19. 7. PÄIVÄ 2017 N:o 22 HINTA 2,00 € www.pyhajarvensanomat.fi 62. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.. Arja ja Simo yrittäjäkapula-haastattelussa, s. 11. VUOSIKERTA Helatorstain messussa leirikeskuksen pihalle istutettiin omenapuu reformaation juhlavuoden kunniaksi. Ikosella kisattiin liikennetaidoissa, s. Kesänavajaiset Marjatankulmassa, s. p. Lukem ista kesäk si! JAANA SALO JAANA SALO JAANA SALO JAANA SALO MIRKA NISKANEN Saara-Kaisa kirjoitti parhaat arvosanat Pyhäjärven lukiosta, s. 8. KESKIVIIKKO TOUKOKUUN 31. 16. Pyhäjärven Sanomat hintaan 15€ / 3kk Tarjous voimassa 1.6.-31.7.2017 ja koskee vain UUSIA kotimaan tilauksia. Kuulumisia lähetyskentältä, s. Kirkkoherra Mirva Aholan puhe sivulla 15
Jatkossa hankkeella on toiveena saada tilat myös Ruotasen alueelta. Toimitiloissa asiakkailla on mahdollisuus aivan arkisiin askareisiin kuten ruoanlaittoon, suihkuun ja jatkossa pyykinpesuun ja saunaankin. Siitä prosessi etenee kuntouttavasti rinnalla kulkien, Kumpulainen kuvailee. Asiaa tutkittaessa ilmeni, että yksin mökillä ollut mies oli ilmeisesti viikonlopun aikana saunomisen yhteydessä lähtenyt kylmään veteen uimareissulle, jolla hän oli toistaiseksi tuntemattomasta syystä tapaturmaisesti hukkunut. Voin kuvitella, millä riemulla ovesta tulla tömistellään raamit kaulassa, kun paluuta kouluun ei ole. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Alkoholilla ei epäillä olevan osuutta asiaan. Osa lähtee opiskelemaan ammattiin ja edessä on paikkakunnan vaihto. Mutta onneksi nykyisin voi vaihtaa myös suuntaa, jos sille alkaa tuntua. PYHÄJÄRVEN LUKIOSTA ilmoitettiin vielä yksi ylioppilas: Laitinen Sonja SUOMEN DIAKONIAOPISTOSTA , Oulun kampuksesta, valmistuu lähihoitajaksi Emilia Kinnunen. Tarkoitus on jatkossa myös työllistää asiakkaita toimitiloissa esimerkiksi toimistotöiden ja ympäristön kunnostustöiden kautta. Kahden pikkupojan tulitikkuleikkien seurauksena tuhoutui maanantaina arviolta 10 000 markan arvosta omaisuutta Ruhkalassa. Hanke toimii yhteistyössä TE-toimiston, sosiaalitoimen, mielenvireyskeskuksen, Pyhäjärven kaupungin työllisyyden hoidon sekä eri yhdistysten kanssa. Tai no ehkä siellä kaukaisessa tulevaisuudessa syksyllä. Kuumuus on tuntunut jopa tukahduttavalta, ja varjoa on joutunut itse kukin hakemaan poltettuaan nahkansa ensin auringossa. SUMUeli suuntana muutos -hanke aloitti toimintansa maaliskuussa. 044 313 5555 Kesätoimittaja: Tanja Aittokoski, p. Matalilla rannoilla on vesi lämminnyt uimakelpoiseksi, ja kesään siirtyminen on tuonut mukaan monenlaisia leirejä lähinnä lapsille. Niiden menetyksestä koitui omistajalle melkoiset lisävahingot. Tuli poltti maan tasalle NN:n omistamat navettarakennuksen, saunan, kolme AY-lehmää ja uuden navetan rakennustarpeet. Osa jatkaa tutussa koulussa kerrosta ylempänä, ja saa asua edelleen kotona. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Pääasialliset toimitilat sijaitsevat Pyhäsalmessa. Oma esikoiseni on nyt opiskellut kaksi vuotta Nivalan ammattioppilaitoksessa ja asuu viikot asuntolassa, mikä on opettanut hänelle entistä enemmän vastuuta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. 50 VUOTTA SITTEN Asiakaspalvelu ja ilmoitukset: Minna Montonen p. Palo sai alkunsa heinäkasasta ja levisi räjähdysmäisesti rakennusryhmään. Huumori auttaa niin meitä kuin asiakkaitakin, Kirsi Kumpulainen (oik.) sanoo. Aivan ihmeellistä, että Pyhäjärvenkin korkeudella voi toukokuussa viettää pihaelämää päiväkausia. Opiskelu peruskoulun jälkeen onkin taitekohta nuorten elämässä. Osa ei tietysti entiseensä palaa. Mukavaa kesän alkua kaikille lomansa aloittaville ja onnea kaikille valmistuville! MIRKA NISKANEN Kesälaitumille! PIXABAY. Hankkeen vastaava projektityöntekijä Kirsi Kumpulainen kertoo, että hankkeen asiakkaaksi pääsevät kaikki työelämän ulkopuolella pitkään olleet työikäiset 15–64 -vuotiaat. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Myös kotiväen on ollut hienoa huomata, miten oma lapsi on alkanut ottaa askeleita itsenäisessä elämässään ja löytänyt opiskelualan, jossa viihtyy. Ilmestymispäivä keskiviikko Ilmoitusten jättö Perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus Pyhäjärven Sanomat Painopaikka Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy/ Botnia-Print, Kokkola Tarkastettu levikki 3949 kpl Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. – Ainakin iltatoreilla ja kihuilla olemme paikalla ja meille voi tulla juttelemaan, Kyngäs toivottaa. 040 7720 234 Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,08 e 1,34 e Tekstissä 0,90 e 1,12 e Tekstin jälkeen 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,44 e 0,55 e Kihla-, vihkija kiitosilmoitukset 20,16 e 25,00 e Tilaushinnat: 63,00 e/vsk kotimaa kesto, 69 e/vsk 12 kk 85,00 e/vsk pohj.maat, 105,00 e/vsk muut maat osoite Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi konttori avoinna ma-pe klo 9-13 puh. Omaan perheeseeni kuuluu tenava, joka heittää Ikosen koulun oven apposelleen viimeistä kertaa ja siirtyy yläkouluun. – Tavoite on jatkossakin jalkautua asiakkaiden pariin ja pitää yhteydenottokynnys mahdollisimman matalalla, Kumpulainen sanoo. Myös Pyhäjärven katukuvaan on ilmestynyt vanhoja tuttuja kesäihmisiä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Varhaisjakelupäivystys: 017-822 024 Arkisin kello 8.00–16.00 Savon Jakelu Oy Hellettä kaikille Pikkupoikien tulitikkuleikeistä 10 000 markan palovahingot SUMU-HANKKEEN avulla asiakkaan toimintaja työkykyä halutaan parantaa eri toimenpitein, korostaen osallistuvan yksilöllisiä tarpeita, vahvuuksia ja valmiuksia. – Toimimme lähellä asiakasta, ja tarkoitus on parantaa asiakkaan elämänlaatua kokonaisvaltaisesti sekä edistää etenkin työelämään paluuta, Kyngäs jatkaa. Nuori mies hukkui Tulevana lauantaina paukahtavat koulujen ovet selälleen, kun kylmän ja kolean kevään päätteeksi opiskelijat ja koululaiset kirmaavat kesälaitumille. Heitä vetää kotiseutu kesämökkeilemään, sukuloimaan ja tuttuja tapaamaan. Tarkoituksena on rakentaa kullekin asiakkaalle sopiva ja hänen tarpeitaan palveleva kokonaisuus, johon asiakas itse aktiivisesti osallistuu. – Olemme Minjan kanssa hyvä työpari. Tärkeää on, että jokainen löytäisi sen suunnan, mihin elämässään haluaa kulkea. Valmistuneita PYHÄJÄRVEN RANNALTA, mökin rantavedestä oli löydetty sunnuntaina iltapäivällä nuori ulkopaikkakuntalainen mies kellumasta hukkuneena. päivä Pyhäjärvi tännään 25 VUOTTA SITTEN TOIMITUKSELTA Hellettä on piisannut jo muutaman viikon ajan. 040 7720 231 Päätoimittaja: Mirka Niskanen, p. Kumpulainen kertoo, että hankkeessa on päästy jo hyvin käyntiin; asiakkaita on haastateltu ja päästy jo auttamaankin. Navetta ja sauna oli vakuutettu mutta lehmät ja uuden navetan rakennustarpeet eivät. Hanke on kolmivuotinen ja sen tarkoituksena on tarjota apua ja uusia mahdollisuuksia pitkään työelämän ulkopuolella olleille tai muutoin toimintaja työkyvyn rajoittamille henkilöille. Hankkeeseen ja Pyhäsalmen toimitiloihin pääsee tutustumaan kesäkuun ensimmäisen viikon tiistaina järjestettävien avoimet ovet -päivän kautta. Hanketta on myös tehty tutuksi erilaisissa iltamissa ja yhdistysten tapahtumissa. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 2 Keskiviikko toukokuun 31. Toimituksessa on joskus mietitty, että olisi joskus kiva kuvata kesälaitumille kirmaavaa karjaa, mutta saman asian ajaisi varmasti myöskin kuvaussessio Keskuskoulun kulmilla. 040 7366 098 Toimitusjohtaja/ toimistonhoitaja: Teija Pesonen, p. Myös yläkoulun päättävillä on syksyllä edessä uusi tilanne. – Lähdemme jokaisen asiakkaan kohdalla liikkeelle kartoittamalla hänen yksilöllisen toimintaja työkykynsä. Asiaa tutkitaan kuolemansyyn tutkintana eikä asiasta tiedoteta enempää. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Kumpulaisen lisäksi hankkeessa työskentelee projektityöntekijä Minja Kyngäs. 040 1697 350 Toimittaja: Jaana Salo, p. 040 772 0231 internet: www.pyhajarvensanomat. Poliisi toivoo voimia ja jaksamista menehtyneen omaisille ja ystäville. Samalla omaa tilannetta on mahdollisuus kartoittaa työntekijöiden kanssa. TANJA AITTOKOSKI SUMU-hanke avaa ovensa SUMU-hankeen tiloissa Närepolulla herskyy nauru. Osa löytää uransa suoraan ja kivuttomasti, osa hakee suuntaansa. Hanke toimii sekä yksilöllisesti että pienryhmätoimintana
Tikkanen kertoo olevansa ihminen, joka tekee aina kaiken täysillä. Erikoistuminen olisi kuitenkin vaatinut vuosien lisäopiskelua, ja välillä piti antaa aikaa myös työkokemuksen karttumiselle. Lisäksi minulla on syksylle puolimaratonhaaste vetämässä ja ainakin haitaria ajattelin opetella soittamaan, tuore eläkeläinen luettelee. Fysioterapeutin ammattia hän kuvaa sekä henkisesti että fyysisesti haastavaksi. Perjantaina Venla. Se riittää.” Tätä neuvoa olen koettanut noudattaa, Tikkanen jatkaa. – Tänä aamuna viimeisen kerran virallisesti töihin ajaessani mieleni oli kevyt. – Olisinpa yrityksen nimeä miettiessäni ollut rohkeampi ja valinnut nimeksi esimerkiksi Kaukoparannus, hän hymyilee. Siten erikoituminen jäi, Tikkanen kertoo. Olen oman tieni kulkija ja luonteeni sopii siten yrittäjäksi, Tikkanen pohtii. Hän kertoo lopulta ymmärtäneensä, että elämässä on muutakin kuin työ. Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Pihtipudas Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi Pyhäjärvi www.fmi.fi 3:23 23:06 3:21 23:08 Keskiviikko Torstai +6 +6 +8 +7 +7 +11 +8 +8 +8 +9 +8 +8 Perjantai 3:19 23:11 +7 Lauantai 3:16 23:13 +7 Sunnuntai 3:14 23:16 +13 Maanantai 3:12 23:18 +10. Myös erilaiset hankeprojektit, luottamustoimet ja yhdistystoiminta ovat kuuluneet pitkään miehen elämään. TANJA AITTOKOSKI Aikaa itselle ja läheisille ”Tänä aamuna viimeisen kerran virallisesti töihin ajaessani mieleni oli kevyt. Myös matkustelu kiinnostaa. Erityinen henkireikä Tikkaselle on ollut kotikylän Lamminahon Ahton urheiluseuratoiminta ja viime aikoina myös Pohti SkiTeamissa toimiminen. Haluan jatkossa antaa aikaa itselleni ja läheisilleni, kun terveyttä ja jaksamista vielä on jäljellä, hän kiteyttää. Heti valmistuttuaan hän pääsi töihin fysioterapeutiksi Pyhäjärven terveyskeskukseen. Jälkikäteen Tikkanen on harmitellut vain yhtä asiaa; miksi lähti opiskelemaan vasta vanhemmalla iällä. Jatkossa suuri osa luottamusja järjestötoiminnasta jää pois. Lauantaina Viola, Orvokki. Lopulta hain Jyväskylään terveydenhuolto-oppilaitokseen ja pääsin läpi ensimmäisellä yrittämällä. Tämä on ammatti, jota on tehtävä kokonaisvaltaisesti. Toimettomaksi mies ei kuitenkaan aio ryhtyä. Puolentoista vuoden työsuhteen jälkeen oli lopulta oman yrityksen aika. Urastaan Tikkanen kertoo jäävänsä kaipaamaan erityisesti asiakkaitaan ja työn monipuolisuutta. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. Fysiokeskus jatkaa toimintaansa Laura Turusen voimin. Neljän ja puolen vuoden opintojen jälkeen valmistuin fysioterapeutiksi, hän summaa. Pyhäjärvi pituus 25.97 itään Greenwichistä, leveys 63.67 pohjoista leveyttä pimeä aurinko aurinko pimeä päättyy nousee laskee alkaa AURINKOINEN AIKA NIMIPÄIVÄT VIIKON SÄÄ 3.22 23.11 3.19 23.13 3.17 23.16 3.15 23.18 3.13 23.20 3.11 23.23 3.09 23.25 KAUKO TIKKANEN kertoo tehneensä elämänsä aikana useita isoja valintoja. Jatkossa fysioterapiapalvelua liikkeessä saa marraskuusta 2016 alkaen talossa työskenneeltä Laura Turuselta. Perheenkin perustaneen Tikkasen elämä ja ura oli jo ehtinyt asettua uomiinsa, kun etenkin isä Viljo ryhtyi kannustamaan poikaansa toiselle tielle. päivä 3 Tänään Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina Maanantaina Tiistaina Tänään Helka, Helge Torstaina Teemu, Nikodemus. Yksi niistä oli uuteen ammattiin hakeutuminen 26 vuotta sitten. Elämä otti uuden suunnan vuoden 1991 keväällä, kun mahdollisuus opiskeluun aukesi. Sulevi Tiistaina Kyösti, Kustaa, Kustavi. Kaikki fysioterapian alalla oli uutta mutta Tikkanen kertoo motivaationsa opiskella olleen korkealla. Tikkanen sanoo kuulleensa ja nähneensä vuosien aikana lukemattomia ihmiskohtaloita ja kokeneensa olleen asiakkailleen fyysisen avun lisäksi myös henkinen terapeutti. Sunnuntaina Helluntaipäivä. Haluan jatkossa antaa aikaa itselleni ja läheisilleni, kun terveyttä ja jaksamista vielä on jäljellä. Ikuiseksi optimistiksi itseään kuvaileva Tikkanen kertoo huomanneensa, että kaikesta selviää. Nyt niille tulee toivottavasti aikaa. Tikkanen kuvaakin elämänfilosofiakseen tavoitella aina jotain uutta. TIKKANEN kertoo aina saaneensa vastapainoa työlleen etenkin urheiluharrastuksista. – Valmistuttuani olisin halunnut jatkaa opintoja ja erikoistua OMT:hen, hän muistelee. Maanantaina Maailman ympäristöpäivä. – Yrittäjyys ja kova työnteko oli tuttua vanhempieni maatilalla työskentelyn kautta ja yrittäjyys tuli luontevasti osaksi elämääni. NAVETTATYÖT opiskelun alkuvaiheessa, perhe ja urheilu tasapainottivat Tikkasen arkea opintojen ohessa. Sain kollegaltani urani alussa neuvon: ”Tee hommasi niin hyvin kuin osaat ja vielä vähän paremmin. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Pyhäjärvellä yli kaksikymmentä vuotta palvellut fysioterapeutti Kauko Tikkanen jätti asiakkailleen hyvästit viime viikon keskiviikkona ja siirtyi ansaituille eläkepäiville. Fysiokeskuksessa vietettiin viikko sitten keskiviikkona vahdinvaihtajaisia. – Maatalan poikana olen kaivannut luontoa ja etenkin metsätöitä, Tikkanen kertoo. – Jahkasin haun kanssa viimetippaan saakka, Tikkanen kertoo. YRITTÄJÄVUOSIIN on mahtunut paljon eikä aina ole ollut helppoa. Tikkanen oli työllistynyt heti keskikoulun jälkeen vanhempiensa maatilalle Hakalaan. AJATUS eläkkeelle siirtymisestä on pyörinyt mielessä jo parin vuoden ajan. Toivo
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 4 Keskiviikko toukokuun 31. – Varaa tarvitsemiasi hoitotarvikkeita riittävästi heinäkuun ajaksi. päivä Pintaa syvemmältä SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN TIEDOTE SELÄNTEEN PÄIVYSTYKSET ARKISIN KLO 8–16 OMISSA TERVEYSKESKUKSISSA HAAPAJÄRVELLÄ, REISJÄRVELLÄ JA PYHÄJÄRVELLÄ p. (06) 826 4500 SOITA ko. SOITA ja varaa aika ennen menoa! Mikäli numero on varattu, kannattaa valita takaisinsoitto, niin terveyskeskuksesta soitetaan takaisin. Tällä tavalla loppuisi jähäkkä ja ihmisillä olisi muutakin tekemistä kuin nostaa palkkaa. (017) 272 2346 • Keski-Pohjanmaan keskussairaala p. Lisää kuvia verkossa. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASHOIDON AJANVARAUS MA–TO klo 8–15 JA PE KLO 8–13 P. vuosikontrollikokeita heinäkuun aikana. (08) 429 7840 • Iisalmen sairaala p. 044 770 0701 • Iltaja yöpäivystys arkipäivisin ma–pe klo 16–08 sekä viikonloppupäivystys perjantai klo 16– maanantai klo 08 (Samoin myös kaikkien arkipyhien päivystykset) • Oulaskankaan sairaala p. Pyydämme asiakkaita varautumaan ja huomioimaan seuraavat asiat: – Uusi reseptit hyvissä ajoin kesäkuun aikana. 044 770 0702. Lisätietoa kesäkuun ilmoituksissa! Kuvan pyörä on lojunut syrjäkylän tien poskessa omistajatta toista viikkoa. • Hammashoidon iltapäivystys klo 16–21 ja viikonloppujen ja arkipyhien päivystys klo 08-21 Kokkolan pääterveysasemalla p. Pyörä hukassa?. Huoli on aiheellinen, mutta riittääkö se, kun katselee asiaa omaisen näkökulmasta. Koskaan emme tiedä, milloin itse olemme siellä ”säilytyksessä”. Jos viranhaltijoiden virat olisivat vain nelivuotisia ja lakkaisivat automaattisesti, toisi se avoimuutta päätöksentekoon. 30.7.2017. Huolestunut kansalainen PITTÄÄ SANNOO PYHÄJÄRVEN vanhusneuvosto on ollut huolestunut Köpsinrinteen palvelukeskuksen virkistystoiminnasta tai paremminkin sen puutteesta. Köpsinrinteen viriketila palveli koko talon asukkaita ja oli ainakin yhtä viihtyisä ja toimiva. Toivoisin omaisena, että hoitopaikka ei tuntuisi säilytyspaikalta. Kylmän, kolkon ja autioituneen paikan, koska viriketoiminta on siirretty Lähdetielle. Kun omainen menee Köpsille, mitä hän siellä näkee. Kuvat seinällä ei yksin riitä, niitä ei kauan jaksa katsella Virkistystoiminta omaisen näkökulmasta LUKIJAN KUVA Virkamiehille määräaika JONNA JÄMSÄ SARJAKUVA Vaikuttava jäiden lähtö Vuohtoniemessä helatorstai-iltana. Kesä tulee ja tuo mukanaan muutoksia Selänteen palveluihin, osa palveluista toimii supistettuna ajalla 3.7. 044 700 1844. sairaalaan ENNEN PÄIVYSTYKSEEN MENOA! Hätätapauksessa suoraan numeroon 112. Joissakin asioissa toimivampikin kuin tämä uusi paikka, koska Lähdetiellä ulkoilutila rajoittuu liikenneväylään. Ennen paikka kuitenkin kuhisi elämää, ja jos ei itse pystynyt tekemään mitään, pystyi ainakin katselemaan muita ja olemaan lähellä toista ihmistä. Mikäli tunnistat pyörän, ota yhteyttä toimitukseen niin saat pyörän tarkemmat koordinaatit tietävän henkilön yhteystiedot. – SAVUTON SELÄNNE – PITTÄÄ SANNOO PALJON VALITETAAN kunnan huonoista johtajista. Nyt ei kenelläkään ole henkilökohtaista tulosvastuuta. Olisiko aika aukaista silmät ja kuunnella ihmisten toiveita. Neljän vuoden kuluttua virka julistettaisiin hakuun uudestaan ja jos entinen viranhaltija olisi kyvykäs ja halukas, hänet voitaisiin valita virkaan uudelleen yhteisellä päätöksellä. Antaisiko laki mahdollisuuden että päätettäisiin virkojen kestävän vain neljä vuotta, jonka jälkeen ne lakkaisivat ilman kultaista kädenpuristusta. Onko asioita tehtävä vain muutoksen vuoksi kuulematta käyttäjiä. – Huolehdi pitkäaikaissairauksien kontrolleista: laboratoriossa ei oteta ns. SELÄNTEEN TERVEYSKESKUSTEN KIIREETÖN LÄÄKÄRIENJA HOITAJIEN AJANVARAUS, LABORATORIOVASTAUSKYSELYT, KYYTITODISTUKSET, RESEPTIASIAT JA YM. (06) 8287 450, osoite: Mariankatu 28 ovi d huone 10. TIEDUSTELUT ARKISIN KLO 9–14 P
MARA-asetuksella on määritelty purkujätteen hyödyntämistä. Lähetä meille kysymys, niin koetamme ottaa selvää! Iltalehdessä oli viime keskiviikkona juttu kiuruvetisestä viljelijästä. Onko urakoitsijalla asianmukaiset ympäristöluvat purkujätteen sijoittamisen osalta. – Kaupunki on saanut siirtoasiakirjat purkujätteiden toimittamisesta ja ei ole syytä kyseenalaistaa niiden totuudenmukaisuutta. Tekninen johtaja lähetti toimitukseen asiaan liittyvät dokumentit, kuten luvat ja raportit toteutuneista jätemääristä. Muiden jätteiden osalta tarvittava toiminnan ympäristölupa on vastaanottopisteillä. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. – Urakoitsijalla, Koneurakointi Aimo Tikkanen Oy:llä on ollut asianmukaiset luvat betonija tiilijätteen käsittelylle sekä loppusijoittamiselle. Urakoitsija on toimittanut kaupungille asianmukaiset dokumentit purkujätteen käsittelyyn ja sijoittamiseen liittyen. Siinä haastateltu Eero Vilokki väittää jutun lopussa Pyhäjärven terveyskeskuksen purkujätteen päätyneen kiuruvetisen maatilan maille, mahdollisesti ympäristöluvan vastaisesti. Työn valmistuttua ennen viimeisen maksuerän maksamista, purku-urakoitsijan tulee toimittaa tilaajalle yhteenvetoselvitys jätteiden laadusta, määrästä ja loppusijoituksesta sekä jäljennökset siirtoasiakirjoista.” Vastaus kysymykseen on, että kaupungilla on tiedossa mikä on sairaalan purkujätteiden sijoituspaikka. – Mikäli asiassa olisi toimittu väärin, sopimuksen mukaan vastuu olisi urakoitsijalla. meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Ollintie 9, Pyhäsalmi Puh. ELLEI TOISIN MAINITA Parhaimmat tarjoukset! SIBYLLA HAMPURILAISPIHVIT 8 x 90g KEBAB 500g pakaste ATRIA PAAHTOKYLKI ERÄ ! ERÄ ! ERÄ ! LOHI Kokonainen Norja 1-2 kg LOHI File Norja A-leikattu 4 99 KG 5 00 4 PLL 7 95 10,054-15,18€ / kg 9 95 KG 16 95 KG 4 PKT KULTAKATRIINA KAHVI 500g 3 PKT 4 PLL 10 00 3 PKT PEPSI, PEPSI MAX, PEPSI MAX CHERRY LIMSAT 1,5l sis. päivä 5 ARKISTOKUVA/JOONAS KÄRKKÄINEN Onko Pyhäjärven kaupunki uuden sairaalan rakennuttajana tietoinen, mikä on sairaalan tilalta puretun rakennuksen jätteiden loppusijoituspaikka. Onko kaupunki vaatinut ja saanut tositteet purkujätteen sijoituspaikasta. Kenen vastuulla asia olisi, jos olisi toimittu väärin. – Purkujätteiden lupaprosessin hoitaa ympäristöviranomainen eli tässä tapauksessa PPKY Selänne sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Ote tarjouspyynnön kirjauksesta ”Purku-urakoitsijan on noudatettava ja huolehdittava jätehuollon järjestämisestä jätelain 646/2011 §8 ja jäteasetuksen 179/2012 §15 ja §16 mukaisesti. – Kaupunki on edellyttänyt tarjouspyynnössä sopimukseen ja vastaanottoon saakka urakoitsijalta selkeät dokumentit ja luvat purkujätteiden sijoittamisesta. Saako purkujätettä sijoittaa muualle kuin kaatopaikalle. Kysyimme tekninen johtaja Sami Laukkaselta, pitävätkö väitteet paikkansa. JAANA SALO TOIMITUS TUTKII Onko terveyskeskuksen purkujäte sijoitettu asianmukaisesti. 08 7727 800 arto.makimartti@k-market.com PYHÄJÄRVI ma-la 7-21 su 10-18 Palvelu pelaa TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 1.-4.6. Mikä mieltäsi askarruttaa. Millä edellytyksillä sitä voi käyttää täytemaana tai sijoittaa viljelysmaalle tai maatilan yhteyteen. Luvituksessa ratkaistaan voiko ja mihin tarkoitukseen purkujätettä käyttää. Lukijamme otti yhteyttä ja pyysi selvittämään asiaa. pantit. Ovatko ne totuudenmukaiset. Niiden mukaan purkujätteen sijoittaminen kiuruvetisen maatilan maille on kirjattu asianmukaisesti ELY-keskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään
Sitten tehdään tietokoneohjelma ja siirretään se koneelle ja painetaan nappia. Meinaatko pysyä hommassa aina eläkkeelle saakka. – No vaikka osia metsäkoneisiin tai kaivoskoneen runkoja, vaihdelaatikkojen hammasrattaita ja runkoja, laakereita, akseleita, laakerin osia. Lajina oli tuolloin koneenasennus ja näyttö riitti antamaan Saastamoiselle myös koneenasentajan tutkinnon. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 6 Keskiviikko toukokuun 31. Tilinpäätöskokouksessa istuttiin pitkää päivää. He palasivat Pyhäjärvelle, missä Arttu kävi lähes koko peruskoulunsa. Vakituinen työpaikka aukeni hänelle siis heti valmistumisen jälkeen ja Arttu kertookin, että töitä alalla riittää, Iisalmen seudulla vallitsee jopa työvoimapula. Taitaja toi Artulle kaksi tutkintoa ”Yläasteella meille tarjottiin mahdollisuutta käydä tutustumassa alan töihin päivän verran ja silloin kiinnostuin metallialasta Ruotasilla asuva Arttu Saastamoinen valmistuu ammattiin tällä viikolla. Samasta syystä hän jätti eriävän mielipiteensä myös tytäryhtiöiden tilinpäätöksen hyväksymiseen Emolahden maanvuokra-asian osalta. – Alkuun katsotaan terät, kiinnitetään ne koneeseen ja tehdään aihiot. Osan kahdeksatta luokkaa ja ysiluokan hän kävi Vieremällä, josta perhe palasi reilu vuosi sitten takaisin Pyhäjärvelle. – Sorvausosio meni hyvin, mutta jyrsintä meni sitten huonommin. Ylä-Savon ammattiopisto niitti kunniaa metallipuolen kisoissa, sillä koneistuskisan voiton vei Artun kiuruvetinen luokkakaveri Tomi Koistinen. – Ei, kyllä Tomi oli aivan ylivoimainen, hän voitti yli 20 pisteen erolla, Arttu kehuu. Valtuutettujen aloitteissa Rainer Kyyrönen muistutti aloitteestaan vammaisten liputuspäivästä ja Laila Malila jätti aloitteen Lestijärven mallin mukaisesta vauvarahasta, jossa paikkakunnalle syntyvistä uusista lapsista maksettaisiin rahaa lapsiperheiden saamiseksi kaupunkiin. Myös koneenasennus ja kunnossapito -kisan voitto tuli Saastamoisen luokkakaverille, Jere Rönkölle. Keskustelun jälkeen ppky Selänteen tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin yksimielisesti. Harmittiko hävitä luokkakaverille. Ei siinä paljon käsityötä tarvita, kun kone tekee kaiken, Arttu hymyilee. Yhtenä päivinä ohjelmassa oli jyrsintä ja toisena sorvaus, kolmas kisapäivä oli lyhyt, silloin tehtiin reilun tunnin kestänyt konepajamittaus. Toimintakertomusten esittämisen tarkkuuteen ja selkeyteen pyydettiin kiinnittämään huomiota. ARTTU TÄYTTI VIIME kuussa 18 vuotta ja sai jo vakituisen työpaikan. Kokousta venyttivät käsittelyssä olleet peruspalvelukuntayhtymä Selänteen sekä Pyhäjärven kaupungin ja kaupunkikonsernien tilinpäätökset vastuuvapauksien myöntämisineen. MITÄ OMINAISUUKSIA alan opiskelu vaatii. (MN) Pyhäjärven kaupunginvaltuuston kokous venähti iltamyöhään saakka seikkaperäisten tilinpäätösesittelyjen vuoksi. Tänä vuonna Helsingissä käydyissä Taitaja-kisoissa lajina oli koneistus, jossa Arttu nappasi pronssia. Ensimmäinen vuosi oli kaikille metallialan opiskelijoille yhteinen ja joulun jälkeen opettajat alkoivat kysyä kunkin toiveita suuntautumisestaan. VIEREMÄ KUTSUU ARTTUA taas, kun hän aloittaa ensi viikolla töissä Debomixillä. VÄISTYVÄ kaupunginvaltuusto istui viimeiseksi istunnokseen täyden työpäivänmittaisen huikosen. Arttu sai Helsingissä pidetyissä ammattisosaamisen Taitaja-kisoissa kaulaansa pronssimitalin. – Se vaatii hyvän oppimiskyvyn, mutta sillä pääsee jo pitkälle, Saastamoinen miettii. TAITAJA-KILPAILUJEN aloituspäivänä oli ohjelmassa ilmoittautuminen ja avajaisjuhlat, mutta seuraavat kisapäivät venyivät täysiksi työpäiviksi. – Arttu oli jo pienestä pojasta innokas rassaamaan mopoja, muistelee Artun isä Jorma Saastamoinen. Laila Malila esitti, ettei tilinpäätöstä hyväksyttäisi hallintotoimen osalta Veikko Tikkasen viranhaltijuuden epäselvyyden vuoksi, mutta esitys ei saanut kannatusta. Ensi viikolla hän siirtyy sorvin ääreen Vieremälle. Selänteen tilinpäätöstä ja toimintakertomusta esitteli ppky Selänteen johtaja Tuomas Aikkila toimialajohtajineen. Metallialan koulutus kesti kaksi vuotta. – Eihän sitä tiedä, olen ajatellut että ehkä voisin joskus hakeutua opiskelemaan eteenpäin, ammattikorkeakouluun, Saastamoinen pohtii. Tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti Malilan eriävällä mielipiteellä. kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi toimialajohtajineen. päivä Ajassa VIIKONLOPPUNA vietetään monissa kodeissa valmistumistai lakkiaisjuhlia, mutta Lepikkotiellä Ruotasilla juhlitaan tuplasti, kun Arttu Saastamoinen saa paperit Ylä-Savon ammattiopistosta ja hänen siskopuolensa Marianne Isotalo Pyhäjärven lukiosta. MIRKA NISKANEN Taitaja-kisan menestys toi Arttu Saastamoiselle koneistajan ja koneenasentajan tutkinnot. Mitä osia CNC-koneilla voi ylipäätään tehdä. Raija Leppäharju esitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ppky Selänteen ja Kalevi Lehtomäki kaupungin osalta. Ainakin aluksi hän aikoo kulkea 60 kilometrin työmatkan kotoa Ruotasilta käsin. ENSIMMÄISENÄ opiskeluvuonna opettajat kyselivät, olisiko Artulla kiinnostusta lähteä Taitaja-kisoihin ja hän sijoittui viime vuoden kisoissa Seinäjoella viidenneksi. Miten oma kisasi meni. Autotehtaissa tehdään esimerkiksi moottorilohkot ja kaikki osat, Saastamoinen luettelee, – ei siinä ole enää muuta käsityötä kuin kappaleen vaihto. Jorma muutti nuorena miehenä Pyhäjärveltä Varkauteen, jossa perusti perheen ja jossa myös Arttu syntyi. Kaupungin osalta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta esitteli vt. Viime vuoden kisakokemus antoi nyt etua, kun tiesi jo, miten kisapaikalla tuli toimia. Levyseppä-hitsauksen ja koneenasentajan linjojen sijaan Saastamoinen valitsi koneistuksen. Mitä koneistaja sitten ylipäätään tekee, onko työ käsityötä. – Yläasteella meille tarjottiin mahdollisuutta käydä tutustumassa alan töihin päivän verran ja silloin kiinnostuin metallialasta
Ar onta ! Huippupalkinno ! (Asematie 2) Tul hakema tu Pyhäjärve Sanomie Kesäleht 2017! Marjatankulma KESÄN AVAJAISET 7.6. Palaut täyte y pass kl 16 menness Pisama Piiall . Muutokse mahdollisi . päivä 7 Ajassa kl 11.00 Muurinpohjalettuja! (Niin kauan kuin riittää!) 11.00-12.00 Autokoululla a oime o e 12.00 Vallattomat koirat (Kuntopiste, Anne ja Anni) 13.00 Lavis (Johannan liikunta ja lihashuolto) 14.00 Kuminauhajumppa (Pisama) 15.00 Lavis (Johannan liikunta ja lihashuolto) 15.45 Vallattomat koirat (Kuntopiste, Anne ja Anni) 16.30 Suoritetaa ar ont ! Kerä leima passiis mainituist liikkeist . hopeakorvakorut tarjouksessa! 4€ / pari 10€ / 3 paria Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Pudas-Sport Pihtiputaalta paikalla! ASEMATIE 2, 86800 PYHÄSALMI P. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. 781 770, gsm 050 526 9897 7.6. Mukana myös Jaana Haakana-Laitila myymässä käsintehtyjä yrttisaippuoita ym. 08-780 890 Asematie 2 Ke 7.6.! Pyhäsalmen Asematie 2, puh. Säävaraus ohjelmiss . Fysioterapia/Hieronta 60min 45€ 45min 40€ Lisäksi paikan päällä tuotetarjouksia! Tule katsomaan! Käteismaksu. 08-782 111, 040 556 1316 Oy Tarjoukset voimassa 7.6.. Myytävänä pieniä käsitöitä. Elävä musiikki ! Ohjelma ! Tarjouks i ! Muurinp ohj le uj ! Ilmapal loj lapsill ! TARJOUKSIA fysioterapiahoidoista ja hieronnoista. Tarjoukset voimassa vain 7.6.2017! TARJOUKSIA hieronnoista ja tuotteista! TARJOUKSIA! Orvokit 7€ / 10kpl Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p
Saara-Kaisa kirjoitti priimuksena Saara-Kaisa vietti keväällä paljon aikaa rantasaunalla. Tekniikassa luetaan keskittyneesti tietty aika ja sitten pysähdytään miettimään ja kertaamaan luettua. LÄÄKETIETEELLISEEN sisään pääseminen on aika haasteellista, joten Saara-Kaisa on asennoitunut hakemaan sinne ainakin pari kertaa, ensimmäisellä yrityksellä sisään pääseminen olisi kova juttu. LUKEMISURAKKAANSA Lapinoja sai pientä vaihtelua käymällä pääsiäisen aikaan parin viikon pätkän mökillä Lapissa, tosin kirjat olivat mukana sielläkin. ”Lukuloman aikana saatoin käyttää aikaa enemmänkin. Opettajilla on tosi hyvä yhteishenki ja se välittyy heistä, Lapinoja kehuu. – Erityisesti Riihijärven Maaritille iso kiitos, hänen tunneillaan istuin eniten, yli 20 kurssia. Lukeminen ei ole silti päättynyt, vaan pääsykoeurakan jälkeen hän haki kirjastosta pinon romaaneja ja sarjakuvia, ensimmäisenä alkoi Kiven Seitsemän veljeksen lukeminen. ENTÄ MILLAISET EVÄÄT Pyhäjärven lukio on antanut. Kun lukemisessa pääsi vauhtiin, niin oli ihan mukavakin kerrata. PÄÄSYKOEURAKASTA selvittyään Lapinoja jätti kirjapinon rantasaunalle, ja siellä se on saanut olla. – Jos en saa opiskelupaikkaa, olen ajatellut mennä vuodeksi opiskelemaan Reisjärven kristilliseen opistoon. Saara-Kaisa on perinyt musikaalisuuden molemmilta vanhemmiltaan, äiti Leenamaija on kanttori. – Asiat vaan piti yhdistää päässä yhdeksi kokonaisuudeksi, ei se niin paha homma ollut. Mikäli ovet eivät lääkikseen ensi yrittämältä avaudu, ei Saara-Kaisalla vielä ole selkeää varasuunnitelmaa. – Viihdyin siellä tosi hyvin ja siellä on tosi hyviä opettajia. Vaikka Pyhäjärven lukio on pieni, niin koen saaneeni täältä ihan yhtä hyvän opin kuin olisin muualtakin saanut. Lukupäiviä viikossa oli puolenkymmentä. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 8 Keskiviikko toukokuun 31. LAPINOJASTA PÄÄSYKOE lääketieteelliseen tuntui aika vaikealle. Saara-Kaisasta kokemus oli kuitenkin mielenkiintoinen ja pääsykokeisiin oli hauskaa mennä. päivä Elämää ja ihmisiä LAPINOJAN SAARA-KAISA urakoi ylioppilaslakkinsa eteen yhdeksän aineen verran: hän kirjoitti syksyllä kolme ainetta ja nyt keväällä kuusi ainetta. – Laudaturit sain äidinkielestä, maantiedosta, fysiikasta ja pitkästä matikasta, eximiat biologiasta, kemiasta ja ruotsista, SaaraKaisa luettelee parhaita arvosanojaan. – Aloitin viisivuotiaana musiikinopiskelun, opiskelin pianonsoittoa, sitten monta vuotta huilua kunnes vaihdoin lukiossa huilun lauluun. Luku-urakan päätyttyä saunan ovet ovat saaneet pysyä kiinni. Kun lukemisessa pääsi vauhtiin, niin oli ihan mukavakin kerrata. Kun huomasi oman oppimisensa ja kehittymisensä, ettei tehnyt turhaa työtä. Rytmitetyssä lukemisessa asiat jäivät mieleen ja lukeakin jaksoi paremmin. Vaikka kyllä silti silloin tällöin tupsahtelee mieleen fysiikan ja kemian jutut, mitä nämä tarkoittaa arkipäivän asioissa. PÄIVITTÄINEN LUKUAIKA vaihteli jaksamisen ja ajan mukaan, toisena päivänä rantasaunalla lukiessa saattoi kulua pari tuntia, toisena kymmenenkin. Voisin hakea myös ulkomaille au pairiksi, mutta sitten ensi kevään pääsykokeisiin lukeminen voisi olla hankalaa, Saara-Kaisa pohtii, – ei ole mitään varmaa, missä vuoden päästä olen, mutta kesällähän se selviää. MUSIIKKI ON Saara-Kaisan tärkein harrastus. Aamulla oli vähän ruuhkaa, niin jännitti, ehditäänkö perille ajoissa. – Jatkoin fysiikan ja kemian lukemista samaan malliin, biologian olin kirjoittanut jo syksyllä, joten sen lukeminen piti aloittaa uudestaan. Hänen isänsä Olli Lapinoja on hammaslääkäri, ja se ura pyöri pitkään Saara-Kaisankin haaveissa, kunnes lukion toisella luokalla tulevaisuuden suunnitelma kirkastui yleislääketieteen opintojen suuntaan. Myös kielten opetus on hyvää. – Paras asia musiikissa on musisoida yhdessä ja nauttia siitä yhdessä muiden kanssa, Saara-Kaisa tiivistää rakkaimman harrastuksensa ytimen. Perheen kaikki kouluikäiset ja vanhemmat lapset harrastavat musiikkia ja he musisoivatkin usein äidin säestyksellä ja ohjauksessa. – Lukuloman aikana saatoin käyttää aikaa enemmänkin. Kun huomasi oman oppimisensa ja kehittymisensä, ettei tehnyt turhaa työtä.. Laulutunneille tulee varmasti hakeuduttua vaikka muuttaisinkin muualle, hän pohtii. Kiire tuli, mutta ainahan sitä voisi lisää lukea. – Yllätyin siitä, etten jännittänyt kokeissa. Saara-Kaisa on myös valmistellut lakkiaisiaan. – Semmoinen olo tuli, että aika loppui kesken ja olisin halunnut lukea vielä lisää. Ja koska ryhmät oli pieniä, niin opetus oli yksilöllistä ja siitä sai kaiken hyödyn irti, kun opettajilla oli antaa kaikille aikaa, kiittelee Lapinoja. Niiden jälkeen alkavat kesätyöt: kesäkuu kuluu hautausmaalla ja heinäkuu apteekissa. Mille tuntui kun lukeminen ei enää kuulunutkaan päivärutiiniin. KUN ON RUTISTANUT LUKEA sekä ylioppilaskirjoituksiin että pääsykokeisiin putkeen, tietää varmasti lukeneensa. – Kannoin meidän rantasaunalle koulukirjat, siellä oli vain pöytä ja tuoli, ei mitään ylimääräisiä virikkeitä, hän kertoo lukumetodistaan. MIRKA NISKANEN Saara-Kaisa Lapinoja kirjoitti Pyhäjärven lukiosta tämän kevään parhain arvosanoin. Kirjoitusten jälkeen Saara-Kaisa ei suinkaan heittänyt kirjoja nurkkaan, sillä hän haki heti opiskelemaan Kuopion yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. SAARA-KAISA KERTOO , että luku-urakka kirjoituksiin ei ollut mitenkään valtava, kun oli tehnyt lukiossa koko kolmen vuoden ajan tasaisesti töitä. Lapinoja sanoo käyttäneensä lukiessaan pomodoro-tekniikkaa, josta oli kuullut lukion ensimmäisen vuoden psykologian kurssilla. – Tuntuihan se oudolle ettei tarvitsekaan mennä enää rantasaunalle eikä pääsykoeasiat pyöri mielessä koko ajan. Tärkeimmät asiat ehdin kuitenkin kerrata. – Ihan tyytyväinen olen ja koen onnistuneeni kirjoituksissa, matikkaan ja fysiikkaan olen tyytyväisin. Toisaalta pitkä istuminen oli välillä puuduttavaa
klo 13.30 alkaen kotiimme Kähöntie 39. klo 13-18. Talletus tehdään tilisiirrolla. Marjo ja Tapio Pekkarinen Tervetuloa juhlimaan Marianne Isotalon valkolakkia ja Arttu Saastamoisen ammattiin valmistumista. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. klo 14 alkaen kotiimme Eskoperäntie 404. päivä 9 T er etulo juhlimaa ! O nne ! Tervetuloa lakkiaisiini la 3.6. alkaen klo 13.30, Toivolantie 1. klo 14-18 kotiini Poikolaan, Pyhäjärventie 421. Tilisiirtolomakkeita saat yllämainituista paikoista. Annu Suvilehto Tervetuloa Joonaksen ylioppilasjuhlaan lauantaina 3.6. klo 13-17 Hiiden Oravaan (Huitukanniemi 18) Eija Kinnunen & Ari Kärkkäinen Tervetuloa Mikaelin lakkiaiskahville 3.6.2017 klo 15-18 Toivolantie 99. Ruusuadressiin voit osallistua ti 30.5. Niko Sallanko Tervetuloa juhlimaan kanssamme tyttäremme Johannan lakkiaisia 3.6. Jari ja Mervi Savolainen RUUSUADRESSIT YLIOPPILAILLE Pyhäjärven Lions Ladyt ja Säästöpankki tarjoavat mahdollisuuden muistaa Pyhäjärven lukion tuoreita ylioppilaita perinteisen ruusuadressin kautta. la 3.6.2017 alkaen klo 14, kotiimme Lepikkotie 12. p. Tarja ja Jorma Saastamoinen Tervetuloa ylioppilasjuhliini Väentuvalle, Pyhäjärventie 372 lauantaina 3.6. Kaija, Harri ja Mikael Tervetuloa tyttäremme Saara-Kaisan lakkiaisiin lauantaina 3.6. klo 14-19 Arja Aaltokoski ja Harri Ruuska Tervetuloa tyttäremme Emilian lakkiaisjuhlaan la 3.6. Pyhäjärven Sanomat myös Facebookissa. Virpi ja Hannu Halonen Tervetuloa ylioppilasjuhliini la 3.6.2017 klo 13-18 kotiini Pyhäjärventie 18. Adressit ovat klo 10.00-12.30 Säästöpankissa ja klo 13.00-18.00 Pyhäjärven kirjastossa. KESÄTARJOUS! Pyhäjärven Sanomat hintaan 15 € / 3kk Tarjous voimassa 1.6.-31.7. Ruusuadressi on ylioppilaalle kerättävä yhteislista, jonka yhteydessä voit tallettaa haluamasi summan tilin avanneen ylioppilaan tilille. klo 13.30 alkaen kotiimme, Sinkkitie 8. Matti Luoma-aho Tervetuloa juhlimaan kanssamme Sannin valkolakkia ja Antin valmistumista puualan artesaaniksi la 3.6. 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.. Kaisa ja Ilpo Korhola Tervetuloa juhlistamaan Juulin valkolakkia la 3.6. ja koskee vain UUSIA kotimaan tilauksia. Leenamaija ja Olli Lapinoja Tervetuloa tyttäremme Hannan ylioppilasjuhlaan kotiimme Raitapolku 7 la 3.6. – to 1.6.2017 välisenä aikana. klo 15.00 lähtien kotiimme kirkonkylälle
Henkilökuntamäärä on pysynyt samoissa luvuissa edelleen. – Nettikauppa olisi tulevaisuutta, mutta olisi iso projekti lähteä sellaiseen, Jari pohtii. Kevättapahtuma on jo perinne, hernesopan lomassa voitiin nyt ihmetellä uusimpia ruohonleikkurien ja sähköautojen malleja. – Onhan sitä toki muitakin vaihtoehtoja mietitty, mutta jatkaminen ei ollut vieras ajatus, Niko pohtii. – Autojen ja traktorien varaosat ja tarvikkeet, lisävarusteet, akut ja renkaat, luettelee Niko yrityksen tuotevalikoimaa. Korjaamossa on töissä neljä asentajaa, paikkakunnan ainoan traktorien merkkikorjaamon lisäksi myös autokorjaamopuoli antaa töitä, vaikka paikkakunnalla useita autokorjaamoita onkin. – Kyllähän minä varmaan tässä vielä muutaman vuoden pyörin ja annan pojille kaiken tiedon ja taidon mitä pystyn. Maatalouspuolen huoltopuolen töiden vähetessä on autopuoli noussut hurjasti. Tietojärjestelmien käyttö maksaa vuosittain useita tuhansia euroja. Eero luovuttaa ohjat pojilleen Niko ja Jari vetovastuuseen Niko (vas.) ja Jari (oik.) Humaloja ovat siirtymässä Pyhäsalmen Autoja traktorihuollon nokkamiehiksi ja isä-Eero vetäytyy taka-alalle. – Meillä on vielä tätä muinaishistoriaa, vanhan kansan bensanmyyntiä, kaikki ei halua automaattien kanssa seurustella, Eero miettii. Eero otti Pyhäsalmen Autoja traktorihuollosta vetovastuun ja kymmenen viime vuotta hän on pyörittänyt toimintaa yksin. NIKO JA JARI OVAT ottaneet päävastuun myymäläpuolesta, pikku hiljaa he ottavat haltuunsa myös korjaamotoiminnot. päivä Ajassa VIIME PERJANTAINA koettiin Pyhäsalmen Autoja traktorihuollon pihalla juhlahumua, kun vajaa 400 kävijää lusikoi soppatykin tyhjiin hernekeittoa ja loppujen oli tyytyminen pullakahveihin. Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto työllistää kymmenkunta vakituista työntekijää, kesällä pari enemmän. Kanta-asiakkaat hipsivät aamukahveille jo anivarhain. Bensaa halutaan asiakkaille tarjota, vaikka vuosien varrella bensanmyyntikate on kuihtunut olemattomiin. PIHALLA ESITELLÄÄN uusia sähköautoja, mutta niiden korjaamisen asiantuntijuuteen ei nähdä korjaamolla vielä kiirettä olevan. Nykyisin autokorjaamoilla täytyy olla kalliit laitteistot, jotta autojen oikkuihin päästään kurkistamaan. KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten Pyhäsalmen Autoja traktorihuollon toiminta oli perin erinäköistä kuin nyt. Korjaamopalvelut houkuttavat paikkakuntalaisten lisäksi puoleensa myös lomalaisia. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 10 Keskiviikko toukokuun 31. – PIENEKSI KAUPAKSI meillä on aika kattava tuotevalikoima, harvalla huoltoasemalla on näin monenlaista tarjontaa, miettii Niko ja lisää, että saman katon alta saa lähes kaiken tarvittavan. MITÄ VISIOITA nuoren polven yrittäjillä on tuleville vuosille. – Meillä on paljon henkilökuntaa, koska ollaan olemassa asiakkaita varten ja halutaan että asiakas saa palvelun nopeasti ja joustavasti, Niko kertoo. Lisää tuotelinjoja voidaan tarpeen mukaan lisätä sillä periaatteella, että asiakas saa mitä hän tarvitsee. Varaosavarasto muutettiin lämpimäksi tilaksi ja siitä saatiin vajaa sata neliötä lisätilaa myymälään. Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto palvelee asiakkaita muutamaa juhlapyhää lukuun ottamatta joka päivä. – No bensaahan ei netistä saa, Jari kuittaa. – Internet on kivijalkakaupan pahin vihollinen, arvioi Eero. Loppusilausta odotteleva remontti antoi liiketilaan lisää avaruutta ja selkeyttä, asiakkaatkin ovat kiitelleet muutosta. Huhtikuussa 1988 Pyhäjärven Sanomat uutisoi Pyhäsalmen Autoja traktorihuollon avajaisista. Asiaa eivät ole sen kummemmin miettineet myöskään Niko ja Jari, yrityksen jatkaminen on ollut heille luonteva jatkumo. – Onhan meillä vuokrakärryjä ja -paljukin, päättää Jari. – Kyllä tasaisin väliajoin pitää olla jotain uutta, jotta pysytään kiinnostavina, miettii Niko. Eero tuli paikalla sijainneeseen Hankkijan myymälään töihin vuonna 1982 ja kuusi vuotta myöhemmin Hankkijan lopettaessa korjaamotoimintonsa, Humaloja osti toiminnot senaikaisten työkavereidensa kanssa. – Yli 30 vuotta olen tätä tonttia tallustellut, joten pikku hiljaa alkaa tuntua sille, että olen oman elämäntyöni tehnyt, Eero Humaloja pohtii. – Pitäähän miehilläkin olla joku paikka jossa kokoontua ja vaihtaa kuulumisia, Niko virnistää. – Kyllä minä muistan pyörineeni täällä isän mukana jo pienestä pitäen, ajoin polkutraktorilla tuossa pihalla, muistelee Niko. PERHEEN LUOTTAMUS tulevaisuuteen on suuri ja kevään korvalla uskallettiin investoida myös sisätilaremonttiin. Kolmenkymmenen vuoden kuluessa firma on kuulunut kolmeen eri bensaketjuun, Seona se on palvellut nyt reilut viisi vuotta. Hän kertoo olleensa perheyrityksessä työn syrjässä kiinni enemmän jo mopoikäisestä alkaen, talon tavat ja asiakkaat ovat tulleet ajan myötä tutuiksi. Vaikka bensamittarit ovat viime vuosina pääsääntöisesti automatisoituneet, Pyhäsalmen Autoja traktorihuollossa voi käydä maksamassa tankkauksensa perinteisesti tiskille. Huoltamo haluaa pitää kiinni myös asiakasläheisyydestä ja siellä vaihdetaan asiakkaiden autoihin myös polttimot ja pyyhkijänsulat. MIRKA NISKANEN Pyhäsalmen Autoja traktorihuollossa vietettiin perjantaina perinteistä kesänavausta soppatykin äärellä. HUMALOJA ON MONEEN muuhun eläköityvään yrittäjään verrattuna hyvässä tilanteessa, hänen yritykselleen on löytynyt halukkaita jatkajia omasta perheestä. Moni lomalainen säästää huoltonsa tutulle korjaamolle, josta tietää saavansa asiantuntevaa palvelua koko rahan edestä. Kun ensi vuonna tulee 30 vuotta yrittäjänä täyteen niin lyön jarrut lopullisesti päälle, Eero kertoo. – Silloin traktorihuolto oli meidän pääartikkeli, 1990-luvun alussa maatalous alkoi hiipumaan ja sen tilalle on pitänyt alkaa kehittelemään muuta, kertaa Eero. ”Meillä on vielä tätä muinaishistoriaa, vanhan kansan bensanmyyntiä, kaikki ei halua automaattien kanssa seurustella ”Pitäähän miehilläkin olla joku paikka jossa kokoontua ja vaihtaa kuulumisia. Korjaamotoiminta on yrityksen selkäranka. – En minäkään asiaa sen kummemmin ajatellut, siirtymä oli aika luonnollinen, Jari peesaa. – Olen ollut 29 vuotta yrittäjänä ja olen antanut nyt pojille enemmän vastuuta yrityksestä. – Öljyt, kaikki koneissa tarvittavat voiteluaineet, hihnat, laakerit, hydrauliikkaletkut ja -liittimet, kiinnitystarvikkeet, puutarhakoneet, jatkaa Jari. – Kyllähän se on ollut helpottanut elämää, kun ei ole tarvinnut miettiä, jatkaako joku yritystä, Eero miettii. – Nestekaasut ja teollisuuskaasut, listaa Eero. Neljästä pojasta vanhimmat, Niko ja Jari Humaloja, jatkavat yrityksen toimintaa
– Myös lapsenlapset auttavat jaksamaan. – Monestikin maalaisjärki puuttuu koko hommasta. Yrittäjäkapula: kalamies ja pitokokki jaksamme toinen toistaan tukien. Verenperintönä tuo kalahomma, suvussa ollut rasitteena. Minulla on tuttuja ja hyviä ystäviä ympäri Suomea. Aina vaan nopeammin kävi kauppa, Simo sanoo. Yritys tuottaa ruokaja pitopalvelua. 7. MIKÄ YRITTÄJYYDESSÄ ON PARASTA. – Byrokratia ja valvonta vaikeuttaa työntekoa ja aiheuttaa stressiä. Toimitamme kalaleikettä, filettä ja savustettua kalaa suoraan kauppoihin ja myymme suoraan kuluttajille kalasatamassa. Kun aikaisempi ruokalayrittäjä Liisa Nikunen, jota olin välillä tuurannut, kuuli yrityssuunnitelmista, hän ehdotti ruokalan ostoa. Turhaa paperityötä on paljon. Kommunikointi ja ajatusten vaihtaminen on tärkeää, Simo sanoo. Arjan ruokalan perustamisesta on nyt kulunut jo yli 16 vuotta. 3. 5. Siellä on virallinen suoramyyntipiste, yrittäjä Simo Pesonen sanoo. – Kotiruuan tekemisessä, se on varmaan se valtti, Arja tuumaa. – Molemmilla on tukija liikuntaelinsairaudet, joten jaksamme toinen toistaan tukien. MITEN PIDÄTTE HUOLTA OMASTA JAKSAMISESTA. Katiska tai rysä ei tapa kaloja, joten voin aikatauluttaa työt kunnon mukaan, Simo sanoo. Myös puoliso Sirpa Niskanen on yrittäjä. Sairastuminen selkärankareuma pysäytti. Joskus on ollut huonompiakin kokemuksia, Arja kertoo. Esimerkiksi tarjottimien jääminen auton katolle ja lenteleminen pitkin kylää, hän jatkaa. Nyt terveystarkastajilla on oikea asenne, neuvovat ja opastavat. 4. – Ihmiset saavat tuoreen kalan halutulla tavalla käsiteltynä, Simo toteaa. – Haastamme Risto Niskasen ja hänen yrityksensä Pyhäsalmen Metalli Oy:n. 2. YRITYKSEN HISTORIA. Vapaus ja sen myötä suuri vastuu, Arja kertoo. Haluamme kysyä heiltä, minkälainen Pyhäjärvi on yrittäjän silmin. Koulutukseltani olen keittäjä ja laitoskeittäjä ja erikoisruokavalioihin olen hakenut lisäosaamista. Rajat pitäisi osata asettaa itselleen, Arja tuumaa. Simo Pesosella on ollut toiminimi jo noin yhdeksän vuotta. 11. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. Joka asiaan pitää olla oma lupa ja omat tilat. TÄHÄNASTISEN YRITTÄJÄURASI KOHOKOHTA. – Minä taas olin vieraalla töissä parikymmentä vuotta ja kalastelin ohessa. Pitopalvelua tuotetaan pääasiassa Pyhäjärven alueella, yrittäjä Arja Pesonen kertoo. MITEN JAKSATTE JA ONKO ARKI RASKASTA. päivä 11 Elämää ja ihmisiä 1. – Kalastuspuolella on tarkoitus lisätä verkostoitumista toisten kalastajien kanssa. ”Arki on työntäyteistä. Lounasruokala sijaitsee vanhustenkotiyhdistyksen tiloissa ja on avoin kaikille. Arjan Ruokala ja Pitopalvelu toimii jo seitsemättätoista vuotta. Pappa ja isän veli olivat ammattikalastajia. YRITYKSEN TULEVAISUUS. – Meinasimme perustaa leipomon kodin yhteyteen. – Oma vapaus. Rohkea pitää olla, mutta ei tyhmänrohkea. 8. – Ensimmäiset veronpalautukset tulivat nyt, Arja naurahtaa. Yrittäjäpariskunta Arja ja Simo Pesosen haastoivat mukaan Johanna Ikonen Johannan Liikunta ja Lihashuollosta ja Jarkko Huttunen Vaakaporauspalvelu VPP Oy:stä. MISSÄ YRITYKSESI ON HYVÄ. – Kavereitten kanssa touhuaminen auttaa jaksamaan. Ei tarvitse katsoa niin paljon kelloa. MITEN SÄÄNTÖ-SUOMI NÄKYY TEIDÄN YRITYKSESSÄNNE. Molemmilla on aika tiukka omavalvonta ja elintarvikehuoneistot joita valvotaan, Simo sanoo. MIKÄ SAI RYHTYMÄÄN YRITTÄJÄKSI. – Näillä mennään jos asiakkaita riittää. Vapaa-ajan ongelmia ei ole. Olen yrittänyt talvellakin käydä jumpassa, uimassa ja kuntosalilla. Ei haittaa vaikka tulee vähän sotkuakin, Arja jatkaa. Olemme verkostoituneet muiden kalastajien kanssa ja toimimme yhteistyössä. – Ja asiakaspalvelussa, poika Tero Pesonen täydentää. Rajat pitäisi osata asettaa itselleen. ENTÄ HAASTAVINTA. Ruokalapuolella on haastavaa tehdä suuri määrä ruokaa, vaikka tila ja kalusto ovat pienet, Arja sanoo. Syysmyrskyjen aikaan on välillä vaarallisen korkeita aaltoja, Simo tuumaa. – Sovitut työt joutuu hoitamaan, vaikka ei jaksaisi. – Arja leipoi ruisleipää ja möi torilla. Liikunta on lääkettä, Arja pohtii. JAANA SALO Pyhäjärven Sanomien yrittäjäkapulan ottivat tällä kertaa vastaan Arjan Ruokala ja Pitopalvelu sekä Simpan Kala. – Arjan Ruokala ja Pitopalvelu työllistää yrittäjän lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja yhden kiireapulaisen. Saa itse suunnitella päivät. Setä työskenteli Nesteellä huoltomiehenä ja järvet olivat täynnä verkkoja. – Kohokohtia on asiakkaiden positiivinen palaute ja sitten on näitä hupaisia hetkiä, joille nauretaan vuosikaudet. Tarvitsen sairaseläkkeelläkin mielekästä tekemistä, jota voin tehdä sen mukaan kuin terveys sallii, Simo kertoo omasta tiestään yrittäjäksi. Isäkin kalasti kaikki vapaaajat. – Säitten kanssa vuorottelu, milloin menee ja milloin ei. 6. YRITYKSEN TOIMIALA, LIIKEIDEA JA HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ. 10. – Olen syntynyt Pyhäjärven rannalla. KENELLE HALUATTE OJENTAA YRITTÄJÄKAPULAN JA MITÄ HALUAISITTE KYSYÄ HÄNELTÄ. Nykyisissä tiloissa toimintaa ei pysty laajentamaan eivätkä voimavarat riitä kapasiteetin kasvattamiseen, Arja pohtii. – Yritystoiminnan pyörittämisen näkökulmasta lähdin yrittäjäksi melkein pystymetsästä. Vapaa-ajan ongelmia ei ole. – Siitä ajatus oman yrityksen perustamiseen lähti, torimyynnistä, Arja jatkaa. – Keväällä kun on järven jäällä huippukeli ja ihmiset tulevat katsomaan nuotanvetohommia ja ostamaan kalaa, Simo pohtii. 9. Olin kaverina ja vähitellen ajauduin samaan loukkuun. – Saa olla oman itsensä herra. Suunnitteilla on osuuskunnan perustaminen. Siitähän se on alkanut. – Kalastusta ja kalanjalostusta harjoittavalla Simpan Kalalla on välillä satunnaisia työntekijöitä. Se mahdollistaisi myynnin, volyymin ja toimitusvarmuuden kehittämisen, Simo kertoo. Vielä virtaa riittää, vaikka molemmilla on tukija liikuntaelinsairaus haasteena. Melkein pakko liikkua, kun selkä on rappeutunut. Minulla on ollut toiminimi nyt noin yhdeksän vuotta. – Arki on työntäyteistä
Kirkkaalla ilmalla koneista näki vain pienen pisteen, kun auringon valo niistä taittui ja heijasti. EVAKKOON LÄHTÖ Käsky kuului! Jokainen saa ottaa tavaraa mukaansa sen määrän minkä jaksaa kantaa. Suomen ilmatilaa loukattiin. Kun klello seitsemän aikaan olimme kirkonkylän kansakoulun kohdalla, alkoi järven yli Lipolan suunnalta kuulua valtava jytinä ja jyske. Meillä ei ollut mitään vihamielisiä aikeita. Tulimme sk-sotamies Sällisen kanssa aamusaikalta ja samalla vein Sällistä vartiopaikalle. Halusimme elää rauhassa. Hän oli hyvin nuori. Ilmasuojastakaan ei pahemmin silloin vielä välitetty. Ne ampuivat omalta puoleltaan rajan takaa kuusituumaisilla. Tämän siksi, jos Sällinen ei uskaltaisi jäädä vartiopaikalle. Marraskuun lopulla olin tuossa asemavartiossa, tehtävänä ”vaihon vetäjä”. Kotini sijaitsi Karjalan kannaksella Valkjärven pitäjässä. Sota oli nyt tosiasia. Venäläiset tiedustelukoneet lensivät matalalla. Setäni 70-vuotias vähänäköinen mies oli sanonut, että hän ei lähde akkojen kanssa minnekään ja jäi kotiin. Matkaa vanhalle rajalle oli runsaat 10 kilometriä ja JP 2:en pääportille yksi kilometri, Valkjärven asemalle ja kirkolle noin kaksi ja puoli kilometriä. Sota oli syttynyt. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 12 Keskiviikko toukokuun 31. Tykkien suuliekit välähtelivät yhtenään. Päivystävä upseeri huuteli naisia lyömään maihin. 15-vuotias veljeni ajeli syksyn mittaan hevosella Suomen poikki sen leveimmiltä kohtaa Valkjärveltä Mellilään, Turun ja Porin läänissä. Kerron seuraavassa omia näkemyksiäni rajapinnasta vuonna 1939 ja vähän muustakin. Sen ajan mittapuun mukaan kaikilla oli hyvä olla. Eteen tuli kysymyksiä, mitähän se naapuri oikein meinaa. Sali tyhjeni äkkiä. Liekö vielä 17 täyttänyt. Niinhän siinä kävi, että muistelimme ”sitä Karjalaa” lähes yhteen ääneen ja tytöt tuskin saivat asioista minkäänlaista käsitystä. joulukuuta 1939. joulukuuta, kun taistelut olivat jo kolmen kilometrin päässä Muistelus Karjalasta Pyhäjärven Sanomissa 10.12.1983 julkaistu Eino Lipsosen kirjoittama muistelma Karjalasta ja evakkoon lähdöstä julkaistaan uudelleen Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä. Onneksi keskitys meni parisataa metriä liian pitkäksi. Samainen keskitys ulottui myöskin Kivikkomäen seutuville ja poltti ainakin yhden omakotitalon. Lisäksi meille nuorille suojeluskuntalaisille antoivat jonkinlaista alokaskoulutusta etupäässä maastossa. Talon omat ja pari vierasta tyttöä olivat pyytäneet, että muistelisimme ”nyt sitä Karjalaa”. Söin jotakin velliä jälkiruoaksi, kun venäläisten tykistökeskitys alkoi. päivän aamu. Kiväärituli seurasi niitä kaikkialle tuottamatta mitään tulosta. LIPSOSTEN PERHEALBUMI LIPSOSTEN PERHEALBUMI Kirjoittaja Eino Lipsonen vuonna 1940.. Aikoinaan pyhäjärvisiä ja kiuruvetisiä nuoria miehiä suoritti asevelvollisuutensa Valkjärvellä HYVÄ OLLA Elettiin kevätkesää vuonna 1939. Suojeluskuntakomppanian vartioitaviin kuuluivat myös rautatieasemalla veturitalli ja sen läheinen ratapiha-alue sekä vedenottamo Valkjärven rannassa. Olin hiljaa, mutta Sällinen täräytti:” Perkele, nyt tais syttyä sota”. Siis yhden hevosen kyydissä oli kolmen talon tavarat ja 11 ihmistä. Luntakin oli ehkä 10 senttiä. Kevätviljat oli kylvetty, puut saaneet lehtensä, maa viheriöi, muuttolinnut pesimispuuhissa ja nuorilla ja ehkä vanhemmillakin kevättä rinnassa. Kotiväkeni lisäksi, paitsi setäni, tuli yhden hevosen kyytiin liisterekeen vielä vääpeli Uosukaisen rouva ja hänen viisi lastaan, joista pienin muutaman kuukauden ikäinen sekä naapurin emäntä Kujalan Hilma. Sitä ennen päivällä oli vihollinen ampunut tykistöllä kotikylääni Hampaalaa siinä kasarmialueen vieressä. Asemavartio oli sijoitettu rautatieläisten erääseen asuntoon, mistä asukkaat oli evakuoitu. Tosin lusikka liikkui tavallista vikkelämmin, sillä ulkona ujelsi ja jyski taukoamatta. Kk:n sarjatkin kuuluivat. Samoin Siparilan kylää. Olin silloin niin nuori, etten vielä ollut suorittanut asepalvelusta. Kaikilla oli työtä ja rahaa. Mikä on tuon pallon tarkoitus. Pysähdyimme ja seurasimme tapahtunutta. Mutta kun reserviläiset oli kutsuttu ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja JP 2:n varusmiehet olivat siirtyneet rajan pintaan kaiken varalta, niin Valkjärven suojeluskunnan tehtäväksi jäi lähinnä vartiopalveluksen hoiteleminen varuskunnan alueella. Kotiväkeni, äiti 55, äidin äiti 84, setäni 70 ja veljeni 15 ja 11 saivat lähtökäskyn 1. Näin sen ilman Sällisen toteamustakin, mutta hänelle vastasin, että tuskin nyt sota, vaan jospa ne harjoittelevat. Lipsosen perhettä. Väestö oli evakuoitava sodan jaloista. Naapuri jatkoi pallotteluaan aina sopivan sään vallitessa. Levottomuutta lisäsi kuitenkin rajan kansan mielessä hyvin korkealla lentävät lentokoneet. Kun hankkiudun ulos, siellä ruokalanhenkilökuntaan kuuluneet naiset itkivät ja sotilaat häipyivät kuin tuhka tuuleen. Näistä asioista on kirjoitettu niin paljon, että jokainen ne muistaa. Päivä oli kuulakka pakkaspäivä. Pallo oli aikansa ja sitten sen hinasivat alas. Hevosen ohjaksissa oli 15-vuotias veljeni, kun he metsäteitä pitkin myrskylyhdyn valossa osailivat parinkymmenen kilometrin päässä olevalle Korpiojan pysäkille, mistä naiset ja lapset pääsivät härkävaunuun. Ruokailijoita oli melko paljon. päivä Ajassa HILJATTAIN oli Pyhäjärven karjalaisten tarinatuokio Parkkimaalla Vilho Mustaparran kodissa. Tietoon tulivat Neuvostoliiton aluevaatimukset ja neuvottelut niistä. Sen sijaan haluaisin esittää henkilökohtaisen muisteluksen siitä, mitä omalle kohdalleni ja joillekin läheisilleni syksy ja sen seuraukset toivat eteen. Mutta halusimme myös puolustaa omaamme ja kotiamme. JÄNNITYS KASVOI Kesä kului ja jännitys kasvoi. Ihmiset alkoivat odottaa kesää ja kesän kasvattamaa satoa. Saman päivän ilta lienee ollut siinä kuuden tienoilla, kun olin ruokailussa varuskunnan ruokasalissa. Joten ei siinä omaisuutta paljon mukaan lähtenyt. Pallon havaitseminen hätkähdytti ja aiheutti pelonsekaisen tunteen. En muista tarkalleen kuinka kauan, mutta sen olemassaoloon alkoi tottua eikä siihen enää kiinnitetty suurempaa huomiota. Seuraavana päivä 2. En kuitenkaan jättänyt syömistäni kesken, vaan pistelin velliä poskeeni yksinäni suuressa ruokasalissa. TALVISOTA ALKAA Tuli sitten marraskuun 30. Mitä se meistä täältä tähystelee. Sen puhkeamiseen me rajapinnan asukkaat emme uskoneet. Kaikki näytti olevan hyvin, kunnes eräänä kauniina kirkkaana ja tyynenä aamuna rajan takaa Lipolan kylän suunnalta Neuvostoliiton puolelta oli annettu nousta suurikokoinen ilmapallo vaijerien varassa ehkä 500-1000 metrin korkeuteen
Olimme kaatuneiden kokoamispaikalla. ”Toistaiseksi?”. Joukkueemme lohkolta nousi yksi vihollisen kaukopartio maihin, mutta sille kävi höperösti. Jokaisella on omansa. Hän oli paimentanut niitä parhaan taitonsa mukaan, mikä niissä oloissa oli mahdollista. Keväällä 1943 nousi kotini raunioille uusi hirsimökki, tosin puolta pienempi kuin entinen, 42 neliötä. Tämä oli mahdollista Kannaksella olleitten sotilasyksiköitten avulla, joista komensivat sotilaita jälleenrakennustöihin. Muu väki tuli tavarajunalla, sillä omaisuutta oli kertynyt jo kaksi rautatievaunullista. Siviiliväestölle tuli uusi lähtö. päivä 13 Ajassa olivat sotilaat käyneet naapurin miehelle, joka ei vielä myöskään ollut lähtenyt, sanomassa, että tuolla on vielä yksi ukko, joka pitäisi saada pois sodan jaloista. Yksi oli jo kaatunut 1942 ja toinen kaatui sitten juhannuksena 1944. Kaikki isännät olivat Karjalassa hyvin toimeen tulleitten talojen isäntiä. Kotoani kaikki rakennukset olivat palaneet. Varsinaiset sotatoimet alkoivat heinäkuun 10. Tavallisesti palon jäljiltä savupiiput jäivät pystyyn, mutta niitäkään ei ollut. Ilmapommitus tuli, mummo ja äiti olivat lähteneet tuvasta johonkin poteroon suojaan. Kotipitäjälläni Valkjärvellä oli paljon hävitettyjä alueita ja siksi sinne pääsi suuremmin joukoin vasta keväällä 1942. Rakentaminen jäi kesken. JATKOSOTA Jatkosotaan kutsuttiin Suomen miehet kesäkuun puolenvälin jälkeen ennen juhannusta 1941. Yllätys oli, kun tämän kortteeritalon suuressa navettaladossa oli suuret kasat ruumisarkkuja. Oli menossa poltetun maan taktiikka. Nyt heidän piti kaikkien asua samassa huoneessa. Me vanhemmat veljemme olimme sodassa. Nuorimmainen ajeli taas hevosta Valkjärveltä Jämsään, eikä siinä kärryssä niitä tavaroita kovin paljoa ollut. Navetan seinät saivat tilapäisen kattorakenteen. Heinäkuun alussa 1940 sain ensimmäisen loman kahdeksan kuukauden armeijassa olemisen jälkeen. Vielä toukokuussa 1944 sain 14 vuorokauden maatalousloman, jolloin muun lisäksi kylvin hehtaarin vehnälle. Asian ehkä käsittää paremmin jos esimerkin vuoksi ajattelisi niin, että Pekka Mustaparta, Veijo Kinnunen ja Veikko Syrjä joutuisivat jättämään ykskaks kaiken omaisuutensa Parkkimaalle ja sen päälle joutuisivat vielä asumaan samassa luokkahuoneessa tietämättä mitä kohtalo tullessaan tuo. Pystyi kuitenkin liikkumaan. Siellä hieho kuoli ilmapommituksessa. Suojeluskuntakomppanian vartiotehtävät varuskunnassa olivat päättyneet. Koti ja kotiseutu oli jätettävä lopullisesti. Setä oli kuollut Somerolla 1940. Työstä rakennuttaja joutui maksamaan korvauksen. Elämä oli toivoa täynnä kun jälleenrakennus alkoi, vaikka tykinjyske kuuluikin joka päivä. Karjan kuormaamista junaan kesti neljä vuorokautta yötä päivää. Kaksi lehmää ja hiehon olivat saaneet asemalle junaan kuormattavaksi. Vaikka olin nuori, minua järkytti , kun sanotun koulun luokkahuoneessa asui kolme jo ikääntynyttä, mutta siellä kotona ollessa vakavaraista pariskuntaa. Monet Karjalaan palanneista saivat alkaa elämänsä pahviteltoissa, saunoissa, korsuissa tai muissa tilapäisissä hökkeleissä, mutta oltiinhan taas kotona. Kaat. Tässä yksi tarina Karjalasta. Näin setänikin tuli evakuoiduksi. Komppania evakuoi karjaa Ristseppälän asemalle Äyräpäässä. Ruumisarkkujen tarvekin selvisi. Sotilaat ja kuormastot valuivat taas päinvastaiseen suuntaan. Iloisempaakin kerrottavaa sieltä on. LIPSOSTEN PERHEALBUMI ”Tässä yksi tarina Karjalasta. Tykkien jyske kuului ja rakentajien vasarat paukkuivat. Kotiväkeni pääsi muuttamaan toukokuussa, kuun alussa. Kaksi kaatui ja yksi jäi vangiksi. Junaan ei ollut nousemassa enää kuin äiti ja äidin äiti. Monet sodassa olleet miehet eivät nähneet tai kokeneet niitä kärsimyksiä, joita rajan kansan äidit ja mummot sekä naiset yleensä joutuivat kokemaan. Ensin ilmavalvonta ja siivoustehtäviin ja yleensä alueille, mitkä olivat vähemmän hävitetty ja sitä mukaa kun elintarvikeja muu huolto oli saatu järjestymään. Oli onni, että meillä karjalaisilla oli aikoinaan niin voimakasotteisia edusmiehiä päättäjien paikoilla, ettei meidän enää tarvitse asua teltoissa eikä samoissa luokkahuoneissa, niin kuin palestiinalaisten. Olin maannut runsaat kolme ja puoli kuukautta kenttäja sotasairaaloissa ja olin toipumislomalla. Meidän karjalaisten pitäisi kertoa näitä tarinoita lapsillemme ja lastemme lapsille. LIPSOSTEN PERHEALBUMI Airi Ilma Lipsosen (os. Muuttokuormankin sai viedä kilometrin päässä olevalle Valkjärven asemalle. Vaikka meneillään olikin asemasotavaihe, silti rintamilta silloin tällöin toivat kaatuneen. Talvisodan loputtua jatkoin asevelvollisuuteni suorittamista. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. Riukuja aidasaidat oli ilmeisesti poltettu. Jouduin käymään Ypäjällä. Ympäristö ja pihamaa olivat kerrassaan siistit. Talonväen lisäksi siellä asui kaksi lottaa, alikersantti ja muutama sotilas. Kaikki metallitavarat oli viety. Minulle oli kerrottu, että siellä kirkonkylän koululla asuu meidän kyläläisiä. Paikalla oli vain saviläjä. Siksi matkustin matkustajajunassa. Se on kuitenkin tosiasia, että olemme pakolaisia. Rintamalinjat olivat 20 kilometrin päässä Lempaalassa. Lehmistä löytyi yksi Urjalasta ja muut jäivät teille tietämättömille. Navetan tiiliseinät olivat vain pystyssä. Eino Lipsonen Karjalaan jäänyt kotitalo oli edelleen pystyssä, kun Eino Lipsonen pääsi sotien jälkeen vierailulle entiselle kotiseudulleen. Nyt oli kuitenkin kesä ja lämmintä sekä valoisaa. Ei edes kekäleitä ollut missään. Junttila) ja Eino Lipsosen hääkuva. Pelloilla oli ilmantorjuntatykkien asemista aiheutuneita monttuja. Suojeluskuntakomppanian tehtäväksi tuli talvisodan ajaksi Laatokan rantavarmistus. Kortteerin saimme palamatta jääneestä naapurista, joka oli kauempana tiestä. Mieliala ei ollut tosiaan korkealla. Pihapiirin ulkopuolella olleet rakennukset, riihi, paja ja ladot oli purettu ja viety pois. Yölläkään ei valoja tarvinnut, sillä Kannaksen kylät paloivat. Evakkokuormia ja huolestuneita kasvoja virtasi solkenaan pois sodan jaloista. Sietänee kertoa sekin, kuinka karkurit söivät ja veivät äidin ja mummon eväät. päivä. Suunnilleen samoihin aikoihin jouduimme evakkoon palestiinalaisten kanssa. Sitä ennen hevosemme haavoittui ilmapommituksessa kotipellolla. Palvelusaika oli nostettu puoleksitoista vuodeksi. Mutta puimatta jäi. Kymmenkunta nuorta sikaa ja vasikat jäivät navettaan palamaan. Samalla kaksi ilmeisesti rintamakarkureita, oli tullut pihaan vastaan ja kun pommituksen loputtua menivät sisälle eväät ja miehet olivat hävinneet. Apulaisemme Hilma Kinnari oli päästänyt navetasta yhdeksän lehmää yöhön. Talvisodassa luovutettu Karjalan alue vallattiin takaisin ja paljon vielä Neuvostoliiton alueestakin. Jokaisella on omansa. Jo syksyllä 1941 siirtoväkeä pääsi palaamaan takaisin Karjalaan. Kp:n lotat siistivät nämä vainajat, laittoivat arkkuun ja miehet toimittivat edelleen kotiseurakunnan sankarihautaan siunattavaksi. UUSI LÄHTÖ Kesäkuun yhdeksäntenä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Kannaksella. Meidän karjalaisten pitäisi kertoa näitä tarinoita lapsillemme ja lastemme lapsille.
Seisoin ma hetken, katsoin ma taakse – lähdin taas eespäin laajemmin laduin. mennessä kirkkoherranvirastoon puh. Hän rukoilee meidän sydämissämme silloinkin, kun itse unohdamme rukouksen lahjan tai etäännymme Jumalasta. Kuin ennen voimissani, te minut muistakaa. 2017 Pyhäjärvi Sinä ensiksi kohtasit määränpään, minä hetkeksi vielä tänne jään. Antakoon mitä haluaa.” Se, mikä yhdelle sopii, ei käy toiselle. 0400 395 223. Korhoset) esiintyvät Soitellen suveen tapahtuman merkeissä. Keskiviikko 7.6. Ahola ja Ruotanen. Ke 14.6. Rukoillaan aurinkoista säätä, että ne kuivaisivat ja pääsisin sinne kulkemaan hevosellani.” Toinen vastasi siihen: ”Minä kyllä pyytäisin sadetta. klo 13.00 ry:n varttuneiden kerho Korhosenniemessä. Minun täytyy mennä järvelle kokemaan verkkoja ja jos tuulee, siitä tulee hankalaa.” Mitähän meidän oikein pitäisi rukoilla, pohtivat kyläläiset. Perjantai 2.6. ja Reino Matti Laitinen 82 v. 30.4. DIAKONIA: Diakoniatoimisto avoinna torstaisin klo 10-12, p. Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli 9518,80 €. Infoa kesäjuhlista !!!!! MA 5.6 Köpsinrinteen laulutilaisuus klo 14 TI 6.6 Rukousilta klo 19 Tervetuloa tilaisuuksiin ! Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 15.00 Pyhän Annan kirkossa runoja ja musiikkia ”Kosketa minua runoin ja sävelin” äidin ja tyttären esittämänä. klo 12-18 kevättyhjennyspäivä, keittoa tarjolla. 040 511 8674. Silti tiedän olen lähellenne jään. klo 18.00 jumalanpalvelusryhmien kevätkahvit srk. päivä PYHÄJÄRVEN HELLUNTAISEURAKUNTA Kellopolku 1, Pyhäsalmi SUNNUNTAIN SANA SEURAKUNTATIEDOT Elämää ja ihmisiä PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. S unnuntai 11.6. klo 18.00 Liisa Ojalan syntymäpäiväseurat Liittoperäntie 926, puhujana Risto Pentikäinen. Lämmin kiitos osanotosta. Pyydetään Jumalalta, että sallisi tuulen puhaltaa.” Neljäs kyläläinen puolestaan tuhahti: ”Ei tuulta kylläkään. LÄHIMMÄISEN KAMMARI JA KIRPPUTORI LÖYTÖSOPPI avoinna vko 22 klo 10-14. Rakkaamme Reino Matti LAITINEN s. Torstai 1.6. 5.12.1946 Oulu k. Keskiviikko 31.5. 0400 395220 tai Outille 040 5118674, lisätietoja Outilta. 28.04.2017 Pyhäjärvi Kiittäen ja kaivaten puoliso lapset lapsenlapset siskot perh. Lettukahvit. Henki saa meidät ymmärtämään, mikä viisaus kätkeytyy siihen, että rukoilemme luottavaisesti: ”Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.” Vain silloin tapahtuu se, mikä on lopulta parhaaksi meille ja muille. Olen kylvänyt suuren määrän lääkeyrttejä, joiden tulisi saada sadetta, että ne juurtuisivat ja kasvaisivat.” Kolmas kyläläinen tuumasi: ”Minun pitää pyörittää tuulimyllyä, jyvät ovat jauhamatta kun ei tuule. Lämmin kiitos kerääjille ja keräykseen osallistuneille! Kyläläiset olivat kokoontuneet yhteen. Sunnuntai 4.6. klo 13.30 hartaus Lähdetien viriketilassa. Marja-Liisa Biskop ja Heidi Zschauer (e. Löytösopessa ke 7.6. Siksi on hyvä, että Pyhä Henki rukoilee meidän puolestamme meidän parhaaksemme. Ikävöiden Väinö Lapset ja lastenlapset perheineen Siskot perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lähtö srk.keskuksen pihasta klo 8.00 ja paluu klo 19.00 mennessä. muut sukulaiset ystävät Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi KASTETTU: Onni Elias Aukusti Alahautala (Nivalasta) HAUTAAN SIUNATTU: Siiri Johanna Mansikkala 93 v., Aimo Armas Kalervo Piippo 90 v. Jumala ei onneksi ole meidän toiveittemme pomputeltavissa. klo 13.00 ry:n seurat Korhosenniemessä. 25.05.1934 Jäppilä k. klo 15.00 hartaus Palvelukoti Jaatisella. Lämmin kiitos osanotosta. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 14 Keskiviikko toukokuun 31. Aila Meriluoto Rakkaamme Riitta Anneli VEIVO s. Tallentakaa menneen parhaat muistot unohtua muiden antakaa. iltatoripäivänä Löytösoppi avoinna klo 12-18. (Helluntaipäivä) klo 10.00 messu pääkirkossa, Ahola ja Cerc. Eino Leino Puolisoa, äitiä, mummua muistaen Paavo Kaisa ja Tuomo Kristian, Darina, Oskari ja Otto Tommi ja Krista Janne ja Eveliina Jussi ja Taina Anna, Antti ja Ella Juha Lassi ja Kaisa Essi, Saku ja Hanna Sukulaiset ja ystävät. klo 14.00 hartaus Köpsinrinteellä. Löytösoppi p. 25.7.1935 Rovaniemi k. Rakkaamme Aino Orvokki RÖNKKÖ o.s. Yksi heistä sanoi: ”Tahtoisin mennä kylvötöihin pelloille, mutta ne ovat hyvin vetiset. Vapaaehtoisten kesäretki Hailuotoon ti 6.6. Mirva Ahola Kirkkoherra Pyhäjärven seurakunta Myös maan päällä Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Tulevana sunnuntaina vietämme helluntaita, Pyhän Hengen vuodattamisen päivää. keskuksessa. Saa tuoda tavaraa myyntiin! Muuten Lähimmäisen kammari ja Löytösoppi kesälomalla 5.6.14.8. Ilmoittautuminen 31.5. veljet perh. klo 19.00 kirkkovaltuuston kokous srk.keskuksessa. Tuo kirkkovuoden juhla kertoo siitä, että Pyhä Henki on kanssamme, Hän on meidän Puolustajamme ja Rohkaisijamme. 21.4.2017 Pyhäjärvi Eikä mun haudallani saa haasta, että mä koskaan töitäni kaduin. Viimein kylän vanhin sanoi: ”Pyydetään Jumalalta suotuisaa säätä. Iso kiitos Ainoa hoitaneille. Kun rukoilemme jotain, emme aina itsekään tiedä, mitä kaikkea sen toteutumisesta voisi seurata. Rajala s. KE 31.5 Vanhimmisto klo18 PE 2.6 Rukoushetki klo 12 SU 4.6 Ehtoollisjuhla klo 11 Esko Vainio ja lauluryhmä Ylivieskasta Tilaisuuden jälk. (Pyhän Kolminaisuuden päivä) klo 10.00 Kansanlaulukirkko pääkirkossa, mukana Pelimannit. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka niin monin tavoin lohdutitte surussamme
Meitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet työtä, joka on ollut avuksi ja hyödyksi meille. Jeesus tuli kertomaan meille siitä rakkaudesta. Sinä ruokit heidät talosi runsain antimin ja annat heidän juoda ilosi virrasta. Hän itse osoitti tuota taivaallista rakkautta ihmisiä kohtaan ja se sama rakkaus herättää meissäkin rakkauden lähimmäistämme kohtaan. Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon.” (MA) Omenapuu tulevien sukupolvien iloksi Viime sunnuntain messu vietettiin leirikeskuksen pihalla. Omenapuu kertoo meille myös rakkaudesta. Oksat ja lehdet tarjoavat linnuille turvaa ja suojaa. Sen hedelmät on tarkoitettu jaettavaksi. Se on sitä hengen tuulta, joka ”keskellemme lämpöä luo”, kuten virressä lauletaan. Ne kertovat siitä luottamuksesta ja horjumattomasta turvasta, johon mekin saamme luottaa, siitä johon meitä edeltävät sukupolvet ovat elämänsä perustaneet. Ennen meitäkin on istutettu puita. Omenapuu, jonka tänään istutamme, kurottaa latvansa kohti taivasta, kohti valoa. Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala! Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset. Vanhurskautesi on vuoria korkeampi ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys. Helatorstain jumalanpalveluksessa oli avustamassa ryhmä lapsia. Omenapuu istutettiin leirikeskuksen taakse rantaan. Nyt on meidän vuoromme tehdä työtä ja toivo, että puu tuottaa satoa meidän jälkeemmekin. Puu ei tuota hedelmiä itselleen, vaan jakaa ne. Me olemme ehkä vasta saaneet kerätä hedelmiä, nauttia muiden tekemän työn tuloksista. Se puhuu meille siitä, että meilläkin tulee olla juuret mullassa, mutta pää voi hipoa pilviä. Kun istutamme puuntaimen ja huolehdimme siitä, me teemme työmme toisten hyväksi, tuntemattomienkin. Usein puu istutetaan muita varten, tulevia sukupolvia ilahduttamaan. Puun istuttaminen ja täällä avoimen taivaan alla messua viettäessämme, mieleen nousevat psalmin sanat. Alla on lyhennelmä kirkkoherra Mirva Aholan puheesta. Se osoittaa meille, missä on kaiken elämän lähde. Olisiko siinä meille kuva myös meidän oman elämämme merkityksestä: että ne lahjat joita me olemme saaneet, jotka hedelminä kypsyvät, on tarkoitettu jaettavaksi, annettavaksi eteenpäin. Siksipä mekin tätä juhlapäivää viettäessämme istutamme omenapuun tänne leirikeskuksen pihamaalle. Omenapuu on toivon merkki. Samaan aikaan vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. JAANA SALO JAANA SALO MYYNTI KUKKATARHALLA Vaskikellontiellä MA-PE 9-20 LA 9-16 SU 10-16 Tervetuloa! Puutarhan Kukka palvelee päättäjäisviikolla! MA-TO 9-17 PE 9-18 LA 8-15 SU itsepalvelu 8-20 Tervetuloa! ... Ehkäpä tulevina vuosina se saa seuraa, jos tavoitteenamme on omenapuutarha tuohon järven puoleiselle niitylle. Vain pois annetusta hedelmästä voi kasvaa uusi puu. Reformaatiosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 500 vuotta. Messun yhteydessä istutettiin juhlavuoden kunniaksi omenapuu. Kristityn tulee elää jalat maassa ja sydän taivaassa. Elämää ja ihmisiä Keskiviikko toukokuun 31. Pienet apulaiset peittelivät taimen multaan. Sen hedelmistä ei ole iloa ja hyötyä vain meille, vaan monille muillekin. Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. Puu istutetaan toivoen, että siitä kasvaa jotain suurempaa. päivä 15 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 22 ”VAIKKA TIETÄISIN, ETTÄ huomenna tulee maailmanloppu, istuttaisin tänään omenapuun.” Nämä Martti Lutherin suuhun laitetut sanat ovat olleet innoittamassa tämän reformaation 500-vuotisjuhlavuoden tunnukseksi juuri omenapuun. ja suvi suloinen! O nnea ylioppilas ja valmistuva! www.ronkonkukkatarha.fi Lauantaina kukkien kuljetus keskuskoululle veloituksetta! Asematie 2. Siinä ne toivottavasti voisivat olla kaunistamassa pihamaisemaa, tuottaa satoa ja olla iloksi ja ravinnoksi vuodesta toiseen. ”Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi. Lapset lauloivat, lukivat raamatun tekstejä, keräsivät kolehtia ja osallistuivat myös omenapuun istuttamiseen. Rakkauskin lisääntyy vain jakamalla, sitä ei voi pantata vain itsellään, sillä silloin se kuolee. Se rakkaus jota saamme kokea ja jakaa, on Jumalan rakkautta
– Alue laajenee koko ajan, kun kaupunkiin paremman elämän toivossa muuttavia saapuu sinne, piispa jatkaa. Viime vuosien aikana kummityössä on siirrytty tukemaan ryhmiä yksittäisten lasten sijaan. päivä Ajassa – SUURIN osa päiväkodin lapsista tulee Katuturan slummista. On tärkeää, että Päivi Repo Suomesta työskentelee päiväkodissa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta työskennelleitä suomalaisia lähetystyöntekijöitä on Namibiassa arvostettu ja sen osoituksena monista lapsista on tehty suomalaisten kaimoja. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin ruoka. Pyhäjärven seurakunnan nuorisotyö tukee Hosianna Child Care -päiväkotia Namibian Windhoekissa. Lapset ovat hyvin onnellisia, kun saavat ruokaa. Pastorit ymmärsivät tilanteeni ja auttoivat minua, hän kertoo. Katuturan rakennukset ovat yksinkertaisia, maalattialle rakennettuja mökkejä. Piispa Munyika on itsekin valmistunut teologian tohtoriksi Suomen Lähetysseuran stipendiaattina. – Rukoilemme Namibiassa suomalaisten kumppaniemme puolesta. Suurin osa päiväkodin lapsista tulee Katuturan slummialueelta. NAMIBIA ei ole enää varsinainen kehitysmaa, joten kehitysyhteistyöstä on siirrytty kumppanuuteen. – Kun kirkossa on 2000 – 3000 henkeä, täytyy valmistautua hyvin ja varautua palvelemaan ihmisiä vielä jumalanpalveluksen jälkeenkin. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 16 Keskiviikko toukokuun 31. – Esimerkiksi Hosianna Child Care -päiväkodin toiminnan ansiosta lasten ei tarvitse viettää aikaa kadulla ja he saavat rakennetta jokapäiväiseen elämään. – Lähetystyön ansiosta saatu koulutus ja hyvä sanoma auttoivat ymmärtämään, että mustilta puuttuivat ihmisoikeudet, hän kertoo. Piispa Munyika pitää Lähetysseuran Namibiassa tekemää työtä tärkeänä. Yhden papin vastuulla on noin 10 000 henkeä. Myös piispa Munyikan etunimi Veikko on peräisin suomalaisilta lähetystyöntekijöiltä. SUOMESSA lähetystyöstä ja kehitysyhteistyöstä käytävässä keskustelussa nousee välillä esille epäilys siitä, menevätkö avustustyöhön kerättävät varat perille. – Jotain väärinkäytöksiä on ollut, mutta niihin on puututtu. Piispa Munyika kertoo, että rauhaa ei voida tuoda ulkoapäin, vaan se syntyy yhteisössä sisäisesti, paikallisten toimijoiden vahvistuessa. ”Hosianna Child Care -päiväkodin toiminnan ansiosta lasten ei tarvitse viettää aikaa kadulla ja he saavat rakennetta jokapäiväiseen elämään. Windhoekin työllisyystilanne on menossa parempaan suuntaan, mutta pohjoisesta maaseudulta muuttaa koko aika lisää työttömiä pääkaupunkiin. Piispa Munyikan mukaan päiväkodin toimintaa ei olisi mahdollista järjestää ilman apua Suomesta. Päiväkoti antaa hyvän perustan myöhemmille opinnoille. Katutura tarkoittaa ”emme asetu tänne”, Namibian evankelis-luterilaisen kirkon läntisen hiippakunnan piispa Veikko Munyika kertoo. Suomen Lähetysseura tekee kummityötä 16 maassa. Munyikan vanhemmat ja 9 sisarusta joutuivat lähtemään maanpakoon sisällissodan aikana. Suomalaisella lähetystyöllä on yli 140-vuotinen historia Namibiassa. LÄHETYSJUHLILLA piispa veikko Munyika puhui Lähetysseura rauhaa rakentamassa –luennolla. Suomen Lähetysseura valvoo rahankäyttöä ja kieltäytyy maksamasta lisää tukea, jos sitä ei käytetä tarkoitetulla tavalla, piispa Munyika kertoo. Paikallisilla työntekijöillä ei ole pätevyyttä, piispa sanoo. Vesihuolto, viemäröinti ja valaistus puuttuvat suurimmasta osasta aluetta. – Namibiassa on pula koulutetusta työvoimasta. Päiväkoti antaa hyvän perustan myöhemmille opinnoille. JAANA SALO Lähetystyö rauhan rakentajana Pyhäjärven seurakunnan nuorisotyön kummikohde on Hosianna Child Care päiväkoti Namibian pääkaupungissa Windhoekissa. Piispa Veikko Munyika kertoi Turun lähetysjuhlilla vieraillessaan päiväkodin kuulumisia. Lähetystyö auttoi vapauttamaan sorretut mustat tietämättömyydestä. Apartheidin aikana paikallinen väestö pakotettiin väistymään sinne valkoisten tieltä. Namibiassa kirkot ovat sunnuntaisin täynnä väkeä. Lapset ovat hyvin onnellisia, kun saavat ruokaa.. – Mikä pelasti minut, oli se että tiesin heidän tulevan takaisin jonakin päivänä. Apartheidin aikana mustille ei haluttu antaa korkeampaa koulutusta ja se näkyy vieläkin yhteiskunnassa. – Vaikka Namibian evankelis-luterilaisessa kirkossa on paljon jäseniä, jäsenistö on pääosin todella köyhää. Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin ruoka. Hän on henkilökohtaisesti kokenut apartheidin vaikeudet. Veikko Munyika jäi jatkamaan opintojaan Namibiaan ja Etelä-Afrikkaan. Työttömyyden ja köyhyyden vuoksi perheillä on pulaa ruuasta. Meillä on myös kumppanuuspyhä kirkossa. Yhteistyön kautta saamme onneksi apua. Näin vältetään eriarvoisuuden syntymistä yhteisössä. Kristinuskon sanoma auttoi piispa Munyikan mukaan myös anteeksi antamisessa sorrosta vapautumisen jälkeen. Papeista on pulaa. Nykyisin Katuturan alue on köyhän väestön suosimaa. Kumppanuus on vastavuoroista
YLÄKYLÄN KESÄKIRPPIS on Heidi Tiiton ja Sanna Qvickin kesäharrastus. Loput tavarat lahjoitimme Pielaveden helluntaiseurakunnalle ja olemme pitäneet välillä taukoa. Hän on ollut mukana aikaisempinakin kesinä. Aikuisten vaatteitakin löytyy, Heidi kertoo. – Aukioloajat ovat joka viikko erilaiset riippuen töistä ja muista menoista. JAANA SALO Toukokuun alkupuolella vietettiin Oikotien alkupäässä Pyhäsalmen kesäkirppiksen avajaisia. Meille voi myös soittaa, niin käymme näyttämässä tilaa sopimuksesta, Sanna sanoo. Monenlaista tavaraa tulee koko ajan lisää sukulaisilta ympäri Suomen. – Irja on paikallisvahvistus kirpputorin naapurista. Seuraavaksi sukulaisten matkassa on tulossa kodin pientavaraa ja juhannuksen jälkeen myös lastenvaatteita. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. Tämä tila oli vapaana, joten hoksattiin, että meidän tuotteet voisi laittaa myyntiin täällä. Heidi Tiitto ja Sanna Qvick käynnistivät kesäharrastuksena kirpputorin. Siskokset Ellipirkko Heinonen (vas.) ja Tarja Paananen (oik.) pitävät kesäkirpputoria aikaisemmilta kesiltä tutun luottoapulaisen, Irja Humalojan (keskellä) kanssa. Meitä sisaruksia oli kahdeksan, joista seitsemän on elossa. Perjantaina Yläkylän kesäkirppiksellä Vanhan Pyhäjärventien varrella oltiin myös avajaistunnelmissa. Valikoimassa on kuitenkin muutakin, kuten astioita ja huonekaluja. Myynnissä on enimmäkseen vaatteita, mutta lisää tavaraa tulee koko ajan. Ellipirkon sylissä yorkshirenterrieri Hugo. – Mies on hyvillään, kun tavaraa lähtee välillä poispäin talosta, Heidi naurahtaa. – Tämä on sopivaa ajanvietettä eläkeläisille. ”Pyhäjärvellä ei ole nyt sellaista kirpputoria, josta voisi varata myyntipöydän. Naiset pitävät kirpputoria ensimmäistä kesää. ”Tämä on sopivaa ajanvietettä eläkeläisille. Molempien kirpputorien taustalla on siskosten yhteistyö. Tiedotamme aukioloajoista pääovella ja Facebooksivuilla, missä esittelemme myös tuotteita. Saa juttuseuraa ja pääsee kertyneestä tavarasta eroon.. Irja pitää kirpputoria kolmena päivänä viikossa, Ellipirkko kertoo. – Täällä on myynnissä omia ja sukulaisten tavaroita. Heidillä ja Sannalla on molemmilla poikia, joten etenkin poikien vaatteista ja kengistä on mistä valita. päivä 17 Elämää ja ihmisiä Kahdet siskokset kaksi kesäkirppistä PYHÄSALMEN kesäkirppiksellä kassakoneen takana vuorottelevat Ellipirkko Heinonen, Tarja Paananen ja Irja Humaloja. – Kotoa ylimääräistä tavaraa on tuotu tänne, huonekaluja, astioita, tekstiilejä, lasten leluja ja vaatteita, joista lapset ovat kasvaneet ulos. – Pyhäjärvellä ei ole nyt sellaista kirpputoria, josta voisi varata myyntipöydän. Pyhäjärviset ovat tulleet tutuiksi kirpputorin naisille jo aikaisempina kesinä. Pyhäsalmen kesäkirppiksellä on paljon naistenvaatteita. Me olemme niin puheliaita, että osa tulee muuten vaan juttelemaan, vaikka ei mitään aikoisi ostaa, Tarja sanoo. Siskokset pitävät kirpputoria avoinna työn ohessa ainakin kesäkuun ajan. Nyt käyttöön on otettu enemmän tilaa ja tavaraa tulee lisää myyntiin vähitellen. Nyt myytävää on taas kertynyt, Ellipirkko sanoo. – Aikaisemmin pidimme kesäkirppistä Rönkköä vastapäätä. – Kirpputorin pitäminen on tosi mukavaa. Heidi asuu Pyhäjärvellä ja sisko Sanna Iisalmessa. Saa juttuseuraa ja pääsee kertyneestä tavarasta eroon, Ellipirkko tuumaa. Yläkylän kirppiksen pääartikkeli on lastenvaatteet. Minä ja Ellipirkko olemme siskoksia. Tämä tila oli vapaana, joten hoksattiin, että meidän tuotteet voisi laittaa myyntiin täällä, Sanna tuumaa. Olemme kotoisin Pyhäjärven ja Pielaveden väliltä Koivujärveltä, Tarja kertoo
Tavoitteet luodaan kuntoutuksen ensimmäisellä jaksolla ja niitä tarkastellaan ja arvioidaan kuntoutuksen edetessä. Suurin kuntoutujaryhmä tällä hetkellä ovat mielenterveyden häiriöitä sairastavat henkilöt. Kurssit ovat usein jaoteltu kolmeen viiden päivän jaksoon, joiden aikana tähdätään selkeään kuntoutusprosessiin. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta löytyvät ilmoituksesta. Vähentämistaidon myötä enemmän hyvää aikaan mä saan. Kuntoutusta on tarjolla myös muun muassa sydän-, syöpä-, reuma-, hengitysja liikehäiriösairauksia sairastaville henkilöille sekä monelle muulle kohderyhmälle. Tämä pitää sisällään myös työssä uupuneiden henkilöiden kuntoutuksen. Sairausryhmäkohtaista kuntoutusta tarkasteltaessa kuntoutuspalvelut koostuvat usean eri palvelulinjan kuntoutuksista. KUNTOUTUSPALVELUITA järjestetään sekä avoettä laitosmuotoisena kuntoutuksena. MIRKA NISKANEN Räpätään Penkin alta Ajetaan me tankki tyhjäks, väsytään ja sairastutaan, vaaditaan ja painostetaan kysellään mistä lisää mä saan ja masennutaan. Rap-video purkitettiin viime viikolla. Kurssin tarkoitus on käynnistää kuntoutusprosessi ja esimerkiksi sitouttaa asiakas elintapamuutokseen. SAIRAUSRYHMÄKOHTAISET kuntoutuspalvelut jaotellaan Kelan tarjoamiin sopeutumisvalmennuskursseihin sekä kuntoutuskursseihin. Laitosmuotoisessa kuntoutuksessa kuntoutujat puolestaan majoittuvat palveluntuottajan tiloissa täysihoidolla. Sopeutumisvalmennuskurssien kesto on yleensä viisi päivää, mutta joissakin sairausryhmissä kurssit voivat olla jopa kymmenen päivän mittaisia. Kurssien tavoitteena on lisätä kuntoutujien tietämystä sairauden kanssa elämisestä sekä tarjota mahdollisuus päästä käsittelemään mieltä askarruttavia asioita vastaavanlaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Viime aikoina on kiinnitetty myös huomiota ihmisten elinkaaren varrelle sattuviin kuormittaviin vaiheisiin. – Tämä on Penkin alta -yhtyeen juhlavuosi, olemme esiintyneet jo kymmenen vuotta synttäreillä, läksiäisissä, polttareilla ja joulujuhlissa, kertoo A-duuri -Angelica. – Meidän lisäksi alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluneista mukana ovat vielä Marakassi-Alma, Tampuriini-Tapsa ja Esiliinalaulaja-Elviira, Angelica lisää. Kuntoutuskentällä uusina tulokkaina oman palvelulinjansa ovat saaneet omaishoitajat, ikääntyneet monisairaat sekä muistisairauksia sairastavat henkilöt. PYHÄJÄRVEN sydänyhdistys järjestää kuntoutusta ja siihen hakeutumista koskevan infotilaisuuden kesäkuun alussa Pyhäjärjen terveyskeskuksessa. PIXABAY LAULU RAIKAA mielenvireyskeskuksen aulassa, menossa on Mielenterveyden Keskusliiton julistamaan raptyylisen laulukilpailun videointi. Kuntoutuksen avulla pyritään kohentamaan ja ylläpitämään ihmisten arjessa ja työssä pärjäämistä niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Kuntoutuspalveluita on tarjolla paljon ja kuntoutettavia vielä paljon enemmän. KUNTOUTUSKURSSIEN rakenne on erilainen. Naurua riitti yhtä paljon kuin lauluakin.. päivä Elämää ja ihmisiä KUNTOUTUKSEN tarkoitus ja tavoite on tukea ihmisiä kuormittavissa elämäntilanteissa. Sopeutumisvalmennuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat vasta hiljattain saaneet diagnoosin ja sairastuneet. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 18 Keskiviikko toukokuun 31. Kaikille avoin rap-musiikkikilpailu on julistettu satavuotiaan Suomen kunniaksi ja tulokset julkistetaan elokuussa kulttuurija yleisurheilupäivillä Seinäjoella. Sairastumisesta aiheutuneeseen elämäntilanteen muuttumiseen ja siihen sopeutumiseen haetaan keinoja sopeutumisvalmennuskurssin avulla. Kevennetään liikaa työtä, elämää näin parannetaan. – Alun perin oltiin Penkin alta -trio, vaan kun me ollaan niin hoikkia niin trioon sopii näin monta, A-duuri-Angelica selittää, – me osoitamme mieltä: iloista mieltä. Jari Heikkurinen Kuntoutusja hyvinvointipalveluasiantuntija Kylpylähotelli Kunnonpaikk a Kuntoutuksesta keinoja ja jaksamista elämän nivelvaiheisiin Kela kuntouttaa maassamme vuosittain yli 100 000 henkilöä. Kuntoutus on siten tavoitteellista toimintaa ja jokaisen kuntoutujan kuntoutusprosessia ohjaavat yksilölliset tavoitteet. Kuntoutukselle voi olla tarvetta monesta syystä, niin psyykkisestä, fyysisestä kuin sosiaalisestakin. Kelan tarjoamat kuntoutuspalvelut ovat kuntoutujille täysin maksuttomia. MIRKA NISKANEN ”Me osoitamme mieltä: iloista mieltä. Kuntoutuksen ajalla toimeentulona on pääsääntöisesti Kelan kuntoutustuki, joka vastaa suuruudeltaan sairauspäivärahaa. Lupa julkistukseen kysytty bändin ohella MTKL:sta. Nyt myös Viulisti-Linta, Jukka Ankara, Sini Sapotaasi ja Sinivalko Sapotaasi sekä Kanttori Piiparisen sisko, Turhamainen Tuulikki ja Martta järjestäytyvät riviin Namon videointia varten. Katso videon ensimmäinen harjoitusveto YouTubesta. Tällöin ne on tavallisesti jaettu kahteen viiden päivän jaksoon. – Ensimmäisen kerran esiinnyttiin työkaverin polttareissa, lisää Neiti Impi Riitasointu. Kuntoutuksen kohderyhmät koostuvat hyvin laajasta kohderyhmästä aina lapsista työikäisiin sekä jo työuransa lopettaneisiin henkilöihin. – Pääasia, että ihmisillä on hauskaa, kiteyttää neiti Impi Riitasointu. Toiseksi suurimpana kohderyhmänä ovat tukija liikuntaelinsairaiden joukko. Avomuotoisesti toteutettavaan kuntoutuksessa käydään päiväseltään kotoa käsin
Osa jonottaa vuoroaan ja osa kuluttaa aikaa hioen pyöräilytaitojaan temppuradalla. Kilpailuun osallistuvat luokat toisesta kuudenteen. Tämä menee maastossa ja lumessa hyvin. – Reitin varrella testataan liikennesääntöjen osaamista ja että risteyksissä ja teiden ylityksissä osaa mennä oikein. Tuskin normaalisti ajavat niin varovasti, rehtori Maria-Leena Mehtälä kertoo. toukokuuta järjestettyyn varsaja tammanäyttelyyn osallistui 32 hevosta. päivä 19 Ajassa IKOSEN KOULUN piha on täynnä pyöräileviä, kypäräpäisiä koululaisia. Aikaisemmin teimme jo teoriakokeen osana kilpailua. TARKASTUSPISTEELTÄ koululaiset lähtevät kilpailun pyöräilyosuudelle. REITIN VARRELLA opettajat valvovat ohi ajavia pyöräilijöitä ja tekevät merkintöjä papereihin. Siinä piti tunnistaa liikennemerkkejä, opettaja Timo Ylikangas kertoo. Opettajat tarkkailivat reitin varrella teemmekö virheitä. Kova yritys on päällä. Matkan varrella on noin kahdeksan pistettä, joissa on rastivahti tarkkailemassa. Olen käynyt tällä järven jäälläkin ajamassa, hän kertoo. Osa hurauttaa stoppikyltin ohi pysähtymättä. Pyhäjärvisiä hevosia mukana oli kaksi: Johanna ja Marjaana Hakalan omistama 3-vuotias suomenhevostamma Jonderilla ja Merja Liuskan samanikäinen suomenhevostamma Näpsylilli. – Täydet kolme pistettä saa, jos pyörässä on soittokello, toimivat jarrut ja heijastimet edessä ja takana. Pyörä oli kunnossa ja reitin kiertämisen jälkeen on aikaa testata kuinka taitorata sujuu. Merja Liuska sai näyttelyn parhaan esittäjän palkinnon. Varsanäyttelyssä arvostellaan vain 1–3 -vuotiaat suomenhevosja 1–2 -vuotiaat lämminverivarsat. Liikennekilpailussa oppi Anna-Kaisan mukaan uuttakin. MERJA LIUSKA. KIURUVEDELLÄ 17. Merja Liuska Pyhäjärvisille menestystä Kiuruveden varsanäyttelyssä Suomenhevonen Jonderilla palkittiin näyttelyssä kahdella palkinnolla. Nämä ovat hyviä tarkastuksia. Ainakin sen opin, että risteyksen ylityksessä ei saa oikaista risteyksen poikki, vaan pitää mennä ohi ja tehdä suorakulmakäännös tien yli. – Yleisin puute on ollut heijastimen puuttuminen edestä tai takaa, nuorempi konstaapeli Joonas Pekkala sanoo. Aleksi Puro ajaa testiradan fatbike-pyörällä jossa on muhkeat renkaat. Näyttelyissä varsa oppii lastaukseen, kuljetukseen sekä tottuu vieraisiin hevosiin, paikkoihin, mittaukseen ja tarkastukseen. Jonderilla palkittiin lisäksi näyttelyn parhaaksi suomenhevoseksi. SUOMEN HEVOSJALOSTUSLIITOT järjestävät tammaja varsanäyttelyitä suomenhevosille ja lämminverisille ravihevosille. Ennen liikkeelle lähtöä poliisit tarkastavat polkupyörän kunnon. Jonderilla arvosteltiin ratsusuunnalle 2+ -palkinnolla ja Näpsylilli sai työhevosarvostelussa toisen palkinnon. Myös kypärän tulee olla päässä ja jos on lamppu, se on bonusta, vanhempi konstaapeli Samu Suominen Oulun poliisilaitokselta kertoo. Vieressä omistajansa Marjaana (vas.) ja Johanna Hakala. – Tällä on ihan samanlaista ajaa kuin tavallisella pyörällä. Tarvetta olisi tehdä tällaista valistusta ja valvontaa enemmänkin, Suominen tuumaa. Näyttelytuloksista saadaan puolueeton selostus varsan rakenteesta ja liikkeistä sekä nähdään viitteitä varsan vanhempien jalostusarvosta. Jokaisella pyöräilijällä on numerolappu, joten pisteiden kirjaaminen sujuu näppärästi. Vasta kaksi tai kolme on saanut täydet pisteet tällä rastilla tähän mennessä, opettaja Kirsi Lehtosaari kertoo. Näyttelyissä sekä suomenhevoset että lämminveriset jalostusarvostellaan käyttötarkoitustensa perusteella joko juoksija-, työhevos-, ratsutai pienhevossuunnalle. ”Yleisin puute on ollut heijastimen puuttuminen edestä tai takaa. – Yllättävän hyvin ovat olleet varusteet kunnossa tähän mennessä. Poliisien tarkastuspisteellä Aino-Kaisa Kuosmasta jännitti vähän, löytyykö pyörästä sellaisia puutteita, ettei pääsisi pyöräilyosuudelle. Kilpailun palkintoina on erilaisia uinti-, liikunta ja leikkivälineitä. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. Osaa opettajista oli vaikea huomata, kun he olivat puskissa melkein piilossa. Sinne oli lisätty omia liikennemerkkejä. JAANA SALO Liikenteen pelisäännöt haltuun Keskiviikkona Ikosen koulun liikennekilpailussa parisataa oppilasta kiersi polkupyörällä reitin, jonka varrella testattiin liikennesääntöjen osaamista. Osa pysähtyy varmuuden vuoksi tässäkin, missä täytyy katsoa tuleeko ketään oikealta. Aino-Kaisa Kuosmanen kertoo, että pyöräilyreitti oli melko pitkä ja sen varrella oli paljon muistettavaa. Varsanäyttelyiden tarkoituksena on puolestaan tukea kotimaista kasvatusta ja toimia valistavana tilaisuutena kasvattajille ja näyteikkunana yleisölle
Piiat ihastelivat konetta ja katselivat sitä kiinnostuneena. Puhelinlanka oli musta, paksu ja vahvannäköinen, ja se laitettiin päivänaikana heidän ulkoseinäänsä kiinni. Perheenjäsenet sekä piiat että rengit Lyyli lupasi opettaa käyttämään konetta, kunhan sopiva aika tulisi. Lyyli joutui lopettelemaan puhelua sanomalla Santralle: ”Kuulehan nyt Santra, minun pitää valitettavasti nyt lopettaa, mutta jutellaan seuraavan kerran, sillä minulta jäi keitto hellalle ja minun pitää mennä sitä katsomaan. Toinen miehistä nosti koneen pois laatikosta, nostaen sen ylös kaikkien nähtäville. Päivänä muutamana oli heille tullut vieraisille mies, joka oli kulkenut kaupittelemassa puhelinliittymiä ja koneita. Miehistä toinen soitti koesoiton keskukseen, ja pyysi Santraa soittamaan takaisin hetimmiten. 044 445 7727 s-posti: maria-leena.mehtala@pyhajarvi. Asentajat saivat puhelinjohdot laitettua paikoilleen ja alkoivat yhdistää sitä kamarissa seinällä olevaan koneeseen. Lyyli laski luurin alas ja kieräytti veivistä. Hän oli kertonut, että useampi heidän naapureistaan oli ottanut jo liittymän, ja että puhelimesta olisi heille hyötyä sillä koskaan ei voinut tietää, mitä maatalossa aina tapahtuisi. Virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista toimittaa hyväksyttävä lääkärintodistus sekä esittää nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikosrekisteriote. PUHELIN oli asennettu ja koekäytetty, joten Lyylille jäi yhdessä piikojen kanssa jälkien siivoaminen. Lyyli pyöräytti veivistä, joka oli koneen oikeassa kyljessä, ja mies kehotti nostamaan sitten luurin paikoiltaan ja asettamaan sen korvalleen.” Haloo”, hän sanoi ja yllätyksekseen hän kuuli Santran iloisen äänen linjan toista päästä. Hän kyseli Santran vointia ja muita hänen asioitaan ja sai näin puheen vietyä vähemmän vaarallisille vesille. Pyhäjärvi 30.5.2017 Sivistysjohtaja. Lyyli pyöräytti ja antoi tilaa miehelleen, joka oli vuorossa seuraavana. Illalla töiden jälkeen isäntäpari opetti niin piikoja, renkejä kuin omia lapsiaankin soittamaan puhelimella, ja kaikki olivat innostuksissaan. Kävellessään tupaan hän ajatteli Santraa, jolle Luoja oli suonut loistavan ulosannin. ”Oletko Lyyli kuullut sitä, että naapurinne oli tullut kotiin pikkutunneilla ja ollut erittäin hilpeällä tuulella. No, kylläpä sen tarkoitus joskus hänelle selviäisi! Miehet alkoivat asentaa puhelinta, ja isäntäväki hävisi töihinsä. Lisätiedot: Ikosen koulun rehtori Maria-Leena Mehtälä puh. Useampi valtiomies olisi Santralle kateellinen, jos tietäisi tämän lahjasta. Sopimus allekirjoitettiin, ja kauppamies lähti salkkuineen seuraavaan taloon. Muutaman hetken kuluttua toinen miehistä pyysi isäntäparia tulemaan kamariin opettelemaan puhelimen käyttöä heidän opastuksellaan. Koneen oikeassa laidassa oli veivi, jonka tarkoitus meni Lyyliltä ohi korvien, hänen ihastellessaan puhelinta. Santraa ei myöskään kannattanut suututtaa sillä siitä seuraisi vain ikävyyksiä, sillä sekin asia oli tullut koettua vuosien aikana. Lyyli kuuli kuinka puhelin hälytti naapurissa ja vaikka sarja soi loppuun, niin sieltä ei vastattu. Puita hellanpesään lisätessään, hän vaipui ajatuksiinsa. VIIMEIN koitti se odotettu päivä, kun asentajat tulivat koputtamaan tasan kello kahdeksan oven taakse. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 20 Keskiviikko toukokuun 31. Oli parempi säilyttää edes jonkinlaiset välit, kuin katkoa siltoja takanaan. Mies neuvoi Lyyliä, joka sai olla kunnian ensimmäinen, joka konetta käytti. Hän pyöräytti veivistä, nosti luurin korvalleen ja odotti että Santra vastaisi! ”Keskus”, kuului hetken kuluttua ja Lyyli pyysi yhdistämään naapuriin. Puhelin pirisi, ja sen ääni muistutti herätyskellon ääntä, mutta ei kuitenkaan ollut aivan sellainen. Lyyli oli ihan onnesta soikeana, sillä hän osasi käyttää tuota ” ihme” konetta, ja vieläpä ensimmäisenä heidän talossaan. Nythän heidänkin talonsa tulisi ”nykyaikaan”. Juu, ja että eräs nainen odottaa lasta taas, vaikka edellinen raskaus oli hänelle niin vaikea. Kannen aukaistuaan he siirsivät syrjään olkia, jotka olivat olleet koneen pehmikkeinä. Ihastunut huudahdus pääsi Lyylin suusta, kun hän näki mahongin värisen puisen puhelinkoneen suojan, ja rautaisen luurin pidikkeen ja koristellun luurin. PUHELIMEN pärinä havahdutti emännän ajatuksistaan ja hän jätti keiton hämmentämisen riensi kamariin. Tarina sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle Pyhäjärvi-seuran järjestämän Mummon puhelin -kirjoituskilpailun aikuisten sarjassa. Lyyli liittyi jonon jatkoksi, sillä hän halusi ehdottomasti nähdä puhelimen ensimmäisten joukossa. Luokanopettajan viran määräaikaisesti 1.8.2017 – 31.7.2018. Kuulemiin”. Juu! Enhän minä kuuntele mitä ihmiset toisilleen soittelevat, en varmasti, mutta mihinkä minä korvani laitan kun kerran keskusta hoidan.” Lyyli kuunteli vaiti Santran kertomusta ja vaihtoi painoa jalalta toiselle, eikä edes yrittänyt vastata, sillä sen hän oli oppinut Santran kohdalla sen ettei kannattanut sanoa mitään ennen kuin hän oli saanut sanottavansa sanottua. päivä Ajassa LIEDELLÄ PORISI KEITTO , ja Lyyliemäntä liikutteli sitä puisella kauhallaan harkitun hitaasti. Hakemuksiin tulee liittää jäljennökset kelpoisuustodistuksista sekä nimikirjanote tai ansioluettelo. Illalla Lyyli sai idean soittaa puhelimella naapuriin, jonne tiesi puhelimen jo asennetun. Lyyli seurasi miehensä edesottamuksia tarkasti, ja miten tämä teki, painaen kaiken tarkasti mieleensä. Salin lattialle laatikon laskettuaan, miehet alkoivat avata sitä vasaroillaan. Hän ehti samalla kuvitella kuinka Santra melkein niiasi hänelle puhuessaan ja hänen nenänkärkensä ”viipotti” innostuksesta. Syynä sopimuksen syntymiseen taisi olla myös se, että naapureillekin tulisi puhelimet! Lyyli muisteli kuinka hän oli siivonnut yhden kamareista lastensa ja piikojensa kanssa, sillä sinne tuo ”ihmekone” sijoitettaisiin. . Kuulemiin!” LYYLI laski luurin pidikkeisiin ja veivasi veiviä kolmesti. Arja Tuominiemi Mummon puhelin -kirjoituskilpailun satoa: Tästä alkaa jatkokertomus Lyylin puhelinkiireistä. Hän pyöräytti veiviä ja sanoi: ”Lyyli puhelimessa!” ”Santra täältä keskuksesta, päivää”, kuului toisesta päästä. Fransi soitti puhelimella ja sai yhteyden keskukseen ja helppoa näkyi se hänellekin olevan. Viimein Lyyli rykäisi ja aloitti: ”Onpa sitä sitten kylällä taas sattunut ja tapahtunut” ja eikä ottanut minkäänlaista kantaa tapahtumiin. Oltiin joko pellolla tai nukkumassa. Lyyli ja Santra juttelivat hetken verran, ja sitten Lyyli sanoi:” Nyt minun pitää lopettaa, sillä Fransikin haluaa kokeilla puhelinta. Miehet kantoivat välissään puista, painavan näköistä laatikkoa, ja Lyyli arvasi sen, että tuo laatikko sisälsi heidän tulevan puhelimen. ”Hetkinen”, sanoi Santra. Sijoituspaikka Ikosen koulu, eduksi katsotaan kokemus alkuopetuksesta. Fransi kiirehti heitä vastaanottamaan ja opasti heidät ystävällisesti kamariin. Olihan kyse isosta asiasta, ja maksuakin siitä tulisi, sillä joka kuukausi puhelinyhtiö laittaisi laskun! Aikansa mietittyään he päätyivät ottamaan liittymän jakoneen ja he olivat sisimmässään hyvin kiitollisia. Fransi – isäntä oli kuunnellut tarkkaavaisesti kauppamiehen puheita ja kutsunut hänetkin päätöksentekoon. Puhelimen asennus olisi seuraavana päivänä, siitä ilmoitti asennusmies, joka oli tehnyt toisen asentajan kanssa jo useampia päiviä töitä, ja saavuttanut puhelinpylväiden kanssa jo heidän talonnurkkansa. Sen verran Lyyli ehti kiireiltään näkemään, että seinään tehtiin reikä, josta johdot liitettiin koneeseen. Mies vieressä kehotti häntä pyörittämään veivistä kolmasti, että yhteys varmasti katkeaisi. Hänelle ei kuulunut ihmisten menemiset saati vauvan odotukset. Soittaminen ja vastaaminen oli hyvä opetella, sillä sehän oli sivistystä, ja koskaan ei voisi tietää milloin tuota taitoa tarvitsisi. Jos hän osasi koneen käytön niin osaisi sen kaikki muutkin. Nyt tässäkin talossa oli päästy ”nykyaikaan”, ja siitä kiitos kuului isäntäparille. PIXABAY Lyylin puhelinkiireet ”Kuulehan nyt Santra, minun pitää valitettavasti nyt lopettaa, mutta jutellaan seuraavan kerran, sillä minulta jäi keitto hellalle ja minun pitää mennä sitä katsomaan! Pyhäjärven kaupunki/ sivistyslautakunta julistaa haettavaksi PERUSOPETUKSESSA: 1. Asentajat selvittivät samalla kun opettivat heitä, että puhelinkeskuksen tulo kylälle erääseen taloon mahdollisti puhelimen myymisen ja asentamisen sekä tietysti koko paikkakunnan puhelinverkoston luominen. Santra oli hänen sukulaistyttönsä, joka oli nyt saanut keskusneidin vaativan viran. Puhelun loputtua varmaan Santra soittaisi johonkin lähitaloon ja kertoisi taas uusia kuulumisia kylältä. Kaikki olivat innostuksissaan, varsinkin Fransi – isäntä. . Maatilalla oli aina työtä, kesällä että talvella. Hakemukset tulee toimittaa rehtorille osoitettuna 14.6.2017 klo 15.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen maria-leena.mehtala@pyhajarvi
PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 Keskiviikko toukokuun 31. päivä 21 PYHÄJÄRVI 151 ON RAIKKAAN KEVEÄ BEACH OLUT. 1866. SE ON LUOTU KESÄISIIN YHDESSÄOLON HETKIIN. OLE HYVÄ, NAUTI! EST
autojen hinaukset Myös viikonloppuisin • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 7439 816 Puh. 08780 209 YLIVIESKAN OIKEUSAPUTOIMISTO Toimipaikat Ylivieskassa ja Haapajärvellä Vastaanotto sopimuksen mukaan myös Pyhäjärvellä Ajanvaraus: 029 56 61300 Sähköinen asiointi: http://www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/ Niilontie 9, Pyhäsalmi p. 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 0600-30077 Kelan tilaus 0100 86 500 1,16€+pvm p.0500-587 997 Juha Laitila • Roskalavat + tyhjennykset • Likakaivot / muut imuautotyöt • Autojen ja koneiden kuljetukset sekä muut lavettikuljetukset • Kaivinkone ja maanrakennustyöt 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO Kello-Optiikka P Suhonen Ky Ollintie 13, 86800 Pyhäsalmi. 040 500 3616 KAIKKI RENGASALAN TYÖT Asematie 2 PYHÄSALMI p.040-576 3566 koulutettu hieroja urheiluhieroja JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Ollintie 9, p. 040-5498250 Lihas-, hermorataja intialainen päänhieronta sekä LPG-alipainehieronta Koulutettu hieroja Rauno Kangasharju Vanha Pyhäjärventie 5, Pyhäsalmi p. 0400 383 296. 017-754 707 T:mi Jaakko Majava, p. 782 100 Tuomo Ilvesvuori KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Laguksentie 1, p. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 22 Keskiviikko toukokuun 31. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. 0400 581 315 HIEKKAJA SORATOIMITUKSET, MURSKEET, SEPELIT 040 719 5931 040 734 6186 08 780 102 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Isokoski Fysioterapeutit: Anne Kumpulainen ja Anni Leskinen www.pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Pyhäsalmen Asematie 2, puh. päivä 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 9-18 Tmi Soili Riihijärvi lh, jalkojenhoidon at p. Ajanvaraus p. 040 544 6338 • fysikaaliset hoidot • hieronnat • veteraanikuntoutukset Fysioterapeutti Ulla Keränen p. Saastamoinen P. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. 0440991443 Kaikki kodin remontit kosteat tilat muista kotitalousvähennys Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT P. 040-588 5704 Parhaat palvelut Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet Pyhäsalmen Autoja traktorihuolto Pyhäsalmi p. 08-782 111, 040 556 1316 Oy • fysioterapia • lymfaterapia • akupunktio • veteraanikuntoutus • hieronnat • MDT-terapia • kinesioteippaus • geriatrinen fysioterapia • lasten fysioterapia • kotikäynnit Pirkko Ruotsalainen JALKATERAPEUTTI JALKATERAPEUTTI • jalkojen hoidot • yksilölliset tukipohjalliset Vanha Pyhäjärventie 5 Ajanvaraus p. 040 776 7578 Sirpa Tikka KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo valtuutettu -huolto Myynti, asennus ja huolto p. 08-780 370 Nestehuoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein Puh. kuljetukset • kolariym. 040-589 5029 sähköposti: esko.kekkonen@eksahko.. 08 780 090 040 700 0090 Tenhusen maansiirto ja kuljetus Oy Puh. 08-780 980 Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntohoitaja, lymfaterapeutti, ravintovalmentaja Marjut Ruotanen • Kuntosali • Spinning • Kuntosalivalmennus • Ravintovalmennus • Fysioterapia • Lymfaterapia • Hieronnat • Akupunktio • Kinesioteippaus www.pyhasalmenfysio-sport.com Ollintie 12 L 7 044 201 7823 Laura Turunen • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutukset • Bemer-verisuoniterapia PYHÄSALMI Mustaparrantie 1, ma-pe 9-18, la suljettu Puh. 040 544 6328 puhelun hinta 1,16 € / min + 0,50 € PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 040-705 3738, Asematie 1 Fysiot erapia Ulla Kerän en Toipilaspolku 8, 86800 Pyhäsalmi, p. 044 7522 172 Ollintie 2, Pyhäsalmi Avoinna sopimuksen (ajanvarauksen) mukaan ma-la. Pottuvarvas Asiantuntevaa lakipalvelua • perheja perintöasiat • kauppakirjojen laadinnat • kaupanvahvistukset • lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot Haapajärvi: lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 Haapavesi: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Kärsämäki: pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 Pyhäjärvi: notariaattipäällikkö Rauno Rasinkangas 010 257 6522 ja hallintoja lakiasiainjohtaja Päivi Ruotoistenmäki 010 257 6524 Koko kehon vyöhyketerapia vauvasta vaariin, Jokikyläntie 555 P. 0500 6425 17 Kaikki kodin pihatyöt! p. 08780 152 Juha Kuosmanen 0400 453 700 Juha Niiranen 040 195 1969 Esko Koistinen 0400 563 199 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi www.pyhajarvensanomat.fi Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Sähköasennus Risto Laitila p. 08-780062 Avoinna ark. Sähköja automaatiosuunnittelu ja -urakointi Yksityinen KIURUVEDEN AUTOKATSASTUS Valtakatu 3 b 74700 Kiuruvesi Puh. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj
Ilmoittautumiset Kaisalle, 0405252813, viimeistään pe 2.6. Maksa seuraaville pankkitileille: Pohdin toimisto on avoinna joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas maanantai klo 15-17 Jousiammuntaa Pohdin talolla keskiviikkoisin klo 16-20. Aloittelijoille annetaan ohjausta kokeneiden jäsentemme toimesta ja välineillä. Painiharjoitukset maanantaisin klo 18. Opastus esittelytilaan sairaalan ovella. Aloitetaan 6.6. Pyhäjärven kaupunginhallitus, PL 15, 86801 Pyhäsalmi. Kihutoripaikkavaraukset sekä ohjelmaesitykset pyydetään ilmoittamaan to 22.6.2017 mennessä puh 044 4457 606 tai sähköpostina: kihut@pyhajarvi. Tervetuloa mukaan sekä kokeneet pelaajat että uudet harrastajat tutustumaan peliin. Seuraava ma 12.6 klo 18.00. p.0440 609 511 Päivystys 24/7 p.0440 609 511 SYDÄNKUNTOUTUSTA SAIRASTUNEILLE Tervetuloa kuuntelemaan kurssiesittelyä tiistaina 6.6. oikeus.fi /ulosotto/raahenseudunulosottovirasto). Shakkipiiri perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotila. Pyhäjärven kaupunki / Kihutoimikunta, PL 15, 86801 PYHÄSALMI tai sähköpostina: kihut@pyhajarvi. Ikäpoikien biljardikerho tiistaisin klo 8-11 ja perjantaisin klo 10-14 Asematie 4, nuorisotila. Villiyrttikurssi on ke 7.6. Jumppatuokio alkaa noin klo 11.30. 044 4457680 Pyhäsalmen suurlavan tanssi-iltojen järjestyksenvalvojat ja liikenteenohjaajat: 6.6. Paikalla kuntoutusja hyvinvointiasiantuntija Jari Heikkurinen. Pekka Niskanen, Erkki Rautiala, Ari Heinänen, Timo Nousiainen, Pauli Jussila, Juha Taskinen, Jouni Jussinniemi, Sirkka Komulainen, Aila Vasko, Riitta Kähärä, Satu Väyrynen Huom! Järjestyksenvalvojat ja liikenteenohjaajat tuntia ennen tanssien alkua paikalle. Keskiviikko toukokuun 31. Kaupunginhallitus Pyhäjärven Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen VUOSIKOKOUS ti 7.3.2017 klo 17.30 Kaislarannassa. Kohdenumero 459819. Positiivisesti Poikkeava Persoona julkistetaan Kihupäivien yhteydessä. Yhdistyksen kotisivut: elakeliitto.?/pyhajarvi/, olemme myös facebookissa Ehdotukset kesäpyhäkkään nimeämiseksi perusteluineen tulee jättää pe 16.6.2017 mennessä os. alk klo 14.00 yrttien keräämisellä Verkkorannassa ja Maija Ojalehto tulee opettamaan klo 16.-20. Myyntiesitteet ovat tulostettavissa netistä (www. Kerho jää ansaitulle lomalle/vapaalle. Erillinen ilmoitus lehdessä: Karaoketanssit Hotellilla 4.6.2017 Pihtiputaan Elämäjärven kesäteatteri esittää: AVIOLIITTOKOMEDIA 2.7.2017 klo 14.00. Martat Martat. Tervetuloa! pohti@pyhajarvi.?, toimisto Pohdin urheilutalolla (käynti takakautta). Tervetuloa! ILMOITUS EHTII keskiviikon lehteen, kun jätät sen viimeistään PERJANTAINA KLO 13.00 mennessä. Leikkaa talteen Eläkeläiset ry 1.6.2017 on kevään viimeinen kerhotorstai. Tervetuloa! Hallitus kokoontuu klo 17.00. Golf-vuoro käynnistyy uutena harrastepiirinä jäsenillemme ja jäseniksi aikoville tiistaisin klo 14.00 golf-kentällä. Puheenjohtaja Reijo Pennanen p. ilmoitukset@pyhajarvensanomat.. OP FI26 5375 0320 0288 10 SP FI12 4600 1840 0065 00 NOR FI52 1227 3000 2012 35 Pohti sulkapallo Lasten Minisulis (5-8 vuotiaille) Ikosen koululla perjantaisin klo 17.00-18.00 Junnusulis (9-12 vuotiaille) Ikosen koululla perjantaisin klo 18.00-19.00 Nuorten ja aikuisten kuntosulkapallo keskuskoululla torstaisin klo 18.00-19.00 ja sunnuntaisin klo 15.00-16.00 Lisätietoja ryhmistä Marko Pehkonen, 044-445 7640 SUURLAVAN SIIVOUSTALKOOT 31.5. Hän kertoo kaupunkimme tämän hetken tilanteesta ja vastaa esittämiinne kysymyksin. Tuetun loman paikkoja Lehmirantaan 11.9-16.9 2017. Esittelyssä Kelan korvaamat sydänkuntoutuskurssit Kunnonpaikassa Siilinjärvellä syksyllä 2017. Tarjouksen tekemisen määräaika päättyy 4.6.2017 klo 19:00. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. Vieraana Eeva Vaskilampi. Pyhäjärven Sydänyhdistys ry Onnea valmistuneille ja ylioppilaille! AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 Tervetuloa! Toimitamme yo-ruusut lukiolle veloituksetta! Ollintie 12, Pyhäsalmi 08 781 540 Raahen seudun ulosottovirasto MYYDÄÄN NETTIHUUTOKAUPALLA HUUTOKAUPAT.COM -SIVUSTOLLA Omakotitalo Pyhäjärvellä (626-403-107-11). 040 5613360 ja Satu Väyrynen p. Soita pikaisesti Paavo Leskiselle puh. klo 15.00 Pyhäjärven sairaalan tiloihin. Kuukausikokous klo 9.00 -10.00 Biljardia pelataan klo 9.00 – 10.30 kahvittelut aloitetaan klo 10.00 ja klo 10.30 saapuu tämän torstain vieraamme, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi. Omaishoitajat Omaishoitajien VIRIKEILTA ti 6.6. Lomavuorokauden hinta on 20 euroa/vrk + kyyti n. 40 euroa. klo 17.00 Nuokkarilla. Liput 15 €. Annetaan LUKIJAN RIVIT Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. Keilapiiri maanantaisin klo 13-14 ja 14-15 sekä torstaisin klo 14-15 ja 15-16 keilahallilla. Lähtijät ilmoittautuminen Marttille, Liisalle tai Armakselle 11.6.2017 mennessä. Kihutoimikunta KESÄPYHÄKÄS 2017 KIHUT 7.7.-9.7.2017 POSITIIVISESTI POIKKEAVA PERSOONA VUONNA 2017 www.kihut. Saimme käyttöömme rajoitetun määrän peruuntuneita paikkoja, joiden hakuaika päätyy jo 11.6. Mölkkypiiri kahden viikon välein pesäpallokentällä. Kahvitarjoilu. Omaisuudet ovat ulosmitattuja ja ne myydään ulosottomiehen toimittamalla vapaalla myynnillä noudattaen ulosottokaaressa säädettyjä yleisiä huutokauppaehtoja. 0400-388661, jolta saa lisäohjeistusta. Kihutoimikunta Ehdotukset vuoden 2017 PPP-henkilöstä tulee jättää ke 21.6.2017 klo 12 mennessä os. Kesäpyhäkäs julkistetaan Kihupäivien yhteydessä. klo 16.00 alkaen, 2-3 hlö/ per jaosto. Tervetuloa! Järj. Järjestyksenvalvonta Riitta Kähärä p. 2 hyväkuntoista nojatuolia. Haravat mukaan. päivä 23 PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 N:o 22 johannes@sjpakanen. p. Kaikki tervetuloa! Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry. 040 7597 290 LIITY JÄSENEKSI POHTIIN Vuosimaksut: Aikuinen 10 €, alle 12-vuotias 5 €, ainaisjäsen 118 €. 040 772 0231. Ilolla ja ammattitaidolla asennukset ja suunnitelmat Päivystys 24/7 www.sjpakanen. 040 146 0950. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Esittely kiinteistöllä osoitteessa Maijalantie 84, 86870 Vesikoski 1.6.2017 klo 17.00-18.00. Martat 15€ ja muut 25€
Yhteystiedot Anneli Tiainen ja Tarja Tikkanen puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. klo 18 Väentuvalla. 044 445 7780 Toiminnan järjestävät yhteistyössä Pyhäjärven kaupunki ja PPKY Selänne Iltatori 31.5. Tarjolla kokopäiväistä kotien siivousja avustustyötä. Lisäksi: Tuulimylly avoinna sopimuksesta. PYHÄJÄRVEN SANOMAT 2017 — N:o 22 24 Keskiviikko toukokuun 31. alv:n): 10 sanaa 12,00 euroa, 10 20 sanaa 15,00 euroa 20-30 sanaa 20,00 euroa, seuraavat 10 sanaa / 5 euroa. klo 12 alkaen. Puh. Hiidenkylälle, Lamminaholle, Ruotaselle ja Vuohto-Niinimäelle Päivän ohjelma: Ruotanen klo 10–14 Paikka: Koulun ja urheilukentän ympäristö Ohjelma: kokoperheen ulkoilupäivä, pihapelejä, junnufutis G/F juniorit, merkityt lenkkipolut, Asahi-tunti, Maauimala-hanke esittely, peräkonttikirppis. Ompelukoulutusta 50 vuotta sitten näyttely, Raakel Löytynoja. Tapahtumiin on mahdollista osallistua myös kiertoajelun muodossa. Pihalla on leikkija temppupisteitä lapsille. Puheenjohtajan valinta. Lamminaho klo 12–17 Paikka: Lamminahon vanha koulu Ohjelma: Ohjelmatuokio n. Ohjelmassa mm. Pu etti. Merkitty polku Ukkopetäjälle. Ilmoittaudu kiertoajeluun 5.6.2017 klo 15 mennessä yhteisöasiamies Eeva Vaskilammelle puh. 42 000 € Yhteydenotot 040 071 578 2h+k 56,5m 2 rivitalossa päätyhuoneisto, rauhallisella paikalla puh.040-7348079. Yhteistyökumppaneina Soitellen Suveen/Hiijjen Pelimannit ry ja Pyhäjärven kaupunki PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Pyhäjärven KolmiKanta ry:n YLIMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS ti 13.6. Liput 10e Musiikista vastaa Hanskin karaokelaitteet Tervetuloa laulamaan ja tanssimaan läheltä ja kaukaa. Kiertoajelu toteutuu, jos mukaan ilmoittautuu vähintään 10 henkeä. Asiana luottamushenkilövalinnat. Vuohto-Niinimäki klo 10–14 Paikka: Näköalatorni Ohjelma: Pelimannimusiikkia noin klo 12, yhteislaulua, näköalatorniin tutustuminen sekä kuusen istutus Suomen juhlavuoden kunniaksi. MYYDÄÄN Pyhäsalmessa Tunturitiellä REMONTOITU KERROSTALOASUNTO 2. 044 445 7973 AARNOLAN PERHEKESKUS, piha-alue Perhekeskus jatkaa leikkikenttätoimintana ja on tarkoitettu alle kouluikäisille (4 – 5 -vuotiaat). Kiertojärjestys: Ruotanen, Vuohto-Niinimäki, Hiidenkylä ja Lamminaho. krs, 53,0 m 2 , iso keittiö vmh. Tervetuloa! Pyhäjärven KolmiKanta ry HALLITUS KOKKOUKSIA Keskustan Pyhäjärven kunnallisjärjestön ylimääräinen YLEINEN KOKOUS la 10.6.2017 klo 12.00 valtuustosalissa. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaViljapossua suoraan tilalta Etuselkä, kylki 5,50€/kg Lapa 5,90€/kg Jauheliha 6,90€/kg Täyslihasäilyke 5prk/ 20€ Pyhäsalmen torilla torstaina 1.6 klo 11-13 Laakamäen Kotiliha Myyntiauto 0400 577 433 / Heikki Järj.Pyhäjärven Pohti ry Tervetuloa! Meidät löydät myös Facebookista: Pyhäjärven Pohti Bingo ALEBINGO Pyhäsalmen Urheilutalolla su 4.6.2017 klo 18 Palkinnot: 9 x 20, 9 x 40, 4 x 60, 2 x 100 ja 2 x 160 € Irtolehti: 890 € pr 46 Kirjat: 8, 12 ja 17 €, irtolehti: 3,50 € Lahjatavaroiden LOPPUUNMYYNTI ALE 30 60 % Ollintie 13, 86800 Pyhäsalmi, p. tanssiryhmä esiintyy ja musiikkia. Tapahtuman järjestävät: Hiidenkylän kyläyhdistys ry, Lamminahon kyläyhdistys ry, Ruotasen kyläyhdistys ry ja Vuohto-Niinimäki kyläyhdistys ry. päivä www.pyhajarvensanomat.fi PYHÄSALMEN SUURLAVA Naistentanssit tiistaisin Vaskikellontie 342, 86800 Pyhäsalmi puh. Pu etti. 0400 945 544 MYKYROKKAA TORSTAISIN klo 9-14, astioihin ja lounaalla Kotileipomuksia SF Caravan alue 2-3 hh:n aamiaismajoitus Ateria ja juhlapalvelu • LVI-urakointi uudisrakennukset • Käyttövesija lämpöverkkosaneeraukset • lämpöpumput • Ilmanvaihto • Lattialämmitykset • Aurinkolämpöjärjestelmät • Viemärikuvaukset • Timanttiporaukset LVI-TYÖT 0400 231 143 www.nurmimaki. Kyläyhdistyksen pu etti. klo 13-15.30 Pyhäsalmen torilla. 08 780 209 OHJATTU LEIKKIKENTTÄTOIMINTA PYHÄJÄRVELLÄ 5.6. Pyhäjärven Eläkeläiset Ry järjestää yleiset karaoketanssit sunnuntaina 4.6.2017 klo 18.00-22.00 Hotelli Pyhäsalmessa. Hiidenkylä klo 12–16 Paikka: Hiiden-Orava Ohjelma: Kylätaloon tutustuminen ja tanssiesitys. TERVETULOA. 040 532 1432 Vuokrattavana LUKIJAN RIVIT Ilmoituspalsta yksityisille ja yhdistyksille Hinnat (sis. Kiertoajelu lähtee klo 10 Uimahallin pihasta paluu Uimahallille noin klo 17.15. p. – 30.6.2017 klo 10.00 – 15.00 seuraavasti: RUOTANEN, koulun piha (4 – 10 -vuotiaat) Yhteystiedot: Tiia Huuskonen p. • Rakennuspeltisepäntyöt • Erikoispeltisepäntyöt • Sadevesijärjestelmät • Kattoturvatuotteet NURMIMÄKI 040 7310 554 TORILLA Pe 1.6. klo 18-24 Pekkaniskan Pojat, Sinitaivas Teollisuustie 7 P. 0400 845 741 / Tapio Rannanmaa Tanssikauden avajaiset! Liput 15€ Ti 6.6. Kiertoajelu on maksuton. Työ alkaisi heti. klo 18–20 Makasiinitorilla: Pyhäjärven Ratsastajat ry -Ohjelmassa -Keppihevoskisat ja talutusratsastusta. 045-8765858. Ter vet ulo a! Pyhäjärven kaupunki Tervetuloa viettämään Avoimet kylät päivää la 10.6. Tiedustelut Erkki Ryynänen puh. Pu etti. Kuusen istutus Suomen juhlavuoden kunniaksi. 044 445 7969 PYHÄSALMI, Ikosen koulun takapiha (6 – 10 -vuotiaat) Yhteystiedot: Merja Häkkinen puh. Joka kohteessa ollaan noin 1,5 tuntia. 044 4457608 tai s-postilla eeva.vaskilampi@pyhajarvi. Pienemmät voivat tulla kentälle vanhempien tai huoltajien kanssa