150 g (3,33/kg) SUOMI ERÄ Järvikylä Pehtoorin salaatti roosa nauha 11 90 kimppu. pant Porsaan jauheliha 3 00 2 pkt 1 00 4 ps SUOMI Iso sämpylä 5 kpl (5,58) 3 35 ps 10 00 satsi Savustettu kirjolohifilee Pirkka parhaat Calluna 17cm Elers Medical Kasvosuojus 25 kpl/pkt ERÄ ERÄ SÄÄVARAUS PLUSSAKORTILLA 8 95 kg PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA SÄÄVARAUS SUOMI 1 49 ps 1 29 rs SAKSA LAHJOITUS 0,05 €/RASIA SUOMI Myllyn Paras Makaroni 400 g, ei tumma 12 95 kg 99 kg Broilerkiusaus ERÄ Embo wc-paperi 16rl ja Emilia talouspaperi 8rl SUOMI SUOMI SUOMI Pirkka Miniluumutomaatti 250g roosa nauha (3,96/kg) ESPANJA/MAROKKO 3 99 kg 6 90 kg 6 90 kg SUOMI ERÄ 17 95 kg PLUSSAKORTILLA PLUSSAKORTILLA 1 90 2 kpl LAHJOITUS 0,20 €/PUSSI LAHJOITUS 0,10 €/RASIA LAHJOITUS 1 €/KIMPPU Porsaan kylkiviipale SUOMI Porsaan kylki SUOMI Porsaan kyljys SUOMI Porsaan paisti luuton Porsaan etuselkä Porsaan lapa SUOMI Atria Porsaan kassler n. Lehtemme sisäsivuilla kerromme tuosta tilasta. Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ www.lvi-tapioharju.fi Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Avoinna arkisin 7-16 la suljettu Lauttakyläntie 33 Punkalaidun Palvelemme MA-PE 8 . 21, LA 8 . 2,5 kg Atria Naudan ulkofilee takuumurea SUOMI Kalaneuvos Lohifilee tuore ja ruodoton c-leikattu, vac.raj.2/talous NORJA Siika kokonainen,perattu SÄÄVARAUS SUOMI ERÄ ERÄ Kuhafilee Porsaan grilliseläke Savustettu muikku SUOMI Valio Oivariinit 350-400g tai Juokseva 400ml (5,00-5,71/kg) HK Amerikan pekoni o riginal 170g (8,82/kg) Snellman Kotimainen possun palvikinkku 400g (9,63/kg) Satamaito Kuohukerma 2dl, myös lakton (4,75/l) Coca-Cola 0,33l tlk 6-p myös zero (1,56/l) Satsuma ESPANJA Pirkka Kiivi 500g roosa nauha (4,58/kg) Sidottu kukkakimppu roosa nauha Atria Perhetilan kanafileesuikaleet 400-480g (6,23-7,48/kg) Atria Uunilenkki 400g (2,48/kg) Arla Kalinka kerrosjogurtti vähälakt. Tilalla käyskentelee satoja eläimiä. 11.10. alv) Maatalousyrittäjä Miina Huittisen ikkunasta avautuu hieno maalaismaisema. 2 45 kpl Mäki-Heikkilän Hiivaleipä 400 g (6,13/kg) MAANANTAINA 3 79 kpl Pullapitko 500 g (7,58/kg) UUNITUOREET KOTIMAISET POSSUPÄIVÄT! GRILLISTÄ PUOLA Palvelusta TO LA! Verkkokauppa osoitteessa k-ruoka.fi. Nouto ja kotiinkuljetus. Omasta maasta-sivuillamme paljon muutakin mielenkiintoista. 19 POURU ERÄ ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA VOIMASSA MA KE 12. päivänä N:o 41 2020 111. 14.10. OMASTA UUNISTA KALATORILTA PE PYYMÄEN KONSULENTTI 14 95 kg 8 95 kg 27 95 kg 2 99 rs PALVELUSTA 3 49 kg 11 95 kg PALVELUSTA 7 95 kg PLUSSAKORTILLA 17 95 kg 2 29 rs PLUSSAKORTILLA 4 00 2 kpl 6 90 kpl PLUSSAKORTILLA 99 kpl 2 50 5 kpl 9 95 kg 3 85 kpl 9 90 pkt 5 90 kg 9 95 kg 3 99 kpl sis. TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 8. vuosikerta Irtonumero 1,50 € (sis. Uutisja ilmoituslehti Torstaina lokakuun 8. 19, SU 11
Päivän sanat Lottien iltamaan. – Kuntalaki määrää, että palkkio on maksettava. Ke 14.10. Tällöin asianomainen huutaa ”bingo” ja voittaa näin välivoiton. 11.10. Palkkio puhutti. Klo 17 Pappilan Puikot srk-talolla. Pe 16.10. klo 18 Pieni iltasoitto kirkossa: Surusoitto. klo 18 Miesten ilta rennossa ilmapiirissä Pappilassa. Uimahalli tulee lopettamaan toimintansa ja kiinteistöstä hankkiudutaan eroon, kertoi kunnanjohtaja Tuija Ojala. Jotain kaunista luotamme lähti. Ps. Moottorikerhon taholta kerrottiin, että tarkoituksena on tällä tavoin saada varoja kerhon toiminnan ylläpitämiseksi. Ei sillä hywä että omat sawunsa ajasi sisään mutta kun wetää wielä lähimpien naapurienkin sawut joten kirkko on lämimttäissä kuin surkein sawupirtti. klo 13 Torstaitreffit srk-talolla. Pyykkö, Paasikallio. Tänä vuonna olemme iloinneet runsaista marjasaaliista, sienistä, omenoista ja kaikenlaisista maan hedelmistä. Tuotto oman seurakunnan lähetysja diakoniatyölle. 12:2834. Sorsa, Mäkinen. Messun jälkeen kakkokahveet kirkossa. Ilta alkaa aiheen alustuksella, jonka jälkeen on vapaata keskustelua. Punkalaitumen Moottorikerho on hankkinut tarvittavat laitteet ja aloittaa bingo-pelin ensi perjantaina VarTo 8.10. Kun hyvä lähtee kiertämään, se kasvaa koko ajan. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole.” Lainopettaja sanoi hänelle: ”Oikein opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän. Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit.” Mark. Näin paljosta muillekin riittää, niille, ken puutteessa tarvitsee.” Kiitollisuus on myös tekoja. 10.10. Juha Yli-Parrin valtuustoaloitteessa ehdotettiin, että valtuutetuille ei maksettaisi loppuvuonna kokouspalkkioita. Marja Wakkala ehdotti Timo Karusen kannattamana palkkioiden maksun jatkamista, saaden 21 valtuutettua puolelleen. Lasse Heikkilä runoilee Suomalaisessa messussa seuraavasti: ”Ei siinä voi muuta kuin kiittää, aittansa salvat kun aukaisee. klo 16.30 Tulkin raamattupiiri Pappilassa. Saarnan pitää marraskuussa papiksi vihittävä Jaana Alasentie. Tällöin myös suunnittelemme tulevien iltojen aiheita. Ja mitäpä muuta enää lisäksi tarwitaankaan. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: ”Mikä käsky on kaikkien tärkein?” Jeesus vastasi: ”Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. 8.10. Evankeliumi, jota minä julistan, sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, se paljastettu salaisuus, joka on ikiajoista saakka ollut kätkettynä, nyt on saatettu julki ja annettu ikuisen Jumalan käskystä profeetaallisissa kirjoituksissa tiedoksi kaikille kansoille, jotta ne johdatettaisiin uskoon ja kuuliaisuuteen. 16:25–26. Su 18.10. To 22.10. klo 10 Seurakunnan syysmyyjäiset srk-talon edessä ulkona. Peliin kuuluu myöskin sekoittajalaite, jossa on 90 numeroitua palloa. Asiaa puhutaan mutta ei turhan vakavasti, vaan leppoisan huumorin höystämänä. Vapaa pääsy. Tästä laitteesta saadaan yksi pallo kerrallaan ja pallossa oleva numero ratkaisee, mikä kortti saa laskea pallon hyväkseen. Kussakin rivissä on yhdeksän ruutua, joista viidessä on numero. 119:1. 119:5. Puheenjohtaja saa kokoukselta 90 euroa ja jäsenet 60 euroa. klo 14 Naisten raamattupiiri srk-talolla. Me, jotka olemme saaneet, jaamme omastamme toisillekin. Toiset taas owat puuhanneet ruumiin rawinnon ja tarpeitten walmistamisessa. Minna ja Jussi Pyysalon konsertti kirkossa. Tähän meillä on monia mahdollisuuksia, kuten oman seurakunnan syysmyyjäiset, missä tuotteet ja tavarat vaihtavat omistajaa ja samalla keräämme varoja, jotta voimme auttaa ja viedä eteenpäin sanomaa rakastavasta Jumalasta. Näin pelataan kunnes joku saa koko numerorivin täyteen. Miesten ilta järjestetään kerran kuukaudessa torstaisin klo 18.00. Kahvia ja pullaa. Ei -pikku enkelit Luojansa työssä. Suuret Kiitokset kaikille siskoille ja veljille onnitteluista 70-vuotispäivänäni! Anneli Heiskanen (o.s. Rakkaamme Heikki Juhani PENTTILÄ 23.8.1931 9.9.2020 Helähti tiuku -värähti tähti. Saarna Milla Korkalainen. Pieni iltasoitto -sarjassa on vuorossa surumusiikki. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Aloitteen mukaan ei siis voida toimia, mutta jokainen valtuutettu voi tietysti tehdä päätöksen palkkiosta luopumisesta itse. 9.10. pnä lokakuuta 1910 Vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat perjantaina 8. Kokoonnumme keskustelemaan miehiä koskettavista ja kiinnostavista asioista. Seurahuoneella siis tawataan. Kaksi tähteä meille nyt tuikettaan tuo. 1:14. Kunpa kulkuni olisi vakaa, kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi. päivänä – N:o 41 – 2020 2 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat torstaina 8. tiolassa. Palkkion lisäksi keskustelimme myös rakkaasta Haukankoskesta. pnä lokakuuta 1970 Uutisia 110 vuotta sitten Punkalaitumen Sanomat perjantaina 7. On tullut aika kiittää Luojaa menneestä kesästä ja sen antimista. Keskustelemme mm. Havujen tuonti: Havujen tuontia haudoille tulee välttää ennen haravointia. pnä lokakuuta 1920 Kiitollisuus SANA SINULLE – Ei synny kalua tuosta kirkon torniporstuan kaminasta, joka wiime syksynä siihen suurilla kustannuksilla hankittiin. Ensimmäinen Miesten ilta pidetään pappilan perinteikkäässä isossa salissa. Kierroksia pelataan yleensä 10 ja voitot paranevat loppua kohden, joten kymmenen kierroksen voitto on arvoltaan noin 200 markkaa. --Yksinkertaisuudestaan huolimatta bingo on saanut harrastajia runsaasti lyhyen ajan sisällä. Kööri on pitänyt yhtämittaa harjoituksia, puhujat miettiBingoa jo Punkalaitumellakin Suosikkipeliksi nopeasti kehittynyt bingo alkaa pyöriä Punkalaitumellakin. elämän iloista ja suruista, uskosta ja Jumalasta, terveydestä, liikunnasta, ikääntymisestä, urheilusta ja kaikesta, mitä yhdessä haluamme. Keskustelu jatkuu kahvin ja pullan kera, jonka jälkeen illan päättää lyhyt iltahartaus. Ma 19.10. Sielun kaipaavan kantoivat toisen luo. Syksyn värittämä maisema kertoo sadon kypsymisestä ja luonnon valmistautumisesta lepoon. Tummuiko taivas. 119:2-3. Tervetuloa! Su 11.10. Arpajaiset. Kysymykset ja ilmoittautumiset: petri.paasikallio@evl.fi tai 040 804 8812. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä yms. Leena Tasanen Kasvatustyöntekijä Punkalaitumen seurakunta Kunnanvaltuuston maanantaisessa kokouksessa keskusteltiin muun muassa kokouspalkkioiden maksamisesta. Aurinko on hellinyt lämmöllään ja sadettakin olemme saaneet. Kiitollisena muistaen Timo sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu Huhtamon kirkossa. Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden. Suuremmitta suositteluitta luulemme yleisön ymmärtäwän, että ensi sunnuntaina on wälttämättä mentäwä Lottien kemuihin, jossa on tarjolla henkistä puolta yllin kyllin ja ruumiin rawintoa tarpeeksi asti. Sari Mäkinen esittää tuttuja, monissa hautajaisissa kuultuja urkukappaleita ja yksinlauluja. Meidän aittamme ovat pullollaan. ”Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä.” 2. klo 18 Iki-Ilta, Sadonkorjuun kiitosmessu kirkossa. 12.10. Hepr. Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan, ne, jotka eivät tee vääryyttä vaan kulkevat hänen teitään. Peltiseppä Sewon Lauttakylästä sitä käwi wiime wiikolla korjaamassa mutta eipä tuo tuosta sen paremmaksi tullut. 14.10. Pelaajille jaetaan kortteja, joissa on kolme ruudukkoriviä. 13.10. Torstaina lokakuun 8. Martti Mölsä ehdotti, että asia laitetaan pöydälle. Ps. Pyykkö. Iki-illassa ovat mukana Maatalousnaiset, Sorsa, Mäkinen. Erehdyksiä ne arkkitehditkin tekewät. Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 Käsidesi kaupan päälle! p. Wiime keskiviikkona oli myös Porin rautateollisuus yhdistyksen monttööri tuota kummaa katsomassa, saapa sitten nähdä keksineekö hän keinoa asian auttamiseksi, wai saammeko kantaa koskeen koko roskan johonka on kiinnitetty seurakunnan rahoja jo lähes tuhatkunta markkaa. Kiitos osanotosta. 010 235 1250 ma-pe 9-17, la 9-14 neet puheitansa, lausujat tutkineet runoja, näyttelijät liikkuneet lawalla j.n.e. Yhden valtuuston kokouksen kustannukset ovat noin 1 400 euroa, kokouksia on 4 – 6 vuodessa. Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä. Ps. 23:21. On siis mielenkiintoista nähdä, miten punkalaitumelainen yleisö reagoi tähän peliin; suuremmissa asutuskeskuksissa siitä on tullut pop. Musiikki: Ke 14.10. Ryhmäesityksenä tätä ei voi tehdä. www.muistoksi. Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia. Huwipuolesta on myöskin huolta pidetty, joten illatsussa sitäkin on. La 10.10. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Room. Multanen) Hautakivet Kaikki hautakivityöt laatutakuulla jo yli 85 vuotta KEIKYÄN KIVI OY Vammaksentie 1, Sastamala 045 611 7768 kivi@muistoksi. Moos. Ankarassa touhussa owat Lotat kuluwalla wiikolla olleet. Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Kokoontumisrajoitusten vuoksi on ennakkoilmoittautuminen välttämätöntä. Bingoa voidaan rinnastaa arpajaisiin, pelitaito ei ratkaise, vaan suurelta osalta hyvä tuuri. klo 18 Kaipuusta kiitokseen. Pyykkö. Kellarit ja pakastimet ovat täyttyneet säilykkeistä ja marjoista. Peli on myös siksi helppoa, että siihen voi osallistua sellainenkin, joka ei ennen ole pelannut bingoa. Murhetta yössä
Vaikka Suomessa on oivat edellytykset hyödyntää digitaalista teknologiaa niin maaja metsätalouden suhde digitalisaatioon ei ole ollut ongelmatonta vaan osaltaan haastavaa. Vielä 1900-luvun alkaessa lähes 70 prosenttia koko Suomen väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta. asti. Eikä sitä tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Ja mitäs itse suuhun pantaisiin. Kuitenkin maatalouksissa sen hyödyntäminen on vielä vähäistä. päivityksestä johtuva käyttökatko, joka estää myös syysilmoitusten teon katkon aikana. Ongelmista Kuitenkin toisinaan teknologiaa pyritään digitalisoimaan lähes väkisin, jolloin siitä voi seurata ongelmia. Osaltaan ne ovat yksinkertaistaneet osaa toimista, vähentäneet työvaiheita, tehostaneet ajankäyttöä ja helpottaneet niin suunnittelua kuin yhteydenpitämistä. Yleensä niissä metsissä tapaa myös paljon eläimiä. Ne ovat vähentäneet paperisotaa sekä helpottaneet tietojen korjaamista mahdollistaen niin asioiden tekemisen etäältä kuin paikasta riippumattoman pääsyn tietoihin. Elinkelpoiset tilat ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa ja kannattamattomat tilat ovat karsiutuneet pois. Maatilan keväällä ilmoittamat lohkotiedot ovat Vipussa valmiina. Digitalisaatiolle on annettu niin positiivisia kuin negatiivisia asiayhteyksiä ja sitä on pidetty yhtenä suurimpana suomalaisten yritysten kasvun tehostajana. Jos maatila on ollut peltovalvonnassa, keväällä ilmoitettuihin pinta-aloihin on saattanut tulla muutoksia valvonnassa. Tärkeä kriittisyys Loppujen lopuksi teknologian, myös digitaalisen teknologian, kehityksessä on tärkeää pysyä kriittisenä. Maatalouden ”pelastaja” Digitalisaatiota on pidetty niin mahdollisuutena mullistaa maaseudun palveluja kuin keinona tuottaa palveluja sekä töitä maaseudulle. Digitalisaatiosta tulee tulevaisuudessa välttämätöntä. Pinta-alat voi tarkistaa valvonnan tarkastuskertomuksesta. Se on tuttua ja turvallista. Uuden teknologian soveltamisella voi tällöin olla niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti häiritseviä seurauksia, joiden arvioiminen on haasteellista. Siitä tietää, mitä saa, sanotaan. Pitääkö kotimainen pintansa. Tällöin hyötyjen ja haittojen puntaroiminen on erityisen tärkeää. Tällöin käsitys maatalouden tarpeista, rakenteista ja teknologian soveltuvuudesta voi olla osittain ristiriidassa koetun todellisuuden kanssa. Omasta maasta asia, eikä kehityksen tulisi olla rasite sille. Huippuammattilaisen meille tuottamina.. Ennennäkemättömiä ratkaisuja. Maatilat voivat suunnitella syysilmoituksen avulla jo ennen ilmoituksen lähetystä, mitkä lohkot jättävät kasvipeitteisiksi. Vastaavasti digitaalinen teknologia on mukanaan tuonut uusia tietoturvallisuuden riskejä. Kuitenkin jos teknologiaa ei testata tarpeeksi, tekee testaamattomuus siitä hyödytöntä. Ihmisten rooli teknologian kehityksessä ja sen keskustelussa tulee muistaa pitää mukana silloin, kun asia suoraan koskee heitä tai heidän tapaansa toimia jonkin asian parissa. Lautasellamme tuoksuva ruoka tai metsässä halaamamme puu eivät ole siihen itsekseen tulleet. Kun istuu alas ja miettii, miten moneksi maatalousyrittäjän on muuntuminen, tulee itsellekin hiki. Maatalouksien kokonaislukumäärä on kuitenkin ollut laskussa 1960-luvulta asti. Maatalouden tulisi kehittyä kannattavammaksi, kestävämmäksi ja halvemmaksi toteuttaa ennen kuin teknologian kehityksen mukanaan tuomia asioita aletaan liian nopeasti soveltaa. Nämä olivat lähtökohtani tutkiessani maaja metsätalouden kokemusta digitalisaatiosta. Toisin kuin isojen yritysten kohdalla niin maatalouksien kohdalla puhutaan keskivertoisesti paljon pienemmistä yrityksistä. päivänä 2020 – N:o 41– 3 Maaseudun huippuammattilaiset Maatalouden kehitystä voidaan parantaa digitalisaatiolla. Teksti: Nicklas Yli-Kauppila Viljelijät voivat lähettää ympäristökorvauksen syysilmoituksen verkkoasiointipalvelu Vipussa perjantaihin 30.10. Maatalouden digitaalisen teknologian soveltamisessa onkin vielä paljon tarvetta tutkimus-, testaamisja kehitystyölle. Sen lisäksi iltapuhteiksi on väsättävä kirjanpito ja seikkailtava EU-byrokratian rattaissa. Kuitenkin usein ei tajuta pysähtyä miettimään siitä seuraavia todellisia muutoksia tai sitä, miten tuo muutos koetaan. Ja lapsetkin pitäisi hoitaa, ehkä lisäksi vielä omat vanhemmat. Vai riittäisikö vain pari apukättä. Syysilmoitus lokakuussa Omasta maasta tulleen ruuan tuntee mausta ja tuoksusta. Ne ovat siinä monen työvaiheen, usean ammattitaidolla tehdyn valinnan jäljiltä. Julkisessa keskustelussa ja mediassa vallitsee liioitteleva painotus digitalisaatiosta kaikkien ongelmien lopullisena ratkaisijana. Kuten nyt vaikkapa digiosaamista. Mitä maaja metsätalouden digitalisaatio tarkoittaa ja miksei sitä hyödynnetä enemmän. Digitalisaation myötä maataloudessa ovat yleistyneet niin erinäiset laitteet, sovellukset kuin verkkovälitteiset palvelut. Tulisivatko he uusia ideoita repussaan. Ilmoitus koskee lohkoja, joilla toteutetaan ympäristökorvauksen toimenpiteitä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen peltoon sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen. Yritystoiminnan vakavaraisuus on tärkeä Ihmiset maaja metsätalouden digitalisaation keskiössä Nicklas Yli-Kauppila kotimaisemissaan Punkalaitumella Reininmaassa. Lisäksi digitalisaation on koettu hankaloittaneen toimintaa silloin kun teknologian käyttöönotto vaatii uuden opettelua, poistaa suorat kontaktit ihmisiin tai ylimääräisesti lisää asioiden kirjaamisia. Maaseutu vetää jälleen, mutta vetääkö pisimmän korren. Lantatoimenpiteiden ilmoittamista helpottaa toiminto, jossa voi kopioida samat lannoitetiedot useammalle lohkolle kerrallaan. Ei riitä puurtaminen pellolla, eläinten parissa tai metsässä. Ne ovat osaltaan nopeuttaneet työntekoa ja tiedonkulkua. Olisiko maataloudessa uusille asukkaille työtä tarjolla. Erityisesti 2000-luvulla maatalouksien ja niiden tuottamien elintarvikkeiden määrät ovat olleet rajummassa laskussa. Sitä on pidetty koko maatalouden ”pelastajana”, joka kuin ihmeen kaupalla ratkaisee kaikki mahdolliset ongelmat. Tällöin rahallista hyötyä on vaikeampi etukäteen laskea. Maatalouden ongelmana onkin se, että investointeja pidetään osittain hyötyyn nähden kalliina. Teknologian kehitys voi olla lähtöisin niin tarpeesta kuin teknologiasta itsestään. Nekin, joilla ei omaa maata ole, ei edes yhtä ainutta puuta, saavat niiden antimista nauttia monin eri tavoin. Syysilmoitus peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä on tehtävä vuosittain. Maatalouden parissa pääsääntöisesti suhtaudutaan positiivisesti sen mahdollisuuksiin. Torstaina lokakuun 8. Kuten muun teollisuuden yhteydessä on myös maaja metsätalouden kohdalla tullut pyrkimyksiä integroida teollisen digitalisaation prosessia osaksi maaja metsätalouden tuotantoa. Vipu-palvelussa on 14.10. Maatalouden kohdalla muutetaankin totuttuja, tuttuja ja turvalliseksi koettuja tapoja, joka voi saada aikaan muutosta vastustavaa vastaliikettä. Naavaa, kun näkee, tietää metsässä hyvää hengittävänsä. Jos viljelijä hakee korvausta toimenpiteistä lietelannan sijoittaminen peltoon tai ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, myös niistä on tehtävä syysilmoitus. Tutkimustulokset perustuvat pro gradu -tutkielmaan Kokemuksia maaseudun, maaja metsätalouden digitalisaatiosta
Oppilaiden ehdottomaksi lempipaikaksi näkyy tulleen ulkona oleva kuntoilupaikka telineineen. Kohtaamiset ovat kuitenkin tärkeitä ja ne hoidettiin nytkin turvatoimin. Koronan takia olemme olleet hyvin varovaisia. Torstaina lokakuun 8. – Idea taisi tulla Loimaalta. Kohtaamisen iloa – Osallistun itse nyt ensimmäistä kertaa. – Niiden tarkoituksena on vahvistaa alueellista vuorovaikutusta, auttaa työntekijöitä tutustumaan toisiinsa, ja siten edistää rovastikunnassa lähimpien naapuriseurakuntien yhteistyötä. Jätehuollossa teemme yhteistyötä. – Tekniikan kanssa meillä on vielä hieman säätämistä. Loimaan kaupunginhallituksen ja johtoryhmän edustajat tutustuivat Punkalaitumen uuteen puukouluun paikallisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden opastamana. Siellähän mekin voisimme ottaa vaikkapa leuanvetokisan, naurahtaa Asa. Kauniston mukaan puukoulu on virkistävä poikkeus, sillä julkisissa rakennuksissa hirttä käytetään vain vähän. Urheilukentällä näkyy melkein Seppo Rädyn MM-kaari. Oikeastaan vasta lakimies sai lopulta urakoitsijan töihin. Tämän brunssin piti toteutua jo viime keväänä, mutta koronatilanne sotki suunnitelmat. Rehtori Arto Asa ja tekninen johtaja Satu Alajärvi kertoivat vieraille koulun rakentamisajan murheista ja siitä, miten valmistuminen pitkittyi. Vahva talkoohenki – Jokaisessa seurakunnassa ja yhteisössä on omat vahvuutensa. Yhteisen pöydän ääressä voidaan keskustella siitä, mikä on omassa seurakunnassa onnistunut ja millaista kehitystä voidaan yhteisten haasteiden parissa tavoitella. Sekä Loimaan ammattikoulussa että musiikkiopistossa on punkalaitumelaisia oppilaita, kertoo kunnanjohtaja Tuija Ojala. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo ja Punkalaitumen vs. Asan mukaan koulusta saatiin loppujen lopuksi hieno, kodinomainen opinahjo. Meidän kouluumme valittiin siirtoseinät ja tavalliset luokkahuoneet. Itse arvostin erityisesti sitä, että tuomiokapitulin väki tuli Punkalaitumelle lähes koko joukolla. Piispa Repo Punkalaitumella Hanna-Mari Kamppikoski. Kaupunginhallituksen 2. Osallistujamäärää jouduttiin valitettavasti pienentämään turvallisuuden säilyttämiseksi. Vierailu Punkalaitumella oli erittäin mukava. Piispan mainitsemien edustettujen seurakuntien lisäksi joukossamme oli myös yksi Pöytyän seurakunnasta, virkavapaalla Punkalaitumen seurakunnasta oleva kirkkoherra Irina Kaukinen, muistuttaa Sorsa. Punkalaitumen seurakunnan vahvuuksina ovat vahva talkoohenki, luottamuksellinen yhteistyö päättäjien ja työntekijöiden välillä sekä työyhteisössä vallitseva ilo. – Kun aloitin työssäni Punkalaitumella, oli koululla pitkiä taukoja, etteivät työt edistyneet lainkaan. Sorsan mukaan vilkas keskustelu ja yhteyden rakentaminen syntyivät lähinnä onnistumisten kokemusten jakamisesta. Molemmat iloitsivat siitä, että kouluun vihdoin päästiin muuttamaan. – Ojala toimi pitkään talousjohtajanamme ja yhteistyö on tietysti jatkunut myös sen jälkeen, kun hänet valittiin kotikuntaansa kunnanjohtajaksi. – Näkymät koululta ovat hienot. Päivän idea ja lopputulos olivat kohtaamisen ilo sekä yhteisen aterian ja kokemusten jakaminen, kertoo Sorsa. Hanna-Mari Kamppikoski Loimaalaiset uutta koulua katsomassa – Brunssillamme on edustajia Punkalaitumen, Urjalan, Vesilahden, Sääksmäen ja Sastamalan seurakunnista, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä Tampereen tuomiokapitulin väkeä, kertoo Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Kovasti tyytyväinen olen siihen, ettemme lähteneet rakennusaikana suosittuun avoimeen oppimisympäristöön. Tilaisuudessa oli paikalla myös Punkalaitumen seurakunnan vs. Vastaavanlaisia brunsseja on piispan mukaan Tampereen hiippakunnassa järjestetty eri puolilla jo useamman vuoden ajan. Loimaan aluesairaalaa käytämme jonkin verran, vaikka pääsääntöisesti Pirkanmaalle suuntaudummekin. Yhteistyötä olemme tehneet monella eri alueella, esimerkiksi vesihuollossa. Monessa teemme jo yhteistyötä ja tietysti uudetkin yhteistyötuulet ovat tervetulleita. Erityisen tärkeää tämä on seurakunnissa, jotka ovat juuri tämän vuoden alussa tulleet liitetyiksi uuteen hiippakuntaan, kertoo perjantaina Punkalaitumen seurakuntatalolla brunssilta tavoitettu piispa Matti Repo. He kutsuivat aikoinaan meiltä väkeä sinne ja nyt oli vihdoin vastavierailun aika. Kapitulin väki järjesti kaiken, paikallinen kahvila Myötätuuli valmisti brunssin, me työntekijät saimme tulla valmiiseen pöytään vieraina ja huolenpidon kohteina. Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala on Ojalan kanssa tuttu jo entuudestaan. Ja kyllä paikkakuntakin näytti heille tänään parastaan, kun ruskan värit hohtivat pitäjällä auringonpaisteessa. päivänä – N:o 41 – 2020 4 Johtoryhmä ja kaupunginhallitus Loimaalta kävivät viime viikolla tutustumassa Punkalaitumen uuteen puukouluun ja tapaamassa samalla kollegoitaan. Sisäilman ja puhtauden vaatimukset aiheuttivat haasteita, vaikka niihin olikin sopimuksessa sitouduttu, muistelee Alajärvi. varapuheenjohtaja Esko Lundgren, Vesihuoltolaitoksen johtaja Ari Kaunisto ja tekninen johtaja Pekka Rouhiainen Loimaalta pitivät näkemästään kouluvierailulla. kirkkoherra Leena Sorsa, joka oli brunssilla ensimmäistä kertaa. – Olemme iloisia, että tänään brunssi toteutui turvavälein ja maskein. kirkkoherra Leena Sorsa työtovereineen brunssilla Punkalaitumella
Tilattava paikallislehti syntyy samoilla eväillä kuin muutkin kotimaiset tuotteet – se tehdään luotettavien ja osaavien ihmisten käsissä paikallinen hyvinvointi ja alueen elinvoimaisuus mielessä. päivänä 2020 – N:o 41– 5 Tämä liite on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen julkaisu, joka tuo esiin suomalaista maaja metsätaloutta ja kaikkea sitä, mitä meillä tehdään ja saadaan omasta maasta. Omasta maasta. Liitteellä on yhteensä lähes 900 000 lukijaa ympäri maan. Torstaina lokakuun 8. MAINOS MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO www.tyonantajat.fi Mekin ollaan omasta maasta! Luet parhaillaan paikallisista aineksista, paikallisin voimin tehtyä paikkakuntasi omaa lehteä
päivänä – N:o 41 – 2020 6 HYVÄ RUOKA JA PAREMPI MIELI SAIVAT UUDEN ILMEEN. Torstaina lokakuun 8. Kun pakkauksessa lukee Atria, se on lupaus hyvästä suomalaisesta ruoasta, joka on aina vastuullisesti valmistettua. Se on lupaus siitä, että tiedämme aina mistä ruokamme tulee ja tunnemme tilalliset, joille ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin vaaliminen on kunnia-asia. Se on myös lupaus monista erilaisista ja onnistuneista ruokahetkistä – ja ennen kaikkea se on lupaus ruoasta, josta tulee parempi mieli. RANNAN TILA HUITTINEN
– Tässä ollaan aina tekemisissä elämän perusasioiden kanssa ja tuotetaan sellaisia tuotteita, joille on selkeästi kysyntää ja tarvetta. Lampaat ovat laitumella noin kuusi kuukautta vuodesta. Maitoa ja lihaa – Vuohenmaito ja lampaanliha ovat pääasialliset tuotteemme, villalla ei harmi kyllä ole juurikaan rahallista arvoa. Kevään karitsointiaikana toki tarvitaan tiivistä valvontaa vuorokauden ympäri. – Kutunjuustoja teen aina tilausten mukaan. – Kun mummu yllättäen kuoli 1996, piti tehdä nopeita päätöksiä. tuotantoa, vaan yrittämme pitää homman hallittavissa mitoissa ja löytää ratkaisuja, joilla asiat pystytään hoitamaan entistä yksinkertaisemmin ja nopeammin. Lammas on melko helppo saada pysymään aitojen sisäpuolella, mutta susien pitäminen ulkopuolella on vaativampi tehtävä. Pitkät sateet ajavat ne lampolaan. Zhanna on Miina Huittisen mukaan freelancevahti, joka viihtyy tilan pihapiirissä. – Meillä kävi nelisenkymmentä vierasta tuon tapahtuman aikana. Tykkään kyllä käydä kaupungissa, mutta sellainen pari tuntia riittää hyvin kaupunkilomaksi. Ihan sopiva määrä, että ehdimme esitellä kaikille paikkoja ja eläimiä. Eläin poikineen Nykyisin tilalla on noin 130 vuohta ja 300 – 400 lammasta. Tilan töissä auttavat vapaaajallaan Miinan veli Kalle Huittinen ja mies Mikko Karhu. Jos maaseudun miinuksia haluaa etsiä, niin useinhan ne negatiiviset puolet liittyvät kannattavuuteen, eli rahaan. Maalla mukavinta – Maalla on oma vapaus ja tilaa ympärillä. päivänä 2020 – N:o 41– 7 – Ihan pikkuplikasta asti olen tästä työstä tykännyt. Maaseudultahan niihinkin syylliset löytyvät. Tulevaisuuteen Miina Huittinen suuntaa luottavaisin mielin. Kaupunki nyt ei vaan ole minun paikkani. Torstaina lokakuun 8. Ja kun Hesarin avaa, niin kyllä siinä maatalousyrittäjälle sataa joka kerta tasaisesti kuraa niskaan muun muassa Itämeren saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta. Alati muuttuva byrokratiakin rassaa: kun joku asia joskus saadaan neuvoteltua maalaisjärkisemmäksi, niin nurkan takaa tulee jo vastaan viisi uutta kummallista pykälän tulkintaa. Susien takia teemme joka kesä 2 – 3 viikkoa ylimääräistä työtä, koska aitojen kuntoa on tarkisteltava jatkuvasti ja trimmeröitävä aitalinjaa usein puhtaaksi ruohosta, jottei sähkölankojen iskuteho pääse laskemaan yhtään. Omasta maasta. Laitumilla eläimiä turvaa 11 laumanvartijakoiraa.– Laitumella on oikeastaan tuplasuojaus; sekä tehokas sähköaita että koirat. Osta tilalta Teinilän tila myy maitoa Juustoportille ja myös yksityisille tinkimaitoasiakkaille. Kutut on lypsettävä säännöllisesti joka päivä, mutta lampaat ovat Miinan mukaan kohtuullisen helppohoitoisia. – Emme aio moninkertaistaa Miina Huittinen: Lampaanliha ja vuohenmaito päätuotteemme Hanna-Mari Kamppikoski Jopa puolet vuodesta viihtyvät lampaat laitumella. Se tekee työstä mielekästä. Ei minusta olisi toimistotöihin tai vaikkapa muovikrääsää myymään halpamarkettiin. Että opiskelisin jonkun helpomman ammatin, mutta kyllä tämä vaan on minun juttuni, sanoo maatalousyrittäjä Miina Huittinen. Petovahinkoja meillä ei ole toistaiseksi sattunut. Eikä se, että eläimistä pitää ole mielestäni mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että niitä myös syödään. Ne pärjäävät hyvin pakkasessakin, mutta syksyisin pitkään jatkuvat vesisateet pakottavat lopettamaan ulkoilukauden. Itse asiassa silloin perheeni yritti kyllä toppuutella, etten aina menisi navettaan, kun siellä haiseekin. Tietysti on aina kiva tavata uusia ihmisiä ja kertoa kuluttajille eläintuotannon arkipäivästä niin, että he pääsevät itse paikan päälle näkemään olosuhteet. Se on vain normaalia luonnon kiertokulkua. En minä susia vihaa, mutta vaikea on hyväksyä sitä, että ne niin liki asutusta liikkuvat. Mikä on se kaikista paras hetki työpäivän aikana. Myös Punkalaitumella osallistuttiin. – Se on ehkä se, kun katson tuota jokirantamaisemaa lampaineen. Meiltä saa ostaa myös lampaanlihaa valmiiksi paloiteltuna ja pakattuna sekä monen värisiä lampaantaljoja. Käytännön työt veivät voiton, ja opinnot jäivät. Valtakunnallinen Osta tilalta -tapahtuma järjestettiin syyskuussa nyt jo viidettä kertaa. Olin silloin opiskelemassa pohjoismaisia kieliä ja suomen kieltä Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa. Oikea valinta Pitkään maaseutuyrittäjänä toiminut Huittinen on selkeästi tyytyväinen valintaansa. Ennen Miinaa 1600-luvulta lähtien suvun hallussa ollutta Teinilän tilaa piti hänen mummunsa Laila Teinilä
Yksinyrittäjän tukihaun päättyessä syyskuun lopussa, oli Punkalaitumella 122 tukikelpoista yrittäjää. Kilpailijat eivät pääse helpolla. – Nämä aurat ovat nyt mieleiseni, näillä on hyvä kilpailla. Tuttu mestari Kahdeksan kertaa peräkkäin suomenmestaruuden voittanut ilmajokelainen Jarmo Itälehto lähti sängelle ennakkosuosikkina. Hakemuksia saapui kuntaan 38, joista neljä hylättiin ja yksi jätettiin käsittelemättä yrittäjän pyynnöstä. Valtiokonttorin jakamaa yritysten kustannustukea ei ole myönnetty punkalaitumelaisille yrityksille. Koneurakoitsijat tämän palon havaitsivat ja olivat auttamassa myös sammutustyössä, kertoo päivystävä palomestari Jarkko Pietiläinen Pirkanmaan Pelastuslaitokselta. Seuraavaksi tähtäimessä ovat ensi vuoden kesäkuussa Venäjällä pidettävät MM-kilpailut. Oman pussin sai koko alueella kaikkiaan 349 koululaista. Tukisummien keskiarvo on 6 200 euroa. Kotimaan lisäksi Itälehto on pärjännyt myös MM-kisoissa. Sellainen löytyi Punkalaitumelta kanteenmaalaisen Jorma Jalosen avulla. – Hienoa, että 76. Tapahtuman avasi SM-Kyntö ry.:n puheenjohtaja Juhani Grönlund luovuttaen puheenvuoron Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojalalle. Tukea jaettiin 66 000 euroa ja jakamatta jäänyt tukisumma palautetaan. Torstaina lokakuun 8. Jumppapussit ekaluokkalaisille Suolla paloi Omasta maasta haasteensa kyntäjille. Variomat-auroissa pystyy viilunleveyttä muuttamaan. Niihin hän on rakentanut siivet itse ja vantaatkin hän on muokannut mieleisikseen. Kisoihin osallistui yhteensä 16 kilpailijaa. Kyntökalusto on muuttunut peltoviljelyssä ajan mittaan, suurentunut ja teknistynyt, mutta työ itsessään ei, sanoi Tuija Ojala. Yleisen sarjan voitti Jarmo Itälehto Ilmajoelta. Suomenmestaruuden voitti yhdeksännen perättäisen kerran Jarmo Itälehto. Koska kouluissa ei koronarajoitusten vuoksi voi vierailla sisätiloissa, järjestettiin lahjojen jako turvallisesti ulkona. Niinpä kyntäjät pääsivät kisaamaan tälläkin kaudella. Hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi ripusti heijastimia Pietarinaukion heijastinpuuhun Fiinojen Tarja Kurikka, Tarja Höijer-Brummerin ja Sirkka Madekiven kanssa. Neljä sarjaa Kaksipäiväisissä kilpailuissa kisattiin neljässä sarjassa: yleinen, nuorten, paluuaura sekä veteraanit. Jokainen heijastinta kaipaava voi nyt hakea niistä omansa Pietarinaukiolta, kirjastosta tai Pohjoisseudun koululta. Kuljetusliike Finska muisti ekaluokkalaisia jumppapusseilla Punkalaitumella. Teillä on pitkät perinteet kilpailemisessa. Punkalaitumella Kanteenmaassa VT2 läheisyydessä. päivänä – N:o 41 – 2020 8 Kynnön suomenmestaruuskilpailut järjestettiin 25.-26.9. Kilpakyntöä Itälehto on harrastanut 25 vuotta. Elinkeinotoiminnan menojen Koronatukea yrityksille kattamiseksi maksettavat rahalliset tuet ja avustukset ovat saajalleen eli yritykselle tai yrittäjälle veronalaista tuloa. Heijastinpuut tuovat valoa pimeään Suuri määrä savua levisi tuulen mukana sunnuntaina aamuyhdeksän aikaan, kun turveauma syttyi palamaan Punkalaitumen Kanteenmaassa. Sänkikynnöllä alotettiin Ensimmäisen päivän sänkikyntö kisattiin Juha Kouvon pellolla. Itse rakennettu Itälehdon kilpailuvälineenä ovat kaksisiipiset Kvernelandin perusaurat. Punkalaitumen Fiinat rakensivat yhdessä kunnan toimijoiden kanssa kolme heijastinpuuta. Kirkkaankeltaiset pussit näyttävät hyvältä ja näkyvät kauas lasten matkatessa harrastuksiin, kerrotaan Finskalta. Yksiköt tulivat Punkalaitumen lisäksi Kanta-Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Olemme useana vuonna muistaneet koulutaipaleen aloittavia pienellä lahjalla, joka liittyy lasten liikuntaan sekä liikenneturvallisuuteen. Eikä suotta, sillä tänäkään vuonna ei mestaria ohittanutta ollut mukana kisassa. ELY-keskusten poikkeusrahoituksen tilanneanalyysija kehittämisavustuksia on saanut 12 yritystä, yhteensä 74 400 euroa. – Pirteän keltaiset jumppapussit olivat selvästi pienten koululaisten mieleen. – Kilpailuvietti saa minut lähtemään kisaamaan. Huolellisuus syystöissä helpottaa myös kevätmuokkauksessa, sanoo Itälehto. Nuorten sarjan voitto meni kankaanpääläiselle Jarkko Hietaojalle. Kirjastoon tai heijastinpuihin voi myös viedä itselleen ylimääräiset heijastimet. Punkalaidun kisapaikaksi Kynnön suomenmestaruuskilpailut ehdittiin jo siirtää vuodella eteenpäin, mutta alati muuttuva koronatilanne aktivoi länsiuusmaalaiset kilpailijat hakemaan tällekin kaudelle kisapaikkaa. Veteraanisarjan voitti Reijo Elg Nurmijärveltä. – Tämä on vaikea pelto kyntää. Tärkeä kyntöjälki Viljanviljelyn kannalta Itälehto pitää hyvää kyntöjälkeä tärkeänä. Olen ammatiltani paitsi maanviljelijä myös metalliseppä, ja aurojen rakentaminen on ollut minulle yksi tapa pitää metallipuolen ammattitaitoa yllä ja kehittää sitä, sanoo Jarmo Itälehto. Lisäksi tähän on joskus ajettu lietettä, se aiheuttaa omat Kynnön suomenmestaruuden voitti Jarmo Itälehto Anu Koskua Jarmo Itälehto kynti yhdeksännen kerran suomenmestariksi. Maanlaadultaan pelto on tasaista, mutta tiukkaa hiesusavea. Punkalaitumelaiset yritykset ovat saaneet hieman yli 140 000 euroa koronatukea. Paluuaurasarjan ykköseksi kisasi Markku Kivipelto Vimpelistä.. Mestarin avausviilu on suora. – Tilalla voi säästää torjuntaainekustannuksissa, kun rikkakasvit ja kasvijätteet saa peittoon hyvällä kynnöllä. Traktorit auroineen kiinnostivat yleisöä. – 20 x 30-metrinen turveauma syttyi Isosuon turvetuotantoalueella, mutta se saatiin ennen puoltapäivää sammutettua. Työja elinkeinoministeriön myöntämä tukisumma paikkakunnalle on 152 149 euroa. Business Finlandinkaan häiriötilannerahoitusta ei ole myönnetty Punkalaitumelle. kynnön SM-kilpailut järjestetään Punkalaitumella. Ensimmäisenä päivänä kilpailtiin sänkikynnössä, toisena päivänä kynnettiin nurmea. Perjantaina kisattiin sängellä ja lauantaina oli vuorossa nurmikyntö. Viimeksi hän oli yhteispisteissä viides
Viitteitä kuitenkin on siitä, että maaseutu asuinympäristönä ja siellä olevat resurssit nähdään nyt aiempaa enemmän mahdollisuutena ja monien ongelmien ratkaisupaikkana kuin jonakin unohduksiin hiljaa hiipuvana ongelmana. Ikäluokittain tarkasteltuna vain eläkeikäisten miesten määrä on kasvanut 2000-luvun aikana. Vuonna 1995 suunnattiin ensimmäinen reissu kotiseudulle Oriniemen laitamille Konatun kallion maisemiin ja samalla tuli tarkastettua ”Konatun kellarin” luolan suuaukkokin. Väestö on pienentynyt sekä luonnollisen poistuman että maan sisäisen muuton kautta. Torstaina lokakuun 8. Olemme aina Punkalaitumella kokoontuneet torille Niittäjäpatsaan juurelle, josta olemme yhteisesti suunnanneet kohteisiin. Mukavasti on usein joukkomme liittynyt myös ”kanta-asukkaita” ja aina on ollut mukava tavata tuttuja niin Punkalaitumelta kuin Turunkin puolesta. päivänä 2020 – N:o 41– 9 Viime vuosikymmenten rakennemuutos on ollut raju Punkalaitumelle. Retket ovat monelle olleet myös tutustumista kotiseudun ennen käymättömiin paikkoihin. Tämä ensimmäinenkin kerta oli selkeästi odotettu. Siinä kiinnostuksen kohteena on eurooppalaisen maaseudun avautuminen asumiseen ja uudistuminen erityisesti nuorten, tulevaisuuden työpaikkojen ja maatilatalouden sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta. Kokonaisturvallisuus, uusiutuvat luonnonvarat, omavaraisuus, ruokaturva, hajautettu yhdyskuntarakenne, etätyö ja monet muut maaseutuun yhdistetyt asiat ovat nyt esillä eri sävyssä kuin vielä muutama vuosi sitten. Teksti: Pekka Virtanen Kuva: Reijo Rantanen Turun Punkalaidun -seura kävi syksyisessä, tutussa metsässä marjastamassa ja sienestämässä. Aineistoa kertyy paljon ja analyysi on vielä kesken. Työikäisten osuus on vähentynyt. Mielenkiintoisten aiheiden lisäksi on luvassa yhteiseloa ja mielekästä tekemistä. Tänä vuonna kohteena oli jo toistamiseen Telkussa olevan Jalasjoen Metsästysseuran kodan lähimaastot. Eurooppalaiset partnerimme halusivat nostaa sen lähempään tarkasteluun. Seuraava Ikänurkka järjestetään 19.10. Ikänurkka starttasi Suosittu Ikänurkka starttasi jälleen pari viikkoa sitten. Peltoa suhteessa kunnan pintaalaan Punkalaitumella on selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin – ja tilojen peltoalat ovat myös keskimääräistä suurempia. Turun puolessa marajastettiin viisi vuotta. Tällä vuosituhannella Punkalaitumen väkiluku on vähentynyt neljänneksellä. 16.11. Punkalaidun on joka tapauksessa vahva maatalouspaikkakunta. Nuoret mukana Lisätietoa maaseutualueiden tulevaisuuden hahmottamiseen haetaan vielä kymmenestä EUmaasta nuorilta aikuisilta kerätystä aineistosta, jossa he ovat kertoneet meille tulevaisuuden asuinpaikkaansa, työhönsä ja elämäntapaansa liittyviä unelmiaan. Jos hengitysoireita ilmenee, on jäätävä kotiin, muistuttaa Ikäpistevastaava V irpi Kylväjä. Vaikka väestötilastot eivät heti näytä suunnan radikaalisti kääntyneen, nyt sille viestille on kuitenkin tilausta. Kuntalaisten keski-ikä on noussut viidellä vuodella lähes 51 vuoteen. Samalla hän haastatteli paikkakuntalaisia kansainväliseen tutkimustyöhönsä liittyen. Tässä työssä on mukana 18 partneria 12 EU-maasta. Mitä se tarkoittaa Punkalaitumen tulevaisuudelle, sitä on vaikea vielä sanoa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen edustaja kertoo tuolloin Ikänurkassa turvallisesta asumisesta kotona. Esimerkiksi lomakkeiden täyttämiseen, elämäntilanteen ja palvelutarpeen arviointiin, terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen, sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja omahoidon tukemiseen. Sen työllisestä työvoimasta noin 18 prosenttia työskentelee maaja metsätaloudessa, kun koko maassa vastaava luku on alle kolme prosenttia. Ikäihmisten elämänhallinta, yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat Ikänurkassa arvokkaita asioita. Asuntojen korjausneuvonnasta tuli kuulemaan iso joukko ikäihmisiä. Punkalaidun on ilmeisen hyvä paikka asua ja elää ja sen esille tuomista kannattaa jatkaa samaan tapaan kuin Tule kotiin -hankeessa on tehty. Maaseudun mahdollisuudet ja vahvuudet huomattu jälleen Maailman sekaisin laittaneen koronapandemian lopullisia vaikutuksia ei tiedä kukaan. Tutkimuksen yhdessä osiossa on etsitty lupaavia käytänteitä, joille eri maissa on edistetty muuttoa maaseutualueille tai maaseutuelinkeinojen jatkuvuutta. Hienossa syyssäässä suoritetun ulkoilun jälkeen kodassa oli tarjolla puhheenjohtajan keittämät nokipannukahvit kastettavineen ja Metsärannan grillipätkää. Tämän jälkeen on yhtäjaksoisesti joka syksy käyty marjaretkellä jossakin päin laajaa kotiseutua. Vuoden 2019 lopussa punkalaitumelaisia oli Tilastokeskuksen mukaan 2 828 henkilöä, 915 vähemmän kuin vuonna 2000. Maahanmuutolla on jo vuosien ajan ollut positiivinen nettovaikutus kunnan väestökehitykseen, mutta se virta ei ole vielä nostanut kunnan koko väkimäärän kehitystä plussalle. ja silloin aiheena on asiakkaan oikeudet sosiaalipalveluissa. Ehkäpä maailmalla tapahtuvat muutokset tuovat muutoksen myös siihen, että niihin olisi helpompi löytää jatkajia. Hahmottaaksemme paremmin miltä nämä muutosvoimat yleisemmin näyttävät eurooppalaisen ja suomalaisen maaseudun näkökulmasta RURALIZATION –tutkimuksessa on havainnoitu monista eri lähteistä systemaattisesti myös trendejä ja heikkoja signaaleja, joilla arvioidaan olevan merkitystä maaseutualueille. Jatkossakin toivomme, että kaikki tulevat paikalle terveinä. Sitäkin selvitellään, onko maankäytön ohjauksessa ja maamarkkinoilla jotakin korjaamisen tarvetta. Sitä työtä vauhdittamassa ollut Tule kotiin -hanketoiminta kiinnostaa myös Euroopan laajuista RURALIZATIONtutkimusta. – Kokoonnumme KaruSellissa kirjaston vieressä. Tärkeä maatalous Työllistymismahdollisuudet tietenkin vaikuttavat paljon myös väestökehitykseen. Kodassa muisteltiin, että seuran ensimmäinen marjaretki suuntautui Turun puolessa Vahdon Metsästysseuran majalle 30 vuotta sitten. Tule kotiin -kutsu herätti tutkijoiden kiinnostuksen Punkalaitumella on oltu aloitteellisia kuntien välisen muuttovirran kääntämiseksi toiseen suuntaan. Kuten ovat myös paikkakunnan maatilaja muissa yrityksissä olevat, hiljalleen ikääntyvät yrittäjät. Tuossa kartoitustyössä haaviin osui myös Punkalaidun ja täällä toteutettu Tule Kotiin -hanke. Punaista marjaa sentään upouusiin Vanttilan Muovin lahjoittamiin ämpäreihin kertyi jonkin verran ja joku oli löytänyt suppilovahveroitakin puoli ämpärillistä. Teksti: Pertti Ruuska, projektitutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Projektitutkija Pertti Ruuska tutustui Punkalaitumeen viime viikolla. Jokaisella kerralla on Ikänurkassa mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan. Selvitämme tämän syksyn aikana näiden tapausten toimintamallia hakemalla taustatietoa eri lähteistä muun muassa haastattelemalla toimintaan liittyviä keskeisiä tekijöitä ja sidosryhmiä sekä alueen yrittäjiä ja asukkaita. Tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia kannattaa pohtia omia elämäntapaja vaikkapa työelämän tai yritystoiminnan valintoja tehdessä. Ikänurkan syyskuiseen starttiin saapui monta asuntojen korjauksista kiinnostunutta. Ikäpisteessä jaetaan myös tietoa harrastusja järjestötoiminnasta sekä paikallisista palveluista. Toisaalta tiedossamme on pidemmän aikavälin ilmiöitä kuten ilmastonmuutos, monet muut ympäristöhuolet, globalisaatio, väestönkasvu, ikääntyminen, kaupungistuminen tai digitalisaatio. Ikääntyminen on heikentänyt Punkalaitumen huoltosuhdetta. Maaseudun muutosvoimat näkyvillä Punkalaitumella Kotikonnuilla marjassa Hanna-Mari Kamppikoski Omasta maasta. Suomessa toteuttajana on Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistosta. Syyskuun lopussa teki kotiseutuseura teki perinteisen syksyn ulkoilumarjaja sieniretken entiselle kotiseudulle. Porukkaa oli kuitenkin näin ”korona-aikaan” kertynyt marjastamaan hieman normaalia vähemmän, alle 20 henkilöä, ja varmaan ”Mäenpää-päiväkin” vähän verotti poimijoita. Nämä ilmiöt heijastuvat monin tavoin maaseutuun ja maatilatalouteen. Samaan aikaan maakuntakeskuksessa Tampereella väkiluku on kasvanut 22 prosenttia ja väki on 10 vuotta nuorempaa. Se on merkittävä resurssi myös tulevaisuudessa. Näinkin olemme vuosia pitäneet polkua auki kotiseudulle, juurillemme
. – Nyt sitä ei ole. – Nurmeksesta saa muun muassa hyvää kalaa ja leipomoja marjatuotteita, viisikymppinen helsinkiläisnainen kertoo ja kuhmolainen alle 70-vuotias nainen kehuu paikallisia rönttösiä. Ja mieluiten ”kansankielisesti”. Laadukkaat tuotteet ansaitsevat heidän mielestään joka tapauksessa laadukkaan markkinoinnin. Lisää tietoa, kiitos! TÄÄLLÄ POSSUILLA ON SAPAROT JA LIHASSA EI OLE TURHIA ANTIBIOOTTEJA. KUN KYSELYSSÄ pyydettiin kertomaan, miksi ostat lähellä tuotettuja tuotteita, joka kolmas vastaaja mainitsi suoraan haluavansa nimenomaan tukea paikallisia tuottajia ja yrityksiä sekä paikkakunnan työllisyyttä. Paikallislehtien kyselyyn vastanneiden mielestä noin 40 prosenttia maaja metsätaloustuottajista osaa kertoa tuotteistaan ja osaamisestaan hyvin tai melko hyvin – yrityksistä jopa yli puolet. Kempeleläinen nainen muistuttaa, että tärkeää on myös se, että esimerkiksi tuottajan tai valmistajan työolot on Suomen lainsäädännöllä turvattu. Ympäristön hyvinvoinnin lisäksi tärkeänä pidetään eläinten hyvinvointia. Lisämenekkiä kotimaisille tuotteille tulisi luonnollisesti myös, jos niiden hinta olisi huokeampi. – Vain siten voidaan turvata paikallisten palveluiden, osaamisen ja tuotteiden saatavuus myös jatkossa, kolmekymppinen nainen Kaustisilta painottaa. . Eikä ole yksin. – Tuorejuusto on ainut, jossa joudun tinkimään, koska kotimainen ei vaan toimi leivonnassa. Erään vastaajan mielestä olisi hyvä laittaa sosiaaliseen mediaan kuvia ja juttuja nimenomaan tilojen arjesta – meidän kanatilalla munitaan joka päivä -tyyliin. Miksi esimerkiksi metsässä tehdään harvennuksia. – Kaikki voitava on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ilmastoystävällisyyden tärkeimmäksi ostokriteerikseen nimennyt yli 60-vuotias nainen Kuhmosta vaatii. Samanikäinen nainen Kontiolahdelta vertaa, että kotimaisuus on suorastaan lupaus ruoan puhtaudesta ja se on myös ilmastoystävällisempää kuin kaukaa tuotu. Pitkäaikaistyöttömän, pienituloisen eläkeläisen tai suurperheen tuloilla pitää ostaa halvinta, vastaajat kertovat. – Täällä possuilla on saparot ja lihassa ei ole turhia antibiootteja, vastaajat luettelevat. . Mitä ostan omasta maasta -kyselyyn vastasi netissä 460 henkilöä 122 paikkakunnalta eri puolilta Suomea. . ” Omasta maasta. – p.a., satakuntalainen kuusikymppinen mies selittää. Toisessa todetaan, että metsätaloustuottajain toiminta on vastaajalle näkymätöntä, eikä hän tiedä siitä paljoakaan. Kuluttajat suosittelevatkin säännöllistä ja toistuvaa mainontaa ja tiedottamista. Ja jos pakkauksien tekstit olisivat niin isoilla kirjaimilla, että ne näkisi lukea, niin ainakin yksi nainen Pietarsaaren Purmosta ostaisi lisää kotimaisia tuotteita. – Aina tilaisuuden tullen suut auki, hän ehdottaa. – NYKYÄÄN ON PALJON ulkomaisia tuotehuijauksia ja epäeettisiä tuottajia, alle 60-vuotias nainen Alajärveltä arvioi. Lähes puolet vastaajista oli 40–59-vuotiaita, mutta vastaajissa oli niin 18-vuotiaita kuin yli 80-vuotiaitakin. Siitä ei voi syyttää ainakaan kyselyyn vastanneita: esimerkiksi ruoantuotannon kärkimaakunta on joidenkin vastaajien mukaan Satakunta, toisten Etelä-Pohjanmaa ja kolmansien Keski-Pohjanmaa. . lokakuuta 2020 Paikallislehdet Kati Uusitalo KUN SUOMALAISET ostavat kotimaisia tai lähellä tuotettuja tuotteita, he kokevat saavansa samalla rahalla paljon muuta. ON HYVÄ huomata, että vastaajat kertovat toimivansa mielellään kotiseutujensa tuotteiden ja yritysten sanansaattajina – peräti kaksi kolmesta ilmoitti vinkanneensa kotiseutunsa tuotteista joko kulkiessaan jossakin muualla Suomessa tai ulkomailla. Vau, mitä paneutumista kysymyksiin ja kyselyn aihepiiriin. Lisää tietoa kuitenkin kaivataan – kaikilla kun ei ole tuttavapiirissä entistä kunnaneläinlääkäriä, jolta kysyä paikallisista tuotteista. Kun mukana oli kaikkiaan 460 vastaajaa, koko kyselyssä oli yli 4 000 mahdollisuutta saada maaja metsätalouden ja kotimaisen tuotannon tiimoilta esiin myös muuta kuin suoraan kysyttyä. Linkki kyselyyn julkaistiin Omasta maasta -teemaliitteen julkaisevissa lehdissä (89 kpl) ja Suomen Paikallismediat Oy:n nettisivuilla. Torstaina lokakuun 8. lokakuuta 2020 12 Lauantaina 10. – Mäläskän potut ovat parhaita, nelikymppinen nainen Tyrnävältä hehkuttaa. Ylpeästi, turhia kumartelematta, vastaajat kehottavat ja käskevät heittämään turhan vaatimattomuuden nurkkaan. Suurin osa (59 prosenttia) kertoi kyselyssä valitsevansa tietyn tuotteen nimenomaan siksi, että ne olivat kotimaisia tai lähellä tuotettuja, ja nimenomaan siksi, että rahat jäävät Suomeen ja tuottavat verotuloja ja työpaikkoja. Kotimaisia tuotteita ja palveluja markkinoitaisiin erityisesti puhtaudella, laadulla ja niiden luomilla työpaikoilla. Persoonat peliin, vastaajat kannustavat. (Luonnonvarakeskus) Ruoka on lautasella edessämme joka päivä, mutta metsää emme taida arjessa nähdä puilta. VASTAAJAT toivoisivat, että joskus mainostettaisiin nimenomaan vain suomalaisia tuotteita. – Ostaisin vielä enemmän kotimaista, jos tuotteilla olisi ”kasvot”, kolmekymppinen mies Akaasta sanoo. päivänä – N:o 41 – 2020 10 OMASTA MAASTA 13 Lauantaina 10. – Mitä eläimille syötetään ja mistä se tulee. TIETOA KAIVATAAN ihan jo siitä, mistä saa mansikoita tai paikallista lihaa, mutta kuluttajat haluavat kuulla myös valmistusprosesseista ja toimintatapojen taustoista. PAIKKAKUNTARAKKAUDEN lisäksi läheltä ostetaan tuotteita sen vuoksi, että tuottajat ja suomalaiset tuotantotavat tunnetaan. . Suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen kysely aukaisi vastaajien sanaiset arkut: kyselyn avoimiin vastauksiin tuli pohdintaa ostokäyttäytymisestä ja kotimaisten tuotteiden ominaisuuksista ja markkinoinnista peräti yli sadan A4-sivun verran (siis pienellä präntillä painettuna). Kuluttajat kahmivat kassiinsa kotimaista ja ajattelevat ostavansa samalla niin työpaikkoja, omavaraisuutta, turvallisia tuotteita kuin tuotantoketjun avoimuutta ja ilmastotekoja. VIISIKYMPPINEN loimaalaisnainen, tuottaja itsekin, odottaa aktiivisuutta tuottajilta. KYSELYSSÄ OLI 15 kysymystä, joista kuusi monivalintakysymystä ja yhdeksän avoimet vastaukset mahdollistavaa kysymystä. Jaa, näiden kahden lisäksi yhdessä sentään mainitaan polttopuut. – Varsinkin kaikkien päivittäistavaroiden ostaminen kotimaisena ylläpitää tuotantoa ja työllisyyttä, viisikymppinen hyvinkääläismies vastaa tilattavien paikallislehtien yhteisessä kyselyssä. ”Haluan vaikuttaa omalla eurollani” . Kuusikymppinen mies Virroilta arvelee, ettei sekään vielä riitä. – Miksi en ostaisi, se työllistää muita ja minua, nainen Pietarsaaresta huomauttaa. ALA ON kyllä koko ajan otsikoissa niin paperitehtaiden lopettamisten kuin hiilinieluista kiistelemisen vuoksi, mutta kyselyn vastausten perusteella on vaikea uskoa, että Suomi on metsien maa – että Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää, että Suomen metsien osuus Euroopan metsistä on noin 10 prosenttia ja että tiukasti suojeltujen metsien osuus on suurin koko Euroopassa (9 prosenttia Suomen metsäalasta). Liian usein puhutaan omasta ammattinäkökulmasta eikä ymmärretä toisen tietopohjaa, kolmekymppinen nainen Keski-Suomesta neuvoo. . Useimmin muun tuotteen valitsemista perusteltiin korkealla hinnalla tai omalla heikolla rahatilanteella. – Jää pennit ja jenit kotialueelle, nelikymppinen mies Ylivieskasta puolestaan perustelee. – Mieluummin raha suomalaisille tuottajille kuin ulkomaisille miljoonajäteille, parikymppinen nainen Kaustisilta huomauttaa. Kati Uusitalo Paikallislehdet Kati Uusitalo Kuluttajat saavat tietoa oman paikkakunnan tuotteista useimmiten oman paikkakunnan tilattavasta lehdestä (mainoksista tai uutisista), mutta myös esimerkiksi kaupan hyllymainoksista ja sosiaalisesta mediasta, internetistä ja kavereilta. . Somerolla taas on kuulemma hyviä juustoja, kasviksia, hunajaa ja leipää, ja Huittisista saa taatusti kotimaista lihaa oman paikkakunnan palvaamosta. – Haluan vaikuttaa omalla eurollani, kuusikymppinen rääkkyläläisnainen summaa. Tuottajille ja yrityksille suositeltiinkin esillä oloa niin avoimin ovin, messuilla kuin paikallislehdessä ja somessakin, sillä kuluttajat kaipaavat tuotteille tarinoita. – Jotkut tuotemerkit panostavat avoimeen toimitusketjuun, eivät kierrä veroja, vaalivat ympäristöä sekä hyvinvointia, parikymppinen nainen Jyväskylästä perustelee tiettyjen tuotemerkkien suosimista. Yli 4 000 vastauksen ja sadan sivun joukossa kuitenkin vain kahdessa vastauksessa mainitaan metsä. TOIMITTAJALTA Näkyykö metsä puilta. Kotimaista ruokaa ostetaankin kyllä esimerkiksi maun ja aromien takia, mutta myös siksi, että kuluttajat mieltävät ostavansa samalla vastuullisesti ja valvotusti tuotettuja tuotteita – ja ajattelevat samalla ostavansa myös turvallisia ja terveellisiä tuotteita. – Tiedän, kenelle kerron, jos tuote on tai ei ole hyvää, huittislainen mies toteaa. Naiset vastasivat ahkerimmin, vain neljännes vastanneista oli miehiä. Alle 50-vuotias nainen Punkalaitumelta toteaa, että hän pyrkii jo ostamaan kaiken kotimaisena. Vastauksia eri puolilta Suomea on poimittu kyselystä kertovaan juttuun. Yhdessä toivotaan, että metsänomistajat kertoisivat enemmän metsänhoitotapojen taustoista. – Hän tuntee kaikki alueen tuottajat, jyväskyläläisnainen kertoo tietolähteestään. FAKTA Näin kysely tehtiin . – Rehellisesti, ei muita mollata. Parikymppinen jyväskyläläisnainen ostaa kotimaassa tuotettua, mutta katsoo myös, että yritykset ovat kotimaisia, jotta verotkin jäävät Suomeen. Muun muassa tätä kysyttiin: mikä on kuluttajille tärkeää tuotteita ostettaessa, mistä saa tietoa tuotteista, miten maaja metsätaloustuottajien ja yritysten kannattaisi kertoa tuotteistaan, mitä kotimaista vastaajat ostavat ja saisiko joku asia heidät ostamaan sitä jopa enemmän. lokakuuta 2020 OMASTA MAASTA 12 Lauantaina 10. NIIDEN PERUSTEELLA voi sanoa, että kotimainen työ ja hyvinvointi on suomalaisille tärkeää. – Voin olla varma kuinka tuotanto on hoidettu eikä tuotteissa ole jäämiä lääkkeistä tai torjunta-aineista, kolmekymppinen mies Punkalaitumelta sanoo. Kyselyyn vastanneet suosivat lähellä tuotettua ja kotimaista myös siksi, että lyhyet kuljetusmatkat merkitsevät samalla pientä hiilijalanjälkeä. – Mutta niin, ettei säästynyttä rahaa revitä tuottajien selkänahasta, parikymppinen nainen Lapualta sanoo
4, T:ku. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 10-16 Pu-Te/ ETS (Espoo). ilmoitus@punkalaitumensanomat. Jalasjoen Nuorisoseura Jumppa tiistaisin klo 17. Oriniemen Martat 22.10.klo 13. Pidän ehdottaman tärkeänä asiana, että tätä satsausta arvostetaan ja kaikki käyttäjät pitävät siitä omalta osaltaan huolta. Huom. To 15.10. Kepparikerho KaruSellissa perjantaina klo 17-18. Kotini on linnani arjen turvallisuus 14.12. Keskustelemme gluteenittomista tuotteista ja perehdymme ruuanlaiton nikseihin yhdessä. Punkalaitumen Martat Ma 12.10. Tämä ei ole mikään vinkki tai ehdotus, tämä oli uni. klo 10 Äijävirtaa Vartiolassa. Turun Punkalaidunseura Ti 13.10 klo 18:00 Ravintola Verkahovi, yläkabinetti, Verkatehtaank. Pe 16.10. Minkä digitaidon haluaisit oppia. Maanantaisin klo 10 Porttikalliolla. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 9.10. Tämän ansiosta käytävät ja luokkatilat pysyvät siistimpinä. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Punkalaitumen Karjalaseura Su.11.10 klo 13 Tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. 02 767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Ilmestyy torstaisin. klo 16-20 talviuinti ja sauna lämpimänä Kivirannassa. Ahaa-aivotreenit 9.11. Syyslomaan asti koululaiset käyvät edelleen syömässä vanhalla koululla. ILMOITUSHINNAT 1.1.2020 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Perhepeuhula su klo 15.30-16.30 liikuntahallissa (Vesilahdentie 11). Kahvitarjoilu. Opetatko digitaitoja muille. Kouluissa olevia toimia häiritsee edelleen koronaviruksen olemassaolo, joka on otettava päivittäin ja jopa tunneittain huomioon kouluissa. Syyslomalla Arkean ruokapalvelun on tarkoitus siirtää toimintansa uudelle koululle. Syyslomaviikolla (42) kerhot tauolla 36Karuselli ke ja pe klo 13-15. Jatkuen 2 viikon välein. ”säästöpankin kokoustila”. Vanhassa rakennuksessa on vielä paljon tavaraa, joka on siirrettävä uusiin tiloihin eli muuttotyö jatkuu varmasti vielä aikansa. PuTe Sarjatennistä liikuntahallilla ma 12.10. riemuylioppilaita ja kuunnella heidän muistelmia omilta kouluajoiltaan. Molemmat ovat välituntisin kovassa käytössä ja niitä käyttävät sekä ala-että yläkoululaiset. Vuosien saatossa moni paikkakunnan nuori on siellä opiskellut hyvällä tai vähän huonommalla menestyksellä. päivänä 2020 – N:o 41– 11 Kuulumisia kunnasta Lauttakyläntie 4 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat. YRIT TÄ JÄ! Päivitä tietosi Punkalaitumen kunnan Yritysrekisteriin osoitteessa www.punkalaidun.fi Palvelun parantamiseksi yrittäjän tulee päivittää rekisteriin myös lyhyt kuvaus yrityksen tuotteista ja palveluista. Jokainen liikkuu kuntonsa mukaan. Hallitus kokoontuu puolituntia aikaisemmin. Ulkoilun jälkeen KaruSellissa terveysasiaa, tarjoilua. Nyt on vain jaksettava ja muistettava pestä käsiä ja, että kipeänä ei tulla kouluun jne. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 14.10 klo 18 esitelmä Simo Lievejärvi, Jessica. Aikansa ottaa myös uusiin tiloihin sopivien käytänteiden löytäminen eli käyttäjäkunnan on sopeuduttava muutoksiin. kengätön koulu, joka omalta osaltaan lisää viihtyvyyttä. Printhaus Oy – Pori 2020 Vt. päivä muuttunut. Monelle on jäänyt koulusta, koulukavereista ja opettajista muistoja, jotka eivät häviä koskaan. Lakitustilaisuus on aina tärkeä ja ansaittu tapahtuma uusille ylioppilaille ja sitä se oli nytkin, vaikka ajankohta oli normaalista poikkeava ja monet olivat jo ylioppilasjuhliaan viettäneet aikaisemmin kesällä. LC Punkalaidun/Fiina Hyvän Päivän kävely 10.10.klo 11 alkaenLIONSit diabetesta vastaan. Näissä koulun yo-juhlissa on myös mukava nähdä Punkalaitumen lukion vanhoja ylioppilaita ns. Kevään ylioppilaat lakitettiin varsin poikkeukselliseen aikaan eli 29.8. klo 14 Pakarilla kokoontuminen ja kerho. 36Karuselli KaruSellissa perjantai na klo 13-15. Turvavälit, maskeja ja käsidesiä saatavilla. On meidän kaikkien etu, että koulut pyörivät lähiopetuksen varassa ja ihmisten harrastustoimintoja voidaan jatkaa mahdollisimman pitkään. Tämä tietysti rajoittaa koululaisten olemista ja tekemistä. klo 14 Huittisten srk-keskuksessa. Puretaanko se, vai löytyykö sille jotain muuta käyttöä. Ymmärrettävästi välillä on havaittavissa pientä väsymistä koronan huomioonottamisessa niin koululaisilla kuin meillä aikuisillakin. En tiedä mikä tämän vanhan koulurakennuksen kohtalo on. Kimppakyydit torilta 9.30. Pe 9.10. Kahvia ja Kauraston Pakarin gluteenittomia tuotteita myynnissä klo 17.15 18. Käyttäjät vaikuttavat myös tyytyväisiltä. Onnistuneita ratkaisuja ovat myös koulun ulkopuolella olevat monitoimiareena ja kuntoilu/kiipeily alue. Toimittaja, lauluntekijä Jukka Saarinen kertoo iskelmäsanoituksistaan ja niiden taustoista. Paljon on puhuttu uudesta koulusta, mutta meillä on edelleen myös vanha Yhteiskoulun rakennus. MLL Perhekahvila ke klo 1012 KaruSellissa (Urjalantie 30 A). Lähetä avunpyyntö tai ilmoittaudu digitukijaksi verkostoon: digituki@pirkanmaa.fi Pirkanmaan digitukea kootaan aktiiviseksi verkostoksi. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. klo 14 Tarinatupa SPR:n Kulmakamarissa. Tule kuuntelemaan. Joulumuistot Tervetuloa! Huittisten Seudun Lottaperinneyhdistys Kokoontuminen ti 20.10. Ulkopelejä. Lähtö KaruSellin/kirjaston pihalta alkuveryttelyn jälkeen museon lenkille. päätoimittaja Hanna-Mari Kamppikoski 050 442 2072 Toimistonhoitaja Päivi Lampinen 02 767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Päätoimittaja Juha Aro sairauslomalla Jakeluhäiriöissä ota yhteyttä lehden toimitukseen 02 7674 256. Elo-ja syyskuun aikana vanhasta Yhteiskoulusta kannettiin, kuljetettiin ja kiikutettiin kyniä, kumeja, kirjoja ja monia muita tavaroita uuteen koulurakennukseen. kotisivut: www.punkalaitumensanomat. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry Gluteeniton elämä-ilta torstaina 15.10.klo 18 Kauppalantalolla, Puistokatu 10, Sastamala. Koulu on ns. Uuden koulun rakentamisen aikana näin unen, jossa vanhaan kouluun perustettiin panimo ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas sai varteenotettavan kilpailijan. Torstaina lokakuun 8. Varhaisjakelun häiriöistä voi soittaa 0100 3355. Puhumattakaan siitä, että mahdollisimman moni meistä selviäsi ilman koronatartuntaa. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. TILAUSHINNAT 2020: Kestotilaus.....47 euroa 12–10kk ..........49 euroa 9–7kk...............43 euroa 6–4kk...............35 euroa 3–1kk...............31 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Reilun viikon käyttökokemuksen perusteella on sanottava, että tilat ovat siistit ja kodikkaat. Tulethan terveenä! Punkalaitumen Latu ja Polku Pe 9.10. Marjatta kahvittaa ja kertoo matkastaan ” koronaeuroopassa”. Arto Asa Rehtori Uusi koulurakennus iso satsaus Punkalaitumen Reserviläiset ry varsinainen SYYSKOKOUS pidetään la 17.10.2020 klo 18.00 Mopokerhon tiloissa, Urjalantie 32. Moni tavara ja tapa hakee vielä omaa paikkaansa. Tervetuloa! Johtokunta Digi kuuluu meille kaikille. Keskustan monitoimikerho Yrittäjätalolla 4-6 lk torstaina klo 17.3018.30. Ma-pe klo 6-16, la-su klo 6-12. Pitkä odotus on nyt oppilaille, henkilökunnalle ja muille koulurakennusta käyttäville palkittu. Irtonumero 1,50 euro, sis.alv. Mukana SHTTukun toimitusjohtaja Pekka Kivimaa sekä hyvinvointiohjaaja Elina Jouppi Ma 12.10. Juhla oli varsin onnistunut, vaikka yleisön määrää jouduttiin jonkin verran rajoittamaan. Uusi koulurakennus on iso taloudellinen satsaus Punkalaitumen kunnalta. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Omat hankaluuteensa kengättömyydessäkin tietysti on, esimerkiksi välitunneille meno on hitaampaa ja ovensuu ruuhkautuu paikoitellen. 4H Keskustan monitoimikerho KaruSellissa 0-3 lk torstaina klo 16-17. Kahvitarjoilu. marttailta KaruSellissa klo 18. klo 10 Äijävirtaa-ryhmän keilavuoro Huittisten keilahallissa. Ma 12.10. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. klo 16 Keskuskoulun juhlasalissa Seniorien tanssikerhon harjoitukset. Vihdoin koitti myös tiistai 22.9., jolloin myös opetus alkoi uudessa koulussa. Retki Rasinmäen mattokutomoon peruttu.. Seurat toimivat PUNKALAITUMEN MUISTIKAHVILA Monitoimikeskus KaruSelli Urjalantie 30 A, Punkalaidun Kokoontumiset klo 10.00 11.30 12.10. Eli syysloman jälkeen on taas yksi muutos edessä, kun suunnittelemme ja sopeudumme siihen, että ala-aulassa aamupäivä ruokaillaan
Omaishoitajan vapaat . harvennukset/nuoren metsän hoidot . hakepuun teko, myös pienetkin määrät tehdään . Räystäskourut, syöksytorvet, savupiipun sisäputket, piipunhatut, jatkettavat alumiinitikkaat, A-mallitasotikkaat, palotikkaat, soluarinat ym. Lajikkeet Afra, Fontana, Nicola, Annabelle ja Siikli. 0400 731 188 PALJON KANKAITA ERI TARKOITUKSIIN 1,-/METRI! AVOINNA : AINA TO-PE klo 10-17 LAUANTAISIN klo 10-14 MATOISTA RAJUT TARJOUKSET! VAATTEET, KENGÄT, KÄSINEET, LELUT YM.YM. puun kuljetukset . 040-522 7816 Avoinna ma-la 7 20 ajanvarausten mukaan. Henkilökohtainen avustajapalvelu puh: 045 170 0204 www.hoivaajakotipalvelua.com KEILAUS, HOHTOKEILAUS, MINIGOLF, BILJARDI, SNOOKER, PINGIS, KOKOUSTILAT, RYHMÄRUOKAILUT, A-OIKEUDET SYYSLOMAN YKKÖSKOHDE KOKO PERHEELLE! www.huittistenkeilahalli.fi info@huittistenkeilahalli.fi Meillä voit maksaa myös näillä: Avoinna Ma-To 10-21 Pe-La 10-24 Su 12-20 Koneurakointi Palonen Ky Suorittaa: . ostetaan energiapuuta Puh. klo 9-16 Makeaa Lobo omenaa . Tervetuloa! SYYSKOKOUS VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla LAUANTAINA klo 9 -12 Kenkäkuorman loppuunmyynti: kävely-, terveys-, jokasäänja talvikengät HÄVITYSHINNOIN! T:mi Ulla Pajuniemi, Kankaanpää Paula Järvinen Naisille syksyn uutuuksia!. Torstaina lokakuun 8. Tilapäinen kotihoito . Lapsiperheiden kotipalvelu Uutuutena: . Johtokunta klo 11.00. Tuettu asuminen kotiin . https://varaa.timma.fi/pksanna Antti-Jussi Mäkelä 045-235 3182 Jukka-Pekka Uotila 0500-743 537 HAKETUSTA HAKKEEN KULJETUS JA MYYNTI OSTAMME HAKEPUUTA ERILAISET TIENHOITOTYÖT Jouni Mäkelä 0400-741 121 LELUPÄIVÄT 14.-16.2.-19 ALENNUKSET 50-80% Tmi Pauli Syrjälä Lauttakyläntie 1 PUNKALAIDUN Puh. TOSI EDULLISESTI! RAITTINEN Tervetuloa! Puh. Punkalaitumen Golf ry:n la 24.10.2020 klo 12.00 klubilla. päivänä – N:o 41 – 2020 12 TJP Myllyniemi Oy www.myllyniemet.fi 044 744 0845 Avoinna Ma-La 8-18 PUUTA JA PALJON MUUTA! Hoivaja kotipalvelu Kaisa Männistö Yksilöllistä hoivaa & huolenpitoa kotona pärjäämisen tueksi. 0400 790 833 PUNKALAITUMEN torilla maanantaina 12.10. Sotesin palvelusetelillä: . Parturi-Kampaamo Sanna Puh. 040-7011 622 RÄYSTÄSKOURUT PUNKALAITUMEN TORILLA tänään torstaina klo 10-12. Hyvää hiekkamaan perunaa. 045 23 500 51 Palonen Kustaa Myyntiautoon T:mi T. Vuorio puh