alv). vuosikerta Irtonumero 1 € (sis. päivänä N:o 45 2018 109. Uutisja ilmoituslehti Torstaina marraskuun 8
Sitä tietä Nyt ylös, sieluni tuli virsikirjaan 1938.” Sari Mäkinen Kanttori Punkalaitumen seurakunta – Asiat selvenevät. Virsikirjan teksteissä on runsaasti kuvauksia Taivaan kirkkaudesta. Sen jalka oli polvesta katkennut. Elias Laguksen Sionin virsien suomennoksessa virsi alkaa sanoilla ”Maan tomust’ nouse pois”, mutta samana vuonna 1790 ilmestynyt Halullisten sieluin hengelliset laulut sisälsi toisen suomennoksen, ”Nyt ylös, sieluni”, jonka pohjalta Wilhelmi Malmivaara uudisti sen omiin Siionin virsiinsä. 8.11. Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. 2:44. Siihenkö kaikki päättyy. ”En minä sitä nyt ajattele, sitten joskus, pelottaa, tehkööt muut aikanaan mitä haluavat, en voi mennä hautajaisiin”. Päivän sanat Liukas keli vei auton ojaan Viikonvaihteen pyhinä vallitsi koko maassa liukas keli, joka aiheutti mm. Ajatus omasta kuolemasta on aika usein kauhistuttava. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään. klo 11 K-Supermarket Pourun tarjoamaa riisipuuroa srk-talolla. Alkuaikoina on ollut enemmänkin, mutta hyvä että seurakunnan järjestämät kahdet myyjäiset yhdistettiin yhdeksi, jatkoi Pyykkö. Tämä kuva on Johanneksen ilmestyksestä. Myös Pyykkö oli tyytyväinen päivään. Kun he saapuvat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. klo 11–13 Seurakuntatalolla. Ihmisyyden ja isänmaan nimessä on kuitenkin yhteiskunnalla oikeus vaatia että he eivät teoillansa enää saa ruveta sellaista rikoksellista hommaa uudistamaan, josta niin suurta onnettomuutta ja kurjuutta on maallemme koitunut. ”Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu – se pysyy ikuisesti.” Dan. 10.11. Lue lisää vaaleista kotisivuiltamme www.punkalaitumenseurakunta.fi tai osoitteesta seurakuntavaalit.fi. On vain nyt toivottavaa, että he takaisin saavuttamaansa vapautta käyttävät oikein ja pysyvät kaikesta kapinoitsemisesta ja laillisen hallituksen vastustamisesta erillänsä sekä ryhtyvät tukemaan rauhallista yhteiskuntaa. Yhdellä sanalla sanottuna: Taivas. perinteisesti seurakuntatalolla. paikka! Rahko, Kaukinen. Muutama esimerkki: Virsi 617: ”Taivaassa, ratki taivaassa/ on autuus määrätön. Hiljenny hetkeksi arjen keskellä. klo 8-9. Näin virsikirja siis saateltiin tehtäväänsä, uuden virren kaikua aavistellen. Tauno Väinölä kertoo Virsikirjamme virret – kirjassaan virren taustasta seuraavaa: ”Kun kirkolliskokous ylimääräisessä istunnossaan Helsingissä 13.2.1986 oli hyväksynyt uuden virsikirjan, se veisasi 3. pnä 1968. Tämän lisäksi ennakkoon voi äänestää seuraavissa paikoissa: To 8.11. Jos siis tahdot elää pelkäämättä esivaltaa, tee oikein! Silloin saat siitä kiitosta. Kristinuskon mukaan on ja paljonkin. Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Se tuntuu ahdistavalta, koska siinä joutuu kohtamaan suuria menetyksiä, ikävää, itkua. Tällöin muuan lauttakyläläinen vuokra-auto suistui lumisateessa liukkaalta tieltä ojaan törmäten siltarumpuun. Ei kuolemasta puhuminen ole helppoa. Vuosi vanha vaipui hautaan, vaikkei vuodenvaihde olekaan vielä käsillä. Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon. 13.11. ”Enkelien lukematon joukko antaa siellä ikuisuudesta ikuisuuteen ylistystä Jumalalle. Säännöllisen elämän ja rehellisen työn kautta tulevat he yhteiskunnassa vähitellen saavuttamaan menettämänsä oikeudet takaisin. 11.11. Kumpikin peura myytiin huutokaupalla valtion lukuun 4.11. Täällä en lauluun voi saada sen ihanuutta, kuitenkin laulan ylistystä Herralle. Musiikki: Pe 16.11. Kaikki sanat ovat köyhät/ kertomaan taivaasta.” Virsi 626: ”Siellä helkkyy mykkäin kieli/ kuulee korvat kuurojen, / selkeääpi synkkä mieli/ rammat hyppii riemuiten.” Virsi 630: ”Oi, joukko valkopukuinen/ kuin huiput lumitunturten.” Mielestäni yksi kauneimmista ja riemullisimmista kuvauksista löytyy virren 632, ”Nyt ylös sieluni” neljännestä säkeistöstä: Siell’ kaunis kannel soi, veisaamme virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene. Punkalaitumen Sanomat perjantaina 8. klo 9–11 Punkalaitumen Yhteiskoululla. Sekä auton kuljettaja että matkustajat vietiin sairaalaan, jossa heille annettiin ensiapu. Aamukahvit tarjolla Essolla perjantaina 9.11. 13:3. klo 11–13 Arkilounas srk-talolla. Pieni Ville oli leiponut omin käsin kaksi kakkoa, jotka myytiin suurimman tarjouksen huutaneelle. Diakonissa Jaana Pyykkö lausui myyjäisten avajaissanat. Rankkoja aiheita. säkeistön Johan Kahlin mahtavasta iankaikkisuusvirrestä Nyt ylös, sieluni. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Kaukinen, Mäkinen. 12:7. Samalla haluan kiittää työntekijöitäni, yhteistyökumppaneitani ja asiakkaitani vuosien varrelta. Auton oikea etukulma vaurioitui pahoin. Kuolema on lopullista eikä siitä ole paluuta. Projektikuoroa johtaa Sari-kanttori, lisätietoja häneltä p. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. To 8.11. Ei ihme, että pelottaa. Minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut. Tämän jälkeen muut pääsivät kotihoitoon, mutta toinen huittislaisista miehistä joutui jäämään sairaalahoitoon. Pyhäinpäivän ja tuomiosunnuntain välisenä aikana kirkkovuoden sisällössä puhutaan lopun ajan tapahtumista sekä elämästä Taivaan kirkkaudessa. Tämä tapahtui Länsipään koulun luona. Tänä vuonna nähtiin kuitenkin myös huutokauppa. 4:6-8. klo 13 Torstaikerho srk-talolla. Su 11.11. Roukanmaasta tavattiin toinen peura loukkaantuneena. Tämän perusteella tulee kaikki alle 4 vuotta tuomitut kapinalliset päästettäväksi vankeudesta ehdolliseen vapauteen. klo 18 Iltavesper kirkossa. Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. To 22.11. Vierailijana jalkahoitaja Helena Harju. Mutta. Saarn. Sen sävelmäkin, suomalainen kansantoisinto, on aivan omaa luokkaansa. Mitään suurempia liikenneonnettomuuksia ei kuitenkaan sattunut. Virsi suomalaisine sävelmineen on myös Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjassa Service Book and Hymnal. Paikalla oli mukavasti ostajia sekä lahjoituksia oli tullut niin että pöydät olivat täynnä myytäviä tuotteita. Room. Virsi on peräisin Ruotsin 1740-luvun herrnhutilaisten laulukirjasta Sions sånger. Onko mitään. Heihin kuulumme jo maan päällä ja saamme virittää heidän kanssaan ylistyslaulun, uuden virren.” (Karl Hartenstein.) Ja vaikka ”täällä en lauluun voi saada sen ihanuutta, kuitenkin laulan ylistystä Herralle”. Pe 9.11. 040-8048813. päivänä 2 – N:o 45 – 2018 Diakoniaja lähetysmyyjäiset järjestettiin lauantaina 13.10. Su 18.11. klo 9.15 Perhekerho Pappilassa. noin klo 19.15. Seurakuntavaalit: Ennakkoäänestysviikko järjestetään 6. Tuskinpa kiitos ja ylistys Jeesukselle soikaan kirkkaammin yhdessäkään toisessa virressä. 9.11. Mikä sitten. Nyt ylös, sieluni virittää juhlamielen. Ti 20.11. Tavaravarastosta on annettu yksityisille ja kauppiaille heidän täysin omiksi todistamansa tavarat takaisin. Aamupuuroa ja kahvia tarjolla noin yhdeksästä lähtien. Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä. Saarn. Mitä sen jälkeen. klo 12–14 Palvelukeskus Pakarilla. 12:6. Punkalaitumen selvittelytoimisto, joka on saanut koko kesän hoidella ja järjestää punakaartilaisten ryöstämiä ja heiltä takaisin otettuja tavaroita, on nyt saanut työnsä päätökseen. – Ostajia oli paikalla kohtalaisesti. Torstaina marraskuun 8. ja 4. Näin myydyn tavaran arvo nousi liki 20, 000 markkaan, joka summa täältä nyt lopputilityksenä lähetettiin valtiolle! – Laajan armahduksen on maamme hallitus hiljan julaissut punakaartilais kapinasta tuomituille. Sen ansiosta virsi on – Mikael Nybergin ruotsinnoksesta – käännetty norjaksikin ja on nyt Norjan virsikirjassa (ensimmäinen ja viimeinen säkeistö). Jälelle jääneestä varastosta vietiin suuri osa Tyrväälle selvittelytoimistoon ja loput huutokaupattiin täällä. Toisena osapuolena ollut henkilöauto vaurioitui. /Enkelten pyhäin seurassa/ on riemu ääretön ”. Tim. Peurat olivat pienikokoiset. Kirkkovuosi! Adventista se alkaa ja tuomiosunnuntain jälkeiseen lauantaihin päättyy. –10.11. Auto-onnettomuudessa menehtynyt peura tuli huutokaupassa maksamaan 32 mk ja toinen peura 87 mk. 17:24-25. To 15.11. Tämä peura jouduttiin lopettamaan. Auton matkustajina oli yksi punkalaitumelaisneitonen ja kaksi huittislaista mieshenkilöä. SANA SINULLE Pyhäinpäivänä Diakoniaja lähetysmyyjäiset toisen kerran Kiitos saamastani kunniasta. klo 18.30 Virrenveisuuehtoo srk-talolla. Hän verellänsä ja hengellänsä myös minut Jumalalle lunastanut on. 12.11. 2. 12:1. Yksi vuodenkierto lähestyy taas loppuaan, sillä marraskuun vaihduttua joulukuuksi pääsemme aloittamaan uuden kalenterin. Myyjäisten lopuksi oli perinteiset arpajaiset. joka päivä Kirkkoherranvirastossa klo 9–18. Lukuvuosikaan ei vaihdu tässä kohdin. Hän kiitteli myös ihmisiä, jotka ovat mukana aktiivisesti toiminnassa niin myymässä kuin ostamassakin. Onnettomuus tapahtui perjantaina 1.11. Samalla voit äänestää ennakkoon seurakuntavaaleissa. Lapset ja perheet: Ke 14.11. Kunnia, kirkkaus, voima ja ylistys sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon. klo 10-13 apteekissa muistiohjaaja Eeva Tyrväinen. Punkalaitumella useitakin pienehköjä ojaanajoja. Saarn. 14.11. klo 18 Iltakirkko srktalolla, huom. Peura auton alle Jalasjoella juoksi äskettäin peura auton alle ruhjoutuen kuoliaaksi. Seurakunnan veisuu vihdoin voi antaa aavistuksen siitä uudesta virrestä, jota taivaassa valtaistuimen edessä lauletaan. pnä marraskuuta 1918 Puolen vuosisadan takaa Punkalaitumen Sanomat marraskuun 7. Vain yksi ojaanajo oli vakavampaa laatua. Täten tulee hyvin huomattava määrä punkalaitumelaisiakin pääsemään kotipaikalleen. Antti Peltomäki Ke 14.11. Matt. – Mielestäni tämä, että diakoniaja lähetysmyyjäiset ovat samalla kerralla, on oikein hyvä systeemi, tuumi lähetyssihteeri Leena Nikkanen. Ke 14.11. Jumalanpalveluksen jälkeen alkaa seurakuntavaalien äänestys kirkossa. Tule juttelemaan! Tuotemaistatusta+tarjouksia.. Virsi 618: ”Taivaan iloa, taivaan riemua/ ei voida kuvailla. Linda Lähdeniemi Yleislääkäri Tuula Vatanen Ajanvaraus 050-4365234 To 8.11. klo 18 Laitumen Laulajat Pappilassa. Muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon
– Pyhäinpäivänä puhutaan kuolleista, mutta päivän evankeliumitekstissä maistuu elämä. päivänä 2018 – N:o 45 – 3 110 vuotta teitä varten Kauppakulma 1 A 1 Puh. Torstaina marraskuun 8. Vainajien keski-ikä oli 81,1 vuotta. Sen avulla on helppo muokata mielipiteitä, synnyttää epäluuloa, jopa lietsoa vihaa, kuten olemme nähneet. Näin olemme toimineet 110 vuotta ja näin toimimme myös jatkossa. Oman pitäjänlehden perustaminen kertoo perustajiensa halusta kehittää kotiseutuaan. Mutta emme ilman teitä, hyvät lukijamme. Edustaako yksityisen ihmisen kännykällä kuvaama lyhyt video totuutta jostakin tapahtumasta, vai onko se vain tilanteesta irrotettu välähdys. Siinä kerrotaan, ketkä ovat autuaita eli onnellisia. Alttaripalveluksen suoritti kirkkoherra Irina Kaukinen ja Minna Rahko saarnasi. Messun jälkeen seurakuntatalossa pidettiin tilaisuus, jossa nautittiin keittolounas. Yksi kynttilä sytytettiin muiden poisnukkuneiden muistoksi. Anu Koskua Pyhäinpäivän messun lopuksi seurakuntalaiset sekä kirkkokuoro ja Punkalaitumen Mieskuoron kvartetti veisasivat vuorolauluna virren 555 Oi, Herra luoksein jää. Pyhäinpäivänä tämä elämä ja ikuinen elämä tervehtivät toisiaan, sanoi Rahko. Vanhin vainaja oli 103-vuotias ja nuorin 51-vuotias. Keskuskoulun ykkösille sukat kävivät viime viikon tiistaina tuomassa Jaana Pyykkö ja Merja Hällfors. Diakonissa Jaana Pyykkö sytytti jokaiselle vainajalle kynttilän seurakuntapastori Minna Rahkon lukiessa heidän nimensä. – Hautausmaille pyhäinpäivänä sytytettävät kynttilät ovat merkki toivosta. Iloisenvärisiä jalkojen lämmittimiä Pappilan Puikot lahjoittivat ekaluokkalaisille syksyn kuluessa kutomansa villasukat. www.kesalaitumenkukka.fi Tervetuloa! Kesälaitumen KUKKA Punkalaitumen seurakunnan Pappilan Puikot ilahduttivat ekaluokkalaisia lahjoittamalla heille jokaiselle lämpöiset ja värikkäät villasukat. Mikä hienointa lehden tilaajat ja ilmoitusasiakkaamme ovat omilla valinnoillaan antaneet tälle työlle vahvan mandaatin. Mediakenttä on 110 vuoden aikana muuttunut ja muuttuu koko ajan. Ne tuovat valomeren hautausmaille, sanoi MinPoisnukkuneita muistettiin kynttilöin Jaana Pyykkö sytytti jokaisen poisnukkuneen muistolle kynttilän Minna Rahkon lukiessa heidän nimensä. 7674 763 Juhlista Isänpäivää kukilla! Av. Monet kädet ovat jättäneet jälkensä lehden sivuille sen tekijöinä, vielä useammat kädet ”plaranneet” lehteä vuosikymmenten kuluessa. Teitä varten Punkalaitumen Sanomia on tehty 110 vuotta ja tehdään vastakin.. Tämän päivän median kuluttaja elää keskellä jatkuvaa uutisvirtaa, jossa tapahtumat eri puolilta maailmaa saavuttavat hänet minuuteissa. Keskuskoulun ykköset valitsivat innolla itselleen mieluisia sukkia. Pyhäinpäivänä muistettiin vuoden aikana poisnukkuneita Punkalaitumen seurakunnan jäseniä kynttiläkirkossa. Maaseutu ja sen talonpoikaisto oli herännyt tietoisuuteen omasta asemastaan ja oli halukas ottamaan vastuun menestyksestään. Myös Pohjoisseudun ekaluokkalaisille käytiin tekemässä vastaava lahjoitus torstaina 1. On helppo todeta, että arvostus kotiseutua kohtaan ja halu sen kehittämiseen ovat seuranneet Punkalaitumen Sanomien tekijöitä ja hallintohenkilöitä halki vuosikymmenten. Punkalaitumen seurakunnassa on viime pyhäinpäivän jälkeen kuollut 54 seurakunnan jäsentä. Tämä asettaa kuluttajan lähdekriittisyydelle aivan uudet vaatimukset. Kaksituhatta vuotta vanhat sanat ovat edelleen totta ja tarkoitettu meille. na Rahko. Vahvasta edistysuskosta kertookin Punkalaitumen kaikinpuolinen kehittyminen 110 vuotta sitten. Kukin oppilas sai valita itselleen jalkaan sopivat ja omaa värisilmää miellyttävät sukat. Punkalaitumen Sanomat maamme neljänneksi vanhimpana paikallislehtenä edustaa edelleen perinteisempää mediaa ja sanomalehtijournalismia, jossa kotiseutu ja kotipitäjän elämänmeno ovat uutisoinnin kärki. Sitä mandaattia arvostamme, ja sitä ovat arvostaneet myös menneet lehdentekijäpolvet. Media on aina ollut vallankäytön väline, nykyään ehkä kuitenkin aiempaa voimakkaammin. Hän vertasi syksyistä pimeyttä suruun ja tyhjyyteen, minkä toinen ihminen puuttumisellaan on jättänyt. On osattava suodattaa, mikä on totta ja mikä ei. Uutistuottajia eivät tänään ole ainoastaan perinteiset mediat, vaan uutisia tuotamme me kaikki esimerkiksi ja erityisesti ”somessa”. ark. 9-17, la 9-13. Paljon on vettä virrannut Punkalaitumenjoessa sen jälkeen, kun Punkalaitumen Sanomien ensimmäinen numero julkaistiin 110 vuotta sitten. Puhutaan valeuutisista ja hybridivaikuttamisesta. Pyhäinpäivän kirkossa musiikkia esitti kanttori Sari Mäkinen ja kirkkokuoro. marraskuuta
Antti sekä avopuoliso Päivi Marjamäki ottivat vastaan Vuoden Yrittäjän tunnustuksen Pirkanmaan Yrittäjä ry:n varapuheenjohtaja Jari Haapaniemeltä sekä Punkalaitumen Yrittäjien puheenjohtaja Laura Jonkalta. Punkalaitumen Yrittäjien ja Pirkanmaan Yrittäjien lisäksi Vuoden Yrittäjää onnittelivat Punkalaitumen kunta, Punkalaitumen Osuuspankki, naisyrittäjät sekä viime vuonna palkittujen Vuosisadan Yrittäjien puolesta Antti-Jussi Pouru. Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjänä palkittiin perjantaina Antti Peltomäki. Antti Peltomäki huomioi kiitossanoissaan yrityksensä nuoret työntekijät, joita Peltomäki kertoi arvostavansa korkealle. Vuoden 2018 Yrittäjän esitteli perinteiseen tapaan päätoimittaja Juha Aro. – Meillä on harvoin tasaista, yläja alamäkiä tulee aina. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan Vartiolan yrittäjäjuhlassa Pirkanmaan Yrittäjät ry:n puheenvuoron käytti varapuheenjohtaja Jari Haapaniemi. Jukka Suoranta palkittiin Yrittäjäjuhlassa järjestön timanttiristillä 40 vuoden yrittäjyydestä.. Monissa näissä keskusteluissa toisten yrittäjien kanssa, on parannettu maailmaa, puitu parisuhteita, laadittu uusia markkinointija sparrausideoita liiketoimintaa ja parasta, vietetty aikaa yhdessä. Jos yrittäjä onnistuu liiketoiminnassaan, kärsii perhe ja muu elämä ympärillä, jos koittaa elää muuta elämään, kärsii taas liiketoiminta vuorostaan, Jonkka kuvaili. Ylämäessä ollessa tuo tieto siitä, ettei noususuhdanne jatku iankaikkisesti, ahdistaa ja alamäki tulee aina jossain vaiheessa ja monista erinäisistä syistä. Vuoden Yrittäjän tunnukset Peltomäelle ojensivat Punkalaitumen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Laura Jonkka ja Pirkanmaan Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Jari Haapaniemi. Hän nosti tervetulosanoissaan esille yrittäjien jaksamisen. Kiitokset Vuoden Yrittäjältä sai myös edesmennyt isä, joka kolme vuosikymmentä sitten oli kannustamassa Anttia yrittäjän uralle. – Valtakunnallisesti yrittäjäjärjestön yksi painopiste on Suomen talouden hoidossa ja siitä huolehtimisessa kaikkien suomalaisten edukVuoden Yrittäjää juhlittiin Vartiolassa Juha Aro Yrittäjäjuhlaan Vartiolassa osallistui kahdeksisenkymmentä Vuoden Yrittäjän juhlijaa. päivänä 4 – N:o 45 – 2018 Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjänä palkittiin perjantaina Vartiolassa pidetyssä yrittäjäjuhlassa Antti Peltomäki. Tätä on yrittäminen ja tätä on koko ajatus kuulumisesta tuohon joukkoon jota arvostan yli kaiken. Julkistamisen jälkeen Antti Peltomäki ja avopuoliso Päivi Marjamäki saivat vastaanottaa suuren joukon onnitteluja. Torstaina marraskuun 8. Hänen mukaansa yrittäjä löytää usein ystävän toisesta yrittäjästä. Vieraat yrittäjäjuhlaan toivotti tervetulleiksi Laura Jonkka. Jos on tappavan tasaista, yritämme kaikin tavoin haalia lisää töitä ja tehtäviä. – Yrittäminen tai yrittäjänä olo on suurimmalta osin 24/7 työtä, jopa silloinkin kun olet vapaalla saattaa joku tarttua kaupan jonossa hiastasi kiinni tai juuri kun vietät aikaa perheen kanssa puhelin saattaa alkaa soida. Monista on tullut todellakin hyviä ystäviä jo ihan yhden illan tai muutamien juttuhetkien perustella ja he ovat todellakin tärkeitä ystäviä minulle. Missään muualla kuin tuossa porukassa en tunne olevani niin kotona ja elossa täysin sielun voimin. – Minulle parhaita hetkiä on ollut kun olen yrittäjäjärjestöön kuuluessa ja sen mukana reissanneena saanut tavata uusia samanlaisia tai samankaltaisesti ajattelevia ihmisiä
– On se stressaavaa ja henkisesti raskasta. Tulipaloriski oli niin korkea, että nostot jouduttiin keskeyttämään, vaikka muuten turve olisi ollut oikein nostokelpoista. Nyt kesiä turvesoilla on takana jo kolmekymmentä. Ymmärrys meidän merkityksestämme Suomen elinvoimalle on kasvanut viime vuosina. Antti uskaltautuu itse myös kaukaloon. Kyllä turpeesta on Suomessa tullut poliittisen pelin väline, Antti Peltomäki puuskahtaa. Nyt pitää olla rohkeutta tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia, että investoinnit kasvaisivat ja kansantalouden tuotantopotentiaali saataisiin pysyvälle kasvu-uralle. – Kumpi on parempi, kotimainen turve vai venäläinen kivihiili. Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjä Antti Peltomäki Kolmekymmentä kesää ja kolme miljoonaa kuutiota Juha Aro Vuoden Yrittäjä Antti Peltomäki aloitti turveurakoinnin samanlaisella Fiat-traktorilla, joka näkyy kuvassa taustalla. Perheeseen kuuluvat avopuoliso Päivi sekä lapset Tuuli ja Ville. Yllättävän monesta entisestä työntekijästä on tullut yrittäjä mutta on joukossa diplomi-insinöörejä ja tuomareitakin, Antti naurahtaa. Pelejä Hakametsässä tulee käytyä katsomassa usein kaverien ja perheenkin kanssa. – Itse en koe pilaavani ilmastoa tai vesiä nostamalla turvetta. Turvetuotannon lisäksi Peltomäen yritys tekee maanrakennusja koneurakointitöitä. Punkalaitumen Vuoden 2018 Yrittäjä Antti Peltomäki naurahtaa olevansa ”turvenuija”. – Alusta asti mukana on ollut myös kalkin levitys. Yrittäjä työn ulkopuolella Puhuttaessa Vuoden Yrittäjän vapaa-ajasta, paljastuu hän intohimoiseksi penkkiurheilijaksi ja erityisesti jääkiekon ystäväksi. Palautetta on tullut mm. Kyseessä oli pieni ja jopa riittämätön muutosesitys pienten yritysten työllistämisen helpottamiseksi. Sen aloitin ensin velipoikani Jukan kanssa ja jatkoin myöhemmin yksin, kun Jukka pääsi ”reittä pitkin” isännäksi, Antti naurahtaa. Näissä uudistuksissa yrittäjäjärjestöllä on suuri rooli. Vuoden Yrittäjä asuu perheineen Koskioisilla. – Pääurakoitsijana olen ollut viidellä suolla Ypäjällä, Rengossa, Köyliössä ja Punkalaitumella. pienyrittäjien sosiaaliturvan puutteesta, verotuksen keventämisestä ja kestoaihe julkiset hankinnat nousevat aina esiin kyselyissä. Meidän on jatkettava vuorovaikutusta yhdessä kaikilla tasoilla, Jari Haapaniemi korosti. Märkää turvetta ei voi nostaa ja liika kuivuus puolestaan aiheuttaa liian suuren tulipaloriskin. Torstaina marraskuun 8. – Monelle paikalliselle nuorelle olen ollut ensimmäinen työnantaja. Hän on tällä hetkellä myös kunnanhallituksen jäsen. – Ensimmäisen kesän turvesuolla olin töissä Marttilan Ilkalla. Viime kuntavaaleissa Antti Peltomäki valittiin kunnanvaltuuston kokoomuksen edustajana. Meidän pitää nyt hyödyntää kasvun aika tekemällä entistäkin enemmän työtä ja tarvitaan myös kestäviä ratkaisuita julkisen sektorin velkaantumisen katkaisemiseksi. – Alueellisella tasolla Pirkanmaan Yrittäjät elää mukana yrittäjän arjessa. – Suomessa nousi valtava väärinymmärryksen aalto hallituksen otettua käsittelyyn irtisanomissuojan kevennyksen. Vauhtia turpeeseen liittyvään keskusteluun on tuonut ilmastonmuutoksen nouseminen globaalille agendalle. Toivon totisesti, että ammattiyhdistysliike päivittäisi yrittäjäkuvansa 1800-luvulta tähän päivään eikä tuollaisia mauttomia kampanjoita käytäisi jatkossa. Hän ryhtyi yrittäjäksi jo 18-vuotiaana. Me yrittäjät pystymme omilla toimillamme paitsi pitämään Suomea pystyssä, myös viemään meitä eteenpäin oikeaan suuntaan. – Sinä aikana on turvetta tullut nostettua suurin piirtein kolme miljoonaa kuutiota, hän laskeskelee. Se luetaan kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin ja monet tahot vastustavat sen käyttämistä energiantuotannossa. Yrittäjyyttä säiden armoilla Turvetuotantoalueilla yritetään ja tehdään töitä täydellisesti säiden armoilla. Viime kesä oli todella raskas pitkään jatkuneiden helteiden ja kuivuuden takia. – Kyllä Itämeren pilaa aivan joku muu kuin turvetuotanto. Sitten, kun homma säilyy, tehdään kunnolla töitä, Antti naurahtaa. Heille ja samoin aliurakoitsijoille, kuuluu iso kiitos, Antti Peltomäki korostaa. Peltomäki Oy toimii VAPO:n turvetuotantoalueilla kokonaisurakkasopimuksella pääurakoitsijana. – Tampereen Ilvestä olen kannattanut koko ikäni ja olen kova fani. Hän muistutti, että järjestön roolin kasvu on tuonut myös negatiivisia seurauksia. – Kaikista huonoimpia kesiä 30 vuoden aikana ovat olleet kesät 1998 ja 2017. Ensimmäisen oman traktorin ostin vuonna 1989 ”velannokkaan” Immosen Matilta, Antti muistelee. – Ilman työntekijöitä ei olisi kolmea miljoonaa kuutiota turvetta. Yrittäjälle työntekijät ovat voimavara eivätkä vastustajia, emmekä halua ylläpitää työmarkkinajärjestöjen rakentamaa keinotekoista vastakkainasettelua työnantajien ja työntekijöiden välillä. Kun Ilkka ryhtyi autoilijaksi, minä jatkoin tavallaan hänen työtään. Viime vuonna valittujen Vuosisadan Yrittäjien puolesta Antti Peltomäkeä onnitteli Antti-Jussi Pouru.. – Haasteet tuovat aina mukanaan mahdollisuuksia. SAK:n hyvin kyseenalaisella mainoskampanjalla ayliike pyrki luomaan mielikuvaa pienyrittäjistä, jotka irtisanovat sairastuneen työntekijänsä mielivaltaisesti, jos hallituksen esitys olisi hyväksytty. Miehellä on takanaan yrittäjänä 30 kesää turvesoilla eri puolilla lounaista Suomea. Antti Peltomäkeä ei voi syyttää rohkeuden puutteesta. Voisi sanoa, että huonoja kesiä matkan varrelle sattuu kolme ja hyviä kesiä saman verran, Antti Peltomäki kuvailee. Aiemmin esillä pidetty yrittäjävaikutusten arviointi on otettu kunnissa hyvin vastaan ja se on otettu tai otetaan käyttöön kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Yritys on vuosien saatossa työllistänyt suuren joukon ihmisiä. Säiden armoilla olemisen hän myöntää olevan raskastakin. – Toisaalta nautin alalla myös yrittäjän vapaudesta. Turve osa poliittista peliä Polttoturpeella on kotimaisessa energiantuotannossa suuri merkitys. Kuntayhteistyö Pirkanmaalla ansaitsee hyvän arvosanan ja on selvää, että meillä on yhteinen tavoite yrittäjyyden ja elinvoiman lisäämisen suhteen. Turpeen käytölle polttoaineena hän heittää myös vastakysymyksen. Meitä halutaan nyt kuulla ja meidän mielipiteillämme on merkitystä, Haapaniemi totesi. Sitä kannattaa miettiä. Hän on alusta asti osallistunut paikallisen harrasteporukan, Punka-Hockeyn toimintaan. Viime vuosina syksyinen luonto on myös kutsunut peuraja hirvijahdin merkeissä. Silti ammattiyhdistysliike ryhtyi suhteettoman suuriin työtaistelutoimenpiteisiin estääkseen muutoksen läpimenon. Työntekijöitä on joistain perheistä ollut jo kahdessakin polvessa. – Ei voi sanoa, että yrittäjäksi lähteminen olisi nuorta miestä pelottanut mutta silti on suoraan sanottava, että isä kannusti minua ja kotoväeltä tuli muutenkin paljon tukea. Hänen mukaansa turvetuotantoalueilla on nykyään erittäin tiukat ympäristöohjelmat ja niiden toteutumista seurataan tarkasti. Hankintojen kohdistamisen ja yrittäjämyönteisyyden osalta Pirkanmaalla on edetty todella hyvin. Erilaisissa VAPO:n töissä työskentelemme aina Honkajoelta Tervakoskelle. päivänä 2018 – N:o 45 – 5 si. Laaja neuvontaverkostomme, erinomaisen palautteen saanut tukipalvelu vaikeuksissa oleville yrittäjille, uusi omistajanvaihdospalvelu, hankinta-asiamiespalvelu jonka tarkoituksena on helpottaa yrittäjien mukanaoloa julkisissa hankinnoissa sekä käyttöön otettu työterveyshuollon kattosopimus yksinyrittäjälle ja pienyrittäjälle ovat esimerkkejä tarjoamistamme yrittäjien arjen palveluista. Hänen yrityksensä A. Jos ei sada, pitää varoa tulipaloja. Keräämme aktiivisesti myös palautetta teiltä jäsenyrittäjiltä, jotta voimme kohdistaa paremmin toimintaa jäsenten toivomaan suuntaan. Lisäksi teemme tällä hetkellä yhteistyötä Kekkilän kanssa Punkalaitumella, Antti kertoo
– Palvelusopimus perustuu kunnan laatimiin palveluja laatutasokuvauksiin. Puukaupassa eletään hyvää suhdannetta UPM Metsä järjesti Liitsolassa metsätyönäytöksen. Huolehdimme asiakkaan arkisista palveluista ja tavoitteenamme on, että teemme sen niin hyvin, että meidän kanssamme asiakkaan arki rokkaa ja rollaa eli kaikki sujuu niin kuin pitääkin, Tuija Rompasaari-Salmi naurahtaa. Laitoshuoltaja Tuulikki Välimäki siivosi yhteiskoululla tiistaina. Kilpailutuksen voittaja Arkea aloitti kyseisten palveluiden tuottamisen Punkalaitumella 15. UPM Metsä järjesti viime viikon perjantaina Liitsolassa metsätyönäytöksen päätehakkuukohteella. Arkea on julkisomisteinen osakeyhtiö, jonka juuret juontavat Turun kaupungin Kiinteistöpalvelulaitoksen yhtiöittämiseen vuonna 2011. Arkean slogan on ”Rokkaa ja rollaa”. Markus Ollari on aloittanut lokakuun alusta UPM-Metsän palveluksessa vastuualueenaan Punkalaidun. Tärkeintä on kuitenkin, että ruoka tulee syödyksi, joten haluamme tarjota sellaista ruokaa, joka myös maistuu. – Myös esimerkiksi metsänlannoitus on uutena palvelumuotona herättänyt runsaasti kiinnostusta metsänomistajien keskuudessa, toteaa Markus Ollari. – Kun tehdään, niin tehdään hyvin ja kerralla kuntoon. Hänen mukaansa Arkean tulo ruokaja siivouspalveluiden tuottajaksi ei tuo Punkalaitumella mukanaan suuria muutoksia. Käytössä on ikäihmisille, kouluille sekä päiväkodeille omat ruokalistat. Nyt on hienoa saada lisää ammattilaisia joukkoomme. Kohonneet hinnat ovat aktivoineet myös puun myyjiä. – Työnkuvani on puukaupan hoitaminen ja metsäpalveluiden myynti, hän kertoo. Arkea tuo oman reseptipankin ja tietotaidon heidän käyttöönsä. Siirto koski 17 työntekijää. Upeaa, että saamme lisää huipputyyppejä joukkoomme, Rompasaari-Salmi kiittelee. – Sahatavaralle ja erityisesti sellulle on kysyntää. Puhtaanapitopalvelut puolestaan perustuvat nekin Tuija Rompasaari-Salmen mukaan asiakkaan määrittelemään tarpeeseen ja laatutasoon. – Suosimme kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. – Uudet arkealaiset ovat kuulemani mukaan olleet positiivisia ja innostuneita tästä muutoksesta. Tällä hetkellä puukauppa on Suomessa vilkasta. Olemme alan ammattilaisia. Samat henkilöt valmistavat ruokaa jatkossakin samoissa keittiöissä. Vasemmalta metsäasiakasvastaava Markus Ollari sekä urakoitsijat Tarvo ja Matti Kranni Metsäkuljetus Kranni Oy:stä.. Kehitämme tekemistämme koko ajan yhdessä kumppaneiden ja henkilöstön kanssa. Tällaisia kriteereitä ovat mm. – Yksityiset toimijat, kuten Arkea, tulevat käsitykseni mukaan laajentumaan edelleen julkiselle puolelle. Torstaina marraskuun 8. – Periaatteenamme on, että asiakkaan tarve on tekemisemme ydin. Kilpailutus käsitti kunnan kiinteistöjen siivouksen sekä kouluja päiväkotiruuan. Kahvija makkaratarjoilu sai liikkeelle satakunta henkeä tutustumaan työnäytökseen ja keskustelemaan metsäalan ajankohtaisista asioista. Yhteiskoulun keittiössä tiistaina iltapäivällä välipalaa valmistelivat keittiövastaava Minna Härkin, kokit Pulmu Toriseva ja Hanna Nikkanen sekä työharjoittelija Widad Ahmed Shuhan. – Markkinat ovat aktiiviset ja kaikille puutavaralajeille on menekkiä, kertoo UPM Metsän metsäasiakasvastaava Markus Ollari. Punkalaitumen kunnan entiset ravitsemustyöntekijät ja siistijät siirtyivät Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Niin lapset, lasten vanhemmat ja ikäihmiset voivat vaikuttaa ruokalistoihin antamalla palautetta. päivänä 6 – N:o 45 – 2018 Metsäklusteri elää Suomessa tällä hetkellä hyvää suhdannetta. Asiakas on siis määritellyt palvelun sisällön ostotarpeensa mukaan. – Kun olemme verranneet Punkalaitumen ja Arkean ruokalistoja, ne ovat osoittautuneet yllättävän samankaltaisiksi olemassa olevien ruokalistojemme kanssa. Punkalaitumen kunta on kilpailutuksessaan määritellyt myös kriteerit meille. – On hienoa, että olemme nyt päässeet aloittamaan yhteistyön myös Punkalaitumen kanssa, sanoo toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi. lokakuuta. Paikalla oli myös Arkean ravitsemusasiantuntija Maarit Ketola. Laajentuminen tulee olemaan aika maltillista mutta kustannuspaineet ajavat julkisia toimijoita tekemään muutoksia palvelutuotannossa. Rompasaari-Salmen mukaan Arkean valmistaman ruoan lähtökohtina ovat juuri maukkaus ja terveellisyys. Arkea ”rokkaa ja rollaa” Punkalaitumella Juha Aro Juha Aro Punkalaitumen kunnan työntekijät siirtyivät Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä. annoskoot ja ateriasisällöt, makutottumukset, eri ruokalajien vaihtelevuudet ja vuodenajat sekä valtakunnalliset ravitsemussuositukset. – Kiireiset metsänomistajat käyttävät entistä enemmän UPM:n tarjoamia metsäpalveluita istutuksesta taimikonhoitoon, Ollari kertoo. Perinteisen puukaupan lisäksi metsäfirmat ovat muokanneet tuotepalettiaan vastaamaan nykymetsänomistajan tarpeita. Yksityiset toimijat ovat ottaneet ison osuuden julkisen puolen ravintoja siivouspalveluista. Punkalaitumen kunta kilpailutti itse harjoittamansa ruokaja siivouspalvelut keväällä 2018. Rompasaari-Salmi uskoo kehityskulun jatkuvan, mutta maltillisena
päivänä 2018 – N:o 45 – 7 Keskustan ehdokkaat seurakuntavaaleissa Ilm oi tu ks en m ak sa ja : P un ka la itu m en K es ku st an ai se t. Tätä mieltä on poliisipäällikkö Timo Vuola, joka poliisilaitoksen ylimmän johdon kanssa vieraili Sastamalan poliisiasemalla viime torstaina. – Tätä avausta on kunnassa helppo viedä eteenpäin, sillä kuntalaiset toivovat poliisin näkyvyyttä. – Rikostutkinta tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi sosiaaliviranomaisten kanssa. – Punkalaitumen kunta tekee yhteistyötä poliisin kanssa säännöllisesti ja se on ollut hyvää. Eduskunnan hallintovaliokunta on kaavaillut poliisien määrän lisäämistä nykyisestä 650:lla. – Toki laatua voidaan mitata myös vastenopeudessa. Varmasti me apulaispoliisipäälliköiden kanssa tietäisimme, mihin nämä sijoitettaisiin, Timo Vuola tuumii. Seurakuntavaalit 18.11. – Tilastojen valossa myös poliisi on alueella tehnyt hyvää työtä. Halpa ja tehokas Suomessa poliisitointa hoidetaan varsin pienillä poliisimäärillä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Ruotsissa poliiseita on parisenkymmentätuhatta, Suomessa vain noin 7 200. Turvallisuustaso hyvä Yleinen turvallisuustaso on Vuolan mukaan Sastamalan ja Punkalaitumen alueella keskitasoa parempi. – Katuturvallisuusindeksi on alueella hyvällä tasolla ja ylittää valtakunnallisen keskiarvon. – Yhteistyö nähdään jatkossakin tavattoman tärkeänä ja kynnys halutaan pitää matalana, koska kunnat tekevät hyvää työtä rikosten ennaltaehkäisyssä, totesi poliisipäällikkö Timo Vuola. Poliisia hän kuvaileekin halvaksi ja tehokkaaksi viranomaisorganisaatioksi. Torstaisessa neuvottelussa nousi poliisipäällikkö Vuolan mukaan poliisin aloitteesta esiin mm. Rikosten selvitysaste on oman poliisilaitoksen keskiarvon yläpuolella. Juha Aro Poliisin ja kuntien välinen yhteistyö toimii Rikosylikonstaapeli Pekka Haapakanni, poliisipäällikkö Timo Vuola, komisario Pauli Pitkäkoski sekä Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti osallistuivat Sastamalan poliisiasemalla järjestettyyn neuvottelutilaisuuteen, jossa pohdittiin poliisin ja kuntien yhteistyötä. Sastamalassa työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä, joista 14 poliisin kenttäryhmässä, kuusi rikostutkinnassa ja loput erilaisissa hallintoja tukitehtävissä. A-luokan tehtävälle lähdetään aina ja tehtävän laatuun ja tilanteeseen nähden paikalle saadaan varmasti tarvittava määrä yksiköitä, Nojonen kuvailee. Kaikille hyvä seurakunta Ehdokkaamme seurakuntavaaleissa Ku va : H an na -M ar i Ka m pp ik os ki Ilm oi tu ks en m ak sa ja : Pu nk al ai tu m en Ko ko om us 27 Nikula Ilari Maanviljelijä 19 Berggren Hanna Elintarviketyöläinen 21 Hällfors Merja Eläkeläinen 23 Leppäkorpi Erkki Kiinteistönhoitaja 25 Mahnala Heini Toimistotyöntekijä, yrittäjä 29 Sillanpää Kalevi Insinööri, johtava asiantuntija 20 Berggren Tapio Dipl.ins., ekon. Sisä-Suomen poliisilaitoksen valvontaja hälytyssektorista vastaava rikosylikomisario Harri Nojonen pitää poliisitoimintaa alueella resursseihin nähden laadukkaana. Sen vuoksi henkilöstön yhteinen työnäky korostuu. – Sisä-Suomen poliisilaitokselle se tarkoittaisi 65 lisäystä. Torstaina marraskuun 8. Sastamalan poliisiasema kuuluu samaan operatiiviseen ryhmään Ikaalisten ja Nokian poliisiasemien kanssa. Poliisipäällikkö Vuolan näkemys sai vahvaa tukea paikalla olleilta kuntien edustajilta sekä poliisin kenttähenkilöstöltä. 22 Kirkko-Jaakkola Kaisa Fil. Palavereja pidetään säännöllisesti ja ruohonjuuritasolla yhteistyö toimii. maisteri, eläkeläinen 24 Madekivi Sirkka Terveydenhoitaja 26 Moilanen Mervi Talousassistentti 28 Peräniitty Anne Terveystarkastaja 30 Uusi-Kuitti Hanna Sairaanhoitaja, emäntä. – Meillä on asukkaita kohti vähiten poliiseita koko Euroopassa, sanoo poliisipäällikkö Timo Vuola. Punkalaitumella poliisi on perillä A-luokan (henkeen ja terveyteen kohdistuva) tehtävässä keskimäärin 23 minuutissa. Punkalaitumen torin valvonnan tehostaminen kameroilla. Avauksia turvallisuuden parantamiseksi on tehty puolin ja toisin, kiittelee kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (sin.), joka kuuluu myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen poliisiasiain neuvottelukuntaan. 6 Raili Granni eläkeläinen Riikka Keskinen tehdasmittaaja 11 7 Mikko Huuskonen sähköasentaja, kirkon nuorisotyönohjaaja 8 Tuula Jussila lähihoitaja 9 Jari Kantonen lehtori 10 Timo Karunen linja-autonkuljettaja, maanviljelijä Simo Keto talonmies, maanviljelijä 12 Kari Lehtinen sähköasentaja 13 Linda Lähdeniemi opiskelija 14 Seija MahlamäkiKultanen johtaja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 15 Satu Rannikko emäntä 16 Matti Seppä eläkeläinen 17 Juhani Törmä agrologi, ammattiopettaja 18 Kaikkien kirkko ehdokkaat Ulla Dahl sairaanhoitaja Pentti Mattila kirvesmies, eläkeläinen Merja Pulakka perhepäivähoitaja Seija Rautava eläkeläinen 2 3 4 5 Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja kuntien välinen yhteistyö toimii hyvin ainakin Sastamalan ja Punkalaitumen alueella. Sastamalan poliisiaseman tutkintapuolelta mukana ollut rikosylikonstaapeli Pekka Haapakanni kehui myös yhteistyötä. Ennakkoäänestys 6.-10.11. – Poliisin toiminnan laatu mitataan hälytyksestä siihen hetkeen, kun esitutkintapöytäkirja on valmis. Koko kuva huomioon ottaen tilanne on hyvä. Erityistarvetta on myös nopeuksien valvonnan lisäämisessä koulujen ja päiväkodin tuntumassa, Prihti totesi
Punkalaitumen Sanomien syntysanat lausuttiin Punkalaitumen Maamiesseuran kokouksessa Kannaston Visurilla heinäkuun 5. Lähti. Huhtikuuhun 1909 asti lehti ilmestyikin hänen kustantamaan. Lehti on saanut elää mukana paikkakunnan tapahtumissa, iloissa ja suruissa, teidän mukananne. päivänä 1908. Kaukonäköisiä lehden perustajia ovat seuranneet uudet lehden tekijät, joiden työpanos ansaitsee jälkikäteen suuren kiitoksen. Kokouksessa yhtiön väliaikaiseen hallitukseen valittiin maanviljelijä Vihtori Hosia, nimismies Paavo Wahlroos, maanviljelijä E.A. Pitäjää kehitettiin voimakkaasti. marraskuuta 1908. mennessä Niinalle 045 633 7955. Oli perustettu pankki ja vakuutusyhtiö, osuustoiminta otti ensimmäisiä askeleitaan ja perusteilla oli jopa oma apteekki. Maamiesseura oli oman aikansa ”pulmapumppu”, sillä siellä käsiteltiin maatalouden lisäksi monia pitäjän kehittämiseen liittyviä asioita. Samoin kiitos kuuluu lehden nykyisille tekijöille! Suomi on 110 vuoden aikana käynyt läpi monta murrosta ja suuren yhteiskunnallisen muutoksen. päivänä 1909 pidettiin Punkalaitumen Sanomat Oy:n perustava kokous. Senaatti hyväksyi yhtiön säännöt kesäkuussa 1910 ja niinpä 20.8.1910 pidetyssä yhtiökokouksessa valittiin yhtiön hallitukseen väliaikaisen hallituksen muodostanut viisikko. Niinistö, maalari K.V. M.A. Lähti. Mikko Rasi Hallituksen puheenjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy Katsaus 110-vuotiaan historiaan Punkalaitumen Sanomien taloudenhoitaja Oskari Kämppä, pitkäaikainen päätoimittaja Juho Lähti sekä maanviljelijä Ilmari Penttilä ja pastori Juho Heininen Säästöpankin ”sanomalehtihuoneessa” 1930-luvulla.. Lähtin mielestä liian hitaanlaista, sillä hän päätti aloittaa lehden kustantamisen itse. Paikallislehden perustaminen kuuluu tähän samaan jatkumoon. Uuden vuosikymmenen alkaessa toivomme voivamme edelleen palvella teitä kaikkia paikallisen tiedon välittäjänä. marraskuuta kuluneeksi 110 vuotta. Punkalaitumen Naisyrittäjien yhdistys ry. Yhden pitäjän alueella ilmestyvä paikallislehti on muutenkin poikkeuksellinen ilmiö nykyisessä lehtimaailmassa. Lähtin kustantamana ilmestyi myös lehden näytenumero marraskuussa 110 vuotta sitten. ”Punkalaitumen Sanomat. Lähti. Lehden näytenumero oli ilmestynyt lähes tarkalleen 110 vuotta sitten 6. Mediakenttä on keskittynyt mutta oma paikallislehtemme on säilynyt itsenäisenä yksityisessä omistuksessa. Merkkipäivänä on syytä korostaa, että 110-vuotiasta paikallislehteä ei olisi ilman teitä, arvoisat lukijamme ja ilmoitusasiakkaamme! Osoittamanne luottamus ja arvostus Punkalaitumen Sanomia kohtaan on vuosikymmenestä toiseen mahdollistanut paikallisen tiedonvälityksen. Uutisja ilmoituslehti, ilmestyy w. Maamme sanomalehtien joukossa Punkalaitumen Sanomat on omalla laillaan harvinainen. tammikuuta vuonna 1909. Torstaina marraskuun 8. Punkalaitumen Sanomien ensimmäisenä päätoimittajana aloitti Matti A. päivänä 8 – N:o 45 – 2018 sunnuntaina 25.11.2018 klo 16 alkaen Naisyrittäjien alkusanat ja valojen sytytys Joulutervehdykset (Nuorisovaltuusto sekä Tule kotiin -hanke) SRK:n tervehdys Tanssiesitys Lauluesitys (Henrietta Bondfolk) Viuluesitys (Hanna-Maria & Henriikka Varpula) Yhteislaulua (Jussi Poutala) Jos haluat tulla myyntipöydän kanssa tapahtumaan, ilmoittautumiset 20.11. Lieneekö komitean toiminta ollut Matti A. Huhtikuun 24. Osuuskunta-ajatus ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, joten Lähti jatkoi lehden kustantamista itse. Jälkikäteen ajatellen on suorastaan hämmästyttävää se edistyksellisyys, joka Punkalaitumella 110 vuotta sitten vallitsi. Salminen ja maanviljelijä Juho Lähti. Sen jäsenistö koostui monista sellaisista henkilöistä, jotka olivat mukana aktiivisesti rakentamassa maatalousvaltaista pitäjää yhteiskunnallisessa murroksessa, jossa kansallisen identiteetin tunnistaminen antoi pontta uudistuksille. Hän kutsuikin osuuskunnasta kiinnostuneita kokoukseen Punkalaitumen Nuorisoseurantalolle ”Seurahuoneelle” 15.11.1908. Yhteistyössä: Punkalaitumen Sanomien näytenumeron ilmestymisestä tuli 6. Kuukausikokouksessa asiasta piti alustuksen Matti A. Paikkakunnalle uutisja ilmoituslehdeksi perustettu paikallislehti on vuoden 1909 alusta ilmestynyt säännöllisesti lukuun ottamatta muutamia maamme historian poikkeusaikoja. Punkalaitumen Sanomat on omalla paikallaan elänyt mukana muutoksissa mutta samalla edustanut monille lukijoillemme myös tiettyä pysyvyyttä sekä erityisesti juuria. 110 vuotta Punkalaitumen Sanomien julkaisemista tarkoittaa myös sukupolvien työtä lehden hyväksi. Lähtin alkuperäinen ajatus oli, että Punkalaitumen Sanomat perustettaisiin osuuskuntapohjalle. Visurilla pidetyssä kokouksessa lehden perustamista selvittämään valittiin komitea, johon kuuluivat maisten Väinö Suvanto, kauppias Oskari Hosia sekä maanviljelijät Vihtori Hosia, Juho Lähti ja Matti A. 1909 joka toinen perjantai, waan jos tilaajamäärä on siksi lukuisa, että jokawiikkoisen lehden kannattawaisuus on taattu, niin muutetaan lehti, tilaushintaa korottamatta, joka wiikko ilmestywäksi.” Näin kirjoitettiin Punkalaitumen Sanomien ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyi 1
Erikoisuutena Juho Lähtistä voidaan mainita, että ns. Yhtiön toimintaa johtaa hallitus, jossa on viisi jäsentä. Hän kustansi myös lehteä sen ilmestymisen alkuvaiheissa. Nuorsuomalaista Juho Lähtiä voidaan kuvailla Punkalaitumella todelliseksi edistysmieliseksi, sillä vuosisadan alkupuolella ei paikkakunnalla tapahtunut juuri mitään merkittävää, jossa Lähti ei olisi ollut mukana. Tuolloin yhtiö vuokrasi tilat Punkalaitumen Säästöpankilta Mäenpäästä. Säästöpankin tiloissa oli ”sanomalehtihuone”, pieni sivuhuone, jossa lehden toimituskunta kokoontui maanantaisin tekemään kuluvan viikon lehteä. Hän aloitti tehtävässä Kämpän jälkeen ja hoiti sitä aina vuoteen 1950, jonka jälkeen taloudenhoitajana toimi opettaja Kullervo Vanhanen kahden vuoden ajan. Ahteelassa lehteä toimitettiin vuoteen 1916 asti, jolloin lehtiyhtiö vuokrasi tilat Oskari Kämpältä. Mäkisellä Punkalaitumen Sanomia toimitettiin aina 1930-luvulle. päivänä 2018 – N:o 45 – 9 Punkalaitumen Sanomia julkaisee Punkalaitumen Sanomat Oy, joka on yksityisesti omistettu osakeyhtiö. Vuonna 1932 Punkalaitumen Sanomien päätoimittajaksi siirtyi Matti A. Maija-Leena Paavolan tie johti Punkalaitumelta Helsinkiin ja hän toimii tällä hetkellä eduskunnan pääsihteerinä. Ensimmäiseksi vakituiseksi taloudenhoitajaksi palkattiin vuonna 1982 Maija-Leena Paavola. Pitkän opettajan uransa lisäksi Hiltunen toimi pitkään mm. Hiltunen teki pitkän päivätyön lehdessä, sillä hänen päätoimittajakautensa kesti aina vuoteen 1932 asti. Satakuntalainen jokilaakso ja peltolakeus heräävät eloon eri vuodenaikoina herkällä tavalla monissa hänen kirjoituksissaan. Ahteela toimi myöhemmin mm. Lehden hallitukseen kuluvat tällä hetkellä varapuheenjohtajana Pentti Pihko sekä jäseninä Hannu Juhe, Matti Koskua sekä Hannes Rasi. Lauri Helariutan jälkeen Punkalaitumen Sanomien päätoimittajan aloitti vuonna 1975 Juhani Helariutta. luutnanttina johtaessaan punkalaitumelaisten miesten hyökkäystä Pajarin kylän taistelussa. Aino Lähtin jälkeen taloudenhoitajana toimi pankinjohtaja Oskari Kämppä vuosina 1917–1925. Lehden ensimmäinen ”toimitus” sijaitsi Mäenpäässä Matti A. Matti A. Hallitus johtaa lehtiyhtiötä Punkalaitumen Sanomat Oy:n hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana Mikko Rasi, Hannes Rasi, pöytäkirjanpitäjänä toimitusjohtaja Juha Aro, varapuheenjohtajana Pentti Pihko sekä Hannu Juhe ja Matti Koskua. Vuokrasuhde oli lyhyt ja jo vuoden kuluttua uudet tilat vuokrattiin kelloseppä J.N. Lauri Helariutta oli myös runoilija, joka julkaisi tekstejään lehdessä. Helariutta toi mukanaan nimimerkin ”Pore” sekä johtaja Hakun hahmon, joka lehden sivuilla eli elämäänsä humoristisen sarkastiseen sävyyn. Päätoimittajuutensa ohella ensimmäisenä taloudenhoitajana toimi Matti A. Aktiivisen suojeluskuntalaisen ja reservinupseerin lehtimiesura katkesi kuitenkin jatkosodan hyökkäysvaiheen alussa, jolloin hän kaatui 30.7. Vuoden 2018 alusta lähtien Punkalaitumen Sanomat on painettu AlmaManu Oy:n toimesta Tampereella. Vuodesta 2006 lähtien tehtävässä on toiminut Anu Koskua, joka työskentelee myös Punkalaitumen Sanomien toimittajana. Lähtin päätoimittajakaudella Punkalaitumen Sanomien toimittajana oli Kaarlo Olavi Lähti. Lehden tekijöistä ja hallinnosta Lehden pitkän historian aikana sen tekemiseen ja yhtiön hallintoon ovat ottaneet osaa monet henkilöt. Lähti ehti lyhyen elämänsä aikana vaikuttaa paikkakunnalla muutenkin kuin lehtimiehenä, sillä hän oli perustamassa Punkalaitumen Työväenyhdistystä ja nimimerkillä ”Makulatur” piirsi Mäenpään työväentalon rakennussuunnitelman. Vuoden 2001 marraskuusta alkaen Punkalaitumen Sanomien päätoimittajan tehtäviä on hoitanut Juha Aro, joka perehtyi lehden tekoon kesätoimittajana vuodesta 1994 alkaen ja toimi ennen päätoimittajaksi siirtymistään lehden toimittajana vuoden ajan. Mäkiseltä. Hänen jälkeensä Juho Lähti johti hallitusta vuodesta 1916 vuoteen 1925. Juho Lähtin jälkeen Punkalaitumen Sanomien päätoimittajaksi tuli opettaja Lauri Helariutta, joka oli toiminut jo muutaman vuoden lehden toimittajana. Lähtin työtä lehdessä jatkoi päätoimittajana opettaja Taavi Hiltunen. kunnanlääkäri Osmo Paloheimon kotina ja vastaanottona mutta on jo vuosia sitten purettu. Sen jälkeen alkoi yhteistyö Kokemäellä toimineen Satakunnan Painotuote Oy:n kanssa, joka kesti aina yrityksen konkurssiin asti kevättalveen 2014, jolloin painopaikaksi tuli Sata-Pirkan Painotuote Oy. Hän oli teksteissään myös osuva punkalaitumelaisen maiseman kuvaaja. Pankinjohtaja A. Lehdellä on likipitäen alusta asti ollut myös taloudenhoitaja, jonka tehtävänä on ollut vastata talous-, tilaussekä ilmoitusasioista. Talousmiehenä Paavola tuli tunnetuksi erittäin tarkkana ja jopa ”nuukana” kirstunvartijana. Yhdessä lehden hallinnon kanssa hän vahvisti myös yhtiön taloudellista asemaa nykyiselle vakaalle pohjalle. Humoristisena vitsinä kerrotaan, että Punkalaitumen Sanomien ilmoituslasku tuli Paavolan lähettämänä ilmoittajalle jo ennen kuin ilmoitusta oli edes lehdessä julkaistu. Ansioistaan hänelle myönnettiin kotiseutuneuvoksen arvonimi eläkkeelle jäämisen yhteydessä vuonna 2001. Punkalaitumen Suojeluskunnan päällikkönä. Lähti ja hänen jälkeensä Aino Lähti, joka hoiti tehtävää vuoteen 1917 asti. Vihtori Niemi toimi puheenjohtajana vuodesta 1936 vuoteen 1953 ja hänen jälkeensä talousneuvos Nestori Rasi vuoteen 1959 asti. Helariutta, kuten edeltäjänsäkin, otti vahvasti osaa pitäjän elämänmenoon toimien niin kunnan luottamushallinnossa kuin erityisesti Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistyksessä. Punkalaitumen Sanomia painettiin alkuvuosina Tampereen Sentraalikirjapainossa, josta paino siirtyi Tampereen Sanomain kirjapainoon. Kaikki edellä luetellut taloudenhoitajat tekivät työtään ns. Juhani Helariutan aikana Punkalaitumen Sanomat kehittyi vahvasti nykymuotoonsa. Rasin jälkeen puheenjohtajina toimivat Urpo Hosia vuosina 1959–1966 ja Väinö Keskinen 1966–1972. 1950-luvulla lehteä toimitettiin jonkun aikaa Punkalaitumen Osuuskassan tiloissa ja vuonna 1964 hankittiin omat toimitilat nykyisen Urjalantien varresta Vartiolaa vastapäätä. ”Lehtitalossa” Punkalaitumen Sanomia tehtiin liki parikymmentä vuotta. oman toimen ohella. Lauri Helariutta toimi päätoimittajana vuosina 1953-1975.. Lähti toimi päätoimittajana lehden perustamisesta vuoteen 1912, jolloin hän menehtyi äkillisesti nuoressa iässä. Paavolan jälkeen taloudenhoitajana toimi Heikki Nurmo vuosina 1975–1982. Alkoi Ahteelasta Vuosikymmenten varrella Punkalaitumen Sanomia on tehty useammassa paikassa. Matti A. Pitkän uran taloudenhoitajana teki Kalle Ylinen. Vuodesta 1972 hallitusta johti 25 vuoden ajan talousneuvos Martti Rasi. Lähtin talossa Ahteelassa. Vuodesta 1997 lähtien puheenjohtajana on toiminut Mikko Rasi. Eero Paavola toimi taloudenhoitajana yli kaksi vuosikymmentä vuosina 19501975. Hän hoiti tehtävää kahden vuoden ajan. Paikallislehden tekemiseen ovat vuosikymmenten varrella osallistuneet muutkin kuin päätoimittajat. 75 markan vuokralla saatiin huone sekä käyttöön puhelin. He kaikki ovat olleet aktiivisesti mukana myös paikkakunnan kehittämisessä sekä yritysja yhdistystoiminnassa. porvarillisena maanviljelijänä hän toimi aktiivisesti Punkalaitumen Työväenyhdistyksessä vuosikausia ollen jopa yhdistyksen asettamana ehdolla eduskuntaan. Päätoimittajaksi tullessaan Juho Lähti oli jo 66-vuotias mutta hän toimi lehden päätoimittajana aina vuoteen 1953 asti. Hallituksen kokouksissa pöytäkirjanpitäjänä toimii lehtiyhtiön toimitusjohtaja Juha Aro. Osakkeenomistajia on tällä hetkellä 86. Lähti oli Punkalaitumen Sanomien ensimmäinen päätoimittaja. Maanviljelijä Ilmari Penttilä oli puheenjohtaja vuosina 1925– 1934 ja hänen jälkeensä tehtävää hoiti vuoden ajan Kalle Ylinen. Lehtimiestyö oli hänelle tuolloin jo tuttua, sillä hän oli aloittanut Punkalaitumen Sanomien avustavana toimittajana jo vuonna 1962. Lähtin veli Juho Lähti. Tuula Immonen jatkoi Paavolan jälkeen taloudenhoitajana vuodesta 1984 vuoteen 1990, jonka jälkeen tehtävää hoiti Pirkko Ukkonen 16 vuoden ajan. Torstaina marraskuun 8. Yhtiön perustamisen jälkeen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi nimismies Paavo Wahlroos vuosina 1909–1916. 1920-luvulla painopaikaksi tuli Vammalan Kirjapaino, jossa lehteä painettiin vuoteen 1984 asti. Nykyisiin tiloihin, entiseen KansallisOsake-Pankin tyhjilleen jääneeseen liikehuoneistoon siirryttiin vuonna 1983
– Hauskan ILTAMAN toimeenpanee Kanteenmaan nuorisoseura ”veljeys” ompeluseuransa hyväksi. Yhden pitäjän alueella ilmestyvänä lehtenä se on vanhin. Ihmiset ihmisille Punkalaitumen Sanomien näytenumeron ilmestymisestä tuli tiistaina kuluneeksi 110 vuotta. Tyrvään Sanomien ja Punkalaitumen Sanomien jälkeen naapurikunnissa herättiin perustamaan omia lehtiä. Päätoimittajana hän oli vuosina 1975-2001. Jo näytenumero antoi viitteitä lehden tarpeellisuudesta varsinkin ilmoituspuolella, mutta myös uutispuoli oli kohtuullinen ja osin hyvinkin tiedotusvaltainen. Erittäin suosittu julkaisu on ollut myös Helariutan ”Koittakoon ny”, jossa kerrotaan pitäjämme yrityshistoriasta sen alkuvuosista lähtien. Tämä lehti lopetettiin kuitenkin jo vuonna 1897. – Nykyajan periaatteisiin kuuluu myydä paljon ja halvalla. M.A. Loimaan Lehti perustettiin puolestaan vuonna 1915. Ohjelma runsas ja vaihteleva, sisältää mm. Edelleen ilmestyvistä paikallislehdistä Tyrvään Sanomien jälkeen toiseksi vanhin on Suupohjan Sanomat, joka viime vuonna juhli 120-vuotista toimintaansa. Punkalaitumen oma uutisja ilmoituslehti on ilmestynyt nyt jo 110 vuotta. Lehteä perustamassa oli punkalaitumelaislähtöinen Oskari Hosia. Ja paikkakuntalaiset tilasivat lehden siksi lukuisasti, että jatko oli taattu. Merkkitapaus niin Punkalaitumella kuin lähitienoollakin. Punkalaidun ympäröivine naapurikuntineen on ollut merkittävässä roolissa maamme paikallislehtien kehityksessä. Pitäjälehti on toiminut oivana tulkkina ”Ihmiseltä ihmiselle”. päivänä 1908. Lähti. Punkalaitumen Sanomien lisäksi vuonna 1908 perustettiin Parikkalan Sanomat. Torstaina marraskuun 8. Punkalaitumen Sanomat on 110-vuotismerkkipäivänään maamme neljänneksi vanhin toimiva paikallislehti. Koivula) pro gradu -tutkimus, joka käsitteli paikallista asutushistoriaa 1500-luvulta 1700-luvulle. ”Jos lehden tilaajamäärä on siksi lukuisa, että kannattavaisuus on taattu”. ”Punkalaitumen asutushistoria” julkaistiin vuonna 1978. Lehden perustajat luottivat lukijakuntaansa. On Punkalaitumen suurin liike. – Kunnanlääkäri Oscar Johansson ottaa vastaan sairaita joka päivä klo 9–5. Ensimmäinen lehtiyhtiön julkaisema teos oli punkalaitumelaislähtöisen Oili Orren (o.s. Paikkakunta oli saanut oman lehtensä. päivänä 10 – N:o 45 – 2018 Punkalaitumen Sanomat pitäjälehden näytenumero ilmestyi perjantaina marraskuun 6. Punkalaitumen Sanomat Oy on kantanut kortensa kekoon paikallishistorian ja kulttuurielämän tunnetuksi tekemisen näkökulmasta julkaisutoiminnan kautta. Tätä periaatetta on entistä enemmän ottanut noudattaakseen Kauppias Oskari Hosia. Punkalaitumen Sanomain näytenumero 110 vuotta sitten viitoitti linjaa lehden toiminnalle tulevia vuosikymmeniä varten. Edelleen ilmestyvistä paikallislehdistä naapurikunnassa Urjalassa perustettiin vuonna 1917 Urjalan Sanomat. Vanhin yhden pitäjän lehdistä Runoista sorvin lastuihin Punkalaitumen Sanomien pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, talousneuvos Martti Rasi toimi suositun Harmia joka päivälle -kaskukirjan toimikunnan puheenjohtajana.. Kyllä ymmärsivät. ”Harmia joka päivälle” kaskukirjan suosiosta kertoo se, että pari vuotta sitten kirjasta otettiin toinen painos. – Kirjojen sidontaa Suorittaa Tohtorinna Johansson. näytelmäkappaleen ”Kosinta”. Paavo Wahlroos, nimismies. Oma pitäjänlehti sai paikallisilta ilmoittajilta heti hyvän vastaanoton. Lauri Helariutan runokokoelma ”Kotiseudun runoja” julkaistiin vuonna 1981. Tiedotusasiassakin kaipaillaan varsinkin vanhenevan väestön keskuudessa välinettä ihmiseltä ihmiselle. Maamme ensimmäiset paikallislehdet perustettiin jo 1800-luvun puolella. Juhani Helariutan kokoamina pienpainatteina on julkaistu vuonna 2008 Punkalaitumen Sanomien 100-vuotishistoriikki. Tämäntapaista palvelua ei monessakaan maalaiskunnassa ollut vielä koettu, ”että oikein oma pitäjälehti”. Kotiseutuneuvos Juhani Helariutta on osallistunut Punkalaitumen Sanomien tekemiseen vuodesta 1962 lähtien. Erityisen suuren suosion sai vuonna 1987 julkaistu kaskukirja ”Harmia joka päivälle”. Salossa perustettiin samana vuonna Salon Sanomat, joka toimi kahden vuoden ajan. Lauttakylä-lehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa vuonna 1913. Hämeenkyrössä perustettiin oma paikallislehti seuraavana vuonna Hämeenkyrön Lehti, jonka nimi muutettiin nopeasti Kunnallisiksi Sanomiksi. Toimittajajäseninä olivat ulkoasun suunnitellut taiteilija Jyrki Paavola sekä kirjan toimittaja Juhani Helariutta. Tiedon vastaanotot vaativat tämän tästä uusia laitteita. Viime vuoden marraskuussa julkaistiin kokoelma Matti Roukan yleisönosastokirjoituksista. Kirjan nimi on ”Sorvin lastuja”. – Punkalaitumen nuorisoseura toimeenpanee Näytelmällisen ILTAMAN Joulupäivänä alkaen alkaen kello 6.i.p. Paitsi lukijakunnalle, oman lehden ilmestyminen koitui välittömästi myös ilmoittajien ja eri yhteisöjen hyödyksi. Vuonna 2004 Punkalaitumen Sanomat julkaisi yhdessä Punkalaitumen Sotaveteraanit ry:n kanssa veteraanien muistelmateoksen ”Sisu, voima, uskollisuus”. – Henkivakuusyhtiö Suomen asiamiehenä toimi kauppias Oskari Hosia. Mainittakoon, että tällä hetkellä Urjalan Sanomien päätoimittaja on punkalaitumelainen Heli Lehtelä. Tämäkin teos voidaan kohta luokitella keräilyharvinaisuudeksi, sillä sen painos on jo vuosia sitten myyty loppuun. – Punkalaitumen Osuuskauppa. Se ilmestyy edelleen nimellä Parikkalan-Rautjärven Sanomat. Pakkoluovutetussa Karjalassa perustettiin vuonna 1898 Säkkijärven Sanomat, joka toimi vuoteen 1905 asti, sekä Jaakkiman Sanomat, joka ilmestyi ainoastaan vuoden. Mahtaavatko siellä Punkalaitumella edes ymmärtää pitäjän oman lehden päälle yhtään mitään. – Asianajaja. Tässä puuhassa mukana oli puolestaan Punkalaitumen Sanomien ensimmäiseen hallitukseen kuulunut nimismies Paavo Wahlroos. – Punkalaitumen kunnan SÄÄSTÖPANKKI pidetään auki joka kuun 1 ja 16 päivänä. – Punkalaitumen viljelyslainarahastojen maksamattomat korot sekä maksettavaksi langenneet velat maksettava allekirjoittaneelle joulukuun kuluessa. Haaramyymälät Vanttilassa sekä Jalasjoella. Punkalaidun. Vuonna 1894 perustettu Tyrvään Sanomat on niistä vanhin. Sitä varten perustettiin kaskutoimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajana Martti Rasi sekä jäseninä Aarne Koivula, Olavi Nieminen, Kauko Lehtonen, Urho Hakanen, Uuno Kelkka, Eino Mäki-Laurila, Toivo Tenkanen ja sihteerinä MaijaLeena Paavola. Eikä yksinomaan vuosikymmeniksi, koskapa toinen satavuotiskausi on hyvässä vauhdissa. Tiedotuskenttä muuttuu, tiedotustavat muuttuvat, kehittyvät, nopeutuvat. J.H. Allekirjoittanut ajaa asioita kaikissa maamme oikeuksissa ja virastoissa….
Millaisia ajatuksia paikallislehti herättää lehden lukijoissa. Tuleeko lehteä luettua. 1. Kesälaitumen KUKKA Punkalaitumen Sanomien 110 vuoden aikana on paikallislehdestä tullut kiinteä osa monen ihmisen elämää. Ja tottakai kuvat tulee aina katsottua todella tarkkaan. Onhan Punkalaidun kuitenkin synnyinkunta, missä lapsuus, nuoruus ja osa aikuisiästa on vietetty. Pauli Takku 1. Onneksi asiaan on nyt saatu korjaus ja saan sen sähköpostissa joka ilmestymispäivä. Luulen, että nämä kasvujuuret jo aiheuttavat jonkinnäköista nostalgiaa, varsinkin näin vanhemmalla iälla. Aina nämä uutiset eivat ehkä ole hyviä ja jäävät harmittamaan, kuten pankkien häviäminen paikkakunnalta, tyhjien liiketilojen lisääntyminen ja sitten kunnallisten palvelujen ulkoistaminen. Paikalliset urheilujutut kiinnostavat sekä ajankohtaiset että kunnan asiat. Paikallislehti on osa ihmisten elämää Linda Lähdeniemi Punkalaitumen Sanomia luetaan koto-Suomen lisäksi myös ulkomailla. päivänä 2018 – N:o 45 – 11 Kukkakauppa Onnittelee 110 -vuotiasta! Pääsiäisen keltaista... Millaisia juttuja tykkäät lehdestä lukea. 110-vuotiasta tiedonvälittäjää lämpimästi onnitellen!. Aika tarkkaan kyllä luen kaikki jutut lehdestä. Aina sitä lehteä odottaa torstaisin ja jos se ei tule niin alkaa aikamoinen häly. Pari vuotta sitten tilanne oli jo niin huono lähes koko kevään, että en edes saanut kaikkia numeroita, olin lähella sanoa tilauksen irti. 50 vuoden takaa osionkin luen nykyään, koska siinä rupee olemaan vähitellen asioita, jotka minäkin muistan. 2. Sitten kuitenkin, kun lukee eri yhdistysten toiminnasta, ei voi kuin ihailla, kuinka aktiivista toiminta on Punkalaitumella. Kyllä joka viikko luen lehden tai ainakin selaan ja katson kuvat. Kun loppuvuodesta 1992 Konecranes lähetti minut ja vaimoni tänne Houstoniin, nosturien käyttöönottajaksi, (nyttemmin olen viimeiset kuusi vuotta toiminut ostajana ja sähkökomponenttien toimittajien etsijanä), ensimmäinen asia saatuamme vakinaisen osoitteen oli vaihtaa Punkalaitumen Sanomien jakeluosoite tänne Houstoniin. 2. Lehden lisäksi luen paljon ajankohtaisista tapahtumista Punkalaitumen Sanomien Facebook-ryhmästä. Tai Ju-Ju:n miesten ja juniorien piirisarjaottelut. Mukava myös on lukea eri urheiluasioista, ja sitten saattaa joskus ajatukset vanhoista hyvistä ajoista saada voiton. 2. Pakko se lehti on lukea ja aina kysellä, että missäs se nyt onkaan, jos sitä ei ole torstaina postilaatikkoon tullut. Myöskin syntymäpitäjän kehitys, olkoon se sitten hyvään tai huonoon suuntaan, kiinnostaa. Joka viikko lehti tulee huolella luettua. Mikä merkitys sinulle on omalla paikallislehdellä. Punkalaitumen Sanomat ovat tärkeä paikallisuutisten tietolähde. Sanoisin, etta tarjolla on kaikille jotain, ja jää ajatus itamään, mistä pienellä paikkakunnalla löytyy ihmisiä vetämään näitä yhdistyksiä. Nyt kun päätoimittaja otti yhteyttä ja pyysi lähettamään ajatuksia, mitä kotiseudun lehti merkitsee minulle, aloin miettimään asiaa. (Ei sitä välttamättä tiennyt paikkakuntalaisetkaan). Kunnanjohtajien vaihtuminen on ollut toinen houno puoli uutisissa, pari vuotta ja sitten parempaan paikkaan. Ihmeellisin asia on, että en koskaan ole miettinyt miksi, niin itsestäänselvyys se oli. Tässäpä näitä ajatuksia. Torstaina marraskuun 8. Ensinnäkin lehteä odottaa koko alkuviikon, ja heti torstaina pitää ruokatunnilla lukea kaikki otsikot äkkia läpi, sitten lauantaiaamuna aamukahvin kanssa patiolla pitää lukea joka juttu. 2. (Varsinkin K-Market Pourun hintoja pitää vertailla paikallisiin hintoihin). Kuitenkin on asialla toinenkin puoli. Elsa Nieminen 1. Pääsiäisen keltaista... Kaikki mielenkiintoiset jutut. Joten terveiset kaikille ja viela kerran 110 VUOTTA EIKÄ SUOTTA! Hannu Tähtinen Houston, Texas Onnittelut 110-vuotiaalle Punkalaitumen Sanomille Houstonista Vuodesta 1992 lähtien Houstonissa asunut Hannu Tähtinen lukee Punkalaitumen Sanomat tarkkaan lauantaisin kotinsa patiolla. Uutiset kotiseudun tapahtumista kiinnostaa vaikka paikkakunnalla en edes asu. Tulee mieleen kiihkeät jalkapallon, (vai pitäiskö sanoa potkupallo), puulakiottelut missä Roukanmaa, Huhtamo, Jalasjoki, Talala ja Kuljunmaa kaikkensa antaen taistelivat paikkakunnan mestaruudesta.(Ja lopuksi melkein aina Huhtamo voitti). Niin kuin lehti mainostaa, jopa mainokset. No sitten nämä nyt jo vähentyneet Roukan Matin kirjoitukset, ne ajoivat ajattelemaan, mistä on kysymys, kun en asian juurta tiennyt. Mutta ihmettelen kovin pitkää sopimusta, kun ei ole minkäänlaista kokemusta, kuinka se tulee toimimaan. Ei parissa vuodessa kuntaa kehitetä mihinkään. Kari Lehtiö 1. Hannu Tähtinen lähetti onnentoivotuksia ja ajatuksiaan kotiseutunsa lehdestä Houstonista, Teksasista. Lehti kun tulee tänne milloin sattuu, useinmiten ainakin viikon myöhässa, varsinkin jouluja tammikuu on erittain huonoa aikaa. En halua ottaa kantaa tähän ulkoistamiseen, kun en paikkkakunnalla asu. Kauimmaiset lukijamme löytyvät Australiasta asti
Suojeluskuntatalo Vartiola oli sotiemme 1939–1945 aikana pitäjän hermokeskus. Tornin paikka löytyy edelleen Viime viikon torstaina Vartiolan mäelle yhdessä Kirkko-Jaakkolan kanssa poikkesi Juhani Virtanen, 85, jolle Vartiola ympäristöineen tuli sotien aikana tutuksi. Tornissa viholliskoneiden liikkeitä seurasivat paikalliset lotat apunaan mm. Yksi hyväonnisista ”kuvabongareista” on Timo Kirkko-Jaakkola, joka selaili tätinsä Martta Savolainen (s. Osaakohan joku lukijoista auttaa. Tornista on säilynyt melko vähän kuvia mutta Timo Kirkko-Jaakkola löysi kaksi kuvaa tätinsä perhealbumista. Kuva on todennäköisesti jatkosodan ajalta.. 1921) perhealbumia. Vartiolan ilmavalvontatorni oli kahdeksisen metriä korkea ja hyvin naamioitu. Virtanen kuului sodan aikana Sotilaspoikiin, jotka paitsi harjoittelivat, myös auttelivat niin lottia Harvinaisia kuvia Vartiolan ilmavalvontatornista Juha Aro Juhani Virtanen, 85, parkkeerasi autonsa sille kohdalle, jossa Vartiolan mäellä sijaitsi talvija jatkosotien aikana ilmavalvontatorni. Torstaina marraskuun 8. Hän löysi pari kuvaa Vartiolassa sotien aikana sijainneesta ilmavalvontatornista. sotilaspoikia. Kahden uuden kuvan löytäminen oli mukava yllätys, kertoo Timo Kirkko-Jaakkola. päivänä 12 – N:o 45 – 2018 Silloin tällöin vanhojen valokuvien joukosta saattaa löytyä harvinaisempiakin otoksia. Timo Kirkko-Jaakkolaa kiinnostaa, keitä ilmavalvontatornin edessä kuvatut lotat ovat. Siellä toimi suojeluskunnan esikunta ja korkealle Veisunmäelle, jonkin matkan päähän itse Vartiolasta, oli pystytetty ilmavalvontatorni, jota pääasiassa lotat hoitivat. – Virtasen Jussin kanssa olin puhunut ilmavalvontatornista mutta ainoa kuva, jonka siitä aiemmin olin nähnyt, on Helariutan Jussin kokoamassa Ajantieto-kalenterissa vuonna 2008
Hopeapalloja taivaalla Juhani Virtasen mieleen ovat Vartiolan tornista jääneet erityisesti talvi-illat ja yöt. Kun 90-luvulla Punkalaitumella syntyneelle kaupunki ja maailma olivat kakkostien varresta napattavan bussimatkan päässä, tällä hetkellä nuoruuttaan elävälle punkalaitumelaiselle koko maailma on auki Youtube-linkin päässä – jatkuvasti. Maria Kultanen Kaksi tuntia. Sain uusia ystäviä ja kävin kirjeenvaihtoa. Englannin kielestä on tullut päivittäinen selviö kollegoiden kanssa kommunikoimiseksi ja projektit sijoittuvat toisinaan rapakon taa. – Mieleen on tullut, että lapselle se kaikki oli suurta leikkiä, joka on jäänyt pysyvästi mieleen. Sen verran suunnilleen kesti bussimatka vuonna 2010 Tampereelle Lukiolaisten liiton kokouksiin. – Kovin kokemus oli se, kun viholliskoneet tulivatkin kerran Kanteenmaasta päin todella matalalla. Talvella koneet olivat kuin hopeisia pieniä palloja, joista jäi jälkeen savuvana. Myös punkalaitumelaisia juuria sivutaan.. Yhtäkkiä koko Suomi ympärillä alkoi nopeasti kansainvälistyä. Alla olevassa äiti ja tytär: filosofian tohtori Seija Mahlamäki-Kultanen ja vastavalmistunut diplomiinsinööri Maria Kultanen esittävät omia ajatuksiaan tiestä Punkalaitumelta maailmalle. – Talvella he valvoivat tornissa susiturkit päällä. Monta kertaa näitäkin viestejä pankille juoksin. Eväätkin syötiin yhdessä, Virtanen muistelee. Myllytien pitkän suoran päästä katselin pitäjän valoja ja kaihosin suureen maailmaan. Maailman kasvava avoimuus voi tuntua autioituville maaseutupitäjille uhkaavalta, mutta on tosiasia, että maaseutujen hiljenemistä ei pysäytetä rakentamalla maaseutupitäjistä muutoksesta erillään olevia museosaarekkeita. Välimatka Punkalaitumeen on kasvanut jatkuvasti fyysisesti, mutta henkisesti olen kotipitäjääni yhteydessä päivittäin. Erityisesti mieleeni on jäänyt Martta Ala-Mikola, joka piti meistä pikkupojista huolta ja oli kovin äidillinen meille. Maaseutu ja kaupunki voivat olla parhaimmillaan kumppaneita, joiden tarjoamien mahdollisuuksien välillä fleksaaminen eri elämäntilanteiden vaihtuessa on mahdollisimman helppoa ja houkuttelevaa. – Vihollisen koneet tulivat aina etelästä. Ilmavalvonnan osalta Osuuskassa oli tärkeä, koska sitä kautta välitettiin ilmavalvontatiedot eteenpäin. Tunnelmakuva aamukasteiselta vehnäpellolta tai metsätyöt katkaisevalta kahvihetkeltä voidaan jakaa sekunneissa töölöläisessä kerrostalossa olevaan puhelimeen. Nyt mieluisin matkani Punkalaitumelta ulkomaille on digitaalinen. Nuoren miehen elämään se kokemus jätti kuitenkin suuren jäljen. Lapseni syntyivät maailmaan, jossa kansainvälisyys on menettänyt eksotiikkaansa. Heidän kasvukertomuksensa kansainvälisyyteen on varmasti toisenlainen. Ilmavalvonta sotaa käyvässä maassa annettiin yleisesti lottien tehtäväksi, näin myös Punkalaitumella. Matkustamisesta menee maku, kun moni haluaa varjella niitä lumihankia lapsenlapsilleen. Seija Mahlamäki-Kultanen ja Maria Kultanen, äiti ja tytär, pohtivat kansainvälistyvää maailmaa ja omaa suhdettaan siihen. Satokauden kuulumiset kulkeutuvat Whatsappiin nopeasti ja ruokatoimitusketju yltää usein tänne Helsinkiin. Juuri siksi tällaisina aikoina vastakkainasettelu maaseudun ja kaupungin ihmisten välillä tuntuukin niin vanhanaikaiselta. Paikalle jääneen kiven perusteella Virtanen kuitenkin osaa näyttää tornin paikan. Vieraiden kielten oppiminen avarsi maailmankuvaa entisestään. Tuossa oli klapipino, missä isommat pojat piilottelivat usein pullojaan, Virtanen naurahtaa. päivänä 2018 – N:o 45 – 13 Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys onnittelee! Kiitokset asiantuntevasta metsästysuutisoinnista jo 110 vuoden ajan! Viime vuosikymmeninä maailmasta on tullut punkalaitumelaisillekin pieni paikka. – Tästä meni yhdystie ja sen päässä oli 50 metrin ampumarata. Seija MahlamäkiKultanen Lapsuuteni Punkalaidun oli turvallinen ja äärellinen kylä, jossa aurinko paistoi, lumihanget hohtivat eikä kotimetsää kauemmaksi osannut kuvitella. Meillä kaikilla on asuinpaikasta riippumatta samat tarpeet, emmekä ole niissä tai elämänkatsomuksessamme niin radikaalisti toisistamme poikkeavia, kuin mikuin suojeluskuntalaisiakin erilaisissa tehtävissä. Sinne, minne esikunnasta määrättiin. Vartiolan tasoitellun ja paikoitusalueeksi muuten mäen laelle on vaikea kuvitella tornia, sillä metsä on hävinnyt ja maisema muuttunut. Lukemaan opittuani kaukokiinnostus vain syveni. Sodan aikainen sotilaspoika kuvailee itseään noiden tapahtumien aikoihin ”kloppipojaksi”. Sanottiin, että Kanteenmaasta päin, koska ne lähtivät lentoon Baltiasta. – Vein viestejä milloin Eino Pourulle, milloin Virvosen kauppaan Koskioisille. – Ja tuossa oli ilmavalvontatorni. Jälkikäteen se oli kuin olisi elävää jännitysfilmiä katsellut, Virtanen tuumii. Sivujen leveys oli ehkä neljä metriä, Virtanen kuvailee. Voitin ruotsin kielen kirjoituskilpailussa viikon matkan Tanskaan 13-vuotiaana. Alakoulussa silmät avautuivat. Tähän mennessä maailmalta ovat löytyneet niin koti, opiskelupaikka, kumppani kuin työt. On mahtavaa, että meille nuorille valinta kotiseudun perunapellon ja kaupungin kerrostalon välillä ei ole enää joko-tai vaan sekä-että. – Tornissa oli suuntakehä, jonka avulla nähtiin lentokoneiden suunta sekä puhelin, josta johti linja Vartiolaan esikuntaan. Ilmavalvontatorni tuli Juhani Virtaselle tutuksi, sillä hän vietti siellä usein aikaa itsekin toimiessaan lähettinä. Ihminen on ihminen kaikkialla. Puolet ihmisten facebook-kavereista on eri mantereilta eikä sitä pidetä minään. Saman verran kesti myös matka Punkalaitumelta lähimpään isoon kaupunkiin itsenäisesti, ajokortitta ja ilman muiden apua. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja seikkailun sijaan se on kaupankäyntiä, työtä ja opiskelua. Yläluokkien opettaja luki ääneen kertomuksia vieraista maista. Tämä on minulle omalla laillaan maailman kaunein paikka. Teknologinen kehitys on mahdollistanut nopeammat kulkuyhteydet ja historiallisen kattavat viestintävälineet eri paikkakunnilla asuvien ihmisten yhdistämiseksi. Äidin ja tyttären tiet Punkalaitumelta maailmalle tä usein kuvitellaan. Sen vuoksi myös Vartiolan mäki on Virtaselle edelleen rakas miljöö. Ulkomaalaiset tulevat kyllä mielellään Punkalaitumelle ihmettelemään puhdasta luontoa ja julkisia palveluita. Torstaina marraskuun 8. Se on läsnä hyvässä ja pahassa. Maailma tuntui tuolloin suhteettoman paljon avautuneemmalta näennäisesti lyhyeen matka-aikaan verrattuna. – Toivon sydämestäni, että jälkipolvet pitävät tästä hyvän huolen. Lähdön ja paluun ei tarvitse olla niin lopullista. Puhdas ruoka, sopivan matkan päässä oleva työpaikka ja naapurit, joihin voi luottaa, ovat merkityksellisiä asioita kenelle tahansa, asuipa sitten Punkalaitumella, Helsingissä tai vaikka New Yorkissa. – Torni oli varmaan noin kahdeksan metriä korkea ja neliskanttinen. Niinpä kansainvälisyys on nyt läsnä kaikessa työssä
Kuva: Meri Mikkonen.. USA on tarinoita täynnä Parin vuoden USA:ssa asumisen jäljiltä Meri Mikkonen myöntää avoimesti rakastuneensa maahan. Atlantin ylitys unohtuu nopeasti. USA:ssa hän on ollut mukana järjestämässä mm. Välillä ikävä tulee myös suomalaista ruokaa. Se vaatii veronsa mutta antaa myös paljon. päivänä 14 – N:o 45 – 2018 Kiinnostus valtiotieteisiin ja seikkailunhalu saivat punkalaitumelaislähtöisen Meri Mikkosen hakemaan runsaat pari vuotta sitten Suomen Los Angelesin pääkonsulaatissa avoinna ollutta harjoittelupaikkaa. presidentinvaalin ennakkoäänestystä sekä passimatkaa Texasiin. Tällä hetkellä Meri työskentelee kansalaispalveluvirkailijana Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa. – He tietävät kuitenkin yllättäviä asioita ja muutakin kuin Nokian. On hieno päivä, kun joku on käynyt Suomessa ja tuo mukanaan karjalanpiirakoita tai Fazerin sinistä, Meri naurahtaa. Se on tärkeää. Olen seurannut punkalaitumelaisten suurlähettiläiden Marjatta Rasin ja Nina Vaskunlahden uraa ja arvostan heidän tekemäänsä työtä. New York elää vahvasti läpi koko vuorokauden. – Suomalaisen yhteiskunnan helppoutta kaipaan sekä tietysti puhdasta luontoa. Muutto uudelle mantereelle tuli yllättäen. Alkuaskelia Marjatan ja Ninan jalanjäljillä. – Jos sinne päätyisin, se saattaisi tarkoittaa loppuelämän uraa, ja mahdollistaisi erilaiset ”postit” edustustoissa ulkomailla. Meri Grand Canyonin jylhissä maisemissa. Punkalaitumelaisnuoria hän kehottaa rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen omaa tulevaisuutta suunnitellessa. Suomesta Meri kertoo kaipaavansa läheisten lisäksi muutakin. USA:n kansallisurheilu baseball on myös koukuttavaa katsottavaa, Meri kertoo. Meri nauttii työstään pääkonsulaatissa ja rakastaa USA:ta Juha Aro Syyskuussa Punkalaitumella piipahtanut Suomen New Yorkin pääkonsulaatissa kansalaispalveluvirkailijana työskentelevä Meri Mikkonen kuvailee Punkalaidunta terapeuttiseksi kokemukseksi ”Ison omenan” hälinän jälkeen. Ensikokemukset diplomatian kiehtovaan maailman ovat olleet sen verran innostavia, että Merin tavoitteena on hakea ulkoministeriön hallintovirkailijakoulutukseen, jota järjestetään vaihtelevasti 1–3 vuoden välein. Äitinsä Merjan kahvilan ikkunasta syksyisen rauhallista kylänraittia katsellessaan nuori nainen pohtii synnyinpitäjän merkitystä itselleen. Työ on ollut monipuolista, haastavaa mutta koko ajan kivaa. Minulla on ollut hauskaa töissä, Meri kuvailee. Tavallisena tiistaipäivänä voi työpäivän jälkeen vaikkapa mennä Madison Square Gardeniin katsomaan huippujääkiekkoa. – Jos haluaa jotain, sen eteen pitää työskennellä. – Pidin epätodennäköisenä, että ikinä sinne päätyisin mutta sitten tulikin haastattelukutsu ja parin päivän päästä minulle tarjottiin paikkaa. Tavoitteita on osattava asettaa mutta myös unelmoida. – New York on hektinen ja kuluttavakin kaupunki, joka ei koskaan nuku. Punkalaidun on terapeuttinen Tätä haastattelua tehtäessä Meri Mikkonen oli piipahtamassa Suomessa ja vanhempiensa Merjan ja Vesan luona Punkalaitumella syyskuun jälkipuoliskolla ja edessä oli paluu USA:han. Kavereihin yhteydenpito käy näppärästi Whatsappin ääniviesteillä. Kaupungissa ei ole ikinä tylsää, aina löytyy jotakin. Tänne on ihanaa ja suorastaan terapeuttista tulla, poiketa äidin kahvilaan, jonne eno poikineen saattaa piipahtaa ja juttu jatkuu, kuin olisin tullut Tampereelta käymään. Kuva: Meri Mikkonen. – Olen aina rakastanut ja seurannut urheilua mutta New Yorkissa pääsen ensimmäistä kertaa kunnolla seuraamaan maailman parhaita sarjoja paikan päällä. – Tähänastiset kokemukset sekä Los Angelesista että New Yorkista ovat olleet kiehtova. Se on valtavan upea ja suuri maa, ja kansojen sulatusuuni, Meri kuvailee. USA:laiset ovat Merin mukaan myös kiinnostuneita Suomesta, vaikka eivät maastamme kaikkea toki tiedäkään. New Yorkissa Meri asuu tällä hetkellä kaupungin sydämessä, keskellä kuuluisaa Manhattania East Villagen alueella. Ne ovat tekstareita persoonallisempia ja silloin pysyy paremmin perille, miten ihmisillä menee. He ovat minulle yksi inspiraation lähteistä. – Se on pitkän tähtäimen projekti mutta jos pääsisin UM:n hallintouralle, haluaisin ehdottomasti diplomaatiksi. Sen sijaan olen saanut kuulla paljon upeita tarinoita ihmisistä ja heidän elämästään. – Totta kai Punkalaidun merkitsee paljon, vaikka olen muuttanut täältä pois jo 17-vuotiaana ja sen jälkeen minulla on ollut monta kotia ja kotipaikkaa. Torstaina marraskuun 8. – USA on paljon muuta kuin poliittiset kuviot, joita Suomessa nostetaan esiin. – Ihmisiä kohdatessani, olen huomannut, että presidentti Trumpin politiikka jakaa heitä mutta siitä ei normaalissa kanssakäymisessä juuri keskustella. Meri kertoo miettineensä paljon mahdollista uraa diplomaattina. – Kotiväkeen pidän yhteyttä iPhonen Facetime-videopuheluilla. Siinä saattaa vierähtää kolmekin tuntia kuulumisia vaihtaessa, kun joka toinen viikko on tapana soitella
14 p:stä alkaen on jokaisena päiwänä satanut. 3 p:nä. 8 p. Warsinkin herätti saapuneissa kansalaisissa huolestumista se, että kansallisien oikeuksiemme tunnettu wihollinen kenraalimajuri J. L.) J. Torstaina marraskuun 8. Samalla hetkellä oli sähkö sytyttänyt kuhilaan Kirran talon pellolla, noin 2 Suomen wirstaa koulusta, johon sawu ja liekki näkyi; olipa se eräässä mökissäkin polttanut tai kuumottanut erään tytön paljaita sääriä hänen tupaan mennessään, suurenpaa wahinkoa tekemättä. Noin parin kyynärän wälimatkalla näyttää se olleen, nimittäin kahdesta sammal =raosta ylä ja alapuolelta kelloa, sekä siitä arwattawasti pujahtanut ulos samalla seinällä olewasta lasinpuoliskan yläreunasta särkemällä puitetta ja lasin päälystää, mutta ei ainoatakaan ruutua; mennessään repi wielä wähin lasin ylistä wesilautaa ja irrotti seinästäkin pienen listan. Seyn on taasen määrätty Suomen waltiowirkaan nimittämällä hänet Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi. Nyt wasta oikein kilvassa ryhdytään kylvämään. Lähti (A. Maaseuduilta Punkalaitumella elokuun 22 p:nä Tämän kuun 14 p:nä satoi täällä parin kuukauden perästä ensikerran tuntuwasti ja on yhä jatkunut sadetta koko wiikoksi; mutta mainittuna päiwänä jyrisi ukkonenkin aika lailla, jota ei myöskään koko suwena sanottawasti ole kuulunut. k. n. Niitä myydäänkin nyt 20 – 25 p:llä leiw., kun edellisinä wuosina owat maksaneet 45 – 60 p:iä. Seynin kansallisuutemme wiholliseksi, on mielipahalla ottanut wastaan tiedon hänen nimittämisestään Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi, ja ilmoittaa, että kenraalimajuri J. Onni oli ettei suurenpaakaan wahinkoa tapahtunut. Alla oleva kirjoitus on julkaistu Uusi Suometar -lehden numerossa 105 2.9.1878. Perunanvarret mustasi joka paikassakin, saapi nähdä jos sentään wähin wirkistywät näistä sateista, muuten ei siitäkään lajista suuria toiweita woi säilyttää. A. Toinen uutinen vuodelta 1907 kertoo puolestaan paikallisesta yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Sitä wastaan heinä on ainoa wuodentulo, jota hywin sanan täydessä merkityksessä on saatu korjata ja hywäntekoisina, niin ettei wanhatkaan muista semmoista heinäwuotta tuskin olleen. (02) 560 6100 . e. Raamatullinen kuwaraami putosi niinikään kellon wierestä rikki lattialle, wieläpä pieni Palestinan kartta, joka oli kyynärää alenpana sanottua kelloa, oli palasina seinästä lentänyt keskelle koulusalin lattiata, miten muitakin ukkosen särkemiä pirstaleita: puu= lasi=ja sammalpehua. A. A. www.lantmannenagro.fi HUITTINEN Paljon onnea 110-vuotiaalle Punkalaitumen Sanomille! Toivottaa Rauta ja maatalous Huittinen Oy Siispä kaikille lukijoille Goodiyn oksasilppuritarjous nyt 110 € Huittisten myymälästä Metsästysseura Haukka ry onnittelee 110-vuotiasta! Onnittelut 110-vuotiaalle! Punkalaitumen Museoja Kotiseutuyhdistys ry Sydämelliset onnittelut 110-vuotiaalle www.sallila.fi, puh. Tarpeesen olisi, että tämmöisten tapausten johdosta laitettaisiin lähtöjohto edes pitäjän kirkkoon, ei olisi pois tieltä waikka kouluihinkin, ettei toisten noin ikäwiä tapahtuisi – mutta en uskalla sitä esittääkään – se ei suinkaan, koko pitäjän osaa ottaissa sitä vielä köyhdyttäisi. Kylvöä on sade jo keskeyttänyt. Uutiset on puhtaaksi kirjoittanut Pekka Lehtiö. A. Wintin lasista näyttäisi se menneen sammalwarauksista suoraan alas koulun kelloon, joka kohdalla sattui olemaan kiiltäwine kaluineen, särkien sen puu ja lasi=aineet ja pudottaen raskaimman osan, sisus=esineet, lattialle, sillä seurauksella että siitä tuskin enää kelloa tulee. Avoinna: ma-pe 9-17.30, la 9-14 . Kauppiaskatu 1, Huittinen, p. Yleensä ovat jyvät pienenmoisia, kun on ollunna niin pitkälliset poudat, waan mitä enemmän satoa on wähentänyt, sen teki heinäkuun 26 päiwää wastaan ollut halla, joka warsinkin siwumaissa Niissä, wähenti pian puolen tuloa. Ja tämän johdosta syntyneen wilkkaan keskustelun jälkeen yhdyttiin seuraawaan loppuponteen: ”Punkalaitumella kokoontunut kansalaiskokous lausuu yksimielisesti täten paikkakuntalaisten yleisenä mielipitenä, että Suomen kansa, tuntien kenraalimajuri J. Hopunkatu 9, Sastamala . päivänä 2018 – N:o 45 – 15 Onnittelut 110-vuotiaalle Punkalaitumen äänelle! Innan perhe Hullusti Huittisista! onnea www.lauttakyla.fi . Lehtiö 13.12.1907 Uusi Suometar Uuden Suomettaren Toimitukselle Pyydetään tilaa lehdessänne seuraawalle: Kansalaiskokous pidettiin Punkalaitumella Nuorisoseuran talolla t.k. Lopuksi saan mainita täällä, miten muuallakin on kuulunut, wallitsewan rahan puutteen. Seynin palaaminen suomalaiseen waltiowirkaan on loukkaus kansallisuuttamme kohtaan, joka ei ole uudestaan järkyttämättä hallitsijan ja kansa wälisiä suhteita.” Kokouksen puolesta: Oskari Hosia W. Onneksi waan ei kouluhuoneessa sattunut olemaan ihmisiä, sillä pikkukoulukin, jota suwiluwalla on pidetty 5 wiikkoa, lopetettiin jo t. leikellään parasta painoa. 02 76 431 Loimijoentie 65, 32440 Alastaro Opettaja Jaakko Lehtiö kirjoitteli paikallisia kuulumisia jo paljon ennen kuin Punkalaitumelle saatiin oma paikallislehti. Kokouksessa, johon oli saapunut henkilöitä kaikista pitäjästä löytywistä eri puolueista Nuorisoseuran awara Sali tunkokseen asti, wallitsi yleensä huolestunut mieliala sen taantumuksellisen Suomisortoa harjoittawan suunnan johdosta, joka Wenäjällä yhä enemmän alkaa saada waltaa ja jälleen uhkaa itsenäisyyttämme ja rauhallista edistystämme. Semmoinen sähkön eli ukkosen varjelija woisi lähiseudutkin warjella tavattomilta ukon iskuilta. Leikattu on jo yleensä, ruis ehkä on kaikkien lopussa ja ohria j. Moniaat ovat kyllä puineetkin; sato sanotaan olevan keskinkertainen. Lehtiö Wihtori Hosia Onnittelemme 110-vuotiasta paikallislehteä! Punkalaitumen Martat ry Uutinen Punkalaitumelta 140 vuoden takaa LVI-Tapioharju Oy Lämpimät onnittelut 110-vuotiaalle! Sarkkilan kansakoulun ensimmäinen opettaja Jaakko Lehtiö kirjoitteli Punkalaitumen kuulumisia jo 140 vuotta sitten.. Noin kello1-2 jälestä puolisen sattui se lyömään kansakoulurakennuksemme kirkon puoleiseen eli itäiseen päätyyn, josta pitkin märkää seinää alas johtuessa särki 3 ruutua wintin lasista ja saman lasipuoliskon puitteet, ja wiskasi ulkoa lasin wesilaudan hywän matkan pellolle sekä irralleen toiset. www.k-rauta.fi
Niin Markus Länsivuori kuin Seppo Rytkykin toivovat loppusyksyyn suotuisia kelejä rakentajien näkökulmasta, jotta työmaa saataisiin kirittyä suunnitelman mukaiseen aikatauluun. Nyttemmin suunnitelmat ovat täydentyneet ja niiden valmistuttua joitain rakennustöitä on jouduttu tekemään uudelleen. – Aluksi suunnitelmat olivat puutteellisia eikä niistä kaikkia saatu valmiiksi rakentamisen eri vaiheisiin. Torstaina marraskuun 8. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti, Asa kuvailee. – Aktiivisesti olemme olleet mukana myös koulun AV-laitteiden suunnittelussa. Koulun muutkin materiaalit on valittu siten, että sisäilman laatu tulee olemaan mahdollisimman hyvä. oik.). päivänä 16 – N:o 45 – 2018 Punkalaitumen yhteiskoulun ja lukion uuden koulurakennuksen työt ovat tällä hetkellä noin kuukauden jäljessä aikataulusta. – Sisustusarkkitehtien kanssa on suunniteltu mm. Lehto Groupilla työskentelevä Juha Korhonen paikkaili betonipilareiden valua maanantaina.. Uusi koulu lämpiää SHT-Tukun tuottamalla kaukolämmöllä. Uuden koulun seinät rakennetaan massiivihirrestä. – Uskoakseni pystymme kirimään takamatkan kiinni ja edelleen tavoitteena on, että koulu valmistuu ensi vuoden kesäkuussa, kertoo rakennustyömaan vastaava työnjohtaja Markus Länsivuori. LVI-Tapioharjun asentajat Anssi Immonen ja Ossi Tapioharju valmistelivat työmaalla lattialämmityksen syöttölinjojen asennusta. Näin kävi muun muassa talotekniikkakontin tukirakenteiden perusteiden kohdalla. Koulu-urakka kuukauden jäljessä aikataulusta Juha Aro Tekninen johtaja Seppo Rytky, rehtori Arto Asa ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti tutustuivat yhteiskoulu-lukion rakennustyömaahan viime maanantaina. Oppaana toimi vastaava työnjohtaja Markus Länsivuori (2. – Tilaajan näkökulmasta KVRurakka on siitä hyvä, että lisälaskuja ei kunnalle tule, vaan ylimääräisistä kuluista vastaa urakoitsija, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti (sin.). Seppo Rytky puolestaan toteaa aikataulutuksessa tulleen ongelmia myös rakennussuunnitelmien vuoksi. – Monenlaisia juttuja totta kai kylällä liikkuu mutta lisäkustannusten osalta huhuilta voi taittaa siivet. Hänen mukaansa koulun kalusteet ja AV-laitteet eivät kuulu urakkahintaan, vaan ne hankitaan erikseen. – Kunhan koulu aikanaan valmistuu, on se varmasti moderni ja ajanmukainen. – Rakennustyömaalla työskentelee iso joukko eri työvaiheisiin erikoistuneita aliurakoitsijoita, kertoo kunnan tekninen johtaja Seppo Rytky. Hirrestä nousevan koulun hirsiseinien pystyttäminen alkaa Markus Länsivuoren mukaan viikolla 48. Urakkahinta on 5,38 miljoonaa euroa. koulun värimaailmaa ja sisätilojen materiaaleja. Rakennusurakan aikataulu alkoi jäädä jälkeen heti rakennuksen pohjatöiden alettua. Uutta koulua rakentaa KVRurakkana Lehto Tilat Oy. KVR-urakkana. – Pohjatöissä mentiin syvemmälle, mitä piti ja vastaan tuli pohjaveden pinta. Pohjatöiden urakoitsijan valintakaan ei välttämättä osunut aivan kohdalleen, kertoo Markus Länsivuori. Materiaalivalinnoilla pyritään siihen, että koulu soveltuu myös allergikoille. Jälkikäteen ajatellen paalutus olisi ollut maanvaihtoa parempi ratkaisu. Koulutyömaalla on kuluvalla viikolla edessä välipohjan ontelolaattojen asentaminen. Seuraavaksi aloitetaan kalusteiden miettiminen. Lehto Tilat Oy rakentaa uutta koulua ns. Sisätiloja suunnitellaan yhteistyössä Punkalaitumen yhteiskoulun ja lukion rehtorin Arto Asan mukaan koululla on tehty rakennuksen suunnittelijoiden kanssa läheistä yhteistyötä
Paikallisen puolella. Paikallisen puolella. Ne tuottivat yksityisiltä ja yrityksiltä aina tuhannesta markasta peräti 20 000 markan lahjoituksiin. Kuntakin myönsi alkoholin voittovaroista yhdistykselle 13 000 markan avustuksen. Vuosikymmenten kuluessa pitäjämme koulukeskittymä on kuitenkin rakentunut ”Köyhälän kaupungin” kupeeseen Urjalantien ja Vesilahdentien varrelle. Yhteiskoulun perustamisen arvoa nostaa erityisesti se, että opinahjo perustettiin yksityisin voimin. Koulukeskus muokkautunut vuosikymmen saatossa Juha Aro ”Köyhälän kaupunkia” kuvattuna 1950-luvulla. Paikallislehtien vahvuudet -lukijatutkimukset 2017, Tietoykkönen Oy Ari Prihti Pirkanmaan Siniset ry, puheenjohtaja Laadukasta paikallislehteä ja 110-vuotiasta tiedonvälittäjää onnitellen! Onnittelemme 110-vuotiasta paikallislehteä. Rakennuksessa oli aiemmin toiminut Länsi-Suomen Osakepankin konttori, josta erilaisten fuusioiden ja pulavuosien jälkeen syntyi Kansallis-Osake-Pankki. tammikuuta vuonna 1869. Niiden paikalle rakennettiin Yhteiskoulu-lukion nykyinen keittiö, ruokala sekä tilat tekstiilityön opetukselle ja terveydenhoitajalle, joka valmistui vuonna 1987. Paikallisen puolella. Koulukampuksen alue lähes samasta kuvakulmasta muutama viikko sitten. Syyskuusta 1948 lähtien koulukeskittymä Urjalantien ja Vesilahdentien nurkkauksessa on muokkautunut runsaasti. Punkalaitumen keskikoulun kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1946. Vanhan pankkikiinteistön kylkeen rakennettiin ensimmäinen laajennusosa vuonna 1952. Yhtenä vaihtoehtona kannatusyhdistyksellä oli hankkia koulukiinteistö Mäenpäästä. Paikallisen puolella. Nuoret asuivat opiskelupaikkakunnillaan, mikä koettiin hankalaksi ja kalliiksikin. syyskuuta 1948. Torstaina marraskuun 8. Paikallislehti on lukijoilleen läheisempi kuin mikään muu media. Muiksi jäseniksi johtokuntaan tulivat kauppias Helmi Moisio, opettaja Lauri Helariutta ja tehtailija Viljo Mettänen. Punkalaitumen yhdistys ONNEKSI SANOMAT TIETÄÄ, NÄIN KAIKKI TIETÄÄ Onnea jatkuvuudelle! Leila ja Juhani Helariutta Keskuskoulun tuntumaan nousi 1970-luvun lopulla liikuntahalli ja tällä hetkellä ovat meneillään uuden Yhteiskoulu-lukion rakennustyöt Keskuskoulun länsipuolella.. päivänä 2018 – N:o 45 – 17 Punkalaidun on tunnettu Sarkkilan kansakoulusta, joka aloitti toimintansa 18. 1980-luvun puolivälissä toteutetun hankkeen myötä maisemasta hävisivät sekä Pännärin kiinteistö, että ensimmäinen lisäosa. Oman oppikoulun saaminen Punkalaitumelle on merkittävin sodan jälkeisen ajan kehitysaskel paikallisen sivistyselämän osalta. Harkintojen jälkeen kannatusyhdistys päätyi kuitenkin ostamaan ns. Kuvassa näkyvät Urjalantien ja Vesilahdentien risteyksessä silloiset koulurakennukset. Pännärin kiinteistössä koulu aloitettiin 1. Paikallisen puolella. Koulun sijainti olisi voinut poiketa nykyisestään paljonkin. Onni on oma paikallislehti Onnittelemme juhlivaa naapuria! Paikallislehti on ylivoimaisesti paras tietolähde alueensa asioista. Seuraava laajennus tehtiin vuonna 1960 ja tätä lisäosaa korotettiin vuonna 1965. Yhteiskoulu-lukion muotoutuvan koulukampuksen lisäksi kunnantalon pohjoispuolelle rakennettiin vuonna 1952 Kerttulan koulu, joka nykyisin tunnetaan Keskuskouluna. Paikallinen maamiesseura olisi myös ollut halukas lahjoittamaan koululle tontin Pourun talon ja Vartiolan väliseltä alueelta. Paikallisen puolella. Ns. Samassa yhteydessä valmistuivat teknisen toimen opetustilat kunnantalon naapuriin. Kauppahinta oli 1,7 miljoonaa markkaa. Alkupääoman kannatusyhdistys sai Vartiolassa marraskuussa 1946 pidetyistä juhlista. Pontimena koulun perustamisessa paikallisilla toimijoilla oli se, että punkalaitumelaiset nuoret joutuivat lähtemään opintielle Vammalaan, Loimaalle tai Lauttakylään. lukion osuutta rakennuksessa jatkettiin kahteen kerrokseen 1980-luvun puolivälissä. Heti alusta oli selvää, että kouluhanketta ei saada toteutettua ilman ”kansan karttuisaa kättä”, varoja oli siis kerättävä pitäjästä. Pännärin kiinteistön nykyisen Urjalantien ja Vesilahdentien risteyksestä. Kannatusyhdistyksen perustavassa kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin pastori Toivo Hollo, varapuheenjohtajaksi hammaslääkäri Reino Lindström ja sihteeriksi opettaja Veikko Koistinen. Myös vuonna 1952 valmistunut Kerttulan koulu, nykyinen Keskuskoulu, on jo rakennettu. Kuvan on ottanut Mikko Uotila maasta käsin lennätettävällä dronella, joka on varustettu hyvälaatuisella kameralla
– Kun Kaikki tanssii -kerho alkoi, oli tarkoituksena esitellä maahanmuuttajille suomalaisia tansseja. Tanssi yhdistää Annia ja Joukoa muutenkin kuin vain tiistaiiltojen takia. Koirat toivat yhteisen harrastuksen Pitkä päivä hirvijahdissa on lopuillaan. Kyllä tämä antaa todella paljon, Tuija sanoo. Seuraavassa Tuija ja Pauli Suonpää sekä Anni Koskinen ja Jouko Rintala kertovat, mitä yhteinen tekeminen heille merkitsee. – Hieno tunne se oli, kun kokemuksesta tiedän, ettei sellainen ole helppo saavutus monelle miehellekään, Pauli miettii. Hän auttaa lastenhoidossa ja on muutenkin tarvittaessa apuna. Tuija ja Pauli Suonpää haluavat silti ehdottomasti ottaa isä-tytär -kuvan koirien kanssa ja ajeluttavat kirjoittajan Pärnänmaan peltoaukeiden laidalle. päivänä 18 – N:o 45 – 2018 Ensi sunnuntaina vietetään jälleen isänpäivää. Hän on Jouko Rintala, Annin isä. Pienpedoista erityisesti kettu ja supikoira ovat mieluisia saaliita. Bonuksena hän mainitsee, että tiistai-iltaisin liikuntahallilla näkee myös tyttärentytärtä Alisaa, joka osallistuu äitinsä vetämään musiikkijumppaan. Isälle ja tyttärelle tiistaiset Kaikki tanssii -tuokiot ovat liikuntamuoto, mutta myös hetki omaa aikaa arjen keskellä. Tanssi kehittää myös muistia, Jouko tuumii. Isä ja tytär jammailivat muiden tanssijoiden mukana Annin tiistaisin vetämässä Kaikki tanssii -kerhossa liikuntahallilla viime viikolla.. Tanssi ja rytmi yhdistävät Annia ja Joukoa Anni Koskinen on syksyn ajan vetänyt liikuntahallilla Kaikki tanssii -kerhoa. Kotona ei ole, Anni kertoilee tyytyväisenä. Uudet tuttavuudet kyllä yleensä sanovat, ettet sinä kyllä miltään supinluolan kaivajalta näytä. Kylmä tuuli saa posket punoittamaan. Pauli tunnustautuu välittömästi suomenajokoiran ystäväksi, koska niitä hänellä on ollut 15-vuotiaasta asti mutta yhteisen harrastuksen pariin kaksikon saattoi juuri monirotuinen Nemo. – Onhan se tärkeää, että meillä on sama harrastus, ja vielä hienompaa on että koirat ovat siinä mukana, koska ne ovat molemmille tärkeitä, Pauli sanoo. Takun Lauri haki minut kotoa Pohjoisseudun nuorisoseuran tanhukerhoon, kun olin 8-vuotias. – Nemo oli kaupunkilaiskoira, jolla ei ollut mitään metsästystaustaa. – Kolmen lapsen äiti pääsee hetkeksi kotoa harrastuksen pariin, jossa ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin rytmiä ja liikettä, Anni kuvailee. Ajattelin opettaa heille polkkaa mutta enhän minä sitä itse osannut. Jouko Rintalan ja Anni Koskisen iloiset ilmeet kertovat tanssin olevan mukavaa liikuntaa. Lavatanssijumppaa muistuttava kolmevarttinen yhdistää rytmin ja liikunnan mukavalla tavalla. – Metsästys on tiimityötä ja siellä toimitaan niin kuin muidenkin metsästyskavereiden kanssa. – Siisteys!, huudahtaa Anni ja molemmat nauravat. Onko isällä ja tyttärellä muita yhteisiä piirteitä, kuin mieltymys tanssiin. En oikein kuvittele viettäväni aikaani istumalla ”tupperwarekutsuilla” tai baareissa, Tuija naurahtaa. Pari vuotta sitten se palkittiin Suomen Metsästäjäliiton Jahti-lehdessä maan parhaana monirotuisena metsästyskoirana, ja juuri Nemon takia Tuija teki isälleen liki kymmenen vuota sitten kysymyksen, ottaisiko tämä hänetkin mukaansa metsälle. Iskä otti sen mukaan kyyhkysjahtiin ja Nemohan oli heti melkein valmis lintujen noutaja, Tuija muistelee. Miltä sitten tuntui isästä, kun tytär pääsi tänä syksynä kaatamaan ensimmäiset hirvensä. Yhteisen harrastuksen merkitys on isälle ja tyttärelle selvä. Pihamaalla kukkapenkin edessä poseeraavat monien haukahdusten kajahdellessa Tuija ja Pauli sekä suomenajokoira Miäs, suomenpystykorva Ukko, mäyräkoira Jäpä ja monirotuinen Nemo. – Kaveriporukkakin on vuosien saatossa muodostunut samanhenkiseksi. – Tosi moni ihminen jää paljosta paitsi, jos ei ole läheisten kanssa yhteistä harrastusta. – Isä on osa arkea ja mahdollistaa meidän perheessä monia asioita. Kaikki neljä koiraa ovat isälle ja tyttärelle tärkeitä. Lastenlapsille isä on ”pappi” ei pappa, ja ”papin” tykö mennään aina mielellään, kun hänellä on saunassakin led-valot. Olin vähän kuin syöttinä. Nemosta on ollut paljon muhunkin. Vieläkään en polkkaa osaa mutta koko syksyn olemme tanssineet ja liikkuneet täällä yhdessä muuten, Anni Koskinen naurahtaa. – Ajattelin, että pitää täällä olla mieskin, että muut miehet uskaltavat tulla. – Tällaiselle ikääntyvälle ihmiselle on puolestaan tärkeää, että liikkuu. Emme me keskenämme ole riitaa aikaan saaneet, kaksikko naurahtaa. Yhteinen eräpolku on kaksikolla jatkunut jo liki kymmenen vuotta. Torstaina marraskuun 8. Mies istuu vähän aikaa hiljaa ja silmänurkka kostuu ihan vähän. – Ekalla kerralla jännitin kauheasti, kun isä oli mukana mutta hän antoi hyvää palautetta. Hän lupasi tulla opettamaan minua. Yhteiskuvaan Pärnänmaan kodin pihassa isän ja tyttären kanssa asettuivat myös ajokoira Miäs, mäyräkoira Jäpä, monirotuinen Nemo ja pystykorva Ukko. Punkalaitumen Sanomat tapasi kaksi isä-tytär -paria yhteisten harrastusten parissa. – Yksi yhteinen piirre meissä on, joka ärsyttää muita kaikkein eniten, Jouko aloittaa. Isän mukana olo on siitäkin hyvä, että kappalevalinnoissa säilyy tietty perinteikkyys. Metsällä kaksikko unohtavaa isän ja tyttären roolit. Tänäänkin jumpattiin Kultaisen nuoruuden tahdissa, Anni naurahtaa. Yhteiset harrastukset ovat tärkeitä isille ja tyttärille Juha Aro Metsästyskoirat ja metsästys ovat Pauli ja Tuija Suonpään yhteinen harrastus. Ja iskähän otti. – Se on periytynyt sukupolvelta toiselle, koska perheessämme on aina tanssittu paljon. Sanoi vain: ”Poika, pistä saappaat jalkaan niin lähdetään!”, Jouko muistelee. Tiesin yhden, joka osaa: isä. Jouko puolestaan kertoi tarttuneensa tyttärensä pyyntöön mielellään. Tuijalle ja Paulille metsästys ei tarkoita ainoastaan hirvien ja peurojen metsästystä, vaan jahtikausi alkaa elokuussa kyyhkysjahdilla ja jatkuu aina helmikuun loppuun. Naisista koostuvasta jammailijaryhmästä erottuu pitkänhuiskea, charmikkaasti harmaantunut mies. – Kun toiset palailevat ravintoloista kotiin aamuyöstä, me laitetaan metsästysvaatteita päälle. Nelijalkaiset metsästyksen ystävät pettyvät pahasti: metsäreissun sijasta edessä on poseeraus kameroiden edessä
Sanna Saliojan mukaan koplan lopputulema oli, että mitään ei saa, jos ei itse sitä tee. – Kuluva vuosi näyttää saman sorttiselta kuin edellinenkin. Erityisen suosittu on uusi Custom. – Halusimme samalla uudistua mutta palata myös toiminnan alkulähteille kokeilemaan uutta tekemisen ilosta. Tavarajuhta jaksaa Loimaan Laatuauto järjesti yritysasiakkailleen viime torstaina aamupalalla höystetyn koeajopäivän Ford Transitin eri malleilla. – Kesäteatterin lisäksi olemme järjestäneet mm. – Transit pitää piikkipaikkaa todennäköisesti sen vuoksi, että siinä on laaja mallisto. Jo ennen liikkeelle lähtöä huomio kiinnittyi isoon monitoiminäyttöön, jonka eteenja taakse kuvaavaa parkkikameraa käyttäjät varmasti arvostavat. Salmi ohjaa myös ensi kesän juhlavuoden näytelmän – Toivottavasti kurssin alkaessa ensi viikon perjantaina mukaan lähtee riittävästi kesäteatterin tekijöitä. Vääntöä moottorista tuntuu isommalla koneella löytyvän vähintään riittävästi. Asiakkaat surffailevat netissä ja etsivät sopivia kohteita autokuumeen iskiessä. kerhon sketsiryhmä debytoi puolestaan ”paikallisessa”.. päivänä 2018 – N:o 45 – 19 Autokaupan odotetaan etenkin uusien autojen osalta vilkastuvan ensi vuonna. Ensi viikolla käynnistyy jälleen Kansalaisopiston kurssi, jossa ryhdytään valmistelemaan ensi kesän Vironkankaan kesäteatterin esitystä. Sen etuna on myös pitkä takuu: viisi vuotta tai 150 000 kilometriä, Suvila kuvailee. Hybridija kaasuautot ovat siirtymäkauden ratkaisuita, Aapo Hakala uskoo. Ilomielin joukkoon otetaan mukaan uusia mutta miksei myös vanhoja tuttavia aiemmilta vuosilta, Kelkka ja Salioja kannustavat. Samalla hän muistuttaa, että autokaupassa asiakassuhde ei pääty, kun auto ajetaan kaupan ovesta ulos. Torstaina marraskuun 8. Koko ajan suosiotaan kasvattavat myös uudenlaiset rahoitusmallit, sanoo Jaakko Suvila. Punkalaitumen Teatterikerho perustettiin teatterikulttuuria ylläpitämään paikkakunnalle vuonna 2011. – Myös huoltopalveluilla on suuri merkitys. Ajossa Custom on tietysti vakaa. Ihanan keskeltä Vironkankaalle ja piparin hajuun Juha Aro Punkalaitumen Teatterikerho aloittelee juhlavuottaan jo syyspuolella. Hän on tyytyväinen merkin menestykseen kovassa kilpailussa. Autoala on viime vuodet elänyt hitaasti kiiruhtavaa murroskautta. Vaihtelut uusien ja käytettyjen autojen myynnissä ovat pieniä, jos vuosia vertailee keskenään. Vuodesta 2010 lähtien Vironkankaan kesäteatterissa KokkonKodan maisemissa on esitetty yhdeksän näytelmää, joiden ohjaajina ovat toimineet Aki Mikkola, Jenna Teinilä sekä Elina Salmi. Esityksen nimi on ”Piparin haju”. – Itse näen, että sähköauto on tulevaisuudessa vahva. – Henkilöautojen puolella Focuksen uusi malli on ollut suosittu ja tavara-autoissa Transit-mallisto on kärkisijoilla. Perinteisiä bensaja dieselmoottoreita korvaamaan on kehitelty, ja kehitellään koko ajan, korvaavia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuita. Kaasu ja hybridi välikauden ratkaisuja Loimaan Laatuauton yrittäjänä on kahden vuoden ajan toiminut Aapo Hakala, joka jatkaa isänsä Joukon jalanjäljillä pitkät perinteet omaavaa yritystä. Autokaupan ennusteet ensi vuodelle positiiviset Juha Aro Loimaan Laatuauton omistaja Aapo Hakala ja Fordin myyntipäällikkö Jaakko Suvila ovat tyytyväisiä Fordin Transit -mallien suosioon tavara-autoina. Väkeä lähti hyvin mukaan ja seuraavana vuonna ”Punkamokkaa ja pioriisseliä” esitettiin jo Vironkankaalla, Satu Kelkka muistelee. Tulevaisuuteen suhtaudun positiivisin mielin. Netti tarjoaa helposti tietoa kuluttajalle mutta Jaakko Suvila muistuttaa, että se myös haastaa autoliikkeitä. SelectShift–automaattilaatikko vaihtaa pehmeästi kiihdytettäessä. – Paljon pohdimme myös punkalaitumelaisuutta ja siitä sai alkunsa paikallisin voimin käsikirjoitettu trilogia. Lauantaina 17.11. Etenkin uusi Custom on kiinnostanut ostajia. – Kulttuurikoplan tarkoituksena oli miettiä paikallisen kulttuurielämän laajentamista ja kehittämistä. Siihen ei yksi markkinointikanava riitä, vaan ”houkuttelu” vaatii nykyisin monenlaista näkyvyyttä. Juhlan kunniaksi marraskuussa teatterikerholaiset ovat laajentaneet myös repertuaaria sketsiviihteeseen. museolla tonttupolkuja sekä jotain pieniä spin off -esityksiä esimerkiksi hirvipeijaisissa. Autokauppa joutuu seuraamaan aikaansa paitsi markkinoinnissa, myös erilaisissa rahoitusasioissa. Punkalaitumen Teatterikerhon sketsiryhmän esitys nähdään ensimmäisen kerran Ravintola Punkassa ensi viikon lauantaina 17.11. Sami Virtanen toteaa, että kovassa kilpailussa asiakaspalvelun laatu korostuu entisestään. Tähän haasteeseen olemme pyrkineet vastaamaan. – Esitys koettelee varmasti katsojien nauruhermoja ja hauskaa meilläkin on ollut sitä harjoitellessa, Satu Kelkka ja Sanna Salioja hymyilevät. – Käyttöön on tulossa suomenkielinen käyttövalikko ja mahdollisuus integroida näyttöön älypuhelin, kertoo Jaakko Suvila. marraskuuta jokasyksyisen Kansalaisopiston kurssin alkaessa. – Pelin pitää olla reilua ja palvelun joustavaa sekä kattavaa. Suvilan mukaan valtakunnallisesti automyynnissä eletään varsin tavanomaista kautta. Silloin tajusimme, että olemme lähialueiden ainoa ”kesäteatterityhjiö”, kertaa Satu Kelkka. – Miten saada asiakkaat tulemaan liikkeeseen. – Kilpailu alalla on kovaa mutta liikevaihdollisesti vuosi on ollut suhteellisen tasainen. On sitten toki aina niitäkin, joille ainoa oikea moottori on V8, Aapo Hakala naurahtaa. Oman kesäteatterin ja sitä myötä myös teatterikerhon syntysanat lausuttiin ensimmäisen kerran Kansalaisopiston vuonna 2009 kirjastolla järjestämän Kulttuurikoplan kokoontumisissa, muistelevat alusta asti mukana teatteria tekemässä ollut Satu Kelkka ja Punkalaitumen Teatterikerhon nykyinen puheenjohtaja Sanna Salioja. – Toiset valitsevat vähäpäästöisen moottorin ympäristösyistä, toiset pienen kulutuksen vuoksi. – 90 % asiakkaista hakee tietoa netistä mutta silti edelleen 99 % kaupoista tehdään liikkeessä, kuvailee markkinointisuunnittelija Sami Virtanen. Punkalaitumen Teatterikerholla on alkamassa 10-vuotisjuhlavuosi. – Autorahoituksen saa näin matalien korkojen aikana joustavasti ja se voidaan neuvotella kaupantekohetkellä liikkeessä. Kaupat liikkeissä Takavuosina eri automerkeillä oli omat piirimyyjänsä, joilla oli rajatut myyntialueet. Juhlavuoden alkuaskeleita otetaan jo 16. Tällainen projekti sopii heille ja on myös omanlaistaan leikkiä. – Ensimmäinen näytelmä oli vähän sellainen pop up -tyyppinen päänavaus. Moni kerholainen tykkää näyttelemisestä mutta ei voi elämäntilanteen vuoksi sitoutua kesäteatterin tekemiseen. Kauppaa on tehty kyllä tänäkin vuonna ja ilme on ollut positiivinen, kuvailee Loimaan Laatuauton myyntipäällikkö Jaakko Suvila. Ensimmäinen kesäteatteriesitys pidettiin ”Ihanan keskellä” eli silloisella keskusviheriöllä, jossa nyt on Pourun kauppa. ”Hyvät, pahat ja ihanat” näytelmän käsikirjoittivat Salioja sekä Aki Mikkola, joka vastasi myös trilogia kahden jälkimmäisen osan kirjoittamisesta. – Sellainen on ennusteryhmän tekemä odote. Uusi aluevaltaus teatterikerhossa on sketsiryhmä, joka on syksyn kuluessa kokoontunut harjoittelemaan sketsiviihteen tekemistä. Jaakko Suvila on Loimaan Laatuautossa Ford-merkin myyntipäällikkö. Nykyisin autoliikkeen markkina-alueena on käytännössä koko maa. Hänen mukaansa myös autoilijoiden ympäristötietoisuus on lisääntynyt. Toimituksen koeajoon valikoitui Ford Transit Custom Sport tehokkaammalla 170-hevosvoimaisella koneella. Onneksi pienellä paikkakunnalla tämä vielä onnistuu
Torstaina marraskuun 8. päivänä 20 – N:o 45 – 2018 FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km
Torstaina marraskuun 8. Entisen ”keskusviheriön” ilmettä hallitsee K-Supermarket Pourun liikerakennus. Säästöpankin kiinteistö on jo rakennettu samoin huoltoasema nykyisen Pietarinaukion paikalle. Penttilän rakennukset Sarkkilan tiehaaraa vastapäätä. päivänä 2018 – N:o 45 – 21 Jalasjoen Metsästysseura ry Erähenkiset ONNITTELUT 110-vuotiaalle paikallislehdelle! Urjalan Sanomat Onnea 110-vuotiaalle! Punkalaitumen Yrittäjät ry ONNITTELEE Punkalaitumen Sanomia ja kiittää hyvästä yhteistyöstä vuosikymmenten varrella! Punkalaitumen Metsästysseura ry ONNITTELEE 110-vuotiasta paikallislehteä! Vauhdikkaat Onnittelut 110-vuotiaalle! Punkalaitumen Moottorikerho/Urheiluautoilijat ry Punkalaitumen Sotilaspojat ONNITTELEVAT 110-vuotiasta Punkalaitumen Sanomia! Keskipitäjää matkan varrelta Punkalaitumen keskipitäjän maisema on vuosien saatossa käynyt läpi suuren muutoksen. Kiertoliittymän tieltä Sarkkilan tiehaarasta on purettu mm. Puusto on vuosien saatossa kasvanut.. Edelliseen kuvaan verrattuna silmiin pistävää on keskipitäjän ”lehtevä” ilme. 1950-luvulla otetussa kuvassa näkyvät mm. yläkuvassa näkyvä Sulo Uuton liikerakennus. Keskipitäjää kuvattuna Mikko Uotilan dronella 14.10.2018. Punkalaitumen Sanomien päätoimittaja Juhani Helariutta otti tämän kuvan 1990-luvun lopulla katutöiden valmistumisen jälkeen
Ohjelmassa tuote-esittely. Ja tietenkin olemmehan menossa talvea kohti. klo 13–17.30 EL Satakunnan piirin pikkujoulujuhla Köyliön Lallintalolla. – Ellei säbä olisi ykkönen, ei Maajoukkuetielle edes pääsisi, he toteavat yhdestä suusta. Eläkeliiton Punkalaitumen yhdistys Pe 9.11. Kysymys kuuluukin pystymmekö tuhoamaan tämän kaiken ennen kuin olemme saavuttaneet valtion budjetissa edes nollatuloksen. Sanomarastit Pikkujoulusuunnistus Haviokosken metsästysmajalla la 17.11. – Valmentajien on jatkossakin ilo suositella maajoukkueleireille PunKun lahjakkaita, lajia innolla ja ahkerasti harjoittelevia pelureita, tuumii Marko Härkälä tyytyväisenä. Tied. Oriniemen Martat 20.11. Nykyisen hallituksen aikaansaannosten johdosta Suomen talous elää nyt vahvaa nousukautta. Samoin yrittäjyys alkaa kannattaa ja nostaa Suomen lamasta. Ma 19.11. MLL Perhepeuhula sunnuntaisin liikuntahallialla klo 15.30–16.30. Nelikolla on myös omat idolinsa. Sokkomatka. 15.11. – Minun piti alkuun pitää päiväkirjaakin harjoittelusta, ravinnosta ja levosta, kertoo Aleksi Lampinen. Rahat virtaavat kauas pois, vaikka välillä jotain saisimmekin aikaiseksi. – Maajoukkue on se, mihin pyritään. Sotilaspojat Joulujuhla pe 30.11. pikaisesti p. 040 417 4989/Aino tai p. Valtion velanotto on vähentynyt vuositasolla mitattuna 7 mrd:sta 1,4 mrd:n. klo 12–14.45 Tarinatupa Toimintanurkassa. klo 15 tapaaminen SPR:n Kulmakamrissa. seurakuntatalossa klo 16.30. Tilastokeskus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisivat viime viikolla lokakuun indikaattorinsa ja ne suuntaavat alamäkeen. mennessä. Haapamäentie 63, 38220 Sastamala. Tapani p. 4H-sarka 36:n Nurkka, 3–6 lk:lle, ti ja to klo 15– 17, Nurkka yli 7 lk ->, ke klo 15–19 ja pe klo 15–19. 040-5298413. 30.11.–2.12. Reiniläntie 1. Hallitus päätti jatkaa alueellista kuljetustukea vuosille 2018–2019. Jalasjoen Nuorisoseura Joululaulut 9.12. Ilm. Punkalaitumen Latu ja Polku Talviuinti Kivirannassa perjantaina klo 17 alkaen. Edes koulua ja opintojen suorittamista ei unohdeta. Safkasankarit ma klo 15–17 Keskuskoulun opetuskeittiöllä. klo 19. Lapin lumille (Ylläs) 9–16.3. 0405824377. Runsas vuosi sitten kirjoitimme vielä näin: Jopa 5,0 mrd. Myös maaseudulla on yrittäminen mahdollista jatkosakin, sillä maaseutua ei ole unohdettu. Ilm. klo 15 pikkujoulu Myötätuulessa. Yhteislähtö klo 13 ja pikkujoulujuhla klo 15.30. Lounaan jälkeen jatkamme kerhoa noin klo 13.30. Se jokaiselle neljälle salibandylupaukselle on selvää, että nimenomaan ”säbä” on heidän ykköslajinsa, vaikka muitakin urheilulajeja he toki harrastavat. Punkalaitumen Karjalaseura Su 18.11. FBA-toimintaan valitaan sekä seurajoukkueita että niiden yksittäisiä pelaajia. Ti 13.11. Punkalaitumen MK/UA Kokoontuminen Pietarinvirastossa pe 9.11. Tulevat matkat: Ke 14.11. 20.1.–26.1.2019 Kylpylämatka Pärnuun Estonia Medical Spahan. 0465202029, ottakaa häneen yhteyttä ja sovitte ajan tietokoneen ja kännykän käytössä. Sote ei etene ja irtisanomiskriisi sai käsittämättömän suuret mittasuhteet, koska kysymys on valtataistelusta tulevassa hallituksessa. Kahden yön pikkuloma Lehmirannassa Nuoruusajan ikivihreitä Essi Leppäkosken tahdittamana sekä joulukonsertti. klo 13.30. Hilkalle 30.11. kerho pakarilla. Täysillä mukana Pääseminen mukaan FBA-toimintaa tarkoittaa paljon muutakin kuin säännöllistä harjoittelua ja salibandytaitojen kehittämistä. – Niissä testataan muun muassa kuntoa, nopeutta ja yleistä kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen on muuttunut varovaisemmaksi kahteen vuoteen. Ilmoita Hilkalle osallistumisestasi lounaalle puh. – Pieneksi seuraksi sitä voi pitää kovana saavutuksena. Tiina Juhe kertoo edunvalvonnasta. os. Kutsut: To 8.11. Helmi, Tapio ja Ville pelaavat United-joukkueessa, joka muodostuu yksittäisistä pelaajista, jotka tulevat valmentajien ehdottamina eri joukkueista ympäri Suomea. mennessä Hilkalle 0405824377. Punainen Risti Kulmakamari avoinna ti klo 11–14, ke klo 11–15 ja to klo 13–16. Nautimme lounaan ennen kerhon alkua klo 12.30 alkaen. Ti 27.11. Jos ammattiyhdistysliike menettäisi veto-oikeutensa työelämälainsäädännössä, niin sen todennäköisesti menettäisivät myös työnantajajärjestöt. Paikkoja vielä vapaana. 2.12. Käsityö mukaan. Neljästä punkalaitumelaisnuoresta Aleksi kulkee maajoukkuetietä TPS:n joukkueen riveissä, joka tekee yhteistyötä FBA-toiminnan kanssa. – Totta kai ravinnostakin annettuja ohjeita koitetaan noudattaa mutta eihän siihen aina täydellisesti pysty, hän virnistää. klo 12 Syyskokoontuminen ja tarinakerho Vanhustentalojen kerhotiloissa. Valmentaja Marko Härkälä kehuu nelikon motivaatiota tavoitteen saavuttamiseksi.. EK:n mukaan rakennusalan ja palveluyritysten luottamus heikkeni lokakuussa. Vetäjinä Veli-Matti ja Hannu. klo 17. Nyt kaikki voi olla kohta toisin. Hän uskoo vakaasti, että jokaisella neljällä pelaajalla on potentiaalia edetä urallaan pitkälle. Ville Marjamäki puolestaan kuvailee reissuja Eerikkilään ”tiukoiksi”. Ilm. Lähtö torilta klo 9.00. Tämä näytelmä ja tulevan eduskuntavaalien läheisyys on sotkemassa hallituksen hyvin alkaneen menestyksen työllistymisen, kuten myös viennin ja nousevan talouskasvun saralla. Oli kysymys siitä, annetaanko ammattiyhdistysliikkeelle edelleen veto-oikeus työelämälainsäädännössä vai ei. Kun myös pörssikurssit ovat laskusuunnassa voidaan talouden taivaalle odotella mustia pilviä. Kesä oli lämmin, jopa liiankin kuuma enteilläkseen tulevaa. Me olemme olleet onnekkaita, että olemme neljää pelaajaa esittäneet ja jokainen heistä on valittu, kertoo Punkalaitumen Kunnon salibandyvalmentaja Marko Härkälä. Pohjoisseudun kerho ti klo 18.15–19.45. 040– 7504046. Helmi nimeää omakseen Nina Rantasen ja Aleksi Krister Savosen. Viikolla 47 jumppa on ma 19.11. Maajoukkuetielle valitut pelaajat osallistuvat säännöllisesti seurantatapahtumiin Floorball Academyssä (FBA) Eerikkilän urheiluopistolla. Nelikosta Helmin maajoukkuetie on alkanut jo kuluvan vuoden tammikuussa, Tapion ja Aleksin keväällä, ja Villen tänä syksynä. klo 13–17 Mouhijärven yhdistys kutsuu Karaoketansseihin Häijään Tanssikrouville. Jokainen on asettanut myös omat tavoitteensa korkealle. Ti 13.11. Siis vaaleilla on merkitystä! Martti Mölsä Kansanedustaja (sin.) Punkalaidun Pohjoisseudun Toimintayhdistys Ma 12.11. Laulajat mukaan. Ilm. Rantala). Tietoa löydät myös täältä: www.elakeliitto.fi/punkalaidun. Punkalaitumen Rotaryklubi Ke 17.11. Maajoukkuepolku on kokonaisvaltainen käsitys urheilemisesta, jossa lajiharjoittelun lisäksi kiinnitetään huomiota ravintoon, lepoon, urheilijan asenteisiin. klo 13 Vammalan yhdistys yhdessä Haapamäen isäntäväen kanssa kutsuvat meidät karaokelaulajaisiin pikkujoulun merkeissä Haapamäen tilalle os. Tarjolla joulupuuroa! To 15.11. Keskustan kerho 0-3-luokkalaiset klo 16–17, 4–6-luokkalaiset klo 17.30– 18.30 Yrittäjätalolla. Seurat toimivat Pohjoistuuli alkaa puhaltaa Terveisiä eduskunnasta Kunnon salibandynuoret maajoukkuepolulla Juha Aro Ville Marjamäki, Tapio Kankaanpää, Aleksi Lampinen ja Helmi Siuko tähyävät maajoukkueuralle. Pirjo ja Raila kahvittavat. klo 10–12 Perhekahvila Toimintanurkassa. Sastamalan seudun keliakiayhdistys ry La 17.11. Pirjolle p. Ma 12.11. Kuljetustukijärjestelmän avulla alennetaan syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parannetaan näiden alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. – Salibandyseurat esittävät valioporukkaa valinnoista vastaaville liiton Maajoukkuetievalmentajille. 044 513 1474/Leila. Torstaina marraskuun 8. Vuosien ja havaintojeni perusteella olen tullut siihen tulokseen, joka Punkalaitumellakin on tiedostettu jo kauan sitten, että häviämme aina nämä taistelut maaseudun ja kaupunkien välillä 0-10, kun vihervasemmisto lusikkaansa soppaan sovittaa. euroa vähemmän velkaa vuodessa, kuin edellisen hallituksen aikana pahimpina vuosina. naisten sähly klo 19 Vaparilla. Nyt heidän jalanjäljilleen tähyää neljä uutta paikallista salibandylupausta Helmi Siuko, Tapio Kankaanpää, Aleksi Lampinen ja Ville Marjamäki. klo 12.30 kokoonnumme Vammalan Seurahuoneella, Puistokatu 4, Sastamala. liikettä arkeen jumppa klo 17 Vaparilla. – Jokainen heistä on asettanut riman korkealle mutta ovat silti mukana tekemisessä aina iloisella ilmeellä. Villellä ja Tapiolla on sama suosikkipelaaja: Jaakko Nieminen. klo 16–17.30 Seniorien tanssikerho Keskuskoulun juhlasalissa. Kahvitarjoilu klo 16 alkaen. päivänä 22 – N:o 45 – 2018 Punkalaidun on lähettänyt maailmalle monia maamme salibandykenttien menestyspelaajista etunenässä Tero Karppasen ja Nina Rantasen (o.s. Kokoontumisen jälkeen klo 13 pikkujouluohjelmaa ja jouluinen ruokapöytä yhdessä Pirkanmaan yhdistyksen vieraiden kanssa. Kulttuurimatka, avec: 9 hyvää syytä elää (20 lippua), Ryhmäteatteri, Helsinki, vahvistettu. Hallituksen keväisen kehysriihen päätösten mukaisesti lisäpanostuksia kohdistetaan kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiopolitiikan tukemiseen. Ilm nopeasti Hilkalle 0405824377. Helmi, Aleksi, Tapio ja Ville kulkevat Salibandyliiton Maajoukkuetietä, jolle valitaan ikäluokkiensa lahjakkaimmat salibandyn pelaajat. Talouden kasvu ja koheneva työllisyys lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Niitä sitten verrataan aiempiin tuloksiin, nuoret kertovat. DigiApu Anteron puh. Se ei lupaa hyvää. Opastus Lauttakyläntieltä (tie 230) noin 4 km liikenneympyrästä Huittisten suuntaan
Hakuaika päättyy 23.11.2018 klo 15.00. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. 0800 9 6675 (ark. Virka täytetään sopimuksen mukaan. Punkalaitumen kunta on savuton työpaikka. Saan minulle kuuluvan, puuttuvan palkanosan 5.6.-30.11.2017 väliseltä ajalta takautuvasti. Vaalit toimitetaan Punkalaitumen kirkossa 18.11.2018 kello 11.00 – 20.00. Päiväjakelu: P. Mutta hei, EI TEHDÄ TÄSTÄ MITÄÄN NUMEROA! Vantaan vankilassa 5.11.2018 Antti Levomäki Onnittelut myös 110-vuotiaalle valtakunnan ykköslehdelle! KUNNANRAKENNUSMESTARI Kunnanrakennusmestarin viran hakuaikaa on jatkettu siten, että myös aiemmat hakemukset huomioidaan. TILAUSHINNAT 2018: Kestotilaus.....43 euroa 12–10kk ..........45 euroa 9–7kk...............39 euroa 6–4kk...............31 euroa 3–1kk...............27 euroa Ulkomaille kak sin kertaiset. Aikaisempi kokemus rakennushankkeiden vastaavan työnjohtajan tai valvojan tehtävistä katsotaan eduksi. Toimitus avoinna: ma–to klo 9–16, pe suljettu. Palkkaus määräytyy kunnallisen teknisen henkilöstön virkaja työehtosopimuksen mukaisesti. Käsitellään seuran sääntöjen mukaan syyskokoukselle kuuluvat asiat. Vantaan vankilassa tätä ongelmaa ei ole ollut, olen saanut virkasuhteeni alusta, 1.12.2017 alkaen ammattitaitoni mukaista palkkaa. Tervetuloa! Osaston hallitus TIEDOTE! Minä, rivivartija Antti Levomäki sain viime viikolla tietää, että olen voittanut palkkakiistani Kylmäkosken vankilan johtajaa vastaan. Torstaina marraskuun 8. 02-7674256. Kokouksen jälkeen tarinakerho. Johtokunta klo 18.00. Kunnanrakennusmestari toimii tarvittaessa teknisen johtajan viransijaisena. Tervetuloa! Kahvitarjoilu Hallitus KUULUTUS SEURAKUNTAVAALEISTA Punkalaitumen seurakunnassa toimitetaan 18.11.2018 seurakuntavaalit, joissa valitaan vuoden 2019 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi 15 jäsentä kirkkovaltuustoon. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. klo 6-11. Tervetuloa! Johtokunta Jalasjoen Nuorisoseuran SYYSKOKOUS omalla talolla 22.11.2018 klo 18.00. ILMOITUSHINNAT 1.1.2018 Etusivu...............0,98 e/pmm 1-väri 1,08 e/pmm 4-väri 1,18 e/pmm Muut sivut........0,88 e/pmm 1-väri 0,98 e/pmm 4-väri 1,08 e/pmm Ilmoitusvalmistus 3 snt/pmm. Viran kelpoisuusehtona on vähintään ammattikorkeakoulussa (AMK) suoritettu talonrakennusalan rakennusmestarin tutkinto tai aiemmin teknisessä oppilaitoksessa suoritettu vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus toimialan tehtävistä. Esillä sääntömääräiset asiat. 02 7674256. Suomi on oikeusvaltio. Tekniselle lautakunnalle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa 23.11.2018 klo 15.00 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen kunta@punkalaidun.fi tai vaihtoehtoisesti kirjepostilla osoitteeseen Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun. 02-767 4256 Sanomalehtien liiton jäsen ISSN 1236-8415 Levikki 3325 LT 2017 Ilmestyy torstaisin. VASTUU ILMOITUKSISTA: Lehden suurin vastuu il moi tuksen jul kai semisessa sat tu nees ta vir heestä on il moi tuk sen hinta ja muihin lehtiin toi mi tetusta ai neis tosta sen val mistusarvo. Lisätietoja antaa tekninen johtaja Seppo Rytky, puh. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Seurakuntavaalista ja äänestyspaikasta löytyy tietoa myös seurakunnan kotisivuilta osoitteesta punkalaitumenseurakunta.fi sekä osoitteesta seurakuntavaalit.fi. Tervetuloa! Johtokunta VAATEMYYNTI Punkalaitumen torilla maanantaina klo 10-13 Paula Järvinen Naisille asut syksyyn. Punkalaitumen Kunto ry:n SYYSKOKOUS pidetään torstaina 22.11.2018 klo 19.00 seuran toimistolla (kirjaston alakerta). (Vuoden viimeinen kerta.). Tervetuloa! Johtokunta Punkalaitumen Karjalaseura r.y:n SYYSKOKOUS sunnuntaina 18.11.2018 klo 12.00 Vanhustentalon kerhohuoneessa. Tehtävään valittavalla tulee olla vähintään henkilöauton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti ja mahdollisuus oman auton käyttöön. Äänioikeutettu 15.8.2018 tämän seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään 18.11.2018 täyttävä seurakunnan jäsen saa äänestää mainitussa äänestyspaikassa. Punkalaitumen kunta hakee vakituiseen virkasuhteeseen kunnanrakennusmestaria. Punkalaidun 6.11.2018 Tekninen lautakunta PUNKALAITUMEN KESKUSTAN KOKOUS Punkalaitumen kunnallisjärjestön syyskokous pe 23.11.2018 klo 18.30 kunnantalon valtuustosalissa. la-su klo 7-11, maksuton) tai jakelupäivystys@almamedia.fi. 0500-123 878. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Iltapalatarjoilu. Kunnanrakennusmestari huolehtii kiinteistöjemme ylläpidosta, talonrakennushankkeiden valmistelusta sekä niiden toteuttamisesta ja valvonnasta. Arvonlisävero 24 % li sä tään hintoihin. päivänä 2018 – N:o 45 – 23 Lauttakyläntie 4, PL 1 31900 PUNKALAIDUN e-mail: toimitus@punkalaitumensanomat.fi ilmoitus@punkalaitumensanomat.fi kotisivut: www.punkalaitumensanomat.fi Puh. Ilmoitukset ja muu ai neis to on jätettävä tiis tai na klo 13.00 men nes sä toi mis toon. AlmaManu Oy – Tampere 2018 Päätoimittaja Juha Aro Puh. Perusjakelu p. Työhön sisältyy kohteesta riippuen mm. Punkalaitumella 1.10.2018 Punkalaitumen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Hilkka Välläri SPR Punkalaitumen osaston SYYSKOKOUS Kulmakamarissa , Pihlajatie 1, 21.11.2018 klo 19.00. Oikeus voitti. Hallitus kokoontuu klo 18.00. Viran täytössä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Arvostamme oma-aloitteisuutta, tietoteknistä osaamista sekä hyviä esimies-, asiakaspalveluja yhteistyötaitoja. projektien suunnittelu, materiaalija urakoitsijahankinnat, tilaajavalvonta, työnjohto ja työturvallisuus. 02-767 4256 Ilmoitukset, tilaukset, las ku tus Jakeluhäiriöt Varhaisjakelu: P. 045-111 5115 Toimittaja-ilmoitustenhoitaja Anu Koskua Puh. Irtonumero 1 euro, sis.alv
040-533 8987 0400-537 450 200 m P:dun 2 km Huhtamo Pori H:ki Alastaro T:mi Mielonen Huhtamontie 20, 31970 Kanteenmaa . 044-3090 787 KEILAUS PÖYTÄTENNIS KABINETTI MINIGOLF BILJARDI SNOOKER KAISA PYRAMIDI DARTS A-OIKEUDET Meillä voi maksaa näillä: www.huittistenkeilahalli.fi . Veljekset Riuttamäki Oy Puh. Kirjolohifilee ERÄ Tapola 550 g Savulenkki (3,62) Dronningholm Tähtitorttumarmeladi 300 g (3,33) Valio 500-600 g Oivariini (4,98-5,98) 2/tal. halli avoinna 12.00-20.00 Muistathan järjestää ne pikkujoulut! Hyvää Ystävänpäivää! -20% Avoinna ma pe 9.30 16.30, la 9.30 13.00 www.kokoperheenvaatekauppa.fi LOPPUVIIKON HOUSUT 20 % (ei verkkarit ja colleget) KATARIINASTA JUHLAAN NYT ON JUHLAN AIKA Punkalaitumen Sanomien irtonumerot myynnissä K-SUPERMARKET POURULLA sekä TOIMITUKSESSA Palvelemme MA-PE 8 . TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 8.-11.11. 1 kg Porsaan ulkofilee suolattu rs 5 95 Atria Kanan sisäfileet 480-600 g (9,92-12,40) HK 1,5-3 kg Mestarin juhlakinkku harmaasuolattu ERÄ kg 8 95 Atria 1,5 kg Porsaan ulkofilee ERÄ 6 99 kg Panda 3 x 300 g Juhalpöydän konvehti (11,06) 9 95 3-pack kpl 9 90 Elonen 800 g Vadelmatäytekakku (12,38) ERÄ Fresh 830 g Perhesalaatit (11,75) 9 99 rs PE-LA Snack Point Voileipäkakku 750 g (15,87) kpl 11 90 Savuhovi Pitkään kypsyneet Leikkeleet 200 g (12,00) Tuore, vac. 19 POURU TOSI ON! Palvelusta to-la! 7 90 15 00 5 sk Edullista! Plussakortilla! 2 69 Edullista! alk. ilmaja maalämpöpumput viemärikuvaukset Keskus 02-767 4230 Työtilaukset 0500-228 217 Lauttakyläntie 33, Punkalaidun Avoinna arkisin 7-16, la suljettu www.lvi-tapioharju.fi VUOKRATAAN PELTOA. METSÄRANNAN LIHA Metsärannantie 100, Punkalaidun P. päivänä 24 – N:o 45 – 2018 Avoimet ovet T:mi Mielosella lauantaina 10.11.2018 klo 9.00-17.00 Syödään yhdessä ohraryynipuuroa Tervetuloa! Puh. 12 pe klo 06 . 02-564 545 Isänpäivänä 11.11. 21, LA 11 . (1,36) 3 59 6-pack Sun Maid 250 g (8,00) Rusinat 1 80 2 prk 8 00 2 rs Broilerin 400-450 g Fileesuikaleet (8,89-10,00) Tumma 500 g Rypäle (3,58) 3 49 pkt Kivikylä 380 g Wanhanajan nakki (9,18) ERÄ Tuore Kirjolohi Suomi Atria 250-300 g Kanan fileesuikaleet (8,86-10,00) 2 rs 5 00 Pirkka Conferencepäärynä 1 00 kg 2 89 pkt Kankaanpään Ylikypsä kinkku 300 g (9,63) Huhtahyvät 400 g Maalaishyytelö (3,33) pkt 2 99 ALKUVIIKON TARJOUKSET ALLA MA-KE 12.-14.11. 17 Erikoistarjous Alueellista asiainhoitoa Lakitupa Juhe Oy OTM, HHJ, kaupanvahvistaja 050-523 6240 Kauppakulma, Punkalaidun www.juhe.fi LÄMPÖ – VESI – ILMA – SÄHKÖ – KYLMÄ mm. 02-7675747, 044-7675747 www.metsarannanliha.fi Myymälä avoinna ma-to klo 06 . 19, SU 11 . Huhtahyvät 150-170 g Savukassler tai Rosvofilee (11,76-13,33) 2 00 rs Atria 400 g Uunilenkki (2,48) kpl 99 Porsaansuikaleliha 6 95 kg ERÄ ERÄ ERÄ. Coca-Cola ja Fanta 0,33 l tlk, sis.p. to klo 12.00 2 00 2 rs Edullista! VIP 1 L Glögi rs 1 79 Pirkka 45 h Öljykynttilä 5-pack rs 2 99 Pirkka 95 h Öljykynttilä 5-pack IsoViitonen 900 g Nakki (2,94) 99 prk HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! 9 99 kg 5 00 2 pkt 1 99 kpl Sun Sweet 200 g (12,50) Kivetön luumu 2 65 pkt 5-pack 5 75 3 40 5-pack Pirkka 2 dl Kuohukerma myös lakton (4,50) kg 6 99 Plussakortilla! 9 00 yht. info@huittistenkeilahalli.fi . Lambi 12 rl WC-paperi ja Lambi 8 rl Talouspyyhe valk. PE Pyymäen konsulentti myy isänpäiväkakut! kg 13 95 Naudan sisäja paahtopaisti Suomi Savulohifilee Norja 9 95 kg kg 24 95 Karjalanpaisti 12 90 kg Porsaan palapaisti 12 90 kg kg 6 95 Possujauheliha Porsaan Wieninleike Naudan ulkofileestä Pippuripihvit 24 90 kg 4 00 2 pkt 5 00 2 ps kg 6 99 Kivikylän n. Torstaina marraskuun 8