Propo 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

..................................................................................................................................................................... Jäsenlehti 4·2011 syöpää än Vähemm n elämää enemmä Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf 1
13 Toimintaa ja ilmoituksia s. Yhdistyksen kotisivut: www.propo.fi 2. 78 Hannu Tavio Uudenlaista yhteistyötä s. (09) 135 33228 tai 041 501 4176 mm. 3 MUUT ARTIKKELIT Hannu Tavio HUS Syöpätautien klinikka 75-vuotta s. (09) 135 33228 Graafinen suunnittelu: Veikko Viljanen Kannen kuva: Irma Lehtimaja Paino: Kopijyvä Oy Graafiset Palvelut Sisältöä P ÄÄKIRJOITUS Olavi Heikinheimo Muutoksia Propossa s. Päätoimittaja Hannu Tavio Toimituspäällikkö Outi Simolinna Toimitussihteeri Irma Lehtimaja Toimituskunta: Vesa Kataja · Saku Saxelin Teuvo Tammela · Sanna Tölkkö Julkaisija ja toimitus: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki puh. jäsenasiat sekä tuki ja neuvonta Yhdistyksen toimisto: Pieni Roobertinkatu 9, 5.krs. (09) 135 33228 Järjestösihteeri: terveydenhoitaja, sairaanhoitaja Irma Lehtimaja irma.lehtimaja@cancer.fi puh. 11 Eija Olkkonen Elämänlaatua Lymfaterapialla s. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Jäsenlehti 4· 2011 Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen jäsenlehti Ilmestyy neljästi vuodessa. 12 ISSN 1996-2277 SUOMEN ETURAUHASSYÖPÄYHDISTYS RY FINLANDS PROSTATACANCERFÖRENING RF HALLITUS Puheenjohtaja Olavi Heikinheimo Varapuheenjohtaja Pekka Hytönen Varsinaiset jäsenet Vesa Kataja Antero Koski Matti Niemi Teuvo Tammela Sanna Tölkkö Varajäsenet Tapio Visakorpi Markku Loikkanen Arvo Rask Saku Saxelin Antti Rannikko Jukka Ylinen POTILASTARINA Elämäni epikriisit s. 9 Irma Lehtimaja Liikunta voi pienentää eturauhassyöpäpotilaiden kuolemanriskiä s. 10, 1416 Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen yhteystiedot: Toiminnanjohtaja: oikeustieteen kandidaatti Hannu Tavio hannu.tavio@cancer.fi puh. 00130 Helsinki Henkilökohtaisista tapaamisista pyydetään sopimaan etukäteen. 46 Louis Denis Eturauhassyöpäkeskukset Euroopassa: Potilaiden näkökulma s
Sitä pitäisi tukea ja antaa siihen mahdollisuuksia niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Hän on tehnyt mittavan uran rahoitus- ja vakuutusalalla ja toimii aktiivisesti monissa luottamustehtävissä. Korotuksesta huolimatta toivomme, että jäsenemme tiedostavat yhteisvastuun ja kokevat tärkeäksi toiminnan tukemisen eturauhassyö- S päpotilaiden hyväksi, vaikka monet ovat jo voineet jatkaa eteenpäin, unohtaa sairautensa ja jättää potilasminänsä. Olen toiminut puheenjohtajuuteni lisäksi Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä. Nimetkäämme lehdelle aktiivinen ja idearikas toimitusneuvosto, joka ryhtyy kehittämään ja monipuolistamaan meille entistä parempaa Propolehteä. Niemi Helsingistä. Vuosittainen jäsenmaksu kuitenkin auttaa ylläpitämään ja kehittämään toimintaamme, niin nykyisten kuin tulevien eturauhassyöpään sairastuvien veljiemme hyväksi. Tämän lehden välistä löytyy jäsenmaksulomake. Olemme iloisia Hannu Tavion itsenäisyyspäivänä saaman kunniamerkin johdosta. Vuosikokous päätti korottaa vuoden 2012 jäsenmaksun 30 euroon. Miehet vaihtuvat, mutta tavoitteet pysyvät: eturauhassyöpäpotilaan paras pysyy keskeisenä. Toivotan teille kaikille Hyvää Uutta Vuotta! Olavi Heikinheimo Puheenjohtaja 3. Hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ritarimerkki, joka luovutettiin Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan kokouksessa 12.12 2011. Toimintamme kannalta jäsenmaksutulot ovat olleet erittäin tärkeitä, koska pelkästään Raha-automaattiyhdistyksen myöntämien avustusten turvin emme pärjää. Taloudellisten voimavarojen vähäisyys ja vuosittain toiminnan rahoituksen epävarmuus ovat olleet keskeisiä huolenaiheitamme. päivänä klo 10.00 tiedämme, onko Raha-automaatti yhdistys tukemassa toimintaamme vuodeksi eteenpäin. ..................................................................................................................................................................... Muutoksia Propossa uomen eturauhassyöpäyhdistyksen vuosikokous pidettiin 30.11.2011. Helsingin Roobertinkadun toimistolla häntä on nyt nähty harvemmin, mutta kotona tehty etätyö on ollut tehokasta, ja puhetilaisuuksia on ollut entiseen tahtiin. Sinulle Matti toivotan sisua ja menestystä uudessa, tärkeässä tehtävässäsi! Kaikkia hallitustyössä mukana olleita ja varsinkin nyt poisjääviä jäseniä on syytä kiittää lämpimästi. Jäsenrekisterissämme on nimiä, joiden kohdalta puuttuu merkintä jäsenmaksun suorittamisesta. työvuosi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen hallituksen jäsenenä jo kolme vuotta toiminut ekonomi Matti R.J. Ilmoitin vuosikokouksessa haluavani vapautua yhdistyksen puheenjohtajan toimista. Kuinka paljon, kuinka vähän vai ehkä ei lainkaan. Hallitus uudistui huomattavasti. Vapaaehtoisten aktiivista toimintaa pitäisi olla enemmän. Pelkästään Propo-lehtemme, jota postitamme jäsenetuna jäsenillemme, muodostaa suuren kuluerän. Mielestäni maamme syöpäjärjestöjen kokonaiskuva vaikuttaa edelleen kovin hajanaiselta. Kiitos jo etukäteen toimintamme tukemisesta! Tähänastisen toimintamme pitkäaikainen ja keskeinen kulmakivi, Hannu Tavio, on ansainnut toiminnanjohtajan työhönsä helpotusta. Jäsenemme osallistuivat tilaisuuteen keskustellen vilkkaasti ja rakentavasti tulevaa vuotta koskevista tavoitteistamme. Kiitän puheenjohtajavuosieni aikana saamastani tuesta. Jäsenlehtemme Propo on saavuttanut yleistä arvostusta ja saanut kiitostakin. Niin sanotun muutostyöryhmän työ saattaa osittain selkeyttää tätä asiaa. Vuosi 2012 on Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen 15. Nämä rivit syntyivät Itsenäisyyspäivän aikoihin. Olenhan ollut hallituksen jäsenenä kahdessa jaksossa jo yhteensä kahdeksan vuotta ja tänä aikana neljä vuotta puheenjohtajana. Sen kehittäminen vastaamaan lukijoiden tarpeita vaatii yhteisiä ponnistuksia. Joudun tässä myös puuttumaan jäsenmaksuasiaan. Toivon, että jotain positiivista saataisiin aikaan tällä järjestöpolitiikan saralla ja siksi omasta puolesta olen valmis jatkamaan valtuuskunnan jäsenenä. Eturauhassyöpäpotilaat muodostavat suurimman miesten syöpäpotilasryhmän, mutta silti syöpäjärjestöjen käyttöön myönnettävien varojen jako on jotenkin epätasapainossa. Hän siirtyi eläkkeelle 30.4.2011, mutta on edelleen jatkanut toiminnanjohtajana ja lehtemme päätoimittajana luottamusmiespohjalta, osa-aikaisesti ilman palkkaa. Onnittelut ja kiitokset meidän kaikkien eturauhassyöpäpotilaiden puolesta, Ritari-Hannu! Hannun siirryttyä eläkkeelle, järjestösihteeri, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja Irma Lehtimajalle on siirtynyt osa toiminnanjohtajalle aikaisemmin kuuluneista työtehtävistä. Hallituksen potilasjäsenet, kolme varsinaista ja kolme varajäsentä eivät riitä koko järjestön toiminnan vaatimaan aktiviteettiin. Irma on muiden tehtäviensä lisäksi pystynyt lisääntyvässä määrin panostamaan eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettuun henkilökohtaiseen tukeen ja neuvontaan ja jakamaan myös lääketieteellistä tietoa. Syöpäasioiden hyväksi teemme työtä myös järjestötasolla. Erityisesti kiitämme nyt erovuorossa ollutta lääkärijäsentä, professori Teuvo Tammelaa lääketieteellisestä asiantuntemuksesta ja tuesta. Yhdistyksemme hallitus päätti kokouksessaan 9.11.2011, että lehti jaetaan jatkossa vain jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Joulukuun 15. Tarvitaan kipeästi myös uusia "luottamusmiehiä" työkentässämme. Harmikseni joudun toteamaan, että jäseniemme henkilökohtainen ja yhteisöllinen vastuu rakoilee
..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää HUS Syöpätautien klinikka 75-vuotta S uomen Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlajulkaisussa (1996) lääketieteen lisensiaatti Carl-Erik Unnérus on kuvannut suomalaisissa sairaaloissa 1930-luvun alussa vallinnutta syövänhoidon tilaa: "Syöpäpotilaat makasivat hujan hajan eri osastoilla, he saattoivat olla sisätautipuolella, jos heillä oli leukemia, tai kirurgisilla osastoilla, jos luultiin, että kaikki voitaisiin hoitaa kirurgisin toimin, taikka erilaisissa yleisissä sairaaloissa. Sairaalat näet kilpailivat keskenään siitä, millä olisi alhaisimmat luvut kuolleisuustilastoissa.... Yleisellä tasolla tämä on merkinnyt sitä, että lähinnä kiireettömille hoidoille asetetut uudenlaiset hoitotakuuajat eivät ole koskeneet syöpätauteja ja -hoitoja. ja tärkeimpänä esittelee toiminnan sisältöä ja monimuotoisuutta tänä päivänä. Syövät hoidetaan akuutisti Syöpäsairauksien lisääntyvä ilmaantuvuus ja potilaiden hoidon tarve eivät kalentereja kunnioita, vaan arki jatkuu juhlapäiviin pysähtymättä. Vaikka syövän perus- ja jatkohoidoissakin harvemmin eletään tehohoidon eväillä ja tarpeilla, syövät ovat toistaiseksi Suomessa olleet luokitellut akuutisti hoidettavien sairauksien ryhmään. Oheisiin tietolaatikoihin dosentti, ylilääkäri Tiina Saar- to, HUS Syöpätautien klinikasta on koonnut tiivistetysti taustatietoja 75 vuotta täyttävästä nykyisestä HUS Syöpätautien klinikasta ja sen toimintaympäristöstä. Nykyisin syöpätauteihin kohdistuvaa erikoissairaanhoitoa annetaan Suomessa paitsi kaikissa viidessä yliopistosai- raalassa, myös sairaanhoitopiirien keskussairaaloissa ja myös paikallisissa sairaaloissa. Joskus käy niin, että taustaltaan hyvä kehitys, syövästä puhuttaessa tarkentunut diagnostiikka ja parantuneet hoitotulokset, elleivät nyt suorastaan kriisiytä toimintoja yhteiskunnassa, niin ainakin pistää kiireellä aikataululla arvioimaan asioiden nykytilaa ja tulevaisuutta. He olivat paarialuokkaa, koska katsottiin, ettei heidän parantamisekseen voinut paljonkaan tehdä. Syöpäjärjestöjen ylläpitämien syöpähoitoa antaneiden niin sanottujen B-sairaaloiden lopettamisen jälkeen, on päivänvalon nähnyt myös uusi yksityinen syövänhoitoon keskittynyt Docrates klinikka Helsingissä. Heidän hoitamisensa kiinnosti useinkin vain minimaalisesti, ja kun potilaiden kunto tuli huonommaksi heidät lähetettiin kotiin kuolemaan. Näin kävi syövänhoidossa, HUS Syöpätautien klinikan historiaa · 1936 ensimmäinen sädehoito-osasto Helsingin Yleiseen sairaalaan Unioninkadulla · 1950-60-luvuilla Syöpäjärjestöt avasi 7 sädehoito-osastoa Suomeen Helsinkiin sairaskoti Radium · 1903 Suomen ensimmäinen sädehoito Helsingin Yliopistossa · 1957 ensimmäiset sytostaattihoidot · 1962 Sädehoitoklinikka valmistui osana HYKS:a 5 vuodeosastoa, sädehoito-osasto, leikkausosasto, sytostaattihoitoyksikkö 2000 uutta potilasta / vuosi 12 erikoislääkäriä, 8 apulaislääkäriä, kirurgi, patologi · 1986 Sädehoidon ja syöpätautien klinikka · 1995 Syöpätautien klinikka · Suomen suurin syöpäkeskus · Väestöpohja 1,5 milj. · HUS alueella noin 7000 uutta syöpätapausta vuodessa · Syöpätautien klinikassa 6000 uutta potilasta vuosittain · Hoidossa käy 13 000 potilasta vuosittain ja 450-500 päivässä Henkilökuntaa 250, joista hoitohenkilökuntaa190, 49 lääkäriä ja 11 fyysikkoa 4. Klinikan ensimmäinen ylilääkäri oli Sakari Mustakallio, joka samana vuonna valittiin myös Syöpäyhdistyksen sihteeriksi. oli hirvittävää nähdä, miten heidät työnnettiin ulos sairaaloista." Tällaisen hoidollisessa ilmapiirissä alkoi monen syöväntorjuntatyön pioneerin mieliin nousta näkemys, että niin kauan kuin syöpäsairaiden hoito oli täysin keskittymätöntä, oltiin myös vailla tietoa ja kokemusta siitä, miten syöpäpotilaita olisi hoidettava parhaaseen tulokseen pääsemiseksi. Tilanne alkoi muuttua, kun Helsingin Yleiseen sairaalan vuonna 1936 avattiin Sädehoitoklinikka, jossa tosin oli vain 43 sairaansijaa
Järjestömme teettämän tutkimuksen mukaan 96 prosenttia potilaista oli erittäin tai melko tyytyväinen syöpäänsä saamaansa hoitoon. Merkittävää muutosta on tapahtunut myös työnjakokysymysten uudelleen arvioinnilla. Osaston ylilääkäri Johanna Mattsonilta saadun tiedon mukaan esimerkiksi 5/2008 aika leikkauksesta lääkehoitoon oli keskimäärin 72 vrk ja sädehoitoon 55 vrk mutta jo 11/2010 lääkehoitoon pääsy oli typistynyt 31 vrk:teen ja sädehoitoon 48 vrk:teen. Vaikka syövän hoitoa ja tutkimusta koskevat asiat ja päätökset ovat siirtymässä yleispoliittiseen tai ainakin yleiseen terveyspoliittiseen valmisteluun ja keskusteluun, on selvästi ollut nähtävissä, että hoidoista vastaavat lääketieteelliset toimijat ovat ottaneet asemaa, joka heille kuuluu. Hoidettavien ja elossa olevien syöpäpotilaiden määrän voimakasta lisääntymistä ei tietenkään voi missään mielessä pitää hyvänä kehityksenä, mutta eräitä tekijöitä näiden ilmiöiden taustalla voi. Syöpä 2020 raportin aikarajojen (postoperatiivinen hoito 4 viikon sisällä) saavutta- 5. Varhentuneet ja tarkentuneet diagnoosit, koko ajan kehittyvä parantava syöpähoito, krooniseksi muuttuneiden syöpien hyvä ajallinen, usein elämänmittainen hallinta ja kipujen kontrolloitavuuden taso sekä myös ihmisten oma aktiivisuus terveytensä vaalimisessa ovat luoneet viime vuosina kokonaan uuden tilanteen myös HUS Syöpäklinikalle ja asioihin on tartuttu ja tuloksia syntynyt. ..................................................................................................................................................................... Toiminta perustuu monialaisiin huippuryhmiin · Kaikissa syöpätyypeissä akateemiset erityisosaajien ryhmät hoito-ohjeet hoito-linjat tutkimus · Monialaiset hoitokokoukset hoitosuunnitelmat Rintasyöpäryhmä · Monialaiset hoitokokoukset viikoittain 40 uuden rintasyöpäpotilaan hoitosuunnitelma · Rintasyöpäryhmä Syöpätautien klinikassa hoitolinjat ja hoito-ohjeet tutkimus ja opetus · Rintasyöpäsairaanhoitajat vastaanotot ja oirelähtöinen seuranta · Rintasyöpäpotilaan hoitoon osallistuu suuri joukko ammattilaisia rintarauhaskirurgit, plastiikkakirurgit, rintasyövän säde- ja solunsalpaajahoitoon erikoistuneet syöpälääkärit, rintasyöpähoitajat, fysioterapeutit, psykososiaalinen yksikkö, palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen ja psykososiaalisen tuen yksiköt · Moniammatillinen yksikkö palliatiivisen erityispätevyyden omaavat syöpälääkärit, psykiatri, kipu- ja psykososiaaliset sairaanhoitajat yhteistyötä Meilahden kipuklinikan, fysioterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden ja sairaalapastorin kanssa · Alueellinen vastuu HUS alueen syöpäpotilaiden palliatiivisesta hoidosta Hoitoketjun toimivuus · Toiminta kouluttavana yksikkönä · Tutkimus HYKS Syöpätautien klinikan geriatrisonkologinen poliklinika · Geriatri 2 pv /viikossa · Syöpälääkärin ja geriatrin arvio · Tavoitteena hoidon oikea kohdentaminen hoitojen läpiviennin tukeminen kun silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko keväällä 2009 näki välttämättömäksi asettaa laajan asiantuntijatyöryhmän selvittämään syöpäasioiden nykytilaa, tulevaisuutta ja resursseja Suomessa. Hänen mukaansa hyvään kehitykseen on ennen muuta vaikuttanut Syöpätautien klinikan saamat 6 lääkärin virkaa, 5 sairaanhoitajan virkaa ja 1 osastosihteerin virka. Nykykeskustelussa syövistä ja niiden hoidoista puhutaan paljon vain kustannuksia aiheuttavina ongelmina. Kliinikot ja tutkijat alkoivat varsinaisten työkiireittensä rinnalla tehdä työtä tulevan poliittisen päätöksen pohjaksi. Unohdetaan kuinka suuri määrä ihmiseloja pelastetaan Syöpätutkimus · vuonna 2010 Syöpätautien klinikalta julkaistiin 62 tieteellistä artikkelia · Päätutkimusaiheet täsmähoidot, uudet sädehoitomenetelmät kliinisiä tutkimuksia ja perustutkimusta Läpimurrot · Ensimmäinen bisfosfonaatti rintasyövän hoitoon (clodronate) professori Elomaa · Ensimmäinen tehokas hoito GIST kasvainten hoitoon (imatinibi) professori Joensuu · Lyhyt Herseptiinihoito (FinHER kaavio) HER2+ rintasyövän varhaisvaiheen hoitoon professori Joensuu ja kärsimystä ja kipuja kyetään poistamaan moderneilla hoidoilla ja siten tuotetaan yksilötason inhimillistä ja yleistä plussaa yhteiskuntaan. Ylilääkäri Mattsonin mukaan kuitenkin vielä on paljon tekemistä mm. Tämänkin viestin tuominen esiin on potilasjärjestöjen tärkeä tehtävä. Nykyisessä edunvalvonta yhteiskunnassa on selvää, että potilasjärjestöt ovat sataprosenttisesti samassa rintamassa kliinikkojen kanssa, kun pyritään säilyttämään ja edelleen kehittämään suomalaista syövänhoidon tasoa. Yhtenä perimmäisistä tavoitteista oli saada aikaan kansallinen syöpäohjelma Suomeen vuoteen 2013 mennessä. Keväällä 2010 julkaistu loppuraportti Syöpä 2020 sisälsi monia käytännön ehdotuksia, joista yleisimmin keskusteluun ovat nousseet tutkimuksiin ja hoitoihin pääsyn aikarajat ja tietysti kustannusten nousu. Dosentti, vs. Koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamiesten vastuulle siirtynyt hanke on edennyt rauhallisesti, on esimerkiksi näihin aikarajoihin ja henkilöresursseihin maanlaajuisesti alettu kiinnittää huomiota. Muutoksia tehdään vastuullisesti Syövän hoitoa antavien kliinikoiden, muun ammattihenkilöstön ja sairaaloiden välttämättömäksi kokemia muutoksia ja parannuksia on alkanut tapahtua paikallisesti oman vastuullisuuden pohjalta yleisiä ohjelmia odottamatta. Varmaa myös on, että ajan kuluessa järjestäytynyt potilasääni alkaa kuulua ja vaikuttaa päätöksiin tai ainakin se saa tuoda omia näkö- ja kokemuskantojaan paremmin esiin
1990-luvun puolivälissä sädehoitoa käytettiin eturauhassyöpäpotilailla ensisijaisesti lievittämään luustometastaasien aiheuttamia kipuja ja vuosittain vain noin 50 potilasta sai eturauhasen syövän radikaalisädehoidon. Myös palliatiivisen hoidon järjestäminen riittävässä laajuudessa edellyttää 2 uutta lääkärin- ja 2 uutta hoitajan vakanssia. Eturauhassyövälle myös oma keskus Edellä olevasta tietopaketista voi lukea kuinka myös HUS Syöpäklinikan toimintaan on kehitetty erityinen moniammatillinen Rintasyöpäryhmä potilaan parhaaksi ja parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi. Uusi laite hyödyttää erityisesti pään, kaulan ja lantion alueiden sekä eturauhassyöpäpotilaiden hoitoa Robottipöydällä potilasta voidaan liikuttaa kohtisuorasti ja kiertää kolmessa suunnassa. Vaikka eturauhassyövän hoitoratkaisuissa ja -suunnittelussa yksi monimutkaistava tekijä onkin usein käytössä olevat mahdolliset vaihtoehtoiset hoidot, voisi vastaavanlainen ryhmä yhteistyössä urologien kanssa olla perusteltu myös miehille. Ensimmäisenä Suomessa lineaarikiihdyttimen varusteisiin kuuluu myös robottipöytä, jonka avulla voidaan korjata potilaan rotaatiovirheitä. potilaiden määrää on kasvattanut myös 2004 käyttöön tullut ensimmäinen sytostaattihoito levinneeseen eturauhassyöpään ja kuluvana vuonna tälle lääkkeelle tullut uuden sukupolven lääke sekä uudenlainen levinneen eturauhassyövän hormonaalinen hoito. Tänä päivänä HUS Syöpäklinikalla ulkoista sädehoitoa saavia eturauhassyöpäpotilaita on vuosittain noin 650. Edellä olevista tiedoista voi nähdä, että eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä saa nykyisillä hoitotavoilla aikaan yli 20 000 hoitokäyntiä vuodessa HUS Syöpäklinikassa. Toisaalla tässä lehdessä professori Louis Denis kertoo ammattilaisten kesken Euroopassa ajankohtaistuneesta keskustelusta erityisten Eturauhassyöpäkeskusten perustamisista ja hyödyistä. Kudoksen sisäistä sädehoitoa (brakyhoitoa) HUS Syöpäklinikassa saa 30-40 miestä vuodessa. Voisiko lääketieteellisten hoitojen perinteitä ja erilaisten hoitojen tärkeyttä yhtään väheksymättä kysyä, että olisiko tässä lopulta hyvin pitkälle käsissä vain niin sanottu järjestelykysymys. Luku pitää sisällään paitsi niin sanotut primaari- eli ensilinjan hoidot, myös miehet, jotka saavat leikkauksen jälkeen sädehoitoa täydennyshoitona, koska PSA-arvot ovat lähteneet nousuun tai sädehoitoa liitännäishoitona miehille kun leikkauksen jälkeen on todettu marginaalipositiivisuutta vaikka PSA on 0, sekä syövän uusimistapaukset. HUS Syöpätautien klinikan uudella sädehoitolaitteella voidaan toteuttaa entistä tarkempaa intensiteettimuokattua stereotaktista syövän hoitoa tervettä kudosta säästäen. HUS Syöpäklinikan magneettisimulaattori on ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja se mahdollistaa syöpäpotilaan kuvantamisen tarkalleen sädehoitoasennossa. Pitkien maantieteellisten etäisyyksien vuoksi eturauhassyöpäpotilaiden on meillä jatkossakin saatava alueellisten ja paikallisten urologien ja onkologien hoitoa ja konsultaatiota mutta saattaisi radikaalisten hoitojen keskittäminen pelkästään tällaisiin esimerkiksi yliopistosairaaloiden yhteydessä tai erikseen toimiviin keskuksiin olla kaikkien hyöty, win-win ratkaisu. Potilas on keskiössä Vaikka nykyisin hoidetaan aikalailla eritavalla ja -tasoisesti tunnettuja syöpä kuin viisikymmentä vuotta sitten ja täysin uudenlaisilla lääkityksillä ja teknisen kehityksen tuomilla välineillä, niin sanomattakin on selvää, että potilas on kaiken keskiössä. Suuresta määrästä riippumatta on kuitenkin pidettävä mielessä, että jokainen käyntikerta on yhden miehen yksilöllinen hoito sinä päivänä, ei mitään massatoimintaa ja tämän seikan olisi hyvä oivaltaa myös taloudellisia resursseja jakavien ja klinikoilta kylmiä tehokkuuksia vaativien tahojen. Vähemmän syöpää enemmän elämää miseksi ja tämä tavoite edellyttää koko ajan lisääntyvien potilasmäärien ja hoitomahdollisuuksien kehittymisen vuoksi edelleen 2-3 lääkärin vakanssin ja 2-3 hoitohenkilökunnan vakanssin vuotuisen saamisen. ..................................................................................................................................................................... Lisäksi HUS investoi vuoteen 2013 mennessä kahteen uuteen lineaarikiihdyttimeen, jolloin Syöpätautien klinikan sädehoitolaitekanta kasvaa kymmeneen. HUS Syöpäklinikalla asetetut tavoitteet, että kaikille hoidossa käyville voitaisiin nimetä oma-lääkäri mahdollisuuksien mukaan ja varmistaa, että hän on koko ajan selvillä tutkimusten ja hoitojen etenemisestä, ovat potilaan kannalta hyvin tärkeitä. Esimerkiksi eturauhassyöpäpotilaita hoidetaan Hyksissä sädehoidolla kolme kertaa enemmän kuin leikkaamalla, mainitsee klinikkaryhmän johtaja Petri Bono. 6 Hannu Tavio. - Sädehoitokysyntä on erittäin suurta ja kasvaa koko ajan. Syöpäklinikoilla hoidossa käyvien eturauhassyöpä- Magneettisimulaattorin pitkä ja leveäaukkoinen putki mahdollistaa tarkat kuvat sädehoitoannossuunnitteluun
Optimismia ja selkeyttä tarvitaan, sillä ennustetekijöitä ja ensisijaisen hoidon vaihtoehtoja on useita; alkaen aktiivisesta seurannasta aina leikkaus- ja sädehoidon yhdistelmään saakka. Vaikka hoitava lääkäri olisi antanut paljonkin tietoa, esitteitä ja tukea päätöksentekoon, diagnoosin saatuaan potilas tuntee silti yhä ahdistusta ja stressiä, jotka hän yrittää salata sekä hoitavalta lääkäriltä että omaisiltaan. Kun potilas tietää, että useimmat muodot ovat hitaasti eteneviä ja pieniriskisiä verrattuna keskitason tai suuren riskin tapauksiin, syntyy optimistinen vuoropuhelu, jossa voidaan käydä läpi ennustetekijöitä ja ensisijaisia hoitomuotoja. Kerromme aina lyhyesti ja selkeästi eturauhassairauksien kolmesta päätyypistä (prostatiitti eli eturauhastulehdus, eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja eturauhassyöpä) ja niiden suhteesta PSA-pitoisuuteen. Tällaisessa organisaatiossa on mahdollista tehdä kauan odotettuja syöpähoitoon ja kasvainten toiminnan ymmärtämiseen liittyviä läpimurtoja sekä saada tiedot ja tulokset niin ammattikuntien kuin ylei- 7. Lääketieteessä ja yhteiskunnassa ollaan yhtä mieltä siitä, että syöpää hoidetaan parhaiten monialaisessa ryhmässä. Koska faktatietoa on vähän ja epävarmuuksia useita, yksittäisen potilaan hoitopäätökseen tarvitaan ryhmätyötä. Hoitoja koskeva tietomäärä kasvaa jatkuvasti samalla monimutkaistaen lääkärin ja potilaan vuoropuhelua, jonka perusteella yhteinen hoitopäätös tehdään. Näitä tunnereaktioita monesti lisää se, että eturauhassyöpädiagnoosin saajat ovat enimmäkseen yli 65-vuotiaita hiljakkoin eläkkeelle jääneitä miehiä. Heidän fyysinen kuntonsa yleisesti ottaen on alenemassa ja ymmärrettävästi laajempi sosiaalinen osallisuus on muutoksessa kuljettaessa kohti uudenlaista seniorielämää. Vuoropuhelu eturauhassyöpädiagnoosista kerrottaessa on hyvä aloittaa esimerkiksi kertomalla lyhyesti eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta ja sen hienosta hoidettavuudesta, kuolleisuuden nollatasosta ja erinomaisista elämänlaatutuloksista. Useimmat potilaat haluavat kuitenkin mieluummin kuulla koko totuuden sairaudestaan ja sen seurauksista vaikka he samalla joissain tapauksissa kieltäisivätkin tarvitsevansa ammattilaisten tukea ja välittämistä totuuden käsittelemiseen. Vaikka potilas tietäisi, että eturauhassyöpä on usein todennäköisesti parannettavissa tai hallittavissa, hän voi kokea pakokauhua ajatellessaan ehdotetuista hoidoista mahdollisesti aiheutuvaa impotenssia ja virtsankarkailua. Tätä tukevat myös kliinisten kokeiden parantuneet tulokset. Eturauhassyöpäyksiköillä selkeitä potilasetuja Eturauhassyöpäyksiköiden perustaminen Saksan ja USAn malliin voisi olla pätevä ratkaisu parhaiden hoitopäätösten tekemiseen. Jos PSA-tulokset ovat normaalista poikkeavia, kannattaa korostaa sitä, että eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on huomattavasti yleisempää kuin eturauhassyöpä. Näiden kauhukuvien ristiaallokossa potilas haluaa kuitenkin selkeän ennusteen eloonjäämismahdollisuuksistaan ja elämänlaadusta hoidon jälkeen. Vuoropuhelua lääkärin kanssa Lääkärille helpoin osa vuoropuhelua on neuvoa ja tukea potilasta näyttöön perustuvan lääketieteen pohjalta. ..................................................................................................................................................................... Eturauhassyöpäkeskukset Euroopassa: Professori Louis Denis Potilaiden näkökulma K eskenään tasapainossa oleva optimaalinen lääketieteellinen hoito ja henkilökohtainen, kokonaisvaltainen huolenpito potilaasta ovat Europa Uomon, Eurooppalaisen eturauhassyöpäpotilasjärjestöjen liiton perimmäiset tavoitteet, kun puhutaan kaikkien eturauhassyöpädiagnoosin saaneiden miesten hoidon järjestämisestä. Tämä rauhoittaa potilasta heti. Kun hoito tapahtuu kokonaisvaltaisesti yhdessä paikassa alan uusimpien hoitotietojen ja -taitojen perusteella, ja eri asiantuntijat pystyvät neuvottelemaan diagnoosista ja hoidosta sekä saavat käyttöönsä alan uusimmat ja testatut terveydenhuollon teknologiat, saadaan potilaan hoitoon selkeitä etuja. Seuraavaksi on hyödyllistä kertoa, että eturauhassyöpä on monimutkainen sairaus, jolla on erilaisia biologisia muotoja
Eturauhassyövän kohdalla on normaalisti etuna, että on reilusti aikaa laatia täydellinen fyysinen ja psykologinen selvitys ennen kuin siirrytään hoitovaiheeseen. Tämän tiedon perusteella valitaan myös Europa Uomon vuosittaiset teemamme eturauhassyövän alalta. Alan yhteistyökumppanimme ottavat vastuun Potilaskeskeisyys tuo parhaan hoitotuloksen On selvää, että syöpädiagnoosi voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta, henkistä ja fyysistä kuormitusta sekä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Tämä menetys on suora seuraus pitkälle kehitetystä terveyden teknologiaympäristöstä, jossa potilas jättäytyy sokeasti arvostetun asiantuntijan käsiin. Monet potilaat kokevat samoja tuntemuksia ja arvostavat sitä tukea, koulutusta ja tekoja, joiden avulla voidaan ratkaista epätasa-arvoon ja terveysviranomaisten tiedonpuutteeseen liittyviä ongelmia. Lääkäri voi menettää jonkin verran itsenäisyyttään muuttuessaan ryhmäpelaajaksi tai jopa menettää osan lääkärin ja potilaan välisestä suorasta puhumisesta ja henkilökohtaisesta siteestä. Eturauhassyöpä eroaa muista syövistä siinä, että useimmat tapaukset eivät ole hengenvaarallisia. Vuonna 2009 julkaisimme eturauhassyöpää koskevan julistuksen (Proactive Prostate Initiative Call Out), jossa kiinnitimme huomiota yhteistyönä tapahtuvaan räätälöityyn potilaskohtaiseen hoitoon, lääkinnällisen hoidon epätasa-arvoisuuteen ja valtion tukirahalla tapahtuvaan tutkimukseen. Potilaan ei välttämättä tarvitse noudattaa optimaalisia lääkinnällisiä hoito-ohjeita, vaan hänellä on oikeus myös kieltäytyä hoidosta tai edellyttää hoidon räätälöintiä omiin tarpeisiinsa. On selvää, että potilaita on myös opastettava lääkinnällisen hoidon monimuotoisuuteen. Näemme vastuumme lisääntyneen paitsi vain potilashoitoa täydentävässä työssä ja siksi pyrimme myös tuomaan potilaiden ulottuville soveltavan ja perustutkimuksen tietoa eturauhassyövästä ja auttamaan niukkojen terveydenhoidon resurssien säästämisessä. Monilla tuoreen eturauhassyöpädiagnoosin saaneilla on myös muita vakavia sairauksia. Tämän seurauksena aloitettiin vuorovaikutteinen kumppanuusverkosto. Ei ole helppoa antaa käytännönläheistä, asianmukaista, ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa potilaan tilanteesta sairauden eri vaiheissa. Tämä suuntaus näkyy muuallakin nykyajan elämässä, jossa luotetaan suuresti palokuntaan ja lääkäreihin, mutta sen sijaan luottamus poliitikkoihin ja pankkiireihin on vähäistä. Eturauhassyöpäyksiköiden kehittäminen antaa mahdollisuuksia kehittää hyviä hoitotapoja läpinäkyvin keinoin ja tuloksin. Vähemmän syöpää enemmän elämää Tiedottamista ei voi aliarvioida sempäänkin tarkasteluun. Lääkäreiden tulisikin löytää aikaa ja tilaisuus osoittaa myötätuntoa ja edetä asteittain kertomalla lopullinen diagnoosi tai ensisijaista hoitoa koskeva yhteispäätös. Vaatimusten toteuttaminen vaatisi kokonaisvaltaista sairaaloiden eturauhassyöpäpalveluiden uudelleenorganisointia ja lääkärien sopeutumista yksilöpelaajista ryhmätyöhön. Eturauhassyöpäyksiköitä tulisi kehittää potilaiden tarpeista lähtien, jolloin potilaskeskeisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla saadaan paras hoitotulos. Näitä päätöksenteon apuja voidaan täydentää potilasryhmän tuella ja sen osaamisella. Tarkan, asianmukaisen ja näyttöön perustuvan tiedon saaminen kirjallisena on tärkeää sekä potilaalle että hänen omaisilleen ja ystävilleen. Tiedot jaetaan usein henkilökohtaisin esityksin Europa Uomon hallituksen jäsenille Euroopan urologiyhdistyksen (European Association of Urology) vuosikokousten yhteydessä. ..................................................................................................................................................................... Lopuksi mutta ei vähiten tärkeänä asiana haluamme painottaa hoitotyön ja potilasryhmien roolia eturauhassyöpäyksiköiden, kunnallisen hoidon ja sosiaalipalveluiden välisessä yhteistyössä. Pystymmekö siis säilyttämään kokonaisvaltaisen potilaskeskeisen hoidon ja samalla kehittämään eturauhassyöpäyksiköitä. Hoitopäätökset eivät tietenkään perustu pelkästään henkilökohtaisiin tunteisiin vaan myös järkeviin syihin. Viimeksi mainittuun luokkaan kuuluvat paikalliset erikoislääkärit, yleislääkärit, kotisairaanhoitajat, sosiaalivakuutuslaitokset (Suomessa KELA) ja potilasjärjestöjen tukiryhmät, jotka kaikki toimivat aktiivisesti potilashoidossa ja ehkäisevän terveydenhuollon tehtävissä sairaalan ulkopuolella. aktiivinen seuranta (active surveillance) tai valpas odottaminen (watchful waiting). Haluamme hoitaa ensisijaisesti miestä ja vasta sitten hänen syöpänsä. Niinpä puhumme mieLääkinnällisen hoidon ja potilashoidon välistä yhteyttä helpottaa kaksi tekijää; tiedottaminen ja opastaminen. Näin saamme arvokasta ensikäden tietoa jaettavaksi myös verkkosivujemme kautta. Syöpäkasvaimiin keskittyvän hoidon ja potilaskeskeisen hoidon välinen vuorovaikutus on sosiaaliturvaan perustuvan terveysjärjestelmämme ydinasioita. luummin moniammatillisesta kuin monitieteisestä yhteistyöstä. Belgiassa niin sanotut syöpähoitoryhmät ovat pakollisia. Lisäksi ensisijaisen hoidon suhteen on olemassa useita vaihtoehtoja, sillä kaikkia eturauhassyöpiä ei tarvitse välttämättä edes hoitaa. Mallissa tulisi yhdistää laitoshoidon (sairaala) ja avohoidon palvelut. Oppaana Belgiassa toimii tavallisesti yleislääkäri, joka saa neuvontaa eturauhassyöpäyksikön määräämältä koordinaattorilta (lääkäri tai sairaanhoitaja). Samalla kunnioitamme ohjelmajulistustamme löytääksemme keinoja eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän perheidensä elämänlaadun parantamiseen. Potilaskeskeisessä hoidossa pidämme kiinni Euroopan syöpäpotilasyhteenliittymän (ECPC) teemasta, jonka mukaan potilaat on otettava mukaan myös poliittiseen päätöksentekoon ("Nothing about us without us"). Europa Uomo saa lääketieteen innovaatioita ja tutkimusta koskevat tiedot enimmäkseen omalta kansainväliseltä tieteelliseltä komitealtaan. Terveydentilasta tiedottaminen on yksi aliarvioiduista tekijöistä tulosten paranemisessa. Menettely on yksinkertainen sekä onnistunut ja se on suositeltu menettely kaikille kansallisille jäsenillemme. Päätös voi myös olla Louis Denis Oncology Centre Antwerp, OCA, Antwerpen, Belgia, Europa Uomo, Antwerpen, Belgia, Wij Ook/US TOO Kirjoitus on tekijän luvalla vapaasti käännetty ja editoitu englanninkielisestä alkuperäisartikkelista Denis L.Prostate Cancer Units: The Patients' Perpective, joka on julkaistu European Urology Journal lehdessä (2011; 60: 1200-1201) 8. Useimmat suuret Belgian sairaalat ovat tästä tietoisia, mutta silti harvoissa sairaaloissa on riittävästi henkilöstö- ja talousresursseja täyttämään vaatimukset. Se on hyvä lähtökohta avoimelle ja kuuntelevalle keskustelulle, jonka avulla päästään potilasta tyydyttävään lopputulokseen. ohjeistuksen luomisesta lääkinnällisen hoidon kaikilta osa-alueilta
K-Sshp:n 23 terveyskeskuksen ja -aseman sekä keskussairaalan ammattihenkilökunnista yli 40 sai järjestettyä aikaansa tähän iltapäivään. Yhdistelmä lääketiedettä ja potilastyötä Jouko Isolaurille ilmaantuneen esteen vuoksi tilaisuuden avaajana toimi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin onkologisen osaston ylilääkäri syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Ismo Jantunen. Luentojen sisällöt olivat limitetyt toisiinsa hyvin loogisella ja käytännön läheisellä tavalla. Aihetta sovittiin käsiteltävän päiväkohtaisin, alueella kliinisessä käytössä olevin teemoin ja moniammatillisella otteella. Lähtökohta oli myös, että luennoivat erikoislääkärit olivat syövän hoidon erityisvastuualueelta ja sairaanhoitopiirin oman erikoissairaanhoidon piiristä. Tilaisuuden lopulliseksi ajankohdaksi valikoitui lopulta marraskuun 18. Vähän mietimme, että jos potilasjärjestö olisi alullepanija, kuinka tällainen "suljettu" tilaisuus istuisi lääketieteelliselle ammattihenkilöstölle suunnattuihin koulutuksen ja informaation jakamisperinteisiin. Vilpitön toiveemme on, että sekä aktiivista yhteistyökumppanuutta, että omia voimavarojamme löytyisi jatkossakin järjestää vastaavia tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Hannu Tavio 9. Tekemämme potilaskyselytutkimuksen ja arkipäivässä saamamme palautteen perusteella on ilmennyt selvä tarve päivittää ja lisätä tietoa eturauhassyövästä pe- Tilaisuus veti osallistujia Yhdistyksemme on vuosien saatossa järjestänyt eri puolilla maata lukemattomia luentotilaisuuksia, jotka ovat olleet suunnatut potilaille ja suurelle yleisölle. Saimme varauksettoman tuen ajatukselle. Tiedustelimme mahdollisuutta yhteisvoimin toteuttaa eturauhassyöpäaiheista luento- ja informaatiotilaisuutta kaikille alueen sairaaloiden, terveyskeskusten ja -asemien lääkäreille, sairaanhoitajille ja muulle ammattihenkilöstölle. Keski-Suomen keskussairaalassa työskentelevä urologian erikoislääkäri Lasse Levomäki luennoi hyvin kattavasti eturauhassyövän diagnosoinnista, hoitolinjoista ja urologisista hoidoista. Varmasti K-Sshp:n piirissä tiedettiin, että me edustamme niin sanotun virallisen koululääketieteen linjauksia, emmekä tulisi olemaan asiattomin pyrkimyksin liikkeellä. Osallistujamäärä yllätti positiivisesti. Kolmannen sektorin toiminnan profilointi korostui myös siinä, että tämän tilaisuuden yhden yhteistyökumppanin maakunnalliset terveiset toi Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Immu Isosaari. Tilaisuus voitaisiin järjestää Keski-Suomen keskussairaalan uudistuneessa auditoriossa mutta onnistumisen avaimen tiesimme piilevän siinä, että tilaisuudesta tiedottaminen ja ilmoittautumisten vastaanottaminen tapahtuisi sairaanhoitopiirin virallisten tiedotuskanavien kautta. Ismo Jantunen Lasse Levomäki Leena Voutilainen Allekirjoittaneen tehtäväksi jäi puheenvuorossaan vakuuttaa, että potilasyhdistys ei tällaisella toiminnalla pyri esiintymään kliinisen lääketieteen asiantuntijana, vaan haluaa pysyä virallista terveydenhuoltoa täydentävänä kolmannen sektorin toimijana. Yhdistys haluaa toimia tässäkin yhteydessä vain potilaiden elämänlaadun parhaaksi tuomalla omalta osaltaan esiin heidän tiedontarvettaan ja odotuksiaan. Epäilyt hävisivät nopeasti, kun saimme viestiä oikeasta yhteistyöstä. Kuopion yliopistosairaalan syöpäkeskuksessa työskentelevä sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Leena Voutilainen luennoi niin ikään ammattilaisille tarkoitetulla tavalla eturauhassyövän onkologisista hoidoista sekä uusineen ja levinneen taudin hoidoista. rusterveydenhuollon piirissä. ..................................................................................................................................................................... Uudenlaista yhteistyötä S yksyllä 2010 Suolahtisalin Miesten Illan rinnalla toteutetun onnistuneen Äänekosken pilottihankkeen innoittamana otimme keväällä 2011 yhteyttä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaan Jouko Isolauriin. iltapäivä
..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Tapio Visakorvelle merkittävä eurooppalainen palkinto urologian tutkimuksesta Tampereen yliopiston syöpägenetiikan professori Tapio Visakorpi on palkittu merkittävästä työstään urologian tutkijana. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 16 18. Ryhmissä toteutuu monella tapaa elämänlaatua kohentava vertaistuki. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa tiistaisin klo 1719. Ryhmissä ei pidetä pöytäkirjaa ja kukin voi halunsa mukaa säilyttää myös nimettömyytensä. Hänen tavoitteenaan on tunnistaa eturauhassyövän synnyn ja etenemisen taustalla olevat geneettiset muutokset ja selvittää niiden hyödyntämistä diagnostiikassa ja hoidossa. Päivät ovat: 17.1, 14.2, 13.3, 10.4 ja 8.5. Visakorpi tutkii eturauhassyövän molekyylimekanismeja. Ryhmien toimintaperiaatteisiin kuuluu lisäksi ehdoton luottamuksellisuus ja siellä puhutut asiat jäävät niiden seinien sisälle. HELSINGIN keskusteluryhmä kokoontuu Kampin palvelukeskuksen kerhohuoneessa 3, Salomonkatu 21, Helsinki. Edellytyksenä ovat jatkuva urologinen tutkimus, jonka osoituksena ovat julkaisut korkealuokkaisissa tieteellisissä lehdissä ja esitykset kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa; urologian alan tieteelliset löydöt, jotka ovat vaikuttaneet alan muiden tutkijoiden työhön; menestys tutkimusrahoituksen hankinnassa; opiskelijoiden menestyksellinen ohjaus ja koulutus ja ohjattavien post-doc-tutkijoiden tutkimusten merkitys eurooppalaiselle urologian tutkimukselle. Kokoontumiset ovat joka toinen keskiviikko klo 1719. Lummetie 4, Vantaa. Päivät ovat: 11.1, 25.1, 8.2, 22.2, 7.3, 21.3, 4.4 ja 18.4. Visakorven palkintoesitelmän otsikkona oli Androgen axis in prostate cancer. VANTAAN keskusteluryhmä kokoontuu Tikkurilan kirjastotalon 3.krs:n huoneessa (kysy reitti kirjaston lastenosastolta 1. Palkinto luovutettiin järjestön vuosikokouksessa Itävallan Innsbruckissa. Päivät ovat: 3.1, 7.2, 6.3, 3.4 ja keskiviikkona 2.5. 10. Haukilahdenkatu 6, Espoo. Dominique Chopin -palkinto myönnetään tutkijalle, joka on merkittävästi edistänyt urologian perustutkimusta, translationaalia tutkimusta tai kliinistä tutkimusta. Palkinto jaettiin nyt neljättä kertaa. krs) os. Sen jälkeen Kampin tilat menevät kiinni remontin takia. European Association of Urology -järjestön urologisen tutkimuksen osasto myönsi Visakorvelle Dominique Chopin -palkinnon. Visakorpi on tutkimustyössään ollut kiinnostunut etenkin androgeenireseptorivälitteisestä signaloinnista. Pienryhmäkokoontumisia pääkaupunkiseudulla keväällä 2012 Keskusteluryhmät ovat kaikille potilaille avoimia ja maksuttomia kokoontumisia, joissa jaetaan vertaiskokemuksia ja vertaistietoa. ESPOON keskusteluryhmä kokoontuu Haukilahden palvelutalossa, (kahvila-ruokasali 1.krs) os
Tällaista toimintaa harjoittavilla miehillä oli 61 prosenttia pienempi riski kuolla eturauhas- syöpään kuin niillä, jotka harjoittivat rasittavaa ja kuormittavaa liikuntaa vähemmän kuin tunnin viikossa. Ainoastaan riittävän rasittava ja kuormittava liikunta määriteltynä enemmäksi kuin kolmeksi tunniksi viikossa liittyi pienempään eturauhassyöpäkuolleisuuteen. "Tämä on hyvä uutinen niille eturauhas- syövän kanssa eläville miehille, joita askarruttaa, minkälaisia elämäntapoja kannattaisi noudattaa, jotta heidän mahdollisuutensa selvitä syövästä paranisivat." Eturauhassyöpä on Yhdysvalloissa miesten yleisin syöpälaji ja koskee joka kuudetta amerikkalaista miestä hänen elinaikanaan. Osallistujat ilmoittivat viikoittain sen keskimääräisen ajan, jonka he käyttivät liikuntaan, muun muassa kävelyyn, juoksuun. "Havaitsimme etuja jo helpostikin saavutettavissa olevilla liikunnan tasoilla, ja tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että eturauhassyöpää potevien miesten pitäisi jo yleisen terveydentilansa vuoksi harrastaa jotakin liikuntamuotoa, vaikka pientäkin, kuten esimerkiksi 15 minuuttia kävelyä, lenkkeilyä tai puutarhanhoitoa päivittäin," sanoi Kenfield. Yli kaksi miljoonaa miestä Yhdysvalloissa ja 16 miljoonaa miestä koko maailmassa sairastavat eturauhassyöpää. Tutkimus koski 2 705 eturauhassyöpädiagnoosin saanutta miestä, ja se suoritettiin terveydenhuollon ammattilaisten seurannassa 18 vuoden aikana. polkupyöräilyyn, uintiin ja muihin urheilulajeihin sekä ulkoilmassa työskentelyyn. Harvardin yliopiston kansanterveyden laitoksen ja Kalifornian yliopiston tutkijat totesivat myös, että riittävän raskasta ja kuormittavaa liikuntaa harrastavilla miehillä oli pienin riski kuolla tähän tautiin. Tutkimustulokset osoittivat että, sekä raskas että kevyt liikunta olivat eduksi yleisen eloonjäämisen näkökulmasta. "Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että miehet voivat eturauhassyöpänsä toteamisen jälkeen vähentää taudin etenemisen riskiä lisäämällä liikuntaa päiväohjelmaansa", sanoi tutkimuksen johtaja ja Harvardin yliopiston kansanterveyden laitoksen tutkija Stacey Kenfield. "Physical Activity and Survival After Prostate Cancer Diagnosis in the Health Professionals Follow-Up Study," ("Liikunta ja eloonjääminen eturauhassyöpädiagnoosin jälkeen. Terveydenhuollon ammattilaisten seurantatutkimus.") Stacey A. Chan, Journal of Clinical Oncology, online January 4, 2011. Irma Lehtimaja (käännetty alkuperäisestä tiedotteesta: Exercise may lower risk of death for men with prostate cancer, joka on julkaistu Europa Uomon kotisivuilla: www.europa-uomo.org) 11. Tämä on ensimmäinen eturauhassyöpäpotilaita koskeva tutkimus, jossa arvioidaan eturauhassyöpädiagnoosin jälkeisen liikunnan merkitystä sekä yleisen että eturauhassyövästä johtuvan kuolleisuuden kannalta. Kingin rahasto ja Eturauhassyöpäsäätiö. "Kuitenkin se, että harrastaa riittävän rasittavaa ja kuormittavaa liikuntaa viikoittain kolme tuntia tai enemmän, voi olla erityisen edullista paitsi yleisen terveydentilan myös eturauhassyövän kannalta," hän sanoi. Niillä miehillä, jotka viikoittain kävelivät 90 minuuttia tai enemmän, normaaliin tai hyvin nopeaan tahtiin, oli 46 prosenttia matalampi riski kuolla mistä tahansa syystä kuin niillä, jotka harrastivat viikoittain vähemmän kuin 90 minuuttia kevyttä kävelyä. Stampfer, Edward Giovannucci, June M. ..................................................................................................................................................................... Liikunta voi pienentää eturauhassyöpäpotilaiden kuolemanriskiä E turauhassyöpäpotilaita koskevassa uudessa tutkimuksessa on havaittu, että liikunta liittyy pienempään kuolleisuusriskiin, sekä yleisen että erityisesti eturauhassyövästä johtuvan kuolleisuuden osalta. Kenfield, Meir J. Tämän tutkimuksen rahoittivat Kansalliset Terveysinstituutit sekä Charles A
040 7695318 eija.olkkonen@orton.fi Saukonpaadenranta 2, 00180 Helsinki Nyt, nyt vai nyt Heräsin pilviseen aamuun, auringon paistaessa siniseltä taivaalta, herätys, se syö miestä, kaluaa munaskuita myöten, eturauhassyöpä. Syöpä on monimutkaisen solubiologisen tapahtumaketjun seuraus, jonka syntymekanismi on vielä monelta osin arvoitus. Jorma Luoma 12. Tällaisia voivat olla erilaisista tilapäisistä syistä syntyneitä turvotuksia sekä usein myös pysyvämpiä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus ihon alla. Lymfahoito on fysioterapian erikoisala, jolla on nykyisin merkittävä rooli eräissä syövän ja syöpähoitojen aiheuttamissa fyysisissä vaivoissa. Juuri tällaisiin ongelmiin kyetään myös lymfahoidoilla vastaamaan. Lääkärin harkinnan mukaan terapia voidaan toteuttaa myös hoitojen aikana. Eija Olkkonen fysioterapeutti puh. Nykyisten tutkimusten mukaan manuaalisella lymfaterapian ja siihen liittyvän kompressiohoidon ei ole voitu todistaa aktivoivan tai levittävän syöpää. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Elämänlaatua Lymfaterapialla E lämänlaatua parantaviin asioihin kannatta panostaa monella rintamalla syövän hoitojen ja toipumisen aikana. Syöpä on sairaus, joka johtuu kehon muuntuneiden solujen hallitsemattomasta jakaantumisesta ja leviämisestä muihin kudoksiin. Epäiltäessä syövän paikallista levinneisyyttä tai jo levinneen eturauhassyövän hoidossa joudutaan usein poistamaan tai sädettämään imusolmukkeita ja tällöin hoidon sivuvaikutuksena voi joskus alaraajoihin ja genitaalialueelle syntyä lymfaödeemaa. Lymfahoidolla vaikutetaan ensisijaisesti imusuoniston toimintaan. Lymfaattinen kudos näyttelee kaikkiaan tärkeää osaa myös immuunipuolustuksessamme. Toisaalta sädehoito voi myös vähentää turvotusta primääri kasvaimen pienenemisen myötä. Antaa veitsen käydä ja viikatteen viiltää, on aika korjata satoa vihollisen. Tätä ihonalaista turvotusta kutsutaan lymfaödeemaksi. Kun eturauhassyöpä on levinnyt imusolmukkeisiin tai kasvain muuten painaa imusuonistoa ulkoisesti se aiheuttaa monesti ensin turvotuksen alaraajojen yläosiin ja laajetessa aina jalkateriin asti. Ihon varovainen liikuttaminen pyörittävin tai kiertävin ottein ohjaa imunestettä kohti terveitä imusolmukkeita, jotka aktivoituvat ottamaan vastaan tätä nestettä, entistä laajemmalta alueelta. Vai kieltääkö kaikki ja jäädä seuraamaan kuinka pojan käy, vai käykö kuinkaan. Useimpien syöpien osalta sairastumisriski kasvaa iän myötä, sillä solujen perimään ehtii ajan kuluessa kertyä syövälle altistavia mu- taatioita. Hoitaako miestä vai rauhasta, vai rauhassa hoitaa sairautta. Erityisen kiusallinen ja elämänlaatua heikentävä tilanne on silloin kun turvotus vaivaa ulkoisten sukuelinten alueita. Terapia on kevyttä, koska imusuonisto sijaitsee pinnallisesti ihonalaisessa kudoksessa. Imusolmukkeiden yksi keskeinen tehtävä on suodattaa imunesteessä olevia bakteereita ja viruksia Syövän hoito on tietenkin aina etusijalla, mutta lymfaterapialla voidaan lievittää ja ennalta ehkäistä sairauden mukanaan tuomia oireita. Hiiteen koko rauhanen, syövän pesä. Näin syntyy uusia imusuoniyhteyksiä terveelle alueelle. Mitä nopeammin terapia aloi- tetaan, sen paremmat ovat tulokset. Loppumetreillä madonruokaa kuitenkin ja horsman lannoitetta, kyse on vain ajasta, milloin koittaa hetkeni, nyt, nyt vai nyt. Imusuonisto on ihmiskehon verenkierron kanssa rinnakkainen kuljetusjärjestelmä, jonka tärkein tehtävä on poistaa kudoksista sinne kapillaariaineenvaihdunnan seurauksena jäänyt nesteja valkuaisainekuorma. Ikääntyminen vaikuttaa myös verenkierron ja imunesteiden toimintaan ja altistaa niitä muutoksille ja häiriöille. Lymfaterapialla ja siihen liittyvällä kompressiolla, paikallisen paineen luomisella ja takaisin virtauksen estämisellä, on tavoitteena vähentää turvotusta
Kun PSA sitten nousi tauon aikana, lääkitys aloitettiin uudestaan. Sädehoito taas ärsytti suolistoa, vaikka se yritetään kohdistaa vain eturauhaspesän alueelle. Viitenä päivänä viikossa oli käytävä naapurikaupungissa yli sadan kilometrin päässä kotoa. Juhannus oli tulossa. Ei jää- Nimimerkki Kaksonen 13. Mielestäni kuitenkin tämän sairauden kohdalla vaikeneminen ei ole kultaa. Siellä on käyty myös useamman kerran virkistyskursseilla. Myöhäisenä jälkiseurauksena tuli kystiitti eli rakkotulehdus, josta aiheutui verenvuotoa. Sanotaan, että joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Radikaalileikatulla miehellä PSA:n täytyy olla puhdas 0, jos leikkauksessa kaikki syöpäkasvain on saatu pois. Paikka on aivan mahtava, sijainti meren rannalla ja ruokakin on erinomaista. Leikkaava urologi, jota arvostan tosi paljon, pyysi meitä panemaan suut suppuun, jotta leikkausalue ei vuotaisi verta niin paljon vatsani hytkyessä naurustani. Neljän viikon päästä olin urologin vastaanotolla, jossa otettiin ohutneulanäytteet. Vastaanotolla sitten sovittiin, että hoitona olisi radikaalileikkaus eli eturauhasen poisto. Seksikin sujui hyvin. Sädehoito aloitettiin ennen joulua 2004. Niiden tuloksena todettiin oikeassa lohkossa huonosti erilaistunutta adenokarsinoomaa eli pahanlaatuista syöpää. Lääkkeiden tarkoitus on estää miessukuhormonien stimuloiva vaikutus syöpäkudokseen. Sopeutumisvalmennuksesta paljon hyötyä ja iloa Näiden kuluneiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana olen ollut sekä Kelan että Ray:n sopeutumisvalmennuksen parikursseilla Meri-Karinassa Turussa. Lääkityksessä pidetään taas tauko joulukuussa 2011. nyt edes virtsan tiputtelua. Minun PSA:ni pysyi aluksi 0,0:ssa, mutta nousi sitten 0,1:een. Patologi tutki ne ja ilmoitti hetken päästä kirurgille, ettei niissä näkynyt merkkejä syövästä. Itse hankittu tieto auttoi. Elämäni epikriisit pöydällä. Tästä saan kiittää rakasta vaimoani, jonka kanssa vietin kultahäitämme vuonna 2010. Olen huomannut, että joillekin miehille on ollut vaikeaa kertoa omasta sairaudestaan edes läheisilleen. Sain myös Viagra-lääkityksen erektiokyvyn parantamiseksi. Ensin otettiin näytteet imusolmukkeista. Ensimmäisen hoitokerran esti tielle kaatunut rekka, joten aika jouduttiin siirtämään toiseen päivään. Gleason-luku oli 9 (asteikolla 1-10), joka ilmaisee syöpätyypin ärhäkkyyden. Se oli ollut kokonaan eturauhasen sisällä, eikä ollut ulottunut ulkoreunaan. Aloin ottaa selvää eturauhassyövästä alan kirjoista ja Internetistä. Tässä täytyy kritisoida lääkäriä, sillä hän ei esittänyt selvästi eri vaihtoehtoja. Sädehoidon päätyttyä helmikuussa 2005 aloitettiin Casodex-tablettilääkitys, joka estää mieshormonin vaikutuksen syöpäkudokseen. Patologin lausunto poistetusta eturauhasesta kertoi, että kasvain oli saatu kokonaan pois. Päinvastoin! Ärhäkkä syöpä vaati seurantaa Heti virtsakatetrin poiston jälkeen tarvitsin vaippoja. Ilmeisesti hän pyysi nukutuslääkäriä antamaan jotain rauhoittavaa, ei varsinaista nukutuslääkettä, koska loppuosa leikkauksesta meni ilman, että tajusin kaikkea. Puolitoista vuotta leikkauksesta se oli noussut jo 0,3: een, jolloin päätettiin aloittaa sädehoito. Tuseerauksessa eturauhasen oikea lohko oli kiinteämpi ja suurempi. tunut huomattavasti verrattuna ennen leikkausta mitattuun. Jo tällöin tajusin, mistä oli kyse. Se oli oma päätökseni. Leikkauksen tehnyt urologi näytti oman käyränsä ja sanoi, että minulla oli parempi! Sovittiin, että jos PSA lähtee nousuun, turvaudutaan sädehoitoon. ..................................................................................................................................................................... K aikki alkoi keväällä 2002, jolloin ensimmäisen kerran mitattiin PSA-arvoni omalääkärin vuosittaisessa kontrollissa. Casodex-lääkitys ja nyttemmin käytössäni oleva Bikalutamid-lääkitys ovat seksielämän kannalta tuhoisia. Omalääkärin kontrollissa PSA oli noussut 8,2:een. Leikkaukseeni liittyi sellainen hauska seikka, että mukana olleen hoitajan ja minun välille kehkeytyi jonkinlaista leikinlaskua. Ensimmäisessä kontrollissa mitattiin muun muassa virtsan virtaus, joka oli paran- Leikkaus poisti kasvaimen kokonaan Vähän yli kaksi kuukautta urologilla käynnistä olin leikkaus- Eri hoidot toivat haittavaikutuksia Jos ajattelen näiden kolmen eri hoidon haittoja, niin leikkauksesta toivuin hyvin. Ensimmäisessä mittauksessa arvoni oli normaali (4,7) ikäni (64 v.) huomioon ottaen. Leikkaus tehtiin selkäydinpuudutuksessa. Leikkauksen teki toinen urologi. Koko PSA oli minulle siihen saakka tuntematon käsite. Sain lähetteen urologille. Seuraavaksi tehtiin luuston gammakuvaus, koska haluttiin tietää, onko syöpä ehtinyt lähettää etäpesäkkeitään luustoon. Koen, että valmennuskursseilla saa paljon tähän sairauteen liittyvää tietoa. Urologi ilmoitti tuloksista puhelimitse. Ohjelmaan kuuluu yleensä aina jokin retki ja monet kursseilla käyneet tietävätkin, miten loistava opas turkulainen Aiju von Schöneman näillä retkillä on. Erektioon tarvitaan riittävä määrä testosteronia ja näillä lääkkeillä estetään muun muassa testosteronin tuotantoa. Mikä parasta, siellä voi vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia kohtalotovereiden kanssa. Rakon tähystyksessä otetuista koepaloista selvisi, ettei onneksi ollut kyse rakkosyövästä. Tässä kannattaa huomioida, että PSA:n nousu ei välttämättä tarkoita relapsia eli taudin uusiutumista. Kestokatetri laitettiin rakkoon ja poistettiin kahden viikon kuluttua. Lopullinen arviointi oli kuitenkin gradus III, joka kertoo levinneisyysasteesta (I-IV) eli miltei pahin mahdollinen ja Gleasonluku oli 8, eli ärhäkkää lajia. Leikkausta voitiin siis jatkaa. Kansanradion innokkaana kuuntelijana hän oli kuullut toimittaja Tuomo Talven puhuvan usein miten tärkeää PSA:n mittaaminen on. Esimerkiksi erektiohermoja säästävässä leikkauksessa eturauhaskudosta voi jäädä vähän jäljelle ja sehän kehittää PSA:ta. Se tuntuu tehoavan varsin nopeasti päätellen PSA- arvon laskusta. Leikkauksen jälkeen minulle tehtiin kontrolleja usein, koska tautini oli osoittautunut ärhäkäksi. Mielestäni asia on päinvastoin. PSA oli taas noussut, kolmessa viikossa 10,2:een. Mitään varmaa siinä ei havaittu. Siinä on pidetty taukoja, pisin oli jopa yli 16 kuukautta. Tarjoilua viisi kertaa päivässä! Lihomista voi kuitenkin välttää, jos saunoo, ui ja lenkkeilee niin usein, kun on tilaisuus. Seuraavana vuonna kaikki muuttui
Espoo Antero Koski, (eläk.) Helsinki Jukka Moilanen, alueiden käytön johtaja, Harjavalta Lääkärijäsenet: Vesa Kataja, professori, onkologi, ylilääkäri, KYS, Kuopio Kari Rapala, urologian erikoislääkäri, Rauma Hoitajajäsen: Sanna Tölkkö, sairaanhoitaja, TYKS, Turku Edellisten henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin: Potilasjäsenet: Markku Loikkanen, lentokapteeni (eläk.) Helsinki Pekka Suikkari, varatuomari, (eläk.) Helsinki Arvo Rask, kirjakauppias, Kerava Lääkärijäsenet: Tapio Visakorpi, syöpägenetiikan professori, Tampereen yliopisto Antti Rannikko, dosentti, urologian erikoislääkäri, HUS, Helsinki Hoitajajäsen: Ylinen Jukka, röntgenhoitaja, HUS, Syöpätautien osaamiskeskus, Helsinki ANNA SUORA TUKESI eturauhassyöpäpotilastyöhön Testamentit ja lahjoitukset voitte osoittaa: Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry · Finlands prostatacancerförening rf Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki OP pankki IBAN: FI98 5723 0220 4797 32 BIC: 0KOYFIHH. 14. Puheenjohtajaksi valittiin Matti Niemi, ekonomi, (eläk.) Helsinki Varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Potilasjäsenet: Mikael Jungner, kansanedustaja, oik.lis. ..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää Yhdistys tiedottaa Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry on syysvuosikokouksessaan 30.11.2011 valinnut yhdistyksen ja hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen vuodelle 2012
Vain 12 mahtuu. Ilmoittautuminen ja tiedustelut p. Tied. Ääneseudun heimoveljet: kuukauden 1. Tied. p.(015) 273 182 ma-pe (ei ti) klo 8.3014. 044 2552 108 ja Urpo Nieminen, puh. Katso Savon Sanomat. Liisa Antila puh. Kymenlaakson Syöpäyhdistys Kouvola: miesten ryhmä, Tuulensuojassa, Hallituskatu 9, ma klo 14-15.30, Päivät: 9.1, 6.2, 5.3, 2.4 ja 14.5. Antti Lehtonen p. Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys Joensuu: "Kasvokkain" miesten vertaisryhmä kokoontuu: Karjalankatu 4 a 1. Ilmoittautumiset puh. 044 343 6566. tiistai klo 13 syöpäyhdistyksen neuvontaasemalla, Mannerheiminaukio 1. 050 591 4180. p. Maksuton. 0400 829 788 tai Heikki Kalliokoski p. 10.7. Varmista kevätkauden alku. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Kajaani: eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avoin vertaisryhmä kokoontuu kuukauden 1. (019) 736 545. (05) 451 3770 / neuvontahoitaja. 050 4431107. klo 1819 p. Ilmoittautumiset puh. sairaanhoitaja Sanna Tölkkö tiist. Aiheita ovat sairauden aiheuttamat muutokset ihmissuhteissa sekä voimavarojen löytyminen ja vahvistaminen. Kamratlig samvaro och föreläsningar på Nyfahlers andra torsdagen i månaden kl 19.00. Eturauhassyöpää sairastavien parikurssi(KELA, alle 65v.) 10.14.9, hakuaika viim. Olavi Keskinen p. Tied. Pieksämäki: miessyöpäpotilaiden vertaisryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa klo 14 Lampolahdenkatu 6, 2.krs. 040-532 6309. Keskustelukahvila koulutettujen vertaistukihenkilöiden kanssa keskiviikkoisin klo 13-15 Hämeenkatu 5 A 8krs 11.1, 1.2, 7.3, 4.4 ja 2.5. Päivät: 11,1, 15.2, 14.3, 18.4 ja 16.5. Tied. 2.krs. Tarkista kevään tapaamiset p. Kaikista ryhmistä voi tiedustella p. (03) 751 0569. Lahti, Hämeenkatu 7 A 6, p. Seuraa Länsi-Savo-lehteä tai paikallislehtiä. mennessä p. Ohjaaja sair.hoit. Pohjois-Savon Syöpäyhdistys Kuopio: Etumiehet kokoontuvat Kuninkaankatu 23 B. 040 709 2430. 0400 944 262 tai Koti-Kajaani-lehti. Tiedust. Tietoja toiminnasta Saimaan Syöpäyhdistyksestä ma-pe klo 8.30 14.00 p. 044 0684 303 tai syöpäsair.hoit. 040 557 1152. 0400 592 973. Maksullisesta kuntopiiristä voi tiedustella p. kevään kokoontumiset p. Kevään kokoontumiset tiistaisin klo 18, päivät: 10.1, 31.1, 21.2, 13.3, 3.4 ja 24.4. Imatran liikunta- ja kuntoutumiskeskuksessa: Urologista syöpää sairastavien kurssi (KELA, alle 65v.) 16.4 20.4, hakuaika viim. Hinta 64 euroa. (05) 451 3770. Hämeenlinna, Palokunnankatu 10 D 26, p. Ohjaajana psykoterapeutti Jarmo Hakonen. ..................................................................................................................................................................... MAAKUNTAYHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU Eturauhassyöpäpotilaiden ryhmiä, kursseja ja tapahtumia keväällä 2012 Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Helsinki, Liisankatu 21 B 15, p. keskiviikko klo 17.00. p. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 05 229 6240 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Turun Etuset-ryhmä: yleensä kuukauden 3. (017) 580 1801 tai 040 709 2430. 16.2. 0500 398 783 tai 010 249 1108. Raija Pakkala p. Muut kokoontumiskerrat 16.2, 22.3, 9.4 ja 24.5. keskiviikko klo 18 syöpäyhdistyksen tiloissa Gummeruksenkatu 9 B 9, Jyväskylä. Yksi ryhmä kuukauden 1. Pihtiputaan Vertaset kokoontuu, seuraa Kotiseudun Sanomia. p. Joutsanseudun miestenryhmä: tied. tiistai klo 10.00, päivät: 3.1, 7.2, 6.3, 3.4 ja 8.5 Äänekosken kaupungintalon kokoushuone nro 116, Hallintokatu 4, Äänekoski. ja torst. Kotka: miesten ryhmä, Syöpäyhd. 03 2499 200. tiloissa, Kotkankatu 16 B 3.krs. keskiviikkona klo 18 toimiston tiloissa, Lönnrotinkatu 6 A 1 (sisäpihalta). Yhteyshenkilö sh Marketta Tarvainen ja vertaisvetäjä Jukka Huhta. Tied. Reijo Tirkkonen p. Seuraa Vekkari-lehden tietoja. Keski-Suomen Syöpäyhdistys Jyvässeudun heimoveljet: kokoontuu kuukauden 1. p. Alkaa 4.1.2012. Tied. Tiedustelut: Seppo Virtasalo, puh. Kokkola: vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden 3. (015) 151 744 tai jätä soittopyyntö. Maksuton. (015) 348 535 ma-pe klo 8.30 14.00. 03 2499200. Tied. Ryhmän ohjaajana toimii erik.sair.hoit. 050 591 8822. Riihimäki, Temppelikatu 7 A 1, p. Ilmoittautumiset 26.1. Toivo Lehtinen p. tiistaina klo 13.30. 044 553 7551 tai e-mail: sannato@gmail.com. Heikki Aitalaakso. Rovaniemi: eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avoin vertaisryhmä kokoontuu Korkalonkatu 18, 2.krs. kello 17.00-18.30. Tiedustelut: 05 451 3770/ neuvontahoitaja. Keskusteluryhmä äskettäin syöpään sairastuneille alkaa to 2.2.2012 klo 14 toimistolla. Satakunnan Syöpäyhdistys Pori: "Heimoveljet", eturauhassyöpään sairastuneiden ryhmä kokoontuu kuukauden 1. Tied. Pekka Hytönen p. Tietoa muusta Etelä-Suomen toiminnasta: p. keskiviikko MeriKarinassa, Seiskarinkatu 35. Saimaan Syöpäyhdistys Lappeenranta: miessyöpäpotilaiden ryhmä kokoontuu Maakuntagalleriassa, Kauppakatu 40 D. 03 2499 200 Syöpään sairastuneiden läheisten jaksamisen tueksi kokoontuu ryhmä 6.3, 13.3 ja 20.3. torstaina klo 14.00 ja toinen ryhmä kuukauden viim. Tied. (09) 696 2110. 040 593 4696. Varkaus: Miesten ryhmä kokoontuu kaupungin kirjaston järjestötilassa, käynti Vattuvuorenkadun puolelta. Tied. Oulu: eturauhassyövän sairastaneiden miesten avoin vertaisryhmä kokoontuu torstaisin klo 18.00, päivät: 26.1, 23.2, 29.3 ja 26.4 kerhohuoneella, Kajaaninkatu 32, 1.krs (Koulukadulta). 15. Ålands Cancerförening PSA är en grupp för män med prostatabesvär. Saarijärven-Karstulanseudun heimoveljet: Tied. torstaisin klo 14.00. Pohjanmaan Syöpäyhdistys Vaasa: kaksi eri ryhmää yhdistyksen tiloissa Raastuvankatu 13. Mikkeli: Tiedustelut p. 0400 543 990. p. Rauma: "Heimoveljet" kerran kuukaudessa Raum-Paikk'ssa, Satamakatu 3 A. 010 8436 006. (014) 333 0220 sekä terveydenhoitaja Riitta Salliselta p. Ei ennakkoilm. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tarjolla sopeutumisvalmennus- ja avokuntoutuskursseja. Tied. (09) 696 2110. keskiviikko klo 18.00 Jämsässä palvelutalolla Koskentie 13. 02 265 7666 tai sposti meri-karina@lssy.fi Pirkanmaan Syöpäyhdistys Tampere: Syöpään sairastuneiden miesten keskusteluryhmä kokoontuu 17.1.2012 alkaen 8 kertaa kahden viikon välein torstaisin kello 17.00-18.30. p. Avokuntoutuskurssi eturauhassyöpään sairastuneille: 13.3, 20.3, 27.3 klo 17-20 sekä 31.3 klo 9-15. Tarkemmat päivämäärät Keskipohjanmaa-lehden järjestöpalstalla. Kolmen kerran kokonaisuus. ma klo 14-15.30 9.1, 13.2, 5.3, 2.4 ja 14.5. Päivät: 12.1, 9.2, 8.3, 12.4 ja 10.5. Savonlinna: Tied. p. Yhdistyksen tilat: Yrjönkatu 2. Tied. Paikka: Kotkankatu 16 B 3.krs. Ryhmiin ei ennakkoilm. Anssi Perämäki (Karstula) p. (014) 215 792 ja Keskisuomalainen-lehti. 010 249 1100 tai Osmo Lassi p. Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on alle 2 vuotta sairastumisesta. Tiedustelut: syöpäsair.hoit. (013) 227 600. Jämsänseudun miestenryhmä: kuukauden 1. 0500642 890 ja Sisä-Suomi-lehti. Hämeenkatu 5A, 8.krs. 044 5380 288. Paula Ylinen. Paikka: Pirkanmaan Syöpäyhdistys Hämeenkatu 5A, 8.kerros
..................................................................................................................................................................... Vähemmän syöpää enemmän elämää 16