Propo 2/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

..................................................................................................................................................................... Jäsenlehti 2·2009 syöpää n ähemmä elämää V n enemmä Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf1
1013 ISSN 1996-2277 SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo Varapuheenjohtaja Lauri Isosalo Varsinaiset jäsenet Marianne Ihanus Vesa Kataja Toivo Lehtinen Matti Niemi Teuvo Tammela Varajäsenet Merja Rytkönen Arvo Rask Leila Vaalavirta Antero Koski Saku Saxelin Sirpa Aaltomaa POTILASTARINOITA Antti Oranen Kuin salama kirkkaalta taivaalta s. 8 Irma Lehtimaja · Toivo Lehtinen Koulutusta pienryhmien vetämiseen s. 45 Antti Rannikko Uusia tuulia eturauhassyöpärintamalla s. 13 Toimintaa ja ilmoituksia s. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Jäsenlehti 2·2009 Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. 3 ASIANTUNTIJAT Vesa Kataja ÄÄNESSÄ PSA-testit lisänneet eturauhassyövän löytymistä s. (09) 135 331 Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: Mari Frilander Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd 2009 Sisältöä PÄÄKIRJOITUS Hannu Tavio Onko syövällä sielu. s. Päätoimittaja Hannu Tavio Toimituspäällikkö Outi Simolinna Toimituskunta: Marianne Ihanus · Vesa Kataja Merja Rytkönen · Saku Saxelin Teuvo Tammela Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. 67 MUUT ARTIKKELIT Olavi Heikinheimo Yhteistyötä s. 1316 Toiminnanjohtaja Hannu Tavio Posti- ja käyntiosoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. (09) 135 33228 s-posti hannu.tavio@cancer.fi Yhdistyksen kotisivut osoitteessa: www.propo.fi 2 Yhteydenotot
Elämänarvot ovat muuttuneet. Potilasnäkökulmasta haluan lainata erästä tarinaa, jossa mies ei valinnut tarjottuja hoitovaihtoehtoja, vaan valitsi itse parhaaksi näkemänsä jatkon ja ikään kuin "paiskasi kättä" syöpänsä kanssa ja kunnioitti sen antamaa ohjausta jatkaa veneenrakennuspuuhia, kalastelua ja omaa luonnonläheistä elämäänsä. Tämä on koskenut erityisesti ns. Hyvää kesää! Hannu Tavio 3. Yksilötasolla tätä samaa asiaa saamme aika ajoin lukea ja kuulla milloin mistäkin. Kysymykseemme, "Onko eturauhassyöpä mielestäsi muuttanut pysyvästi eräitä keskeisiä elämään liittyviä asioita", saatu vastaustulos oli selvääkin selvempi. Sen kuitenkin myönnän, enkä mitenkään pahoillani, että paitsi solukoissani, niin myös siellä sieluni pohjalla se jossain asustaa ja paljon hyvää muutosta on saanut aikaan ja uskon, että tulee jatkossakin minua ihmisenä muokkaamaan. Tutkimukseemme sisältyi myös vahvasti pehmeä, inhimillinen puoli ja tämän käsittely on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kysyimme mm. Solutason hoito kun ei aina näy riittävän. Vakavammin ottaen ei vain tarinoita vaan jotain paljon suurempaa ja kestävämpää. Oma käsitykseni on, että myös tällaiset asiat ovat lopulta arkista elämäämme ja siksi sellaisten jakamisen ei pitäisi rikkoa kenenkään yksityisyyden "pyhää" piiriä tai vakaumusta, mutta sen sijaan niillä varmasti kartutettaisiin yhteistä henkistä hyvinvointiamme. Suurimmaksi pysyväksi muutokseksi, paljon tai jonkin verran koki 81 %:a 650 vastanneesta miehestä sen, että syöpä on saanut ajattelemaan elämää uudella tavalla. ..................................................................................................................................................................... Onko syövällä sielu? uten kaikki muistamme, oli keväällä 2007 tekemämme jäsentutkimuksen tulos selkeä. Tästä meidän on syytä olla erityisen kiitollisia, meitä ei ole jätetty yksin. Otsikon kysymystä esittämään ja siihen vastaamaan on joskus ilmaantunut jopa meitä hoitavia lääkäreitä. Heti asiantuntijaartikkelien jälkeen tärkeimmiksi koettiin potilaskertomukset/-tarinat. Tavallaan on hoidollisten ratkaisujenkin yläpuolella. mielenkiinnon kohteita tämän lehden artikkeleiksi ja kotisivuillemme. Jos yhdistämme edellä mainitut pari asiaa, niin eikö vaikutakin selvältä, että kohdattuamme omakohtaisesti syövän, emme ole kohdanneet vain jotain solu- ja molekyylibiologiaa, emmekä ole olleet vain nykyaikaisten tehokkaiden hoitojen kohteena. Hyvin voi kuitenkin sanoa, että nämä ovat pienryhmissä käytävien keskustelujen lisäksi jääneet pöytälaatikoihin ja tietokoneiden muisteihin. kovaa lääketiedettä ja edelleen ovat maamme parhaat asiantuntijat osallistuneet pyyteettömästi näihin potilastalkoisiin. Tältä pohjalta olemme jatkaneet tiedotustoimintaamme ja erilaisten tilaisuuksiemme ohjelmien rakentelua. Vaikka kuulun siihen potilasjoukkoon, joka ei syövästään ole vapautunut yli 11 vuoteen ja tuskin koskaan tulee vapautumaan, en olisi tälle alun perin kutsumattomalle kumppanilleni ihan omaa sielua antamassa. Olemme kohdanneet jotain elämän kokoista, K kenties ensimmäistä kertaa aitoa itseämme, jona tuota muutosta voi kai eräällä tavalla pitää. Sen sijaan ainakin itse olen täysin vakuuttunut, että tarinoita on. Pääviesti oli, että tietoa lisää
Ikävakioitu kuolleisuus, eli kuolleisuus suhteutettuna väestön ikärakenteessa tapahtu- neeseen muutokseen (väestön keskimääräiseen vanhenemiseen) on jopa vähentynyt. Kuolleisuus eturauhassyöpään ei ole vuosikymmenien aikana juurikaan muuttunut. Kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja vuonna 2006 todettiinkin 694 ja vuotta myöhemmin 1 121 tapausta vähemmän kuin huippuvuonna 2005. Kännykän säilyttä housuntaskussa ei minen edelle kuulu varteenotett enkään aviin riskitekijöihin. 4. Tehostunut diagnostiikka on johtanut siihen, että nyt löydetään paljon myös sellaisia eturauhassyöpiä, jotka eivät muutoin koko miehen elinaikana olisi tulleet esiin. Kännykän säilyttäminen housuntaskussa tai vyössä ei edelleenkään kuulu varteenotettaviin riskitekijöihin! Eturauhassyövän raju määrällinen lisääntyminen on siis suurelta osalta itse aiheutettua. Kohonneiden PSA-arvojen takia miehiä lähetettiin aikaisempaa useammin ja oireettomina kudosnäytteiden ottoon (biopsioihin). Ikääntyminen on aina ollut selkein eturauhassyövän syntyyn vaikuttava riskitekijä. Kasvu on ollut huimaa ja vuonna 2005 todettiin jo 5 319 uutta tapausta. 19611965 19661970 19711975 19761980 19811985 19861990 19911995 19962000 20012005 2006 2007 334 483 682 908 1104 1322 1960 3072 4482 4625 4198 Lisääntymisen taustalla on PSA -testaus Eturauhassyöpä yleistyi nopeasti PSA-testauksen käytön laajentuessa. Muissa riskitekijöissä (länsimainen elintaso, ravitsemus, lihavuus, hormonaaliset seikat, perimä) tapahtuneet muutokset selittävät vain hyvin pienen osan eturauhassyövän lisääntymisestä. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Testaamalla terveeksi, seulonnalla sangen somaksi onko eturauhasen syöpää aktiivisesti etsittävä oireettomalta mieheltä? PSA-testit lisänneet eturauhassyövän löytymistä Ylilääkäri, dosentti Vesa Kataja S uomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan (http:// www.cancerregistry.fi/ stats/fin/vfin0003i0.html) eturauhassyövän insidenssi (uusien tapausten ilmaantuminen) eri aikajaksoilla on ollut alla olevan taulukon mukainen (taulukossa vuoteen 2005 saakka 5-vuotisjaksojen tapaukset keskimäärin, sekä tapaukset 2006 ja 2007). Puhutaan "ylidiagnostiikasta", joka johtaa usein myös "ylihoitoon" ja (turhan) hoidon tuomiin (turhiin) haittavaikutuksiin. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana tautia on vain etsitty tiheämmällä verkolla. Sama määrä syöpää on ollut olemassa vanhenevassa miesväestössä jo ennen PSA:n aikakautta. Kyse on siis diagnostiikassa tapahtuneesta oleellisesta muutoksesta. Tässä on kuitenkin mukana tilastollinen harha: varhaisdiagnostiikan myötä sairastuneiden määrä kasvaa hyvän ennusteen ryhmässä enemmän, ja huonon ennusteen syöpiä ilmaantuu näin ollen suhteellisesti vähemmän. Onko oireettoman miehen PSA-testaus järkevää? Virtsaoireisen miehen perustutkimuksiin kuuluu myös PSA-tason mittaaminen. Tällä tavoin diagnosoitiin varhaisvaiheen syöpiä, joita ei ennen PSA-testauksen käyttöönottoa löydetty kuin satunnaisesti. PSA, eli prostataspesifinen antigeeni, ei ole syöpäspesifinen verikoe, vaan se on nimensä mukaisesti eturauhas(kudos)spe- Taulukosta nähdään tapausmäärän nopea kasvu 1990-luvun puolenvälin jälkeen
Tämä johtaa siihen, että koholla olevan PSA-arvon vuoksi miehelle on usein tehtävä lisätutkimuksia, jotta asia voitaisiin luotettavammin selvittää. Seulonta perinteisessä mielessä, ja sellaisena kuin sitä on ehdotettu käyttöön otettavaksi, on väestöpohjaista seulontaa. Kun työterveyslääkäri ruksaa PSAtestin laboratoriolähetteeseen muiden testien joukkoon miehen työterveystarkastuksessa, kyse ei myöskään ole perinteisestä seulonnasta. Mies olisi siis elänyt elämänsä loppuun onnellisen tietämättömänä eturauhasensa syöpämuutoksista, eivätkä ne olisi häntä millään tavoin vaivanneet. Vaikka se pääasiassa pitäisikin paikkansa, asia ei valitettavasti ole niin yksinkertainen. Niinpä sen enempää tutkijat kuin lehden pääkirjoittajakaan eivät suosittele PSAväestöseulonnan aloittamista näiden tulosten perusteella. Kyseessä on ryhmien välinen suhteellinen ero ja sen merkitsevyys riippuu kliinisestä tilanteesta. Mitä tarkoittaa se, että eturauhassyöpäkuolleisuus väheni seulotuilla 20 prosenttia. Ensimmäisten eurooppalaisten järjestöjen joukossa tutkimustulosten julkistamisen jälkeen on Euroopan urologiyhdistys EUA ottanut kantaa väestöpohjaiseen PSA-seulontaan. PSA-testillä voidaan todeta varsin hyvin eturauhaskudoksessa tapahtuvia muutoksia, mutta siltä puuttuu hyvältä diagnostiselta testiltä vaadittava herkkyys, sensitiivisyys, eli kyky erottaa todelliset positiiviset (syöpätapaukset) kaikkien positiivisten testitulosten (kohonnut PSA) joukosta. Sama voidaan ilmaista hoitolukuina (number needed to treat, NNT), joiden mukaan on hoidettava 48 miestä, jotta vältytään yhdeltä eturauhassyöpäkuolemalta yhdeksän vuoden aikana. ..................................................................................................................................................................... Amerikkalai- Vesa Kataja ylilääkäri, dosentti Onkologian yksikkö Vaasan Keskussairaala 5. Jatkossa tarvitaan myös poliittiset päätökset asiasta, koska kyseessä on merkittävään osaan väestöstä kohdistuva toiminta, joka kustannettaisiin pääosin verovaroin. Näin ollen suostuessaan PSA-testiin oireeton mies altistuu melkoisen korkealla todennäköisyydellä siihen, että häneltä löytyy syöväksi luokiteltava eturauhasen muutos, jolla ei sinänsä olisi vaikutusta hänen odotettavissa olevaan elinaikaansa, mutta joka saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon hänen loppuelämänsä laatuun. Tästä syystä onkin tarkasteltava myös ryhmien välisiä absoluuttisia eroja. sen tutkimuksen havaintojen mukaan eturauhassyöpäkuolleisuudessa ei ollut lainkaan eroa seulottujen ja seulomattomien välillä, vaikka PSA-testin lisäksi seulontatutkimusmenetelmänä käytettiin myös sormitunnustelua, eli tuseerausta. Joissakin tilanteissa 20 prosentin muutos saattaa olla kliinisesti erittäin merkittävä, toisissa tilanteissa sillä ei ole käytännön merkitystä lainkaan. Ensiksi mainitun tutkimuksen keskeinen tulos oli, että seulotuilla eturauhassyöpäkuolleisuus oli 20 prosenttia pienempi kuin seulomattomilla. Näin toimimalla rikotaan lääketieteen yhtä perusperiaatetta: NIL NOCERE älä vahingoita! Meidän pitää pystyä parempaan ja siihen tarvitaan huolellista harkintaa. Oireettoman testaaminen ei ole sama kuin seulonta Kun oireeton mies omasta halustaan (tai usein vaimon halusta) hakeutuu PSA-testiin, ei kyse ole seulonnasta. ymmärrettävällä tavalla selitettävä sellaiselle miehelle, jolla ei ole virtsaoireita, mutta joka haluaa PSA-tasonsa mitattavan. Tästä syystä muun muassa amerikkalaiset järjestöt ASCO (syöpälääkärit) sekä AUA (urologit) lähtevätkin siitä, että nämä seikat on etukäteen Mitä tiedämme seulontatutkimusten tuloksista? Eurooppalaisen ERSPC ja amerikkalaisen PLCO PSAseulontatutkimusten tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehden 26.03.2009 numerossa. Erityisesti eturauhassyövän kohdalla sen aktiivinen etsiminen ja varhainen löytyminen johtavat osalla miehistä ainoastaan turhaan syöpädiagnoosiin, haittoja aiheuttaviin toimenpiteisiin sekä elämänlaadun heikkenemiseen ilman minkäänlaista hyötyä. Tästä syystä ylivoimaisesti yleisin syy koholla olevaan PSA-arvoon ei ole suinkaan syöpä, vaan eturauhaskudoksen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka on varsin yleistä ikääntyvillä miehillä. Väestöpohjaisen seulonnan aloittamiseen tai aloittamatta jättämiseen se ei kuitenkaan yksinään riitä. PSA-testiin lähettämistä ilman tällaista suostumusta pidetään hoitovirheenä, ja se voi amerikkalaiseen tapaan johtaa jopa oikeustoimiin lääkäriä vastaan. sifinen merkkiaine. PSA seulontaan liittyvä ylidiagnostiikka tulee selvästi esiin myös näissä tutkimuksissa ja se huolestuttaa myös tutkijoita. Se ei millään tavoin ota huomioon seulottavan elämäntilannetta, toiveita tai muita seikkoja. absoluuttisesti 0,7 eturauhassyöpäkuolemaa vähemmän tuhatta miestä kohden. Ja näin toimien ei kokonaiskuolleisuuteen kuitenkaan voida vaikuttaa, osalla miehistä vain kuolinsyy vaihtuu. Lisätutkimuksissa, joihin kuuluu myös neulanäytteen ottaminen eturauhasesta, löytyy eturauhaskudoksesta usein varhaisvaiheen eturauhasen syövälle tyypillisiä niin sanottuja indolentteja syöpämuutoksia, jotka muutoin olisivat jääneet huomiotta, eivätkä olisi miehen elinaikana tulleet lainkaan esiin. Järjestö ei suosittele väestöpohjaisen seulonnan aloittamista. Suomen asiantuntijakokous koolle kesäkuun alussa Suomessa on Syöpäjärjestöjen aloitteesta kutsuttu koolle asiantuntijakokous kesäkuun alkuun keskustelemaan eturauhasen syövästä ja erityisesti sen seulonnan mahdollisuuksista. Mieheltä pyydetään siis eräänlainen tietoinen suostumus (informed consent) testin ottamiselle. Ei siis vuodessa, vaan yhdeksän vuoden aikana. "Syöpä pitää löytää varhain" on lause, jota hoetaan jatkuvasti ja kritiikittä. Suomessa tällaisia väestöpohjaisia syöpäseulontoja on ollut jo vuosikymmeniä muun muassa kohdunkaulan syövässä (Papa-koe) ja rintasyövässä (mammografia), hieman lyhyemmän aikaa suolistosyövässä (ulosteen veritesti). Erillinen suostumus tarvitaan Amerikassa Ylidiagnostiikka eturauhasen syövässä on sangen yleistä; eri lähteiden mukaan 2575 prosenttia riippuen muun muassa valitusta PSA-tasosta. Jonkinlainen lääketieteellinen kanta asiaan tullaan kokouksessa varmasti ottamaan. Tämä tarkoittaa, että täytyy seuloa 1 410 miestä PSAtestillä keskimäärin kaksi kertaa, jotta vältettäisiin yksi eturauhassyöpäkuolema tutkimuksen seuranta-aikana, joka oli yhdeksän vuotta. Seulotuilla todettiin. Käytännössä postiluukusta vain tipahtaa kutsukirje. Se perustuu systemaattiseen tiettyjen ikäryhmien kutsumiseen testattavaksi säännöllisin etukäteen sovituin väliajoin. Kummassakaan tutkimuksessa ei todettu eroa ryhmien kokonaiskuolleisuudessa
Yksi merkittävimmistä on eurooppalaisen PSA-seulontatutkimuksen tulosten julkistaminen Euroopan Urologiyhdistyksen (EAU) kokouksessa Tukholmassa tänä keväänä. Jotta yksi eturauhassyöpäkuolema voitiin estää, piti 1410 miestä seuloa ja 48 hoitaa. Tällaisia syöpiä diagnosoimalla ei voida V vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Suomesta tutkimukseen osallistuu useita keskuksia ja suomalaisia potilaita siinä on mukana tällä hetkellä noin 110. Suuri osa seulonnalla todetuista syövistä on myös niin sanottuja "hyvän ennusteen" syöpiä, joista ei ole vaaraa potilaalle. Kyseessä oli niin sanottu PRIAS tutkimus, joka on maailman suurin prospektiivinen eturauhassyövän aktiiviseurantatutkimus. Vipul Patel, Anssi Petas ja Antti Rannikko. Alustavien tulosten mukaan aktiiviseuranta vaikuttaa hy- vältä vaihtoehdolta tarkkaan rajatussa hyväennusteista eturauhassyöpää sairastavassa potilasryhmässä. Nyt myös leikkaushoidosta on tullut käyttöön niin sanottu mini-invasiivinen hoitomenetelmä eli robottiavusteinen laparoskooppinen prostatektomia (RALP). Robottiavusteisesta kirurgiasta lupaavia kokemuksia Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirissä Da Vinci -leikkausrobotti hankittiin vuoden 2008 lopulla, jonka jälkeen RALP on ollut ensisijainen hoitomuoto paikallista eturauhassyöpää sairastavalla miehellä, jos potilas taudin eri ennustetekijät huomioon ottaen ei ole soveltunut aktiiviseen seurantaan. 6. Tutkimuksen mukaan PSA-seulonta vähentää kuolleisuutta eturauhassyöpään 20 prosenttia, mutta avoimia kysymyksiä jäi vielä paljon. Ylidiagnostiikan ja ylihoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia voidaan vähentää aktiiviseurannalla, josta samassa EAU:n kokouksessa esiteltiin myös tutkimustuloksia. Sen sijaan "hyvän ennusteen" syövän takia annetut hoidot aiheuttavat potilaalle haittavaikutuksia, jonka takia puhutaankin ylidiagnostiikasta ja ylihoidoista. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Vasemmalta oikealle. Siinä nukutuksessa tai spinalipuudutuksessa eturauhaseen laitetaan radioaktiivisesti säteileviä jyväsiä. Eturauhassyövässä esimerkki on kudoksen sisäinen sädehoito eli niin sanottu brakyhoito eli tykösädehoito. Etuina perinteiseen sädehoitoon verrattuna on ollut, että hoitoon tarvitaan vain yksi hoitojakso, kun perinteisessä sä- dehoidossa käyntejä hoitavaan yksikköön kertyy kymmeniä. Kävimme robottiavusteisen eturauhaskirurgian pioneerin Vipul Patelin klinikassa opettelemassa robottiavusteista laparoskooppista prostatektomiaa (RALP). Uusia tuulia eturauhassyöpärintamalla iime aikoina olemme saaneet kuulla paljon uutisia eturauhassyöpään liittyen. Onko seulonta siis riittävän tehokasta. Hoitojen haittavaikutusten vähentämiseksi on viime vuosina pyritty kehittämään lisäksi niin sanottuja mini-invasiivisia hoitomenetelmiä. Vaikuttaa myös siltä, että aktiiviseuranta ei aiheuta potilaille sen pahempaa stressiä kuin muutkaan eturauhassyövän hoidot
suomalaineneturauhassyopa.fi sivustolle, jonne olemme avanneet keskustelupalstan eturauhassyöpään liittyen. Robottiavusteisesta leikkauksesta onkin nopeasti tullut ensisijainen hoitomuoto kliinisesti merkityksellistä, paikallista eturauhassyöpää sairastavilla potilaillamme. Lisäksi robottikirurgiassa voi- daan käyttää kehittyneempiä instrumentteja, jotka mahdollistavat monimutkaisetkin, ranteen liikettä imitoivat liikkeet. On myös todennäköistä, että haittavaikutukset (erektiohäiriöt, virtsavaivat) vähenevät verrattuna avoleikkaustuloksiimme. Jos yllä oleva herätti kysy- myksiä tai jos haluat kertoa kokemuksistasi tai mielipiteistäsi voit nyt kirjautua www. Potilaat myös näyttävät toipuvan toimenpiteestä erittäin hyvin: noin 90 prosenttia potilaista on kotiutunut toi- menpiteen jälkeisenä ensimmäisenä päivänä minimaalisella kipulääkityksellä. ..................................................................................................................................................................... Perinteisessä laparoskooppisessa- eli tähystyskirurgiassa potilaan vatsanpeitteisiin asetetaan pienet ontot putket, joiden kautta vatsaonteloon viedään kamera sekä pihdit tai sakset, joiden avulla kirurgi suorittaa toimenpiteen. Toimenpide on huomattavasti nopeammin opittava kuin perinteisesti tähystämällä tehty eturauhasen poistoleikkaus. Ongelmana on, että kyseiset instrumentit eivät taivu kuten kirurgin ranne, joten toimenpide saattaa olla teknisesti hyvin hankalaa. Keskustelupalstan avulla toivomme esimerkiksi potilaiden omien hoitoihin perustuvien kokemusten jakamista hoitojaan vielä odottavien potilaiden tueksi. Antti Rannikko kirurgian ja urologian erikoislääkäri, dosentti AVOIN YLEISÖTILAISUUS Eurooppalaisena eturauhassyöpäpäivänä 15.9.2009 Suomen Eturauhassyöpäyhdistys ry Propo yhteistyössä tapahtuman järjestelyistä vastaavan Syöpätautien Klinikan Tuki ry kanssa Paikka: Biomedicum /Iso sali, Hartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Aika: 15.9.2009 alkaen klo 17.00 OHJELMA Avauspuheenvuoro: Eva-Riitta Siitonen Syöpätautien Klinikan Tuki ry:n puheenjohtaja, ylipormestari. "Paikallisen eturauhassyövän uudet hoidot: aktiiviseuranta ja robottileikkaus" Dosentti, Kirurgian ja urologian erikoislääkäri Antti Rannikko "Eturauhassyövän ulkoinen sädehoito. Robottiavusteisessa kirurgiassa edut ovat samat kuin perinteisessä tähystyskirurgiassa (pienet haavat ja hyvä suurennos leikkausalueesta). Faktat ja Trendit." Syöpätautien erikoislääkäri Juhani Collan "Eksyykö potilas?" Toiminnanjohtaja Hannu Tavio Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Propo Tilaisuuden juontaa VTM, viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski Syöpätautien Klinikan Tuki ry:n varapuheenjohtaja 7. Leikkauksen onkologiset tulokset vaikuttavat yhtä hyviltä kuin perinteisessä eturauhasen poistoleikkauksessa. Varhaiset kokemuksemme toimenpiteestä ovat erittäin lupaavat. Robottinimitys on sinänsä hieman harhaanjohtava, sillä laite ei itsenäisesti kykene toimenpiteitä tekemään vaan toimii ikään kuin kirurgin käsien jatkeena. Katetrin pitoaika on yksi viikko ja sairaslomaa olemme rutiinisti kirjoittaneet kolme viikkoa. Etuna ovat reilu suurennus leikkausalueesta sekä avokirurgiaa pienemmät haavat
Koska oman yhdistyksemme työsarka on voimakkaasti laajentunut, ovat tiedon tarjoaminen, potilaiden auttaminen ja tukeminen muodostuneet keskeisiksi haasteiksi. Potilaan on tärkeää säilyttää luottamuksensa omaan lääkäriinsä ja noudattaa hänen ohjeitaan. Tuloksia voidaan mainiosti käyttää myös vertaistukiryhmissä keskustelun pohjana unohtamatta yksilöllisiä eroja. Lääketieteellinen tutkimus ja potilasjärjestötyö on asetettu toistensa kilpailijoiksi, kun keskustellaan ja päätetään taloudellisista voimavaroista. On varmasti ikävää kuultavaa, jos sanomme syöpäveljellemme, että tilanteesi olisi nyt paljon parempi, jos sinut olisi silloin hoidettu nykytietämyksen mukaan. Yhdistyksemme on ollutkin aktiivisesti mukana sekä pohjoismaisessa että eurooppalaisessa potilasjärjestötyössä. Huolimatta nuoresta, yhdentoista vuoden iästään, Suomen eturauhassyöpäyhdistys voi olla ylpeä varsin laajasta ja monipuolisesta eturauhassyöpään liittyvästä tietoudestaan. Tällainen jälkiviisaus on turhaa eikä auta aiemmin hoidettua syöpäsairasta. Eturauhassyövän hoito on Olavi Heikinheimo Puheenjohtaja 8. Esimerkkinä tästä on taannoinen jäsenkyselymme. Tieteellinen tutkimus tuo uutta ja arvokasta tietoa lääkärien kautta potilaan hyväksi, mutta ei poista tarvetta huolehtia potilaan fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Syövän tutkimustyö on tietysti erittäin tärkeää, jotta hoidot kehittyvät ja syövän syy selviäisi ja voitaisiin vaikka ehkäistä sen synty kokonaan. Siitä saatua tietoa ei kuitenkaan voida sellaisenaan sovittaa koskemaan jokaista yksittäistä potilasta. ..................................................................................................................................................................... Tällä tavoin myös me eturauhassyöpäpotilaat saamme oikeaa ja ajantasaista tietoa tämän taudin kanssa työskenteleviltä, kokeneilta lääkäreiltä. Lääkärin etiikka velvoittaa välittämään saavutettua tietotaitoa eteenpäin. Puhuessamme toisen potilaan kanssa, joko kahden kesken tai veljestuen merkeissä, meidän tulee aina muistaa kunkin oma yksilöllinen taudinkuva ja kokonaistilanne. Lääkärien asiantuntijuus perustuu korkeatasoiseen koulutukseen ja sittemmin työkokemukseen. Suomen eturauhassyöpäyhdistys on kuulunut jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Suomen Syöpäyhdistykseen (SSY) jo syntyvaiheistaan lähtien. Yksittäisen potilaan kokemuksien perusteella ei voi ryhtyä tekemään yleistäviä johtopäätöksiä. Oma potilasjärjestötyömme on täydentynyt ja monipuolistunut kansainvälisten yhteyksiemme ansiosta. Euroopassa arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa eturauhassyöpäpotilasta, joiden hoidoista ja syöväntutkimuksesta saadaan koko ajan uutta, tutkittua tietoa ja kokemusta. Lääketiede ja hoidot kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia. Ja näin on tehtykin jo lukuisissa alueellisissa syöpäpotilastapahtumissa. Pitää katsoa eteenpäin. Pahinta, mihin me maallikot voimme syyllistyä, on ryhtyä puoskaroimaan lääketieteellisillä tiedoilla tai tyrkyttämään neuvoja vain omiin kokemuksiimme perustuen. Jälkiviisaus hoitojen onnistumisesta on hankala asia. Mutta jo sairastuneet potilaat ovat tässä ja nyt. Heidän auttamiseksi tarvitaan potilasjärjestöä, joka puolestaan tarvitsee toimiakseen myös varoja. Tieto kyselyn tuloksista pitäisi kohdistua myös lääkäreille ja muille hoitoa antaville ryhmille ja organisaatioille. Silloin tehtyjä hoitoratkaisuja ei pitäisi arvioida tämänhetkisten tietojen valossa. Kyllä, koska henkilökohtaiset kontaktit ovat edelleen paras yhteistyömuoto, huolimatta sähköisestä tiedonvälityksestä. Tulevaisuudessa on tehtävä edelleen työtä, jotta tuota "tietopääomaa" kartutetaan. Hänen kauttaan saamme arvokasta tietoa. Palvelemme ja tuemme jäsenistöämme, heidän omaisiaan ja yleensäkin eturauhassyöpäpotilaita vain, jos meillä on riittävän hyvin perustein koottua informaatiota sekä taudistamme että potilaana elämisestä. Niiden pitäisi kulkea rinnakkain. On vaikuttanut siltä, että potilasjärjestötyö on jäänyt liiaksi "tieteentekemisen" varjoon. Potilasjärjestön tulee olla avoin kaikelle sille tiedolle, joka saadaan asiantuntevilta lääkäreiltä ja hoitohenkilökunnalta. Yhteistyössä toimien ajetaan parhaiten potilaiden etua. Vähemmän syöpää enemmän elämää Yhteistyötä K un potilasjärjestö, kuten eturauhassyöpäyhdistyksemme, jakaa tietoa, on tiedon oltava oikeaa, oikein muotoiltua ja oikeaaikaista. Onko niihin tarpeen uhrata niukkoja voimavarojamme. Pelkillä mielipiteillä, jotka eivät perustu tosiasioihin, ei saavuteta hyviä tuloksia niiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät meidän yhteisten tavoitteidemme puolesta tai tekevät päätöksiä hoidoistamme. Olemme mukana Europa Uomossa, joka on 22 eurooppalaisen maan eturauhassyöpäpotilasjärjestö. Kertoessamme omasta tilanteestamme, meidän tulisi painottaa ihmisten yksilöllisiä eroja ja olla pääasiassa toisillemme tukena. Tiedon yleistävä merkitys saavutetaan vain riittävän suuren potilasjoukon kokemusten keräämisellä. Sen varapuheenjohtajana toimii oma toiminnanjohtajamme Hannu Tavio. Urologien ja onkologien muodostamat yhteisöt ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Maakunnalliset syöpäyhdistykset (12) ovat myös SSY:n jäsenjärjestöjä. Yhdistyksemme on aktiivisesti mukana tuon tiedonkulun järjestämisessä. Meidän potilasjärjestötyömme ei kuitenkaan syrjäytä maakunnallisten syöpäyhdistysten tai Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa, joiden työn sisältö on laaja-alaista, kansanterveydellistä, kattaen kaikki muutkin syövät. Kansainvälisten yhteyksiemme tarpeellisuudesta saattaa olla epäileviä mielipiteitä. Meidän yhtenä tavoitteenamme on valtakunnallinen yhteistyö näiden toimijoiden kanssa. tänä päivänä aivan toisella tasolla kuin kymmenisen vuotta sitten
..................................................................................................................................................................... :n ja ETUSET-ryhmän Kesäpäivät 7. 8.6.2009 TURKU MERI-KARINA sunnuntai 7.6.2009 11.00 13.00 13.00 13.30 RISTEILY SILJA EUROPA suma 7. 8.6.2009 Laiva lähtee Turun satamasta klo 20.15 Vapaata illanviettoa sunnuntai-illalla oman maun mukaisesti Ma 10.00 12.00 Tulolounas Tutustumista Pyhän Henrikin Ekumeeniseen kappeliin Tervetuloa Olavi Heikinheimo, PROPO Kaino Tuominen, ETUSET Kari Ojala, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Kevyesti turkulaisittain "Potilaita onko meitä?" toiminnanjohtaja Hannu Tavio, PROPO Kahvitauko "Eturauhassyöpä on haaste potilaalle ja lääkärille, hyötyjen ja haittojen harkintaa tarvitaan hoitoa suunniteltaessa" Osastoylilääkäri, dosentti Sirkku Jyrkkiö, TYKS "Toivo voimavarana" Arkkipiispa em. 041-5014 176 tai s-posti irma.lehtimaja@cancer.fi · Myös Jyväskylästä lähtee yhteinen bussi, jonka kustannusta tuetaan. Ilmoittautuminen Toivo Lehtinen 040 5934 696 tai toivo.lehtinen@pp.inet.fi 9. John Vikström: Sannan ohjeistus risteilymatkalle Voileipäkahvit "Eksyykö potilas?" toiminnanjohtaja Hannu Tavio, PROPO Pienryhmät: "Kenelle, miksi ja milloin" Toivo Lehtinen, keskustelua 13.30 14.30 14.30 15.00 15.00 16.00 16.00 17.00 Ma 12.00 13.00 Naistentunti terveydenhoitaja Irma Lehtimaja, keskustelua Yhteinen lounas seisovasta pöydästä Ma 14.00 15.00 Laiva saapuu Turun satamaan maanantaina klo 19.15. 17.00 18.00 18.00 18.15 18.15 19.00 Ilmoittautum islomake erillisenä leh den välissä Jos tulijoita riittää, niin järjestämme Helsingistä sponsoroiden bussikuljetuksen, johon voi ilmoittautua Irma Lehtimajalle p
Koska vertaistukiryhmä on pit- Ryhmän määrittelyä Eturauhassyöpään sairastuneille miehille on tarjolla erinimisiä ryhmiä. Vertaistukiryhmässä eturauhassyöpää itsekin sairastavat miehet voivat toimia vapaaehtoisina tukemassa toisia sairastuneita miehiä. Kaikilla oli aktiivinen ja innokas ote asioihin. Myös syöpään sairastuneen miehen elämänkumppanit, vaimot ja läheiset voivat samalla tavalla toimia vertaistukena toisilleen ja muodostaa oman ryhmänsä, esimerkiksi naistenryhmän. Puhutaan ver- Päivän alustuksia kuunneltiin mielenkiinnolla. 10. taistukiryhmästä, pienryhmästä, tukiryhmästä ja keskusteluryhmästä. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Kirsti Hamströmin ja Teija Saarisen iloiset ilmeet kertovat onnistuneesta koulutustilaisuudesta Siuntiossa. Koulutusta pienryhmien vetämiseen Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen (PROPO:n) vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysviikonloppu Siuntion Hyvinvointikeskuksessa 13.2.15.2.2009 Perjantaina 13.2. Toiminnanjohtaja Hannu Tavio, Miina Sillanpään säätiön projektikoordinaattori Kirsti Hamström ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Olavi Heikinheimo toivottivat osallistujat tervetulleiksi ja selostivat viikonlopun ohjelmaa. Kaikissa näissä ryhmissä on sama pohja-ajatus; niissä tuetaan, keskustellaan ja annetaan tietoa. Osallistujia oli 31, eri puolilta Suomea. Osanottajat saivat tehtäväkseen tarkastella pienryhmiä ja niiden toimintaa
Pienryhmässä on yleensä noin 15 henkilöä, mutta henkilöiden määrä voi eri tilanteissa vaihdella. kaikille asiasta kiinnostuneille Miksi ryhmää tarvitaan? saa tietoa eturauhassyövästä saa vertaistietoa, voi keskustella muiden sairastuneiden kanssa, voi tehdä kysymyksiä - voi tuntea yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä voi kuunnella muiden kertomuksia voi oppia muiden kokemuksista voi saada henkistä vahvuutta tehdä päätöksiä ja kestää sairaus voi saada tukea pelot voivat vähentyä voi kertoa omasta tilanteestaan, mikä helpottaa oloa voi puhua erektioongelmistaan tai parisuhteestaan voi puhua virtsaamis- tai suolentoimintaongelmistaan Kenelle pienryhmä on tarkoitettu? minulle, jolla on eturauhassyöpä juuri sairastuneelle, pidempään sairastaneelle sairauden uusiutuessa elämänkumppaneille, läheisille miehille, joilla on oireita ja haluavat tietoa niille, joilla on erektioongelmaa, virtsaamisongelmaa urologista syöpää sairastaville kaikkiin muihinkin syöpiin sairastuneille miehille ryhmän ohjaajalle, tukihenkilölle hoitohenkilöstölle, syöpäjärjestön edustajille auttaa luopumaan "terveen papereista" ja auttaa tekemään surutyötä saattaa siksi tarvita rinnalla kulkijaa voi saada toivoa ja parempaa elämänlaatua löytää samassa tilanteessa olevia voi saada ystäviä ja virikkeitä elämäänsä muutenkin saa sananvuoron, jos haluaa puhua sairaus voi muuttua seikkailuksi, josta selvitään sairaus muuttuu "sosiaaliseksi", siihen voi liittyä mukaviakin asioita voi estää erakoitumista ja syrjäytymistä voi kannustaa huolehtimaan omasta terveydestään muutenkin paremmin hoidon aloituksen jälkeen taudin uusittua lääkityksen muuttuessa hoidon muuttuessa taudin levittyä taudin viimeisessä vaiheessa kun kaipaa tietoa kun pelkää kun on kriisissä: kuolemanpelossa, on fyysisiä oireita, kipuja, olemus muuttuu, parisuhteessa on ongelmia, elämä on sekaisin, "pinna kireällä", on identiteettikriisissä kun kaipaa tukea kun haluaa ryhtyä tukihenkilöksi tai vakinaiseksi ryhmän jäseneksi Lauantaina 14.2. ..................................................................................................................................................................... Alustuksensa lomassa Teija Saarinen ohjasi koulutuspäivien väkeä verryttelemään jäseniään. kä ja kankea nimi ryhmälle, sovimme, että nimitämme ryhmää pienryhmäksi. jatkettiin Vapaaehtoistyön koordinaattori Teija Saarinen Helsinki Missiosta valotti esityksessään vapaaehtoistyötä ja vertaistuki- Milloin tarvitaan ryhmää? heti diagnoosin saatuaan ennen hoitovaihtoehdon valintaa 11
1) Ihannetilanne olisi se, että potilas saisi diagnoosin moniammatillisen tiimin läsnä ollessa, joka on jo aikaisemmin paneutunut potilaan tilanteeseen ja hoitovaihtoehtoihin. 3) Diagnoosin saatuaan potilas saisi joko lääkäriltä tai polikli- nikan sairaanhoitajalta automaattisesti "eturauhassyöpäpaketin", jossa olisi syöpätietouden lisäksi myös tiedot oman paikkakunnan läheisyydessä toimivista ryhmistä ja tukihenkilöistä. Haluaisitko kertoa omasta tilanteestasi meille. Ryhmän "vanhojen" jäsenten olisi hyvä miettiä jo valmiiksi, mitä häneltä pitäisi kysyä. "vetäjä" voi olla yhtä hyvin potilas kuin terveydenhuollon ammattilainen ilmoitus kokoontumisien paikasta ja ajasta paikallislehdessä, ilmoitustauluilla ja esimerkiksi valtakunnallisessa PROPO-lehdessä (ilmoituskustannuksiin voi kysyä avustusta paikallisilta yrityksiltä) ryhmä on avoin, mutta siellä noudatetaan tiukasti vaitiolosopimusta puhutuista ja kuulluista asioista. Samalla hän saisi tiedon asuinalueensa ryhmistä ja tukihenkilöistä. Ryhmällä olisi hyvä olla valmiina "työkalupakki" varattuna uuden jäsenen tuloa varten, Missä ryhmä kokoontuu? ryhmällä tulisi olla rauhallinen ja häiriötön vakiopaikka, tila, jossa kokoonnutaan "omissa oloissa". Haasteet Lopuksi kurssin osanottajat ilmaisivat myös, mitä haasteita ja kehitysnäkymiä pienryhmätoiminalle pitäisi asettaa. 12. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Aktiivista vapaaehtoisporukkaa kuuntelemassa koulutuspäivien ohjelmasuunnitelmia. ryhmien toimintaa. Samalla hän antaisi ryhmä- ja tukihenkilötiedot. puolisot tulevat mukaan ryhmä päättää, miten usein se kokoontuu Juuri diagnoosin saaneelle tietoa Ongelmana on tällä hetkellä se, miten saada kaikille juuri diagnoosin saaneille tieto ryhmistä ja tukihenkilöistä mieluiten ennen hoitovaihtoehtojen valintaa. Esimerkiksi: Mitä haluaisit meidän kertovan sinulle. Mitä haluat tietää. 2) Heti diagnoosin annettuaan kiireinen lääkäri voisi antaa ajan syöpäsairaanhoitajalle keskustelua varten mahdollisimman pian. Tiimillä pitäisi olla ajan tasalla olevat esitteet näistä. Olisi tarpeen laatia selkeä, kirjallinen info-paketti, joka pidetään ajan tasalla ja niitä pitäisi toimittaa paikkoihin, joissa potilaat saavat diagnoosinsa. Ensimmäistä kertaa ryhmään tuleva Toisena ongelmana on se, miten ryhmään tulevan uuden jäsenen vastaanottaminen tapahtuu niin, että hän tuntee tulleensa oikeaan paikkaan. ryhmään voi tulla mukaan nimettömänä tai esimerkiksi vain etunimellään ryhmästä ei pidetä pöytäkirjaa eikä nimilistaa, ainoastaan kokousten ja ryhmässä käyneiden lukumäärä on syytä kirjata muistiin kokoontumisissa voi olla jokin vaihtuva teema, alustus tai vapaata keskustelua ryhmän jäsenet voivat sopia keskenään, kuinka hoidetaan esimerkiksi kahvitarjoilu, tehdäänkö retkiä tai muuta ohjelmaa, joihin esim. Sitten annettiin kurssilaisille vuoro esittää ajatuksiaan. Miten ryhmän tulisi toimia? ryhmällä tulisi olla vakituinen, nimetty "vetäjä" ja hänelle vetoapua tarvittaessa
"Pappa, nousehan ylös, ollaan päätepysäkillä"! Pysäkki se on tämäkin, elämän päätepysäkki. Nainen nuori, "elämänhaluinen", minun tyttöni. Nyt vanhat ovat nuorten tiellä, ala-arvostettuna "rupusakkina". Aika ajoi ohi. Ryhmän tulisi myös miettiä, olisiko tarvetta aloittaa muutaman kerran iltoja äskettäin sairastuneille tarkoitettuja ryhmiä. Tuumas kätilö; "se kovaäänisin on teidän"! "No, menehän pappa, dösä tuli jo"! Mies vanha heräsi ajatuksistaan. Olivat silmät isän, mutta ääni äidin. Oman osastonkin sai. Englanninkielinen versio tästä "ideapajasta" esitettiin myöhemmin menestyksellisesti Tukholmassa arvovaltaiselle kansainväliselle foorumille. Irma Lehtimaja Terveydenhoitaja, PROPO Toivo Lehtinen Tukihenkilö PROPO (hall.jäsen) Potilastari noita Mies ja terveys "13 VUOTTA ÄÄNESEUDUN HEIMOVELJIEN TOIMINTAA" 13. Sen jälkeen kukin voisi palata "vanhaan" ryhmään, jos niin haluaa. ..................................................................................................................................................................... joka voisi sisältää tietopuolista ja asiallista valmiutta auttaa hoitovalintojen selvittelyssä, tunnetason valmiutta tukea ja auttaa selviytymään myös psyykkisesti, pitäisi olla herkkyyttä kuunnella ja arvioida uuden jäsenen toiveita, osata neuvoa hyviksi osoittautuneita keinoja ja ohjeita selviytyä arjessa eteenpäin. Rakasti mies työtään. Koko ryhmän ajatukset koottiin yhteen PowerPointesitykseksi. Saimme nauttia vertaisten seurasta, otimme osaa ohjattuun jumppaan, sauvakävelimme raittiissa talvisäässä, saunoimme ja uimme. Olivat ajatukset elämässä eletyssä. Weneskosken soittaessa, askeleet yhteen sovitettiin, koti rakennettiin ja paljasjalkainen tyttövauva Kätilöopistolta haettiin. ILTA MIEHILLE Keski-Suomen Opiston Suolahtisalissa, torstaina 1.10.2009 klo 17.30 Kahvitarjoilu ja musiikkia klo 16.45 17.30 OHJELMA: 17.30 AVAUS Toiminnanjohtaja Hannu Tavio, Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry 17.45 ETURAUHASSYÖPÄ JA SEN HOIDOT TÄNÄÄN SEKÄ TULEVAISUUDEN HOIDOT Ylilääkäri, professori Teuvo Tammela, Tampereen yliopistollinen sairaala 19.00 TAUKO 19.20 TERVEHDYS Toiminnanjohtaja Immu Isosaari, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry 19.30 SUOLISYÖVÄN TUNNISTAMINEN, SEULONTA, EHKÄISY JA RISKIRYHMÄT Ylilääkäri professori Jukka-Pekka Mecklin, Keski-Suomen keskussairaala 20.45 ILLAN PÄÄTÖS Ylilääkäri Tapio Tammela, Äänekosken terveyskeskus Ilmoittautumiset ja tiedustelut 26.9.2009 mennessä järjestelyjen vuoksi: Antti Lehtonen p. Vieri vuodet, kasvoi tyttövauvasta kaunis nuori nainen. Kuinka hän rakkaansa löysi, junantuoman. Tilaisuudessa läsnä olevat naiset saivat ideoita naistentunnin aikana ja ajatukset kirjattiin muistiin. Tietysti saimme myös maittavaa ja terveellistä ruokaa. Koulutus- ja virkistysviikonloppumme toteutumisen tekivät mahdolliseksi Miina Sillanpään Säätiön tuki. Ylennettiin mestariksi. Vuodet vierivät, työ opittiin, mies vanheni. Teki pitkiä päiviä, kuvitteli olevansa korvaamaton. Aika on rajallista. Moni sai myös uutta puhtia vapaaehtoistyöhönsä. Ajatteli mies vanha, katsoessaan kylttiä: Syöpäklinikka. Antti Oranen 13. Prinssinsä löysi. Kodin perustivat, luotani pois muuttivat. Arvokasta tietoa kuultiin ja saatiin "kirjoihin ja kansiin". Ei ollut silloin, kun hän työpaikan sai. Tuli syyllisyys, milloin annoin aikaani hänelle, kun kotona vielä oli. Minä, mestari, en sitä tajunnut. Myöhemmin se käännettiin myös englanniksi. 0500-642 890 tai lehtonen.suomesta@kolumbus. Kuin salama kirkkaalta taivaalta (jatkoa Propo 1/2009) Seisoi mies bussipysäkillä. En tarpeeksi, tajusi mies. Lastenhoitajaksi kouluttautuneen ruskeasilmän, parvesta tyttöjen
Hallituskatu 9 klo 16.00-17.30 Keskusteluryhmien ohjaajana toimii erikoissairaanhoitaja. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys Kuopiossa Etumiehet kokoontuvat joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 14.00, os. 0400 829 788 . Etumiesten kumppanit kokoontuvat myös samaan aikaan naisten ryhmässä. Pieksämäellä Miestenryhmä kokoontuu yleensä Pieksämäen neuvonta-asemalla, Lampolahdenkatu 6 Savonlinnassa Miestenryhmä kokoontuu yleensä Savonlinnan neuvonta-asemalla Tulliportinkatu 15 B. Kahvitarjoilu. Tarkista tiedot Teuvo Sirviöltä, puh. 2009. 19.00. 14. Hakemus lähetetään: Saimaan Syöpäyhdistys, Maakuntagalleria, Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta. Katso tietoja myös Suur-Keuruu-lehden seuratoiminta-palstalta. Kaikista eturauhassyöpäpotilaiden vertaisryhmistä Keski-Suomessa saa lisätietoja Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta ja terveydenhoitaja Riitta-Liisa Salliselta puh. Jämsänseudun Miestenryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18.00 SPR:n Koivutuvalla, Jämsänkoskella. Oulussa eturauhassyöpään sairastuneet miehet kokoontuvat tavallisesti syöpäyhdistyksen kerhohuoneella, os. (05) 2296 240. 03 7510569, 0400 776063. Palokunnankatu 10 D. 010 249 1100. Tiedustelut: p. Yhteyshenkilö: tukihenkilö Matti Valkila p. Keski-Suomen Syöpäyhdistys Jyvässeudun Miestenryhmä kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18.00 syöpäyhdistyksen tiloissa, os. Joutsanseudun Miestenryhmän yhteyshenkilönä Pekka Hytönen, puh. parikurssi 7.9 11.9.2009. 044 2552108 ja Urpo Nieminen p. (06) 414 8660. Yrjönkatu 2, 2. yksilökurssi on samassa paikassa 30.11 4.12.2009. 040 593 4696. Karjalankatu 4 A 1. Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kotkassa eturauhassyöpäryhmä "Miesten juttu" on yleensä kokoontunut kuukausittain syöpäyhdistyksen toimistolla, os. 0500642 890 ja lisätietoa Sisä-Suomenlehden seuratoiminta-palstalta. Kokoontumisista ilmoitetaan Kokkolan Sanomien järjestö-palstalla. krs. 0400 904 743. Ääneseudun Heimoveljet kokoontuvat aamukahvi- ja keskustelutilaisuuteen joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 10.00 Cafe Panoraaman kokoushuoneessa, os. Raumalla Heimoveljet kokoontuvat Raum-paikk´ssa, Satamakatu 3 A kerran kuukaudessa torstaisin klo 17.3019.00. ja torst. Ålands Cancerförening PSA är en grupp för män med prostatabesvär. Mikkelin Miestenryhmä kokoontuu yleensä Mikkelin neuvonta-asemalla, Porrassalmenkatu 13 B. (05) 451 3770. 6462032. Tiedustelut p.(03)249 9606 tai (03)249 9200. Lisätietoja Olavi Keskiseltä, puh. Tiedustelut Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toimistosta, p. Vetäjänä Kimmo Räty. Tiedustelut: p. krs. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Oulussa on torstaina 14.5.2009 klo 18 alkaen "ILTA MIEHILLE". (017) 580 1801, 040-709 2430. Lisätietoja Anssi Perämäeltä (Karstula), puh. Tiedustelut syöpäyhdistyksen toimistosta p. klo 18-19 puh. Hämeenkatu 7 A, SYKE. Keuruunseudun Miestenryhmä aloittaa uutena kokoontumiset joka kuukauden toinen torstai klo 18.00 alkaen 8.1.2009 Lehtiniemen takkahuoneessa. Huom! torstaina 28.5.2009 klo 17.30: "Miesten kesken" - keskustelua kesän menovinkeistä. Saimaan Syöpäyhdistys Kursseja: Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskuksessa (Imatran Kylpylässä) järjestetään: Eturauhassyöpää sairastavien yli 50v. Tiedustelut p. Lappeenrannassa miessyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä! Tiedustelut Lappeenrannan neuvontapalvelusta p. Pohjanmaan Syöpäyhdistys Vaasassa eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä kokoontuu yhdistyksen tiloissa Raastuvankatu 13 joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 14.00 ja viimeisenä torstaina klo 13.30. Satakunnan Syöpäyhdistys Porissa Heimoveljien kokoontumiset ovat yleensä joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17.0018.30 syöpäyhdistyksen tiloissa, os. Läheiset myös tervetulleita tilaisuuksiin. Tiedustelut, p. Kauppakatu 11, Äänekoski. Kamratlig samvaro och föreläsningar på Nyfahlers andra torsdagen i månaden kl. klo 16.00-17.30. Kela-haku päättyy 7.6. Kokkolassa ryhmä kokoontuu joka kuukauden kolmantena tiistaina klo 13.00 syöpäyhdistyksen neuvonta-asemalla, Mannerheimin aukio 1. Seinäjoella ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa torstaisin klo 13.3015.00 Järjestötalolla, Kauppakatu 1, 2.krs. (06) 831 4320. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Joensuussa eturauhassyöpämiehet "Etiäiset-ryhmä" kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18.00 os. Yhteyshenkilönä Toivo Lehtinen, puh. B. Imatran Miestenryhmä kokoontuu yleensä palvelutalon kerhohuoneessa, Kauppakatu 3. Tarkempia tietoja ja yhteyspuhelinnumeroita voi tiedustella Saimaan Syöpäyhdistyksen keskustoimistosta ma-pe klo 8.30-14.00 p. 050 039 8783. (06) 320 9800. (05) 451 3770 / neuvontahoitaja. 3. Tiedustelut p. Tiedustelut puh. Kotkankatu 16. (03) 616 5015. Myös Rovaniemen ulkopuolelta tulevat ovat tervetulleita ryhmään. 0400 543 990 Saarijärvi-Karstulanseudun Miestenryhmän kokoontumisista ilmoitetaan Sampo-lehdessä ja Viiden Kunnan (Viispiikkisen) Sanomissa tapahtuma-palstalla. (013) 227 600. Seuraa kuitenkin Savon Sanomien muistio-palstaa! Tiedustelut p. Toiminnasta ilmoitetaan myös kaupunkilehti- Vekkarin seuratoimintapalstalla. Kaljaasintie 6, Oulu. ..................................................................................................................................................................... M A A K UVähemmänY H D I S T Y elämää I S S Ä T A P A H T U U N T A syöpää enemmän K S Eturauhassyöpäpotilaiden ryhmiä ja tapahtumia 2009 Huomioi kesällä mahdolliset tauot! Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Hämeenlinnassa kokoontuu miesten ryhmä joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 15.00 syöpäyhdistyksen tiloissa, os. (014) 215 792 ja Keskisuomalainenlehden seuratoiminta-palstalta. Kursseille haetaan Kelan kuntoutushakemuksella KU 102 ja liitteek- si kopio alle vuoden vanhasta epikriisistä (sairaustiivistelmästä). 044 0684303. Tukihenkilö aloittaa illat omalla alustuksellaan ja ohjaajana toimii sairaanhoitaja. Tiedossa on keskustelua, makkaranpaistoa, kahvittelua ja vapaata toimintaa. (05) 2296 240 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Turussa Etuset-ryhmä kokoontuu Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35. Kouvolassa vastaava ryhmä kokoontuu Tuulensuojassa, os. Lisätietoja Ullamaija Tervalammilta p. Lisätietoja toiminnasta saa Sanna Tölköltä tiist. Yhteyshenkilöt: Seppo Virtasalo p. (05) 451 3770. Professori Kalevi Kiviniitty järjestää tilaisuuden Hietasaaressa Villa Toivola-talolla, os. Kelahaku päättyy 2.10.2009. 050 5914 180. Yhteyshenkilönä Antti Lehtonen p. Viitasaaren-Pihtiputaan Heimoveljien, Vertasten, kokouksista tietoa yhteyshenkilöltä Reijo Tirkkoselta p. Kuninkaankatu 23 B. Tiedustelut, puh. Gummeruksenkatu 9 B 9, Jyväskylä. Kajaaninkatu 32 1.krs (käynti Koulukadun puolelta). 040-532 6309. Urologista syöpää sairastavien 4065v. Rovaniemellä kokoontuu eturauhassyöpään sairastuneiden ryhmä joka kuukauden toinen torstai klo 14.00 syöpäyhdistyksen Rovaniemen toimipisteessä Korkalonkatu 18. Lahdessa miehet kokoontuvat, os. 050-337 4994 tai sähköpostitse sannato@gmail.com Katso tässä lehdessä Kesäpäivien ilmoitus! Pirkanmaan Syöpäyhdistys Tampereella keskusteluryhmä eturauhassyöpään sairastuneille syöpäyhdistyksen tiloissa Hämeenkatu 5 A 8.krs. Tiedustelut p
..................................................................................................................................................................... Pienryhmäkokoontumisia pääkaupunkiseudulla syksyllä 2009 Keskusteluryhmät ovat kaikille potilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa. Haukilahdenkatu 6, Espoo. Ryhmissä toteutuu monella tapaa elämänlaatua kohentava vertaistuki. Seuraavat 1.9, 6.10, 3.11. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle. HELSINGIN keskusteluryhmä kokoontuu Kampin palvelukeskuksen Koko-kerhohuoneessa (alakerta, ruokasalin takana), os. Salomonkatu 21. Toukokuussa vielä 13.5 ja 27.5. Seuraavat 25.8, 22.9, 20.10, 17.11. ESPOON keskusteluryhmä kokoontuu Haukilahden uudessa terveystalossa,os. ja 1.12. 15. ja 9.12. VANTAAN keskusteluryhmä kokoontuu Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n neuvotteluhuoneessa, os. Syyskuussa aloitetaan taas: 2.9, 16.9, 30.9, 14.10, 28.10, 11.11, 25.11. Lummetie 4, Vantaa. Helsinki. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 1719. ja 15.12. Ryhmissä ei pidetä pöytäkirjaa ja kukin voi halunsa mukaa säilyttää myös nimettömyytensä. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 16 18. Kokoontumiset ovat joka toinen keskiviikko klo 1719
..................................................................................................................................................................... ..................................................................................................................................................................... Haaste eturauhassyövälle Vähemmän syöpää enemmän elämää FIN.DOC.06.02.07. 18 16