Rantapohja 19.12.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

II 1900JA 2000-LUVUILLA Iin historiaa käsittelevän juttusarjan viimeinen osa julkaistaan Rantapohjassa tänään. Moni haluaa kotiinsa tavallisen metsäkuusen, joku tietää kysyä hieman harvinaisempaa mustakuusta. Sivut 9–11 HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 19.12.2024 55. Kuusikauppiaan kiireisimmät päivät ovat juuri nyt käsillä. Sivut 6–7. vsk • N:o 99 Vuodesta 1969 Irtonumero 2,30€ Joulukuusia Vepsältä moneen kotiin Jarmo Tikkanen on jatkanut sukunsa joulukuusiperinnettä. Tikkasen kuusia on myyty koteihin Rantapohjan alueella ja koko Oulun seudulla jo 1970-luvulta lähtien
Mitä kohta päättyvästä vuodesta on jäänyt eniten mieleen. Rantapohjan numeroon 040 5173 842 voi lähettää myös WhatsApp-viestejä. Tuoko tuon vastuunkanto esim. VALTIONHALLINNON tekemät päätökset eivät riemastuta ja uskallan väittää, että ne näkyvät erityisesti niiden ihmisten arjessa, joilla talous on ollut ja tulee mitä enenevissä määrin olemaankin kehno. Pysyvästi! Toivotan kaikille oikein ihanaa ja rauhaisaa joulunaikaa ja parempaa tulevaa vuotta 2025. Ts. joulukuuta 2024 » N:o 99 PÄÄTTÄJÄLTÄ » TEKSTARIT » Puhtaan käyttöveden takaaminen ja muun vesihuollon järjestäminen Suomen viidenneksi suurimman kaupungin noin 200 000 asukkaalle on vastuullinen tehtävä, jota toteuttaa Oulun Vesi. Asia menee vielä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Kun ne hallituksen lupaavat työpaikatkin ovat vielä syntymättä, ja työttömyysluvut vain kasvavat, niin miten työllistyt. Joulu voi koostua hyvin pienistä mutta merkittävistä asioista: Löytäkäämme itsestämme rauha ja hyväntahtoisuus, talletetaan se sydämiimme. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Jotta eläimilläkin olisi lämmin joulu. Kaikista ei ole yrittäjäksi! Maan hallituksen tapa kyykyttää heikompia, näkyy myös meillä Oulussa. Päättäjän tulee katsoa asioita laajasti ja puntaroida, miten päätökset vaikuttavat eri ikäisiin ja erilaisissa taloustilanteissa oleviin ihmisiin. Tuolloin kyse ei ollut päätöksistä, jotka tietoisesti ajavat ahtaalle jo ahtaalla olevat ihmiset. Täytyy myöntää, että aika mollivoittoinen vuosi on ollut. ihmishenkeä takaisin. Myös että ulkoilevat kissimirrit tarkenee. Taustallahan on kuitenkin valtuuston päätös. Mitä nuo muut vaihtoehdot sitten voisivat olla. Numero on. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaan tehtiin lisäys, jonka mukaan kantakaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi on tutkittava muitakin vaihtoehtoja kuin Viinivaara. KAIKESTA ikävästä ja ankeudesta huolimatta valmistautukaamme joulun viettoon kukin tahoillamme ja tavallamme. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. En avaa niitä koska, juhlista jaloin eli joulu on jo ihan ovella ja ne puheet saavat minut voimaan pahoin! Toivon kuitenkin, että me kaikki päättäjät, niin maan hallinnossa kuin kunnissa ja kaupungeissa olisimme suvaitsevaisempia ja ymmärtäisimme sen, miten raskaat päätökset vaikuttavat heihin, jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, heihin jotka tarvitsevat enemmän apua selvitäkseen arjessa syystä tai toisesta. Tippalinssi Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. Toki olen kerran itsekin hieman tähän tyyliin todennut tilanteessa, jossa oltiin rakentamassa taloa vastoin määräyksiä ja eräs lautakuntakollega vetosi perheen silloiseen ikävään tilanteeseen. Veden hankinta olisi syytä tehdä turvallisemmasta lähteestä. Oulun ongelma on ollut se, että erityisesti kantakaupungin vesi tehdään Oulujoen pintavedestä. Samalla voi kuitenkin ajatella, että hajautettu pohjavedenhankinta on turvallisempi ratkaisu kuin yhteen lähteeseen turvautuminen. tilanteissa vastuussa. On sanottu, että empatia ei kuulu päätöksentekoon, mutta väitän kyllä toisin. Varsinkin jos toimeentulo on hyvä, on suhteelisen terve eikä tarvitse juurikaan käyttää julkisia palveluja, oli ne sitten vaikka terveyteen tai joukkoliikenteeseen liittyviä, saattaa käydä niin, että sokeutuu sille miten pärjäävät he, joille tuo kaikki on arkipäivää ja jotka joutuvat laskemaan senttien riittävyyttä arjessa selviämiseksi. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Maailmalla, lähelläkin, rauha on unohtunut ja ihmiset joutuvat elämään pelossa. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Jos joutuu onnettomuuteen ja on pitkän ambulanssimatkan päässä ehkä hengenlähdön aiheuttaman hoitoonpääsyn viivästymisen uhri, niin onko silloin pakollinen liikennevakuutus jossain määrin ns. Joskus voi käydä niin, että juuri me olemme avun tarpeessa. Vedenhankinta Viinivaarasta ei kenties ole lainkaan mahdollista ympäristölainsäädännön takia. Ei samalla tavalla, mutta sama ideologia ja arvot puhuvat puolestaan ja se näkyy välillä puistattavissa, ylimielisissä ja järkyttävissäkin puheenvuoroissa. Nyt Oulun kaupunginhallitus on tehnyt linjamuutoksen kaupungin pohjavesiasiaan. Pohjaveden hankinta ilman Viinivaaraa olisi tehtävä hajautetusti, joka saattaa toki tulla kalliimmaksi kuin yhden suuren esiintymän hyödyntäminen. Autoilija Iistä Sairaalaverkoston supistaminen ja niihin liittyvät vaikutukset yöpäivystyksiin ja leikkaushoitoihin tuo mieleen pakollisen liikennevakuutuksen tuoman hyödyn ja turvan. Yhteiskunnan varoja on kulunut näihin miljoonia euroja. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Tapio Frondelius Muistakaa kovalla pakkasella tarkistaa ulkokoirien kopit, että lämmitykset toimii. Laajan Oulun kaupungin alueella on kyllä muitakin pohjavesilähteitä kuin Viinivaara, mutta yhtä suurta keskittymää ei ole. Keväällä 2015 Oulun kaupunginvaltuusto päätti vain yhden äänen enemmistöllä, että Oulu ryhtyy tavoittelemaan pohjaveden hankintaa Viinivaarasta, joka sijaitsee Ylikiimingin, Utajärven ja Pudasjärven rajamailla. Toki ymmärsin perheen tilanteen ja olin surullinen heidän puolestaan. Oulun Vesi on nyt lähes vuosikymmenen ajan toteuttanut omistajansa tahtoa ja joutunut sen takia epäreilun arvostelunkin kohteeksi. Vuosien mittaan pohjaveden hankinnasta Viinivaarasta on tehty erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä sekä saatu viranomaisten lausuntoja. Jos katsoo asioita vain omasta näkökulmasta, saattaa unohtaa niin tärkeän asian kuin vaikuttavuuden. Ketkä ovat em. turha. Kaupunki on saanut asiasta vuosien mittaan huomautuksia valtion viranomaisilta. Joka tapauksessa ympäristövaikutukset olisivat merkittäviä. Se on todella murheellista. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Uusi käänne Viinivaara-asiassa TOIMITTAJALTA Taas tultiin jouluun! NIIN se vain on, että jälleen joulu on jo ovella, ja vuosi 2024 alkaa olemaan taakse jäänyt. Paljon ikäviä asioita on saatu aikaan nyös meillä koti Suomessa, mutta eri tyyppisiä asioita kuitenkin. » Torstaina 19. Kyse oli vain rakennusoikeuden rikkomisesta. Samaan aikaan myös hankkeen vastustajat ovat toimineet ja selvittäneet asioita. Kaarina Torro kaupunginvaltuutettu Business Oulun liikel.johtok.jäsen aluevaltuuston varavaltuutettu SDP Martinniemi/Oulu Turhan paljon pimeitä pyöriä Iin koululaisilla. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. En suostunut poikkeamaan säännöistä ja mainitsin, että päätöksenteossa täytyy olla luja ja unohtaa sydämellä ajattelu. OLEN kuitenkin sitä mieltä, että empatiaa tarvitaan myös päätöksenteossa
– Monilla on tapana tulla Poppiin rentoutumaan ja viettämään aikaa kavereiden kanssa, ohjaaja Paavo ”Pate” Kuvaja kertoo. Tyykiluoto haluaa rohkaista nuoria lähtemään liikkeelle. – Tänne ovat kaikki tervetulleita, yksin tai yhdessä. Nuorten Poppiin toivotaan lisää kävijöitä. Tämän jälkeen varavesiasiaa voidaan alkaa käsitellä ilman Viinivaaraa. Marttila-Tornion mukaan Viinivaara-aktiivit ovat tehneet paljon työtä valtuustoryhmien suuntaan, ja aktiivien mukaan kanta valtuustoryhmissä asiaa kohtaan on eri kuin vuonna 2015. Suunnitelma lähti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Viinivaaraa koskevalla lisäyksellä: ”Kantakaupungin vedenhankinnan varmistaminen hajautetulla tai jollakin muulla vaihtoehdolla tulee selvittää ja tuoda päätöksentekoon vaihtoehtoja Viinivaara-hankkeen lisäksi varaveden turvaamiseksi kaupunkilaisille.” Ylikiiminkiläisen Viinivaara-vaihtoehtoa vastustavan Pentti Marttila-Tornion mukaan päätös on nyt merkittävä askel oikeaan suuntaan. Tarjolla oli muun muassa arvontoja, herkkuja, joulumusiikkia ja korttipelejä. Tällä hetkellä Anna Tyykiluoto toimii Nuorten Popin vetäjänä. Kuva: Joona Karjalainen. Tyykiluodon mukaan tavoitteena on, että Popin ovet voitaisiin avata kerran viikossa, kuten nykyisinkin. Kaikki nuoret eivät välttämättä saa kotona iltapalaa, Tyykiluoto huomauttaa. SYNTYMÄPÄIVÄja pikkujoulutapahtumassa oli monipuolista ohjelmaa. Ovet ovat auki maanantaisin, Tyykiluoto kannustaa. Nuoria ja ohjaajia iloisissa tunnelmissa Nuorten Popin syntymäpäiväja pikkujoulutapahtumassa. Arkistokuva on Viinivaaran lähteille suuntautuneesta maastokatselmuksesta vuodelta 2017. – Meillä on aina tarjolla iltapalaa, ja pidän sitä hyvin tärkeänä. Kaupunginhallitus esittää, että Oulun varavesihankeelle, jolla halutaan turvata Oulun kantakaupungin vedensaanti Viinivaaran vedellä, etsitään myös korvaavia vaihtoehtoja. Suunnitteilla on myös erilaisia nuorille maksuttomia retkiä, joita on toteutettu jo aiemminkin. OULUN kaupunki ja Oulun Vesi eivät ole Marttila-Tornion mukaan missään vaiheessa perehtyneet näihin seikkoihin, vaan ajaneet varaveden turvaamista Viinivaarasta läpi härkäpäisesti Oulun kaupunginvaltuuston vuonna 2015 tekemän päätöksen mukaisesti. Yhteinen ajanvietto, herkuttelu ja rento yhdessäolo loivat lämpimän juhlatunnelman. vsk • N:o 99 Oulun kaupunginhallitus: Päätöksentekoon on tuotava Viinivaaran lisäksi vaihtoehtoja » Teea Tunturi » Ylikiiminki OULUN kaupunginhallitus teki muutoksen Oulun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Nuoret tervehtivät tuttuja ohjaajia myös muualla kuin Popissa. Ohjaajien mukaan Popin ilmapiiri on turvallinen ja tuttu. Nuorten Popin perustaminen sai alkunsa Katja Havanan ideasta, kun hänen lapsensa olivat nuoria. Juhlat keräsivät paikalle nuoria ja vapaaehtoisia ohjaajia. – Nyt toivotaan, että valtuusto hyväksyy tämän kaupunginhallituksen esityksen, ja hanke tullaan vetämään pois Vaasan hallintooikeudesta. – Tällaiset ilmaiset tapahtumat ovat olleet todella suosittuja. Ohjaajat korostavat, että vapaaehtoisia kaivataan mukaan toimintaan. Kuva: Teea Tunturi Nuorten Popilla oli syytä juhlaan Nuorten kohtaamispaikka on toiminut Haukiputaalla viisi vuotta » Joona Karjalainen » Haukipudas HAUKIPUTAAN Nuorten Poppi juhlisti maanantaina viidettä toimintavuotta ja pikkujouluja. NUORTEN POPPI tarjoaa nuorille mahdollisuuden tavata uusia ystäviä, osallistua erilaisiin aktiviteetteihin ja nauttia rennosta tunnelmasta. 3 Torstaina 19. Havana halusi luoda Haukiputaalle turvallisen ja mukavan kohtaamispaikan nuorille. joulukuuta 2024 55. – Jos näihin kansallista lainsäädäntöä ylempänä oleviin direktiiveihin olisi perehdytty, uskoisin, että Viinivaaran vaihtoehto olisi kuopattu jo aikoja sitten. Jos ohjaajia olisi enemmän, kahvila voitaisiin avata jopa kaksi kertaa viikossa. Viiden vuoden matka on ollut tärkeä, ja tulevaisuuden suunnitelmat lupaavat jatkoa tälle arvokkaalle nuorten kohtaamispaikalle. TULEVAISUUDESSA Nuorten Popin toiminnan toivotaan jatkuvan entistä säännöllisempänä. – Lainsäädäntö luontoja vesipuitedirektiiveineen sekä Heikki Korpelaisen Naturan soveltamisohjeineen ovat olleet kaiken aikaa tiedossamme, ja niiden perusteella Viinivaara-hankkeen ei ole mahdollista mennä läpi, Marttila-tornio sanoo. Tyykiluodon mukaan Nuorten Popilla on suuri merkitys Haukiputaan nuorille. Tärkeinä kuitenkin oli yhteinen ajanvietto ja lämmintunnelmainen kohtaaminen tuttujen kanssa. MLL:n kautta olemme saaneet myös lisänäkyvyyttä, Tyykiluoto kertoo. – Viiden vuoden aikana toimintamme on saanut lisää tukea, esimerkiksi paikallisilta yrittäjiltä. Kaksi vuotta sitten toiminta siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Haukiputaan osaston alaisuuteen. Viimeksi kävimme nuorten kanssa elokuvareissulla, ja sitä ennen olemme vierailleet Mega Zonessa, Tyykiluoto kertoo
Nimipäiviä Torstai: Iiro, Iikka, Iisakki, Isko Perjantai: Benjamin, Kerkko Lauantai: Tomi, Tuomas, Tommi, Tuomo Sunnuntai: Raafael Päivän nimi Iisakki on muunnelma hepreankielisestä nimestä Jitzhak, jonka on usein tulkittu tarkoittavan 'hän nauraa'. Tämän joululaulun sanat ovat hyväosaisien joulua viettävien huulilla iloisesti pulppuavat. Iisakista on monia suomalaisia muunnelmia, kuten Ilkka ja Iiro. klo 16 mennessä PERJANTAINA 3.1.2025 Ilmoitusaineistot ti 31.12. Tänäkin vuonna kerätään seurakunnissa ja erilaisissa avustusjärjestöissä lukemattomia avustuspaketteja. On paljon köyhyyttä ja sen mukanaan hiipivää häpeää siitä, ettei pysty joulua järjestämään perheelleen. -5 -3 -2 -2 -3 -1 RANTAPOHJA ILMESTYY RANTAPOHJA ILMESTYY MAANANTAINA 23.12. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 51 Aurinko nousee 10.28 ja laskee 14.03. On myös yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole ketään, kenen kanssa joulua viettäisi. Sen sijaan joka joulu Tulkoon joululaulun sanat tuovat kyyneleet silmäkulmaan. On kauppoihin jaettavia ruokalahjakortteja. Ilmoitusaineistot to 19.12. MAANANTAINA 23.12. On joulukuusiin ripustettuja lahjatavaratoiveita eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Siinä on toisenlainen ”Joulu on taas”sanoma. Toki hän tulee myös sinne missä kattilat ovat täynnä juuri tällä hetkellä. klo 16 mennessä TIISTAINA 31.12. Et löydä kultaa, et juhlapöytää, löydät vain seimen ja tallin koruttoman. Joulusuklaat asetellaan kauppoihin joka vuosi (tai siltä ainakin tuntuu) aiemmin kuin ennen. -7 -7 -7 -5 -3 -5 Lauantai 21.12. JOULUSTA on tehty kulutusjuhla. Käydään kirkossa, hautausmaalla. -7 -7 -7 -6 -5 -5 Maanantai 23.12. klo 16 mennessä. Hän tulee, vaikka joulua ei olisi millään tavalla valmisteltu tai sen kummemmin vietetä. On jouluruokakasseja, jotka pitävät sisällään perusruokatavaraa jouluisilla lisämauilla. Esimerkiksi kertalippu maksaa aina aikuiselle 2,60 euroa (OSL-sovelluksella, OSL-kortin arvolla tai lähimaksulla) matkustipa henkilö Tuirasta Limingantulliin tai vaikkapa Kiimingistä Oulun keskustaan. -7 -9 -8 -7 -5 -6 Perjantai 20.12. Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan, uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton. Kaikkialle, missä hänet vastaanotetaan. klo 16 mennessä. ”JOULU on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo.” Näin kuuluu tutun joululaulun sanat. Alueeseen kuuluvat seutukunnat Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä sekä Oulun kaupunki. Iiläinen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 19. 0404 714 7800 • www.rantapohja.fi P. Ilmoitusaineistot pe 27.12. Suomalaisessa Kalenterissa nimi on esiintynyt jo 1600-luvulla. HARTAUS » Mikä on tärkeintä joulussa. Ilmoitusaineistot pe 27.12. Ja hän tulee sinnekin, missä kattilat eivät ole täynnä. Ps. klo 16 mennessä PERJANTAINA 3.1.2025 Ilmoitusaineistot ti 31.12. Hyvää joulua! Sanna Kilpelänaho Haukiputaan seurakunnan seurakuntapastori Torstai 19.12. 0404 714 7800 • www.rantapohja.fi Tasataksa voimassa joukkoliikenteessä » Rantapohja » Rantapohjan alue OULUN seudun liikenteen tasataksamalli astui voimaan 17.12. EHKÄ tästä syystä tuo ”Joulu on taas” rallatus ei ole niitä rakkaimpia joululauluja. Käteisellä kuljettajalta ostettu kertalippu maksaa aikuiselle 5,00 euroa.. Tärkein asia on vain Jeesus, Hänen syntymänsä meidän ihmisten pelastajaksi, vapahtajaksi. Joulusta on tehty juhla, jonka pääajatus on jäänyt jonnekin tavarapaljouden ja mässäilyn alle. Nostetaan Jeesus esiin! Joulun tärkein asia ei suinkaan ole lahjat, jouluiset koristeet ja ruoka, kattiloitten täynnä oleminen. Tasataksamallissa lippujen hintoihin ei enää vaikuta matkan pituus. Hän tulee kiireen, hälyn, väkivallan, pelon, yksinäisyyden, sairauden keskelle. LAULUN SANAT eivät kuitenkaan isoa osaa suomalaisia riemastuta tai tavoita. joulun aikaan ja vuodenvaihteessa joulun aikaan ja vuodenvaihteessa P. Joulu on taas, riemuitkaa nyt, lapsi on meille tänä yönä syntynyt, tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan, uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton.” Joka kotiin, kadulle, vankilaan. Ilmoitusaineistot to 19.12. Joulu on yltäkylläinen, se on täynnä lahjoja, koristeita, jouluisia ruokia ja erityisiä herkkuja. Entiset viisi vyöhykettä ovat yhdistyneet yhdeksi joukkoliikennealueeksi. Ikuisen joulun, jos tahdot löytää, sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan. 80:4 Varas varkaan varasti ja piru petti perkeleen. Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme. kio 16 mennessä TORSTAINA 9.1.2025 Ilmoitusaineistot ti 7.1. Alle on jäänyt Jeesus. Lauletaan Kauneimpia joululauluja. joulukuuta 2024 » N:o 99 Arvostavissa käsissä ARVO KOVA Hautauspalvelut vuodesta 1960 Ii • Kempele • Liminka • Oulu • Oulunsalo Puhelin 24 h • 08 311 2158 • arvokova.. Tehdään lomareissu joulun välipäivinä. klo 16 mennessä TIISTAINA 31.12. Ne eivät tuo mukanaan jouluista mieltä, iloa ja riemua, vaan ahdistusta. ”Joulu on taas, riemuitkaa nyt, lapsi on meille tänä yönä syntynyt. On perheitä, joissa lapset kauhulla odottavat vanhempien vapaita, jolloin alkoholi ja muut päihteet ovat pääosassa. -9 -10 -9 -7 -4 -7 Sunnuntai 22.12. Jeesus syntyy meidän sydämiimme. Puhutaan jouluähkystä, kun on niin paljon tullut syötyä. On väkivaltaa ja sen uhkaa. kio 16 mennessä TORSTAINA 9.1.2025 Ilmoitusaineistot ti 7.1
-> TILAA LEHTI -> TILAUSTARJOUKSET -> TILAA LAHJAKSI 6 kk 41€ tai soita 044 714 7800 tai tekstiviestillä 044 714 7800 tai sähköpostilla tilaukset@rantapohja.. Joulupukin apuna lahjapusseja jakoivat kehitysvammaisten toimintakeskuksen ohjaaja Minna Hiltunen ja rotaritonttu Hannu Vehkaperä sekä toimintakeskuksen ohjaajat Arto Parttimaa, Tarja Perttunen, Irma Tolonen, Jaana Savilaakso ja Heidi Goman. Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Elokuvapäivän Iin kirjastossa käynnisti odotettu vieras » Rantapohja » Ii IIN KIRJASTO järjesti viime viikolla kehitysvammaisten toimintakeskuksen asiakkaille ohjaajineen jouluisen elokuvapäivän Nätteporissa. Työtoiminnan ohjaaja Minna Hiltunen kertoi ottaneensa aiheen tiimoilta yhteyttä kesällä perustetun Iin rotaryklubin puheenjohtajaan Ismo Piriin, joka lupasi järjestää sekä joulupukin että lahjapussit klubin toimesta. Myös toimintakeskuksen asiakkaat tutkivat saamiensa pussien sisältöä hymyssä suin elokuvaesitystä odotellessaan. – Kun ehdotin asiaa muille jäsenille, oli yhteinen mielipide, että ilman muuta asia hoidetaan, onhan kyse jouluilon tuottamisesta, Piri toteaa. MUKAVANA yllätyksenä Iin rotaryklubi lahjoitti toimintakeskuksen asiakkaille lahjapussit, koska toimintakeskus ei tänä vuonna voinut järjestää niitä itse Pohteen taloudellisen tilanteen vuoksi. Tilaisuuden aluksi paikalle saapui varsin toivottu vierailija – itse joulupukki pulleine lahjapusseineen. Tilaa lahjaksi hänelle tai itsellesi Rantapohja Tilaan Rantapohjan digilehden hintaan 41€/6 kuukautta Lahjaksi Itselle Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: s-posti välttämätön LAHJAN SAAJA: Nimi: Osoite: Puhelin: MAKSAJA: Sähköposti: s-posti välttämätön DIGILEHTI 6 kk DIGILEHTI 6 kk 41 € 41 € ?. joulukuuta 2024 » N:o 99 Rantapohja maksaa postimaksun Tunnus 5004760 00003 VASTAUSLÄHETYS Puh. Lisäksi paikalla oli Haminan koulun oppilaita, jotka osallistuivat myös kirjastonhoitaja Kari Blomsterin säestämiin yhteislauluihin. Joulupukille laulettiin tietysti asiaankuuluva Joulupukki-laulu, jota yhteislaulujen tavoin säesti kirjastotonttu Kari Blomster.. 044 714 7800 TILAA NÄIN: www.rantapohja.. Myös yritykset, joilta tukea hankkeelle kysyttiin, lähtivät Pirin mukaan mielellään osallistumaan, joten täytettä lahjapusseihin kertyi mukavasti. Minna Hiltusen mukaan kehitysvammaisten ohjaajat ovat erittäin kiitollisia ja iloisia Iin rotarien tuesta. Sekä lahjapussien sisältö että kirjaston tarjoamat piparit ja glögi maittoivat vieraille, ja uskallettiinpa joulupukkia hieman jututtaakin. tai tällä kupongilla Tarjous voimassa 31.12.2024 asti. 5 » Torstaina 19. Pusseja tehtiin kaikkiaan kahdeksankymmentä, jotta kaikki Iin toimintakeskuksen asiakkaat varmasti saisivat jouluisen muistamisen, myös he, jotka eivät elokuvapäivänä paikalle päässeet
Selvin muutos jouluperinteessä on ollut se, että koteihin hankitaan pienempiä kuusia kuin menneinä vuosikymmeninä. Väri on tummempi ja hopeanhohtoinen, oikein hyvin joulukuuseksi sopiva. Isoin osa joulukuusista on kasvanut pellolla noin kymmenen vuotta ennen kaatamista. 6 » Torstaina 19. Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustyömaat aiheuttavat tilapäistä haittaa liikenteelle ja saattavat aiheuttaa myös tilapäisiä vedenjakelun katkoksia. Mustakuusi on tavallista metsäkuusta tummempi, hieman hopeanhohtoinen, pehmeäneulasisempi ja myös moneen allergiakotiin sopiva lajike. Kaikki sai alkunsa 1970-luvulla, kun metsurina työskennellyt Olli Tikkanen alkoi myydä latvakuusia joulukuusiksi. – Joulukuusen hankkijat arvostavat erityisesti sitä, että puu on kaunis ja siitä ei varise runsaasti neulasia. Joulukuusia hän alkoi istuttaa 1989 näille maapelloille. Kevään hoitotöiden lisäksi kuuset työllistävät pari–kolme viikkoa joulun alla. Pienituloisissa asuntokunnissa oli 123 100 lasta vuonna 2023. Pienituloisia 736 800 viime vuonna » Rantapohja TILASTOKESKUKSEN mukaan pienituloisiin asuntokuntiin kuului 736 800 henkilöä vuonna 2023. joulukuuta ja tavallisimmin olemme Oulun kauppatorilla 23. – Laittaisin enemmän mustakuusta, jonka lisäksi esimerkiksi serbiankuusi, valkokuusi ja siperiankuusi kiinnostavat. Pohjois-Suomessa joulupuuna on kuitenkin ollut perinteisesti myös mänty tai kataja. Hankintapäätökseen vaiKolmen sukupolven joulukuusiperinne elää ja voi hyvin » Teea Tunturi » Ylikiiminki VEPSÄLÄISIÄ Tikkasen perheen joulukuusia on myyty jo kuudella vuosikymmenellä tuomaan koteihin joulutunnelmaa. Jarmo Tikkanen kasvattaa Vepsällä metsäkuusia ja mustakuusia. joulukuuta 2024 » N:o 99 Joulukuusen suosio säilyy » Rantapohja » Haukipudas JOULUKUUSI on säilyttänyt hyvin asemansa suomalaisessa jouluperinteessä. Koristeet ovat maltillisia: valot sekä joitain itse tehtyjä koristeita. Joulupuuperinne on muuttunut vain vähän viime aikoina. Eurostatin käyttämä raja on 60 % vuosittaisesta mediaanitulosta, joka vuonna 2023 oli yhden hengen taloudelle 17 660 euroa vuodessa.. – Mustakuusi on siitä hauska, että se alkaa tehdä pieniä käpyjä jo hyvin varhain. Monet hankkivat edelleen usein jalkaan asetettavan metsäkuusen, joka viedään loppiaiseen mennessä pois. Oulun Vesi saneeraa ensi vuonna Haukiputaalla ja Ylikiimingissä » Rantapohja » Haukipudas » Ylikiiminki OULUN VESI saneeraa ensi vuonna vesijohtosekä viemäriverkostoa eri puolilla kaupunkia. Osin viemäri rakennetaan uudelle reitille siten, että jatkossa sen kunnossapito on helpompaa. Jätevesien siirtoviemärin ensimmäinen saneerausvaihe Ylikiimingin ja Kiimingin välillä käynnistetään Ylikiimingissä. Lapsuuskodin hyviä kokemuksia ja muistoja halutaan vaalia ja siirtää jälkipolville, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Joulupuita on tarjolla hyvin monia lajeja, mutta muita puulajeja käytetään melko vähän. – Yleensä itsenäisyyspäivän aikoihin kaadamme ensimmäiset kuuset. Ensimmäiset mustakuuset Tikkaset istuttivat 1990-luvun puolivälissä. – Se oli vuosi 1997 kun niistä ensimmäinen myytiin asiakkaalle, ja hän on ostanut kuusen meiltä joka vuosi sen jälkeen, Jarmo Tikkanen muistelee yhdessä äitinsä Maija Tikkasen kanssa. VUOSIKYMMENTEN varrella joulukuusen kasvattajalle on kertynyt sen verran kokemusta, että hän tietää, kuinka paljon kuusia yleisemmin menee, eikä ylimääräisiä kuusia tule juurikaan kaadettua. Keskituloisia oli noin 3,7 miljoonaa henkilöä ja suurituloisia 326 000 vuonna 2023. Siikasaaressa Haukiputaalla saneerataan vesijohtoja menetelmillä, joissa auki kaivamista pyritään välttämään. – Niitä kerättiin, ja isä myi 1980-luvulla. Jarmo Tikkanen haaveilee ostavansa lisää peltoja, joilla voisi testailla eri kuusilajikkeiden kasvatusta. – Koristellaan siten, että koristeet nostavat itse kuusen paremmin esille, Jarmo Tikkanen sanoo. Tänä vuonna myynti alkoi 12. Kuusi onkin kynttilöiden jälkeen suosituin joulukoriste kotitalouksissa. Torilla jokainen kuusi laitetaan jalkaan, ja ostaja pääsee valitsemaan haluamansa yksilön, jonka jälkeen se jälleen pussitetaan tarvittaessa kotimatkaa varten. Lähes joka toisessa kodissa on aattoiltana aito kotimainen metsäkuusi. Pienimmät kaadetaan hieman aiemmin, isot saavat kasvaa hiukan pidempään. Joulukuusikasvattajan ja -kauppiaan arki joulun alla on kiireistä. Vepsäläinen Maija Tikkanen ja mustakuusi, jonka neulaset ovat tavallisen metsäkuusen neulasia pehmeämpiä. Pitkittynyttä pienituloisuus oli 426 000 henkilöllä. – Epävarmoina aikoina ihmiset haluavat vaalia joulukuusiperinnettä. Kokonaan perusturvan varassa oli 229 000 henkilöä, joista pitkittyneesti perusturvan varassa 100 600. Kuljetuksen ajaksi kuusi pussitetaan. Viemäri saneerataan joiltakin osin vanhan viemärin viereen. Silloin laitettiin kaikki kerralla, yksi kesä poljettiin taimia maahan, kertoo toisen polven joulukuusiyrittäjä Jarmo Tikkanen. päivään saakka. Kuusi on vastikään kaadettu, se on viljelty lähialueilla, eikä kuusi ole rasittunut pitkästä kuljetusmatkasta, Tikkanen sanoo. Aidon joulukuusen tuoksu on olennainen osa joulun tunnelmaa. Siinä on vähän kuin koristeet itsessään, ei tarvitse kuin laittaa kynttilät. KUUSIKAUPPIAAN omasta kaupunkikodista löytyy tänä vuonna näppärä, noin 190-senttinen mustakuusi, jonka talon rouva koristelee jo hyvissä ajoin ennen joulua. ALUN suuren istutusurakan jälkeen uusia metsäkuusia ei ole tarvinnut istuttaa, sillä kuuset pitävät itse huolen lisääntymisestään. Oulun Vedellä on vuonna 2025 uudisja saneerauskohteita yhteensä lähes 40. Ensimmäiset itse kasvatetut joulukuuset Tikkasilta tulivat myyntiin 1990-luvun lopulla. Vesihuoltoverkostoja saneerataan, koska ne ovat teknisen käyttöikänsä päässä, ja vesihuollon saneerauksilla Oulun Vesi varmistaa vedenjakelun ja viemäröinnin toimintavarmuuden pitkälle tulevaisuuteen. Hänet on yllättänyt se, että peltoja ei noin vain olekaan saatavilla kohtuuhintaan, vaikka tuntuisi, että maanviljelyksen vähetessä peltoja olisi vapaana. Pienituloisuuden euromääräinen raja määritellään suhteessa vuosittaiseen mediaanituloon. Ensimmäiset itse kasvatetut joulukuuset Tikkasilta tulivat myyntiin 1990-luvun lopulla. RUUKUSSA olevat vuokrattavat tai uudelleen istutettavat kuuset eivät ole yleistyneet. – Paikalliselta kuusen kasvattajalta kun ostaa kuusen, sillä on aina tuoreustakuu. JOULUKUUSTEN kasvatus ja myynti on Tikkasille heidän omien sanojensa mukaan harrastus, jota hän tekee päätyön ohella toiminimen kautta. Minun kanssani myymässä on jo pitkään ollut poikani Eetu, Jarmo Tikkanen kertoo
7 » Torstaina 19. Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Vastauksessa todetaan, että matonpesupaikan ylläpitäminen ei kuulu kunnan lakisääteisiin velvoitteisiin ja yhdyskuntalautakunta suosittelee pesupaikan tekemistä yhdistysten yhteistyöllä. Iin kunta on myös myöntänyt haettaessa samankaltaisille projekteille puskurilainaa hyväksyttyä rahoituspäätöstä vastaan, jotta projekti on mahdollista saada käyntiin mahdollisimman nopeasti. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä. Muovikuuset yleistyvät hiljalleen. • Sulatus. Jos vesi pääsee loppumaan, tyven solukko kuivuu eikä pysty enää imemään vettä, mistä on seurauksena neulasten ennenaikainen variseminen. Aloite eteni yhdyskuntalautakuntaan, joka totesi vastauksessaan, että matonpesupaikan hoitaminen kunnan toimintana aiheuttaa kunnalle kustannuksia, joita ei ole budjetoitu ensi vuoden talousarviossa. Joulukuusen hoitoohjeet Kolmen sukupolven joulukuusiperinne elää ja voi hyvin Salitreeniä ei tarvita silloin, kun kuusikauppa on kiivaimmillaan. Tyvi pidetään kylmässä vesiämpärissä ja runkoa ja neulastoa suihkutetaan kylmällä vedellä niin että ne pysyvät kosteina koko sulatuksen ajan. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana. • Jalkaan asetus. Yhdyskuntalautakunta suosittelee Jakkukylän kyläyhdistykselle, että se hakisi avustusta esimerkiksi Leader-rahoituksesta. Puun annetaan sulaa hitaasti 1–2 vuorokautta, tyvi koko ajan kylmässä vesiämpärissä. joulukuuta 2024 » N:o 99 Joulukuusen suosio säilyy kuttavat lisäksi puun hinta ja yhä useammin tieto siitä, että se on kasvatettu mahdollisimman luonnonmukaisesti, sanoo Markku Remes. Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Iin Vasemmiston valtuustoryhmä jätti syyskuussa valtuustoaloitteen, jossa esitettiin matonpesupaikan perustamista kotitalouksien käyttöön. Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on luontaista puukohtaista vaihtelua, jota ei voida välttää. • Käytön jälkeen. Kuvat: Heikki Sarviaho JOULUPUUVILJELMÄLTÄ juuri katkaistun puun painosta noin puolet on vettä. Lähde: Joulupuuseura Matonpesupaikka ja Jakkukylän Siltakahvilan alueen kehittäminen jää yhdistyksille » Anu Kauppila » Ii IIN kunnanhallitus hyväksyi maanantaisessa kokouksessaan yhdyskuntalautakunnan antamat vastaukset liittyen matonpesupaikan perustamiseen ja Jakkukylän Siltakahvilan alueen kehittämiseen tehtyihin valtuustoaloitteisiin. Aloitteessa todettiin, että Siltakahvila tulisi sähköistää ja kahvilan yhteyteen tarvittaisiin lisää istumapaikkoja sekä alueelle tarvittaisiin katos. Parin tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. Huolellinen hoito säilyttää puun laadukkaana. Mikäli puu on pakattu verkkoon, poistetaan se vasta sulatuksen jälkeen. Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti uuden imupinnan aikaan saamiseksi. • Hoito sisätiloissa. Sähköistäminen nähtiin välttämättömänä kioskin turvallisuuden kannalta. Ulkomaisista kuusista pääosa tuodaan Tanskasta ja Ruotsista. Suurimmat myytävät kuuset painavat melkoisesti. KOTEIHIN ja julkisiin tiloihin hankitaan yhteensä vajaat 1,4 miljoonaa kuusta, joista lähes miljoona tulee viljelmiltä. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useasti. Jo reilu neljännes kotitalouksista valitsee joulupuukseen muovikuusen ja neljännes jättää puun kokonaan hankkimatta. Jos kuusi on jäässä, pitää se aina sulattaa hitaasti ennen jalkaan asettamista kapillaarisen virtauksen aikaan saamiseksi. Älä poista kuorta: ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Kuusi riisutaan koristeista ja oksat katkaistaan joko kokonaan tai osittain pois niin, että kuusi ja oksat sopivat pussiin, eikä neulasia karise muualle kuin oksien leikkauspaikalle. Rakentamisen kustannusten arveltiin kohoavan reiluun 20 000 euroon, jonka lisäksi tulisi ylläpitokustannuksia muun muassa jätevesimaksuista, sähköistä ja kunnossapidosta. Mittaa huoneen korkeus. Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. IIN Keskustan valtuustoryhmä jättämässä valtuustoaloitteessa esitettiin Jakkukylän Siltakahvilan alueen kehittämistä. Yhdistyksen tai yhdistysten tulee kuitenkin itse huolehtia alueen kunnossapidosta. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat. Iin kunnalta on mahdollista saada apua hakemuksen laatimiseen. Muiden korjaustoimenpiteiden osalta yhdyskuntalautakunta vastasi, että kunnan tulee toimia tasapuolisesti kaikkia kohtaan eikä yksittäisen kioskin kehittämisen rahoittaminen julkisilla varoilla ole tasapuolista muita kesäkahviloita kohtaan. Muoviset joulukuuset ovat ottaneet valta-aseman erityisesti työpaikkojen taukotiloissa ja julkisissa tiloissa, joissa aitoja kuusia näkee yhä harvemmin. Tänä vuonna Tikkasten myymien kuusten koot vaihtelevat 150 sentistä 430 senttiin. Omista tai tuttavien metsistä haetaan 300 000 kuusta ja ulkomailta tuodaan lähes 100 000 puuta. Lisäksi vastauksessa todetaan, että kuntalain mukaan kunta ei saa toimia kilpailuilla markkinoilla ja siellä toimiessaan on hinnoittelun tapahduttava markkinaperusteisesti. Arkistokuva: Aliisa Alatossava. Iin kunta on valmis auttamaan yhdistyksiä avustushakemuksen tekemisessä ja voi mahdollisesti osoittaa paikan matonpesupaikan järjestämiselle. Aloite eteni yhdyskuntalautakunnan käsittelyyn, joka lausui kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että sähköistämisen osalta Iin kunta selvittää mahdollisuutta sähkön saamiseksi Jakkukylän koulusta, jottei erillistä sähköliittymää tarvita. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Jakkukylän sillan kupeessa on toiminut kahvila muutaman kesän ajan
Iin kunta lahjoittaa kaikille kunnan koululaisille ja eskareille pyörään etuja takavalon yhteistyössä Iin Kärkkäisen kanssa. Muusikko Keke Lammassaari järjestää tänään 19.12. Myös muut palvelut, kuten äitiysja lastenneuvolan palvelut sekä mielenterveyspalvelut jatkuvat kuten aiemminkin. Joskus aurauskalusto voi joutua palaamaan hetkeksi myös pääväylille, jotta liikenne sujuisi mutkattomasti. “Mistä sinä sen tiedät?” kysyi isä. Digitaalisen sote-keskuksen mielenterveyden chatissa voi keskustella psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ja saada tarvittaessa ajan videovastaanotolle. Jatkossa palvelua saa muista lähialueen yksiköistä, kuten Kiimingistä. Konsertti on ikärajaton ja sopii myös perheen nuorimmille. Koiteli elää järjestetään 15.–16.8. LähiTapiolan ja Kärkkäisen kanssa kunta on myös lahjoittanut ison määrän heijastimia koululaisille. kello 19 järjestetään Kiimingin seurakuntakeskuksessa kuorojen joulukonsertti. Paperista taidetta. Aurausta näköpiirissä! Rantapohjasta 22.5.1978: “Meidän uudet naapurit ovat kauhean köyhiä”, sanoi pikku-Kalle. Huoltoa ei tehdä viikonloppuisin eikä iltaisin. Lunta tulee ja aurakin! Ennusteet lupailevat reiluja lumisateita torstaille ja perjantaille. Taidetta yhteisötilassa. Mitäs täällä jonotetaan. Sen jälkeen voi alkaa suunnitella, miten sitä tulevaa vuotta lähtee vastaanottamaan. perinteiset Tapanintanssit Iin Järjestötalolla kello 20 alkaen. Digitaalinen sote-keskus on auki maanantaista perjantaihin kello 7–21 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 8–18. Koiteli elää -festivaalin lippujono venyi pitkäksi maanantaina Kiimingissä. Piletin hinta on 12 euroa. Primal Flamen tulikipinä-show kruunaa illan. Päivittäin kunnostettavat kaukalot löytyvät Iin ja Kuivaniemen keskuskentiltä ja Valtarin Areenalta. Rastit sijaitsevat seurakuntatalon ikkunoilla ja ensimmäinen rasti löytyy joen puolelta. Koululaisille näkyvyyttä. Paikalliset toivovat kovasti uutta kaukaloa Alarannalle. Asiointi Digitaalisessa sote-keskuksessa tapahtuu Pohteen verkkosivuilla alareunan chat-ikkunasta. Kuorojen joulukonsertti Kiimingissä. Vanhojen lippisten perässä. Jo useana vuonna järjestetty tapahtuma on koonnut aina paikalle satoja ihmisiä, säästä riippumatta. Kuva: Sari Karhu. Sen jälkeen voidaan palata taas takaisin alemman luokan katujen auraamiseen. Asiakas ohjataan oikeaan paikkaan ajanvarauksen yhteydessä. Oirearvion voi täyttää mihin vuorokauden aikaan tahansa ja se käsitellään Digitaalisen sote-keskuksen aukioloaikana. Myös laboratoriopalvelujen jatkoa alueella arvioitiin. Digitaaliseen sote-keskukseen pääsee myös Omaolon kautta tekemällä ensin oirearvion, joka antaa oireisiin sopivan arvion hoidon tarpeesta. ja esiintyjinä ovat muun muassa Juha Tapio, Laura Voutilainen, Suurlähettiläät, Irina ja Egotrippi. Ilmeisesti kaukalo on päätetty purkaa turvallisuussyistä ja kaukalon pohja on mennyt pilalle. kello 17–18.30 uudenvuoden juhlan. Aura tulee heti kun ehtii. joulukonsertin vanhassa Haltun valokuvaamon tilassa, eli nykyisin tutummin KulttuuriKuvaamossa. Pieni joulukonsertti Iissä. “No, kun siellä nousi kamala meteli, kun heidän pikku poikansa nielaisi yhden ainokaisen markan.” V.K. Tänä talvena Alarannalla voi luistella koulun luistelualueella, mikä kuuluu talven kunnossapidon suhteen luokkaan kaksi eli se kunnostetaan arkisin säiden salliessa. Joulupolun voi kiertää oman aikataulun mukaan ja polulta löytyy QR-koodeja, joiden jouluinen sisältö avautuu älypuhelimella. Hän auttaa ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa lääkärin tai muun ammattilaisen vastaanotolle. Luokkaan kaksi kuuluvia kaukaloita on Aseman, Jakkukylän ja Ojakylän kouluilla sekä Jokikylässä. Perjantaina 20.12. Aiemmin esillä on ollut jo monia näyttelyitä paikallisilta taiteetekijöiltä ja koululaisten tekemiä töitä. Ainakin vielä lippuja on myynnissä Tiketissä molemmille päiville, joten mukaan Koitelin tunnelmiin on vielä mahdollista päästä. Oulun kaupunkiympäristö muistuttaa, että loppuviikon ja aina jatkuvan lumisateen aikana auraus aloitetaan pääväylistä. Jonoa riitti Kiimingin Lasitorilla, mutta niin riitti lippujakin, ja tunnelmaa, sillä jonottajia hemmoteltiin muun muassa Tiernapoikien esityksellä, pipareilla ja juotavalla. Tanssimusiikista vastaa Juho Backman ja Napakymppi-orkesteri. Mäenlaskun ohella lapsille on tarjolla metsäseikkailua. Esillä olevat toistakymmentä maalausta ovat syntyneet tänä ja viime vuonna. Iin Taidekoulun näyttely “Näkemiin” on pystytetty Iin Nätteporin näyttelytilaan. joulukuuta 2024 » N:o 99 Ylikiimingin sote-aseman toiminta päättyy helmikuun alussa, Yli-Iihin lisätään laboratoriopalveluja » Teea Tunturi » Ylikiiminki » Yli-Ii POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialueen Pohteen sosiaalija terveyskeskusten verkoston tarkastelu on edennyt. Mielenterveyden chat on auki maanantaista perjantaihin kello 8–20, viikonloppuisin ja arkipyhinä palvelu on suljettu. Kiimingissä Kimmokkeen liikuntakeskus ja Kiiminki-Seura järjestävät 31.12. Ylikiiminkiläiset voivat valita omaksi asiointipaikakseen minkä tahansa sosiaalija terveyskeskuksen Pohteen alueella. Tapsantansseihin kinkkua sulattelemaan! Bandplayers Ii järjestää 26.12. Kuuluu Tiernapoikien lauluakin. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja taiteesta pääsee nauttimaan 9.1.2025 saakka. Haukiputaan yhteisötilassa on esillä haukiputaalaisen Aila Lomperin taideteoksia. Tapahtuma alkaa kello 18.30 ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Se tarjoaa sairaanhoitajan ja lääkärin palveluja kotiin tai sinne, missä asukkaat ovat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelmamaksu on 10 euroa. Ylikiimingissä on ollut sairaanhoitajan vastaanotto kolmena päivänä viikossa. Iin seurakuntatalon pihapiirissä järjestetään 13.12.2024–7.1.2025 omatoiminen joulupolku. Palvelu jatkuu tavalliseen tapaan 1–2 päivänä kuukaudessa. Haukiputaan yhteisötilasta voi varata näyttelytilaa myös tulevana vuonna. Joulukin taas joutuu ja on äkkiä ohi. 8 » Torstaina 19. Ylikiimingin sosiaalija terveysaseman toiminta lakkaa 1.2.2025. YLI-IISSÄ aloitetaan Pohteen sosiaalija terveyskeskusten palvelujen tarkastelun jälkeen laboratoriopalvelujen tarjoaminen kevättalvella 2025. Suun terveydenhuollon palveluissa ei tapahdu muutoksia ja palveluja saa Kiimingin hammashoitolasta kuten aiemminkin. Alkoi nimittäin ensi elokuun festareitten lipunmyynti. Uutta vuotta vastaanottamaan Kimmokkeelle. Maalausharrastus alkoi akvarelleista, mutta on laajentunut pastellija akryylimaalauksiin ja kokeilussa on myös sekatekniikka (mixex media). Aila aloitti maalausharrastuksen 2020 jäätyään eläkkeelle ja mentyään Oulu-opiston piirustusja maalausryhmään, jossa hän on mukana edelleen. Digitaalisessa sote-keskuksessa asiakas voi keskustella chatissa sairaanhoitajan kanssa. Aika näytteenottoon varataan etukäteen NordLabista. KOONNU T R A N TA P OHJ A N TOI M I T US Haukiputaalle oli avattu uusi baari vuonna 1974. Iin puskaradiossa kyseltiin viime viikonloppuna retromallin sinivalkoisen “Iissä on ideaa” -tekstillä varustellun lippalakin perään. Sosiaalisessa mediassa iiläisiä mietitytti alkuviikosta paljon, miksi Alarannan kovassa käytössä ollut kaukalo on viety kaikessa hiljaisuudessa pois. Haukipudas Iissä kysellään Alarannan kaukalon perään. Koululaisten määräaikaistarkastukset tapahtuvat paikallisesti koulun tiloissa. Koiteli elää -festivaalin lipunmyynti alkoi rivakasti. Tämän jälkeen siirrytään alemman hoitoluokan katuihin, ja viimeisenä aurataan asuntokadut. Kysely saikin monet penkomaan varastojaan ja kunnan toivottiin ottavan koppia retrolippisten tuomisesta nykypäivään. Ilmoitus Rantapohjassa 5.12.1974. Pohteen Digitaalinen sotekeskus on avattu myös Ylikiimingissä ja Yli-Iissä. Ja kyllähän niitä retrolippiksiä kuntalaisten kätköistä löytyikin ja kuvia jaettiin puskaradiossa. Aila Lomperin ilmeikäs kissa Lileia (Lilli) soft pastelli -työssä. Näyttelyssä on esillä maisemia, luontoja kissa-aiheita sekä muotokuvia. Mukana ovat muun muassa Kaikuos, Satakielet ja Pohjantähdet. Joulun ajan tapahtumia tutkimaan. Palvelun alkamisesta viestitään myöhemmin lisää. Taidekoulun näyttelyssä paperista taitetut joutsenet ja kyyhkyt lentävän parvena pois ja teoksen valaistus luo tunnelmaa pimeän vuodenajan keskelle. Paikallisia palveluja tarjotaan muun muassa varhaiskasvatuksen, koulun tai muissa kunnan tiloissa. Viime maanantaina koitti hetki, jota monet Rantapohjan alueen Koiteli elää -festivaalin vakiokävijä odotti kuin Kokko-Mikko joulua
Alueella toimi vuonna 1900 alkaen parikymmentä vuotta virvoitusjuomatehdas. järjestämällä yhteisiä seminaareja, osallistumalla näkyvästi messuille, tekemällä tutustumiskäyntejä ja antamalla neuvontaa uusille yrittäjille. Työosuuskunta neuvotteli työnantajien kanssa sopimukset mm. Uitto loppui vuonna 1988. Niinpä esimerkiksi Pohjois-Iissä Harissuon ja Kaakkurin suuret suoalueet saatiin ainakin joiltakin osin kuivatetuksi julkisin varoin hätäaputöinä. Peltoja alettiin panna pakettiin 1960-luvun lopulta. Neuvontaa antoivat Maataloustuottajien Keskusliiton (MTK) konsulentit ja paikallinen maatalousneuvoja. Toimeliaisuus Puodinkosken rannalle vuonna 1878 perustetun vesimyllyn liepeillä jatkui 1900-luvulle. Kodinkoneyrittäjä Lauri Kurttilan aloitteesta perustettiin helmikuussa vuonna vuonna 1966 yrittäjien etujärjestö Iin Yrittäjät Ry. Kuntakeskuksen eteläpuolella oleva teollisuusalue nimettiin Iilaaksoksi. Iitä voidaan pitää ravipaikkakuntana, sillä jääraviperinne, jota ilmaston muutos nykyään haittaa, aloitettiin vuonna 1949. 1900-luvun parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana toimi rannikoiden lastauspaikkakunnilla työosuuskuntia. Onnistuneena iskulauseena otettiin käyttöön ”Iissä on ideaa”, mikä on kestänyt hyvin aikaa. Iissä on jonkin verran ratsu/hevostiloja, joita varten kasvatetaan heinää ja muuta evästä. 9 » Torstaina 19. Ennen pitkää tultiin nykyiseen tilanteeseen, jossa kauppoja on vain isommissa taajamissa. Uitto työllisti merkittävästi jokivarren ja -suun ihmisiä, enimmillään 1950-luvulla noin 1 300 henkilöä kesässä. Osassa on kymmeniä työntekijöitä. osa Ii 1900ja 2000-luvuilla » Pertti Huovinen » Ii ELINKEINOELÄMÄ. Iin Maamiesseuran toiminta hiipui sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Iin Työosuuskunta jäsenet rakensivat vuonna 1915 muutamassa kuukaudessa nykyisen Iin työväentalon tammikuussa palaneen talon tilalle. Akolassa järjestettiin lukuisia kursseja ja näyttelyitä. Tavoitteita ei täysin saavutettu osittain siksi, että alussa mukana ollut Technopolis vetäytyi pois. Ojakylän edustalla olevassa Röyttän saaressa lastattiin puuta ulkomaalaisiin laivoihin vuoteen 1969. Iissä oli 1900-luvun jälkipuolelle saakka osuusliikkeiden kauppojen lisäksi perheyrityksinä ns. Työnantajille systeemi oli hyvä, sillä työt tulivat tehtyä ammattitaitoisesti ja ajoissa. Pohjois-Iissä toimi Maamiesseuraa vastaava yhdistys Pohjois-Iin Pienviljelijäinyhdistys vuodesta 1952 parinkymmenen vuoden ajan. Jakkukylässä toimi 1920-luvulla puutavaraalalla Maalismaa Oy, jolla oli suuria suunnitelmia, mutta ne raukenivat vajaassa kymmenessä vuodessa. Peltoja raivattiin ja soita kuivattiin viljelykselle soveliaiksi. Työttömyys loi entistä parempia mahdollisuuksia soiden kuivaamiselle.. Iin työosuuskuntaan kuului satoja työläisiä. Helsingin keskustassa Musiikkitalon edessä olevan Reijo Hukkasen taideteoksen Laulupuu hitsaustyöt on tehty Iin Konepajalla. Kun Iin Osuuskauppa päätti liittyä KK:oon, erosi Kalle Laitinen johtajan tehtävistä. Ainoa aktiivinen Maamiesseura tällä hetkellä on tietääkseni Yliolhavan Maamiesseura, jonka toiminta on näkyvää ja monipuolista. yksityiskauppoja lähes joka kylällä ja palveluja täydensivät myymäläautot. Maamiesseuran tapahtumille oli luonteva paikka Akola, jossa oli tilaa niin sisällä kuin ulkonakin ja Akolan alueen isännät olivat edelläkävijöinä maatalouden edistämisessä. Kunnan elinkeinopolitiikan lähtökohtana oli kunnan osalta, että kunta myy tai vuokraa tonttimaata ja rakentaa toimitiloja, joita yritykset vuokraavat tai lunastavat omakseen. Ensimmäiset teollisuushallit rakennettiin Hallitielle vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1997 valmistui Micropolis, jonka tarkoituksena oli olla toimitiloina ja korkeatasoisena tuotekehityspaikkana teknologiayrityksille. joulukuuta 2024 » N:o 99 II 650 VUOTTA » Iin historiaa IV, 2. Korkea työttömyys ja asukasluvun lasku toki huolestuttivat. Kunta hankki tonttimaata asutukselle ja yritystoiminnalle. Yhteiskunnan rakennemuutos ja siihen vaikuttaneet poliittiset päätökset ovat näkyneet hyvin konkreettisesti Iissäkin. Iin Työosuuskunnalla oli toimitusjohtaja, joka hoiti palkanmaksun, kirjanpidon ja muun byrokratian. Iin Osuuskaupalla oli noin 50 vuoden ajan leipomo vanhassa Haminassa. Yhteistyötä kunnan ja yrittäjien kesken alettiin toteuttaa mm. 1978 Kalevi Niskanen ja elinkeinotoimintaa alkoi edistää Mauri Hietala. Sotien jälkeen raivattiin uudistiloja lähinnä Olhavajokivarteen. 1907. Uutena tulokkaana on tällä vuosisadalla aloittanut Kärkkäinen. Tyhjilleen jääneessä Kauppilan koulussa oli 1960-luvulla tekstiilialan yritystoimintaa muutaman vuoden. Iin kunnan elinkeinopolitiikan voi katsoa alkaneen 1970-luvun lopulla. Kanavassa jatkuu sähköntuotanto Puodinkosken Sähkö Oy:n nimissä. Vaikka Iin teollisuuden lippulaivat Nybyn lasitehdas ja Kestilän höyrysaha hiipuivat, eivät työpaikat kunnassa loppuneet. Työläisille palkka oli parempi. oiminta loppui 1930-luvun puolivälissä. lastausja uittotöistä. MAATALOUS. Kunta ei panostanut yritystoimintaan kovinkaan aktiivisesti, eikä päättäjillä tainnut olla visioita tulevaisuuteen. Osuuskunta jakoi jäsenensä eri työpisteisiin ja maksoi palkat työn vaativuuden mukaan. Iihin perustettiin vuonna 1908 ensimmäinen maamiesseura neuvontaja etujärjestöksi maatalousväelle. Miksi Iissä on ollut Osuuskauppa ja Turva. Osan kunniasta vie Liminka, sillä Ukonpoika oli liminkalaispolle. Osoituksena iiläisen yritystoiminnan korkeasta ja monipuolisesta tasosta kohoaa Helsingin keskustassa Musiikkitalon edessä oululaisen taiteilija Reijo Hukkasen 13-metrinen veistos Laulupuu, jonka huipputason osaamista vaativat hitsaustyöt on tehty Iin Konepajalla. Iin yritystoiminta oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä paljolti pienyrittäjävaltaista, usein perheyrityksiä. Molemmilla oli varastot asemalla ja myymälöitä ympäri kuntaa, myös Yli-Iissä ja Kuivaniemellä. Iissä järjestettiin vuonna 1957 maatalousnäyttely, jossa vieraili presidentti Urho Kekkonen. Matti Jääskeläinen aloitti vuonna 1966 alueella Iin Sillat -nimisen Camping-toiminnan. Iin Osuuskaupan porvarilliset jäsenet erosivat Iin Osuuskaupan jäsenyydestä ja perustivat vuonna 1917 Osuusliike Turvan. Kuntaan perustettiin kunnanjohtajan ja elinkeinoasiamiehen virat. Sen toiminta hiipui melko pian, mutta pohjoisiiläiset isännät herättivät sen henkiin vuonna 1929. IIIJOEN UITTO. Puodinkosken Saha Oy:nä toiminut laitos siirtyi vuonna 1920 Iin Sähkö Oy:lle, joka asensi myllykanavaan sähköä tuottavan turbiinin. Muutamat puutavarayhtiöt perustivat vuonna 1916 Iijoen Uittoyhdistys ry:n, joka alkoi hoitaa Iijoen uittoa. Ne olivat onnistunut yhdistelmä yritystoimintaa ja ammattiyhdistysliikettä. Myllyn voimalähteeksi hankittiin höyryturbiini ja myllyyn yhdistettiin sirkkelisaha. 1970-luvun lopulle saakka Iihin syntyi yrityksiä lähinnä yrittäjien ideoinnin ja aktiivisuuden ansioista. Osuuskauppojen yhteisjärjestö Yleisten Osuuskauppojen Liitto YOL hajosi vuonna 1916 työläistaustaiseen Kulutusosuuskuntien Keskusliittoon ja SOK:hon. Pekka Aulin (Ahmavaara) perusti vuonna 1902 Kauppilaan Tikkasenojan suulle höyrysahan, jonka myi muutaman vuoden päästä Martinniemen sahalta tulleelle Adolf Koivistolle. Kuva: Marja Kari Maatalouden kehittämiseen kiinnitettiin Iissä vakavaa huomiota 1920–30-luvuilla. Omistusta vaihdellut mylly-saha tuhoutui tulipalossa vuonna 1964. Aiheellisesti tilattiin kirkonrantaan uittotyöntekijöiden kunniaksi veistos iiläiseltä Sanna Koivistolta. Peltoja raivattiin ja soita kuivattiin viljelykselle soveliaiksi. Karjanäyttelyissä palkittiin karjanomistajia ja viljelytapahtumissa hyötykasvien eteviä kas-vattajia. Nähtiin tärkeänä ryhtyä voimaperäisesti ja nykyaikaisesti viljelemään maata ja kasvattamaan karjaa. Euroopan unioniin liittyminen toi mukanaan joskus käsittämättömän byrokratian ja paperisodan. Uitetut ja sortteeratut puut niputettiin ja hinattiin Oulun ja Kemin puunjalostustehtaille ja sahoille. Maatalouden kehittämiseen kiinnitettiin Iissä vakavaa huomiota 1920–30-luvuilla. Osuuskaupan toimitusjohtajana aloitti Kalle Laitinen, joka teki merkittävän elämäntyön Iin liike-elämässä. Kunnan ja yrittäjien vuosien toiminnan tuloksena Iissä on nykyään satoja erittäin monien alojen yrityksiä, jotka tuottavat palveluja kuntalaisille ja laajemminkin, osa kansainvälisesti. Kun Iissä oli vuonna 1998 65 aktiivista maatilaa, joista maitotaloustiloja 24, on nykyinen tilanne yli puolta vähemmän, joista muutama maitotiloja. Etelä-Iin työväenyhdistys kutsui 1.3.1906 koolle Iin Osuuskaupan perustavan kokouksen. Työttömyys loi entistä parempia mahdollisuuksia soiden kuivaamiselle. Maamme hevoshistoriaan kuuluu sekin, että Iissä kantakirjattiin ensimmäinen suomenhevonen ori Ukonpoika v. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Osuustoimintalaki astui Suomessa voimaan vuonna 1901. Uittoperinnettä pitävät yllä Iissä järjestettävät tukkilaiskisat. KAUPPA. Naisilla oli omat järjestönsä maaja kotitalousnaiset. Kunnanjohtajana aloitti vuonna
Ennen kaikkea sammutus oli organisoitava hyvin. Työosuuskunta rakensi sen muutamassa kuukaudessa ja arvokkaat vihkiäiset pidettiin elokuussa vuonna 1915. Iin Ns. Kukkonen, maanviljelijät Kustaa Dahl ja Kalle E. Iin Metsästysyhdistys Ry on alusta asti vuokrannut maanomistajilta metsästysalueita runsaalle jäsenistölleen. Pidettiin kiivaita esitelmiä viinan kirouksista ja moitittiin, että iltamatilaisuuksissa ”kielloista huolimatta ilma oli sininen tupakinsavusta”.. Tällä vuosisadalla Iistä on tullut merkittävä tuulivoimalakunta. Vuosina 1918–19 sähköä tuotettiin Tikkasenojan sahalaitokselta. Pari vuotta myöhemmin liittyi Iin kunta yhtiön osakkaaksi. Nuorisoseuran talot olivat kulttuuritaloja, joissa pidettiin iltamia näytelmineen, tanssittiin ja järjestettiin juhlia. Iin ensimmäinen työväenyhdistys Etelä-Iin työväenyhdistys perustettiin tammikuussa 1905 Iin nuorisoseuran talolla. Näyttämön kulissit maalasi näyttelijä-ohjaaja ja tuleva elokuvamies Erkki Karu, joka ohjasi ja näytteli vihkiäisjuhlan näytelmässä lausuen myös juhlarunon. Vuonna 1896 valmistunut rakennusmestari Koskelan suunnittelema Iin Nuorisoseuran talo nykyisellä Seurakujalla on palannut juurilleen, kun sen tiloissa toimii kulttuuria tuottava Taitotalo Ry. Iin nuorisoseuran toiminta hiipui 1950-luvulla ja se luovutti talonsa Iin Urheilijoille, joka myi sen Iin kunnalle 1980-luvulla. Nykyisen työväentalon piirustukset teetettiin lääninarkkitehti Harald Andersinilla. Ensimmäiset sammutuskunnat muodostettiinkin käyttämään Kirkkojen paloruiskuja. Pohjolan Voima rakensi seuraavan kymmenen vuoden aikana neljä voimalaitosta. Työväenaate oli Iissä tuttu asia, sillä Työmies-lehteä tilasi mm. Iissä on ollut päätoiminen palopäällikkö ja palomies. 1992. Ii 1900ja 2000-luvuilla Tanja Kari on kaikkien aikojen iiläisurheilija. Siitä lähtien on Iissä ollut palokunta yhtäjaksoisesti erilaisina organisaatioina ja eri nimikkeillä. Iissä on toimivia nuorisoseuroja vain Kuivaniemellä. 1960-luvulta lähtien Iihin on perustettu toistakymmentä lähinnä kyläkohtaista metsästysseuraa, joilla on omat tukikohtansa. Ii on osakkaana Raasakan laitoksessa. Iihin perustettiin vuonna 1886 palokunta, jonka jäsenenä oli seurakunta. Kuva teoksesta Meijän Pohojos-Ii./Kaarina Paaso Nuorisoseurojen toiminta oli alkuaikoina hyvin ihanteellista ja raittiusaatteen sävyttämää. 1900-luvun puolella perustettiin Olhavan Nuorisoseura. joulukuuta 2024 » N:o 99 II 650 VUOTTA » Jatkoa edelliseltä sivulta. Vapaaehtoisen palokuntatyön merkitystä ei voi liioitella. Pohjois-Iissä toimi oma VPK vuodesta 1934 1950-luvun alkupuolelle saakka. Nuorisoseurojen toiminta oli alkuaikoina hyvin ihanteellista ja raittiusaatteen sävyttämää. Iin kunnanvaltuusto teki poliittisen väännön jälkeen päätöksen sähkölaitoksen yhtiöittämisestä 14.12. Ruiskuja käytettiin muissakin lähiseudun tulipaloissa. Kun mukana on ollut palokuntanuorten toiminta, ovat monet olleet letkujen kimpussa ja muussa puuhassa kymmeniä vuosia, jopa yli puoli vuosisataa. lahjoitti iltamatuloja palokunnan perustamiseen ja Limingan kansanopistolle. Pidettiin kiivaita esitelmiä viinan kirouksista ja moitittiin, että iltamatilaisuuksissa ”kielloista huolimatta ilma oli sininen tupakinsavusta”. Vuonna 1903 perustettiin kaksi yhdistystä, jotka ovat toimineet näihin päiviin asti ja lienevät pitkäaikaisimpia nykyisistä järjestöistä. Sähkön kysyntä Iissä oli niin suurta, että yhtiö joutui hankkimaan virtaa Martinniemestä ja Oulusta. Osakkuuden ohella Iin kunta hyötyy voimalaitoksista saamistaan verotuloista. Kaikilla näillä oli oma toimitalo. Vuonna 1952 Iin kunta perusti Iin kunnan sähkölaitoksen jatkaen yhteistoimintaa Iin Sähkö Oy:n kanssa. Enklaavin hyöty kasvaa lähivuosina, kun Pahkakoskelle Iin alueelle rakennetaan tuulivoimaloita. 1992. Se on tehnyt alan valistusja riistanhoitotyötä. Tämä talo paloi tuhopoltossa tammikuussa 1915. 1952 kunnantalon yhteyteen saadut toimitilat autotalleineen ja letkunkuivaustorneineen. Uusiin ajanmukaisempiin tiloihin päästiin 40 vuotta myöhemmin Tielaitoksen rakennuksen remontoinnilla. Seuraavana vuonna aloitti nuorisoseura Ylirannalla. Pankinjohtaja Heikki Veijola, sahanomistaja Adolf Koivisto, kauppiaat Iivari Kurttila ja Simo Saarenpuu, liikemies Pekka Kurttila, sahanhoitaja K.V. Aloite päätökseen oli tullut nuorisoseuralta. Samalla katkesi lohen nousu entisille kutupaikoille. Iin Sähkö Oy:n toiminta lakkasi vuonna 1959 ja sen työntekijät siirtyivät Iin kunnan sähkölaitoksen palvelukseen. Merkittävä edistysaskel palolaitoksen toiminnassa oli v. UUSIA AATTEITA JA YHDISTYKSIÄ. Työväenyhdistysten ohjelmatoiminta oli samanlaista kuin nuorisoseuroilla, mutta luonnollisesti tärkeä osa oli politiikalla. Iin kuntakokous päätti 7.2.1903 perustaa kuntaan ”erityisen palosammutuskunnan, jonka haltuun jätettäisiin sekä kunnan nykyinen ruisku että tilattavat uudet ruiskut”. Myös urheilukilpailujen, erityisesti hiihtojen järjestäminen kuului nuorisoseurojen ohjelmaan. Laitos oli osittain Iin kunnan enklaavilla, jonka kunta oli hankkinut omistukseensa yllätyksenä Pohjolan Voimalle. OMAA SÄHKÖÄ. Talon omistivat työväenyhdistys ja työosuuskunta puoliksi. Nimeksi tuli Iin Energia Oy. Etelä-Iin työväenyhdistyksen työväentalo nousi Iin työosuuskunnan jäsenillään rakennuttamana vuonna 1909. Pohjolan Voima aloitti Iijoen voimalaitosten rakentamisen Pahkakoskelta, jonne valmistui voimalaitos vuonna 1961. Liedes, kansakoulunopettaja Heikki Kanerva ja työnjohtaja Oskari Tapio perustivat 21.7. 10 » Torstaina 19. TYÖVÄENLIIKE. Toiminnan mahdollistaa Metsästysyhdistyksen omistama ampumarata ja metsästysmaja. Toimintaan on kuulunut myös ampumakokeiden järjestäminen, kokeiden järjestäminen erirotuisille metsästyskoirille, koiranäyttelyt ja nuorisotyö. Alarannan Nuorisoseura sulautui vuonna 1895 Haminaan perustettuun Iin Nuorisoseuraan. Ne vaativat paljon väkeä kantamaan ja pumppaamaan vettä. Tuskin oli sattumaa, että perustavassa kokouksessa olivat mukana sahamiehet Koivisto ja Kukkonen. Laitos omisti muun toiminnan ohella nykyisen pesäpallokentän vieressä olleen kaukolämpölaitoksen, jonka myi Oulun Energialle. Merkittävä panos voimalan osakkaaksi liittymisessä oli Iin Sähkölaitoksen johtajalla Martti Koskelalla. Omia taloja oli muillakin kylillä. Merkittävä asia oli pääsy uusiin asianmukaisiin toimitiloihin Paloasemantielle v. Tiedossani olevat Iin ensimmäiset hiihtokilpailut järjesti Ylirannan Ns. Näin ollen Iillä oli mahdollisuus päästä voimalaitoksen osakkaaksi ja saada samalla sähköä ”omakustannushinnalla” osuuttaan vastaavasti. Nuorisoseuraliike levisi Iihin, kun vuonna 1891 perustettiin Alarannan Nuorisoseura. Vuonna 1920 Iin Sähkö Oy:n toiminta siirtyi Puodinkosken partaalle. Työväenyhdistyksiä perustettiin seuraavina vuosina useille kylille. Iin ensimmäiset työväentalot tehtiin jo vuonna 1906 PohjoisIihin ja Olhavaan. tulevan kansanesdustajan Maria Paaso-Laineen isä Jussi ja muutama muu. Vuonna 1997 Iin Energia Oy:lle valmistui tuulivoimala Laitakariin. Se oli Iin VPK:n ( Vapaaehtoisen palokunnan) alku. Ensimmäisiä paloruiskujen hankkijoita olivat seurakunnat, joiden oli kirkon vakuutusehtojen mukaan hankittava ruisku. Rautatietyömaan myötä Iihin jäi täältä puolisonsa löytäneitä ratatyömiehiä, jotka olivat työväenyhdistyksen perustajia ja aktiiveja. 1918 Iin Sähköosakeyhtiön tarkoituksena alkaa tuottaa sähkövaloa iiläisille. Palokunta on kouluttanut 120-vuotisen olemassaolonsa aikana satoja sammutushenkilöitä, joista muutama on saanut kimmokkeen opiskella harrastuksestaan ammatin
Ensin Karhusaaren lavalle, jossa Danny, Kirka, Badding, Raittisen veljekset, Manse-rockin bändit ja muut huiput olivat vakituisia kävijöitä. URHEILU JA MUU KULTTUURI. Hän oli Suomen Suunnistusliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Iin työväentalolla toimi elokuvateatteri Kino-Kulma vuosina 1954–1993. Unto Kukka on palkittu useaan kertaan ja hän on tehnyt merkittävää työtä Iin ulkopuolellakin ja koonnut ja nuotintanut vanhaa kansanmusiikkia. VUONNA 2007 Kuivaniemen kanssa yhdistyneen Iin sanotaan olevan tunnettu ympäristötyöstään ja kulttuurista. Yritys herätettiin henkiin vuonna 1921 ja nimeksi tuli Woimisteluja Urheiluseura Iin Yritys. Muun taiteen aloilta tunnetaan kuvataiteilijat Sanna Koivisto, Antti Ylönen ja Petri Yrjölä. 2000-luvulla työväentalo on muuttunut syksyisin yöväentaloksi, jossa on järjestetty IIK-Kauhuelokuva-festivaaleja. Nyrkkeilijä Markku Kalliorinne on edustanut Suomea EM-kisoissa ja maaotteluissa ja voittanut kolme suomenmestaruutta. Samat henkilöt eivät luonnollisesti olleet joka näytelmässä. Toinen maineikas musiikkiryhmä on Unto Kukan johtama Iin Laulupelimannit. Musiikin populaarikulttuuri on ollut täällä aina läsnä. Ohjelmassa oli liikunnan lisäksi 1960-luvun taitteeseen saakka iltamatoimintaa. Tervonen voitti yksitoista paralympiakultaa ja yhdeksän maailmanmestaruutta ja lisäksi himmeämpiä mitaleita erikoisuuten hopea Soulin paralympialaisista 400 m:n juoksusta. Väitteelle on perusteensa, onhan Ii saanut ympäristötyöstään lukuisia huomionosoituksia ja täällä on vieraillut väkeä eri puolilta maailmaa ihmettelemässä. Hän muutti vuonna 1930 Viroon ja sieltä Argentiinaan, jossa hän voitti kahdeksan Argentiinan painimestaruutta ollen maanosan paras sarjassaan. Olen nähnyt hänen mitaleitaan Tarton Urheilumuseossa. Pitkän päivätyön on tehnyt myös hänen työnsä jatkaja Markku Koskela. Juhamatti Aaltonen voitti maailmanmestaruuden vuonna 2011 ja olympiapronssin 2014. Ii kuuluu maamme rock-musiikin historiaan, sillä muutamat nuoret bändipojat, joiden päätä ei palellut pistivät pystyyn Illinsaaressa Ruisrockin jälkeen maamme toisen rock-festivaalin. Leevi Madetoja piti konsertin ja kansaedustaja Maria Laineen näyttelijätytär Eine Laine tapasi työväentalolla vieraillessaan ensi kertaa pappansa Jussi Paason. yhtenäiskulttuurin aikana muuallakin. Muita iiläisiä Itä-Länsi -pelaajia ovat ainakin Pentti Hand sekä Eero ja Jenni Tolonen. Erikoinen iiläinen esittävän taiteen komeljanttari on teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Anna-Kaisa Järvi, joka Tanskassa opiskeltuaan loi klovneriahahmon Stella-pelle, joka tunnetaan monipuolisista esityksistään. Vaikka iilässyntyinen Iina Tarjanne os. Hänet nimettiin muutama vuosi sitten Suomen Urheilun Hall of Fameen. Iin ensimmäinen urheiluseura Iin Yritys perustettiin Etelä-Iin työväenyhdistyksen yhteyteen vuonna 1911. Antti Ylösen julkisia töitä on Suomen lisäksi mm. Iihin perustettiin Iisu ja Iin Meriseura. Tanja Kari on toiminut myös Maailman Antidoping-järjestössä Wadassa. Iin asemakyläläinen Valto Pernu vaikutti vuosikymmeniä Rovaniemellä torivalokuvaajana. Yritys liittyi vuonna 1919 perustetun Työväen Urheiluliiton (TUL) jäseneksi. Valokuvaaja Väinö Halttu teki merkittävää kulttuurihistoriaa kuvaamalla Iitä, sen ihmisiä ja tapahtumia kymmeniä vuosia. Saman vuoden Albertvillen olympialaisissa hänet palkittiin Suomen parhaana pelaajana. Hänellä on ollut näyttelyitä monissa maamme tunnetuimmissa gallerioissa ja sen lisäksi ulkomailla. Sanna Koiviston laajaa tuotantoa on eri puolilla maatamme, mutta erityisesti Pohjois-Suomessa. Iin Mieslaulajat tunnetaan esiintymisistään koko maassamme ja ulkomaillakin. Räihä oli vuonna 1891 pidetyissä Pohjoismaisissa hiihdoissa Ruotsissa toinen suomalaisten kolmoisvoittoon päättyneessä 30 km:n hiihdossa. Teuvo Suutari voitti vuonna 1965 seiväshypyssä kuurojen maailmanmestaruuden ja lisäksi kaksi hopeaa. Iissä on tällä hetkellä vajaa kaksikymmentä rekisteröityä liikuntaseuraa. Suomen sanotaan olevan yhdistysten luvattu maa, joten Iissäkin on kolminumeroinen määrä yhdistyksiä. Leinonen on nykyisin KulttuuriKauppilassa työskentelevä valoja audiovisuaalinen kuvaaja, joka tunnetaan kansainvälisesti ja on palkittu useaan otteeseen. Valitettavasti Iin kunta on lakkauttaanut tapahtuman. Seuran edelleen käytössä olevan merkin suunnitteli Vilppu Alamäki. Aika vähän on Iissä ollut viime vuosikymmeninä kunnan järjestämiä juhlia, joissa edellä mainitut ryhmät eivät olisi esiintyneet. Se tarkoittaa erittäin monipuolista ja toisiinsa lomittunutta eriytymätöntä toimintaa. Sivukylille perustettiin kyläseuroja ja Urheilijoiden ja Yrityksen ala-osastoja, jotka ovat pääosin sammuneet. Noin vuosi sitten edesmennyt tunnettu tekstiilitaiteilija Maija Lavonen oli syntynyt Olhavassa. Suojeluskunta perusti vuonna 1927 Iin Suojeluskunnan Urheilijat, jonka jäsenet kilpailivat pääasiassa suojeluskuntien kilpailuissa. Popja rock-musiikki tulivat tännekin 1960-luvulla. Juoksija Esa Liedeellä on monien maaotteluedustuksien ohella Eurooppa-cupin edustus ja maratonin suomenmestaruus. seurojentaloilla syntynyttä kulttuuria on kutsuttu yhtenäiskulttuuriksi. Antti J. osa Työväenliikkeen vaikutus on ollut Iin kehityksessä merkittävä vuosikymmenien ajan. Yritykselle perustettiin vastapainoksi Iin Into, jonka toiminta sammui pian. Muutaman kerran järjestetty IlmastoAreena on saanut suuren huomion. Hänellä on MM-hopeaa vuonna 1992. Ne olivat monilajisia yleisseuroja kuten ns. Hän perusti nimihenkilön tapaan polkupyörillä tapahtuneen Valto Pernu Photo Marathon -kilpailun, joka keräsi osanottajia eri puolilta Suomea. Hän teki polkupyörällä matkoja Lappiin ja Petsamoon ottaen tuhansia kansatieteellisesti arvokkaita kuvia. 1963 Iin Mieslaulajat, jota johti pitkään. Kanttori Aarto Pietikäinen perusti miesporukan kanssa v. Jääkiekossakin löytyy pari iiläistä menestyjää. Voimistelu oli 1900-luvun alun urheiluseurojen tärkein toiminta. Ennen sotia toimi ainakin Valistustalolla ja Pohjois-Iin rukoushuoneella kuoroja. Iin Energia oy 100 vuotta; Tolonen Väinö, Uutisia Iistä ja Yli-Iistä vuosina 1900–1924; Tolonen Väinö, Sanomia Iistä ja Yli-Iistä vuosina 1925–1939; Yhdessä yrittäen. Iin viisi eläkeläisjärjestöä on perustettu 1960-luvun lopun jälkeen. Väinö Lehmus ja Yrjö Vuorensola olivat varsin tunnettuja aikoinaan. Edellä mainitun Dallapén ohella Suomi-iskelmän suuria tähtiä on nähty Iin seurojentaloilla ja mm. Työväentalolla vieraili teatteriryhmiä ja musiikkiesityksiä, mm. Viime vuosikymmeninä on maassamme, myös Iissä, ollut leimallista perustaa lähes kokonaan yhden lajin seuroja, joilla on englanninkielinen nimi kuten Ii Volley ja AC Susikädet, poikkeuksena Iin Hiihtoseura. Iin seurojentaloilla nähtiin ennen television yleistymistä melko säännöllisesti elokuvia, joita esittivät kiertävät näyttäjät. Sotien jälkeen vieraili Siiri Angekoski seurueineen äitinsä kotikunnassa. Työväentalon ollessa kiinni vuodesta 1930 lähtien oli vierailuesitysten paikkana suojeluskunnan omistama Valistustalo, jossa kävi muutaman kerran legendaarinen orkesteri Dallapé, joka tutustui tällöin iiläiseen persoonaan Kalle Paakkariin, kuten Kauko Käyhkö muistelmissaan kertoo. Valto Pernu testamenttasi omaisuutensa nimellään olevalle säätiölle, joka jakaa kulttuuriavustuksia. Lakkautetun Yrityksen tilalla toimi 1930-luvulla Iin Tenho. Ja niin olen kertonut ihmisistä ja heidän toimistaan kuuden ja puolen vuosisadan ajalta Iijoen partailla. Iin liikuntaseurojen tekemä yli 100 vuotta kestänyt vapaaehtoistyö on mittaamatonta hyvinvointityötä. Hänen elämäntyönsä on nähtävillä Rovaniemellä Arktikum -museossa. Etelä-Iin työväenyhdistyksellä oli palkallinen ammattimainen teatterinjohtaja kahteen otteeseen 1910ja 1920-luvuilla. 11 » Torstaina 19. Näytelminä oli klassikkoja ja joulun alla lapsille joulunäytelmiä. 1970-luvulla alettiin perustaa laajemmin erikoisseuroja. Iin Yrittäjät ry:n ja Iin elinkeinojen historia Sarja päättyy. Kestilän ja Karhunsaaren tanssilavoilla. Ii jatkaa eloaan vakaana eteenpäin eikä sivuilleen vilkuile”. Iissä on on ollut aina paljon soittajia ja sen myötä kunkin ajan mukaisesti, orkesterita, yhtyeitä tai bändejä. Kaikki sen syksyn 2024 aikana julkaistut osat julkaistaan yhdistettynä juttuna 31.1.2024 Rantapohjan verkkosivulla. Seuran toiminta sammui ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan takia. IISSÄ on ollut koko 1900-luvun kuorolaulua. Kiekkoleijona n:o 176 Hannu Järvenpää on pelannut NHL:ssä Winnipeg Jetsissä. Seuran nimi oli Etelä-Iin työväenyhdistyksen Woimisteluseura Yritys. Virolaissyntyinen Evald Kallas vaikutti Iissä 1920-luvun jälkipuoliskolla Osuuskaupan leipurina ja Iin Yrityksen mestaripainijana. Hannun setä Väinö Järvenpää edusti Suomea nyrkkeilyssä vuonna 1960 Rooman olympialaisissa. Viime vuosisadan alkupuolella mm. Iin Marttojen ohella toimi Ylirannalla ja Pohjois-Iissä oma yhdistys. Veijola oli vuonna 1899 perustamassa Martta Liittoa, alkoi Marttojen toiminta Iissä vasta 1920-luvulla. Sen huippuna on kilpaurheilu, joka on tuottanut kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita, joista jakkukyläläiset Juho Räihä ja Kalle Jussila ensimmäisiä. Japanissa ja Turkissa. Medioissa ollutta iiläistä kulttuuria ei voi väheksyä, mutta ns. Kivi) Lähteet: Huovinen Pertti, Sata vuotta iiläisten hyväksi, Iin Sosialidemokraatit 1905–2005; Huovinen Pertti, Meijän Pohojos-Ii; Huovinen Pertti, Ii – Lyhyt nimi, pitkä historia; Itkonen Martti, Iijoen Uittoyhdistys 1916–1988; Puolakka Pentti, Tulta päin. Ehkä syynä oli Lotta-järjestöjen samantapainen toiminta. Järjestöt hoitivat monia toimintoja, joista nykyisin vastaa kunta. (mukaellen A. Vapaapalokunnasta pelastuslaitokseksi. Vuonna 1985 hän voitti Prahan MM-kisojn maalipörssin. Iin palokunta 100-vuotias; Rytkönen Raili, Suur-Iin historia II; Taskila Erkki, Varrella virran. Tarinan mukaan sen nimeksi tuli Operaatio Villikissa, kun Kalevan kesätoimittaja Mikko Alatalo kysyi Markku Koskiselta festarin nimeä, johon Markku veti hatusta Operaatio Villikissan. Kyösti Vilmi on saanut kolme maailmanmestaruutta voimanostossa ja yhden penkkipunnerruksessa. Iin Seurakunta kuoroineen ja konsertteineen on rikastuttanut vuosikymmenien aikana Iin kulttuuritarjontaa. Lions Club -toimintaa on Iissä ollut vuonna 1961 lähtien. Suunnistusseura Iisu on ollut parhaimmillaan Jukolan viestissä toinen ja järjestänyt Jukolan Viestin Pudasjärven Urheilijain kanssa. Iin Urheilijat pelasi kaudella 1980 pesäpallon miesten mestaruussarjassa. Ii 1900ja 2000-luvuilla. Iin Urheilijain talolla aloitti Rysä-klubi vuonna 1969 ja paikasta tuli 1970ja 1980-luvilla maineikas rock-paikka, jossa nähtiin Tasavallan Presidenttiä, Wigwamia, Juicea ja muita entisten nuorten suosikkeja. Nykyisin Iissä on Iin Martta-yhdistyksen ohella Alarannan ja Aseman yhdistykset. Tanja Kari o.s. Talolla saatettiin nähdä parhaimmillaan yli 20 ensi-iltaa vuodessa. ”MUTTA tässä on kertomukseni loppu. Petri Yrjölän oli Ars Fennica -ehdokkaana vuonna 2009. Eero Järnefelt maalasi 1930-luvun alussa vanhasta Haminasta kolme taulua. Kalle Jussila voitti talviolympialaisten esiasteena pidetyissä Nordiska Spelet -kisoissa Ruotsissa 30 km:n hiihdon vuosina 1901 ja 1905. Popja rock-musiikki tulivat tännekin 1960-luvulla. Iissä niitä on nytkin useita. Ensin Karhusaaren lavalle, jossa Danny, Kirka, Badding, Raittisen veljekset, Manse-rockin bändit ja muut huiput olivat vakituisia kävijöitä. Sodan jälkeen perustettiin Iin Urheilijat vuonna 1944 ja Iin Yritys herätettiin henkiin vuonna 1945. Se on alallaan erittäin arvostettu ja palkittu. Häntä voi pitää aikansa maailman parhaana murtomaahiihtäjänä. Yrityksellä oli toki myös kilpailuja ja iltamia. tavalliselle iiläiselle merkittävintä lienee kuitenkin vuosisatainen iiläinen ITE-kulttuuri. Merkittävin iiläinen urheiluvaikuttaja on Illinsaaressa syntynyt Olli Veijola, joka oli johtava pesäpallon kehittäjä 1920–30-luvuilla, vuosikausia maan ykköslukkari, kymmenkertainen SM-mitalisti ja pelannut seitsemän Itä-Länsi ottelua. joulukuuta 2024 » N:o 99 II 650 VUOTTA » Iin historiaa IV, 2. Hän on sijoittunut kaksi kertaa EM-kisoissa sijoille 5–8 ja voittanut Pohjoismaiden mestaruuden ja kaksi suomenmestaruutta
Ristikon ja sudokut voi täyttää myös digitaalisesti. joulukuuta 2024 » N:o 99 RISTIKON RATKAISU maanantain 23.12.2024 Rantapohjassa Rantapohjan näköislehti on uudistunut. Kokeilepa hauskaa ominaisuutta. Valikossa näkyy kolme valkoista viivaa alekkain ja viivoja klikkaamalla tulee näkyviin tulostimen symboli. SUDOKUT JA RISTIKKO 19.12.2024 ». Näköislehden lukijat voivat tulostaa ristikon itselleen sivun valikosta ylhäältä vasemmalla. 12 » Torstaina 19
Ilmoita asiasta tekstiviestillä: p. Paatsamasinisiipeä esiintyy hyvin vaihtelevissa, kostea ja kuivamaastoisissa ympäristöissä. 044-714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite 95€ 6 kk tilaus, kotimaa................................. 044-714 7800 sähköpostilla: tilaukset@rantapohja. Kannatusta kansallisperhoseksi eittämättä auttoi se, että paatsamasinisiiven siipien väritys tuo mieleen maamme siniristilipun. Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. HAUKIPUTAAN HEITON talolla järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa vuoden nuorena urheilijana palkittiin Inka Lohi Oulun Tarmosta, Emma Juntunen Kuivasjärven Aurasta sekä Sofi Rinta Koskelankylän Riennosta. Sen kirjoittaja on Kiimingissä asuva historioisija, Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian emeritusprofessori Jouko Vahtola.. Vedostettavat ilmoitukset maanantaina. Ilmoitushinnat 2024 Etusivu..................1,65+25,5%=2,07 € Ennen tekstiä........1,20+25,5%=1,51 € Tekstissä...............1,20+25,5%=1,51 € Takasivu................1,30+25,5%=1,63 € Kuolinilmoitukset...1,40+25,5%=1,76 € TJ 30 pmm asti.....1,10+25,5%=1,38 € Laskutuslisä..........3,00+25,5%=3,77 € . Pohjois-Suomen tilatuin 2-päiväinen paikallislehti. Näitä valintoja pitää tehdä, Osmo Hekkala totesi. 137€ Vuosikertatilaus 12 kk kotimaa................................................. Julkaisija Rantapohja Oy. Nykyisiä harrastamisen kustannuksia Hekkala kertoi haastattelussa pitävänsä poskettomina. 044-714 7805 Henkilökunnan sähköpostit . . 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin ja Ylikiimingin paikallislehti. alv 10%) Kestotilaus kotimaa............................... Osmo Hekkala on painin raskaan sarjan MM-nelonen, jonka juuret ovat Kellon Piimäperällä. www.rantapohja.fi Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi Rantapohjan WhatsApp Voit lähettää tekstarin tai kuvan Rantapohjaan myös WhatsApp-viestinä. Toimitus...........040-517 3842 Toimittajat Auli Haapala............... MA, TI ja PE konttoripalvelu vain puhelimitse, sähköpostilla ja verkossa. tai puhelimitse: p. Revontie 2, II krs, ovi C, PL 15, 90831 Haukipudas ASIAKASPALVELU PUH. Vuoden seura on Oulun Kisko ja vuoden joukkue Pionit Kellon Työväen Urheilijoista. klo 18. Digitilaus kesto (alv 24%)......................... 56€ 3 kk tilaus, kotimaa.................................. 13 » Torstaina 19. TOIMITUS avoinna ark. . Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 15.00 mennessä. Tilausmaksut vuodelle 2024 (sis. Perhosen esiintymistiheys vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti. Tilaukset, osoitteenmuutokset Pikkuilmoitukset Pirjo Heikkuri............ 192€ Jakelu: Kaleva365 Oy, Kavil ja Posti . . Internet: www.rantapohja. Paatsamasinisiipi on jo aiemmin ollut yleinen EteläSuomessa, mutta 2000-luvulla se yleistyi myös Pohjois-Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. 040-572 8591 Anu Kauppila...............040-549 3451 Teea Tunturi.................040-572 8546 . Numero on Osmo Hekkalalle elämäntyöpalkinto » Teea Tunturi » Haukipudas, Kello VUOSIKYMMENTEN työ ja vaikuttaminen TUL Oulun piirin, sen jäsenseurojen ja kaikkien kuntalaisten liikkumisen edistämiseksi toi painijana tunnetulle Osmo Hekkalalle TUL Oulun piirin elämäntyöpalkinnon. Valinta päätyi paatsamasinisiipeen, yhteen kahdeksastatoista sinisiiveksi kutsutusta perhosestamme. 044-714 7800 Markkinointipäällikkö Outi Koistinen........... 044 714 7800 arkisin klo 8.30-16.00 . Vedostettavat ilmoitukset torstaina. Vuoden urheilijaksi valittiin Essi Niskala Kuivasjärven Aurasta ja vuoden valmentajaksi Sami-Pekka Laukkanen Oulun Kiskosta. Ilmoitukset....ilmoitukset@rantapohja. Toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi............050-363 1063 . 8.30-16 Perustettu 1969. 044-714 7806 Paino..................Kaleva365 Oy Oulu 2024 . Paikallislehti Rantapohja on Uutismedian liiton jäsenlehti. 128€ 192€ Kestotilaus ulkomaat, maaposti............. Paikallislehti Rantapohjassa alkoi 3.10.2024 Suomen kansallissymboleja käsittelevä artikkelisarja. 69€ Digitilaus 12 kk (alv 24%) ........................ KONTTORI AVOINNA KE JA TO KLO 8.30–16 Sähköpostit: Uutiset..........toimitus@rantapohja. Vuosikertatilaus 12 kk ulkomaat, maaposti............................... klo 18.00. Suotuisissa oloissa paatsamasinisiipi aloittaa lentonsa jo aikaisin keväällä, mutta sen parasta lentoaikaa ovat kuitenkin toukoja kesäkuu. 75€ puh. KAHVITARJOILU. Ilmoitusten valmistus Marko Myllylä .............044-714 7803 Pirjo Heikkuri..............044-714 7802 JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. Runokirjoja julkaissut MMpainija Osmo Hekkala sai TULin elämäntyöpalkinnon liikkumiskulttuurin edistämisestä. Niukasti toiselle sijalle tuli neitoperhonen ja kolmanneksi suosituin oli suruvaippa. – Kaljan veroale pois ja rahaa nuorten liikuntaan. . 80-vuotishaastattelussaan Rantapohjassa 12.9.2024 hän kertoi kantavansa huolta erityisesti nuorten mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa. Kuva: Teea Tunturi SUOMEN KANSALLISSYMBOLIT » Kansallisperhonen Paatsamasinisiipi » Jouko Vahtola » Kiiminki OSANA Suomen 100-vuotisjuhlintaa äänestettiin avoimella yleisöäänestyksellä myös kansallisperhosesta. 500€ PR 50, 850€ PR 52 ym. Ilmoitusmyynti Ilmoituskonsultti Sari Niiranen ............ 044-714 7800 . Ii Kuivaniemi Haukipudas Kello Yli-Ii OULU Ylikiiminki Kiiminki Jääli Halutaan ostaa Huveja KINKKUBINGO NUORITTALLA PE 20.12. Naarasperhosten etusiipien kärjet ovat osin tummat, koirailla nekin ovat siniset, ja siipiä reunustavat tummat raidat. joulukuuta 2024 » N:o 99 Ilmoituksia Työsuorituksia HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 15.00 mennessä. Sivunvalmistus........Rantapohja Oy ISSN-L 0358-478X • ISSN 0358-478X . Paatsamasinisiiven nimi tulee korpipaatsamasta, joka on meillä sen toukan tärkein ravintokasvi. Tervetuloa! BINGO MYÖS PE 27.12. Paatsamasinisiipi on pieni perhonen, jonka siipien yläpinta on lemmikinsininen, alapinta taas lähes valkea ja mustapilkkuinen
14 » Torstaina 19. 24/06/23 779 Oulun kaupunki mukaan TETtoimintaan » Rantapohja » Oulu OULULAISET nuoret ovat osallistuneet työelämään tutustumisen (TET) -harjoitteluihin kautta aikain – myös yksittäisissä Oulun kaupungin tehtävissä. joulukuuta 2024 » N:o 99 Sivun jutut ovat syntyneet osana Rantapohjan ja alueen koulujen yhteistyötä. Yhteistyössä mukana olevilla luokilla on jokaisella oma julkaisuvuoronsa, jolloin he saavat lähettää Rantapohjaan tuottamaansa materiaalia. TET-toiminnan mallia testattiin marraskuun lopulla, kun ensimmäiset kolme tettiläistä olivat kaupungilla harjoittelussa. Kaikki Oulun kaupungin hallintokunnat ja liikelaitokset voivat jatkossa hyödyntää mallia. TET-toiminnan mallia testattiin marraskuun lopulla, kun ensimmäiset kolme tettiläistä olivat kaupungilla harjoittelussa. Kouluyhteistyötä jo 8 vuotta » Teea Tunturi » Rantapohjan alue RANTAPOHJA on tehnyt alueen koulujen kanssa tiivistä yhteistyötä nuortenpalsta Rantsikan juttujen suhteen jo vuodesta 2016. Jäälin koulun 3. luokkien kuvia unelmien koulusta. VUONNA 2024 LEBRON JAMESISTA TULI ENSIMMÄINEN PELAAJA NBA: N HISTORIASSA JOKA TEKI 40 000 PISTETTÄ TAVALLISISSA RUNKOSARJAPELEISSÄ. VUONNA 2024 LOGEN ABNEY JA TIANA AILSTOCK OHIOSTA PITIVÄT HÄÄNSÄ EPÄTAVALLISEEN MALLIIN: KENTUCKYHUOLTOASEMAN SÄKENÖIVÄSSÄ “DISCO-KYLPYHUONEESSA”. Tänä syksynä juttuja Rantsikkaan on ollut tekemässä 13 koulua. Mukana on ollut oppilaita pienistä alakoululaisista lukiolaisiin saakka. Rantsikassa on julkaistu muun muassa mielipidekirjoituksia, uutisjuttuja koulujen ajankohtaisista tapahtumista, tarinoita koulujen retkistä, runoja ja sarjakuvia. Vuoroista sovitaan yhdessä yhteistyöhön lupautuneen vastuuopettajan kanssa. RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » LASSI JA LEEVI » PAUL ALEXANDER, JOKA OLI VIIMEINEN RAUTAKEUHKOPOTILAS, PIDETTIIN HENGISSÄ TÄMÄN KONEEN AVULLA YLI 70 VUOTTA! LINNUT EIVÄT HIKOILE. Opettaja, jos sinun koulusi ei vielä ole mukana yhteistyössä, mutta olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä sähköpostilla teea.tunturi@rantapohja.fi Mukaan mahtuu vielä uusia kouluja ja luokkia. Oulun kaupunki haluaa työnantajana tarjota mahdollisuuden tutustua laajemminkin eri toimialoihin ja tehtäviin tarjoamalla TET-paikkoja tet.fi-palvelun kautta. Työelämään tutustumista järjestetään luokilla 7–9 . Jatkossa Oulun kaupungin tarjoamat TET-mahdollisuudet löytyvät tet.fi-verkkosivustolta, joka on rakennettu Lasten ja nuorten säätiön toteuttamassa TET-toimintaan painottuvassa ohjelmassa
Toimittaa Samuli Ruusuvuori, kanttori Kaisa Säkkinen, avustajana Outi Palokangas. klo 10. Haukiputaan Mieskuoro. Tule yksin tai ystävän kanssa. Toimittaa: Ulla Mitrunen, kanttorina: Tiina Tuomikoski. klo 16 Yli-Iin kirkko. Toimittaa Outi Pohjanen, kanttori Kaisa Säkkinen, Johanna Kropsu laulu. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Linnea Hyry. Antti Korkiakoski, Matti Niskakangas. Toimittaa Klaus Kallioranta, kanttorina Anna-Mari Nevala. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 18 Iin kirkko. Jouluaaton hartaus 24.12. Haukiputaan Kirkon Kamarikuoron perinteinen joulukonsertti, johtaa Hannu Niemelä. Voit kiertää joulupolun oman aikataulusi mukaan. Su 29.12. saakka netissä: www.kotimaanapu.fi Joulun kynttiläpalvelu. 045 787 25139. Voit muistaa edesmennyttä läheistäsi Haukiputaan hautausmaalla toimitettavalla hautakynttilällä. Kuolleet: Irene Helvi Vartiainen 92, Aino Tellervo Pussinen 88, Eila Johanna Rahkola 80. Musiikkiavustus Kajastus-kuoro. Pyhäpäivä: Jouluaamu, Joulupäivä. klo 10 Haukiputaan kirkko. Toimittaa Seija Helomaa, kanttorina Markus Alakärppä. Tilaisuuksissa kolehti Suomen Lähetysseuralle. Yli-Iin ry: Pe 20.12. Jouluyönmessu ti 24.12. Jouluaaton perhehartaus ti 24.12. Kastetut: Sella Matilda Härmä, Laina Karoliina Isopahkala. klo 10 YliIin kirkko. 08 3161 303. Kastetut: Peppi Hanna Helena Holtinkoski. klo 16 Haukiputaan kirkko. Aattohartaus ti 24.12. KIIMINKI Messu su 22.12. klo 15 Jäälin kappeli. klo 13 Ylikiimingin kirkko ja kirkon YouTube-kanava. Kaiken kansan lenkki to 19.12. 045 787 25139. Myös koirakaverit ovat tervetulleita lenkille. Siellä on muutama olennainen kysymys ja kuvanlähetys mahdollisuus.. klo 17 kirkossa, Samuli Ruusuvuori ja kanttorina Kaisa Säkkinen, HTN Musiikkiteatteri Musteria esittää tilaisuudessa Joulukuvaelman Joulun lapsi. Tapaninpäivän iltamessu 26.12. klo 10 Kiimingin kirkko ja seurakunnan YouTube-kanava. Virasto suljettuna vko 52 ja 1. Kauneimmat joululaulut Kiimingin kirkossa ma 23.12. Joulukahvilassa on tarjolla pientä jouluista ohjelmaa ja jouluherkkuja. Tervetuloa tunnelmalliseen joulukonserttiin! Joulukonsertti la 21.12. Liput 10/5€ 45 min ennen konserttia ovelta. Ylikiimingin ry: To 26.12. Yksinlaulu Annukka Palola, urut ja piano Elias Niemelä. Toimittaa Pekka Soronen, Kanttorina Eija Jaara. Pyhäpäivä: Tapaninpäivä. Pappilan ovet ovat avoinna kaikille aattokirkon jälkeen kello 15.30– 18.30. Su 22.12. YLI-II YLI-IIN ALUE Messu su 22.12. Lasten kauneimmat joululaulut Kiimingin kirkossa ma 23.12. Palvelun hinta 20 €. klo 10 Väli-Olhavan seurakuntatalo. Jaara korostaa, että kynnys tulla tapahtumaan on matala ja he odottavat kovasti mukavia juttuhetkiä ja tapaamisia tunnelmallisessa pappilassa glögin kera. 08 3161 303. Rantapohja julkaisee kuvallisia uutisia lukijoidensa tapahtumista tai juhlista, kunhan vain kerrotte meille tarvittavat asiat. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. klo 18:30 seurat ry:llä. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Tuomo Rahko. adventtisunnuntai. Jouluaaton hartaus 24.12. Tuotto Haukiputaan srk:n lähetystyölle. Lisäksi kuulutetaan myös sellaiset varatut hautapaikat, joiden hallinta-aika on päättynyt 31.12.2023 mennessä. Naiskuoro, mieskuoro, lapsikuoro sekä soittimia, panhuilu, poikkihuilu, viulu, piano ja urut. – Eri elämäntilanteista johtuen jotkut voivat jäädä yksin jouluna ja haluamme järjestää heille yhteisen jouluhetken, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin, Jaara kertoi. Verkkosivulta www.rantapohja.fi löytyy Porukka koolla -linkki. joulukuuta 2024 » N:o 99 Kirkollisia tietoja Iissä ei tarvitse jäädä yksin jouluna » Anu Kauppila » Ii IIN seurakunta järjestää jouluaattona kotoisissa tunnelmissa yhteisen jouluhetken joulukahvilan muodossa Iin pappilassa osoitteessa Pappilantie 16. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 12:30. Kuulutus Jakkukylän hautausmaan hautojen hallinta-aikojen päättymisestä. klo 20 Haukiputaan srk-keskus. Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. Tied. klo 19 ja klo 21. Kuivaniemen rauhanyhdistys: To 26.12. Toimittaa Miia Jokiranta, kanttorina AnnaMari Nevala. HOX! Diakonian ajanvaraus jää tauolle, seuraavan kerran ajanvaraus ma 13.1.2025. klo 15 Iin kirkko. klo 12 Oijärven kyläkirkko. klo 23 Iin kirkko. klo 13 Kellonhovi, Outi Pohjanen ja Hannu Niemelä. II – KUIVANIEMI Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Messu su 22.12. Toimittaa Saila Karppinen, kanttori Kaisa Säkkinen, messudiakoni Sari Lukka, avustava pappi Outi Pohjanen, nuorisokuoro Loiste. Kuolleet: Anna-Liisa Alatalo 69. klo 20 Iin kirkko. Solistina Lauri Turpeinen, basso. Limingan seudun yksinlaulajat, Karhumaan puhaltajat, Mari Puolitaival, sello, Lauri Ahola, urut ja piano. klo 15:30–18.30 Iin Pappila. Onko joulusi hiljainen. Sanajumalanpalvelus ke 1.1. Tervetuloa pappilaan kahville, jouluista ohjelmaa, joululauluja ja yhdessäoloa kahvikupposen, glögin ja jouluherkkujen äärellä! Diakoniatyö tarjoaa! Joulupolku perheille. Pyhäpäivä: Jouluaatto. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ke 1.1. Lapsiperheille ruokaa joulupöytään -keräys. Diakoniatoimisto suljettu 18.12.24 7.1.25. Joulukahvilaan voi tulla koko ajaksi tai itselleen sopivana ajankohtana. Joulukirkko ke 25.12. klo 17 seurat, ry:llä. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Jaara. Su 5.1. Jouluyön messu ti 24.12. 040 7008 151. Su 22.12. Musiikkiavustus Selja Alakärppä, sello. Toimitus valitsee tekstit ja kuvat, jotka julkaistaan Rantapohjassa Porukka koolla -otsikon alla. Lenkkiseurana Minna ja Pekka. PORUKKA KOOLLA Oliko teillä juhlat, kahvittelut, kokoontumisajot tai muut pirskeet. klo 18 Haukiputaan kirkko. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus to 26.12. Radio Dei. Pyhäpäivä: 4. klo 17 srk-keskuksessa, Kello: uudenvuodenpäiväseurat ke 1.1. Toimittaa Saila Karppinen, kanttori Hannu Niemelä. klo 10 Haukiputaan kirkko. Palveluryhmänä: Pohjois-Iin kyläyhdistys. HOX! Diakonian ajanvaraus jää tauolle, seuraavan kerran ajanvaraus ma 13.1.2025. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00– 14.00, ke-to klo 9.00–12.00, perjantaisin suljettu. Toimittaa: Jukka Kolmonen, kanttor ina: Markku Jaakkola. Diakoniatoimisto suljettu 18.12.24 7.1.25. klo 12 Kuivaniemen kirkko. Toimittaa: Ulla Mitrunen, kanttorina: Markku Jaakkola. klo 10 Iin kirkko. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Voit lahjoittaa haluamasi summan haukiputaalaisille lapsiperheille 31.12. klo 9 Yli-Iin kirkko. klo 7 Ylikiimingin kirkko ja kirkon YouTube-kanava. klo 14 Kuivaniemen hautausmaa. Virtuaalikirkko. Toimittaa Seija Helomaa, kanttorina Sari Wallin. Toimittaa Frans Kinnunen, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Hartaus/lauluhetki. klo 10 Iin kirkko. Toimittaa Seija Helomaa, avustaa Jonna Kutilainen, kanttorina Sari Wallin. Aattokirkko ti 24.12. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Tuomo Rahko. klo 16 ja 17.15 ry:llä, seurat ja lauluilta, Hertteli Lasse. Tule rentoutumaan ja kuuntelemaan tunnelmallista lauluja soitinmusiikkia. Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. Toimittaa Seija Helomaa, kanttorina Sari Wallin. Toimittaa Miia Jokiranta, saarnaa Tapio Kukko, kanttorina Sari Wallin. Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. Musiikkiavustus lauluryhmä. Kiimingin ry: To 26.12. Kaikuos, Satakielet ja Pohjantähdet esiintyvät, säestys Heli Moilanen. Joulupolun lähtöpaikka on seurakuntatalon takana joen puolella. Aattokirkko ti 24.12. Omatoiminen joulupolku Iin seurakuntatalon pihapiirissä 13.12.2024-7.1.2025. klo 19 Kiimingin seurakuntakeskuksessa. Pyhäpäivä: Jouluaamu, Joulupäivä. sunnuntai joulusta. Su 26.12. Tapahtuma on tarjoiluineen ilmainen ja tarkoituksena on viettää mukavaa aikaa yhdessä. Viemme puolestasi kynttilän haudalle. Toimittaa: Ulla Mitrunen, kanttorina: Eija Jaara. Musiikkiavustus Virpi Räisänen. klo 23 Haukiputaan kirkko. Joulukonsertti Joulun valo. Pappilan Joulukahvit ti 24.12. Toimittaa: Jukka Kolmonen, kanttor ina: Markku Jaakkola. Joulukirkko ke 25.12. Musiikkiavustus Selja Alakärppä, sello. Nyt syttyy valot tuhannetjoulukonsertti pe 20.12. Pe 20.12. YLIKIIMINKI YLIKIIMINGIN ALUE Messu su 22.12. klo 10 Kiimingin kirkko, virtuaalikirkko.fi ja seurakunnan YouTube-kanava. Palveluryhmänä: Iin seurakunnan vapaaehtoisia. klo 8 Haukiputaan SEO:n kahvio, Hannu Niemelä. klo 16 ja 17.30 seurat ry. Pyhäpäivä: Jouluaatto. Pyhäpäivä: Uudenvuodenpäivä. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Jaara. Toimittaa Seija Helomaa, kanttorina Sari Wallin. HOX! Diakonian ajanvaraus jää tauolle, seuraavan kerran ajanvaraus ma 13.1.2025. Seuraava taloudellinen ajanvaraus ma 13.1.2025. klo 13 Kellon srkkodissa. adventtisunnuntai. klo 7 Kiimingin kirkko ja seurakunnan YouTube-kanava. Toimittaa Jussi Rinta-Jouppi, kanttori Kaisa Säkkinen, messudiakoni Johanna Juntunen, avustava pappi Outi Pohjanen. Messu to 26.12. klo 12 päiväseurat ja ruokailu ry. klo 17. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia: to 19.12. Pyhäpäivä: Jouluaatto. 30 min ajan. Jaara muistuttaa, että tapahtumaan voi tulla kauempaakin. Jouluaamun sanajumalanpalvelus ke 25.12. klo 19 joululauluilta ry. Huonon sään sattuessa jumppaamme sisällä. Meri Ahola, klarinetti, Heikki Pitkälä, kantele. Toimittaa: Jukka Kolmonen, kanttorina: Eija Jaara. klo 18 Kiimingin kirkko ja seurakunnan YouTubekanava. klo 08 Kuivaniemen kirkko. Jakkukylän rauhanyhdistys: Su 29.12. Toimittaa Salla Autere, kanttorina Risto Ainali. Jouluyön messu 24.12. Rauhallista ja siunattua joulua! Ajanvaraus taloudellisia asioita varten maanantaisin klo 10–12 p. Lisätietoja löytyy Iin seurakunnan kotisivuilta www.iinseurakunta.fi. klo 16 ja 17.15 ry:llä, seurat Lahtinen Eero ja Kallioranta Juhani. klo 17 ja 19. Pyhäpäivä: 1. 15 HAUKIPUDAS Kauneimmat Joululaulut -messu su 22.12. Kastetut: Aarre Tapani Karvonen. Iin seurakunnan kirkkoneuvoston päätös 1/2024 24.1.2024 12§. Olethan tarkka siitä, että myös jutun kohteet tietävät jutunlähetysaikeistasi. Virasto suljettuna vko 52 ja 1. Iin seurakunnan kanttori Eija Jaara järjestää tapahtuman yhdessä diakoni Elina Volotisen kanssa. Messu su 29.12. Tervetuloa! Äijäkööri on tauolla kevään ajan. klo 20 Iin kirkko. Johtaa Henna Hyry. Raamatunluku Salla Autere. Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. Toimittaa Pauli Niemelä, kanttorina Anna-Mari Nevala. klo 16 Kiimingin kirkko ja seurakunnan YouTubekanava. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte Joulupuusta iloa-keräykseen sekä annoitte yksityisiä lahjoituksia! Saimme tuotettua jouluiloa monelle kiiminkiläiselle! Joulu on jo ovella – kuorojen joulukonsertti Perjantaina 20.12. Kaiken kansan lenkki torstaisin klo 10. 040 501 4764, karita.isola@evl.fi Ry:n toimintaa: Haukipudas: seurat su 22.12. Lapsikuoro. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Seuraava taloudellinen ajanvaraus ma 13.1.2025. Iin kirkkoherranviraston aukioloajat: ma-ti klo 9.00– 14.00, ke-to klo 9.00–12.00, perjantaisin suljettu. Lenkkeilemme leppoisasti n. 040 7008 151. Kastetut: Robin Milo Kaspian Räihä, Hilla Ilona Elisabet Pehkonen, Oiva Hermanni Liukko, Alvar Jouni Valentin Alakärppä, KUIVANIEMEN ALUE Ajantasaiset tiedot löytyvät www.iinseurakunta.fi Joululaulumessu su 22.12. Uudenvuodenpäivän iltamessu 1.1.2025 klo 18 Ylikiimingin kirkko ja kirkon YouTube-kanava. Toimittaa Sanna Kilpelänaho, kanttori Kaisa Säkkinen, lauluryhmä. klo 10 Iin kirkko. Joulumusiikkia kynttilän valossa to 19.12. Iin rauhanyhdistys: Su 22.12. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. klo 16 seurat ja laulutuokio ry, Olavi Isokoski. 040 7008 151. klo 14 Haukiputaan kirkko. klo 12 seurat ry:llä. klo 18 Haukiputaan kirkko. Toimittaa Frans Kinnunen, kanttorina Sari Wallin. Kuntoutusyksikkö (Hoito-osasto) 19.12. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9–11 p. Kauneimmat joululaulut Ylikiimingin kirkossa su 22.12. klo 23 Kiimingin kirkko. Lähtö Iin seurakuntatalolta. klo 18 messu kirkossa. Kuolleet: Esa Erkki Takalo 72, Eino Johannes Huusko 92, Jari Juhani Viitala 49, Pentti Juhani Moilanen 81. Kastettu: Eepu Jooel Sebastian Koivukangas, Elias Joona Oliver Holappa, JuhoEmil Markku Anton Nikolas Saarinen, Mauno Wiljami Keränen. » Torstaina 19. Emmintuvalla hartaus su 29.12. klo 13. Kauneimmat joululaulut -messu su 29.12. Messu su 29.12. klo 16 ja 17.15 ry:llä, seurat ja lauluilta, Antti Savela. Rauhallista ja siunattua joulua! Ajanvaraus taloudellisia asioita varten maanantaisin klo 10–12 p. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Jouluaaton hartaus 24.12. Palveluryhmänä: Iin seurakunnan vapaaehtoisia. klo 17 ry:llä, seurat su 29.12. klo 8 Haukiputaan kirkko. klo 18 Iin kirkko. klo 18. klo 16 Ylikiimingin kirkko ja kirkon YouTube-kanava. Aattohartaus ti 31.12. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Jaara. ja varaukset Karita, p. Pyhäpäivä: 4. klo 12 Kuivaniemen kirkko. Su 29.12. klo 19 kirkossa, Samuli Ruusuvuori ja kanttorina Hannu Niemelä, Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro. Jouluaaton hartaus 24.12. Kauneimmat joululaulut Yli-Iin kirkossa su 22.12. Toimittaa Jussi RintaJouppi, messudiakoni Minna Similä, kanttorina Miikka Lehtoaho, musiikkiavustajina Marja Kukkala ja Vilja Peltokorpi laulu. Ma 6.12. Virkatodistukset eli sukuselvitykset 24/7 osoitteesta www.tilaavirkatodistus.fi tai Oulun aluekeskusrekisteristä p. Jakkukylän hautausmaalla suoritetaan kuulutus sellaisille hautapaikoille, joiden hallinta-aika on päättynyt 31.12.2023 mennessä
044 714 7800 Ilmoita tilaajan nimi ja lehden saajan lähiosoite.. -> TILAA LEHTI -> TILAUSTARJOUKSET ->TILAA LAHJAKSI 4 kk 45 € ->TILAA tai soita 044 714 7800 tai tekstiviestillä 044 714 7800 tai sähköpostilla tilaukset@rantapohja.. 48€ Kotiseutu kiinnostaa kaikkia JÄIKÖ LEHTI TULEMATTA. 044 714 7800 TILAA NÄIN: www.rantapohja.. yht. Tarjous voimassa 31.12.2024 asti. norm. 044 714 7800 • Sähköpostilla tilaukset@rantapohja.fi • Puhelimitse p. Ilmoita asiasta • Tekstiviestillä p. 48€) Lahjaksi Itselle Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: s-posti välttämätön, jos haluat myös digilehden LAHJAN SAAJA: Nimi: Osoite: Puhelin: MAKSAJA: Sähköposti: s-posti välttämätön, jos haluat myös digilehden Vain Suomeen Vain Suomeen 45 € 45 € PAPERIJA DIGILEHTI PAPERIJA DIGILEHTI /4 kk /4 kk yht. tai tällä kupongilla ?. joulukuuta 2024 » N:o 99 Rantapohja maksaa postimaksun Tunnus 5004760 00003 VASTAUSLÄHETYS Puh. Hyvä lahja vanhemmillesi, lapsillesi tai itsellesi Rantapohja Tilaan Rantapohjan hintaan 45€/4 kuukautta (norm. 16 » Torstaina 19. 48€ norm