Rantapohja 11.7.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivu 7 “Tämä on puhdasta käsityötä” Martinniemessä sijaitsevan veneiden huoltoja korjauspalveluita tarjoavan yrityksen perustajan, Jaakko Ollilan mukaan yleisin korjaustyö on lasikuituveneen pohjan uusiminen. Sivut 12–13. Sanomalehtien Liiton jäsenlehti VALMISTELUJA RUTIINILLA Kuivaniemen Pitäjämarkkinoiden järjestelyiden konkari Ari Kaakkuriniemi sanoo valmistelujen sujuvan rutiinilla. HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 11.7.2019 50. Reilu viikko sitten Ollilan pojan omistukseen siirtynyt JOM Vene Oy myös rakentaa veneitä. vsk • N:o 54 Perustettu 1969
Ainoastaan terveysasema ja kirjasto ovat vielä toiminnassa, entisessä kunnassamme.” Iin ja Kuivaniemen kunnat yhdistyivät vuoden 2007 alusta. Kunta on myynyt Kuivaniemeltä kiinteistöjä, joilla ei ole ollut käyttöä. Jokainen perhe tekee tietenkin itse päätöksensä, millaisin varustein lähettää jälkipolvensa kouluun. Käyttämättömänä olevat kiinteistöt on rasite omistajalle. Syyllisiä on turha hakea, pitää löytää ratkaisuja. Mitä pienempi paikkakunta ja mitä suurempi osuus työssäkävijöistä työskentelee kunnan palveluksessa, sitä suurempi vaikutus tällä on. Kuntalaiset luovat omalla aktiivisella toiminnallaan elinvoimaa kuntaan. Käsitykseni mukaan kunta ei Kuivaniemeltä ole palveluita lakkauttanut, toki palveluiden saatavuuteen, kuten aukioloaikoihin on tullut muutoksia. Jotta lukijoille ei jää väärää käsitystä, niin päätös tehtiin kuntien valtuustoissa äänestyksen jälkeen, Iissä numeroin 18 9, Kuivaniemellä 13 8. Mielestäni on parempi, että käyttämättömät kiinteistöt siirtyvät omistajille, joilla on niille käyttöä. Käsitykseni mukaan aloite yhdistymiseen tuli Kuivaniemeltä ja syynä väestön väheneminen ja siitä syntyvä talouden näköpiirissä oleva nopea heikkeneminen. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Kännykkä kouluun vai ei. henkilökunnan saatavuus ja kunnan taloustilanne ovat arviota tehdessä tarkastelun kohteena. Olen surullinen siitä kehityksestä, joka meillä ja koko Suomessa on meneillään. Luulenpa, että ainakin moni opettaja olisi Suomessakin tyytyväinen tällaiseen linjaukseen. Monessa kodissa on innokas ensimmäiselle luokalle menijä, jolle on jo ehkä hankittu tarpeellisia kouluvarusteita ja -tarvikkeita. Kovin paljon tällä ei ole tekemistä tietoteknisten taitojen kanssa. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Koulutusja työpaikat keskittyvät, ihmiset muuttavat muutamiin kaupunkeihin ja palveluiden tuottaminen tasapuolisesti kaikkialle maahan on entistä vaikeampaa. Täältä on myyty kaikki mahdollinen, mikä on voitu ja palvelut lakkautettiin vastoin lupauksia yhdistymisen jälkeen. Kuntalaiset ja yrittäjät ovat avainasemassa, yhdessä kunnan kanssa. Vähenevä väkimäärä ja laskeva lapsimäärä tuo tarpeen tarkastella palvelutarvetta ja niiden kohdennettavuutta. Mitään koodaamista ei tarvita, vaan applikaatiota pääsee käyttämään välittömästi. Puhelin ekaluokkalaisella voi luoda turvallisuudentunnetta sekä vanhemmille että lapselle, mutta toinen asia on, onko sovelluksilla täytettävä älypuhelin tarpeellinen kapine kovin pienelle koululaiselle. Joissain maissa kännyköitten käyttö kouluissa on kielletty kokonaan. vesilaitostoiminta, millä tavoitellaan parempaa investointikykyä ja pienempää hallintoa. Terveysaseman ja kirjaston lisäksi päivähoito-, koulu-, kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-aika-, kansalaisopisto sekä infrastruktuuripalveluita tuotetaan Kuivaniemellä entiseen tapaan, osin jopa aiempaa enemmän. Kuivaniemen terveysaseman osalta totean, että terveyspalveluiden tuottamista, kuten muidenkin kunnan tai kuntayhtymän palveluiden tuottamista, eri toimipisteissä tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Yrittäjät ja yritykset tuottavat palveluita, luovat työpaikkoja ja vaurautta. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Päättäjät ovat kyllä toimineet päätöksiä tehdessään vastuullisesti. Kuntaliitokseen suhtautuminen jakaa edelleen kuntalaisia, mutta sen voin kyllä kokemuksesta sanoa, että vaikeaa olisi itsenäisen Kuivaniemen palveluiden säilyttäminen ollut, kun verotulot ja valtionosuudet olisivat väestön vähenemisen myötä pienentyneet, mutta palvelutarpeet väestön ikääntyessä lisääntyneet. Osa sovellusten tarjoajista on asettanut selustaansa turvatakseen ikärajoja niiden käytölle, mutta eivät yhtiöt oikeasti pysty rajoittamaan niihin kirjautumista. Kuntakonsernissa on pieniä yhtiötä yhdistetty, näin esim. Mikä tämän kehityksen kääntäisi. Kunta tarvitsee tuloja palveluiden ylläpitämiseen. Kunnalla on palveluiden rahoitusvastuu ja kuntapäättäjät joutuvat arvioimaan vuosittain rahan riittävyyttä suhteessa palveluverkostoon ja palvelutasoon kunnan eri osissa. Samaa asiaa mietitään Iissä ja muissakin kunnissa. On mahdotonta sanoa, olisiko Kuivaniemen väestökehitys olisi erilaista, jos kuntaliitosta ei olisi tehty. Näin on tapahtunut myös Kuivaniemellä. Vastuu on vanhemmilla. Se on kunnan normaalia toimintaa. Kun kuntaliitoksia on tutkittu, on todettu, että entisten kuntakeskusten ostovoima on vähentynyt, kun kuntakeskuksessa työssäkäyviä ihmisiä on vähemmän. Mistä uusia työpaikkoja. heinäkuuta 2019 » N:o 54 KESKUSTELEMME » Niin se vain on, että aika pian on jo lasten ja nuorten jouduttava kouluun. Niihin kuluu rahaa, joka pitäisi voida kohdentaa palveluiden tuottamiseen. Koulujen alkuun on noin kuukausi aikaa. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Vielä viitisentoista vuotta sitten esimerkiksi tietokoneen ostaja saattoi joutua ohjelmoimaan laitettaan jossain määrin tai ainakin tekemään monipolvisia ohjelmistoasennuksia. Kysytte, että mitä mieltä minä olen. Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo pitkään, Kuivaniemenkin väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1965. Kirjoitatte, että ”kaikki palvelut keskitetään Iihin muista kylistä välittämättä.” Lisäksi toteatte, että ”Kuivaniemen kunta, joka aikanaan yhdistettiin Iin kunnan kanssa asukkaiden vastustuksesta huolimatta, on jätetty täysin heitteille. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kunta tuottaa sille kuuluvia palveluita, luo puitteita ja mahdollistaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Vuoden 2018 lopussa asukkaita Iissä oli 9862, joista vanhan Iin alueella asui 7923 ja vanhan Kuivaniemen alueella 1532 asukasta. Onko niin, että hienoimman puhelimen omistaja on paras tyyppi. Maatalousja metsätaloustyöt tehostuvat entisestään ja työpaikat vähenevät. Tämä vaikuttaa kaupallisten palveluiden vähentymiseen. Tilojen kunto ja tehokas käyttö, palvelutuotannolle asetetut vaatimukset, esim. Nykypäivänä erityisesti älypuhelimien osalta kyse on paljolti vain sovellusten, maksullisten tai ilmaisten, lataamisesta laitteelle. Ari Alatossava kunnanjohtaja Iin kunta. Samalla on varmaankin noussut esiin kysymys siitä, tarvitseeko ekaluokkalainen itselleen kännykän ja jos niin minkälaisen. Harkintaan vaikuttaa myös perinteinen koululaisten välinen kilpavarustelu. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Iihin liittyneessä Jakkukylässä asui 407 asukasta. Monet asiat ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet, vaikka kunnan päätösvallassa olevat asiat ovat pääosin pysyneet. Uskon, että aikanaan Kuivaniemen kunnassakin tätä pohdittiin tosissaan. Yli-Iin valtuutetut eivät hyväksyneet yhdistymistä, mutta päättivät myöhemmin, että Oulun kanssa heillä on hyvä olla. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Ja mieluusti sellaisen, jossa toimivat kaikki lasten ja nuorten käyttämät sovellukset. Jos tuoreelta koululaiselta kysytään, niin ilman muuta tarvitsee. TOIMITTAJALTA Avoin kirje Kirsti Keräselle Kiitoksia kirjeestä (Rantapohja 2.7.) ja siitä, että kirjoitit sen omalla nimelläsi. Kunnan alueella tapahtuva kehitys on yhteispeliä ja kaikkien panosta tarvitaan. Asukkaita Iissä oli tuolloin 6874 ja Kuivaniemellä 2004, yhteensä 8878. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Turhan moni oppitunti lienee keskeytynyt siihen, että opettaja on joutunut ryhtymään opetuksen sijasta pitämään yllä kännykkäkuria. Oulunkaaren kuntayhtymä lakisääteisten sosiaalija terveyspalveluiden järjestäjänä arvioi kulloistakin palveluiden tarvetta ja mitoitusta. Whatsappit, instat, snapit ja mitä niitä onkaan. Tai miten Kuivaniemi olisi itsenäisenä kuntana pystynyt palveluita kuntalaisille tuottamaan. » Torstaina 11
Rikosilmoituksen tekemisen jälkeen Ilvesluoto sai kuitenkin yhteydenoton mieheltä, joka epäili lapsellaan olevan graffitisotkuihin osuutta. Sotkun laajuudesta riippuen vahingonteko voi olla myös törkeä tai lievä. Nuori saa kasvatuksellisen kokemuksen, kun hän joutuu kasvotusten kohtaamaan henkilön, jonka omaisuudelle vahinko on aiheutettu. Graffitihavainnon teki muun muassa Come On Fit -kuntosalia Kiimingissä pyörittävä Jaska Ilvesluoto, joka huomasi muutama viikko sitten kuntosalinsa seinään ilmaantuneen vaaleanharmaita koukeroita. Jaska Ilvesluodon mukaan Come on Fit! -kuntosalin takana olevaa varastotilaa on sotkettu graffiteilla jo alkukeväästä. Epäilylle saatiin varmennus kuntosalin valvontakameranauhoilta, joista graffitien tekijäksi osoittautui muutaman yläkouluikäisen nuoren porukka. – Syyteoikeuden määrittää se, onko graffiti tehty julkiseen vai yksityisomistuksessa olevaan kohteeseen. – Alle 15-vuotiaiden tapauksissa suosimme asianosaisten kesken sovittelua, johon myös nuoren huoltaja on tervetullut mukaan. Säiliön lisäksi töherryksiä löytyy ikkunalaudoista ja leikkikentän välineistöstä. Ilvesluodon tietojen mukaan sama nuorisoporukka oli sotkenut myös ainakin lähistöllä olevan kerrostalon varastotiloja ja ABC:n pihassa ollutta kuorma-autoa. Ilvesluoto ei halua osoitella nuoria syyttävällä sormella, vaan toteaa nuorten toimivan porukassa herkästi ajattelemattomasti. – Toivoisin nuorten ymmärtävän, että toisten omaisuutta ei saa turmella. – Kun parin päivän kuluessa ei kuulunut mitään, päädyin tekemään rikosilmoituksen, Ilvesluoto kertoo. Korhosen mukaan graffitit ja tägit kirjataan yleisimmin vahingonteon rikosnimikkeellä. Onneksi töherrykset oli tehty peltiin, joka saatiin pesemällä täysin puhtaaksi. Alaikäisiä koskevista rikosilmoituksista välitetään aina tieto nuoren huoltajalle ja lastensuojeluun. Graffiteja koskevien ilmoitusten määrästä hän ei uskalla antaa arviota, mutta toteaa niitä tulevan jonkun verran. vsk • N:o 54 Myös Haukiputaalla Kellon koulun omaisuutta on sotkettu graffiteilla ja tägeillä. Korvausvelvolisuus koskee graffitintekijääkin Oulun poliisin rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen kertoo, että graffitit ovat ikävä ja poliisille ylimääräistä työtä aiheuttava ilmiö. Graffiteja tekevät Oulun poliisin mukaan niin nuoret kuin täysi-ikäisetkin. – Porukka soitti minulle ryhmäpuhelun, ja he pyysivät anteeksi. 3 Torstaina 11. Yksityishenkilöiden omaisuutta koskevat töhrimiset ovat aina asianomistajarikoksia, Kohonen toteaa. T ERHI H A A PA KOSK I. Korhonen tähdentää, että graffitien teko ei ole ainoastaan alaikäisten paha tapa. Facebook-päivityksensä hän päätyi poistamaan syyllisten löydyttyä, sillä kommenttikenttä alkoi täyttyä vihamielisistä ja koko nuorisoa leimaavista kommenteista. Keväisten sotkujen tekijöitä ei olla saatu kiinni. heinäkuuta 2019 50. Ilvesluoto kirjoitti paikalliseen Facebook-ryhmään sotkuista päivityksen, jossa antoi graffitien tekijöille mahdollisuuden ilmoittautua ennen asian viemistä poliisille. Tekijöiden nimet ovat poliisilla tiedossa jotta tapaukset saadaan selvitettyä asianosaisten kanssa. Korvausvelvollisuus koskee myös alle 15-vuotiaita graffitintekijöitä. – Yhtä usein niiden tekijät ovat 18-20-vuotiaita kuin teinejä. Vaikka Ilvesluodon tapauksella loppu oli onnellinen, Korhosen mukaan graffitien tekijöitä ei läheskään aina saada kiinni, sillä graffiteja tehdään usein yöaikaan ja hajanaisesti laajalle alueelle. Sovimme, että he tulevat pesemään tekemänsä sotkun pois. Luvatta sutaistut graffitit harmittavat – tekijän kiinnisaanti tuuripeliä » Terhi Haapakoski » Kiiminki » Haukipudas Graffitit eli seiniin tai muihin julkisiin rakennelmiin maalatut tekstit ja kuvat aiheuttavat harmitusta Rantapohjan alueella. Yli 15-vuotiaat saavat seinien sotkemisesta sakon, ja jos töherrys on tehty julkiseen rakennukseen, juttu etenee poikkeuksetta syyteharkintaan. Korhonen muistuttaa, että vaikka alle 15-vuotias töhertäjä ei ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa, koskee korvausvelvollisuus kaikkia iästä riippumatta. Uskon, että ainakin nämä kyseiset nuoret oppivat läksynsä – he ottivat teoistaan vastuun ja siivosivat sotkunsa mukisematta, Ilvesluoto kiittelee
+18° +17° +16° +18° +16° +17° Lauantai 13.7. ILMOJA PITELEE » Torstaina 11. Yksi rakennuksista on kylän vanha rautatieasema, jonka nimi on kirjoitettu kotimaisin ja kyrillisin aakkosin. Tällä erää kauppa on auki vain tilauksesta, mutta se ei tarkoita kauppamuseoinnostuksen hiipumista. Kun kerä oli saatu auki, langanpää oli helppo löytää uudelleenkin. Mukana kuvavalikoimassa ovat entisajan ihmiset ja elinkeinot ja koko joukko kylän taloja. perusta on kuitenkin yhä esittää erilaisin tavoin ja helposti lähestyttävässä muodossa kylähistoriaa. – Toinen esittää jotain hölmöä ja toinen innostuu mukaan, Muhoset luonnehtivat pieni pilke silmäkulmassa. +13° +12° +12° +13° +13° +12° Mukana elämän kulussa. Lapset perheineen Kiitos muistamisesta. Kaupan esineistöä on tallessa yhä runsaasti ja niitä täydentävät vanhat valokuvat kauppias Erkki Sassi juniorin (1865– 1923) mittavasta valokuvakokoelmasta. Kaivaten Lapset Lastenlapset Lastenlastenlapset Sukulaiset ja Ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 6.7.2019. 2014 Muhoset kokosivat ensimmäisen kauppiaan ja valtiopäivämies Erkki Sassi seniorin elämäntarinan vihkoseen. +13° +13° +14° +14° +13° +15° Maanantai 15.7. (08) 515 954 Kukka & Lahja Ruusu | Kauppakeskus Kapteeni | Oulunsalo | p. Tämän päivän teot ja tuotokset liittyvät luontevasti entisaikojen kauppiasperheiden tallentamistahtoon. Valtakunnallisesti viime vuoden alkuun verrattuna on puun tarjonnan kokonaismäärä kääntynyt laskuun. Jostain välähdyksestä syntyi aikanaan somistaa vanhan kaupan näyteikkuna, vaikka kauppaa ei olekaan. +17° +15° +15° +16° +15° +14° Perjantai 12.7. Tänä kesänä olhavan vanha kauppa on auki vain tilauksesta. Olhavalaiset Riitta Muhonen (vasemmalla) ja Ulla Muhonen ovat tehneet Väritä Olhava ennen ja nyt -värityskirjan. (08) 311 2158 (24 h) Iin Hautaustoimisto ja kukkakauppa | Haminantie 1 | p. Veli Kurkela Olhavan vanha asema. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 28 Aurinko nousee klo 2.57 ja laskee klo 23.48 Nimipäivät Torstai: Elli, Eleonoora, Noora, Nelli Perjantai: Hermanni, Herman, Herkko Lauantai: Ilari, Joel, Lari Sunnuntai: Aliisa Maanantai: Rauni, Rauna Päivän nimi Eleonoora tuli 1000-1100-luvuilla maurien matkassa Espanjaan Arabiasta, missä Ellinor merkitsee 'Jumala on valoni'. L EEN A TA K A LUO M A Tukkipuun tarjonta vähentynyt » Rantapohja Erityisesti tukkipuun tarjonta on tänä vuonna laskenut metsänkäyttöilmoitusten perusteella pohjoispohjanmaan yksityismetsistä. Värityskirjan tekijät Ulla Muhonen ja Riitta Muhonen sanovat edenneensä tähänkin asti ideasta toiseen. Uusinta uutta on ainutkertainen ja tänä kesänä julkaistava Väritä olhava ennen ja nyt -värityskirja. Seuraavana vuonna pälkähti äidin ja tyttären päähän idea laittaa runsasta esineistöä esille kauppaan ja päästää kyläpäivien yleisö muistelemaan kaupan henkeä ja tavaroita. 119:176,94 Huutaa ku hinnaaja. 12.6.2019 Lempeänä muita palvelit, mitään vaatimatta rakastit. Tukkipuun tarjonta laski maakunnassa 30 prosenttia, kun koko maassa lasku oli 27 prosenttia alkuvuoden aikana verrattuna viime vuoteen. (08) 520 9180 www.arvokovaoy.fi HAUTAUSPALVELUT: OULU • II • KEMPELE • OULUNSALO Äiti, mummu ja isomummu Terttu Marjatta Tapio os. Nykypäivää edustavat muun muassa kuvat olhava areenasta ja freespeegolf-radasta, seurakuntatalosta, eikä tuulimyllyäkään ole unohdettu. Samalla tuli tallennettua myös 1800-luvun kylähistoriaa. +17° +15° +14° +16° +16° +15° Sunnuntai 14.7. Nimi poistettiin välillä almanakasta liki 50 vuodeksi, kunnes palasi vonna 1975 lyhenteidensä Ellin ja Nooran rinnalle. Keskimäärin puun tarjonta laski 11 prosenttia koko maan alueella ja pohjois-pohjanmaalla 10 prosenttia alkuvuonna. Tältä se näytti ennen Suomen itsenäistymistä, kun nimikyltti oven päälläkin piti kirjoittaa venäläiseen asuunkin. Ei juhlia Ritva Tiiro Lämpimät kiitokset Teille kaikille, jotka kunnioititte Eini Ruikan muistoa ja otitte osaa suruumme. Nyt se jatkaa toimintaansa kunnioituksesta muistoja ja kotiseutuhistoria kohtaan. Tukkipuun tarjonta laski selvästi lähes kaikissa maakunnissa. Puhkuu ku onkapannu. – Ei me vielä voida kertoa mitään. 13.7.1929 k. Etsi minut! Sinun säädöstesi mukaan minä tahdon elää. Myös sahatavaran heikentynyt markkinatilanne on osalla sahoja vähentänyt tukkipuun käyttöä, toteaa Metsäkeskuksen pohjois-pohjanmaan alueen elinkeinopäällikkö Eeva-Liisa Repo. Tulee paineita vain, jos paljastaa. Ystävälistaan kertyneet varat ohjataan Kuivaniemen Sotaveteraanit ry:lle. Sittemmin peräkamarista on tehty kahvihuone ja tiskille on saatu vanhoista valokuvista painatettuja tyynyliinoja, kalentereita ja muuta tavaraa. Ps. (08) 8176 100 Keijun Kukkapuoti | Ollilantie 4 | Kempele | p. Torstai 11.7. Kuvista löytyy harkittu ja kattava katsaus kylähistoriaa ja tätä päivää. päähän jäi kuitenkin kytemään ajatus tehdä rihkamaa arvokkaampi, mutta sopivan helppo ja houkutteleva matkamuisto tai lahja. Kasvua oli eniten Lapissa ja pohjanmaalla. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Kanssasi surun kohdatessa. Voimakkainta lasku oli Kainuun, Kymenlaakson ja pohjois-Savon maakunnissa. Haukiputaalainen sananparsi. Rantapohja Paikallislehti on lähimpänä arkeasi.. Uusi värityskirja viipyy yhtä lailla aikuisten kuin lastenkin käsissä. Lämmin kiitos kaikille osanotosta ja Äitiä muistaneille. L EEN A TA K A LUO M A On erilaisia tapoja vaalia kylähistoriaa. OULUN HAUTAUSTOIMISTO Asemakatu 21 | Oulu | p. Riitta ja Ulla Muhonen elättelevät kuitenkin ideoita jatkosta. Kylä ennen ja nyt värityskirjana » Leena Takaluoma » Olhava olhavan vanha kauppa avasi kymmeniä vuosia kiinni olleet ovensa, kiitos parin naisen hullun idean. Sanaksenaho s. Kaikkia toimia on kuitenkin yhdistänyt perheen omistama vanha Sassin kauppakartano ja sen parisatavuotinen historiaa. Tämän pitää olla pakotonta hauskaa, Ulla taltuttaa uteliaiden intoa. – Edellisen vuoden vilkas puukauppa on kasvattanut yritysten puuvarantoja, mikä voi näkyä kuluvan vuoden metsänkäyttöilmoituksissa. Minä olen kuin eksynyt lammas. Maakunnan kuitupuun tarjonta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Värityskirjaidea kumpusi Riitta Muhosen vierailusta tanskalaisessa viikinkimuseossa, josta ei löytynyt oikein mitään sopivaa matkamuistoa
Kauko Juopperi uskoo tänä kesänä vahvimmin mökkipihan mansikkamaan tuotantoon ja puolukkasatoon. Se reissu jäi siihen, kun oli syöpäläisiäkin niin paljon. Puolukan kukinta on ainakin hyvällä mallilla. Kuva on viime vuodelta, jolloin saatiin runsas sato. Kauko Juopperi on myynytkin hilloja, mutta tänä vuonna hänen tavoitteensa ovat vähäisemmät. Tällä hetkellä mustikka on vielä raakileena, mutta sato kypsynee viikon parin sisällä. 5 » Torstaina 11. Kaikki entiset saaliit on tullut syötyä. Kasvustoa ovat kurittaneet alkukesän myrskyt. Hillasato kypsyy parhaimmillaan. – Puolukka kukkii niin komeasti, että sen perusteella tulossa hyvä puolukkavuosi. Se antaa syyn odottaa hyvää puolukkavuotta. Yhden reissun kävin, ja ainakin avosuon reunalla näytti heikolta. Juopperi ei odota suuria mustikkasadoltakaan. – Vähän olen ehtinyt metsissä laukkaamaan tänä kesänä. Rämeellä oli hilloja harvassa, mutta nekin olivat raakileita. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Kauko Juopperi on vasta katsastellut hillasadon tuloa. Satolupaukset eivät näytä lupaavilta. Kuivaniemeläinen hillastaja Kauko Juopperi on ehtinyt käväistä sekä avosuolla että rämeellä. Pakasteessa ei ole yhtään. Hillasato jäänee pieneksi » Leena Takaluoma » Kuivaniemi Marjakesä alkaa olla käsillä. – Ei minulla ole isoa tavoitetta, kunhan itselle löytäisin talven marjat. Viikonlopulla hyökkään uudestaan, mutta eri suunnalle, Juopperi kaavailee. L EEN A TA K A LUO M A
Erkki Viinamäen ottamassa kuvassa ovat kättä nostava Heikki, Mirja, Arja, Matti ja äiti Briitta Viinamäki, äidin serkku Kaarina Ahola sekä äidin täti Hanna Flink ja tyttärensä Helvi. – Haukipudas on mukavan rauhallinen verrattuna Ouluun. Opettajaopintoja tarjoilijan työn ohessa Rondik Doski kertoo auttavansa mahdollisimman paljon ravintolassa, mutta tekemistä riittää myös kolmen lapsen kanssa kotona sekä opiskelujen parissa. Rondik Doski sanoo olevansa miehensä kanssa sen luontoisia, että päättävät mieluummin itse ja ovat itse myös vastuussa, joten yrityksen perustaminen tuntui oikealta. – Mies on pitempään halunnut lähteä ravintola-alalle yrittäjäksi ja Haukiputaalta löytyi tähän sopivat liiketilat, Rondik Doski kertoo. Pitseria on Doskien yhteinen yritys » Maija Pylväs » Haukipudas Haukiputaan keskustassa viime vuonna avanneen Pudas Pizza & Kebab -nimisen pitserian yrittäjinä toimivat Rondik ja Sipan Doski. Toimi heti ja pyydä tarjous! 23.-24.8.2019 Ii, Huilingin alue 23.8. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Eristeremontit helposti, nopeasti ja vaivattomasti! P. Ihminen ja ilmastonmuutos Kohti hiilineutraalia elintarviketuotantoa Puoluejohdon tentti www.ilmastoareena.fi/ohjelma #ilmastoareena Muutokset ohjelmaan mahdollisia. 6 » Torstaina 11. – Tietysti kun kyseessä on oma yritys, pitää olla tavoitettavissa 24/7. Aikeissa on ottaa paperit ulos ja tehdä niitäkin hommia, pari vuotta yliopistossa opiskellut Doski kertoo. – Tuntuu, että omaan yritykseen myös panostaa enemmän, vaikka se vaatiikin enemmän. Kirkkokadun alkupäässä sijaitsevat tilat olivat olleet Rondik Doskin mukaan jo pitempään tyhjillään. M A IJ A P Y LVÄ S VANHAN KUVAN KERTOMAA » Kuvassa ollaan mustikassa Iin Pihlajakarissa vuonna 1958. – Omien lasten kautta tuli jossain vaiheessa ajatus, että lähden opiskelemaan tätä alaa ja haluan ammatin. Pariskunta asuu Oulussa, mutta harkitsee muuttoa Haukiputaalle. Kuvan toi toimitukseen Mirja Kaisto.. Ravintolamaailma on Doskille tuttu, sillä hän on tehnyt tarjoilijan töitä teini-ikäisestä lähtien. Rondik Doski on syntynyt ja asunut Suomessa aina, mutta hänen vanhemmat ovat Kurdistanista. Siinä missä Sipan tekee pitkää päivää pitserian puolella, Rondik hoitaa yrityksen niin sanottuja juoksevia hommia ja tarjoilee. Sipan Doski puolestaan muutti Kurdistanista Suomeen kymmenisen vuotta sitten. PERJANTAI KLO 11-19 KAIKILLE AVOIN JA ILMAINEN ILMASTOFESTIVAALI 24.8 LAUANTAI KLO 11-19 Kuluttajavalinnat Vinkit ilmastoahdistukseen Esikuvien esimerkit Liikenne Tasapuolinen oikeus liikkua Millä täällä saa ajaa. Lisäksi paikassa on kaksi vakituista työntekijää ja yksi työharjoittelija. Paikka remontoitiin lattiasta kattoon ennen pitserian avaamista: Alkuperäisestä jäljellä ovat vain seinät ja muut rakenteet. Museokahvila Huilinki ja Tuban sivuvirtaravintola sekä paikallisia ruokatoimijoita. Metsä-elokuvakonsertti Ravintola-alueella mm. Menopelinä oli vanhasta Chevroletista tuunattu Pässi, jota Matti tööräsi. KATSO KOKO OHJELMA TERVETULOA! Lavalle nousee yli 40 puhujaa, alueella yli 20 toimijaa esittelee omia ilmastoratkaisujaan, paikalla myös tuotemyyjiä. Doskin mukaan yrityksen pyörittäminen on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Vihreä talous Taakasta ratkaisuksi Pattereista lannoitteiksi Kestävä liiketoiminta Kestävä ruokajärjestelmä Kunnat ilmastotyön johtajina Iin kunta esimerkkinä Kumminkuntasparraus 1,5 asteen elämäntavat Onko valinnoilla väliä. Pudas Pizza & Kebab -ravintolan yrittäjät Rondik ja Sipan Doski. 040 523 7200 Lisäeristyksen siirtäminen hukkaa lämpöä ja rahaa joka päivä. Ei ole yrittämistä helpoksi tehty varsinkaan Suomessa. Hän opiskelee luokanopettajaksi Oulun yliopistossa
Tieverot olisi syytä saada tännekin muiden maiden tapaan. Toivon mukaan tukea tulee edelleen. – Me joudumme heti Haaparannassa maksamaan tieveroa ruotsalaisille. Liikenteenohjaajina toimii FC88 Kemistä, yövartijoina Iin Eläkeläiset, järjestysmiehistä osa tulee kunnasta, osa ostetaan ulkopuolelta. Viime vuonna juhlapuhujana oli pääministeri Juha Sipilä ja pääesiintyjänä Danny. – Tapahtumaan on panostettu monella lailla ja olemme laittaneet itsemme likoon. Paljon ulkomaankuljetuksia ajava Kaakkuriniemi toivoo, että Suomessakin otettaisiin käyttöön raskaan liikenteen tievero, eurovinjetti. – Kunnan mukanaolo on ollut todella tarpeen. Aiempi puheenjohtaja oli Matti Kumpulainen ja häntä edeltävä Arin isä Alpo Kaakkuriniemi. Toki meillä on hyvä liikenteenohjaus ja riittävästi parkkipaikkoja, mutta aina se mietityttää, Kaakkuriniemi sanoo. Hermostuttavinta markkinoiden sujumisessa on liikenne. Ari Kaakkuriniemi on ollut markkinoilla aina, ensin vieraana ja sitten järjestelyissä. Samalla reseptillä valmistuu kuitenkin niin lohikeitto kuin kinkkukiusauskin. Ensimmäiset vuodet yhdistys järjesti tapahtuman täysin talkoilla, sitten se palkkasi järjestelyjä varten markkinasihteerin. Haastavaa on myös miettiä juhlapuhuja ja pääesiintyjä. – Vaikenta on tätä nykyä saada pätevää työvoimaa vaativiin Norjan-kuljetuksiin. Markkinapaikan vieressä kulkee Nelostie, jossa on paljon liikennettä. – Dannyn esiintymisen aikana paikalla oli väkeä enemmän kuin koskaan ennen, Kaakkuriniemi sanoo. Rantapohjan vieraana yleisölle esiintyy lauantaina koomikko Matti Patronen. Kaakkuriniemi Oy:n johdossa. Viime vuonna sen lisäksi tuli ruokateltan pyörittäminen. Pienen pitäjän suuret markkinat » Tuija Järvelä-Uusitalo » Kuivaniemi Kuivaniemen Yrittäjäyhdistys ei ole 31 jäsenellään seudun suurimpia, mutta sen yhdessä kunnan kanssa järjestämät markkinat ovat. Perinteinen tapahtuma menee tosin jo melkoisella rutiinilla, mutta ainahan siitä hommansa on. Kaakkuriniemi arvelee, että isot markkinat syntyvät pitkälle kuivalaisesta jääräpäisyydestä. Samaan viikonloppuun järjestetään usein luokkakokouksia ja muita kokoontumisia, kertoo Kuivaniemen Yrittäjät Ry:n puheenjohtaja Ari Kaakkuriniemi. Heti kun ammattikoulusta pääsin, lähdin pöllinajoon, enkä ole päivääkään ollut muualla töissä, Kaakkuriniemi nauraa. Tänä vuonna juhlapuhuja on kansanedustaja ja tuleva ministeri Hanna Sarkkinen ja lauantaina pääesiintyjänä Eini. Kaakkuriniemi oli ensin toistakymmentä vuotta Lapissa puunajossa, sitten turvekuskina ja viimemmäksi hän on ajanut rahtia Norjaan. Sunnuntaina esiintyy Janne Raappana. Kuivaniemen urheilukentällä. Ari Kaakkuriniemi jatkaa isänsä jäljillä myös kuljetusyrittäjänä A. 7 » Torstaina 11. Nyt kun kunnassa ovat rahat tiukassa, on tietysti vaarassa markkinoidenkin tukeminen. Aktiivista markkinatalkooväkeä on “reilu hallitus” eli kymmenkunta. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana hän on ollut vuodesta 2005. – Liikenne on pahin painajainen. Autoilijaksi ja yrittäjäksi muista suunnitelmista huolimatta Pitäjämarkkinoiden järjestämiseen tarvitaan kuivalaista jääräpäisyyttä T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO. Kuivaniemen pitäjämarkkinoiden myyjämäärä on vakiintunut noin sataan ja kävijämäärä noin seitsemääntuhanteen. Ensi vuonna markkinoilla 35-vuotisjuhlavuosi. Yrittäjäyhdistys on perinteisesti pitänyt markkinoilla ravintolatelttaa. Kuivaniemen pitäjämarkkinat ovat reilun viikon päästä 20.–21.7. Liikenteen oltava sujuvaa Markkinajärjestelyissä on loksauteltava monta palasta paikalleen. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Kuivaniemen Yrittäjien puheenjohtaja Ari Kaakkuriniemi kertoo, että Kuivaniemen pitäjämarkkinoiden valmistelut ovat hyvällä mallilla. Toistakymmentä vuotta sitten kunta tuli mukaan järjestelyihin. – Lähdin peruskoulun jälkeen ammattikouluun asentaja-koneistajalinjalle ajatuksella, etten ikinä tuollaiseen hulluuteen rupea. – Markkinat on sopivasti loma-aikaan, joten tänne tulee paljon lomalaisia. Hänen lisäkseen yritys työllistää 12 vakituista kuljettajaa. Niissä on hallittava talviset olosuhteet. – Pitkään ruokailua järjestänyt Luola-aavan maaja kotitalousnaiset luopui hommasta, joten me otimme sen hoitaaksemme. Kuivaniemen Yrittäjäyhdistyksen jäsenmäärä oli takavuosina yli viisikymmentä, mutta viime vuosina se on ollut kolmisenkymmentä
heinäkuuta 2019 » N:o 54 Minipossu Pottu keimaili yleisölle tottunein elkein. Tänä vuonna paikalle saatiin ensi kertaa myös minipossu. – Omassa lapsuudessani lehmiä oli laiduntamassa useiden teiden varsilla, mutta nykypäivänä näin ei enää ole. Kokkoniemen mukaan esimerkiksi lampaat kuljetettiin tapahtumaan Kiimingistä, ja kanoja tuotiin sukulaisten hoivista. Sortolan jäätelön yrittäjä Sanna Kokkoniemi kertoo, että viime kesänä tapahtumaviikonlopun arvioitu kävijämäärä oli noin 3500 ihmistä, ja hän arvelee lukeman olevan tänä kesänä saman kaltainen. 8 » Torstaina 11. Viime vuonna paikalla oli alpakoita, ja tänä kesänä tapahtuma sai ensi kertaa vieraakseen minipossun Suomen Minipossuyhdistykseltä. Suomen minipossuyhdiswww.rantapohja.fi. On mukavaa nähdä kuinka hyvin lapset viihtyvät eläinten äärellä, Kokkoniemi tiivistää. Tyttöjen ehdoton suosikkieläin tapahtumassa oli poni, jolla he pääsivät myös ratsastamaan. Pasi Junnikkala ja Anne Nevanperä olivat tuoneet Jennan ja Miian Martinniemestä asti katselemaan eläimiä. Sortolan tilalla lehmät ovat tilan omia, mutta muut tapahtumassa nähtävät eläimet tuodaan muualta. Lammasaitauksen asukkaat kiinnostivat Sortolan vierailijoita. Tapahtumaan tuotavien eläinten on oltava myös terveitä. Lisksi minä saan uusia kokemuksia, sillä en ole koskan aiemmin nähnyt minipossua, Kokkoniemi intoili. Uutena tähtenä minipossu Päivä maalla -viikonloppuun pyritään Kokkoniemen mukaan tuomaan joka vuosi jotain uutta. – Eläimille on tehty suojia, joihin ne pääsevät katseilta piiloon halutessaan. – Tämä meni loistavasti yksiin, sillä me halusimme tapahtumaan possuja, ja yhdistys toivoi toiminnalleen näkyvyyttä. Kokkoniemelle itselleen tapahtumassa kaikkein mukavinta on nähdä lasten ihmettelevän maatilan eläimiä. Eläinten ehdoilla » Terhi Haapakoski » Ylikiiminki Sortolan tilan Päivä maalla -tapahtumassa maatilan eläimiin tutustuminen on turvallista ja mukavaa myös eläimille. Kokkoniemi korostaa, että eläinen hyvinvoinnista on tapahtuman suunnittelussa huolehdittu. Lampaat tuotiin Päivä maalla -tapahtumaan Kiimingistä. Sortolan tilan jokakesäinen Päivä Maalla -tapahtuma kerää vuosi vuodelta enemmän kävijöitä. Lisäksi jo eläinten valintavaiheessa kiinnitetään huomiota siihen, ettei niitä kaikista arimpia eläimiä oteta näytteille. Kokkoniemi oli Minipossuyhdistyksen vierailusta erityisen innoissaan
Saarimaalla itsellään on kotona seitsemän minipossua. – Jos possu ei saa toeteuttaa lajille tyypillistä käyttätymistä, se purkautuu epätoivottuna käyttäytymisenä ja aggressiivisuutena. T ERHI H A A PA KOSK I Moni hankkii minipossun lemmikiksi ajatellen, että se on kuten koira eikä kasvakaan kovin isoksi.” – Marjo Saarimaa. Marjo Saarimaan mukaan minipossuista on edelleen liikkeellä paljon väärää tietoa. Possu mikä possu Suomen Minipossuyhdistys jakaa tietoa minipossuista, ja tarjoaa minipossuille sijaisja sijoituskotitoimintaa. – Moni hankkii minipossun lemmikiksi ajatellen, että se on kuten koira eikä kasvakaan kovin isoksi. Sortolan tilalla vieraillut Pottu kannettiin paikalle kuljetusboksissaan neljän ihmisen voimin. Eläinten ehdoilla tyksen hallituksen puheenjohtajana ja sijaisja sijoituskotivastaavana toimiva Marjo Saarimaa kertoo, että vierailu Sortolan tilalle oli yhdistyksellekin mukava tilaisuus. Minipossu ei nimestään huolimatta ole erityisen pieni: aikuisen possun tulee painaa vähintään 30 kiloa, mutta karjut painavat helposti satakin kiloa. Minipossun luontaiseen käytökseen kuuluu tonkiminen ja kaivaminen. Kohtaaminen hymyilytti Sortolan jäätelön yrittäjää. 9 » Torstaina 11. – Pottu tuli mukaan, koska sille ei ole löytynyt sopivaa lajitoveria, ja näin ollen se elelee yksinään. Kun totuus paljastuu, ollaan sormi suussa ja mietitään, mitä possun kanssa tehdään, Saarimaa kertoo. Edustamaan Sortolan tilalle valikoitui Pottu-karju. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Sanna Kokkoniemi näki lauantaina ensimmäistä kertaa minipossun. Lammasaitauksen asukkaat kiinnostivat Sortolan vierailijoita. Lampaat tuotiin Päivä maalla -tapahtumaan Kiimingistä. Yhden possun kuljettaminen on helpompaa, ja Pottu on myös tottunut ihmisiin, Saarimaa kertoo. Saarimaa toivoo, että possusta haaveilevat hankkisivat eläimestä kattavasti taustatietoa ennen possun ostoa
Matkaan lähdettäessä ei koskaan voinut olla varma paluuajasta. Hinaustöiden vähennyttyä siirtyi lautatarhalle työnjohtotehtävin, josta jäi eläkkeelle 36 vuoden palveluksen jälkeen Rauma-Repola Oy:stä. Vaikka joutuikin hinaajiin komennettuna, oli se mieluisaa työtä. Kuvassa viimeisenä vesillä ollut Pomo on päässyt telakan rantaan Santaholman Pontevan avustuksella ja odottelee talvilevolle siirtymistä. Lisäksi hinaajia ja niiden miehistöjä työllisti pumppaus, joka piti hoitaa ”oman työn” lisäksi. • Ossi Ojala pääsi kesällä 1943 kansimieheksi hinaajaan, oli vuoden 1944 armeijassa ja palasi sen jälkeen taas hinaajiin. Päivällä oli pituutta Hinaajien työt olivat monenlaisia. Perhe muutti vuonna 1940 Martinniemeen, josta isä Karl Engström sai työnjohtajan paikan vapauduttuaan talvisodasta. Jokaisella hinaajalla oli vakituinen miehistö ja varsinkin kipparin sairastuessa oli tilanne hankala. Pahiten miehistö sai kuulla merimiestaidoistaan, kun joutui Hektorilla ajamaan myrskyltä saarten suojaan Kemin matkallaan jo tyhjänä. Hän oli tarhalla myös työnjohtotöissä ja ennätti palvella Rauma-Repola Oy:tä 35 vuotta. Ne tilattiin Alkolta Helsingistä. Siinä saattoi kertyä päivälle mittaa 20 tuntia, ja aamulla piti olla valmiina seuraavan päivän töihin. Liekö suvun vaikutusta, koska äidin puolelta miehet olivat olleet hinaajien miehistöä. 70-luvulla sataman valmistuttua hän siirtyi tarhan puolelle työnjohtajaksi ja kehittämään logistiikkajärjestelmää laivaukseen. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Uiton monta tarinaa – Elämäntyö sahalla » Hannu Pohjanen » Haukipudas Puutavaraa uitettiin hinaajilla Martinniemeen ja Halosenniemeen eri jokisuilta. Tämän jälkeen hän meni armeijaan, jossa meni sota-aika mukaan lukien 5,5 vuotta. Sodan jälkeen hän meni Martinniemeen hinaajaan ajomieheksi yhden kesän ajaksi, seuraavana kesänä alkoivat kipparin työt. Se uusittiin ilmeisesti useamminkin kuin oli tarvis, koska tiedettiin niiden olevan entisiä rommitynnyreitä. Iijoki saatiin yleensä selvitettyä ensimmäisenä, Oulujoki viimeisenä. Koulut käytyään ja perheen perustettuaan Åke muutti Oulusta Martinniemeen RaumaRepolan palvelukseen paremman asuntotilanteen houkuttelemana. Aluksen miehistö kävi tiuhaan kyselemässä tynnyrin saapumista, mutta kun muillakin oli tieto sen ”ominaisuuksista”, toi hevosmies sen varastoon salaa. Viipurin Merenkulkukoulusta hän sai perämiehen paperit 20-vuotiaana. Hinaukset tehtiin avolauttoina Kiiminki-, Simo-, Olhavaja Pyhäjoelta. Juttu perustuu hänen sekä haukiputaalaisten Åke Engströmin, Olavi Åströmin ja Ossi Ojalan 9.1.2000 Haukiputaalla Engtrömin kotona käytyyn keskusteluun. • Åke Engström oli syntynyt Karjalassa Impilahden kunnan Pitkärannan kylässä. Iijoella siirryttiin nippu-uittoon vuonna 1946. Siellä sitten seuraavat miehet huuhtelivat sen useamJuttu syntyi entisten työkavereiden jutustelusta Jutun kirjoittaja Hannu Pohjanen työskenteli Rauma-Repolan sahalla Martinniemessä työnjohtajana vuosina 1974–77. Ensimmäiset vuodet menivät varastolla, mistä hän siirtyi konttorin puolelle kustannuslaskentaan. Vasta sitten ilmoitettiin tilaajille, että se on noudettavissa. Redilastausta koitettiin hoitaa viimeiseen asti ennen jokisuun jäätymistä. Siihen oli syynä kannella oleva hiililasti, joka teki hinaajasta kiikkerän myrskyssä. Hinaajia käytettiin lisäksi proomujen hinauksessa, kun kuljetettiin puutavaraa redillä oleville laivoille. Hinaus aloitettiin yleensä juhannukselta ja sitä jatkettiin niin kauan kuin hinattavaa riitti. Kemija Oulujoelta uitot tehtiin nippuuittona. • Olavi Åström pestautui kauppalaivaan 15-vuotiaana. Hän toimi yhtiön palveluksessa sahan lakkauttamiseen saakka. Käytyään rannikkolaivurikurssin hän toimi ajomiehenä ja myöhemmin kipparina. 10 » Torstaina 11. Hiilen takia alus oli varustettu umpireelingillä, joten kannelle tullut vesi ei päässyt valumaan pois, vaan jäi lisälastiksi sinne. Kerran Olavi Åström joutui käymään neljä matkaa Kemissä siten, että ajomies toi seuraavan hinaajan kalustoineen avomerelle, jossa miehet vaihtoivat alusta ja Olavi palasi Kemiin ja ajomies toi lautan tuttua reittiä rantaan. Å K E ENGS T RÖ M. Kemistä lautan haku saattoi onnistua suotuisissa oloissa 36 tunnissa, mutta toisella kertaa saattoi aikaa mennä pelkästään myrskyltä saarien suojassa odottelemiseen kaksi viikkoa. Jokaisen hinaajan keulalla oli tamminen vesitynnyri, jossa säilytettiin juomavesi. Kerran viimeisillä reissuilla jouduttiin särkemään jäätä hinattaessa. Näin hän ja muu apuna ollut väki pääsi huuhtelemaan sen ämpärillisellä vettä ja valuttamaan arvokkaan aineen tarkasti talteen. Päivään saattoi kuulua 10 tuntia laivan passausta, jonka päälle lauttojen hinausta 6 tuntia ja tarvittaessa sitten pumppaus
11 » Torstaina 11. Liha oli keitettävä heti, jotta se säilyisi edes jonkin aikaa. Näin saatiin tehoa lisää. Hinaajien kehitys Hinaajat oli varustettu höyrykoneilla, joiden lämmitys hoidettiin haloilla kunnes sotien jälkeen saatiin hiiltä. Valmiin tavaran lastauksessa siirryttiin satamalastaukseen, joten hinaajien käyttö väheni, kun alukset eivät tarvinneet enää satama-apuakaan kuin korkeintaan syksyllä jäiden aikaan. Lautassa olivat niput rinnakkain kiinni toisissaan, mutta reunoilta ne kiinnitettiin vaijeriin sakkeleilla, joiden ansiosta ne liukuivat toisiaan vasten hinauksessa, eikä turhaa vesimassan hinausta ollut lainkaan. Proomut olivat aluksi katollisia, mutta kun rantaan valmistui siltanosturi, katot poistettiin ja aloitettiin pakettien kuljetus laivoille. Oli erittäin tärkeää, että kompassi palautettiin oikeaan osoitteeseen, koska se oli kalibroitu juuri sille alukselle. Jo ennen koneiden vaihtoa saatiin tehoja kasvatettua, kun potkureiden ympärille rakennettiin cord-tunnelit. Uiton kehitys Uitot olivat aluksi irtouittoja, joissa siirrettävät määrät olivat vähäisiä ja hukka varsin suuri. Seuraava kehitysvaihe oli vaijerilautta. Ensimmäisenä olivat selkäkettinkilautat. Lauttojen hinaukset vähenivät loppuakseen kokonaan, kun puutavaran ajo siirtyi rautaja maanteille. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Uiton monta tarinaa – Elämäntyö sahalla Redilastausta koitettiin hoitaa viimeiseen asti ennen jokisuun jäätymistä. Laitteilla kuului vaikka Norjaan saakka. Halkolämmityksestä siirryttiin hiileen heti, kun sitä saatiin. Niissä oli neljä nippua rinnan kiinni toisissaan ja reunimmaiset kiinnitettiin selkäkettinkiin. Hänkin oli yhtiön palveluksessa, mutta maksoi itse syömisensä, kuten miehistökin. Hinaajissa oli aluksi miehityksenä kannella kippari, ajoja kansimies sekä kannen alla konemestari, koneenhoitaja ja lämmittäjä. Talvella muita töitä Talvisaikaan osa kippareista meni metsäpuolelle mittamiehiksi, osa pressuja paikkaamaan. Lisäksi tietysti kokki, joka hoiti muonituksen. Näin piti laivaväen hakeutua maalle töihin. Aluksi ei ollut käytössä jääkaappiakaan, joten ruoan säilytys vaati melkoisia ponnisteluja. Oli ihmeellistä, että spriitäytteiset kompassit tulivat varastoon kuivina, vai lieneekö vain tarinaa. Vasta 50-luvulla hinaajiin alettiin vaihtaa dieselkoneita. Vain isommissa koneremonteissa olivat lisämiehet verstaalta paikalla. Koltsapuita oli kaksi rinnan, toisiinsa kiinnitettynä ja niin pitkästi, että lautta saatiin sen sisään. Polttoainetäydennys piti suorittaa jokaisen matkan jälkeen. Kun hinaaja meni niitä hakemaan, vei se koltsapuut mukanaan ja kiersi lautan vielä sillä. Usein joutui laivan lastaajat odottamaan tavaraa ja tuli odotustunteja. Käyttäjän piti käydä lennätinhallituksen kurssi, joka päättyi tenttiin. Puut koottiin puomien sisään ja niissä oli neljästä kuuteen nippua rinnakkain kiinni toisissaan. Varaston väki muistaa kuitenkin hommanneensa monta tynnyriä hinaajille ja olleensa auttamassa myös tynnyrin huuhtelussa. Kun ennen vietiin täysi proomu aamulla laivan luukulle, niin siinä oli usein vielä illalla takaisin tuotavaksikin ja lopetus jäi seuraavaan päivään. Seuraavaksi kehitettiin koltsalautat. Å K E ENGS T RÖ M. Kun olisi pitänyt pitää lomaa hinaajien ollessa telakalla, se saattoi jäädä haaveeksi osaston pomon ilmoittaessa, että ellet ole aamulla töissä, niin ei ole tulemista ollenkaan. Puumäärää voitiin kasvattaa ja silti kuormat kevenivät. Näin vältyttiin raskaan selkäkettingin kiinnitykseltä. paan kertaan lämpimällä vedellä ja ottivat tarkasti talteen saamansa arvokkaan aineen. Kokit olivat yleensä töissä vain kesäajan. Jos sattui vahingossa koskemaan antenniin lähetyksen aikana paljaalla iholla, paloi siihen rakkula. Avoproomujen aikaan meni usein hosumiseksi, koska niihin mahtui lastaustavasta johtuen niin vähän tavaraa. Syksyllä jokaisesta paatista palautettiin varastoon herätyskello, kompassi ja kiikari nimilapuilla varustettuna, jotta keväällä oli palautusosoite tiedossa. Puutavaraproomuista oli ennen poistettu katot. Kuvassa Pölli odottelee letkan valmistumista ja redille hinaamista. Maaliskuun loppupuolella aloitettiin taas hinaajan kunnostaminen telakalla. Näin tehtiin siihen saakka kunnes yksi miehistä sairastui juomavedestä aiheutuneeseen polioon. Konepuolen miehet menivät korjaamolle, mutta ajoja kansimiesten piti itse hakea töitä muilta osastoilta. Joka kevät piti paikat saada tarkastuskuntoon, koska kattilanja merenkulkutarkastus tehtiin jokaiselle alukselle ennen kauden alkua. Sen teki aluksen miehistö kipparin johdolla. Laivojen ”passaus” redille hoidettiin proomuilla, joilla hinaajat veivät lastattavan puutavaran lastaajille laivan sivuun. Kannen sivuille oli tehty seinät, jotta saatiin pressut puutavaran suojaksi. Kuvassa viimeisenä vesillä ollut Pomo on päässyt telakan rantaan Santaholman Pontevan avustuksella ja odottelee talvilevolle siirtymistä. Ennen kuin radiopuhelimet tulivat käyttöön, joutuivat miehet joskus soutamaan myrskyä pidettäessä saaren suojassa maihin ja soittamaan sieltä, että joku toinen hinaaja toisi halkoja, kun omat ovat lopussa. Lisäksi joskus kiireessä vietiin kahtakin pakettia laivalle, että olisi edes jotain, mitä lastata. Siinä oli nippujen väliä reilusti pituussuunnassa ja tästä johtui, että se oli raskas hinattava, koska nippujen välissä oleva vesimassakin liikkui mukana. Vesi otettiin Kiiminkija Iijoesta mutta Oulujoesta ei, koska siellä oli yläjuoksulla keuhkotautiparantola. Siirryttäessä nippu-uittoon päästiin suurempiin puutavaramääriin ja hävikki pieneni. Ensimmäiset radiopuhelimet tulivat käyttöön 50-luvun alussa. Jokaisen ruorin yläpuolella oli eksymätaulu, jonka korjaustietoja tarvittiin, kun ajettiin vaikeissa olosuhteissa, eikä näkyvyyttä ollut nimeksikään. Kun ennen tuotiin Pomolla 8 000 tukkia, myöhemmin saatettiin ottaa jo 15 000 tukin lauttoja hinaukseen. Haastateltavana olleet kipparit muistelivat kuitenkin, että kyllä se oli sama maalattu tynnyri vuosikaudet siinä keulalla
-Ilman muuta kannattaa lähteä. 12 » Torstaina 11. Mahonkiveneisiin kysytään puolestaan pintojen huoltamista, Ollila kertoo. – Yhdessä tekemisen voima, Kosonen kiteyttää. Saa paljon ystäviä ja pääsee kiinni hienoon harrastukseen. Välillä tultiin Suomeen, mutta perheenisän työt veivät vuosikymmenien ajan ulkomaita myöten. Veneiden huoltoja korjauspalveluita tarjoavan yrityksen perustajan, Jaakko Ollilan mukaan yleisin korjaustyö on lasikuituveneen pohjan uusiminen. Kosonen kertoo saaneensa joukkueesta niin uuden harrastuksen, kuin uusia ystäviäkin. Lasikuituveneet harvoin elävät niin kauan. Oulun joukkueessa nyt toista vuotta ajanut kiviniemeläinen Päivi Kosonen kertoi käyneensä joukkueen infotilaisuudessa asiakkaan vinkistä. Tunnelma paikan päällä oli onnellinen. Vuonna 2015 yritys muuttui osakeyhtiöksi ja nimi lyheni JOM Veneeksi. Varat jaetaan Suomessa lasten syöpäsairauksien tutkimukseen ja hoidon kehitykseen Aamu Säätiön kautta, sekä syöpää sairastavien lasten nuorten ja heidän perheiden hyväksi Sylva ry:n kautta. Fysioterapeuttina toimiva Kosonen oli laittanut hakemuksen menemään heti samana iltana. Syksyllä järjestettävän gaalan yhteydessä joukkueet saavat tietää hyväntekeväisyyteen kerättyjen varojen määrän. Olen itse tässä mukana niin kauan kuin jalka liikkuu. P IE TA K I VA RI. Kymmenmetrisen mahonkiveneen rakennusaika on keskimäärin kolme vuotta. Jaakko Ollilan isä rakensi aikoinaan taloja ja nikkaroi siinä sivussa myös puuveneitä Martinniemessä. Ruotsissa syntyi perheen kaksi lastakin, myöhemmin yksi Suomessa. – Mahonkiveneen vahvuus on se, että se kestää aikaa. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Tällä hetkellä rakenteilla on harvinaisella runkomallilla toteutettava huvivene. Joukkueista otettiin ryhmäkuvia, kuohujuomat korkattiin, tarjottiin pientä välipalaa ja lopulta täytettiin vesipullot vielä keskustan läpiajoa varten. Tämän vuoden joukkue aloitti harjoittelemaan pyöräilyurakkaa varten viime syksynä. Reissutöiden jälkeen kotikonnuille Rakennustaito näyttää kulkevan Olliloilla isältä pojalle. Jossakin vaiheessa reissutyö alkoi kyllästyttämään ja Ollila palasi Suomeen. Tällä hetkellä aivan alusta asti rakenteilla on harvinaisella runkomallilla toteutettava huvivene, joka tulee yrityksen omistajaksi reilu viikko sitten siirtyneen Ollilan pojan, Janne Ollilan käyttöön. Jos venettä huolletaan, se saattaa kestää jopa 90 vuotta. Enimmäkseen yritys teki korjaustöitä, mutta jonkin verran kysyntää oli myös tavallisille soutuveneille. – Lasikuituveneellä ajetaan kiville ja sitten on pohjat puhki, mikä vaatii korjaamista. Läpi talven joukkue on ahkerasti harjoitellut ja samalla kerännyt varoja vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Pyöräilijöitä vastaan saapuneet tukijoukot olivat saapuneet onnittelemaan pitkän matkan kulkeneita läheisiään. – Nyt yritys on ollut reilun viikon ajan poikani omistuksessa. Nämä yhdistettynä hyvän tekemiseen. Ollilan 2000-luvun alussa perustama JOM Vene ja Rakennus -niminen yritys toimi pitkään pääkaupunkiseudulla. Oulun joukkue saapumistapahtumassa. Päivi Kososen mukaan Eiffel-tornille ajaminen joukkueen kanssa oli hieno kokemus. Pitkälle matkalle mahtuu myös haasteellisempia hetkiä ja osuuksia. 1200 kilometriä myöhemmin » Pieta Kivari » Haukipudas Suuri rakka saapui kirjaimellisesti tiensä päähän, kun Team Rynkeby God Morgon joukkueet ja niiden tuhannet pyöräilijät huoltojoukkoineen saapuivat Pariisiin. – Oli hienoa, että toisia kannustaen kaikki selvisivät urakasta! hän kiittelee. Kosonen kannustaa mukaan harkitsevia hakemaan mukaan joukkueeseen. – Autoilijat kuitenkin kunnioittavat pyöräilijöitä Pariisissa, hän toteaa. Kädentaidot tarttuivat ja Jaakko Ollilakin pääsi jo nuorena perehtymään paatin tekoon. Myös Pariisin keskustan hektinen liikenne vaati erityistarkkuutta, mutta Kososen mukaan porukan päästessä rytmiin oli Eiffel-tornille ajaminen hieno kokemus. Veneenrakennustaito kulkee suvussa » Maija Pylväs » Haukipudas Martinniemessä sijaitsevan JOM Vene Oy:n tiluksilta löytyy monenlaista paattia: Remontissa on niin kymmenmetrisiä kalastuskäyttöön tarkoitettuja aluksia kuin pienempiä huviveneitä. 60-luvun lopulla Ollila lähti kuitenkin vaimonsa kanssa Ruotsiin, jossa töitä riitti laivateollisuuden parissa. JOM Veneen perustajan, Jaakko Ollilan mukaan mahonkivene kestää huollettuna jopa 90 vuotta. Joukkueet Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta, islannista ja Färsaarilta kokoontuivat kaikki samaan puistoon vielä ennen viimeistä etappia Pariisin keskustan läpi hotellille. Onpa tekeillä myös yksi kulkupeli omaan käyttöön. Kosonen sanoo: – Pain haaste oli ensimmäisen päivän helle, mihin Oulussa ei oltu totuttu. Kosonen kertookin parasta matkassa olleen koko porukan yhteinen tavoite, mihin 10 kuukautta on yhdessä treenattu
– Tämä on loppujen lopuksi puhdasta käsityötä ja pysynyt aina hyvin samanlaisena.. Viikonloppuisin koitetaan tehdä vähän lyhempää päivää. JOM Veneen perustajan, Jaakko Ollilan mukaan mahonkivene kestää huollettuna jopa 90 vuotta. Ollilan mukaan parasta työssä on yksinkertaisesti se, että näkee oman kädenjälkensä. Isän ja pojan lisäksi yrityksessä on kolmas työntekijä. Veneenrakennustaito kulkee suvussa M A IJ A P Y LVÄ S Ainakin toistaiseksi Janne Ollila työskentelee kaivosprojektissa, mutta aina kun niiltä töiltä ehtii, hän puuhailee Martinniemen verstaalla. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Tällä hetkellä rakenteilla on harvinaisella runkomallilla toteutettava huvivene. 13 » Torstaina 11. – Se asia tuli vähän puuntakaa. Jokunen vuosi sitten tuli puheeksi, että tehdään hänelle yhdessä vene ja se jäi asia sitten vähän päälle. Hän on kiertänyt maailmaa yli 20 vuotta kaivosja metalliteknologiayrityksessä ja asunut enimmäkseen ulkomailla, mutta on nyt jäänyt Suomeen. Jaakko Ollilan perustyöpäivä alkaa pajalla aamuseitsemältä ja jatkuu iltakuuteen saakka. Jaakko Ollilan mukaan ei ollut mitenkään itsestäänselvää, että poika tarttuisi yrityksen ruoriin
Aloin kysellä asioita paikallisilta kalastajilta ja kohtahan se piti hommata vene ja aloittaa kalastus omiin tarpeisiin. Totesin, että kalaa syötiin. Jäljellä olevat harvat am. – Kun lapset olivat pieniä, aloin miettiä, mitä itse söin lapsena. Projektin aikana Leinonen huomasi, että suurin osa jäljellä olevista ammattikalastajista on iäkkäitä miehiä. 14 » Torstaina 11. Leinosen oma kalastusinnostus heräsi, kun perhe muutti vuonna 2004 Iihin. Leinonen kuvasi ja haastatteli kalastajia ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten tilaustyönä kalataloushankkeelle. – Olen kokenut ensimmäiset voimakkaat luontokokemukseni Perämerellä, kun olin isäni mukana kalassa alle kouluikäisenä. Tämä on varmasti aiheeseen kiintymiseni taustalla, kertoo Oulussa syntynyt kuvaaja. – Asiasta alkoi avartua isompi kuva. Leinosen valokuvia Perämereltä on esillä KulttuuriKauppilassa elokuun loppuun saakka.. Leinosen Perämeren kalastajista ottamista kuvista on koottu KulttuuriKauppilaan valokuvanäyttely Last Man Fishing – Perämeren kalastajat. Merta, jäätä, kalastajia Antti J. Sen jälkeen siitä kehkeytyi kuvaajan oma projekti, jonka juuret löytyvät jo lapsuudesta. Leinonen kuvaa Perämeren kalastusta » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii Iiläisen Antti J. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Antti J. Huomasin, että maaltapako ja globalisaatio monen muun syyn ohessa ovat vaikuttaneet kalastuksen tilaan ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuteen
Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt selostus kuvasta. L EINONEN A N T T I J. BBC sattui tarvitsemaan kuvaajaa ja minä satuin asumaan täällä. KulttuuriKauppilan seinillä on merta, jäätä, lintuja, kalastajien potretteja ja kalastajia työssään. – Ihmiset kysyvät siitä paljon, mutta minulle se oli toimeksianto muiden joukossa. – Heillä on jatkuvasti ratkottavanaan isoja ja pieniä ongelmia. Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai multimediaviestinä numeroon 040 5173 842. Yhteistä heille on toimeliaisuus. Leinosen valokuvanäyttelyn esitteessä todetaan, että näyttely tutkii Perämeren hiipuvaa kalastajakulttuuria navigoiden valokuvataiteen ja dokumentarismin rajapinnoilla. Se vaatii aikaa. Space II vuodelta 2017. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO A N T T I J. Näyttely on yksi etappi Leinosen projektissa, joka jatkuu, sillä vielä on kesken muun muassa Keski-Pohjanmaan kalastajien kuvaaminen. Merellä oleminenhan on vain yksi osa työtä, sen lisäksi on jalostettava kalat ja pidettävä pyydykset kunnossa, siinä on valtava määrä työtä. Osa Last Man Fishing – Perämeren kalastajat -näyttelyn kuvista oli aiemmin esillä Lofooteilla Norjassa. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Washing Rain Pants, vuosi 2017. –Olen pyrkinyt siihen, että läsnäoloni ei kuvissa näy. Antti J. Osa kalastajista on enemmän sosiaalisia, osa vähemmän. Leinonen kuvaa Perämeren kalastusta mattikalastajat Leinonen on todennut toimeliaiksi ja sitkeiksi puurtajiksi. Kuvista näkee, että veneessä tai avannon reunalla ei ole vain piipahdettu, vaan siellä on oltu pidempäänkin. Antti J. Leinosen valokuvia Perämereltä on esillä KulttuuriKauppilassa elokuun loppuun saakka.. Vuodesta 2002 lähtien kuvaajana toimineen Leinosen töitä on julkaistu niin televisiossa kuin lehdissäkin. – Vierastan sanaa ammattivalokuvaaja, monilla valokuvauksen alueilla en koe olevani mukavuusalueellani. En hirveästi rakenna kuvia, vaan mieluummin odotan, että kuvat tulevat vastaan, Leinonen kertoo. Leinosen valokuvat ovat esillä KulttuuriKauppilassa elokuun loppuun saakka. Viimeksi mainetta tuli, kun hän kuvasi talvella miljoonia katsojakertoja saaneen Iin ilmastotyövideon BBC:lle. Kuvaaja toivoo, että KulttuuriKauppilaan näyttelyn jälkeen ne päätyvät muuallekin nähtäville. Kalastuksen dokumentointi on Leinosen oma henkilökohtainen kuvausprojekti, jota hän tekee tilaustöidensä ohella. 15 » Torstaina 11. Tavoitteena on julkaista kalastajista myös kirja, mutta sen aikataulu on vielä lyömättä lukkoon. Merta, jäätä, kalastajia Antti J. Toki video on saanut paljon klikkauksia, mutta ei sitä maailman mittakaavaa voi verrata täkäläiseen näkyvyyteen. L EINONEN KUVA LUKIJALTA Lukijat voivat lähettää Rantapohjaan kuvia, joita julkaisemme Kuva lukijalta -palstalla. Sama vaatimattomuus kuuluu, kun Leinoselta kysyy, miksi hän ryhtyi valokuvaajaksi. Sanoisin ennemmin olevani visuaalinen tarinankertoja
– Siellä voidaan järjestää vaikkapa kamppailuryhmiä kuntoilumielessä, lihashuoltoja venyttelyryhmiä tai nassikkapainia. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO. Liikuntakeskus Move uusiin tiloihin » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii Liikuntakeskus Move muuttaa entisiin Fasadin toimistotiloihin Iin Karpalotielle. Tilaa on 500 neliöä, mikä on tuplasti nykyisiin verrattuna. – Tämä on ollut haaveeni ja unelmani siitä saakka, kun pikkupoikana menin ensimmäistä kertaa salille, Laajoki kertoo. Uusiin tiloihin tulee Outilan mukaan monipuoliset harjoittelumahdollisuudet. – Kun tuli myyntiin kuntosali, jossa itse harjoittelin, taisi mennä neljä minuutti kun ilmoitin ostavani sen. Liikuntakeskus Move toimii elokuun alusta uusissa tiloissa entisilla kuntosalikorteilla ja entisin aukioloajoin kello 5–24. Treenaajia on niin paljon, että nykyiset tilat Laitakujalla ovat käyneet pieniksi, sanoo Moven yrittäjä Pasi Outila. Heinäkuun loppupuolella avattava AML GYM on avoinna kulkukortilla ympäri vuorokauden. Laajoki jatkaa myös kilpailemista kehonrakennuksessa. Jäsenet voivat ostaa muita edullisemmin harjoitteluohjelmansa ja täältä voi varata ajan vaikkapa pienille ryhmille. Aleksi Laajoki avaa kuntosalin Iihin » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii Urheiluhieroja ja personal trainer Aleksi Laajoki avaa uuden kuntosalin kotipaikkakunnalleen entisiin Valintatalon tiloihin. – Tänne ovat toki muutkin valmentajat tervetulleita. – On paljon vaikkapa vuorotyöläisiä, jotka haluavat treenata yöaikaan. Uusiin tiloihin tulee uutena ryhmäliikuntatila, joka avataan myöhemmin syksyllä. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Aleksi Laajoki kertoo, että ilmanvaihto on suurin satsaus entisen Valintatalon tilojen remontoimisessa kuntosaliksi. – Salille voi tulla yhtä lailla harjoittelijat kuin pidempään treenanneetkin. Nykyinen toimipiste Laitakujalla suljetaan 26.7. Sopivat tilat löytyivät entisen kaupan tiloista aivan Iin keskustasta. Lapsille tulee oma lapsiparkkihuoneensa. 16 » Torstaina 11. Monia hyviä tyyppejä on tullut tutuksi ja on ollut muutenkin mukavaa, Outila kertoo. Tänne tulee tilat myös hierontavastaanotolleni sekä kahvilatila, jossa asiakkaat voivat vaikka rauhassa kahvitella ennen harjoittelua ja sitten syödä omia eväitä harjoittelun jälkeen, Laajoki kertoo. Viime vuonna hän oli SM-kisojen kolmas, nyt on tarkoitus parantaa suoritusta. Tänne tulee ihan kaikille sopivia laitteita alkaen aina vanhuksille sopivista helppokäyttöisistä laitteista. Outila osti noin kymmenen vuotta sitten perustetun kuntosalin edellisiltä omistajilta kaksi ja puoli vuotta sitten. Personal trainer -palvelut ja kuntosaliohjaukset jatkuvat entiseen malliin. – Täällä oli valmiina erittäin hyvä ilmanvaihtokoneisto, mikä on todella tärkeää. Pasi Outila muuttaa Liikuntakeskus Moven entisiin Fasadin toimistotiloihin. Toimitiloissa on meneillään remontti, joka valmistuu niin, että Move avaa uusissa tiloissa 1.8. 600 neliön tiloissa on meneillään remontti. – Uudet tilat ovat olleet suunnitelmissa jo pidempään. Täällä on mahdollisuus toiminnalliseen harjoitteluun vapailla painolla ja laitteilla, joita tulee jonkin verran lisää entiseen verrattuna. – Ilmanvaihto on suurin satsaus, sen pitää olla ehdottomasti kunnossa. Outila sai keväällä vinkin mahdollisuudesta muuttaa Fasadin entisiin tiloihin ja huomasi ne kuntosalille sopivaksi. – Valmistaudun täysillä kymmenen viikon kuluttua Helsingissä oleviin SM-kisoihin. Tämä on ollut mukavaa aikaa. Unelman toteuttamiseen vaikutti kehonrakennusta harrastavan Laajoen tarve saada itselleen sopiva harjoitussali. Laajoella on tarkoitus pyörittää kuntosaliaan pääosin yksin vaimon avustamana. – Samalla kun teen itselleni hyvät harjoittelupuitteet, teen kaikille muillekin sopivan salin
Jaakko Vehkaoja 247 g 11. 17 » Torstaina 11. Juhlat alkavat kello 12 jumalanpalveluksella Kuivaniemen kirkossa ja sen jälkeen seppeleenlaskulla sankarihaudoilla. Tilaisuudessa selviää, kuka on Vuoden Marttilainen. Olli Märsy 1310 g 2. Aatu Holmi 359 g 4. Harri Lehvonen 53 15. Annikki Uusitalo 269 g 8. Sen jälkeen on vuorossa maksullinen ruokailu nuorisoseuran talolla ja juhla samassa paikassa. Riku Juuso g 324 7. Lapset: 1. Jouko Kääriä 80 g 14. Neljättä kertaa vietettävän Olhavapäivän järjestää Olhavan seudun kehittämisyhdistys ry. Haukipudas Rantapohjasta 2.8.1979 Vikke oli jälleen joutunut aidan huonommalle puolelle. heinäkuuta 2019 » N:o 54 » Torstaina 11. Olhava Areenalla kello 10–16 järjestettävässä tapahtumassa on mukana edellisvuosien tapaan veteraanikoneita, rompetori ja kirppis sekä arvontaa. Juhlassa Haukiputaan Työväen Näyttämö esittää lauluja ja tansseja produktioistaan. Pääosa saaliista oli ahvenia ja kiiskiä. Sanna Parkkinen 269 g 10. Alueella on ravintolateltta, jossa myydään kahvia, leivonnaisia, makkaraa ja lämmintä ruokaa. Eräs ennestään tuttu kyseli: ”Etkö sinä vieläkään malttanut lähteä tarpeeksi ajoissa pois rosvouspaikalta.” ”Ei se siinä nyt ollut vika, vastaa Vikke, ”poliisin peijakkaat vain tuli paikalle sellaisella vauhdilla, jotta minua jo pukattiin mustanmaijan ovesta sisään kun paikalle ehti tiituu varoitusääni.” A.V.M. Jemina Kokko 580 g 2. Martinniemessä kesäjuhlat Martinniemen kalasatamassa vietetään kesäjuhlaa sunnuntaina 14.7. Olhavapäivässä vanhaa ja uutta Olhavapäivää vietetään lauantaina jo perinteisin menoin uutta ja vanhaa yhdistäen. Neljänneksi sijoittuneiden yhteissaalis oli 3183 g. Hän nappasi 1310 gramman kalansaaliin osana Tervastiimaviikkoa järjestetyissä kisoissa. Lasten sarjassa paras onkija oli Jemina Kokko, jonka saalis oli 580 grammaa. Tapahtumalla on pitkät perinteet, sillä Rauma-Repola järjesti kuuluisia kesäjuhlia Villenniemessä 1960-luvulle saakka. Kuvaaja Elias Ämmänpää. Raija Tikkanen 230 g 12. Martinniemen kesäjuhla on nykyisten ja entisten kyläläisten yhteinen kohtaamispaikka.. Ahti Kokko 894 g 3. Susanna Taikina-aho 404 g 6. Kellohameita heiluttaa Valentin & Afrikan Tähti. Vuodesta 1985 lähtien juhlapaikkana on ollut kalasatama. KOONNU T R A N TA P OHJ A N TOI M I T US Olli Märsy on onkimestari Vepsänjärven onkikisojen aikuisten sarjan voittajat Heikki Taikinaaho (vas.), Olli Märsy ja Ahti Kokko. Lauantaina on vuorossa ohjelmallinen toripäivä kello 10–14. Vepsänkyläläiset ry:n järjestämiin kisoihin osallistui 41 kilpailijaa, jotka paria pienintä osanottajaa lukuunottamatta kaikki saivat kalaa. Tarjolla on kesäjuhliin kuuluvasti lohisoppaa, onnenpyörä ja pomppulinna. Kuivaniemellä juhlitaan Kuivaniemen kotiseutupäivää vietetään sunnuntaina 14.7. Kesäjuhlaperinne jatkui, kun kylätoimintaa aloiteltiin. Tulokset, aikuiset: 1. Aatu Pälsynaho 418 g 3. Kevin, Leon, Olivia, Simo, Jussi, Veera, Iina, Kaisli, Aarni, Juho, Aino, Otso, Atte, Eeli, Jenna, Mari, Aamos, Niila, Eemil, Isla, ja Heidi. Juhlapuhuja on tänä vuonna PAMin valtuuston jäsen, Oulun joukkoliikennejaoksen jäsen Suvi Röntynen Martinniemestä. alkaen kello 12. Yli-Iissä aloitetaan tanssilla Yli-Iin pitäjäpäivät alkavat tansseilla Tannilassa perjantaina 12.7 kello 21–01.30. Kilpailuaika oli puolitoista tuntia ja kilpailukaloina kaikki kalat. Mirja Koistinen 280 g 8. Sen jälkeen voi suunnata Yli-Iin urheilukentälle Yli-Iin Nasevan järjestämiin pitäjäpäivien yleisurheilukilpailuihin. Henri Koistinen 177 g 13. Heikki Taikina-aho 756 g 4. Heikki Ukonmaanaho 467 g 5. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Rantapohjasta 26.7.1979 Kaksi miestä keskusteli uuden auton vieressä – Minulla se on Gadillacci – Ja minulla on vain lippalakki A.K. Johanna Siekkinen 45 g. Sarjoja on kaikille alkaen 5-vuotiaista. Ja sitten nykypäivään: Olli Märsy on Vepsänjärven onkimestari Vepsänjärven onkimestariksi on nimitetty Olli Märsy. Päivän aikana alueella on ohjelmaa, kuten yhteislaulua, keppihevoskilpailu, paraatiajo, musiikkiesityksiä, bingo ja erilaisia kilpailuja
Etäisyydet kasvoivat liian isoiksi ja tämä mahdollisti vieraiden pidemmät hyökkäykset. HauPa loi paremmat maalipaikat, mutta tauolle mentiin 0-0 lukemissa. Rikkeitä niistä ei kuitenkaan vihelletty ja lopulta 16-alueen rajalle pudonneen purkupallon tykitti tolpan kautta maaliin vieraiden Jeremias Fisk. heinäkuuta 2019 » N:o 54 HauPa joutui seuraamaan sivusta RoPon voitonjuhlia. RoPo tyly vieras HauPalle » Tuukka Tolonen » Haukipudas Mukavassa voittoputkessa ollut HauPan miesten edustusjoukkue joutui pettymään sunnuntaina viimeisessä ottelussaan ennen taukoa. Lisäksi kauden alkupuoliskoa värittivät lukuisat poissaolot ja sitä myöten muutokset kokoonpanossa. Painejakso päättyi ottelun ratkaisun tuoneeseen voittomaaliin tunnin kohdalla. Ottelun ensimmäinen puoliaika oli HauPan hallintaa. Tämä muodostui kuitenkin ajoittain voimavaraksi ja osaltaan myös kannatteli voittoputkeen. HauPalla tauko peleistä HauPan miesten kevätkierros alkoi yskähdellen, mutta tämän jälkeen peli rullasi mukavasti johtaen viiden ottelun voittoputkeen. Toisen jakson alkupuolella RoPo sai hyvän painejakson ja kotijoukkueen muuten hyvä koko joukkueen puolustuspeli sekosi hetkeksi. URHEILU ». RoPo toimitti pallon HauPan maalin edustalle, missä käytiin useampi hieman epäselväkin kaksinkamppailu. 18 » Torstaina 11. Rovaniemeläinen RoPo haki kaikki tarjolla olleet pisteet Keskuskentältä 0-1 voitolla ja osoittautui näin HauPalle tämän kauden osalta vaikeaksi vastustajaksi. Kotijoukkue ei kuitenkaan kyennyt parhaimpaansa ja murtoyrityksistä puuttui aiemmissa otteluissa tarvittaessa esiin tullut monipuolisuus. Maalin jälkeen pelin henki oli selvä. – Lopun kirissä vaikutti olevan myös turhaa puristusta, Autioniemi harmitteli. RoPo miehitti puolustusmuurinsa lähelle maaliaan ja HauPa pyrki löytämään keinot linjan murtamiseksi. – Isompia ongelmia ei puolustuksellisesti ollut, mutta harmittavasti se ei nyt pisteille riittänyt, sanaili HauPan Aleksi Autioniemi ottelun jälkeen. Hyökkäysten terävyys kuitenkin puuttui ja parhaimmat tilat kuihtuivat pitkiin kuljetuksiin, tai muuten ylimääräisiin pallokosketuksiin. RoPo onnistui hankaloittamaan kotijoukkueen pelinavaamista prässillään, mutta sen purkautuessa tilaa löytyi reilusti tehdä ratkaisuja puolustuslinjan murtamiseksi. HauPan osalta PohjoisSuomen Kolmonen jatkuu pelien osalta 3.8 Sodankylässä
T6 40 m + pituus: Anna Ellala 10,28 + 128, Jenna Ojala 10,28 + 148, Adessa Tornberg 11,35 + 152. lähtö sh-tammat 1600 m enint. Ilmoittautuminen päättyy 17.7.. Neljännen lähdön juoksi soolona kovakuntoinen Matti Alavesan valmentama Vic Afeidas. Osanottajia oli ihan mukavasti. P9 40 m + pituus: Aatu Ojanen 8,72 + 257. Knuuttilan Herkules / Veera Ylipahkala 2.39,7 4. Tauolla nautittiin Juopulin kyläyhdistyksen kahvion antimista sekä muistettiin yhdistyksen perustajajäseniä. KiimU:lla voimistelu leiri » Rantapohja » Kiiminki Kiimingin Urheilijat tekee uudenlaista yhteistyötä Pudasjärven Urheilijoiden kanssa järjestämällä yhteisen kaikille avoimen voimisteluleirin 8-15-vuotiaille. lähtö suomenhevoset 1600 m p. Kisat käytiin koleahkossa säässä, mutta myötäinen tuuli siivitti monen nuoren ennätyksiin, varsinkin pituushypyssä. Aarteen Feeniks / Wilma Alatalo 2.44,2 5. P16 100 m + pituus: Voitto Kärkkäinen 12,70 + 489. Niittykorven Robin Hood / Venla Kumpumäki 3.12,1x 2. Ohjaajat tulevat Voimistelumaailmasta, Oulun voimisteluseurasta ja Kiimingin Urheilijoista. Toinen lähtö oli aloittelevien suomenhevostammojen 1600 metrin matka, neljän hevosen mittelössä voittajana maaliin saapui rautias sukutamma Iinan Lispet ja Harri Vimpari. 80 m: 1. Kolmannessa lähdössä nähtiin enintään 100 euroa tienanneiden oriiden ja ruunien kaksinkamppailu, jossa voittoon kiri Aihipate ohjissaan Harri Vimpari. P15 100 m + pituus: Mikael Malmihuhta 12,58 + 470. Litchi* / AnniMaija Keskimaunu 2.49,6. päivänä järjestettävä leiri on suunnattu aloitteleville ja hieman voimistelua tai telinevoimistelua harrastaneille. Belschuur / Katri Laukkanen 2.53,3 3. Elokuun 1.-3. Mullinmallin / Laura Hämäläinen 1.41,2x URHEILU » JOUNI KOIS T INEN Lasten yleisurheilukilpailut Iissä » Rantapohja » Ii Iin Yritys aloitti kesän yleisurheilun sarjakilpailut kesäkuussa. Kallen Salaisuus voittoon juhlaraveissa » Kaisa Valkola » Ylikiiminki Kiiminkien Hevosystävien 30-vuotista taivalta juhlittiin ravien merkeissä Juopulin raviradalla. 100 e: 1. 500 e + 20m/1500 e pt. 5. 3000 e+ 20m/2000 e pt. heinäkuuta 2019 » N:o 54 » Torstaina 11. T13 60 m + pituus: Janna Pahilainen 9,41 + 338, Fanni Hokkanen 8,90 + 411, Matilda Boström 9,05 + 389, Saaga Sassi 9,78 + 358. lähtö ponilähtö 800 m p. 4. T5 40 m + pituus: Enni Ojanen 13,60 + 106, Fanni Ellala 13,09 + 145. Lemmen Viemä / Janne Mustonen 1.55,1 3. 2. 18 hevosen koitosta oli saapunut seuraamaan runsas parisatainen yleisö. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Kiiminkien Hevosystävin 30-vuotisjuhlalähdön voittajavaljakko Kallen Salaisuus ja Ari Vimpari. 3. Raveissa oli mukana sen Kiimingin Hevosystävät ry:n perustajajäsenistä Veli Koistinen (vas.), Matti Pälsynaho, Jukka Pietikäinen, Raija Sipola, Linda Kuusiniva ja Heikki Kuusiniva. Viimeisessä lähdössä voittoon ravasi Ari Vimparin omistama ja ohjastama Kallen Salaisuus, joka sai ylleen Kiiminkien Hevosystävät 30-vuotisjuhlaloimen. T9 40 m + pituus: Olga Hokkanen 6,33 + 398, Hilkka Räinä 8,46 + 255, Nea Ronkainen 7,07 + 309, Oona Pesämaa 8,02 + 239, Nella Seppänen 7,12 + 314. P6 40 m + pituus: Asseri Kantola 9,26 + 158, Eetu Seppänen 8,15 + 239, Henri Tiri 10,86 + 174. T7 40 m + pituus: Milena Ronkainen 8,81 + 207, Elviira Leppäniemi 8,90 + 194, Anni Ruotsalainen 9,45 + 180. 80 m: 1. T11 60 m + pituus: Saaga Pesämaa 11,80 + 270, Iida Ruotsalainen 11,21 + 257. T15 100 m + pituus: Aino Veijola 13,65 + 454. 19 » Torstaina 11. Siponiss / Tuomo Vimpari 1.59,4 Vipan Virpa / Ari Vimpari HLL. lähtö lämminveriset 1600 m p. Iinan Lispet / Harri Vimpari 1.50,8 2. lähtö shruunat ja -oriit 1600 m enint. 100 e: 1. Tulokset 1. Aihipate / Harri Vimpari 2.20,3 2. Compleet v.d. P11 60 m + pituus: Luukas Leppänen 10,02 + 336, Matias Malmihuhta 10,96 + 293, Nooa Kangasluoma 9,82 + 335. Kallen Salaisuus / Ari Vimpari 1.36,8 2. Makusllinen leiri on avoin kaikille kiinnostuneille eikä edellytä kummankaan seuran jäsenyyttä. 3.15 + 20 m/ 3.8 s: 1. Vic Afeidas / Harri Vimpari 1.20,7. Vähäistä hevosmäärää oli paikkaamassa Raahen seudun Zetoristit, Juopulin kylänmiesten massikat ja pappatunturit sekä joukko paikallisia harrastelijanäyttelijöitä sketseineen. P7 40 m + pituus: Aapo Ojanen 7,90 + 224, Onni Hokkanen 7,70 + 228. Leirillä on joka päivä vähintään neljä tuntia ohjattua liikuntaa, telineja permantoharjoittelua, tanssillista voimistelua, tanssia ja kehonhuoltoa sekä muuta leirin oheistoimintaa. P5 40 m + pituus: Jan-Iiro Ellala 16,75m + 0,84, Justus Ojala 9,60 + 129, Aleksi Veijola 9,55 + 190. Siinä voiton vei 100 metrin etumatkan turvin matkaan lähtenyt Niittykorven Robin Hood ja Venla Kumpumäki. Jarppi / Sanni Åman 2.20,7. Ravien ensimmäinen lähtö oli shetlanninponien koitos
A RK IS TO/ L EEN A TA K A LUO M A. maaseudun autioitumista kuvannut Reunalla-kirja, joka oli ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi. Paina näköislehden yläpalkin valikosta tulostimen kuvaa 3. Sektori on laaja ja siitä on vaikea saada kokonaiskuvaa. Tämän päivän Suomessa pysähdytään yleisestikin miettimään, miten tähän on tultu ja mitkä meidän jälkeemme ovat vaihtoehdot. Kirja on kirjoitettu journalistisella otteella. Napsauta kohtaa “Current page” 4. Metsäkeskustelu on muutoinkin vaikea laji. INFO • Kuivaniemeläissyntyinen toimittaja Jenni Räinä luo menestyksekkäästi uraa dokumentaristikirjailijana. heinäkuuta 2019 » N:o 54 TORSTAIRISTIKKO 11.7.2019 » RISTIKON RaTKaISu tiistain 16.7. Vuonna 2017 häneltä ja valokuvaaja Vesa Rannalta ilmestyi. Ravintolat Jenni Räinä on yksi Metsä meidän jälkeemme -kirjan kirjoittajista. 20 » Torstaina 11. Kustantaja on Like. Sen valokuvat ovat?Anssi Jokirannan työtä. Jenni Räinä jatkaa aikamme kuvaamista » Leena Takaluoma » Kuivaniemi Kuivaniemeläissyntyinen toimittaja Jenni Räinä on löytänyt sijan ja elämäntyön ajankohtaisten ja tätä päivää tallettavien tietokirjojen tekijänä. Napsauta kohtaa Print. Kirjoittajat haastattelevat tavallisia ihmisiä, asiantuntijoita ja metsäammattilaisia. Se on ennen kaikkea monipuolinen dokumentti. Olisi kuitenkin tyhmää ja väärin leimata kirja jonkin suunnan hengennostatukseksi. Kirja pysäyttää miettimään metsää ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Rantapohjassa. Metsä meidän jälkeemme -kirja tarjoaa tietopaketin, jonka jälkeen julkisuuden metsäkeskusteluja on helpompaa ymmärtää ja asemoida itsensä metsäkansa suomalaisten joukkoon. Ristikon tulostusohje (selaimet Firefox ja Chrome) näköislehden tilaajille: 1. Metsä meidän jälkeemme -kirja on ennen kaikkea ajankuva. Avaa sivu 2. Julkinen keskustelukin on typistynyt suojelun ja metsätalouden kaksinapaiseksi väittelyksi. Tänä vuonna hän on mukana neljän pohjoissuomalaisen toimittajan tekemässä kirjassa Metsä meidän jälkeemme. Painon voi sanoa olevan myös suojelun kannalla ja nykyistä talousmetsänhoitoa kritisoivaksi. • Metsä meidän jälkeemme?-kirjan ovat kirjoittaneet Jenni Räinä, Pekka Juntti ja Anna Ruohonen. Se on rautaisannos metsätietoutta. Tänä vuonna hän on mukana Metsä meidän jälkeemme -kirjan toimituskunnassa
044 714 7800 arkisin klo 8.30-16.00 Konttori avoinna ark. ympäri?Suomea.?Suomen?kesä?on?antoisaa?aikaa?tutustua?erilaisiin?puutarhakohteisiin?julkisista?puistoista. . Tervetuloa! Kokouksia Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Kesällä puutarhamatkaillaan » Rantapohja . 8.30-16.00 Toimitus avoinna ark. Ilmoitusten valmistus Marko Myllylä .............044-714 7803 Pirjo Heikkuri..............044-714 7802 Paino Suomalainen Lehtipaino Kajaani 2019 136,00 . Vedostettavat ilmoitukset maanantaina. Julkaisija Rantapohja Oy. 045-1225531 TERVETULOA ! Johtokunta Kellon Metsästysseura ry:n Sääntömääräinen Kesäkokous Perjantaina 19.7.2019 klo 18.00 Kalimenmajalla. Kokouksen jälkeen hirvikokous ja hirviporukkaan ilmoittautuminen. 040-551 5431. Paikallislehti Rantapohja on Sanomalehtien Liiton jäsenlehti. 08-562 300, 0400-388 500 s-posti: toimisto@biomega.fi Kalastajalta rYSÄMaiVaa P. Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 15.00 mennessä. Puistotie 1, 91100 ii. 98,00 € Kestotilaus ulkomaat maaposti........ puutarhamatkailukohteita. Sivunvalmistus............Rantapohja Oy ISSN-L 0358-478X • ISSN 0358-478X . Toimitus...........040-517 3842 Toimittajat Auli Haapala............... Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 15.00 mennessä. Vuokrattavana Iin keskustassa siisti saunallinen pieni KaKSio Puh. Muistutukset: Niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, on oikeus muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen. 040-572 8591 Tuija Järvelä-Uusitalo...040-549 3451 Teea Tunturi.................040-572 8546 . päivän?aikana.. – 12.8.2019 Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla os. € Digitilaus kesto (alv 24%)................... .136,00 € Vuosikertatilaus 12 kk kotimaa........................................... Työsuorituksia EntiSÖintitYÖ KauPPila KY Entisöinnit, verhoilut, venekuomut. 044-714 7805 Ii Kuivaniemi Haukipudas Kello Yli-Ii OULU Ylikiiminki Kiiminki Jääli Ilmoituksia Huveja HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. Puh. sunnuntain?Avoimet?puutarhat?-tapahtuma?ilahdutti?ja?keräsi?runsaasti?vierailijoita?puutarhoihin.?Tapahtumapäivän?jälkeen?www.avoimetpuutarhat.fi?-sivusto?jatkaa?toimintaansa.?Sen?hakutoiminnon?ja?karttapalvelun. Iissä 8.7.2019 Oulunkaaren ympäristölautakunta Kuulutuksia Myytävänä Haukiputaan Martinniemessä KuoriKatEtta, PuutarhahaKEtta ja Multaa Biomega oy Puh. ovat?olleet?puolestaan?kiitollisia?siitä?mielenkiinnosta?ja?ihastuksesta,?mitä?vierailijat?ovat?antaneet?heille. Jokisuuntie 2, 91100 Ii ja Iin kirjastossa kunnanviraston sulkemisen aikana os. Palaute?tapahtumassa?esitellyistä?puutarhoista?on?ollut?jälleen?kiittävää,?kertoo. puutarhamyymälöihin?ja?arboretumeihin. 56,00 € Digitilaus 12 kk (alv 24%) .................. 044-714 7806 Faksi (08) 5472 433 Henkilökunnan sähköpostit: . asiakirjat ovat nähtävillä 11.7 – 12.8.2019 iin kunnanvirastolla os. Kuulutusaika: Tämä kuulutus on nähtävillä 11.7. Pohjois-Suomen tilatuin 2-päiväinen paikallislehti. 8.30-16.00 Jakelu: Posti ja Kavil Jakelupäivystys........ heinäkuuta 2019 » N:o 54 Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin, Ylikiimingin paikallislehti. Tilaukset, osoitteenmuutokset Pikkuilmoitukset Miia Räihä................ Irtolehdellä 51 pallorajalla 750€/150€. 0503950366. avulla?löytyy?kiinnostavia. Pääpalkinto 150€ lahjakortti. Revontie 2, II krs, ovi C, PL 15, 90831 Haukipudas ASIAKASPALVELU PUH. Käsitellään sääntöjen 10.§:n mukaiset asiat. Bingo nuorittalla perjantaina 12.7 klo 18.00. Perustettu 1969. Toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi............050-363 1063 . Ilmoitusmyynti Ilmoituskonsultti Sari Niiranen ............ 0100 85160 Sähköpostit: Ilmoitukset sovittava erikseen, Irtonumerot konttorista 1,40 €/kpl . 0400-537 148 . Kotimainen tuote. Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.?Vierailijat?ovat?olleet?iloisia?siitä,?että?yksityiset?pihat?avautuvat?myös?muiden. Muistutukset ja mielipiteet tulee toimittaa kirjallisesti 12.8.2019 mennessä osoitteeseen: Pudasjärven kaupunki, oulunkaaren ympäristölautakunta, Pl 10, 93101 Pudasjärvi. tapahtumavastaava. Varaa 2019 toimitusaika ajoissa! Hirsiladot, pihavajat, venevajat, autotallit 45mm hirrestä. Heinäkuun?ensimmäisen. Halutaan ostaa MuMMon MÖKKi. 21 » Torstaina 11. 0400-537 148 Markkinointipäällikkö Outi Koistinen........... Puistotie 1, 91100 Ii, lisätiedot: Ympäristötarkastaja Raimo Suomela puh. 0400-940 901 Kauko Meriläinen, Ii tannilan metsästysseura ry:n KESÄKoKouS toimitalolla su 21.7. .103,00 € Vuosikertatilaus 12 kk ulkomaat maaposti.......................... 040 548 0268. Martinniemi. Puh. Tervetuloa. Jokisuuntie 2, 91100 ii ja iin kirjastossa kunnanviraston sulkemisen aikana os. Puh. klo 12.00. nähtäväksi?kerran?vuodessa.?Puutarhansa?avanneet. Johtokunta kokoontuu klo 10.30. Tilausmaksut vuodelle 2019 (sis. 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi AA,VT kaupanvahvistaja www.perinneladot. 040 531 5331. Ottamisalueen pinta-ala on 3,0 ha ja maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi. Katso laaja mallisto netistä. Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. Vedostettavat ilmoitukset torstaina. alv 10%) Kestotilaus kotimaa........................... Ilmoitushinnat 2019 Tekstissä.................0,94+24%=1,17 € Ennen tekstiä..........0,94+24%=1,17 € Takasivu..................0,94+24%=1,17 € Kuolinilmoitukset....0,98+24%=1,22 € TJ 30 pmm asti.......0,84+24%=1,04 € Laskutuslisä............3,00+24%=3,72 € . 61,00 € puh. K u u l u t u S JuSSila grouP oY:n Maa-ainESluPahaKEMuS iin Kunnan aluEEllE Jussila Group Oy hakee maa-aineslupaa 50 000 m3:lle Iin kuntaan, Etelä-Iin kylään, tilalle Veikkola RN:o 139-401-29105. Maa-aineksen ottopaikka sijaitsee Rytipeän alueella
Kampanjassa tärkeitä näkökulmia ovat muun muassa työpaikkojen reilut kesätyökäytännöt, työhön perehdytys, nuorta kannustava palkkaus ja esimiestaidot. KAMELIT EIVÄT OSAA UIDA! 2/17/19 Oululaisen Northern Lightsin juniorien cheertanssijoukkueen mainiosti sujunut kausi huipentui Pietarissa järjestettyjen EM-kisojen kolmanteen sijaan. – Silloin päätettiin tavoitteista sekä yksilöettä joukkueen tasolla, ja tytöt asettivat joukkueen tavoitteeksi sijoittumisen EM-kisoissa kolmen parhaan joukkoon, valmentaja valottaa. Iin Paras Kesätyöpaikka –yritys saa diplomin, ja kampanjaan osallistuneiden nuorten kesken arvotaan tuotepalkinto. ON AINOA VASENKÄTINEN PELINRAKENTAJA AMERIKKALAISEN JALKAPALLON HALL OF FAMESSA. Tavoite oli kova, sillä lauantain semifinaaleista vain viisi joukkuetta selviytyi sunnuntain loppukilpailuun. Lisäksi Venäjällä oli asettaa kisaan kolme kovaa ryhmää, joista kaksi lopulta sijoittui Northern Lightsin joukkueen edelle. Kiitä tai hauku, vikise tai vaadi. HUHTIKUUTA 1945 NATSIEN SUKELLUSVENE U-1206 UPPOSI KÄYMÄLÄN VÄÄRINKÄYTÖN VUOKSI. 14. heinäkuuta 2019 » N:o 54 LASSI JA LEEVI » Rantsikka on nuorten areena. ENSIMMÄINEN MIES, JOKA KOSI TIMANTTISORMUKSELLA OLI ARKKIHERTTUA MAXIMILIAN ITÄVALLASSA VUONNA 1477. INGOL F NEU M A NN Iissä etsitään parasta kesätyöpaikkaa » Rantapohja » Ii Iissä on tänäkin kesänä käynnissä Iin paras kesätyöpaikka -kampanja. Oululaiset kuitenkin onnistuivat parantamaan suoritustaan semifinaalista, mikä lopulta kantoi heidät kolmanneksi eli pronssimitaliin. Tulevan syksyn kisakaudella on oululaisilla jälleen paljon pelissä, sillä puolustettavana on viime joulukuun SM-kulta, jonka uusiminen siivittäisi joukkueen jälleen mukaan sekä MMettä EM-kisoihin. Kaikkiaan suomalaisjoukkueet saavuttivat EM-kisojen eri sarjoista seitsemän mitalia, vaikka kirkkain jäikin tällä kertaa puuttumaan. 22 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » » Torstaina 11. 388 KUTSUKAA JOKU PUTKIMIES. Kampanja on avoin iiläisille nuorille, jotka ovat kesätöissä iiläisessä yrityksessä, yhdistyksessä tai kunnan yksikössä. Kauden päätös olikin sangen menestyksekäs, sillä joukkue, jonka riveissä urheilevat muiden muassa iiläinen Lotta Järvenpää ja iiläistaustan omaava Josefiina Yliluoma, ylsi sarjassaan EM-pronssille. Kausi huipentui EM-pronssiin » Ritva Piri » Ii » Oulu Oululaisen Northern Lightsin juniorien cheertanssijoukkue, joka aiemmin keväällä osallistui lajin MMkisoihin Yhdysvalloissa, päätti kautensa kesäkuun lopussa Pietarissa järjestettyihin Euroopanmestaruuskilpailuihin. Nuoret voivat ilmoittaa oman kesätyöpaikkansa mukaan kisaamaan parhaan kesätyöpaikan tittelistä elokuun loppuun mennessä. Suomesta juniorien tanssisarjaan osallistui myös SM-kisoissa Northern Lightsin jälkeen toiseksi sijoittunut joukkue, mutta sen taival päättyi semifinaaleihin. Oman kesätyöpaikkansa voi ilmoittaa mukaan Iin kunnan verkkosivuita löytyvän linkin kautta.. Lähetä juttuvinkki, mielipidekirjoitus vai vaikka piirros sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai kirjeessä osoitteeseen Rantapohjan toimitus, Rantsikka, PL 15, 90831 Haukipudas. Joukkueen urheilijat ovat iältään 14–16-vuotiaita, ja valmentaja Heli Kaskelan mukaan tytöt saivat viime syksynä itse asettaa joukkueelle kisakauden tavoitteet. Valmistautuminen uuteen kauteen käynnistyy syyskuussa uuden kisaohjelman luomisella. E-E-EEIII... Oman työnantajansa ehdottamisen yhteydessä voi työnantajalle jättää myös palautetta
Matkareittimme Ii, Vartius, Kostamus, Jyskyjärvi, Kalevala (meno 6.9.) ja Kalevala, Vuoninen, Vuokkiniemi, Kostamus, Vartius ja Ii (paluu 8.9.) Retken hinta on 230 euroa, joka sisältää matkat ja viisumin sekä ruokailut ja majoituksen perillä. Muutoksia tulee, eikä tärkeintä ole se, millaisia vastoinkäymisiä tai muutoksia kohtaamme, vaan se, kuinka asian käsittelemme ja ratkaisemme. Kahvilassa on myytävänä myös kortteja ja käsitöitä. Murheidemme kasvaessa tarvitsemme myös suurempaa rauhaa. Voit pyytää seurakunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona. (EM) Iijoen maisemaa. klo 14 seurat Jaarankartano, Aarne Mikkonen, su 14.7. ”Soi kunniaksi Luojan!” Kesäillan sävelhartaudet Haukiputaan kirkossa ja srk-keskuksessa torstaisin klo 20 juhannukselta elokuun loppuun. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Kirkollisia tietoja HAUKIPUDAS HARTAUS » Elämän erikokoisten murheiden äärellä Kohtaamme elämässämme paljon erilaisia ja -kokoisia murheita. Apostolien päivä, pyhäpäivän aihe: Herran palveluksessa. Jakkukylän Rauhanyhdistys Su 21.7. klo 14 seurat palvelukeskuksessa, su 21.7. Kiimingin ry: su 14.7. Oman istuimen voi ottaa mukaan. Arpavoittoja voi halutessaan lahjoittaa lähetykselle. To 11.7. klo 10 Kiimingin kirkossa, toimittaa Seija Helomaa, avustaa Jii-Pee Nyyssönen, kanttorina Hannaleena Otshudiema Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9-11 p. Katso lisätietoja www.iinseurakunta.fi Kastettu: Viola Anni Elisabet Veijola Iin Rauhanyhdistys Lauluseurat Su 14.7.2019 18:00 ry:llä. Kauppojen ylijäämäruoan jakelussa kesätauko 2.-12.7. Lätyn hinta 2 €, kahvi/tee/mehu 1 €, arvat 2 € / kpl tai 5 € / 3 kpl. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. klo 10 Ylikiimingin kirkossa, toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Jarkko Metsänheimo Kesäillan musiikkia su 14.7. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoille, maksullinen ruokailu ja juhla Kuivaniemen Nuorisoseuran talolla. Lähdemme perjantaina aamulla 6.9.2019 Iin seurakuntatalolta noin kello 6 ja saavumme takaisin Iihin sunnuntaina 8.9. 040 7008 151. Välillä se unohtuu, jolloin voimme rukoilla. 5. Mukana ja tavattavissa seurakunnan työntekijöitä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Ylikiimingin ry: su 14.7. Terveystie (säävaraus). klo 18 Kalimenkylällä, Yläkalimentien viereisellä pellolla. Tuotto Lähetykselle. Johtaa Olavi Isokoski, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Sillä vaikka muutos saattaa meille ihmisille olla yllätys, taivaalliselle isällemme ei. Kesäkerho ke 17.7. Murheet ja huolet vaativat joskus muutosta ja vaativiakin tekoja onnellisuuden löytämiseksi. Se kuuluu Suomen suurimpiin hämähäkkilajeihin ja voi olla jopa 7-senttinen raajojen kanssa mitattuna. Tällaisiin muutoksiin ihminen ei aina itse voi vaikuttaa, vaan eteen tulevat asiat on hyväksyttävä ja löydettävä keino niistä selviämiseen. Kiiminkipäivät 2-3.8.2019 Yhteislaulutilaisuus pe 2.8. srk-keskuksessa, Emma Hirvilammi mezzosopraano, Jere Hölttä baritoni ja Tetyana Kushniruk piano, iltahartaus Jenna Utriainen. Joskus meidän on myös hyväksyttävä, ettemme voi vaikuttaa kaikkeen. Haukiputaan kirkko on tiekirkko ja se on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten 10.6.–16.8. 23 » Torstaina 11. esiintymislavalla Jarkko Metsänheimon johdolla. Nuotioilta ke 24.7. Kuolleet: Eero Aukusti Ollila 70. Tehdään nuotiolla erilaisia syötäviä, yhteislaulua ja iltahartaus. klo 10.10 esiintymislavalla. Pyhäpäivän aihe: Armahtakaa!, Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Savolainen, Kolehti: Valtakunnallisen elintarvikejakelun koordinoinnin sekä seurakuntien ruokapankkitoiminnan turvaamiseksi ja tehostamiseksi Kirkkopalveluiden kautta. Kastetut: Jami Juhani Ensio Isojämsä. illalla. Rantapohja KUVA LUKIJALTA » Rantahämähäkki eli raitarantuli pötkötteli lämpimällä kalliolla Koitelin Sahasaaressa juhannuspäivänä. Lättyja Arpakoju la 3.8. klo 10 esiintymislavalla seurakuntaneuvoston vpj Antti Berg. Tilaisuuksiin vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. klo 12 Kuivaniemen kirkossa. Varaa vartti päivästäsi vaikkapa kauppareissun lomassa ja tule mukaan laulamaan yhdessä kesäisiä säveliä! Mukana laulamassa ja laulattamassa diakoni Erja Haho sekä lähetyssihteeri Katri Tuomiharju. (MU). klo 18 Ylikiimingin kirkossa. Kolehti: Ylivieskan uuden kirkon rakentamiseen 26.3.2016 kirkkopalossa tuhoutuneen kirkon tilalle. Emme voi vaikuttaa kuin omaan toimintaamme, jolloin suuri osa ympäröivästä maailmasta jää toisten ihmisten tai Jumalan haltuun. klo 13 Kiimingin torilla, os. klo 17 seurat ry:llä, Pauli Niemelä YLI-IIN ALUE Messu su 14.7. Hän tietää, mitä tulemme kokemaan ja hänen tuellaan pääsemme yli hankalistakin muutoksista. klo 17 seurat ry:llä, su 21.7. Lähetyksen väki mukana myymässä lättyjä ja arpoja. II Sanajumalanpalvelus Su 14.7.2019 10:00 Iin kirkko. Jumalan rauha on ymmärryksemme yläpuolella ja siten paljon voimakkaampaa, kuin mikään rauha, jonka voisimme maailmalta saada. klo 11 vanhustentalon piha-alueella. KIIMINKI Konfirmaatiomessu su 14.7. klo 10 kirkossa, toimittaa Teija Liukko, avustaa Risto Räihä, messudiakonina Pekka Rintamäki, kanttorina Pauliina Stenudd. Pekka Soronen. Ilmoittautuminen on 16.7.2019 mennessä www.iinseurakunta.fi tai puhelinnumeroon 040 5562 025 (Lähetyssihteeri) tai 040 848 0078 (Kirkkoherranvirasto). klo 18.30 ry:llä. Kansanlaulukirkko la 3.8. sunnuntai helluntaista, pyhäpäivän aihe: Armahtakaa ! Toimittaa Matti Kinnunen, kanttorina Eija Savolainen. Seurakunnan tervehdys la 3.8. 040 551 6582. 28.7.2019 Seurakuntaretki Vienan-Karjalaan Kalevalaan. Tervetuloa kahvittelemaan ja rupattelemaan. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” Kun kohtaamme murheita ja huolia, riippumatta siitä, ovatko ne koko maailman kattavia vai yksilötasoisia, voimme luottaa Jumalaan ja siihen, että Hän antaa meille, mitä tarvitsemme. Toimittaa Pekka Soronen, kanttorina Markku Jaakkola. Media tuo tietoomme milloin mitäkin huolia, oli kyse sodasta tai ilmastonmuutoksesta. Emme voi ummistaa silmiämme maailman vääryyksiltä, niin kuin olemme voineet, kun uutisointi ei ollut niin tarkkaa tai reaaliaikaista. ma–ke ja pe klo 10–18 sekä torstaisin klo 10–20 kirkon kellotapulissa. Tapulikahvila on avoinna 12.6.– 26.7. Sateen sattuessa sisällä. Aamen. Myös vapaaehtoisia talkoolaisia tarvitaan. Diakoniatoimisto on suljettu 15.7. Etenkin nuorilla tyylisuuntauksien vaihtelu aiheuttaa ulkonäköpaineita siitä, mitä pitäisi olla päällä tai miltä tulisi näyttää. Janne Isoaho, laulu, Laura Rahko, piano. Tilaisuuden lopuksi mehuja keksitarjoilu, vapaaehtoinen tarjoilumaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Hartaus Iin hoivalla Emmintuvalla To 11.7.2019 13:00 Päivystävä pappi Iin hoito-osastolla To 18.7.2019 14:30. Haukiputaalaiset nuoret myyvät kahvia, teetä sekä päivittäin vaihtuvia kahvileipiä. Ry:n toimintaa: Haukipudas: seurat su 14.7. klo 17 seurat ry:llä, Aarne Mikkonen, su 21.7. Meille kuitenkin tarjotaan lohdutuksen sanoja raamatussa, Kirjeessä Filippilaisille: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Kolehti: Valtakunnallisen elintarvikejakelun koordinoinnin sekä seurakuntien ruokapankkitoiminnan turvaamiseksi ja tehostamiseksi Kirkkopalveluiden kautta. klo 13 Yli-Iin kirkossa, toimittaa Seija Helomaa, kanttorina Hannaleena Otshudiema Yli-Iin ry: su 14.7. Ilmoittautujan tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon viisumihakemuksen mukana, * värillinen passikuva * kopio passista, joka on voimassa kuusi kuukautta matkan jälkeen. Suvilinnun Lauluvartti ke 17.7. To 18.7. Saara Alamäki Iin seurakunnan kesäteologi Konfirmaatiomessu su 14.7. Kahvilan tuotto lähetystyölle. Moni aikuinen voi helposti sokaistua esimerkiksi ystävien Facebookpostauksista ja miettiä miksi oma elämä ei ole niin täydellinen kuin toisen elämä. Jotkut muutokset ovat toivottuja, jotkut taas suuria, pelottavia ja jopa surullisia, kuten esimerkiksi työpaikan tai läheisen menetys. klo 17 seurat ry:llä YLIKIIMINGIN ALUE Konfirmaatiomessu su 14.7. klo 12 Kuivaniemen pitäjänmarkkinoilla, lavalla. Kellonkartanon toimintaa: Kartanon kirkko sunnuntaisin klo 13. Diakoniatoimisto on suljettu 15.7. Konfirmoitavana Kesäripari 4. Katso lisätietoja ylläolevista ja lisää tapahtumia: Iin alue tai www.iinseurakunta.fi Kuolleet: Eini Margareta Ruikka 93v, Väinö Jaakko Klaavuniemi 86v Kuivaniemen Rauhanyhdistys Seurat su 14.7. klo 17 seurat ry:llä KUIVANIEMI Kotiseutupäivän sanajumalanpalvelus su 14.7. klo 18 ry:llä. Pyydä viisumihakemuslomake kirkkoherranvirastosta sähköisesti tai paperisena. Nuortenilta To 11.7.2019 ja To 18.7.2019 18:00 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Huom! Lätynmyyntiä ainoastaan lauantaina. Tyyneysrukoukseksi kutsuttu rukous kuuluu näin: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. klo 16. – 28.7. Ota yhteyttä lähetyssihteeriin, p. klo 9-16. ma-pe klo 10–18, jolloin myös kirkon opas on paikalla. srk-keskuksessa, Tomi Punkeri baritoni ja Outi Nissi piano, iltahartaus Risto Räihä. Osittain niin on ollut aina, osittain kyse on meidän maailmamme nykytilasta. Markkinakirkko su 21.7. klo 17 seurat ry:llä Mukana elämän kulussa. Kopio voidaan ottaa kirkkoherranvirastossa * todistus matkavakuutuksesta
24 » Torstaina 11. Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai multimediaviestinä numeroon 040 5173 842. tekstiviestin hinnan. 040 5173 842 KUVA LUKIJALTA Lukijat voivat lähettää Rantapohjaan kuvia, joita julkaisemme Kuva lukijalta -palstalla. heinäkuuta 2019 » N:o 54 Hinaus Hartikainen mainos kasvot avain palvelut.indd 1 25.2.2019 13.49 Vuokrattavana Ilmoituksia RANTAPOHJAN TEKSTARIT Lähetä kommenttisi tekstiviestinä numeroon Lähettäminen maksaa norm. Liitä mukaan yhteystietosi ja lyhyt selostus kuvasta