. Kyseisillä menetelmillä ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kysymykseen, miten porokarjaa tulisi hoitaa kestävästi erilaisissa laidunolosuhteissa, mikäli tavoitteena on mahdollisimman suuri taloudellinen kannattavuus pitkällä aikavälillä.. Toisaalta liian yksinkertainen malli ei pysty vangitsemaan niitä moninaisia mekanismeja, jotka käytännössä vaikuttavat oleellisesti poronhoidon tuottavuuteen ja talouteen
Poronhoidon perustuessa luonnonlaitumiin optimaaliseksi jäkäläbiomassaksi saatiin 600–1200 kg/ha (Taulukko 1). Kehitimme matemaattista systeemimallia aluksi porojen ja jäkälälaidunten välisestä vuorovaikutuksesta. Näin ollen sen avulla pystytään tutkimaan taloudellisia optimiratkaisuja useisiin erilaisiin lähtöja laiduntilanteisiin. Tulokset Aluksi tutkimme mallilla sitä, millainen tasapainotila poromäärän ja jäkäläbiomassan välillä tulisi olla, jotta hyvin pitkän aikavälin nettotulot muodostuisivat mahdollisimman suuriksi (taloudellisesti optimaalinen tasapainotila). Mallilla saadut ratkaisut kuvaavat teoreettisia tilanteita, mutta ne ovat tiukasti sidoksissa porotaloudessa vaikuttaviin todellisiin biologisiin ja taloudellisiin mekanismeihin. Laajennetussa mallissamme porojen on mahdollista saada ravintoa maajäkälien ja muun kaivettavan ravinnon ohella lisärehusta sekä kevättalvella luposta. Mallissa huomioidaan myös laidunkiertosysteemin vaikutus jäkälikköjen kulumiseen, erityyppisten jäkälikköjen tuottavuudet, porotalouden tulot ja menot sekä tukijärjestelmät. 57 POROMIES 6/2016 Malli Maaja metsätalousministeriön vuosille 2011–2015 Makera-rahoittamissa tutkimushankkeissa lähdimme kuromaan umpeen biologis-taloudellisten optimointimallien ja käytännön kysymysten välistä kuilua. Malli kuvaa toisaalta kuinka porojen kasvu, lisääntyminen ja kuolleisuus riippuvat laitumista ja toisaalta kuinka poropopulaatio kuluttaa laiduntamisella ja tallaamisella jäkälälaitumia. Vastaavia jäkäläbiomassoja mitattiin vuosien 1995–1996 laiduninventoinnissa useissa poronhoitoalueen pohjoisosan paliskunnissa, ja edelleen vuosien 2005–2008 laiduninventoinnissa niissä paliskunnissa, joissa on käytössä selvä vuodenaikainen laidunkierto ja joiden talvilaitumet sijaitsevat suojelualueilla.Tuoreemman laiduninventoinnin mittaukset kuitenkin paljastavat, 1 kg ha -1, 2 poroa per 1000 ha jäkälälaidunta, 3 € per 1000 ha jäkälälaidunta ja 4 kg per eloporo * jäkälän biomassan minimi rajoitettu 100 kg ha -1 Laidunkierto Korko Jäkälän biomassa 1 Eloporojen määrä 2 Vuotuiset nettotulot 3 Vuotuinen rehun käyttö 4 1278 357 32200 3 850 360 30800 5 758 374 29900 1103 186 15000 3 802 192 14500 5 738 200 14000 1215 241 20500 3 772 247 19400 5 100* 306 10000 113 1075 125 8900 3 100* 168 3900 112 5 100* 168 3900 112 Jäkälälaitumet vanhoissa ja varttuneissa mäntymetsissä (kasvunopeus suuri) kyllä ei Jäkälälaitumet vaihtelevissa laiduntyyppeiss ä (kasvunopeus alhainen) kyllä ei Taulukko 1. Kehittämämme malli kuvaa siten huomattavan laajasti niitä todellisia tekijöitä, jotka sisältyvät porokarjan, talvilaidunten ja poronhoidon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Kyseinen vuorovaikutustarkastelu on sisältynyt jo aikaisempiin malleihin, mutta kehittämässämme mallissa huomioidaan jäkälän lisäksi myös muut ravintolähteet talvella sekä porokarjan jakaantuminen eri-ikäisiin ja -sukupuolisiin yksilöihin
Kuva 1. Mallilla laskettuja tasapainotiloja eri jäkäläbiomassoille. Ratkaisut kuvaavat paliskuntaa, jonka jäkälälaitumet ovat vanhoissa tai varttuneissa mäntymetsissä ja jossa on selvä vuodenaikainen laidunkierto käytössä. rehun hinnasta ja luonnonlaidunten tuottavuudesta. Taulukosta nähdään, että optimiratkaisuissamme laidunten jäkäläbiomassa pienenee mm. Jäkälän määrä on lähtötilanteessa pieni ja kuluu useampi vuosikymmen ennen kuin optimaalinen tasapainotila saavutetaan. Mikäli kokonaiskustannukset lisärehusta maastoon vietynä ovat 0.4€/kg (punainen katkoviiva), sitä kannattaa antaa säännöllisesti poroille sopeutumisprosessin alussa kunnes jäkäläbiomassa laitumilla nousee riittävän korkeaksi. Ilman ruokintaa (musta yhtenäinen viiva) vasatuotto ja vasojen paino putoavat, sillä liian heikkokuntoiset talvilaitumet eivät riitä tyydyttämään vaadinten energian tarvetta. Vastakkaisessa tilanteessa lisäruokintaan perustuva poronhoito voi muuttua optimiratkaisuksi, erityisesti jos lähitulevaisuuden tulonkertymää arvotetaan paljon verrattuna pitkän ajan tuloihin (korkea diskonttokorko). Nähdään, että sopeutumisprosessin vaikutukset poromääriin ja nettotuloihin ovat pitkäaikaiset ja voimakkaat. ei lisäruokintaa -------lisäruokintakustannukset 0.4€/kg optimaalinen tasapainotila. Kuvassa 1 on eri jäkäläbiomassoja vastaavien tasapainotilojen poromäärät, nettotulot ja lisäruokinnan määrät. Taulukosta nähdään myös, että suurimmassa osassa optimaalisia tasapainotiloja porot saavat riittävästi talviravintoa luonnonlaitumilta eikä säännölliselle lisäruokinnalle ole tarvetta. 58 POROMIES 6/2016 että monissa paliskunnissa jäkälän määrä on vähentynyt samalla kun lisäruokinnasta on tullut entistä tärkeämpi talvinen ravintolähde poroille. Tasapainotiloissa poropopulaation rakenne ja koko sekä annetun lisärehun määrä on optimoitu niin, että vuotuiset nettotulot ovat mahdollisimman suuret. Näistä yksi esimerkki on kuvassa 2, joka kuvaa taloudellisesti optimaalista sopeutumisprosessia ylilaidunnustilanteeseen. silloin kun vuodenaikainen laidunkiertosysteemi puuttuu, jäkälikköjen tuottavuus on pieni tai diskonttokorko on korkea. Lisäruokinnan kannattavuus optimiratkaisuissa riippuu kuitenkin mm. Vaikka optimaalisessa tasapainotilassa lisäruokintaa ei käytettäisi, voi ruokinta silti olla taloudellisesti kannattavaa tilanteessa, jossa jäkäläbiomassa jää selvästi alle optimitason. Pitkän aikavälin tasapainotilojen lisäksi mallilla tarkasteltiin myös optimaalisia ratkaisuja tilanteisiin, joissa lähtötilanteen poroja/tai jäkälämäärä ovat kaukana optimaalisesta. Mikäli paliskunnassa on runsaasti varttuneita jäkälän kasvun kannalta hyvätuottoisia mäntymetsiä ja rehun hinta on korkea, on taloudellisesti optimaalisinta tukeutua luonnonlaitumiin. Tällöin nettotulot ovat selvästi korkeammat kuin mustalla viivalla kuvatuissa ratkaisuissa, joissa lisäruokintaa ei käytetä. Punaisella katkoviivalla kuvatuissa tilanteissa ruokintaa kannattaa käyttää, kun tasapainotilan jäkäläbiomassa on alle 700 kg/ha. Silti lisäruokintaa käytettäessäkin vuositulot jäävät pieniksi suhteessa optimitilanteeseen, jossa jäkäläbiomassa on korkeampi ja ruokintaa ei käytetä
Kehittämällämme poronhoidon bioekonomisella mallilla voidaan kuitenkin hahmottaa ja arvioida entistä paremmin niitä monitahoisia vaikutuksia ja mekanismeja, joita poronhoitosysteemiin sisältyy. Tulevaisuus Malli huomioi nykyisessä muodossaan suuren osan tärkeimmistä porokarjaan, poronhoitoon ja talvilaidundynamiikkaan liittyvistä tekijöistä ja mekanismeista, mutta kehityskohteita on vielä runsaasti. Vaikka ratkaisut ovat teoreettisia ja sisältävät paljon yksinkertaistuksia, voi niiden tulkinta, käyttö ja merkitys ulottua myös käytännön poronhoitoon ja lisätä vuorovaikutusta tutkijoiden, hallinnon ja käytännön toimijoiden kesken. Haluamme kiittää Paliskuntain yhdistystä ja paliskuntia niistä monipuolisista poronhoitoon liittyvistä aineistoista, jotka tutkimuksellamme on ollut käytössä. Optimaalinen sopeutuminen ylilaidunnustilanteeseen. Matemaattiset systeemimallit eivät koskaan sisällä kaikkia luonnossa ja elinkeinoissa vaikuttavia tekijöitä. Forsk-hankkeessa tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näiden testausten perusteella mallia on myös tarkennettu, jotta tulokset kuvaisivat tarkemmin todellisia laiduntilanteita. ei lisäruokintaa -------lisäruokintakustannukset 0.4€/kg. Mallia on kuitenkin kehitetty niin, että sillä voidaan arvioida petoeläinten suoria ja välillisiä vaikutuksia poronhoidon tuottavuuteen. Mallissa on esimerkiksi huomioitu jäkälälaidunten kesäaikainen kulutus ja tallaus, mutta ei vielä kesälaidunten merkitystä porotalouden tuottavuuteen. Myöskään satunnaisesti vaihtelevia talvioloja ei mallin nykyisellä versiolla pystytä huomioimaan. Mallin kehittäminen jatkuu pohjoismaisessa NORDKuva 2. Ratkaisut kuvaavat paliskuntaa, jonka jäkälälaitumet ovat vanhoissa tai varttuneissa mäntymetsissä ja jossa on selvä vuodenaikainen laidunkierto käytössä. laiduninventointien ja muita poronhoidon aineistoja hyödyntämällä. Sen toimivuutta on myös testattu pohjoisten paliskuntien laidunolosuhteisiin mm. 59 POROMIES 6/2016 Edellä esitellyistä esimerkeistä käy ilmi kuinka yksityiskohtaisella mallilla pystytään tutkimaan monia poronhoitoon liittyviä tekijöitä
Vaikka suuri osa haitallisista aineista onkin peräisin eteläisempien leveysasteiden voimakkaasti teollistuneilta alueilta, on pohjoisilla alueilla myös paikallisia pistekuormittajia. Näitä ovat mm. Samalla jäkälään kulkeutuu koko joukko epäterveellisiä kemiallisia yhdisteitä, jotka joutuvat poron POROSSAKO YMPÄRISTÖMYRKKYJÄ. Kuitenkin, monet ympäristöön kertyvät haitalliset aineet pystyvät saavuttavat puhtaimmankin luonnon, sillä niiden geofysikaalinen kulkeutumismekanismi ilmalaskeuman kautta mahdollistaa sen.. Poron ravintonaan käyttämä jäkälä imee ilmasta kaiken tarvitsemansa veden ja ravinteet. Otsikon kysymys saattaa kuulostaa kaukaa haetulta; eläväthän porot puhtaina pidetyillä pohjoisilla alueilla, kaukana teollisuuslaitoksista ja päästölähteistä. jätteenpolttolaitokset, metallisulattamot ja liikenne. Poron terveys muuttuvassa ympäristössä -hankkeen raportteja Teksti Anniina Holma-Suutari ja Sauli Laaksonen. 61 POROMIES 6/2016 Sateen ja lumen mukana pohjoisille alueille laskeutuu yhdisteitä, joiden alkuperä voi olla tuhansien kilometrien päässä. Kuva Sauli Laaksonen
Porolla esiintyy joukko erilaisia virus-, bakteeriloisja tulehdussairauksia, joiden estäminen kuuluu oleellisena osana poron terveydenhuoltoon. Ympäristömme kemikalisoituminen ei ole uusi ilmiö. Myös ravintoketjun alemmilla tasoilla havaitaan yhdisteiden kertymistä. Riskiryhmään kuuluvat myös kuluttajat, jotka syövät erityisen paljon porosta peräisin olevia elintarvikkeita, mm. Edelleen vaivanamme ovat myös erilaiset tuholaismyrkyt ja kasvinsuojeluaineet, joista osa on hyvin pysyviä ja esiintyvät mitattavina määrinä eläimissä. Useiden yhdisteiden on havaittu eläinkokeissa aiheuttavan mm. Myös rasvaisen kalan käytöstä on olemassa Eviran antamat poikkeukset syöntisuosituksiin, nimenomaan haitta-aineiden takia. Myös uudet uhat, kuten poron aivoja rappeuttavien prionitautien esiintyminen, luovat huolestuneisuutta porotalouden keskuudessa. Erilaisia haitallisia aineita on esiintynyt sekä maaettä vesiympäristöissä jo vuosikymmeniä. On hyvä asia, että viime vuosina ympäristön haittaaineiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota. Näihin kuuluuvat mm. Ilman myrkyllisten kemikaalienkin vaikutusta taudit voivat olla poropopulaatioille kohtalokkaita, saati sitten myrkkyjen saattelemina. Rasvaliukoiset yhdisteet kerääntyvät ja rikastuvat eritoten ravintoverkostojen ylimmillä portailla oleviin petoeläimiin. Lisäksi meillä on monia tutkimusmielessä uusia haitta-aineita, kuten per. On löydetty uusia tutkimuskohteita, uusia tutkittavia haitta-aineita ja sekä vanhojen että uusien myrkyllisten aineiden vaikutuksia on selvitetty useissa ruoansulatuksen kautta vereen, maksaan ja elimistön eri osiin. Emme tiedä vielä uusien haitta-aineiden kerääntymisestä poron elimistöön, mutta toivottavasti saamme lisävalaistusta asiaan tulevaisuudessa. Näitä kemiallisia rasvaliukoisia yhdisteitä on löytynyt suomalaisista luonnonvaraisista eläimistä selvästi mitattavin määrin. 62 POROMIES 6/2016 pia. Niiden äärimmäisen pysyvyyden vuoksi ne kuitenkin sitkeästi esiintyvät luonnonympäristöissämme ja eläimistössämme. Silti ympäristön haitta-aineet ovat edelleen ajankohtainen aihe. Suomessa dioksiiniyhdisteitä on löytynyt eritoten poronvasoista, aikuisten eläinten pitoisuuksien ollessa matalampia. Tutkimuskohteina ovat olleet poro, hirvi, metsäjänis, sinisorsa, harmaahylje sekä useat kalalajit. Dioksiinit, PCB-yhdisteet ja bromatut palonestoaineet. POP-yhdisteitä on totuttu pitämään nk. Maaympäristöissä pahiten saastuneimpia ovat olleet porojen maksat. maksaa. uoratut yhdisteet ja orgaaniset tinayhdisteet, joiden vaikutuksista emme vielä tiedä paljoakaan. Esimerkkeinä kaikkein haitallisimmista kemiallisista yhdisteitä voidaan mainita nk. kehitys-ja lisääntymishäiriöitä, syöpää ja immuniteetin heikentymistä: Vakavia asioita eläinten selviytymisen ja populaatioiden kasvun kannalta. vanhoina ympäristömyrkkyinä. Myös poronja hirven liha sisältää ympäristön haitta-aineita, mutta koska elintarvikkeina käytettävän poronja hirvenlihan määrä on suhteellisen pieni, ei tästä katsota aiheutuvan kuluttajalle vaaraa. Monien yhdisteiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tekevät niistä kuitenkin helposti kertyviä luonnon ravintoketjuissa. Muistissa on edelleen merikotkan ahdinko DDT-myrkyn vuoksi ja nykyajan vastaava esimerkki löytyy pohjoisnavan ympäristöstä jääkarhujen keskuudesta. Uusi tutkimustieto on erittäin tervetullutta, sillä olisi äärimmäisen tärkeää havaita poron tautien vastustuskykyyn vaikuttavien yhdisteiden olemassaolo ajoissa. Kuitenkin hedelmällisessä iässä olevien ja odottavien äitien on syytä välttää poron maksan käyttöä. Monien myrkyllisten aineiden olemassaolo eliöissä ja ympäristöissä voidaan todeta vasta tarkkojen mittausten avulla. POP-yhdisteet (Persistent Organic Pollutants). Vesiympäristöjen hylkeissä, silakoissa ja lohissa näiden määrät ovat korkeim. Pitoisuuksien ollessa pieniä ne eivät välttämättä aiheuta havaittavia terveysongelmia ennen kuin pitkän kertymäjakson kuluttua. Edelleen myrkyt kulkeutuvat poron maitoon ja sitä myöten poronvasaan, jonka elimistö on herkässä kehitysvaiheessa erityisen altis yhdisteiden myrkyllisille vaikutuksille. Yhdisteiden pitoisuudet ovat vähentyneet kemikaalien päästöjä koskevan lainsäädännön tiukentuessa ja erilaisten teollisten puhdistusprosessien kehittyessä aikaisempaa paremmiksi
63 POROMIES 6/2016 tutkimushankkeissa. 010 768 4822 Heikki Inget ............................... p. 010 402 7960 Marko Kumpuvaara ................ Lisäksi tutkimushankkeet ovat ylittäneet eri maiden rajoja ja lisänneet kansainvälistä verkostoitumista haitta-ainetutkimuksessa. p. p. Suomessa Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä useat yliopistot ovat tehneet mittavaa tutkimusyhteistyötä asioiden selvittämiseksi ja kuluttajan turvallisuuden parantamiseksi. p. Poron sisältämiä pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä on käsitelty erilaisissa haitta-aineprojekteissa sekä väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimusyhteistyöstä mainittakoon esimerkiksi Suomen ja Venäjän yhteistyö poron dioksiinitutkimuksissa. Luonnonvaraiset eläimet, poro mukaan lukien, ovat indikaattoreita, joiden on mahdollista herättää meidät huomaamaan, että ympäristömme kaikkineen on suojelemisen arvoinen kokonaisuus.. 010 402 7962 Aila Erving ................................. Poro kuuluu www.hankkija.fi www.suomenrehu.fi Onnistuneeseen tarhaja talviruokintaan: • Poro-Elo 1 • Poro-Elo 2 Plus • Poro-Elo Farmi Lisäruokinta Poro-Elo -rehuilla parantaa vasojen elinvoimaisuutta ja turvaa porojen hyvän kasvun pienemmällä rehumäärällä. Poliittiset päätökset vaativat luotettavaa ja nykyaikaista tietoa tuekseen, jotta ympäristön lisäkemikalisoituminen pystyttäisiin estämään. 010 768 4807 Hankkija Rovaniemi ................ Kysy lisää pororehuistamme: Uutuus! Kasvun voimaa ja kuntoa poroille! Kullervo Palovaara.................. p. Sen pilven me tahtoisimme puhaltaa pois. Tämä onkin erittäin positiivista, sillä tunnetusti ympäristömyrkyt eivät kunnioita valtioiden rajoja. Meillä Suomessa, niin kuin monessa muussakin maassa, on hieno ja arvokas eläimistö. Haitalliset ympäristökontaminantit ovat musta pilvi taivaalla. 010 768 4865 Sekä jälleenmyyjät pohjoiseen ympäristöön jo kulttuurillisista syistä ja niin eläimen itseisarvon kuin taloudellisten seikkojenkin vuoksi toivomme jatkuvuutta ja pysyvyyttä poropopulaatioissa. Tutkimus on yksi tärkeimmistä teistä tämän tavoitteen toteuttamisen kannalta. 010 768 4881 Marko Riipi ................................ Poro-Elo -rehut sisältävät ainutlaatuisen Progut®-lisän, joka tukee porojen suoliston hyvinvointia. Viime kädessä ihminen tekee ratkaisuja, jotka koskettavat ennen kaikkea häntä itseään, ei ainoastaan muita kanssamme eläviä olentoja. p. 010 768 4869 Hankkija Keminmaa ................ p
/py/organisaatio/poromies-lehti: irtonumero 3 €/lehti tai vuosikerta 15 € POROMIES-LEHTI POROMIES-LEHDEN PALVELUKORTTI OSOITTEENI MUUTTUU ALKAEN UUSI LÄHIOSOITE. KUTUHARJU Koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen 016 672 748 044 355 3574 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Jukka Knuuti (Kemijärvi) 040 702 7801 POSTIMAKSU MAKSETTU ETUJA SUKUNIMI PUHELIN LÄHIOSOITE POSTINRO JA -TOIMIPAIKKA UUSI POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PERUN POROMIES-LEHDEN TILAUKSEN 1.1.2017 ALKAEN TILAAN POROMIES-LEHDEN VUOSIKERRAN 1.1.2017 ALKAEN KOTIMAAHAN (21 €/VUOSI) / ULKOMAILLE (30 €/VUOSI) TOISTAISEKSI MÄÄRÄAJAKSI 1.1.–31.12.2017 TAI TILAA DIGILEHTI paliskunnat.. kirjaamo@paliskunnat.. PORONET-TUNNUKSIIN LIITTYVÄT ASIAT aarre.jortikka@paliskunnat.. PALISKUNTAIN YHDISTYS YHTEYSTIEDOT TOIMISTO Matti Särkelä, toimistopäällikkö 040 581 1971 Sirpa Valkama, toimistosihteeri 0400 378 504 Tarja Konstig, johdon sihteeri 0400 633 159 Inkeri Kesti, taloussihteeri 0400 192 118 Aarre Jortikka, IT-asiantuntija 040 484 5683 Anne Ollila, toiminnanjohtaja 040 199 1066 POROTALOUSNEUVOJAT Anna-Leena Jänkälä 0400 388 560 Marja Anttonen 040 124 7422 Maaren Angeli 040 685 8958 Asta Sipola, kirjanpidonneuvoja 0400 130 075 VALTAKUNNAN RAJAESTEAIDAT Kari Henttunen 0400 290 394 KESKUS 016 331 6000 kirjaamo@paliskunnat.. SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@paliskunnat.
TRACKER SUPERBOAZU: MARKKINOIDEN KEHITTYNEIN PORONSEURANTAJÄRJESTELMÄ! KEVYT KANTAA, ERGONOMINEN JA POROYSTÄVÄLLINEN MUOTOILU VAATIMILLE, HÄRILLE JA HIRVAILLE OMAT PANTAMUOTOILUT PÄIVITYKSET MYÖS PANTAAN ETÄNÄ, UUSIA TOIMINTOJA VOIDAAN PÄIVITTÄÄ PANTOIHIN ILMAN HUOLTOKÄYNTEJÄ HELPPO HUOLLETTAVUUS JA PARISTONVAIHTO ERINOMAINEN KOULUTUS JA TUKI UUDEN GPRS-TIEDONSIIRRON ANSIOSTA KORTTIKULUT JOPA ALLE 3 €/V. Lisätietoa: davvi.data@pp.inet.?, www.trackerboazu.com SUUREN PARISTON ANSIOSTA RUNSAASTI PAIKANNUKSIA, MYÖS PAKKASESSA SEURANTA TIETOKONEELLA, TABLETILLA TAI KÄNNYKÄLLÄ (WINDOWS, ANDROID, IOS) ERITTÄIN KESTÄVÄT, HEIJASTAVAT, KEVYET JA ERGONOMISET MERKKAUSPANNAT ERI VÄREISSÄ Annamme hyvän hyvityksen vanhasta pannasta ja lisäksi erittäin hyvän paljousalennuksen suuremmissa tilauksissa! KYSY VAIHTOTARJOUSTA! MUISTA HUOLLATTAA PANNAT! Toimitusohje: www.tracker.?/huoltoontoimitus. Helppokäyttöisessä SuperBOAZU:ssa yhdistyy Trackerin vuosikymmenien paikannusosaaminen ja uusin teknologia poromiestä palvelevaksi kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. UUTUUTENA AJASTETTU SEURANTA! Myynti ja käytön tuki: DavviData MJ Kemppainen, Pasmantie 10, 97140 Rovaniemi, puhelin: 040 555 8810. Porojen tarkka paikannus säästää aikaa, vaivaa ja polttoainetta. Huolto: Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, puhelin (08) 521 9000
Paikannustiheyttä voi itse vaihtaa tarvittaessa matkapuhelimella. 010 666 4809, pasi.koivumaa@ultracom.fi Valmistaja: Ultracom Oy, Takatie 6, 90440 Kempele pa 1 v • ittse estävä yt, kestävä ja i hj l id. Myynti ja lisätiedot: Pasi Koivumaa, puh. Se lähettää sijaintinsa palvelimelle esiohjelmoidun ohjelman mukaan kerran päivässä. Ultracom Poro-GPS heti käyttövalmis • toimintaaika jopa 1 v • itse vaihdettavat paristot • vesitiivis ja kestävä rakenne • edullinen Ultracom Poro-GPS on poron kaulaan sijoitettava paikannuslaite, kevyt, kestävä ja käyttövalmis suoraan paketista. www.ultracom.