Kotiseutumuseossa historiaa avataan alueelta kerättyjen ja löydettyjen esineiden sekä valokuvien avulla. Sanomalehtien Liiton jäsenlehti JONI SKIFTESVIK 70 VUOTTA Kolme vuosikymmentä vapaana kirjailijana, mutta muistivihkossa on yhä pitkä lista uusia aiheita. vsk • N:o 57 Perustettu 1969. Sivut 6–7. Museonhoitaja Hanna Puolakka esittelee kotiseudun historiaa vuosittain myös sadoille koululaisille. Sivu 5 Kotiseutumuseossa arvostetaan tarinoita Iin Wanhassa Haminassa on laajasti esillä kylän historiaa aina kivikaudelta saakka. HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 26.7.2018 49. Museossa vierailee niin iiläisiä kuin ulkopaikkakuntalaisiakin
Hakemaan lisää viinaa tai huumeita. Sitä ei uutisissa koskaan kerrota. Kehäkolmosen ulkopuolella asuvat puolestaan painottavat, kuinka paljon sieltä päätyy varoja pääkaupunkiseudulle vaikkapa valtion virastojen sijoittumisen vuoksi tai siksi, että maakunnista voittonsa hakevat yritykset ovat valinneet kotipaikakseen Helsingin. Ja minne nämä usein kortittonat rattijuopot ja huumekuskit ovat aina menossa monesti katsastamattomilla kotteroillaan. Kannattaa miettiä kenen etu on, että Suomi rakennetaan moneen kertaan uudelleen. Kaupunki-maaseutu -keskustelua käydään Suomessa säännöllisin väliajoin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi. Siksikään näköpiirissä ei liene keskustelua kummempaa maaseudun tyhjenemisen pysäyttämiseksi, vaikka toisinkin voisi olla. Kaupungistumisen puolestapuhujat säälittelevät tyhjentyvää maaseutua, mutta toteavat samaan hengenvetoon, että kyseessä on vääjäämätön kehitys tai että kaupungit kasvavat halusimme tai emme. Kuva: Veli-Pekka Pyörälä. Ilmeisesti puhelimeen ei edes aina puhuta, vaan sitä näprätään muuten. Tutkimuksen uutisointi osui sopivasti hiljaisimpaan uutisaikaan, ja tulosta onkin puitu laajasti mediassa. Kommenteissa on epäilty muun muassa tutkimuksen kysymyksenasettelua, kun vastaajille ei oltu tarkennettu, kuinka paljon heidän myönteisen vastauksensa toteuttaminen maksaisi. Ilmeisesti huumausaineiden tai huumaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena autoillaan yhä enemmän. Ei niitä kukaan osta. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Asia ei kuitenkaan ole aivan noin. Tervetuloa turistit levähtämään Takukankaan tuoksuisalle taukopaikalle. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. Kännissä toisen kuoleman aihettaminen on onnettomuus myös syylliselle. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Ei keskustelua kummempaa TOIMITTAJALTA Liikenteeseen vain selvin päin Sattui silmiin uutinen, jonka mukaan me suomalaiset pidämme viinaa ja huumeita kaikkein suurimpana vaarana liikenteessä. Juhani K. » Torstaina 26. Syyllisyyttä joutuu kantamaan rangaistuksen jälkeenkin. Mikä oikeus humalaisella tai huumeisilla on vaarantaa lähimmäisiään liikenteessä. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Myös ihmisen lähipiirillä on vastuuta. On myös huomattu se, kuinka puhelimia käytetään yhä enemmän ajettaessa. Eli ollaan yhtä aikaa alkoholin aiheuttamassa kännissä, mutta myös huumausaineen vaikutuksen alaisena. Kännistä ei saa päästää rattiin. Kuva 25.7.: Peetu Suppausta Iissä keskiyön auringossa. Muuttoliikkeet saavat aikaan taloudellista piristymistä, ja kukapa haluaisi hidastaa Suomen talouden kasvua kymmenen vuoden kituuttamisen jälkeen. Ja kuinka paljon kaiken kaikkiaan rattija huumejuoppojen oikeuskäsittelyt maksavatkaan meille veronmaksajille! Olen nähnyt nuoren ajelevan polkupyörällä ilman käsiä, mutta kännykkäänsä näpräten ja samalla muut liikenteessä olevat unohtaen. Myös pankeilla ja koko rakennusteollisuudella on merkittävä vaikutus ihmisten liikkeisiin. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Siinä ehdoton enemmistö vastaajista tuki ajatusta, että yhteiskunnan on syytä tukea koko maan asuttuna pitämistä. Viime aikoina on muistuteltu myös siitä, kuinka paljon kaikki suomalaiset maksavatkaan tukia helsinkiläisille vuokranantajille, kun maakunnista pääkaupunkiseudulle muuttavilla ei olekaan varaa alueen ylisuuriin vuokriin. Usein veressä on myös huumausaineita samaan aikaan. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Rattija huumejuopumus ratin takana onkin mitä suurinta vastuuttomuutta. Etenkin helsinkiläiset ja uusimaalaiset muistuttavat, kuinka paljon heiltä ohjataan verovaroja muualle Suomeen. Olen myös huomannut uutisista, että monesti rattijuopumus ei ole aina ainoa asia, josta kiinnijäänyt tulee saamaan syytteen. Järjestäytyneellä yhteiskunnalla on aina keinonsa ohjaukseen, jos niin todella haluttaisiin. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Monesti on vaadittu, että rattijuoppojen ajoneuvot pitää määrätä valtiolle annettavaksi. heinäkuuta 2018 » N:o 57 KESKUSTELEMME » KUVA LUKIJALTA » YLE osui herkkään paikkaan teettämänsä mielipidetutkimuksen tuloksella. Mutta mitä valtiokaan näillä usein arvottomilla kotteroilla tekee. Kaverusten luottamus toisiinsa on syvä. Ovatko siitä saatavat rangaistukset liian pieniä vai ovatko he vain piittaamattomia. Polkupyörälläkin voi jalankulkijaan törmätessä saada vahinkoa aikaan, mutta ei niin suurta jos törmäilee autolla puhelimen näpelöinnin takia. Liikenne on yhteispeliä, mutta myös yhteisvastuuta
Pääosin eläimet selviävät helteistä hyvin, jos niillä on mahdollisuus mennä tarvittaessa varjoon sekä juoda tarpeeksi vettä. Lehmä stressaa kuumuudessa, mikä lisää huomattavasti sen riskiä sairastua esimerkiksi utaretulehdukseen. Nuoret, terveet ja normaalipainoiset koirat selviät kyllä, kunhan omistaja pitää huolen, ettei koira pääse kuivumaan. – Nykyajan hevoset saavat yleensä olla toimettomana muutaman tunnin ratsastusta lukuunottamatta, ne eivät rasitu samalla tavalla kuin tuotantoeläimet, Reimaa kertoo. Lihanaudan tilanne on hieman helpompi kuin lypsykarjan. Lypsylehmillä tilanne on vaikeampi, Reimaa selittää. Eläinten omistajien on hänen mukaansa huolehdittava, että eläin voi itse mennä halutessaan varjoon, suorassa auringonpaisteessa ei eläimiä tulisi pitää. – Lihanauta selviää paremmin, jos vain pääsee varjoon, koska sen ei juuri tarvitse tuottaa mitään. Kuumuus kuitenkin vaatii veronsa ja näkyy eläinlääkäriasemilla lopetusmäärien nousemisena. Hevoset Hevoset kestävät hellettä paljon lehmiä paremmin. Mitä enemmän yli 10 asteen mennään, sitä enemmän lehmä stressaa. Kuumuus kasvattaa huomattavasti lehmän riskiä sairastua esimerkiksi erilaisiin utaretulehduksiin, jotka voivat pahimmillaan vielä eläimen hengen. – Kasteleminen ja viilentäminen helpottavat koiran oloa ja ennaltaehkäisevät kuivumista, hän kertoo. – Varmasti lampailla on kuuma tällaisella helteellä, mutta ne eivät sairastu samalla tavalla kuin lehmät, Reimaa sanoo. Meelis Reimaan mukaan optimaalinen lämpötila lehmälle on -15–8 astetta. Suora auringonpaiste voi kuitenkin aiheuttaa joillekin hevosille ihottumaa tai polttaa niiden ihoa esimerkiksi turvan kohdalta. Lampaat Lampaiden kohdalla tilanne on suunnilleen samanlainen kuin hevosilla. – Kuumuus on koirille rasittavaa, varsinkin vanhoille tai sairaille koirille helle on suuri riski, Reimaa kertoo. 3 Torstaina 26. Iin kunnan eläinlääkäri Meelis Reimaa kertoo, että vaikein tilanne on lypsylehmillä sekä vanhoilla, ylipainoisilla tai sairailla koirilla. Eniten kuluvasta hellejaksosta kärsivät lehmät. A RK IS TOK U VA : T EE A T UN T URI. Oman koiran käytöstä ja oloa kannattaa tarkkailla, kuivumisen ensioireita ovat kova läähätys sekä limakalvojen värimuutokset. Lehmät Ehdottomasti eniten kuumuudesta kärsivät lehmät. Reimaan mukaan tämä on hyvin tilakohtaista ja riippuu esimerkiksi navetan lämpötilasta. Reimaan mukaan hevosia haittaavat enemmän jatkuvasti kiusaavat paarmat. Reimaan mukaan lampaan oloa helpottaa myös villan ajaminen. Hevosella on kuitenkin oltava laitumella mahdollisuus valita varjo, myös vettä täytyy olla saatavilla. – Kun lämpötila on tuolla välillä, lehmä viihtyy. Lampaat osaavat tarvittaessa hakeutua tuulisille tai varjoisille paikoille viilentyäkseen. Lemmikkieläimet Lemmikeistä eniten helteestä kärsivät koirat. heinäkuuta 2018 49. vsk • N:o 57 Mahdollisuus hakeutua varjoon pelastaa eläimen helteellä Eniten kuumuudesta kärsivät maitoa tuottavat lehmät » Inkeri Harju » Rantapohja Lämpötilat ovat Suomessa viime viikkoina nousseet jopa tukaliin lukemiin, eivätkä ihmiset ole ainoita, jotka kärsivät kuumuudesta. – Yleensä lampaan villa ajetaan kesäkuun alussa ja joskus myös toisen kerran kesässä. Maidontuotanto voi kärsiä lehmän stressatessa kuumuutta. – Eläimelle pitää antaa vapaus valita, ainakaan autoon ei lemmikkejä saa tällä säällä sulkea, Reimaa varoittaa
(08) 311 2158 (24 h) Haminantie 1 • Ii • p. +26° +28° +27° +29° +27° +27° VAUVOJA » Maiju ja Jonne Häkkilä saivat 16.7. Rantapohja 40 vuotta sitten Mitä Haukiputaalla, Iissä, Kiimingissä, Kuivaniemellä, Yli-Iissä tai Ylikiimingissä tapahtuikaan 40 vuotta sitten. +24° +23° +23° +25° +24° +25° Lauantai 28.7. Reino Alasiurua Torstai 26.7. Herra, minun Jumalani, minä kerron sinun voimateoistasi ja julistan vanhurskauttasi, sinun, ainoan. Palkkasumma kasvoi maalis-toukokuussa kaikilla päätoimialoilla. HAUTAUSPALVELUT OULU • II Asemakatu 21 • 90100 Oulu • p. Mukavia ja nostalgisia lukuhetkiä! Rantapohjan kesälahjaa voi lukea ilmaiseksi verkossa VANHAN KUVAN KERTOMAA » Tätini valokuva-albumissa on tällainen aarre. Mahdolliset levämyrkyt säilyvät vedessä muutaman päivän vielä näkyvän leväesiintymän jälkeen.. Jos vedessä on sinilevää, vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä. +26° +25° +24° +27° +26° +25° Sunnuntai 29.7. Kaikk’ on niin hellää ja hyvää. 2.1.1962 Oulu k. Nopeinta palkkasumman kasvu oli muiden palveluiden (7,1 %), rakentamisen (6,5 %), teollisuuden (5,3 %), rahoitustoiminnan (4,2 %) ja yksityisen terveydenhuoltoja sosiaalipalveluiden (4,1 %) toimialoilla. Palkkasumma kasvoi » Rantapohja tilastokeskuksen tietojen mukaan koko talouden palkkasumma oli maalis-toukokuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Kanssasi surun kohdatessa. +26° +26° +25° +28° +27° +26° Maanantai 30.7. (08) 817 6100 (24 h) www.arvokovaoy.fi Rakkaamme Hannu Juhani Hietala s. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 21.7.2018 Oijärvellä. Ps. Vuosi sitten maalistoukokuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 2,0 prosenttia. Sinilevästä terveyshaittaa » Rantapohja Sinilevää sisältävään veteen pitää suhtautua aina siten, että se voi aiheuttaa terveyshaittaa, muistuttaa elintarviketurvallisvirasto evira. 71:16 Sinuahan minnoon säästäny, sano Körkkö vaimolleen ku piikalla lapsia teetti. ihanan poikavauvan. lämmin kiitos osanotosta. Hilla tornberg ja taneli Sarajärvi kertovat saaneensa 14.7. pojan, jonka mitat olivat 3 890 grammaa ja 51 senttiä. Lehtileikkeen omistaa tätini Siiri Suorsa (Seluska). toukokuussa koko talouden palkkasumma kasvoi 5,2 prosenttia edellisvuodesta. Kuvan lähetti Eeva Tynkkynen( Seluska). Nimipäiviä Torstai: Martta Perjantai: Heidi Lauantai: Atso Sunnuntai: Olli, Olavi, Uolevi, Uoti Maanantai: Asta Päivän nimi Martta on alkujaan hepreankielinen naisen etunimi, joka alkukielessä tarkoittaa valtiatarta. Iiläinen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 26. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 30 Aurinko nousee klo 3.54 ja laskee klo 22.53. en juhli syntymäpäivääni. 1.7.2018 Oijärvi Syvästi kaivaten Eila Konsta ja Arttu Marjatta Sukulaiset ja ystävät Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin. Sen voi selvittää lukemalla 40 vuotta vanhoja Rantapohjia lehden verkkosivuilta osoitteesta www.rantapohja.fi Sivustolle ladataan kesän aikana kerran viikossa torstaisin 40 vuoden takainen Rantapohja. Kukat suuret mun aukeavat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar. +22° +22° +25° +23° +23° +25° Perjantai 27.7. Tämä kesälahja Rantapohjan ystäville on kaikkien luettavissa ja tallennettavissa omalle tietokoneelle
Kavereita lähti “laivan päälle”, niin kuin sanottiin, ja oma merenkulkijan ura tuntui hetkittäin jopa itsestään selvältä. Lukioiässä kirjoittaminen kuitenkin voitti merikaipuun ja Skiftesvik valitsi ammatikseen lehtimiehen työn. Aluksi tutut ihmiset esiintyivät kirjoissa osin fiktiivisinä hahmoina, nyttemmin heitä vilahtelee kirjojen sivuilla myös omilla nimillään. Aaltojen jymy kantautuu rannasta. •Vuonna2014RunebergpalkintokirjastaValkoinen Toyotaveivaimoni.Palkintoraatimyöntääpalkinnon vuodenparhaaksiarvioimalleenkirjalle. Kirjoitan niin kauan kuin jaksan. Miksi näin. Toimittajan taidoista on ollut paljon apua myöhemmin kirjailijan työssä. •KolmekertaaehdollaFinlandia-kirjallisuuspalkinnonsaajaksi. Jo ennen nykyistä Villa Ailan rakennusta paikalla asui 1920luvulta lähtien Skiftesvikin isoisä, luotsi Vilho Enojärvi perheineen. Aidot»yksityiskohdat» tärkeitä»kirjoissa Vaikka kirjoittaminen kiinnosti Skiftesvikiä jo pienestä pitäen, veri veti muiden martinniemeläispoikien tavoin merille. Luen myös vanhoja lehtiä, niistä välittyy hyvin ajan henki. Kirjailijan lapsenlapset ovat viides sukupolvi, joka kulkee talosta metsäpolkua rantaan. – Pitää muistella silloin, kun vielä muistaa. Erilaisia tilaustöitä tulvi sitä tahtia, että hän alkoi harkita ammattikirjailijaksi ryhtymistä. Työ opetti myös tiivistä kirjoittamista ja tiedonhankintaa. Skiftesvik pitää 20-vuotista toimittajan uraansa hyvänä kirjoituskouluna. – En ole katunut hetkeäkään päätöstäni. Joni Skiftesvikin esikoisteoksen Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja -novellikokoelman julkaisusta tuli keväällä kuluneeksi 35 vuotta. – Äitini oli tärkein innostajani kirjojen maailmaan ja kirjoittamiseen. Esikoiskirjan hyvä vastaanotto innosti jatkamaan kirjailijantyötä. Hän nimesi talon uudelleen kunnianosoituksena äidilleen hankittuaan sen omistukseensa muutamia vuosia sitten. – Kirjoitin kirjan päivätyön ohessa ja latasin siihen kaiken taitoni. Keväällä 1988 hän sanoi itsensä irti silloisen työnantajansa Kolmiokirjan julkaisujohtajan työstä ja jäi vapaaksi kirjailijaksi. •Tasavallanpresidentti myönsivuonna2004SkiftesvikilleSuomenLeijonan ritarikunnanProFinlandia -mitalin,jokaonkorkein Suomenvaltiovallankulttuurialantunnustus. Kesälomallaan kirjailijalla on aikaa huolehtia TV-tason yksityiskohdista. Skiftesvik asuu Oulussa, mutta viettää paljon ajastaan juurillaan Kurtinhaudalla. Merituuli puhaltaa Villa Ailan sisälle avoimesta ikkunasta. Mutta Skiftesvikin onneksi kirja oli menestys ja kirjoittajalle myönnettiin vuonna 1983 parhaalle esikoisteokselle annettava J. •J.H.ErkonjaKaleviJäntin palkintojenohellapalkittu OulunläänintaidepalkinnollasekäOulunkaupungintunnustuspalkinnolla. Myöhemmin hän on tehnyt rahtilaivamatkoja Argentiinaa ja Brasiliaa myöten hankkiessaan aitoa väriä kirjoihinsa, ja ehtinyt asua perheineen Englannissakin kirjoitustöitä tehdessään. – Pienetkin yksityiskohdat pitää olla kirjassa kohdallaan aivan kuin lehtiuutisessa. Jos kirja ei olisi saanut hyvää vastaanottoa, olisi saattanut mennä melko kauan ennen kuin olisin yrittänyt uudelleen. Jokainen työpäivä on ollut mieluisa. 5 » » Mirko Siikaluoma » » Haukipudas Jo nuorena kirjojen maailmasta lumoutunut Jon “Joni” Harald Skiftesvik sai innoituksen kirjailijauralleen kotikylänsä värikkäistä hahmoista. Maukkaita arkipäivän yksityiskohtiakin lehdistä löytyy, niillä voi värittää ja höystää tarinaa. Uusimman teoksen, pääosin Martinniemeä ja sen ihmisiä ja tapahtumia 1960-luvulla kuvaavan Finlandia Cityn kirjoittaminen vei pari vuotta. Ilmestymisaikaa muistellen kirjailija myöntää, että ensimmäisen kirjan vastaanotto jännitti. Kirjailija kertoo nauttivansa yhä työstään joka päivä. Siellä on isoisän kaivama valkama ja lähes satavuotias perikunnan omistama verkkovaja, yksi Martinniemen vanhimmista rakennuksista. Seuraavina vuosina Skiftesvik kirjoitti myös näytelmiä, kuunnelmia ja elokuvakäsikirjoituksia. •Työskennellyttoimittajana,toimituspäällikkönä,päätoimittajanajajulkaisupäällikkönä.Vapaana kirjailijanavuodesta1988. •Syntyi26.heinäkuuta 1948Martinniemessähaukiputaalaiselleäidilleja norjalaisellemerikapteeniisälle. – Tuskinpa minä koskaan jään eläkkeelle sillä tavalla kuin eläkkeelle jääminen ymmärretään. Hänen lapsistaan vanhin oli Joni Skiftesvikin äiti. Nyt Skiftesvik pitää kesälomaa, mutta puheesta kuultaa, että uusia aiheita pyörii jo mielessä. Erkon palkinto. Meren läheisyys, laivaliikenne ja vanhan Martinniemen värikkäät ihmiset vaikuttivat tulevan kirjailijan elämään. – Iän karttuessa tuli halu ikuistaa omaa elämää ja elämänpiiriä, Skiftesvik pohdiskelee. Olen saanut tehdä työtä, josta pidän. Kaksi viimeisintä romaania, Valkoinen Toyota vei vaimoni ja kesäkuun alussa ilmestynyt Finlandia City ovat omaelämänkerrallisia. Jossakin vaiheessa äkkäsin, että miksipä en kirjoittaisi tarinoita kotikylästäni, Skiftesvik muistelee. – Istumme tässä minun synnyinpaikallani, Joni Skiftesvik kertoo Villa Ailassa, lapsuudenkodissaan Martinniemen Kurtinhaudalla. Tarinat veivät martinniemeläispojan mennessään Joni Skiftesvik viihtyy Martinniemessä lapsuudenkodissaan Villa Ailassa, missä hänellä on työhuone ja osa kirjoittamiselle tärkeistä arkistoista. – Eniten mieltä lämmittää kuitenkin se, että lukijat ovat ottaneet kirjan hyvin vastaan, kirjailija sanoo. Aiheita on muistivihkossani pitkä lista, Joni Skiftesvik sanoo ja kertoo viettävänsä 70-vuotispäiväänsä perhepiirissä. Skiftesvikin kirjat sijoittuvat usein meren äärelle ja Pohjois-Suomeen, lähelle kirjailijan omaa elämänpiiriä. Varsinkin lähihistoriaan sijoittuvia kirjoja kirjoittaessani uhraan paljon aikaa siihen, että tarinalla on aidot puitteet ja siinä on autenttinen tunnelma. heinäkuuta 2018 » N:o 57 70 VUOTTA » INFO Jon»“Joni”»Harald» Skiftesvik •Yksimaammepalkituimpia nykypäivänkirjailijoita. » Torstaina 26. Aikaa menee runsaasti arkistotyöskentelyyn. •EnsiteosPuhalluskukkapoikajataivaankorjaaja (1983). Katse»kohti omaa»elämää Skiftesvik on kirjoittanut yli 30 kirjaa ja näiden lisäksi paljon muuta, näytelmiä, kuunnelmia, elokuvaja tvkäsikirjoituksia, dramatisointeja ja satamäärin lehtijuttuja. Kirja on saanut valtakunnan päälehteä myöten erinomaiset arviot. Skiftesvikin kirjat ovat tehneet Martinniemeä tunnetuksi ympäri Suomen ja niitä on käännetty jo 12 kielelle. Lehtimiehenä sai tavata mitä erilaisimpia ihmisiä ja pääsi jopa kurkistelemaan yhteiskunnan kulissien taakse, hän pohdiskelee. On sitten ilon hetki, kun lukija pysäyttää kadulla ja kysyy, onko se ja se asia romaanissasi aivan faktaa, kun se vaikuttaa niin todelta, Skiftesvik kuvailee. – Olin pikkupojasta lähtien kova lukemaan. Enolekatunut hetkeäkäänpäätöstäni.Olensaanuttehdätyötä, jostapidän.Jokainentyöpäiväon ollutmieluisa.” –JoniSkiftesvik M IRK0 SIIK A LUO M A. H
Vieraskirjasta selviää, että ihmisiä käy ympäri Suomen. Iin historia on pitkä ja täynnä tarinoita » Inkeri Harju » Ii Iin kotiseutumuseossa kylän tarina aloitetaan esihistoriasta asti. Kierroksen sisältö riippuu tietenkin siitä, minkä ikäisiä kuuntelijat ovat, Puolakka sanoo. Citytallin vuokralaisina on pääosin yksityishenkilöitä, mutta jonkin verran myös yrityksiä. Citytalli-ketjun taustalta löytyvä CT Top Oy on perustettu vuonna 2015. Tällä hetkellä yhtiö tavoittelee toiminnan laajentamista niin pohjoiseen kuin eteläänkin. Sähköiseen kaava-aineistoon voi tutustua myös Oulu 10 asiakaspalvelupisteessä tai paikallisissa Oulun yhteispalvelupisteissä. Nyt kaavaprosessissa ollaan siinä vaiheessa, että koulukampuksen kaavaluonnos sekä osallistumisja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä elokuun loppuun saakka. – Aikuiset ja sitä vanhemmat muistavat usein ainakin jotain uitosta, mutta lapset eivät välttämättä tiedä siitä mitään, Puolakka pohtii. Suunnitteluaineistot tulevat esille Oulun kaupungin verkkosivulle kaavoitustyön edetessä. Puolakka arvelee, että Iin kotiseutumuseossa vierailee kesäisin noin 2000 kävijää. Rakennustöiden on määrä valmistua joulukuussa 2018. 2000-luvun alussa Wanhan Haminan aluetta kehitettiin ja viljamakasiinin pihapiiriin avattiin Huilingin museokahvila, kalastusja maatalousnäyttelyt sekä uittonäyttely. Nykyinen jalkapallokenttä joutuu väistymään kaavaluonnoksessa koulun tieltä, ja kentän uutta sijoituspaikkaa tutkitaan myöhemmin. Esineistöä tavallisen iiläisen seurakuntalaisen kodista.. Viimeisen viiden vuoden aikana makasiinin näyttelyä on uusittu. Citytalli-yhtiön rakennuttama talli nousee Haukiputaan Revontien varteen. Pronssija rautakaudelle siirryttäessä meri on jo vetäytynyt Iin päältä ja kylä kuhisee elämää. Kotiseutumuseon viljamakasiini on perustettu jo 1950-luvulla. Kaupunginhallitus päätti maaliskuisessa kokouksessaan, että Jokirannan koulun uusi sijoituspaikka on Kiimingin Syke-talon ja lukion yhteydessä. Asemakaavassa osoitetaan Kiimingin lukion ja Syke-talon yhteyteen uusi opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle on tarkoitus sijoittaa Jokirannan koulun toiminnot. Puolakka kertoo kävijöiden usein yllättyvän yläkertaan tullessaan. Pidän siitä, että voimme vähän yllättää kävijöitä, Puolakka kertoo. 6 » Torstaina 26. – Eniten käy ala-astelaisia, mutta jonkun verran myös yläluokilta tulee ryhmiä. Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Koulun saattoliikenteen järjestämiseksi kaavaluonnoksissa on tutkittu kahta vaihtoehtoa: uusi liittymä Kiiminkijoentieltä Urheilutielle, jolloin saattoliikenne keskittyisi Urheilutielle tai vaihtoehto, jossa saattoliikenne on järjestetty Viitantien kautta. M IRK0 SIIK A LUO M A Koulukampuksen kaavaluonnos nähtävillä » Rantapohja » Kiiminki Oulun tilakeskuksella on tavoitteena päästä rakentamaan Jokirannan koulun korvaavia tiloja jo keväällä 2019. – Myös paikalliset käyvät kiitettävästi, moni poikkeaa museonkin puolella vaikka olisi alunperin tullut vain Huilinkiin kahville, Puolakka kertoo. Uittoperinne lapsille tutuksi Iin uiton loppumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta, muistovuoden kunniaksi Puolakka aikoo painottaa uittonäyttelyä koululaiskierroksilla. Uittonäyttelyn lisäksi museokahvilan yläkerrassa on ennallistettu uiton majoitus, jossa kaukaa uittamaan tulIillä on pitkä perinne markkinapaikkana. Lomakauden loputtua kotiseutumuseon täyttävät koululaisryhmät. – Tilat ovat yhdistettävissä ja niistä pystyy tekemään isompiakin kokonaisuuksia, Citytalli-yhtiön toimitusjohtaja Teuvo Pakanen kuvailee Haukiputaalle rakentuvaa tallikokonaisuutta. Viime vuonna yhtiö kasvatti liikevaihtonsa 2,37 miljoonaan euroon tehden 237 000 euroa liikevoittoa. Yhtiö päätti laajentaa toimintaansa Haukiputaalle löydettyään itselleen Revontieltä sopivan tontin keskeiseltä paikalta. Pakanen uskoo, että tallitiloille on käyttöä paikoissa, joissa on vähänkään enemmän asutusta. – Eivät ihmiset odota, että kotiseutumuseon yläkerrasta löytyisikin taideteoksia. Autoja moottoripyöräharrastajia silmällä pitäen talleihin rakennetaan erillinen öljynerotusjärjestelmä. Parhaassa tapauksessa, ilman asemakaavaprosessin pitkittymistä, uusi koulu voitaisiin käyttöönottaa tammikuussa 2021. Enää uusimista odottaa makasiinin yläkerta, jossa on tällä hetkellä väliaikainen Kuolema on elämää -taidenäyttely. Kiinteistöä jatkokäyttö selvitetään erikseen, mutta sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi omakotitalotonteiksi. Kaikki tallit ovat yhteydessä siihen erillisillä kaivoilla. Muutoksissa Kiimingin monitoimikeittiö jää yksi Jokirannan koulun nykyisiin tiloihin ja muu koulurakennus puretaan. – Rovaniemellä odotellaan rakennuslupaa ja Ouluun on rakenteilla tiloja pariin paikkaan. Suunnitelmien mukaan tallien on määrä valmistua joulukuussa. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Tervetuloa sukututkimuksen merkeissä Jakkukylään Juho Juuso Hekkalan (1875 1964) juuret Jakkukylässä ja Pohjois-Pohjanmaalla Jakkukylän rauhanyhdistyksen tiloissa 18.8.2018 klo 11, ohjelma: Tervehdyssanat, Jakkukylän kyläyhdistyksen pj Hannu Kaisto, Sukututkimuksesta alustaa kansanedustaja Tapani Tölli, eduskunnan sukututkimuskerhon puheenjohtaja Juuso Hekkalan suvun vaiheista, Pirkko Mattila Citytalli rakentaa Revontielle » Mirko Siikaluoma » Haukipudas Oululaisyhtiö Citytalli rakennuttaa Haukiputaan Revontielle 1 400 neliön laajuisen hallin, johon valmistuu 30 ostettavaa tai vuokrattavaa tallitilaa. Tilat soveltuvat Pakasen mukaan moniin eri käyttötarkoituksiin: talleja voi hyödyntää varastoina, työtiloina tai kausisäilytyspaikkana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2018, jolloin kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Vaikka Ii oli vielä kivikauden aikaan meren alla, on alueelta silti tehty joitain löydöksiä. Etelä-Suomessa on käynnissä tontinhaku, toimitusjohtaja Pakanen mainitsee. Tärkeimpiä myyntivaltteja olivat lohi ja terva. www.ouka.fi/oulu/ kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet –verkkosivulta löytyy suunnitteluun liittyvät kartat ja selostukset kirjoittamalla hakukenttään kaavatunnuksen 564-2372. Iin kotiseutumuseon hoitaja Hanna Puolakka kertoo, että vaikka Ii on verrattain pieni kylä, on sillä silti pitkä ja kansainvälinen historia. Viime vuonna Puolakka esitteli Iin historiaa noin 500 koululaiselle. Tontin mitoituksessa varaudutaan siihen, että alueelle voidaan myöhemmin siirtää muidenkin Kiimingin koulujen muun muassa Kiiminkijoen koulun toimintaa
– Talvella kunnostetaan mahdollisesti siltoja, mutta talvikaudeksi urakka rauhoittuu huomattavasti, Heikkinen sanoo. leet yöpyivät. Tilanne on todella harmillinen, koska nykyään tieto hankitaan netistä. Inkeri Harju Iillä on pitkä perinne markkinapaikkana. Tärkeimpiä myyntivaltteja olivat lohi ja terva. – Entiset uittojätkät ovat kommentoineet, että huone on muuten tosi hyvä, mutta aivan liian siisti, Puolakka nauraa. Olin kuitenkin väärässä, tykkäsin kovasti. Urakka-alue on nyt suurinpiirteinen tämän kesän mitassaan. Remontti on sujunut tähän mennessä ilman isompia ongelmia. Palautetta autoilijoilta ei ole Heikkiselle asti kantautunut. Maaperä on suurimmassa osassa maata kuivaa ja tarvittaisiin huomattavia sademääriä, jotta jokien virtaamat lähtisivät merkittävään kasvuun. Kiimingistä sain irti vain sen, että siellä pitäisi jonkunlainen museo olla, ehkä kaksikin, mutteivät ne kai ole auki tai ainakaan halua asiakkaita. Kalastus-ja metsästysnäyttelyn puolelle on tänä vuonna saatu myös kesävieras, täytetty harmaahylje eli halli. Jos olisin tavallinen paikallinen tai ohi ajava matkailija olisin luovuttanut todella pian. Sitä ei tullut, koska tietoa niistä piti kaivella internetin syövereistä, eikä oikeata tietoa siltikään tuntunut löytyvän. Kiimingintien remontti etenee aikatalussa. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Jokien ja järvien vedenpintojen lasku jatkuu » Rantapohja Jokien virtaamat ovat edelleen Tulvakeskuksen tiedotteen mukaan pääosin pieniä, ja Pohjois-Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen pieniä. Kiiminki, Jääli ja Ylikiiminki taas olivat melkoisen etsivätyön takana. INK ERI H A RJU. Ajattelin, ettei Iin historia voi kiinnostaa minua, enhän edes asu Iissä. Vaati pitkää Facebookin selailua, että löysin sen aukioloajat ja sijainnin. Tällä hetkellä urakka-alueella on kahdet liikennevalot sekä murskepintaisia osuuksia. Ylikiimingin kotiseutumuseosta opin googlaamalla sen verran, että sellainen on. Kiimingintien remontti aikataulussa Autoilijoilta pyydetään malttia » Inkeri Harju » Kiiminki/Yli-Ii Yli-Iin ja Kiimingin välisen maantie 849:n parannustyöt jatkuvat aikataulussa. Heikkinen kuitenkin toivoo, että tietä käyttävät autoilijat muistaisivat hidastaa vauhtia. Aluksi tämän kirjoituksen paikalla piti olla kooste alueemme kotiseutumuseoista. – Jotkut ajavat työmaaosuudella liian lujaa ja muutama on jopa ajanut päin punaisia, mistä luonnollisesti syntyy vaaratilanteita ja kohtaamisongelmia, Heikkinen huomauttaa. Järvi-Suomea lukuun ottamatta järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman ajankohdan keskitasojensa alapuolella. Museossa myös oppii uutta, vaikka olisi koko elämänsä asunut Iissä. Ruotsin valtakunnan aikana hallin liha meni myös kaupaksi, sillä katolisessa Ruotsissa ei sunnuntaisin saanut syödä lihaa, mutta hyljettä kuitenkin pidettiin kalana, minkä syönti sunnuntaisin oli sallittua. Iin kotiseutumuseo oli ainoa, jolla oli omat nettisivut. Pääurakoitsija Suomen Maastorakentajat Oy:n työmaapäällikkö Peter Heikkinen kertoo, että nykyisellään töitä jatketaan lokakuun loppuun asti. Kivikaudella halli oli alueen tärkein riistaeläin. Silloinkin tietä on mahdollista käyttää koko ajan. Tuomalla kotiseutumuseot 2000-luvulle nousisivat varmasti myös kävijämäärät. Haukiputaan museostakin löytyi tarvittava helposti. 4 7 » Torstaina 26. Mielenkiintoiseen historiaan liittyvät muun muassa mammutit, keskiaikaisesta hautausmaasta tehdyt havainnot, Intiasta 1590-luvulla Iihin asti kulkeutunut alttarivaate, 8 palanutta kirkkoa sekä Pohjoismaiden ensimmäinen höyrysaha. Iissä on tehty oikein myös jotain muutakin, nimittäin museosta tiedottaminen. Ensi kesänä remontoidaan sitten pitempi matka Yli-Iihin saakka, Heikkinen sanoo. Museonhoitaja Hanna Puolakka rakastaa kuunnella museon esineiden herättämiä tarinoita. Hienointa kotiseutumuseossa on Hanna Puolakan mukaan se, kun esillä olevat tavarat tai kuvat herättävät kävijöissä omia muistoja ja tarinoita. T EE A T UN T URI Koulukampuksen kaavaluonnos nähtävillä OULUN Y HDYSK UN TAJ A YM PÄ RIS TÖPA LV ELU T Nykyinen jalkapallokenttä joutuu väistymään kaavaluonnoksessa koulun tieltä, ja kentän uutta sijoituspaikkaa tutkitaan myöhemmin. – Juuri pitemmälle Yli-Iihin päin ei enää tänä kesänä jatketa. Jos sitä ei löydy kolmen ensimmäisen googletuloksen joukosta, etsinnästä luovutaan. Jokien vedenpinnat pysyvät pääosin laskussa tällä viikolla, koska merkittäviä sateita ei ole odotettavissa sääennusteen mukaan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Tällä hetkellä urakassa on meneillään tien leventäminen, Tervasjoensillan korjaus sekä pengerryskohtien muokkaus. KOMMENTTI » Alueen museoita etsimässä Myönnän, yllätyin siitä, kuinka kiinnostava Iin kotiseutumuseo oli. Heikkisen mukaan liikennevalolla ohjattuja kohtia voi tulla kesän mittaan lisää. Tällä hetkellä urakka-alueella on kahdet liikennettä ohjaavat liikennevalot
Tilanne on todella harmillinen, koska nykyään tieto hankitaan netistä. – Talvella kunnostetaan mahdollisesti siltoja, mutta talvikaudeksi urakka rauhoittuu huomattavasti, Heikkinen sanoo. Kiiminki, Jääli ja Ylikiiminki taas olivat melkoisen etsivätyön takana. Kiimingintien remontti etenee aikatalussa. Ruotsin valtakunnan aikana hallin liha meni myös kaupaksi, sillä katolisessa Ruotsissa ei sunnuntaisin saanut syödä lihaa, mutta hyljettä kuitenkin pidettiin kalana, minkä syönti sunnuntaisin oli sallittua. Vaati pitkää Facebookin selailua, että löysin sen aukioloajat ja sijainnin. Kiimingintien remontti aikataulussa Autoilijoilta pyydetään malttia » Inkeri Harju » Kiiminki/Yli-Ii Yli-Iin ja Kiimingin välisen maantie 849:n parannustyöt jatkuvat aikataulussa. Museossa myös oppii uutta, vaikka olisi koko elämänsä asunut Iissä. Heikkisen mukaan liikennevalolla ohjattuja kohtia voi tulla kesän mittaan lisää. Ylikiimingin kotiseutumuseosta opin googlaamalla sen verran, että sellainen on. Heikkinen kuitenkin toivoo, että tietä käyttävät autoilijat muistaisivat hidastaa vauhtia. Maaperä on suurimmassa osassa maata kuivaa ja tarvittaisiin huomattavia sademääriä, jotta jokien virtaamat lähtisivät merkittävään kasvuun. – Jotkut ajavat työmaaosuudella liian lujaa ja muutama on jopa ajanut päin punaisia, mistä luonnollisesti syntyy vaaratilanteita ja kohtaamisongelmia, Heikkinen huomauttaa. 4 7 » Torstaina 26. Tällä hetkellä urakka-alueella on kahdet liikennettä ohjaavat liikennevalot. – Juuri pitemmälle Yli-Iihin päin ei enää tänä kesänä jatketa. Jos olisin tavallinen paikallinen tai ohi ajava matkailija olisin luovuttanut todella pian. INK ERI H A RJU. Olin kuitenkin väärässä, tykkäsin kovasti. Järvi-Suomea lukuun ottamatta järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hieman ajankohdan keskitasojensa alapuolella. Iissä on tehty oikein myös jotain muutakin, nimittäin museosta tiedottaminen. Sitä ei tullut, koska tietoa niistä piti kaivella internetin syövereistä, eikä oikeata tietoa siltikään tuntunut löytyvän. Kalastus-ja metsästysnäyttelyn puolelle on tänä vuonna saatu myös kesävieras, täytetty harmaahylje eli halli. Museonhoitaja Hanna Puolakka rakastaa kuunnella museon esineiden herättämiä tarinoita. Ensi kesänä remontoidaan sitten pitempi matka Yli-Iihin saakka, Heikkinen sanoo. Hienointa kotiseutumuseossa on Hanna Puolakan mukaan se, kun esillä olevat tavarat tai kuvat herättävät kävijöissä omia muistoja ja tarinoita. Ajattelin, ettei Iin historia voi kiinnostaa minua, enhän edes asu Iissä. – Entiset uittojätkät ovat kommentoineet, että huone on muuten tosi hyvä, mutta aivan liian siisti, Puolakka nauraa. Urakka-alue on nyt suurinpiirteinen tämän kesän mitassaan. leet yöpyivät. Tällä hetkellä urakassa on meneillään tien leventäminen, Tervasjoensillan korjaus sekä pengerryskohtien muokkaus. Tärkeimpiä myyntivaltteja olivat lohi ja terva. Remontti on sujunut tähän mennessä ilman isompia ongelmia. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Jokien ja järvien vedenpintojen lasku jatkuu » Rantapohja Jokien virtaamat ovat edelleen Tulvakeskuksen tiedotteen mukaan pääosin pieniä, ja Pohjois-Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat paikoin ajankohtaan nähden ennätyksellisen pieniä. KOMMENTTI » Alueen museoita etsimässä Myönnän, yllätyin siitä, kuinka kiinnostava Iin kotiseutumuseo oli. Jos sitä ei löydy kolmen ensimmäisen googletuloksen joukosta, etsinnästä luovutaan. Iin kotiseutumuseo oli ainoa, jolla oli omat nettisivut. Tuomalla kotiseutumuseot 2000-luvulle nousisivat varmasti myös kävijämäärät. Inkeri Harju Iillä on pitkä perinne markkinapaikkana. Haukiputaan museostakin löytyi tarvittava helposti. Kivikaudella halli oli alueen tärkein riistaeläin. Aluksi tämän kirjoituksen paikalla piti olla kooste alueemme kotiseutumuseoista. Tällä hetkellä urakka-alueella on kahdet liikennevalot sekä murskepintaisia osuuksia. Silloinkin tietä on mahdollista käyttää koko ajan. Jokien vedenpinnat pysyvät pääosin laskussa tällä viikolla, koska merkittäviä sateita ei ole odotettavissa sääennusteen mukaan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Palautetta autoilijoilta ei ole Heikkiselle asti kantautunut. T EE A T UN T URI Koulukampuksen kaavaluonnos nähtävillä OULUN Y HDYSK UN TAJ A YM PÄ RIS TÖPA LV ELU T Nykyinen jalkapallokenttä joutuu väistymään kaavaluonnoksessa koulun tieltä, ja kentän uutta sijoituspaikkaa tutkitaan myöhemmin. Kiimingistä sain irti vain sen, että siellä pitäisi jonkunlainen museo olla, ehkä kaksikin, mutteivät ne kai ole auki tai ainakaan halua asiakkaita. Pääurakoitsija Suomen Maastorakentajat Oy:n työmaapäällikkö Peter Heikkinen kertoo, että nykyisellään töitä jatketaan lokakuun loppuun asti. Mielenkiintoiseen historiaan liittyvät muun muassa mammutit, keskiaikaisesta hautausmaasta tehdyt havainnot, Intiasta 1590-luvulla Iihin asti kulkeutunut alttarivaate, 8 palanutta kirkkoa sekä Pohjoismaiden ensimmäinen höyrysaha
Niemelässä kalastuksella on aikaisemmin ollut tärkeä merkitys. Kilpailussa vastataan kirjallisesti 40:een kysymykseen puolentoista tunnin aikana. Sitten jatkettiin matkaa. Viimevuotiset mitalistit jyväskyläläinen Tommi Roimela ja helsinkiläinen Ilkka Palomäki, molemmat urheilutoimittajia, tippuivat tällä kertaa kärjestä. Koska riistaa riitti, niin maanviljelystä ei kannattanut harjoittaa. Palonalku turvesuolla » Rantapohja » Ii Lauantaina iltapäivällä Iin Klaavunsuolla syttyi turveaumapalo. Maalaisseurat perustettiin Kiiminkiin vuonna 1900, Iihin v. 1913 , Kiiminkiin ja Ylikiiminkiin v. Kuivajoelle v. Luonnonniittyjen osuus on ollut merkittävä. Esimerkiksi Fiskars aloitti niiden valmistamisen jo 1858. Toimintaa ohjattiin Oulun läänin Talousseuran kautta, joka tosin oli perustettu jo 1828. Niemelän tila Yli-Iissä edistyksen kärjessä Konrad Niemelä (1886– 1968 ) oli edistyksellinen isäntä Niemelän tilalla YliIin Karjalankylässä Iijoen ja Siuruajoen yhtymäkohdassa sijaitsevalla tilallaan. 1914. Kulleverkon kohoja ja verkon painoja Niemelässä. Paikalla oli tälläkin kertaa lajin parhaimmisto. Iin emäpitäjän alueella höyrykäyttöisiä puimakoneita oli vuonna 1920 käytössä toistakymmentä. 1856 ) oli edistyksellinen maanviljelijä. Raahen ja Tornion alueelta 300–400-luvuilta. Kaksi parasta pääsi finaaliin ja kolmas sai pronssin. Paavon (1930–2008 ) poika Heikki (s. Ilmassa ollut helikopteri havaitsi savuavan turveauman. 1905. Rauta-auroja valmistettiin sekä Suomessa että Ruotsissa. Konrad Niemelä hoiti tilaa vuodesta 1916 vuoteen 1957, jolloin hän luovutti tilansa pojilleen Antille ja Paavolle sekä kolmasosan maista tyttärilleen Raakelille ja Ailille (s. Maanviljelys oli pitkään polttoviljelyä eli harjoitettiin kaskeamista, sisämaassa aina 1800-luvulle saakka. Karjaa oli huomattava määrä: kolme hevosta, 11 lehmää, 13 lammasta, joilla 10 karitsaa ja emakkosika. Finaalissa Harri Piironen voitti viimevuotisen mestarin Jari Hakalaxin. 1962 ) puolestaan kertoo, miten maanviljelys ja karjanhoito ovat muuttuneet hänen aikanaan. Alkukilpailun kärki: 1) Harri Piironen, Joensuu 26,25; 2) Jari Hakalax, Turku 26,25; 3) Mika Suikki, Juva 24,75; 4) Pertti Huovinen Ii 23; 5) Tuomas Tumi, Tampere 23. Vuoroviljelyn ja heinäpeltojen yleistyessä alkoi myös niittokoneita näkyä pelloillamme. Voimalaitosten valmistuttua kalastuksen merkitys väheni. Maatalousneuvonnalla pyrittiin saamaan isäntiä omaksumaan mm. uudet koneet ja laitteet. Niittokone Yli-Iin Jakkukylässä Klasilan tilalla. Ensi vaiheessa, 1800-luvun loppupuoliskolla otettiin käyttöön maan muokkaukseen aurat ja äkeet. 1901, Kuivaniemelle v. Ylikiimingin meijeri sähköistettiin ensimmäisenä v. Neuvontaa kanavoitiin paikallisten seurojen kautta. Maanviljelijät suhtautuivat uusiin koneisiin epäilevästi. Iiläinen Pertti Huovinen oli viimevuotiseen tapaan kisan neljäs samalla pistemäärällä tamperelaisen Tuomas Tumin kanssa. Hänen kerrotaan mm. voidaan ajoittaa ensimmäiset peltoviljelyt. Kulle oli ns. 8 » Torstaina 26. Verkon laskeuduttua se nostettiin ylös ja kerättiin lohet veneeseen. Lisäkysymys ratkaisi Huovisen neljänneksi ja pudotti Tumin viidenneksi. Suvun historia juontaa yli 400 vuoden päähän, 1500luvun loppupuolelle, jolloin ensimmäiset asukkaat tulivat Karjalankylään. heittoverkko, jolla pyydettiin lohia. Nimi Karjalankylä viittaa siihen, että he olisivat olleet karjalaisia. Kysymyksistä vastasivat Vesa-Matti Peltola Orimattilasta, Jyrki Repola Espoosta ja Esa Kaihlajärvi Jyväskylästä. Tämänvuotinen kisa pidettiin Jyväskylässä. 1800-luvun loppupuolella perustettiin höyryllä toimivia meijereitä lähes joka kylälle. Kolme parasta saa samanlaisen mitalin kuin Kalevan kisojen urheilumitalistit. Tarvittiin kaksi venettä. 1903 ja Haukiputaalle v. Karjataloudesta tuli kannattavampaa aikaisempaan leipäviljan viljelyyn verrattuna. Kymmenen kärki on yleensä muutaman pisteen sisällä. heinäkuuta 2018 » N:o 57 PERINNEAMMATTEJA RANTAPOHJAN ALUEELLA » Poutaa riittää ja heinä kasvaa Yli-Iin Karjalankylässäkin Metsästys, kalastus ja kaupankäynti olivat pitkään pääsääntöiset toimeentulon lähteet. Verkon toinen pää kiinnitettiin pienempään veneeseen. vasarakirveskulttuurin aikakaudelta 3200–2350 ekr. Pelastuslaitos sai sammutettua palon yhdessä suon työntekijöiden kanssa eikä palo ehtinyt levitä laajemmalle.. Vuonna 1895 mainitaan Iin emäpitäjän alueella olleen meijereitä jo 27 kappaletta. Lohipatojen ja verkkojen avulla kalastettiin Iijoessa. ensimmäisenä kokeilleen kauran viljelyä suomailla. Aili Jurmun talkkunantekoresepti; ”Keitä ensin ohran jyvät muuripadassa, nostele ne saaviin, vie ne pirttiin uunin etteen, nakkele ohran jyvät kuumalle arinalle, käy yöllä hämmentämässä, vedä aamulla hiilikoukulla pois, käy uunissa lakaisemassa loput jyvät, vie myllyyn jauhettavaksi.” Viljat niitettiin viikatteella ja solmittiin käsin lyhteiksi vielä 1950-luvullakin.” – Aili Jurmu Pertti Huovinen neljäs urheilutiedossa » Rantapohja » Ii Suomen Urheilutietäjät järjestää Kalevan kisojen yhteydessä Vuoden yleisurheilutietäjä-kilpailun, joka on lajin SM-kisa. Toisen veneen avulla verkko levitettiin jokeen. Kysymysten taso on ollut vaikea, minkä vuoksi kärkipää on saanut yleensä vain hieman yli puolet maksimipisteistä. Meijerit olivat aluksi yhtiöpohjaisia. 1935 ), jonka tarinaa saamme seuraavassa lukea. Högforsniminen aura ja Fiskarsin aura n:o 10. Vuoden 1901 osuustoimintalaki mahdollisti myös maidonlähettäjien omistaa osakkeita. Höyrykoneella voitiin pyörittää myös pärehöylää, meijeriä ja puimakonetta. 1918. Yleisimpiä auroja olivat mm. Täällä Perämeren alueella ensimmäisiä viitteitä viljelyksestä löytyy mm. Haravakone yleistyi täälläkin 1920luvulla. Jo hänen isänsä Juho Niemelä ( s. Konradin aikana NiemeVielä löytyy vanhoja niittokoneita pellon laitamilta. Alkuvaiheissaan koneet ja auratkin olivat kalliita ja niinpä niitä hankittiinkin yhteisesti. 1911, Iin Siuruansuulle v. Maataloudessa tapahtui perinpohjainen uudistuminen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Pronssikaudelle 1500– 1000 ekr. Maanviljelystiedustelun vuodelta 1910 mukaan tilalla kasvatettiin ruista, ohraa, kauraa, perunaa, rehuvirnaa ja sekulia. 1890-luvulla alettiin hankkia niittokoneita laajamittaisesti, mutta Pohjois-Pohjamaalle ne levisivät hitaasti. Ensimmäisiä viitteitä maanviljelyksestä Baltian alueelta on säilynyt ns. Osuusmeijereitä perustettiin mm
Viljelysten pinta-ala on kasvanut 20 hehtaarista 100 hehtaariin sisältäen vuokramaatkin. Konttori toimi Niemelän päärakennuksessa. Karsinan suojana pidettiin riukua, jottei emakko romahtaisi porsaiden päälle. Myös urakoitsijoita käytetään. – Kanat saivat kulkea vapaina. Ja lisää, että Niemelän suku kokoontui sukuseuran kokoukseen 20.–22.7. Muistan mm. Käytännön elämää Niemelän tilalla Aili Jurmu, Konradin tytär muistelee elämäänsä Niemelän tilalla. Kaiken kaikkiaan homma oli hyvin töisevää. Rusamasiina oli puidun viljan käsikäyttöinen, siipirattainen puhdistusmasiina. Konrad ja Helmi Niemelä. Apuväkeä tarvittiin kymmenkunta. pirttikirkko, sijaitsi Niemelän päärakennuksen itäisessä päässä vuodesta 1923 vuoteen 1932. – Neljäkymmenluvun puolivälissä meillä oli 13– 14 lehmää. Jyvät vietiin kuivattavaksi kuivaamoon. 1930-luvulla tilalla oli mm. Lisäksi oli osuus kotitarvesahaan. 1940-luvun alussa tuli perunannostokone. Sadolle pyydettiin kirkossakin siunausta; anna maan kasvulle suotuisat ilmat. Kylvö tapahtui lähipelloilla käsin ja etäämpänä kylvökoneella. Sieltä ne saatettiin ajaa varastoon odottamaan yhtymän puimakonetta. Iltapäivällä ajettiin heinät haravakoneella kareelle eli läjittiin kasoihin. Nykyään lypsyn hoitavat robotit Nykyinen isäntä, Heikki Niemelä ja tilan emäntä Aila (os. Vuoroviljelyssä ei ole enää kesantovaihetta. Muistan myös siitossonnit Mainion ja Kuninkaan. Määttien 6 poikaa olivat sotatantereilla. Lyhteet laitettiin kuhilaille kuivumaan. Nykyään Pohjolan maito eli Valio käy joka toinen päivä tyhjentämässä maitotankin ja laittaa lähtiessään tankin pesurin päälle. Aili Jurmun talkkunantekoresepti; ”Keitä ensin ohran jyvät muuripadassa, nostele ne saaviin, vie ne pirttiin uunin etteen, nakkele ohran jyvät kuumalle arinalle, käy yöllä hämmentämässä, vedä aamulla hiilikoukulla pois, käy uunissa lakaisemassa loput jyvät, vie myllyyn jauhettavaksi.” Nykyiset Niemelän tilan omistajat Heikki ja Aila Niemelä putkilypsylaitteiston parissa. Sadeaikana käytettiin seivästystä. Varstoilla hakattiin lyhteitä, jotta jyvät irtoaisivat. Seuraavana aamuna haravan kanssa hajotettiin kareet takaisin luokoon. Sitten koko porukalla haravoitiin heinät luokoon eli matoksi. Nyt ollaan 3–4 vuotta nurmella ja 1–2 vuotta viljalla. Riihen savu antoi leivälle erikoisen hyvän maun. Nykyisin saman tekee väkirehuautomaatti. – Viljat niitettiin viikatteella ja solmittiin käsin lyhteiksi vielä 1950-luvullakin. – Meillä toimii putkilypsykone irroittajalla. Ristikari, Niemelän päärakennuksen edessä 1930luvulla. Talvisodasta muistan kovat pakkaset ja lumipaljouden. K. Jatkosodan muistan jo paremmin. – Lehmät olivat ennen suomenkarjaa, nykyisin meillä on ayshirelaista ja holsteinilaista. – Ostan näitä palveluja veljeltäni Pentiltä, joka toimii koneurakoitsijana, kertoo Heikki. Esimerkiksi kun ennen lypsettiin käsin, niin nykyään saman hoitavat robotit. –Kesänavettamme oli niin täynnä lehmiä, että vain selät näkyivät. Kari Holma Lähteitä: Voimana Luottamus, Konrad Niemelä, Paikallisyhteisön luottomies, YliIin Niemelätsukuseuran julkaisuja 1, Pauli M. Vasikat ja mullit vielä päälle. Sitten jälleen harvakone vei ne jälleen kareelle. 9 län tilaa koneellistettiin. Päärakennus on rakennettu v.1842 ja on suurimmaksi osaksi vielä pystyssä. Parhaimmillaan se saattoi kerätä akkuihin viikon sähköt taloon ja navettaan. Ohra ja kaura puidaan puimureilla. Uudessa sarjassa käsitellään kuukausittain alueemme perinteisiä ammatteja ja työtapoja. heinäkuuta 2018 » N:o 57 PERINNEAMMATTEJA RANTAPOHJAN ALUEELLA » Kuukauden perinneammatti Haukiputaalaiselta taiteilijalta Kari Holmalta ilmestyy vuonna 2018 Rantapohjassa kuukausittain juttusarja perinteisistä ammateista ja työtavoista Rantapohjan alueella. Konrad oli myös aktiivinen kunnallisissa ja seurakunnallisissa luottamustehtävissä. – Meillä oli myös lampaita ja possuja. K A RI HOL M A. Syksyllä käännettiin peltoa kyntöauralla yhdellä hevosella. K. Myös maitomäärissä on valtava muutos. Lisäksi kasvatimme perunaa, turnipsia ja peluskia, jossa oli sekaisin hernettä ja kauraa. Määtät Kuusamon Vuotungista. Sota-aikoina meillä oli paljon evakkoja. Keväällä pelto karhittiin Sampo-äkeellä. Ahola) puolestaan lisäävät, miten karjanhoito ja viljely eroaa entisestä ajasta. Konrad toimi myös uuden seurakunnan johtohahmona sekä ensimmäisenä kirkonisäntänä ja suntiona. Lotat päivystivät kirkontornissa. Entisaikaan vietiin maito tonkalla maitolavalle ja Valion auto vei ne sitten meijeriin. Sieviin ja Rantsilaan. Jyvät putosivat alla olevaan laatikkoon. Jouduimme niitä kuljettamaan paikan päälle eikä kommelluksiltakaan aina vältytty. Väkirehu saadaan suoraan tehtaalta. – Heinäntekoon Konradisä lähti aamulla jo kolmen neljän aikoihin. Poutaa riittää ja heinä kasvaa Yli-Iin Karjalankylässäkin Vielä löytyy vanhoja niittokoneita pellon laitamilta. Muutaman päivän päästä nähtiin itämistulos. – Maanviljelyssä harjoitettiin vuoroviljelyä. Iin kotiseutumuseo. Meillä oli myös poroja, joista saatiin lihaakin. os. – Talvisodan syttyessä olin täyttänyt juuri 4 vuotta. Kun ennen koko tilan lypsytulos saattoi olla tilalla 80 litraa päivässä, niin nykyään yksi lehmä lypsää 60 litraakin päivässä. Erikoisuutena voi mainita, että päärakennuksen katolle asennettiin Arra-niminen tuulivoimala. Viljelimme ruista, ohraa, kauraa ja vähän vehnää. Kylvön jälkeen pelto jyrättiin jyrällä, jotta saataisiin maa tiivistettyä. Keräys suoritetaan pyöröpaaleihin. Oli vaan valtavaa jyrinää ja Oulun suunnassa leimuavat tulipalot. Sen jälkeen jyvät ja akanat erotettiin toisistaan viskurilla. Periaate viljelyssä on kuitenkin sama kuin ennenkin, mutta nyt kaikki tehdään isoilla koneilla. neljänneksen osuus höyrykoneeseen ja puimuriin sekä rivikylvökoneeseen. Hän toimi lisäksi Osuusmeijerin sihteerinä ja puheenjohtajana. Säilörehupaalit laitetaan jakovaunuun, josta ne jaetaan lehmille. Hän hoiti osuuskassaa vuodesta 1914 vuoteen 1928 ja 1936–1952. Sonnien osalta kirjanpito oli tärkeää. Lehmät lypsetään parressa. Tilamme toimi evakkojen välietappina, josta he jatkoivat eteenpäin mm. Niemelä; Suomen Maatalouden historia 1-3, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004; Hellettä, Heinäpoutaa, heinänteon kulttuurihistoriaa, Sirkka-Liisa Ranta, 2006; Aili Jurmun, Heikki ja Aila Niemelän haastattelut. Niemelä, Oulu 2000; Karjalankylän raivaajia, Iijokivarren asuttaminen 1300luvulta lähtien, Yli-Iin Niemelä-Kakko-sukuseuran julkaisu 2008, toimittanut Pauli M. Niittokone Yli-Iin Jakkukylässä Klasilan tilalla. Tämän jälkeen heinät hangottiin lotjalle eli heinänkuljetusvälineelle ja ajettiin heinät latoon. » Torstaina 26. Annoimme evakkojen käyttöön koko kesäpuolen. – Venäläisten pommikoneet käyttivät Iijokivartta suunnistamiseen kohden Oulua. Oma traktori, Fordson hankittiin 1951. Lilla-niminen emakkomme teki peräti 16 porsasta. Sarja on jatkoa hänen viime vuonna julkaistulle Suomi 100, Kuukauden kulttuurikohde-jutuilleen. Masiinaa voitiin käyttää myös marjojen puhdistukseen. Helmi-äitimme kasvatti emakoita. Itävyysprosentti saatiin siten, että märkään vanttuuseen laitettiin siemenet itämään. Osa rukiista puitiin riihessä, jossa lyhteitä kuivattiin lämmittämällä kiuasta. Kirkkoa ei pommitettu. Tämä kaikki onnistui vain pouta-aikana. Rukiin olkia saattoi käyttää patjojen täytteinä. Nurmet lannoitetaan väkilannoitteella. Niemelälle myönnettiin myös taloustirehtöörin arvonimi. – Ruokinnassa on myös iso muutos; ennen pudotettiin navetan luukusta heinät ja levitettiin ne lehmille. Kun kävimme jatkosodan jälkeen Kuusamossa Ahonpäässä, meitä pidettiin kuin piispaa pappilassa. Vuonna 1917 perustetun Yli-Iin seurakunnan ensimmäinen kirkko, ns. Karjanlanta vietiin ennen lantakärryillä pelloille, nykyään levitetään liete lietevaunulla
Modernisointi käsittää voimalaitoksen sähköja automaatiojärjestelmien uusinnan. Seuraavaa polvea talon palkkalistoilla on parhaillaan neljä. Se lisää edelleen mahdollisuuksia käyttää voimalaitosta oikea-aikaiseen uusiutuvan ja kotimaisen säätövoiman tuotantoon, Juha Kähkölä kuvaa. Eero ja Lauri Savikko pieninä poikina Ylikiimingissä. 10 » Torstaina 26. Muutostöiden mahdollistamiseksi Raasakan voimalaitoksen vedenpinnat vaihtelevat keskeytysten yhteydessä lupaehtojen määräämissä maksimirajoissa ja vettä joudutaan mahdollisesti myös ohijuoksuttamaan. Nyt omia autoja on reilut 60, kärryjä 150. Samalla tontilla Kiiminkijoen varrella kasvaneet lapset ovat jatkaneet veljesten työtä. Tosin Ylikiimingissä asuva Esko jäi eläkepäiville vastikään yrityksen 70-vuotisjuhlien aikaan. Neljä vuotta sitten syksyllä muutimme Kempeleeseen kolmen hehtaarin tontille, Erkki Savikko kertoo. – Silloin oli hehtaarin tontti ja 12 autoa. Investointi on osa Pohjolan Voiman vesivoimalaitosten systemaattista peruskunnostusohjelmaa. Työt kolmella koneistolla etenevät yksi kone kerrallaan 7–8 viikon jaksoissa. Savikot aloittivat yritystoiminnan 40-luvun lopulla puutavara-ajolla ja yhdellä autolla. A RK IS TOK U VA : NIKO L AURIL A. Iijoella saatiin aiemmin valmiiksi neljän voimalaitoksen mittava perusparannusohjelma vuonna 2013. Uusien järjestelmien myötä kunnonvalvonta, järjestelmien huollettavuus ja varaosien saanti helpottuvat. Modernisointitöistä aiheutuu voimalaitoksen käyttöön keskeytyksiä heinäkuun lopussa viikolla 31 sekä elokuussa viikolla 34. Raasakan voimalaitoksen järjestelmien uusiminen aiheuttaa vedenpinnan korkeuteen muutoksia lähiviikkoina. Vuonna 1986 yhtiölle nousi uusi halli Ruskoon. Toiminta kasvoi tasaisesti ja tila Ruskossa kävi todella ahtaaksi. Uudistustyöt saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä, kertoo PVO-Vesivoiman kehityspäällikkö Juha Kähkölä. Transport Savikko on niellyt soraa ja asfalttia jo 70 vuotta Perheyrityksen juuret ovat Ylikiimingissä Kiiminkijoen törmällä » Teea Tunturi » Ylikiiminki/Kempele Kiiminkijokivarressa Ylikiimingin kirkonkylällä syntynyt ja kasvanut serkusviisikko toimitusjohtaja Erkki Savikon johdolla otti perheyrityksen johtaakseen vuonna 1986. Käyttöikänsä päähän tulleiden sähköja automaatiojärjestelmien korvaaminen uusilla moderneilla laitteistoilla alkaa heinäkuun lopussa. Silloin ajettiin vuorivillaa ja elementtejä. Raasakan uudistuksella tavoitellaan lisää käyttövarmuutta Vedenpinnan korkeus vaihtelee remontin aikana » Rantapohja » Ii Iijoen Raasakan vesivoimalaitoksen sähköja automaatiojärjestelmät uusitaan loppukesän ja syksyn aikana. Kuskeja riittää jonoksi asti, ja työsuhteet Transport Savikosta on vuosikymmenien aikana kasvanut yli 60 oman auton ja 80 kuljettajan yritys, jota luotsaa viisi Eero ja Lauri Savikon perillistä. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Veljekset Eero ja Lauri Savikko Ylikiimingistä aloittivat puutavara-ajon vuonna 1948. Nyt yrityksen toiminnassa on mukana jo kolmas sukupolvi, joka on valmis ottamaan vastuun sitten kun sen aika on. Työt valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä. – Ala on todella tiukkaa mutta meillä menee hyvin, suunta on ylöspäin ja töitä on tiedossa. Henkilökuntaa yhteensä noin sata, joista 20 toimistossa ja 80 rekan ratissa. Modernisointi lisää Pohjolan Voiman mukaan voimalaitoksen käyttövarmuutta ja tehostaa kotimaisen säätövoiman tuotantomahdollisuuksia. Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima on aloittanut Raasakan voimalaitoksen 1970-luvun alusta peräisin olevien alkuperäisten sähköja automaatiojärjestelmien modernisoinnin. – Uudet sähköja automaatiojärjestelmät ovat modernia tekniikkaa. – Voimalaitoksella on tehty loppukevään ja alkukesän aikana valmistavia töitä. Uudistuksen sähköasennuksista vastaa Paikallis-Sähkö Oy. Uudet sähköja automaatiojärjestelmät toimittaa ABB. Projektin yhteydessä huolletaan voimalaitoksen turbiinit ja generaattorit. Kuljetukset suuntautuivat muun muassa Venäjän Kostamukseen ja kalatehtaalle Norjaan. Ne tuovat entistä tarkempaa tietoa järjestelmien kunnosta ja mahdollisuuden huoltaa laitteistoja myös etänä ja siten parantaa laitoksen käyttövarmuutta. Vaikka yritys on nykyisin näinkin suuri, heti ulkoovella on aistittavissa perheyrityksen rento ja rehti tunnelma, jossa lupaukset pidetään ja asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Tätä edeltävät 20 vuotta vastuu oli yrityksen 1948 Ylikiimingissä perustaneilla veljeksillä Eero ja Lauri Savikolla. Liikevaihto on 40 miljoonan euron luokkaa. Toiminta kasvoi, alettiin ajaa betonia ja rakennustarvikkeita. Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen sähköautomaation uudistus valmistui toukokuussa 2017 ja Kokemäenjoella peruskunnostettiin vuosina 2014–2015 Melon vesivoimalaitoksen koneet. Ylikiimingistä Ruskoon vuorivillatehtaan pihalle siirryttiin 1969–1970. 90-luvun alussa tehtiin sopimus Rautaruukin kanssa ja autoja alkoi tulla lisää. Eero Savikon lapsista Esko, Erkki ja Leena sekä Lauri Savikon lapsista Juha ja Jari ovat mukana Transport Savikossa
Perjantai-iltapäivät ovat Savikon mukaan terminaalilla ja toimistolla kuin pörssissä kun autot ja kuskit tekevät lähtöä tien päälle. Nyt myytäviä yksiköitä on noin 50-60. Samalla tontilla vuokralaisena on myös Wetteri Oy, joka hoitaa muun muassa Transport Savikon katsastukset ja huollot. – Normaalien autojen myynti on kovasti kilpailtu ala. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Veljekset Eero ja Lauri Savikko Ylikiimingistä aloittivat puutavara-ajon vuonna 1948. Toki tavallisten käyttöautojen myynti muodostaa liikevaihdosta suurimman osan, Arponen kertoo. Hänen mielestään autoveroa voisikin alentaa, mutta ei sitä sovi tehdä kertarysäyksellä vaan pikkuhiljaa. Annamme asiakkaalle aikaa ja mahdollisuuden tehdä itse omat päätöksensä. Tällä hetkellä lisätukea antaa rengaskauppa sekä -hotelli ja tulevaisuudessa moottoripyörien talvisäilytystilojen vuokraus. Mottonamme on, että se mitä sovitaan, se myös pidetään. Pentti Arponen kiittelee Rehtiauton vakioasiakkaita, jotka ovat vuosia tulleet samasta ovesta sisään. Haemme vakautta, jotta työpaikat säilyvät. Samalla tontilla Kiiminkijoen varrella kasvaneet lapset ovat jatkaneet veljesten työtä. Luulen, että jos isä ja Lassi näkisivät, mihin on Ruskon pikkuparakista päästy, eivät uskoisi silmiään, Savikko miettii. Toimitusjohtaja Erkki Savikko luotsaa 70-vuotiasta Transport Savikkoa kovalla alalla vakaasti eteenpäin. – Uskon, että 1990-luvun lama ja siitä selviytyminen oli meille koulu, jossa nähtiin, että oikotietä onneen ei ole, eikä harppomalla saavuta kuin vesiperän. Ajot suuntautuvat pääasiassa koko Skandinavian alueelle sekä Baltian maihin, mutta myös muualle Eurooppaan ja Venäjälle. Meillä on välillä myös erilaisia koneita ja traktoreita sekä niiden lisälaitteita, myös vedessä kulkevia laitteita käy aina välillä myynnissä, Pentti Arponen kertoo. – Annamme asiakkaalle aikaa ja mahdollisuuden tehdä itse omat päätöksensä. S AV IKON A RK IS TO Transport Savikko on niellyt soraa ja asfalttia jo 70 vuotta Perheyrityksen juuret ovat Ylikiimingissä Kiiminkijoen törmällä ovat pitkiä, sillä kalusto on kunnossa ja ilmapiiri hyvä. – Tuottoa kun saisi vähän parannettua niin sillä mennään eteenpäin, kulurakennetta hiotaan koko ajan. Pentti Arposen mukaan Rehtiauton tapainen pieni perheyritys pärjää, kun elää suu säkkiä myöten, eikä haaveile liikaa kasvusta. – Silloin kaupalle tuli ihan täys stoppi, kukaan ei ostanut mitään ja mieleen hiipi pelko varaston arvon järkyttävästä alenemisesta, Arponen kertoo. Tirinkyläläinen Mira Rimpiläinen kävi tekemässä autokaupat Rehtiautossa. Kuljettajien ammattitaidosta huolehditaan myös oman koulutuksen avulla, Savikko toteaa. Nykyisen 1–3 prosentin tuoton haluamme nousevan yli 5 prosentin. Arposten perheessä moottoriajoneuvokauppa kytkeytyy monin eri tavoin myös harrastamiseen. Tukijalkoja pitää olla Yrityksellä on ollut autokaupan tukena vuosien varrella monenlaista liiketoimintaa, esimerkiksi kolarikorjausta, hinaustoimintaa ja sähköasennusta. – Myymme kaikenlaisia moottoriajoneuvoja, sekä kaksiettä nelipyöräisiä. – Omia rajoja tässä vaan samalla testaillaan, ei mitään vakavaa. Luulen, että jos isä ja Lassi näkisivät, mihin on Ruskon pikkuparakista päästy, eivät uskoisi silmiään.” – Erkki Savikko T EE A T UN T URI Pentti Arposen mukaan Rehtiauto haluaa tuoda myyntiin harvinaisuuksia, joista kuvan Audi UR-Quattro on yksi esimerkki. Mopon hän kunnosti ja myi sen myöhemmin eteenpäin. Vaimo Salme Arponen löytyy taustajoukoista. Transport Savikko -yhtiön alla on myös yksityisiä autoilijoita sekä Virossa toimiva Trans Savikko OÜ. Vain mielikuvitus on rajana kehitystyössä, toimitusjohtaja sanoo. 11 » Torstaina 26. – Alkuun lähdettiin tiloista, jossa säältä suojaan saatiin alkuunsa kolme autoa, sitten kuusi: kolme talliin ja kolme katokseen. Varmasti myös tämä on saanut Arposet pysymään alalla, Pentti Arponen rakentelee Harley Davidsoneja ja onpa mies nähty nuorempien yllyttämänä No speed limit -lähdöissä kiihdyttelemässä autoaan hurjaan vauhtiin. Emme myy pakolla mitään.” – Pentti Arponen T EE A T UN T URI. – Tavoitteena meillä on, että yrityksen kasvu löytyy parempien katteiden kautta kuormia jalostamalla. Emme myy pakolla mitään. Oikotietä onneen ei ole Savikon suurimmat asiakkaat löytyvät tänä päivänä terästeollisuuden, huolitsijoiden, rakennusteollisuuden ja maatalouden parista. Se on malli, joka toi nelivedon rallimaailmaan, ja jolla muun muassa Hannu Mikkola ajoi. Kiiminkiläiset ja lähialueen asukkaat hän toivottaa tervetulleeksi oman kylän moottoriajoneuvokauppaan, josta saa myös muuta alan palvelua. Me haluamme keskittyä harvinaisiin erikoisautoihin, etsiä niitä ja tuoda ulkomailtakin. Aina ei olla Suomen halvin, mutta monesti ainakin Pohjois-Suomen halvimmasta päästä, Arponen kuvailee. Sivutoiminen autokauppiuus vaihtui päätoimiseen yritystoimintaan toukokuussa 1998, kun Arponen perusti Rehtiauton. Pitkäjännitteisellä työllä, pitkää päivää tehden parin muuton kautta Rehtiauto aloitti nykyisissä tiloissaan Näätämöntiellä vuonna 2015. Kiiminkiläinen 20-vuotias Rehtiauto on perheyritys » Teea Tunturi » Kiiminki Jääliläinen Pentti Arponen on ollut kauppias ja moottorimies pienestä pojasta alkaen. Nykyään mukana kauppiaana on myös Pentin poika Jussi Arponen. Ensimmäisen moottoriajoneuvokauppansa hän muistelee tehneensä vähän yli 10-vuotiaana, kun vaihtoi ilmakiväärinsä, koottavia lentokoneitaan ja kahdeksan markkaa mopoon, joka oli pahvilaatikossakaverilla osina. Berner säikäytti Uran hankalin hetki ajoittuu viime vuoden kevääseen, jolloin Anne Berner antoi lausuntonsa autoveron poistamisesta. Terminaali on omistajasuvun henkilökohtaisessa omistuksessa ja yritys on siinä vuokralla. Tulvaisuuteen Erkki Savikko katsoo luottavaisena
Sensaatio oli sen sijaan Espanjan juoksu-urheilun uusi toivo Malagan mies Salvador Vega Diaz, jota helle ei haitannut. Oli se keli niin kuiva ja kuuma. heinäkuuta 2018 » N:o 57 RISTIKON RaTKaISu tiistain 31.7. Marianna pisteli perässä palindromin, mistä direktoraatti lähetti faksin Alivaltiosihteerille. URHEILU » Matti Korhoselle Illin hellejuoksu » Rantapohja » Ii Helteinen heinäpouta helli Illiä ja sen juoksijoita, kuten se on tehnyt koko isänmmassamme jonkin aikaa. Tuska jalkaterässä pakotti keskeyttämään eikä direktoraatilla ollut muuta mahdollisuutta kuin merkata rotokollaan DNF. Ei ollut ihme, että äidin ja isän suu oli katsomossa messingillä, kun poika paineli alle seiskapuolen. Rokkipoika Hänninen oli saanut koipensa sen verran kuntoon, että eliittipaikka hänellekin ennen uutta tulokasta Kari Holappaa ja toista Puttaan sensaatiota Erkki Kumpulaa, joka tähän asti on tunnettu peremmin Maijan miehenä. Von Backman äimisteli muiden penkkikamraatien kanssa edellispyhän kuivalaisten ihmettä. kuulun suurkaupungin kundin Puurusen. Juoksijoilla oli kieli ulukona maalissa. Kirkonpenkkiläiset – pari minuuttia myöhässä fillaroinut Mukavan Paikan wanhaisäntä, nestor Kamsulan Leke, toinen hirmupyöräilijä Vode, von Backman, Lies-Osmo ja Kurkela – kiittelivät Luojaansa istumapaikoistaan, olivathan ne katoksen alla varijosa. Pronssi oli Päkkilän suvulle tuttu juttu. Avaus oli komea: selvä kärkitila ja arvokas merkintä CV:hen. Illin isäntä Hiltula oli rokulissa juoksusta ja jätti veikkaajat pulaan kertoimista. Salvador kertoi Illinjuoksujen olevan kotiperällään varsin tuttu juttu. Puttaalaiset katselivat katteellisina Illin touhua. Kariina oli nopsin naisista kukistaen mm. Ei kuulemma ole. Direktoraatilla, Nööti Ari, Arja, oli kopissaan jokseenkin siedettävät olot, kun Nööti oli käynyt pistämässä jähytyksen päälle jo päivällä. Hyvin kulki Ilarilla ja Niilollakin. Palindromiaika toi tuon ihmeen. Joku koiranleuka katsomosta oli ehdottamassa oluttelttaa vitosen varrelle Kiviharjun Mördarbackenin laelle. Ei ihme, että kirkonpenkin iäkkäämpi porukka oli alkanut jo kysellä palvelutaloa kuivalaisilta. Kenkien sissään ajoon eri ollut jäänyt kyllin aikaa eikä tossu totellut vielä. 12 » Torstaina 26. Jounilla pani äkki, vaikka kokemusta miehellä on vaikka muille jakaa. Aaro Aholan kenkä ei sen sijaan puristanut. Lämsän Arto oli tuonut emannuksen perjantai-illan rientoihin. Virkustyspäivä Ilkka-vanhukselle oli tuonut ällistyttävän tuloksen. Kakkonen: 1) Aaro Ahola 7.28, 2) Marianna Liukkonen 8.18, 3) Ilari Klasila 9.20, 4) Niilo Mustonen 12.51.. Von Backman kyseli, onko laulukaverinsa Kanarian Mikki tuttu ja onko Parsseloonasa ja Matritisa vastaavia hiljentymispenkkejä. Uransa huippua eli myös Sakari Ylönen hopeasijallaan. Hyvä niin, eipähän ollut IAAF:n työsuojeluihmisillä nokan koputtamista. Kannattaa hankkia kausikortti. Muuta katsojajoukkoa oli pitkin kenttiä. Direktoraatti tyrmäsi ajatuksen ja kirkonpenkillä sitä pidettiin rienauksena. Vitonen: 1) Matti Korhonen 18.11, 2) Sakari Ylönen 18.53, 3) Lauri Päkkilä 19.08, 4) Heikki Tiiro 20.01, 5) Salvador Vega 20.02, 6) Pekka Kuokkanen 20.25, 7) Vesa Savolainen 22.22, 8) Markku Hänninen 22.40, 9) Kari Holappa 23.05, 10) Erkki Kumpula 23.07, 11) Arto Hand 23.25, 12) Thomas Sandström 23.25, 13) Aimo Tuoriniemi 23.27, 14) Kariina Kauppinen 23.30, 15) Jorma Puurunen 23.38, 16) Jarmo Holappa 23.54, 17) Jussi Tiiro 24.52, 18) Tomi Hakala 25.02, 19) Saana Backman 26.03, 20) Tarja Hand 26.54, Jouni Hattunen DNF. Tuloksia seurataan innolla netti-Rantapohjasta. Rantapohjassa. Backmanin Kari herrasteli valmennuspuolella toppatakkimihenä, toki vain vertauskuvallisesti. Juoksijoita oli sää säikyttänyt enemmän kuin Pvihkosaarta kansoittavia uimareita. Mies oli kovin vaikuttunut siitä, että Illissä tarjotaan kirkonpenkin rauhaa perjantai-iltaisin. Kuka olisi keväällä uskonut, että Puttaan uurastaja Savolainen ennättäy Illin eliittin. Äijä oli nuortunut kolme vuotta. Mies oli noutanut postista uudet komeat oranssit Niket, joilla starttasi vitoselle. Nuori hiihtokarpaasi Matti Korhonen oli saanut peruskuntotreenin sille mallille, että oli Illin avauksen aika. ja tiistain Rantapohjan jutun mukaan enää 72 v. Pistesijoille karautti tuttu parivaljakko hevosmiesHeikki ja heinähommien kangistuksista vetreytynyt Kuokkanen. bileitten jälkeen. Papparainen oli ollut Kuivaniemelle tullessaan 75 v. Niskaan puhalsi tuntematon suuruus Aimo Tuoriniemi. Kaukana eliitistä eivät olleet raivokkaan kiritaiston käyneet Arto ja Thomas. Tästä olen unelmoinut pikkupojasta asti, kuvaili sankari liikuttuneena maalissa. Nyt tuli iso jytky, niin kuin eräälle ministerismiehelle. Sitä iloa ihimisiltä ei vie ahanas Oulu
Irtolehdellä 49 pallorajalla 550e/110e. Maksu 107 euroa matkatilille FI15 5350 0220 0468 04 heinäkuun 30 päivään mennessä. Kokouksen loputtua, ilmoittautuminen hirviseurueeseen. Perinteinen haulikkokisa La 4.8. Myllysaari 1. MYYtÄvÄnÄ oMakotitalo 61,3 m 2 Yli-Iin keskustassa. Johtokunta Kokouksia kuivaniemen metsästysseura ry. Puh. 045-1225531 iin Metsästysyhdistys ry kESÄkokouS seuran majalla 5.8 klo 16.00. 13 » Torstaina 26. 044 291 5616 Toni Sisso Ky Halutaan ostaa Jakkukylän Eräukot ry kESÄkokouS Pidetään Su 5.8. Käsitellään jäsenyysasiaa. Päivän hintaan. n ElÄkEliiton iin YHDiStYS. Sääntöjen määräämät asiat ja hirvenpyynnistä. Johtokunta pirttitörmän riistaveikot ry kESÄkokouS su 5.8.2018 klo 15.00 seuran kämpällä. Riistakolmiolaskenta 03.08 klo 18.00,kokoontuminen Kortesuontien päässä. Puh. Johtokunnan kokous kahta tuntia aikaisemmin. puheenjohtaja 3H+k+p 540 €/kk. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. 040-531 5333. klo 18.00. 70 m 2 kolMio . 046-905 6895 Etelä-iin Erä ry:n kESÄkokouS Saukkolassa Su 5.8.2018 klo 18.00 Käsitellään sääntömääräiset asiat, sihteerin valinta ja hirviporukkaan ilmoittautuminen. 040 765 9981. Kotimainen tuote. Kesäkokouksen jälkeen hirvikokous. TERVETULOA! Järj. Johtokunta Jätä pikkuilmoitus www.rantapohja.fi www.toivarinsaha.com -siellä se puutavara on. Yhdistys maksaa puolet matkasta. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. kuivajoen pohjoispuolen Metsästysseura ry:n kESÄ/ HirvikokouS Torstaina 9.8.2018, klo 18.00 Kattilanpirtillä Johtokunta Joloksen Erä ry kESÄkokouS Haaponiemen hallilla 05.08.2018 klo 16.00 Käsitellään sääntömääräiset asiat. Halutaan vuokrata Mökki tai aSunto (Talviasuttava) HaukipudasKiiminki alueelta. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja lisäksi saunarakennus. 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi AA,VT kaupanvahvistaja www.perinneladot. Nouto sop.mukaan. P. Tervetuloa. Tervetuloa. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sekä hirviporukkaan ilmoittautuminen. Remontoitu. Tervetuloa. Palkintoina ostokortteja, kahvia yms. 13:00 Kurjenpesällä. Jäsenmaksu ja muut lupamaksut kokouksessa tai Erkin luona, puh. Esillä sääntömääräiset asiat. TERVETULOA! Johtokunta koitelin Erä ry:n kESÄkokouS seuran majalla 07.08.2018 klo 18.00. Rakennusvuosi 1985. kESÄkokouS La 4.8.2018 klo. alkaen klo 16 irtolehdellä. Varaa 2018 toimitusaika ajoissa! Hirsiladot, pihavajat, venevajat, autotallit 45mm hirrestä. Johtokunta kokoontuu klo 13.00. Paluu 13.8 iltasella. Seuratoimintaa YlikiiMingin MEtSÄStYSSEura ry kESÄkokouS Horsmassa keskiviikkona 8.8.2018 klo 19.00. ja 26.8. HP 75 000 €. 050-305 5822. HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. Martinniemi, 044 342 7044. Hirviporukkaan ilmoittautuminen ainoastaan kokouksessa tai ennakkoon ilmoittamalla puheenjohtajalle / sihteerille. klo 21.00–02.00 Rynkyntie 9 • 95100 Kuivaniemi Puh. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Ilmoituksia Huveja bingo nuorittalla perjantaina 27.7. Tervetuloa! Johtokunta iin Metsästysyhdistys ry järjestää koEaMMuntoJa Ojakylän ampumaradalla klo 18 tiistaisin : 7.8, 14.8, 21.8, 28.8, 4.9, 11.9, 18.9. bingo Ylikiimingin asukastuvalla su 29.7., 5.8., 12.8., 19.8. Vuokrattavana Iin keskustassa n. Kyydin hinta jaetaan matkustajien kesken. Ammuntakokeet: Lauantaisin klo 10:00 Kurjenpesällä La 4.8, La 11.8, La 25.8, La 1.9, La 8.9, La 15.9 olhavan riistamiehet ry kESÄkokouS sunnuntaina 12.8.2018 klo 14.00 seuran toimitalolla. klo 15 hirvikämpällä. asukasyhdistys Myytävänä Liput 15 € pe 27.7. kello 16. Pääpalkinto 150€ lahja kortti. Katso laaja mallisto netistä. Hirvimetsälle ilmoittautuminen viimeistään kokouksessa. 050 455 8404 www.merihelmi.fi Juhlakiertue “Raikut lavalla” Rainer Friman & Rainer Bollström JokirapuJa läpikauden. Veijo Huuskonen Kiinteistömaailma 050 553 3910. 1 mh, tpk, kph, s, erill.wc. Teatterimatkalle 12.8 Lappajärven Halkosaareen lähtö torilta klo 8.30. Koolausrima 22x50 0,25 €/m 25x50 0,30 €/m Puh
Osa elokuvan kohtauksista on kuin suoraan kauhuelokuvasta. Siinä missä edellinen Jurassic World oli kaikessa hölmöydessään luotaantyöntävän teennäinen yritys ratsastaa alkuperäiselokuvan nimellä ja nostalgialla, Kaatunut valtakunta on rehellistä B-luokan popkorn-viihdettä dinosauruksilla höystettynä. ELOKUVA » Dinorymistelyn jatko-osa tarjoaa tunteiden vuoristorataa » Elmo Rautio Dinosaurukset jaksavat kiehtoa elokuvien ystäviä vuosikymmenestä toiseen. INFO Jurassic World: Kaatunut valtakunta (Jurrasic World: Fallen Kingdom) Ohjaaja: J.A. Kiitä tai hauku, vikise tai vaadi. Kuitenkin elokuvahistoriassa on edelleen yksi ylittämätön merkkipaalu dinoelokuvien saralla, Steven Spielbergin klassikko Jurassic Park (1994). Bayona Pääosissa: Chris Pratt, Bryce Dallas Howard, BD Wong, James Cromwell, Ted Levine, Justice Smith, Geraldine Chaplin, Daniella Pineda, Toby Jones, Rafe Spall, Isabella Sermon, Jeff Goldblum Ensi-ilta: 8.6.2018 Kesto: 2 t 8 min ?????. Edellisosan ohjanneen Colin Trevorrowin saappaisiin astunut espanjalaisohjaaja J.A. Edelliselokuvassa tyhjäksi jäänyt puisto on nyt dinosaurusten kauttaaltaan hallitsema ja joukko luonnonsuojelijoita saapuu yhdessä palkkasotureiden kanssa auttamaan eläinparkoja elinkelvottomiksi käyviltä olosuhteilta. Elokuva menestyi kuitenkin erinomaisesti, ja niin jatko-osakin on nyt tosi asia. Lähetä juttuvinkki, mielipidekirjoitus vai vaikka piirros sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai kirjeessä osoitteeseen Rantapohjan toimitus, Rantsikka, PL 15, 90831 Haukipudas. Mitä mieltä alueen nuoriso on ajankohtaisista asioista. Se on asetelmaltaan kompaktimpi ja mittasuhteiltaan pienempi, mutta merkittävästi viihdyttävämpi ja vaikuttavampi elokuvakokemus. -> mielipiteet -> nuoret 340 TOHTORI FRED DIEGMANN ALABAMASTA ON SAATTANUT MAAILMAAN KOLME SUKUPOLVEA ESIKOISPOIKIA KAIKKI 1. Jurassic World: Kaatunut valtakunta lainaa juonensa pääpiirteet Jurassic Parkin ensimmäisestä jatko-osasta Kadonnut maailma (The Lost World, 1997). Esihistoriallisia petoja on toki esitetty pelottavassa valossa aiemminkin, mutta harvoin samalla intensiteetillä. Vaikka käsikirjoitus on edelleen melkoista huttua, elokuva etenee sellaisella sulavuudella ja tyylillä, että matkasta on vaikea olla nauttimatta. Vuoden 2015 hittielokuva Jurassic World yritti toistaa Spielbergin elokuvan taikaa viemällä skenaarion dinosauruspuistosta askeleen pidemmälle: puisto oli nyt auki ja täynnä ihmisiä. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA! ALKUPERÄISET JUUSTONAKSUT KEHITETTIIN ELÄINTENRUUASTA! ELECTRIC DISCO-SIMPUKOILLA ON NIIN KIRKAS HEIJASTUSKUDOS, ETTÄ SE MUISTUTTAA SALAMOINTIA! KAIKKI VANKEUDESSA ELÄVÄT JÄTTILÄISPANDAT OVAT VIRALLISESTI KIINAN OMISTUKSESSA. 14 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » » Torstaina 26. Vaikka verta alhaisen ikärajan elokuvassa on luonnollisesti vähän, irtoraajoja nähdään sen verran, että pienimmät dinofanit kannattaa suosiolla kotiin. Julkaisemme nuorten mediayhteistyön parissa syntyneitä mielipidekirjoituksia Rantsikassa, mielipidesivulla sekä Ranta pohjan nettisivuilla mielipiteet-kategorian alla osoitteessa www.rantapohja.fi. Tunteiden vuoristoradan haluaa todennäköisesti kokea jossain vaiheessa myös uudelleen, mikä on hyvän elokuvan merkki. Bayona tekee loistavaa työtä elokuvan puikoissa. 4/1/18 Uusi Jurassic World -elokuva saa vuoroin pelkäämään, vuoroin symppaamaan esihistoriallisia petoja. heinäkuuta 2018 » N:o 57 LASSI JA LEEVI » Rantsikka on nuorten areena. Muun muassa kauhuelokuvastaan Orpokoti (2007) ja tsunami-draamastaan The Impossible (2012) tuttu ohjaaja pääsee näyttämään lahjakkuutensa sekä karmivien että häpeilemättömän sentimentaalisten kohtausten parissa. Harmi kyllä elokuva oli käsikirjoituksensa osalta kaukana alkuperäiselokuvan tasosta ja muistutti pikemminkin Fox-kanavalla puolen yön jälkeen esitettävää Ö-luokan hirviöelokuvaa. Yhtälailla elokuvassa on kuitenkin myös paljon lämpöä ja välillä ahdingossa olevia hirmuliskoja käy aidosti sääliksi. Käy kuitenkin ilmi, että sotilaiden palkanmaksajilla on aivan muut intressit kuin ekologisen tasapainon vaaliminen. Edelleen vaikuttava tieteiselokuva tarjosi katsojille mahdollisuuden nähdä ennen näkemättömän realistisia dinosauruksia, jotka suuruudenhullu miljonääri herätti geeniteknologian avulla henkiin teemapuistonsa vetonaulaksi. Kaatunut valtakunta on eteenkin visuaalisesti Jurassic Park -sarjan synkin osa
Salla Lapinkangas 410, 2. lähetysjuhlilla Utajärvellä. Topi Pahkala 14,5 Tytöt 9-vuotta 60 m: 1. oulunseurakunnat.fi/tapahtumat 12.8. Sofia Mäkelä 18,8 Naiset 100 m 1. Benjami Lahtinen 15,6, 2. Salla Lapinkangas 15,4, 2. Ilmoittautuminen avoinna 31.8. Elli Malmihuhta 112 Pojat 7-vuotta 60 m 1. Rantapohja Yli-Iissä kisailtiin » Rantapohja » Ii Yli-Iin Naseva järjesti 7.7. Konfirmoitavana kesäripari 6. Nuotioillat kesällä ke 1.8. Perjantaina 3.8. klo 20 kirkossa. Lukupiiri on kaikille avoin ryhmä eikä edellytä ennakkoilmoittautumista. Pentti Klaavuniemi 42,45, 2. Hanna Kortti 20,8 Naiset Pituus 1. Kahvilassa on myytävänä myös kortteja ja käsitöitä. lut. Aihe: Etsikkoaikoja. klo 10-12 seurakuntatalolla. 040 847 8936. Kellonkartanon toimintaa: Kartanon kirkko sunnuntaisin klo 13. T5 40 m + pallonheitto: Ellu Järvenpää 10,91 + 6,01; Minea Heikkilä 10,19 + 5,43; Enni Ojanen 18,74 + 2,92; Sointu Huovinen 10,64 + 6,80 Reetta Leppäniemi 12,93 + 2,35 P5 40 m + pallonheitto: Verneri Sallinen 10,16 + 7,27 T7 40 m + pallonheitto: Sanni Rajala 9,03 + 7,80; Iina Vänttilä 9,62 + 3,85; Elviira Leppäniemi 8,92 + 8,15; AinoMaria Karvonen 8,53 + 6,26 P7 40 m + pallonheitto: Hannes Kurkela 9,72 + 9,02; Rasmus Vähä 7,93 + 12,80; Eetu Tölli 17,30 + 9,07; Aatu Ojanen 8,28 + 5,80; Aapo Ojanen 9,18 + 10,30; Aatu Savilampi 10,08 + 5,30 T9 40 m + pallonheitto: Josefiina Jussila 7,49 + 14,44; Rebekka Jussila 7,56 + 8,74; Viivi Heikkilä 8,44 + 5,56; Milja Rajala 7,55 + 10,32 P9 40 m + pallonheitto: Valtteri Kurkela 7,35 + 19,50; Jesse Vänttilä 6,52 + 23,50; Petrus Leinonen 7,35 + 23,67; Konsta Vänttilä 7,89 + 20,43; Valtteri Kärkkäinen 21,44 + 10,68 T11 60 m + korkeus: Janna Pahikainen 10,22 + 100 P11 60 m + korkeus: Eetu Vähä 9,75 + 105; Joona Heikkilä 9,42 + 100; Luukas Leppänen 10,55 + 90; Elmeri Ulander 10,39 + 105 T13 60 m + korkeus: Ruut Vähä 9,06; Venla Varis 10,13 + 105 T14 100 m + korkeus: Jatta Nurmela 13,03 + 140; Milla Kurkela 14,52 + 120; Aino Veijola 120 P14 100 m + korkeus: Mikael Malmihuhta 14,34 + 135 P16 100 m + korkeus: Voitto Kärkkäinen 13,67 + 145 Tulossa 2000-luvun pienin viljasato » Rantapohja Vuoden 2018 viljasato on Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 2,8 miljardia kiloa eli toteutuessaan pienin tällä vuosituhannella. seurakuntien jäsenille) Ilmoittautuminen maanantaina 30.7. Tuomas Karvonen 39,33; 3. Saima Joutsamo 15,5 Tytöt 7-vuotta Pituus 1. 044 054 4011. Lisätietoja Tarja Kainulainen p. Leirin hinta 50 euroa. Radiointi Radio Dei Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. 040 5220252. Iina Tyni 178, 4. Kuivaniemen perhekerho to 16.8. klo 10, toimittaa Matti Jurvelin, kanttorina Leo Rahko. 040 8245 861. Lauantaina klo 10.00 seurakunnan tervehdyksen pitää seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Risto Ainali ja sen jälkeen alkaa Kansanlaulukirkko, jonka toimittaa kirkkoherra Pauli Niemelä. Ensimmäinen kokoontuminen la 1.9. Sato on kolmanneksen pienempi kuin 2000-luvun suurin viljasato vuonna 2009. Kauppojen ylijäämäruoan jakelu ti-pe klo 10 srk-keskuksessa, Kirkkotie 10. 9.20). Päiväkerhotoimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille lapsille. Jukka Kortti 28,50 Miehet 1500 m 1. Kotimatkalle lähdemme n. Diakoniatoimistoon voi tulla myös käymään. Mahdollisesti jo lapsuudessa lauletut sävelmät virittävät mielemme niin Sanan äärelle kuin laulamiseen ja rukoukseen. Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen Su 5.8.2018 15:00 Iin kirkko. Emmi Karvonen 152, 5. Ilmoittautuminen netin kautta www. ke 22.8. Suvi Lapinkangas 3,06; 3. Kolehti: Kansan Raamattuseuran nuorisoja opiskelijatyölle valtakunnallisten tapahtumien toteuttamiseen, seurakuntien nuorisotyön tukemiseen sekä nuorten aikuisten toimintaan. Oma kassi mukaan. matkat, majoitus täysihoidolla kahden hengen huoneissa, vakuutus Oulun ev.-lut. Kouluun lähtevien iltakirkko ke 8.8. 11. YLI-II Maakirkko Tannilan toimitalolla su 29.7. Kastettu: Enni Aurora Karpoff, Viola Kerttu Elisabeth Leiviskä, Eeda Olivia Myllynen, Iisa Ellen Serafiina Valta. klo 12 srkkeskuksessa, Kirkkotie 10. klo 10 kirkossa, toimittaa Pauli Niemelä, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Laulujen sanat ovat Anna-Mari Kaskisen. Ilmoittautuminen toimintakauden 2018-2019 päiväkerhoihin alkaa maanantaina 6.8.2018. Ritva Ylisiurua 3,52; 4. Ilmoittaudu mukaan isostoimintaan! Haukiputaan seurakunnan isostoiminta on tarkoitettu rippikoulun käyneille nuorille. 0400882315! Katso lisätietoja ja tapahtumia www.iinseurakunta.fi Veteraanien kahvitus Ke 1.8.2018 12:00 Karhun leirikeskus, Leirikeskuksentie 32 Avioliittoon vihitty Aleksi Matias Laajoki ja Sofia Maria Kaleva. Elias Niemelä, urut. Soi kunniaksi Luojan Kesäillan sävelhartaudet to 26.7. mennessä. Kuivaniemen Rauhanyhdistys Seurat su 5.8. Toimittaa Tapani Ruotsalainen, kanttorina Eija Savolainen. oulunseurakunnat.fi tai Marikalle 6.-17.8.2018 välisenä aikana. Ilmoittautumiset ensisijaisesti seurakunnan nettisivulla osoitteessa www.iinseurakunta.fi. ( sis. Linja-auto lähtee Iistä seurakuntatalolta klo 8.00 ja ajaa Haukiputaan (n. Ruokailut jokainen huolehtii itse. lehdestä pois. Nuorten äitien leiri 29.-30.8. Messu su 5.8. Suvi Lapinkangas 15,6, 3. 045 657 6122. SÄVELLYSKONSERTTI To 9.8.2018 19:00 Iin kirkko. Hanna Kortti 3,55; 5. (etunimi.sukunimi@evl.fi) Ilm. Toimittaa: Pekka Soronen, kanttorina: Eija Savolainen, avustaa Irmeli Hietapelto. Suora linkki ilmoittautumiseen: https:// oulunseurakunnat-ilmoittautuminen.service.innofactor.com/EnrolmentClient/form.aspx?Key=FEEE0 51844DE290E92525C22ADCF52E2 KUIVANIEMI Sanajumalanpalvelus su 29.7. Klaara Kortti 243 Pojat 9-vuotta 60 m: 1. Urpo Hekkala 34,48; 5. Hartaus Iin hoivalla Emmintuvalla To 26.7.2018 ja To 9.8.2018 13:00 Päivystävä pappi Iin hoito-osastolla To 2.8.2018 ja To 16.8.2018 14:30. Lisätietoja Minna Similältä p. Siiri Malmihuhta 184, 3. Tervetuloa kaikki ekaluokkalaiset perheineen! Lukupiiri alkaa ma 27.8. Iina Tyni 15,0, 5. Toimittaa: Ruotsalainen Tapani, kanttorina: Savolainen Eija. 040 5436 960. Urpo Hekkala 14,1; 2. Helteen ei kuitenkaan annettu haitata. klo 18 srkkeskuksessa, Kirkkotie 10. klo 10 messu Kiimingin kirkko, su 5.8. Päiväkerhoryhmät kokoontuvat kerran viikossa syyskuun alusta alkaen. Rokuan leirikeskus, etusija Oulujoen seurakunnan alueella asuvilla ja ensikertalaisilla. Lähde yhteiselle matkalle lähetysjuhlille päivän ajaksi. Iisa Klaavuniemi 11,6, 3. Rukiin sato jäänee puoleen viime vuodesta ja vehnän sato putoaa kolmanneksen. Salla Lapinkangas 3,03; 2. klo 12 Oijärven kyläkirkossa. Ohjelmassa kantaesityksenä pianisti Joonas Vatjuksen sävellysteos. Tilaisuuden jälkeen mehuja kahvitarjoilu srk-keskuksessa. klo 18 Jokelan koulu, Pyhtisenmutka 7. klo 20 kirkossa Anne-Mari Kanniainen harmonikka. Suvi Lapinkangas 393 Naiset Kuula 1. Yli-Iin piirikappalainen p. Haukiputaan A-kiltalaiset ja muut vapaaehtoiset. Haukiputaan kirkko on tiekirkko ja se on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten ma-pe 11.6.-17.8. ”Puhtia syksyyn” Oulujoen seurakunnan eläkeläisten leiri ma 20.8. klo 19 seurakuntatalossa, Hannu Niskasaari, laulu ja Minna-Mari Niskasaari, piano Oulujoen seurakunnan eläkeläisten leiri ma 20.8. Kesäillan musiikkia ke 1.8. Seela Lahtinen 12,8, 4. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 8.8. 044 7310 232. ke 22.8. Ilmoittautumiset ensisijaisesti seurakunnan nettisivulla osoitteessa www.iinseurakunta.fi. 040 7033 690 Työntekijöiden suorat numerot: Kappalainen 040 7300 407 Kanttori 040 7300 408 Diakonissa 040 5281 813 Suntio 044 3161 455 Nuorisotyönohjaaja 044 3161 451 Lastenohjaaja 044 3161 721 Lähetyssihteeri 044 3161 459 Hautausmaa-asiat Ylikiiminki 08 3161388 tai 08 3161 414. Elma Klaavuniemi 200, 2. klo 18.30 ry:llä. 15 » Torstaina 26. Kolehti: PohjoisSuomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen, Kirkkohallitus. Emmi Karvonen 14,7, 4. klo 8.30) ja Kiimingin (n. Ville Malmihuhta 10,8, 2. II Messu Su 29.7.2018 10:00 Iin kirkko. Diakoniatyö: Taloudellinen ajanvaraus on maanantaisin klo 9-11 puh. 3.8. Vietämme lauantain 1.9. Iltahartaus Teija Liukko ja to 2.8. Matti Malmihuhta 11,5, 4. Oulujoen kirkkoherranvirasto, Hintantie 89, 90650 OULU, puh. Iisa Klaavuniemi 137, 7. klo 18 kesäseurat Jäälin kappeli, Martti Lahtinen ja Tapio Kukko, su 5.8. klo 11-14.00 puhelimitse Kati Riipiselle 040 528 1813 tai Anu Fedotoffille 040 5747 098. klo 18 srk-keskuksen ranta, Kirkkotie 10 ja ke 15.8. Matti Malmihuhta 272, 4. Myymme muurinpohjalättyjä, kahvia ja teetä lähetyksen hyväksi perjantaina ja lauantaina. Poikkeuksellisen kuivan ja helteisen sään jatkuessa voi syksyllä korjattavaa viljaa olla vielä tämän hetken arviotakin vähemmän.. 040 847 8936. Jukka Kortti 9,45; 3. Haluatko sinä kerhonohjaajaksi Haukiputaalle. klo 10 kirkossa, toimittaa Marika Huttu, kanttorina Salla Kujala. Avioliittoon vihitty: Sami Petteri Räisänen ja Tiina Marja Kyllikki Rauhio, Juho Jaakko Kärkkäinen ja Anni Juuli Inkeri Mettovaara. Miehet 100 m 1. 040 7008 151 Rauhanyhdistys: la 4.8. Ellen Lahtinen 13,5, 2. Tapulikahvila ma-pe 11.6.27.7. YLIKIIMINKI Kesäillan musiikkihetki tänään to 26.7. Jouni Lapinkangas 430, 3. seurakuntien matka Hiippakunnan lähetysjuhlille Utajärvelle 1.9.2018. Matkan hinta on 10 € ja maksu kerätään linja-autossa. Jouni Lapinkangas 9,29; 4. Ilm. Voit pyytää seurakunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona. Haukiputaan seurakunnassa on mahdollista toimia alakouluikäisten kerhoissa kerhonohjaajana rippikoulun jälkeen. 12.8.2018 Rovastikunnallinen nuorten telttaleiri Rokualla. pitäjäpäivien yhteydessä yleisurheilukilpailut. 040 7033690. mennessä http://www.oulunseurakunnat.fi/ tule-mukaan/nuorille/kerhonohjaus, lisätietoja Pekka Rintamäki p. Edith Lahtinen 13,7 Tytöt 9-vuotta Pituus: 1. Syksyllä 2018 alkavalle kerhokaudelle tarvitaan uusia kerhonohjaajia. klo 20 srk-keskus, Tilda Santapakka sopraano ja Kaisa Pulkkanen piano. klo 10 kirkossa, toimittaa Teija Liukko, avustaa Eva Mustonen, messudiakonina Paula Hiltunen, kanttorina Laura Alasaarela. Leirin hinta 50 euroa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. klo 9.00) kirkkojen kautta Ouluun linja-autoasemalle (n. Haukiputaalaiset nuoret myyvät kahvia, teetä sekä päivittäin vaihtuvia kahvileipiä. Lisätietoja antaa Marika Huttu, puh. Tilaisuuksiin vapaa pääsy, ohjelma 5€. Ville Malmihuhta 294, 2. Suvi Lapinkangas 624, 3. Järj. klo 18 Jäälissä. Tuomas Karvonen 8,20 Miehet Keihäs 1. 08 3161 303. Kirjana Anneli Toijala; Punainen maa, valkea meri. klo 19 kirkossa. Jouni Lapinkangas 14,6; 3. Oman istuimen voi ottaa mukaan. Ylikiimingin seurakuntapiirin toimipiste Työntekijät ovat tavattavissa toimipisteessä puhelimitse sovittuina aikoina, varsinaisia aukioloaikoja ei ole. 040 501 4764. Rokuan leirikeskuksessa. Kuolleet: Ilpo Olavi Metsikkö 85, Senja Katariina Ukkola 85. Kalle Karvonen 238 Pojat 11-vuotta 100 m: 1. Tuomas Karvonen 410 Miehet Kuula: 1. 040 8668 319 ja Katri Haapakorvalta p. ( sis. Ajanvaraus taloudellisen avun hakemiseksi, p. klo 12 Kuivaniemen kirkossa. 040 720 3246. matkat, majoitus täysihoidolla kahden hengen huoneissa, vakuutus Oulun ev.-lut. Matkanjohtajina toimivat Kiimingin seurakunnan lähetyssihteeri Marika Huttu ja Haukiputaan seurakunnan lähetyssihteeri Paula Hiltunen, puh. Pentti Klaavuniemi 10,21; 2. Leirillä ulkoilemme lähimaastossa ja vietämme aikaa yhdessä. Pyhäpäivän aihe: Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Katso lisätietoja ja tapahtumia www.iinseurakunta.fi. Saima Joutsamo 151, 6. Meneillään on kolmas perättäinen heikko satovuosi Suomessa. Perhekerhojen ohjelmassa on leikkiä, askartelua ja muuta mukavaa yhteistä tekemistä ja yhdessäoloa. Siiri Malmihuhta 9,9, 2. Oulujoen kirkkoherranvirasto p.(08) 531 3500, avoinna ma pe klo 9-16 Diakoniantyön taloudellinen ajanvaraus ma klo 9-11 puh. Kansanlaulukirkossa kerätään kolehti Tasauksen hyväksi. lut. Tehdään nuotiolla erilaisia syötäviä, yhteislaulua ja iltahartaus. Mukana sellisti Tuuli Leppänen, tenori Johannes Vatjus, mezzosopraano Emilia Juntunen ja baritoni Tuomas Vatjus. Lisätiedot vastaava lastenohjaaja Pekka Nevalainen p. Mukana elämän kulussa. Lisätiedot vastaava lastenohjaaja Pekka Nevalainen p. Rokuan leirikeskus ”Puhtia syksyyn” , etusija Oulujoen seurakunnan alueella asuvilla ja ensikertalaisilla. Päiväkerhoryhmät kokoontuvat kerran viikossa syyskuun alusta alkaen. Oulun ev. Leiri on sinulle ja lapsillesi täysin ilmainen. Rantapohja julkaisee kilpailun tulokset uudestaan, sillä osa niistä oli jäänyt 17.7. Sari Pahkala 575 Naiset 800 m 1. Iltahartaus Teija Liukko. Olisiko mukava viettää aikaa muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa ja hengähtää hetki yhdessä lasten kanssa Rokuan ihanissa maisemissa. Avustaa: Hietapelto Irmeli. seurakuntien jäsenille) Ilmoittautuminen maanantaina 30.7. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Kirkollisia tietoja HAUKIPUDAS Konfirmaatiomessu su 29.7. Toimittaa: Soronen Pekka, kanttorina: Savolainen Eija. Virkatodistukset ja sukuselvitykset Oulun keskusrekisteristä puh. Tytöt 5-vuotta 40 m 1. Pentti Klaavuniemi 438; 2. Diakonian ajanvaraus ja päivystys maanantaisin klo 9-11 diakoniatoimistossa srk-keskuksessa. Oletko alle kaksikymppinen äiti. Leirillä nukutaan puolijoukkueteltoissa, istutaan nuotiolla ja rentoudutaan luonnossa, mutta myös melotaan, vaelletaan ja pelataan värikuulasotaa sekä tietenkin tutustutaan uusiin ihmisiin! Leiri on tarkoitettu rippikoulun käyneille nuorille Oulun ja Iin seurakunnissa. Elli Malmihuhta 13,2 Tytöt 7-vuotta 60 m 1. klo 17 kesäseurat Kiimingin ry, Jussi Vaara ja Risto Kuha Seurakunta on mukana Kiiminkipäivillä 3.-4.8. Kolehti: Kansan Raamattuseuran nuorisoja opiskelijatyölle valtakunnallisten tapahtumien toteuttamiseen, seurakuntien nuorisotyön tukemiseen sekä nuorten aikuisten toimintaan. Hinta sisältää matkat ja vakuutuksen Oulun ev. Hanna Lahtinen 4,09. Irja Lahdensivu p. Samuel Karvonen 281, 3. DIAKONIATOIMISTO SULJETTU 16.7. Samuel Karvonen 11,2, 3. Johan Kakko 242, 5. Kuollut: Laina Kyllikki Rytkönen 89v. klo 1114.00 puhelimitse Kati Riipiselle 040 528 1813 tai Anu Fedotoffille 040 5747 098. Kahvilan tuotto käytetään Nepalin näkövammaisten lasten koulutarvikkeisiin. Kolehti: Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen, Kirkkohallitus. Tomas Kakko 17,0 Tytöt 13-vuotta 100 m 1. klo 10-18, jolloin myös kirkon opas on paikalla. Perhekerhoon ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset yhdessä vanhemman, isovanhemman tai hoitajan kanssa, tervetuloa ! Ilmoittautuminen toimintakauden 2018-2019 päiväkerhoihin alkaa maanantaina 6.8. Kysy lisää Katrilta p. Sunnuntai Helluntaista, pyhäpäivän aihe: Etsikkoaikoja. Tule tapaamaan toisia lapsia ja aikuisia. KIIMINKI Messu su 29.7. 08 5313 500 on avoinna ma-pe klo 9-16. Lähde mukaan telttailemaan Rokuan hienoihin maisemiin 17.-19.8. Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen su 5.8. 040 1921 158, seurakuntamestari p. Tapulikahvit. 10.Sunnuntai Helluntaista, pyhäpäivän aihe: Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Tied. seurakunnan jäsenille. Sydämellisesti tervetuloa! Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Salla Lapinkangas 654, 2. asti www. klo 20 messun jälkeen. Leirillä ulkoilemme lähimaastossa ja vietämme aikaa yhdessä. klo 11–20 kirkon kellotapulissa. oulunseurakunnat.fi. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9-11 p. Jouni Lapinkangas 35,67; 4. www. Päiväkerhotoimintaa järjestetään 3-5 -vuotiaille lapsille. Nimensä mukaisesti Kansanlaulukirkko ammentaa musiikkinsa monille tutusta ja rakkaasta kansanlauluperinteestämme. klo 18 kirkossa. Pentti Klaavuniemi 14,7 Miehet Pituus 1. Elma Klaavuniemi 14,1, 3. Johan Kakko 12,4 Pojat 9-vuotta Pituus: 1. Sieltä jatkamme Utajärvelle. klo 16.30-17.30 yhteislaulutilaisuus lavalla. Oskari Hökkä 4,40 Lasten kisat Iissä » Rantapohja » Ii Iin Yrityksen kesän kolmansissa lasten yleisurheilukisoissa tehtiin urheiltiin hellesäässä. Kalle Karvonen 12,2, 5
16 » Torstaina 26. VaPaIta PÄIVÄhOItOPaIKKOja 1-6v. Pelejä, yhteislaulua, seurustelua ja arvontaa. heinäkuuta 2018 » N:o 57 Eläkeläistenja Rintamaveteraanien virkistystoimikunta kutsuu kaikkia ULKOILUPÄIVÄÄN Halosenniemen Koljuun to 02.08.2018 alk. TERVETULOA VIRKISTYMÄÄN! Yli 10 vuotta yksityistä päivähoitoa Iissä. Päiväkoti Ida Valpuri Inkeri Tornberg 050-4074409 Päiväkoti Pikku-Iida Maria Törmänen 040-9306275 paivakoti@idavalpuri.fi www.idavalpuri.fi Ota yhteyttä, tervetuloa tutustumaan! Ilmoituksia Ravintolat Paikallislehti on lähimpänä arkeasi. klo 12.00. lapsille sisarusryhmässä, myös maksutonta esiopetusta. Työsuorituksia. Pullakahvit ja makkara 5e