Raahen Seutu ja Raahelainen 13.09.2011

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Valokuvamaiset työt ovat kauniin unimaisia, kuin silmäverkolle hetkeksi välähtävä muisto lapsuudesta, luonnosta tai matkoilta. Henkilöstömäärämme on vähentynyt henkilötyövuosina laskettuna vuoden 2010 tasosta kuudella. Sitä tuleekin antaa ja se on osa oikeusvaltion mekanismia, että tehdään myös kanteluita ja valituksia. Oulasmaa myöntää, että yleinen kehityslinja poliisihallinnon, kuten koko julkisen sektorin säästötavoitteista on ollut tiedossa, joten suuri yllätys ei ensi vuosikaan ole Vähenevien voimavarojen aikakausi meillä on menossa. Leikkausta on 10 miljoonaa euroa. Vaikkei meri ikkunasta näykään, sen aistii jatkuvasti, Juha Laakso kertoo Se on kaunis, mutta pelottava naapuri. Lisäksi leikkaukset ovat tuntuneet Jos säästöt jäävät nyt yhteen henkilötyövuoteen, on siinäkin Oulasmaan mukaan aivan tarpeeksi mietittävää. SYYSKUUTA 2011 | N:RO 178 | 93. Myös kansalaiset kokevat tutkimusten mukaan turvallisuuden tason alueella edelleen hyvänä. VUOSIKERTA RS RAAHEN SEUTU LUONTO 12 + 15 13 Millainen metsä oli ennen meitä? Sateet tuovat syksyn TAPAHTUMAT Stand Up koomikko Pyhäjoen messuilla Pyhäjoen lukion messuliite 8-9 WWW.RAAHENSEUTU.FIii NÄYTTELY: Painojälki mielenmaisemasta Säästöillä yksi pois poliisilta POLIISI Jokilaaksojen poliisilaitos joutuu etsimään säästöjä ensi vuodelle yhden henkilötyövuoden verran. RAILI VIIRRET lupapuolella. Vähenevällä henkilöstöllä tehdään kuitenkin yhä enemmän töitä, joten hankala yhtälöhän meillä tässä on. Se on tosi iso vähentymä, prosenteissa mitattuna neljän prosenttia. Matkamuistoja alitajunnasta Taidegraafikot Raija Korppila ja Juha Laakso avaavat keskiviikkona "Unenkaltaisia" näyttelyn Helsingissä, AVA galleriassa. Myös tutkinnassa vajaus näkyy viiveenä ja pitempinä käsittelyaikoina. Vähennykset ovat koskettaneet myös Raahen poliisia, joka on Jokilaaksojen poliisin suurin yksikkö. Oulasmaan mukaan tähänastiset säästöt ovat näkyneet sekä kenttätyössä että rikosten tutkinnassa. Vuoden 2012 talousarvioissa poliisin toimintamenot ovat noin 699 miljoonaa euroa. TIISTAI 13. Ennakkotietojen mukaan ne poliisilaitokset, jotka ovat joutuneet koviin säästötoimiin jo tänä vuonna, säästyisivät niiltä ensi vuonna. Sisäministeriö on esittänyt 23 miljoonan euron lisäystä kehyspäätökseen, jotta henkilöstöresursseihin ei tarvitsisi puuttua, ja poliisien määrä pysyisi vuoden 2010 tasolla.. Hän kuitenkin muistuttaa, että rikosten määrä suhteutettuna väestön määrään on edelleen täällä alhainen, joten turvattomuutta ei ole syytä tuntea. Liikenne- ja muu valvonta olisi tärkeä osa-alue, mutta siitä on jouduttu tinkimään eniten. Hallituksen kaavailemat leikkaukset eivät kohdistuisi kovin ankarasti Jokilaaksojen poliisiin, mutta se ei kovin paljon poliisipäällikkö Petri Oulasmaata lohduta, sillä alueen poliisi on joutunut rankalle säästökuurille jo tänä vuonna. Näyttelyn teoksissa elävät vanhat muistot ja mennyt aika. Kuvassa Raija Korppila esittelee vedosta, joka valmistui Imagon-teknii 1011 Nyt töitä tehdään alueen poliisilaitoksessa 143 henkilötyövuoden verran. Valvontaan on ollut entistä vähemmän aikaa, kun hälytykset on kuitenkin pakko hoitaa. Ympäristö, maisema ja kokemus niistä ovat molemmille taiteilijoille loputon inspiraation lähde. Irtisanomisiin ja lomautuksiin ei ainakaan toistaiseksi ole poliisivoimissa jouduttu, vaan vähennys on hoitunut eläköitymisten avulla. Useimmissa tapauksissa sitä tulee ihan oikeista asioista. Oulasmaa myöntää, että kansalaiset ovat huomanneet poliisin niukat resurssit, ja palautetta tulee
Opettajien pelkäämisestä tulee pääsyy opiskeluun. Kiristäminen on motivointitapa, ja motivaatiotahan tarvitaan oppimiseen. Se oli putkahtanut kysymättä jonkun komeron pimennoista: Sinähän voisit pitää tätä vielä. Yksiselitteistä silti on, että työaikalakia ja työehtosopimuksia on noudatettava. Asian tutkinta ja selvittely jatkuu, ja lopullinen totuus saadaan tietoon vasta joskus poliisitutkinnan valmistuttua ja mahdollisen oikeuskäsittelyn jälkeen. Työaikaa koskevat rajoitukset saattavat työntekijästä tuntua tällaisessa tilanteessa jopa rasitteilta. Hyvin usein joku tuttava soittaa tai tekstaa samaan aikaan, kun häntä ajattelee. Liian suuri kysymys maanantai-aivoille, mutta niin mielenkiintoinen. raili.viirret@sps.fi. 2 | Raahen Seutu 13. Tässä vaiheessa otan selvää asian faktoista: mikä on kiristyksen ja opettamisen ero. Asian kohta kaksi kuukautta kestänyt selvittely on vienyt runsaasti voimia kiistan kaikilta osapuolilta. Johtui tämä sitten hyvistä geeneistä, onnistuneesta kasvatuksesta tai kahvin suurkulutuksesta tunnen olevani usein paljon iloisempi kuin kyrsiintyneet ystäväni. Arkistokuva: Vesa Joensuu Selvittely on yhä kesken autaruukin kesäinen masuunityömaa joutui julkisuusmyllyyn, kun heinäkuun lopulla ilmeni, että työmaalla urakoinutta Beroa Deutschlandia epäiltiin työehtosopimusten ja työaikalainsäädännön rikkomisesta. Mihinhän se tuokin maripaita joutui. Yksi asia kuitenkin painaa minua suunnattomasti: tapa jolla esimerkiksi osa opettajista ja vanhemmista yrittää saada nuoria toimimaan tahtonsa mukaisesti. Näen yllättäen entisellä työkaverilla vanhan liki 30 vuotta vanhan valokuva, jossa minulla on pusero, jonka kohtaloa jään ihmettelemään. Koen koululaisena, että tämän tulisi muuttua ja pian, sillä se ajaa koululaisia masennukseen. syyskuuta 2011 MIELIPIDE PÄÄTOIMITTAJA: Sanna Keskinen PÄIVÄN POSITIIVINEN tiistaille Raahe-seura juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Siis esimerkiksi päihde- ja huumevalistus kääntyvät itseään vastaan. Jos lapsi tai nuori tottelee vanhempaansa tai opettajaansa, koska hän on pelottava auktoriteetti, joka on valmis aiheuttamaan mielipahaa, jos häntä ei totella, purkautuvat nämä tunteet viimeistään teini-iässä rankkana kapinointina heidän esittämiään arvoja vastaan. Jatkossa vastaavia ei päässe syntymään, sillä sen verran ikävä tilanne on Rautaruukille ollut. Reilun viikon päästä äitini tuo samaa, aivan pitokelpoista puse- roa minulle. En mielestäni pitänyt sitäkään loppuun, jäin itsekseni miettimään. Jotkut jopa ihmettelevät kuinka olen lähes aina hyvällä tuulella. Mutta olen vieläkin sitä mieltä, että kiristäminen on moraalisesti väärin. Onnellista päivänjatkoa kaikille. Rautaruukin masuunityömaan ympärillä vellonut kohu on taannut hikisiä hetkiä monelle. Olen elänyt onnellisen lapsuuden ja nuoruudessanikaan ei suurempia tradegioita ole ilmennyt. Isolla pörssiyhtiöllä ei ole liiemmin varaa tällaisiin kolhuihin, kuten ei myöskään siitä ja sen työpaikoista elävällä kaupungilla. äin aivan aluksi: elämäni on ollut hyvin onnellinen. Hieno homma... Siksi ehdottaisin, että varsinkin vanhemmat, jotka toisin kuin opettajat, eivät välttämättä ole opiskelleet kasvatustieteitä, yrittäisivät opettaa lapsiansa ennemmin myönteisten kokemusten kuin uhkailun kautta. Nyt kannattaa muistaa, että asia on edelleen kesken, vaikka viranomainen onkin älähtänyt. Keikkatyöläiset haluavat urakan nopeasti valmiiksi, jotta pääsevät jälleen kotiin. Kiristys voikin siis olla kiristettävälle jopa hyödyksi. Päivi Tynjälän kirjassa Oppiminen tiedon rakentamisena painotetaan jo ensimmäisellä sivulla näin: "Oppiminen on oppijan aktiivista toimintaa, eikä passiivista tiedon vastaanottamista." Tulkitsen " Oppiminen on kehittymistä. EMILIA Paita ilmasta TORNIN JUURELTA Kummallista sattumaa, vain ilmassa olevia ajatuksia. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että opettaminen toimii parhaiten, kun oppijan omat ajatukset ohjataan niin, että hän itse päätyy lopulta haluttuun ratkaisuun. Ovatko ajatukset materiaa, jotka liikkuvat ilmassa ja jotka mieli poimii. Oppiminen on kehittymistä. Kiristys taas luokitellaan Wikipediassa näin: "Ilmiselvin motivointikeino on kiristäminen, jossa kivun tai muun negatiivisen seurauksen välttämisellä on välitön vaikutus." Ero on siis selvä. Papereita ja tositteita on lähetelty suuntaan ja toiseen, puhelimessa on vietetty tovi jos toinenkin ja käänteisiin on välillä reagoitu turhankin ärhäkästi. On luonnollista, että reissuhommissa töitä painetaan pidempiä putkia kuin GABRIEL KORHONEN N Töitä painetaan pidempiä putkia. R " normaalissa päivätyössä. Tätä on myös Rautaruukki koko ajan systemaattisesti korostanut. Tämä tapa on tietenkin vanha kunnon kiristys. Riittävien lepoaikojen noudattamiseen liittyy myös turvallisuustekijöitä, kun on kyse masuuniremontin kaltaisesta haastavasta ja erikoisosaamista vaativasta urakasta. Nyt tilanne on edennyt siihen pisteeseen, että puolalaiset rakennusmiehet ovat todistettavasti palkkansa saaneet ja Rakennusliiton Beroalle asettama saarto on purettu. Mikäli kouluun tullessaan ei ole tehnyt läksyjään, voi vain odottaa opettajain rangaistuksia (tai kopioida raivostumisen pelossa läksyt kaverilta, mikä taas ei auta oppimista). Koko soppa on ollut ikävä kolaus Rautaruukin julkikuvaan ja samalla myös Raahen imagoon. Aluehallintovirasto on selvityksissään todennut, että työaikalakia on osittain rikottu, ja asiasta on vireillä tutkintapyyntö poliisille. Kotiseudun hyväksi on vuosien varrella tehty monta arvokasta asiaa. + Sitoutumaton Sanomalehtien Liiton ja Paikallislehtien Liiton jäsenlehti Vuodesta 1919 PÄÄKIRJOITUS YLÄNURKKA Kiristystä tämän siten, että aktiivinen oppiminen tarkoittaa myös sitä, että oppijan tulee olla asiasta kiinnostunut oppiakseen
Asianomaisilla on seitsemän vuorokautta aikaa käydä osoittamassa metsästyskortin, aseenhallussapitoluvan sekä metsästysoikeuden hallinta lähimmällä poliisiasemalla, poliisi tiedottaa. Seurakunnan kesäkoti säilyy, jos seurakunta itse Puijola ei lähde arvioimaan, kuinka suurelle joukolle 30,3 hehtaarin aluetta kaavoitetaan. 13. Muita suomalaisyhtiöitä on indekseissä mukana kuusi. Leirintäalueen viereisen huvilapalstan vuokraoikeus päättyy vuonna 2015. Varaus sairaalalle Sairaala Virkistysalue Kylmäniemenlahti RAUTARUUKKI Ruukki on noussut toimialansa kärkeen kahdessa Dow Jones Sustainability -indeksissä: DJSI World ja DJSI Europe. en em ni Ki kk kat Kirkkokatu Urh. Raahen kaupungin palkkalistoilla kaavaa työstävä arkkitehti Esko Puijola ennakoi kunnallistekniikkaa päästävän rakentamaan ensi suvena ja ensimmäisten rakentajien pääsevän kaava-alueella tositoimiin jo syksyllä. Kaava ottaa huomioon myös terveydenhuollon kasvuodotukset. Nykyisen leirintäalueen maisemiin nousee jollakin aikavälillä tiiviisti rakennettu rivi- ja pientaloalue. Mallia voi katsoa Kaivokadusta länteen. Softpoliksen kasvulle varataan vain pieni alue urheilukentän eteläpuolelta Jo nyt asumiskäyttöön asemakaavoitettua rakentamatonta aluetta Seminaarinkadulla Kirkkokadusta itään muokataan paremmin nykytarpeita vastaaviksi. loihin, rivitaloihin ja omakotitaloihin. Indekseihin kuuluvat yritykset ovat jatkuvan seurannan kohteena. tie rin Rantakatu Palvelujen ja asumisen alue t. Aiemmassa kaavassa Softpolikselle varattu laajenemisalue muutetaan kaavassa asumistarkoitukseen. Tosin hieman typistetyllä alalla, mutta Puijolan mukaan kenttä on edelleen täysimittainen jalkapallonkenttä. DJSI World -indeksiin kuuluu yhteensä 342 yritystä 30 maasta ja DJSI Europe -indeksiin 172 yritystä 15 Euroopan maasta. Mies ajoi päin rekkaa ja osui rekan vasempaan kylkeen polttoainetankkien kohdalle. Urh. Urheilukenttä säilyy Leirintäal Leirint Le Leirintäalue Ilolin ko Ul Jyrynkatu sal me nk Kirkkolahdenkatu Palokunnankatu 200 M Kartta: Logica/MLL/Vesa Joensuu Katinhäntä Hä Saaristokatu Lisää asukkaita! Pitkänkarin itäosan ja Kylmäniemenlahden rannan asemakaava lisää mahdollisuuksia asuinrakentamiseen, mutta virkistyskäyttöönkin jäi alaa. Kiinnostus vastuullista yritystoimintaa kohtaan on viime aikoina selkeästi lisääntynyt myös sijoittajien keskuudessa, sanoo Toni Hemminki, Ruukin teknologiasta, energiasta ja ympäristöstä vastaava johtaja. Valvonnassa kirjattiin yksi rangaistusvaatimus metsätysaseen lain vastaisesta kuljetuksesta. Kaava-alueen ulkopuolelle jää Hakotaurin huvila-alue ja sairaala rantoineen, mutta yksi kesäasumus on kaava-alueen sisällä Kylmälläniemellä. Se on on maailman kahdeksan parhaan teräsyhtiön johdossa. Pitkänkarin itäosan ja Kylmäniemenlahden rannan asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole luomassa omarantaisia tontteja, vaan seurakunnan kesäkodin lisäksi myös Kylmäniemen kalaranta ja venesatama säilyvät. Kärkisijoituksemme toimialallamme osoittaa, että ruukkilaiset ovat tehneet oikeita asioita yritysvastuun edistämiseksi. DJSI-indekseillä on mitattu yritysten toimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi vuodesta 1999. Pienimpinä puutteina oli asiapapereiden jääminen pois matkasta. Ruukki on mukana maailmanlaajuisessa DJSI World -indeksissä neljättä kertaa peräkkäin, ja eurooppalaisessa indeksissä jo viidettä kertaa. Analyysissä arvioidaan yritysten taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta. Valvonnassa tavoitettiin henkilökohtaisesti 84 metsästäjää. syyskuuta 2011 Raahen Seutu UUTISET | 3 UUTISET www.raahenseutu.fi Mies törmäsi rekkaan Pattijoella RAAHEN SEUTU POLIISI Iäkäs mies ajoi rekka-auton kylkeen Pattijoella sunnuntai-iltana. Vuosittain tehtävän analyysin yritysten toiminnasta suorittaa riippumaton osapuoli SAM Research AG. Puijola toteaa, että vene- ja kalasatamaa tullaan kuitenkin muokkaamaan huomioiden taustalle tuleva asuinalue. Pitkänkarin urheilukentällä palloillaan kaavamuutoksen jälkeenkin. Meren läheisyydestä haaveilevien ei kannata lähteä vielä kauppaamaan entistä asuntoaan, sillä leirintäalue on sijoillaan vielä ensi kesän. Sairaalan viereen Kylmäniemen suuntaan on mahdollisuus varata laajennusalue. Pitkänkarin palloilukenttä jää, mutta leirintäalue lähtee. KRISTIINA TUIKKALA Ruukille alansa johtosija kestävässä kehityksessä RAAHEN SEUTU Hakotaurinlahti Jäteveden puhdistamo Mikäli kaavatyö pohjoisella alueella leirintäalueen ja sairaalan sekä Softpoliksen tuntumassa etenee suunnitellusti, valmista tulee jo ensi kevään aikana. Sen jälkeen sen osoitteeksi tullee Mikonkari, jossa se sijoittunee SF Caravan-alueen läheisyyteen. Runsaaseen metsästäjämäärään vaikutti aloituspäivän viikonlopulle sattumisen lisäksi runsas metsäkanalintukanta. Pääosiltaan asiat olivat kunnossa ja metsästys kaikinpuolin asianmu- kaista. Tuloksissa Ruukki nousi ensimmäistä kertaa toimialansa kärkeen. Tapauksessa vältyttiin henkilövahingoilta. Pieniä puutteita RAAHEN SEUTU " Hakotauri Hak ot a u Seurakunnan kesäkoti säilyy, jos seurakunta itse ei halua muutosta. ARKKITEHTI ESKO PUIJOLA VALVONTA Jokilaaksojen poliisilaitos suoritti lauantaina metsästyksenvalvontaa yhdessä Rajavartiolaitoksen, Metsähallituksen sekä paikallisten riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojien kanssa. Papereiden puuttumisesta kirjattiin valvontailmoituksia. Mies oli ajanut Pattijo- en tietä tarkoituksenaan ylittää 8-tie. Lauantaina alkanut met- säkanalintujen metsästys oli saanut liikkeelle runsaasti metsästäjiä. It-hypetys laantui ja Softpoliksen laajenemisalueita typistettiin. ei halua muutosta, toteaa Puijola. Seurakunnan kesäkoti löytyy niin ikään kaavasta. Auringonhäikäisystä johtuen hän ei havainnut 8-tieltä Pohjoisen suunnasta tulevaa rekka-autoa, vaan lähti ylittämään risteystä. Hänen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen. Satojen asuntojen kaava RAAHE Sairaalan, Softpoliksen ja Kylmäniemen tienoolle laadittava uusi asemakaava mahdollistaa satojen asuntojen tuotannon. Puhutaan kuitenkin sadoista asunnoista, jotka sijoittuvat kerrosta- rkä Leh mir an n a nk . Esko Puijola Kel lok Pikkulahti Pitkänkarinkatu arin k Runni n ka atu Roskank. intie fant Seminaarinkatu Pauhank. tu Sm . Teku Työpaikka-alue Tuomikj. Pientaloalue ta ran van Kana Pihlajakj. Tiiranka tu itin k Kylm ä Sm itin k. Kaivokatu tie nan Kauppakatu Klupukatu Reiponkatu. Lisäksi valvonnan yhteydessä suoritettiin liikenteenvalvontaa ja sen seurauksena tavoitettiin henkilö jonka puhalluskoe ylitti sallitun promillemäärän. Indeksiin valitut edustavat kestävään kehitykseen sitoutuneiden yritysten parhaimmistoa
Lähetä se meille sähköpostissa osoitteeseen TEKSTARIT Lähetä tekstiviesti nu Mursketta linnalantiel Miten Fenno kehtaa toimitus.raahenseutu@sps.fi meroon 17255. Eivätkö nuo uusiokäyttöön tarkoitetut arvokkaat hirsirakenteet pilaannu niiden ollessa ilman vuorausta säiden armoilla. Urheilua aktiiviaikoina runsaasti harrastanut poimii käteensä jo tummuneen pokaalin, jolla on miehelle erityistä arvoa. Sen takia kun Pekkatorin remonttikin seisoo paikoillaan. Siellä toteutetaan Raahen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa oppilastyönä remontti, jossa tehdään Kirkkokadun puoleiseen siipeen kolme asuntoa. (0,85 e, Elisan, DNA:n, Saunalahden ja Soneran liittymät) le tai varoitusmerkki ympärivuotinen kelirikko. Kerrankin ylänurkssa pu- huttiin asiaa. Kalajoen Junnkareiden Vuoden Urheilija, lukee Henttu vuonna 1957 saamastaan palkinnosta. On Suomen ja Ruotsin valioita, käyttövalioita ja muotovalioita, onpa muutama kaksoisvaliokin. Ensimmäinen ajokoira oli Rilla, josta innostus koirien kasvattamiseen lähti 60-luvulla. Pekkatorille ne menee aikaa myöten kaikki. Henttu metsästää ja on ollut aikoinaan aktiivisesti mukana Raahen Eränkävijöiden ja Riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa. Haluatko sen lehteen. Suomen ajokoira vei lopulta Hentun sydämen. Mitä hirsille sitten tapahtuu. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet. Kymmeniä ajokoiria kasvattanut erottaa hyvän yksilön sen luonteesta ja liikkeistä. Aiotteko tehdä Pekkatorilla kuitenkin jotakin remonttia. Sen saa, kun kennelissä on kasvatettu viisi sukupolvea ajokokeissa erinomaisesti mestyneitä koiria. Pystykorviakin on ollut, mutta ää- Suomen ajokoirasta ei koira parane. Työt siellä ovat jo alkaneet. 80 VUOTTA Erinomaista laatua ja ykkössijoituksia osoittava punainen nauhan väri, rotunsa parasta osoittava kelta-valkoinen, muotovalion valkovihreä ja sinivalkoiset sertifikaatit tervehtivät tulijaa heti ovesta sisäänastuessa. Hentun mielestä metsästyskoiran tulisi olla metsästäjälle pakollinen, kuten on Ruotsissakin. Nytkin häkissä hulmuaa neljä koiraa, on menossa jo kuudes sukupolvi omia kasvatteja. Nyt sitä harrastetaan koirien kanssa. Me naitettiin näitä kahta hanketta keskenään. Kirjoita viestin alkuun ASIAARS ja sitten viestisi. Rakennus on siis Saloisten vanhan kunnanviraston hirret säilytarkoitus purkaa ja sen arvokkaat vanhat seinähirret vät parhaiten sijoillaan käyttää hyödyksi Pekkatorin seinässä. Miksi sitä ei ole vielä purettu Kiinteistöosakeyhtiö Kummatin toimitusjohtaja Leo Sassi. Martti Hentun ja Hanna-vaimon yhdessä omistamasta kennelistä on vuosien kuluessa kasvanut yksi jos toinenkin voittajakoira. 4 | UUTISET & MIELIPIDE PIKAPUHELU Raahen Seutu 13. Eivät kaikki pokaalit ja kunniakirjat ole Martti Hentun kasvattamien tai omistamien koirien taloon tuomia. Onkohan sallittua ilman hälytysvaloja?. Eri asia on sitten se, että kuinka kauan niiden aiotaan antaa rumentaa maisemaa Saloisissa. Vaikka Martti Henttu on tätä nykyä vannoutunut ajokoiramies, on perheessä ollut muitakin koiria. Takan päällä ja kirjahyllyissä kimaltelevat pokaalirivistöt. Liikunta on miehen elämässä ollut aina tärkeää. Seinät peittyvät ruusukkeista yhdessä kunniakirjojen kanssa. Katsotaan nyt miten tuo Pekkatorin projekti liikahtaa. Ihailee vain kaunista eläintä. Arkistokuva: Vesa Jovanhoja puutaloja kunnos- ensuu tettaessa. Helimarin kennel on useimmille Suomen ajokoiraihmisille tuttu nimi. Sen ravi jää mieleen. Se on vähän semmoinen rakennuspankkityyppinen juttu. Ensimmäinen nelijalkainen oli sekarotuinen monitoimikoira, joka nouti ja ajoi. Martti Hentun ympärillä Mutu, Apu, Asa ja Sata, jossakin järjestyksessä. Kuva: Kristiina Tuikkala nekkäinä ne eivät ole keskustan asukkaita. Nehän säilyy siinä vaikka 200 vuotta. Joukossa on runsaasti myös isännän itsensä voittamia, jokaisella on tarinansa. Kuluneen kesän menestykset levittyvät takan reunustalla. Aikataulu vaan on epäselvä. fi. Jänis voi tulla istumaetäisyydelle, mutta ei Henttu kaiva asettaan repusta. Jos emme käytä niitä siellä, niin sitten ne menevät jonkun muu käyttöön Vanhassa Raahessa. Me pidämme niitä nyt varastossa omia projekteja varten, mutta myydään niitä sitten eteenpäin, jos ei käytetä itse. Arvomme oikein vastanneiden kesken kilon kahvia. toimitus.raahenseutu@sps.fi tai sanna.keskinen@sps.fi FAX: (08) 211 2501 Raahen Seutu, Lukijalta, PL 61, 92101 Raahe. LUKIJAN KUVAT Otitko hyvän kuvan. Moni metsäreissu jää tosin nykyisin kannon nokassa istuskeluun ja koiran ajohaukun kuunteluun. Se on suomalainen koira, leppoisa, yhteistyökykyinen, hyväluontoinen, kaunis, luettelee Henttu. Vanha kuntapirtti on nyt kuitenkin seisonut Saloisten mäellä jo vuoden verran aloillaan ulkovuoraukset purettuna ja seinähirret säiden armoilla. Riistaa tulee säästää. SYNTYNYT 13.9.1931 Hailuodossa PERHE Hannavaimo, naimisissa 52 vuotta, tytär ja poika, 4 lastenlasta LUEN seuraan aikaa lehdistä LEMPIRUOKANI kaurapuuro mustikoiden kera PAHEENI en keksi, kun en juo enkä polta KUUNTELEN uutisia, radio ykköstä ja Radio-Suomea JUHLIN SYNTYMÄPÄIVIÄNI perheen parissa Hailuodossa. LUKIJALTA Jos tunnistat kuvassa olevan henkilön, kerro vastauksesi, nimesi ja yhteystietosi Raahen Seutuun torstaihin kello 12 mennessä. 18 kuukauden ikäisestä Sadasta Martti Henttu veikkaa valiota Mutu-äidin ja Apu-koiran tavoin. MARTTI HENTTU ARVAA KUKA? Voisi kuvitella, että Suomen ajokoiran kasvattaja olisi myös intohimoinen metsästäjä. Työstään ajokoirien parissa hän on saanut rotuliiton myöntämän ajokoirapatsaan ja mestarikasvattajan arvon, joka on myönnetty vain yhdelletoista Suomessa. syyskuuta 2011 Vanhan kunnantalon purkuaikataulu on auki NIINA BROMAN Koiramies henkeen ja vereen KRISTIINA TUIKKALA Saloisten vanhan kunnantalon purkukohtalo julkistettiin jo vuosi sitten lokakuussa. Oman arvauksensa voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen toimitus.raahenseutu@sps. Aikuiskoulutuskeskus vie sitä hommaa eteenpäin pikkuhiljaa. Milloin vanha kunnantalo sitten puretaan. Rahoituspäätöksiä Pekkatorille on odotettu, ja nyt tuli tieto, ettei rahoitusta kunnostusprojektiin saada. Kuinka ihanan näköistä ja kotoista olisi, kun mökeistä valot loistaisi veden pintaa vasten. edelleen väittää, että tietää kannatuksen määrän, kun päättäjämme eivät suostuneet järjestämään kansanäänestystä sen selvittämiseksi. En olisi yllättynyt, jos vuotta vanha pyramiidi niin Raahen herrat jauhais sen sepeliksi ihan varmasti! Su kello 15 poliisi hiillos- Raahesta löytyisi 5000 ti takapuskurissa autoilijoita 8-tiellä. Siinä niillä on paras säilytyspaikka. Se puretaan joka tapauksessa. Me lähdemme nyt Langin talosta pienellä rahalla liikkeelle
PEF-mittareita, T-paitoja, adresseja sekä kortteja. Kai Virtanen Meri-Lapin Ydinverkostosta, Helena Maijala Pro Hanhikivi ry:stä sekä Eero Perunka Lappilaiset Uraanivoimaa vastaan ry:stä ovat yhtä mieltä siitä, että tehokkain tapa vaikuttaa päätöksentekoon on pitkäjänteinen työ ja viralliset valitustiet. Kappale, kuin viimeistä päivää. (08)2231120. klo 16 Pyhäjoen kirkossa. www.pyhajoenseurakunta. Kun työntekijät tulevat Portugalista saakka, haluavat he työskennellä mahdollisimman paljon. Yöpyminen Sokos Hotelli Kaarlessa. Työsuojeluosasto kiinnitti huomiota myös lain mukaisten ylityömäärien ylityksiin sekä terveydenhuollon järjestämiseen. Toimistolta mm. puh. Monipuolinen sekakuoromme toimii Raahe-opiston kuorona. Hellström ilmoittaa, että terveydenhuollon järjestämisestä on aluehallintovirastoon toimitettu kirjallinen dokumentti. Kujala R.Huby Veli Kujala harmonikka G. 040-5855518 Kansalaisjärjestöt vaativat ydinvoimaäänestystä kunnallisvaalien yhteyteen RAAHEN SEUTU SEURAKUNTA Pyhäjoki Virastot suljettu 14.9. Veloituksetta Hengitysliiton julkaisemia hengityssairaan oppaita. ei perhekerhoa. Kaikki loukkupyynnistä kiinnostuneet mukaan. Raahen Seudun Hengitysyhdistys Toimistomme avoinna tiistaisin klo 13-16, os. Yhtiö on toiminut käytännön mukaan ja ilmoittanut etukäteen, että työaikalakia ja tehtyjä sopimuksia on noudatettava. klo 10. Kirkkoherranvirasto avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke 11-14. Puh 433119. Mustarastaan konsertti su 18.9. Rajatsi ry:n jäsenille liput jäsenhintaan20 . LIPUT: 25,- normaalihintaiset 20,- opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, Brahe Classican jäsenet Lippuja ennakkoon Raahesalin lipunmyynti Kirkkokatu 28. 0405289670 tai 0405166788. TEHY Raahen alueen ao 717 Hallituksen kokous to 22.9. klo 17.30 sairaalan poliklinikan kokoushuoneessa. p. Hellströmin mukaan Beroalta toimitetaan myös Rakennusliiton ja Beroan välinen sopimus ylitöiden teettämisestä. Tarjoamme kiinnostavia musiikillisia haasteita, runsaasti esiintymisiä ja jatkuvaa koulutusta. Harjoitukset alkavat torstaina 15.9.2011 kello 18.30 Keskuskoululla. syyskuuta 2011 Raahen Seutu | JÄRJESTÖT Rautaruukin Naiset Teatterimatka Kokkolaan 15-16.10. Piehingin Erämiehet Syksyn 22.9.2011 klo 18.00. mennessä. Pattijoen Metsästysseura KaNu loukkujen tekotalkoot metsästysmajalla jatkuvat 15.9 klo 17. fi YDINVOIMA PohjoisSuomen ydinvoimakriittisten kansanliikkeiden edustajat keskustelivat sunnuntaina Oulun Sosiaalifoorumissa tehokkaista kansalaisvaikuttamisen keinoista. Johtopäätösten aika on, kun viranomaisselvitykset on loppuun käsitelty. Ehtoollisjumalanpalvelus su 18.9. Kauppaporvarin Parkkikabinetissa Esillä sääntöjen määräämät asiat Lapaluodon kalahallin vuokrasopimus Muut asiat Johtokunta YLEISKOKOUS Raahen Kalastajainseuran PIDÄTKÖ LAULAMISESTA? Raahen Laulutoverit -kuoro etsii joukkoonsa uusia laulajia. Tervetuloa kuulemaan ja kysymään. klo 18 alkaen. Laivurinkatu 15, toinen krs, Raahe puh. puh. krs. Niistä saa moninkertaista palkkaa, toteaa Hellström ylitöistä. Hellströmin mukaan viikoittaisten lepoaikojen laiminlyönnit johtuivat työntekijöiden halusta tehdä mahdollisimman paljon ja nopeasti urakkaa. Valvontaa suoritetaan normaalikäytännön mukaan. SuPer 214 ja Tehyt 717 ja 725 järjestävät yhteistyössä infotilaisuuden työaikapankkiin liittyvistä asioista Fregattisalissa ma 19.9. ja maksaminen viimeistään 16.9. 044 439 3237 sekä ovelta tuntia ennen konserttia Netistä:. Tavoitteena on kerätä puolessa vuodessa 50 000 nimeä adressiin, joka vaatii syksyn 2012 kunnallisvaalien yhteyteen kansanäänestystä Olkiluoto 3: n käynnistysluvasta, Fennovoiman ja TVO:n rakentamisluvista, lisäydinvoiman hyväksyttävyydestä, uraanikaivosluvista sekä Posivan Onkalo-projektin jatkamisesta. KESKUSKOULUN SALI 2. Tied. Rautaruukin Raahen tehtaan johtaja Kari Ojala toteaa Rautaruukin edellyttävän, että vastaavanlaisia tilanteita ei meneillään olevalla työmaalla tule. Paluumatkalla tutustumme Tyynelän tonttuihin. 13. Tervetuloa. Työaikakirjanpidon mukaan työntekijä oli muun muas- sa pisimmillään tehnyt 41 työpäivän jakson ilman lain vaatimaa 24 tunnin yhtäjaksoista vapaa-aikaa. Hänen näkemyksensä mukaan sopimus mahdollistaa ylitöiden tilapäisen kasvattamisen lain mainitsemia rajoja suuremmiksi. Masuuniremontin päätyttyä Beroa Deutschland jatkaa parhaillaan Rautaruukin koksaamon kuiva- sammutuslaitoksen kammiomuurausta. ja ilm. Palkka on käsittääkseni loppuun käsitelty, toteaa Ojala yhteistyöstä Beroan kanssa. Roy Yhteistyössä Rajatsi ry:n kanssa. Tervetuloa! 5 Beroa myöntää laiminlyönnit TYÖAIKA Beroa Deutschlandin Skandinavian edustaja Kaj Hellström myöntää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluosaston tarkastuskertomuksessaan ilmoittamat laiminlyönnit Beroa Deutschlandin, Beroa Iberian ja Beroa Polskan viikoittaisten lepoaikojen noudattamisessa. KRISTIINA TUIKKALA hirvenpyyntiin lähtijä, ilm. Tehtaanjohtajan mukaan asennustyön laadunvalvonta on oma erillinen asiansa. Pe 16.9.2011 klo 19 // Liput 25/20 eur Quartour iXi Quartet (Ranska, Japani ) & V. Tällä hetkellä sekä Simon että Pyhäjoen ydinvoima- kaavoista on valitukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tervetuloa mukaan! Meri-Lapin ydinverkosto ja yhdeksän muuta kansalaisjärjestöä vaativat kansanäänestystä ydinvoimasta ja uraanikaivoshankkeista. Työsuojeluosaston tarkastuksen mukaan Rautaruukin masuuniremontissa työskennelleiden puolalaisten ja portugalilaisten työaika ei kenelläkään ollut jakson aikana lain mukainen
Raahen pienuuden hän näkee vahvuutena, ei rasitteena. Tunnelmia Raahesta -kuvateos Muistolaatat kuuteen historialliseen kohteeseen JOHTOKUNTA Vuosia sitten Raahe-seuran ruoriin tarttui Pirkko Utriainen, joka tunnetaan sanavalmiina vaikuttajana. Seuran täyttäessä 30 vuotta puheenjohtajan on helppo selailla menneiden vuosien toimintakertomuksia. Kun kotiseutuseurasta on kysymys, niin kotiseutuhengen ylläpitäminen on tärkeä tavoite. Jäsenistön ikärakenne on toisaalta myös rikkaus, sillä nykypäivän seniorit ovat aktiivisia ihmisiä ja heidän elämänkokemustaan voidaan hyödyntää monin tavoin. Kaupungin kehittäminen ja erityispiirteiden vaaliminen voivat kulkea käsi kädessä, hän uskoo ja toivoo, että uudet tuulet puhaltaisivat leppeästi eivät hirmumyrskyn lailla. Niistä näkee, että toiminta on ollut aktiivista ja monipuolista. Yksi Raahe-seuran tavoitteista on auttaa muualta Raaheen muuttaneita juurtumaan tänne. Kuvat: Kirsti Vähäkangas Kotiseututyötä tarvitaan ehdottomasti tulevaisuudessakin. Pirkko sanoo, että Raahe-seuran toiminnan kautta hän on oppinut katsomaan kotikaupunkiaan ikään kuin uusien silmälasien läpi. Tästä esimerkkinä mainittakoon useat kotiseutuaiheiset julkaisut ja stipendit, joilla seura on vuosien varrella tukenut paikallisia kulttuurin tekijöitä. Merellisessä Raahessa viihtyvä nainen ei kaihda tarttua kynäänkään, kun hänellä on painavaa sanottavaa. Puheenjohtaja Pirkko Utriainen Varapuheenjohtaja Erkki Poutanen Sihteeri Leea Haapakangas Rahastonhoitaja Päivi Ukkola Jäsenet: Leena Harju, Hanna-Leena Mattila, Inge Temmes, Erkki Tyni, Esko Ehrola "Raahe-seurassa saa keskittyä siihen mikä täällä on hyvää ja kaunista." LEENA HARJU "Raahen vanhimman suvun jäsenyys ja kotiseuturakkaus ovat syy yhdistykseen kuulumiseeni." INGE TEMMES "Juureni ovat Raahessa ja olen kiinnostunut omasta kotiseudusta ja kotiseututyöstä." LEEA HAAPAKANGAS "Katinhännässä lapsuuden viettäneenä erityisesti Puu-Raahen kehittämiseen ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttaminen." ESKO EHROLA "Raahe-seura on aitiopaikka oman kotiseudun kehittämiseen. Kuvasta puuttuu Erkki Tyni. Seuran johtokunnan tulee olla hereillä, koska se ottaa julkisesti kantaa myös hankkeisiin, joista kaupunkilaisilla on eriäviä mielipiteitä. Raahe-seura osallistui tuhannen euron avustuksella Hyvän tuulen juhannusjuhlan viettoon. Marraskuussa on tarjolla kulttuuria. Kansainvälistyvä kaupunki asettaa haasteita oman identiteetin säilyttämisessä ja perinteiden vaalimisessa sekä näiden sovittamisessa yhteen kehityshankkeiden kanssa. painos 2004 Matti Pajulalta tilattiin Orpopojan tango -näytelmä 2006 Henrik Lilius: Raahen Pekkatori 2008 Muistojulkaisu Raahen kaupungin 300-vuotisjuhlaan 2. Se johti minut mukaan kotiseutuseuraan." ERKKI TYNI. Avojalakasena raahelaisena hän lähti oikein mielellään mukaan kotiseututyöhön. Seuran tehtävänä on tallentaa historiaa sekä vaalia kulttuuri- ja rakennusperintöä tuleville sukupolville, hän sanoo samalla korostaen, että seura haluaa olla mukana kehittämässä ja edistämässä kaupunkilaisten hyvinvointia hyvässä hengessä. Seura on ostanut yhden näytöksen Pauli Ylitalon kirjoittamasta Ilimaveivi-kapareesta, jota esitetään Raahesalissa. VUOSIEN VARRELTA Perustettu 1981 Noin 220 jäsentä 1995 Raahe, meren lapsi -kuvateos 1990 alkaen Raahen Joulu -lehti vuo Kyltit Tauno Kiesvaaran väylälle ja Adinan polulle Stipendejä vuosittain yksityisille ja yhteisöille kulttuuritoimintaan Mamselli- ja herranpuvun suunnittelukustannukset Äänentoistolaitteet kirkosta Hopeatauriin Geriatriatuoli Maininkiin Taskun pookin kunnostamisen tukeminen Saloisten kotiseutumuseon yhden rakennuksen kattotarvikkeet Ahto aalloilla ajavi - museon näyttelyn avustaminen Annanpäivien vieton elvyttäminen Aloite kaupunkilipusta Raahelle Haastekampanja Kruununpuojin remontin rahoittamiseksi Osallistujille maksuton syysretki vuosittain Pekanpäivillä Fiian tai Pekan valinta vuosittain Kotisivut: http://edu.raahe.fi/yhdistykset/raaheseura Kotiseutuseuran roolin Pirkko näkee tärkeänä myös tulevaisuudessa. Syyskuussa seura vie kaupunkilaisia kahdella linjaautolla retkelle Kalajoelle. Raahe-seuralla menee hyvin: talous on kunnossa, tekemistä on yllin kyllin ja toiminnassa on mukana kotiseudusta kiinnostuneita raahelaisia. Juhlavuoden kunniaksi KIRSTI VÄHÄKANGAS Antonio da Cudanin Täysikuu-veistos pystytettiin Rautatalon eteen vuonna 1995. Jäsenistömme koostuu monenikäisistä ihmisistä, toki varttuneella väestöllä on enemmän aikaa seuratoimintaan kuin ruuhkavuosiaan elävillä, Pirkko pohtii. syyskuuta 2011 30 vuotta kotiseututyötä AKTIIVIT Yksi Raaheseuran tärkeimmistä tehtävistä on kaupungin omaleimaisuuden vaaliminen kansainvälistyvässä ympäristössä. KIRSTI VÄHÄKANGAS nilta osin unohdettu, hän toteaa. Minun ei tarvinnut miettiä vastausta hetkeäkään, kun minua vuonna 1984 pyydettiin mukaan Raahe-seuran toimintaan, sanoo puheenjohtaja Pirkko Utriainen. Vanhan kaupungin kehittämisessä pitää olla maltti mukana." ERKKI POUTANEN "Pidän yllä kirjanpitotaitoani, täsmäämällä Raahe-seura ry:n tilit ja siinä samalla saan olla mukana arvokkaassa kotiseututyössä." PÄIVI UKKOLA "Minua pyydettiin mukaan. painos 2008 Martti Merenmaan muistopatsas 2010 Muistatteko. Kun katsoo kaupunkia, voi todeta, että jo rakennetun ympäristön ottaminen huomioon uutta rakennettaessa on valitettavasti mo- sittain Hannu Tuomaalan valmistamien Raahe-korujen myynti 1995 Antonio da Cudanin Täysikuuveistos, Raahe-seura maksoi puolet hankkimiskuluista (200.000 mk) 1999 Raahen seminaarin historiikki Tuikkuja ja kynttilöitä 2004 Samuli Paulaharju: Wanha Raahe 3. Tulot juhlasta käytetään valtakunnallisten lastenlaulukilpailujen järjestämiseen. Minut tiedettiin Raahe-faniksi, jota innostaa kaupungin hieno historia mutta myös sen nykyisyys ja tulevaisuus." HANNA-LEENA MATTILA "Paikallishistoria on pitkäaikainen harrastukseni. Tapahtuman sosiaaliseksi tavoitteeksi määriteltiin alkujaan vanhojen ja uusien raahelaisten tutustuttaminen toisiinsa, Pirkko muistelee. 6 | Raahen Seutu 13. Seura on mukana järjestämässä Raahen nuorkauppakamarin aloitteesta alkaneita Pekanpäiviä. Ehkäpä voisimme hankkia ystävyysseuran jostakin ulkomailta ystävyyskaupungin tapaan ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan, puheenjohtaja Pirkko Utriainen suunnittelee. JUHLATAPAHTUMAT Virallisten juhlien sijaan seura päätti tarjota kaikille raahelaisille jotakin. - Raahe-seura keräsi monilla varainhankintaprojekteilla puolet veistoksen hankintahinnasta, muistuttavat johtokunnan jäsenet vasemmalta: Päivi Ukkola, Inge Temmes, Hanna-Leena Mattila, Pirkko Utriainen, Erkki Poutanen, Leea Haapakangas, Leena Harju ja Esko Ehrola
Flin ri Karjalaisenkin hallituksen tiedoks teistöosakeyhtimukaan myös kiin ea jo ollut täysin yksimi oitti huhtikuuss ön hallitus on Leo Sassi ilm teton takana. hyvät kaksi On ollut oikein saanut keskittyä kuukautta. raahenseutu(at) sps.fi PattU hävisi n ensimmäisen välierä 10 Turis kaup tit löysi vät u k Rekisteröidy verkossa www.lehtiluukku.fi, lisää lehtesi omaan luukkuun ja lataa u Sep p kou o Tiain lun piha en kiitt ää k lta. pu vuoden 2012 lop Parhaimman reitin palveluun löydät verkkopalvelumme Miten sujui . nellä jo pari kuu ää tenkaan tote Hän myönt sessa ilmapiirissä. kun omistajan var tyväinen. ittavista luvislija kuin minä, nau tilanteeseen- näkemyseroja tarv ltiin jo ylimääon Toimitusjohtaja ta. rjantaina Pressan teiden yö alkoi pe suihkutettujen saippuakuplien mu Konserttien, Pääkirjaston Tai älle seen. nelma Sassi otti jatkoajan istö KUMMATTI Kiinte tusmi Oy Kummatin toi rui irtipe johtaja Leo Sassi ja jatkaa sanoutumisensa un. n va tuks ajo e in v elvo n K ile o p " y työorientoituolevansa vielä niin saneerausuranut, että aloitetun myös tärken oli kan päättämine ää. puun. Kokeiltiinp kangas Pelto Kuva ja teksti: Niko tystä. ton p ri A uheen jolla e pu si luk TY johta ine psyk kouluk ioista o olessa ja V E . kana. 13. Toi my iä jatkolle ollut, kesken, voidaan soi, ettei edellytyks inen edustasina neuvotella. VUOSIKERTA 2011 | N:RO 162 | AI 22. Hallitus oli par sityisellä rakenn rahtaa Sassi. Sain työrauhan tivaankin työhön loppui. Nyt se on väh Ku kaan Kiinteistö Oy si jatkaa ai- tii Sassi. Olen tähän välillä vaa täysipainoisesti , . Täslitus, ei kyennyt Olen erittäin tyy ja, kaupunginhal sanoa elämää kohtaa. nsa s men h ie opis iset lait ä hetke olaki apu aavat Luk uomau n Sos a, h tt iola losta kelijate toisen a llä hateriö iaaliän isten aa rv ja Täm samaa eyden steen Liituuri ssä ja o tervey n järje än lisäk asetu huolvuo ministe petus- ja sminisk nna ri te ta stäjille si koulu seen. n ura olo altte men nnalta H gin pa attori tare lvelu n tai bud vä, piteisiin hkäise to n uono jettin jotta v t. syyskuuta 2011 Raahen Seutu | 7 raahenseutu.fi monella kanavalla Nyt voit lukea päivän Raahen Seutusi ja Raahelaisesi myös iPadilla/iPhonella tai tietokoneesi selaimella jo aamuneljältä. RS RAAHEN SEUTU TAITEIDEN YÖ : Oli mistä valit 93. Sas Kummatti Oy: Syksyn aikana mitusjohtaja Leo ksen mukaisesti Jousikatu 3:n reemman sopimu ssa valmistellaan een ja urakkapuun. Asiaa on vuoden 2012 lop monttia rahoituksin s on hyväkhen . WWW.RAAHENS Mikäli olet jo lehtemme tilaaja, lukuoikeus on sinulle maksuton toistaiseksi. Koko NA TUIKKALA KRISTII uminen k- roskan puh mmatin hallitu den aikana liik Kiinteistö Oy Ku kahdeksan vuo Vesa Flink on liikaa perättömiä sen puheenjohtaja keellä on ollut un, jonka muentynyt, miettyytyväinen ratkaisu mmatin toi- tietoja. www.raahenseutu.fi paljumelonta etusivulta kohdasta 5 ii EUTU.FI lue näköislehti. kohden yleisön pä jelma keskittyi useampaan pistee eri puolilla kaunousi kattoa itöitä ahtumaillan oh ostettavissa oli käs inta stand up -esiTänä vuonna tap ksi nähtävissä ja e avo n ja näyttelyjen lisä issa vapaata mikkiäkin eli kaikill elokuvie a kaupung 6 punkia. o o lyte rass traa usee p piskeli syrj on ryh iin toieuv tt a g in kok y opisk otteluis tarv olevat äytymis dyttäyhte isten ta nalle jahuolo it v jana aisi tä eluhuo sa hy jatk semaa nuoret vaaSuo ydessä, pahtum ain ll lt aa. Mikäli kerros heutetaan yhtiöll n vielä pahasti mitusjohtaja kat urakka on tuolloi ös lisäajasta ta vahinkoa. kanssa. Riittää, etKäytännössä ero suurempia kysym ityöt. valm össä v kulttu istelt iime palv rjota ps lisi ve tuksen u, m lv utta Nyk eluita o ykososia oip l järje yisellää iskelijo alisia n stäji ge llä o koulu illeen. sessi, jossa toim tä saamme tehdä nakoi pitkä pro vetämä Kiinteistö Sassin elma tavoi- tusjohtaja iviltään ittämisohj Viimeisiltä lomapä Oy Kummatin keh tantetaja Leo Sassi kiivaana taistelu tettu toimitusjoh joh- oli väliin jatkavansa yhtiön vahvistaa reena. Kuva a : Vesa upun kila Joen isia su siitä , ett ä rik otuis ta p yöri stä on o satt u ilm oite lla ty öpa jalle päin . Tä mä pyö rän raat m et Lehtiluukku Lite -sovellus iPadille ja iPhonelle! ...Juttuja Sinulle. Kirjallisessa mahdotonta ittaa Flink. Hallitu niin Sassin Raa sineen neuvoteltu ilöjoh- tarjouk ushenk otissuunnitelkaupungin luottam johtaja Ka- synyt myös viisivu kaupungingin on tulossa don kuin kaupun kin man, joka i. sto oli on viestitetty, tau hän katsoi, että sa omistaeenjohtaja pitää ia tilanteessa, jos Hallituksen puh on viemässä toim olta virkamiehet osoittavat eänä, että Sassi tah tärk jan kkeet, jos ei päättamusta Sassin isot saneeraushan jatkuvaa epäluo n loppusuoraln ja samalla aitökseen niin ainaki jen korjaus- toimintaa kohtaa talo e korvaamatonle. sä on ollut, jos voi korjaamaan epä ilmoitusta enyksiä. enpiteiden 2 lop toim Keskustelujen ja dossa vuoden 201 ksen kanssa tuuligeneraat Pääsimme hallitu vielä vuo- kohteina oli milloin ö, myös ykan milloin maalämp aisuun, että jatk ratk torit, empi neuvotteustyömaalla oli den. Keväällä nostate luottamuktakeisiin tyytyväiokousta iök sa ja saamiinsa sken- räistä yht si, mikä ei kuineensa työ nen ja kokee saa sen mittauttamisek kautta uudenlaiutunut. ELOKUUTA MAANANT HYVÄ OLO 7 Hyvä henki on tärkeä koulussa + 18riittää Lämpöä 8 IHMISET a OPIS kiola KELU kou isten L Suome n luje n alk iitto mu Luis aess a to tuttaa isen w.ra ahe Syrjä nse utu kiert ytymis.fi toim eelle sto aste ivalla ppi en o opisk keli jahu piskeli elijah joid vasta oll tila on hu en op uollo RAA v HEN lla Suaoin hiemsata.aEsimolestutta-isSEU TU men n ll erkik UUT ISET Raa hen Seu tu elok uuta 2011 ww Taiteiden riemua Tiivis tun kattien konsertilla. heinäkuussa odo lisesti Sassin jatk - ennakkoon työrauha ja kau irtisanoutumises vasta On luvattu näin tavissa ole ilmoituksessaan n luottamus, punginhallitukse taan. Rekisteröitymistä varten tarvitset sähköpostiosoitteen ja tilaajatunnuksen, jonka saat laskustamme tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 665 5170 tai kysymällä sähköpostitse: asiakaspalvelu
Messupäivänä Pyhäjoen monitoimitalolle saapuu kymmenittäin erilaisia yrityksiä esittelemään tuotteitaan. Opiskelijat saavat messujen järjestelyurakasta yhden lukiokurssin. Messut avaa kansanedustaja Esko Kurvinen. Joukkoon mahtuu vanhoja tuttuja kuin myös uusia, yrityksen esiinmarssin tekeviä näytteilleasettajia. Pallosta pääsee ihailemaan seutukunnan ja messujenkin elämää jokseenkin eri näkökulmasta. Messujen projektipäällikkö Matias Hirvikoski tutkii lauantaina ilmestynyttä Messulehteä. Jakelu Kalajoki, Merijärvi, Pyhäjoki, Raahe ja Vihanti. Messutuotolla matkataan opintomatkalle Eurooppaan: ensi keväänä kohteina ovat hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Cern Sveitsissä ja Rooma Italiassa. Messuissa näkyy lukiolaisten oman tekemisen jälki. Opiskelijat saavat yhden lukiokurssin messujen järjestelyurakasta: projektin pyörittäminen alusta loppuun sopiikin hyvin yrittäjyyslukion toimenkuvaan. Vieressä Elisa Martin ja Anna Ruotsalainen työn touhussa. Kuva: Antti Kronqvist Yrittäjyyskasvatusta loistavassa muodossa OPISKELU Pyhäjoen lukion messuprojektissa toteutuu hienosti se, miten opiskelijat ottavat työn omakseen ja nousevat oman työnsä subjekteiksi. Opiskelijat oppivat projektin toteuttamisen alusta loppuun, vastuun kantamisen ensimmäisestä suunnittelukokouksesta messujen purkamiseen ja projektin loppuun saattamiseen. Monitoimitalolla nelisenkymmentä näytteilleasettajaa; markkinoilla toistakymmentä myyjää. Tiimiin kuuluu 20 opiskelijaa. He saavat itse olla päättämässä vuosittain 1 500 kävijän rajaa hipovan tapahtu- man sisällöstä. Lisää Pyhäjoen Messuista netissä osoitteessa messut. 8 | UUTISET Raahen Seutu 13. Painos oli yli 17 000, joten mikään pieni julkaisu ei ollut kyseessä. Pääsylipun ostajille tarjotaan monenlaista ohjelmaa muotinäytöksistä paneelikeskusteluun ikää ja mieltymyksiä unohtamatta. Myöhemmissä opinnoissa näistä on entisten opiskelijoiden kertoman mukaan ollut todellista hyötyä. Painos yli 17 000. syyskuuta. Maailman ensimmäistä toimivaa lentolaitetta kannattaa toki tulla tutkimaan, vaikka ei vielä lennolle ihan uskaltaisikaan. Viime lauantaina seutukunnan postilaatikoihin kolahtanut lehti oli iso urakka mainoksineen ja juttuineen, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen. Pitkä ja ansiokas perinne jatkuu. MESSUTIIMI 2011 Messut tarjoavat alueen yrittäjille kohtaamispaikan. pyhajoki.fi. Mukana ovat Kalevan päätoimittaja Markku Mantila, Sievin kunnanjohtaja Markku Koski ja wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen. Messujen suunnittelusta, organisoinnista ja toteutuksesta vastaa 20 hengen tehotiimi; he ovat toisella vuosikurssilla. Messuissa on tekemisen meininkiä; lukion ykköset jo odottavat, että pääsevät järjestämään ensi syksyn messut. FAKTA Pyhäjoen syysmessut Pyhäjoen lukiolaiset järjestävät syysmessut Onnistuneeseen Messulehteen hän on erityisen tyyty- Tähän mennessä on oppinut, kuinka asioita organisoidaan ja ongelmatilanteissa neuvotellaan. Tällainen on mahdollisuus kokea Pyhäjoen syysmessuilla. syyskuuta 2011 PYHÄJOEN MESSUT Aukeaman ovat toteuttaneet Pyhäjoen lukion opiskelijat yhteistyössä Raahen Seudun kanssa messut.pyhajoki.fi Kuumailmapallon kyytiin LENTO Lento kuumailmapallolla on varmasti elämys, joka ei koskaan unohdu. Lukion toisella vuosikurssilla opiskeleva 20 opiskelijan tehotiimi järjestää tapahtuman. Ulkoa löytyy markkinatunnelman lisäksi poni, moottoripyöräkyyditystä sekä kuumailmapallo. Myyjiä sisällä ja ulkona on yhteensä noin 60. Kaikki ovat yhdessä oppimassa, ja oppimisen kohde on sama: messut. Taustalla he ovat toki koko ajan varalla, jos ylitsepääsemättömiltä tuntuvia ongelmia kohdataan, Hirvikoski tunnustaa. monitoimitalolla: tänä vuonna lauantaina 17. , kertoo projektipäällikkö Matias Hirvikoski. Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala johtaa keskustelua. Kyytiin voi päästä arpalipukkeella tai itse ilmoittautumalla. Löytyy nahkiaista, metrilakua, puoluetta, arpaa, ruokaa, puutarhatuotteita, käsitöitä, sisustustavaroita... Iltapäivällä kuumailmapallo lähtee lentoon. Lisäksi Messualueella on kahvila, josta löytyy hiukopalaa pieneen jos hieman isompaankin nälkään. Messujen kävijämäärä noin 1 500. Kuumailmapallo on messualueella ihmeteltävänä ja tutkittavana. Projektipäällikkö Matias Hirvikoski. laatuaan. Paneelikeskustelun aiheena tänä vuonna on aina ajankohtainen Energiatalous. syyskuuta. 16 sivua. järjestettävät Messut ovat jo 17. Opettajat eivätkä tutorit ole heti paikalla, vaan saa nimenomaan itse etsiä ratkaisuja. Messulehti ilmestyi 10. Päätoimittaja Andreas Malinen. Hirvikoski kiittelee, että messuvalmistelut etenevät ajallaan: Jokainen tiimiläinen on ollut aktiivinen ja ottanut vastuuta. väinen: Lehti oli huolella tehty. Muotinäytös, messulehti, juontamiset, haastattelemiset ovat todellisia oppimistehtäviä, jotka suunnataan oikealle yleisölle. Huolella tehdyt Messut PYHÄJOEN LUKIO Lauantaina 17.9. Kuumailmapallo on sään salliessa päivän ihmeteltävänä, kunnes lähtee illalla lennolle
Sana "eliittiosaaminen" on kuvaava. Lukion juuri aloittaneet ykkösetkin kommentoivat, että odottavat jo pääsevänsä järjestämään messuja vuoden päästä. Messut on hyvä esimerkki sosiaalisesta pääomasta; siitä, miten ihmiset pelaavat yhteen. Siihen kuuluvat paitsi toimintatavat ja julkitieto, myös odotukset siitä, että osataan, että on mahdollista ja tärkeää onnistua järjestämään messut. syyskuuta 2011 Raahen Seutu UUTISET | TAITTAJAT: Matias Hirvikoski Kimmo Haapakoski Pyhäjoen lukio lukio.pyhajoki.fi 9 ELIITTIOSAAMISTA Pyhäjoen lukiolla on pitkä messujen tekemisen historia. Muotinäytös tuo pienen palan glamouria elämään, mahtavaa esiintymiskokemusta malleille ja juontajille. Jenna Karsikko, Jenny Karjalainen ja Anna Ruotsalainen ovat valmistelleet muotinäytöstä koulun alusta asti: Kaikki on todella hyvällä mallilla. Aluksi yrittäjät ohjasivat nuoria, mutta pikkuhiljaa vastuu siirtyi kokonaan lukiolaisille. Pyhäjoen lukion opiskelijat osaavat järjestää messut. Tekniikan pojat huolehtivat, että monitoimitalolla valot välkkyvät ja savu nousee. Kuvassa Pahkala on viime syksyn messujen avaajan, Tapani Töllin kanssa.. Lukion tietokoneilla tehdään messulehti; lukion puhelimilla myydään mainoksia ja esittelypaikkoja. Lukionuoret hankkivat esiteltävät vaatteet, miettivät koreografiat ja musiikit. Ja koska se on niin monivaiheista ja -muotoista, ettei sitä voi sanoin kuvailla, siitä käytetään harhaanjohtavaa nimeä tacit knowledge... eihän se piilevää ole; sehän on seinissä. Keskustelemassa ovat Kalevan päätoimittaja Markku Mantila, tuulivoiman edustaja wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen ja bioenergian tietäjä Markku Koski. Kaavoituksia selventämässä on Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Mallit ovat kauniita, komeita ja rohkeita. Näitä kysymyksiä pohditaan messujen paneelissa. Kunta olemme me. Se on jotain, mistä voi kertoa vielä myöhemminkin. Messut lukion "seinissä" Mallina muotinäytöksessä VETONAULA Messujen ehdoton vetonaula on alusta alkaen ollut muotinäytös. Idea oli mahtava. Messut on todella upea asia. 13. Messuilla on koko kunnan tuki. Onko ympäristöystävällisiä arvoja mahdollista noudattaa ilman, että kaikista nykyajan mukavuuksista on luovuttava. Nuoret saavat monitoimitalon käyttöönsä. Syksyn muotia tulevat seuraamaan isot ja pienet, mummot ja vaarit. Paikalliset parturikampaajat laittavat mallien hiukset ja meikkaavat. Jo viikkoja ennen kylillä mietitään, ketkä ovatkaan tämän syksyn morsian ja sulhanen. Yhtä tärkeää kuin se, että tämä tieto on seinissä, on se, että sen käyttöön liittyvät odotukset ja arvostukset pysyvät näkyvissä, että lippu on tosi korkealla. Hääparikin on jo käynyt harjoittelemassa. Stand Up -koomikko Tomi Haustola viihdyttää yleisöä. Jokainen tietää, jos on kerran ollut mukana jossain, missä todella saatiin jotain aikaan se jää mieleen. Taiteilijoilla, urheilijoilla, vaativien alojen ihmisillä esimerkiksi kulttuuri- ja taiteilijasuvuissa vanhemmilta lapsille ilman muodollista koulutusta siirtyvänä on juuri eliittiosaamista. Pitkä historia synnyttää paljon "hiljaista tietoa" tacit knowledge, jota on "seinissä". Hääparia todella odotetaan. Kunnan työntekijät kunnanjohtaja Sorosesta kulttuurisihteeri Luokkaseen auttavat messujärjestelijöitä. Mutta mistä se tulee ja millä hinnalla. Ensi lauantaina hän johtaa paneelikeskustelua. Ohjelmassa on tänäkin vuonna odotettu muotinäytös. Paneelissa energiatalous ENERGIA Energia kuuluu jokaisen meidän arkipäivään. Keskustelua johtaa Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiaryhmän puheenjohtaja Matti Pahkala. Torstaina on jo lava paikalla. Silloinen yrittäjien puheenjohtaja Markku Kestilä ehdotti yhteistyötä lukiolaisille. Messut ovat meidän kaikkien. Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala (oik.) on aina ollut mukana Messuilla. Paneelin lopulla yleisölle tarjotaan mahdollisuus ilmaista oma kantansa ja kysyä mieltä askarruttavista asioista. Yrittäjien ja kunnan tuki merkittävä PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen yrittäjät aloittivat aikoinaan messut. Tällä viikolla treenataan joka päivä, haetaan kaupoista vaatteita. Uutuutena Monitoimitalon pihalle nousee markkinat
Pehmeällä paperilla tummat puunlatvat taipuvat lumivalkoista taivasta vasten. Vaikka seilaat ympäri maailmaa, samoja, tuttuja elementtejä tulee sielläkin vastaan, Laakso kertoo. Sama kokemus välittyy Korppilan ja Laakson töistä. Usein niissä esiintyy merellisiä objekteja, simpukoita ja leviä. Raija pyörittää vehjettä ja nauraa. Samanlainen näky ei ole kaukana, Raija Korppilan ja Juha Laakson työhuoneen takana, Lapaluodos- sa, ihan meren rannassa. Kestävä kehitys on meille tärkeää, käytämme vanhoja painolaattoja ja käytöstä poistettuja peltejä, pariskunta kertoo. Korppila käyttää töissään paljon vanhoja valokuvia, mihin hän yhdistää omaa taidetta. Työhuoneessa seisoo valtava mankeli, kuvaprässi, jonka avulla vedoksia tehdään. 2011. Laakson teoksen valokuva on otettu Maivaperältä, sumun noustessa mereltä. Korppila ei halua teosten valokuvien tuntuvan liian henkilökohtaisilta. Hetki painautuu syvälle mielensopukoihin. Ollaan Islannissa. Vaikka luontoa ei säästellä teoksissa, valmistustavoissa ollaan erityisen huolellisia. Tämä on "mikroaaltouimakaappi", totesi yksi kaveri, Laakso nauraa. Muoviset suojaverhot peittävät laitetta. Emme käytä myrkkyjä ja voimakkaita liuottei- ta. Taiteilijat näkevät työnsä käsitöinä ja sitä se onkin, kirjaimellisesti. Teoksissa se ei ole konkreettisia havaintoja merestä, vaan työstän sitä enemmänkin mystisellä tasolla. Joskus maisemaa katsellessa tuntuu, kuin aika pysähtyisi. - Haluan, että ihmiset voivat peilata omia tunnelmiaan ja tuntojaan. - Mukava päästä näytille Helsingin päähän, pariskunta k. Huoneen toisessa nurkassa on valotuslaite, jossa kuvat kehitetään painolaatoille. "Unenkaltaisia" on esillä Helsingissä, AVA galleriassa 14.9.2.10. Ajan katoavaisuus, lapsuus, suvun vaiheet. Näissä teoksissa halusin pohtia kokemusta maisemaan ja minuuteen. Sitä vain tuijottaa, eikä sillä hetkellä ajattele mitään muuta. Siniharmaalla musteella painetut kuvat esittävät merta, pilviä. Joskus kaukomatkoilla on yllättäen tulleet kotimaisemat mieleen. Toisessa työssä aallokko tuntuu ryöpsähtävän katsojan päälle. syyskuuta 2011 KULTTUURI www.raahenseutu.sps.fi Mikroaaltouimakaappi tuottaa mystistä tavaraa. Muisto jättää jäljen TAIDENÄYTTELY Raija Korppilan ja Juha Laakson "Unenkaltaisia" näyttely avaa keskiviikkona Helsingissä. MIIA LAHTI Sumuinen metsän raja häilyy aavemaisesti paperilla. Meri toimii niissä elementtinä, Korppila kertoo. Niistä syntyy tarinoita, jotka vaikuttavat identiteettiin. Tavallaan sekin on kannanotto luonnon puolesta. Minulle meri tulee selkäytimestä, isäni oli innokas purjehtija. Sen voi unohtaa, mutta se ei poistu sieltä ikinä. 10 | Raahen Seutu 13. Tätä kun tekee vähän aikaa, tietää tekeneensä
Jäljellä olevat metsät Itä- ja Pohjois-Lapissa katoavat sotakorvauksina ja ojituksien.. Kuusi Kuusi saapui Suomeen vasta 5 000 vuotta sitten. Hyödynnettävän tukkipuun kokovaatimus laskee alle puoleen sadassa vuodessa. Inhan valokuvista löytää häivähdyksen siitä villistä luonnosta, jossa Kalevalan aikaan elettiin. Rikas maaperä kuitenkin houkutteli muuttamaan lehdot pelloiksi ja monet lajit ovat nykypäivänä sukupuuton partaalla. Metsäluonto oli hyvin erilaista, kuusen leviäminen toi mukanaan muutoksen, joka vaikuttaa metsissä yhä. Nisäkkäät Mäyrät, ketut, metsäjänikset ja jyrsijät ovat yleisiä. Suurin osa KemiKuusamo-linjan eteläpuolisista metsistä on hakattu. Tällainen metsä oli, ennen kuin ihminen alkoi sitä muokata. Kololintuja on nykyistä enemmän, erityisesti pieniä pöllöjä, kuten varpus- ja viirupöllöjä on paljon. Luonnon jatkuva muutos Vaikka metsässä ei vielä näy ihmisen jälki, se on vuosituhansien aikana kokenut mitä erilaisimpia muutoksia ympäristössä ja ilmastossa. Suomen pinta-alasta 78 prosenttia on metsää ja siitä noin 5 prosenttia luonnontilaista vanhaa metsää. Haavasta suoraan riippuvaisia lajeja on noin 120 (lahosienet haavassa pesivät linnut, liito-orava...) ja välillisesti riippuvaisia yli 1 000. Metsätyypit Maapohja ja ympäristö määräävät valtapuulajit. 1 500-luvulle tultaessa väkiluku on kasvanut 50 000:sta yli 300 000:teen. Kotieläiminä pidetään nautoja, sikoja ja vuohia. Yksi on varmaa: lähimetsä tai mökkitontin laidasta alkava villi luonto ei ole perinteistä suomalaista metsää. Merkittävä ja suurialainen metsän uudistaja on metsäpalo. Lahopuut Puiden kuollessa ne kaatuvat ja päätyvät lahopuuksi, joka elättää runsaasti sieniä ja hyönteisiä, mikä taas lisää muiden lajien rikkautta. 4 0003 500 vuotta sitten Ensimmäiset merkit kunnollisesta maanviljelystä ovat kivikauden lopulta. 300100 vuotta sitten Väestön kasvu jatkuu ja kuluttaa metsiä yhä nopeammin. Kasvatettavia hyötykasveja mahdollisesti vesipähkinä ja härkäpapu. Suomen kymmenet erilaiset suotyypit elättävät monipuolista linnustoa. 8 0004 000 vuotta sitten Ensimmäiset pysyvät asutukset. Haapa Haapa on todellinen elämän puu. Koko maassa on noin 10 000 asukasta. Ahmalle riittää koko maassa sen vaatimia isoja reviirejä. Lehto Lehdoissa elää rikas lajisto: hyönteisiä, lintuja, nisäkkäitä. Tämä tarkoittaa verotuksen tuloa. Kuivilla kankailla ja soilla yleisimpiä ovat männyt, niukassa maassa kuuset ja hyvässä maaperässä lehtipuut. Kenttä- ja pohjakerros Kaatuneet puut ylläpitävät kymmeniä kääpälajeja. Ihmisen vaikutus luontoon on edelleen hyvin paikallinen. 500300 vuotta sitten Sisämaassa harjoitetaan metsää kuluttavaa kaskiviljelyä. Ihmisen suurimpana jälkenä on puun ottaminen poltettavaksi ja rakennusmateriaaliksi. Metsissä kasvaa puuta ennätysvauhdilla, noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vanhojen mestarien, kuten Akseli Gallén-Kallelan ja Eero Järnefeltin maalauksista ja I.K. Kaskeaminen, tervanpoltto, pellonraivaus ja hakkuut nopeuttavat metsien katoa. Myrskyt ja metsäpalot Myrskytuuli uudistaa tehokkaasti pieniä aloja. Erkaantumista vahvistavat rannikon asukkaiden kaupankäynti länteen ja metsästäjien yhteydet itään. Reheviä lehtoja kasketaan ohrapelloiksi. Toisissa viihtyvät vesilinnut, toisissa kolopesijät. Lähteet: Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä (Maahenki), Veikko Neuvonen: Muutoksia Suomen luonnossa (Otava) 10 000 vuotta sitten Mannerjään vetäydyttyä pois ensimmäiset ihmiset asettuvat Suomeen. Pääelinkeinoina säilyvät metsästys ja kalastus. Riistan mukana liikutaan aktiivisesti. Väistyneet lajit: Liito-orava, naali, varpunen, kottarainen, naurulokki ja jokihelmisimpukka. Vanhat puut Metsissä on paljon vanhoja ja suuria puita. 010 665 5130 tai 010 665 5118 Metsä ennen meitä KOSKEMATON Ennen ihmistä metsä oli monimuotoisempi kuin nyt. Kuivilla kankailla ja soilla yleisimpiä ovat männyt, niukassa maassa kuuset ja hyvässä maaperässä lehtipuut. Ihmiset asuvat 1015 hengen perheyhteisöissä. Havumetsät muuttuvat rakennuksiksi, lehtimetsät pelloiksi. Suomessa on lämpökausi, ilmasto vastaa nykyisiä Keski-Euroopan oloja. Heinät kukoistavat saadessaan tilaa ja valoa, varpukasvit pärjäävät Linnut Isoissa yhtenäisissä metsissä linnuilla on riittävät lajityypilliset reviirit. Eri lajeja kasvaa sekaisin, mutta metsiköittäin on aina yksi laji yli muiden. Silti luonto on köyhempi kuin aiemmin. Elinkeinoina metsästys ja keräily. Lahoava puuaines rikastuttaa maaperää. Eri lajeja kasvaa sekaisin, mutta metsiköittäin on aina yksi laji yli muiden. Sekä valtio että yksityiset metsänomistat perustavat suojelualueita. Muutos lähes puhtaista luonnonmetsistä puupeltoihin on tapahtunut noin 250 vuodessa. Viljelyyn perustuva asutus leviää kohti pohjoista. syyskuuta 2011 luonto & ympäristö www.raahenseutu.fi Raahen Seutu, PL 61, 92101 Raahe toimitus.raahenseutu@sps.fi p. Elinkeinoina ovat metsästys, kalastus ja keräily. Kaikkiaan metsistämme on suojeltu noin 8 prosenttia, ja niihin luonnontila palautuu ajan kanssa. Puun jättämästä aukosta ampaisevat lisävalon avulla kasvuun nuoret taimet. Suot Kosteikot ja suot pitävät yllä omanlaistaan elämää. Talousmetsä on monella tapaa köyhempi kuin luonnontilainen metsä. Maastamme katoamassa olleita lajeja on elvytetty. Väestön kasvu nopeutuu. Sitä ennen jääkauden jälkeiset metsät olivat valtaosin koivua ja mäntyä. 12 | Raahen Seutu 13. Tuulen kaatamat puut muuttuvat lahopuuksi ja antavat tilaa sekä ravintoa uudelle sukupolvelle. Muutoksia lajistossa yhden ihmiselämän aikana: Meille muuttaneita: Supikoira, villisika, kyhmyjoutsen ja hirvikärpänen. 3 5002 500 vuotta sitten Pronssikaudella kantasuomalaiset alkavat asettua viljelijöiksi rannikolle. 2 5001 000 vuotta sitten Rautakausi laajentaa viljelyä Etelä-Suomessa. Viimeiset sata vuotta Sahateollisuuden nousu lisää puunkäyttöä. Kaikkiin näihin monimuotoinen ja rikaslajinen luonnonmetsä on mukautunut. Tosin ulkonäkö pettää edes luonnollisesti elänyt metsä ei ole säilynyt ennallaan, sillä metsätalous on heilauttanut lajitasapainon uuteen asentoon. Kantasaamelaiset jatkavat metsästyskulttuuria sisämaassa. Ihmisen istuttamia: Valkohäntäpeura eli valkohäntäkauris, piisami, kuusipeura, kanadanmajava, minkki, kanadanhanhi, fasaani ja täplärapu. Vahingossa levinneet: Espanjan siruetana, tammenlehväkotilo, kani, petovesikirppu ja monet puutarhakasvit. 1 000500 vuotta sitten Suomesta tulee osa Ruotsia. Satoja vuosia vanhat puut eivät ole poikkeus, vaan luonnollinen osa metsän rakennetta. Metsätyypit Maapohja ja ympäristö määräävät valtapuulajit. Kivikirveellä ei synny pysyviä jälkiä metsiin. Tällaisia ovat muun muassa valkoselkätikka ja tammihiiri. Loikka luonnonmetsistä puupeltoihin on vienyt vain 250 vuotta. VILLE SIEKKINEN, JP AHONEN, KUVITUS Jokaisella Suomessa asuvalla on jonkinlainen yleensä jopa varsin vahva käsitys siitä, millainen on suomalainen metsä. Kettu ei vielä elä Lapissa, jossa naali on valtias. Paloja syttyy harvoin, mutta ne saavat roihuta vapaasti ja polttaa suuria alueita
Marttajärjestö on ensisijaisesti kotitalousneuvonta järjestö, jossa työ tehdään ruohonjuuritasolla. Hauskoja sketsejä esittivät Paula Jääskelä ja MaijaLiisa Tuohimaa Hoplaa-teatterista. Sähkövalaistus kaupungin kaduilla aloitettiin syyskuun alusta, ja katuvalojen syttymisaika on hieman vaihdellut, riippuen kulloinkin vallitsevasta säästä, AURINKO Nousee: Raahessa 6.37, Helsingissä 6.42. Raision Vihannin perunanjalostuslaitoksen 25 miljoonan perunakilon tavoite tullee siis täyteen. Röyhkä keikkailee Flirtissä keskiviikkona 14.9. Maila Vuokila lausui Tommy Tabermanin runoja. Myös nykyisin tarvitaan marttojen neuvoja pyörittämään kodin jokapäiväistä arkea. kello 23 alkaen. HANNES LUE HANNES MYÖS VERKOSSA: WWW.RAAHENSEUTU.FI Tänään KATSO SÄÄ NETISTÄ: www.raahenseutu.fi Ruukki Raahe +15 Vihanti Pyhäjoki VIIVI JA WAGNER Keskiviikko Torstai +15 Perjantai +13 Lauantai +12 +12. Röyhkä ja Mattila julkaisivat toisen albuminsa, Kaksi lensi tuulenmukaan, vuoden alusta. Lopuksi laulettiin maakuntalaulu ja nautittiin kakkukahvit. Sadon laatu ja määrä tosin vaihtelee hyvin paljon paikoin luvassa on jopa perunakato. Yhtiö ei ole julkistanut, mitä ketjua marketti edustaa. Yleensä katuvalot sytytetään noin kello 20. 14.9.2001 Raahen keskustaan on tulossa uusi marketti. 3:15 Minä annan teille mieleni mukaiset paimenet, ja he johtavat teitä viisaasti ja taitavasti. Katoa ei ole tiedossa kuitenkaan Raahen seutukuntaan, lupailee Raision tehtaitten hankintapäällikkö Heikki Tiirola. Hopeisen ansiomerkin ja kunniakirjan sai yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Seija Lepistö. Korkeatasoisesta ohjelmasta vastasivat nuoret viulistit Pauliina Ollila ja Essi Svala opettajansa Mirva Väisäsen säestyksellä. Uusi marketti sijoittuu Fellmanin puistokadun ja Kokkolankadun kulmaukseen. TIISTAI 13. syyskuuta 2011 VUOSIEN TAKAA 13.9.1951 400 valopistettä valaisee pimeällä Raahen katuja. Keikalla kuullaan ainakin klassikot Paha maa, Paska kaupunki ja Pikku enkeli. (RS 14.9.2001) Ansiomerkkejä Pattijoen martoille RAAHEN SEUTU JUHLA Pattijoen Marttojen 30-vuotisjuhlassa jaettiin ansiomerkkejä pitkään järjestössä toimineille. Juhlapuheen pitänyt ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa korosti puheessaan,kuinka martat ovat yli satavuotisen olemassaolonsa aikana olleet monessa asiassa edelläkävijöitä. Hän mainitsi mm kierrätyksen, jota martat harras- Seija Lepistö, Leena Annunen ja Hilkka Junnilla saivat ansiomerkit rintaansa Pattijoen marttojen 30-vuotisjuhlassa. tivat jo 100 vuotta sitten. syyskuuta 2011 Raahen Seutu | 13 NIMIPÄIVÄ TÄNÄÄN: Orvo. Pronssisen ansiomerkin ja kunniakirjan saivat hallituksessa mukana olleet Leena Annunen ja Hilkka Junnila. pilvisyydestä ynnä muusta sellaisesta. Kauppahankkeen takana on Kiinteistö Oy Raahentori, joka haluaisi päästä rakentamaan jo ensi vuoden alussa. Röyhkän soolosetti koostuu hänen vanhemmasta materiaalistaan. Röyhkän syksy kuluu soolokeikkailun lisäksi kuukauden kestävällä kiertueella Riku Mattilan kanssa. ONNITTELEMME! SANA Jer. Kauko Röyhkä on keikkaillut viime aikoina yksin tai yhdessä Severi Pyysalo Trion säestämänä. KESKIVIIKKONA: Iida. Laskee: Raahessa 19.58, Helsingissä 19.49. Kokkolantien ja Fellmanin puistokadun kulmaukseen suunnitellaan uutta markettia. 13. Yhdistyksen historiikin esitti Maire Ojala. syyskuuta. Kauko Röyhkä esittää keskiviikon soolokeikallaan vanhoja kappaleitaan. Röyhkä soolokeikalla RAAHEN SEUTU KEIKAT Vuodesta 1980 lähtien kansaa lauluillaan ja romaaneillaan ihastuttanut ja ärsyttänyt Kauko Röyhkä tulee soolokeikalle Raahen. 13.9.1981 Perunannosto on käynnissä koko maassa, ja sadosta näyttää muodostuvan kohtalainen. 30-vuotisjuhla vietettiin juhlavissa merkeissä nuorisotalo Kuuselassa 3
Outi Kotilan mukaan yhteenhitsautuminen näkyy siinäkin, miten lapset viet- Turhan vakavasti pelaamista ei ole haluttu ottaa. Tuomari Kotila teki säännöt selväksi. tävät enemmän aikaa porukoissa kuin ennen. koja, että tasapuolisuus toteutuu. Sopimuksen mukaan neuvottelu myös Raahessa. Kylän yhteinen harrastus kielii yhteisöllisyydestä. Lasten peliä ohjaava Outi mainitsee nuorempien olevan "hyviä neuvomaan" toisiaan. krs, Raahe Puh. (08) 223 1776, 0440 683 569, 040 736 0110 | F AX (08) 222 770 www.monisiivous.com Timo Vesaluoma JÄTEKULJETUKSET M. Sovionkatu 10, 2. Alatalon Vappu ja Kotilan Outi alkoivat puhua, että jotakin voisi harrastaa, muistelee Esko Kotila. Lisäksi on voimassa olevia sopimuksia. 08-374 511, 040-5517754 fax 08-311 0286 asianajotoimisto@limingoja.net www.limingoja.net ASIANAJOTOIMISTO KYLMÄNEN & ONNELA-KARINIEMI Pakkahuoneenkatu 5 B 13 90100 OULU puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Innostuneita on riittänyt muualtakin Vihannista. Painopistealueet: perhe- ja perintö-, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä oikeudenkäynnit. Harri Taskila lyö, Antti Manninen syöttää. 3110 990, 0400-410 720 fax. 13. 08-222 700, 044 359 1592 fax 08-221 136 email: sjapoy@pmleinonen.com VT Vesa Juntunen VT Mirkka Pentikäinen OTM Mikko Ravaska Isokatu 16 B 14 90100 Oulu Puh. Lapset ovat myös tark- Aikuisistakin on paljastunut uusia puolia. Päätöspelissä muun maailman joukkue muodostuukin Vihannin muiden kylien asukkaista. PattU on jo tehnyt ensi kaudelle sopimukset Jukka-Pekka Vainionpään ja Lauri Kaartokallion kanssa. Tottakai olen tyytyväinen ja niin oli tyytyväinen myös Vesaluoma. - On hauska seurata miehiä, joiden on nähnyt löntystävän pitkin kylää, juoksemassa tuossa kentällä, Outi naurahtaa. Asianajotoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeudenkäyntejä. ASIANAJAJA Asianajotoimisto Paakki & Lepoluoto Oy AA, VT, MBA Jussi Laaka OTM Anna Kaukko OTM Heidi Tampio OTK Sari Bruun Laivurinkatu 19 A, Raahe puh. syyskuuta 2011 Raahen Seutu URHEILU | 15 Alansa ammattilaiset LIIKEHAKEMISTO Asianajotoimistoja: Alpua näytti muulle maailmalle pesäpalloilun mallia. Se on kehittynyt viime aikoina erityisesti Alpuan koulun lakkauttamisesta käydyn kädenväännön myötä. Kauden päätöspelissä tehdään poikkeus ja lasketaan juoksut. Juoksuja ja paloja on treenattu kesäkuulta lähtien kaksi kertaa viikossa. Jääpelejä tykätään pelata Alpuassakin mutta esimerkiksi sählyyn tarvittaisiin kunnollinen sali. Pesäpalloa on pelattu Alpuan nuorisoseuran ja kylätoimintayhdistyksen nimissä. Talven harrastuksista ei ole vielä tietoa. Peleissä on käynyt säännöllisesti 3040 pelaajaa. Kuvat: Niko Peltokangas Koko kylän pesistä VIHANTI Pesäpallo yhdistää alpualaisia entisestään. NIKO PELTOKANGAS on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Pitkään tasaväkisenä puurrettu ottelu päättyi lopulta Alpuan selvään voittoon juoksuin 2514. Lakiasiaintoimistoja: Laki- ja Perintätoimisto Pasi Markus Leinonen Oy varatuomari Kirkkokatu 43 B 1, 92100 Raahe puh. Neuvottelut jatkuvat, toteaa Tuomikoski ensi kauteen valmistautumisesta. MONISIIVOUS MUURARINKATU 3b, 92120 RAAH E PUH. Esko Kotilan mielestä palloilu on yhdistänyt myös kylärajojen yli. 311 4244, fax 311 4245 www.koklaki.fi - Millä säännöillä pelataan, kyseltiin Esko Kotilalta ennen peliä. 010 4395 500 HOIDAMME YRITYSTEN JA YKSITYISHENKILÖIDEN LAKIASIAT VANKALLA AMMATTITAIDOLLA JA KOKEMUKSELLA MAKSUTON ALKUNEUVOTTELU! Painopistealueet: riita- rikosoikeudenkäynnit perhe- ja perintöoikeus kiinteistöriidat, sopimus- ja liikejuridiikka, saatavien perintä Timo Vesaluoma jatkaa KRISTIINA TUIKKALA Siivous- ja jätehuoltopalvelut: PESIS Pattijoen Urheilijat on solminut vuoden jatkosopimuksen ja vahvan option vielä yhdestä vuodesta PattU:ssa pelanneen Timo Vesaluoman kanssa. Nuorista ja naisista tulee kuitenkin vain puoli paloa, tuomarina toimiva Esko linjaa. RUSKO KY 08-223 6262 040-580 5288. Hän totesi, että nälkää jäi vielä vii- me kaudelta, kertaa PattU:n Heikki Tuomikoski pronssijoukkueessa pelanneen Vesaluoman tunnelmia. Kolmoskopparina pelannut Vesaluoma pääsi kullan makuun vuonna 2008 Pattijoen Urheilijoiden voittaessa finaalipeleissä Sotkamon Jymyn. Sponsoritukea on tullut myös yrityksiltä. Meillä on nyt valtava yhteisöllisyys, kun vietiin tuo koulu, Esko sanoo. 3110 994 - asunto-osake- ja kiinteistöriidat - lastenhuolto- ja tapaamisoikeudet - oikeudenkäynnit - liikejuridiikka www.laaka.fi Painopistealueet Alpualaisten pesiskesä huipentui sunnuntaina nuorisoseuran kentällä pelattuun Alpua vastaan muu maailma -otteluun. 220 611, fax 222 766 AA, VT Pentti Paakki, 044 068 7155 VT Altti Lepoluoto, 044 068 7144 - julkinen kaupanvahvistus, VT Paakki www.paakki.net www.opuslex.fi Avoinna mape klo 917. Asianajotoimisto Lahja Limingoja Oy Asianajaja, varatuomari Rantakatu 5 A 24, Oulu puh
Torstai: klo 16.30-17.30 Jumppakoulu (4.-6. Hp. klo 10-17 Raahen Työväentalolla, Asemakatu 14. Lisätietoja Juha 040-5490284. Sunnuntai: klo 19-20 Box-Aerobic Antinkankaan koulu. Tervetuloa tanssimaan Tanssiklubille! 17.15-18 Taaperojumppa 1-2 v, 18-18.45 Taaperojumppa 2-3 v. Tiistai: klo 19-20 Rasvanpoltto alk. Aiheena joukkueiden kartoitus, pelisäännöt ja talven ohjelma. 040-560 2093. Keskiviikko: klo 19.3020.30 Mainingit (suljettu ryhmä) Antinkankaan koulu. paritanssikurssilla bugg-alkeet klo 18-20 ja jatkotason kurssilla rumba klo 20-22 (opettajana Sari/Jari/Hanna). 050 535 0261 RAAHEN SEUDUN D ISOJAKO Raahe Siikajoki JÄTÄ PIKKUILMOITUS KÄTEVÄSTI VERKOSSA www.raahenseutu.fi LASI- JA POSLIINITAVARAT JA PIENTAVARAT PUOLEEN HINTAAN ti 13.9.- la 17.9. mieluimmin kilpailukalenterin kautta. Kaikki radat. 16 | KATTOTULITYÖKOULUTUS PE 16.9. M: kuula, kiekko, keihäs; N: kiekko, keihäs; P15: kuula, keihäs; T15: kuula, kiekko; P13: kuula, keihäs; T13: kuula, kiekko; P11: kuula, keihäs; T11: kuula, kiekko; P9: keihäs; ; T9: kiekko; M50, kiekko, kuula. Telmis 5-6 v, 18.30-19.30 Step Aerobic. 14.9. Ollinsaaren koulu, klo 20-21 Kahvakuula alk. To 15.9. Oikeudet muutoksiin pidätetään! Tervetuloa liikkumaan hyvään seuraan! www.raahennaisvoimistelijat.fi Kalajokista uuden sadon POLKA MANSIKKAA, kypsää PUOLUKKAA ja Ahvenanmaan OMENAA TÄNÄÄN TIISTAINA Raahen tori 8 - 11.30 Pyhäjoki tori 12 - 12.30 Varaukset 0400 694 094 SUURI SATUKIRJASTO kirjasarja, kuusiosainen ja kuvitettu. Voit kahden viikon ajan tutustua maksutta jumppatarjontaamme. on jäsenille harjoitteluvuoro klo 1820. Opastus Raahe-Vihanti tieltä Kopsasta. Kilpailupaikalla voi ilmoittautua klo 16.45 alkaen, jolloin on ilmoittautumismaksut maksettava. Pattijoen Jumpparit PaJu Uusi jumppakausi käynnistyy vkolla 37. 044-560 2097. Lisätietoja www.raahentanssiklubi.com ja 040-7032936. 040-4829877, www.pattijoenjumpparit.com Raahen Naisvoimistelijat Kausi 2011-2012 pyörähtää käyntiin ma 12.9. Paritanssikursseilla alle 25 v. tytöt) Antinkankaan koulu, Lauantai: klo 10-16 Ohjelmistoharjoitukset Antinkankaan koulu. -25% ovh:sta (käteismaksu). Saloisten Reipas Kuntorastit, seuran mestaruuskilpailut Kopsan Romuperän maauimalalla, ke 14.9. 1518 sivua. Lisätietoja aikuisten ryhmistä p. 4.10. Pattasten koulu: ti 17-18.00 7-9 v Jumppakoulu. Keskiviikko: klo 18.30-20 Lentopallo Liikuntahalli, klo 19-20 Zumba Ollinsaaren koulu, Torstai: klo 18-19 Circuit Lukio (iso sali), klo 18.30-19.30 Kuntojytä Antinkankaan koulu, klo 19-20.15 Power-step (Huom! Omat puntit mukaan.) Lukio (iso sali), klo 19.30-20.30 Jous- KELLOKANERVAT Isot 400 1500 kpl koko 16/19 5 kpl Katso kuvia Pyhtiläntie 142, 92140 Pattijoki, puh. Lasten ja nuorten ryhmät; Tiistai: klo 18-19 Helinä-Keijut (4-6 vuotiaat tytöt) Ollinsaaren koulu, klo 18-19 Mixdance alkeisryhmä (alle 13-vuotiaat) Lukio, Klo 19-20 Mixdance jatkoryhmä (yli 13v.) Lukio, klo 20-21 Diaanit/Mainingit (suljettuja ryhmiä) Lukio (iso sali). (Huom! Omat kahvakuulat mukaan.) Ollinsaaren koulu. To 19.30-20.30 Kehonhallintaa ja venyttelyä. WILLEENIN VALINTA Koulukatu 8, Raahe ti-pe klo 13-17 la klo 11-14 to 22.9. Pyhäjoki Vihanti Joka kotiin seutukunnassa Aiheena TILAVIA KOTIMAISIA JALKINEITA! AUTOILU VARAA MAINOSPAIKKASI TEEMASIVUILTA: 010 665 5171 Anne 010 665 5119 Marketta ilmoitukset.raahenseutu@sps.fi VAIN KESKIVIIKKONA 14.9. Ke 16-17 Telinejumppa 6-8 v, 17-18 Hiphop / Showtanssi 10-13 v, 18-19 Lattari- / Tehojumppa. Huom! Tulossa tanssikenkämyynti to 29.9. alkaen klo 17. Ilm. Läsnäolo välttämätön. Viikolla 37 jumppatarjontaamme voi tutustua maksutta! Aikuisten ryhmät; Maanantai: klo 18-19 Lady+ Liikuntahalli, klo 18-19 Zumba Antinkankaan koulu, klo 19-20 Pilatesjumppa Antinkankaan koulu, klo 20-21 Miesten jumppa Antinkankaan koulu. Yht. Ke 14.9. Pattijoen Puutarha Raahen Vesa Syyskauden kolmannet piirikunnalliset luokittelukilpailut heittolajeissa järjestetään Raahessa to 15.9. Ma 19.9. klo 8.00 Tiiranlinna, Raahe Lisätiedot OV-Laatu Oy p 045 6775 875 Raahen Seutu 13. lk. klo 17.30 alkaen Koivuluodon urheilupuistossa. tytöt) Antinkankaan koulu, klo 17.30-18.30 Jumppakoulu (1.-3. lk. syyskuuta 2011 SEURAT RaLepa Poikien 1997-2000 pelaajien ja vanhempien palaveri ti 13.9 klo 17.45 Merikadulla. Harakkamäen koulu: ma 16.45-17.30 Vauhtivarpaat 3-4 v, 17.30-18.30 5-6 v. Pe tojumppa Antinkankaan koulu, Lauantai: klo 10-11 Ikinaiset Raahela. 4.10. Erityisryhmä klo 17.3018.30 ja Swingfusku jäsenille klo 18.45-20.15. Tervetuloa liikkumaan yhdessä! Lisätietoja p. Tervetuloa kilpailemaan. Raahen Tanssiklubi Ti 13.9. Latinobic-tanssiliikunta klo 1819 ja lavatanssin alkeissa fusku II klo 19.15-21.15. 223 7022 Facebook / Palvelemme ma-la 9-17, su sulj. Sunnuntai: klo 10-14 Ohjelmistoharjoitukset Antinkankaan koulu, klo 14-16 Diaanit (suljettu ryhmä) Antinkankaan koulu, Lisätietoja lasten ryhmistä p. 30e yht./tarjous P