HAUKIPUTAAN • IIN • JÄÄLIN • KELLON • KIIMINGIN • KUIVANIEMEN • PATENIEMEN • YLI-IIN • YLIKIIMINGIN PAIKALLISLEHTI Torstaina 31.10.2019 50. päivänä. Sivu 3. Lehdessä käydään tänään läpi mennyttä ja kurkistetaan myös tulevaan. vsk • N:o 86 Perustettu 1969. Mukana oli myös Rantapohjan perustajiin kuuluva ja yhtiön toimitusjohtajanakin toiminut Erkki Rauhala (kuvassa eturivissä). Sivut 2 sekä 9–25 SYKE-TALO AVATAAN TAMMIKUUSSA Kiimingin Syke-talo avaa ovensa uudistuneena tammikuun 7. Sanomalehtien Liiton jäsenlehti Rantapohja on 50-vuotias Paikallislehti Rantapohjan ensimmäinen numero ilmestyi lähes päivälleen 50 vuotta sitten. Oulu10:n Minna Rekilä-Similä ja Hanna Jaako tutustuivat tiloihin ennen muuttoa. Kuluneita vuosikymmeniä juhlistettiin jo kesällä eri tapahtumissa. Viime viikonloppuna lehteä juhlittiin yleisötilaisuuksissa Haukiputaalla. Myös Oulu10-asiointipiste muuttaa entiseltä kunnanvirastolta Syke-taloon
Ei siellä ole toimittajia kertomaan Haukiputaan, Kellon, Iin, Kuivaniemen, Pateniemen, Kiimingin, Jäälin, Yli-Iin tai Ylikiimingin ihmisistä tai tapahtumista. Rantapohjan ensimmäisen päätoimittajan Vieno Väliahteen täytyi olla rohkea ihminen. Rantapohja ei ilmaantuisi postilaatikkoosi ilman tämän ketjun ansiokasta toimintaa. Se on kunnianosoitus lehden perustajille, mutta sen sivuilta voi löytää myös yhä yleispäteviä perusteita paikallisen lehden ja miksei koko mediankin olemassaololle. Uuden ajattelun myötä kunnista oli tulossa alueiden kehityksen ja hyvinvoinnin moottoreita. Sellainen ei voi toimia liiketaloudellisesti pitemmän päälle, ja onneksi median kuluttajatkin ovat tajunneet tilanteen; iltapäivälehden klikkiotsikko julkkiksesta kertoo kovin vähän maailmasta ja oikeasta tiedosta on syytäkin maksaa hiukan. Mikä on loppujen lopuksi totta. Myös kuntien elinkeinoelämää haluttiin kehittää. Viestin hinta määräytyy operaattorisi mukaan. Paikallislehdille oli hyvä tilaus kertoa tästä kaikesta. Kesällä 1969 amerikkalaiset olivat käyneet kuussa, mutta luulenpa että Rantapohjan alueen ihmisille oli enemmän merkitystä uudella omalla julkaisulla kuin Neil Armstrongin tassuttelulla maan kiertolaisen pinnalla. Tekstija multimediaviestit lähetetään numeroon 040 5173 842. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että Rantapohja on isommista lehtiyhtiöistä riippumaton lehti ja osakeyhtiö, jolla on oma hallituksensa. Tutkimukset kertovat toistuvasti, että ilmoitukset luetaan mieluiten paperilehdestä. Viestissä tulee näkyä lähettäjän numero. etenkin paperisen lehden tuottaminen on monitahoinen prosessi, johon kuuluu sisällön tekemisen ja tietotyön lisäksi mainontaa ja markkinointia, teollista tuottamista (painaminen) ja logistiikkaa (jakelu). Toivon, että yhteinen matkamme voi jatkua vielä pitkään. Rantapohjalla on ollut onni saada avustajakaartiinsa hyviä ja ahkeria ihmisiä. lokakuuta 2019 » N:o 86 KUVA LUKIJALTA » LäHes päivälleen 50 vuotta sitten tapahtui merkittäviä asioita. Toimitus ei luovuta ulkopuolisille nimimerkillä esiintyvien henkilötietoja. Lehti uutisoi ja kommentoi alueensa asioista, mutta se myös toimii kirjoittelullaan alueensa ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Sisältö on se, mitä media myy, mutta säikähdys uudesta mediasta, digistä, vei äärimmäisyyksiin. Tämä on korostunut viime vuosina alueellamme koetun suuren kuntaliitoksen aikana. RantaPoHjaLLa on nykyään hyvät ja monipuoliset digitaaliset palvelut, mutta yhä painettu lehti on suosituin tilausmuoto. Puskaradiot ovat kunnioitettavaa toimintaa, mutta kuka on vastuussa, jos kuvista ja teksteistä päädytään vaikka ihan käräjille. Saatiinhan nyt lukea oman alueen tapahtumista. Kun esimerkiksi maakuntalehden liiketoiminnan voittoprosentti saattoi olla jopa 35, niin nykyään sellaisista luvuista vain uneksutaan. Rantapohjasta kasvoi, ei vain merkittävä tiedotusväline, vaan myös yksi alueen myönteiseen kehitykseen vaikuttavista organisaatioista. Kiviä riitti kaikissa näissä paikoissa. Haluankin vielä kiittää kaikkia paikalle tulleita Rantapohjan ystäviä ja heitäkin, jotka joutuivat jäämään juhlasta pois. Kuva: Nimim. Lukija. Viime viikonloppuna pidettiin Rantapohjan 50-vuotisjuhlat Haukiputaan Teatterikuopalla. Kymmenkunta vuotta sitten oli todellisuutta se, että perinteinen maakuntalehti saattoi jakaa jokseenkin koko sisältönsä ilmaiseksi verkossa pitääkseen uuden median loitolla. tänään ilmestyvä Rantapohja on lehden 50-vuotisjuhlanumero ja sen liitteenä julkaisemme näköispainoksen ensimmäisestä Rantapohjasta. Pekka Keväjärvi pekka.kevajarvi@rantapohja.fi Viisikymppinen kiittää TOIMITTAJALTA Meren muovaamaa taidetta. Rantapohjan verkkosivujen ohjelmistokin on säädetty niin, että lukija voi halutessaan rauhassa tutustua yritysten viesteihin. Mitenpä olisi kunnanlääkärin sijaan kokonainen terveyskeskus ihan siinä lähellä, olkaapa hyvä. “Paikallislehti tulee joka suhteessa lähelle lukijaa”, todetaan eräässä ensimmäisen Rantapohjan otsikossa. Perustajat näkivät lehden tarpeen ja tarttuivat tarmokkaasti toimeen. Hän saattoi kesällä vuonna 1969 yhteen joukon alueen vaikuttajia, joitten myötävaikutuksella saatiin aikaan aivan uusi yritys ja lehti, Rantapohja. Se oli kunnioitettava teko, ja uskonpa että moni heistä seurasi lehden kehitystä tyytyväisenä. Kun digirynnistys alkoi, niin vanhat toimijat reagoivat naurettavallakin tavalla. Oli alueellista innostusta, jota valtiovaltakin saattoi toimillaan tukea. RantaPoHja on aina ollut poliittisesti sitoutumaton lehti. Lehden sisältökään ei synny pelkästään vakituisten toimittajien kynästä. Anteeksi vain, mutta se on meidän tehtävämme ja sellainen kuuluu suomalaiseen demokratiaan ja sananvapauteen. Ja sitä se on vieläkin, tohdin sanoa. Luulenpa, että ette saa edes puhelinyhteyttä noihin tahoihin. Kylmä sota oli meneillään, uusia ihmisiä syntyi maailmaan, ja päivänvalon näki myös uusi lehti, Rantapohja, josta kasvoi vuosien mittaan yksi suurimmista paikallislehdistä lajissaan. Meistä jokaisesta piti tulla toimittajia digivyöryssä, mutta mitä oikeasti saimme: kissavideoita ja loukkaavaa törkyä ja vaaleihin liittyvää salavaikuttamista, silmille hyppivää ilmoittelua ja epäilyjä siitä että meitä seurataan. Kiitos. Eihän kuussa edes ollut elämää, kuten Haukiputaalla, Iissä, Pateniemessä, Kiimingissä, Yli-Iissä tai Ylikiimingissä. Sen arvot kumpuavat lehden toiminta-alueen ihmisten ajattelusta. sen on myöntänyt isommankin lehtiyhtiön johtaja, että tiedonvälitystä muuttanut digitalisaatio on riepotellut perinteistä painettua mediaa pahoin viimeisten 10–15 vuoden aikana. Voi olla, että etenkin jotkut Oulun päättäjät ja virkamiehet kokevat Rantapohjan kirjoittelullaan olevan melkoinen riesa. Luotettava tiedotusväline, kuten Rantapohja, vastaa aina sanoistaan. Piti saada yrityksiä ja työpaikkoja tuoreiden kuntavirkojen lisäksi. Kuulemma kuussa oli jotain kuivia meriä, mutta ei järviä, jokia ja metsiä kuten meillä. Mitäs luulisitte, kuinka voi pitemmän päälle yritys, joka hankkii ensin kalliit työkalut ja hyvät työntekijät ja lopulta antaa tuotteensa ilmaiseksi. Niin että olisiko sieltä toimittajaa tulossa huomioimaan ja kertomaan teistä tai järjestämästänne tapahtumasta. Tässä välissä voikin kysyä lukijoilta, toimijoilta ja vaikuttajilta, että oletteko ehkä olleet yhteydessä facebookiin, twitteriin, googleen tai muihin digitaalisiin toimijoihin. Lukijoiden mielipiteitä julkaistaan myös lehden verkkosivuilla. Vaikka haluat esiintyä nimimerkillä, liitä kirjoitukseesi nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. » Torstaina 31. PaikaLLisLeHdistön alku ja kehitys sijoittuu monin tavoin samoihin aikoihin kuin kunnallinen kehitys Suomessa. Kirjoitusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen. Itse aloitin kansakoulussa samana vuonna ja ehdin kokea myös peruskoulun, josta tuli eräs suomalaisen tasavertaisen sivistyksen tärkeimmistä tekijöistä. 2 Lähetä mielipiteesi osoitteella Rantapohjan toimitus, PL 15, 90831 Haukipudas tai toimitus@rantapohja.fi
Ensimmäinen muutos, joka kiiminkiläisille Syke-talon lähestyvästä valmistumisesta näkyy on se, että kirjaston ja nuorison käytössä olleet väistötilat Kiimingin ABC:llä sulkevat ovensa huomenna perjantaina. – Vuoden viimeiseen päivään saakka varaukset voi noutaa Kiimingin Oulu10:n asiointipisteestä entiseltä kunnanvirastolta. Lisäksi tilaan tulee pöytiä opiskelijoiden tarpeisiin. – Haluamme olla siellä missä kuntalaisetkin liikkuvat. Tilaa pystyy käyttämään muskareihin, tanssiin ja vaikkapa vauvojen värikylpyihin tai joogaan. Esitystoiminta puolestaan starttaa avajaisten yhteydessä 25.1. Lisäksi Sykesalin uudistus palvelee erityisesti meidän näytelmäryhmiämme, joilla ei ole täällä ollut kunnon tiloja lainkaan. päivänä, sieltä ei elämää puutu. Nina Granat (edessä), Hanna Jaako, Minna Rekilä-Similä, Kirsi Kasto, Ville-Mikko Sikiö ja Esa Lappi testasivat uudet penkit. – Kevään aikana on ohjelmassa muun muassa perhekinoja, Lumotut sanat –sanataidefestivaalin tuotantoa, kansanmusiikkia sekä Oulun Sinfonian kamarimuusikoitten ohjelmaa. Nyt loppusuoralla olevan peruskorjauksen alta kokoelman aineisto siirrettiin laatikoihin, osa on ollut turvassa Yli-Iin kirjastossa ja osa siirretty lainattavaksi aineistoksi jo aiemmin. » » Teea Tunturi » » Kiiminki Kiimingin kotiseutukokoelmaa on aiemmin säilytetty kirjaston yläparvella. Uuteen Syke-taloon tulee myös uutta neuvottelutilaa, joka on asukkaiden varattavissa maksutta. Nuoriso-, kirjastoja kulttuuripalveluiden lisäksi Oulu-opistolla on talossa nyt omat hienot tilat. – Nuorisolla ei marrasjoulukuun aikana ole varsinaisia nuokkaritiloja, mutta Kiimingin seurakunnan kanssa järjestetään korvaavaa toimintaa perjantaisin Kirkkopirtillä, kertoo alueellisen nuorisotyön palveluvastaava Nina Granat. Palautuksia ei Oulu10:ssä oteta vastaan, mutta lainojen eräpäivät jatketaan tammikuun 12. – Saimme talon lukion puoleiseen päätyyn tilat, joissa on musiikin opetustila sekä monitoimitila peileineen ja tanssitankoineen. Pieni avokeittiö palvelee myös Sykesalin käyttäjiä. Alueellisten kulttuuripalveluiden vastaava tuottaja Ville-Mikko Sikiö kertoo, että näyttelytoiminta uusituissa tiloissa alkaa 7. Syke-talon toimijat antavat erityismaininnan Oulun tilapalveluille siitä, että taloon saatiin peruskorjauksen lisäksi muutoksia, jotka helpottavat tilojen monipuolista käyttöä. päivään saakka, alueellinen kirjastopalvelupäällikkö Kirsi Kasto kertoo. – Toivomme, että kiiminkiläiset ovat rohkeasti yhteydessä meihin eri alojen toimijoihin, sillä haluamme, että tiloissa tulee olemaan monipuolisesti hyvin erilaista toimintaa. Kirjaston muutto alkaa maanantaina 4.11. Uusissa tiloissa tavoitamme helpommin asiakkaat ja saamme järjestettyä joitain juttuja porukalla muitten kanssa, Oulu10:n palvelupäällikkö Minna Rekilä-Similä kertoo. vsk • N:o 86 Kiiminkiin»saadaan»koko»kansan» kulttuuri-»ja»vapaa-ajankeskus Syke-talon laajennettu peruskorjaus valmistuu, talo avataan tammikuun alussa Syke-talon yläparven uusi opiskelutila on jo saanut sohvapenkit seinälleen. Kotiseutukokoelman kohtalo avoinna T EE A T UN T URI Nuorisolla ei marrasjoulukuun aikana ole varsinaisia nuokkaritiloja, mutta Kiimingin seurakunnan kanssa järjestetään korvaavaa toimintaa perjantaisin Kirkkopirtillä.” – Nina Granat Lisäksi Sykesalin uudistus palvelee erityisesti meidän näytelmäryhmiämme, joilla ei ole täällä ollut kunnon tiloja lainkaan.” – Esa Lappi. Kun Jokirannan koulu vielä valmistuu samalle alueelle, tulee tämä Syketalon ympäristö olemaan todellinen Kiimingin kulttuurija vapaa-ajan keskus, Nina Granat iloitsee. Lisäksi nuorisotyöntekijät käyvät sivukylien kouluilla järjestämässä toimintaa. Pienten toiminta Kiiminkijoen koululla jatkuu normaaliin tapaansa joululoman alkuun saakka. Hän muistuttaa, että alueen muut kirjastot ovat käytössä samoin kuin kirjastoauton palvelut. lokakuuta 2019 50. Suurin yksittäinen muutos Syke-talon peruskorjauksessa on se, että Oulu10-asiointipiste muuttaa tiloihin. Jauhiainen avataan. Kirjastopalveluiden Kirsi Kasto kertoo, että aineisto pitäisi nyt käydä jossain vaiheessa läpi ja katsoa, mitä säilytettävää siellä vielä on. tammikuuta, jolloin myös Galleria O. Nuokkarin puoli on remontin ansioista avarampi ja valoisa. 3 » » Teea Tunturi » » Kiiminki Kun uudistettu Syke-talo avataan tammikuun 7. Myös Oulu10-palvelupiste muuttaa saman katon alle. Torstaina 31. välisen ajan. Syke-talon virallisia avajaisia vietetään 25.1.2020. Oulun10:n asiointipisteessä on monien viranomaispalveluiden lisäksi saatavilla muun muassa kaupungin joukkoliikenne-, liikuntaja kulttuuriliput. Myös Oulu-opiston Esa Lappi huokuu tyytyväisyyttä uudistuksen alla. Uudistettu Sykesali teleskooppikatsomoineen, joustavine lattioineen ja uusine kulttuuritalo Valveen kanssa yhteensopivine tekniikoineen palvelee aiempaa laajempaa käyttäjäkuntaa. – Kirjasto ei ole arkisto eikä museo tai varasto, Kasto sanoo. Tästä esimerkkinä vielä remontin alla oleva kuvan Sykesali. Niin kulttuuripalveluiden kuin kaikkien muittenkin talon toimijoiden tavoitteena on, että jatkossa yhteistyö tiivistyy ja löytää yhä uusia muotoja sekä tavoittaa kokonaan uusia ihmisryhmiä. Myös muun muassa Kiiminki-Seura ja Kiimingin Martat pelastivat jo ennen remontin alkua aineistoa takaisin itselleen. Kiimingin kirjasto on suljettuna 2.11.–6.1
Mirva ja Jouko Väänänen Kalimenkylästä Kellosta saivat 13.10. Jenni Kiventerä on kotoisin Haukiputaalta, naimisissa ja kolmen lapsen äiti. Nimi on lyhentymä kelttiläisen, karhua (artos) merkitsevän nimen Arthurin suomalaistuneesta muodosta Artturi. (08) 515 954 Kukka & Lahja Ruusu | Kauppakeskus Kapteeni | Oulunsalo | p. Jenni Kiventerä. klo 16 TEATTERIKUOPPA Revontie 45 HAUKIPUDAS Liput 10/5 € tuntia ennen ovelta Ennakkoon p. Väitöstutkimus osoittaa, että sekoitettaessa rikastushiekkaa sopivan sidosaineen ja nesteen kanssa saadaan aikaan lujittunut materiaali, joka sitoo ympäristölle haitallisia raskasmetalleja rakenteensa sisään. Rantsilassa asuvat Niina ja Timo Tauriainen saivat 14.10. 4 PÄIVIEN VIRRASSA Viikko 44 Aurinko nousee 8.03 ja laskee 16.00. 040 542 7172 Onneksi olkoon Toivovat lapset ja lastenlapset jälkikasvuineen Sydämelliset 65-vuotishääpäiväonnittelut Aino ja Osmo Siika-aholle 31.10. klo 6.39 tytön, joka painoi syntyessään 3 100 grammaa ja oli 48,5 senttiä pitkä.. (08) 8176 100 Keijun Kukkapuoti | Ollilantie 4 | Kempele | p. klo 16 la 30.11. Väitöstutkimuksessa on kehitetty ympäristöystävällisiä varastointimenetelmiä kaivosteollisuudessa syntyville kiinteille jätteille eli rikastushiekoille. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää rikastushiekan varastointia altaan sijaan kuivalle maalle ja vähentää lyhytja pitkäaikaisia ympäristöongelmia. -4 -5 -4 -6 -1 -6 Jenni Kiventerältä väitöstutkimus » Rantapohja » Haukipudas Jenni Kiventerä, 30 väittelee Oulun yliopistolla huomenna perjantaina 1.11. Myös sisarukset Venla ja Jasse ovat ylpeitä uudesta pikkuveljestä. Tällä hetkellä suurin osa rikastushiekoista varastoidaan rikastushiekka-altaisiin veden alle kaivoksen läheisyyteen. Herran käsi on meidän yllämme. lokakuuta 2019 » N:o 86 Kanssasi surun kohdatessa. klo 16 su 1.12. Nimipäiviä Torstai: Arttu, Arto, Artturi Perjantai: Pyry, Lyly Lauantai: Topi, Topias Sunnuntai: Terho Maanantai: Hertta Päivän nimi Arttu on suomalainen miehen etunimi. Aiheena on ympäristöystävällisempi kaivosjätteiden varastointimenetelmä. Tutkimuksen mukaan rikastushiekkoja voidaan ajatella jätteen sijaan myös raaka-aineena. Uudesta perheenjäsenestä ovat innoissaan myös sisarukset Moona, Neela ja Miko. Oulu-opiston musiikkiteatterin harrastajat Koko perheen musiikkinäytelmä la 23.11. Sidosaineena voidaan hyödyntää muilta teollisuuden aloilta syntyviä sivuvirtoja kuten metalliteollisuuden kuonia. Yli-iiläiset Mirva ja Samuli Niskanen saivat 19.10. pojan, jonka syntymäpaino oli 2 700 grammaa ja pituus 45,5 senttiä. 118:16 Mitä pirua noista kuivista terveisistä, olisi paremminkin lähettänyt juuston ja leivän! Pohjalainen sananparsi ILMOJA PITELEE » Torstaina 31. Rantapohja Torstai 31.10. klo 6.17 tytön, jonka mitat olivat 4 630 grammaa ja 52 senttiä. 050 4104010 ja Oulu10 toimipaikat Mukana elämän kulussa. (08) 311 2158 (24 h) Iin Hautaustoimisto ja kukkakauppa | Haminantie 1 | p. VAUVOJA » Satu Hirsso-Leinonen ja Hannu Leinonen Kellosta saivat 12.10. Haukiputaalaiset Marjo ja Ilkka Huttu kertovat saaneensa 12.10. +2° -1 -2 -0 +1° -0 Sunnuntai 3.11. "Onnesta soikeina ovat isosisarukset Venla, Iida, Matleena ja Akseli", kertovat vanhemmat. pojan. 2 600 grammaa syntyessään painaneen ja 46,5 sentin mittaisen tytön. Jasper sai pikkusiskon. -5 -4 -4 -3 -2 -3 Lauantai 2.11. -6 -3 -1 -2 -1 -0 Maanantai 4.11. Uusia käsittelymenetelmiä tarvitaan, jotta rikastushiekkojen varastointi olisi aiempaa ympäristöystävällisempää. (08) 520 9180 www.arvokovaoy.fi HAUTAUSPALVELUT: OULU • II • KEMPELE • OULUNSALO Kiitokset Jäädessäni eläkkeelle haluan kiittää kaikkia asiakkaitani näistä 39-vuodesta, jotka olen saanut palvella teitä. tyttövauvan, jonka mitat olivat 4 776 grammaa ja 53,5 senttiä. Melina ja Marko Palosaari Kiimingistä saivat 30.9. Parturi-KampaamoSolarium Riitta Annala puh. OULUN HAUTAUSTOIMISTO Asemakatu 21 | Oulu | p. Kaivosteollisuudessa syntyy maailmanlaajuisesti vuosittain miljoonia tonneja kiinteää kaivosjätettä. Vastaväittäjänä on professori Castro Gomes Portugalista. Ylioppilaaksi hän on kirjoittanut Haukiputaan lukiosta 2008. -2 -1 -0 -1 -0 +0° Perjantai 1.11. klo 16 su 24.11. Herran käsi on voimallinen! Ps
149,00 Alk. 49,90 -30 % 34 90 VAIN! 9 90 Norm. Lämminvuoriset. 89,90 Ryhmä Hau huppari Koot: 92-128 cm Värit: Pinkki ja meleerattu sininen Myymälät Norm. Huom. Pohjoismainen lesti, jonka ansiosta myös varpailla on tilaa liikkua. Myymälät ja Karkkainen.com -50 % VAIN! 49 90 Norm. lokakuuta 2019 » N:o 86 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2 . 16,90 -41 % 9 90 VAIN! 79 90 Norm. 41,90 VAIN! 44 90 Norm. tarjous koskee ainoastaan tuotenumerolla 520237 olevia Stavanger-haalareita. 27,52 /kk (3 kk) St. Muotoonommeltu, pitkä malli. 5 » Torstaina 31. 16,90 -53 % 7 90 Reimatec Stavanger talvihaalari Hengittävästä ja kestävästä Duraplus®-materiaalista valmistettu koululaisen toppahaalari antaa mukavuutta joka säähän ja aktiviteettiin. 99,90 Näm ä ja monta muuta synttär itar jou sta ! Ratia lasten raidallinen kylpytakki Koot: 100-170cm Värit: Pinkki/fuksia ja harmaa/tummanharmaa Myymälät ja Karkkainen.com -29 % Viking Ondur GTX talvikengät Pienille koululaisille. 19,90 VAIN! 29 90 Norm. Myymälät ja Karkkainen.com -46 %. Myymälät ja Karkkainen.com -50 % Björn Borg bokserit 2-pack Koot: 134/140-170 cm Myymälät ja Karkkainen.com -50 % Lasten yöasuja Myymälät ja Karkkainen.com Norm. Vettähylkivää, tuulenpitävää ja hengittävää materiaalia. Vincent Anthony lasten untuvatakki Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 010 430 3820 www.karkkainen.com Runsaasti edullista ostosaikaa: ma–la 8–21 su 10–18 Reima Filpa untuvatakki Ylellisen kevyt untuvatakki koululaiselle. Kaikki saumat on teipattu vedenpitäviksi
Monipuolinen kattaus urkumusiikkia. klo 10.00 Messu Haukiputaan kirkossa ja isänpäiväkahvit kirkkosalissa messun jälkeen, Kirkkotie 10. Pääaltaalla merenneitouintia nonstop. Illan aikana työväen näyttämön laulajat ja orkesteri laulattavat muistojen iskelmiä ja kansanlauluja Heiton talolla kello 18 alkaen. Pe 8.11. Su 10.11. Kaikki laulaa -tapahtuma järjestetään perinteisesti Ruotsin Skanssenilla (Allsång på Skansen) ja myös Haukiputaan lukiolla oli laulutilaisuus 2017. Ensimmäisistä Haukipudas-päivistä kertovassa jutussa Rantapohjassa 1980 kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pertti Hyvönen ja lautakunnan sihteeri Raija Päkkilä totesivat, että on todella tarvetta järjestää kerran vuodessa kaikkia kuntalaisia kokoavia tapahtumia. Yleisö tykkäsi, kun yhdistettiin kulttuuria ja urheilua oikein raskaansarjalaisesti, muistelee Savolainen. Tunteisiin taidenäyttely Jatulin, Jokelantie 20 käytävällä. yhteislaulutilaisuuden Haukipudas laulaa. Painijoita oli ympäri Oulun seutua runoilemassa lavalla. – Toivottavasti ihmiset tulevat laulamaan. La 9.11. Liput 10 € tuntia ennen ovelta. seitsemännen kerran uudessa Oulussa www.haukipudaspaivat.yhdistysavain.fi Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistys LC Haukipudas/ Kello Lisätietoja yhteisötoiminnasta www.ouka. Vuonna 2000 kaikkien Haukiputaan kunnan kulttuuripalvelujen tuottaminen siirtyi Kiiminkijoen opistolle Haukiputaan ja Kiimingin kuntien tehdessä opis. Alkujaan Haukipudas-päivät kestivät viikon, mutta nykyisin torstaista sunnuntaihin. Vierailijoita oli muualtakin Suomesta, mikäli budjetti salli, muistelee Haukiputaan kunnan kulttuurisihteerinä vuodesta 1988 toiminut Marjatta Savolainen. klo 12.45 Ohjelmana koomikko Matti Patrosen stand-up esitys. jo 39. lokakuuta 2019 » N:o 86 la 9.11. klo 18 su 10.11. klo 18.00-19.30 Haukipudas laulaa Heiton talolla, Törmäntie 15, Haukiputaan Työväen Näyttämö ry:n orkesteri yhteislaulattaa, vapaa pääsy, lauluvihko 5€ ja kahvi+pula 3€ vain käteisellä. klo 12.00 Vuoden 2019 haukiputaalaisen julkistaminen, Haukiputaan Yrittäjät ry Jonna Kurvinen pj. Pehmolelujen yö Haukiputaan kirjastossa, Jokelantie 1. HTN:n ryhmä on kokoontunut syksyn aikana harjoittelemaan yhdessä tulevan lauluillan kappaleita. /yhteisotoiminta www.htnry.fi 7.-30.11. klo 19.00-22.00 Urkumaraton urkureina Eerik Ohtamaa, Elias Niemelä, Olli Kinnunen ja Ismo Hintsala. klo 18.00-21.00 Aqua-night aikuisille, kynttilävalaistus, Vesi-Jatuli, Jokelantie 20, uintiaika loppuu 20.30. Ennakkoon p. klo 18.00 Teatteri Ulostulo ja Uusi teatteri näytelmä Leipäjonoballadi, uusintaesitykset, Teatterikuoppa, Revontie 45, HAUKIPUDAS. klo 16 Teatterikuoppa Revontie 45 Haukipudas Liput 10 € ovelta ja Oulu10 toimipaikat Kaikukortilla ilmaiseksi ennakkoon p 050 4104010 Teksti: E.L.Karhu Ulostulo ohj. Vapaa pääsy, ohjelma 5€, tarjoilua pientä korvausta vastaan Länsituulen koulun 9C-luokan järjestämänä Haukiputaan seurakuntakeskuksessa, Kirkkotie 10. Mukaan voi tulla myös kuuntelemaan, sillä työväen näyttämön laulajia on mukana iso joukko esilaulajina ja ryhmän oma orkesteri säestää. 050-4104010 ja Oulu10 toimipaikat. Haukipudas-päivät järjestetään nyt 7.-10.11. Esimerkiksi seurakunta on aina ollut kuten on edelleenkin mukana omalla ohjelmallaan. kerran. Idea laulutapahtumasta syntyi monien toiveista päästä laulamaan yhdessä muiden kanssa tuttuja, ikiihania lauluja. klo 10.00-15.00 Haukipudas-päivät myyjäiset Jatuli, Jokelantie 20. Ilona Ruohomäki Haukipudaspäivien ohjelmaa HAUKIPUDAS-PÄIVÄT TO-SU 7.-10.11. Liput 10 € tuntia ennen ovelta. – Lisäksi monet toimijat järjestivät omia tapahtumiaan kulttuuriviikolla, kertoo ohjelmiston kokoamisesta ja tiedottamisesta vastannut Savolainen. Pyrstöjä lainattavissa kokeilua varten. Yksi mieleenjääneimmistä kulttuuritapahtumista oli Runokello kauas kuuluu -tapahtuma 90-luvulla Kellossa. Jenni Mattila Uusi Teatteri ohj. Koskelankylän Valolla lauletaan yhdessä työväenlauluja vapun aikaan. 7.-8.11. Ennakkoon p. 6 » Torstaina 31. 050-4104010 ja Oulu10 toimipaikat. klo 12.00-15.00 Vesi-Jatulissa pääaltaalla Wibit-kiipeilyrata, Jokelantie 20. Marjatta Savolainen järjesti sen yhdessä Piimäperältä kotoisin olevan, kansainvälisellä tasolla menestyneen Osmo Hekkalan kanssa. klo 16.00 Teatteri Ulostulo ja Uusi teatteri näytelmä Leipäjonoballadi, uusintaesitykset, Teatterikuoppa, Revontie 45, HAUKIPUDAS. Ohjelmana sahanja haitarinsoittoa. Koko Haukipudas laulaa » » Auli Haapala » » Haukipudas Uutena Haukipudas-päivien tapahtumana Haukiputaan Työväen Näyttämö (HTN) järjestää lauantaina 9.11. Alkuvuosikymmenenä kulttuuriviikon aikana tuotiin esiin laajalti paikallista musiikin, teatterin, kuvataiteen ja muun kulttuurialan osaamista. Haukipudas-päivien ajankohdaksi vakiintui marraskuun toinen viikonloppu. klo 19.00 vesivoimistelu ysäri-musiikkia, klo 19.45 Aqua Zumba. Raija Päkkilä toimii edelleenkin kulttuurivaikuttajana ja teatteriohjaajana Oulu-opistossa. Lauluja on monipuolisesti erilaisia, joten jokaiselle löyHaukipudaspäivät tulevat»taas » » Auli Haapala » » Haukipudas Jo liki 40 vuotta sitten Haukiputaan kulttuuriväki oivalsi, että pimeimpään syksyyn pitää saada piristykseksi kulttuuritapahtumia, kun tähän aikaan ei juurikaan muuta tapahdu. Tervetulleita ovat aivan kaiken ikäiset, rohkaisee työväen näyttämön puheenjohtaja Kaija Isojämsä. Ihan mukavalta tuntuu päästä laulamaan ja laulattamaan porukkaa, kertovat mukana olevat Paula Havana ja Säde Myllymäki
6 kk • Hakuaika päättyy 30.11.2019 • Hinta 112,50 € (alv %) Lisätietoja Ismo Lindroth, 0500 285 340 Palvelualat Ravintolaja catering-alan perustutkinto, kokki • Aloitus joustavasti, kesto n. 2 v. saakka esillä oleva Tunteisiin-taidenäyttely, jonka järjestää ryhmä Puttaan feimeimmät potut. Matti Patronen myyjäisissä Lauantain myyjäiset ovat olleet yksi Haukipudas-päivien vetonauloista kautta aikojen. Kaikki 70 myyntija esittelypaikkaa Jatulin sisällä on varattu, ja on jouduttu myymään ei oota. • Mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen • Jatkuva haku Lisätietoja Pirkko Härkönen, 050 372 2923, Marcella Puranen, 040 358 0813 tai Anu Ahola, 050 433 2871 (oppisopimus) Kahvilapalvelut, 10 osp • Tutkinnon osa ravintolaja catering-alan perustutkinnosta • Aloitus kerran kuukaudessa, kesto n. Uusi musikaali vuodelle 2020 on jo työstettävänä. 2 kk osao.fi • Jatkuva haku Lisätietoja Anne Vimpari, 050 572 7503 Katuja pikaruokapalvelut, 10 osp • Tutkinnon osa ravintolaja catering-alan perustutkinnosta • Aloitus kerran kuukaudessa, kesto n. 2 v. Opisto on mukana esittelemässä toimintaansa myös lauantain myyjäisissä, kertoo Hinkula. 2 kk • Jatkuva haku Lisätietoja Anne Vimpari, 050 572 7503 tai Tiina Sotikov, 050 593 4556 Suurkeittiön ruokatuotanto, 25 osp • Tutkinnon osa ravintolaja catering-alan perustutkinnosta • Aloitus 13.1.2020, kesto n. HTN:n viimeisin musiikkiteatteriesitys oli Luokaton, vallaton vallankumous. • Jatkuva haku Lisätietoja Marjo Väisänen, 050 317 4560 tai Anu Ahola, 050 433 2871 (oppisopimus) JATKUVA HAKU NYT Alkavaa koulutusta Kempeleessä. Nyt Haukipudas-päivillä on Teatterikuopalla teatteriesityksiä 9.11. Ryhmää ohjaa Eija Kortetjärvi. Nykyisin Haukipudas-päivien tapahtumista vastaavan Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Liljamo kertoo, että ohjelman osalta mietitään vuosittain keksitäänkö jotakin uutta perinteisen rinnalle. • Hakuaika alkaa 15.11.2019 • Mahdollisuus myös oppisopimuskoulutukseen Lisätietoja Juha Karvonen, 050 581 0182, Marcella Puranen, 040 358 0813 tai Anu Ahola, 050 433 2871 (oppisopimus) Tiiminvetäjänä toimiminen, 30 osp • Tutkinnon osa puutarha-alan ammattitutkinnosta • Aloitus 23.1.2020, kesto n. Paulan oma lempikappale on “Sinisiä punaisia ruusunkukkia” ja Sädettä sävähdyttää “Oi niitä aikoja”. Kiiminkijoen opistossa kulttuurituottajana ja tiedottajana toiminut, nykyisin Oulu-opiston tiedottaja Aune Hinkula kertoo, että opisto on mukana edelleenkin Haukipudas-päivillä omalla ohjelmallaan. Nyt lauantain myyjäisissä nähdään Rantapohjan kutsumana Haukiputaan oman koomikon Matti Patrosen stand up -esitys. Katso koko tarjontamme ja hakeudu koulutukseen osoitteessa osao.fi/koulutuskalenteri Koko Haukipudas laulaa tyy varmasti mieluisia sävelmiä. Lisäksi kuullaan sahanja haitarinsoittoa. Komediallisen näytelmän tarina sijoittuu muutokselliseen ja vallankumoukselliseen 60-luvun alkuun, jolloin myös perinteiset tango, valssi ja humppa saivat kilpailijakseen nuorison suosiman rock’n rollin. Lauluvihkon hinta on viisi euroa. Jatuliin pystytetään 31.11. ja 10.11., jolloin nähdään Ulostulo ja Uusi teatteri -ryhmien esittämä Leipäjonoballadi. lokakuuta 2019 » N:o 86 Maaja metsätalousalat Puutarha-alan perustutkinto, puutarhuri • Aloitus 11.3.2020, kesto n. Yrittäjät jakavat perinteisesti Vuoden haukiputaalainen -palkinnon. Näytillä on myös 50-vuotiaan Rantapohja-lehden etusivuja vuosikymmenten varrelta. Haukiputaalla pöllyytys järjestettiin 2017 Oulu-opiston Teatterikuopalla yhteistyössä Rantapohjan kanssa. Jatkuva haku on kaikille avoin. T EE A T UN T URI AUL I H A A PA L A. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua. Matti Patronen esiintyy Haukipudas-päivillä Rantapohjan kutsumana vieraana lehden 50-vuotissynttäreiden merkeissä. Lisäksi paikalla on puffetti. ton kanssa sopimuksen kulttuurituotannosta. asti. Haukipudas-päivien ohjelmaa on myös seurakunnassa, kirjastossa ja Vesi-Jatulissa, missä voi kokeilla vaikkapa merenneitouintia. Myös Savolainen siirtyi Kiiminkijoen opiston leipiin. Pöllyytys on joka toinen vuosi järjestettävä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun harrastajateatterikatselmus, kertoo Aune Hinkula. – Mikäli kiinnostusta yhteislauluun on, meillä on tarkoitus jatkaa Haukipudas laulaa -tapahtumaa myös ensi kesänä, vinkkaa Kaija Isojämsä. Monet muistavat ryhmän myös sitä aiemmista Martinniemen Marilynistä ja Juhannustanssista. Muutosten tuulia kulttuurisaralla Oulu-kuntaliitoksen jälkeen kulttuuritoimi on siirtynyt Valveen alueellisille kulttuuripalveluille. Haukiputaan Työväen Näyttämö harjoittelemassa lauluja Heiton talolla järjestettävään yhteislaulutapahtumaan. – Opiston tuotantotiimi suunnittelee syksyn ohjelman niin, että Haukipudaspäivien viikonlopulle on esityksiä. 2 kk • Jatkuva haku Lisätietoja Pirkko Härkönen, 050 372 2923 tai Anne Vimpari, 050 572 7503 Tekniikan alat Teknisen suunnittelun perustutkinto, suunnitteluassistentti • Tavoitteena oppisopimuskoulutus • Aloitus joustavasti, kesto n. HTN järjestää laulutapahtuman Haukipudaspäivien organisaation tukemana. 7 » Torstaina 31. – Idea tulevaan musikaaliimme Sataman Sat(t)umaa syntyi, kun saimme käsiimme elokuussa 2018 Martinniemen satamassa ahtaajina sodan jälkeen työskennelleiden naisten silloin kirjoittaman runokokoelman, kertoo käsikirjoittaja ja ohjaaja Juha Pörhölä. Nykyisin hän toimii Oulun kaupungin viestinnässä tiedottajana. Tapahtumat sijoittuvat satamaan, Lehessuon kauppaan, Renkaan talolle ja Alakosken lavalle, paljastaa Pörhölä. – Leipäjonoballadia esitetään nyt uusintana, sillä se on valittu Pohojonen pöllyytys tapahtumaan Ylivieskaan. Haukiputaan Taideyhdistyksen yhteisnäyttely Elonkorjuu on esillä kuopalla 17.11. 5 kk • Jatkuva haku Lisätietoja Pirkko Härkönen, 050 372 2923 tai Anne Vimpari, 050 572 7503 Vähittäiskaupan palvelutiskillä toiminen, 15 osp • Tutkinnon osa ravintolaja catering-alan perustutkinnosta • Aloitus kerran kuukaudessa, kesto n. HTN:stä mukana Haukipudas laulaa -tapahtumassa ovat: Kullervo Rauhala, Paula Havana, Riina Ojala, Maarit Rantakokko, Säde Myllymäki, Sanna Miikkulainen, Heli Karppinen, Meri Rautio, Kaija Isojämsä, Aino Barck, Seela Brauer, Reijo Soronen ja Pentti Mäkinen sekä orkesteri Juha Pörhölä, Janne Kiuttu, Jussi Puuperä ja Kalle Joru. 2 v. Haukipudas-päivien järjestämiseen ei kaupunki enää osallistu, vaan järjestelyvastuu siirtyi paikallisen yhdistyksen vastuulle, ja kopin siitä otti Haukiputaan kirkonkylän asukasyhdistys
» Torstaina 31. – Auto haki päivittäin saaliin ja vei sen jäissä Viroon. Työmaa vaihtui kotirantojen kirjolohen perkuu-urakkaan juhannuskesällä. lokakuuta 2019 » N:o 86 AVOIMET OVET Tervetuloa Haukiputaan yksikön avoimiin oviin 5.-6.11.2019 klo 9-15. Kun maivasesonki loppuu, on aika nostaa veneet vesiltä ja siirtyä talvikuukausiksi hallitöihin verkkohuollon pariin. Eikä äidinkään puolella ole oltu huonompia kalastajia ja merimiehiä sielläkin on useammalla polvessa. Tule tutustumaan henkilökuntaan, koulutustarjontaan ja tiloihin! Ilmoita isompi ryhmä tapahtumaan: erja.ukkola@osao.fi Osoite: Asemakyläntie 5 90840 Haukipudas. Keväistä ahvensesonkia varten Matti Linnatie on hankkinut 160 katiskaa ja irlantilaisen katiskanosturin. Valmiit fileet yritys toimitti Euroopan markkinoille, Matti Linnatie kertoo tyytyväisenä kokeiluun. Juhlatomanperheenparissamatkoilla. Suhdannekatsauksen päälle Matti Linnatie tuumaa tyynesti. Hinnat ja kysynnän sanelee norjalainen kasvatuskala. Työpäivä alkoi yöllä kolmen tuntumassa. Kun markkinoille tulee halpaa norjanlohta, perämerenlohen ja muun luonnonkalan kysyntä ja hinta laskevat. Kalastuksen ja kalankasvatuksen Matille ja hänen kahdelle veljelleen opetti kalastajaisä Veikko Linnatie. Hinnan määräsi ostaja, Linnatie kertoo. Tyytyväinen hän on myös siihen, että troolikaverina on kalastajan uralle siirtynyt vävy. Arvokkainta on mäti, mutta itse ”hylsy” eli maivakin on herkkua. Meri»pysyy, kalastus»muuttuu Niin kauan kuin Matti Linnatie on ollut merellä töissä, hänen elantonsa perustana on ollut kirjolohen kasvatus. •Harrastukset:hirvenmetsästys,metsästyskoiratja halkojenteko. Maiva on käynyt aina kaupaksi, mutta tänä syksynä kauppa ei ole käynyt, vaan iso osa maivasaaliista päätyi turkistarhoille. Silloin Matti Linnatie suunnisti talvikaudeksi sulan veden merille eli Merenkurkun alapuolelle ja Itämerelle pyytämään lohta ajoverkoilla. •Täytti60vuotta26.10. 8 » » Leena Takaluoma » » Kuivaniemi Kuivaniemeläinen Matti Linnatie kasvoi kalastukseen ja kalankasvatukseen. Kirjolohikin piti myydä tänä kesänä heti, kun kaupat syntyivät. Siellä ostajalla oli naisia fileoimassa niitä. Perään hän lisää, että ei vaihto muihin töihin kyllä onnistuisikaan. Matti Linnatie on juuri päättänyt syksyn maivanpyyntisesongin. Perämereltä Bornholmiin Monenlaista vaihetta ja konstia on pitkän uran varrella tullut kokeiltua. Yksi kiinnostavimmista oli parivuotinen jakso vuosituhannen vaihteessa. Kaunis ajatus lähiruoan ja luonnonkalan arvostuksen noususta ei ole valottanut kalastajan arkea. osao.fi INFO Matti»Linnatie •KalastajajakalankasvattajaKuivaniemeltä. Sittemmin pojat perustivat yhteisen Linnatien kalan, joka on nykyään osakeyhtiö. L EEN A TA K A LUO M A “Kalastusta en vaihtaisi” Rantapohja paikallisista raaka-aineista.. Ja tämäkin suku on elänyt rapakon takana. – Meri on meri. – Pienestä pitäen merellä… No, ajoin minä kaksi kuukautta uitossa hinaajaa ja olin kolmena vuonna turvesuolla aliurakoitsijana, Linnatie sanailee ja jatkaa muistojen matkaa sukuun Jo isän isoisä hankki elantonsa mereltä, vaikka olikin silloin Amerikan puolella. Syyskuun lopun ja loka-marraskuun vaihteen välille sattuva maivan kutu pitää miehet merellä päivittäin reilusti yli kellonympäryksen tunnit ja seitsemän päivää viikossa, jos vain säät sallivat. Tältä työmaalta ei ajeltu kotiin joka yöksi eikä edes joka viikonlopuksi, mutta useampien päivien myrskyennuste antoi jo syyn käväistä katsomassa perhettä. Tässä hommassa on oma vapautensa, ja jos on oikea asenne, tällä elää. Kotimaan satamina toimivat Reposaari ja Maarianhamina. Saaliin ostajayrityksen satama taas oli Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Ennen seuraavaa toukokuuta kalastaja pitää myös sen, mitä muut ihmiset puhuttelevat kesälomaksi. Päivällä yhden jälkeen oli aika pistää murenta rinnan alle ja torkahtaa. Tänä vuonna veljesten yhtiö on toimittanut markkinoille kirjolohta, ahventa ja maivaa. Vene on ajettu Kemin ajoksesta Kuivaniemen Vatunkiin. Ahven sopii yrityksen kalenteriin, sillä sitä kalastetaan ennen lohenperkauksen alkua. Sen rinnalla Linnatiet kasvattivat aikanaan myös siikaa, mutta se on väistynyt. Saalisvedet olivat kauimmillaan Puolan rannikon tuntumassa. Uusin lajeista on ahven. Kalastus on suhdanneherkkä ala, mutta pitkä kokemus opettavat ja kehittävät vainua. •Perhe:vaimo,kolmeaikuistatytärtäjayksilapsenlapsi. Kun lohen pyyntirajoitukset tiukkenivat, Matti Linnatie palasi kotitienoille, missä häntä odottivat sekä Perämeren kalastus, kirjolohen kasvatus että vaimo ja pienet tyttäret. Kun lohet on urakoitu syyskesällä, on aika laittaa trooliveneet valmiiksi ja suunnistaa Kemin edustalle. Mutta iltakuudelta urakka jatkui
– Samalla digitaalisuus on taloudellinen mahdollisuus myös siksi, että painoja jakelukustannukset jäävät pois. – Joillekin maantieteellisesti kaukana oleva verkosto voi tuntua läheisemmältä kuin oma asuinalue ja sen ihmiset. Yksittäiset jutut lyhenevät, kerrontaan tulee enemmän kuvaa ja videota. Sosiaalisen median myötä syntyy uudenlaista ryhmäytymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olli Sirén. Hän kertoo, että ihmisten kokemus paikallisuudesta on muuttunut Rantapohjan 50-vuotisen taipaleen aikana. Rantapohja on yksi Sanomalehtien Liiton 134 paikallislehdestä, joista 50 eli 37 prosenttia on Rantapohjan tavoin itsenäisiä eli eivät kuulu mihinkään päivälehtiä julkaisevaan konserniin. Rantapohjan tekijöillä on henkilökohtaisia suhteita ja kanavia, joiden avulla lehti pääsee paremmin ja nopeammin perille paikallisista asioista. Keijo Kauppila. Ilona Hannikainen. – Lukijan tulee saada kokea arvoa yksittäisistä jutuista. Pystymme valtakunnan mediaa paremmin keskittymään ja paneutumaan paikallisiin asioihin ja ilmiöihin. T EE A T UN T URI. Keijo Kauppilan mukaan yksi haasteista on lukijakunnan ikääntymisen myötä se, miten nuoremmat sukupolvet saadaan tavoitettua. Ilona Hannikainen kertoo, että noin puolet sanomalehtiin käytetystä päivittäisestä 53 minuutin lukuajasta on jo nyt digiä. Tilaajat kiinnostuvat ja maksavat digisisällöstä, kunhan he kokevat saavansa oikeaa ja tuntuvaa arvoa jutuista. PaikalliSlehtien sisällössä täytyy jatkossa entistä paremmin huomioida lukijakunnan erilaisuus. Vahvuutena ja Rantapohjan voimavarana näen myös sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan. – Rantapohjan tulee jatkossakin osallistua ja olla mukana alueen tapahtumissa, ihmisten ja yhteisöjen arjessa sekä aktiivisesti ottaa kantaa alueellisiin ilmiöihin, Kauppila sanoo. Hannikainen näkee, että digitaaliset julkaisumuodot mahdollistavat paikallislehtien läsnäolon lukijoiden arjessa niinäkin päivinä, jolloin printtilehteä ei ilmesty. Lehden pitää pysyä mukana digitaalisen tiedonvälityksen kehittymisessä. Rantapohja on mukana alueensa tapahtumissa. Jo nyt digin analytiikka auttaa kirjoittamaan siitä, mitä lukijat haluavat lukea. Digissä lukija tekee ostopäätöksen yksittäisen jutun kohdalla, Sirén sanoo. On hyvä pysähtyä ajoissa miettimään ja ehkä jopa laskemaan, tarjoaako lehti säännöllisesti luettavaa eri ikäryhmilleen, Hannikainen sanoo. Tätä kokemusta paikallislehden kannattaa pitää yllä. Koiteli elää lapsille -tapahtuma kokosi Koiteliin elokuun lopussa noin 1 500 lasta ja aikuista. Kauppila kuitenkin ajattelee, että olennaista ei liene se, miten Rantapohjaa luetaan tai millaiselta alustalta vaan se, että sisältö on kiinnostavaa. Paikallisuus ja vuorovaikutus ovat Rantapohjan voimavaroja myöskin tulevaisuudessa » Teea Tunturi » Rantapohjan alue Rantapohjan alueen ihmisten arki ja siihen vaikuttavat erilaiset päätökset ja ilmiöt ovat keskiössä 50-vuotiaan paikallislehden kaikessa tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa. Suurimmalle osalle fyysisellä läheisyydellä on kuitenkin merkitystä. Rantapohja on Suomen kaksipäiväisistä paikallislehdistä Pohjois-Suomen alueen laajalevikkisin. Mainonta tulee digiin lukijoiden perässä, mutta se voi jäädä pienempään rooliin kuin paperilehdissä, sillä digitaalisessa mainonnassa on haasteensa. Sanomalehtien liiton paikallislehtijaoston puheenjohtaja Olli Sirén näkee paikallislehtien tulevaisuuden olevan monikanavainen, digitaalinen, aiempaa nopeampi sekä yhä vain paikallisempi. Paikallislehtijaoston puheenjohtaja Olli Sirénin mukaan paikallista sisältöä kulutetaan jo nyt sekä tulevaisuudessa ensisijaisesti mobiilisti. Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen näkee Rantapohjan valttina muiden paikallislehtien tapaan läheisyyden. – Rantapohjan tulevaisuus on paikallistuntemuksessa ja ihmisläheisyydessä. – Tämä on haaste tekemisen resursseille, mutta mahdollistaa entistä paremman toimimisen ajankohtaisten asioiden välittäjänä. – Tämä vaatii tarkkaavaisuutta toimituksissa. Oman alueen palvelut, tapahtumat ja ihmiset kiinnostavat. Digitaalisuuden opettaminen lukijoille on Olli Sirénin mukaan suurin haaste ennen kuin paperilehden jakelu muuttuu mahdottomaksi. Paikallisuudesta on sanomalehtialan murroksessa tulossa valttikortti, jota myös lukijat ja mainostajat arvostavat. – Paikallislehti on alueensa keskellä, helposti lähestyttävissä ja tavoitettavissa. Digiin panostavilla paikallislehdillä on loistava tulevaisuus. Hannikaisen mukaan paikallislehden oman alueen tuntemus yhdistettynä hyvään journalistiseen etiikkaan luo edellytykset tehdä sellaista paikallista journalismiä, joka kestää kriittisemmänkin tarkastelun. Hyvänä esimerkkinä tästä hän tuo esiin rovaniemeläisen Likiliike-hankkeen, jossa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken nostetaan esiin paikallista osaamista, tuotteita ja yrityksiä. – Paikallista uutta sisältötarjontaa tulee olla joka päivä ja monta kertaa päivässä, jotta lukijat saadaan sitoutumaan omaan paikallismediaansa. myöS Rantapohjan hallituksen puheenjohtaja Keijo Kauppila uskoo paikallisen sisällön voimaan. Oman alueen aktiivisuuden kehittäminen ja hoitaminen on parasta työtä myös paikallislehden tulevaisuuden turvaamisessa
Rantapohjan perustava kokous oli lokakuussa 1969. Ideaa pohtiessaan hänelle oli selvää, että tilattava lehti tulee perustaa monen kunnan alueelle laajan tulopohjan turvaamiseksi. Kärsämäeltä lähtöisin ollut 25-vuotias Vieno Väliahde työskenteli paikallislehti Siikajokilaaksossa vuonna 1969, kun hän sai idean uuden paikallislehden perustamisesta Oulun pohjoispuolisiin kuntiin. Mutta miten Rantapohja tarina sai alkunsa. Niinpä Väliahde suuntasi auton keulan kohti pohjoista, takapenkillä cockerspanieli Viri. Konttorinjohtaja Oiva Kurkela kuunteli lehden perustamisajatuksia ja kehotti ottamaan yhteyttä kunnanvaltuuston puheenjohtajaan Eino Ervastiin ja elinkeinolautakunnan puheenjohtajaan, nimismies Erkki Rauhalaan. Myöhemmin kutsuttiin mukaan vaikuttajia myös Kiimingistä, Yli-Iistä ja Ylkiimingistä. Ensimmäinen kokous paikallislehden perustamisesta pidettiin heinäkuussa 1969. Tuttu lukijoita kuultu sanonta “Rantapohojastaha sen näkkee”, pitää edelleenkin kutinsa. Vasemmalta Nelly Simppula, Anne Alioravainen, Inkeri Myllymäki (takana) ja Anneli Rautio. Lehtiajatus sai alueella heti laajaa kannatusta ja tuntuma oli, että omaa paikallislehteä tarvitaan. Lauri Ukkolan nimiehdotus Rantapohja hyväksytRantapohjan työntekijöitä 80-luvulla lehden ensimmäisessä toimipaikassa Haukiputaan Niemeläntörmällä entisessä kaupan kiinteistössä. Rantapohja haluaa jatkossakin olla lähellä lukijoitaan. Paikallislehden perustaminen vaati ennakkoluulotonta rohkeutta ja uskoa paikallisuuteen, jonka merkitys näinä päivinä on korostunut entisestään. Väliahteen, Kurkelan ja Rauhalan lisäksi siihen osallistuivat Lauri Ukkola Haukiputaalta ja Otto Kurttila ja Ersso Ervasti Iistä. 10 » Torstaina 31. Ajatus alkoi kypsyä hänen silmäillessään toimituksen seinällä ollutta paikallislehtikarttaa, jossa Oulun pohjoispuolella oli suuri valkoinen, lehdetön alue. – Totta kai minäkin uskoin siihen, olinhan itsekin nuorempana työskennellyt toimittajana, muisteli Erkki Rauhala 90-vuotishaastattelussaan viime vuoden syksynä. Haukipudas näytti hiljaiselta paikalta, mutta rohkeasti hän meni sisälle ensimmäiseen liiketaloon, jossa oli pankkikonttori ja kauppa. Juliste seinällä kertoo Haukiputaan messuista, joissa Rantapohjakin oli mukana.. lokakuuta 2019 » N:o 86 Rantapohjan viisi värikästä vuosikymmentä Paikallislehti syntyi tarpeeseen » » Auli Haapala Paikallislehti Rantapohja perustettiin 50 vuotta sitten tarpeeseen kertomaan paikallisista ihmisistä ja tapahtumista
Lehtiyhtiön sata osaketta markkinoitiin kuntien asukasluvun suhteessa levikkialueelle, joksi tuli Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Yli-Ii, Kiiminki, Ylikiiminki, Pateniemi ja vähän myöhemmin Kuivaniemi. Alueella eniten keskustelua, kiistoja ja kahtiajakautumistakin herättivät muun muassa nelostien linjaukset Haukiputaalla ja Iissä sekä kuntaliitokset. Alkutaival oli vaatimaton, ensimmäisen toimipaikan kalusteet olivat osuuskaupan jäämistöä ja tärkeimmät hankinnat puhelinosake, kirjoitusja laskukone ja kamera. Juliste seinällä kertoo Haukiputaan messuista, joissa Rantapohjakin oli mukana. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Erkki Rauhala, joka toimi tehtävässä aina 1990-luvun lopulle asti, kuten myös Ersso Ervasti hallituksen puheenjohtajana. Selkeiden periaatteiden takana oli kuitenkin ryhdikästä seisoa. 11 » Torstaina 31. Tietokoneet ja digitaalisuus ovat vaikuttaneet kaikkeen lehdenteon työvaiheisiin. Muutoksia Rantapohjan tekemisessä on tapahtunut merkittävästi vuosikymmenten kuluessa. Vasemmalla Erkki Rauhala, Ersso Ervasti ja Kauko Liedes.. Aivan viime vuosina on myös pohdittu kuntaliitosten tiimellyksessä, olisiko alueessa tai osata siitä ollut aineksia muodostaa uusi yhteinen kunta. Toimituspalaverissa päätoimittaja Vieno "Vila" Väliahde (vas.) ja toimittajat Leena Takaluoma, Auli Haapala ja Terttu "Tiitu" Ukkola. Keskiajan jälkeen aluetta kutsuttiin Rannaksi. Rantapohjan alueesta on tuli vuosikymmenten kuluessa käsite, joka kattaa Oulun pohjoispuolisen alueen. Lehden ensimmäiset kolme näytenumeroa ilmestyivät vuoden lopussa. Mikä tärkeintä, asukkaat ja lukijat ovat pysyneet alueella. lokakuuta 2019 » N:o 86 Rantapohjan viisi värikästä vuosikymmentä Paikallislehti syntyi tarpeeseen tiin lehden nimeksi ja yhtiön nimeksi tuli Rantapohja Oy. Vasemmalta Nelly Simppula, Anne Alioravainen, Inkeri Myllymäki (takana) ja Anneli Rautio. Rantapohjan hallituksen miehiä esittämässä serenadia todennäköisesti syntymäpäivillä 70-80-luvulla. Kuntaliitokset ovat vaikuttaneet myös Rantapohjan toimintaympäristöön siten, että palveluja hallintorakenteet ovat muuttuneet. Osakkeet menivät hyvin kaupaksi. Vuonna 1981 perustettiin palvelulatomo, jossa tehtiin myös asiakkaille painotöitä. Päätoimittajana aloitti Suomen nuorimpana päätoimittajana Vieno Väliahde. Uranuurtajana toimineen päätoimittaja Väliahteen periaatteena oli puolueettomuus ja tasapuolisuus sekä tietenkin hyvän lehtimiestavan, nykyisin journalistin ohjeiden, noudattaminen. Ukkola on kertonut, että nimi perustuu maantieteeseen ja historiaan. Jatkuu seuraavalla aukeaMalla Rantapohjan työntekijöitä 80-luvulla lehden ensimmäisessä toimipaikassa Haukiputaan Niemeläntörmällä entisessä kaupan kiinteistössä. Kuva on 80-luvulta. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli siirtyminen kaksipäiväisyyteen vuonna 1984. Aina se ei ollut suinkaan helppoa, sillä paikallislehti on lähellä sekä hyvässä että pahassa. Rantapohja harjoitti myös kirjakauppatoimintaa. Poikkeuksellista etenkin tuohon aikaan oli myös, että päätoimittaja oli nainen. Henkilökunnan määrä on vaihdellut alun 1-2 tekijästä enimmillään 17:ään
Myöhemmin toiminta keskitettiin Rantapohjan pääpaikalle Haukiputaalle, mutta toimittajat tietenkin liikkuivat jutunteossa entiseen malliin kaikissa levikkialueen kunnissa kuten nykyisinkin. Vienon Viri-koirasta muistetaan, että se oli alkujaan emäntänsä mukana niin juttumatkoilla kuin toimituksessakin. • Toimitusjohtajat: 19692001 Erkki Rauhala, Pentti Savaloja, vuodesta 2015 toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi. • Kustantaja Rantapohja Oy, jonka hallitus koostuu paikallisista henkilöistä. • Ensimmäiset toimitilat Haukiputaan Niemeläntörmällä entisessä osuuskaupan talossa. Tiitu muistaa alkuajoilta erityisesti kuinka Ylikiimingissä heräsi valtava innostus yrittäjäja työllistämiskurssien ansiosta. • Ilmestymispäivät tiistai ja torstai. Haukiputaan yrittäjäpalkinto 2009. Haukiputaasta ja koko Rantapohjan alueesta tuli hänelle läheinen kotipaikka. Lehteä tehdään lukijoille. 12 » Torstaina 31. Toimittajan työssä Tiitu piti eniten ihmisten tapaamisesta, heidän kanssaan juttelemisesta ja elämäntaVieno Väliahteelle Rantapohja oli elämäntyö. Eläkkeelle hän jäi 2000-luvun alussa. lokakuuta 2019 » N:o 86 Vieno Väliahteelle (s. Sisäänkäynti on “tornin” oikealla puolella olevasta ovesta. Kunnes kerran Viri nappasi urheilutulokset toimitukseen tulleen asiakkaan kädestä ja repi ne innoissaan säpäleiksi. • 1981 Oma palvelulatomo aloitti. Rantapohjalaiset hän koki kuin perheenjäseniksi. • 2019 muutto uuteen toimipaikkaan Haukiputaan keskustaan Revontie 2:een. Tiitu työskenteli Kiimingin aluetoimituksessa 90-luvulla, jolloin ilmoitusmyyntiä hoiti Helvi Schönberg. • Suomen paras paikallislehti 1975. Toimipiste on toisessa kerroksessa, jonne pääsee myös hissillä. Tapaus ei naurattanut kuin vasta vuosikymmenten päästä. Rantapohja muutti tämän vuoden heinäkuussa uuteen toimipaikkaan Revontie 2:een Haukiputaalla. •Toimipaikka Huvipolulle 1989, tilojen laajennus 2001. • Rantapohja on itsenäinen lehti ja yhtiö. Rantapohjan lehden levikki on ollut enimmillään 1980-90-luvuilla liki 13 000. Hänen päävastuualueenaan olivat Kiimingin ja Ylikiimingin kunnat. Jatkoa»edelliseltä»aukeamalta Rantapohja henkilökunta uusissa toimitiloissa Revontie 2:ssa Haukiputaalla. Vasemmalta Tuija Järvelä-Uusitalo, Teea Tunturi, Auli Haapala, Pirjo Heikkuri, Pekka Keväjärvi, Outi Koistinen, Teija Marttila, Susanna Karvonen ja Marko Myllylä.. Rantapohjan päätoimittaja-toimitusjohtajana kesästä 2015 toiminut Pekka Keväjärvi näkee, että myös paikallislehtien on kyettävä vastaamaan nykymaailman digihaasteisiin. 2013) Rantapohja oli elämäntyö. • Päätoimittajat: 1969-1997 Vieno Väliahde, Juha Virranniemi vuoteen 2015, toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi 2015 => • Henkilöstömäärä 9: toimitus 4, ilmoitusja tilausmyynti 3, ilmoitusvalmistus 2. Tällä hetkellä paperija verkkolehden tilauksia on liki 7 500. Oikealla faktori Kalle Marttila. Ei se millaiselta alustalta sisältö luetaan. • Pohjois-Suomen tilatuin ja levikiltään Suomen toiseksi suurin kaksi kertaa viikossa ilmestyvistä paikallislehdistä, kokonaislevikki 7 491 kpl. Asiamiehiä retkellä 1970-luvulla. Rantapohjalaiset hän koki kuin perheenjäseniksi. Tiitu aloitti Rantapojassa avustajana 1980-luvun alussa perheen lasten ollessa pieniä ja tuli myöhemmin vakituiseksi toimittajaksi. Mutta kaiken kaikkiaan tulevaisuuden ratkaisee sisältö. Lehti alkoi ilmestyä tilattavana vuoden 1970 alusta. 1944, k. Rantapohjan latomo 80-luvun alussa. Syntyi paljon yhden hengen yrityksiä ja ilmapiiri oli erittäin vireä. Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaanissa. Toimittajan työssä parasta ihmisten kohtaaminen » » Auli Haapala Kiiminkiläinen Terttu “Tiitu” Ukkola toimi pitkään Rantapohjan toimittajana. Päälevikkialue Haukipudas, Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii , Ylikiiminki ja Pateniemi. Puheenjohtaja Keijo Kauppila. – Vaikka painettu lehti on yhä suosituin lehden tilausmuoto, kiinnostavat uusitut digitaaliset palvelumme yhä suurempaa joukkoa lukijoitamme. INFO Rantapohjan historiaa • Rantapohjan ensimmäiset joka kotiin jaetut näytenumerot ilmestyivät vuoden 1969 lopulla. Asiamiehet saivat “palikkakassit”, jollaiset ovat jälleen taas muodissa. Kaikista muutoksista huolimatta lehdenteon periaatteet ovat säilyneet samanlaisina kautta vuosikymmenten. • Sähköinen sivunvalmistus alkoi 1997, tilattava näköislehti verkkoon paperilehden rinnalle 2005. Kun sisältö on hyvä ja kiinnostava, lehteä halutaan tilata ja lukea ja siinä halutaan julkaista ilmoituksia, uskoi Väliahde
– Jäimme niitä laittamaan Annelin (Rautio) ja Inkerin (Myllymäki) kanssa vasta kello 16:n jälkeen, sillä työaikana ei hommaa ehtinyt tekemään tekemään, muistelee Nelly. Kun aamuaurinko oli jo nousemassa, hänen rinnassaan läikähti onnen tunne, kun oli selvinnyt kaikista askareista ja puhtaat, tuoksuvat pyykit heiluivat tuulessa narulla. Asiamiehet kävivät usein paikan päällä Haukiputaalla ja puhelinyhteyksiä pidettiin myös tiiviisti. Sitten oli pyykinpesun vuoro. Hän oli leiponut päivän päätteeksi rieskoja ja kaikki pojat olivat saaneet syödä kyllikseen. Enimmillään asiamiehiä oli yli sata kaikissa levikkikunnissa. Tiitu on syntyjään karjalaisperheen tytär. Toimituksessa Tiitu kertoi myös usein tarinoita lapsuuskodistaan ja synnyinseudultaan. 13 » Torstaina 31. Asiamiehet tiesivät myös arvonsa. Toimittajan työssä parasta ihmisten kohtaaminen rinoiden kuuntelemisesta. Oli tärkeää, että heille järjestettiin asiamiesretkiä ja muistettiin jouluna paketilla. Kysyttäessä toimittajan työn tähtihetkeä Tiitun mieleen nousee ylikiiminkiläisen pientilan emännän haastattelu. Nelly muistaa asiamiehistä aktiivisina muiden muassa Vappu Kurttilan Ylikiimingistä, Jaakko Tirin Jäälistä ja Aaro Turtisen Yli-Iin Jakkukylästä. Asiamiehet olivat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita lehdelle, sillä he olivat viestintuojia ja juttuvinkkien välittäjiä eri kyläkulmilta. Iloa arkeen tuovat tapaamiset arkilounaalla ystäväpariskuntien kanssa. Haastateltava, jonka mies oli reissutöissä, oli kertonut mieleenpainuneesta hetkestä. – Asiamiehillä oli tärkeä rooli, ja he myös itse kokivat tekevänsä tärkeää työtä, muistelee Nelly. Hän syntyi evakossa Jalasjärvellä ja vietti lapsuutensa Kokemäellä ja myöhemmin Anjalassa. Sittemmin kestotilausten yleistyminen vähensi asiamiesten tarvetta ja myöhemmin tilaajat alkoivat itse tilata lehtiä kupongeilla, soittamalla tai nykyisin sähköisesti. Vasemmalta Tuija Järvelä-Uusitalo, Teea Tunturi, Auli Haapala, Pirjo Heikkuri, Pekka Keväjärvi, Outi Koistinen, Teija Marttila, Susanna Karvonen ja Marko Myllylä.. Alkuun tilaukset laitettiin ylös käsin, sitten tulivat näyttöpäätteet ja tietokoneet. Liikkeelle lähdetään pariskunnittain ja porinaa riittää usein moniksi tunneiksi. Nelly ei itse kiertänyt keräämässä tilauksia, ei tarvinnut, sillä asia hoitui kauppareissulla, kun ihmiset tarttuivat hihasta ja sanoivat, että laitappa minullekin lehti tulemaan. Nykyisin Tiitu nauttii käsitöistä ja kotonaolosta. Liikkuminen luonnossa on ollut Ukkolan perheelle tärkeä henkireikä jo työvuosina ja edelleenkin, ja tietenkin lapset perheineen ovat tärkeitä. – Se oli mukavaa aikaa, nautin työstä, työpaikan henki oli hyvä ja paikallislehti arvostettu. – Jaakko Tiri kertoi, että heti kun hän näki muuttokuorman tulevan kylälle, hän lähti perään ja kysyi lehtitilausta. Tilaustenhoitajana Nelly oli Rantapohjassa 1970-luvulta eläkeikään, vuoteen 1996 asti. – Ystävien kanssa olemme löytäneet myös laulun ilon, kertoo Tiitu. Joillakin kylillä oli kilpailuakin asiamiesten kesken omista reviireistä, muistelee Nelly. Rantapohja henkilökunta uusissa toimitiloissa Revontie 2:ssa Haukiputaalla. Rantapohjan aikaa hän muistaa lämmöllä. Iso urakka oli laittaa kaikki tilaukset koneelle. Murre on osin säilynyt hänen puheessaan, eikä sitä ole ollut tarpeen peitelläkään. lokakuuta 2019 » N:o 86 Asiamiehet olivat tärkeässä tehtävässä » » Auli Haapala Rantapohjan konttorissa tilaustenhoitajana työskennellyt Nelly Simppula muistaa Rantapohjan alkuajoilta, kuinka koko alueen kattavalla asiamiesverkostolla oli merkittävä vaikutus lehden levikkiin. Asiamiehet kiersivät talosta taloon ensiksi hankkimassa tilaukset ja myöhemmin perimässä tilausmaksut, jotka he tilittivät lehden konttoriin. Tiitu asuu puolisonsa Toivon kanssa tämän synnyinpitäjässä Kiimingissä. Tiitu oli kysynyt tältä seitsemän pojan äidiltä elämän kohokohdista. – Olen muistanut tämän haastattelun usein ja oivaltanut, että elämän tähtihetket muodostuvat usein pienistä arkipäivän asioista, joista voi löytää paljon iloa sen sijaan, että miettii, mitä ei ole tai mitä puuttuu, pohtii Tiitu
TallenneTTujen juttujen joukossa on myös pariskuntaa koskeva uutinen, josta he itsekin yllättyivät. – Emme muista kuka lehtitilauksen meille kauppasi, mutta varmaan se oli joku Rantapohjan asiamiehistä, Irja Partanen muistelee. Riekit tilaavat useita lehtiä, mutta Rantapohja ja Rauhan Tervehdys ovat ne lehdet, jotka jätetään hollille niin, että niihin voidaan palata useampaan kertaan. Monesti on kirjoitettu myös heidän tyttärensä agilityharrastuksesta. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO. Riekit asuvat lähellä Eilan synnyinkotia Kiimingin kirkonkylällä, Yrjö Riekki on kotoisin Yli-Iistä. Väinö Partanen kertoo olevansa Nykyisin Irja Partanen lukee Rantapohjan ääneen miehelleen Väinölle. Lehti on tullut heille ensimmäisestä numerosta lähtien. “Maailman parhaan” suntion läksiäiset Kiimingissä, otsikoi Rantapohja tuon jutun. Lehtileikepinosta löytyy 9.12.1993 Rantapohjassa ollut juttu “Kirkko on aina juhlan paikka”. Ainakin 10.4.1970 asti lehti on heille jo tullut, sillä se löytyy tallennettujen lehtien ja lehtileikkeiden joukosta. Rantapohja on Partasilla odotettu lehti, joka pyritään hakemaan postilaatikosta heti postinkantajan kulkemisen jälkeen. Eila Riekki on laittanut talteen kiinnostavia lehtijuttuja. Rantapohjassa kerrottiin huhtikuussa 1970 hänen isänsä läksiäisistä. Eila Riekki on tallentanut vuosien varrella sekä Rantapohjasta että muista lehdistä juttuja, joissa esiintyy tuttuja henkilöitä, tuttuja paikkoja tai jotka ovat muuten olleet kiinnostavia. 14 » Torstaina 31. He olivat käymässä Haukiputaan Vesi-Jatulissa uimassa, kun he palatessaan huomasivat ison linnun ulosteläjän autonsa katolla. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO Rantapohja luetaan ensin » » Tuija Järvelä-Uusitalo » » Kiiminki Kiiminkiläiset Eila ja Yrjö Riekki muistelevat, että joku paikallisista asiamiehistä sai heidät tilaamaan Rantapohjan hetimmiten lehden ilmestyttyä. Seuraavan Rantapohjan Sivupeilipalstalla oli kuva, jossa metso istui heidän autonsa katolla Jatulin parkkipaikalla. Yrjö Riekki on ollut Rantapohjan uutisissa ainakin Kiimingin kirkon katon korjauksesta kertoneessa jutussa. Rantapohjalla oli levikkialueen kunnissa laaja asiamiesverkosto, joka hankki lehdelle tilaajia. – Rantapohja on siksi kiinnostava lehti, kun siitä näkee useamman meitä kiinnostavan pitäjän asiat Yrjö Riekki sanoo. Se kertoo isänsä manttielinperijänä Kiimingin seurakunnan suntiona työskennelleen Eila Riekin omasta eläköitymisestä. lokakuuta 2019 » N:o 86 Rantapohja luetaan laidasta laitaan » » Tuija Järvelä-Uusitalo » » Ii Iiläiset Irja ja Väinö Partanen kuuluvat Rantapohjan uskollisten tilaajien joukkoon. “Hullu metso auton katolla” -otsikoi Rantapohja tapauksen 2.2.2006. Eila Riekki on tallentanut lehden, koska siinä on juttu hänen isänsä eläkkeelle jäännistä. Eila ja Yrjö Riekki tykkäävät lukea Rantapohjaa, koska siinä kerrotaan useamman heitä kiinnostavan paikan asioista. – Niin selvisi senkin läjän aiheuttaja, he nyt nauravat
Ei tarvitse pienentää, eikä suurentaa. Yleensäkin sellaiset jutut, joissa kerrotaan vanhoista ihmisistä, pariskunta luettelee mieleisiään juttuja. Luemme kyllä lehden laidasta laitaan. – Onhan lehdissä toki aina sellaisiakin asioita, jotka eivät kiinnosta. Rantapohjassa ei ole mitään turhia höpötyksiä, vaan ihan asiaa. Jutut, jotka eivät minua kiinnosta kiinnostavat varmasti jotakuta toista. Rantapohjassa ei ole mitään turhia höpötyksiä, vaan ihan asiaa.” Rantapohja luetaan ensin Riekit saivat lukea Rantapohjasta, mikä eläin oli vieraillut heidän autonsa katolla. Haastattelupäivänä edellispäivän Rantapohjasta Partasten mieleen on jäänyt erityisesti juttu haukiputaalaisesta pariskunnasta, joka käveli Nuorgamista Haukiputaalle. En kuitenkaan katso maailmaa niin pienestä aukosta, että se minua häiritsisi. Lehden paksuuskin on heidän mieleisensä. lokakuuta 2019 » N:o 86 » Torstaina 31. – Toisinaan sellaiset kirjoitukset ovat hyviä, joissa joku junnaa jotakin asiaa vastaan. Partasten mielestä Rantapohja ilmestyy juuri sopivasti kaksi kertaa viikossa. Yleensä isäntä lukee ensin, mutta jos minulla on lähtö johonkin, saatan sanoa, että anna minä äkkiä katson otsikot, Eila Riekki kertoo. Rantapohjan ensimmäinen vuosikerta kulki osoitteella Riekki Yrjö Kiiminki KK. Lehdestä luetaan kiinnostavat jutut paikkakunnasta riippumatta. Irja Partanen vinkkaakin, että kannattaisi käydä jututtamassa vanhoja ihmisiä, jotka muistavat sota-ajan. Myös elämänkertatyyppiset jutut ovat hyviä. 15 » Torstaina 31. – Luemme kyllä lehden laidasta laitaan. – Se on näillä näkymin juuri sopiva. Hinaus Hartikainen mainos kasvot avain palvelut.indd 1 25.2.2019 13.49. Viime aikojen lehdistä Yrjö Riekkiä on kiinnostanut etenkin yksityisteihin liittyvät asiat, joista hän on huomannut Rantapohjan uutisoivan hyvin. – Joskus olen jollekin sanonutkin, että noita asioitahan pitäisi panna lehteen, mutta eihän ne tietenkään ala lehdelle puhumaan. – Rantapohja se ensin luetaan. lokakuuta 2019 » N:o 86 huonompi lukija, joten Irja lukee lehden hänelle ääneen
Nuijasotaa käsittelevissä teoksissa tulee ensimmäistä kertaa esille Juho Vesainen. Tämä tarina voi olla legendaa, mutta itse Juho Vesainen ei sitä ole. On arveltu, että hän olisi ollut aikaisemmin sotilaana tai huovin apulaisenakin. Juorkunan Vesalan todennäköinen perustaja on Antti Antinpoika, joka näin ollen voisi olla Pekka Vesaisen isä. Yrjö Koskinen kirjoittaa Juho Vesaisesta, joka hänen mukaansa teki tunnetut kostoja hävitysretkensä Vienaan 1589 ja Petsamoon vuonna 1590. ” Näin alkaa Santeri Ivalon historiallinen romaani Juho Vesaisesta. Santeri Ivalo julkaisi historiallisen romaaninsa Juho Vesaisesta vuonna 1894. Takaisin tulo alavirtaan on sitten ollutkin helpompaa. Vesaisen aika oli Ruotsin kuninkaan Juhana III:n (hallitsi 1568–1592) aikaa. Mutta sitä ennen oli tapahtunut kuuluisat hävitysretket Vienaan ja Petsamoon. Vesaisen joukko olisi tullut Oulujoen kautta. Vakka lienee 1950luvulta ja se on Anita Antiikin kokoelmissa Oulussa. Mallina on ollut Kalervon Kaino-siskon mies, Paavo Pihlajamaa, joka kaatui talvisodassa. Kaupunkilaiset viettivät perinteisiä juhliaan, jolloin he olivat siinä kunnossa, etteivät juurikaan pystyneet vastarintaan. Nuijasota, sen syyt ja tapaukset, ilmestyi kaksiosaisena v.1857 ja 1859. Kiire oli, koska pelkona oli, että vienalaiset Ahmanimisen päällikkönsä johdolla olisivat ehtineet kostoretkelle ennen heitä. Myös Kemissä poltettiin taloja. Armoa ei annettu ja saalista saatiin runsaasti. Kuuluisa miekka on Vesaisen kädessä. Saman vuoden lopulla poltettiin vielä Limingankin kirkko sekä hävitettiin koko kylä perinpohjaisesti. Hän onnistui pelastamaan kauniin vaimonsa ja tyttärensä, mutta veli kaatui Ahman keihään lävistämänä. He palasivat takaisin Venäjän puoleista Kemijokea ja Suomen puoleista Iijokea ja Oulujokea pitkin. Esimerkiksi vuonna 1496 kerrotaan venäläisten hävittäneen Salon, Iin, Tornion ja Kemin pitäjät polttaen myös alueen kirkkoja. Niinpä Ylikiiminkiin Vesaisen muistomerkin tehneellä Oskari Jauhiaisella (1913–1990) eikä myöskään Iihin Vesaisen patsaan veistäneellä Kalervo Kalliolla (1909–1969) ollut teosten syntyaikaan vielä tarkempaa tietoa Pekka Vesaisesta. Paavo oli todennäköisesti Pekan veli. 16 » Torstaina 31. Iissä vienalaiset samalla retkellä polttivat Perttulinpäivänä kirkon ja veivät kirkkoherra Jaakko Ollinpojan perheineen vankeuteen, josta hän lunnaita vastaan pääsi myöhemmin pois. Rajan kulusta on useampiakin versioita, koska siitä ei ole jäänyt kirjallisia todisteita. Toinen mahdollisuus on, että he olisivat tulleet sinne Pyhäjärven Vesalasta. Juhana III olisi kehottanut Vesaista uusille kostoretkille. lokakuuta 2019 » N:o 86 HÄN JÄTTI JÄLJEN » Vesan voivatta, Juho Vesainen » » Kari Holma » » Rantapohja ”Mikä on ume umakka, mikä on savu sakea. Vasta esim. Solovetin luostari jäi tällä kertaa tuhoamatta. Hanhikivi mainitaan rajakivenä usein, mutta vielä 1400-luvullakin sen olisi pitänyt olla veden peitossa. Iin Kiimingin kylän verokirjoissa mainitaan Pekka Antinpoika ensimmäisen kerran vuonna 1563. Vesainen kostoretkellään. Vesalaan muuttivat myös Antti ja Paavo Vesainen vuonna 1568. Houkuttimena olivat myös rikkaat kalavedet ja riistaiset metsät. Uudistettu painos ilmestyi v.1877 ja kolmas vielä v.1929. Aseellisia häätöretkiä tehtiin jo 1400-luvulla. Lähtö tapahtui Iin kirkolta ja jatkettiin Iijokea myöten ylös Maaselän alueelle, jossa myös jouduttiin veneitäkin kantamaan jonkin matkaa. Se, joka savupirttinsä tänne rakensi, sai myös varautua puolustamaan sitä, sillä vienankarjalaiset eivät suosiolla luopuneet nautintaalueistaan. Vesaisen Vienaan tehdyltä retkeltä kerrotaan saadun runsaasti saalista ja ryöstösummakin nousseen miljoonaan ruplaan. Pekan syntymävuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta mitä todennäköisimmin hänen syntymäkotinsa olisi ollut Vesala Utajärven Juorkunassa, jonne asukkaat ovat saattaneet tulla Limingan Vesalasta. Kansantarina kertoo, kuinka kerran, kun Juhon äiti oli pesemässä häntä, hyökkäsivät vainolaiset kylään murhaten ja ryöstäen, olisi Juho jäänyt pesuastiaan. Vesalan kylän olivat venäläiset hävittäneet edellisenä vuonna. Pekka Vesainen oli vauras talonpoika. Kuuluisia ylikiiminkiläinen reentekijä Eero Kaski oli rakennustyössä apulaisena. Vesaisen nimellä hän esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1566. Venäläiset kronikat kertovat jopa 700 miehestä, mutta todennäköisimmin heitä olisi ollut 90. Hänet mainitaan silloin itsenäisenä talonpoikana. kirjassa Suomen talonpoikia (Aaltonen, Haavio, Jutikkala, Oja) vuodelta 1952 korjataan Juho Vesainen Pekka Vesaiseksi. Santeri Ivalo on kirjassaan kirjailijan vapaudella nimennyt Pekan vaimon Anniksi, tyttären Helinäksi ja veljen Tapaniksi. Perussyynä oli Ruotsin ja Novgorodin tasavallan välinen vuoden 1323 Pähkinänsaaren rauhan raja, joka epätarkan sanonnan vuoksi teki Pohjois-Pohjanmaan alueesta ei kenenkään maata. Sen jälkeen he etenivät Vienan Kemin seuduille saakka hävittäen Umman, Koudan ja Kieretin väkirikkaat kylät. Juho»Vesainen on todella elänyt ja vaikuttanut nykyisessä Ylikiimingin Vesalassa, silloisessa Alakiimingissä. Vesainen ehti juuri parahiksi Vesalaan, kun Ahma joukkoineen oli sitä hävittämässä. Tästä ei ole täyttä varmuutta ja hän saattoi olla myös Pekan velikin. Vasta vanhan vihan loppupuolella tulee Vesaisesta sissipäällikkö. Kuvanveistäjä Kalervo Kallion (1909-1969) pronssiveistos Juho Vesaisesta pystytettiin Iin kirkon edustalle vuonna 1950. Toisaalta alue tiedettiin myös liminkalaisten haukivesinä, joten vaaka saattaisi kallistua Liminkaankin. Sitten tapahtuu jotain; vuodelta 1591 Pekalta ei löydy mitään verotettavaa. Erään teorian mukaan raja olisi kulkenut viistosti Saimaan etelärannalta Keski-Suomen ja Savon poikki päätyen Pohjanlahteen Pyhäjoella. Häntä ja hänen sukuaan voidaan pitää Vesalankylän perustajana. Yrjö Koskisen teosten mukaan olisikin vuonna 1590 Ylikiimingin Vesaisen muistomerkin on rakentanut kiiminkiläinen kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen (1913-1990) vuonna 1936. Olisiko soan savuja, noita vainovalkeioita. Iin Kiimingin kylän verokirjoissa mainitaan Pekka Antinpoika ensimmäisen kerran vuonna 1563. Juhana III:n kerrotaan olleen hyvin tyytyväinen Pekka Vesaisen toimintaan ja kutsuneen hänet vieraakseen ja antaneen lahjoja, kuten komean miekan, johon olisi uurrettu sanat; ”palkkioksi urhoollisuudesta ”. Kun venäläiset hävittivät Juorkunan Vesalan moneen kertaan, päätti Pekka Vesainen muuttaa Alakiimingin Aittokosken rannalle. Mutta siitä huolimatta lapsi oli vielä hengissä ja näin kovan kylvetyksen saaneesta pojasta kasvoi kuuluisa Vesan voivatta, venäläisittäin vojevoda, sissipäällikkö. Voi vain kuvitella, kuinka raskasta eteneminen on ollut. Mutta tämä Vesainen ei ollutkaan Juho, vaan hän olikin Pekka. Äidin tullessa takaisin, olisi vesi ehtinyt jo jäähtyä astiassa. Tällöin käytiin 25vuotinen sota eli vanha viha, jota kesti Täyssinän rauhaan vuoteen 1595, jolloin Ruotsin raja pohjoisessa vedettiin Varanginvuonoon pohjoisella Jäämerellä. Parhaimmillaan hänellä oli 13 lehmääkin 1580luvun loppupuolella. Tehokkaalla asutuspolitiikalla saatiin kiinteää asutusta levitettyä yhä kauemmas rajan taakse. Oskari Jauhiaisen puureliefi vanhan perinteisen vakan kannessa. Matkalle mahtuu kymmeniä koskia, joita on joutunut sauvomaan tai kantamaan veneitä rantoja myöten. Vesaisen nimellä hän esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1566.. Ivalolla on ollut käytettävissään vielä silloin elossa olevan Yrjö Sakari YrjöKoskisen, kirjailijanimeltään Yrjö Koskisen (1830– 1903) historiateokset. Venäläisten ja ruotsalaisten välillä oli ollut pitkään ennen Vesaisen aikoja keskinäisiä kahakoita. Kannessa olevan aiheen kerrotaan olleen esityksenä myös Kaleva-muistomerkkityön kilpailuehdotukseksi. Rajakiviesitys lienee vanhempaa perua. Kalervo Kallio oli presidentti Kallion poika. Muuten kyllä Ivalon kirja noudattelee hyvin historiallisia tapahtumia. Että Vesainen olisi ollut kuninkaan asialla, todistaa Pohjanmaan Voudin tilikirjaan tekemän merkinnän mukaan se, että retkeltä olisi ”kannettu” kuusi näädännahkaa, yksi harmaan karhun nahka ja kaksi pientä sudennahkaa. Keväällä 1589 pohjoispohjalaiset lähtivät Yrjö Koskisen mukaan joukolla hävittämään Vienanmeren ranta-alueita. Pietarin päivän tienoilla Vesaisen johtama joukko saapui Kannanlahden kaupungin lähelle. Yhdessä he perustivat Vesalan kylän. Mutta koston ajatus on pitänyt miehet liikkeessä
Lähtökohtana on saattanut olla egyptiläinen sfinksin pää, kuten Jauhiainen on muistellut. Itse kiviainekset haettiin Vesalan kylän Aittokosken rannoilta. Kalervo Kallioin isä oli presidentti Kyösti Kallio (1873–1940). Myös Iissä oli ollut samoihin aikoihin patsashanke Juho Vesaisesta. Myös Alakiiminki kuului silloin laajaan Iin pitäjään. Kivetkin vedettiin kivireellä Aittokoskelta. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio (1909– 1969) veisti sen valmiiksi kotitilallaan Nivalassa vuonna 1939. Mallina on ollut Kalervon Kainosiskon mies, Paavo Pihlajamaa, joka kaatui talvisodassa. Apunaan hänellä oli Eero Kaski, lähes kaksimetrinen voimamies ja kuuluisa rekien tekijä. Hän on hoitanut tilaansa menestyksekkääksi edelleenkin. Kari Holmalla on tekeillä kirja hänen Rantapohjassa 2017–2019 julkaistuista jutuistaan. Patsas oli tarkoitus pystyttää Iin kirkon edustalle, mutta salaman sytyttämä Iin kirkon palo Perttulinpäivänä 23.8.1942 ja jatkosodan syttyminen siirsivät pystyttämisen uuden kirkon vihkimistilaisuuden yhteyteen vuonna 1950. Oskari Jauhiaisella (1913–1990) oli silloin vahvoja tukijoita, mm. Patsaan paikka kirkon edustalla onkin oikein sopiva, koska Iistähän useimmat kostoretket alkoivatkin. Santeri Ivalon kirjaan Jauhiainen oli varmaankin tutustunut jo Kiimingin kirjastossa käydessään koulua Huttukylässä. Mallina on ollut Kalervon Kaino-siskon mies, Paavo Pihlajamaa, joka kaatui talvisodassa. Mutta missä on kuuluisa Vesaisen miekka. Todellisuudessa retken johtajana on toiminut asemestari Juhana Laurinpoika, jonka omat miehet olisivat Torniossa surmanneet. Korkekivi lahjoitti hankkeelle 5 000 markkaakin. Vuosi 2019 on myös Rantapohjan merkkivuosi. Vesaisesta kerrotaan, että hän eläissään saavutti laajan kansansuosion ja toimi pitäjän lautamiehenäkin useampaan kertaan. SOK:n Oulun konttorin johtaja Jalmari Korkeakivi, arkkitehti Veikko Kyander ja silmälääkäri Lauri Kiianmies. 17 » Torstaina 31. Aittokoskea, jonka rannalla on Vesaisen talo Ylikiimingissä sijainnut. Hän jätti jäljen -jutuista otetaan mielellään vastaan palautetta. Kalervo Kallio oli presidentti Kallion poika. Vesaisen hautaan olisi laskettu tappara miekan sijaan. Kuuluisa miekka on Vesaisen kädessä. Talvisodan vuoksi se saatiin valettua pronssiin vasta vuonna 1941. Muistomerkki valmistui vuonna 1936. Tähän perustuen Santeri Ivalo kertoo kirjassaan Juho Vesaisen olleen retken päällikkönä ja saaneen Iissä surmansa vangiksi otetun Ahman kautta. Hyökkäys Kuolan kaupunkiin olisi tällä kertaa epäonnistunut ja syntyneessä taistelussa hyökkääjät olisivat menettäneet runsaasti miehiä. K A RI HOL M A. Hän jätti jäljen -sarja on jatkoa Holman vuonna 2017 julkaistulle Suomi 100, Kuukauden kulttuurikohde-jutuille sekä viime vuoden juttusarjalle alueen perinneammateista. 1590 tapahtuneen Vesalan kylän hävityksen jälkeen Pekka on todennäköisesti asunut verovapaata tilaa vaimonsa, poikansa Antin sekä tyttärensä kanssa, koska vuonna 1594 hän jälleen ilmaantuu veroa maksavaksi asukkaaksi Vesalan kylään. Pitkänä miehenä Eero saattoi nostaa kiviä ylempänä työskenneelle Oskarille. Lähteitä: Oskari Jauhiainen, Pekka Rönkkö, 1994; Kalervo Kallio 1909-1969, Pekka Vähäkangas 2011; Nuijasota, Yrjö Koskinen, kolmas painos 1929; Suomen talonpoikia, E.Aaltonen, E.Jutikkala, M.Haavio, A.Oja, 1952; Valitut teokset, Santeri Ivalo 1953; Oulun kaupungin historia I, A.H.Virkkunen, 1953; Vesaisesta Nykyaikaan, Pekka Vesaisen jälkeläistauluja 1500-luvulta vuoteen 2000, Paavo Saukkonen, 2000; Pohjois-Suomalaisia kirkkoja, Kari Holma, 2016 Kuvanveistäjä Kalervo Kallion (1909-1969) pronssiveistos Juho Vesaisesta pystytettiin Iin kirkon edustalle vuonna 1950. Vanhuutensa uljas sissipäällikkö vietti Juorkunan Vesalassa. Lehti täyttää 50 vuotta. Nämä jälkien jättäjät voivat olla eläviä tai jo historiaan siirtyneitä henkilöitä. lokakuuta 2019 » N:o 86 Hän jätti jäljen -juttusarja Haukiputaalaiselta taiteilijalta Kari Holmalta ilmestyy vuonna 2019 Rantapohjassa kuukausittain juttusarja lehden alueen eri alojen vaikuttajista. Sitä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen karieaholma@gmail.com tai toimitus@rantapohja.fi HÄN JÄTTI JÄLJEN » Vesan voivatta, Juho Vesainen tehty retki Juho Vesaisen johdolla ”Jäämeren kaukaisille rannikoille ”. Näiltä rannoilta veti Eero Kaski kivireellään Vesaisen muistomerkin kivet. Ylikiimingin Vesaisen muistomerkkihankkeen alullepanijana oli Ylikiimingin suojeluskunta vuonna 1934. Pekka Vesainen eli kuitenkin Vienan retken jälkeen pitkän elämän. Iiläiset olisivat joulupäivänä hävittäneet Petsamon ” monasterin ” eli luostarin tappaen 50 munkkia ja 65 luostarin palvelijaa. Hän teki pienoismallin muistomerkistä. Kertoohan Santeri Ivalo kirjassaankin Vesaisen pelastaneen viime hetkellä vienalaisten tulessa olevaan kirkkoon suljetut iiläisetkin. Kun Pekan poika Antti tuli täysi-ikäiseksi, jaettiin Vesalan manttaalin talo vuonna 1608 kahtia: Ylivesa jäi Pekalle ja Alivesa Antille. Näin historia on muuttunut välillä legendaksi. Siinähän se on Vesaisen patsaassa tuimailmeisen, jänteikkään, suorastaan kreikkalaistyylisen sankarin kädessä
Ulkomaiden tapahtumista lukiessani huomasin matkustavani lehden välityksellä Kurtinhaudan kodistani jopa vieraisiin maihin. Luin sen useampaan kertaan joka päivä. Sellainen piti oikean ankkurin olla. Vanhat lehtimiehen ohjeet, jotka minulle saneltiin aloittaessani toimitus”Rantapohja lähti liikkeelle oikein menetelmin.” Monenlaisia ihmisten ajankäyttöön liittyviä virityksiä on tullut ja mennyt, mutta lehtiä suomalaiset eivät ole hylänneet.”. Koko ympäröivä maailma alkoi avautua minulle lehtijuttujen ansiosta. On tietokoneita, päätteitä ja digiä. Nallen puuankkuri nauratti minua niin, että vatsaani pitelin. Meille tuli Kaleva ja siinä oli tanskalaisten Carla ja Vilhelm Hansenin piirtämä Nalle-niminen sarjakuva. Kyllä lehdissä osasikin olla hauskoja ja kiinnostavia kirjoituksia! Aloin lukea niitä entistä enemmän. Sitä avautumista on riittänyt tähän päivään asti. Ala on kokenut mullistuksia, joita muutama kymmenen vuotta sitten kukaan ei osannut edes kuvitella. Mutta ihme ja kumma, ankkuri jäi kellumaan veden päälle! Se oli puusta kyhätty, vain pari rimanpätkää siinä oli ristikkäin. Nalle oli ihmeissään, minä en. Satamakylän poikana laivat kiinnostivat minua kovasti ja siksipä seurasin innokkaasti Nallen laivaprojektia. Puhuimme rimanpätkistä kyhätystä ankkurinkuvatuksesta kavereitteni, Kinnusen Jussin ja Kiutun Matin kanssa. Eihän sellainen uppoa ja pidä laivaa paikallaan, tiesin heti. 18 » Torstaina 31. Lehtien sisällölliset muutokset ovat pienempiä kuin teknisen valmistuksen. Hän rakensi Noakin arkin tapaista Mary-nimistä laivaa, jolla hän aikoi purjehtia kavereineen suureen maailmaan. Olin nähnyt Martinniemen redillä käydessäni laivojen roikottavan keulasieraimistaan suuria rautaisia ankkureita. Ensimmäisellä lyhyellä merimatkallaan Nalle päätti ankkuroitua ja viskasi ankkurin mereen. lokakuuta 2019 » N:o 86 KOLUMNI » Uusiutunut lehti voi hyvin Opin lukemaan ekaluokalla jouluun mennessä. Se oli tavallista vanhan kansakoulun aikaan. Nalle oli puuhakas, kaikkialle ehtivä ahertaja. Hekin nauroivat. Työni takia olen aina lukenut paljon, lehtiä ja kirjoja. Kiinnostuin heti sanomalehdistä. Molempia olen myös tehnyt työkseni ja nähnyt sen valtaisan kehityksen, mikä painotaloissa on tapahtunut
Oulun seudulla kun on tarjolla lehtiä laidasta laitaan, päivälehtiäkin peräti neljää eri sorttia. Mutta tunne meni ohitse eikä ole enää palannut. Joni Skiftesvik K AT I L EINONEN/ W SOY Tietokonehuolto laitteet & tarvikkeet Jokelantie 3, Haukipudas avoinna ark. Monet vierastavat digilehtiä. Päätteeltä luettava lehti vaikutti kovin etäiseltä ja jotenkin jopa kylmältä. Varsinkin nuorempi polvi näyttää ottaneen digilehden joustavasti omakseen. Jos se vähäinen vapaa-aika kulutettaisiinkin vastedes radiota kuunnellen tai töllötintä tuijottaen, niin milloin he lukisivat lehtiä. 19 » Torstaina 31. Lehti kulkee vaivattomasti mukana älypuhelimessa, läppärissä, tabletilla. Se hyödynsi taitavasti matalaa uutiskynnystään ja julkaisi hyvin kirjoitettuja ihmisläheisiä juttuja. Sanomalehtien kuolemaa on povattu moneen kertaan. atk-central@atk-central.. Kovasti huolissaan kustantajat olivat myös radioiden ja televisioiden yleistymisen aikoihin. 10-17:30 www.atk-central.. Perimätieto kertoo kustantajien viettäneen jopa unettomia öitä niihin aikoihin, kun polkupyörät alkoivat yleistyä. lokakuuta 2019 » N:o 86 KOLUMNI » harjoittelijana 1968 pätevät edelleen. Digilehden yleistyminen ei merkitse paperilehden kuolemaa. Myönnän kyllä vierastaneeni digiä aluksi. Huoli oli turhaa. Ihmisten työpäivät olivat pitkiä ja vapaa-aikaa vähän. Ne ovat jämptit ja hyvät ohjeet toimittajalle tänäkin päivänä. Halusin lukiessani hypistellä sivuja, käännellä niitä edestakaisin. Minulle ne kelpaavat siinä kuin paperisetkin. Samaa linjaa lehti on jatkanut, ja hyvältä sen tulevaisuus minusta näyttää. muiStan oikein hyvin Rantapohjan syntymisen. Sen lukemisen helppous on huomattu. Monenlaisia ihmisten ajankäyttöön liittyviä virityksiä on tullut ja mennyt, mutta lehtiä suomalaiset eivät ole hylänneet. Juttujen on pidettävä ehdottomasti aina paikkansa, eikä kukaan kiellä toimittajaa kirjoittamasta kaunista suomea – ja värikkäästi. Käytetyt sekä uudet kannettavat & pöytäkoneet. Toimituksen palaverissa iäkäs päällikkötoimittaja pohdiskeli mistä tuo uusi paikallislehti luulee löytävänsä lukijoita. Ihmisten kun pelättiin innostuvan niin kovasti retkeilystä ja huvikseen polkemisesta, ettei lukemiselle riittäisi enää aikaa. Vain kahiseva paperilehti tuntui antavan aidon lukemisen tunteen. Lehtikuolemia on toki ollut, mutta uusia lehtiä on syntynyt ja syntyy vastedeskin. Katselin sitä oululaisen lehtitalon vinkkelistä. Rantapohja lähti liikkeelle oikein menetelmin. Uskon, että lukijoilla säilyy kauan mahdollisuus tilata perinteinen, paperille painettu lehti
T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO Jokainen päivä on aarre 50-vuotias tietää rajallisuutensa » » Tuija Järvelä-Uusitalo » » Haukipudas “ Mervi Myllymäki yrittää elää päivän kerrallaan ja nauttia jokaisesta hetkestä. Ajan rajallisuus on tuttua myös Myllymäen työssä opettajana. Nyt koulu on vaihtunut Parkumäen kautta Martinniemeen. Hän teki mutkan Tampereelle ja Ouluun ja palasi sitten asumaan kotiseudulleen. Nyt nuorimmainenkin on siirtynyt Länsituulen kouluun, mutta minä jatkan lähikoulussamme. asti. 08 311 6680 Kirkkokatu 61 , Oulu Oulun Uus Sinä Kasvohoito & stressiniskan Oulun Uus Sinä 99 € ( norm. Työpaikka on työmatkansakin puolesta ihanteellinen, sillä Myllymäet ovat asuneet vuodesta 2001 lähtien Martinniemen Laitakarissa lähes satavuotiaassa isossa talossa. – Meidän kaikki viisi lastamme ovat käyneet Martinniemen koulua. 20 » Torstaina 31. Nikintie 1 , Kello 50-vuotias Mervi Myllymäki on syntyjään haukiputaalainen. Se on vain lyhyt aika, jonka lapsi on täällä koulussa, joten on tärkeää että vanhemmat ovat opettajan kanssa samalla puolella. Näin on minkä tahansa muunkin sovitun asian kassa. Jokaisella opettajalla on oma tapa tehdä työnsä. Yksi haastateltavista oli haukiputaalainen Mervi Myllymäki. lokakuuta 2019 » N:o 86 Kustannus MEDIA ni elee 50vuotiasta Rantapohja-lehteä! www.suomalainenlehtipaino.. – On tunnistettava kunkin perheen arvomaailma. Perheen koti on lähes 100-vuotiaassa talossa Martinniemessä. Kaikki tuovat työyhteisöön omat vahvuutensa. Kymmenen vuotta sitten Myllymäki työskenteli luokanopettajana Iin Haminan koulussa. Kun ekaluokkalainen aloittaa koulutaipaleensa, on hänelle siitä jäävä tunne kauaskantoinen. Myllymäelle erityisen tärkeää on yhteistyö niin työkavereiden kuin oppilaiden vanhempienkin kanssa. – Tämä on aivan ihana, rauhallinen kulttuuriympäristö. 50-vuotias Myllymäki näyttää huoneentauluaan, jossa lukee: “Älä unohda mikä aarre jokainen päivä on”. On oleellista, että vanhemmat ovat kotona mukana kannustamassa lasta lukemaan. Myllymäki korostaa lasten ja vanhempien sitouttamista asioihin. Oppilasryhmät ovat isoja, joten toki siinä joutuu kohtaamaan oman riittämättömyytensä. Tulevaisuutta ei tule ajatelleeksi sen syvällisemmin tässä elämänvaiheessa.” Näin sanoi haukiputaalainen Mervi Myllymäki kymmenen vuotta sitten Rantapohjan Narauta nelikymppinen -juttusarjan haastattelussa. – Joka päivä on mielessä, kuinka tärkeää työtä tekee. Aivan oudotkin ihmi40-vuotisjuhlavuonna Rantapohjassa julkaistiin haastatteluja 40-vuotiaista. Kun asia laitetaan paperille ja siihen sitoudutaan, homma toimii. Elämässä voi tapahtua mitä vain. Siinä vaiheessa kaikilla kohtaamisilla on hirvittävän suuri merkitys. Kehityskeskustelut ovat merkittäviä hetkiä yhteystyön kannalta. 115 € ) hieronta Voimassa 30.11. 60 vuotta Onnea aito, paikallinen Rantapohja! www.uussina.fi Puh. Hyvä arki on tärkeää. Kysyimme, mitä hänelle kuuluu nyt.. – Olemme juuri puhuneet kirjallisuusdiplomista. – Viisikymppisenä tiedostaa entistä paremmin, ettei mikään ole itsestäänselvää
Heitä on tullut maaseudullekin, mutta lähinnä eteläiseen osaan Suomea. Sen jälkeen siirryttiin kotiin, jossa vieraita odotti ruoka ja koko pöydän kokoinen hiihtomaastoksi tehty täytekakku. maahanmuuttajat ovat nykyään estämässä väkiluvun liiallista laskua. Elinvoimaisia alueita lukuun ottamatta moni alue on nykyään vaikeuksissa kaikkialla maailmassa. Se tulee konkreettisesti näkyviin jopa valtatien varrella Keminmaan ja Rovaniemen välillä. Eläkeläisiä on nyt paljon, joten nyt eläkkeet ovat huomattavia tulonlähteitä maaseudulla. – Pitää muistaa, että työ, lepo ja vapaa-aika pysyvät tasapainossa. Se on hienoa. kehitysmaat, joiden oma tuotanto ei pysty kilpailemaan monikansallisten yritysten halpatuotannon kanssa. • Soittolistojen kärjessä olivat Kristianin Vapaapäivä, Tapani Kansan Ei itketä lauantaina ja Markku Aron Käyn uudelleen eiliseen. Maaseudulla asumisen hyviä puolia pitäisi tuoda esiin nykyistä enemmän. • Suomen valtion virastoissa siirryttyiin ympärivuotisesti viisipäiväiseen työviikkoon. Kun syyskuun lopulla siellä matkatessani ei silmiini osunut yhtään uutta rakenteilla olevaa taloa, se teki vaikutelman pysähtyneisyydestä. Valtioiden välinen kauppakilpailu on kiihtynyt. Heitä toimii palvelualalla, kuten hoitokodeissa ja autonkuljettajina ja yleensä ammateissa, joissa on työvoimapulaa. Hintakilpailun ei yksin pitäisi yksin ratkaista asiakkaiden omia ostopäätöksiä, vaan huomio olisi kiinnitettävä siihen hyötyyn, mitä toimivalla yrityksellä on kotikunnalle ja -kylälle. Paikallinen toiminta korostaa monia hyviä asioita, kuten ympäristösuojelua, ihmisten yhteenkuuluvuutta ja välttää pitkien kuljetusten epäkohtia. Näitä ovat kaupunkien reuna-alueet, joista palvelut ovat vähentyneet tai loppuneet, monet pikkukaupungit ja valtiot, varsinkin ns. Tätä on jo tehty ainakin monissa keskieurooppalaisissa valtioissa, joissa on mahdollisuus ostaa paikallisia, tuoreita elintarvikkeita, joiden tuottajat tiedetään. Taloudellisesti kehittymättömissä valtioissa ja Suomessakin ostetaan tarpeettomasti ulkomaiden halpoja tuotteita, joita on tuotu kymmenistä kehittyneistä valtioista. Terveys on tärkeä asia. • Ensimmäinen Hikihiihto hiihdettiin Ylikiimingissä. Suomen kunnissa ja kylissä tarvitaan enää hyvin vähän maatalousväkeä, jota ennen oli jopa 80-90 prosenttia niiden väkiluvusta. Maahanmuuttajien joukossa ei taida olla yrityksen omistajia ja maatalouteen tottuneita, joita harvaan asuttu Suomen maaseutu tarvitsisi. Voimaa jaksamiseen Mervi Myllymäki ammentaa taiteesta, musiikista, ystävistä, luonnosta ja liikkumisesta. Ne ovat nyt minun aarteitani. – Kakkua koristivat lasten piirtämät laminoidut hiihtäjähahmot. Paikallisuuden toteuttamien pitäisi olla maailmanlaajuista! Olisi oikeudenmukaista, jos jokaisella valtiolla kaikkialla maailmassa olisi oma perustuotanto. Kaikki lapset asuvat vielä kotona, joten heidän kauttaan elämään tulee uusia ulottuvuuksia. tämä kirjoitus alkoi maaseudun syrjäkylien ongelmista. Hyviä ja tarpeellisia ulkomaiden erikoistuotteita ei tietenkään kannata boikotoida, mutta ei myöskään tarpeettomasti kokeilla kotimaisten tuotteiden kanssa kilpailevia uusia ulkomaisia tarjouksia, mitä maassamme tehdään paljon. Olisi hyvä, jos välttämättömyystavarat ja -palvelut voi ostaa oman kodin läheltä siitäkin syystä, että näin vähennetään asiakkaiden matkakustannuksia ja tehdään omaa kotiseutua monipuoliseksi. Tämä pitää sisällään myös sen, että on osattava hallita mediatulvaa ja huolehdittava itsestään. • Hyväksyttiin laki pellon käytön rajoittamisesta eli peltojen paketoinnista. Mervi Myllymäki toivoo, että saa elää jatkossakin mielekästä elämää. Näitä kaikkia hän yhdisti myös 50-vuotisjuhliinsa 26.2. • Televisiossa alkoivat koevärilähetykset. Tarjoustulvan oikaisemiseksi kauppiaiden pitäisi nostaa oman maan tuotteita näkyvästi esille ja paikallisille asiakkaille voi suositella ostosten teossa järkevää harkintaa. 21 » Torstaina 31. Tilattu paikallislehti on odotettu.. minkä tahansa uusi yritys on vaikea saada kannattavaksi, jos sen kilpailijoina on varakkaita toimijoita samalla alalla. • Haukiputaalainen Eero Tapio paini maailman kärjessä. Mikäli he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, heistä on tullut tai voi tulla maamme uusia pysyviä asukkaita, joten otetaan heidät hyvin vastaan siitäkin syystä, että he paikkaavat syntyvyyden aiheuttamaa väkiluvun laskua. lokakuuta 2019 » N:o 86 KOLUMNI » Kuihtuuko maamme. Tästä syystä maaseutuväestön määrä on rajusti laskenut. – Viisikymppisenä voi olla kiitollisin mielin. Sen sijaan kaupungeille tutut elinkeinot, kuten kauppa, teollisuus ja palvelut ovat lisääntyneet maalaiskunnissakin, mutta niiden harjoittajia on vähän maaseudulla varsinkin Pohjois-Suomessa. Niistä eläkkeensaajien lisäksi hyötyvät myös vanhusten hoitokotien ylläpitäjät. Kaikkien ihmisten koko maailmassa olisi korkea aika oppia näkemään omien ostopäätösten vaikutukset oman kotiseudun ja kotivaltion kannalta, ja miten oman maan tuotannon suosiminen hyödyttää ajan mittaan myös omaa kukkaroa. Kansalaisten pitäisi ostopäätöksillään tukea hyviä aloittelijoita mm. Viisikymppisen elämä ei ole aivan yhtä hektistä kuin kymmenen vuotta aiemmin, jolloin perheen lapset olivat 2–11-vuotiaita. Niiden takia pienten maiden oma pieni tuotanto joutuu vähittäiskauppojen hyllyillä melkein näkymättömään vähemmistöön. INFO Vuonna 1969 Suomessa • Syntyi 65 902 lasta. • Ilmestyi Rantapohjan kolme ensimmäistä numeroa. Parasta ”lääkettä” olisi se, että kuihtuvalle maaseudulle saataisiin lisää omaa elintarviketuotantoa ja sille hyviä markkinointikeinoja. • Keskioluen myynti vapautui, mutta esimerkiksi YliIin ja Ylikiimingin kunnissa ei sitä sallittu. Juhlat aloitettiin hiihtämällä juhlamatka Annalankankaalla. Aika kuitenkin näyttää, mitä elämä tuo tullessaan. siinäkin toivossa, että heistä saadaan kuntaan ja valtioonkin veronmaksajia. Maailmassa tapahtuu niin paljon, että täytyy tehdä valintaa ja osata suhteuttaa asioita. Martti Asunmaa Kaikkien ihmisten koko maailmassa olisi korkea aika oppia näkemään omien ostopäätösten vaikutukset oman kotiseudun ja kotivaltion kannalta, ja miten oman maan tuotannon suosiminen hyödyttää ajan mittaan myös omaa kukkaroa.” set saattavat piipahtaa muistelemassa entisiä aikoja ja kertomassa tarinoita tästä talosta. Pohjois-Suomi matkailukeskuksia lukuun ottamatta tekee nykyään kovin hiljaisen vaikutuksen. Tällöin kuntalaisen pitäisi olla valmis jopa maksamaan heidän tuotteistaan keskimääräistä korkeampaa hintaa, minkä rahan he voisivat ”tienata” vähentämällä omasta kulutuksestaan tarpeettomien tavaroiden ja palvelujen ostamista, mitä nykyään on paljon. • Kiimingin kunnan Jäälinkylän rakennuskaavan laatiminen aloitettiin. Tämä on ihana elämänvaihe. Valtaosa heidän toiminnoistaan on kuitenkin suurissa keskuksissa, joita ne omalta osaltaan vahvistavat. Toisaalta se antoi museaalisen ja hyvän kuvan siitä, kuinka kauniisti asuttuja Suomen kylät ovat olleet jo pitkään. Olisi siis järkevää luopua liiallisesta keskittämisestä ja suosia paikallista pientä yritystoimintaa. Silloin työtilaisuuksia olisi enemmän niiden puutteesta kärsivillä seuduilla, ja valtiot olisivat omaleimaisempia kuin ne nykyään ovat
Pari Rantapohjan kyselyyn vastanneista kertoo, että vaikka ei luekaan Rantapohjaa aktiivisesti, kokee kuitenkin lehden olevan tärkeä alueelleen. – Toivoisin, että lehdessä julkaistaisiin juttuja jotka liittyisivät nuoriin, vaikkapa koulutukseen liittyvistä asioita tai nuorten tapahtumista, kertoo eräs lukiolainen. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO T EE A T UN T URI Rantapohja haluaa pitää nuoret osana yhteisöään ja julkaista myös nuorten maailmaa käsitteleviä juttuja.. Vaikuttaa siltä, että ne, joille Rantapohja tuJoukko Haukiputaan lukion oppilaita kävi tutustumassa siihen, miten Rantapohja syntyy. Koululaiset ja opiskelijat vierailevat Rantapohjan toimituksessa ja toimittajat tekevät kouluvierailuja eri puolille ilmestymisaluetta. Suurin osa opiskelijoista kertoi seuraavansa uutisia pääasiassa netistä. lokakuuta 2019 » N:o 86 Nuoret lukijat ovat haaste perinteiselle sanomalehdelle Rantapohja tekee säännöllistä yhteistyötä alueen koulujen kanssa » » Teea Tunturi » » Rantapohjan alue Vaikka Suomi on edelleen vahva sanomalehtimaa, on alle 24-vuotiaiden nuorten sanomalehtien lukeminen vähentynyt Tilastokeskuksen mukaan huomattavasti 1990-luvun alusta. Nuoret toivovat, että Rantapohjassa julkaistaisiin ajankohtaisia juttuja paikallisista ihmisistä ja tapahtumista, mutta toisaalta heidän katseensa suuntautuu vahvasti oman lähiympäristön ulkopuolisiin asioihin ja uutisia seurataan valtakunnan ja koko maailman kattavista medioista. Rantapohja haluaa pitää nuoret osana yhteisöään ja julkaista myös nuorten maailmaa käsitteleviä juttuja. Viikoittain lehden nuorten palstalla Rantsikassa juttujaan julkaisevat alueen koulujen eri ikäiset oppilaat. lee kotiin, lukevat sitä silloin tällöin. Tilastokeskuksen mukaan nuorten lukijoiden kohdalla mediayhtiöiden uutissivut ovat jossain määrin korvanneet sanomalehden lukemisen. –kampanjaan. Rantapohjan muutaman vuoden jatkuneen kouluyhteistyön merkeissä vieraillaan luokissa kertomassa paikallislehdestä ja toimittajan työstä. Tässä on meneillääm kouluvierailu Jäälin koulun 5D-luokassa. Joukko Haukiputaan lukion opiskelijoita tutustui Rantapohjaan ja samalla kertoivat suhteestaan paikallislehteen sekä sanomalehdistöön yleisesti. 22 » Torstaina 31. Eri koulujen kanssa Rantapohjalla on vuosien aikana vakiintunut hauskoja yhteistyökuvioita, kuten esimerkiksi Kiimingin Jokirannan koulun jouluinen piparkakkutalo-kilpailun tulosten ja teosten julkaisu. Oman yhteistyön lisäksi Rantapohja ja alueen koulut osallistuvat yhdessä muun muassa erilaisiin Sanomalehtien liiton kampanjoihin, kuten kahdeksasluokkalaisille suunnattuun Luetko sinä. Yhteistyössä opettajien kanssa sovitaan lukukausittain kunkin koulun julkaisupäivämäärät ja käydään läpi toiveet, joita kullakin koululla yhteistyön suhteen on
10-18, su 3.11. sunnuntait on katettu! Katso lounaslistat osoitteesta HalpaHalli.fi Jo 50 vuotta hyvää arkea. TI 5.11.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää kampanja-aikana. Rajoitus 1pack /talous pss 1.99 kg 2.59 kg 8.99 ras 3.99 peruna 5kg, suomi tomaatti, suomi snellman kunnon karjalanpaisti 500g snellman maatiaispossun ulkofilee n.1,3kg laktoositon kuohukerma 5dl erä! myllyn paras torttutaikinalevyt 500g (1,98/kg) emännän puolikarkea vehnäjauho 2kg (0.39/kg) kirjolohifilee c-leikattu pepsi max 1,5l 2-pack (0.40/l) (7,98/kg) (4,58/l) kg 5.99 prk 2.29 pkt 0.99 1.99 Rajoitus 2ras /talous 2-pack sis. pkt 0.79 Rajoitus 2pkt /talous. 8-21, pyhäinpäivänä la 2.11. 10-21 pyhäinpäivä on katettu hautakynttilä 2 kpl/pkt Paloaika 36 tuntia. pantit 0.80 uutuus! panda säde konvehdit 280g à 3,89(13,89/kg) 5€ 8.93/kg 2 pkt 1.50 pkt Hinnat voimassa TO 31.10. Palvelemme viikolla 44 ma-pe 28.10.-1.11
Viihdepiikkareiden esiintyminen sai yleisössä aikaan hymyjä ja raikuvia aplodeja. Yksi juhlan kohokohdista oli Rantapohjan 50-vuotisjuhlavideo, jolla käytiin läpi Rantapohjan historiaa ja kehitystä vuosien saatossa. 24 » Torstaina 31. – Alusta asti oli selvää, ettei videosta tule pelkkä historiikkikatsaus. Musiikkiesityksen jälkeen puheenvuoron sai Rantapohja Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Kauppila, joka puhui muun muassa paikallislehden itsenäisyyden merkityksestä. LISÄÄ KUVIA VERKOSSA: WWW.RANTAPOHJA.FI. Rantapohjalle juhlavideon tehnyt Tiina Louhula pyörähti lavalla päätoimittaja Pekka Keväjärven kanssa. Louhula muutti Ylikiiminkiin noin vuosi sitten, ja hän kertookin, että videon tekeminen oli oiva tilaisuus päästä tutustumaan sekä omaan kylään että naapurikuntiin. Juhlissa esiintyi myös naiskuoro Viihdepiikkarit, joka esitti monipuolisen kattauksen musiikkia Adelesta Pauli Hanhiniemen ja aina Tom Jonesin tuotantoon asti. Perjantaina ja lauantaina Teatterikuopalla vietetyissä juhlissa päästiin nauttimaan kuoromusiikista ja kakkukahveista. Uutena asukkaana kyselin paljon sukulaisten ja tuttavien apua parhaiden kuvauspaikkojen löytämisessä, Louhula kertoo. Iin Mieslaulajat avasivat juhlailtojen musiikkiesitykset. KeskityimRantapohjaa saavuttiin juhlimaan sankoin joukoin: Teatterikuopan katsomo täyttyi perjantaina ääriä myöten, ja lauantainakin tyhjiä tuoleja oli vain muutama. Videon takana on Tiina Louhula, joka on itse tuore ylikiiminkiläinen. Louhula vietti koko kesän kierrellen ympäri Rantapohjan aluetta ja videoiden alueen tapahtumia ja maisemia. Videolla nähtiin myös lehden tekijöitä sekä lukijoita paikallisissa maisemissa. Juhlallisuudet avasi Rantapohjan päätoimittaja Pekka Keväjärvi, joka toimi samalla illan ohjelman juontajana. – Rantapohjan alue on laaja, joten videon tekeminen oli pitkäjänteistä ja vaati huolellista suunnittelua. Keväjärven puheenvuoron päätteeksi lavalle nousivat Iin Mieslaulajat kuoronjohtaja Markku Koskelan johdolla. lokakuuta 2019 » N:o 86 Tunnelma katossa Rantapohjan juhlissa » » Terhi Ojala » » Haukipudas Rantapohja kutsui lukijansa ja yhteistyökumppaninsa viime viikonloppuna juhlimaan 50-vuotiasta paikallislehteä
Tykkään lukea koko Rantapohjan alueen tapahtumista ja jutuista, jotka muissa lehdissä jäävät usein pimentoon. Lehdessä parasta on paikallinen ote, erityisesti paikalliseen urheiluun keskittyvät uutiset sekä jutut kylätapahtumista koko alueella. Kysyimme juhlaan saapuneilta Rantapohjan lukijoilta siitä, mikä saa avaamaan lehden aamupalapöydän tai päiväkahvien ääressä. Tuntui etuoikeutetulta päästä kiertämään alueet ja niiden kauneimmat paikat uutena asukkaana näin huolellisesti, Louhula kertoo hymyillen.. Juhlassa viihdyin oikein hyvin, onnittelut paikallislehdelle! Veikko Jyrkäs, Olhava: Olen lukenut Rantapohjaa noin 40 vuoden ajan. Pirjo Tuomela, Haukipudas: Rantapohjaa on tullut luettua kolmisenkymmentä vuotta. 25 » Torstaina 31. Lehdessä parasta on ajankohtaisuus, ja koko lehti tulee luettua läpi toisinaan kahteenkin kertaan. Lehdessä parasta on paikallisuus, toimittajat ovat hyvin perillä niin sanottujen syrjäkylienkin asioista. lokakuuta 2019 » N:o 86 Mikä saa tarttumaan Rantapohjaan. Juhlat olivat oikein mukavat, erityisesti Viihdepiikkareiden esitys oli hauska. Myös Yli-Iin Kierikkikeskus ja Pateniemen merenrantamaisemat tekivät naiseen vaikutuksen. Toivotamme koko porukka Rantapohjalle onnea, jatkakaa samaan malliin! Tunnelma katossa Rantapohjan juhlissa Rantapohjaa saavuttiin juhlimaan sankoin joukoin: Teatterikuopan katsomo täyttyi perjantaina ääriä myöten, ja lauantainakin tyhjiä tuoleja oli vain muutama. T ERHI OJ A L A me siihen, mitä Rantapohja on nyt, ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Tämä juhla oli oikein hyvin järjestetty. Juhla oli oikein mukava tilaisuus. Koko lehti tulee kyllä luettua tarkkaan tekstareita myöten. Parasta lehdessä on tiistain tietovisa, sen aina teemme mieheni kanssa. Toimitukseen terveisinä, että pysykää ajan hermolla ja pitäkää tuntosarvet samaan malliin koholla! Katja Kovalainen, Ii, Taina Kovalainen, Pateniemi, ja Anneli Lotvonen, Haukipudas: Rantapohjaa on tullut luettua jo useampi vuosikymmen. lokakuuta 2019 » N:o 86 » Torstaina 31. Halusimme tuoda esiin alueen ihmisiä, koska heistähän koko Rantapohja koostuu lukijoistaan. Kyllä sitä aina kahdesti viikossa odottaa, että lehti tipahtaa postilaatikkoon. Pekka Ponto, Haukipudas: Rantapohja on tullut meille jo lapsuudenkotiin. – Videota tehdessä pääsin tutustumaan paikkoihin, joihin en todennäköisesti muuten olisi päätynyt ollenkaan. Tämä juhla oli ihana, pääsi näkemään tuttuja ja nauttimaan erityisesti kuorojen esityksistä. Louhula kertoo, että kuvauspaikoista etenkin Ylikiiminki oli kotikylänä hänelle itselleen tärkeä kohde. Luen joka kerta koko lehden läpi, eikä siinä mielestäni ole mitään pois otettavaa. Rantapohjalle onnittelut, ja jatkakaa samalla linjalla! Elisa Laukkanen, Kiiminki: Olen ollut Rantapohjan lukija reilut parikymmentä vuotta
Oulunkaaren talouden tasapainottamista käsiteltiin maanantaina kunnanvaltuuston seminaarissa, joka oli suljettu yleisöltä ja lehdistöltä. Välillä on hyvä mitata muullakin kuin omalla mittarilla, Tikkanen sanoi. Lääkäri käy kahtena tai kolmena päivänä viikossa. • Pyytämällä tarjouksen osallistut arvontaan. Myös lääkärit ovat ottaneet sen hyvin omakseen, heiltä tulee sinne tyhjentäviä vastauksia. Hyvä kuitenkin, että tämä paikka on lähellä, kertoi Karen. Terveydenhoitaja Mirja Kehus kertoi Seija Tikkaselle ja Aila Karenille rokotuksista. – Eihän se mitään säästöä ole, jos tämä talo tyhjenee. • 100% kotimainen toimitus, asennus paikallisella murteella . – Meillä on tänä vuonna tavoitteena nostaa käyttöastetta kahdellakymmenellä prosentilla. Kunnanvaltuusto puolestaan palautti koko Oulunkaaren kuntayhtymän Iitä ja Kuivaniemeä koskeva talouden tasapainottamisesityksen uudelleen valmisteltavaksi. Pyydä vain tarjous! • Rakennamme uuden katon säältä suojaan päivässä. – Minun on tarvinnut käydä täällä aika harvoin. Täällä on lääkärin vastaanotto vanhusten hoivapalvelun ja kotihoidon asiakkaille, lastenja äitiysneuvolan asiakkaille sekä kiireettomän ajanvarauksen potilaille, Törmänen kertoo. Samassa ajassa, kun hoitaa yhden puhelun voi antaa kymmenen vastausta Omahoitoon. lokakuuta 2019 » N:o 86 Voita ilmaine n kattore mppa! Soita 08 2377 9501 Arvonnan säännöt: vesivek.fi Tähän kisaan ei tarvi treenii, pumppii, hiittii, jumppii. Kun ennen saatoimme pyytää soittamaan jostain asiasta, nyt pyydämme olemaan yhteydessä Omahoidon kautta. Ilmassa uhka palvelujen siirrosta Iihin » » Tuija Järvelä-Uusitalo » » Kuivaniemi Kuivaniemen terveysaseman, laboratorion, hammashuollon ja fysioterapiapalveluiden siirto Iin keskustaan sisältyi viime keväänä Oulunkaaren kuntayhtymän talouden tasapainotusesitykseen. Hyvän»palvelun»talo Terveydenhoitaja Mirja Kehuksen kanssa käytiin läpi syksyn kausi-influenssarokotusajat ja puolitoista vuotta sitten muuttuneet jäykkäkouristusrokoteajankohdat. Tavoitteena»lisätä Omahoitopalvelun» käyttöä Hyvinvointi-iltapäivässä opastettiin Oulunkaaren Omahoidon ja muiden sähköisten palveluiden käyttöön kädestä pitäen. Pekka Koskela (kesk.), Martti Kaarre (vihr.) ja Tauno Kivelä (vas.) toivovat, että palvelut säilyvät Kuivaniemellä. – Täältä on luvattu tietoa Omahoidosta, se kiinnostaa. Olen oikein kiitollinen saamastani hyvästä hoidosta, Tikkanen kertoi. Oulunkaarella käytetään aktiivisesti myös videoyhteyksiä. Oulunkaari säästää siinä vuokrakuluissa, mutta samalla kunta menettää vuokratulot, mutta joutuu edelleen huolehtimaan kiinteistön ylläpitokustannuksista, Kaarre toteaa. Menisi todella paljon aikaa, mikäli alkaisin tuota kautta toimittamaan asioita. Karen ja Tikkanen aikoivat tarkistaa oman jäykkäkouristusrokotteensa voimassaolon ja jatkoivat seuraavaan esittelypisteeseen. 26 » Torstaina 31. Kuivaniemen»terveysasemalta»haettiin tietoa»ja»vinkkejä » » Tuija Järvelä-Uusitalo » » Kuivaniemi Aila Karen ja Seija Tikkanen saapuivat ensimmäisten joukossa Kuivaniemen terveysasemalla tiistaina järjestettyyn hyvinvointiiltapäivään. Kunnanvaltuutetut Tauno Kivelä ja Martti Kaarre toivovat terveyspalveluiden säilyvän Kuivaniemellä. Tiedotamme Omahoidon käytöstä, mutta sen lisäksi meidän pitää muuttaa omiakin käytäntöjämme. – Toivotaan, että palveluja saadaan säilytettyä, sanoi Koskela. Omahoidon kautta voi esimerkiksi tehdä ajanvarauspyyntöjä, tallentaa omia terveystietoja, kysyä neuvoja tai hakea sosiaalityön ja ikäihmisten palveluja. – Etenkin työssäkäyvä väestö on kokenut helpoksi kun voi iltaisin hoitaa sen kautta asioitaan. – Kuivaniemi on vanhusten suurin keskittymä Iissä, joten ei täältä saa missään nimessä supistaa palveluita, Kivelä sanoo. Ensimmäiseksi Karen ja Tikkanen mittauttivat käden puristusvoimansa fysioja lymfaterapeutti Pia Kuuselalla. Hyvinvointi-iltapäivässä saattoi esimerkiksi kuntouttavan päivätoiminnan Kunto-Tuvassa osallistua jumppaan, joka lähetettiin videoyhteydellä Utajärvelle. – Nykyisin jäykkäkouristusrokotteen tehoste annetaan aikuisille kahdenkymmenen vuoden välein, eli 25, 45ja 65-vuotiaina ja sitä vanhemmille kymmenen vuoden välein. Molemmilla mittari näytti jonkin verran keskimääräistä parempaa lukemaa. Samalla saa mitattua verenpaineenkin. Jumpan lisäksi niiden välityksellä voi osallistua esimerkiksi lukuja keskustelutuokioihin, päivätoiminnanohjaaja Terttu Vartianen kertoi. Kiireisintä siellä on laboratoriopäivinä kaksi kertaa viikossa. Kuivaniemen terveysaseman hyvinvointi-iltapäivässä vieraili myös paikallisia kunnanvaltuutettuja. Kuivaniemen terveyskeskus on avoinna päivittäin. – Katsotaan, jos me oppisimme täällä vaikka jotain uutta, totesi Karen. Kuivaniemen terveyskeskuksesta saa muun muassa fysioterapiasekä mielenterveyspalveluita. – Käytän kyllä tietokonetta jonkin verran, mutta en ole sen kanssa niin sinut, että tuollaisten palveluiden käyttö sujuisi jouhevasti. Kunnanhallitus poisti siirron tuolloin säästölistalta. – Tuloksesta voi päätellä lihasvoiman lisäksi yleista toimintakykyä, vaikkapa sitä, kuinka onnistuu erilaisten purkkien availu, Kuusela kertoi. – Laitteita on jonkin verran asiakkailla myös kotona. – Minä olen loukannut tänä vuonna olkapääni kaksi kertaa, joten olen ollut täällä ja OYS:ssa hoidettavana. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO Käytän kyllä tietokonetta jonkin verran, mutta en ole sen kanssa niin sinut, että tuollaisten palveluiden käyttö sujuisi jouhevasti.” – Aila Karen. Kaksikko kertoi saaneensa Kuivaniemen terveysasemalta hyvää palvelua. Aila Karen seurasi Omahoidon esittelyä tovin, mutta totesi sen hieman monimutkaiseksi. Talossa on myös hammashoitola. Itse koen sen myös nopeaksi tavaksi. Oulunkaaren palveluesimies Leena Törmänen kertoi, että iiläiset ja kuivaniemeläiset ovat aktiivisimpia Omahoidon käyttäjiä Oulunkaaren alueella. – Kaikki päivystyspotilaat ohjataan Iihin
Kaikki palvelut ovat lähellä, samoin rauhalliset ulkoilualueet ja Kiiminkijokivarsi. Tunnelmallinen Iin Hamina, keskustan palvelut ja upeat jokimaisemat sijaitsevat kävely matkan päässä. 050 343 8857, vesa-matti.tervonen@temotek.fi Elämänlaatua rakentamassa As Oy Iin Haminankartano Jokisuuntie 4, 91100 Ii Tervetuloa tutustumaan tunnelmalliseen mallihuoneistoon A7, 2. krs 3h+kt+s+p 75,5 m 2 62 370 € 207 900 € 3. 045 648 5391, jari.alaiso@temotek.fi Vesa-Matti Tervonen, LKV p. krs 2h+k+s 48,5 m 2 46 372 € 154 200 € 1. krs 2h+kt+s 51,5 m 2 46 313 € 154 000 € 3. krs Rakennamme Iijokivarteen koteja kesämökkimaisemalla As Oy Iin Haminankartanosta löydät kodin upealla kesämökkimaisemalla. krs 1h+kt+alk 32 m 2 31 299 € 104 100 € 1. 27 » Torstaina 31. krs! Vapaana olevia huoneistotyyppejä: Kerros Tyyppi Koko MyyntiVelaton hinta hinta 1. klo 14-15 Esittely huoneistossa A7, 2. lokakuuta 2019 » N:o 86 Kotisi kesämökkimaisemalla As Oy Herralanhovi Herralankuja 1, 90830 Haukipudas temotek.fi/kodit TEMOTEK-KODIN SINULLE VÄLITTÄÄ Jari Alaiso, LKV p. Sellaista on arki, kun kaikki palvelut ovat kirjaimellisesti kivenheiton päässä kotoa. krs 2h+kt+s 38 m 2 39 657 € 131 860 € 2. krs 2h+kt+s+p 45,5 m 2 44 370 € 147 900 € RAKENTAMINEN ALKANUT!. Herralanhovissa asut vaivattomasti uudessa, sinulle suunnitellussa kerrostalokodissa. krs 3h+kt+s+p 59,5 m 2 50 250 € 167 500 € 1. Vapaana olevat huoneistot, näkymät suoraan Iijoelle: Kerros Tyyppi Koko Myyntihinta Velaton hinta 1. krs 2h+kt+s 53,5 m 2 47 476 € 157 900 € 2. krs 3h+k+s 68 m 2 55 386 € 185 000 € Vaivatonta ja viihtyisää. ESITTELY Sunnuntaina 3.11. As Oy Herralanhovi sijaitsee täydellisellä paikalla Haukiputaan keskustassa. krs 3h+kt+s 68 m 2 53 588 € 179 000 € 4
– Pelon hälveneminen auttaa elämään rohkeammin. Päätyökseen hän toimii kehittämishankkeen projektipäällikkönä. T UIJ A J Ä RV EL Ä-U USI TA LO. Työtä kuoleman normalisoimiseksi Kiimingissä syntynyt Tahkola aloitti lukion jälkeen teologian opinnot päämääränään uskonnonopettajan ammatti. Tammikuussa ilmestyy Duodecimin kustantama suruaiheinen artikkelikirja, jonka yksi kirjoittajista on Tahkola. Hän ei kuitenkaan tuntenut teologiaopintoja omikseen, joten vaihtoi kasvatustieteen puolelle. – Jos tavaraa on paljon, niin totta kai karsiminen helpottaa perikunnan tehtäviä. Jotain on kuitenkin heillekin tulossa. Se auttaa elämään hetkessä. Ihmiset elävät aika paljon “sitku”-elämää eli ajattelevat tekevänsä asioita sitten joskus. Kuolemakouluttaja vinkkaa, että esimerkiksi hautajaistoiveista on hyvä keskustella jo ennen kuin tietää kuoleman olevan lähellä. Kannattaa keskustella myös, miten lasten huoltajuus mahdollisesti järjestetään mikäli molemmat vanhemmat kuolevat. Tahkolalla oli halu täyttää tuota tietämättömyyden aukkoa. Ei uskalleta tavata läheisensä menettänyttä tai ei tiedetä, mitä hänelle sanoisi. Moni kuolee kuitenkin yhtäkkiä esimerkiksi liikenneonnettomuudessa tai henkirikoksen uhrina. Tahkola ei ole suuremmin perehtynyt nykyisin harrastettavaan kuolinsiivoukseen, jossa tavaroita vähennetään ennen kuolemaa. Eloonjääneille on helpompaa, kun tiedetään kuolleen tahto. 28 » Torstaina 31. – Esimerkiksi Yhdysvalloissa on liikehdintää kuoleman normalisoimiseksi. Kuolemakouluttaja rohkaisee keskustelemaan kuolemasta ja varautumaan siihen. Hautajaisja huoltajuustoiveita. Kuolemakoulutusta Tahkola antaa varsinaisen leipätyönsä ohessa. Kirjan kohderyhmä on suuri yleisö, mutta sitä voidaan käyttää myös oppikirjana. – Siinä vaiheessa halusin kuitenkin jatkaa jollain tavoin myös henkisen puolen parissa ja aloitin vapaaehtoistyön syöpäyhdistyksessä saattotukihenkilönä. • Monet omaiset vievät pyhäinpäivänä edesmenneiden läheistensä haudoille kynttilöitä, seppeleitä ja kukkia tai sytyttävät kynttilän vaikkapa kotonaan. – Varautuminen ei tee kuolemasta totta. Varautuminen kuolemaan ei tee siitä totta Kuolemakouluttaja auttaa kohtaamaan kuoleman » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii Iiläinen Maija Tahkola on ottanut asiakseen ja jopa työkseen puhua kuolemasta. Ja onhan kuolinsiivouskin yksi väylä normalisoida kuolemaa. Elämän rajallisuutta koskevat asiat ovat aina kiinnostaneet ja olen halunnut mietiskellä ihmisen elämää filosofisesta näkökulmasta. Kun nuori nainen jakaa messuilla Sinä kuolet -postikortteja tai muistuttaa some-päivityksissään elämän rajallisuudesta, ajattelee helposti hänen kokeneen kovia. – Tutkimusten mukaan monet nuoret ja myös noin 50-vuotiaat naiset pelkäävät kuolemaa. Koska niin ei käynyt, päätti hän tehdä sitä itse. Hän perusti alkuvuodesta Kuolevala-yrityksen. Hautajaistoiveiden kirjaamisen lisäksi voi kirjoittaa vaikkapa kirjeen lapsilleen tai koota muistokirjan jälkeenjääville. Toki kuolemaa saa pelätäkin, mutta pelossa ei saa olla kiinni. Sitten ei voi enää kysyä. Tahkola odotteli, että näin tapahtuisi myös kuoleman normalisoimisen kanssa. Kuolevala tarjoaa ammattilaisille koulutusta esimerkiksi kuoleman kohtaamiseen koulussa tai työpaikalla ja opastusta psykososiaaliseen tukeen palliatiivisessa hoidossa. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Yleensä asiat maailmalta tulevat viiveellä Suomeen. • Jumalanpalveluksissa muistetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleita seurakuntalaisia. Kuolemasta puhuminen hälventää myös kuolemanpelkoa. lokakuuta 2019 » N:o 86 INFO Lauantaina on pyhäinpäivä • Ensi lauantaina vietettävänä pyhäinpäivänä on vainajien muistopäivä. Kuolemapuhe edistää hyvinvointia Miksi sitten kuolemasta pitäisi puhua enemmän. Monet harmittelevat kuolemansa lähestyessä tehneensä liikaa töitä tai viettäneensä liian vähän aikaa läheistensä kanssa. Elämän rajallisuus on kiinnostanut kuolemakouluttaja Maija Tahkolaa pienestä pitäen. Työssään Tahkola huomasi, että kuolemasta puhuminen on Suomessa vaikeaa. – Olen kuullut, kuinka esimerkiksi tuttavat saattavat kohdatessa vaihtaa kadun puolta. – Elämän rajallisuuden muistaminen edistää hyvinvointia. Kuolemasta avoimesti keskustelemalla voidaan vähentää näitä pelkoja. – Ei minulla ole toistaiseksi ollut elämässäni mitään erityisen kipeitä menetyksiä. Se tarjoaa kuoleman parissa työskenteleville koulutusta kuolemasta. Kukaan ei tiedä, tuleeko sitä hetkeä koskaan vai onko jo kuollut ennen sitä. Sittemmin Tahkola on valmistunut ohjaukseen, psykologiaan ja teologiaan erikoistuneeksi kasvatustieteen maisteriksi, pätevöitynyt opettajaksi ja kouluttautunut kriisityöntekijäksi. Hän tutki netistä, mitä kaikkea maailmalla on tehty asian eteen. Siellä järjestetään jo kotihautajaisia, joissa vainaja tuodaan kotiin puettavaksi ja saateltavaksi. Tarvetta olisi vastaaville koulutuksille myös suurelle yleisölle. Monissa seurakunnissa luetaan heidän nimensä ja heidän muistokseen sytytetään kynttilöitä. Hän on myös työskennellyt Henkirikoksen uhrien läheiset ry:ssä (Huoma ry). – Näistä asioista keskustellaan usein silloin, kun tiedetään kuoleman olevan lähellä
29 » Torstaina 31. lokakuuta 2019 » N:o 86
Alatossava kertoi, että dokumentissa pääsevät ääneen monenlaiset näkökulmat. ja lauantain 26. – Tällä toimenpiteellä voimme jatkossakin pitää sähkönhinnan edullisena asiakkaillemme, Kuusela sanoi. – Tällaista näkyvyyttä Ii ei ole varmasti ennen saanut, ja voi mennä jonkun aikaa ennen kun vastaava tilaisuus tulee seuraavan kerran, totesi Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava kertoessaan asiasta kunnanvaltuutetuille maanantaina. Esitutkinnassa on tullut esille seikkoja, joiden perusteella tekijät voivat olla myös ulkomaalaisia, jotka ovat voineet liikkua ulkomaankilpisillä ajoneuvoilla tai vuokra-ajoneuvoilla. E.K. Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC:n toimittaja ja kuvaaja tulevat ensi viikolla Iihin tekemään puolen tunnin dokumenttia kunnan ja iiläisten ilmastotoimista. Silloin se julkaisi lyhyemmän videon, jossa esiintyi muun muassa iiläisiä koululaisia. Rantapohjan päätoimittaja Pekka Keväjärvi pohti viikonlopun Rantapohja-juhlissa sukunimensä vaihtamista Pasoksi, joka on hänen äitinsä sukunimi. Ja sitten tähän päivään: Yli-Iin asukasilta kirjastolla. Näin omaisuuden yksilöiminen on helpompaa, jos sitä esitutkinnan yhteydessä löydetään. Kotiin tultuaan hän oli laittanut sen vanhaan arkkuun lukon taakse ja oli käynyt aina emännältä varkain katsomassa. – Puoleen tuntiin mahtuu aika paljon asiaa. välisenä aikana. Nasdaqin vaatimus on, että Iin Energian oman pääoman on oltava vähintään 5 miljoonaa euroa, kun se tällä hetkellä on 4,3 miljoonaa euroa. On mahdollista, että tekijät ovat liikkuneet rikospaikkojen läheisyydessä jo 24.-25.10. Siirtyisin aakkosissakin peremmälle, hän pohtii. Oulun poliisi haluaa muistuttaa kodin suojauksen merkityksestä ja että kaikki arvoomaisuus kotona, kuten korut, kellot, hopeat, elektroniikka yms. Iin Energia on täysin kunnan omistama tytäryhtiö.. KOONNU T R A N TA P OHJ A N TOI M I T US Iin tekemä ilmastotyö palkittiin kaksi vuotta sitten Euroopan parhaana. Vanha isäntä oli käynyt markkinoiden aikana kaupungissa ja ostanut sielä sellaisen harvinaisen kapineen kuin peilin. Nyt on tulossa puolen tunnin dokumentti, joka julkistetaan Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12. Huomattuaan oman kuvansa sielä oli tikaissut isännälle, että kehtaakin tuommosta vanhaa muoria kulkea katsomassa. Yli-Iin asukasillassa pohditaan torstaina 31.10. Vaikka Pekka Paso olisikin hyvinkin napakka, niin Keväjärvi empii yhä nimen vaihtoa. 30 » Torstaina 31. Poliisi pyytää edelleen havaintoja tekopaikoilla liikkuneista henkilöistä ja ajoneuvoista rikoksen tekoaikaan. BBC tulee taas Iihin. Loput joudumme hankkimaan muualta. Lisäksi esillä ovat muut alueen ajankohtaiset asiat sekä kaupungin alueellisen toimintarahan uudet kriteerit. Nyt ilmastoaiheesta tullaan tekemään dokumentti BBC:lle. Vaan emäntäpä huomasi tämän ja kävi myöskin katsomassa että mitä se isäntä oikein kulkee siellä arkulla. kannattaa dokumentoida esimerkiksi valokuvaamalla ja ottamalla yksilöivät tunnistetiedot talteen. Kirjastolla järjestettävässä tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tätä varten olemme tehneet etukäteen hinnankiinnityssopimuksia Nasdaq OMX Commodities -pörssissä. Takaus tukkusähkön hankintaan » Tuija Järvelä-Uusitalo » Ii Iin kunnanvaltuusto myönsi Iin Energia Oy:lle miljoonan euron suuruisen takauksen tukkusähkön hinnankiinnityssopimuksia varten. lokakuuta välisenä yönä kahteen omakotitaloon osoitteissa Pekkalantie sekä Jäälinkangas ja anastettiin arvo-omaisuutta. – Saamme 60–70 prosenttia sähköstä omasta tuotannosta, lähinnä Iijoesta. Jäälissä murtauduttiin perjantain 25. – Kehtaako sitä enää tällä iällä ja mitä vaimokin sanoisi. Ei taida vaihtaa nimeä. Asuntomurtoja Jäälissä. kello 18 muun muassa sitä, miten yhteisöllisyyttä voitaisiin kehittää yli-iiläisten keskuudessa. Avoimeen asukasiltaan ovat tervetulleita kaikki alueen asioista kiinnostuneet asukkaat, yhdistykset, luottamushenkilöt sekä julkisten ja yksityisten palveluiden järjestäjät. Nyt Nasdaqissa kiristetään vakuussääntöjä, perusteli Iin Energian toimitusjohtaja Kari Kuusela takausta valtuuston kokouksessa. lokakuuta 2019 » N:o 86 BBC kyläilee Iissä Rantapohjasta 29.12.1979: Sattuipa kerran eräässä sivukylässä kauan sitten seuraavanlainen tapaus. Kaikki tapauksiin liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan joko sähköpostiin teematiimi.oulu@poliisi.fi tai Oulun poliisin vihjepuhelimeen 0295416194. Loppuosa katetaan nyt myönnetyllä takuulla. BBC kävi Iissä jo viime keväänä
Kuntalain mukaan avustamisen tulee olla kunnan edun mukaista, yhdenvertaista, oikeudenmukaista, jossa myös taloudelliset vaikutukset tulee olla tiedossa. Myös tulevien aurauksien kustannukset huolestuttavat etenkin niitä, joilla ei ole mahdollisuutta perustaa tiekuntaa. Siinä muutama määritelmä, jotka tulisi yksityistien varrella asuvan tietää ainakin pääpiirteittäin. Lain tarkoituksena on myös taata yksityisteitä koskevissa asioissa asianosaisten oikeusturva ja tieosakkaiden yhdenvertainen kohtelu”. Vaikka Oulun ympäristötalon viranhaltijat ovat ansiokkaasti tiedottaneet uudesta muuttuneesta avustusmuodosta, on ainakin osa asemakaavan ulkopuolella asuvista huolissaan siitä, miten teiden talviauraus saadaan hoidettua, kun omaa kalustoa ei ole tai ulkopuolisen auraajan saantikin on epävarmaa. Olemmeko arvojemme mukaisia Rohkeita, Reiluja ja Vastuullisia. Oulun vanhan avustustavan (talviauraus) piiriin kuului noin 720 tiekilometriä, joista vanhoja perustettuja tiekuntia oli 208 kpl eli 463 tiekilometriä. -LEHDEN VELOITUKSETTA Tässä kuussa saat PÄÄTTÄJÄLTÄ » Yksityisteistä Tieosakas, tiekunta, toimitsijamies, hoitokunta, tiealue, tienpito, tieyksiköinti, erityisoikeus. Risto Päkkilä Oulun valtuuston jäsen Keskusta Valtuusto päättää joulukuussa kaupunginhallituksen valmisteleman talousarvioesityksen vuodelle 2020. Uuden yksityistielain tarkoituksenahan ”on turvata asutuksen, elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten tarpeiden edellyttämät kulkuyhteydet kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantietai katuverkolla, sekä turvata yksityistieverkon ylläpito ja kehittäminen osana liikennejärjestelmää. Silloin nähdään, kuka haluaa huolehtia myös asemakaava-alueiden ulkopuolella asuvista ihmisistä.”. Uusia tiekuntia on rekisteröity vuoden 2019 aikana 94 kpl joiden yhteispituus on 47,10 tiekilometriä. On hyvä muistaa, että kunta voi avustaa myös kuntalain mukaan. 31 » Torstaina 31. Mielestäni kuntalain mukaan olisi voitu jatkaa entistä avustuskäytännettä ja varata talousarvioon vuosittain tiekunnille perusparannuksiin erillinen määräraha kaupungintalouden sallimissa puitteissa. Kaupunginhallituksen valmistelussa olevaan talousarvio 2020 on esitetty 300 000 euroa määrärahaa varattavaksi niiden teiden auraamiseksi jotka ”putosivat” uudesta avustusmuodosta. Valtuusto päättää joulukuussa kaupunginhallituksen valmisteleman talousarvioesityksen vuodelle 2020. Silloin nähdään, kuka haluaa huolehtia myös asemakaava-alueiden ulkopuolella asuvista ihmisistä. Todettakoon, että 39 tiekuntaa ei ole hakenut uuden avustusmuodon mukaista avustusta yhteispituudeltaan 21,50 tiekilometriä. Olen saanut runsaasti yhteydenottoja uuden yksityistielain tulon jälkeen ja yhteydenotot ovat lisääntyneet Oulun yhdyskuntaja ympäristölautakunnan valmistelemasta ja kaupunginhallituksen päättämästä uudesta yksityisteiden avustusmuodosta. Uuden avustustavan mukaisia avustettavia tiekuntia on 302 kpl, joiden yhteispituus on 474,9 km. lokakuuta 2019 » N:o 86 Ole hyvä! Pirkka-lehteä ei tässä kuussa jaeta postitse. Eli uuden avustusmuodon ulkopuolelle jää saamani tiedon mukaan 260 km joista 196 tiekilometrille olisi mahdollista perustaa tiekunta. Lue lisää: k-ruoka.fi/pirkkalehti Plussa-kortilla kaikista Pohjois-Suomen K-ruokakaupoista
lokakuuta 2019 » N:o 86 Ravintolat KAUHUELOKUVAFESTIVAALI IISSÄ 2.11.2018 www.iikfestivaali.fi Rantapohja paikallisista raaka-aineista.. 32 » Torstaina 31
Asemakaavan muutosehdotus on julkisesti nähtävillä Iin kunnanviraston asiointipisteessä (osoitteessa Jokisuuntie 2, 91100 Ii) sekä kunnan internet-sivuilla (osoitteessa https:// www.ii.fi/nahtavilla-olevat-kaavat) 30.10. Vedostettavat ilmoitukset maanantaina. Tervetuloa. klo 18.00. Illassa vieraana Oulunseudun muistiyhdistyksestä Riikka Heikkinen. 044-714 7806 Faksi (08) 5472 433 Henkilökunnan sähköpostit: . Tervetuloa! Johtokunta BINGO Ylikiimingin asukastuvalla marraskuussa sunnuntaisin klo 16 3.11., 10.11., 17.11. 61,00 € puh. 33 » Torstaina 31. Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. Perustettu 1969. Hallitus Työsuorituksia KATTOREmONTIT JA KATTOHUOLLOT http://www.kattaja.fi p. 18.00 kerhohuoneella. Puh. 8.30-16.00 Toimitus avoinna ark. Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 15.00 mennessä. Katso laaja mallisto netistä. Ilmoitusmyynti Ilmoituskonsultti Sari Niiranen ............ Puh. Paikallislehti Rantapohja on Sanomalehtien Liiton jäsenlehti. Marraskuun kerho 4.11.-19 klo 16.00 Srk-keskuksessa. 0100 85160 Sähköpostit: Ilmoitukset sovittava erikseen, Irtonumerot konttorista 1,40 €/kpl . Ilmoitusten valmistus Marko Myllylä .............044-714 7803 Pirjo Heikkuri..............044-714 7802 Paino Suomalainen Lehtipaino Kajaani 2019 136,00 . Puh. Martinniemi. 040 500 6450 Haukiputaan Jokikalastusseura ry SYYSKOKOUS Ke 4.12. Tilaukset, osoitteenmuutokset Pikkuilmoitukset 0400-537 148 Markkinointipäällikkö Outi Koistinen........... 050 4083811 jaakko.raunio@ii.fi Ii 22.10.2019 Kunnanhallitus Kuulutuksia Myytävänä Iissä koivuvaltainen mETSäPALSTA 7,1 ha, Liesojan varresta, tie läpi palstan. Julkaisija Rantapohja Oy. www.haukiputaanjokikalastajat.pic.fi Eläkeliiton Yli-Iin yhdistyksen SYYSKOKOUS pidetään maanantaina 11.11.2019 klo 11.00 Yli-Iin seurakuntatalossa. 0400-537 148 . 045-1225531 Kokouksia Iin Eläkeläiset Ry SääNTÖmääRäINEN SYYSKOKOUS ma 18.11.2019 klo 12.15 Iin Järjestötalolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Jäsenet tervetuloa. Kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää kaavaehdotuksesta muistutus. klo. n PSSY Kuivaniemen osaston ilta 4.11. ja 24.11. Kotimainen tuote. Toimitus...........040-517 3842 Toimittajat Auli Haapala............... – 2.12.2019 välisen ajan. n Iin martat ry:n 90-vuotisjuhla Iin Sillat -leirintäalueella ma 11.11.2019 klo 18.00. 044 714 7800 arkisin klo 8.30-16.00 Konttori avoinna ark. Varaa 2019 toimitusaika ajoissa! Hirsiladot, pihavajat, venevajat, autotallit 45mm hirrestä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Toimitusjohtaja-päätoimittaja Pekka Keväjärvi............050-363 1063 . Tervetuloa. Kaavahankkeessa alueen asemakaavaa tarkistetaan alueelle suunnitteilla olevan satamahankkeen vuoksi. Hallitus PIKKUJOULUT Ke 11.12. 040 532 1997. 040 548 0268. alv 10%) Kestotilaus kotimaa........................... Revontie 2, II krs, ovi C, PL 15, 90831 Haukipudas ASIAKASPALVELU PUH. Pohjois-Suomen tilatuin 2-päiväinen paikallislehti. muistutukset pyydetään toimittamaan 2.12.2019 mennessä kunnanhallitukselle osoitteeseen Iin kunta, PL 24, 91101 Ii tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@ii.fi. Vierailijana koulutettu hieroja Suvi Järvelä. lokakuuta 2019 » N:o 86 Haukiputaan, Iin, Jäälin, Kellon, Kiimingin, Kuivaniemen, Pateniemen, Yli-Iin, Ylikiimingin paikallislehti. TERVETULOA! BINGO NUORITTALLA perjantaina 1.11. Tervetuloa. Irtolehdellä 52 pallorajalla 800€/160€. klo 17.00 Ravintola Pirtissä. Johtokunta Perämeren Rasti ry:n SYYSKOKOUS Su 17.11.2019 klo 15.00 alkaen Liikuntakeskus Jatuli takkahuone, Jokelantie 20, 90830 Haukipudas. Pääpalkinto 150€ lahjakortti. Vedostettavat ilmoitukset torstaina. Lisätietoja kaavahankkeista antaa maankäytön suunnittelija / kaavoittaja Jaakko Raunio p. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8§ syyskokouksien käsiteltäviksi määräämät asiat. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 15.00 mennessä. 040 724 4770. 050 405 4882. 0400 757 391 • tuulilasitoulu.fi AA,VT kaupanvahvistaja www.perinneladot. HOLSTINMÄEN AUTOLASI Täyden palvelun autolasiliike Puh. 98,00 € Kestotilaus ulkomaat maaposti........ Johtokunta n Haukiputaan Sydänyhdistys. . Kahvitarjoilu. 044 041 8838 Kuivaa POLTTOPUUTA P. Tilausmaksut vuodelle 2019 (sis. Ilmottautumiset 30.11. klo 18.00 Jatulissa. 040-572 8591 Tuija Järvelä-Uusitalo...040-549 3451 Teea Tunturi.................040-572 8546 . € Digitilaus kesto (alv 24%)................... 044-714 7805 Ii Kuivaniemi Haukipudas Kello Yli-Ii OULU Ylikiiminki Kiiminki Jääli Huveja Työsuorituksia ENTISÖINTITYÖ KAUPPILA KY Entisöinnit, verhoilut, venekuomut. 56,00 € Digitilaus 12 kk (alv 24%) .................. Seuratoimintaa KUULUTUS Kaakkuriniemen asemakaavan muutos – sataman ja Tyllipuiston alue, kaavaehdotuksen nähtävilläolo Iin kunnanhallitus on päättänyt 21.10.2019 kokouksessaan asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Jäsenet tervetuloa! Ilmoittaudu 5.11.2019 mennessä Ritvalle p. .103,00 € Vuosikertatilaus 12 kk ulkomaat maaposti.......................... .136,00 € Vuosikertatilaus 12 kk kotimaa........................................... 8.30-16.00 Jakelu: Posti ja Kavil Jakelupäivystys........ Ilmoitushinnat 2019 Tekstissä.................0,94+24%=1,17 € Ennen tekstiä..........0,94+24%=1,17 € Takasivu..................0,94+24%=1,17 € Kuolinilmoitukset....0,98+24%=1,22 € TJ 30 pmm asti.......0,84+24%=1,04 € Laskutuslisä............3,00+24%=3,72 € . mennessä: Huttu Ilkka, puh. Ilmoituksia Tervetuloa maanvuokraajat ja seuranjäsenet perheineen! Kellon Metsästysseura ry:n Hirvipeijaat Lauantaina 9.11 klo 14.0018.00 Kellon nuorisoseuralla. Sivunvalmistus............Rantapohja Oy ISSN-L 0358-478X • ISSN 0358-478X
Sen tavoitteena on innostaa nuoria lukemaan ja kirjoittamaan. Aamu viime talvena: Nousen pyörän selkään ja lähden koulusta kotia kohti. lokakuuta 2019 » N:o 86 LASSI JA LEEVI » Rantsikka on nuorten areena. PHUH! TAVALLISEN IHMISEN SYDÄN LYÖ YLI KOLME MILJARDIA KERTAA ELINAIKANAAN! 6/9/19 414 Luetko sinä. Myös Rantapohjan alueelta useat koulut olivat mukana kampanjassa. Suomen Kustannusyhdistyksen ja Sanomalehtien Liiton yhteiskampanja järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa. Kiusaaja ei välttämättä huomaa kiusaavansa, mutta jos kiusattu kokee haukkumisen tai muun, mitä kuulee, tai saa kokea sitä fyysisesti, silloin se on kiusaamista. Kiusaaminen saattaa alkaa pienellä haukkumisella ja paisua isommaksi ja vakavammaksi. Ne kuulemma aurataan joka toinen päivä noin kello 12.00, mutta joskus kun on päässyt kello 12.00 päässyt koulusta, niin silti ei ole aurattu eikä auraus konetta näy missään. Juoksen takaisin koululle niin lujaa kuin pääsen ja vihdoin opettajat saavat tietää. Tapaturmat maksavat kaupungille enemmän loppujen lopuksi, kuin säännöllinen kunnollinen auraus. 34 RIPLEY’S BELIEVE IT OR NOT » » Torstaina 31. Vuoden voittotekstin Suljetut silmät – ja miten ne avataan kirjoitti Johanna Mämmelä Kauhajoen yhteiskoulusta. Koululaisten pitäisi saada pyöräillä kouluun ja takaisin kotiin ongelmitta. Luetko sinä. Sivun mielipidekirjoitukset ovat syntyneet osana Rantapohjan ja alueen yläkoulujen mediayhteistyötä Mitä mieltä alueen nuoriso on ajankohtaisista asioista. Mutta aina kun sataa lunta, niin niitä ei aurata pois, vaan ne jätetään tiellä sulamaan ja sitten ne muuttuvat joko loskaksi tai jääksi, joilla molemmilla on ärsyttävä pyöräillä ja joissain tilanteissa vaarallista, esimerkiksi jos osa tietä on tasaista lunta, niin voit pyöräillä kuin normaalisti, mutta yhtäkkiä tulevassa kulmassa onkin jäätä tai loskaa, niin pyörä saattaa lähteä käsistä ja lentää joko lumihankeen tai kaatua. Vaikka opettajat ja muu henkilökunta siitä puhuisivat, pitäisi mielestäni nuoria saada puhumaan omista kokemuksistaan. Julkaisemme nuorten mielipide kirjoituksia Rantsikassa, mielipidesivulla sekä Ranta pohjan nettisivuilla mielipiteet-kategorian alla osoitteessa www.rantapohja.fi -> mielipiteet -> nuoret ATSHUU! KISSAT VOIVAT OLLA ALLERGISIA IHMISILLE! KATOLINEN KIRKKO TUNNUSTI VIRALLISESTI EVOLUUTIOTEORIAN VUONNA 1950. Novelli innoitti kahdeksasluokkalaiset pohtimaan ilmastonmuutosta ja eriarvoisuutta. Vaikka kaikkien empatiakyky ei ole hyvä, kannattaisi jokaisen yrittää edes miettiä omalle kohdalle kiusatun tilanteen. Lähetä juttuvinkki, mielipidekirjoitus vai vaikka piirros sähköpostilla osoitteeseen toimitus@rantapohja.fi tai kirjeessä osoitteeseen Rantapohjan toimitus, Rantsikka, PL 15, 90831 Haukipudas. Kiitä tai hauku, vikise tai vaadi. Tämän vuoden Luetko sinä. -kampanjaan osallistui miltei 10 000 kasiluokkalaista eri puolilta Suomea. Toisaalta raati kaipasi teksteihin lisää kirjoittajan oman äänen kuulumista, rohkeutta ottaa kantaa ja lukemisen paloa. Kiusaaja luultavasti saa hyvänolon tunteen siitä, että saa sanoa ikäviä asioita ääneen ja saa oman pahan olonsa sen avulla purettua johonkin. Mutta kun pääsen koulun pihalta pois, huomaa, että pyöräteitä ei ole aurattu taaskaan. Kiusaaminen on liian yleistä. -kampanjan loppukilpailussa Rantapohjan alueetta edustivat Haukiputaan koulun 8F-luokan oppilaan Aada Hongan arvio “Epäitsekkyys pelastaa”, Kuivaniemen koulun 8B-luokan oppilaan Frans Tolosen teksti “Lemmikkien kapina” sekä Ylikiimingin koulun 8C-luokan oppilaan Milja Herttelin kirjoitus “Purppurapilviä horisontissa”. Kukaan ei varmasti halua omaa elämäänsä pilalle sen takia, kun joskus on ollut kiusattuna. Patrik Sarasmo Haukipudas Kiusaaminen huolestuttaa Kävelen pysäkille ja kuulen huutoja, haukkumista. Voit kysyä kiusaajalta esimerkiksi onko hän miettinyt, miltä kiusatusta tuntuu tai haluaisiko hän itse olla kiusatun asemassa. Uskon monien kiusatuksi tulleiden haluavansa edistää kiusaamisen vähenemistä, mutta keinoja ei hirveän monia ole. En usko, että kiusaamisen lopettaminen tulisi olemaan helppoa, mutta kouluissa pitäisi puhua kiusaamisesta enemmän. Miksi siis tehdä tai aiheuttaa se toiselle. Kampanjassa kahdeksasluokkalaiset kirjoittivat arvioita Siiri Enorannan novellista Fotosynteesi, joka julkaistiin sanomalehdissä syyskuun alussa. -kampanja on tämän vuoden osalta ratkennut. KESKUSTELEMME » Loppuiko teiden auraus. ja kolmanneksi Saana Röyttä Koivupuhdon koulusta Merijärveltä tekstillä Tältäkö näyttää tulevaisuus. Tämä tapahtui viime talvena monta kertaa. Jos itse ei uskalla mennä väliin, voi siitä sanoa jollekin vanhemmalle Jos näkee kiusaamista voi kerätä ison porukan lähellä olijoista ja mennä porukassa koettaa saada se loppumaan. Koetan pidättää itkua, mutta enää en jaksa. Kouluissa sitä on paljon esimerkiksi: ulkonäön, vakaamuksen tai jonkun muun pienenkin syyn takia. Enemmän huomiota kiusaamiseen. Tulisi vähemmän pyöräkolareita ja ojaanajoja pyörillä. Kiusattu voi näyttäytyä kiusaajille vahvana, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Jos omanikäiset puhuisivat esimerkiksi koulun edessä, voisi se avata muidenkin nuorien silmiä kiusaamisen ja sen vakavuuden suhteen. ETELÄ-KOREA KÄYTTI YLI MILJOONA DOLLARIA KANSALLISRUOKA “KIMCHIN” VALMISTAMISEKSI SELLAISEKSI, ETTÄ SITÄ OLI TURVALLISTA VIEDÄ AVARUUTEEN. Välillä tuntuu, ettei ole turvassa, kun pyöräilee kouluun talvella. Silloin se on mennyt jo liian pitkälle ja pitäisi saada loppumaan. Tällöin saattaa murtua käsi tai jalka, jos oikein kovaa pyöräilee ja kaatuu. Rantapohjaan lähetetyt kilpailutekstit ovat luettavassi Rantapohjan nettisivuilla Nuoret-otsikon alla. Toiseksi sijoittui Peppi Impola Pyhäjoen Saaren koulusta tekstillä Paetako todellisuutta muistoihin. Talvella aina, kun ajan kouluun talvella, niin tiet on aamulla aina auraamatta ja kun tulen koulusta, niitä ei yleensä vieläkään ole aurattu. Eikö siis olisi aika kouluissa yhdistää voimat ja yrittää saada nuoret puhumaan toisille ja mahdollisesti suuremmallekin yleisölle kiusaamisesta ja sen seurauksista. Arviointiraatiin kuuluivat vapaa tutkija, kriitikko ja tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen, kustannustoimittaja Essi Kytöhonka WSOY:stä ja mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta. Tänä vuonna loppukilpailu oli melko tasainen. Arviointiraati iloitsee siitä, että novellin teemaan oli päästy teksteissä valtaosin hyvin kiinni, vaikka moni pitikin novellia haastavana. -kampanjan voitot Kauhajoelle, Pyhäjoelle ja Merijärvelle » Rantapohja Kahdeksasluokkalaisille suunnattu Luetko sinä. Toivoisin todella, että kaikki, jotka näkevät kiusaamista puuttuisivat siihen heti, eivätkä lähtisi mukaan eikä kannata olla hiljainen hyväksyjä. Haluaisin, että kaikki pyörätiet tai edes suurin osa niistä aurataan, niin se on turvallisempaa ja joutuisampaa
Katso lisätietoja www.iinseurakunta.fi Kuollut: Eeva Annikki Holappa 77v Iin Rauhanyhdistys Raamattuluokka pe 1.11. Talvinen matka -konsertti pe 8.11. Tervetuloa! Urkumaraton pe 8.11. klo 12 ry:llä, Jukka Hämäläinen ja Matti Närhi. klo 18-20. Kynttilän voi viedä hartauden jälkeen läheisen haudalle. Melodiam-Kuoron Pyhäinpäiväkonsertti ” Kaihoten kaipaan sinne” to 31.10. Smetanan ”Moldau”. klo 19 Ylikiimingin kirkko, F. Keittolounas to 31.10. Beethovenin ”Jumalan kunnia luonnossa” ja G.F. Kristuksen seurakunta on lähetetty julistamaan evankeliumia, ilosanomaa. Diakoniatyön taloudellisissa asioissa ajanvaraus maanantaisin klo 9-11 p. klo 18 pyhäinpäivän iltakirkko Ylikiimingin kirkko, Olavi Isokoski, su 3.11. Kastetut: Vivian Helmi Elisabeth Mikkola. klo 18 Ylikiimingin kirkko, toimittaa Olavi Isokoski, avustaa Seija Lomma ja Tuulia Ämmänpää, kanttorina Tuomo Rahko, Hohde-kuoro, Leo Rahko, urut, Minna-Mari Niskasaari, piano. Jakkukylän Rauhanyhdistys: To 31.10. Kuivaniemen perhekerho to 7.11. Vauva-ja taaperoryhmä Ke 6.11.2019 ja Ke 13.11.2019 10.00 11.30 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Lisätietoja diakoniatyöntekijä Karita Isolalta p. klo 10 messu Kiimingin kirkko, Tapio Kukko, klo 12 seurat ja ruokailu Kiimingin ry, Petri Kulmala, klo 17 seurat Kiimingin ry, Toivo Määttä, Markku Seppänen. klo 13.00-14.30 Jäälin kappelin nuorisotila. klo 13 srk-keskuksessa, Kello: pyhäinpäiväseurat la 2.11. Teemana toiverunot, otathan mukaan itselle mieluisen runon. Torstaikerho to 7.11. Martinniemen srk-kodilla. – to 12.12. Jakkukylän kolmen polven kerho Ti 12.11.2019 10.00 11.30. klo 19-22 srk-keskuksessa. Pystykahvit kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen. Yhteisvastuustartti ke 27.11.2019 klo 11-15 Pattijoella. klo 13 Yli-Iin kirkko, toimittaa Klaus Kallioranta, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Tervetuloa kuulemaan tietoa vuoden 2020 teemasta ja saamaan vinkkejä keräystoiminnan järjestämiseen. Kirkossa luetaan kaikkien viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden ja haudattujen seurakuntalaistemme nimet ja suntio sytyttää kynttilät heidän muistolleen. klo 18.30-21 Botnia Marinan kokoustilassa, Kiviniemenrantatie 10. Sarita Kirves p. klo 18 Kiimingin kirkko, toimittaa Seija Helomaa, avustaa Erja Haho, kanttorina Jarkko Metsänheimo. Kuolleet: Huugo Kalevi Ojala 85, Anja Irene Vetola 84, Pirjo Anneli Haapala 63. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Tule syömään ja kohtaamaan kiiminkiläisiä ostosreissun yhteydessä. Nuortenleiri Suvelassa 5-8.12. Ilmoittautuminen alkaa 1.10. klo 13 ry:llä, viikkomessu su 3.11. Perhekerho Pe 1.11.2019 10.00 12.00 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. välisenä aikana Haukiputaan srkkeskuksen diakoniatoimiston odotustilaan. klo 12 ja 18 pyhäinpäiväseurat ry:llä, su 3.11. klo 9.30, osallistumme iltaperhekerhoon. Nuortenilta la 9.11. Messu su 3.11. Händelin Largon sekä Mirja Aatsingin sanoittaman ja Risto Ainalin sovittaman laulun ”Elämän veden virta” jonka melodiana soi F. Päiväkerho to 7.11. Mukaan pienet eväät. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kellolaisten miesten oma saunailta to 7.11. Perhekerho Jokelan vanhalla koululla perjantaisin klo 10. klo 12 ja klo 18.30 ry:llä. Juttukahvila ke 6.11. Lahjoitukset voivat olla: villasukkia, suklaata, makeisia, kahvia, kahvimuki, pyyhkeet/käsipyyhkeet, pieniä lahjakortteja. klo 18 ry:llä, seurat su 3.11. Kynttiläillallinen pariskunnille la 9.11. Kahvihetken jälkeen Katjan matkaan siunaaminen tapahtuu Haukiputaan kirkon messussa klo 18. Kolehti suunnataan uskosta vieraantuneiden tai sen ulkopuolella kasvaneiden tavoittamiseksi. Oulunsalo Ensemble (Sinikka Ala-Leppilampi 1. Päivän evankeliumi lupaa taivasten valtakunnan hengessään köyhille, lohdutuksen murheellisille ja ravinnon vanhurskauden nälkää ja janoa tunteville (Matt. klo 13 Kellon srk-kodilla. Kappelintoimisto suljettu ke 6.11. Pyhäpäivän aihe: Pyhien yhteys, Toimittaa: Tapani Ruotsalainen, kanttorina: Eija Savolainen, Musiikkiryhmä: Pekka Nevalainen, Kolehti: Oman seurakunnan diakoniarahastolle. klo 19 srk-keskuksessa. Kelttimessu su 3.11. Muskarikahvila Kirkkopirtillä tiistaisin klo 13-14.30. Kolehti: Oman seurakunnan diakoniarahastolle. Monipuolinen kattaus urkumusiikkia. Toimittaa Matti Kinnunen, kanttorina Markku Jaakkola. Messu Su 3.11.2019 10:00 Väli-Olhavan seurakuntatalo. Edesmenneitten läheistemme muisto saa meidät ajattelemaan myös oman elämämme rajallisuutta. klo 15 seurat Päivölässä, Olli-Pekka Kinnunen, klo 16 seurat ry:llä, Olli-Pekka Kinnunen, Reijo Nissilä. Kutsumme mukaan perheitä ja erityisesti isovanhempia. Katoavaisuuden tuntu saattaa koskettaa kipeästikin. Lapsikuoro To 31.10.2019 17:00 Iin seurakuntasali. Illan ohjelmassa hiljentyminen, askartelua, iltasatu, lauluja ja lopuksi iltapala. Kastetut: Milli Ingvild Lasanen, Aada Aino Sofia Pitkänen, Alisa Olivia Sortti. Musiikissa avustaa lauluryhmä ja Suvi Kaikkonen huilu, irlantilaiset tinapillit, bodhránrumpu. klo 17 ry:llä. mennessä. Diakoniapiiri ma 4.11. Se saa meidät kaipaamaan elämäämme jotain ikuista ja pysyvää. klo 11-13 Ylikiimingin Asukastuvalla (Harjutie 18). Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. lokakuuta 2019 » N:o 86 Kirkollisia tietoja HARTAUS » Pysyvä turva Ensi lauantaina vietämme pyhäinpäivää. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Tervetuloa laulamaan yhdessä eri teemoilla! Kaikille avoin laulukerho kokoontuu joka toinen torstai. viulu, Silja Lassila 2. Siinä Kristus ja hänen valtakuntansa lähestyvät meitä. Messussa muistetaan poisnukkuneita seurakuntalaisia ja heidän muistoksi sytytetään kynttilä. Tuomo Rahko, Tuomo Nikkola, Risto Ainali ja Jarkko Metsänheimo, vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Illan järjestää Kellon alueen vastuuryhmä. Vauvaja taaperoryhmä ke 6.11. klo 17 ry:llä, eläkepiiri ti 5.11. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 srk-keskuksen Poijussa. 4.11 klo 12.30-16 välisenä aikana p. 35 » Torstaina 31. Tule viettämään hyvä yhteinen hetki puolisosi kanssa. klo 18 kirkossa, toimittaa Nuusa Niskala, avustaa Karita Isola, kanttorina Hannu Niemelä, Haukiputaan Kirkon Kamarikuoro. klo 9.45 aamurukous srk-keskuksen isossa salissa, klo 10 tarjolla puuroa, voileipiä ja kahvia/teetä ja klo 10.3011.30 puhutaan kuolemasta Saila Karppisen kanssa. Lisätietoja ylläolevista ja lisää tapahtumia: Iin alue tai www.iinseurakunta.fi Kuivaniemen Rauhanyhdistys Seurat su 3.11. ja ke 13.11. Kolehti suunnataan uskosta vieraantuneiden tai sen ulkopuolella kasvaneiden tavoittamiseksi. klo 10 Montin-Sali. Raamattuluokka to 7.11. Esikkoryhmä Jäälin kappelilla keskiviikkoisin klo 9.30-11.30. Jumalanpalveluksen aikana muistetaan vuoden aikana läheisiä poisnukkuneita seurakuntalaisia ja heidän muistoksi sytytetään kynttilä. 040 581 9316. Puheenvuoro nuorille (myös vanhemmille) ja iltahartus la 2.11. Diakonian ja lähetyksen lauluilta to 7.11. klo 10-11.30 Ylikiimingin seurakuntatalo. klo 11-12 Jäälin kappeli. Kässämissio torstaisin klo 18-20 Wirkkulassa. Lapsiparkki la 9.11 klo 10-13 Wirkkulassa. Kynttiläillallisella on musiikkia, pientä puhetta, tarjotaan ateria. Pyhäinpäivän raamatuntekstit avaavat meille näkymän turvasta, joka kestää tästä ajasta ikuisuuteen. Tarjoilua pientä korvausta vastaan Länsituulen koulun 9 C-luokan järjestämänä. YLI-II Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. Ompeluseurat ja konttimyyjäiset pe 8.11. Lähetystyöntekijän Katja Tynkkysen matkaan siunaaminen. Kynttiläillallinen on maksuton eikä tapahtumassa ole ryhmäkeskusteluja. klo 13 Veteraanikuja 3 kerhohuoneella, Asemakylä ja 7.11. 040 700 8151 tai suoraan diakoniatyöntekijälle. klo 13 seurakuntatalolla. klo 12 Vepsän kylätalo (Kokontie 26). Iltamusiikkia Bachin sävelin ti 5.11. Käsitöistä ja askartelusta kiinnostuneille. Varhaisnuorten kerho Ma 4.11.2019 ja Ke 6.11.2019 17.00 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. klo 19 Ompeluseurat Matti Turtisella La 2.11. Juttunurkka on paikka, jossa kahvikupin äärellä jutellaan, tutustutaan uusiin ihmisiin. 5:34, 6). Jouluista askartelua. Seurakuntakerhot ma 4.11. Kahvitarjoilu. Juttunurkka ma 4.11. Ry:n toimintaa: Haukipudas: seurat su 3.11. Tied. Sari Lukka p. Katja lähtee Suomen Lähetysseuran kautta tekemään työtä Kolumbiassa. 040 5898 362 ke 6.11. Lapsia otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tule viettämään rentoa iltaa saunoen ja illan aiheeseen syventyen. Karita Isola p. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus, kuoleman voittaja, on meidän ainoa turvamme. Raamattupiiri to 31.10. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. klo 14-18! Kirkossa luetaan kaikkien viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden ja haudattujen seurakuntalaistemme nimet ja suntio sytyttää kynttilät heidän muistolleen. 7-iltapäivä To 31.10.2019 ja To 7.11.2019 15.00 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. klo 19 Kiimingin srk-keskus. 040 5819 316. Ei ennakkoilmoittautumista. Sotaveteraanien päiväkahvitilaisuus ke 6.11. klo 10-13 Jäälin kappelin nuorisotila. Glögitarjoilu klo 17. klo 18 Kellon srk-kodissa, Jokikylä: pyhäinpäiväseurat la 2.11. Saamme uskolla vastaanottaa ja omistaa ne omiksi aarteiksemme. klo 16.30 srk-keskuksessa. viulu, Weronika Skowronska alttoviulu, Oskari Elomaa sello ja Ari Kivelä kontrabasso) sekä Raakel Pöyhtäri, piano. Hautausmaalla kävijät, tervetuloa lämpimälle glögille Kiimingin kirkkomaalle pyhäinpäivänä 2.11. klo 10-11.30 Ylikiimingin seurakuntatalo. Ilmoittautuminen osoitteessa oulunseurakunnat.fi/tapahtumat 1.11-24.11. Tilaisuudessa muistetaan nimeltä mainiten edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneita seurakuntamme jäseniä. Ilm. Kynttiläillallisen ajaksi on järjestetty lastenhoito alle kouluikäisille lapsille. Hartaushetkessä musiikkia, runoja ja raamatunlukua. Pyhäpäivän aihe: Pyhien yhteys. klo 17.30 päiväkerho ry:llä. klo 16.30 – 19 Iin seurakuntatalolla, salissa. Kastetut: Reino Johannes Juntunen, Julius Kauko Oskari Määttä. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Jouluiloa yksinäisille ja vähävaraisille Haukiputaalle. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa! Aamupuuro-Akatemia ma 4.11. Varkkamissio-kerho kouluikäisille lapsille torstaisin klo 17 Wirkkulassa, Kirkkotie 10 D. Perhekerho Ylikiimingin seurakuntatalolla maanantaisin klo 9.30-11.30. Ryhmä on 0-2 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu laululeikkipainotteinen perhekerho. Kirkossa luetaan kaikkien viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden ja haudattujen seurakuntalaistemme nimet ja suntio sytyttää kynttilät heidän muistolleen. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Satuhierontaa, leikkiä, loruja. 89:16.) Pimeään syysiltaan syttyvät kynttilät heijastelevat sitä kirkkautta, jota kohti Jumalan lapset kulkevat. ”Tuo tullessas ja vie mennessäs” hyväkuntoisia ja ehjiä käytettyjä lasten ja aikuisten vaatteita. 040 7008 151 Diakonian aamupuuro ti 5.11. Ylikiimingin seurakuntakerho ti 5.11. Rauhallista ja siunattua pyhäinpäivää! Klaus Kallioranta kappalainen Kiimingin seurakunta HAUKIPUDAS Lapsensa menettäneiden hartaushetki la 2.11. klo 8.30-9.30 HalpaHalli. suljettu Ylikiimingin ry: la 2.11. klo 14 srk-keskuksessa. Laudes keskiviikkoisin klo 9 srkkeskuksen isossa salissa. Mukana Kajastus-kuoro. Lounas on tarkoitettu työttömille, eläkeläisille ja pienituloisille. Piispankamari Huom! pe 1.11. Keittolounaspäivä to 31.10. klo 13-14.45 Senioritalon olohuone. Ilmoittautuminen 15.11. Kiimingin ry: su 3.11. ei ole jumalanpalvelusta Kuivaniemessä. Mukana uusi seurakuntapastori Samuli Ruusuvuori. klo 10-14 srk-keskuksen Frosterussalissa, Kirkkotie 10. klo 19 Kiimingin srk-keskus. Usko yhdistää meidät Kristukseen ja toisiin kristittyihin. Lahjoitukset eivät saa olla käytettyjä ja/tai vaurioituneita. Messu su 3.11. Tule syömään yhdessä. Diakonian lounas ma 4.11. klo 19 raamattuluokka P & J Hökällä, la 2.11. klo 19 Matti Hyryllä. Haukiputaan seurakunnan uusi nimikkolähetti Katja Tynkkynen esittäytyy seurakunnalle juhlakahvien yhteydessä su 3.11. Pyhäpäivän aihe: Jeesuksen lähettiläät, Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Markku Jaakkola, Kolehti: Suomen Raamattuopiston Säätiölle 80-juhlavuoden kolehti. Sadun taikaa keskiviikkoisin klo 1011.30 Wirkkulassa. klo 18 Yli-Iin kirkko, toimittaa Matti Jurvelin, avustaa Riikka Ikonen, kanttorina Hannaleena Otshudiema. Tied. Voit pyytää seurakunnan työntekijää käymään luonasi tai omaisesi luona. Pyhäkoulu Su 3.11.2019 10.00 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Kynttilän voi viedä hartauden jälkeen läheisen haudalle. Kanttorikvartetin ja Ruskaköörin konsertti ma 4.11. Nuortenilta To 31.10.2019 ja To 7.11.2019 18.00 Iin seurakuntatalon Kerhohuone. Aterian hinta 3 €. YLIKIIMINKI Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 1314.30 Jäälin kappelin neuvotteluhuone. Ruskakööri. Jumalan lapsi saa katoavaisuuden keskellä elää todeksi pyhäinpäivän psalmin sanoja: ”Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra! Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.” (Ps. ja to 14.11. mennessä maanantaisin klo 10-11 p. 045 657 7426. klo 18 ry:llä, Jukka Nissilä. Harjoitus seurakuntatalolla. klo 18 ry:llä. klo 18 Päiväkerho ry:llä ja klo 19 Raamattuluokka Juha Kosolalla KUIVANIEMI Pyhäinpäivän messu la 2.11. Lähetyspiiri to 31.10. klo 18 kirkossa, toimittaa Saila Karppinen, avustaa Nuusa Niskala, kanttorina Taru Ängeslevä. Nuorten iltamessu ja yökahvila pe 1.11. KIIMINKI Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. Lukemattomat kynttilät syttyvät jälleen hautausmailla ja muuallakin valaisemaan pimeää syysiltaa, kun muistamme poisnukkuneita rakkaitamme. Iltamessu su 3.11 klo 18 Iin kirkossa, Matti Kinnunen ja Risto Räihä. klo 19 ry:llä. Aterian hinta 3 €. Hartaus Iin hoivalla Emmintuvalla To 31.10.2019 13:00 Päivystävä pappi Iin hoito-osastolla To 7.11.2019 14:30. Glögitarjoilu klo 17. klo 12 Pyhäkoulut Matti Turtisella ja Simo Hökällä Ke 6.11. klo 18 lauluseurat ry:llä, ti 5.11. Lisätietoa Ville ValtteriValtonen 044 3161 451. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. Kynttilän voi viedä hartauden jälkeen läheisen haudalle. Oijärven seurakuntakerho ma 4.11. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. Naisten kasvuryhmä ti 5.11. Ruskakööri esittää konsertissa mm L.v. klo 18 Kuivaniemen seurakuntatalolla. Mukana elämän kulussa. klo 11 vanhustentalon kerhohuoneella. II Messu La 2.11.2019 10:00 Iin kirkko. klo 14 ry:llä. Kirkkokahvit ry:llä. Kokoonnumme Maalismaantie 1022 (Rauhanyhdistyksen kerhohuone). Kaikenikäisten kohtaamispaikka. Ilmoittautuminen ja lisätietoja puh.0400 541319 / 040 8478936 tai www.iinseurakunta.fi. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. Aterian hinta 1 €. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30 Wirkkulassa (Kirkkotie 10 D), torstaisin klo 9 Kellon srk-kodilla ja perjantaisin klo 9.30 Martinniemen srk-kodilla. klo 18.30 Yli-Iin srk-talo. klo 13 Montin-Sali. ja päättyy 1.11. klo 18.30-22 Kiimingin kirkko ja seurakuntakeskus. klo 11-12.30 Yli-Iin seurakuntatalo, Kirkkotie 4 Yli-Iin kirkonkylän ry: to 31.10. Kirkkokuoro To 31.10.2019 ja To 7.11.2019 18:15 Iin seurakuntasali Ystävänkammari Ke 6.11.2019 12:00 Iin seurakuntasali Kynttiläillallinen pariskunnille La 9.11.2019 16:30 19:00 Iin seurakuntasali. Saunailta päätetään iltapalaan. Schubertin Winterreise-laulusarja, Jussi Juola, bassobaritoni, Eun Hye Kang, piano, vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Aterian hinta 2 €. Johtaa Johan Myllynen, iltahartaus Klaus Kallioranta, vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Tervetuloa! Perhekahvila Jäälin kappelilla maanantaisin klo 9.30-11.00. Kaverikerho 1.-3.-luokkalaisille ma 4.11. Ilmoita lapset hoitoon ilmoittautuessasi illalliselle, rajallinen määrä paikkoja lastenhoitoon. klo 18.30 ry:llä. Perhekerhot Kirkkopirtillä keskiviikkoisin klo 9.30–11.00 ja Jäälin kappelilla torstaisin klo 9.30-11 (huom! ei kokoontumista to 31.10. Lahjoitukset voi tuoda 28.10.25.11. Ilm. Huom: Paikka ja klo aika Su 3.11. Kerran toteutuu se päivä, jolloin pimeys väistyy, ja jolloin ”Jumala pyyhkii heidän silmistään kaikki kyyneleet” (Ilm.7:17). Pyhäinpäiväseurat la 2.11. Urkureina Eerik Ohtamaa, Elias Niemelä, Olli Kinnunen ja Ismo Hintsala. Ristipisto perjantaisin klo 12.30 srk-keskuksen Poijussa. klo 17 Pyhäinpäiväseurat ry:llä, Markku Heikkala ja Antti Kaisto Su 3.11. Hän on turva, joka on totta jo tässä elämässä, ja joka kantaa meidät myös ikuisuuteen. klo 13 ry:llä, Mikko Pätsi ja Juha Myllyneva. Olkkarin rupatteluklupi ke 13.11. 040 5128 224. Naisten iltapäivä tiistaisin klo 14 Wirkkulassa. klo 10 Kiimingin kirkko, toimittaa Klaus Kallioranta, saarna Tapio Kukko, kanttorina Jarkko Metsänheimo. klo 17.30 19.00 ry:llä. Iltaperhekerho Jäälin kappelilla to 31.10. Laulukerho to 31.10. klo 10 seurakuntatalolla. Seurat su 3.11. Iltahartaus su 3.11 klo 19.30 ry:llä, Ilkka Liukkonen. Sisäänkäynti joen puolelta talon takaa. klo 10 – 11.30 Iin seurakuntatalolla, kerhohuoneessa. Vaatteiden kierrätyspäivä to 7.11. Pyhäpäivän aihe: Jeesuksen lähettiläät, Toimittaa: Matti Kinnunen, kanttorina: Eija Savolainen, Kolehti: Suomen Raamattuopiston Säätiölle 80-juhlavuoden kolehti. Rantapohja. Perhekerho Yli-Iin varhaiskasvatuksen tiloissa keskiviikkoisin klo 9.30-11.00. Iltamessu, Iin rauhanyhdistys Su 3.11.2019 18:00 Iin kirkko
040 751 0266 Vuokrattavana Kalustettu OMAKOTITALO Yli-Olhavassa. 6,95€ 120 os. 29,95€ 1500 os. 19,95€ 700 os. 15,95€ 480 os. lokakuuta 2019 » N:o 86 ANNALANKANKAANTIE 1, 90830 HAUKIPUDAS MA-PE 7-21, LA 7-19, SU 10-19 | www.saastokuoppa.fi | . 1,95€ 30 os. 11 90 Halutaan ostaa JOULUKUUSIA puh. 21,95€ 1000 os. 2,95€ POLAR ÖLJYKYNTTILÄ 6 kpl/pkt Paloaika 55h FAZER MAKEISBOXIT 270-350 g, 23 eri makua (11,28-14,62) Suomalaiset ja tanskalaiset joulukinkut saapuneet! TINTTI JYVÄSYÖTIN 45 cm HANS COMPANY HEIJASTAVAT TOPPASORMIKKAAT JA -KINTAAT Koot 6-11 RÖNKÄ MAUSTETTU NAUDAN PAAHTOPAISTI Noin 1,5 kg SAARIOINEN LANTTUJA PORKKANALAATIKKO 400 g (4.97€/kg) TUORE NORJAN LOHIFILEE HK SUOMALAINEN NAUDAN SISÄFILEE Noin 1,5 kg HK EHTA TAKUUMUREA NAUDAN SISÄPAISTI Noin 1,5 kg HK KABANOSSI GRILLIBALKAN 400 g (4.47€/kg) 9 95 VAIN KG 2 49 VAIN KG 4 95 40 os. P. 9 90 VAIN KG 3,2 PKT 3 95 NYT RS 2 95 VAIN PKT 9 95 VAIN KG 8 95 VAIN KPL VALOSARJAT SISÄJA ULKOKÄYTTÖÖN Lämminja kylmävalkoinen 80 os. 7,95€ 180 os. Elintarviketarjoukset voimassa to-su 31.10..-3.11.2019, ellei toisin mainita. 39,90€ 12 95 2 85 2 95 HK UUNIVALMIS PIENI JUHLAKINKKU Luuton 27 90 VAIN KG KARINIEMI UUNIVALMIS KALKKUNA FILEERULLA 1 kg PYHÄINPÄIVÄKSI! HK OHUEN OHUT YLIKYPSÄSAUNAPALVIKINKKU 300 g (8.30€/kg) RÖNKÄ OHUEN OHUT KYLMÄSAVUSTETTU HÄRÄNPAISTI 100 g (29.50€/kg) 9 95 VAIN KG 1 79 VAIN PKT 1 99 VAIN RS 1 50 PSS TINTTI VILJARASVAPALLOT 240 g (6,25) 3 95 50 os. POLAR HAUTAKYNTTILÄ KANNELLA 6 kpl/pkt Paloaika 20h HAVI TUIKKU 50 kpl VALOKETJUT Paristokäyttöinen, ajastimella 20 os. 36 » Torstaina 31. 040 556 0800 Rantapohja paikallisista raaka-aineista.. 10,95€ 240 os. 12,95€ 320 os