>> 6
A
Lukemisen taito
on hieno
lahja. 15028
6 414880 065365
PARAS
PAIKALLISLEHTI 2014
Irtonumero 2 ?
raahenseutu.fi
Tasavuosia:
Kaarina Häivälä ja
muut Mainingin
asukkaat juhlivat.
>> 12
Yllätysten
Navettagalleria:
Kolme mestaria ovat
Seija Majavalle erityisen läheisiä. Silti mansikkasato ei ole vielä myöhässä,
kertoo Tamminiemen
mansikkatilan isäntä Kari
Tuominen. >> 11
KESKIVIIKKO 8. Sama mitä lukee,
kunhan lukee.?
Eija Huusari
Kolumnissa sivulla 2
Täysi kato
Ei kahlaajia, ei tiiroja, ei
lokkeja.. HEINÄKUUTA 2015 · NRO 128
Miia Lahti
Oma maa mansikka
Marjasato: Kukkii, kukkii
mutta vielä ei päästä
poimimaan. >> 4
Pääkirjoitus: Yhdessä sovitusta on syytä pitää kiinni. >> 2. > 10
Ei ruhkaa
Kylmä kesä näkyy niin
rannalla, kuin kaupassakin
heinäkuuta 2015
Pääkirjoitus 8.7.2015
Kolumni
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Eija Huusari
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Kirjoittaja on Raahessa vaikuttanut vapaa toimittaja
Päivän ratto ja
illan ilo
O
saan lempikirjani lähes ulkoa. yhä harvemmin enää muistan . Hänen
taloudessaan vesijohdot ovat
olleet jäässä lähes puoli vuotta.
5
10 vuotta sitten. Vartuttuani aloin ahmia etenkin
vanhoja brittiromaaneja: Thackeray,
Dickens, Austen, Goudge, Eliot, Gaskell
. lastattiin ylimääräistä
täkkilastia ja vain muuan tarakka oli enää nostamatta laivaan, rupesi alus kallistumaan oikealle sivulleen, painaen lastausponttuut alleen
ja siinä olleet miehetkin vyötäröitä myöten veteen.
2
60 vuotta sitten. voi Christiet kahlata läpi kerran toisensa jälkeen.
Lukemisen taito on hieno lahja. Olin tullut turvapaikkaan.
Minulla kävi tuuri, kun sain tehdä rakastamieni kirjojen
parissa töitä suurimman osan työelämästäni. Henki ei kulkenut, ja sydän hakkasi.
Kohdalle osui divari. Kun
Rahjassa olevaan englantilaiseen hl. Syöksyin sisään ja kas, hetkisen ahtaiden, pölyisten ja täyteenahdettujen hyllyjen välissä kuljettuani olo rupesi helpottamaan. Raahessa vietettiin Osuusliike Raahenseudun
uuden, valmistumassa olevan leipomorakennuksen
harjannostajaisia. Kirjat ne on olleet päivieni ratto ja kirjat ne on olleet minun työni??
Vaikka säät eivät suosi,
ei Raahessa tarvitse onneksi
vain kotona mököttää.
Sadepäiviin sisältöä tarjoavat
muun muassa kirjasto,
elokuvateatteri ja museot.
VUOSIEN TAKAA
Vuosien takaa
-palsta
kurkistaa
menneisiin
aikoihin.
Kuluvan vuoden aikana poiminnoissa seurataan mitä tapahtui vuosina 1935, 1955,
1965, 1985 ja 2005.
Mitä lähemmäksi nykypäivää
tullaan, sitä enemmän uutisissa painottuu paikallisuus.
Palsta julkaistaan tällä paikalla keskiviikkoisin.
1
80 vuotta sitten. 2 KESKUSTELE
RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. Sama mitä lukee, kunhan lukee. Naapurissa kun poliittinen kielenkäyttö on huomattavasti railakkaampaa kuin meillä.
Päivän positiivisin
Olen saanut pelkästä kirjojen fyysisestä läsnäolosta jopa
ensiapua akuuttiin hätään. Delegaatiolta sinänsä ei Suomeen tuloa evätty. Ja olisiko
venäläisten kommentteja myös hiukan ylitulkittu täällä Suomessa. Kirjoista hän ei piitannut. Helsingissä kävellessäni pohdin
kerran tuskaisena jotakin asiaa niin, että olin aivan paniikkihäiriön partaalla. Sen hän aina parin vuoden välein pyysi minua tuomaan kirjaston varastosta.
A
Raahen kirjasto on
ollut kaikkein mieluisin työpaikkani.?
Suomen on syytä pysyä
yhdessä rintamassa
S
uomen päätös evätä maahantulo
muutamilta EU-pakotelistalla olevilta ja Venäjän Etyj-delegaatioon
nimetyiltä venäläispoliitikoilta on
puhuttanut niin Suomessa, Venäjällä kuin yleisemminkin maailman medioissa. Jälkipuinti on ollut melkoinen sen jälkeen,
kun Venäjän Etyj-edustaja roimi karvain sanakääntein Suomen toimintaa.
Tosiasia onkin, että Venäjän Etyj-osallistumisen kutistuminen yhteen henkilöön ja kitkerään sananvaihtoon juuri Etyj-juhlakokouksessa on harmillista.
Kun Venäjän ja lännen välit ovat valmiiksi
kiristyneet ja Ukrainan kriisi vaatisi neuvotteluja rauhan edistämiseksi, eivät asiat etene
oikeaan suuntaan tällä mallilla. Tämä nyt
nouseva uusi rakennus sijaitsee liikkeen omistamien
tonttien pihamaalla ja on se
pohjapinta-alaltaan 20 x 12
metriä.
3
50 vuotta sitten.
Vuonna 1932 perustetun Vihannin Urheilijoiden yleisurheilu elää voimakasta nousukauttaan ja vihantilaiset urheilun ystävät
haluavat tukea ja kannustaa
seuraansa eteenpäin.
4
30 vuotta sitten. Isä heittäytyi ruuan päälle hetekalle ja otti käteen Aku
Ankan tai Korkeajännityssarja-lehden. Helleaalto suosii lomalaisia
vielä ensi viikollakin.
Torstaina Pikkulahden uimarannalla riitti auringonpalvojia ja meressä polskijoita, kun
lämpömittari nousi lähemmäs kolmeakymmentä astetta.. Mikä ilo olikaan keskustella hänen kanssaan erilaisista kirjoista ja löytää ehkä molemmin
puolin joku uusi tuttavuus kirjahyllystä.
Vanhaa laulua mukaillen: . Kirjat ne on olleet minun iltojeni ilo, ilo ihana kuin unennäköyöni. Äitini ahmi kirjoja aina kun töiltään ehti ja jaksoi. Työntekijöitä
ja asiakkaita yhdisti yksi suuri yhteinen nimittäjä: kiintymys kirjoihin. Kaikkein parasta oli, kun joku asiakas pyysi
?jotakin kivaa lukemista?. Raahen kirjasto on ollut kaikkein mieluisin työpaikkani. Vaikka kesä on jo pitkällä,
ovat vesijohdot vielä
jäässä kuudessatoista taloudessa Pyhäjoen Yppärissä. ?Soutraan. Jos keskustelu ja Etyj-kokoukseen osallistuminen oli Venäjälle niin
kovin tärkeää, olisi se varmastikin voinut lähettää kokoukseen sellaiset edustajat, joita
rajoitukset eivät koske.
Olisiko tässä taustalla kuitenkin Venäjän
yritys testata Suomen pysymistä EU:ssa yhteisesti sovittujen asioiden takana. Hyvä keskus-
teluyhteys on tärkeää säilyttää.
Silti on vaikea nähdä miksi Suomen olisi pitänyt poiketa EU:n matkustuskieltolinjasta ja
päästää pakotelistalla olevat venäläisvaikuttajat maahan. Lapsena
luin uudestaan ja uudestaan Montgomeryt, Lindgrenit, Virtasen Selja-sarjan,
Boylstonin Helena-kirjat ja niin edelleen. ?
Kyllä tämä jo rutiinilla menee, toteaa emäntä Rauha
Rajaniemi Yppäristä. miten ihania ne ovatkaan. Se oli 1917 suomeksi ilmestynyt Reidin Valkoinen hevonen. Entäpä dekkarit! Jos ei murhaajaa muista . Oli vain yksi kirja, jota hän luki kerran toisensa jälkeen
säteilyturvakeskuksen ansiosta.
Reaktorivalinnan ymmärrän: vaihtoehdot olivat vähissä. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Fennovoiman umpikuja
MIELIPIDE Olen toiminut
7 vuotta kansainvälistä kauppaa tehneen IT-yrityksen toimitusjohtajana. Koittakaa pärjätä!
Hädässä ystävä tunnetaan!
Sairauksien kanssa painiskelijoiden, lisänä nämä
hattuilijat vielä kehtaavat!
Suurteollisuus kaupunki,
satamakaupunki, omaisuus myyty, rannat myyty
rakennusliikkeille. Lisäksi tällainen
tutkimuskeskus työllistää konepajoja ja muita alihankkijoita.
Pekka Elonheimo
Raahen Vihreiden varapuheenjohtaja
Arkisto
tyrskytuulen tuima kareikko.
Hallita tahtoi ulappaa,
vallaten venhon upottaa,
pohjaan pimeyden kuilun.
Taisteli sotaurhon lailla,
arkuutta . Hyvä Pattu
Mikähän se
?tarjous?Tokmannilla on
niistä 5 vc papereista kun
myyjät sanoi olevan 2 vko
tarjous mutta eipä ole näkynyt edes elä viikolla
Aira Harju
Raahe
www.raahenseutu.fi
Ruotsalaiset
ydinvoiman
vastustajat
herättivät
keskustelua
Raahen Seudun
nettisivuilla.
mämpää on todeta, että pieleen meni ja luopua projektista.
Hanhikivenniemen metsät on hakattu ja luonto raiskattu . Hanhikivenniemi ympäristöineen on ihanteellinen
koeympäristö. Pysyviä työpaikkoja syntyisi vähintään 100 ja kunta saisi
kiinteistöveroja 1?2 miljoonaa euroa vuodessa.
Raahen seudun työllisyyden kannalta vielä parempi
vaihtoehto olisi, jos alueelle
tulisi tuulivoimapuiston lisäksi jonkin suuren tuulivoimavalmistajan pohjoisten
olosuhteiden tutkimuskeskus. sisukas.
Purjehti voittoon halki elämän myrskyjen,
lailla valkean lokin,
jo tyynillä vesillä soudellen.
Elonmerellä valkeus vallitsee,
lokin uljaan siivet kullaten,
tietä meren matkaajalle
näyttäen.
Lähetä viesti
numeroon
17192. kiirehtiminen oli osa neuvottelutaktiikkaa.
Sijainniltaan ja olosuhteiltaan Hanhikivenniemi on
ihanteellinen yhdistetyn
maa- ja merituulipuiston
paikka. Pienellä alalla
voitaisiin kokeilla voimalan
toimintaa metsässä, pellolla,
rannalla ja meressä.
Alueen nykyinen kaava
sallii tarvittavien yritys-, tutkimus- ja majoitustilojen rakentamisen. Kirjoita
alkuun RS ASIA
ja sitten viestisi.
Toimitus valitsee julkaistavat
mielipiteet.
Vihdoin saatiin kunnon sepeliä Jussilantielle Olkijoelle, mutta pitikö siitä osa
kipata metsän reunaan eikä merkittyihin paikkoihin?
No siellähän se säilyy. pelkoa vailla.
Merenkulkija taidokas,
peräänantamaton . Muutamassa tunnissa
sosiaalinen media osoitti pahimmat epäilykseni todeksi.
Reaktoritoimittaja on ylivoimaisesti suurin ja pääurakoitsijaksi valitun venäläisen
rakennusyhtiön konserniyhtiö 3. Raahe tarvitsee nopeasti johtajan joka ymmärtää talousasioita.
kyllä ruotsissa on viisasta
väkeä ei tuota valehtelevaa fennovoimaa tarvita
pyhäjoella häipyköön pois
emme halua että venäläiset tulee tänne reuhaamaan hyi
mitä tulis kesistä jos ei olis
supepesistä . Tällaiseen järjrestelyyn ei pidä
suostua missään isossa projektissa venäläisten kanssa.
Tuloksena on joko sutta ja
sekundaa, kun laitetoimittaja
hyväksyy oman toimituksen-
Meren
matkaaja
RUNO Taivaan sinessä lokin
valkoisen nään,
liitoaan ihastellen katsomaan jään.
Meren aallot vimmoissaan,
tyrskypäät voimallaan;
pauhaavat alapuolella valkean linnun.
Ulapalla venho pieni,
harjanteilla kuohujen kiisi.
Keinuen - vaappuen - liidellen,
vaaroja uhmaten,
eteenpäin pyrkien;
kohti suojaisaa satamaa.
Myrskyn armoton aallokko,
sa ja rakentaja oman työnsä.
Tai sitten tulee ?yllättäviä. ?maisematöiden. Siksi
tiesin heti, kun kuulin Fennovoiman uudesta kroatialaisesta yllätysosakkaasta, että
järjestely ei kestä päivänvaloa. Kuva: Jorma
Leinonen. Nimim. suurin Hanhikiven
ydinvoimalan osakas!
Tuloksena on kestämätön
tilanne, jossa ostajan ja myyjän roolit menevät iloisesti
sekaisin, kun myyjän edustajat ovat tosiasiallisesti vallassa myös ostajan puolella. Sekä tietenkin ilmoitus, että venäläisen
rakennusyhtiön bulvaania ei
oteta osakkaaksi.
Myös Fennovoiman nykyinen johto, jota Rosatom liittolaisineen on vienyt kuin
pässiä narusta, pitäisi vaihtaa
osaavampaan.
Helpompaa ja riskittö-
mökkinsä tai myydä ne. Keskimääräinen sähköteho olisi
tuolloin 70?120 MW.
Ydinvoimakaava vaihtuisi
tuulivoimakaavaan, sähkölinjasuunnitelmat voisi vaihtaa kevyempiin ja paikallisille
asukkaille tuulivoimapuisto
olisi paljon riskittömämpi
kuin ydinvoimala.
Mökkiläiset voisivat pitää
Tekstarit
Lukijakuva
Piitimen porukan kannattaa
keskittyä Ruotsin oman ydinvoiman vastustamiseen.
Ruotsalaiset tekevät sähköstään 40% ydinvoimalla. Ne jäisivät joka
tapauksessa ydinvoimalaa
pienemmiksi. heinäkuuta 2015 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Pohjanlahteen pistävä niemi saa Suomen (ja Euroopan) parhaita merituulia 3
suunnalta.
Suunnitellulle voimalaalueelle ja sen läheisyyteen
voitaisiin rakentaa jopa 100?
150 tuulimyllyn eli 300?500
MW:n tuulipuisto. Ydinsähkön osuus on Ruotsissa
suurempi kuin Suomessa.
Miksihän RS ei koskaan jutuissaan mainitse tuota tosiasiaa?
Tuntematon
?Vanhanajan?aarnivalkeat paloivat Smitinkadun päässä aattoiltana n.klo 22.30. lisäkustannuksia, jotka Rosatom ja Titan hyväksyvät ja
laskuttavat. Mutta miksi pääurakoitsijaksi valittiin Titan ilman kilpailutusta. Yli 40 vuotta maksutta kuoppia täyttänyt
Seniilejä ei noteerata!
Kärttysiä. Rosatom!
Ja tämä viimeinen kuvio,
?kroatialaisomistaja?, on niin
ilmeisen epäilyttävä, että
Fennovoiman johdon olisi pitänyt tajuta se ja kieltäytyä.
Tämä kaikki kertoo, että
Fennovoiman johto on kyvytön pitämään puoliaan venäläisten kanssa. Keskiviikkona 8. Kokonaisuutena sopimuspaketti on niin
yksipuolinen ja huono, että
Fennovoiman yhtiökokouksen pitäisi hylätä se, vaikka
rakennuslupa saataisiin.
Hanhikiven ydinvoimalaprojektin voisi pelastaa vain
todellisen kotimaisen omistuksen huomattava vahvistuminen ja rakennus- ja polttoaine- sekä muiden arveluttavien sopimusten purku ja kilpailuttaminen. Suurimmat
asiakkaamme olivat entisen
Neuvostoliiton alueella. Suomen velkaisin kunta. Tai todennäköisesti molempia.
Oma valistunut arvaukseni on, että jos Hanhikiven
voimala rakennettaisiin nyt
tehtyjen sopimusten pohjalta, rakentaminen kestäisi 12?
15 vuotta ja kustannukset olisivat 2?4 miljardia euroa suuremmat kuin nyt sovitut.
Työn laatu olisi vain vähän
huonompaa kuin normaalin
omistajavalvonnan toimiessa
. (Ilmeisesti Rosatomin ehdotuksesta.)
Ja miksi kiirehdittiin solmimaan pitkäaikainen sopimus polttoainetoimituksista
vähintään 10 vuotta ennen
reaktorin valmistumista. Työpaikkoja
voisi jo alkuvaiheessa syntyä
100?200
Ja jos
poikaset ovatkin päässeet
kuoriutumaan, suuri osa on
menehtynyt kylmyyteen ja
ravinnon puutteeseen.
WWF: Norppakanta
on epäselvä
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Itämeren suojelukomissio
HELCOM on määritellyt, että
varovainen metsästys on
mahdollista hyljekannassa,
joka ylittää 10?000 yksilöä.
WWF:n näkemyksen mukaan Perämeren norppakanta Suomessa ja Ruotsissa yhteensä ylittää tämän tason,
joten WWF ei vastusta kannan kokoon nähden vähäistä
pyyntiä.
Perämeren norppakannan
todellinen koko on tällä het-
kellä WWF:n mielestä kuitenkin epäselvä. Metsäkanalinnuilla tuskin on mennyt yhtään paremmin. Kannanvaihtelut kuuluvat normaaliin luonnon kiertokulkuun. vetoomuksen, jonka oli tiistaihin kello 15:een
mennessä allekirjoittanut yli
32?000 ihmistä. Lintujen syksy alkoi jo.
Tuulikki Nousiainen
takaan poikasta.
Syksyn linnustuskaudesta
on tulossa väistämättä tavallista hiljaisempi, tutkija ennakoi.
??Pesimätulokset ovat jääneet huonoiksi myös puolisukeltajilla, joita ovat esimerkiksi tavi ja sinisorsa. Nimiä kerätään vielä tänään kello 10:een
saakka osoitteessa http://
pysaytetaanfennovoima.fi.
Työ- ja elinkeinoministeri-
ötä vaaditaan toteamaan
Fennovoiman rakentamislupahakemus omistuspohjan
osalta valtioneuvoston päätöksen vastaiseksi. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. heinäkuuta 2015
4 PUHEENAIHEET
Näin huonoa
kesää ei
25 vuoteen
Tutkija: Pesinnät epäonnistuneet totaalisesti suurimmalla osalla Perämeren
rantalinnuista.
Tuulikki Nousiainen
vielä toisetkin pesimäyritykset epäonnistuivat.
Tauvonniemen hiekkaranta
on hiljainen ja autio kuin
suomalaisessa iskelmässä.
Mutta eihän vielä pitäisi olla
syksy?
Linnut loistavat poissaolollaan. Talvella ja keväällä 2015
Perämerellä oli jäätä harvinaisen vähän.
Aiemmin menetelmällä on
. Maa- ja metsätalousministeriö esittää
pyyntikiintiöesityksen perusteluissa Luonnonvarakeskuksen lausuntoon nojautuen, että itämerennorppien
määrä todennäköisesti ylittää 20 000 yksilöä.
Arvio perustuu erittäin
poikkeuksellisissa jääoloissa
keväällä 2015 tehtyyn laskentaan ja sen tulosten tulkintaan. Ensimmäiset ja
Rantamaisemasta puuttuvat myös pikkulinnut. Mutta kieltämättä jopa
runsaslukuisilla pikkulinnuilla poikaskato näkyy ja
tuntuu jonkin verran. Vetoomuksen allekirjoittajien mielestä hakemus pitäisi jättää
käsittelemättä.
??Fennovoimalla ole ydinreaktorihankkeeseen vaadittavaa uskottavuutta ja luottamusta. Vain
pari västäräkkiä tirskauttelee
varoituksiaan.
??Jatkuva kylmyys on huonontanut lähes kaikkien lajien pesimätuloksia. WWF:n mielestä esitetty pyyntikiintiö on
turvallisella tasolla kannan
kokoon nähden ja riittävä ongelmatapausten varalle.
WWF pitää erittäin tärkeänä, että metsästystä säädellään jatkossakin tiukalla lupakäytännöllä. WWF mielestä on ennen pidemmälle meneviä
johtopäätöksiä selvitettävä,
onko vuosien 1988?2014 laskennoissa tehty systemaattisesti hyvin merkittävä aliarvio norppakannan koosta.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää sadan itämerennorpan pyyntikiintiötä Perämeren kantaan. Ne vaikuttavat
jotenkin apaattisilta. Tästä on seurannut, että parhaaseen pesimäaikaan merivesi on käynyt
tuhoisan korkealla miltei kerran viikossa. Pyhäjoen ydinvoimalahanke on lopetettava tähän.
Nyt on aika vauhdittaa investointeja uusiutuvaan energiaan, sanoo Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki.
Tutkimus
??Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään yleisiä
syitä, jotka vaikuttavat eläinkantojen kasvuun ja toisaalta
pienentymiseen.
??Perämeren rantalinnuista on
valittu kohdelajeiksi etelänsuosirri ja lapinsirri, joita on
tarkkailtu vuodesta 1990 lähtien. Itämerennorppa on kansainvälisesti
uhanalaiseksi luokiteltu laji.. Tänä kesänä myös uusintapesinnät ovat epäonnistuneet.
Toistuvat yritykset ovat hyydyttäneet lintujen voimavarat. Kirjosiepoilla ja tiaisilla tuskin on
kovin suurta tungosta linnunpönttöihin ensi keväänä.
Greenpeacen veto
ydinvoimaa vastaan
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Työ- ja elinkeinoministeriölle
luovutetaan tänään keskiviikkona Hanhikiven ydinvoimalan vastainen Pysäytetään Fennovoima -vetoomus.
Greenpeace käynnisti torstaina 2.7. Olipa
poikasia tai ei, kiireisimmät
kahlaajanaaraat sonnustautuvat muuttomatkalle kohta
juhannuksen jälkeen.
. Ne ovat jääneet ilman
poikasia ja käytännössä niille
on tullut jo syksy , tutkija Kari Koivula perustelee.
Koivula on seurannut Perämeren rantalintujen elämää ja pesintää 25 vuoden
ajan. Onko ensi vuonna odotettavissa se paljon puhuttu ja pelätty hiljainen kevät?
??Eihän nyt sentään. Tänä vuonna niille ei
kuoriutunut Tauvossa ainut-
Tauvon hiekkaiset pesimärannat ovat jääneet aavemaisen hiljaisiksi. Maastotyötä tarvitaan paljon, kun etsitään pesiä
ja rengastetaan sekä emolintuja että poikasia.
??Tuloksista on hyötyä muun
muassa riistakantojen ennakoinnissa sekä tuholaisten ja
vieraslajien sääntelyssä.
Sen sijaan harvalukuisille ja
uhanalaisille lajeille näin
huono pesimävuosi voi olla
jopa kohtalon kysymys.
Kahlaajien muutto on jo
täydessä vauhdissa. Kaukoputkensa ja reppunsa kanssa
taivaltava tutkija saa kävellä
ihan rauhassa niitten ohitse.
Linnuilla ei ole mitään puolustettavaa.
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Mitä huonosta kesästä seuraa jatkossa. Pikkulinnuilla tämä on jo toinen huono kesä perätysten.
Tunnelma on alakuloinen.
Rantakivillä kyyhöttää pieni
ryhmä tiiroja. Tutkijat seuraavat, kuinka
pesintä onnistuu ja miksi pesiä
tuhoutuu. Veikaanpa, että esimerkiksi etelänsuosirreistä ensimmäiset ovat jo Mauritaniassa. Eihän tämä sääskimäärä vielä mitään, tutkija Kari Koivula vähättelee ympärillään pyöriviä inisijöitä.
Arkisto / Raine Lehtoranta
Perämeren kannan voidaan
katsoa olevan tällä hetkellä
kasvava ja elinvoimainen.
toistuvasti päädytty noin
puolet pienempään kanta-arvioon. Vielä kertaakaan eivät
tuhot ole olleet näin totaaliset.
??Matalapaineita on liikkunut koko alkukesän toinen
toisensa perään Perämeren
ylitse ja ilmanpaine on pysytellyt alhaisena. Ei näy edes lokkeja.
Äänettömyys tuntuu miltei
luonnottomalta.
??Se johtuu katastrofaalisen huonosta pesinnästä
Enterokokkeja saa rannikon vesissä
olla enintään 200 desissä vettä. Juhannuksena tehtiin mittavia
ratatöitä usealla rataosuudella ympäri Suomea. heinäkuuta.
Uimavesien kelpoisuutta
valvottaessa seurataan eri
bakteerien määrää 100 millilitrassa uintivettä. E-coli -bakteeria puolestaan saa olla 500 vastaavassa
määrässä vettä.
Uimaveden ulosteperäinen saastuminen voi aiheuttaa uimareille esimerkiksi pahoinvointia sekä vatsa- ja
iho-oireita.
Luohuan uimaranta alitti
ensimmäisessä näytteessään
EU-rannan puhtausvaatimukset. Aamuauringossa korostuu mustan otsan
valkoinen laikku.
??Se on pikkutiira. En usko, että ranta on uimakäytössä.
Luohuan uimarannan toinen vesinäyte taas täytti EUrantojen raja-arvovaatimukset.
Sinilevää ei ole kylmän kesän takia tavattu uimarannoilla. heinäkuuta 2015 RAAHEN SEUTU
5
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. VR ajaa noin 300
kaukojunavuoroa vuorokaudessa.
Tavaraliikenteen junat liikennöivät kesäkuussa erittäin hyvin aikataulussaan.
Tavarajunista 95,1 prosenttia
kulki täsmällisesti. Junavuoroista 3,8 prosenttia myöhästyi yli viisitoista minuuttia tai
peruttiin. Tavaraju-
nien myöhästymisraja on
kolmekymmentä minuuttia.
VR Transpoint kuljettaa teollisuuden tuotteita noin 360
tavarajunalla joka vuorokausi.
Kaukojunien täsmällisyyteen vaikuttivat kesäkuussa
ukkosesta johtuvat liikenteenohjausjärjestelmien häiriöt sekä sähköratavauriot.
Vaikutusta oli myös radan
kunnosta ja ratatöistä johtuvilla nopeusrajoituksilla. Rataverkosta, sen järjestelmistä ja kunnossapidosta vastaa Liikennevirasto.. Se hautoo parhaillaan. Tällaiset kesät
nopeuttavat äärirajoilla elävien lajien häviämistä, ei mahda mitään, Kari Koivula kuvailee.
Viimeisimmät tulokset
ovat kesäkuun puolesta välistä, joten vedet ovat ehtineet
lämmetä hiukan. Jos merivesi nousee
taas, niin huonosti käy.
Pikkutiiroja on Suomessa
vain viitisenkymmentä paria,
joista useimmat pesivät Perämeren matalilla hiekkarannoilla.
Toinen, lähes yhtä uhanalainen Tauvon asukas on lapinsirri. Kesän ra-
kuinen ja vilkasliikkeinen piipertäjä, tuskin talitinttiä suurempi.
??Perämeren alueen lapinsirrien on ennustettu kuolevan sukupuuttoon 20 vuoden
kuluessa. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Kalajoen
kaupungin ympäristöterveydenhuolto ottaa EU-rantojen
vesistä näytteitä neljä kertaa
uimakauden aikana. EU-rantoja ovat
uimarannat, jossa kävijämäärä on yli 100 päivässä.
Kaksi erittäin uhanalaista
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Lyhyentöpäkkä, jotenkin
päättäväisen oloinen tiiran
näköinen lintu kököttää avoimella hietikolla. Tänä kesänä ely-keskus seuraa sinilevän kasvamista tehostetusti Pikkulahdella ja Kalajoen leirintäalueen rannoilla.
Molemmat EU-rannat
ovat mukava valtakunnallisessa leväseurannassa, jossa
otetaan näytteitä vesistöistä
viikoittain.
??Kalajoen toiminta-alueella vesien laatu on siis hyvää, jos uimaan tarkenee
mennä.
Pieniä yleisiä uimarantoja,
joilla käy vähemmän kuin sata kävijää päivässä, uimavesinäytteitä kerätään kolmesti.
Raahen alueen pieniä yleisiä
uimarantoja ovat Mikonkarin, Siniluodon, Romuperän,
Oravajärvi, Varvin uimaranta, Olkijokisuu ja Kylmäniemenlahti.
Uimavesinäytteissä seurataan myös vesien lämpötiloja.
Arkisto/ Vesa Joensuu
Ukkonen häiritsi VR:n liikenteenohjausjärjestelmiä ja aiheutti sähkövaurioita häiriten
kaukojunien liikennettä.
tatöistä löytyy lisätietoja
VR:n verkkosivuilta.
Sähköratavaurio 25. Luohuan uimaranta
ei kuitenkaan ole EU-ranta,
huomauttaa ympäristöterveydenhuollon johtaja Inkeri
Eronen.
Seutukunnan uimarannat täyttävät EU-rantojen puhtausvaatimukset.
LÄMPÖTILOJA:
??Pikkulahti 13,1 C
??Tauvo 12,5 C
??Mikonkari 12 C
??Olkijokisuu 12 C
??Kylmäniemenlahti 12,2 C
??Siniluoto 10,8 C
??Hietamaa 14,5 C
??Mäntylampi 13,7 C
??Lampinsaari 14,6 C
??Pyhäluoto, Pyhäjoki 10,8 C
??Luohuan uimaranta on
pikemminkin pieni oja, jonka
vesi on tummaa. Kesäkuun aikana lähiliikenteessä
esiintyi myös turvalaitevikoja
ja sähköratavaurioita sekä
kalustovikoja, jotka aiheuttivat myöhästymisiä ja peruutuksia.
VR Group tekee täsmällisyystyötä yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin seudun
liikenteen eli HSL:n kanssa.
VR vastaa junien liikennöinnistä ja junakaluston kunnosta. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Tuulikki Nousiainen
Sopii uida jos
tarkenee
Uimavedet: Pulikointi on kylmää mutta puhdasta.
Vesa Joensuu
Miia Lahti
miia.lahti@almamedia.fi
Raahen seutukunnan uimavedet ovat tällä hetkellä viileitä mutta puhtaita.
Seutukunnan uimarantavesiä tutkivan Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon tutkimustulokset
ovat uimarille iloista luettavaa. Viimeisempien tulosten
mukaan seutukunnan jokainen yleinen ranta täyttää EUrantoja koskevat raja-arvovaatimukset. Noin 30 lähijunaa
jouduttiin perumaan. Matalajalkainen, pis-
Ukkosvauriot
haittasivat junia
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
VR:n kaukojunista 86,9 prosenttia kulki täsmällisesti kesäkuussa. Ei voi kuin
toivoa, että tämä toinen pesimäyritys onnistuisi, tutkija
Kari Koivula toteaa.
Pikkutiiran pesältä on vesirajaan vain muutama harppaus. kesäkuuta Helsingin Malmilla aiheutti aamuruuhkan aikaan
merkittäviä myöhästymisiä
lähijunille. Seuraava näytteenotto on 13. Myöhästymisraja
on viisi minuuttia. Valitettavasti ennuste näyttää olevan käymässä toteen. Keskiviikkona 8
Se missä lämpöasteiden puuttuminen enemmän näkyy on ruokasali.
??Ehkä meiltä ovat tänä
kesänä puuttuneet ne satunnaiset kävijät, jotka kaupungilla kävellessään poikkeavat
Prismajohtaja Tarmo Kokkolan mukaan kylmä kesä ei niinkään näy ruokakaupassa, sillä syödä täytyy jo
Petri Alminoja
sisään haukkaamaan jotain,
totesi Hovin toimitusjohtaja
Kari Haataja.
??Vaikka auringon puute ei
ole vaikuttanut vieraiden
määrään, niin kyllä kylmää
säätä on moitittu ja paljon.
Viileässä kesässä on kuitenkin ollut hyvää se, että huoneissa on ollut mukava nukkua. Roskia ei tule jättää luontoon. Puita
ei saa vahingoittaa tai kaataa, eikä
sammaleen tai jäkälien kerääminen ole sallittua. Vaatemyynnissä kesän voi vielä
pelastaa heinäkuun helteet,
joista päästiin nauttimaan
viime kesänä.
??Kesäkenkien osalta
myynti on ollut melkein pysähdyksissä, mutta lämmin
Vaikutukset:
??Ruokatavaroiden kulutuksessa ei ole suurta heittoa kesien välillä. Ruokaa on pakko
ostaa ja grillata voi myös sisällä.
??Matkailupalveluiden osalta
pudotus lämpimään kesään
verrattuna on merkittävä. Teltan voi pystyttää tilapäisesti ilman maanomistajan
lupaa sinne, missä liikkuminen on
muutoinkin sallittu. Jokamiehenoikeuden perusteella saa onkia ja kalastaa, mutta ennen kalaan lähtöä on
syytä selvittää kalastusluvan tarpeellisuus.
3
Jokamiehenoikeuksien nojalla et saa myöskään aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
tai ympäristölle, häiritä lintujen
pesintää ja riistaeläimiä, ottaa
maa-ainesta tai puuta, häiritä kotirauhaa, roskata, ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa tai kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. Retket ja tuotemyynti notkahtavat
jos aurinko ei paista.
??Urheilu- ja liikuntavälineiden
kaupassa kylmä verottaa välittömästi myyntiä ja kesän muotituotteet joudutaan myymään
alennuksella.
??Hotelleissa yöpyy eniten yritysmatkailijoita, joten säällä ei
ole niin suurta merkitystä alalle.
jakso voisi vielä pelastaa paljon.
Hotelli Raahen Hovin asiakkaisiin vilpoisella kesällä ei
juurikaan ole ollut vaikutusta, sillä valtaosa yöpyjistä on
yritysasiakkaita ja vain joka
viides petipaikan pyytäjä on
lomalainen. Pekanpäivien aikaan yhteen huoneeseen pyydettiin
lisälämmitintä, mitä en
muista kovin usein tapahtuneen keskellä kesää, naureskeli Haataja.
Luontomatkailussa ollaan Timo Kestin mukaan säiden
armoilla.
Luonnosta nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa
Jokamiehenoikeudet ovat etuoikeus, joka
mahdollistaa vapaan liikkumisen luonnossa
jalan tai pyörällä.
Suomalaisille
tuttu oikeus ei
ole muualla mikään itsestäänselvyys.
1
Jokamiehen oikeuteen perustuen voit liikkua maastossa
jalan tai pyöräillen muualla
kuin pihamaalla tai erityiseen
käyttöön otetuilla alueilla, joita
ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot. Luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia voi kerätä
oman käytön lisäksi myös myytäväksi, sillä maanomistajalla ei ole
omistusoikeutta niihin.
2
Maastossa liikkuessa ei saa
aiheuttaa haittaa toisille ihmisille tai ympäristölle. Juhannukselta
alkaneet alennusmyynnit
ovat osaltaan hieman korjanneet tilannetta, mutta kuluvan kesän synkkyydestä kertonee paljon se, että uimapukujen ja rantavaatteiden sijaan myyntilistan kärjessä
ovat tuulta pitävät asusteet ja
ulkoilupuvut.
??Tuskallista tämä on, toteaa Paula Heikkinen Kesport Raahesta.
??Säiden armoilla ollaan,
mutta onneksi isot tapahtumat ovat hieman tuoneet
lohtua myyntilukuihin. heinäkuuta 2015
6 PUHEENAIHEET
Enemmän
aikaa
ostoksille
Sään armoilla: Moni asia on kaupanalalla kelistä kiinni, mutta välttämättä
kylmä ei ole katastrofi.
Petri Alminoja
petri.alminoja@almamedia.fi
??Meidän etuna on marketin
luontainen imu, eli syödä
täytyy joka päivä, mutta kyllä
viileä kesä kuitenkin näkyy ja
yksi esimerkki tästä on hittilaji frisbeegolf, missä tuotemyynti on vain murto-osa siitä, mitä se on ollut aikaisempina kesinä, kuvailee kolean
kesän myyntiä Prismajohtaja
Tarmo Kokkola.
Prismassa tehdään jatkuvaa vertailua kesien välillä ja
huomionarvoista on se, että
viileä sää saa asiakkaat jopa
ostamaan normaalia enemmän.
??Tätä olemme miettineet
ja tulleet siihen tulokseen, että kun ei ole kiire rannalle tai
auringonottoon, on enemmän aikaa ostosten tekoon.
Tietysti panimotuotteiden
kysynnässä kelit näkyvät, kuten myös hellepäivien piikkien puuttumisena vaikkapa
jäätelökaupassa.
Kokkolan mukaan lämpiminä ja helteisinä päivinä on
yleistä, että ostetaan heti
käytettäviä, valmiiksi viileitä
tuotteita, joita tänä kesänä ei
juurikaan ole mennyt normaaliostosten kylkiäisinä.
Vaate- ja urheiluvälinekauppaan kylmällä kesällä
on ollut markettia huomattavasti suurempi merkitys. Voidaan puhua rehellisesti notkahduksesta. Jäljessä ollaan kuitenkin viime
vuoteen verrattuna ja nyt eletään vielä sitä aikaa, että pitäisi tehdä tilauksia ensi kesäksi.
Heikkisen mukaan myös
jalkineiden myynnissä kylmä
näkyy myymättöminä rantakenkinä ja sandaaleina
Viljelijän on osoitettava, että lohkoa varten on hankittu lannoitteet ja siemenet.
URHEILUSEURAT, lisää sivulla 16
Salama, yleisurheilu Jäätelöviikkokisat ti 14.7. Ilmoittautumiset
kisoihin harjoituksien tai
viikkokisojen yhteydessä.
FC Raahe Tervetuloa heinäkuussa uudet pelaajat
oman ikäluokan harjoituksiin. Pelataan tasaisilla joukkuepareilla 8-10
joukkueella. Keskiviikkona 8. Korvausta voidaan maksaa kasvavalle tai
korjuuvaiheessa olevalle,
poikkeuksellisten sääolosuhteitten, tai tulvien vahingoittamalle kasvustolle, vain jos
kasvusto on kylvetty viimeistään 30.6. Tarvitaan vanhempia peluuttamaan ja
kannustamaan.
FC Raahe Futisliiga 99-04
Tervetuloa harjoituksiin uudet ja nykyiset tytöt ja pojat.
Futisliigan 1999-2004-syntyneiden harjoitukset tekonurmella joka ke 17.30
-19.15, paikalle 17.15. Ilmoituksia ylivoimaisista esteistä voi tässä tilanteessa jättää myös sähköpostitse. Koivuluodon yleisurheilukentällä.
2003-aikuiset klo 17 ja
2012-04 viikkokisat alkavat
klo 18. Lisätietoa
Janne P 0500-489600
FC Raahe tytöt 04-07 Tervetuloa uudet ja nykyiset
tytöt. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Petri Alminoja
Paperisotaa tuli
monelle
Maaseutuasiamies: Tukien menetys
olisi vihoviimeinen pisara.
Tuulikki Nousiainen
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
oka päivä, mutta esimerkiksi frisbeegolf -tuotteiden myynnissä lasku on roima.
Kun ei tarkene, niin minkäs teet
Petri Alminoja
petri.alminoja@almamedia.fi
Pikkulahden Palveluille kuluva kesä on ollut välinevuokrauksien ja retkien suhteen musta, mutta valoa tunnelin päähän on onneksi tuonut edellisestä kesästä kasvanut tuotemyynti. Ne jatkuvat ti 4. Toimitusjohtaja Timo Kestin mukaan
säät ovat selvästi vaikuttaneet myös kursseille osallistujien määrään ja pudotus
viime suveen verrattuna on
ollut huomattava.
??Keskiviikko -melonnat
olivat viime kesänä todella
suosittuja ja osallistujia oli
helposti se parikymmentä.
Tänä vuonna on parhaimmillaankin ollut kuusi melojaa
mukana.
Luontomatkailussa kaikki
on Kestin mukaan kiinni
säästä.
??Yksi yksittäinen lämmin
päivä ja kaikki kalusto on
vuokralla, mutta niitä päiviä
ei tänä kesänä ole liiemmälti
ollut tarjolla. heinäkuuta.
Jatkuvat sateet ovat aiheuttaneet viljelijöille monenlaista muutakin harmia kuin kylvöjen viivästymisen.
??Kylmyys ja märkyys ovat
huonontaneet satoennusteita useimpien viljelykasvien
osalta. Kalajoen yhteistoiminta-alueella on koko heinäkuun jossain kunnassa
päivystys ja ilmoituksia voi
viedä myös toiseen kuntaan.
Kalajoen yhteistoimintaalueeseen kuuluvat Kalajoki,
Alavieska, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki.
Maaseutuasiamies Pekka Seppisen uralle ei ole sattunut näin
pahaa alkukesää.
Ilmoitus
??Jos viljelijä on joutunut kylvämään lohkon heinäkuun
puolella tai on jättänyt sen kylvämättä, pitää asiasta kaikissa
tapauksissa tehdä kirjallinen
vapaamuotoinen ilmoitus kuntaan.
?. Harjoituksia kaikissa
ikäluokissa 1999-2010 tekonurmella ja Pitkäkarissa.
Paikalle 15 min ennen aloitusta. Kootaan 02-04-syntyneiden joukkueita ja
99-01-syntyneiden joukkueita. Perusteluiksi kelpaavat esimerkiksi
tiedot sademääristä tai valokuvat märistä pelloista.
??Takaraja ilmoituksen tekemiselle on 21. Omaehtoisen harjoittelun vuoro tekonurmella pe klo 14-16 omalla vastuulla. Ilmoituksesta on käytävä
ilmi lohkon tunnus ja pinta-ala,
jota ilmoitus koskee. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Rehua ei ole saatu monin paikoin korjattua ajallaan, jolloin sen laatu on kärsinyt.
??Märillä pelloilla tehdyt
konetyöt ovat tiivistäneet
maaperää, mikä hidastaa niiden kuivumista entisestään.
Tämä voi huonontaa niiden
viljelykuntoa tulevinakin
kasvukausina.
Satovahinkokorvausjärjestelmä on voimassa vielä tämän vuoden. 25.26.7 Iissa. Kyllä se hiljaiseksi vetää, kun tälle vuotta
vielä satsasimme uuteen kalustoon aika paljon rahaa ja
nyt välineet seisovat varastossa.
Luontomatkailusta ympärivuotista puuhaavalle Pikkulahden Palveluille myös kaksi
edellistä lumetonta ja jäätöntä talvea ovat olleet erityisen
haastavia.
Ruukin Maaseututalon toimiston pöydän takana istuu
huolestuneen näköinen virkamies. ei harkkoja Lisätietoa Janne K 0408220561 ja Roy 040 718
2134
FC Raahe 05-pojat Tervetuloa uudet ja nykyiset.Harjoitukset tiistaisin klo 17.45
- 19 ja perjantaisin klo 17.45
- 19 tekonurmella. Lisätietoa Roy
040 718 2134. Harkat maanantaisin
klo 17.45 - 19 ja keskiviikkoisin klo 17.45 - 19 tekonurmella. Uudet pelaajat voi tulla
suoraan harjoituksiin ja puhua siellä valmentajan
kanssa tai yhteydenotto
valmentajaan etukäteen.
Omaehtoisen harjoittelun
vuoro tekonurmella pe klo
14-16 omalla vastuulla. Näyttää siltä, että
Pohjois-Pohjanmaan alue on
kärsinyt märkyydestä kaikkein eniten.
Maaseutuasiamiehen
päällimmäisin murhe on nyt
tiedonkulku.
??Ministeriö antoi viime
hetken helpotuksia kylvöaikoihin kesäkuun lopulla.
Mutta onko tieto mennyt varmasti perille kaikille viljelijöille. Ei osallistumismaksua.
Tervetuloa uudet ja entiset
Salama, yleisurheilu Seiväshyppykoulu ke klo 13-14
Koivuluodon kentällä.
Salama, yleisurheilu
2009-07 Kesäurheilukoulut ma ja ke klo 16 Koivuluodon yleisurheilukentällä.
Salama, yleisurheilu
2006-04 Kesäurheilukoulut ma ja to klo 14. Vakuutus korvaa silloin, kun on säärisuojat. Tervetuloa.
Salama, yleisurheilu Silisähuipentuma 8-19 v. Pelivarusteissa valmiina lämmittelyyn 18.30. ei
harkkoja. Ei
taukoa. 6.-12.7. Ennen kaikkea nyt
on tärkeää se, että viljelijät
ovat velvollisia tekemään ilmoituksen, jos kylvöjä jää tekemättä tai ne myöhästyvät
yli kesäkuun viimeisen päivän.
Loma-aika ei estä ilmoitusten jättöä.
??Jos oman kunnan maaseututoimisto on kiinni, niin
se ei estä ilmoitusten jättöä.
Aina voi hakemuksia jättää
postitse. Lajit 50 m, 200 m,
kiekko, pituus ja seiväshyppy. Lisätietoa Petteri 0449741774 ja Mika 0504623931
FC Raahe 02-03 Piirisarjajoukkueista lisätietoa Janne P 0500-489600.
FcRaahe tytöt 00-02 Tervetuloa uudet ja nykyiset.
Harjoitusvuoro tekonurmella pe 18-19, harkoissa tietoa lisävuoroista. Tämä ei kuitenkaan
vielä riitä. 6.-12.7. Ilmoituksessa viljelijä voi vedota ylivoimaiseen esteeseen. Satovahinkokorvausta voidaan maksaa myös
märkyyden takia kylvämättä
jäämisestä johtuvista vahingoista. elokuuta alkaen klo
18.30-20.30 tekonurmella
elo-syyskuussa . heinäkuuta 2015 RAAHEN SEUTU
7
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Mukaan oma pallo, vesipullo ja
lenkkarit alkulämmittelyyn.
Tekonurmelle nappulat jos
on. Lisätietoa www.fcraahe.fi
FC Raahe Futisliiga Tervetuloa pelaamaan
99-04-syntyneiden tyttöjen
ja poikien otteluja. Lisätietoja seuran nettisivuilla
www.saloistensalama.com.
Tervetuloa.
Salama, yleisurheilu
2003-01 Kesäurheilukoulut
ke klo 14 ja to klo 15.30 Koivuluodon yleisurheilukentällä. Maaseutuasiamies
Pekka Seppisen uralle ei ole
vielä tällaista alkukesää sattunut.
??Tilanne pelloilla on todella kurja
Liikkeellä oli mitä ilmeisimmin
aktiivista ja keskustelevaa
joukkoa, sillä osallistumisprosentilla, ei hurraata voinut huutaa. Asukkaat
itse arvostavat, mutta laajemmin ei.
??Lähtökohta on, että
asukkaat arvostavat. Olette
alueen sykkivä sydän, oman
arkenne asiantuntijoita.
Eivät vanhassa kaupungissa asuvat aluetta vain ruusunpunaisten lasien kautta
katso, vaan hienoinen ränsistyneisyys myönnettiin monessa puheenvuorossa. heinäkuuta 2015
8 PUHEENAIHEET
Lättyjä
ja
ideoita
Kaapo: Vanhan Raahen
asukkaille järjestetyt
lättykestit kuumensivat
ideariihtä ja loivat yhteisöllisyyttä. Yhdyskunnan
Facebook-sivujen mukaan
geshe vierailee nyt säännöllisesti Kajaanissa opettamassa.
Yhdyskuntaa olivat perus-
tamassa siikajokiset Eero
Majava, 78, ja Seija Majava,
70. ??Minäkin pystyn nyt
taas kulkemaan vapaana etsijän tietäni.
Lochen Jangchup Tsemo
järjestää yhä vuosittain Geshe Pema Dorjeen vierailun
Suomessa ja Virossa. Näkemys on, että alueella ei tarvitse olla montaa
huonossa maalissa olevaa ja
hoitamatonta kiinteistöä,
kun se lyö leimansa. Erimielisiäkin
uskallettiin olla.
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Vanhan kaupungin kadut
kaksisuuntaisiksi, kaupunginosan avautuminen yhdeksi viikonlopuksi kirpputoreineen ja pihakahviloineen,
suutari, rakennusoikeuden
pienentämistä, kaupungilta
löytyvä remontoijan ja rakentajan tietopankki värikarttoineen ja porttimalleineen, kapeita korttelin läpäiseviä kujia, rakentamisvelvoitetta tiukennettava...
Jos vanhan Raahen kehittämiseen Kaapo-hankkeessa
palkattu arkkitehtiopiskelija
Tuija Patana toivoi saavansa
asukkaiden mielipiteitä
asuinalueensa kehittämisestä, niin saamansa piti. Majavat olivat valmistelleet tilansa luovuttamista
buddhalaiseksi keskukseksi.
Viime hetkellä hanke kariutui
erimielisyyksiin.
Eero Majava on keskeisellä
sijalla yhdyskunnan historiassa, sillä hän tapasi Geshe
Pema Dorjeen Intian Dharamsalassa, joka toimii Tiibetin pakolaishallituksen keskuksena ja maanpaossa elä-
Arkkitehtiopinnoissaan loppusuoralla oleva Tuija Patana sai vanhan Raahen lättykesteiltä tukun ehdotuksia kaupunginosan elävöittämise
seen tai kaupunginosan avaamisesta yleisölle yhtenä viikonloppuna.
Vappu Kallio
Buddhalainen yhdyskunta on muuttanut Siikajoelta Kajaaniin.
Temppeliksi kunnostettu Majavan tilan navetta toimii nyt lähinnä taidenäyttelytilana.
vän Dalai-Laman asuinpaikkana.
Vieraillessaan tuolloin
Dharamsalassa erään toisen
yhdyskunnan perustajajäsenen kanssa Eero Majava esitti
toiveensa saada buddhalaista
opetusta Siikajoella. Jaetusta 550 kutsutusta vain noin neljäkymmentä noudatti kutsua.
Hienoista protestia Patana
sai vastaansa selvittäessään
Raahen Meripäivillä ja turistien parissa tekemänsä kyselyn johtopäätöstä siitä, että
aluetta ei arvosteta. Yhdyskunnan keskeisenä opettajana toimiva Geshe Pema
Dorjee ei ole käynyt Siikajoella opettamassa enää kahteen vuoteen. Vielä kaksi vuotta sitten
näytti siltä, että yhdyskunta
asettuu Majavan tilalle pysyvästi. Nyt temppeli
on tyhjillään buddhalaisesta
väestä, jota parhaimmillaan
oli koolla viitisenkymmentä.
Myös tilalla olevat lukuisat
majoitustilat ovat käyttämättöminä.
??Se ei nyt ollut tarkoitus,
että se toimii täällä, arvioi
Seija Majava näin jälkikäteen. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. Etelän puukaupunkeja kierrellyt
arvioi Raahen olevan huomattavasti huonommin hoidetun kuin vaikkapa Tammisaaren. Opintoryhmät Helsingissä, Kajaanissa, Tampereella ja Tallinnassa opiskelevat Buddha
Sakyamunin, Je Tsongkhapan ja Bodong-tradition oppeja.. Majavasta tuli yhdyskunnan ensimmäinen puheenjohtaja.
Lochen Jangchup Tsemo
-buddhalainen yhdyskunta
aloitti opintoryhmänä vuonna 2008, ja se rekisteröitiin
uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 30.11.2012.
Majavat kunnostivat lestadiolaisen suvun hallussa olleen tilan navetan temppeliksi, jossa pidettiin useita ope-
tustilaisuuksia. Se sysäsi
liikkeelle prosessin, josta
muotoutui uusi buddhalainen yhteisö Suomeen. Anja
Swanljung totesi alueella
asuvien arvostavan ja hoitavan kiinteistöjään, mutta
muualla asuvat eivät välttämättä välitä.
Buddhalainen keskus
ei toteudu Siikajoella
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
Siikajoella toiminut buddhalainen yhdyskunta Lochen
Jangchup Tsemo on siirtänyt
toimintansa Kajaaniin
Pisimmillään olen tunnin verran odottanut, että erään kävijän paniikkikohtaus on rauhoittunut, mutta ei sinne rappuihin ole kukaan jäänyt.
Järvelä ei suosittele tornissa käyntiä henkilöille, joilla
on alaruumisvaivoja, kuten
lonkka- ja polvivaivoja.. Paikkakunnan lotat huolehtivat upseerien
muonituksesta ja puhtaanapidosta.
Oulun Suojeluskunta- ja
Lotta Svärd -piirin perinnekillan edustaja Eino Kukkonen kertoo, että aloite muistamisesta on lähtöisin puolalaiselta veljes- ja sisarjärjestöltä, Puolan Sotaveteraanit
ja Sodan Uhrit -järjestöltä.
telmissa oli alunperin ollut
muistokiven pystyttäminen.
Yhdessä Siikajoen kunnan
edustajien kanssa päästiin
kuitenkin siihen tulokseen,
että pääkirjaston julkisivu tulee olemaan muistolaatalle
näkyvämpi ja keskeisempi
paikka.
Muistolaatan kiinnittämisen yhteydessä kirjaston tiloihin on tarkoitus pystyttää
Puola-aiheinen näyttely.
??Näyttely on vasta idean
asteella, mutta ainakin kiinnostavaa kuvamateriaalia on
luvassa, lähetystön edustajat
kertoivat.
Puolan tasavallan Helsingin
suurlähetystöstä vieraili
maanantaina Ruukissa konsuli Piotr Chmiel sekä kulttuuriasiainhoitaja Katarzyna
Drozd. Sitä löytyi
sekä teksteinä, valokuvina
että varttuneempien paikkakuntalaisten muistilokeroista.
Puolalaisvieraita oli Siikajoen kunnan puolesta vastaanottamassa kunnanjohtaja Kaisu Tuomi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja
Esko Kantola. heinäkuuta 2015 RAAHEN SEUTU
9
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Puolalaisten suunni-
Yhdyslinkkinä puolalaisten
suuntaan on toiminut ruukkilainen Pirkko Rapakko,
joka otti keväällä tehtäväkseen haravoida paikkakunnalta talteen kaikki mahdolli-
Konsuli Piotr Chmiel toi
ruukkilaisille terveisiä maansa veteraanijärjestöiltä.
??Täällä Ruukissa voisi tulla syksyn aikana käymään
edustajia puolalaisesta, toisen maailmansodan tapahtumien muistoja vaalivasta virastosta.
Arkisto / Sari Jaatinen
hän asti yksi tunti on riittänyt, kertoo Raahen seurakunnan seurakuntamestari
Antti Järvelä.
Torniin saa mennä kerrallaan 10 ihmistä. Paikalla oli
myös Paavolan sotaveteraaniyhdistyksen edustaja Kalevi Roppola.
Raahen kirkon tornista on hulppeat näkymät ja kiipeäminen vaivan arvoista, jos vain ei ala huipata matkalla.
viää niin isommille kuin pienemmillekin onko käännyttävä takaisin.
??Kierrerappusissa kyllä
huomaa jos on korkeanpaikan kammoa.
Metalliset kierreportaat sijaitsevat tornikuilun nurkassa, joten ?tyhjän. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Kristiina Tuikkala
Tuulikki Nousiainen
FAKTA
??Kaapo, kaupunki- ja kuntakeskustat -hanke tähtää vanhassa Raahessa yrittäjyyden,
asumisen ja matkailun kukoistukseen.
??EU-rahoitteinen hanke, jossa
mukana Raahen kaupunki, Euroopan Unionin rakennerahasto, Pohjois-Pohjanmaan liitto.
??Haastateltu yrittäjiä, asukkaita, matkailijoita.
??3-vuotinen hanke.
een aina katujen kaksisuuntaistami-
Kalevi Salmela harmitteli, että kaupungin päättäjiä ja
virkamiehiä alue ei kiinnosta.
Alueesta puuttuu visio, mikä
näkyy pienissä yksityiskohdissa ja hoidon tasossa.
??Kukaan muu ei auta kuin
me itse.
Asukkaita hän kehotti aktivoitumaan, tuomaan julki
mitä halutaan olla viiden
vuoden päästä ja sen jälkeen
sitouttamaan virkamiehet.
Salmela muistutti myös, että
on olemassa paljon sellaista
toteutettavaa, mikä ei vaadi
runsaasti varoja. Kesäraahelainen Espoosta ei aivan allekirjoittanut ajatusta,
vaan arveli pieniä asuntojakin tarvittavan urbanisoitumisen edetessä. Joko muualla asuvat omistajat odottavat arvonnousua tai sitten
tontit rakennetaan niin täyteen, ettei pihoille mahdu
muuta kuin autot. sivun puolella on oltava kylmähermoinen. Kaupunkia
hän syytti välinpitämättömyydestä. Tornissahan on putoamisvaara.
Näköalamatkaa ei suositella kovin pienille lapsille.
Matkan puolivälissä kyllä sel-
nen puolalaisiin upseereihin
liittyvä muistitieto. Hän ehdotti
vähentämään autopaikkoja.
Torniin pääsee
kesäsunnuntaisin
Sari Jaatinen
sari.jaatinen@almamedia.fi
Raahen kirkon torniin pääsee
kiipeämään kesäsunnuntaisin kello 14?15.
Torniin mennään oppaan
johdolla kirkon parvelta. Tämä on
seurakunnan kiinteistöpäällikön turvallisuusohje.
??Sille määrälle pystyy tornissa pitämään kontrollia
vilkkaampien ihmisten varalta. Esimerkkinä voisi
olla venelaiturinranta, josta
vasta 13 vuoden pyytelyn jälkeen saatiin kesäksi häädettyä tyhjilleen jääneet venetrailerit.
Eero Kemppainen arvioi
vanhan Raahen suurimmaksi
ongelmaksi liian suuret rakennusoikeudet. Torniin pääsee niin kauan kuin
tiekirkkotoiminta kestää eli
28. Tä-
Vieraita ja isäntäväkeä: Kalevi Roppola, Pirkko Rapakko, Kaisu Tuomi, Esko Kantola, Piotr Chmiel, Katarzyna Drozd sekä Eino
Kukkonen.
Muisto elää vahvana
Puolan
vieraat:
Muistolaatan paikka.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Siikajoen pääkirjasto Ruukissa tulee saamaan syksyn aikana seinäänsä muistolaatan, jonka sisältö hakee vertaistaan tässä maassa. Puolan valtio haluaa osoittaa
paikkakuntalaisille kiitosta
hyvästä kohtelusta, jota puolalaiset upseerit saivat osakseen välirauhan aikana Ruukissa.
Ruukkiin oli internoituina
47 upseeria 1940?1941. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. elokuuta saakka.
??Ihmisiä on käynyt sen
verran vähän, että olisi taloudellisesti hankalaa järjestää
useampia käyntejä torniin.
Tunnin aikana tarvitaan toinen opas kirkon puolelle. Ylöspäin meneminen
on helpompaa kuin alastulo.
??Jos pelkoa pukkaa päälle, on hyvä katsoa seiniin. Samoilla
linjoilla hänen kanssaan oli
myös Olliveikko Salo. Keskiviikkona 8. Heidän ylläpitonsa kustansi
Puolan valtio, mutta muisto
ystävällisistä ja auttavaisista
paikkakuntalaisista, etenkin
lotista, on jäänyt elämään
Puolassa
Kauden
loppuvaihe oli nopea.
Kirjavinkkejä kesään
Sari Jaatinen
sari.jaatinen@almamedia.fi
Siikajoen Komppalinnan kirjaston kirjastovirkailija Auli
Lepistö luottaisi tänä kesänä
maaseuturomantiikkaan.
Hän kehottaa lukemaan Anneli Kivelän romaanin Onnenkauppaa Katajamäellä.
Romaani on toinen itsenäinen osa Katajamäki-sarjaa.
??Kesällä en halua lukea
mitään raportteja enkä mitään mistä tulee ahdistava
olo tai pahoitan mieleni. Ensin haravoidaan
vanhat, kuivuneet lehdet uusien päältä pois. Siinä kyllä juonitellaan,
mutta sehän on vain elämää.
Tapahtumat sijoittuvat hämäläiseen maalaispitäjään,
jonne saapuu uusi asukas,
Satu. Skiftesvikin tuotantoa tunteville
tämä kirja on antoisa, koska
siinä tulee taustaa muillekin
teoksille, Haataja sanoo.
Haataja pitää Skiftesvikin
tiiviistä tyylistä. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. oli sitten kyse vaikka jään
sulamisen kuvaamisesta.
??Tässäkin romaanissa
hän on tiivistämisen mestari.
Ei yhtään turhaa sanaa. Pari viimeistä
kesää ovat vain olleet kuumempia, jolloin mansikoilla
on jo voitu herkutella kesäkuun lopussa.
Yleensä mansikoita poimitaan kilpaa noin heinäkuun
20. Vanhat perushahmot kirjoissa pysyvät samoina.
Joni Skiftesvikin romaani Valkoinen Toyota vei vaimoni on Skiftesvikin kirjojen
ystäville pakollinen hankinta.
Pyhäjoen kirjaston kirjastovirkailijan Marja Haatajan
mielestä siitä voi myös aloittaa Skiftesvikiin tutustumisen. Tänä vuonna siitä ei ole
tarvinnut huolehtia.
Tamminiemen mansikkatilan asiakkaat poimivat itse
marjansa. WebIdol Finland 2015 -kisan järjestävät Ylipääntien varressa
asuva Jorma Romppanen
yhdessä Piehingin kyläyhdistyksen kanssa. heinäkuuta 2015
10 ELÄMÄNMENO
Mansikka
kukkii
vielä
hetken
Miia Lahti
Arkisto
Mansikat: Tykkää sateesta mutta tarvitsee lämpöä.
Onko kauniinpaa miljöötä karaoken laululle kuin Suomen
kesäinen luonto?
Heinäriehaa
ja karaokea
Piehingissä
Keskikesällä karaokea on
mukava lauleskella luonnon
helmassa. Mansikka
kuitenkin näkyy tykkäävän
sateesta, mutta lämpöäkin se
tarvitsee, ei vain kosteutta.
Tuomisen mansikanviljely
työ alkaa, kun lumi sulaa
maasta. Hän kuvaa elämää
ymmärtävästi ja myötätunnolla.
Sari Jaatinen
Marja Haataja suosittelee kesälukemiseksi Joni Skiftesvikin
uusinta.. heinäkuuta kisataan, ei enempää eikä vähempää kuin Suomen mestaruudesta. Saman ongelman kanssa tuntuvat painivan muutkin mansikanviljelijät.
Ennen juhannusta oli
myös kausi, jolloin satoi melkein pari viikkoa putkeen.
??Sade hankaloittaa kaikkea työskentelyä. Kulkiessaan ja tarkastellessaan ohimennen tulee napattua suuhun. Kyllähän
niiden syöntiin tulee joskus
toppi, mutta tuoreena mansikat ovat tietenkin parhaimmillaan.
Sarjoista kiinnostuneille
tiedoksi, että Katajamäki-sarja alkaa romaanista Kotiin
Katajamäelle. Sääkään ei ole ollut otollinen uusille istutuksille.
??Teimme penkit valmiiksi
taimia varten mutta niitä ei
yksinkertaisesti ollut edes
kasvattajilla. Tilanne
oli seisova. Yhtäkkiä marjat
sitten kypsyivätkin. Tämän kirjan kanssa ei käy niin,
Lepistö vakuuttaa.
Lepistö määrittelee Onnenkauppaa Katajamäellä
-romaanin hyvän mielen kirjaksi. päivän tienoilla.
??Tuo ajankohta on ollut se
perinteisempi sadonkorjuulle, Tuominen kertoo.
Mansikalla on aivan oma
elämä, sanoo sen viljelijä.
Marjan, tai oikeastaan epähedelmän luonne on arvaamaton. Muovin alla
oleva turpasto on aikoinaan
saanut peruslannoituksen
mutta nyt mansikkapuskat
saavat päällensä vain raikasta
vettä. Täydellisenä
maakrapuna Haatajaa ei yhtään kiinnosta meri, laivat,
merenkulku tai rannat ylipäätään, mutta Skiftesvik saa
meren elämään niin, että siihen jää kuin kala koukkuun
. Hän tulee kaupungista
etsimään itselleen työpaikkaa.
Sinkkunainen herättää tietysti huomiota ja hän työllistyy paikalliseen lomahotelliin. Asiat Sadun elämässä
saavat uuden käänteen tarinan edetessä.
??Uusi ihminen tuo kylään
uutta valoa ja värinää. Tilaisuuden lopuksi pidetään vielä huutokauppa.
Kyläyhdistys myy kahvia
ja kotipullaa. Lakonisetkin ilmaukset ovat
lämpimiä. Keväällä taas peltotöitä ja sitten
mansikat. Laajentaakin voisi,
mutta Suomessa on nyt mansikkataimenten pula. Tai ainakin melkein, sillä Piehingin pihakaraoken puitteet ovat heinäntuoksuiset ja luonnonläheiset.
Ensi sunnuntaina 12. Grillikin on
kuumana.
Miia Lahti
miia.lahti@almamedia.fi
Ruukkilaisella Tamminiemen mansikkatilalla on edessään mielenkiintoiset ajat.
Viljelijä Kari Tuominen
työntää sormensa mansikkapuskaan. Elämä
on täynnä yllätyksiä ja niin
on tämä romaanikin. Mansikka saattaa kukkia
kauan ja pyöräyttää yllättäen
marjat parissa päivässä kypsiksi.
??Viime kesänä mansikka
vain kukkia läsötti. Kirja on
hyvin kirjoitettu.
MANSIKKA
??Mansikka on kasvisukua
ruusukasveille.
??Mansikka on monivuotinen
kasvi.
??Mansikka ei ole marja vaan
kasvitieteellisesti epähedelmä.
Se on hedelmän tapainen
muodostuma, joka kuitenkaan
ei ole varsinainen hedelmä,
koska se ei ole muodostunut
emin sikiäimestä.
??Kaksi desiä mansikkaa tyydyttää päivän C-vitamiinitarpeen.
Lähde: Wikipedia.
Tamminiemen tilalla kasvaa neljä hehtaaria punaista
kultaa. Kyllä, raakile sieltä
löytyy vaikka useimmat
mansikkapuskat työntävät
ulos vasta valkeaa kukkaa.
??Kukinta alkaa olla nyt lopuillaan.
Mansikka ei ole vielä myöhässä, ei ainakaan viljelijän
näkökulmasta. Osoite on Ylipääntie 28.
Samassa osoitteessa ja samaan aikaan kello 12?16 pidetään pihamarkkinat.
Myyntipaikka irtoaa vitosella. Pienimuotoista
toimintaa, jonka voi lopettaa
lennosta jos niikseen haluaa.
Entä itse viljelijä, vieläkö
maistuu mansikka?
??Kyllä maistuu. Kerran oli
kesä, ettei tullut oikeastaan
mitään satoa.
Mansikanviljely on Tuomiselle elämäntapa, jota ei
oikein osaa lopettaakaan.
??Se kuuluu vuosikiertoon.
Kesällä mansikat, syksyllä
viljat ja hirvenpyynti. Talveksi menee mansikoita pakkaseen, jotka syön
hieman kylminä että saan
pään kohmeeseen. Näin saattaa monen
kohdalla käydäkin, sillä ihmisten henkilökohtaiset
avautumiset ja tositarinat
kiinnostavat aina.
Omakohtaisen kirjan keskiössä on terveyden menetys, sekä oman että vaimon ja
pojan hukkuminen.
??Kirjailija on tässä välillä
ihan kiusallisen avoin. Tilalla on liuta vakioasikkaita, jotka ovat jo kyselleet kesäherkun perään.
??Riippuu aivan vuodesta,
miten tällä elää
Motellit, kahvilat ja tien varressa kohdatut
silmät ja sylit. Auringossa
hautunut. Kojootti juoksee ja
maantien tomu huuhtaistaan
viskinaukulla. Ihmeellinen olento.
Johnny Kniga, 2015
Majavan tilan vanha navetta on muuntunut buddhalaiseksi temppeliksi ja tilavaksi Navettagalleriaksi. Onnellinen. Lapset
olivat miestään kaipaavalle
naiselle hyvin hailakka lohtu.
Sibeliusta tosin tekisi mieli
vetää hansikkaalla päin silmiä, niin pelkurimaisesti hän
otti jalat alleen aina uuden
lapsen syntyessä perheeseen ja piti muutenkin Ainoa
kohtuuttomassa taloudellisessa epävarmuudessa.
Kirjan jälkeen ilmassa leijuu
kysymys: Mitä Sibeliuksen
säveltämisestä olisi tullut ilman tällaista naista, joka oli
ennen kaikkea nainen, sitten
vasta vaimo ja äiti. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Vappu Kallio
KIRJA
Arkisto
Aino oli
aina ja ensin
nainen
Jenni Kirves:
Aino Sibelius . Lootukset eroavat lumpeista siinä, että niiden varsi kohoaa vedestä
jäykkänä ja että se kukkii satumaisissa väreissä.
Majavan tilan löytää Siikajoentien varresta. Tie sinne
kääntyy pian Tauvon risteyksen jälkeen. Näyttelytilassa
on Majavan entisen aviomiehen Kalervo Ojutkankaan
ottamia elämänmakuisia valokuvia postikorteiksi painettuina.
Erinomainen asia, että kansallissäveltäjämme juhlavuonna zoomataan hänen
vaimoonsa Aino Sibeliukseen. oli alla
sitten letukka tai greyhoundbussi. Siellä on
kasvanut muusikko Sami Joensuu, joka kitaravelho Kari
Riihimäen kanssa muodostaa maantieteellisesti komean kokonaisuuden JoensuuRiihimäki.
Herrojen levy Greetings
from the Edge of the World on
pitkästä aikaa levy, joka vie
jonnekin muualle kuin hu-
kuttautumaan omiin jätevesikaivoihin. Vaihtoehdottomassa tilanteessa eläneellä
suurmiehen vaimolla ei juuri
ollut muuta vaihtoehtoa kuin
sanoa ylevästi pitävänsä elämäänsä kunnia-asiana saada olla mukana miehensä
luomistyössä.
Aino räytyi psykosomaattisesti aina kun mies oli poissa. Ja sitten se pitää
pyöräyttää uudestaan soimaan.
Sari Jaatinen. Aino ja Jean Sibelius olivat rakkaudessa
tasa-arvoiset, mutta muuten
Ainon osaksi jäi ikävä, huoli
ja iso vastuu. Leppoisaa kantripoljentoa, haikailevaa bluusia ja koko ajan
menoa eikä meneskelyä.
Pehmeää, mutta kutkuttelevan puhuttelevaa kitarointia. Luulen
ettei juuri mitään.
Sari Jaatinen
Arkisto
ja vie ja vie.
Laulu on leppoisaa, pitkää
matkaa tekevän ihmisen rentoa, levännyttä ja syvältä
kumpuavaa ääntä.
Maisemissa vilisevät pölyiset tasangot, kaktukset ja
kanjoneista kaikuu banjo.
Käsivarsi roikkuu auton ikkunasta ja paahtuu . Hän maalaa paljon lootuksen kukkia. Nyt Seija Majava sanoo haluavansa päästää
buddhalaisista asioista irti.
Niinpä hän uskoo, että buddhalaisaiheisia töitä ei synny
enempää.
Maisemamaalarina Seija
Majava käyttää vahvoja väre-
jä. Kaiken alla biitti, joka vie
värikylläiselle, loistokkaalle
ikonistiselle buddhalaiselle
taiteelle. Seija Majavaa on innoittanut erityisesti toinen
buddha, Padmasambhava.
Yltäkylläiset maalaukset on
väritetty pikkutarkkojen ohjeiden mukaan. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Aino Sibelius . Nyt pääsee turistiksi reissuun, jossa tulee vastaan koko ajan uusia maisemia ja uusia tarinoita, vaikkakin ikiaikaisia.
Heti aloitusraita A Pale
Wind Comin´ näyttää miten
tämä baletti on puvustettu.
Leppoisasti sutkuttavaa ja
ah, niin amerikkalaista. Elämää suurempi rakkaus ei haalistu vuosien myötä,
vaan kestää kaiken. Pyhän tuntu
lepää kuin kotonaan valkoiseksi kalkitussa tilassa, jota
kehystää kullan väreissä kiiltelevä matala laskosverho.
Lattiaa peittävät kirpputoreilta hankitut isot matot.
Yksi seinistä on pyhitetty
Juurevia terveisiä
maailman laidalta
Joensuu-Riihimäki:
Greetings From the Edge of The
World.
Running Moose Productions/
Puuma Records, 2015
Pyhäjoelta tulee muutakin
hyvää kuin pottua. ihmeellinen olento -kirja ei
täysin onnistu purkamaan
myyttiä itseään uhraavasta
muusasta. Puhelinlangat,
sähkölangat, talot ja tienhaarat.
Tienvarsidinerin jukeboksi
soittaa vuorotellen Chris Reaa, Dire Straitsia ja JoensuuRiihimäkeä.
Biisit ovat ällistyttävä yh-
tälö päämäärätöntä, irrallista
letkeyttä ja silti hallintaa.
Tämän musiikin tahdissa
voi tanssia ja pitää hauskaa,
suudella roihahtamiseen asti,
mutta siihen voi yhtä lailla
heittäytyä yksinään kuin riippumattoon ja antaa viedä.
Matkalle.
Bob Dylanilta lainattua All
along the watchtower ?biisiä
lukuunottamatta sävellykset
ovat Sami Joensuun käsialaa.
Hän on musiikkikäsialansa
perusteella ?vanhoihin varsiin tehty?, niin kypsää ja syvää musiikki on.
Tästä levystä tulee hyvä
olo. Siellä on on esillä Seija Majavan värikylläinen öljyvärimaalausten näyttely elokuun loppuun saakka.
Pyhän tuntuinen navetta
Näyttely: Navettagalleriassa pyhä tuntuu ja ihanuus avautuu.
Navettagalleria: Seija
Majavan maalauksia 31.8.
saakka.
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
Jos tuntuu, että Raahessa on
jo kaikki nähty ja vieraille esitelty, niin tässäpä käyntikohde, joka voisi vielä säväyttää
eksoottisuudellaan.
Eläkkeelle jäänyt opettaja
Seija Majava on nimittäin
avannut öljyvärimaalausten-
sa näyttelyn Siikajoen Merikylälle Majavan tilan vanhaan navettaan.
Vanhan navetan uusioelämä buddhalaisena temppelinä ja taidenäyttelytilana
hämmästyttää aina navetan
oven aukaisijaa. heinäkuuta 2015 RAAHEN SEUTU
11
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Keskiviikkona 8. Samalta seinältä löytyvät teosofien oppiisien muotokuvat, mestari
Kuthumi ja mestari Morya,
sekä luxorilainen mestari Serapis Bey.
Seija Majava, omaa sukuaan Hyvärinen, kasvatettiin
pienestä pitäen kuopiolaisessa kodissa Jeesuksen vuorisaarnaan perustuvien kristosofien oppien mukaisesti.
Hän on etsinyt hengenheimolaisia ensin teosofisista ja
sittemmin buddhalaisista
piireistä
Ne valmistuivat
vuonna 1974. Henkilökunta
aloitti työnsä maaliskuun
alussa, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat maaliskuun
A
Minä olen pitkäikäistä sukua.?
Kaarina Häivälä
FAKTA
??Maininkia on remontoitu
vuosikymmenten aikana monesti. Häntä jäävät
kaipaamaan puoliso, poika
sekä tytär perheineen sekä sisarukset perheineen.
Arkisto
Sinikka Niskanen 1933?2014.
Liikkeenharjoittaja Sinikka
Esteri Olivia Niskanen (o.s.
Ylikulju) kuoli kotonaan Espoossa 28. Lähihoitaja Teija Juntunen sanoo, että Mainingissa saattaa olla tällä hetkellä
asumassa vanhuksia, joiden
vanhemmat asuivat siellä
vuosikymmeniä sitten.
Asukkaita oli ensimmäisenä vuotena 80. Vanhemmat Viljami ja Ida Ylikulju
kasvattivat lapsistaan ahkeria ja työtäpelkäämättömiä
jälkeläisiä ja tämä näkyikin
tuohon aikaan Esteriksi kutsutun tytön rohkeutena ja innokkuutena osallistua tehtä-
kymmenen vuotta.
Mainingissa pyritään kodinomaisuuteen. Apua
historiikin kokoamiseen kaivataan.
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
Elokuussa Kaarina Häivälä
on asunut Palvelukeskus
Mainingissa kaksi vuotta. Ohessa muutamia remontteja.
??Vuonna 1981 talo liitettiin
kaukolämpöön.
??Vuonna 1992 keittiöstä tehtiin laitoskeittiö.
??Vuonna 1993 vesikatto korjattiin sen jälkeen, kun myrsky
oli vaurioittanut sitä.
??Vuosina 2003?2004 tehtiin
peruskorjaus.
??Ikkunat on tarkoitus uusia
vielä tämän vuoden puolella.
kymmenentenä päivänä.
Asukkaita oli laajalta alueelta. Määrä on pysynyt vuosien varrella suun-
Kaarina Häivälä on asunut Mainingissa pian kaksi vuotta.
nilleen samana. Kaarina Häivälä
kertoo, että omaiset käyvät
katsomassa häntä päivittäin.
Tiistain juhlan oli alun pe-
suoritti lukuisia lyhyempiä
koulutuksia ja kursseja, joista
hänelle karttui taidot käsitel-
lä ja leikata lihaa, kalaa ja
muita elintarvikkeita sekä visuaaliset taidot houkuttele-. Kunnalliskoti lakkautettiin
1970-luvun alussa.
Lakkauttamisen jälkeen
aloitettiin uusien tilojen rakentaminen. Tämän jälkeen hän
rin tarkoitus olla juhlavuoden
huipentuma, mutta siitä tulikin alkusysäys. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. Heitä tuli Raahen lisäksi Pattijoelta ja Siikajoelta.
Silloisessa vanhainkodissa
työskenteli reilun 20 osastonhoitajan lisäksi sairaanhoitaja, toimistosihteeri, kanslisti,
varajohtaja ja johtaja.
Nykyään töissä on palveluesimies Päivi Rintalan li-
säksi nelisenkymmentä hoitajaa. Tällä hetkellä asukkaita on noin 70.
??Asumisajat ovat lyhentyneet, Rintala sanoo.
Nyt asukkaat viettävät
Mainingissa muutamia vuosia, kun alkuaikoina joku
saattoi olla asukkaana jopa
In memoriam Sinikka
Niskanen
viin kotona ja sen ulkopuolella. lokakuuta 2014
81-vuotiaana. heinäkuuta
Häivälä ja muut Mainingin
asukkaat juhlivat Mainingin
rakennuksen tasavuosia.
Rakennus sai ensimmäiset
asukkaansa neljäkymmentä
vuotta sitten.
Samassa pihapiirissä on
edelleen vanha Raahen kunnalliskodin rakennus. heinäkuuta 2015
12 ELÄMÄNMENO
Mainingissa
juhlittiin
rakennuksen
tasavuosia
Juhlat: Mainingin asukkaat ja työntekijät juhlivat tiistaina. Eläkeiän lähestyessä
hän luopui yritystoiminnastaan ja myöhemmin myös
vanhempiensa kotitalosta
Kuljusta ja muutti 2005 puolisonsa kanssa Espooseen ol-
lakseen lähellä pääkaupunkiseudulla asuvia lapsiaan ja
lastenlapsiaan.
Sinikka Niskanen muistetaan ahkerana, iloisena ja vieraanvaraisena henkilönä.
Hän oli rakastava perheenäiti, joka oli aina valmis kuuntelemaan ja auttamaan lähimmäisiään ja iloitsi erityisesti lähellä asuvista lapsenlapsistaan antamalla heille
aikaansa ja rakkauttaan.
Pohjanmaa, ja varsinkin kotiseutu Petäjäskoskella, oli hänelle koko elämän ajan hyvin
rakas paikka, ja niinpä vainajan toivomuksen mukaisesti
hänen viimeinen leposijansa
on Oulaisissa. Sota-aikana hän toimi Petäjäskoskella pikkulottana.
Perheellä ei ollut varaa
kustantaa tyttöä oppikouluun, joten kansakoulun jälkeen hän aloitti 1940-luvun
lopulla kaupallisen uransa
myyjänä Oulaisissa ja 1950- ja
1960-luvuilla myymälänhoitajana ja myymäläemäntänä
Raahessa ja myöhemmin
Kokkolassa. 1980-luvun alussa hän
perusti kaksi lounasravintolaa Ylivieskaan, ensin Ruutihaan alueelle ja sitten keskustaan Cafeteria Pihvikulman. Kaiken tämän hän yhdisti erinomaiseen asiakaspalvelutaitoon, jolla hän saavutti suosiota ja vankan kanta-asiakaskunnan.
Niskasen perheen muutettua Porvooseen 1970-luvulla
hän toimi yrittäjänä WSOY:n
lounasravintolassa sekä kesäisin WSOY:n kesäviettopaikassa Suvikunnassa Pernajassa. Samassa kuussa hänellä on
92-vuotissynttärit.
??Minä olen pitkäikäistä
sukua.
Hänen 96-vuotias veljensä
asuu omakotitalossa yksin.
Tiistaina 7. Juntunen on
alkanut koota rakennuksen
historiikkia.
Arkistot ovat vuosien aikana joutuneet hajalleen, ja nyt
ne on tarkoitus etsiä käsiin.
van myyntitiskin esillelaittoon. Niskanen syntyi Oulaisten Petäjäskoskella
suureen sisarusjoukkoon
tammikuussa 1933. Vieraat saavat tulla mihin aikaan päivästä tahansa. Raahen kauppakoulussa hän opiskeli merkantiksi
Tallauksella viitataan
kylienvälisten kinttupolkujen tekotapaan.
Oulun ortodoksisen seurakunnan Vihannin rukoushuoneella on avoimet ovet
kello 10?17 ja ehtoopalvelus
kello 16.00.
Sunnuntaina hartaudutaan järvikirkossa kotiseutuyhdistyksen pihalla. Kun
tapahtuma päätettiin toteuttaa, tarvittiin tietysti sukeltaja.
Seuran puheenjohtaja Kari Myöhänen kysyi ja totesin, että mikäpäs siinä, Grekula kertoo.
Sukelluskokemusta Grekula kuvaa mielenkiintoiseksi.
??Puku on sisältä hyvin nihkeä ja sisälle on vaikea päästä. Puku kokeiltiin ja tarkistettiin ennen sukellusta. Keskiviikkona 8. Lauantaina järjestetään tallaustanssit Vihannin työväentalolla. Vanhoilla työntekijöillä voi olla paljon arvokasta tietoa.
Kuvista ja tarinoista on
tarkoitus koota näyttely
Paikallishengen
voimannäyttö
Lauri Siniluoto
lauri.siniluoto@almamedia.fi
Vihannin kotiseutuyhdistys
järjestää perinteisen Vihannin vesihelmiviikon 17.?24.
heinäkuuta. Laskeuduttaessa veteen puku alkaa vuotaa vähäsen, sukat siinä ainakin kastuivat. Vesihelmibingo on uusi
tapahtuma, ja Työväentalon
bingoihin on osallistunut ihmisiä koko läänin alueelta,
sanoo Kaartinen.
Vihannin alueen ulkopuolelle ulottuvan yhteistyön lisäksi tapahtuman järjeste-
asukkaiden iloksi syksyllä.
Historiikista on iloa myös uusille työntekijöille.
Tiistain juhlassa oli esiintymässä lausujia Raahen Runoseurasta. Hänen seuranaan syvyyksissä sukellusta turvasivat kaksi Mursut ry:n edustajaa.
??Olen harrastanut sukellusta kymmenisen vuotta. Monet esitettävät
kappaleet ovat Jamppa Tuomisen levyttämiä.
Tiistaina ohjelmassa on
kahvakuulajumppaa Saarankantin nurmikolla kello 14 sekä vesihelmibingo Työväentalon bingoillan yhteydessä
kello 17?18. Kirkkokahvit järjestetään Hietalan-
Väki viihtyy leppoisassa tunnelmassa vesihelmiviikoilla
vuonna 2013.
kantissa lähetystyön hyväksi.
Maanantaina Laulu- ja soitinyhtye Raahe esittää Veikko Juntusen säveltämiä tai
sanoittamia kappaleita ilmaiskonsertissa Ukonkantissa kello 18. heinäkuuta 2015 RAAHEN SEUTU
13
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Tapahtuma huipentuu
vesihelmijuhlaan perjantaina
24. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Mukana on
myös yhteislaulua.
Perjantaina vesihelmijuhlassa valtakunnallisen kotiseutuliiton toiminnanjohtaja
ja entinen Yleisradion työntekijä Riitta Vanhatalo esitelmöi kello 18 Ukonkantissa
aiheesta Kotiseutu ja media.
Muu ohjelma alkaa Kotiseutukeskuksen pihapiirissä
kello 19. Torstaina
kuullaan vihantilaisten kirjoittamia runoja Onnen pipanoita -runomusiikki-illassa
kello 18. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Mikko Määttä
Raahen Meripäivät
Nuori Herra sukelsi
onnistuneesti
Sukellus Pooki Flakkaa . Kaikki tarinat, valokuvat ja tiedot vanhainkodin historiasta ovat
tervetulleita. Pällipuolisen tarkastelun jälkeen sukelluspuku
selvisi tehtävästään kiitettävin arvosanoin.
??Puku on kovin hyvän näköinen, ei mitään hätää tai
vaurioita, Eilola kuvailee.
Sukelluspuvun paras tuntija konservaattori Jouko Turunen kertoo viikonlopun sukelluksen valmistelun olleen
yksinkertainen Nuoren Herran osalta.
??Puku kaivettiin esille säilytyksestä, kunto tarkistettiin
ja eikun menoksi, toteaa Turunen.
Puvun sisällä aaltojen alle uskaltautui Mursut ry:stä Juha Grekula. päivä alkaa
Raahe-opiston järjestämä runokurssi, jossa on ohjaajana
Pirkko Böhm-Sallamo. Helena Talus laulaa
ja Maritta Luokkanen säestää pianolla. Raahen Meripäivien yksi suo-
Monet yksityiskohdat ovat
tällä hetkellä vielä epäselviä.
Esimerkiksi kunnalliskodin
lakkauttamisvuodesta ei ole
löytynyt tarkkaa tietoa.
Historiikki on tarkoitus
saada valmiiksi syksyn aikana. Juntunen pyytää apua
sen kokoamiseen. heinäkuuta.
Tapahtuman järjestäjä
Anja Kaartinen kertoo, että
Vihannin liittyminen Raaheen ei ole vaikuttanut in-
nokkuuteen järjestää vesihelmiviikkoja, vaan kotiseutuhenki elää edelleen Vihannissa vahvana. Lisäksi aikataulut
olivat tarkat ja paljon asioita täytyi selvitellä, kertoo puheenjohtaja Kari Myöhänen.
Tulevaisuudessa Nuoren Herran tie saattaa viedä ulkomaan vierailulle.
??Tavoitteenamme olisi päästä Nuoren Herran kanssa
kansainväliseen historiallisen sukeltamisen tapahtumaan,
joka järjestetään Ruotsissa Orustin saaressa. Ohjelmassa on
muun muassa runoesitys,
erilaisia liikunta-aktiviteetteja, tanssimista sekä musiikkia. Kävijöiden ei
kuitenkaan toivota rajoittuvan pelkästään vihantilaisiin.
. Pihalla kilpaillaan
koko illan ajan perinteiseen
tapaan muun muassa frisbeillä. Varsinkin runokurssille
on osallistunut enemmänkin
väkeä muualta kuin Vihannista. Vähänkään pidempi mies ei olisi sinne mahtunut. Harmonikkakerho
musisoi ja laulattaa Antti
Nordströmin johdolla.. Alkupuheen piti Päivi Rintala.
Jos sinulla on tietoa, valokuvia tai
tarinoita Mainingista, niistä voi
kirjoittaa historiikkia kokoavalle Teija
Juntuselle osoitteeseen teija.
juntunen@ras.fi
situimmista tapahtumista oli Nuoren Herran, eli sukelluspuku Wanhan Herran täydellisen kopion sukellus.
??Tällä hetkellä Nuori Herra riippuu täällä kuivumassa
Kruununmakasiinilla, kertoo kokoelma-amanuenssi Miska Eilola.
Alkuviikon aikana Nuoren Herran nahka on hiljalleen
kuivunut. Asukasyhdistys
Vihannin rinti järjestää kello
18 koko perheen tallaustapahtuman kinttupolkuja pitkin Jatulintarhalta Läntisrannan kodalle.
Joni Vikki soittaa keskiviikkona urkumusiikkia Vihannin kirkossa Kesäilta soi
-kirkkokonsertissa. Muuten puku piti hyvin ja sukellus
sujui ongelmitta.
Sukellukseen valmistautuminen oli Mursut ry:n puolella tarkkaa puuhaa.
??Turvallisuusasiat otettiin tarkasti huomioon. Sulevi Leinonen
lauloi Eero Ukonahon har-
monikkasäestyksellä. Vielä se ei kuitenkaan ole varmaa, toteaa Myöhänen.
Arkisto
lyissä on pyritty Kaartisen
mukaan monipuoliseen tarjontaan: kulttuuritapahtumien lisäksi tarjolla on muun
muassa paljon liikuntaa.
Perjantaina 17
11.00 SVT: Vem vet mest. Tehtävänä
on valmistaa Wellingtonin pihviä
Garyn monimutkaisella reseptillä.
18.55 HS-uutiset.
18.58 HS-sää.
19.00 Risteyksessä (7). 7.55 American Chopper. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 8. 9.50 LIVE: Tiedä ja Voita. Hemmotellut sisarukset. 10.00 Kodinkohentajat. Painetestistä kotimatkalle. taivaanlahja (7). Tarjouskilpailuja. 9.00 Huikeat kakut. 18.20 70?s show (12).
18.45 Goldbergit (S). Kausi 1. 12.20 SVT: Guld på godset. 14.45
Eden. Kausi 21,
4/12.
14.30 Moderni perhe (S).
15.00 Moderni perhe (S).
15.30 Anthony Bourdain . (RV, komedia, USA, 2006) O: Barry Sonnenfeld. 3.30 Apua, mikä tauti!
Tv5
7.25 Suhdekoukerot (7). 14.30 Yllätystuunaajat. Kausi 1, 12/13.
11.00 Yle Uutiset.
11.05 Alueuutisia.
12.02 Päivän kasvo.
12.10 Kyläsairaala (12). Tuulihattutaiturit.
15.50 Vaihdokkaat (S). Ikäkriisi. 16.30 Kenet ihmeessä nain. K. Nyrkin puristuksessa. 19.30 Jotain lainattua, jotain uutta. (U)
11.00 Summeri.
11.01 Yön sankarit.
11.05 Open Heart (7). 23.40 Castle (12).. 15.15 Pelasta perheemme, Supermarjo!. Kausi 2015. Monia alkaa nyppiä Tuulikin käytös.
17.00
17.20 Suomen Tulli. 17.50 Cops. Viski. 13.20 SVT:
Studio natur. 17.55 70?s show (12). Jakso
5/23. 1.00
Mystinen ihmisjahti. 20.05 Kyttäputki: Castle (12). Bay
huolestuu Emmettin aikeista keskeyttää koulu.
16.50 Farmi (S). Kausi 1. Osa 235. 23.00 SVT:
Moving Sweden: Flaket. Helsingissä allekirjoitetun
Etyk-sopimuksen piti taata rauha Eurooppaan.
Mitä Helsingin hengestä on enää jäljellä?
6 TV1, Ulkolinja: Rikkiammuttu sopimus klo 23.00
Kuuban nostalgiset vanhat autot kertovat köyhyydestä ja tiukasta valtion sääntelystä, jota ollaan viimein purkamassa. 9.20 Wipeout. 17.10, 17.40 Tatuointitarinoita. K. 19.30 Yle Nyheter
TV-nytt. (12). (89?)
22.45 Holmes NYC (12). 4/4. Kongo. Jakso 2/10. 13.40
Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. Kausi 1. 7.52 Monsuno. 3/13.
20.30 Yle Uutiset.
20.55 Urheiluruutu.
21.00
21.05 A-studio.
21.35 Helil kyläs. 7.28 Ota koppi! 7.34
Samsam (S): Pupu pöksyissä. (U)
18.10 Historia: Koukuttavat
nautinnot. 22.50 Elokuva Tappajarotat. 21.00 Koodeja ja salaliittoteorioita (7). 15.15 Goldbergit (S). (U)
23.40 Tiededokumentti: Ylipainoinen USA. K. 12.20 Lyödään ällikällä. 19.35 Hotellit kuntoon,
Gordon Ramsay. 17.00 Suhdekoukerot (S).
17.25 Hulluna sinuun (S). 20.30 Huutokaupan Metsästäjät. Bändi vai tiskijukka?
16.30 Ensisilmäyksellä (7). 20.00 Vaimot vaihtoon USA. Osa 5.
15.00 Amerikan ykkösperhe (7).
Tuleva isä.
15.30 Ben ja Kate (S). Tahdon, en tahdo.
18.00 American Idol. Vanha kettu.
19.30 Mutsi (7). 6/12.
16.27 Yön sankarit. Antti Tuiskun tarina.
20.00 Suomen kaunein mökki.
Kausi 1. K.1, 12/12.
02.25?06.00 Voittostudio.
OutO vai mitä -sarjan kolmas kausi alkaa. Lomaromanssin synkkä varjo.
20.00 Suomen kaunein piha.
Osa 2. 19.05, 19.30, 20.00, 20.30 Ammattina sankari. 14.00 SVT: Carl-Einar Häckner:
Vägen. Lappeenranta. 7.50 Onnenarpa. (U)
12.50 Kioski.
13.20 Ajankohtainen kakkonen.
14.10 Luontoretkellä: Salaperäinen luonto. Kausi 5. (2/6)
20.30 Uusi päivä (S). Ed näkee elokuvallisia päiväunia. heinäkuuta 2015
14 TELEVISIO
C8 // Tv-viikko
Aamulehti // Perjantaina 3. 2, 2/13.
11.56 Pikkupaholainen (7).
12.00 Satuhäät. 23.00 Huippulastin metsästäjät. 18.44 Clay
Kids (7). 0.00 Pukumiehet (12). 16.05 Jotain lainattua, jotain uutta. (U)
10.00 Tanskan rannikoilla. 8.15 Phoenixin eläinpoliisit. Simon Reeve esittelee
Kuubaa ja sen tilannetta. 6.55 Ennin Intia. 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas. 15.20 Natsien jättimäiset rakennusurakat. Lemmenloitsupotentiaali.
20.30 Simpsonit (7). Osa
2004: Helena hukkaa hyvät kyyneleet.
19.00 Seitsemän Uutiset.
19.15 MTV Sport Uutiset.
19.25 Päivän sää.
19.30 Emmerdale (S). (U)
21.00
21.00?21.41 Deception (12). Kausi 1, 13/13.
18.00 Yle Uutiset.
18.13 Yle Uutiset alueeltasi.
18.20 Päivän kasvo.
18.30 Satunnaiset sankarit. 20.30 Verisukulaisia. 16.15 Ehdonalaisvangit koirankouluttajina. 11.25 Illallissota. Jakso
189/274.
21.00
21.00 Criminal Minds (16). (U)
19.00?19.54 Prisma: Kissojen
salattu elämä. 17.17 Nina Patalo (7). Kausi 2. (U)
13.00?14.20 Elokuva Kipparikvartetti (7). Kalassa.
01.25?06.00 Voittostudio.
NeloNeN
05.00?06.35 Ennustaja-TV.
07.20 Britannian paras leipomo.
Kausi 2. 19.10
Varastojen metsästäjät. Kausi 2. 7.22 Pikku
hirviötyttö (S). 13.00 Villi Pohjola (S). 9.40 TV Shop Tvins. 19.45 Tanskan tyyli-ikonit. 16.35 Suhdekoukerot (S). (U)
19.30 Kioski.
20.00 Sisujengi. Jakso 5/5.
20.58 Keno. 1/8. 8.14 Avatar 2. 23.00, 23.30
Kardashianit. 7.01 Mitä ihmettä. Unelmien herkät piilopaikat.
21.00
21.00 NCIS: New Orleans (12).
Karkurit.
22.00 Kymmenen Uutiset.
22.20 Päivän sää.
22.25 Viking Lotto ja Jokeri.
22.30 MTV Sport Uutiset.
22.40 Täydellinen kesä (7). 14.50 Hulluna sinuun (S). 15.30
Kuuluisat kuppilat. 12.45 Elixir. Tony lähtee seikkailulle Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja seuraa
Kongojokea kirjailija Joseph Conradin viitoittamalla reitillä.
16.30 Suurin pudottaja.
17.00
17.30 Salatut elämät (12). 1975 Helsingissä
allekirjoitettiin ETYK-sopimus,
jonka piti taata rauha Eurooppaan.
00.00?00.30 Elämisen haasteet.
Osa 4/10. Viimeiset
pudotukset, osa 1/2.
19.00 Naapurit-tuloslähetys.
19.05 Simpsonit (7). taivaanlahja (7). Turistien rakastamalla
saarella monet kuubalaiset elävät köyhyydessä
ja niukkuudessa.
Tv1
06.25 Tanskan ihmeitä: Saltholm. 2, 2/13.
16.56 Pikkupaholainen (7).
17.00
17.00 Pikku Kakkonen.
18.00 Holby Cityn sairaala (12).
19.00 Peltsin Lappi. 14.15 Jamie
Oliverin ruokavallankumous. 7.58
Touhukkaat: Villaa alpakkaiselta
(S). 2.40?3.30 Jaakon matkassa.
JiM
5.00 Ennustaja-TV. 10.35
ShowHau. Jakso 18/18. 15.10, 15.40 Kardashianit. Kausi 5, 6/22.
01.25 Lainvalvojat (7). (U)
06.55 Ylen aamu-tv.
09.30 Satunnaiset sankarit. Selviytymistarinoita.
02.05?05.00 Ennustaja-TV.
FRii
8.25 Lasten eläinmaailma: Jeff Corwin . 7.55 SVT:
Gomorron Sverige. 10.00
TV Shop Tvins. Sarja päättyy. Kausi 1. Musta kuningatar.
22.00 Temptation Island Suomi
(7). 7.08 Pound Puppies. 18.40 Leijonan luola
Kanada. 8.34 Joraavat
juurikkaat (S). Itkevä
nainen. 7.18 Kaapo ja Late:
Vanhat valokuvat (S). 14.25 Hulppeat hääkakut. 0.05 Kohtalokkaat valinnat (12). 1.45 Täydellinen murha (12). 12.40, 13.10 Tatuointitarinoita. 17.05 Häät sulhasen tapaan Amerikassa. 1.55 S.H.I.E.L.D. 15.10 Prameat mustalaishäät (7). 28/34.
20.30 Koukussa: Antiikkituolit.
Kasper Nielsen tapaa keräilykärpäsen puraisemia ihmisiä.
21.00
21.00 Simon Reeve Kuubassa.
Moni turisti rakastuu värikkääseen Kuubaan, vaikka monet
paikalliset elävät köyhyydessä ja
niukkuudessa.
21.55 Elokuva Route Irish (16).
(Britannia 2010) Ken Loachin
ohjaamassa trillerissä sotilaallisen
turvallisuusalan toimitsija purkaa
salaliittoa, jonka tarkoitus on peittää toverin kuolema. Pelastettu näkö.
13.30 Amazing Race. ikiroudan kirous (16). Nelonen klo 01.00
Fox
6.00 Sky News. 11.50
Kuppilat kuntoon Ruotsi. 13.35 Jaakon matkassa.
14.25 Huijareiden kaupunki. 21/26. 12.20 Kotikokkien taistelu. Jakso 12/24. Grass (16). Tunnelma
saarella kiristyy entisestään. 17.55 Yle Nyheter
TV-nytt. 13.20 Lääkärit. Pikku
Kakkonen. Jakso 8/18. 0.00 Pelkokerroin 2.0 (12). 20.00 Kenet ihmeessä nain. Juontaja William
Shatnerin johdolla pohditaan, oliko tapaus outo vai jotain
muuta. 18.40 90 päivää morsiamena. Vieroitusoireita.
17.00
17.00 Lemmen viemää (S). 16.10
Lentoturmatutkinta. 22.00 Moderni perhe (S). 7.00 Onnenarpa. Haasteet. 12.20 Akvaariomestarit. Mv.
14.30 Mestaripelimannin jalanjäljillä. Jakso 7/18. 22.05 Emily Owens (12). 18.56 Gazoon (S). 2.35 Aphrodite Jones ja kuuluisat rikokset (12). Jakso
9/24. 13.10 Philadelphian eläinpoliisit. (U)
19.00 Saari (12). 14.15 Olet mitä syöt. 7.10 Max
ja Meeri (S). Sergei Prokofjevin
elämän keskeisistä vuosista kertova dokumentti perustuu säveltäjän päiväkirjoihin, haastatteluihin
ja arkistomateriaaliin. 19.00 Äitien sota. 12.00, 12.30 Remontilla rahoiksi. 2.40 Ennustaja-TV.
Yle FeM
7.30 SVT: Rapport. 18.05
Kultakuume. 12 kaksintaistelua.
14.50 Britannian paras leipomo.
Kausi 2. Motellielämää.
20.00 Rillit huurussa (S). 0.40 SVT:
Regionala nyheter. 22.20 Alaston salaisuuteni (S).
22.45 Alaston salaisuuteni (S). Kausi 1, 6/10.
23.10 Myytinmurtajat. 0.45 SVT: Sportnytt.
ava
6.00 Aamun AVAus. 7.30 My Little
Pony. Jakso 5/20.
23.00 Temptation Island Suomi
(7). 6.44 FOX Kids: Trollz. (Taken/Ranska-USA-Britannia 2009). 17.45 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 8.50 Ehdonalaisvangit koirankouluttajina. 22.00 Konttori (S). Jakso 9/24. 1.45 Kaisa ja puoli valtakuntaa. Osa 237. 13.50 SVT: Programtablå. 1.00 Aatami etsii Eevaa (S). 1, 11/12.
01.55 Lainvalvojat (7). 2.50 Ennustaja-TV.
HeRo
18.00 Holmes NYC (12). 1.55 Wipeout. 19.35 Autotallien metsästäjät. kohti
tuntematonta. 20.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa. Forssa. 21.00 Castle. Kausi 6. 14.20 70?s
show (12). 15.45 Sinikeltaisia unelmia. 19.05 Bunheads (S). 5/5.
Mangustin tarina.
16.50 Novosti Yle.
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä.
17.00
17.00 Yle Uutiset.
17.05 Neiti Fisherin etsivätoimisto (12). 9.20
TV Shop Tvins. 20.30 Poliisit (7). 12.45, 13.10 Aivopelit. 13.55 70?s show (12). 7.42
Taavi-tiikerin naapurissa (S). Kausi 2, 5/18. Kausi 1. Osa
2003: Heli huhuilee tyhjyyteen.
18.30 Salatut elämät (7). 17.05 Remontilla rahoiksi. 16.55 Hevostila Mistral (7). (U)
15.27?15.54 Uusi päivä (S). 22.00 Perhesirkus. Tehokas yrittäjäpariskunta Katriina ja Janne asuvat Karkkilasta. 22.45
Seksileikeistä ensiapuun (12). 9.05 Villi Pohjola (7). Nokkakolari helvetistä.
00.15 Kadonnut (12). 4/4. 13.40
Kultakuume. 8.20 Martine (7). (U)
14.40?14.54 Olympiahuumaa.
15.00 Uusi päivä (S). Kallis kaveri.
21.00
21.00 Elokuva Batman (16).
(Batman, Yhdysvallat, 1989)
O: Tim Burton.
23.25 Sleepy Hollow (16). 8.59 Pac-Man. 22.00 Tulossa: Toisenlaiset äidit
(S). (16).
Kausi 3. N: Liam Neeson, Maggie Grace, Famke Janssen, Leland Orser, John Gries, David Warshofsky. 17.25 Huutokaupan Metsästäjät. 15.40 Tappavat suhteet (12). 23.35 Ritari Ässä (12).
0.30 Elokuva Runaway Vacation (7). 18.00 Ruotsin maajussille morsian. (7). Jakso 5/30. 6/12.
11.27 Yön sankarit.
11.31 Sudenverinen (7). 17.25 Vaikuttaja. 10.25 Arvostele mun illallinen Suomessa.
10.55 Pikakurssi kodinostoon. 2/3.
20.00 Tanskan aarteenmetsästäjät. Kausi 1.
Jakso 5/10. Osa 5/10.
22.05 Fortitude . 18.00 Myyrä: Kotka (7). Asiaa pohtii vielä Ulkolinjan ohjelma Rikkiammuttu sopimus. 2.15 Elokuva Evan . 21.25 Melkein täydellinen rikos (12). (U)
15.00 Yle Uutiset.
15.05 Yle News.
15.10 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa.
15.55?16.45 Avara luonto:
Eläinpoikasten alkutaival. 14.00 Enkelit joukossamme. Kausi 4. 18.15 Lapin poliisit. 23.45 SVT: Kobra. (U)
10.00?10.54 Neiti Fisherin etsivätoimisto (12). Kausi 1. Puusta pudonnut. 22.30 Poliisit (S). 17.00 Lasten eläinmaailma: Kissakuiskaaja. 19.00 Pientä mökkiremonttia. 13.15 Kuuluisat kuppilat. 11.30 SVT: Magnus och
Petski. Jakso 6/20.
00.00 Castle (12). 11.00 Kalle . Jakso 19/20. Jakso
18/50. 20.00 Huutokaupan
metsästäjät: Texas. 10.10 Ari ja Kirsi: Kotirempat. 1.35 American Chopper. 16.15 Riistametsällä. (U)
23.20 Boardwalk Empire (16).
Kausi 5, 2/8.
00.15?01.35 Valkoinen planeetta.
liv
5.00 Ennustaja-TV. Kausi
9. Onnea, Turo ja Turkka! 6.53
Hertan maailma (S). 21.00
Maan povessa (16). Jakso 1/10. Jakso 7/12.
17.50 MasterChef Australia All
Stars. 1
00.25 Vampyyripäiväkirjat (16).
Niin särkyvää. 8.36 Kesäleiri (7).
08.50?08.55 Kerrostaloelämää (7).
09.00 Lohta narraamassa. Kausi 7. Jakso
6/40.
08.50 Onnenarpa.
10.50 LIVE: Tiedä ja Voita.
13.50 MasterChef Australia All
Stars. Agentit. (S). 13.20 Joan Rivers laittaa tuulemaan (S). 3.55 5D: Superäidit. Kausi 1. 14.35 Leijonan luola Kanada. 1.00?1.55 Vaimot vaihtoon USA.
6 Yle Teema, Simon Reeve Kuubassa klo 21.00
MTv3
06.00 Aamusää.
06.35 Studio55.fi.
07.00 Huomenta Suomi.
09.05 Studio55.fi.
09.30 Huomenta Suomen Uutiset.
09.35 Emmerdale (S).
10.05 Suurin pudottaja.
11.05?12.00 Lääkärit. Pohjoisen
paras.
08.20 Laiva (S). 18.50 Loop
Looks. 21.00 Elokuva Evan . 2.30 Menopelit kuntoon.
Yle TeeMa
04.00 Teematieto.
17.00
17.15 Prokofjevin keskeneräinen päiväkirja. 23.10 Aphrodite Jones ja kuuluisat rikokset (7). 16.00 Hotellit kuntoon, Gordon Ramsay. Kausi 6. 15.20 American Chopper. (U)
00.50?04.00 Teematieto.
Sub
06.00 Astral TV.
10.00?11.00 Lemmen viemää (S).
14.00 Top Chef Suomi: Kaksintaistelu. Jakso
46/56. Seuraava! 20.00 Hero-lyhäri: This is my Office. 16.10 Joan Rivers laittaa
tuulemaan (S). 16.50 Hurja
remontti. 18.00 Tervetuloa kotiin. T
16.31 Sudenverinen (7). (Suomi 1952)
O: Ville Salminen. uhanalaiset villieläimet. Jakso 8/8. O: Pierre Morel. 19.00 Puutarhaperjantai. 21.00 Aatami etsii Eevaa (S). Osa
2002: Sebastianin kipparin ura jää
lyhyeksi.
18.00 Salatut elämät (12). Chef on the Beach. Kausi 2.
Jakso 8/20. 21.00
Muodin huipulle. (U)
19.45 Löytöretkiä maailmaan.
Kamerunin eläimiä auttamassa.
20.00?20.25 Batman (7). 236. 23.55 Num3rot (12).
0.40 Sinua on varoitettu. (Evan Almighty, komedia, USA, 2007) O: Tom Shadyac. 6.51 Nimipäiväonnittelu: 8.7. 21.00 Elokuva Taken (16). 20.15 Kysymyksiä kulttuurista. (U)
16.00 Summeri.
16.01 Yön sankarit.
16.05 Open Heart (7). 21.00 Jutta ja huikeat häädieetit. Hirviön jäljillä. Kausi 1. Kuinka sairasta on ympärileikkaus?
Tv2
06.50 Lastenohjelmia. heinäkuuta 2015
KesKiviiKKo 8.7.
Etyk ja nykyaika
Kuuban autot
Urho Kekkonen muistetaan Etyk-sopimuksesta
ja -kokouksesta vuonna 1975, mutta mitä siitä on
jäljellä. Jakso 6/30. 16.10 NYC:n täydelliset naiset. 12.00 SVT: Det söta livet. 17.50
Hulppeat hääkakut. 12/12.
22.55 Yle Uutiset.
23.00 Ulkolinja: Rikkiammuttu
sopimus (12). 4.45 Alastomat selviytyjät (7).
KuToNeN
7.05 Yllätystuunaajat. 19.15 Columbo (7). Bussikorjaamo Bangladeshissa. Kausi 1. 0.15 SVT: Aktuellt. 7.50 Suhdekoukerot (7). 8.38 The Adventures of Chuck & Friends Y2. Taiteilijan tarina. 6. 18.30 Kaksoiselämää (S). 23.55 Pelasta perheemme, Supermarjo! 0.50 Häät sulhasen tapaan Amerikassa. 22.30 XL-sukupolvi. 21.55 Ilman johtolankaa. 0.55 Melkein täydellinen rikos
(12). 22.00 Elokuva Usva (16). K. 23.30 Huippulastin metsästäjät. 18.45 Family Guy. 23.00 Asiaa seksistä (S). Jakso 47/56. 7.40 SVT: Godbitar ur Gomorron Sverige. 9.55 Arvostele mun illallinen Suomessa. 0.30 Totta vai tarua. 9.30 Jamie Oliverin helpot herkut. 11.30 Uskomaton eläinlääkäri
Pol. Farmilaiset haaveilevat
maalaisromantiikasta peltohommissa. 22.31 Frendit (S). Joulu ilman pukkia.
01.00 Outoa vai mitä. 4/11.
21.50 Yle Uutiset.
21.55 Urheiluruutu.
22.00 Ruoho . Aarrejahti.
16.00 Ensisilmäyksellä (7)