.....................................................................................................................................................................
Jäsenlehti 3·2010
syöpää n ähemmä elämää V n enemmä
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf
1
67 Outi Laine Anaali-inkontinenssi on vaiettu vaiva s. Päätoimittaja Hannu Tavio Toimituspäällikkö Outi Simolinna Toimitussihteeri Irma Lehtimaja Toimituskunta: Vesa Kataja · Merja Rytkönen · Saku Saxelin Teuvo Tammela · Sanna Tölkkö Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. 8-9
ISSN 1996-2277
MUUT
ARTIKKELIT
Irma Lehtimaja Eurooppapäivää vietettiin perinteisesti syyskuussa s. (09) 135 33228 s-postit: hannu.tavio@cancer.fi irma.lehtimaja@cancer.fi Yhdistyksen kotisivut osoitteessa: www.propo.fi
2. 1116
Yhteydenotot
Toiminnanjohtaja Hannu Tavio Terveydenhoitaja Irma Lehtimaja
Posti- ja käyntiosoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. 3
ASIANTUNTIJA
Pekka Hellström
ÄÄNESSÄ
Virtsankarkailuongelmiin löytyy hoitoa s. 45 Esa Kähkönen Sulkijaproteesi sopii ponnistusvirtsankarkailun hoitoon s. (09) 135 331
Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: Irma Lehtimaja Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd 2010
Sisältöä
PÄÄKIRJOITUS
Hannu Tavio Kaveruuden, ystävyyden ja hyvyyden kosketus s. 10 Syysristeily Tallinnaan keinuvalla laivalla s. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Jäsenlehti 3·2010
Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. 11
SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo Varapuheenjohtaja Toivo Lehtinen Varsinaiset jäsenet Vesa Kataja Antero Koski Matti Niemi Teuvo Tammela Sanna Tölkkö Varajäsenet Leila Vaalavirta Markku Loikkanen Arvo Rask Saku Saxelin Antti Rannikko Merja Rytkönen
Toimintaa ja ilmoituksia s
Usein kuulee sanottavan, että teette hyvää ja arvokasta työtä. Järjestömaailmakin on muuttunut sellaiseksi, että jos osoittaa ulospäin vain hyvyyttä ja hyväntahtoisuutta, tahtoo jäädä jatkuvasti toiseksi. Jatkuvan kasvun lisäksi pitää etsiä alati uusia markkinarakoja ja innovaatioita. Emme ole pyrkineet tällä suuriin kansanterveydellisiin tavoitteisiin, mutta jokainen syöpädiagnoosin saanut ja syövän kanssa elävä ymmärtää tällaisen toivotuksen sisällön. Se ei valitettavasti kuitenkaan auta kun pienen taloutemme laskut on maksettava, eikä hyväntahtoisuudella saa maksuaikoja tai alennusta. Se on toisinaan vaikeaa, kun järjestötyön arjessa on toimittava edunvalvojana ja nykypäivänä "taisteltava" välttämättömistä taloudellisista resursseista monen muun toimijan kanssa. Itselleni jäi käsitys, että tämä osui oikeaan, koska usean huippuluokan eurooppalaisen lääkärin ja tutkijan esitykset varmasti rakensivat toivoa. .....................................................................................................................................................................
Kaveruuden, ystävyyden ja hyvyyden kosketus
M
enossa oleva vuosi on taas muistuttanut minua eräistä toimintamme pohjalla olevista hyvin tärkeistä perusasioista, joita ei suoraan voi lukea säännöistämme, vuosisuunnitelmistamme tai viisivuotissuunnitelmastamme. Toinen asia, joka haastaa inhimillisyyttämme on välttämättömyys tuottaa asiallista ja ajantasaista tietoa kaikkien käyttöön. Puhutaan vain kylmistä faktoista. Syyskuussa sain olla mukana järjestämässä Puolassa potilaspäiviä, jotka oli tarkoitettu Itä-Euroopan maissa asuville eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille. Me järjestäjät harkitsimme monia vaihtoehtoja päivien motoksi ja päädyimme mahdollisimman tiiviiseen: "From Fear to Hope" eli Pelosta toivoon. Potilaspuheenvuoroissa saimme puolestamme avata omia potilaan kokemuksia ja ehkä siinä sivussa ainakin yleisen tason syöpäpelot vähän vähenivät. Potilasjärjestön vapaaehtoisuuteen perustuvassa työssä tulisi pysyä mielessä, että jaamme keskenämme kaveruutta, auttamista ja hyvyyttä. Massaajattelulla yritetään korvata yksilöstä huolehtimista ja kohtaamista. Toiminnan hyödyllisyyttä usein arvioidaan liike-elämästä tutuin mittarein. Samalla tavoin on pitkin vuotta erilaisissa kotoisissa tilaisuuksissa ja myös juuri tehdyllä risteilyllä keskinäisen ystävyyden tunne ollut vahva. Otsikossa esiintyvät asiat eivät mielestäni puhtaimmillaan ole kaupallistettavissa, vaikka monenlaista yhteistyötä ja hallinnoimista tarvitaan. Me olemme jo vuosia käyttäneet mottonamme: "Vähemmän syöpää enemmän elämää", selittelemättä sitä
sen enempää. Syövän voittaminen tai kurissapitäminen antaa mahdollisuuden elämään, usein rikkaaseenkin elämään. Hyvää syksyä!
Hannu Tavio
Kuva: Heini Lehväslaiho
3. Joka tapauksessa kotimaasta riippumatta kaveruuden tunne oli jakamaton ja itse tunsin, että hyvyyttä oli ilmassa. Valitettavasti eturauhassyövän kuolleisuusluvut noissa maissa muistuttavat meidän tilannettamme vuosikymmeniä sitten. Nykyisin ei juuri ole tapana "uittaa" ihmislämpöä puhtaan asiatiedon sekaan
Tutkimuksiin kuuluvat vaippatesti, virtsaputken ja rakon tähystys sekä rakon ja sen sulkijoitten painemittaus. Syöpä tukkii helposti virtaputkea, jolloin rakon tyhjeneminen häiriintyy. Joskus radikaalileikkauksen jälkeen virtsa voi valua peräsuolesta. Puhtaassa ponnistusinkontinenssissa rakko on matalapaineinen, sulkijalihaksen sulkupaine on matala ja tähystyksessä näkyy avoin sulkijalihas.
Melko usein tutkimuksissa löytyy pienivetoinen, korkeapaineinen rakko. teflon, oma rasva, kollageeni ja silikoni. Sen sijaan voidaan valita niin sanottu suprapubinen katetri, jossa letku menee suoraan rakkoon alavatsan ihon läpi. Pitkäaikaistulokset ovat olleet kuitenkin pettymys ja ruis-
Eturauhassyövässä usein inkontinenssia
Pitkälle edenneessä eturauhassyövässä esiintyy usein inkontinenssia. Rakon painetta voidaan yrittää alentaa tablettilääkityksellä tai ruiskuttamalle sen lihasseinämään botuliinitoksiinia, voimakasta lihaksia lamaavaa hermomyrkkyä. Pidätyskyvyn täydellinen menetys on onneksi harvinaista (12 %).
Leikkauksen jälkeen runsasta virtsankarkailua
Kun katetri poistetaan eturauhasleikkauksen jälkeen, potilailla on yleensä huomattavaa virtsan karkailua. Harvoin näistä hoidoista on kuitenkaan apua. Aineet ovat lisäksi kalliita. Jos virtsan karkailu jatkuu, muutakin hoitoa kuin lihasharjoituksia on ryhdyttävä miettimään. Yhden teorian mukaan myös miehillä esiintyy eturauhasen radikaalipoiston jälkeen virtsaputken laskeutumista. Käytettyjä aineita ovat olleet mm. Näissä tapauksissa ainoa hoitovaihtoehto voi olla sekä virtsan että ulosteen johtaminen vatsan iholle tehtäviin avanteisiin. Sen takia nauhaleikkauksia on ruvettu tekemään myös miehille. Höyläys saattaa entisestään pahentaa karkailua. Ruiskutushoidot olivat muodissa pitkään. On mahdollista että radikaalileikkaukseen liittyy myös rakon ja sen sulkijoitten osittaisia hermovaurioita. Lievän ja keskivaikean ponnistusinkontinenssin hoitoon on vuosien varrella markkinoitu monenlaisia hoitoja. Potilas tutkitaan aluksi kunnolla. Tilanne vaatii yleensä hankalia korjausleikkauksia ja aikaa voi kulua pahimmassa tapauksessa puolesta vuodesta vuoteenkin. Nefrostooma (suoraan iholta munuaisaltaaseen menevä katetri), jota käytetään virtsanjohtimien tukkeutumisen hoitoon, auttaa usein myös inkontinenssiin.
Sulkijalihastoiminnan heikkous usein syynä
Tavallisin syy radikaalileikkauksen jälkeiseen inkontinenssiin onkin sulkijalihastoiminnan heikkous. Jopa vuoden ajan on odotettavissa korjaantumista. Voi kehittyä jopa niin sanottu ylivuotoinkontinenssi. Hormonihoito pienentää eturauhasen ja useimmiten palauttaa virtsan kulun. Joillakin potilailla pidätyskyvyn palautuminen kestää pitempään. Potilaan on harjoiteltava sulkijalihaksiaan säännöllisesti. Kestokatetri harvoin kuuluu hoitoarsenaaliin. Vaippoja ja ulkoisia virtsankeräysjärjestelmiä tarvitaan. Yhteenvetona voidaan sanoa että useimpiin eturauhassyöpään liittyviin virtsankarkailuongelmiin löytyy hoitoa ja potilaan kannattaa ottaa asia esille hoitavan lääkärin kanssa.
Joillakin potila illa pidätyskyv yn palautuminen kestää pitkään .
Pekka Hellström
Osastonylilääkäri OYS:n urologian yksikkö
5. Ongelman paras hoito on keinosulkijan asentaminen, josta Esa Kähkönen kertoo tässä numerossa. Siinä rakko on kuin täysinäinen vesiämpäri, johon kaadetaan (munuaiset) yhä lisää nestettä. Jos ei niin käy, voidaan tehdä eturauhasen höyläys. .....................................................................................................................................................................
rakolla halkoja, useimmilla leikatuilla varmasti vähän tirskahtelee. Pitkälle edenneessä eturauhassyövässä voi myös syntyä yhteys virtsaputken/virtsarakon ja peräsuolen välille. Rakon ylitoimivuus voi johtua pelkästään siitä että virtsaputkeen valuva virtsa laukaisee virtsaamisrefleksin.
kutuksista on lähes kokonaan luovuttu. Hyviä ohjeita löytyy vaikkapa Internetistä. Pitkälle edenneessä vaiheessa syöpä usein kasvaa sulkijalihakseen jäykis-
Ylimääräiset kulkureitit hankalia hoidettavia
Virtsan ylimääräiset kulkureitit (fistelit) ovat kaikkein ongelmallisimpia hoidettavia. Sama koskee ihon kautta täytettäviä rakon kaulan alueelle sijoitettavia palloja.
täen ja heikentäen sen toimintaa. Usein potilailla on myös bakteeritulehdus, joka aiheuttaa rakon ärtyvyyttä, ja se on huolella hoidettava. Naisten ponnistusinkontinenssia on jo pitkään hoidettu nauhaleikkauksilla. Pitkäaikaistuloksia ei kuitenkaan vielä ole ja siksi tekniikkaan on suhtauduttava varauksellisesti. Se rauhoittuu muutamassa päivässä
Mansetti on verenpainemittarin käsivarren ympärille kiedottavaa mansettia muistuttava nestetäyteinen "tyyny" joka kiedotaan virtsaputken ympärille. Sulkijaproteeseja on käytetty ponnistusvirtsankarkailun hoidossa lähes 40 vuoden ajan, lähes 130 000 potilaalle. Sulkijaproteesi on tehty silikonista ja se koostuu kolmesta osasta: mansetti, hallintapumppu ja paineensäätelypallo. Leikkaushaavojen lisäksi korkeintaan pumpun aiheuttama pieni kohouma kivespussin ihon alla paljastaa proteesin olemassaolon.
Sulkijaproteesi sopii vaikeaoireiselle potilaalle
Sulkijaproteesia ei yleensä aseteta ennen kuin on kulunut vähintään vuosi leikkauksesta, jotta nähdään, miten sulkijali
6. Hallintapumppu sijoitetaan kivespussiin ihon alle ja sitä käytetään pumppaamaan neste mansetista paineensäätelypalloon, joka puolestaan yleensä sijaitsee vatsalihasten alla virtsarakon vieressä. Jos karkailuvaiva jää vaikea-asteiseksi, voidaan harkita leikkaushoitoa käyttäen sulkijaproteesia. Muita mahdollisia paineensäätelypallon sijoituspaikkoja ovat vatsaontelo ja kivespussi.
Mikään proteesin osa siis ei tule näkyviin. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Sulkijaproteesi sopii ponnistusvirtsankarkailun hoitoon
yövän vuoksi tehtävän eturauhasen poistoleikkauksen eräänä mahdollisena haittavaikutuksena on virtsan karkailu ponnistaessa. Sen tehtävä on puristaa
virtsaputki umpeen ja toimia näin keinotekoisena sulkijana, kun potilaan oma sulkija on toimintakyvytön. Tällä hetkellä Suomessa käytetyt
S
proteesit valmistaa American Medical Systems ja käytetty sulkijaproteesimerkki on AMS 800
Yleisemmin käytetty on kahden leikkaushaavan tekniikka. Proteesi ei ole ikuinen. Varastopallon olemassaolo olisi huomioitava tehtäessä alavatsalle kohdistuvia leikkauksia tai muita toimenpiteitä kuten punktioita. Tilastojen mukaan noin puolet potilaista joutuu korjausleikkaukseen 10 vuoden kuluessa. Pumppaaminen tapahtuu pumpun alaosan joustavaa osaa puristelemalla. Proteesi ei kuitenkaan ole tullut läpi virtsaputkesta. Tällöin virtsan karkailu lisääntyy, mutta ei palaa leikkausta edeltävälle tasolle. Mansetin puristus helpottaa, virtsaputki avautuu ja virtsarakko tyhjenee. Uuden proteesin laittoa voi harkita 36 kuukauden kuluttua. Leikkauksen yhteydessä proteesi lukitaan avoi
sädehoidon saaneilla potilailla, on vaarana virtsaputken kudosten surkastuminen mansetin sisäpuolelta ja mansetin "syöpyminen" virtsaputken läpi. Koska elimistöön asetetaan vierasesine, on aina vaarana sen infektoituminen. AMS 800 proteesi on eräs esimerkki siitä, miten avaruustutkimuksen innovaatiot ovat tulleet hyödyksi potilastyössä: tekniikka, mitä käytetään liittämään proteesin osien välisiä ohuita liitosputkia toisiinsa, on NASA:n kehittämää.
Hyvin toimiva proteesi parantaa elämänlaatua
Pyörän satulan aiheuttama puristus voi lyhentää mansetin käyttöikää ja pyöräilyä en ole potilailleni suositellut. .....................................................................................................................................................................
has lopullisesti toimii. Proteesi on tällöin poistettava ja toimittava kuten proteesin infektoituessa.. Proteesi toimii siten, että aina ennen virtsaamista potilaan täytyy pumpata kivespussissa olevaa hallintapumppua käyttämällä proteesin mansetti tyhjäksi. Potilas, jolla on sulkijaproteesi, on vaikea katetroitava ja siksi ennen katetrointia olisi konsultoitava asiaan perehtynyttä urologia. Jos kudokset ovat huonokuntoisia, kuten voi olla jälki
Esa Kähkönen
kirurgian ja urologian erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala
7. Kaiken kaikkiaan oikeanlaiselle potilaalle laitettu hyvin toimiva sulkijaproteesi paran
Proteesin infektoituminen pelättävin komplikaatio
Eniten pelättävä varhaiskomplikaatio on proteesin infektoituminen, jolloin koko proteesi on poistettava ja annettava antibioottihoito infektion rauhoittamiseksi. Ennen sulkijaproteesin laittoa potilaalle tehdään niin sanotut urodynaamiset tutkimukset, joilla varmistetaan potilaan soveltuvuus leikkaukseen. Tutkimuksissa potilastyytyväisyys on ollut noin 90 prosenttia. Sulkijaproteesi sopii vaikeasta ponnistusvirtsankarkailusta kärsivälle potilaalle. Mansetti on tällöin näkyvillä virtsaputken sisältä tähystettäessä. Vaikeaoireisella potilaalla voi esiintyä muun muassa seuraavia oireita: virtsan valumista kävellessä, virtsan valumista vaippoihin yöaikaan sekä runsasta virtsan karkaamista yskiessä, aivastaessa ja ponnistaessa. Syynä on se, että leikkaus ja vierasesineen asettaminen elimistöön saa aikaan kudosreaktion, jonka pitäisi rauhoittua ennen kuin proteesia aletaan käyttää. Kudosreaktion rauhoituttua paineensäätelypallolle on muodostunut riittävä, sen tarvitsema tila ja pumpun käyttö ei ole enää kivuliasta, mitä se olisi, jos proteesi otettaisiin välittömästi käyttöön.
Proteesi aktivoidaan kuuden viikon jälkeen
Kun leikkauksesta on kulunut 6 viikkoa, kestokatetri poistetaan ja proteesi aktivoidaan. Katetroitaessa on vaarana että virtsaputki mansetin kohdalta repeytyy ja mansetti tulee näkyviin. Tällöin koko proteesilaitteisto joudutaan poistamaan. Leikkaus voidaan tehdä joko selkäpuudutuksessa (spinaalipuudutus) tai nukutuksessa (yleisanestesia). Valitettavasti jokin sen osa hajoaa ennemmin tai myöhemmin. Proteesi voidaan laittaa paikoilleen joko kahdesta erillisestä leikkaushaavasta, joista toinen tulee peräaukon ja kivespussin väliin ja toinen alavatsalle, tai sitten yhdestä kivespussin etuosaan tulevasta leikkaushaavasta. Tutkimuksessa laitetaan ohuita katetreja sekä peräsuoleen että rakkoon ja niiden avulla arvioidaan virtsarakon ja sulkijalihaksen toimintaa.
meksi ja siksi potilas joutuu käyttämään kestokatetria tavallisimmin noin 6 viikon ajan. Infektioriskin minimoimiseksi käytetään antibioottihoitoa, joka jatkuu vielä kotona leikkauksen jälkeenkin. Pieni osa potilaista saattaa tarvita voimakkaassa ponnistuksessa tapahtuvan mahdollisen karkailun vuoksi "varmistusvaippaa". Jos proteesi lakkaa toimimasta, palaa virtsankarkailu leikkausta edeltävälle tasolle.
taa huomattavasti potilaan elämänlaatua. Yleensä pumpatessa proteesi on pidettävä toisella kädellä paikoillaan ja toisella puristellaan pumppua. Osittainen mansetin takaisten kudosten surkastuminen voi johtaa siihen, että proteesi ei enää ole tiivis vaan toimii vain osittain. Mansetti täyttyy itsestään parin minuutin kuluessa ja virtsaputki sulkeutuu.
Yleisimmin kahden leikkaushaavan tekniikka
Leikkaushoito on keskitetty yliopistosairaaloihin ja muutamaan keskussairaalaan. Olen tavannut kertoa potilaille, että tutkimukset ovat pikemminkin epämukavia kuin kivuliaita
Monet vaivasta kärsivät kokevat esimerkiksi lääkärille puhumisen hyvin vaikeaksi, jolloin he jäävät vaille hoitomahdollisuuksia, joita on viime vuosina kehitetty paljonkin. Lisäksi jotkut synnynnäiset tilat, kuten selkäydinkohju tai jälkeenpäin
rakennettu peräaukko, voivat aiheuttaa ongelmia pidätyskyvyssä. On arvioitu, että noin 57 prosenttia koko Suomen väestöstä kärsii vaivasta jossain elämänsä vaiheessa. Lisäksi perä-
A
8
suolen pidätyskyvyttömyyteen voi liittyä virtsanpidätysongelmia. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Artikkelin kirjoittaja erikoissairaanhoitaja Outi Laine toimii Anniko ry:n puheenjohtajana.
Anaaliinkontinenssi on vaiettu vaiva
naali-inkontinenssilla tarkoitetaan juoksevan tai kiinteän ulosteen sekä suolikaasujen pidätyskyvyttömyyttä. Vaiva on hyvin vaiettu eikä siitä juuri puhuta tai kirjoiteta tiedotusvälineissä. Kun potilas täyttää ne etukäteen, on lääkärin helpompi päättää, mitä jatkotutkimuksia tarvitaan. Anaali-inkontinenssi voi johtua peräsuolen sulkijalihasten tai niiden toimintaa säätelevän hermoston vaurioitumisesta. Poti-. Toisaalta kaikki lääkäritkään eivät tiedä asiasta
tarpeeksi ohjatakseen potilaita eteenpäin tutkimuksiin ja hoitoihin.
Ongelmaa tutkitaan monin eri tavoin
Ensimmäiseksi selvitetään ongelmaa erilaisten seurantapäiväkirjojen avulla. Syitä on monia: esimerkiksi synnytyksessä tapahtunut vaurioituminen, erilaisten leikkausten jälkitilat, tapaturmat, selkäydinvammat, sädehoidon jälkitila sekä peräaukon haavaumista syntyneet ylimääräiset aukot eli fistelit
Hoito toteutetaan käytännössä siten, että potilaalle asennetaan ensin elektrodit sopiviin paikkoihin hermojen lähtöalueelle sekä ulkoinen stimulaattori kahdeksi viikoksi. Nämä on hoidettava ensin pois, jotta saadaan selville niiden vaikutus pidätyskyvyttömyyteen.
Hoito vaihtelee ongelman mukaan
Hoito päätetään sen mukaan, mistä ongelma johtuu ja kuinka vaikea se on. Se, kuten muutkin suolen toimintaan liittyvät haitat ovat yleisempiä rakkosyövän, gynekologisten syöpien, peräsuolisyövän ja anaalikanavan syövän vuoksi sädehoidetuilla. Nämä hoidot voidaan uusia tarvittaessa. Joskus voidaan tehdä lisäksi paksusuolen tähystys tai varjoainetutkimus, joilla saadaan selville mahdolliset kulkuesteet ja ahtaumat. Tämä johtuu käytetystä sädehoitotekniikasta, jonka vuoksi enemmän suolta on hoitokentässä. Samoin voidaan lämpökäsittelyllä tiivistää sulkijalihaksia ja vieruskudoksia. Näitä apuvälineitä ovat esimerkiksi vaipat, peräsuoleen asetettavat erikoistamponit, erilaiset suolen-
huuhtelutarvikkeet, erilaiset ihonsuojatuotteet sekä avannetarvikkeet. Potilaalle tulee myös kertoa eri potilasyhdistyksistä ja tukihenkilötoiminnasta, sillä niiden kautta on mahdollisuus saada todella tärkeää ja tarpeellista vertaistukea, yksin tai ryhmässä, sekä myös asiatietoa vaivasta ja hoidoista.
Outi Laine
Anniko ry:n puheenjohtaja, erikoissairaanhoitaja
Näkökulma kirjoitukseen:
Anaali-inkontinenssi sädehoidon jälkeen on melko harvinainen vaiva eturauhassyöpäpotilaalla. Eturauhassyövän sädehoidossa etenkin peräsuolen sädettämistä pyritään välttämään mahdollisimman tehokkaasti.
Vesa Kataja
dosentti, erikoislääkäri, Vaasa
9. Stimulaattorin sisäinen paristo kestää useita vuosia ja se vaihdetaan pienessä leikkauksessa tarpeen mukaan. Jatkossa sähköimpulssien taajuutta voidaan säätää ulkoisella kaukosäätimellä. Jos laitteesta on selvää hyötyä, pienessä leikkauksessa asennetaan stimulaattori sopivaan kohtaan ihon alle. Siinä viedään ohut muoviletku vatsanpeitteiden läpi umpisuolen kohdalta paksusuolen alkukohtaan ja sen kautta voidaan koko paksusuoli tyhjentää huuhtelemalla. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan potilaalle tehdä paksusuolen loppuosaan avanne, jolloin suolen pää nostetaan vatsan päälle uudeksi peräaukoksi ja uloste kerääntyy iholle kiinnitettävään muovipussiin. Usein kuitupitoisempi ruokavalio auttaa jonkin verran, varsinkin jos potilaalla on lisänä ulosteen löysyyttä. Kun letku ei ole käytössä, sen ihon päällä oleva korkkiosa voidaan peittaa laastarilla ja näin se on huomaamaton. Sulkijalihasten ultraäänitutkimuksessa taas nähdään mahdolliset repeämät ja muut vauriot. Mikäli pidätyskykyongelmaan ei saada helpottavaa ratkaisua edellä mainituilla hoidoilla, voidaan potilaalle tehdä niin sanottu huuhteluavanne. .....................................................................................................................................................................
las voidaan lähettää myös ravitsemusterapeutille ruokavalion tarkentamista varten. Ulosteenpidätyskyvyttömyydestä kärsivän potilaan tukeminen myös henkisesti ja sosiaalisesti on erittäin tärkeää, sillä useimmat ovat joutuneet luopumaan osittain tai jopa kokonaan työstään ja harrastuksistaan, samalla kun arkipäivän toimet joudutaan tekemään suolentoiminnan ehdoilla. Ravitsemusterapeutti kertoo ruokavaliohoidosta, jota voidaan tehostaa erilaisilla lääkkeillä, jotka vaikuttavat suolen sisällön koostumukseen ja suoliston toimintaan yleensä. Muoviletku vaihdetaan noin kolmen kuukauden välein, sillä suoliston nesteet syövyttävät
sen alkuosaa. Kun ihon läpi kulkeva kanava on muodostunut kunnolla, on letku helppo vaihtaa kotonakin. Sulkijalihasten seutuun voidaan myös ruiskuttaa silikonia, jolloin peräsuoleen muodostuu esteitä, jotka hidastavat ja estävät karkailua. Näiden tutkimusten perusteella erikoislääkäri päättää mahdollisista lisätutkimuksista ja jatkohoidosta. Biopalauteohjauksessa ja -hoidossa käytetään emättimeen tai peräsuoleen laitettavaa anturia, joka mittaa sähköisesti käytettyä lihasvoimaa.
Joissain tapauksissa voidaan repeytyneitä sulkijalihaksia ommella uudestaan yhteen, jolloin niiden toiminta paranee. Huuhteluavanne voidaan tehdä myös henkilölle, jolta umpilisäke on poistettu. Mikäli ongelma on hermoston alueella, voidaan potilaalle asentaa hermoston toimintaa tehostava tahdistin eli stimulaattori, joka lähettää yhtä tai useampaa johtoa eli elektrodia pitkin heikkoja sähkösykäyksiä hermoille ja auttaa näin niitä toimimaan paremmin. Usein samalla ommellaan peräsuolen loppupää umpeen, joskus myös peräaukko.
Tukena apuvälineet ja järjestötoiminta
Pidätyskyvyttömyydestä kärsivä potilas saa avannehoitajan tai hoitoyksikön lähetteellä kotikuntansa terveyskeskuksesta tarvitsemansa apuvälineet maksutta. Potilaille tulee kertoa erilaisista yhteiskunnan tukimuodoista, esimerkiksi vammaistuesta sekä erilaisista sopeutumisvalmennuskursseista. Huuhteluväli on yksilöllinen. Tärkeimpiä jatkotutkimuksia ovat anaalimanometria, jossa peräsuoleen vietävän ohuen erikoisletkun avulla voidaan mitata sulkijalihasten toimivuutta ja tuntoa. Pidätyskykyongelmiin perehtynyt fysioterapeutti ohjaa lantionpohjan lihasten kuntouttamista voimisteluohjeilla ja niin sanotun biopalautteen avulla, jolloin potilas oppii kohdistamaan harjoitukset oikeaan kohtaan
Toisena puhujana oli Muistiliitto ry:stä muistineuvoja Jari Jokiluhta, joka kertoi muistihäiriöstä: miten sen tunnistaa, sen ehkäisystä ja hoidosta. lääkäri Kari Rapala Rauman aluesairaalasta kertoi selkeästi ja kattavasti eturauhassyövästä tänään ja huomenna. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä niin meillä kuin koko Euroopassakin. Yhdistyksemme järjesti Helsingin Kampin palvelukeskuksessa avoimen luentotilaisuuden, jossa urologi, osastonyli-
Muistineuvoja Jari Jokiluhta Urologi, osastonylilääkäri Kari Rapala
10. Vuosittain Suomessa noin 4500 miestä saa eturauhassyöpädiagnoosin, EUmaissa luku on yhteensä 380 000. Esityksessä tuli esiin perusasioita eturauhassyövästä, tietoa PSA:sta, sen merkityksestä syövän eri vaiheissa, diagnostiikasta, eri hoitomuodoista, niiden haittavaikutuksista sekä seurannan tärkeydestä hoitojen päätyttyä. Sekä lääkehoito että toiminnallisesti aktiivinen ympäristö ovat muistihäiriöön sairastuneen arjessa tärkeitä. Meillä tähän tautiin kuolee vuosittain noin 800 miestä. Kiinnostavaa oli kuulla muistihäiriöiden ennalta ehkäisystä ja varhaisvaiheen hoidon tärkeydestä. on muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa. ..................................................................................................................................................................... Suomessa taudin ilmaantuvuus on Euroopan korkein, 100 000 miestä kohden luku on keskimäärin
115, kun taas EU:ssa vastaava luku on 41. Aiheet kiinnostivat, sillä Kamppiin oli saapunut yli sata kuulijaa.
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Eurooppa-päivää vietettiin perinteisesti syyskuussa
Teksti ja kuvat
Irma Lehtimaja
E
urooppalaisen eturauhassyöpäpäivän viettäminen 15.9. Kuulimme, miten erottaa normaalin unohtelun ja vakavat muistihäiriöön viittaavat oireet. Hän painotti, että potilaan hyvän hoidon ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö toimii saumattomasti
Helsinki. Filosofi Esa Saarinen johdatteli meidät hauskasti ja ihmisläheisesti positiiviseen tunnelmaan. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 16 -18. ESPOON keskusteluryhmä kokoontuu Haukilahden palvelutalossa, (kahvila-ruokasali 1.krs) os. Kaksi urologia, professori emeritus Sakari Rannikko ja osastonylilääkäri Kari Rapala Rauman aluesairaalasta, alustivat kysy-
mysten pohjaksi asiaa PSA:sta ja eturauhassyövän hoitojen ongelmatiikasta. Ryhmissä toteutuu monella tapaa elämänlaatua kohentava vertaistuki. Hän antoi meille paljon ajattelemisen aihetta, näytti miten asioita tarkasteltaessa eri näkökulmista voidaankin päätyä erilaiseen lopputulokseen. Päivät: 2.11 ja 7.12.
11. Kokoontumiset ovat joka toinen keskiviikko klo 1719. Joulujuhla ilmoittautuneille.
HELSINGIN keskusteluryhmä kokoontuu Kampin palvelukeskuksen
VANTAAN keskusteluryhmä kokoontuu Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n huoneessa (kysy reitti kirjaston lastenosastolta 1. Saimme viettää laivalla yhden ylellisen vuorokauden irti arjesta. Päivät: 27.10, 10.11, 24.11 ja 8.12. Päivät: 19.10, 16.11 ja 7.12. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle.
Koko-kerhohuoneessa (alakerta ruokasalin läpi, takana), os. Lummetie 4, Vantaa. Olimme jo lähestymässä Helsinkiä. Salomonkatu 21. .....................................................................................................................................................................
Filosofi Esa Saarinen Professori emeritus Sakari Rannikko
L
ähdimme 27.9. Ryhmissä ei pidetä pöytäkirjaa ja kukin voi halunsa mukaa säilyttää myös nimettömyytensä. Kysymyksiä esitettiin paljon, mutta kuten usein käy, aika loppui taas kesken. Iltapäivällä puhuttiinkin sitten painavaa asiaa. Runsaan aamiaisen jälkeen oli mahdollisuus käydä ihailemassa Tallinnan vanhaa kaupunkia. Tallinnaan reilusti yli sadan Propoveljen ja -sisaren isolla porukalla. Illalla nautimme herkkuja notkuvista noutopöydistä ystävien mukavassa seurassa. Sanoilla, joita käytämme, on merkitystä.
Syysristeily Tallinnaan keinuvalla laivalla
Elämässä voidaan joskus tarvita vähän luovaa hulluutta, antaa "chaanssille mahdollisuus". Haukilahdenkatu 6, Espoo. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 1719. krs) os. Keinuen melkoisesti, aallokosta johtuen.
Teksti ja kuvat
Irma Lehtimaja
Pienryhmäkokoontumisia pääkaupunkiseudulla syksyllä 2010
Keskusteluryhmät ovat kaikille potilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi palkkatoivomuksineen osoitteeseen: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, Hallitus Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki tai sähköpostilla: hannu.tavio@cancer.fi
K
olmentoista vuoden ajan toiminut valtakunnallinen yhdistyksemme elää jatkuvan kasvun ja monenlaisten tulevaisuuden tuomien haasteiden aikaa. Vahvan ja kitkattoman jatkuvuuden turvaamiseksi etsimme mieluiten omakohtaisen eturauhassyöpäkokemuksen omaavaa henkilöä, joka on kiinnostunut nykyaikaisen syöpäpotilasjärjestön kehittämisestä ja käytännön työn johtamisesta. Toiselta puolen hyvin merkittävää roolia toiminnassamme näyttelee aktiivinen luottamushenkilöhallitus, jonka työhön potilaspuheenjohtajan ja - jäsenten lisäksi osallistuvat asiantuntijoina lääkäri- ja sairaanhoitajajäseniä. Toiminnanjohtajan tehtävät tulisi ottaa vastaan erikseen sovittavan työn sisällön määrittelyn ja aikataulun mukaan. spostiosoitteen, josta viesti kulkee vaivattomasti perille. .....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Oletko kiinnostunut potilasjärjestötyön ohjaamisesta ja kehittämisestä?
teisiin tehtäviin. Näihin ryhmäviesteihin ei voi vastata, joten asiointi toimistoon tapahtuu vanhojen s-posti osoitteiden kautta: hannu.tavio@cancer.fi tai irma.lehtimaja@cancer.fi Jos päätät antaa sähköpostiosoitteesi liitettäväksi tähän rekisteriin, lähetä viesti, jossa annat suostumuksesi, osoitteella irma.lehtimaja@cancer.fi. Toiminnanjohtajamme Hannu Tavio on reilun kahdeksan vuoden ajan kantanut päätoimisena "virkamiehenä" omalta osaltaan vastuuta yhteisistä asioistamme ja siirtyy projektiluon-
Lisätietoja: Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo 050 3215208 tai toiminnanjohtaja Hannu Tavio 040 7653228
Tule mukaan uuteen palveluumme!
H
varmaa on, että järjestelmän käytännön toteuttaminen vie aikaa. Rekisteriin pääsyn ehtona on jäsenyys ja maksetut jäsenmaksut. Nykyinen jäsenmäärämme on noin 1800. Vielä emme tiedä, kuinka usein alkaa ilmetä tarvetta viestittää asioita uuden sähköpostiosoitteiston kautta, mutta
LIITY JÄSENEKSI!
Jäseneksi voi liittyä seuraavilla tavoilla:
1) lähetä postitse nimi- ja osoitetiedot: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki 2) anna sähköpostilla nimi- ja osoitetiedot irma.lehtimaja@cancer.fi tai hannu.tavio@cancer.fi Jäsenmaksu on tänä vuonna 25 euroa.
12. Rekisteröintiin tarvitsemme aina jäsenen nimen.
aluamme lisätä tiedonjakamisen mahdollisuuksia koko jäsenistölle. Ryhmäsähköpostia käytetään rajatulle joukolle hyvin tarkkaan määritellyin sisältö- ja käyttöehdoin. Tulemme luomaan jäsenistön sähköpostiosoiterekisterin, johon kaikki halukkaat voivat antaa joko oman s-postiosoitteensa tai esimerkiksi perheenjäsenensä, läheisen ystävän, tms. Sähköpostiyhteys jäseniimme tarjoaa nykyaikaisen, nopean ja taloudellisen tiedottamis- ja yhteydenpitotavan. Tätä uutta rekisteriä tullaan käyttämään ainoastaan omien jäsentiedotteiden välittämiseen, eikä sitä luovuteta ulkopuoliseen käyttöön, esimerkiksi mainoskanavaksi. Kahden viimeisten vuoden ajan yhdistyksemme palveluksessa on ollut myös osa-aikainen terveydenhoitaja Irma Lehtimaja, jonka työn jatkaminen kokopäiväisenä on eräs keskeinen tarpeemme
Lisätietoja: Tutkimuskoordinaattori Arja Vilkko puh: 050 500 1856 s-posti: arja.vilkko@docrates.com Ajanvaraus: 010 773 2000 www.docrates.com
13. Tervetuloa! Helsingissä 20. Vastaanottokäynnit ovat Docrates Klinikalla. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:ssä käsiteltäväksi määrätyt asiat. I mötet behandlas de förutsatta ärenden enligt § 5. Tutkimuslääkkeen on aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettu voivan pidentää sekä tautivapaata että kokonaiselinaikaa hormonihoitoihin reagoimatonta eturauhassyöpää sairastavilla miehillä. syyskuuta 2010 Hallitus Föreningens ordinarie årsmöte hålls torsdagen den 25 november 2010 kl 17.30 i Kampens Servicecentral matsalen, Salomogatan 21 B, 00100 Helsingfors. marraskuuta 2010 klo 17.30 Kampin palvelutalon ruokasalissa, Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki. .....................................................................................................................................................................
Docrates Klinikka etsii vapaaehtoisia eturauhassyöpään liittyvään kansainväliseen lääketutkimukseen
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry PROPO Finlands prostatacancerförening rf KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KALLELSE TILL ORDINARIE ÅRSMÖTE
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n, Finlands prostatacancerförening rf:n vuosikokous pidetään torstaina 25. Saatatte soveltua tutkimukseen · mikäli teillä on todettu eturauhasen syöpä ja · PSA-arvonne nousee leikkauksen tai sädehoidon jälkeen vaikka · testosteronitasonne on kastraatiotasolla · teillä ei ole todettu syövän etäispesäkkeitä · ja olette hyväkuntoinen ilman merkittäviä oireita syöpään liittyen.
Perustietoa eturauhassyövästä
Miesten yleisin syöpätauti Suomessa, noin 4 500 tapausta vuodessa, taudin sairastaneita elossa noin 35 000 Esiintyy valtaosin yli 55-vuotiailla miehillä Varhaisvaiheessaan tauti ei yleensä anna oireita Syövän aiheuttajaa ei tiedetä Suurentunut riski sairastua, mikäli suvussa on eturauhassyöpiä Varhain todettuna ja hoidettuna hyväennusteinen tauti Useita perushoitotapoja - radikaali poistoleikkaus - radikaali ulkoinen ja kudoksen sisäinen sädehoito - hormonihoito - aktiivinen seuranta (kokeellinen) Levinneen taudin hoito - hormonihoito - sytostaattihoito eli solunsalpaajahoito - immunologinen hoito - sädehoito, radioisotooppihoidot - oireenmukainen hoito, etenkin kivun hoito Hoidetun potilaan jälkiseuranta on tärkeää Tavoitteena yksilöllinen hoito ja henkilökohtainen huolenpito
Mitä tutkitaan?
Endoteliini on verisuonia supistava aine, joka liittyy syövän leviämiseen, solujen jakaantumiseen, solujen normaaliin kuolemaan, verisuonten ja luun uudismuodostukseen. Välkommen! Helsingfors den 20 september 2010 Styrelsen
P
rostatektomian ja sädehoidonkin jälkeen eturauhassyöpä voi uusiutua. Tutkimukseen liittyvät käynnit ja lääkkeet ovat tutkimukseen osallistuvalle maksuttomia, tutkimukseen osallistuminen ei sulje pois muuta eturauhassyövän standardihoitoa. Tutkimuskäynnit sisältävät lääkärin vastaanoton sekä verikokeita. Endoteliinivaikutuksen eston on todettu vähentävän luustometastaasien syntyä. Yleensä ensimerkkinä uusiutumisesta PSA-arvo alkaa nousta ilman muita merkkejä tai oireita syövästä
Muusta Etelä-Suomen toiminnasta p. 2.krs. p. (014) 215 792 ja Keskisuomalainen-lehti. Toivo Lehtinen p. Keski-Suomen Syöpäyhdistys Jyvässeudun Miestenryhmä: kuukauden 1. Ålands Cancerförening PSA är en grupp för män med prostatabesvär. 0400 592 973. Viitasaaren-Pihtiputaan Heimoveljet, Vertaset, tied. 010 249 1100. Oulu: torstaisin 21.10, 18.11 ja 16.12. 010 249 1108 tai 0400 944 267. Antti Lehtonen p. Tied. keskiviikko klo 18.00, Karjalankatu 4 A 1. Keskustelukahvila vertaistukihenkilön ohjaamana kuukauden 1. Keurusseudun Miestenryhmä: tied. krs. (03) 2499 200. 0500642 890 ja Sisä-Suomi-lehti. Raija Pakkala p. Tied. 044 2552108 ja Urpo Nieminen p. tiistai klo 13.00 yhdistyksen neuvonta-asema, Mannerheimin aukio 1. Pirkanmaan Syöpäyhdistys Tampere: eturauhassyöpäryhmä: 9.11, 16.11, 23.11, 7.12 ja 14.12 klo 17.3019.00, Hämeenkatu 5A, 8.krs. p.(015) 273 182 ma-pe (ei ti) klo 8.3014. torstai klo 14.00 ja toinen ryhmä kuukauden viim. p. Naisten ryhmä kokoontuu samaan aikaan. 050-337 4994 tai e-mail: sannato@gmail.com. Saarijärvi-Karstulanseudun Miestenryhmä: katso Sampo-lehti ja Viiden Kunnan Sanomat. Jämsänseudun Miestenryhmä: yleensä kuukauden 1. Reijo Tirkkonen p. Pekka Hytönen p. p. Tied. p. Yksi ryhmä kuukauden 1. B. 040 557 1152. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Joensuu: "Etiäiset" -ryhmä kuukauden 1. toiminnanjohtaja Immu Isosaari p. Tied. Tarjolla aito, suomalainen jouluateria ja jälkiruoka kahveineen. Olavi Keskinen p. p. 040 767 4043 tai (015) 348 535. Anssi Perämäki (Karstula) p. 19.00.
Propo-veljien ja läheisten perinteinen Jouluateria
8.12.2010 klo 17.00 Ravintola Konstan Möljässä Hietalahdenkatu 14, Helsinki. Rovaniemi: torstaina 11.11 ja 9.12 klo 14.00 yhdistyksen toimipiste Korkalonkatu 18, 2.krs. (05) 229 6240. p. 0400 829 788 tai Heikki Kalliokoski p. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys Kuopio: Etumiehet kuukauden 1. 050 463 9127 tai antero.koski@elisanet.fi
ANNA SUORA TUKESI eturauhassyöpäpotilastyöhön
Testamentit ja lahjoitukset voitte osoittaa: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki
Okopankki 572302-2479732
14. Kouvola: "Miesten juttu" Tuulensuoja maanantaisin 1.11 ja 13.12 klo 14.0015.30, Hallituskatu 9. Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kotka: "Miesten juttu" yhdistyksen tiloissa maanantaisin 1.11 ja 13.12 klo 14.00 15.30, Kotkankatu 16. Rauma: Heimoveljet: kerran kuukaudessa torstaisin klo 17.30 19.00 Raum-paikk´ssa Satamakatu 3 A. Avoin ryhmä nuoremmille eturauhassyöpään sairastuneille tiistaisin klo 1819.30: 9.11 "Syöpä tuli-seksuaalisuus meni?", 16.11 "Eturauhassyöpä", 23.11 "Ravinto ja syöpä", 30.11 "Vielä on elämää jäljellä" yhdistyksen tiloissa Yrjönkatu 2, Pori. Tied. Tied. Tied. torstai klo 14.00, Kuninkaankatu 23 B. (05) 451 3770. Tied. (05) 451 3770, puh.aika ma-pe klo 8.3014.00. ja torst. torstai klo 13.30. Kamratlig samvaro och föreläsningar på Nyfahlers andra torsdagen i månaden kl. keskiviikko klo 17.0018.30 yhdistyksen tiloissa, Yrjönkatu 2, 2. klo 15.00 yhdistyksen tiloissa, Maakuntagalleria, Kauppakatu 40 D. Menyn hinta on 23,50 Ilmoittautumiset viim. Tied. Pieksämäki: Miestenryhmä, neuvonta-asema, keskiviikko 20.10 klo 14.00, Lampolahdenkatu 6, 2.krs (puolisot kokoontuvat Ystävänkammarissa). psykoter. Tied. Tied. (09) 696 2110. keskiviikko klo 18.00 toimiston tiloissa, Lönnrotinkatu 1 A 6, (sisäpihalta). klo 1819 p. 0400 944 262 tai KotiKajaani-lehti. p. Saimaan Syöpäyhdistys Lappeenranta: miessyöpäpotilaat keskiviikko 3.11 ja 1.12. 040 593 4696, joulukuussa jouluateria, katso kaupunkilehti Vekkarista. Tied. (06) 831 4320 ja Keski-Pohjanmaa-lehti. sh Sanna Tölkkö tiist. Savonlinna: Tied. p. 050-516 7878. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Kajaani: kuukauden 1. 1.12.2010 p. Tietoja Saimaan Syöpäyhdistyksen keskustoimistosta ma-pe klo 8.3014.00 p. Satakunnan Syöpäyhdistys Pori: Heimoveljet: kuukauden 1. (013) 227 600. Yleisöluento: periytyvyyslääkäri Minna Pöyhönen "Periytyykö syöpä?" keskiviikkona 10.11.2010 klo 17.30 Tuulensuoja, Hallituskatu 9, Kouvola. 3. Tied. .....................................................................................................................................................................
M A A K UVähemmän Y H D I S T Y elämää I S S Ä T A P A H T U U N T A syöpää enemmän K S
Eturauhassyöpäpotilaiden ryhmiä, kursseja ja tapahtumia syksyllä 2010
Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Hämeenlinna p. (017) 580 1801 tai 040 709 2430. klo 18.0020.00 kerhohuone, Kajaaninkatu 32, (Koulukadulta). Yhteyshenkilöt: Seppo Virtasalo p. Tied. Joutsanseudun Miestenryhmä: tied. Ääneseudun Heimoveljet: kuukauden 1. Ei ennakkoilmoittautumista. Hämeenkatu 5A 8.krs. Kokkola: kuukauden 3. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Turun Etuset-ryhmä: Meri-Karinassa, Seiskarinkatu 35. Syöpäsair.hoit. Ilmoittautuminen 2.11.2010 mennessä p. Katso Savon Sanomat. Pohjanmaan Syöpäyhdistys Vaasa: kaksi ryhmää yhdistyksen tiloissa Raastuvankatu 13. Lahti ja Riihimäki p. 010 843 6001. 040-532 6309. Tied. (03) 616 5015. tiistai klo 10.00 Äänekosken kaupungintalon kokoushuone, Hallintokatu 4, Äänekoski. keskiviikko klo 18.00 syöpäyhdistyksen tiloissa Gummeruksenkatu 9 B 9, Jyväskylä. p. Tied. 3.11 ja 1.12. 044 0684303. keskiviikko klo 1315. krs. keskiviikko klo 18.00, Jämsässä palvelutalolla Koskentie 13. 0400 543 990. p. (03) 751 0569
· Anatomisesti muotoiltuja · Huomaamattomia M · Hajuja vähentävä Odour ControlTM
Tietoa miesten virtsankarkailusta löytyy osoitteista: tyy osoitteista: y o te sta: e www.tenakauppa.fi ja www.tena.fi/miehet, josta voi miehet, josta voi i h o myös tilata ilmaisen näytteen.
15. a u u j t Uudistuneet TENA Men -virtsankarkailusuojat. .....................................................................................................................................................................
Vaikka yksi mies kymmenestä kärsii joskus virtsanjoskus virtsano k t u u O ek karkailusta, siitä ei silti ole helppo puhua.Onneksi puhua.Onneksi po ratkaisu: t i asiaan löytyy yksinkertainen ja helppo ratkaisu: kailusuojat
.....................................................................................................................................................................
Vähemmän syöpää enemmän elämää
Novartis,
lääkealan rohkea edelläkävijä
Uusin tieto elämän puolesta olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä
www.novartis.fi
16
CCC868-09/09