Viimeisimmästä laskusta löydät tilausja asiakasnumerosi. Valitse verkkopankissa laskuttajaksi Pyhäjärven Sanomat 3. Luonnonläheinen Liittoperän koulu Jemina Haataja Sonja Röytiö Sonja Röytiö Kylät vedenjakajalla – Lohvan ja Liittoperän historiikki, Sisko Komu-Moisio Luontoa lapsia ja nuoria lähemmäksi Mitä kuuluu apteekin Matille. 2. Talvikunnossapidossa uusi urakkamalli Keskiviikko 8.1.2025 Hinta 3,50€ N:o 2 pyhajarvensanomat.fi 70. Luonto ja retkeily ovat lähellä Jemina Haatajan sydäntä, jonka myötä kertynyttä kokemusta hän pääsee hyödyntämään nyt myös työkentällä 4H Luonnossa oppien -hankkeen hanketyöntekijänä. Tilaa e-lasku omassa verkkopankissasi. VUOSIKERTA 7 5 8 2 Siirry e-laskuun! 1
TALVET VOIVAT olla talvikunnossapidon osalta hyvinkin erilaisia, joten tuntihintaperusteisesti toimittaessa, urakoitsijan riski on pienempi. Neljästä ensimmäisestä lumisateesta mitä tarvihti aurata, niin kolmesta tuli vähintään 15 senttiä. Viis senttiä on semmoinen raja. He tekevät sen tuntitaksalla, niin mielelläänhän ne on töissä. Kaikki alueet eivät kuitenkaan kuulu kunnan vastuulle. Talvikunnossapidon urakkamalli muuttui viimeisimmässä kilpailutuksessa tuntihintaperusteiseksi. Kaupungillekin on joskus tullut korvausvelvollisuuksia liukkaudesta johtuneissa kaatumistapauksissa. Omakotitalon omistajakin on vastuussa, jos hän on laiminlyönyt pihansa talvikunnossapidon, vaikka pihalla liukastuva olisi kutsumaton vieras. – Minä laitoin urakoitsijat ajamaan raspilla eli polanneterällä rikki sitä jäätä, jotta sinne hiekka tarttuis. Sitä työtä oltiin tekemässä heti aamupäivällä ja heti kun saatiin pintoja rikki, niin lähdettiin hiekoittamaan uusiksi, Taskinen kuvailee. Taskinen kertoo, että kaikki tiet hiekoitettiin, kun sään nopeasti lauhtuessa huomattiin, että muodostuu vesijäätä. Näiden osalta havaituista puutteista tulisi ilmoittaa kaupungille, joka tilaa kunnossapitotyöt urakoitsijoilta. Kiinteistönomistaja taas on vastuussa pihansa ja katuosuutensa turvallisuudesta. Sään pakastuessa hiekka ei kuitenkaan tuulella pysynyt teillä. Nimipäivät Tänään Titta Torstai Veikko, Veli Perjantai Nyyrikki Lauantai Kari Sunnuntai Toini Maanantai Nuutti Tiistai Sakari, Sasu Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Lähet tekstiviesti (Myös WA ) 040 772 0231 KERRO SE VIESTILLÄ KERRO SE VIESTILLÄ Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. – Aikaisemmin oli omavalvonta urakoitsijoilla, he lähti omaehtoisesti ja se vastuu oli täysin urakoitsijalla. Urakointia hoitamaan valittiin Veljekset Kärkkäinen, Pasi Lehtinen Ky ja Traktoriurakointi A. – Tänä talvena me testataan, minkälainen tämä toimintamalli on. Tien pitäjien, kiinteistön omistajien ja asunto-osakeyhtiöiden kannattaa huolehtia riittävästä vastuuvakuutuksesta. Vaihteleva sää on tänä talvena teettänyt paljon töitä. -PALSTALLA PALSTALLA Tekstiviesti Tekstiviesti 2 Uutiset Jaana Koski Sääolosuhteet määräävät talvikunnossapidon tarpeen – tavoite turvallisuus ja esteettömyys Vaihteleva sää ja lumisateet ovat pitäneet urakoitsijat kiireisinä tänä talvena. – Se on tosiaankin niin, että kannattaa olla vakuutukset kunnossa. Eikä meillä kaupungilla ole mitään tarvetta että tehtäis huonompaa kuin aikaisemmin, päin vastoin, Taskinen tuumii. – Tämä alkutalvi on ollut varsin mielenkiintoinen. Uutta toimintatapaa kokeillaan ainakin tämän talvikauden ajan. Facebookissa käytiin vuodenvaihteessa keskustelua peilijäällä olleista teistä. ELY-keskuksen kunnossapitämiä teitä tai niiden rinnalla kulkevia kevyen liikenteen väyliä koskevissa asioissa yhteyttä tulee ottaa Liikenteen asiakaspalveluun, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu. KUNNOSSAPITOLAKI EDELLYTTÄÄ, että kadut ovat sellaisessa kunnossa, että ne ovat turvallisia sekä esteettömiä käyttää. Meillä on hyvät urakoitsijat ja ne on tehneet kaikki näitä töitä aika paljonkin. Vakuutusyhtiöthän korvaa ihmisille, mutta tien pitäjillä, oli se sitten kaupunki, ELY-keskus tai kauppias, on se käänteinen näyttövelvollisuus. Urakointi kilpailutettiin vuodeksi, mahdollisuudella yhden optiovuoden käyttöön. Nyt vastuu on kaupungilla ja urakoitsijat lähtee sopimuksen mukaan kaupungin pyynnöstä tekemään talvihoitoa, eli lumitöihin, hiekoittamaan, polanteiden poistoon tai johonkin muuhun toimenpiteeseen, rakennusmestari Antti Taskinen kuvailee. Vaikka on jatkuva sadekin, niin me ei ootella kyllä sateen loppumista tai puoliväliä, vaan aina kun viis senttiä on satanut, niin saman tien lähdetään liikkeelle. Yksityisteiden talvikunnossapidosta vastaavat yksityiset kiinteistönomistajat tai tiekunnat. Kulkuväylien kunnossapito kuuluu niin sanotun korostuneen huolellisuusvelvollisuuden piiriin. TEKNINEN LAUTAKUNTA päätti tämän talvikauden talvihoitourakoiden kilpailutuksessa tehdä muutoksia urakan toteutustapaan. – Talvihoito menee käytännössä minun kautta tai jos olen poissa paikkakunnalta, niin olen järjestänyt asian jotenkin toisin, Taskinen opastaa. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. On aika hankala päästä siitä vastuusta, ettei olisi korvausvelvollinen, Taskinen kertoo. Pyhäjärvellä valtion teitä ovat muun muassa Ollintie, Emolahdentie, Pyhäjärventie, Ratapihantie, Roomuntie, Selänteentie, Tornitie, Vesaperäntie, Tikkalansalmentie, VT 27 ja VT 4. Talvella kunnan vastuulla ovat ajoratojen sekä jalankulkuja pyöräteiden talvikunnossapito. Sonja Röytiö Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Kun ongelma huomattiin, sitä lähdettiin heti korjaamaan. Kiinteistönomistajan vastuulle kuuluu myös poistaa tarvittaessa jalkakäytävälle tai pihaliittymään kertyvät lumivallit. LAKI VELVOITTAA kunnat huolehtimaan katujen kunnossapidosta. Valtion omistamien teiden talvikunnossapidosta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Kiinteistönomistajan vastuuseen kuuluu jalankulkua haittaavan lumen ja jään poistaminen sekä liukkauden torjumisesta huolehtiminen jalkakäytävällä ja piha-alueilla. Normaalisti korvauksen hakijan tulee osoittaa vahingon aiheuttajan huolimattomuus, mutta liukastumistapauksissa alueen kunnossapidosta vastaavan tulee osoittaa toimineensa liukkaudentorjunnassa riittävän huolellisesti. Talvikunnossapidossa huolehditaan ensimmäisenä vilkkaimmat paikat. – Sehän on, en nyt sano ihan normaalia, mutta voidaan sanoa että isoissa kaupungeissa se on tosi mittava juttu. – Päätiet ja kevyen liikenteen väylät mistä lapset kulkee kouluun, ne on prioriteetti ykkönen, että ne aamuisin olisi auki. Jos ei tule lunta, niin sitten yks kaks tuleekin karmee lämpö. Taskinen, joiden kesken vastuut on jaettu. Kartta kaupungin ja ELY-keskuksen vastuulla olevista teistä
LUKE JA PTT ennustavat vuodelle 2025 kasvua tuotantomääriin, lopputuotteiden hintoihin, puukauppamääriin, korjuumääriin sekä myös puun hintoihin. Valtuuston puheenjohtajaksi toimikaudelle 2025– 2026 valittiin Juhani Kumpusalo. Valtuustossa todettiin, että tulevan vuoden tavoitteisiin kuuluu mhy:n roolin vahvistaminen puumarkkinoilla ja lisääntyvään puun kysyntään vastaaminen. Centriasta valmistuneet Toimitus Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. “Lemmikkiä ajatellen monta tuntia kestävä pauke on harmillista.” “Kyllä. Kokouksen aluksi muistettiin hallituksesta sääntöjen ikäpykälän takia poisjäänyttä Juhani Kumpusaloa yli kolmekymmentä vuotta kestäneestä hallitustyöskentelystä. Oletko kokeillut karvapohjasuksia. Valepukit onnistuivatkin hyvin tehtävässään, sillä kukaan osallistuneista lukijoista ei saanut kaikkia joulupukkeja ja heidän valheellisia väittämiään tunnistetuksi. Pitäisikö ilotulitteet rajata ammattilaiskäyttöön. joulukuuta ensimmäiseen kokoukseensa Nivalassa. Valmistuneita juhlittiin joulujuhlassa. MHY Pyhä-Kala Ajankohtaista JULKAISIMME PYHÄJÄRVEN Sanomien joululehdessä (N:o 50, 2024) jutun valepukeista, jossa lukijoiden tehtäväksi jäi tunnistaa, ketkä neljä pyhäjärvisille tuttua henkilöä ovat naamioituneet joulupukin asuun ja mitkä heidän antamistaan vihjeistä on palturia. Eniten oikeita vastauksia meille lähetti Anu Mustaparta, joilla hän varmisti itselleen Pyhäjärven Sanomien tuotekassin voiton. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Viime vuosien aikana on valmistunut sahateollisuuteen useita tuotantoa lisääviä investointeja, ja kuitupuun käyttö on jälleen lisääntymässä Stora Enson Oulun toisen kartonkilinjan myötä alkuvuodesta 2025. Toiseksi eniten arvanneita viidellä oikealla vastauksella oli kaikkiaan kolme. Centria-ammattikorkeakoulusta valmistui insinööriksi (AMK) kemiantekniikkaa opiskellut Tarmo Terho Tapani Kivinen. – Valtion leikkaukset Metkarahoitukseen eivät edistä näitä tavoitteita, ja samalla haastavat tarpeelliset lisäykset hiilensidontaan ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjuntaan, totesi Kilpivaara. Valmistuneista 75 ei halunnut nimeään julkaistavan. Ääntään käytti 2795 yhdistyksen jäsentä, eli 40,3 prosenttia äänioikeutetuista. Puuta Suomen metsissä riittää, mutta jotta näin olisi tulevaisuudessakin, metsien hoitoa on edelleen tehostettava. Metsävaltuusto vahvisti toimintasuunnitelman ja 11,3 miljoonan euron loppusummaa osoittavan talousarvion vuodelle 2025. Metsiä hoidetaan ja hakataan ennätystahtiin, myös Pyhäja Kalajokilaaksoissa. Metsien tuottokykyä on kasvatettava, taimikot hoidettava ajallaan, lannoituksilla vauhditettava kasvua, kunnostusojituksilla ja huolehdittava suometsin tuottokyvystä ja metsäteiden kunnostuksella varmistettava tehtaiden puuhuoltoa. CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULUSTA VALMISTUI syyslukukaudella 486 opiskelijaa, joiden joukossa oli ainakin yksi pyhäjärvinen. Edellisen lisäksi toiminnan painopisteinä ovat muun muassa taimikon varhaishoidon määrän kasvattaminen sekä jäsenpalvelujen kehittäminen ja jäsenpidon vahvistaminen. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistujille! Valepukkikisa päätökseen – Anu Mustaparta voitti Pyhäjärven Sanomien tuotekassin Pyhäjärven Sanomien tuotekassin joulupukkikisasta voitti Anu Mustaparta kuudella oikealla vastauksella. Metsänhoitoyhdistys arvioi puukauppasuhdanteen jatkuvan Pohjois-Suomessa vilkkaana. Puhetta kokouksessa johti valtuutettu Raimo Jokela Oulaisista. Kokouksen aluksi muistettiin hallituksesta sääntöjen ikäpykälän takia poisjäänyttä Juhani Kumpusaloa yli kolmekymmentä vuotta kestäneestä hallitustyöskentelystä. – Sodasta ja koronasta huolimatta metsätalous on Suomessa porskuttanut hyvin. Seuraava kysymys: 83 % (38) 17 % (8) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 46 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. UUSI METSÄVALTUUSTO kokoontui 17. Oikeita vastauksia Anu sai kasaan kaikkiaan kuusi tunnistamalla kolme joulupukkia sekä kolme valhetta. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Ajankohtaiskatsauksessaan johtaja Maunu Kilpivaara valotti puukaupan näkymiä tulevalle vuodelle. Allalla vallitsee positiivisuus ja vahva tekemisen meininki. Hallitukseen valittiin uutena Mikko Koskela Pyhäjoelta sekä entisistä jäsenistä jatkamaan Jari Nikunen Kalajoelta, Eija Hiitola Merijärveltä, Jarmo Koistila Haapajärveltä, Timo Mikkelä Vihannista ja Markku Kiljala Reisjärveltä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. Maaseudulla ei saa pelloille tulla ilotulitemoskaa.” “Ei tarvittaisi yhtään rakettien aiheuttamaa vammaa.” “Toisin teki mieli vastata, mutta kun näkee lasten kihinän ja silmien hohdon rakettiostoksilla, sallittakoon riskeistä huolimatta.” “Turvallisuus kuitenkin aina muistaen!” Viikon kysymys Kyllä Ei 3 Sonja Röytiö Toimitus MHY Pyhä-Kalan uusi valtuusto kokoontui Ajankohtaista Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan tiedotteen mukaan vuodesta 2025 on tulossa vilkas metsävuosi. METSÄNHOITOYHDISTYS PYHÄ-KALA ry:lle valittiin uusi valtuusto kaudelle 2025– 2028 marraskuussa järjestetyssä vaalissa. Metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valittiin 32 jäsentä ja 6 varajäsentä. – Tuleva vuosi on jo viides perättäinen hyvä vuosi yksityismetsätaloudessa, MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Markku Ekdahl totesi puheessaan. Lähiajan näkymät ovat metsätoimialalla hyvät. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi Jari Nikusen ja varapuheenjohtajaksi Markku Kiljalan. VALTUUSTO PÄÄTTI aloittaa valtuustokauden strategian valmistelun helmikuussa ja valtuusto vahvistaa sen kevätkokouksessaan. Pyhäjärveltä valtuustoon pääsivät Seppo Ruotoistenmäki, Merja Liuska ja Janne Kumpulainen sekä varavaltuutetuiksi Mikko Niskanen ja Risto Heinonen. Joulukuun kokouksessa uusi valtuusto nimesi hallituksen jäsenet ja puheenjohtajiston. Ainoastaan paperin tuotanto ja hinta laskevat muutaman prosentin
– Yläasteella on jo erilainen ajattelu ja heiltä voisi tulla marinaa. Muutoin nopea vilkaisu ei paljasta muita heikkouksia. Syksyyn 2001 on vielä aikaa, mutta päällisin puolin Salmenportti näyttää toimivalta vaihtoehdolta. Googlesta ja YouTubesta olen löytänyt ohjeita esimerkiksi jumittuneiden patterin termostaattien korjailuun ja kiertovesipumpun säätämiseen. – Yksi luokka on keskuskoululla. – Täällä on kahdeksan alaasteen luokkaa ja viisi erityisluokkaa. Puolenkymmentä heistä vastaa kysymykseen kouluympäristön viihtyvyydestä sanoilla ”ihan kiva”. Kolme vuotta Pyhäjärven kunnanviraston aulan seinillä riippunut kilpi siirtyy Pietarsaareen – ainakin vuodeksi. Sillä aikaa täällä sairaat paranevat ja nuoremmat varttuvat lisää. Luulimme nimittäin sään lauhtuessa, että vaara on ohi. REHTORI MARJA-LIISA Korhosen mukaan koulutyö on alkanut ihan mukavasti. Todennäköisesti työrauha kuitenkin säilyy, joten oppiminen sujuu. Korhonen uskoo, että opetustyöskentely sujuu aivan normaalisti. Uskomus on kuitenkin vakaa, että Salmenporttiin on taiottu toimiva opiskeluympäristö. Häkä eli hiilimonoksidi on hajuton, mauton ja väritön, mutta myrkyllinen kaasu, jota ihminen ei voi havaita. Vaikka pelaan varman päälle ja suljen pellin vasta kun hiillos on oikeasti sammunut, hommasin henkivakuutukseksi häkävaroittimen. Salmenportin liikerakennuksessa on seinärakenteilla erotettu luokkatilat toisistaan. Ainakin ensi vaikutelmana on, että vaikea ongelma on ratkennut kohtuullisen onnekkaasti. Häkävaroitin ei ole pakollinen, mutta sitä suositellaan tiloihin, joissa lämmitetään puulla tai käytetään nestekaasulla toimivia laitteita. Viemärin jäätyminen johtui siitä, että parkkeerasimme auton viemärilinjan päälle. Muuton avainkysymyksenä onkin, miten pelkät seinät pystyvät säilyttämään koulurauhan. Tilanne on vastaavanlainen 5–6 lapsen perheissä, jossa on leluja lattiat täynnä. Leivinuuni on kyllä mahtava keksintö ja siitä tuleva lämpö tuo kotiin ihanaa turvallisuuden tuntua. Kova pakkanen jäädytti ensin keittiön vesiputken ja myöhemmin viemärinkin. Seinien päällä ei ole kattoa, joka on vilkkaiden lasten kohdalla selvä ongelma. Liikuntatunneilla hyödynnetään paljon uimahallia ja liikutaan ulkona. Onneksi ei itse tarvitse katolle kiipeillä – ammattilaiset saavat hoitaa tässä tapauksessa aika likaiset työt. Syykin selvisi — tätä kirjoittaessa Veikko on vuoteessa. Muut joukkueen jäsenet selviytyivät niinikään odotuksia vastaavasti. Veijo Tervosen aloittaessa tuntinsa sanalla ”Shyyh” hiljenee kakkosluokka. Ehdotus on helppo ymmärtää. Vararehtori Veijo Tervonen näkee muuton varjopuolena meluhaitan. Liitto 6.1.1925 ENSIMMÄINEN TALVI vanhassa omakotitalossa on vielä hyvin muistissa. Alkutalven hienosti hiihtäneen Veikko Nyrhisen kohdalla odotukset eivät pitäneet. – Lapset eivät sitä edes huomaa, mutta aikuisten hermoja mitataan. Ruokailu, terveydenhoito ja opetus on pääosin järjestetty tänne. Käytännönjärjestelyillä ja sopeutumisella hän uskoo kuitenkin ongelman ratkeavan. Majatalot. Ehkä näistä nikseistä on jollekin lukijalle apua alkuvuoden kovilla pakkasilla. Samaa mieltä on myöskouluavustaja Saara Saha. Leivinuuni on hyvä lisä ja varajärjestelmä, jos keskuslämmitys reistaa. Se, että hanan tiputtamaan jättäminen pitäisi putken sulana, oli toki tiedossa. Nykyistä vaihtoehtoa hän pitää tarjolla olevista parhaana. Ikosen koulun välituntikellon pirinä on vaihtunut Salmenporttiin ja aisakellon kilkatukseen. Mutta se siitä. Tekniset työt pidetään yläasteen tiloissa kuten musiikkitunnitkin. Ei ole kerta kaikkiaan muuta mahdollisuutta kuin se, että kaikissa luokissa tunnit pitää aloittaa ja lopettaa yhtä aikaa. Muista luokista kuuluu kuitenkin hälyä, joten täysipainoinen tunti ei voi heti alkaa. Salmenporttiin siirtyminen tuonee uusia sääntöjä ja käytännönjärjestelyjä. PUULLA LÄMMITTÄMISEEN liittyy kuitenkin riskejä. Sitäpaitsi uudet sukset olivat oudot, osasyylliset nekin. Pelastuslakia muuten uudistettiin siten, että tämän vuoden lopussa vastuu asuinrakennusten palovaroittimista siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle, kuten taloyhtiölle. 4 HOMEEN VIETYÄ koulun Ikosen ala-asteelaisilta oli edessä evakkoretki. Lain mukaan vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään vuoden välein, ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein. Uuteen ympäristöön totuttelu vie aikansa, mutta siitä tuskin tulee ongelmaa ainakaan oppilaille. Veijo Tervosen 2B aloittamassa kuvaamataidon tuntia. Teuvo Takalon avaus on päättynyt hyvin ja jatkoon lähtee Pekka Laajalahti. MAAHERRA ON viime joulukuun 31 p:nä määrännyt, että Pyhäjärven pitäjässä olevan Pyhäsalmen rautatieaseman läheisyyteen on vuoden 1925 ajaksi perustettava kestikievaritalo ja uskonut näin perustetun kestikievaritalon pidon sekä varsinaisen ja ylimääräisen kyydityksen Adelaide Heleniukselle 12,000 markan urakkamaksua vastaan. Putoaminen ei toki tapahtunut taistelutta. – Ensimmäisen päivan jälkeen opettajat pitävät palaverin. Heikki Koirikiven valtava veto ei kyennyt enää pelastamaan tilannetta. Mutta itse asiassa putket useimmiten jäätyvät juuri pakkasen hellittäessä. Sairaus puhkesi vasta ladulla ja vei voimat. NUOHOOJAKIN PITÄISI muistaa säännöllisesti tilata. Hän ei epäile, etteivätkö ala-asteikäiset lapset sopeutuisi uuteen ympäristöön. Veli onneksi välillä auttaa ja tekemällä oppii. Se on kuitenkin myöhäistä siinä vaiheessa, jos hanasta ei enää tule vettä. TURVALLISTA LÄMMITYSKAUTTA kaikille! Jaana Koski Sanotaan Sanomista Talotekniikan elämänkoulua ja turvallista lämpöä Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Siihen hän luottaa, koska voimavarana on työyhteisön hyvä henki, todellinen voimavarapankki. Routa pääsee syvemmälle alueilla, joilla ei ole lumipeitettä. Helena Takalo naisten matkalla ja Heikki Koirikivi ankkuriosuudella tekivät parhaansa ja enemmänkin. Pyhäjärven Sanomat 12.1.2000 Elämää 220 oppilaan Salmenportissa Pyhäjärven Sanomat 9.1.1975 Pyhäjärven hiihtoglooria putosi ja särkyi – viestisaalis A-sarjan 7:s ja B-sarjan 4:s HUOLIMATTA SIITÄ, että odotukset olivat varovaisen toiveikkaita Pyhäjärven selviytymisestä edelleen maakuntaviestin A-sarjan kärkeen, tuli tieto putoamisesta seitsemännelle tilalle sentään hieman karvaahkona. NYKYISESSÄ TALOSSANI olen saanut jatkaa talonmiesleikkejä itsekseni. Seuraavaksi aion opetella laittamaan sillä ruokaa, ehkä leipomaankin. Tasaiseen meluun tottuu vähitellen, eikä siihen lopulta kiinnitä huomiota. Täytyy myös muistaa välillä tarkistaa, että paristoissa on virtaa. Opin heti alkuun pari tärkeää niksiä: Vesihana pysyi sulana, jos alakaapin ovet piti auki. Pientä hälinää on näin aluksi, mutta kun päästään rytmiin viimeistään 1.5 kuukaudessa, niin ei siihen enää kiinnitä huomiota, uskoo Korhonen. Häkäja palovaroitin ovat molemmat tarpeellisia, koska ne mittaavat eri asioita
Äiti taas oli kotirouvana ja sittemmin sivukirjastonhoitajana. Matti Huttunen on tuttu näky Pyhäjärven apteekissa työnsä puolesta. – Leikittiin paljon ja laskettiin mäkeä. Isä Mikko toimi virkamiehenä ja Rautalammilta Iisalmeen muutettiin nimenomaan isän töiden myötä vuonna 1962. Perheen lapsikatraaseen kuuluivat Matin lisäksi isoveli sekä kaksi nuorempaa siskoa. – Lapsuudesta mieleen on jäänyt sellainen muisto, kun kotipihan kuuseen kiipesin ja jäinkin housun olkaimesta roikkumaan puusta, niin isoveli hälytti sitten isän apuun. Näin muuttaisin maailmaa: Maailma kaipaa enemmän ihmisten keskinäistä kunnioitusta. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: luonto ylipäätään. SUONENJOEN NAAPURISTA Rautalammilta vain kahden vuoden ikäisenä perheensä kanssa Iisalmeen muuttanut Matti Huttunen muistaa, kuinka jo varhain ukin kertomukset herättivät pienessä pojassa kiinnostuksen luontoon. Olen joskus ajatellut, että vaikka se näennäisesti turhanpäiväistä on ollut, niin tällaisesta mäenlaskusta ja hiihtelystä on ollut ainakin sellainen hyöty, että se on luonut hyvän tasapainon. Isä katsoi, että tilanne on vakiintunut, eikä ole mitään vaaraa, joten hän kävikin hakemassa kameran ja ikuisti Tarzanin nolon tilanteen, Matti hymähtää. Vaikka nelilapsinen perhe asuikin Iisalmen Kankaalla kerrostaloasunnoissa Matin lapsuudessa, oli luonto jollain lailla aina lähellä. Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Farmaseutti viettää mieluusti vapaa-aikaansa luonnon tarjoamien elämysten parissa. 5 Luonto tarjoaa elämyksiä farmaseutin arkeen Pyhäjärven apteekissa pian kymmenvuotisen työuran tehnyttä Matti Huttusta kiehtoo Suomen luonnosta, josta hän nauttii niin metsästäen, retkeillen kuin reserviläistoiminnankin kautta. Isä työskenteli ensin Osuuspankissa konttorinjohtajana, josta hän sittemmin siirtyi seurakunnan palvelukseen. Olen oppinut siihen, että jos jotakin haluaa elämässä – on se sitten hankinta tai muuta, on sen eteen oltava valmis tekemään työtä. Sillä mentäisiin jo pitkälle. – Isä kertoi joskus kuulleensa sellaisen jutun ystävältään, että joku oli seurakunnan luottamusmiesten napamiehelle kertonut aikovansa hakea seurakunnan taloudenhoitajan paikkaa, niin tämä oli napauttanut hänelle takaisin, että suathan sinä sitä hakee, vaan Mikko siihen valitaan, Matti naurahtaa. Miehen luontoon ajaa eräänlainen kauneuden kaipuu sekä myös toisaalta itsensä haastaminen. Sonja Röytiö Mitä kuuluu. Nimi: Matti Huttunen Syntymävuosi: 1960 Ammatti: farmaseutti Harrastukset: luonnossa liikkuminen, metsästäminen ja reserviläistoiminta
Luonnossa Matti viihtyy myös vesillä meloen kanootillaan tai kalastaen. – Hän yllytti minua papiksi, mutta ei minulla ollut kutsumusta, niin en minä sitä ajatellutkaan. PYHÄJÄRVELLÄ MATTI on pian asunut kymmenen vuotta. Oli talvi ja Matti muistelee, kuinka hän onnekseen oli juuri käymässä huoltoasemalla sisällä, kun huomasi siipimersun lähestyvän hurjalla vauhdilla. RIIHIJÄRVI ON myös pyhäjärvisille tuttu nimi hänen toimiessaan Pyhäjärvellä pastorina vuosina 1972–1975 ennen siirtymistään Iisalmen seurakunnan kirkkoherran virkaan. Heikki onkin perhetuttuna Matin ainoa kytkös Pyhäjärveen ennen tänne muuttoaan. Metsästystä Matti on harrastanut myös Pyhäjärvellä linnustaen. Yksi tärkeä harrastus on reserviläistoiminta. Jahti jäi Matin osalta tekemättä ja kotiin oli palattava. En pyri olemaan mikään varajeesus, joka olisi jatkuvasti käytettävissä. Serkkuni oli kuin isoveli minulle ja hämmästelin hänelle sitä, että on niin hyviä ystäviä. Matti vitsailee, että hänen työssään parasta ovat vapaa-ajat. – Tuntui, että aikanaan ylioppilaaksi kirjoittaminen antoi mahdollisuuksia opiskeluun sekä kielitaitoa. – Isoveljeni taisi joskus tuumata, että pärjään missä haluan. Nuoruudesta Matin mieleen on painunut eräs vierailu paikkakunnalla Heikin kanssa. Nykyisin itseään rauhalliseksi ja harkitsevaksi kuvaileva mies viihtyy hieman leppoisampien harrastusten parissa, jotka kytkeytyvät luontoon. Hän kulkee edelleen Pyhäjärveltä Kiikkaan jahtiin. Sitten olin Iisalmen aluesairaalan lääkekeskuksessa töissä vuoden ja näin ilmoituksen, että Kittilään haetaan farmaseuttia, ja kävin sitten yhden vuoden siellä. – Vaikeaa mitään yksittäistä sanoa, mutta voisi ajatella, että yksi näkökohta on kauneuden kaipuu. En toki ollut tottunut käyttämäänkään autoa, kun työmatka oli vain pari kilometriä ja vasta nelikymppisenä hankin ensimmäisen oman auton. – Ne Heikin autot eivät yleensä olleet ihan tiptop ja käytiin sellaisella vanhalla Land Roverilla täällä Pyhäjärvellä täkäläisen lääkärin luona kylässä. Lantikassa oli takana sellainen käännettävä astinlauta – se oli mennyt pikkusen mutruille. – Olen oppinut siihen, että jos jotakin haluaa elämässä – on se sitten hankinta tai muuta, on sen eteen oltava valmis tekemään työtä. – Tuntui, että koulussa kielet sujuivat, niin olin vientikaupan ammattikurssin työharjoittelussa KOP:n pääkonttorilla ulkomaan osastolla. Päivääkään pidempään en ollut kuin asiat vaativat – se ei ollut mitenkään miellyttävä kokemus silloin, mutta tätä nykyä se on kuulemma ihan muuta. Ehkä minut sitten muljautettiin kyökin kautta sisälle, Matti hymyilee. Olin vähän hämmästynyt, kun olin siinä käsityksessä, että sinne tuodaan sitten takamehtiä mukana, että sellainen, jolla ei ole vuokramaita, ei pääse mukaan. Vaikka silloisen naisystävän kanssa reissattiin Kittilän ja Oulun väliä, tuntui elämä Lapin seudulla jokseenkin yksinäiseltä ja työt kuljettivat jälleen maailmalle. Sitten kenties myös vähän itsensä haastaminenkin siten, että kun lähtee ulkoilemaan, niin iloitsen niinkin arkisesta asiasta, että osasin valita kellin sopivat kamppeet, että pärjään. Kerkesin varoittaa toisia, että nyt tärähtää ja saman tien se auto törmäsi. MATTI KIRJOITTI ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta, jonka jälkeen tuli aika astua varusmiespalvelukseen. Luonnontieteet kiinnostivat ja ehkä olin liian laiska lukemaan lääkäriksi, hän hymähtää. – Se on myös sellaista luonnossa pärjäämistä, että pyritään järjestämään kursseja kuten talvitaidot. LUONNOSSA MATTIA vetää puoleensa yksinkertaisesti kokonaisuus. – Se oli aika satunnaista pitkään, mutta sitten Kiikassa yllättäen minulta kysyttiin, että olisinko kiinnostunut hirviporukkaan. – Ihmisillä kun on vuosiomavastuut täyttyneet, niin tullaan usein hakemaan kaikkea, mitä vain saa, eivätkä kaikki asiakkaat itsekään tiedä, mitä haluavat. Jatkoa edelliseltä sivulta. Ehkä ne työn parhaat puolet ovat juuri ne pienet onnistumiset, hän kuvailee. Kiikassa olin maastotoimikunnassa, joka oli ehkä epäsotilaallisimpia haaroja tai miten sen nyt sanoisi, Matti naurahtaa. – Kyllä täällä on toden totta joitain vahvuuksia: luonto on lähellä, ja vaikka tämä on pieni paikka, niin täällä on kuitenkin hyvät liikenneyhteydet. Se on yleensä meistä se kaikista pirtein palatessa – toisin kuin miehet, hän hymähtää. Soitin hänelle, että kävisi minun mielikseni lääkärillä tutkittavana, että miten kävi. Maaliskuussa 2015 Matti tuli töihin Pyhäjärven apteekkiin, mitä ennen hän kerkesi työskennellä pitkään muun muassa Kiikassa. Haasteellisimmat työpäivät osuvat vuoden viimeisiin päiviin, kun asiakkaiden vuosiomavastuut tulevat täyteen, jonka myötä apteekin ovi käy tiuhaan ja päivät pysyvät kiireisinä. Hän vastasi, että minä oon täällä baarissa, tuu sinäkin! Matti jätti tarjouksen väliin ja jahtiinkin päästiin kuin päästiinkin seuraavana viikonloppuna. Se on ikään kuin jatkuvaa revolverihaastattelua koko työpäivä, hän kuvailee. Sellaisia muistojakin on – Heikki Riihijärvi oli vetämässä niitä. Eikä pelkästään täällä Pyhäjärvellä, olin 16 vuotta Kiikassa töissä, niin siellä se alkoi oikeastaan. 6 Myös nuoruusvuosina luonto veti Mattia puoleensa. – En myönnä sukurasitusta – ukkini oli nimittäin apteekkari. – Satunnaisesti työtoverin kanssa on käyty linnustamassa, ei ole saalista tullut, mutta kuitenkin elämyksiä ja työkaveri kyllä on saanut saalista. Kuvassa Matti pienenä nalle kainalossaan ukin sylissä. – Poikakerhon myötä oli aika jännää, kun talvellakin yövyttiin teltassa. Luennoilla ainakin, Matti hymyilee. Annetaan rastit, joihin suunnistetaan partiona, missä on sitten jotain tehtävää. Kun työt Genelecillä päättyivät, Matti työskenteli vuoden ajan Siilinjärvellä valokuvausliikkeessä ja haki sitten Raaheen opiskelemaan kemian laborantiksi, jossa vierähtikin seuraavat kaksi vuotta. – Kuski ei voinut kuin vaan valita, että törmääkö hän siihen Lantikkaan vai bensapumppuun, ja hän valitsi Lantikan. – Selitin hänelle sellaisen viisauden, jonka olen lukenut, että suurvaltakaan ei pysty nielaisemaan Saksaa se on niin iso kansakunta mutta Suomen on pidettävä varansa. Pian mies tavoitettiin, mutta ei hän tutkittavaksi tahtonut lähteä. Lukioaikana olin Maarianhaminassa postipoikana ja silloin, kun isoveli opiskeli Tukholmassa, kävin sielläkin kesätöissä. – Joskus tulee sellaisia onnistumisen elämyksiä, kun on onnistunut jollain tapaa auttamaan jotakuta. Varusmiesaika meni päälaelleen siihen nähden, mitä omat odotukseni olivat. – Heikki tuli ulos huoltoasemarakennuksesta ja kävi katsomassa autoaan. Matti ajattelee, että miehellä oli suojelusenkeleitä mukanaan. Hän sitten katsoi, että jaaha, tässä taksissahan on tuulilasikin säröillä, ei hän tähän lähde. Kiusaannun ennemminkin siitä, jos vapaa-ajalla kysellään työasioita. Pakitin pysäkille hätävilkut päällä, että ambulanssi löytää edes minut. – Halusin nähdä, millaista on rannikolla. Viidentoista ikäisenä hän suoritti myös metsästyskortin, mutta metsästys vakiintui vasta myöhemmin kunnolla miehen harrastukseksi. Miksi Matista tuli lopulta juuri farmaseutti. Toisinaan elämä on heitellyt miestä, mutta Matti katsoo positiivisin mielin eteenpäin. Ystävyys on sellaista vastavuoroisuutta. Ei siellä niin verenmaku suussa mennä. Muun muassa Kiikassa alkanut reserviläistoiminta on saanut jatkoa paikallisen reserviläistoiminnan parissa ja harrastukset ovat tuoneet elämyksien lisäksi ystäviä elämään. – Siinä on tullut paljon ystäviä ja onnistumisen elämyksiä myöskin. Lantikka oli niin raskas auto, ettei tuollainen henkilöauto juuri nytkäyttänyt sitä. On jännää, kun on aina sellainen pikkuinen villakoira mukana. Reserviläistoimintaa hän kuvailee hyvin laajaksi. – Koen, että minulla on hyviä ystäviä paljon. Totta toinen puoli. Armeijan jälkeen ammatinvalintaa miettiessä myös Riihijärvellä oli Matille ehdotus. – Sain sitten seuraavana päivänä miehen nimen ja puhelinnumeron. – Siinä marketin kohdalla oli onneksi valaistus ja vauhtia korkeintaan 60 kilometriä tunnissa, kun toisella puolella käveli vastaan mies. – Yritin saada hänet istumaan auton etupenkille odottamaan ambulanssia, että tutkivat, miten kävi. Naisen äiti oli suomalainen ja isä taas saksalainen, jonka myötä hänellä oli molempien maiden kansalaisuudet. Ensin töihin suunnattiin Uuteenkaupunkiin. Hän selitti asian niin, että niin metsä vastaa, kun sinne huutaa. Matin kuva-albumi Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Palatessa auton pakoputki alkoi pörisemään siten, että pysähdyttiin Kiuruveden Shellillä, että Heikki pääsi korjaamaan sitä. Seuraavaksi Matti kävi vientikaupan ammattikurssin ja työskenteli myös hetkellisesti Genelecillä. Olin apteekkiharjoittelunkin tehnyt Rovaniemellä. Silloin 1980 siellä oli simputusta ja sen sellaista, Matti muistelee. – Sitä ehkä kuvaa hyvin se, että aiemmalla työpaikalla ainakin puolen kymmentä kertaa unohdin auton töistä lähtiessä työpaikan pihaan – niin paljon ajatuksia pyöri mielessä. Sitten on reserviläisjotoksia, jotka ovat sellaisia paripäiväsiä vaelluksia. Tänä syksynä jahtikausi saikin valitettavan aloituksen, kun Matti oli Pihtiputaan kohdalla ajamassa kohti Kiikkaa. Ylioppilaaksi kirjoittaminen on Matille eräänlainen saavutus elämässä, joka avasi ovia tulevaan. Elämä on antanut minulle paljon – ja se jatkuu vielä. OPISKELUT SUORITETTUAAN Matti onkin viihtynyt alallaan. Matin tarkastaessa tilannetta ja ottaessa yhteyttä hätäkeskukseen, mies nousi tolpilleen. Hän lähti sitten hortoilemaan keskustaan ja jäin hölmönä siihen sitten, etten voi Nelostietä tukkia. Se voi olla ensiapua, luonnontuntemusta, eläimiä, matkanarviointia ja toki aika usein on myös ampumarasti, hän kuvailee. VAPAA-AIKANAAN MATTI on harrastanut nuorempana postimerkkejä, sittemmin valokuvausta sekä hieman lennokkaampaa vapaa-ajanviettoa purjelennon ja sukelluksen parissa. Matin entinen naisystävä kysyi kerran Matilta reserviläistoiminnasta, että miksi täällä Suomessa maanpuolustus on niin tärkeää. Yhtäkkiä hän sai jonkin kuningasajatuksen ilmeisesti napata kyyti lennosta, juoksi auton eteen ja osui kuljettajan puolen lamppuun, siitä sitten sivuttain tuulilasille ja paiskautui asfalttiin. – Minä en koe sitä sellaisena sapelinkalisteluna. Matin ukin kertomukset metsästä synnyttivät jo varhain Matin kiinnostuksen luontoon. Hän kyllä kannusti hakemaan Åbo Akademiin, jossa kävinkin kuukauden kemiaa. Oman ammatin löytyminen oli hieman hakemisen takana. – Sittemmin kauppaoppilaitoksessa istuskelin pari vuotta – ei minulla ole muuta kuin läsnäolotodistus siitä – otin sen löysin rantein. Kuski pakitti autonsa irti Heikin autosta ja Matti muistaa, kuinka kärsineen näköinen siipimersun keula oli törmäyksestä: toiselta puolelta meni lamppu ja lokasuoja säpäleiksi ja puskuri laahasi maata. – Se oli oikein hyvä valmennus kurssi tälle alalle – sieltä valmistuttuani hain sitten Kuopion yliopistoon, nykyisin farmaseuttina toimiva Matti kertoo. Heikki sitten tuumasi tälle Mersu-kuskille, että minun puolestani aja vaikka uudestaan, Matti hymähtää
– Nyt ei ole moneen vuoteen ollut eräkerhotoimintaa Pyhäjärvellä. Jemina kertoo, että myös esimerkiksi tulevalle pilkkileirille otetaan mieluusti mukaan muitakin kuin vain nuoria. – Ihan kaikille oikeastaan – sellaisille ihmisille, joita kiinnostavat toiminnan aiheet, haluavat oppia uutta sekä päästä tekemään ja kokemaan asioita. Perusteet valinnalle olivat harrastuneisuus sekä se, että hänellä on koulutuspohja. – Hankkeessa halutaan viedä lapsia ja nuoria luontoon tekemään ja oppimaan asioita itse tehden. Pyhäjärven ja Haapajärven 4H-yhdistysten yhteistä hanketta hallinnoi Pyhäjärven 4H-yhdistys. Lasten kulttuuriviikolle suunnitellaan myös ohjelmaa ja myös alakoululaisille ja päiväkotilaisille on tiedossa ohjelmaa. Helmikuussa lähtee käyntiin kulttuuritapahtumat ja hankkeen leirit pyörimään, Sari kertoo. Hakijoita kuitenkin oli Ivalosta Saloon saakka – ihan potentiaalisia hakijoita hekin, mutta ajateltiin, että Jemina on se paras meille tähän, hän pohjaa. Haapajärvellä järjestetään yhdeksäsluokkalaisille Ajokortti työelämään -päivä, joka tullaan järjestämään myös Pyhäjärven yseille keväällä. HANKETYÖNTEKIJÄN TYÖNKUVA on laaja. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Sari Fagerlund-Torssonen ja tuoreena hanketyöntekijänä on aloittanut pyhäjärvinen 21-vuotias Jemina Haataja. – Kevättä kohden 4Htoiminta kiihtyy. – Keväällä meillä on myös isompi projekti – kasvilavat alakouluille ja päiväkodeille. – Yrittäjyyttä tuodaan tässäkin esille – siinäkin Jemina on hyvä, kun hän on itsekin yrittäjyyspolun käynyt, Sari ajattelee. Jeminan toimenkuvaan kuuluu paljon toiminnan ja tapahtumien suunnittelua sekä tietysti myös niiden toteutusta. – Jos sinne tahtoisi vaikka joku vanhempi ihminen tulla mukaan, niin mehän tarvitaan aina vapaaehtoistyöntekijöitä ohjaamaan ja mukaan. – Olen jo pitkään ollut enemmän kiinnostunut retkeilystä ja luonnosta – vaikka olenhan minä elänyt aina luonnon keskellä, kun olen maalla asunut ja vaarin kanssa kulkenut metsää hoitamassa. He keksivät sitten itsekin tekemistä: menivät kiville, pelasivat piilosta ja muuta. Kaikki ovat aina tervetulleita, ja jos ei mahdu, niin sitten tehdään toinen ryhmä, Sari lisää. Pääteemat ovat luonto, ympäristö ja ilmasto, mutta myös kalastus ja kalan hyödyntäminen ovat aika vahvoina teemoina Pyhäjärvellä, Jemina kertoo. Työ kyseisessä hankkeessa on omiaan Jeminalle, jonka sydäntä lähellä ovat luonto ja retkeily. – Vitosluokkalaisille oli Rillankivellä luontopolku, jonka varrella oli erilaisia tehtävärasteja, joita saivat kiertää, paistettiin makkaraa ja oltiin vain luonnossa. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat 6–28-vuotiaat lapset ja nuoret, joille toimintaa järjestetään niin päiväkotien ja koulujen kautta kuin vapaa-ajallekin. On ollut puhetta, että hankkeen aikana sitäkin jälleen kokeillaan, kun aihe kuuluu hankkeen toimintaan, Sari paljastaa. Hieman varttuneemmillekin nuorille on tarjolla toimintaa esimerkiksi yrittäjyysteeman myötä. Se on nuorille tarkoitettu yhden yön leiri, Jemina lisää. Viikon varrelta Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Jemina on tuttu paikkakuntalaisille jo entuudestaan valokuvaajana, jonka hän aloitti juurikin 4H-yrittäjänä. Sari kertoo, että paikkaa haki kaikkiaan kymmenen hakijaa, joista viisi kutsuttiin haastatteluun. Kenelle Jemina suosittelisi hankkeen vapaa-aikatoimintaa. – Jemina heistä valittiin. Eihän meidän oma porukkamme aina riitäkään tekemään kaikkea. Sonja Röytiö Luonnossa oppien -hankkeen hanketyöntekijäksi valittiin 21-vuotias Jemina Haataja. Ajokortti työelämään kestää koulupäivän ajan, jossa yhtenä osana tuodaan mukaan myös yrittäjyys. 7 KAHDEN VUODEN mittainen Luonnossa oppien -kehittämishanke käynnistyi vuoden 2024 loppupuolella. – Meillä on nyt suunnitteilla pilkkileiri pidettäväksi hiihtoloman aikoihin. Jos joku ammattilainen saadaan sinne tekemään ja ohjaamaan jotain toimintaa, johon meillä ei välttämättä ole niin hyvää tietotaitoa, niin sehän on aina vain plussaa ja tosi huippua. – Opiskelen nyt toista vuotta luonto-ohjaajaksi ja tarkoitus on valmistua tänä keväänä. Monenlaista aktiviteettiä on jo suunnitteilla sekä käynnistymässä. Jemina Haataja Luonto on ollut tosi vahvasti koko minun elämäni ajan mukana, mutta viime vuosina se on kuitenkin kiinnostanut enemmänkin. Luonto on ollut tosi vahvasti koko minun elämäni ajan mukana, mutta viime vuosina se on kuitenkin kiinnostanut enemmänkin. Jemina opiskelee Haapavedellä luonto-ohjaajaksi, jonka lisäksi hän valokuvaa satunnaisesti kevytyrittäjänä. Luonto ja retkeily ovat lähellä Jeminan sydäntä, jonka myötä kertynyttä kokemusta hän pääsee hyödyntämään nyt myös työkentällä. Eihän sen tekemisen välttämättä tarvitse olla ohjattuakaan – luonnossa voi vain viettää aikaa. Silloin aikanaan se oli todella kiinnostavaa ja siihen lähti porukkaa mukavasti mukaan. Nukun paljon ulkona – sulanmaan aikaan enemmän, retkeilen ja valokuvaan. Toki hänet tunnetaan ja tiedetään jo entuudestaan, Jemina tuo uutta verta meidän toimintaamme. JEMINA KERTOO, että hankkeen toiminta on sinänsä avointa kaikille, mutta tietyissä tapahtumissa voi olla rajattu kohderyhmä esimerkiksi ikätason mukaan. Perustetaan heille siis omat kasvilavat, missä saavat kasvattaa hyötykasveja ja oppia samalla, miten sitä ruokaa tuotetaan itse, pääsevät näkemään kasvun ja viimeistään syksyllä korjaamaan satoa, jos ei jo aikaisemminkin, Jemina kertoo. Luonnossa oppien on Jeminan työ Loppuvuodesta alkaneen Pyhäjärven ja Haapajärven 4H-yhdistysten yhteisen Luonnossa oppien -hankkeen hanketyöntekijänä aloitti pyhäjärvinen Jemina Haataja. Luonnosta oppien -hankkeen pääteemoina ovat nimensä mukaisesti luonto, ympäristö ja ilmasto, joiden pohjalta järjestetään koulutusja teemapäiviä, retkiä, leirejä sekä kerhotoimintaa. Kun luin työpaikkailmoituksen, niin ajattelin, että tämä työpaikka on juuri minulle – sellainen, missä tykkäisin olla ja vielä kotipaikkakunnalla. Tämä on tosi hyvä mahdollisuus, hän kuvailee. Hyvänä esimerkkinä siitä, millaista hanketoiminta voi esimerkiksi olla, on ennen joulua vitosluokkalaisille järjestetty metsäretkipäivä. LUONNOSSA OPPIEN -hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on tuoda luontoa lähemmäs ihmistä erilaisten toimintojen kautta. – Ikinä ei ole ongelmaa siitä, että tulisi liikaa porukkaa – porukassaan on aina hauskempaa. Nykyisin Jemina valokuvaa satunnaisesti kevytyrittäjänä sekä opiskelee Haapavedellä hanketyön ohessa. Luonto, omavaraisuus sekä perinteet ovat aina olleet 4H-yhdistyksen toiminnan perustana ja nämä näkyvät luonnollisesti myös Luonnossa oppien -hankkeessa
Hain Jyväskylään, mutta päädyin Hämeenlinnaan. Siitä alkoikin minun 12 vuoden jaksoni koululla. Muutenkin leppoisuus kuvasi Parviaisen mielestä hyvin koulun tekemistä. – Lähdin sitten kuitenkin opiskelmaan opettajaksi. – Armeijan jälkeen olin ajanut taksia, kotonamme oli taksi. Lähdimme sitten oppilaiden kanssa etsimään lintuja. – Monesti oli siten, että kolmos-neloset ja vitos-kutoset kävivät samoja asioita. Parviainen asui tuolloin vielä vanhemmillaan Pyhäsalmessa. Miten Heikki päätyikään koululle opettamaan. 1956 hyväksyttiin koulun rakennuspiirrukset ja koulun vihkiäisjuhlia vietettiin joulukuussa 1957. 1970-LUVUN ALUSSA koulu selätti lakkauttamisuhan, ja vuonna 1973 siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Hänellä on kansien välissä lukuvuosikohtaisesti ylhäällä oppilaiden nimiä ja huippuhetkiä. Aloittaessani työskentelyni oli tietty sellaista hakemista. Jyväskylässä oli muistaakseni sellainen kyltti, että jos saat tarvittavan pistemäärän ja olet halukas lähtemään Hämeenlinnaan, laita nimesi tähän. Seuraavana syksynä koulutoimiston Kauppi houkutteli Parviaista opettamaan keskuskoululle, sillä Liittoperälle oltiin saatu pätevä opettaja. Matematiikassa ja kielissä mentiin sitten oman luokka-asteen mukaisesti. 13 vuotta koululla opettanut Heikki Parviainen kertoo, että pienet luokkakoot antoivat opettajille mahdollisuuksia joustavaan opetukseen. Kolmen vuoden päästä valmistuin ja palasin Liittoperälle opettajaksi. Kouluarki saatiin käyntiin omassa kyläkoulutalossa, jossa oppilaita oli ensimmäisenä lukuvuotena 72. Ne oli lapsille tehty lyhyin askelvälein, muistaa Parviainen. Menin sitten koulutoimistoon kyselemään. Viikon varrelta Mitä kuuluu kyläkouluille. Koulutoimiston Kalevi Kauppi ja Kimmo Sarkkinen tuumasivat, että näitä hakijoita kävelee oven täydeltä tänne, muistelee Parviainen. 8 LIITTOPERÄN KOULUN alku juontaa juurensa jo sotia edeltävään aikaan. Koulun rakentaminen oli alun perin suunniteltu jo vuodelle 1940, mutta lukuisien suunnitelman muutoksien jälkeen konkreettinen edistysaskel rakennuksesta syntyi vasta 1955, kun kunnanhallitus pyysi johtokunnalta oppilasmääriä koulun rakentamiseksi. Olin vasta ylioppilas, ja yritin sitten vain muistella omia opettajiani ja matkia heitä. Hän haki koulutoimentarkastaja Alpo Nylundilta paperit Oulusta, ja Parviainen nimitettiin koulun opettajaksi. 1937 kouluvaliokunnan kokouksessa päätettiin Liittoperän koulupiirin saavan oman supistetun kansakoulunsa. Siellä sitten hiihdettiin ja etsittiin teeriä, kunnes muistin, että erityisopettajan tuli tänään koululle! Lähdimme äkkiä takaisin, mutta erityisopettajalla Pienen koulun elämää – Liittoperän koulu oli luonnonläheinen ja yhteisöllinen Liittoperän oma koulurakennus valmistui vuonna 1957. Aina ei ihan menty lukujärjestyksen mukaan, vaan saatettiin lähteä tutustumaan luontoon, jossa teimme paljonkin huomioita esimerkiksi eläinten jäljistä. PARVIAINEN OPETTI siis koulun yläluokkia. Pienessä koulussa luokat opiskelivat rinnakkain. Suhteellisen pieni oppilasmäärä antoi opetukseen mahdollisuuksia. Koulusta tuli vuonna 1952 kaksiopettajainen, jolloin alakoulu toimi Heikkilässä ja yläkoulu Suvannolla. – Meitä oli silloin varmaan puolenkymmentä silloista ylioppilasta Pyhäjärvellä opettajina – meitä oli samassa ikäluokassa Pesosen Pauli ja muita. Suostuin ja siitä alkoi ensimmäinen lukuvuoteni siellä. Kerro vinkkisi ja muistosi sähköpostilla toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kuulum ia kyläk luilta Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. – He kysyivät, olinko valmis menemään opettajaksi Liittoperälle. Syksyllä 1973 Liittoperän koululle päätyi opettamaan armeijasta kotiutunut Heikki Parviainen. Kirjoitin nimeni ja päädyin sinne. PARVIAISEN ALOITTAESSA koulussa oli 20 oppilasta. Hirveän kilttejähän oppilaat olivat. – Maalaisympäristö ja luonto olivat lähellä. Vanhemmat oppilaat katsoivat nuorempien perään, jos Heikin täytyi hoitaa jokin asia. Heikki opetti ylempiä luokkia. Kaikki opetussuunnitelman vaatimat asiat tehtiin, mutta välillä otettiin irtiottoja lukujärjestyksestä. – Aloittaessani työskentelyni oli tietty sellaista hakemista. Tästä alkoi kylän koulutoiminnan taival, joka uloittui vuosien varrella moneen eri osoitteeseen: koulua pidettiin supistettuna Tyhjälässä, Kattila-ahossa ja Suvannolla. Joonas Kärkkäinen Heikki Parviainen teki työuransa ala-asteen opettajana. Olin vasta ylioppilas, ja yritin sitten vain muistella omia opettajiani ja matkia heitä. Olin kuullut, että Pyhäjärvellä olisi opettajan paikkoja auki. Toivomme lukijoilta vinkkejä kyläkoulujen uusista omistajista ja kyläkouluihin liittyviä muistoja Kuulumisia kyläkouluilta -juttusarjaamme. Lopulta Liittoperä sai oman koulurakennuksensa. Muistan hyvin, kun kuulin läheiseltä suolta teerien pitävän ääntä. – Ensimmäinen huomioni koulurakennuksesta oli se, että rappuset olivat todella pienet yläkertaan. Toisena opettajan toimi Aino Rytkönen, joka vastasi nuoremmista luokista
– Keväisin oli aina retki, joita tehtiin joko vanhempien kanssa tai Rannankylän ja Haapamäen koulujen kanssa yhteisretkinä. Liittoperän koulun koulukuva vuodelta 1967. – Koulu oli kuin perhe. Kerran kävimme Iisalmessa junalla ja kävikin niin, että meille ei oltu varattu paluumatkalle vaunua. PARVIAINEN PITI koko opettajauransa ajan "epävirallista päiväkirjaa", johon hän kokosi oppilaiden nimet ja kohokohdat lukuvuosikohtaisesti. Kerro vinkkisi ja muistosi sähköpostilla toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kuulum ia kyläk luilta Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Työmatkanikin lyheni. – Oppilaat ovat tärkein muisto työuralta. – Toisella kertaa koulutaksin Tauno oli tuomassa oppilaita koululle, kun he huomasivat sähkölinjalla välähdyksen. Käytiin Tietomaassa ja Ähtärissä. Se oli sellaista pienen koulun elämää. Parviainen vaihtoi itse Emoniemen kouluun vuonna 1989. Heikki Parviainen teki työuransa ala-asteen opettajana. Juholan kuvat Mitä kuuluu kyläkouluille. Kirjasta on nähtävillä, että Liittoperän koulullakin oppilasmäärät alkoivat vähentyä. Rakennus on ollut yksityisomistuksessa koulutoiminnan loppumisen jälkeen. Liittoperän koulun toiminta loppui kevätjuhlaan 1997. Parhaiten ovat jääneet mieleen tietty sellaiset, joiden kanssa on ollut vähän hankaustakin – he ovat silti aina muistissa hyvällä! Tällaiset oppilaat itse asiassa parhaiten minutkin muistavat ja kylällä tervehtivät, hymyilee Parviainen. 9 Pienen koulun elämää – Liittoperän koulu oli luonnonläheinen ja yhteisöllinen Kuulum ia kyläk luilta oli aika kuulemma hyvin kulunut keittäjän kanssa, nauraa Parviainen. Oikealla opettaja Olavi Jykylä. Niinpä osa joutui sitten tavaravaunujen kyytiin. Siitä se sitten väheni 12 oppilasta oli raja. Sellaisia armonvuosia kouluilla oli kolme kappaletta, joiden aikana sai mennä alle rajan siinä toivossa, että oppilaita tulisi lisää lähivuosina. Oppilaat tulivat aamulla kouluun ja menivät heti keittäjältä kysymään, että mitä ruokaa on tänään. Toivomme lukijoilta vinkkejä kyläkoulujen uusista omistajista ja kyläkouluihin liittyviä muistoja Kuulumisia kyläkouluilta -juttusarjaamme. Oikealla kuvassa keittäjä Terttu Pesonen. Pääsin touhuamaan monenlaisten erilaisten oppilaiden kanssa. Lähdimme sitä selvittämään ja löysimme kuolleen joutsenen. LIITTOPERÄN KOULUN Parviainen muistaa yhteisöllisyydestään. Hänellä on kansien välissä lukuvuosikohtaisesti ylhäällä oppilaiden nimiä ja huippuhetkiä. Jos rajan alle mentiin, koulu lakkautettiin. Pieni koulu oli tiivis yhteisö. Lukuvuoden opettajina toimivat Raija Lilja-Pietikäinen ja Riitta-Liisa Saarinen. Matti Huttunen Luokkakuva 1989-1990. – Kun palasin Liittoperälle opintojeni jälkeen, oppilaita oli 15. – Kaipasin ehkä vähän vaihtelua. Veimme joutsenen koululle ja Kohosen Erkki tuli sen täyttämään. Nykyisin eläkkeellä oleva Heikki tietää tehneensä oikean valinnan ryhtyessään ala-asteen opettajaksi. Joutsen päätyi Liittoperän koulun loputtua Ruotasen koululle! Mukavia olivat myös retket, joita tehtiin oppilaiden kanssa. Peruna ja kastike kelpasivat aina! Liittoperällä asuvat olivat mukana kouluhengessä jotkut saattoivat tuurata keittäjää ja kylän miehet kantoivat pianon koulun yläkertaan
Ensiksikin se merkitsee sitä, että mitään ei tapahdu Jumalan sallimatta. Selvitys on tehtävä myös vaikka avustusta ei haettaisikaan seuraavalle vuodelle. ”Turva Jumalassa” on todella syvä ilmaisu. 10.7.1936 k. Hakemuksen voi lähettää sähköisesti osoitteeseen pyhajarvi.seurakunta@evl.fi tai kirjallisesti Pyhäjärven seurakunta/kirkkoneuvosto, Oikotie 6 86800 Pyhäsalmi. (1. Paavali jatkoi kirjeessään filippiläisille: ”Kuolema on minulle voitto”. Suhteemme Jumalaan ei ole etäistä eikä muodollista, vaan suhteemme on Isän ja lapsen suhde, jossa Isä tietää ja ymmärtää kaiken ja lapsi luottaa kaikessa Isään. sunnuntai loppiaisesta) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa, kirkkokahvit. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! PUHELINHARTAUS 0206582698 Kirsti Jauhiainen Siunaus toimitettu 7.12.2024. Tätä siunausta toivotan sinulle ja koko rakkaalle isiemme maalle armon vuodeksi 2025. Perhekerho alkaa ma 13.1. Kuoleman jälkeen Paavalilla oli jotakin parempaa odotettavissa! ”Turva Jumalassa” kertoo myös rakkaussuhteesta. Kaikella on määräaikansa, niin myös elämällä. Rakkaamme Pirkko Anneli LEHTOMÄKI o.s. Lauantai 18.1. Väinö Viikilä Pyhäjärven helluntaiseurakunta Jaana Koski Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Sunnuntai 19.1. 17.11.2024 Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät, kullaten muistojen kirkkaimmat päivät. klo 10.00 Gospel-jumppa srk.keskuksessa, vapaaehtoinen maksu yv:lle. Apostoli Paavali kirjoitti roomalaisille seuraavasti: ”Jos me elämme, elämme Herralle. Torstai 16.1. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA TO 9.1. Me elämme nyt lähes ympäri maailman lisääntyvän pelon ilmapiirissä. Avustusta voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon sitä on myönnetty ja se tulee käyttää sen kalenterivuoden aikana, jolloin avustus on myönnetty. klo 10–12 päiväkerhon tiloissa. Avustuksia saaneet ovat velvollisia antamaan selvityksen saamansa avustuksen käytöstä seuraavan vuoden hakuun mennessä. ja saarna Osmo Leppänen. nuorisotyönohjaaja Maria Lämsä 040 70889755 PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. klo 14.00 Konsertin kantaesitys, Sanna Ahvenjärven Teardrops ja Tapio Lappalaisen teos X-tensions Pyhän Annan kirkossa. ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi En juhli merkkipäivään . Minä hämärästi muistan sen valtavan pelon ilmapiirin, joka oli kodissamme vielä vuoden 1945 aikana. Keskiviikko 15.1. Päivätilaisuus klo 11 TI 14.1. Aina kun kuului jonkin lentokoneen ääni, äiti käski heti meitä lapsia juoksemaan ulos ja piiloutumaan läheiseen metsään jonkin puun alle. Sunnuntai 12.1. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. klo 9.00 Lähimmäisen kammarin ja Löytösopin vapaaehtoisten kokous Lähimmäisen kammarissa. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. Hakemukset osoitetaan kirkkoneuvostolle. klo 15.00 Sanan ja rukouksen tilaisuus Lähimmäisen kammarissa. 10 Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana Torstai 9.1. Jos kuolemme, kuolemme Herralle.” On valtavan vapauttavaa olla kokonaan Jumalan varassa. klo 9.00-10.30 Hiljaisuuden jooga® Pyhän Annan kirkossa, ohjaajana Johanna Ikonen, vapaa pääsy. Mutta mitä tuo turva oikein tarkoittaa tai merkitsee. Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe klo 10-14 ja Kirpputori Löytösoppi ma-to 10-14. Raamattutunti nro 4, Väinö Viikilä SU 12.1. Mutta samalla me voimme uudistaa kokonaan suhteemme Jumalaan ja tietää, että Hän on vieläkin kaiken yläpuolella. Kerho kokoontuu viikoittain ja tarjolla lounas. Siellä me värjötimme ja odotimme, kunnes lentokone oli häipynyt kauemmaksi ja pääsimme palaamaan kotiin. Niin kuin Hän auttoi ennen, niin Hän auttaa myös tänään. Puhelinnumerot: Kirkkoherranvirasto 0400 395220 Kirkkoherra Mirva Ahola 0400 714503 Seurakuntapastori Heli Hänninen 0400 395222 Diakoni-lähetyssihteeri Tea Jouhki 040 5118674 Vt. klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa, lit. Äitiä rakkaudella muistaen Eija ja Ari Jari ja Jaana Kaarina sisko lapsenlapset sukulaiset ja ystävät Kiitä lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. Toini Halonen Kiitokset Haapamäen Jahdille syntymäpäivämuistamisesta! Hyvää alkanutta vuotta toivottaen, Pentti ''Kun on turva Jumalassa'' NÄINHÄN ME laulamme virren 397 sanoin. Leväpelto s. Seurakunnallista toimintaa harjoittavat paikalliset yritykset, yhteisöt ja järjestöt voivat hakea Pyhäjärven seurakunnan toiminta-avustusta vuodelle 2025 hakuajalla 1.-31.1.2025. nuorisotyönohjaaja Stiina Matinniemi 040 7356351 Vs
Sen verran osasin kuitenkin ymmärtää, että jotain hirveää on tapahtunut, kun miehet puhuvat keskenään niin vakavasti. Elina Jääskelä soittaa pianoa, Anniina Kontkanen huilua ja alttohuilua, Sanna-Kaisa Ruoppa selloa sekä Janne Jääskelä viulu ja alttoviulua. Sävellyksen loppua kohti ihmisen kokema voimattomuus ja vähäiset vaikutuskeinot muuttuvat raivoksi. Ville Juurikkala Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Säveltäessä ahdistus lähti purkautumaan, Ahvenjärvi kertoi. Lisäksi kuvakavalkadista löytyy kenttäpostikirjeitä ja muita sota-ajan dokumentteja, jotka syventävät kävijän käsitystä sodan todellisuudesta. Siellä oli hyvä tunnelma veteraanien keskustellessa. Sotien muistoja -näyttely on avoinna Pyhäjärven kirjastossa tammikuun loppuun saakka. Konsertissa kuullaan myös Sannan puolison, eli Tapio Lappalaisen säveltämä teos E-Xtensions 1 pianolle ja liveelektroniikalle. tammikuuta. Aiemmin julkaistussa haastattelussa Ahvenjärvi kertoi, että Teardrops alkoi sävellyksenä hahmottumaan jo vuonna 2022. Näyttelyvieraille tarjotaan mahdollisuus tunnistaa kuvien henkilöitä, ja tunnistustiedot voi jättää kirjastolle. Niistä kohtaamisista oli havaittavissa todellinen vahva yhteishenki. Viime keväänä olin perinnetoimikunnan kokouksessa ja siellä keskusteltiin kuvien keräyksestä. Osuusliikkeellä oli aiemmin baari, jonka pyöreän pöydän ääressä veteraanit kävivät kahvilla. 11 Kulttuuri Kulttuuri PYHÄJÄRVEN KIRJASTOSSA on avautunut valokuvanäyttely, joka vie kävijät aikamatkalle Suomen sotahistoriaan. – Nelivuotiaasta saakka muistan, kun pappa jutteli naapurin veteraanin kanssa sota-asioista. Ahvenjärven säveltämä teos tuleekin nyt kantaesitykseen Pyhäjärvellä 18. Sävellyksen piti saada kantaesitys Soipa Haapajärvi -festivaaleilla, mutta esitys jouduttiinkin viime hetkellä perumaan. – Tunnistin isoisäni veljen, Eino Ahon, joka oli pioneerina JP3:ssa ja toimi alikersanttina. Tapion ja Sannan teosten lisäksi konsertissa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Herman Beeftink, Sang Jin Kim sekä Gabriel Faure. Pahimmat jutut he käsittelivät sitten toisaalla keskenään. Joonas Kärkkäinen Jari Aho pystytti näyttelyn torstaina. Näyttelyn vierailijoita kannustetaan kirjoittamaan ylös, jos he tunnistavat kuvista henkilöitä. MARRASKUUN 13. Näyttely on herättänyt Ahossa myös lapsuusmuistoja. Näyttely pystytettiin torstaina ja on avoinna tammikuun loppuun saakka. Pyhäjärven kulttuuripalvelut nappasi kopin ja Sannan teos kantaesitetään 18. – Tämä on ollut sellaista elämän kestänyttä kiinnostusta. Teardrops -sävellys saakin kantaesityksen Pyhäjärvellä Sanna Ahvenjärven Teardrops-teoksen oli tarkoitus saada kantaesitys Soipa Haapajärvi -festivaaleilla. – Kuvista pääsee näkemään sodan todellisuutta. – Sotahistorian kertominen ja perinteen säilyttäminen on tärkeää, jotta ihmiset voivat ymmärtää, millaista sota todella oli. – Minulla alkoi soida päässä pianostemma. Menin pianon ääreen ja minua alkoi hirveästi itkettämään. Konsertti jouduttiin kuitenkin perumaan. AHOLLE NÄYTTELYN merkitys on selvä. Aho toivoo, että sota-ajan valokuvat saataisiin talteen esimerkiksi jonkinlaiseen veteraanihuoneeseen, johon kaikki paikkakuntalaiset voisivat tuota sota-ajan kuvia ja muistoesineitä. Vaikka kaikki kuvissa esiintyvät henkilöt eivät ole Pyhäjärveltä, Aho löysi joukosta myös henkilökohtaisia yhteyksiä. Koulussa historia oli suosikkiaineitani ja innostus jatkuu edelleen. Sodan todellisuutta kuvien kautta Pyhäjärven kirjaston tammikuun näyttely kantaa nimeä Sotien muistoja. NÄYTTELYN TAKANA on Jari Aho, jonka kiinnostus sotahistoriaan syttyi jo lapsuudessa. En itse tietenkään vielä lapsena niitä asioita ymmärtänyt, olin hämilläni. – Pianostemma kuvastaa kyyneleitä. On tärkeää, että tämä historia ja nämä muistot säilyvät myös tuleville sukupolville, Aho summaa. Kantaesityksessä on mukana monia Ahvenjärven työkavereita. Jari Ahon kuvakokoelmista koottu näyttely esittelee todellisuutta esimerkiksi rintamalta ja sotasairaaloista. – Laatikko oli täynnä sota-ajan kuvia. Myöhemmin tajusin, mistä keskusteluissa oli kyse, kertoo Aho. Sotien muistoja -näyttely esittelee harvinaislaatuisia valokuvia talvija jatkosodan ajoilta. päivänä ilmestyneessä Pyhäjärven Sanomissa kerrottiin musiikkiopiston opettajana monelle pyhäjärviselle tutuksi tulleesta Sanna Ahvenjärvestä ja hänen Teardrops -teoksestaan. Aho sai haltuunsa Lamminaholta valokuvalaatikon pari vuotta sitten. Se oli ahdistavaa – sotauutisia oli joka paikassa. – Isoisän kanssa olin mukana kauppareissuilla, joissa vastaan saattoi tulla muita veteraaneja. Hän siitä sitten innostui. Rintamakuvien lisäksi esillä on niin kuvia kenttäsairaaloista, joukkosidontapaikoilta kuin haavoittuneista sotilaistakin. Työnimi Teardrops jäi myös teoksen lopulliseksi nimeksi. Ahon molemmat hänen isoisänsä palvelivat sodassa ja mummu toimi lottana. Se yhtenäisyys oli aivan jotain omaa luokkaansa, mitä ei ole kyllä ollut missään muualla. Jaana Koski Sekä Sanna Ahvenjärvi että hänen puolisonsa Tapio Lappalainen opettavat Jokilaaksojen musiikkiopistossa. Aho tunnisti oikealla olevasta kuvasta isoisänsä veljen Eino Ahon (1. Puhuin sitten kulttuurituottaja Leena Mularin kanssa, että olisiko mahdollista järjestää valokuvanäyttely näillä sota-ajan kuvilla. tammikuuta Pyhän Annan kirkossa. vas.). Kevät oli ollut henkisesti raskas, koska Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainaan. Valokuvat on asetettu kronologiseen järjestykseen, alkaen talvisodasta ja päättyen jatkosodan hetkiin. Olen toiminut Pyhäjärven rintamaveteraanien puheenjohtajana 14 vuotta. Molempien sävellykset esitetään Pyhäjärven konsertissa. – Johanna Tilus soittaa Tapion teoksessa pianoa ja Tapio soittaa live-elektroniikkaosuuden, Ahvenjärvi kertoo
Vallan kolmijaon ja demokratian rapauttamisen sekä autoritarismin lisääntymisen myötä onkin tässä hulluudessa odotettavissa vielä palkitseminen korruption toimiessa apuna. Medioista tehdyn satunnaisen poiminnan mukaan Israel on iskenyt tuhoisin seurauksin humanitäärisiin avustuskuljetuksiin Gazassa, pelastushenkilöstöön Länsirannalla, YK:n rauhanturvaajiin Libanonissa, pakolaisleireille Libanonissa ja Gazassa, Punaisen Ristin työntekijöihin ja iskee parhaillaan Syyriaan. Ei niin ylimielinen pitäisi olla. Lännen tekemistä pakotteista vain Venäjää vastaan, se on jättänyt toimet Israelin osalta tekemättä. Oulaskankaan leikkaustoimintoja ei voida siirtää OYS:iin, joten Pohde joutuu ostamaan palveluja yksityisiltä yrityksiltä. Pyhäjärvi ja Kiuruvesi ovat tehneet yhteistyötä matkailuasioissa ja kesätapahtumissa onnistuneesti jo useampana vuotena. Vaikka siellä on terroristejä, niin se ei oikeuta käyttämään niin armotonta väkivaltaa. Jos aiemmin 500 miljoonaa euroa oli suuri summa, ensi vuonna siitä tulee miljardeja. Tänä vuonna Pyhäjärvi on mukana jaetulla osastolla Kiuruveden kanssa. tammikuuta 2021 mellakasta tuomittuja kumppaneitaan. Lisäksi hänellä on kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys niskassaan koskien epäilyä kansanmurhasta. Lakkauttamispäätös ei tuo Oulaskankaan alueen asukkaille rauhaa vaan turvattomuutta. Miksi en puhu lainkaan Venäjän toimista Ukrainassa. Tämä niin sanottu varjolaivasto, jota Venäjä käyttää kuljetuksiin, on niin huonokuntoista ja kukaan ei tiedä kuka ne omistaa, kun seilaavat minkä maan lipun alla tahansa. 12 MAAMME HALLITUS päätti lakkauttaa Oulaskankaan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen nopeutetulla aikataululla. Päivystyksen lakkauttamisella tavoitellut säästöt asettuvat näin erityisen kyseenalaisiksi. Vaadimme, että koko Pohjois-Pohjanmaan alueella säilytetään laadukas julkinen terveydenhuolto ja kansalaisille turvataan tasa-arvoinen hoitoonpääsy myös yöaikaan. Päätös astuu voimaan 1.10.2025. Sivutavoitteena on myös yrittää houkutella uusia asukkaita seudullemme. On oletettavaa, että kuukauden päästä virkaansa astuva uusi presidentti Trump laajentaa armahdukset koskemaan omia tuomioitaan ja 6. Myös Etelä-Korean presidenttiä epäillään laajamittaisesta korruptiosta ja häntä uhkaa elinkautinen vankeustuomio valtiopetoksesta. TAMMIKUUN KOLMANTENA viikonloppuna 17.– 19.1.2025 matkamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. No, tuumi Kalle, en pysty enää näin vanhana nukkumaan niin korkealla tyynyllä. Nyt vähätellään Netanjahun pidätysmääräystä. Uhrien määräksi ilmoitetaan yli 50 000 ihmistä. Lukijalta Pittää sannoo Politiikan saralta Lukijalta Paavon porinat Vieraskynä Jessi Jokelainen, Vasemmistoliiton kansanedustaja Juha-Matti Mustonen, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja USA:N ISTUVA ja usein kaatuileva presidentti Biden ehti ennen virkakautensa päättymistä saattamaan maansa nepotismin huippuunsa, armahtaessaan poikansa aseja verorikoksista saamistaan tuomioista. Samalla hän tuli romuttaneeksi maansa oikeusvaltiona. Tämä on naurettava lausunto, sillä sairaus tai tapaturma ei katso kellonaikaa. NYT USA:SSA vaihtuu presidentti, eikä kukaan tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu. MIKÄ YHDISTÄÄ näitä hirmuhallitsijoita. Se mitä tapahtuu Gazassa on jotain aivan järkyttävää. Toivotaan, että poissaoloon on hyvä syy, tai muuten menee pisteitä. Kyllä edellinen presidentti kunnioitti läsnäolollaan juhlaa, tai ainakin ilmoitti jos oli estynyt. Se, että ne kaikki ovat USA:n ystäviä ja liittolaisia. Siitä ei päästä mihinkään. Aloite on laadittu yhdessä muun muassa europarlamentaarikko Mika Aaltolan ja ex-puolustusministerin Jussi Niinistön kanssa. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueet pakotetaan ostamaan leikkauspalveluja yksityisiltä terveysyrityksiltä veronmaksajien rahalla, mikä nostaa kustannuksia ja heikentää julkisten palvelujen saatavuutta. Parhaillaan Israelin pääministeri Netanjahu istuu oikeudessa syytettynä lahjonnasta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä. PRESIDENTIN VELVOLLISUUKSIIN kuuluu pitää huolta vähävaraisista ja kunnioittaa heidän juhlaansa. Ihmisten terveyden ulkoistaminen voittoa tavoitteleville yrityksille on vastoin julkisen terveydenhuollon perusperiaatteita: tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Siksi, että lähes kolmen vuoden ajan maamme media on siitä yksinomaan puhunut päivittäin. Niinpä Suomikin on myötäillyt innokkaasti eturintamassa ilman ”omantunnontuskia” USA:n sanelupolitiikkaa. Voimme varautua siihen, että näille ”suurmiehille” tullaan vielä myöntämään niin sanottu ”käänteinen” Nobel-palkinto saavutuksistaan. VIIME AIKOJEN uutisoinnit ovat pullollaan kuvauksia siitä, miten useiden valtioiden päämiehet näyttävät hoitavan vain ”omia asioitaan”. SOSIAALIJA terveysministeri Kaisa Juuso ehdotti, että ihmiset voisivat hakeutua päivystykseen päiväsaikaan. kalastus-, lähiseutu-, kulttuurija hyvinvointimatkailua palvelevaa majoitustoimintaa. Kiuruvesi-Pyhäjärvi osasto 6d10 löytyy hallista 6 ja siellä markkinointityöstä Pyhäjärven puolesta vastaavat Tapio Rannanmaa ja Regis Rouge-Oikarinen. Jos tämä toteutuu, jälleen on mielestäni löydetty uusi korruption muoto ja lainrikkomus. Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on julkaissut raportin, jonka mukaan Israel valtiona on syyllistynyt sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Tapahtumassa esitellään Kiuruveden ja Pyhäjärven tämän vuoden tapahtumia sekä kuntien mm. Siellä on Amerikan, Israelin, Venäjän, Turkin ja jos lie muitakin osille menemässä. KYLLÄ ITÄMERI ja Suomenlahti ovat niin räjähdysherkkää aluetta, että pelottaa, mitä siellä tapahtuu tulevaisuudessa. NYT PUUHATAAN nähdäkseni laitonta luopumisehdotusta Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta, kansalaisaloitteeseen perustuen. Presidentti Stubb ei suvainnut kunnioittaa läsnäolollaan Hurstin järjestämää juhlaa ja ruokailua vähävaraisille. Tämä aiheuttaa ambulanssirallin ja lisää kustannuksia, sillä nykyiset ambulanssit eivät riitä ja henkilöstöpula vaikeuttaa ensihoitoa. Entä miten sinun laitasi on. Nyt Venäjä syyttää Suomea merirosvoudesta – pelottaa mihin nämä uhkaukset johtavat, mitä Venäjä osoittaa Suomelle. Trump on uhkaillut Panamaa ja Grönlantia, vaikka ei ole vielä vallassakaan. TÄMÄ KEHITYS tuo valtavia kustannuksia mutta myös vaarantaa kansalaisten turvallisuuden ja heikentää palvelujen laatua. HÄLYTTÄVÄ TIETO vakavasta korruptiosta Suomessa on myös se, että verohallinnon selvityksen mukaan noin 2000 yrityksellä on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kuten veropetoksiin, salakuljetukseen, huumekauppaan tai rahanpesuun, yritysten vastuuhenkilöiden kautta. KYLLÄ ON pakko todeta, että Israel on menettänyt maineensa. Ja kukas muu siitä kärsii, kuin viattomat siviilit. KEVENNYS: SANOIN Kallelle, että rikollisuus on lisääntynyt niin paljon, että nukun nykyään rahapussi tyynyn alla. En kyllä tiedä moniko siellä viettää joulua, vai onko Pakkasukko ehtinyt sinnekin. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto ei hyväksy terveyspalveluiden muuttumista yksityisten voitontavoittelun välineiksi. Kunhan ei Syyriassa kävisi samoin, kuin Afganistanissa, että ääri-islamistit ottavat vallan ja naisten oikeudet poljetaan maahan. Kuitenkin sieltä pitäisi lähteä vieraat pois ja antaa heidän sopia asiansa keskenään. Vakuutukset on mitä on ja pahimmillaan Putinin keinoihin näyttäisi kuuluvan vahinkojen aiheuttamista tahallaan. Oulaskankaan sairaala palvelee yli 120 000 asukasta, ja sen yöpäivystyksen lakkauttaminen vie palvelut alueen ihmisiltä jopa 200 kilometrin päähän. Hallituksen suunnitelmat, kuten yli 65-vuotiaiden terveystarkastukset yksityisellä puolella, lisäävät valtion kustannuksia ilman että ne kattavat jatkotutkimuksia. HALLITUS ON antanut lahjan yksityisille terveysjäteille. Toivotaan, että siellä saadaan rauha maahan. NO, MUISTIHAN Putin sen sijaan ukrainalaisia jouluna, ampumalla sinne ohjuksia. Tilaisuus on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma, jossa matkailun ystävät ja ammattilaiset kohtaavat lähes 70 eri maasta. SAMALLA HALLITUS on mahdollistamassa sairaalapalveluiden yksityistämisen. HYVÄÄ UUTTA vuotta kaikille! Nepotismia ja korruptiota Vieraskynä Seppo Kinnunen Vieraskynä Regis Rouge-Oikarinen Vieraskynä Paavo Kulju Ruutitynnyri Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen lakkauttaminen ja terveyspalveluiden yksityistäminen epävakauttavat hyvinvointivaltiota Pyhäjärvi jälleen mukana matkamessuilla Taru Kyllönen Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2
Myös kilpailupalkinnoissa pankin tuki tuntuu. Juuso Kauranen, PyPi, 2,240, kilpailun suurin ahven: 0,671 2. Santeri Remssu, KiVa, 0,354 20. Tarja Manninen, PyPi, 1,178 4. Anu Nyyssönen, PiPi, 0,515 8. Jarmo Vartiainen, PyPi, 1,168 10. Reino Tuovinen, PiPi, 0,417 18. Suurin kala iski Kaarina Julkusen onkeen. Kaarina Julkunen, PyPi, 0,749 5. Pyhäjärven Pilkkijät kuuluu nyt Pohjois-Savon piiriin. Sari Kerttula, RaMo, 1,707, sarjan suurin ahven: 0,601, 2. Sirkka-Liisa Kuranen, PyPi, Miehet 1. Seura on saanut sponsorikseen Suomenselän Osuuspankin. Seuraavat pilkkikilpailut Pyhäjärvellä pidetään 23.helmikuuta Emoniemen kalasatamassa. Marko Urpilainen, VKK, 0,688 16. Riku Niskanen PyPi 2,109, sarjan suurin ahven: 0,513 6. Kirsti Manninen, PyPi, 0,648 6. Tiina Kokko, PyPi, 0,470 10. Isoimman ahvenen, 671 grammaisen, nosti Juuso Kauranen. Ari Kerttula, RaMo, 2,222 4. Paavo Niskanen, PyPi, 0,899 13.Tapani Mattila, VKK, 0,881 14. – LUMEN tulo viime päivinä heikensi saaliita, mormyskalla pilkkinyt Seppo Kananen kertoi. Antero Junnonaho, 0,620 17. Marko Kasurinen, PiPi, 1,513 9. 13 Liikkeellä Kirsi Haapea Paljon pientä ahventa Loppiaisen Suurahvenpilkissä Kalasatamassa Pyhäjärvestä nousi nousi ahvenia, suurehkojakin, mutta enemmän pikkukalaa. Jukka Linnilä, KiVa, 1,676 8. Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Tuen ansiosta Pyhäjärven Pilkkijät panostaa erityisesti nuoriin. Nuoret 1. Marja Vartiainen, PiPi, 0,553 7. Pyhäjärvestä nousi muutama ahven eri kohdista. Riitta Saastamoinen, PiPi, 1,697 3. Jyrki Paavola, PyPi, 2,025 7. Seppo Kananen on kokenut pilkkimies Kiuruvedeltä. Yhteistyötä on tehty pitkään Kiuruveden Vapaa-ajan kalastajien kanssa. – Jos olisi aurinkoista ja vähemmän lunta jäällä, kalaa tulisi paremmin. Ville Ikäheimo, PiPi 0,261 Naiset 1. Seppo Kananen, KiVa, 0,822 15. Irma Floor, YKK, 0,520 9. Tauno Teppo, Tuloksia: Ka a rina Ju lku n e n Kilpailun suurimman ahvenen, 671 grammaa painavan körmyniskan pilkkinyt Juuso Kauranen palkittiin erikoispalkinnolla. Eljas Laukkanen, PyVaka, 0,400 19. Tapio Saastamoinen, PiPi, 2,660 3. Kari Ikäheimo, PiPi, 1,067 11. Heikki Pyhäluoto, OuO, 0,961 12. Jouni Toppinen, KiVa, 2,810 2. Naisten sarjan voitti Sari Kerttula, miesten sarjan Jouni Toppinen. Se painoi 1600 grammaa, mutta oli väärää lajia eli hauki. He muun muassa pääsevät kilpailuihin ilman osallistumismaksua ja kyyditkin järjestetään. Esa Lappi PiPi, 2,210, 5. Jere Utriainen, PyPi, 2,168 3. Jokaiselta kilpailijalta punnittiin kymmenen suurinta ahventa. Otto Uusitalo, 0,237 4. Hän sai suurimman ahvenen erikoispalkinnon ja voitti nuorten sarjan. Siihen suuntaan on lyhyemmät kilpailumatkat kuin vaikkapa Kuusamoon PohjoisPohjanmaan piirissä
Toimitukseen osallistuminen: Kokoukseen kutsun kaikki asianosaiset, joiden oikeutta toimitus välittömästi koskee. Muistituokio; tietoa ja vertaistukea muistisairautta sairastavien läheisille ti 14.1. Toimitusinsinööri Timo Jarva Maanmittauslaitos, Veteraanikuja 9, 90130 Oulu Puhelinnumero +358 40 730 4168 Sähköposti timo.jarva@maanmittauslaitos.fi Ilmoitukset Muistilista Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Biljardikerho tiistai ja perjantai klo 8–11 Asematien Nuokkari. Jatketaan Ahaa! aivotreenejä. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Pelataan bingoa. klo 13.00. Keilailupiiri torstaisin keilahallilla, vuorot klo 12–13 ja 13–14. 14 Kutsu maanmittaustoimitukseen Kohde: Katualuetoimitus Tn:o 2024-731080 Pistotie, Torkkolantie, Castrenin katu, Palotie, Asematie, Antintie, sekä kevyenliikenteen väylät. Aloitetaan jumpalla klo 10. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi puh. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. Lentopallopiiri Ikosen koululla maanantaisin klo 15.30–17.00 Bocciapiiri keskuskoululla lauantaisin klo 9–11. klo 11–12. 040 026 8711 Omaishoitajat 14.1.2025 klo 17, Virkistysilta, Muistiluotsi , Palotie 1. Bingoilua ja mukavaa yhdessäoloa muistisairautta sairastaville ja läheisille. Aloitamme taas 11.1.25 Muistipiiri Muistiluotsin tiloissa Palotie1 tiistaina 14.1. Kokous on toimituksen loppukokous, jossa vahvistetaan lunastuksen kohde, kiinteistörajat ja tämän lisäksi käsitellään katualueen luovuttamisesta johtuvat korvauskysymykset sekä muut katualueen muodostamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. /rivi-ilmoitus/ Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Kerho srk keskuksessa tänään 8.1. Tervetuloa. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Jätä rivi-ilmoituksesi lehteen kätevästi verkkosivujemme kautta! Huomio! Huomio! https://pyhajarvensanomat. Konserttimatkan Nivalaan 1.2. Kahvitellaan ja suunnitellaan tulevaa kevättä ja kesää. Muistibingo ke 8.1. Kaikille avoimet aivotreenit maanantaisin klo 14-15. varanneet, maksakaa 55 € tilille FI32 5375 0320 1091 15, viesti konsertti, 15.1.2025 mennessä Kotisivut: www. OLET TÄSSÄ Niin on tämä lehtikin. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. klo 17.30 Kohtaamispaikalla. klo 13.00. Tervetuloa vaikka kaverin kanssa! Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistin neuvontapiste maanantaisin klo 9-13.30 ilman ajanvarausta. elakeliitto.fi /pyhajarvi Sähköposti: elakeliitto.pyhajarvi@gmail.com Martat Hyvää alkanutta uutta vuotta Martat ja muut! Ensimmäinen Martta-ilta on to 16.1. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. Aika ja paikka: Perjantaina 24.1.2025 Klo12:00 Pyhäjärven kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Hakija: Pyhäjärven kaupunki Toimituksen tarkoitus: Toimituksen tarkoituksena on Pyhäsalmen asemakaavan mukaisten katualueiden lunastaminen Pyhäjärven kaupungille kortteleissa 1036–1049. Suunnitellaan kevään ohjelmaa
Postin varhaisjakelupäivystys: Ark. Saastamoinen P. Pyhäjärvi, Kärsämäki Tuulia Toivola, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja p. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. 040 544 6338 4 HAMMASLÄÄKÄRI Jukka Tikanmäki Itahisa Tiikkainen Ajanvaraus puh. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2025 Kestotilaus maksaa 89€/vuosi, sisältää paperija digilehden. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Kaikki em. 0100 4090 Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat.fi pyhajarvensanomat.fi MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen 040 772 0231 (ark. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 08 782 100 Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) TOIMITTAJA Sonja Röytiö 040 169 7350 sonja.roytio@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 SIIVOUSPALVELU MoppiMari 040 549 8250 Eijan Kauneusja Jalkahoitola Kasvohoidot, jalkahoidot, hieronnat, ripsien ja kulmien kestovärjäykset Puh. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. kuljetukset • kolariym. Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. 010 257 6519, hannele.nissila@op.. 0500 6425 17 Laitetaanko sinunkin ilmoituksesi tälle sivulle. 20,00 e Muistilista 0,28 e 0,35 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. 010 257 6558, tuulia.toivola@op.. Huttunen Ari 0400 684 093 Kinnunen Eija 040 751 7898 Tenhusen Liikenne 040 964 4016 Kuukasjärvi Olli 040 136 8377 Pankko Tomi 041 317 7025 Manninen Ari 040 554 4188 Huuskonen Tapani 0400 209 449 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari 0400 758 115 Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. Tavoitettava. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi Sähköasennus Risto Laitila p. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. Haapavesi Anneli Aatamila, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja p. Paperilaskuissa 3€ laskutuslisä. Nopea. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Yrittäjäntie 23, Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: • Fysioterapia • Lymfaterapia • MDT-terapia • Akupunktio • Hieronnat • Myös kotikäynnit pyhakuntopiste@elisanet. klo 8–16, p. 010 257 6533, anneli.aatamila@op.. 15 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,32 e 1,65 e Muut sivut 1,04 e 1,31 e Kuolinilmoitukset 0,95 e 1,19 e Osoiteilmoitukset 0,49 e 0,61 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. 010 257 6596, liisa.seppala@op.. Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. 040-5100248 Ollintie 23 B 6 www.eijan-kauneushoitola.webnode.. 010 257 6532, sari.kaattari@op.. JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Pia Ahola Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Soita 040 772 0231 tai sähköpostilla ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi Luotettava. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. www.pyhanet. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. Facebook/JuhaMatic Parraat palavelut TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. HP EB 850 449,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Google mapsista *Pyhäjärvi taulut *lahjat kaiverruksella Ks. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *matka-/älypuhelimet *Tabletit *Dronekuvaukset -i7 /15,6"Touch/16Gb/256Gb /W11 Pro käyttövalmiina/käytetty takuu 6kk -taustaval.näppis/henkilökortinlukija ym... 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta
16 Ilmoitukset Tervetuloa Hautakankaan tuulivoimahankkeen yrittäjäiltaan tiistaina 14.1.2025 Tervetuloa mukaan klo 17–19. OP FI26 5375 0320 028810 Pohdin johtokunnan kokous ma13.1.2025 klo 17.00 Voltissa. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaLukijan rivit Vuokralle tarjotaan Myydään Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2025 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. Tytöt ja pojat, entiset ja uudet, tervetuloa mukaan! Torilla To 9.1. Ilmoittauduthan tapahtumaan oheisen QR-koodin kautta. P. Paikka: Hotelli Pyhäsalmen kokoustila (Ollintie 19, Pyhäsalmi) Jari Ahon kokoelmasta "Sotien muistoja" 3.-30.1.2025 Pyhäjärven kirjastolla Järjestää: Kirjasto ja kulttuuripalvelut Tilaa tästä Pyhäjärven kuulumiset itsellesi! pyhajarvensanomat.fi Makkaratarjoilu! Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista! Kansanedustaja Mikko Polvinen Tavattavissa Pyhäjärvellä Lauantaina 11.1.2025 Klo 10.00-10.45 Torilla Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. Vuokrataan tilava YKSIÖ katutasosta läheltä keskustaa. Soita: 040 835 1591 Keskiviikko 8.1.2025 N:o 2. 0504357500 Myydään tai vuokrataan AUTOTALLI/VARASTO 20m 2 Pyhäsalmen keskustassa. Painiharjoitukset Maanantaisin klo 18.00, käynti Salmenportin Varhiksen ovesta, (Halpa-Hallin rakennus). klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh