Propo 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

..................................................................................................................................................................... Jäsenlehti 3·2011 n syöpää ä Vähemm n elämää enemmä Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf 1
Päätoimittaja Hannu Tavio Toimituspäällikkö Outi Simolinna Toimitussihteeri Irma Lehtimaja Toimituskunta: Vesa Kataja · Saku Saxelin Teuvo Tammela · Sanna Tölkkö Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. 46 MUUT ARTIKKELIT Irma Lehtimaja Kuudes eurooppalainen eturauhassyöpäpäivä ... 7 Hannu Tavio Perinteitä vaalien Äänekoskella s. 1316 ISSN 1996-2277 SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo Varapuheenjohtaja Pekka Hytönen Varsinaiset jäsenet Vesa Kataja Antero Koski Matti Niemi Teuvo Tammela Sanna Tölkkö Varajäsenet Tapio Visakorpi Markku Loikkanen Arvo Rask Saku Saxelin Antti Rannikko Jukka Ylinen Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen yhteystiedot: Toiminnanjohtaja: oikeustieteen kandidaatti Hannu Tavio hannu.tavio@cancer.fi puh. 1011 Markku Loikkanen Terveyskeskuksen kädenojennus Helsingin Kampin pienryhmälle s. 12 Toimintaa ja ilmoituksia s. Yhdistyksen kotisivut: www.propo.fi 2. 89 Timo Aronkytö Terveyspalveluilla muutossuunta Vantaalla s. (09) 135 33228 tai 041 501 4176 mm. jäsenasiat sekä tuki ja neuvonta Yhdistyksen toimisto: Pieni Roobertinkatu 9, 5.krs. (09) 135 33228 Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: Olavi Toivola Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd Sisältöä PÄÄKIRJOITUS Hannu Tavio Potilaan kieli s. (09) 135 33228 Järjestösihteeri: terveydenhoitaja, sairaanhoitaja Irma Lehtimaja irma.lehtimaja@cancer.fi puh. s. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Jäsenlehti 3· 2011 Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. 00130 Helsinki Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan etukäteen. 3 ASIANTUNTIJA ÄÄNESSÄ Syöpä, seksuaalisuus ja parisuhde s
Tuntuuko, että tavallinen ihminen ei uskalla tai voi puhua omasta sairastamisestaan, koska ei tunne tarpeeksi ammattimaista terminologiaa? Tällaiselle epäterveelle, pahimmillaan potilaiden eriarvoisuutta lisäävälle kielelliselle yli-medikalisaatio kehitykselle emme saa antaa periksi. Sairauksien hoidossa asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, mutta lopulta taitaa kuitenkin olla niin, että samoilla asioilla on useita oikeita nimiä, riippuen siitä mistä näkökulmasta niistä puhuu. Syntyykö tilanteessa miehen tai läsnä olevan läheisen mielissä kysymyksiä, joihin lääketieteellinen ammattikieli ei vastaa. Ylitsevuotavan ammatillisen tiedon rinnalla tavallisen ihmisen ja potilaan oma luontainen kieli voi alkaa tuntua mitättömältä. Puhua jaksamisestamme, peloistamme, toiveistamme ja kaikesta elämäämme liittyvästä, eikä olla polvillaan tai ymmällään kylmän ammattitiedon edessä. Mielestäni tätä tilannetta ei enää voi selittää pelkästään vanhanaikaisella teorialla, että mies joutuu sokinomaiseen tilaan kuullessaan, että häneltä on löytynyt eturauhassyöpä. Meidän tulee voida jatkossakin nykyisessä tieto- ja asiantuntijayhteiskunnassamme puhua rohkeasti ja häpeilemättä omaa potilaan kieltämme. Potilasjärjestön näkökulmasta ristiriitaa ei tietenkään ole siinä, että mahdollisuuksiemme mukaan seuraamme ja tuemme meitä koskevaa tieteellistä tutkimusta ja välitämme sitä edelleen, mielellään potilaan kielelle käännettynä. Yhteistä tälle usein isännättömälle ja näyttävästi otsikoidulle tiedolle on, että taustalla on yksittäisiä tutkimuksia, teknisiä innovaatioita, lääkehoitojen kehitysaskelia tai muuta jopa yleispäteväksi julistettua uutta tietoa. Olla osallisia ja ilmaista itseämme. ..................................................................................................................................................................... Potilaan kieli U sein kuulee, että diagnoositilanteessa lääkärin kertomat lääketieteelliset faktat ja hoitoihin liittyvät teknisluonteiset asiat menevät monilta kohdilta tuoreelta potilaalta ohi korvien. Potilaiden lisääntynyt vastuunkanto itsestään hoidoissa ja sairastamisessa ei saa edellyttää meiltä jatkuvaa lääketieteellistä kouluttautumista. Ei vain olla kuulolla ja vastata kun kysytään. Voiko informaation perille menon heikkouden taustalla olla myös se, että lääkäri ja potilas puhuvat näissä tilanteissa eri kieltä. Huolletaan ja kehitetään yhdessä omaa potilaan kieltämme, siinä puhuu elämän ääni. Hannu Tavio 3. Kärjistäen tekisi mieli kysyä, merkitsevätkö suullinen tai myös kirjallinen diagnoosi edelleen lääkärille ja potilaalle informaatiosisältönä erilaisia asioita. Arjen keskellä meille potilaille on mielestäni paljon arvokkaampaa ymmärtää omaa yksilöllistä tilannettamme ja mahdollisuuksiamme kuin jatkuvasti yrittää vihkiä itseämme kaikenlaiseen, jopa nopeasti vanhenevaan, sirpaleiseen detaljitietoon. Lääketieteellisen uteliaisuuden sijaan eturauhassyöpäpotilaaksi julistetun miehen mielessä kuitenkin saattaa alkuun nousta ensisijaisesti kysymyksiä, jotka liittyvät hänen välittömään elämänkulkuunsa ja tulevaisuuteensa. Kaikista mahdollisista tuuteista nykyisin tulevan, myös syöpää koskevan, tiedon määrä alkaa jo hukuttaa vähemmänkin aktiivisen potilaan suohon. Se puhuu myös tiukkaa ammattikieltä jargonia
Seksuaalisuus on sitä, mitä me olemme. Näillä eväillä on jokainen sitten valmis toimintaan eli seksiin. Pahimmillaan ne uhkaavat miehen seksuaalista identiteettiä ja toimintakykyjä. Seksi ei ole juomiseen tai nukkumiseen verrattava perustarve. PROPO-lehti on päättänyt palata tähän tärkeään teemaan vielä haastattelemalla Tarjaa. 4. Ainakin uskallan sanoa, että jokaisella on oikeus omien seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen oman itsensä kanssa. Joskus muutokset tulevat nopeasti, kuin puun takaa, kuten eturauhassyöpäpotilaalla, jonka sairaus ja sen vaatimat hoidot iskevät miehen sukupuolisten toimintojen kannalta tärkeisiin kehon osiin. Samalla voivat parisuhteen kuviot tulla uudelleen arvioitaviksi. Voiko joku pärjätä ilman. Joskus vain tarvitaan hippunen luovuutta, huumoria ja mielikuvitusta sen esiin loihtimiseksi. Entä miten määrittelet seksin. Tätä pohdiskelua kannattaa käydä sekä potilaiden että heidän partneriensa, niin yhdessä kuin erikseen. Se on olennainen osa ihmisyyttämme, koko elämämme ajan. Saimme kuulla kliinisen seksologin Tarja Sandbergin ajatuksia herättäneen alustuksen seksuaalisuudesta. Toisen ihmisen kanssa intiimissä suhteessa elävän on hyvä muistaa, että seksi on tärkeä osa parisuhdetta. Usein se sisältää myös salaisuuksia ja ihmeitä! Seksi puolestaan on kaiken edellä mainitun "toimeenpanemista". Onko parisuhteessa aina oltava seksiä. Toisaalta voi mainiosti elää kokonaankin ilman seksiä. Ja totta kai auttaa asiaa, jos edes pikkuisen armahdamme itseämme: eihän meiltä kypsään ikään ehtineiltä voi enää muutenkaan vaatia samanlaista ilotulitusta kuin parikymppisiltä! Tarja, mitä oikeastaan tarkoitetaan ihmisen seksuaalisuudella. Pariskunnan kuuluu kuitenkin yhdessä päättää siitä, millaiseen seksiin he yhdessä ryhtyvät, tai siitä, ettei yhteistä seksiä enää tarvita. Parisuhdeasiat olivat keväällä 2011 Suomen Eturauhassyöpäyhdistyksen kesäpäivien yhtenä erityisteemana Turun MeriKarinassa. Seksuaalisuus koetaan ja voidaan ilmaista monella eri tavalla. Moni potilas pysähtyy miettimään omaa seksuaalisuuttaan ja myös sitä mistä seksissä on perimmältään kysymys. Biologinen sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja kehitys sekä sosiaalinen sukupuoliidentiteetti erilaisine rooleineen kuuluvat kaikki siihen. Hyödyllistä olisi, että toimeenpanijalla on riittävästi asiallista tietoa, että hän tuntee oman seksuaalisen historiansa ja kykenee kohtaamaan toisen ihmisen myös tunnetasolla. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Syöpä, seksuaalisuus ja parisuhde I hmisen kokonaisvaltainen seksuaalisuus on elämänmittainen muutosprosessi. "Oikeus" on ehkä sanana hieman haasteellinen. Seksuaalisuus on yläkäsite, joka pitää sisällään monia asioita. Siihen vaikuttavat ja sitä ohjaavat monet asiat. Itsetyydytyskin on näet hyvää seksiä. Seksi ei ehkä enää näytäkään itsestäänselvyydeltä, vaan aihe saa uutta syvyyttä ja kipeyttäkin. Seksuaalisuuteen kuuluu myös eroottisuus ja seksuaalinen nautinto. On tärkeää pitää myös itseään hyvänä, arvostaa omaa seksuaalisuuttaan ja vaalia sitä. Mitä tehdään, jos kumppanien odotukset menevät ristiin. Rohkaisevaa on kuitenkin tietää, ettei yhdenkään eturauhassyöpäpotilaan ole sairautensa takia pakko luopua seksistä, kipinän ei tarvitse sammua myöskään potilaiden parisuhteista, päinvastoin. Onko meillä kaikilla oikeus seksiin. Seksuaalisuus on meissä syvemmällä kuin ensi alkuun luulisi
Yksineläjän seksuaalisuus on aivan yhtä arvokasta kuin kumppanin kanssa elävänkin. Media näet usein luo seksuaalisuudesta vääristyneen irvikuvan. Haastavinta on nimenomaan kuulla, mitä toinen on sanomassa, etenkin silloin, jos toisen viesti ei lopputulokseltaan miellytä. Minkälaista seksiä suosittelet pian hopeahäitään viettäville pariskunnille. Elämänkokemuksensa pohjal- 5. Joskus riittää vain syli, suukottelu ja rapsuttelu. Tyydyttävä seksielämä ei aina edellytä edes niin sanottuja seksuaalisia tekoja. Lapsia ja nuoria tulisi suojella yliseksualisoitunutta maailmankuvaa vastaan. Seksuaaliset tarpeet vaihtelevat itse kullakin eri aikoina. Voi olla "oman seksinsä herra". Iän myötä oppii, että ihmisen ei tarvitse koko ajan suorittaa ja vertailla itseään muihin. Seniori-ikäiset voisivat antaa nuoremmilleen mallia siitä, kuinka seksiinkin liittyvistä asioista voi puhua rakentavaan sävyyn ja hienotunteisesti, toisia loukkaamatta. Silloin rohkenee puhua myös sellaisista asioista, jotka ennen ovat ehkä olleet kiusallisia sekä häpeää tai syyllisyyttä aiheuttavia. Kyllä, sairastuminen ja sairaus vaikuttavat aina parisuhteen Tarja Sandberg toimii kliinisenä seksologina Väestöliitossa Varmasti jokaisessa suhteessa tulee tilanteita, joissa halut eivät syystä tai toisesta kohtaa. Miksi seksistä on niin hämmentävää ja vaikeaa puhua, etenkin vanhemmalla iällä. Eikä merkitse maailmanloppua, vaikkei seksi aina menisikään nappiin. ..................................................................................................................................................................... Onkohan tuo väite edes totta, että seksistä olisi muka hämmentävää ja vaikeaa puhua. Entä yksinäisille eläkeläisille. ta senioreilla olisi seksistäkin epäilemättä paljon painavaa sanottavaa. Suosittelen näin pitkään yhdessä olleelle parille edelleenkin sellaista seksiä, jossa kumppania arvostetaan ja kunnioitetaan. On mukava huomata, että silloin myös ennakkoluulot vähenevät. Seksuaalisuus ei häviä mihinkään, vaikkei koko ajan olisikaan seksuaalisesti aktiivinen. Olen varma, että moni nuori muistaa ikänsä isovanhempansa opetukset myös tältä saralta. Tärkeät sanat tuppaavat joskus unohtumaan. Miten voitaisiin voittaa turhat ennakkoluulot. Rakkaus omaan kehoon on ihmiselle tärkeä asia, ollaan sitten yksin tai yhdessä. Onko sinulla seksuaaliterapeuttina kokemusta eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän partneriensa sukupuolisten ongelmien hoitamisesta. Alkaa löytyä enemmän psyykkistä joustavuutta sekä itseä että muita kohtaan. Tärkeää on myös se, että nimenomaan kertoo kumppanilleen edelleen haluavansa tätä ja mistä hänessä erityisesti tykkää. Iän myötähän ihminen tulee usein mukavalla tavalla "höperöksi". Kukaan ei voi määrätä sitä, millaista hänen seksinsä pitäisi olla, eikä ainakaan sitä, missä, miten ja milloin hän sitä itsensä kanssa toteuttaa. Mitä enemmän nautimme itsestämme ja hyväksymme itsemme, sitä paremmin kykenemme nauttimaan myös seksistä ja seksuaalisuudesta ja ennen kaikkea jakamaan nautintomme toisen ihmisen kanssa. Ikääntymisessä on kadehdittavan paljon myös hyviä puolia. Puhumisen lisäksi on hyvä kuunnella. Taikka asioista, jotka tuntuvat vain olevan liian lähellä omaa itseä. Toisen huomioon ottaminen on toki tärkeää, mutta hyvä olisi ilmaista selvästi myös se, mitä seksiltä ja yhdessäololta itse toivoo. Kussakin elämänvaiheessa ja kunakin hetkenä pitäisi löytyä sellainen seksimuoto, jonka avulla seksuaalinen yhdessäolo onnistuu. Ei kai ainakaan meidän senioriikäisten tarvitse pelätä sitä. Meidän pitäisi huolehtia, että yhteiskunnassa olisi kaikilla hyvä olla. Ikäihmiset ovat yleensä oppineet hyväksymään paitsi omat vajavuutensa myös kumppanin vajavuudet. Jos aina vain yrittää olla toiselle mieliksi, saattaa huomata, että seksiin tulee ennen pitkää kutsumattomana vieraana mukaan oma haluttomuus. Vai onko vaarana, että yhteiskunta yliseksualisoituu. Eroottista materiaalia on myös saatavilla, niin yksin käytettäväksi kuin yhdessä jaetuksi iloksi, jos se tuntuu kiinnostavalta. Seksikin saa vastaavasti valita muotonsa. Silloin on hyvä ottaa avuksi perinteinen menetelmä eli puhuminen. Naiset kaipaavat palautetta naisellisuudestaan, ja miehet kaipaavat palautetta miehisyydestään
Ja ennen kaikkea: runsaasti halua ymmärtää toista aidosti sekä puhua läpi asioita ja tunteita. Kysymyksiin vastasi Tarja Sandberg kliininen seksologi Väestöliitosta Kysymykset esitti Irma Lehtimaja Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry PROPO · Finlands prostatacancerförening rf KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN KALLELSE TILL ORDINARIE ÅRSMÖTE Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry:n, Finlands prostatacancerförening rf:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 30. Miten käy seksielämän. Välkommen! Helsingfors den 10 augusti 2011 Styrelsen 6. Minkälaisissa tapauksissa suosittelisit seksuaaliterapeutin apua. Mikä olisi viestisi eturauhassyöpäpotilaalle, joka kärsii seksuaalisen kyvyn tai halun puutteesta. On vaikeaa olla fyysisesti lähellä toista, jos oma mieli on täynnä käsittelemättömiä asioita taikka pettymyksiä tai jopa loukkaantumisia. Terapeutin vastaanotolla tyypillisiä kysymyksiä ovat: voinko muuttua ihmisenä ja kestääkö parisuhde. Usein olen myös huomannut, että mustasukkaisuuden tunteet ovat yllättäneet molemmat osapuolet. Ongelmat jaetaan usein toiminnallisiin ja psyykkisiin, mutta seksuaaliterapiassa ongelmat ovat usein yhdistelmiä molemmista. Ensisijaisesti tarvitaan keskustelua kumppanin sekä hoitavan lääkärin kanssa. Selviytymiseen tarvitaan rakkautta ja toisen kunnioittamista sekä yhdessä aikaisemmin opittuja selviytymiskeinoja. Seksuaaliterapeutista on apua varsinkin silloin, jos parisuhteen seksuaaliset ongelmat ovat yhtaikaa sekä toiminnallisia että psyykkisiä taikka jos parisuhteen sisäisessä viestinnässä on häiriöitä. Toisinaan on hyvä, että molemmilla osapuolilla on mahdollisuus tulla myös yksin kertomaan huolistaan terapeutille, vaikka nimenomaan parikäynnit ovat ensisijaisen tärkeitä suhteen lujittamisen kannalta. Toki lopputulos on joskus myös surullinen: suhde ei kestä. I mötet behandlas de förutsatta ärenden enligt § 5. Ja olenko haluttava enää. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 5 §:ssä käsiteltäväksi määrätyt asiat. Entä hänen kumppanilleen. elokuuta 2 011 Hallitus Föreningens ordinarie årsmöte hålls onsdagen den 30 november 2 011 kl 17.30 i Kampens Servicecentral klubblokalen 1, Salomogatan 21 B, 00100 Helsingfors. Sairauden takia muuttuneen seksielämän hyväksyminen voi tuoda parisuhteeseen myös uudenlaista hellyyttä ja jopa huumoria. Tyypillistä on se, että koko suhde joudutaan arvioimaan uudelleen. marraskuuta 2 011 klo 17.30 Kampin palvelutalo, kerhohuone 1, Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki. Sairastumiseen ja sairauden kanssa elämään oppimiseen liittyy iso prosessi, jossa seksuaalisuus ja seksi kuuluvat uudelleen mietittäviin asioihin. sivulta seksuaalisuuteen. Vastaanotoilla käsitellyistä seksuaalitoiminnan häiriöistä tutuimpia ovat seksuaalisen halun puute sekä erektioon liittyvät ongelmat. Sairaus on hyvä ottaa parisuhteessa huomioon, mutta se ei saisi muodostua parisuhteen ainoaksi sisällöksi eikä parisuhteen osapuolten identiteettiä saisi rakentaa pelkästään sen varaan. Parisuhteen osapuolten roolit saattavat muuttua. Tervetuloa! Helsingissä 10. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Syöpä, seksuaalisuus ... jatkoa edell
Euroopan unionin alueella todetaan nykyisin vuosittain yli 300 000 uutta eturauhassyöpätapausta. Sakari Rannikko on järjestömme perustajia ja sen kunniajäsen ja pitkän kliinikon uransa koulimana osaa puhua oikealla potilaan ja miehen kielellä. Hän teki havainnollisesti selkoa PSA:n erilaisista merkityksistä sekä mittaukseen ja sen tulkintoihin liittyvistä monista sudenkuopista. Tapahtumalla on haluttu lisätä yleistä tietoisuutta eturauhassyövästä, jota Euroopassa esiintyy runsaasti. Euroopassa tätä päivää vietetään myös eräänlaisena potilasosiona syyskuussa EAU:n (Euroopan Urologi Yhdistys) organisoiman "Urologiviikon" aikana. Tilaisuuteen toi terveh- Teksti ja kuvat Sakari Rannikko Irma Lehtimaja 7. Moni varmasti lähti tyytyväisenä kotiinsa saatuaan asiantuntijalta vastauksen juuri omaa mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Pekka Hellström heuttaneen PSA-kokeen värikkääseen historiaan sen alusta alkaen. Varhaisten diagnoosien ja kehittyneiden hoitojen ansiosta suurin osa eturauhassyöpään sairastuneista miehistä joko paranee kokonaan tai S elää krooniseksi sairaudeksi muuttuneen syövän kanssa lähes normaalia elämää. Suomessa eturauhassyöpää todetaan vuosittain noin 4 600 miehellä. Hän kertoi eturauhassyövän uusimmista hoidoista ja niistä saaduista kokemuksista. Tilaisuus käsitti avoimen luentotilaisuuden, jossa urologian professori (emeritus) Sakari Rannikko esitelmöi aiheesta "PSA:n tarina". Tämän päivän viettäminen perustuu Europa Uomon (Euroopan eturauhassyöpäpotilasjärjestöjen liiton) piirissä tehtyyn aloitteeseen, jota Suomessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, on jo perinteenä toteutettu. Tällä kertaa luennoitsijoille oli varattu riittävästi aikaa vastata yleisökysymyksiin ja niitä tulikin runsaasti. Kuitenkin edelleen noin 800 miestä vuosittain kuolee tähän syöpään. Eturauhassyöpäpäivä Helsingin Kampissa Tänä vuonna eurooppalainen eturauhassyöpäpäivä järjestettiin Helsingin Kampin palvelukeskuksessa. Maassamme elää tällä hetkellä yli 37 000 miestä, jotka ovat aikanaan saaneet eturauhassyöpädiagnoosin. Suomessa eturauhassyöpä onkin miesten yleisin syöpätauti. Alueella elää yli kolme miljoonaa miestä, joilla on jossakin elämänvaiheessa diagnosoitu eturauhassyöpä. ..................................................................................................................................................................... Kuudes eurooppalainen eturauhassyöpäpäivä uomen eturauhassyöpäyhdistys järjesti eurooppalaisena eturauhassyöpä-päivänä (15.9.2011) avoimen yleisöluentotilaisuuden. Samalla pyritään jakamaan tietoja tämän taudin erityispiirteistä sekä kertomaan sen hoidoista ja seurannasta. Mielenkiintoista oli voida tutustua paljon keskustelua ai- dyksensä myös Suomen Urologiyhdistyksen puheenjohtaja, urologian dosentti Pekka Hellström Oulusta. Kampin palvelukeskuksen juhlasaliin oli saapunut suuri joukko asiasta kiinnostuneita
Lokakuun 1. Juhlavuoden ohjelma oli laadittu niin monipuoliseksi ja laajaksi, että tällä kertaa Miesten ilta alkoi jo aamulla kello yhdeksän. päivänä tilaisuus toteutui jo viidennentoista kerran. Miesten iltojen isä ja mahdollistaja Antti Lehtonen "Suomesta" halusi esitellä Bomanin miehenä, josta koko Ääneseudun heimoveljien ja muiden tämän maakunnan aktiivisten vertaisryhmien toiminta on saanut alkunsa. Lasse Levomäki Juhani Boman Avauspuheenvuoron pitänyt Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Heikinheimo korosti yhteistyön merkitystä ja välttämättömyyttä järjestölähtöisessä potilastoiminnassa. Valtakunnallinen PROPO-järjestömme jäsenmäärä on jatkanut vahvaa kasvuaan, maakunnallisten yhdistysten yhteydessä toteutuva vertaisryhmätyö on voimistunut ja saanut omia vakiintuneita muotojaan eri puolilla maata. Urologian erikoislääkäri Lasse Levomäki Keski-Suomen keskussairaalasta esitelmöi hyvin kattavalla tavalla aiheesta: "Mitä miehen on hyvä tietää eturauhasesta ja sen sairauksista". -esityksessään hän kertoi, kuinka Keski-Suomessa voi olla edessä uuden keskussairaalan rakentaminen. Koskelan musiikkiyhtye Toivon aloitusmusiikkiesityksen jälkeen erityistaputukset sai Äänekosken terveyskeskuksen entinen ylilääkäri Juhani Boman. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri muisteli, miten hän on käynyt tuomassa valtiovallan tervehdyksen Suomen eturauhassyö- Hannu Javanainen, Antti Lehtonen ja Tapio Tammela päyhdistyksen sekä viisi- että kymmenvuotisjuhliin. Paraneeko syövänhoitoon pääsy. Huolimatta kirkkaasta lauantaiaamusta ja juuri alkaneesta hirvestyskaudesta, Suolahtisali täyttyi tavan mukaan jo ajoissa. Keski-Suomen keskussairaalassa toimiva fysioterapeutti Pirkko Åkerman piti erinomaisen esityksen "Miesten lantiopohjalihasten kuntouttaminen, miksi tarpeellinen?" Paikallisen lapsikuoron "Visertäjät"intensiiviset esitykset eivät varmasti jättäneet ketään kylmäksi 8. Jos haluaisi yhdistää yksittäisten henkilöiden ponnistukset ja niiden tuloksena aikaan saadun "suuren kansanjuhlan tunnun", nousee varmasti monen mieleen Miesten ilta -tilaisuudet Keski-Suomessa. Hänen asukkaiden yrit- Olavi Heikinheimo täjyyttä, rohkeutta ja rakentavaa yhteistyötä korostava puheensa päättyi osuvalla tavalla, kun hän halusi luovuttaa uuden Äänekosken viirin Antti Lehtoselle. Sataa vuottaan juhlivan Äänekosken tervehdyksen toi kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Se tulee parantamaan myös syöpäpotilaiden hoidon saatavuutta ja tasoa. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Perinteitä vaalien Äänekoskella Jouko Isolauri V iidentoista viime vuoden aikana oman sairautemme järjestäytynyt potilastyö on kokenut huiman kehityksen. Urologian emeritusprofessori Sakari Rannikko osasi välillä reippaasti kantaa ottaen kertoa PSA:n tarinan aina 1970luvun syntyajoistaan lähtien monimuotoiseen nykypäivän käyttöön sekä erilaisia mielipiteitä asian ympäriltä
Emerituspiispa Yrjö Sariola puhui syvällisesti toivosta voimavarana erityisesti vakavan sairauden kohdatessa. Päivän päätössanat lausui Äänekosken terveyskeskuksen ylilääkäri Tapio Tammela. ..................................................................................................................................................................... Immu Isosaari Pirkko Åkerman Radiologisten tutkimusten uusista mahdollisuuksista luennoi "tykittävään" tapaansa Docrates Klinikan ylilääkäri Timo Joensuu otsikolla "Jotta syöpä voidaan hoitaa, täytyy tietää, missä se lymyää." Nykyisin uusien tarkkojen kuvaustekniikoiden avulla on mahdollisuus löytää ennen usein piiloon jääneitä syöpäkasvaimia ja soluja. Olavi Heikinheimo ja PROPO:n järjestösihteeri Irma Lehtimaja luovuttivat Antti Lehtoselle "Suomesta" Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan myöntämän pronssisen ansiomerkin kunniakirjoineen Kiitokset koko Suomen miesten puolesta Antti! Olet luonut epäitsekkäällä ja väsymättömällä puurtamisellasi arvokkaan perinteen, yhden vertaistukitoiminnan kirkkaimman timantin. Hannu Tavio Sakari Rannikko 9. Päivä päättyi yhtä lämpimällä tavalla kuin oli alkanutkin. Hän on kliinistä työtä tekevä lääkäri ja terveyskeskusta johtava käytännön mies, jolle on annettu lahja nähdä asioita ja ilmiöitä osina suurempia elämänkuvioita. Saimme kuulla, kuinka hyvässä seurassa toivo on sanan julistuksen kokonaisuudessa: USKOTOIVO RAKKAUS. Hannu Tavio Suomen eturauhassyöpäyhdistys, PROPO:sta pyrki arkikokemustensa perusteella arvioimaan etu- Yrjö Sariola Timo Joensuu rauhassyöpäpotilasta tulevaisuudessa, erityisesti hoitoihin osallistuvana subjektina, ei vain hoitojen kohteena olevana. Keski-Suomen syöpäyhdistyksen terveiset tilaisuuteen toi toiminnanjohtaja Immu Isosaari
Lain mukaan potilas voi valita kunnan sisällä sen terveysaseman, jossa häntä hoidetaan. Toteutettujen muutosten avulla on kyetty vastaamaan hyvin asetettuihin tavoitteisiin; Vantaan avoterveydenhuollon menot eivät ole juurikaan kasvaneet vuosien 20082010 välisenä aikana ja henkilöstön määrä avosairaanhoidon piirissä ei juurikaan ole kasvanut noina vuosina. uurin osa meistä käyttää kunnan terveyspalveluja ja siksi olemme myös kiinnostuneita siitä miten näitä palveluja kehitetään. Samaan aikaan väki vanhenee, mikä tarkoittaa terveys- 10. Järjestelmä on ollut Kysyntä kasvaa Terveyspalvelujen kysyntä ja tarve kasvaa Vantaalla tulevina vuosina tasaisesti. Vantaalla käytössä oleva puhelinpalvelujärjestelmä mahdollistaa sen, että potilas, jolle ei pystytä heti vastaamaan, rekisteröityy ja hänelle soitetaan takaisin saman päivän aikana. Valinnan vapaus laajenee 1.1.2014 koskemaan kuntarajat ylittävää potilaan valintaa. Terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.3.2011. Erikoissairaanhoitoon on päästävä kuudessa kuukaudessa, mutta jos tarvitaan tutkimuksia, ne on aloitettava jo kolmen kuukauden sisällä. Vantaan väestön kasvu on noin yhden prosentin luokkaa, eli joka vuosi Vantaan väkimäärä kasvaa yli 2000 asukkaalla. Hyviä ideoita ja toimivia ratkaisuja on aina hyvä kuulla. Edelleen potilas voi valita sairaalan, jonne hänestä tehty lähete ohjataan ja jossa häntä tullaan hoitamaan. Muutaman vuoden päästä nykyisin työterveyshuollon piiristä palvelut saava väestö eläköityy ja palveluodotukset terveyskeskustoiminnan suhteen kasvavat. Terveysasemaverkoksi on määritelty kolme laajan palvelun terveysasemaa (Myyrmäen, Tikkurilan ja Koivukylän terveysasemat) sekä viisi lähiterveysasemaa (Martinlaakson, Katriinan, Korson, Hakunilan ja Länsimäen terveysasemat), joista yhdessä muodostuu kokonaisuus. Hoitopaikan valinnan vapauden on ajateltu lisäävän terveyskeskusten kilpailua ja parantavan näin hoidon laatua ja edistävän hoitoon pääsyä. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö S Terveyspalveluilla muutossuunta Vantaalla palvelujen suurempaa tarvetta ja kysyntää. Eturauhassyöpä on otettu myös näissä suunnitelmissa huomioon. Puhelinpalveluissa käyttöön takaisinsoitto Huhtikuussa 2011 STM ohjeisti terveyskeskuksia välittömästä yhteydensaannista ja määritteli puhelinyhteyden odotusajan pituudeksi viisi minuuttia, jonka jälkeen kuntalaiselle tulee tarjota mahdollisuus takaisinsoittoon tai soittopyynnön jättämiseen siten, että yhteys järjestyy saman päivän aikana. Palvelukyvyn ja laadun turvaamiseksi sekä tuottavuuden nostamiseksi on Vantaan vastaanottotoiminnassa toteutettu suuria toiminnallisia muutoksia vuosien 20092011 välisenä aikana. Vaikka tämä kirjoitus koskee nyt lähinnä Vantaan aluetta, sitä voisi hyvin soveltaa muuallekin
Kokeneita lääkäreitä on siirtynyt toimimaan työterveyshuoltoon tai yksityissektorille, jossa työtaakka ja työolot ovat vähemmän kuormittavia. Edelleen hoitohenkilöstön niukkuuden takia takaisinsoittomahdollisuus on jouduttu rajaamaan aamupäivään. Listautumismalli parantaa pitkäaikaissairaiden hoitoa Lääkärin vastaanottotyössä on siirrytty uuteen omalääkärijärjestelmään, niin sanottuun listautumismalliin kaikilla terveysasemilla vuoden 2011 aikana. ..................................................................................................................................................................... käytössä kesästä 2011, mutta puhelinteknisten vaikeuksien takia se ei ole toiminut hyvin. Potilaat, jotka sairastavat esimerkiksi seuraavia sairauksia: diabetes, sepelvaltimotauti, dementia, aivo-oireyhtymä, päihdesairaus (alkoholi, lääkkeet ja huumeet), skitsofrenia, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistus, paniikkihäiriö, tulehdukselliset nivelsairaudet (mm. Niistä meillä on juuri pula. Pitkäaikaissairaan pitäisi saada lääkäriaika kahdessa viikossa ja muiden neljässä viikossa. Sairaus on kuitenkin moniulotteinen ja hyvin iäkkäällä todettu eturauhassyöpä vaatii asiantuntevan arvion ja hyvän hoidon, joka ei enää ole kajoavaa, vaan perustuu lääkehoitoon ja/ tai seurantaan. Äkillisesti sairastuneet potilaat, joilla ei ole omalääkäriä, hoidetaan päiväpoliklinikoissa, joita on kaikilla muilla paitsi Martinlaakson ja Katriinan terveysasemalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä meillä on riittävästi, mutta ammattilaiset ovat työssä "väärissä" paikoissa. Tai seurantaa tehdään monesti usealla taholla, terveyskeskuksessa, yksityislääkärin vastaanotolla ja erikoissairaanhoidossa. Ensimmäisenä uudenlaiseen omalääkärijärjestelmään (ns. Monimutkaisen taudin diagnostiikka ja hoitosuunnitelman tekeminen vaatii mahdollisimman kokeneet ja osaavat ammattilaiset etulinjaan. Lääkäriaikojen saatavuus on ollut heikkoa, ja potilailta on tullut vaateita paremmasta lääkäripalvelujen saatavuudesta. Terveysaseman hoitajien panos aseman toiminnassa on ollut merkittävää pitkään. Suomessa terveyskeskuksien avosairaanhoidon vastaanotoilta puuttuu useita satoja kokeneita terveyskeskuslääkäreitä. Ratkaisu olisi toimiva omalääkärisuhde. Vantaalla tämä tarkoittaa noin 15 lääkäriä. Tilannetta on yritetty paikata ostamalla lääkärityötä henkilöstövuokrausyritysten kautta mutta myöskään niistä lääkäreitä ei ole ollut saatavilla. Oikeiden potilaiden varhainen diagnostiikka säästää henkiä ja lisää elinvuosia. Hoidon laadussa olemme kärkeä. Pääkaupunkiseudulla käydään jo jatkuvaa kilpailua lääkäreistä, mikä näkyy siinä, että avoimiin virkoihin ei ole hakijoita. Uudessa omalääkärijärjestelmässä pitkäaikaissairaille, vanhuksille ja muille, joille pysyvästä lääkärisuhteesta on hyötyä, taataan omalääkäripalvelut. Kaikkein parasta olisi, jos kaikille vantaalaisille saataisiin pysyvä omalääkäri ja omahoitaja. Timo Aronkytö Vantaan terveyspalvelujen johtaja LL, MBA 11. listautumismalliin) siirryttiin 1.3. Suurin ongelma on palvelujen saatavuuden heikkous ja jonot. Rekrytointia vaikeuttavat kuntaorganisaation jäykkyys, työn laatu ja määrä sekä vanhemman kollegan tuen puuttuminen. Lääkäripalvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranee, kun potilaan tulee saada aika lääkärille kahdessa viikossa. Vantaa isona kaupunkina ei ole (toistaiseksi) pystynyt seuraamaan. Saatavuus ja saavutettavuus hoidon laadun ydin Suomessa ja Vantaalla terveyspalvelut ovat lääke- ja terveystieteellisesti arvioiden huippuluokka, jos/kun niiden piiriin pääsee. Eturauhassyöpä on kansantauti. Terveyspalvelujen tärkein voimavara ovat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja henkilöstön riittävyys, jotka ovat merkittävimpiä yksittäisiä pal- velukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Sama tilanne vielä sel- keämmin on suun terveydenhuollossa. Ajanvarausaikojen määrä on osoittautunut kuitenkin liian vähäiseksi lääkärityövoiman riittämättömyyden takia. Hoitajat ovat joutuneet kohtuuttoman työpaineen alle tarjotessaan potilaille eioota. Etulinjassa on pulaa, kun samaan aikaan erikoispalvelut ja yksityissektori käyvät vajaa teholla. Vaikka ilmiö ei vielä näy hoitohenkilöstön vakituisiin tehtäviin liittyvässä rekrytoinnissa, on sama havaittavissa jo sijaisuuksien suhteen. Suuri osa potilaista hakeutuu sen takia yksityissektorin hoitoon ja seurantaan. Miksi yksityinen palveluntuottaja pystyy tarjoamaan palvelutason, jota omat terveysasemat eivät. Omalääkärijärjestelmän muutoksella turvataan pitkäaikaissairaiden ja iäkkään väestön laadukkaat avosairaanhoidon palvelut ja joustavoitetaan muiden potilaiden hoitoon pääsyä. Ja vielä lisäksi kokeneella omalääkärillä, jolla olisi joustava mahdollisuus konsultoida erikoislääkäriä. Jotkin pienemmät ympäristökunnista ovat nostaneet lääkärien palkkoja merkittävästi ja toiset taas tarjoavat parempia työoloja, enemmän avustavaa henkilöstöä, sihteerityövoimaa jne. Muut ajanvarausaikaa tarvitsevat potilaat ohjataan ensimmäiselle vapaalle lääkäriajalle. Päällekkäinen toiminta on turhaa ja kuormittaa järjestelmää ja potilas saa ristiriitaisia neuvoja ja ohjeita. Olemme Euroopan häntäpäässä, kun arvioidaan sitä, miten nopeasti hoitoon pääsee. reuma), vaikeahoitoinen verenpainesairaus, keuhkoahtaumatauti tai vaikeahoitoinen astma. Hakunilan terveysasemalle yksityinen tuottaja Hakunilan terveysasemalle on ollut viime vuosina hankala palkata riittävää määrää lääkäreitä. Länsi-Vantaan terveysasemilla (Myyrmäki, Martinlaakso ja Katriina). Vantaan uudella omalääkärijärjestelmällä pyritään turvaamaan omalääkäri niille, jotka hyötyvät eniten pysyvästä omalääkärisuhteesta. Kaikilla lääkäreillä on näille ei-listautuneille potilaille varattuna lääkäriaikoja tietty määrä. Pääkaupunkiseudulla on lisäksi käynnistynyt kilpalaulanta lääkärien palkkaamisesta. Lääkäritilanteen ratkaisemiseksi avoterveydenhuollon palvelut ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta AttendoMed One Oy:ltä vuoden 2012 alusta kolmen vuoden määräajaksi. Itä- ja PohjoisVantaalla vastaava muutos tapahtui 1.9.2011. Omalääkärin saavat: 75 vuotta täyttäneet ja potilaat, joilla on kahden edellisen vuoden aikana enemmän kuin seitsemän lääkärissäkäyntiä. Vastaava malli sopii tietysti kaikkiin pitkäaikaissairauksiin
Tämän valitettavan tosiasian meistä jokainen on voinut todeta käytännössä asioidessaan omassa terveyskeskuksessaan. Se sijaan vastaanottoapulainen voi vain tarkistaa tietokoneen näytöltä ovatko tulokset tulleet, mutta ei saa niitä kommentoida eikä printata potilaalle. Se palvelee teoriassa erinomaisesti meitä, kun vastaanottoajat sekä laboratoriokäynnit voidaan varata pitkälle aikavälille riittävän ajoissa aina edellisen puolivuotiskäynnin yhteydessä. Nyt tuntuu olevan vielä ylivoimaisia vaikeuksia niinkin vanhan tekniikan kuin puhelimen kanssa. Kiusallisen hitaasti tietotekniikka tekee tuloaan kunnallisiin terveyspalveluihin. Varsinkin kun olemme kuulleet veljiemme kertomia tarinoita, kuinka uusiutunutta syöpää ei ole tunnistettu. Runsaan tunnin ajan käydyssä vilkkaassa keskustelussa tuli esiin asian plussat ja miinukset. suojalakia sovelletaan byrokraattisesti, koska vain terveydenhoitaja saa tulostaa potilaan laboratoriotuloksia ja kommentoida niitä. Ongelmia on myös laboratoriotulosten saannissa. Helsingin Kampissa kokoontuva eturauhassyöpäpotilaiden pienryhmä kantoi kortensa kekoon kutsumalla kokoukseensa Viiskulman terveyskeskuslääkärin Juha Railamon. Runsaan parin vuoden kuluttuahan kuntarajoituskin on poistumassa. Meitä jotka käymme seurannassa puolivuosittain, askarruttaa Markku Loikkanen Vertaisryhmän jäsen Kampissa Omalääkärikäytäntö periaatteessa hyvä Onnistuneena palveluna pidettiin omalääkärikäytäntöä. Se syö pohjaa muuten hyvin ideoidulta hoitoketjulta. Kysymykseen kuka on tyytyväinen saamiinsa palveluksiin terveyskeskuksessa, nousi melkein kaikkien käsi. Vähemmän syöpää enemmän elämää Terveyskeskuksen kädenojennus Helsingin Kampin pienryhmälle Tietotekniikka on hidasta Takana saattaa olla ärtymys siitä, että meidät jo hoidetut tapaukset on lähetetty seurantaan terveyskeskukseen, kun aikaisemmin saimme nauttia erikoissairaanhoidon palveluista. On monia asioita, jotka eivät tule lääkärille mieleen, kun hän stetoskooppi kaulassaan kertoo potilaalle syöpädiagnoosin. Keskustelussa selvisi myös muutaman veljen jo hyödyntäneen puoli vuotta sitten käyttöön otettua mah- Lääkäri kiittää vertaistukea Keskustelu pienryhmän kanssa oli lääkärin sanojen mukaan "erinomaisen hyödyllinen tilaisuus." Hän kertoi hämmästyneensä ryhmässä vallitsevaa korkeata tietämisen tasoa ja saaneensa hyvän käsityksen vertaistuen toimivuudesta niissä monissa käytännön asioissa, joita syöpään sairastuminen tuo tullessaan. Ihanne olisi, että voisimme kotoa käsin tietokoneella varata käyntiajat sekä tutkia omat laboratoriotuloksemme, jotka näkyisivät pitkältä ajalta. Huonoa on se, että omalääkäri vaihtuu kiusallisen usein. Käytännössä joutuu tilaamaan ajan terveydenhoitajalle, jotta saa tulosteen, jota osaamme itsekin hyvin tulkita. Tieto- 12. ..................................................................................................................................................................... myös epätietoisuus hoitohenkilökunnan tietotasosta tämän yksilöllisen sairautemme kanssa. dollisuutta vaihtaa terveysasemaa oman kunnan sisällä. On todettu vain, että PSA on ikäryhmän viitekehyksessä, vaikka esimerkiksi radikaalileikatulla sen tulisi olla nolla. Silloin muutosseuranta olisi helppoa. Hän kyseli parikymmenpäiseltä miesjoukolta kokemuksista asioinnissa terveyskeskuksessa. Saa nähdä onko seurauksena joidenkin terveyskeskusten erikoistuminen tiettyihin sairauksiin. Vertaistuki onkin usein niissä asioissa verraton lääke. E urooppalaisessa terveyspalveluiden vertailussa Suomi ei sijoittunut kovin hyvin alkuvuonna tehdyssä tutkimuksessa. Asialle siis pitää tehdä jotakin. Se palvelee tietysti vain suurten kuntien asukkaita
Uusien voimien mukaan saaminen on vapaaehtoisjärjestön elinehto ja aktiivisuuden tae. Ilmoittaudu irma.lehtimaja@cancer.fi Oletko kiinnostunut kertomaan kokemuksistasi? Vertaiskokemusten jakaminen on tutkitustikin keskeisen tärkeää potilaan elämänlaadun kohentajana. Jos olet itse halukas osallistumaan hallitustyöskentelyyn tai tunnet jonkun kaverin, jolla olisi annettavaa yhteisiin talkoisiin, lähettäisitkö viestin meidän Irmalle (irma.lehtimaja@cancer.fi). tuskuntaa. Jos sinulla on lehden tekemisen/kirjoittamisen taustaa tai mielenkiintoa osallistua tällaiseen tiedonjakamiseen, olet tervetullut luovaan joukkoomme. Tämä lehtemme kokee kroonista pulaa näiden kokemusten jakajista. Kokemuksesi voi ulkoasultaan rakentua myös pääosin valokuvasta. Luonnollisesti saat lukea ja tarkistaa tekstisi vielä ennen julkaisua ja voit kirjoittaa nimelläsi/etunimellä tai nimimerkilläkin. Työtämmehän on yhdessä tekeminen ja viihtyminen. ..................................................................................................................................................................... Tervetuloa mukaan toimintaan! T ulevassa yhdistyksemme syyskokouksessa tullaan sääntöjemme mukaan taas valitsemaan hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet. (irma.lehtimaja@cancer.fi ) Perustietoa eturauhassyövästä Miesten yleisin syöpätauti Suomessa, noin 4 600 tapausta vuodessa, diagnoosin saaneita elossa noin 37 000 Esiintyy valtaosin yli 55-vuotiailla miehillä Varhaisvaiheessaan tauti ei yleensä anna oireita Syövän aiheuttajaa ei tiedetä Suvullista (15 %) ja perimän tuomaa (210 %) sairastumisalttiutta Varhain todettuna ja hoidettuna hyväennusteinen tauti Useita perushoitotapoja - radikaali poistoleikkaus - radikaali ulkoinen ja kudoksen sisäinen sädehoito - hormonihoito - aktiivinen seuranta (kokeellinen) Levinneen taudin hoito - hormonihoito - sytostaattihoito eli solunsalpaajahoito - immunologinen hoito - sädehoito, radioisotooppihoidot - oireenmukainen hoito, etenkin kivun hoito Hoidetun potilaan jälkiseuranta on tärkeää Tavoitteena yksilöllinen hoito ja henkilökohtainen huolenpito 13. juhlaa meillä oli nimettynä erityinen juhlatoimikunta ja tämän tapaista olemme nytkin harkinneet. Sinun ei tarvitse olla kirjoittamisen ammattilainen, sillä juttusi toimitetaan painoasuun PROPO-lehden toimesta. Mukaan lehdentekoon! Hallituksemme on päättänyt laajentaa PROPO-lehden toimi- Juttusi ei tarvitse olla pitkä, vaan yksittäiset hyvät muistot ja rakentavat kritiikitkin potilaskokemuksista voivat olla monelle lukijallemme hyvin arvokkaita. Viimeksi kun rakensimme 10 v. Tartu näppäimiin tai kynään ja lähetä kokemuksesi irma.lehtimaja@cancer.fi tai osoitteeseen: Suomen eturauhassyöpäyhdistys, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki. Juhlapäivää yhteisin voimin! Yhdistyksemme täyttää 15 vuotta 10.10.2012 ja tarkoitus on juhlia asiaa työn merkeissä. Tuo esiin ideoitasi tai ilmoittaudu mukaan järjestelyihin, jotta saamme taas muistorikkaan tilaisuuden tai muita projekteja aikaan
Ryhmissä toteutuu monella tapaa elämänlaatua kohentava vertaistuki. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 16 18. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle. HELSINGIN keskusteluryhmä kokoontuu Kampin palvelukeskuksen kerhohuoneessa 3, Salomonkatu 21, Helsinki. Kokoontumiset ovat joka toinen keskiviikko klo 1719. Päivät ovat: 1.11 ja keskiviikkona 7.12. Haluatko parempaa jäsenpalvelua? Sähköpostilla viestit kulkevat nopeasti jäsenille. Jos päätät antaa sähköpostiosoitteesi liitettäväksi rekisteriimme, niin lähetä viesti, jossa annat suostumuksesi osoitteeseen: LIITY JÄSENEKSI! Jäseneksi voi liittyä seuraavilla tavoilla: 1) lähetä postitse nimi- ja osoitetiedot: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki 2) anna sähköpostilla nimi- ja osoitetiedot irma.lehtimaja@cancer.fi tai hannu.tavio@cancer.fi 3) puhelimitse: (09) 135 33228 tai 041 501 4176 (ark. Päivät ovat: 2.11, 16.11, 30.11 ja 14.12. Lummetie 4, Vantaa. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 1719. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Pienryhmäkokoontumisia pääkaupunkiseudulla syksyllä 2011 Keskusteluryhmät ovat kaikille potilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa. Päivät ovat: 15.11 ja 20.12. ESPOON keskusteluryhmä kokoontuu Haukilahden palvelutalossa, (kahvila-ruokasali 1.krs) os. Ryhmissä ei pidetä pöytäkirjaa ja kukin voi halunsa mukaa säilyttää myös nimettömyytensä. Haukilahdenkatu 6, Espoo. klo 1018) Jäsenmaksu on tänä vuonna 25 euroa. irma.lehtimaja@cancer.fi Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Propo Finlands prostatacancerförening rf ANNA SUORA TUKESI eturauhassyöpäpotilastyöhön Testamentit ja lahjoitukset voitte osoittaa: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki OP pankki IBAN: FI98 5723 0220 4797 32 BIC: 0KOYFIHH. 14. VANTAAN keskusteluryhmä kokoontuu Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n huoneessa (kysy reitti kirjaston lastenosastolta 1. krs) os
..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää 16