alv) Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Punkalaitumen seurakunnan seurakuntapastori Anna Markkanen on valittu Järvenpään seurakunnan seurakuntapastorin määräaikaiseen virkaan. Auto oli suistunut vasemmalle kaartuvassa mutkassa ojaan ja törmännyt puuhun. 10 95 kg ERÄ 23 95 kg 1 kg Porkkana Värimix Suomi 99 ps 1 99 ps 200 g Lehtikaali (9,95) Suomi Punakaali Suomi 300 g Ruusukaali (6,63) Suomi 6 90 kpl Pirkka 17 cm Calluna Pirkka 13 cm Calluna 10 00 3 kpl 2 49 kpl HK 500 g Herkkumaksamakkara (4,98) Pirkka 500 g Peruna-sipulisekoitus 1 50 2 ps Myllyn Paras 400 g Makaroni (0,63) 10 00 4 ps 5 99 rs Naapurin 600 g Kanan rintafileet (9,98) 12 00 yht. ERÄ Tuore, Suomi Silakkafilee 6 99 kg ERÄ Ahvenfilee Suomi ERÄ Savukirjolohi vac. Poliisi kaipaa havaintoja yöllä alueen suunnalla liikkuneista kuorma-autoista tai kevyistä kuorma-autoista. Auto vaurioitui korjauskelvottomaksi ja kuljettaja vietiin sairaalaan. vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. 19, SU 11 . Hän lopettaa työt Punkalaitumella marraskuussa. Poliisi kaipaa vihjeitä polttoainevarkaudesta Palvelemme MA-PE 8 . Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 10. (4,98) 2/tal. Tapahtunutta tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena, rattijuopumuksena ja kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta. 0295 415 tai sähköpostilla: vihjeet. pirkanmaa@poliisi.fi, viestiin merkintä Isosuo. 21, LA 8 . 6 95 kg Naudanmaksa ERÄ 99 kg Satsumat Espanja PORSAAN: etuselkä lapa kylki kyljys kassler paisti jauheliha 3 49 kg 3 99 kg 4 99 kg 8 95 kg 5 99 kg 6 99 kg 6 99 kg 5 99 kg Tuore, Suomi Kirjohi kok. Rattijuoppo ojaan Koosanmaassa Avoinna Ti-Pe 10:00-18:00 Ma, La, Su suljettu. päivänä N:o 41 2019 110. Tämän jälkeen hän tulee jatkamaan seurakuntapastorin virassa 50 % työajalla, kuten Markkanenkin tähän asti. Kirkkoherra Irina Kaukisen mukaan Paasikallion työsuhde kestää alkuvaiheessa toukokuun puoliväliin, jolloin hän saa pappisvihkimyksen. Plussakortilla! 2 99 pkt Isoviitonen 900 g Nakki (3,33) Atria 400 g Uunilenkki (2,48) 99 kpl ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA MA . PLUSSAKORTILLA: 2 00 rs Kieku Vapaan 15 kpl Kananmunat (1,96) 235 g Paninit (4,18) 2 99 pkt Pirkka 400 g Saunapalvi (7,48) 9 00 3 pkt Ingman 850 ml Creamyjäätelöt (3,53) 10 00 3 kpl VOITARJOUS: 2 49 pkt 10 00 3 pkt Snellman Kuorellinen nakki 320-400 g Kevyt 200 g Meetvursti 10 00 3 pkt 200 g Voileipämeetvursti 10 00 3 pkt 2 99 kpl Arla 1,1 kg Loputon kermajuusto (4,54) 4 99 kpl Wigren 480 g Ohutlenkki (6,23) Metsärannan Jalopätkä testivoittaja, Metsästäjän sukat , Turun Sinappi TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 10.-13.10. Markkanen lähtee Järvenpäähän, Paasikallio tilalle joulukuussa Isosuon turvetuotantoalueelta anastettiin tiistain vastaisena yönä polttoainesäiliöstä polttoöljyä noin 3 500 litraa sekä sininen 1 200 litran Finncont DTDPE-1200 polttoainekontti. Joulukuun alusta Punkalaitumen seurakunnassa seurakuntapastorin tehtävässä aloittaa Petri Paasikallio, joka keväällä oli suorittamassa seurakuntaharjoittelua Punkalaitumella. 19 POURU Syksyn satoa! HIRVIMETTÄTARJOUS: Possupäivät palvelusta! Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g 2 45 kpl ERÄ 3 79 kpl Pullapitko 500 g (6,98) MAANANTAINA Kalatorilta to-la! ERÄ ERÄ SYKSYN SATOA LOPPUVIIKKOON! 18 35 PE Pyymäen konsulentti ! Tarkkaile postiasi! PLUSSAKORTILLA: 1 99 rs 1 29 kg Valio 500 g Voi ns. MOKOMAN: 24 95 kg Lohipihvit ERÄ 1 00 kpl Valio 250 g Oltermaannijuustot (4,00) 2/tal. Havainnot voi ilmoittaa virka-aikana Sastamalan poliisiasemalle p. ERÄ Poliisi sai tiistai-iltana hieman ennen klo 18 ilmoituksen henkilöauton ulosajosta Koosanmaantiellä. KE 14.-16.10
11.10. 14:5. Kristityn vapaus on sisäistä vapautta pelosta, synnistä, häpeästä ja syyllisyydestä, jatkuvasta riittämättömyydestä. Ei kuulemma ole riittävän pätevä syy, ”Oriniemen Marttojen puuropäivä”. Torstaina lokakuun 10. 10.10. Markkanen ja Sirpa Honkanen. Waltuusto kehoitti tilintarkastajia wielä kerPäivän sanat Löytynyt kännykkä Punkalaitumen Osuuspankin päädystä, ruusupensaan juurelta, löytyi maanantaina matkapuhelin. 119:99. Saksalaisen papin Dietrich Bonhoefferin mukaan, kirkko pysyy elävänä, kun se on ajassa mukana ja koko ajan valmis löytämään uusia väyliä, uusia keinoja rakkaudensanomansa levittämiseen. Muuten tauti ei ole kowin waarallinen. Lapset ja nuoret: Pe 11.10. Ps. Ydinkysymykseksi nousee, miten kristinuskon tulisi erottautua juutalaisuudesta, miten kristittyjen tulisi suhtautua juutalaisten lakiin ja säädöksiin. Lähes pari kuukautta takaperin esittiwät kunnallisten tilien tarkastajat kunnan waltuustolle tilintarkastuskertomukset, joissa he muun muassa huomauttiwat, että he eiwät ole saaneet tarkastettawakseen kunnan waiwaishoidon tilejä. To 10.10. Halutaan uskoa omalla tavalla, ei välttämättä niin kuin kirkko opettaa. Hän sanoi: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!” Silloin kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua, ja Jeesus antoi hänet takaisin äidille. Ps. Luuk. – Mikäli tiedetään on täältä Punkalaitumelta lähetetty tämän syksyn kuluella puolukoita ulkomaille noin 20,000 kgr, tuottaen rahaa pitäjään noin 3 tai 4 tuhatta markkaa. Kuten Luther sanoo: Kristitty ihminen on vapaa kaikesta ja samalla jokaisen palvelija. Tilaisuudessa olivat läsnä pankin johtoelimien jäseniä sekä virkailijoita. Paikalle tuodaan vesipöhöä sairastava mies. Ensi vuonna aion anoa lomapäivän puuropäivään osallistumiseni varmistamiseksi. 119:100. Hän sai vaalissa 249 ääntä. Myös uskonnosta on tullut ihmisten yksityisasia. Tällä kysymyksellä hän haluaa herättää kriittiset tarkkailijat tulemaan lainkoukeroiden ja sääntöjen viidakosta elävään elämään, kohtaamaan elämän todelliset kysymykset, kantamaan yhteistä vastuuta toinen toisistaan. kirkkoherrana. Kukaan ei vastaa kysymykseen ja sitten Jeesus toimii. Irina Kaukinen Kirkkoherra Punkalaitumen seurakunta Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 8 pnä lokakuuta 1909 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 10. Samalla hän haastaa yleisönsä kysymällä: Mitä te itse tekisitte, jos sapattina vaikka oma poikanne tai härkänne putoaa kaivoon. Vierailevia ja kiertäviä lainopettajia oli tapana kutsua jumalanpalveluksen jälkeen aterialle vähän niin kuin me nykyään usein juomme kirkkokahvit. Ja mitä Jeesus tekee. Olen aina tykännyt puuroista ja minulle on vuosien (1999–2019) varrella tullut usean eri Suomen vankilan puuropadat tutuiksi, siis viran puolesta. klo 14 Naisten raamattupiiri joka toinen maanantai srk-talolla. Wiimeaikoina on paikkakunnallamme tawattomassa määrässä lewinnyt lapsiin n.s. Irina Kaukinen kakkoseksi Eurassa Puuropäivä 10.10.2019 Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun en saanut töistä vapaata, enkä päässyt tänään osallistumaan puuropäivään. – Punkalaitumen Sanomain kannatusosakeyhtiön perustamista warten walitulla toimikunnalla oli kokous wiime sunnuntaina jossa tehtiin alustawa sääntöehdotus perustettawalle osakeyhtiölle, joka ehdotus on toisessa paikassa tätä lehteä julaistuna että asian harrastajat woiwat siihen tutustua ennen sitä kokousta jossa sääntöehdotus lopullisesti hywäksytään. Su 13.10. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi ylittää. Job. Seurakunta tarjoaa ruuan ja kahvit. Sitten hän taas kysyi: ”Miten te itse teette. ran kokoontumaan ja määräsi, että waiwaishoidon tilit owat silloin tuotawat tarkastukselle. Jos haluat kuljetusta, ilmoittaudu diakonissalle p.040-8048814 ma-to klo 9–11. Wiime waltuuston kokouksessa ilmoittiwat tilintarkastajat, että eiwät he uudistetuista pyynnöistään huolimatta olleet saaneet tilejä tarkastettawakseen. Tervetuloa! Musiikki: Pe 18.10. Oi, mitä puuroja olenkaan maistellut ja mitä makuelämyksiä olenkaan saanut, uutispuuro, mustikkagrahampuuro ja ohraryynipuuro, vain muutamia tässä mainitakseni. Lopuksi vielä kolme eläköön -huutoa Martoille, eläköön, eläköön, eläköön! Antti Levomäki mielensäpahoittaja. www.muistoksi. pankin kassanhoitajan Marga-Reetta Kokkon erojaisjuhla hänen jäätyään eläkkeelle. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Poikkea sinäkin tekemään hyvää vaikka vain hetkeksikin. 15.10. Samoista asioista puhuu myös ensi sunnuntain evankeliumi. Kokemäen kirkkoherra Hannu Tomperi sai seurakunnalta 34 ääntä. klo 10 Vanhusten kirkkopyhä kirkossa. Itse asiassa Jumalan sanan ydin on kaikkea muuta kuin elämän ohjeita tai moraalikomentoja. Oiwa tulolähde siitäkin pitäjäläisille näin ahtaina raha-aikoina. Ma 21.10. Varkki on 3–6 -luokkalaisille tarkoitettu kokoontumispaikka, jossa saa olla yhdessä toisten kanssa, tutustua Raamattuun ja Jumalaan. Poliisikuulustelussa oli poika kyllä ensialusta owelasti kieltänyt warkautensa, mutta lopulta kuitenkin puheissaan seonnut siihen määrään että täytyi tekonsa tunnustaa. Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. Virkaa haki myös Punkalaitumen seurakunnan kirkkoherra Irina Kaukinen. päivänä 2 – N:o 41 – 2019 Vapaus on aina ollut aihe, joka herättää ihmisen mielenkiinnon, ihmisen uteliaisuuden. Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteitten kandidaatin tutkinnon on suorittanut Tampereen Yliopistossa mm. pnä lokakuuta 1919 SANA SINULLE Kristityn vapaus Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat lokakuun 9. 14:1–6. Uudeksi kirkkoherraksi valittiin 870 äänellä euralainen Sami Tolvanen, joka toimii tällä hetkellä Pyhärannan vt. Euran seurakunnan kirkkoherran vaalit käytiin sunnuntaina. Tähänastinen, ehdoton puurosuosikkini on ollut Turun keskusvankilan eli tutummin legendaarisen Kakolan kaurapuuro. Tuo runosi ja tarinasi mukanasi, tänään aiheena ilta. Evankeliumitekstissä Jeesus vierailee sapattina, heti jumalanpalveluksen jälkeen, erään johtavan fariseuksen luona. Yhä enemmän ja enemmän me ihmiset koemme olevamme kuin häkkilintuja, sidottuja ihmissuhteisiimme, sidottuja asemaamme, sidottuja elämäntilanteeseemme. klo 8 alkaen Hautausmaan haravointitalkoot. Yhä lämmöllä muistelen, kuinka olen takavuosina päässyt osallistumaan puuropäiviin. Ti 22.10. Minun mielestäni on aivan huikeeta, että Martat pitävät tätä perinnettä yllä. klo 18 Runon ja tarinan ilta srk-talolla. 136:1. Olen viisaampi kuin kansan vanhimmat, kun noudatan sinun säädöksiäsi. Messun jälkeen on ruokailu ja kahvit srk-talolla. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Raamatun mukaan ainoa todellinen asia, joka vapauttaa on yhteys Kristukseen, siis usko. Tämän päivän ykkössana tuntuu olevan yksilönvapaus. – Tarttuwat taudit. Jeesus kääntyi lainopettajien ja fariseusten puoleen ja kysyi: ”Onko sapattina lupa parantaa vai ei?” He eivät sanoneet siihen mitään. Messun toimittavat Irina Kaukinen, Jaana Pyykkö ja Sari Mäkinen. Talossa tiedettiin, että Jeesus paransi myös sapattina ja niinpä järjestetään tilanne, jossa hänen parantajakutsumuksensa ja lakihurskaus joutuvat vastakkain. Niinpä muutamissa kansakouluissa on melkein puolet oppilaista sairastunut tähän leukaperien pöhöttymiseen. Työmiehen poika Mikko Järwinen Kostilan Lähdiltä oli saman talon palwelijalta Miina Riihimäeltä warastanut 25 markkaa rahaa ja kellon, jotka hän oli kätkenyt erääseen halkoliiteriin. Ma 14.10. 13.10. Vesipöhöä pidettiin tuohon aikaan seurauksena epäsiveellisestä elämästä. Moraalia ihminen ymmärtää luonnostaan, mutta armon me saamme vain Jumalan antamana. Jeesus meni paarien viereen ja kosketti niitä, ja kantajat pysähtyivät. Omistaja voi noutaa kännykkänsä tuntomerkkejä vastaan lehden toimituksesta. pnä 1969. Pidetyssä poliisitutkinnossa tunnusti poika rikollisuutensa ja osoitti kätkönsä jossa wielä oli kello ja kaikki rahat jäljellä. 14.10. 8:19–21. Hän kääntyy tarkkailijoidensa puoleen ja kysyy: Onko sapattina lupa parantaa vai ei. Musiikkiavustajana Retrotytöt. Pyh, sanon minä. Vapautta janotaan, halutaan olla vapaita kuin taivaan linnut. 16.10. 12.10. Tilaisuudessa ojensivat Säästöpankin lahjan hallituksen puheenjohtaja Matti Simula sekä Heikki Koivisto ja Esko Naatula, viimeksi mainitun puhuessa kassanhoitaja Kokolle kiittäen häntä monivuotisesta työstä Punkalaitumen Säästöpankin hyväksi. Room. Su 20.10. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti hän parantaa sairaan-vaikka on sapatti, sillä hän on opettanut, että sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Eino Hosia Punkalaitumelta. 7:14–15. klo 17–19 Varkki -ilta 3–6 -luokkalaisille joka perjantai Pappilassa. Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Jumalan sana ei ole pelkkää moraalia, ei pelkkiä käskyjä. Olen oppineempi kuin kansan vanhimmat, kun tutkin sinun liittosi säädöksiä. – Alaikäinen rikoksentekijä. Iäti kestää hänen armonsa. Luuk. Waltuusto asetti tilientekijöille lyhyen määräajan tilien esittämiseksi ja jos ne eiwät näinkään tule, käännytään asiassa läänin Maaherran puoleen. Veisataan toivevirsiä. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Erojaistilaisuus Säästöpankissa Punkalaitumen Säästöpankin pääkonttorissa järjestettiin sunnuntaina 5.10. Se vie meidät toinen toisemme luo ja antaa luvan etsiä, epäonnistua, alkaa alusta, olla avoimia elämälle ja unelmoida. Luomakunnalla on toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen. klo 10.30 alkaen Oriniemen Marttojen Puuropäivä srk-talolla. Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?” Tähän he eivät kyenneet vastaamaan. – Niskoittelewa kunnallinen wirkailija. Omat haravat mukaan. Ps. Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. Yleislääkäri Tuula Vatanen Ei vastaanottoa 11.10.-20.10.19. sikotautia. Marga-Reetta Kokko on toiminut säästöpankin palveluksessa 38 vuoden ajan. Työtovereiden lahjan luovuttivat Meri Kirkko-Jaakkola ja Antti Huhtinen
Punkalaitumelle ehdittiin puoliyön aikaan ja seuraavaksi yöksi oli tarkoitus päästä Nakkilan Tervasmäkeen, missä lienee ollut kievari tai ainakin joku tuttu kortteeripaikka. Ja kai niistä joku sinkku voi kaverinkin löytää, Hilkka naurahtaa. Martti Heikkilä lähti liikkeelle 1930-luvulta kuljettaen kuulijoita aina nykypäivän vaiheille sekä omilla että muiden tekemillä lauluilla. Tällä kertaa mukaan olivat lupautuneet Alahärmään keikalla matkalla olleet legendaariset forssalaiset Malin veljekset Mika ja Turkka. Ennen maatalouden murrosvuosia kotipitäjämme oli vahvasti alkutuotantoon nojaava. ”Olivat sitten nostanuj jäiser ruumiin Äyhäsen kahvilan nurkallep pystyyj ja ittem mennyn nurkan takak kyttäämään, kuja (kuinka) siinä käy”. Nykyisin tilanne on toki hieman erilainen mutta edelleen maaja metsätaloudella on suuri merkitys paikkakunnan elinkeinorakenteessa. Ennen tarinatuokiota yleisön toivotti tervetulleeksi Irma Rantanen, joka hänkin aprikoi väkimäärään tarkoittavan uutta yleisöennätystä. Parittomat ja parilliset pistivät jalalla koreasti Eläkeliiton sinkkutansseihin olivat tervetulleita myös pariskunnat. Tätä puolta edustivat muun muassa Mää ja hiljanen Viljanen, Kirje papalta tai Himmee ja mää. Kotimaamme ilmiöiden lisäksi myös globaalit asiat vaikuttavat meilläkin. Alla kuvattu tapahtui ”siähen aikaan, kon Urjalam miähet viälä pruukas aijaap Punkalaitumel läpittep Porriin silahkoita ostamaan”. – Puhvetissa ollaan varauduttu 128 tulijaan mutta kyllä tarjoilut riittävät varmasti, vaikka väkeä on näinkin paljon, naurahti yleisömäärää laskeskellut Mari Oras. Oma maa ja varsinkin siinä tuotettujen elintarvikkeiden käyttö on Raisio Oy:n hallituksen puheenjohtajan Ilkka Mäkelän mukaan suomalaisten paras ilmastoteko. Loppuviimeksi käytännöllinen ilmastoteko voi siis olla meille suomalaiselle hyvinkin yksinkertainen.. Myöhemmin Oriniemen renkipojat olivatkin sitten joutuneet toteamaan, kuinka heidän kuljettamansa ruumis oli ollut lämminverinen, mutta ”Urjalam miähet tavattoman kylmäverisiä” (säikähtämättömiä). Molempia näytti senioritanssijoista löytyvän. – He tanssivat vielä mielellään perinteisiä lavatansseja. Musiikkia ryydittää tavaramerkinomainen tulkinta, jota on parodisoitu Jope Ruonansuuta myöten, mutta jonka todellista syvyyttä tuskin kukaan muu, kuin veljeskaksikko itse, tavoittaa. Jo hyvissä ajoin ennen konsertin alkua sali oli siinä määrin täynnä, että lähes kaikki mahdolliset lisätuolit etsittiin ”nurkista”. Illan musiikista vastasivat vuoden 2017 Eläkeliiton karaokemestari, punkalaitumelaislähtöinen Kaija Pietilä sekä Jussi Henttonen, joka huolehti haitarillaan säestyksestä. Ehtiäkseen ajoissa kaupunkiin urjalalaisten täytyi lähteä kaupunkimatkalle jo varhain illalla, matka kun oli pitkä, vaikka ajopeleinään ajan tavan mukaan olivatkin talon ja kylän parhaat hevoset ja reet tai rattaat. Pian matkamiehet olivatkin ehtineet paikalle, mutta hämmästyksekseen ja ehkä pikku pettymyksekseenkin oriniemiläiset olivat nähneet ja kuulleet, kuinka hevoskolonnan ensimmäinen kuski oli tyytynyt vain vähän hiljentämään menoaan samalla kysyen kahvilan nurkalla seisovalta vainajalta, että ”eiks tuuv vilu noin hepposisa vaatteisa, kom muakim puistattaa, vaihka on saappaat ja villasukat, välihousut ja sarkahousut, fanelipaita ja villapaita ja viä sarkapomppakin ylläni”. Laulelmista löytyi totta kai lämmintä huumoria. Helsingissä innokkaimmat esittävät maidon juomisesta ja turpeen käytöstä luopumista mutta samalla unohtavat yksityisautoilun ja kivihiilen polton omilla kotinurkillaan. Liki 150 ihmistä halusi kuulla pieniä ja suuria tarinoita, joita tarjoilivat Martti Heikkilä sekä veljekset Mika ja Turkka Mali. Entinen kunnanjohtaja Lasse Laasjärvi kuvaili aikoinaan osuvasti Punkalaitumen sijaitsevan syvällä etelässä, satakuntalaisen leivän juurilla. Oma maa, sananmukaisesti, on antanut Punkalaitumella elannon ihmisille sukupolvien ajan. Vainaja oli ollut puettu vaaleaan rohdinmekkoon, mutta oli ollut ilman minkäänlaista takkia tai puseroa ja avojaloin ilman sukkiakin. Illolaislähtöinen säveltäjä, sanoittaja, muusikko Martti Heikkilä on jo useamman kerran kutsunut muusikkokavereitaan ilahduttamaan paikallisia musiikin ystäviä työväentalolle. – Idea Sinkkutansseista tuli Kaijalta ja Jussilta. Sen vuoksi yhteinen teemamme sopii erittäin hyvin myös 110-vuotiaalle Punkalaitumen Sanomille. – Tanssi on mukavaa liikuntaa. Teemalla halutaan korostaa kotimaisen maaja metsätalouden merkitystä. Kaikkiaan senioritansseissa väkeä oli noin 80 henkeä. Piirin toiminnanjohtajakin kannusti meitä kokeilemaan, kertoo EL Punkalaitumen puheenjohtaja Hilkka Välläri. Ensimmäisellä puoliajalla Heikkilän itsensä tekemä Angelniemi oli niin sanoiltaan kuin säveleltään oikein henkevä kappale. Musiikin lisäksi etenkin Turkka Mali sai vedet nousemaan yleisön silmiin hauskoilla tarinoillaan, joita varmaan useampi paikalla olleista yritti painaa mieleensä jatkokäyttöä varten. Torstaina lokakuun 10. ”Parittomien” lisäksi mukaan kutsuttiin ”parillisia”. päivänä 2019 – N:o 41 – 3 Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys järjesti Kanteenmaan nuorisoseurantalolla edellislauantaina sinkkutanssit. Mika ja Turkka Mali tarinoivat kolmen vartin ajan tavalleen uskollisesti eli monipuolisesti. Tanssit tahdittivat Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Sen olen myös huomannut, että monet käyvät tansseissa lähikunnissakin. Kuin varmemmaksi vakuudeksi ajatukselleen Välläri ”bongaa” sisääntulijoiden joukosta eläkeliittolaisia Huittisista, Urjalasta, Vesilahdelta, Sastamalan useammastakin yhdistyksestä sekä Kokemäeltä. – Tehän laulatte yhtä hyvin kuin Tapiolan entinen lapsikuoro, kuului forssalaisveljesten arvio. Herkkyyttä ja puhuttelevampaa sisältöä puolestaan tarjosivat Valhe ja totuus sekä Turkka Malin itselleen 60-vuotislahjaksi laatima Siunattu. Heikki Keskumäki Keruuarkistojen lehdiltä Kylmäveriset kauppamiehet Suomalaisten paikallislehtien viime ja tämän viikon teema on Omasta maasta. Yleisöennätys paukkui Mäenpään työväentalolla Juha Aro Kotimaisen kevyen musiikin legendaarinen veljeskaksikko Turkka ja Mika Mali nousivat Mäenpään työväentalon esiintymislavalle Martti Heikkilän kutsumina. Rengit olivat huomanneet urjalalaisten tulon, ”mitäs ei siähen aikaan nin kovim paljon kulkevaisia ollukkan, ei ainakan yäseen aikaan”, ja olivat päättäneet vähän säikytellä heitä ja pilailla heidän kustannuksellaan. Jopa suomalaiset naudat saivat alkuviikosta ”synninpäästön” liittyen aiheuttamiinsa hiilidioksiidipäästöihin. Veljesten repertuaari omine sanoituksineen ja sävellyksineen on sen verran valtava, että tunneskaalan ääripäitä on helppo hakea. Toiset edellyttävät tuntuvia kansallisia toimia, toiset epäilevät niiden vaikuttavuutta pitäen ilmastokeskustelua hysteriana. Niin kerrotaankin, että yhtenä kevättalven kuutamoyönä, kun Urjalan miehet taas olivat pitäjän läpi köröttelemässä kohti kauppapaikkoja, jostain Oriniemen tai Liitsolan kulmilta oli juuri sattumoisin samaan aikaan ollut kaksi renkipoikaa tuomassa puukkotappelussa kuollutta kulkumiestä kirkonkylään piakkoin tapahtuvaa ruumiinavausta varten. Kanteenmaassa tanssilattia täyttyi heti ensimmäisen valssin sävelten kajahtaessa. Monenlaisia tarinoita työväentalolla kuultiinkin. Ilmastokeskustelu onkin saanut suorastaa uskonnollisia sävyjä. – Tarinat tuntuvat kiinnostavan. Oma maa, ilmastoteko Juha Aro Mäenpään työväentalon sali suorastaan pullisteli yleisöstä edellislauantaina. Hänen mukaansa eläkeliittolaiset kuten muutkin seniorit ovat innokkaita tanssijoita. He sanoivat, ettei tällaisia ole koskaan aiemmin järjestetty. Yleisökin pääsi mukaan laulamaan Ystävän laulun, Elämä on rompoolia ja Täällä Pohjantähden alla. Punkalaidun ei ole saareke Suomessa, eikä saareke maapallollamme. Vanhat sattumukset voivat joskus kaikessa karmeudessaankin olla hupaisia. Tällä hetkellä merkittävin ilmiö, joka tuntuu olevan liki kaikkien huulilla, on ilmastonmuutos
– Ylläpito ja hoito ovat jatkossa kunnan vastuulla. Lapti Oy:llä on hänen mukaansa runsaasti kokemusta päiväkotien rakentamisesta. – Työmaa on edennyt ripeästi ja ilman kommelluksia. Päiväkotitiloja olemme toimittaneet jo noin 10 000 lapselle Suomessa. Torstaina lokakuun 10. Kari Mäkelän mukaan uusi päiväkoti tulee valmistumaan hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista. Samalla, kun Mäkelä kiitti kunnan edustajia hyvästä yhteistyöstä, hän muistutti, että uusi päiväkoti pysyy hyvässä kunnossa, kunhan muistetaan kaksi asiaa. Ratkaisu on turvallinen ja sisäilmaltaan hyvä, Kari Mäkelä kuvaili. Olette kaikki tehneet hienoa ja tärkeää työtä sen eteen, että paikkakuntamme lapset saavat pian touhuta uudessa päiväkodissa. – Erityisesti uudessa päiväkodissa on kiinnitetty huomiota sisäilman puhtausvaatimuksiin. Meillä on käsitys siitä, millaiset tilojen pitää olla. Harjannostajaisissa vieraat pääsivät tutustumaan lähemmin myös uuden päiväkodin vielä keskeneräisiin tiloihin. päivänä 4 – N:o 41 – 2019 Riissuontien varteen nousevan uuden päiväkodin harjannostajaiset pidettiin viime viikon torstaina. Se, jos mikä on hienoa ja arvostettavaa. Hänen mukaansa uutta päiväkotia on odotettu ”sormet ristissä”. Uusi hirsipäiväkoti on siitä hyvä osoitus niin kuin on hirsinen koulukin. – Todennäköisesti joululomalle voidaan jo lähteä hyvillä mielin. – Kuntana haluamme panostaa tulevaisuuden tekijöihin, lapsiin ja nuoriin. Panostetaan tulevaisuuden tekijöihin Punkalaitumen kunnan puheenvuoron harjannostajaisissa käytti kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.). Lähdeniemi muistutti myös, että päiväkodin lapset ja aikuiset ovat joutuneet viimeisen neljän vuoden aikana muuttamaan useita kertoja paikasta toiseen. Ajallisestikin suunnittelu onnistui. Hieman sivumpaan, mutta silti ihan keskustaan ja lähelle luonnon rauhaa. Punkalaitumen kunnalle rakennus luovutetaan vuoden vaihteessa. Lapti Oy:n aluejohtaja Kari Mäkelä (2. Mielestäni vaatimukset on pystytty toteuttamaan hyvin. – On joudutti siirtymään, odottamaan, miettimään vaihtoehtoisia ratkaisuja, pohtimaan ja ajattelemaan, mitä jos. Ja päätettiin sitten, että se tulee juurikin tähän. Uusi päiväkoti on Punkalaitumella elämän merkki Juha Aro Punkalaitumen uuden päiväkodin harjannostajaisia vietettiin viime torstaina. – Uusia tiloja odotetaan malttamattomina, sillä tällä hetkellä toimimme jo neljänsissä väistötiloissa. Niistä pitää muistaa huolehtia. Ne ovat kertovat siitä, mikä meidän kunnallemme on tärkeää, Linda Lähdeniemi totesi. – Päiväkoti on elämän merkki ja kuvaa pitäjän elinvoimaa, totesi KVR-urakoitsijan Lapti Oy:n aluejohtaja Kari Mäkelä omassa puheenvuorossaan. oik.) esitteli päiväkodin tiloja Sami Uutolle, Petri ja Elina Korhoselle sekä Martti Mölsälle. Henttinen kiittikin puheessaan menneen neljän vuoden aikana päiväkodin suunnitteluja rakennustöihin osallistuneita. Päiväkodissa on nyt katto pään päällä. Tämä on varmasti ollut raskasta kaikille osapuolille ja stressaavaa aikaa. – Hirsi on koeteltu materiaali. Ne ovat vaatineet myös töiden järjestelyltä huolellisia toimenpiteitä. Kiitos tästä hyvästä yhteistyöstä Laptille, rakentajille sekä kaikille, jotka ovat olleet rakennusprosessissa mukana. – Taisi olla ihan ensimmäisiä kunnanhallituksen kokouksia, jossa sain istua valtuustokauden alussa, kun kävimme hallituksen porukalla katsomassa eri paikkoja, mihin uusi päiväkoti rakennettaisiin. Hän muisteli päiväkodin rakentamispäätöksen ensimmäisiä askelia. Harjannostajaisiin vieraat toivotti tervetulleiksi varhaiskasvatusjohtaja Pirkko-Liisa Henttinen. Rakennus on valmistumassa vuoden vaihteeseen mennessä. Rakennus saadaan kuivana käyttövaiheeseen, sillä säänsuojaus toteutettiin siten, että samalla kun runkoa pystytettiin, vesikatto rakennettiin rungon vieressä pihalla ja nostettiin lohkoina paikoilleen heti rungon valmistumisen myötä. Tiloissa, joissa jokaisella on hyvät edellytykset kasvaa ja kehittyä sekä luoda yksilöllistä elämän polkua. Toivomme, että työ jatkuu yhtä hyvänä, kuin se on tähänkin asti ollut. – Se on yksi erikoisosaamisalueistamme. – Kyseessä on iso joukko, jolla kuuluu suuri kiitos. Harjannostajaisissa kunnan puheenvuoron piti kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi. Harjannostajaisissa nautittiin Arkean valmistama keittolounas.. Uuden päiväkodin myötä tällainen ravaaminen loppuu ja päiväkodin toiminta saadaan vakiinnutettua uusiin tiloihin. Hirsirakennuksesta todettiin löytyvän tilaa yllättävänkin paljon
Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Torstaina lokakuun 10. Osta kotimaista. maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. Se on puhdas valintakysymys. Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa. päivänä 2019 – N:o 41 – 5 MAINOS Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta
Torstaina lokakuun 10. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. KUUSELAN TILA LOIMAA. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta. Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa. päivänä 6 – N:o 41 – 2019 Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan
Eikä äiti kovinkaan usein käynyt missään omilla menoilla niin, että isäni tehtäväksi olisi jäänyt ruoanlaitto. Mutta kun isä joutui ruoanlaittohommiin, niin tarjolla oli hänen bravuurinsa (lue: ainut minkä hän osasi laittaa) eli paistetKUN ISÄ JOUTUI RUOAN LAITTO HOMMIIN, TARJOLLA OLI HÄNEN BRAVUURINSA tua makkaraa ja paistettuja kananmunia. Torstaina lokakuun 10. En tiedä vaikuttiko makuun se, että isä oli tämän tehnyt, mutta aivan erityisen herkulliselta maistui tämä ruoka. RUOKAMUISTO 4009/6052: Isän bravuuri KOTOISIA ruokamuistoja TARJOAA OMA K-MARKETISI. päivänä 2019 – N:o 41 – 7 I säni ei käytännössä milloinkaan tehnyt meillä kotona ruokaa minun ollessani pieni
Torstaina lokakuun 10. Ollulan perunamailla kasvatetaan useampia perunalajikkeita. – Tämä 12 hehtaariakin teettää työtä. Perunan nosto on oma hommansa ja lajittelua tehdään läpi vuoden. Yhteiskoulun keittiöstä vastaava Arkea Oy järjesti jokin aika sitten ruokahävikkiviikon. – Kasvuolosuhteet vaikuttavat paljon satoon. Tilan pelloilla on kasvatettu ruokaperunaa jo vuodesta 1974 lähtien ja Jarno on isänsä Jukan jälkeen toisen sukupolven perunanviljelijä. Yhteiskoulun keittiö valmistaa päivittäin Kempin mukaan aterian noin 450 henkilölle. Perunan viljelypinta-alaa hän ei aio lisätä. – Me keittiöllä seuraamme tarkkaan ruoan kulutusta ja valmistusmääriä muutetaan tarpeen mukaan, Jaana Kemppi kertoo. Tällä hetkellä ruokaperunaa kasvatetaan 12 hehtaarilla. Pakkaamossa perunat lajitellaan ja pakataan säkkiin kauppoihin kuljetettavaksi. Se on sitä erikoistumista, johon maanviljelijöitä aina kehotetaan, Jarno Ollula naurahtaa. – Perunalajikkeita on todella paljon ja tällä hetkellä tuntuu, että monenlaista sorttia pitäisi kasvattaa, Jarno sanoo. Taannoisella ruokahävikkiviikolla lautasille jäi yhteensä 24 kiloa hävikkiruokaa.. – Peltoa on vuokramaineen runsaat parisataa hehtaaria. Punkalaitumen Yhteiskoulun ruokalassa hävikkiruoan määrä yllätti keittiön henkilökunnan. Yhteiskoululla ruokailevien ajatuksia heille tarjotusta ruoasta kartoitetaan Jaana Kempin mukaan säännöllisesti. Sateisena kasvukautena myös hiekkamaalla kasvatus onnistuu. – Yllättäen kokolihasta valmistetusta palapaistista ei oltu kovin innokkaita. – Aloitin kototilan pidon vuonna 2007 isän jälkeen. – Viikossa lautashävikkiä syntyi ruokalassa yhteensä 24 kiloa. Hävikkiruoan määrä yllätti kouluruokalassa Arkean ruokalassa yhteiskoululla ruokailee päivittäin noin 450 ihmistä. Keskimäärin voi sanoa, että kouluruokaan ollaan tyytyväisiä. Ruokahävikki on viime aikoina puhuttanut runsaasti Suomessa. Perunan keskisato hehtaarilta on Jarnon mukaan noin 35 tonnia mutta vuodet eivät ole veljiä keskenään. Edellisvuosi oli todella huono kesän kuivuuden takia. Kasvusto pitää ruiskuttaa kesällä ruttoa vastaan 6–7 kertaa ja varsisto on hävitettävä oikeaan aikaan. Lisäksi keittiöltä kuljetetaan ruoka Pohjoisseudulle. Juha Aro Juha Aro Hikevä multamaa on perunalle sopivin kasvualusta Perunanviljely työllistää Jarno Ollulaa läpi vuoden. Hänen mukaansa suosikkiruokia ovat tuttuun tapaan uunimakkara ja perunamuusi sekä riisi ja broileri. Lisäksi on monia kokeilulajikkeita kuten Belanaa, Bellarosaa, Afraa ja Marabelia. Perunanviljely jatkuu entiseen tapaan. Laadunvalvonta Ollulassa on tarkkaa. Lautashävikkiin kuuluva ruoka joutuu automaattisesti biojätteeksi. Tänä vuonna peruna päästiin kylvämään toukokuussa ja nosto saatiin loppuun syyskuun puolivälissä. Mennyt kasvukausi oli sentään parempi. Perunan lisäksi Ollulan tilalla viljellään viljaa. Tuoretuotteet ovat kotimaisia, samoin liha ja broiler, Jaana Kemppi kertoo. Päälajikkeita ovat muun muassa Lady Felicia ja Annabelle, joka on kasvattanut koko ajan suosiotaan. Valtaosa sadosta toimitetaan kauppoihin Punkalaitumelle ja naapurikuntiin, Jarno Ollula kertoo. – Kauppaan menevän perunan optimikoko on 40–55 milliä. päivänä 8 – N:o 41 – 2019 Jarno Ollula on yksi Punkalaitumen vähistä erikoisviljelijöistä. – Erityisesti tarkkailimme niin sanotun lautashävikin määrää. Yhteiskoulun ja lukion oppilaiden osuus oli 12 kiloa, Keskuskoulun oppilaiden saman verran, Kemppi kertoo. – Lautashävikin määrä tuntui meistä aika isolta, ja varmaan oppilaatkin yllättyivät siitä. Lautashävikki on sitä ruokaa, joka on linjastolta lautaselle otettu mutta jota ei ole syöty, kertoo vuorovastaava Jaana Kemppi. Ruokahävikkiviikon yhteydessä oppilaita kannustettiin myös ruoantähteiden entistä tarkempaan biolajitteluun. Laadun pitää olla kohdillaan, muuten toimitus kauppaan saattaa jäädä viimeiseksi. – Viimeksi näin tehtiin yhteiskoulun Vaikuta-päivän yhteydessä. Lajittelujätettä tuleekin melko runsaasti ja sen syövät pääasiassa peurat, Jarno kertoo. Isompia perunoita lajitellaan laitoskäyttöön. Rehuohran lisäksi viljellään suurimokauraa, mallasohraa ja tänä syksynä pitkästä aikaa myös syysvehnää. – Hyvä perunamaa on hikevä multamaa. Kasvisruokakin jakaa mielipiteitä mutta uskon, että siihenkin totutaan. – Valmistetun ruoan kotimaisuusaste on korkea. Ruokahävikin määrää Arkean keittiöhenkilökunta demonstroi asiakkaille tyhjillä maitopurkeilla, joiden määrä kertoi kulloinkin hävikin suuruuden. Ruokalan seinille kiinnitetyissä julisteissa kerrottiin puolestaan muun muassa eri ruoan raaka-aineiden hiilijalanjäljestä. Ruokalassa syövät yhteiskoulun, lukion ja Keskuskoulun oppilaat sekä kunnan henkilöstöä
Itse korostaisin paikallisuutta ja kotimaisten tuotteiden käyttämistä, Ilkka Mäkelä pohtii. Kymmenen vanhana olin ruumenpoikana, kun viljaa puitiin tappurilla. – Muutosta voi kuvata omienkin viljelijäkokemusten kautta. Ja lisää, että eurooppalaiset vientimarkkinat riittäisivät monelle kotimaiselle toimijalle. Paras ilmastoteko suomalaiselta kuluttajalta on syödä monipuolisesti kotimaassa tuotettua ruokaa, sanoo Raisio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä. Ilkka Mäkelä teki työuransa Saarioinen Oy:n palveluksessa tuotantopäällikkönä, Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtajana, tehtaanjohtajana ja lopulta koko Saarioinen Oy:n toimitusjohtajana. – Meillä on vahvat kasvispohjaiset tuotteet ja niihin panostamme jatkossakin. Rehun raaka-aineena käytämme Itämerestä nostettua kalaa. Robotit ovat jo pitkään olleet käytössä broilerien jatkojalostuksessa ja nykyään ne leikkaavat jo sikojakin. – Sastamalasta Alastarolle ja Huittista Forssaan asti. – Suomalaisen elintarviketeollisuuden etu on, että se osaa valmistaa suomalaisille sopivia tuotteita. Urjalan Halkivahassa Suvi ja Marko Koivulammi perustivat metsänhoitotöitä tarjoavan yrityksensä marraskuussa 2016 ja ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa. Omassa viljelyksessä hänellä on muun muassa noin 130 hehtaaria entistä turvetuotantoaluetta Arkkuinsuolla. Lisäksi Mäkelä viljelee kotitilaansa Palojoella. – Selvityksessä korostin viennin merkitystä. Marko myhäilee siirtyneensä aikoinaan moton ohjaimiin, koska ei halunnut työskennellä sateessa. – Automaatio ja robotiikka ovat tulleet mukaan kuvioihin. päivänä 2019 – N:o 41 – 9 – Maidon juonnin lopettaminen ilmaston nimissä menee liiallisuuksiin. Tätä tulisi hyödyntää paremmin. – Osa on aina pärjännyt ja pärjää jatkossakin, kunhan löydät oman sektorisi ja olet riittävän hyvä, Ilkka Mäkelä sanoo. Isoisällä oli kuivuri, johon mahtui 12 säkkiä viljaa ja peltoa oli 12 hehtaaria. Kotimaisen ruoan käyttäminen paras ilmastoteko Juha Aro Juha Aro Metsä antaa yrittäjäpariskunnalle elannon Raisio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä tuntee kotimaisen ruokaketjun pellolta kuluttajan pöytään. Tekemistä on silläkin alueella vielä runsaasti. Pienten tilojen elinmahdollisuudet ovat heikot, ellei liikevaihtoa ja kannattavuutta löydetä muualta. Tällä hetkellä hän johtaa muun muassa Raisio Oy:n ja Kalaneuvos Oy:n hallituksia. Pienet tilat häviävät Kotimainen maatalous on ollut isossa murroksessa viimeisinä vuosikymmeninä. Nyt kuivuriin mahtuu 470 säkkiä ja sadonkorjuusta puhutaan päivissä, Mäkelä kuvailee. Suomi on siinä suhteessa runsaasti jäljessä esimerkiksi Tanskaa, jossa viennin arvo on suurempi kuin Suomen koko elintarvikeketjun. Vienti on mahdollisuus Monet kotimaiset elintarvikeyritykset tähyilevät tällä hetkellä Kaukoidän markkinoille. – Tilakoon on jatkossakin kasvettava ja perusmaatalouden muututtava entistä enemmän yritystoiminnan suuntaan. Myös tilojen välisen yhteistyön merkitys korostuu. Suomalaisen kuluttajan kunniaksi on sanottava, että heillä on vahva kotimaisuuslähtöisyys. Jonkin verran teemme myös ylispuiden poistoa ja talvella työllistävät tonttihakkuut. Siksi päätin ottaa töistä lopputilin. Lisäksi Raisio on mukana parantamassa Itämeren tilaa. Yrittäjäpariskunnan lisäksi Metsäpalvelu Koivulammi työllistää tällä hetkellä yhden ulkopuolisen työntekijän. – Yksityisten metsänomistajien lisäksi teemme töitä Metsä Groupille ja Urjalan metsänhoitoyhdistykselle. Töitä on niin paljon kuin tehdä jaksaa, Suvi ja Marko kertovat. Jos tuotteille saataisiin vientiä, siitä hyötyisivät etenkin alkutuotanto ja teollisuus, kunhan jalostusaste olisi mahdollisimman korkea. Suvi ja Marko Koivulammi olivat tiistaina aamupäivällä raivaussahoineen töissä Kivipyykkikankaalla Telkussa.. Torstaina lokakuun 10. Nopeita voittoja ei ole kuitenkaan tarjolla, vaan vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. Ilmastokeskustelu on tuonut oman lisänsä ja keskustelu on käynyt turhankin voimakkaasti. Töitä joutuu totta kai tekemään paljon mutta työaikoja pystyy tarvittaessa sumplimaan, Marko kertoo. – Viennissä pitää olla jatkuvuutta ja säännöllisyyttä. – Ja Markohan sanoo aina viimeisen sanan eli ”kyllä kulta”, Suvi paljastaa. Myös ruotsalaiset ovat osanneet hyödyntää viennin meitä paremmin. Kuluttajat odottavat ketjulta läpinäkyvyyttä. Kun maasto on hyvää, on päiväkin hyvä ja työmaa etenee. – Onhan se fyysistä hommaa. Sopu pariskunnalla kuulemma säilyy työmailla hyvin. Raisiossa investoimme 45 miljoonan euron tehdashankkeeseen. Metsänhoito raivaussahan tai moottorisahan kanssa käy työstä. Perinteisten metsänhoitotöiden lisäksi olemme pohtineet myös arboristin töiden ottamista palveluihimme. Sitä löytyy edelleen kauppojen hyllyiltä. – Suurin osa töistä on raivauksia ja taimikonhoitoa. Suomalaisten metsänomistajien ikääntyessä ja omistajien asuessa entistä useammin kaupungeissa, metsä on alkanut työllistää useamman yrittäjän. Meidän ei tarvitsisi viennin osalta onnistua vallan kauheasti, kun se jo olisi iso asia viisimiljoonaiselle kansalle. Siellä on mahdollisuuksia ja se on painopisteemme. Pohjoinen ulottuvuus on sana, joka toistuu Mäkelä puheessa usein viennistä puhuttaessa. – En ollut metsänhoitotöitä tehnyt ennen mutta yrittäjäksi ryhtyminen kiinnosti. – Nyt sitten taas hommia tehdään ulkoilmassa, vaikka sataisikin. – Molemmilla on oma lottinsa, eikä kumpikaan lähde toisen työn jälkeä parsimaan, Suvi ja Marko naurahtavat. Mäkelän sanoilla on painoa, sillä hän on vuosikymmenet ollut kotimaisen elintarviketeollisuuden näköalapaikoilla. Sama muutos koskee koko elintarvikeketjua. Kotimaisen elintarviketeollisuuden tärkeimpänä mahdollisuutena myös Ilkka Mäkelä näkee viennin. – Parasta yrittäjyydessä on oma vapaus ja se, että näkee työnsä jäljen. – Parempi, että vanha suo tuottaa ja sitoo hiiltä, kuin että on joutomaana, Mäkelä sanoo. Saarioisten maksalaatikko tuli markkinoille vuonna 1957 eli samana vuonna, kun synnyin. Vuonna 2017 Mäkelä laati maaja metsätalousministeriölle selvityksen elintarvikeketjun kannattavuudesta, viennistä ja lisäarvon tuottamisesta. – Viime vuosina vastuullisuuden näkökulma on tullut vahvasti esille läpi koko elintarvikkeiden tuotantoketjun. Ylijäämäerien vieminen ulkomaille ei ole mitään vientiä, Mäkelä painottaa. Eniten töitä tehdään Urjalassa, Punkalaitumella ja Sastamalassa. – Viljatilojen osalta kannattava tilakoko tulee olemaan satoja hehtaareita. Marko oli ehtinyt heti peruskoulun jälkeen opiskella metsuriksi ja oli työskennellyt yli 20 vuotta motokuskina. Vaikka muutos elintarvikeketjussa on jatkuvaa, on tulevaisuudelta lupa odottaa myös hyvää. Tämä vähentää Itämeren fosforija typpikuormaa. Sen olemme huomanneet, että kunto näissä töissä kasvaa ja raitista ilmaa riittää. Pellolla hän touhusi läpi vuoden. Sekin vaatii pitkäjänteisyyttä ja onnistumisista, josta esimerkkinä voisi nostaa paikallisen Metsärannan Lihan, Mäkelä sanoo. Opettelin metsähommat hänen perässään, naurahtaa Suvi Koivulammi. – Kalan kulutuskysyntä kasvaa koko ajan ja siten tarvitaan lisää rehua kalojen ruokintaan. – Suomi on pohjoisin maa, jossa alkutuotantoa voidaan harjoittaa. Hänen mukaansa ilmastolla on toki sijansa keskustelussa ja esimerkiksi Raisio ottaa näkökulman huomioon omassa toiminnassaan. Ilkka Mäkelä toteaa kehityksen jatkuvan kohti suurempia tilakokoja. – Raision päämarkkina-alue on Eurooppa. Metsäpalvelu Koivulammin pariskunta työskentelee asiakkaiden metsissä isolla toimialueella. Tulevaisuudessa alkutuotannosta häviävät Mäkelän mukaan ”vapaa-ajan viljelijät”
Juha Aro. Haulikkoradalla ei osuminen ollut kiinni ainakaan opastuksen puutteesta, sillä haulikkoammunnan saloihin kiinnostuneita opastivat moninkertaiset metsästysammuntalajien SMja PMmitalistit Pekka Seppä ja Jouni Kaunisto. Peuroja jahtaa Punkalaitumella viisi ryhmää. Hän muistuttaa myös, että peurajahdissa suurin työ ei ole peuran kaataminen. – Työtä riittää vielä, sen verran suuri lupamäärä on. Kolmisensataa metsästäjää Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kalervo Loponen laskeskelee, että Punkalaitumella peurajahtiin osallistuu kolmisensataa metsästäjää. Sunnuntaina järjestetty RHYpäivä oli jatkumoa viime syksyn tapahtumalle, josta saatiin runsaasti myönteistä palautetta. Punkalaitumen nimikkolaji hyvässä ja pahassa, valkohäntäpeura, oli sekin suuressa roolissa. – Olemme mukana valtakunnallisessa trendissä. – Tänä päivänä metsästys kiinnostaa nuoria ja naisia entistä enemmän ja he ovat mielestäni potentiaalista metsästysseuraväkeä jatkossa. Susista huolimatta toivottavasti näin voi olla tulevaisuudessakin. Suuressa roolissa tapahtumassa olivat myös koirat. Jussi Ahvenus oli laatinut erityisesti nuoria varten valkohäntäpeurapolun, jonka varrella sai tietoa vuodesta 1934 lähtien Suomessa majailleesta ja tällä hetkellä runsaudenpulasta kärsivästä ”vieraslajista”. Mikäli metsästäjät onnistuvat käyttämään pääosan myönnetyistä kaatoluvista, uskoo Antti Rinne peurakannan paikkakunnalla harvenevan. – Pimeys lisääntyy ja jos lunta ei saada ajoissa, voi tahti laantua. Nuorten määrä myös peuranmetsästäjien joukossa on lisääntynyt viime vuosina. Sen vuoksi on hyvä, että peuroja kaadetaan nyt hyvillä keleillä mahdollisimman paljon. Tilastot onneksi paranevat vuosi vuodelta. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen järjestämässä erähenkisessä tapahtumassa, jonka kohteena olivat erityisesti nuoret. Nuoria ja naisia entistä enemmän mukana Suomen Metsästäjäliiton (SML) toimintaa RHY-päivänä esitteli Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Helena Manninen Huittisista. Jalasjoen Metsästysseuralla lupia on 550 ja Punkalaitumen Metsästysseuralla 400. Kaikki seurat ovat ottaneet oikean asenteen jahtiin ja aloittaneet vahvasti. Peuraverotusta on tiheän kannan alueilla jo useana vuotena suunnattu erityisesti naaraisiin. Erityisen hienoa on, että varsinkin nuoret metsästäjät ovat ottaneet peurakannan vähentämisen tosissaan, Loponen toteaa. – Peurojen osalta tavoitetila on kannan vähentäminen, ei lajin hävittäminen. Hän muistuttaa, että loppusyksyä ja alkutalvea kohti mentäessä kelit peurankaatoon saattavat muuttua haasteellisiksi. Alue täyttyikin eri rotuisten metsästyskoirien omasta ”puheesta”. – Punkalaitumella peurakannan vähentämistavoite on otettu tosissaan. Siihen uppoaa talkootunteja. Tavoite on kohtuullinen kanta, jolloin kannan hallinta on helpompaa. Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kalervo Loponen vahvistaa nuorten ja naisten määrän kasvun seurojen jäsenkunnassa. Valtakunnallisesti Punkalaitumelle on myönnetty valkohäntäpeuran kaatolupia eniten tuhatta hehtaaria kohti. Näin pidetään yllä suomalaista metsästyskulttuuria ja luodaan sille jatkoedellytyksiä, Manninen tuumi. Peurajahti lähtenyt käyntiin ennätyksellisen rivakasti Vihtori Vähä-Jaakkola odotteli isänsä Tuomaksen kanssa peuroja pellolle viime perjantaina Oriniemessä. Ohjeistuksia noudatetaan kiitettävästi. Paikalla oli myös RHY:n suurriistavirka-avun (SRVA) toimijoita kertomassa SRVA-työstä ja poliisille annettavasta virkaavusta liittyen paikkakunnalla etenkin peurakolareihin. Haukan majan sisätiloissa oli mahdollista tutustua täytettyihin riistaeläimiin ja ase-esittelyyn. Silloin joudutaan käyttämään välillisiä tietoja, kuten metsästäjien tekemää jäävän kannan arviota, joka usein on kannan todelliseen kokoon nähden alakanttiin. Toivottavasti jahti jatkuu samalla vauhdilla kauden loppuun. Juha Aro Metsästysseura Haukan majan ja ampumaradan alue heräsi vilkkaaseen eloon sunnuntaina 29.9. SML:lla on oma tavoiteohjelmansa, jossa kannustetaan ottamaan nuoria jäseniksi seuroihin, vaikka eivät olisikaan maanomistajia. Vasojen osuus kaadoista tulisi olla 50–55 %, Antti Rinne kertoo. Eniten kaatolupia on Metsästysseura Haukalla, jonka lupamäärä on 700. Heillä on paljon osaamista ja ideoita, ja vaikkapa tietotekniikan ja somemaailman taitoja, joita vanhemmalta seuraväeltä ei löydy, Helena Manninen muistutti. – Ampuminen on pikku juttu verrattuna siihen, että peura on kuljetettava maastosta lahtivajalle, nyljettävä ja huolehdittava pakastimeen asti. Torstaina lokakuun 10. Metsästyskoiraharrastajana hän oli erityisen ilahtunut siitä, että paikalla oli useita eri koirarotuja. Koiria ihailemaan pysähtyivät myös Arktos Lehtelä ja Teemu Ojala. – Koira kuuluu suomalaiseen metsästykseen erittäin tärkeänä osana. – Tälläkin kaudella tavoite on, että aikuisista peuroista kaadettaisiin selkeästi enemmän naaraita. Peurajahti alkoi syyskuun alussa ja maanantaihin mennessä jahdissa oli kaadettu 735 peuraa. Urjalassa vastaava luku on 59,5 ja Loimaalla 45, Rinne kertoo. Näistä luvista maanantaihin mennessä oli käytetty jo lähes neljäsosa. Käytettyjen lupien määrä on tällä hetkellä suurin koko Suomessa, kiittelee hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Riistakeskuksesta. Kaatolupia helmikuun puoliväliin kestävässä jahdissa on ennätykselliset 2 250. Haukan majan pihapiirissä saattoi tutustua myös useampaan metsästyskoirarotuun, joita esittelivät muun muassa Sebastian Svan ja Helena Manninen. Ilmaja pienoiskivääriammuntaa veti Päivi VähäJaakkola. Haukan tukikohta-alueella oli päivän aikana mahdollista kokeilla ilmaja pienoiskivääri ammuntaa hirvitauluun sekä rikkoa savikiekkoja haulikolla. – Teillä on lupia 60 tuhannelle hehtaarille. Kanteenmaan Metsästysseuran lupamäärä on 300 ja Metsästysseurue Kotkan sata. Koirat haukkuivat ja pyssyt paukkuivat RHY-päivänä Jussi Ahvenuksen vetämä peurapolku kiinnosti lapsia ja nuoria RHY-päivänä Haukalla. Tälläkin kertaa RHY-päivään osallistui suuri joukko perheen nuorta väkeä vanhempineen. Tällä hetkellä alle 18-vuotiaiden ja naisten määrästä puhutaan kymmenissä Punkalaitumen metsästäjäkunnassa. Lisäksi tarjolla oli monenlaista erätietoutta. – Peuran osalta kannan arviointi on ollut erittäin hankalaa, koska kattavat havaintotiedot puuttuvat toisin kuin hirveltä. Nuorisotyöhön on satsattu ja luonnossa liikkuminen on muutenkin muodissa. – Tällä hetkellä näyttää hyvältä. – Tällainen tapahtuma on erittäin hieno. päivänä 10 – N:o 41 – 2019 Valkohäntäpeuran metsästys on käynnistynyt Punkalaitumella rivakasti. – Koko maassa peurakaatoja on tehty noin 8 700 eli Punkalaitumella ollaan hyvää vauhtia menossa kohti tavoitetta, Rinne arvioi
– Talvikausi meni SM-ralleissa hyvin, kesällä vauhti vähän hiipui. Tällä kertaa pääsin ja sijoitus oli neljäs. Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. Edellisviikon lehdessä K-Supermarket Pouru -säbäturnauksesta kertoneessa jutussa oli muutama nimivirhe. Kuvassa pelaajista olivat Tea Lindroos, Ilari Rautava ja Samuel Salmela. 0800 9 6675 (ark. – Laasjärven Irja kysyi kerran, kun olin tehnyt golffareiden talkoisiin soppaa, että voisinko silloin tällöin keitellä kahvia kentällä kävijöille. Hänen mukaansa työssä parasta ovat asiakkaat.. Klubitalon kahvila on kesällä avoinna joka päivä. Torstaina lokakuun 10. Hän toivoo, että kahvilan toiminta voisi jatkua myös tulevaisuudessa. – Kahvilan pidosta saa hyvää mieltä ja piristystä. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. Hieno kokemus Artun mukaan oli osallistuminen Jyväskylän MM-ralliin junior-VRC -luokassa. – Totta kai aina olisi parantamisen varaa mutta omat rahkeet eivät enää taida riittää. – Tänä kesänä sain myös avuksi kunnan tuella kesätyöntekijän. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. Perusjakelu p. Männistön Jukka minua täällä käy myös auttelemassa. Parhaana kesänä niitä on ollut jopa 2 100. – Tänä kesänä asiakkaita oli 1 300. MM-ralli oli kokemuksena hieno. Nuorekas kahdeksankymppinen mietti vuonna 2015 siirtyvänsä eläkkeelle kahvilanpitäjän hommista mutta toisin kävi. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. ILMOITUSHINNAT 1.1.2019 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Mikäli SM-sarjaan lähden ajamaan, pitää vauhtia saada lisää, jotta sijoitukset paranevat, Arttu tuumii. Harva paikallinen golffareita lukuun ottamatta tänne osaa tulla mutta kaikille tämä on tarkoitettu, Anna-Liisa naurahtaa. Artun rallikausi paketissa Juha Aro Arttu Lähdeniemi pääsi päättyneellä rallikaudella ottamaan tuntumaa myös Jyväskylän MM-ralliin. Kerran olimme kartturi Aki Suutarisen kanssa sen verran lumipenkassa, että katsojat joutuivat työntämään uuteen vauhtiin, Arttu kertaa. Hän ajoi SM-ralleissa SM 3 -luokassa KA-Teamin Ford Fiastan R2T -mallia. 02 7674256. Kotona puhekaverina olisi kissa. klo 6-11. Kokonaiskisassa hänen sijoituksensa oli seitsemäs. Viisitoista vuotta toimineen kahvilan tarina alkoi Anna-Liisa Korvenpään mukaan talkoosopasta. Punkalaitumen Golfin kentän laidalla sijaitsevasta klubitalosta löytyy kesäisin kahvila, josta harvempi taitaa tietää. Seuraavan rallikauden kuviot Artun osalta selviävät todennäköisesti joulukuussa. – Jatko riippuu rahoittajista ja sponsoreista. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. – Viime vuonna en kisassa päässyt maaliin. TILAUSHINNAT 2019: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Säbäjutussa nimivirheitä Golfkahvila alkoi talkoosopasta Juha Aro Nuorekas kahdeksankymppinen, Anna-Liisa Korvenpää, on pitänyt Punkalaitumen Golfin kentällä kahviota yli 15 vuoden ajan. Nyt kahvila on virallisesti toiminut 15 vuotta ja sitä ennen jo jonkin aikaa epävirallisesti, Anna-Liisa kertoo. Uuden klubitalon saaminen lämpimine vesineen ja vessoineen olikin AnnaLiisan mukaan yhtä juhlaa. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Kuitenkin menneenäkin kesänä asiakkaita kahvilassa kävi 1 300. Irtonumero 1 euro, sis.alv. Joukkueen apuvalmentajana oli Jenna Rautava. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. – Asiakkaat ovat ilman muuta tämän homman paras juttu, Anna-Liisa painottaa. AlmaManu Oy – Tampere 2019 Päätoimittaja Juha Aro Puh. Tänne on mukava tulla juttelemaan ihmisten kanssa. Kahvilaa pyörittävä Anna-Liisa Korvenpää täytti 80 vuotta maanantaina 23.9. Paras osakilpailusija oli neljäs, Arttu Lähdeniemi kertoo. Olisi hienoa, jos toiminnalle löytyisi jatkaja. päivänä 2019 – N:o 41 – 11 Punkalaitumelainen Arttu Lähdeniemi kilpaili päättyneellä rallikaudella yhteensä 12 kisassa, joista seitsemän oli SM-rallin osakilpailua. Tämä sopisi sivutyöksi vaikka etätyötä tekevälle. 02-7674256. Päiväjakelu: P. Alkuvuosina kahvila toimi kentän toisella laidalla vaatimattomissa tiloissa. – Auto kesti hyvin ja jokaisessa rallissa pääsin maaliin. Klubitalolta löytyy valokuituyhteyskin eli siitä homma ei ole kiinni
– 12.12. Punkalaitumen Sanomat Oy ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. Kunnan liikuntaryhmistä syyslomaviikolla 42 ei ole Palloilukerhoa yli 13-vuotiaille ja Liikuntakerhoa 3-6-luokkalaisille. Nurkka 36 ke ja pe klo 13–15. klo 10–13 Käsityökerho Toimintanurkassa. Johtokunta kokoontuu klo 18. Hallitus kokoontuu klo 13.30. LC Punkalaidun Kuukausikokoontuminen Ravintola Punkassa ke 16.10. Pääsetkö syväkyykkyyn. Vuorio puh. KUMISAAPASTARJOUS 39€ (nor. Säädettäviä TARRATOSSUJA sisäja ulkokäyttöön. Ohjaajana Tuija Ojala. Esillä sääntömääräiset asiat. 4H-sarka 4H-kerho (1–6 lk) Pohjoisseudulla to 18–19. PE 18.10.2019 klo 16-19 Punkalaitumen kirjastolla (Urjalantie 30C) Klo 9.30 satutunti alle kouluikäisille Klo 16.00 alkaen: Pakohuonepeli kouluikäisille, varaus ennakkoon netissä Askartelua, kasvomaalauksia, Harry Potter -tietovisa, satutemppurata punkalaidun.mll.fi Tervetuloa! KUNNAN LIIKUNTARYHMÄT Tervetuloa mukaan! Uutena ryhmänä aloittaa Kehonhuolto ja liikkuvuus torstaisin klo 19.00 – 20.00 Vaparilla (Oriniementie 25). Jokasäännilkkureita. Tervetuloa! Johtokunta YKKÖNEN JÄÄLLÄ* testivoittaja 2018, 2019 *Lue lisää www.michelin.fi. Nälkäpäivä-keräyksen viimeinen tapahtuma, Eeva paistaa lettuja. päivänä 12 – N:o 41 – 2019 ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. Pohjoisseudun Toimintayhdistys Naisten sähly on maanantaisin klo 19–20.30 Vaparilla (Oriniementie 25) ja voit tulla mukaan toimintaan milloin vain. klo 16 Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. 0400 631 422 www.seohalkivaha.fi KIMMON KENKÄ MAANANTAINA 14.10. Punainen Risti Kulmakamari: Ke 16.10. To 17.10. Lisäkti tietoa tulevista tapahtumista. Nuorten nurkka ke ja pe klo 15–19. Perhekahvilassa Toimintanurkassa ti 15.10. Ota jumppavaatteiden lisäksi mukaan jumppa-alusta, rullalle käärittävä pyyhe, vesipullo ja lämmintä vaatetta loppuvenyttelyyn. Sastamalan seudun keliakiayhdistys La 12.10 klo 12–16 Seniorimessut Tahko Areenalla, Kirjatie 2B, Huittinen. 040-7011 622 RÄYSTÄSKOURUT PUNKALAITUMEN TORILLA tänään torstaina klo 10-12. (02) 767 4256 P.S. ORTOKENKIÄ ONGELMAJALOILLE. Teatteri: Ke 30.10. 040 528 7289. Kutsut: Ke 23.10. klo 18 Gluteeniton ilta Kauppalantalolla, Puistokati 10, Sastamala. Korkeat ovet, 500 kg tavarakappalenosturi, rasvamonttu. Kyrölä P. Sauna lämmin klo 17–20. Mukana Soitinyhtye Satakielet. 17.10. Yhteislaulut, Teuvo ja Timo laulattavat. Punkalaitumen Latu ja Polku Avantouinti Kivirannassa perjantaisin. Tulevat matkat: Ti 5.–6.11. Kaamosristeily. klo 19. Tietoa löydät myös kotisivuilta tarkemmin: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Keskustan 4H-kerho (1–3 lk) Eskariluokassa to 16–17, Keskustan 4Hkerho (4–6 lk) Yrittäjätalolla klo 17.30–18.30. HALKIVAHA Puh. Kysy paikkoja. Vertaisuudesta voimaa -keskustelua. klo 13 Piirin musikaali Porissa My Fair Lady. Ma 14.10. Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulu kirjaston alakerrassa maanantaisin ja torstaisin klo 18–19. 02-767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Kestotilaus 43 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... Räystäskourut, syöksytorvet, savupiipun sisäputket, piipunhatut, jatkettavat alumiinitikkaat, A-mallitasotikkaat, palotikkaat, soluarinat ym. 290 m 2. Ryhmä tekee hyvää jokaiselle eri-ikäiselle miehelle ja naiselle. klo 16 Tarinatupa Kulmakamarissa. NOKIANKUMISAAPPAITA (myös lämminvuorisia). Ma 14.10.klo 14 kokoontuminen ja kerho Pakarilla. Paikka T:mi Anna-Stiina Välimäen lounasravintola, Urjala. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallilla klo 15.30–16.30. Tied. 040 557 2458 Myyntiautoon T:mi T. La 19.10. Torstaina lokakuun 10. Hallitus METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. Osuuspankki kertomassa mobiilimaksamisesta. PUNKALAITUMEN TORILLA 9-16 Syksyn kävelyja talvikenkiä. Hyvä lehdentilaaja, ovathan postilaatikkosi numeroja nimitiedot ajan tasalla! Lounais-Pirkanmaan Vammautuneet ry SYYSKOKOUS ke 23.10.2019 klo 15.00 alk. Muut ryhmät normaalisti. klo 10–12 Siiliaskartelua. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Erikoistarjous MYYMÄLÄ avoinna ma-to klo 6-12 pe klo 6-17 NUOHOUSPALVELU M. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 10.10. Pe 18.10. Laaja valikoima Työja Terveyssandaaleja. Seurat toimivat KEILAUS, HOHTOKEILAUS, MINIGOLF, BILJARDI, SNOOKER, PINGIS, KOKOUSTILAT, RYHMÄRUOKAILUT, A-OIKEUDET SYYSLOMAN YKKÖSKOHDE KOKO PERHEELLE! www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi Meillä voit maksaa myös näillä: Avoinna Ma-To 10-21 Pe-La 10-24 Su 12-20 KOTOAPUU Kankaanpään Tiinalta sisälle ja ulos p. klo 11.30 alkaen Vammalan Eläkkeensaajat kutsuvat Iloseen Iltapäivään Vammalan Seuratalolle, Marttilankatu 35. 49€) KIMMON KENKÄ KANKAANPÄÄ Lämmintä HALLITILAA n. Punkalaitumen Reserviläiset ry sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään pe 25.10.2019 klo 18.30 Jalasjoen metsästysseuran majalla. Myös pienet pinta-alat ja lyhytaikaiset vuokrasopimukset. 0400179 062. opiskelijatilauksena 20 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava Kun muutat, ilmoita uusi osoitteesi meillekin! Osoitteenmuutos ei tule automaattisesti lehtiin. Yhdistyksen esittelypöytä. Viikolla 42 syysloma