>> 7
TIISTAI 26. >> 2
Maratoonari Miia
Moilanen urakoi
ensimmäisen ultrajuoksunsa heinäkuussa.
Ensimmäinen kerta ei
jää viimeiseksi. >> 12. Ylöspäin
Nouseeko Jarmo
Myllymäki kaupunginhallituksen
johtoon. >> 5
95 VUOTTA LÄHELLÄ SINUA
WWW.RAAHENSEUTU.FI
Hippokisat
Vili Koskinen
antoi hernepusseille kovat
kyydit. ELOKUUTA 2014
NRO 161
IRTONUMERO 2 e
Vesa Joensuu
Tarinoita
Raahesta
Harmi on nyt
oikea paikka
Yppärin Harmi sai uudet
tiekyltit. Kesän jälkeen
Pyhäjoen jokaiselle
mökkikiinteistölle on
oma osoitenumero. >> 4
Lisää haastetta
Uutuus: Kirsti Vähäkankaan teos saapuu
Raahen Kirjamessuille >> 9
Pääkirjoitus: Laillista mutta vahingollista kikkailua
Allekirjoittajia on kaikista eduskuntaryhmistä. Lapsille on annettava tasavertainen mahdollisuus löytää paikkansa usein niin kovin karussa maailmassa. Yrittäjille
edullisempi verokohtelu on siinä mielessä perusteltu, että he kantavat myös palkansaajaa
suuremman taloudellisen riskin työssään.
Yksityisen lääkäriaseman lääkärin tilanne ei
ole tämä.
Suurin ongelma tulee kuitenkin sitä kautta,
että osinkojärjestelyt tekevät yksityisistä lääkäriasemista houkuttelevampia työpaikkoja
suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon. Tämä oli ensimmäinen kerta tällä
vaalikaudella, kun joku Oulun vaalipiirin kansanedustajista
sai kasaan yli sadan nimen aloitteen.
Lasten ja nuorten syrjäytyminen harrastuksista on yllättävän laaja yhteiskunnallinen ilmiö.
A
Lapsilla tulisi olla
yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa.?
Lähtökohtaisesti jokaisella lapsella tulisi olla yhtäläiset
mahdollisuudet harrastaa, mutta liian usein käy niin, ettei
vähävaraisten lapsiperheiden tai yksinhuoltajien lapsilla ole
mahdollisuutta mieleiseen harrastukseen. 2 KESKUSTELE
RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. Kukapa meistä ei haluaisi, että
omasta työstä jää mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty omaan käyttöön?
Järjestelyllä on myös moraalinen puolensa.
Jos yksi ammattiryhmä pystyy saamaan an-
siotulolleen edullisemman verokohtelun kuin
muut, tekee se eri ammateista ja ihmisistä verottajan edessä epätasa-arvoisia. Osinkojärjestelyt ovat laillisia, ja
onkin ymmärrettävää, että lääkärit niitä hyödyntävät. Harrastusten
puuttuminen voi aiheuttaa moninaisia ongelmia lapsen sosiaalisessa ympäristössä. Pahimmillaan se johtaa syrjäytymisen kierteeseen, johon lapsi itse ei voi vaikuttaa.
Tutkimusten perusteella kustannusten nousu on ollut
viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeaa ja nykyisin
harrastuskulut alkavat olla liian korkeita jo keskituloisille
työssäkäyville perheillekin. Kun
julkinen puoli ei lääkäreitä houkuta, kärsivät
juuri ne heikoimmassa asemassa olevat sairaat. Kaikenlaiset sote-uudistukset jäävät väkisin rammoiksi, jos julkinen puoli kärsii
osaavan henkilökunnan vajeesta.
Päivän positiivisin
Tenniksen Yhdysvaltain
avoimet alkavat. Aloitteessa esitetään toimenpiteitä lasten ja nuorten harrastussetelin käyttöönottamiseksi.
Allekirjoittajien määrä on merkityksellistä koska vain yli sadan (eli yli puoli eduskuntaa) allekirjoittajan aloitteella on mahdollisuuksia edetä valiokunnassa ja
muuttua konkretiaksi. Hyvä harrastus voi olla ratkaisevan tärkeä asia lapsen tai nuoren kehitykselle, ja siksi raha ei saa olla harrastamisen esteenä.
Siinäpä vain yksi esimerkki syksyn monista poliittisista
väännöistä. Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan tulosta muodostuu näin 25?
27 prosenttia edullisempaa kuin palkkatulo
olisi. Vuonna 2010 muutettiin lakia siinä tarkoituksessa, että lääkärien palkalla kikkailu
loppuisi, mutta laki ei ole toiminut tavoitellulla tavalla. elokuuta 2014
Pääkirjoitus 26.8.2014
Kolumni
Päätoimittaja Sanna Keskinen | sanna.keskinen@almamedia.fi
Risto Kalliorinne
risto.kalliorinne@eduskunta.fi
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja
Jokaiselle
harrastus
Lääkärien palkkakikkailuilla
laajat seurannaisvaikutukset
S
yksyllä eduskunnassa tulee käsittelyyn tekemäni aloite, jonka allekirjoittajina on peräti
117 kansanedustajaa. Monia muitakin teemoja on tulossa, kun eläkkeiden indeksileikkaukset ja monet muut pienituloisten
kurjistamistoimenpiteet tulevat syksyn aikana päätettäväksi.
Y
ksityiset lääkäriasemat kannustavat lääkäreitään nostamaan
osan palkastaan niin sanottuina
työpanososinkoina, kertoi Yle eilen. Ulkotuli
kuuluu asiaan.
Anneli
Autio
En vietä.
Ei ole ollut tapana viettää.
Kimmo
Piippo
Raija
Hyväri
En vietä.
Ilpo
Oja. Eurosportin
katselijat pääsevät seuraamaan
vuoden viimeistä Grand Slam
-kisaa kotisohvaltaan kahden
viikon ajan.
Vietätkö venetsialaisia?
Kyllä, omalla mökillä Raahessa. Harrastuksista syrjäytyminen
uhkaa yhä useampia suomalaisia lapsia ja nuoria.
Perheen taloudellisen aseman ei pidä määritellä lapsen
harrastamista
Vaikka
moni asia on muuttunut vuosikymmenten aikana, lasten huomioiminen liikenteessä
on aina yhtä tärkeää. Tämä johtuu sisäministeriön Maahanmuuttoviraston keväällä tekemästä päätöksestä vähentää turvapaikanhakijoiden
vastaanottokeskusten kapasiteettia sulkemalla kaksi
vastaanottokeskusta.
Lakkautuksesta kuultuamme laadimme Ruukin vastaanottokeskuksessa suunnitelman siitä, mihin vastaanottokeskuksen irtaimisto siirretään, kun toiminta lakkaa.
Valtio rahoittaa kokonaan
kaikkien vastaanottokeskusten toiminnan, näin ollen
myös kaikki vastaanottokeskusten irtaimisto on valtion
omaisuutta. Olemme
sopineet Siikajoen kunnan
kanssa, että ylimääräisiä sänkyjä voidaan jättää kuntaan
tulevien syyrialaisten kiintiöpakolaisten käyttöön. Tiistaina 26. Myös useat Siikajoen ja lähikuntien ihmiset
ovat toimittaneet vastaanottokeskukseen lahjoituksia.
Olemme saaneet lahjoituksena suuria määriä vaatteita,
huonekaluja, mattoja, astioita, muita kodintarvikkeita ja
leluja. Myös
peittoja, ja jonkin verran
vaatteita on jo varattu syyrialaisten käyttöön. Esimerkiksi sänkyjä
jää ylimääräisiksi. Mikäli tämänkin jälkeen vielä jää ylimääräistä tavaraa, suunnitelmissa on toimittaa sitä kierrätyskeskukseen, Punaisen Ristin Konttiin ja muille kirpputoreille.
Rikkinäisiä ja kenellekään
kelpaamattomia vaatteita on
mennyt myös lumpunkeräykseen ja matonkuteiksi.
Vastaanottokeskuksesta
viedään pari kertaa vuodessa
kaatopaikkakuorma, yleensä
Koulutiet täyttyvät jälleen pienistä kulkijoista. Alma Aluemedian maakunta- ja paikallislehdet ovat osallistuneet koululaisten matkan turvaamiseen jo yli 30 vuotta. elokuuta 2014 RAAHEN SEUTU
3
Mielipidekirjoituksen enimmäispituus on 2500 merkkiä. Kirjoita
alkuun RS ASIA
ja sitten viestisi.
siivoustalkoiden yhteydessä.
Kaatopaikkakuormaan laitetaan rikkinäisiä, korjauskelvottomia huonekaluja, muuta rikkinäistä korjauskelvotonta irtaimistoa, loppuun
kuluneita mattoja ja patjoja,
runkosänkyjä, sekä puhki kuluneita pehmoleluja, rikkoutuneita astioita, ja puutarhajätettä. Olemme lahjoitustoiminnasta hyvin kiitollisia, sillä lahjoitustavaran avulla
olemme tehneet vastaanottokeskuksestamme kodikkaan
ja viihtyisän. Tästä johtuen
kaikkea lakkautettavista vastaanottokeskuksista jäävää
irtaimistoa tarjotaan toisille
vastaanottokeskuksille.
Olemme laatineet listan Ruu-
kin vastaanottokeskuksen irtaimistosta ja toimittaneet
sen toimintaansa jatkaville
vastaanottokeskuksille. Esimerkiksi oleskeluluvan saaneille, uuteen
kotikuntaansa muuttaville
on tehty valmiiksi paketit,
joissa on astioita, liinavaatteita jne. Viime keväänä pihatalkoiden yhteydessä asiakkaamme innostuivat siistimään vastaanottokeskuksen
alueella olevia pensaita, puita
ja pusikoita. Vastaanottokeskukset hakevat
varaamansa tavarat sitten,
kun niitä ei enää Ruukin vastaanottokeskuksessa tarvita.
Pari kuormaa on jo haettu ja
loput haetaan syys- ja lokakuun aikana.
Ruukin vastaanottokeskuksessa on myös runsaasti
lahjoitustavaraa, joka on tullut pääasiassa Ylivieskassa
vuodesta 2010 toimineen vapaaehtoisen lahjoittajaporukan kautta. Lakkautusuutisen jälkeen myös lahjoitustavaraa on luovutettu toisiin
Arkisto / Vesa joensuu
Ruukin vastaanottokeskus lopettaa toimintansa.
vastaanottokeskuksiin.
Suunnitellessamme vastaanottokeskuksen tyhjentämistä pohdimme, mitä tehdään tavaroille, joita muut
vastaanottokeskukset eivät
tarvitse. Tarjoamme
tietysti edelleen lahjoitustavaraa meiltä pois muuttaville
asiakkaille. Mertoja pyynnisä, pitäisiköhän omistajan hakea pois pikaisesti
sitten?
Suomi eu:mallioppilaana
toivottaa ebolan tervetulleeksi ! Sehän meiltä enää
puuttuikin @
Lisää, lisää tuulivoimaa,
mutta yli 2 kilometrin etäisyys ehdoton edellytys! EI
ATOMIVOIMAA saastuttamaan!!! Töitä hankittava/
löydyttävä ilman, että tulevien sukupolvien elämä tuhotaan! Rukouksin tuulivoiman puolesta.
Nopein tapa vähentää
muuttotappiota on se että
käänetää pattijoen hirviaita pohjois-etelä suuntaan.
Niin ei karkaa kaikki.. Kirjoituksen mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.
Tekstit voi lähettää osoitteella Raahen Seutu, Lukijalta, Fellmanin puistokatu 4, PL 61, 92101 Raahe tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi tai sanna.keskinen@almamedia.fi
Vastaanottokeskuksen
tavarat menevät kiertoon
VASTINE Raahen Seudussa
21.8.2014 julkaistuun kirjoitukseen jonka mukaan Ruukin vastaanottokeskuksesta
olisi toimitettu kaatopaikalle
käyttökelposta tavaraa.
Ruukin vastaanottokeskuksen toiminta loppuu lokakuun lopussa. Ei siis ajeta päälle.
Tekstarit
Lähetä tekstiviesti numeroon
17192. Siitä syntyi paljon jätettä, joka kuljetettiin
kaatopaikalle.
Pyrimme vastaanottokeskusta tyhjentäessämme siihen, että kaikki käyttökelpoinen tavara menee käyttöön.
Tässä samassa yhteydessä
haluan Ruukin vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja
asukkaiden puolesta kiittää
Siikajoen kuntaa ja kuntalaisia sekä kaikkia yhteistyökumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä.
K O U L U T I E TÄ
Sirpa Kallio
Ruukin vastaanottokeskuksen
johtaja
Y H T E I S T Y Ö S S Ä
T U R VA A M A S S A :
Raahen Prismaan pitäisi
saada lisää yleisö vessoja,
olin todistamassa pissajonossa pientä sanaharkkaakin, ikävää.
Eikös altaalla ollu ravustuskielto
Käytännössä Havator on
ollut mukana Fennovoimahankkeen neuvotteluissa
alusta saakka eli tätä on pohjustettu keskusteluissa ja
neuvotteluissa jo kolmisen
vuotta.
Yli-Niemi näkee Fennovoiman suurinvestoinnin
etenemisen tärkeänä myös
Suomen kansantaloudelle.
Havatorin ratkaisu lähteä
mukaan omistajan roolissa
on konkreettinen ele, joka
osaltaan mahdollistaa hank-
Mökkiläiset osallistuivat teiden nimeämisiin aktiivisesti, kertovat Tauno Piukkala (vas.) ja Markku Kestilä.
Sari Pelttari-Heikka
Havatorin nosturit ovat osallistuneet Olkiluodon reaktorirakennuksen suojakuvun sekä huoltonosturin siirtoon ja nostoon.
keen etenemistä ja auttaa töiden saamisen omalle väelle ja
muille aliurakoitsijoille.
Yli-Niemi korostaa ydinvoimahankkeiden vaativan
erityisosaamista suunnittelun ja toteutuksen osalta. Mökkipaikkojen tiedonkeruu sekä
kylttien pystytys jäi pienijäsenisten yksityisteiden hoitokuntien vastuulle.
??Omilla kätösillä ja talkoohengellä, kuivailevat Harmin yksityistien hoitokunnan puheenjohtaja Markku
Kestilä ja entinen puheenjohtaja Tauno Piukkala kylttien asentamisprosessia, johon osallistui omilla tahoillaan yhteensä 15 ?tieisäntää?.
Alkutöissä mukana olivat
myös Pyhäjoen teknisen lautakunnan Ossi Ruotsalainen ja Heikki Hirvikoski,
joille uudet mittaukset merkitsivät kunnan faktajärjestelmän tarkentumista. RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. Meidän vastuullamme oli
vanhojen laitteiden poiskuljettaminen turbiinihallista ja
uusien kuljettaminen valmistajan tehtaalta perustuksille
asti. Suurten asiakkaidemme kautta olemme
päässeet osallistumaan ydinvoimaprojekteihin myös Kanadassa ja Englannissa.
Suomessa Havatorin väkeä on ollut mukana Olkiluoto3-hankkeessa, jossa Havator on muun muassa tehnyt
reaktorirakennuksen suojakuvun ja reaktorirakennuksen jättimäisen huoltonosturin siirrot ja nostot.
Rosatomin kanssa tehtävä
yhteistyö voi Jussi Yli-Niemen mukaan avata Havatorille mahdollisuuden päästä
mukaan Rosatomin ydinvoimahankkeisiin myös kansainvälisillä markkinoilla.. Ennen uusimpia tietoja osakaskunnan omistamaa aluetta
voitiin käsitellä yhtenä kiinteistönä, ja sillä saattoi olla
vain yksi koordinaattipiste,
vaikka sen rajojen sisällä sijaitsi kymmeniä eri mökkejä.
Nosturifirma Havator
lähtee Fennovoimaan
Sari Pelttari-Heikka
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Torniolainen nostopalveluiden ja erikoiskuljetuksien
yritys Havator on julkistanut
osallistumisensa Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimahankkeeseen.
Toimitusjohtaja Jussi YliNiemi vahvisti osakkuuden
Pohjois-Suomen yritysten
yhteenliittymään, josta tulee
Voimaosakeyhtiön omistaja.
Voimaosakeyhtiö on Fennovoiman suomalainen pääomistaja.
??Yhtiön hallitus on perjantaina siunannut osakkuuden. Kunnan
jokaisella vapaa-ajan
kiinteistöllä tulisi olla nyt
myös oma, kartalta näkyvä numero.
Miia Lahti
miia.lahti@almamedia.fi
Pyhäjoen Yppärin Harmi on
yksi mökkiläisten suosimista
alueista, jotka ovat tänä kesänä saaneet teilleen viralliset
nimet ja opastekyltit.
Hankkeen takaa löytyy jo
vanha rakennusvalvonnan
määräys, jonka ohjaavana viranomaistahona on ollut valtio, kertoo Pyhäjoen tekninen johtaja Pirkko Tuuttila.
Vapaa-ajan asuntojen numeromerkinnöillä halutaan saada karttakoordinaatit kuntoon muun muassa hätäkeskuslaitosta varten.
Pyhäjoen kunta organisoi
ja vauhditti mökkiläisten
osoitetietojen keräämistä.
Kunta ylläpitää osoitetietokantaa, mutta käytännössä
mökkiteitä huoltaa yksityisteiden hoitokunnat.
??Annoimme yksityisteiden hoitokunnille tehtäväksi
kerätä mökkiläistensä tiedot.
Ihan pienestä projektista
ei ollut kyse, sillä pelkästään
Yppäristä vapaa-ajan kiinteistöjä löytyy satoja.
Pyhäjoen kunta osallistui
kylttien tilaukseen. Koulutimme ja hyväksy-
timme yhdessä Ruotsin ydinvoimaviranomaisten kanssa
70 työntekijäämme tuota
projektia varten. Havatoriin tätä osaamista on
karttunut parinkymmenen
vuoden ajalta Suomen ja
Ruotsin ydinvoimaloista.
??Meidän tähän asti suurin
yksittäinen projekti ydinvoimaloissa oli vuosina 2008?
09 toteutettu Oskarshamnin
3:nen reaktorin turbiinin ja
generaattorin vaihto Ruotsissa. elokuuta 2014
4 PUHEENAIHEET
Harmin
paikka
kartalle
Opasteet: Pyhäjoen
mökkitiet ovat saaneet
viralliset nimet
Tällä hetkellä vahvimmin paikassa on
kiinni Jarmo Myllymäki.
??Liikaa ei nimiä ole ollut
esillä, myöntää Keskustan
Raahen kunnallisjärjestön
puheenjohtaja Harry Sanaksenaho.
Jarmo Myllymäen tulevaisuutta kaupunginhallituksen
puheenjohtajana ei Sanaksenaho myönnä eikä kiellä.
Ajatellulla henkilöllä on hänen mukaansa kohtalaisen
suuri kannatus.
??Tehtävään halutaan henkilö, jolla on tiukka linja ja kykyä ideoida. Käyttäjämäärää on tavoitteena
edelleen kasvattaa ja saada
sähköinen palvelu merkittäväksi vaihtoehtoiseksi tavaksi vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin.
??Se keventää painetta
kasvokkain tai puhelimessa
tapahtuvaan palveluun ja
joustavoittaa asiakkaiden
asiointia, arvioi kuntayhtymäjohtaja Hannu Kallunki
osavuotiskatsauksessa.
Lapset puheeksi -toimintamallin juurruttamista osaksi palvelujärjestelmää on jatkettu ja toimintamallista on
jo nähty saatavan hyviä asiakaskokemuksia.
Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon -rakenneuudistuksen vaikutuksista Raahen
alueelle ei ole vielä tarkkaa
kuvaa, ollaan hyvinvointikuntayhtymässä optimistisia. Sanaksenaho keskittyy seuraavat
kaksi vuotta vain uimahallin
remonttiin.
Hyvinvointikuntayhtymä
jatkaa edelleen kehittämistyötä, jolla palvelujen painopistettä siirretään kotiin annettaviin ja kotona pärjäämistä tukeviin palveluihin.
Sähköisten palvelujen,
www.nettirassi.fi:n käyttöönottoa on jatkettu. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Numeron seinään sai 77 kesämökkiä.
Mökkiläisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa oman
mökkitien nimeämiseen.
??Monet nimet viittaavat
lähellä oleviin luonnonkappaleisiin tai liittyvät muuten
paikallisiin perinteisiin, kuten Raputie, Kestilä mainitsee.
Merellisen kesämökkialueen luonteesta kertonee jotain myös Myötätuulentie ja
Siliäkalliontie.
Mökkiteiden sijanteja valvoo myös maanmittauslaitos,
joka päivittää osoitetietoja
rajatietojärjestelmäänsä.
Maanmittauslaitokselta osoitetiedot siirtyvät Digiroadiin
eli valtakunnalliseen tie- ja
katutietojärjestelmään.
??Digiroadiin perustuvia
tietoja hyödyntävät GPS-paikantimet ja erilaiset navigaattoriohjelmat, Tuuttila kertoo.
Tuuttila arvioi Pyhäjoen
teiden olevan Digiroadissa
ensi vuoden alkuun mennessä. Kokonaismenot ovat
kasvaneet edelliseen vuoteen
verrattuna 3,9 prosenttia.
Palvelujen saatavuus on
kohtuullisella, lain ja laatusuositusten edellyttämällä
tasolla.
Eniten ovat kasvaneet erikoissairaanhoidon ostot 9,1
prosenttia ja perhepalvelujen
kustannukset. Ei voida jäädä
ihmettelemään, vaan homman on jatkuttava, viittaa Sanaksenaho kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.
??Ei voi kieltää, etteikö Jarmo olisi hommaan pätevä.
Jarmo Myllymäki myöntää, että hänen kiinnostustaan kaupunginhallituksen
puheenjohtajaksi on kysytty.
Harkinnan jälkeen mies on
myös ilmoittanut olevansa
käytettävissä, mikäli kunnallisjärjestön yleinen kokous
niin lokakuussa päättää.
Alkukesästä kulisseissa
kuiskittiin vaihtoehdosta, joka olisi pistänyt puheenjohtajia urakalla kiertoon.
Hahmotelman mukaan
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Kerola
olisi siirtynyt tutulle paikalle
kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi, jolla hän oli
kansanedustajaksi valittaessa. Silloin joku mökkiläisistä on
mennyt tielle opastamaan.
Mökkiläiset ovat olleet uusista kylteistä vain tyytyväisiä.
??Olemme saaneet kylteistä myönteistä palautetta.
Ison työn se teetti mutta tulipahan tehtyä, Kestilä ja Piukkala kommentoivat.
Alueen sote-menot
pysyneet kurssissa
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän puolivuotiskatsauksen mukaan omistajakunnille ei tänä vuonna ole
Pyhäjokea lukuunottamatta
odotettavissa suuria lisälaskuja. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Miia Lahti
Arkisto / Vesa Joensuu
FAKTA
??Pyhäjoen merenrannikon
rantayleiskaava ulottuu Parhalahden rajalta Kalajoen kaupungin rajalle.
??Pyhäjoella on merenrantaviivaa 88 kilometriä ja noin
660 vapaa-ajan asuntoa.
Useimmat tontit sijaitsevat
osakaskuntien vuokratonteilla.
??Paikkatiedot päivitetään Digiroadiin eli kansalliseen tie- ja
katutietojärjestelmään, josta
ne päätyvät navigointijärjestelmiin.
Harmissa tiekyltit pystytettiin 13 tielle. Piukkala ja Kestilä kertovat, että Harmissa tarkoilla
osoitesijainneilla olisi ollut jo
aiemmin käyttöä.
??Pari kertaa Harmissa on
tarvittu sairaskuljetusta. Tiistaina 26. Sote-uudistukseen yhtymä on Kallungin mukaan varautunut ja varautuu oman
toiminnan tehokkuutta ja
vaikuttavuutta kehittämällä.
??Uskomme, että hyvinvointikuntayhtymän hyvälle,
laadukkaalle ja kustannustehokkaalle palvelutoiminnalle
on jatkossakin tarvetta.
Arkisto / Vesa Joensuu
Raahen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus on ollut lain ja laatusuositusten edellyttämällä tasolla.. Pyhäjoen on varauduttava ylitykseen erikoissairaanhoidon osalta.
Muutoin kuntayhtymän
toiminta ja talous ovat toteutuneet hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Palkkamenojen kasvu on alle yhden prosentin, mikä on edellytys talousarviossa pysymiseksi.
Minustako kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kuviossa kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi
olisi palannut Antero Aulakoski, joka toimii tällä valtuustokaudella vaativalla paikalla Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana.
Sanaksenahon mukaan
tuo kuvio on taaksejäänyttä
elämää.
??Aulakoskella riittää tehtävää hyvinvointikuntayhtymässä.
Spekulointia on käyty
myös miltei satavarman kansanedustajaehdokkaan,
Hanna-Leena Mat tilan
mahdollisuudesta ottaa puheenjohtajuus hoitaakseen.
Sanaksenaho myöntää, että
tulevalle kansanedustajaehdokkaalle näkyvyys on hyväksi, mutta kahden vaativan
ja aikaa vievän tehtävän yhteensovittaminen voi olla liian hankalaa.
Myös Keskustan kunnallisjärjestön johdossa on odotettavissa muutoksia. elokuuta 2014 RAAHEN SEUTU
5
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Kuntien
maksuosuuksien kokonais-
määrä talousarviossa on
107,4 miljoonaa euroa ja siihen ei ole odotettavissa ylityksiä. Kirjautuneiden käyttäjien määrä oli
kesäkuun lopussa 1852. Opetuslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Myllymäen kiinnostusta kaupunginhallituksen puheenjohtajuuteen on kysytty ja hän on ilmoittanut olevansa käytettävissä tehtävään.
Myllymäki johtoon?
Myllymäki:
Olen
käytettävissä.
Kristiina Tuikkala
kristiina.tuikkala@almamedia.fi
Kenestä Raahen kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja, kun Kari Malkamäki
jättää pestin siirtyessään
vuodenvaihteessa Raahe Poliksen toimitusjohtajaksi?
Spekuloinnit hukkuivat alkukesästä toimitusjohtajavalinnan aiheuttamaan aallokkoon, mutta etsintää on tehty
kaikessa rauhassa
Siellä äidit voivat
olla kaksi vuotta kotona korvauksella, joka vastaa vähintään
66:ta prosenttia palkasta.
??Kakkosena listauksessa on
Viro, kolmosena Kroatia ja neljäntenä Ruotsi.
??Perhevapailla ollaan pisimpään niissä maissa, joissa ansiosidonnaiset vapaat ovat pisimmät.
??Kärkikaartiin hoitovapaiden
kokonaiskestossa kuuluvat
Suomen ohella Viro, Unkari,
Tshekki, Ranska ja Puola.
lasten hoidosta. Pisin perhevapaa on
Unkarissa. -keskustelua samaan
tapaan kuin Suomessa.
Asiaan vaikuttaa se, että
Ruotsissa päivähoitoa pidetään lapsen etuna. Osittain kyse on taloudellisesta pakosta.
Perheet eivät tule toimeen
yhden perheenjäsenen tuloilla, Salin selittää.
Portugalilaiset äidit työskentelevät suunnilleen suomalaisten tapaan, vaikka
maassa ei ole kattavaa julkista päivähoitojärjestelmää.
Suomi on siitä erikoinen
maa, että vaikka kaikilla lapsilla on subjektiivinen oikeus
päivähoitoon, moni päättää
olla käyttämättä sitä. Suomessa koti-
hoidontuki löi läpi.
??Aiempien tutkimusten
perusteella kotihoidon tukea
pidetään Ruotsissa naisansana, Suomessa valinnanvapautena.
Ruotsissa ja Norjassa ei
käydä ?kotiäidit vastaan uraäidit. Suomalaisäidit haluavat olla kotona,
kunnes lapset tulevat tiettyyn ikään.
Suomen ja Ruotsin välillä
kulkee Pohjanlahtea leveämpi kuilu, kun kyse on pikku-
PERHEVAPAAT
??Ansiosidonnaisten perhevapaiden kesto vaihtelee Euroopassa kahdesta vuodesta viikkoihin. Se tietysti edellyttäisi taloudellisia satsauksia.
Salin kuitenkin huomauttaa johtopäätöksissään, että
vertaileminen on lopulta vaikeaa. Itse asiassa olemme osa Itä-Eurooppaa, kun pienten lasten äitien
työssäkäymistä vertaillaan
Euroopan maiden kesken.
??Suomi eroaa muista
Pohjoismaista, sanoo äitien
työaikamalleja tutkinut Milla
Salin Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
Ruotsissa, Tanskassa,
Norjassa ja etenkin Alankomaissa on pitkä osa-aikatyön
perinne. Nyt näissä
maissa ollaan siirtymässä
kohti mieselättäjämallia, Salin kertoo.
Kotiäitiyden lisääntymiseen Itä-Euroopassa vaikuttaa toki moni asia, kuten työllisyystilanne ja päivähoidon
saatavuus. 3?4-vuotiaista suomalaislapsista hoidossa oli muutama vuosi sitten 44 prosenttia, kun vastaavanikäisten ruotsalaislasten osuus oli 82 prosenttia.
Vaikka joissakin Ruotsin
kunnista on käytössä kotihoidontuki, äidit eivät ole siihen
tarttuneet. Äidit tekivät poikkeuksetta kokopäivätöitä. Käsitys
äitiydestä on muuttunut.
Maatalousyhteiskunnassa
naiset tekivät täyspäiväisesti
töitä, ja lapset kulkivat siinä
mukana, Salin sanoo.
Suomi on itse asiassa hyvin Puolan kaltainen maa:
runsaat puolet äideistä tekee
täyttä päivää, kolmasosa ei
käy palkkatöissä lainkaan ja
osa-aikatöissä on vain noin
15 prosenttia äideistä.
Salinin tutkimusaineisto
pohjautuu Euroopan laajuiseen European Social Survey
-kyselyyn, joka tehtiin vuosina 2010?2011. RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. Töihin palataan
melko varhain lapsen synnyttyä, mutta ei täydellä höyryllä, vaan osa-aikaisesti.
Suomessa osa-aikatyö on
taloudellisesti huono vaihtoehto, eikä työmarkkinoilla liiemmälti tarjoilla joustoa.
Salin totesi väitöstutkimuksessaan, että Suomessa
sekä suuressa osassa Itä- ja
Etelä-Euroopan maista äidit
viipyvät lasten kanssa pitkään kotona. Slovenia eroaa monin tavoin
muista entisen Jugoslavian
maista, sillä naisten koulutustaso on korkeampi kuin
naapurimaissa.
Irlanti ja Kreikka taas
edustavat toista ääripäätä. elokuuta 2014
6 ELÄMÄNMENO
Lennart Holmberg
Tutkija Milla Salin toivoo, että laadukas päivähoito alettaisiin nähdä Suomessa panostuksena lapsiin. Sosialismin aikaan lasten päivähoitopaikkoja oli tarjolla nykyistä laajemmin.
??Nyt sosiaaliturvaa ja palveluita on jouduttu leikkaa-
maan ympäri Eurooppaa, Salin huomauttaa.
Portugali erottuu Salinin
tutkimuksessa mielenkiintoisena poikkeuksena Espanjan ja Kreikan kaltaisista
maista, joille on tyypillistä
yhden elättäjän malli.
??Portugali on vähän samanlainen kuin Suomi, jossa
on pitkät perinteet naisten
kokopäivätyölle. Yli
puolet äideistä on kotona lapsia hoitamassa tai muista
syistä.
Salinin mukaan näyttää
siltä, että Itä-Euroopassa tasa-arvo on ottanut tietyssä
mielessä takapakkia sen jälkeen, kun rautaesirippu ja
muuri murtuivat.
??Sosialismin aikaan jokaisella yksilöllä oli oikeus ja
velvollisuus työntekoon. Nyt sitä pidetään pienille lapsille haitallisena.
Suomi kuin Puola
Väitös: Suomalainen äiti poikkeaa muista pohjoismaalaisista.
Päivi Ojanperä
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Suomi ei olekaan pienten lasten äideille paratiisi. Yhtä oikeaa kaikille sopivaa ratkaisua ei ole.. Tällä hetkellä
näin on osin myös työttömyyden vuoksi.
Vuosia kestävä kotiäitiys
on Suomessa verraten uusi ilmiö.
??Suomessa naiset ovat
perinteisesti tehneet töitä siinä missä miehetkin. Järjestelmää voisi parantaa niin, että
ryhmäkoot pysyisivät pieninä. Siitä käy ilmi,
että slovenialaisäidit ovat tavallaan kaikkein työorientoituneimpia Euroopassa.
Vaikka pohjoismaiset äidit
käyvät monia muita innokkaammin töissä, täyttä päivää tekevien äitien osuudessa Slovenia on ykkönen. Sen sijaan
Suomessa päivähoito on
osalle äideistä yhä kaiken pahan alku ja juuri, Salin toteaa.
Jos Salin saisi puuttua kaikkivaltiaan oikeuksin yhteen
asiaan, se olisikin juuri päivähoito.
??Toivoisin, että päivähoito nähtäisiin meillä investointina lapseen
Suoritus paikalla ohjaajien neuvo-
HK
Viljaporsaan pihvifilee
marinoitu
n. Nämä lajit on
harrastustoiminnassa todettu lasten omiksi suosikeiksi,
kerrotaan Saloisten Salamasta. Monipuolisesti urheilua harrastava Lauri kertoi ki-
2
69
pss
ArlaIngman
Maustetut jogurtit
200 g (1,95 kg)
24 0
0,33l tlk (3,27 l)
60
pack
Vihanti
39
prk
Asematie 8, 86400
ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18. 550?650 g
Enemmän kuin edullinen
1
Loistotuloksin lajit suorittanut Lauri Korpela, 6, oli
valinnut palkinnokseen frisbeen. Koskiset kehuivat paikalla yleisurheilulajien lisäksi olevia
temppupaikkoja, jotka tarjosivat vaihtelua.
n. 700 g
95
Rainbow
Kreikka, Italia
san suosikkilajeikseen pituushypyn. Suorituspisteillä seuran
henkilöt antoivat ohjeita lajin
suoritukseen ja mittailivat
kunkin kisaajan tulokset.
Suorituslajien lisäksi Koi-
vuluodon kentältä löytyi leikkipaikkoja, joissa saattoi
vaikkapa kerätä voimia seuraavaan suoritukseen. asti.
500 g (2,38 kg)
kpl
Venäläinen
meetwursti
4
Sotaplassintie 2, 92140
ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18
0,85 l (5,05 kg)
Ei laktoosittomat.
430 g (6,26 kg)
4
Kaurarieskaset
29
kpl
Olut 20-pack
99
ras
Kurkelan
Voimassa 4.1. Neljän
lajin suorituksen jälkeen jokainen osallistuja sai kaulaansa mitalin ja palkintopöydästä omavalintaisen lisäpalkinnon.
Pituushyppypaikalla suoritustaan hionut Pinja Hämeenkorpi, 7, oli ehtinyt jo
kiertää kaikki suorituspaikat.
Yleisurheilua harrastavan
Pinjan suosikiksi nousi juuri
pituushyppy, joka sujui jo
hienosti.
??Kaikki lajit ovat yhtä kivoja, kertoo Pinja yleisurheiluharrastuksestaan.
Hernepussien heittopaikalla viihtyi Vili Koskinen, 6,
veljensä Sakun, 4, kanssa
lämmittelemässä heittokättä.
Hyvissä ajoin kentälle saapuneet veljekset olivat intoutuneet kiertämään suorituspaikat jo pariin kertaan läpi.
Omaksi suosikikseen Vili kertoi minimaratonin, joka oli
Pituushyppy osoittautui Pinja Hämeenkorven suosikkilajiksi.
sujunut vauhdikkaasti. Kisassa lapset pääsivät testaamaan neljää lajia: pituushyppyä, minimaratonia, turbokeihästä ja
aitajuoksua. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. alkaen
Karhu
Kotivara
450 g (11,09 kg)
19
Pattijoki
kg
39
pkt
kg
Ingman Creamy
Jäätelöt
150 g kastikkeella (9,27 kg)
99
1
90
kg kg
kg
Rypälerasia, vihreä
14
7
Broilerin marinoitu
koipireisi
jen avulla oppi uutta yleisurheilulajeista.
??Kun kokeili oikeaa lähtöasentoa aitajuoksussa, aika
parani heti.
Rainbow
Savukirjolohifilee
n. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Väisty Evilä, täältä tullaan
Laura Okkonen
Hippokisat: Kentiltä
nousee kohta uusi polvi.
Laura Okkonen
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Sunnuntaina Koivuluodon
kentälle saapui jälleen Saloisten Salaman ja Raahen Seudun Osuuspankin yhteistyössä järjestämä lasten urheilutapahtuma Hippokisat. 1,1 kg
79
Saarioinen
Pihvi- tai kanahampurilainen
Costa Rica
Banaani
0
0
Omena Paula Red
1
kg
99
Tuoretorin tuotteet voimassa 2.9. Aitajuoksussa
Lauri kertoo tuloksen parantuneen kerta kerralta. elokuuta 2014 RAAHEN SEUTU
7
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Tiistaina 26. Ilmoittautuneita kisaan oli ennakkoon noin 70, mutta päivänä aikana tapahtuma keräsi vieläkin enemmän lapsia
urheilemaan, arvioi Paula
Vedenoja Osuuspankista.
Saloisten Salama vastasi
Hippokisan suorituspaikkojen järjestelyistä
Jos makkara, pussikeitot, kuivat korput ja näkkileipä eivät riitä, auttaa eräkokki. Myös kotimaan rajojen ulkopuolella on
tullut piipahdetuksi.
. Jahtireissuille
pääsee mukaan kotisohvaltakin.
. Kainuun selkoset, Lapin erämaat yhtä lailla
kuin Lounais-Suomen riistapellot ja merenlahdet ovat
tulleet tutuiksi. Sankari, jolle kaikki onnistuu, ei ole kauan kiinnostava, sanoo eräkirjailija Ralf Henriksson.
Kenraali oli noussut seisomaan reppujakkaraltaan ja
tuijotti jahtitovereita kateellisena. Moni
jahtitoverini voi luulla tunnistavansa itsensä tarinoistani, mutta olen muokannut
kirjailijanvapaudella hahmot
tarinan tarpeisiin. Häpeä ei ole, jos ei entuudestaan tiedä, miten leirinuotio sytytetään tai miten korvessa selviytyy tiskaamisesta.
Tästä kirjasta saa ohjeet myös kalan käsittelyyn ja ruokaaineksien kuivaamiseen.
Pahin vika retkeilijän kannalta lienee teoksen paino: tätä en
pakkaisi rinkkaani. Tarinoiden jahtiosuudet
ovat totta. Sankari, jolle kaikki onnistuu, ei ole kauan kiinnostava. 224 sivua.
?Ilman sieniä ei olisi metsää. Niistä kumpuaa
huumori, elävässä elämässä
koettujen sattumusten summa. joulukuuta
RAAHEN
SEUTU Tiistaina
26. Sitä harmitti, kun ei ollut
päässyt mitään siivekästä ampumaan.
Miehen ensimmäinen kirja
julkaistiin viime vuonna. Nalkutus kuului nyt
kauempaa, epäilin sen jo siirtyneen Ruuhinevan puolelle.
Kustu väitti vastaan, selitti lumisen metsän vaimentavan
haukun.
Kokeneen eränkävijän teksteistä tunnistaa sekä rakkauden luontoon että kokemuksen tuomat sanavalinnat.
Teksti on uskottavaa ja tari-
nat kulkevat. Olen ollut mukana
kokemassa näitä tapahtumia.
Dokumentaarisia nämä eivät
silti ole, vaan fiktiivisiä. Kuvitus on runsas ja kaunis.
Tämän kirjan pariin aion palata seuraavinakin vuosina sieniajan tullen.
Kirjan kehtaisi hyvin antaa myös lahjaksi.
Koko perheen nuotioretki, melontavaellus tai pitkä kalastusreissu suunnitteilla. Kirjoittaakin on metsätöi-
den ohella nyt ehtinyt.
Istuttiin ja kuunneltiin jänispiiskan työskentelyä lumiholvistossa. Elämä tuoksuu suolämpäreeltä, mustikanvarvuilta
ja pakkasenkukilta, joita nuotion savu kutkuttavasti sitoo
yhteen.
. 139 sivua.
Toimiva opas ja kiintoisa vinkkipankki.
Näillä sanoilla voisi kuvailla Maarit Cederbergin uutuuskirjaa, joka tutustuttaa lukijan Suomen luonnon tarjoamaan kasvilääkintään. 1957. Pinjansiemenillä höystetty sienipasta, arabialainen pata tai moussaka
ovat eräretkelläkin mahdollisia.
Paljon auttaa, kun saa neuvoja astioiden ja tarpeiden valinnasta ja pakkaamisesta. Yksi sienestämisen parhaita puolia on uusien
metsien valloittaminen. Kolmas eräkirja, Majavalaukaus julkaistaan keväällä 2015. elokuuta
2014 2014
Kirjallisuus
10ELÄMÄNMENO
ELÄMÄNMENOKirjallisuus
8
Tarina
kiinnostaa
enemmän
sankaritta
Seppo Kummala
kirjailija: Ralf Henriksson
vie lukijansa pilke silmässä
kala-apajille ja riistalle.
Seppo Kummala
seppo.kummala@almamedia.fi
Jos suomalaiset ovat metsäkansaa, osataan täällä myös
erätarinoiden kertominen.
Perinteisessä tarinassa mies
menee metsälle tai kalalle yksin. Kirja sisältää retkitarinoita, joita lukiessaan kuvittelee kumartuvansa sienimättäille
yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Elämysten lisäksi teos tarjoaa toki ajantasaista tietoa sienistä ja sienestyksestä. Pidin jo nuorena koulussa sekä äidinkielestä, kirjallisuudesta että historiasta.
Kauppakorkeakoulun käytyäni työelämä vei, enkä sen
aikana ole kirjoittanut ainuttakaan kaunokirjallista tekstiä. Myös usko luonnon parantavaan
voimaan kasvaa.
Virpi Tiainen. Aivan
kuten minäkin.
Tarinoiden myötä noille
selkosille pääsee myös lukija.
Kursivoidut tekstit otteita
Henrikssonin tarinoista.
luontokirjat: Sienielämyksiä, vaelluseväitä ja hyötykasveja
Saimi Hoyer, Petri Salmela: Sieniä & ihmisiä.
Tammi 2014. PAIKALLISLEHTI
Keskiviikkona
31. Kirjassa käydään
läpi runsaat 30 kasvia. Julkaisutahti on
Moni jahtitoverini voi
luulla tunnistavansa itsensä
tarinoistani,
mutta olen
muokannut
kirjailijanvapaudella
hahmot tarinan
tarpeisiin.?
Ralf Henriksson
Eräkirjailija
löiden tunteet. Hellivän ravinnon lisäksi kirjan kasveista saa vaikkapa
kasvonaamioita, flunssan taltuttajia ja
hiusten huuhteluaineita. Kun hyllyssä nakottaa jo muutama
perinteinen sieniopas, on tällä kirjalla
vielä annettavaa. Tilinpäätösanalyysejä, taloushallinnon raportteja ja
erilaisia pöytäkirjoja kylläkin.
Kaiken vapaa-ajan olen kuitenkin kalastanut ja metsästänyt. Muutama vuosi sitten totesin, että maailmalla kiertäminen saa riittää. Toinen oma teos ilmestyi toukokuussa. Nyt työskentelen perheen metsätilalla. Asuu Ikaalisissa perheensä metsätilalla. Koen olevani tarinoidessani pirkkalalaisen eräperinteen ytimessä, eteenpäin viejänä. Into ja kateus,
ilo ja pettymys.
A
kova, mutta miksi miehen
teksteistä ei ole kuultu aiemmin?
. Kirja on selkeä kokonaisuus: ensin
esitellään kasvi, sen vaikuttavat aineet, ja sen jälkeen on sivullinen ohjeita, joiden nimet jo kertovat käyttötarkoituksen
(Kantapääkylpy, Muistipirtelö, Kipunaamio, Kihtikääre).
Tämän kirjan luettuaan tekee mieli kipaista niitylle ja perustaa kotikauneushoitola. Muu
pitää omaksua ennalta.
Eila Saukkonen
Eila Saukkonen
Maarit Cederberg: Aarteita Suomen luonnosta ?
hyötykasveja apilasta vuohenputkeen.
Viestilehdet 2014. Pari reseptiä voisi poimia mukaan. Siitä, kun kaikki ei aina
mene kuin suunnitellaan.
Niistä tulee jännite, sekä siitä
vuorovaikutuksesta, joka eräkaverusten välillä vallitsee,
Ralf Henriksson pohtii kirjoitustyyliään.
Aitoutta tuovat mukaan
myös tarinoiden päähenki-
??Ekonomi Ralf Henriksson,
s. Mahdottomuuksia en kirjoita, nämä
sattumukset voisivat olla
täyttä totta.
Kokemuksensa Henriksson on ammentanut eri puolilla maata tekemillään pyyntireissuilla. Tältä
sankarilta onnistuu kaikki.
Hauki ei pure siimaa poikki,
ja luoti löytää kohteensa tappavan tarkasti.
Toisin on Ralf Henrikssonin kalastus- ja metsästystarinoissa. Tällä hetkellä mies keskittyy metsästykseen ja kalastukseen.
. Ei elämä ole sellaista.
Tarinat syntyvät ristiriidoista. Korkeintaan luottokoira
mukana, useimmiten se pikinokkainen pystykorva. Ne on
kustantanut Myllylahti.
??Kolmas kirja, Majavalaukaus
julkaistaan 2015. Saalistusvietti
kuljettaa sinne, mihin muuten ei tulisi
mentyä?, kirjoittavat ystävykset ja himosienestäjät Saimi Hoyer ja Petri Salmela. Työskennellyt taloushallinnon johtotehtävissä yli 30 vuotta.
??Ensimmäinen kaunokirjallinen julkaisu Kariston erätarina-antologiassa 2011.
??Omat tarinakokoelmat Halla
hanhen hartioilla 2013 ja Made sen nimi on 2014. 208 sivua.
Piritta Kantojärvi: Viiden tähden vaellus.
Tammi 2014. Nyt on aikaa koota nii-
tä tarinoita tekstiksi, yli 30
vuotta taloushallinnon johtotehtävissä suurissa yrityksissä työskennellyt Henriksson
yllättää.
Mies työskenteli muun muassa TamRockilla, Finnforestilla ja RaumaRepolalla metsäteollisuuden eri jalostusasteilla.
. Pirkan miehet kävivät
pyyntireissuillaan Suomen
selkosilla ties missä
Sen
kirjoittaminen vaati paljon
aikaa ja perehtymistä. Jos kiinnostavia ja
kertomisen arvoisia historiallisia asioita pulpahtaa esille,
hän saattaa niistä hyvinkin
kirjoittaa. Tiistaina 26. Mukaan on tullut aika monta tarinaa yrityksistä,
käsityöläisistä ja maanviljelijöistä.
Kirjan pisimpiä tekstejä on
Raahen meijerin historia. Juorupeilistä alkaen Vähäkankaan kirjat on
kustantanut loimaalainen
Kustannus HD.
??Kustantaja soitti minulle
vuonna 2010 ja kertoi haluavansa julkaista Raahesta
kertovan kirjan. Tämänsyksyinen
uutuus Eijjoo lööperiä on
puolestaan luvattu Raahen
Kirjamessuille.
Luvassa on jälleen tarinoita Raahesta ja raahelaisista.
Kirja kuljettaa lukijansa
Katinhä?nnä?stä. Mukana on muun
muassa omakustanteiden ja
lastenkirjojen myyjiä.
??Mukaan mahtuu vielä,
eli kirjojen myyjät voivat ilmoittautua kulttuuripalveluihin.
Ensimmäisenä kustantajana mukaan on ilmoittautunut kokeneiden kirja-alan
konkareiden perustama Reuna. Osan
Vähäkangas keksii itse, mutta paljon tulee vinkkeinä.
Raahelaiset ehdottelevat
paikkoja, ihmisiä ja asioita,
joista voisi kirjoittaa.
Yli puolet ideoista jää toteuttamatta. Raahen Seudussa
ja Raahelaisessa hänen juttujaan nähdään jatkossakin.
Mirva Kakko (Otava)
Siri Kolu on Raahen Kirjamessuilla virtuaalivieraana.
runoihin perustuva levy Runo
kantaa enemmän kuin ihminen.
Kirjamessujen ideoija,
Raahen kulttuuritoimenjohtaja Piritta Rossi kertoo, että
ohjelmistoa ei ole vielä lyöty
lukkoon, vaan mukaan ehtii
vielä, jos jolla kulla syntyy
hienoa kirjamessuille sopiva
idea.
Tavoitteena on tehdä vapaamuotoinen tapahtuman
jonne on helppo tulla. Vuonna 2010 julkaistun Me Rosvoloitten oikeudet on myyty kuuteentoista maahan.
Vasta varmistunut kirjailijavieras on myös oululainen
dekkaristi Ari Paulow saapuu lauantaina aamupäivällä
kertomaan kirjoistaan. Tällä kertaa 46 tarinan joukossa on tavallista
TUOTANTO
??Kirsti Vähäkangas on kirjoittanut kaikkiaan seitsemän kotiseutuaiheista kirjaa.
??Vuona 2005 ilmestynyt Silippuja ja säpäleitä sekä vuonna 2009 ilmestynyt Höykäsen
pölläys olivat omakustanteita.
??Juorupeili, ilmestyi vuonna
2010.
??Tiijäkkö mitä!, 2011
??Tykövetua ja kiinnipitua,
2012
??Naamatuttuja, 2013
??Uusin teos Eijjoo lööperiä ilmestyy 12. www.kulttuuriraahe.fi/
tapahtumat/kirjamessut ja
Facebookissa www.facebook.com/
raahenkirjamessut. Palonkylä?n
kautta Kultalanperälle.
Ideoita tarinoihin tulee
kahdesta suunnasta. Hän sanoo, että teokset
eivät ole historiallisia oppikirjoja, vaan Raahen historiasta kiinnostuneille tarkoitettuja kotiseutukirjoja.
??Tavoitteena on mukava
lukupaketti, jota voisi lukea
kiikkustuolissa.
Hän kertoo kuulleensa jokin aika sitten, että hänen
kirjojaan luetaan vanhainkodissa ääneen.
??Ja sitten muistellaan.
Mukavaa, jos kirjoille on löytynyt tällaista hyötykäyttöä.
Vaikka kirjat koostuvat
raahelaisten tarinoista, niissä
ei ole mitään keksittyä. Niitä on tälläkin kertaa mukana muutama mais-
tiaiseksi heille, jotka pitävät
murteen lukemisesta.
??Valtaosa niistä tulevasta
palautteesta on kielteistä.
Niitä on raskas lukea, ja kirjoittaminenkin on hidasta.
Eijjoo lööperiä on Vähäkankaan viides kirja viidessä
vuodessa. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Vähäkangas
kunnioittaa tarinoissa esiintyvien ihmisten ja heidän sukulaistensa ja läheistensä toiveita. Kirjamessujen jatkosta Rossi ei
osaa sanoa vielä mitään. Perjantaina Raahen museonjohtaja
Eija Turunen kertoo Fregatti-salissa raahelaisista kirjailijoista historiallisesta perspektiivistä.
Lauantaina messuilla julkaistaan Kerttu Kastellin
Kirsti Vähäkankaan tutkimusretki Raahen historiaan jatkuu.
neltä. Perinteisesti hänellä olisi tässä vaiheessa
syksyä jo uuden kirjan valmisteleminen kovasti käynnissä. Tällä hetkellä ei ole sopimusta, Vähäkangas nauraa.
Selännemäiseen tyyliin
hän ei halua sulkea mitään
oviakaan. Nyt on kuitenkin erilainen syksy.
??Mulla on samanlainen tilanne kuin Teemu Selänteellä. Paljon riippuu siitä, kuinka tämän vuoden messut menevät.
Hänen mukaansa raahelaiset ovat ottaneet tapahtuman innostuneesti vastaan.
??Tällaiselle on ilmiselvästi
tilausta.
Messupöytiä on tähän
mennessä varattu parikymmentä. Sillä on pituutta 16 sivua. elokuuta 2014 RAAHEN SEUTU
9
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa. Uutuudessa on 230 sivua, 280?000
merkkiä tekstiä ja 200 valokuvaa.
Kirjan hinta saadaan tällä
sapluunalla pidettyä kohtuullisena. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Kotiseudun
tarinoita
kepeästi
Vesa Joensuu
A
Mulla on
samanlainen
tilanne kuin
Teemu
Selänteellä.?
Kirja: Kirsti Vähäkangas
kurkisti jälleen Raahen
historiaan.
Mikko Määttä
mikko.maatta@almamedia.fi
Kirsti Vähäkankaan edellinen
kirja Naamatuttuja ilmestyi
viime vuonna sopivasti isänpäiväksi. Jos joku ei halua, että
juttua ei tehdä, silloin sitä ei
myöskään tehdä.
Osa kirjan teksteistä on
julkaistu aiemmin Raahelaisessa ja Raahen Seudussa.
Nyt kirjassa julkaistavat versiot voivat olla tuplasti pidempiä. Kustantamosta Raaheen
saapuvat Sulevi ?Stuju. Vähäkankaalla saattaa olla yhtä aikaa tekeillä useita tekstejä.
Vähäkangas on tallentanut
raahelaista historiaa ja tarinoita monelta vuosikymme-
Kirjamessujen
ohjelma täydentyy
Mikko Määttä
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Raahen Kirjamessuille saadaan todellinen lasten ja
nuorten kirjallisuuden menestyjä, eli Me Rosvolat -kirjan kirjoittaja Siri Kolu.
Hänet saadaan Raahesaliin virtuaalivieraaksi osana
Lukukeskuksen hanketta.
Kolu on kirjailija, esitysdramaturgi, ohjaaja ja teatteriopettaja. Välillä hän on saanut käyttää faktojen tarkistamiseen paljon
aikaa ja vaivaa.
Vähäkangas on kuuluisa
murteella kirjoittamistaan tarinoista. Kulojärvi ja Piia Kaikkonen.
Raahen kirjamessut ovat 12.?13.
syyskuuta. syyskuuta.
enemmän ennen julkaisemattomia kirjoituksia.
Uutuudessa aiheiden kirjo
on väljä. Mietin yön
yli.
Aamulla hän totesi, että ei
voi oikein kieltäytyäkään, sillä kustannussopimusta ei
ihan joka vuosi tarjota.
Hän luki uusimman kirjansa viimeisen oikovedoksen kesällä. Hän kysyi,
voisinko toimittaa hänelle
käsikirjoituksen. Hän
on julkaissut muun muassa
kahdeksan Jesse Hackman
-dekkaria.
Paikallisuus on messuilla
tärkeässä roolissa. Toteutus on löytänyt hyvän uoman
Istanbul on hänen
kotikaupunkinsa.
??Täällä ollaan taas, vaikka
jäin eläkkeelle jo kaksi vuotta
sitten. Tämä on jo kolmas käynti eläkeaikanani.
Istanbulin hälinään tottuneelle Raahe on virkistävän
erilainen.
??Täällä on niin rauhallista. Tapahtumat eri puolilla maapalloa alkavat muistuttaa pelottavan paljon tilannetta sata vuotta sitten, kun ensimmäinen maailmansota syttyi.
Levottomuuksien ohella populismi ja protektionismi valtaavat jalansijaa aivan kuten
silloinkin.
Tilanne kotimaassa ei tee
poikkeusta.
Kasvuodotukset
kääntyivät laskuun
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Pohjois-Pohjanmaan pk-yrittäjät joutuvat katsomaan kulmat kurtussa tulevaisuuteen.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan
yritysten kasvunäkymissä on
tapahtunut käänne huonompaan. Harmaaohimoinen,
tummasilmäinen mies levittää alakuloisena käsiään.
??Nyt jos koskaan tarvitaan oikeudenmukaisia ja
rohkeita päätöksiä kansainvälisellä tasolla, jotta tilanne
saadaan rauhoittumaan.
Arkisto / Vesa Joensuu
Venäjä-pakotteet ja Ukrainan kriisi ovat tyrehdyttäneet etenkin
teollisuuden kauppanäkymiä.
Maakunnan pk-yrityksistä yli
70 prosenttia aikoo pitää
työntekijämäärän ennallaan.
Sopeuttamistoimikin on luvassa niillä toimialoilla, joissa kasvunäkymät ovat heikommat.
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo
Kolehmainen huomauttaa,
että yritysten näkökulmasta
tilanne on nyt haastava.
??Mittavat irtisanomiset
kesän aikana alueellamme
vaikuttavat myös pk-yritysten odotuksiin negatiivisesti.
Venäjän tilanne huolestuttaa
yrittäjiä. Toivottavasti lisäbudjetti ja ensi vuoden
budjettiratkaisut tuovat työtä
ja toimeentuloa kohdistetusti
alueellemme, toteaa Kolehmainen.
Yrittäjiltä kysyttiin myös
arvioita Venäjä-pakotteiden
vaikutuksista. Siellä työmatkaan saattoi mennä puolitoista tuntia.
Raahen vuosinaan Erhan
Özev ei potenut koti-ikävää,
vaikka perhe asuikin Turkissa.
??Yhteydenpito on helppoa, kiitos nykytekniikan.
Miljoonakaupungin asukas seuraa tarkasti uutisia.
Ne saavat valoisan ilmeen
hyvin mietteliääksi.
??Vaikka olen positiivinen
luonne, olen huolissani. Kun näpsäytetään auki netti, Istanbul on
läsnä silmänräpäyksessä työpöydän kuvaruudulla.
Ollaan Raahen sairaalan
naistentautien poliklinikalla,
lääkäri Erhan Özevin työhuoneessa. RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. ?Täällä on niin mukavia ihmisiä.?
A
Laiva on
kääntynyt
kohti itää.?
Ei hassumpi maisema. Vielä viisi
vuotta sitten 70 prosenttia
turkkilaisista kannatti
EU:hun liittymistä, nyt enää
40 prosenttia.
Mitä voi pieni ihminen
tehdä. Istanbulissa on 15 miljoonaa asukasta ja päivisin työaikoina väkimäärä nousee 20
miljoonaan. Kyselyyn vastanneista alueemme pk-yrityksistä 56 prosenttia ilmoitti, etteivät pakotteet vaikuta
heidän liiketoimintaansa.
Vastaajista 12 prosenttia ilmoitti, että pakotteet vaikuttavat ja 8 prosenttia ilmoitti
vaikutusten tulevan Venäjän
huonon taloustilanteen myötä.. Mutta Raahesta otettiin yhteyttä ja pyydettiin tulemaan kolmeksi viikoksi,
koska sairaalassa on pulaa
lääkäreistä.
Eläkeläinen noudatti kutsua mielellään. Erityisesti näkymät
kasvusta ovat heikentyneet
kaupan, rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla.
Palvelualan kasvuodotukset ovat tulleet myös alaspäin, mutta alan saldoluku
on edelleen reilusti plussalla
+23,18.
Teollisuuden näkymät
ovat myös heikentyneet kesäkuun vastaavasta kyselystä, mutta kasvunäkymiä kuitenkin edelleen on. Tämän lisäksi
ylipäätään talous ei ole lähtenyt toivottuun kasvuun. Fennovoiman osalta
positiivista ratkaisua odotellaan edelleen. Ict-alan
rakenteellinen murros alueella mahdollistaa myös uuden liiketoiminnan syntymisen ja kasvuluvut näyttäytyvät osittain myös tämän
vuoksi tässä kyselyssä erittäin voimakkaana.
Apeasta näkymästä huolimatta yritykset pyrkivät pitämään kiinni työntekijöistään.
Erhan Özev noudatti mielellään kutsua tulla Raaheen töihin jälleen muutamaksi viikoksi. elokuuta 2014
10 ELÄMÄNMENO
Raaheen
on aina
mukava
tulla
Erhan Özev: Tapahtumat
maailmalla ovat suistumassa yhä pelottavampaan suuntaan.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Istanbulin miljoonakaupungista on ajallisesti lyhyt matka Raaheen. Ihalaisen Oululle lupaama tuki-
paketti on täysin riittämätön,
mikäli halutaan että myös
pk-sektori pystyisi vastaamaan alueen työllistämistilanteeseen. Raahe ja sen
sairaala ovat tuttuakin tutummat.
??Työskentelin Raahessa
20 vuotta ja tänne on aina
mukava tulla. Turkin kihlaus EU:n
kanssa purkaantui kestettyään liian pitkään. Erhan ja puolisonsa Behice loma-asuntonsa parvekkeella.
??Laiva on kääntynyt kohti
itää
Hallin
kustannusarvio on 498 000
euroa.
Seurojen yhteistyöryhmän
koollekutsujan Raimo Seikkalan mukaan paikalliset
seurat ovat koonneet Raahen
Seudun haastekampanjan ja
hallin mainossopimusten
avulla 217 000 euroa. ultramaraton sitäkin rankempi. Puuttuva seuraosuus katetaan rahankeräyksellä, lisätalkoilla ja tarjoamalla yhteistyökumppaneille mainostilaa uimahallisäätiön omistukseen tulevasta ylipainehallista. Yleisiä matkoja
ovat 50 mailin, eli 80 kilometrin, 100 kilometrin ja 100
mailin eli 160 kilometrin matkat. Siellä matkana on joko 53 kilometriä tai
80.
Ultrajuoksuja ovat kaikki
tavallista maratonia (42,195
kilometriä) pidemmät juoksumatkat. RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. Pisimmillään ultrajuoksukilpailut voivat olla tuhansien kilometrien pituisia ja
kestää useita kuukausia. Vielä Moilanen ei osaa sanoa,
kuinka pitkää matkaa hän
Ultrajuoksut ovat tarkoitettu kokeneemmille juoksijoille. lokakuuta. lokakuuta, ja alueen yhdistysten ja seurojen
lupaamalle talkooavulle on
sen jälkeen käyttöä, sillä pystytykseen käytettäviä talkootunteja on luvassa lokakuussa 1100 tuntia kymmenen
päivän aikana.
Pystytystalkoot alkavat
Raahen koulujen syyslomaviikon keskiviikkona 22. Ylipainehallin materiaalirekat saapuvat työmaalle 16. Miia Moilanenkin juoksee viikoittain 80?105 kilo
joskus tarpoo.
??Se jää nähtäväksi, kuinka
paljon matkat pitenevät,
mutta ei tämä jäänyt viimeiseksi.
Maratoneja Moilanen ei
aio hylätä. Ehkä sitäkin enemmän haastetta oli
siinä, että maasto oli kivikkoa.
Fyysisesti jo maraton on
rankka suositus . Kahden päivän levon jälkeen lenkille piti lähteä hyvin
kevyesti. Moilanen juoksi tuttavansa Tommi Taipaluksen kanssa, joka oli Moilaselle henkisenä tukena.
??Jos matkalla alkaa väsyttää, mietin minulle tärkeitä
ihmisiä ja sitä, miksi juoksen.
Tuolla matkalla oli pakko
myös ihastella maisemia.
Kaupunkijuoksut jää kakkoseksi noin mahtavissa maisemissa.
Tänä kesänä juostu matka
ei jää Moilasella viimeiseksi.
Ensi vuonna hän aikoo juosta
yhden ultramatkan Suomessa ja yhden ulkomailla.
??Alpeilla ajattelin juosta
jonkun matkan. Moilanen sanoo, että matkan varrella oli nousua 1?700 metriä.
??Se otti koville. Suomessa
ehkä Karhunkierroksen, joka
Hallin pystytys alkaa
syyslomalla
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
Raahen Koivuluotoon nousevan tekonurmipohjaisen harjoitushallin pystytystalkoiden valmistelut ovat käynnissä ja talkooväen värvääminen
menossa. Kun arkena
juoksee tasaisella PohjoisPohjanmaalla, on tunturilla
kovassa koetuksessa. Moilanen kertoo, että palautumiseen meni ainakin kaksi viik-
koa. elokuuta 2014
12 URHEILU&LIIKUNTA
Ultramatkat
maratonien
rinnalle
Juokseminen: Miia Moilanen juoksi ensimmäisen ultrajuoksunsa Lapin
upeissa maisemissa.
Maarit Kesti
maarit.kesti@almamedia.fi
Vuodesta 2008 maratoneja
takonut Miia Moilanen juoksi
elämänsä ensimmäisen ultrajuoksun heinäkuun lopulla.
Kisana oli Pallas?Yllästunturin kansallispuistossa juostava maastoultrajuoksua NUTS
Midnight Sun 125k & 55k
Trail Ultra.
55 kilometrin Pallas?Hetta-reitin juossut Moilanen
pääsi maaliin ajassa 7 tuntia
??Tavoitteenani oli olla
maalissa ennen keskiyötä, eli
juosta alle kahdeksaan tuntiin ja sen saavutin, Moilanen
myhäilee.
NUTS Midnight Sun 125k &
55k Trail Ultra juostaan tunturimaisemissa. Lyhyin virallinen ultrajuoksumatka on 30 mailia (48,280 km).
??Usein juostaan myös aikaperusteisia kilpailuja. Uittelin sitä sitten kylmässä vedessä.
Sitten nilkka teipattiin ja
matka jatkui. Lisäksi
Euroopan jalkapalloliitto UEFA avustaa liikuntapaikkaa
30 000 eurolla ja Raahen
kaupunki 50 000 eurolla.
Heinä-elokuussa talkooapua on saatu koneurakointia vaativissa töissä.. Maratoneilla Moilanen juoksee aikaa vastaan,
ultramatkoilla voi ottaa rennommin ja haastaa itsensä
uudella tavalla.
?Juoksemaan motivoi
helppous lähteä juoksemaan.
Myös se, että saa olla ulkona,
on tärkeää, Miia Moilainen
kertoo.
tommi lahtonen
Pallas?Yllästunturin maisemissa oli upea juosta.
Laura Okkonen
Talkootöihin päästiin heinäkuun lopulla, kun maapohjaa tasoitettiin hallin perustustöitä varten.
säätiölle. Aikaperusteisten kilpailujen suosituin
kesto on 24 tuntia, mutta
myös muun mittaisia kilpailuja
järjestetään.
??Ultrajuoksukilpailut voivat
olla tuhansien kilometrien pituisia ja kestää kuukausia.
??Yksi kuuluisimmista ultrajuoksuista on 246 kilometriä
pitkä Spartathlon, juoksu
Ateenasta Spartaan.
on toukokuussa. Pallas?Hettamatkallakin 142 osallistujan
joukko hajosi pian yksinäisiin raatajiin ja pieniin porukoihin. Loukkaantumiseltakaan hän ei välttynyt.
??16 kilometrin kohdalla
nyrjäytin nilkkani. Hallitoimittaja lähettää paikalle kaksi työnjohtajaa, ja raahelaisseurat järjestävät talkooväkeä
joka päivälle 12 tunnin ajaksi.
Raahelaisseurat ovat
koonneet lahjoitettavaksi
368 000 euron rahoituspaketin, kun tavoitteena on ollut
400 000 euron rahoituksen
hankinta seuroilta uimahalli-
FAKTA
??Ultrajuoksulla tarkoitetaan
kaikkia maratonia (42,195 kilometriä) pidempiä matkoja. Olin päättänyt
mennä maaliin saakka, vaikka kävellen tai konttaamalla.
Pitkä matka vaatii sinniä,
sillä monelle se on yksinäistä
taaperrusta. Talkootyöt päättyvät
syyslomaviikon jälkeisellä
viikolla perjantaina
Koordinaattori hoitaa
myös yrityspalveluliikuntaa.
Raahelaiset yritykset saavat
Wau-koordinaattorilta soitto-
Jokelan koululla potkiskellaan sillon tällöin palloa välitunnilla.
Tästä syksystä lähtien koululla alkaa toimia myös liikuntakerho.
Wau ry
??perustettu vuonna 2009 Espoossa
??sai alkunsa siitä, kun pääomasijoittaja Antti Kokkinen
oli huolissaan lasten ja nuorten liikunnan vähyydestä, kyllästyi siihen, ettei mitään tapahdu, kokosi ryhmän ja hankki rahoituksen toimintaan
??Kokkinen toimii nyt hallituksen puheenjohtajana
??saa avustusvaroja muun
muassa useilta eri yrityksiltä
??toimii 20 paikkakunnalla ja
laajentamassa toimintaansa
lähes 20 uudelle paikkakunnalle, kuten Raaheen
ja, joissa tarjotaan tyky-liikuntaohjausta ja jumppaa
yrityksen henkilökunnalle.
??Tätä kautta saamme lisää varoja maksuttomaan
lasten liikuntakerhotoimin-
Sanomalehti Raahen Seutu ja aluelehti Raahelainen viettävät tänä vuonna 95- ja 40-vuotisjuhlavuotta.
Molemmilla lehdillä on pitkät perinteet alueen tiedon välittäjinä.
Sanomalehti Raahen Seutu julkaisee
95-vuotisjuhlalehden torstaina 25.9.2014
Ole mukana juhlalehdessä, jota luetaan ja säilytetään pitkään.
Toimituksemme tekee mielenkiintoisia juttuja seutukunnasta
ja lehden tekemisestä vuosien varrelta.
95
v
taan, kertoo Einamo.
Liikuntakerhoja järjestetään kouluilla kerran tai kahdesti viikossa. Vinkkaa meille puhelimitse 010 665 5118 tai 010 665 5180 tai
sähköpostitse toimitus.raahenseutu@almamedia.fi.
Vesa Joensuu
13
8 uutta liikuntakerhoa Raaheen
Lapset: Wau ry perustaa Raaheen lasten liikuntakerhoja Atrian tuella.
Arkisto / Vesa Joensuu
Vappu Kallio
vappu.kallio@almamedia.fi
ometriä.
heikki kinnunen
Monelle ultrajuoksu on yksinäistä vaeltamista. Yleensä kerhot
ovat koulun jälkeen iltapäivällä tai illalla.
Joissakin tapauksissa niitä
on järjestetty ennen koulun
alkamista ja joskus, jos rehtorit ovat suostuneet, keskellä
päivää, jolloin niitä on kutsuttu siestakerhoiksi.
Voittoa tavoittelemattoman kotimaisen Wau-yhdistyksen tarkoituksena on järjestää maksutonta matalan
kynnyksen liikuntaa lapsille
ja nuorille.
??Tarkoituksena on, että
kaikilla on kivaa. Iso osallistujajoukko hajoaa pian.
Raahessa aloittaa toimintansa syyskuun puolivälissä
kahdeksan uutta, maksutonta lasten liikuntakerhoa Haapajoen, Harakkamäen, Honganpalon, Jokelan, Kirkonkylän, Lampinsaaren, Olkijoen
ja Saloisten koululla.
Vuonna 2009 perustettu
Wau ry on saanut Atrialta
avustuksen, jonka avulla se
pystyy laajentamaan toimintaansa nyt myös Raaheen.
Waun markkinointipäällikkö
Katri Einamo kertoo yhdistyksen toimivan lasten liikuntamahdollisuuksien puolesta.
??Koululiikunta on vähentynyt ja vähenee. 5.9.2014.
Ilmoituspalvelu Anne
010 665 5171
Marjut 010 665 5172
Marketta 010 665 5119
ilmoitukset.raahenseutu@almamedia.fi
ilmoitukset.raahelainen@almamedia.fi
v. Ja jotkut vanhemmat eivät kerrassaan välitä lastensa
liikunnasta, kertoo Einamo
syitä, jotka ovat johtaneet yrityksen perustamiseen.
Valitut koulut edustavat sivukylien kouluja.
??Meidän tarkoitus on
mennä sinne, missä meitä
tarvitaan, eikä tunkea sinne,
missä on tarjontaa entuudestaan.
Yhdistys hakee parasta aikaa työvoimatoimiston kautta koordinaattoria hoitamaan
toimintaa. Kerhossa voivat käydä myös kilpaurheilua harrastavat lapset. Tarjotaan sisä- ja ulkoliikuntaa ja perinteisiä leikkejä,
kuten korkonrottaa ja 10 tikkua laudalla.
40
Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiimme ja varaa paikkasi lehdessä,
missä ilmoituksesi saa pitkäaikaisen näkyvyyden.
Tarvitsemme juhlalehden ilmoitusaineistot viim. Tiistaina 26. Tunnetko jutun arvoisen henkilön?
Haluatko jakaa tarinan. Pesti avautuu
määräaikaisena, mutta siitä
on tarkoitus tulla pysyvä.
Koordinaattorin tehtävänä
on paitsi kerhojen vetäminen, myös toiminnan suunnittelu ja tuntiohjaajien valvonta. Liikuntaharrastukset ovat kalliita, ja
monilla on pitkä matkat niihin. Kerhoon ei
ole pääsyvaatimusta, vaan
meillä on avoimet ovet. elokuuta 2014 RAAHEN SEUTU
Kuulitko tai näitkö jotain kiinnostavaa
13.00 Pikakurssi kodinostoon. Lahti.
19.30 Poliisit. 18.00 Sons of Guns. elokuuta 2014
TIISTAI 26.8.
Kolmiosainen saksalaisdraama Hotelli
Adlon on ehtinyt jo toiseen jaksoonsa.
1920-luvulla Adlonissa juhlitaan
hurjasti. 0.30 Poliisit Norja (S). 0.00 NCIS Rikostutkijat (12). Kauhutalo XXII.
21.00 Carrien päiväkirjat (12).
Isoja päätöksiä.
22.00 Big Brother.
23.00 112.
00.00 Hävyttömät (16). 19.00 Wheeler Dealers. 13.00 Iskelmä TV.
14.00 Radio City TV. 14.15 Ihmemies MacGyver
(7). 0.00 SVT: Sportnytt. Ava Hessingtonin myönnettyä syyllisyytensä lahjontaan Harveyn vihollinen Cameron Dennis ei kuitenkaan
luovuta vaan syyttää Avaa tämän
firman vastaisten mielenosoittajien
murhan rahoittamisesta.
23.35 Harryn laki (7). 1.20 Häähullut (7). Vene vesille.
17.00 Yle Uutiset.
17.10 Murdochin murhamysteerit
(12). 9.00 TV Shop Tvins. 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa. 20.00 Spotlight: Vasta verissään saa apua. O: Mike
Nichols. 19.30 Yle
Nyheter TV-nytt. 0.55 SVT: Kulturnyheterna. HD
16.38 Viidakkojytä (S).
16.43 Martine (7). 22.15 Elokuva: Closer . iholla (16).
(Closer/USA 2004). 9.20 TV Shop Tvins. Koskettava draama brasilialaisesta perheestä,
jonka jäsenet pyrkivät kohti parempaa elämää kukin tavallaan. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. HD
01.00?01.55 The Wire (16). (1984) Nuorten avoimen
kanavan aiheena asevelvollisuus
ja siviilipalvelus.
22.34 Armoa vai oikeutta?
(1990) Dokumentti erään totaalikieltäytyjän nälkälakosta.
23.05 Valkoiset orjat. (U)
21.00
YLE FEM
7.25 SVT: Gomorron Sverige. Alma kohtaa Adlonissa suuren
rakkauden mutta myös tuskaa.
TV1 klo 21.
TV1
05.55 MOT: Suomalaisten sotilasbisnes. 18.00 70?s show (12). Meidän laulumme.
17.50 Hotellit haltuun. Puhelin soi.
(U)
23.45?00.40 Prisma: Makujen
salaisuudet.
17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 BUU-klubben: Kuulolla kellarissa.
18.30 Seikkailu Ghanassa. N: Jude Law, Natalie Portman, Julia Roberts, Clive Owen, Nick Hobbs, Colin Stinton. Hollywood-tähtien terävimmällä kärkikaartilla roolitettu särmikäs ja mukaansatempaava rakkausdraama. 17.25 Unelmien puutarhat. 1.10 SVT: Nyhetssammanfattning. (U)
16.30 Törmäyskurssi (S). 0.15 SVT: Aktuellt. 12.20 Ankkadynastia. 6.42 Pound Puppies. 21.00 Sinkkuelämää (7). 18.45 How I Met Your
Mother. 12.00 Makuja & Elämää. HD
17.45 Francon jälkeen . HD
16.31 Pok ja Mok (7). 2.45 Family Guy. 23.00 NYC:n täydelliset naiset. 3.30 Chicago Fire (12).
KUTONEN
6.00 Voice TV. 14.20 Kadonneen jäljillä UK. Vanhin poika Dênis haparoi oman isyytensä kanssa ja työskentelee lähettinä. HD
12.55 Ja he elivät onnellisina .
13.55 Apua, meille syntyy vauva.
14.25 Meren ääriin. 18.20 Family Guy. 1.45 Fame (S). 17.00 Huutokaupan metsästäjät: Texas. 2.10 SVT: Scouts safari. 16.05 Hetki ennen tuhoa. O: Walter Salles, Daniela Thomas, Brasilia 2008. Sarja
päättyy.
00.00 Kylmäverisesti sinun (16).
Melontaa ja murhia.
01.05 Frasier. 19.00
Hurja remontti. 19.30 Tatuointistudio HelsINK. 2.55 LA Ink. 1.00 SVT: Mittnytt. 3.50 Ennustaja-TV.. 20.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Osa 5/10.(U)
10.00 Murdochin murhamysteerit (12). 16.00 Iskelmä TV. 14.30 Kotikokkien taistelu. 2.20 Ennustaja-TV.
6 Tiededokumentti Piinaavat raivonpuuskat kertoo millaisin
keinoin raivokohtauksia saavia henkilöitä koetetaan auttaa.
Yle Teema klo 16.55.
YLE TEEMA
04.00 Teematieto.
16.55?17.37 Tiededokumentti:
Piinaavat raivonpuuskat. 10.00 Emilyn sisustussalaisuudet. 12.40 Rajasota. pannu kuumana. 12.00 Vanessa ja pikkuväki. 23.00 Rekkakuskit jäällä. N: Sandra Corveloni, João Baldessereni, Vinícius de Oliveira, José Geraldo Rodrigues,
Kaique Jesus Santos. 7.29 My Little Pony. 1.30 SVT: Minnenas television: Sonny Rollins på Nalen 1959. 11.15
24Kitchen: Kapinakokki Santeri Hämäläinen. 10.30 Eden. Elämänmuutoksia.
17.00
17.25 Suurin pudottaja.
17.55 Mitä tänään syötäisiin?
18.00 Emmerdale (S).
18.30 Emmerdale (7).
19.00 Seitsemän Uutiset.
19.20 Päivän sää.
19.30 Salatut elämät (7). (U)
06.25 Ylen aamu-tv.
09.30 Rakkauden tähden: Giulio
ja Arja. 19.10 Cops. 0.50 Käteiskauppiaat. unelma-asunnot.
21.00 Pelisäännöt (16). 4/4.
Hindulaiset pitävät seksiä iloisena
ja jumalallisena asiana, eikä syntinä kuten useissa uskonnoissa.
21.00 Historia: Maailman erikoisimmat aseet. 11.00 Leila
leipoo Ranskassa. 20.30 Valmistuksen salat: Unelma-autot. 8.25
70?s show (12). 9.30 Jamie Oliverin 30 minuutin ateriat. HD
18.00 Yle Uutiset.
18.22 Yle Uutiset alueeltasi.
18.25 Yle Uutiset sää.
18.30 Rakkauden tähden: Kip ja
Martta. 17.05 Gordon Ramsay . Veitsenterällä.
14.30 Beverly Hillsin panttilainaamo. 19.00 Meidän häät. (U)
21.00 Hotelli Adlon . 15.15 Lentoturmatutkinta. Tutkinta paljastaa, että vaimon petos
ulottuu syrjähyppyä syvemmälle.
02.00?06.00 Onnensoitto.
6 Lännenratsastuksen MM-kisoja käydään Ranskassa. elokuuta 2014
14 TELEVISIO
TV-VIIKKO // C7
Aamulehti // Perjantaina 22. Samuli.
22.00 Kymmenen Uutiset.
22.20 Päivän sää.
22.25 MTV Sport Uutiset.
22.35 Pukumiehet (S). Perheen
yksinhuoltajaäiti kasvattaa neljää poikaa parhaansa mukaan ja odottaa
viidettä. Yle TV2 klo 23.50.
TV5
6.10 Ankkadynastia. 1.15 SVT: Kulturnyheterna. 2.35 SVT: Antikduellen.
AVA
6.00 Aamun AVAus. Luomuhotelli pulassa.
18.55 HS-uutiset.
18.58 HS-sää.
19.00 Poliisit. 2/3. 0.00 Kysy seksistä (16). 7.51 Transformers. 21.00 Fast n. 21.57 Yle Nyheter TV-nytt. HD
18.00 Yle Uutiset minuutissa.
18.02 Ratsastuksen MM: Kouluratsastus.
19.00 Yle Uutiset alueeltasi.
19.10 Yle Uutiset.
19.20 Urheiluruutu.
19.24 Yle Uutiset sää.
19.30 Apua, meille syntyy vauva.
20.00 Uusi päivä (S). (U)
20.30 Yle Uutiset.
20.55 Urheiluruutu.
17.00
21.00
21.00 Ajankohtainen kakkonen.
21.35 Jalkapallon mestarien liiga.
23.50 Ratsastuksen MM: Lännenratsastus.
00.30 Jalkapallon mestarien
liiga. 16.05 Kolmas kivi auringosta (S). 20.00 Grand Designs . 11.10 Krokotiilimies. 11.30 James Martin ja herkkuja Välimerellä. 12.50 Tahdon
morsiuspuvun: Kaasot. 9.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa. Leviathan.
04.05?05.00 Ennustaja-TV.
FOX
6.00 Sky News. 11.30 SVT: Suzanne
möter. 16.10 LA Ink. Natsi-Saksassa kehiteltiin
valtavia aseita, kuten jättiläismäistä Maus-panssarivaunua ja
supertykkiä, jonka laukaisemiseen
tarvittiin tuhat miestä. 14.00 SVT: Seriestart: Vem tror du att du är. 15.10 Matlock (7). 10.30 SVT: Ridsport: VM. Kooste karsintakierroksen
otteluista. 13.30 Amishit: Rintamakarkurit. 10.00 Hullut hamstraajat. Helsinki. Osa
2657. Värikkäitä vaatteita ja
hääsuunnitelmia.
15.00 Pomo piilossa UK. 17.30 Salatut elämät (12). 4/6. 9.30 Tuhluriprinsessat. HD
22.40 Yle Uutiset.
22.45 Stolberg (12). 15.30 Olet mitä syöt. HD
10.50 Kansallismaisemat: Porvoo.
11.00 Yle Uutiset.
11.05 Kirkko keskellä kylää. 1.30 Täysillä
tutkaan (S). 19.00
Maatilan prinsessa. 20.00 Yövuoro (7).
21.00 Elokuva: Karkausvuosi (7). 0.20 Kotikokkien taistelu. 3.10 24Kitchen: Sara La
Fountain (TXT). 21.30 Eläinten päivä (7).
21.52 Kulissien takana. 2.00 Metsien miehet (S). 21.55 Criminal Minds. Helsinki.
20.00 Huvila & Huussi.
20.57 Keno.
21.00
21.00 NCIS Rikostutkijat (12).
Uhka taivaalta.
22.00 Poliisit . (U)
11.15 Tulossa: Kiiltokuvia.
11.20?11.25 Pilanpäiten.
12.55 Teknavi.
13.25 Amazing Race.
14.25 Selviytyjät.
15.20 Pilanpäiten.
15.25 Alueellinen sääennuste.
15.30 Mitä tänään syötäisiin?
15.35 Moderni perhe (S).
16.05 Pilanpäiten.
16.20 Unelmakoti puoleen hintaan. 11.55 SVT: Ridsport: VM. Osa 6/10.(U)
19.00 Kiehtova maailma: Värikäs
Uusi-Seelanti.
19.45?19.55 Kahvin historiaa.
20.00 Tosi tarina: Paskaa ja parfyymia. 22.00 Leijonan luola USA. 17.00 Radio City
TV. 9.00 Wipeout Kesä. 9.50 24Kitchen: Sara La Fountain. 4.05 Sky News.
LIV
5.00 Ennustaja-TV. 17.50 Lyödään ällikällä. tosielämän
Sherlockit. (U)
10.45 Emmerdale (S). (12) Osa
2/3: Merirosvojen ryöstömatkat
ulottuivat jopa Islantiin Orjuudesta elossa palanneet naiset joutuivat ympäristönsä hylkimiksi.
23.45?04.00 Teematieto.
SUB
06.00 Onnensoitto.
08.00 Astral TV.
10.00?11.00 Lemmen viemää (7).
14.00 Beverly Hillsin panttilainaamo. 14.00 Hulluna häämekkoihin
Atlantassa. 0.55 Tough Love. 21.00 MasterChef USA. Loud. Isä kadoksissa.
01.00 Rysän päällä. elämää
suurempi tarina (12). O: Armand Lohikoski. 3.05 Dog, palkkionmetsästäjä (7). Hilpeä loppu.
Kun Billyn hyvä ystävä kaipaa
piristystä,
01.05?05.30 Onnensoitto.
NELONEN
05.00?06.30 Ennustaja-TV.
07.00 Disneyn esikoulu: Erikoisagentti Oso (S).
07.25 Disney esittää: Finias ja
Ferb (S).
07.50 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (S).
08.15 Waverly Placen velhot (S).
08.40 Maailman oudoimmat
ravintolat.
09.10 Reissussa lasten kanssa.
09.50 Lauran matkakuvia: Tukholma.
10.20 Unelmamökki.
10.50?11.20 Ennustaja-TV.
12.20 LIVE: Tiedä ja Voita.
13.20 Lauran matkakuvia: Tukholma.
13.50 Unelmamökki.
14.20 Maailman oudoimmat ravintolat.
14.50 Deittikamera.
15.15 Ruotsin karmein koti.
16.15 Koiralle koti.
17.00
17.20 Frasier. 11.45 Maailman kovimmat
korjaushankkeet. Ei mitään menetettävää.
20.00 Seksiä auringon alla. 13.00
Gordon Ramsay . HD
21.50?23.05 Elävä arkisto: Aseistakieltäytyjät.
21.50 Käsky käy kutsuntaan.
(1968) Ohjelma armeijan kutsunnoista ja aseistakieltäytymisestä.
22.04 Anna palaa: Asevelvollisuus. Taalasmaan elämä on karikolla.
20.00 Pomo piilossa.
21.00
21.00 Klikkaa mua (7). 2.00
SVT: Sagor från zoo. 2.15 Totta vai tarua. 0.35 Nolot vartalot: Sairaudet.
1.25 Rajasota. 21.35 Sinkkuelämää (S). (U) HD
12.15 Näin Norjassa.
12.25 Uusi päivä (S). 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 20.45 Oddasat. Yle näyttää joukkuekilpailun toisen kierroksen. 14.20
Tappajaeläimet. Josh Bastionin vaimo on
ollut viime aikoina ihmeen vaisu
ja etäinen, mikä vaimon mukaan
johtuu pariskunnan vauvasta. 22.45 Suomalaissukeltajat natsimysteerin jäljillä. Kuuma
kilpailu.
00.35 Luuserit (7). (U)
01.35 Poliisit. 16.30 Kaikki rakastavat Raymondia (S). Unelma
toteutuu (El sueño cumplido).
19.00 Isä Matteon tutkimuksia
(7). 2.40 Dog, palkkionmetsästäjä (7). 12.05 Maailman parhaat kalapaikat. Brutaali
bestman. 20.30 Minun
maisemani. 10.45 24Kitchen: Itä haukkaa länttä. 0.00 Australian rajalla. pannu kuumana.
18.00 MasterChef Australia. Hitlerin arsenaali. 16.25 Efter Nio. Virhemarginaali. (U) HD
09.45 Yle alueuutisia.
11.05 Oddasat.
11.20 Annen espanjalaisherkut.
11.50 Murharyhmä . 15.20 Lääkärit. 1.45 Star Trek: The Next Generation (12). 16.15 Makuja
& Elämää. 8.14 Monsuno. 13.55 Leijonan luola USA. 19.00 Tähtihetkiä television historiassa. Mv.
14.50 Arkistokuvia: Lapsen tie.
15.00 Yle Uutiset.
15.05 Yle News.
15.10 Yle Oddasat.
15.15 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa.
15.50 A-studio.
16.20 Tosi tarina: Isäni Zekrollah. 16.22 Lonkeroiset (S). 10.20 24Kitchen:
Mummojen parhaat reseptit. Terveydeksi!
18.00 Walker, Teksasista (12).
Vihan vallassa.
19.00 Naapurit-arvonta.
19.05 Big Brother Extra.
19.30 Lainvalvojat.
20.00 Miehen puolikkaat (7).
Maailman coolein hattu.
20.30 Simpsonit (7). 21.00 Bones. 20.00 Panttilainaamo. 12.00 Voice TV. RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. 13.30 Tuhluriprinsessat. 23.00 Chicago Fire (12). 12.20 Remontilla rahoiksi. 22.00 Henkivartijat (16).
23.00 SVT: Seriestart: Valet med Janne & Belinda. Osa 1/8. 14.50 MasterChef Australia. 16.35
Aivopelit. Osa 393.
20.30 Totuus rakkaudesta. 3.35 24Kitchen: Sara La Fountain (TXT). 18.00 Kotikokkien taistelu. (U)
16.50 Novosti Yle.
16.55 Yle Uutiset viittomakielellä.
17.00
TV2
06.50 Pikku Kakkonen.
06.51 Nimipäiväonnittelu: 26.8.
06.52 Pikku prinsessa (S).
07.04 Hertan maailma (S).
07.09 Jussin matkat (S).
07.22 Lulu kilpikonna (S).
07.35 Neppajymykerho.
07.41?07.53 Ritari Mikke (S).
07.58 Töötti ja Pulteri (S).
08.19 Muumilaakson tarinoita.
08.42 Klassikkotarina (S).
08.50 Ruohonjuuritasolla (7).
09.00 Pan Am (12). 9.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 8.37 Avatar
3. Osa 237. 13.20 Kakkukuningas. 7.30 Matlock (7). 17.25 Huutokaupan Metsästäjät. 15.55
Rakkausagentit. Alcantaran perhe (7). Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. 10.20 Maistuvimmat liikeideat. 14.10
Pilanpäiten. (U)
02.05 NCIS Rikostutkijat (12).
Uhka taivaalta.
03.05 Holmes NYC (7). Osa 49. Osa 392. 21.00 Sportmagasinet. 20.00 Huutokaupan Metsästäjät. 18.00 Neljä
huonetta. 13.30 SVT: Säsongstart: Vem vet mest. 20.00 Ammattina sankari. 20.30 Huutokaupan
metsästäjät: Texas. Hoitotyön hankaluudet.
15.55 Myytinmurtajat.
17.00 Lemmen viemää (S). 2.40 Kauniit ja rohkeat Båstadissa. 23.45 SVT: Eriks moralkompass. 17.00 Huippumalli haussa. kotihälytys (12).
Lapsi kateissa.
23.00 Petolliset enkelit (S). 16.00 Hurja
remontti. 16.35 Muodin huipulle. HD
12.00 Luontohetki: Erikoisia
ekosysteemejä.
12.30 Sydämen asialla (7).
13.20 Kohtalo tekee siirron (12).
(Suomi 1959). 17.00 Pulmuset (S). Dinho tekee keikkaa bensa-asemalla ja hakee lohtua uskonnosta. Meidän laulumme. (U) HD
15.05 Näin Norjassa.
15.15 Jaquie Brownin päiväkirjat.
15.40?16.25 Doctor Who (12). 0.00 Yön AVA.
MTV3
05.30 Aamusää.
06.00 Studio55.fi.
06.25 Huomenta Suomi.
09.05 Studio55.fi.
09.30 Huomenta Suomen Uutiset.
09.40 Mitä tänään syötäisiin?
09.45 Suurin pudottaja.
10.15 Emmerdale (S). 6.28 FOX Kids: Lola & Virginia. 3.35 Voice TV.
JIM
5.00 Ennustaja-TV. 6.35 Ihmemies MacGyver (7). 11.45 SVT: Äppelbygd. 22.00
Elokuva: Pistol Whipped (16). 7.04
Trollz. 23.40 Tabu. 19.00 Leijonan luola USA. 15.00 Voice TV
Toiminta
on vuosien saatossa laajentunut Pattijoelta koskemaan
niin Raahen kaupunkia kuin
Saloisia.
Vihannissa toimii edelleen
aktiivisesti oma 4H-yhdistys.
Toiminnan tavoitteena oli
alussa tarjota nuorille käytännön yrittämisen, työnteon
ja arkielämän taitoja, joilla he
voisivat pärjätä yhteiskunnassa omalla työllään.
??4H-toiminta käynnistyi
1900-luvun alussa Yhdysvalloissa vastauksena nuorten
työttömyyteen ja pahoinvointiin.
??Suomeen 4H-aate saapui
yksittäisten henkilöiden vierailtua järjestön syntysijoilla ja
todettua samankaltaisen toiminnan tarpeellisuuden myös
täällä.
??4H-työn käynnistämiseen
vaikutti useita merkittäviä järjestöjä, joista keskeisimpiä olivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto.
Kuvassa kesäisiä leiritunnelmia Lännenrannalta.
Yhä edelleen 4H:n kasvatustavoitteena on lapsen ja
nuoren kasvu aktiiviseksi,
vastuulliseksi ja yritteliääksi.
Perustan toiminnalle muodostavat 4H:n arvot Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja
Hyvinvointi.
Toimintamenetelmänä on
amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatuksiin perustuva Tekemällä oppiminen (Learning by doing).
4H-toiminta on kansalaiskasvatusta, jossa työelämävalmiuksilla ja yrittäjyyskasvatuksella on keskeinen asema. 317 tkm, huoltok.,
kats. Pattijoelle perustettiin
yksi ensimmäisiä 4H-yhdistyksiä vuonna 1929. NESTE-
SAIPPUA 3 l
- tehtaan II-laadun
pääly kanisteri
/ rulla
1
2 rull. 6/14
-02
4.900?
AUTOMYYNTI R.JAUHIAINEN
Lappastentie 1, 92120 Pattijoki Puh. Talous 20rll valkoinen
Synttärit: Rannikon 4H-yhdistyksellä on perinteitä.
Henri Ylikulju
FAKTA
Raahen Seutu
toimitus.raahenseutu@almamedia.fi
n!
Yhteishintaa
20
00
Kaupanpäälle mahtava jättikassi!
RAAHE
www.HHne
t.fi
8-21 la 8-18
ma-pe
PÄIVÄN PARI
Nissan Qashqai 1,6 Visia
aj. 31 tkm, kats. Kierrätyskeskuksella on alepäivä ja taimienvaihtopäivä sekä makkara- ja kahvitarjoilu.
Loppuunmyynti!
NYT KOKO VARASTON
Kaikki pois
Kaikki
KIINNITYSTARVIKKEET
-60%
Kaikki
ULOSHEITTOHINNOIN!
1000 pr ERÄ
Asentajan HANSKAT
- ne hyvät hanskat
12 pr/
nippu
10?
(norm. 10?18.00, la 10?15.00
Jokelantie 3 Pattijoki (Entinen Smartian Pienkonemyymälä)
WC-PAPERI
6,90
sekä LELUJA
ROSKAPUSSI 20 l
-40%
Maija
40 rull.
3,95 -65%
TYÖKALUT
(vihreät hintalaput)
Talous-, käyttö- ja koriste- Kotim.
2 pkt
12?
Kotim. Nykyään
4H-vaihtoon on mahdollisuus lähteä melkein mihin
päin maailmaa ja täällä Suomessa voi toimia isäntäperheenä ulkomaisille nuorille.
Ensimmäisinä toimintavuosina rahoitus saatiin ulkomailta. Pohjoismainen
vuorovaikutus ja yhteistyö
olivat alusta alkaen vahvasti
mukana Suomen 4H-toiminnassa. (08) 265 252, 0400 280 823
MYYTÄVÄNÄ
VUOKRATTAVANA
Päivän kala
ISO PERATTU
AHVEN
7.90 e/kg.
K-Market Pattijoki
TORILLA
Remontoitu pieni siisti
KAKSIO
Raahen
Palonkylässä.
Vuokra 450 e/kk + 15 e
vesi/hlö, käyttösähkö laskutetaan erikseen, talossa kaukolämpö.
P. 0400 580 882
SIIKAA JA
MAIVAA
TORILLA
PÄIVITTÄIN
(säävaraus)
Männistö
www.raahenseutu.fi
www.raahelainen.fi
Rannikon 4H-yhdistys juhlii
85-vuotistaivaltaan elokuun
viimeisenä lauantaina.
Raahessa yhdistys järjestää monipuolista kerhotoimintaa eri puolilla kaupunkia
sekä kursseja, retkiä, leirejä ja
kaikkea muuta vapaa-ajantoimintaa lapsille ja nuorille.
Tärkeä osa toimintaa on
myös nuorten työllistäminen
sekä työelämävalmiuksien ja
yritteliäisyyden opettaminen. elokuuta 2014
16
4H:lla on syitä juhlia
Serla
rekkamyynti
Raahen myymälässä
Tiistaina 26.8. klo 10-18
. Vuosittain
4H-yhdistys työllistää noin
40 henkilöä.
Ensimmäiset paikalliset
4H-yhdistykset perustettiin
1920-luvun puolivälissä maatalouskerhoyhdistysten nimellä. 19,95 nippu)
Santtu
VINYYLIHANSKAT
Nopeimmille
100 KPL/ ltk
TAVARAT
3 ltk
koot
SML
10?
(valkoiset hintalaput)
20 kpl / rulla
0,60
Palvelemme: ark. Valtion
rahoitus lisääntyi vähitellen,
mutta ehtona oli rahoituksen
hankkiminen myös paikallisella tasolla. 8/14
-09 Toyota Corolla 2,0D4D
17.900?
aj. Esimerkiksi viime vuonna 4H-yhdistys tarjosi työtä
ja maksoi palkkaa Raahessa
50 nuorelle ja tarjosi 12 nuorelle työharjoittelu- tai työelämään tutustumispaikan.
4H-yhdistys vastaa myös
Raahen alueen kierrätyskeskuksen toiminnasta, Pattasten ja Harakkamäen koulujen
aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä Raahen Löytöeläinkodin toiminnasta. elokuuta kello
10?14 4H:n kierrätyskeskuksella ja sen pihapiirissä osoitteessa Auratie 1, Pattijoki.
Ohjelmassa on muun muassa
luontopolku, kasvomaalausta, talutusratsastusta, kaverikoirat vierailevat, Löytöeläinkodin kissat vierailevat, SEY
Raahe esittelee toimintaansa, Raahen Rullalautailijat
järjestävät skeittiparkin ja pitävät skeittausesityksiä, Topi-nalle vierailee. Alkunsa saivat esimerkiksi pohjoismaiset 4H-leirit.
Suomi liittyi kansainväliseen vaihto-ohjelmatoimintaan mukaan vuonna 1948,
jolloin ensimmäiset 4H-nuoret lähtivät USA:han ja Englantiin.
1970-luvulla 4H-kehitysyhteistyö voimistui. ?
1,75
Nopeimmille. Toilet 40rll keltainen
. Suurin rahoittaja
oli Rockefeller-säätiö. Yrittäjyyskasvatusta syventää David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli.
Kansainvälisyyskasvatus
tuli jo varhain osaksi 4H:n
toimintaa. RAAHEN SEUTU Tiistaina 26. Alusta alkaen
elinkeinoelämä on ollut tukemassa 4H-toimintaa.
Toiminta on laajentunut
alkuaikojen maaseutupainotteisuudesta sekä taajamissa
että suurimmissa kaupungeissakin tehtäväksi nuorisotyöksi, joka soveltuu sisällöl-
tään yhtä hyvin maaseudun
kuin kaupunkien nuorille.
4H-toiminta on ollut alusta saakka poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta
ja sillä on toiminnan käynnistymisestä lähtien ollut laajojen kansalaispiirien tuki takanaan.
Rannikon 4H-yhdistyksen
85-vuotistaivalta vietetään
toimintapäivän merkeissä
lauantaina 30