19 95 kg 1 99 kpl SUOMI Porsaan ulkofileepihvit Pirkka Peruna 2 kg (0,50/kg) Maustetut Valiojogurtit 200g(1,67/kg) Järvikylä Roosa nauha Pehtoorin salaatti 120 g/(12,42/kg) Ingman Maustetut kermajäätelöt 1l, ei laktoositon, vanilja, kaura raj. 21, LA 8 . – Peijaisissa tarjoillaan riistakeittoa Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Anu Helariutta-Koskua Oolannin Tikkuperunat 400g (5,00/kg) Pirkka Appelsiini Pirkka Suippopaprika 200g (5,00/kg) Saarioinen Maksa-,makaronija perunasoselaatikot 350-400g (4,17-4,76/kg) Palvelemme MA-PE 8 . Kaikki Punkalaitumella metsästävät seurat saivat saalista ensimmäisenä viikonloppuna. 19 1 49 ps Palvelusta TO LA! 2 95 kg 2 99 pkt SUOMI SUOMI 14 95 kg 1 00 pkt 5 00 3 rs ERÄ RUODOTON HOLLANTI, ESPANJA SUOMI 2 99 pkt GRILLISTÄ TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 21. Täytyy tietää, että mitä tekee, jotta meillä on metsästettävää kantaa tulevaisuudessakin, sanoo Janne Uusi-Kämppä. 21, LA 8 . Hirvilupia on paikkakunnan metsästysseuroilla käytössä 46. Yhdellä luvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. SYKSYN HELPOIMMAT! 12 95 kg 1 00 kg ERÄ Ostamalla autat! Roosanauha-tuotteita myynnissä kaupalla 9 95 kg 7 95 kg Kuha tuore, perattu 99 ps TUOTTAJALLE KIITOS 1 59 kg Loimulohifilee 1 00 pkt 1 00 pkt ERÄ ERÄ ERÄ ERÄ KALATORILTA TO-LA ERÄ SÄÄVARAUS SUOMI ERÄ Tuore Ahvenfilee 6 99 kg 2 69 pkt Santa Maria Tortilla 320g Medium (3,13/kg) 3 49 kpl Metsäranta Lihapätkä 360 g (8,31/kg) PE PYYMÄEN KONSULENTTI 8 95 kg SÄÄVARAUS HIRVIJAHTIIN 4 50 2 pkt 15 50 satsi Embo wc 24 rl ja Emilia talouspaperi 12 rl PLUSSAKORTILLA ERÄ SUOMI Naudan jauheliha SUOMI Porsaan Wieninleike SUOMI ERÄ Takuumureat Naudan ulkofileepihvit Naudan maksa palana SUOMI ERÄ SUOMI Porsaan Grilliseläke SUOMI ERÄ SUOMI Sika-nauta jauheliha 1 00 kpl Broilerin grillattu koipireisi ERÄ SUOMI GRILLISTÄ Saarioinen Keitot 300 g (6,63/kg) 1 99 kpl PLUSSAKORTILLA ERÄ ERÄ PLUSSAKORTILLA 4 00 2 ps Atria Hiillosmakkara 400g (4,98/kg) ERÄ 1 99 pkt Kivikylän Palvarin lihapyörykät 350g (7,69/kg) ERÄ ERÄ ERÄ 2 00 6 prk SUOMI 25 95 kg SUOMI ERÄ NORJA ERÄ ERÄ Sjö Kylmäsavuja kirjolohifileeviipaleet 100g (27,50/kg) 5 50 2 pkt Naapurin Maalaiskana Kanan rintafileet tai sisäfileet 340-370g (9,01-9,80/kg) SUOMI PLUSSAKORTILLA Kariniemen Kananpojan marinoitu Koipireisi n.1,2 kg 10 00 3 rs PLUSSAKORTILLA SUOMI Valio Hyvä suomalainen arki juustoviipale 500g(6,98/kg) Korpela Siskonmakkarat 400g (7,48/kg) ETELÄ_AFRIKKA ERÄ ERÄ Leivon Arina tai arina rukiinen viipaloitu 400-450g (4,42-4,98/kg) Pirkka Krysanteemikimppu 7 90 kimppu ERÄ ERÄ ERÄ Pirkka Keittoja saunapalvikinkku 300g (7,50/kg) ERÄ Omena Lobo SUOMI ERÄ 12 95 kg 24 95 kg 10 95 kg Superior Kirjolohi tuore, kokonainen, raj. 19, SU 11 . 19, SU 11 . päivänä N:o 42 2021 112. opiskelijatilauksena 24 €/12 kk määräaikainen, vuosittain uudistettava – Hirvijahti alkoi Punkalaitumella viime viikonloppuna perinteiseen malliin, sanoo hirvilupien yhteisluvansaaja Janne UusiKämppä. ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi puh. Metsästysseura Haukka on käyttänyt kolme lupaa, Jalasjoen Metsästysseura kuusi, Kanteenmaan Metsästysseura kolme, Metsästysseurue Kotka kaksi ja Punkalaitumen Metsästysseura kuusi ja puoli lupaa. 19 POURU ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA-KE 25.27.10. Tosin kuivan kesän jälkeen on havaittavissa pientä puutosta vasojen määrässä. 02 767 4256 www.punkalaitumensanomat.fi TILAA Punkalaitumen Sanomat Kestotilaus 47 € Määräaikaistilauksena 12 kk 49 €, 9 kk 43 €, 6 kk 35 €, 3 kk 31 € Juurihoitoa opiskelemassa olevalle... Samalla teemme metsästysharrastusta tutuksi kaikille ja voimme kiittää maanomistajia, jotka mahdollistavat harrastuksen meille, sanoo Janne Uusi-Kämppä. Myös alueelle reviirinsä vakiinnuttaneet sudet ovat verottaneet hirvenvasojen määrää. alv) LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Hortenssia päätti ryhtyä kukkimaan oikein olan takaa Kostilantien varressa. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 21. Hirvikanta on Punkalaitumella elinvoimainen. Metsästäjien omalla vastuulla on kannanhoidollisesti oikeanlainen metsästäminen. Yhteensä käytössä on siis 51 kaatoHirvijahti alkoi lupaa. Näiden lisäksi on viisi ns. Peijaiset tulossa Pietarinaukiolla järjestetään sunnuntaina 7.11. 2 kalaa/tal. Keskiviikkoaamuun mennessä oli käytetty 20,5 lupaa. 24.10. 2 55 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (5,67/kg) MAANANTAINA 4 25 kpl Pullapitko 500 g (8,50/kg) UUNITUOREET 3 55 ps Iso sämpylä 5 kpl (5,92/kg) Palvelemme MA-PE 8 . – Kaikkia lupiahan ei tarvitse käyttää. 3 kpl/talous. kaikille avoimet peijaiset. pankkilupaa, eli sellaisia lupia, jotka yhteisluvansaaja voi antaa esimerkiksi hirvitihentymäalueelle
Hinta 5e (eläkeläiset ja työssä käyvät), 2e (työttömät). Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: ”Mene ja julista kensaani Israelia vastaan!”” Aam. 7:14–15. Kaivaten Sisarukset perheineen Sisarusten lapset perheineen Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Näistä Jalasjoen metsästysseuran ja Punkalaitumen metsästysseuran hirvimiehet ovat jo kaataneet saamiensa lupien edellyttämät eläimet. Ma 1.11. Elvi Su 24.10. Punkalaitumella ottaa tänä syksynä hirvenmetsästykseen osaa kaikkiaan viisi metsästysseuruetta. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. Toisaalta woi otaksua myöskin sitä, että warkaus on tapahtunut muiden kautta tällaiseen aikaan, jotta jäljet täten tulisiwat paremmin peitellyiksi. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen me olemme matkalla. Pyykkö. Jumalanpalveluksen toimittavat Asko Ojakoski ja Vuorinen. Toimitus pahoittelee kuvaajan nimen puuttumista. Gal. klo 16.30 Tulkin raamattupiiri srk-talolla. klo 13-14.30 Torstaitreffit srk-talolla. 23.10. 3:11. Pe 29.10. Paasikallio, Mäkinen. klo 18 Kinkerit Jalasjoen Nuoriseurantalolla. 24.10. Kaipia, Löytty. Jalasjoen ja Punkalaitumen metsästysseurojen hirvet kaadettu Tämän syksyn hirvenmetsästys alkoi 16.10. Pe 22.10. klo 17-18 Puuhis-kerho Pappilassa. Penttilä Sydämelliset kiitokset muistamisesta. Kaipauksella muistaen Taisto Tapio sukulaiset ja ystävät Siunattu 16.10.2021 läheisten läsnä ollessa. 22.10. Nämä jäävät kanavalle katsottavaksi ja kuunneltavaksi pysyvästi. klo 17 Pappilan puikot srk-talolla. 25.10. To 21.10. Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. --” Matt. Kuninkaittenkin edessä kerron arkailematta sinun liitostasi. Pyykkö. Isoset, Tasanen. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. 27.10. Herramme näki ja luokseen kutsui. Su 31.10. Keskusteluja palautetilaisuus seurakunnan kiinteistöstrategiasta. Ensimmäiset hirvet kaadettiin paikkakunnallamme heti ensimmäisenä metsästyspäivänä ja jatkoa seurasi sunnuntaina. Milloin tuo warkaus on tapahtunut ei warmaan tiedetä, sillä kadonneet tawarat oliwat käyttämättä olleet koko loppuwiikon ja kun omistaja niitä lauwantaina alkoi etsiä asettamistaan korjupaikoista, oliwat ne jo pantu parempaan talteen. 26.10. Hirvikanta Punkalai– Waalisaarnansa piti täällä täkäläiseen kappalaiswirkaan wiime sunnuntaina wiran ainoa hakija Hinnerjoen kirkkoherra Yrjö Henrik Walter Mäkelä. Rakkaamme Pirjo Tuulikki TERVAKOSKI 14.10.1945 25.9.2021 Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Käsidesi kaupan päälle! p. klo 18 Kirkkokuoro ja Laitumen Laulajat kirkossa. Missä teidän riemunne ja innostuksenne nyt on. Ja mikä tärkeintä Lutherin ajatuksissa, Pyhä Henki herättää pelastavan uskon. 21.10. Liturgi: Petri Paasikallio, saarna: Auni Kaipia, kanttori: Sari Mäkinen. To 28.10. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Torstaina lokakuun 21. Messu striimataan Facebookiin ja siirretään myöhemmin YouTube-kanavalle Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset To 21.10. Pyykkö. To 28.10. Kiitos osanotosta. Perjantaita wastaisen yön majaili talossa eräs tuntematon kuljeksiwainen kaupustelija, johonka epäilykset owat langenneet, jonka olinpaikka ainakin toistaiseksi on pysynyt tietämättömänä. Ti 26.10. Messussa avustaa Maaja kotitalousnaiset ja he tarjoavat myös kirkkokahvit kirkossa. tumella on tänä syksynä ennätysmäisen runsas. Aamulenkki lähtee seurakuntatalolta klo 9.15. Meillä on vain yksi Jumala, Isä. klo 19 Virrenveisaajat srk-talolla. Hengeltä saadaan lahjana niin rakkaus, ystävällisyys kuin kärsivällisyyskin. 1. Pientä iltapalaa ja pullakahvit. Lutherille tärkeitä olivat myös Hengen hedelmät. o.s. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Pyykkö. Kor. Kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea. Srk:n YouTube kanavalla ”Punkalaitumen srk jumalanpalvelukset” on julkaistu neljä rukoushetkeä: Aamurukous Laudes, päivärukous AdSextam, iltarukous Vesper sekä rukoushetki päivän päättyessä Kompletorio. Se ei ole vain kaihoisaa nostalgisointia, vaan reformaation ydinkohdat ovat ajankohtaisia ja juhlapäivän arvoisia myös vuonna 2021. klo 11 Arkilounas srk-talolla. o.s. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät. Tervetuloa kinkereille! Kinkeriemäntänä on Liisa Heikkilä. Luvassa on mukavaa jutustelua ja yhdessä oloa hyvässä seurassa. Ilmoittautumiset petri.paasikallio@evl.fi tai 040 804 8812. Markula. Aiheena on päivän rukoushetket. ”Te olette maan suola. päivänä – N:o 42 – 2021 2 Reformaation muistopäivä tuo sanana mieleen helposti jonkun edesmenneeseen muistelun tai tomuiseen menneisyyteen kurkottamisen ja sanan sävy voi olla aika surumielinen. sa, millä se saadaan suolaiseksi. 5:13. Muissa tehtävissä seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Taikayöntiejutun kuvat Viime viikon lehdessä olleen jutun ”Taikayön tielle suunnitteilla uusi hanke” kuvista kaksi oli Tiia Korhosen ottamia. Jalasjoella hirvimiehillä oli lupa kolmen hirven kaatoon ja Punkalaitumen metsästysseuralla neljään hirveen. Ke 27.10. Pyykkö. Kuollut: Matti Juhani Rantanen 76 v., Pirjo Tuulikki Tervakoski 75 v., Eeva Helena Kivelä 96v. To 21.10. Wiime wiikon lopulla häwisi Kostilan Isoerkkilän rengiltä jalkineet ja taskukello. Pe 29.10. Lämpimät kiitokset osanotosta suruumme. klo 18 Kiinteistöstrategia-ilta Pappilassa. Voin todistaa teistä, että olisitte silloin antaneet minulle vaikka silmät päästänne, jos se olisi ollut mahdollista. 8:6. Rakkaamme Matti Juhani RANTANEN 4.11.1944 3. 46:7–8. klo 18 Miesten ilta srk-talolla. Ps. Tervetuloa. Mäkinen. Vetäjänä Kaj-Erik Tulkki. Waalin toimittaa Huittisten kappalainen, pastori Hakala. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan isän luo. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. klo 19 Virrenveisaajat srk-talolla. Kirkkokuoro ja Laitumen laulajatkuorolaisia. Ps. Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala turvanamme. Aamos vastasi hänelle: ”En ole profeetta enkä profeetan oppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Waali toimitetaan ensi sunnuntaina kirkossa jälkeen jumalanpalweluksen. klo 16 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Esa-Pekka Helanne Seurakuntapappi Kotka-Kymin seurakunnasta Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 21 pnä lokakuuta 1971 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 20. 4:15–16. pnä lokakuuta 1921 SANA SINULLE Reformaatio – Warkaita liikkeellä. Illan päättää lyhyt iltahartaus. To 21.10. Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. klo 10 Sadonkorjuun kiitos ja piispantarkastuksen aloitusmessu kirkossa. Ke 27.10. Kiitos osanotosta. Yksin uskosta ja ansioitta saatava Jumalan armo sekä Raamattu ylimpänä uskon määrittelijänä ovat yhä arvossa. Kor. Yhteisharjoitus messua varten. Kansojen meri kuohuu, valtakunnat horjuvat, maa järkkyy hänen äänestään. pnä lokakuuta 1911 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 21. 9.2021 Hiljeni askel, sydän uupui. 119:46. Mutta jos suola menettää makunPäivän sanat Rakkaamme Eeva Helena KIVELÄ 23.1.1925 Tyrvää, Sammaljoki 4.10.2021 Punkalaidun Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen. Uusi-Kuitti. Uusi-Kuitti. 1. Tämän päivän idea on kuitenkin olla juhlapäivä ja nostaa valokeilaan uskon ydinkohdat sekä Lutherin kirkkaimmat oivallukset. Äitiä rakkaudella muistaen Lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa
Hän auttoi aina kun apua tarvittiin. Kansalaiskoulu tuli vähän myöhemmin. Koululaisista perheineen ja länsipääläisistä on tullut rakkaita vuosien varrella. Kotiseutuja museotyötä kaikkine tehtävineen Anna-Maija Nevalainen on tehnyt 1950-luvulta asti talonpoikaismuseo Yli-Kirralla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka on kiinnostanut Anna-Maija Nevalaista siinä määrin, että hän on ollut Punkalaitumen kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana. Punkalaitumella vanhustenviikkoa on vietetty vuosien saatossa monella tapaa. Siel on valoa ja kirkkautta, siel on iloa ja rakkautta. Koko suku oli hänelle tärkeä. 1950-luvun opettajakoulutuksessa vuorottelivat opiskelu ja käytännön opettajantyö. Otit avosylin vastaan, etkä antanut pahaan oloon nääntyä. Hän osallistui työntekoon, kaikkeen mitä maalaistalossa tarvitaan. Tänä vuonna vanhustenviikon tapahtumien järjestäjät osoittivat jälleen kerran paikallisen yhteistyön voiman. Vanhemmat tulivat lapsen kanssa koululle, kun ei ollut autoja ja kirkolle pääseminen oli hankalaa. Rakastan sua mummoni mun, joku päivä oon taas vierellä sun. Silloin tarvittiin paljon opettajia ja meistä ylioppialaistakin moni lähti opetustöihin. Anna-Maija Nevalainen 90 vuotta – Oppilaat ovat aina samanlaisia, mutta koulujärjestelmä on muuttunut Anu Helariutta-Koskua Anna-Maija Nevalainen täyttää 90 vuotta ensi viikon maanantaina. Pienen tytön mieleen ovat jääneet sotaa pakoon lähteneet siirtolaiset, kouluihin tulleet uudet oppilaat sekä rintamalle lähtevät miehet. Anna-Maija Nevalainen iloitsee, että mieskuoron miehet veivät rouvansa Amerikkaan saakka. Vuoden 1952 syksyllä Nevalaiset lähtivät opettajiksi Enoon. Eveliina Rakkaudella Tytär Outi (Hanna) Segerman Punkalaitumen plikka Milja Lähdeniemi. Tämä ajatus kantaa edelleen. Kaunokirjoitus ja numerot muuttuivat, opeteltiin uutta matematiikkaakin. Siitä alkoi meidän yhteinen taipaleemme, jota on kestänyt 70 vuotta. Äiti rakasti käsitöiden tekemistä. Mummo oli meidän elämässä tiiviisti. Keväällä järjestettiin käsitöiden ja piirustusten näyttely. Pian heitä temmelsi pihapiirissä kolme tyttöä ja kolme poikaa. Kirjallisuuspiirissä hän kävi monia vuosia, ja lukeminen on edelleen hänelle tärkeää ajankulua. Vuosien varrella meitä opettajia kulutettiin milloin mistäkin asiasta. Raittiusjuhla, kuusijuhla ja äitienpäiväjuhla kuuluivat kouluvuoteen. Korkeimmassa taivaassa omien enkeleiden kaa. Jostain syystä erillistä hoitajaa asuntolaan ei palkattu, vaan me hoidimme keittäjän kanssa lapset maanantaista lauantaihin iltapäivisin ja iltaisin. Vanhin sisar myös, asui heidän kanssaan, kunnes aikuistui ja lensi pois pesästä. Aikaisempinsa vuosina tapahtumapaikkoina ovat olleet muun muassa Pakarin pihamaa, ns. Elokuussa 2021 hän olisi täyttänyt 100 vuotta. Maanpuolustustyötä Anna-Maija Nevalaisella on monia, rakkaita harrastuksia. Osa koululaisista sai päästötodistuksen kansakoulusta. Yhteensä Punkalaitumella oli vuonna 1955 17 koulua, ja Nevalaisten jäädessä eläkkeelle 1980ja 1990-lukujen vaihteessa enää vain muutama. He käyvätkin tervehtimässä meitä vanhuksia aika usein ja samalla auttavat kaikissa käytännön asioissa, iloitsee Anna-Maija Nevalainen. Nuorena hän toimi Lotta Svärd järjestön pikkulotissa. Kevätpäätös vaihtui jossakin vaiheessa kevätjumalanpalvelukseksi. Aika usein kouluttaja tuli tänne Punkalaitumelle. Punkalaitumelle – Valmistuin vuonna 1955 Turusta ja sen jälkeen tulimme töihin Punkalaitumelle, Länsipään koululle. – Koululla pidettiin myös hartaushetkiä, joissa kastettiin vauvoja. Rakkaus kukkiin ja puutarhanhoitoon heräsi myös niin paljon, että hän halusi siitä ammatin itselleen. Torstaina lokakuun 21. 90 vuotta täyttävä opettaja Anna-Maija Nevalainen, o.s. Nyt paremmassa paikassa olet, et enää päällä maan. Maanpuolustustyö on ollut aina tärkeää hänelle. Kansakoulussa oli vuoden mittainen jatkoluokka niille, jotka eivät menneet oppikouluun. Niin paljon ja niin kaikkea, että rivit ei riitä niitä kertomaan. Vuonna 1972 päivä laajeni koko viikon mittaiseksi teemaviikoksi. Minä aloitin opettajan työn Jutin koulussa syksyllä 1951. Seurakunnan lähetystoimikunnassa toimiminen on ollut myös hänelle tärkeää. – Kansakoulun jälkeen lähdin Tyrvään yhteiskouluun, mistä pääsin ylioppilaaksi vuonna 1951. Leipoi, kutoi sukkia, virkkasi jne. Äitini löysi jo nuorena neitosena, henkilökohtaisen uskon elämäänsä. Hän syntyi Jalasjoen kansakoulussa, missä hänen isänsä oli opettajana. Samaan aikaan kouluun tuli toiseksi opettajaksi Veli Juhani Nevalainen. Vanha koulu oli jämptiä touhua, sanoo Anna-Maija Nevalainen. Sä erotit väärän ja oikean ja suojelit kaikelta pahalta. Ompeluseuroissa, myyjäisissä. Aikoinaan hän harrasti myös posliinimaalausta. – Lapsuus oli rauhan aikaa, elettiin niin sanottuja vanhoja, hyviä aikoja. Koululle oli valmistunut kesällä asuntola lapsille, jotka asuivat kaukana koulusta. Olit tuki ja turva, olit rakkain maas, tiedän luoksesi pääsen taas. Nevalaisten aikaan koulu oli kylän keskipiste. Hän teki sielläkin käsillään töitä. Meidän talvemme siellä oli työntäyteinen. Se matka oli naisille tärkeä. mutta ennenkaikkea hän oli rukouksen ihminen. Tilaisuuksia oli runsaasti koko viikon ajalle, ja järjestäviä tahoja paljon. Se on Anna-Maija Nevalaisen mielestä hyvä koulumuoto. Hän oli lasten kanssa, vei koiraamme ulos. 1950-luvulla Länsipään koulu oli kolmiopettajainen. Lukukauden 1954–1955 AnnaMaija Nevalainen opiskeli Turussa opettajakorkeakoulussa. Myös sosiaalilautakunnassa hän toimi vuosikymmenet. Anna-Maija Nevalainen kertoo, että vuosi Enossa oli asumista korvessa. Ehkä vanha koulu oli parempi kuin tämä uudenlainen koulu. Edelleen harrastuksiin kuuluvat Reservinupseerien Naiset, Veteraaninaiset sekä Lotta Svärd perinneyhdistys. – Pohjalaiset olivat reilua väkeä. Kun Anna-Maija Mäkelä aloitti koulun, alkoi sota. Samoin käsitöiden tekeminen kuuluu päivittäisiin askareisiin. Seuraavalla vuosikymmenellä, vuonna 1967, lokakuun ensimmäinen sunnuntai vakiinnutettiin vanhusten päiväksi. Talvipakkasilla perheeni pysyi lämpimänä. Meidän neljällä lapsella, oli vauvasta asti mummon kutomat vauvanneuleet, päästä kantapäihin asti. Vanhustenpäivän ajatuksena 1950-luvulla oli tuoda esille kiitollisuus heille, jotka ovat rakentaneet nuoremmille sukupolville hyvän elämän puitteet. – Mutta opetustyö oli samanlaista kuin muissakin paikoissa. Hän pääsi opiskelemaan kaksi vuotta kestävään puutarhurikouluun ja valmistui sieltä puutarhuriksi. Oli minun tukena ja apuna lasten kanssa, kun opiskelin. Lokakuussa vietettävällä vanhustenviikolla on pitkät perinteet. Siellä teimme yhdessä koko työuramme eläkkeelle jäämiseen saakka. Hän osasi myös ommella. Hän kasvoi maanviljelijäperheessä, mummun ja papan esikoisena. Esikoisena äitini oppi jo varhain ottamaan vastuuta. – Kun kaikki kokoonnumme yhteen, tarvitaan pitkä pöytä, onhan meitä yhteensä parisenkymmentä. Mummolle omat sisaret ja veljet olivat rakkaita ja hän oli erittäin sukurakas. Äitini Milja Lähdeniemi syntyi elokuun lopulla, vuonna 1921 pieneen kylään Punkalaitumen Oriniemeen. Heillä ei ollut sähköjä, ei puhelinta, lähellä ei ollut kauppaa. Mummu avioitui lesken kanssa ja äiti sai samalla veljen ja sisaren. Hän pääsi taivaankotiin lokakuussa 2010. Minusta on erityisen hieno asia, että äiti säilytti Punkalaitumen murteen koko elämänsä ajan. Lapset sanoivat minulle ”aina kun sä oot mummon kanssa, sä puhut kuin mummo” Mummon Punkalaitumen murre vei mukaansa. Kuopukseni kirjoitti runon, kun mummo lokakuussa 2010 lähti taivaan kotiin: Jo pienenä ratsastin polvellas, enkä murehtinut maailmaa suurta. Posti tuli kahdesti viikossa, ja se luettiin öljylampun valossa. Lapset kasvoivat, mutta aina oli mummon kutomaa villasukkaa, villatumppua, villatakkia, villahousua, villamyssyä jne. Myös mieskuoro on tullut vuosien varrella tärkeäksi Juhanin lauluharrastuksen myötä. Tapahtumien järjestäjinä ovat olleet kunnan vanhusneuvoston rinnalla paikkakunnan lukuisat yhdistykset ja seurakunta. Esirukoilija ja ne esirukoukset kantavat tähän päivään asti. Ja mikä tärkeintä, tapahtumiin osallistuttiin virkeästi. Veljiä ja sisaria syntyi leikkikavereiksi. Äiti tapasi työn merkeissä myös isäni. Silloinhan käytiin koulua vielä lauantainakin. Isompana maailman myllerryksessä, tiesin et puolees voin kääntyä. Hän oli paljon mukana seurakunnan toiminnassa. Mäkelä sanoo, että lapset pysyivät samanlaisina hänen työvuosinaan, mutta koulujärjestelmä koki monenlaisia muutoksia. Äiti työskenteli puutarhurin ammatissa, koko elämänsä eläkeikään asti. Lapsenlapset ja lapsenlapsenlapsi olivat rakkaat ja mummon silmäterät. Seuraavana syksynä Juhanin opiskelut jatkuivat Turussa ja Anna-Maija lähti Juhanin sisaren kanssa opettajaksi Vaalan Säräisniemelle. – Peruskouluun siirtymisessä tuli paljon uudistuksia kouluun. Anna-Maija Nevalainen on syntyperäinen punkalaitumelainen. Tiivistahtista opiskeluvuotta ennen hän oli opiskellut jo kaksi pitkää kesälukukautta Turussa. Veli kaatui sodassa, mutta sisar eli pitkän elämän yli 90-vuotiaaksi asti. Hän oli myös opiskellut puutarhuriksi. Eläkepäivillä aika kuluuu omien lasten Mikon ja Elinan sekä heidän jälkikasvunsa vierailuja odotellessa. Lastenlapsia on neljä ja lastenlastenlapsia toistaiseksi viisi. Kiitollisuutta on hyvä muistaa jakaa kaikkina vuoden viikkona – ottamalla ikäihmiset huomioon olemalla läsnä, käymällä tervehtimässä, soittamalla kuulumisia, kertomalla, että he ovat meille tärkeitä.. Äiti oli myös taitava käsityöihminen, kuten hänen sisarensa ja äitinsäkin. Länsipään koulussa oli 70 oppilasta Nevalaisten aloittaessa siellä. Syntymäpäivänä Anna-Maija Nevalaisella ei ole vastaanottoa. päivänä 2021 – N:o 42 – 3 Virkeää osallistumista Ensi viikon maanantaina 25.10. Lapset ovat samoja, opettajat ovat samoja, mutta systeemi tulee muualta. Kansakouluaika oli pahinta sota-aikaa. Jutin koulu oli hieman pienempi, siellä oli 50 koululaista. kunnantalon tontti, joka on nykyään yrityskäytössä, sekä vanhustentalojen pihapiiri. Soppakattilan ääreen, sisarusten kaitsemiseen ja hoitamiseen sekä navettaan ja pelloille. Jo vuonna 1954 on vanhuksille omistettua päivää vietetty ensimmäisen kerran
Edes niille, jotka jättävät oman lupansa käyttämisen helmikuulle tai jättävät lupansa vallan käyttämättä. Pyyntihinnan perusteella neliöhinta on 253,43 euroa. Torstaina lokakuun 21. päivänä – N:o 42 – 2021 4 Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan Punkalaitumella on kuluvan vuoden aikana tehty yhteensä 14 kiinteistökauppaa. Riistakeskuksen puolesta kokouksen alussa puheenvuoron käyttänyt hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne oli samoilla linjoilla. – Kunta on kädetön, jos kiinteistön omistaja ei ole itse aktiivinen. Yleisenä käsityksenä on pitkään ollut, että Punkalaitumeltakin löytyy runsaasti tyhjillään olevia kiinteistöjä, joita ei aktiivisesti markkinoida. Kiinteistökauppoja 14, myytävänä 16 Juha Aro Punkalaitumella pääsee asuinkiinteistöön käsiksi parhaimmillaan erittäin edullisesti. Aiemmin Punkalaitumellakin oli suurta kansanhuvia käydä lukemassa kunnan tekniseen toimistoon tulleet tiedot tehdyistä kiinteistökaupoista. Kiinteistöt vaihtavat Punkalaitumella omistajaa myös niin sanotulla hiljaisella kaupalla. Arvontapalkinnon saivat Jesse Kaunisto, Sauli Lähdeniemi, Antti Hongisto, Esko Keto, Mauri Raitala, Juhani Soininen, Sami Paija, Jouni Kaunisto, Paavo Koliseva ja Tuija Suonpää. Kuvakaappaus Etuovi.com -sivustolta. Tilaston mukaan Punkalaitumella ei ole vuoden aikana tehty muita kiinteistökauppoja. Juha Aro Hirvikanta tavoitehaarukassa, peuroja vähennetään Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys kokoontui viime viikolla. Hirvikanta on tavoitehaarukassa, peuroja vähennetään edelleen. Alin neliöhinta on noin 253 euroa. Nykyään tämä ei ole enää mahdollista. – Hyvä, että kentältä on alkanut kantautua viestiä, että peurakanta on selkeässä laskussa. – Susia on meillä niin, että ei uskalla koirien kanssa mettään mennä ja kohta eivät uskalla mettään mennä aremmat miehetkään, puki sanoiksi tuntonsa Mauri Kittilä. Erityisesti uteliaita kiinnosti, millä hintaa kiinteistöt vaihtoivat omistajaa. Omistajan pitää olla itse aktiivinen ja netistä löytyy kyllä runsaasti erilaisia kanavia myyntiä varten, sanoo kunnanjohtaja Tuija Ojala. Nekin ovat olleet myytävänä jo pitkään. Kuntaakin on välillä huudeltu apuun kiinteistökauppaa vauhdittamaan. Kokouksessa arvottiin pienpetokisaan osallistuneiden joukosta voittajat. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi alkavalle kolmivuotiskaudelle valittiin edelleen Heikki Vanha-Kuitti. Hän ei lämpiä myöskään ajatuksesta myytävänä olevien kiinteistöiden listaamisesta kunnan nettisivuille. Yhdistyksen viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitteli toiminnanohjaajana viime vuoden alkupuolella aloittanut Vesa-Matti Lindroos. Hallitukseen uusina jäseninä valittiin Jonne Kaunisto ja Perttu Pohjala. Ostaja etsitään suoraan vaikka tuttavapiirin kautta. Hirvien osalta Antti Rinne piti nykytilannetta Punkalaitumella Riistakeskuksen tavoitteen mukaisena. Toinen huolestuttava ilmiö ovat perikuntien talot, joista niistäkään ei huolehdita ja käyttö on ehdottomasti liian vähäistä, jotta talo pysyisi ryhdissään. Seuraava vuosikokous voidaan pitää jo neljän kuukauden kuluttua, naurahti hallituksen puheenjohtaja Heikki VanhaKuitti avaussanoissaan. Haja-asutusalueelta myytyjen kiinteistöjen keskihinta Punkalaitumella on tilaston mukaan 44 667 euroa. Oy Punkahovissa sijaitseva 77 neliöinen kolmio. Peurakanta kunnan alueella on laskenut, kiitos metsästäjien.. Sen neliöhinta on 1 583,33 euroa. Nyt kanta arvioidaan 46 eläimeksi. – Peurakanta on nyt laskenut, mutta pankaa ampuen vaan edelleen, hän ohjeisti. Myytävänä 16 kohdetta Internetin kiinteistökauppaan keskittyvällä Etuovi.com -sivustolla oli viime viikolla myynnissä 13 kohdetta Punkalaitumelta ja Oikotie.fi -sivustolla kuusi, joista kolme on samaa kuin Etuovessa. – Valkohäntäpeuran sidosryhmien kanssa sovittu tavoitetiheys on alueella 33–40 peuraa tuhatta hehtaaria kohti. Rantatiellä sijaitsevista kahdesta 72 neliön kokoisesta kolmiosta pyydetään 109 000 ja 114 000 euroa. Kunta saa Maanmittauslaitokselta ainoastaan kiinteistönluovutusilmoituksen, mutta ne eivät ole julkisia. Työtä tarvitaan tulevinakin vuosina, että kanta pysyisi tavoitteessaan, Rinne muistutti. Näissä tapauksissa ei anneta rakennuksille edes mahdollisuutta, harmittelee Ojala. Alle kahden hehtaarin tontilla olevien loma-asuntojen puolestaan 39 162 euroa. Kokouksessa päästiin käsittelemään vuoden 2020 toiminta ja hyväksyttiin hieman ”jälkijättöisesti” kuluvan vuoden tavoitteet. Uudiskohteessakin hinta on ainoastaan vajaat 1 600 euroa neliöltä. Kokouksen päätteeksi keskusteltiin niin suurriistavirka-aputoiminnan (SRVA) tulevaisuudesta kuin suurpedoistakin. – Pidetään huoli, että ne saavat peuroja kaataa, joilla intoa on, eikä pantata lupia. Niin ikään hyväksyttiin kuluvan vuodet talousja toimintasuunnitelmat. mittavan tilakaupan yhteydessä ja jätetään rakennukset hiljaisesti lahoamaan vailla käyttöä. Tavoite on kunnianhimoinen ja kanta-arvoissa on suurta vaihtelua. Tavoite on 2,7–3,2 eläintä tuhannella hehtaarilla. Heikki Vanha-Kuitti kiitti kokouksen avatessaan metsästäjiä aktiivisuudesta etenkin peurojen kaatotalkoisiin osallistumisessa. Etuovessa myytävistä kohteista edullisimmin neliöitä saa Urjalantien varressa sijaitsevasta, vuonna 1917 valmistuneesta omakotitalosta. Kalleinta asumista on tarjolla hintavammassa uudiskohteessa. – Erikoista aikaa on eletty. Netissä on myytävänä Punkalaitumella myös kaksi uudiskohdetta. – Ei ole tarttumapintaa. Sihteerinä toimi Kalervo Loponen. Eli omistajat eivät ole halukkaita myymään tai vuokraamaan tilojaan kunnan kautta, eikä kunta kaikkein paras ja näkyvin myyntipaikka olekaan, jos näkyvyyttä haetaan. Kokous päätti hyväksyä sekä toiminnan että tilit ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Haja-asutusalueelta kiinteistöjä on myyty yhdeksän ja loma-asuntoja puolestaan viisi. Maanomistajajärjestön edustajaksi valittiin Timo Suonpää. lokakuuta. Myytävänä olevien kiinteistöjen neliöhinta vaihtelee melkoisesti. Toiminnantarkastajina jatkavat Juha Aro ja Kalevi Sillanpää. Onnettarena toimi Anja Keto. Metsästysseuroja hän opasti unohtamaan turhat rajoitukset peurajahdissa. Uusin myytävänä oleva kohde löytyy Punkalaitumen Pankkitalosta ja on 46 neliön kaksio. – Surullisin on se ilmiö, että ostetaan toimiva talouskeskus esim. Hallitus uudistui Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa kunnantalon valtuustosalissa puhetta johtamaan valittiin Antti Peltomäki. Pisimpään on myynnissä ollut As. Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidettiin kunnantalolla 12. – Tunnistan tämän ilmiön
– Sotilastiedustelussa muutos aiempaan. Tämä on hieno asia meille kaikille sekä yhteiskunnallisesti että paikallisesti, kommentoi Uutismedian liiton markkinointija tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen. Jos Whattsapp on pois hetken tai sähköt poikki, emme me siitä antaudu. Poliitikot katsovat, että rahoitus niihin on annettava, jotta Puolustusvoimat pystyy vastaamaan nykyiseen uhka-arvioon. Sekä painettuna että digitaalisena sanomalehteä lukee yli kaksi miljoonaa suomalaista. MTK vaatii kaupoilta lyhyempiä sopimuksia ja joustoa maatalouden talouskriisissä. – Suomalaiset ovat jälleen todistetusti osoittaneet olevansa kiinnostuneita journalismin periaatteiden mukaan toimitetuista, luotettavista uutisja ajankohtaissisällöistä. Maatalouden tulot laskevat monin paikoin hyvin heikoksi jääneen sadon vuoksi. Tällä hetkellä USA katselee kohti Kiinaa Tyynenmeren yli, mutta ei ole Eurooppaakaan unohtanut, Sakari Honkamaa kuvaili. Näistä USA on merkittävin. Painettua sanomalehteä lukee kaikista 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 56 prosenttia. Monilla tiloilla on vaikea selvitä velkojen maksusta, tulevaisuuden näkymät ovat synkenneet ja tilanpito uhkaa loppua. Koko Suomen tasolla viljasato jää samaan kokoluokkaan kuin kuivuusvuonna 2018 ja laadullisesti sato on keskimääräistä heikompi. Valtion tulee myös taata maksuvalmiuslainat Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta. Virassa ollessaan Honkamaa osallistui useiden puolustusselontekojen laatimiseen. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT 2021) mittauksen mukaan 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Vähiten sanomalehtien digitaalisia kanavia käyttävät 65 vuotta täyttäneet, joskin heistäkin kolme neljästä lukee digitaalisia sanomalehtiä. Sanomalehtien lukeminen on hyvin tasapuolista: sanomalehdet tavoittavat eri-ikäisistä suomalaisista 91–97 %. Nyt meillä on tehokkaammat keinot käytössämme, sanoo Pekka Toveri. Hän ylipäällikkönä nimenomaan edellytti, että jalkaväkimiinat pitää korvata toisella suorituskyvyllä. – Venäjä on tyypillinen yksinvaltius, jossa keskeistä on tavoite olemassa olevan regiimin säilyttämiseen. Painetun sanomalehden lukeminen painottuu yli 65-vuotiaisiin. Toverin mukaan Venäjän poliittisena tavoitteena on muun muassa moninapainen maailmanjärjestys. päivänä 2021 – N:o 42 – 5 – Suomen kyberturvallisuus on järkyttävän huonossa kunnossa. Kriisiin joutuneita tiloja autettava Toimitus Sanomalehti on kaikkien suomalaisten media. – Venäjä on katsonut jo toistakymmentä vuotta käyvänsä sotaa lännen kanssa. Natolla pelottelussa kyse on Venäjän hallinnon narratiivista, jolla perustellaan omat sotilaalliset ja poliittiset toimet lähialueilla. Akuutin rahoituskriisin helpottaminen edellyttää myös nopeita toimia niin rahoitussektorilta kuin valtiolta. – Tästäkin päätöksestä on virheellisiä tulkintoja, joissa syy vieritetään presidentti Halosen niskaan. – Suomi on päättänyt toistaiseksi hoitaa puolustuksensa yksin. Ylipäällikkö tietää, mitä hänen on tarpeen tietää, olipa hän nainen tai mies. – Kahdenvälistä yhteistyötä Suomi tekee tällä hetkellä Ruotsin, Norjan ja USA:n kanssa. Positiivinen pilkahdus kriisin keskellä MTK:n mukaan on se, että kotimaisen ruuan suosio ja arvostus on koronaaikana noussut. Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Matti Heininen puolestaan kertoi paikallispuolustuksen suunnittelusta Pirkanmaalla. MTK:n mukaan maatalous on ajautunut vaaralliseen kriisiin, josta selviämiseksi tilojen maksuvalmius on varmistettava ja ruokamarkkinoiden sopimuskäytänteitä muutettava. Vahvan digitaalisen lukemisen rinnalla on kuitenkin huomionarvoista, että lähes 2,5 miljoonaa suomalaista lukee edelleen painettuakin sanomalehteä. Lähde: Uutismedian liitto Puolustussuunnittelua ja suurvaltaintressejä avattiin Juha Aro Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa, kenraalimajuri Pekka Toveri, everstiluutnantti Matti Heininen ja kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg puhuivat Sastamalan Reserviupseerien 80-vuotisjuhlassa Sylvään koululla. Natoon liittyminen on kuitenkin poliittinen päätös. Sotilaallisesti pahin uhka on, että vieras valtion kiistää itsenäisyytemme. – Puolustusbudjetti on Suomessa 1,8 % BKT:sta. Erityisenä huolena on, miten toimintaansa kehittäneet ja investoineet tilat selviävät tilanteen yli. – Venäjä, Venäjä, Venäjä – ja Kiina, muotoili Pekka Toveri kuvasi maamme sotilaallisen suunnittelun keskeisiä suurvaltasuuntia. Hän sekä kenraaliluutnantti (evp) Sakari Honkamaa kertoivat maanpuolustuksen teemoista Sastamalan Reserviupseerikerhon 80-vuotisjuhlassa 7.10. Ennen eläkkeelle jäämistään Honkamaa oli Pääesikunnan päällikkö ja Toveri Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö. Pahimmillaan tuottajahinnat eivät erittäin rajun ja nopean kustannusnousun takia kata tällä hetkellä edes muuttuvia kustannuksia. MTK esittääkin, että elintarvikemarkkinalakia muutetaan neuvotteluvoiman tasaamiseksi niin, että päivittäistavarakaupan hinnoittelujakson enimmäisaika säädetään maataloustuotteilla kahdeksi kuukaudeksi. Hän oli mukana myös silloin, kun puolustusselonteossa presidentti Halosen aikana päätettiin esittää Suomen liittymistä Ottawan sopimukseen, jolla luovuttiin jalkaväkimiinojen käytöstä. Vain digitaalisena sanomalehtensä lukee 1,7 miljoonaa suomalaista, pelkästään painettuna 423 000 suomalaista. Torstaina lokakuun 21. Se on kyber-, informaatioja avaruussodankäyntiä, jossa painopiste on kyberja verkko-operaatioissa. Siksi olisi tärkeää, ettei mikään estäisi ihmisiä saamasta lehtiään niissä muodoissa, joissa he niitä haluavat lukea, Kirjonen toivoo. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin hyvin suurta. Miten yli 60 demokraattisesta jäsenmaasta koostuva liittouma pystyisi tekemään päätöksen hyökkäyksestä yli 6 000 ydinkärjen valtioon. Hän pohti maanpuolustuksen näkökulmasta myös kysymystä yksin vai yhdessä. Määrä ei ole staattinen, vaan uhkaperusteinen. MTK näkee, että keinot ulos ensi vuotta kohti pahenevasta maatalouden talouskriisistä on löydyttävä pääosin markkinoilta. Tyhmyyttään Halonen ei ajanut maamiinojen korvaamista, Honkamaa sanoi. Sylvään koululla. EU antaa tietyt turvatakuut, mutta kyllä Naton turvatakuu on paljon järeämpi. Hyökkäyksellistä kyberkykyä Suomella ei Toverin mukaan tällä hetkellä edes ole. Kiina pyrkii lisäämään valtaansa sekä hankkimaan taloudellista hyötyä myös Pohjolasta mutta tekee sen selvällä tyylierolla Venäjään, jolla lähialueen suurvaltana on myös laaja sotilaallinen keinovalikoima käytössään. – Julkisessa keskustelussa on usein epätarkkuus, jossa puhutaan todennäköisistä tai suurimmista uhista. – Digiaika on tuonut mahdollisuuden lukea uusimpia sisältöjä tai aiemmin julkaistuja juttuja helposti lähes paikassa kuin paikassa, juuri itselle sopivina aikoina. Emme ole sotilaallisesti liittoutunut maa. – Elintarviketeollisuudelle ja kaupalle suoraan maataloustuotteitaan toimittavien tuottajien on mahdotonta sopia ensi vuoden hinnoista, kun kustannukset nousevat voimakkaasti ja satonäkymistä ei ole tietoa, Marttila sanoo. Rahaa uhka-arvion mukaisesti Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa avasi puheenvuorossaan Suomen puolustussuunnittelun historiaa ja suunnitteluprosessia. Puolustusvoimat pystyy hänen mukaansa estämään verkkohyökkäykset ja kyberoperaatiot ”jollain tavalla”, samoin jotkut yritykset, mutta esimerkiksi valtionhallinnossa tilanne on toinen, kuten eduskunnan osalta taannoin jouduttiin huomaamaan. Vaadimme myös tukien maksatuksen nopeutusta ja suoria kriisitukia maatiloille, sanoo puheenjohtaja Juha Marttila. Kyberuhat ja -operaatiot ovat kiusallisia, mutta ei meitä niillä nujerreta. Rahaa annetaan uhka-arvion mukaan ja siksi meneillään ovat sekä HXettä Laivue 2020 -hankkeet. Strategioita on tehty, mutta ei muuta. Kyberturvallisuutta Suomessa Toveri kuvaa järkyttävän huonoksi. Sastamalassa molemmat käsittelivät erityisesti maanpuolustusta viimeisen työtehtävänsä kautta. Nyt asiaan on onneksi herätty, sanoo kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri. Naton laajeneminen on Venäjälle poliittinen ongelma, ei sotilaallinen uhka. Suomessa otettiin käyttöön siviilija sotilastiedustelun uudet lait vuonna 2019. Sanomalehtisisältöjä lukee digitaalisena 86 prosenttia suomalaisista ja 25–44-vuotiaista 93 prosenttia. Intressialue on entisen Neuvostoliiton alue ja yhtenä kätevänä välineenä intressien toteuttamiseen, on doktriini, jossa oman maan kansalaisia ollaan valmiit sotilaallisesti suojelemaan myös oman maan rajojen ulkopuolella. – Euroopan suuntaan Venäjän sotilaalliset kulmakivet ovat kolme koota: Krim, Kalniningrad ja Kuola. MTK:n mukaan maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, rehujen ja energian, hinnat ovat tänä vuonna nousseet nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti ja kesän kuivuus on pienentänyt satoa paikoin katastrofaalisesti. Sakari Honkamaalla ja Pekka Toverilla on sotilasuraltaan runsaasti kokemusta toiminnasta merkittävässä asemassa Puolustusvoimissa. – Akuutin kriisin helpottamiseksi tarvitaan lyhennysvapaita, lainojen uudelleenjärjestelyjä ja muita toimia pankkien kanssa. Meillä ei ole mitään syytä ollakaan huonoissa väleissä maailman johtavan supervallan ja merkittävän asehankintakumppanin kanssa. Honkamaan ja Toverin lisäksi Sastamalan Reserviupseerien juhlassa puhui kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, joka kävi läpi Sastamalan kaupungin toimia COVID19-kriisin kuluessa. Kilpailuttaminen saisi tapahtua aikaisintaan kaksi kuukautta ennen hinnoittelujakson alkamista. Ne siirsivät suomalaisen tiedustelun länsimaiseen tiedustelujärjestelmään. Suurin uhka on mielestäni ympäristöuhka, mutta se ei ole sotilaallinen uhka. Suurin ongelma on, että maataloustuotteiden tuottajahinnat eivät nouse päivittäistavarakaupan jäykkien ja joustamattomien sopimuskäytäntöjen vuoksi, vaikka tilojen kustannusten nousu niin edellyttäisi
Oriniemen Marttatytöt olivat osallistuneet vuonna 1955 valtakunnalliseen kaulahuivien tekokilpailuun, josta he olivat voittaneet Sopu-teltan, keltaisen, pienen kupoliteltan. Tytöille oli kuitenkin suunniteltu järjestöasu. – Pääsimme muuten kitkemään peloille, sokerijuurikasta ja mansikkaakin. Marttatytöillä ei myöskään ollut omia viljelypalstoja, viljelyharjoittelua tai kotieläimiä, kuten aikuisilla martoilla. Tyttökerhojen ohjesäännön tavoitteet tukea tyttöjen kehitystä hyviksi ja onnellisiksi ihmisiksi sekä opettaa tytöille kodinhoitoon kuuluvia tehtäviä toteutuivat. Nuorisotoimintaa Marttaliitossa tehtiin aluksi kahdella tavalla: Marttatyttöjen Partioliitossa sekä paikallisyhdistysten marttatyttökerhoissa. Sillä torjuttiin venäläisvaikutteita rajan pinnassa, tehtiin rajaseutupolitiikkaa. Juhlia järjestettiin Pikkujouluihin tulivat mukaan myös vanhemmat. Ulkoilua ja kädentaitoja oli paljon. Kudotut huivit, joita pidettiin hartioilla, olivat sinisiä, punertavia tai keltaisia. Pikkujoulujen ohjelmistossa oli runonlausuntaa, laulua, leikkejä ja yhteislausuntaa, martat kertovat. Marttaliike perustettiin 1899 nimellä Sivistystä kodeille. Kokoonnuttiin kesäisin Marttatytöt kokoontuivat pari kertaa kuukaudessa. Koulun lukukirjasta saatiin arvoituksia kyseltäväksi. Välillä tytöt tapasivat Poutalan kulmalla Söderillä saakka. Marttaliike ei ollut hyväntekeväisyysjärjestö vaan sen tavoitteena oli auttaminen naisten valistamisella ja käytännön neuvonnalla. Marttatytöt pitivät kokoontumisista päiväkirjaa, ja jokaisesta kokoontumisesta kirjoitettiin jotakin muistiin. Leirillä mentiin myös piirileikkejä. Martoissa kerhot syrjäyttivät vähitellen partiotoiminnan. Oriniemessä kokoonnuttiin muun muassa ohjaaja Tyyne Kuparisella, Aino Kuparisella tai Äärellä. Liittotasolla nuorisotyön tekeminen koettiin tärkeäksi, vaikka martoissa tiedostettiin, että maassa toimi lukuisia varsinaisia nuorisojärjestöjä. Ensimmäinen puku on valmistettu vuodelta 1935. Punkalaitumella marttatyttötoiminta loppui kun Tyyne Kuparinen muutti Ruotsiin, eikä uutta ohjaajaa enää saatu. Varoja kerättiin myös istuttamalla perunoita sekä myymällä talvikaudella tehtyjä käsitöitä kevätmyyjäisissä. Kerhot pidettiin joko Vanttilassa tai Oriniemessä. Tehtävä lankesi heille, kun tutustuttaessa niin ikään laulettiin, että ”Ken on syntynyt tammikuussa, laulun laulakoon!” Myös Punkalaitumella retkeiltiin, sillä mieleen on jäänyt ainakin retki Vehkajärven Siukolaan. Leirillä Säkylässä Toiminnassa ei pysytelty vain Punkalaitumella vaan lähdettiin myös muualle. Punkalaitumen Sanomissa 14.3.1957 olleessa kuvassa lahjoituksen ottivat vastaan terveyssisar Anneli Hallamaa ja kätilö Salme Rantala. Marttatytöt ompelivat muun muassa kastemekon, jonka he lahjoittivat Oriniemen neuvolaan. Piiriliiton puheenjohtajakin kävi ainakin tervehtimässä meitä leiriläisiä, kertoo Marjatta Naskali. Kerhot oli tarkoitettu 9–15-vuotiaille tytöille. Kun tapaamisessa ei askarreltu tai oltu ulkona, pelattiin yhdessä seuraleikkejä ja kyseltiin arvoituksia. Tuolloin kerhoilta otti matkoineen aikaa useita tunteja. Oriniemen Martat maksoivat osan tyttöosaston kuluista, esimerkiksi askartelutarvikkeita. – Me sisäistimme martta-aatteen jo nuorina, sanoo Helka Lemmetti. Jossakin välissä tytöt kerääntyivät yhteiskuvaan talon ulkorappusille. Liiton laatimassa toimintaohjelmassa oli vuodesta 1954 lähtien suunniteltuna joka kuukaudelle kahden kokoontumiskerran ohjelma. Marttatyttötoimintaa Punkalaitumella Anu Helariutta-Koskua Liisa Huuska, Marjatta Naskali, Terttu Ukkonen ja Helka Lemmetti aloittivat marttatoiminnan 1950-luvulla. Kuvassa on nelisenkymmentä tyttöä Tyyne Kuparisen kanssa. – Valoisina kesäiltoina ei ollut niin väliä, vaikka meni myöhään. – Muistan, että piiriliitosta oli mukana myös ohjaaja. Matka kesti hyvinkin tunnin suuntaansa. – Muualle Suomeen marttatyttöosastoja perustettiin aikaisemmin, sanoo Marjatta Naskali . Kuvassa on mukana myös Tyyne Kuparisen ruotsalainen kesävieras, Agneta Åkesson, joka oli tuonut lahjaksi nuken. Siniruutuinen kangas on peräisin 1930-luvulta. Niissä saattoi olla satakin henkeä mukana. Yleensä kokoontumisiin ajettiin polkupyörällä. Hän oli maatalon emäntä, joka oli käynyt marttojen ohjaajakurssit. Punkalaitumen Sanomissa 7.7.1955 olleessa jutussa kerrotaan että nuotioiltojakin vietettiin. ”Mitä tiedät ystävästäni?” eli ”Juoru” oli yksi suosittu leikki. Kauttuan Pyhäjärven leirillä oriniemeläiset olivat yötä voittamassaan Sopu-teltassa, muut punkalaitumelaiset suuressa teltassa. Selma Naskali toimi jossakin vaiheessa marttojen sihteerinä ja täti puheenjohtajana. Helka Lemmetin ja sisarensa Liisa Huuskan äiti Aino Lemmetti sekä täti Hilda Lemmetti olivat vahvoja marttatoimijoita. – Tyyne Kuparinen aloitti kokoukset aina sanoin ”arvoisat johtokunnan jäsenet”, muistelee johtokuntaan kuulunut Terttu Ukkonen. He kaikki aloittivat Orinimen Marttayhdistyksen tyttökerhossa. Tyyne Kuparinen ohjaajana Punkalaitumella marttatyttöjen ohjaajana toimi Tyyne Kuparinen Oriniemestä. Marttatoimintaan kasvettiin Punkalaitumen marttatytöillä ei ollut yhtenäistä asua kuten aikuisilla martoilla. Kädentaitoja ja seuraleikkejä Marttatytöt kokoontuivat paljon ulkona ja puuhasivat reippaita ulkotöitä. Kuva: Marjatta Naskalin albumista.. Marttatytöt seurasivat aikuisten marttojen yhdistystoimintaa ja kasvoivat siihen. Marttatytöt kokoontuivat aina viikolla arki-iltaisin. Oriniemen Marttojen 100-vuotishistoriikin kirjoittanut Marjatta Naskali kertoo, että marttatoiminta oli aktiivista varsinkin ItäSuomessa. Tyttötoimintaa jatkettiin pari vuotta, ja sen loppuessa vuonna 1957 oli jäseniä 17. Terttu Ukkonen kertoo, kuinka Tyyne opetti heille oikeaa kokoustekniikkaa. Ohjaajille pidettiin myös luentoja neuvottelupäiviä sekä heidän työnsä ohjaamiseksi toimitettiin lehteä. He toivovat, että se tulisi jostakin esille. – Yhdet isot pikkujoulut pidettiin Äären isossa pirtissä. Jäsenmaksuilla katettiin toimintakuluja. Marttatytöt Pohjoisseudun nuorisoseurantalossa 10.7.1955 pidetyssä juhlassa. Senaatin korvissa se kuulosti suorastaan vaaralliselta ja Alli Nissisen aloitteesta liikkeen nimeksi tuli Martta. päivänä – N:o 42 – 2021 6 Liisa Huuska, Helka Lemmetti, Marjatta Naskali ja Terttu Ukkonen ovat toimineet marttajärjestössä pitkään. Silloin kun marttatytöt eivät itse leiponeet, saivat he kokoontumistrahteeraukset talosta: pullaa, ruisleipää ja mehua. Ohjeet tyttökerhojen perustamiseksi olivat tulleet liitolta vuonna 1954. Siellä me sitten nukuimme vieri vieressä, jalat kohti keskellä olevaa kaminaa, sanoo Marjatta Naskali. Vuonna 1956 tytöt osallistuivat Säkylän Pyhäjärvellä kesäleirille. Myös äitienpäiväjuhlia sekä juhlia vanhuksille järjestettiin. Leirillä oli mukana myös oma ohjaaja, joka opetti leiriläisiä muun muassa uimaan. – Tyyne valmensi meitä aikuisten marttojen toimiin. Johtokunta kokoontui Marttatytöt toimivat kuten aikuiset martat. Punkalaitumelle marttatoiminta tuli sakkolalaisten siirtolaisten mukana. Päiväkirja on valitettavasti teillä tietymättömillä, mutta naiset muistavat sen vielä joitakin vuosia sitten nähneensä. Tosin emme retkeilleet niin paljon kuin partiossa, sanoo Marjatta Naskali. Kodin, kirkon ja isänmaan arvot, marttojen perusperiaatteet, siirtyivät tyttötoiminnassa luontevasti tuleville aikuismartoille. Torstaina lokakuun 21. Leiriltä on Marjatta Naskalin mieleen jäänyt, kuinka he lauloivat merimieslaulun yhdessä Aila Kuparisen kanssa. Pohjoisseudun nuorisoseurantalossa pidettiin lastenjuhlat vuonna 1955. Karjalassa olikin noin kolmasosa koko liikkeen jäsenistöstä ja paikallisyhdistyksiä enemmän kuin muualla. Heillä ei ollut huivejakaan käytössä. Aikuisille martoille järjestettiin esimerkiksi ruokakursseja, joita neuvojat kiersivät pitämässä paikallisyhdistyksissä. Lisää marttatoiminnasta voi lukea seuraavista teoksista: Marttatoiminta 1949-1974; Anne Ollila, Suomen kotien päivä valkenee; Ville Jalovaara, On suurempi koti. Sopu-teltta oli 1930-luvulla Suomessa patentoitu telttamalli, joka oli hyvin suosittu pikkuteltta vielä 1950-luvulla. Alusta saakka toiminnassa kiinnitettiin huomiota muun muassa perheiden taloudenhoitoon. He toteavat, että tuolloin oli liikenne erilaista, ja maailmanmeno muutenkin turvallisempaa. – Muistan, että joskus mentiin linja-autolla, sanoo Liisa Huuska . – Tyyne oli rivakka ihminen, joka ei paljon jahkaillut. Tyyne Kuparinen saattoi laittaa pullataikinan nousemaan, kun kerho alkoi ja isommat tytöt leipoivat sen. Heillä oli muun muassa johtokunta, joka suunnitteli toimintaa. Tytöille oma kerho Vuonna 1955 Oriniemen Marttayhdistyksen alaisuuteen perustettiin marttatytöille oma osasto. Liikkeellä oli nationalistisia pyrkimyksiä ja isänmaallinen toiminta naamioitiin kotitalousneuvonnaksi. Ohjelmassa oli paljon askartelua, virkkaamista ja neulomista. – Marttatyttöjen idea oli samanlainen kuin partion. – Iso teltta oli armeijan teltta, johon mahtui 50 henkeä nukkumaan. Toiminnan alussa marttatyttöjä oli yli 30. Myös leipomista ja ruuanlaittoa opeteltiin. Punkalaitumen Marttojen nykyinen puheenjohtaja Pirjo Kallonen (toisena vasemmalta) on kiinnostunut yhdistyksen pitkästä historiasta. Kokoontumisia pidettiin pääasiassa kesällä, mutta joskus talviaikaankin. Marjatta Naskalin ja Terttu Ukkosen marttatoimintaan johdattivat sisarusten äiti Selma Naskali sekä täti AnnaMaria Kallonen. Sakkolan Lapinlahden marttayhdistys muutti nimensä vuonna 1953 Oriniemen Marttayhdistykseksi. Sen saaja arvottiin tyttöjen kesken. Ja kun yhdessä poljettiin, ei matka tai aika tuntunut miltään, martat muistelevat. Kastemekko oli esillä, kun nykyisessä kirjastossa oli Marttojen näyttely. Martat 120 vuotta; Marjatta Naskalin kirjoittamaan historiikkia Oriniemen Martoista. Kuvassa on mukana ohjaaja Tyyne Kuparinen, ruotsalainen kesävieras Agneta Åkesson sekä nukke, jonka tämä lahjoitti arvottavaksi marttatyttöjen kesken. He ovat sitoutuneet harrastukseensa, sillä innostuksen juuret ovat yli 65 vuoden takana
Lettuja jaettiin myös osalle vanhuksista kotiin. klo 19-23 esiintymässä Kaija Pietilä jaJussi Henttonen. klo 15 syyskokoontuminen ja tarinakerho Vanhustentalon kerhohuoneessa. Seurat toimivat To 28.10. (Ei syyslomalla). Tied. Ne myös lämmittävät ja tuovat iloa silmälle. La 30.10. Kuva: Timo Karunen. Kirkkokahvituksesta huolehti Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. Punaisen ristin Punkalaitumen osaston Kulmakamari oli avoinna useampana päivänä ja siellä pääsi muun muassa terveydenhoitajan vastaanotolle sekä osallistumaan tuolijumppaan. mennessä p. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Sorkkistentie 3, Eura. Tied. Ma 25.10. Ajelu suuntautui matkustajien aikaisemmille kotikylille ja keskipitäjälle. Viikko aloitettiin vanhustenviikon messulla Punkalaitumen kirkossa. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. La 30.10. Paikkoja vielä vapaana. Punkalaitumella viikon tapahtumat järjestettiin Vertaisveturien, kunnan, seurakunnan, vanhusneuvoston, Eläkeliiton, Lions Club Punkalaitumen sekä Lions Club Fiinan, vanhustenkotiyhdistyksen sekä SPR:n yhteistyönä. klo 16-17.30 Senioritanssijat Keskuskoulun Juhlasalissa. Huittisten yhd. ja ilm. Lukionuoret ulkoiluttivat vanhuksia Punkalaitumen lukion liikuntakurssin oppilaat ulkoiluttivat Juha Aro Anu Helariutta-Koskua Matti Karunen, Sirkka Madekivi, Vilma Nurmilaakso, Matti Jokela sekä Jorma Heikkilä ajeluttivat vanhuksia katsomaan kotipihoja. klo 11-14 Kulmakamarissa, puh. Uusia pareja mukaan! Ma 25.10. KokopontuminenLenkkeillään Porttikalliolla tiistaisin klo 17. (Parillinen). Perhepeuhula sunnuntaisin klo 15.30–16.30 liikuntahallissa. Mukana Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Hypistelymuhvit ovat Englannissa muun muassa muistisairaille kehitetty virikeväline, joka antaa käsille tekemistä, rauhoittaa, palauttaa muistoja ja aktivoi. ja ilm. 040 840 7339. Pe 29.10. klo 17-20 Syyskauden päättäjäistanssit Kiikan Nuorisotalolla Törmäntie 8, Sastamala. Loimaan Seudun Sydänyhdistys Su 21.11. Linja-auto Punkalaitumelta klo 12.20. Muutama paikka jäljellä. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. (Ei syyslomalla). Kotiseutuajelulla LC-Punkalaidun järjesti lauantaina ikäihmisille kotiseutuajelun, jolle osallistui Esperi Pakarilta kahdeksan ja Saimikodilta kolme asukasta kahdessa eri ryhmässä. päivänä 2021 – N:o 42 – 7 Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi 02 767 4256 (pvm) Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. Kaamoksentorjunta-risteily 16.17.11.2021 Baltic Princessalla. Ylläsmatka 12.-19.3.2022. Paluu konsertin päätyttyä. Rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvat avustettiin invanostimella auton kyytiin. Printhaus Oy – Pori 2021 Päätoimittaja Juha Aro 045 111 5115 Toimittaja, ilmoitustenhoitaja Anu Helariutta-Koskua 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Hilman ja Matin sekä Kaisankodin ikäihmisiä tiistaina. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 22.10. klo 14 Kerho ja Syyskokoontuminen Pakarilla, mukana Petri Antila, OP kahvit. Kaikille ikäihmisille tarkoitettu tuolijumppa oli torstaina Pakarilla. Äetsän yhd. 041 318 6650. Punkalaitumen Karjalaseura Su 24.10. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Etusivu..............1,00 e/pmm 1-väri 1,10 e/pmm 4-väri 1,20 e/pmm Muut sivut........0,90 e/pmm 1-väri 1,00 e/pmm 4-väri 1,10 e/pmm Ilmoitusvalmistus 5 snt/pmm. Viikon ohjelma rakentui vetureiden Vie vanhus ulos -päivän ympärille. klo 10 Äijävirtaa KaruSellissä. Ulkoilun aikana poikettiin päiväkodille seuraamaan lasten touhuilua leikkien parissa ja myös ikäihmiset pääsivät kokeilemaan tarkkuuttaan pallonheitossa. 24.10. Pe 22.10. Os. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti Kivirannassa perjantaisin klo 16–20. Avustajina ja paikallisoppaina toimivat leijonat Jorma Heikkilä, Matti Jokela ja Sirkka Madekivi. Huhtamo Järj. klo 17-22 Wanhanajan Iltamat Honkapirtillä Huittisten Huhtamon kylässä. Jatkuu takasivulla.... klo 10 kentällä. 040 750 4046 Tapani tai seija.mahlamaki-kultanen@hamk.fi MLL Perhekahvila kokoontuu Karusellissä (Urjalantie 30 A) keskiviikkoisin klo 10–12. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. Vanhustenkotiyhdistys järjesti torstaina lettuja kahvikestit vanhustentalojen kerhohuoneessa. Vanhustenviikolla paljon tapahtumia Lukion liikuntakurssin nuoret ulkoiluttivat vanhuksia muun muassa päiväkodin pihapiirissä. Terveyspiste ti 26.10. elakeliitto.fi/punkalaidun. Katso lisätietoa sivuiltamme: www. Jalasjoen Nuorisoseura Kellonsiirtotanssit la 30.10. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Vanhustenviikon ohjelman suunnitteli vertaisveturitoimintaa vetävä Mallu Saarinen. Lokakuun ensimmäisellä viikolla vietettiin vanhustenviikkoa. Karunen Oy:n pikkubussia ajoi Matti Karunen. Hertta Huhtanen viim. Järj. Jatkuen joka toinen viikko. Veturit lähtivät Pakarin asukkaiden kanssa ulkoilemaan ja kävivät vanhustentalojen kerhohuoneella syömässä lettuja ja juomassa kahvia, joita vanhustenkotiyhdistys tarjoili, kertoo viikon järjestelyissä kunnan puolesta mukana ollut hyvinvointiohjaaja Anna-Kaisa Aalto. klo 19-23 Kellonsiirtotanssit Jalasjoen Nuoriseurantalolla. klo 14 Tarinatupa SPR:n Kulmakamarissa. Mäkiläntie 104. Tiistaisin kuntosali Pakarilla klo 16 – 18. TILAUSHINNAT 2021: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. Punainen Risti Tuolijumppa torstaisin klo 14.30 Kulmakamarilla. Torstaina lokakuun 21. klo 15 Kari Tapio 75 vuotta -juhlakonsertti Salossa. Metsästysseura Haukka Ampumakoulua maanantaisin ja torstaisin klo 18-19 kirjaston alakerrassa. os. klo 10Piirin syyskokoontuminen Euran Seurakuntakeskuksessa. Punkalaitumen Golf Talkoot la 23.10. Perjantaipäivän viihdykkeeksi kunta järjesti kirjastossa bingon. Keskiviikkona seurakuntatalossa laulettiin luontolauluja. Punkalaitumen Kunto Ampumajaosto: Ampumakoulua maanantaisin ja torstaisin klo 18-19 kirjaston alakerrassa. Hypistelymuhveja Lions Club Punkalaidun Fiinan edustajat Tarja Höijer-Brummer, Sirkka Madekivi ja Tarja Kurikka kävivät lahjoittamassa Esperin hoivakotiin Pakarille TJP Myllyniemien sponsoroimat lukulasit sekä LC Fiinan leijonien kutomat hypistelymuhvit. Ulkoiluhetken päätteeksi paistettiin Metsärannan Lihan lahjoittamia makkaroita
...jatkuu sivulta 7: LÄNSIPÄÄN YKSITYISTIEN VUOSIKOKOUS pe 12.11.2021 klo 18.00 Punkalaitumen Metsästysseuran majalla, Korkeekalliontie. 39 € www.ysiauto.fi/katsastus (Ei sisällä pakokaasumittauksia) Kesä 2021 oli LaPa:n junnuille menestyksekäs, kaikkiaan viidessä eri ryhmässä jalkapalloili yli 50 lasta ja nuorta. Lapset pääsivät kokemaan liikunnan riemua kiertämällä erilaisia toimintarasteja ympäri kenttää. Hallitus Varhaiskasvatuksen liikuntapäivä pidettiin iloisissa ja liikunnallisissa tunnelmissa Vartiolassa 30.9. Muita kohokohtia kauden aikana olivat luonnollisesti raumalaisten, porilaisten ja paikallisvastustaja LLujan löylyttäminen! Kausi päätettiin viime sunnuntaina Porttikalliolla frisbeegolfin ja ulkoilun merkeissä. Yleisurheilukentälle saapui liikuntapäivää viettämään yhteensä 44 lasta päiväkodista ja perhepäivähoidosta. Kun listaan lisätään vielä näyttävät esiintymiset erilaisissa futisja salibandyturnauksissa, voitiin kesäkausi päättää Porttikalliolla hymyssä suin ja suupielet sokerissa! P15 joukkue pelasi omassa sarjassaan kahdeksan ottelua: seitsemän selkeää voittoa ja yksi kosmeettinen tappio. Muista tarkistaa, että nämä kaikki laulut ovat mukana jokaisessa harjoituksessa. Tervetuloa! Johtokunta Lounais-Pirkanmaan Vammautuneet ry SYYSKOKOUS ke 3.11.2021 alk. Lisäksi neljä Jukka Keskitalon sovitusta Juha Vainion lauluista: Sellaista elämä on, Vanhoja poikia viiksekkäitä, Yksinäinen saarnipuu, Ääretön aava ympärilläin. Ensimmäisenä nimensä pokaalin jalustaan sai P15joukkueen Tuomo Huuska. Jos sinulta puuttuu näistä jotakin, voit pyytää näitä ennakkoon sihteeriltä vaikka tekstiviestillä (040-5824360). LaPa on kauden päätteeksi yleensä palkinnut kaikki juniorit, mutta tällä kertaa palkintoja jaettiin vain yksi, ehkä sitäkin arvokkaampi. Tarjoilua!Tervetuloa! Hallitus KEILAUS, HOHTOKEILAUS, MINIGOLF, PÖYTÄTENNIS, BILJARDI, SNOOKER, RYHMÄRUOKAILUT, A-OIKEUDET SYYSLOMAN YKKÖSKOHDE KOKO PERHEELLE! www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi Meillä voit maksaa myös näillä: Avoinna Ma-To 10-21 Pe-La 10-24 Su 12-20 Jalasjoen Nuorisoseuran SYYSKOKOUS omalla talolla 30.10.2021 klo 12.00. Tämänkin sarjan maalipörssin voitto tuli Punkalaitumelle, Otso Poutalan ollessa maalikunkku. päivänä – N:o 42 – 2021 8 UUDET AUKIOLOAJAT 1.9. Torstaina lokakuun 21. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Huoltokuja 1, Urjala — Puh. Teksti ja kuva: Johanna Viitasaari Lapsilla liikunnan riemua Vartiolassa Päiväkotija perhepäivähoitolapset viettivät liikunnallisen iltapäivän Vartiolassa. Ville Seppä ja Marko Härkälä ojensivat kiertopalkinnon Tuomolle. ALKAEN Myymälä ja lihan vastaanotto avoinna MA, TI ja TO klo 8 12 KE ja PE klo 8 17 METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. (03) 5460 966 Määräaikaiskatsastus alk. Pokaalin lisäksi Artun lahjoitukseen sisältyy kirjekuori, joka toivottavasti kannustaa palkinnon saajaa yhä kovempiin suorituksiin. Arttu Ylinen lahjoitti yhdessä isänsä Lassen kanssa huolella säilyttämänsä kiertopalkinnon. Laitumen Pallon hallitus päätti palkinnon jaettavaksi vuosittain seuran vanhimman joukkueen tärkeimmälle pelaajalle. Nuorimmat pysyttelivät vielä kotikentällä kerhon merkeissä, kaksi joukkuetta osallistui hyvällä menestyksellä Huittisissa järjestettyyn LähiTapiola-liigaan, kaksi vanhinta joukkuetta osallistuivat Palloliiton sarjoihin, joista molemmille tuloksena selkeähköt sarjavoitot. Lisäksi jokaisella ryhmällä oli useampi ohjaaja tai valmentaja, niinpä jalkapallokentällä oli poikkeuksellisen paljon vilskettä ja vipinää. Kaksi tappiota, yksi tasapeli ja seitsemän voittoa takasivat kauden päätteeksi siis myös sarjan ykköspaikan. Mestaruuden lisäksi mainitsemisen arvoista on koko sarjan maalipörssin voittaneen Twaren tehokkaat viimeistelyt. Lehtiön Karin paistamat makkarat tekivät kauppansa kuten Jokioisten Leipomon munkitkin. Huittisten seudun ympäristöyhdistys ry sääntömääräinen SYYSKOKOUS ke 27.10.2021 klo 18 Huittisten kirjaston Hermannisalissa. Paikkana Iltalan kerhohuone, Vanhainkodintie 7, Urjala. Teksti: Ville Seppä Laitumen Pallolla mainio kesäkausi Tuomo Huuska sai ensimmäisenä lapalaisena Leo Ylisen -muistopalkinnon. Kiertopalkinnon nimi on Leo Ylisen -muistopalkinto ja se on jaettu vuosina 1985–1998 Palloiluseura JuJu-78:n vuoden palloilijalle. Hoitokunta. Kello-Hovi Oy valmisti pokaalille uuden jalustan ja palautti 80-luvun kiillon. Niinköhän hänkin seuraa tämän joukkueen ja LaPa:n kasvatin Anela Ljesnjanin jälkiä aina maajoukkueeseen saakka. P12 pelaajat esiintyivät sarjapeleissä kesän aikana yhteensä 10 kertaa. klo 17. Punkalaitumen Mieskuoro Exodus, Finlandia, Gute Nacht – Hyvästi, Isänmaani, Itämaille, Kaunehin maa, Lähde (Lähteellä), Metsän kukka, Nabucco, Paavon virsi (Jukka Keskitalon sovitus), Siunaa ja varjele meitä, Suomen laulu, Sydämeni laulu, Tuule, tuuli, leppeämmin