Propo 1/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

..................................................................................................................................................................... Jäsenlehti 1·2009 syöpää n ähemmä elämää V n enemmä Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf1
13 Toimintaa ja ilmoituksia s. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Jäsenlehti 1·2009 Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. Päätoimittaja Hannu Tavio Toimituspäällikkö Outi Simolinna Toimituskunta: Marianne Ihanus · Vesa Kataja Merja Rytkönen · Saku Saxelin Teuvo Tammela Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. (09) 135 33228 s-posti hannu.tavio@cancer.fi Yhdistyksen kotisivut osoitteessa: www.propo.fi 2. 46 Olavi Heikinheimo Kaksikymmentäviisi euroa s. 1416 Yhteydenotot Toiminnanjohtaja Hannu Tavio Posti- ja käyntiosoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. 810 Jari Suvilehto · Heidi Castrén Ylipainehappi auttaa sädehoidon myöhäisvaurioihin s. 1112 ISSN 1996-2277 SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo Varapuheenjohtaja Lauri Isosalo Varsinaiset jäsenet Marianne Ihanus Vesa Kataja Toivo Lehtinen Matti Niemi Teuvo Tammela Varajäsenet Merja Rytkönen Arvo Rask Leila Vaalavirta Antero Koski Saku Saxelin Sirpa Aaltomaa POTILASTARINOITA Antti Oranen "Kuin salama kirkkaalta taivaalta" tulee rakkaus s. 7 Timo Joensuu Eturauhassyövän hoitovalinnoissa korostuu yksilöllisyys s. (09) 135 331 Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: Mari Frilander Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd 2009 Sisältöä PÄÄKIRJOITUS Hannu Tavio Tasaista ja muutosta s. 3 MUUT ARTIKKELIT Teuvo Tammela Robottiavusteinen kirurgia parantaa leikkauksen laatua s
Monen mieltä on askarruttanut, miten käy terveydenhoitomme kulmakivien; yhdenvertaisten, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumattomien modernien hoitojen saatavuuden. Vastaaminen on vaikeaa, tekee mieli sanoa mahdotonta, koska ei kenelläkään ole vastauksia hallussa. Tulemme panostamaan myös pienryhmätoiminnan vahvistamiseen ja sisällölliseen koordinointiin. Varmasti joidenkin mielestä voi tuntua, että erilaisilla hoitojen keskittymisillä ollaan menossa väärään suuntaan. Joensuuhun on saatu sädehoitolaite ja kun uusi yksityinen Docrates klinikka Helsingissä saa keväällä uudet toimitilat ja laitteet käyttöönsä, niin uudenlainen valtakunnallisella tasolla tapahtuva syöpähoito käynnistyy. Näyttää siltä, että oli sitten taloudellinen korkea- tai matalasuhdanne, niin potilastyöhömme ei tunnu julkista perusrahoitusta löytyvän. Olen kuitenkin vakuuttunut, että emme jää paikoillemme polkemaan vaan yhdessä pystymme taas saamaan aikaan paljon hyvää, sekä meidän potilaiden, että läheistemme elämän laadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Suuri iloinen yllätys oli, että muiden asiantuntija nimikkeiden joukossa oli myös: Potilas. Meidän on hyväksyttävä, että aina vie oman aikansa ennen kuin uudet käytännöt löytävät kaikkia palvelevan mahdollisimman tasapuolisen toimintatapansa. Tuntuu turvalliselta katsella tulevaisuuteen, kun nykyaikaisella tavalla meidät potilaat on noteerattu vaativassa korkean tason hallintotyössä oman asiamme asiantuntijoina. Hannu Tavio 3. Tässä lehdessä professori Teuvo Tammela esittelee eturauhassyövän kirurgiseen hoitoon liittyvää uusinta uutta, paljon julkisuudessa olleesta ja mielenkiintoa herättäneestä aiheesta: robottikirurgia. Tällaiset välttämättömät ja suuriltakin tuntuvat kehitysportaat herättävät varmasti monissa kysymyksiä, joihin olen potilaiden edunvalvojana myös joutunut vastaamaan. ..................................................................................................................................................................... Tasaista ja muutosta A lkanut vuosi lähtee yhdistyksessämme taas käyntiin niukoin resurssein. Lehtemme ilmestyy entiseen malliin ja erilaisia tilaisuuksia tullaan vuoden mittaan järjestämään. Sain nähdä listan tahoista, joiden koetaan olevan välttämättömiä tässä työssä. Eturauhassyövän hoito kehittyy koko ajan ja luonnollisesti aika ajoin harppauksittain. Peruspalveluministeri Paula Risikko on kokoamassa asiantuntijatyöryhmää, jonka mittava tehtävä on valmistella kansallista syöpäohjelmaa Suomeen. Tampereella laite otettiin käyttöön viime vuoden lopulla ja vastaava hoito HUS/HYKS:ssä alkaa helmikuussa. Ainakin itse uskon, että tulevaisuus kykenee vastaamaan näihin kysymyksiin potilaita tyydyttävällä tavalla. Samanaikaisesti hoidollisten muutosten kanssa on maassamme menossa kenties suurempi hanke
Viimeistä voidaan edelleen pitää kokeellisena hoitomuotona. Sen on osoitettu vä- 4. Tällä hetkellä maailmassa on 1100 robottia. Eturauhasen radikaalinen poisto on paikallisen eturauhassyövän tehokkain hoitomuoto. Suomessa käytössä olevat paikallisen eturauhassyövän hoitomuodot ovat radikaalinen eturauhasen poistoleikkaus (prostatekto- mia), ulkoinen eturauhasen radikaalitavoitteinen sädehoito, eturauhasen kudoksensisäinen sädehoito (ns. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Robottiavusteinen kirurgia parantaa leikkauksen laatua Eturauhassyövän robottiavusteinen kirurgia on yleistynyt nopeasti. Suomessa ensimmäinen leikkaus tehtiin viime vuoden lopussa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Robottiavusteinen kirurgia Tietokone muuttaa kirurgin käsien liikkeet ohjausyksikössä robottikäsien liikkeiksi leikkausalueella Laparoskooppista kirurgiaa Paljon sovelluksia kirurgian eri aloilla V arhentuneen diagnostiikan ansiosta yhtä suurempi osa 5 000 vuosittaisesta uudesta syövästä löytyy paikallisina, vain eturauhaseen rajoittuvina, jolloin se voidaan parantaa kokonaan. brakyterapia) ja eturauhasen jäädytys eli kryoterapia
Nämä voivat huonontaa merkittävästi potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä hoidon jälkeen ja voivat osalla potilaista huonontaa myös mahdollisuutta parantua syövästä. Kolme vuotta hoidon jälkeen leikatun potilaan subjektiivinen elämänlaatu on yhtä hyvä tai parempi kuin radikaalitavoitteisen sädehoidon läpikäyneellä potilaalla, vaikka kirurgia aiheuttaakin alkuvaihees- Robottiavusteinen radikaali prostatektomia 5. ..................................................................................................................................................................... hentävän sekä eturauhassyöpä- että kokonaiskuolleisuutta, mikä näyttö puuttuu muilta hoitomuodoilta. Paljon leikkaavissa keskuksissa hoidon laatu on keskimäärin parempi kuin vähän leikkaavissa. Vaikka eturauhasen radikaali kirurginen poisto onkin leikkauksena suuri ja se johtaa virtsateiden anatomian ja toiminnan merkittävään muutokseen, saavutetaan sillä hyvät pitkäaikaistulokset myös elämänlaadun kannalta. Leikkaushoidon hyvät pitkäaikaistulokset takaavat hyvän ennusteen myös nuorilla potilailla, joiden osuus uusista eturauhassyöpäpotilaista on viime vuosina kasvanut. Selvimmin hoidosta hyötyvät alle 65 -vuotiaat. Leikkausten keskittäminen parantaa tuloksia. Eturauhasen radikaalikirurgiaan liittyy perinteisillä tekniikoilla toteutettuna osalla potilaista komplikaatioita, merkittävää verenvuotoa, kasvaimen täydellisen poiston epäonnistumista (marginaalipositiivisuutta), virtsan pidätysheikkoutta ja erektiokyvyttömyyttä. Toisaalta tehokkaimpana hoitona se on paras toivo niille potilaille, jotka sairastuvat kasvutaipu- mukseltaan aggressiiviseen tautiin. On osoitettu, että keskeinen tekijä eturauhassyövän leikkaushoidon laadun parantamisessa on leikkaustekniikan kehittäminen ja kirurgikohtaisen leikkausmäärän lisääminen
Tällä hetkellä maailmassa on toiminnassa yli 1100 robottia, joista suurinta osaa käytetään ensisijaisesti eturauhassyöpäkirurgiaan. Robottiavusteinen kirurgia on kallista johtuen sekä itse laitteen korkeasta hankinta- hinnasta että korkeista käyttökustannuksista. Robottiavusteisesti voidaan tehdä myös virtsarakko- ja munuaissyöpäkirurgiaa sekä korjata esimerkiksi vesimunuaisen kehittymiseen johtanut virtsanjohtimen ahtauma. Vaikka uusi tekniikka maksaa aikaisempaa enemmän, saadaan kustannukset takaisin lyhentyneen sairaalahoidon, nopeutuneen parantumisen ja vähentyneiden komplikaatioiden kautta. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa selvältä, että robottiavusteinen kirurgia on tullut jäädäkseen ja sen osuus myös Suomessa tulee muodostumaan merkittäväksi. On kuitenkin todennäköistä, että suuri leikkausmäärä parantaa tuloksia. Robottikirurgian etuina on kymmenkertaisesti suurennettu kolmiulotteinen kuva, instrumenttien kärkien suuri liikkuvuus, käsien vapinan puuttuminen ja robottikäden väsymättömyys. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää sa fyysisesti ja psyykkisesti raskaamman toipumisen. Leikkausta kehitetään säästävään suuntaan Kirurgia on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana hyvin nopeasti. Tämä edellyttää toimivaa laatujärjestelmää, joka urologian osalta on jo toiminnassa TAYS:n erityisvastuualueen sairaaloissa. Näin eturauhanen voidaan poistaa tarkasti samalla kun ympäröiviä kudoksia ei tarpeettomasti vaurioiteta, jolloin leikkaustrauma jää vähäiseksi. Jotta hintataso saataisiin kohtuulliseksi, tulisi robotilla pystyä tekemään 250300 leikkausta vuodessa. Robottiavusteinen prostatektomia on malliesimerkki uudesta mini-invasiivisesta kirurgisesta huipputekniikasta, jossa on hyödynnetty muun muassa avaruustutkimuksen myötä kehittynyttä robottiteknologiaa. Näin robottiavusteisella tekniikalla voidaan parantaa prostatektomioiden laatua. Ei vielä liian suuria odotuksia Vaarana uudessa tekniikassa on, että siihen asetetaan liian suuria odotuksia ja liian aikaisin. Koska robottiavusteisesti pystytään ompelemaan virtsarakon ja virtsaputken välinen sauma tarkemmin ja tiiviimmin, myös kestokatetrin poistamista voidaan nopeuttaa. Myös käyttöliitty- män ergonomisuus helpottaa leikkaajan työtä. Myös HYKS:iin leikkausrobotti on hankittu kuluvana vuotena, mutta tätä kirjoitettaessa leikkaustoiminta ei sillä ole vielä aloitettu. Koska on ilmiselvää, että kirurgien välillä on aina yksilöllisiä eroja, tulisi potilaalle kerrottavien tulosten olla omia, ei muiden raportoimia. Näin hän voi palata myös työelämään nopeammin. Koska leikkaustrauma on avoleikkausta pienempi, potilas toipuu nopeasti ja sairaalassaoloaika lyhenee, niin että potilas pääsee kotiin ensimmäisenä tai toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä. Samalla säästetään sairaalahoitoajassa ja sairauslomissa. Eturauhassyövän robottiavusteinen kirurgia on yleistynyt nopeasti, niin että USA:ssa se käsittää jo yli kaksi kolmasosaa kaikista radikaaleista prostatektomioista ja Euroopassakin ainakin viidenneksen. Yleinen suuntaus on ollut pyrkimys mini-invasiivisiin menetelmiin, jotta leikkauksen aiheuttama trauma olisi mahdollisimman pieni, hoidettaisiin täsmällisesti vain itse sairaus. Kaikissa Pohjoismaissa suurimmat keskukset ovat joko jo siirtyneet tai ovat siirtymässä robottiavusteisiin prostatektomioihin. Näin vähennetään leikkauksen jälkeistä kipua ja nopeutetaan parantumista. Tämä edellyttäisi Suomen oloissa radikaalisten prostatektomioiden keskittämistä 34 sairaalaan. Keskittämisen edellytyksenä on kuitenkin korkea laatutaso, joka pitää pystyä osoittamaan. Tämän takia olisikin hyvin tärkeätä, että potilaan saama informaatio olisi mahdollisimman oikeata. Tämän on tehnyt mahdolliseksi paitsi lisääntynyt tieto sairauksista ja paranemisprosesseista myös tekniikan huima kehitys. Tavoitteena on myös vähentää komplikaatioita. On todennäköistä, että näin leikkaustulokset paranevat ja eturauhassyöpäpotilaille voidaan tarjota parasta mahdollista hoitoa. Teuvo Tammela urologian professori, urologian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen sairaala 6. Se on hyvää vauhtia vakiintumassa normaaliksi toiminnaksi. Robottiavusteisesta kirurgiasta on myös hyötyä gynekologiassa, peräsuolileikkauksissa, lastenkirurgiassa ja rintaelinkirurgiassa. Suomessa robottiavusteinen kirurgia aloitettiin ensim- mäisenä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa loppuvuodesta 2008. Robottiavusteisen leikkauksen etuja ovat muun muassa vähäisempi verenhukka ja leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden pienentynyt määrä
Siksi emme ole halunneet kymmenen vuoden toimintamme aikana "karhuta" jäseniltämme maksuja. maj 2009 kl 17.30 i Kamppi palvelukeskus, festsal, Salomonsgatan 21 B, 00100 Helsingfors. Yhdessä, yhteisen yhdistyksemme jäseninä olemme toimineet tuon muutoksen hyväksi. Yhdistyksemme talouden kannalta tuo tulolähde on hyvin tärkeä ja merkityksellinen. Yhdistys toivoo kuitenkin kaikkien jäsentensä tukea eturauhassyöpään sairastuneiden auttamiseksi. Keskeinen tavoitteemme on ollut ja tulee olemaankin jakaa tietoa maanlaajuisesti kaikille eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Yhteisvoimin mennään eteenpäin tänäkin vuonna 2009! Olavi Heikinheimo puheenjohtaja Kaksikymmentäviisi euroa Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, Finlands prostatacancerförening rf KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, Finlands prostatacancerförening rf:n vuosikokous pidetään maanantaina 4. Siksi meidän jokaisen panos, pienempikin sellainen, on tarpeen. toukokuuta 2009 klo 17.30 Kampin palvelutalon juhlasalissa, os. Välkommen! Helsingfors, 7. periaatteella olemme toimineet yhdistyksen ulkopuolisten ihmisten ja tahojen kanssa. Jäseniä on noin 1 700 ja tuntuva osa heistä on menneinä vuosina valitettavasti jättänyt jäsenmaksuvelvoitteensa suorittamatta. Jos on halunnut säilyttää jäsenyytensä, jos on halunnut hakea lisävoimavaroja veljestuestamme, yhdistyksessämme toimivat ihmiset ovat aina olleet valmiita tarjoamaan apuaan kysymättä jäsenmaksun suorittamisesta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:ssä kokouksessa käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kaikilla ei ole mahdollisuutta olla mukana aktiivisesti vapaaehtoistyössä, mutta silloin voi olla mukana talkoissa omalta osaltaan esimerkiksi maksamalla jäsenmaksun. Salomonkatu 21B, 00100 Helsinki. Jäsenistössä on yhdistyksemme perusvoima. On ollut hienoa todeta ja nähdä tuo muutos parempaan. Samalla KALLELSE TILL ORDINARIE ÅRSMÖTE Föreningens ordinarie möte hålls måndagen den 4. I mötet behandlas de forutsatta ärenden enligt § 5. Yhdistyksemme kokoaa tietoa eturauhassyövän uusimmista tutkimustuloksista ja hoitomuodoista ja niistä tiedotetaan tehokkaasti. Tue lähimmäistäsi, vaikka oma tilanteesi olisi jo ohittanut vaikeimman vaiheen. januari 2009 Styrelsen Kokouksen jälkeen pyritään järjestämään asiantuntijaluento. 7. Suomen eturauhassyöpäyh- distyksen vuosikokous vahvisti vuodelle 2009 jäsenmaksuksi otsikossa mainitun summan. Tulevaisuudessakaan ei siis lähetä maksumuistutusta tai maksukehotusta maksamatta jääneistä jäsenmaksuista. Eturauhassyöpäpotilaan tilanne ja asema ovat yhteiskunnassamme tänään oleellisesti aivan toiset kuin vuosikymmen sitten. Älä siis laiminlyö jäsenmaksuvelvoitettasi, ole mukana tukemassa työtämme. Yhteiskunnan rahallisen tuen niukkuuden vuoksi potilastyö, varsinkin syöpään sairastuneitten hyväksi tehtävä työ, on vaarassa näivettyä. Suomen eturauhassyöpäyhdistys, yhteinen järjestömme, on kehittynyt kiitettävällä tavalla kaikissa näissä merkityksissä. päivänä tammikuuta 2009 Hallitus E i ole yhdistystä ilman jäsenistöä, ei ole vahvaa yhdistystä ilman riittävää jäsenmäärää, eikä ole merkittävää yhdistystä ilman eri puolilla maata asuvia jäseniä. ..................................................................................................................................................................... Vertaistukityö ja kurssitoiminta ovat osoittautuneet tuloksellisiksi. Tervetuloa! Helsingissä, 7
Tällä on merkitystä, kun arvioidaan mitä pitää tehdä alle 70-vuotiaiden miesten syövälle. Vuonna 1993 aloittaessani erikoistumisen syöpätautien klinikoissa tarjottiin potilaille lähinnä kipusädehoitoja intensiivisten luustokipujen lievityksenä. Syövän kanssa eläminen lisää kuitenkin pelkoja ja elämän tuskaa. PSA -testauksen avulla eturauhassyöpä löydetään keskimäärin 614 vuotta aikaisemmin riippuen siitä, minkä ikäisiä tutkitaan ja kuinka aggressiivinen syöpä löydetään. On arvioitu, että yhä pienempi osuus syövistä olisi löydettäessä kliinisesti merkityksellinen. Sädehoidettujen osuus on moninkertaistunut, kun taas leikattujen osuus on pysynyt ennallaan. Suomen tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 60-vuotiaiden elinajanodote oli 20 vuotta ja 70-vuotiailla vielä yli 10 vuotta. Erilaiset PSA-testauskäytännöt ovat johtaneet siihen, että eturauhassyöpä löytyy vastaavasti eri vaiheessa. Samanaikaisesti hoitojen kehittyessä tapausmäärät ovat lisääntyneet rajusti ja syöpä löytyy yhä useammin taudin hyvin varhaisessa vaiheessa. Tai pitäisikö syöpää edes etsiä oireettomilta miehiltä. Carterin tekemän tutkimuksen mukaan PSA-aikakaudella matalan riskin eturauhassyövissä seurannalla aloitetuista alle 70-vuotiaista miehistä jopa 73.2 prosenttia päätyi viivästettyyn hoitoon neljän vuoden kuluessa eturauhassyövän toteamisesta ja seurannan aloittamisesta. E turauhassyövän primaarihoitokäytäntö on radikaalisti muuttunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. neisyyden ja tilan uudelleen arviointia ja toistuvia biopsioita. USA:ssa noin kolmannes saa ulkoisen sädehoidon, kolmannes hoidetaan brakyterapialla ja kolmannes päätyy leikkaukseen. miseen. Toisin kuin USA:ssa sädehoito Suomessa perustuu yli 90 prosenttisesti ulkoiseen sädehoitoon, ja brakyterapialla hoidettujen osuus on alle 10 prosenttia. Aktiivinen seuranta vaatii jatkuvaa syövän levin- Erilaiset käytännöt eripuolilla maailmaa Kun väestötasolla arvioidaan eturauhassyövän luonnetta ja hoitotarvetta sekä lääketieteellistä näyttöä hoitojen mahdollisista hyödyistä ja haitoista on hyvä nostaa esiin erilaiset käytännöt Suomessa, PohjoisAmerikassa ja muissa maissa. Asiantuntijat ovat alkaneet uudelleen keskustella siitä, pitäisikö eturauhassyöpää hoitaa ollenkaan. PSA-testi on ollut kaupallisessa käytössä jo vuodesta 1986 lähtien. ..................................................................................................................................................................... Ne ovat syöpiä, joiden parantamiseksi primaarisädehoidon ja todennäköisesti pelkän leikkauksenkin ajatellaan olevan riittämättömiä. Suomessa on meneillään PSA seulontatutkimus Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Kuten muissakin syövissä eturauhassyövässä tutkitaan uusia liitännäishoitomahdollisuuksia leikkauksen ja sädehoidon lisäksi miehille, joiden eturauhassyövän biologisissa ominaisuuksissa on syövän uusiutumiselle altistavia erityisiä tekijöitä. Vähemmän syöpää enemmän elämää Eturauhassyövän hoitovalinnoissa korostuu yksilöllisyys PSA-testin puolesta ja vastaan on puhuttu yli 20 vuotta. ovat säilyttäneet perinteisen asemansa levinneen syövän ensilinjan hoitona. Metastasoituneen eturauhassyövän hoito on muuttunut samaan tapaan kuin primaarisyövän hoito. Osa riski-ikäisistä miehistä kutsutaan laboratoriotestiin, joka saattaa johtaa tarkempiin tutkimuksiin ja syövän löyty- Liitännäishoidoista tullut jo rutiinia Liitännäishormonihoidoista on tullut jo niin rutiinia, että jopa 8. Edelleen on esitetty huoli siitä, että hoidot voivat tehdä miehet sairaammiksi kuin mitä itse syöpä ehtisi tehdä heidän elinaikanaan. Suomessa tilanne vaikuttaa kuitenkin toisenlaiselta. Hormonihoitoja suositellaan annettavaksi myös liitännäishoitona miehille, joiden syövän biologisissa ominaisuuksissa voidaan todeta erityisiä riskitekijöitä. Meillä ei ole myöskään pitkäaikaisia, yli 10 vuoden hoitamatta jättämisen seurantatuloksia. HYKS:ssä 2004 sädehoidetuista 30 prosentilla oli korkean riskin syöpä. Testatuille valitaan verrokkimiehet, joiden ei pitäisi käydä testeissä, jotta aikanaan testauksen vaikuttavuus voitaisiin saada selville. Kun PSA-testaus alkaa jo 50vuotiaana tai aiemmin ja kun testi tehdään vuosittain, niin syövät löytyvät niin alkuvaiheessaan ja niin alhaisella PSA-tasolla (alle 5), että PSAtestin rinnalle onkin alettu kaivata herkemmin ja spesifimmin syövän paljastavaa metodia. Uudella vuosituhannella eturauhassyövän on osoitettu olevan herkkä myös uusille syöpälääkehoidoille, sen lisäksi, että erilaiset hormonihoidot Uusin vaihtoehto aktiivinen seuranta Uusimpana ensilinjan vaihtoehtona on Suomessa jo aloitettu tutkimuksellinen aktiivinen seuranta, jonka pyrkimyksenä on myöhästyttää sädehoitoa tai leikkausta. Amerikassa urologit ja syöpäjärjestö suosittelevat miehille PSA-testausta toisin kuin Suomessa, jossa virallisissa kannanotoissa pyritään suojelemaan meneillään olevaa tutkimusta. Jos aktiivinen seuranta onnistuisi täydellisesti, miehet eivät tarvitsisi aktiivisia hoitoja ollenkaan ja syöpä olisikin muuttunut passiiviseksi. USA:ssakin leikattujen osuus on puolittunut kymmenessä vuodessa. Kuinka miesten käy testaamattomina ja mihin testiin kutsuminen johtaa
Eisteroidaalisen antiandrogeenin vaikutusmekanismista johtuen bikalutamidin haittavaikutukset voivat olla huomattavasti vähäisempiä silti hoidon ollessa tehokasta. Sädehoidetaanko pelkkä eturauhanen vai myös seminaalivesikkelit +/- imusolmukkeet, kuinka suuri marginaali sädehoidetaan eturauhasen ulkopuolelta, miten määritellään virtsarakon ja peräsuolen saamat sädeannokset, onko huomioitu eturauhasen päivittäinen liikkuminen muun muassa virtsarakon ja peräsuolen täyttöasteen mukaisesti, onko eturauhasen sijainti varmistettu, onko käytetty kuvantaohjausta jne. Hormonihoidot edelleen hyviä ja tehokkaita Hormonihoidot ovat kuitenkin syövänhoidossa edelleen yksi tehokkaimmista ja parhaiten siedetyistä levinneen syövän hoitomuodoista. Samalla kun ollaan huolissaan mahdollisesta ylihoitamisesta, kysymys kuuluu: Olisiko nämä eturauhassyöpäkuolemat voitu mahdollisesti estää ajoissa annetulla, parantavalla sädehoidolla. Sädehoidon kohdentamista ajatellen on myös oleellista. Kun Gleasonja PSA-luokittelun käyttöönoton myötä on opittu tunnistamaan ne syöpämuodot, joihin liittyy lisääntynyt uusiutumistaipumus onnistuneesta paikallishoidosta huolimatta, on tutkittu ja voitu osoittaa, että liitännäishormonihoito pidentää miesten elinaikaa erityises- Timo Joensuu dosentti, sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri ylilääkäri, Docrates Klinikka timo.joensuu@docrates.com Artikkeli on julkaistu ruotsiksi Finska Läkaresällskapets Handlingar, Årgång 167, Nr 2, 2007,2338 Haluttaessa artikkeli lähdeluetteloineen on saatavissa toimituksesta. 10. kitystä Jos eturauhassyöpädiagnoosia edeltävänä vuonna PSA-nousu on yli 2 yksikköä, se ennakoi aggressiivisesti käyttäytyvää syöpää. Varhaisvaiheen syövän aktiivisen hoidon jälkeen hyvin harvoin tarvitaan korjaavia lisähoitoja ja samalla vältetään tarve hormonihoitoihin. Hoidon haittojen minimoimiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoisia strategioita (kaavakuva 1). Tätä lisätietoa pidetään Gleasonin histologisen luokituksen veroisena. onko syöpä kokonaan eturauhasen kapselin sisäinen vai onko syöpä jo ehtinyt kasvaa kapselin läpi puhumattakaan tilanteesta jolloin syöpä on paikallisesti levinnyt muihin vieruskudoksiin ja imusolmukkeisiin. ..................................................................................................................................................................... Nykyisessä käytännössä tämä arvokas tieto jää Suomessa kokonaan saamatta, elleivät miehet ole itse omaehtoisesti seuranneet omien arvojensa kehittymistä. Pitää myös muistaa, että syöpäkuolemat eivät liity ainoastaan aggressiivisiin syöpämuotoihin. Hormonihoitojen tarvetta on viimeisen vuoden aikana alettu arvioimaan hyvin kriittisesti. Oleellista ei ole niinkään se, annetaanko sädehoito vai ei, vaan miten ja missä vaiheessa sädehoito se annetaan. LHRH-kastraatiohoito aiheuttaa myös valtimoiden kovettumista, se lisää plasman insuliinin paastotasoa ja laskee insuliiniherkkyyttä sekä nostaa kolesteroli- ja rasva-arvoja sekä pidentää QTaikaa. Vähemmän syöpää enemmän elämää Hoitovalinnassa korostuu yksilöllinen elämänlaatu Eturauhassyövän hoitovalinnassa korostuu tänä päivänä yksilöllisyys. Kun aikaisemmin hormonihoitoja käytettiin vain levinneen syövän hoitona, niin oli ymmärrettävää, että kaikkia hormonihoidon haittoja pidettiin vähäisinä verrattuna hoitamattoman syövän aiheuttamiin ongelmiin. Ja pitäisi jopa hoitaa niin, että pelkkä leikkaus tai sädehoito vaikuttaa näillä miehillä riittämättömältä. LHRHanalogihoitojen vaikutus testosteronitasoon on samanlainen kuin perinteisellä orkiektomialla, ja vastaavasti haitat ovat yhtäläiset. Matalan riskin eturauhassyövän aktiivinen hoito on vähemmän intensiivistä ja hoito tuottaa hyvän tuloksen: haittavaikutukset ovat vähäisiä eikä tarvetta ole korkeisiin sädeannoksiin tai eri hoitomuotojen yhdistämiseen. Haitat voidaan myös pyrkiä eliminoimaan optimoimalla sädehoidon tekniset yksityiskohdat ja kombinoimalla hoitoon mahdollisesti lääkehoitoja. Myöhäisemmässä vaiheessa annettu sädehoito tuo todennäköisesti mukanaan paljon enemmän hoitoon liittyviä haittoja, koska hoito ei ole enää sama varhaisvaiheeseen verrattuna. Erityisen arvokkaaksi tämän lisäinformaation tekee se, että sen avulla näyttää mahdolliselta poimia juuri ne syövät, jotka pitäisikin hoitaa, vaikka PSAtaso sinänsä olisi matala. Mahdollista ylihoitoa voidaan välttää vähentämällä hoidettujen miesten lukumäärää. Huolimatta syöpäkuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta erityistä huolestumista ovat aiheuttaneet viimeaikaiset tulokset, joiden mukaan LHRH-kastraatiohoidot saattavat lisätä muista syistä kuin syövästä johtuvia kuolemia. Leikkausten kuolleisuutta puolestaan voidaan pyrkiä vähentämään leikkausten keskittämisellä. Sädehoidossa tärkeää miten ja missä vaiheessa Syövästä paranemista ajatellen tarvittavan sädeannoksen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta yleisesti ottaen mitä enemmän syöpäsoluja, sitä suurempi annos tarvitaan niiden eliminoimiseksi ja vastaavasti sitä enemmän hoidosta aiheutuu haittoja. LHRH voi lisätä ihonalaisen rasvakudoksen määrää vuoden mittaisen hoitojakson aikana 11 prosenttia. Parhaimmillaan syöpälääkäri tulkitsee tehtyjen tutkimusten merkityksen potilaalle niin ymmärrettävästi, että potilas kykenee osallistumaan itsekin hoitopäätöksen tekemiseen. Suomen syöpärekisterin selvityksen mukaan eturauhassyöpä lyhentää keskimäärin hyvin vähän, jos ollenkaan, miesten elinaikaa. ti korkean riskin (GS>7 tai PSA >20) syöpätapauksissa. Jopa kolmanneksella eturauhassyöpään kuolleista on hyväennusteiseen syöpään viittaava GS 6 tai alhaisempi luokitus. Nyt kun hormonihoitoja suositellaan täysin oireettomille ja entistä nuoremmille miehille, myös elämänlaatuasiat ovat saaneet uutta merkitystä.. Niinpä tutkimuksissa ei ole edes odotettavissa merkittäviä elinaikaeroja väestötasolla eri hoitostrategioiden välillä. LHRH-hoitojen ajatellaan lisäävän diabetesta, sydänsairauksia, infarkteja ja sydänperäisten äkkikuolemien riskiä. Kaikkea sitä, mitä potilas omalla kohdallaan pitää tärkeänä, mutta myös syövän biologisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä ja potilaan muihin sairauksiin sekä niiden riskitekijöihin liittyviä kysymyksiä. Toisaalta voidaan pyrkiä lisäämään hoidosta saatua hyötyä, kuten sädehoidon annoseskalaatiossa. Hormonihoidot ovatkin kymmenen viimevuoden aikana lisääntyneet, ja erityisesti sädehoidon yhteydessä lisääntyminen on ollut erityisen huomattavaa. Kastraatiohoitoon liittyy haittoina tunnetusti kuumat aallot, sukupuolinen haluttomuus ja kyvyttömyys, suorituskyvyn lasku, anemisoitumistaipumus, lihasmassan väheneminen, gynekomastia, mastodynia ja osteoporoosi. Sillä tarkoitetaan potilaan elämänlaatuun liittyviä tekijöitä
Hoito on kivutonta ja saattaa kestää kahdeksan viikkoa. peräsuolen alueella, johtaa monilla vakavaan anemisoitumiseen ja toistuviin veritankkauksiin. Myöhäinen sädevaurio syntyy noin 422 prosentilla lantion alueen sädetyksen saaneista potilaista. Vaurioalueella esiintyy tyypillisesti myös hapenpuutetta, joka johtuu verisuonten tukkeutumisesta ja vähenemisestä. Sille on tyypillistä kudoksen solujen määrän väheneminen, arpeutuminen ja kudosten surkastuminen. Tässä oireena ovat aiemmin mainittujen lisäksi verivirtsaisuus, jopa virtsateiden tukkeutuminen ja virtsan pidätyskyvyn ongelmat. E turauhassyövän hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina. Sädeproktiitissa suolen seinämä ohenee ja usein myös haavautuu. Paikallisista lääkehoidoista on joskus hyötyä. Verisuonten kasvu ja sidekudoksen kollageenin Ylipainehappi auttaa sädehoidon myöhäisvaurioihin Tutkimusnäyttöä on, että ylipainehappihoidosta on hyötyä sädevaurioihin. Hyvää paranemista saattaa kuitenkin seurata myöhäiskomplikaatio virtsarakon tai peräsuolen alueella vuosien kuluttua sädehoidosta. Näitä potilaita on tutkimusnäytön pohjalta alettu hoitaa aktiivisesti ylipainehappihoidolla hyvin tuloksin. Lantion sädevaurion hoito on ongelmallista. ..................................................................................................................................................................... Ylipainehappihoito tehostaa kudoksen paranemista Sädehoidon aiheuttama myöhäinen kudosvaurio syntyy muutamien vuosien, yleensä alle 10 vuoden kuluessa hoidosta. Laserhoidosta on saatu hyviä tuloksia verenvuodon tyrehdyttämiseen, mutta siihen liittyy aina hauraan sädevaurioisen kudoksen puhkeamisriski. Tällöin puhutaan sädehoidon aiheuttamasta rakkotulehduksesta, sädekystiitistä. Vastaava vaurio voi syntyä myös virtsarakon alueella. HUS:n syöpätautien klinikan maksusitoumuksella on hoidettu yli kolmekymmentä potilasta Medioxygenin ylipainehappikammiossa Helsingissä. ulosteet, ulosteen pidätyskyvyn ongelmat, avanteet, pahoinvointi ja kramppimaiset alavatsakivut. Sen oireet ovat moninaiset ja elämänlaatua huomattavasti laskevat. Ylipainehappihoidolla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia sädevaurioituneen kudoksen toipumiselle ja paranemiselle. Jatkuva verenvuoto suolistossa, useimmiten Sädeproktiitti ja -kystiitti hankalia ongelmia Sädehoidon myöhäiskomplikaationa syntynyt peräsuolen tulehdus, sädeproktiitti, on hankala ongelma. Leikkaushoitoa on myös käytetty laajalti, mutta hankalimpiin tapauksiin liittyy sädetyksen seurauksena haavojen paranemisongelmia. Näitä ovat muun muassa veriset ripuli- 11
TERVETULOA! SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS. Monet potilaat harmittelevatkin, miksi hoitoa ei ole annettu aikaisemmin, vaikka oireet ovat olleet jo pidempään Vain muutama on hoidettu uudestaan uusiutuneiden oireiden vuoksi, tosin tällöin on selvitty vähemmillä hoitokerroilla. Suurin osa hoidetuista potilaista on saanut hyvän avun hoidosta: veriripulointi on joko loppunut kokonaan tai vähentynyt huomattavasti, samoin kramppaavat vatsakivut. Paikkana on Cumulus Pinja, os. Ohjelmassa tulee olemaan lääkärin esitelmä sekä potilasjärjestön ja vertaisveljen puheenvuorot. Hoitotulokset ovat olleet erittäin myönteisiä, ja potilaat ovat kokeneet ylipainehappihoidon helppona ja mukavana, koska se on kivutonta. Anemisoituminen on vähentynyt ja veritankkauksista on voitu luopua. Satakunnankatu 10, Tampere Ohjelmassa tulee olemaan geriatrian ja urologian luennot sekä PROPO potilasjärjestön puheenvuoro. Tarkempi ohjelma tulee järjestävien yhdistysten kotisivuille myöhemmin ja paikallisiin lehtiin. Jari Suvilehto LL, erikoislääkäri, sukellus- ja ylipainelääketieteen erityispätevyys TERVETULOA! Heidi Castrén sairaanhoitaja, TtM-opiskelija Medioxygen Oy www.Medioxygen.fi SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS "Mies ikääntyy mitä tapahtuu?" 12 Pirkanmaan Syöpäyhdistys ja Suomen eturauhassyöpäyhdistys järjestävät yhdessä Tampereella avoimen luentotilaisuuden "Mies ikääntyy mitä tapahtuu?" keskiviikkona 15.4.2009 alkaen klo 18.00. Potilaat ovat voineet saada takaisin jo menetetyksi luultua sosiaalista elämää ja liikkumisen vapautta. Hoitoa annetaan kymmenpaikkaisessa ylipainehappikammiossa. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää muodostus tehostuu. Paikkana on Kankaanpään kuntoutuskeskus. Hauraan, heikon ja usein haavautuneenkin kudoksen alueelle saadaan näiden muodostuneiden hiussuonten mukana verta ja haavainen kudos paranemaan. Potilaat motivoituneita helppoon hoitoon Ylipainehappihoitoa annetaan sädeproktiittiin ja -kystiittiin 20-40 kertaa, 90 minuuttia kerrallaan. Hoitoon tulleet potilaat ovat olleet erittäin motivoituneita, vaikka hoitojakso saattaa kestää kahdeksan viikkoa. Tarkempi ohjelma tulee järjestävien yhdistysten kotisivuille myöhemmin ja paikallisiin lehtiin. Hoidon tuloksien kartoitus yhteistyössä HUS:n syöpätautien klinikan kanssa on menossa. "Miesten ilta" Satakunnan syöpäyhdistys ja Suomen eturauhassyöpäyhdistys järjestävät yhdessä Kankaanpäässä avoimen "Miesten illan" tiistaina 5.5.2009 alkaen klo 17.30. Kipuja muuta lääkitystä on voitu vähentää tai lopettaa kokonaisuudessaan. Hoidot tapahtuvat arkipäivisin ja valmisteluineen hoitoon kuluu noin kaksi tuntia
Weneskoski soittaa. Silmät pojan kohtaavat silmät tytön, ei poika muita näekään. Ei kotitilan muutkaan työt kutsuneet tekijäänsä. Iltaisin oli poika levoton. Tarvittiin käsinmuovaajaa. Ei se olisi elättänyt nuorta elämänhaluista poikaa. Ei tiennyt tyttö nuori, myös "junantuoma", että poika "ristiverinen", ennustajan kertoma, odottaa. Mutta mikä tärkeintä, rakkaus ja ilo tanssiin ovat säilyneet. Menossa sairaalaan. Ajattelee "poika", nyt jo vanha mies. Antti Oranen ANNA SUORA TUKESI eturauhassyöpäpotilastyöhön Testamentit ja lahjoitukset voitte osoittaa: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Okopankki 572302-2479732 13. Tuli juna, vei pojan, juuri armeijasta päässeen. Ympyrä tulee täyteen. Poika ei antanut periksi. Niin alkoi satu kahden ihmisen. Nyt silloiset nuoret ovat jo vanhentuneet. Kotitila oli myyty. Vuoti veri käsistä. Ensimmäiset askeleet sovitetaan yhteen sopiviksi. Poika heräsi. Miehellä syöpä. Kävi elokuvissa. Yhteinen taival on jo saavuttanut puolen vuosisadan iän. Kävi tanssimassa. "Saavumme Helsinkiin", huusi konduktööri. ..................................................................................................................................................................... Potilastari noita "Kuin salama kirkkaalta taivaalta" tulee rakkaus Seisoi poika pysäkillä junan. Oli oppi ja taito monen hikipisaran takana. Ojaa kaivaessaan ja hevosilla kyntäessään. Ei ollut aamutoimia navetassa. Mutta jotain puuttui. Ei tiennyt mies nuori mennessään jälleen tanssimaan. Poika, jo vanha mies, seisoo taas pysäkillä. Työtä oli etsittävä muualta. Oli kotitilallaan oppinut sitkeäksi. Tehtaalta Arabian löytyi työ
krs. 0500642 890 ja lisätietoa Sisä-Suomenlehden seuratoiminta-palstalta. Omavastuu on 20 euroa. (06) 831 4320. Kahvitarjoilu. B. Pieksämäellä Miestenryhmä kokoontuu yleensä Pieksämäen neuvonta-asemalla, Lampolahdenkatu 6 Savonlinnassa Miestenryhmä kokoontuu yleensä Savonlinnan neuvonta-asemalla Tulliportinkatu 15 B. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 27.2.2009 mennessä p. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys Kuopiossa Etumiehet kokoontuvat joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 14.00, os. 3. Kamratlig samvaro och föreläsningar på Nyfahlers andra torsdagen i månaden kl. Palokunnankatu 10 D. Kurssipäivät ovat: 5.2, 11.2, 18.2, 19.2, 24.2 ja 25.2 klo 15.0018.00, Hämeenkatu 5 A . Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kotkassa eturauhassyöpäryhmä "Miesten juttu" on yleensä kokoontunut kuukausittain syöpäyhdistyksen toimistolla, os. 6462032. (03) 7510 569, 0400-776 063 ja (03) 8192 647. Yhteyshenkilönä Antti Lehtonen p. (05) 451 3770 / neuvontahoitaja. Jämsänseudun Miestenryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18.00 SPR:n Koivutuvalla, Jämsänkoskella. (05) 451 3770. Kotkankatu 16. Lisätietoja Olavi Keskiseltä, puh. Kokkolassa ryhmä kokoontuu joka kuukauden kolmantena tiistaina klo 13.00 syöpäyhdistyksen neuvonta-asemalla, Mannerheimin aukio 1. Lisäetoja saa syöpäyhdistyksen toimistosta p. Kaikista eturauhassyöpäpotilaiden vertaisryhmistä Keski-Suomessa saa lisätietoja Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta ja terveydenhoitaja Riitta-Liisa Salliselta puh. (06) 414 8660. Hallituskatu 9 klo 16.00-17.30 Keskusteluryhmien ohjaajana toimii erikoissairaanhoitaja. (05) 2296 240 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Turussa Etuset-ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35. Maaliskuussa alkaa keskusteluryhmä eturauhassyöpään sairastuneille ja kokoontumisia on 5 kertaa: 24.3, 7.4, 21.4, 5.5 ja 19.5 klo 17.0018.30 syöpäyhdistyksen tiloissa Hämeenkatu 5 A 8.krs. Tukihenkilö aloittaa illat omalla alustuksellaan ja ohjaajana toimii sairaanhoitaja. 0400 543 990 Saarijärvi-Karstulanseudun Miestenryhmän kokoontumisista ilmoitetaan Sampo-lehdessä ja Viiden Kunnan (Viispiikkisen) Sanomissa tapahtuma-palstalla. Ääneseudun Heimoveljet kokoontuvat aamukahvi- ja keskuste- lutilaisuuteen joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 10.00 Cafe Panoraaman kokoushuoneessa, os. Imatran Miestenryhmä kokoontuu yleensä palvelutalon kerhohuoneessa, Kauppakatu 3. Pohjanmaan Syöpäyhdistys Vaasassa eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä kokoontuu yhdistyksen tiloissa Raastuvankatu 13 joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 14.00 ja viimeisenä torstaina klo 13.30. Yhteyshenkilönä Toivo Lehtinen, puh. 040-532 6309. Myös Rovaniemen ulkopuolelta tulevat ovat tervetulleita ryhmään. Seuraa kuitenkin Savon Sanomien muistio-palstaa! Tiedustelut p. 010 249 1100. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Joensuussa eturauhassyöpämiehet "Etiäiset-ryhmä" kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18.00 os. Tarkemmat tiedot p. Lisätietoja yhdistyksestä, puh. Lisätietoja toiminnasta saa Sanna Tölköltä tiist. Kouvolassa vastaava ryhmä kokoontuu Tuulensuojassa, os. 0400 904 743. (05) 2296 240. Kuninkaankatu 23 B. Ensitieto-ilta eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen: "Elämässä eteenpäin" keskiviikkona 29.4.2009 klo 17.3020.00. Yrjönkatu 2, 2. 038192647, 03-7510569, 0400-776063. klo 18-19 puh. Tiedustelut p. (013) 227 600. Ålands Cancerförening PSA är en grupp för män med prostatabesvär. 19.00. 14. Tiedustelut puh. (014) 215 792 ja Keskisuomalainenlehden seuratoiminta-palstalta. Sisältö: terveystarkastus, mittauksia, fyysisen toimintakyvyn arviointi, tietoa ravinnosta ja liikuntamuodoista, henkilökohtainen haastattelu ja liikuntasuunnitelma. Tarkempia tietoja ja yhteyspuhelinnumeroita voi tiedustella Saimaan Syöpäyhdistyksen keskustoimistosta ma-pe klo 8.30-14.00 p. Raumalla Heimoveljet kokoontuvat Raum-paikk´ssa, Satamakatu 3 A kerran kuukaudessa torstaisin klo 17.3019.00. krs käynti Koulukadun puolelta. 040 593 4696. Ilmoittautumiset ja tiedustelut p. Tiedustelut Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, puh. Gummeruksenkatu 9 B 9, Jyväskylä. Joutsanseudun Miestenryhmän yhteyshenkilönä Pekka Hytönen, puh. 044-2552108 ja Urpo Nieminen p. Tarkista tiedot Teuvo Sirviöltä, puh. Lisätietoja Anssi Perämäeltä (Karstula), puh. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Oulussa eturauhassyöpään sairastuneet miehet kokoontuvat syöpäyhdistyksen kerhohuoneella, os. Miesten liikuntaryhmä aloittaa 3.3.2009 Oppimiskeskus Optiimissa, Hoitajakatu 3, Lahti. Seinäjoella ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa torstaisin klo 13.3015.00 Järjestötalolla, Kauppakatu 1, 2.krs. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. (03) 616 5015 Lahdessa on miesten iltoja: 18.2, 18.3 ja 15.4 klo 18.00, paikka SYKE, os. Kajaaninkatu 32 1. 050-337 4994 tai sähköpostitse sannato@gmail.com Pirkanmaan Syöpäyhdistys Tampereella alkaa helmikuussa Avokuntoutuskurssi uusille eturauhassyöpäpotilaille, kurssilla käsitellään mm. (017) 580 1801, 040-709 2430. ja torst. Mikkelin Miestenryhmä kokoontuu yleensä Mikkelin neuvonta-asemalla, Porrassalmenkatu 13 B. Läheiset myös tervetulleita tilaisuuksiin. (06) 320 9800. Keuruunseudun Miestenryhmä aloittaa uutena kokoontumiset joka kuukauden toinen torstai klo 18.00 alkaen 8.1.2009 Lehtiniemen takkahuoneessa. Tiedossa asiantuntija-vieraita, vertaistukea ja keskusteluja. eturauhassyövän hoitomuotoja ja seurantaa, muuttunutta miehuutta, erektiohäiriöitä ja virtsankarkailua sekä niiden hoitomuotoja, voimavaroja ja selviytymiskeinoja, ravitsemusta ja liikunnan merkitystä. krs. 0400 829 788 . (03) 24 99 200. 050 5914 180. Satakunnan Syöpäyhdistys Porissa Heimoveljien kokoontumiset ovat yleensä joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17.0018.30 syöpäyhdistyksen tiloissa, os. Katso tietoja myös Suur-Keuruu-lehden seuratoiminta-palstalta. Keski-Suomen Syöpäyhdistys Jyvässeudun Miestenryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18.00 syöpäyhdistyksen tiloissa, os. Viitasaaren-Pihtiputaan Heimoveljien, Vertasten, kokouksista tietoa yhteyshenkilöltä Reijo Tirkkoselta p. Kauppakatu 11, Äänekoski. Rovaniemellä kokoontuu eturau- hassyöpään sairastuneiden ryhmä joka kuukauden toinen torstai klo 14.00 syöpäyhdistyksen Rovaniemen toimipisteessä Korkalonkatu 18. Tiedustelut puh. Lisätietoja Ullamaija Tervalammilta p. Kokoontumisista ilmoitetaan Kokkolan Sanomien järjestö-palstalla. Hämeenkatu 7 A. Tiedustelut, puh. Vetäjänä Pertti Savelius. Yhteyshenkilö: tukihenkilö Matti Valkila p. ..................................................................................................................................................................... M A A K UVähemmänY H D I S T Y elämää I S S Ä T A P A H T U U N T A syöpää enemmän K S Eturauhassyöpäpotilaiden pien- ja keskusteluryhmiä keväällä 2009 Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Hämeenlinnassa kokoontuu miesten ryhmä joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 15.00 syöpäyhdistyksen tiloissa, os. Yhteyshenkilöt: Seppo Virtasalo p. klo 16.00-17.30. 044-0684303. (03) 249 9606 tai (03)249 9200. Ilmoittautumiset viimeistään 29.1 eli viikkoa ennen kurssin alkua puh. 050 039 8783. Toiminnasta ilmoitetaan myös kaupunkilehti- Vekkarin seuratoimintapalstalla. Karjalankatu 4 A 1. Etumiesten kumppanit kokoontuvat myös samaan aikaan naisten ryhmässä. Tiedustelut, p. Saimaan Syöpäyhdistys Miessyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä! Tiedustelut Saimaan Syöpäyhdistyksen Lappeenrannan neuvontapalvelusta p
Kokoontumiset ovat joka toinen keskiviikko 4.2, 18.2, 4.3, 18.3, 1.4, 15.4, 29.4, 13.5 ja 27.5. Haukilahdenkatu 6, Espoo. ..................................................................................................................................................................... Pienryhmäkokoontumisia pääkaupunkiseudulla keväällä 2009 Keskusteluryhmät ovat kaikille potilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa. ESPOOSSA keskusteluryhmä kokoontuu Haukilahden uudessa terveystalossa os. ja 5.5. VANTAAN keskusteluryhmä kokoontuu Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n neuvotteluhuoneessa, os. Salomonkatu 21, Helsinki. Ryhmissä toteutuu monella tapaa elämänlaatua kohentava vertaistuki. 2009 klo 1719. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin 10.2, 10.3, 7.4, ja 5.5. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle. HELSINGIN keskusteluryhmä kokoontuu Kampin palvelukeskuksen Koko-kerhohuoneessa (alakerta, ruokasalin takana) os. Ryhmissä ei pidetä pöytäkirjaa ja kukin voi halunsa mukaa säilyttää myös nimettömyytensä. Lummetie 4, Vantaa. 2009 klo 1719. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin 3.2, 3.3, 7.4. 2009 klo 16 18. 15
..................................................................................................................................................................... ..................................................................................................................................................................... Haaste eturauhassyövälle Vähemmän syöpää enemmän elämää FIN.DOC.06.02.07. 18 16