Rantapohja 16.8.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Sivut 8–9. Sivu 5 Haukiputaalta Ruotsiin palavaan metsään Työurallaan muun muassa kulotusta tehnyt Heikki Aarnipuro vietti reilun viikon sammuttamassa metsäpaloja Keski-Ruotsissa. Maan kuivuus, veden vähäisyys ja kaatuvat puut toivat haasteita sammutustöihin. vsk • N:o 63 Perustettu 1969. Jännitys tiivistyy. Teltat ja lavat nousevat, aluetta somistetaan ja kylttejä viimeistellään. Sanomalehtien Liiton jäsenlehti KOITELIA VALMISTELLAAN Koiteli elää -festivaalin rakennustyöt ovat käynnissä. HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 16.8.2018 49
Myös UFFin lootan takana piilossa jätesäkillinen vaatteita. Ei voi sysätä toisten kustannettavaksi. Kuva: Leena Siira. elokuuta 2018 » N:o 63 KESKUSTELEMME » KUVA LUKIJALTA » TEKSTARIT » Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura ry teetti pari vuotta sitten helikopterilaskennan alueensa hirvitilanteesta. Hirvien määrä on jokseenkin kokonaan ihmisten säädeltävissä. Suurten sarvipäiden aiheuttamat metsätuhot voivat olla alueellisesti merkittäviäkin. Ja minunkin on vain huolehdittava roskat asianmukaisesti jätteisiin ja itse maksan. Lupapolitiikan takia hirvien ilmeisesti annetaan pilata metsät Kuivaniemellä ja aiheutetaan kasvavia riskejä liikenteeseen. Eläimiä oli lähes 13 kappaletta tuhatta hehtaaria kohden. Pimennystä ei näkynyt. Eli vain myyntikuntoista vaatetta, kuten ohjeistuksissa lukee. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Lähiomainen Mihin mahtaa Iissä kadota postit, kun edes mainoksia ei enää laatikkoon tule. Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura on tehnyt päätöksen, jonka mukaan se korvaa osaltaan metsänomistajille hirvien aiheuttamia metsävahinkoja, kun kerran hirvilupia ei tunnuta saavan tarvittavaa määrää. Miksi hirviä ei voida kaataa enemmän siellä, missä niitä on paljon, vaan kaatolupia myönnetään tasajaon periaatteella. Lieneekö naapurin laatikossa. Petojen määrän tuskin kuitenkaan halutaan Kuivaniemelläkään kasvavan. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Taas on tuotu ja jätetty sinne kuulumatonta roskaa. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Hirvi on arvokas saalis metsästäjille, mutta harmiton otus se ei ole ympäristölleen. Tehkää työnne Onko Iissä eläkeläiset osallistuneet liikaa kansalaisopiston toimintaan, kun piti nostaa senioripassin hintaa melkein 50 prosenttia. Selvästi remonttia tehty, kun on maalit ja tasoitteet kuivunut ämpäreihin.” Kuva on otettu lauantaina 10.8 Kiimingin Smarketin Rinki -pisteeltä. Ystävällisesti Taina Mäntykenttä Ylikiiminki “Taas on tuotu ja jätetty sinne kuulumatonta roskaa. Tällaiseen jo ihmisten liikenneturvallisuuteenkin vaikuttavaan asiaan ei kuitenkaan tunnu löytyvän viisasta ratkaisua. Miksi ihmiset ovat välinpitämättömiä ympäristöstään. Nämä kun siivotaan Rinkin toimesta, laskun maksaa veronmaksajat. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Varmasti vähentää osallistujia ja näin ollen kehitysväärä, koska juuri harrastukset pitävät virkeänä. Ne menee myyntiin heidän myymälöissä. Millekään seuralle ei myönnetä enemmän lupia maa-alueen suhteessa kuin muillekaan, on nähtävästi alan hallinnoijien politiikka. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Se on moninkertainen määrä suosituksiin nähden. Pyritte huomioimaan vanhukset yksilöinä ja ymmärrätte lähiomaisten huolen. On se surullinen näky taas Kiimingin Rinki-pisteellä. Kuva: Taina Mäntykenttä Haukiputaan Hannankodille sydänlämpöinen kiitos vanhusten ihmisläheisestä ja arkisen hyvästä hoidosta. Taitaa postilla olla niin paljon muuta tekemistä, että postin jakelu unohtuu. Teette arvokasta ja vanhuksille läheistä työtä. Ja hyvänä ohjeistuksena: jos tavara ei mahdu aukosta, se ei kuulu sinne vaan omaan sekajäteastiaan. Sydänlämpöinen kiitos koko henkilöstölle. Moni jaksaa vaan valittaa, että kukaan ei tee mitään ja mitään ei tapahdu. Eilen keräsin ympäristöstä lenteleviä roskia pääosin muovipusseja, jota tuulenmyräkkä heitteli. Moni meistä tuntee hirvikolariin joutuneen. On vaikea arvioida onko kyseessä jokin suurempi linjaus vaiko vain itsesuojelu: kun kellekään ei anneta muita enemmän, niin ei synny valitusten kierrettä. Tilanne on hiukan vaihdellen säilynyt samana. Seura on yrittänyt tuloksetta saada alueelleen keskimääräistä enemmän kaatolupia, mutta se ei ole onnistunut (Rantapohja 14.8.). Myös eläkeläinen Onpa ollut tapahtumia jotenkin paljon enemmän näissä maisemissa kuin aiemmin kuluvana kesänä. Osallistutaan! Kuunpimennystä toivekkaasti odotellessa Raasakkakoskella Iissä. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Istuvan hallituksen aikana on puhuttu paljon normien purkamisesta ja maalaisjärjen käytöstä. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Selvästi remonttia tehty, kun on maalit ja tasoitteet kuivunut ämpäreihin. Aina siellä käydessäni aistin hyvän tunnelman työyhteisössä ja aidon välittämisen vanhuksista. UFFi ei ole lumppupiste myöskään. Suomen suurimman nisäkkään luonnollisia vihollisia ovat olleet karhut, sudet ja jossain määrin ahmat. (Maaliastiat saapi viedä ilmaiseksi kaatopaikalle). Voi vain ihmetellä, miksei kuivaniemeläisten asiallisia perusteita kaatolupien määrän kasvattamiseen oteta tosissaan huomioon. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Hirvilupien myöntämiseen järkeä TOIMITTAJALTA Surullisia näkyjä Rinki-pisteellä Lauantaina 11.8. Yhteistyö kanssanneon luontevaa ja vanhusläheistä. Tärkeitä kirjeposteja myös kadoksissa. Pitäisi olla jokainen kiitollinen tästä kierrätyksen mahdollisuudesta, muuten meidänkin jätemaksut olisi huomattavasti suuremmat. » Torstaina 16. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Suositeltu määrä on 2–3 hirveä tuhannelle hehtaarille
Alueella ei ole kuitenkaan ollut toistaiseksi mitään toimintaa vanhan kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Vesialueen omistajat, jotka katsovat olevansa hankkeen suurimpia kärsijöitä, jäivät ilman tiedotusta ja lausuntopyyntöä. vsk • N:o 63 INFO Välimaan»alue • Entisen kaatopaikan läheisyydessä • Sijaitsee noin 6 km Kiimingistä Yli-Iin suuntaan • Alueen pinta-ala noin 130 ha • Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava sekä Oulun yleiskaava mahdollistavat kiertotalousalueen perustamisen alueelle • Kehittämisen lähtökohtana ovat materiaalitehokkuus sekä uudet innovatiiviset ratkaisut ja tuotteet Vesialueen»omistajat»unohdettiin» Välimaan»jätealueen»asiassa Myös Natura-alue jäi vähälle huomiolle Lassila & Tikanojan YVA-selostuksessa Välimaan alueella on entisellä Oulun Jätehuollolla nykyisellä Kiertokaari Oy:llä olemassa pilaantuneiden maiden käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa, joka myönnettiin vuosien käsittelyn jälkeen vuonna 2011. Kiimingissä on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta, joissa Välimaan suunnitelmia on esitelty. – Huolenamme on, että kun alueelle on kaavoitettu yli 100 hehtaaria monenlaiselle jätteenkäsittelylle ja kun toiminta perustuu usean kaupallisen toimijan toimintaan, miten silloin pystytään takaamaan alueen luonnon kestokyky kaikilta osin, Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys päättää elokuun 11. 3 » » Teea Tunturi » » Kiiminki Kiimingin Välimaalle on suunnitteilla laaja kiertotalousalue, jonne Lassila&Tikanoja kaavailee materiaalitehokkuuskeskuksen perustamista. – Saimme pienen lisäajan kuun loppuun, jotta ehdimme antamaan lausunnon. Nyt Lassila & Tikanoja suunnittelee alueelle materiaalitehokkuuskeskusta. Viime kevätpuolen tilaisuudessa Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistyksen Esteri Ohenoja (edessä) halusi mm. Torstaina 16. – Tässä yhteydessä on tapahtunut selvä menettelytapavirhe, kun näiltä tahoilta ei ole pyydetty lausuntoa asiasta, toteaa Kiiminkijoen kalastusalueen isännöitsijä ja Kiiminkijoki ry:n Juha Lindström. Materiaalitehokkuuskeskuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo vuonna 2019 ja toiminta vuonna 2020. T EE A T UN T URI Tässä yhteydessä on tapahtunut selvä menettelytapavirhe, kun näiltä tahoilta ei ole pyydetty lausuntoa asiasta.” – Juha Lindström. Siirtoviemärin rakentaminen Kiimingintien varteen on käynnissä ja viemäri on käytössä siinä vaiheessa, kun toiminta materiaalitehokkuuskeskuksessa aloitetaan. Luonnonsuojeluyhdistys vaatii ensisijaisesti, että Välimaalle ei rakenneta esitettyjen suunnitelmien mukaista materiaalitehokkuuskeskusta. Kiiminkijoen Natura-alueeseen kuuluvan joen tila ei saa lain mukaan heiketä laisinkaan, eikä luokitus missään tapauksessa laskea. Käsittelykentillä ja liikennealueilla muodostuvat hulevedet, jotka laatunsa puolesta soveltuvat johdettavaksi maastoon, kerätään maapohjaiseen tasausaltaaseen ja johdetaan sen jälkeen Sivusuon valtaojan, Pieni Sivujärven ja Iso Ahvenlammen kautta Jolosjokeen ja edelleen Kiiminkijokeen. Mikäli hanke kuitenkin etenee, se vaatii, että YVAselostuksessa tulee tehdä erillinen ja tarkempi selvitys alueen pintaja pohjavesistä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa selostuksesta ja toimittaa sen hankkeesta vastaavalle sekä saattaa tiedoksi muun muassa hanketta käsitteleville viranomaisille ja hankkeen vaikutusalueen kunnille. Ympäristövaikutuksien arviointiselostuksessa kerrotaan, että alueella muodostuvat likaantuneet suotoja hulevedet johdetaan hallitusti materiaalitehokkuuskeskuksen alueelle rakennettavaan tiiviiseen tasausaltaaseen, mistä ne johdetaan edelleen joko suoraan tai Välimaan kiertotalousalueen tasausaltaan kautta Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Yhdistys myös vaatii, että mahdollisesti hankkeelle myönnettävän ympäristöluvan ehtona on oltava valmis runkoviemäri alueelle. päivä antamansa lausunnon. Menettelyn toisen vaiheen lopuksi yhteysviranomainen asettaa YVA-selostuksen nähtäville ja tiedottaa sen vireilläolosta sekä kokoaa siitä mielipiteet ja lausunnot, kuten aiemmin ohjelmavaiheessa. Lassila & Tikanojan suunnitteleman materiaalitehokkuuskeskuksen pinta-ala on noin 16 hehtaaria, josta kuusi hehtaaria rakennetaan jätteenkäsittelyn kenttäalueeksi ja 10 hehtaaria jätteiden loppusijoitusalueeksi. Jolosjoen»tilaluokitus huolenaiheena Vesialueen omistajat ovat erityisen huolissaan hankkeen vaikutuksista Jolosjokeen, jonka tilaluokitus on tällä hetkellä hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Pintaja pohjavesivaikutuksien lisäksi yhdistys on kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota muun muassa hajupäästöistä, liikenteestä ja vaikutuksista maaperään. Samalla tulemme vaatimaan myös Natura-arviointia, kertoo Kiiminkijoen kalastusalueen Pentti MarttilaTornio. Alunperäisen aikataulun mukaan lausunnot piti jättää jo eilen 15.8., ja YVA-selostus esiteltiin Kiimingissä yleisölle noin viikko sitten. Lassila & Tikanojan hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin esittelyn yhteydessä tuli ilmi, että vesialueen omistajat, kuten Kiiminkijoen kalastusalue sekä Haukiputaan ja Kiimingin osakasja jakokunnat, on unohdettu lausuntoja pyydettäessä. tarkempaa tietoa massiivisen hankkeen menetelmistä. Nyt he saivat jatkoajan lausunnon antamiselle. Alueelle sijoitetaan niin tavanomaista kuin vaarallistakin jätettä. Nyt päättyvän lausuntojen ja mielipiteiden esittämisen jälkeen päättyy YVA-menettelyn toinen vaihe. Lassila & Tikanoja on YVA-selostuksessaan arvioinut, että maastoon johdettavien vesien vaikutukset Sivusuon valtaojaan ja sen alapuolisiin vesistöihin ovat pieniä. Luonnonsuojeluyhdistys»vastustaa» Myös Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistys on hankkeen eri vaiheissa perännyt Natura-arvioinnin tekemistä tai sen tekemättä jättämisen perusteluja. elokuuta 2018 49
Kiitos kaikille meitä muistaneille suuressa surussamme. Aurinko laskee, ja pitenee varjot, poissa on mummo, isomummo, isoisomummo kallehin. Pyhäpäivän aiheena on ”Jeesus, parantajamme.” Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjassa todetaan: ”Syvä kuin meri on harkittu puhe, virraksi paisuu viisauden lähde. Ahti Alatalo 70 v. 51:17 Minun lompakostaki sais hyvän kärpäslätkän, laittas vaan varren. Kiiminkiläiset Tuomas Kukkohovi ja Anna-Mari Tervola saivat tyttövauvan 3.8. Sydämen jää sulaa. pojan, jonka mitat olivat 50 senttiä ja 3 300 grammaa. VAUVOJA » TILAA OMA RANTAPOHJASI numerosta 0400 537 148 tai www.rantapohja.fi Mukana elämän kulussa. mummo, isomummo, isoisomummo Rauha Inkeri HYRY ent. +17° +18° +18° +18° +17° +18° Maanantai 20.8. Juha Tahkokorpi kappalainen Kiimingin seurakunta Tilattu paikallislehti on odotettu.. Jokela o.s. Myös puheen ja sanojen alueella toimii kultainen sääntö: Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 33 Aurinko nousee klo 5.06 ja laskee klo 21.37. Pikkusiskosta ylpeät Senja ja Saana. Siksi tarvitsemme yhä uudelleen armoa ja anteeksiantamusta. Luulen, että tällaisen itsetutkiskelun jälkeen meidän on varsin helppo yhtyä apostoli Jaakobin toteamukseen: ”Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin.” Haluaisimme tehdä hyvää, mutta emme pääse irti pahasta. Antti ja Roosa saivat pikkuveljen. Suloinen ''hellevauva'' syntyi perheeseemme ja nyt perheessä on kaksi prinsessaa. Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. 4.8.2018 Iin vuodeosastolla Uskossa turvaten Vapahtajaan Rakkaudella kaivaten ja kiittäen Anni ja Seppo Rauno ja Lilja Kari ja Elle Jouni ja Marjaana Pentti ja Suoma Hän hellin kantaa sairaan ja uupuneen. (08) 817 6100 (24 h) www.arvokovaoy.fi Rakas äitimme. Rantapohja Torstai 16.8. Tuleva sunnuntai haastaa meitä jokaista tutkimaan itseämme. +16° +16° +16° +16° +15° +17° HARTAUS » Sanojen voima Ensi sunnuntaina kirkoissa puhutaan sanojen voimasta. sisarusten lapset perh. Aatu ja Vili saivat pikkusiskon. Ne virtaavat ulos meistä ja paljastavat millaisesta lähteestä ne ovat lähtöisin. Salatulla tavalla Jumala vaikuttaa ja tekee työtään meissä. +20° +22° +22° +23° +20° +23° Lauantai 18.8. Armon ja anteeksiantamuksen tiellä vaikuttaa Jumalan Pyhä Henki. Lapsen mitat olivat 48 senttiä ja 3 005 grammaa. 21.7.2018 Oys Rakkaudella kaivaten Rauno Petri perheineen Marko perheineen Jarkko perheineen Ari perheineen sukulaiset ja ystävät Surun kyynelten läpi loistavat onnellisten päivien muistot. Nyman s. Millaisia sanoja kieleltämme lähtee. 28.12.1927 Kuivaniemi k. Sanojen kautta tapahtuma henkinen tai hengellinen väkivalta voi satuttaa toista ihmistä pahemmin kuin fyysinen väkivalta konsanaan. kello 14.25. Vauvan mitat olivat 3 500 grammaa ja 49 senttiä. Vauva painoi 3 315 grammaa ja oli 50 senttiä pitkä. Katja Mäkelä ja Jani Huotari Muhokselta saivat tytön 31.7. Kuhmossa asuvat Anu ja Jari Laakkonen saivat 24.7. Emme pysty täysin hallitsemaan kieltämme vaikka kuinka haluaisimme. 26.5.1946 Oijärvi k. Lopulta tärkeintä on kuitenkin sisin, sydämen usko. Ylikiiminkiläinen sananlasku ILMOJA PITELEE » Torstaina 16. Lapsen mitat olivat 3 360 grammaa ja 49 senttiä. Pikkuveljen saivat Petra, Julius, Emilia, Veera ja Rene. Kaikki ajatukset, tunteet, sanat ja teot kumpuavat samasta keskuksesta: sydämestä. Sehä on aina tyhyjä. Jenni Savilampi ja Juha Penka Iistä saivat tytön 5.8. Ps. Nella, Niia, Romeo ja Frida saivat kauan kaivatun pikkuveljen. Eemeli ja Katri Hyry Kuivaniemestä saivat esikoistytön 31.7. Marika Leinonen ja Pekka Kurkela Kiimingistä saivat 30.7. +19° +20° +20° +21° +19° +20° Perjantai 17.8. Sanamme voivat loukata syvästi toista ihmistä. Vauva painoi 2 020 grammaa. Mitä nuo sanat meistä kertovat. Jenni ja Ville Suomela Haukiputaalta saivat tytön 2.8. Juhlat Yli-Iin seurakuntatalolla su 2.9.2018 alkaen klo 12.00. Sanojen avulla voimme luoda monenlaista hyvää yhteiseen elämäämme. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Kovat ja pahat sanat jäävät sanomatta. Joskus jopa yksi pieni harkitsematon sana voi aiheuttaa suuren vahingon. 3 610 grammaa painaneen ja 50 sentin pituisen pojan. elokuuta 2018 » N:o 63 Kanssasi surun kohdatessa. lastenlapset, lastenlastenlapset ja Peetu Hilja sisko perh. Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Sanat kertovat aina sanojastaan. Kiitos Kuivaniemen palveluasunnolle äitimme hoidosta. Sanamme satuttavat ja loukkaavat. Siunattu läheisten läsnä ollessa. +18° +20° +21° +21° +19° +22° Sunnuntai 19.8. Jumalan armo ja rakkaus ovat sanoja suurempia. Siks surun kyyneleitä ei tarvitse piilottaa ne opastavat meitä lähemmäs Jumalaan. muut sukulaiset ja tuttavat Äitimme siunataan Kuivaniemen Oijärvellä 25.8.2018 klo 11.00, jonka jälkeen muistotilaisuus samassa paikassa, minkä ystävällisenä kutsuna ilmoitamme. Vauva painoi 3 842 grammaa ja oli 51 senttiä pitkä. HAUTAUSPALVELUT OULU • II Asemakatu 21 • 90100 Oulu • p. Sanojen avulla me ymmärrämme toisia ihmisiä ja tulemme itse ymmärretyiksi. Viitala s. Herra, avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun kunniaasi. kello 08.58. Lapsen mitat olivat 2 922 grammaa ja 47 senttiä. Jumalan henki tuottaa meissä hyviä hedelmiä: rakkautta, iloa, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta. Kauniit sanat ja pienet kohteliaisuudet tuovat hyvän mielen. Emme haluaisi loukata, mutta silti vihanpuuskassa kovat sanat lipsahtavat huuliltamme paljastaen sen, mitä sydämessämme todella ajattelemme. kello 17.38. pojan kello 09.06. Kellolaiset Henna Ukkola ja Juhani Orava saivat 27.7. pojan, jonka mitat olivat 4 210 grammaa ja 51 senttiä. Mutta kovin usein se on helpommin sanottu kuin tehty. Tervetuloa! Jenni ja Juha Kainua Ylikiimingistä saivat 20.7. Hän lohdutuksen antaa surevan sydämeen. Vauva painoi 2 920 grammaa ja oli 48 senttiä pitkä. Nimipäiviä Torstai: Aulis Perjantai: Verneri Lauantai: Leevi Sunnuntai: Mauno, Maunu Maanantai: Sami, Samuli, Samu, Samuel Päivän nimi Aulis on suomalainen miehen ja aikaisemmin myös naisen etunimi, joka on johdettu anteliasta ja avuliasta tarkoittavasta adjektiivista ”aulis”. -Kielen varassa on elämä ja kuolema – niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää.” Kielellä ja sanoilla on tärkeä merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sanojen avulla voimme monin tavoin ilahduttaa lähimmäisiämme. Kieli on terävä ase, jolla voimme saada aikaan monenlaista vahinkoa. Rakas puoliso, äiti ja mummu Veera Marja-Liisa TIMONEN o.s. Kauan odotettu pikkuprinssi syntyi Luhtaniemen sukuun, kun haukiputaalaiset Janne ja Tiina Luhtaniemi saivat 2.8. Iissä Matti ja Piritta Hiltulan perhe kasvoi suloisella tyttövauvalla 31.7. (08) 311 2158 (24 h) Haminantie 1 • Ii • p. kello 20.26 pojan
– Hyvin positiivisesti on otettu vastaan palvelu. En haluaisi millään jättää sitä hetkeä väliin. Kävijöitä on piisannut, mutta enemmänkin ehtisi. Kappale on henkilökohtainen tapahtumalle ja sen tekijöille ihan jo senkin vuoksi, että festivaalialue on saaressa keskellä edellä mainittua jokea. Mukana hommissa oli myös Antti Kontion ja festivaalijohtaja Sirpa Eskolan tytär Asta Kontio. Se antaa mahdollisuuden uudenlaiselle musiikille. Tämän vuoden festivaalilehti on aiempien vuosien tapaan rantapohjalaisten käsialaa. Varsinaisia avajaisia vietetään syksymmällä. Revontien ja Länsikehän risteykseen valmistunut Autopesula Express aloitti toimintansa heinäkuun loppupuolella. Syntyy hieman isomman festarialueen tunnelmaa, kertoo festivaalijohtaja Sirpa Eskola. Myös silta kuuluu anniskelualueeseen. Väripilkku nähdään Haukiputaalla liikenteessä vielä ainakin muutaman viikon ajan. Koiteli elää ry:n Antti Kontio, Kirsi Eskola ja Mari Järvinen sekä Oulun telttavuokrauksen Tomi Käsmä valmistelivat festarialueen rakentamista Koitelissa keskiviikkona aamusta. – Koiteli elää ry on tänä vuonna tehnyt musiikillisesta yhteistyötä Tuohimaabändin kanssa, joka on levyttänyt festivaaleilla perinteisesti yhdessä lauletun Kiiminkijoki-biisin. – Sitten varmaan possuauto siirtyy meiltä uusille omistajille, mutta miten ja minne, niin se on vielä auki. – Erityisesti minua tämän vuoden festivaalissa ilahduttaa se, että uusi alue vaikuttaa tosi hyvältä. – Moni on kehunut toiminnon helppoutta. Koiteli elää -loungen ja festivaalin pääalueen väli taitetaan komeiden koskimaisemien keskellä siltaa pitkin. Kiiminkijoki ja kaunis Koiteli ovat tunnelmallinen ympäristö Koiteli elää -festivaalille. Festarialuetta on alettu rakentaa viikon puolivälissä Koiteliin. Koitelin oma pienisuuri festivaali uudistaa tänä vuonna festivaalialuettaan merkittävästi. – Toivon, että toivun leikkauksesta ja pääsen paikalle ainakin kuuntelemaan tämän sykähdyttävän Kiiminkijoen yhteislaulun. Ainakaan vielä kukaan ei ole käynyt moittimassa, Barck kuvailee. Video, joka sisältää biisin lisäksi kauniita festivaalimuistoja, julkaistaan tapahtuman jälkeen, kertoo Sirpa Eskola. Huomiota katukuvassa on herättänyt myös pesulan vaaleanpunainen possuauto. Kokonaisuus tulee laajenemaan eteläpuolen mantereelle isoon telttaan rakennettavan ja tuntia ennen itse festivaalia avautuvan loungealueen verran. T EE A T UN T URI. Hänen mukaansa festarin valmistelut ovat sujuneet hienosti, ellei oteta lukuun festivaalijohtajan murtunutta ja leikkaukseen joutunutta jalkaa. 5 » Torstaina 16. Katsastuskonttorin, varaosaliikkeen ja polttoainejakeluaseman läheisyyden lisäksi etäisyys Haukiputaan keskustaan on sopiva. Ei tarvi kuin valita ohjelma, käyttää maksukorttia ja ajaa ulos, kun pesu on suoritettu. M IRK0 SIIK A LUO M A UUSIA PALVELUJA » Koiteli elää laajenee mantereelle Loppuunmyydyn festarin kruununa Vesa-Matti Loiri » Teea Tunturi » Kiiminki Jo kahdeksana vuonna loppuunmyydyllä Koiteli elää -festivaalilla esiintyvät lauantaina muun muassa VesaMatti Loiri, Ismo Alanko, Ellinoora ja Vesterinen. Jäälin Välikylässä koruja valmistavan Nikama Designin kanssa aiemmin julkaistut ja Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmaankin ostetut Koiteli elää korut ovat niin ikään edelleen myös myynnissä. elokuuta 2018 » N:o 63 Itsepalvelupesula aloitti toimintansa Revontiellä » Mirko Siikaluoma » Haukipudas Autopesula Express Haukiputaan rakennustyöt ovat kesän mittaan näkyneet Revontien ja Länsikehän risteyksessä. Barckin mukaan pesulan sijainti muiden autopalveluiden keskittymässä on hyvä. Vapaaehtoiset saavat Eskolalta kiitokset siitä, että poikkeustilanteessa apua on löytynyt. Biisi julkaistaan sähköisissä kanavissa festivaaliviikolla. Rantapohja on Koiteli elää -festivaalien yhteistyökumppani. Loungen esiintyjiä ovat muun muassa oululais-ranskalainen Nordic View sekä helsinkiläinen Varvun Kampi. Autopesula Expressin toimitusjohtaja Jaakko Barck kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet palvelun hyvin. Rakennustöiden aikataulu piti ja itsepalvelupesula avasi ovensa heinäkuun loppupuolella. Myös Vesa-Matti Loiria haluaisin tietysti kuulla. Samalla saamme kokonaan erillisen ruokailualueen. Mainosauto on herättänyt mielestämme positiivista mieltä liikenteessä, Jaakko Barck tuumaa. Autopesulan tarkoituksena on järjestää syksymmällä erillinen, varsinainen avajaispäivä, Barck kertoo. Korusarja ja oma biisi Koiteli elää jatkaa omaa korukokoelmaansa julkaisemalla uuden kierrätysmateriaaleista valmistetun Räsykorusarjan yhdessä Kiimingin Alakylässäkin vaikuttavan Venka&Vinkan kanssa
Museoalueella on esillä vanhoja koneita ja esineitä, joissa riittää ihasteltavaa. Kuva: Arja Vatanen Rahanpesua Yli-Olhavassa. Kuva: Kesälomalainen. Museokahvila on avoinna koko tapahtuman ajan. 66 » Torstaina 16. Tapahtumassa on myös mielenkiintoinen Kiiminkijoen päreenheiton mestaruuskilpailu sekä monia muita kilpailuja. elokuuta 2018 » N:o 63 Elomarkkinat kutsuvat » Pirjo Holappa » Ylikiiminki Ylikiimingin Kotiseutumuseon alueella järjestetään monipuolinen tapahtumapäivä tulevana lauantaina kello 10–14. KUVA LUKIJALTA » Kuvan keihästetyn perunan kuokki Antero Pyörälä Oijärvellä. Luvassa on myös työnäytöksiä. Edellisvuosien suosittujen Elomarkkinoiden tapaan museoalueella on myynnissä niin syksyn satoa, leivonnaisia kuin monia muitakin tuotteita
Pahkakoskelle tulevien tuulivoimaloiden voimalatyyppiä ei ole Leppisen mukaan vielä lyöty lukkoon, joten niiden valmistajakaan ei ole vielä tiedossa. Tehtävän sopimuksen mukaan rakennusoikeuden määrää voidaan nostaa 1400 kerrosneliöstä 2500 kerrosneliöön. Ehdolla ehdokkaiksi » Rantapohja » Kiiminki Keskustan Kiimingin kirkonkylän paikallisyhdistys esittää eduskuntavaaliehdokkaiksi pastori Pekka Aittakumpua ja vanhempi konstaapeli, nettipoliisi Lauri Nikulaa. – Rakennuslupien hakua varten tehdään parasta aikaa tarkempia suunnitelmia ja selvityksiä sekä työpöydän äärellä että maastossa. Rakennusluvat pyritään Leppisen mukaan saamaan käsittelyyn syksyn aikana. Voimajohtoreitin pituus on noin 18 kilometriä. Tehtävässä maankäyttösopimuksessa sovitaan maankäyttöja rakennuslain mukaisen sopimuskorvauksen maksamisesta ja rakentamisen vastuista. – Projektissa hyödynnetään alan uusinta teknologiaa, korkeita torneja ja isoja roottorihalkaisijoita. Hankkeen seuraava vaihe on tuulivoimaloiden rakennuslupien hakeminen. Paikka sijaitsee Kirkkotien itäpuolella vastapäätä torialuetta, jossa on nyt liike-asuinkiinteistö. Pahkakosken tuulipuiston hankealue on noin 2 550 hehtaarin suuruinen. Kaupunginhallitus päätti tehdä maankäyttösopimuksen tontin omistavan Kiinteistö Oy Haukiputaan Sammon kanssa. Rakentaminen työllistää Pahkakosken tuulipuistohanke on Leppisen mukaan merkittävä työllistäjä. Tuulivoimaloiden sähkönsiirtoreitti kulkee alueen keskiosaa. Näin tuulisähköä pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti, Leppinen sanoo. Tontin käyttötarkoitus säilyy ennallaan merkinnällä AL (asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialue). Näin tuulisähköä pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti." – Jaakko Leppinen T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO Rakennusoikeutta lisää Kirkkotien varrelle Haukiputaalla » Auli Haapala » Haukipudas Rakennusoikeutta lisätään Haukiputaan keskustassa Kirkkotie 2:n korttelissa. Määrästä vähintään 100 k-m2 tulee olla pääkäyttötarkoituksen asuntokäytön lisäksi myymälä-, toimisto-, harrastustai työtilaa maantasokerroksessa. Sopimuksen myötä paikalle on mahdollista rakentaa asuin-, liikeja toimistorakennus, jossa kerrosten määrää voidaan lisätä nykyisestä 1-2:sta. Parasta aikaa viedään eteenpäin myös verkkoliityntäsuunnitelmia, kertoo projektipäällikkö Jaakko Leppinen Pahkakosken Energia Oy:stä. elokuuta 2018 » N:o 63 Pahkakosken tuulivoimapuiston rakennusluvat hakuun syksyllä Puiston on tarkoitus valmistua vuonna 2021 » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii » Yli-Ii Pahkakosken tuulivoimapuiston on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus valmistua vuoden 2021 alkupuolella. Alue on pääosin metsää ja suota. Iin kunta on profiloitunut tuulivoimapitäjäksi. Hankealueen länsiosa on Pahkakosken yhteismetsän aluetta ja itäosa on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kaavaehdotus on nähtävillä elokuun loppuun saakka. Iin kunnan enklaavissa Yli-Iin Pahkakoskella sijaitseva Pahkakosken tuulivoimapuiston yleiskaava tuli voimaan elokuun alussa. "Maamme taloustilanteen parantuminen antaa mahdollisuuden myös eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseen. Maankäyttösopimus liittyy kaavaehdotuksena parasta aikaa nähtävillä olevaan Haukiputaan entisen kunnantalon ja torin ja Kirkkotien ympäristön asemakaavamuutokseen. Tuulivoimalat tulevat vain pienelle osalle hankealuetta, muualla nykyinen maankäyttö säilyy ennallaan. – Seuraavaksi lähdetään hakemaan rakennuslupia valituille voimalatyypeille. Kuva on Olhavan tuulivoimapuistosta, joka on laajenemassa lähivuosina. Hankealueella tuotettu sähkö siirretään 110 kV ilmajohdolla Fingrid Oyj:n Isokankaan sähköasemalle. Leppinen kertoo, että alueelle on tarkoitus rakentaa kaikki kaavan sallimat voimalat. Oulussa perittävä maankäyttösopimuskorvauksen taso on 40 prosenttia lisääntyvän rakennusoikeuden arvosta, mikä tässä tapauksessa merkitsee maanomistajalle 65 000 euron summaa. Projektissa hyödynnetään alan uusinta teknologiaa, korkeita torneja ja isoja roottorihalkaisijoita. – Kyseessähän on melko iso projekti, joten etenkin rakentamisen aikana suora ja epäsuora työllistävyys on merkittävää. Pekka Aittakumpu.. Jokaisesta on pidettävä huolta", yhdistys toteaa. Voimaloiden rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2020 alkupuolella. Puistoon tulee 30 voimalaa Pahkakosken tuulivoimapuiston yleiskaavaa voidaan suoraan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava mahdollistaa enintään kolmenkymmenen tuulivoimalan rakentaminen. Lauri Nikula. Alustavan suunnitelman mukaan tuulipuisto olisi valmiina vuoden 2021 alkupuolella. Alueella on ennestään kattava metsätieverkosto. Paikallisyhdistys pitää tärkeänä koko pohjoisen Suomen alueellista kehittämistä. 7 » Torstaina 16
Heikki Aarnipuro vietti reilun viikon jälkisammuttamassa metsää Keski-Ruotsissa sijaitsevassa Svegin kylässä. Vasta sitten, kun Tapio voitti jousiammunnassa joukkuekultaa vuonna 1958 , niin Irmakin alkoi ihmetellä asioita, kun kotona lamppasi toimittajia ja elokuvantekijöitä. Kemistä Aarnipuro liittyi Rovaniemeltä lähteneeseen 10 hengen seurueeseen. Aarnipuro ryhmineen teki alueella pääasiassa jälkisammutustöitä. Toimintatavoissa eroja Ruotsin palokunnan ja suomalaisen ryhmän lisäksi Svegissä palavaa maastoa oli sammuttamassa palokuntia Norjasta ja Puolasta sekä paikalla oli muutamia vapaaehtoisryhmiä. Kun Tapio Rautavaara heitti olympiakultaa, tytär Irma Rautavaara-Lehmuskoski (s.1943) oli vasta 5-vuotias, eikä hänellä ole paljon muistikuvia tapahtuneesta. Takaisin Suomessa ryhmä oli ensimmäinen päivä elokuuta. – Toivottavasti tilanne ei meillä koskaan pääse noin pahaksi. – Ojat ja purot olivat kuivuneet. Myös teiden varsilta piti kaataa puita, jotta ne eivät kaatuisi autojen päälle, Aarnipuro kertoo. Aarnipuro vietti Ruotsin metsissä reilun viikon. Nyt jo eläkkeellä oleva Heikki Aarnipuro tuntee metsän ja tulen työelämästään, sillä hän on tehnyt paljon metsänhoidollista kulotusta. Suomessa palokunnan toimintatavat ovat hieman erilaiset ja meidän tieverkkomme on ehkä hiukan parempi, Aarnipuro sanoo. – Kemissä kävin VeliMatti Salmen avustuksella lyhyen työnjohtajille ja ohjaajille tarkoitetun koulutuksen ja paikan päällä Svegissä saimme ohjeistusta. Erilaista oli myös se, että palokunta pysyi tien varressa, eikä itse jalkautunut metsään. Katsomo oli lähes täynnä. – Meidän maassa olevien sammuttajien ja helikopterin pilotin piti opetella yhteinen merkkikieli. Tuhojen laajuus selvisi Aarnipurolle vasta paikan päällä. Mukana heillä oli isänsä olympiakultamitali vuoden 1948 Lontoon kisoista. Huoli uudelleen syttymisestä Suurimman riskin jälkisammutustöihin toivat pystyynpalaneet puut, joiden kaatumisriski oli suuri. Musikaalin työstäminen ja harjoittelu alkoi alkuvuodesta ja jatkui tiiviinä kohti h-hetkeä 4. Joissakin asioissa paikallisen palokunnan toiminta ihmetytti Aarnipuroa. – Haimme maastosta palopesäkkeitä, sahasimme niitä auki, sammutimme ne, jos siihen käsin pystyimme tai merkitsimme reitin palopesäkkeen luo palokuntaa varten. Töitä vaikeuttivat lisäksi epätasainen ja hankalakulkuinen maasto sekä sammutusveden vähäisyys. – Maanomistajilla on tässä iso vastuu. Palanutta maastoa jatkui Heikki Aarnipuron mukaan silmänkantamattomiin. Tapio Rautavaara heitti keihäässä EM-pronssia vuonna 1946 ja sai mitaleita myös jousiammunnan MM-joukkuekisassa. Päivä siihen meni, mutta sitten alkoivat vesikuutiot tippua oikeisiin kohtiin, Aarnipuro kertoo. – He käyttivät pelkästään paperisia karttoja. – Koskaan ei menty yksin mihinkään, ja joku tarkkaili jatkuvasti ympäristöä. Aarnipuron ryhmä työskenteli kahden helikopterin kanssa. Viime viikonlopun vierailulla he yöpyivät kesäisissä tunnelmissa Haukiputaan mieskuoron puheenjohtajan Hannu Luhtaniemen perheen kesämökillä Iissä. Siitä tuli lause, josta he meidät muistavat. Leena syntyi joulukuussa 1948. 8 » Torstaina 16. – Ajattelin asian niin, että jos meillä palaisi, toivoisin että sieltä tultaisiin auttamaan, Aarnipuro sanoo. elokuuta 2018 » N:o 63 Tapio Rautavaaran tyttärillä mitali mukana » Auli Haapala » Ii Haukiputaan mieskuoron ja Kai Lehtisen musikaali Tapio Rautavaaran elämästä huipentui päätökseen ja viimeiseen esitykseen Meri-Oulun kesäteatterissa perjantaina. Kahteen esitykseen myytiin yli tuhat lippua. Muualla Ruotsissa paloi 40 keskeneräistä tulipaloa. marraskuuta, jolloin musikaali esittiin Oulun Madetojan salissa. Me taas latasimme sähköiset kartat puhelimiimme samantien. Heikki Aarnipuro sammutti palavaa metsää Ruotsissa » Inkeri Harju » Haukipudas Heinäkuisena maanantaina Heikki Aarnipuro sai puhelun Lapin metsäpalveluilta, soittaja kysyi haluaisiko Aarnipuro lähteä Ruotsiin sammuttamaan metsäpaloja. Päivä siihen meni, mutta sitten alkoivat vesikuutiot tippua oikeisiin kohtiin.” – Heikki Aarnipuro. Alueella vettä löytyi ainoastaan muutamasta pienestä lammesta, Aarnipuro sanoo. Hyväkuntoiset ja kattavat kulkureitit takaavat sen, että palokunta on palopaikalla nopeasti, myös vesipaikkoja lisäämällä leviämisen riskiä pienennetään. Eikä loppuvaiheessa alkanut sade ja ukkonen latistanut tunnelmaa, päinvastoin. – Menomatka oli aika jännittävä, kun ei tiennyt yhtään, mitä siellä on vastassa. Tunti ennen kuin olimme perillä, alkoi savun haju tulla sisälle autoon. Kai Lehtisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa musikaalissa kuljetaan Tapio Rautavaaran värikästä elämää läpi tuttujen ja vähän tuntemattomampienkin kappaleiden siivin. Ilman lämpötila oli koko ajan joissain 29–32 celsiusasteen välillä, hän kertoo. Vihdoin viikon lopussa kauan kaivattu sade toi helpotusta tilanteeseen ja hävitti savun hajun ilmasta. Paikalla olivat myös Tapio Rautavaaran tyttäret Irma Rautavaara-Lehmuskoski ja Leena Rautavaara. Rautavaaran tyttäret olivat mukana myös “En päivääkään vaihtaisi pois” -musikaalin ensi-esityksissä Madetojasalissa viime vuoden lopulla. – Palanut alue, jossa me liikuimme oli 1 000 hehtaaria. INK ERI H A RJU HEIK K I A A RNIP URO Meidän maassa olevien sammuttajien ja helikopterin pilotin piti opetella yhteinen merkkikieli. – Metsässä vietettiin 12 tuntia päivästä. – Konsertissa oli hieno tunnelma. Nyt kun on juuri kisattu yleisurheilun EM-kisat suomalaisittain vaatimattomalla menestyksellä, voidaan kunnioittavasti todeta, että mitaleiden saavuttaminen ei ole mitenkään helppo tehtävä ja itsestään selvää. Svegissä mukaan liittyi myös ryhmä Vaasasta sekä Virosta. J A R M O JUK URI Vettä pudotettiin paloalueille helikopterista. Maassa olijoiden tehtävänä oli ohjata vesikuutiot oikeaan kohtaan. Ensin mentiin Kemiin lyhyeen koulutukseen ja sieltä edelleen yli tuhannen kilometrin päähän Svegin kylään Ruotsiin. Hauskalla tavalla se toi lisätunnelmaa viimeiseen kappaleeseen Päivänsäde ja menninkäinen, kuvailee kuorolainen Jarmo Jukuri. Päivät paloalueella eivät olleet helppoja. Mukana heillä oli isänsä olympiamitali. Palokunta oli Aarnipuron mukaan huolissaan myös maan uudelleensyttymisestä, sillä puista tippuneet rutikuivat neulaset muodostivat maan päälle helposti syttyvän maton. Sen lisäksi Aarnipuro on ollut mukana sammuttamassa muutamaa maastopaloa Suomessa. Musiikkiin oli tehnyt uusia raikkaita sovituksia kuoron taiteellinen johtaja Mihkel Koldits, kuitenkin Rautavaaran musiikillista perintöä kunnioittaen. Tapio Rautavaaran tyttäret Irma Rautavaara-Lehmuskoski (vas.) ja Leena Rautavaara viettivät viikonloppua Iissä. – Maa oli kuntan alla niin kuivaa, että se oikein pölisi. Jälkisammutustöissä palaneen ja palamattoman alueen rajalla. Varhain seuraavana päivänä hän hyppäsi Oulusta lähteneen palokalustokuljetuksen kyytiin. Aarnipuro arvioi, että jos tämän kaltaisia kesiä tulee jatkossakin, niin isojen maastopalojen määrä kasvaa. – Kun pyysimme palokunnalta apua jonkin pesäkkeen sammuttamiseen ja he eivät voineet lähteä auttamaan, niin totesimme, että sitten me hoidamme pesäkkeen itse. Paloautojen lisäksi vettä palavaan metsään saatiin helikoptereista tiputtamalla. Suurien maastopalojen ehkäisemiseksi voisi tehdä Suomessakin hänen mukaansa enemmän. Meri-Oulussa musikaali esitettiin myös menestyksekkäästi
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakangas kertoo, että yhteistyötä Onnelan kanssa on tehty jo vuosia. Maassa olijoiden tehtävänä oli ohjata vesikuutiot oikeaan kohtaan. Meillä on yli 60 vuoden kokemus ohjatun toiminnan järjestämisestä, hän kertoo. – Kylätalo on avoin kaikille, paikallisille ja kauempaa tuleville. Onnelan tavoite on olla monimuotoinen majatalo, joka yhdistää ihmisiä. Kylätalotoiminnan lisäksi Onnelassa on mahdollisuus majoittua ja järjestää erilaisia tapahtumia. Hätälä painottaa, että Onnelan tarkoitus on järjestää yleishyödyllistä toimintaa, jossa pääosassa on vapaa yhdessä olo. Pirjo Hätälä (vas.) ja Raija Nisula toivovat, että kaikenikäiset kyläläiset löytäisivät kylätalotoiminnan pariin. Varsinkin ikäihmiset sekä esimerkiksi pienten lasten kanssa kotona olevat vanhemmat voisivat tulla meille tapaamaan muita kyläläisiä, kertoo Lomakoti Onnelan yhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Hätälä. – Teemme yhteistyötä esimerkiksi alueen koulujen kanssa ja tykkäämme järjestää erilaisia tempauksia, Hätälä kertoo. elokuuta 2018 » N:o 63 Kylätalotoiminta tuo ihmisiä yhteen Asemakylällä » Inkeri Harju » Haukipudas Lomakoti Onnelan tiloissa avattiin keskiviikkona kylätalotoiminta. – Onnela on upea paikka, mutta monelle kyläläiselle hiukan tuntematon, Haapakangas kertoo. Kylätalotoiminnan avajaisia vietettiin tällä viikolla. Keskiviikkona Onnelassa pidettiin ruokamyyjäiset ja arpajaiset. Kyläyhdistys toivoo, että ihmiset löytäisivät Onnelan ja sen kylätalotoiminnan. Periaatteena on, että Onnela avaa ovensa joka keskiviikko kaikille halukkaille. 9 » Torstaina 16. – Voimme kuitenkin tarvittaessa järjestää erilaista toimintaa, kuten pelejä. – Nyt meillä on mahdollisuus pitää toimintaa yllä talvellakin, Hätälä sanoo. Lomakodin tiloihin saa tulla ennenkaikkea viettämään aikaa yhdessä, mutta myös ruokailemaan, kahvittelemaan, pelaamaan tai vaikka ulos leikkimään. JUSSI KO M UL A INEN. – Mukavasti porukkaa on käynyt, ensimmäisen tunnin aikana jo kymmenisen, kertoo yhdistyksen jäsen Raija Nisula. Lomakoti Onnela on sosiaalija terveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen. INK ERI H A RJU Vettä pudotettiin paloalueille helikopterista. Kylätalon ideaa Onnela on pohtinut yhdessä Asemakylän kyläyhdistyksen kanssa jo pitkän aikaa. Kylätalotoiminta haluttiin Hätälän mukaan aloittaa, koska Asemakylällä ei enää juuri muita palveluita ole
Parlamentissa Mirja Vehkaperä työskentelee kehitysvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnan 2. Katseet on käännettävä myös pohjoiseen.” – Mirja Vehkaperä AUL I H A A PA L A. Pakolaistilanne ja maahanmuutto ovat päivänpolttavia kysymyksiä, samoin ulkosuhteet. 10 » » Auli Haapala » » Haukipudas Haukiputaalaiselle Mirja Vehkaperälle tuli kesäkuun lopulla lentävä lähtö Brysseliin europarlamentaarikon tehtäviin, kun paikka avautui neljänneltä varasijalta Paavo Väyrysen palattua eduskuntaan. Vehkaperä ehti työskennellä parlamentissa kuukauden verran ennen kesälomaa ja osallistua istuntoihin Brysselin lisäksi myös Strasbourgissa. Oman eritysalueensa ohessa Mirja Vehkaperä aikoo työskennellä parlamentissa Suomen ja pohjoisen asioiden ajajana. Britannian ero unionista tekee ison aukon budjettiin, Suomi ei kuitenkaan hyväksy niin suurta jäsenmaksun korotusta kuin on kaavailtu, listaa Vehkaperä ajankohtaisia asioita. Vehkaperä on tyytyväinen EU-huippukokouksen äskettäiseen päätökseen siirtolaiskeskusten perustamisesta. Vehkaperä uskoo, että Suomella voi olla myös merkittävä diplomaattinen rooli EU:n ja Venäjän suhteiden parantamisessa, sillä välit ovat nyt jäätävät. Ratkaisua hänen ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä keskusteltuaan perheensä kanssa asia oli selvä. – Vedin yhden parlamentin kehitysvaliokunnan kokouksenkin varapuheenjohtajan ominaisuudessa. – Voin myös tarvittaessa kilauttaa vaikka pääministerille, hän lisää. Pidän siitä, että asiat sanotaan suoraan eikä asioita hyssytellä, kiittelee Vehkaperä. – Koko Eurooppaa täytyy kehittää, olipa kyseessä kaupunki tai maaseutu. Vehkaperä pitää hyvänä, että kansanedustajat Suomessa pääsevät vaikuttamaan Suomen kantaan EU:ssa, vaikka ne eivät sidokaan meppien työskentelyä. Uuteen työhön hän on tarttunut innolla ja tarmolla. – Mielipiteitä ja toiveita kerrotaan nykyisin hyvin rohkeasti niin kasvotusten kuin sähköpostitsekin. Selvää on, että työ politiikassa jatkuu, sillä se on hänen lajinsa. Itävallan puheenjohtajakautena painopiste näyttää olevan eteläisessä ja itäisessä Euroopassa, katse pitää saada myös pohjoiseen, linjaa Vehkaperä. Keskustalaiset mepit kuuluvat kristillisten kanssa ALDE-ryhmään, jossa on edustaja 20 maasta. Omia kansallisia kysymyksiä taas ovat koulutusja terveyspalvelut. Mirja Vehkaperä on vakuuttunut, että Euroopassa tarvitaan yhteistyötä ja pienen Suomen pitää olla mukana. Suomen»ja»pohjoisen»ääni kuuluville»Euroopassa Mirja Vehkaperä: Jos emme itse pidä puoliamme, sitä ei tee kukaan Olen vakuuttunut, että Eurooppa tarvitsee yhteistyötä. Kansainväliset tehtävät kiinnostavat kovasti ja ne ovat olleet tähtäimessä. Työt parlamentissa jatkuvat jälleen elokuun viimeisellä viikolla. • Kuuluu parlamentin ALDEeli liberaalidemokraattien ryhmään, joka on neljänneksi suurin. Niissä hän on voinut tavata ihmisiä ja kuulla heidän terveisiään. Myös laajat verkostot ovat kansanedustajan työn myötä olemassa EU:ssa kuin kotimaassakin. Yhteisiä asioita ovat ilmastoon, energiaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja kauppapolitiikkaan liittyvät asiat. Suomen ja pohjoisen ääni pitää saada EU:ssa kuuluville. Pakolaistilanne,» Venäjä,»budjetti... varapuheenjohtajana. Maataloustuki on myös alimitoitettu pohjoisen oloihin. • Takana 11 vuotta kansanedustajana, Oulun kaupunginvaltuutettu. Mieleenpainuvimmaksi kesätapahtumaksi hän nostaa puolueensa Pyörät pyörimään -tapahtuman, johon hän osallistui pyöräilemällä Kiiminkijokivarresta Ouluun. Meille suomalaisille on luontevaa, että kaikkien naapureiden kanssa pitää tulla hyvin toimeen. Siviiliammatiltaan opettaja. Ennen Mirja Vehkaperää Samuli Pohjamo (kesk.) toimi meppinä vuosina 1999– 2004 ja 2007–2009. – Tuntuu, että Venäjää ei voi edes mainita. Myös Suomen pitää hoitaa omat velvoitteensa. • Perheeseen kuuluvat aviomies, Pohjois-Iin koulunjohtaja Tuomas Ojala ja kaksi poikaa. Kotimaisemista virtaa»tulevaan Kesälomallaan Mirja Vehkaperä on ehtinyt nauttia auringosta ja lämmöstä kotimaisemissa läheisten kanssa. – Yhdessä voidaan miettiä, miten asioissa voidaan edetä. Myös tukea kriisialueille lisätään. – Politiikka on kuitenkin myös joukkuepeliä, hän muistuttaa. Niihin lukeutuu myös yhteiseen puolustukseen liittyvät linjaukset. Siihen avautuu ehkä paremmin mahdollisuuksia ensi vuonna Suomen puheenjohtajakautena. Haukiputaalta on noussut kaksi edustajaa europarlamenttiin. Koko perhe muuttaa Brysseliin, Belgiaan elokuun viimeisellä viikolla Mirja Vehkaperä asettuu pian perheensä kanssa Brysseliin, mutta aikoo toki käydä kotimaisemissa Haukiputaalla usein. – Suostumukseni ehdin jo aiemmin antaa maakuntavaaleihin, mutta mikäli asetun ehdolle EU-vaaleihin, tämä yhtälö ei ole käytännössä mahdollista, sanoo Vehkaperä. Mutta kyllä Suomen edustajat tekevät yhteistyötä ryhmistä riippumatta, ja Vehkaperä kiitteleekin, että kollegat ovat jo entuudestaan tuttuja eduskunnasta. Jos tulee jotakin negatiivista, en ota sitä henkilökohtaisesti, sillä kysymys on asioista, kuvailee Vehkaperä poliitikon työtä. Mirja Vehkaperä on yksi 700:sta mepistä, joista Suomesta parlamentissa on 13 edustajaa. elokuuta 2018 » N:o 63 INFO Mirja»Vehkaperä • Haukiputaalainen 42-vuotias europarlamentaarikko, kesk. Lomaan on kuulunut ulkoilua, veneilyä ja uintia sekä osallistumista kyläyhdistysten ja puoleen järjestämiin kesätapahtumiin. – Oli tosi kiva tavata omaa väkeä ja ihmisiä matkan varrella, hän kiittelee. Vehkaperä myöntää, että työ on haasteellista, sillä parlamentissa löytyy paljon erilaisia näkemyksiä, ääripäät myös koko EU:n tarpeellisuudesta. » Torstaina 16. Mirja Vehkaperän on pian ratkaistava, asettuuko hän keväällä ehdolle EU-vaaleihin, eduskuntavaaleihin vai maakuntavaaleihin. • Aloitti tehtävässä kesäkuussa. – Käytännössä työ vaihtui toiseen yhden viikonlopun aikana, kuvailee Mirja Vehkaperä. – Meillä olisi mahdollisuus tavoitella ja saada enemmän isoja, rajat ylittäviä liikennehankkeita, ne edellyttävät tietenkin myös kansallisia päätöksiä. Vastauksen kysymyksiin hän lupaa kertoa muutaman viikon sisällä, kun puolueen ehdokasasettelut eri vaaleissa selviävät. EU-parlamentin kausi kestää ensi kevääseen asti, jolloin järjestetään vaalit
Pitkän matkan aluemestaruusmitalit jaettiin sunnuntain kisan perusteella Pohjois-Pohjanmaata edustavien seurojen suunnistajien kesken. Aikuisten sarjan ykköseksi liiteli Janne Haukipuro, kakkossijalle tuli Jussi Pirilä ja kolmanneksi Ilkka Rahko. ERK K I K U M P UL A Suunnistajat ratkoivat aluemestaruuksia vaaramaastossa » Pirjo Holappa » Rantapohjan alue Pohjois-Pohjanmaan pitkän matkan aluemestaruussuunnistukset miteltiin sunnuntaina Syötteen Teerivaaran maastossa, jossa nauttittiin korkeuseroja ja vaativaa rinnemaastoa sisältävistä haastavista radoista syksyisen aurinkoisessa säässä. 18-vuotiaissa Nuijamiesten Suvi-Tuulia Holappa oli sarjansa viides ja Haukiputaan Heiton Suvi Päkkilä kuudes. Kilpailun valvojana toimi Ylikiimingin Nuijamiesten Keijo Parkkinen. Lokakuussa alkaa Haukiputaan Veikkojen salivuoro keskiviikkoisin klo 17.3018.30 Virpiniemen liikuntasalissa lokakuun ensimmäisestä keskiviikosta (3.10) alkaen. Esimerkiksi lumien tultua voidaan aloittaa rinnalla jo suksimäki ja siitä pikkuhiljaa joko pujottelusuksilla tai mäkisuksilla kokeilemaan Virpiniemen pienimmästä K10-mäestä. Mäkikoulu käyntiin talvella Haukiputaan Veikkojen mäkikoulu pyörähtää käyntiin ensi talvena. Aamupäivällä tuuli pysyi vielä mäen takana ja mahdollisti hyppäämisen, mutta iltapäivällä oli jo toisin ja varakisan tulokset jäivät voimaan. 11 » Torstaina 16. Hannu oli Pohjois-Pohjanmaan alueen suunnistajista nopein ja hänet palkittiin aluemestaruuskultamitalilla. Joutsenon Kullervoa edustava Seppo Keltämäki Iistä oli H65-sarjan kahdeksas. Vasemmalta Eetu Pulju, Eemeli Kurttila ja Peter Räisänen. Nuijamiesten Piia Parkkinen suunnisti ylivoimaiseksi aluemestariksi D45sarjassa. Yleisurheilusta innostuneille on tarjolla talvikauden harjoitteita, hiihtäjille suksiharjoituksien täydentämiseen ja niin edelleen. Kiimingin Urheilijoiden Esko Takkinen suunnisti H75-sarjassa toiseksi ja aluemestaruuskultamitalistiksi. D14-sarjassa Vesaisen Poikien Olivia Lehtonen voitti aluemestaruuskultaa ja hopeaa otti Nuijamiesten Laura Parkkinen. Iin Yrityksen Saana Backman suunnisti naisten sarjan kahdeksanneksi ottaen samalla aluemestaruuspronssia. Iisun Väinö Kemppainen oli 10-vuotiaiden poikien rastireitin kymmenes pitkällä matkalla. Sunnuntain kisan kilpailukeskuksena toimi Syötteen luontokeskus. H45-sarjassa Iisun Markku Loukusa suunnisti sarjansa kuudenneksi. Pudasjärven Urheilijoiden ja Taivalkosken Kuohun järjestämässä kilpailussa oli runsaasti osanottajia eri puolilta Suomea. Nämä alueen tytöt ovat perustaneet yhteisen Instagram-tilin, joka kantaa nimeä iloiset suunnistajat. Kisapäivän sää oli haastava voimakkaan tuulen takia. Tarkempaa tietoa salivuoron vetäjistä ja salivuorosta lähempänä toiminnan aloitusta löytyy Haukiputaan Veikkojen kotisivuilta. P IRJO HOL A P PA. Kilpailijoita saatiin junioreiden sekä aikuisten sarjaan. D40-sarjassa Vesaisen Poikien Annukka Goman suunnisti aluemestaruuspronssille ja Ylikiimingiin Nuijamiesten Päivi Lohela kisan seitsemänneksi. Toiseksi kiri Ikaalisten Nousevan-Voiman tuore opiskelijoiden keskimatkan MMkultamitalisti Aleksi Karppinen, jolla on sukujuuria myös Ylikiimingissä. 12-vuotiaissa Vesaisen Poikien Matleena Goman suunnisti sarjansa neljänneksi ottaen samalla aluemestaruushopeaa, ja Nuijamiesten Anna Parkkinen oli kisan kuudes. Junioreissa haukiputaalaiset nappasivat kaksoisvoiton: ykkösenä Eemeli Kurttila ja toiseksi sijoittui Peter Räisänen, kolmanneksi tuli Eetu Pulju. Olympiavoittaja Toni Nieminen kävi tsemppaamassa nuoria mäkihyppääjiä. D13-sarjassa Pohjantähden Mai Hemmi Jäälistä oli kisan toinen voittaen samalla aluemestaruuskultaa, ja Nuijamiesten Pilvi Holappa suunnisti kisan neljänneksi ottaen samalla aluemestaruuspronssia. Kisa ratkesi aamun varakisan tulosten perusteella, sillä tuuli yltyi iltapäivällä liian kovaksi. elokuuta 2018 » N:o 63 URHEILU » Haukiputaalla hypätään jälleen » Erkki Kumpula » Ilkka Kurttila » Haukipudas Lauantaina järjestettiin Virpiniemessä avoimet harjoituskilpailut mäkihypyssä. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Haukiputaan Veikot ja Taivalkosken Kuohu. Iisun Väinö Kemppainen suunnisti vauhdikkaasti 10-vuotiaiden rastireitillä. Iin Yrityksen Kari Backman täydensi menestystä ottaen sarjan kuudennen sijan. Nuijamiesten Jenna Eilola oli 10-vuotiaiden rastireitin neljästoista. Naisten pääsarjan voittoon suunnisti Kooveen Miia Niittynen ennen Rastikarhujen Mira Kaskista. Alueen menestystä täydensi Haukiputaan Heiton Ilona Jaatinen sijoittumalla sarjan neljänneksi. Reilun kuuden kilometrin radan kiersi nopeimmin Ylikiimingin Nuijamiesten Arto Holappa ennen Iin Yrityksen Seppo Veijolaa. Tällä hetkellä haukiputaalaiset pojat kiertävät jo valtakunnallista Juniori Cupia, ja uusille hyppääjille löytyy jo näin esimerkkiä ja osaamista aloittaa mäkihyppyharrastus. Sääennuste lupasi tuulen vain kovenevan, joten kilpailun jury päätti järjestää jo aamupäivällä varakisat, jonka tulokset jäisivät voimaan, mikäli varsinaista kisaa ei pystyttäisi hyppäämään. H50-sarja oli alueen suunnistajien juhlaa. Pohjantähteä edustava iiläinen Hannu Niemelä oli miesten pääsarjan kuudes. Kilpailun johtajana toimi mäkihypyn maailmanmestari Tapio Räisänen ja iltapäiväksi paikanpäälle saapui myös olympiavoittaja Toni Nieminen kannustamaan ja juttelemaan junioreiden ja mäkikansan kesken. Vuoro on tarkoitettu kaikille urheilusta ja liikunnasta innostuneille lapsille, nuorille ja aikuisille, josta avautuu tie eri urheilulajien pariin. Peter Räisänen hyppäämässä Virpiniemen mäestä. Harjoituskilpailujen tarkoituksena oli saada mäkihyppyä esille Oulun alueella ja lajin edistämisestä kiinnostuneet henkilöt pohtimaan yhdessä toiminnan eteenpäin viemistä. Kilpailu oli osa kaksipäiväistä Syöte-suunnistusta, jossa ensimmäinen kisa suunnistettiin keskimatkan SM-esikisana Taivalkosken Repoharjussa lauantaina. Kisan kolmas oli Kalevan Rastin Silja Kauppinen. Pitkällä matkalla miesten pääsarjan voittoon suunnisti nykyisin Paimion Rastia edustava Pasi Ikonen. Iin Yrityksen Reijo Juntunen oli H55-sarjan kahdestoista. Vaikka kova tuuli aiheutti perumisia osallistujamäärässä, oli tunnelma Virpiniemessä mukava ja oli hienoa seurata mäkikilpailua Haukiputaalla pitkästä aikaa. Kiimingin Urheilijoiden Ritva Halme voitti D65-sarjan kultaa. Perämeren Rastin Olli Laitinen suunnisti H70sarjan neljänneksi, mutta oli alueen suunnistajista nopein voittaen aluemestaruuskultaa. Kisan kolmas oli Hiidenkiertäjiä edustava Matti Kivelä. Pronssille suunnisti Iisun Vesa Kemppainen. Haukiputaan Heiton Venla Päkkilä juoksee vauhdikkaasti viimeiselle rastille. Pohjantähteä edustava iiläinen Paavo Niemelä suunnisti 13-vuotiaiden sarjan toiseksi ja aluemestariksi. Vesaisen Poikien Matleena Goman suunnisti 12-vuotiaiden aluemestaruushopealle Syötteen haastavassa maastossa. Haukiputaalaiset juniorit pääsivät kisaamaan kotimäessään ensimmäistä kertaa
Jäneksen haukkuja usutti Akin uudelle minuutille ja lähelle Pudiksen kundi Puurusta. Mies oli haukkunut jäneksen pataluhaksi käyttäen jopa niin rumia sanoja, että niitä ei voi perhelehteen laittaa. Vitonen: 1) Jaakko Päkkilä 17.10, 2) Matti Korhonen 17.30, 3) Kyösti Kujala 17.52, 4) Juha-Matti Lehtinen 18.21, 5) Seppo Kellokumpu 19.06, 6) Pekka Kukkula 19.13, 7) Heikki Tiiro 19.20, 8) Roope Klemola 19.51, 9) Sami Klemola 19.58, 10) Anton Mäenpää 20.12, 11) Tuomas Koistinen 20.22, 12) Aija Söyrinki 20.33, 13) Rauno Holmi 21.30, 14) Saana Ukkonen 21.31, 15) Jorma Puurunen 21.42, 16) Aki Huovinen 21.56, 17) Arto Hand 22.16, 18) Jari Meriläinen 22.30, 19) Vesa Savolainen 22.44, 20) Pauli Holmi 23.28, 21) Reijo Hummastenniemi 23.41, 22) Marjut Vuorenmaa 24.48, 23) Erkki Manninen 24.48, 24) Hannu Klaavuniemi 24.58, 25) Tarja Hand 26.01, 26) Esko Korhonen 27.40, 27) Jouni Hattunen 32.01. Juoksu oli hänen mielestään täysi kymppi, mutta sija ysi ja aika kaksi kymppiä. Pamelat oli pistetty karsinaan. Vasikkasaaren urheilukylän Anton on harvoin jäänyt muista junioreista, mutta sai tällä kertaa katella Roopen selkää. Samalla pohdittiin, paljonko ajat huononevat, kun lapuista ei lehahda tymäkkä testosteroiinin tuoksu. Ja kukas muukaan pomppasi pronssipallille kuin Kyösti Kujala, jonka kirin rouva kuvasi tekniikka-analyysiä varten. URHEILU » Jaakko Päkkilä ennätysvauhdissa Illissä » Rantapohja » Ii Illin stadionin laitamille saapuvia kohtasi outo näky kymmenen päivää ennen sorsajahtia. Pistesijoille juoksivat kesän rookiet Juha-Matti Leppänen ja Ylirannan lahja Kainuulle rastikettu Seppo Kellokumpu. Benjam nähtiin Illissä pitkästä aikaa, mutta velipojalle oli tullut lorvikatari. Puttaan pojat Meriläinen ja Savolainen eivät nähäneet kuin lähön. Häkkiin pannaan kuulemma konekarhu, jota saa opetella haukkumaan ja ampumaan laserpyssyllä niinku aikoinaan Speden Speleissä. 12 » Torstaina 16. Pohojos-Iin hirviporukan mies Tiiron Matti oli hyvillään aitauksesta: Ei pääse porot syömään Suppiloon hirvien evästä. Direktoraatti Nööti, Ari, Arja ja kellomies jakoivat ylpeinä puhtoisia numeroita, jotka Arja oli pessyt. Tuomas Koistinen, joka ei ole Hokkosenharjun laidalta, jäi kymmenellä sekunnilla elitin ulkopuolelle ennen tyärten ykköstä Aijaa. Ei ihme, että Saana kukistui kirissä. Etelä-Suomen tyttö Mirkka Hakola toteutti monivuotisen unelman Illinjuoksusta. Siitäkös alkoi spekulointi, että mistä on oikein kysymys. Mukavasti kerkesivät sisarusparitkin maaliin. elokuuta 2018 » N:o 63 RISTIKON RaTKaISu tiistain 21.8. Hikipäissään pyöräillyt Mukavan Paikan wanhaisäntä oli onnistunut kesän mittaan Illin voittajaveikkauksissa siinä määrin, että oli saanut Veikkausyhtiöltä sponsoripaidan, jota Vode, Matsoni, Arppa, Klaavuniemen PB:stä riemuinnut Nymanin Eikka, Reko ja satunnaisvieras Kellokumpu ihailivat kovin. Kirkonpenkin väki muisteli, että tiekarhu on uhanalainen ja rauhoitettu laji, joka ei ainakaan ennen vanahaan ollut kovin äkänen ihimisille eikä sitä haukuttu saati ammuttu. Hilla tarjosi hiemen varttuneemmalle tytölle Maijalle mainion peesin, mutta kello ei tykännyt tällä kertaa Maijan juoksusta. Rantapohjassa. Niin ikään Illin voittajiin kuuluva hiihtoniilo Matti Korhonen paransi huikeasti, lähes mielettömästi aikaansa, mutta se riitti vain hopeaan. Arto lähestyy pitkin askelin uutta minuuttia. Kirkonpenkillä muisteltiin, että ennen ei ollut teillä polanteita, kun tiekarhut uurastivat yötä päivää. Tuli siihen sitten vähävauhti-Veijola joka oli katellut nettiä ja valisti tietämättömiä: aitaus ei ollut porohaka, vaan jahtimiesten luomus. Kakkonen: 1) Emil Huomo 7.42, 2) Patrik Mäenpää 7.57, 3) Reima Viiri 7.58, 4) Hilla Mäenpää 8.56, 5) Maija Kumpula 9.11, 6) Benjam Tuomikoski 9.17, 7) Tommi Vimperi 9.25, 8) Olivia Päkkilä 9.54, 9) Mirkka Hakola 10.10, 10) Annukka Jylhänkangas 10.11, 11) Saaga Pesämaa 11.10, 12) Oona Jylhänkangas 11.38, 13) Oona Pesämaa 14.56.. Eemil Huomo oli kakkosen tyylikäs voittaja parastaan yrittämättä. Ensimmäisillä tuli mieleen, että Illin isännät Haatainen, Hiltula ja Niemelä ovat perustaneet poropaliskunnan ja aidanneet Pamelat erotusja puremispaikaksi. Kukkulan ja hevosmiesHeikin takana nähtiin nuoren Roopen mahtijuoksu, jolla isukki jäi. Pupu oli loikkinut nolona pakoon korvat luimussa. Veijola oli ajokoetapahtuman pilotti ja oli löytänyt ilimavainulla jäneksen hyylästä. Kierikin kasvatti Jaakko Päkkilä nappasi toisen voiton kesäkuisen urotekonsa jatkoksi. Tulossa oli tapahtuma, jossa koolataan uusia mettäja koiraihimisiä. Patrik koulutti taas Väylän varren miestä. Rauno Holmi ravasi henki kurkussa, kun Kellokumpu antoi kirkonpenkiltä ukaasin: Muista, maali tai kuolema, ja poisti varmistimen povitaskussa, kuin Elmon valmentaja Reijo “Rymy” Petkelström
Parturikampaamo Tiukun tytöt leikkaavat veteraanien ja leskien hiuksia ja hoitavat kynsiä. klo 13 alkaen Tannilan radalla. Havainnointi painottuu etupäässä maamme eteläosiin. sihteerille p. 044 098 6631 tai 511 417, 21.8. bingo nuoRiTTaLLa perjantaina 17.8. Erityisen runsaita ovat olleet monet alkukesän lajit sekä sinisiivet ja hopeatäplät. 13 » Torstaina 16. Pitkän ja lämpimän kesän ansiosta tavallista useammalta lajilta ilmaantunee myös ylimääräisen toisen sukupolven yksilöitä. sukuseuran Hallitus Kokouksia Haukiputaan Rintamaveteraanit vietämme HEMMoTTELuPÄivÄÄ Ravintola Nyymannissa to 23.8. Irtolehdellä 51 pallorajalla 700€/140€. Muista tehdä osoitteenmuutos Rantapohjaan! Puh. Ne ovat kaikki rehevää kasvillisuutta suosivia lajeja, jotka luultavasti kärsivät kesän kuivuudesta. klo 18.00. Samasta syystä myös perhosten havainnointi on ollut helppoa, kun niiden laskennassa tarvittavaa kaunista säätä on riittänyt päivästä toiseen. Kesä oli päiväperhosille, kuten amiraalille, hyvä. Kyytiä tarvitsevat ilm. Suotuisten olosuhteiden ansiosta myös monia vähälukuisia lajeja, kuten virnasinisiipeä ja täpläpapurikkoa on tavattu viime vuosia useammin. Syyskesälle tyypilliset aikuistalvehtijat ovat tällä hetkellä jo varsin vähälukuisia. syyskuuta 2018 klo 11.00 jatkuen kahden viikon välein. Pääpalkintona 150€ osto kortti. Jäniksen kausilupa 50 €. M IK KO K U USIS A A RI/S Y K E. ja 8.9. Yleisimmistä lajeista selvästi edelliskesää vähälukuisempina on tavattu lähinnä tesma-, karttaja neitoperhosta. Pitkään jatkunut kuivuus on saattanut lisätä muidenkin päiväperhoslajien munatai toukkakuolleisuutta, mikä voi heijastua seuraavan kesän perhosmääriin. 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi Ilmoituksia Huveja AA,VT kaupanvahvistaja Hyryn sukuseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 15.9.2018 klo 13.00 Kuivaniemen Rauhanyhdistyksellä. Päiväperhosia oli runsaasti etenkin kesäkuussa, sillä helteisten säiden johdosta monet yleensä heinäkuussa lentävät perhoslajit olivat liikkeellä jo tuolloin. 0400 537 148 tai miia.raiha@rantapohja.fi Kesän helteet vauhdittivat Suomen päiväperhosten lentoa » Rantapohja Kuluva kesä on ollut päiväperhosille erinomainen. Tervetuloa! n Eläkeliiton Yli-iin yhdistys aloitamme syyskauden 2018 kahvitilaisuudet ma 3. Heinäkuun alkupuoli on yleensä useimpien päiväperhoslajien parasta lentoaikaa. Päivälläkin lentävän gammayökkösen massavaellus sitä vastoin on aiheuttanut jopa satovahinkoja maataloudelle. kesäkokouspäätöksiä: Metsäkanalintujen rauhoitusalue Vitmantie – Kynkäänoja – Kettukankaantie – Savioja – Vitmanoja. klo 9-12. Vuosikokousasiat ja sukuseuran purkaminen. Viime vuosina vähälukuisen nokkosperhosen kannat ovat myös monin paikoin toipuneet. Esimerkiksi nokkosja sitruunaperhoset kuoriutuivat jo heinäkuussa, ja ovat ehtineet asettua talvilevolle. Vieraslupa 15 €/päivä. Ilmoittautumiset Kaisu Höyhtyälle, 040 575 2756 tai hoyhtya1961@gmail.com. Suotuisissa olosuhteissa päiväperhosten on ollut helppo etsiä ravintoa, pariutumiskumppaneita ja munimispaikkoja. Suomen ympäristökeskuksen keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva perhoskesä on ollut selvästi paria edellistä parempi, vähintäänkin 2000-luvun keskimääräistä tasoa. Tätä tapahtuu yleisimmin niittyhopeatäplän ja hohtosinisiiven kohdalla. Jäljellä on enää lähinnä lanttuperhosia sekä vaeltajia, etenkin amiraalia ja ohdakeperhosta. Hyvää perhoskesää selittävät ennen kaikkea kuluvan kesän poikkeuksellisen helteiset ja aurinkoiset säät. elokuuta 2018 » N:o 63 HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. Tämän vuoksi perhoskesän huippu ajoittui jo juhannuksen tienoille, ja heinäkuussa perhosmäärät laskivat nopeasti. Päiväperhoslajeissa on selvästi enemmän edelliskesästä runsastuneita (31 lajia) kuin vähentyneitä (7 lajia). Metsäkanalintukiintiö 2 lintua, joista toinen voi olla metso. Enemmistö lajeista on esiintynyt selvästi paria edellisvuotta runsaslukuisempina. Vaeltavista päiväperhoslajeista vain amiraalia ja ohdakeperhosta on tavattu kohtalaisesti. Tannilan Metsästysseura ry järjestää metsästyskoeammunnat lauantaisin 18.8., 25.8., 1.9. Merkillepantavaa on ollut myös suoperhosten, etenkin suokeltaperhosen ja juolukkasinisiiven tavanomaista suurempi määrä. Seuratoimintaa VAIHTUUKO OSOITTEESI. Koppelo rauhoitettu. mennessä. Samasta syystä perhosmäärät myös laskivat tavanomaista aikaisemmin. Pitkään jatkuneiden helteiden ansiosta päiväperhosten kuoriutuminen eteni pari-kolme viikkoa etuajassa. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima päiväperhosseuranta aloitettiin vuonna 1999. Mukana Haukiputaan kotihoitopalvelut, musiikilla viihdyttää Haukiputaan koulujen oppilaat opettajiensa kanssa, arvontaa ja ruokailu
Työelämän ikärakenne muuttuu Pintakäsittelyala on viime vuosina muita OSAOn rakennusalan koulutusohjelmia naisvaltaisempi. Alkuvuodesta julkaistun Pohjois-Pohjanmaan ammattibarometrin (I/2018) mukaan pintakäsittelyalan ammattilaisista, kuten lattianpäällystäjistä sekä rakennusmaalareista, on pulaa maakunnan alueella. Leponiemi lisää, että rakennusalan työt keskittyvät yhä kesälle ja työvoiman tarve vähenee hieman syksyyn tultaessa. Viime vuosina olen sanonutkin opiskelijoille, että oma-aloitteisille ja reippaille henkilöille löytyy kyllä töitä, rakennusalan koulutuspäällikkö Susanna Tervonen kuvailee. Pintakäsittelyalan opiskelijat harjoittelevat tapetointia ja maalausta harjoitustiloissa ennen asiakkaan huoneistoon siirtymistä. Vuoden alussa myös aikuiskoulutus siirtyi OSAOn alaisuuteen. On varmaa, että tekniikka ja alat kehittyvät, esimerkiksi pintakäsittelyyn tullee entistä enemmän uutta tekniikkaa ja tarvitaan myös jatkuvaa osaamisen kehittämistä, Leponiemi arvioi. Vuoden 2018 alusta uudistuneen ammattikoulutuslain myötä ammattiopiston opiskelijaksi voi jatkossa hakea ympäri vuoden. Rakennusala voi tällä hetkellä vahvasti, mutta tilanne elää jatkuvasti. – Alalla kuin alalla eläköityy ihmisiä ja tarvitaan uusia työntekijöitä. Taustalla on Oulun seudun voimakas rakentaminen. Työelämä on muutosten kourissa työntekijärakenteen uudistuessa. Ammattiopistoon on voinut tammikuun alusta lähtien hakea ympäri vuoden. 3/17/13 348 MUISTOJA KESÄLTÄ » Vilkas rakentaminen työllistää ammattikoulusta valmistuvia » Mirko Siikaluoma » Haukipudas Uudet opiskelijat aloittivat viime viikon keskiviikkona OSAOn Haukiputaan yksikössä. Rakennusalan osaajille on tällä hetkellä kova kysyntä. Vertailun vuoksi sähköalan perustutkinnon suorittaneita oli maakunnassa työttöminä noin 600, Leponiemi kertoo. – Pintakäsittelyalan perustutkinnon omaavia on työttöminä tilastoissa 86 ihmistä maakunnassa. M IRK0 SIIK A LUO M A Tapetteja opiskelijaharjoituksia varten Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä.. Opiskelun alkuun ympäri vuoden Uusi lukuvuosi alkoi Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä keskiviikkona 8. Haukiputaan koulun 8C-luokan kesäfiiliksiä. 14 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » » Torstaina 16. Toistaiseksi opiskelijamäärän muutos ei ole näkynyt ammattiopiston tiloissa ahtautena, sillä aikuisopiskelijat opiskelevat suurelta osin työpaikoilla, Tervonen kertoo. Susanna Tervonen toimii rakennusalan koulutuspäällikkönä OSAOn Haukiputaan yksikössä. kolikot, joissa on ”tähtien sota”-hahmoja ovat laillista valuuttaa niun saarella eteläisellä tyynellämerellä. elokuuta 2018 » N:o 63 LASSI JA LEEVI » Rantsikka on nuorten areena. sen kaula oli kuuden rakennuskerroksen korkuinen! keräilisitkö. Lähetä juttuvinkki, mielipidekirjoitus vai vaikka piirros sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai kirjeessä osoitteeseen Rantapohjan toimitus, Rantsikka, PL 15, 90831 Haukipudas. Palvelujohtaja Jussi Leponiemi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta kertoo, että rakennusalan työllisyyslukemat ovat parantuneet huomattavasti. elokuuta. Rakennusja pintakäsittelyalan opiskelijoiden ensimmäisten koulupäivien ohjelmaan kuuluu tärkeänä osana työvaatteiden sovitus. Kesäkuussa 2017 Pohjois-Pohjanmaalla oli rakennusalalla 4300 työtöntä, kesäkuussa 2018 luku oli 3300. – Pintakäsittelyalalle on aina ollut tasaisesti hakijoita. Tervonen kertoo, että tieto jatkuvasta hausta on tavoittanut ihmiset hyvin: noin 25–30 opiskelijaa on hakenut opiskelemaan pintakäsittelyalaa tänä vuonna jatkuvan haun kautta. Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikössä voi opiskella pintakäsittelyalan perustutkinnon. Rakennusalan noususuhdanteen myötä PohjoisPohjanmaalla on kysyntää muun muassa pintakäsittelyalan osaajista. TE-toimiston palvelujohtaja Jussi Leponiemi näkee rakennusalan työllisyystilanteen olevan hyvä ja toivoo sen parantuvan entisestään. Tekniikan kehittymisen myötä töitä voidaan kuitenkin tehdä yhä enemmän myös talvella. Opintojaan jatkavien lisäksi kouluun saapui 340 uutta opiskelijaa: keväällä peruskoulun yhdeksänneltä luokalta valmistuneita sekä iältään vanhempia opiskelijoita. Opiskelijoiden työllistymistä silmällä pitäen työssäoppimisjaksot on ajoitettu keväälle, josta opiskelijalla on helppo jatkaa työssäoppimispaikassaan kesätöihin tai määräaikaisena työntekijänä. – Tällä hetkellä Oulussa rakennetaan valtavasti. Ala on suhdanneherkkää ja vaihtelevaa, Tervonen kertoo ja havainnollistaa nopeita muutoksia kättään heiluttamalla. Kiitä tai hauku, vikise tai vaadi. Esimerkiksi rakennusalaan kuuluvan pintakäsittelyalan 36 uudesta opiskelijasta 18 tuli jatkuvan haun kautta. – Periaatteessa opiskelijalla on mahdollisuus tulla mihin aikaan tahansa vuodesta suorittamaan tutkintoa, kertoo Susanna Tervonen. painakaa aivot, painakaa! ihmisaivot ovat 50 kertaa tehokkaammat kuin maailman nopein tietokone ja 20 miljoonaa kertaa energiatehokkaammat! oli korkein dinosaurus mitä koskaan on elänyt. Susanna Tervosesta on ilahduttavaa nähdä, että ala on tänä vuonna kiinnnostanut enemmän myös nuoria miehiä. australialainen yritys ”ashes to ashes” tarjoaa palvelua, jolla rakkaimpien poismenneiden tuhkat ammutaan taivaalle yksityisessä ilotulitusnäytöksessä. Nyt ollaan ainoa kouluttaja alueella, niin sitä kautta hakijoita on riittänyt
lut. Ilm. klo 8.30) ja Kiimingin (n. Ilmoittautuminen juhlaan viimeistään pe 7.9.: www.iinseurakunta.fi tai puh.0400-541319 / 040-8478936. 1,5 km matkaa sillan jälkeen). Juhla alkaa klo 10 kirkossa pidettävällä messulla ja jatkuu sen jälkeen pappilan pihalla. Elojuhla Oulujoen pappilan pihamaalla. Tervetuloa puistoaamuun seurakuntatalon leikkipuistoon (Puistotie 3) perheet ja perhepäivähoitajat kaikenikäisten lasten kanssa! Puistoaamun ohjelmassa on pyhäkouluhetki, jonka aikana lauletaan ja leikitään, lapset saavat osallistua eri tavoin. Ilmoittautuminen netin kautta www. Päivystävä pappi Iin hoito-osastolla To 16.8.2018 ja To 30.8.2018 14:30. Toimittaa Anna-Maria Veijo, saarna prof. Holma) viulu ja Hannu Niemelä urut. klo 20 srk-keskuksessa Aava ja Illusia –kuorot, johtaa Eeva Maija Sorvari. Lisätietoja antaa Marika Huttu, puh. Hinta sisältää matkat ja vakuutuksen Oulun ev. klo 20 messun jälkeen. Lukupiiri on kaikille avoin ryhmä eikä edellytä ennakkoilmoittautumista. Lämpimästi tervetuloa! Katso lisätietoja ja tapahtumia www.iinseurakunta.fi Kastettu: Topias Oliver Mäenpää, Valma Inkeri Jäntti, Eemil Otto Samuel Mäenpää, Niilo Eino Viljami Lassila. Info-illassa saat tarkemmat tiedot teemoista ja aikatauluista! Tervetuloa! Tiedustelut diakonissa Jaana Kontiolta 040 5793248. lähes myrskytuulessa, míkä aiheutti harmia vain toimitsijoille, jotka joutuivat pitelemään paperit tiukasti näpeissään. Kolehti Kirkon ulkomaanavun kohteeseen. Perhekerhoon ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset yhdessä vanhemman, isovanhemman tai hoitajan kanssa, tervetuloa ! Kuivaniemen ja Oijärven seurakuntakerhojen yhteinen aloitus ma 27.8. iinseurakunta.fi. Tervetuloa! Lähetyspiiri: Syksyn ensimmäinen lähetyspiiri to 23.8. seurakunnan jäsenille. Diakoniatyö: Taloudellinen ajanvaraus on maanantaisin klo 9-11 p.040 7033690. Kamarikuoro, ensimmäinen kokoontuminen 23.8. Kauppojen ylijäämäruoan jakelu ti-pe klo 10 srk-keskuksessa, Kirkkotie 10. Aamurukous (laudes) keskiviikkoisin klo 9 kirkossa. Vietämme lauantain 1.9. T7 40 m+pituus: Oona Pesämaa 8,41 + 207, Elma Klaavuniemi 8,86 + 200, Milena Ronkainen 9,24 + 194, Elviira Leppiniemi 8,71 + 196, Pihla Laurila 8,42 + 201, Sanni Rajala 9,28 + 166. Leirille voi osallistua koko perhe kaikenikäisten lasten kanssa tai toinen vanhemmista/kummi tai tuttu aikuinen lasten kanssa. Ilmoittautuminen alkaa ma 13.8. Tervetuloa yhdessä laulamaan! Mukana Eino Mikkonen, kanttorit ja diakoni. Tule tapaamaan toisia lapsia ja aikuisia. Juhlassa on mukavaa ohjelmaa, toimintapisteitä ja kakkutarjoilu. 15 HAUKIPUDAS Messu su 19.8. Tilaisuuksiin vapaa pääsy, ohjelma 5€. Luvassa on mm. Alakouluikäisten kokkikerhoihin ilmoittautuminen osoitteessa www.oulunseurakunnat.fi/tapahtumat. Ruokailut jokainen huolehtii itse. klo 9.00) kirkkojen kautta Ouluun linja-autoasemalle (n. Haukiputaan kirkko on tiekirkko ja se on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten ma-pe 11.6.-17.8. Perhekerhon ohjelmassa on leikkiä, askartelua, mukavaa yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa. Voit pyytää seurakunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona. Pyhäkouluhetken jälkeen yhdessäoloa ja vapaata leikkiä puistossa. Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa alkaen klo 18.45. Tervetuloa ! Retki Hiippakunnan lähetysjuhlille Utajärvelle. Ry:n toimintaa: Haukipudas: pihaseurat pe 17.8. klo 18 kirkossa. Kerhossa on mahdollisuus jutteluun toisten vanhempien kanssa ja kerholaisten toiveiden mukaista ohjelmaa. Elojuhlaa, seurakunnan yhteistä kiitosjuhlaa ja syyskauden avausta, on juhlittu vuodesta 1979 lähtien. T5 40 m+pituus: Sointu Huovinen 13,22 + 159, Elisabeth Järvenpää 10,08 + 155, Enni Ojanen 17.30 + 53, Liisa Klaavuniemi 11,71 + 133, Anna Ellala 11,47 + 140, Fanni Ellala 13,00, Minea Heikkilä 11,00 + 149, Reetta Leppäniemi 12,29 + 130. klo 10 – 13 Karhun leirikeskuksessa. Kahvitarjoilu on tilaisuuden alussa alkaen klo 18.45. 040 7421 171. Kuollut: Rauha Inkeri Hyry 90v Kuivaniemen Rauhanyhdistys Seurat su 19.8. klo 17.00-17.30 Kiimingin seurakuntakeskuksessa, lisätiedot: johtaja olli.heikkila@ gmail.com Poikakuoro Pohjantähdet, uusille koelaulu to 30.8. Osallistujia ei tuuli tahtia haitannut, ja viisikymmenpäinen joukko teki suorituksensa reippain mielin. Päiväleirille voi osallistua koko perhe kaikenikäisten lasten kanssa tai toinen vanhemmista/ kummi tai tuttu aikuinen lasten kanssa. klo 20 messun jälkeen. Kolehti: Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. T11 60 m+pituus: Fanni Hokkanen 9,32 + 374, Salli Koivisto 11,24 + 258, Peppi Riekki 12,93 + 247, Janna Pahikainen 10,61 + 307. YLI-II Messu su 19.8. Perheiden päiväleiri La 25.8.2018 10:00 13:00 Karhun leirikeskus. Virkatodistukset ja sukuselvitykset Oulun keskusrekisteristä puh. Tule juhlimaan kanssamme perinteistä Elojuhlaa Oulujoen kirkkoon ja pappilan pihapiiriin. Kuivaniemen perhekerho to 30.8 klo 10-12 seurakuntatalolla. Oma kassi mukaan. To 23.8. Soi kunniaksi Luojan Kesäillan sävelhartaudet to 16.8. Toimittaa: Ruotsalainen Tapani, avustaa: Kuru Outi ja Sillanpää Katri Nuorisotyön toiminnan aloitus. Messun jälkeen perinteiset Elojuhlat Oulujoen pappilan pihamaalla. Ilmoittaudu 17.8. Tervetuloa perheiden päiväleirille! Päiväleiri alkaa Karhun leirikeskuksessa klo 10 ( Leirikeskuksentie 32, n. Yli-Iin piirikappalainen p.040 1921 158, seurakuntamestari p.040 5220252. Kastetut: Fiona Melinda Hakso, Isla Valpuri Jokela. 5.9. Lisätietoja antaa Pekka p. Päiväleirin ohjelmassa on yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa, oman soittimen askartelua, lapsille sopiva muskarihartaus ja nuotioherkkuja. Onko läheiselläsi mielenterveyden ongelmia tai sairaus ja tarvitsisit tietoa, tukea sekä mahdollisuuden keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. 040 501 4764. 08 5313 500 on avoinna ma-pe klo 9-16. Matkanjohtajina toimivat Kiimingin seurakunnan lähetyssihteeri Marika Huttu ja Haukiputaan seurakunnan lähetyssihteeri Paula Hiltunen, puh. (vko:sta 34 alkaen) Esikkoryhmä tiistaisin klo 9.3011.30 Jäälin kappeli. KIIMINKI Messu su 19.8. Elojuhla su 19.8. Hartaus Iin hoivalla Emmintuvalla To 23.8.2018 13:00 Suvilinnun laulutyhteislaulutilaisuus To 23.8.2018 19:00 Iin seurakuntasali. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun kohteeseen. (Leirikeskuksentie 32, matkaa on n. Perhekerhon ohjelmassa on leikkiä, askartelua ja muuta mukavaa yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa. klo 11 Karhun leirikeskuksessa. lähetysjuhlilla Utajärvellä. Kolehti: Japanin evankelis-luterilaisen kirkon Tokion uusiin toimitiloihin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistys ry:n kautta. Tervetuloa yhdessä laulamaan ! Mukana Eino Mikkonen, kanttorit ja diakoni. (vko:sta 34 alkaen) Perhekahvilat Kirkkopirtillä perjantaisin klo 9.30–11 ja Jäälin kappelilla maanantaisin klo 9.30-11. klo 20 messun jälkeen. 1,5, km sillan jälkeen). Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9-11 p. Matkanjohtajina toimivat Kiimingin seurakunnan lähetyssihteeri Marika Huttu ja Haukiputaan seurakunnan lähetyssihteeri Paula Hiltunen, puh. Ilmoittautuminen netin kautta www. alkaen, lisätiedot: Johtaja Salla Kujala, p. Arto Kallioniemi, avustaa Antti Leskelä. 13. II Messu Su 19.8.2018 10:00 Iin kirkko. Ilmoittaudu mukaan isostoimintaan! Haukiputaan seurakunnan isostoiminta on tarkoitettu rippikoulun käyneille nuorille. Kartanon kirkko ja Luomisen iltapäivä, Kaisa Hautamäki. klo 17 seurat Kiimingin ry, Pekka Pöyhtäri ja Risto Lohi KUIVANIEMI Messu su 19.8. Lisätietoja antaa Marika Huttu, puh. Rauhanyhdistys: su 19.8. Kotimatkalle lähdemme n. klo 18.30 ry:llä. Vietämme lauantain 1.9. Matkan hinta on 10 € ja maksu kerätään linja-autossa. klo 10 kirkossa, toimittaa Jenna Utriainen, avustaa Teija Liukko, messudiakonina Outi Palokangas, kanttorina Hannu Niemelä. Kerhot ovat maksuttomia. Kolehti: Japanin evankelis-luterialisen kirkon Tokion uusiin toimitiloihin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistys ry:n kautta. klo 18 srkkeskuksessa, Kirkkotie 10. klo 13 seurat ry:llä. Hinta sisältää matkat ja vakuutuksen Oulun ev. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Kellonkartanon toimintaa: su 19.8. välisenä aikana. Sieltä jatkamme Utajärvelle. klo 18 ja su 19.8. oulunseurakunnat.fi tai Marikalle 6.-17.8.2018 välisenä aikana. Haukiputaan A-kiltalaiset ja muut vapaaehtoiset. klo 17.30-18.30 Kiimingin seurakuntakeskuksessa, aloitus 6.9. oulunseurakunnat.fi tai Marikalle 6.-17.8.2018 välisenä aikana. klo 12 Kuivaniemen kirkossa. lut. Ilmoittaudu 17.8. Lisätietoja myös Hiljalta p. T9 40 m+pituus: Olga Hokkanen 6,41 + 357, Sofia Perttula 8,57 + 251, Viivi Riekki 7,88 + 280, Josefiina Jussila 7,41 + 298, Rebekka Jussila 8,32 + 238, Nea Ronkainen 7,13 + 310, Viivi Heikkilä 7,94 + 227, Nella Seppänen 7,63 + 269, Milja Rajala 7,72 + 255. klo 9.00) kirkkojen kautta Ouluun linja-autoasemalle (n. Tied. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua ja ryhmä on maksuton. mennessä. klo 19 Iin seurakuntatalolla, salissa. klo 12 Kuivaniemen kirkossa. avoinna 31.8. Kuolleet: Alma Maija Miettinen 75, Rauni Maria Saari 92, Jani Kalevi Lindeman 22. 040 501 4764. P11 60 m+pituus: Tatu Halonen 10,09 + 281, Joona Heikkilä 9,46 + 326, Luukas Leppänen 10,90 + 295. lut. seurakuntien matka Hiippakunnan lähetysjuhlille Utajärvelle 1.9.2018 Lähde yhteiselle matkalle lähetysjuhlille päivän ajaksi. Ylikiimingin seurakuntapiirin toimipiste Työntekijät ovat tavattavissa toimipisteessä puhelimitse sovittuina aikoina, varsinaisia aukioloaikoja ei ole. Ilmoittautuminen puh.0400-5413191 tai 040-8478936 tai osoitteessa www.iinseurakunta. Oulujoen kirkkoherranvirasto p.(08) 531 3500, avoinna ma pe klo 9-16 Diakoniantyön taloudellinen ajanvaraus ma klo 9-11 puh. klo 10 kirkossa, toimittaa Marika Huttu, saarnaa Miia Seppänen, kanttorina Jarkko Metsänheimo. mennessä. asti www.oulunseurakunnat. Sunnuntai Helluntaista, pyhäpäivän aihe: Jeesus, parantajamme. seurakunnan jäsenille. Matkan hinta on 10 € ja maksu kerätään linja-autossa. Sieltä jatkamme Utajärvelle. klo 13-14.30 Montin-salissa. klo 8.30) ja Kiimingin (n. klo 10 Oulujoen pappilan pihamaa. klo 10 11:30 Iin seurakuntatalolla, kerhohuoneessa. 040 7008 151 Perhekerhot Kirkkopirtillä tiistaisin klo 9.30–11.00 ja Jäälin kappelilla torstaisin klo 9.30-11. Lisätietoja antaa Marika Huttu, puh. Ensimmäinen kokoontuminen la 1.9. Ilmoittautuminen netin kautta www. oulunseurakunnat.fi tai Marikalle 6.-17.8. Kiimingin seurakunta ja Hyvän mielen talo järjestävät omaisen asemaan ja elämään liittyvistä aiheista kolme teemallista iltaa syys-lokakuussa. 9.20). lähetysjuhlilla Utajärvellä. fi. 044 054 4011. P5 40 m+pituus: Aleksi Veijola 10,58 + 151, Juuso Pakanen 9,80 + 161, Atte Backman 9,05 + 176, Verneri Sallinen 9,23 + 165, Jan-Iiro Ellala 17,41 + 47, Oskari Sandholm 9,71 + 158, Eetu Seppänen 8,65 + 209. Tervetuloa! Puistoaamu Ma 27.8.2018 10:00 Seurakunnan liikuntaja leikkipuisto. Leirillä tarjotaan ateria ja leiri on maksuton ! Ilmoittautuminen puh.0400 541 319 tai puh.040 847 8936 tai www. Ruokailu, pelataan, lauletaan, kahvitellaan ja vaihdetaan kuulumisia. P9 40 m+pituus: Robert Holmi 7,66 + 268, Joni Pakanen 7,21 + 317, Robert Vähä 7,04 + 271, Valtteri Kärkkäinen 15,07 + 71. 040 720 3246. 040 720 3246. 9.20). Seurakunta järjestää 5 -vuotissyntymäpäiväjuhlan kaikille vuonna 2013 syntyneille iiläisille ja kuivaniemeläisille lapsille Iin seurakuntatalolla. 040 8245 861. Kotimatkalle lähdemme n. klo 12 srk-keskuksessa, Kirkkotie 10. Järj. Lisätietoja Tarja Kainulainen p. Lämpimästi tervetuloa kaikki vanhat ja uudet kerholaiset! Vauvaja taaperoryhmä ke 22.8. klo 20 kirkossa, Leena Ihamuotila (s. 040 576 0297 Omaisen ABC-kurssin Info-ilta ti 21.8. Linja-auto lähtee Iistä seurakuntatalolta klo 8.00 ja ajaa Haukiputaan (n. Kirjana Anneli Toijala; Punainen maa, valkea meri. Ruokailut jokainen huolehtii itse. klo 12 Veskan laavulla. Toimittaa: Ruotsalainen Tapani kanttorina: Jaakkola Markku. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Oulun ev. Sieltä jatkamme Utajärvelle. Diakonian ajanvaraus ja päivystys maanantaisin klo 9-11 diakoniatoimistossa srk-keskuksessa. klo 10 Oulujoen kirkko. elokuuta 2018 » N:o 63 Kirkollisia tietoja TILAA OMA RANTAPOHJASI numerosta 0400 537 148 tai www.rantapohja.fi Tuuliset kisat Iissä » Rantapohja » Ii Iin Yrityksen kesän viimeiset lasten yleisurheilukilpailut saatiin pitää 9.8. klo 17.30 Jäälin kappelilla, Rivitie 9. Lisätietoja puh.0400 541 319. Oulujoen kirkkoherranvirasto, Hintantie 89, 90650 OULU, puh. Urkuri Lauri Nurkkala, kanttori Sanna Leppäniemi. 040 5436 960 tai Elisa p. P7 40 m+pituus: Albert Holmi 8,99 + 228, Hannes Kurkela 9,63 + 176, Onni Hokkanen 9,20 + 194, Hugo Perttula 9,60 + 180, Rasmus Vähä 8,15 + 216, Aapo Ojanen 8,72 + 171, Aatu Ojanen 8,03 + 214, Alvar Lohilahti 8,15 + 207. Katso lisätietoja ja tapahtumia www.iinseurakunta.fi. klo 8 ja päättyy pe 31.8. 5 vuotiaiden syntymäpäiväjuhla La 15.9.2018 14:00 16:00 Iin seurakuntasali. 0400 839 461. Kotimatkalle lähdemme n. munkkikahvit, yhdessäoloa, puheita, musiikkia, taikuriesitys, ansiomerkkien jako sekä lapsille ja lapsenmielisille keppihevosrata. Aihe: Jeesus, parantajamme. Ruokailut jokainen huolehtii itse. Perheiden päiväleiri la 25.8. Radio Dei. 040 720 3246. klo 13 ry:llä, viikkomessu su 19.8. Lisätietoja myös Hiljalta p. klo 8.30) ja Kiimingin (n. Matkan hinta on 10 € ja maksu kerätään linja-autossa. klo 18.30 seurakuntakeskuksessa, syyskaudella kolme projektia: kansanlauluteemalla, Vivaldin Gloria ja joululaulut, voi osallistua yksittäisiinkin projekteihin! Uudet laulajat tervetuloa mukaan, pieni koelaulu. 9.20). Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Sanajumalanpalvelus su 26.8. YLIKIIMINKI Messu su 19.8. Lähde yhteiselle matkalle lähetysjuhlille päivän ajaksi. 040 501 4764. Yhteiskyydit, kyytiasioissa oijärviset ottakaa yhteyttä Joukoon, puh.0400-380 531 ja kuivaniemeläiset Helviin, puh.040 743 5199. Päiväleirillä tarjotaan ateria, päiväleiri on maksuton. Linja-auto lähtee Iistä seurakuntatalolta klo 8.00 ja ajaa Haukiputaan (n. sukunimi@evl.fi. Kutsumme juhlaan 5-vuotiaan yhdessä vanhemman, kummin tai tutun aikuisen kanssa. 040 7033 690 Työntekijöiden suorat numerot: Kappalainen 040 7300 407 Kanttori 040 7300 408 Diakonissa 040 5281 813 Suntio 044 3161 455 Nuorisotyönohjaaja 044 3161 451 Lastenohjaaja 044 3161 721 Lähetyssihteeri 044 3161 459 Hautausmaa-asiat Ylikiiminki 08 3161388 tai 08 3161 414 » Torstaina 16. Nuorisotyön toiminnanaloitus gospelmessu To 23.8.2018 18:00 Iin Kappeli (sisäänkäynti kirkkoherranviraston ovesta). Urut Emilia Soranta. Kysy lisää jarkko.metsanheimo@evl.fi Poikakuorot: Junnukuoro, suunnattu 1-3-lk kaikille innokkaille pojille, aloitus to 6.9. 040 7421 171. Pienoisbussikuljetus lähtee klo 8.45 Yli-Iin kirkon pihaalueelta ja paluu juhlan päätyttyä. Tule tapaamaan toisia lapsia ja aikuisia ja vaihtamaan kuulumisia. Iltahartaus Pekka Aittakumpu. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Savolainen. Pyhäkoulu su 26.8. Tule kerhoilemaan lapsesi kanssa ja vaihtamaan ajatuksia toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa! Olet lämpimästi tervetullut ryhmään ensimmäisen lapsesi tai useamman lapsen kanssa! Suvilinnun laulutyhteislaulutilaisuus to 23.8. Iin perhekerho Pe 17.8.2018 10:00 12:00 Kerhohuone. klo 10-18, jolloin myös kirkon opas on paikalla. Vietämme lauantain 1.9. 5-vuotiaat päivänsankarit saavat lahjan. Aloitetaan syyskausi yhteisellä leiripäivällä Karhun leirikeskuksessa. klo 18.30 Helena ja Osmo Sarajärvellä, Siikasaarentie 35, Jokikylä: eloseurat la 18.8. T14 100 m+pituus: MIlla Kurkela 14,93 + 371.. Diakoniatoimistoon voi tulla myös käymään. 08 3161 303. lähetysjuhlilla Utajärvellä. 14.Sunnuntai Helluntaista, pyhäpäivän aihe: Lähimmäinen. klo 23. Avioliittoon vihityt: Joonas Jaakko Brandt ja Pirita Anneli Illikainen, Petri Herman Leinonen ja Veera Karoliina Paakkari, Pasi Petteri Päätalo ja Kaisa Sofia Nikkinen. Ajanvaraus taloudellisen avun hakemiseksi, p. Ryhmä on 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu laululeikkipainotteinen perhekerho. klo 10, harjoitukset kahden viikon välein Kiimingin seurakuntakeskuksessa, uusia eläkeläislaulajia otetaan uudelle laulukaudelle mukaan Kiimingistä, mutta myös koko seurakuntayhtymän alueelta, ilmoittautuminen Risto Ainalille p. Lähde yhteiselle matkalle lähetysjuhlille päivän ajaksi. klo 9.00) kirkkojen kautta Ouluun linja-autoasemalle (n. (vko:sta 34 alkaen) Kirkkokuoro, neliääninen sekakuoro (SATB), noin 25-jäseninen aikuislaulajista koostuva ryhmä, harjoitukset keskiviikkoisin srk-keskuksessa 18.30.-20.00. 17.30.-18.45 Kiimingin seurakuntakeskuksessa, lisätiedot: johtaja olli.heikkila@gmail.com Ruskakööri, toiminnan aloitus 7.9. Linja-auto lähtee Iistä seurakuntatalolta klo 8.00 ja ajaa Haukiputaan (n. Kaikkien kerhojen kerhokausi alkaa viikolla 38 (ma 10.9.). Iltahartaus Jaakko Tuisku. Ryhmä on 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu laululeikkipainotteinen perhekerho. Voit ottaa oman keppihevosen mukaan. Lukupiiri ma 27.8. fi. Kappalainen Miia Seppänen on valittu Suomussalmen kirkkoherraksi 1.9.2018 alkaen. Matkanjohtajina toimivat Kiimingin seurakunnan lähetyssihteeri Marika Huttu ja Haukiputaan seurakunnan lähetyssihteeri Paula Hiltunen, puh. klo 10 Oulujoen kirkossa. Perhekerhoon ovat tervetulleita kaiken ikäiset lapset vanhemman, isovanhemman tai hoitajan kanssa, tervetuloa! Vauvaja taaperoryhmä Ke 22.8.2018 10:00 11:30 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Miian lähtösaarnan jälkeen vietämme lähtöjuhlan seurakuntakeskuksessa. Irja Lahdensivu p. Rauhanyhdistystoimintaa: Kirkonkylä: Su 19.8. Päiväleirin ohjelmassa on yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa, oman soittimen askartelua, lapsille sopiva muskarihartaus ja nuotioherkkuja. Toimittaa: Tapani Ruotsalainen, kanttorina: Markku Jaakkola. 044 7310 232. Pystykahvit kirkossa messun jälkeen. 050 5133 225, sähköposti etunimi. Tervetuloa! Retki Hiippakunnan lähetysjuhlille Utajärvelle
040 548 0268. Myytävänä KUULUTUS ÄÄNIOIKEUTETTUJEN LUETTELOSTA Iin seurakunnassa toimitetaan 18.11.2018 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet kirkkovaltuustoon. Puh. 16 » Torstaina 16. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään 18.11.2018 16 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on 15.8.2018 merkitty tämän seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi. Vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 1.10.2018 pidettävässä kokouksessaan. Ii 6.6.2018 Iin seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Tapani Ruotsalainen Kuulutuksia Paikallislehti on lähimpänä arkeasi.. Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen. elokuuta 2018 » N:o 63 Työsuorituksia ENTISÖINTITYÖ KAUPPILA KY Entisöinnit, verhoilut, venekuomut. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 6.9.2018 kello 16.00 mennessä Iin kirkkoherranvirastoon, osoite Puistotie 3, 91100 Ii. Äänioikeutettujen luettelo on valvonnan alaisena nähtävänä seurakunnan jäsenille maanantaina 3.9.2018 kello 10–14 ja tiistaina 4.9.2018 kello 15–19 Iin kirkkoherranvirastossa, osoite Puistotie 3, 91100 Ii. Martinniemi