Kahvitarjoilu klo 12-13 Lap sipa rkki in L a ps et j uhl an a j aksi !. klo 12 Pyhäsalmen Keskuskoululle Juhlassa mm.näyttelijä Ismo Apellin viihteellinen luento “Vuorovaikutuksen sietämätön keveys”. PÄIVÄ 2015 N:o 46 HINTA 1,50 € www.pyhajarvensanomat.fi 60. VUOSIKERTA Pyhäjärven Sanomien vuosikymmenet s. 10–21 60 v Pyh äjärven Sanoma t Mahdolliset muistamiset pyydämme osoittamaan Pyhäjärven Sanomien tilille, FI28 5375 0320 0330 42 – kertyneet varat käytetään lehden edelleen kehittämiseen. Tervetuloa juhlimaan kanssamme su 15.11. KESKIVIIKKO MARRASKUUN 11
Silloin alkaa ns. Täällä Pyhäjärvellä asuville se on tärkeä tietolähde, josta nähdään tärkeät ilmoitukset, mainokset ja uutiset sekä jutut paikallisista ihmisistä. Sen jälkeen ovat yksityisetkin innostunet tarhaukseen ja nyt on tarhoja kaikkiaan kymmenen. Tervetuloa. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Yhä tässä vielä porskutetaan. Kunkin sarjan kolme parasta saa palkinnon. Taiteilijat Pauliaukusti Haapanen ja Minna Houni ovat käyneet työt läpi ja miettivät yhä, mitkä työt palkitaan. Kilpailuun tuli syyslomiin mennessä yli sata työtä. Piirrosten aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Lukaiskaapa esimerkiksi Mirkan juttu Lamminahon jättipetäjästä. Kuntapäättäjät toivovat pääsyä erityistukialuekunnaksi vuodesta 1992, koska Pyhäjärveä ei mainita ensi vuoden tukialuekuntien joukossa. Minkkejä näissä on n. Kakkukahvit tarjotaan ja juhlapuhetta sekä viihdettä. Se kilpaili suurimman puun tittelistä kuhmolaisen männyn kanssa, mutta Kuhmossa kasvanut karsikkopetäjä lienee jo kaatunut. Juhlikaa kanssamme! KirSi HaaPEa 50 vuotta sitten Päätoimittaja: Jouko Moilanen, vuorotteluvapaalla vs. päivä 25 vuotta sitten toimitukselta Nyt on juhlan aika Keskellä pimeintä syksyä saamme viettää Pyhäjärven paikallislehden 60-vuotisjuhlia. Piirustuskilpailun tulokset kerrotaan seuraavassa lehdessä Pyhäjärven Sanomien 60-vuotisjuhlan kunniaksi pidettiin piirustuskilpailu lapsille ja nuorille otsikolla Piirrä uutinen. Saa tehdä itse kaiken, kuvata, kirjoittaa, taittaa, ja tietysti mikä parasta, jututtaa erilaisia ihmisiä. Minkkitarhaus Pyhäjärvellä alkoi parisen vuotta sitten Salmen Minkki Oy:n toimesta. Valinta on vaikea, sillä hyviä töitä on paljon. Lisäksi kaikkien kesken arvotaan yksi palkinto. Oli useita kuvauksia syksyn Valiomyrskystä, pakolaisteemasta, eläimistä ynnä muusta. Ilmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö Perjantaina klo 14.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/ Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Kirsi Haapea, p. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 2 Keskiviikko marraskuun 1. 040 7366 098 Toimittajat: Mirka Niskanen p. Väinö Hyvönen. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Toimittajalle paikallislehden tekeminen on kiinnostavaa. Käsillä on juhlanumero, tavallista paksumpi lukupaketti. Tulokset kerrotaan lehden seuraavassa numerossa. 040 730 3785 Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,04 e 1,29 e Tekstissä 0,87 e 1,08 e Tekstin jälkeen 0,87 e 1,08 e Osoiteilmoitukset 0,42 e 0,52 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 19,35 e 24,00 e Värilisä: alle 300 pmm 14,00 e 17.00 e/väri yli 300 pmm 41,00 e 50,00 e/väri Tilaushinnat: 56,00 e/vsk kotimaa kesto, 60 e/vsk 12 kk 75,00 e/vsk pohj.maat, 100,00 e/vsk muut maat osoite Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi konttori avoinna ma-pe klo 9-13 puh. Nämä kaikki hankkivat rehun Salmen Minkki Oy:n sekoittamolta. Kun lehti on luettu, voi suunnata 60-vuotisjuhliin sunnuntaina Keskuskoululle. Kunnan on nyt laitettava kaikki peliin pysyäksen vahvana elinkeinorakenteeltaan. MiRKA NiSKANEN Pauliaukusti haapasella ja minna hounilla on vaikea tehtävä arvioida piirustuskilpailun parhaat työt. Voi selata helposti eteen ja taakse ja katsoa koko aukeamaa kerralla. Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Arkisin kello 8.00–16.00 Savon Jakelu Oy Tänään Väkivahva-projektilla varaudutaan kaivoksen toiminnan hiipumiseen Pyhäjärvellä toivitaan päästävän erityistukialueeksi vuodesta 1992 lähtien. Päivi Ruotoistenmäki, p. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Juhlanumeroon on poimittu juttuja eri vuosikymmeniltä ja päivitetty niitä nykyaikaan. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. 10 minkkitarhaa Pyhäjärvellä Minkkien nahoitus ajankohtaisena Pyhäjärvellä on tällä hetkellä toiminnassa yhdeksän yksityisten ja yksi osakeyhtiön omistamaa minkkitarhaa. 1700, kertoi Salmen Minkki Oy:n johtokunnan puheenjohtaja mv. Pyhäjärven Sanomat on monelle ex-pyhäkkäälle kirje kotoa. Väkivahva-projektiin odotetaan työministeriöltä kahta miljoonaa markkaa. En liene ainoa, jonka mielestä tabloidikokoinen lehti on miellyttävämpi lukea kuin tietokoneen ruutu tai kännykän näyttö. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Tarkoituksena on etsiä korvaavia työpaikkoja. 040 772 0231 Toimitusjohtaja: vs. 60 v Pyh äjärven Sanoma t lukijan kuva arja rajaniemi kuvasi Pyhäsalmen rannoilla aurinkoisena marraskuun päivänä.. 040 1697350 Terhi Marjakangas, opintovapaalla Ilmoitukset ja asiakaspalvelu: Minna Houni, p. 040 772 0231 internet: www.pyhajarvensanomat.. Väkivahva-projskti, jolla lyödään jarrua päälle kaivoksen toiminnan mahdollisen vähittäisen hiipumisen aiheuttamille vaikutuksille. Perinteisen paperilehden häviämistä on ennustettu jo vuosia
Perjantaina Kristian, Ano. Aiemman kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen järjestettiin kuulemisja keskustelutilaisuus kaupunkilaisille keskiviikkona 4.marraskuuta. Kaupunginhallitus keskusteli mahdollisuudesta tarjota tiloja jo pakolaisaseman saaneille maahantulijoille. Nykyisin kaupungissa on 18 taksilupaa, joista kolme on esteettömille takseille. Rillankivi voi myydä rivitalon ja parakit. Yleisesti arvioitiin, että turvapaikanhakijat pyrkivät Pyhäjärveltä suurempiin asutuskeskuksiin, eikä pysyviä asukkaita jäisi. rivitalossa on seitsemän asuntoa. Yläkertaan valmistuu keskusta-asuntoja. Kaupunginhallituksen mielestä nykyinen määrä on sopiva. Makasiinin tontilla on aloitettu rakennustyöt tällä viikolla. Viime keskiviikon kuulemisja keskustelutilaisuudessa vastaanottokeskus nähtiin tärkeäksi humanitaarisista syistä sekä uuden elinvoiman tuojana paikkakunnalle. Pyhäjärvi vastasi syyskuussa, että tilaa on. Taksiluvat ennallaan POhjOIS-POhjANMAAN ELY-keskus kysyi Pyhäjärven kaupungin mielipidettä taksilupien riittävyydestä. Pyhäjärven kaupunginhallitus totesi, että Pyhäsalmen Matkahuollon säilyminen pysähdyspaikkana on tärkeää paikallisen elinkeinoelämän ja yksityisten tavaraliikenteen takia. Tontille tulee kaksikerroksinen asuinja liiketalo. Toisaalta sitä ei haluttu kulttuurierojen takia. Sunnuntaina Janika, Janina, Janette, Janita. Torstaina Virpi. päivä 3 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 N:o 46 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Tänään Panu. Kaupunginhallitus päätyi esittämään valtuustolle, että vastaanottokeskusta ei tässä vaiheessa perusteta. Pyhäjärvelle kaavailtu vastaanottokeskus olisi sijoitettu Palotiellä ja Leskeläntiellä tyhjinä oleviin vuokra-asuntoihin. Pyhäjärvi haluaa, että pikavuorot käyvät Pyhäsalmen Matkahuollossa PyhÄjÄRVEN kaupunginhallituksen mielestä pikavuorobussien tulisi jatkossakin pysähtyä Pyhäsalmen Matkahuollossa. Kirsi hAAPEA Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 8:27 15:33 8:30 15:30 Keskiviikko Torstai +1 +1 +2 +2 +2 +2 +2 +2 +2 +1 +2 +3 Perjantai 8:34 15:27 +0 Lauantai 8:37 15:24 +2 Sunnuntai 8:40 15:21 +0 Maanantai 8:43 15:18 -1 PyhÄSALMEN keskustassa rakennetaan kahdella tontilla. Kahden paritalon pohjat on tehty ja runkovaihe on meneillään. Jyväskylän Liikenne Oy on esittänyt, että osa Jyväskylän ja Oulun väliä ajavista busseista pysähtyisi ABC:llä eikä kävisi Pyhäsalmen Matkahuollossa ensi vuoden alusta lähtien. KAUPUNgINhALLITUS puolsi rillankiven aikomusta myydä rivitalo Lammasmäentie 14:ssä sekä Keltunlammentie 2:n parakit. Keskustelutilaisuudesta oma juttu sivulla 24. Kiinteistöt myydään vuokrataloyhtiön talouden parantamiseksi. Pyhäjärven kaupunginhallitus keskusteli maanantaina turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamisesta kaupunkiin. siihen on tulossa vuokralaiseksi muun muassa Metsänhoitoyhdistys. Väen väheneminen ja kaivoksen loppuminen heikentävät kysyntää ja taksien kannattavuutta. Lauantaina Iiris. TAUSTANA on Ely-keskuksen kysely kunnille vastaanottokeskuksen tiloiksi sopivista tyhjistä asunnoista. Jyväskylän Liikenteen aikeeseen vaihtaa Vaskikellossa pysähtyvien bussien pysähdyspaikaksi ABC kaupungilla ei ollut huomauttamista. Keskiviikko marraskuun 11. Muutama kaupunkilainen oli harmistunut, kun ei ollut huomannut lehti-ilmoitusta eikä ollut lukenut tilaisuudesta kirjoitettuja ennakkojuttuja. Vastaanottokeskuksen työllisyysvaikutus olisi yhdeksän työpaikkaa. Uimahallin naapurissa vanhan Pyhäjärventien varrella rakennustyöt ovat edenneet jo pidemmälle. Päätösesitys oli, että perustetaan 150-paikkainen vastaanottokeskus, johon toivotaan lapsiperheitä ja englantia osaavia turvapaikanhakijoita. Tiistaina Eino, Einari Vastaanottokeskusta ei perusteta tässä vaiheessa Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa AURINKOINEN AIKA Pyhäsalmen keskustassa rakennetaan NIMIPÄIVÄT VIIKON SÄÄ 7.30 8.27 15.33 16.29 7.33 8.30 15.30 16.26 7.36 8.33 15.27 16.24 7.38 8.36 15.24 16.22 7.41 8.39 15.21 16.19 7.44 8.42 15.18 16.17 7.46 8.46 15.16 16.15 Viime keskiviikkona järjestettiin kaupunkilaisten keskusteluja kuulemistilaisuus vastaanottokeskuksen perustamisesta Pyhäjärvelle. Ollintien varrella puretun vanhan makasiinin paikalla on aloitettu maansiirtotyöt tällä viikolla. Maanantaina Aarni, Aarne, Aarno. Taksiyrittäjät totesivat, että kiintiötä voisi alentaa kahteentoista. Kaupunginhallitus korostaa, että suhtautuminen pakolaisiin ei ole kielteistä, mutta tässä vaiheessa vastaanottokeskusta ei perusteta
päivä “Pyhäjärvi syntyi esihistoriallisena aikana tuhansia vuotta sitten. Koneellistuminen vasta teki tuloaan maaja metsätalouteen, ja talkootyö ja naapuriapu olivat voimissaan. Sen johdosta Olli Tikka Pyhäjärveltä teki valitusmatkan kuninkaan luo ja Kustaa Vaasa vahvisti uudisasukkaiden oikeudet alueeseen. Lämpimät Onnittelut juhlivalle Pyhäjärven Sanomille Pyhäjärven kaupungin ja omasta puolestani ! Tita Rinnevaara kaupunginjohtaja Juhlivan Pyhäjärven mahdollisuudet Pyhäjärven Sanomat alkoi ilmestymisensä vuonna 1955. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 4 Keskiviikko marraskuun 11. Onnittelen Pyhäjärven Sanomien hallitusta, lehden toimittajia ja toimihenkilöitä lehden tullessa 60 vuoden ikään. Pyhäjärven Sanomat viettää 60-vuotisjuhlaansa. Onpa lehdessä aikoinaan otettu kantaa siihenkin kirjoitellaanko lehdessä ylipäänsä politiikkaa vai ei. Suurin ja haastavin kysymys nyt on, voidaanko korvaavat työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet tässä ajassa saada aikaiseksi. Paikallislehden olemassaolo on merkityksellisempää kuin ihan äkkiä voisi kuvitellakaan. Sekin on tietysti mahdollista, että tästäkään sote-hankkeesta ei valmista tule, mikä edellyttää Pyhäjärven kaupungin päättäjiltä valppautta toimia tilannetajuisesti niin, että pyhäjärvisten perusterveyspalvelut ja sosiaalipalvelut eivät vaarannu. Siinä tapauksessa uudistuksella tavoiteltu kolmen miljardin kustannussäästö on toiveajattelua. Mikäli uusien itsehallinnollisten alueiden määrä jää merkittävästi alle maakuntien lukumäärän, hanke toteutuu erikoissairaanhoidon ehdoilla. Lähdekriittisen journalismin edustajana ja kirjoituksissaan tosiasiat tarkistavana mediana Pyhäjärven Sanomilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli myös lukijoidensa paikkakuntaidentiteetin vahvistajana. Pyhäjärvisillä on Pyhäjärven Sanomien kautta mahdollisuus jakaa tietoa kotiseudusta ja vaikkapa houkutella palaamaan takaisin isien ja äitien synnyinseuduille. Vuonna 1805 asukkaita oli 3 670 ja vuonna 1920 jo peräti 6 425 henkeä.” Edellä kirjoitettu lainaus kertoo meille tämän päivän kansalaisille siitä mistä Pyhäjärven kaupunki on saanut alkunsa ja sen, että ilman Olli Tikkaa Pyhäjärven synty olisi mahdollisesti jäänyt näkemättä. Kuntien ja kuntayhtymien sairauksia ennaltaehkäisevänä terveydenhuolto ja varsinkin sosiaalitoimi jäävät sivuosaan. Suurten kysymysten kanssa onnistuminen edellyttää Pyhäjärven eheytymistä riitojen repimästä porukasta tavoitteelliseen yhteistyöhön kykeneväksi yhteisöksi. Se on kunnioitettava ikä tiedon jakajalle digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Vahva paikallisidentiteetti on perusta, jolle vaikeinakin aikoina voidaan asettaa valoisampaan tulevaisuuteen tähtääviä tavoitteita ja toteuttaa ne. Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli vuonna 1553 jo kuusi taloa. Soteuudistus on syvälle kunnallisen itsehallinnon perusteisiin koskettava hanke, mihin kuntien mielipiteillä ei näytä voitavan edes vaikuttaa. Elettiin enimmäkseen maasta ja metsästä niitä perinteisillä tavoilla viljellen ja hakaten. Samaan joukkoon kuuluu myös toimintatapaan kuuluvat kysymykset. Pyhäjärven historiaa luettuaan voi todeta miten paikkaansa pitäviä vanhan kansan sanonnat ovatkaan “pitää tuntea historia että voi rakentaa tulevaisuutta” ja “historia toistaa itseään”. Kun kaivos aloitti toimintansa 1.3.1962, arvioitiin malmivarantojen riittävän 50 vuodeksi. Paikallislehti on jo vuodesta 1955 jakanut tietoa väestölle. Tällöin syntyi myös kiistoja heimojen välille. Tuolloin, 60 vuotta sitten, oli kulunut vain muutama vuosi siitä, kun ensimmäisillä kotiseutupäivillä oli sovittu heimoriidat hämäläisten kanssa. Hyvin monien lehden lukijoiden muisti ulottuu tuohon aikaan, kun paikkakunnan tapahtumista alettiin saada tietoa omasta lehdestä. Pyhäjärven Sanomien kaikissa vuosikerroissa on sittemmin voitu seurata Pyhäjärvellä tapahtunutta muutosta kaivospaikkakunnaksi siitä lähtien kun kaivoksen perustamiseen johtanut malmiaihe löytyi elokuussa 1958. Vain siinä onnistumalla voi toteutua Pyhäjärven tavoite säilyttää asemansa itsenäisenä kuntana, mutta tehtävään keskittymiselle ja omistautumiselle on koittanut jo yhdestoista hetki. Pidämmekö liian itsestäänselvyytenä Pyhäjärven kauneuden, luonnon, maakuntajärven, sijainnin, naapurimme, lähimmäisemme emmekä osaa hyödyntää näitä arvoja. Digitalisaation kautta ja paikallislehtemme kautta tavoitamme myös ne pyhäjärviset, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet pois kotiseudultaan. Jämsäläiset tekivät hävitysretken vuonna 1551 Pyhäjärvelle. Haasteellisia asioita on muitakin. Osaammeko hyödyntää sen osaamisen ja kaikki ne rikkaudet mitkä meitä ympäröivät. Kertomus kuvaa myös sen miten ennen aikaan yhteistyössä rakennettiin omaa kotiseutua. Kiinteän asutuksen kerrotaan asiakirjojen mukaan alkaneen 1500 luvun puolivälissä. 1600-luvulla oli 740 asukasta. Kaiken kaikkiaan Pyhäjärven Sanomilla on tärkeä rooli pitäessään yllä paikkakuntalaisten tietoisuutta elintärkeistä toimeentuloon ja palveluihin kuuluvista kysymyksistä ja seuratessaan päättäjien niihin kohdistuvia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Pyhäjärvellä ovat kohdanneet rannikon kainulaiset eli pohjalaiset, hämäläiset, karjalaiset ja savolaiset. Kautta vuosituhansien asui Pyhäjärvellä kalastaja-, keräilijäja pyyntikansaa, joita on kutsuttu lappalaisiksi. Kuitenkin sillä sanotaan tavoiteltavan perusterveydenhuollon tasapuolista saatavuutta kautta maan. Pyhäjärven väki on ollut valveutunutta vuosikymmeniä. Se antaa arvaamattomat mahdollisuudet tiedon jakamiseen ja lukijoidensa osaamisen lisääntymiseen, myös kuvitteellisen tiedon jakamiseen. Suuret rikkaudet maan syvyyksissä odottivat löytäjäänsä. Suuren siirtolaisväestön asuttaminen ja kotouttaminen toi uutta elinvoimaa myös Pyhäjärven elinoloihin, sen talouteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuriin. Loputtomalta tuntuva aika uuden malmion löytymisen jälkeen hiukan pidentyneenäkin on nyt kuitenkin käsillä, kun aikaa vuoteen 2019 on jäljellä vain kolme vuotta. Sotien jälkeinen innostunut maan jälleenrakentaminen oli meneillään. Pyhäjärven Sanomat vahvistaa paikkakunnan identiteettiä Asko Kauranen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Jos kohta vanhat heimoriidat saatiin sovittua yli 60 vuotta sitten, miksi sopuun ei voitaisi päästä oman väen kesken. Pyhäjärven kaupungin puolesta esitän parhaat kiitokset hyvästä yhteistyöstä, mikä kaupungin ja lehden välillä vallitsee työskennellessämme paremman huomisen eteen
Suomessa asui noin 4,23 miljoonaa ihmistä – yli miljoona vähemmän kuin tänään. Onnittelen Pyhäjärven Sanomia ja toivon sen toimitukselle voimia jaksaa hoitaa omaa tehtäväänsä journalistisen etiikan mukaisesti. Onnittelen tällä tervehdyksellä Pyhäjärven Sanomia 60-vuotisesta taipaleesta yhdessä lukijoiden kanssa. Lukijat ovat pysyneet omalle lehdelleen uskollisina. Risto Uimonen Puheenjohtaja Julkisen sanan neuvosto. Pyhäjärven Sanomat on yksi niistä. Tuttavani on hyvä esimerkki. Pyhäjärven Sanomien juhlavuosi sai miettimään paikallislehden roolia paikallisesti koko yhteisölle. Meidän ihmisten kiinnostus oman lähiympäristön ja oman kunnan asioihin on ajaton ja jatkuva tarve. Globalisaation ja kansainvälisyyden vastapainona paikallisuus on noussut uudestaan jopa trendiksi. Menestystä tulevaisuuteen! Riitta Vanhatalo Toiminnanjohtaja Suomen Kotiseutuliitto Kotoisin Kärsämäeltä, käynyt lukion Pyhäjärvellä v. Pyhäjärven Sanomain ensimmäinen numero ilmestyi 1955, vuotta ennen kuin presidentti J.K. Lehden velvollisuus on kertoa myös niistä, mutta asianosaisia se ei miellytä. Suomi oli tuolloin sodan runtelema maa, joka aloitteli nousuaan yhdeksi maailman vauraista kansakunnista. Myös Kalajokilaakso on luonut silmäyksiä Pyhäjärvelle. Paikallislehdet ovat säilyttäneet hämmästyttävän hyvin elinvoimaisuutensa. Paikallislehtien merkitys on mielestäni jopa kasvanut viime vuosina. Toimittajat tulevat tutuiksi. Lehti kertoo yhteisölle tärkeistä asioista, arjesta ja juhlasta, onnistumisista ja huolen aiheista sekä tutuista lähellä olevista ihmisistä. Päätoimittaja ei saa luovuttaa missään oloissa päätösvaltaansa toimituksen ulkopuolelle, ei edes mediatalon toimitusjohtajalle tai sen hallitukselle. Myös talouden realiteetit on otettava huomioon. Sama kirjoittamaton sääntö pätee monissa muissakin paikallislehdissä. Tämä johtuu niiden markkinaraosta oman paikkakuntansa asioiden ja ihmisten tuntijoina. Me kiinnitymme paikkaan samalla tavalla kuin ihmisiin, perheeseen, ystäviin ja työkavereihin. Se kertoo kokonaiskuvaa, miten kotiseudullamme menee. Muuten olisikin vaikea pysyä kärryillä tapahtumista. On vaikea olla samaan aikaan oman alueen äänitorvi ja hengen luoja sekä sen päättäjien, hallinnon, yritysten ja muiden toimijoiden kriittinen tarkkailija ja vallankäytön vahtikoira. Paasikiven kausi tasavallan presidenttinä päättyi ja Urho Kekkosen alkoi. Jos Pyhäjärven Sanomat vaikenee häveliäästi tai painostettuna, muut lehdet repivät asiat auki. Paikallinen media on erilainen. Kerran eräässä JSN:n järjestämässä mediaillassa suuressa yliopistokaupungissa yksi paikallislehden päätoimittaja tunnusti, että hänen on helpompi kirjoittaa kriittinen kolumni pääministeristä kuin paikallisesta Kkauppiaasta, lehden merkittävimmästä mainostajasta. Syntymäpäivä ja korkea ikä merkitsee lehdelle, että se on mitä ilmeisimmin onnistunut tässä tehtävässään. Kynnys lähestyä lehden toimitusta on matalalla ja suhtautuminen uutisaiheiden tarjoamiseen mutkaton. Paikallislehtien tekeminen on tasapainoilua ristipaineissa. Sitä ei voi korvata mikään. 1978-1982 Paikallislehti ilmentää kotiseutuhenkeä Suomessa ilmestyy lehtimaailmaa ravistelevasta murroksesta huolimatta yhä runsaasti paikallislehtiä. Kilpailu yleisuutisten välittämisessä on kovaa ja media on murroksessa. Kaupunki lehtineen joutuu silloin vain entistä ikävämpään valoon. Siitä kertoo syvä tarve ilmentää eri tavoin kotiseutusuhdetta ja kotiseutuhenkeä. Suuret sanomalehdet eivät kuitenkaan ole pystyneet horjuttamaan Pyhäjärven Sanomien asemaa. Hän on todennut, että kotiseudun lehti postilaatikossa on kuin kirje kotoa. Maailman tapahtumia me seuraamme, mistä nopeimmin tiedon saamme. Siksi tarvitsemme paikallislehteä. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Paikallislehti parhaimmillaan vahvistaa kotiseutuhenkeä ja paikallista identiteettiä. Paikallinen lehti on itse asiassa osa yhteisöä. Vahva media on olennainen osa toimivaa demokratiaa. Työssä Kotiseutuliitossa tulee näkyväksi, että paikalla ja paikallisuudella on meille myös iso henkinen merkitys. Paikallislehti elää samassa elämänpiirissä yhteisön ja sen eri toimijoiden sekä lukijoiden kanssa. Pyhäjärvellä toimituksen paineita lisäävät vielä ristiriidat, jotka repivät kaupungin johtoa. Lehti on valistanut lukijoitaan alueensa asioista komeat 60 vuotta ja on yksi Sanomalehtien Liittoon kuuluvista Pohjois-Pohjanmaan 21 sanomalehdestä. päivä 5 Paikallislehtityötä kovien paineiden alla Paikallislehti ammentaa nimensä mukaisesti paikallisuudesta. Lehti on paikkakuntansa ja seutunsa näköinen. Tyypillisesti paikallislehtiä lukevat kiinnostuksella myös muualle paikkakunnalta muuttaneet, joilla säilyy henkinen sidos entiselle kotiseudulle. Pyhäjärven Sanomat erottaa monista paikallislehdistä vielä se, että se on taistellut elintilastaan Kalevan, Keskipohjanmaan, Savon Sanomien ja Iisalmen Sanomien levikkialueiden leikkauspisteessä
– Tuntui, etten selviä. Pyhäjärvellä ei sinä päivänä syntynyt yhtään lasta, mutta joulukuun lapsia, nyt 60 vuotta täyttäviä, on muutama. Oli paljon lunta ja pakkasta, ei kulkenut autoja eikä ollut kunnon teitäkään. Minulla oli vanhanaikaiset mäystinsukset, toisilla oikeat sidesukset. Pyhäjärvelle Merja Ruotsalainen ei aio palata. Merja oli vajaat viisi vuotta vanha. Merjan kunto juontuu maatalon töistä. Nykyään luen sitä kun käyn kirjastossa, että pysyn ajan tasalla Pyhäjärven asioista. Merja oli ennen koulun aloittamista vuoden kuunteluoppilaana, kuin esikoulussa. Hän lähti Pyhäsalmelle kouluun, matkaa oli 28 kilometriä sivu, kun kouluauto kiersi. Ensimmäisenä päivänä kansakoulussa hän oppi tavaamaan a m am-m u u muu, ammuu, ja niinpä hän arveli, että oppimäärä on täynnä, tarvitseeko kouluun enää mennä toisena päivänä. Hankala on keskustella, jos joutuu artikuloimaan huolellisesti ja hidastamaan puhetta. Luin ne kannesta kanteen, vaikka MT oli paksu. tanssi on Merjan mieliharrastuksia. Hän muistaa, kuinka vauvaa näytettiin hänelle sairaalan käytävällä. – Isä tilasi Pyhäjärven Sanomia kaikille kuudelle lapselle kuolemaansa asti. Kotitalo Liittomäki on myöhemmin palanut. LiittoperäLLä Liittomäen talon kamarissa maailmaan tullut Merja on perheen viides tyttö. Nyt kolme pientä pojanpoikaa tuovat iloa. Eipä tyttö arvannut, että tekisi pitkän työuran Kiuruveden terveydenhuollossa. Tein lapsille vaatteet ja tyttären nukeillekin, mutta Liisan hukkumisen jälkeen pistin ompelukoneen ja saumurin syrjään. – Olin innokas oppimaan ja halusin olla paras. Nyt on seitsemänvaihteinen. – Isä lähti hakemaan kätilöä hevosella ja reellä, en tiedä mistä asti, Pyhäsalmelta vai Komun asemalta vai mistä. Sieltä Liittoperälle muuttanut sukuhaara vaihtoi takaisin Ruotsalaisen ja välillä oltiin Karhunpesiä. Sitten hän muutti miehen perässä Kiuruvedelle 38 vuotta sitten ja työskentelee yhä toimistosihteerinä terveyskeskuksessa. Talvisaikaan hän on kiuruvetisten porukassa käynyt Pyhäjärven kirkolla avantouinnilla tiistaisin. – Jos kivut laskee pois, elän elämän parasta aikaa. Nyt olen tehnyt koruja lusikoista ja käyn korukivikurssilla, olen kansalaisopiston käsityökurssien suurkuluttaja. Päivääkään ei mene, ettei tytär ole Merjan mielessä. Hän käy maanantaisin tanssikurssilla oppimassa kädenalikieputuksia, fuskua, buggia ja kaikkia nykyajan lavatansseissa mentäviä lajeja. Puheenparsikin on savolainen. pyhäjärveLLä käynnit ovat jääneet harvoiksi, sillä omaa autoa ei Merjalla ole. Merja teini-ikäisenä. Pikkuveli syntyi jo Kiuruveden sairaalassa vuonna 1960. Kuuntelin ylempien luokkienkin opetusta, enkä halunnut samaa toistaa. Muistan, kun oli joku urheilukampanja, jossa kerättiin pisteitä. Merja muistaa, että koulumatkoilla paleli, kun ei ollut yhtä hyviä vaatteita kuin nykyään. Pyhäjärvisten sukujen tutkimisessa on haastetta, sillä muutkin kuin oma Ruotsalaisten suku on vaihtanut sukunimeä talon mukaan. Lukuhommissa Merja pärjäsi paremmin kuin urheilussa. Merja kirjoitti ylioppilaaksi 1975, kävi vuoden Raudaskylän kansankorkeakoulua ja meni terveyskeskusavustajaksi Pyhäjärven terveyskeskukseen. Liisan kuoleman jälkeen luulin, ettei ikinä enää pysty nauramaan. Ne päivät, kun Pyhäjärven Sanomat tai Maaseudun Tulevaisuus tulivat, olivat minusta juhlapäiviä. Lehtemme ikätoveri löytyi naapurista. Kengätkin olivat perheen viidennellä tytöllä jo linttaan poljetut neljän isonsiskon jäljiltä. Pyhäjärvellä ei oikeastaan ole omaa puhetapaa, Kiuruveden rajalla päin puhutaan savoa ja Parkkimalla kuin haapajärviset. Ruotsalaisia muutti aikanaan Niinimäkeen Lehtomäen taloon ja otti nimekseen Lehtomäki. Naapurista tuli Karhunpesän mummu, lapsenpäästäjä, hätiin. Merja toivoo, että pääsisi suht terveenä eläkkeelle kolmen vuoden päästä. Merja sai neljä lasta, joista tytär hukkui lähijokeen 16 vuotta sitten. – Lukiossa oli paljon muualta tulleiden lapsia, jotka eivät ymmärtäneet puhettani. – Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä, kaksi viikkoa töissä ja kaksi eläkkeellä. Ei tullut mieleen lähteä lenkille, kun oli juossut päivän lehmien perässä, tai kahvakuulaa pyörittelemään, kun oli maitopönttöjä nostellut. Oikeastaan hän tuntee itsensä savolaiseksi, onhan syntymäkodista vain neljä kilometriä Savon rajalle. Ennen ei liikuntaa harrastettu, eikä ollut ylipainoa. En ollut hyvä urheilussa, kahdesti ylsin toiseksi viimeiseksi hiihtokilpailuissa kun joku kaatui. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 6 Keskiviikko marraskuun 11. Tuskin Pyhäjärven Sanomissakaan oli mitään lasta kiinnostavaa, mutta luin silti. Merja harrastaa muun muassa sukutukimusta. Kun isä ja kätilö tulivat, mummu oli ollut hakemassa keritsimiä, joilla aikoi katkaista napanuoran. Haluaisin nähdä heitä joka päivä, mutta he asuvat liian kaukana, Kuopiossa ja Kempeleessä. Kun täytin 30, luulin että elämä loppuu siihen, tuntui ettei kolmenkympin jälkeen ole enää mitään odotettavissa. Talviuintipaikalla hän ei käynyt 13 vuoteen, sillä se on lähellä hukkumiskohtaa. – Meille tuli kotiin Pyhäjärven Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus sekä muutama muu lehti. – Täällä Kiuruvedellä saa olla oma itsensä, ja kaikki muutkin puhuvat samalla lailla. Siinä kivut unohtuvat. KouLuun oli aika lyhyt matka, 2,5 kilometriä. Sama vika Pyhäjärven teekoossa, kun sanoin asiakkaille, että kolome markkoo, olokeepa hyvä. Yksi lehden ikätovereista on nyt Kiuruvedellä asuva Merja Ruotsalainen. Tuntuu, että täällä ollaan puheliaampia kuin Pyhäjärvellä. Enää ei Kiuruvedeltä mene bussia Oulun suuntaan. – Käsitöitä harrastan myös. ”Tuskin Pyhäjärven Sanomissakaan oli mitään lasta kiinnostavaa, mutta luin silti. Pyhäjärven Sanomat tuli Merjalle tutuksi, kun hän oppi lukemaan. – Meillä oli kansakoulussa 3.–6.-luokat yhdessä. Olin tuhkarokossa ja kuumeessa, ja huusin että sata pistettä. pyhäjärven sanomien ikätoveri Merja ruotsalainen elää Kiuruvedellä, jonne hän muutti 38 vuotta sitten pyhäjärveltä. – Aiemmin pyöräilin paljon, täältä Kiuruvedeltä monesti Pyhäjärven ympäri sadan kilometrin lenkin ja kävin Liittoperällä puolukassa mummopyörällä. päivä Pyhäjärven Sanomat ilmestyi ensi kerran 15.joulukuuta 1955. Silloin 60 vuotta sitten ei lähdetty sairaalaan synnyttämään, vaan lapset pyöräytettiin lypsyjen välissä. Pyhäsalmeen jotenkin pääsee julkisilla, mutta Liittoperälle tai muille sivukylille ei. (KH) Merja 1-vuotiaana. Merja halusi oppikouluun neljänneltä luokalta, vaikka opettaja neuvoi odottamaan vielä, koska tyttö oli pieni ja hento. – Olin alkanut syntyä etuajassa. On pala pois itsestä
Arkiston kätköistä. päivä 7 Onnea 60-vuotiaalle naapurilehdelle! Toivottaa Pihtiputaan ja Kinnulan paikallislehti Kiuruvesi-lehti Pyhäjärven Sanomat 60-vuotta Lämpimät onnittelut! 60-vuotiasta paikallislehteä onnitellen! KOTISEUTULEHTI www.reisjarvilehti.fi KOTISEUTULEHTI KOTISEUTULEHTI www.reisjarvilehti.fi YHTEISTYÖ ON VOIMAA Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle Pyhäjärven Sanomille. Tahvo pakinoi 29.3.1968. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Lukijakirje Pyhäjärven Sanomille 3.2.1956. Arja Kangas, Heikki Syrjäniemi Joutomies pakinoi 10.10.1974 kunta-asioista
Alkoi myös vuosikymmenten käytännöllinen yhteistyö: Pyhäjärven Nv järjesti kaiken minkä pystyi ja Kansalaisopisto loput – edellinen talkoina, jälkimmäinen lisäopettajille jo pienin tuntikorvauksin. Marketta ja Mauno havaitsivat kaitsevansa liki 60 innostuvaa, yllättävän suurelta osin taiteellisestikin lahjakasta lasta. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 8 Keskiviikko marraskuun 11. vaakalintujen joutsenet tanssivat lehtikuvan otoksella koko maan tietoisuuteen jo 1977, tosin musta-valkoversiolla. Mahdoton oli löytää vaikkapa virsisävelmää Koska valaissee…, jota ensimmäiseen rukoustanssiin jo silloin etsin. Myrskyisimmät muistumat jätän arkistoon, jotkut pyörteet nousevat väistämättä esiin. Menestyttiin alueellisissa koulujen Henkisissä kilpailuissa. On hienoa kertoa tanssimme vuosikymmenistä melkein ’ikätoverin’, Pyhäjärven Sanomien juhlanumerossa. Pyhäjärven Sanomat on seurannut pyhäjärveläisen tanssin vaiheita alusta asti.Opetusneuvos Marketta Viitala valottaa tanssin vaiheita kirjoituksessaan Pyhäjärvinen tanssi TanssiTaideviruksen kantajan äkkisaapumisesta epidemiaksi. Siksi kirjoitan omissa nimissäni – tässä vaiheessa muistinvaraisesti. Ja juuri tuo vuosi on nimetty pyhäjärvisen tanssin alkupisteeksi, koska silloin – vielä Urheilutalon salissa Uuno Vierimaa kantoi näyttämön eteen valonheittäjän ja loihti Nokipojat-tanssin tehokeinoksi hulppean täysikuun. siellä kylveTTiin pyhäjärvisen tanssin esitystoiminnan siemen. Omien ryhmieni ohjelmisto oli tanssillista, vaikka pohjana olikin voimistelu jopa SM-tasoisena. kynttilätanssi.. Keskuskoululla oli yksi nauhuri, jota sentään lainattiin, mutta tarpeeksi kipakkaa polkkaa ei kukaan saanut aikaan. Olen osunut olemaan taidetanssin lipunkantajana niin myötä kuin vastatuulessa. Perillemenoa kuvasi katsomokommentti: Perän ajoa on se! Pyhäjärvinen tanssi askele askeleelta ei senTään aivan askele askeleelta, koska jo varhain oli Hiidenkylällä tanhuttu alueellakin arvostetun Elvi Särkiniemen johdolla. Peruskerhoissa kyliä kiersi Varpu Lipsonen (Joenrinne). Oivalsin, että voin siirtää osan harjoituksista Pyhäsalmeen, jolloin kiinnostuneet eri kyliltä pääsivät mukaan, osin kotiinkuljetuksissa auttaen. Varsin pian pureuduttiin vakaviinkin aiheisiin. kotilieden ison jutun douglas sivenin kuva Pyhäjärven rannassa sveitsin matkan tiimoilta vuonna 1982. Kylä koki saaneensa aarteen: kaksi innostunutta nuorta opettajaa. Taidon ja kokemuksen myötä syvempiä haasteita. Kollega Maija-Liisa soitti hitaan version, joka sitten nopeutettuna toimi hienosti. Kumpikaan taho ei aavistanut, mikä onnellinen liitto siinä solmittiin. Naisvoimistelu-väki tunnisti ajan merkit: Seura sai ensin innokkaan kerhojen ohjaajan ja pian puheenjohtajankin – ei vallankäyttäjäksi vaan monitoimijaksi. Kuvaavaa oli, että musiikin saanti oli työn takana. ”Perillemenoa kuvasi katsomokommentti: Perän ajoa on se! ”Olen osunut olemaan taidetanssin lipunkantajana niin myötä kuin vastatuulessa. Tuohon saumaan osui Mursu eli Lauri Hirvonen, joka tilasi heti Kansalaisopiston juhlaan esitykset. Tilaaja kierrätti Viitalat maan alla, josta kehi mahtavien koneiden ja työvaiheiden innoittama Kaivos(1972) – Marjatta Nuutisen ja Raimo Väyrysen säestyksen kruunaamana. kun Tanssia alettiin nimittää tanssiksi. Ensimmäistä yhteistä kouluaan etsivä Viitalan pariskunta, kuudet hakupaperikuoret Saabin takapenkillä, saapui kesällä 1962 illan suussa Pyhäjärven Lammasmäelle ja kuuli johtokunnan kokouksen päätyttyä olevansa Hietakylän koulun uusi opettajapariskunta. Pyhäjärven poikien uudempi katrilli. Harva tavallinen kansalainen tietää, että suomalaisella nykytanssilla ja naisvoimistelulla on yhteiset juuret. Ensimmäiset vuodet sujuivat likeisesti oman koulun oppilaiden ja kotien kesken me-hengen innoittamana. Siitä asti näytösten kohokohtia ovat olleet tanssiesitykset ja pyhäjärvisten ryhmien brändinä valaistus ja viimeistelty puvustus. Osansa asiassa lie ollut joutilaitten ambienteverhojen ja uutukaisten pussihousujen värihehkulla – molemmat yhä voimissaan. Syntyi ensimmäinen esiintyvä tanssiryhmä. Pian juhlissa nähtiin oppilaiden luova panos ja Marketan Kauhavan peräkylällä käyttöön ottama idea: Kaikki mikä voitiin, ilmaistiin tanssien pojatkin. päivä Tanssi on yksi niistä asioista, joista Pyhäjärvi tunnetaan. Käytiin esiintymässä kunnalliskodilla ja pikkujouluissakin. Muotishown Katupoikien laulun ja railakkaan Kasakkatanssin vauhti miellytti yleisöä. Pyhäjärven kulttuurielämäänkin paljon vaikuttanut vaurauden lähde, Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivos tilasi 10-vuotisjuhlaansa työtään kuvaavan teoksen. Suurkisat 1966 oli ensimmäinen huippuhetki liki 100 osallistujan voimin
Valtakunnallisissa katselmuksissa huima huippu ovat olleet pienen paikkakunnan kaksi erittäin arvostettua pääpalkintoa Arktisissa askelissa isoisten joukossa: Vaakalintujen Seinäkukat v. Vaaran uhkaa leijuu yllä, kun valmis paketti survotaan erikoisolosuhteisiin. Kun Pyhäjärvi tanssien Suomen kartalle-projekti alkoi, meillä oli kunnallisten toimijain kanssa hieno jakso oivia kokeiluja koulutanssista ja opettajien kurssituksesta, jopa kaavailuja tanssillisesta leirikoulusta. Ulkomaisia edustusmatkoja olen saanut v. 2. Tasokas toiminta toi paikkakunnalle suomalaisen tanssin huiput, joiden laajaan sydämeen mahtuivat nämäkin toimijat. Onnea matkaan! Teksti: Marketta Viitala Kuvat: Marketta Viitalan ja Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry:n arkistot ”Konstikas Pyyheee-jeer-vii saattoi jäädä hyvinkin kansainvälisten yleisöjen mieliin innostuneesti vastaanotettujen suomalaisen luonnon ja perinteen innoittamien esitysten äärellä. 1984 alkaneet alueelliset ja valtakunnalliset tehtävät läänintaiteilijuus, laajat EU-hankkeet, tanssitaiteen opetussuunnitelmalliset tehtävät sekä erikoisesti yhdeksän vuotta valtion tanssitaidetoimikunnan jäsenenä ovat jo sinällään vieneet tietoa uusien vaikuttajien keskuuteen tästä ´kuuhullujen paikkakunnasta´, kuten Iltasanoma asian ilmaisi. 1989 ja Pyhäjärven poikien uudempi katrilli v. 5. Alkuvuodet Pyhäjärven talkoo-osuuden kantoi Kurjenpolvet-ryhmän taustatiimi – muut vielä empivät. Todellista juhlaa on kohdata aidon yhdessä tekemisen ja kokemisen riemu. Kurjenpolvet-ryhmä nousi rinnalle ensimmäisellä tanssisadulla Pessi ja Illusia (1989) ja sarjaa olen mieluusti jatkanut: Marjo Kuuselan Lumikki (1991), Timanttipuu (1994), Ihmeellinen lintu (1999) – useimmat alueellisena ja monet myös uusina tulemisina, tuorein Pessi ja Illusia keväällä 2015. Sarjojen ykkösstipenditkin ja lukuisat muut sijoitukset v. 3. Pyhäjärveä on tanssittu Suomen ja maailmankartalle monin tavoin. On aina riskinsä, kun alkaa luetella henkilöitä. Kautta aikain koetulle ja opitulle rakentaminen on tuottanut parhaat tulokset. Kurjenpolvet-ryhmä on juuri perustettu ja matkasi tanskaan vuoden 1987 Gymnaestradaan. aLun innoittuneessa imussa syntyivät Täydenkuun tanssit, mutta Pyhäjärven ihme tapahtui monessa erässä: 1. seinäkukkia, marjo Kuuselan täysosuma marketta viitalan harjoituttamana – osansa varmaan hurmaavalla vaakalintujen ja pyhäjärvisten jokamiesten joukon ja Paavon tiimillä. Vaakalinnut esiintyivät kautta Suomen. 1989 arktiset askeleet-pääpalkinnon, silloin huiman 5000 mk. ”Vaakalintujen vuodet 1982-1993 ja Kurjenpolvien vuodesta 1987 ovat olleet yhteishengen aikoja, jolloin jokaisen osuutta arvostettiin. Uskalias mies lausui tarvittavat sanat ja pysyi niiden takana. Niin on muodostunut juhlivan tanssin kestävä yhteisö ja yhteisyys, joka kannattelee tuloksellista toimintaa. Väljemmän kulttuurirahan vuodet ja viisas taiteellinen johto vakiinnuttivat tapahtuman. 1975-2015 kokea yli 30 ja todeta, miten suomalaisten vaaleilta kasvoilta on helppo lukea tanssin ilo ja ilmaisu. Toivon, että valitsen oikean tien, kun juhlivan pyhäjärvisen tanssin nimissä kiitän sydämestäni kaikkia, jotka tuntevat olleensa mukana Pyhäjärven tanssi-ihmeen jossain vaiheessa tai osasessa. toinen toisemme arvostus ja kiittämisen kulttuuri ovat elinehtoja. Kurjenpolvet no 4 sai tanssiteatteri hurjaruuthin suosittelemana suoran kutsun etelä-Korean pääkaupunkiin nuorten tanssitapahtumaan keväällä 1998. Teet parhaasi, se riittää! Olet oikeutettu saamaan rehellisen palautteen. 1987-1993 ovat kaikki tuntuneet mahtavalta tunnustukselta tehdystä työstä. Ryhmät matkasivat 15 maahan, kauimmaisina Kanada, USA, Etelä-Korea ja Australia. Voimanaiset tarttuivat toteuttamisen ohjaksiin. Tarvittiin otolliset elämäntilanteet, lujaa uskoa ja voimakasta tahtoa sekä suoranaista hyvää onnea, jotta menestystarina alkoi kehiä. Omat v. Pyhäjärven ihme ajan aallokossa. Onneksi ollaan jälleen heräämässä alkutotuuden äärelle – suurin valtti on juuri Pyhäjärvi, ´kuuhullujen kaupunki´ kaikkineen. Sama ajatus istutettiin ryhmäläistenkin mieleen. Paikkakunnalle osui alan ihminen, joka sytytti valmiina odottavan lahjakkuusreservin, toimintatarvetta odottavan talkooväen ja sitä tietä yleisön. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Kaikkialla kyseltiin, millä metodilla ryhmä saatiin niin vapautuneeksi näyttämöllä. viiden näytöksen kokemus oli huima ja tuhatpäisen yleisön vastaanotto innostunut. Itselleni kaikkein tärkeimmäksi olen aina kokenut salitilanteet. 1991. Oli helppo kertoa perusideamme: Saat haastavaa tanssittavaa, muttet ylivoimaista. Yhteistyö 30 vuottaan juhlivan Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry:n kanssa on ollut ehdoton edellytys, että tanssissa tapahtunut on mahdollistunut alueellamme 10 vuotta koko maata aiemmin: Apurahat, tasokkaat tanssivierailut ja tanssitien tasoittaminen jatkokoulutukseen. 4. Idea syväjäätyi poliittisten ja henkilömyrskyjen tiimellyksessä. ”Pieni talvifantasiamme” päättyi Lumineitojen herkistelyyn sibeliuksen sävelin.. Iloisena voimme todeta, että uusi puolivuosisata pyhäjärvistä tanssia näyttää olevan edessämme. Onneksi Omat tanssittapahtuma syntyi ja kukoisti 22 vuotta tuottaen valtavasti hyvää mieltä nuorille tanssintekijöille ja yleisölle. Erikoisen merkittävä on ollut korkean tason tanssikummiemme Marjo Kuuselan ja Tommi Kitin asiantuntijuus ja koreografinen työ – talkoina sekin. Vahvoja kokemuksia ovat olleet rukoustanssit, Iltarukous (1978) ja sen esitys kuntamme tervehdyksenä Pyhäjoen kirkossa, Kurjet Sievin Herättäjäjuhlilla (2002) ja Iltahetki Lagus-seminaarin illassa (2014). Siksi me muistelemme, aherramme ja ideoimme iloitsemme ja suremmekin. Mottomme kaikkiin suuntiin oli: Ilman heitä ei ole meitä. Vaakalintujen vuodet 19821993 ja Kurjenpolvien vuodesta 1987 ovat olleet yhteishengen aikoja, jolloin jokaisen osuutta arvostettiin. Jokaisesta suorituksesta löytyy myös kiitoksen aihetta. Edustusmatkat lähelle ja kauas ovat palkitseva kannustin nuorille. Pyhäjärvinen tanssi nappasi isoisten joukossa v. Haastavat esiintymistilaisuudet ovat vieneet Pyhäjärveä uusien ihmisten tietoisuuteen, korostetusti palkitun menestymisen hetkinä. Tärkein tulos on ollut etelän päättäjien selkeä ymmärrys siitä, että tanssillinenkin lahjakkuus on koko maan asia ja että tasa-arvo vaatii yhteisen rahan jakaantumista tasaisemmin. KonstiKas Pyy-heee-jeer-vii saattoi jäädä hyvinkin kansainvälisten yleisöjen mieliin innostuneesti vastaanotettujen suomalaisen luonnon ja perinteen innoittamien esitysten äärellä. eloisa ja innostunut ryhmä on juuri hurmannut kansainvälisen yleisön ”tanssimaan”-boogiellaan kuten tummakiharaiset etelän ryhmät aina ennen. päivä 9 Lähes vuotuinen ´isojen teosten´ sarja avasi tien näkyville ja tilausteoksiinkin, mm.: Kuun säteitä kerien SNLL-näytös Kansallisteatterissa ja TV-lähetys, jo Vaakalintuina Ihmismieli, sidottu ja vapaa/SNLL 90v Finlandiatalolla ja TV-lähetys, Tunturilla tuulee/Olympiakomitean 80-vuotisjuhla, Tuudin lasta /Kunnallisliiton juhla, Tanssimaan ja Joiku /Rytmisen voimistelun EM-kilvan avajaiset 1988 Jäähallissa, Yksi monista/ Sotainvalidien 50-vuotisjuhla 1990 Jäähallissa, osa TVuutisissa. Niissä tunnen lapsen, nuoren, aikuisen tai ikinuoren löytävän itsessään jotain ennen kokematonta, joka kantaa sekä omassa tekemisessä että kokonaisvaltaisesti
Liikanen lausui tunnustuksen sanoja ansiomerkin saajalle. E. Pyhäjärven Lamminaholta kotoisin oleva terveyssisar Elsa Tikkanen on joutunut tämän petäjän tiimoilta kiistelyyn Kuhmon papin kanssa. Muu puusto on kirinyt petäjän korkeutta kiinni ja kasvanut myös muualla estäen näkyvyyttä kauemmaksi. Mitataan ja tarkistetaan. Pian ei järven eteläranta olekaan mikään syrjäinen erämaa, vaan se liittyy muuhun asuttuun maailmaan. Samalla hän muistutti mieleen niitä vaikeita työolosuhteita, joissa varsinkin naisautoilija joutuu toimimaan jokapäiväisessä työssään. Petäjän iästä eivät vanhatkaan ihmiset osaa sanoa mitään. Sitä myöten he voivat muillakin kulkuneuvoilla kuin apostolin kyydillä matkata kohti asutuskeskuksia. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Onko tyveltään vahvempi petäjä Kuhmossa vai Pyhäjärven Lamminaholla. Pyhäjärven LamminahOLta kiinnitti huomiotamme muodoiltaan miltei sypressimäisen kaunis, oksiltaan ja tyveltään mahtava petäjä, joka vieraan mielestä kuuluu oleellisena osana Lamminahon kyläkuvaan. Lamminahon isoksi petäjäksi tai Koulun isoksi petäjäksi ristitty nähtävyys rauhoitettiin vuonna 1960. O.L. hiihtotarpeet E. Mutta nyt kaikki uskovat, sillä tie on muutaman kuukauden aikana venähtänyt kilometrikaupalla Hiidenkylän puoleisesta päästä kohti Haapamäkeä. AAL:n paikallisyhdistyksen kokous 21.5.1956. Kun kauan kaivattu Maaselänlahdentie vihdoinkin tuli rakennusvaiheeseen, kirjoitettiin tämänkin lehden palstoilla siitä, millainen suuriarvoinen hanke tämä on sen piiriin kuuluvan alueen väestölle. (PS 16, 11.5.1956) Pyhäjärven etelärannan tietyö hyvällä alulla Pyhäjärven O.l. Sitä myöten tie avaupi vaikka maailman ääriin. oik. Petäjä kohoaa kuitenkin edelleen jylhänä kymmenien metrien korkeuteen. – Tämä petäjä näkyi aikanaan järven taakse Vuohtomäelle saakka, kertoo Kauko. Myytävänä porsaita Myydään pakettiautosta lauantaina 7.4.-56 Pyhäsalmen asemalla klo 7.00. Sellaista puuta ei saada kaatumaan tavallisella pokasahalla, mutta toivottavasti Lamminahon petäjää ei koskaan kaadetakaan, vaan annetaan sen seistä paikoillaan kyläkuvan komeana koristajana, kunnes tietenkin aika joskus murtaa vanhan ja vahvan puun. Petäjän vierellä oli aikanaan lähde, jossa lähitalojen naiset kävivät pyykkejään viruttelemassa ja hakkasivat omat puumerkkinsä petäjän kylkeen. Henkilökohtainen käynti suotava. Kauko soittaa ensin serkkunsa tyttärelle Sirpa Saaraselle, ettei hän ihmettele petäjän luona, pihanperänsä puskissa käyvää rytinää. Sirpa tulee kaveriksi mittaamaan petäjää. Kokouksen kohokohtana oli ammattiautoilijaliiton kultaisen ansiomerkin luovuttaminen autoilija Eine Kolehmaiselle, joka ansiokkaasti on kolme vuosikymmentä toiminut vuokra-autoilijana. mutta KOrKeuttahan tänne ei tultu katselemaan, vaan ympärysmittaa. Petäjä kuuluu nykyään Sirpan ja hänen miehensä Sepon pihapiiriin. – Jo vain se löytyy, joka päivä sitä tässä tulee katseltua, tuumaa Kauko. Parkkima 7.30. (PS 18, 25.5.1956) Autoilija Eine Kolehmainen sai ensimmäisenä naisena ammattiautoilijaliiton kultaisen ansiomerkin mitä kuuluu petäjälle. Haapajärvi 8.30. alh. Palvelukseen halutaan Reipas keittiöapulainen saa paikan ravintola Keskuksessa heti. Pitkäaikaisena suksien käyttäjänä ja myyjänä voin auttaa Teitä ostaessanne ne ym. Vuonna 1955 oli tehty mittaus ”kannon kohdalta” ylh. Tällöin hän totesi, että ensimmäisenä naisena on Eine Kolehmaiselle myönnetty liiton korkein ansiomerkki. mittaus osoitti petäjän vankistuneen kuudessakymmenessä vuodessa noin metrin verran. Sitä ennen petäjä oli saanut osakseen kovaakin kohtelua. Kerrotaan, että kiistan voitti myöhemmin suoritettujen mittauksien mukaan neiti Tikkanen. Kaikessa tapauksessa Lamminahon petäjä on ympärysmitaltaan kannon kohdalla 280 cm. Kauko muistaa, kuinka viereisen Lamminahon koulun opettaja Arvi Leväpelto toi rauhoituskyltin paikalle. Puu on ollut rauhoitettu vuodesta 1960 alkaen. Kerrotaan vain, että yli 80-vuotiaatkin sanovat: – Se on seissyt siinä samanlaisena niin kauan kuin minä muistan. aiKanaan Petäjä kohosi päätään muuta puustoa korkeampana kauaksi näkyväksi maamerkiksi. Kesän ajaksi työttömyyskauden päätyttyä tietyö pysähtyy ja jatkunee vuoden loppupuolella. päivä ”Kuudessakymmenessä vuodessa Lamminahon iso petäjä on potristunut 97 senttiä. Kuona 8.00. Kauko ja Sirpa ottavat mittanauhan ja ryhdytään mittaamaan. – Vuonna 1968 tammikuussa märkä lumi katkoi petäjästä paljon oksia, Tikkanen muistelee petäjän koettelemuksia. – Tuosta tyvestä löytyy kirveenhakkaumia, siitä on emännät aikanaan hakanneet syttyjä muuripadan alle, tietää Sirpa kertoa. Neiti Tikkanen puolusti oman kotikylänsä petäjän suuruutta tyvestä mitattuna, mutta Kuhmon kirkkoherra puolestaan väitti, että hänen pitäjässään kasvaa petäjä, jonka tyven ympärysmitta olisi vieläkin suurempi. Mittanauha mukaan ja suuntaamme Kaukon kanssa Hakalan pellon taakse, Pajalantien kupeessa seisovan petäjän juurelle. Silvennoinen (PS 11, 6.4.1956) Sukset, mieluinen joululahja Sopii lapsille, nuorisolle, naisille ja miehille. Liiton puolesta K. Alulle pantu tie tuntuu paikallisista asukkaista merkittävältä aikaansaannokselta. Ruuskaselta (PS 45, 30.11.1956) mirka niskanen PYHÄJÄrVen sanOmaT 2015 — n:o 46 10 keskiviikko marraskuun 11. Vaikka vuosikymmeniä kului ilman mitään näkyvää tulosta ja tiehankkeen alullepanijoistakin moni ehti matkata manan majoille, niin tien rakennustyön aloittaminen tapahtui sittenkin niin odottamatta, että monikaan ei tahtonut uskoa sanomaa todeksi. (PS 1, 15.12.1955) Otan luurin käteen ja soitan Elsan veljenpojalle, Kauko Tikkaselle, vieläkö Lamminaholta löytyy iso petäjä. Ravintola Keskus Pyhäsalmi, puh 82. Kohti Haapamäkeä olevaa etappiaan on Maaselänlahden tie jo kuluneen kevättalven aikana jatkunut lähemmäs 4 kilometriä
Sateisesta syksystä johtuen kenttä ei vielä syksylläkään ollut valmis vaan jäi tähän kevääseen. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Onko tyveltään vahvempi petäjä Kuhmossa vai Pyhäjärven Lamminaholla. mittaus osoitti petäjän vankistuneen kuudessakymmenessä vuodessa noin metrin verran. Liput 150,Järjestää VPK. Miten lienee kuhmolaisen petäjän laita. (PS 19, 1.6.1956) Pyhäsalmen keskusurheilukenttä valmistuu Mitä kuuluu petäjälle. Soittaa tunnettu yhtye, MELODY. 1924 Pyhäjärvi • Diakonissa • Opiskeli diakonissaksi 1946-50 Sortavalan Sisälähetysseuran opistossa Kuopiossa. Harrasteakatemiassa voi suorittaa kursseja nykytanssissa, hiihdossa, jääkiekossa, tai bänditoiminnassa (esimerkiksi lukiossa on mahdollista suorittaa valitussa harrastuksessa 15 kurssia). oik. Mutta vuoden 1955 mittaukseen vertailukelpoinen tulos, tyvestä suoritettu mittaus antaa tulokseksi 377 senttiä. Karnevaalilakkeja. alh. Pyhäjärven urheilumiehet ja -naiset ovat hartaasti odottaneet kauan rakenteilla olleen Pyhäsalmen keskusurheilukentän valmistumista. Kauko ja Sirpa ottavat mittanauhan ja ryhdytään mittaamaan. Liukas lattia. Serpentiinejä. www.pyhajarvi.fi Kuusenmäen kylätoimikunta onnittelee 60-vuotiasta! Onnea Pyhäjärven Sanomat! LaMMInahOn ahtO Suomen Dementiayhdistys; Karpalokoti ja Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa onni elevat 60-vuotiasta paikallislehteä! O ne PYhÄJÄrVen SanOMat! PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA. juoksuradat oli tehtävä uudestaan ja samoin melkoisia korjauksia keskikentällä. Railakkaat karnevaalit VPK:n talossa sunnuntaina 2.12.-56 klo 20. Mitataan ja tarkistetaan. • Elsan muistelmista on Seppo Kämäräinen kirjoittanut kirjan Sisar Elsa pitkospuilla naan hakanneet syttyjä muuripadan alle, tietää Sirpa kertoa. Mutta KOrKeuttahan tänne ei tultu katselemaan, vaan ympärysmittaa. Huom! Lauantaina 1.12. • Valmistuttuaan muutti Kuhmoon, josta oli vapautunut diakonissan paikka • Teki 34-vuotisen elämäntyönsä diakonissana Kuhmossa • Diakonissan työ tuolloin koostui pitkälti sairaanhoidollisista tehtävistä • Jäi eläkkeelle vuonna 1984 • Asui eläkkeelle jäätyään aluksi 12 vuotta Kuhmossa • Muutti 1990-luvulla takaisin Pyhäjärvelle, missä hän edelleen asuu. – Vuonna 1968 tammikuussa märkä lumi katkoi petäjästä paljon oksia, Tikkanen muistelee petäjän koettelemuksia. Kuudessakymmenessä vuodessa Lamminahon iso petäjä on potristunut 97 senttiä, pyöreästi metrin verran. Nyt jo rinnankorkeudelta nykymitaksi saadaan 342 senttiä. klo 20 levytanssit (PS 45, 30.11.1956) mirka niskanen mirka niskanen PYHÄJÄrVen sanOmaT 2015 — n:o 46 keskiviikko marraskuun 11. 26.3. Tehdyn urakkasopimuksen mukaisesti kentän olisi tullut olla valmiina vastaanotettavaksi jo vuosi sitten, tarkemmin sanoen kesäkuun loppuun 1955 mennessä. päivä 11 Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Hiukkasen parempi PYHÄJÄRVI Tervetuloa! Tervetuloa! Pohjois-Pohjanm aan MAAKUNTAJÄR VI www.pyhajarvi.fi www.pyhajarvi.fi 2 D/ 3 D Kesätiistaisin naistentanssit Suurlavalla! Täydenkuun Tanssit -nykytanssifestivaali aina heinäkuun lopulla! Kesätiistaisin naistentanssit Suurlavalla! Täydenkuun Tanssit -nykytanssifestivaali aina heinäkuun lopulla! Lukiomme oppilaat ja ammattiopiston toimipisteemme kivirakentajaopiskelijat voivat halutessaan yhdistää opiskelun ja tavoitteellisen harrastamisen. Hyvä ravintola. Mm. Petäjä kohoaa kuitenkin edelleen jylhänä kymmenien metrien korkeuteen. MirKA NiSKANEN Ylh. Puu on ollut rauhoitettu vuodesta 1960 alkaen. Tällöin suoritetussa vastaanottotarkastuksessa havaittiin kuitenkin sellaisia puutteellisuuksia, ettei kenttää voitu vastaanottaa. KuKa. • Elsa Tikkanen • s. Petäjän vierellä oli aikanaan lähde, jossa lähitalojen naiset kävivät pyykkejään viruttelemassa ja hakkasivat omat puumerkkinsä petäjän kylkeen. Vuonna 1955 oli tehty mittaus ”kannon kohdalta” ja saatu ympärysmitaksi 280 senttimetriä
Pyydetään palkkiota vastaan tuomaan t.l:n konttoriin. Sen vuoksi lienee paikallaan pieni vierailu taiteilijan miljööseen. Ennätysveto lopetettiin sunnuntai-iltana klo 21.00 aikaan, joten aikaa siihen käytettiin yhteensä 33 tuntia. Muutamia töitä on tullut myydyksikin, mutta niin rakkailta ne tuntuvat, että niistä on vaikea rahallakaan luopua. (PS 14, 3.4.1964) Juhani rautialalla näyttely yhteiskoululla ensi sunnuntaina Pudotettu koirankarvarukkanen Pyhäsalmelle. Vetäjiä vaihdettiin aina kolmen tunnin väliajoin ja keskimäärin oli yhdellä kertaa vetäjiä mukana neljä. Myös NN -niminen nuorukainen pyörtyi sammutustyön aikana ilmeisesti liikarasituksesta. päivä Aiheen tähän juttuumme antoi se, että ensi sunnuntaina järjestetään yhteiskoululla teinikunnan toimesta taideja harrastusnäyttely, jossa huomattavimpina töinä tulevat olemaan pyhäjärveläisen Juhani Rautialan maalaukset sekä täytetyt eläimet. Juhani Rautiala on Pyhäjärven yhteiskoulussa johtanut pitkän aikaa luonnonhistorian kerhoa ja tämän kerhon toimesta järjestetään ensi sunnuntaina klo 19 yhteiskoululla näyttely, jossa on esillä Rautialan töiden lisäksi myös muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Alakerrassa asuneen osastonhoitaja NN asunnosta sen sijaan saatiin lähes kaikki irtain pelastettua. Heti oven avattuaan tervehtii tulijaa suurikokoinen maakotkaa saaliin kimpussa esittävä kuva. Satoihin nousevat Rautialan täyttämien lintujen ja muiden eläinten määrä, mutta omaa kotia ei ole jäänyt montakaan lintua koristamaan. Rakennuksen mukana paloi tai muuten turmeltui runsaasti talossa asuneen kolmen perheen irtainta omaisuutta. Myöhemmin minulle tarjoutui tilaisuus olla itse kirjan tekijän, preparaattori Hellemaan oppilaana. VierAilu taiteilijan ateljeessa – jos nyt näin hienoa nimitystä halutaan hänen työhuoneestaan käyttää – antaa viitteitä mieliaiheista. Muutkin seinillä tai seinänvierustoilla olevat maalaukset antavat aiheen otaksua, että niiden tekijä on suuri luonnon ja erikoisesti lintujen ystävä. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 12 Keskiviikko marraskuun 11. (PS 1, 3.1.1964) Juhani rautiala 1933 1971. Ennätyksen murskajaiset aloitettiin Pyhäjärven yhteiskoulun pihalta lauantaina klo 12, sankan yleisöjoukon ja tvkameroiden läsnäollessa. – eläintentäyttöhArrAstukseni sai oikeastaan varsinaisen alkunsa siitä, kun sisareni kanssa vierailimme eläintieteellisessä museossa ja hän näki minun suuren kiinnostukseni täytettyjä eläimiä kohtaan ja osti minulle lahjaksi eläinten täyttöä koskevan opaskirjan, muistelee Rautiala. ( PS 46, 13.11.1964). Palo huomattiin ensimmäiseksi leipomohuoneen päällä yläkerrassa asuneen NN asunnossa, jonne alkoi tunkeutua savua. Maalausharrastus on Rautialalla ollut verissä aivan pikkupojasta saakka. Hetekanvetäjien lenkki kiersi ensin Ruotasilla ja sitten sen jälkeen Pyhäjärven kirkolle ja sieltä Emolahteen ja edelleen Pyhäsalmelle. taustakuvana Juhanin 14-vuotiaana maalaama omakuva. Sorminäppäryys ei vielä yksin riitä, vaan täytettävän eläimen jokainen liike on tunnettava, jotta se saisi mahdollisimman luonnollisen muodon. (PS 5, 31.1.1964) Hetekanvedon maailmanennätys Pyhäsalmen yhteiskoululle Osuusliikkeen leipomo ja kolmen perheen asunnot tuhoutuivat tulipalossa Arviolta 60.000 mk:n vahingot aiheutti Pyhäsalmen Osuusliikkeen leipomorakennuksessa lauantai-iltana valloilleen päässyt tuli. Lintujen ja muiden eläinten täyttäminen onkin sellainen tehtävä, että siihen pystyy vain se, joka on seurannut luonnossa eläinja lintumaailmaa. Päätteeksi tehtiin vielä riemukierros Pyhäsalmella. Kaikkiaan osallistui ennätystehtailuun yli kaksikymmentä teiniä. 31-vuotias Juhani on varsinaiselta ”leipäammatiltaan” maalari, mutta illan tullen hän vaihtaa siveltimen hieman pienemmäksi ja alkaa hahmotella kankaalle jotakin mielessä liikkuvaa aihetta. Alakerrassa sijainneen leipomon öljylämmittimestä alkanut tuli levisi nopeasti yläkertaan ja rakennus paloi käytännöllisesti katsoen käyttökelvottomaksi. Palopäällikkö Antti Karvosen lähdettyä pelastamaan NN asunnosta arvopapereita, ei hänen savunaamarinsa pidättänytkään voimakasta savua, vaan hän tuupertui lattialle savumyrkytyksen saaneena. Kaikilla pyhäkkäillä on nyt siten tilaisuus käydä tutustumassa tämän nuoren, mutta lahjakkaan taiteilijan ensimmäiseen julkiseen näyttelyyn. Tulen levittyä kuivassa hirsirakennuksessa räjähdysmäisesti, ei yläkerran huoneista ehditty juuri mitään pelastaa. ”Hänen piti aina saada lukea Aku Ankka ensimmäisenä ja me lapset jouduimme kärsivällisesti odottamaan vuoroamme Pyhäsalmen VPK:n maailmanennätys ei ole enää ainoa ME Pyhäjärvellä, sillä tuoreimman ennätyksen tekivät Pyhäjärven yhteiskoulun teinit – hetekanvedossa. Toiset palomiehet vetivät Karvosen raittiiseen ilmaan, jossa hän toipui. Uusi ennätys kirjoitetaan nyt numeroilla 201 km, entisen Helsingin Tehtaanpuiston yhteiskoulun teinikunnan nimissä olleen ennätyksen oltua 160 km. Juhani Rautialan nimi preparaattorina ja taiteilijana ei tietystikään ole aivan outo, mutta saattaa Pyhäjärveltäkin löytyä sellaisia, jotka eivät tiedä kuinka korkealuokkaisia hänen työnsä ovat. Sukulaisten ja tuttavien seiniä koristavat lukuisat hänen maalauksensa tai piirroksensa. NN hälytti heti paikalle Pyhäsalmen VPK:n ja välittömästi aloitettiin huoneistojen tyhjennys. Palopäällikkö Karvosen mukaan palo oli vaikeimmin sammutettavia hänen pitkän palomiesuransa aikana. – Ensimmäisen lintuni täytin sitten kirjasta saamieni ohjeiden perusteella
Sehän oli siihen aikaan vielä aivan käypäinen kasvatusmenetelmä, mietti Minna. Juhanin kuolemaSta on jo aikaa, joten hän on monille nuoremmille pyhäjärvisille tuntematon. Millaisia muistoja hänelle jäi isästään. – Sitä on vaikea sanoa, kun me olimme niin kovin nuoria silloin. He kävivät yhdessä kotkanpesillä, joiden sijainti pidettiin kuulemma huippusalaisena, Minna tiesi. Seurojentalossa alk. 08-780062 Avoinna 9-18, la 9-14 Onnea 60 -vuotiaalle Pyhäjärven Sanomille! onnittelemme 60-vuotiasta! Pyhäjärven yrittäjät ry Aukioloajat: Ma-To 11-22 Pe 11-04 La 14-04 Su 14-22 Puh. Minna kertoi ilahtuneena, kuinka Heikki ja Aira Rönkkö palauttivat vastikään Juhanin serkun Tuomas Rönkön hallussa olleen Lapin maisemataulun Minnan sisarelle Helsinkiin. Meitä lapsia oli kaikkiaan loppujen lopuksi neljä: Anneli, minä, Timo ja Katja. 040 413 6677 Tervetuloa! Grilliherkut Kevytannokset Kebabit & Pizzat Paninit Entäs jos nälkä yllättää. Lapsille on kuitenkin ollut mieluisaa saada isänsä tauluja takaisin perheeseen. Elämä oli ehkä vaatimatonta, mutta ei puutteellista, Minna muisteli. Kauniisti sanottu. Veikko Niemelä voitti kansainvälisen tanssiraadin ICBD:n maailmankongressin kilpailun parhaasta uutuustanssista Clactonissa Englannissa. Taide ei elättänyt perhettä, joten Juhani polki pyörällä töihin Ruotasen kaivokselle, jossa hän joutui työskentelemään päivätöikseen maalarina. Mies oli aikoinaan ollut Juhanin taidepiirissä ja vieläkin lämmöllä häntä muisteli. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. – Isä oli myös luontoihminen, milloin lähdössä Sirviön sydänmaille tuohikontti selässä lintuja tarkkailemaan tai tutkimaan tähtiä itse tekemällään kaukoputkella. Buser) vajaan kahden kuukauden ikäinen. onnea!. Joku sanoi minulle kerran isästä: ”siinä oli ihminen, joka sanoi kaikille päivää”. (PS 25, 18.6.1964) Yleisöltä Haaste Liittoperän ukkomiehille Te Liittoperän ukkomiehet olette aikoneet hävittää meidät Liittoperän poikamiehet viestinhiihdossa. klo 18, ilmoittautuminen kurssimaksuineen klo 17.30. – Synnyin vuonna 1964, toiseksi vanhimpana lapsena, joten muistoni isästä ovat enemmänkin välähdyksenomaisia. Joukkueiden kokoojina toimivat ukkomiehillä Toivo Nousiainen ja Sakari Multala sekä poikamiehillä Yrjö Pesonen ja Olavi Kokkonen. PeRheelle ei Jäänyt juurikaan Juhanin töitä, sillä hän möi ja antoi paljon töitään pois. Siihen päättyi myös meidän lapsuus Ruotasilla ja muutimme Pyhäsalmeen asumaan, Minna muisteli haikeana. Valssi, tango, rumba, cha-cha, jive, samba ja uutuudet shake, blue-beat , findy hop 25 mk. Se oli hänelle ominaista. Perheessä ei ollut autoa, joten he liikkuivat kävellen tai pyörällä, tai Juhani saattoi kuljettaa lapsiaan kottikärryilläkin Komulle tädin luokse. Sen kyllä muistan, että piiskaa tuli, jos jotain kepposia keksi. – Sitä pitäisi varmaan kysyä aikalaisilta ja ammattilaisilta, Minna arveli. – Olen kuullut paljon hyvää isästäni ja monet varttuneemmat ihmiset hänet varmaan vieläkin muistavat. Asuimme isän kuolemaan saakka Ruotasilla Tienhaarassa, mummulan, Rautialan kaupan yläkerrassa. Minna kävi Kihupäivillä noin 15 vuotta sitten ja eräs mies tuli kysymään häneltä, onko hän Rautialan Juhanin tytär. Juhani veti kansalaisopiston taidepiiriä Pyhäsalmessa ja otti silloin tällöin jonkun vanhimmista lapsista mukaansa. Rönkön kaupassa aikoinaan pitkään esillä ollut suuri täytetty kotka oli myös Juhanin preparoima. äiti aino (o.s. – 60-luvulla myös Pentti Linkola, nykyään tunnettu ympäristöfilosofi, oli hänen ystäväpiirissään. Jouko Mielonen on kirjoittanut Juhanista Ruotasen savut -kirjassa. Rautialan perhe. oik. Miten lahjakas hän oli. ykSi aSia iSäStä on jäänyt Minnan mieleen erityisesti: piipputupakan tuoksu. minna keRtoi , että heidän kotonaan oli aina maalauksia ja täytettyjä eläimiä, jotka olivat syntyneet Juhanille mieluisimpien harrastusten myötä. päivä 13 Juhani Rautialalla näyttely yhteiskoululla ensi sunnuntaina PyhäJäRven Sanomien julkaistua juttunsa Juhani Rautialan ensimmäistä taidenäyttelystä huhtikuussa 1964, oli hänen tyttärensä Minna (nyk. Liittoperän poikamiehet (PS 13, 26.3.1964) Opi oikein, täydennä taitoasi! Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle! Toivotamme menestystä ja kiitämme hyvästä yhteistyöstä! Pyhäsalmen tanssi ry: Täydenkuun tanssit –festi vaali Tanssiopisto Uusikuu Onni elut 60-vuotiaalle Pyhäjärven Sanomille! Ollintie 9, p. Tanssinopettaja Veikko Niemelä, Helsinki, pitää Pyhäsalmella tehokkaan TANSSIKURSSIN. – valitettavaSti isä päätti lähteä täältä vapaaehtoisesti maaliskuussa 1971. MIRKA NISKANEN vas. Rauma) sylissään anneli, minna ja Juhani. Siksi haastamme teidät jaloon viestinhiihtokilpaan 15x1 km:n matkalla sunnuntaina 5 pnä huhtikuuta 1964 klo 12.00 Liittoperän koululla. Juhani on esillä pyhäjärvislähtöisen kirjailija Tuovi Saarenpään teoksessa Laulu kahden kitaran, muutaman muun pyhäjärvisen kanssa. Tiistaina 23.6. Juhanin lappi-aiheinen taulu, joka palautui vastikään takaisin perheelle. Arvoisat ukkomiehet, ottakaa vaimonne ja ”muksunne” mukaan kuivaamaan katkeria häviön kyyneleitä, työntämään vastamäessä ja auttamaan takaisin ladulle meidän poikamiesten ohittaessa teidät kierroksella. – Ja vaikka hän aikuinen mies olikin, niin hänen piti aina saada lukea Aku Ankka ensimmäisenä ja me lapset jouduimme kärsivällisesti odottamaan vuoroamme. – Mutta olen ymmärtänyt, että hän oli aika vaatimaton luonne, eikä itseään tai töitään tyrkyttänyt. millainen Juhani Rautiala oli isänä, lapsen silmin. MiNNA BuSERiN KOTiAlBuMi MiNNA BuSERiN KOTiAlBuMi tyttären muistoja Juhanista Maamme ainoa täysivaltainen dipl. Tulkaa nyt kurssille oppimaan maailmanmenestystanssi
Luokkia varten. Tuntiopettajiksi: Riitta Virtanen englantia ja ruotsia, Marjatta Rahi musiikki, Meeri Tervonen kotitalous, Pertti Pakkala matematiikka. Myönteinen henki on tehnyt mahdolliseksi keskittyä ja yrittää saada koulusta irti paras mahdollinen. Onnea hakemiseen ja elämään! (PS 23, 5.6.1975) kuusi ällää Suomen Liivin palveluksessa Köpsin koululla työskentelee tällä hetkellä 27 naista. Mieli tekee lähteä opiskelemaan matematiikkaa ja kemiaa. 24 palkintoa odottaa noutajaa. Toivotamme uudet opettajat tervetulleiksi Pyhäjärvelle. Riitta Laitinen kertoo kokeneensa koulun ja erityisesti oman luokkansa ilmapiirin myönteisenä. Hän on Leena ja Hiski Laitisen tytär Pyhäsalmelta. Niemelä on kaivattanut kaivinkoneella jokivarteen 20 x 6 metriä mitoiltaan olevan altaan. Kaikki aineet ovat tuntuneet menevän mukavasti. Eräs niistä on ollut perustaa lohilampi, järjestää sen rannalle pieniä palveluksia ja niin turistit ovat pysähtyneet. Useimmat heistä ovat käyneet viime keväänä Pyhäjärvellä järjestetyn vaiheompelijan kurssin, mutta mukana on myös pari ammattikoulun käynyttä ja pelkästään työkokemuksen parissa ammattitaitonsa hankkinutta. Nyt Riitta suunnittelee pyrkimistä eteenpäin. sähköharmooni, 16 kg kahvia + 30 kg sokeria. Kaloja on voinut pyydystää maksua vastaan ja välineitä on ollut paikalla vuokrattavana. Menestymisen näin täydellisesti Riitta kertoo tulleen itselleenkin yllätyksenä. (PS nro 38, 18.9.1975) Unohtunut Kansallispuku Rillankiven lähettyville. Löytöön johtuvista tiedoista kohtuullinen korvaus. Riitta ei sano hänellä olevan oikeastaan mitään erityistä lempiainetta. (PS 31, 31.7.1975) Runsaasti uusia opettajia on aloittanut jälleen työskentelynsä Pyhäjärven eri kouluissa koulutyön alkaessa. päivä Pyhäjärven lukiossa ylti merkittävään kuuden ällän täydelliseen saavutukseen tämän kevään ylioppilaista Riitta Laitinen. Aluksi tehtiin opetukseen apumateriaalia omaa koulua varten. Pyhäsalmen ala-asteelle: Viljo Vänskä, Tapio Lipsonen väliaikaisiksi. NN. Vuohtomäellä ja sieltä etelään jatkuvan tien liikkujilla on nyt mahdollisuus tällaiseen virkistyskalastukseen. Ketään kohtaan ei ole osoitettu erityistä painetta. Oppikirjoista tämä onkin tiettävästi ensimmäinen ”kehitysalueella syntynyt”. (PS 35, 28.8.1975) Urheilutalo Pyhäsalmi lauantaina 20.9 klo 20.30 01 Kaiken kansan konkarit Guapita ja Timo Urheilutalolla humpahtaa aina tuntuvasti ja kaikkihan sinne tuttuun tunnelmaan… Urheilutalon bingo Sunn. (PS 50, 11.12.1975) Uudet opettajat Oppikirja pyhäjärviseltä opettajaryhmältä Pyhäjärvinen opettajatiimi on saanut tehtäväkseen valmistaa ympäristöopin oppija työkirjan peruskoulun 1.-4. Hän ei ollut osannut odottaa tällaista saavutusta. Väliaikaisina: Pitäjänmäelle Pertti Lind ja Markit Eronen, kiertäviksi englannin opettajiksi Ilkka Solitanner vakinaisena ja Arja Heinonen, Arja Virtanen ja Sirkka Leskinen väliaikaisesti. Mahdollisuudet harrastuksiin täällä ovat tuntuneet vähäisiltä. Vettä altaassa on toista metriä paksulti. 21.9 klo 19 Palkintoina mm. Altaan rannalle on valmistumassa kioski, josta saa vuokrata välineitä, maksaa pyydystämisen sekä ostaa muutakin kioskitavaraa. Viihtykää ilossa ja vaivassa. Kalat on voinut tällaisessa pisteessä heti savustaa ja nauttia. Mahdollista löytäjää pyydetään palkkiota vastaan palauttamaan puku Pyhäjärven Sanomain toimistoon. Vain yksi matematiikan lisätehtäväsarja on tehty aikaisemmin Oulussa. Peruskoulun ala-asteille: Vuohtomäelle Leo Kuoppala, Liittoperälle Rauno Rönkkö vakinaisina. riitta laitisen mielestä korostetaan usein lukion päättyessä kirjoituksia liikaa. Parhaimmillaan on paikka silloin, kun matkailija voi tehdä muitakin ostoksia ja jopa saada yösijaa, tahi paikan teltalleen. On vain yhden päivän aikana voitava osoittaa, mitä on omaksunut opetuksesta. (PS nro 45, 6.11.1975) Työtä uutta odottaen Köpsin koululla. Työryhmän muodostavat: Marketta Viitala tehtävien suunnittelu, toteutus ja kuvitus, Leena Sarkkinen alkuopetuksen pedagogiset erityisseikat ja opetusvihjeet sekä Kalevi Kauppi opetussuunnitelman toteutuminen ja käytännön järjestelyt. Ei kuitenkaan haittaavasti. Idea kirjan tekemiseen on lähtenyt kyseisestä opettajaryhmästä. Ehkä sentään kuitenkin matematiikka on tuntunut kaikista parhaimmalta. (PS 31.7.1975) Lohilampi toimintaan Rannankylässä Isokokoinen Lassie uros Kadonnut Tuntee nimen Prinssi. Kleemens Niemelä on liikkunut eri puolilla maata. Sitten havaittiin, että samat tarpeet ovat toisillakin kouluilla. Mitään sellaista asiaa, joka olisi jotenkin erityinen, ei voi nostaa esille. Tunnearvo suuri. Jos löytää sopivan idean, toteuttaja sille aina järjestyy. Tällaisilla kirjoituksilla ei sittenkään ole erityistä merkitystä. Vesi tulee KOmujoesta putkea pitkin ja poistuu myös sinne. Nimestään huolimatta tehdas ei valmita liivejä, vaan kevyttä vaatetusta, kuten hameita, mekkoja, miesten työpuseroita ja kylpytakkeja. Riitan harrastukset ovat suuntautuneet yleisiin asioihin. Paperit ovat lähteneet Polille. Kouluhallituksen herrat kiinnostuivat siitä ja nyt työryhmällä on aineisto Yhteinen ympäristömme 2 laitosta varten valmiina. Omalla kohdallaankin Riitta arvelee kirjoitusten aikana olleen painetta hieman. Nämä ideat on Kleemens Niemelä saanut nyt toteuttamisvaiheeseen KOmujoen varressa Rannankylällä. Pyhäsalmi. Pyhäjärvisten opettajien työn tekee merkittäväksi se, että tällaisia tehtäviä ei juuri ole herunut Pohjois-Suomeen. Sen parissa vietetyt hetket ovat olleet antoisia. Kalevi Kauppi sai idean esittää kirjan tekoa. Jokainen on saanut yrittää taipumustensa ja halujensa mukaan joutumatta leimatuksi ”pinkona” tyyppinä. Ne tuovat opiskeluun kireyttä ja aiheuttavat prässiä niihin valmistautumisessa. Kirjan kustantaa Kirjayhtymä Oy. Vakinaisiksi peruskoulun yläasteelle ovat tulleet: Vilho Lintunen historian ja yhteiskuntaopin lehtori, Leena-Kaarina Niskanen maantiedon ja biologian lehtori, Aira Rönkkö tyttöjen liikunnan lehtori. (PS 29, 17.7.1975) Yrittäminen on useimmiten kiinni ideasta. Nähnyt monia tapoja ”ottaa turisti kiinni”. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 14 Keskiviikko marraskuun 11. Ruotasen koululle Riitta Junttila ja Irma Jaatinen Kontiolaan
Hän valmistui syksyllä 1980 kemian osastolta diplomi-insinööriksi. – Helmikuussa 1981 ajattelin, että katsotaan pari vuotta Rautaruukilla, mutta toisin kävi, Riitta nauroi. Perhe, terveys ja luonto ovat Riitalle elämässä tärkeimpiä asioita. Hän harrastaa metsästyksen ohella kalastusta ja kuntoliikuntaa, erityisesti hiihtoa. Onko tänne enää siteitä. Hän hakeutui työtehtäviin, joissa sai olla tekemisissä häntä kiinnostaneen tiedonhallinnan kanssa. MiRKA NiSKANEN TuOMO PiRTTiMAA Riitta ja hänen pystykorvansa kiri kuusamossa linnunpyynnissä vuonna 2010. Haluaisin vielä lisätä tähän, että en ole ollut miehesi kanssa minkäänlaisissa tekemisissä, siis turhat luulot pois. Hän työskenteLi yhtiön Oulun ja Raahen toimipisteissä aluksi markkinatutkijana, ja saatuaan 1980-luvun lopulla informaatikon pätevyyden, Riitta toimi kymmenen vuoden ajan tietopalvelussa kirjastonhoitaja informaatikkona. Pyhäsalmen pankeista Helmikuun karkeloissa Keskiviikkoisin ja torstaisin Raimo Salmen trio Sunnuntain iltapäivätansseissa Klaus Kangas Perjantaisin ja lauantaisin stereoiden tahtiin Hiidenkari Maijan grilli-kioski Avoinna Joka arkipäivä klo 11.00 24.00 Tanssi-iltoina klo 02.30 Sunnuntaina klo 10.00 – 24.00 Huom! Viitaten viime lehdessä olleeseen ilmoitukseen, huomautan, että en ole NN:aa haukkunut, enkä juoruillut. – Nythän siellä on aikaa olla enemmänkin kesällä, kun ei ole pelkästään kuukauden loma, jonka aikana piti ehtiä muuallekin, hän hymyili. Hänen työnantajansa oli sama vuodesta 1981 aina viime tammikuuhun saakka: Rautaruukki, sittempi SSAB Europe. Laitinen pääsi opiskelemaan kemian osastolle, joka oli hänellä ensimmäisenä vaihtoehtona. Vuonna 2002 Riitta siirtyi tekemään asiakastoimialaseurantaa markkina-analyytikkona, ja viimeiset pari vuotta hän kehitti kilpailijaseurantaa kilpailija-analyytikkona. Toisella sijalla oli Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan prosessitekniikan osasto. entä mitä Riitta tekee nyt. päivä 15 Vuonna 1975 kuuden ällän ylioppilas Riitta Laitisella oli elämässään selvät sävelet. Opiskeluaikanaan Laitinen asui Helsingissä, mutta ei koskaan viihtynyt siellä. 08-780 980 www.pyhasalmenfysio-sport.com onnea 60 -vuotiaalle! Asematie 2 O ea! pyHäsaLmen matkaHuoLto asematie 5, 86800 pyHäsaLmi onnittelee 60 -vuotiasta Pyhäjärven Sanomaa! onnea 60 -vuotiaalle pyhäjärven sanomille! Ollintie 11, 86800 Pyhäsalmi Ollintie 12 L 6, 0400 548 638 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen • fysioterapia • hieronnat • veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia Onnittelemme 60-vuotiasta paikallislehteä!. Laitinen teki diplomityönsä Kemiralle, mutta varsinaisia kemian alan töitä hän ei ole sen koommin tehnyt. Ura ei ole ollut minulle tärkein asia, vaan kiinnostavat työtehtävät, hän sanoi. 1990-luvun lopulla hän aloitti tietohallinnon internet-koordinaattorina, työnkuvana hänellä oli esimerkiksi internet-sivujen kehittäminen ja yhtenäistäminen konsernissa yhteistyössä viestinnän kanssa. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Toki senkin opiskelupaikan osalta oli hyötyä myös hyvästä ylioppilastodistuksesta. Hyvällä ylioppilastodistuksella oli sen verran merkitystä, että Riitalla oli mahdollisuus hakeutua opiskelemaan haluamaansa alaa. Riitta asuu Oulussa, hänen perheeseensä kuuluu mies sekä kaksi suomenpystykorvaa, joiden kanssa he käyvät metsällä lähinnä Kuusamon maisemissa. Lopuksi tanssia 1 ½ t. Lippuja 8,ja 4,ennak. Veri veti lähemmäksi kotiseutua. – Kuten jo ylioppilaskeväänä suunnittelinkin, hain Polille eli Teknilliseen Korkeakouluun, johon piti pyrkiä pääsykokeiden kautta. Kalastamme Karhusaaren maisemissa ja isolla selälläkin joskus, Riitta sanoi. – Onneksi työpaikka järjestyi Oulusta, lyhyen matkan päähän kotiseudulta. – Esimerkiksi Oulun yliopiston luonnontieteelliseen tiedekuntaan olisi ollut mahdollista päästä opiskelemaan suoraan paperien perusteella, mutta se ei ollut minulle ensisijainen vaihtoehto, Riitta kertoi. Ruokalista Maanantai jauhelihakasvispata, välipala: suklaajuoma tai vastaava. entä pyHäjäRVi. Tiistai: makkarakastike, perunat, punajuuri. – Olen työttömänä, sain vanhimpana ja kokeneempana potkut vuoden 2013 kesällä, sen jälkeen sain vielä jatkaa määräaikaisena viime tammikuun loppuun, mutta sen jälkeen ei jatkoa tullut, hän kertoi. Asia on aivan päinvastoin, joten ole hyvä ja lopeta haukkumasta ja valehtelemasta minun päälle kaikkea roskaa. Toteutuivatko Riitan suunnitelmat ja onko älläsuorasta ollut elämässä sittemmin hyötyä. Keskiviikko: Kalakeitto tai kalalaatikko, välipala: piirakka Torstai: Maksaporkkanakastike, perunat Perjantai: Pinaattikeitto + muna, välipala: nakki tai lenkinpala. Maisemat ovat lapsuusajalta tuttuja, kun äitini vanhemmat asuivat Oulussa, Riitta kertoi. opiskeLuaikana Riitalla heräsi kiinnostus tiedon hankintaan, hallintaan ja analysointiin. Terv. NN PS 5, 30.1.1975 kuusi ällää veivät Riitan Rautaruukille ”Ura ei ole ollut minulle tärkein asia, vaan kiinnostavat työtehtävät Laguksentie 1, p. Esitys on ensi-ilta ja näytelmän kantaesitys. Hän suoritti 1980-luvun lopulla Teknillisen Korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa tietopalvelukurssin ja sai informaatikon pätevyyden. Muuten hän kertoi neljäkymmentä vuotta sitten annetun kommentin olevan pätevä edelleen: kirjoituksilla ei ole erityistä merkitystä. PS 12, 20.3.1975 Hiidenniemen Nuorisoseura esittää Viljami Simpasen näytelmän HÄÄT Yhteiskoululla perjant. – Kyllä on, Kirkonkylällä on kohta 94-vuotiaan äitini suvun puolelta kesäpaikka. – Sekä opiskelupaikan suhteen että työelämässä minulle on ollut selvää, mitä haluan. Niistä ei ole opiskelupaikan saannin jälkeen muuta hyötyä elämässä ollut. 7.2.-75 klo 20
Sokeripaloja jaettiin ammattikoulun, Koulukummun ja keskuskoulun oppilaille sekä neuvolasta, joka on yleinen rokotuspaikka. Asiakaskunta määrää sitten, miten kehitetään. Ilman lumitykkiä laskettelukausi on nelisen kuukautta. Ollinkuilun valmistuminen on merkkipaalu kaivoksen historiassa. Helovuori aloitti Pyhäsalmen kaivoksella ensimmäisenä työntekijänä ja pääsi eläkkeelle pari vuotta sitten. Sateinen sää kuitenkin aiheutti katkoksia ja heikensi kilpailijoiden keskittymistä. Laskettelurinne on Mäkipojat Oy:n hanke. Pitäjänmäen ja samalla koko pitäjän korkeimman paikan, Kotamäen nenän, 65 metrin korkeusero saataneen laskettelijoiden käyttöön helmikuussa. Viitala on hypännyt tänä kesänä 215. Varkaudessa pidetyissä kilpailuissa Matti hyppäsi tuloksen 212. Lähin vastaavan tasoinen rinne löytyy Viitasaarelta. Vas. kuvassa rinne alhaalta ylöspäin ja keskimmäisessä kuvassa rinne keskeltä tielle päin. Hanketta alettiin valmistella jo muutamia vuosia sitten. Laskettelu on nopeasti leviävä harrastus. Ensimmäisenä rokotuspäivänä rokotettiin kaikkiaan pari tuhatta kuntalaista. noin Puolen kilometrin päästä rinteestä sijaitsee myös Valkeislampi, joka soveltuu hyvin virkistyskäyttöön. 60 v Pyh äjärven Sanoma t PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 16 Keskiviikko marraskuun 11. Alle 50 kilometrin säteellä sijaitsevat Pyhäjärven lisäksi Pihtipudas, Reisjärvi, Muurasjärvi, Kärsämäki ja Haapajärvi. päivä Pitäjänmäellä on jo kolmatta kuukautta paiskittu töitä poikkeuksellisessa savotassa. varta vasten perheen pienimmille tehtävä kelkkamäki sekä murtomaahiihtoladut. Nyt louhinta ulotetaan syvimpiin osiin. Sokeripalarokotukset saivat väen liikkeelle Matille SM-kultaa Kuiluntervajaiset kaivoksella Ollinkuilun kautta louhintaan kaivoksen syvimmät malmivarat. Jylhien vaaramaisemien metsän peitosta on paljastettu lähes 400 metrin pituinen rinne, joka muuttanee melkoisesti hiljaiseloaan elävää kylää vielä tämän talven aikana. – Mahdollisuuksiahan tässä on vaikka mihin. Kunniavieraana tilaisuudessa oli mukana eläkkeellä oleva geologi Olavi Helovuori. (PS 14, 21.2.1985) Pohdin menestyksekäs korkeushyppääjä Matti Viitala voitti kultaa 20-vuotiaiden yleisurheilun SM-kisoissa. Laskettelijan lähtöpaikkaa korotetaan vielä keinotekoisesti, joten hyviä vauhteja on luvassa. (PS 98, 28.12.1985) Erilainen savotta Pitäjänmäellä laskettelurinne valmistuu hyvää vauhtia KuVAT: ARi TuORiNiEMi Pyhäjärvellä käynnistyivät maanantaina sokeripalapoliorokotukset. rinne on todellinen pitäjän mäki, sillä yli 230 metrillään meren pinnan yläpuolella paikka päihittää korkeudellaan kunnan muut mäet. Ollinkuilu mahdollistaa tämän malmin louhinnan syvyysväliltä 400 750 metriä. Pohdin Ari Hyvönen hyppäsi tuloksen 185 ja joukkuetuloksissa Pohti sijoittui neljän parhaan joukkoon pistemäärällä 395. Pyhäsalmen kaivoksen jäljellä olevista malmivaroista on puolet yli 400 metrin syvyydessä. (PS 29, 18.4.1985) Syksyllä 2015 ei Pitäjänmäen laskettelurinteestä ole enää paljoa jäljellä. oikealla olevassa kuvassa rinteen kupeessa olleen välinevuokraamon ja kioskiparakin paikka. Viitala oli korkeushyppykisan ennakkosuosikki. Ollinkuilun valmistumista juhlittiin vanhan mainariperinteen mukaisesti tervaamalla kuilun pohja. (PS 57, 1.8.1985) Viime viikon torstaina vietettiin Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivoksella Ollinkuilun tervajaisia. Alkuun laskettelijoita palvelee rinteessä yksi hissi, mutta ajan mittaan tästä reilun seitsemän hehtaarin alueesta on tarkoitus kehittää monipuolinen talviurheilukeskus. Kireät pakkasetkaan eivät hevillä estä laskettelua Pitäjänmäellä, sillä seudulla on tunnetusti yleensä vähemmän pakkasta kuin alavalla lähiseudulla. Lopullisen sysäyksen töiden aloittamiseen antoi noin vuosi sitten valmistunut Elämäjärvi Haapajärvi -tie, jonka ansiosta rinne sijaitsee hyvien yhteyksien päässä useasta kuntakeskuksesta. taustakuvassa hissin päätyankkuri. Rinteen ja kahden hissin lisäksi on alueelle suunnitelmissa mm. rinnettä halkoo nykyisin läheisen Valkeislammen rantaan vievä tie
Pohti oli 22. Pohtilaiset keräsivät 23 pistettä viime vuodelta. Pohdin pojat, juniorit sekä miehet haalivat eniten pisteitä suomenmestaruustasolla Keski-Pohjanmaan piirin alueella. (PS 13, 16.2.1985). Pihatoimikunta on suorittanut pihojen tarkistuksen ja valinnut voittajapihat. Pohtilaiset painijat olisivat yltäneet vieläkin parempiin saavutuksiin, elleivät poikien loukkaantumiset olisi häirinneet kilpailuja. 029 041 2620 | saastopankki.fi/pyhasalmi | /saastopankkioptia Pu he lu n hi nt a: la nk ap uh . (PS 71, 19.9.1985) Botnia Printin väki onnittelee kuusikymppistä Pyhäjärven Sanomia sekä sen tekijöitä. Omakotipihojen voiton vei Vieno Salo ja toiseksi selviytyi Sointu Mansikkala. Pisteille ylsi satakunta painiseuraa. Molemmat olemme mukana pyhäjärvisten arjessa ja juhlassa. Kun maljaan saa kolme kiinnitystä, saa seura maljan omakseen. Ei sitä nuorena tiedä, kuinka hauskaa vanhana on! www.botniaprint.fi ONNEA! PYHÄSALMI, Ollintie 11 | Puh. Suomenmestaruuspistemalja tuli Pohdille nyt ensimmäistä kertaa. Painiseura ajatellen koko Suomen painiseurojen pistetiliä. Pentti Tikkanen, painin lämmin ystävä, luovutti kiertopalkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Suomenmestaruuspistemaljaa olivat tienaamassa Veikko Nissilä, Pasi Sarkkinen, Matti Poutiainen ja Jouko Vesterinen. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Maatilapihojen parhaimmaksi arvosteltiin Elvi ja Antti Kumpulaisen sekä toiseksi Valma ja Antti Lapinkosken pihat. 8, 35 sn t + 16 ,6 9 sn t/ m in Säästöpankki Optia onnittelee 60-vuotiasta Pyhäjärven Sanomat –lehteä. Tekstiilitalo Tikkanen on luovuttanut Pohdin parhaalle viime vuoden painijalle oman maljan. Pihakilpailu ratkennut Stretching-jumppa alkoi Koulukummulla Suomenmestaruusmalja Pohdin painijoille Pyhäjärven Pohdin painijat saivat suomenmestaruuspistemaljan ensimmäisen kiinnityksensä viime vuodelta. Kiinnityksien ei tarvitse olla peräkkäisiä. (PS 78, 12.10.1985) Pyhäjärven kunta on järjestänyt tänä vuonna pihakilpailun. 8, 35 sn t + 6, 91 sn t/ m in , m at ka pu h. Pojista Pasi, Veikko ja Jouko kärsivät tapaturmista kauden aikana. Kiertopalkinnon sai Veikko Nissilä. päivä 17 Erilainen savotta Pitäjänmäellä Laskettelurinne valmistuu hyvää vauhtia Stretching-voimistelu, jossa pelataan lihaksien jännittämisellä ja rentouttamisella, kuuluu Pyhäjärven naisvoimistelijoiden tämän syksyn uutuustarjontaan voimistelun alalla. Ensimmäisen kerran kokoonnuttiin stretchingin merkeissä viime maanantaina Koulukummun koululle läänintaiteilija Marketta Viitalan ohjaukseen
Kolmannen erän tekeminen käynnistyy tämän kuun puolessa välissä. – Aamuisin Hannu ei malttaisi lähetä töihin, vaan mieluummin lepertelisi vauvan kanssa. Kun naisille aukeni mahdollisuus hakea armeijaan, ei Pirkko kauan miettinyt. Parittomaksi numeroidut talot ovat oikealla ja parilliset vasemmalla, maanmittausteknikko Jorma Valkama kertoo. Valintatilaisuudessa Pirkko uskoi pärjänneensä hyvällä itseluottamuksella. Maarit kertoo päivien kuluvan lapsen kanssa nopeasti. päivä EnsimmäisEnä tämän vuoden puolella syntynyt Pyhäsalmen kaupungin vauva asuu Jokikylän koululla. Jo aikaisemmin syyskauden finaalin voittanut Pirjo saa vastaansa kevään parhaan naiskilpailijan Minna Karhun, joka puolestaan viikko sitten nähdyssä lähetyksessä voitti MM-tittelin Yhdysvalloissa. Taloihin tulevat numerot ilmaisevat matkan tien alkuperäispisteestä kymmeninä metreinä. Maarit kertoo, että ensimmäisen lapsen syntyminen jännitti kovasti. Isä on innokkaasti mukana pojan hoitamisessa. klo 8.40 Oulaskankaalla keisarinleikkauksella. Huomenna torstaina kokoontuva Pyhäsalmen kaupunginhallitus saattaa muistaa ensimmäistä kaupunkilaista jollakin tavoin. Tänään klo 20.00 nähtävän koko vuoden finaalin voittaja saa 25 000 markkaa ja toiseksi tullut kymppitonnin. Hiljaisuuden rannaksikin kutsuttu paikka pyritään rakentamaan monin tavoin ja alusta lähtien on ollut paikka varattuna rakennukselle, jossa säällä kuin säällä voidaan pitää erilaisia tilaisuuksia. Inttiin meno houkutteli just varman työpaikan ja sotilasuran takia. Haastattelut taas oli ihan kivoja, haastattelijat vaan jutteli mukavia, Pirkko kertoo. (PS 4, 27.1.1993) ”Nainen pärjää jopa paremmin kuin mies” Tammikuun alussa astelee armeijan harmaisiin Pirkko Pasanen Vuohtomäeltä. Hannu on talvisin metsätöissä ja pojasta näyttäisi tulevan ainakin ulkoisten ominaisuuksien perusteella isänsä työn jatkaja. Kaupungin alueella on tehty joitakin kaavamuutoksia ja myös uusia tien nimiä on syntynyt. – Teitä kunnan alueella on yhteensä 351, uusia viittoja pystytetään 434 kappaletta, koska pitkät tiet vaativat useampia kylttejä. – Se psykologinen testi oli kyllä melko palikka. Äiti pääsi lapsen kanssa kotiin 15.1. – Poika on pysynyt ainakin tähän saakka terveenä ja isä auttaa mm. Oulun läänissä armeijaan olisi halunnut 70 naista, joista kahdeksantoista otettiin. Terva ostettiin Seurasaaren ulkoilmamuseon vanhojen talojen, kirkkojen ja aittojen paanukattojen tervaamiseen. Siinä oli yhteensä vajaa viisi sataa kysymystä ja tuntui et se jauhoi koko ajan samaa. (PS 33, 16.8.1995) Ensimmäinen paljasjalkainen kaupunkilainen on metsurityyppiä Pirkko Pasanen lähtee armeijaan Uudet kyltit ja uusia osoitteita Viime perjantaina kaupunki aloitti uusien tienviittojen pystytyksen. Kun nythän on pakko ottaa naisiakin kouluttajiksi. Pyhäsalmesta on valmistettu uusi, jokaisen mökkitienkin kattava, osoitekartta, joka on jaettu hakuruutuihin. Paavo Laitisen terva on ollut tänä kesänä kysyttyä ainetta. Vanhempien aika kuluu nyt lapsen hoitamisessa ja hellittelyssä, joten koira on jäänyt vähemmälle huomiolle. Maaritin ja Hannun vauva on siis ensimmäinen paljasjalkainen kaupunkilainen. Toinen mahdollisuus olisi ollut Sodankylä, mutta se tuntui olevan turhan kaukana Pyhäsalmesta katsottuna. Pirkko haki ja pääsi Pohjois-Suomen viestipataljoonaan Ouluun. Etenkin sakea kantoterva on saanut ostajat liikkeelle. Valintatilaisuudessa naisille järjestettiin psykologinen testi ja kolme eri haastattelua. Peruskoulun jälkeen 19-vuotias Pirkko kävi kolmivuotisen kartoittajakoulun Kajaanissa, mutta töitä ei ole vielä ainakaan tiedossa. Sotilasuran luominen ja varma työpaikka valtion leivissä kiinnostavat. Piki tyytyykin kerjäämään huomiota vierailta. Onnelliset vanhemmat kertovat, että pojalle on ehdolla montakin nimeä. pientä haukkapalaa varttuneemmalle väelle humppatanssit erill. sisäänpääsymaksulla PPP:n julkistaminen lasten seimi klo 24.00 Pohjois-Suomen komein ilotulitus yritysten järjestämänä! Tervetuloa kaikki mukaan! (PS 52, 29.12.1995). (PS 52, 29.12.1993) Uudenvuoden juhla Salmenportissa 31.12.95 klo 21.00 – 02.00 Ohjelma alkaa klo 22.00 kylien välisellä pulkkaviestillä, jonka jälkeen muuta ohjelmaa mm: Kurjenpolvet esiintyvät puheita pitävät Markku Koski ja Pasi Vallivaara nuorille disco erillisellä sisäänpääsymaksulla oluthalli A-oikeuksin makkaraa ym. Maarit ja Hannu Tikan esikoisella oli syntyessään painoa peräti 4,5 kiloa ja pituutta 51 senttiä. Esimerkiksi Seurasaaren kaupat tehtiin ennen kuin tervaa oli edes poltettu. Äidin mukaan kaksi näistä on vahvoilla lopulliseksi nimeksi. Ja sotilashierarkiassa niin ylös kuin vain mahdollista, Pirkko vakuuttaa pontevasti. kolmeviikkoisen sairaalareissun jälkeen. – Kuusi viikkoa olin kaivoksella töissä, mutta nyt ei ole taas mitään varmaksi tiedossa. Maarit kertoo, että pariskunnan Piki-koira oli ensin ihmeissään uudesta perheenjäsenestä. Seuraava pyhäsalminen syntyi vuorokautta myöhemmin. Laitinen on polttanut tänä kesänä tervaa kaksi hytillistä, yhteensä noin 800 litraa. – Synnytyksen jälkeen tuli mieleen, miten sitä osaa hoitaa näin pientä. Tomera poika syntyi 8.1. kylvettämisessä ja vaipan vaihtamisessa, kiittelee Maarit. 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 18 Keskiviikko marraskuun 11. (PS 35, 30.8.1995) Pitäjänmäen tervaa Helsinkiin Viime viikolla Pyhäsalmen rautatieasemalta lähti 400 litran suuruinen lähetys kantotervaa kohti Helsinkiä. Syyskauden loppukilpailun voitosta Pirjo Laitilalla on palkintona matka Yhdysvaltoihin ensi kesänä. Niinhän sitä sanotaan, että jokainen osaa oman lapsensa hoitaa ja kyllä se tuntuu pitävän paikkansa. – En minä kyllä sieltä aio ennen aikoja lähteä, olen vähintään sen 11 kuukautta ja sitten vaan sotilasuralle. Pirjo Gladiaattorit-finaalissa Pyhäsalminen Pirjo Laitila on mukana tänään keskiviikkoiltana lähetettävässä MTV 3:n Gladiaattorit-ohjelman loppukilpailussa. (PS 31, 4.8.1993) Mummon mökki Korhosenniemeen Viime tiistaina vietettiin Korhosenniemessä ”mummon mökin” harjannostajaisia. Naapurikaupungissa Kiuruvedellä kaupunki otti ensimmäisen vauvansa kummilapsekseen ja lahjoitti tälle 500 markkaa. Vauvalla on ikäisekseen tosiaan kookkaat nyrkit
Tulevaisuuttaan Tikka ei ole vielä miettinyt opiskeluja pidemmälle. Vuonna 1993 vastaleivottuun Pyhäsalmen kaupunkiin ennätti ensimmäisenä uunituoreena kaupunkilaisena maailmaan jokikyläläinen Janne Tikka. onnea 60-vuotiaalle pyhäjärven sanomalle! SANNA TiKKA hannu ja maarit tikan perheeseen syntyi Jannen jälkeen vielä tytär sanna. Jannen Vanhemmat Maarit ja Hannu Tikka asuvat edelleen Jokikylällä perunaa viljellen. T änään lähes joka kolmas suomalainen on omistajamme. – Firma urakoi voimalaitoksella ja minun työnkuvaan kuuluvat pyöräkonehommat, polttoaineen vastaanottoon kuuluvat työt, näytteiden teko ja uusien kuskien koulutus. Pinja pääsi kouluun ja minä sain vakituisen työpaikan koneurakointifirmasta, Janne kertoi. – Armeijan jälkeen muutimme kihlattuni Pinjan (Pesonen) kanssa Jyväskylään. Yhdessä toimien edistämme suomalaisten taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Asian ratkaisi valtuusto marraskuisessa kokouksessaan vuonna 1992. Pyhäjärvi voitti Pyhäjärvi-nimen olisi halunnut kaupunkimme nimeksi 2615 pyhäkästä eli 56,33 prosenttia viime perjantaina päättyneen neuvoa-antavan kyselyn mukaan. – Opiskeluala minulla on vielä vähän mietinnässä, viimeisimpänä ajatuksena on ollut agrologi, hän mietti. – Tulevaisuuden asuinpaikkaa ei ole sen paremmin mietitty, sen näkee sitten kun opiskelut on opiskeltu, Janne pohti. Koulunpenkkiä Janne aikoo suunnata kuluttamaan ehkä jo ensi vuonna, kunhan alavalinta kirkastuu. Asiakasomistajuus on nyt vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin silloin aikoinaan. Tulokset saatettiin tiedoksi myös maanantain kaupunginvaltuuston kokoukselle, jatkotoimenpiteistä päätetään jo seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. Potrasta pojasta arveltiin tulevan isänsä tapaan metsuri, mutta ainakaan toistaiseksi eivät ole metsurinhommat kiinnostaneet Tikkaa. (PS 9, 1.3.1995). Jos tiKKa sattuu saamaan useampia vapaapäiviä peräkkäin, hän suuntaa yleensä kotikonnuille Pyhäjärvelle. Pyhäsalmi-nimeä kannatti 1997 henkeä eli 43,02 prosenttia äänestäneistä. Kaikki asiakasomistajan edut näet osoitteessa op.. Jannelle syntyi myös sisko Sanna, joka opiskelee matkailualaa Kajaanissa. Vuoden 1993 alusta, jolloin Pyhäjärven kunnasta tuli kaupunki, otettiin nimeksi Pyhäsalmi. MirKA NisKANEN Jannesta ei tullut metsuria PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Nimeä käsittelee myös maaliskuun valtuusto. Maanläheiset ammatit häntä kuitenkin vetävät puoleensa. Tiedustelussa käytti mielipiteen ilmaisuoikeuttaan 81,3 prosenttia eli 4642 niistä 5710 pyhäkkäästä, joille kysely lähetettiin. Päätöksestä valitettiin aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka kallistui yhden äänen enemmistöllä kannattamaan valtuuston valitsemaa Pyhäsalmi-nimeä. Hallitus päätti tiedustella mieluisinta nimeä kahdesta vaihtoehdosta kaikilta äänestysikäisiltä, Pyhäsalmen kaupungissa kirjoilla olevilta kansalaisilta. Entä asuinpaikka, houkutteleeko Pyhäjärvi vielä vai onko isompi kaupunki vienyt ensimmäisen pyhäsalmisen mennessään. Parhaat lapsuusmuistot kytkeytyvät vahvasti synnyinkotiin Jokikylän koululla ja perheen kanssa tehtyihin matkoihin, esimerkiksi hiihtolomareissuihin. päivä 19 OP syntyi reilut sata vuotta sitten asiakkaiden omistamaksi – ja sellaisena se myös säilyy. Kaupungin nimiasia tuli ajankohtaiseksi uudemman kerran, kun asiasta tehtiin valtuustoaloite. Täällä ovat edelleen hänen kaverinsa ja harrastuksensa: kalastus ja metsästys, jääkiekkoilukin maistuu jos aikaa vain löytyy. Yhdessä hyvä tulee. KotiKaupunKi otti Jannen kummilapsekseen, ja onkin muistanut häntä ainakin viisija kymmenvuotissynttäreillä, sekä ripille ja ylioppilaaksi päästessä. Tikka kirjoitti ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta keväällä 2012 ja lähti seuraavassa tammikuussa armeijaan, kranaatinheitinkomppaniaan Kajaaniin
Yläasteelaisia Pyhäsalmesta tuova linja-auto aiheuttaa päivän kolmannen ruuhkaajan. Konttauksen kahdenkymmenen metrin matkan paras aika, 4,61 sekuntia, oli ampaistu samalla kentällä vuonna 2002. (PS 37, 10.9.2003) Markus Saano poliisien maailmanmestaruuteen Pyhäjärven kirkonkylältä lähtöisin oleva Markus Saano osallistui kesäkuun 28. päivä Ruotasen kyläkauppa palvelee myös sunnuntaisin Aikoinaan vireässä kauppakeskuksessa ei ole ollut liiketoimintaa muutamaan vuoteen. Vapaapäivänä ei niinkään viitsitä lähteä keskustaan ostoksille, niin kuin työstä tullessa on helpompi tehdä. Kaivoskylän kauppiaaksi kaksi vuotta sitten Kiuruvedeltä takaisin Pyhäjärvelle siirtynyt Eija Tikka omistaa koko entisen Puurusen kaupan kiinteistön. Tuomasta vierailijaksi on pyyänyt itsekin innokas pesäpallomies, opettaja Pauli Pesonen. (PS 27, 6.7.2005) Rönkön kauppa 75 vuotta! Uudistunut ”vanha” kauppa juhlii synttäreitään koko viikon! (PS 19, 7.5.2003) Pyhäjärvinen, Liittoperältä kotoisin oleva Matti Huttunen kaatoi heinää ylivoimaisesti nopeimmin lauantaina Limingassa pidetyissä viikateniiton MM-kisoissa. Saano osallistui Tca of Larry Moore -nimiseen 8-otteluun, johon otti osaa 150 kilpailijaa eri puolilta maailmaa. PyhäjäRveLLä vieLä toiminnassa olevista neljästä sivukylien kaupasta yksi toimii Ruotasella. (PS 28, 13.7.2005) Lonkerofestareilla fiilistä, säätä ja väkeä Viime lauantaina järjestettyjen Suomen neljänsien Lonkerofestivaalien järjestelyissä panostettiin tänä vuonna enemmänkin laatuun kuin monipäiväisyyteen. Tuomas toteaa reilusti, että tuloksessa ei ole mitään selittelemistä: Sotkamo oli yksinkertaisesti parempi. Kilpailu vietiin lävitse kolmentoista tunnin aikana 30-40 asteen helteessä. Tuomas Tervonen tunnetaan Superpesiksessä etenijäkunkkuna nopeutensa ansiosta. Talossa on myös vuokra-asuntoja. Koulun päättymisen aikaan kauppa tulvahti täyteen koululaisia, ja tunnin kuluttua tiedossa oli toinen ruuhkautuminen. Lähikauppa ei välttämättä ole ihmisten pääostospaikka, tietää Eija. Päivänä Quebecissä Kanadassa World Police & Fire Games -kilpailuihin Helsingin poliisilaitoksen edustajana. (PS 27, 6.7.2005) Viikateniitossa MM-kultaa Juha Nurmenniemi rikkoi oman konttauksen suomenmestaruutensa Hallitseva suomenmestari, haapajärvinen Juha Nurmenniemi puolusti ruohikkokonttauksen suomenmestaruuttaan kihulauantaina Pyhäsalmen urheilukentällä. Eija Tikka sanoo talvisydämen ja syksyn olevan hiljaisinta aikaa lähikaupassa. Kisoissa kilpaillaan yleisurheiluja palloilulajeissa ja lisäksi myös sellaisissa lajeissa, jotka kuuluvat pelastustoimen ja poliisin työnkuvaan tai vaativat niissä tarvittavia ominaisuuksia. Lamellien ja paloaltaan alue kaipaavat kipeästi kohennusta. 60 v P yhä j ä rven Sano m at kuvat: mirka niskanen PYHÄJÄrven sanOmat 2015 — n:o 46 20 keskiviikko marraskuun 11. Kuuman aamupäivän yleisö sai todistaa uuden suomenmestaruuden syntymistä. Ruotasen kylä jatkuu myös taajama-alueen ulkopuolelle. Hotelli Pyhäsalmen tiloissa järjestetyssä tapahtumassa kävi järjestäjien mukaan 750 festarivierasta. Pitkäkestoisista kilpailuista 90-kiloisella Saanolla oli kokemuksia vuodelta 2003 television Kova laji -ohjelmasta, jossa ottelivat pelastuslaitoksen, poliisien ja puolustusvoimien joukkueet. Koululla nimittäin vieraili Pyhäjärveltä lähtöisin oleva huippupesäpalloilija, 28-vuotias Tuomas Tervonen.Tuomas on ollut jakamassa koululla liikuntaoppeja myös viime syksynä, joten häntä voitaneen kutsua koulun urheilukummiksi. Kysyttäessä häneltä, paljonko radalla etusuoralla kuluu aikaa, mies arvioi, että yhdentoista sekunnin pintaan menisi hyvissä oloissa. Toiseksi loppukilpailussa konttasi Jani Nurmenniemi Haapajärveltä, kolmas oli pyhäjärvinen Sami Soininen. Ainutlaatuisuus houkuttelee vuosittain lonkeron ystäviä lempijuomansa kunniaksi järjestettävään tapahtumaan eri puolilta Suomea. Tervosen edustama Oulun Lippo pääsi pesiksessä puolivälieriin asti, mutta kun vastana tuli raudanluja Sotkamon Jymy, Lippo hävisi erät pelein 1-4. Neljän jälkeen kaupan valloittavat työstä palaavat kyläläiset, vakioasiakkaat. Alle 60-vuotiaiden sarjassa kilpaillut Huttunen viikatoi aarin niittourakkansa lähes kaksi ja puoli minuuttia nopeammin kuin sarjassa hopeatilan saavuttanut. (Pyhäjärven talvi, marraskuu 2003) Etenijäkunkku kävi antamassa pesisoppia Jokikylän koulun ala-asteen oppilailla oli viime perjantaina vähän erilainen koulupäivä. – En ole satasta varsinaisesti kokeillut, mutta aikani siinä olisi todennäköisesti varsin hyvä palloilijoiden keskuudessa, Tervonen toteaa vaatimattomasti. (PS 27, 6.7.2005). Ruuhka-aikoja kaupassa on kuitenkin useita. – Kesä ja loma-ajat vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen. Kesät ovat vilkkaampia, vaikka kaivoskylässä ei kesäasukkaiden vuoksi niin voisi olettaakaan. Juha Nurmenniemi läpäytti kätensä maaliviivan yli aikaan 4,47. Kyseessä ovat vuosittain järjestettävät poliisien ja palokuntalaisten MM-kilpailut useissa lajeissa. Ruotasen alueeseen kuuluu 288 taloutta kun mukaan lasketaan myös Komu. – Talviaikaan kaupassa apulaisen tarve on vähäisempää, kesällä kiireapulaiselle on tarvetta muutamana päivänä viikossa, kauppaa yksin pyörittävä kauppias kertoo
Pohti lähtee joulutauon jälkeen ensimmäistä kertaa historiassaan pelaamaan 2. Kaivostoiminnan loppumisen vaikutusalue ulottuu tosin Ruotasen ohella koko Pyhäjärvelle ja koko NIHAK:in alueelle. Henkinen aallonpohja lienee kuitenkin Ruotasella jo nähty. Asukasmäärä kylällä kasvoi ja kauppa kannatti. kaupaT ovaT kaikonneeT Ruotasilta yksitellen, Eija Tikka laittoi muutamia vuosia sitten viimeisen lähikaupan ovet kiinni. Ruotasilla luotetaan tulevaisuuteen Ampparit ylempään loppusarjaan – Pohti peittosi Pyhäjoen 15-3 Lauantaina pelatussa kotiottelussaan Pyhäjärven Pohdin edustusjoukkue otti tärkeät sarjapisteet Pyhäjoen Joki-Kiekosta erätuloksin 3-2, 5-0, 7-1. – Maauimalan teko, lamellien purku, urheilukentälle aktiviteettejä, kaupungille kuuluvien alueiden ylläpito ja kehitys, hän listaa tärkeimpiä kohteita. – Loppu on aina uuden alku, toivoa ei saa menettää! MIRKA NISKANEN vas. Tiiviisti rakennetun taajaman ohella kylä ulottuu kauaksi maaseutumaisena esimerkiksi Kuusenmäen, Komun ja Rannankylän suuntaan. Yli viisikymmentä vuotta Ruotasen maisemaa muokannut kaivos on muokannut myös ihmisten mielikuvia siitä. Siellä on töissä meidän väkeä: sukulaisia, tuttuja ja omaisia, jatkaa Jorma. Ei voida kiistää, etteivätkö esimerkiksi tyhjät liikekiinteistöt tai erityisesti rikkirevityt lamellit löisi leimaa kylän yleisilmeeseen. Vaikka räjähdysaineita olisit mennyt kyselemään, niin kauppias lupasi järjestää asian. Uusitut bussikatokset ja tervetulokyltit sekä perkattu paloaltaan alue antavat kuitenkin luvan uskoa, että kylässä on alettu ottaa pieniä askelia kohti valoa. Paikallisten mielestä taas täällä oli jo kaikki tarvittava, Jorma pohtii. Divisioonan ylempää loppusarjaa. Kyseessä oli kohtaus, jossa Hiskiä esittävä Iisakki Suvilehto kertoi Hiisitarinoita Henkka-pojalle, jota esittää Lasse Ahva Parkkiman kylältä. päivä 21 Tullessaan kaivos herätti monenlaisia tunteita ja toi uusia tuulia kylälle. – Ajatusmaailma on muuttunut paljon, onhan kaivoksella jo toista sukupolvea väkeä töissä, Jaakko miettii. Jälkiviisaana voidaan todeta, että kaivosta tukevia palveluja olisi pitänyt ruveta rakentamaan jo alkuaan Salmenkylän suuntaan, Jorma arvioi. kaivos Toi Tullessaan myös paljon muuta. Ruotasen ohi suunnattiin Pyhäsalmeen runsaamman tarjonnan äärelle. Kylällä halutaan edetä edelleen kohti vuoden 2020 Vuoden kylän titteliä. RuoTanen mielleTään nykyään ensisijassa kaivoksen kautta, mutta itse asiassa se on paljon muutakin. – Yhtiön aikana jos jostain piti kaataa yksikin puu, niin johtaja ja sosiaalipäällikkö tulivat paikan päälle katsomaan, kaadetaanko se, hymyilee Jaakko. Jaakko Haaraoja ja Jorma Tulkku nyökyttelevät hyväksyvästi. Lakkautusuutisen tuottama lamaannus alkaa olla takanapäin ja kylällä katsotaan toiveikkain mielin tulevaan. – Kyllä Paikallisesta olisi edelleen etenkin vanhemmille ihmisille iloa, pohtii Haaraoja. – Ruotasilla. PS 51-52, 21.12.2005 Viime torstaina Kirkonkylän Perinnepihan rakennuksen sisätila muistutti melkein studiota televisiokameroineen ja valoineen. – Mutta Rautialan kaupalla oli kylän paras jouluikkuna, siinä oli nyökkäävä joulupukki, muistelee Markku. alkuaikoina väen sopeutuminen toisiinsa oli puolin ja toisin hieman kitkaisaa, Tulkku arvelee. Kaivoksen näkökulmasta tämä oli korpikaivos, jonne työnjohto tuli rintamaupseerien otteella ja ammattimiehet uudisraivaajien hengessä. – Kylätoimi haluaisi olla avoimessa dialogissa kaupungin kanssa, ja olla osana ennakoivan rakennemuutoksen kehittämistyössä, tehdä Ruotasen alueesta koko Suomelle hyvänä esimerkkinä toimiva Pilot-kohde, Mäkeläinen toivoo. Omista tonteista pidetään huoli mutta se huolenpito tahtoo päättyä siihen tontin rajalle. Jorma Tulkku, markku lehtimäki ja Jaakko Haaraoja kokoontuivat Jyrkilään, jonka käyttöön kyläläiset ovat saaneet kaivokselta luvan. – Nyt se on meidän kaivos. Siellä niin sanotusti laitettiin purkkiin Pyhäjärvellä kuvattavaa ja ensi syksyn aikana televisiolle tarjottavaa lastenohjelman traileria eli mainosfilmiä. (PS nro 32, 10.8.2005) Hiisi Wieköön pantiin purkkiin. Lehtimäki listasi joskus, että kylältä löytyi jo hänen muistinsa ajalta kolmattakymmentä erilaista puljua ja putiikkia. Ja isot varastoalueet valmiina pihassa, pohtii Lehtimäki kaivosalueen potentiaalia. Haaraojan perhe tuli perässä ja heistä tuli lamellien ensimmäisiä asukkaita. Yhteisen ympäristön eteen on tehty paljon, mutta paljon on vielä tekemättäkin. Takavuosina paloaltaasta ja lamellitaloista alueen kukkasina pystyi puhumaan vailla ironiaa. – Kyllähän siinä isot tilat menee hukkaan, jos kaivoksen kuilut päästetään vettä täyteen. Eräs kauppias on jäänyt erityisesti Haaraojankin mieleen: – Sieltä löytyi aivan kaikkea. Hiisi Wieköön ohjelman ohjaaja on MarjaLiisa Mattila, joka tunnetaan myös Hilarius-hiiren ”äitinä”. Parin vuoden päässä siintävä kaivoksen alasajo on virkistänyt esimerkiksi kylätoimikunnan uuteen kukoistukseensa. – He tulivat korpeen, jossa ei ollut heidän mielestään mitään. Hanskoja ei kylällä ole tiskiin lyöty, eikä lyödä, vaikka kaivos ja Lagunakin tuntuvat lipuvan käsistä. – Ja tontteja myytiin yksityisille. Eräänä askelmana siihen suuntaan olisi toteuttaa Helmi Hintsalan suunnitelma Ruotasen raitista arboretumina. Itse asiassa Henkalla on Hiisiohjelmassa merkittävä rooli. Kulta-aikoinaan Ruotasella oli lisäksi muitakin lukuisia kauppoja, apteekki, pankkeja, paloallas uimahyppytorneineen ja saunoineen sekä tunnin välein Salmeen ihmisiä kuskannut Paikallinen. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Laguksentie 1, p. Mäkeläinen odottaa erityisesti käden ojennusta kaupungin suunnalta. 08-780 980 www.pyhasalmenfysio-sport.com Ollintie 12 L 6, 0400 548 638 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen • fysioterapia • hieronnat • veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. – Kun alueita siirrettiin kaupungin hallintaan, niin yhteisten alueiden hoito on jäänyt aika retuperälle, meidät unohdettiin, sanoo Markku. – Rakennemuutos romahdutti Ruotasen. – Kylätoimikunta on laatinut toimenpiteistä top 5-listan ja eri vuosille suunnitellun aluesuunnitelman, jotka on toimitettu kaupungille. Toteaa ykstuumaan Markku Lehtimäki. kyläToimikunnan puheenjohtaja Risto Mäkeläinen pohtii, että haasteena Ruotasen tulevaisuudelle on, miten kaivostoiminnan loputtua nykyisessä muodossaan turvataan työpaikat ja elämisen mahdollisuudet ihmisille. Alkuaikoina kaivoksen lähialue koostui lähinnä kaivosyhtiön vuokrataloista, ja yhtiö piti niistä hyvän huolen. Sen kannattavuuden, kuten koko Ruotasen, kuihdutti pikkuhiljaa pois ihmisten omat autot. 782 100 Onnittelemme varhaiseläkeikään ehtinyttä vireätä Pyhäjärven Sanomia Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry pyHäJäRven syDänyHDisTys Sydämesi asialla jo vuodesta 1974 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Ollaanko nyt Ruotasella vai Ruotasilla, kysytään nyt heti kättelyssä ikiaikaista nimipulmaa. Vanha Ruotanen ja kaivoskylä olivat ihan eri maailmoja, Tulkku muistuttaa. Myös kaupungin pitäisi valjastaa voimavaroja miettimään keinoja, jolla Ruotasen alue saataisiin vetovoimaiseksi, Risto sanoo. Kyllä niille täytyisi käyttöä löytää. Kolme pitkään Ruotasella asunutta miestä, Jorma Tulkku, Markku Lehtimäki ja Jaakko Haaraoja, ovat tulleet Jyrkilään muistelemaan pienen siipaleen Ruotasen historiaa. Paikallinen liikennöi vielä 1990-luvulle saakka. Hän aloitti kaivosuransa Makolan ja Vihannin kaivoksilla, mutta veri tuntui vetävän järven äärelle ja vuonna 1959 kävi kutsu Ruotasille. – Täkäläisten näkökulmasta kaivos tuntui vievän kaikki: maat ja mannut, perinteet, kulttuurin, nimenkin. Koulun vieressä olleessa kauppakeskuksessa oli ainakin posti, kenkäkauppa, ruokakauppa, baari, kangaskauppa, parturi-kampaamo, kemikalio ja Kansallis-Osakepankki
Joulukuulla olikin sitten tämä tilaisuus, jonne isäni oli kutsuttu ja hän oli siellä koko päivän. Ja aurinko paistoi aina, niin ainakin tuntui. Ja illalla kun hän tuli, olikin paljon kerrottavaa ja näitä komeuksia ihmeteltiin. Kalevi Toivanen teki päivätyönsä Jokioisissa, Maatalouden Tutkimuslaitoksella, traktorinkuljettajana, ja sielläkin hän kahvitunnillaan katseli ja potkiskeli kiviä. Kunniakirjaa, kirvestä ja rintaneulaa. Ei muuta välipalaa tarvittu. Ja iltaisin kuului kovia tömähdyksiä, kun Ruotasen kaivoksella ammuttiin. Ei sillä koskaan mitään raskittu lyödä. Hän kuoli 60-vuotiaana vuonna 1991. päivä. korun hävinnyt kivi korvattiin sinisellä maalilla. MarKKu Toivanen PYHÄJÄrven SanoMaT 2015 — n:o 46 22 Keskiviikko marraskuun 11. Ja me tytöt tykkäämme timanteista, noista naisen parhaista ystävistä ja pojatkin ovat niitä joutuneet hankkimaan. isä kalevi oli syntyjään Pyhäjärveltä ja äiti aune Pihtiputaalta. Kädet olivat täynnä työtä, kun oli kaksoset ja karjaa ja isä oli välillä kaukanakin työn perässä. Ja malmivasaran paikka oli uunin päällä. Tuula Alamäki, malminetsijän tytär ”Meille muille jäi perinnöksi tapa katsella, tai keräillä kiviä. Minä olin 9-vuotias ja kävin Kontiolan kansakoulua ja veljeni oli viiden vanha. Kaura kasvoi Selkäinjärven rantamaisemissa ja mesikoita syötiin ojien varsilta. Rahat olivat isän ”plakkarissa”, koska siitä tavarasta olikin usein puutetta! En muista, saatiinko sinä jouluna parempia joululahjoja – tuskin vaan! Samoja harmaita villasukkia varmaan! Vaikka nekin kyllä olivat tosi tarpeellisia. isä oli löytänyt jonkin mielestään erikoisen kiven ja sitä ihmeteltiin. Malminetsintälentokoneet lensivät usein meilläpäin ja niitä ihmeteltiin niskat kenossa. Kultaa ei kukaan ole etsinyt, eikä löytänyt, eikä muitakaan korukiviä. täMä kunniakirja oli Jokioisten kotimme olohuoneen seinällä, siihen päivään asti, kun talo tyhjennettiin ja myytiin vuonna 2012. Kalevi ja Aune Toivasen perheeseen Hiidenkylän Järventaukseen syntyi kaksoset, tyttö ja poika. Se oli juttu isäni malminetsinnästä. nuorin veljeni sai perinnönjaossa nämä meille tärkeät esineet. Itselläni on kiviä niin Lapista kuin Afroditen synnyinpaikalta! Nyt opetan seuraavalle sukupolvelle kivien katselua, ja ihmettelyä! Vuosikymmenten kultaamia muistoja! Malminetsijä potkiskeli kiviä Kun vanhoja lehtiä nykyisin digitoidaan ja arkistot muuttavat muotoaan, tuli mieleeni kysellä Pyhäjärven Sanomien toimituksesta juttua vuodelta 1962, yli 50 vuoden takaisesta tapahtumasta. Malmivasaraa pidettiin uunin päällä. toivasen perhe muutti Pyhäjärvelle 1959. 60 v P yhä j ä rven Sano m at Leh ti 60 v P yhä j ä rven Sano m at Mainittu vuosi oli perheessämme ”juhlavuosi”. Nyt opetan seuraavalle sukupolvelle kivien katselua, ja ihmettelyä! kunniakirja oli esillä toivasten jokioisten kodin seinällä. kuva vuodelta 1967, kun toivasen perhe lähti työn perässä kohti ypäjää. Ja niin isä innostui malminetsinnästä ja lähetti kiven Outokumpu Oy:lle. Rintaneula oli muutettu sormuksesi, ja kaunis sininen kivi oli kadonnut vuosien saatossa ja korjattu sinisellä Miranolmaalilla! Meille muille jäi perinnöksi tapa katsella, tai keräillä kiviä
044 500 0924 ja 044 300 0331 Puh. – tuula (veljenpojan vaimo) niitä kävi vähän lajittelemassa, vaan on se niin kova homma ettei se alkua pitemmälle päässyt, Kauranen kertoi. Kertun kuoltua seitsemän vuotta sitten, on Arvo jatkanut keräilyä. 08 780370 O NNEA 60 -vuotiaalle Pyhäjärven sanoMille! Puh. MIRKA NISKANEN Kiinteistöhuolto P. Ja tulee niistä itsekin aina joskus tarkisteltua asioita, kun tulee joku tapahtuma mieleen, tuumaili Kauranen. Siskoni Kerttu niitä alkoi keräämään. Myös muita lehtiä, kuten viitisenkymmentä vuotta sitten ilmestynyttä Nelostie-lehteä löytyy, mutta Pyhäjärven Sanomat on ainoa järjestään talteen laitettu aviisi. Arvon isä Taavetti tilasi Pyhäjärven Sanomia alusta alkaen, joskaan ei ollut niin kova lukumies kuin Kerttu. Mikäli sahaushommat alkavat Arvoa tympimään, niin piha-aitasta löytyy kevyempää hommaa, nimittäin kuudenkymmenen vuoden aikana kertyneiden Pyhäjärven Sanomien järjestelyä. arvon aarteisiin kuuluu muun muassa ensimmäinen lehti vuodelta 1955. päivä 23 Pyhäjärven sanomien historia on arvon aitassa arvo Kaurasella rannankylän Kalikkamäessä lienevät tallessa kaikki Pyhäjärven Sanomat. – Kun on tilaa niitä säilyttää, niin ei ole ollut tarvetta poiskaan heittää. 76-vuotias Arvo Kauranen Rannankylän Kalikkamäeltä on tullut ulkoa metsurihommista, pihatuomen kaato on vetänyt selkää jumiin. LVI 040 822 9179 onnea! Peltityöt ja kattoturvatuotteet ESA 040 913 9546 Rakentaminen ja remontointi HANNU 040 593 5578 Muuraustyöt (tulisijat) Märkätilojen vedeneristykset (henkilöserti kaatit) www.pyhasalmenrakennushuolto.. Niitä on aitassa niin monta laatikkoa, että jos kaikki lehdet eivät tallessa olekaan, niin kaukana siitä ei olla. aikanaan arvo oli rakentamassa Eläkeläisten majaa Parkkimalle. Mitenkäs keräily tuli aloitettua. ”Hyviä juttujahan siinä on ollut, en minä heitä tiiä muutella. rakennus.huolto@co.inet.?. Pyhäjärven sanomat on arkistoitu kymmeniin pahvilaatikoihin. – Kerttu oli kova lukemaan ja sillä oli hyvä muisti, vaan näistä se aina sitten tarvittaessa tarkisteli asioita, Arvo kertoi. Mitäs Pyhäjärven sanoMien pitkäaikainen lukija tuumaa sen sisällöstä, minkälaiset jutut kiinnostavat. 0400 681 074 • KIINTEISTÖHUOLTO • KONEURAKOINTI • TALONMIESPALVELUT • VIHERRAKENTAMINEN Harry Pönkkö PyhäsalMen autoja traktorihuolto köpsintie 2, 86800 Pyhäsalmi p. – Minulta olisi jäänyt kyllä keräämättä. Arvo on koettanut laittaa uusia lehtiä sitä mukaa järjestykseen, mutta vanhemmat lehdet ovat järjestelemättä. – Pitäisi joku kasakka olla kaverina, tai sitten pitäisi vaan ruveta niitä vaikka tunti kerrallaan järjestelemään, hän mietti valtavaa urakkaa. Leh ti 60 v P yhä j ä rven Sano m at PYHÄJÄrven SanoMaT 2015 — n:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Ihmisten haastattelut minua eniten kiinnostaa, politiikka ja semmoinen ei enää niinkään, Kauranen tuumasi. Keräilyn aloitti Kerttu-sisko, arvo on jatkanut keräilyä hänen kuoltuaan. Jälkeenpäin hänelle tuli mieleen viedä majanrakennuksesta tehdystä lehtijutusta kopio majan seinälle, omasta arkistosta kyseinen lehti löytyi näppärästi. – Hyviä juttujahan siinä on ollut, en minä heitä tiiä muutella. rak. lajittelutyö on vielä alkuvaiheessaan
Äidit ja isät pelkäävät tyttäriensä puolesta. – Nuorissa on kiivas vastustus ottaa pakolaisia Suomeen ja Pyhäjärvelle, hyvin harva nuori on tullut sanomaaan, että pitää ottaa. – Siellä asuu muun muassa kaupungintalolla työskenteleviä ihmisiä, eivätkä heidän vaatteensa haise homeelle. – Suomeen on tullut lähes 30 000 turvapaikanhakijaa. Jos on vaivoja, he saavat hoitoa. Hiidenkylän koulu soveltuu vain yksinäisille miehille. Raija Leppäharju ihmetteli, onko tosiaan kaikki ok ja hyvin, jos he tulevat oikeasti sodan jaloista pakolaisina. He ovat tarkkoja lihasta. Tita Rinnevaara kertoi kuulleensa arvostelua, että sellaisissa asunnoissa eivät asu muut kuin alkoholistit. Kaksi tuntia keskusteltiin varsin rauhallisissa tunnelmissa. Annamme heille aamulla teetä ja voileipiä, lounaaksi riisiä, kanaa, kasvis, päivälliseksi esimerkiksi hernekeittoa ilman lihaa, illalla teetä ja voileipiä. Torniossa ei ole ollut välikohtauksia. Ville Mykkänen, nuorisovaltuuston puheenjohtaja, sanoi, että nuorten mielipide pitää ottaa huomioon, kun vastaanottokeskuksesta päätetään. – Suomalaisten pitäisi nyt muuttaa asenteitaan. Kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara ja Tornion järjestelykeskuksessa työskentelevä Tyyne Tuikka kertoivat keskustelun pohjaksi pakolaistilanteesta. –He ovat onnellisia kun pääsevät suihkuun ja saavat puhtaita vaatteita. tyyne tuikan syyskuinen lomamatka Lappiin muuttui työksi Tornion hätämajoitusyksikössä. Vuosina 1916-18 oli sisällissota Suomessa, nuoret miehet valitsivat puolensa, tehtiin puolin ja toisin ilkeitä tekoja, 1939-45 samat miehet puolustivat yhtenä miehenä maataan. lasse leppänen kannatti turvapaikanhakijoiden vastaanottokodin perustamista Pyhäjärvelle. Lisäksi tulevat majoitus ja peruspalvelut sekä tulkkija käännöspalvelut. –Työpäivä kestää 8-20 tuntia. – Olen seurannut tulijoita, pääosa on nuoria miehiä, joilla on paljon rahaa, jihadistejakin tulee, heillä ei ilmekään värähdä kun on aseistettu vartija vastassa. (KH) Keskustelu vastanottokeskuksen perustamisesta houkutteli Keskuskoulun ruokasaliin noin 150 kiinnostunutta. Mikseivät nuoret miehet valitse puoltansa ja rakenna maatansa. Vastaanottokeskusvaihe vie vuoden tai kaksi, sitten tulija on pakolainen, josta aiheutuvat kuntannukset korvataan kunnalle kolmen vuoden ajan. Osa kuolee, osa voittaa. ”Emme voi jättää hoitamatta heitä. Tyyne Tuikka vastasi, että nyt eletään tätä päivää. Tita Rinnevaara kertoi käynnistään oululaisessa hätämajoituskeskuksessa, jossa oli vain miehiä. – Pyhäjärvellä tulijoiden vastaanotto on suunniteltava hyvin, että he pääsevät sisään juuri meidän kaupunkiimme. uimahalleissa käyttäytyminen on aiheuttanut närää monilla paikkakunnilla. Siellä ovat ne, joilla ei ole rahaa eikä voimia tulla. Enemmistö nuorista sanoo että ei, vaikka mututuntumalla mutta silti. Inhimillisistä syistä tulee hyväksyä, että turvapaikanhakijoita tulee. keskustelu vastaanottokeskuksen perustamisesta Pyhäjärvelle veti keskuskoululle noin 150 kiinnostunutta. – Olen ollut Intiassa vuosikausia, yrittänyt sopeutua uuden maan kulttuuriin. Tarvitaan esimies, sosiaalityöntekijä tai pakolaissihteeri, kaksi terveydenhoitajaa, pakolaisohjaajia. Palotie 5:n asuntojen sopivuus puhutti. – Haluavat lähettää 18-vuotiaan pois, ettei vain tarvitsisi osallistua oman maan rakentamiseen. Joskus ajattelen miksi on näin, mutta teen vain työni mitä on määrätty. Kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara esitti kaupunginhallitukselle vastaanottokeskuksen perustamista. päivä Pyhäjärven kaupunginhallitus ei esitä valtuustolle vastaanottokeskuksen perustamisesta. –Todennäköisesti vastaanottokeskuksen perustaminen piristää katukuvaa, tuo elinkeinoelämään työpaikkoja, ja tuo täkäläisille muuta ajateltavaa, voi ehkä tuoda hymyäkin. Eivät he tule suomalaisen sosiaaliavun takia, vaan jotta saavat elää. Rajavartiosto ohjaa kaikki Tornion järjestelykeskukseen, josta siirrytään vastaanottokeskukseen tai hätämajoituskeskukseen. Pyhäsalmen hallissakin on kulttuuriero jo johtanut en simmäiseen onnettomuuteen: shortsimaisissa uimahousuissaan suihkutellut ja saunonut vei saippuavettä lauteille ja Pauli Sutinen liukastui siihen lasitetulla laatalla, löi päänsä ja sai mustelmia. mukana oli useita kaupunginvaltuutettuja. Tita Rinnevaaran mukaan erilainen kulttuuri saattaa tuottaa ongelmia Pyhäjärvellä ja voi aiheuttaa pelkotiloja puolin ja toisin. Hänen mukaansa he olivat tavallisia ihmisiä. Vartijan työssään myös turvapaikanhakijoita kohtaava Unto Pasanen kysyi, että otetaanko Suomeen pakolaisia Syyrian pakolaisleireiltä vai nyt tulijoiden joukosta, kun puhutaan lapsiperheiden tulosta. Osa miehistä oli kuntosalilaitteilla, kerrossänkyjä oli vierekkäin, miehet istuivat niissä ja räpläsivät puhelinta, osalla oli oma sänky eristetty pyyheliinoilla yksityistilaksi. Pyhäjärvellä on toivottu, että tulisi perheitä ja että ainakin joku tulijoista osaisi englantia. Euroopassa ei voi laittaa rajoja kiinni. – Suomen valtion pitäisi puuttua asiaan ja lennättää pakolaisleireiltä ihmisiä. Väinö Viikilä ilmoittautui vapaaehtoiseksi hindin ja urdun tulkiksi. Nyt pitäisi perustaa joka viikko kaksi vastaanottokeskusta tilanteen hoitamiseksi, Rinnevaara kertoi. Hoitajana ajattelen niin kuin hoitaja ajattelee. Se on vuosikausia kestävä projekti – Lähestymme heitä ystävinä, mutta pitää ymmärtää mitä saattaa tulla idän kulttuurin seurauksena. Me emme voi vaikuttaa siihen, mutta tulijat pitää hoitaa, Tyyne Tuikka sanoi. Monet ovat joutuneet niin ankaran vainon kohteiksi, etteivät jaksaneet lähteä syömään, sanoivat että on mahtavaa kun ei tarvitse pelätä. Olen tehnyt kuntalaisaloitteen, jossa esitän sitä ja että saataisiin kokeilu kotouttaa välittömästi kun vastaanottokeskus alkaa, Lasse Leppänen totesi. – Kajaanin kaupunginjohtaja kertoi, että enää ei ole tyhjiä vuokra-asuntoa, ja sivistystaso nousi Kajaanissa kun turvapaikanhakijat tulivat. ”Monet ovat joutuneet niin ankaran vainon kohteiksi, etteivät jaksaneet lähteä syömään, sanoivat että on mahtavaa kun ei tarvitse pelätä.. Pentti Väisänen toi esiin vanhojen miesten ihmetyksen siitä, että maahan tulee nuoria terveitä miehiä uusien kännyköiden ja rahatukkujen kanssa. – Paljon kritisoidaan miksi joku tulee tänne. Kaupunginjohtaja totesi, ettei pysty takaamaan ettei ongelmia tule. Ne jotka tarvitsevat apua leireillä eivät saa apua. Joudumme sen kanssa tekemisiin ihan varmasti. Hän totesi kuulemistilaisuudessa, ettei nosta protestia vaikka sitä ei perustetakaan. Pudasjärven kunnanjohtaja sanoi, että heillä on ollut 7 vuotta vastaanottokeskus, ja kunnan talous noussut. Kyllä Pyhäjärvi pystyy auttamaan ihmisiä. Apua tavitsevalle paikkaa kelpaa, mutta jos bussissa onkin 50 partasuulasta, jotka pitää repiä autosta, saadaan varmasti hirveitä keskusteluja, Jarmo Halonen arveli. Rajalla ovat poliisi ja rajavartiosto odottamassa, sieltä maahantulijat tuodaan linja-autolla järjestelykeskukseen. Pyhäjärven kannattaa perustaa vastaanottokeskus. Kokemus on, että kiintiöpakolaisina tulleet työllistyvät hyvin. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 24 Keskiviikko marraskuun 11. Ei olisi hyvä, että he kävelisivät 8 tuntia Ollintietä ylös ja alas. Osassa asunnoista oli kosteusvaurioita, jotka on korjattu. Ei tiedä ennakkoon ketä tulee, mistä tai kuinka paljon. Valtion rahoitus kestää 4-5 vuotta. –Tapahtuu luontainen valinta, kun Kärsämäeltä pain tullaan pimeään Palotien pihalle. Parempi se on kuin joukkomajoitus. Heille opetetaan kieltä, suomalaisia tapoja ja lainsäädäntöä. Vien Pyhäjärveltäkin vaatteita ja hammasharjoja. Korruptio on hirveä asia. Ei ole ollut järjestyshäiriöitä. Tulijoille oli varattu Palotieltä yksiötä ja yksi kaksio, sekä asuntoja Leskeläntiellä. Palotiellä on saunat ja pesukoneet, talo ei tarvitse remonttia. Työsopimus on jouluun asti. Hoitajana ajattelen niin kuin hoitaja ajattelee. Miten on mahdollista, ettei ilmenisi mitään oireilua eikä häiriökäyttätymistä, joudutaanko hakemaan ulkopuolista apua. Toivottavasti pystymme anta maan esimerkin, että heidän vuosisatainen epärehellisyys esimerkiksi rahaasioissa voisi muuttua kutakuinkin rehelliseksi suomalaisen kaltaiseksi. Paljon puhetta maahantulijoista tyyne tuikka kaupunginjohtaja tita rinnevaara veti keskustelua. Rillankivi sanoi asukkaiden vuokrasopimukset irti ja aikoi purkaa talon. Poliisien putkessa otetaan sormenjäljet, valokuvataan ja haastatellaan. -Emme voi jättää hoitnamatta heitä. vastaanottokeskuksessa on 100-150 paikkaa, ja se työllistää 9 henkilöä. Tilanne on poikkeuksellinen, ja sekin on poikkeuksellista, että turvapaikanhakijat tulevat pohjoiseen. En ole sotakiihkoilija, puhun vaan mitä vanhat miehet puhuvat ja ihmettelevät, Väisänen totesi. – Siellä on vartijat, ja poliisi kertonut minkälainen Suomen laki on, on selvitetty miten täällä täytyy olla
Rönkön valama Suomen Euroviisukello on tallessa kassakaapissa. Pesuvadin oloinen metallimalja kumajaa ja sen veteen nousee neljä vesipatsasta, kun Lassi Rönkkö hieroo sen kahvoja. Brasilialainen orjan kello on hopeaa. Hän valaa kelloja muutaman kerran vuodessa. Sen erikoisuuksia on muun muassa Meissenin posliininen kellopeli. Ajassa. (KH) Näkövammaiset kuulolla Vaskikellossa Erilaisten kellojen kalkatus, kilinä ja kumu havainnollistivat Vaskikellon isäntä Lassi Rönkön kellotarinoita, kun Pyhäjärven Näkövammaiset tekivät retken kellojen maailmaan. Vieraat muistelivat, että hevospelien aikaan tunnistettiin kulkija aisakellosta. Tiibetiläinen maljakello näyttää puurokulholta, mutta se soi. Juorukello kilkattaa heti, kun juoruakka kääntää päätään. päivä 25 Retkikohde on siitä hyvä, että siellä on koettavaa myös muille aisteille kun näölle. Oppilaille juhla oli myös opetustilanne käytöstapojen, etikettisääntöjen sekä tarjoilun suhteen. Naamari, jossa on isot korvat, isot silmät ja pitkän nokan päässä kilikello laitettiin juoruilevan eukon päähän. Koulun 5ja 1luokkalaiset olivat vastuussa tapahtuman järjestämisestä. Juorukellokin Vaskikellosta löytyy. Viisi metallilevyä ketjussa on kiinalainen veitsenteroittajan kello, joka kalkattaa kulkiessa. Valmisteluissa auttoivat 5-luokan opettaja Eveliina Lintula ja 1-luokan opettaja Merja Äyhynmäki. Kutsut tehtiin koko porukalla ja leipomisen sekä aamiaisen valmistamisen hoitivat 5-luokkalaiset. Isät haluttiin ottaa mukaan koulun arkeen, koska yleensä äidit osallistuvat koulun toimintaan ja tapahtumiin ahkerammin. isät kokooNtuiVat nauttimaan ansaittua aamiaistaan Ruotasen koululle perjantaiaamuna. Orja sai ketjuunsa uuden kellon, kun ansioitui. – Suomessa on muutama muukin kellonvalaja, ainakin Hailuodossa, Kaavilla, Lapualla ja Rovaniemen lähellä, Lassi Rönkkö kertoi. On vanhoja kirkonkelloja, myös Pyhäjärven kirkon entinen rikkoutunut kello, jonka ääni on tuttu paikkakuntalaisille. Oppilaiden mielestä tapahtuma oli kiva, koska koululla ei ole järjestetty tämmöistä tapahtumaa aikaisemmin. Jemina, Emma ja opet Isänpäivän aamiainen Ruotasen koululla Ruotasen isät saivat isänpäivän aamiaisen koululla perjantaiaamuna. Kelloja voi tunnustella ja kuunnella, ja yhdestä kellosta sai vesiroiskeetkin. Vaskikellossa on noin 1500 erilaista kelloa, ja jokaisella on tarina. Tien varren suuressa kultakellossa on aitoa kultaa, mutta niin ohuena kerroksena , että hiuskin on 500 kertaa paksumpi. Lassi Rönkön isä Paavo hankki kiinalaiselta veitsenteroittajalta kalkuttimen, jolla tämä ilmoitti tulostaan. Ensiksi 1luokkalaiset esittivät mietelauseita iseistään ja aamiaisen kruunasi laulu, Aarremaa, jonka 5ja 1-luokkalaiset esittivät. ”Vieraat muistelivat, että hevospelien aikaan tunnistettiin kulkija aisakellosta. Monta kelloa vitjassa kertoi, että orja on arvokas. Hopeilla kustannettiin lopulta orjan hautajaiset. Pesumalja onkin kello, joka soi ja roiskuttaa vettä. Parhaina pidettiin Kaavin Juutilaisen kelloja. Vaskikellossa on maailman suurin yksityinen kellokokoelma. On myös kelloja, joita ei heti kelloksi tunnista. Koululle saatiin 18 vierasta aamiaiselle. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun 11. Vedestä kasvaa neljä pientä suihkulähdettä. – Eihän se syrjäkylällä kuulu mihinkään, vieraat kommentoivat
Pieni liekki viestin antaa: Syntyy lapsi viaton. PE 13.11 Päivärukous klo 12 Gospel-ilta Ruotasen nuokkarilla klo 19 SU 15.11 Lähetyskokous klo 11 Kari Halonen, terveiset Venäjän lapsityöstä SU 15.11 Laulutilaisuus Toipilaspolulla Arjan ruokalassa klo 15 TI 17.11 Rukousilta klo 19 SU 22.11 Syysvuosikokous klo 11 www.pyhajarvenhelluntaisrk.com OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! Su 15.11. Aloittaessamme jokapäiväisiä askareitamme ulkona on vielä pimeää ja palatessamme päivän töistä pimeä on jo ehtinyt laskeutua. kaatunut 16.7.1944 Suojärvi, Vuontele Poves aukaise äiti Maa, ja mullaksi tulla suo poikasi uudestaan. klo 14.30 lähetyspiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. mennessä Arja Alamäelle 040-7356351 tai arja.alamaki@evl.fi. Siunaustilaisuus on kaikille avoin. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Sen liekki on kuin puhetta ilman sanoja. keskuksessa. Tule ja rentoudu arjen keskellä! Äitien ilta leirikeskuksessa 27.11. Sen valossa on hyvä olla. Keskiviikko 11.11. klo 10.30 Eläkeliiton kerho srk.keskuksessa. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 26 Keskiviikko marraskuun 11. Messun jälkeen ruokailu omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen. Kynttilöitä on mukava polttaa myös ilman erityistä syytäkään. Lopuksi puurot, mehut ja kahvit ruokasalissa. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Kynttilän valo on lämmin, pehmeä ja turvallinen. klo 18.00 miestenilta Vesterisellä. (valvomisen sunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. klo 14.00 hartaus Köpsillä. klo 13 Tiistaiseura Torvisella Kiitä Sinua elämän suruissa tai iloissa muistaneita Kiitosilmoituksen hinta on 24€/kpl Valoa pimeydessä ElämmE taas aikaa, jolloin pimeän ajan osuus vuorokaudesta on suurempi kuin valoisan. klo 16.00 Raamattupiiri Lähimmäisen kammarilla. klo 12.00 pyhäkoulu ry:llä. klo 18.00 Mieli maasta –ryhmä Lähimmäisen kammarilla. klo 18.00 joululauluilta Jussi Ojalalla. Elämän päättyessä poltetaan kynttilää muistopöydällä ja haudoilla. Diakoniatoimisto avoinna ti klo 10-12 p. 11.3.1918 Kuopion mlk. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi avoinna ma-pe klo 1014. -Voitto KASTETTU: Roni Onni Henrik Hyvönen HAUTAAN SIUNATTU: Pentti Kalevi Hyvönen 68v ja Juho Pesonen 83v. 0400-395220. 08-781 540 www.kukkamarleena.fi Palvelemme ma-pe 9-17 la 9-14 su suljettu Juhlin vanhenemistani ainoastaan pienessä perhepiirissä. Ennen kaikkea kynttilän valo kuvaa Jumalan valoa, sitä kun Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Siunaustilaisuus on kaikille avoin. klo 16.00 Raamattupiiri Lähimmäisen kammarilla. klo 15.00 Kansanlähetyksen sanan ja rukouksen ilta srk. Arto Riihijärvi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sotamies Eino Kalervo RYYNÄNEN s. Omaishoitajien kirkkopyhä. Ilmoittaudu 20.11. 0400-395 223. Torstai 12.11. Sunnuntai 22.11. MUUTA TOIMINTAA: Lapsityö: Perhekerho tiistaisin srk.keskuksen päiväkerhotilassa klo 9.30-11.30. Pieni liekki, joka kantaa valon luokse kaikkien. klo 16.00 kirkkokuoron harjoitus srk.keskuksessa. klo 12 mennessä kirkkoherranvirastoon p. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi sähköposti: pyhajarvi.seurakunta@evl.fi EN JUHlI merkkipäivääni. PIENI lIEKKI tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Siunauksen toimittaa kenttärovasti Penna Parviainen. Keskiviikko 18.11. Torstai 19.11. Pieni liekki syttyy sinne, missä Jeesus Kristus on. Ruokailuun ilmoittautuminen 16.11. -Mika Waltari Omaiset Pitkän matkan jälkeen Eino Kalervo siunataan 14.11.2015 klo 12.00 Pyhäjärven pääkirkossa. klo 12.00 sankarivainaja Eino Kalervo Ryynäsen hautaan siunaaminen ja maahan kätkeminen pääkirkolla. Pieni liekki meille kertoo, Jumala on lähellä. Perjantai 13.11. Näinä aikoina monille pihoille laitetaan erilaisia valoja leikkaamaan pimeyttä. klo 13.00 rauhanyhdistyksen seurat srk.keskuksessa. Sunnuntai 15.11. (tuomiosunnuntai) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Kynttilän valo kutsuu meitä lepoon päivän rasituksista. klo 10 Liturgia Ke 18.11. Pieni liekki ympärilleen hiljaa hehkuu lämpöä. klo 16.00 kirkkokuoron harjoitus srk.keskuksessa. Erkki manninen juhlat ja eri tilaisuudet myös kotona Perinteistä ja luotettavaa KUKKAJA HAUTAUSALAN PALVELUA • ARKUT, UURNAT • KULJETUKSET • AMMATTITAITOISET SIDONTATYÖT • HAUTAKIVET KAUTTAMME Ollintie 20, Pyhäsalmi, Puh. Näiden tapahtumien välillä palavat kynttilä myös syntymäpäiväkakkujen päällä sekä monissa eri juhlissa. Valojen kirjo on moninainen; yksinkertaisesta valonauhasta monen muotoisiin ja värisiin hahmoihin. klo 13.00 varttuneiden kerho ry:llä. Voit tulla klo 17.00, ruoka klo 18.00, pientä ohjelmaa, yhdessäoloa ja saunomista. Kun pieni lapsi kastetaan, poltetaan kastepöydällä kynttilää. Muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa omaisille ja kutsuvieraille.. päivä PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi SUNNUNTAIN SANA SEURAKUNTATIEDOT Elämää ja ihmisiä KIURUVEDEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. Löytösoppi p. Perjantai 20.11. Maanantai 16.11. Lauantai 14.11. 0405118674
1970-luku toi mukanaan suuren mullistuksen. Ryynäselle toimitetaan sotilashautajaiset. Koulurakennukseksi saatiin kirkonkylässä sijaitseva 2-kerroksinen puutalo, joka oli parhaat päivänsä palvellut mm. Jäännökset on varmistettu dna-tutkimuksella. Tässä vaiheessa Soilama kertoi aloittaneensa lukion rehtorina. – Kun vielä toiminnassa oleva koulu eräänä talviyönä paloi, niin onneksi uutta eli Ikosen koulua jo rakennettiin ja koulunkäynti jatkui vain lyhyen aikaa sieltä täältä Pyhäsalmesta vuokratuissa huoneissa. Kiuruveden ja Iisalmen ortodoksisten seurakuntien yhdistymissopimuksessa on maininta, että nykyisen Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan alueelta valitaan uuteen Iisalmen seurakunnan valtuustoon 1/3 valtuutetuista eli kolme valtuutettua. kunnantoimistona. Ryynäsellä on muistokivi sankarihautausmaalla. Noina vuosina yhteiskoulussa opiskeli yli 700 oppilasta. Vuonna 1918 syntynyt Ryynänen kaatui perääntymistaisteluissa heinäkuussa 1944 Suojärvellä. Huumoria ja me-henkeä opettajayhdistyksen juhlassa Lähes viisikymmentä Pyhäjärven entistä ja nykyistä opettajaa puolisoineen juhli lauantaina yhdistyksensä pyöreitä vuosia Pitokartano Verkkorannassa. II vaalialueelta Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Kärsämäki, Pyhäntä, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala ja Ylivieska n:o 5 Jaakko Luhtasela Nivala 29 ääntä. Ryynäsen jäännökset, muun muassa tuntolevy, löytyivät etsinnöissä kesällä. Juhlan juonsi Heidi Pönkkö. Perustamispykälän mukaan nuoret opettajat halusivat myös saada vanhemmilta opettajilta tukea ja vanhemmat nuorilta intoa, totesi Liuska. Paikalla on sotilaita Kainuun prikaatista, muun muassa sellaisia varusmiehiä, joilla on juuret Pyhäjärvellä. Tarkastajan lausuntoa kouluhallitus sitten pohti ja vaati joskus korjauksia tai muutoksia kouluun; ja sitten myönsi valtionavun kerrallaan vuodeksi, myöhemmin kahdeksi vuodeksi. II vaalialueelta Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Kärsämäki, Pyhäntä, Haapavesi, Haapajärvi, Nivala ja Ylivieska n:o Sotainvalideilla 75 vuotisjuhlat sOtaInValIdIen Pyhäjärven yhdistys perustettiin 9.marraskuuta 1940. – Johtokunnan jäsenet huokaisivat sydämensä pohjasta helpotuksesta; olivathan he esimerkiksi välillä joutuneet allekirjoittamaan vekseleitä kun opettajien palkat piti maksaa ja myönnettyä valtionapua vielä odoteltiin. – Kaikki pyhäkkäät eivät olleet innostuneita. KIuruVeden ortodoksisen seurakunnan valtuuston vaali toimitettiin 1. luokkalaisten kuoro lauloi opettaja Leena Vesterisen johdolla neljä laulua ja lukion harrasteakatemialaiset tanssivat ohjaaja Maria Vesterisen kanssa tekemänsä koreografian. Valituksi tulivat I vaalialueelta Kiuruveden kaupungista n:o 2 Jarmo Muiniekka Kiuruvesi 19 ääntä. Sanoivat, ettei Pyhäjärvi mitään oppikoulua tarvitse; siellä tehdään vain laiskoja herroja. Lisäksi aikuisten miesten Comodo-kuoro johtajanaan Pekka Piironen esitti kolme laulua. Yhdistyksen tarvetta perusteltiin tarpeella ”lähempään yhteyteen toisten samaa työtä tekevien kanssa ja saada toisiltansa tukea vaikeassa tehtävässä”. Keskikoululuokat liitettiin peruskoulun osaksi ja lukiokin päätyi kunnan omistukseen; täten kannatusyhdistys lakkautettiin. ERKKi böHME ”Eräänä vuonna kouluhallitus ei ollut hyväksynyt koulun hankintoihin luutaa. Jotta sitä saataisiin, paikkakunnalle piti saada yliopistoon johtava opinahjo. Niin tuli välttämättömäksi hankkia lukio-oikeudet; ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna 1965. Ratkaisevinta oli kuitenkin valtionapu, joka ei ollut mikään itsestään selvyys. – Eräänä vuonna kouluhallitus ei ollut hyväksynyt koulun hankintoihin luutaa, mikä oli herättänyt johtokunnassa suurta hilpeyttä. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun11. – 8.11.2015. Ikosen lapsikuoro esiintyi opettajille lauantai-illan 100-vuotisjuhlassa. Hänet julistettiin kuolleeksi vuonna 1950. lukion pitkäaikainen rehtori rauni soilama. Puheenvuorojen lomassa juhlassa esiintyi Heidin sanoin ”kaikkein tärkeimpiä henkilöitä” eli oppilaita. päivä 27 Opetusalan ammattijärjestön Pyhäjärven paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Heli Liuska lausui tervehdyssanat kertoen yhdistyksen 50-vuotishistoriikkiin ja vanhoihin pöytäkirjoihin perehtyneenä satavuotisesta taipaleesta. VuOden 1920 pöytäkirjoista löytyy maininta: ”Samoin tuottavat vaikeuksia monet muut oppilaiden vilpillisyydet ja tottelemattomuuden oireet, niin kutsuttu huolimattomuus koulutehtävien suorittamisessa ja ainaiset poissaolot koulusta.” Heli Liuska kysyikin pilke silmäkulmassaan, että onko siis mikään muuttunut meidän päiviimme. Yhteiskoulu oli kannatusyhdistyksen ylläpitämä keskikoulu. Vuonna 1955 Pyhäjärven yhteiskouluun äidinkielenopettajaksi tullut ja sittemmin rehtorina toiminut Rauni Soilama kertoi juhlaväelle hauskoja ja ikäviäkin muistoja. – Tosin pykälässä puhutaan myös halusta vaihtaa mielipiteitä niin menettelytavoista kuin kurinpitokeinoista. Arkku viedään kunniasaatossa hautausmaalle. Äänestämässä kävi 71 henkilöä, joten äänestysprosentti oli 17,75 %. pyhäjärven sotainvalidien juhlalounaalle Verkkorannassa osallistui myös pohjois-savon piirin toiminnanjohtaja juha siivola (2.vas.) KiRSi HAAPEA. Innokkaat pitäjäläiset olivat halunneet pitäjään oppikoulun ja perustaneet yhdistyksen varojen keräämistä varten. Taloa lämmitettiin pönttöuuneilla, mutta kovien pakkasten aikaan Soilama sanoi esimerkiksi opettajainhuoneen nurkassa lattian rajassa olleen pakkasta. Siunauksen toimittaa kirkossa kenttärovasti Penna Parviainen. Siunaus toimitetaan kello 12 ja tilaisuus on kaikille avoin. Enimmillään jäseniä on ollut 150. Tiistaina yhdistys juhli 75-vuotispäiväänsä Verkkorannassa. Muut ääniä saaneet: I vaalialueelta Kiuruveden kaupungista n:o 3 Maritta Singh Kiuruvesi 12 ääntä n:o 4 Lauri Toivonen Kiuruvesi 18 ääntä. Pyhäjärven opettajayhdistys perustettiin 24.10.1915 ja sen ensimmäinen puheenjohtaja oli August Järveläinen. Nyt, kun jäseninä ovat myös sotainvalidien puolisot ja lesket, jäseniä on noin 60. Soilama kertoi, että aikanaan kouluhallituksen tarkastaja tuli joka vuosi seuraamaan koulutyön laillisuutta, koulun henkeä ja taloudenpitoa. Kun kaivos oli löytynyt, sinne tarvittiin väkeä töihin. sankarivainajan sotilashautaus lauantaina pyHäjärVen kirkossa siunataan lauantaina jatkosodassa kaatuneen ja kentälle jääneen Eino Ryynäsen jäännökset. Samassa kokouksessa oli ollut esillä myös kysymys siitä, että voivatko kansakoulunopettajat saada aikaan pontikkatehtaiden hävityksen pitäjästä. Varsinaisen juhlan jälkeen väki nautti illallisen ja ennen kahveja oli vielä vuorossa juhlatilaisuuden ohjelmallinen loppukevennys. Sotainvalideja on enää parikymmentä. Ortodokseilla seurakuntavaali 6 Jarmo Pylkkönen Nivala 37 ääntä n:o 7 Irina Trifonova Pyhäjärvi 30 ääntä. Ikosen koulun 2.-4. Varansa kannatusyhdistys sai oppilaiden lukukausimaksuista sekä lahjoituksista, keräyksistä ja erilaisista tempauksista. Opettajayhdistyksen puheenjohtaja Heli liuska
Unto Varis, Pyhäjärvi 87,00 4. Maria Törölä lauloi Sankari-laulun. 42/1 SIPERIN REPE om. Pauli Jääskeläinen, Pyhäsalmi 88,00 3. Kaikki hirvikosketuksen saaneet saivat ykköstuloksen. Kolmannen erän puolivälissä tuomittiin vastustajalle rangaistuslaukaus, joka upposikin hyvin pelanneen Tomi Vuohtoniemen selän taakse ja SuPS oli taas maalin päässä. Mukana oli 14 reipasta hiihtäjää ja 6 valmentajaa/ huoltajaa. 42/2 PEPPI om. Rakennuksessa oli syttymishetkellä yksi henkilö. Juha Kärkkäinen, Pyhäjärvi 12,50 9. Koepaikkana oli Niinimäen Siimes. Paloa oli sammuttamassa kaksi pelastusyksikköä sekä kaksi säiliöautoa ja yhteensä 13 sammutusmiestä. Eka erä kirjattiinkin SuPS:lle numeroin 0-1. Rakennus paloi käyttökelvottomaksi. (KH) nenäpäivän sählyottelu Sisu vastaan Ässät Ikosen koululla pelattiin perjantaina sählyottelu kahden kovan joukkueen, Ikosen Sisun ja Nivan Ässien välillä. Matti Pesonen, Pyhäjärvi 97,50 Koirasta KVA 2. Kokeen ylituomarina toimi Pekka Närhi Pihtiputaalta. Kokeeseen osallistui 9 koiraa. Palon arvioidaan syttyneen kaasukäyttöisestä lisälämmittimestä. Kunnan sosiaalitoimi järjesti tilapäismajoituksen. Kentällisiä vaihdettiin tiheään, jotta kaikki saivat pelata. päivä Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestivät erityistukea tarvitseville lapsille sählyottelun Nenäpäivän merkeissä. Nenäpäivänä kerätään rahaa kehitysmaiden lasten hyväksi. ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen vieraili lauantai-illan harjoituksissa. Keräyslipas kiersi aikuisilla opettajanhuoneessa. Vastapuolella pelasi Kiuruvedeltä Nivan koulusta Ässät-joukkue, joka koostui Tiinan ja Päivin pienryhmistä. 48/1 PORTINKURUN URKKI om. Toisessa erässä vastustajat jäivät ilman maaleja, kun taas kotijoukkue Ampparit naputtelivat kaksi maalia, ja kolmanteen erään lähdettiin kotijoukkueen kannalta suotuisissa asetelmissa, yhden maalin johtoasemassa. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 28 Keskiviikko marraskuun 11. Marko Pehkonen puhalsi pilliin tuomarina ja Juha Aho selosti peliä. 42/2 KARHUPETÄJÄN TUIPPA om. Seppo Tiitinen, Haapajärvi 81,00 5. Sosionomiopiskelijoista tulee esimerkiksi lastentarhanopettajia, lastensuojelun työntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, kehitysvammaisten ohjaajia tai vanhustehhoidon osaajia. Sateinen keli oli haasteellinen hirvien löytämisen kannalta. 42/1 PAJUKALLION LYSTI om. 42/1 KARHUPETÄJÄN TEX WILLER om. Asuintalo paloi Pyhäjärvellä. Ampparit pääsivät aloittamaan jatko-ajan ylivoimalla, eikä tätä ylivoimaa ehditty pelata kuin 19 sekuntia, kun ensimmäisen hyökkäyksen päätteeksi Ampparit sai sen mitä haluttiin, voiton. Ottelussa kumpikin joukkue teki paljon maaleja ja kaikki voittivat. 42/1 KARHUPETÄJÄN TURRE om. Palkinnot jakoivat Pyhäjärven Pohdin jääkiekon edustusjoukkueen, Amppareiden pelaajat Jussi Kumpulainen ja Jussi Tikanmäki. Vielä viimeisellä minuutilla vieraat tulivat tasoihin ilman maalivahtia lukemiin 3-3, joka jäi varsinaisen peliajan tulokseksi. Kai Ruhanen, Kiuruvesi 12,50 8. 42/2 PUNASUON AYA om. nenäpäivän sählypelissä liikuttiin rivakasti maaliilta toiselle ja osumiakin tuli. Ampparit ratkaisi jatko-ajalla Niinimäen Korpiveikot järjesti 7.11.2015 hirvenhaukkukokeen. Pohdin hiihtoPoruKKa leireili Tulokset 1. 42/2 BRANJAKAN MELLI om. Henkilöllä ei todettu olevan hoitoa vaativia vammoja. Mika Pennanen, Kiuruvesi 11,00 lauantaina pelattu jääkiekon edustusjoukkueen kamppailu Suomussalmen Palloseuraa vastaan huipentui jännitysnäytelmäksi, joka ratkesi vasta jatko-ajalla, kun Pohdin Jussi Kumpulainen vetäisi Jari Humalojan esityöstä verkot tötterölle ja varmisti kaksi sarjapistettä lakkariin. Ensimmäisessä erässä vastustaja tuli vauhdilla kaukaloon, ja kotijoukkueella oli vaikeuksia päästä omalta puolustusalueeltaan pois. Ensimmäisen pelastusyksikön saavuttua kohteeseen oli rakennus täyden palon vaiheessa. Kohteeseen hälytetty ambulanssi tarkisti rakennuksesta poistuneen henkilön. Peli kulki vauhdikkaasti, kentällisiä vaihdettiin puolentoista minuutin välein kaikki pelaa-periaatteella. Peli aloitettiin ilotulituksella kuten isommissakin kaukaloissa on tapana. Joukkueet olivat hyvin tasaväkisiä ja järjestivät hienon kiekko-illan isäinpäivän aaton kunniaksi. EHu. Ihan aluksi katsottiin video kehitysmaiden lapsista, joita Nenäpäivällä autetaan. Asko Nikula, Haapajärvi 14,00 6. Markus Manninen, Kiuruvesi 12,50 7. Hän pääsi ulos palavasta talosta omin voimin. Iisalmessa opiskelevat tulevat sosionomit suorittavat opintojaksoa Moninaisuus ja monikulttuurisuus, johon tapahtuma liittyi. Pohdin hiihtäjät olivat leirillä vuokatissa. Pistetiliään kartuttuvat Jussi Kumpulaainen ja Tuukka Myllymäki 1+1, Jari Humaloja0+2, Vesa Pekka Rämö ja Tommi Pöllänen 1+0 sekä Oula Humaloja, ja Pekka Tikanmäki 0+1. Niinimäen hirvenhaukut sadesäässä MuKurintiellÄ lähellä Pyhäsalmen kaivosta paloi pienehkö noin 60 neliön asuinrakennus torstaina iltapäivällä. Sählyä pelasivat Pyhäjärveltä Ikosen koulusta joukkue Sisu eli Merjan pienryhmän kuusi koululaista vahvistettuna neljännen luokan pojilla, koska muuten ryhmä olisi liian pieni. Ikosen koululaisia istui katsomossa hurraamassa omille ja vieraillekin
päivä 29 PYHÄJÄRVEN POHTI RY:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pe 27.11. Mukana MTK-Pohjoissuomen toiminnanjohtaja Tarja Backman. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 Keskiviikko marraskuun11. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. ellei toisin mainita 6,99 €/kg TIMJAMISSA JAUHETTUA JAUHELIHAA Grillattu Kokonainen BROILERi 3,99 €/kpl 5 49 Atria, 1kg GOTLERMAKKARA KPL (5,49) 3 ps Etu KPlussa-kortilla -38% Ilman k-Plussa-korttia 8,99kpl (8,99/kg) 5 00 MTK Pyhäjärvi kutsuu jäsenensä yhdistyksen 70-vuotisjuhlaan Verkkorantaan pe 13.11.2015 klo 18-19 Ruokailu 19.00 Ohjelmallinen juhlatilaisuus. Kokouksia Pyhäsalmen kaivoksen sairausvakuutuskassan ylimääräinen KASSANKOKOUS Paikka: Pyhäsalmen kaivoksen ruokala Aika: keskiviikkona 18.11.2015 klo 15.00 Asia: kassan purkaminen Kassan hallitus PYHÄJÄRVI-SEURA RY:N Sääntömääräinen S Y Y S K O K O U S MA 30.11.2015 klo 19.00 Toipilaspolku 5 B 7:ssä. Tervetuloa! ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: MTK Pyhäjärven SYYSKOKOUS Verkkoranta 16.11. Tervetuloa! 60 v Pyh äjärven Sanoma t kestotilaus 59 € / vuosi 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.. 2015 klo 18.00 Pohdin talolla JOHTOKUNTA Pyhäjärven Reserviläiset ry SYYSKOKOUS Asematien Nuorisotiloissa su 22.11.2015 klo 18.00 Johtokunta klo 17.00 Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! PYHÄJÄRVEN DEMARIT R.Y:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Sunnuntaina 22.11.2015 klo16.00 Kaupungintalolla / hallituksenhuoneessa. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Tilaa nyt! Uudelle kestotilaajalle loppuvuoden lehdet kaupan päälle!. KAHVITARJOILU, TERVETULOA ! Johtokunta Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry:n SYYSKOKOUS Keskiviikkona 18.11.2015 seurakuntakeskuksessa klo 12.00 ( kerhon päätyttyä ) Sääntöjen määräämät asiat. klo 10.00 Esillä sääntömääräiset asiat. Hallitus T IS KISTÄ! Onnea Pyhäjärven Sanomat 60v! Etu KPlussa-kortilla -22-56% (10,26-24,34/kg) Ilman K-Plussa-korttia 1,29-2,29kpl Vaasan Ruis Nachot 130g (Yksittäin 2,29) Korpela PORSAAN SUOLALAPA 1,5kg Vakuumi Suomi ERÄ Jäätelöitä! (53-155g) Magnumit, Kingikset (Ei Kingis sandwich), Jättis tuutit, Iso S tuutit, ja Daim tuutit Rajoitus 10kpl/ talous 3 90 1 00 kg kpl MA-PE 07.00-21.00 LA 07.00-18.00 SU 12.00-18.00 TARJOUKSET Voimassa To-SU 12.-15.11. Kahvitarjoilu. Kahvit
044 372 9122, gsm 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.. 08-780 980 Fysioterapeutti Minna Korkiakoski Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, ravintovalmentaja Marjut Ruotanen Fysioterapeutti, Personal trainer Hanna Våg • Kuntosali • Spinning • Personal trainer -palvelut • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Ravintovalmennus • Kinesioteippaus www.pyhasalmenfysio-sport.com Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT P. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. 040-8479 466 Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Ollintie 9, p. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT TEEN KAIVUTÖITÄ PIENELLÄ 5 tn. 08-780 370 Nestehuoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein Pauli Jussila Kellopolku 3 Pyhäsalmi puh. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, puh. 0400 385 888 KODINKONEJA KYLMÄKONEHUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMANJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Sanyo ja Argo valmiiksi asennettuna Myynti, asennus ja huolto www.hankintaturvaliike.. Soita! p. kuljetukset • kolariym. Kaarina Ahola/ 040 748 3045 Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. Saastamoinen P. 040 670 2000 / varaosat ja ajanvaraus P. 040-5498250 Puh. 08 780 090 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 040 544 6328 Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi P. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. päivä 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. Ajanvaraus p. 044 7522 172 Ollinti e 2, Pyhäsalmi AVOINNA ma-to 9-18, pe 9-15 Pottuvarvas ajanvar. 044 532 5554 Anu Mustaparta Vanha Pyhäjärventie 5 • kotien viikkoja suursiivoukset • toimistoja yrityssiivoukset • rakennusja loppusiivoukset • ikkunoiden pesut ja lattioiden vahaukset Koulutettu hieroja RAUNO KANGASHARJU Vanha Pyhäjärventie 5 P. KUMITELAKONEELLA Esim. 017-754 707 ja 0400-906 377 (iltaisin) T:mi Jaakko Majava, p. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutit Anne Kumpulainen ja Anni Leskinen www.pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 0500 6425 17 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 Sähköinen asiointi: http://www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/ Niilontie 9, Pyhäsalmi p. salaojat, pihatyöt. p. p. Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 040 9633379 Mika Ahola Mahdollinen koneen vuokraus. 08-782 111, 040 556 1316 • fysioterapia • lymfaterapia • akupunktio • veteraanikuntoutus • hieronnat • MDT-terapia • kinesioteipp. 040 560 4032 Vanha Pyhäjärventie 5 Suvi Ruotoistenmäki Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. 040 670 3000 / huolto puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 040-588 5704 Parhaat palvelut Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto Pyhäsalmi p. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. 040-653 1077 pyhajarvi.varaavuoro. 0440991443 Kaikki kodin remontit kosteat tilat muista kotitalousvähennys Laguksentie 1, p. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 30 Keskiviikko marraskuun 11. 0400 581 315 Kuljetusja maanrakennus Pyhäsalmen FHL Asematie 2, puh. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari Nyt myös maanrakennusja kaivinkonetyöt Kokonaisvaltaista hermoratahierontaa. 040 772 0231 Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinnat • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Sari Kaattari 010 257 6532 SUOMENSELÄN Osuuspankki PYHÄJÄRVI-HAAPAJÄRVI KOLARITYÖ MH Ky • vahinkotarkastus ja kolarikorjaukset • autojen ilmastointilaitehuollot • ohjauskulmien tarkastus ja säätötyöt • vikakoodien poistot • pakoputkien vaihdot ja korjaus Laitisentie 1, 86800 Pyhäsalmi Markku Hellén 040 533 6923 Ollintie 12 L 6, 0400 548 638 Fysioterapeutti Kauko Tikkanen • fysioterapia • hieronnat • veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kello-Optiikka P Suhonen Ky Ollintie 13, 86800 Pyhäsalmi. 08780 209 PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 9-17, la 10-14 Puh. 040 7439 816 Puh. mukaisesti 040 772 0231. 08-780062 Avoinna 9-18, la 9-14 FYSIOTERAPIA Akupunktio Somatic Pilates Kinesioteippaus p. Mustaparrantie 1 Ollintie 11, Pyhäsalmi Ajanvaraus p. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 Esko Koistinen 0400 563 199 Sähköasennus Risto Laitila p. Puh. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 49-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh
2015 PYHÄJÄRVEN NEUVOLA: MA 16.11 sukunimen alkukirjain A-J klo 8.30-15.30 TI 17.11 ” K-R klo 8.30-15.30 KE 18.11 S-Ö klo 8.30-15.30 Rokote laitetaan olkavarteen, mikä on hyvä huomioida vaatetuksessa! Kuumeinen infektio siirtää rokotuksen myöhempään ajankohtaan. Palkkaus määräytyy varattujen hoitopaikkojen mukaan (KVTES liite 12). 0504694420 Perhepäivähoitajan määräaikainen työsuhde Haku päättyy: 20.11.2015 klo 15:00 Työsuhteen kesto: 28.12.2015 – 31.5.2016 Työn luonne: sopimuksen mukaan Pyhäjärven kaupungin alueen varhaiskasvatukseen haetaan perhepäivähoitajaa hoitajan omassa kodissa tapahtuvaan perhepäivähoitoon. Ti 1.12. Ruokailu 5€ ma-pe klo 10.30-12.30. Pohdin Leijona-kiekkokoulu on maksuton ja se sisältää pelipassin (=vakuutuksen) sekä kymmenen harjoituskertaa syyskaudella ja kymmenen harjoituskertaa kevätkaudella. Vuoron alkamisaika on aina hyvä tarkistaa Inmet-Areenan kotisivuilta www.inmetareena. Kulttuurikeskukseen "Kulkurin valssi" laulunäytelmään. Joulunaikalehteä 7€ myynnissä. Vetäjänä Annaleena Järvinen. Tulkaa mukaan koko perheellä; vanhempien tai isovanhempien kera tai vaikkapa kummivanhempien voimin. klo 9.00kuntosali uimahallilla (Marko P) Ke 2.12. Jo ilmoittautuneet, jos muutoksia ilmoita Tertulle 040 5465 868 Marraskuun Sydänkerho 16.11. Taimi p.0500285478 (kyytiin sopii ja tilataan lippuja lisää!!, soittele) Ti 17.11. klo 11.00 Joulu saapuu jokaiselle laulutilaisuus. mennessä Pirjolle 050-4045205. KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET RISKIRYHMÄLÄISILLE v. Perhepäivähoitaja voi tilanteesta riippuen hoitaa 1-4 lasta hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien. 040 146 0950. 0400 388 335 JÄÄKIEKKOA INMET-AREENALLA SUNNUNTAINA 15.11.2015 klo: 15.00 PyPo E05 – Kiilat (Haapajärvi) klo: 16.45 PyPo E04 – Kiilat (Haapajärvi) Vapaa pääsy. päivä 31 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 N:o 46 Myytävänä Työsuorituksia Vuokrattavana Sekalaisia LUKIJAN RIVIT NETISSÄ: www.pyhajarvensanomat.fi PUHELIMELLA 040 7720231 KÄYNTIOSOITE: Asematie 2, Pyhäsalmi Jätä ilmo itus! Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. Riskiryhmiin kuulumattomat, jotka ovat hankkineet rokotteen, voivat käydä rokotuttamassa em. 0400 295 749 Vuokrattavana ISO OMAKOTITALO, Pyhäjärven kirkonkylällä erittäin edullisesti. (Reseptin voi pyytää terveyskeskuksesta). Ilmoittautua voi paikan päällä. Vieraana diakoni Minna Heinonen. 040 7345 798 Raamattupiiri maanantaisin Vesamäellä klo 18, Lopintie 5 c 14, Pyhäsalmi. Yhteiskristillinen Keidas YHTEYDEN ILTA tänään Haapasella klo 18. Kerhossamme to 12.11. 044 4457 669, sähköposti: sirpa.lipponen@selanne.net Työhakemuksen voi toimittaa postitse osoitteeseen: Päivähoidon palvelutoimisto varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Lipponen, osoite Marjoniementie 1 86800 Pyhäsalmi. Aloitamme klo 10 Kuntopisteen Anni Leskisen jumpalla, kahvit 10.30, klo 11 hartaushetki, jonka jälkeen Pyhäjärven kaupungin hallintojohtaja Henrik Kiviniemi esittäytyy ja kertoo kaupungin kuulumisia. Kahvittelut ja arvonnat. Kaukolämpö, rauhallinen sijainti. Tervetuloa! Yhdistykselle on myönnetty tuettu loma Ylläkselle 10.-17.4. Pohdin Leijona-kiekkokoulu kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaisin. Tervetuloa uudet ja vanhat harrastajat! pohti@pyhajarvi. (tässä marras-joulukuun tapahtumat,leikkaa talteen) Pyhäjärven Nativa Tarinatuvalla ke 11.11.2015 käsityökerho alkaen klo 9.00. 040 825 2425.Hakemus jätettävä 30.12.mennessä Riitalle. Työsuhteen aloitus ja kesto sovitaan erikseen päivähoitotarpeen mukaan. Ilmoitellaan kotisivuillamme ja seuraavassa muistilistassa. Ilmoitus toisaalla. Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 118 €. 0500 285 478 ti 24.11. Kiitämme isänpäivän jäsenkonsertistamme salintäyteistä yleisöä, suurenmoisia esiintyjiä sekä kahvija täytekakkutarjoilut kustantanutta Suomenselän Osuuspankkia. Maksa seuraaville pankkitileille: Pohdin toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai klo 15-17, AUKIOLOAIKA MUUTTUNUT! JOUSIAMMUNTAA keskiviikkoisin Pohdin talolla klo 16-20. Ilmoitus tässä lehdessä toisaalla. Järjestyksenvalvoja-asiat Riitta Kähärä 040-5613360 Painiharjoitukset maanantaisin klo 18-19. 044 4457 669 Jokilaaksojen musiikkiopisto Syksyn satoa To 12.11. Motto: ”Jokaisella on jotakin annettavaa.” Pappilanti 4, Pyhäjärvi Kirkontaitti p.050 4699915 Honkavuoren ENSILUMENLADUN avaaminen siirtyy viikonlopun yli, loppuviikolle on luvattu vielä vesisadetta. Rauhallisella paikalla.Halpa yhtiövastike, hyvä taloyhtiö.Tied. päivinä. Mitä Pyhäjärven kaivoksen loppuminen tarkoittaa paikkakunnan yrityksille ja asukkaille. , toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Paikkoja rajoitettu määrä, ilmoittaudu heti! Keskustelua virittämässä: puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen, Pyhäsalmi Mine Oy kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara toimitusjohtaja Kari Pinola, Pyhäjärven Kehitys Oy toimitusjohtaja Esa Jussila, NIHAK ry puheenjohtaja Raija Leppäharju, Pyhäjärven Yrittäjät ry Tilaisuudessa julkistetaan Yrittäminen Pyhäjärvellä –kyselyn tulokset, tuloksia avaamassa järjestöpäällikkö Kirsi Anttila PohjoisPohjanmaan Yrittäjistä. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, MÖKKI JA PIHAPUIDEN KAADOT, myös vaikeat kohteet. Saisinko oikovedoksen, kiitos! Terveisin, Johanna Marjakangas Jokilaaksojen musiikkiopisto PYHÄJÄRVELLÄ 19.11 Pyhäjärven tulevaisuus kansalaiskeskustelu Miten kehitämme yhdessä Pyhäjärven vetovoimaa yrityksille houkuttelevammaksi. Kahvio avoinna. klo 11.00 seurapelit ja biljardia Su 15.11. Liikkujien PIKKUJOULURUOKAILU on la 12.12. Voit osallistua Terhokerhoon myös yksin, jolloin iloista seuraa löytyy kerhosta! Tervetuloa! Järj. klo 13-15.00 Pyhäjärven Nuorisoseuran tiloissa (Asematie 1). Ikäpoikien biljardikerho ti ja pe klo 10, Asematie 4, nuorisotilat Shakkipiiri tiistaisin klo 10, Asematie 4, nuorisotilat. Alkuun varustukseksi riittää luistimet (myös taitoluistimet käyvät), kypärä (pyöräilykypäräkin käy), maila (mailan pituuden yleismitta: luistimet jalassa leukaan saakka) ja hanskat (toppahanskatkin käyvät). mennessä. Lauantaitanssit 14.11 klo 19-23 urheilutalolla Taimo Lö n tahdissa. Lisätietoja puh. /pyhajarvi Sydänyhdistys: Viimeinen hetki ilmoittautua Pentti Hietasen joulukonserttiin Pihtiputaalle 21.11. klo 13 Nuorisotalon kokoustilassa Asematiellä. 1m3 tai 60l säkeissä. Myydään muuttovalmis YKSIÖ keskustassa. Kansalaisten ja kaupungin toimiva yhteispeli – miten se rakennetaan. lehteenne. Ruokana perinteinen Takkatuvan Jouluruoka. Ilm. Pekka &Pojat+AL.Joulukahvit,arvontaa. Sovittaessa myös kotiin toimitus. Pyhäjärven Seniorit ry Tervetuloa senioritoimintaan: Tänään Ke 11.11. Kyyti,lippu,väliaikakahvitus ja ruokailu Kultt.keskuksessa yhteensä 65 e (varaa sopiva raha).Tied. Alalle soveltuva koulutus on vähintään perhepäivähoitajan ammattitutkinto, mutta myös muut soveltuvat hakijat huomioidaan. Ammattitutkinto on mahdollista suorittaa työn ohella. Tervetuloa kannustamaan! Leikkaa talteen Eläkeliitto: Eläkeläiset ry: Torstaisin nuorisotiloissa: Biljardi klo 9.00 Kerho klo 11.00 Jumppa 12.15 Keilailuvuoro Keilahallilla tiistaisin klo 13-14. 18.11 klo 12.00 srk.keskuksessa. Taimi ja Irja myös mukana. Tervetuloa joukolla kuulemaan mielenkiintoista asiaa. Kahvitarjoilu klo 16.30. 0400 484509 / Pekka Piirala.. Hakulomakkeita Maaritilla 040 7359 824. klo 11.00 Mirja Hynninen kertoo muistin toiminnasta. Ilmoittauttuminen ppy.fi > tapahtumia ja koulutuksia Tilaisuus on maksuton. Jos olet kiinnostunut omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan työstä, ota yhteyttä: varhaiskasvatuksen ohjaaja, Sirpa Lipponen p. p. Sitovat ilmoittautumiset 9.12. klo 9.00 kuntosali uimahallilla (Marko P ohjaa) Ke 18.11. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan! Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, tuo oma näkökulmasi mukaan keskusteluun. Soittele! p. OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 MAKSUTON POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TYTÖILLE JA POJILLE Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 8-vuotiaille pojille sekä kaikenikäisille tytöille. Lähtö Tenhusen pikkubussilla klo 12.00 Uimahallin edestä. Nopea lastaus. Kotihoito huolehtii huonokuntoisten/ liikuntaesteisten asiakkaidensa rokotukset ja työterveyshuolto sos. Syyskokous kerhon jälkeen ke. Yhdistyksen kotisivut: elakeliitto. Voit toki tulla mukaan vaikka täydessä pelivarustuksessa, jos sinulta sellainen löytyy. klo 11.30 Uimahallilta linja-auto lähtee Iisalm. Jorma Kauranen pitää. Teemana sukupuu askartelua, laulua ja leikkiä. Pyhäjärven Nuorisoseura ry. klo 18 Keskuskoulun aulassa MUSISOINTIA YHTEISTYÖSSÄ JOKILATVAN OPISTON KANSSA Vapaa pääsy TERVETULOA! Pyhäjärven Sanomat Oheinen lehti-ilmoitus kaksipalstaisena keskiviikon 11.11. Keskiviikko marraskuun 11. 044 4456 172 varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Lipponen p. Senioritanssipiiri tiistaisin klo 15.30 -16.30 Asematie 4, nuorisotilat Keilapiiri keilahallilla torstaisin klo 14-15 sekä 15-16. Perjantaina 13.11.2015 karaoke klo 1-12. Koulu-, opintoja työtodistukset esitetään haastattelun yhteydessä. 2016. Pikkujouluumme Peurunkaan 20.11 22.11 lähtöaikataulu tarkentuu lähipäivinä. Paikkoja varattu 20, täytetään ilmoittautumis järjestyksessä. Pyhäjärven Martat Askartelu ja tuunausilta 19.11.2015 klo 17 Aarnolassa, Ollintie 25. Koko Suomi leikkii/Terhokerho su 15.11. Hinta jäsenille 14 €. klo 10.00Senioreiden Oulun piirin syyskokous Hotellilla. Keskustelun moderaattorina puheenjohtaja Lauri Mikkonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä. 19.11.2015 Klo 17.00 Keskustelun Paikka, Salmen koulu, Tunturitie 1, Pyhäsalmi. Lisätietoja antavat: varhaiskasvatuksen johtaja Minna Hattunen p. Lauletaan ja vietetään iltaa yhdessä. Bocciapiiri lauantaina 14.11 klo 10-12 keskuskoulun liikuntasalissa Kerho keskiviikkona 18.11 srk.keskuksessa. Kudo sukan vartta valmiiksi, opastamme kantapään tekemisessä. p.0504694420 RIVITALOKAKSIO 2h+k+ph 502. Katso tiedote: www.lamminahonahto.com. ruokailun vuoksi osallistumisesi Taimille p. Tiedustelut: Jani Komulainen 044 445 7904 Tervetuloa mukaan Suomen suurimpaan Leijona-joukkueeseen! Varapuheenjohtaja Pauli Pesonen p. klo 11.00 Biljardia, askartelua ja väritystehtäviä nuorisotiloissa Ti 24.11 klo 9.00 Kuntosali Uimahallilla (Marko P) Ke 25.11. v.2016 keväällä: RAY:n tuella kuntoloma 3-8.4.Kalajoella Kylpylä Sanissa.Hakemuslomakkeita ja tied.Riitta Törölältä p. 044 2620279 Myydään levitettävä LAVERISÄNKY taittopatjalla.Väri vaalea pähkinä,patjat ruskeat.Uutta vastaava, hinta 80,-.Tied.p. Työ alkaa sopimuksen mukaan. ja terveydenhuollon henkilöstön. Tervetuloa kaikki mukaan! Sunnuntaina 15.11.2015 klo 18.00 alkaen itsemurhan tehneiden muistoksi kynttilätapahtuma Työn patsaalla. Tehtävään valittujen on toimitettava Rikosrekisterilain (504/2002) edellyttämä rikosrekisteriote ennen työn aloittamista. . Myydään KUIVAA KOIVUKLAPIA. p. Takkatuvalla Pihtiputaalla
klo 12-16 HIRVIKEITOLLE! Tervetuloa hyvän olon hoitolaan ! Pyhäsalmi, P. Työhyvinvointia Sähköteknistä palvelua . edullisesti. SFS 6002 -koulutusta Majoitusta . Hinta määräytyy lähtijäluvun mukaan (max 30 henkilöä). info@taitomaja.fi . rt t v k Lappajärven paperinarut, nauhat ja -langat, kodin stailaukseen dcx kontaktimuovit MARRASKUISET LAUANTAITANSSIT 14.11.2015 klo 19-23 Pyhäsalmen urheilutalolla. 50% tuki! Tallikirppis & Vintageshop viettää JOULUNAVAJAISIA 13.11.2015 klo 10.-16.00 ja samalla Keski-Pohjan Diabetesyhdistys viettää Maailmanlaajuista diabetespäivää osoitteessa: Vanha Pyhäjärventie 17, Pyhäsalmi. ja huulien kestopigmentointi, kestovärjäykset. TO 12.11 Pyhäsalmen torilla. www.taitomaja.fi Psykologipalvelua . PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2015 — N:o 46 32 Keskiviikko marraskuun 11. Omavastuu 20 € / vrk. klo 13-14 Suomalaista huippumakeata talviomenaa, hunajaa, täysmehuja, puolukkaa, karpaloa, valkosipulia, suolasieniä, marjarouheita, lampaanvillatossuja, ym. klo 12 aamulla paistetut kristallipullat ja karjalanpiirakat ja muita herkkuja! Kotileipomo Tarja Martikainen 050-526 9596 Järj.Pyhäjärven Pohti ry Tervetuloa! Meidät löydät myös Facebookista; Pyhäjärven Pohti Bingo ISOBINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 15.11.15 klo 18.00 Palkinnot;9x20,9X40, 4x60, 4x200 Irtolehti:1090€ pr 50 Kirjat:10,14 ja 19€ Irtolehti 3.50€. 86800 Pyhäsalmi . 040 505 3075 . mennessä anitta.oertel@gmail.com p. klo 12-15 HIRVIKEITOLLE! Komun Erä ry:n hirvijaos Tervetuloa! Kutsumme maanvuokraajat, seuran jäsenet, kyläläiset ja naapuriseurojen edustajat perheineen Komun asemalle la 14.11.2015 klo 13.00 – 16.00 HIRVIROKALLE Teollisuustie 7 P. 2016 Loma toteutetaan RAY:n tuella, yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry. Tapahtumia Taitomajalla taitavaksi! Accommodation Taitomaja Oy 29 py ha j Lamminahon Erä ry Tervetuloa! Kutsumme maanvuokraajat, seuran jäsenet, kyläläiset sekä naapuriseurojen edustajat Hiisituvalle 22.11. 6,90€ Värikynät 36väriä 9,90€ Lapsille Top model suunnittelukirjat! J u rt KIPA: t Pyhäsalmen Kirjakulma Ollintie 12 86800 Pyhäsalmi Puh: 040 509 5827 Aukioloajat: ma-pe 9-17 la 10-14 Sm rtsG m log k p sa n ! . Bussikuljetus järjestetään. 13.11. REMES 60 v Pyh äjärven Sanoma t Pyhäsalmen torilla to 12.11. Torilta huomenna alk. Ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. 040 7617388 Pyhäjärviset yrittäjät huom. • Jalkahoidot, lymfapaineluterapia • Lahjakortit EIJAN KAUNEUSHOITOLA Matt oja, miesten kerrastoja, merinovillahousuja naisille ja miehille ym. 040 510 0248 Vitamiini kasvohoito 45€ (tarjous voimassa marras-joulukuun ajan) • Kasvohoidot: mikroneulaus, timanttikuorinta, ihoryppyjen pistoshoidot, puhdistavat hoidot, happohoidot, kulmienluomiraj. Henkilökohtaiset hakemukset tehdään sähköisesti osoitteessa: www.mtlh. Työnohjausta . klo 11.30-13.00 LAAKAMÄEN KOTILIHA 0400 577 433 www.pyhajarvensanomat.fi Voimaa vertaisuudesta tuettu loma, Hotelli Ylläsrinne 10.-15.4. Reima Huhtala ja Taimo Lö n yhtye Sekahaku. 31.12.2015 osoitteeseen Maaseudun Terveysja Lomahuolto, Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki. p. tai Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella viim. Teemme halukkaille verensokerimitt auksia KAHVITARJOILU ja ARPAJAISET Kaikki joukolla mukaan! Toivottaa Tallin tytöt Torilla Tulossa Pyhäjärven Joulunavaus Valto-tontun ja Joulupukin Joulushow Makasiinitorilla su 22.11.2015 klo 16 Marjoniemessä on pikkujoulutunnelma Tervetuloa viett ämään pikkujoulua perheen, ystävien tai vaikkapa työkavereiden seurassa! Tarjoamme jouluglögiä & perinteistä jouluruokaa tortt ukahveineen. Tervetuloa! Parkkiman Metsästysseura Tervetulloo! Kutsumme maanvuokraajat, kyläläiset sekä naapuriseurojen edustajat Parkkiman metsästysmajalle 14.11. 040 7359 824. Kerro meille toiveesi niin toteutamme ruokailun vastaamaan toiveitanne. Liput 10 euroa. päivä 1os.vahva korttipohja 2,20€ / 25kpl Ääriviivatarrat 1,50€ Nostalgiset askartelukuviot 4,80€ Taikahiekka 2,5kg 24,90€ Vanhanajan joulukortit 4€ / 10kpl Aikuisten värityskirjat alk. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus 2h huoneessa, hotellin kunto-ja virkistysalueiden käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Kuntotutkimuksia . Tervetuloa! Viljapossua suoraan tilalta: lapa,etuselkä ja kylki 4,90/kg, täyslihasäilyke 20 €/ 5prk Myyntiauto Pyhäsalmen torilla to 12.11. 040 522 1190 info@marjoniemi.com Lomakylänti e 178 Pyhäjärvi Rantalantie 13 . Lisätietoja ja lomakkeita: Pyhäjärven Sydänyhdistys ry / Maarit Oravakangas puh. 0400 945 544 MYKYROKKAA TORSTAISIN klo 9-14 SF Caravan alue 2-3 hh:n aamiaismajoitus Ateria ja juhlapalvelu myös vasta-alkajille VÄRIKÄSTÄ SAKSAA -kielikurssi Pyhäjärvellä 21.-22.11.2015 KLO 10-14 (8 tuntia) Kurssin hinta 100€ sisältää oppivihkon ilm