Puolanka-lehti 22.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

08 6532 200 Vaalikeskustelun puheenjohtajana toimii Puolanka-lehden päätoimittaja Tuomo Seppänen ja sihteerinä kirkkoherra Hannes Seppänen. Lämpimästi tervetuloa! Tilaisuuden järjestää Puolangan seurakunta Tarjoukset voimassa: keskiviikko - sunnuntai 22.-26.10. Saarioinen Pizzat 200 g Valio oltermanni juustosiivut Snellman porsaan uunifilee 300 g 100 299 kpl Kariniemen broilerin filepihvit 500-600 g Valio jogurtit 200 g (2,00/kg) 5 995 200 179 199 Vaasan isopaahto leivät 500 g (3,58/kg) Valio maustetut rahkat 200 g (9,95/kg) 8-20 8-18 12-18 kg 5 prk prk! kg (9,66/kg) Edullista! pkt prk Poutun palviryyni makkara 400 g (4,98/kg) 199 pkt Taatusti tuoretta! Banaanit Costa Rica Palvelutiskiltä: ke-la 22.-25.10. päivänä PUOLANGAN KOTISEUTU- JA UUTISLEHTI Tuliaiset ja lahjaideat Seurakuntavaalien meiltä! To K yt d h y l a i kk i kpl voimassa lokakuun loppuun saakka, tai niin kauan kuin lyhtyjä riittää. Tiskirätit Väinö Kanniaisen näyttävät kyltit ja laatat! 24. 751 053 www.heikinvakka.fi. Conference Kannuswursti 0,95 l sis. pantin 599 100 n. nro 43 22.10.2014 1 43 - 2014 Keskiviikkona lokakuun 22. 1,3 kg pkt (5,00/kg) Olvi limsat 790 Meiltä Valiokoiranruoat. kg päärynät Hollanti Paprikamix 300 g, Hollanti Porkkanat 1 kg, Suomi plo (0,84/l) metsästäjät huomio! 149 129 90 29 99 ,119 099 1490 1290 kg kg Meiltä hirvenmetsästykseen uusien säännösten mukaiset huomioasusteet! Liivit Takit Pipot Lippikset koot M-XXL, alk. koot S-XXXL, alk. pkt ps heikinvakka Kajaanintie 12 puolanka Puh. Puh. kpl 3 Paikalla seurakuntavaaliehdokkaita kertomassa näkemyksiään ja vastaamassa seurakuntalaisten kysymyksiin. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. tutustu Tule ja aan! m valikoi Laudeliina 45 x 150 cm 00kpl maanantaina 27.10.2014 kello 18 seurakuntasalissa. -20% Saunatyyny 14? vaalikeskustelu sti! a e p o n imi Hemmotteluun Kuitukuun tuotteet! oilla k s u a h i l l ä! e t s k e t Hinnat: Ovikyltti 30-40 ? Postilaatikkokyltti 10 ? Irtonumero 1,50 Keskustellaan seurakunnan asioista ja toiminnasta seura kuntalaisten näkökulmasta. Uutuus ! Hautakivi- 60 ? Muista!man laatat alk. t il Palvelemme: Passikuvaausta! ma-pe klo 9-17 r ajanva Ouluntie 1, Puolanka
on pidetty leiri elokuun alus- Seurakuntaretkeltä tuliaisena mittava tietopaketti Puolangan seurakunnan perinteiseltä syysretkeltä retkeilijät saivat tuliaisikseen arvokkaan tietopaketin saamelaisuudesta ja Lapin asuttamisesta. Siitä kiitos kaikkien järjestäjien kautta paikalliselle oppaalle Minna Väisäselle. Aiemmilta Lapin matkoilta on nurkkiini jäänyt säilytettäväksi poroajokortti ja Kampsuherran eli kirjailija Oiva Arvolan valtakunnan passi. Nyt ei tuliaisille tarvitse etsiä säilytyspaikkaa, sillä ne metsätyömieskodilla. Pyhäinpäivänä 1.11. ?Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän?, sanoo Jeesus. Ne ovat jatkuvasti uskomattoman hyvää evästä. ?Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen?, jatkaa Paavali. Teemu Paarlahti Nimipäivää viettävät Ke 22.10. Anja, Anita, Anniina Anitta, Anette To 23.10. Severi Pe 24.10. Rasmus, Asmo YK:n päivä La 25.10. Sointu Su 26.10. Niina, Nina, Amanda Ninni, Manta Ma 27.10. Helli, Hellin, Hellä Helle Ti 28.10. Simo Anja (1973-, 11.11. Tämän vuoden kesä oli erikoinen. sunnuntai helluntaista Kirkkokatu 1. klo 12 päiväkokous, Valma Holappa puhuu ja laulaa. Ke 29.10. Naiset ovat pitäneet leirin Mujejärven aikuisille seurakuntalaisille. Tiiksan aikuisten leiri on onnistunut vasta syksyllä syyskuussa. klo klo 18 Uskoa elämään -tilaisuus, Ison Kirjan lauluryhmä Jukka Tuovisen johdolla. Tervetuloa tilaisuuksiin! Muistettavaa Kesärannan kerho to 23.10. klo 10. Välitämme ilmoituksia kaikkiin lehtiin. Puolanka-lehti 08 6532 200 Kuollut Arttu Arvi Lapinlampi, 82 v. Toiminnasta Ke 22.10. Kohdekirkot ja autossa lauletut virret pitivät matkalaisten mielessä järjestävän tahon ajatukset ja opettivat virsiä tuntemattomankin tutustumaan virsirunoilijoiden tekstien ajatusmaailmaan. Lauman johtajana Hannespappi johdatteli ryhmän sopivasti tunnelmasta toiseen ja piti huolen siitäkin, että tiuk- kirkkoherranvirastoon 24.10. klo 16 mennessä. Kahvi maistui retkeläisille Rovaniemen pohjoispuolella.. klo 17.30 lauluseurat Palolalla, Variksenmarjatie 2. Su 2.11. klo 10 - 12 muistikaverikoulutus srk-salissa, seniorin turvallisuus -luento, Janne Suutari. Anita kuului 1940 - 1950-lukujen muotinimiin, mutta nykyisin sitä käytetään lähinnä jälkimmäisenä nimenä. Harvoin ne olivat pelkästään levähdys- tai kahvitaukoja, vaikka Mirja ja Martti olivatkin varanneet evästä yli odotusten. klo 10 - 13 lähetysateria srk-salissa: Tarjolla lihamu- reke- tai hernekeittoateria, laatikoita, marjakiisseliä, kahvia ja pullaa, aterian hinta 8,50 e, lapsille 5 e. klo 13 porinapiiri ehkä säilyvät korvien välissä. Matkan järjestäjät olivat osanneet yhdistellä sopivasti kulttuuri-, perinne- ja turistipaikkoja, joten kaikille oli jotakin. Klo 17.30 kuoroharjoitus srk-salissa (huom. klo 10 - 11.30 Ystävän Kahvila srk-salissa. klo 17 kirkkoneuvosto. Ke 5.11. 050 5141 005, taloustoimisto, p. Ystävän Kahvila kiinni. Omaishoitajien retki Hyrynsalmelle: lähtö klo 9.30 kirkon luota, perillä viikkomessu, ruokailu ja lauluohjelmaa ?Marian kanssa?, paluu n. Vilkuna: Etunimet; Saarikalle, Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Puolangan helluntaiseurakunta Rukoushuone p. klo 18 rippikoulun aloitus srk-salissa, vanhempia kutsutaan mukaan! Kymppisynttärit pe 7.11. Ylitseni vyöryvän suhteellisuuden keskellä toivon osallisuutta selkeään ja yksinkertaiseen uskoon, joka ei ole olettamista tai luulottelua - jos kohta se on myös muuta kuin yksisilmäisyys tai toisin ajattelevien torjuminen. Kristittynä jaan Jumalan kansan yhteiset aarteet, mutta huomaan samalla jakavani myös ikiaikaiset uskon ja epäuskon valot ja varjot sydämessäni. Tarvitsen alituisesti ravintoa uskolleni, muuten se uuvahtaa. Ihmisten tavat ja tottumukset ovat aikojen myötä muuttuneet monella tavalla, mutta kehoni käy samoilla aineilla kuin minua edeltäneiden sukupolvien: rasvoilla, proteiineilla ja hiilihydraateilla. Kun olin lomalla, Mujejärvelle on tullut ystävien porukkaa: Kerttu Kokkonen, Helena Ruotsalainen ja Marjatta Matala. Klo 18 Pieni rukoushetki srk-salissa. Ma 27.10. Ohjelman jälkeen jotkut Kalevalan nuoret tulivat ripille. Hengellistä ruokaa on annettu Tiiksan kylän lapsillekin. 1960 - 1990-luvuilla suosittu Anette (2010-) on rinnakkaismuoto ruotsinkielisestä almanakasta löytyvälle Annete-nimelle, joka on ranskalainen muunnos Annasta. Marjolle. Rauhanyhdistys Pe 24.10. luku. Pe 24.10. Se vaikuttaa ja puhdistaa, jos olet nöyrä ja kuuliainen. Anja oli hyvin yleinen nimi 1920 - 1950-luvuilla, 2000-luvulla nimeä on käytetty harvakseltaan. Anitta (1950-) ja Anita (1973-) ovat alkuaan Annan ja Juanitan espanjalaisia hellittelynimiä, jotka levisivät Suomeen 1800-luvun puolivälin jälkeen. ja ke 5.11. Klo 19 kirkossa vainajien muistojumalanpalvelus, kirkkokuoro. Sitä ruokkivat asiat, jotka ovat ravinneet kristityn uskoa maailman sivu: Jumalan sana ja ehtoollinen, rippi ja rukous. Juha, Anneli, Varpu ja Juhani ovat jo käyneet useita kertoja täällä, mutta tytöille, Katarinalle ja Ritalle, tämä oli ensimmäinen matka Vienan Karjalassa. Vaikka Kalevalan koulussa oli oma leiri samaan aikaan, lapset tulivat sieltä kirkkoon. Jumalan Sanan valossa on hyvä olla. Sama koskee uskoani. Siihen, mistä apostoli Paavali kirjoittaa toisessa kirjeessään korinttilaisille: ?Jumala voi todistaa, etten sano teille sekä: ´Kyllä´ että: ´Ei.´Eihän myöskään Jeesus Kristus, Jumalan Poika, jota minä, Silvanus ja Timoteus olemme teille julistaneet, tullut ollakseen sekä ´kyllä´ että ´ei´, vaan hänessä toteutui ´kyllä´.? Nykyään lähes kaikki voi olla niin tai sitten jotenkin toisin. Anitta-nimeä käytettiin innokkaimmin 1950 - 1960-lukujen vaihteessa, mutta on ollut 2000-luvulla harvinainen valinta. Rukoilemme hänen puolestaan. Päivät ja yöt kylmenevät: talvi lähenee. myyjäistavaraa, arpoja. Su 26.10. klo 7 alkaen lähetysaterian valmistelutalkoot srkkeskuksessa. Sanat lausuu pietarilainen Boris, jonka mielestä usko on jotain järkkymätöntä, ehdotonta ja tyystin muuta kuin olettaminen tai luulottelu. Täällä ovat hyvät ikuisen elämän marjat, jotka virvoittavat sielun. Aikuisille kalevalaisille Tiiksan kappeliseurakunnassa toimii adoptiolasten leiri. jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistolle. Su 2.11. klo 10 kirkossa messu. Herra muistuttaa, että tarhamme kasvit ja metsien marjat ovat Hänen käsissään. klo 16 isoskoulutus päiväkerhotiloissa. Su 2.11. 050 5141 077, ma ja to 9 - 10. Uskomattoman hyvää evästä ?Tiedättehän te, hän sanoi, - että ihminen voi kuolla uskonsa puolesta, mutta kukaan ei mene kuolemaan asian puolesta, jonka vain tietää.? Sitaatti on Tito Collianderin romaanista Ristisaatto. Kaikkia kaikesta kiitellen. Oili Taipale Seurakuntaretkestä enemmän sivuilla 12 - 13. Pitkällä bussimatkalla kahvi- ja levähdystauot ovat tärkeitä. Hernekeittoa myös astiaan 5 e/litra. Voisarvia, pullaa ym. Suomessa Anja liittyy myös vanhoihin paikannimiin. klo 15:een mennessä. Pe 24.10. Mujejärven seurakunnan päätöksen mukaan Tiiksan kappeliseurakunnassa on adoptiolasten kerho, joka toimii seurakunnan kanssa. Mutta aikuisetkin haluavat iloita Sanan ääressä. Kirkkoherranvirasto, p. Klo 19 vaalipaneeli srk-salissa, kahvitarjoilu. Ti 28.10. Tiiksassa on paljon adoptoituja lapsia, joista useat käyvät pyhäkoulussa. klo 18.30 sanan ja rukouksen ilta, Valma Holappa puhuu ja laulaa. La 1.11. (retki Hyrynsalmelle). Ryhmä oli matkalla Segezaan ja Petroskoihin, mutta pysähtyi Tiiksassa ja Timo on lukenut saarnan. Kiitos kaikille ystäville, jotka auttavat minua palvelutyössä ja käyvät Vienan kylissä. Vanhat ystävät Iistä kirkkoherra Tapani Ruotsalaisen kanssa toivat kertomuksia Jeesuksen ystävistä, terveydestä ja askarteluhetkiä. Hyvä, kun on ystäviä. 1929 - 1972) on alun perin venäläinen muunnelma Anna-nimestä. Tämä kaikki tuli mahdollista vain Vienan työn ystävien tukemisen takia. Seurakuntiemme puolesta kiitän teitä! Siunausta toivottaen, Andrei Tuhkanen Martti Turunen tääkseen porukan matkan turvallisena pitkien Lapin-kilometrien aikana. Kiitos kaikille heille taustavoimineen kuten reippaille retkikumppaneille. Laulutaidoton kiittelee kumppaneita hyvistä virsikonserteista. klo 18 elämän leipää ja sanaa, ruokakassien jako, Valma Holappa ja Merja Hautanen puhuvat ja laulavat. Su 26.10. klo 13 raamattupiiri Kesärannassa. To 30.10. Tänä syksynä alkaa opiskelunsa teologisella peruskursilla seurakuntalaisemme Ivan Malikin Kalevalasta. Klo 18 srk-salissa rippikoulun aloitus, huoltajat mukaan! Ma 3.11. Kesäkuussa satoi lunta, heinäkuussa oli kuuma ja elokuussa satoi vettä. Ohjelman mukaan leirille osallistui suomalaisten ryhmä, jossa johtajana oli Kuhmon kirkkoherra Timo Suutari. Klo 14 messu Askanmäessä yhdessä Pudasjärven srk:n kanssa, saarna khra Juha Rauhala. Ennakkoäänestys 27. klo 9.30 ystäväkerho Paljakkatalossa, Maria N. Seurakuntavaalit 9.11.2014. Kotiäänestysvaraukset tehtävä kaa aikataulua pystyttiin noudattamaan. Henkiset ja hengelliset tarpeet olivat myös Helenan vastuulla, mutta ehkä enemmänkin se hieno yhteisyyden ja toisista huolehtimisen tuntu, joka leijui bussin lisäksi vaikeakulkuisillakin pysähdyspaikoilla. Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun puolivälissä ja oli vuosituhannen vaihteessa suosittu varsinkin jälkimmäisenä nimenä. päivä). Ke 29.10. Ilm. 0400 421 845 Ke 22.10. 050 5141 073. Avoinna ma - pe 9 - 12. Kirje lähetetty. klo 10 kirkossa sanajumalanpalvelus, sen jälkeen 70-vuotiaiden (v. Tärkeää oli se, että Kimmo-kuski sai hetkeksi oikoa jalkojaan pi- Mujejärven kirkon ulkoseiniä korjataan. sa. 1944 syntyneiden) yhteiset syntymäpäivät srk-salissa. Collianderin luoma hahmo sanoittaa sitä, mihin huomaan usein kaipaavani modernin eurooppalaisen taakkani kanssa. Mujejärven kirkossa on aloitettu seinien korjaus ja Tiiksan kirkossa alkoi uuden lämmitysjärjestelmän rakentaminen, että kirkoissamme olisi lämmin. klo 17 seurat (Erkki Ilvesluoto, Lauri Kaikkonen). Lämpimät terveiset Vienan Karjalasta Sadonkorjuujuhlat ovat takana ja me muistelemme kesää, joka on mennyt. klo 10 Joukokylän ystäväkerho. Kuitenkin useat Karjalan asukkaat saivat lahjoja Jumalan kämmeneltä yltäkyllin. Seurakunnissamme on tehty paljon Herran kunnialle ja pelastukseksi sieluille, sillä Jumalan Sana on se leipä, joka antaa ikuisen elämän. Ensimmäinen kesätapahtuma on ollut Mujejärven seurakunnassa, kun ELY:n edustaja Raili Mäkitalo, Pirkko Taipale sekä Larisa ja Hannu Kolehmainen ovat tulleet pitämään leiriä lapsille kesäkuun alussa. Kalevalan seurakunnan las- tenleiri onnistui kuusamolaisten ystävien kanssa. Diakoniatoimisto, p. Enää ei ole terveyttä etsiä marjoja metsästä, mutta aina on valmius tulla kirkkoon. Useat Vienan seurakuntalaiset ovat jo eläkeläisiä. Kynttilöiden sytytys viime pyhäinp. Tulipa tutuksi seurapiirijuorujen historiallinen merkitys. klo 18.30 sanan ja rukouksen ilta, Matteus 2. Ylikiimingin ystävyysseurakunnan sankarit Siru ja Hannu, Marja-Liisa ja Leo, Sirpa, Kaija, Juhani ja Leo ovat järjestäneet iloisen leirin. Klo 17 Äiti Teresa -peittojen neulontaa srk-salissa. Neulomisen sijaan voit osallistua myös hoivaosastolle lahjoitettavien peittojen lankakustannuksiin, lipas kirkkoherranvirastossa. Myös nuttuja Etiopiaan neulotaan syyskaudella, ohjeen saa www. nuttu.info tai khranvirastosta. To 23.10. 2 43 22.10.2014 Sanan lähteellä 20. - 31.10., katso erillinen kuulutus! Lapset, nuoret Koulujen lomaviikolla 43 ei pidetä kerhoja. Puuhis ma ja ke klo 13 - 16 päiväkerhotiloissa. Ke 29.10. Klo 17.30 kuoroharjoitus srksalissa. Ti 4.11. klo 10 kirkossa sanajumalanpalvelus. Anniina (1995-) puolestaan on Annan venäläinen hellittelymuoto
Tämän jälkeen osa potilaista kotiutuu normaalisti koteihinsa joko kotihoidon turvin tai ilman apua. Ne potilaat, jotka eivät selviä kotonaan kotihoidon turvin, sijoitetaan SAS-ryhmän arvioinnin mukaan heille sopiviin paikkoihin, kuitenkin asiakasta kuunnellen. Sujuvalla kierrolla pyritään takaamaan se, että puolankalaiset potilaat voitaisiin kotiuttaa erikoissairaanhoidosta esimerkiksi Oulusta tai Kajaanista takaisin Puolangalle niin nopeasti kuin se on sairauden ja hoidon kannalta mahdollista. - Kunnan ja Attendon välinen tavoite on ollut alusta lähtien se, että puolankalaiset hoidetaan Puolangalla, Eija Heikkinen mainitsee. Tämän mahdollistaa vuodepaikkojen lisäksi hyvä lääkä- Vuodeosaston sisäänkäynti sijaitsee Ouluntiellä Shelliä vastapäätä. Marika Sutinen Palveluasuminen koki uuden terveyskeskuksen ja Attendon myötä suuren muutoksen. Vuodeosaston lisäksi terveyskeskuksessa on nyt erillinen palveluasumisen yksikkö, joka takaa Puolangan ikäihmisille hyvän, turvallisen ja virikkeellisen vanhuuden. Ikäihmisten saatavilla ovat terveys- ja kuntoutuspalveluiden lisäksi laadukkaat hoivapalvelut, tuki ja apu arkipäivän selviytymiseen silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Terveyskeskuksen alakerrassa on palveluasumisen 15-paikkainen yksikkö, jonka asukkaat tulevat pääsääntöisesti toimeen yöt ilman hoitajien jatkuvaa läsnäoloa. Asukkaiden käytössä on turvapuhelin, mikä takaa tarvittavan hoidon saamisen myös yöllä. Yläkerrassa sijaitsee 28paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Samalla on mahdollisuus vielä kysyä valtuustoehdokkailta heidän mielipiteitään vaikka kahvikupposen äärellä. tässä lehdessä Seurakuntasivut, jotka on tehty yhteistyössä Puolangan seurakunnan kanssa Siirry sivulle 5 Lue sivuilta 5 - 14 Maria Kyllönen Urkurakentaja Kalevi Määttä viritti Puolangan kirkon urut oikeaan vireeseen tiistaina. Asiallinen käyttäytyminen on aina paikallaan vierailemaan tultaessa. Työryhmän lyhenne SAS tulee sanoista ?selvittää?, ?arvioida. Tuolloin valitaan Puolangan seurakuntaan 15 kirkkovaltuuston jäsentä seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Puolangalla seurakuntavaalien äänestysinnokkuus on viime vaaleissa ollut Kainuun korkeimpia. Apua on aina saatavilla. Tarpeenarviointia SAS-ryhmässä Asukkaat tulevat palveluasumisen yksikköön useimmiten kotihoidon piiristä. Toisella osastolla on sen sijaan enemmän liikkeellä olevia asukkaita, kertoo palvelukoti/hoivakodin johtaja Eija Heikkinen. Tehostetun palveluasumisen yksikössä on koulutettu hoitaja ympärivuorokautisesti. Arvioinneissa otetaan huomioon myös asiakkaan omat toiveet. Eija Heikkinen uskoo uudessa terveyskeskuksessa sijaitsevien palveluasumisen paikkojen riittävän suurimpaan tarpeeseen. Heikkinen muistuttaa, että Attendolla on ostopalveluna paikkoja myös Niittykukassa, Aittorannassa ja Mäntykodissa, joihin sijoitetaan osa vanhusasukkaista. Nopeasti takaisin kotikuntaan Vuodeosastolla ollaan lääkärin arvioinnin mukaan yksi- Palvelukoti/hoivakodin johtaja Eija Heikkinen on tyytyväinen löllisesti. Yläkerrasta löytyvällä B-osastolla on 15 paikkaa ja C-osastolla 13 paikkaa. Terveyskeskuksessa järjestetään myös tilapäistä palveluasumista, joka on tarkoitettu omaishoidossa oleville asiakkaille. Lähes kaikki ehdokkaat ottivat haasteen vastaan ja vastasivat kysymyksiin. Ensi maanantain vaalikeskustelussa keskustellaan lisää niistä asioista, jotka kiinnostavat seurakuntalaisia. Tavoitteena on tarjota ikäihmisille mielekäs vanhuus, Heikkinen korostaa. Asukkaiden omaiset ovat tervetulleita vierailemaan läheistensä luona ilman varsinaista vierailuaikaa. Palvelukoti/hoivakodin johtaja haluaa kuitenkin muistuttaa, että kyse on vanhusten kodista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuleva valtuusto valitaan suoraan henkilökohtaisten äänimäärien perusteella ilman suhteellista vaalitapaa. Yleisimmin hoito- palveluasumisen yksikön mahdollisuuteen tarjota ikäihmisiljaksot ovat kahdesta kolmeen le virikkeellinen vanhuus.. Tällöin vältetään myös siirrot hoitopaikasta toiseen. ritilanne. Heikkinen kertoo palveluasumisen yksikön saaneen hyvää palautetta niin asukkailta kuin omaisiltakin. Marjo Karhu kuunteli Määtän kokemuksia urkurakentamisen alalta. Palveluasuminen mahdollistaa ikäihmisten asumisen kotikunnassa viikkoa. Näiden perusteella nähdään, millainen asumismuoto on tarkoituksenmukaisin asiakkaan kannalta. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.11. Tässäkin seurakuntaliitteessä on monipuolisesti ja kattavasti kerrottu seurakunnan perustoiminnasta - siitä, mikä koskee meitä kaikkia seurakuntalaisia. Tämänkertaiset seurakuntavaalit poikkeavat kaikista aiemmista Puolangan seurakuntavaaleista, sillä ensimmäistä kertaa Puolangan seurakunnassa vaa- leissa on yksi ainoa lista, jolta tulevat kirkkovaltuutetut valitaan. He ovat saaneet vastata kolmeen kysymykseen ja näin tuoda esille näkemyksiään ja ajatuksiaan ennen vaaleja. nro 43 22.10.2014 3 Puolanka 22.10.2014 Seurakuntavaalit lähestyvät Ensi maanantaina alkaa seurakuntavaalien ennakkoäänestys. ja ?sijoittaa?. Arviointi perustuu lääkärin, hoitajan ja sosiaalityöntekijän näkemykseen asiakkaalle tehdystä toimintakykyarviosta ja muistitestistä. Mikäli omaiset, kotihoidon työntekijät tai jopa asukas itse kokevat, että kotihoidon palvelut eivät riitä takaamaan ikäihmisen turvallista asumista kotona, mietitään muita asumisvaihtoehtoja. - Kotihoito on kuitenkin se, jota pyrimme tehostamaan ja jonka palveluja hyödynnetään niin pitkään kuin se vain on asiakkaan turvallisuuden kannalta mahdollista, Heikkinen toteaa. Asiakkaille sopivia asumismuotoja arvioidaan vanhustenpalvelujen sijoitustyöryhmässä eli SAS-ryhmässä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella palveluasumista tarvitsevan ikäihmisen sijoittamista siten, että ikääntyvälle tarjotaan juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa tarkoituksenmukaista hoitopaikkaa. Palveluasumisen yksikössä eletään aina tilanteen mukaan, ja rakentaviin palautteisiinkin reagoidaan. - Nyt kun rakennus on uusi, ovat useamman ihmiset palautteet tervetulleita toimintoja mietittäessä. Heille pyritään järjestämään paikka aina suunnitellusti. Palveluasumisen yksikössä huomioidaan asukkaiden tarpeet niin pitkälle kuin se on mahdollista esimerkiksi rauhallisuuden takaamiseksi. - Pyrimme sijoittamaan tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaat siten, että toisella osastolla ovat ne asukkaat, jotka eivät pääse liikkumaan omin avuin tai liikkuvat muutenkin vähän. Syytä vaali-intoon on varmaan lisännyt se, että vaaleista on kerrottu ja kirjoitettu runsaasti ennen vaaleja. Yksi tällainen foorumi on ollut Puolanka-lehti ja sen seurakuntanumero, joka tämäkin lehti on. Jokainen ääni, joka annetaan, menee suoraan sille henkilölle, kenelle äänestäjä sen haluaa antaa, ei pelkästään ehdokaslistalle. Tässä lehdessä on aiemmasta poiketen esitelty myös kaikki ehdokkaat
Sen haasteita on paitsi kääntää jäsenkehitys myönteiseksi, myös ryhtyä toteuttamaan puolankalaisyritysten Pororaja-nettiportaalia heti vuodenvaihteen jälkeen. Nettiportaalin on tarkoitus toimia markkinapaikkana ja yhteistyöfoorumina kaikille hankkeeseen osallistuville puolankalaisille yrityksille. Lisäksi vuoden 2015 linjauksiin kuuluu terävöittää yrittäjäyhdistyksen ja koulun välistä yhteistyötä. Elinkeinoasiamies Heikki Kanniainen puolestaan selvitteli kunnan elinkeinoelä- män näkymiä ja käsillä olevia hankkeita. Pyrkimysten kärjessä on saada jalalle Ukkohalla - Paljakan starttihanke, jossa haetaan uusia yhteistyökuvioita, tuotteita ja markkinointikanavia. - Kuntastrategiaan liittyen ensi vuonna on tarkoitus aloittaa Puolangan kunnan brändihankkeen rakentaminen. Enää kosen vaikutuksiin ravintotuskin voidaan kyseenalais- lisänä. taa suolijärveläisen nokkosviljelyn kannattavuutta. Nokkosen ominaisuudet Matti Veijolan tekemä me- yllättäneet tutkijatkin nestyksekäs kehitystyö Ärmä- Osuuskunta Ärmätin tuoteketin nokkostuotteiden ja nok- hittelyn tuloksensa nokkoseskosen jalostuksen eteen on ta on syntynyt muun muassa vaatinut aivan omanlaistaan puristeita ja rouheita, tuotteipaneutumista ja luovuutta. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Markku Haapalainen ja Jaakko Paavola. Kokouksen yhteydessä puheenvuoron käytti myös toimitusjohtaja Pekka Ojalehto. Ojalehto kertoi lyhyesti muun muassa yhteistyöstä kuntien opetustoimen ja yrittäjäyhdistysten kesken.. Toiminta-alueeksi on tä sille, miksi Puolangan Yrit- laajentunut 12 vuoden aikana täjät ry palkitsi hänet vuoden koko Suomi, ja Matti Veijolan yrittäjänä Puolangalla. mukaan Ärmätti on myös al- Kyllä tämä nyt rupeaa kanut saada alalla vaadittavaa antamaan takaisinkin päin. Ne ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nokkosesta paljastuvan kaiken aikaa uusia ominaisuuksia, jotka ovat yllättäneet Veijolan lisäksi myös tutkijat. - Käyttäjiltä tulee joskus aika merkillisiäkin sähköposteja siitä, miten nokkonen on vaikuttanut, Veijola toteaa ja mainitsee esimerkkinä tapauksen, jossa Ärmätin tuotteiden käyttö oli vaikuttanut hyvinkin nopeasti lieventäen allergisia oireita. Nokkosen vaikuttavien aineiden lista on laaja: siihen kuuluu lukuisten vitamiinien lisäksi monia muita ihmiselle tärkeitä ravintoaineita. Rautapitoisuus auttaa alhaiseen hemoglobiiniin, kun taas nokkosen sisältämä lehtivihreä parantaa veren hapenotto- ja sitä kautta suorituskykyä, mistä on hyötyä etenkin urheilijoille. Matti Veijola toteaa nokkosen hyödyn olevan ennen kaikkea siinä, että sen käyttö saa ihmisen elimistön toimimaan kokonaisvaltaisesti paremmin. Nokkostuotteita käyttäessä kehosta muun muassa poistuu kuona-aineita sekä ylimääräisiä nesteitä. Suoraa vastausta kysymykseen, kuinka nokkonen kunkin ihmisen tapauksessa vaikuttaa, ei voi antaa. - Perimä ja elimistö ovat kaikilla ihmisillä erilaiset, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sen näkee vasta, kun nokkosta on käyttänyt, Matti Veijola summaa ja muistuttaa, että muiden luonnontuotteiden tapaan nokkonen vaatii yleensä pidempiaikaisen ja säännöllisen käytön, vaikka joissakin tapauksissa tuloksia on tullut hyvinkin lyhyessä ajassa. - Minulla on sellainen ajattelutapa, että ei riitä se, että jokin asia toimii, vaan pitäisi tietää se tausta, että miksi se toimii. Tämä periaate on näkynyt vuoden yrittäjä Matti Veijolan kohdalla nokkosen ominaisuuksien laajan selvittämisen lisäksi myös Ärmätin nokkostuotannon laitteiden aktiivisella kehittämisellä. Suolijärvellä sijaitsevien viljelysten viljely-, tuotanto- ja korjuumenetelmät on pyritty tekemään mahdollisimman tehokkaiksi, ja Ärmätissä on esimerkiksi kehitetty oma laite nokkosten lehtien erotteluun varsista. Korjuun ja viljelyn kehittäminen on vaatinut Veijolan mukaan paljon työtä, mutta toisaalta sille oli myös aihetta. - Alkuperäinen systeemi oli niin alkeellinen. Viime vuoteen verrattuna katoa on käynyt jäsenlistalla seitsemän yrityksen verran. Yrittäjäjäseniä on yhdistyksellä tällä haavaa 50, joista neljä seniorijäseniä. - Yhdistykseltä vaaditaan nyt toimenpiteitä, Seppänen alleviivasi. Toisaalta jäsenmäärä oli vain 40 yrityksen pinnassa kymmenkunta vuotta sittenkin, jolloin toimivia yrityksiä Puolangalla oli huomattavasti enemmän kuin nyt. Laskevaa kehitystä selittävät eläköitymiset, joita on edelleen tapahtumassa, sekä Paljakan rinneyrityksen konkurssi. - Toisaalta Shellille on saatu uusi nuori yrittäjä, mikä on erittäin positiivinen uutinen, Seppänen muistutti. Lisäksi paikkakunnalle on saatu uutta yritystoimintaa atk-alalle. Tuleva toimintavuosi nähtiin kuitenkin sen verran haasteellisena, että hallituksen todettiin vielä tarvitsevan leveämmät hartiat eli edelleen kahdeksan jäsentä ja puheenjohtajan. Erovuoroisista jäsenistä valittiin jatkamaan Tarmo Rautiainen. kuttavia ja siinä taustalla on siin, ja sen lisäksi Osuuskunta Ärmätti tekee yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa kahden eri tutkimushankkeen tiimoilta. Seppänen ei voinut olla kritisoimatta elinkeinoviranomaisen toimintaa: atkalan yritys jäi vaille starttirahaa, jonka kuitenkin muutoin saavat liki kaikki yritystoiminnan aloittavat. - Perusteena olivat liian pienet toimitilat sekä graafisen osaamisen puute, Seppänen totesi kokousväen ja Kainuun Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Pekka Ojalehdon kummastellessa kielteistä ratkaisua. - Asiasta tehtiin oikaisuvaatimus, joka hylättiin. Keskustelua käytiin myös siitä, rukattaisiinko hallituksen jäsenten lukumäärää alaspäin. yleistä tunnettavuutta. Meillä on tekemisessä pyritVeijola on osallistunut akOsuuskunta Ärmätti on vuo- ty siihen, ja jopa onnistuttu, tiivisesti erilaisiin nokkoseen den yritys ja Matti Veijola että tehtävät tuotteet ovat vai- liittyviin tutkimushankkeivuoden yrittäjä Puolangalla. Väisänen, Hyrynsalmelta Masaworks Oy ja Ristijärveltä Tmi Ristijärven Autoasennus. Yrittäjien haasteena jäsenkehitys ja nettiportaalin rakentaminen Maria Kyllönen Puolangan Yrittäjien perjantainen syyskokous totesi päättymässä olevan toimintavuoden olevan yritysrintamalla kahtalainen. Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Seppäsen mukaan huolenaihetta antaa jäsenmäärän notkahtaminen. Tavoitteena on lisätä kunnan tunnettavuutta ja rakentaa markkinointia, mikä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä yrittäjien kanssa, Kanniainen mainitsi. Lisäksi vireillä on kaavailuja bioenergiaan, metsäenergiaan ja luonnonvaroihin liittyvien toimintojen käynnistämiseksi. - Nyt lämpölaitokselle tuodaan haketta Venäjää myöten. Onko siinäkään oikein mitään järkeä. Yrittäjä ei kuitenkaan lannistunut, vaan käynnisti toiminnan. Pororaja-nettiportaalia kehitetään Puolangan Yrittäjien syyskokous oli yksituumainen ja runsaspuheinen hyväksyessään sihteeri Johan Heinon esittelemän toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2015. Kohtapuoliin vaihtuva toimintavuosi on yrittäjäyhdistykselle 57. Hallituksessa jatkavat Riitta Heikkinen, Elli Rusanen ja Johan Katso video Heino. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Paavolan esityksestä jatkamaan Tuomo Seppänen. Toiminnantarkastajaksi nimettiin Reijo Moilanen ja varalle Raimo Holappa. Puolangan Yrittäjien seuraava etappi on 30.11. ta niin ihmisille kuin eläimilMuun muassa nämä ovat syi- lekin. Kanniainen kysäisi. Hallituksen riveissä vaihdoksia Syyskokouksessa vahvistettu talousarvio ensi vuodelle osoittaa nollatulosta eli 3390 euron lukemaa niin menokuin tulopuolellakin. Yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokoonpanossa tapahtui vaihdoksia. Lisäksi palkittiin Kuhmosta Louhintaliike Hannu Kilpeläinen Oy, Sotkamosta Nuohouspalvelu Ari Laukkanen Ky, Suomussalmelta Kainuun Kalatuote Oy, Kajaanista Pohjois-Suomen Kuivaustekniikka Oy, Paltamosta Tilitoimisto A. Viheliäinen harminaiheuttaja onkin parhaimmillaan mo- Vuoden puolankalaista yrittäjää, Matti Veijolaa onnittelemassa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala. nipuolinen terveystuote, joka myös tutkimustyötä, Veijola muiden luonnontuotteiden ta- itse määrittelee Ärmätin toipaan parantaa yleisvaltaises- mintaa viitaten etenkin nokTuomo Seppänen ti elimistön toimintaa. Muiden erovuoroisten tilalle uusiksi jäseniksi valittiin Arja Raatikainen, Heli Harju, Kyösti Karvonen ja Heikki Kanniainen. Laitteethan eivät tosin ole loppujen lopuksi koskaan kokonaan valmiita, vaan prosessia hiotaan koko ajan. Veijolan itsensä lisäksi Ärmätissä työskentelee kesäaikaan neljän kuukauden ajan kaksi muuta työntekijää. Kesällä kaikesta mahdollisesta työstä tehdään kuitenkin hänen mukaansa noin 20 - 30 prosenttia. - Tuotesuunnittelu, markkinointi, lähetysten hoitaminen, talous ja kaikki tämä, niin kyllä talvi äkkiä siinä menee. Tähän touhuun kun on luotu kokonaan uusi systeemi, niin ei se tule tyhjästä. Tuomo Seppänen Suomussalmelaisen Kiantama Oy:n Vernu Vasunta vastaanotti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Veijola toteaa monien ihmettelevän, miten hän saa talvisin ajan kulumaan. 4 43 22.10.2014 Matti Veijola palkittiin vuoden yrittäjänä Puolangalla: Ärmätissä on tehty innovatiivista työtä nokkostuotteiden ja nokkosen jalostuksen eteen Tuomo Seppänen Laura Heikkinen - Kyllä varsinkin alkuun varmasti ajateltiin, että hullu mies se on, kun tuollaista rupeaa tekemään, suolijärveläinen Matti Veijola hymähtää muistellessaan 2000-luvun alkua. Tuolloin hän ryhtyi Osuuskunta Ärmätin yrittäjänä ensimmäistä kertaa koeviljelemään nokkosta, tuota viheliäistä viherkasvia, jonka arvoa luonnontuotteena ei vielä kunnolla tunnettu. Veijola ryhtyikin viljely-, tuotanto-, ja korjuumenetelmien kehittelemisen ohessa selvittämään, kuinka laajasti vaikuttavasta kasvista loppujen lopuksi oikein on kysymys. Sittemmin nokkosesta on tullut 20 vuotta toimineen Osuuskunta Ärmätin päätuotealue, ja kasvi on osoittautunut moneen otteeseen huomattavasti alkuperäistä mainettaan paremmaksi. järjestettävä joulunavaus, joka on jo 25. laatuaan, ja sen kunniaksi yrittäjäyhdistyksen hallitus päätti järjestää Paras kirje joulupukille -kirjoituskilpailun. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tuomo Seppänen ja sihteerinä Johan Heino
Toimintaa ryhdytään Marjo Karhun mukaan aloittelemaan pyhäinpäivän tienoilla.. Puolangan seurakunnan toimintaa nro 43 22.10.2014 5 Seurakunnan kerhoihin kuuluu aina yhteinen hartaus, joka pidetään kerhohuoneessa ikkunapöydän ääressä. Siellä lauletaan, askarrellaan, liikutaan, leikitään yhdessä. Se on osa seurakunnan varhaisnuorisotyötä ja se on koettu erittäin tarpeelliseksi. Tänne saa tulla halutessaan vaikka vain käväisemään. Kerhoissa käy kirkonkyläläisten lisäksi lapPuuhis on iltapäivisin 1. Aada Puro, Asta Moilanen, Inka Seppänen, Eetu Seppänen ja Matias Man- ja Puokiolta. ninen ovat viihtyneet puuhiksessa. - Hyvä asiahan tämä on, Viisivuotiaiden päiväkerhossa taiteiltiin viime viikon tiistaina ohjaaja Tuula Kinnusen kanssa lumiaiheisia kuvia. neljättä vuotta kuljetan lapsia täällä. Asumme aika syrjässä, joten kerhossa lapset näkevät muita ja on ohjattua toimintaa. Tällä hetkellä puuhiksessa on kirjoilla parikymmentä lasta. Joka kerta on kuitenkin yhteinen hartaushetki ja lopetushetki, minkä lisäksi lapsille tarjotaan välipala, kertoo seurakunnan nuorisotyönohjaaja Marjo Karhu, joka vetää puuhista yhdessä lastenohjaaja Tuula Kinnusen kanssa. Kynnys osallistua on pyritty pitämään puuhiksessa, kuten seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä muutenkin, mahdollisimman matalana. Jos vanhemmat ovat töissä, voi tulla tänne, niin ei tarvitse mennä koulusta yksin kotiin. Toiminta on pyritty pitämään mahdollisimman vapaamuotoisena. - Joku haluaa tehdä läksyt, joku leikkii ulkona, isommat tytöt saattavat tehdä pieniä näytelmiä tai askartelevat. Joskus leivotaankin, jos ei ole kauhean iso porukka. Saavat vähän purettua energiaa, kommentoi päiväkerhotoimintaa Puokiolla asuva Emma Nissinen, joka oli tuomassa viime tiistaina lapsiaan viisivuotiaiden päiväkerhoon. Puolangalla seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä on Karhun ja Kinnusen mielestä nähtävissä omanlaisensa jatkuvuus. - Haluamme satsata siihen, että oppisimme tuntemaan lapset jo päiväkerhoiästä, ja että yhteys säilyisi koko ajan, Marjo Karhu toteaa viitaten myös varhaisnuorisotyön tärkeyteen. Suurin osa puuhiksessakin käyvistä lapsista on ohjaajille tuttuja päiväkerhon ajoilta. - 4.-luokkalaisille pidettävä kerho, jonne voi tulla viettämään aikaa sia Lylykylästä, Joukokylästä koulun jälkeen. Lapsilla on takana pitkä koulupäivä, mutta siitä huolimatta energiaa riittää vielä moneen erilaiseen leikkiin ja askarteluun, josta ei naurua ja iloa puutu. Energisen touhuamisen lomassa muistetaan kuitenkin myös rauhoittua yhteiseen hartaushetkeen, josta merkkinä kerhohuoneen ikkuna- pöydälle sytytetään palamaan kaksi kynttilää. Perjantaisin on myös perhekerho. Puuhiksen ja muiden seurakunnan kerhojen tapaan päiväkerhoon kuuluu hartaushetki ja sen lisäksi paljon asioita, jotka auttavat lapsen kasvua ja kehitystä. Tämä on yksi hyvä paikka, minne tulla koulun jälkeen, jos vanhemmat ovat silloin vielä töissä, Tuula Kinnunen huomauttaa. Yhteys lapsiin pyritään säilyttämään päiväkerhoista alkaen 3 - 5-vuotiaille tarkoitettuja seurakunnan päiväkerhoja järjestetään seurakunnan kerhotiloissa. Palava kynttilänliekki kertoo, että on rauhoittumisen hetki. Puuhis ja päiväkerho ovat tärkeä osa seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä Laura Heikkinen Seurakuntatalon kerhohuoneessa ei ole maanantai- ja keskiviikkoiltapäivisin montaa hiljaista hetkeä. Kaksi viikkoa sitten keskiviikkona pidetyn hartaushetken aiheena olivat enkelit, enkelien sunnuntain vuoksi. Mieluiten tykkään askarrella ja pelata, Asta Moilanen kertoi. Olennainen osa seurakunnan nuorisotyötä on myös rippikoulu, johon osallistuu Puolangalla tänä syksynä 32 nuorta. Kerho on maksuton, ja myös esimerkiksi kirkkoon kuulumattomat tai muihin uskontokuntiin kuuluvat ovat Karhun ja Kinnusen mukaan tervetulleita. - Kaikille on pyritty pitämään ovet auki. Sitten on jälleen leikin vuoro. Iltapäiväkerhon tapaan toimiva puuhis on seurakunnan pitämä kerho, jonne 1. - 4.-luokkalaiset voivat tulla viettämään aikaa koulupäivän jälkeen maanantaisin ja keskiviikkoisin. Viidesluokkalainen Asta Moilanen kertoi käyneensä seurakunnan kerhoissa pienestä pitäen. - On mukavaa, kun täällä on tutut kaverit ja tutut ohjaajat
la kuten ateriapäivillä, markusein valtuuston jäseniä mut- Lähetysjärjestöt kutsu- kinakahveilla ja muilla tapahta myös muita. dellisesti tiukkoina aikoina. innostuneita alasta, kirkko- Painotus on siirtynyt ainakin Kukkaronnyörien kiristymiherra luonnehtii. lähetysseurassa siihen, et- nen on alkanut näkyä läheJohtokuntien kokoukset tä tuetaan rahallisesti ja esi- tystyössä, vahvistaa lähetysovat virallisia, Seppänen täh- merkiksi koulutuksen avul- sihteeri Anneli Karjalainen: Puolangan seurakunnan nimikkolähetti Mirjami Uusitalo tedentää. Toisaalta vierailut ovatkin kansainvälisyyskasvatusta, Karjalainen näkee. - Jos kirkko opettikin aikoinaan suomalaiset lukemaan, on kirkko opettanut suomalaisille alkeet myös kansainvälisyydestä ja levittänyt sitä tietoisuutta myös ruohonjuuritasolle. Lähetyssihteerinä hän myös edustaa Puolangan seurakuntaa esimerkiksi rovastikunnallisissa lähetystyön kokouksissa ja lähetysjuhlilla. - Lisäksi on arpajaisten järjestelyä ja kummioppilastoiminnan esilläpitoa koulussa, opettajana työskentelevä Anneli Karjalainen jatkaa. Koululaiset saavat konkreettisia esimerkkejä lähetystyöstä lähettien vierailuilla, joissa he ovatkin Karjalaisen mukaan täysillä mukana. - Lähetit tekevät vierailuillaan lähetystyötä eläväksi, vastaavat kysymyksiin ja kertovat, kuinka erilaista elämä on muualla. Kuten aiemminkin, mennessä hankittu 35 kiloa kutomuksia voi laatia Äiti lankaa, jotka Loukon laskuTeresan hengessä myös ko- jen mukaan riittävät runsaan tioloissa. Joissakin suuremmissa seurakunnissa toi- Lähetystyön johtokunta kokoontui kirkkoherranvirastolla toissa viikon tiistaina. Anneli Karjalainen on ollut lähetyssihteerinä jo kymmenkunta vuotta, kuten oli edeltäjänsä Anna Lehmikangaskin. Karjalaisen tehtäviin kuuluvat lähetystapahtumien järjestelyihin liittyvä koordinointi: aikatauluttaminen, vapaaehtoisten kutsuminen talkoisiin ja myyntitehtäviin sekä ilmoittelusta ja tiedottamisesta huolehtiminen. Lukuisten muiden vapaaehtoisten tavoin Karjalainen on ollut kutomassa nuttuja etiopialaisvauvoille. Puolangan seurakunnan toimintaa 6 43 22.10.2014 Lähetystyötä tehdään suurella sydämellä maailmalla ja paikallisesti sydämenasia. Lähetystyöntekijöitä vieraili Suomessa jo 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin Suomessa ei vielä kovin kansainvälistä ollut, kirkkoherra Seppänen täydentää. Maria Kyllönen Puolangan seurakunnan lähetystyön johtokunta kokoontui kirkkoherranvirastolla toissa viikon tiistaina. Mielestäni va- vat, kouluttavat ja lähettävät tumilla. lituksi on tullut hyvällä taval- ihmisiä kentälle. Johtokunnan jä- Kiristyvät kukkaronöstyöhön Etiopiassa. Johtokunnalla oli jo ennakkoon tiedossa todennäköisesti varsin pitkä iltarupeama, sillä asialistalla oli lähetystyön toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen vuosille 2015 - 2017. Niin ikään johtokunta käsitteli viimeaikaisista lähetystyön paikallistapahtumista saatuja palautteita. Perinteisen sapluunan mukaisesti seurakuntasalissa nautitaan lähetysaterioita, ja Ystävän kahvilan tuotto annetaan syyskaudella lähetystyön hyväksi. Johtokunnat vastaavat kunnalliseen päätöksentekoon verraten lautakuntia. Äiti Teresan peittopiiri on aloittanut työskentelynsä ja kokoontuu tälle syksylle toisen kerran tänä iltana seurakuntasalissa. Peittopiirin toiminta on jatkoa viimekeväiselle hankkeelle, jossa kudottiin peittoja Kalkutan katulasten ja muiden kodittomien lämmikkeiksi. Tällä kertaa neuletilkkuja ja niistä peittoja kuitenkin tehdään Puolangan terveyskeskuksen hoivaosastojen asukkaille. Erona viimekeväiseen peittopiirin toimintaan on myös se, että lopputuotoksiin käytetään jämälankojen sijasta ostolankoja. - Viime kevään yhteisvastuukeräyksen tuotosta kym- menen prosenttia jäi oman seurakunnan käyttöön. Lisäksi tehVapaaehtoisen ja suurella erilaisia ihmisiä erilaisista dään raamatunkäännöstyö- ta osin lahjoituksin tehtävän piireistä - sellaisia, jotka ko- tä ja lähetetään rahaa paikal- työn merkitys korostuu taloukevat asian omakseen ja ovat listen kirkkojen projekteihin. Ennen varsinaisia kokousasioita johtokuntalaiset kertoivat, mikä heitä kannustaa lähetystyöhön niin vapaaehtoistyössä kuin luottamusmiestasollakin: kun itsellä on asiat hyvin ja kaikki tarvittava elämässä, halutaan hyvinvointia ja kristinuskon sanomaa jakaa vähäosaisille myös muualle maailmaan. mii palkattu lähetyssihteeri tai Kokoukset eivät ole yleisö- luonnehtii. kuin ennen. kansainvälisen työn sihteeri, tilaisuuksia samalla tavalla Lähetit toimivat kohteissa - Kustannukset lähetyskenjoka saattaa jakaa työpanos- kuin kirkkovaltuuston koko- oman osaamisensa puitteis- tilläkin ovat nousseet. Loukko kuitenkin kolmenkymmenen peiton tarkehottaa kotikutojiakin nou- peisiin. Lisää lankaa on tarpeen vietamaan villalangat kirkkoher- lä hankkia, sillä peittoja on määrä tehdä kaikille hoivapuolen asukkaille. - Jos tälle toiminnalle haluaa lahjoittaa euroja, kirkkoherranvirastoon laitetaan sitä varten lipas. Lahjoituksilla hankitaan sitten lisää lankaa. Silläkin tavalla tähän toimintaan voi osallistua, vaikka ei itse haluaisi kutoakaan, Leena Loukko lisää.. Tansa- rojen määrä ei kuitenkaan ole senet osallistuvat usein myös nyörit näkyvät nian-työtä jatkaa nyt Oskari suuresti muuttunut: jos ei kaskäytännössä paikallisesti teh- kenttätyössä Holmström Anna-Riitta-vai- vanut, niin ei vähentynytkään, tävään lähetystyöhön järjestä- Puolangan seurakunta tukee monsa kanssa. Karjalainen huomauttaa. mällä myyjäisiä ja muita ta- lähetystyötä monella suunLisäksi Puolangan seurapahtumia. nalla, ja lähetystyötä tehdään kunta tukee Intiassa tietyllä Lähetyssihteerillä Lähetystyön johtokunta ja myös monella tavalla. Syksyn mittaan Puolangan seurakunnassa on toteutunut niin nimikkolähettien vierailuja, markkinakahvitteluja kuin kirpputoripäiväkin. Lisäksi johtokunta suunnitteli syys- ja talvikauden lähetystapahtumia. Asiat sinänsä eivät ole sa. Lähetystyön johtokunta antoikin omalta osaltaan talousarvioesityksen, joka etenee osana koko seurakunnan budjettia kirkkovaltuuston käsiteltäväksi joulukuiseen kokoukseen. Lähetystyön johtokunnan kokouksessa olivat paikalla puheenjohtaja Anna Lehmikangas, jäsenet Aila Holappa, Seppo Karhu, Kaarina Köngäs ja Kyllikki Keränen sekä lähetyssihteeri Anneli Karjalainen ja kirkkoherra Hannes Seppänen. Johtokuntaan kuuluvat myös Reijo Mikkonen ja Eero Kemppainen. Johtokuntalaisia päätöksenteossa ja käytännön tehtävissä - Lähetystyötä tekevät paikallisesti seurakunnan työntekijät, jotka järjestävät tilaisuuksia, sekä suuri vapaaehtoisten joukko, Hannes Seppänen toteaa. Lähetystyön toteutumista seurakunnassa ohjaa Puolangan seurakunnan vapaaehtoinen lähetyssihteeri Anneli Karjalainen. Sitä rahaa on käytetty villalankoihin, kertoo peittopiirin toimintaa ohjaava diakoni Leena Loukko. Peittojen kutominen oman terveyskeskuksen hoivapuolen asukkaille oli Leena Loukon mukaan varsin selvä ja yksituumainen ratkaisu. Viimeisimmän yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena oli saattohoito, joten nyt on katsottu hyväksi tehdä peit- ranvirastolta. - Jos omista kaapeista kuitoja vanhuksille, joiden elämä tenkin löytyy vielä jämälanon jo kääntynyt iltaan. koja ja niistä tehtyjä tilkkuja, Peittoprojektia voi Kalkuttaan lähetetään peittoja edelleen, Loukko vinkkaa. tukea myös euroissa Yhteisvastuukeräyksestä Leena Loukon tiedossa on ainakin viisitoista toimeliasta saaduilla varoilla on tähän kutojaa. toimintaa, Hannes Seppänen roi kentällä enää yhtä paljon tan kielelle. Terveyskeskuksen hoivaosastoille tehdään peittoja Äiti Teresan hengessä Maria Kyllönen Kudinpuikot heiluvat jälleen hyväntekeväisyyden nimissä Puolangan seurakunnassa. Niihin osallistuvat jä- la jonkin paikallisen kirkon lähetystyöntekijöitä ei ope- kee Raamatun käännöstyötä Etiopiassa paikalliselle diraisenet tai heidän varajäsenensä. Yhä taan myös diakoniatyöhön. ukset. Muilta jen myötä. asiantuntija Mirjami UusitaSeurakunnan taloudesta läosin kokouksia pidetään tarlo keskittyy raamatunkään- hetystyöhön suunnattujen vapeen mukaan. Toteu- kielialueella tehtävää radiolä- on monipuolinen muut johtokunnat muodoste- tuksesta vastaavat kirkon vi- hetystyötä, Namibiassa toimi- toimenkuva taan uudelleen ensi vuoden ralliset lähetysjärjestöt, joita vaa päiväkotia ja Vienan Kar- Lähetystyö on johtokuntalaialkupuolella, kun uusi kirk- on Suomessa kaikkiaan seit- jalan -työtä. sille ja muille vapaaehtoisille kovaltuusto aloittaa työsken- semän. - Varat lähetystyöhön maktelynsä. Perinteinen kuva koko elä- setaan budjetista ja vapaa- Kirkkovaltuusto valitsee mänsä mittaista työtä teke- ehtoisesti kerätään melkein johtokunnan jäsenet neljävuo- västä lähetyssaarnaajasta on 10 000 euroa eri tapahtumiltisen toimikautensa alussa: aikojen saatossa haalistunut. Kaksivuotisen pestin teh- enemmän pyritään käyttäJohtokunta on pitänyt tänä salaisia, vaan ne ovat esillä nyt nimikkolähetti Jaakko mään paikallisia työntekijöivuonna kaksi rutiinikokousta, viimeistään kirkkoneuvos- Mikkola vei Tansaniaan psy- tä ja heitä tukemaan ja koujoista ensimmäinen oli keväi- ton ja -valtuuston käsittely- kologin tietotaitoa, ja kielen luttamaan. nen tilinpäätöskokous
Kirkon jäsen kuuluu siihen seurakuntaan, jonka alueella asuu. Vierailevat esiintyjät tuovat tulleessaan koululaiskonserttejakin. Ihmisyyttä, kaveruutta ja vaikeitakin asioita Marjo Karhun mukaan seurakunta-kouluyhteistyö pohjautuu kristillisen kasvatuksen periaatteisiin ja niiden eteenpäin viemiseen. Koska alaluokkalaiset ovat erilaista yleisöä kuin yläkoululaiset tai lukioikäiset, kirkkovuoden mukaisesti kulloinkin käsillä olevia aiheita on joskus tehtävä konkreettisemmiksi. - Itse korostan työssäni aika paljon ihmisyyteen liittyviä juttuja kuten toisten kanssa pärjäämistä, kaveruutta ja joskus vaikeitakin asioita, nuoriso-ohjaaja summaa ja sanoo kokevansa oppilaat erittäin mukavana yleisönä. Nuoret pohtivat hengellisiä asioita jo ehdollistavinkin kysymyksin. Kirkon jäsenellä on äänioikeus siinä seurakunnassa, jonka jäsen hän on 15. Suvivirsikeskustelussa puhutaan kou- lun juhlaperinteestä, kun taas muut perustuslakivaliokunnan linjaukset koskevat uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä. Perheiden vakaumukset otetaan seurakunnan ja koulun yhteistyössä huomioon, Karhu huomauttaa: seurakunnan pitämästä päivänavauksesta tai muusta tilaisuudesta lapsella on mahdollisuus vetäytyä. Järjestelyt ja yhteiset pelisäännöt ovat toimineet kaikkia osapuolia kunnioittavassa hengessä. - Kirkko on ja tulee pysymään kouluille hyvänä yhteistyökumppanina. Kaiken kaikkiaan päättäjiä valitaan noin 9000 vuoden alusta lukien yhteensä 415 seurakuntaan. Naisia on ehdokkaista pie- ni enemmistö eli 10 069 henkilöä, kun miehiä on ehdolla 9219. Sen aikana äänioikeutetut saavat äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa kautta Suomen. Äänestystilanteessa vaaditaan henkilöllisyystodistus. Ennakkoäänestysviikolla äänestetään kirkkoherranvirastoissa tai seurakunnan toimistossa joka päivä kello 9 - 18 ja muissa paikoissa seurakunnan ilmoittamina aikoina. Seurakuntavaalit ovat edelleen ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotiaalla on äänioikeus. Puolangalla yhteistyössä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia, vaan olemme voineet työskennellä rennolla meiningillä, nuorisoohjaaja kiteyttää. Nuoretkin käyvät vaaliuurnille Tänä syksynä yhteistyössä on erityinen sävy, sillä päivänavauksissa tullaan rummuttamaan isänpäivänä käytäviä seurakuntavaaleja. Erityistä seurakuntavaaleissa on se, että ne ovat ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotias nuori saa äänestää. Opetushallitus ja Kirkkohallitus ovatkin suositelleet kouluille ja seurakunnille yhteistyötä seurakuntavaalienkin puitteissa: esimerkiksi järjestämään oppilaitosten tiloissa ennakkoäänestyspaikkoja. Vaaleissa on ennakkoäänestysmahdollisuus myös Puolangan lukiossa. - Uskon, että puolankalaiset nuoret lähtevät innolla äänestämään, Marjo Karhu arvelee.. Puolangalla voi äänestää ennakkoon Kesärannassa ja Mäntykodissa tiistaina, metsätyömieskodilla keskiviikkona, lukiolla torstaina, S-marketissa torstaina ja perjantaina sekä terveyskeskuksessa perjantaina. Varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä 9.11., jolloin äänestetään kotiseurakunnan äänestyspaikassa kello 11 - 20. Kotiäänestystä tarvitsevat ehtivät vielä jättää pyynnön, joko kirjallisesti tai puheliSeurakuntavaaleissa valitmitse, kirkkoherranvirastoon tujen luottamushenkilöiden viimeistään perjantaina 24.10. Ehdokkaista alle 30-vuotiaita on 7,2 prosenttia, kun osuus oli edellisissä vaaleissa 9,5 prosenttia. Perinteisimpiä yhteistyön muotoja ovat päivänavaukset, joita seurakunnan edustaja pitää Puolankajärven yläkoulussa viikoittain ja alakoulussa joka toinen viikko. - Koululaisjumalanpalveluksia pidetään kolmesti vuodessa, Karhu täydentää. Niin ikään vuotuisiin kou- lun ja seurakunnan perinteisiin kuuluu tokaluokkalaisille järjestettävä luokkaretki. kaikkeen äänestämällä pääsee Vaaleilla valitut luottamus- vaikuttamaan. henkilöt valitsevat maallikkojäsenet kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous puolestaan päättää kirkon yhteisistä linjauksista, kirkon taloudesta ja kirkkolain sekä muiden kirkon yhteisten säädösten sisällöstä. Seurakunnan ja koulun yhteistyöllä on vakiintuneet perinteet Maria Kyllönen Puolangan seurakunta tekee tiivistä ja vakiintunutta yhteistyötä perusopetuksen ja lukion kanssa. Kirkon tiedotuskeskuksen mukaan vuonna 2013 kirkon työntekijät tekivät yli 42 600 vierailua kouluihin, lainaa nuoriso-ohjaaja Marjo Karhu valtakunnallisia lukemia. 96 prosenttia peruskouluista ja 91 prosenttia lukioista tekee yhteistyötä seurakuntien kanssa. tävät esimerkiksi siitä, miten Seurakuntavaalien teemaseurakunnassa varoja kohden- na on Usko hyvän tekemiseen. netaan, keitä autetaan, missä Kampanjassa viestitään, mitä ja miten. kaikkea hyvää kirkko ihmisSeurakuntavaaleilla on mer- ten kautta tekee, mistä hyvän kitystä paitsi paikallisesti, tekeminen kumpuaa ja mihin myös koko kirkon kannalta. päivänä elokuuta. Mikäli samassa kunnassa on useita seurakuntia, ne muodostavat seurakuntayhtymän. Puolangan seurakunnan toimintaa nro 43 22.10.2014 7 Ehdokaslista Puolangan seurakunnan kirkkovaltuuston vaalissa marraskuussa 2014 Yhdessä kotiseurakunnan parhaaksi 2. 3. 4. 5. 6. Haapalainen Miia Heikkinen Matti Herukka Terttu Holappa Eila Jokinen Leena myyjä yrittäjä, Melan eläkeläinen yleinen edunvalvoja eläkeläinen, keittäjä fysioterapeutti, eläkeläinen 7. 8. 9. 10. 11. Juntunen Johanna Karhu Seppo Kemppainen Eero Kemppainen Jorma Kinnunen Pirjo-Riitta vs. - 31.10. Tuossa vaiheessa seurakunnan toimintaan osallistutaan isoskoulutuksen puitteissa edelleen aktiivisesti sekä osallistutaan myös nuorten iltoihin. Alakouluikäisille luonteenomaista on puolestaan välittömyys, jonka voi havaita esimerkiksi seurakunnan kerhotoiminnassa. - Seurakunnat ovat kouluille mieluinen yhteistyökumppani ja toisinpäin, Karhu näkee. - Yhteistyö on meille hyvä kanava kohdata nuoria. Yhteisiä pelisääntöjä, rentoa meininkiä Vilkkaasti käyty keskustelu siitä, saako Suvivirttä laulaa tai joulujuhlia pitää kouluissa, ei ole yhteistyötä häirinnyt. Varsinkin maaseutupitäjissä seurakunnan rooli koulumaailmassa on edelleen vahva. Marjo Karhu siteeraa Kirkkohallituksen kouluyhteistyöstä vastaava asiantuntijaa Tuula Vinkoa, joka on toivonut, että julkisessa keskustelussa ymmärrettäisiin yhteistyön moniulotteisuus: - Puurot ja vellit eivät saisi mennä sekaisin. tehtäväksi tulee ratkaista, ennen kello 16. miten seurakuntatyötä tulevaisuudessa tehdään. Jokunen vuosi taaksepäin on pidetty myös virsivisoja ja koululaiskinkereitä. - Jos koulu toivoo, tulemme mielellämme, ja joskus ehdotamme kinkereitä itsekin koululle. Lukuvuoden mittaan koululaiset ja lukio-opiskelijat saavat seurakunnan kautta myös vierailijoita kuten lähetystyöntekijöitä. Seurakuntajako noudattelee pääsääntöisesti kuntajakoa. Sopuvaalit pidetään seurakunnissa, joissa ehdokkaita on asetettu tarvittava määrä, eli äänestystä ei tarvita. Sopuvaaliseurakuntia on 32, joihin lukeutuu Kainuun seurakunnista Paltamon seurakunta. Kotiäänestystä ehtii vielä pyytää Seurakuntavaaleissa 2014 ehdokkaita on noin 19 300. Silloin ylintä valtaa käyttää seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto ja seurakunnassa seurakuntaneuvosto. Seurakunnan johtajana toimii kirkkoherra. Seurakuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi samaan aikaan kaikissa seurakunnis- sa. Vaaleissa saavat siis äänestää 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11.2014 täyttävät evankelisluterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei vaadita äänestämiseen, jäsenyys riittää. Ennakkoäänestys järjestetään 27. sosiaalityöntekijä eläkeläinen kuntohoitaja ravintolatyöntekijä talouspäällikkö, eläkeläinen 12. 13. 14. 15. 16. Korkatti Arto Köngäs Martti Mikkonen Aaro Mikkonen Marjatta Mikkonen Reijo kirkonpalvelija luokanopettaja, eläkeläinen insinööri terveydenhoitaja, eläkeläinen maanviljelijä, eläkeläinen 17. 18. 19. 20. 21. Moilanen Erkki Moilanen Mikko Moilanen Ritva Nuorala Juha Taipale Helinä kauppateknikko hiihtokeskustyöntekijä merkonomi, eläkeläinen apulaispalopäällikkö kanttori, eläkeläinen 22. 23. 24. Tolonen Tuula Tuomaala Risto Turunen Martti eläkeläinen lehtori, eläkeläinen lehtori, eläkeläinen Seurakuntavaaleilla vaikutetaan kirkon tulevaisuuteen Maria Kyllönen Marraskuisissa seurakuntavaaleissa Puolangan seurakuntaan valitaan 15-jäseninen kirkkovaltuusto. Ehdokkaiden keski-ikä on hieman päälle 53 vuotta, kun viime vaaleissa keski-ikä oli hieman yli 51. Äänioikeutettuja on seurakuntavaaleissa 3,3 miljoonaa. TavoitTeemana Usko teena on saada seurakuntiin hyvän tekemiseen kaikenikäisiä erilaisissa eläVaaleissa valitut luottamus- mäntilanteissa eläviä ja useihenkilöt tulevat linjaamaan ta aloja edustavia luottamuskirkon tulevaisuutta: he päät- henkilöitä. Ehdokasasettelu päättyi syyskuun puolivälissä, mihin mennessä Puolangalla asettui ehdolle 23 seurakuntalaista. Kirkkovaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa seurakunnassa
Vanhasta Kuopion hiippakunnasta puhuttaessa on huomionarvoista, että se toteutti Kuopiossa vaikuttaneen J. V. Kainuulaiset päätyivät esittämään rovastikuntansa säilyttämistä Oulun hiippakunnan yhteydessä. Kuopio säilyi kuitenkin hiippakunnan nimessä joulukuuhun 1932 saakka. Fennomaanien traditio jatkui vahvana 1900-luvullakin. Kuopion hiippakunnan toisen piispan Gustaf Johanssonin kaudella 1800-luvun lopulla Suomen kirkkoa johdettiin käytännössä Kuopiosta käsin. Vallitsevan sotatilan takia asiaan ei kuitenkaan saatu nopeaa ratkaisua. 1920-luvun loppuun ja seuraavan vuosikymmenen alkuun osuneet lamavuodet pysäyttivät osaltaan uuden hiippakunnan perustamissuunnitelmat, mutta lähes kymmenen vuoden päästä asian nosti uudelleen esille Oulun hiippakunnan tuomiokapituli. Hiippakuntahanketta pyrki lisäksi edistämään tammikuussa 1983 pidetty Iisalmen, Kuopion ja Kajaanin rovastikuntien kontrahtikokous, jossa olivat lisäksi edustettuina Viipurin hiippakuntaan kuuluneet Mikkelin ja Juvan rovastikunnat. Viime pyhäinpäivänä hän vihki papiksi pastori Pia Repo-Leinen, joka sai virkamääräyksen Kajaanin seurakuntaan. Uuden Kuopion hiippakunnan suunniteltiin rakentuvan maakunnalliselle pohjalle. Vuonna 1913 kokoontunut kirkolliskokous oli ensimmäinen kokous, joka asetti kirkon viralliseksi tavoitteeksi lisätä hiippakuntien määrä neljästä kuuteen. Pohjoinen hiippakunta oli kärjessä myös papiston sukunimien suomalaiskehityksessä. Hiippakunnan yhdeksi tehtäväksi määriteltiin itäisen rajaseudun seurakunnallisen ja hengellisen elämän rakentaminen. Valtiovalta halusi tukea rajaseudun ihmisten hengellistä, henkistä ja siveellistä elämää, mikä osaltaan vaikutti siihen, mitkä alueet lopulta päätyivät Kuopion hiippakuntaan. Lopullisessa jaossa Kuopion hiippakunnasta tuli Keski- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun hiippakunta, joskin läntisimmät seurakunnat kuuluvat Keski-Suomeen ja Pohjanmaahan. Kokous valitsi myös lähetystön selostamaan kantaansa sekä piispainkokoukselle että opetusministerille, mutta kainuulaisten päätöksen toimeen panemisesta ei ole tietoa. Kuopion nykyinen hiippakunta perustettiin tammikuun 13. Hiippakuntajaotusta ei näin ollen rakennettu aiemmista suunnitelmista huolimatta maakunnalliselle tai läänijaon mukaiselle pohjalle. Kuopion tuomiokirkko on koko Kuop Kuopion hiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi presidentti Kyösti Kallio nimitti professori Eino Sormusen, jonka rajaseutukysymyksiin perehtyneenä koettiin olevan sopiva henkilö toteuttamaan hallituksen viitoittamaa kirkollista rajaseutupolitiikkaa. Tulevaisuuden suurena haasteena muuttotappio Kuopion hiippakuntaan kuuluu tänä päivänä yhteensä 54 seurakuntaa, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria, sekä kuusi rovastikuntaa. Pohjois- ja eteläsavolainen sekä kainuulainen papisto asettui kannattamaan ehdotusta Kuopion saamisesta Savon hiippakunnan keskuspaikaksi. Elokuussa 1938 silloinen hallitus ehdotti julkistamassaan budjettiesityksessä määrärahan myöntämistä Kuopion hiippakunnan perustamista varten. Kajaanin rovastikunnan seurakuntien edustajat kokoontuivat vielä joulukuun alussa 1938 Paltamoon puimaan hiippakunta-asiaa. Snellmanin suomalaisuusohjelmaa alusta lähtien selvemmin kuin mikään muu hiippakunta. Suomen kieli syrjäytti ruotsin tuomiokapitulin ja pappeinkokousten kielenä jo 1800-luvun alkupuolella. V. päivänä 1939 annetulla asetuksella, ja tuomiokapituli aloitti toimintansa saman vuoden vapunpäivänä. Puolangan seurakunnan toimintaa 8 43 22.10.2014 Kuopion hiippakunta täytti keväällä 75 vuotta Perustamisen taustalla niin aluepolitiikka kuin rajaseudun ihmisten hengellisen elämän Laura Heikkinen Kuopion hiippakunta, johon myös Puolanka ja muu Kainuu kuuluvat, täytti viime keväänä 75 vuotta. Etelä-Savoa ja Karjalaa palveleva hiippakunta sijoitettiin Savonlinnaan. Uudistamispyrkimyksiä ja alueellistamispolitiikkaa Vuosien myötä ja seurakuntien väkiluvun kasvaessa ryhdyttiin puhumaan Kuopion hiippakunnan uudelleenperustamisesta. Taustalla olivat hiippakuntajaotuksen yleiset uudistamispyrkimykset, mutta myös Oulun hiippakunnan laajuus, sillä se kattoi yli puolet Suomen pinta-alasta Leppävirralta Utsjoelle asti. Alkuperäisen hiippakunnan perustamisen tapaan uudisNeljä Kuopion hiippakunnan piispaa: Jari Jolkkonen, Wille Riekkinen, Matti Sihvonen ja vuon- taminen oli myös osa silloista alueellistamispolitiikkaa. na 2013 edesmennyt Paavo Kortekangas. Kuopion tuomiokapituli Kuopion hiippakunnan nykyinen piispa Jari Jolkkonen on toiminut tehtävässään nyt kaksi vuotta. Monet silloisista uudistustavoitteista ovat sittemmin Hannu Keränen toteutuneet kuten piispainkokouksen perustaminen, kirkon taloudellinen itsenäistäminen sekä kirkkolain ja kirkon omien säännösten eli kirkkojärjestyksen erottaminen. Johanssonin aikana Kuopiossa perustettiin kaksi teologista seuraa, ja hiippakunnasta tuli seurakuntadiakonian suunnannäyttäjä koko kirkossa. Hiippak u ntien määrän noustessa Kuopio joutui luovuttamaan piispanistuimensa vuonna 1900 kiivaan taistelun jälkeen Oululle, jonka katsottiin olevan keskellä pohjoista hiippakuntaa syrjään jääneen Kuopion sijasta. Seurakuntalaisia sillä on noin 412 000 ja kirkon palveluksessa olevia työntekijöitä noin 2000. Tulevaisuuden suurena haasteena hiippakunnassa nähdään seurakuntien muuttotappio, jonka seurauksena. Se kattoi alueena koko itäisen ja pohjoisen Suomen Pohjois-Karjalasta Lappiin saakka. Kuopion hiippakunnan perustaminen oli osa aikan- sa hallinnon tehostamis- ja alueellistamispyrkimyksiä. 1800-luvun puolivälissä Lappi oli noussut suuriruhtinaskunnan johdon erityisen huomion kohteeksi, ja valtiovalta halusi kiinnittää huomiota itäisille rajaseutualueille ja maan pohjoisimpiin osiin. Hiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi nimettiin Iisalmen kirkkoherra R. Tässä yhteydessä puhutaan Kuopion nykyisestä hiippakunnasta: ensimmäistä kertaa Kuopio sai oman hiippakunnan jo vuonna 1850, kolmantena hiippakuntana Porvoon ja Turun rinnalle. Frosterus
Muista menemisistä ja virikkeistä voidaan suuri merkitys sekä kuolevalle että hänen jälkeensä jääviltinkiä. Hiltunen ja Seppänen täh- le omaisille. - He kokevat, että ovat tehneet sen, mitä kuuluu ja minkä tässä tilanteessa yleensä voi tehdä, kirkkoherra luonnehtii. Seppäsen mukaan vakavat sairaudet ja tietoisuus lähestyvästä kuolemasta käynnistävät ihmisissä hyvin usein hengellistä kyselyä ja etsintää. - Joskus ihmiset haluavat siitä puhua ja joskus myös ripittäytyä. Seppänen on ollut joitakin kertoja läsnä hetkenä, jona vanhus on lähtenyt tästä maailmasta. Tekninen johtaja Leila Holappa arvioi, että yhteys saadaan toimimaan lähiviikkojen aikana, minkä jälkeen jumalanpalveluksia voidaan jälleen kuunnella niin terveyskeskuksessa kuin Mäntykodillakin. Katso video pion hiippakunnan keskuskirkko. väki vähenee erityisesti maaseudulla. Kuopion hiippakunnassa muun muassa muistutetaan, että hengellinen elämä rakentuu jumalanpalveluksista ja kodeissa tapahtuvasta arjen kristillisyydestä. Eino Sormusen (1939 1962) jälkeen Kuopion hiippakunnassa on toiminut viisi piispaa: Olavi Kares vuosina 1962 - 1974, Paavo Kortekangas (1975 - 1981), Jukka Malmivaara (1981 - 1984), Matti Sihvonen (1984 - 1996) ja Wille Riekkinen (1996 - 2012). Nykyinen piispa Jari Jolkkonen vihittiin virkaansa vuonna 2012. Lähteet: Hannu Mustakallio, Pohjoinen hiippakunta. Kuopion - Oulun hiippakunnan historia 1850 - 1939. http://www.kuopionhiippakunta.fi/hiippakunta/. Mäntykodissa vanhustenviikolla vietetyssä hartaudessa veisattiin tuttuja virsiä kirkkoherra Hannes Seppäsen johdolla.. Tunnelma Mäntykodin väen keskuudessa onkin ajaton ja leppoisa, kun hartautta pitämään tullut kirkkoherra Hannes Seppänen kättelee jokaisen paikalle tulleen. - Eikö ole pelottava tulevaisuudenkuva, kun katsoo, millaisia vanhukset ovat vaivoineen, eräs nainen virkahtaa äänellä, jossa eletyt vuodet jo kuuluvat. - En minä ole nähnyt missään niin onnellisia ihmisiä kuin täällä, kirkkoherra vastaa lämpimästi häntä puhutellutta naista kätellessään. Hartaus alkaa virrellä 493. Seppäsen mukaan virsi on lasten virsi, mutta sillä on lopulta paljonkin tekemistä myös ikäihmisten kanssa. Muuton myötä lähetykset loppuivat tilapäisesti. Kirkollisen toimituksen on välittänyt kuulijoille käytännössä puhelinkaapeli, jota uuteen terveyskeskukseen vielä vartoillaan. Virsi nimittäin muistuttaa hiljakkoin vietetyn mikkelinpäivän, enkeleille omistetun kristillisen juhlapäivän teemasta. Miten enkelit sitten liittyvät vanhuudenpäiviin? - Enkelit tuovat turvaa. Mäntykodissa ja seurakunnassa toivotaan, että hartaushetkiä pidettäisiin myös vapaaehtoispohjalta. velukodilla, Niittykukassa dentävät, että hartaushetkiä ja Aittorannassa sekä Kesä- voi pitää palvelutalon asukrannassa. kaille vapaaehtoispohjalta Kirkkoherran sijasta har- - itse asiassa se olisi toivottauksia voivat käydä toimit- tavaakin. Joskus ihminen iloitsee ja kiittää suuresti, että sai vielä ehtoollisen ja että hänellä on asiat nyt hyvin. Äänentoistoyhteys terveyskeskukseen tulossa Puolangan kirkossa pidetyt jumalanpalvelukset kuuluivat terveyskeskuksessa, Koivurannassa ja Mäntykodissa siihen saakka, kun entinen terveyskeskus tyhjeni. Papin järjestelyt eivät aina onnistu työssä yksi puhuttelevimpia - ja vointi voi olla joskus heik- kokemuksia lieneekin kuoleko -, kirkkoon pääsy ei ole it- van kohtaaminen. sestäänselvyys. Ne myös lopulta kantavat ihmisen taivaaseen autuaiden joukkoon, kirkkoherra viestittää lukiessaan katkelman Risto Kormilaisen kirjoittamasta hartauskirjasta. Hartaushetkestä ei tingitä Puolangan seurakunta pitää hartauksia kirkonkylän laitoksissa kahden viikon välein: niin Mäntykodissa kuin terveyskeskuksessakin, jossa hartaudet vuorottelevat vuodeosaston sekä hoivaosasto A:n, B:n ja C:n kesken. Hartauksia järjestetään aika-ajoin myös Puolangan pal- Hartaudet ovat Mäntykodin asukkaille mieluisia hetkiä. Uuden terveyskeskuksen valmistumisen jälkeen pidetyssä lopputarkastuksessa todettiin, ettei kirkon äänentoistoyhteys ollutkaan toiminnassa. Yhteyden rakentaa terveyskeskushankkeen sähköurakoija. Siihen tilanteeseen see Mäntykodin toiminnan- on olemassa Rukous kuolevan puolesta ja siihen liittyen siujohtaja Katja Hiltunen. Hartauteen pyritään tule- naamiset ja rukoukset, Hanmaan, jos kunto antaa vähän- nes Seppänen kertoo. Tällaisilla hetkillä on usein kään myöten. Niihin saavutaan, jos vointi antaa vähänkään myöten. Seppänen kuvailee sitä ?suureksi hetkeksi?. - Se on arvokasta, että minut sinne pyydettiin, ja koitan - sikäli kuin osaan ja ymmärrän - olla siinä hetkessä läsnä ja tukena. Siksi ehtoolPappi voidaan kutsua pailisen jako palvelukodeissa ja kalle sielunhoitokeskusteluun, vastaavissa on asukkaille kul- kun vanhus itse sitä toivoo, tai lanarvoinen asia. kun omaiset ja hoitohenkilö- Hartaushetket täällä ovat kunta aavistavat lähdön hetyleensä kuitenkin aika ly- ken olevan käsillä. - Joskus vietämme ehtoollihyitä, noin puolituntisia, että niihin jaksettaisiin osallis- sen, mutta joskus taas vanhus tua. Seurakuntaelämän perusta muodostuu paikallisseurakuntien työntekijöiden ja vastuunkantajien työstä. Kuopion hiippakunnassa piispalla, tuomiokapitulilla ja hiippakuntavaltuustolla on neljä yhteistä painopistettä: hengellisen elämän vahvistaminen, kirkon sisäisen ykseyden vahvistaminen, seurakuntarakenteen muutoksen tukeminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hiltunen toteaa, tamassa diakoni ja kantto- ettei vapaaehtoisilta vaadirikin, ja mukana voi joskus ta hartaudenpitotaitoja, vaan olla myös lauluryhmä. Puolangan seurakunnan toimintaa rakentaminen Kuopion tuomiokapituli nro 43 22.10.2014 9 Hartaudet ovat tärkeä osa palvelukotien arkea ja elämän ehtoota Maria Kyllönen Askel on lyhyt ja kulku verkkaista, kun Mäntykodin asukkaat - suurin osa kaikkiaan 31 asukkaasta - saapuu palvelukodin ruokasaliin osallistuakseen hartaushetkeen. Kun ikää karttuu, kiire vähenee. Hartaudet ovat asukkaille on niin huonossa kunnossa, ethyvin tärkeitä - monesti puhu- tei pysty ehtoollista vastaantaan ihan seuroistakin, mainit- ottamaan. Tilai- silkka jutustelukin ja virsien suudet koostuvat pääasiassa laulattaminen ovat asukkailvirsien laulamisesta ja jon- le tärkeitä. kin verran hengellisten tekstien kuulemisesta. Sielunhoidolla - Joskus hartaushetkiin liit- on suuri merkitys tyy ehtoollisen vietto, Hannes Ennen pitkää eteen tulee harSeppänen summaa. taus tai ehtoollinen, joka on Koska ikäihmisten kyyti- ihmiselle viimeinen
Sain kokea Jumalan armosta 1986 hengellisen heräämisen. Miten Puolangan seurakunta on mielestäsi toiminut seurakuntalaisten puolesta/asialla? 2. Puolangan seurakunta myötäelää nykyisinkin varsin laaja-alaisesti seurakuntalaisen arjessa, juhlassa, ilossa ja surussa. Olen kiinnostunut toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Olen aikaisemmin ollut mukana useita kausia valtuustossa ja neuvostossa, lisäksi lapsi- ja nuorisotyön- sekä aikuistyön johtokunnissa. Tavoitteeni on itsenäinen, oma seurakunta, mahdollisimman pitkään, järkevä yhteistyö on toki paikallaan. Seurakunta on toiminut hyvin kaikenikäisten seurakuntalaisten puolesta. 2. lapsille, nuorille ja vanhuksille on mukavasti toimintaa, ainakin voisi yrittää tavoittaa työikäisiä ja siinä samalla virkeitä eläkeläisiä. Jahtiseurat ennen hirvenmetsästyskauden alkua tulisi herättää uudelleen henkiin. 3. monet heistä ovat yksinäisiä ja toivovat, että joku kävisi heitä tervehtimässä ja kysymässä kuulumisia. 3. Mutta liian monen seurakuntamme jäsen maallinen matka kulkee ilman Jumalan, Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaista tuntemista. Toivon, että seurakunnasta tulee kohtaamispaikka yhä useammalle ja kynnys osallistua seurakunnan tilaisuuksiin on matala. Puolangan seurakunta on toiminut juuri niin kuin perusluterilaisen kristillisen seurakunnan odotetaan toimivan: perusasiat kaste, rippi (rippikoulu), vihkimiset ja hautaan siunaamiset, siinä ihmiselon kulmakivet, jotka on hoidettu pieteetillä. Nyt nautin jo eläkepäivistä. Seurakunnan toimintaan osallistuminen antaa elämääni paljon rikkautta. 1. Kohtaamispaikkoja ja tapahtumia tulee olla riittävästi. Seurakunnassa on monipuolista toimintaa: se tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia kaikenikäisille ja on mukana tapahtumissa. Elämän leipää ja sanaa -tilaisuudet ovat olleet suosittuja. 2. Omassa työssä olen tutustunut erilasten yritysten toimintaan ja taloudenhoitoon, mistä uskon olevan apua myöskin seurakunnan asioiden hoitamisessa. 18 Mikko moilanen 1. Uutena ehdokkaana tuon mukanani ajatuksia seurakunnan toimintaan. 3. Työskentelen kaupassa myyjänä. Äitini ukki oli Vuolijoen kivikirkon rakentaja noin sata vuotta sitten. Tähän antaa hyvät evästysmahdollisuudet kirkkopyhinä ja muina juhlina yhteiset kokoontumiset rukoilemaan ja tutkimaan ihmeellistä Jumalan sanaa! Jokaisen tulee kilvoitella Jumalan taivaaseen. Uskon, että monipuolisista seurakuntaelämän kokemuksistani on hyötyä ja iloa Puolangan seurakuntaan. Työskentelen yleisenä edunvalvojana. Millaisia asioita haluaisit Puolangan seura kunnan edistävän seurakuntalaisten jokapäiväisessä elämässä? 2 Miia Haapalainen 3 Matti Heikkinen 13 1. Palvelut toimivat hyvin. 2. Seurakunnan luottamustehtävään valittuna olisin konservatiivinen ja painottaisin perinteisiä, kristillisiä arvoja. Yhdessä kotiseurak. Puolangan seurakunta on mielestäni toiminut moitteettomasti seurakuntalaisten asioiden hoitamisessa. 2. Seurakunnan työntekijöiden mukana oleminen seurakuntalaisten arjessa ja juhlahetkissä tuovat turvallisuutta ja yhteen kuuluvaisuutta. 3. Puolangan seurakunnan toimintaa 10 43 22.10.2014 seurakuntavaalin ehd 1. Seurakunnan keskeisin ja tärkein tehtävä on opettaa ja tukea jäsentensä hengellistä kasvua. Seurakunnan työntekijät ovat ystävällisiä ja hoitavat työnsä hyvin. 3. Toivoisin, ettei puolankalaisia puuttuisi taivaasta. Musiikkityö, perhekerhot sekä lasten ja nuorten toiminta ovat omien lasten ja lastenlasten kokemusten kautta varsin antoisia, siksi niihin tulee panostaa. Huosiusniemen hautausmaa on kaunis ja hyvin hoidettu alue. 2. Seurakunnan tulee antaa mahdollisuuksia toisten tapaamiseen sekä elämän haasteiden ja ilojen jakamiseen. Kuolleet on haudattu, lapset kastettu, vihittykin on ja kirkon rutiinitoimitukset suoritettu. Miksi sinä olet sopiva henkilö kirkko valtuustoon? Martti Köngäs 4 Terttu Herukka 15 Marjatta Mikkonen Olen ammatiltani terveydenhoitaja. Viikottaiset jumalanpalvelukset, sunnuntaiillan pienet rukoushetket, seuratilaisuudet, erilaiset vierailut, yhteistyö helluntaiseurakunnan ja rauhanyhdistyksen kanssa on mutkatonta ? 2. Lisäksi haluan, että seurakunnan toimintaa viedään ihmisten arjen keskelle. 3. Olen ehdokkaana velvollisuuden tunnosta. 1990 - 2000luvuilla sain kotiseurakuntani luottamus henkilönä elää myös seurakuntien yhdistymisen. Sain olla mukana toimintamuotojen ja vastuurakenteiden kehittämisessä sekä palveluiden käynnistämisessä. Lapset perheineen asuvat muualla, lastenlapset viihtyvät usein luonamme. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on minulle tärkeää, mihin toivoisin seurakunnan kiinnittävän enemmän huomiota. 3. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja kasvatustieteen maisteri. Puolangan seurakunta on ottanut uudet asukkaat hyvin vastaan. Uskoon tuloa. Tähän meidän on yhdessä satsattava. 3. Toimin jäsenenä Karkun seurakunnan julistus- ja musiikkitoimikunnassa sekä seurakuntien yhdistymisen jälkeen kappeliseurak un nan kappelineuvoston puheenjohtajana. Olen ensimmäistä kertaa mukana seurakuntavaaleissa. 1. Jumalanpalvelusten rohkeampaa elävöittämistä. Nämä asiat koskevat kaikkia seurakunnan jäseniä. 2. Mielestäni Puolangan seurakunta huolehtii hyvin vanhusten viriketoiminnasta. 2. Elämäntyöni olen tehnyt Puolangan neuvolassa. Puolangan seurakunta tarjoaa monenlaista toimintaa ja palvelua kaikenikäisille kuntalaisille. Puolangan seurakunnan ja helluntaiseurakunnan sisällä toimivien herätysliikkeiden yhteistyö on ollut sujuvaa. Tarvitsemme Jumalan sanan rukiista leipää. Seurakuntatyö ja järjestötoiminta ovat kuuluneet aina elämääni. 1. Radikaalit muutokset tuntuvat tarpeettomilta. 3. Talous on pyörinyt. Olen toiminut seurakunnan ja kunnan luottamustoimissa vuosikymmeniä. Harrastan ulkoilua, käsitöitä ja olen mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Elämäni perustana ovat kristilliset elämänarvot, joita haluan pitää esillä kaikessa toiminnassa. 1. Puolangan seurakunta on pyrkinyt hoitamaan toimintasuunnitelmaan kirjatut tehtä vät. Tuoreena puolankalaisena voin tuoda uusia ajatuksia ja muualla hyviksi koettuja toimintoja Puolangalle. en ole liian kotiseuturakas. 14 Aaro Mikkonen 1. luku. 5 6 Leena Jokinen Eila Holappa Puolangalle muutin eläkepäivikseni puolisoni kanssa keväällä 2013. Seurakunnalla on sanoma uskon antamasta voimasta jokapäiväiseen elämään. Seurakunnan viihtyisät tilat sopivat moniin tilaisuuksiin. Valtuustokokemusta ja -näkemystä on jo mukavasti, ?junan tuomana. Hyvä rakastava Jumala on ihmeellinen ja todellinen. Toivoisin Hänen tuntemisen lisääntyvän jokaisen puolankalaisen kodissa ja sydämissä. Seurakunta on meillä hyvin näkyvänä puolankalaisten arjessa. Toimintaa on tarjolla eri-ikäisille ja kynnys seurakuntaan on matala. Kristillisessä seurakunnassamme - kansankirkossa - on vielä kehitettävääkin. Puolangalla on paljon vanhuksia. Valitettavasti kohti raamatun mukaista helvettiä! 2. Seurakunnan jäsenillä on nyt hyvä mahdollisuus äänestämällä edistää seurakuntamme toimintaa ja kansan hengellistä kehitystä! Paavalin kirje hebrealaisille, 3. Haluan olla vaikuttamassa kotiseurakuntani toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon ottaen huomioon eri ikäryhmien tarpeet. Asioidenhoidossa voin hyödyntää oman elämäkokemukseni ja ammattini kautta opittua laajaa asiantuntemusta. Perheseeni kuuluu kolme lasta ja aviomies. Toivonkin seurakunnan toiminnan tavoittavan enemmän erityisesti työikäisiä ja nuoria aikuisia. Toimintasuunnitelmassa sanotaan muun muassa näin: ?Puolangan seurakunnan tehtävänä on julistaa evankeliumia ja toimittaa sakramentteja.. Aikaisemmasta kokemuksesta voisi olla hyötyä. 16 Reijo Mikkonen Olen Rasinkylästä Puolangan kirkonkylälle muuttanut entinen maanviljelijä, nykyään eläkkeellä. 1. Olen ollut seurakunnan kirkkovaltuutettu ennenkin. Mielestäni homopareja ei pitäisi vihkiä kirkossa. 17 Erkki Moilanen Olen 66-vuotias ammatinharjoittaja/ eläkeläinen. 1. Seurakunnan tulisi olla kaikenikäisille elämää rikastuttava ja hoitava yhteisö. 3
Moni varmaan rohkaistuu sitten itsekin lähtemään liikkeelle. 3. Järjestänyt eri tapahtumia esimerkiksi näkövammaisille. 2. Diakoniatyö. 3. Tämän lisäksi katson kuitenkin, että minulla on vuosien kokemus niin luottamushenkilönä kuin työntekijänä seurakunnan toiminnasta ja tunnen, että minulla on vielä annettavaa seurakunnan toimintaan. sosiaalityöntekijänä Oulunkaaren kuntayhtymän alaisuudessa. 1. Tästä kaikesta saamme kiittää tilaisuuksien vastuuhenkilöitä. 2. Sen lisäksi, mitä seurakunta tarjoaa omissa tiloissaan, haluaisin, että seurakunnassa tehtäisiin myös etsivää työtä. Siellä järjestetään tilaisuuksia kaiken ikäisille ihmisille. Seurakunnalla onkin tärkeä tehtävä henkisen turvallisuuden luojana ja ylläpitäjänä. 3. Se lienee parasta jättää muiden arvioitavaksi. Seppo karhu Olen metsuri/eläkeläinen. Asun vaimoni Mirjan kanssa mustikkavaarassa kahdestaan. Puolangan seurakunta on pystynyt hoitamaan kirkkolain sille asettamat tehtävät itsenäisesti lähellä seurakuntalaisia. Tämä työ tukee hyvin lasten ja nuorten hengellistä kasvatusta ja opetusta. 2. Aktiivista toimintaa ikääntyville toivotaan. 3. Toimitukset ja tilaisuudet on hoidettu huolella. Päätösten teossa on säästämisen vimmassa ja varjolla ajoittain unohtunut inhimillisyys. 2. Rukoushetket. 2. Yksinäisiä vanhuksia on tulevaisuudes sakin. 3. Erityisen huomioitavaa mielestäni on se, että kristillinen kasvatus ja opetustyö ovat vahvasti mukana seurakunnan arjessa. Seurakunta edistää mielestäni, juuri niin kuin sen pitääkin, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää monin eri tavoin. 3. Viimeiset 40 vuotta erittäin osallistuvana. Työntekijät ovat ahkeria ja sitoutuneita, osalla on kohtuuton kuormitus. Talvisin vapaa-aikaani kuuluu myös lumityöt. Haluaisin, että Puolangan seurakunta pyrkisi edistämään seurakuntalaisten keskuudessa tietoisuutta siitä, että seurakunta on lähellä ihmistä myös hädän hetkellä. Minulla on lukuisten vapaaehtoistehtävieni kautta runsaasti sosiaalisia kontakteja ja kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Mielestäni Puolangan seurakunta toimii seurakuntalaisten asialla kehdosta hautaan. Minulla on laaja-alainen tuntemus seurakunnasta. Koen, että edustan ns. tavallista seurakuntalaista. Syntymäkotini on Joukokylässä. Lisäksi se tarjoaa toiminnallisia tilaisuuksia eri ikäryhmille: esimerkiksi erilaisien aihepiirien, talkoiden, musiikkitilaisuuksien ja retkien muodossa. (mm. Harrastuksinani ovat muun muassa sukkien ja lapasten kutominen sekä marjastaminen. Näkövammaistena tiedän, mitä seurakunnalta tarvitaan toiminnan tukemiseksi. 21 Helinä taipale 1. Olen kiinnostunutut vapaaehtoistyöstä. 1. Kauppaopiston kävin Kuopiossa vuosina 1965-67. Seurakunta vaikuttaa keskellä kylää ihmisten arjessa ja juhlassa niin ilossa kuin myös surussa. Tarjota ?lepopaikkaa. Kirkkokuorossa olen ollut lähes neljäkymmentä vuotta. Juha Nuorala Olen 53-vuotias, naimisissa ja kuuden lapsen isä. Olen ollut seurakunnan toiminnoissa mukana koko ikäni. Työtä olen tehnyt verotoimistossa, eläketoimistossa, säästöpankissa, kirkkoherranvirastossa ja omassa yrityksessä huoltoasemalla. 1. Mielestäni seurakunnassa on talousasiat hoidettu niin hyvin, että seurakuntalaisille pystytään järjestämään monipuolisia tilaisuuksia ja kerhoja kaikenikäisille. 2. Haluaisin tietää kirkon asioista. 23 Risto Tuomaala Olen Risto Tuomaala, eläkkeellä oleva englannin- ja ruotsinkielen lehtori. 1. Tunnen seurakunnan ?systeemit. Seurakuntaan pitäisi olla helppo tulla, tilaisuuksiin ja asioimaan. Puolangan seurakunnan toimintaa nro 43 22.10.2014 11 dokkaat esittäytyvät 7 8 Johanna juntunen Hei, olen Juntusen Johanna Puolangalta. Lieventää perheiden ja kaikkien ihmisten henkistä ja aineellista hätää ja puutetta. Hyvällä taloudenhoidolla on tuotettu riittävät itsenäisen ja kotoisan seurakunnan palvelut kaikille ikäryhmille. Seurakunnassa on monenlaista toimintaa, näin pieneksi seurakunnaksi hyvinkin monipuolista. Ystävällinen ja kunnioittava asenne toinen toiseemme luo lämpöä. 3. musiikki-, nuoriso-, lähetys-, aikuistyö). Olen kristitty tavallinen suomalainen, joten katson edustavani enemmistöä seurakuntalaisista. Että evankeliumin sisällöstä voisi tulla meidän jokaisen elämään arjen keskelle voima ja ilo. 3. Erityisen kiinnostunut olen talouden hallinnasta, mikä tulee olemaan seuraavankin valtuuston tärkeimpiä tehtäviä. kunnan parhaaksi. 9 Eero kemppainen 10 Jorma Kemppainen Vahvuuteni on taloushallinnossa ja kiinteistötoimessa, mutta myös seurakunnan hengellinen työ on minulle tärkeä asia. Jokapäiväistä elämääni kannattavat usko Jumalaan, Jeesukseen ja rukous. 1. Olin seurakunnan luottamustoimissa 1990- ja 2000-luvuilla toimien monissa eri tehtävissä. Haluaisin seurakunnan olevan läsnä puolankalaisen ihmisen pyhässä ja arjessa koko sen ajan, jota tämä vain haluaa mahdollisuuksiensa puitteissa. Työttömyys, sairaudet, elämän kriisitilanteet ja myös onnettomuudet luovat turvattomuutta ja ahdistusta. Kerhot ja pienryhmät ovat tärkeitä kohtauspaikkoja arjen keskellä, unohtamatta joka sunnuntaista jumalanpalvelustakaan. Lähipiirissä on muutaman viime vuoden aikana oltu yhteydessä seurakunnan kanssa kasteen, rippijuhlien, hautajaisten ja lasten kerhojen tiimoilta. 2. Toivoisin kotikirkon säilyvän väestön vähenemisestä huolimatta seurakuntien yhdistämispaineessa itsenäisenä. 3. Tykkään tehdä seurakunnan vapaaehtoistyötä, yksi työmuoto on ystävän käynti vanhuksen luona. 1. Mielestäni ihan hyvin. 2. Tämä ei olisi varmaan mahdollista ilman tiukkaa talouskuria ja pitkän tähtäimen suunnittelua. Työntekijöillä ei saisi olla liian kiire, että joutaisivat pysähtymään seurakuntalaisen kohdalla. 3. Tulevaisuudessa varmaankin vanhusten määrä kasvaa, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään. Toivon, että seurakunta saa ihmiset kiinnostumaan seurakunnan toiminnasta ja sen sanomasta. Pyrkinyt toimimaan resurssiensa mukaisesti keskivertoisen seurakunnan tapaan. 2. Olen ollut seurakunnan luottamushenkilönä yli kaksikymmentä vuotta valtuustosssa ja neuvostossa sekä eri johtokunnissa. Ensimmäisen vuoden olin val tuustossa vuonna 1991. Voin hyödyntää näitä ja tuoda todellista ihmisten elämää näkökulmaksi ja pohjaksi päätösten tekoon seurakunnassa. 24 Martti Turunen Olen toiminut kuluvalla vaalikaudella kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana ja osallistunut kirkkoneuvoston kokouksiin. Pidemmällä aikavälillä olen myös hoitanut puheenjohtajan tehtäviä kiinteistön ja irtaimiston työryhmässä, jolle on ohjeistettu erilaiset rakennus- ja saneeraustehtävät, sekä tehnyt kirkkoomme toiminnallisia kalusteita. 1. Talkootyötä olen tehnyt seurakunnassa laidasta laitaan. Seurakunta on hoitanut jumalanpalvelukset ja lakimääräiset teh tävänsä moitteettomasti. Seurakunnan työntekijät ovat työssä seurakuntalaisia varten. Harrastuksena vapaaehtoistyö ja rumpujen soitto. 1. Olen nyt ollut yhden kauden kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Tänä aikana minulle on vahvistunut käsitys, että minulla on annettavaa seurakunnalle. Haluan olla mukana palvelemassa Puolangan seurakuntaa sillä lahjalla, jonka Luojani on minulle suonut. 12 Arto Korkatti Olen 58 vuotias kirkonpalvelija (=suntion työt ym. Tällä hetkellä olen työssä Vaalassa vs. Olla tukena ja turvana ja tuoda toivoa vaikeuksien keskelle. Mielestäni seurakunta on toiminut hyvin ottaessaan huomioon eri ikäryhmät ja vammaiset ja muut. Seurakunta on minulle elämäntapa. Seurakunnassamme on ammattitaitoiset ihmiset palvelemassa meitä seurakuntalaisia. Toimin apulaispalopäällikkönä Kainuun pelastuslaitoksessa. Keskuudessamme on ihmisiä, jotka ovat arkoja itse ottamaan yhteyttä, mutta ilahtuvat, kun heidät kohtaa omassa ympäristössään. Haluan olla seurakunnan työntekijöiden tukena ja apuna heidän vaativassa tehtävässään sekä linkkinä seurakuntalaisten ja seurakunnan välissä. Kuntohoitaja/eläkeläinen. 1. Henkilökuntaa on arvostettu ja kannustettu. 2. ja konkreettista apua. Yhteisten asioiden kiinnostavuuden takia ja toimiminen omalta osaltani yhteistyössä kotiseurakuntani parhaaksi.. hyvin. kirkon työt), nyt työtön. Harrastuksiani ovat remontointi, liikunta ja erilaiset kodin askareet. 1. Itsearvionti on vaikea laji. 11 Pirjo-Riitta Kinnunen 22 Tuula Tolonen Olen asunut Puolangalla 21 vuotta. Olen erittäin rauhallinen ja tunnollinen. 20 19 Ritva moilanen Olen 67-vuotias eläkeläinen. Järjestää tiloja kokoontumisille ja osallistuu sivukylien tapahtumiin. 2. Haluaisin seurakunnan edistävän yksinäisten, vanhusten ja syrjäytyneiden nuorten auttamista ja tukemista. 3. Olen ollut seurakunnan työssä suntiona, haudankaivajana ja kiinteistötyössä
Ruijan (Finnmarkin) sa, mutta talvet sitä vastoin rannikot tarjosivat elinmah- leudompia Golf-virran ansidollisuuden kalastuksesta saa- osta, eikä kaamoskaan ole aitavan tuen turvin, vaikka olo- van niin pimeä kuin saattaisuhteet olivat ankarat. si kuvitella. Väki kuitenkin lisääntyi, Muun muassa turska ja ja norjalaiset kokivat häm- ruijanpallas olivat aikaisemmästyksekseen suomalais- min niitä kaloja, joita kyläsasutuksen alkavan vaikuttaa tä rahdattiin maailmalle. elokuuta aamuvarhaisella. Norjasta ?yliloikkarit. Jokaiselle asukkaalle riittäisi kaksi neliökilometriä elintilaa. Suurin osa inarilaisista saa elantonsa palveluammateista, muina elinkeinoina ovat vähäisemmässä määrin kalastus, poronhoito ja maitotilat. Erikoisuutena vielä mainittiin pienet, muun muassa matkamuistoja valmistavat nyrkkipajat sekä kullankaivuu. Varsinainen porotalous Inarinjärven seuduilla ei ole kovin huomattavaa, vaikka niin voisi kuvitella. ItäInarissa on kaksi suurempaa poronomistajaa, joilla lienee tuhansia poroja. Erotus- ja teurastusaikoina porot kuljetetaan lähemmäs asutusta. Saamelaiset ovat yleensä evankelisia kristittyjä lukuun ottamatta kolttasaamelaisia, jotka ovat ortodokseja. Herätysliikkeistä lähinnä lestadiolaisuus varsinkin LänsiLapissa on merkittävää, vaikuttihan liikkeen perustaja Laestadius Kaaresuvannossa kirkkoherrana. Aikoinaan ennen 1600-lukua risti ja rumpu jakoivat ihmismieliä ja -sieluja. Porottomien omakotiasukkaiden on aidattava pihapiirinsä huolellisesti. Saamelaiset EU on virallisesti tunnustanut saamelaiset alkuperäiskansaksi, jolla on erilainen geeniperimä kuin esimerkik- si suomalaisilla. Nykyään poronhoitajat liikkuvat heille määritellyillä alueillaan paimentamassa porojaan ja tarvittaessa toimittavat mönkijöillä poroilleen syötävää, ellei sitä tuntureilta saada riittävästi. Nää- de. Sevettijärven kyläyh- verkoilla ylävirtaan nouse- myös välietappina vaellettaesteisö on levittäytynyt usean via lohia. Siellä on, vieläkin kirjallisuudessa ja Nykyään koulujen opetusta ihme ja kumma, kaksi isoa lauluissa romantisoituna kohja ylioppilaskirjoituksia toteu- markettia, joiden tuotto tulee teena, olihan se Suomen ymtetaan saameksi, vaikka suo- 90-prosenttisesti norjalaisil- pärivuotinen sulana pysyvä men kieli on yleiskielenä saa- ta. Kuriositeettina mönjokea seuraillen E6-tielle nousevan automatkailun kohmainittakoon, että myös mei- (Tana Bru - Kirkenes). Asukkaita Sevetti- pyyntiä käytetään näytös- si kirjoitetuista suomalaisista järvellä on noin 200 ja Nää- luonteisesti vielä nykyäänkin paikannimistä. tarkoin määritellyillä ohjeilla Kalastuksesta tuli tärkein paikallisten perinteenä. elinkeino kyläyhteisölle, ehkä pienet puutarhamaiset peltoKveenit ja Pykeija tilkut kotitarpeiksi ilmensivät Pohjois-Norjaan Varangin- muotoutuvan kylän muuten vuonon alueelle aikanaan näl- puutonta maisemaa. Nuoremmat ovat en aikaan Inarebottenia eli jo unohtaneet suomen, elleivät Sevettijärvi - Näätämö Inarin polkua pitkin tulleet ole sitä erityisesti opiskelleet Sevettijärven ja Näätämön suomalaiset havaitsivat, mi- tai puhuneet kotona. alueet ovat Suomen valtion ten karhut kalastivat NäätäPykeija on tunnetuin suokolttasaamelaisille luovut- mönjoessa käpälillään lohia malaisten asuttama alue Vatamia alueita, kun heidät tu- rannalle heittäen. Alueen or- ja turvaamaan omat intressit vastahakoisempia luopumaan todoksikirkko on rakennettu rannikkoalueella. Porotalous tuli seudulle myöhään verrattuna esimerkiksi Enontekiön tunturisaamelaisten perinteiseen elinkeinoon. Inarin saamelaiset ovat aikaisemmin olleet kalastuksesta, metsästyksestä ja pienistä peltotilkuista sekä muusta luontaistaloudesta elantonsa saavia, eivätkä porotokkien mukana kulkevia niin kutsuttuja jutaavia saamelaisia. He liikkuivat talvikylästään Pielpajärveltä kesäpaikkoihinsa Inarin rannoille kalastelemaan, metsästelemään, marjastamaan ja keräämään luonnonantimia. Inarilaisten porokarjan määrät ovat yleensä pienehköjä muutamista kymmenistä 400 - 500 poron tokkiin. Karhunpesäkivelle kiipeäminen vetreytti sopivasti. asia Pykeijan suomalaisille. Huonoa oli se, että kylässä oli merkittävä armeijakeskittymä kaikkine lieveilmiöineen. helmikuu- joku retkeläisistä lohenkin meksi. Kesät Vakävuosia pakoon muuttaneita ranginvuonon rannoilla ovat suomalaisia kutsutaan kvee- viileämpiä kuin koti-Suomesneiksi. Erikoinen Kuitenkin siellä täällä pitni-, kelta-, vihreä lippu liehuu nähtävyys on Skoltefossen eli kin Finnmarkin aluetta voikolmen valtakunnan alueilla, Kolttaköngäs, jossa näimme daan tavata suomalaisasutusoletettavasti myös Venäjällä. Hyvää oli taas se, että Pykeijan kylää ei poltettu, kun kyläläiset avustivat saksalaisia aluksillaan vetäytymisvaiheen aikana vuonon yli Vesisaareen. Vesisaaren suurempi norjalaisten asutuskeskus sen sijaan poltettiin perusteellisesti. Nämä kielelliset alueet lienevät verrattavissa lähinnä Suomen murrealueisiin, sillä aivan poikkeuksellista vieraskielisyyttä ei ole, ovathan asuinalueet ja toimeentulon nimitykset lähes samanlaisia. Kolttasaamelaiset tulivat toisen maailmansodan rauhanteon jälkeen Petsamon alueen Suonikylästä ikivanhoille nautinta-alueilleen Sevettijärvelle ja Suomen puoleiselle Näätämön alueelle. Suomen valtio antoi heille pienen maatilkun ja rakennutti tuvan, jossa asua. Tunturisaamelaiset lähinnä Enontekiön alueella hoitavat poroeloaan, mutta jutaaminen on jäänyt vähäisemmäksi. Sevettijärvellä hassa 1920, ja norjalaiset arristi voitti kamppailun ja väki tutustuimme kotiseutumuse- velivat sen riittävän suomalaikastettiin. Kansallistunnon taustalla ponkaisevan kuohujen läpi vanhaa suomen kieltä taitaon tahto säilyttää eri saame- ylävirtaan ja kalasääsken tark- vat enää yli 40-vuotiaat henlaisryhmien omat elinalueet, kailevan taivaalta käsin mah- kilöt, elleivät ole kummaltajotka määriteltiin jo 1917 Nor- dollista saalista. kaan puolelta äidinkieleltään jan Trondheimissa. 1800-luvun nälkävuosi- norjalaisia. Näitä kastelampia on alueella kolttien aikaisem- sille, mutta kun asutus oli jo on Lapin alueella muutamia, paan elämänmuotoon. levinnyt laajemmalti Ruijan ehkä tunnetuin on PelkosenNäätämö sijaitsee Sevet- rannikoille, jotain piti tehdä. niemen Pyhätunturin Pyhän- tijärveltä pohjoiseen Norjan Petsamo toki muistetaan kasteenlampi Isossakurussa. Pitkän päivän kyydissä istuen ja jaloittelu-, kahvi- sekä ateriatauot pitäen saavuimme Inariin. Porotalous Inarissa Hyvin nukutun yön ja hotellin aamiaisen jälkeen meille retkeläisille bussimatkan ajaksi Lapin oloista tuli kertomaan matkailuopas Minna Väisänen. Sen tulipalon liekkimerta vanhemmat pykeijalaiset vieläkin muistelevat surullisena. Pykeijan kalastuselinkeino uhkasi loppua tai oli vaakalaudalla, kun Norjan eteläisimmillä vuonoilla ryhdyttiin viljelemään kassilohia ja markkinoimaan niitä ympäri Eurooppaa ja muuallekin lentorahtauksen tultua yleisemmäksi. Asukkaat keksivät, että laitetaan kylä asukkaineen myyntiin ja annetaan eniten tarjoavalle. Lähdimme noin 480 kilometrin matkalle. Talojen lyhyisiin räystäisiin eivät Jäämeren myrskyt pääse niin helposti käsiksi kuin pidempiin, eivätkä näin ollen irrottele kattoja. sekä tunturisaamelaiset olivat tämössä noin 40. JonUtsjoen kirkkoherra Arto Sep- Finnmarkin alueella. Jatkoimme matkaa Näätä- vienti- ja tuontisatama sekä men rinnalla. Inarin saamelaiset suhteellisen paikallaan pysyvänä väestönä omaksuivat kristinuskon ensimmäisten joukossa. Sompion metsäsaamelaiset Puolangalta lähdettäessä istumista tulee paljon ja on tärkeää pitää taukoja. Petsamo kuitenkin menedän lukiossamme on kirjoitet- tämönjoki saa alkunsa Seve- tettiin Neuvostoliitolle Pariitu jokin osa-alue saameksi. tin alueen Iijärvestä päätyen sin rauhanneuvotteluissa 1947. Saamelaisten oma puna-, si- Neidenfjordeniin. Tästä Norjan valtio heräsi ja päätti, ettei tällainen kaupanteko sovi varsinkaan, kun lähialueilta oli löydetty öljyä ja kaasua. Ra- kin verran lohiakin pyydettiin pänen on joillekin tuttu suo- ja täytyi kiireellä tarkistaa niiden nousuaikaan jokien mussalmelainen. Meille kerrottiin, että Inari on Suomen suurin kunta, jossa asukkaita on noin 6 800. Ilmeisesti kirkon suntio kehotti meitä pysymään valokuvatessamme hautausmaan poluilla, ettemme tallaisi siellä esiintyvää sinikukkaista kasviharvinaisuutta, Siperian karvaista sinilatvaa. Pykeijan rakennuskanta on norjalaistyyppistä omakotiasutusta. Tämän voi päätellä norjakalueelle. Nykyään saamelaisalueiksi Suomessa luetaan Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Suurin osa saamelaisista, noin 75 000, asuu Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueilla, Suomessa heitä asuu noin 9 000. Saamelaisten kielialueet Suomessa on jaettu inarin-, koltan- ja tunturisaameen, vaikka jyrkkää rajaa on vaikea määritellä. Hän nimitti riittävän kauas etelämmäk- suistoista. Saksalaismiehityksen ai- Utsjoen Mantojärven rannalla olevie itseään leikillisesti EU:n ylim- si tunturiylängölle ja perustaa norjalaisasutusta ja koulu- ka oli sekä huono että hyvä alueella on ollut parhaimmillaan 193 mäiseksi papiksi.. vastaisella rajalla. Huomasipa asioitaan saa toimittaa suotyin juhlamenoin 6. Kylälle myönnettiin elinkeinojen kehittämiseen runsaita avustuksia ja koulutustakin tehostettiin niin, että 24 oppilaan koulussa on nykyisin seitsemän opettajaa. Samaan aikaan näiden tehostamistoimien kanssa kalastajat hämmästelivät, kun pyydyksiin alkoi tarttua jättikokoisia kuningasrapuja, jotka olivat levittäytyneet venäläisten Murmanskin alueelle istuttamista pesuvadin kokoisista Kamsatkan ravun viljelmistä. Jotkut jälkeen lähelle entisiä asuinsi- tamassa eräänlaisilla heitto- jäivät, mutta kylää pidettiin jojaan. Puolangan seurakunnan toimintaa 12 43 22.10.2014 Inari, Pykeija, Utsjoki ja Sodankylä Puolankalaiset seurakuntaretkellä Lapissa Tämän vuoden seurakuntaretken tarkoituksena oli tutustua maamme pohjoisimpiin osiin ja Ruijan suomalaisten asuinsijoihin. Matka alkoi 27. Vanhan perinteen mukaan poroisännältä ei pidä mennä kyselemään porojen määrää - se olisi epäkohteliasta. Valtakuntien rajat suojataan poroaidoilla, jotta porot pysyisivät omalla puolella. Suomi sai perinteisistä seidoistaan ja 1950 ja pyhitetty Trifon Pet- Petsamon alueen Tarton raushamaaneistaan, mutta lopulta samolaiselle. palautetaan, mutta Venäjältä ei. Saamelaisalueilla esimerkiksi autoilla liikkuvilla täytyy olla tavallista tarkkaavaisempia, sillä Lapissa poroilla on vapaasti liikkumiselle suuremmat oikeudet kuin täällä etelämpänä. Pykeijalaisten kalastuselinkeino on pelastettu: rapujen raajoja kuljetetaan kaukoitään lentorahtina Kirkkoniemestä (Kirkenes). Pienellä kirkkomaalla kävellessä havaitsimme hautapaaseista suomalaisia nimiä norjaksi kirjoitettuina. On huomattava, että ta. Erikoisuutena ovat aidatut pihapiirit. Meitä matkalaisia oli kaiken kaikkiaan 46. Käännytystyötä ristin puoleen tehtiin Lappiin eri suunnista: etelästä Keminmaasta, pohjoisesta Norjasta ja Utsjoelta sekä lännestä Ruotsista käsin. vapaana virtaavan kirkkaan ta, ja hämmästellä täytyy, kun Kansallispäivää vietetään tie- veden kuohuja. Tätä suomalaisten sa muualle Finnmarkin alueelkymmenen neliökilometrin nimittämää käpälöintilohen- le. He näkivät ranginvuonon etelärannalla li asuttaa talvi- ja jatkosodan myös Näätämön koltat kalas- 1830-luvulta alkaen
Huikeiden näköalojen laajuutta edesauttoivat viime sotien jälkeen alueella tehdyt, ?Osaran aukeiksi. Nykyinen Inarin kirkko rakennettiin sodan jälkeen Ivaloon vievän tien varteen. Pielpajärvellä vietetään vuosittain juhannuskirkkoa sekä perhekirkkoa ja ulkoilukirkkoa pääsiäislauantaina. Monia pareja vihitään kesäaikana ja siellä vierailevat retkeläiset viettävät hartaushetken kiveliöiden läpi kuljettuaan. Siellä täällä esiintyvät kivineliöt kertovat omalla tavallaan alueella sijainneesta talvikylästä. rajana. Rakentamisesta kerrotaan, että hirret piti vedättää yksin kappalein Inarijärven rantametsistä rakennuspaikalle. Tämän jälkeen oli tilaisuus jaloitella lähiympäristössä ja tutustua alueeseen. Myöhemmin illalla ohjelmassa oli makkaranpaistoa hotellin lähellä vaelluspolun varrella olevassa kodassa. Päivän päätteeksi pidettiin iltahartaus Saariselän Pyhän Paavalin tunturikappelissa. Kappelin lähellä huomasimme suorakulmanmuotoisen kiviaitauksen. Paikallisille asukkaille lohenpyynti sallitaan paitsi varhain keväällä myös alkusyksystä. Alueen saamelaiset puhuvat Keminlapin saamen murretta, joka poikkeaa jonkin verran pohjoisempana puhutuista saamen murteista. Kemijärvellä oli sota-aikana suuri saksalaisten varikko ja sotilaiden keskittymä johtuen Sallaan, muuhun itäiseen Lappiin ja kauemmaksikin Vienan Karjalaan kohdistetuista sotatoimista. Puolangan seurakunnan toimintaa nro 43 22.10.2014 13 Sevettijärven kirkkomaalla on ortodoksihautoja, mutta myös Pielpajärven erämaakirkossa retkeläisillä oli kivisen kirkko- Sodankylän vanha kirkko on rakennettu 1689. Se on ollut myös talviteiden risteyspaikka Utsjoelta, Sompion suunnalta, Suonikylästä ja Kittilästä sekä Enontekiöltä tulleille kulkijoille. Sinne myös rakennettiin ensimmäinen kirkko perimätiedon mukaan vuosina 1646 - 1648. Kirkko ei ollut suuren suuri, mutta se täytti asujien tarpeet silloin, kun kiertävä pappi saapui paikalle Keminmaasta, Utsjoelta tai myöhemmin Kautokeinosta virkaa toimittamaan. Yhtenä vuorokautena viikossa heilläkin on täydellinen kalastuskielto. Tenojoen ranta-asukkaat elävät lohenkalastuksesta ja erilaisista siihen liittyvistä palveluammateista. Kemijärvi evakuoitiin 9.9.1944 ja se poltettiin kokonaan saksalaisten vetäytyessä kohti pohjoista. Syötteen kautta palailtiin Korentokankaalle Tulitaukoon, jossa nautittiin maittavat räiskälekahvit. Muutamia maitotilojakin Tenojoen rannoilla on. Nykyiselleen se on restauroitu 1952. Kirkon paimenten vaiheita kuvailtiin mielenkiintoisesti: esimerkiksi 1700-luvulla papit olivat nuoria. Museovirasto kunnosti aluetta 1970 - 1980-luvuilla ja herätti ajatuksen kirkkotupien jälleenrakentamisesta entisen ajan tyyliseksi. Inarissa pidettiin pieni palaveri seuraavan päivän ohjelmasta. rannalle keräämään laskuveden paljastamia simpukankuoria. Tenojoki - Nuorgam Matka jatkui Varanginvuonon pohjukan kautta Skippagurraan. Kotona Puolangalla kirkon pihassa olimme suunnitellun aikataulun mukaan. Kiitokset Hänelle, joka antoi retkemme sujua vaurioitta! Kiitokset retkemme suunnittelijoille, ohjaajille, kuljettajalle, eväiden laittajille ja ennen kaikkea mukana olleille kanssaretkeilijöille. Saksalaiset polttivat mitä niistä vielä oli jäljellä vetäytyessään Utsjoelta. Sieltä käännyimme Tenojoen (Teno - Teatsu - Tana) kaakkoispuolta kohti Suomen rajaa ja Nuorgamia. Teno on kuuluisa lohijoki, joka ei rauhallisena virratessaan muodosta järvialtaita, eikä siinä ole vesivoimaloita. Suomen ja Norjan raja kulkee joen syvintä uomaa noudattaen. Päättelimme kiviaitauksen toimivan pyhitettynä uurnahautausmaana. Kotimatka Lähes 540 kilometrin kotimatka tuntuu pitkältä, mutta taukoja pitäen ja matkavirsiä laulellen se sujuu vaikeuksitta. Ensimmäinen tauko pidettiin Sodankylän vanhalla kirkolla. Palvellessaan pohjoisen seurakunnissa he saivat laskea virkavuodet kaksinkertaisesti hyväkseen ja näin ollen pääsivät eläkkeelle melko nuorina. Kirkon esittelyn jälkeen retkeläiset laskeutuivat kirkonmäeltä alas Mantojärven rantaan kirkkotuville, jotka ovat olleet asumiskäyttöön tarkoitettuja tupia tai kammeja sekä aittoja ja vajoja. Markkinoiden, kirkkopyhien, veronkannon, käräjien ja kaupankäynnin aikaan laajalla ympäristöalueella asuvat perheet tulivat kirkolle. Kirkkotuvissa yövyttiin tai niitä pidettiin välietappina matkatessa paikasta toiseen. Liikenneolojen parannuttua kirkkotupien käyttö väheni ja ne pääsivät pahoin rapis- tumaan. tietyllä ominaisuutta kuvaavalla etuliitteellä. Jotta ne eivät olisi takerrelleet vetouralla olleisiin kivikoihin, hirren pää veistettiin jalaksen muotoiseksi, että poro sai sen vedetyksi rakennuspaikalle. Kirkko korjattiin nykyiseen asuunsa vuoden 1846 tienoilla ja ilmeisesti sitä on myöhemminkin restauroitu. Hautausmaata kirkon ympärillä ei ole koskaan ollut poiketen tuon alussa olleen teemarunon sanomasta, vaan vainajat on haudattu ammoisista ajoista asti järvien saariin petoeläinten tuhotöiden estämiseksi. Varsinaisessa jumalanpalveluskäytössä kirkko on toiminut 1800-luvun loppuun saakka, jolloin alettiin rakentaa 1940 pommituksissa tuhoutunutta kirkkoa. Alttaritaulu ?Ehpolun kuljettuaan hartaushetki. joitain evankelisluterilaisia hautoja. toollinen. Kemijärvi oli 1600-luvulla Lapin ja ?Lannan. Museokierroksen päätyttyä Pielpan-vaeltajat ja Inarijärven-risteilijät tapasivat Siidan pihalla ja lähdimme kohti Saariselän tunturipäitä. Saariselkä Noin sadan kilometrin ajelun jälkeen alkoivat Saariselän tunturiylängöt. Osa meni tarkastelemaan ympäristöä ja laskeutui portaita ?Jäämeren saunan. Tutustuimme maisemiin tuuliselta Kaunispäältä. Vanha kirkko rapistui ja lahosi paikalleen joko seurakuntalaisten en muutaman kirkkotuvan ja kammin ylläpidosta huolehtii Kirkkotupayhdistys. bussimme ikkunasta. Suomalaisen hyvinvoinnin nousuhuumassa alueelle on kohonnut paljon erilaisia rakennelmia. Suurin mitattu syvyys on noin 90 metriä Vasikkaselän painaumassa, kun järven pituus on 80 kilometriä. Ainoana rantautumispaikkana oli muinainen seitakivi tai kalliosaari Ukonkivi, jossa joku retkeläisistä taisi kuulla korvissaan noitarummun kuminaa. Risteilyn jälkeen tutustuttiin saamelaismuseo Siidaan, joka on samalla Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus. Suomen Ladun retkeilykeskuksessa Kiilopäällä nautitun lounaan jälkeen majoituimme hotelli Riekonlinnaan, joka ainakin omasta mittakaavastamme tarkastellen on melkoinen pytinki. Puo- livälissä vaelluspolkua on Puntsijärven laavu taukopaikkana. Suuria koskia tai vesiputouksia Tenojoessa ei ole: rajalta länteen päin noin viiden kilometrin päällä oleva Alaköngäs voidaan ehkä mainita. Kalastusveneet oli vedetty rannalle, koska lohenpyynti ulkopaikkakuntalaisilta oli lopetettu 20.8. Nykyään alueella ei ole kirkon ohella juuri muita rakennuksia kuin retkeilijöille tarkoitettu päivätupa ja nuotiopaikka varusteineen. Matkaa lähtöpaikalta Pielpalle on polkua pitkin 4,5 kilometriä suuntaansa. kirkkoherra Pentti Tepsan kertomana. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Martti Turunen. Maidot viedään tankkiautoilla Ouluun, josta ne tulevat purkitettuna takaisin paikallisiin kauppoihin. Utsjoki Nuorgamissa matkamme jatkui Utsjoelle, jonka kirkko oli aikanaan pitäjän keskuspaikka, mutta on nykyään vähän syrjässä kylän keskustasta, koska saksalaiset vetäytyessään Suomesta polttivat kylän kirkon ympäriltä. Historian saatossa Utsjoella on ollut useita kirkkoja, joita vainolaiset ovat polttaneet ja jopa kesken jumalanpalveluksen teljenneet oven ja sytyttäneet kirkon tuleen. Aikanaan Utsjoki kuului Kautokeinon seurakuntaan, josta se erotettiin 1747 ja Inarin seurakunta liitettiin Utsjoen seurakuntaan. Alkuperältään hirsinen kirkko on saneerattu nykyiseen asuunsa 1992 - 1995, jolloin paanukate uusittiin ja ulkoseinät laudoitettiin. Meille esiteltiin myös Kemijärven kirkkoa ja seurakuntaa vt. on tukholmalaisen Petter Bengströmin maalaama. Osa retkeläisistä suuntasi paikalliseen kauppaan tuliaisia ostamaan. Sen porttiaukon pielessä olevaan isokokoiseen kiveen oli kiinnitetty nimikylttejä, joissa oli syntymäja kuolinaikoja. Seurakuntalaisia on alle 7 000. Kemijärveltä jatkettiin kotimatkaa Posiolle, jossa Pentikin posliinimyymälästä ostettiin viime hetken kotiinviemisiä. Sen suunnittelijana mainitaan tukholmalainen Andreas Abraham Helander. Tämä kirkko toi erämaahan Ruotsin kirkon kaltaisen arkkitehtuurin, joka tänä päivänä on vielä nähtävänä esimerkiksi alttarin edessä olevine koristeellisine pylväineen ja rakenteiden maalauksissa käytettyine ootrauksineen. Kirkko on hirsirakenteinen ja vuorattu laudoituksella. Reissuun taukoineen edestakaisin aikaa kului meiltä neljä tuntia. Omana kokemuksena sanoisin, että tuolla retkellä pitää olla hyvät vaellusjalkineet, sillä kivikkoinen ja puun juurien sekä monien vaeltajien kuluttama polku on epätasainen. Inarinjärven risteily Suurin osa matkalaisista lähti Inarinjärvelle katamaraaniristeilylle, jonka aikana tutustuttiin Suomen kolmanneksi suurimman järven näkymiin. Paikkaansa ei pidä se tieto, joka Inarinjärvi-laulussa sanotaan lappalaisesta, kun tämä mittasi järven syvyyttä köydellä: ?Niin syvä on kuin pitkäkin.. Sotaromua löytyy yhä edelleen Kemijärven alueelta. Nykyinen kirkko valmistui 1950. Jostain syystä alueen tunturinyppylät on nimitetty ?päiksi. Sankarihautausmaan patsas on kuuluisan Kalervo Kallion suunnittelema ja veistetty punaisesta graniitista 1956. nimitetyt hakkuut. Kiertelimme tarkastelemassa ?Saariselän kaupunkitaajamaa. Eurot käyvät, mutta vaihtorahat tulevat Norjan kruunuina, jos kaupassa ei ole vaihtokassaa euroina. Suurin osa retkeläisistä lähtisi Inarinjärven risteilylle ja tutustumaan saamelaismuseo Siidan näyttelyihin, pienempi osa lähtisi vaeltamaan Pielpajärven erämaakirkolle. Pielpajärven erämaakirkko ?Vanha kirkko yksin erämaassa / lasit rikki, ovet tuskin haassa / nurmen alla seurakunta maatuu / vanhus vuottaa, koska itse kaatuu.? Vapaasti tulkittu runonsäe Yrjö Kilpisen Tunturilaulujateemasta. Meitä patikoijia lähti matkaan kahdeksan retkeilyhaluista henkilöä, jotka halusivat nähdä erämaakirkon. Pielpajärven alue on ollut vanhastaan Inarin saamelaisten talvikylä. Alkuperäisiä tupia 30-luvulla yli 20. vähäväkisyyden tai paikallaan asuvan papin puutteen takia. Kirkon historiatietojen mukaan inarilaiset osasivat hyvin kristinopin tiedot. Uutta kirkkoa suunniteltaessa esiin nousi jo tuolloin nykyisen Inarin kirkkoa lähellä oleva Juutuanjoen törmä, mutta suunnitelma ei mennyt läpi, koska Pielpajärvi oli siihen aikaan asujainten ja sen ajan talviliikenteen keskeisin paikka. Kirkko valmistui Pielpajärvelle 1760. Nykyistä kirkkoa alettiin rakentaa 1850 ja se valmistui kolme vuotta myöhemmin
Muistolehtoon kätketyn vainajan omaisille koituu kuluja yhteensä sata euroa. - Mikäli tuhkauurna sijoitetaan sukuhautaan, kuten aika usein tehdään, seurakunta laskuttaa hautapaikasta ja uurnan kaivamisesta yhteensä 55 euroa, Juntunen selvitti. Tuhkauurnaa käyttämällä sukuhautojen käyttöä voidaan jatkaa. Monet perheet valmistavat itse tarvittavat uurnat, jotka voidaan koristella valoku- leen että koko hänen perheelleen lausumme hellät ja sulimmat kiitokset, toivottaen onnea heidän uuteen edesottamiseensa, jossa tarkoituksessa suljemme heidät kaikkivaltiaan Jumalan armahtavaisen armon ja hyvyyden huostaan. Erittäin olisi syytä muutamilla yksityisillä henkilöillä, jotka hänen hyvyytensä hedelmistä suurimman osan saivat nauttia, kiitoksella häntä muistaminen. Nyt kuuluu tulevan väli-aikaiseksi kirkkoherraksemme Oulusta v. me täydellä todella työskenmarraskuuta 1876: teli, jolla ajalla sanoi hänellä olleen paljon huolen-hetkiäPuolangalta, 26 p. kin, vaan samalla sivussa salokak. noi nauttineensa ilon pisaroiK irk koher ram me J. Helsingissä tuhkataan 82 prosenttia vainajista. Suomussalmen seurakunnassa tuetaan polttohautausta. Koneellinen kaivuutyö tulee seurakunnalle ostopalveluna, ja siitä on vastannut vuodesta 1999 lähtien yrittäjä Jorma Riipi. Lindbäck, ja olkoon hänkin tervetulemaansa! Vuoden tulosta, rukiista, ohrista ja heinistä, emme ole saaneet kehuttavaa, vaan keskinkertaisen sadon; potuista, nauriista y.m. He pyrkivätkin olemaan ennen kaikkea kuuntelijoita vaikeassa tilanteessa. - Mehän olemme palveluammatissa, joten koetamme palvella seurakuntalaisia parhaan kykymme mukaan. Neuvotaan, jos on tarvis, ja viedään tilannetta läpi. Se on kuitenkin omaisille ainutkertainen tilanne. Omaisten suru koskettaa myös Tervosta ja Karhua. Etenkin yllättävät tilanteet kuten nuoren ihmisen kuolema tuntuvat pahalta. - Eihän sivullinen ihminen silti voi tietää mitenkään esimerkiksi lapsen kuollessa, miltä se menetys tuntuu, Tervonen toteaa. Omaisten kohtaaminen ei usein pääty hautajaistilaisuuteen, vaan Tervonen ja Karhu ovat heidän kanssaan tekemisissä myöhemminkin. - Hautausmaalla satutaan usein vastatusten, ja jonkin aikaa samoja ihmisiä voi nähdä päivittäinkin. Vainajan tuhkat voi haudata uurnassa tai silkkipussissa maahan tai sirotella tuuleen muistolaatan viereen. Seurakunta hankkii vainajan nimellä kaiverretun messinkilaatan ja asentaa sen muistokiveen. K-nen (Juho Kyllönen) Seurakunnan uutisia 1870-luvulta Oulun Viikko-Sanomat 4. Tuhkausten yleistyessä perinteisiä hautausmaita ei jatkossa ole tarvetta perustaa. Puolangan seurakunnan toimintaa 14 43 22.10.2014 Hautausmaan rauhaa ei rikota hautaa kaivaessa Laura Heikkinen Puolangan seurakunnassa hautausmaista ja hautausasioista vastaavat suntio Kari Tervonen ja hautausmaatyöntekijä Voitto Karhu. Talvella haudankaivaminen teetättää muutenkin enemmän työtä, kun routainen maa pitää ?piikata. F. ennen kuin varsinaista kaivamista on edes mahdollista aloittaa. Työpäivät voivat venyä hyvinkin pitkiksi, joten joustonvaraa on oltava. Haudankaivuussa ei myöskään ole säävarausta. Seurakunnan päättäjät ovat tehneet kolmisen vuotta sitten päätöksen ryhtyä maksamaan vainajan tuhkaamisesta aiheutuvia krematoriokuluja. - Suomussalmen vainajista tuhkataan vuosittain noin kymmenen prosenttia. Samalla säästyy kuntien rahaa, sillä uusien, perinteisten hautausmaiden perustaminen on erittäin kallista. Toisin silloin touko kasvoi Mikko Moilanen on koonnut Puolangan kylää koskettavia lehtikirjoituksia. Lähteenä on käytetty Kansalliskirjaston verkkosivuilta löytyvää digitoitua sanomalehtiaineistoa (http://digi.kansalliskirjasto.fi/index.html). Aineistoa on kerätty myös Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun yliopiston mikrofilmikokoelmista.. Välillä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa ja välillä rassataan ruohonleikkuria, Voitto Karhu havainnollistaa. Karhu ja Tervonen vastaavat Puolangalla myös haudanhoitosopimuksista. Työssään he ovat usein ensimmäisiä, jotka ovat tekemisissä omaisten kanssa pian kuolemantapauksen jälkeen. Vuonna 2012 Suomessa tuhkattiin 44 prosenttia vainajista. Varsinkin suurissa kaupungeissa tuhkaaminen on yleistä. Siinä näkee, miten aika auttaa: suru ei unohdu, mutta sen kanssa oppii elämään. Ei yhdelläkään sanalla Thauvon, joka on kutsuttu hän viimme puheissaan osoitIin pitäjääseen kirkkoher- tanut tyytymättömyyttään raksi, piti täällä t.k. hyvin hyvän. Rukiin laihot ovat ylipäänsä aivan kiitettävät. Heidän toimenkuvaansa kuuluvat myös muun muassa jumalanpalvelusten ja muiden seurakunnan tilaisuuksien kuten vihkiäisten, valmistelu sekä kiinteistöistä huolehtiminen. Hautaukset ja niihin liittyvät järjestelyt työllistävät Tervosta ja Karhua työmuotona nykyisin eniten jo Puolangan ikärakenteenkin takia. - Oman seurakunnan jäseniä kuolee vuodessa yleensä määrällisesti 50 ja 60 välillä. Muualta tulleita, jotka ovat aikoinaan täältä lähteneet, mutta jotka haudataan omaan syntymäseurakuntaan, on noin 20. Muualla kuolleiden vainajien tuhkauurnia kätketään sen sijaan aika paljon sukuhautoihin. Tuhkaus on kuitenkin yhtä laillista kuin arkkuhautaus. Joko Tervonen tai Karhu on aina mukana haudan kaivamisessa. Joustonvaraa on oltava Kari Tervonen ja Voitto Karhu tulivat molemmat töihin Puolangan seurakuntaan likimain 12 vuotta sitten. Olisi vieläkin kirjoittamista, vaan kiire ajaa takaa, kuin hilkkari; niin ei siis veikot kuin onnea eloonne; - sitä toivoo veikkonne ?Laiha poika?. J. Väkeä saapui hyvin kä sanoi painavansa hellään runsaasti kuulemaan hyvästi- ja rakkaaseen muistiin kaikki jättöpuhetta, joka tosin olikin seurakuntamme jäsenet. Isoovaiset hän ravitsi ja turvattomat huoneeseensa otti. 22 päivä- täällä olostaan. Joista kaikista sekä itsel- villa tai koristemaalauksin. Uurnan täytön ja sinetöinnin hoitaa kuitenkin aina alan ammattilainen. Tuhkaus muuttaa hautauskulttuuria. J. F. Hautausmaan vanhan ja uuden osan välimaastoon suunniteltuun muistolehtoon ei ole vielä kätketty yhdenkään seurakunnan jäsenen tuhkauurnaa. Keskimäärin Puolangalla on siis vuodessa yksi hautaus viikossa, Tervonen ja Karhu kertovat. Hautauksia tehdään Puolangalla pääasiassa nykyisin Huosiusniemeen, neljälle sivuhautausmaalle taas muutaman kerran vuodessa. Huosiusniemessä haudan kaivuutyö suoritetaan koneellisesti, muualla se tehdään käsin. Kyllä se lämmittää nähdä, että ihminen selviää elämässä eteenpäin, Tervonen ja Karhu pohtivat. Yrittäjä Jorma Riipi ja suntio Kari Tervonen Omaisten suru kunnioittavat hautausmaan koskettaa rauhaa myös silloin, kun Kari Tervonen ja Voitto Karhauta kaivetaan hu ovat myös ne henkilöt, joikoneellisesti. Vainajien tuhkaus yleistyy Rauni Räisänen Huosiusniemen hautausmaahan on haudattu vainajia noin 120 vuoden ajan. Toerinomaisempi kuunnella. Päin vastoin nä lähtösaarnan; ja siitä seu- hän kaikissa suhteissa osoitti raavana maanantaina lähti jo ystävällistä kiitollisuutta, sematkaan. Työssään he pitävät etenkin sen monipuolisuudesta. - Tämä on vaihtelevaa työtä: ei tarvitse pöydän takana istua koko päivää papereita pyörittelemässä, vaan on monenlaista. past. Sulan maan aikaan oman haasteensa etenkin Huosiusniemessä antaa hiekkaperäinen, helposti vajoava maaperä. Kari Tervonen tähdentää, että koetinkivistä huolimatta hautausmaalla työskennellessä, hautaa koneellisesti kaivaessakin, on tärkeää kunnioittaa paikan henkeä. - Sitä rauhaa, mikä siellä on, ei saisi rikkoa. den kanssa omaiset keskustelevat ja sopivat hautaukseen ja hautajaisiin liittyvistä käytännön asioista. Mahdolliset hautajaiset tai muut tilaisuudet määrittävät hyvin pitkälti sen, mitä heidän työviikkoonsa milloinkin kuuluu. takin. Koska vainajat poltetaan Kajaa- nin seurakunnan Valon kappelissa, Kajaanin seurakunta laskuttaa Suomussalmen seurakuntaa vainajan tuhkaamisesta 125 euroa, kertoi talouspäällikkö Rauno Juntunen. Suomussalmen seurakunta on hankkinut muistolehtoon muistomerkin tuhkatuille vainajille. Hänellä oli kaikkia kohtaan ilman mitään erotusta armeliaan ja hellän isän sydän; erinomattain ei hän väsynyt köyhiä, orpoja ja turvattomia hoitamasta ja korjaamasta. 6 ½ sin hän ei kauvan ollut täällä vuotta hän seurakunnassam- seassamme, vaan kauvan on säilyvä muistissamme hänen täällä olonsa ja vaikutuksensa. Hän ei ollut ainoastaan henkisellä alalla hoitajamme, vaan hän oli sivussa maallisissakin asioissa ohjaajamme ja hyvällä esimerkillä edelläkäviämme. Miehet muistelevatkin kaivaneensa joskus hautoja jopa 40 asteen pakkasissa
KaupanPhone päälle 8DNA Welho MatkaTV, jonka tilaus on23.9.2014 voimassa Windows älypuhelimilla. Tarjous voimassa toistaiseksi. DNA Welho MatkaTV-sovellus toimii älypuhelimilla asti. Lisätiedot www.dna.fi ja tableteilla, joissa on iOS tai Android - käyttöjärjestelmä sekä Windows Phone 8 älypuhelimilla. Esimeriksi koirille löytyy huomioliivejä. 4,95 ?/kk kaupan päälle. Norm. 3,90 ?). (norm. Etuulkomailla poistuu liittymävaihdon yhteydessä eikä Asiakkaat koske vaihtoa Käyttö erillisen hinnaston mukaisesti. saa-DNA Pro, DNA Rajaton tai DNAajankohtaista Äly -liittymistä. Enimmäisnopeus Mbit/s on saavutettavat tietoa DNA:n ja sen 21 yhteistyökumppaneiden vissa rajoitetusti 3G-verkossa (norm. Samalla saatiin tehdä tuttavuutta itse yrittäjän kanssa. - Oli kiva tulla käymään, kun en ole ennen käynyt muuta kuin piipahtanut. Tästä muistutti viime torstaina Puolangan liikenneturvallisuustyöryhmän pitämä tempaus, joka yllätti monen työmatkalaisen iloisesti aamuhämärissä. Kainuun liikenneturvallisuustyöryhmän kanssa yhteistyössä järjestetyssä tapaht u massa aamuaikaan kulkeneille jaettiin pyörän valoja ja heijastimia, mikäli niille oli tarvetta. Puolangan liikenneturvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Leila Holapan mukaan tapahtumasta ei tiedotettu etukäteen, vaan sillä haluttiin yllättää - aivan kuten liikennekin voi tehdä. Torstaina jaetut pyöränvalot hankki Sito työryhmän varoilla, kun taas heijastimet lahjoitti Puolangan Osuuspankki. Nyt sain rauhassa katsella tuotteita. vaihteluväli 0,4 . Lisätiedot www.dna.fi Ouluntie 1, Puolanka. Liittymän kuukausimaksu sisältää kotimaan normaalihintaiset puhelut, teksti- ja multimediaviestit sekä tiedonsiirron. 4,95 ?/kk DNA:n liittymäDNA:n asiakkaille liittymä- asiakkaille Vinkkejä heijastimen käyttöön Anna heijastimen heilua. Riippuva heijastin kannattaa kiinnittää polven korkeudelle niin, että se pääsee vapaasti heilumaan. Ranne tai kyynärvarsi on hyvä paikka stretch- tai jousiheijastimelle. Parempi liikaa kuin liian vähän. Tuotteet olivat nätisti esillä, samoin kuin hintatiedot, eräs naisasiakas kehui ja piti tuotetarjontaa monipuolisena. - Lisäpisteet annan vielä siitä, että tuotteet olivat luomutuotteita ja pääosin lähiseudul- ta. 3,90 ?). Tarjous voimassa 23.9.2014 asti. Naisten tekemiä käsitöitä oli myös mukavasti esillä. Heli Harju piti tutustumispäivää hyvin onnistuneena ja mukavana hänenkin kannaltaan. (norm. Videopuhelut kotimaassa 0,20 ?/ DNA Etu Rajaton 3G liittymävaihdon 19,80 ?/kk/12 kk ajan (norm. ei määräaikaisuutta. Avausmin. poistuu yhteydessä eikä29,50 koske?/kk), vaihtoa DNA Pro, DNA Rajaton tai maksu . Vierailun ja tutustumisen aikana naiset saivat tietoa yrityksestä ja siellä myynnissä olevista tuotteista. 15 Mbit/s). tuotteista, asiakaseduista ja tarjouksista (SMS/MMS/sähköposKäyttö ulkomailla erillisen hinnaston mukaisesti. Asiakkaat saati). Kaupan päälle DNA Welho MatkaTV, jonka tilaus on voimassa vat ajankohtaista tietoa MatkaTV-sovellus DNA:n ja sen yhteistyökumppaneiden toistaiseksi. DNA Welho toimii älypuhelimilla tuotteista, asiakaseduista tarjouksista ja tableteilla, joissa on iOSjatai Android - (SMS/MMS/sähköposkäyttöjärjestelmä sekä ti). Paula Kyllösen ja Anneli Karjalaisen lisäksi tempauksessa heijastimia ja valoja jakoivat Pauli Syrjänen, Seppo Tolonen, Sami Haapalainen ja Leila Holappa. Liikenneturva set tiellä liikkujat huomaavat pyöräilijän. 29,50 ?/kk), ei määräaikaisuutta. sekä vaihteluväli 0,4 . Yrittäjä kertoi leppoisaan tyyliin esillä olleista tuotteista. Naisyritysten avointen ovien päivää pidettiin monissa Kainuun kunnissa. Järjestelyihin osallistui myös Liikenneturva ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sami Haapalaisen avustaessa tempauksen organisoinnissa. Lain mukaan polkupyörässäkin on oltava valo, jotta toi- Pirjo Hyttinen sai näkymistempauksesta mukaansa heijastimen syyspimeän varalle. Tapahtuman tarjoilusta huolehtivat Keskustanaiset. - Haluamme tuoda esiin naisyrittäjiä ja heidän merkitystään maaseudun palvelujen kehittäjinä. Liittymän kuukausimaksu sisältää kotimaan normaalihintaiset DNA Äly0-liittymistä. Enimmäisnopeus 21 Mbit/s on saavutettapuhelut, teksti- ja3G-verkossa multimediaviestit tiedonsiirron. kotimaassa 0,20 ?/ vissa rajoitetusti (norm. 08 6532 200 Uutiset netissä: puolankainfo.fi Naiset tutustuivat naistenpäivänä Helin yritykseen Rauni Räisänen Kansainvälisenä maaseudun naisten päivänä vieraili naisväkeä Heli Harjun Kainuun Herkut -yrityksessä sankoin joukoin. Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeässä tai hämärässä kulkevan. Ole moniulotteinen. Talutushihnaan kiinnitetty heijastin puolestaan auttaa erityisesti pyöräilijöitä huomioimaan hihnan. Kaukovaloilla ajava autoilija näkee pimeällä tiellä heijastinta käyttävän jopa 300 metrin päästä. Puh. Muista, että heijastimetkin kuluvat ja ne on syytä uusia aika ajoin. Muista varustaa myös lemmikkisi. Avausmaksu 0 . Valon puuttumisesta voi saada sakot. Tapahtuman aikana liikkeessä kävi kymmeniä henkilöitä. - Mikä etten järjestäisi samantyylisen tapahtuman toistekin, Harju sanoi myönteisestä kokemuksestaan. Tutustumispäivän takana oli Keskustanaisten Kainuun piiri ja paikallisyhdistys yhdessä yrittäjän kanssa. Lähivaloilla ajava havaitsee heijastinta käyttävän jopa kolme kertaa kauempaa kuin ilman heijastinta liikkuvan. DNA Rajaton 3G 19,80 ?/kk/12 kk ajan (norm. Tapahtuman tavoitteena on tuoda esille maaseudulla toimivia naisyrittäjiä ja heidän yrityksiään. Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet auttavat autoilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan myös leveyssuunnassa. Varmista, että hankkima- Kunnon verkko Kunnon verkko kuuluu syksyyn kuuluu syksyyn si heijastin on CE-hyväksytty. Heijastimien ja pyörän valojen käyttökausi alkaa syksyn pimetessä ja jatkuu alkukevääseen asti. 6 ensimmäistä kuukautta 6 ensimmäistä kaupan päälle. kuukautta Norm. Naisyrittäjät tahtovat jäädä monta kertaa vähemmälle huomiolle, Tuulikki Moilanen mainitsi tapahtuman tavoitteesta. Yrittäjä Heli Harju (takana vasemmalla) esittelemässä luomua olevia vilja- ja marjatuotteita asiakkaille, joita kiinnosti tuotteiden alkuperä ja terveellisyys. Palvelemme: ma-pe klo 9-17. nro 43 22.10.2014 15 Näkymistempaus muistutti heijastimen ja pyörän valon käytöstä syyspimeällä Laura Heikkinen Syyspimeällä on tärkeää huolehtia omasta näkyvyydestään etenkin, jos kulkee pyörällä tai kävelemällä. 15Videopuhelut Mbit/s). min
Tapahtumassa oli mu- paikoissa kuten Puokion työkana myös vanhusneuvoston väentalolla. puheenjohtaja Eero Huusko. Kaikkiaan noin tunnin Yläkerrassa sijaitsevassa mittaista esitystä eteenpäin yhteistilassa oli tunnelmaa, tahditti toivelauluna esitetty sillä esitystä tulivat kuuntele- Metsäkukat, ja Arvon mekin maan lähes kaikki palveluyk- ansaitsemme laulettiin yhsikön asukkaat yhdessä hoita- teislauluna. jien kanssa. Lauri Heiskasen esiintymiLauri Heiskanen soitti hai- nen sai paljon kiitosta, ja vastarillaan muun muassa Puo- taavia esityksiä toivottiin nählangan könkäät ja vaarat, jo- tävän jatkossakin. Metsäpalvelu Karhun toimistolla vietettiin toissa perjantaina Metsään.fi-päivää, jossa tutustuttiin metsänomistajille tarkoitettuun Metsään.fisivustoon. HaitariVanhustenviikon arkiohjel- musiikki muistutti asukkaita man päätti Lauri Heiskasen menneistä ajoista, jolloin tansmusisointi terveyskeskuk- sin pyörteisiin antauduttiin sen palveluasumisen yksi- monissa lähialueiden tanssikössä. Tiedonkeruu palvelua varten etenee kuitenkin vaiheittain, eivätkä kaikki metsäalueet ole vielä mukana sivustolla. Puolangan eteläosien kuten Väyrylän, Kotilan ja Puokion tiedot valmistuvat ensi kevään aikana, kun taas pohjoisosan alueet tulevat tämänhetkisen arvion mukaan palveluun vuonna 2017. - Metsäkeskus on yhteydessä metsänomistajiin heti, kun heidän tietonsa ovat käytettävissä, Kaisa Laitinen lupasi. Perjantaina Metsäpalvelu Karhun toimistolla vierailleet Reijo ja Pirkko Holappa olivat tulleet tutustumaan palveluun, vaikka heille sen käyttö onkin ajankohtainen vasta muutaman vuoden päästä pohjoispuolen tietojen lisäämisen myötä. - Hyvin saatiin tietoa asiasta. 16 43 22.10.2014 Haitarinsoitto innosti muistelemaan menneitä Metsänomistajia opastettiin Metsään.fi-palvelun pariin Laura Heikkinen Lauri Heiskasen haitarinsoitto toi kuuntelijoiden mieliin muistoja menneisyydestä. Marika Sutinen ka innosti osan kuulijoista tanssahtelemaankin. Kyseessä on kaksi vuotta sitten käyttöön otettu sähköinen asiointipalvelu, jonne Metsäkeskus kerää yksityisille metsänomistajille tietoa heidän omistamistaan metsistä. Puolankalaisia metsänomistajia palvelun pariin opastamassa ollut Metsäkeskuksen asiakkuusasiantuntija Kaisa Laitinen kertoi sivustolta löytyvien tietojen olevan hyvin samantyyppisiä kuin metsäsuunnitelmissa. - Siellä näkyvät esimerkiksi kaikkien alueiden puustotiedot, yhteenvedot puuston kokonaismääristä, keskitilavuudesta ja pinta-alasta. Ihmeelliset ennätysvideot, 19.30 Vino Show, 20.57 Keno. 21.00 Captain America (12, toimintaseikkailu, USA 2011, o: Joe Johnston), 23.30 SM-liigan viikkomakasiini. 24.00 Nelonen Pro: Moor Gääs, 0.30 Haapasalo Goes America, 1.30 NCIS Rikostutkijat, 2.25 Pelkokerroin 2.0 (12), 3.25 Eriskummalliset rikokset. Yle Teema 10.00 Pohjoiseen tyyliin, 10.55 Pina (2011). 12.35 Jón Kaldal - islantilaisten kuvaaja,. Romero). 0.35 Toinen ovi (o: Tita Jänkälä, 2009). 1.00 Nainen Son La?sta (o: Rostislav Aalto, 2010). Sunnuntai 26.10.2014 Yle TV1 8.00 Yle Uutiset, 8.05 Avara luonto. 9.00 Yle Uutiset, 9.05 Aamusydämellä, 9.55 Yle Uutiset, 10.00 Rakas isä, 11.00 Yle Uutiset ja Viikko viitottuna, 11.15 Luontoretkellä, 11.45 A-studio. 12.15 Kaikkea kaupan, 12.45 Sydämen asialla, 13.35 Akuutti, 14.05 Kiehtova maailma: Koti aavikolla. 15.00 Yle Uutiset ja News, 15.15 Vielä virtaa, 15.45 Historia: Operaatio Jalkajousi, 16.50 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä ja Uutiset, 17.10 Inhimillinen tekijä. 18.00 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 18.15 Putkiremontti, 18.45 Kriminalisti (12), 19.45 Arto Nyberg, 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.05 Kotikatsomo: Tehdas, 21.55 Syrjäinen maa (16), 23.30 YleLeaks, 23.45 Ykkösaamu. Yle TV2 7.45 Unna Junná, 8.00 Pikku kakkonen, 8.03 Niksi-Nella, 8.09 Viiru ja Pesonen, 8.22 Pusse, 8.35 Jari ja Kari, 8.46 Petteri Kaniini. 9.00 Galaxi, 10.00 Uusi päivä, 11.25 Pan Am (12). 12.10 Erätulilla, 12.40 Urheiluviikonloppu, 12.50 Mestarien liigan makasiini, 13.14 Taitoluistelua: Grand Prix-sarja, 14.45 Horse Show. 18.00 Isku Katowiceen, 19.00 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 19.10 Doctor Who (12), 20.00 Pako erämaasta, 20.45 Löytöretkiä maailmaan. 21.00 Boardwalk Empire (16), 21.54 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.10 We Want More, 23.10 Naurun tasapaino. 0.00 Taitoluistelua: Grand Prix-sarja. MTV3 8.00 Ella Elefantti, 8.15 Mokon suuri maailma, 8.30 Hello Kitty - onnistu kanssani!, 8.45 Hunajapupuset. 9.00 Chaplin, 9.10 Pokémon, 9.35 Gumballin mieletön maailma, 10.00 ScoobyDoo! Mystery Incorporated, 10.25 Loton ja Jokerin tulokset, 10.30 Suomen kaunein koti, 11.30 Koko Suomi leipoo. 12.30 Vapun valtakunta, 13.00 Pilanpäiten, 13.20 Tyttö ja Villivarsa 2 - Ikuiset Ystävät (o: Michael Damian, USA 2010). 15.15 Alppihiihdon mc: Sölden, 16.15 Pilanpäiten, 16.20 Putous, 17.55 Peter Hispaniassa. 18.55 Naapurit-arvonta, 19.00 Seitsemän Uutiset, 19.10 Tanssii Tähtien Kanssa. 21.00 Brändärit, 21.30 Vedetään hatusta, 22.00 Kymmenen Uutiset, Viikon sää ja Sport Uutiset, 22.35 Posse. 0.05 Pahan ajojahti (16), 1.05 Näin tehtiin Fury, 1.20 Americans (12), 2.15 Valtapeliä (12). Nelonen 7.40 Bubble Guppies, 8.05 Lego Legends of Chima, 8.30 Jaksa paremmin. 9.00 Hurja remontti, 10.00 SM-liigan viikkomakasiini, 10.30 Nelonen Pro: Moor Gääs, 11.00 Elixir, 11.30 Elixir Sport. 12.00 Ravintola X, 13.00 Merieläinten pelastajat, 13.30 Neljän tähden illallinen. 15.30 Totuuden anatomia (12), 16.30 Hyvät ja huonot uutiset, 17.30 Vain elämää. 18.55 HS-uutiset ja -sää, 19.00 Guinness World Records . Asia tuli esiin myös perjantain tilaisuudessa, ja Laitinen esittelikin konkreettisesti esimerkkitunnuksen avulla palvelun käyttöä tietokoneelta. - Palvelu on pyritty tekemään helppokäyttöiseksi, ja sitä se palautteen mukaan myös on. Palvelu tarjoaa myös ehdotukset, mitä hoito- ja hakkuutöitä pitäisi viiden vuoden aikana tehdä, Laitinen mainitsi ja kertoi, että tuloista ja menoistakin esitetään samassa yhteydes- osaa käyttää myös tätä, Kaisa Laitinen totesi. Omiin tietoihinsa voi käydä tutustumassa Metsäkeskuksen toimistollakin. Hyvä, että tällainen palvelu on tullut. Tämä helpottaa Laitisen mukaan huomattavasti metsänomistajan ja palveluntarjoajan toimintaa. Metsäkeskus pitää palve- lun tiedot ajan tasalla ja päivittää niitä sitä mukaa, kun metsissä tehdään toimenpiteitä. Myös metsäalan palveluntarjoajat, kuten Metsäpalvelu Karhu, ovat mukana Metsään.fi-palvelussa siten, että metsänomistajan luvalla he voivat selata metsänomistajan sivustolla olevia tietoja. Asioiden hoito helpottuu, kun asiat pystyy hoiMetsäkeskuksen asiakkuusasiantuntija Kaisa Laitinen esitte- tamaan nettipalvelun kautta, Reijo Holappa totesi. li Reijo Holapalle Metsään.fi-palvelun käyttöä. sä arviot. Etenkin iäkkäämpiä metsänomistajia saattaa askarruttaa, miten sähköisen palvelun käyttö oikein luonnistuu. Sisään kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla - jos osaa käyttää verkkopankkia, Televisioviikko Torstai 23.10.2014 Yle TV1 5.55 MOT: Verkko tuhosi salaisuudet, 6.25 Ylen aamu-tv. 9.30 Puoli seitsemän, 10.00 Murdochin murhamysteerit (12), 11.00 Yle Uutiset ja alueelliset uutiset (12.15 Pohjois-Suomi). 12.25 Oddasat, 12.40 Sydämen asialla, 13.30 Vain sinulle (Suomi, 1945, o: Hannu Leminen). 15.00 Yle Uutiset, News ja Oddasat, 15.15 Ylen aamu-tv, 16.00 Eduskunnan kyselytunti, 16.55 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä ja Uutiset, 17.10 Murdochin murhamysteerit (12). 18.00 Yle Uutiset, Uutiset alueeltasi ja sää, 18.30 Puoli seitsemän, 19.00 Viimeinen tango Halifaxissa, 20.00 Kuningaskuluttaja, 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.05 A-studio: Talk, 22.00 Ulkolinja: Digitaalinen kultakaivos, 22.50 Yle Uutiset, 22.55 Syrjäinen maa (16). Yle TV2 6.50 Pikku kakkonen, 9.00 McLeodin tyttäret, 9.45 Luontoretkellä, 10.15 Teenage Boss, 11.20 Uusi päivä, 11.50 Tanskalainen maajussi. 12.20 Muuttohaukantie, 13.20 Älä kokeile tätä kotona, 13.50 Tartu Mikkiin, 14.40 Isot ja pienet. 15.10 Putoojat (12), 15.35 Doctor Who (12), 16.30 Nokkelikot, 16.40 Mimun maailma, 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa, 18.02 McLeodin tyttäret, 18.45 #lovemilla3, 19.00 Yle Uutiset alueeltasi, Uutiset, Urheiluruutu ja sää, 19.30 Erätulilla, 20.00 Silminnäkijä: Mafian naiset, 20.30 Naurun tasapaino Extra, 20.35 Pasila 2.5 The Spin-Off. 21.00 Naurun tasapaino, 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.05 Ironside (16), 22.45 Luck (16), 23.50 Muistin vanki (12). MTV3 6.00 Studio55.fi, 6.25 Huomenta Suomi. 9.05 Studio55.fi, 9.30 Huomenta Suomen Uutiset, 9.35 Mitä tänään syötäisiin?, 9.40 Viking Loton ja Jokerin tulokset, 9.45 Kauniit ja rohkeat, 10.10 Emmerdale, 11.10 Lääkärit. 12.05 Ostoskanava Tvins.com, 13.35 Nyt uutta Suomessa - suomalaisen mainonnan historia, 14.35 Perhe pelissä. 15.05 Alueellinen sääennuste, 15.10 Mitä tänään syötäisiin?, 15.15 Hansin matkassa, 16.15 Aku ja 7 ihmettä, 17.15 Uutiset ja Päivän sää, 17.25 Viking Loton ja Jokerin tulokset, 17.30 Kauniit ja rohkeat, 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale, 19.00 Seitsemän Uutiset ja Päivän sää, 19.30 Salatut elämät, 20.05 Koko Suomi leipoo. 21.00 Enbuske & Linnanahde Crew, 22.00 Kymmenen Uutiset, Päivän sää ja Sport Uutiset, 22.40 Armoton (16, lännenelokuva, o: Clint Eastwood, USA, 1992) . 1.10 Pahan ajojahti (16), 2.10 Terriers (12). Nelonen 7.00 Disneyn esikoulu, 7.25 Lilo ja Stitch, 7.50 Lazy Town, 8.20 Shake It Up, 8.50 Maistuvimmat liikeideat. 9.50 Huima konttihuutokauppa, 10.20 Hulluna häämekkoihin XL, 10.50 Ennustaja-TV, 11.20 Ostosruutu. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita, 13.20 Huima konttihuutokauppa, 13.50 Maistuvimmat liikeideat, 14.50 Britannian paras leipomo. 15.50 Himohamstraajat, 16.50 Deittikamera, 17.20 Frasier, 17.50 Haapasalo Goes America. 18.55 HS-uutiset ja sää, 19.00 Neljän tähden illallinen, 19.30 Poliisit, 20.00 The Voice Kids, 20.57 Keno. 21.00 Ravintola X, 22.00 Nelonen Pro esittää: UEFA Europa League Torino - HJK. 24.00 Totuus rikosotsikoiden takaa (16), 1.00 Kylmä rinki (16), 2.10 Frasier, 2.40 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12), 3.35 Blue Bloods (12). Yle Teema 16.15 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia, 17.00 Kaupunki uusiksi: Pohjoisen metropoli. 18.00 Irti neitsyydestä, 19.10 Betonin brutaali runous, 20.00 Prisma Studio, 20.30 Ruokaratsia. 21.00 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä, 21.50 Työmiehen päiväkirja (12, 1967, o: Risto Jarva), 23.20 Maailman vanhin ammatti (12). Perjantai 24.10.2014 Yle TV1 5.55 Prisma Studio, 6.25 Ylen aamu-tv. 9.30 Puoli seitsemän, 10.00 Murdochin murhamysteerit (12), 11.00 Yle Uutiset ja alueelliset uutiset (12.15 Pohjois-Suomi). 12.25 Oddasat, 12.40 Sydämen asialla (7), 13.30 Dynamiittityttö (1944, o: Valentin Vaala), 14.45 Palanen: Yrittäjäpatsas. 15.00 Yle Uutiset, News ja Oddasat, 15.15 Ylen aamu-tv, 15.55 A-studio: Talk, 16.50 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä, Uutiset, 17.10 Murdochin murhamysteerit (12). 18.00 Yle Uutiset, Uutiset alueeltasi ja sää, 18.30 Puoli seitsemän, 19.00 RSO:n Nenäpäivä-konsertti, 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.00 A-studio, 21.30 Strada, 22.00 Inhimillinen tekijä, 22.50 Yle Uutiset, 22.55 The Hour (12), 23.50 Kaikkea kaupan. Yle TV2 6.50 Pikku kakkonen, 9.00 McLeodin tyttäret, 9.45 Matkakumppanit, 10.15 Syvyyksien mysteerit, 11.00 Jacobin rakkaudet, 11.15 Mutsis oli apina, 11.50 Luontoretkellä. 12.20 Muuttohaukantie, 13.20 Erätulilla, 13.50 Tartu Mikkiin: Jatkot, 14.40 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 15.10 Putoojat (12), 15.35 Doctor Who (12), 16.30 Bofori, 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa, 18.02 McLeodin tyttäret, 18.45 #lovemilla3, 19.00 Yle Uutiset alueeltasi, Uutiset, Urheiluruutu ja sää, 19.30 Satuhäät - suomalaisia rakkaustarinoita, 20.15 The Wedding Band. 21.00 Tartu Mikkiin, 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.05 Tartu Mikkiin: Jatkot, 22.55 Haven (12), 23.40 Pasila 2.5 The Spin-Off, 0.05 Muistin vanki (12). MTV3 6.00 Studio55.fi, 6.25 Huomenta Suomi. 9.05 Studio55.fi, 9.30 Huomenta Suomen Uutiset, 9.40 Mitä tänään syötäisiin?, 9.45 Kauniit ja rohkeat, 10.10 Emmerdale, 11.10 Lääkärit. 12.05 Ostoskanava Tvins.com, 13.35 Elle Style Awards 2014, 14.35 Mike & Molly. 15.05 Viikonvaihteen alueellinen sääennuste, 15.10 Mitä tänään syötäisiin?, 15.15 Enbuske & Linnanahde Crew, 16.15 Koko Suomi leipoo, 17.15 Uutiset ja Päivän sää, 17.25 Kauniit ja rohkeat, 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale, 18.30 Vapun valtakunta, 19.00 Seitsemän Uutiset ja Päivän sää, 19.30 Salatut elämät, 20.05 Posse. 21.30 Hjallis, 22.00 Kymmenen Uutiset, Päivän sää ja Sport Uutiset, 22.40 Kuukauden parhaat sekunnit, 22.45 Musta leski (12, trilleri, o: Bob Rafelson, USA 1987). 0.50 Eurojackpot ja Jokeri, 0.55 24 Lontoo (16). Nelonen 7.00 Disneyn esikoulu, 7.25 Lilo ja Stitch, 7.50 Lazy Town, 8.20 Shake It Up, 8.50 Maistuvimmat liikeideat. 9.50 Huima konttihuutokauppa, 10.20 Hulluna häämekkoihin XL, 10.50 Ennustaja-TV, 11.20 Ostosruutu. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita, 13.20 Huima konttihuutokauppa, 13.50 Maistuvimmat liikeideat, 14.50 Suhdekoukerot. 15.50 Fashion Star, 16.50 Deittikamera, 17.20 Frasier, 17.50 Hotellit haltuun. 18.55 HS-uutiset ja sää, 19.00 Hauskat kotivideot, 20.00 Vain elämää. 21.25 Keno, 21.30 Beverly Hills kyttä (12, USA 1984, toimintakomedia, o: Martin Brest), 23.40 Red State (18, USA 2011, trilleri, o: Kevin Smith). 1.30 Frasier, 2.00 Castle (12), 3.00 Rekkakuskit jäällä. Yle Teema 17.00 Elävä arkisto: Kaupungin tulevaisuus, 18.00 Tekijänä: Puustinen & Hara, 18.30 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa, 19.00 Historia: Brittien jäljillä Australiassa, 20.00 Iskelmä-Suomi: Yes Sir, alkaa polttaa. 21.00 Linjoilla (12, USA 2011, draamakomedia, o: Michael Di Jiacomo), 22.30 Foo Fighters - Sonic Highways. Lauantai 25.10.2014 Yle TV1 8.00 Yle Uutiset, 8.05 Kiehtova maailma: Koti aavikolla. 9.00 Yle Uutiset, 9.05 Ylen aamu-tv, 10.00 Yle Uutiset, 10.05 Ykkösaamu, 10.45 YleLeaks, 11.00 Yle Uutiset ja alueelliset uutiset (12.15 Pohjois-Suomi). 12.25 Oddasat, 12.40 Sydämen asialla, 13.30 Dokumenttiprojekti: Makumuisti, 14.30 Strada. 15.00 Yle Uutiset ja News, 15.10 Pisara, 15.15 Vielä virtaa, 15.45 Prisma, 16.35 Päivä Ruotsissa, 16.50 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä ja Uutiset, 17.10 Ravisuora. 18.00 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 18.15 Ulos luontoon, 18.45 Avara luonto, 19.35 Ryhmä Pullman (12), 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.15 YleLeaks, 21.30 Uutisvuoto, 22.00 Komisario Lewis (12), 23.30 Valaistunut (16). Yle TV2 7.45 Pikku kakkonen, 9.00 Galaxi, 10.00 Nuoret mestarit: Merentutkijamestari, 10.30 Tartu Mikkiin, 11.20 Tartu Mikkiin: Jatkot. 12.10 Teiniäidit, 13.10 Älä kokeile tätä kotona, 13.40 Urheiluviikonloppu, 13.45 Taitoluistelua: Grand Prix-sarja. 15.00 Horse Show. 19.00 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 19.10 We Want More, 20.10 Yle Live: Robin. 21.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (16), 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.05 Kingdom (16, USA 2007, trilleri, o: Peter Berg), 23.50 Luther (16). MTV3 8.05 Ella Elefantti, 8.20 Mokon suuri maailma, 8.35 Paavo Pesusieni. 9.00 Gumballin mieletön maailma, 9.25 Scooby-Doo! Mystery Incorporated, 9.55 Hjallis, 10.25 Teknavi, 10.55 Ostoskanava Tvins.com, 11.25 Salatut elämät. 13.55 Porco Rosso. 15.00 Alppihiihdon mc: Sölden, 16.00 Kiiltokuvia, 17.00 Brändärit, 17.30 Posse. 19.00 Seitsemän Uutiset ja Sport Uutiset, 19.30 Putous. 21.00 Amazing Race, 22.00 Kymmenen Uutiset ja Päivän sää, 22.15 Lotto ja Jokeri, 22.25 Sport Uutiset, 22.40 Wal- lander: Velkoja (16, o: Kathrine Winfeld, Ruotsi, 2010). 0.30 Southland (16), 1.30 Kuuma laki (12). Nelonen 7.40 Bubble Guppies, 8.05 Lego Legends of Chima, 8.30 Merieläinten pelastajat. 9.00 Elixir, 9.30 Elixir Sport, 10.00 Manhattanin koirat, 11.00 Hotellit haltuun. 12.00 Wipeout (12), 13.05 Bad News Bears - karhukoplan paluu (USA 2005, komedia, o: Richard Linklater). 15.30 90210, 16.30 Vino Show, 17.55 Olipa kerran (12). 18.55 HS-uutiset ja sää, 19.00 The Voice Kids: Plan-show, 20.57 Keno. 21.00 Twilight - Epäilys (12, USA 2010, o: David Slade), 23.35 Under the Dome (12). 0.30 Dolan?s Cadillac (16, Kanada-Britannia 2009, trilleri, o: Jeff Beesley), 2.15 Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla (12), 3.15 Jopet-show. Yle Teema 10.00 Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia, 10.45 Löytöretki, 11.30 Sankaritekojen mies (USA 1942, o: Sam Wood). 13.40 Ruokaratsia, 14.05 Tiededokumentti: Rakennusten salattu elämä, 14.55 Yle Live: M1-studiossa Tuomo. 16.00 Ensimmäinen asento, 17.35 Pitkä tie loppupeliin. 18.45 Bobby Fischer vastaan maailma, 20.15 Historia: Yhdysvaltain kutsumuskohtalo. 21.45 Elävien kuolleiden synty (16), 22.58 Elävien kuolleiden yö (16, USA 1968, zombie-klassikko, o: George A
Minkä järven Vääksyn kanava yhdistää Päijänteeseen? 14. Mikä joki virtaa Berliinin halki? 12. Mitä tarkoittaa assimiloituminen? 2. Mikä on haapio? 5. Käytännössä tällaisia uudelleenhautaamisia tapahtuu vain, jos hauta on ollut hoitamatta vuosikymmeniä. Järjestyssääntöjen mukaan hautausmaalla saa liikkua touko-elokuussa kello 6 - 23, muina vuodenaikoina valoisana aikana. Paljonko painaa jalkapallo virallisissa peleissä? 3. Ketkä saivat tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon? 18. Mikä käärmeistämme elää vain Ahvenanmaalla? 8. Kyseisen ajan jälkeen olisi lähinnä vainajan sukuun kuuluvilla mahdollista ottaa hauta uudelleen käyttöön. Puita tai pensaita ei saa istuttaa. Puolanka-lehti 20.10.1999 (lep). Montako mitalia Suomi sai Vantaalla pidetyissä vuoden 2014 EM-paineissa? 15. Visaan osallistui seitsemän joukkuetta, neljä Esterissä ja kolme netissä. Kukkaosa sijoitetaan välittömästi muistomerkkiosan eteen tai tilan salliessa sivulle. Kysymykset kysyy Tuomo. Mihin maanosaan Kolumbus luuli tulleensa Amerikkaan rantautuessaan? 13. Kuka talvisodassa kunnostautunut sotilas oli saanut liikanimen Marokon kauhu? 11. Kaksoisvoitto meni nettivisailijoille Leenan ja Askon Nurmijärveltä voittaessa 12,5 pisteellä ja Royal We:n Oulusta ollessa toinen 12 pisteellä. Juhla-aikoina, kuten pyhäinpäivänä ja jouluna, hautausmaalla saa käydä läpi vuorokauden. Muistomerkki ei saa ylittää hautapaikan leveyttä, eikä reunakiviä sallita. nro 43 22.10.2014 17 Iskä menettää muistinsa -musikaali innosti Katso video Laura Heikkinen Lapset saivat Puolangalla syyslomalleen railakkaan alun, kun hevimusikaali Iskä menettää muistinsa rantautui perjantaina Puolankajärven koulun liikuntasaliin. Vauhdikkaassa tunnin mittaisessa esityksessä käytiin muun muassa karkkitehtaalla, etsittiin merirosvoaarretta ja kohdattiin jopa satujen lohikäärme, kaikki tämä hevimusiikin säestyksellä. Nuori yleisö ei arastellut heittäytyä mukaan hyväntuulisen musikaalin pyörteisiin, vaan lapset lauloivat ja tanssivat iloisesti mukana. Iskä menettää muistinsa -musikaalin antia oli muun muassa näyttävä puv ustus. Televisioviikko 13.20 Tehtävä lähiössä, 13.50 Kuninkaittemme jäljillä, 14.50 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla. 15.45 Gran Hotel (12). 18.00 Los olvidados - Säälikää heitä (Meksiko 1950, o: Luis Bunuel), 19.20 Kalliosta temppeliksi, 20.00 Kaupunki uusiksi. 21.00 Foo Fighters - Sonic Highways, 22.00 Yle Live: Kesäkeikka 2014 Oslosta, 23.00 Elokuvan tarina (16). Maanantai 27.10.2014 Yle TV1 5.55 Ulos luontoon, 6.25 Ylen aamu-tv. 9.30 Akuutti, 10.00 Murdochin murhamysteerit (12), 11.00 Yle Uutiset, 11.05 Pisara, 11.10 Rakas isä. 12.10 Kuningaskuluttaja, 12.40 Sydämen asialla, 13.30 Katarina kaunis leski (Suomi 1950, romanttinen komedia, o: T. Särkkä). 15.00 Yle Uutiset, News ja Oddasat, 15.15 Ylen aamu-tv, 16.05 Arto Nyberg, 16.50 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä ja Uutiset, 17.10 Murdochin murhamysteerit (12). 18.00 Yle Uutiset, Uutiset alueeltasi ja sää, 18.30 Uutisvuoto, 19.00 Prisma, 19.55 Tarinoita metsästä, 20.00 MOT, 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.00 A-studio, 21.30 Dokumenttiprojekti: Helsinki Outsiders, 22.30 Kotikatsomo: Tehdas, 23.20 Yle Uutiset, 23.25 Putkiremontti. Yle TV2 6.50 Pikku kakkonen, 9.00 McLeodin tyttäret, 9.45 Tanskalainen maajussi, 10.15 Niklaksen keittiössä, 11.15 Tyylikkäitä tilaratkaisuja, 11.50 New Yorkin herkut. 12.20 Muuttohaukantie, 13.20 Mutsis oli apina, 13.45 Uusi päivä. 15.10 Pasila 2.5 - The Spin-Off, 15.35 Doctor Who (12), 16.30 Nuoret mestarit: Merentutkijamestari, 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 We Want More, 19.00 Yle Uutiset alueeltasi, Uutiset, Urheiluruutu ja sää, 19.30 Älä kokeile tätä kotona, 20.00 Uusi päivä, 20.30 Isot ja pienet. 21.00 Black Box (12), 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.05 Lain viitta (12), 23.05 Älä kokeile tätä kotona, 23.35 Ironside (16), 0.15 Muistin vanki (12). MTV3 6.00 Studio55.fi, 6.25 Huomenta Suomi. 9.05 Studio55.fi, 9.30 Huomenta Suomen Uutiset, 9.40 Mitä tänään syötäisiin?, 9.45 Kauniit ja rohkeat, 10.10 Emmerdale, 10.40 Vapun valtakunta, 11.10 Lääkärit. 12.05 Ostoskanava Tvins.com, 13.45 Amazing Race, 14.45 Millerit. 15.15 Alueellinen sääennuste, 15.20 Mitä tänään syötäisiin?, 15.25 Tanssii Tähtien Kanssa, 17.15 Uutiset ja Päivän sää, 17.25 Kauniit ja rohkeat, 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale, 19.00 Seitsemän Uutiset ja Päivän sää, 19.30 Salatut elämät, 20.05 Suomen kaunein koti. 21.00 Kiiltokuvia, 22.00 Kymmenen Uutiset, Päivän sää ja Sport Uutiset, 22.35 Rizzoli & Isles (12), 23.35 Kuuma laki (12). 0.35 The Good Guys (12), 1.35 Super Fun Night. Nelonen 7.00 Disneyn esikoulu, 7.25 Lilo ja Stitch, 7.50 Lazy Town, 8.20 Shake It Up, 8.50 Maistuvimmat liikeideat. 9.50 Huima konttihuutokauppa, 10.20 Hulluna häämekkoihin XL, 10.50 Ennustaja-TV, 11.20 Ostosruutu. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita, 13.20 Huima konttihuutokauppa, 13.50 Maistuvimmat liikeideat, 14.50 Suhdekoukerot. 15.50 Olipa kerran (12), 16.45 Deittikamera, 17.15 Frasier, 17.50 The Voice Kids. 18.55 HS-uutiset ja sää, 19.00 Neljän tähden illallinen, 19.30 Poliisit, 20.00 Ravintola X, 20.57 Keno. 21.00 Pussikaljaelokuva (12, draamakomedia, o: Ville Jankeri, 2011), 22.40 Kylmä rinki (16), 23.50 NCIS Rikostutkijat (12). 0.50 Totuus rikosotsikoiden takaa (16), 1.50 Frasier, 2.25 Blue Bloods (12). Yle Teema 16.20 Hetkiä kaupungissa, 16.50 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA. 18.00 Historia: Brittiperhe 1900-luvulla, 19.00 Gran Hotel (12), 20.00 Tekijänä: Antti Pikkanen, 20.30 10 kirjaa jotka muuttivat maailmaa. 21.00 Kaupunki uusiksi, 21.50 Somewhere (USA 2010, o: Sofia Coppola), 23.25 Outro (o: Chrzu, 2012), 23.40 Kenkähullu (o: Chrzu, 2013), 23.50 Nightsatan Tuomion luupit (18, o: o: Chrzu, 2013). Tiistai 28.10.2014 Yle TV1 5.45 Aamusydämellä, 6.25 Ylen aamu-tv. 9.30 Puoli seitsemän, 10.00 Murdochin murhamysteerit (12), 11.00 Yle Uutiset ja alueelliset uutiset (12.15 Pohjois-Suomi). 12.25 Oddasat, 12.40 Sydämen asialla 13.30 Neljästoista vieras (Suomi 1948, o: Toivo Särkkä, komedia). 15.00 Yle Uutiset, News ja Oddasat, 15.15 Ylen aamu-tv, 15.50 A-studio, 16.20 Kuningaskuluttaja, 16.50 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä ja Uutiset, 17.10 Murdochin murhamysteerit (12). 18.00 Yle Uutiset, Uutiset alueeltasi ja sää, 18.30 Puoli seitsemän, 19.00 Kiehtova maailma: Koti aavikolla, 20.00 Prisma Studio, 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.00 Downton Abbey, 22.00 Erikoisryhmä Stuttgart (12), 22.45 Yle Uutiset, 22.50 Prisma, 23.40 Ulos luontoon. Yle TV2 6.50 Pikku kakkonen, 9.00 Pan Am (12), 9.45 New Yorkin herkut, 10.15 Muuttoapua uusperheelle, 11.20 Uusi päivä, 11.50 Onnenetsijät. 12.20 Muuttohaukantie, 13.20 Älä kokeile tätä kotona, 13.50 Kasvotusten, 14.40 Isot ja pienet. 15.10 Putoojat (12), 15.35 Doctor Who (12), 16.30 Pok ja Mok, 16.38 Råtta Booris parantaa tapansa, 16.43 Tero hoitaa, 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa, 18.02 McLeodin tyttäret, 18.45 #lovemilla3, 19.00 Yle Uutiset alueeltasi, Uutiset, Urheiluruutu ja sää, 19.30 Älä kokeile tätä kotona, 20.00 Uusi päivä, 20.30 Isot ja pienet. 21.00 Ajankohtainen kakkonen, 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.05 Mic- macs (12, Ranska 2009, komedia, o: Jean-Pierre Jeunet), 23.45 Älä kokeile tätä kotona, 0.15 Muistin vanki (12). MTV3 6.00 Studio55.fi, 6.25 Huomenta Suomi. 9.05 Studio55.fi, 9.30 Huomenta Suomen Uutiset, 9.40 Mitä tänään syötäisiin?, 9.45 Kauniit ja rohkeat, 10.10 Emmerdale, 11.10 Lääkärit. 12.05 Ostoskanava Tvins.com, 13.35 Pomo piilossa, 14.35 Moderni perhe. 15.05 Alueellinen sääennuste, 15.10 Mitä tänään syötäisiin?, 15.15 Jamie Oliver: mestarikokki, 16.15 Suomen kaunein koti, 17.15 Uutiset ja Päivän sää, 17.25 Kauniit ja rohkeat, 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale, 19.00 Seitsemän Uutiset ja Päivän sää, 19.30 Salatut elämät, 20.05 Kaikkien aikojen kosinta. 21.00 Mentalist (12), 22.00 Kymmenen Uutiset, Päivän sää ja Sport Uutiset, 22.35 C.S.I. New York (16), 23.35 Pukumiehet. 0.35 Glades (12). Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös Huosiusniemen hautausmaan laajennusosan rakennuskaava ja käyttösuunnitelma. Haudan koskemattomuusaika ja hautaoikeus on 25 vuotta. Mikä on Suomen vanhin majakka? 7. Tervetulleita visailemaan. Tapahtui 15 vuotta sitten Jahtiseurat ovat riistaväen yhteisiä kokoontumispaikkoja Auhon Metsästäjät ry sai kunnian järjestää tämänsyksyiset jahtiseurat hiippakuntamme piispan Wille Riekkisen vierailun yhteydessä. - Olipa mukava tulla tähän tilaisuuteen ja vähän kerrata tätä Puolangan maantiedettä, jahtiseuroissa puhunut piispa Wille Riekkinen totesi alkusanoissaan. Jahtiseurat ovat Riekkisen mukaan yleistyneet myös muualla Kuopion hiippakunnan alueella. - Minusta on erittäin tärkeää, että riistaväen yhteentulemisen tilaisuuksia järjestetään, piispa totesi puheessaan. Metsästysmajat ovat piispan mukaan yhteentulemisen paikkoja eli synagogia, joihin tulee monenlaista väkeä. Mitä kyseinen järjestelmä tarkoittaa? Vastaukset 20. Mikä on jumiin jäänyt kylä Puolangalla? Kysymykset kysyi Ismo. Mikä on nurmitähkiön tutumpi nimi? 6. Mikä on Suomen kolmanneksi suurin järvi? 4. Kolmantena Eija ja Jokke Esteristä 10 pistettä. Visa jälleen ensi sunnuntaina 26.10. Kuka Suomen pääministeri edusti SKDL:ää? 10. Kuinka suuri osa Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla? 16. Mikä on Montenegron valuutta? 17. Suomessa on käytössä viranomaisten ja vapaaehtoisten MSO-järjestelmä. Kuka rikkoi ensimmäisenä Jesse Owens?in 25 vuotta vanhan ennätyksen pituushypyssä? 19. Mitä sarjakuvaa piirtää Jarkko Vehniäinen? 9. kello 18 Esterissä ja netissä. Jokainen joutuu selvittämään elämänsä perimmäisiä asioita joissakin elämänsä vaiheessa. - Minusta näyttää siltä, että Suomessakin on löydettävissä uutta kulttuuria, jossa pystytään puhumaan luontevalla tavalla elämän perimmäisistä asioista vaikkapa jahtituvan penkillä. Auhon Metsästäjien edustajat Markku Heikkinen ja Juhani Väisänen luovuttivat jahtiseurojen juhlavieraalle omistuskirjoituksella varustetun kuksan. Hautausmaalla tulee säilyttää rauha ja järjestys Kirkkovaltuusto hyväksyi seurakunnan hautausmaita koskevan ohjesäännön. 1.35 Luuserit (16). Nelonen 7.00 Disneyn esikoulu, 7.25 Lilo ja Stitch, 7.50 Lazy Town, 8.20 Shake It Up, 8.50 Maistuvimmat liikeideat. 9.50 Huima konttihuutokauppa, 10.20 Jutta ja superdieetit, 10.50 EnnustajaTV, 11.20 Ostosruutu. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita, 13.20 Huima konttihuutokauppa, 13.50 Maistuvimmat liikeideat, 14.50 Suhdekoukerot. 15.50 Beverly Hillsin lastenhoitajat, 16.55 The Voice Kids: Plan-show, 18.55 HS-uutiset ja sää, 19.00 Neljän tähden illallinen, 19.30 Poliisit, 20.00 Haapasalo Goes America, 20.57 Keno. 21.00 Vain elämää, 22.30 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula!, 23.30 NCIS Rikostutkijat (12). 0.25 Asema 62 (12), 1.25 NCIS Rikostutkijat (12), 2.20 Holmes NYC (12), 3.15 Elämää halpalentoyhtiössä, 3.45 Blue Bloods (12). Yle Teema 16.30 Tehtävä lähiössä, 17.00 Kuninkaittemme jäljillä. 18.00 Historia: Suursodan päiväkirjat, 19.00 Gran Hotel (12), 20.00 Betonin brutaali runous. 21.00 Historia: Ellis Islandin siirtolaiset, 21.55 Elävä arkisto: Kaupunki muuttuu, 23.00 Hetkiä kaupungissa. Keskiviikko 29.10.2014 Yle TV1 5.55 Strada, 6.25 Ylen aamu-tv. 9.30 Puoli seitsemän, 10.00 Murdochin murhamysteerit (12), 11.00 Yle Uutiset ja alueelliset uutiset (12.15 Pohjois-Suomi). 12.25 Oddasat, 12.40 Sydämen asialla, 13.30 Miesmalli (Suomi 1944, komedia, o: Ossi Elstelä). 15.00 Yle Uutiset, News ja Oddasat, 15.15 Ylen aamu-tv, 15.50 MOT, 16.20 Putkiremontti, 16.50 Novosti Yle, Uutiset viittomakielellä ja Uutiset, 17.10 Murdochin murhamysteerit (12). 18.00 Yle Uutiset, Uutiset alueeltasi ja sää, 18.30 Puoli seitsemän, 19.00 Historia: Stalin, verinen tyranni (12), 20.00 Akuutti, 20.30 Yle Uutiset ja Urheiluruutu. 21.05 A-studio, 22.00 Boss (16), 22.55 Yle Uutiset, 23.00 Ulkolinja: Digitaalinen kultakaivos. Yle TV2 6.50 Pikku kakkonen, 9.00 McLeodin tyttäret, 9.45 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa, 10.15 Satuhäät - suomalaisia rakkaustarinoita, 11.05 Alivaltiosihteerin televisio-ohjelma, 11.20 Uusi päivä, 11.50 Matkakumppanit. 12.20 Muuttohaukantie, 13.20 Älä kokeile tätä kotona, 13.50 Ajankohtainen kakkonen, 14.40 Isot ja pienet. 15.10 Putoojat (12), 15.35 Doctor Who (12), 16.30 Galaxi, 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Yle Uutiset minuutissa, 18.02 Sydänmailla, 18.45 #lovemilla3, 19.00 Yle Uutiset alueeltasi, Uutiset, Urheiluruutu ja sää, 19.30 Älä kokeile tätä kotona, 20.00 Uusi päivä, 20.30 Isot ja pienet. 21.00 Syke (12), 21.50 Yle Uutiset ja Urheiluruutu, 22.05 Theroux ja villit lemmikit, 23.05 Älä kokeile tätä kotona, 23.35 Silminnäkijä: Mafian naiset. 0.05 Muistin vanki (12). MTV3 6.00 Studio55.fi, 6.25 Huomenta Suomi. 9.05 Studio55.fi, 9.30 Huomenta Suomen Uutiset, 9.40 Mitä tänään syötäisiin?, 9.45 Kauniit ja rohkeat, 10.10 Emmerdale, 11.10 Lääkärit. 12.05 Ostoskanava Tvins.com, 13.35 Nigel Marvenin pingviinisafari, 14.35 Ensisilmäyksellä. 15.05 Alueellinen sääennuste, 15.10 Mitä tänään syötäisiin?, 15.15 Siivoushullut, 16.15 Peter Hispaniassa, 17.15 Uutiset ja Päivän sää, 17.25 Kauniit ja rohkeat, 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale, 19.00 Seitsemän Uutiset ja Päivän sää, 19.30 Salatut elämät, 20.05 Hansin matkassa. 21.00 Aku ja 7 ihmettä, 22.00 Kymmenen Uutiset ja Päivän sää, 22.25 Viking Lotto ja Jokeri, 22.30 Sport Uutiset, 22.45 Teknavi, 23.15 Kallista kipua (12). 0.15 Revolution (16). Nelonen 7.00 Disneyn esikoulu, 7.25 Lilo ja Stitch, 7.50 Lazy Town, 8.20 Shake It Up, 8.50 Maistuvimmat liikeideat. 9.50 Huima konttihuutokauppa, 10.20 Jutta ja superdieetit, 10.50 EnnustajaTV, 11.20 Ostosruutu. 12.20 LIVE: Tiedä ja Voita, 13.20 Huima konttihuutokauppa, 13.50 Maistuvimmat liikeideat, 14.50 Suhdekoukerot. 15.50 Neljät häät, 16.50 Deittikamera, 17.20 Frasier, 17.50 Ravintola X. 18.55 HS-uutiset ja sää, 19.00 Neljän tähden illallinen, 19.30 Poliisit, 20.00 Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula!, 20.57 Keno. 21.00 Under the Dome (12), 22.00 Hyvät ja huonot uutiset, 23.00 Haapasalo Goes America. 24.00 Castle (12), 0.55 Frasier, 1.25 Asema 62 (12), 2.20 Brad Meltzerin tulkinnat, 3.15 Pomo haussa, 4.10 Blue Bloods (12). Yle Teema 16.15 Löytöretki, 17.00 Tiededokumentti: Turkanajärven luulöydöt. 18.00 Pullovesibisnes, 19.00 Gran Hotel (12), 20.00 Taiteen maantiede. 21.00 Elokuvan tarina (16), 22.05 Route Irish (16, Britannia 2010, trilleri, o: Ken Loach). Tietovisa 1
Päivystys 24 h/vrk, p. 0440 753 113 KUNTOUTUSPALVELUA ?siivoukset ?kotiaputyöt ?kotihoitotyöt ?tilitoimistopalvelut ?siivous- ja hoitotarvikemyynti Ouluntie 1 Puh. Hieronta . Maalaukset, tapetoinnit, laatoitukset, laminaatin ja parketin asennus ym. 040 7504 521, (08) 752 444 reijo.moilanen@lahitapiola.fi Julkinen kaupanvahvistaja Palvelut Puolangalta. Eurot kotikuntaan! METSÄNHOITOPALVELUA Puh. Terassit . jalkahoidot . Jurva . 040 575 1310 Maanrakennus ja rakennuspalvelut . Bobcat-työt . 044 250 1551, 0400 677 507 Uudisrakennukset Saneeraukset PARTURI-KAMPAAMOJA Väisäsen Kalustepalvelu Arto Väisänen 040 1570 444 Puh. 0204 135 088 Puh. ja 18.11. Konetien Katsastus Oy www.otso.fi ?Remonttityöt, korjausrakentaminen ?Uudisrakentaminen ?Hirsi- ja kirvesmiestyöt ?Pesuhuone- ja saunaremontit Kajaanintie 5, Puolanka tai Särkijärvi. Hieroja Aila Väisänen Puukaupan ja metsänhoidon asiantuntijat Jorma Nykänen Arto Väyrynen Osmo Seppänen Jukka Kauppinen Tuomo Törrö 040 770 2850 ?viherrakentaminen ?salaojitukset ?sadevesijärjestelmien kaivu ja asennus ?pihojen kivipengerrystyöt ym. Abloy-kotiavainten teko. Kostean tilan asennussertifikaatti. Uudis- ja saneerauskohteet ?Sähkösuunnitelmat www.sahkoasennusjurva.fi posti@sahkoasennusjurva.fi . Kasvo-, käsi- ja jalkahoidot . 040 157 7717 varatuomari, asianajaja Jaana Kitusuo julkinen kaupanvahvistaja P. Hirsirakentaminen Pasi p. 044 50 500 75 Ouluntie 1, Puolanka KATSASTUSPALVELUA tus Puolangan kats35as 00 kg) . remontit lattiasta kattoon, niin ulkona kuin sisälläkin. Pesuhuoneita unohtamatta. 0400 121 121 Suomussalmi LähiTapiola Puolanka Reijo Moilanen, vakuutusedustaja puh.VAKUUTUSPALVELUA 040 750 4521 reijo.moilanen@lahitapiola.? LÄHIVAKUUTTAJA PUOLANGALLA taksi Veli-Matti Rytkönen Puh. Piharemontit/ viherrakentaminen/salaojitukset . Puh. 050 539 3379. Keskuskatu 2 puh. 040 5081 675, (08) 3125 640 Sivutoimisto Puolangalla Puolanka-lehden toimitiloissa, missä vastaanotto sopimuksen mukaan. Asianajotoimisto Botnia Oy Hallituskatu 21, 90100 OULU Palvelupiste Puolangalla Virastokatu 8 B (poliisin sis.käynti) Ajanvaraukset puh. Rekisteröinti ?V Seuraavat katsastuspäivät tiistaisin 28.10., 11.11. Sakokaivojen tyhjennykset . suklaa- ja turvehoidot . 0400 184 017 Rokua-paljakka Puh. 040 482 6840, gsm 040 522 8183 Huovinen & Kinnunen Oy MOILASEN KORJAAMO Puh. (08) 752 350, 0400 216 235 ?autotarvikkeiden ykköspaikka ?myös korjaukset ja huollot ?bosch auton sähköisten järjestelmien diagnoosit Avoinna: ?Hydrauliikkapalvelut: Ma-pe klo 8-17 -letkut -liittimet La suljettu RAKENNUS- JA KALUSTEPALVELUA Puolanka, Puolangan Shell Ouluntie 18, puh. 0440 381 071 PP-hirsi & rakennus Vuotaako katto, hilseileekö maali tai ärvöttääkö lauta? Onko sinulla tai taloyhtiölläsi tarvetta remonttiin tai rakentamiseen? . 040 7355 964 ?keittiökalusteet ?wc-kalusteet ?komerot ?tasot ?altaat ?kalustehelat ?rakennuslasit Paltamontie 58, Puolanka Antti Väyrynen 045 1200 462 @ taival.sahko@gmail.com Puh. 044 533 8353 Palvelemme ma-pe 9-17. Ouluntie 1. Hieronnat . 0400 280 977 KAUNEUDENHOITOA Lakiasiainpalveluja Puolangalla taksi Taikatuulia Lakiasiaintoimisto Johanna Kumpulainen . (08) 311 7141 www.avainasemat.fi P. Kiinteistöhuollot Ylä-Kainuun Jätehuolto Oy Väri- ja kihara-asiakkaille Tarjous ripsien ja kulmien väri ja voimassa muotoilu kaupan päälle! 31.10.2014 P. 0400 387 399 MONIALAPALVELUJA Erikoishammasteknikko Unto Hyttinen 0400 289 644 Auhonkatu 10, 89200 Puolanka Puh. 0204 135 087 Puh. 050 595 9590 taksi ?(1-8 henkilöä) ?pyörätuolikuljetukset ?paarisänkykuljetukset monipalvelu taksi Juha Hiltunen 040 960 2527 taksi Rami Seppänen Hallitie 4, Puolanka Puh. Lahjakortit . Märkätilasertifikaatti . Muista kotitalousvähennys. Rakennuspalvelu Heikki Väisänen Heikki p. 18 43 22.10.2014 Liike- ja palveluhakemisto AUTO-, HUOLTO-, KORJAUS- JA HYDRAULIIKKAPALVELUT Puolangan Autohuolto Oy LINJA-AUTO- JA TAKSIPALVELUT Suoritamme koneistus-, sorvaustyöt ja hitsaukset. Raskaskone- ja maatalouskoneiden korjaukset. ? Pienkonekorjaus ja -huolto ? Autohuolto ja -korjaus Koneurakointi Mika Moilanen, Hyrynsalmentie 2 Puh. Uudisrakentaminen . 0204 135 086 Toimisto Puh. 045 110 4861. KODINKONEHUOLTOA kopiopalvelua ossin kodinkonehuolto A4- ja A3-kopiot Ilmalämpöpumput ja kodinkoneet Puh. 020 413 5085 Pertti Lahtinen Puh. 050 379 7837 kalustepalvelu@puolanka.net www.vaisasenkalustepalvelu.fi KIINTEISTÖHUOLTO- JA KORJAUSPALVELUA . (hirsikehikot, ulkokalusteet yms.) Kysy tarjous! T:mi jorma riipi Puh. Jäte- ja vaihtolavakuljetukset . 040 589 1827. Vastaanotto kaikille Puolangalla Mäntykodilla. Matti Tapio Unski Juhani Kemppainen Puh. Kattoremontit . 020 413 5083 Teuvo Murtovaara Puh. 044 576 6201 Viljo p. 020 413 5080 www.mhy.fi/rokua-paljakka rokuapaljakka@mhy.fi etunimi.sukunimi@mhy.fi Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut on nyt OTSO. Korjaus- ja uudisrakentaminen, pesuhuoneremontit. Hyödynnä nyt kotitalousvähennys! . Kosteus- ja routaeristykset . 0400 166 822. Kotikäynnit Ajanvaraus 041 438 4348 Ouluntie 3, Puolanka SKY-diplomikosmetologimaskeeraaja-hieroja-värikonsultti Yksityisten henkilöiden ja yritysten lakiasiat luotettavasti. Tervetuloa! HAMMASTEKNIKKOJA Jorma Herttuainen varatuomari, ekonomi Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu Puh. Hirsi rakentaminen, kattoremontit. 0400 283 023 Puh. 040 573 9029, Erkki p. Lukkojen asennus ja sarjamuutokset sekä myynti. 020 413 5084 Mika Pöllänen Puh. Lisäksi kaikkea pyöröhirrestä toiveidesi mukaan, myös omista puistasi. Puh. intialainen päähieronta Apupisteen tiloissa viikoittain, teen myös kotikäyntejä! Varaa aika puh. Meikkaus ja maskeeraus . 044 358 0660 Koulutettu hieroja, luontaisterapeutti Kauneushoitola Marjo-Riitta . Sade- ja jätevesijärjestelmät . 040 760 8759 LAKIASIANPALVELUA Puh. Pohjankaivuut . 6532 200. Kysy tarjous edullisesta liike- ja palveluhakemistoilmoituksesta.. 0400 381 336 taksi Tuomas Juntunen Puh. Katsastus (max akuutus . 040 750 0469 Sähköasennus M. 040 767 3709, 044 299 1772 Puh. ?rakennuksen pohjatyöt ja täytöt ?kaapeliojien kaivutyöt leveäpyöräisellä bobcat-kalustolla www.apupiste.fi toimisto@apupiste.fi Reijo Moilanen Tuomas Moilanen Pasi Leinonen, puh. 040 747 4684 Parturi-Kampaamo Paula Kaarre Maaherrankatu 10 P
Hän kysyi, että mitä me etsimme. Korpisen järjestää samalla syyskauden näytelmäpiirin esittämässä kaatajaiset, näytelmäpiiriläiPalvelusväen pestuupäivässä set mainitsivat. muistellaan entisaikojen kekriä, jolloin palvelusväki pää- KUTSU si viettämään ansaitsemaan- maanmittaustoimitukseen Yksityistietoimitus sa lomaa. Loma-aikaa saatettiin viet- 620-411-1-24 Tapiola, 620-411-2-16 Pekkala, ns. 08 653 2200, fax 08 4153 8517 www.puolanka-lehti.fi www.puolankainfo.fi toimitus@puolanka-lehti.fi etunimi.sukunimi@puolanka-lehti.fi Ouluntie 1, 89200 PUOLANKA Avoinna: ma-pe klo 9.00-17.00 Päätoimittaja: Tuomo Seppänen, p. 0500 774 904 Toimitus: Eija Luukkonen, Maria Kyllönen Ilmoitukset, laskutus, tilaukset: Taimi Heikkinen Ilmoitushinnat: etusivu 1,15 e (1,43 sis. Ei auttanut muu kuin kiivetä tallinvintiltä hakemaan haravat käteen, jotka oli laitettu talviteloille jo aikoja sitten. Niillä me haravoimme rekitietä ja sen vierestä. marraskuuta 2014 kello tarpeellisia tavaroita. 10.00 Puolangan kunnantalo, valtuustosali Vuosipalkan lisäksi piiat Toimituksen tarkoitus ja rengit saivat vuosivärkit, Toimituksessa käsitellään ns. alv.), laskutuslisä 3,10 e (sis. Pää- toimituksessa tehdystä päätöksestä tai sylipun lunastaneille tarjotaan loppukokouksesta. alv) Ilmoitusten jättöaika: Ilmoitukset on jätettävä toimitukseen maanantaina kello 14:ään mennessä. alv), nimimerkkilisä 5 e (sis. toimitetaan valitusaikana vain pyynnöstä. Timo Jarva Iltaan tuodaan jännitystä ar- Toimitusinsinööri Puhelinnumero 040 730 4168 pajaisten muodossa runsailla Sähköposti timo.jarva@maanmittauslaitos.fi palkinnoilla. Lentispalsta Lentopallon syyspuulaaki pe 31.10. Lentopallopuulaaki perjantaina 31.10. Sanoimme, että kun janttastappi oli meiltä pudonnut. Aikansa hän katsoi sitä meidän touhua ja sanoi, että tulukoa pois. Talvinen ilta alkoi jo hämärtää, kun siihen hiihti Murtolan Fiinu. Toimituksen asiakirjat ohjelman lisäksi murettakin. vsk Ilmestymispäivä: keskiviikko P. Välitämme ilmoituksia kaikkiin lehtiin. Moni-ilmeiset valiokunnat ja työryhmät pohtivat asioiden järkevää edistämistä ja kompromisseja joudutaan halposti tekemään, jotta asioissa päästään Helge eteenpäin. Virallisissa kokousasioissa pystyttiin helposti päättämään, että yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Pirjo-Riitta Kinnunen ja varalla Martti Turunen. Luhtajoen parantamishankkeeseen liittyen joihin kuuluivat kaksi nau- sillan rakentamisyksiköiden vahvistaminen sillan laa villoja, kymmenen kyy- kustannusten jakamista varten, närää liinaa, esiliina, huivi ja hankkeeseen osallistuvien tilojen tiekunnan perustaminen, parit kengät. Se muutkin esille tulevat ko. Fiinun turvin uskalsimme lähteä kotiin. Reino otti hevosen tallista ja valjasti sen. Saha mukaan ja niin me kaadoimme muutaman puun. Kun palasimme pihaan, huomasimme, että janttastappi puuttui. Pääasiallinen syy näiden laatimiseen on se, että näiden avulla yritetään edistää kansanterveyttä. Luennolle osallistui 17 kuuntelijaa ja keskustelijaa. Luennon loppupuolella Kinnunen kiitteli kuuntelijoita ah- kerasta osallistumisesta: - Kiitos, kun läksitte mukaan tähän. Mikäli pes- myös rakentamis- ja kunnossapitoyksiköiden vahvistaminen perustettavalle tuupalkka ja edut eivät palve- tiekunnan tielle. lusväkeä kiinnostaneet, taloa Kokouksessa voidaan käsitellä myös vaihdettiin sumeilematta. Vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tilaushinnat: Kestotilaus 54 e/vsk, määräaikaistilaus 57 e/vsk, Irtonumeron hinta 1,50 e, levikki lt 25.3.2014: 2 234. Tilaushinnat sisältävät alv:n 10 prosenttia. Ilmoitushinnan lisäksi perimme välitysmaksun 5 e (sis. Jos kokouksesta Römppäjuhlan ohjelmas- on tiedotettu lain mukaisesti, toimitus sa on historian havinaa, sillä voidaan suorittaa, vaikka asianosainen poissa kokouksesta. muutakin hauskanpitoa on il- olisikin Valitusaika lasketaan alkavaksi lan aikana lupa odottaa. tiehen liittyvät yksityistielain mukaiset asiat. Olimme aivan hiljaa koko jutusta, mutta paljon myöhemmin kävellessäni pihalla janttastappi oli paikoillaan, Tekikö sen enkeli, vai joku muu? Orvokki Kaikkonen Emäntä (Päivi Ylitalo) valvomassa piikojen (Kaisa Ylilehto) ja Aila Ritola) kahvittelua Palvelusväen pestuupäivä -näytelmän harjoituksissa. - Koska römppä on ennen Rauni Räisänen aikaan ollut palvelusväen iloKorpisen kylätalolla juhlitaan juhla, päätimme järjestää kekkekrin 1. Hallitukseen valittiin eroa pyytäneen Tiiti Piipposen tilalle Aila Määttä. Turusen Mirjan makoisat kokouskahvit vauhdittivat sopuisaa kokousmenoa. Oili Taipale Korpisen römppäjuhlassa historian havinaa Lukijan kynästä Oli ainakin kerran, kun olimme vielä lapsia Reino-veljen kanssa, äiti laittoi meidät hakemaan jokusen kelopuun Kaitura-suon reunalta. nro 43 22.10.2014 19 Kirjastossa keskusteltiin uusista ravitsemussuosituksista Sinna Karvonen naurahti. Kainuun Marttojen toiminnanjohtaja ja kotitalousneuvoja Kaino Kinnusen mukaan alkuvuodesta voimaan tulleet uudet ravitsemussuositukset herättivät mediassa hyvin paljon keskustelua. - Keskustelu on vuoden mittaan laantunut, mutta aihe kiinnostaa ihmisiä edelleen, Kinnunen kommentoi ja jatkoi: - Suosituksia uusitaan silloin tällöin, eli nämä ovat nyt neljännet valtakunnalliset suositukset. Osanottomaksu 10 euroa, sis. Rahapalkkaa- vahvistaminen, sekä tarvittavien tie- ja sivutieoikeuksien kin maksettiin talon varak- perustaminen. kuuden mukaan ja muitakin Toimituksessa käsitellään mahdollisesti etuja annettiin. Marttojen Syö hyvää -hankkeessa ovat mukana Kuluttajaliitto sekä maa- ja kotitalousnaiset. Puolangan-yhdistyksen puheenjohtaja Raili Vilonen aloitti luennon vuoden 1972 maaliskuun marttaillan aiheella, joka käsitteli silloisen vuoden huhtikuun teemaa. Teemana oli tuolloin ravitsemusviesti, jonka sanoma ei ole tähän päivään mennessä muuttunut mihinkään: kasviksia, marjoja ja hedelmiä tuli silloinkin sisällyttää monipuolisesti ja vaihtelevasti ruokavalioon. - Olemme ihan samassa tilanteessa kuin maaliskuussa vuonna 1972 ja siitä on aikaa nyt 42 vuotta, Vilonen Viime keskiviikkona kokoonnuttiin kirjastoon keskustelemaan uusista ravitsemussuosituksista. Tuoreet terveiset eduskunnasta Enkeleitä onko heitä! Puolangan Kokoomuksen syyskokouksessa viime viikolla saivat puolankalaiset viimeisintä tietoa suoraan eduskunnasta, kun kansanedustaja Eero Suutari pistäytyi tervehtimässä kokousedustajia. Keskusteluissa sivuttin monia esilläolleita kiinnostavia aiheita aina Talvivaarasta ja ydinvoimalaratkaisuista sote-uudistuksiin. Tämä oli kuin vuoropuhelua. Vilonen päätti luennon vuoden 1972 maaliskuun marttaillan kirjeeseen: - Käytä kasviksia, ota marja maasta, suosi sieniä ja hemmottele hedelmillä. Puolangan Martat ja kirjasto järjestivät yleisöluennon uusista ravitsemussuosituksista viime keskiviikkona kirjaston tiloissa. Luennolla käsiteltiin uusien suosituksien lisäksi suomalaisten ruokailutottumuksia, tapoja terveyden edistämiseen ruuan avulla sekä sitä, kuinka jokaiselle löytyy omanlainen tapa syödä hyvin. Kunta: Puolanka la, joiden aikana hankittiin Aika ja paikka Keskiviikkona 5. alv), teksti 1,00 e (1,24 sis. kello 18 alkaen liikuntasalissa. alv), 10 euron palsta 10 e (sis. Ilmoittautumiset keskiviikkoon 29.10. Luhtajoen silta / Harmajatää railakkaastikin kaupun- pääntie, Talasojantien vaikutusalueen kiin suuntautuvilla reissuil- kiinteistöt. Kokous voi miten isäntä ja emäntä suhtau- olla toimituksen loppukokous. tuivat työntekijöihin, vaikutti Toimitukseen osallistuminen omalta osaltaan palvelusväen Toimitukseen kutsutaan niiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat, joiden pysyvyyteen. oikeutta toimitus koskee. alv), perhepalstakuva 5 e (sis. Julkaisija: Kustannus Oy Puolangan DTP, sivunvalmistus: Kustannus Oy Puolangan DTP, Puolanka 2014. alv), tekstin jälkeen ja takasivu 1,05 e (1,30 sis. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitus on virheellinen tai sitä ei voida julkaista määrättynä päivänä. alv). mennessä Markku Väyryselle, makevayrynen@luukku.com tai puh. kahvit. Supermukula Puolueista riippumaton Puolangan kotiseutu- ja paikallislehti, Sanomalehtien Liiton jäsen, 32. pyhäiltana römppää rijuhlan entisajan hengessä ja entisajan malliin. Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki 2014.. 040 742 3549
mennessä Kaleville puh. klo 18 Puh. klo 18 La 25.10. 044 574 6078. Timotei. 6. klo 14 Ke 29.10. Virka on otettava vastaan 1.12.2014 tai sopimuksen mukaan. Viran hinnoitteluryhmä on J10 mukainen. Hakemukset tulee toimittaa 29.10.2014 klo 16 mennessä osoitteella: Puolangan seurakunta, Kirkkoneuvosto, Kirkkokatu 1, 89200 Puolanka. 6155 4531, email: pty1993@gmail.com. Samalla esillä on pienimuotoinen näyttely jätteenkäsittelystä Kainuussa. Liha-auto Viljapossua suoraan tilalta. Lapa, etuselkä ja kylki................. Nalkki.. 4,90 kg kinkku ja selkä....5,90 kg Myyntiauto Puolangan torilla to 23.10. Virkaan valittavan tulee olla Suomen ev.lut. kirkon jäsen. Ennen viran vastaanottamista valitun on esitettävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tehtävään kuuluu myös kirkkoherranviraston toimistosihteerin töitä. Varsinaiset viran tehtävät on määritelty johtosäännössä. Viranhaltijalta edellytetään vähintään opistotasoista kaupallista tai hallinnollista koulutusta ja riittävää perehtyneisyyttä julkisyhteisön talouteen ja hallintoon. 044 742 0601, ma-to klo 9.00-15.00 ja pe klo 9.00-16.00. Mitäpä se jätteenlajittelu hyvejää! Puolangan kirjasto, tiistai 28.10.2014 klo 13.00-16.00. pantit 2,70 Edullisesti lokakuun ajan! HEVI-tiskiltämme to-su 23.-26.10. COnference päärynät Lapin pakarin nätti jussi ruisleipä 450 g (2,20/kg) ps Ilman Plussa-korttia 5,99 kpl (4,79/kg) Voimassa 2.11.2014 saakka. Oululainen pehmo viipaleet 50 g (7,80/kg) kpl kg Ilman Plussa-korttia 3,69 rs (9,23/kg) Voicroissant 1 kg Hollanti Kariniemen broilerin marinoitu koipireisi n. Mauno Pekkala. 10. Jouluaterian hinta 35 ?/henkilö. Vesijärven. 14. Kovaa menoa. Tule mukaan! Rentoa Bubimeininkiä! Kantapub Musta kissa Kajaanintie 19 Puolanka 050 596 3865 Tietovisa 1. Tervetuloa! ?Ruokailu ma-pe klo 11-12.30 ?Nettipiste ?Loosivuokraus ?A4-kopiot ?Kirpputori ?Kotitalouksien pyykinpesupalvelu ?Kuntosalivuoro torstaisin klo 10-11 (työttömille ilmainen) ?Uintilippuja Puikkariin Puolangan työvoimayhdistys ry, Keskuskatu 3, puh. saakka. Meiltä myös Veikkauksen Palvelut 3 plo! 249 300 600 400 kpl kg Ilman Plussa-korttia 2,95 kpl (11,80/kg) 2 pkt! Puolangan seurakunnassa on avoinna Talouspäällikön virka Puolangan seurakunta Kainuussa kuuluu Kuopion hiippakuntaan. 16. Min. Virkkula ma-pe klo 9.00-15.00. Kerho tarjoaa jouluaterian jäsenille ja talkoolaisille Ilmoittautumiset pe 14.11. klo 18 Ti 28.10. Palkitsemme viljelijöitä ja ja kerromme muuttuvista maataloustuista. Kahvitarjoilu! Tervetuloa mukaan! Joukokylän erämiehet ry:n hirvipeijaat Joukokylän koululla la 1.11.2014 klo 12.0014.00. pantit 0,60, raj. Tervetuloa! lotus lotus -11% -19% Etu K-Plussa-kortilla Etu K-Plussa-kortilla emilia soft embo wc-paperi 8 rl, valkoinen talouspyyhe 2 pkt! 4 rl -54% Etu K-Plussa-kortilla (0,84/l) sis. 045 138 8008 puolankainfo.fi Nyt otetaan mittaa, Puolangan miehet ja naisetkin! Pe 22-03 Disco La 22-03 Olutfestarit ?Kilpailuja . Börri). Ruokailu alkaa kello 18.00. Esityksen jälkeen on varattu ruokailu Ravintola Kiannon Kuohuissa klo 18.00. Kailash Satyarth (intialainen) ja Malala Yousafzai (pakistanilainen). 18. Ilmoittautuminen pikkujouluun ke 29.10. mennessä Raili Kemppaiselle, puh. 0400 577 433 DigiKino Paljakkatalo Antboy -Muurahaispoika seikkailukomedia K-7, liput 8 ?, kesto 1,17 Pe 24.10. Kaksi mitalia (Rami Hietaniemi hopeaa ja Petra Olli pronssia). 15. Euro. 17. 33,3 prosenttia (1|3 osa) vuonna 2013. 13. Spree. 12. Kadonneiksi ilmoitettujen henkilöiden etsintäjärjestelmä. 20. 044 204 1775 tai Anjalle puh. 20 43 22.10.2014 K-market paprika tarjoaa edullisesti! Kauppiaan vinkit lokakuun loppuun saakka! Vehnäjauho Voimassa to-la 23.-25.10. Snellman porsaan palapaisti -46% Etu K-Plussa-kortilla 400 g (4,98/kg) Valio -16% Etu K-Plussa-kortilla hyvä suomalainen arkijuusto 1,25 kg (3,99/kg) ps rs kg Taloussokeri atria hiillosmakkara 400 g (4,98/kg) Voimassa 1.9.2014 alkaen. Koff -14% III-olut 4,5 % Etu K-Plussa-kortilla ck! 0,33 l/tlk (2,91/l) sis. pantit 2,70 390 g (4,33/kg) kpl kpl ps pkt 099 Olvi Valio -15% Etu K-Plussa-kortilla koskenkevytolo laskija sulateraikas 0,95 l juustot 250 g 18-pack Tarjoukset voimassa 2.11. Yhdestä puusta kaiverrettu haapapuinen ruuhi. 5. Kiertori, Teollisuustie 2 (entinen Sinisalo), puh. 1 erä/talous (9,96/kg) 18-pa Ilman Plussa-korttia 22,86 18-pack (3,39/l) sis. 4. 2 kalaa/talous 1 kg Ellei tuotteen kohdalla toisin mainita. Tarjoukset voimassa to-su 23.-26.10. Puolangan MK/UA:n Pikkujoulu vietetään lauantaina 22.11.2014 Paljakka Bistrossa (ent. klo 18 He ovat paenneet kotimainen draama K-16, liput 10 ?, kesto 1,42 Pe 24.10. klo 16 Su 26.10. Utön majakka. 7. 040 185 0900 raimo.holappa@k-market.com www.puolankainfo.fi ma - la 8 - 21 su 12 - 21 Tules ja reuma ry (0,50/rl) ei design Vallila (0,38/rl) Palvelemme: Pikkujoulun merkeissä retki teatteri Retikkaan Ämmänsaareen lauantaina 22.11.2014. Hyvää musiikkia . Aasiaan. Kangaskäärme. 8. Sulautuminen. 2. Virka täytetään vakinaisena ja täyttämisessä noudatetaan 6 kk koeaikaa. Kamala luonto -sarjakuvaa. 9. Ekokympin neuvoja Anu Koskela neuvoo lajittelu- ja kierrätysasioissa. 11. 1,2 kg 39 0 499 199 149 499 89 0 039 099 169 1998 99 1 Erä! Tuore kokonainen kirjolohi Suomi, irto tai pakattu, raj. pantin 0,20 Ilman Plussa-korttia yksittäin 2,49 pkt (0,62/rl) PAprika Ouluntie 7, Puolanka, puh. Päijänne. klo 16 La 25.10. klo 18 Su 26.10. HOx! Lasten vaatteita ja tarvikkeita. Tule tekemään löytöjä! Puolangan Työvoimayhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Virkkulassa ma 10.11.2014 klo 16.30, hallitus klo 15.30. Yhdistys kustantaa teatteriliput ja matkat. Jäsenmäärä oli vuoden 2014 alussa 2804 henkeä ja työntekijöitä on 11 henkeä. Talouspäällikön vastuualueena ovat talous- ja henkilöstöhallinto, kiinteistöt, hautaustoimi ja hallinnon kokousten sihteerin tehtävät. Ralph Boston. 19. Kahvitarjoilu. klo 15.30-17.00. Laakamäen kotiliha Heikki, puh. Kuoreen merkintä ?Talouspäällikön virka?. Hakemus ja johtosääntö löytyvät seurakunnan sivuilta, www.puolanganseurakunta.fi ajankohtaista. Lisätietoja antavat talouspäällikkö Hannu Kokkonen p. Kyläläiset, maanvuokraajat ja jäsenet tervetuloa. Joukokylän Erämiehet ry Virkkulan ja kiertorin tapahtumat Virkkulassa ja Kiertorilla runsaasti hyvää, käyttökelpoista tavaraa. 050 514 1073 ja kirkkoherra Hannes Seppänen p. 050 514 1075. 2 pkt 3 plo 2 pkt Ilman Plussa-korttia yksittäin 3,39 pkt (0,42/rl) Ilman Plussa-korttia yksittäin 1,95 plo (1,84/l) sis. ja se alkaa klo 16.00. 040 722 8254 (mieluiten tekstiviestillä). Kaikki mukaan viettämään iloista iltaa ja päättämään P u o la n g a n mk/ua hyvin onnistunut jokkisvuosi MTK Puolangan yleinen syyskokous Puolangan kunnantalolla pe 31.10.2014 klo 10.00 allaen. Kyyti lähtee torilta klo 14.30. Esityksen nimi on ?Tekevälle sattuu. 410 g, max. 450 g. 3. Aarne Juutilainen