19 ETELÄ-AFRIKKA Mummon Ranskanperunat 450 g (2,22/kg) ESPANJA SUOMI. Uutisja ilmoituslehti Torstaina helmikuun 18. Nouto tai kotiinkuljetus. 19, SU 11 . Yhdistykset myös innostivat kuntalaisia lumiukkokuutioiden tekoon. päivänä N:o 7 2021 112. 19, SU 11 . Mikä sen ihanampaa tässä ajassa kuin juuri vauvat ja lumiukot. Käsissäsi on suuri Vauvanumeromme. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. 3 50 2 pkt 1 79 rs 12 95 kg PLUSSAKORTILLA TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 18.-21.2. PAPERITARJOUS PLUSSAKORTILLA SUOMI 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET EDULLISET KEVÄTTARJOUKSET! HOLLANTI SUOMI Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. KEITTOON 99 kg 3 35 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,58/kg) 8 95 kg PE PYYMÄEN KONSULENTTI SUOMI KALATORILTA SÄÄVARAUS 12 95 kg 5 29 kpl 99 ps 5 95 kg Porsaan kylki luullinen KUUMANA GRILLISTÄ SUOMI PALVELUSTA 10 95 kg 2 50 2 prk 3 00 3 ps 99 kg 2 50 5 kpl PLUSSAKORTILLA SÄÄVARAUS SUOMI ERÄ 9 95 kg SUOMI SUOMI Ketrinan Isot kevätkääryleet 1 99 kpl 1 99 kpl GRILLISTÄ ERÄ 14 95 kg ERÄ SUOMI PLUSSAKORTILLA 9 90 kg 1 00 kpl SUOMI Popsi Iso viitonen 900 g (3,10/kg) 2 79 pkt 4 99 rs 3 49 pkt 3 00 2 pkt PLUSSAKORTILLA 5 00 2 pkt SUOMI 9 99 kimppu SUOMI Pirkka Tulppaani 25 kpl kimppu PLUSSAKORTILLA 2 49 kg 10 00 satsi 12 95 kg SUOMI 5 95 kg 9 95 kg PLUSSAKORTILLA SUOMI 8 95 kg Naudan keittoliha SUOMI Porsaan ulkofilepihvi naturel tai marinoitu Naudan jauheliha vähärasvainen Tapola mustamakkara Haukifilee tuore Kuha kokonainen,tuore Made kokonainen Hätälä Lohifilee c-leikattu, tuore,ruodoton,vac. 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 22.-24.2. 21, LA 8 . On meillä uutisiakin, kuten paikallislehdessä kuuluukin olla. Kyllä vain! Pahvi ja lumi ovat oiva tapa rakentaa lumiukkoja. alv) Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Lumiukot ihastuttivat pitäjällä Useiden yhdistysten luminen yhteistyö poiki Ystävänpäivänä suuren lauman lumiukkoja pitäjälle. Myös mummut liitetään usein vauvoihin, niin myös lehdessämme. Ja tärkeitä asioita paikallisista ihmisistä ja siitä, mitä ikinä paikkakunnalla tapahtuukin. Palvelemme MA-PE 8 . 21, LA 8 . Lehtemme sivut ovat nyt suloisia vauveleita täynnä. raj 2/talous NORJA Jalostaja Hernekeitto 520g (2,40/kg) Valio Arkijuusto 1,25 kg (4,23/kg) Atria Kanan ohuet fileeleikkeet 480-600g (8,32-10,40/kg) SUOMI HK Viljaporsaan sisäfilee marinoitu n.650g SUOMI Wigren Ohutlenkki 480 g (7,27/kg) HK Amerikan pekoni 170g (8,82/kg) ERÄ Hiillos Grillimakkaratja pihvi 320-400g (4,38-5,47/kg) Savuhovi Kokolihaleikkeleet 180g (13,89/kg)) Appelsiini Navel, makea EGYPTI Pirkka Jääsalaatti 100g (9,90/kg) Pirkka Vihreä rypäle 500g (3,58/kg) Paprika punainen Embo WC 16 rl ja Emilia talous 8 rl Porsaan suikaleliha naturel tai marinoitu Porsaan palapaisti SUOMI Broilerin koipi Oululainen Äitimuorin herkkulimppu 450g Päärynä Confrence Kalinka Kerrosjogurtit 150g (3,33/kg) Palvelemme MA-PE 8
Jumalani, sinuun minä turvaan.” Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Paasikallio, Mäkinen. www.muistoksi. Piet. Uskonnollisia puhujia owat lähettäneet tänne Satakunnan Sisälähetysseura saarnaaja Heikkisen, Raamatuntutkijain seura puhuja Nortamon. 21.2. Sorsa, Mäkinen. Kenties jo varsin haurain ottein Simeon nostaa Jeesus-lapsen käsivarsilleen ja herkistyy kiittämään Jumalaa. Olemme rukoilleet terveyttä ja varjelusta. 19.2. Sen aihe on katumus ja paasto. Jes. ”Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Meitä on pysäytetty. Aloitteen perusteluissa todetaan mm. kirkkoherra Kuvaajan nimi jäi pois Viime viikon lehdessämme olleesta eurajokelaisten artikkelista oli valitettavasti jäänyt epähuomiossa valokuvaajan nimi pois. Uuden testamentin kirjoitusajan maailmassa lapsuus ei ollut arvossaan. Tästä seuraa, että vain sellaiset toiminnot, joihin voidaan saada valtionapua, kyetään sisällyttämään kunnalliseen terveydenhuoltoon. Kapaloihin käärittyä Jeesuslasta tulivat kumartamaan niin paimenet kuin itämaan kuninkaatkin. Jeesus, joka oli itse saanut lapsena olla ihastelun ja ylistyksen kohteena, osoitti tämän saman aikanaan myös muille. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 14,90 €! Lupen-suurennuslasi LED-valolla Käsivoiteita, pesunesteitä ym. Ps. Maatalouden luotonsaantia koskevassa aloitteessa esitetään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maatilatalouden luotonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi erityisesti erikoistuvien maatilojen osalta. Siksi monet lapsuutta kuvaavat kohdat Uudesta testamentista ovatkin erityisen puhuttelevia. Su 21.2. Tuoreet vanhemmat, Maria ja Joosef, olivat ymmällään niin paimenten ja itämaan viisasten miesten kuin Simeoninkin reaktioista. Leena Sorsa vs. Sinun totuutesi murtaa valheen verkot. Se kertoo Korkeimman suojeluksesta. Ne kääntävät päälaelleen ajan kulttuurissa olleet kaavat ja nostavat lapsen kaiken keskiöön. Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. että kansaneläkkeen kustannusosuudesta kunnille aiheutuva rasitus jakautuu eri kuntien kesken varsin epätasaisesti. Olisikohan joukossamme ketään joka panisi asian alulle. Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat helmikuun 18. Sinun rakkautesi on syvempi kuin viha ja katkeruus. – Meitä walistetaan. pnä 1971 Tiedättekö sen taudin, joka iskee tuoreisiin isovanhempiin. Tervetuloa pysähtymään hetkeksi ikonien ja Jaakko Löytyn laulujen äärelle. Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 18. Toimitus pahoittelee! Valokuvan oli napsaissut Janita Riitinki. Jeesus nosti lapset syliinsä, laittoi kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. Eiköhän esimerkiksi siten että parikymmentä pyöräilijää lyöttäytyisi yhteen, kokoisi pienen kolehdin, aineista ja rahasta; rakennuttaisimme waatimattoman pyöräliiterin kirkon lähettywille, jossa jokaisella osakkaalla olisi oma erikoinen lukollinen pyöräpilttuunsa. Jumalani, sinuun minä turvaan.” Jakeet 5 ja 6 kertovat ”Et pelkää yön kauhuja, etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.” Jeesus, sinä olet vahvempi kaikkea pahuutta. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo, sillä hän on anteeksiantava ja laupias, hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri. Sinun valtakuntasi on ikuinen, vaikka se täällä maan päällä näyttäytyy usein arkana ja heikkona. Meitä siis todella walistataan! – Uusi Kansanteatteri asetti kuluwalla wiikolla teatterinäytäntöjä Liitosolassa, Seurahuoneella ja Kanteenmaassa. Aloitteet koskevat kansaneläkkeen tukiosakustannusten poistamista kunnilta, ehkäisevän terveydenhoidon sisällyttämistä valtionavun piiriin ja maatilatalouden luotonsaantimahdollisuuksien parantamista. Pyhä Jumala,anna meidän tehdä työtä sinun valtakunnassasi, sinun työtovereinasi. 1. 16:12. – 7.3. Esitys luisti myöskin notkeasti, joten katsomo oli tyytywäinen. ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Tällaisen toiminnan ansiosta saataisiin monet sairaudet tuntuvasti vähenemään. ”Tehdäkseen teidät nöyriksi hän piti teitä nälässä ja ruokki teitä sitten mannalla. klo 16 Helmikuun Ikiilta striimataan Facebookiin. Yhteinen ilo Vielä tämän viikon p. Isovanhempien tarvitsee valvoa harvemmin korvatulehduksen itkettämät yöt. Näin paaston aikana voimme oppia hiljentymään ja rauhoittumaan turhasta hälinästä. Koko elämä kääntyy ympäri, kun käsivarsille lasketaan oma lapsenlapsi ensimmäistä kertaa. Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan. Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. koko Loimaan kihlakunnan maatiet. Juuri lapsissa näemme elämän jatkumisen. Joel 2:12–13. Tänään on toinen paastonajan sunnuntai ja Kalevalanpäivä. Torstaina helmikuun 18. Jos vanhemmuuteenkin sisältyy paljon iloa pienestä lapsesta, isovanhempien ilo on usein aivan erityistä. Kaupan leluhyllyjä katsellaan aivan uusin silmin. Moos. Isovanhemmuuden yhtenä tärkeänä tehtävänä on sanoa pienille ihmisille, miten tärkeitä, rakastettavia ja taitavia he ovatkaan. Paastota voimme monin tavoin. Suuria en luulisi tällaisen tulevan maksamaan, mutta käytännöllinen sekä tarpeellinen se olisi. Kalenteriin ilmestyy hoitovuoroja, jotta valvotuista öistä väsyneet vanhemmat saavat hetken levähtää. Työntekijät huolehtivat, että kirkossa on yhtaikaa maks. Vielä nytkin Herra sanoo: – Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne. Kuulumme sinulle. Hankalat hetket uhmaikäisen kanssa kaatuvat pääsääntöisesti vanhempien vastuulle. Noudatamme turvaohjeita. Ps. Jos sitten sattuu kirkonaikana tulemaan sade, on pyörä mitä kurjimmassa kunnosPäivän sanat sa, jos on pouta niin satuu, eikä niinkään harwoin, että kummista on pistetty reikä, tai lisäkapineet menneet kaikenmaailmantietä. Puhelimen kuvagalleria täyttyy omien rakkaiden lastenlasten kuvista. Vapahtaja voitti kiusaukset,joita vihollinen asetti hänen tielleen. Toiset kunnat joutuvat maksamaan tukiosia veroäyriä kohti laskettuna 1,5 penniä, muutamien kuntien päästessä 0,2-0,3 pennillä. Näiden kahden miehen, pienen ja ison, kohtaamisessa on jotakin pysähdyttävää. 1:16–17. Kun hän huutaa minua, minä vastaan. 10 henkilöä. ”Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Vaarana on myös,että katkeroidumme elämämme vastoinkäymisissä. Jokaisella esiintyjällä lienee ollut kuulijansa ja ehkä ihailijansakin. 4:1–2. Striimatun jumalanpalveluksen jälkeen on mahdollisuus tulla ehtoolliselle tai hiljentymään hetkeksi. Meidän tulisi varata siihen aikaa enemmän. Voimme kieltäytyä leivonnaisista tai liiasta television katsomisesta. Hengellistä ja henkistä rawintoa siis on kylwetty. Perusteluissa viitataan edelleen ehkäisevän terveydenhoitotyön tärkeyteen. Sisäänkäynti kirkkoon on Lauttakyläntien puoleisesta ovesta, pääovi on kiinni. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. Virsi 54 alkaa sanoilla ”Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme ja Jeesusta kärsimystiellänsä nyt nöyrästi seuratkaamme. Lomalla: Srk-mestari Juha Härmä lomalla 22.2. Täkäläisen tielautakunnan puheenjohtajan tiedustelun johdosta on läänin maaherra ilmoittanut, että Punkalaitumen kunnan maanteitten kesäaikainen kunnossapito tulee annettawaksi osakeyhtiö Granitille, joka on tarjoutunut ottamaan kunnossapitääkseen m.m. Korona-aika on opettanut meille, kuinka haavoittuvaa elämämme voi olla. 91:15. Moos. 91:1–4, 11–12. Siunattua paastonaikaa ja voimia sekä terveyttä! Jaana Pyykkö diakonissa SANA SINULLE Kiusausten voittaja Eduskunta-aloitteita Kansanedustaja Saimi Ääri on jättänyt juuri alkaneille valtiopäiville kolme aloitetta. Toisten ihmisten osoittama ilo ja kiitollisuus heidän lapsestaan tuntui varmasti hyvältä. Klo 17-18 kirkko auki ehtoollista ja hiljentymistä varten. Lakatkaa tekemästä pahaa. Psalmi 91 on tullut tutuksi. Virsinä on mm. Isovanhempien luona on jälkiruokaakin tarjolla vähän useammin. 8:3. pnä helmikuuta 1921 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 21. Hengelliseen paastoon pitäisi liittää aina rukous ja Raamatun luku sekä hiljentyminen. Tämän lisäksi on eräs teatteriseurue näytellyt useassa paikassa. Rukous muuttaa omaamme ja toisten elämää. Tällaiset kewyet kappaleet näyttäwät menewän yleisöön. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä,joita koetellaan.” Kohtaamme elämässämme monenlaisia kiusauksia ja koettelemuksia. 22.2. Ehkäisevää terveydenhoitoa koskevassa aloitteessa esitetään eduskunnalle hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin ehkäisevän terveydenhoidon sisällyttämiseksi samanlaisen valtionavun piiriin kuin sairaanhoito. klo 10 Sanajumalanpalvelus striimataan Facebookiin. Miten hyvältä tuntuvatkaan sanat, joissa meistä iloitaan ja meitä katsotaan onnellisin silmin. Isovanhemmat saavat lastenlastensa kanssa osakseen parhaat hetket. Juuri maailmaan saapuneen ja jo elämää nähneen ihmisen välillä on aivan erityinen yhteys. Hän halusi osoittaa teille, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan kaikesta mitä Herra sanoo.” 5. Näytelmä -Wanhasta lapseksioli hauska huwikapale, joka antoi aihetta nauruun ja synnytti hywantulisuutta. Aamen. Yleisöltä Olen suwisin ajanut tuontuostakin polkupyörällä kirkolle ja aina ollut pulassa mihin sijoittaa pyörän kirkon ajaksi, niitä näkyy aina olewan kymmeniä pitki seinä ja aitawieruja. Eilen oli tuhkakeskiviikko. päivänä – N:o 7 – 2021 2 18.2. Su 28.2. Kuluwalla wiikolla on meille ollut tawallista runsaammin hengenrawintoa. Myös kuvaus vanhasta Simeonista ja Jeesus-lapsesta Jerusalemin temppelissä on hieno. Elias Lönnrotin tekstejä. Perusteluissa todetaan että terveydenhuoltotyön rahoituksessa valtionavun osuus on usein ratkaiseva. Ensin mainitussa aloitteessa esitetään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti antaisi eduskunnalle kansaneläkelain 62 §:n muuttamisesta esityksen, jonka mukaan velvollisuus osallistua kansaneläkkeen tukiosakustannuksiin tulisi kunnilta poistettavaksi. – Punkalaitumen kunnan maantiet. Voimme pyytää Jumalalta voimaa niiden voittamiseen. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Heistä iloitsemalla saamme nähdä koko maailmalle valoisan tulevaisuuden. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.” 2. 2 kpl 8,00 €!. Woisimmeko me tätä auttaa. Hewosmies ja pyöräilijä. 20.2. 23.2. pnä helmikuuta 1911 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. 24.2
Hanna-Mari Kamppikoski Pakarille lumiukkoja Yhdistysten ystävänpäivätapahtumassa Lions Club keräsi joukkounsa ja rakensi useita upeita lumiukkoja Pakarille. Ikääntyminen ei pelota – Terveenä kun pysyy, niin eiköhän kaikki muu suju siinä ohessa. Aika nuoresta asti työt veivät ison osan ajasta, mutta vapaa-ajalla joskus ehdimme pientä pirunkuriakin keksiä. Työelämästä mieleeni Antti Peltomäki 50 vuotta Punkalaidun hyvä kunta yrittäjälle ovat erityisesti jääneet kesät 1999 ja 2006, jolloin pääsin niin sanottuun tonnikerhoon. Paikalle pääsee halutessaan myös hiihtäen Koskioisten kodalta. Muista virallinen henkilötodistus. Nyt niitä voi käydä katselemassa oikein kulttuurikävelyllä. Ei vaikka, miten yrittäisi. Noin kymmenen vuotta sitten alkoi löytyä aikaa myös metsästykseen. – Yläkoulun jälkeen matka jatkui Loimaan maatalousoppilaitokseen, missä valmistuin teknikoksi. – Ukoista tuli hienoja ja järjestöjen näköisiä. Palo oli sammutettu lumella. Ne kaikki osallistuvat Latu ja Polku -järjestön lumiukkokilpailuun. Mikä siihen ajoi, mikä houkutteli. Synttäreitään Peltomäki juhlii tarjoamalla soppatykistä peurakeittoa omalla pihallaan drive-in-meiningillä. Äijäkiekkoa ja turvetöitä Nuoruudesta asti jääkiekko on ollut Peltomäellä mielekäs harrastus. Se on myös sellainen voimavara, joka tyrehtyy, ja lakkaa olemasta, ellei jokainen sitä halua ja siihen kykene. päivänä 2021 – N:o 7 – 3 Ennen puoltapäivää maanantaina lähti kaksi yksikköä VT 2:lla syttynyttä palonalkua sammuttamaan. Tämä ukko vahtii Pakarin sisäänkäynnin tienoilla. Ikääntyminen ei siis pelota, vaikka kroppa välillä kremppaakin. Yhteistyössä on voimaa, sanotaan. Torstaina helmikuun 18. Luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Varaa aika ja täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi Talalan kautta Koskioisille päätynyt Antti Peltomäki aloitti koulunkäyntinsä aikoinaan Punkalaitumen keskuskoululla. Punkalaitumella järjestöjen varassa on monenlainen yhteistyö, mutta myös monenlaiset lapset. Kirjaston edustalle kohosi hienoja jääkuutioista koottuja ukkoja värikkäine yksityiskohtineen. Siitä maistava pystyy mihin tahansa. Palokunnalla menevä maanantai Punkalaitumen VPK kiirehti Kanteenmaan maanantaisesta liikennevälinepalosta lähes suoraan kunnantalon hälyä tarkistamaan. Pelastuslaitokselle jäi tehtäväksi liikenteen ohjaaminen ja tarkistus, kertoi päivystävä palomestari Jarno Majaniemi. Esimerkiksi eräänä iltana saimme kaverin kanssa kuningasidean vaihtaa kunnanvaraston ja -viraston opaskylttien paikat keskenään. Rikos lienee jo vanhentunut, nauraa lauantaina 50 vuotta täyttävä mies. Topi ja Into Marku rakensivat lumiukkoja Ulla-äitinsä kanssa Ystävänpäivätapahtumassa sunnuntaina. Yhteistyöllä tulevaan Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaidun maanantaina 22.2. Rakentamassa mielekästä elämää.. Tietenkin vuonna 2018 valinta Punkalaitumen vuoden yrittäjäksi on asia, joka lukeutuu mieleenpainuvimpiin hetkiin yrittäjänä. Markun perhe rakensi sunnuntain tapahtumassa useamman lumiukon. Lauantaina Antti Peltomäki viettää 50-vuotisjuhlaansa. Syntymäpäiväsankari tunnetaan paikkakunnalla yrittäjänä, joka aloitti uransa jo nuorena miehenä. Sen todisti jälleen hienosti todeksi useampi paikallinen järjestö lyöttäytyessään yhteen ja luodessaan lumesta taidetta muidenkin iloksi. Pian tuosta tehtävästä palattuaan, VPK kiiruhti uudestaan liikkeelle. Seija Mahlamäki-Kultasen mukaan ukkoja syntyi kaikkiaan parikymmentä. Jotta he olisivat vanhempien ja muiden läheisten rinnalla auttamassa, ideoimassa. Toinen yksikkö tuli Satakunnasta, toinen ampaisi liikkeelle Punkalaitumelta. Parhaimmillaan se on kuin taikajuomaa. Tai ainakin melkein. Kun edellinen urakoitsija lopetti, niin siitä se ajatus sitten lähti ostaa itselle traktori ja alkaa urakoimaan suolla. Yhteistyö on sellainen voimavara, mitä ei rahassa pysty mittaamaan. Ystävänpäivätapahtuman jäljiltä seisoo pitäjällä nyt melkoinen lumiukkolauma. Olin siis nostanut yli tuhat kuutiota turvetta tuotantohehtaaria kohden . Nyt kunnantaloa kohti. – Koneet kiinnostivat lapsesta asti ja pääsin kesätöihin turvesuolle. Viisikymppisiään viettävän Peltomäen mukaan terveys on tärkeää elämässä. 50-vuotias on nykymittapuulla vielä nuori, tai ainakin itsestä siltä tuntuu. Sellaisia aiheutuu usein muun muassa säiden vaihteluiden takia. Tässä lehdessä esittelemme ihanat viime vuoden vauvat, mutta myös päiväkodin lapset kertovat kuvan keinoin, miten hauskaa heillä on ammattitaitoisten aikuistensa parissa. Jalasjoen metsästysporukassa on hankittu peuranja hirvenlihaa perheen ruokkimiseksi. – Täysperävaunuyhdistelmän vetoauton etuakseli oli kuumentunut teknisen vian johdosta sen verran kuumaksi, että siellä oli syttynyt palonalku. Peltomäen perheeseen kuuluvat avovaimo sekä kaksi kouluikäistä lasta ja koiravanhus. Pelastuslaitoksen mukaan automaattipalohälytin laukaisi kunnantalolla virheellisen hälytyksen. Punkalaidun on Peltomäen mukaan ollut hyvä asuinkunta yrittäjälle. klo 14–18 seurakuntatalo Lauttakyläntie 18 OJENNA KÄTESI. Hyvältä näyttää tuleva, kun punkalaitumelaislapsia saa seurata milloin minkäkin puuhan parissa. – Edelleen tulee käytyä lähes viikoittain äijäkiekolla, sekä silloin tällöin tietenkin katsojana Ilveksen ja Leijonien peleissä. Opettajat Leila Helariutta, Raija Ketonen ja Hannu Keinänen ottivat lapset siipiensä alle. Järjestöt tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja kannustuksen, jotta niissä toimivat jaksaisivat olla mukana kasvattamassa pitäjämme pieniä. Perheen parissa lumiukkoja rakentamassa Lapsissa on tulevaisuus, sanotaan. Niitä syntyi myös kotipihoille. – Täällä on ollut positiivista yrittää, aina on löytynyt sekä asiakkaita, hyviä työntekijöitä että yhteistyökumppaneita
Asuimme sitä ennen muutaman vuoden naapurikunnassa. Hyvä käsityöläisolut selvästi kiinnostaa ihmisiä ja sillä on paikkansa markkinassa. Ne ovat toisistaan täysin poikkeavia ja eri makuisia tuotteita. – Tulevaisuus näyttää työntäyteiseltä. Sain idean tuolloin omasta panimosta ja pikkuhiljaa lähdin ideaa työstämään, kertoo kauppias AnttiJussi Pouru, joka on toinen uuden panimon, Pouru Brewingin, vastaavista. Olut on täysmallasolut, eikä se sisällä lisäaineita. Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumen ensimmäinen vauva syntyi Ida Niemisen ja JuhaPekka Ollarin perheeseen. – Toistaiseksi mustasukkaisuutta ei ole ilmennyt. Käsityöläispanimot ja -oluet ovat olleet kiinnostuksen kohteenani jo pitkään. Pitkä perehtyminen alaan Heti alkuvaiheessa alkoi Pouru tutustua alan kirjallisuuteen. Sillä saralla aiomme kovasti tehdä töitä, jotta panimolla olisi mahdollisuus toimia tulevaisuudessakin. Ida on kotoisin Jämsästä. Neuvolapalvelut toimivat hyvin ja on hienoa että meillä on oma neuvola. Uusi-Kouvon kanssa he kävivät tutustumassa itse prosessiin Vähimaan panimolla. Jouluksi valmistunut erä on uuden panimon toistaiseksi ainoa erä, joka myyntiin on tullut, mutta seuraava erä on jo kypsymässä. – Ulkoilua olemme jo parin viikon ajan harjoitelleet pakkaslukemat huomioonottaen. Siinä vaiheessa kuvaan astui serkkuni Juho Uusi-Kouvo. Panimosta vastaan Juhon kanssa, ja valmistusluvan omistaa Punkalaitumen Herkkutalo Oy. Näin talvisin lapset ovat usein isänsä mukana auraamassa tai puunajossa traktorin kyydissä. Usein vauva nukahtaa jo siinä vaiheessa kun häntä puetaan vaunuihin. Siinä on mukaansa tempaava alku, kantava runko ja koko komeuden paketoiva lopetus. Seuraavan oluen reseptiäkin olemme jo miettineet. Päivät ja viikot menevät hujauksessa. Punkalaidunta perhe pitää hyvänä asuinpaikkana lapsiperheelle. Torstaina helmikuun 18. – Olen aina ollut hyvän oluen ystävä. Vauva ei myöskään herää ulkona nukkuessaan edes isosisarustensa äänekkäisiin leikkeihin. Jokaisen on mahdollista löytää se juuri omaan makuun sopiva tuote, kertoo pienpanimokoulutuksen Mustialassa Kuninkaankartanon Panimolla saanut Uusi-Kouvo. Olut on siitä erityisen hieno tuote, että siitä on liki rajaton määrä eri variaatioita. Punkalaidun on lapsiystävällinen, mukavan rauhallinen paikka asua. Kuin tarina Pouru puhuu kauniisti panimonsa tuotteista. Viikonloppuisin Juha-Pekka pyrkii varsinkin vanhempien lasten kanssa viettämään aikaa, jotta äitikin saa välillä hengähtää. Vauva-arki menee jo vanhalla tottumuksella, perheen äiti Ida Nieminen hymyilee. Sisarukset ovat vauvakodissa suhtautuneet uuteen tulokkaaseen hyvin, ja ovat innokkaita auttajia vauvan hoidossa. Työnjako lapsiperheessä on jakaantunut siten että Ida on päivisin kotona lasten kanssa Juha-Pekan ollessa päivät töissä. Hyvä olut on Pourulla ollut lähellä sydäntä, ja panimotoiminta sopii hänen mukaansa hyvin kaupan yhteyteen. Kapasiteettia saadaan lisättyä tämän kevään aikana. – Vanhempana sitä toivoo terveyttä ja onnellisuutta lapsille. Haasteita tähän asti on tullut vain lähinnä silloin, kun kaikki kolme lasta tarvitsisivat apua yhtä aikaa, silloin tuntuu välillä että kädet loppuvat kesken. Kolmilapsisessa perheessä ovat toiset vaunutkin tällä hetkellä tarpeen. Yksi erä olutta on jo pullotettu ja seuraava on kypsymässä. Se on kohta valmista pullotettavaksi. Omalta osaltamme pyrimme aina oluissamme mahdollisimman mielenkiintoiseen tarinaan, mikä toivottavasti kantaa panimoa pitkälle. Olemme asuneet Punkalaitumella keväästä 2019. Tästä johtuen oluesta on aina mahdollista löytää uusia puolia. Liiketoiminnan kannattavuus ei ole itsestäänselvä asia. Myös Uusi-Kouvo puhuu oluiden luonteista lämpöä katseessaan. päivänä – N:o 7 – 2021 4 – Vauvakodissamme tunnelmat ovat hyvät ja rauhalliset, arki on lähtenyt hyvin rullaamaan. Pariskunta oli jo etukäteen selvillä lapsen sukupuolesta, mutta pitivät sen salassa muilta. – Nopeasti selvisi, että panimon pyörittäminen on todella aikaa vievää työtä, enkä selviäisi siitä yksin. Sukulaiset olivat poikaa veikanneet ja niinhän poika kotiin saapui. – Hyvä olut on kuin mielenkiintoinen tarina. Uni tulee vaunuissa yleensä heti. Ensimmäiset pullot saatiin myyntiin joulun alla. Poikavauva nukkuu hyvin, yöllä noin kymmenen tuntia yössä. – Jo yli neljä vuotta sitten mietimme kaupalla, miten erottua eduksemme alati kiristyvässä kilpailutilanteessa. – Jouduimme hakemaan lainaan vaunut, koska isoveli Voitto nukkuu myös vielä ulkona päiväunet ja iltapäivällä äiti saa työntää kaksia vaunuja kun pojat menevät unille samaan aikaan. Apua ja auttajia pienten sisarusten lisäksi löytyy sukulaisistamme. Vuoden ensimmäinen vauva nukkuu hyvin Serkukset Antti-Jussi Pouru ja Juho Uusi-Kouvo perustivat pienpanimon Punkalaitumelle. Isosisaruksilla on jo hyvin leikkiseuraa toisistaan, ja lisäksi kummallakin on omat touhunsa. Hänellä kun oli jo entuudestaan tietotaito oluen valmistuksesta. Hyvä olut kuin mielenkiintoinen tarina. Tosin hän herää kolmisen kertaa syömään, ja jatkaa sitten unia. 5-vuotias Hilda ja 2-vuotias Voitto auttavat vauvanhoidossa. Ulkoilmasta uusi tulokas pitää kovasti. Tumma lager valmistumassa Nyt panimon valmistuksessa oleva tumma lager on 4,7-prosenttista. – Palaute on ollut positiivista ja kehittävää ja sitä on saatu runsaasti, vaikka emme ole vielä juuri markkinoineet tuotetta. Synnytyskin meni äidin mukaan huomattavasti nopeammin ja helpommin kuin kahdella ensimmäisellä kerralla. Vanhemmatkin lapset ovat aina olleet hyviä nukkujia eli samalla kaavalla mennään, ainakin toistaiseksi. Toistaiseksi olutta myydään vain K-Supermarket Pourulla. Mikä on parasta vauva-arjessa. Ulkona riittää nyt myös tekemistä lumileikkien parissa. – Ehdottomasti se, kun näkee, miten vauva kasvaa ja kehittyy. Päivällä tämä nuorin punkalaitumelainen nukkuu kahdet parin tunnin tirsat, ja ottaa lisäksi vielä pieniä torkkuja niiden välissä sylissä ja sitterissä. Kokemusta tosin ei hirveästi ole lapsiperheiden palveluista muuta kuin neuvolasta, koska lapset ovat olleet kotihoidossa aina. Hanna-Mari Kamppikoski Juho Uusi-Kouvo ja Antti-Jussi Pouru ovat työstäneet ideaa omasta panimosta neljän vuoden ajan. Että lapset saisivat kasvaa turvallisessa ympäristössä, ja tehdä tulevaisuudessa sitä, mistä ovat kiinnostuneita. – Valmistimme siellä erän olutta vastaavilla laitteilla, joita itse nykyään käytämme. Pouru Brewing Companyn tumma lager on tekijöidensä mukaan helposti lähestyttävä käsityöläisolut, joka sopii niin ruokapöytään kuin sellaisenaankin nautittavaksi. Siihen aikaan valtakunnan medioissa keskusteltiin 5,5 prosentin juomien myynnin vapauttamisesta. Juha-Pekka on kotoisin Punkalaitumelta ja on asunut koko ikänsä Punkalaitumella muutamaa Urjalassa vietettyä vuotta lukuunottamatta
En voisi Sinisellä merkitty raja on lomittajien uusi alue vuoden 2022 alusta alkaen. Muina jäseninä Siiri Suonpää, Eetu Jonkka, Otava Lehtelä, Valtteri Lampinen sekä Hsa Say Kapaw. 15-vuotiaan Heikkisen mukaan nuorisovaltuusto toimii nuorten äänenä, saa sitä kuuluviin. Itse tykkään pienistä tiloista, joissa eläimet oppii tuntemaan, mutta eipä sellaisia juuri enää ole. Kirjoituksia julkaistaan Apu Juniori -lehdessä. helmikuuta kaudelle 2021 – 2022. Mitä laajemmin eri tuotantosuuntien töitä hallitsee, sen helpompi lomittaja on työllistää. Fysioterapeutiksikin valmistunut Silvasti hoitaa vapaapäivinään hieronta-asiakkaitaan ja ohjaa jumppia. Olen myös hieman introvertti, viihdyn tällaisessa itsenäisessä työssä. Jumppaa, hierontaa iltapuhteina – Ohjaan jumppia ja niiden yhteensovittaminen lomittamisen kanssa on välillä hankalaa. Valokuva: Linda Lähdeniemi. Muilla kielillä kirjoitettua satua tulee seurata suomenkielinen käännös. Punkalaitumella nuorisovaltuustolla on puheja läsnäolooikeus esimerkiksi kunnanhallituksessa, valtuustossa ja eri lautakunnissa. Vuoden kuluttua uudet tuulet puhaltavat alalla. Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumelta tiloille lomittamaan Punkalaitumelainen Sanni Silvasti on työskennellyt parisen vuotta Vehmaan kunnan lomituspalveluyksikössä. Kilpailutyöt arvioidaan ja palkitaan kolmessa sarjassa. – Naapurissa oli isän kotitila, jossa oli lehmiä ja possuja. Lomitusohjaajat toki tekevät paljon työtä suunnitellessaan työvuorotaulukoita. helmikuuta kaudelle 2021 – 2022. Kilpailu järjestetään 29. Punkalaitumen nuorisovaltuusto järjestäytyi 5. Hiihtoloman edeltävänä viikkona kokoonnumme jälleen, kertoo uusi puheenjohtaja, viime kaudella varapuheenjohtajana toiminut Niko Heikkinen. kerran. Siellä se monien muiden ukkojen lisäksi ilahduttaa ulkona liikkuvia. Uusi 41 kunnan alue starttaa 1.1.2022. He pyrkivät järjestämään kokonaisuuden niin, että tilojen lomitustarve ja osaava lomittaja kohtaavat mahdollisimman vähillä ajamisilla, sanoo lomitustoimen johtaja Pirjo Mäntynen. Silvasti on pienestä pitäen touhunnut maatilalla. Sitten pääsinkin jo kesätöihin, ja lukion jälkeen lomittelin. Vuoden 2021 Napero-Finlandian aihe on vapaa. Sadut arkistoidaan Päätalo-instituutin Satuarkistoon. Eikä koronakaan ole maatalouslomittajan työtä vienyt, riemuitsee Silvasti. Tykkään siitä, että tilat vaihtuvat. Puheenjohtajana aloitti Niko Heikkinen, varapuheenjohtajana Ilkka Levomäki. Torstaina helmikuun 18. – Aiemmin lomitin Urjalassa ja Lempäälässä usean vuoden ajan joko muun työn ohessa tai kokoaikaisesti. Parasta työssä Silvastin mukaan ovat eläimet ja se, että päivät kuluvat vauhdilla. Miltä maatiloilla näyttää Silvastin silmin. Paras palkitaan Jussi Valtakarin tekemällä Napero-Oskariveistoksella, sadan euron rahapalkinnolla sekä kirjapalkinnolla. Sadut voi lähettää 30.4. Napero-Finlandia kutsuu kirjoittajia Yksi Ystävänpäivän lumiukoista kohosi kirjaston ulkoovien läheisyyteen. Punkalaitumen nuorisovaltuusto koostuu paikkakuntalaisista 13–19-vuotiaista nuorista. – Onhan se kurjaa, jos tilalliset eivät saa työstään sitä vastinetta, mikä heille kuuluisi. – Nyt olemme roolit jakaneet ja ensimmäinen järjestäytymiskokous on takana. Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan ja se kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa ja järjestää mahdollisuuksien mukaan nuorisolle erilaisia tapahtumia sekä tilaisuuksia. Lisäksi kustakin sarjasta palkitaan kolme parasta satua rahaja kirjapalkinnoilla, ja kunkin sarjan voittaja saa Apu Juniorin vuosikerran. Sanni Silvasti pyrähtää Punkalaitumelta autollaan tiloille. Uusi nuorisovaltuusto aloitti työnsä Punkalaitumen nuorisovaltuusto järjestäytyi 5. Uudistuksen jälkeen kuntia on yhteensä 41. Parin viime vuoden aikana on peräti kolmelta tilalta, joissa olen paljon työskennellyt, lehmät lähteneet. Hanna-Mari Kamppikoski Laskiaisriemuja päiväkodissa Punkalaitumen päiväkodin lapset viettivät laskiaistiistaita mäenlaskun, makkaran syönnin ja ulkoilun merkeissä.. Olen lomittanut pääasiassa Punkalaitumen alueella, mutta Huittisten tiloilla työskennellessäni saattaa matkaa kertyä päivässä yli 160 kilometriä. Kilpailun tarkoitus on kannustaa lapsia kirjoittamisja lukemisharrastuksen pariin. Tietysti myös toivomme, että korona pian väistyy ja saamme tarttua uusiin projekteihin ja järjestää uusia tapahtumia. päivänä 2021 – N:o 7 – 5 Maatalouslomittajat ovat tottuneet kurvailmemaan tiloilta toiselle. – Vaikka aamulla väsyttäisi, piristyn aina töissä. Haasteita Silvasti myöntää olevan aika ajoin, kun hän yhdistelee arjessaan useampia töitä. Meillä on nyt vuosi aikaa suunnitella toimintaamme. Entinen puheenjohtaja Vilhelmiina Vierjoki on luvannut perehdyttää minut tehtävääni ja olla tukena. Lomituksiin muutoksia luvassa ensi vuonna Päätalo-instituutin vuosittain järjestämä Napero-Finlandia on valtakunnallinen sadunkirjoituskilpailu alakouluikäisille lapsille. Äitini oli lomittaja ja kuljin hänen mukanaan usein tiloille. saakka Päätalo-instituuttiin. Tilojen vähentymiseen emme voi vaikuttaa, mutta jokainen lomittaja voi omaa ammattitaitoaan laajentamalla vaikuttaa siihen, että työtä löytyy lähempää. Silloin aina vähän miettii, että mitäs keksisi seuraavaksi, mutta toistaiseksi töitä on riittänyt. Puheenjohtajana aloitti Niko Heikkinen, varapuheenjohtajana Ilkka Levomäki. – Tällä hetkellä Vehmaa hoitaa 21 kunnan aluetta. – Tosihienoltahan se tuntuu, kun saadaan olla mukana vaikuttamassa, ja epäkohtiin puuttumassa. Lomittajana hänen työvuoronsa ovat vaihtelevasti aamuvarhaisesta kahdeksaan illalla. Tänä vuonna kilpailu järjestetään yhteistyössä Apu Juniorin kanssa. kuvitella itseäni töissä aina samassa paikassa samaan aikaan. Kilpailukielet ovat suomi, ruotsi ja saame. Tulokset julkistetaan Sadun päivänä 18.10. Naperoviikon tapahtumassa Taivalkoskella
päivänä – N:o 7 – 2021 6 Vuoden 2020 vauvat Elis Albert GRANBERG 22.7.2020 Kaisu Hynnä-Granberg ja Andreas Granberg, Turku Elsie Maire Gabriella HOLKERI BRING 14.5.2020 Emilia ja Jeppe Holkeri Bring, Ruotsi Viljo Ahti Ilmari ja Vilja Anna Inari VAHALA 1.1.2020 Sanna Rantanen ja Teemu Vahala Punkalaidun Arhippa Paavo Päiviö MÄKI-POUTALA 1.7.2020 Jenni Mäki ja Arto Poutala, Eura Mihail Jussi HARJU 29.7.2020 Olga Hirvonen ja Jussi Harju, Alavus Minka Varpu Viola LEHTINEN 28.8.2020 Riikka ja Jaakko Lehtinen Loimaa Vienna Elisa SIPILÄ 6.3.2020 Piia ja Antti Sipilä Punkalaidun Viivi Hilda Orvokki LEVOLA 8.9.2020 Niina Koskinen ja Arttu Levola, Pori Aino Ellen Olivia KYLÄSORRI 17.11.2020 Noora ja Antti-Jussi Kyläsorri, Punkalaidun Poika JAAKKOLA 5.12.2020 Anni Joensuu ja Teemu Jaakkola, Helsinki Helli Virva Elisabet TÖRMÄLÄ 15.12.2020 Mari Rantanen (o.s. Lintunen) ja Mikael Törmälä , Huittinen Enna Sofia Marjut SAARINEN 8.11.2020 Tiina-Sisko Rintala ja Saku Saarinen, Punkalaidun Iris Maria Annele HARTIKKA 12.2.2020 Ida ja Joni Hartikka Huittinen Pyry Ilmari SUONTAUSTA 4.9.2020 Kati Suontausta ja Mikael Erkkilä, Huittinen Luukas Verneri JUHE 8.4.2020 Hanna ja Heikki Juhe Punkalaidun Urho Aleksanteri RANTANEN 6.8.2020 Elina Valkama ja Aapo Rantanen, Helsinki Meea-Maija Meeri Alexandra MAHNALA 23.5.2020 Mira Mahnala ja Marko Moisio, Punkalaidun Inari Aurora MÄENTAKA 18.3.2020 Sanni (o.s. Saarikko) ja Sami Multanen, Punkalaidun Sievi Amalia SILLANPÄÄ 15.4.2020 Tiia ja Osmo Sillanpää Oulu Inkeri Elisabet AALTONEN 23.3.2020 Miina Sillanpää ja Elias Aaltonen, Kotka Jami Ilpo Ilmari AHLGREN 1.8.2020 Jenni (o.s. Lindvall) ja Ville Mäentaka, Nousiainen Lenni Tauno Johannes KANKKUNEN 3.6.2020 Elsa ja Matti Kankkunen Punkalaidun Armi Elli Elviira MULTANEN 29.4.2020 Pilvi (o.s. Välimaa) ja Niko Ahlgren, Tampere Moona Amalia NURMILAAKSO 17.5.2020 Sanna Nurmilaakso ja Petri Saarinen, Pälkäne Venla Annikki VESA 16.4.2020 Elina (o.s. Mielonen) ja Jani Seppälä, Hollola Lauri Frans Kaarlo Juhani RAIKO 9.2.2020 Laura Raiko ja Mikko Hällfors, Tampere Kerttu Aino Kristiina VÄHÄ-JAAKKOLA 3.9.2020 Niina ja Tapio Vähä-Jaakkola, Punkalaidun. Raitala) ja Matti Vesa, Tampere Julius Vihtori KONTIO 24.3.2020 Jenni ja Jussi Kontio Humppila Kaarlo WASSHOLM 22.5.2020 Tiia ja Aki Wassholm Tammela Juuso Onni Johannes ASTALA 9.4.2020 Annukka ja Mika Astala Punkalaidun Lydia Elina Annikki LINDROOS 1.11.2020 Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos, Urjala Luukas Toivo Albinus NIEMI 21.2.2020 Niina Niemi ja Kai Merimo, Pukkila Matias Jukka Lennart UUSI-KOUVO 21.9.2020 Sanni-Mari ja Juho Uusi-Kouvo, Punkalaidun Miska Matti Juhani KEMPPI 25.4.2020 Marika ja Eero Kemppi Pori Tyttö SEPPÄLÄ 10.12.2020 Anna (o.s. Torstaina helmikuun 18
päivänä 2021 – N:o 7 – 7 Vuoden 2020 vauvat Elis Albert GRANBERG 22.7.2020 Kaisu Hynnä-Granberg ja Andreas Granberg, Turku Elsie Maire Gabriella HOLKERI BRING 14.5.2020 Emilia ja Jeppe Holkeri Bring, Ruotsi Viljo Ahti Ilmari ja Vilja Anna Inari VAHALA 1.1.2020 Sanna Rantanen ja Teemu Vahala Punkalaidun Arhippa Paavo Päiviö MÄKI-POUTALA 1.7.2020 Jenni Mäki ja Arto Poutala, Eura Mihail Jussi HARJU 29.7.2020 Olga Hirvonen ja Jussi Harju, Alavus Minka Varpu Viola LEHTINEN 28.8.2020 Riikka ja Jaakko Lehtinen Loimaa Vienna Elisa SIPILÄ 6.3.2020 Piia ja Antti Sipilä Punkalaidun Viivi Hilda Orvokki LEVOLA 8.9.2020 Niina Koskinen ja Arttu Levola, Pori Aino Ellen Olivia KYLÄSORRI 17.11.2020 Noora ja Antti-Jussi Kyläsorri, Punkalaidun Poika JAAKKOLA 5.12.2020 Anni Joensuu ja Teemu Jaakkola, Helsinki Helli Virva Elisabet TÖRMÄLÄ 15.12.2020 Mari Rantanen (o.s. Saarikko) ja Sami Multanen, Punkalaidun Sievi Amalia SILLANPÄÄ 15.4.2020 Tiia ja Osmo Sillanpää Oulu Inkeri Elisabet AALTONEN 23.3.2020 Miina Sillanpää ja Elias Aaltonen, Kotka Jami Ilpo Ilmari AHLGREN 1.8.2020 Jenni (o.s. Lindvall) ja Ville Mäentaka, Nousiainen Lenni Tauno Johannes KANKKUNEN 3.6.2020 Elsa ja Matti Kankkunen Punkalaidun Armi Elli Elviira MULTANEN 29.4.2020 Pilvi (o.s. Torstaina helmikuun 18. Raitala) ja Matti Vesa, Tampere Julius Vihtori KONTIO 24.3.2020 Jenni ja Jussi Kontio Humppila Kaarlo WASSHOLM 22.5.2020 Tiia ja Aki Wassholm Tammela Juuso Onni Johannes ASTALA 9.4.2020 Annukka ja Mika Astala Punkalaidun Lydia Elina Annikki LINDROOS 1.11.2020 Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos, Urjala Luukas Toivo Albinus NIEMI 21.2.2020 Niina Niemi ja Kai Merimo, Pukkila Matias Jukka Lennart UUSI-KOUVO 21.9.2020 Sanni-Mari ja Juho Uusi-Kouvo, Punkalaidun Miska Matti Juhani KEMPPI 25.4.2020 Marika ja Eero Kemppi Pori Tyttö SEPPÄLÄ 10.12.2020 Anna (o.s. Välimaa) ja Niko Ahlgren, Tampere Moona Amalia NURMILAAKSO 17.5.2020 Sanna Nurmilaakso ja Petri Saarinen, Pälkäne Venla Annikki VESA 16.4.2020 Elina (o.s. Mielonen) ja Jani Seppälä, Hollola Lauri Frans Kaarlo Juhani RAIKO 9.2.2020 Laura Raiko ja Mikko Hällfors, Tampere Kerttu Aino Kristiina VÄHÄ-JAAKKOLA 3.9.2020 Niina ja Tapio Vähä-Jaakkola, Punkalaidun. Lintunen) ja Mikael Törmälä , Huittinen Enna Sofia Marjut SAARINEN 8.11.2020 Tiina-Sisko Rintala ja Saku Saarinen, Punkalaidun Iris Maria Annele HARTIKKA 12.2.2020 Ida ja Joni Hartikka Huittinen Pyry Ilmari SUONTAUSTA 4.9.2020 Kati Suontausta ja Mikael Erkkilä, Huittinen Luukas Verneri JUHE 8.4.2020 Hanna ja Heikki Juhe Punkalaidun Urho Aleksanteri RANTANEN 6.8.2020 Elina Valkama ja Aapo Rantanen, Helsinki Meea-Maija Meeri Alexandra MAHNALA 23.5.2020 Mira Mahnala ja Marko Moisio, Punkalaidun Inari Aurora MÄENTAKA 18.3.2020 Sanni (o.s
Niiden avulla paitsi tunnistaa, niin myös löytää lintuja. – Kyllä se on varmaan suulayhdyskunnan näkeminen Jäämerellä Pohjois-Norjan Båtsfjordissa. Kari Isokivijärvi bongaa ja kuvaa luonnossa kulkiessaan Punkalaitumellakin monenlaista nähtävää – Älä jahtaa. Itse kuulun Bongariliittoon, josta saa suuremmista harvinaisuuksista tietoa, mikäli joku niitä löytää. Linnut todennäköisesti näkevät valon aallonpituuksia, joita ihmissilmin ei havaitse. – Itse käytän kirjaa, jossa on piirroksin esitetty linnut. Lajityypillisessä käytöksessä on selviä eroja. Mustakurkku-uikkua tapaa todella harvoin muualla Pirkanmaalla, mutta täältä löytyy. Kun luontoon mielii, on vaatetuksenkin oltava kohdallaan. Pohjantikkoja kannattaa etsiä vanhoista kuusitai sekametsistä, joissa on pystyyn kuivaneita, osittain kuorittuja keloja. päivänä – N:o 7 – 2021 8 Lintujen bongaus on parhaimmillaan koko perheen puuhaa. Yletyn siis kuvaaman kauempaa. Sinne merkitään ajankohta, laji ja havaintopaikka. Mitä isompi kontrasti kohteella ja lumella on, sen vaikeammaksi menee. Esimerkiksi tänä talvena Pirkanmaalla on huomattavasti vähemmän urpiaisia kuin vaikkapa 5–6 vuotta sitten, jolloin se oli yleisin laji ruokinnoilla. Piilokoju tai teltta, tai naamioverkko ovat hyviä apuvälineitä – ja kärsivällisyys. – Ruokintapaikat ja sellaiset virtaavat vesipaikat, jotka eivät jäädy, ovat parhaita bongauspaikkoja. Myös ravinnon mukaan eroja tulee. Ja sen valkotasapaino säätyy automaattisesti paremmin kuin D7200:ssa. Hanna-Mari Kamppikoski Luonto on Kari Isokivijärven sydäntä lähellä. Kaikki yksityiskohdat ylös, mikäli ei saa kuvattua. Se sallii pienempiä ISO-arvoja kuin täyskennoinen D850. – Huomaavathan linnunpoikasetkin aina omat emonsa täysin erehtymättä. Mittasuhteet ovat myös tärkeitä. Siinä on myös valtavasti parempi tarkennusnopeus esimerkiksi lintujen lentokuvaukseen. Tiklejä ja hemppoja on selvästi runsaammin ihan keskustaajamassa kesäaikaan kuin esimerkiksi Hämeenkyrössä. – Itselläni on 3–4 kameraa, joista aktiivikäytössä on kaksi. Jos haluaa metsäkanalintuja nähdä, niin on hyvä tietää niiden reviiripaikat. – Sen moni tunnistaa, ja siitä jää sellainen koomisen äksenteeraajan vaikutelma. Yksin ja yhdessä Yhteisöllisyyttäkin bongauspiireissä löytyy, vaikka luonnossa yksin kulkisikin. Mutta tärkeintä kaikista on eväät! Laitumella lintuja Punkalaidun on Isokivijärven mukaan hyvä paikka bongailla lintuja. Luonnossa suora lähestyminen tulkitaan hyökkäykseksi, ja reaktiona on pako. Silloin voi saada sekä tummat sävyt, että vaaleammatkin suortuvat höyhenpeitteestä esiin. Kameraan on vuosien mittaan tallentunut paljon lintuja ja muitakin eläimiä. Bongarin ABC Aloittelevan bongarin ensimmäinen hankinta on lintukirja. Kerrassaan vaikuttava näky, kun suulat leijuivat paikallaan ilmassa mahtavan kokoisen kivitornin päällä, ja kun ne syöksyivät hurjaa nopeutta pää edellä suoraan mereen kalan perässä. Ja joskus kun linnut oppivat ruokkijansa, voi vaikkapa töyhtötiaisen saada syömään kädestä. Luontokuvaukseen valotus tulee valita tumman kohteen mukaan, ja pudottaa jälkikäteen valkoisen värin kirkkautta. Väriä tulee mukaan varjopaikastakin. Hitaat liikkeet ovat näyttäviä siinä lajissa. Viherpeippojen ja urpiaisten tilanne voi muuttua paljonkin ihan vuosittain. Haittana on huonoissa valoissa lisääntyvä kohina kuviin. Torstaina helmikuun 18. Ääniä kannattaa opetella. D7200 on kroppikennoinen ja sillä saa kerrottua polttovälin puolellatoista. Keltasirkut syövät mieluiten viljaa maasta. Punkalaitumellakin voi talvilintuja bongata. Sillä taas pitää olla hiukan lähempänä kohteita, mutta kestää kaksi kertaa enemmän ISO-arvoja kohinan häiritsemättä. Unohtumattomat luontohetket Minkä bongauksen ahkera luonnossa liikkuja muistaa itse parhaiten. Lisäksi kuulun Pirkanmaan lintutieteelliseen yhdistykseen, joka järjestää väliin hyviä retkiä, muun muassa Säpin saarelle. Se vaatii paikallistuntemusta. Monenlaisia sirkuttajia Isokivijärven mukaan yleisimpiä alueemme lintuja ovat keltasirkku, talitiainen, pikkuvarpunen ja sinitiainen. – Täällä on aika hienosti lintuja. Silloin ne eivät saa pelloilta luonnollisella tavalla ruokaansa. Ihmissilmin yksilöllisiä eroja huomaa ehkä parhaiten urpiaisista. Luonnossa liikkuessaan Isokivijärvi on huomannut lintuyksilöiden eroavan toisistaan. Kirjauksiin kannattaa laittaa tunnusmerkit, mikäli ei tunnista lajia heti. Toinen sellainen voisi olla myrskylintu, joka ei tule juuri rannan lähelle. Sinisuohaukat ovat hienosti läsnä täällä syksyisin ja kevätmuutolla. Merikotka on niin runsastunut, että sen näkeminen on nykypäivänä kärsinyt hiukan ”inflaatiosta”, niitäkin näkee siis usein. – Mustavalkoisen kuvaamisessa paras valo onkin ohut yläpilvinen keli, jolloin valo ei ole niin julma. fi -palvelu, jonne voi ilmoittaa havaintonsa. – Suomessa toimii netissä tiira. Hömötiaisen vaativa uhitteluääni on vertaansa vailla. Vinkkejä valokuvaukseen Lintukuvauksessa hyvä vinkki on, että ole valmiiksi siellä mihin lintu tulee. Kalastusaluksen mukana Norjassa ne sai syömään kädestä, kun antoi niille kalanmaksaa. Esimerkiksi sinitiaiset ovat paljon rohkeampia kuin vaikkapa talitiaiset. – Lumikuvauksessa kannattaa olla tarkkana valotuksen kanssa. Mieluummin alivalotusta, että kuva ei mutu vitivalkoiseksi. Itse ainakin tarvitsen muistivihkoa, eihän sitä joka yksilömäärää muista muuten millään. Haastava valo Tänä talvena lumimassat ja valon määrä ovat haastaneet valokuvaajia. Kaukoputkella pääsee näkemään tositarkasti kauempaakin, ja lajimääritykset onnistuvat helpommin. Koskikarasta Kari Isokivijärvi nappasi kuvan Siuronkoskelta.. Kiikarit ovat hyvä, samoin lintukirja. – Kelin mukaan. Myös pikkulokki on harvinainen nykyään, Isosuon suunnalla niitäkin on. Kamerat ahkerassa käytössä Isokivijärven kaulassa roikkuu pitkäputkinen kamera. Sitten on lajeja, joiden kuvaus ei onnistu ilman piilossa pysymistä, esimerkkinä maakotka. Metsän tiaiset, töyhtö-, hömöja kuusitiaiset ovat vähentyneet rajusti. Yhdistysaktiivi en ole. Ne tulevat ruokinnoille isommin vasta, kun lumipeitteen paksuus kasvaa. Nokan väri ja muoto, linnun koko, vaikkapa vain ”talitiaisen kokoinen”, rinnan väri, päälaki, leuanalus, pyrstö yläja alapuolelta, selkä, kyljet siivet alaja yläperä, silmäkulmajuovat, jos tarkkaan näkee, niin käsisulkien reunat, jalkojen pituus, muoto ja värit. – Punatulkku alkaa olla jo harvalukuisempi. Joskus voi koittaa lähestymistä luovimalla, eli ei mene suoraan kohti, vaan hissuksiin aina hiukan eri suuntaan kuin lintu, mutta kuitenkin koko ajan lähestyen. Harmaapäätikkoja voi bongata myös Punkalaitumella. Nikon D7200ja D850-merkkiset järjestelmäkamerat. Se korostaa yksityiskohtia paremmin kuin valokuvat. Valokuva: Kari Isokivijärvi. Punkalaitumella kunnanrakennusmestarina työskentelevä Kari Isokivijärvi on sekä bongannut että valokuvannut lintuja jo pitkään. Korppi hangella muuttuu kuvassa helposti pikimustaksi, ja hanki vitivalkoiseksi, jolloin kaikki yksityiskohdat jäävät pois ja kuvasta tulee melko köpö
– Ja keskustelu lasten kanssa käy niin, että minä puhun saksaa ja he suomea, sanoo Christiane Praga. ”Kaukoputki” on rukin käsivarsi, johon rukinlapa kiinnitetään. Hän saattoi todellakin käyttää osaamaansa kieltä, jota ei kotona Suomessa voinut puhua monenkaan kanssa. Millaista on olla mummuna vieraalla maalla. Christiane Pragan käsissä syntyy kortteja, tauluja, kaikkea ihanaa lapsille.. Lisäksi lapsilla oli iso laatikollinen jouluaiheisia, huovutettuja koristeita, jotka roikkuivat punaisessa puuvillanauhassa. Aihe on tyypillinen saksalainen. Niinpä lastenlapset saavat Omalta myös neulottuja, ommeltuja ja virkattuja yllätyksiä. Kirjakielisiä muotoja Gro?mutter ja Gro?vater ei lasten suusta kuule. päivänä 2021 – N:o 7 – 9 Mummut ovat mukavia. Niihin on erilaisia ohjeita käsityölehdissä paljon. Saksalainen Christiane Praga on ollut isoäitinä miltei kuusi vuotta. Kaikki isoäidit rakastavat lastenlapsiaan ja tekevät heidän kanssaan asioita, joista lapset pitävät. Christiane Praga sanoo olevansa täysin tavallinen isoäiti. Samoin ristipistoihin sopiva yksisäikeinen, ohut kirjontalanka pitää hankkia joko Saksasta tai Tanskasta. Kuva: Inga Nieminen. Hänellä on käytössä äitinsä vanhoja leikkiastioita ja niillä hän kokkaa retkiruokaa Omalle ja Taaville. Onhan kevät siellä pidemmällä, vaikka pääsiäisen paikka kalenterissa vaihteleekin. Hän toistaa Oman perässä oppimiaan saksalaisia sanoja ja hassuttelee sanalitanioilla. Joten sydäntyynyn, johon kirjailen nimen ristipistoilla, voin antaa vauvalle lahjaksi vasta ristiäisten jälkeen. Lasten mielikuvituksella ei ole rajoja. Linnean ja Taavin kielipolut ovat erilaiset. Linnea täyttää pian kuusi vuotta ja Taavi on kolmevuotias. Siis mummuksi ja pappaksi. Ja he tietävät kaiken, ainakin traktoreista, junista ja merirosvolaivoista. Hän toivoo, että Linnea ja Taavi kokevat saman ahaa-elämyksen aikanaan Saksassa kuin Kalle. Esimerkiksi aidaja pellavanauhaa, joille voi kirjailla ristipistoja, valmistetaan Saksassa. Linnea rakastaa lähteä metsäretkelle – olohuoneessa. Pääsiäistä juhlitaan Saksassa paljon enemmän kuin Suomessa. Saksassa pääsiäispupu piilottaa pääsiäismunia ja lapset etsivät niitä. Puurimoista tehtyyn kuusipuuhun oli ripustettu pieniä, punavalkoisia puuvillapusseja, joissa oli kussakin numero, ja sisällä karkki. Toki lapset keksivät omia juttujaankin. Christiane Praga on kotoisin Pohjois-Saksasta, Ratzeburgista. Ja kiipeilee Opa Martin traktoreissa. Linnea ymmärtää paljon, ja hän saattaa selittää pikkuveljelle suomeksi, mitä Oma on saksaksi sanonut. Suomalaisten mummujen tapaan Christiane Praga myös kehrää, neuloo, ompelee ja virkkaa. Aivan niin kuin heidän suomalainen mummunsakin tekee. Christiane Praga tekee monipuolisia käsitöitä. Taavi ja Linnea kutsuvat Christiane Pragaa saksalaisittain Oma´ksi eli mummuksi. Suurpiirteisyys kuuluu isoäitien luonteeseen kulttuurista riippumatta. Linnea piirtää ja leikkaa kuvioita paperista mielellään. Omien sanojensa mukaan hänen käsityöharrastuksensa ”tulee pahemmaksi, mitä vanhemmaksi hän tulee”. Niinpä minäkin piilotan niitä joka paikkaan, sisälle taloon ja ulos pihapiiriin, ja etsimme niitä sitten yhdessä. Linnea ja Taavi ovat onnekkaita, sillä Oma askartelee mielellään heidän kanssaan. Ja tietenkin piilosilla ollaan sekä sisällä ja ulkona. – Ajattelen, että isovanhemmuus on kaikkialla samanlaista. Kun adventtipussi oli avattu ja karkki oli syöty, vaihtoivat Linnea ja Taavi koristelaatikosta tyhjän pussin tilalle joulukoristeen. Kuva: Inga Nieminen. Hän nauttii lasten kielitaidon kehittymisen seuraamisesta. Nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin, Inga-tyttärellä on suomalaisen puolisonsa kanssa oma perhe Punkalaitumella. – Yksi suuri ero kulttuureissamme on. Hän ei koe olevansa erityisesti saksalainen isoäiti. Linnea ja Taavi pitävät askartelusta. He osaavat parantaa pienet kolhut suukoin ja puhalluksin. Heillä on aikaa leikkiä ja hassutella. Linnea ja Taavi ovat hoidossa päiväkodissa, ja Omakin pääsee heidän kauttaan mukaan päiväkodin arkeen. Käsitöitä Yksi Taavin rakastama lelu on Oman rukki. Kysyn aina, että mitä leikitään, ja sitten aloitamme leikin Linnean ja Taavin toiveiden mukaan. – Taavi kysyi kerran, että ”Oma, miksi sinulla on merirosvolaivan ruori ja kaukoputki?” Ja sitten hän ohjasi laivaansa rukin pyörästä ja katsoi ”kaukoputkella” ulapalle. Lasten saksankielen karttuminen on hänelle tärkeää. Kauniit värit ja erilaiset materiaalit suorastaan vaativat tarttumaan työhön ja innoittavat inspiroimaan. Ja heille. Joskus, hyvin harvoin saatan sanoa jonkin asian suomeksi. Hän tekee myös kastekortteja, on kirjaillut ja ommellut kastelahjoiksi pieniä sydäntyynyjä, pyyhkeitä ja kangaskasseja, joissa on vauva nimi. Uusperheeseen Martti Törmän kanssa syntyi kolmas lapsi, Kalle. Yleensä, jos Linnea ja Taavi eivät ymmärrä, mitä tarkoitan, pyydän Opa Marttia tai Onkel Kallea sanomaan asian lapsille suomeksi, kertoo Christiane Prage. Christiane Praga tuntee, että koska hän on asunut Suomessa jo niin kauan, ei hänellä ole mitään isovanhemmuuteen liittyviä saksalaisia piirteitä. Pääsiäismunia Kaksikielisyys on lahja, samoin monikulttuurisuus. Heillä on kätköissään herkkuja, karkkeja ja yllätyksiä. Linnea ei juurikaan toista sanoja Oman perässä. Ulkona puhalletaan saippuakuplia tai lennätetään leijaa. Hänen tiensä Punkalaitumelle johti vuonna 2000 rakkauden perässä. Christiane Pragan työhuone saa kenen tahansa käsityöihmisen pään pyörryksiin. Se on mukavaa! Teen myös paljon pääsiäiskoristeita kotiin kaikkien iloksi. – Leikimme samoja asioita kuin mitä päiväkodissa tehdään. Christiane Praga sanoo, että tarvikkeiden saanti Suomessa onkin välillä haasteellista. – Oli hienoa seurata, kun Kalle Saksassa huomasi, että hän pystyi vaikeuksitta juttelemaan ympärillä olevien ihmisten kanssa. Hänen mukanaan Punkalaitumen Kivisenojalle muuttivat lapset Inga ja Finn. Mummu Oma Lastenlapset kutsuvat Christianea saksalaisittain Oma´ksi ja Marttia Opa ´ksi. Korteissa ja tauluissa on yhtenä aiheena kattohaikara, Klappestorch, joka tuo Saksassa vauvat perheeseen. Ja aattona koristeltu kuusi oli valmis! Vaikka Suomessa tehdään paljon käsitöitä, ovat saksalaiset innokkaampia askartelemaan ja tekemään ristipistoja. – Suomalaisessa ja saksalaisessa kulttuuri on se ero, että täällä vauvan nimi pidetään salaisuutena ristiäisiin saakka. – Puhun lastenlasten kanssa saksaa. Sillä mikä onkaan Linnealle ja Taaville mukavampaa kuin käpertyä isoäidin, neliöistä virkatun, lämpöisen peiton alle syömään Oma Pragan leipomaa pullaa, sitä neljättä, ihan luvan kanssa! Liebe Oma, rakas mummu Anu Koskua Oma ja Linnea tekevät yhdessä kortteja. Viime jouluna Oma valmisti lapsille adventtikalenterit. Taavi puolestaan rakastaa matkimista. Esimerkiksi narsissikentät kukkivat. Taavi puolestaan leikkii mielellään Finn-enon vanhalla puisella Brio-rautatiellä. Torstaina helmikuun 18. Lastenlapsille Christiane Praga on askarrellut taulut, joissa on heidän nimensä, syntymäaikansa, pituutensa ja painonsa. Sekä nukeille, joita voi ulkoiluttaa nukenvaunuissa. Linnea viettääkin aikaansa Oman työhuoneessa erilaisia lankoja, neuloja, puikkoja, nauhoja, papereita, kyniä, kankaita, helmiä, puuhahmoja tutkiskellen ja ihaillen. Kun lapset haluavat ottaa toisen, kolmannenkin pulla, antaa Oma luvan
Tavaramuistamisia on ollut mukana parin vuoden ajan. Marko Ketola, Seija Mahlamäki-Kultanen ja Sirpa Jalli laittoivat viirin lumiukon hattuun. Wanhoja tansseja tanssitaan rajoitusten salliessa toukokuussa. Onhan se mahtava nähdä, miten iloisia vanhemmat ovat siitä, kun heidän perhettään muistetaan, Mölsä sanoo. Suomen Ladun valtakunnallinen tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Yleisöä ei penkkareihin osallistunut. Tässä ei kastu lainkaan, sanoo Pentti Rautava. Kunta lahjoitti tänäkin vuonna Punkalaitumelle syntyneille uusille vauvoille 300 euron rahalahjan. Koronan takia kunta ei järjestänyt tänä vuonna perinteistä Vauvailtaa, vauvaperheet kävivät noutamassa lahjansa kunnantalolta. Teksti: Juha Aro Penkkarit hoituivat Punkalaitumella koronan vuoksi hieman aiempaa rauhallisimmissa merkeissä.. Torstaina helmikuun 18. – Tämä on paljon mukavampaa kuin suojalumesta pallojen pyörittäminen. – Yllättävän nopeasti pakkaslumi kovettuu muotoonsa laatikossa. Viisi abia olivat kuitenkin saaneet luvan kutsua paikalle läheisiään, jotka pääsivät maskit kasvoilla tutustumaan myös koulun käytävien koristeluihin muun koulun väen ollessa luokissa. Perinteistä alempien vuosiPenkkaririemua pienimuotoisesti kurssien oppilaiden kastelua ei järjestetty. – Teemme lumiukkoja pakkaslaatikkotekniikalla. Pois oli jätetty myös penkkariajelu. – 13 yrittäjää ja yhdistystä ovat kunnan lisäksi mukana vauvalahjassa. Meille on tulossa lastenlapsia ensi viikolla hiihtolomaa viettämään ja ajattelimme tehdä heidänkin kanssaan lumiukkoja. Punkalaitumen Latu ja Polku lähti mukaan ensimmäistä kertaa. Penkkarien jäljeen abeilla alkoi lukuloma. Korona-aika näkyy myös siinä, että abien lähdettyä Yhteiskoulun ”wanhoiksi” nousseet lukion toisen vuosikurssin oppilaat eivät järjestä perinteisiä Wanhojen tansseja tässä vaiheessa. Vilhelmiina Vierjoki täytti lumilaatikoita 4H-yhdistyksen pisteellä torilla. Korona-ajan rajoitukset näkyivät penkkareissa siinä, että tällä kertaa tarjolla ei ollut koko koulun yhteistä ilonpitoa. Noin vartin päästä lumilaatikosta voi kipata muotoonsa kovettuneen lumipaakun, sanoo Punkalaitumen Ladun ja Polun puheenjohtaja Sakari Pärssinen. Suomen Ladun tempukseen ”Pihalla kuin lumiukko” pääsi osallistumaan Pietarinaukiolla, torilla, Pakarin pihapiirissä ja KaruSellin edustalla. Punkalaitumella tehtiin viime sunnuntaina urakalla lumiukkoja. Pakkaslunta lapioidaan laatikkoon jurkoontumaan eli kovettumaan. Penkkareissa ei voitu toteuttaa perinteistä ohjelmaa, mutta se ei iloista tunnelmaa haitannut. Uusista vauvoista kun riemastuvat kaikki, naurahtaa kunnan hallintoja talousjohtaja Oili Mölsä. Syksyllä käyttöön otettu uusi koulu oli kuitenkin koristeltu penkkarien tapaan ja seiniltä löytyi huumoripitoisia kommentteja koulun muista oppilaista ja opettajista. Aamulla oppilaat pääsivät katsomaan luokissaan abien tekemän videon ja penkkarin juhlijat poikkesivat vain nopeasti luokissa jättämässä makeat terveiset. Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat maaliskuun puolivälin tienoilla. Alueella hääriikin kymmenkunta yhdistyksen jäsentä lumiukontekopuuhissa. Lumiukkoja keskustan joka kolkkaan Viime vuoden tammikuussa syntyneet Juuso ja Jasu Torkkola vierailivat kunnantalon esitehyllyllä samalla, kun äitinsä Kati Torkkola nouti vauvalahjan. Ei tarvitse paljon ihmisiä houkutella mukaan. Anu Koskua Hanna-Mari Kamppikoski Pentti ja Seija Rautava laittoivat yhden lumiukon istumaan penkille. päivänä – N:o 7 – 2021 10 – Vauvalahjaa on aina ollut ihana kerätä. Rehtori Arto Asa oli tyytyväinen, että koulun koristelussa oli huomioitu se, että kyse on uusista tiloista. Lumiukkokumppaneina Punkalaitumen Ladulla ja Polulla olivat MLL:n Punkalaitumen yhdistys, Punkalaitumen 4H-yhdistys ja Punkalaitumen Lions Club. Ja pysyy kasassa. Seija ja Pentti Rautava olivat tehneet jo monta lumiukkoa. Pietarinaukiolla on Punkalaitumen Ladun ja Polun lumiukkopiste. Vauvalahjaan ovat tänä vuonna kunnan lisäksi osallistuneet Fysioterapia Loposen Lapasesta, KSupermarket Pouru, Kesälaitumen Kukka, Kahvila Myötätuuli, Laitumen Pallo, Punkalaitumen Sanomat, Punkalaitumen Apteekki, Sanarakas Oy, Vaatekauppa Katariina, Vanttilan Muovi Oy, Pieni Saippuakauppa, Punkalaitumen Osuuspankki, Punkalaitumen MLL-yhdistys. Vauvalahja 2020 syntyneille Yhteiskoulun lukion abit pääsivät järjestämään pienimuotoiset penkkarit viime viikon torstaina koronapandemiasta huolimatta. Sen lisäksi muutkin ovat mukana muistamassa vauvoja. Pentti Rautava pitää pakkaslaatikkotekniikasta
Tämä on edelleen heinäkuun ohjelmassa. 010-2193460. maaliskuuta mennessä voi omat ukkonsa ilmoittaa mukaan valtakunnalliseen kisaan järjestön sivuilla olevaan laskuriin. Hakemus tulee täyttää mieluiten sähköisesti MTLH:n kotisivuilta www.mtlh.fi Tiedustelut hakemuksiin ja valintaan liittyen MTLH:sta arkisin klo 9-13 p. Laajakaistahankkeiden eteneminen on siten entistä tärkeämpää. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Tilitämme ne yhdistyksen tilille. Kun aiemmin monissa tietokoneella tehtävissä töissä oli tavanomaista, että etänä sai tehdä päivän viikossa, niin jatkossa se voi kääntyä toisinpäin eli pitää olla päivä viikossa toimistolla. Intoa olisi kokeilla kesäkahvilaa/olohuonetta talolla. www.elakeliitto.fi/punkalaidun Suomen Ladun Ulkona kuin lumiukko -tapahtuma innosti Seija Mahlamäki-Kultasen mukaan punkalaitumelaiset kuutioukkojen rakentamiseen. Tietoa talosta on laitettu myös nettiin www.seurantalot.fi. Tässä tarvitaan yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. ilmoitus@punkalaitumensanomat. Tästä on hyvä jatkaa kesää kohti. Toinen merkittävä syy on etätyön valtava lisääntyminen. Kesäkahvila voisi vaikka työllistää pari nuorta. Korona on kuitenkin saanut aikaan muutoksen, jota keskittämisen nimiin vuosikymmeniä vannoneet tutkijat ja päättäjät eivät olisi ikinä uskoneet. Vanhojen elokuvien esittäminen omina näytöksinä on ilman muuta listalla. Viime vuoden peruuntuneiden tapahtumien järjestämistä ei ole unohdettu. Korona on saanut jälleen arvostamaan omaa rauhaa, omaa tilaa ja luonnonläheisyyttä. Kannattaa seurata myös talon ilmoitustaulua ja Punkalaitumen Sanomien Seurat toimivat -palstaa. Tässä vaiheessa ilmojen lämmetessä jatkamme paikkojen kunnostamista. Matkan varrella nuotio, omat eväät. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. Tampere on pärjännyt väestötilastoissa edelleen hyvin, mutta silti Tampereen keskustassa on jo vuokralaisen markkinat, kun hyvin pitkään on ollut vuokranantajan markkinat. On väläytelty ajatusta jonkinlaisesta matkailupakettista, jossa yhtenä kohteena olisi työväentalo ja vanhat elokuvat. Sitä laajennetaan myös uudempaan elokuvaan. Pakarilla Lions Club rakensi useita lumiukkoja, yksi niistä oli taitavasti sijoitettu mukkelis makkelis eli se lepää selällään tossut kohti taivasta. Maaja metsätalous on kuitenkin maaseudun kivijalka ja sen toimintaedellytykset on turvattava. Lähtö Peuralan pihapiiristä 21.2. Rakennusprojekti on loppuraportointia vaille valmis, ja kokonaisuudessaan se oli yksi perinteisen talkootyön voimannäytös. Tulee kuitenkin muistaa, että maaseudun tulevaisuutta ei voi laskea pelkästään etätyön varaan. Unelma omakotitalosta on monille nuorille perheille mahdoton saavuttaa Tampereella, mutta realistinen Punkalaitumella. – 14. Elokuvatoiminta on saatu hyvään alkuun. Vastaavasti Punkalaidun oli väestötilastossa välillä jo plussallakin ja loppuvuosi oli hyvä myös Sastamalassa. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Torstaina helmikuun 18. Laittakaa niitä tulemaan edelleenkin. Koronakriisi on aiheuttanut merkittävän muutoksen väestökehityksessä. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Kiitos kuuluu talkoolaisille! Sydäntalvella on palaveerattu pienellä porukalla ja mietitty tulevia tekemisiä. Kysyntä suuntautuu nyt ympäri Pirkanmaata. Vielä ehtii mukaan. klo 18-20, opasteet kirkon parkkipaikalta. Tulevalle kesälle oli jo suunnitelmissa elokuvafestivaali Huhtamo International Film Festivaalin kanssa. Tekemistä riittää. Viimeisissä asukastilastoissa Espoo oli suurin muuttotappiokunta Suomessa ja myös Helsinki oli miinuksella. Siksi vanhoihin taloihin kohdistuu nyt kovaa kiinnostusta, kun kokonaishinta remontteineen pysyy kohtuullisena. Hyvästä korjauksesta saatiin palkintokin. Etätyö tuo maaseudulle jonkin verran uusia hyväpalkkaisia asukkaita ja mökkiläisiä, mutta myös perinteisten maaseudun ammattien pitää kannattaa. Kevättalven aurinko ja luminen maisema luovat tunnelmaa. 4 ja 6 km lenkit. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Toimintamme edelleen tauolla. MLL:n joukko rakensi yhdeksän lumiukkoa. Tämä on täysin vastoin kymmeniä vuosia jatkunutta keskittymiskehitystä, jossa muuttoa on tapahtunut erityisesti pääkaupunkiseudulle. Tähän asiaan on nyt ryhdytty ja selvityksiä tehty päät höyryten. Punkalaitumella on monia erilaisia hienoja kohteita, jotka varmaan kiinnostavat. On herännyt myös toiveita liittyen kotimaan matkailuun. Printhaus Oy – Pori 2021 Vt. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. Tämä monipaikkaisuus toki edellyttää sitä, että tietoliikenneyhteydet toimivat kaikkialta maasta. Suunta voi siis kääntyä Punkalaitumella ja monessa muussa kunnassa. Mukavasti on saatu toiveita ja vinkkejä; tansseja, länkkäreitä, karaokea ym. Mukava tapahtuma, lapset osallistuivat mielellään, kertoo Karoliina Valonen. Eniten muutoksista kertoo kuitenkin se, että maaseudun asunnot ovat menneet kaupaksi ennätystahtia. Soita tai jätä soittopyyntö torstaisin klo 11-13: 041 318 6650. Talon sisustaa on siivottu ja järjestelty. Jos on intoa tekemiseen, niin tervetuloa! Teksti: Työväentalon väki Kuulumisia kunnasta Työväentalo odottaa kesää Seurat toimivat Punkalaitumen Latu ja Polku Kuutamohiihto: Elvytetään vanha hiihtoperinne korona-ajan turvavälein. Tiedoksi: Jäsenmaksut jaetaan jäsenten postilaatikoihin, jos haluatte maksaa käteisellä, voitte tuoda maksut kukkakaupalle Hilkalle. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. Arto Satonen Kansanedustaja Mäenpään työväentalo odottaa kesää! Viime vuoden tapahtumien onnistuminen loi hyvän vireen. Yhteiskunta on siis muuttumassa siten, että yhä useampi voi valita asuinpaikkansa työpaikasta riippumasta. Kevään osalta tapahtumien järjestäminen on vielä auki. Kiinnostus maaseutua kohtaan johtuu osittain siitä, että asuminen omakotitalossa suurten kaupungien keskustoissa on kallista ja jopa Tampereen kehyskunnissa selvästi kalliimpaa kuin maakunnan reuna-alueilla. Mäenpään työväentalon fb -sivuilta löytyy tietoa talon tapahtumista ja muustakin (fb Punkalaitumen Mäenpään työväentalo). Ulkona kuin lumiukko -kampanja jatkuu 17.2.-14.3. 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. On siivottu pihaympäristöä ja kunnostettu ja lisätty parkkipaikkoja. Oma vanha projektori on kunnossa ja sen toimivuus käytännössä kokeiltu jo useampaan kertaan. Työ sujuu, kun on hyvä yhteishenki. Meille oli tehty valmiiksi kuutioita ja askarreltu värikkäitä jääkoristeita. Asiantuntija-avulla on elokuvakoneen äänentoistokin saatu kuntoon. Lomateema: Työt takana -loma. päivänä 2021 – N:o 7 – 11 Hanna-Mari Kamppikoski Terveisiä eduskunnasta Maaseudulla on nyt elin voimaa Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. Viime syksynä raivattiin kakkoskerroksesta tilaa sillä ajatuksella, että kävijä voisi istahtaa katsellen laitumen maisemia ja nauttia kupposen kahvia. Etätyö on valtava mahdollisuus maaseudulle. Kun on runsaasti omaa tilaa ja rauhaa, kohtuuhintaiset asunnot ja arjessa tarvittavat palvelut toimivat, niin maaseutu on kilpailukykyinen vaihtoehto. Korona-ajan jälkeen tilanne toki hieman tasoittuu, mutta monissa ammateissa etätyö jää pysyväksi. Ulkorakennuksellekin saatiin katto. Erilaisia muita kulttuuritapahtumia on suunnitelmissa ja niitä järjestetään, kunhan vain pandemiatilanne sen sallii. Yhteinen tekeminen on innostavaa. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. Eläkeliiton Satakunnan piirille on varattu vuodelle 2021 seuraavat tuetut lomat: Lehmirannan lomakeskus 3.5.2021-8.5.2021, Härmän Kylpylä 15.8.2021-20.8.2021, Rokua Health & Spa 26.9.2021-1.10.2021. Korona-Suomi on ottanut valtavan digiloikan ja siinä sivussa on myös maaseudulle avautunut uusi mahdollisuus. Hakuaika päättyy 3kk ennen loman alkamisaikaa. – Meillä oli hienona apuna kirjaston ja Työpajan väki. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Nyt on sen hyödyntämisen paikka. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Ilmoita oma lumiukkosi valtakunnalliseen laskuriin! Punainen Risti Terveyspiste suljettuna toistaiseksi. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaa asumisen lähes missä tahansa, vaikka toimisto sijaitsisi Helsingissä tai Tampereella. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Mukaan vaan katsomaan, mitä on tekeillä ja/tai muuten vain tutustumaan paikkoihin
Laskuoja vetää, niin, että solina käy. 0400 577 900. Kuntavaaleissa päätetään siitä, miltä kotikuntamme tulevaisuudessa näyttää. Viimeksi kuvapulmamme oli kuvattu Yli-Kirran lumisissa maisemissa. Puh. Uuden padon äärellä seisoo kolme hyvin tyytyväisen näköistä miestä. Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä päätti tiistaina vapauttaa alle 12-vuotiaiden harrastustoiminnan kymmenen henkilön ryhmäkokosuosituksesta. Onko tuttuja seutuja. Viisi metriä pitkä ja viisi metriä leveä pato on rakennettu lohkokivistä ja harsokankaista. päivänä – N:o 7 – 2021 12 Metsärannan Liha Metsärannantie 100 02-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna ma-to klo 6 12 pe klo 6 17 NUOHOUSTA Nokinenä Paananen Puh. – Anomuksen laitoimme ELYkeskukselle jo vuonna 2017, mutta viime vuonna säät eivät olleet tähän työhön ollenkaan suotuisia. Torstaina helmikuun 18. klo 18-20 Latu ja polku elvyttää perinteen. Oikeaa vastausta voi arvuutella vaikkapa lehtemme FB-ryhmässä. Oinaanojan kanssa uutta patoa olivat ihailemassa allasvastaavana toiminut Matti Lehti ja maanomistaja Pasi Siukola. Myllyojan uusi pato ilahduttaa Vehkajärvellä Matti Lehti, Jorma Oinaanoja ja Pasi Siukola olivat uuteen patoon erittäin tyytyväisiä. Pohjapadon kanssa kalojen liikkuvuuskin on huomattavasti parempi. Vanhempien tulee vain saattaa lapset harrastamaan, eikä jäädä sisätiloihin, todetaan pandemiaohjausryhmässä. Hanna-Mari Kamppikoski Punkalaitumella rokotettujen määrä kasvussa. Entäs tämä kuva. Kokoukseen osallistuvia pyydetään ilmoittamaan yhteystietonsa viimeistään 1.3.2021 Kaija Jokelalle, puh. Pakkas-lumikeli sen sijaan sopi hienosti, ja nyt työ on tehtynä, kertoo pitkään Vehkajärven Suojeluyhdistyksen puheenjohtajana toiminut Jorma Oinaanoja. 040-824 0022 HUITTISTEN SEUDUN SOTAINVALIDIT RY:n vuosikokous pidetään koronavirustilanteen (COVID-19) aiheuttaman tartuntariskin pienentämiseksi etäyhteyksin, koska kaikki varsinaiset ja puolisojäsenet ovat iäkkäitä ja heillä on siksi korkea riski sairastua vakavasti. Lisää rokotetta. Tervetuloa etäkokoukseen! Kuuutamohiihto 21.2. Yhteystiedot: Linda Lähdeniemi, 044-2050224, linda.lahdeniemi@punkalaidun.fi Maksaja: Punkalaitumen Keskusta Haluatko sinäkin päättää meidän kuntamme asioista. Hanna-Mari Kamppikoski Ehdokaslistat jätetään 9.3.2021. 050 550 9369 Myllyojan uuden pohjapadon rakentaminen Vehkajärvellä on saatu päätökseen. Missä päin Punkalaidunta sijaitsee tällainen hiekkatie. Nuotio, omat eväät. – Aikaisempiin rokotettujen määriin kasvua tällä viikolla tulee yhteensä 60, eli on jo rokotettu ja keskiviikkona rokotetaan yhteensä kuusikymmentä 85 vuotta täyttänyttä henkilöä. Halutaan vuokrata KESÄMÖKKI VEHKAJÄRVELTÄ ensi kesäksi. Missä mahtaa sijaita tällainen ihana, maaseutumaisemaan hyvin sopiva hiekkatie. Lähtö turvavälein Peuralan pihapiiristä, opasteet paikalle kirkon parkkipaikalta. Solisee somasti – Nyt vedenpinta pysyy tasaisena. Tämä uusi pato on selvästi vanhaa lautapatoa parempi, entistä ehompi. Uutena puheenjohtajana on jo aloittanut Elias Tepsa. Tuo 60 on se määrä, mitä tällä viikolla saatiin rokotetta Punkalaitumelle, kertoo sosiaalija terveysjohtaja Päivi Tryyki. Olemme kevään aikana julkaisseet visaisia kuvapulmia lukijoidemme ratkaistaviksi. Vuosikokous pidetään sähköpostin välityksellä. Vuonna 1983 Myllyojalle rakennettu lautapato oli huonokuntoinen ja sen pelättiin kaatuvan ruoppauksesta aiheutuneen voimakkaan virtauksen takia. Tule Punkalaitumen Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Missä mennään