Rantapohja 20.12.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Neljäsluokkalaisten mielestä Jäälin koulu on ollut hyvä paikka, koska luokat ovat tsempanneet toinen toisiaan, on saanut tutustua uusiin ihmisiin, on ollut rakkautta, kohteliaisuutta, anteeksiantoa, kurinalaisuutta ja tervehtimisiä. Sivut 6–7. Ja ennen kaikkea on ollut paljon välitunteja. HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 20.12.2018 49. Sivu 5 Haikeutta joulujuhlassa Jäälin koulun viimeistä joulujuhlaa vietettiin musiikin ja yhdessäolon sekä -tekemisen teemalla. Sanomalehtien Liiton jäsenlehti TALOUSARVIOMARATON Iin kunnanvaltuusto äänesti maratonkokouksessaan osan investoinneista myöhemmin päätettäväksi. Uusi koulurakennus valmistuu ensi syksynä sisäilmaongelmaisen tilalle. vsk • N:o 99 Perustettu 1969. Tunnelma oli haikea, mutta onnellinen
Saara Kolehmainen Hei sinä Iin silloilla pyörätiellä vastaan ajanut mopopoika, joka haukuit meitä #aatanan joksikin. Satamatyö oli sahauksen jatketta; sahatyöläiset sahasivat tukeista lautoja ja lankkuja, ahtaajat lastasivat niitä laivoihin. Puhelimella soittaja Lämmin kiitos Haukiputaan seurakunnalle ja Oulun kaupungille järjestämästänne koko kansan puurojuhlasta ja vähävaraisten jouluruokakasseista. Tonttu Toljanteri Hyvää joulua rouvalle, joka soitti minulle ambulanssin saadessani sairauskohtauksen Haukiputaan S-marketin tuulikaapissa tammikuussa 2018. Ehkäpä uudet ylioppilaat kävisivät lakittamassa “Lankku-akan” juhlapäivänään. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Näköispatsas raskasta lankkua kantavasta naisesta kuvaisi hyvin haukiputaalaista sahaja satamatyötä. Joulurauhaa kaikelle kansalle! Pirkko Liikanen Iiläislähtönen wanha mamma Haukiputaan Heitossa on upeita urheilijoita monessa lajissa ja melkeinpä vauvasta vaariin. Ilman toimivaa ja riittävän vahvaa paikallistaloutta alueilla ei ole työpaikkoja eikä sitä myöten juuri muutakaan elämää. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Koskaan ei saatu sammaa lukua, eikö osattu laskija vai menkö luku jotenki sekasi, mutta palijo niitä oli. Isän ja äitin vieresä oli hyvä istua ja olla. Aattoillan valavominenkaan ei tuntunu miltään, ei ees painanu silimisä, ei. Ja me veisattiin. Jeesus-lapsen tarina jakso aina kiehtua kuin ennen kuulematon jännittävä satu, josa on onnellinen loppu. ei valoja pyörässä, ajetaan miten sattuu. Ja pappi nousi pönttöön puhumaan. Patsas olisi kunnianosoitus kaikille haukiputaalaisille, jotka olivat rakentamassa seudun hyvinvointia raskaalla ruumiillisella työllä jopa oman terveytensä uhraten. Joulusa on jotakin niin suurta ja isua. Veisuun jyminä jyrisi kauas ja lähelle. Onneksi alueemme kuluttajat ovat ymmärtäneet asian. Erityisen laajaa oli naistyövoiman käyttö sota-aikana, kun miehet olivat rintamalla. Tärkeä osa lehteä ovat ilmoitukset, joten kiitos myös ilmoittajille. Iso kuusii. Toivon, että patsashanke toteutuu. Ja se tuoksu! Kirkko tuli ääriään myöten täyteen. Satamat olivat Haukiputaalla merkittäviä työllistäjiä siinä kuin sahatkin. » Torstaina 20. joulukuuta 2018 » N:o 99 KESKUSTELEMME » TEKSTARIT » Kuin muistutuksena ajan kiihkeästä riennosta jostain paperipinojeni uumenista putkahti esiin viimekesäinen Rantapohjan kesälehti. Yhteiskunnan rahoilla tai mahdollisella keräyksellä hankittavilla varoilla ei pidä pystyttää muistomerkkiä pitäjässä toimineille sahayhtiöille vaan muistomerkki on rakennettava niille ihmisille, jotka tekivät elämäntyönsä Haukiputaan sahoilla ja satamissa. Tähdennämme säännöllisesti paikallisen kuluttamisen merkitystä. Palijo väkiä. Rantapohja on jatkossakin vahvasti printtimuotoisena palveleva media. Suomalainen erikoisuus puutavaran käsittelyssä oli naistyövoiman laaja käyttö satamissa ja sahoilla. Paikallista kampanjaa varten painettiin yli 33 000 arvontakorttia, ja monissa kampanjaan osallistuneissa liikkeissä ne loppuivat kesken. Mitähän tästä tuumaisi Einstein. Aloimme kuitenkin noin vuosi sitten tehdä uudistuksia digitaalisiin palveluihimme ja nyt vuoden kuluttua niitä on aika kehittää edelleen. Palijo valua ja kullattua kimallusta ja kanttorin urut pauhas suurimmalla mahollisella vollyymiilla enkeli taivasta. Palijo. Asiasta kerrotaan lisää Rantapohjassa 28.12. Jouluaamuna noustiin ylös hirviän aikasin. Läheltä piti Onko Haukiputaan terveyskeskus saanut määräyksen, että puheluihin ei vastata alle puolen tunnin, vaan ihmiset pakotetaan nettiin. Tunteikas kunnon joulufiilis kuuluu vankkana voimana lapsuuteen. Vanhus Heitosta Iin Alarannan oppilaille pitäisi antaa liikenneopetusta. Ja potkukelkka luetaan jalankulkijaksi. Eikö tuotakin oltu tekemässä aivan vasta, ja nyt ollaan jo joululehden teon loppusuoralla. Luonteva paikka muistomerkille olisi Martinniemen seurakuntakodin vieressä oleva alue, jonka voisi kunnostaa puistomaiseksi. Iso kirkko. Meidän Rantapohjan tekijöiden on syytä kiittää kuluneesta vuodesta erityisesti tilaajiamme ja kaikkia lukijoitamme, joita varten lehti on olemassa. Ikävää jos niin käy. Ensi vuoden alusta tuomme lukijoiden ulottuville tiistaija torstaiaamuisin ilmestyvän verkkolehden, joka on suunnattu erityisesti älypuhelinten käyttäjille. Jalankulkija Sahaja satamatyöläisten muistomerkki Martinniemeen Haukiputaalla on viimeinkin alettu puuhata sahamuistomerkin pystyttämistä. Joni Skiftesvik. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Ja nyt onkin jo joulu TOIMITTAJALTA Lapsuuven joulukirkkomuisto 50-luvulta Lapsuusmuistojen kimaltavana tähtenä nousee joulukirkko ja joulukirkkomatkat. Kirkkoonmeno tuntu juhulavalta. Ylleensä oli tulipalopakkanen. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Palvelujen saanti edellyttää digitai yhteistilausta, mutta tammikuun ajan niihin pääsee tutustumaan ilmaiseksi. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Jos yhtiöt haluavat pystyttää omia muistomerkkejään, se on tietysti sallittua. Tuleva vuosi on Rantapohjalle jo viideskymmenes ja merkkivuosi tulee näkymään monin tavoin lehden sisällössä. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Jos lukist liikennesäännöt, niin tietäisit, että yhdistetyllä pyörätiellä jalankulkija voi kulkea joko oikeaa tai vasenta reunaa. Oi kotimaa, se tähtitaivas pakkasineen ja joulusanoma virsineen ja lauluineen. Palamumaasakaan ei sittemmin oo saanu sitä fiilistä, mikä kuuluu suomalaiseen jouluun, pakkaseen, jouluhartauteen ja tunnelmaan hauvallakäynti perinteineen. Kannattaa kuitenkin vielä miettiä, mitä tai keitä muistomerkillä aiotaan muistaa. Kiitos siitä. Joulu on kiittämisen aikaa. Siihen meillä on lupa hiljentyä ja juhlia Jeesus-lapsen syntymää, nauttia sitä rauhaa, sitä lämmintä hilijasuutta, minkä joulu sydämiimme tuo ja tallentaa. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Oli ilo olla palkitsemistilaisuudessa mukana. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Kohta kolahtaa. Tomerana kuunneltiin. Mutta sitä ennen vietetään joulua. Tätä näkyvät ihmettelevän vieläkin esimerkiksi hollantilaiset ja saksalaiset merenkulkijat internet-kirjoituksissaan, joissa he muistelevat Suomen-käyntejään. Olen huomannut, että ajan kulku nopeutuu sen jälkeen, kun ihminen täyttää 40 vuotta. Ikävää, että UPM vuosi sitten hakkasi Oulun rakennuslautakunnan luvalla pirstaleiksi valmiin, kauas näkyvän muistomerkkinsä Martinniemessä. Hanke on tärkeä ja perusteltavissa, olihan Haukipudas aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta sahojensa ansiosta. Martinniemi ja sen poismenneet sukupolvet ansaitsevat muistomerkkinsä. Onnea teille kaikille. Lisäksi ryhdymme julkaisemaan verkossa vanhoja Rantapohjia viikoittain lehden ensimmäisestä numerosta lähtien. Luminarske jatsarien ja huopatossujen pohjassa on luku sinänsä. Uskon, että patsaan tuntisivat omakseen laajat piirit Haukiputaalla ja siitä tulisi aivan varmasti pidetty, jopa rakastettu muistomerkki. Oikein hyvää joulua ja mainiota tulevaa vuotta kaikille. Joulukirkkofiilis valluu rakkaana muistona ja vallaa lapsuuven turvatunnetta syämen syvältä. Palijo kynttiöitä. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Siihen kyytiin alettiin sulloa väkiä, isä, äiti, pappa, nippu meitä sisaruksia ja Tornion tätit päälle. Pakasen Olli pölläytti taksillaan rantatörmälle, pihhaan. Se tulee näkyviin esimerkiksi siinä, kuinka innokkaasti Rantapohjan joulukampanjaan jälleen osallistuttiin. Samalla kylä saisi näyttävyyttä keskustaansa. Me lapset laskeskelimma kynntilöitten määrää. Valtava, komia, korkia, iso kuusipuu törötti jo kirkosa
Vanhemmat uskovat ja luottavat siihen, että he pärjäävät vauvan kanssa. – Kuntoutusjaksossa kyse on yleensä pitkästä noin puolen vuoden mittaisesta prosessista, toteaa Mäntylä. Ensikodilla on käytettävissä auto, jota voidaan käyttää asiointikäynneillä. Talo alkaa täyttyä. Uusi yksikkö tuli tosi tarpeeseen » » Auli Haapala » » Haukipudas – Uusi yksikkö tuli todella tarpeeseen. Palo saatiin sammutettua kello 11 aikaan. Ensikodissa on henkilöstöä kahdeksan, joilla on monipuolinen sosiaalija terveysalan osaaminen. – Olemme saaneet täällä ensikodissa totutella vauva-arkeen ja saaneet hyviä vinkkejä vauvanhoitoon. Haukiputaan yksikkö tulee auttamaan noin 10 vauvaperhettä vuodessa, arvioi Peltovuori. – Toiveena on, että äiti tulisi kuntoutukseen hyvissä ajoin ennen synnytystä, mutta myös myöhemmin voi tulla. Lopetin aineiden käytön heti, kun sain tietää olevani raskaana, kertoo korvaushoidossa oleva äiti. – Kaikki kunnat eivät varaa määrärahoja kuntoutukseen, vaikka vaikuttavuus on todettu merkittäväksi ja halvemmaksi kuin mitä myöhemmin mahdolliset huostaanotot tulisivat maksamaan. Kotona ovat kaikki varusteet valmiina odottamassa vauvaa. – Kuntoutusjakson tavoitteena on, että voimme tehdä kotoutuksen turvallisin mielin niin, että ei ole huolta vauvan hyvinvoinnista, kiteyttää Lahtinen. Ilman apua vauvojen terveys ja kehitys olisi vakavassa vaarassa. Kuntoutusjakson tavoitteet suunnitellaan yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa ja suunnitelma tehdään myös siitä, minkälaisia tukipalveluita tarvitaan kuntoutusjakson jälkeen. Raskausaika ja varhaislapsuus ovat merkittäviä lapsen terveen kehityksen kannalta. Äidin mielestä Ensikoti Orvokin Pidä kiinni -hoitojärjestelmä, jossa yhdistyvät päihdekuntoutus ja vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen tukeminen, on erinomaisen hyvä. Molemmat vanhemmat ovat korvaushoidossa. Haukiputaalle avautuvasta ensikodista ja mahdollisuudesta päästä sinne vanhemmat kuulivat sosiaalityötekijältä. Vihdoinkin elämällä on suunta. “Vihdoinkin»elämällä»on»suunta” Ensikoti Orvokki tukee päihdeongelmaisia äitejä ja vauvaperheitä » » Auli Haapala » » Haukipudas Haukiputaalla avattiin lokakuussa Ensikoti Orvokki, joka on erikoistunut vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden auttamiseen ja kuntoutukseen ympärivuorokautisesti. Vakavasti päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus on pääosin Ensija turvakotien liiton vastuulla. Taaempana Anna Lahtinen. – Kun tilat ovat jälleen kunnossa, palataan takaisin Asemakylälle, hän sanoo. – Raskaus havahdutti ja pysäytti. – Käyttö alkoi nuoruudessa tehdyistä typeristä valinnoista ja elämän varrella sattuneiden ikävien tilanteiden seurauksena. Noin kaksi kolmasosaa ensikodissa kuntoutuksessa olleista äideistä voidaan kotiuttaa vauvan kanssa. Paikkoja on kysytty jo keväästä lähtien, kun THL myönsi meille avustuksen tähän toimintaan ja tieto uuden yksikön avaamisesta alkoi alueella kiiriä, iloitsee toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Oulun ensija turvakoti ry:stä. Viranomaiset tutkivat palon syttymissyytä. Suunnitelmissa ja toiveena nuorella perheellä on käydä ensikodista kotona aluksi kotilomalla ja kotiutua mahdollisesti jo tammikuussa. Hänellä on takana kymmenen vuotta huumeidenkäyttöä. Vaikuttavuus»on» merkittävää Suurimpana haasteena tulevalle toiminnalle Anna Lahtinen ja Airi Mäntylä näkevät sen miten ensikodin toiminnasta ja saavutettavista hyödyistä saadaan riittävästi tietoa kunnille, jotka maksavat kuntoutusjaksosta ensikodissa. Oulun ensija turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori kertoo, että ensikoti Orvokin tiloissa olleen tulipalon vuoksi ensikoti muuttaa väliaikaisesti Tuiran ensija turvakotiin. Tietenkään kaikkia inhimillisiä hyötyjä ei voida edes rahassa mitata, summaa Airi Mäntylä. Valtakunnallisen järjestelmän piirissä autettiin viime vuoden aikana 72 äitiä, 69 lasta ja 22 isää. Henkilövahinkoja ei ole sattunut, vaan talossa asuvat kolme perhettä saatiin hyvissä ajoin pois tiloista. Ensikodissa saa apua ja ohjausta vanhemmuuteen ja siellä tehdään itse aivan arkisia asioita kuten opetellaan vauvanhoitoa, valmistetaan ruokaa, siivotaan ja pestään pyykit. Esimerkiksi perheitä, joilla on monia ongelmia, on ensikodilla vanhemmuuden arvioinnissa vuosittain noin 20. – Toivon, että pääsen töihin, ensiksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan. Ensikotiin voi käytännössä tulla myös äidin ja isän ohella myös perheen vanhempia lapsia. Perusterveyspalvelut hoituvat Haukiputaan hyvinvointikeskuksessa. Toteutettava Pidä kiinni hoitojärjestelmä, missä päihdekuntoutus on yhdistettynä vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen tukemiseen, on ainutlaatuinen suomalainen innovaatio. – Vauva on paras motivaattori päihteettömyyteen, toteaa äiti. Lisäksi avopalveluyksiköiden etsivän ja matalan kynnyksen palveluiden kautta on autettu yli kolmesataa perhettä erilaisissa elämäntilanteissa. Näin voidaan ennaltaehkäistä sikiövaurioita ja luoda pohjaa hyvän varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiselle, sanoo sosiaalityöntekijä Anna Lahtinen. Pidä kiinni -avopalveluissa apua sai 118 äitiä, 50 isää ja 108 lasta. 3 Torstaina 20. – Kaikki eivät pääse tällaiseen perhekotiin vaikka haluaisivat ja olisi tarve, siksi olemme onnellisia, että pääsimme tänne ja voimme lämpimästi suositella muillekin vastaavassa tilanteessa oleville, sanoo isä. Ensikoti on päihteetön paikka, mutta vanhemmat voivat käydä lääkkeellisessä korvaushoidossa kuntoutusjakson aikana. Ensikoti Orvokissa on omia huoneita ja yhteiset ruokailuja oleskelutilat, joissa arkea eletään yhteisönä. Haukiputaan ensikotiinkin voi tulla mistä kunnasta tahansa Suomesta. Äiti kertoo, että hänellä on takana pari vuotta huumeidenkäyttöä, mikä on ollut välillä satunnaista. Ratkaisu oli hyvä, vaikka oma koti tuntuu tietenkin aina parhaalta paikalta. Jos äiti käyttää odotusaikana runsaasti päihteitä, vauvan kehitys vaarantuu. Apua ja tukea arkeen he saavat jatkossa oman kotikuntansa sosiaalija perhetyöntekijöiltä. Pitäähän perhe elättää, suunnittelee isä. Se on auttanut 20 vuoden aikana 3000 vauvaa. Kattoa ja välipohjaa raivattiin noin 10 neliön alueelta. Asiakkaat ensikotiin ohjautuvat lastensuojelun kautta. Joka vuosi hoidossa on noin 250 perhettä. vsk • N:o 99 Onnelassa tulipalo tiistaina » » Teea Tunturi » » Haukipudas Pelastuslaitos sai tiistaina hieman ennen aamuyhdeksää palohälytyksen Haukiputaan Asemakylälle Lomakoti Onnelaan. Nuorten erilainen oireilu vaikuttaa lisääntyvän ja keskittyvän joillekin ryhmille. Pelastuslaitoksen Arssi Heiskanen kertoo, että Oulun ensija turvakodin noin 500-neliöisen ja yksikerroksisen asuinrakennuksen välipohjassa paloi ja paikalla oli useita Oulu-Koillismaa pelastuslaitoksen yksiköitä. Viisipaikkaisen ensikodin ensimmäiset asiakkaat olivat alle kolmikymppiset vanhemmat, joille syntyi poikavauva marraskuussa. joulukuuta 2018 49. – Niin, mikä olisikaan tärkeämpi kannustin kuin oma lapsi. AUL I H A A PA L A. Kuntoutuminen»on» pitkä»prosessi Palvelupäällikkö Airi Mäntylä Ensikoti Orvokista kertoo, että ensikodista kotiutuvia ei jätetä tyhjän päälle. Tukena on laaja moniammatillinen henkilöstö. Tällä linjalla jatketaan, vakuuttaa isä. Palohälytyksen teki palon havainnut henkilökunta. Airi Mäntylä ja Anna Lahtinen kertoivat, että toiminta Ensikoti Orvokissa on lähtenyt mukavasti käyntiin. Onnelaan saapui tiistaina runsaasti pelastusyksikköjä. Täällä on aivan huippupuitteet ja henkilökunta, kiittelevät vanhemmat. T EE A T UN T URI Ohjaajat Marita Väätäinen, Katja Tuominen, Airi Mäntylä, Kristiina Ikäläinen ja Piia Pitkänen Ensikoti Orvokin yhteisissä tiloissa. Enimmillään ensikotiin mahtuu noin 15 henkilöä. Hoitopaikkoja on kuluvan vuoden aikana seitsemässä yhdistyksessä yhteensä 37. – Yhteistyö sinne on sujunut erittäin hyvin, kiittelee Airi Mäntylä. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä pelastuslaitos kävi vielä varmistamassa tilannetta tehtyjen savuhavaintojen vuoksi, mutta kohteessa ei ollut silloin tehtävää. Tukiverkkoa löytyy myös molempien perheistä. – Alkoholin ja huumeiden käyttö on Oulun alueella lisääntynyt ja ongelmat ovat näkyneet niin meidän kuin muidenkin järjestöjen toiminnassa, Peltovuori toteaa. Myös masennusta on ollut
Torstai 20.12. Tervetuloa Martti Vedmanin 90-vuotissyntymäpäiväkahville 26.12. Rantapohja on perjantaina peittojakelussa myös Iissä, Kuivaniemellä, Kiimingissä ja Jäälissä. Rantapohjan Haukiputaalla » Rantapohja » Haukipudas Perjantain 29.12.2018 Rantapohjan jakaa Haukiputaan alueella haukiputaalainen Kavil-jakeluyritys. Huom! klo 14.00 Osikselle. Nimi tuli käyttöön 1920-luvulla. Kavilin jakelu valmistuu Haukiputaalla klo 17 mennessä. Nimipäiviä Torstai: Benjamin, Kerkko; Perjantai: Tomi, Tuomas, Tommi, Tuomo; Lauantai: Raafael; Sunnuntai: Senni, Noel; Maanantai: Aatami, Eeva, Eveliina, Eevil; Tiistai: Joulupäivä; Keskiviikko: Tapani, Teppo, Tahvo; Torstai: Hannu, Hannes, Hans Päivän nimi Kerkko on suomalainen miehen etunimi. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 51 Aurinko nousee klo 10.28 ja laskee klo 14.03. -15 -15 -15 -15 -10 -13 Maanantai 24.12. Autoilijoiden on hyvä huomioida, että sääja keliolosuhteet voivat vaihdella suuresti maan eri osissa. JUHA VUORIO kaupunginvaltuutettu Rauhallista joulunseutua ja menestystä tulevalle vuodelle! Kiitos tähänastisesta valtuustokaudesta. -6 -8 -8 -8 -8 -10 Lauantai 22.12. joulukuuta 2018 » N:o 99 Kanssasi surun kohdatessa. Ajomatkaan kannattaa varata riittävästi aikaa ja joulumieltä mukaan, jotta kaikilla on turvallista tien päällä, kertoo komisario Pasi Rissanen. iltapäivästä ja jatkuu pidemmälle iltaan. (08) 311 2158 (24 h) Iin Hautaustoimisto ja kukkakauppa | Haminantie 1 | p. Myös osa Kiiminkijoentien talouksista on Postin jakelun piirissä. Haukiputaalainen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 20. vuorio.net Kiitos kaikille, jotka muistitte meitä eläkkeelle jäämisen johdosta! Marja-Leena ja Juha Kadenius /Teboil Paikallinen yritys jakaa perjantain 29.12. mennessä, viesti 040-5192283/Virpi. Poikkeuksena Haukiputaalla ovat kerrostalot, joihin lehden jakaa torstainakin tilaajille Posti. 4.12.2018 Ii Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän yhtäkkiä huomaa se päättyikin tähän. Kerkko on luontoaiheinen nimi, joka tulee kansanomaisesta sanasta kerkko, puun vuosikasvain. Muistot kauniit voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa. 0400-537 148, miia.raiha@rantapohja.fi Kavil jakaa lehdet eri aikataululla kuin Posti. Syvästi kaivaten Tuula Virpi, Emma ja Anni Marjo, Allan, Niklas ja Sara Ystävällisesti kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Iin kirkossa 30.12.2018 klo 14.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Iin seurakuntatalolla. – Ruuhkaisimmat tieosuudet Oulun poliisilaitoksen alueella ovat VT 4, VT5 ja VT 20. Valvontaa kohdistetaan ennakkoon arvioidusti ruuhkaisimmille tieosuuksille. -4 -6 -6 -6 -4 -7 Perjantai 21.12. Menoliikenne alkaa perinteisesti vilkastumaan jo perjantaina 21.12. Valvontaa tekevät sekä poliisipartiot että liikkuva automaattivalvontakalusto. Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan muistotilaisuuteen 27.12. OULUN HAUTAUSTOIMISTO Asemakatu 21 | Oulu | p. Sinikka ja Kalevi Mehtomaa Rakas puoliso, isä ja pappa Hannu Tapio KURKELA s. 80:4 Kyllä sinä sinne ossaat, ku näkkyy Lassilan perä ja Markuksen mäki, neuvottiin lasta kalanostomatkalle. Jos haukiputaalainen kerrostalossa asuva henkilö haluaa jatkossa saada silloin tällöin jaettavan ilmais-Rantapohjan, hän voi olla yhteydessä Miia Räihään. Monin paikoin lehti jaetaan Haukiputaalla jo aamusta. puolelta päivin myöhään iltaan saakka ja paluuliikenteen puolestaan tapaninpäivästä eteenpäin. Ps. Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme. (08) 520 9180 www.arvokovaoy.fi HAUTAUSPALVELUT: OULU • II • KEMPELE • OULUNSALO Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Jakkukylän poromiehille ja hengenpelastajille Kauko Siurualle, Henri Siurualle, Leo Kuopiolle ja poroisäntä Martti Hirvasniemelle! T. Suositeltavaa on ajaa liikennevirran mukana ja välttää tarpeettomia ohituksia.. Jotta matkanteko sujuisi hyvin, riittävän matka-ajan lisäksi, on syytä pitää ajonopeudet nopeusrajoitusten ja olosuhteiden mukaisina ja edellä ajavaan riittävä etäisyys. Samoin on Sukkulasuontien, Saanionpolun, Saanionmutkan ja PL-osoitteiden osalta. (08) 515 954 Kukka & Lahja Ruusu | Kauppakeskus Kapteeni | Oulunsalo | p. Teknisistä syistä peittojakelu ei ulotu Haukiputaalla kerrostaloihin. -9 -17 -17 -16 -9 -14 Liikenne valvonnassa myös joulun aikaan » Rantapohja Oulun poliisilaitos kertoo valvovansa näkyvästi joulun ajan liikennettä ja toivoo kaikilta malttia matkantekoon. (08) 8176 100 Keijun Kukkapuoti | Ollilantie 4 | Kempele | p. 9.9.1949 Haukipudas k. Kokemukseen perustuen arvioimme menoliikenteen olevan kaikkein vilkkaimmillaan perjantaina 21.12. Jos lehti jää tulematta haukiputaalaiselle tilaajalle, pyydämme olemaan yhteydessä suoraan Rantapohjan tilausja toimistoassistenttiin Miia Räihään, p. -15 -17 -17 -16 -12 -16 Sunnuntai 23.12
Liikennevaloista äänestys 25-7 Ensi vuoden talousarvioon varattiin äänestyksen (257) jälkeen 150 000 euroa liikennevalojen rakentamiseen Nelostien ja Sorosentien eli niin sanottuun Kärkkäisen kauppakeskuksen risteykseen. Riippusilta on varmaan nykyistä mallia turvallisempi, totesi Johannes Tuomela (kesk.). joulukuuta 2018 » N:o 99 Ii siirsi päätöksentekoa investoinneista Liikennevalot ja riippusilta tulossa » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii Iin kunnanvaltuusto päätti siirtää myöhemmäksi lopullisen päätöksenteon useista ensi vuodelle kaavailluista investoinneista. En ole kuullut yhdenkään yrittäjän vastustavan liikennevaloja. Seppo Keltamäki (sd.) sanoi, että hänkin haluaa yrityksensä kohdalle liikennevalot. Valtuuston kokouksessa äänestettiin kymmenen eri investoinnin kohdalla, siirretäänkö siitä päättäminen myöhempään vai hyväksytäänkö se jo nyt. Matkailun edistämisen määrärahaa kunnanvaltuusto lisäsi yksimielisesti 8 000 eurosta 18 000 euroon. Urheilualueiden parantamismäärärahoista jätettiin äänestyksen (20-11) jälkeen 50 000 talousarvioon heti käytettäväksi ja 100 000 euroa myöhemmin päätettäväksi. Aluksi viranhaltijat esittelivät talousarvioehdotuksen hallintokunnittain, välillä valtuustoryhmät neuvottelivat ja lopuksi käytiin kymmenen äänestystä. Kunnanjohtaja Ari Alatossava toivoi, että maanhankintaan varattaisiin edes osa summasta heti ensi vuonna käytettäväksi, jotta kunnassa säilyy valmius ostaa maata. Mika Hast (vas.) totesi sillan tukevan myös matkailua ja arveli, että sillan turvallisuus selvitetään “ennen kuin kuokka lyödään maahan”. Päätökset niistä tehdään ensi vuonna laadittavan talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä. Kunnanhallitus esitti valtuustolle 14 uutta investointikohdetta ja 29 korjausinvestointikohdetta ja niille yhteensä 8,9 miljoonan euron rahoitusta. Iin kunnanvaltuusto piti maanantaina yli yksitoistatuntisen kokouksen. – Näin meille on silta markkinoitu. Hänen mielestään yrittäjiä laitetaan eriarvoiseen asemaan, jos vain toisessa risteyksessä on liikennevalot. Miksei sellaista voida tehdä Iihinkin, Paaso kysyi. Iin Micropolis Oy:n toimitusjohtaja Leena Vuotovesi kertoi valtuutetuille yrittäjien terveiset. – Käsittääkseni lapset kulkevat talvella jäätä pitkin, mutta jos rannassa on huono jää, kuljetaan jäälle renkkua pitkin. Myöhemmin päätettäväksi siirretyt investoinnit ovat toimeenpanokiellossa kunnes asia tuodaan talouden taspainottamisohjelmassa uudelleen valtuustoon käsiteltäväksi. Koska ensi vuoden talousarvio näyttää 4,2 miljoonan euron alijäämää, päätti kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että uuden johtamisja hallintojärjestelmän toimeenpanon yhteydessä käynnistetään talouden tasapainottamisohjelman valmistelu. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Reijo Kehus esitti Pekka Koskelan (kesk.) kannattamana, että kouluhankkeen käynnistäminen siirretään talouden tasapainottamisohjelmaa valmistelevan talousryhmän selvitettäväksi. 5 » Torstaina 20. Äänin 20–12 päätöksenteko siirrettiin myöhemmäksi. Myös kunnan lisävakanssit ja vakinaistamiset käsitellään samassa yhteydessä. Jaakko Höyhtyä (kesk.) uskoo, että Iin ohitustie rakennetaan viiden vuoden kuluttua, joten hänen mielestään liikennevaloihin ei olisi kannattanut investoida. Tasapainottamisohjelma tulee arvion mukaan valtuustokäsittelyyn keväällä. Jarmo Lauri esitti, että liikennevalomääräraha poistetaan talousarviosta. Jarmo Lauri (kok.) jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä. Isoin valtuustossa hyväksytty, mutta toimeenpanokiellossa oleva investointi on Alarannan koulun rakentaminen. Harri Sanaksenaho (kesk.) sanoi, että valot tarvitaan, jotta alueelle saadaan työpaikkoja. Reijo Kehus muutti esitystä, että maanhankintaan varataan 100 000 euroa ja toinen 100 000 euroa jätetään talousryhmän päätettäväksi. Riippusillasta keskusteltiin Jakkukylän riippusiltahanke sai valtuustolta yksimielisen hyväksynnän ja 275 000 euron määrärahan. ELY-keskus on edellyttänyt, että liikennejärjestelyjä parannetaan jotta kaava voidaan hyväksyä. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO. – Siellä rakennettiin pitkä ramppi. – On turha spekuloida, saadaanko risteykseen liikenneympyrää. Jos niin ei ole, se vesittää koko hankkeen, sanoi Petri Tervonen (kok.). Mika Hast ja Pertti Huovinen olivat Alatossavan kanssa samoilla linjoilla. Aila Paaso (vihr) totesi, ettei paljon kehutussa Kempeleessäkään ole liikennevaloja. Kunta on kaavoittamassa Pentinkankaan alueelle kaupallisten palveluiden aluetta. Äänin 21-11 esitys hyväksyttiin. Talousarvioesityksessä sille esitettiin ensi vuodelle 0,5 miljoonaa euroa ja seuraavalle vuodelle 1,5 miljoonaa euroa. Kunnan riippusillasta maksama osuus on katsottu saatavan takaisin säästyneissä koulukuljetuskustannuksissa kolmessa vuodessa. Ilkka Pakonen (kesk.) ihmetteli, että esityksessä ei enää ole viimevuotiseen tapaan liikennevaloja myös Shellin kohdalle. Kunnanjohtaja Ari Alatossava vastasi Paasolle, että Kempeleessä kunta on maksanut kyseisestä rampista itse 9 miljoonaa euroa. Mika Hast (vas.) oli Leena Tiiron (vas.) kannattamana sitä mieltä, että hankkeen käynnistämisestä on syytä päättää jo nyt. ELY-keskuksesta saamani tiedon mukaan liikenneympyrää sinne ei saada. Kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2020–21 investointiosaa lukuunottamatta yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Yleiskeskustelussa Reijo Kehus toi esille epäilyksen, onko riippusilta varmasti lapsille turvallinen reitti kouluun. Tasapainottamisohjelmassa käsiteltäväksi siirrettiin äänestysten jälkeen myös Nikkarin päiväkodin korjausrakentaminen (äänet 22-10), Aseman koulun korjausrakentaminen (2111), kulttuuripolun rakentaminen (19-11, 2 tyhjää), katuja aluevalaistus (1912), katujen parantaminen/ päällystäminen (10-18) ja uimarannan kunnostaminen (19-11, 1 tyhjä). Heli-Hannele Haapaniemi (vihr.) kertoi hyväksyvänsä liikennevalot, mikäli muuta vaihtoehtoa ei ole. Pentti Soinin (kesk) mielestä liikennevalot palvelevat koko alueen elinkeinoelämää ja ovat kohtalonkysymys Iin kehittymisen kannalta. – Olin vasta yrittäjätapaamisessa, jossa sain kuulla neljä tuntia ryöpytystä siitä, kuinka heidän mielestään on sanahelinää puhua Iin yritysmyönteisyydestä mikäli liikennejärjestelyjä ei laiteta kuntoon. Reijo Kehus esitti maanhankintaan ensi vuodelle varattujen 200 000 euron siirtämistä niin ikään talousryhmän käsiteltäväksi
Juhla rakentui rehtoreiden lempijoululaulujen ympärille, joita Jäälin koulun oppilaat esittivät laulaen ja soittaen. 66 » Torstaina 20. 41-vuotias purkutuomion saanut koulu sulkee ovensa lokakuussa. No, kesken ohjelman alkoi kuulua huoneesta kauhea huuto ja kun me. Eläkkeelle hän jäi 24 vuotta sitten. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Jäälin koulun viimeiset joulujuhlat Rehtorit muistelivat menneitä jouluja musiikillisen ohjelman lomassa » Teea Tunturi » Jääli Ensi vuoden jouluna Jäälin koulun oppilaat käyvät jo kouluaan Laivakankaalla uusissa tiloissa Laivakankaan monitoimitalossa. Poikien piti mennä odottamaan kokoelmahuoneeseen ja tulla sieltä esiin, kun minä koputan oveen. Myös yleisö sai osallistua lauluihin. – Parhaiten on mieleeni jäänyt vuoden 1956 joulujuhla, joka oli Jäälissä ensimmäiseni. Silloin päätimme tehdä jotain erilaista ja teimme Tiernapojat tiettävästi enimmäistä kertaa Jäälissä. Jäälin koulun viimeisessä joulujuhlassa koulun historiaa nostettiin esiin kaikkien koulussa rehtoreina toimineiden joulumuistoina. Oppilaat olivat haastatelleet Antti Rautiota, Markku Väisästä, Juha Ahoa, Pasi Mäkikyröä ja Arto Tikkasta videolle, joka näytettiin juhlassa musiikin lomassa. Jo 84-vuotias Antti Rautio teki Jäälissä kaikkiaan 38 vuoden uran, aluksi Jäälin vanhalla koululla vanhan Kuusamontien varressa
Haluan kiittää koko OYSErva alueen luottamushenkilöitä ja viranja toimenhaltijoita kuluneesta yhteistyön vuodesta ja hyvin suoritetusta palvelutehtävästä koko Pohjois-Suomen väestön terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Hyvää joulua 2018 ja onnellista uutta vuotta 2019. Nyt tarvitaan sitoutumista, joukkuehenkeä, joustamista puolin ja toisin sekä paljon uusia ideoita suunnitelmien toteuttamiseksi käytännössä. Rehtori Arto Tikkanen antoi vitsikkäästi pyyhkeitä, Jääli-pyyhkeitä, entisille rehtoreille kiitokseksi heidän tekemästään työstä. Samaa asiaa koulun nykyinen rehtori Arto Tikkanen korosti juhlapuheessaan. Joulu on hiljentymisen, ilon ja valon juhla. Osuuskunnan ja sen alaisten osaamiskeskusten muodostamisessa on tarkoitus edetä varsin tiiviillä aikataululla. Lisäksi OYS-Erva alueella, eli koko Pohjois-Suomessa on noin 740 000 asukasta ja pinta-ala hieman yli 50% koko Suomesta, haetaan keinoja sitouttaa Pohjois-Suomessa koulutetut erikoisosaajat oman erityisvastuualueen sairaaloihin. 7 » Torstaina 20. Nyt myös erikoissairaanhoidossa tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla turvataan pohjoissuomalaisten potilaiden mahdollisuudet laadukkaaseen hoitoon ja nopeampaan hoitoon pääsyyn. Kaikkien heidän muistoissaan esiin nousi perheen ja suvun yhdessäolon tärkeys. Miten erikoissairaanhoidon palvelutuotantojärjestelmälle oli käymässä, kun toimintoja oltiin valinnanvapauden huumassa ulkoistamassa enenevässä määrin. Aika sen toteuttamiseksi ei ehkä ollut otollinen, mutta idea jäi muhimaan sisälleni. Onko meidän suomalaisten veronmaksajien järkevää maksaa erikoissairaanhoidon palveluista voittoa suomalaisille tai ulkomaisille pääomasijoittajille. On ilo olla mukana rakentamassa yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. On aika rauhoittua joulun viettoon. Kutsuvieraat ja koulun opettajat nauttivat joulukahvit opettajanhuoneessa ennen joulujuhlaa. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU PÄÄTTÄJÄLTÄ » Toimintaympäristön myllerrys erikoissairaanhoidossa Luottamushenkilöurani aikana ei ole koskaan aikaisemmin ollut tilannetta, missä meneillään olisi näin monta yhtäaikaista muutosta. Kirjoittajien joukossa on päättäjiä kaikista poliittisista ryhmistä. Tämän lisäksi keskussairaalamme ovat meille erittäin tärkeitä koulutusyksiköitä. Osuuskunnan ja sen alaisten osaamiskeskusten muodostamisessa on tarkoitus edetä varsin tiiviillä aikataululla. Toisen pojan naama oli kotona mustattu pyörämaalilla, se naama oli mustana vielä joulun jälkeenkin, Rautio muisteli hymyillen. nin katsomaan selvisi, että pojat olivat siellä alkaneet miekkailla ja yhdellä oli iso haava poskessa. OYSErvan sairaanhoitopiirien luottamushenkilöja viranhaltijajohto on jo helmikuussa 2018 käynnistänyt erikoissairaanhoidon syvempään tähtäävän valmisteluprojektin, joka on tämän vuoden aikana edennyt erittäin määrätietoisesti kohti osuuskuntamallia, jonka alla voisi olla yhteisesti tuotettuna ja organisoituna osa erikoissairaanhoitoa. Aikatauluahan kiristää erikoissairaanhoidon työnjakoasetus, joka tuli voimaan heinäkuun alussa." INFO Rehtoreiden lempijoululaulut •ArtoTikkasenvalinta: Sydämeeni joulun teen •PasiMäkikyrönvalinta: Varpunen jouluaamuna tai Sydämeeni joulun teen •JuhaAhonvalinta:Arkihuolesi kaikki heitä •MarkkuVäisäsenvalinta: Sylvian joululaulu •AnttiRautionvalinta: Enkeli taivaan Jäälin koulun viimeiset joulujuhlat Rehtorit muistelivat menneitä jouluja musiikillisen ohjelman lomassa Jäälin koulun viimeinen joulujuhla täytti koulun salin oppilaista ja yleisöstä kahdesti tiistai-illan aikana. Koko sosiaalija terveydenhuollon kenttä on ennennäkemättömässä myllerryksessä ja tulevaisuuden ennustaminen on enemmän kuin vaikeaa. Rakennetaan yhdessä vahva pohjoinen erikoissairaanhoito. Ollessani joku vuosi sitten Oulun kaupunginhallituksen jäsenenä, yritin saada Oulun kaupunkiin osuuskuntapohjaista pilotointia hyvinvointikeskustoiminnan/sosiaalija terveyspalvelujen tuotannon kehittämiseksi. tietyissä leikkauksissa. Pelkkä voiton tavoittelu erikoissairaanhoidon palveluja käyttävillä lapsilla, vanhuksilla tai sairailla on maalaisjärjelle vieras ajatus. – Joulu on hiljentymisen, ilon ja valon juhla. Yksi mahdollisuus oli ja on, että maamme erikoissairaanhoito liukuu yksityisten pääomasijoittajien käsiin. Nyt kehitteillä on sairaanhoitopiirien yhteinen osuuskunta, missä mukana ei ole yksityistä omistusta eikä tarkoitus ole tuottaa voittoa. Entiseen ei ole kuitenkaan paluuta. Juhla järjestettiin eri kellonaikaan eri luokkien perheille, jotta kaikki mahtuivat mukaan. Joulu on tunne, että kuuluu johonkin ja kokee itsensä tarpeelliseksi." – Arto Tikkanen. Aikatauluahan kiristää erikoissairaanhoidon työnjakoasetus, joka tuli voimaan heinäkuun alussa. Yhteiset kokoukset ja työryhmätyöt ovat luoneet vahvaa uskoa siihen, että nyt ollaan valmiita aitoon työnjakoon ja nykyvaatimusten mukaiseen sairaaloiden roolitukseen mm. OYS tarvitsee tuekseen vahvan keskussairaalaverkoston, jotta voidaan turvata maantieteellisesti puolen Suomen päivystysvalmius. Meillä ratkaisumalli on onneksi löytynyt. Antti Huttu-Hiltunen OYS-Erva Pohjois-Suomen osuuskuntavalmistelun ohjausryhmän puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Suomen Keskusta Rantapohja julkaisee säännöllisesti alueensa päättäjien kolumneja. Joulu on tunne, että kuuluu johonkin ja kokee itsensä tarpeelliseksi. Osuuskunnan muodostamisen taustalla on huoli keskussairaaloiden palvelujen tulevaisuudesta ja päivystyksestä sekä turvata yliopistollisen sairaalan asema kansallisella tasolla ja hoidon laatu koko PohjoisSuomessa. Rehtorit muistelivat myös lapsuutensa joulua. sopimukset ylimääräisissä kokouksissaan maaliskuussa 2019. Tammikuun loppuun 2019 mennessä on sairaanhoitopiirien hallituksien päätöksiä sopimuksista odotettavissa ja sairaanhoitopiirien valtuustot käsittelevät ko
Siellä on muutama olennainen kysymys ja kuvanlähetys mahdollisuus.. Koko joulukuuta sävyttävät jumalanpalvelusten lisäksi koulukirkot, eri järjestöjen joululounaat, kauneimmat joululaulut ja esimerkiksi hoitokotien jouluhartaudet. 8 » » Teea Tunturi » » Kiiminki Joulun aikaan laskeutuminen alkaa seurakunnissa jo ensimmäistä adventtia edeltävällä viikolla. » Torstaina 20. • Ylikiimingin kirkossa on konsertti ja lasten näytelmä ma 31.12. Joulun yhteisöllisyys ilahduttaa kirkkoherraa, koska silloin on paljon erilaisia tilaisuuksia, joihin monen uskaltavat ja jaksavat tulla mukaan. Perusta on kuitenkin oikein hyvä, ja uskon, että ajan se kehittyy haluamallamme tavalla maalaismaisena seurakuntana, sanoo Niemelä. klo 18 piispanmessu, piispa Jukka Keskitalo, juhlakahvit. klo 14-18 ja Kiimingissä to 31.1. Se, että väki on runsain joukoin liikkeellä, tuntuu hienolta. • Yli-Iin kirkossa on ti 1.1. – Se kertoo rauhasta, rakkaudesta, Jumalan rakkauden osoituksesta meille ihmisille. – Saamme seurakunnalle lahjoja ja lahjoituksia, ja voimme niiden avulla auttaa yhä useampia. klo 14-18 K-Supermarket Ateriassa. Hän ajattelee, että yhteisöllisyyden rakentaminen myös uudessa, laajentuvassa Kiimingin seurakunnassa on aloitettava maltilla, jotta seurakunnasta muodostuu asukkaidensa näköinen kokonaisuus, jossa vapaaehtoisilla on selkeä rooli ja yhteistyötä olisi helppo tehdä monipuolisesti. Olethan tarkka siitä, että myös jutun kohteet tietävät jutunlähetysaikeistasi. On hienoa, että pieneltä osaltamme voimme olla monen joulussa mukana auttamassa. Jouluevankeliumi välittää rakkautta ihmisten keskelle ja tuo joulumieltä, joka välittyy ympärillemme. Perusajatus siinä on se, että Jumala tulee matalalle ja lähelle arkea kaikkein halvimpaankin paikkaan, jotta kukaan ei jäisi osattomaksi. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU INFO Yhdistymisjuhlallisuudet • Ylikiimingin ja Yli-Iin seurakuntapiirit liittyvät osaksi Kiimingin seurakuntaa vuoden 2019 alussa. klo 14–18, Ylikiimingissä S-marketilla to 24.1. Kiimingin seurakunnassa tilaisuuksia, joihin seurakuntalaisia kutsutaan yleisesti on noin 40, jonka lisäksi on iso joukko muita tapahtumia. – Iso kuva tästä yhdistymisestä on rakentava, mutta rehellisesti pitää sanoa, että pelkoja on muutoksen edessä. – Toki aina jää miettimään sitä, että aina on niitä, jotka jäävät yksinäisyyteen, niitä, joita ei voi tavoittaa. – Siihen kuuluvat luonnollisesti aatonaaton kauneimmat joululaulut sekä joulukirkko joko aattoyönä tai jouluaamuna. Rantapohja julkaisee kuvallisia uutisia lukijoidemme tapahtumista tai juhlista, kunhan vain kerrotte meille tarvittavat asiat. • Kiimingin seurakunnan väkeä on tavattavissa Yli-Iissä Salella to 17.1. klo 18, ilotulitus klo 19.30, uuden vuoden iltapala seurakuntakodissa. Aamun sanajumalanpalveluksessa kello 7 on erityistä tunnelmaa ja rauhaa, hän mietiskelee. klo 10 juhlamessu, jonka jälkeen juhlalounas. Verkkosivulta www.rantapohja.fi löytyy Porukka koolla -linkki. Joulu on seurakunnassa kiireen ja rauhan painiottelu PORUKKA KOOLLA Oliko teillä juhlat, kahvittelut, kokoontumisajot tai muut pirskeet. Rakkautta»ja yhteisöllisyyttä Joulun sanomassa Niemelä pitää erityisenä sitä, että kun jouluevankeliumia alkaa lukea, sieltä aina löytää jonkin uuden näkökulman, ajankohtaisen tarttumapinnan. Vaikka pappeja on tällä hetkellä Kiimingin seurakunnassa neljä, ja henkilökuntaa kaikkineen reilut 20, Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä myöntää, että loppuvuosi on eittämättä kiireinen. Myös taakse jääneet seurakuntavaalit lisäsivät syksyn kiireitä ja alueellamme on ollut nyt myös poikkeuksellisen paljon hautauksia, Niemelä kertoo. • Kiimingin kirkossa on ti 1.1. – Tähän jouluun liittyy Kiimingin seurakunnassa erityisen kiinteästi myös tulevan vuoden alku juhlallisuuksineen, sillä YliIin ja Ylikiimingin seurakuntapiirit tulevat Oulujoelta osaksi Kiimingin seurakuntaa. Toimitus valitsee jutunpätkät, jotka julkaistaan Rantapohjassa Porukka koolla -otsikon alla. Normaalisti Kiimingin seurakunnassa yksi pappi on vapaalla vuorollaan joulun aikaan, mutta tänä vuonna tilanne on se, että kaikki ovat jonkin verran töissä, koska seurakunnassa on yhden papin vaje. Pauli Niemelällä on tänä jouluna töitä ennakolta katsoen vain Tapaninpäivän messussa, joten aikaa jää viettää joulua myös rauhallisesti oman perheen kesken. Pauli Niemelä kertoo, että vähävaraisten auttamiseksi lahjoitetaan joulun aikaan aina vain enemmän
– Vaarallisia ovat etenkin alkukesän helleaallot, jolloin elimistö ei ole vielä sopeutunut korkeisiin lämpötiloihin. Alkuvuodesta alkaa käytännön työ yhteisen seurakunnan rakentamiseksi yhdessä yli-iiläisten ja ylikiiminkiläisten kanssa. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä myöntää, että takana on kova syksy Kiimingin seurakunnan työntekijöille vaaleineen ja seurakunnan laajentumisineen. Kuten vanhusten oikeuksien aktivisti, geriatri Sirkka-Liisa Kivelä on todistanut, ideologinen siirtymä vanhainkodeista ja laitoshoidosta vanhusten kotipalveluihin on osoittautunut monissa suhteissa epätarkoituksenmukaiseksi ja epäinhimilliseksi; moni vanhus on aivan liian huonokuntoinen pärjätäkseen kotona, Kailo sanoo aloitteessaan. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU JOULUSANAT Pauli Niemelän joulusanat • Joululaulu: Monta rakasta laulua, tulkinta ratkaisee • Jouluhetki: Joulukuusen haku ja sen tuoksu ja koristelu • Jouluherkku: Hyvin paistettu joulukinkku • Joulukoriste: Olkikoristeet • Joulumuisto: Äiti leipoi joulun alla rieskoja, joululimppuja ja leipäjuustoja, sitten ne lähdettiin viemään naapureille ja läheisille. 9 » Torstaina 20. Kailo perustelee vaatimiaan toimenpiteitä muun muassa tiedolla, että kuolleisuuden on todettu lisääntyvän selkeästi, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy yli 20 asteessa 1–2 viikkoa. Se oli lapsesta jotain erityistä. On hienoa, että pieneltä osaltamme voimme olla monen joulussa mukana auttamassa.” T EE A T UN T URI Aloite vanhuspalvelun yksiköiden ilmastoinnista » Teea Tunturi » Jääli Jääliläinen varavaltuutettu Kaarina Kailo (vas.) teki valtuustoaloitteen Oulun kaupunginvaltuustolle. Joulun aikana levitetään joululevankeliumin rakkauden sanomaa ja hengähdetään itsekin jossain välissä. Euroopassa helteiden vaarallisuudesta saatiin kokemusta elokuussa 2003, jolloin 30 000–35 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti lämpimän sään seurauksena.. Siinä hän esittää, että Oulun kaupungin sekä yksityiset että julkiset vanhuspalveluyksiköt varautuisivat ilmastointilaittein viime kesän kaltaista hellekesää silmällä pitäen. – Esitän, että Oulun kaupunki ryhtyy ajoissa jämeriin toimenpiteisiin, jotta tämä tilanne ei uusiudu hellejaksojen toistuessa tulevaisuudessa. Saamme seurakunnalle lahjoja ja lahjoituksia, ja voimme niiden avulla auttaa yhä useampia
Värillisistä valoista hän ei sen sijaan pidä. Valot on kytketty ajastimeen, joka sytyttää ne pimeän ajaksi. – Ne valaisevat mukavasti pimeänä kautena. Pisimmässä on 900 lamppua. Yleensä valoilla on vakiopaikkansa, joihin ne ripustelen. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Valoa talven pimeyteen » » Tuija Järvelä-Uusitalo » » Ii Rakennuksiin, puihin ja pensaisiin viritetyt joulutai kausivalot ihastuttavat ja vihastuttavat joka syksy. 10 » Torstaina 20. Päkkilän silmään parhaalta näyttävät lämpimät valkeat valot. – Pikkuhiljaa valot lisääntyivät, mutta nyt niiden paikat on vakiintuneet. Valot hän sytytti niihin marraskuun viimeisellä viikolla. Pisimmässä on 900 lamppua. – Alkuvuosina valot eivät olleet vielä niin yleisiä, joten silloin tuli rekkamiehiltäkin myönteistä palautetta, että talo on huomattu, Päkkilä kertoo. Räystäissä on naulat valmiina. Tänä vuonna hän laittoi valot paikoilleen jo aikaisin marraskuussa, kun sattui olemaan sopivan lämmin ripustusilma. Ulkona on yhteensä kahdeksan valosarjaa. Räystäissä on naulat valmiina.” Juha Päkkilän piha on koristeltu ja valaistu vuoden pimeimpään aikaan. Lämmin»valkea valo»mieluisin Päkkilä ripustaa jouluvaloja lähinnä niiden tuoman valon takia. Päkkilällä menee kuutisen tuntia ripustaa jouluvalot. Valojen pois ottaminen on laittamista nopeampaa, sillä ne voi vedellä pitkällä kepillä pois nauloistaan. – Yleensä otan ne pois loppiaisen jälkeen, koska silloin alkaa olla jo usein valoisampaa. Tulee katseltua myös muiden pihoja, ja aina sieltä pistävät silmään asiaan vihkiytymällä laitetut sievät valot. Joulun jälkeen Päkkilä silmäilee valosarjojen alennusmyyntiä ja ostaa rikkimenneiden tilalle uusia seitsemänkymmenen prosentin alennuksella. Päkkilän pihalla valoketjuja on vedetty asuinrakennukseen, saunaan, latoon ja lipputankoon. Valoketju ladon räystäässä valaisee myös lumisia puita.. Ulkona on yhteensä kahdeksan valosarjaa. Vaikein laitettava on lipputankoon nostettava valosarja. Yleensä valoilla on vakiopaikkansa, joihin ne ripustelen. Juha Päkkilä on ilostuttanut ohikulkijoita ripustamalla runsaasti valoja Nelostien varrella Iissä sijaitsevaan pihapiiriinsä jo toistakymmentä vuotta
Pateniemi Tarkista oman kauppasi aukioloajat: Arina.fi PullaPirtti Joululimppu viipaloitu 500g (3,58/kg) JOKA PÄIVÄ HALVAT HINNAT 3 49 1 98 1 79 98 kg Paulig Presidentti kahvi (ei gold label) 500 g (6,98/kg) Raj. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO. 5 kg, tuoresuolattu Suomalainen 9 90 kg 12 90 kg Hätälä Norjan lohifile vacuumi Atria Savustettu kalkkunafilee Kypsä, n. Valoketju ladon räystäässä valaisee myös lumisia puita. 3 pkt/talous Atria Karjalanpaisti 700 g (9,07/kg) Atria Lanttu-, porkkanaja perunalaatikot 400 g (4,95/kg) Espanja Klementiini 2 98 Coca-colat 0,33 l tlk 6-pack (1,05/l) 6 98 kg Atria Juhlakinkku Luuton, n. 11 » Torstaina 20. Ylikiiminki . 900 g 6 35 Suomalainen Pantteineen jokaisella pitää olla varaa syödä hyvin. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Kello . Haukipudas . Juha Päkkilän piha on koristeltu ja valaistu vuoden pimeimpään aikaan. Ii Kiiminki . Lipputankoon nostettavan valonauhan kanssa saa olla tarkkana, etteivät nauhat sotkeennu toisiinsa
• Postin mukaan 66% suomalaisista, 75% naisista, lähettää joulukortteja. Viime»hetken joulutervehdys – Viime vuonna Oulun lajittelukeskuksessa käsiteltiin kaikkiaan kolme miljoonaa joulumaksullista postilähetystä. Hän ei ollut pysynyt laskuissa mukana siitä, kuinka monta korttia oli tullut leimattua. Sata jouluapulaista lajittelee Pohjois-Suomen joulukortteja Oulun lajittelukeskuksessa.. 12 » » Teea Tunturi » » Rantapohjan alue, Oulu Kun iiläinen ihminen tipauttaa joulukuun alkupuolella joulukorttinsa aamupäivästä Iissä Postin kuljetettavaksi, se lähtee iltapäivällä auton kyydillä kohti Oulun TakaLaanilassa sijaitsevaa lajittelukeskusta. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU INFO Joulukortti • Ensimmäiset joulukortit lähetettiin Suomessa 1800-luvun alkupuolella. • Alkunsa joulukorttiperinne on saanut Englannista vuonna 1843. – Tällaisia ovat muun muassa monet itse askarrellut kortit sekä isokokoiset kortit tai sellaiset lähetykset, jotka lajittelijan mielestä eivät kestä koneellista jatkoa, kertoo Postin Keijo Kurtti. • Pohjoismaisen joulutontun luojana kortteihin pidetään ruotsalaista taiteilijaa Jenny Nyströmiä. Kortti pitää varustaa kahdella kotimaan ikimerkillä tai niitä vastaavalla kolmen euron summalla. Joulukortteja suomalaiset lähettivät viime jouluna 26 miljoonaa. Joulukortin matka saajalleen kulkee kiireapulaisten sormien kautta Noora Piirainen oli ensimmäistä kertaa Postin kiireapulaisena joulukortteja leimaamassa. Viime vuodet joulukorttien määrässä on ollut laskevat trendi, mutta pakettien määrä on vastaavasti selvässä nousussa. Tätä jouluruuhkaa varten on joulukuun puolivälin tietämille palkattu viikon työsuhteisiin noin sata kiireapulaista lajitteluun ja toinen mokoma muualle, Postin Keijo Huotari sanoo. Joulukorttien viimetippalaisten tuskaa on hellitetty nyt enismmäistä kertaa siten, että viime hetkellä, 20.– 21.12. Jo samana iltana kortti saapuu esiselvittelyalueelle, jossa Postin palkkaamat kiireapulaiset käyvät käsin läpi kortit ja jakavat ne niihin, jotka voivat mennä läpi koneellisen käsittelyn ja niihin, joita ei voi koneeseen laittaa. Tänä vuonna jo viikolla 48 Posti toimitti 1,3 miljoonaa pakettia suomalaiskoteihin. Hyvällä tuurilla Iistä lähetetty joulukortti on saajallaan Iissä jo seuraavana päivänä. Esiselvittelyalueelta joulukortti jatkaa matkaansa selvittelylaitteen tai käsityön kautta lajitteluun, jakelun esityöhön sekä lopulta jakajalle. Pakettien toimituksia Posti teki marras-joulukuun neljänä sunnuntaina jouluruuhkaa helpottaakseen. » Torstaina 20. Oulun lajittelukeskus käsittelee koko Pohjois-Suomen alueen postit. Se on kaikkien aikojen ennätys, ja kiireisin viikko on totutusti joulunalusviikko. Jos joulukortti olisi Iistä matkalla eteläisempään Suomeen, se jatkaisi Oulusta matkaansa määränpäästään riippuen joko Tampereen, Helsingin tai Kuopion lajittelukeskuksen kautta. voi lähettää joulukortin, joka jaetaan vastaanottajalle ennen joulua. Tosin jouluruuhkassa kortti saattaa matkustaa hiukan kauemmankin. Viime vuonna lähetettiin 26 miljoonaa joulukorttia Siiri Pitkänen lajitteli kortteja käsin esilajittelualueella
– Joulu ei ole Japanissa suuri juhla. 13 » Torstaina 20. Meillä on sellaiset vuorot, kertoo Antti Rousu. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Joulurauha ja lapset ovat parasta » » Leena Takaluoma » » Kuivaniemi Eläkeläisjärjestöt ovat juhlineet joulua ja nyt on käsillä joulutauko. Vähän. Jouluna olemme iloisia ja onnellisia, että asumme Suomessa. L EEN A TA K A LUO M A Käynnissä on joulukorttien jakelun esityö. Jouluna pitää käydä haudoilla. Osa kuivaniemeläisestä väestä ehti myös miettimään, mitä joululta eniten odottaa. Se kuuluu aaton ohjelmaan. Ruoan jälkeen mennään vanhimman pojan paikkaan kahville. – Lahjoja ei tarvita, mutta terveyttähän sitä toivoo. Seija Puotiniemi. Tänä vuonna ovat aaton toisen papan tykönä. Noora Piirainen oli ensimmäistä kertaa Postin kiireapulaisena joulukortteja leimaamassa. Eläkeliiton Kuivaniemen yhdistyksen joulutauolle siirryttiin puurojuhlan ja torttukahvien myötä. Sata jouluapulaista lajittelee Pohjois-Suomen joulukortteja Oulun lajittelukeskuksessa. Silloin syödään vain sellaista valkeaa kakkua ja kanaa. Me syömme niitä täällä Suomessakin. Kerran olin töissä aattona, niin kahvilla oli pojantytär sanonut, että ei tunnu joulu miltään, kun mummu ei ole paikalla, sanoo Seija Puotiniemi Kuivaniemeltä. Ja tietysti jouluun kuuluvat lapset ja lapsenlapset. – Se on sellaista rauhallista yhdessäoloa, ja sitä sitä odottaakin eniten. T EE A T UN T URI. Ja yleensä rauhallista joulua ja sitä, että lapset tulevat käymään. Niin yhdistyksissä kuin kansalaisopistoissa ja harrastuspaikoissakin on pantu ovet kiinni. Nehän ne tärkeimpiä ovat. Mariko ja Keiichi Hayami. Antti Rousu. Tulee hyvä mieli, kun näkee hyväntuulisia ja punaposkisia suomalaisia, sanovat Mariko ja Keiichi Hayami. Hän ei ollut pysynyt laskuissa mukana siitä, kuinka monta korttia oli tullut leimattua
– Viime kerralla tein vähän isompia lumihiutaleita joulukuusenkoristeeksi ja nyt korvakoruja. Kursseja järjestetään, jotta laitteita olisi helpompi tulla käyttämään. Leikkaamisen jälkeen vielä käsittelen nämä parafiiniöljyllä.” – Marjo Vilppola. Viime kerralla tein vähän isompia lumihiutaleita joulukuusenkoristeeksi ja nyt korvakoruja. Tietokoneella tehtävä digitaalinen suunnittelu on ollut osalle kurssilaisista haastavaa, mutta asiantuntevat ohjaajaopettajat Perttu, Miia ja Heikki ovat auttaneet. – Minä tein vaimolle peikonlehtikorvikset laserleikkurilla, ja nyt teemme Paavon kanssa pikkuautoille säilytyslaatikkoa, Ylikiimingin koulun opettaja ja joululahjapajan ohjaaja Heikki Vimpari kertoo. – Ensin hait netistä pohjan, jonka sitten vektoroit Inkscape-ohjelmalla. Viime vuonna tein pitkän projektin 3Dtulostimella, Ilmari kertoo. Jussi Haapola kertoo halunneensa kokeilla, miten pöydän tekeminen onnistuu. – Ylikiiminkiläiset yritykset sponsoroivat meitä, minkä avulla laitteet saatiin hankittua Vesalan koulullle. Tosi kivaa on ollut, lastenhoitajana toimiva Anna-Lotta Hämäläinen tuumaa. Sassin Liikenne Oy, Mammuttikoti, Kaski, Ylikiimingin apteekki, Sanerall Oy, Conlog Oy, Oulun yliopiston Fab Lab ja Reki-Vesalan Asukkaat ry, Perttu kertoo. Ylikiiminkiläinen Marjo Vilppola on valmistanut Vesalan joululahjapajassa laserleikkurilla lumihiutalekorvakoruja ja -joulukoristeita. Vielä huopa päälle ja sitten koekäyttöön, Jussi iloitsee. Oulunsalolainen Saara Kurkela on tehnyt pajassa erilaisia hääkoristeita vanerista. Ilmari Haapola on tehnyt pajassa vanerisen joulukuusen. Kaikki pääsevät mukaan Vesalan joululahjapaja on jatkoa viime vuoden Fab Lab -kurssille. – Ensin Saara on tussilla kirjoittanut tekstin paperille, mikä on sitten koulun kopiokoneella skannattu sähköiseksi kuvaksi. Olen tehnyt erilaisia hääkylttejä ja nyt hääkakun koristetta, Saara kertoo. Kaikille avoin joululahjapaja on kiinnostanut ihmisiä, jotka ovat saaneet valmistaa töitään laserleikkurilla, 3Dtai vinyylitulostimella. Sitten se on tehty tietokoneella sellaiseen muotoon, että laserleikkuri leikkaa nämä reunat, Perttu lisää. Lastenhoito järjestetty pajan»aikana Joululahjapajaan ovat vanhemmat voineet tulla rauhassa tekemään töitään, sillä lastenhoito on järjestetty pajan aikana kyläyhdistyksen puolesta. Marjo Vilppola ja Miia Immonen leikkaavat laserleikkurilla Marjon lumihiutaleita. – Netissä on myynnissä tämmöisiä vastaavia, mutta nyt näitä voi täällä suunnitella ja tehdä itse. Kuvan ulkomuoto tehtiin poluksi, joka kerrottiin tälle laserleikkurille, että seuraa tätä polkua, opettaja ja joululahjapajan ohjaaja Miia Immonen lisää ja jatkaa, että lähtöpiste pitää asettaa leikkurille oikein ja katsoa, että materiaali riittää. – Leikitään kaikenlaisia hippoja. Kun saa tehtyä helposti ja hienoa jälkeä, niin se kyllä palkitsee tekemisen, Perttu painottaa. Joululahjapajassa on tehty muun muassa korvakoruja ja joulukoristeita. Fab Lab Vesalan ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanimme Rekka-Pekka Oy, Sähkö-Artpe Oy, R. Sitten meillä on ollut telinevoimistelujuttua, pelattu jalkapalloa ja muuta. Fab Labin ideana on, että toiminta on avointa kaikille. – Monenlaisia tunteitahan tämä herättää. Tässä Saara sai juuri laserleikkurista suunnittelemansa valmiin hääkakun koristeen. – Ei tämä täysin epäonnistunut ole. – Me ehkä myymme kuusia ja keräämme rahaa luokkaretkeen. Osallehan on uutta tehdä tietokoneella tämmöistä, ja se saattaa aluksi tuntua hankalalta. 14 » Torstaina 20. Vähän pieni, mutta söpö. Ylikiimingin koulun Vesalan yksikössä on valmistettu joulun alla uniikkeja kädentöitä. Vesalassa laserleikkurilla on leikattu muun muassa vaneria, huopaa, tuohta, nahkaa ja pahvia. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Vesalan tonttupajassa valmistuu uniikkeja joululahjoja » » Pirjo Holappa » » Ylikiiminki – Nyt kaikki katsomaan, Ylikiimingin koulun Vesalan yksikön apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen huudahtaa joululahjapajassa, kun Jussi Haapola saa torstai-illan aikana laserleikkurilla tekemänsä pienen vanerisen pöydän valmiiksi. Lähes kaikki kuitenkin innostuvat, kun tämä antaa niin paljon mahdollisuuksia tehdä eri tavalla. Tuli yllättävän hyvä. – Tämä on myös sellainen yhdistävä ja sosiaalinen tekijä, että tulee erilaiSaara Kurkela valmisti joululahjapajassa erilaisia hääkoristeita. Leikkaamisen jälkeen vielä käsittelen nämä parafiiniöljyllä, Marjo tuumaa
Koetaan, että se on rikastuttava ja iso juttu, Perttu toteaa. – Ylikiimingin koululla onkin jo 3Dja vinyylitulostin, mutta nyt tulee vielä laserleikkuri. Saadaan toisilta paljon tukea, intoa ja neuvoa. Tiernapojat ovat kunnioitettuja ja haluttuja tunnelmanluojia. Oppilaat voivat auttaa ja me voidaan auttaa. Saa tulla päivätai ilta-aikaan tekemään. Kiitos nykytekniikan, valo ei lopu pitemmänkään kiertueen aikana, mutta näytelmä esitetään viimeistä sanaa myöten. – Nämä laitteet ovat kaikkien ihmisten käytössä. Olemme köyhiä poikia ja pyyvämme lanttia. Mainonta on sujunut perinteisellä kaupan ilmoitustaulumainonnalla. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Hyvää iltaa itse kullekin säädylle » » Leena Takaluoma » » Kuivaniemi Jo 1800-luvulta saakka suomalaiset lapset ja nuoret ovat esittäneet Tiernapoika-näytelmää. Sama idea, mikä täällä Vesalassakin on ollutkin tämä Flab Lab, tulee nyt sinnekin. Tällä hetkellä Fab Lab on Suomessa kahdessa peruskoulussa Yli-Iissä ja Ylikiimingin koulussa. Laulunäytelmä tuo juhlantuntua joulumyyjäisiin, toritapahtumiiin, joulujuhliin, pikkujouluihin ja hoitolaitoksiin. Opettaja Kaisu Hyry on valmentanut ja pukenut lapsiryhmän toisensa jälkeen tuomaan joulutunnelmaa. Nykyään tilanne on toinen. Siellä on myös erilaisia tempauksia, joita kannattaa seurata netistä, apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen innostaa. Tuotekehitysideoita syntyi joululahjapajassa lisää koko ajan. Onnia kutkuttelee karkinnälkä, mutta ehkä osa kannattaa tallettaa pesämunaksi jotain isompaa hankintaa varten, mietitään ryhmässä. Maria pitää tärkeänä, että noin kymmenen esityksen joulukiertueen tuottamat tulot menevät joululahjahankintoihin. Joulun alla niitä täydennetään tarpeen mukaan. Kuljetuksista vastaavat lapsien perheet vuoron perään. Jos vatsassa tuntuukin pientä esiintymisjännitystä, nelikko ei pelkää esiintyä tai mennä vieraisiin paikkoihin. Esiintyjäsukupolvi on vaihtunut ja jokainen tämän vuoden ryhmän jäsenistä esittää laulunäytelmää ensimmäistä kertaa. Tulevaisuudessa tämmöisiä tulee olemaan varmasti muissakin peruskouluissa, Perttu kertoo. Kyseessä on STEAM-hanke. Koululla on ollut tuotesuunnitteluprojekti, jossa oppilaat ovat suunnitelleet neljän hengen ryhmissä tuotteita, joita myydään luokkaretken hyväksi. L EEN A TA K A LUO M A Vesalan tonttupajassa valmistuu uniikkeja joululahjoja sia kyläläisiä tänne valmistamaan tuotteita ja olemaan yhdessä. Perinteestä on myös kehkeytynyt aikojen saatossa lasten oma yritysmuoto. Perusosa tamineista on koottu aikojen alussa. Voi ottaa minuun tai Heikkiin yhteyttä. – Tässä on esimerkiksi saunatyyny, joka on itse suunniteltu ja valmistettu. Ylikiiminkiläinen Marjo Vilppola on valmistanut Vesalan joululahjapajassa laserleikkurilla lumihiutalekorvakoruja ja -joulukoristeita. Hyryn kylän tiernapoikien ryhmässä esiintyvät tänä vuonna Maria Höyhtyä, Onni Maaninka, Antti Klasila ja Iikka Klasila. 15 » Torstaina 20. Välillä perinteen vaaliminen on ollut alamaissa. Ylikiimingin koulun Vesalan yksikön vitriinissä on runsaasti erilaisia hienoja oppilaiden tekemiä kädentöitä. Oulun yliopistolla Linnanmaalla on myös Fab Lab -tila, joka on vapaasti ihmisten käytössä maanantaisin. Yhteistyötä tehdään muutaman yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Sillä tavalla saimme rahoitusta myös Ylikiimingin koulun laitteisiinkin Opetushallitukselta, Perttu kertoo. Tässä vaiheessa neuvotteluun liittyy myös tähden vartija ja valon tuoja Mänkki, jonka lisää pyynnön ” ja tähteemme kynttilän pätkää”. Jussi Haapola (vas.) sai joululahjapajaillan aikana valmiiksi pienen vaneripöydän, jota kerääntyivät ihastelemaan opettaja Heikki Vimpari, Paavo Vimpari, Marjo Vilppola, opettaja Sanna Mäkelä, Ilmari Haapola ja apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen. – Tämä linkittyy isompaan kokonaisuuteen, että Oulussa meitä on nyt kuusi koulua, jotka tekevät tosi paljon yhteistyötä. Tässä tulee luontevaa kanssakäymistä koulun ja lähiympäristön ihmisten kanssa. Perttu Hämäläinen kertoo, että Ylikiimingin koulun yksikköön tulee nyt samat laitteet kuin Vesalan yksikössäkin on. P IRJO HOL A P PA. Nuorisotoimen työntekijät ovat myös opiskelleet laitteiden käyttöä, joten ajatuksena olisi, että heidän täällä ollessaan laitteita voisi myös käyttää. Perttu Hämäläinen korostaa, että ihmiset voivat suunnitella kotonakin työn ja tulla sitten kouluaikana tekemään työn valmiiksi koululle. Kaikki auttavat laitteiden käytössä. Fab Lab rikastuttaa koulun arkea tuoden monipuolisempia mahdollisuuksia kädentöiden tekemiseen, mikä on innostanut monia kouluja ottamaan laitteita käyttöön Oulussakin. Nyt Fab Labia kehitetään ja viedään eteenpäin. Kuivaniemen tiernapojat eivät pidä kiinteitä hintoja, vaan esiintymisen jälkeen Knihti käy palkkioneuvottelut ikiaikaisin tiernanäytelmän sanoin: Emme ole millään viekkauvella Emmekä vääryyvellä tulleet teiän Huoneeseenne laulamaan, vaan teijän Oman hyvän tahtonne mukaisesti. Kuivaniemeläiset Iikka Klasila, Antti Klasila, Onni Maaninka ja Maria Höyhtyä työllistävät itsensä tiernapoikina. Kuivaniemen Hyryssä tiernapoikaryhmä on koottu jo kymmeniä vuosia. Näitä myydään Ylikiimingin koulun tonttupolulla torstaiiltana, Perttu vinkkaa. Sekin on riittänyt, mutta kiitos facebookin, keikkojen määrä on noussut, kertoo Jaana Maaninka, yksi taustavoimien aktiivi. Palkkiona on ihmisten antamat palkkiot, tuotettu ja saatu hyvä mieli sekä esiintymiskokokemus
. . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. . . . . . . t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta 2019 sukulaiset ja ystävät. . . . . . Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019 sukulaisille ja tuttaville! t. . . . . . . . . t. . . . . . . . . . . . . . . . Lämmin joulunja uuden vuoden tervehdys sukulaisille ja ystäville! t. . . . . . . . . . . . . . . . Kauko Louhela . . . . . Ritva ja Eino Tiiro . . . . . . . . . . . . . . . Sari ja Antti Pahkala perh. Toivoo: Raili Korkeasalo . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille sukulaisille ja ystäville! t. . . . . . . Tuula Suomela ja lapset perheineen Lämmin joulutervehdys ja hyvää uutta vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua! Anna-Liisa Riekki, Oijärvi . . Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 sukulaisille, ystäville ja tuttaville. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Eila ja Esko Vimpari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Elsa ja Olavi Viitala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Säästökuopan asiakkaille. . . . . . . . . . . Joulutervehdykset sukulaisille ja hyville ystäville! t. . . . . . . . . Elsa Hirvaskoski ja pojat perheineen . . . . . . . . . . . . . . . . Anni ja Aslakki Räsänen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Reijo Savilakso perheineen . . Sirkka Karjalainen . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . . . . . Martta Ukkola . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Hanna Kaarre ja Seija ja Reijo Kaarre perheineen . . . . . . . . Pirkko ja Matti Kaisto perheineen . . . . . . . . 16 » Torstaina 20. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaiset ja ystävät! t. . . Toivoo: Pentti ja Eija Hallikainen, Ylikiiminki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Liisa ja Sakari Ukkola. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! t. . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille sukulaisille ja tuttaville! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2019. . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Elma ja Martti Inkala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kaarina ja Matti Nisula . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaiset, ystävät ja naapurit! Kirsti ja Pentti Räihä Toivotamme kaikille sukulaisille, ystäville ja tutuille joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille sukulaisille, naapureille, ystäville ja tutuille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää ja Rauhaisaa Joulua ja Onnea vuodelle 2019. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Jaakko ja Eila Kaikkonen . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivottaa Osmo Marttila ja Airi Haikara . . . . . . . Toivotan kaikille sukulaisille, ystäville ja tutuille joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta! Martta Komminaho . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaisille, naapureille ja tutuille! Eeva Kakko . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Elli ja Kauno Manninen, Yli-Ii . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaisille ja ystäville! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Aune ja Seppo Kallio . Toivoo: Elli ja Mauno Ruokangas . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Annikki ja Erkki Sipola . . . . . . . . . . Laina Rasvala . . . . . . Tuula ja Heikki Matinaho, Tannila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Juhani Södö . . Hyvää ja rauhallista Joulua sukulaisille ja ystäville. . Kati ja Jouni Riipinen . . . Impi Perttula . . . . Heino ja Kaarina Jurvakainen . . . . . . . . . . . . . . . . . Mertala Reino . . . . . . . . . . . . Toivo Honkala, Maarit ja Hannu Honkala . . . . . . . . . . . . . Pentti ja Kerttu Viinamäki sekä Raija Paldanius . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää ja rauhallista joulua kaikille sukulaisille ja tuttaville! t. . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille! Toivoo: Anja Vuolteenaho . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaiset, tuttavat, lapset ja lapsenlapset. . Antti Lehto + lapset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivottaa: Pirkko ja Pauli Pulkkinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille sukulaisille ja tuttaville! t. . . . . . . . . . . . Eini Turtinen . . . . . . . . . . . . t. . . . . . . . . . . . . . . . . Joulurauhaa ja onnea uudelle vuodelle! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Mirja ja Jorma Kivimäki . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille sukulaisille, ystäville ja naapureille! t. . . Elvi ja Kalle Kehusmaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Iloista ja lämpöistä joulua sekä hyvää alkavaa vuotta 2019! t. . . . . . . . . Eila ja Yrjö Riekki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rauhallista joulua! Soili Tauriainen, Oijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . . . . . . Jorma ja Rauni Tiiro . . . . . . . . . . Pirkko ja Lauri Turtinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. . . . . . . . . . Kiitokset merkkipäiväni muistamisesta. . . . . . . . Eila Huovinen, Hannele, Severi ja Miska . . . . . . . . . . . . . . . . Elsa Kyrönniemi . . . . . . . . . . . . Kerttu Tolonen, Paula ja Martti Hirvasniemi perheineen . . . Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . Hannu ja Pirjo Särkiaho . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sirpa ja Martti Pelkonen . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Elina Viittala . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Aino ja Eero Jääskeläinen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille sukulaisille ja tuttaville. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 kaikille! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . t. . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Martta Haapaniemi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. . .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta! Toivoo: Leena ja Heino Kuha. . 17 » Torstaina 20. . . . . . . . . Ojalan Anna-Maijan porukka . Rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2019 kaikille. Lämmin ja rakas joulutervehdys kaikille sekä onnea ja terveyttä vuodelle 2019! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Salme ja Juhani Pääkkölä . . . Kaisa ja Heikki Lahdenperä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019 sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille. . . . Hyvää Joulua ja Onnea alkavalle vuodelle 2019 Tammelan, Välitalon ja Koivuniemen serkuille perheineen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Telle ja Veikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kalevi Siltakoski . . . . . . T. . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Kyllikki ja Kalevi Kukkola . . . . . . . . . . . . . . . . . . t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Eeva Manninen . . . . . . . Orvokki, Mervi ja Aaro Kyrönlampi . . . . . . . . . . . . Liisa ja Esko Kyrönniemi . . . . . Irja ja Väinö Partanen, Ii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille! Toivoo: Marja-Leena Kakko ”Maitsu” . . . . . . . . . . . . . . Veli Viinamäki perh. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Salli Laakkonen, Salme Mertala ja Pentti Laakkonen . . . . . . . . . . . Hyvät joulunja uuden vuoden toivotukset sukulaisille ja tuttaville! t. . . . . . Kaikille tutuille rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2019! T. . . . . . . . Sirkka ja Aimo Kekkonen Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille ja tutuille. . . Päivi ja Eeki Yli-Iistä . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 sukulaiset ja ystävät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019 sukulaisille ja tuttaville! t. . . . . . . . . . . . . Veikko ja Eila Viinamäki Kuivaniemeltä . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019 kaikille sukulaisille ja tuttaville. . . . . . . . . . . . . Marjatta Aalto . Hilkka ja Aarno Manninen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Eeva Isosomppi . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaiset ja ystävät. . . . . . . . . . . . . . Selmi ja Tuomo Södö Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle sukulaisille, ystäville, tuttaville ja äänestäjilleni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019. . . . Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2019. . . Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo: Kaarina Toivonen . . . . . . . . . . . . . . . . . Aune Heikkinen ja Kauko Tyykiluoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mauno Sipola ja Paula Mäenalanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . t. . . . . . . . Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaisille ja tuttaville! t. . . Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta 2019! Kaikille sukulaisille ja tutuille! Toivottaa Helena Alatalo . . . . . . . . . . Mirja ja Veli Aalto . . Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2019! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivottaapi Aila Tamminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Marjatta ja Kauno Erkkilä . . . . . . . . . . . joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Hyvää Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle. . . . . . . Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille tuttaville! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta kaikille sukulaisille, ystäville ja tutuille. . . . . . . Toivoo Pirkko Hirvasniemi . . . . Sukulaiset ja ystävät iloinen joulutervehdys teille. . . . . . Sukulaisille, ystäville ja naapureille Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2019. . . . Kirsti-serkku Puolangalta . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaiset, ystävät ja tuttavat! t. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaisille ja tutuille! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille. . . . . . . . . . . . . . Ulla Huovinen ja Ari Alatalo . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista vuotta 2019 sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Iloista Joulumieltä ja Onnellista Uutta Vuotta! t. . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaisille ja tutuille! Toivoo: Sylvi ja Pauli Hannus Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kuivalaisille! t. . . . . . Kukkula Eini ja Veijo, Meriniemi . Terveisin Anne ja Jari Tiiro . . . . . . . . . . . Elsa, Pentti ja Simo Ruonala Leuvalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Kauko ja Hilkka Korvala . . . . . . Jouluiset terveiset kaikille, sukulaiset ja ystävät! Toivoo: Aura ja Lauri Tiiro . Daniel, Veera, Janne ja Minna Sergejeff . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille. . . . . . . Seppo Vilmi . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. . . Ulla Rajala, Olhava . Jouluterveiset ja Hyvää Uutta Vuotta. . . . . . . . . . . . . Toivoo: Hilda ja Heino Rahkola . . . . . Marjo ja Olli Karvonen perheineen Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2019 kaikille! t. . . . . . . . . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta ystävät ja sukulaiset! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Toivoo: Pirkko Markus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Anja ja Leena perheineen . . . . . . . . . . . . . . T. . . . . . . Junes Helvi ja Ossi . . . . . . . . . . . . . . . . Kerttu Jokikokko perheineen . . . . . . . . . . . . Toivoo: Raili Hirvasniemi . . . . . . . . . . . Toivoo: Aila, Cristian ja tyttäret . . . . . . . . . Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville. . . . . . . . . Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Leppoisaa joulua ja onnekasta vuotta 2019 sukulaisille ja tutuille! t. . . . . . . Iloista Joulumieltä sekä Onnellista Vuotta 2019 teille ystävät, sukulaiset ja tuttavat! Toivottelee Tiiron perhe Oijärveltä . . . . . . . t. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Rantapohja julkaisee tänään kaikkien tempaukseen kuluvana vuonna osallistuneiden nimet. Se on teidän ansiota. Kalevalaiset naiset ry:n Tähtiemoksi kruunattaviksi on aina valittu itsenäisiä, pitkän tien yhteisten asioiden hoidossa ahertaneita iäkkäitä naisia, joiden ekososiaalinen elämäntyö on ollut vaarassa jäädä huomiotta. “Jostain syystä marraskuussa tulee pidennettyä koiralenkkiä. Tänäkin vuonna suosituin liikuntamuoto oli kävely. Lehden kumppaneina tempauksessa toimivat Liikuntakeskus Core, Kärkkäinen, Halpa-Halli, Iin Kuntoklubi, Säästökuoppa sekä Urheilu-Ulappa. Hän on kehittänyt ja edistänyt kalevalaista perinnekulttuuria ja innostanut kirjoittajana ihmisiä sanan säilän heilutteluun naisten työn esille nostamiseksi. Tempaus saa jatkoa noin vuoden kuluttua. Kiitos!”, saimme lukea myös. “Hei! Innostuimme koko perhe osallistumaan Porukka liikkeelle! -kuntoilutempaukseen! Suorituksia oli mukava keräillä!” kirjoitettiin eräässä palautteessa. Oikein hyvää joulua ja pidetään itsemme liikkeellä myös ensi vuonna. Porukka pysyi liikkeellä Hyvä homma Rantapohjan Porukka liikkeelle! -tempaukseen osallistuneet. Saimme jälleen mukavaa palautetta tempauksen järjestämisestä. Se on hyvä juttu. Porukka liikkeelle! -tempaukseen osallistujat pyrkivät tekemään marraskuun aikana vähintään 20 puolen tunnin liikuntasuoritusta. Ylsitte mahtavaan liikuntamäärään yksilötasolla ja todella suureen määrään liikuntahetkiä, kun suoritukset lasketaan yhteen. Jakkukylä Heinikoski Jaakko Kuivaniemi Heinikoski Johanna Kuivaniemi Heinikoski Lempi Kuivaniemi Heinikoski Olivia Kuivaniemi Heinikoski Pentti Kuivaniemi Heinonen Heino Yli-Ii Heinonen Raija Yli-Ii Hekkala Alisa Jakkukylä Hekkala Lea Jakkukylä Hekkala Saimi Yli-Ii Hiltunen Tanita Kuivaniemi Honkanen Jaakko Oulu Honkanen Maija-Liisa Oulu Horsma Sirkku Kello Huotari Eira Kuivaniemi Huovinen Tuula Ii Huru Ritva Haukipudas Hyry Anna Hyryoja Hyry Eini Kiiminki Hyry Kirsti Haukipudas Hyry Salla Hyryoja Hyry Teuvo Kiiminki Hyry Tuula-Riitta Hyryoja Härkönen Päivi Haukipudas Hökkä Anna-Maija Yli-Ii Hökkä Elise Tannila Hökkä Kaisa Yli-Ii Hökkä Kyösti Yli-Ii Hökkä Marjo Tannila Hökkä Rauha Yli-Ii Hökkä Ritva Tannila Höyhtyä Taimi Ii Isohookana Eeli Espoo Isohookana Heikki Kello Isohookana Maarit Kello Isohookana Pekka Espoo Isohookana Sella Espoo Isojärvi Mervi Ii Jaara Alli Jakkukylä Jaara Liisa Oulu Jaara Mauno Oulu Jaara Seija Jakkukylä Jalokoski Aini Yli-Olhava Joensuu Reeta Ii Jokikokko Ellen Oulu Juntunen Tarja Haukipudas Jurvakainen Elmeri Jääli Jurvakainen Heidi Jakkukylä Jurvakainen Heli Jääli Jurvakainen Mika Jääli Jurvakainen Sanna-Kaisa Kiiminki Jurvansuu Siiri Ylikiiminki Juutinen Pirjo Ii Jämsä Leena Haukipudas Onnettaren suosimat 50 euron arvoinen lahjakortti: Sari Hannuksela, Haukipudas, Urheilu-Ulappa Urpo Ronkainen, Ii, Kuntoklubi Anja Aalto, Yli-Ii, Kärkkäinen Pentti Heinikoski, Kuivaniemi, Säästökuoppa Maija Keskitalo, Kello,Core Markku Niemelä, Kiiminki, HalpaHalli 5 kpl uima-/kuntosalilippuja: Pirkko Timonen, Ii Tiina Latvastenmäki Kangaskassi: Paavo Ollila, Yli-Ii Pirjo Koskela, Oulu Merja Mettovaara, Ylikiiminki Palkinnot toimitetaan voittajille. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Porukka liikkeelle! -tempaukseen vuonna 2018 osallistuneet Aalto Anja Yli-Ii Aalto Erkki Yli-Ii Aalto Kalle Jakkukylä Aalto Seija Jakkukylä Alamaunu Ilkka Ii Alaraasakka Raimo Ii Alaraasakka Saimi Ii Alatalo Sari Ii as Alatalo Terttu Ii Antikainen Anja Ii Antikainen Eero Ii Anttila Ari Kuivaniemi Anttila Seija Kuivaniemi Backman Kari Kiviniemi Backman Saana Kiviniemi Breilin Leila Haukipudas Erkkilä Sulo Ii Goman Maarit Ii Haapala Auli Rantapohja Haho Erja Kiiminki Haimakainen Anne Haukipudas Haimakainen Henni Haukipudas Haimakainen Niko Haukipudas Haimakainen Sauli Haukipudas Halme Ritva Jääli Halonen Paavo Halosenniemi Halonen Salme Ii Hand Tarja Ii Hanhela Erkki Haukipudas Hanhela Paula Haukipudas Hanhela Sirkku Haukipudas Hannuksela Sari Haukipudas Hannula Arja Kiviniemi Hannula Esa Kiviniemi Hataja Kari Kiviniemi Havana S. Kun tempaus järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2015, oli osanottajia 268, vuonna 2016 heitä oli 356, vuonna 2017 yhteensä 313. Pekka Keväjärvi Rantapohja päätoimittaja Kirsti Ojala vuoden 2019 Tähtiemo » Rantapohja » Haukipudas Kirsti Ojala s. Tämän vuoden lukema on 351. Suoritukset merkittiin osallistumislipukkeeseen, joka palautettiin Rantapohjaan. Olette käyttäneet tuhansia tunteja liikuntaan. Itsenäinen, aktiivinen ja sitkeä Kirsti Ojala Halosenniemestä on vuoden 2019 Tähtiemo.. Hiltunen nimettiin Oulun vuoden 2019 Tähtiemoksi itsenäisenä, aktiivisena ja sitkeänä naisena, joka on kulttuuriharrastusten voimaannuttamana tehnyt tasa-arvotyötä miesvaltaisella työalalla ja ammatissa. Tasa-arvotyötä hän on tehty niin työelämässä kuin järjestöpuolella koko elämänsä. 18 » Torstaina 20. Osallistuneiden kesken on arvottu mukava määrä palkintoja. Pääasiallisen elämäntyönsä Kirsti Ojala on tehnyt Oulussa Nuottasaaren alueen yhtiöissä kolmenkymmenen vuoden aikana
19 » Torstaina 20. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Porukka liikkeelle! -tempaukseen vuonna 2018 osallistuneet Jämsä Seppo Kello Järvelä Uusitalo Tuija Rantapohja Jääskeläinen Eija Yli-Ii Jääskeläinen Leevi Yli-Ii Kaarivaara Anna-Kaisa Haukipudas Kaikkonen Kylli Ii Kainua Anja Ii Kainua Jorma Ii Kaisto Anneli Jakkukylä Kaisto Pirkko Ii Kaisto Sirkka Yli-Ii Kaisto Tuomo Jakkukylä Kakko Helena Yli-Ii Kakko Salme Jääli Kalliopuska Kirsi Haukipudas Kalliorinne Sirpa Ii Kantojärvi Kaisa Kiiminki Kantola Jorma Oulu Karjalainen Auli Kello Karjalainen Eila Jääli Karvonen Aila Ii Karvonen Eeva Haukipudas Karvonen Vuokko Yli-Ii Kauppi Jari Kuivaniemi Kauppi Mirja Ii Kaveri Vuokko Harjavalta Keltamäki Ritva Ii Kemppainen Eija Ii Kemppainen Maija-Liisa Ii Keränen Marika Yli-Ii Keskikallio Arja Tannila Keskitalo Maija Kello Keväjärvi Pekka Rantapohja Kipinä Ritva Oijärvi Kipinä Teuvo Oijärvi Kirjavainen Merja Yli-Ii Kirjavainen Unto Yli-Ii Kivimäki Kaija Haukipudas Klasila Anneli Ii Klasila Väinö Ii Koistinen Outi Rantapohja Koponen Saara Ylikiiminki Korpelin Laimi Jääli Korpelin Nita Oulu Korvala Hilkka Haukipudas Korvala Matti Ii Koskela Pirjo Oulu Koskela Sirkka Yli-Ii Koskela Taisto Yli-Ii Kotilainen Eija Haukipudas Kovaniemi Johanna Haukipudas Kropsu-Mäki Mirja Haukipudas Kuittinen Selina Kello Kukkola Leena Yli-Ii Kukkola Pertti Yli-Ii Kumpulainen Kerttu Kuivaniemi Kumpulainen Matti Kuivaniemi Kuokkanen Pekka Ii Kurtti Francheska Ii Kurtti Rodion Ii Kurtti Taisto Oulu Kuurola Liisa Ylikiiminki Kynkäänniemi Merja Tannila Kärki Vilma Haukipudas Kääriä Airi Ylikiiminki Kääriä Asko Ylikiiminki Kääriä Maija Ylikiiminki Kääriä Pentti Ylikiiminki Laajoki Hanna-Katariina Ii Laajoki Jenni-Maria Ii Laajoki Minna Ii Laitinen Elli Oulu Laitinen Jorma Oulu Lalli Tarja Kiviniemi Lampela Helena+Elsa-koira Ii Lapinkangas Rauni Yli-Ii Laru Ritva Haukipudas Lassila Liisa Espoo Latvastenmäki Tiina Haukipudas Leskelä Impi Yli-Ii Leskelä Juhani Ylikiiminki Leskelä Kerttu Ylikiiminki Leskelä Marja-Leena Kiiminki Leskelä Matti Yli-Ii Liedes Risto Ii Liedes Ritva Ii Lohi Marikki Ii Lohi Okko Ii Luukela Pauli Halosenniemi Luukela Ritva Halosenniemi Löllö Jarmo Kuivaniemi Löllö Paula Kuivaniemi Marttila Jonna Ylikiiminki Marttila Terttu Ylikiiminki Maunula Marja-Leena Ii Meriläinen Aimo Martinniemi Meriläinen Heikki Kiviniemi Meriläinen Rauni Martinniemi Mettovaara Merja Ylikiiminki Mettovaara Paavo Ylikiiminki Mettovaara Rauha Ylikiiminki Micklin-Tiiro Katja Ii Mielityinen Mikko Haukipudas Mielityinen Päivi Haukipudas Moilanen Arja Pahkakoski Moilanen Vesa Pahkakoski Multasniemi Maarit Yli-Ii Mäkelä Aila Yli-Ii Mäkelä Eija Yli-Ii Mäkelä Eino Yli-Ii Mäkelä Esko Kello Mäkelä Maire M Kello Mäkelä Pekka Yli-Ii Mänttäri Satu Ii Nevalainen Soili Haukipudas Niederprüm Sisko Halosenniemi Niemelä Anni-Maria Kiiminki Niemelä Eero Haukipudas Niemelä Markku Kiiminki Niemelä Orvokki Haukipudas Niemi Maire Kiiminki Niiranen Sari Rantapohja Nikkilä Kauko Kello Nikkilä Terttu Kello Niskala Eliina Jakkukylä Niskasaari Riitta Yli-Ii Nisula Kaarina Haukipudas Nyman Eino Oijärvi Ojala Leena Ii Ojala Rauni Martinniemi Olkoniemi Mirja-Liisa Yli-Ii Ollila Paavo Yli-Ii Orava Helinä Haukipudas Orjala Raili Martinniemi Pahkala Sari Yli-Ii Pakanen Salme Oulu Palola Leila Ii Passoja Britta Haukipudas Pelkonen Heimo Jääli Pernu Eeva-Liisa Yli-Ii Pernu Eevi Ii as Pernu Hanna-Kaisa Ii Pernu Heino Ii as Pernu Päivikki Yli-Ii Pernu Riitta Ii Pikkuhookana Teuvo Kello Piltonen Pirkko Jääli Piri Inkeri Kiiminki Piri Maire Ii Piri Ossi Ii Pohjola Raija Ylikiiminki Pohjola Tiina Ylikiiminki Ponto Hellä Haukipudas Ponto Pekka Haukipudas Portaankorva Marja-Liisa Haukipudas Puurunen Minna Yli-Ii Puurunen Ritva Ii Pyörälä Jorma Ii Pyörälä Ritva Ii Päkkilä Aino Jakkukylä Päkkilä Esko Jakkukylä Päkkilä Juha Ii Päkkilä Marjo Haukipudas Päkkilä Silja Ii Pöyskö Matti Haukipudas Rahkola Aila Ii Ravaska Eila Kello Ravaska Veikko Kuivaniemi Repo Eini Yli-Ii Repo Veikko Yli-Ii Riepula Anne Kuivaniemi Riikola Hulda Ilmarinen Riikola Kimmo Ilmarinen Ronkainen Linda Kello Ronkainen Urpo Ii Rundgren Reija Ii Runtti Ritva Ylikiiminki Runtti Sulo Ylikiiminki Ruonala Pia Ii Ruotsalainen Liisa Kontio Räihä Asser Ii Räihä Hilma Ii Räihä Jukka Ii Räihä Maarit Ii Räihä Miia Rantapohja Räinä Aila Ii Räinä Erkki Yli-Ii Saarela Eila Yli-Ii Saarijärvi Paavo Haukipudas Saikkonen Aila Kello Saikkonen Eino Kontio Saikkonen Martti Kontio Saikkonen Mikko Kontio Saikkonen Pekka Kello Sassi Roope Ii as Sassi Saaga Ii as Sergejeff Pirkko Yli-Olhava Siika-aho Arja Kello Siivola Mauri Jääli Simi Anita Ii Simi Matti Ii Sipola Irja Haukipudas Soini Irja Kuivaniemi Soini Irja Haukipudas Soukka Eija Ii Sundelin Anni Martinniemi Sundelin Juha Martinniemi Sundelin Lauri Martinniemi Sundelin Onni Martinniemi Sundelin Päivi Martinniemi Suomela Jouni Kiviniemi Suomela Kaisu Kiviniemi Suorsa Juha Jääli Suorsa Leena Jääli Särkikangas Esko Ii Taivaloja Sirkka Ala-Siurua Telavirta Marja-Leena Ii Tihinen Aira Yli-Ii Tihinen Martti Yli-Ii Tiiro Anneli Ii Tiiro Paavo Ii Tiiro Ulla Ii Tiirola Elina Kiiminki Tiirola Tuomas Kiiminki Tikkanen Jussi Haukipudas Timonen Pirkko Ii Toivanen Kaisa Oulu Toivonen Jouni Haukipudas Tolppanen Eero Martinniemi Toppila Terttu Olhava Torro Hannu Martinniemi Tunturi Teea Rantapohja Tuohimaa Laila Ylikiiminki Tuohimaa Marko Ylikiiminki Tuomela Eila Yli-Olhava Tuomela Taimo Yli-Olhava Turtinen Mervi Ii Turtinen Pirkko Yli-Ii Turtinen Rauno Ii Turtinen Teija Ii Tyni Ritva Kiiminki Törmi Katja Oulu Törmi Margit Oulu Ukkola Maija-Liisa Oulu Uusitalo Ahti Ylikiiminki Uusitalo Sirkka Ylikiiminki Vaittinen Irma Polvijärvi Vaittinen Pauli Polvijärvi Veijola Juhani Ii Veijola Kalevi Ii Veijola Suoma Ii Vuollo Saara Muonio Vuorjoki Risto Kontio Vuorma Seija Jakkukylä Väisänen Sirkka Haukipudas Väänänen Elsa Kiiminki Väänänen Esko Ii Väätämöinen Anne Kuivaniemi Ylisiurua Ritva Yli-Ii Yrjänä Marjatta Ii Zaburchik Veronika Ii
Jotain tärkeää on tapahtumassa uusi kuningas on syntynyt maailmaan. Rukoilen, että sama ilo, joka valtasi tietäjät Jeesuksen, koskettaa myös sinun sydäntäsi tänä jouluna. Seimelle pysähtyneet itämaan viisaat valtasi suuri ilo. Matkustetaan joulua viettämään mummoloihin tai lasten perheiden luokse. Kun joululla onkin näin suuri merkitys koko elämällemme ja olemassaolollemme, kuinka siihen pitäisi suhtautua. Millaiset asiat voivat murtaa yksinäisyytemme, ahdistuneisuutemme ja masentuneisuutemme. Tässä on joulun vahvuus, se on kaikille tuttu. Mekin toimimme ainoalla mahdollisella tavalla tämän ihmeen edessä. Joulun lapsi Jeesus Kristus on sama, joka ylösnousemuksena jälkeen lupasi olla kanssamme jokaisena päivänä. Emme edes ala järkeillä, koska tietäjien tavoin ymmärrämme, milloin on aika vaieta, hiljentyä ja kumartaa Kunnian Kuningasta. 20 » Torstaina 20. Tätä ajatellessani tuntuu hyvältä, kuinka lämpimän vastaanoton olen perheeni kanssa saanut laajan Oulun hiippakunnan ihmisiltä. Missä mietteissä sinä vietät tätä joulua. Ihmisyyden kylmään on nyt tullut mukaan jumalallinen lämpimyys. Enkä tarkoita tällä kaupallisuutta tai hälinää tai joulupukkia. Sen uutisen merkitys on juuri ihmisluonnon jumaloituminen. Itämaan tietäjän lähtivät siis kohtaamaan äsken syntynyttä maailman Vapahtajaa, pysähtyivät ja tulivat kosketetuiksi. Missä tilassa viihtyisimme ja missä seurassa viettäisimme aikaa, jos saisimme valita. Jouluun valmistautuessani olen kulkenut ajatuksissani aikamatkan 2000 vuoden taakse ensimmäiseen jouluun. Toivon, että joulun aikaan heidän näkynsä liikuttaa myös sinua. Viihdymme siellä, missä olemme tervetulleita ja odotettuja, missä tulemme ymmärretyiksi. Niin mekin lähdemme kirkkoon kumartamaan Kristusta, Jumalan poikaa. Vastaavasti jollekin perheelle tämä on ilontäyteinen ensimmäinen joulu pienen vauvan kanssa. Jumaloituminen on uusi normaali. Se on niin tuttu, että me asennoidumme jouluun kuten olemme vuosia tai vuosikymmeniä tehneet. Pitääpä makustella tuota ajatusta ”Oulun hiippakunta jouluhiippakunta”. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Ensimmäinen joulu Ensimmäinen joulu on ollut viime viikkoina ajatuksissani monessa eri merkityksessä. Mitä tekee kristitty. Nimittäin ensimmäinen joulu Oulun hiippakunnan piispana. Ajatelkaamme mitä elämässä kaipaamme ja ikävöimme. Jollekin tämä on ensimmäinen joulu avioeron jälkeen. Hyvää ja siunattua joulua! Oulun metropoliitta Elia. Kun vietämme joulua emme todellakaan mene jonkun suuren tuomarin juhliin, joissa meidän on pakko tehdä niin tai noin. Olosuhteet, elämän käänteet ja kohtalot ovat moninaiset tänäkin jouluna. Ensimmäisenä jouluna taivaalle syttyi poikkeuksellisen suuri ja loistava tähti. Kun tähti pysähtyi tallin ylle, hämmästys pysäytti tietäjien liikkeen. Siellä löydämme rauhan ja hiljaisuuden. Joulu on muuttanut kaiken. Jouluna emme puhukaan siitä, missä tällainen todellisuus on vaan siitä, kuka tämä on! Hän on Kristus, Jumala poika, joka tuli maailmaan pienenä vauvana, vähäisenä, nöyränä, rauhallisena ja seimessä makaavana. Vapahtajamme luona koemme olevamme rakastettuja ja ymmärrettyjä. Se oli merkki itämaan tietäjille. Tietäjät lähtivät liikkeelle. Tähän lupaukseen saamme luottaa olosuhteista riippumatta. On ollut hienoa aloittaa piispana sellaisessa ”jouluhiippakunnassa”, jonka alueelta ovat kotoisin niin Tiernapojat kuin joulupukkikin. Jeesus-lapsen syntymässä, seimeä ja luolaa ihmetellessämme alkaa tapahtua ihmeellisiä asioita. Tämä joulu on myös minulle henkilökohtaisesti ensimmäinen joulu. Kristuksen luo rientäminen muuttaa meidän ihmisyyttämme. Jonkun toisen joulua leimaa yksinäisyys tai vaikeat suhteet läheisiin ihmisiin. Kristuksen syntymäjuhla ansaitsee kuitenkin enemmän kuin vain aina samanlaisen vastaanoton. Täyttääkö sydämesi ilo vai kenties suru ja kaipaus. Vilkaisemmeko televisiota tai nettiä ja näemme, että tontut laulavat ja syövät riisipuuroa kuten joka joulu ja hautausmaille viedään kynttilöitä. Jeesus-lapsi nukkui eläinten syöttökaukalossa. Joulukuusen katveessa tapahtuu tänäkin jouluna paljon ihania kohtaamisia. Kaikki ovat lapsesta asti kuulleet Jeesus-lapsesta, seimestä, paimenista ja itäisten maiden tietäjistä. He riensivät palvomaan Kristusta. Samalla tässä on joulun vaara. Jollekin tämä voi olla ensimmäinen joulu syöpädiagnoosin kanssa. Toivon, että löydät itämaan tietäjien lailla tien Jeesuksen seimen luo. Joulun sanomassa puhutaan Jumalan lihaksitulemisesta. Jouluna monet meistä tai joku perheenjäsenistämme ovat liikkeellä. Menemme Jumalan pojan syntymäluolalle, missä meitä ei pakoteta mihinkään. Katsommeko ympärillemme ja huomaamme, että mikään ei ole muuttunut. Jokainen meistä kaipaa ympärillemme lämpöä, hyvyyttä ja anteeksiantoa. Siellä on läsnä niin anteeksianto kuin hellyyskin. Ortodoksisen kirkkomme perinteisen opetuksen mukaan Jeesus-lapsi toi maailmaan jumaloituneen ihmisyyden, josta mekin tulemme vähän kerrallaan osallisiksi. He ryhtyivät toimittamaan jumalanpalvelusta. Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa, joulua, toivottaen, Jukka Keskitalo Oulun hiippakunnan piispa K U VA : S A NN A K ROOK Kristus syntyy – kiittäkää! Joulukertomus on tunnetuin kristillisen kirkon kertomuksista. Hän katsoo, mitä itäisten maiden viisaat tekivät, nuo oman aikansa parhaat osaajat ja asiantuntijat. Jokainen ihminen haluaa olla rakastettu, hyväksytty ja pidetty. Näky kosketti ja liikutti. Mikä sitten voisi olla toisin
ääntel yä moni ELINKEINOJA tupakkaa venäEI PYRI FRAMILLE läinen TUTKII jaloa halua kyltuhoa vää NÄKYSOS REPIÄ he lli ä arvo12 harhaa kanTšekin Nyberg kas kaita keshaltanssi nytkin Havas KI TT I -pussi Egypti SOPIMUS AIVAN keama ’pusubändi’ mielijohteita pystyt € pyöräytyksiä viljelys käärmeitä VAARI Hyvää joulua kaikille! 4. Kuoreen tunnus ”Ristikko”. Ristikon ratkaisu ja arvonnan tulos julkaistaan Rantapohjassa helmikuun aikana. Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sirius -PÄÄ hinkalo ELI oopperassa Hardwick Tristanin kanssa VOI TAUTI Wagnerin Piazzolla säveltänyt Taidan lähteä... 21 » Torstaina 20. Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvomme Rantapohjan puolen vuoden printtitilauksen sekä vuoden digitilauksen. Jorma Kemppainen 2018 VIIN Jo ut se no kus. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Täytä jouluristikko ja palauta se meille tammikuun 2019 loppuun mennessä osoitteella Rantapohja, PL 15, 90831 Haukipudas
Hallit olivat todella suuria, saattoivat olla melkein sata metriä pitkiäkin, niin, että kyseessä oli todella suuri laitos. – Sitten puusepäntehtaalla eli puutyötehtaalla tehtiin ikkunat ja ovet. Esimerkiksi Venäjälle menevät ikkunat ja ovet maalattiin punakeltaisella pohjavärillä. Ennen junaan lastausta suoritettiin välilastaus varastojen yhteydessä olleisiin katoksiin. Varastopäällikkönä toimi Veikko Pietilä. Ne olivat yhden perheen taloja. Se oli 1 040 markkaa. – Junanvaunun lastaaminen oli suoranaista survomista, jotta vaunuun olisi saatu mahtumaan kaksi taloa. Tämä tapahtui ennen kuin menin armeijaan vuonna 1955. – Siitä tulikin mieleeni jatkosodan aika, jolloin pommitettiin myös Halosenniemeä. Sotakorvauksia Neuvostoliittoon Pomona ja talotehtaan päällikkönä toimi Edvinin aikana Hirsjärvi. 22 » Torstaina 20. Miehiä ylhäältä vasemmalta Jussi Korhonen, Edvin Mattila, Jalmari Pietilä, Toivo Ohtamaa, Niilo Savilaakso, Eero Ruotanen. 1940. Vuonna 1948 valmistui puutyötehdas. Puutalotehdas käsitti neljä tehdashallia ja kaksi varastorakennusta, jotka sijaitsivat lähellä sahan tuloporttia tien oikealla puolella. Kakkosessa ikkunamodulit ja rossipohjalevyt sekä myöhemmässä vaiheessa parakkeihin kattolevyt. Vuonna 1948 valmistui puutyötehdas, jonka tehtävänä oli valmistaa ovia, ikkunoita ja muita rakennusten osia lähinnä talotehtaan tarpeisiin. Höyläämöllä oli useita erilaisia höyliä, kuten listahöylä, paneelihöylä ja karmihöylä. Pietilän Jalmarin kanssa olimme lattialevyjen teossa. Talot muodostuivat 80 senttimetrin moduleista, esimerkiksi ikkunamoduleista ja seinälevyistä, joissa oli eristeet valmiina. Haastattelin Haukiputaalla tunnettua puuseppää ja puuhamiestä, Edvin Mattilaa, joka työskenteli talotehtaalla jo vuoden 1951 alusta. RaumaRepola perustettiin vuonna 1951, jolloin yhtiön pitkäaikaiseksi toimitusjohtajaksi tuli Paavo Honkajuuri. – Höyläämöltä tavara meni koneistamolle, jossa se katkottiin sopivan pituisiksi ja tehtiin liitokset. Tuotanto meni pääasiassa Neuvostoliittoon. Taustalla takana levyvarasto, vasemmalla naulaamo. Sitten myöhemmin, kun olin käymässä Venäjällä, näin niitä taloja Moskovaan menevän tien varressa. Tytöt vasemmalta ovat Riitta Nikkinen, Naimi Ittonen, Vieno Vilppola, Helmi Korhonen, Kerttu Vahtola, Bertta Korvala ja Aino Kärkelä. Tavaroiden siirto hallista toiseen ja junaan suoritettiin kiskoilla kulkevalla niin sanotulla paketilla, joka oli kätevä keksintö juuri tähän tarkoitukseen. – Ensimmäinen työpaikkani oli jo pienenä poikana, 12-vuotiaana, Oulu-yhtiön sortteerilla eli puutavaran lajittelussa. – Sotakorvaustalojen jälkeen alettiin tehdä voimalaitosparakkeja. Valokuvan on ottanut Eino Taskinen, joka toimi Niilo Savilaakson apurina. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU PERINNEAMMATTEJA RANTAPOHJAN ALUEELLA » Talotehtaalta puusepänverstaalle Puutalojen valmistus aloitettiin Martinniemen sahan teollisuusalueella vuonna 1940. Ykkösessä naulattiin kattotuolit, seinälevyt ja ovilevyt. Rauma-Repola oli alueella erittäin merkittävä työllistäjä aina vuoteen 1988. Olin silloin 16-vuotias eli elettiin vuotta 1951. Sieltä tavara liikkui naulaamoille. Talojen koko oli siinä 6 x 8 m. Muistan ensimmäisen kahden viikon tilini. Kuvassa talotehtaan työntekijöitä 50-luvun puolivälin tienoilla. Päivässä saatiin valmiiksi 8 ikkunamodulia, muistelee Edvin Mattila. Suurin osa valmistuneista parakeista meni Saksaan. Näin tarkkaa kuvausta talotehtaasta ei taida olla aiemmin tehtykään. Lattialevyn koko oli 90x240 cm ja niissä oli täydet eristeet. Talotehdas koostui puusepäntehtaasta, höyläämöstä, koneistamosta, naulaamo ykkösestä ja kakkosesta, kahdesta katoksellisesta varastosta ja maalaamosta. Talotehtaan teollisuusrakennuksia ei ole enää jäljellä. Toimin silloin soutumiehenä LopakkaPaulille, kertoo Eetu, Edvin Mattila, joka on syntynyt Halosenniemessä vuonna 1935. Kun pääsin Parkumäen kansakoulusta, menin ammattikouluun vuodeksi puuseppälinjalle, josta menin Rauma-Repolan Talotehtaalle. Varastoissa säilytettiin esimerkiksi nauloja ja lautatarvikkeita. Nokkamiehinä eli työnjohtajina toimi koneistamolla Engström, höyläämöllä Yrjö Haapala, naulaamolla Aalto, puusepäntehtaalla Eero Salo. Niemen nokassa paloi punaiPuutalojen valmistus aloitettiin Martinniemen sahan teollisuusalueella v. – Talotehtaalla tehtiin sotakorvaustaloja Venäjälle. Maalaamossa maalattiin valmis tavara. Eetu ja Tapsa. Edessä oikealle Niilo Ponkkonen ja Viktor Klytserof. – Seuraavana vuonna olinkin sitten kesäajan Halosenniemen sahan tarhalla, Kaanin nokalla, nippaamassa. Työvaiheet etenivät siten, että tarhalta tuotiin rataa pitkin ensin puutavara höyläämölle. – Parkumäellä olimme olleet ensimmäinen ikäluokka, joka kävi seitsemännen luokan. Levyvarastosta ja lastauksesta junan vaunuun vastasi Lauri Toppi. Tehdasalueelle ei kuitenkaan muistaakseni pudonnut pommeja. “Emme ole yrittäjiä, vaan ammatinharjoittajia.” K A RI HOL M A. Kuvausta Eetu taiteili vielä piirroksellakin. Parakit maalattiin keltaisella pohjavärillä. Niihin kuului keittiö makuuhuone ja olohuone
Eetu toimi muun muassa kymmenkunta vuotta vuoteen 1973 saakka Haukiputaan Heiton puheenjohtajana. Mieleeni on jäänyt, kuinka Veikko Sinisalo opetti silloin näyttämötaidetta ja Yrjö Kallinen puhetaitoa. – Toinen mukava tapaus oli se, kun tehtiin Myllylän Lassin toimeksiannosta kuorma-auto Päätalo-elokuvaan Elämän vonkamies, jossa auto esiintyi sortteerausmarkkinoilla. Ravintolaremontit ovat loppuneet melkein kokonaan. PERINNEAMMATTEJA RANTAPOHJAN ALUEELLA » Talotehtaalta puusepänverstaalle Doktor Eetun ressikeppiä testaamassa Nokian tehtaiden kiinalaiset vieraat Haukiputaalla. Vuodesta 1990 jatkoin puusepänliikkeessä vastaavana. Sarja on ollut jatkoa hänen vuonna 2017 julkaistulle Suomi 100, Kuukauden kulttuurikohde-jutuilleen. Kun Hyvon lopetti, vapautui tiloja teollisuusalueelta. Pidän itseäni ammatinharjoittajana, tuumailee Eetu, joka tunnetaan myös armottomana jutunkertojana, jolla tarinaa riittää. Puusepänliike E.Mattila – Opiskelun jälkeen tein monen sorttista työtä, ennen kuin perustin Puusepänliike E. Tilaajana toimi Mikko Niskanen. Ensimmäinen työpaikkani oli jo pienenä poikana, 12-vuotiaana, Oulu-yhtiön sortteerilla eli puutavaran lajittelussa. 80-luvun alkupuolella laajensin Haukirakennuksen paikalle Hyvonin tiloissa ja panostin laitteistoihin. Yksityisille teimme esimerkiksi ikkunoita, keittiökalusteita ja ovia. 23 » Torstaina 20. 1963) tuli hommiin virallisesti vuonna 1980, jolloin hän oli valmistunut Haukiputaan ammattikoulusta puusepänlinjalta. Muista kohteista mainittakoon esimerkiksi pöytämuutokset Verovirastolle, tiskit Haukiputaan kirjastolle sekä looshit ja vastaanottotiskit Samantalle. Jatkana Tapsa Eetun hommaa on jatkanut Mattilan Tapsa, Eetun poika. Kyseessä oli vuosimallia 25 oleva linja-auto, joka oli toiminut Oulun eteläpuolella mm. – Aloitin tekemällä R-somistamolle puusta erinäköisiä hyllyköitä ja esittelytasoja. Sitä ennen hän oli ollut mukana kesäja viikonlopputöissä. – Hauskana tapauksena muistan myös ‘ressikepin’, josta tuli oikein maailmanlaajuinen suksee, ‘Doktor Eetu’. Korin alusta oli tullut Amerikoista ja korin materiaalina oli puu, kuten puusepälle sopiikin. Olin mukana muun muassa ravintolaremonteissa. Vuonna 1956 palasin talotehtaalle, jossa jatkettiin parakkien tekoa. Mottona meillä on ollut, että hyvä työ poikii aina uusia töitä, joten kaikki täytyy tehdä viimeisen päälle. Se kuitenkin kivitettiin. “Tekstiililiike Pellossa, jonne teimme kokonaisuudessaan sisustan.” “Melkein kaikki, seinät, lattiat ja katot pöytiä lukuunottamatta, tehtiin Ravintola Reportteriin.” Kuva on 1990-luvulta. Viimevuotisista mainittakoon esimerkiksi Lumijoen koulun luokkahuoneiden kiintokalusteet. Kävin Pohjolaopistolla Kansanopistokurssin 1960–61 ja sen jälkeen menin Kauniaisiin Työväenakatemiaan, jossa opiskelin vuosina 1962–1964. joulukuuta 2018 » N:o 99 nen lamppu, joka ilmeisesti hämäsi lentäjiä. Oulun seudulta löytyykin eniten puuseppiä koko Suomessa. Ressikepillä tehtiin sopivia venyttelyliikkeitä, joihin Eetulla oli ihan oma reseptikin. Sitten alkoi syntymään vähän kaikkea; ikkunoita, ovia ja kalusteita. Mattilan Tapio (s. Jalkavaihteidensa vuoksi autoa kutsuttiin ”Potkufordiksi ”. 2000luvulla alkoi yllättävä lamakausi, jolloin työt vähenivät oleellisesti. Ensimmäinen työtila oli vain vajaa 12 neliömetriä siinä piipun juurella. Tämän TTFordin huippunopeus oli peräti 30 kilometriä tunnissa. Toimin silloin soutumiehenä LopakkaPaulille.” – Edvin Mattila M AT T ILOIDEN A RK IS TO M AT T ILOIDEN A RK IS TO M AT T ILOIDEN A RK IS TO. Muutaman vuoden jälkeen lähdin opiskelemaan. Tehtiin ravintolaremonttejakin Oulun Osuuskaupalle. Kari Holma RANTAPOHJAN JOULU Kuukauden perinneammatti Haukiputaalaiselta taiteilijalta Kari Holmalta on ilmestynyt vuonna 2018 Rantapohjassa kuukausittain juttusarja perinteisistä ammateista ja työtavoista Rantapohjan alueella. – Elokuvan jälkeen auto siirrettiin Oulun Automuseoon. Oulu-KajaaniPulkkila välillä. Sittemmin auto myytiin Pudasjärviselle linja-autoilijalle, Pekka Nevakivelle. Mattilan vuonna 1977. Puutavaran ostin Iin Huvilaveistämöltä. Kunta-asiakkaita on ollut paljon lähinnä lähikunnista. Yleensä teimme heille vastaanottotiskejä. Ammatinharjoittajana minäkin olen aina itseäni pitänyt, mutta joissakin yhteyksissä täytyy hyväksyä tuo yrittäjänimityskin. Ostin 110 000 markalla nauhahiomakoneen, talttaporakoneen, höylän, vannesahan ja esimerkiksi puristimia. – Meitä oli kolme työntekijää plus Eetu. Työväenharrastustakin on aina ollut matkassa. Välillä kävin myös Rakennusliike Marttilassa timpurin hommissa. – Sen jälkeen vuodesta 2010 jälkeen olemme olleet Viinamäen Mikon kanssa kahdestaan. Keppiä testasivat muun muassa Nokian tehtaiden kiinalaiset vieraat, jotka veivät niitä myös mukanaankin. – Jonkin verran olemme nykyään tehneet entisöintitöitäkin. – Yrittäjää minusta ei oikein koskaan ole kuitenkaan tullut, sillä vierastan yrittäjä-sanaa
Kuvassa serkukset Vieno, Seida, Vilho, Hilja, Aili, Eedla ja Evald Kiimingistä pikkujoulua viettämässä mummun luona. Enkeli suojaa polkuja lasten. Jouluista tunnelmaa. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Kuva: Pirjo Marttinen. Kuva: Minna Muurinen, Pyhäjoki. Kuva: Saara Vuollo Muonio. Pienet tontut joulutunnelmissa. Kuva: Valma Päkkilä. Joona leipoo omat leivät jouluksi äidin ja mummun kanssa. Kuva: Anne-Maria Skarp, Martinniemi.. 24 » Torstaina 20. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Kohti joulua Lukijoiden jouluisia kuvia Saunatontun kakut Joloksella. Ei vielä ihan pukki Petterin kanssa vierailulla, vaan Jakkukylän mummulan poroa Isla ja Emma katsomassa. Kuvan lähetti Tuovi Holtinkoski Ylikiimingistä. Kuva: Kerttu Leskelä. Petteri Punakuono..
Tässä joulunodotusta Kellossa. Kuva: Aila Kakko, Taivalkoski. Luna-hauveli odottamassa joulukakun kypsymistä. Kuva: Enne-Liisa Tarkki, Ii. Tonttu asuu meillä. Kuva: Seija Rajaniemi, Kiviniemi. “Joulun Sininen Hetki” Kuvattu Kuusamossa. Kuva: Eero Tolppanen, Martinniemi. Kuva: Arja Siika-aho. Pikkutontut matkaavat maailmalle! Kuva: Mirja Virtanen. Joulutunnelma parhaimmillaan mökillä. 25 » Torstaina 20. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Kohti joulua Lukijoiden jouluisia kuvia Jouluterveiset Kuivaniemeltä! Kuva: Anu. Piha kuin postikortti
joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU. 26 » Torstaina 20
27 » Torstaina 20. on jo valmisteilla luettavaa.. Yhteistyöstä kiittävät Auli Haapala, Sari Niiranen, Tuija Järvelä-Uusitalo, Pekka Keväjärvi, Outi Koistinen, Marko Myllylä, Miia Räihä, Pirjo Heikkuri ja Teea Tunturi. Rantapohja ei ilmesty, mutta perjantaiksi 28.12. Tiistaina 25.12. joulukuuta 2018 » N:o 99 RANTAPOHJAN JOULU Rantapohjan henkilökunta toivottaa hyvää joulua kaikille lehden lukijoille ja yhteistyökumppaneille
joulukuuta 2018 » N:o 99 ELOKUVA » Poroja, pukkeja ja ilkimyksiä joulun elokuvatarjonnassa Joulumielen metsästyksessä jouluiset elokuvat ovat monelle korvaamaton pikatie. Elokuvaa esitetään lapsiystävällisesti myös suomeksi dubattuna, jonka käännöstyön laatu jättää toivomisen varaa. Finnkinon kuukauden klassikkona nähdään 20.12. Vaikka kyse ei varsinaisesti ole jouluelokuvasta, ei julkaisupäivämäärä varmasti sattumaa ole. Vuoden virallisen jouluelokuvan saappaat täyttää lastenanimaatio The Grinch. Jos joulutunnelma syntyy ajattelemalla Lapin lumisia tuntureita, sinne pääsee matkustamaan MRP Matila Röhr Production Oy:n uudessa elokuvassa Ailo – pienen poron tarina. Vaikka Disney-studion uutta animaatiota Räyhä-Ralf 2 saadaan odottaa meillä ensi vuoteen, ei meidänkään teatterien joulu jää vaille Disney-taikaa. Disney-taikaa toivovien kannaakin pistää lippurahansa talteen odottamaan joulupäivää, jolloin ensi-iltaan saapuu Maija Poppasen paluu (Mary Poppins Returns). Amerikkalaisen Dr. Siihen verrattuna kivan näköistä, joululaulujen sävyttämää ja hyvin 3D-efektiä hyödyntävää animaatiota katsoo ilokseen. Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen dokumentti, vaan aidon luontokuvamateriaalin pohjalta parsittu fiktiivinen tarina Ailo-poron ensimmäisestä elinvuodesta. Ilahduttavien luontodokumenttien Metsän tarina (2012) ja Järven tarina (2016) eräänlaisena jatko-osana elokuva tarjoaa hulppeita maisemia ja hellyttäviä hetkiä luontoäidin luomusten lomassa. kenties kaikkien aikojen kovin jouluelokuva, kun Bruce Willisin tähdittämä Die Hard palaa muistuttamaan, miksi 80-luku muistetaan toimintaelokuvien kulta-aikana. Lopputulos on kuin oma suomalainen versiomme Disney-klassikko Bambista (1942). Monilla on muistissa vielä vuonna 2000 ilmestynyt ja useille traumoja aiheuttanut, Jim Carreyn tähdittämä näytelmäelokuvaversio. Elokuva on kyllä yltäkylläisen näköinen ja komeasti puvustettu, mutta sinne tänne säntäilevä tarina, omituiset roolisuoritukset ja täydellinen punaisen langan puute saavat välillä unohtamaan, että elokuvalla olisi mitään tekemistä klassikkobaletin kanssa. Emily Blunt perii Julie Andrewsin roolin taianomaisena lastenvahtina, joka palaa Pankin perheen luo auttamaan uutta sukupolvea – ja vähän vanhempiakin siinä sivussa. Eri televisiokanavat täyttyvät joulupyhien aikaan vuoden ajan uusista ja vanhoista klassikoista. Jos elokuvaa ei ole vähään aikaan nähnyt, teatteriin kannattaa mennä yllättymään, miten jouluinen tämä kasarirymistely oikeastaan onkaan. 28 » Torstaina 20. Jos jokavuotiset Yksin kotona (1990), Rakkautta vain (2003) ja Joulutarina (2007) eivät kuulosta enää houkuttelevilta, myös uusia ehdokkaita uusiksi joulusuosikeiksi on tänäkin vuonna tarjolla. Seussin kuvakirjaan perustuva tarina vihreän ilkimyksen yrityksestä varastaa naapurikylän joulu on ison meren takana klassikko, eikä uusi elokuvakaan huonoa työtä tee sen kertomisessa. Kesken pikkujoulujen terroristi-iskun kohteeksi joutuva pilvenpiirtäjä on täynnä joulukuusia, -koristeita ja -valoKurt Russell sonnustautuu tänä jouluna pukin tamineisiin Netflixin uudessa jouluelokuvassa.. Pjotr Tsaikovskin balettiin “perustuva” ison budjetin näytelmäelokuva Pähkinänsärkijä ja neljä valtakuntaa (The Nutcracker and the Four Realms) on tosin sen luokan elokuvallinen katastrofi, että sen katsomista ei voi suositella oikein kenellekään
Puh. Torttukahvit! Tervetuloa. Harmittoman komedian vetonaulana toimii aina karismaattisen Kurt Russelin hykerryttävä tulkinta vanhasta partasuusta. Netflix-suoratoistopalvelun jouluelokuvat ovat pääosin hirvittävää kuraa, mutta lajityypin grand old manin Chris Columbuksen (mm. klo 9.00. Kuivasjärventie on kapea. • Pähkinänsärkijä ja neljä valtakuntaa: ????. Kiiminkijoentiellä on runsaasti raskasta liikennettä ja tie on muutoinkin vilkkaasti liikennöity. lippu 10 euroa. Martinniemi. JoHToKUNTA SIUrUAN TYÖväENTALo TANSSIT JouluPäIVänä 25.12.2018 Klo 21.00-01.00 Soittaa TEUVO VUOTI & CAPTAIN. 044 35 35 300 info@otc.fi . joulukuuta 2018 » N:o 99 ja, eikä elokuvan ääniraitakaan arkaile antaa kulkusten kilkattaa aina sopivan paikan tullen. Tarvittavan kevyen liikenteen väylän pituus 3,5 kilometriä. Teiden yleiskunto on romahtanut ja tämä aiheuttaa kulkijoille vaaratilanteita, todetaan Annemari Enojärven (ps.) jättämässä valtuustoaloitteessa. vuoden 2019 jäsenmaksuja (18€) otamme 7.1 alkaen vastaan maanantaisin klo 12-13. Myytävänä Iin Eläkeläiset ry Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta Toivotamme kaikille jäsenille Hyvää ja rauhallista Joulua sekä onnea vuodelle 2019. Kevyen liikenteen väylä tarvittaisiin 2,5 kilometrin matkalle. klo 18.00 Pääpalkinto 150€ lahja kortti. 040 548 0268. Rantapohja paikallisista raaka-aineista. • Maija Poppasen paluu (ensi-ilta 25.12./ei arviota) Poroja, pukkeja ja ilkimyksiä joulun elokuvatarjonnassa Työsuorituksia Ilmoituksia Huveja ENTISÖINTITYÖ KAUPPILA KY Entisöinnit, verhoilut, venekuomut. Vuoden 2019 toiminta alkaa ma 7.1. Käteismaksu. Enojärven aloitteessa kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, että on merkittävä määrä lapsia, joilla ei ole oikeutta taksitai bussikyyteihin. oulun Puhelin) oSAKKEITA! p. Elokuvassa kaksi sisarusta joutuvat auttamaan joulupukkia aattoillan pelastamiseksi. Osa pienimmistä koululaisista saa kouluun taksikyydin ja osa isommistakin bussikortit, koska lapsia ei voi päästää itsekseen kulkemaan. Elmo Rautio ELOKUVA » INFO Elokuvia jouluksi • The Grinch: ????. Kiitos yrityksille ja yksityishenkilöille saamistamme lahjoituksista myyjäisiimme. Irtolehdellä 50 pr 600€/120€. Yksin kotona, Harry Potter ja viisasten kivi) uudelle joulupukki-elokuvalle The Christmas Chronicles kannattaa antaa mahdollisuus. Kunnollista piennarta tieosuudella ei ole, joten jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat kulkemaan aivan ajoradan reunassa. Talvisin tie kapenee entisestään aurausvallien myötä ja keväisin sulamisvedet jäävät seisomaan painuneelle tienreunukselle. Talvella tie kapenee merkittävästi aurausvallien takia. • The Christmas Chronicles (Netflix-elokuva): ????. Tervetuloa mukaan iloiseen ja aktiiviseen joukkoomme! ps. www.otc.fi Halutaan ostaa Ravintolat soita Rantapohjaan 0400 537 148 JOS ET SAANUT LEHTEÄ ma-pe klo 8.30-16.00 www.rantapohja.fi Rantapohjan jakelun hoitaa Posti. Sikäli kun teatteriin lähteminen tuntuu joulukiireinen aikana liian työläältä, löytyy jouluista katsottavaa luonnollisesti myös kotisohvalta. Valtuustoaloitteessa esitetään asukkaiden toive, että Oulun kaupunki tekee selvityksen kustannuksista ja hyödyistä yhteishankkeena ELY-keskuksen kanssa.. Johtokunta kokoontuu 14.1. jumppa klo 11 ja kuorolaiset kokoontuvat klo 12. AA,VT kaupanvahvistaja bINgo NUorITTALLA perjantaina 21.12. Kunnon piennarta ei ole ja toinen reuna tiestä on painunut merkittävästi. Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylistä » Rantapohja » Kiiminki, Haukipudas Kiiminkijoentie ja Kuivasjärventie Alakylän alueella ovat lapsille ja aikuisillekin todella turvattomia kulkea. TERVETuloA! SULJEMME perjantaina 21.12.2018 klo 11.00 Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua! oSTETAAN PArTNErA oY:N (ent. Arvomme kinkun pelaajille. • Die Hard (erikoisnäytös Finnkino Plazassa 20.12.): ????. 29 » Torstaina 20. Vaikka yhden neuvokkaan poliisin taistelu panttivankien vapauttamiseksi onkin valloillaan aikakauden läskipäistä asennetta, on salista taatusti mukava poistua Frank Sinatran “Let it Snown” tahtiin. • Ailo – pienen poron seikkailu (ensi-ilta 21.12.): ????. Repseällä ja suorasuisella Russel-pukilla on mahdollisuus nousta tulevaisuudessa klassisten joulupukki-tulkintojen joukkoon
A N T T I RI M P EL Ä INEN S A M I M US TONEN Tyttö ei ole vuosiin puhunut mitään, mutta tällä matkalla hän joutuu taistelemaan asian kanssa ja kasvamaan seikkailun aikana.” – Sami Mustonen. Tarinan pääosassa on nuori Nuutti-tyttö, johon rooliin serkkuni Saara Runtti sopii luonnollisuutensa vuoksi hyvin. Elokuvalla on tarkoitus osallistua lyhytelokuvakilpailuihin ja se tulee lopulta kaikkien nähtäville muun muassa YouTubeen. Lyhyetlokuva sijoittuu varhaiskeskiaikaan. – Työstin tarinaa vuoden päivät, se asettui vihdoin uomiinsa viime kesänä ja kuvaamaan päästiin syyskuun alusta. Nuutti (Saara Runtti) tekee elokuvassa raskaan matkan kohti kotikyläänsä. Saara Runtin lisäksi projektiin mukaan lähtivät Mustosen naapurit Tuomas ja Maiju Kinnunen sekä avopuoliso Reetta-Mari Mustonen. Kuvauksissa olivat mukana myös yli-iiläiset Evita Kallinen vuohineen ja Päivi Ojala hevosineen. Sami Mustosen lyhytelokuva kantaa työnimeä Metsänpeitto, ja se valmistuu ennen kesää 2019. Ammatiltaan Mustonen on 3D-mallintaja, digital artist. joulukuuta 2018 » N:o 99 LASSI JA LEEVI » Rantsikka on nuorten areena. Toivon, että Kierikkiä voitaisiin jotenkin hyödyntää myös pitkien talvikuukausien aikana. Lähetä juttuvinkki, mielipidekirjoitus vai vaikka piirros sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai kirjeessä osoitteeseen Rantapohjan toimitus, Rantsikka, PL 15, 90831 Haukipudas. 30 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » » Torstaina 20. Leffan teaser-traileri löytyy YouTubesta hakusanalla Sami Mustonen. HÄNELTÄ MENI 156 TUNTIA SEN RAKENTAMISEEN JA KAKSI PÄIVÄÄ RATKAISEMISEEN! KALIFORNIALAISEN SUSHIRULLAN KEKSI ITSE ASIASSA KANADAN VANCOUVERILAINEN KOKKI! VENÄLÄISET RAUTATIE-, METROJA FIFATYÖNTEKIJÄT MÄÄRÄTTIIN HYMYILYKOULUTUKSEEN ENNEN VUODEN 2018 FIFAN MAAILMANMESTARUUSKISOJA! 7/29/18 358 Kierikin muinainen, näyttävä kylämiljöö valikoitui luontaisesti kuvauspaikaksi lyhytelokuvalle. Mukana kuvauksissa Yli-Iissä olivat myös yli-iiläiset Päivi Ojala hevosineen ja Evita Kallinen vuohineen. Tarina sijoittuu varhaiskeskiaikaan ja kertoo nuoresta tytöstä ja hänen selviytymismatkastaan epäonnistuneelta metsästysreissulta kohti kotikylää. Kierikki valikoitui luontaisesti lyhytelokuvan loppukohtauksen paikaksi muinaisen, näyttävän kylämiljöönsä vuoksi. ENGLANTILAINEN TONY FISHER KOKOSI KAKSIMETRISEN JA 200-KILOISEN RUBIIKIN KUUTION. Leffanteon etenemistä voi seurata myös Instagramissa käyttäjätunnuksen “samimustone” alla. Aiemmin syksyllä kuvauspaikkana oli Koiteli. Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Sami Mustonen kertoo, että hän on aiemmin joitakin vuosia sitten tehnyt lyhytelokuvia kaveriporukalla, mutta homma jäi tauolle odottelemaan hyvää käsikirjoitusta. – Tyttö ei ole vuosiin puhunut mitään, mutta tällä matkalla hän joutuu taistelemaan asian kanssa ja kasvamaan seikkailun aikana, Mustonen paljastaa. SUUREN USVAN AIKANA LONTOOSSA VUONNA 1952 NÄKYVYYS OLI NIIN HUONO, ETTÄ SOKEAT TALUTTIVAT IHMISIÄ KOTEIHINSA JUNAASEMILTA. Lyhytelokuvaa kuvattiin Kierikissä ja Koitelissa » Teea Tunturi » Yli-Ii, Kiiminki Muhoslainen, noin kymmen hengen porukka, kuvasi Sami Mustosen varhaiskeskiaikaan sijoittuvaan elokuvaan loppukohtauksen Kierikissä. Matkan aikana tyttö kasvaa sekä taidoiltaan että henkisesti. – Viime kesänä kävin siellä ensimmäistä kertaa ja paikka teki vaikutuksen minuun. Kiitä tai hauku, vikise tai vaadi
Aamurukous (laudes) keskiviikkoisin klo 9 kirkossa. Hän rakastaa ihmistä, joka kääntyy pois. klo 15 Jäälin kappelissa, Seija Helomaa, Salla Kujala, Annika ja Elsa-Maria Lohi. Päiväkerhot ja pikkukoulut jatkuvat viikolla 2 Perheryhmät jatkuvat viikolla 3. Näin hän menee naimisiin Goomerin kanssa. Joulukirkko Ti 25.12.2018 10.00 Väli-Olhavan seurakuntatalo. Pyhäpäivän aihe: Pyhä perhe. klo 23 kirkossa toimittaa Teija Liukko, kanttorina Hannu Niemelä, Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro. joulukuuta 2018 » N:o 99 Kirkollisia tietoja HARTAUS » Jumalan rakkaus Raamattu on kokoelma kirjoja. Kolehti: Teologian opiskelijoiden pastoraaliseen koulutukseen ja luterilaisen identiteetin vahvistamiseen Suomen teologinen instituutti ry:n kautta. klo 7 kirkossa, toimittaa Outi Pohjanen, kanttorina Kaisa Säkkinen. klo 10 Yli-Iin kirkossa, toimittaa Matti Jurvelin, saarnaa Pauli Niemelä, kanttorina Anja Hyyryläinen. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Savolainen. klo 14 seurat palvelukeskuksessa. Sitten tapahtuu käänne. Hän rakastaa ihmistä, joka torjuu hänet. Solistina Henna-Mari Sivula, urkurina Elias Niemelä, johtaa Hannu Niemelä, raamatunluku Teija Liukko. Oulujoen kirkkoherranvirasto, Hintantie 89, 90650 OULU, puh. Pyhäpäivä: Loppiainen. Jouluaaton hartaus ma 24.12. Hän vertaa itseään Hooseaan, joka tulee hylätyksi ja jätetyksi. 1.1. Jouluaaton hartaus ma 24.12. 1.1. Messu Su 6.1.2019 12.00 Kuivaniemen kirkko. klo 17 Seurat ry:llä, Vesa Kumpula ja Jouko Limma KUIVANIEMI Sanajuma l anpa lvelus Su 23.12.2018 12.00 Kuivaniemen kirkko. klo 18 Tapaninpäivänmessu Kiimingin kirkko, Pekka Kyllönen, su 30.12. Jouluaaton hartaus ma 24.12. Hoosea on mies, joka ei voi iloita vaimostaan, ei lapsistaan, ei elämästään. klo 12 ja 17 ry:llä, Kello: lauluseurat ti 1.1. 31 » Torstaina 20. JOULUYÖNÄ KUOROON?! Kiimingissä toteutetaan ensimmäistä kertaa ns pop up-kuoro, eli laulutaitoisia kutsutaan tuntia ennen tilaisuutta harjoituksiin ja laulut esitetään tilaisuudessa, tässä tapauksessa Kiimingin jouluyön messussa klo 23. Joulukirkko Ti 25.12.2018 08.00 Kuivaniemen kirkko. klo 13 Jaarankartanossa, Seija Helomaa, Salla Kujala ja kirkkokuoro. Kauneimmat joululaulut su 23.12. Tämä oli myös eri kuoroja yhdistävä tapahtuma ja mukaan tuli jopa 30-40 laulajaa. klo 13 Joulujuhla ry:llä, Erkki Vähäsöyrinki Su 30.12. Pyhäpäivän aihe: Jeesus, maailman valo. Piispanmessu ti 1.1. Messu su 6.1. Jeesus lunasti meidät niin kuin Hoosea lunasti Goomerin. ja ma 31.12. klo 20 kirkossa, Seija Helomaa, Jarkko Metsänheimo ja Sara Putkonen, huilu. klo 16 kirkossa, toimittaa Jaakko Tuisku, kanttorina Hannu Niemelä, Haukiputaan Mieskuoro. Musiikkiavustajana Rauha Jokikokko, kannel. Kuivaniemen perhekerho To 10.1.2019 10.00 12.00 Kuivaniemen seurakuntasali. Joulumusiikkia kynttilän valossa to 20.12. klo 20 srk-keskuksessa. 044 7310 232. Metsänheimo toivoo laulajia rohkeasti mukaan! Rauhanyhdistys: ke 26.12. Hoosea tekee uskollisesti sen, mitä Herra käskee. ei ajanvarausta. Jumala tulee ihmiseksi, Jumala syntyy meiksi. Kolehti: Teologian opiskelijoiden pastoraaliseen koulutukseen ja luterilaisen identiteetin vahvistamiseen Suomen teologinen instituutti ry:n kautta Aattokirkko Oijärven kyläkirkossa Ma 24.12.2018 12.00 Oijärven kyläkirkko. Toimittaa Olavi Isokoski. Työttömien ja pienituloisten aamupuuro ja ruokailu ovat jääneet joulutauolle. Oulujoen kirkkoherranvirasto p. Toimittaa Olavi Isokoski. Pyhäpäivä: Uudenvuodenaatto. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Savolainen. Kolehti: Vammaisten hyväksi tehtävään työhön Suomen Lähetysseuran kautta. Jouluaaton hartaus Kuivaniemen hautausmaalla Ma 24.12.2018 14.00. klo 18 kirkossa, toimittaa Jaakko Tuisku, kanttorina Kaisa Säkkinen, musiikkiavustajana Holman nuoret. Messu su 6.1. Sanajumalanpalvelus ke 26.12. Ilotulitus klo 19.30 kirkonmäellä ja uuden vuoden iltapala seurakuntakodissa. Hän haluaa meidät luokseen kuin Hoosea vaimonsa. Kolehti: Avustusja lähetystyön lentojen toteuttamiseen kehitysmaiden vaikeakulkuisilla ja turvattomilla alueilla MAF-Suomen Lähetyslentäjät ry:n kautta. YLIKIIMINKI Messu su 23.12. Jumala käskee Hooseaa hakemaan vaimonsa takaisin. Jouluaaton hartaus ma 24.12. Siellä jouluyön messu oli jo pitkään toteutettu laulajilla, jotka koostuivat eri kuoroista, tai olivat paikkakunnalta poismuuttaneita entisiä nuorisokuorolaisia. klo 10 kirkossa, toimittaa Teija Liukko, avustaa Jaakko Tuisku, messudiakonina Minna Similä, kanttorina Kaisa Säkkinen, Hilla Säkkinen huilu. Vaikka me ihmiset hylkäämme toisemme, Jumala ei koskaan. Kuoroa johtaa kanttori Jarkko Metsänheimo, jolla on kokemusta vastaavasta edellisessä työpaikassaan Lapuan tuomiokirkossa. klo 8 Haukiputaan SEO:n kahvio, laulattajana kanttori Hannu Niemelä. Hoosea kokee kuitenkin raskaan vastoinkäymisen. Päivystävä pappi Iin hoitoosastolla To 20.12.2018 14.30. 4. Vapaa pääsy. Sanajumalanpalvelus su 30.12. klo 16 ja 17.15 ry:llä, Arttu Terho ja Jari Launonen. Kuivaniemen Rauhanyhdistys ke 26.12 klo.18.30 seurat ry:llä, su 6.1 klo 12 seurat ry:llä. Hylätyksi tuleminen on ihmisen kovimpia kipuja. KIIMINKI Messu su 23.12. klo 18 Kiimingin kirkossa, toimittaa Pauli Niemelä, saarnaa rovasti Pekka Kyllönen, kanttorina Jarkko Metsänheimo Kauneimmat joululaulutmessu su 30.12. Toimittaa: Kinnunen Matti, kanttorina: Jaakkola Markku. 08 3161 Rauhanyhdistystoimintaa: Kirkonkylä: Su 23.12. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttori Tuomo Rahko. Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Markku Jaakkola. klo 7 Ylikiimingin kirkko. Aattohartaus Ma 31.12.2018 18.00 Iin kirkko. Kuolleet: Seppo Kalervo Sipola 72, Paavo Eerik Toppi 63. Pyhäpäivä: 4. klo 10 Kiimingin kirkossa, toimittaa Marika Huttu, saarnaa SLS:n lähetti Mikko Pyhtilä, kanttorina Salla Kujala. Pyhäpäivän aihe: Lupaukset täyttyvät. Virkatodistukset ja sukuselvitykset Oulun keskusrekisteristä puh. klo 16 ja 17.15 ry:llä, Juhani Pakanen ja Matti Kinnunen Seurat su 30.12. Pystykahvit kirkossa messun jälkeen. Messun jälkeen juhlakahvit Kiimingin seurakuntakeskuksessa. Jaakkolan perheen joulukonsertti ” Joulun sävel soi” Su 23.12.2018 19.00 Iin kirkko. klo Ylivuoton hautausmaa. Jumala ei punnitse meitä rahassa ja tavarassa, hänelle me olemme korvaamattomat siinä mitä olemme. Tule kerhoilemaan lapsesi kanssa ja vaihtamaan ajatuksia toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, olet lämpimästi tervetullut ryhmään ensimmäisen lapsesi tai useamman lapsen kanssa! Katso lisätietoja ja tapahtumia www.iinseurakunta.fi Kastettu: Taika Ella Auroora Heikkilä, Valtteri Jalo Jalmari Mertala, Alvari Eelis Aukusti Sassi, Eevi Adelei Klasila, Juuso Sisu Antero Leskelä, Taika Anna-Sofia Pakanen. Jouluaaton perhejumalanpalvelus ma 24.12. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ti 1.1. Messu tapaninpäivänä ke 26.12. Toimittaa: Kinnunen Matti, kanttorina: Tuomikoski Tiina. Jumala ei osoita rakkauttaan vihalla, vallalla, ei orjuuttamalla. Perhekerhot ovat joulutauolla ja jatkuvat viikolla 3. Alakouluikäisten kerhot jatkuvat viikolla 2. Diakoniatyö: Taloudellinen ajanvaraus on maanantaisin klo 9-11 p.040 7033690. klo 17 seurat ry:llä. Pyhäpäivä: Jouluaamu. adventtisunnuntai Pyhäpäivän aihe: Herran syntymä on lähellä. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Vapaa pääsy. Jaakko Tuisku Haukiputaan kirkkoherra HAUKIPUDAS Kirkkoherranvirasto avoinna pe 21.12. toimittaa Olavi Isokoski, kanttori Tuomo Rahko. klo 16 ja 17.15 ry:llä, Eero Jaara ja Jussi Pöyhtäri Seurat su 6.1. Jakkukylän Rauhanyhdistys: Su 16.12. Jouluyön sanajumalanpalvelus ma 24.12. Pyhäpäivän aihe: Lupaukset täyttyvät. adventtisunnuntai. Ja tässä kaikessa kuvastuu Jumalan rakkaus. Messu Su 6.1.2019 10.00 Iin kirkko. klo 16 ry:llä, seurat su 30.12. Yhdessä he saavat kolme lasta. klo 10 Ylikiimingin kirkko. klo 12 kirkossa, toimittaa Saila Karppinen, kanttorina Risto Ainali. klo 18 kirkossa, toimittaa Saila Karppinen, avustaa Jenna Utriainen, messudiakonina Paula Hiltunen, kanttorina Hannu Niemelä. Iin mieslaulajien konsertti klo 19.00 Pe 21.12.2018 16.00 Iin kirkko Jaakkolan perheen joulukonsertti ” Joulun sävel soi ” Su 23.12.2018 19.00 Iin kirkko. Lämmin kiitos ja hyvän joulun toivotukset yksityisille henkilöille, yhdistyksille ja yrityksille lahjoituksistanne. Ry:n toimintaa: Haukipudas: seurat ke 26.12. Iin ja Kuivaniemen diakoniatoimistot ovat suljettuna 20.12.2018 6.1.2019. Kolehti: Oman seurakunnan diakoniarahastolle Sanajumalanpalvelus Ti 1.1.2019 18.00 Kuivaniemen kirkko. Enkö ollut rakkauden arvoinen, mikä minussa on vialla. Jouluhartaus ma 24.12. Voit pyytää seurakunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona. Eikä siinä vielä, vaan hän joutuu ostamaan hänet takaisin. (08) 531 3500, avoinna ma pe klo 9-16 Diakoniantyön taloudellinen ajanvaraus ma klo 9-11 puh. Hänen vaimonsa jättää hänet ja palaa prostituoiduksi. Kuollut: Aino Irene Laitinen 98v Iin Rauhanyhdistys: Seurat su 23.12. Vauvaja taaperoryhmä Ke 9.1.2019 10.00 11.30 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Olkkarin rupatteluklupi ke 9.1.2019 klo 13-14.45 Senioritalon olohuoneessa. Ja vielä rakastajiensa luota. Kolehti: Viron kirkon lähetyskeskuksen toiminnan tukemiseen, lähetyskasvatukseen ja yleiseen seurakuntatyöhön, lapsija nuorisotyöhön sekä vankilatyöhön Tallinnassa, seurakuntatyöhön Tartossa, Simunassa, Äksissä, Pärnussa, Rannanmöisassa, Randveressa, Harju-Jaanissa ja Raasekussa. Ryhmä on tarkoitettu 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu laululeikkipainotteinen perhekerho. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 srk-keskuksessa. klo 13 Ylikiimingin kirkko. Yli-Iin kirkkokuoro, miesten lauluryhmä ja Joonas Vapaavuori, sello. Pyhäpäivän aihe: Nyt Betlehemiin! Toimittaa: Tapani Ruotsalainen, kanttorina: Markku Jaakkola. Haukiputaan Kirkon Kamarikuoron perinteinen joulukonsertti. klo 18 piispanmessu Kiimingin kirkossa ja juhlakahvit seurakuntakeskuksessa. Kiimingissä oltaisiin tyytyväisiä puoleenkin tästä laulajamäärästä. Aattokirkko Ma 24.12.2018 15.00 Iin kirkko. Pyhäpäivä: Jouluaatto. Jouluaamun sanajumalanpalvelus ti 25.12. Toimittaa: Kinnunen Matti, kanttorina: Jaakkola Markku. Hoosean kautta Jumala kertoo itsestään. Toiminta jatkuu 14.1.2019. Hän rakastaa meitä, vaikka olemme hylänneet hänet. Radiointi Radio Dei 106,9MHz. Aattona 24.12 klo 22 urkuparvella kokoontuva ryhmä harjoittelee muutaman yleisesti tunnetun ja helpon joululaulun, mukana mahdollisesti Kautta tyynen, vienon yön, Jouluyö, peittää maan kirkas tähtien vyö sekä Maa on niin kaunis. Hoosean kirjassa kuvastuu joulun sanoma. 040 7008 151. Pyhäpäivä: Jouluaamu, Joulupäivä Pyhäpäivän aihe: Nyt Betlehemiin! Toimittaa: Ruotsalainen Tapani, kanttorina: Jaakkola Markku Kolehti: Oman seurakunnan diakoniarahastolle. Pyhäpäivä: Jouluaatto. klo 17 kirkossa, Naiskuoro Viihdepiikkarit, Jaakko Tuisku ja Hannu Niemelä. klo 10 Ylikiimingin kirkko. Pystykahvit kirkossa messun jälkeen. Lasten näytelmä Astrid Lindgrenin Joulukuusen riisujaiset. Konsertti ja lasten näytelmä ma uudenvuoden aattona 31.12. Rantapohja. klo 14 Kultasimpussa ja klo 16 ry:llä, loppiaisseurat su 6.1. Huolimatta siitä, mitä Hoosea kokee, kirja täyttyy Jumalan lupauksista. Vauvaja taaperoryhmä Ke 9.1.2019 10.00 11.30 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Toimittaa Antti Leskelä, kanttori Tuomo Rahko. Toimittaa: Tapani Ruotsalainen, kanttorina: Tiina Tuomikoski. Su 30.12. klo 15 Kiviharjun hautausmaa. Sanajuma lanpa lvelus Su 30.12.2018 10.00 Iin kirkko. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9-11 p. Toimittaa: Soronen Pekka, kanttorina: Savolainen Eija. Kauneimmat joululaulut –tuokio pe 21.12. klo 18 konsertti, lasten näytelmä Ylikiimingin kirkossa, ilotulitus ja iltapala seurakuntakodilla. Konsertti ja lasten näytelmä (Astrid Lindgrenin Joulukuusen riisujaiset) ma 31.12. klo 10 kirkossa, toimittaa Antti Leskelä, kanttori Tuomo Rahko. klo 10 kirkossa, toimittaa Ilkka Mäkinen, kanttori Anja Hyyryläinen, Laulutrio Maariet. Ryhmä on tarkoitettu 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu laululeikkipainotteinen perhekerho. klo 16 ja 17.15 ry:llä, Heimo Kuha ja Ilkka Liukkonen Seurat su 1.1. Hoosean kirjan luvut täyttyvät miehen tuskasta, häpeästä ja katkeruudesta. ja 31.12. klo 10 messu Yli-Iin kirkossa ja juhlalounas seurakuntakodilla. Kauneimmat joululaulut su 23.12. Hoosean kirja on lopulta kuvaus Jumalasta suhteessa ihmisiin. Kirja on kuvaus Jumalan rakkauden syvyydestä meitä ihmisiä kohtaan. Pyhäpäivän aihe: Herran syntymä on lähellä. Kauneimmat joululaulut-messu su 23.12. klo 16 Kiimingin kirkossa, Marika Huttu, Jarkko Metsänheimo ja mieskvartetti. Juhlamessun jälkeen juhlalounas Yli-Iin seurakuntatalossa. klo 16 Ylikiimingin kirkko. 08 5313 500 on avoinna ma-pe klo 9-16. klo 23 Kiimingin kirkossa, toimittaa Tapio Kukko, avustaa Jaana Kontio, kanttorina Jarkko Metsänheimo, Pop upkuoro, johtaa Jarkko Metsänheimo. Toimittaa Ilkka Mäkinen, kanttori Tuomo Rahko. Tilaisuuteen on pääsymaksu. II Sanajuma lanpa lvelus Su 23.12.2018 10.00 Iin kirkko. klo 10 kirkossa, toimittaa Jenna Utriainen, avustaa Pekka Aittakumpu, messudiakonina Johanna Kerola, kanttorina Kaisa Säkkinen, nuorisokuoro. Niiden avulla saimme välittää välittämistä yli 300 kotiin. Pyhäpäivä: Jouluaatto. Jouluaaton aattohartaus ma 24.12. Iin ja Kuivaniemen diakoniatoimistot ovat suljettuna 20.12.2018 6.1.2019. Sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 18 Ylikiimingin kirkko. klo 18 kirkossa, Seija Helomaa, Jarkko Metsänheimo ja Sara Putkonen, huilu. Myynti 45 min ennen konserttia ovelta. Joulukirkko ti 25.12. Se alkaa, kun Hoosea saa Jumalalta käskyn ottaa prostituoitu vaimokseen. Seimelle-cd ja lippu 10€, pelkkä lippu 5€. Jouluhartaus ma 24.12. Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Markku Jaakkola. Yli-Iin piirikappalainen p.040 1921 158, seurakuntamestari p.040 5220252. klo 8 kirkossa, toimittaa Matti Jurvelin, kanttori Anja Hyyryläinen, kirkkokuoro. klo 9-11 diakoniatoimistossa puh. klo 17 seurat Kiimingin ry, Mikko Karjula ja Risto Lohi, su 6.1. klo 7 Kiimingin kirkossa, toimittaa Jouni Riipinen, kanttorina Salla Kujala, kirkkokuoro. Kastetut: Frans Akseli Alanko, Lauri Aatos Ilmari Hiltunen, Enni Helga Maria Järvenpää, Ella Sofia Kehus, Minessa Lilja Aurelia Keinänen, Niilo Ukko Antero Luokkanen, Eelis Aarre Rasi, Petra Katariina Rinnekangas. Jouluhartaus ma 24.12. Seuraava ajanvaraus on 7.1.2019. Noin klo 19.30 kirkonmäellä ilotulitus, jonka jälkeen Uuden Vuoden iltapala seurakuntakodissa. Vuoden 2019 alusta kerhoihin ei järjestetä enää kuljetusta. Diakoniatoimistoon voi tulla myös käymään. Ma 24.12. Joulukirkko jouluaamuna ti 25.12. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Tuomikoski Tiina. Lähetystyöntekijöiden Maria ja Mikko Vuorman matkaansiunaaminen. klo 17 ry:llä. Messun jälkeen lounas ja kahvit seurakuntakeskuksessa. YLI-II Messu su 23.12. Jouluyön messu Ma 24.12.2018 23.00 Iin kirkko. Tervetuloa laajentumisjuhliin Yli-Iin ja Ylikiimingin seurakuntapiirien liittyessä seurakuntaamme! 31.12. klo 15 kirkossa, toimittaa Matti Jurvelin, kanttori Nja Hyyryläinen, kirkkokuoro. Kolehti: Oman seurakunnan diakoniarahastolle. Hartauden jälkeen Jouluvirsi sankarihaudoilla. Jouluyön messu ma 24.12. klo 12 Päiväseurat ja ruokailu Kiimingin ry, Aarne Mikkonen Kuolleet: Bertta Inkeri Karjalainen 83, Osmo Allan Ilmari Sipola 63, Lauri Kalevi Koskela 81. Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Markku Jaakkola. Yksi mielenkiintoinen on profeetta Hooseasta kertova kirja, yksinkertaisesti Hoosean kirja. Pyhäpäivä: Uudenvuodenpäivä. klo 10 Kiimingin kirkossa, toimittaa Jouni Riipinen, kanttorina Jarkko Metsänheimo Juhlamessu ti 1.1. 040 7033 690 Työntekijöiden suorat numerot: Kappalainen 040 7300 407 Kanttori 040 7300 408 Diakoniatyöntekijä 040 5281 813 Suntio 044 3161 455 Nuorisotyönohjaaja 044 3161 451 Lastenohjaaja 044 3161 721 Lähetyssihteeri 044 3161 459 Hautausmaa-asiat Ylikiiminki 08 3161388 tai 08 3161 414 Mukana elämän kulussa. klo 18 Kiimingin kirkossa, toimittaa piispa Jukka Keskitalo, avustaa papisto, kanttorina Jarkko Metsänheimo, poikakuoro Pohjantähdet, johtaa Olli Heikkilä. Toimittaa Olavi Isokoski, kanttori Tuomo Rahko. Pyhäpäivä: Loppiainen. klo 14 kirkossa, toimittaa Pekka Aittakumpu, avustaa Minna Similä, kanttorina Kaisa Säkkinen, seurakunnan lapsikuoro. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Diakonian päivystys seuraavan kerran ma 7.1. Toimittaa Tapani Ruotsalainen, kanttorina Tiina Tuomikoski. klo 9-14. Pyhäpäivä: Tapaninpäivä Muu tila. klo 10 Kiimingin kirkossa, toimittaa Seija Helomaa, kanttorina Salla Kujala. Tapaninpäivän messu ke 26.12. Myös vaihtoehtoisia varalauluja löytyy. Ylikiimingin seurakuntapiirin toimipiste Työntekijät ovat tavattavissa toimipisteessä puhelimitse sovittuina aikoina, varsinaisia aukioloaikoja ei ole. Pyhäpäivä. Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 18 Ylikiimingin kirkossa. Kerhossa on mahdollisuus jutteluun toisten vanhempien kanssa. Tapaninpäivän messu Iin Hoiva-osastolla Ke 26.12.2018 13.00. Tapaninpäivän messu ke 26.12. Musiikkiryhmä. Ihmiset ovat kuin Goomer, joka rakastaa vapaata elämää ilman uskollisuutta. Messu su 30.12
0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi www.rantapohja.fi Tilattu paikallislehti on odotettu.. joulukuuta 2018 » N:o 99 HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. 32 » Torstaina 20