Onko mielessäsi kehuja, kiitoksia, keljuiluja tai haluatko muuten vain kommentoida jostain asiasta. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Sivulla 12! OSSI SAVOLAINEN OSSI SAVOLAINEN JAANA SALO. KESKIVIIKKO TAMMIKUUN 22. 8 Lähetä asiasi WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. tekstiviestipalsta N?P?K?S?I s?n?t?u. Henkilöhaastattelussa yrittäjä Kauko Laukkanen. Syöpahoitajan luento keräsi seurakuntatalon salin täyteen väkeä viime keskiviikkona. PÄIVÄ 2020 N:o 4 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 65. Cheerleading-ryhmät ovat pyörineet Pyhäjärvellä syksystä lähtien. 11. Kaken Kultapaja on toiminut Pyhäjärvellä samoissa tiloissa joulukuusta 1996 asti. s. Lajia tarjoaa kaupungin liikuntatoimi sekä Naisvoimistelijat. VUOSIKERTA Yhteinen puuropöytä kutsuu, s. 5–6 s. Lue lisää sivulta 3
Etsivä nuorisotyö on palveluohjausta, jossa pyritään löytämään nuorelle tarvittavat palvelut ja ohjaamaan hänet niiden piiriin. Tasavertaisesti toisia kunnioittaen, Mira kuvailee. Ei ole häpeä pyytää apua. Aikaisemmin kävin tarvittaessa tuuraamassa muissa kunnissa, nyt olen pelkästään Pyhäjärvellä. Verkostot esimerkiksi Kalajokilaakson etsivien kesken ovat tärkeitä omassa työssä jaksamisen kannalta, Mira kertoo. Osalle nuorista voin olla ainoa ihminen, jolle he uskaltavat asioistaan puhua, joten on tärkeää, että me etsivät annamme nuorelle aikaa ja olemme oikeasti läsnä. Sen jälkeen he osaavat tehdä jatkohakemukset itse. Etsivänä nuorisotyöntekijänä jatkaa edelleen Mira Rytkönen. Me kohtaamme nuoren sellaisena kuin hän on, ainutlaatuisena persoonana. – Ehkä se toisen asteen ammatillisen koulutuksen puuttuminen näkyy täällä. Ostopalvelun muuttuminen kaupungin itse järjestämäksi toiminnaksi ei vaikuta etsivän nuorisotyön toimintaan oikeastaan mitenkään. Joillakin voi olla koulun kanssa sellainen tilanne, että valmistuminen on jäänyt kiinni muutamasta pisteestä. Lähde: Etsivän nuorisotyön käsikirja, OKM Etsivää nuorisotyötä tekevä Mira Rytkönen valmistui Haapaveden opistosta nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi vuonna 2012. 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. MIRAN ASIAKASKUNTA pyörii vuosittain 30–45 nuoren tuntumassa. Nuorisolakiin työmuoto kirjattiin vuonna 2011, jolloin OKM alkoi myöntää avustusta toimintaan. Pyhäjärvi tännään 2 Meleko varmoja tottuuksia Sattaako vai paistaako. Pyhäjärvisten nuorten parissa on Mirasta mukava työskennellä. Osa asiakkuuksista kestää pidempään, osa on lyhyempiä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. – Näen hyvänä sen, että amisreformin myötä ammatillisiin tutkintoihin on jatkuva haku. Kynnys lähteä muualle opiskelemaan voi olla 16-vuotiaalle tosi korkea. Mira kertoo, että etsivä nuorisotyö on rinnalla kulkemista nuoren puolella, ei nuoren puolesta. Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 9:23 15:32 9:20 15:35 Keskiviikko Torstai -3 -2 -3 -3 -2 -2 -4 -3 -4 -3 -3 -3 Perjantai 9:18 15:38 -0 Lauantai 9:15 15:42 -1 Sunnuntai 9:12 15:45 -0 Maanantai 9:09 15:48 -0. – Myös ystävät, vanhemmat tai joku muu läheinen voivat pyytää minua ottamaan nuoreen yhteyttä, mutta silloin minun täytyy pystyä kertomaan, kuka hänestä on ollut huolissaan, Mira muistuttaa. Vuoden alussa työnantaja vaihtui, mutta tehtävä säilyi ennallaan. – Nuoren suostumus, toiveet, ajatukset, unelmat edellä mennään, lähdetään yhdessä niitä tavoitteita kohti menemään. – Palvelu on nuorelle vapaaehtoista, maksutonta ja luottamuksellista. Sitä ennen työskentelin kaupungin nuorisotoimella ja välissä olin töissä Kiuruveden nuorisopalveluilla. – Pyhäjärvellä on mahtavia nuoria, joilla on paljon maailmalle annettavaa. Yleensä nuoret ottavat kuitenkin apua hyvin vastaan, kun sitä heille tarjotaan. Meillä on hyvät yhteyden oppilaitoksiin. – Oppilaitos ilmoittaa, jos nuori ei ole ottanut opiskelupaikkaa vastaan tai on keskeyttänyt ammatillisentai lukiokoulutuksen. Työkokemusta nuorisotyöstä on ehtinyt kertyä jo seitsemän vuotta. Aina on muutamia, jotka eivät ota palvelua vastaan. Meidän ei tarvitse nuoren kanssa odottaa yhteishakua, vaan voidaan saman tien laittaa paperit sisään. Yhteensä nuorisotyön työkokemusta on kertynyt seitsemän vuotta, Mira kuvailee. – Helmikuussa tulee kaksi vuotta täyteen tässä tehtävässä. Ja sen myötä nuoret kokevat olevansa epätoivoisia ja eivät jaksa yksin yrittää. Annettava neuvonta voi liittyä esimerkiksi asumiseen, koulutukseen, työhön, talouden hoitamiseen, päihdeja mielenterveysasioihin, Kelan tai työvoimatoimiston kanssa asiointiin. VAIKUTTAVUUSMITTARIEN mukaan nuoret ovat kokeneet valtakunnallisesti hyötyvänsä etsivän nuorisotyön toiminnasta. päivä Nuoret ottavat hyvin apua vastaan ETSIVÄ NUORISOTYÖ siirtyi vuoden alussa Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:ltä Pyhäjärven kaupungin omaksi toiminnaksi. Jos nuoresta ei kuulu mitään useampaan viikkoon, laitan viestiä ja kyselen kuulumisia. Asiakas voi ottaa etsivään yhteyttä itse, mutta nuorisolaki määrittelee myös tilanteita, jolloin nuoresta kuuluu tehdä ilmoitus etsivään nuorisotyöhön. Etsivän nuorisotyön piiriin hakeudutaan yleensä peruskoulun loppuvaiheessa tai myöhemmin. NUORISOLAKI määrittelee, että kuntien on järjestettävä etsivän nuorisotyön palvelua. – Vanhempien kannattaa kotona kuunnella nuoria herkällä korvalla. Nuorisolaki määrittelee palvelun kohderyhmäksi alle 29-vuotiaat. Nuori voi tarvita tukea vaikka virastokäynteihin, koulutukseen tutustumiseen, lääkärissä käyntiin tai ihan vaikka päivittäisten ostoksien tekemiseen. Vuonna 2008 opetusja kulttuuriministeriö alkoi rahoittaa etsivän nuorisotyön kokeiluja kunnissa. Kynnys hakea apua etsivältä voi olla nuorelle korkea, joten muutkin voivat ottaa etsivään yhteyttä, jos kokevat, että nuori voisi hyötyä palvelusta. Yhteistyö kuitenkin jatkuu. – Joillekin riittää, kun teemme vaikka ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen yhdessä. Jokainen meistä ansaitsee tulla kohdatuksi ja kuulluksi. – Aina olen sanonutkin asiakkaille, että ei ole asiaa, josta emme voisi puhua tai hoitaa, minkä takia luottamuksen syntyminen on työn tärkeimpiä piirteitä. Etsivän nuorisotyön palveluja on tarjolla valtakunnallisesti. Meitä täytyy hyödyntää. Mira kertoo, että iän tullessa täyteen, ei kuitenkaan käännytetä ovelta pois, vaan esimerkiksi ohjataan asiakas aikuissosiaalityön piiriin. On ollut hyvä nähdä toisten työskentelytyyliä. Nuoret tarvitsisivat myös työvoimatoimiston palveluja. Pienellä paikkakunnalla nuoret voivat olla tavallaan hyvässä turvassa, mutta palvelujen kannalta se asettaa myös haasteita. Kaikilla nuorilla ei ole verkkopankkitunnuksia, joten asioita joudutaan hoitamaan etanapostilla, Mira kuvailee. Lähihoitajakoulutuksen alkaminen täällä on hyvä asia, mutta ei se tilannetta pelasta. – Tarvetta on, mutta palveluihin pääseminen on hankalaa. – Saattaen vaihtaen -menetelmä toimii etsivien välillä, joten jos asiakas esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja tuntee tarvitsevansa jonkun joka hänestä ottaa koppia, voidaan nuoren suostumuksella olla yhteydessä uuden paikkakunnan etsivään ja sopia tulevasta. Täytyy antaa nuorelle aikaa ja mahdollisuus puhua, väkisin kaivelemalla siitä ei kuitenkaan tule mitään. – Etsivä nuorisotyö siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi ETSIVÄÄ NUORISOTYÖTÄ on tehty Suomessa 1990-luvulta alkaen. Mira kertoo, että etsivää nuorisotyötä tekevien yhteisenä huolena Suomessa on mielenterveysja päihdepalveluiden saatavuus ja niihin pääseminen. – Minulla vain työnantaja vaihtui. Miran tavoittaa parhaiten puhelimella, WhatsApp-sovelluksella tai sosiaalisen median kanavien kautta Instagramissa ja Facebookissa. Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:n Anne-Mari Teppo toimii Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston alueen etsivän nuorisotyön koordinaattorina. Jos esimerkiksi opinnot takkuavat tai suunta on hukassa, kannattaa hyödyntää etsivän nuorisotyöntekijän osaamista ja verkostoja. Tsemppaamme saamaan opinnot valmiiksi. Nuoren tilannetta katsotaan kokonaisvaltaisesti. Aikuisia on olemassa nuoria varten. Myös puolustusvoimat, siviilipalveluskeskus, Kela tai sosiaalitoimi voivat ottaa yhteyttä, jos nuoresta herää huoli. Jokaisessa nuoressa on joku ihana oma juttu sisimmässä, jota täytyy varjella ja olla rohkeasti oma itsensä
Soita meille! 040 1697 350 PYHÄJÄRVEN SYÖPÄOSASTON järjestämä yleisöluento veti seurakuntatalon kirkkosalin melko täyteen väkeä. Autan matalalla kynnyksellä. Tiina muistuttaa syöpäseulontojen tarpeellisuudesta. www.pyhajarvensanomat.. – Syöpä koskettaa hyvin monia, jos ei suoraan niin välillisesti. Molemmat tarvitsevat tietoa. – On harmillista, jos ihminen jättää menemättä seulontoihin. Lähes kaksi kolmesta kuitenkin paranee, syöpäjärjestöjen verkkosivuilla kerrotaan. – Minun luokse ei tarvitse lähetettä. SYÖPÄSAIRAANHOITAJAN tehtävä on monipuolinen. Vuosittain syöpään sairastuu jo noin 30 000 ihmistä. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Nihak ry:n uuden seutusopimuksen hyväksymistä Pyhäjärven osalta. Hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä potilaan, hänen läheistensä ja hoitotiimin kanssa. Kevätlukukausi alkaa 7.1.2021 ja päättyy 5.6.2021. Myös alkoholin käytön vähentämisen hyödyistä on tutkittua tietoa. Luennoitsijana oli Ppky Selänteen syöpähoitaja Tiina Varila. – Tupakka on yksi pahimmista syövän riskitekijöistä. Syöpähoitaja osallistuu potilaiden hoitoon ja tukemiseen myös saattohoitovaiheessa, omaiset huomioiden, Tiina kertoo. Kaupunginhallitus päätti myöntää Tyyne Tuikalle eron niistä luottamustoimista, joihin on hänet asettanut ja valitsi hänen tilalleen PohjoisSuomen Syöpäyhdistyksen varajäseneksi Harri Lehdon , Pyhäjärvi-Säätiön valtuuskunnan jäseneksi Dennis Tammelan ja Taloustoimikunnan varajäseneksi Markku Liuskan . Aina en voi vastata, mutta soitan silloin takaisin, Tiina kertoo. Sivistyslautakunta päätti myöntää Pyhäjärven Yrittäjät ry:lle avustusta yläkoululaisten ja mahdollisesti myös lukiolaisten yrittäjyyskasvatukseen yhteensä 4 000 euroa. Tutkimuksen mukaan tupakoinnin lopettaminen lisää elossaoloaikaa ja vähentää syövän uusiutumisriskiä. Miesten yleisimmin sairastama syöpä on eturauhassyöpä ja naisten rintasyöpä. Syöpähoitaja antaa myös Haapajärven terveyskeskuksessa sellaiset sytostaattihoidot Selänteen syöpäpotilaille, jotka voidaan perusterveydenhuollossa turvallisesti antaa. 3 Nimmeensä juhlivat Löydät meidät myös YouTubesta! Tänään Visa Torstaina Enni, Eine, Eini Perjantaina Senja Lauantaina Paavo, Pauli Sunnuntaina Joonatan Maanantaina Viljo Tiistaina Kalle, Kaarlo, Carola 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Ne kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pyhäjärvellä hän käy yleensä keskiviikkoisin. Kaupunginhallitus hyväksyi sivistyslautakunnan esityksen koulupsykologin toimen täyttämisestä toistaiseksi 1.4.2020 alkaen. Saitko napattua hienon kuvan tai olisiko mielessä juttuideoita. Toki aina jos on oireita, huolta tai vahva sukurasite, kannattaa lääkärin kanssa keskustella lähetteiden tarpeellisuudesta tutkimuksiin seulontojen ulkopuolellakin. Jokaiselle potilaalle pyritään järjestämään saattohoito kotisairaalan tuella kotona tai hoitolaitoksessa Selänteen alueella. Sitä ennen hän on työskennellyt Haapajärven terveyskeskuksessa vuodesta 2000. KAUPUNGINHALLITUS päätti maanantain kokouksessaan myydä Vestia Oy:lle 6 180 neliön teollisuustontin Vaskikellonpolun varrelta 30 900 euron kauppahinnalla. Jokainen syöpä on erilainen. Syöpähoitajan tehtävään erikoiskoulutuksen saanut erikoissairaanhoitaja Varila aloitti Ppky Selänteen syöpähoitajan tehtävässä heinäkuun puolivälissä. Tällä hetkellä seulotaan kohdunkaulansyöpää ja rintasyöpää, sekä osassa maata paksunsuolensyöpää. Alueen kaavamääräykset mahdollistavat hyötyjäteasematoiminnan siirtämisen alueelle. Kaupungin koulupsykologi on irtisanoutunut toimestaan 27.12.2019 alkaen opintovapaansa päätteeksi. – Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita joka kuukauden toinen tiistai Lähimmäisen kammarille. Nivala-Haapajärven seudullinen kehitysyhtiö on varautumassa seudullisen elinvoimatyön voimistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen. Siihen kuuluvat erilaiset syöpään liittyvät lääkehoidot kuten luustonsuojahoidot ja hormonihoidot, laskimoportin huuhtelut ja virtsarakkohuuhtelut. Lopettaminen siis kannattaa missä sairauden vaiheessa tahansa. Ohjelmassa on luentoja, jumppaa, laulua, milloin mitäkin, Saastamoinen kuvailee.. Tiina toteuttaa vastaanottotoimintaa ja kotikäyntejä kaikissa Ppky Selänteen kunnissa. toimitus@pyhajarvensanomat.. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Tyyne Tuikalle eron kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. – Minulla ole puhelinaikoja, jotta kynnys soittaa olisi matala. JOKA KOLMAS suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään. Terveellisillä elämätavoilla jopa 40 prosenttia syövistä on ehkäistävissä. Täällä on paljon vanhusväestöä ja ikääntyessä riski syöpiin kasvaa. – Myös elämän loppuvaiheen hoitoa on Selänteessä kehitetty viime vuosina. SIVISTYSLAUTAKUNTA päätti viime viikon tiistain kokouksessa lukuvuoden 2020–2021 työja loma-ajoista. Olen paljon sekä potilaiden että omaisten tukena. Syöpäosasto kokoontuu suunnilleen kerran kuukaudessa. Ikärakenteesta johtuen syöpään myös menehdytään, Tiina kertoo. Tyyne Tuikka on eronpyynnöllään irtisanoutunut Pyhäjärven kaupungin luottamustoimista. – Syöpähoitaja tukee potilasta ja läheisiä Kuvatekstit: Pyhäjärven syöpäosaston puheenjohtaja Aune Saastamoinen lahjoitti luennon jälkeen syöpähoitaja Tiina Varilalle villasukat. Molemmilla kakkosena tulevat suolistosyövät ja kolmosena keuhkosyöpä. päivä Syöpä koskettaa monia Kaupungin päätöksiä VISA on suomalainen miehen etunimi. Nimi juontuu visakoivusta, jonka puuaine on lujaa ja samalla kaunista. Syöpäsairaanhoitaja tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon, terveyskeskuslääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden sekä syöpäyhdistyksen kanssa. Pyhäjärvisiä potilaita on syöpähoitaja palvellut nyt puolen vuoden ajan. Väestö rekisteri keskuksen tietojen mukaan nimi Visa on tähän mennessä annettu 1 239 suomalaiselle miehelle ja muutamalle naiselle. Syövän hoito on nykyisin huippuluokkaa. Kaikista syöpää sairastavista ei tule Tiinalle automaattisesti tietoa, joten häneen kannattaa ottaa itse yhteyttä. Syyslukukausi alkaa 11.8.2020 ja päättyy 18.12.2020. Yhteistyösopimusta uudistetaan, jotta se vastaa paremmin kuntien erilaisiin tarpeisiin ja uusien kuntien liittyminen yhteistyöhön on joustavampaa. TIINA ON arkisin tavoitettavissa puhelimitse virka-aikana
Sosiaaliturvan pitäisi olla tasapuolinen. Näin pääsevät työntekijät entistä enemmän vaikuttamaan tähän heille tärkeään asiaan. Olisin olettanut, että taaperon osalta riittäisi vastaukseksi ei. Esimerkiksi uudesta pienituloisten perheiden opiskelijoille suunnatusta oppimateriaalilisästä ei ole paljon huudeltu. Vaikka kaikki toimisi häiriöittä, helpolla ei silti pääse. klo 8–16, p. Varavoimalla voidaan poikkeustilanteissakin pitää käytössä mm. Jatkokysymys seurasi: Miltä ajalta lapsellasi ei ole tuloja. Kylään on laitettu lavantautisairaala Vesikosken taloon, jossa sairastuneet on hoidettu. Sitten odotat koko päivän luuri kädessä soittoa, että et varmasti missaa sitä. SOSIAALITURVAN TARKOITUKSENA on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Henkilökorttiin voi saada sähköisen kansalaisvarmenteen, mutta kortti maksaa suunnilleen yhtä paljon kuin passi ja se täytyy uusia viiden vuoden välein. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on täynnä tällaisia omituisia pieniä tukia, joista kaikki eivät kuule. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Toimintamuodot turvallisuustoimikunnissa säilyvät entisellään. Tukia täytyy osata hakea ja oikaisuja anoa, jos päätökset ovat erikoisia. Veikkaan kuitenkin, että monelta jää etuuksia hyödyntämättä jo senkin vuoksi, että niistä ei ole riittävästi tietoa. Ihmeellistä, että maassa josta on löytynyt osaamista puhelinten käyttöjärjestelmien viilaamiseen sellaisiksi, että lapsetkin oppivat niitä käyttämään, ei löydy osaamista sosiaaliturvan saamiseen helppokäyttöiseksi. Onneksi nuoria tukiviidakossa opastaa muun muassa etsivä nuorisotyö ja aikuisiakin aikuissosiaalityö. ins. Kaivoksella sattui kuitenkin yksi kuolemaan johtanut tapaturma, joka heikentää muuten hyvää tulosta. TE-TOIMISTOJEN ja Kelan palveluSanotaan Sanomista Tilaaja, ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. – LAVANTAUTI Pyhäjärven Jokikylässä on tämän talven ja jo syksyn kuluessa kaatanut paljon ihmisiä tautivuoteelle. Kaivoksen tapaturmatilanne on turvallisuusinsinööri Pentti Seppäsen kertoman mukaan hyvä verrattuna kaivoksen alkuvuosiin. Mutta en päässytkään niin helpolla. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla ei kuitenkaan ole autoa kulkemiseen, varaa bussilippuun, verkkopalvelutunnuksia, nettiyhteyttä, saldoa puhelinliittymässä eikä mustetta tulostimessa hakemusten liitteiden tulostamiseen, jos nyt on sitä tietokonetta ja tulostintakaan. Näissä järjestelyissä uudistukset tapahtuvat työnantajaja työntekijäpuolen yhteistyöelimissä. Maalaisjärjellä ajatellen olisi varmaan riittänyt kysyä, onko lapsella tuloja aikana, jolle tukea haetaan. Sähkön jakelumuuntamoita on käytössä 338. Kelan sähköisten lomakkeiden kanssa olen kuitenkin välillä saanut harmaita hiuksia. 040 772 0231 Toimistonhoitaja/toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Mirka Kauranen Perhevapaalla Ilmoitukset Tilausasioita Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00. ins. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Kela tiedottikin syksyllä, että moni tukeen oikeutettu ei ollut sitä hakenut. Revon Sähkön edustajien mukaan sähkön saannin riittävyys Pyhäsalmella on turvattu jatkossakin. Hyvä että kirjastoissa pääsee käyttämään tietokonetta ja nettiä ilmaiseksi. Tunnistautumiseen pitäisi ehdottomasti olla tarjolla ilmainen palvelu valtion taholta. Henkilöasiakkaan puhelinpalvelu sivuilta löytyy. Yhä enemmän ja enemmän palvelut siirtyvät verkkoon tai langan päähän. Varavoima tulee myös normaaliin kaukokäyttöön kevään aikana. kaupungin oma kaukolämpölaitos. Tapaturmien lukumäärä 16 oli edellisen vuoden 11 tapaturmaan verrattuna suuri, mutta aikaisempiin vuosiin verraten keskitasoa parempi. Hallitus tutustui mm. Vuonna 1972 käyttöön otettua sähköasemaa on uusittu ja laajennettu vuosina 1993–1994. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on sekava. Pyhäsalmella on käytössä 427 kilometriä 20 kV:n johtoja ja 446 kilometriä pienjännitejohtoja. Muistaakseni kotihoidontukea hakiessa lomake kysyi, onko lapsellani tuloja. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Sähkövoiman varavoimala käytössä Kaivos vaarattomampi kuin metallitehtaat Pyhäjärven Sanomat 22.1.1970 Lavantauti Liitto 27.1.1920 P yhäjärven • Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Konttori avoinna arkisin klo 9-13 Puh. pisteitä on karsittu ja aukioloaikoja supistettu. ITSE KOEN , että sähköiset palvelut ovat helpottaneet paljon asiointia. päivä 4 Pyhäjärven Sanomat 25.1.1995 Pyhäjärvi ennen wanahaan VOIMAYHTIÖ Revon Sähkön dieselkäyttöinen varavoimalaitos on toiminnassa Pyhäsalmella. Muistan joskus käyneen niin, että kauan odotettu puhelu sitten katkesikin huonon kuuluvuuden vuoksi ja täytyi aloittaa kaikki nollista: odottaa uudelleen takaisinsoittoa ja selostaa taas uudelle ihmiselle kaikki alusta alkaen. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Tapaturmatilanteesta koko yhtiön piirissä kertoi yhtiön turvallisuusinsinööri dipl. Nuo lyhennettyjen työpäivien tai -viikon tekemisen mahdollistavat tuet voisivat olla iso apu työja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jos niiden olemassaolosta oltaisiin paremmin selvillä. VERKKOSIVULLA on ensimmäisenä vastassa ilmoituksia: Kelan puhelinpalvelussa on ruuhkaa. Monellakohan jää hyödyntämättä joustava hoitoraha tai osittainen hoitoraha. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Paavo Maijala, että kaivosten tapaturmatilanne on huomattavasti parempi kuin metallurgisten laitosten tapaturmatilanne. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Turvallisuustoimikunnissa, joita vanhastaan on ollut kolme, työntekijäjäsenien osuus kasvaa. Chat-palvelussa on havaittu häiriö. Lauri Haapala käsitteli niitä muutoksia, joita työmarkkinajärjestöjen kesken tehty sopimus edellyttää myöskin Pyhäsalmen kaivoksella noudatettaviksi. Moni joutuu edelleen askaroimaan paperilomakkeiden kanssa. päätoimittaja Jaana Salo 040 1697 350 jaana.salo@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Asiakaspalvelu / ilmoitukset Minna Montonen 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Ossi Savolainen 040 7366 098 ossi.savolainen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,15 e 1,43 e Muut sivut 0,96 e 1,19 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Perheilmoitukset (maks. Verkkopalvelutunnuksetkin maksavat, eikä niitä nykyisin edes saa pankista ilman voimassaolevaa passia tai henkilökorttia. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Tapaturmien lukumäärä työntekijämäärä huomioonotettuna on parempi kuin millään muulla Outokumpu Oy:n laitoksella. Varhaisjakelupäivystys: Ark. Eteenpäin ei päässyt ilman päivämäärän ilmoittamista, joten ei auttanut kuin alkaa päivämäärää arpomaan. Soittajat laitetaan jonoon ja kullekin yritetään soittaa takaisin – kerran. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Revon Sähkön hallitus kokoontui viime viikolla Pyhäsalmella. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että siinäkin fiksut pärjäävät paremmin. Kaikki eivät sähköistä asiointia edes hallitse. Yksinkertainen on usein kauniimpaa.. 017-822 024 Savon Jakelu Oy llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy www.pyhajarvensanomat.fi Tilaa lehti : Kestotilaus 70€, Vuosikerta (12kk) 76€ Vs. AVATESSAAN Pyhäsalmen kaivoksen turvallisuuspäivän tilaisuuden kaivoksenjohtaja dipl. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. vuonna 1986 valmistuneeseen Pyhäsalmen palvelupisteeseen sekä sähköaseman uuteen varavoimalaitokseen. ETENKIN TE-PALVELUJEN puolella tiedonsaanti alkaa takkuamaan, jos asiakkaalla ei ole verkkopankkitunnuksia, varmennekorttia tai mobiilivarmennetta käytettävissä. Tautiin sairastuneista on jo useita parantunut ja näyttää sen valta olevan lopussa. 1400 kW:n tehoinen varavoimala otettiin käyttöön joulukuussa
Alalle mies päätyi, koska halusi istumatyön. Kaken Kultapajaa pitävän Laukkasen käsissä syntyy yksilöllisiä koruja, minkä lisäksi hän on korjaillut vuosien saatossa hyvin monenlaisia esineitä.. LAUKKANEN syntyi Pyhäjärven Jokikylälle maanviljelijäperheeseen vuonna 1958 ja vietti paikkakunnalla elämänsä ensimmäiset 16 vuotta. Menimme autolla kaukaisempien sukulaisten luo Järvenpäähän, jossa vietin ensimmäisen Löydät meidät myös Facebookista! 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Viikon varrelta Katoavan luonnonvaran vaalija Kauko Laukkanen toteaa, että Suomessa useat koruliikkeet ovat joutuneet viime vuosina lopettamaan toimintansa. Vielä 40-vuotiaaksi asti kaiversin sormuksen kaiverrukset ilman laseja, Kauko naurahtaa. – Useimmat isot liikkeet keräävät työt ja lähettävät ne muualle korjattavaksi. Pyhäjärvellä Kaken Kultapajaa pitävä Kauko Laukkanen sen sijaan kertoo, ettei pienen präntin tekeminen ole millään tavalla päätä jumittavaa. ultasepän työ vaatii äärimmäistä keskittymistä ja tarkkuutta. Muutto Uudellemaalle jännitti pyhäjärvistä. Kävin keväällä kahden viikon harjoitusjaksolla Espoossa. He myös sanoivat, etteivät yleensä tee niin, Kauko valaisee päätymistään pääkaupunkiseudulle. Kultaseppäyrittäjänä hän kokee kilpailuvaltikseen sen, että hän pystyy tekemään pääosin kaiken itse omassa verstaassaan. Ammatissa erilaisilla tekniikoilla työstettävien jalometalleiden kohdalla puhutaan esimerkiksi kaiverrusten osalta alle millimetreistä. – Luuppi suurentaa 10-kertaiseksi. päivä 5 K Asiakkaat tuovat usein piirustuksen, josta suunnittelen korun. Peruskoulun jälkeen syksyllä 1975 Laukkanen muutti Espoon Tapiolaan, jossa hän kouluttautui kultasepäksi. – Kultasepäksi pystyi tuolloin kouluttautumaan vain Tapiolassa ja Lahdessa. – Silloin kun lähdin, oli Pyhäjärvi vireä, väestöä oli paljon ja kaivoksessa uskoa, että se jatkuu loputtomiin, Kauko muistelee. Joillakin ihmisillä pienen näpertäminen aiheuttaa lähes aivojen solmuun menon. Opettajat kutsuivat minut jakson jälkeen takahuoneeseen ja kertoivat, että saan opiskelupaikan. Pyhäjärveltä lähtöisin oleva Kauko Laukkanen teki kierroksen Espoossa ja Oulussa, ennen kuin palasi vuonna 1994 takaisin kotipitääjän. – Muistan muuttopäivän edelleen
Kellot ovat tulleet taas takaisin, kun ihmiset ovat kyllästyneet katsomaan kännykästä aikaa ja nyt taas käyttävät enemmän kelloja. Parkkiman koulun rakentajia vuodelta 1963. Tällä hetkellä töitä riittää niin paljon kuin hän ehtii tehdä ja designkorutkin ovat suosiossa. Myös minulla olisi ollut mahdollisuus jäädä Etelä-Suomeen tekemään sarjatyötä tehtaaseen, jossa lyödään iso erä samaa korua. – Tehdastyö olisi ollut yksitoikkoista ja oli hyvä tuuri, että pääsin Ouluun, jossa sain tehdä töitä heti monipuolisesti. Jatkoa edelliseltä sivulta. Lisäksi Kaukon työkalupakista löytyvät taidot kellon huoltamiseen. – Pekurin jälkeen ensimmäinen vaihtoehto oli, että rupean laittamaan itse. Korujen teon ja korjauksen ohella Kaken Kultapajassa kuntoon tulevat esimerkiksi silmälasit, partakoneet ja käsilaukut. 6 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Pekurilla työskenteli tuohon aikaan kaivertaja ja kaksi seppää. Pekuri -niminen kultasepänliike, johon Laukkanen sai aluksi lyhyen työsopimuksen. – Sain häneltä paljon neuvoja ja siirryin asteittain vaativampiin ja vaativampiin hommiin. – Asioita on ennen tehty paljon talkoilla. MARTTI KANGASHARJUN KOTIALBUMI MARTTI KANGASHARJUN KOTIALBUMI Pyhäjärven Sanomien 18. Koulurakennus on edelleen pystyssä, mutta opetustoiminta siinä päättyi vuonna 2007. – Jos verstasta ei olisi, menisi muutaman minuutin korjaustyössä kaksikin viikkoa, Laukkanen vertaa. NYT 24 VUOTTA samoissa liiketiloissa toimineella Kaukolla ei ole ainakaan vielä suunnitelmia eläköitymiseen liittyen. Parkkiman uudelle koulurakennukselle pohjat lyötiin lähes 60 vuotta sitten. En lomapuoltakaan sillä tavalla pidä, vaan tällä hetkellä kultasepänliike on minulle elämäntapa. Pekurissa vierähti lopulta 16 vuotta – työt loppuivat, kun liike pisti ovensa säppiin konkurssin tultua. Martti asustaa edelleen Parkkimalla, sanojensa mukaan eläkemökissä – kotipaikalla majaansa pitää nykyään oma poika. Kahta vuotta myöhemmin hän siirtyi liiketilaan, jossa Kaken Kultapaja edelleen seisoo verstaineen. Erikoisimmaksi tekemäkseen koruksi mies mainitsee hyvin omalaatuisen sormuksen. – Moni pyytelee kylään, mutta töissä on niin paljon jutustelua, ettei pakon tarvetta ole lähteä. Teimme muun muassa pärekattoja ja pellon ojia, ihmiset auttoivat toisiaan, Kangasharju mietiskelee. Muutama vuosi sitten tuon sukulaisperheen rouva kävi täällä liikkeessäni ja tunnisti vielä minut, Laukkanen kertaa hauskaa yhteensattumaa. Ensimmäisen yön jälkeen Kauko piti opintojen ajan majaansa Westendin ammattioppilaitoksen asuntolassa. Tällä hetkellä se on yksityisasuntona. ARKISTOKUVA/PYHÄJÄRVEN SANOMAT Olen itse opiskellut töiden ohella kellojen korjausta.. – Asiakkaat tuovat usein korusta piirustukset, josta suunnittelen korun. Mahdollisesti voisin tulevaisuudessa lyhentää työviikkoani. Myös Kangasharju on käynyt koulunsa Parkkimalla, mutta nykyistä koulua edeltävässä rakennuksessa. Toinen sepistä oli alalla pitkän linjan ammattilainen. Vapaaajalla pelasimme lentopalloa ja pingistä, jossa kehityimme hyviksi ja pelasimme tehtaiden ja firmojen työntekijöitä vastaan, Laukkanen mietiskelee. Tein sormukseen loppujen lopuksi kaksi kobran päätä, jotka ovat vastakkain. KOLME VUOTTA kestäneiden opintojen jälkeen veri veti Laukkasta pohjoisemmille leveyspiireille kohti synnyinseutuja. Osa heistä perusti jonkinlaisen liikkeen, osa meni töihin tehtaaseen ja osa ihan eri alalle. Laukkanen aloitti yritystoiminnan vuonna 1994 aluksi kotonaan. – Ajokokeet lähtivät Eduskuntatalon nurkilta ja olihan siellä sitä autoa. Monelle asiakkaalle on jäänyt kultaromua, josta he teettävät sitten uuden korun. – Olen päässyt nyt paremmalle puolelle. Teen tätä hommaa niin pitkään kuin se tuntuu mielekkäältä, Kauko Laukkanen hymyilee. 60-luvulla valmistunut Parkkiman koulu on yksityisomistuksessa. – Kämppäkaverini oli Heinolasta ja hän opiskeli myös kultasepäksi. Omassa verstaassaan Laukkanen loihtii jalometalleista lähes mitä tahansa. joulukuuta 1996 julkaistussa numerossa kerrottiin Kauko Laukkasen aloittaneen yritystoiminnan Pyhäjärvellä. Enää ei tulisi mitään, jos vieraalle lähtisi töihin, mutta kyllä sitä silloin mietti, miten yrittäjänä pärjää, kertailee mies ensimmäisiä ajatuksiaan yrittäjyydestä. Martti Kangasharju kiikutti lehdelle kuvat Parkkiman 1960-luvulla valmistuneesta koulurakennuksesta sekä talkooporukasta, joka teki koulurakennuksen pohjatyöt. – Asiakas halusi vihkisormukseen käärmeen pään. Nykypäivänä koruliikkeiden yhteydessä olevat verstaat ovat katoava luonnonvara. H. OULUN AJAN jälkeen Kauko palasi Pyhäjärvelle vajaan kahden vuosikymmenen tauon jälkeen ja perusti Kaken Kultapajan. Pääkaupunkiseudulla asuessaan Kauko ehätti saada taskuunsa myös paperisen ajokortin, joka palvelee vielä tänäkin päivänä. Parkkiman koulua käytiin ennen tässä rakennuksessa. Kuvassa vasemmalta: Martti Kangasharju, Tauno Hietapelto, Heino Saastamoinen, Lassi Kinnunen, Arttu Runqvist, Veikko Lohvansuu, Kalevi Lohvansuu, Taavi Hörkkö. Vapaa-ajallaan Laukkanen viihtyy kotosalla. – Olen itse opiskellut töiden ohella kellojen korjausta. Itse koulurakennuksen rakensi urakoitsija, mutta osa talkooporukasta oli apuna loppuun asti, Martti muistelee. – Yhtä aikaa kanssani valmistui 10 kultaseppää. päivä Parkkiman koulun pohjat valmistuivat talkoovoimin ALBUMIN AARTEET -juttusarja on innoittanut Pyhäjärven Sanomien lukijoita tuomaan kiitettävästi kotialbumien kätköistä kuvia toimitukseen. Rakennuksessa asui myös muiden alojen opiskelijoita. Pääasiassa koruliikkeet ovatkin vain myymälöitä, josta tuote lähetetään muualle korjattavaksi tai muokattavaksi. yön. – Routaa oli tuolloin maassa paksusti ja kangilla jouduttiin hakkaamaan. Vaihtoehdoksi muodostui kuitenkin Oulussa sijainnut J
Jokaisella kunnalla on oma varautumissuunnitelmansa, mutta pienyhteisöjen omat suunnitelmat antavat arvokasta paikallistietoa. Kansalaisten kyky pärjätä häiriötilanteissa ja palautua vastoinkäymisistä on keskeinen osa koko yhteiskunnan turvallisuutta, sanoo Laurikainen. JOKAISESSA KODISSA pitäisi varautua erilaisiin ennalta arvaamattomiin kriisitilanteisiin, vaikka ne eivät koskaan iskisikään päälle. Tyypillisiä käsityksiä, jotka heikentävät halukkuutta varautua ovat ajattelu, ettei itselle voi käydä mitään ja että muut ovat haavoittuvaisempia kuin henkilö itse. Monessa tapauksessa kotitaloudet arvioivat selviävänsä poikkeustilanteista suhteellisen helposti. Kuvassa Pyhäjärven edustajat Kiuruveden Iskelmäviikon tapahtumajohtaja Juha Vartiaisen, Iskelmäviikon viime kesän iskelmämestari Maria Pihlajamaan ja tapahtuman juontaja Klaus Thomassonin kanssa. Mutta jos poikkeustilanne syntyy, se on luonteeltaan tyypillisesti äkillinen, eikä sen jälkeen varautumiseen jää enää välttämättä aikaa ja mahdollisuuksia. Kolmannes eli 33 prosenttia kansalaisista kokee, ettei selviäisi ilman sähköä, jos sähkökatko kestää vähintään kolme vuorokautta. – Yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta on tärkeää, että jokainen osaltaan huolehtii varautumisesta. Tällaisia suunnitelmia on eri kuntien kylissä tehty. Tapahtumajohtaja Juha Vartiainen tanssittaa laulullaan Maria ja Kari Filpusta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on tutkinut kansalaisten kriisinkestävyyttä ja varautumista erilaisiin kriiseihin. päivä 7 Kylätkin voivat varautua kriiseihin Jos veden kanssa tulee ongelmia, käytännössä viranomaiset pyrkivät turvaamaan sen jakelun. Sen turvin pitäisi selvitä ilman ulkopuolista apua vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia. Viranomaisapuun on totuttu luottamaan, mutta se ei vakavassa häiriötilanteessa välttämättä riitä. Omaa vettäkin olisi hyvä olla kotitalouden varastossa, yhtenä osana kotivaraa, mutta sen huono puoli on lyhytkestoinen säilyvyys hyvälaatuisena. Risto hyödynsi Helsingin reissua myös yritystapaamisiin. Pyhäsalmen Suurlavan lisäksi osastolla oli mukana muitakin tanssipaikkoja. Tähän saattaa vaikuttaa se, ettei tällaisia suuren luokan ongelmia ole juuri ollut. KOTITALOUKSIEN lisäksi myös pienemmissä yhteisöissä, kuten kylissä ja kaupunginosissa voidaan varautua kriiseihin laatimalla turvallisuussuunnitelma erilaisia poikkeustilanteita varten. Tutkimuksen mukaan auttamishalu on korkealla, varsinkin jos joku taho eli esimerkiksi viranomainen pyytää mukaan vapaaehtoishommiin. Jos kehotetaan pysymään kotona, kannattaa pysyä kotona. SPEK HAASTATTELI tutkimuksessaan tuhat ihmistä. Myös ehtymättömänä pidetty puhtaan veden saaminen voi toisinaan olla uhattuna. Tyypillisimmät ongelmat kotitalouksissa syntynevät sähkökatkoista. Jos omassa kotitaloudessa on varauduttu kriiseihin hyvin, on paljon helpompi myös itse auttaa muita. Suunnitelmassa voidaan myös kartoittaa paitsi vakituisten asuntojen sijainti, myös vapaa-ajan asukkaat ja heidän osaamisensa kriisitilanteita varten sekä poikkeustilanteessa tehtävä tarkistusketju ja kuljetusapu eri asunnoille yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Tämän lisäksi kotona olisi hyvä olla ihan normaaliarjessakin tarvittavia asioita, kuten muun muassa pattereilla toimiva taskulamppu ja radio, ensiaputarvikkeet, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita ja muita välttämättömyystavaroita. – Kriiseissä viranomaisilla on runsaasti tehtäviä ja avunsaanti saattaa hidastua, sanoo tutkija Heikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. RISTO ALAHEIKKA HEIDI HUHTILAINEN Matkamessukuulumisia Kansalaisten kyky pärjätä häiriötilanteissa ja palautua vastoinkäymisistä on keskeinen osa koko yhteiskunnan turvallisuutta.. Myös Pyhäjärven Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Risto Alaheikka lähti matkaan esittelemään Pyhäjärven matkailupalveluita. Esiintyjät ja osaston puitteet palvelivat meitä muitakin, Alaheikka toteaa. Juuri tämän takia varautuminen kriiseihin, ja kotivaran ylläpitäminen, on tärkeää. Harvinaisempia ovat ympäristökatastrofit, kuten vaarallisen aineen kuljetuksen joutuminen onnettomuuteen, tai suuronnettomuudet kuten ydinvoimalaturmat. Elintarvikkeiden osalta varautuminen on tutkimuksen mukaan jo varsin hyvällä tolalla. Kyse ei kotivarassa ja muissa tärkeissä tavaroissa ole tietenkään mistään erillisestä varastosta tai laatikosta, vaan siis ihan tavallisista arkisista tarvikkeista. Jos kehotetaan välttämään niin sanottuja turhia puheluita, ei kannata soittaa. Kotivaralla tarkoitetaan kotona säilytettävää varmuusvarastoa ruoan ja veden osalta. Sähköja vesihuolto toimivat, eikä todella vakavia ympäristöonnettomuuksia, kuten vaarallisen aineen leviämistä asuinympäristöön, ole pitkävaikutteisesti tapahtunut. Oli hienoa esitellä yhdessä palveluitamme. KUN POIKKEUSTILANNE on päällä, niin viranomaisia ja omaa sähköyhtiötä kannattaa uskoa. Myös siis perinteinen radio ja sen paristot kannattaa olla varalla. Vahvistamalla paikallisia verkostoja ja yhteyksiä eri organisaatioiden välillä mahdollistuu nopea yhteistyön aloittaminen ja avun mobilisointi. Pyhäsalmen Suurlavan Tapio Rannanmaa ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n Risto Alaheikka olivat mukana Kiuruveden Iskelmäviikon osastolla Matkamessuilla. Ja voihan tilanteen hyödyntääkin: kynttilöiden ja tulitikkujen avulla voi nauttia sähkökatkon aikana myös tunnelmallisen aterian. Jos tietotekniikka ja sähköt pettävät, paristojen avulla kuulee tärkeät tiedotteet radiosta. – Kiuruveden iskelmäviikon osasto keräsi hyvin porukkaa, varsinkin kun viime vuoden iskelmämestarit Maria Pihlajamaa ja Tommi Kostekivi sekä tanssikursseja tapahtumassa vetävät paritanssijat Merja ja Kari Filpus esiintyivät osastolla. Kari Kauppinen PYHÄSALMEN SUURLAVA oli viikonvaihteessa järjestetyillä Matkamessuilla mukana Kiuruveden Iskelmäviikon osastolla. Perheiden varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin, esimerkiksi juuri pitkiin sähkökatkoihin, ei ole valtakunnallisesti katsoen riittävän hyvällä tolalla. 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Iskelmäviikon osastolla päästiin tapahtuman tunnelman ytimeen esiintyjien myötä. Esimerkiksi yhteensä kolme neljästä kansalaisesta ajattelee, että kaikki kuitenkin toimii, eikä ole sen kummemmin tullut ajatelleeksi varautumista. Kriisitilanteesta riippuen aina ei ole mahdollista edes liikkua pois kotoa, vaan varautuminen on tehtävä kodissa pysymistä varten. Haluan kiittää Kiuruveden Iskelmäviikkoa ja Kiuruveden kaupunkia erinomaisesta yhteistyöstä. Taskuja otsalampun, kynttilöiden ja tulitikkujen pitäminen aina samassa paikassa on tärkeää, jotta ne löytyvät pimeässäkin. Lähes puolet eli 46 prosenttia kansalaisista arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta. Tutkimus kertoo, että haastavinta nykymuotoisissa poikkeustilanteissa on pärjääminen ilman sähköä ja vettä. Samalla suunnitelmassa tulee tietoa siitä, mitä kalustoa, kuten esimerkiksi aggregaatteja, muuta tekniikkaa, traktoreita ja kaivinkoneita yhteisössä on. Puhelinta varten olisi syytä olla vara-akkuja ja täyteen ladattuja varalatureita. Kunnilla on omat varautumissuunnitelmansa, mutta poikkeustilanteisiin kannattaisi varautua myös kylillä ja kotitalouksissa. Ei viranomainen kiusaa ja poikkeustilanteen ollessa päällä myös tietää asiat paremmin. Hyvää yhteistyötä naapureiden kesken, Risto totesi. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista olisi myös valmis koulutukseen poikkeustilanteita varten. Tällaisissa suunnitelmissa voidaan kartoittaa asukkaiden ammattiosaaminen eli kuka pystyy korjaamaan sähköja putkivikoja sekä koneita, kuka on sairaanhoidon ammattilainen ja ylipäätään kuka mihinkin tehtävään pystyy ja haluaa. Vahvat sosiaaliset verkostot auttavat poikkeustilanteissa. – Etenkin Pyhäsalmen Suurlavaa yhteistyö suosi, kun tapahtuma sijaitsee naapurikunnassa
TAKALAHTI kuvailee cheerleadingia hyvin monipuoliseksi, energiseksi ja mukaansatempaavaksi urheilulajiksi, jossa voi kehittyä loputtomasti useilla eri osaalueilla. Cheerleading saapui Pyhäjärvelle Syksystä lähtien pyhäjärvisillä lapsilla ja nuorilla on ollut mahdollisuus aloittaa cheerleading-harrastus. Nykyään toiminta on todella ammattimaista, ja onpa muutamilla seuroilla myös ammattivalmentajia. Jokaisessa ryhmässä on alusta pitäen riittänyt vilskettä, joten selvää tilausta Pyhäjärvellä lajille on. – He ovat erittäin innokkaita ja taitavia. Nyt laji on rantautunut myös Pyhäjärvelle, jossa cheerleadingin harrasteryhmiä on kolme. – MM-voitot ovat tuoneet lajia tutuksi yhä useammille. Tavoite on näyttää yhdenmukaiselta, Sanna painottaa. Mukava on ollut päästä takaisin lajin pariin. – Valmentajana tietenkin jatkan sekä omaksi että tyttöjen iloksi. Monella oli alkuvuosina lajista täysin väärä kuva ”jääkiekkopeleissä tanssivista tytöistä”, mutta kilpacheerleadingissa keskitytään nimenomaan kilpailemiseen. Suomen Cheerleadingliitto näki päivänvalon vuonna 1995. Nuorimpien harrastajien Naperot -ryhmässä nautitaan liikunnan ilosta liikaa liikesarjoja miettimättä. – Molemmille liikuntatoimen ryhmille on tarkoitus järjestää esitys, jonne kaverit ja omaiset pääsevät näkemään, mitä on opittu, Takalahti vinkkaa.. Olen vetänyt Pyhäjärvellä myös vauvajumppaa ja perheliikuntaa, jossa oma lapseni on voinut liikkua ja oppia harrastamaan, Takalahti taustoittaa ryhmien alkua ja paluutaan valmennustouhuun. Lisäksi Pyhäjärven Naisvoimistelijat tarjoavat 3–5 -ikävuotiaille Cheer Naperot -ryhmän toimintaa. Liikkeet ovat vuosi vuodelta vaikeutuneet ja laji on kokonaisvaltaisesti kehittynyt. Ainakaan vielä paikalliset cheerleaderit eivät ole kisamatolle nousemassa, mutta nopeasti kehittyneiden ryhmien taitavia edesottamuksia on joka tapauksessa mahdollista päästä ihastelemaan kevään aikana. – Heti kun Pyhäjärven ryhmistä ilmoitettiin, sain isoa kiitosta mahdollisuudesta harrastaa cheerleadingia näin pienellä paikkakunnalla, Sanna hymyilee. Tämä laji on minulle todella tärkeä ja vienyt täysin mukanaan. Se oli lopullinen sysäys ryhmien perustamiseen ja nyt aika valmentamiseen oli itselleni otollinen. RIIKKA KINNUNEN/RIEKKOKOO ovat uskomattoman taitavia. Taidot ja rohkeus karttuvat pikku hiljaa ja sen myötä voidaan harjoitella aina vaativampia ja vaativampia taitoja, Sanna sanoo. Ryhmien vetäjänä toimii Sanna Takalahti, jonka oma ura lajin MM-matoilla loppui vuonna 2013. Jos joku laji on joukkuelaji, niin se on cheerleading. Lajissa lähes kaiken nähnyt Sanna Takalahti toimii Pyhäjärvellä pyörivien ryhmien vetäjänä. Muutin Pyhäjärvelle Oulusta vuonna 2014, minkä myötä oma harrastamiseni loppui. – Kyllä nämä määrät yhdelle valmentajalle ovat aika maksimit. Takalahti epäilee, että omat harrastusvuodet molemmissa lajeissa ovat nyt takana päin. Hän kuvailee, että erityisesti vuosina 2018 ja 2019 Suomeen tulleet maailmanmestaruudet ovat vieneet cheerleadingiä maassamme huimalla vauhdilla eteenpäin. – Pitää kuitenkin muistaa harjoitella joukkueen omalla tasolla, jotta laji on turvallinen. OULULAISTA Northern Lights -seuraa parikymmentä vuotta kestäneen aktiiviuransa ajan edustanut Takalahti on nähnyt läheltä lajin kehityksen. Esimerkiksi nostoja tehdään aluksi reisitasolle ja korkeutta lisätään aina taitojen karttuessa. Lajiharjoittelussa edetään asteittain. – Liikuntatoimen Marko Pehkonen pyysi minua vetämään cheerleading -ryhmiä. päivä Viime torstaina Cheerleading – Junnut -ryhmä harjoitteli muun muassa nostoja. Naperot esittivät Naisvoimistelijoiden joulunäytöksessä energisen ja vauhdikkaan ohjelman, jossa oli myös haastetta, Takalahti iloitsee. Ryhmäläisten tausta on hyvin vaihteleva; osa on harrastanut tanssia, osalla on pesistaustaa ja osa on ensimmäistä kertaa urheiluharrastuksen parissa. Pyhäjärven liikuntatoimen alla pyörivät 14–16 -vuotiaille tarkoitettu Cheerleading – Junnu sekä 9–13 -vuotiaiden Cheerleading – Mini -ryhmät. Tällä hetkellä joukkueiden tavoitteena on harjoitella vauhdikkaat ohjelmat, jotta keväällä päästään esiintymään ja näyttämään, mitä olemme yhdessä oppineet. – Lajiin kuuluvat ilmaakrobatia eli nostot, heitot ja pyramidit, maa-akrobatia sekä kannustushuuto. Esimerkiksi Junnu-ryhmän pääluku on 27 – Mineissä porukkaa käy lähes yhtä paljon. Pyhäjärvellä kerran viikossa kokoontuvat cheerleading-ryhmät toimivat harrastepohjalta. Cheerleading-ryhmiä vetävä Sanna Takalahti (kesk.) kehuu naperoita innokkaiksi ja taitaviksi. Harrastajat huipulla Pyhäjärven Naisvoimistelijoiden Cheer Naperot -ryhmä esiintyi ensimmäistä kertaa seuran joulunäytöksessä. 8 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. – Minit jo ehtivät kysellä, milloin menemme kilpailuihin, mutta se ei ole ajankohtaista. YHDYSVALLOISTA kotoisin oleva cheerleading on vakiinnuttanut vuosikymmenien saatossa paikkansa osaksi suomalaista urheilukarttaa. Kahden vanhimman ikäryhmän harjoitusohjelmassa käydään kattavasti läpi lajin jokaista osa-aluetta. – Cheer-tanssissa keskitytään tanssitekniikkaan, kuten hyppyihin, piruetteihin ja venytysliikkeisiin, kertoo Sanna. Cheerleadingin ohella Sannalla on maajoukkue-edustus myös urheilijana cheer-tanssissa, jota voi kutsua cheerleadingin sisarlajiksi. Kisaohjelma koostuu huudosta sekä kahden minuutin mittaisesta musiikkiosuudesta. Ryhmän kanssa mennään leikin varjolla ja keskitytään yleiseen kropan hallintaan ja helppoon akrobatiaan. Cheerleaderilta on löydyttävä niin rytmitajua, notkeutta, voimaa, koordinaatiota kuin yhteistyökykyäkin. Tämän ikäisille tytöille ei ole Pyhäjärvellä aikaisemmin ollut juuri urheilutoimintaa
Luentoyleisöstä muisteltiin, että Pyhäjärven seudulla rukiinviljely on aiempina vuosikymmeninä ollut yleisempää kuin nykyään. Jokela totesi muistelun oikeaksi ja vastasi, että Suomen ruispellot sijaitsevat tänä päivänä pääsääntöisesti Etelä-Suomessa. ON KUTKUTTAVAA huomata, kuinka paljon historiallisesta maanviljelyksestä on jäänyt sanastoa elämään nykykieleemme. Vantaa on saanut nimensä auran vantaista. Suomeen tuo maanmuokkauksen jalo taito saapui noin 5 500 vuotta sitten. Sen sijaan heinää ei vielä 1800-luvun alkupuolella juuri pelloilla nähty, vaan karjan rehut saatiin suoviljelmiltä. Sen sijaan kaskeamista on harjoitettu Itäja Pohjois-Suomen alueella. Peltoviljely aloitettiin kauralla, Jokela painottaa. Kovatempoisesta hakkaamisesta juontaa juurensa siis sanonta tappotahti. Ruis sopii Suomeen hyvin, koska se vapauttaa sokerinsa hitaammin kuin muut viljat ja pitää sen takia nälkää pidempään. – Statusasiana oli äärimmäisen tärkeää, että metsän sytytti itse isäntä. Peltoviljelyä on alusta asti suosittu hedelmällisemmän maaperän omaavassa Eteläja LänsiSuomessa. Kuvassa näkyy Jokelan Suomen karttaan piirtämä viiva, joka kuvastaa kaskija peltoviljelyn rajaa. Ensimmäiset merkit maanmuokkauksesta viljelykäyttöön ovat noin 12 000 vuoden takaa Lähi-idästä. Täällä Pohjolassa viljely oli pitkään jakautunut kaskija peltoviljelyyn. Pyhäjärvi on ollut kaskialuetta, mutta täällä on harjoitettu myös tervanpolttoa.. Etnologiaa eli kansatiedettä Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Jokela avasi yleisölle maanviljelyksen kehityskaarta aina sen synnystä viime vuosisadalle saakka. Pohtia on menneenä aikana taas merkinnyt jyvien erottelua, joten jotain yhteistä sillä on myös nykyisen pohtia-verbin kanssa – kyllähän pohdittaessa huonommat ideat heitetään syrjään ja pidetään parhaat. Se myös kestää hyvin pakkasta. päivä 9 Maanviljelyn historiaa puitiin Kuokkakeskiviikossa YLÄYMPYRÄN tuvalla keskiviikkoisin järjestettävässä Kuokkakeskiviikossa kuultiin viime viikolla Jyväskylästä luennoimaan saapunutta lestijärvislähtöistä Joonas Jokelaa. Seuraavana keväänä tai viimeistään juhannuksena maassa levänneet puut tuikattiin kulovalkeaan. Ennen 1700-luvun loppupuolta Ruotsissa, johon Suomi tuolloin kuului, oli lähes kenellä tahansa mahdollisuus ryhtyä kaskiviljelijäksi. SEURAAVAN vuosisadan aikana peltoviljely sai entisestään jalansijaa Suomessa ja tarjosi viljelijöille pysyvyyttä. Myöhemmin kaksivuoroviljelystä, jossa osa pelloista oli vuorollaan kesannolla, siirryttiin nelivuoroviljelyyn. Kaskipeltojen tilalle nousi myös laidunmaata, jossa kasvoi ahomansikkaa – siitä on jäänyt elämään sanonta: ”oma maa mansikka, muu maa mustikka”. Eri puolilla Suomea samankaltaisia luentoja pitänyt mies esitelmöi usein historiallisen maatalouden kokonaisuudesta, johon maanviljelyn ohella kuuluvat myös metsäja karjatalous. Ensimmäiset havainnot viljelystä Suomessa ovat Lammilta noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua, paaluttaa Jokela. Valmistelut kaskiviljelyä varten aloitettiin jo edellisenä kesänä, jolloin viljelyalueeksi aiotulta alalta kaadettiin puut. TULEVAISUUDESSA Joonas Jokelan luennot saattavat saada jatkoa Pyhäjärvellä. Isäntä pystyi elinaikanaan siis saamaan viljan parhaimmillaan kahteen otteeseen samasta paikasta. Maanviljely muutti ihmiskunnan historiaa peruuttamattomasti. Ratkaisu oli sykäys kaskeamisen vähenemiselle. Kaskeamisen jälkeen maahan kylvettiin ensin ruis ja seuraavana keväänä ohra, valaisee Joonas. – Pyhäjärvi on ollut kaskialuetta, mutta täällä on harjoitettu myös tervanpolttoa, Jokela mietiskelee kaskija peltoviljelyksen rajaseudulla sijaitsevaa pitäjää. – Kaskipaikan sai kuka tahansa ottaa mistä vain, koska metsänomistusta ei tuolloin tunnettu. Kaskiviljely oli kestävää aina sahateollisuuden yleistymiseen asti, jolloin kaskea oli Suomessa samanaikaisesti tulessa parhaimmillaan 100 000 hehtaaria. – Tuolloin Venäjältä saatiin halpaa aroviljaa, ja se näkyi siinä, ettei Itä-Suomessa siirrytty niin nopeasti pelkkään peltoviljelyyn kuin Lounais-Suomessa. Sykähdystä liikkuvasta metsästäjä-keräilijä-kulttuurista ihmiset paikallaan pitäneeseen maanviljelykseen kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. – Samaa metsäalaa voitiin käyttää uudelleen kaskiviljelyyn 15–30 vuoden päästä. – Viljelyrytmi oli ohra, kesanto, kaura, kesanto. Jokela muistuttaa, että viljelymuoto oli samalla kestävää metsänhoitoa. Esimerkiksi sanat Vantaa, pohtia ja tappotahti ovat alun alkaen merkinneet jotain viljelyyn liittyvää. Tähän tuli kuitenkin muutos isojaossa, jossa metsäja laidunmaat jaettiin talokuntien kesken eli ne yksityistettiin. Suomen alueelle ne tulivat Saksasta. Tappaminen ei vielä vuosisatoja sitten merkinnyt nykyistä hengenriistoa, vaan varstoilla viljan hakkaamista, jolloin jyvät saatiin irti lyhteistä. Myöhemmin mukaan tuli myös heinä, minkä seurauksena aiemmin talven nääntyneet lehmät saivat paremmin ruokaa. 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Kaskeamisen ja viljelyn jälkeen kuusimetsän paikalle syntyi lehtimetsää. Aikaisemminkaan talokunnat eivät olleet keskittyneet ainoastaan kaskeamiseen, vaan sen vierellä oli harjoitettu peltoviljelyä, koska rankat vesisateet saattoivat aiheuttaa ongelmia kaskeamiselle. MAANVILJELY Suomessa on historian aikana jakautunut kahteen osaan – kaskija peltoviljelyyn. – Esimerkiksi ohra ja ruis ovat lähtöisin Lähi-idästä. Jyväskylän yliopistossa etnologiaa opiskeleva Joonas Jokela avasi kiinnostuneille kuulijoille historiallista maanviljelyä Yläympyrän tuvalla
Palaan vuoteen 1970. Keskiviikko 29.1. Keskiviikko 22.1. Minut oli hyväksytty joukkoon ja sain olla mukana monissa hengellisissä tilaisuuksissa. Uutta meillä: Hautauspalvelut yhteistyössä Venlan kanssa, hautajaiskukat toimittaa Puutarhan Kukka. klo 18.00 Ilkka Puhakan luento Pyhän Annan kirkossa. klo 13.00 seurat ry:llä. Tilaisuudet Pyhän Annan kirkossa Kiitos muistamisesta. Lämmöllä muistaen siskot perheineen ystävät ja tuttavat Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. klo 18.00 virsi-ilta Pyhän Annan kirkossa. Suurimmat ilon tunteet ovat tulleet niistä asioista, jotka on voitettu vaikeuksien kautta. Haluni on hakea sieltä uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. klo 18.00 vuosikokous ja siioninvirsiseurat Lähimmäisen kammarissa, mukana Ulla Mitrunen. Ilmeinen Jumalan johdatus ja Hänen hyvä tahtonsa kohtasi minua silloin. Kannattaa siis välillä kääntää katse taaksepäin ja punnita menneitä asioita. klo 13.00 seurat ry:llä. Ida Manninen Rakkaamme Tauno Erkki SUURKOSKI s. ”Näin aika rientää, vanha vaihtui jälleen. klo 8.45 9.30 aamupuuro arjen keskellä Lähimmäisen kammarissa seurakunnan tarjoamana. Siis älä pelkää lapseni” (Väinö Simojoki) Marketta Haapanen Yhteiskristillinen Pyhäjärven Keidas Tahdon Rukoushetki Haapasilla maanantaisin klo 14 Naisten raamattupiiri Haapasilla tiistaina 28.1 klo 18 Tulossa: Ilkka Puhakka 31.12.2. Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-13 Asematie 2, Pyhäsalmi www.ronkonkukkatarha.fi 08-780 777. Kirjassa on merkintä lokakuulta 1970 Kärsämäellä vietetystä nuorten illasta. Tuolloin sain kuulua nuorisoryhmään, joka kokoontui lauantaisin Pyhäjärven seurakuntatalolle Takkailtoihin. Maanantai 27.1. Jumalan ollessa mukana jokainen haaste ja matkalla kohdannut pettymys on voitu voittaa. Lämmin kiitos osanotosta suruumme sekä kaikille Taunon hoitoon osallistuneille. (Kynttilänpäivä) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. klo 10.00-12.00 Hetki Ystävälle – yhdessä SPR:n kanssa Lähimmäisen kammarissa. Muistelen kahta merkittävää tapahtumaa, jotka vaikuttivat suuresti elämäni kulkuun. 30.12.2019 Emme nähneet kun silmäsi sulkeutuu, emme hyvästiä sanoa saaneet. Kirpputori Löytösoppi ja Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe klo 10-14 PE 24.1 Rukoushetki klo 12 SU 26.1 Päiväkokous klo 11 TI 28.1 Rukousilta klo 18 OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! PUHELINHARTAUS! 020 6582 698 (ppm) 10 NÄIN UUDEN VUODEN JA UUDEN vuosikymmenen alussa katseeni kääntyy menneeseen. Sunnuntai 2.2. Jeesuksen seurassa matkaamisessa tapahtuu välillä aivan odottamatonta. L auantai 1.2. Aihe: Mistä joulu on tehty. Yllättävä ja kestävä muutos elämääni tuli vuonna 1990, kun sain sanoa: ”Tahdon” vihkialttarilla. 16.03.1922 k. Iäkkäänä vanhanapiikana avioituminen paljon kokeneen miehen kanssa toi elämääni haasteita ja suuria löytöjä. Täydellisesti rispaantunut, runsaasti käytetty Sininen laulukirja on muistona noista ajoista. Ilkka Puhakka saarnaa. klo 14.00 ja 17.00 Ilkka Puhakan luennot. Torstai 23.1. Perjantai 31.1. Raamatusta löytyy sanat: ”Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä.” Vaikka taival ei ole ollut helppo eikä yksinkertainen, on se ollut rikas. Ilman Hänen apuaan en olisi pystynyt selviämään kaikista eteen tulleista asioista. Tänä vuonna saan viettää kahta suurta merkkipäivää. klo 18.00 virsi-ilta Pyhän Annan kirkossa. Ja niinpä nostan pääni rohkeasti, Hän, johon uskon johtaa loppuun asti. sunnuntai loppiaisesta) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Tulevaisuus on tuntematon, mutta menneisyyden olen elänyt ja elänyt sen turvallisen Jeesuksen seurassa. klo 14.00 hartaus Järvenhelmi Attendossa. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi YHTEISKRISTILLINEN KEIDAS Hengenravintoa HAUTAAN SIUNATTU: Tauno Erkki Suurkoski 97 v. Omalla kohdallani voin sanoa, että voittoja on enemmän kuin tappioita. klo 12.00 yhteisvastuukeräyksen aloitusinfo ja ruokailu srk.keskuksessa. klo 13:00 Varttuneiden kerho ry:llä. Elämäni on lahja, se on ollut löytöretki. 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22 päivä Seurakuntatiedot Sunnuntain sana PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. (3. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. Nyt kun 30-vuotishääpäivä lähestyy, haluan tuoda kiitokseni uskolliselle Jumalalle. Siis älä pelkää, lapseni”. Kiitä lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. Sunnuntai 26.1. Mukana rippikouluryhmä. Tiistai 28.1. Ei täältä kauniimmin lähteä vois, kuin hiljaa nukkua pois. Nyt Herra Jeesus sanoo ystävälleen: ”Vaikka on outo, avaamaton latu, sallimattani ei mitään satu. klo 13.00 hartaus Lähdetien viriketilassa. Seuraavana iltana sanoin: ”Tahdon”, sanoin sen Jeesukselle ja nyt 50 vuoden kuluttua haluan sanoa saman koko sydämestäni, sillä nyt tiedän paremmin, kenelle sen sanon. Torstai 30.1. Aihe: Mistä joulu on tehty. On elämäni lahja, löytöretki, Hän sanoo: ”Kanssasi käyn joka hetki. Välissä kahvitarjoilu
Pyhäjärvellä isä Arto tapasi kaksi vanhaa tuttavaa. meksi. KUKA TAHANSA voi tulla syömään. – Torstaina täällä kokoontuu käsityöpiiri. – Yhdistyminen ei vaikuta seurakunnan toimintaan. On paljon ihmisiä, joilla ei tule sitä yksin keitettyä, Minna pohtii. TIISTAINA Isä Arto vieraili ensimmäistä kertaa Pyhäsalmen tsasounassa. päivä 11 Yhdessä aamupuurolle Valmistuneita REBEKKA KOMU on valmistunut ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta. 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Tein PowerPoint -esityksen videotykillä aiheesta Pyhät ihmiset ja pyhyys. Valitsin aiheen, koska viime vuonna on julistettu pyhiksi Suomen ensimmäiset pyhät, Pyhittäjä Johannes Valamolainen ja Pyhä Johannes Sonkajarantalainen. Ihmiset olivat haltioissaan. – Kävimme siellä työntekijöiden virkistysreissulla syömässä aamiaista. FM TERESA KOMU on väitellyt filosofian tohtoriksi Oulun yliopistossa kulttuuriantropologian oppiaineesta. – Kuopio–Iisalmi -välin kulkeminen on raskasta ja temppeleitä on seurakunnassa paljon, kymmenen kappaletta, isä Arto huokaisee. MAANTIETEELLISESTI laaja seurakunta vaatii kirkkoherran tehtävää hoitavalta isä Artolta voimavaroja, etenkin kun hän kulkee töihin Kuopiosta saakka. – Pihtiputaallakin esimerkiksi rakennusmiehet kävivät kahvitauolla syömässä puuroa. – Olen toimivapaalla Kuopion toisen papin toimesta, hän kertoo. Puuro on terveellistä ja ihan hyvää ruokaa. Aika paljon puhutaan, kuinka tärkeää olisi, että ihmiset kokoontuisivat syömään yhdessä. Aamupuuron taas on tarkoitus olla sitäkin edullisempi, eli ilmaiseksi tarjottu. – Oli merkittävä kohtaaminen 40 vuoden takaa. – Tämä saattaa lähteä tästä kehittymään vielä, kunhan saadaan käyntiin. Erikoisruokavalioiden takia tarjolla on pääsääntöisesti vesipohjaisia puuroja. Luulivat, että minulla on golf-välineet matkassa, isä Arto nauraa. Puuroaamuista on tarkoitus tehdä säännöllinen tapahtuma. Riippuu suosiosta, miten usein näitä alkaa olemaan. On ihana tutustua uusiin seurakuntalaisiin ja uusiin temppeleihin. Resursseja päinvastoin vapautuu seurakunnan alueella tehtävään kirkolliseen työhön, koska tulevalla papilla ei ole kirkkoherran hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. ALKUUN aamupuuroa tarjoillaan kerran kuukaudessa, kuukauden neljäntenä torstaina. Puurotarjoilu kestää vajaan tunnin. – Tässä on sellainen ”yhteinen ateria” -ideologia takana. Heräsi ajatus, että tämmöinen voisi olla hyvä meillekin. Aimojuhani Maksimainen oli minulla musiikin opettajana pappisseminaarissa. – Päiväksi valikoitui torstai. Toiminta jatkuu yhdistymisen jälkeen samalla tavalla kuin itsenäisessä seurakunnassa. – Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin seurakunnat ovat yhdistymässä 1.1.2021 alkaen. Täällä on aktiivisia seurakuntalaisia ja kuorotoiminta on vilkasta. – Kävin pitämässä Pyhäjärvellä tiistaiseuran. Nykyinen Iisalmen seurakunta muodostaa yhdistymisen myötä tulevan Kuopion seurakunnan pohjoisen alueen. ISÄ ARTO LESKINEN hoitaa Iisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran tehtävää tänä vuonna. – 19-vuotiaana menin pappisseminaariin ja olen koko elämäni ollut pappina. Seurakuntalaiset ovat olleet hyvänä tukena. Osa ei ollut koskaan ennen nähnyt videotykillä esitettävää esitystä. Jännityksellä odotamme kuinka käy, Minna sanoo nauraen. Pohjoiselle alueelle Kuopion seurakunta valitsee papin ja kanttorin, Leskinen kuvailee. Idea saatiin Pihtiputaan seurakunnasta. Iisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran tehtävään ei valita toistaiseksi vakituista pappia, koska seurakuntien yhdistyessä virka muuttuu papin toiIsä Artolla vuoden pesti Iisalmen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran tehtävää tänä vuonna hoitava Isä Arto Leskinen on tehnyt papin töitä nuoresta asti. Ei tarvitse olla esimerkiksi vähävarainen. Varsinaista ohjelmaa aamupuurolla ei ole, mutta seurakunnan työntekijöitä voi siellä kohdata ja jututtaa. Siihen on hyvä puuron jälkeen jäädä, jos tahtoo. Kerrasta riippuen puuron kanssa voi olla muutakin lisukkeena, kuten voileipää. Ajatus on Sirkka Heinonen tarjoilee kahvia Minna Heinoselle. Minun on tarkoitus olla puuroa keittämässä ja työntekijöitä on vuorollaan jututtamassa ihmisiä, että mekin tulisimme tutummaksi. PYHÄJÄRVEN SEURAKUNNAN Lähimmäisen kammarissa tarjoillaan torstaina aamupuuroa. Se on sellainen päivä, jolloin suurin osa meistä on töissä. Lähimmäisen kammarilla saa kahvia ja kahvileipää vapaaehtoinen kahvimaksu -periaatteella. – Olivat otettuja siitä, että pappi vaivautuu tekemään heidän eteen palvelutyötä. Työntekijöitä onkin toivottu enemmän tälle puolelle käymään, Minna pohtii.. – Avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti olen kuitenkin tullut tehtävää hoitamaan. Tarjolla on ainakin puuroa ja kahvia. Se tekee hyvää mielenterveydelle, jaksamiselle ja kaikelle muullekin, diakoni Minna Heinonen kertoo. vain, että voidaan ruokailla yhdessä. MarjaLeena Maksimaisen kanssa olemme olleet samaan aikaan Ortodoksisten nuorten liiton palveluksessa
Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. Kuusenmäki oli silloin kuin minä elin siellä aika iso ja elinvoimainen kyläyhteisö. Olin tuolloin 18-vuotias. Minä olen kyläsuutarin poika. Liisa oli selkärankavammainen, ylävartaloltaan lyhyt nainen. MEILLÄ KOTONA oli sitten parhaimmillaan siinä mökissä 13 henkeä, kun sisarenikin lapsineen asui meillä väliaikaisesti. Se antoi minulle turvallisen lapsuuden. Sellaista joka ehkä on vaipumassa unohduksiin, eikä luultavasti ole enää jäljelläkään. Siitä Erkkilän mäen ja Heittolan hevoshaan alitse kärrytielle, joka meni rautatien ja Komunjoen yli Risulanrantaan. Sitten seuraava mökki meillepäin oli Pellonpää, josta enää ehkä on vain kivijalka jäljellä. IKÄÄNTYMISESSÄ on se hyvä puoli, että entisten vihamiestenkin rivit harvenevat. Se oli äitini isän tekemä rakennus, entinen Mäkelän talon torppa, joka lunastettiin itsenäiseksi sen jälkeen, kun isäni tuli kotivävyksi. Ja eekös vuan alakanna järvestä usvoo noosta. Moni meistä kulkee siellä lapsuuden kotipoluilla. Seuraavassa muistelen kotija synnyinkylääni Kuusenmäkeä. Pojat taisivat olla mustasukkaisia kyliensä tyttäristä. Se sijaitsi noin kolmensadan metrin päässä kodistani. Poikkesi sitten paluumatkalla Nättilään ja viipyi siellä tuntikausia. Se kotipolkuni alkoi sieltä kylätieltä Anttila-nimisen mökin kohdalta. Hevostie oli meille sitten Mäkelän ja Heinolan kautta Katvalaan päin. Ne olivat jännää katseltavaa nuorelle pojalle. Olin 14-vuotias. Liisa teki työtään ikkunan edessä ja näki paljon. Maanviljelys oli se kantava voima. Vielähän siellä taitaa olla jokunen vanha ystävä ja tuttava jäljellä. Anna-Liisa Tikanmäki oli ohjaajana. ENTISAIKAAN oli Kuusenmäellä vain yksi todellinen suurtila, Heittola, ennen kuin se jaettiin monen perillisen kesken. Siellä asui Hermanni Nuorala ompelija-kutojavaimonsa Liisan ja kolmen tyttärensä kanssa. Sitten saavumme päätepysäkille, kotiini, suutarin mökkiin eli Tapiolaan. Siinä myö sitte seesta tokotettiin käes käessä ja kateltiin että mitenkä yö alako hämärtyä. Ajakaa varovasti Lukijoilta Muistoja Kuusenmäeltä KOTIPOLKUJA sinne mennen kuin lapsena ennen, lauloi Erkki Junkkarinen aikoinaan. Reeta ja Saku menivät myöhemmin naimisiin keskenään. Reeta oli myös ompelija ja kutoja. Siellä olivat lapsuuteni leikkipaikat. Kun myö aekasa lekoteltiin siellä kallion kolossa, niin aarinko alako paenua maelleen, ja siinä samassa tuil jo meleko hämäree. Flunssakaudella tarvitaankin vitamiineja. Tytär Taimi, joka oli hyvä Savolaesten sootumatka Myö sootoo lupitettiin aarinkoesella järvellä. Oliko ihme, että hakeuduin väljemmille vesille. Kun hän jäi yksin, niin hän muutti Nättilään, Seppälän Olgan (Kauranen) lapsuudenkotiin ja jatkoi siellä kutomatöitään. Maatilat olivat pienempiä kuin nykyään, mutta niitä oli useampia. Valde Aho torniolainen runoilija, jolla on sukujuuria Pyhäjärvellä Lukijan runo ystävä vanhimman sisareni Einin kanssa, meni sittemmin naimisiin Arvo Hyvösen kanssa Rannankylälle. Siitä sitten poikettiin meille. Minulla ei ollut omaa polkupyörää ennen kuin lähes aikuisiässä, joten uimareissut ja sen sellaiset tein jalan. Siitä lähtiin minä oon usseesti miettinnä sitä kahestaan vietettyä iltoo. Sen varrella asuivat kaikki kylän käsityöläiset. Tätä polkua käytin eniten. Meillä oli kylällä kaikki tarvittavat palvelut; oli kansakoulu, kaksi elintarvikekauppaa, joista voi ostaa muutakin tavaraa. Silloin otin ensitanssiaskeleeni. Siitä Ramilan vuorelle, Tikanmäen metsän läpi ja sitten Tikanmäen mäkeä alas, yli Liittoperän tien ja takaisin seurojentalolle. Ja kyllä kaet myö kävellä lätysteltiin paljaen varpaen valakeella rantahietikolla. Niin kuin harvenevat ystävien ja tuttavienkin rivit. Ja kotipolkuani. Kun seppä Taneli Remes myi Kuuselan, hän rakensi Heinolan lähettyville pienen mökin, Suomelan, vaimolleen ja neljälle lapselleen – pojalle ja kolmelle tyttärelle. KUN MENIN uimaan Komujärvelle, menin Puhakan kautta Särkiperän vanhaan tiehaaraan. Minäkin olin Alatalossa toukotöissä hevosmiehenä vuonna 1952. Jos silloin olisi annettu teille nimiä kuten nykyään, ei olisi ollut epäilystäkään siitä, mikä tämän tien nimeksi olisi tullut. Suomelahan jäi vähän sivuun varsinaisesta kotipolustani mutta Ketolan Reetan mökki ei. Reeta oli leski kolmen lapsensa kanssa. Sitten olivat käsityöläiset: ompelijat, kutojat, sepät ja suutarit. Ja minua Tapion Eeroksi. Teki kaikenlaista, olipa käsityön opettajanakin. Ja söihän sitä tippavelliä ja paakkuista kaurapuuroa siellä Kuusenmäen koulussa myöskin Tapion Eero. Viimeisten vuosikymmenien aikana on tapahtunut paljon. Ilmoitelkaa kaupungille tai tienkäyttäjän linjalle, että korjaavat. Olen asunut täällä Ruotsissa 64 vuotta. Se kylän hiihtolatuhan meni Nuorisoseuran talolta Hyvölän ohi metsään. Vain pankkipalvelut puuttuivat. Ennen Katvalaa se sitten kääntyi ja kulki meidän pienen metsän läpi Heinolan suolle. Sitä saatoimme ajaa polkupyörillä. Sitä sanottiin vain Tapioksi. Sinne kallion alle myö tietennii soovettiin hellettä pakkoon. SITTEN TAKAISIN sinne kotipolulle. Kun äitini vielä jotenkuten pystyi liikkumaan, niin hän meni keppiä apunaan käyttäen kauppaan ostoksille. Aurinkoisella säällä on D-vitamiinia ilmaiseksi tarjolla ulkoilijoille. Se hämäryys hyppel oksilta oksille ja kukat lupsaatti silimäsä kiinni. Ja kaipaavat takaisin menneisiin aikoihin. 12 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Hieno jäähalli meille rakennettiin ja nyt sen annetaan rapistua huonoon kuntoon. Vanhenemme, kuihdumme pois, uudet sukupolvet tulevat tilalle. Ja sitten vain järveen. Uskalsin hakea sepän tyttöä, Suomelan Saimia tanssimaan kanssani. Varsinkin Hiidenkylän Honkapirtille menemisestä varoitettiin. Pienet tappelut tansseissa olivat tavallisia. Elämme suurten muutosten aikakautta. Lehmät lypsettiin käsin, pellot muokattiin hevosvoimin. Jos meni naapurikylään tansseihin, saattoi helposti saada “nokkiinsa”. Ei ole omakohtaisia kokemuksia näistä asioista, vain kuulopuheita. Siellä oli talvisin hiihdon kyläkilpailut ja päivätanssit päälle. Yleisössä ollut Nyt on paras appelsiinisesonki menossa. Sai kuulla kylän uutiset, muun muassa että minä hiihtelin Puhakan Kirstin kanssa siitä ohi. Virtaa vitamiineista Montut teillä riesana kelin lämmetessä. Teki monet suksetkin minulle. Eero Kilpola Pittää sannoo. Taneli sai käyttää työssään Heinolan pajaa. Usvapilivet oel niin kun kaaniita neetosia. Muistoissaan. päivä Viikon Kökköset WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä meille numeroon 040 772 0231. Suviyötä ee pitkään piisanna, vuan keltanen mollukka alako noosta metän takkoo. Saku oli kylän puuseppä ja kirvesmies. Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Myös meissä ihmisissä tapahtuu luonnonlakien säätämiä muutoksia. Minäkin palaan sinne omalle kotipolulleni tässä kertomuksessani. Ikävä huomata että remontin tarvetta olisi mutta kukaan ei ota vastuuta asiasta. Siinä mökissä asui Anttilan Saku eli Saku Heinonen poikansa ja kolmen tyttärensä kanssa. Rantakalliot oel niin kaaniita, niistä näätti ilimaan jottae hööryä noosovan. Saimi oli nuorin heistä. Heille ja kaikille muillekin ”pyhäkkäille” haluan lähettää terveiseni tämän kertomuksen myötä. tekstiviestipalsta NAPAKASTI sanottu! Kirjoita kehut, kiitokset, keljuilut jne. Aikuisia kaikki. Sodan jälkeen olivat kylät enemmän eristäytyneitä toisistaan. Seurojentalolla harjoittelimme kansantanhuja. Minua kolme vuotta vanhempi. Ulkomitoiltaan 10 kertaa 4 metriä
2000 merkkiä. päivä 13 P yhäjärven • Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi • Konttori avoinna arkisin klo 9-13 • Puh. Vieraiden piirien edustajat hiihtävät kilpailun ulkopuolella. Voit lähestyä toimitusta myös kirjeellä. 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Kysy lisää! Kysy lisää! Suunnitteletko sisäremonttia.... Sama mies kävi hakemassa myöhemmin Hornetit Ameriikasta. Kalle Junttila Pm-hiihdot Honkavuorella KESKI-POHJANMAAN Hiihdon piirinmestaruuskisat ja Kp-cupin niin sanottu normaalimatkojen osakilpailu hiihdetään ensi lauantaina Honkavuorella. Seuraavana vuorossa ovat Vöyrin SM-kilpailut helmikuun alussa, minkä jälkeen kansallinen hiihtokaravaani saapuu vääntämään kättä Pyhäjärven Suomen Cupiin. Muista seuran hiihtäjistä Ikonen oli 21:s, Kinnunen 31:s, Korpela 32:s ja Juho Halonen 52:s. Honkavuorelle saadaan vähintäänkin neljä kilometriä latua kilpailukuntoon, ellei loppuviikolla tule kovia vesisateita ja lämpöasteita. Kauko Tikkanen Viestijoukkue podiumille TAMMIKUUN 14. TÄLLÄ HIIHTOSESONGILLA Suomen Cupin pisteitä urheilijat pääsevät kerryttämään vielä kolmeen otteeseen. Vastaavat normaalimatkojen pm-kisat ja Kp-cup on hiihdetty Honkavuorella yhden ja ainoan kerran vuonna 2003. Hiihtoja varten pysäköintitilaa on tehty lähellä olevalle pellolle, jonne yleisö voi vapaasti parkkeerata. HOPEASOMMAN loppukilpailu on tänä vuonna Taivalkoskella, nuorten SM-hiihdot kilpaillaan Kontiolahdella ja Jyväskylässä, yleiset sarjat Vöyrillä ja Ristijärvellä, veteraanit Valkealassa. Isäni sanoi, kun pennut pyöri vastuksina: ”Suutarilla pitää olla sylitilaa, vaikka helvetissä” ja pisti naskalilla kankkuun. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Lukuisia kilpailuja on jouduttu perumaan myös lähialueilla, muun muassa Pihtiputaalla, Lapinlahdella ja Oulussa. Ennusteen mukaan sää pakastuu puolenviikon tietämissä ja uutta luntakin on luvassa. Susanna Saapunki oli toinen ja Laura Mononen kolmas. Naisten sarjan voiton vei nimiinsä Anne Kyllönen. Liitä mukaan yhteystietosi, jotka jäävät toimituksen tietoon. Kokonaiscupia johtaa ylivoimaisesti Ristomatti Hakola. Etenkin nuorten sarjoihin ovat kaikki piirin parhaat tulossa. LAUANTAIN hiihtoihin odotetaan yli sataa hiihtäjää. Hiisituvan pysäköintialue sen sijaan on varattu hiihtäjien käyttöön. Paras puolustus on IT-ohjukset. Hiihtokausi 2019–2020 päättyy Ristijärven SM-kisoihin. Hopeiset mietteet kisasta jäivät raisiolaiselle SkiTeam 105:n ykkösnipulle. Sprintti ja viestit hiihdettiin viime viikonloppuna Reisjärvellä ja Haapajärvellä, yhteislähtö on vuorossa helmikuun alussa Kaustisella ja pitkät matkat kuun lopulla Sievissä. Kuten tiesit, olen Kalle ja Suutarin poika. Muista myös kotitalousvähenny s! • Saunat • Pesuhuoneet • Lattiat • Maalaukset • Tapetoinnit • Muutostyöt • Kalustukset www.rautasport.com Avoinna ark. Jos minä syön heinäsirkkoja, sillä ei maailmaa pelasteta. Toivomme että mielipidekirjoituksesi on pituudeltaan max. Sanoin tehneeni laskelmia. HENKILÖKOHTAISELLA 10 kilometrin matkalla Pohti SkiTeamin hiihtäjistä parasta vauhtia piti Haarala, joka jäi kärkipaikan valloittaneesta Lauri Lepistöstä minuutin ja seitsemän sekuntia sijoittuen 11:ksi. Sprinttejä, yhteislähtökilpailuja ja viestejä on täällä järjestetty muutamaan otteeseen. Paljon huonommaksi ei jäänyt Mäkelä, joka nipisti plakkariinsa sijan 12. ja 15. Nyt hiihdettävien normaalimatkojen lisäksi hiihdetään sprintti, yhteislähtökilpailu, pitkät matkat sekä viestit. Olin 20 vuotta Rissalan poikien ”tiemiehenä”. Hävittäjiä tarvitaan vain hyökkäyssodassa. Naisten kokonaiskilpailun kärjessä on tällä erää Kyllönen. Pohti SkiTeam on kahden viestikisan jälkeen kokonaispisteissä jaetulla kolmannella sijalla yhdessä Ilmajoen Kisailijoiden kanssa. Lempinimi, Kuusimetsän kuiskaaja. Tapasin pihalla viisi lutia keskustelemassa asiasta. Näinhän se on. Miesten viestin voittajaksi sivakoi yli minuutin erolla seuraavaan Jämin Jänne. 8-17 Horneteista KIITÄN Paavo Kuljua reilusta vastaan tulosta. Julkaisemme pääsääntöisesti vain omalla nimellä kirjoitettuja mielipiteitä, nimimerkillä vain poikkeustapauksissa ja erikseen sovittaessa. 040 772 0231 • www.pyhajarvensanomat.fi JUTTUVINKKI Voit jättää juttuvinkkisi soittamalla numeroon 040 1697 350 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@pyhajarvensanomat.fi Myös nettisivujemme kautta voi vinkata! PITTÄÄ SANNOO -PALSTALLE Lähetä mielipidekirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@pyhajarvensanomat.fi tai näppäile mielipiteesi nettisivujemme kautta. Kasa voi olla vielä tarpeen, jos talvi jatkuu näin lämpimänä, mitä se on tähän asti ollut. NIIN PM-HIIHDOISSA kuin Kpcupissakin kilpaillaan talven aikana viidessä eri kilpailumuodossa. Erityisen hienosti vaikeassa kelissä onnistui Mäkelä, joka oli osuusaikojen perusteella viestin seitsemänneksi nopein hiihtäjä. MONIEN KILPAILUJEN peruuntumisten vuoksi hiihtoihin on luvattu ottaa hiihtäjiä myös naapuripiireistä. Kasaa on säästetty maaliskuun lopulla hiihdettävää Suomen Cupin kilpailua varten. Edellä ovat Jämin Jänne sekä SkiTeam 105. Eräs heistä oli vasta eronnut, puolustusvoimain komentaja Lindberg. Kisojen aikaan viikonloppuna ollaan taas plusasteissa. ”Kun tutkanne havaitsee laivueen Idässä. LUMITILANNE on tänä talvena ollut haastava. Ykkösjoukkueessa hiihtivät Juuso Haarala, Juuso Mäkelä sekä Joni Mäki. Keskiviikkona vuorossa olivat perinteisen hiihtotavan viestit, joista miesten sarjassa Pohti SkiTeamin ykkösjoukkue saalisti kolmannen sijan. Miehet pusersivat 10 kilometrin perinteisen kisan tiistaina – naisilla matka oli viisi kilometriä. Kakkosjoukkueessa SkiTeamin edustusvärejä kantoivat Heikki Korpela, Joel Ikonen sekä Miikka Kinnunen. 08 772 7600 Huom! Liikkeemme on suljettu lauantaisin 25.1-28.3 välisenä aikana Olipa kyseessä mikä tahansa sisäremontti, saat sen meiltä ”avaimet käteen” -periaatteella Vaivattomasti työt ja tarvikkeet samalta toimijalta. päivä Vantaalla kisattiin lähes lumettomissa maisemissa kauden kolmas Suomen Cupin osakilpailu. Oman paikkakunnan nuorten ykkösedustajat ovat maamme nuorten kärkikaartiin lukeutuva Samppo Kumpumäki sekä viime talven hopeasompamestari Jenna Rautiala. Ei käy. Venäjältä olivat tulossa toisen polven Migit. Tiedusteluja on tullut aina Jyväskylää myöten. Joni Mäki ja Iiro-Mikko Harju eivät startanneet kisaan. Kokonaistilanteessa Pohti SkiTeamin urheilijoista 10 parhaan joukossa ovat tällä hetkellä seitsemänneltä sijalta löytyvä Joni Mäki, yhdeksäntenä oleva Juuso Haarala sekä kymmenentenä lymyilevä Joel Ikonen. Pm-hiihdoissa on sarjoja 18-vuotiaista yli 70-vuotisiin, Kp-cupissa hiihtävät 10–16-vuotiaat nuoret. Olet sitä mieltä, että Suutari pysyköön lestissään. Pohti SkiTeamin hiihtäjät virittelevät kuntoaan seuraavan viikonvaihteen Vöyrin SM-hiihtoihin ja keskittyvät harjoitteluun. Ne olivat samalla nuorten SM-hiihtojen esikisat. Tarvitaan tekoja. Pohti SkiTeam 2 onnistui myös pääkaupunkiseudulla kiitettävästi – joukkueen nimi komeili lopputuloksissa sijalla kuusi. Ne saastuttavat vain tehessä ja käytettäissä. Pittää sannoo. Naisten viestin valtasi Vantaalla puolestaan Hämeenlinnan Hiihtoseura, kokonaistilannetta johtava Kainuun Hiihtoseuran ykkösjoukkue oli toinen. Tarvittaessa viime talvena säilötty lumikasa on hätävarana, jos latua joudutaan paikkaamaan. Nyt minun pitäis maksaa vielä neljännet hävittäjät. Materiaalia löytyy meidän Facebooksivuiltamme! Materiaalia löytyy meidän Youtubekanavaltamme! Materiaalia löytyy meidän Instagramtililtämme! Materiaalia löytyy meidän nettisivuiltamme! LUKIJAN KUVA Lähetä otoksesi nettisivujemme kautta! OHJEITA LUKIJALLE Pyhäsalmen Rauta-Sport Oy LAGUKSENTIE 1, PYHÄSALMI p. Tervetuloa seuraamaan piirin parhaiden kamppailuja! LASTEN TALVI-IKÄRIT käynnistyvät ensi viikon keskiviikkona, nekin järjestetään Honkavuorella. Ennen kuin teistä on yksikään ilmassa, laivue on jo Iisalmen päällä.” Pojat sanoivat, oot laskenut ihan oikein
23.1 To klo 13-15 Ompeluseurat: yhdessä oloa käsitöiden parissa. LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 120 €. Pitovoiteen poisto 5€ Tiedustelut ainoastaan klo 15 jälkeen: Kirsi Lehtosaari, p. mennessä. Vapautuu 1.2. Tule mukaan oman käsityön kanssa tai ilman. Mukaan voi toki tulla vaikka täydessä pelivarustuksessa, jos sellainen jo tässä vaiheessa löytyy. www.elakeliitto. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. Maksa seuraaville pankkitileille: OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 SUKSIENVOITELUPALVELU KOKO HIIHTOKAUDEN Fuoriluistovahavoitelu + tarvittaessa pitovoitelu 20€. 040 772 0234, arkisin 9-13 Myydään tai vuokrataan saunallinen kolmio. Terveisin, Pyhäjärven Vasemmisto Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Koulutettu hieroja urheiluhieroja Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. Kerho keskiviikkona 29.1. p. Pohdin Leijonakiekkokoulu kokoontuu harjoittelemaan sunnuntaisin. Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi VUOKRALLE TARJOTAAN Täysin remontoitu saunallinen rivitalokaksio 57,5m 2 keskustasta. Ma klo 11 Pelituokio: pelaillaan kävijöiden toiveiden mukaisesti korttija lautapelejä. Senioritanssipiirin tiistaisin klo 15.30 nuokkarissa. Souvarit konsertti 22.2. Autamme nostamaan paikkanne esille. 0400 484 509 / Pekka Rauhallisessa taloyhtiössä Leskeläntiellä alakerran siisti kolmio, (69,5m 2 ), omalla pihalla Puh. Kaukolämpö. 30.1 To klo 13-14 Laulutuokio, yhteisyössä SRK:n kanssa. Lisätiedot 0447229076/ Anu Mustaparta Vuokrattavana yksiö Pyhäsalmessa puh. 044 922 5299 Ilmoitusasioissa sinua palvellaan numerossa 040 772 0231 Haapamäen Jahti Ry VUOSIKOKOUS 9.2.2020 klo 15.00 Sampossa Vuosikokousasiat ja sääntöasiat. Lentopallopiiri maanantaisin klo 16.30 Ikosen koulun liikuntasalissa. Puh. POHTI urheilumuistio Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. Rauhallinen sijainti, 3,5 km keskustaan. kyydin, pääsylipun ja pullakahvit) Matka tehdään Tenhusen liikenteen linja-autolla. Oulun teatterin matkan Vihaisen lesken näytökseen 15.2 varanneet, varmistakaa lähtönne maksamalla 55 euroa (kyyti, lounas ja liput) viim. Pohdin toimistoasiointi Salamen Tili Oy:ssä, Ollintie 17. Vanha Pyhäjärventie 12. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. Onko tiedossasi avoin vapaaehtoispaikka, johon etsitte toimijoita. Pyhäjärven Sanomat Oy p. Kerhossa kotihoidosta Henna Karvonen kertoo kotihoidon palveluista. Valitettavasti kaikki varatut ajat ovat peruutettu. klo 18.00 Junamatka kahden vieraan kohtaamisesta ja elämän tragedioista. Tervetuloa. /pyhajarvi Paikkakunnan uutiset sinulle kertoo. klo 17-19 Tule kahvittelemaan ja juttelemaan ajankohtaisista asioista. Golfpiiri tiistaisin klo 17-18 Ikosen koulun liikuntasalissa. -sivustolle. Aivotreenit: Maanantaisin klo 14-15, kaikille muistinsa harjoittamisesta kiinnostuneille ikäihmisille. Lippuvaraukset Taimilta 20.2. Bocciapiiri lauantaisin klo 9.30 keskuskoulun liikuntasalissa. seurakuntakeskuksessa. Matkan hinta 70-80 e riippuen lähtijämäärästä; sisältäen näytöslipun, ruokailun, väliaikatarjoilun sekä kyydin. Tiedustelut: Jani Komulainen 044 445 7904 Tervetuloa mukaan Suomen suurimpaan Leijona-joukkueeseen! JÄÄKIEKKOA INMET-AREENALLA LAUANTAINA 25.01.2020 klo: 09.00-19.00 Kärpät (Oulu) – KalPa (Kuopio) – JYP (Jyväskylä) E09–pelitapahtuma klo: 19.00 PyPo E08 Musta – KKP Valkoinen (Kiiminki) SUNNUNTAINA 26.01.2020 klo: 15.30 PyPo D06 – KKP Sininen (Kiiminki) Vapaa pääsy. www.pyhajarvenelakelaiset.com Seniorit ry Teatterimatka: Seela Sellan ja Puntti Valtosen kutsuvierasnäytös Oulun kaupunginteatterissa su 22.3. päivä Elä unoha näitä Kokkouksia Torilla Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis.alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. asti). Jätä rivi-ilmoitus numeroon 040 772 0231 Vuokralle tarjotaan Vuokralle tarjotaan Myydään Rivitalokaksio 50 m2. Iloa ja energiaa -ryhmä 29.1. Koska Leijonakiekkokoulun alkamisaika vaihtelee, on vuoron kellonaika aina hyvä tarkistaa Inmet-Areenan kotisivuilta www.inmetareena. Keilataan ke 13–14.00. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä. Vapautuu 1.2. 3.2 EL Pyhäjärven yhdistyksen tilille FI21 5375 0350 1503 10. Pyhäjärven Eläkeläiset ry. Jäsenmaksuja voi maksaa käteisellä. Irjan jumppatuokio klo 10, kahvit klo 10.30, klo 11 hartaushetki, jonka jälkeen kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoo aiheesta: liikenne ja energiatuotanto 20-luvun Pyhäjärvellä. 044 0991 443 FANIMATKA VÖYRIN SM-HIIHTOIHIN! Lauantaina 1.2.2020 Lähtö 6.30 Pyhäjärven ABC:lta Ilm. klo 18 HONKAVUOREN HIISITUPA Palkinnot: Irtolehti: Kirjat: :9x20,9x40,4x60,2x100 ja 2x160€ 1140€ pr 51 10, 14 ja 19€ irtolehti 3,50€ Jyväskyläntie 943 B , 86800 Pyhäsalmi Järj. Voit osallistua myös tuvan yhteiseen käsityöprojektiin. Tervetuloa! Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Pyhäjärven osaston VUOSIKOKOUS 11.2.2020 klo 14.00 Lähimmäisen kammarilla. 0500 285 478. Alkuun varustukseksi riittää luistimet (myös taitoluistimet käyvät), kypärä (pyöräilykypäräkin käy), maila (mailan pituuden yleismitta; luistimet jalassa leukaan saakka) ja hanskat (toppahanskatkin käyvät). 044 5855848 MAKSUTON POHDIN LEIJONA-KIEKKOKOULU TYTÖILLE JA POJILLE Pyhäjärven Pohdin Leijona-kiekkokoulu on tarkoitettu pääsääntöisesti alle 8-vuotiaille pojille sekä kaikenikäisille tytöille. Ti klo 11 Tuppikööri: pelataan tuppi-korttipeliä. Kauko Tikkanen 0400 548 638, ma 27.1. 14 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. p. Shakkipiiri perjantaisin Yläympyrän tuvalla klo 10-14. Keilailupiiri torstaisin klo 12-13, 13-14 ja 14-15 keilahallilla. 040 146 0950. Tervetuloa kannustamaan! Lorem ipsum dolor sit et, d Le ik ka a ta lte en ! Parkinson kerho Ti 28.1. Ohjausta ja tukea muistipulmiin ja elämään muistisairauden kanssa. To klo 8.15 – 11.00 biljardia, tänään ei kerhoa. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin ja perjantaisin klo 8-11 nuokkarissa. Lapsen luistelun kehityttyä hän voi siirtyä varsinaiseen Leijona-kiekkokouluryhmään. Jalkaterapeutti Pirkko Ruotsalainen 040 588 5704 To 23.1. Tervetuloa. Virtaa vapaehtoisuudesta -hanke Ikäihmisten kohtaamispaikka Yläympyrän tupa (Potilaspolku 2) avoinna arkisin klo 9-15, lauantaisin klo 10-13. Timo/0503632665 BINGO Su 26.1. Toiminta kaikille avointa, mukaan voi tulla milloin vain, tervetuloa! Järjestöille ja vapaaehtoisille: pe 24.1 klo 14-15 ja ti 28.1 klo 13-15 Vapaaehtoispaikat Vaparivaihde. Ylivieskan kultuuritalolla ilmoittaudu viimeistään 31.1., kerhossa tai Liisalle 040 8365121, matkan kokonaishinta 55 € kahveineen. Mukavaa tekemistä, yhdessäoloa ja vertaisuutta muistisairaille ihmisille ja läheisille. Pohdin Leijona-kiekkokoulu on maksuton ja se sisältää seurapassin (=vakuutuksen) sekä kymmenen harjoituskertaa syyskaudella ja kymmenen harjoituskertaa kevätkaudella. menn. Pohdin Leijona-kiekkokoulun yhteydessä toimii myös lapsi-vanhempi luistelu. Ilman ajanvarausta ja maksutta tietoa hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista sekä ohjausta sopivan palveluntuottajan piiriin. Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistineuvola: Maanantaisin klo 9-14. p. 041 533 0920 / Ilkka Jouhki Vuokralle tarjotaan parturi-kampaajalle täysin varusteltu liikehuoneisto 45 neliötä. Kuntosalipiiri perjantaisin 12-13 uimahallin kuntosalilla. klo 13-14.30. Tapaturman seurauksena jouduin pitkälle sairauslomalle (ainakin 1.3. Hinta 40e/ m=280e + 50e mustasta altaasta, yhteensä 330e. Lapsi-vanhempi luistelussa opitaan luistelun alkeet turvallisesti oman vanhemman kanssa. Vinoliitoksin u-mallinen keittiötaso 60cm allasupotusreijällä. Muunneltavissa myös muuhun käyttöön. Kuntosaliharjoittelu tiistaisin uimahallilla klo 12-13 Kerhoillaan nuokkarilla tänään klo 11.00 alkaen Seniorihallitus kokoontuu klo 12.00 Tervetuloa mukaan senioritoimintaan. Toinen on matkalla häihin,toinen hautajaisiin. Kerhot: Biljardia pelaillaan keskiviikkoisin nuokkarilla alk.klo 11. Kahvio avoinna. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.. Matkan hinta 50€ (sis. Kuntosali Ti klo 13 – 14.00. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaLukijan rivit Keittiötaso Vähän käytettyä hyväkuntoista mustaa keittiötasoa 7 metriä. Metsästysseura Vuohto-Erä ry:n VUOSIKOKOUS Ihalassa la 1.2.2020 klo 12.00 Johtokunta klo 11.00 Hirviporukka klo 11.30 Lohvan Erä Ry VUOSIKOKOUS su 2.2.2020 klo 12.00 Lohvan kylätalolla. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. , kohdasta jäävuorolista. Pyhäjärven Pohti Löydymme Facebookista! Kirsi Hautalan ja Tarja Saarisen Elämän makuista -teos on saatavilla (35 EUR) Veikon Kone , Mustaparrantie 1 Pyhäjärvi tai tilaamalla : kirsi.t.hautala@gmail.com / 040-84 55 481 Tervetuloa Vasemmiston tammikahveille Namiskaan ke 29.1. Mukaan mahtuu aloittelijat sekä kokeneet pelurit! Ke klo 9 Porinakahvit, klo 12-13 Selänteen ohjauspiste ikäihmisille. klo 14.00 Lähimmäisen kammarilla
800 g Alkuperämaa Suomi/Ruotsi/ Tanska/Norja Hinnat voimassa 22.–26.1.2020, ellei toisin mainita S-MARKET PYHÄSALMI MAKUJA JOKAISEN VIIKONLOPPUUN 2 , 49 Voim. 16 2020 N:o 4 Keskiviikko tammikuun 22. Kulta Katriina Kahvi 425–500 g (4,98–5,86/kg) Suodatinja pannujauhatus. 22.–26.1. Perinteinen, Luomu tai Tumma 1 , 49 Voim. päivä 2 , 69 Kotimaista Kanan fileesuikale 300–350 g (7,69–8,97/kg) Vaasan Ohut kauraherkku 215 g (7,40/kg) 1 , 59 13 , 90 kg SJØ Kirjolohifilee n. Ingman Creamy Kermajäätelöt Ei laktoositon 0,85 l (3,47/l) Rajoitettu erä!. Snellman Kunnon pekoni 150 g (9,93/kg) 2 , 95 Voim. 22.–26.1. 22.–26.1