Propo 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

..................................................................................................................................................................... Jäsenlehti 2·2012 yöpää s hemmän lämää Vä e nemmän e Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf 1
..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. (09) 135 33228 Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: O. Päätoimittaja Hannu Tavio Toimitussihteeri Irma Lehtimaja Toimituskunta: Vesa Kataja · Jukka Moilanen · Kari Rapala Sanna Tölkkö · Jukka Ylinen Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. 1116 Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen yhteystiedot: Toiminnanjohtaja: oikeustieteen kandidaatti Hannu Tavio hannu.tavio@cancer.fi puh. 3 ASIANTUNTIJAT ÄÄNESSÄ Henrikki Santti Kokemuksia HYKS:sta Eturauhasen robottiavusteisia poistoleikkauksia tehty yli viisi sataa s. 12 SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Matti R.J. (09) 135 33228 tai 041 501 4176 mm. 67 Liisa Sailas · Jan-Erik Palmgren Pohjoismaiden ensimmäinen CyberKnife® otettu käytöön KYS Syöpäkeskuksessa s. 46 Irma Lehtimaja Mitä lääkäriltä kannattaisi kysyä. (09) 135 33228 Järjestösihteeri: terveydenhoitaja, sairaanhoitaja Irma Lehtimaja irma.lehtimaja@cancer.fi puh. s. 89 ISSN 1996-2277 MUUT ARTIKKELIT Sanna Tölkkö Etuset ryhmä 15 vuotta aktiivista toimintaa s. jäsenasiat sekä tuki ja neuvonta Yhdistyksen toimisto: Pieni Roobertinkatu 9, 5.krs. 00130 Helsinki Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan etukäteen. 10 Toimintaa ja ilmoituksia s. Yhdistyksen kotisivut: www.propo.fi 2. Niemi Varapuheenjohtaja Jukka Moilanen Varsinaiset jäsenet Mikael Jungner Vesa Kataja Antero Koski Kari Rapala Sanna Tölkkö Varajäsenet Markku Loikkanen Tapio Visakorpi Pekka Suikkari Arvo Rask Antti Rannikko Jukka Ylinen Yhdistyksen edustajana Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnassa ja Järjestövaliokunnassa vuonna 2012 toimii Olavi Heikinheimo. POTILASTARINA Jorma Luoma Eturauhassyöpä ja minä s. Toivola Paino: Kopijyvä Oy Jäsenlehti 2· 2012 Sisältöä PÄÄKIRJOITUS Hannu Tavio Hyvinvointia ja terveyttä s
Se oli kaikkein tärkeintä." Myös positiivisten tunteiden myllerrykset ja niiden tunnistaminen sekä kriiseissä vahvistuvien ihmissuhteiden huomaaminen ovat syöpäpotilaalle tärkeitä. Siinä toimittaja Deborah Orr kertoo, kuinka sairastuttuaan rintasyöpään läheisten ja ystävien hyvää tarkoittava päättäväisyys, jopa kilpailuhenkisyys olla läsnä, tuntui usein tuskalliselta. Voi ei, sinun huolesi ovat aiheettomia, 8. Miltä kemoterapia tuntuu, 9. Paitsi, että ne ovat rakentavia ja tarpeellisia kokemuksia oman terveyden edistämiseksi, ne ovat peruspilareita uudenlaiseen henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Hannu Tavio 3. Rakentavampaa olisi puhua yksittäisen ihmisen hyvinvoinnista, joka sairastumisen myötä uudenlaisessa arkipäivässä on juuri sopeutumista elämän myrskyjen tuomiin muutoksiin ja uudenlaista asennetta ja taitoja pärjätä omillaan. Sinä näytät kaamealta, 5. Sinä näytät hyvältä, 4. Näiden kahden näkökannan eron voi nähdä niin, että mitattavissa olevan elämänlaadun korostamisella on haluttu tuoda esiin jotain, mihin potilaan pitäisi pyrkiä erilaisten Terveys on sopeutumiskykyä elämän myrskyissä ja kykyä pärjätä omillaan. suoritusten ja ohjelmien avulla, kun taas henkilökohtainen hyvinvointi on usein vain oman elämän uudelleen käyttöönottoa realiteettien suomissa rajoissa. Syöpälääkäri, dosentti Päivi Hietanen päivittää asiaa Syöpä-Cancer lehden 6/11 pääkirjoituksessa, jossa hän viittaa British Medical Journal-lehdessä 2011 olleeseen WHO:n terveyden uudelleen määrittelyyn: "Terveys on sitä, että kykenee sopeutumaan ja huolehtimaan itsestään silloin, kun kohtaa tunne-elämän tai ihmissuhteiden ristiriitoja tai ruumiillisia sairauksia." Hietanen vetää kirjoituksensa lopuksi, mielestäni suomalaisuuteen sopivalla tavalla mutkat suoriksi. Olen hyvin järkyttynyt tilanteestasi. Minun täytyy todella saada tavata sinut, 10. ..................................................................................................................................................................... Hyvinvointia ja terveyttä T erveyttä on perinteisesti pidetty yksilön hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä. Toisinaan he sanoivat vääriä asioita. Silmiini osui The Guardian -lehdessä huhtikuussa 2012 julkaistu artikkeli. Kirjoittaja avaa huonoja tuntemuksiaan syvällisesti mutta lopulta toteaa, että ei tällaisista toteamuksista kenenkään ole syytä pahoittaa mieltään. "Terveys on sopeutumiskykyä elämän myrskyissä ja kykyä pärjätä omillaan." Mielestäni voi ajatella, että muodissa oleva elämän laadun mittailu vain sairauden aiheuttaman terveyden menetyksen avulla ja entiseen pyrkimisen tavoitteella ei olekaan koko totuus. Vuonna 1936 Maailman terveysjärjestö WHO määritteli virallisesti terveyden: "Terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain sairauden tai raihnaisuuden poissa oloa." Ihmisen elämää viipaloivaa terveyskäsitettä on näihin päiviin asti haluttu sitkeästi määritellä, mutta nyt näyttää tällainen käsitys tulleen tiensä päähän. Teen mitä tahansa voidakseni auttaakseni sinua, 7. Hän on itsekin tuollaisia toteamuksia esittänyt, mutta vasta kun joutui itse vastaanottamaan niitä, ymmärsi miltä ne voivat tuntua. Säilyä ihmisenä. Deborah Orr jatkaa: "Koska vakava sairastuminen on kiihkeää, intensiivistä aikaa elämässä, jopa pälpättävät tuen ja rakkauden ilmaisut ovat tarpeen. Olen pahoillani puolestasi, 2. Mutta kuitenkin he olivat siinä, tekemässä parhaansa, tuona kauheana ja viheliäisenä aikana. Otsikolla "10 asiaa, jota ei pitäisi sanoa sairastuneelle ihmiselle" Orr listaa pahalta tuntuneita toteamuksia: 1. Jatkaa ihmisenä. Ihmiset tuntevat toivottomuutta, kun näkevät ystävänsä kärsivän. Koska myös tunne-elämän myllerrykset ja ihmissuhteiden ristiriidat on nostettu terveyttä edistävään uuteen arvoon, niistä voisi alkaa enemmän keskustella myös arjen pienten kokemusten tasolla. Kerro minulle tuloksista, 6. Jos joku voi voittaa tämän, se olet sinä, 3
Toimenpiteen lopuksi konsolikirurgi siirtyy uudelleen potilaan äärelle ja eturauhanen poistetaan noin 5 cm:n pituisesta viillosta. Robotit kovassa käytössä HYKS:aan hankittiin ensimmäinen da Vinci leikkausrobotti alkuvuodesta 2009 ja toinen vuoden 2010 loppupuolella. HYKS:ssa vuosina 2009 Kuva 1. Näitä haittavaikutuksia pyrittiin vähentämään perinteisenä tähystysleikkauksena tehtävällä radikaaliprostatektomialla. Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 73-vuotiaalla miehellä on keskimäärin 10 elinvuotta jäljellä, mutta yksilökohtaiset erot ovat merkittävät. Radikaaliprostatektomian tehoa ei ole verrattu sädehoitoon satunnaistetuissa etenevissä tutkimuksissa, mutta takautuvissa tutkimuksissa on todettu viitteitä, että leikkaus on syövänhoidollisesti sädehoitoa tehokkaampi lähinnä korkean riskin syövissä. Yleisesti ajatellaan, että miehellä pitäisi olla elinikää jäljellä ainakin 10 vuotta, jotta leikkausta harkitaan. Tämän jälkeen konsolikirurgi siirtyy potilaan luota konsoliin, jossa hän ohjaa robottia. Avustava lääkäri jää steriilisti pukeutuneena potilaan luo ja huolehtii leikkauksen aikana muun muassa näkyvyydestä ja neulojen sisään viemisestä. Sen on osoitettu vähentävän eturauhassyöpäkuolleisuutta seurantaan verrattuna erityisesti keskiriskin ja korkean riskin syövissä. Robottiavusteinen radikaaliprostatektomia aloitetaan perintei- senä tähystysleikkauksena, jossa laitetaan vatsanpeitteiden läpi portit eli reiät robotin instrumentteja varten. Toimenpide osoittautui hitaasti opittavaksi, eikä se sen takia yleistynyt Suomessa maanlaajuisesti. Leikkausajat lyhenevät Robottiavusteisen radikaaliprostatektomian syövänhoidolliset tavoitteet eivät eroa avoleikkauksesta, ja lähestymistapa on vähän kajoava kuten laparoskooppisessa radikaaliprostatektomiassa. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Kokemuksia HYKS:sta Eturauhasen robottiavusteisia poistoleikkauksia tehty yli viisi sataa R adikaaliprostatektomia eli eturauhasen poistoleikkaus on paikallisen eturauhassyövän vakiintunut hoitomuoto. Radikaaliprostatektomioden määrät HYKS:ssa vuosina 20092011. 4. Laparoskopiaan verrattuna robottiavusteinen toimenpide on tämän takia helpommin omaksuttavissa ja leikkausajat ovat selkeästi lyhyemmät. Robotin avulla saavutetaan kuitenkin vakaa kolmiulotteinen näkymä ja instrumenttien liikelaajuudet ovat huomattavasti paremmat kuin laparoskopiassa. Robotin avulla on tehty alusta alkaen radikaaliprostatektomioita, mutta vuodesta 2012 alkaen myös munuaiskirurgiaa. Peijaksen sairaalassa sijaitseva robotti on pelkästään urologien käytössä, mutta Meilahden sairaalassa olevaa robottia käyttävät gynekologit sekä vatsaelin-, rintaelin- ja sydänkirurgit. Leikkaushoidon kokonaiskuolleisuutta vähentävä vaikutus on tutkimuksissa todettu vain alle 65-vuotiailla, mutta odotettavissa oleva elinikä on tutkimuksen jälkeen noussut. Radikaaliprostatektomiaan liittyy tyypillisiä leikkaushoidon haittavaikutuksia, kuten sairaalahoito, verenvuoto, laskimoveritulpat, tulehdukset ja uusintaleikkaukset
Useimmiten verenvuoto tyrehtyy omia aikojaan, mutta kaksi potilasta on jouduttu leikkaamaan uudelleen vuodon takia. Varsinainen robotin avulla tehtävä osuus toimenpiteestä kestää noin 2 tuntia. Keskimääräinen katetrihoitoaika on ollut 10 päivää. Haittavaikutukset mahdollisia Vaikka robottiavusteinen radikaaliprostatektomia ja siitä toipuminen sujuvatkin useimmiten suunnitellusti, ovat leikkaukseen ja anestesiaan liittyvät haittavaikutukset mahdollisia. Sairaalaan tullaan uudelleen leikkauspäivän aamuna. Keskimääräinen hoitoaika sairaalassa on ollut 1,5 vuorokautta ja 90 prosenttia leikatuista on kotiutunut 2 päivän sisällä toimenpiteestä, suurin osa leikkausta seuraavana päivänä. Avoradikaalien määrät ovat vähentyneet, mutta radikaaliprostatektomioiden kokonaismäärät ovat lisääntyneet. Syynä kokonaismäärän lisääntymiseen on todennäköisesti leikkaushoidon keskittäminen eli robottiavusteiseen radikaaliprostatektomiaan on hakeutunut miehiä pääkaupunkiseudun lisäksi myös muualta Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja yksityissektorilta. Leikkaushaavojen ja kivespussin verenpurkaumat ("mustelmat") ovat melko yleisiä, mutta sinällänsä harmittomia. Noin 12 prosentilla leikatuista on ollut verenvuoto, jonka takia on jouduttu antamaan punasoluja. Osa miehistä on lisäksi saattanut valita aiempaa herkemmin leikkaushoidon sädehoidon sijasta. Kotiin seuraavana päivänä Leikkausta edeltävällä käynti yleensä viikkoa ennen toimenpidettä, jolloin potilas tapaa nukutuslääkärin ja toimenpidelääkärin, jonka kanssa keskustellaan leikkausstrategiasta eli mahdollisesta imusolmukkeiden poistosta ja erektiohermojen säästämisestä. Useimmat miehet ovat kokeneet katetrin haitanneen vointia eniten. Sauman paranemista seurataan varjoainekuvauksella, joka tehdään ensimmäisen kerran viikon kohdalla. Alle prosentille on kehittynyt sauman tai virtsaputken arpiku- 5. Merkittäviä katetriongelmia on ollut niin ikään alle prosentilla potilaista. ..................................................................................................................................................................... Kirurgi leikkaa, robotti avustaa. 2011 tehtyjen radikaaliprostatektomioiden lukumäärät näkyvät kuvassa 1. Jos radikaaliprostatektomiaan yhdistetään imusolmukkeiden poisto, tämä lisää leikkausaikaa noin tunnilla. Mahdollinen merkittävä verenvuoto tapahtuu yleensä osastohoidon aikana ja tämän takia seurataan potilaan hemoglobiinitasoa. Tulehduksia ja suolilamaa on esiintynyt alle prosentilla leikatuista. Leikkaussalissa potilaan valmistelut ja toimenpide vievät aikaa yhteensä 34 tuntia. Kotiutuessa potilailla on virtsatiekatetri, jonka tehtävän on suojata virtsarakon ja virtsaputken välille tehtyä saumaa. Leikkauksen aikainen verenvuoto on vähäistä eli noin 2 dl:n luokkaa. Tuolloin 70 prosentilla potilaista katetri voidaan poistaa
Yhdistelmähoito on raskas, mutta varsinkin nuoremmille potilaille se on perusteltua, koska kysymyksessä on aggressiivinen syöpä. Ennen leikkausta erektion koki onnistuvan usein tai aina 73 prosenttia miehistä ja vuoden kohdalla leikkauksesta 29 prosenttia. Syöpä kasvoi leikkauspintaan 21 prosentilla eturauhaseen rajoittuvissa syövissä ja 51 prosentilla eturauhasen ulkopuolelle kasvavissa syövissä. Ennen leikkausta vaippojen käyttö on harvinaista eli vain alle prosentti leikatuista käytti vaippoja. Kunnollista satunnaistettua tutkimusta asetelmasta ei kuitenkaan toistaiseksi ole ja lähitulevaisuudessa leikkauksia tullaankin tekemään paikallisesti edenneissä syövissä yhteispohjoismaisessa tutkimuksen puitteissa. Vähemmän syöpää enemmän elämää Kokemuksia HYKS:sta ... jatkoa edelliseltä sivulta rouma. Heti leikkauksen jälkeen vaippojen käyttö on enemmän sääntö kuin poikkeus. Leikkauksen jälkeisen prostatapesän sädehoidon on saanut 26 prosenttia miehistä. Robottiavusteisia radikaaliprostatatektomioita tehdään tällä hetkellä neljänä päivänä viikossa eli yhteensä seitsemän leikkausta viikossa. Hoitomuodon valinnan ja hoitojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että potilas ja hänen lähipiirinsä tuntevat perusasiat, niin itse tautia ja tarjolla olevia hoitoja kuin potilaan omaa tilannetta koskevia. Suuri ongelma on täl- Erektiohermot voidaan säästää Radikaaliprostatektomiaan liittyvä tyypillinen haittavaikutus Henrikki Santti LT, FEBU, urologian erikoislääkäri turauhassyöpädiagnoosin saamisen jälkeen alkaa usein potilaan päässä pyöriä tuhansia kysymyksiä. Eturauhassyöpäpotilaan puolisona törmäsin itsekin tähän asiaan, kun kävimme yhdessä lääkärin vastaanotolla. Monet valittavat sitä, että vasta kotimatkalla muistuu mieleen asioita, joita olisi pitänyt kysyä lääkäriltä. Jyrkkään leikkausasentoon liittyvää yläraajojen ohimenevää puutumista on esiintynyt muutamalla prosentilla miehistä. ..................................................................................................................................................................... Syynä tähän virtsaamisen parantumiseen on todennäköisesti radikaaliprostatektomian sivutuotteena tuleva eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttaman virtsankulkuesteen korjaantuminen. Leikkauksen aikana erektiohermot pyritään säästämään, jos erektiokyky on kunnossa ennen leikkausta. Samoin läheisillä. Leikkausnäytteessä syöpä oli eturauhaseen rajoittuva 77 prosentilla ja eturauhasen ulkopuolelle kasvava 23 prosentilla. Erektiohermot säästettiin toisella puolella 20 prosentilla ja molemmilla puolilla 55 prosentilla leikatuista. Näissä tilanteissa leikkausta on edeltänyt tai seurannut sädehoito. Jos erektiohermot pyrittiin säästämään molemmilla puolilla, vuoden kohdalla erektio onnistui usein tai aina 38 prosentilla miehistä. Parasta olisi tehdä itselleen muistilista niistä asioista, jotka eniten hämmentävät tai askarruttavat. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta tietoa omasta sairaudesta kuitenkin tarvitaan. Eri syistä on jouduttu leikkaamaan uudelleen reilut prosenttia potilaista. Jäljelle jäävänä päivänä tehdään robotilla munuaiskirurgiaa eli toimenpiteiden määrää rajoittaa tällä hetkellä pula robottileikkauskapasiteetista. Jos mahdollista, kannattaa ottaa läheinen henkilö mukaan vastaanotolle kuuntelemaan. Päätökseen vaikuttavat myös syövän ärhäkkyys ja luonnollisestikin kuinka tärkeäksi mies kokee erektiokyvyn. Olen jäljempänä valikoinut ja lyhennellyt sekä englannin kielestä vapaasti kääntänyt 6. Kasvu leikkauspintaan, mitattavissa oleva PSA ja leikkauksen jälkeinen sädehoito olivat yleisiä erityisesti korkean syöpäriskin miehillä. Leikkaukseen pitkä odotusaika Lähitulevaisuus tuo tuskin suuria muutoksia toimenpiteen toteutukseen, mutta koko ajan lisääntyvä kokemus mahdollistaa hoitotuloksien parantumisen. Leikkausnäytteen Gleason-pisteiden mukaan syöpä oli oletettua ärhäkkäämpi 35 prosentissa ja kiltimpi 11 prosentissa syövistä. Tähän asti robottiavusteisesti on leikattu yksittäisiä, paikallisesti edenneitä syöpiä ja hoitoon on useimmiten liitetty leikkauksen jälkeinen sädehoito. Tärkeää on huolellisesti valmistautua keskusteluun lääkärin kanssa. Lääkärille esitettävien kysymysten jäsentämisessä ja muotoilemisessa voi käyttää apuna vaikkapa seuraavaa muistilistaa, jonka löysin Internetistä kanadalaisen Manitoban eturauhassyöpä-tukiryhmän sivuilta: www.manpros.org (Prostate Cancer Canada Network, Winnipeg). Pidätyskyky paranee kuitenkin vuoteen saakka ja vuoden kohdalla 11 prosenttia leikatuista käytti yhtä tai useampaa vaippaa. Muutenkin jännitti ja pelotti. Useimmiten kysymyksessä oli koepaloissa todetun Gleason 6 -syövän muuttuminen Gleason 7 (3+4) syöväksi. Vaikka tämä tuskin heikentää syövän hoitotulosta, on odottaminen henkisesti raskasta useimmille miehille. Muita vakavia komplikaatioita on esiintynyt noin prosentilla miehistä. Mitä E Puolella keskikorkea riski Syöpäriskin suhteen leikatuista kuului 33 prosenttia matalaan, 57 prosenttia keskikorkeaan ja 10 prosenttia korkeaan luokkaan. Tiedontarve on yhtäkkiä valtava. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että yhdistelmähoidolla saavutetaan syövänhoidollisesti paras hoitotulos. Suuri osa näistä miehistä käyttää housunsuojaa varmuudeksi ja toistaiseksi vain kahdelle potilaalle on tehty virtsanpidätyskykyä korjaava pantaleikkaus. on heikentynyt erektiokyky. Toinen tyypillinen leikkauksen jälkeen ilmenevä haittavaikutus on ponnistustilanteissa tapahtuva virtsankarkailu. Ennen leikkausta virtsaukseensa tyytymättömiä oli 12 prosenttia miehistä ja vuoden kohdalla leikkauksesta enää 6 prosenttia. lä hetkellä odotusaika leikkaukseen, joka matalan ja keskikorkean riskin syövissä on 23 kuukautta. Vuoden sisään leikkauksesta PSA nousi mitattavalle tasolle (yli 0,05) 17 prosentilla leikatuista. Päässä vallitsi yhtäkkiä kaaos eikä mitään kysymyksiä tullut mieleen silloin, kun niitä olisi vihdoinkin ollut tilaisuus esittää
Voinko käyttää samanaikaisesti muita lääkkeitä ja ottaa tarvittaessa esimerkiksi särkylääkkeitä. Entä vitamiinien ja lisäravinteiden nauttiminen. Minkälaiset lääkkeet tällöin olisivat suositeltavia? 7. Onko lääkkeen ottamista varten mitään erityisiä ohjeita. Jokainen voi myös testata omia tietojaan yrittämällä itse vastata näiden listojen kysymyksiin. Kuinka nopeasti lääke vaikuttaa. Miten saan niistä tietoa. Voinko saada kaikista niistä kopiot itselleni. Saanko itse valita toimenpiteen tekijän ja etenkin leikkaavan lääkärin (kirurgin). 5. kysymyksiä lääkärin suosittelemasta hoidosta ja sen seurauksista: Mikä on ennusteeni viiden, seitsemän tai kymmenen vuoden kuluttua. ..................................................................................................................................................................... lääkäriltä kannattaisi kysyä? muutamia keskeisiä kysymyksiä kanadalaiselta listalta sekä muokannut niitä Suomen oloihin sopiviksi.. Voiko apteekissa vaihtaa lääkkeen halvempaan (korvaavaan) lääkkeeseen vai onko pysyttävä juuri reseptin mukaisessa lääkemerkissä. ravinnon tai liikunnan suhteen. Kauanko toimenpide tai hoito kestää ja mitä eri vaiheita siinä on. Kuinka vakava tilanteeni on tällä hetkellä. Miten pitkälle eturauhassyöpäni on levinnyt. 7. Kerro lääkärille, jos et ymmärtänyt jotain sairauteesi tai lääkitykseesi liittyvää asiaa. kaikki käyttämäsi lääkkeet, lisäravinteet, vitamiinit (nimet, vahvuudet ja annostus) ja ota myös mahdolliset reseptit mukaan 2. Pyydä lääkäriä selittämään tarkemmin. Irma Lehtimaja Terveydenhoitaja Propon järjestösihteeri Lähde: www.manpros.org (Prostate Cancer Canada Network, Winnipeg). Muistilista lääkehoitoa saavalle potilaalle: Valmistaudu kertomaan lääkärille seuraavat asiat: 1. Mitä voi päätellä PSAarvoista, Gleason-luvuista ja muista tutkimuksista, joita minulle on tehty. Mitkä eri hoitovaihtoehdot soveltuisivat minulle: a) radikaali poistoleikkaus, b) ulkoinen sädehoito, c) brakyhoito (sisäinen sädehoito eli "säteilevät jyväset"), d) kryoablaatio (jäädytyshoito), e) hormonihoito, f) aktiivinen seuranta 6. Hoidon sivu - tai haittavaikutukset. 9. Mistä minä ja perheeni voisimme hankkia luotettavaa lisätietoja eturauhassyövästä. Kuka tekisi suositellun hoitotoimenpiteen. 10. 8. Näistä kysymyksistä on toivottavasti hyötyä myös niille potilaille, jotka eivät ole enää Kysymyksiä, joita kannattaa kysyä lääkäriltä jo alkuvaiheessa: 1. Mitä olisi tehtävä, jos unohdan ottaa lääkkeen. Kauanko potilas tulee olemaan sairaslomalla. joistakin lääkkeistä mahdollisesti havaitsemasi oireet tai sivuvaikutukset Kysy erityisesti: Mitä sivuvaikutuksia lääkehoidolla voi olla. Miten saan tietää tutkimustuloksista myös jatkossa. myös kaikki muut sairautesi (ota mukaan vanhat sairauskertomuksesi) 5. Onko olemassa muita kokeita tai tutkimuksia, jotka voisivat antaa lisätietoa syöpäni tilanteesta. Kaikkia näitä kysymyksiä ei tietenkään tarvitse esittää, niistä voi valita itselleen tärkeät. Millainen hoitotoimenpide on. 12. Mitä kokeita ja tutkimuksia minulle on tähän mennessä tehty ja mitä niistä on ilmennyt. kaikki todetut allergiasi ja yliherkkyytesi, etenkin lääkeaineallergiat 6. 2. Kauanko potilas tulee viipymään sairaalassa. Tekö itse vai joku toinen lääkäri. Mitä ja minkälaista apua potilas tulee tarvitsemaan hoidon aikana ja sen jälkeen kotona. Mitä tulokset merkitsevät. Mitä on tehtävä, jos tiettyjä sivuvaikutuksia ilmenee. 3. 4. 11. Kuinka nopeasti minun täytyy tehdä hoitovaihtoehdon valintaa koskeva ratkaisuni. Mihin lääkärin hoitosuositus perustuu ja miksi muut vaihtoehdot suljettaisiin pois. Kuinka kiire on hoitoni aloittamisella. mahdollisen alkoholinkäyttösi ja tupakointisi 3. Mitä ne olisivat. Keneltä muulta lääkäriltä mahdollisesti kannattaisi pyytää sairauttani ja sen hoitoa koskeva perusteltu "toinen mielipide"? tautinsa alkuvaiheessa tai saavat tai tulevat saamaan lääkehoitoa. Onko olemassa kliinisiä tutkimushoitoja, joihin olisi mahdollisuus osallistua. Onko elämäntapojen muutos tarpeen esim. Lyhytaikaiset ja mahdollisesti pitkäaikaiset tai pysyvät. Sisältyykö siihen riskejä yleensä ja minun kohdallani erityisesti
CyberKnife® on maailman ensimmäinen ja ainoa robottitekniikkaan perustava sädekirurginen hoitolaite, jolla voidaan hoitaa kasvaimia jopa 0.3 millimetrin tarkkuudella. Nivelillä varustettu robotti on osa tähän laitteeseen nimenomaan sisältyvää etua: potilasta voidaan käytännössä lähestyä säteillä mistä suunnasta tahansa ja potilaan tai hoitokohteen liikettä voidaan korja- Kuva 1. ta hoidon aikana mihin suuntaan hyvänsä. Hoidonaikaisella kuvantamisella varmistetaan hoidon osuvuus ja ohjataan 8. Toinen robotti liikuttaa hoitopöytää, jolla potilas makaa hoidon aikana. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Pohjoismaiden ensimmäinen K uopion yliopistolliseen sairaalaan on hankittu uusi tarkkuussädehoitolaite, joka otettiin käyttöön huhtikuun 2012 alussa. Nivelet tekevät myös kiertoliikkeet mahdollisiksi. Laitteistoon kuuluvat myös katossa sijaitsevat röntgenputket ja lattiassa olevat kuvalevyt. Kohdealue voi sijaita missä kehonosassa tahansa. Potilaan hoitoannos muodostuu yli sadasta eri suunnasta potilaaseen kohdistuvasta kapeasta sädekeilasta, kun perinteisessä sädehoidossa käytettyjä suuntia on keskimäärin neljästä seitsemään. CyberKnife® seuraa hoidon aikana kasvaimen ja potilaan liikkeitä ja muokkaa tarvittaessa hoitoa niiden mukaisesti. Kuopioon asennettu laite on järjestysnumeroltaan 295 maailmassa, ja se on pohjoismaiden ensimmäinen. CyberKnife ® otettu käyttöön KYS Syöpäkeskuksessa Teknisistä ominaisuuksista CyberKnife® -laitteisto (kts kuva 1.) sisältää kaksi "robottikäsivartta". Tämä mahdollistaa säteilylle herkkien alueiden tehokkaan välttämisen, jolloin hoitojen haittavaikutukset jäävät pieniksi. Toisen robotin päässä sijaitsee lineaarikiihdytin, josta saadaan 6MV fotonisäteilyä
CyberKnife® käy itse hakemassa ja vaihtamassa tarvitsemansa rajaimen ennen hoidon alkua ja tarvittaessa hoidon aikana. Hengitystahdistuskamerat seuraavat potilaan hengitysliikettä hoidon aikana. Säteilyannos on yleensä 77,25 Gy kerrallaan ja kokonaisannos on 3537 Gy. CyberKnife® -laitteessa olevat säteilykentän rajaimet (kollimaattorit) ovat ympyränmuotoisia ja niiden koko vaihtelee puolesta sentistä kuuteen senttiin. Yksittäinen hoitokerta kestää noin 3040 minuuttia. Tämä laite osuu siis liikkuvaan maaliin. Tämä vastaa biologiselta vaikutukseltaan hyvinkin perinteisellä tekniikalla toteutettua ulkoista sädehoitoa. Rajaimet sijaitsevat kuvassa varsinaisen hoitolaitteen takana olevalla pöydällä. ..................................................................................................................................................................... KYS Syöpäkeskuksen "CyberTeam": Vasemmalta: Fyysikko Jan-Erik Palmgren, röntgenhoitaja Kari Tervo, fyysikko Jan Seppälä, röntgenhoitaja Aija Juutilainen, erikoislääkäri Liisa Sailas. Haittavaikutuksetkin jäävät vähäisiksi hoidon tarkkuuden ansiosta. Potilaalle hoito on helpompi, koska koko hoitojakso on ohi puolessatoista viikossa, kun perinteinen ulkoinen sädehoito kestää lähes kahdeksan viikkoa. CyberKnife® tuo oman oleellisen lisänsä laitekantaan. Sen suomia teknisiä ja hoidollisia etuja voidaan tarvittaessa hyödyntää myös valtakunnallisesti. CyberKnife-tekniikan etuja Uuden laitteen keskeinen piirre on tarkkuus. hypofraktiointia, eli käytetään suuria kerta-annoksia joka toinen päivä annostellen ja keskimäärin hoitokertoja on viisi tai kuusi. iiris-kollimaattori, jossa rajaimen koko vaihtuu hoidon aikana. Ennen hoidon alkua tässäkin hoidossa potilaalle asetetaan kultajyvät. Lopuksi CyberKnife® ei kuitenkaan tule korvaamaan tavanomaista, perinteisen tekniikan sädehoitoa. Toisaalta joskus saatetaan haluta jättää hoitoalueen keskelle alue, jonne säteilyannos on mahdollisimman pieni (esimerkiksi eturauhasen läpi kulkeva virtsaputki), siihenkin CyberKnife® -laitteistolla pystytään. kana kuvantamalla potilaan ja kasvaimen liikkeitä ja muokkaa tarvittaessa hoitoa niiden mukaisesti. Vapaa suuntien valinta ja hoitokohteen mukainen "muotoiltavuus" ovat suurena apuna silloin, kun kasvain sijaitsee hankalassa paikassa. Laitteen hoidonaikainen tarkkuus on omaa luokkaansa. Määrätyissä tilanteissa myös uusintasädehoito on mahdollista. Hoitokohteeseen voidaan antaa hyvinkin suuria sädeannoksia, mutta ympäröivät kudokset säästyvät säteilyn aiheuttamilta haittavaikutuksilta. CyberKnife® käyttää niitä eturauhasen liikkeen seuraamiseksi ja tekee kohdistuksen ja korjauksen niiden perusteella. Kuvasta puuttuu tiimin toinen lääkäri, erikoislääkäri Heli Virsunen. robottia.. Koska sädehoito voidaan rajata hyvin tarkasti vain kohdealueelle, hoidon kerta-annosta voidaan turvallisesti nostaa. Koska säteily voidaan kohdistaa potilaaseen lukemattomista eri suunnista, saadaan annosjakaumasta erittäin tarkasti hoitokohteen muotoinen. Eturauhassyövän sädehoidossa sovelletaan ns. Suurin osa sädehoidoista toteutetaan edelleenkin turvallisesti ja tehokkaasti käytössä olevilla lineaarikiihdyttimillä. CyberKnife® -hoidossa käytettäänkin tyypillisesti suuria kerta-annoksia, jolloin kokonaishoitoaika lyhenee. CyberKnife® seuraa hoidon ai- Liisa Sailas Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri KYS, Syöpäkeskus Jan-Erik Palmgren Sairaalafyysikko KYS, Syöpäkeskus 9. Kuopion laitteessa on myös ns. Joissakin tilanteissa, kuten esimerkiksi pienessä paikallisessa keuhkosyövässä, korkea-annoksinen sädehoito voi korvata leikkauksen. Hoito sinällään ei tunnu miltään, eikä potilas ole hoidon jälkeen sen säteilevämpi kuin ennenkään. CyberKnife® ja eturauhassyövän hoito CyberKnife® soveltuu hyvin myös eturauhassyövän sädehoitoon. Sellaisia ovat esimerkiksi jotkut aivokasvaimet tai vaikkapa suurten verisuonten katveessa sijaitsevat kasvaimet, jotka soveltuvat huonosti leikkaukseen tai perinteiseen sädehoitoon. Jos kasvain sijaitsee alueella, jossa se liikkuu hengityksen tahtiin (esimerkiksi keuhkokasvaimet), laite ikään kuin hengittää potilaan mukana
min elämän rajallisuuden ja osaan arvostaa läheisiäni entistä enemmän. Toivon jokaiselle samassa tilanteessa oleville hyviä hetkiä omien harrastusten parissa ja sanon vielä, että ei sen taudin päälle kannata jäädä makaamaan, vaan mennä eteenpäin. Harrastan uimahyppyjä ja pelkäsin, että se voi loppua, jos virtsanpidätyskyky ei pidä. Tarkoitukseni on osallistua toukokuussa Härveli Cuppiin, kansainväliseen uimahyppykilpailuun masters-sarjassa ja myöhemmin kesällä SM-kilpailuun. Saavutin tilan jossa en tuntenut ruumistani ja aloin nähdä upeita värillisiä kuvia, maisemia, auringonlaskuja, kukkia ja niittyjä. Myös vaimoni halusi, että menisin leikkaukseen. Harrastukset jatkuvat Koska olen eläkkeellä, se ei haitannut muuta kuin harrastuksia. Seuraavana päivän mi- Eturauhassyöpä ja minä nut kotiutettiin ja illalla menin kilometrin lenkille. Seuraava koe on kesäkuussa ja toivoa sopii, että sekin on mittaamaton. Kipuilin sen asian kanssa, leikataanko vai ei leikata eli tilannetta olisi seurattu. Mutta en ole kärsinyt siitä. Lääkäri otti kokeita ja sanoi, että jatkossa urologisiin tutkimuksiin. 2011. Kesäkuussa viimein pääsin tähystykseen ja minusta otettiin koepalat. Teen säännöllisesti alavatsan lihaskuntoharjoituksia. Silloin me olemme voittajia. Jorma Luoma 10. Niiden perusteella lääkäri sanoi, että minulla on 50 prosentin varmuudella eturauhassyöpä ja määräsi ultraäänikuvaukseen ei kiireellisenä. Hoitaja riemastui sanoen ja joka sanaa painottaen, että tällä ei sitten ole mikään kiire ja pani kuvaukseni 3 kuukauden päähän. Haluan omalta osaltani olla vertaistukihenkilönä kaikille, jotka painivat samojen asioiden kanssa. Pelkoni oli täten turha. ..................................................................................................................................................................... Kuva: Jussi-Pekka Kentala Vähemmän syöpää enemmän elämää O len 65-vuotias mies ja minulla todettiin eturauhassyöpä. Toisaalta jos sitä oli jo silloin, syöpäni olisi erittäin hitaasti kasvavaa. Eniten minua on auttanut vaimoni tuki, sekä sairaalasta saadut neuvot. Yöllä joudun käymään vähintään kolme kertaa vessassa. Peijaksessa ultraäänikuvauksessa lääkäri hermostui ja sanoi, että tätä ei enää siirretä 3 kuukauden päähän, vaan tämä on selvittävä kiireellisenä. Myös sädehoitoa pohdiskelin, koska pidin kiusallisena sillä alueella tehtäviä operaatioita, varsinkin kun kuulin kaikista katetri- ja vaippavaiheista. Helmikuussa 2011 menin Peijakseen kovan flunssan vuoksi. Olen juossut erilaisissa aiheeseen liittyvissä tilaisuuksissa, liityin eturauhassyöpäyhdistykseen ja vertaistukiryhmään. Se oli jotain todella upeaa. Jouduin 36 kuukauden leikkausjonoon. Lääkäri oli vaihtunut ja taas tutkittiin ja annettiin lähete tähystykseen. Olen myös antanut haastattelun Syöpäyhdistyksen lehteen. Minulle on tehty radikaali eturauhasen robottiavusteinen poistoleikkaus. Suurin syy tarinani kertomiselle on se, että syövän toteamiseen panostettaisiin enemmän. Urologi suositteli leikkausta, joten päädyin siihen. Olen avautunut sairaudestani läheisilleni, johon kuuluvat myös harrastuskaverit. Lopuksi voin jo sanoa, että en ole antanut sairauden masentaa itseäni, vaan jatkanut elämääni entiseen malliin. Samoin silloin kun kirjoittaa kauniita sinisiä ajatuksia. Se rajoittaa jonkin verran sitä, mihin menee eli reviirini on vähän pienentynyt. Jos kaikki olisi tehty oikein, niin olisin päässyt leikkaukseen jo kesäkuussa. Tammikuussa sain kuulla, että syöpä oli läpäissyt kapselin marginaalisella alueella eli ilmeisesti kaikki saatiin pois. Lisäksi mietityttää, että oliko minulla syöpää jo 2001, kun ensimmäistä kertaa asiasta valitin. Puhun taudista rehellisesti. Jos syöpäni olisi ollut erittäin nopeasti leviävää, olisin voinut kuolla siihen 3 kuukauden jonoon, ehkä. Jouduin pitämään viikon katetria, jota inhosin yli kaiken. Parin viikon kuluttua olin jo tunnin hyppyharkoissa ja kaikki tuntui hyvältä. Taasen vauhtia piti hakea terveyskeskuksesta. Lääkäri sanoi, oho, kun kerroin asiasta. Nämä harrastukset antavat ruumiin ja sielun ravintoa ja ovat minulle erittäin tärkeät. Sanoin lääkärille, että ei oikein tunnu miltään, sillä olen menettänyt lapseni aivokasvaimeen 1998. Tähän asti kaikki on mennyt paremmin kuin uskalsin toivoa. Lisäksi olen julkaissut neljännen omakustannekirjani. Koska minua ei ollut ennen nukutettu, ajattelin rentouttaa itseni ja aloin esilääkityksen saatuani meditoida. Elokuussa sain eturauhassyöpädiagnoosin. Lisäksi hän piti koko kuvausta melko turhana eli olin 3 kuukautta turhassa jonossa. Mutta virtsaamistarve on tihentynyt ja pitäisi aina päästä kohtuullisen nopeasti vessaan. Kesti 3 kuukautta päästä leikkaukseen eli 16.11. Olen entinen itseni, mutta tajuan nyt syvällisem- Syöpä mietityttää Joulua odotellessa mietin, levisikö syöpä rauhasen ulkopuolelle siinä 3 kuukauden ultrajonossa ja kenen on silloin syy. Lääkäri sanoi, että minun ikäiselläni ei voi olla eturauhassyöpää. Toinen harrastukseni on kirjoittaminen, jossa olen kevään aikana saavuttanut muun muassa isä-kirjoituskilpailun kolmannen palkinnon. Vuonna 2001 valitin terveyskeskuksessa alapään vaivoja. On tärkeää, että syöpä selvitetään mahdollisimman nopeasti, jos epäily on, sillä koskaan ei voi tietää laatua ennen kuin se on tutkittu. Aloin kirjoittaa syöpärunoja, joita olen laittanut Syöpäyhdistyksen keskustelusivuille. Vuoden alussa PSA-koe oli mittaamaton eli nolla, niin kuin pitäisi olla. Siinä eturauhassyöpä unohtuu, kun ponnistaa laudalta ilmaan ja sujahtaa siniseen veteen. Olen onnekas, sillä olen säästynyt vaippavaiheelta. Jälleen menin terveyskeskukseen, jossa tutkittiin ja otettiin kokeita
..................................................................................................................................................................... Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry 15 vuotta työtä eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi Avoin yleisötilaisuus eturauhassyövän nykyaikaisista hoitomahdollisuuksista Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 17.0020.00 Paikka: Biomedicum Helsinki, P-kerros, luentosali 1 Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki OHJELMA Avauspuheenvuoro: Kansanedustaja Mikael Jungner Paikallisen eturauhassyövän uudet hoidot: aktiiviseuranta ja robottileikkaus Dosentti, kirurgian ja urologian erikoislääkäri Antti Rannikko, HUS Urologian klinikka Eturauhassyövän nykyaikainen sädehoito Professori, ylilääkäri Vesa Kataja, KYS Syöpäkeskus Edenneen eturauhassyövän uudet hoitomahdollisuudet Syöpätautien erikoislääkäri, LT Tapio Utriainen, HUS Syöpätautien klinikka Tämän päivän osallistuva potilas Toiminnanjohtaja Hannu Tavio, Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry PROPO Vapaa pääsy Tervetuloa 11
Toimitusjohtaja Kari Ojala luennoi maakunnallisten syöpäyhdistysten ja potilas- sekä paikallisryhmien yhteistyöstä. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu Turun ja Lounais-Suomen alueelta hieman vajaa 300 eturauhassyövän sairastanutta miestä sekä lisäksi lähes saman verran heidän läheisiään, lähinnä puolisoita. Ryhmän jäsenmäärän suuruutta voidaan tarkastella negatiivisessa sekä positiivisessa hengessä. Ajatus ja tarve ryhmän perustamiseen virisi edellisenä vuonna eturauhassyöpäpotilaiden parikurssilla olleilta paris- kunnilta Regina ja Tuomo Mäkitalolta sekä Tuula ja Erkki Vuoriselta. sanneena, kiittää kaikkia ryhmän rohkeita miehiä sekä upeita läheisiä ryhmämme pitkästä taipaleesta. Kokouksessaan 22.5.2012 yhdistyksen hallitus täydensi järjestäytymistään ja valitsi varapuheenjohtajakseen vuodelle 2012 Jukka Moilasen. 12. Kymmenet ammattitaitoiset eri alojen asiantuntijat, lääkärit ja muut alustajat ovat vuosien saatossa tehneet pyyteetöntä työtä ja jakaneet tietoa, tukea sekä uskoa huomiseen. Sakari Rannikko ja arkkipiispa em. Aiemmin kunniajäseniksi on kutsuttu professori em. Kiitän tietysti myös vuosien varrella ryhmän toimikunnassa toimineita miehiä sekä heidän läheisiään sekä puheenjohtajia, osa jo edesmenneitä, Tuomo Mäkitaloa, Voitto Laihoa, Harri Engreniä sekä Kaino Tuomista. ..................................................................................................................................................................... Ryhmän toiminta on hyvin jäsentensä näköistä. Positiiviseksi ja iloiseksi ainakin ETUSET-ryhmän sihteerin sekä urologisen sairaanhoitajan tekee se, että miehet sekä hei- Sanna Tölkkö ETUSET-ryhmän sihteeri 1997 urologinen sairaanhoitaja, TYKS JÄRJESTÖASIAA Yhdistyksen 25.4.2012 pidetty kevätkokous kutsui hallituksen esityksestä yksimielisesti monivuotisen puheenjohtajamme ja hallituksen jäsenen hammaslääkäri Olavi Heikinheimon yhdistyksen kunniajäseneksi. Tämä onkin asia, jota ryhmän luentoiltoihin tuleville asiantuntijoille ja alustajille ryhmästä ennakkoon kerron; ryhmä on aktiivinen, vaikeasta sairaudesta huolimatta positiivinen ja avoin ja ryhmässä "asiat puhutaan niin kuin ne ovat". Negatiiviseksi ryhmän suuren jäsenmäärän tekee niin monien miesten, yhä nuorempienkin, hieman yli 40vuotiaiden miesten, sairastuminen eturauhassyöpään. Suuri kiitos. Vähemmän syöpää enemmän elämää ETUSET-ryhmä 15 vuotta aktiivista toimintaa Sairaanhoitaja Sanna Tölkkö. dän läheisensä ovat löytäneet ryhmän toiminnan, olleet avoimia ja ennakkoluulottomina tulleet esille sairautensa aiheuttamien ongelmien ja tunteiden kanssa. Heidän kokemuksensa kurssilta, toisten saman sairauden kokeneiden tapaaminen, yhteiset kannustavat keskustelut ja tiedon saaminen auttoivat ymmärtämään omaa, sekä puolisona läheisen sairautta. Em. Lämmin kiitos heille. Ryhmän toiminnan ovat tietysti mahdollistaneet LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen henkilökunta sekä toimitusjohtaja Kari Ojala, jotka taloudellisesti sekä monilla muilla tavoin ovat myötävaikuttaneet ETUSET-ryhmän toiminnan monipuolisuuteen. päivä vuonna 1997, aprillipäivän jälkeisenä iltana, 15 vuotta sitten, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa kokoontui ensimmäistä kertaa eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä vertaistukiryhmä ETUSET. Tilaisuuden avasi ryhmän sihteeri, sairaanhoitaja Sanna Tölkkö ryhmän historiaa sisältäneellä lämpimällä puheella: Huhtikuun 2. arkkipiispa John Vikström puhui teemasta "Terveys ja elämän tarkoitus", vs. Tämä on edelleen ETUSETryhmän toiminta-ajatus; saada tietoa sekä jakaa ajatuksia, kokemuksia ja tunteita saman sairauden kokeneiden potilaiden sekä läheisten kanssa. ETUSET-ryhmän toiminnan alkaessa 15 vuotta sitten, aktiivisina jäseninä oli vain 2 potilasta läheisineen. Haluankin, ryhmän toimintaa alusta seuranneena ja luot- L ounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteydessä toimiva ETUSET-ryhmä vietti 15 v juhlapäiväänsä MeriKarinan juhlasalissa 2.4.2012 työn merkeissä eli jäsenille suunnatulla juhlaluennolla. John Vikström. urologian ylilääkäri Peter Boström luennoi aiheesta "Eturauhassyövän hoitojen kehittyminen viimeisen 15 vuoden aikana" ja PROPO:n toiminnanjohtajan Hannu Tavion aihe oli "Potilasjärjestöjen merkitys"
Klo 10.30 M/S Superstar lähtee Tallinnaan. 275 huonetta, joissa kylpy/suihku, WC, TV, ilmastointi, kylpytakki, tallelokero, puhelin ja minibaari. Klo 16.30 M/S Baltic Princess saapuu Helsingin Länsiterminaaliin. Tiistai 16.10.2012 Aamiainen hotellissa. Linja-autokuljetus Tallink Spa & Conference Hoteliin. Klo 15.0018.00 ohjelmaa hotellin kokoustiloissa. Tallink Spa & Conference Hotel**** Sadama 11A Tallinn 10111, puh. Loppuilta vapaata aikaa. Klo 20.00 kolmen ruokalajin illallinen hotellissa. Klo 13.00 M/S Baltic Princess lähtee Helsinkiin. Matkavakuutus on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen. Matkari Oy, puh. Klo 14.00 18.00 ohjelmaa hotellin kokoustiloissa. Lounasbuffet ja majoittuminen hotelliin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Klo 12.30 lounasbuffet hotellissa. ..................................................................................................................................................................... Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry :n Seminaarimatka Tallinnaan 15.17.10.2012 PROPO 15 vuotta potilaiden ja läheisten yhdyssiteenä. Kokousmatkan ohjelma: Maanantai 15.10.2012 Kokoontuminen klo 09.30 Helsingin Länsisatamassa Tallink Siljan terminaalissa. Klo 12.30 saavutaan Tallinnaan D-terminaaliin. +372-6301 000 Moderni vuonna 2007 avattu kylpylähotelli Tallinnan keskustassa. Matkalla mukana luennoitsijoina muun muassa Syöpäyhdistyksen ylilääkäri, dos.LT Liisa Pylkkänen ja urologian erikoislääkäri Kari Rapala. Hotellissa on nykyaikainen konferenssikeskus, ylellinen Aqua Spa, kauneushoitola ja ravintola. Laivalippujen jako. (02) 2657 913, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika (pp/kk/vv) sekä kuljetustarve Porista/Turusta. Paikkoja rajoit ettu määrä. 13. Klo 10.00 12.00 opastettu kaupunkierros Tallinnassa. Matkan hinta: Matkan hinta/henkilö, kahden hengen huoneessa: 181,00 euroa Matkan hinta yhden hengen huoneessa: 241,00 euroa Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki kansipaikoin linja-autokuljetukset Tallinnan satama-majoitushotelli-Tallinnan satama kahden yön majoitus Tallink Spa & Conference Hotelissa kylpyläosaston käyttö majoitushotellissa kokoustila ohjelman mukaan opastettu kaupunkikierros Tallinnassa kaksi aamiaista, kaksi lounasbuffeeta, kolmen ruokalajin illallinen Lisämaksusta: Kylpylähoidot, joihin varattava ajat etukäteen Tallink Spa & Conference Hotelista. Klo 12.00 linja-autokuljetus Tallinnan satamaan D-terminaaliin. Meno- ja paluukuljetukset Porista ja Turusta Helsinkiin järjestetään tarpeen mukaan. Keskiviikko 17.10.2012 Aamiainen hotellissa
Kahvitarjoilu. Mukaan mahtuu max. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle. VANTAAN keskusteluryhmä kokoontuu Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n huoneessa (kysy reitti kirjaston lastenosastolta 1.krs) os. Keskusteluryhmä on tarkoitettu eturauhassyöpään sairastuneen läheisille, puolisoille ja ystäville. TIEDUSTELUT: Järjestösihteeri, terveydenhoitaja Irma Lehtimaja p. Päivät ovat: 28.8, 25.9, 23.10, 20.11, ja 18.12. 30m. 150 m, vasemmalle Pieni Roobertinkatua n. raitiovaunulla nro 10, Diana-puistossa pois ja lyhyt kävely Erottajankatua eteenpäin n. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää PIENRYHMÄKOKOONTUMISIA PK-seudulla syksyllä 2012 Keskusteluryhmät ovat kaikille eturauhassyöpäpotilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa. Osaavana ja kokeneena työparina on yhdistyksen järjestösihteeri, terveydenhoitaja Irma Lehtimaja. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoivomuksineen osoitteeseen: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, Hallitus Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki tai s-postilla hannu.tavio@cancer.fi tai irma.lehtimaja@cancer.fi Lisätietoja antavat: Puheenjohtaja Matti R.J.Niemi 0400 404903, toiminnanjohtaja Hannu Tavio 040 7653228 tai Irma Lehtimaja 041 5014176 www.propo.fi Uusi läheisten keskusteluryhmä aloittaa syksyllä Helsingissä Tule hakemaan tietoa ja tukea! Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin ja aloitamme 5.9. Sörnäisten metrolta, raitiovaunupysäkiltä (7A/B , 6 ja 8) tai bussipysäkiltä on lyhyt kävelymatka. 10 henkilöä. Päivät ovat: 5.9, 19.9, 3.10, 17.10, 31.10, 14.11, 28.11 ja 12.12. Ryhmän vetäjänä toimii terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja Irma Lehtimaja, jonka puoliso on sairastanut eturauhassyövän. Toiminnanjohtajan tehtävän hoitamisessa on erityistä hyötyä jos sinulla on: kokemusta järjestötehtävistä yhteistyökykyä neuvottelutaitoa hyvää kirjallista ja suullista ulosantia taloudellista ajattelua henkilökohtaisen tietokoneen monipuolista käyttötaitoa ruotsin ja englannin kielen perustaidot Tehtävä tulisi ottaa vastaan sopimuksen mukaan. Lummetie 4, Vantaa. Perille pääsee esim. Päivät ovat: 4.9, 2.10, 6.11 ja 4.12. klo 18.00 Syöpäjärjestöjen talossa, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki, 1.krs. Tiedustelut p. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 17:00 19:00. Haukilahdenkatu 6, Espoo. Seuraavat päivät ovat: ke 10.10., 7.11. 09 1353 3228 tai 041 5014 176 irma.lehtimaja(at)cancer.fi · kotisivut: www.propo.fi Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, Finlands prostatacancerförening rf, PROPO on 15-vuotias valtakunnallinen kehittyvä eturauhassyöpäpotilasjärjestö, joka hakee nyt aktiiviseen joukkonsa Toiminnanjohtajaa Tehtäviin kuuluu yhdistyksen toimintojen yleinen ohjaaminen ja kehittäminen hyväksyttyjen pitkäaikaisten suuntalinjojen ja vuosisuunnitelmien pohjalta. Ryhmissä voi olla mukana kuuntelemassa tai keskustelemassa ja voi kertoa oman tilanteensa, jos haluaa. HELSINGIN keskusteluryhmä kokoontuu uusissa tiloissa Sörnäisissä, Käenkuja 1 B, 00500 Helsinki. Vahvan taustatuen varmistaa aktiivinen ja osallistuva hallitus. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 16:00 18:00. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Pieni Roobertinkatu 9:ssä. 041 501 4176. 14. Isoäiti-kabinetti. Kampin palvelukeskus on suljettu remontin takia vuoden ajan. ESPOON keskusteluryhmä kokoontuu Haukilahden palvelutalossa, (kahvila-ruokasali 1.krs) os. Hallitukseen kuuluu potilasjäsenien lisäksi asiantuntijoina erikoislääkäreitä ja -sairaanhoitajia. ja 12.12. Kokoontumiset ovat joka toinen keskiviikko klo 17:00 19:00
Tied. Anssi Perämäki (Karstula) p. 040 557 1152. Ålands Cancerförening PSA är en grupp för män med prostatabesvär. Kaikista ryhmistä voi tiedustella terveydenhoitaja Riitta-Liisa Salliselta p. ja 10.12. Tarjolla on allasvoimistelua, kuntopiiriä ja rentoutusta. Tietoja Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksestä ja toiminnasta p. Liikuntaryhmät yhdistyksen potilasjäsenille, miehille ja naisille, 4e/kerta. Pohjanmaan Syöpäyhdistys Vaasa: kaksi eri ryhmää yhdistyksen tiloissa Raastuvankatu 13. torstaisin klo 14.00. 044 5380 288. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Joensuu: "Kasvokkain" miesten vertaisryhmä kokoontuu klo 18.00, Karjalankatu 4 a 1. 0400 543 990. ..................................................................................................................................................................... MAAKUNTAYHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU Eturauhassyöpäpotilaiden ryhmiä, kursseja ja tapahtumia syksyllä 2012 Huomioi ryhmien kesätauot ja tiedustele syksyn alkamispäivät! Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Helsinki, Liisankatu 21 B 15, p. Tied. Kysy syksyn tapaamisista: p. Tiedustelut p. tiistai klo 13 syöpäyhdistyksen neuvonta-asemalla, Mannerheiminaukio 1. ja 10.12. Tietoja Saimaan Syöpäyhdistyksestä ma-pe klo 8.3014.00 p. Ilmoitukset tapahtumista ja ryhmistä Uuden Rovaniemen ja Lapin Kansan seuratoimintapalstalla. Marketta Tarvainen p. Satakunnan Syöpäyhdistys Pori: "Heimoveljet", eturauhassyöpään sairastuneiden ryhmä kokoontuu kuukauden 1. Olavi Keskinen p. 0500-642 890 ja Sisä-Suomilehti. 03 249 9200. Keski-Suomen Syöpäyhdistys Jyvässeudun heimoveljet: kokoontuu kuukauden 1. 015 151 744. p. Imatran Kylpylä. Katso Savon Sanomat. Hämeenlinna, Palokunnankatu 10 D 26, p. Yksi ryhmä kuukauden 1. Ryhmiin ei ennakkoilmoittautumista. keskiviikko klo 17.00. 02 265 7666 tai s-postitse: meri-karina@lssy.fi Pirkanmaan Syöpäyhdistys Tampere: Tietopäivä eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen: Tiistaina 11.10.2012 klo 1217. p. 015 273 182 ma-pe klo 8.3014. Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kouvola: miesten ryhmä, Tuulensuoja, Hallituskatu 9, ma klo 14 15.30, Päivät: 10.9, 8.10, 12.11. Tied. keskiviikko klo 18.00 Jämsässä palvelutalolla Koskentie 13. 09 696 2110. Alkaen 5.9. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Kajaani: eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avoin vertaisryhmä kokoontuu kuukauden 1. Päivät: 10.9, 8.10, 12.11. 044 343 6566. keskiviikkona klo 18 toimiston tiloissa, Lönnrotinkatu 6 A 1 (sisäpihalta). Tied. Allasryhmä yhdistyksen potilasjäsenille 4e/kerta. Paikka: Vetrea Kuntohovi, Joensuu. tiistaina klo 13.30. 050 591 4180. Tel. Ääneseudun heimoveljet: kuukauden 1. 2.krs. tiistai klo 10.00 Äänekosken kaupungintalon kokoushuone nro 116, Hallintokatu 4, Äänekoski. 044 553 7551 tai e-mail: sannato@gmail.com. Ryhmistä ilmoitetaan paikallislehdissä. Tied. Kokkola: vertaistukiryhmä kokoontuu yleensä kuukauden 3. Saimaan Syöpäyhdistys Lappeenranta: miesten ryhmä kokoontuu Maakuntagalleriassa, Kauppakatu 40 D. 014 215 792 ja Keskisuomalainen-lehti. Hän ei ota kantaa hoitoihin eikä lääketieteellisiin kysymyksiin. Paikka: Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Hämeenkatu 5A, 7. kauppaoppilaitos, Sortavalankatu 4, Joensuu. Raija Pakkala p. Tiedustelut: syöpäsair.hoit. p. Tiedustelut: Urpo Nieminen, p. 05 2296 240 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Turun Etuset-ryhmä: kokoontuu yleensä kuukauden 3. Vetrea Kuntohovi, Joensuu. Jämsänseudun miestenryhmä: kuukauden 1. 017 580 1801 tai 050 561 8511. 0400 592 973. Maksullisista syöpäpotilaan toiminnallisista ryhmistä voi tiedustella p. Oulu: eturauhassyövän sairastaneiden miesten avoin vertaisryhmä kokoontuu torstaisin klo 18.00 kerhohuoneella, Kajaaninkatu 32, 1.krs (Koulukadulta). Ei ennakkoilm. ja torst. Joutsanseudun miestenryhmä: tied. 0400 944 262 tai Koti-Kajaani-lehti. Tiedustelut syöpäyhdistyksen toiminnasta: p. Liikuntasalissa ilmaista, pääasiassa sählynpeluuta. 03 751 0569. ja 5.12. Tiedust. Kysy kursseista. Vertaistukea sairastuneelle: keskustelukahvila koulutettujen vertaistukihenkilöiden kanssa kokoontuu keskiviikkoisin klo 13 15 Hämeenkatu 5 A 8.krs: 5.9, 3.10, 7.11. Tied. Antti Lehtonen p. 0500 398 783. Liisa Antila p. p. Tied. 010 8436 006. Rauma: "Heimoveljet" kerran kuukaudessa Raum-Paikk'ssa, Satamakatu 3 A. 040-532 6309. ma klo 1415.30. Tukihenkilö on koulutettu, itse syövän kokenut. 05 451 3770. Kotka: miesten ryhmä, Syöpäyhdistys, Kotkankatu 16 B 3.krs. Tietoa muusta Etelä-Suomen toiminnasta: p. Rovaniemi: eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avoin vertaisryhmä kokoontuu Korkalonkatu 18, 2.krs. Reijo Tirkkonen p. Tarkemmat päivämäärät Keskipohjanmaa-lehden järjestöpalstalla. 0400 829 788 tai Heikki Kalliokoski p. keskiviikko Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35. torstaina klo 14.00 ja toinen ryhmä kuukauden viim. 018 22 419. 15. 015 348 535. ryhmän vetäjä Teuvo Sirviö p. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys Kuopio: Etumiehet kokoontuvat Kuninkaankatu 23 B. sair.hoit. Riihimäki, Temppelikatu 7 A 1, p. Toivo Lehtinen p. ja 12.12. Pihtiputaan Vertaset kokoontuu, seuraa Kotiseudun Sanomia. Paikka: ent. Eturauhassyöpää sairastavien parikurssi, 1014.9, Kela. Vertaistukihenkilön voi tavata myös kahden kesken ja siitä voi sopia p. 040 593 4696. keskiviikko klo 18 syöpäyhdistyksen tiloissa Gummeruksenkatu 9 B 9, Jyväskylä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut p. Tied. Tied. kerros. 013 227 600. yhdistyksen tiloissa, Yrjönkatu 2. Seuraa Vekkari-lehden tietoja. klo 1819 p. p. Päivät: 19.9, 17.10, 14.11. sairaanhoitaja Sanna Tölkkö tiist. Tied. p. Tied. Kamratlig samvaro och föreläsningar på Nyfahlers andra torsdagen i månaden kl 19.00. 017 580 1801 tai 040 709 2430. 010 249 1100 tai Osmo Lassi p. Mikkeli: Tiedustelut p. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tarjolla sopeutumisvalmennus- ja avokuntoutuskursseja: Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 30.7.3.8.2012 Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) 22.10.26.10.2012 Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) 1.10. 5.10.2012 (Vain Lounais-Suomessa asuville). 05 451 3770 / neuvontahoitaja. Tied. Savonlinna: Tied. Pekka Hytönen p. 019 736 545. 03 6165 015. Lahti, Hämeenkatu 7 A 6, p. 044 0684 303 tai syöpäsair.hoit. Järjestäjä Saimaan Syöpäyhdistys ja tiedustelut: 05 451 3770. Maksuton. 050 4431107. 09 696 2110. Saarijärven-Karstulanseudun heimoveljet: Tied. Jäsenkortti tulee esittää ja maksu ennen ryhmien alkua vastaanotossa. 03 249 9606. Haku päättyy 10.7. p. Miehet puolisoineen ovat tervetulleita yhdistyksen järjestämille retkille, teatteriin ja luentotilaisuuksiin. 050 5679264. Pieksämäki: miesten vertaisryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa klo 14 Lampolahdenkatu 6, 2.krs
..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää 16