>> 8?9
Kasitie kaipaa
parannuksia
Soittimet
tulivat tutuiksi
Reiät, routavauriot ja
kapeus ovat kasitien
suurimmat ongelmat.
Raskas liikenne tiellä
lisääntyy koko ajan ja
kuluttaa tietä entisestään.
>> 7
Soivat nuoret 2013
-konsertit tarjosivat yhtä
aikaa elämystä ja oppia.
Lapsiyleisö kuunteli,
nautti ja innostui . >> 2. ja juuri
oikeaan aikaan
pyrkimistä ajatellen. >> 10
Pääkirjoitus: Riittääkö laskimen hallinta hyvään arvosanaan. HUHTIKUUTA 2013
NRO 73
IRTONUMERO 2 e
Maarit Kesti
Yhdessä tästäkin
Omaishoitaja: Ritva Eskola on 50 avioliittovuoden jälkeen päättänyt hoitaa
miehensä Kallen kotona niin pitkään kuin hän vaan pystyy. Valinta
Sirpa Törmänen
on Instru Optiikan
vuoden optikko.
Peruna
Kahden huonon
perunasadon
jälkeen toivotaan
parempaa. >> 4
>> 5
VUODESTA 1919
WWW.RAAHENSEUTU.FI
KESKIVIIKKO 17
Pitää osata laatia tehtäviä, jotka mittaavat opiskelijan ajattelutaitoja sekä kykyä käsitellä ja suodattaa tietoa.
Hyvin toteutettuna sähköinen ylioppilaskoe mittaa ulkoluvun sijaan opiskelijan päättelytaitoja. Tieto
siitä, että nämä ovat tapahtuneet aivan meidän naapurissamme, olivat ehkä yksi suurimmista syistä, miksi ne liikuttivat. Sinivalkoista
neulepukua koristaa kaunis
tähti- ja kuusiornamentti.
5
10 vuotta sitten. Jos tarinat olisivat olleet mitä tahansa tarinoita jostain kauempaa, ei vaikutus ehkä olisi ollut niin suuri. Oli
yleisö pahimmassa murrosiässä tai ei. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 17. Nuoren hengen
vaatinut mönkijäonnettomuus ja moottoripyörän ja hirven
yhteentörmäys ja niissä menetetyt ihmisen alut tulivat yhtäkkiä takaisin mieleen. Raahessa Haapajärven tekoaltaalla on happi vähissä. Puvun koristeaihe ja värit ovat Revonlahti-viiristä. Juuri niitä asioita, joita työelämässäkin tarvitaan.
Päivän positiivisin
Ensimmäinen hanhi nähty
Karinkannassa! Joutsenia
liihottelee jo näillä leveyksillä!
Mustarastaat vislailevat
aamuin illoin ja kuovikin
kuikuttelee jo pelloilla. Omat silmänsä voi aina ummistaa, jos totuus ei miellytä. He muistivat itsekin lukeneensa juuri niistä onnettomuuksista lehdistä. Muutos on oikeansuuntainen, mutta kokeen laatijalta se edellyttää
paljon enemmän kuin ennen. Eihän
kyse ole shokkiterapiasta vaan realismista, todellisista tarinoista ja todenmukaisista kuvista.
A
Mitä lähempänä
omaa elinpiiriä asiat
tapahtuvat, sitä
enemmän ne koskettavat.?
Asioista pitäisi aina puhua niiden oikeilla nimillä. Siinä on aina kyse kyseenalaistamisesta, joustamisesta ja nöyrtymisestä.
Ylioppilaaksi välineillä vai
ajattelemalla?
K
evään ylioppilaskokeen matematiikan koe häkellyttää. Revonlahtisille on luotu
ihan oma puku. Idean
ja sen toteutuksen takana
ovat kylän aktiiviset maa- ja
kotitalousnaiset. Se, että nuoret tunsivat tarinat entuudestaan ja kuulivat paikalla olleilta ne uudestaan saivat
nuoret oikeasti pohtimaan omaa liikennekäyttäytymistään. Höyrylaiva Jäämeri
valmistuu lopullisesti kesäkuussa, luultavasti juhannukseen mennessä.
2
60 vuotta sitten. huhtikuuta 2013
2 KESKUSTELE
Pääkirjoitus 17.4.2013
Kolumni
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Maarit Kesti
maarit.kesti@almamedia.fi
Kirjoittaja on Raahen Seudun toimittaja
Totuus paras
valistuskeino
J
okilaaksojen Pelastuslaitos yrittää herätellä
nuoria käyttäytymään liikenteessä sääntöjen
ja omien rajojen mukaan marssittamalla
nuorten eteen ammattilaisia, jotka ovat ensimmäisinä paikalla, kun tapahtuu liikenneonnettomuus ja näyttämällä elokuvan keinoin tositarinan onnettomuudesta verta ja
ruttuista peltiä unohtamatta.
Yli neljän sadan nuoren kanssa tarinoita kuunnellessani
ja videota katsoessani mielessäni häivähti hetken ajatus:
olemmeko me niin turtuneita, ettei mikään muu auta kuin
shokkiterapia. Ylioppilaskokeen pitäisi kuitenkin
mitata myös matemaattista ajattelua. Siinä on kyse omien rajojen ymmärtämisestä, ympäristön tarkkailusta ja muiden
huomioon ottamisesta. eli ei
enää kaukana!
VUOSIEN TAKAA
Vuosien takaa
-palsta
kurkistaa
menneisiin
aikoihin.
Kuluvan vuoden aikana poiminnoissa seurataan mitä tapahtui vuosina 1933, 1953,
1963, 1983 ja 2003.
Mitä lähemmäksi nykypäivää
tullaan, sitä enemmän uutisissa painottuu paikallisuus.
Palsta julkaistaan tällä paikalla keskiviikkoisin.
1
80 vuotta sitten. Onko
matematiikan ylioppilaskoe ensisijaisesti välineurheilua, jossa
kelvollisen arvosanan saa kun
ostaa parinsadan euron laskimen ja opiskelee
sen käyttöohjeet?
Lohjan Yhteislyseon lukion matemaattisten
aineiden opettajien tutkielmasta nimittäin
selviää, että tämän kevään ylioppilaskokeen
15 tehtävästä 9 oli ratkottavissa symbolisella
laskimella ja pienellä päättelyllä ilman sen syvempää omaa matemaattista ajattelua. Kiertoilmaukset ja siloteltu totuus ei uppoa, jos kuulija tietää, että totuus on kuitenkin jotain ihan muuta.
Paikalla olleista nuorista monia liikutti se, että tarinat,
joitahe kuulivat olivat tosia. Ruotsalainen uittoyhtiö
Ljusnans Flottningsförening on tilannut Raahe
Oy:ltä kaksi uitettavan puutavaran kääntelylaitetta ja kaksi niputtajaa. Laitteet viedään
määräpaikkaansa Raahesta
kahdeksana eri autokuljetuksena kahdella rekka-autolla
kerrallaan.
4
30 vuotta sitten. Peipon
luritus tietää, että kesä on
puolen kuun päässä . Uuden
Petsamo-laivan vesillelasku tapahtui maanantaina iltapäivällä Helsingissä Hietalahden laivatelakalla. Toki
tehtävä täytyy osata laskimeen syöttää.
Niin laskimet kuin tietokoneetkin ovat apuvälineitä, joiden hallintaa ylioppilaalta voi
edellyttää. Jäiden sulaessa paljastui Ketunperän padolta varsinainen kalojen joukkohauta.
Silmiinpistävää haudassa oli
se, ettei siellä levännyt ainuttakaan ahventa tai haukea.
Viimeisen hengenvetonsa vetäneet olivat pääasiassa särkikaloja.. 28 sivua
manuaalin pänttäämistä ei millään voi korvata tietoja ja taitoja, jotka olisi pitänyt oppia 10
matematiikan kurssin aikana.
Vastaavanlaisia ongelmatilanteita on varmasti luvassa jatkossakin, kun koko ylioppilaskoe muuttuu kokonaan sähköiseksi vuoteen 2019 mennessä. Hylkäsin ajatuksen kuitenkin pian. Toivoisin silti,
että moni nuori ottaisi kampanjan vakavasti ja muistaisi auton rattiin tai moottoripyörän satulaan istuessaan, mistä
liikenneturvallisuudessa on kyse. Totuushan on, että mitä lähempänä omaa elinpiiriä asiat tapahtuvat, sitä enemmän ne koskettavat.
Toisaalta shokkiterapia ei vaikuta kaikkiin. Pohjoiskorealainen vartiomies sen rakennuksen
edustalla, jossa on käyty pitkäveteisiä neuvotteluja, jotka
nyt ovat johtaneet ainakin
sen verran tuloksiin, että vaikeasti haavoittuneita ja sairaita vankeja voidaan ruveta
vaihtamaan.
3
50 vuotta sitten
Ei mitään.
Samat asiat kuin Raahelaisessa.
Nyt päättäjät ja virkamiehet on jo aika sekä velvollisuus lukea eteläisten tuulivoimaloiden yva! Siitä
saa tietoa, jota ette saa
tuulivoimayhtiöiltä.
Turvattomat ja huolestuneet omaiset. huhtikuuta 2013 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Itse
olin iloinen saadessani jälleen auttaa lähimmäistä ja
rohkaista vierellä kulkijaa
jaksamaan elämän arjessa
eteenpäin.
Kuuntelijan paikalla oleminen ei ole aina helppoa,
koska aktiivinen kuunteleminen vaatii kärsivällisyyttä ja
taitoa ymmärtää toista ihmistä ainutkertaisena persoonana. Loppuupi äänestäjät...
Olipa kauheaa katsottavaa
kartta tuulimyllyistä ylipään/kopsan alueilla. Raahen Seudussa. Nopeaälyinen koleerikko nopsasti hommat hoitaa . Hän tepastelee piahalla ja viihtyy varsinkin kompostin
seutuvila, kertoo kuvan ottanut Mailis Kerola.. toimintaa ei tule puuttumaan.
Mietteliäs melankolikko tahdikkaasti ristiriidat selvittää,
tunteikas ja herkkä - kyky
luovuuteen vahva. Keskustelun tiimoilta ilmentyi,
kuinka pettynyt hän oli elämäänsä ja tämän päivän yhteiskunnassa vallitsevaan ihmisten eriarvostamiseen.
Ymmärsin häntä ja pyrin auttamaan lähimmäistäni näkemään asioita positiivisemmin mahdollisista yhteiskunnassamme olevista epäkohdista huolimatta. työtehtävät tarkasti hoidettu on. Rohkaisin
häntä näkemään myös niitä
parempia puolia, joita yhteiskunnassamme tänä päivänä
on ja monia hyviä asioita, joita elämämme sisältää.
Vuoropuhelun loppuvaiheessa ystäväni kertoi kokevansa olonsa huomattavasti
paremmaksi ja oman minäkäsitteensä vahvistuvan. Pitääkö kaikki luonto rakentaa ja tuhota?
Jussi Rantanen
Arkisto
Jotkut ovat halunneet maaseudun rauhaan ja luonnon keskelle. Miksette itse osallistu äidin ja isän
hoitoon. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Monimuotoinen
persoonallisuus
elämän rikkautena
Mielipide Keskustelin
erään ystäväni kanssa muutamia päiviä sitten hänen jaksamisestaan elämän arjessa
ja mieltäni jäi askarruttamaan ystäväni kielteinen
asenne itseään sekä elinympäristöään kohtaan. Kirjoita
alkuun RS ASIA
ja sitten viestisi.
Toimitus valitsee julkaistavat
viestit.
Nyt päättäjät ja virkamiehet on jo aika sekä velvollisuus lukea eteläisten tuulivoimaloiden yva! Siitä
saa tietoa, jota ette saa
tuulivoimayhtiöiltä.
Mitä luettavaa 15.4. Luonnetyypit erilaiset toinen toistaan täydentää, jos tahtoa on
voi lähimmäistä ihmisenä arvostaa, auttaa . Hänen mielestään oli hyvin tärkeää, että joku välittää ja tahtoo pyyteettömästi auttaa
toista hädän hetkellä. Arvaa ketuttaako, kun lähimetsät
lyödään täyteen yli
100-metirisiä,
välkkyviä ja
humisevia myllyjä?
?Meilä on alkanut asustaa outo lintu. Se on
vapaan kotikasvatuksen tulosta.
Lapselle pitäisi heti, kun
tämä ymmärtää puheen,
vanhempien selittää, mikä
on oikein ja mikä on väärin ja
kuinka koulussa pitää olla,
kun sen aika tulee.
Opettaja oli vielä 1960-luvulla arvostettu ja kunnioitettu henkilö kylällä. Vuoropuhelun edetessä oman kokemusmaailmani pohjalta pyrin lievittämään ystäväni
psyykkistä kärsimystä auttamalla häntä luomaan uudenlainen yhteys ongelmallisiin
tunteisiin nimenomaan mielen pintatasolla. Keskiviikkona 17. Vakaa
flegmaatikko nauttii elämästä, jokaisesta hetkestä ohikiitävästä . tasapainoinen ja
huoleton . Niin
ikään minuudella on merkittävä osa koko psyykeä ajatellen, koska se pitää sisällään
kokonaistunteen yksilöstä.
Ihmisen auttamistyössä
on tärkeää ymmärtää, että
luonteenpiirteet näyttäytyvät
merkittävinä persoonallisuu-
dessa ja ohjaavat ihmisen
käyttäytymistä eri tilanteissa
kuvaten yksilön sisimpää.
Tunteilla ja emootioilla on
oma merkityksensä, jossa korostuvat sisäisen mielen rakenteet.
Keskeistä on oivaltaa, että
persoonallisuus on muuttuva
käsite, joka on jatkuvassa
vuorovaikutussuhteessa yksilön ja ympäristön kanssa.
Lähimmäisen auttamistyössä korostuu monimuotoisen
persoonallisuuden ymmärtäminen juuri elämän rikkautena, koska jokainen ihminen
omaa tietyn luonnetyypin ja
on yksilönä ainutkertaisen
arvokas itsessään.
Säteilevä sangviinikko ?
ihmisenä lämmin ja iloinen,
Tekstarit
ulospäin intoa heijastaa. ymmärtää.
Aira Harju
Raahe
Eräät kansakoulunopettajat olivat ylivaltiaita
Mielipide Tämän ajan
opettajilta on sitten viety
kaikki valta. Me muut oppilaat
kuuntelimme hiljaisina ja totisina tytön nyyhkimistä.
Opettaja näytti nauttivan,
kun sai jonkun itkemään.
Eräs poika myöhästyi
usein hieman, kun kotona ei
ollut äitiä herättämässä kouluun. EI
myllyjä historialliselle paikalle!
Miksi kepu haluaa autioitta
maaseudun tuulivoimahörhöilyllä. Häirikköoppilaat ovat tämän huomanneet.
Meidän 1960-luvun kyläkoulun alkoholiongelmaisella miesopettajalla oli valta
tehdä mitä tahtoi. Hän kohteli silmätikuiksi ottamiaan oppilaita mielivaltaisesti. ?Sano
S?, ope karjaisi ja löi tyttöä
poskelle. Alussa
mainitsemani itsevaltias
opettajamme oli poikkeustapaus: Tavallisesti hyvä kansakoulunopettaja sai kurin
säilymään pelkällä arvovallallaan.
Kurinpito kouluissa saattoi ennen olla jopa mielivaltaista.
Poika ei itkenyt, huojui vain
puistamisesta.
Opettajalla oli suosikkinsa,
joita hän aina kohteli hyvin,
www.raahenseutu.fi
Oli kyse
tuulivoimasta tai
ydinvoimasta,
mielipiteitä riittää.
Nyt puhuttaa
Raahen itäinen
tuulivoimapuisto.
jopa joskus naureskellenkin.
Nyt sitten peruskoulussa
Lukijakuva
Lähetä tekstiviesti numeroon
17192. Opettaja yritti väkisten saada puhevikaisen tytön sanomaan
S, kun tämä sanoi ät. Suomessa halutaan vanhukset pois silmistä.
Puolustakaa ylipääläiset
linnanraunioita vaikka
mielenosoituksin kuin piehinkiläiset kouluaan. Siitä hyvästä ope puisteli tätä poikaa rinnuksista.
on menty toiseen äärilaitaan.
Eräät oppilaat heiluvat tunneilla, miten tahtovat. Ihmisen persoonallisuus onkin todella monimuotoinen kokonaisuus, jossa luonteenlaadulla on keskeinen merkitys persoonallisuuden ilmentymiselle
Tarkoitus on
tutustua myös siihen puoleen, matkalaiset korostavat.
Ilmaan jää leijumaan kysymys: suomalaiset ja olut?
??Ei huolta. Raahelaisessa Miilux Oy:ssä tilanne
nähdään toisin.
??Meiltä on lähdössä 34
osallistujaa, mahdollistimme
reissun koko henkilökunnalle. Kesällä
myyntiin lähtevät tuotteet pi-
tää tehdä varastoon jo keväällä.
Räbinä on paitsi perunanostaja myös perunanviljelijä.
Odotukset ensi kesälle ja seuraavalle satokaudelle eivät
voi olla hänen mukaansa
kuin korkealla.
??Tuosta ei huonommaksi
paljon päästä.
Takana on kaksi huonoa
satokautta. Kotimaiset mielenkiintoiset kohteet on koluttu kattavasti niin
työn kuin myös vapaa-ajan
merkeissä. Ja aina on mukava nähdä, millaiseen käyttöön ne meidän tekemämme
tuotteet menevät.
Etelä-Saksan reissua odotetaan innostunein mielin, talous- ja henkilöstöpäällikkö
Heli Uusitalo kertoo.
??Sääennusteita on seurattu jo pitkään. Tehdas tarvitsee tuotantoonsa noin 30
miljoonaa kiloa vuodessa.
Viikossa linjojen läpi kulkee
600?1?000 tonnia. Ensi
syksystä odotetaan parempaa.
Tehtaalla ei ole ympäri vuoden tuotantoa, vaan sen keskeyttävät kesälomat ja vuosittaiset huollot. Hyvissä ajoin on yhdessä mietitty,
millaisia kysymyksiä ja kontakteja itse kenenkin kannattaa tehdä.
Miiluxin kohteena on Münchenissä järjestettävä Bauma
2013, joka on kansainvälinen
rakennuskoneiden ja laitteiden suurtapahtuma. Raahessa ja työn
ääressä ollaan tiistaina.
??Lajissaan Bauma on
maailman suurimpia messutapahtumia. Samoilla markkinoilla ovat ostajina myös
venäläiset.
Vihannissa tuotantoa on
pidetty yllä sopimusviljelijöiltä tulleella perunalla.
??Täytyy sopimusviljelijöitä kiittää, että he ovat olemassa. paneita, joka voi olla myös edellä
mainittu kilpailija.
??Sopivan tilaisuuden tullen
kysytään myös: Missä tuotteet
valmistetaan. Millaisia määriä
kulutusteräksiä käytetään
vuodessa. Heidän avullaan
olemme päässeet yli talven.
Huonon per u nas adon
vuoksi myynnissä ei ole suuria eriä perunoita. Edellisellä kerralla näytteilleasettajia oli yli
3?200 ja kävijöitä puolisen
miljoonaa, tuotantopäällikkö
Ilkka Viinikangas havainnollistaa.
Miiluxin porukalle on hitsautunut vankka tuntuma
yhdessä reissaamiseen. Tämä porukka
osaa reissata siihen malliin,
että seuraavana päivänä ollaan työkunnossa.
Ilkka Viinikangas osaa iloi-
Ennen matkaa on tuhat asiaa muistettavana. Käytetäänkö
alihankkijoita vai valmistetaanko itse. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 17. Suomalainen laatu
ja kädentaito nimittäin kestävät vertailun tällä alalla, Viinikangas huomauttaa.
Miiluxin hallien ovet käyvät päivän mittaan tiuhaa tahtia tahtia.
Erikoisteräksiä lähtee maailmalle parikymmentä rekkakuormaa viikossa.
Arkisto / Vesa Joensuu
??Lähiviikkoina tarkentuu,
mikä on lisäostojen tarve.
Viljelijöillä tulee myytävää
sen jälkeen, kun he ovat lajitelleet siemenperunansa.
??Isoimmat koot, jotka eivät mene maahan, ovat toimiva raaka-aine, Räbinä sanoo.
Muualta Euroopasta perunaa on kallista ostaa, sillä sato oli surkea lähes kaikkialla
Euroopassa. Jokaisella reissulla on käyty tutustumassa johonkin asiakasyritykseen.
??Talvivaara, Pyhäsalmen
kaivos, Valtran ja Transtechin
tehtaat, karkaisijat Janne
Kurikka ja Antti Mattila luettelevat.
Matkalaisten reppuun on
kertynyt monenlaisia hyödyllisiä tuliaisia.
??Esimerkiksi käytännön
ideoita erilaisista työskentelytavoista. Reissuun lähdetään tämän viikon
perjantaina. Vuonna 2011 syksy oli märkä ja perunanostot
menivät myöhään.
??Sekä viljelijänä että ostajana suuret satotason vaihtelut ovat vaikeimmin hallittavissa.
Tehdas on tehnyt sopimusviljelysopimuksia entiseen malliin.
??Viljelijöillä on odottava ja
positiivinen tunnelma.. Mitä enemmän silmäpareja, sitä enemmän havaintoja,
toimitusjohtaja Pekka Miilukangas perustelee.
Eikä messuilla kuljeskella
suinkaan tuppisuina. Kuka on kulutusterästoimittajanne. Saksassa on hyvää
ruokaa ja olutta. Viime syksyn
sato oli huono, ja perunaa on
ollut varastossa poikkeuksellisen vähän.
Messueväitä:
??Lähtijöillä on tavoitteena uusien asiakkaiden löytäminen.
Matkaeväänä on sarja kysymyksiä: Tehkää havaintoja
mahdollisista kilpailijoista ja
ottakaa perustiedot ylös jos
sellaisia tulee vastaan. Jopa Islannin
tulivuoren tilannetta on tarkkailtu; se mokoma kun esti
messuille lähdön edellisellä
kerralla.
Matka tulee olemaan rankka, se tiedetään jo ennalta. Ylivuotisia
perunoita tuotannossa ei voida käyttääkään. Janne Kurikka, Antti Mattila, Ilkka Viinikangas ja Heli Uusit
ta matkalaisten puolesta jo
etukäteen, hän kun on kahlannut Bauma-messut läpi jo
kaksi kertaa aiemminkin.
??Tapahtumana mittakaava on sellainen, että taatusti
porukka tulee yllättymään.
Ja jo ennakkoon tunnen mielihyvää siitä, kun jokainen
pääsee vertailemaan oman
työnsä jälkeä kaikkeen esillä
olevaan. Tällaista
tuotantoa ei pidetä yllä kovin
pienillä perunaerillä.
Vesa Joensuu
Tällaisessa kunnossa pottupellot olivat syksyllä 2011. Ei
kuitenkaan niin rankka, etteikö vapaaseen yhdessä-
Tehdas tarvitsee
lisää perunaa
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
Pro Foodin Vihannin perunatehtaalla on perunoita kevään tarpeisiin, mutta lisää
tarvitaan.
??Perunat ovat menneet
vähiin, Pro Foodin raaka-aineostoista vastaava Mika
Räbinä sanoo.
Tavallisesti perunoita riittää noin touko-kesäkuun
vaihteeseen. huhtikuuta 2013
4 PUHEENAIHEET
Münchenin
messuilta
asiakkaita
Miilux: Tämän viikon perjantaina
lähdetään kalastelemaan kauppoja koko
henkilökunnan voimin.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Kaupallisilla messuilla kahlaavat yleensä firmojen johto
ja myyntihenkilöstö. Mitä vaatimuksia
kulutusterästoimittajalle on?
Kuka vastaa hankinnoista?
oloon jätettäisi aikaa.
??Kaksi päivää messuilla ja
puolitoista päivää muuta
mukavaa
Hajapölypäästöillä tarkoitetaan erilaisten materiaalien käsittelystä ja varastoinnista eri prosesseissa aiheutuvia päästöjä. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Keskiviikkona 17. Kaivosteollisuuden osuus
oli koko liikevaihdosta yli
kolmannes. Siltä kai se
tuntuu kaikista palkituista.
Instru valitsee liikkeistään
kerran vuodessa vuoden optikon. Rautaruukilta
muistutetaan, että sulatolla
tulisi olemaan paljon varastointia ja siirtelyjä erittäin
tuulisella paikalla.
Ruukki Metals Oy on vaatinut, että YVA-ohjelmassa
on tarkasteltava esimerkiksi
leviämismallilaskelmien
avulla myös matalalta lähteviä pölyjä ja niiden leviämistä
lähialueella alle kilometrin
etäisyydellä. Kesällä
1991 hän pääsi Raahen Instrumentariumiin kesälomittajaksi.
Pian hän sai vakituisen työpaikan. huhtikuuta 2013 RAAHEN SEUTU
5
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Sen kanta myötäilee hiukan Pohjois-Pohjanmaan
luonnonsuojelupiirin antamaa jyrkempää lausuntoa.
Luonnonsuojelupiiri arvostelee hanketta lukuisista epämääräisyyksistä ja keskeneräisyyksistä sekä suoranaisesta tietämättömyydestä.
Luonnonsuojelupiirin
mielestä on syntynyt vaikutelma, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu liian varhaisessa vaiheessa. Vuoden 2012 liikevaihto oli 18 miljoonaa euroa. Häntä kiinnostavat värit ja muodot.
Näöntarkastuksen jälkeen
hän lähteekin mielellään asiakkaan kanssa myymälän
puolelle valitsemaan kehyksiä.
että joku on huomannut liikkeessä tehtävän työn.
Valinta tuli täytenä yllätyksenä.
??Olin ajatellut, että täytyy
tehdä jotain tutkimusta tai
jotain ihmeellistä. Lisäksi olisi arvioitava se, kuinka paljon sulaton toiminta lisää ympäristövaikutuksia alueella.
Ely-keskuksen kanta on,
että Raaheen suunnitellussa
hankkeessa tulee toimijoiden
??Mustavaaran kaivosta sovitetaan yva-prosessissa niin
Raahen satamaan kuin Ouluun
Ruskonselän alueelle.
??Sulattohankkeen tarkoituksena on rakentaa teollisuuskokonaisuus, joka mahdollistaa
Mustavaaran kaivoksen uudelleenavaamisen Taivalkoskella.
??Kaivoksen vanadiinirautatitaani -esiintymästä louhitaan
vuosittain 3,25 miljoonaa tonnia malmia.
??Malmista rikastetaan Taivalkoskella noin 450?000 tonnia
vanadiinipitoista magnetiittirikastetta vuodessa, joka kuljetetaan jatkojalostettavaksi
Raahen tai Oulun sulatolle.
??Sulaton käyttöiäksi on arvioitu vähintään 30 vuotta.
??Sulatolla jalostetaan sulametallurgisilla prosesseilla
vuodessa noin 350?000 tonnia
raakarautaa ja noin 9?800 tonnia ferrovanadiinia.
??Pääprosessivaiheet ovat rikasteen pelletointi, hapetus
kovetusuunissa, pellettien esipelkistys, esipelkistetyn materiaalin sulatus sähköuunissa,
vanadiinin erottaminen sulasta
raudasta hapettamalla kuonaan, vanadiinipitoisen kuonan
puhdistus, ferrovanadiinin valmistus sekä tuotteiden ja kuonien granulointi tai valu.
yhteysvaikutusten arviointia
korostaa.
Ely-keskus sai sulattohankkeen arviointiohjelmasta 14
lausuntoa ja 11 mielipidettä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry totesi hankkeesta,
että sulaton jätteiden sijoitta-
minen aiheuttaa maankäytöllisiä ongelmia. Suunnittelussa tulee myös huomioida äärevät sääolot, tuulisuus, meriveden korkeusvaihtelut sekä ennustettu meriveden
pinnannousu.
Elyn katsookin, että Raahen sataman vaihtoehdossa
tulee pohtia toimintojen
mahdollisia vaikutuksia
maaperään ja etenkin sen vakauteen. Hän aikoo juhlia valintaansa perheen kesken kakkukahveilla.
??Täytyyhän tätä jotenkin
juhlistaa, vuoden optikko
tuumaa.. Viennistä 63
prosenttia meni EU:n ulkopuolelle. Henkilöstön määrä on
52. Piirin
mielestä menettelyn tarkoitus tuottaa tietoa päätöksentekoa varten vesittyy, kun mitään ei vielä tiedetä.
Mirko Arkimaa
olevan, että hymy ei maksa
mitään, mutta antaa paljon.
Jos ei olisi optikko, Törmänen olisi voinut ryhtyä esimerkiksi sisustussuunnittelijaksi. Raahen
sijoitusvaihtoehdon jätteiden
loppusijoituspaikkaa se pitää
hankalana, koska se sijaitsee
merenpuoleisessa kärjessä.
Lintutieteellinen yhdistys
vaatii, että YVA-selvityksessä
esitetään kaatopaikan pohjarakenteet ja toiminnan aikainen tilantarve. Mukava huomata,
kierrätyspalveluyritykset,
maanrakennusyritykset ja
kuljetusvälineteollisuuden
yritykset. Tärkeimmät kohteet olivat Lähi-idässä, Kaukoidässä ja Pohjois-Afrikas-
sa. Viennin osuus oli viime vuonna
43 prosenttia. Sulaton kaatopaikka lähellä merta joutuu käymään oman YVA-prosessin.
Raahessa on tehtävä Naturaalueen läheisyyden vuoksi
myös Natura-arviointi.
Ely-keskus pitää sulattohankkeesta saamaansa teknistä kuvausta monilta osin
pelkistettynä tai puutteellisena. Kun hän aloitti työnsä muodissa olivat suurikokoiset muoviset sangat.
??Nyt alkaa olla samaa.
Paljon myydään isokokoista
ja muovista.
Välissä suosiossa olivat
metalliset suorakaiteen muotoiset kehykset.
Raahessa kehysmuoti on
jonkin verran jäljessä Helsinkiä. Miiluxin suojausteräksiä käytetään muun muassa ovissa, pankeissa, rahanvaihtotoimistoissa, ampumaradoilla, rahankuljetusajoneuvoissa, poliisin ajoneuvoissa ja mitä erilaisimmissa kohteissa puolustusvälineteollisuudessa.
Vaikka luonnonsuojelijat
ja huolestuneet oululaiset
esittävätkin kriittisiä näkökantojaan hanketta kohtaan,
ei Raahessa suurimpana ilmanpilaajana tunnettu Rautaruukkikaan ole haltioissaan
uuden naapurin tuloaikeista.
Ruukki Metals Oy lausuu
Ely-keskukselle kantanaan,
ettei YVA-ohjelmassa sen
mielestä ole riittävästi arvioitu hajapölypäästöjen leviämistä. Hyllystä löytyvät samat
mallit kuin etelässä, mutta
ostajat ovat hieman varovaisempia.
??Nuoret uskaltavat, ja he
hakevat viimeisintä uutta.
Vuoden optikon valintaa
juhlistettiin Instrun juhlassa
Helsingissä viime perjantaina. Palkitsemisperusteissa
Törmästä kiitetään optisen
alan vahvan osaamisen lisäksi myynnillisestä tehokkuudesta ja iloisuudesta.
Hän kertookin mottonsa
Fakta
Sirpa Törmänen sanoo, että vuoden optikoksi valituksi tuleminen on ainutkertainen tapaus.
Törmänen valmistui optikoksi vuonna 1990. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Tuulikki Nousiainen
Naapurin pöly
arveluttaa
Hanke: Rautaruukki varoittaa Mustavaaran kaivoksen sulaton pölyistä.
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
Mustavaaran kaivoksen sulattohankkeen arviointiohjelmaa käsitellyt Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ei ota
kantaa siihen, sopiiko Mustavaaran kaivokselle suunnitteilla oleva uusi sulatto paremmin Raahen satamaan
kuin Oulun Ruskonselän alueelle noin 10 kilometrin päähän merenrannasta.
talo miettivät matkatavaroiden yksityiskohtia.
Viennin osuus 43 prosenttia
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Raahessa toimiva Miilux Oy
valmistaa erikoislujia teräksiä koviin paikkoihin. Kulutusteräksiä toimitetaan jo yli tuhannelle yritykselle eri puolilla maailmaa.
Kulutusteräksiä käyttävät
maanrakennuskoneiden
kauhojen, murskainten ja
kaivoskoneiden valmistajat,
Huomionosoitus
tuntuu hyvältä
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
??Hetken mietin, onko tämä
pilapuhelu, Sirpa Törmänen
muistelee viime viikon maanantaina saamaansa puhelua.
Törmänen oli laskemassa
työkaverinsa kanssa päivän
kassaa ja vastasi päivän viimeiseen puheluun.
Soittaja onnitteli Törmästä
valinnasta Instru Optiikka
Oy:n vuoden optikoksi.
??Olen tehnyt tätä työtä yli
20 vuotta. Törmänen ei päässyt paikalle
Destian ja Lemminkäisen lisäksi paikkauksiin osallistuu SL Asfaltti Oy.
??Pitäähän tieverkkoa yrit-
Jokijäät ovat
vahvaa tavaraa
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Pyhäjoen ja Siikajoen virtaamat ovat kääntyneet nousuun, mutta varsinaisesta
tulvasta ei voida vielä puhua.
Rakennuttamispäällikkö Olli
Utriainen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo, että jäät ovat nyt paksuja
ja vahvoja.
??Suvantopaikoissa on mitattu jopa 90 sentin vahvuuksia. Ennusteen mukaan sulanta jatkuu
runsaana ja virtaamat nousevat lähipäivinä voimakkaasti.
Viime lokakuun kaltainen
tulviminen on mahdollista,
jos lumet sulavat nopeasti ja
sataa runsaasti.
Kokemäenjoen vesistössä
Loimijoella vesi on noussut
alavimmille pelloille ja saattaa nousta viikon lopulla vahinkorajalle. Lähiviikkojen sää ratkaisee kaiken.
Tienpitäjä tykkää pakkasöistä ja tuulisista poutasäistä.
Mutta jos tulee lämpimiä sateita, niin sitten meillä on
huonot kelit.
Painorajoituksien asettaminen on vihoviimeinen keino, jolla turvataan välttämättömin liikennöinti.
??Tienpitäjä ei aseta painorajoitusta ilkeyttään. Pettääkö tien runko. Laihianjoella joki on tulvinut pelloille
ja vedenkorkeus on nousemassa lähelle viime lokakuun
huipun tasoa. Ei kuitenkaan koko osuutta, ainoastaan pahimmat paikat. Kaiken lisäksi jäät ovat
enimmäkseen teräsjäätä.
Tiistaina julkaistun ennus-
Rapa lentää, kun pinta pehmenee. Siikajoen sellaista ei
ole osoitettavissa, Utriainen
perustelee.
temallin mukaan Pyhäjoen ja
Siikajoen tulvahuippu ajoittuisi huhti-toukokuun vaihteeseen. Kun routa
alkaa sulaa muutaman
viikon päästä,
pehmenevät tien rungot.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Kevät koettelee kovin kourin
tieverkkoa. Itse asiassa painorajoituksia
käytetään liian vähän, kun
ottaa huomioon, kuinka pahaan kuntoon yksikin raskas
kuljetus voi saada kelirikkoisen tien.
Ensi kesän päällysteohjelma
ei lupaa parannusta rapistuvalle tieverkolle. Mistään ohjelmasta ei Raahen osalta voida edes puhua, sillä uutta pikipintaa on luvassa ainoastaan yhdelle tienpätkälle.
??Kasitietä päällystetään
Revonlahden ja Limingan Lapinkankaan välillä. Ennustemalleja
enemmän kannattaa kuitenkin seurata säätilan kehittymistä, Olli Utriainen korostaa.
??Jos kylmä rintama saapuu viikonvaihteessa, virtaamat voivat kääntyä vielä laskuun.
Jäänsahauksia tehtiin tänä
keväänä Pyhäjoessa, mutta ei
Siikajoessa.
??Jäänsahauksista pitää
Kun ojat eivät vielä vedä, saattaa käydä näin. Näkymä Siikajoentien varresta tiistaina.
Tiistain aikana virtaamat ja
vedenkorkeudet kääntyivät
selvään nousuun Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan
maakuntien joissa. Häly-
tysajoneuvojen pitää päästä
aina liikennöimään. Tulevana
kesänä päällystevaurioita
paikataan kolmen urakoitsijan voimin. Routaakin on. huhtikuuta 2013
6 PUHEENAIHEET
Tiet ovat
taas
kovilla
Kevät: Kelirikko murjoo
ensin pinnat. Lounais-Suomen ja länsirannikon pienten
jokien huiput ajoittuvat torstain ja lauantain välille. väliselle ajalle. Sen ratkaisevat lähiaikojen säät.
Vesa Joensuu
olla odotettavissa riittävä
hyöty. Maaperässä on runsaasti vettä
märän kesän ja syksyn jälkeen. Kun sulamisvedet lähtivät nopeasti liikkeelle, jäätyneitten siltarumpujen sulattajilla on pitänyt viime päivinä kiirettä, puhumattakaan päällysteiden
paikkaajista.
Pahin on vielä edessä.
Tienpidon aluevastaava Pekka Toiviainen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta
myöntää, että ainekset pahaan runkokelirikkoon ovat
nyt otolliset.
??Edellytyksiä riittää. Mikäli sää ei viilene, tulva on Etelä-Pohjanmaalla huipussaan jo viikonloppuna.. Kalajoella kasitiestä päällystetään
Shellin ja Ylivieskantien risteyksen välinen osuus. Sama
koskee elintarvikehuoltoa. Etelä-Pohjanmaan joissa keskimääräistä
tai suurempaa tulvahuippua
ennustetaan 20.4.-5.5. Eteläja Lounais-Suomen joissa
keskimääräinen tai sitä suurempi tulvahuippu tulee viikon puolivälin jälkeen.
Sään on ennustettu viilenevän ensi viikonlopuksi
Pohjanmaalla. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 17. Sehän
onkin jo täysin sökö.
Sitäkin enemmän on edessä paikkaustöitä. Tulvivan veden vuoksi on teitä jouduttu
sulkemaan ainakin Reisjärvellä ja Kauhavalla. Nouseeko vesi tielle
Liikenteen määrä ei myöskään
osoita vähenemisen merkkejä.
??Juuri pistimme merkille,
kun tulimme Oulusta, että
raskaan kaluston liikenne on
lisääntynyt. Jos auto iskeytyy
terävään kuoppaan kriittisellä hetkellä, se voi olla lääkkeen annostelun kannalta
kohtalokasta.
??Alijäähtyneitä potilaita
ei saisi liikutella ollenkaan, ei
myöskään monivammakolaripotilaita. Odotan jo
innolla, että pääsen töihin
toukokuun alussa, kertoo
nen. Vauriot vaativat hiljentelyä ja väistelyä.
Sairaankuljetukselle Kasitie on paikoin jopa vaaralli-
Rautaruukille yli 800
kesätyöntekijää
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Rautaruukki tarjoaa tänä kesänä yli 800 kesätyöpaikkaa
eri toimipaikoillaan Suomessa. Kalajoen ratkaisu on
toimiva.
Erikoiskuljetuksille Kasitie
on vähintäänkin haastava.
Kari Riihijärvi Korsu
Oy:stä on tottunut sompailemaan leveitä, korkeita ja pitkiä kuljetuksia. Ongelmapaikat hidastavat.
??Tie ei ole häävi. Viime kesänä kelirikkomerkkejä
pidettiin heinäkuulle asti.
Tällä tavoin vastuu siirretään
tien käyttäjille. Onhan se
kohtuutonta, että teiden kunnossapitoon ei ole saatu yli
kymmeneen vuoteen korotuksia. Lisäksi Raahen sataman, Ruukin terästehtaan, Ruukin palvelukeskuksen ja alueen muun teollisuuden rekkaliikenne on
erittäin vilkasta ja määrät tulevat vielä kasvamaan. Saan loistavaa työkokemusta ensimmäistä kertaa koulutustani
vastaavasta työstä. Liittymiin Haikara toivoo kiihdytyskaistoja.
??Kannatan henkilökohtaisesti liikenneympyröitä.
Ne ovat joustavampia kuin
valot. Jopa 98
prosenttia 400 vastaajasta
vastaajista ilmoitti olevansa
kiinnostunut tulemaan
Ruukkiin töihin myös tulevaisuudessa.
Viime vuonna Ruukki sai
myös kunniamaininnan valtakunnallisessa Vastuullinen
kesäduuni -kilpailussa.. Raahen kauppakamariosasto pitää erittäin tärkeänä, että Raahe?Liminka
-välisen tieosuuden paranta-
Yrittäjä Petri Haikara toivoo 60 kilometrin tuntirajoitusta Lappasten risteykseen. Mutta jotenkin
työskentelyn on vain aina onnistuttava.
Tuomo Leinonen, materiaalitekniikan opiskelija Oulun
yliopistosta.
Leinonen on yksi Raahen
tutkimus- ja kehitysosaston
ensi kesän harjoittelijoista.
Kesätyöntekijät ovat olleet
tyytyväisiä työrupeamaansa
Ruukissa. Vuonna 2012 tehdyn kyselyn perusteella parasta Ruukissa työskentelyssä olivat työkaverit, työilmapiiri, työn monipuolisuus ja
uuden oppiminen. Liikenneministerin
mukaan päällystettyjä teitä
pitää muuttaa sorateiksi yhä
enemmän. Perinteisesti yli puolet
Ruukin kesätyöntekijöistä
opiskelee tekniikan alan tutkintoa joko ammatti- tai korkeakoulussa. Myös
tulevat suurhankkeet luovat
erityistarpeita. Niitä ovat mm: hälytysajoneuvo, tienpitoajoneuvo, linja-auto reittiliikenteessä, työmatkaliikenne, maidonkuljetus, teuraseläinten kuljetus.
??Lähde: Liikennevirasto
tää harsia kokoon jollakin
konstilla, Toiviainen perustelee.
Kelirikosta kertovat liikennemerkit ovat varma kevään
merkki Pahkasalon tiellä Pyhäjoella, Jaakko Jukkola toteaa.
??Merkit tulivat samaan aikaan peipposien kanssa. Tiekarhujenkin on annettu kuolla sukupuuttoon, vaikka niille olisi töitä enemmän kuin koskaan. Haikara on huomannut
poikkisuuntaisia halkeamia
tämän tästä.
Raahen kohdalla Haikara
pitää pahimpana Lappasten
vahinkoaltista risteystä. Samaan aikaan kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Ne tiet pystyttiin
rakentamaan ja päällystämään paljon köyhempinä aikoina. Sairaankuljetusesimies
Jari Veikkolainen Med
Group Oy:stä toteaa Kasitien
surkean kunnon vaikuttavan
suoraan potilaan hoitamiseen ambulanssissa.
??Tiessä on tosi pahoja koloja, routavaurioita ja poikkisuuntaisia liitoskäärmeitä.
Tie pitäisi panna kokonaan
uusiksi Raahesta Ouluun
päin, Veikkolainen sanoo.
Erityisesti potilaan lääkitseminen on vaikeaa töyssyjen takia. Se helpottaisi Kasitielle pääsyä.
Kapeaa reikäjuustoa
Liikenne:
Kasitie on
huonossa
kunnossa.
Sari Ohinmaa
sari.ohinmaa@almamedia.fi
Kasitie on paikoin kuin reikäjuustoa. huhtikuuta 2013 RAAHEN SEUTU
7
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Keskiviikkona 17. Ruukki osallistuu myös Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjaan ja
sitoutuu näin noudattamaan
hyvän kesätyön periaatteita.
Suurin osa kesätyöntekijöistä palkataan tuotannon
prosessi-, kunnossapito- ja
työnjohtotehtäviin Raahen ja
Hämeenlinnan tehtaille. Mihin on kadonnut
kaikki kohtuus ja järki, Jukkola kyselee.
Kasitien tarpeet
puheenaiheena
Sari Ohinmaa
sari.ohinmaa@almamedia.fi
Kasitien ja sitä ympäröivän
elinkeinoelämän liikenteen
kehittämistarpeisiin pureudutaan syvemmin Raahen
Kauppakamariosaston järjestämässä lounasesitelmätilaisuudessa keskiviikkona 24.
huhtikuuta.
Tilaisuudessa kuullaan
Valtatie 8:n suunnittelutyön
tämänhetkisestä tilanteesta.
Pohjois-Pohjanmaan Elykeskuksessa on laadittu
suunnitelmia kasitien paran-
tamiseksi välillä Kalajoki-Liminka ja niistä tulee tilaisuuteen kertomaan yksikön
päällikkö Risto Leppänen.
Hän keskittyy puheenvuorossaan Kasitien ja Pyhäjoen
ydinvoimalan edellyttämiin
tieinvestointeihin.
Valtatie 8:lla on Raahen
alueen elinkeinoelämän ja
kehityksen sekä koko rannikkoalueen liikenteen kannalta
erittäin merkittävä ja keskeinen rooli. Uudet
ratkaisut, esimerkiksi Limingan liikennevalot ja jakajat,
samoin kuin Pattijoella Leipurin keitaan kohdalla on
tehty aika ahtaiksi. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Teollisuuden näkökulman kuljetustarpeista tuo kehitysjohtaja Erkki Pisilä Ruukki Metals
Oy:stä.
Tiehankkeiden lisäksi tilaisuudessa on aikaa keskustelulle. Lisäksi haettavana on ollut erilaisia työtehtäviä yrityksen
tukifunktioissa, esimerkiksi
tuotekehityksen, tuotannonsuunnittelun ja logistiikan
parissa.
??Olihan se hienoa, kun
sain tietää pääseväni Ruukkiin kesäksi töihin. Kauppakamariosasto
ottaa vastaan ilmoittautumisia vielä tänään.
että leventämiseen. Kyllä niistä paikoista
pääsee, mutta ne olisi voitu
rakentaa järkevämminkin,
Riihijärvi sanoo.
Hän toivoisi tielle kokonaan uutta pintaa. Erikoiskuljetuksia ei ole otettu huomioon. Rekkaa tulee
vastaan koko ajan, Haikara
sanoo.
Tie tuntuu melko reikäiseltä, varsinkin nyt kevään aikana. Sopii kysyä, mihin ne meidän verorahat oikein huiskitaan. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Vesa Joensuu
Vesa Joensuu
fakta
??Painorajoituksilla estetään
teiden liiallinen vaurioituminen
raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvataan kulkukelpoisuus välttämättömille kuljetuksille.
??Yleisimmin käytetään 12
tonnin painorajoitusta, ja vain
poikkeustapauksissa käytetään 4 tn rajoitusta.
??Painorajoitukset eivät koske
elintärkeiksi katsottuja kuljetuksia. Kapeat paikat vaikeuttavat raskasta liikennettä
ja ruuhka-aikoina vauhti putoaa pitkissä letkoissa.
Raahesta Ouluun jätteitä
kuljettava yrittäjä Petri Haikara näkee Kasitien kaipaavan kovastikin remontteja.
Tarvetta olisi hänen mielestään sekä tien parantamiseen
minen ja liittymäjärjestelyjen
uudistamisten saadaan pikaisesti käyntiin.
Nykyiset liittymäjärjestelyt eivät vastaa nykyisten liikennemäärien tarpeita. Asvaltti on
reikäinen ja tiessä on heittoja
Apua hän tarvitsee lähes kaikkeen liikkumisesta lähtien.
Ritvaa ei hirvitä toisesta huolehtiminen. Ritva kertoo, että
yhdelle apteekkireissulle pitää varata 300 euroa.. 8 ELÄMÄNMENO
Maarit Kesti
Ritva Eskola on miehensä Kalle Eskolan omaishoitaja. Vanhuuden mukanaan tuomat sairaudet ovat tehneet sen, ettei Kaarlo pärjää yksin. Toki se on välillä raskasta, mutta mitäpä ei oman läheisensä vuoksi tekisi.
Käsityöt ovat Ritvalle rakas
harrastus.
Viikoittainen urakka on lääkkeiden annostelu
16-vuotias Iida ja
15-vuotias Eet u tulevat
yleensä kolmen aikaan ja
ovat apuna mummille.
??He käyvät esimerkiksi
kaupassa tai ovat täällä, kun
minä käyn. Apua toki saa,
mutta jossain vaiheessa sekään ei riitä ja Kallen on mentävä hoitokotiin.
??Mutta kuka minut sitten
hoitaa, kun minä en enää selviä. Oma
vanheneva kroppa ja sen mukanaan tuomat kivut ja vaivat
eivät ainakaan helpota arkea.
??Joulun aikaan oli todella
vaikeaa. Kesäisin
he leikkaavat nurmikon.
Kuuden aikaan Kalle ottaa
iltalääkkeensä ja syö iltapalan. Kahdeksan aikaan Ritva
hoitaa hänet yöpuulle. Vuodesta 2002 yhdistys on voinut
työllistää projektityöntekijöitä Raha-automaatiyhdistyksen tuella, mutta nyt rahaha-
nat on suljettu ja yhdistyksen
on toimittava pelkästään vapaaehtoisvoimin. Laaksonen
on kuitenkin luottavainen,
ettei toiminta nahistu olemattomiin.
Muutto Maininkiin on yksi
yhdistyksen toiminnassa tapahtunut muutos. Sitten, kun hän
ei enää pysy jalkojensa varassa pystyssä, minä en enää
jaksa.
Kallen tilanteesta johtuen
päivät, niin arjet kuin pyhätkin, pyörivät Eskoloiden rivitalo-osakkeessa samaan malliin. Raskaan päivän jälkeen jopa samaan aikaan.
??Vaatii paljon, kun 24/7
hoitaa, laittaa, pesee ja puunaa.
Ritva pitää Alzheimerin
tautia kamalana rangaistuksena. Luetaan
päivän lehdet ja katsotaan televisiota.
??Televisio on päällä aamusta iltaan, kun ei ole ketään kenen kanssa keskustella, niin ainakin jotain elämän
ääniä kuuluu, Ritva sanoo.
Kymmenen aikaan Kalle
menee aamu-unille. Ritva pitää
silti hänen ja miehensä elämää hyvänä.
??Ei tässä vaiheessa enää
kovin kovia vaatimuksia ole.
Näin on ihan hyvä. Katsotaan aamulla, mitä tulee, Ritva hymyilee.
Fakta
senistä joku on paikalla kerran kuussa.
??Tilat saimme Raahen
seudun hyvinvointikuntayhtymältä käyttöömme. Siitä
lähtien hän on taantunut.
Kalle ei enää rupattele tai käy
keskusteluja vaimonsa kanssa. ei ennen kuin
on pakko.
Omaishoitajia entistä enemmän
Maarit Kesti
maarit.kesti@almamedia.fi
Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry on alueella
toimiva yhdistys joka ajaa
omaishoitajien asioita ja järjestää esimerkiksi koulutusta
ja virkistäytymistä. Yhdistyksen puheenjohtaja
Pekka Laaksonen kertoo,
että omaishoitajuus on li-
sääntynyt hiljalleen vuosien
varrella.
??Omaishoitajuus on harvalle selkeä valinta. Sitä sairastava ei kärsi,
mutta lähipiiri kärsii.
??Toisaalta, ehkä on jopa parempi, että pää pettää kuin
se, että kroppa menee ensin,
Ritva kuitenkin miettii.
Omaishoitajan elämä ei ole
helppoa. Ritva herää puoli kuuden
aikaan. Ritva istuu tuolillaan ja kutoo. Mitä minä muka
tekisin, ellen hoitaisi häntä?
??Me ruukasimme matkustella paljon. Mitä sitten, kun
hän ei jaksa. Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoitajaksi henkilö joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä
omaishoidosta kunnan kanssa. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. kaksikon päivä on jo pitkällä.
Maarit Kesti
maarit.kesti@almamedia.fi
Kalle istuu pyörätuolissaan
ja katsoo aamun uutisia televisiosta. Kokonaan muiden hoidettavaksi hän ei Kalleaan pistä . Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2011 noin 39?000.
??Lähde: www.omaishoitajat.fi. Yhdistyksessä on noin 195 jäsentä. Näin on yleensä joka aamu Ritvan ja Kallen
kotona.
74-vuotias Ritva on ollut
85-vuotiaan miehensä Kallen
omaishoitaja puolitoista
vuotta. Kalle sairastaa muun
muassa Alzheimerin tautia.
Diagnoosin hän sai 2000-luvun alkupuoliskolla. Mitä sitten tapahtuu?
Laitoshoitohan se on ainoa
vaihtoehto. Se on välillä jopa
niin raskasta, että Ritvakin
joutuu miettimään omaa jaksamistaan vakavasti. Yksinkertaisiin kysymyksiin hän vastaa toisinaan.
Kallen liikkuminenkin on
vaikeaa, apuna he käyttävät
rollaattoria. ?
??Me olemme jo 50 vuotta
menneet tyynet ja myrskyt
yhdessä. Niin vessa- kuin pesureissutkin vaativat Ritvan apua.
??Kyllä hän vielä syö itse.
Toisinaan on pitänyt syöttää,
mutta pääasiassa hän syö itse. Yleensä
se on vain tilanne, joka tulee
elämän mukana, kuten puolison sairastuminen.
Yhdistys on murroksen
edessä tällä hetkellä. Nukkumaan Ritva menee itse
hieman myöhemmin. Kuitenkin vain pieni osa kaikista on lakisääteisen omaishoidon
tuen piirissä. Niin kauan kuin hän pys-
tyy syömään ja liikkumaan
sen verran kuin nytkin, me
pärjäämme. Kenia ja Florida ovat kaukaisimmat paikat, missä olemme käyneet ja
Espanjassa olimme paljon,
mutta en minä yksin osaisi
enää mihinkään lähteä.
Tulevaisuus huolettaa toisinaan Ritvaa. Aamukahvien jälkeen
hän pesee Kallen ja vaihtaa
tälle puhdasta päälle.
Tämän jälkeen on vuorossa aamupuuro ja aamukahvi.
Lääkkeitäkään ei voi unohtaa.
Sen jälkeen istahdetaankin olohuoneeseen. Hän keittää itselleen
kahvit. Puhelimet ja sähköposti toimivat
myös, jos asiaa tulee aikojen
ulkopuolella.
Lisätietoja: www.omaishoitajat.fi/
??Omaishoitaja on henkilö, joka huolehtii läheisestään, joka ei sai
raudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä avun tarpeesta
johtuen pärjää yksin arjessaan.
??Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300?000
omaishoitotilannetta, joista 60?000 on sitovia ja vaativia
?. Sillä ai-
kaa Ritva saa hetken omaa aikaa ja tekee lounaan. Sanon aina Kallellekin illalla, kun pistän hänet nukkumaan, että
taas meni yksi päivä. Ennen
iltapäiväkahvia Kalle ottaa
vielä toiset torkut.
Iloa ja vaihtelua päiviin
tuovat lapsenlapset, jotka
vierailevat mummonsa ja
vaarinsa luona lähes päivittäin. Silti se
huolettaa, Ritva myöntää.
Tulevaisuudessa näkyy
monia kysymysmerkkejä ja
huolenkin aiheita. Hoitokoti
Mainingin ala-aulassa sijaitsevasta omaisnurkasta löytyy
muun muassa esitteitä ja informaatiota. Silloin mietin, jaksanko tätä enää, Ritva myöntää.
Sen verran hän on nyt ottanut omaa aikaa, että Kalle
käy kahden viikon välein viikon ajan Mainingissa hoidettavana.
Vapaalla Ritva lepää ja kerää voimia. Keskiviikkona 17. Ei minun lapseni
pysty minua hoitamaan, eikä
se ole tarkoituskaan. Yhdistyksen jä-
A
Mitä minä
muka tekisin,
ellen hoitaisi
häntä. Haluan hoitaa hänet kotona. Kalle on täysin
vaimonsa armoilla. Eetu tulee yleensä perjantaiaamuisin ennen
koulua imuroimaan. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Tyynten ja myrskyjen
jälkeen
Arki: Ritva Eskolan päivä on alkanut jo puoli kuudelta. Noin 11
ja 12 välillä he syövät. Hänen miehensä Kalle on
torkkunut hieman pidempään, mutta yhdeksään mennessä on juotu aamukahvit
ja syöty puurot . Ainakin näin aluksi joku jäsenistämme on paikalla jokaisen
kuukauden ensimmäisenä
tiistaina kello 11?13. huhtikuuta 2013 RAAHEN SEUTU
9
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa
Konserttikokonaisuus
oli onnistuttu kokoamaan
niin, että lasten huomiopiste
pysyi hyvin lavalla. elokuuta.
päättyi musiikkiopiston viihdekonsertin upean kohottavaan Anssi Tikanmäen Aamu lakeuksilla -teokseen, jossa kuultiin solistina lämminäänistä ja varmaa laulajaa
Jarno Markus-Hannelinia.
Päätöskappaleessa ikään
kuin tiivistyi musiikkiopiston
toiminta pienoiskoossa.
Pianonsoitonopettaja
Toni Hämäläisen oppilas Jonne Tuhkala pesi harmonikallaan komeasti kokonaisen hevibändin hiljentäm
Kristiina Tähtinen-Mattila
juonsi konserttia kätevästi
parvelta käsin ja johdatti yleisöä aina uusiin soitin- ja äänimaailmoihin. Kappaleet eivät olleet liian pitkiä ja
opettajat huolehtivat, että
soittajat vaihtuvat kuin lennosta.
Konserttielämys tarjoiltiin
koululaisille juuri sopivalla
A
Opettajakunta
on sen tason
muusikkojoukko, että ei ihme,
että oppilaat
ovat niin esiintymisvalmiin
oloisia.?
hetkellä. Suurimmat
käyttäjäryhmät ovat olleet
tuntien aikana opettajiensa
kanssa kirjastossa käyneet
Raahen Musiikkiopiston
opettajakunta on sen tason
muusikkojoukko, että ei ihme, että oppilaat ovat niin
esiintymisvalmiin oloisia.
Ilahduttavaa on myös se, että
opettajilla on innostusta hyppiä musiikillisten raja-aitojen
Heikki Lahnaoja toivottaa parhalahtiset tervetulleiksi pääkirjastoon.. Myös moni
opiston opettaja tuli tutuksi,
sillä heitä näki lavalla sekä
roudaamassa että oppi-
laidensa kanssa soittamassa.
Lavan taakse kankaalle heijastettiin aina kunkin soitinperheen kuva ja sitä seuranneen kappaleen nimi.
Opettajien osaaminen näkyy oppilaissa.
Parhalahden kirjasto
menee kiinni
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
Pyhäjoen Parhalahden kirjasto suljetaan kesäkuussa.
??Päätös on kypsynyt pikku hiljaa. Kyllä sulkeminen
tuli tapetille jo viime syksynä, sanoo Pyhäjoen kirjastotoimenjohtaja Heikki Lahnaoja.
Kirjaston toiminta lakkautetaan vähäisen käytön vuoksi. Useina päivinä asiakkaita ei ole ollut ollenkaan.
Arkisto / Vesa Joensuu
Lahnaojan mukaan sulkemisella ei tavoitella säästöjä.
??Muutama vuosi sitten sivukirjastoilta lopetettiin iltaaukioloajat ja ne muuttuivat
käytännössä koulukirjastoiksi. Osallistuminen ei edellytä
soittotaitoa.
??Raahen Musiikkiopistossa
on 370 soitto-oppilasta ja 120
musiikkileikkikoululaista.Opettajia on 32.
??Syyslukukausi alkaa 12. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 17. Kirjasto on ollut auki keskiviikkoisin kaksi tuntia kerrallaan. Parhalahti on niin lähellä
keskustaa, että monet asiakkaat ovat siirtyneet pääkirjaston asiakkaiksi.
Myöskään koululaiset eivät ole käyttäneet kirjastoa
toivotulla tavalla. huhtikuuta 2013
10 ELÄMÄNMENO
Konsertti
ja esittely
samassa
paketissa
Harrastukset: Raahen Musiikkiopiston soitinesittelykonsertti läpivalaisi
antoisasti musiikin harrastusta.
Sari Ohinmaa
sari.ohinmaa@almamedia.fi
Soivat nuoret 2013 -konsertit
oli erinomainen oppilaitosesittely, josta taatusti moni lapsi sai itselleen soittokipinän.
Vajaat 1?000 lasta koki
paitsi monipuolisen konsertin, tuli samalla tutustuneeksi erilaisiin soitinperheisiin.
Kun vielä soittajat olivat nuoria musiikkiopistolaisia, pystyi moni katsomossa istunut
lapsi taatusti kuvittelemaan
itsensä soittajien paikalle.
Kun valloitettavana on
raahesalillinen iloisesti puhetta pulputtavia lapsukaisia, ei huomion kiinni pitäminen ole niitä helpoimpia tehtäviä. Nyt jos soittokärpänen puraisi, se puraisi juuri
oikealla hetkellä, sillä musiikkiopiston sisäänpääsykokeisiin on enää reipas kuukausi
aikaa.
Musiikillinen anti oli ajateltu draamallisesti toimivaksi.
Konsertti alkoi Adele Kinnusen kauniilla Granadalla ja
Fakta
??Raahen Musiikkiopiston valintakokeet uusiksi oppilaiksi
pyrkiville järjestetään toukokuun viimeisenä maanantaina
ja tiistaina Raahen Keskuskoululla.
??Jos on soittokipinä iskenyt,
kannattaa soittaa koulun kansliaan ja varata itselleen koeaika
Samana päivänä kello
15 Parhalahdelta pääsee tilatakseilla pääkirjastoon, jossa
on kirjaston esittelykierros ja
pullakahvit. Ilm. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. 03.05.1941
k. 25.03.2013
Muistaen
Martta
Aatto
Tiina
Eljas
sisarusten lapset
Minne meri ja taivas kantaa,
minne aalto ja tuuli käy,
siellä nouseva aurinko hohtaa
ja sydämelles lempeän rauhan suo.
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan
lauantaina 27.4.2013 kello 11 Raudaskylän kappelissa, jonka
jälkeen muistotilaisuus opistolla.
Saloisten maa- ja vesialueitten osakaskunta
VUOSIKOKOUS
tiistaina 7.5.2013 klo 17.30
Raahen Uimahallin kokoustiloissa.
Esillä sääntöjen määräämät asiat. kevätretken Ouluun ja
Iihin, jossa käymme yhdessä Oulun Suojeluskunta- ja
Lotta Svärd piirin perinnekillan kanssa mm. Huilu vei mukaan Leijonanpennun uneen
kokemaan kokonaisen seikkailun yhden soittimen mukana.
Eikä kaiken aina tarvitse
olla sitä klassisinta klassista:
klarinetistiryhmä otti käsittelyyn The Queenin The Show
must go on -kappaleen Jarno
oppilaat ja Iikkalan ryhmis.
??Iikkalalaisten puolesta
harmittaa. Pääkirjaston henkilökunnan on
ollut ajoittain hankala irrottautua Parhalahdelle.
??Omia kirjoja sinne ei ole
enää juurikaan ostettu, vaan
kokoelmassa on ollut sivukirjastoissa kiertäviä kirjoja.
Parhalahden kyläyhdistys
ilmoitti halukkuutensa kirjaston aukipitämiseen, mutta
lopulta pitäjää ei löytynyt.
Samassa rakennuksessa kirjaston kanssa on puukäsityöluokka. Kerhossa on askartelua, liikuntaa, ulkoilua, pele-
Raahen Vesa SM-kisojen
järjestelytoimikunnan kokous ma 22.4.13 klo 18.30
toimistolla.
Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ti 23.4. Tervetuloa!
Raahen Suojeluskunta- ja
Lotta Svärd Piirin Perinnekilta jäsenet. Ei ihme, että selän takaa penkistä kuului iloinen
hihkaisu:
??Kuulostaa ihan samalta
ku televisiossa!
Raahen Vesa 40. Osanottomaksut
kympin, mutta 15v ja nuoremmilla vitosen.
kaa, niin tule miettimään jos
keksisit itsellesi kesätöitä
oman 4H harjoitusyrityksen
kautta! Lisätiedot ja ilm p.
0440265013. Koululle siirtyy
pieni kokoelma.
Koulun hyllyyn tulee lähinnä lukudiplomissa luettavia kirjoja. maanantaista perjantaihin klo
9-15. Tervetuloa!
Lehti joka elää ajassa kanssasi.
Soita 010 665 5185
www.raahenseutu.fi
SEURATOIMINTA
Trumpettiryhmä töräytteli
myös tarttuvasti Vaaleanpunaisen pantterin tunnussävelmää. Salkosalolle,
puh. Kurssi on tarkoitettu
yli 13-vuotiaille nuorille.
Jos jäit ilman kesätyöpaik-
Rannikon 4H-yhdistys
Tervetuloa Kuuselan kesäkerhoon 1-4 luokkalainen.
Toiminta-aika 3-28.6. Välipala tuodaan kotoa. Teemme
5.5. huhtikuuta 2013 RAAHEN SEUTU
11
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Kirjaston henkilökunta käy vaihtamassa kirjoja pari kertaa vuodessa.
ole ollut omaa hoitajaa. Matkakustannuksista vastaa kilta.
mällä yleisön Stratovariuksen ?Black Diamondilla?. Kierroksen jälkeen tilatakseilla pääsee takaisin.
Markus-Hannelinin laulaessa solistina. Olkijoen koululle. kansallinen Rauhanpirtin juoksu su
28.4. Järjestelyissä apuna
PattU:n kokenutta kaartia.
Tarkempia tietoja Vesan
nettisivuilla, www.raahenvesa.fi, myös www.juoksija-lehti.fi. kesäkuuta
loppuja kirjoja suoraan hyllystä. Koko kansan hölkkätapahtuma, sarjoja 9v alkaen
75v saakka. 041-5043997. ja ilm. klo 13 Kreivinajan Toimintatuvassa.
Tule juttelemaan, askartelemaan, ideoimaan ja kahvittelemaan. Retken muusta ohjelmasta vastaa Oulun Suojeluskunta- ja Lotta Svärd piirin perinnekilta. S-posti:
j.salkosalo@suomi24.fi.
Raahen Seudun Luonnonystävät Lintujen kevätmuuton seurantapäivää vietetään 20.4. Upea esitys todisti paitsi soittajan osaamisesta myös soittimen monipuolisuudesta.
yli ja venyttää instrumenttejaan uusille alueille.
Raahen Kamut oli hauska
kansanmusiikkituttavuus
yleisölle. matkalle 30.4.
mennessä J. Tervetuloa joukolla mukaan.
Raakel Hallituksen kokous
ke 17.4.13 klo 13 Kreivinajassa.
TEHY Raahen alueen ao
717 Hallituksen kokous to
18.4 klo 17 sairaalan poliklinikan kokoushuoneessa.
Tervetuloa!. kunnianosoituskäynnillä lottajohtaja Fanni Luukkosen haudalla. Olen sopinut
sellaisen järjestelyn, että
käymme Iikkalassa kirjakassien kanssa. Tervetuloa entiset ja ekakertalaiset!
www.raahenreuma.fi
Raahen Rotaryklubi Viikkokokous Raahen Hovissa
to 18.4. Kirjastolta vapautuvat tilat siirtyvät koulun käyttöön. Kirjastossa käyminen on varmasti ollut mukava tapahtuma. Viulut, kanteleet ja
haitarit soivat kuin yhtenä
soittimena. Niihin tulee tekstiilikäsityöluokka.
Yksi syy kirjaston sulkemiselle on myös se, että sille ei
Kirjastolla myydään Parhalahti-päivänä 8. Lähtö ja maali
Olkijoen koulun pihalla, aivan Rauhanpirtin tuntumassa (Leipurin Keitaalta viitisen kilometriä Siikajoen tietä). Lauluhan on
myös yksi opiston oppiaineista.
Konsertin varsinainen sokeripala oli Jonne Tuhkalan
Stratovarius-irrottelu Black
Diamond.
JÄRJESTÖTOIMINTA
Raahen Seudun Reumayhdistys Kökkäkööri
kokoontuu 19.4. klo 17.30.
Rannikon 4H-yhdistys Tule mukaan Yritystä! -kurssille la 20.4. Keskiviikkona 17. Matka Raahesta alkaa klo 7.45. ja lisätietoja nro
044 - 026 5444, Outi Leinonen APIP- vastuuohjaaja.
Soita ja varaa kerhopaikkasi.
Tied. Tarjolla nokipannukahvia ja makkaranpaisto mahdollisuus. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Sari Ohinmaa
Veljemme
Aimo Vilhelmi
LASSILA
s. Kurssi on ilmainen.
jä yms. klo 13 Raahen Olkijoella. klo 6-13 Piehingin lintutornilla. klo 12 päiväkahvit seurakuntatalolla.
Vieraaksemme tulee vapaaaikaohjaaja Titta Hinkula.
Arvontaa
Tammi-helmikuun ajan kouluissa treenattiin lihaskuntoa liikuntatunneilla, välitunneilla ja vapaaajalla hyödyntäen Taiston
monipuolisia ja hauskoja
treenivinkkejä. Merikadun Lotta
Tähtilä.
Hienoja tuloksia, mutta
tärkeintä varmaankin se, että
kaikilla oli erittäin mukava
koulupäivä. Salois-
ten koulu sijoittui neljänneksi, Pattasten koulu viidenneksi ja Merikadun koulu yhdeksänneksi.
Huikeimmasta raahelaistuloksesta vastasivat Pattasten
Veera Möttönen ja Riku Ahonen Taisto-radalla, jossa jopa
Suomen ennätys oli vain
muutaman sekunnin päässä.
Lajivoitto ajalla 2.43 heille
taisto-radasta. Riipunnassa kovinta sinniä
osoitti Pattasten Jonna Karekivi sijoittuen 5. Tsempparina oli mukana Duudsonien Jarppi ja
tilaisuuden juonsi MotoriikkaMiikka. Merikadun Viktor
Musijenko oli 9. Dipeissä Saloisten Taneli Penttilä oli 5. Päivä Rovaniemellä oli varmasti ikimuistoinen; liikunnanilo, kilpailujännitys ja mahtava
tsemppihenki näkyivät. sekä kannustamaan
omia joukkueitaan.
Taiston kilpailu muodostuu kahdesta osiosta: neljästä
yksilölajista sekä rataosuudesta. Palkitsemisten
perusteena oli pärjääminen
koulun Taisto-radalla, leuanvedossa, punnerruksissa sekä se, että innostui kampanjan avulla treenaamaan vapaa-ajalla ja parantamaan
omaa lihaskuntoaan. häviten Lotalle vain yhdellä punnerruksella ja Saloisten Heidi Pietilä oli 11. tehden 20 dippiä ja
TAISTO
??Yläkouluikäisille suunnattu
Taisto-kuntoilukampanja huipentuu yläkoulujen välisiin
SM-kilpailuihin Vantaan Energia Areenalla 24. Kaksi muuta joukkueenjäsentä kilpailevat pariviestinä Islannissa kehitellyllä School Power-radalla.
Joukkueet saavat pisteitä jokaisesta lajista sijoituksensa
mukaisesti. Taisto-finaali näytetään puolestaan tiistaina 28.5. Ja
ensi vuonna kuulemma aletaan treenaamaan jo marraskuussa, että menestytään
vielä paremmin!
Aluekilpailut ja finaali televisioidaan TV2-kanavalla.
Luvassa on huikeita taidonnäytteitä ja suuria tunteita!
Koulujen Taisto nähdään
TV2:n Galaxissa tiistaisin kello 16.30 ja uusintana lauantaisin.
Rovaniemen aluekilpailu
näytetään ti 7.5. päivänä jär-
jestettiin Pattasten koululla
Taistossa menestyneille nuorille palkitsemistilaisuus koulun ruokalassa. Oppilaille palkintoja jakanut
Osuuspankin Jussi Tieva
kannusti oppilaita jatkamaan
liikuntaharrastustaan ja korosti liikunnan tärkeyttä ja
merkitystä elämässä.
Rovaniemen aluekilpailuun
osallistui kaikkiaan 12 yläkoulua. Saloisten
Malviina Kortessalo ja Vili
Oivo olivat hienosti kolmansia ja Merikadun Emmi Erikkilä ja Siu Tek seitsemänsiä.
Leuanvedossa puolestaan
Saloisten Taneli Penttilä oli
hienosti kolmas 23 leuanvedollaan. Punnerruksessa raahelaisittain parhaasta tuloksesta vastasi Merikadun Lotta Tähtilä 31 punnerruksella, jolla irtosi 7. sija.
Pattasten Jonna Karekivi oli
8. huhtikuuta 2013
12 URHEILU&LIIKUNTA
Laura Rahikkala
Laura Rahikkala
Riipuntaan valmistautumassa muun muassa Merikadun Lotta Tähtilä ja Pattasten Jonna Karekivi.
Tiia Peltoniemi
Dippiä tekemässä Pattasten Henri Savela
Pattasten Henri Savela leuanvedossa.
Taisto sai nuoret liikkeelle
Liikunta: Taisto-lihaskuntokampanjassa oli mukana 77 721 yläkoululaista.
Nuoren Suomen kehittämä
Taisto tarttuu isoon haasteeseen: vain viidesosa nuorista
liikkuu riittävästi. Taiston tavoitteena on innostaa jokainen oppilas hyvällä fiiliksellä
liikkeelle.
Myös kaikki Raahen yläkoulut; Saloinen, Pattanen ja
Merikatu, olivat mukana
kampanjassa. Pisteiden yhteenlaskettu tulos ratkaisee
joukkueiden paremmuuden.
Taiston Suomen mestaruus selviää Vantaalla 24.
toukokuuta, jolloin paremmuudesta mittelee kahdeksan Suomen kovinta joukkuetta. sijalle tuli Saloisten Heidi Pietilä ja 7. Toinen
pojista suorittaa leuanvedon
ja dipin, ja toinen tytöistä
etunojapunnerruksen sekä
riipunnan. Nelihenkisessä kilpailujoukkueessa on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Tunnelma Rovaniemellä olikin katossa kun
Jarppi ja Miikka yhdessä
tsemppasivat joukkueita ja
innostivat kannustusjoukkueita huutamaan yleisössä
?Taistoa. sijalle tuloksella 2.22. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 17. Rovaniemen aluekilpailusta finaaliin pääsi Kastellin
yläkoulu Oulusta, mutta
myös kaikki Raahen yläkoulut pärjäsivät hienosti. Merikadun
Viktor Musijenko oli 8. Taisto-aluekilpailuun koulun joukkueeseen pääsivät Veera Möttönen, Jonna Karekivi, Riku
Ahonen ja Henri Savela.
heidän lisäkseen liuta oppilaita palkittiin Osuuspankin
palkinnoilla. Heti perässä 6. toukokuuta.
??Taisto-kuntoilukampanjassa
on ollut mukana lähes 80 000
oppilasta yhteensä yli 300
koulusta.
??Koulukohtaisten karsintojen
perusteella valitut 60 yläkoulua ovat kisanneet aluekilpailuissa Turussa, Rovaniemellä
ja Jyväskylässä.
??Finaaliin etenivät aluekilpailujen voittajat sekä kolme parasta koulua kaikkien aluekilpailujen lajitulosten perusteella.
Pattasten Henri Savela 19 dipillä ylso sijalle 6. ja Pattasten
Henri Savela 10. Eniten treenanneita sekä koulun omissa
Taisto-kisoissa pärjänneitä
oppilaita palkittiin stipendein, lahjakortein ja tuubihuivein.
Taisto huipentuu huhtitoukokuussa valtakunnallisiin, televisioitaviin kilpailuihin, joissa neljän hengen
joukkueet kisaavat Taiston
Suomen mestaruudesta.
Kaikki Raahen yläkoulut pääsivät mukaan Rovaniemen
aluekilpailuun huhtikuun 10.
päivänä.
Huhtikuun 4. Tällöin maan liikunnallisimmat koulut ratkaisevat paremmuutensa ja
joku kruunataan Taistomestariksi 2013.
Laura Rahikkala
Kirjoittaja on Pattasten koulun
liikunnan opettaja
huhtikuuta 2013 RAAHEN SEUTU
Siihen ei saa kuulua pelkoa
Aurora
Se on mielipide, ei mikään sodanjulistus
Pietari
Se on demokratian lähtökohta
Mimosa
Se on oikeus ilmaista itseään
Ines
Jokaisen sanat ovat yhtä tärkeitä
Oona W.
Se kehittää yhteiskuntaa
Oona B.
Se oikeuttaa puuttumaan
yhteiskunnan epäkohtiin
Ursula
Se on ihmisen perusarvo
Niilo
HENKILÖT OVAT HELSINGIN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN 9. Keskiviikkona 17. LUOKKALAISIA
Sananvapauden päivää vietetään 3.5.
19.30 Kodikkaasti vuokralla. (U)
10.00?10.52 Sydämen asialla (7). (U)
21.50 Yle Uutiset.
22.00 Urheiluruutu.
22.05 Keskiviikon ravisuora.
22.10 Ääliö ulkomailla.
22.55 Elämäni eläimet:
Eläinsairaalassa. (U)
6.25 Ylen aamu-tv.
9.30 Antiikkia, antiikkia. Tarkkoja osumia.
1.45 Perhe on pahin. 8.05?8.35 Namaste jooga. Kadoneen
viskin arvoitus. 17.25 Sportmagasinet. 14.10 Ruotsin karmein
koti. 13.50 Hale ja Pace . hauskat pojat.
14.25 Lentokenttä UK. 18.30 70?s show. 22.00 OC:n
täydelliset naiset. 2.30?3.00 SVT: Vem vet mest?
AVA
6.00 Aamun AVAus. Ikäihmiset
vierastavat kuulolaitetta.
Pahan palovamman jälkeen
elämä on rakennettava uudestaan. Grönlanti.
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä.
17.00
17.00 Yle Uutiset.
17.08 Sydämen asialla (7).
Ongelmia pappilassa.
18.00 Yle Uutiset.
18.22 Yle Uutiset alueeltasi.
18.25 Yle Uutiset sää.
18.30 Puoli seitsemän.
19.00 Historiaa: Billy the
Kid.
19.55 Akuutti. 1.00 South Park (12). 17.00 Latauslista.
18.00 Star Trek: The Next Generation. 20.30 Puutarhakeskiviikko. 3/8. 23.45 NCIS: Los Angeles.
0.45 Elokuva: Double Team . 1.25 Totta vai tarua: Nostradamus-efekti. 6/6. 8.09 FOX Kids: Prätkähiiret
(S). Thaimaan
sisämaassa. 12.00 Leirintäalueella. 10.15 MasterChef Australia. 12.55
Maailman paras selvänäkijä. 15.00 Voicen uutuudet. Koe-esiintyminen.
17.00
17.00 Melissa ja Joey (7).
Toinen Longo.
17.30 Neljät häät.
18.30 Nelosen uutiset.
18.50 Nelosen sää.
19.00 Neljän tähden talkoot.
19.30 Neljän tähden illallinen. 16.00 Pulmuset. 17.27 STT Uutiset. 11.00
Olgan kotona. Miten sokea näkee
oman kehonsa?
20.25 Viking Lotto.
20.30 Yle Uutiset.
20.55 Urheiluruutu.
21.00
21.05 A-studio.
22.00 Treme (12). 20.00 Hurja remontti.
21.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa. 7.47 FOX Kids: Hot Wheels. Yksin maailmassa.
2.25?5.55 SubChat.
Isällä
on vähän
jano
. 11.00 SVT: Mittnytt. rajua rakkautta. 23.15 SVT: Trädgårdsonsdag. 21.30 Fredin ja
Tommin läppäluukku. 1.00 Tuhluriprinsessat. 18.00 Tyyliä vai ei. Mahdoton tehtävä. 0.50?4.50 Yön AVA.
MTV3
5.30 Aamusää.
6.00 Studio55.fi.
6.25 Huomenta Suomi.
9.05 Studio55.fi.
9.30 Uutiset.
9.40 Mitä tänään syötäisiin?
Mozzarella-rucolasalaattipizza.
9.45 Tunteita ja tuoksuja (S).
10.35 Emmerdale (S).
11.05 Emmerdale (S).
11.35?12.40 Jamie Oliverin
koululaishaaste.
14.10 Alueellinen sääennuste.
14.15 Smash (7).
15.15 Mitä tänään syötäisiin. Pirteät
polttarit.
17.00 Lemmen viemää (7).
Kadonnut Moritz.
18.00 Dieetit vaihtoon! (Lihapullafani ja terveysintoilija.
18.55 Kauden Kiinnostavin
Uutuus.
19.00 Miehen puolikkaat (S).
Hupakko häähumussa.
19.30 Tyhjätaskut (7). Jamien missio tuntuu välillä mahdottomalta, sillä osa hänen oppilaistaan ei levitä sanaa
paremman ruuan puolesta eteenpäin. Tyranni.
0.05 Eureka (12). 11.30 SVT: Sverige idag. 0.00 Mercyn sairaala
(12). Jakso
kertoo 13-vuotiaiden Topin,
Rikun ja Jennyn arkielämän pienistä vuorovaikutustilanteista. (U)
15.20 Miehen paikka (S).
15.50 Pientä pintaremonttia. 14.40 Emmerdale (S). 7.40 Kaikki rakastavat Raymondia. 11.20 SVT: Östnytt. 12.10 24Kitchen: Hei me leivotaan. 17.00
Kaikki rakastavat Raymondia. Valinnan vaikeus.
9.35 Yle alueuutisia.
10.55 Oddasat.
11.10?11.55 Sydänmailla
(7). 21.00 Ranuan kummit. 23.45 SVT: Svenska till
varje pris. 1.10 SVT: Nyhetssammanfattning. 20.00, 20.30 Seinfeld. 1.30 Siipan suku on pahin. 21.30 Elokuva: Scott Pilgrim vastaan maailma. 23.00 SVT:
Sportnytt. Neljä
hyvin erilaista joukkuetta ottaa mittaa toisistaan:
mukana on kehonrakentajia,
miespari, riitaisa aviopari ja
biletyttöjä.
0.45 Totuuden anatomia
(12). 19.00 Alaskan poliisi. 1.45 SVT: Sommarlägret.
2.00 SVT: Labyrint. 0.55 SVT: Kulturnyheter. Eräässä Venetsian laguunin saarista valmistetaan käsityönä kuuluisaa
Muranon lasia. 16.30 Supertehtaat: Miehistönkuljetusajoneuvo. 15.10 Beverly Hillsin täydelliset naiset. 17.00 Salatut elämät (S). 2.55?5.00 Älypää-TV.. 12.10 Entisöintipaja.
12.40 Entisöintipaja. 18.30 Samin taikasormus (S). 16.30 Rakas päiväkirjani. 0.15 SVT: Aktuellt. 15.00?16.00 SVT: Mot alla odds. 20.30 Tatuointistudio HelsINK. 2.25 Australian rajalla. 13.15 SVT:
Go?kväll. 14.10 Emmerdale (S). Jakso 4.
22.00 Hävyttömät (16).
Röyhkeä varas. (Suomi
1935). 18.00 Gordon Ramsay . 11.55 Makuja. Selman
valinta.
1.30 Fringe . 1/10.
16.30 Galaxi.
16.31?16.54 Roni Neutroni (7).
17.00
17.00 Pikku Kakkonen.
18.00 Yle Uutiset minuutissa.
18.02?18.45 Sydänmailla
(7). 9.35 Huippukoti haussa. 19.00 Aamusta iltaan.
19.30 Yle Nyheter TV-nytt. Värjyvät liekit.
18.50 Naurupalat (S).
19.00 Yle Uutiset alueeltasi.
19.10 Yle Uutiset.
19.16 Urheiluruutu.
19.20 Yle Uutiset Suora
linja.
19.30 Elämäni eläimet:
Eläinsairaalassa. Jaksossa ihmetellään myös kaupassa myytävän sienikeiton
ainesosia.
19.00 Donna Leon: Haurasta
lasia (12). Sydänvaivat.
12.20 Ensyklopedia.
12.30 Vanha suola janottaa
(S). 14.40 Hain saalistajat. 10.00 Best direct. RAAHEN SEUTU Keskiviikkona 17. pannu kuumana. 17.55 Yle Nyheter
TV-nytt. 15.00 Matlock. 1.00 SVT:
Västnytt. 20.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas. 18.30
Varastojen metsästäjät. kuolemansa jälkeen.
0.00?0.15 Oddasat.
TV2
6.50 Pikku Kakkonen.
6.51 Nimipäiväonnittelu:
17.4.
6.53 Hanna Ankka (S).
7.03 Ystävykset (S).
7.09 Sana-Arkku: Kalle
Kärpäsen ystävä.
7.19 Kasper ja Liisa (S).
7.31 Musapoksi: Värejä.
7.36 Ika Oka (S).
7.46 Neppajymykerho.
7.54 Muumilaakson tarinoita (S).
8.17 Maikki ja pelottava
Pontso (S).
8.40 Late lammas (S).
8.50 Viinitilan keisari (7). (Okuribito, Japani 2008). 0.00 Panttilainaamo. Hintasota.
13.50 Sisustuskaksoset.
Juhlatuulella.
14.20 Leila leipoo.
14.55 Hurja painonpudotus.
15.55 Häähullut. Tracy ja Jenna
selvittävät Peten kadonneen
viskin tapausta.
1.35?5.30 MTV3 Deitti.
Valo | 25
??????????
??????????
??????????
Nimipäivät:
Otto
NELONEN
5.00?6.10 Älypää-TV.
6.40 LIVE: Tiedä ja Voita.
7.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso.
7.25 Disney esittää: Ankronikka.
7.50 Disney esittää: Aku ja
kumppanit.
8.00 Inspector Cartoons.
8.10 Waverly Placen velhot (S).
8.40 Leila leipoo.
9.15 Koirakouluttaja Tanja
Karpela.
9.45 Hulluna second handiin. 22.00 Sinkkulaiva. Jättikatkaravut ovat löytäneet
tiensä monen lautaselle.
Harva tietää, että niitä kasvatetaan mm. 1.50
Wipeout Suomi (TXT). 7.01 FOX Kids: Sannin taikamatka. Aistit avoinna
kevättä kohti. 15.05 Gordon Ramsay . (U)
13.00 Syntipukki (S). 3.00?5.00 Älypää-TV.
YLE TEEMA
4.00 Teematieto.
17.00 Tiededokumentti:
Rakkauden mysteeri (7).
Osa 1/3.
17.50 Kalevala nyt. 8.10 Matlock.
9.00 TV shop. 1.30 JIM D: Muinaiset avaruusoliot
(7). 21.00 JIM D: Metsien miehet. 17.00 Käenpesä (12). 15.35 Alaskan poliisit. 11.10 Leijonan luola Kanada. 20.00 Uusi maani. 21.55 Elokuva: Hitman (16). 0.20
Star Trek: The Next Generation. 11.35 Huomenta Suomen parhaat. rajamailla
(16). 2.45?3.10 Mr & Miss Showhau.
LIV
5.00 Älypää-TV. 19.00 Pomo piilossa. 14.30 SVT: Svenska händelser. 16.55 Ponipulmia. Suorapuheinen, mutta joviaali nainen harrastaa monipuolista urheilua,
ja soisi miehensäkin harrastavan muuta kuin sohvalla makailua.
0.00 Tyyliä vai ei. 20.30 Varastojen metsästäjät. 1.00 Totta vai
tarua: Apinamies. 12.35
Ally McBeal (S). 16.52 Kulissien takana. 17.30
Sonjan Puutarha. Fanien kosto.
0.10 Kuuntelija (12).
1.05 30 Rock (S). 11.55 SVT: Matiné: En melodi om våren. 10.30 Lapsiperheen taloprojekti. 16.05 Pomo piilossa. 6.30?7.30 LIVE: Tiedä ja Voita. 9.00 TV-Shop. 21.00 Ilman johtolankaa (16). Hävyttömät;
Sub ke klo 22.00
TV5
6.45 Pulmuset. 9.30 Tyyliä vai ei. 21.00 Tyylivarkaat. Jakso 12.
16.50 Uutiset.
16.55 Suomen ja maailman
sää.
17.00
17.00 Kauniit ja rohkeat (S).
17.25 Kauniit ja rohkeat (S).
17.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Koti
Suomessa. Hymyile kameralle.
11.00 Yle Uutiset.
11.05 Yle News.
11.10 Puoli seitsemän. huhtikuuta 2013
14 TELEVISIO
KESKIVIIKKO 17.4.
TV1
5.55 Puoli seitsemän. 16.05 Makuja. 0.30 Nykäsen
Matti. 4.10?4.46 Lentokenttä UK.
KUTONEN
6.00 Me Rakastamme Musiikkia. 0.35 Family Guy. 2.05
Num3rot. O: Erkki Karu.
N: Ester Toivonen, Kaarlo
Kartio, Jaakko Korhonen.
Mv.
14.30 MOT.
15.00 Yle Uutiset.
15.05 Ylen aamu-tv: Tänään
otsikoissa.
16.00?16.50 Avara luonto:
Villi Pohjola. finaali. O: Yojiro
Takita.
23.50?4.00 Teematieto.
SUB
6.00 SubChat.
9.25 Eastenders (S).
10.00 Lemmen viemää (7).
11.00 Ostos-tv.
14.00 Antonio lemmenjahdissa.
14.55 Dirty Dancing. 15.40 Ilme nuoremmaksi . 9.00 Koirakuiskaaja. 3/10.
Tunne minut 13 v. Valkoisia
liljoja rikosetsivä Carterille.
21.55 Viking Lotto ja Keskiviikko-Jokeri.
22.00 Kymmenen Uutiset.
22.20 Päivän sää.
22.25 Tulosruutu.
22.35 Teknari.
23.05 Myytinmurtajat. 12.00 Me Rakastamme Musiikkia. 14.00 Parasta Suomesta. 16.10 Koirakuiskaaja. 18.00 BUU-klubben: Eki Eläinlääkäri. 18.49 Ollaan kavereita (S). 18.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas. 18.00 Poliisikokelaat. 1.15 SVT: Kulturnyheterna. 1.10 Ihmemies MacGyver. Luvattu maa.
10.20?10.50 Sisustuskaksoset.
12.10 LIVE: Tiedä ja Voita.
12.50 Koirakouluttaja Tanja
Karpela.
13.20 Hulluna second handiin. Onneksi onnistumisiakin
nähdään ja täysin kokkaustaidottomien ihmisten jääkaapeista
alkaa jo löytyä oikeita raaka-aineita roskaruuan sijaan. 10.00 Best Direct. 19.00 Jamie Oliverin
ruokamanifesti. 1.30 SVT: Stava med skägg. 7.13 FOX Kids: Lola & Virginia (S). 2/10.
Paolo.
YLE FEM
7.00 Min Morgon. Television hauskin
ohjelma jatkuu!
23.00 Nelosen uutiset.
23.10 Nelosen sää.
23.15 Frasier. 16.00 Pop Hop. 13.45 Lentoturmatutkinta. 14.05 Pienten perhe. 13.20 Hullut tiedemiehet. kova kaksikko. 23.30 Sinkkulaiva. 21.58 Yle Nyheter TV-nytt.
22.00 Suunsoittoa ja lisää haleja. Meri on 29-vuotias HR-koordinaattori, joka jäi sinkuksi
yhdeksän vuoden suhteesta puolisentoista vuotta sitten. SARJA: William H.
Macyn näyttelemä isä on
juoppo, itsesäälin mestari ja yksinhuoltaja, jonka
kuusi lasta ovat tottuneet
pärjäämään omillaan.
Vanhin lapsista kantaa
vastuun arjen pyörittämisestä.
. 21.00 Vallan linnake (12). 11.30 Sarahin sisustusvinkit. 22.00 Elokuva: Gigli . 7.15?8.15 LIVE: Tiedä ja Voita. 17.00 Leijonan luola Kanada. 20.30
Poliisit (12). 2.00 Hurja remontti. 18.05 Suurin pudottaja. 11.10 SVT: Nordnytt. 10.10 Ruutukauppa. 12.15 Suurin pudottaja.
13.10 Samaa sukua (7). 19.00 Las Vegas. 21.00 Justimus. 3.25?6.00 Me Rakastamme Musiikkia.
JIM
5.00 Älypää-TV. 14.00 SVT: Vem vet mest. Uusi sarja
alkaa!
23.10 House (12). 7.25 FOX Kids: Avatar (7). Topi pelaa
tietokoneella, Riku siirtyy
yläkouluun ja Jenny muuttaa takaisin Helsinkiin.
21.45 Kino: Lähtöjä. 19.00 Ihmemies MacGyver. Aito kutsumus.
12.40 Elämäni eläimet:
Bondi Beachin lääkäri.
13.05 Urheilukatu 2.
13.30 Suorana: Kortesmäki.
14.00 A2 Teema: Susi-ilta.
16.00 Elämäni eläimet:
Eläinsairaalassa. 9.40 24Kitchen: Nopeaa ja herkullista. 8.31 FOX Kids: Transformers. 20.00 Poliisikokelaat. Discopallon alla.
15.55 Jamie Oliverin helpot
herkut.
16.25 Eastenders (S). pannu
kuumana. 22.30 SVT: Kobra. Agapetuksen näytelmään perustuva komedia
miehestä, joka saa pestin
tavaratalon päätoimisena
syntipukkina. Tyttöystäväänsä piilotteleva Frank
esittää äidilleen Lizin olevan
hänen sielunkumppaninsa,
ja Liz saa maistiaisia italialaisen äidin tunteellisuudesta. 20.00 Täysillä tutkaan. 8.30 SVT: Gomorron Sverige. 14.35 Liv D Sarja: Syöpöt. 23.00 Ullan unelmakakku. Sergei
Magnitski paljasti miljardihuijauksen ja joutuu tuomiolle . 1/11.
23.00 Yle Uutiset.
23.05 Ulkolinja: Kuollut
mies tuomiolla. 9.15
24Kitchen: Savannin herkut. Osa 7/8.
21.00 Tunne minut. Kokkausvuorossa balettitanssija Anna Sariola.
20.00 Leijonan luola.
20.57 Keno.
21.00
21.00 Greyn anatomia (12).
Toivon pilkahdus.
22.00 Hyvät ja huonot uutiset. 2/10.
20.00 Uusi päivä (S).
20.30 Suorana: Kortesmäki.
21.00
21.00 Naisia kaupungilla (7).
3/4. Uusi-Seelanti. (U)
18.00 Emmerdale (S).
18.30 Emmerdale.
19.00 Seitsemän Uutiset.
19.20 Päivän sää.
19.30 Salatut elämät (7).
20.05 45 minuuttia.
21.00
21.00 Kohde (12). Olivatko asialla ympäristöaktivistit?
20.30 Aikuisuuden kynnyksellä. 23.00 Gossip Girl (12). Katja
Tukiainen.
18.00 Prisma Studio.
18.30 Ruokaratsia. 22.30 Häät
sulhasen tapaan Suomi. 2.30 Tough Love.
3.20 Toimintasankari Van Damme. Eurekassa on häähumua kunnes morsian sittenkin epäilee rakkautensa
aitoutta ja jättää sulhasen
lähes alttarille.
1.00 Simpsonit (7). 17.30 Kellarin kunkku. Jack auttaa Kennethiä
selviämään bisnesmaailmassa. Isät ja pojat.
23.45 Pelkokerroin 2.0 (12).
Kauhujen kahvila. Rakettitiedettä. 8.53 FOX Kids: Monsuno. 10.35 Beverly Hillsin täydelliset naiset. Kaikkihan niin tekevät.
2.20?5.00 Älypää-TV.
FOX
6.39 FOX Kids: Ni Hao Kai Lan (S). 22.00 Nelonen Pro
esittää: SM-liigan 2. 2.55 Seinfeld. 23.40 Vankilassa ulkomailla: Venezuela Blues. 13.10 Lentokenttä. 12.00 Huikeat kakut.
13.00 Ankara isäntäperhe. 2/10.
23.25?0.10 Borgiat, maan ja
taivaan valtiaat (16). 20.00
Todistettavasti syyllinen (12). 17.30
Eastenders (7). Karmiva kirous.
20.00 Simpsonit (7).
21.00 Rakas, sinusta on tullut pullukka. Kun lasitehtaan omistaja on murhattu,
komisario Brunetti ryhtyy
tutkimaan, kuka on murhan
takana. (U)
11.40 Aamusydämellä